Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

mtk.fi

Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton

julkaisuja n:o 173

MTK

VUOSIKERTOMUS

2007

ISSN 1237-5055


SISÄLLYS

PUHEENJOHTAJAN KATSAUS............................................................. 6

TILASTOJA TALOUDEN KEHITYKSESTÄ SEKÄ

MAA- JA METSÄTALOUDESTA............................................................. 8

..................................................................................................................

MTK:N TOIMINTA VUONNA 2007......................................................... 9

Talouspolitiikka........................................................................... 10

Hallitusohjelmaan ja valtion vuoden 2008

talousarvioon vaikuttaminen............................................. 10

EU:n maatalouspolitiikka, WTO ja laajentuminen ...................... 10

EU:n maatalouspolitiikka.................................................. 10

WTO-neuvottelut.............................................................. 12

EU:n laajentuminen........................................................... 12

Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi............................ 13

Maito................................................................................. 13

Liha................................................................................... 16

Sianliha............................................................................. 17

Naudanliha........................................................................ 17

Siipikarjanliha.................................................................... 18

Lampaanliha..................................................................... 19

Kananmunat..................................................................... 19

Viljat.................................................................................. 20

Mallasohra........................................................................ 22

Kylvösiemen..................................................................... 22

Öljykasvit.......................................................................... 23

Sokerijuurikas................................................................... 24

Peruna.............................................................................. 25

Tärkkelysperuna............................................................... 26

PerunaSuomi ry................................................................ 26

Puutarhatuotanto.............................................................. 27

Avomaavihannesten tuotekohtaiset yhdistykset.............. 27

Luomutuotanto................................................................. 27

Kasvinsuojelu ................................................................... 28

Satovahingot.................................................................... 28

Eläinterveys...................................................................... 28

Maatalouden tulo- ja tukipolitiikka.............................................. 31

Maatalouden tulo- ja kannattavuuskehitys....................... 31

Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko............................... 31

Etelä-Suomen kasvituotannon tuet.................................. 32

Vuoden 2007 kansallisen tuen tarkistus........................... 32

Vuoden 2008 kansallisen tuen ratkaisu............................ 33

Tukikoulutus/EU-avustajat................................................ 33


Rakennetukijärjestelmän uudistaminen...................................... 34

Rahoituspäätökset vuonna 2007...................................... 34

Maaseutuyrittäjyys...................................................................... 35

Turkistilojen investointitarpeet.......................................... 35

Hevosalan edunvalvonta.................................................. 35

Energiapolitiikka ja ‐yrittäjyys..................................................... 36

Alue- ja maaseutupolitiikka sekä huoltovarmuus....................... 37

Maaseudun kehittäminen................................................. 38

Sosiaalipolitiikka......................................................................... 39

Maatilayrittäjien sosiaalivakuutusturvan parannukset...... 39

Maatilayrittäjien työssä jaksamisen ja

menestymisen edistäminen.............................................. 40

Veropolitiikka............................................................................... 42

Ympäristö- ja maapolitiikka........................................................ 42

Jokamiehenoikeuksien rajojen selventäminen................. 42

Ympäristöluvat ja kuntien ympäristönsuojelumääräykset 43

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelu.............................. 43

Riistapolitiikka............................................................................. 44

Metsänomistajien puukaupallinen asema................................... 45

Puumarkkinoiden toimivuus............................................. 45

Metsäpolitiikka............................................................................ 48

Kansallisen metsäohjelman 2010 tarkistaminen.............. 48

Kestävän metsätalouden rahoituslaki............................... 48

Metsänparannusvarojen riittävyys.................................... 48

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden

toimintaohjelma 2008–2016 (METSO II)........................... 49

Maa- ja metsätalousministeriön

metsävaratietostrategia 2008–2015................................. 51

Kasvinterveyden suojeleminen......................................... 52

Yhteismetsälaki................................................................ 52

LUODIN-hanke................................................................. 53

Julkiset hankinnat............................................................. 53

Metsäasioiden kansainvälinen edunvalvonta............................. 54

Euroopan unioni ja metsät................................................ 54

Kansainväliset metsä- ja ympäristöprosessit................... 55

Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa...................... 56

Muu kansainvälinen toiminta............................................ 56

Muu metsätaloudellinen toiminta................................................ 57

Tutkimustoiminta.............................................................. 57

Suomen Metsäsäätiö........................................................ 57

Maa- ja metsätalousyrittäjien oikeusturva.................................. 58

Jäsenten oikeusturvan parantaminen............................... 58

Vaikuttaminen eri valituselimissä...................................... 58

Muu toiminta..................................................................... 58

Ruokakulttuuri............................................................................. 58

Kuluttajatyö................................................................................. 59

Viestintä...................................................................................... 60

Verkkoviestinnän mahdollisuudet käyttöön...................... 60

MTK:n 90-vuotisjuhlan ja uuden ilmeen

hyödyntäminen viestinnässä............................................ 60


Metsänomistajaorganisaation viestintäsuunnitelman

toteuttaminen................................................................... 61

Maataloustukien hyväksyttävyyden edistäminen............. 61

Tiedotteet, tiedotustilaisuudet ja sidosryhmätapaamiset........................................................................

61

Kansainvälinen järjestö- ja muu yhteistyö.................................. 62

EU:n tuottajajärjestö COPA.............................................. 62

EU:n nuorten viljelijöiden järjestö CEJA........................... 62

EU:n talous- ja sosiaalikomitea ECOSOC........................ 62

Pohjolan Talonpoikaisjärjestöjen

Keskusneuvosto NBC...................................................... 63

Kansainvälinen viljelijäjärjestö IFAP.................................. 64

Kehityspolitiikka................................................................ 64

Brysselin toimisto....................................................................... 65

MTK:n antamia lausuntoja.......................................................... 66

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y..... 68

Organisaatio ja jäsenistö............................................................. 68

Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirja ja periaateja

tavoiteohjelman väliarviointi.................................................... 69

MTK:n visuaalisen ilmeen uudistaminen..................................... 69

Järjestötoiminta.......................................................................... 70

Tyytyväiset jäsenet, tehokas järjestö................................ 70

Järjestön toiminnallisen rakenteen kehittäminen.............. 70

Onnistunut liittokokous ja 90-vuotisjuhla......................... 70

Organisaation sitoutuminen metsäjäsenhankintaan......... 71

Maaseutunuorten toiminta................................................ 71

Naisten toiminta................................................................ 71

Järjestökoulutus............................................................... 72

MTK-Viesti........................................................................ 72

Keskusliiton hallinto ja toimielimet.............................................. 73

Valtuuskunta..................................................................... 73

Johtokunta........................................................................ 74

Johtoryhmä....................................................................... 74

Tilintarkastajat.................................................................. 74

MTK:n valiokunnat............................................................ 74

MTK-liittojen johtokunnat ja toiminnanjohtajat........................... 76

MTK:n 90- ja metsänhoitoyhdistystoiminnan 100-vuotisjuhla

Turussa....................................................................................... 77

Kokoukset................................................................................... 78

MTK:n 32. liittokokous Turussa........................................ 78

Valtuuskunnan kokoukset................................................. 82

MTK-liittojen puheenjohtajakokoukset............................. 82

Johtokunnan kokoukset................................................... 83

Johtoryhmän kokoukset................................................... 84

Toimihenkilökokoukset..................................................... 84

Valiokuntien toiminta........................................................ 84

Metsänomistajaorganisaatio....................................................... 86

Metsänomistus................................................................. 86

Metsänhoitoyhdistykset.................................................... 86

Metsänomistajien liitot...................................................... 87

Yhteistoiminta metsätilanomistajayhdistysten kanssa..... 87


Yhteistoiminta yhteismetsien kanssa............................... 87

Organisaation kehittäminen.............................................. 88

Metsäjäsenyys.................................................................. 89

Vuoden nuori metsänomistaja.......................................... 89

Metsänhoitoyhdistysten ja mo-liittojen koulutus.............. 89

Mo-liittojen hallitukset ja toiminnanjohtajat...................... 89

Metsävaltuuskunta........................................................... 89

Metsäjohtokunta............................................................... 90

Kokoukset................................................................................... 90

Metsävaltuuskunnan kokoukset....................................... 90

Metsäjohtokunnan kokoukset.......................................... 96

Keskusliiton ja Viestilehdet Oy:n toimihenkilöt........................... 97

PELLERVO-INSTITUUTTI OY.............................................................. 99

MAATALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITON SÄÄTIÖ ....................... 100

MTK:N JA PELLERVON TIETOPALVELU.......................................... 100

MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS OY..................................... 101

TIETOHALLINTO............................................................................... 101

TIETOJA MTK:N TALOUDESTA......................................................... 102

VIESTILEHDET OY............................................................................ 103

LIITETAULUKOT................................................................................ 107


Puheenjohtajan katsaus

Järjestön juhlavuosi

toi paljon myönteistä

Vuosi 2007 jäi mieleen ennen kaikkea järjestön

juhlavuotena. MTK:n 90-vuotisjuhlaa sekä

metsänhoitoyhdistysten ja suomenhevosen

100-vuotisjuhlaa juhlittiin näyttävästi Turun

liittokokouksessa kesäkuussa. Samassa yhteydessä

julkistettiin järjestön uusi ilme. Vuoden

aikana myös monet liitot ja yhdistykset

saavuttivat 90-vuotismerkkipaalun. Juhlia järjestettiin

maakunnissa ‐ jos ei ihan satoja ‐ niin

monia kymmeniä. Ylpeä 90-vuotias järjestö oli

juhlansa ja uuden ilmeensä ansainnut.

Uusi yhtenäinen ilme kirkkaine väreineen nivoo

yhteen maaseudun monialaiset ammatit

ja kuvastaa tahtoa toimia ja uudistua. Uusi

ilme viestii myös yhteenkuuluvuutta. Ei maaseutua

ilman metsää, peltoja ja ammattien

kirjoa. Sen halusimme viestittää kanssamme

juhlijoille ja omalle väelle. Tässä yhteydessä

haluankin lämpimästi kiittää teitä kaikkia ansiokkaasta

työstänne juhlien onnistumiseksi.

Ilman teitä ei olisi järjestöä, ilman työpanostanne

järjestön hyväksi emme nauttisi näin

merkittävää yhteiskunnallista arvostusta, jota

saamme nyt osaksemme.

Juhlavuodesta alkoi myös vihreä vallankumous,

joka tuo maaseudulle uusia mahdollisuuksia.

Vuosi 2007 jää historiaan monien

maaseudun tuotteiden hintojen parantumisena.

Ruoan hinta lähti nousuun kymmenen

vuoden hiljaiselon jälkeen. Puun hinta saavutti

huippunsa kesällä. Lisäksi energian hinnan

kallistuminen ja ympäristökysymykset nostivat

bioenergian arvoonsa.

Järjestön ohjelma ”30 000 työpaikkaa ja uusiutuvaa

energiaa” on loistava esimerkki siitä,

miten laaja ja pitkäjänteinen edunvalvontatyö

kantaa hedelmää. Puolueille suunnattu ohjelma

otettiin avosylin vastaan, ja sen linjaukset

tulivat laajasti käyttöön. Ja mikä tärkeintä,

ohjelmasta siirtyi monta kohtaa hallitusohjelmaan,

ja siten hallitus sitoutui myös to-


teuttamaan ne. Asiantuntijat Simonkadulla

ja kentällä tekivät arvokasta työtä, joka näkyy

maaseudun arjessa pitkään.

Vuonna 2007 MTK:n julkisuuskuvaa leimasivat

pitkälti 141-tuen ja sokerintuotannon

jatkumisen turvaamiseksi tehty edunvalvonta

sekä metsäsektorilla puukauppa – puun riittävyys

ja hinta. Usein nousimme julkisuuteen

omasta halusta, mutta myös tahtomattamme.

Jälkimmäisestä on esimerkkinä julkisuudessa

vellonut eläinten hyvinvointikeskustelu. Monet

asiantuntijat ja viranomaiset, muun muassa

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, ottivat

osaa keskusteluun ja tekivät ansiokasta työtä.

Asioiden todenperäisyyksiä on tutkittu, taustoja

kerrottu ja väärää tietoa tarpeen tullen

oikaistu.

Ympäristöasiat saivat uuden suunnan, ja

järjestö otti paikkansa ympäristökeskustelussa.

Nurkassa ja puolustuskannalla olon sijaan

otettiin osaa keskusteluun ja järjestettiin myös

laaja ja korkeatasoinen ympäristöseminaari.

Suomalainen ruokakulttuuri nostettiin vahvasti

yhteiskunnalliseen keskusteluun, päättäjiä ja

kuluttajia heräteltiin mukaan pohdintaan.

Turun liittokokous kesällä 2007 evästi järjestön

laajamittaiseen strategiatyöhön, johon

koko järjestö osallistuu liittoja ja yhdistyksiä

myöten. Strategiatyössä arvioidaan uusia

toimintatapoja ja ‐malleja, jotta tulevina vuosina

voimavarat voitaisiin kohdentaa järjestön

ja jäsenistön kannalta parhaalla mahdollisella

tavalla.

Strategiatyön tarkoituksena on luoda toimivat

puitteet kaikille, parantaa yhteistyötä ja

rakentaa tulevaisuuden järjestöä yhtenäisenä

ja vahvana. Kun tuemme ja vahvistamme

järjestön kivijalkaa yhdessä, perusta kantaa

myös huonompina aikoina.

Michael Hornborg


Tilastoja talouden kehityksestä

sekä maa- ja metsätaloudesta

Talous- ja maataloustilastoja

Tilastokeskus – www.stat.fi

Tike – www.mmmtike.fi ja www.matilda.fi

MTT – www.mtt.fi

Tulli – www.tulli.fi

Suomen Pankki – www.bof.fi tai www.suomenpankki.fi

PTT – www.ptt.fi

Metsätilastoja

Puukauppa 2007:

http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2008/pk0712.htm

Hakkuut 2007:

http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2008/hak0712.htm

Puun hinta 2007:

http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2008/pk0712.htm

Puun tuonti ja vienti 2007:

http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2008/uk07_12.htm

Metsätalouden kannattavuus 2007:

http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2008/kannattavuus

Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti 2007:

http://www.metsateollisuus.fi/tilastopalvelu/Tilastotaulukot/Vuositilastot/Forms/AllItems.aspx

Yksityismetsien metsänhoito ja perusparannustyöt 2007:

http://www.metsavastaa.net/files/tapio/Tiedotteiden_liitteet/Ty_ohjelmatiedot.pdf

Metsätalouden ympäristötuki 2007:

http://www.metsavastaa.net/files/tapio/Tiedotteiden_liitteet/Ty_ohjelmatiedot.pdf


MTK:n toiminta vuonna 2007

Koko järjestön yhteiset avaintehtävät

1. Lisää tuottoja markkinoilta

2. Kehittyneempään ympäristöpolitiikkaan

3. Oikeudenmukainen osuus Suomen menestyksestä

4. MTK palvelee kaikkia jäseniään


Talouspolitiikka

Hallitusohjelmaan ja valtion vuoden

2008 talousarvioon vaikuttaminen

Vuonna 2007 leimasivat tuottajajärjestössä talouspoliittista

edunvalvontaa asiat, joka liittyivät eduskuntavaaleihin,

hallitusneuvotteluihin ja valtion vuoden 2007

talousarvion valmisteluun.

Jo helmikuun lopulla MTK:n johtokunta vaati maa- ja

metsätalousministeriötä ja valtioneuvostoa tekemään

viipymättä avustusmäärärahan lisäämistä koskevat

päätökset, jotka helpottaisivat maatalouden aloitusja

investointihakemusten ruuhkan purkamista. Johtokunta

korosti, että valtion on etsittävä pitkäaikainen,

kestävä ratkaisu maatalouden rakennetukien rahoitukseen.

Toukokuussa MTK otti kantaa hallituksen vaalikauden

talousarviokehykseen ja vuoden 2007 toiseen lisätalousarvioon.

Vaikka järjestö oli tyytyväinen hallitusohjelman

sisältöön, se edellytti hallituksen toteuttavan

asetetut tavoitteet heti vuoden 2008 alusta. Erityisen

tärkeänä MTK näki Makeran pääomien vahvistamiseen

luvattujen määrärahalisäysten välittömän käyttöönoton.

Valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden julkistaessa

vuoden 2008 talousarvioesityksensä MTK

totesi niiden olevan pettymys maaseudun väestölle.

Hallitusohjelmassaan hallitus lupasi pitkästä aikaa

selkeitä taloudellisia parannuksia viljelijöille ja maaseutuyrittäjille.

MTK:n mukaan tärkeät määrärahaparannukset

oli lykätty tulevaisuuteen. Sen sijaan kustannuksia

nostavia toimenpiteitä hallitus esitti otettavaksi

käyttöön heti vuoden 2008 alusta.

MTK:n mielestä valtiovarainministeriön esitys nostaa

energiaveroja 300 milj. eurolla merkitsee maatiloille ja

maaseudun yrittäjille muita suurempaa kustannusten

nousua jo maaseudun pitkien välimatkojen vuoksi.

Energiaverojen nostoa ei tässä tilanteessa pitäisi toteuttaa

lainkaan tai sitten korotukset on hyvitettävä

maaseudun yrittäjille. Myös hallitusohjelmassa oleva

lupaus alentaa maatilojen sähkövero teollisuuden veroluokkaan

olisi toteutettava MTK:n mukaan jo vuoden

2008 alusta.

Muina korjauksina MTK esitti matalapalkkatuen

suuntaamista myös maatiloilla runsaasti käytettävään

osa-aikatyöhön.

Talousarvioesityksissä esitettiin maa- ja puutarhatalouden

kansallisen tuen alentamista. MTK:n mielestä

määrärahaa on päinvastoin lisättävä siten, että

kansalliset tuet voidaan maksaa sen mukaisina, mitä

mm. Etelä-Suomen kansallisesta tuesta valtion ja

tuottajien välillä sovittiin heinäkuussa. MTK:n mukaan

budjettiesityksen mukainen määräraha ei anna tähän

mahdollisuutta. Vuoden lopulla kansallisen tuen ratkaisua

vuodelle 2008 laadittaessa tämä arvio osoittautui

oikeaksi huolimatta siitä, että 141-tuet jäivät huomattavasti

heinäkuussa sovittua alhaisemmiksi.

MTK kiinnitti huomiota toistuvasti maatalousneuvonnan

ja ‐tutkimuksen määrärahojen pienuuteen.

Samoin metsätalouden toimintaedellytysten parantamisen

määrärahat olivat liian vaatimattomat. Hallituksen

tavoitteena näyttikin olevan se, että 20 milj. euron

korotukseen päästään vasta hallituskauden lopulla.

Myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman

(METSO) toteuttamiseen osoitettu määräraha oli

MTK:n mielestä liian pieni.

MTK oli tyytyväinen karjatalouden harjoittajien vuosilomapäivien

määrän lisäämiseen yhdellä päivällä. Sen

sijaan turkiseläinten kasvattajien lomitusjärjestelmän

kehittämiseen hallitus ei varannut lainkaan määrärahaa

lupauksistaan huolimatta. MTK:n mukaan kehittäminen

olisi pitänyt aloittaa heti hallituskauden alkutaipaleella.

Maaseudun tieverkko on vuosi vuodelta heikentynyt.

Vuodelle 2008 esitetyt määrärahat eivät MTK:n mielestä

missään tapauksessa riitä turvaamaan kasvavien

puu- ja elintarvikekuljetusten vaatimuksia.

EU:n maatalouspolitiikka, WTO ja laajentuminen

Avaintehtävät

1. EU:n maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen

liittyvään valmisteluun vaikuttaminen

2. Kauppapolitiikkaan vaikuttaminen Suomen

maataloustuotannon edellytysten turvaamiseksi

EU:n maatalouspolitiikka

Maaliskuussa EU:n maatalousministerit päättivät vapaaehtoisen

modulaation säännöistä. Vapaaehtoinen

modulaatio antaa jäsenmaille mahdollisuuden leikata

yli 5 000 euroa EU:n tilatukea saavilta tiloilta enemmän

kuin pakolliset 5 %. Säästynyt raha käytetään samassa

maassa maaseudun kehittämiseen. Vapaaehtoista

modulaatiota ryhtyivät käyttämään Iso-Britannia ja

Portugali. MTK ja Suomen hallitus eivät pitäneet lisämodulaatiota

järkevänä.

Toukokuussa maatalousministerit päättivät broilereiden

kasvatuksen vähimmäisvaatimuksista. Säännöt

koskevat tiloja, joilla on vähintään 500 broileria.

Broilerien hyvinvointia arvioidaan tilalla ja kuljetuksessa

todetun kuolleisuuden ja tavanomaisesta poikkeavien

lihantarkastustulosten perusteella. Jos arvioinnin tulokset

pysyvät suotuisina hyvinvoinnin kannalta, voi

kasvatustiheyttä nostaa 39 elopainokilosta neliömetrillä

kolmella elopainokilolla neliömetriä kohti. Tulos pysyi

MTK:n vaatimusten puitteissa.

10


Euroopan komissio

ilmoitti kesäkuussa,

ettei se voi hyväksyä

Manner-Suomen

maaseudun

kehittämisohjelmaan

lannan käytön

tehostamista koskevaa

erityistukea.

Viljelijälähetystö,

johon kuuluivat Mikko

Heikkinen (vas.),

Markus Eerola ja

Tiina Linnainmaa,

kävi Brysselissä peräämässä

viljelijöille

oikeusturvaa. Ennen

Brysseliin lähtöä pidettiin

Simonkadulla

tiedotustilaisuus,

jossa aihetta medialle

selvitti johtaja

Markku Suojanen

MTK:sta.

Kesäkuussa maatalousministerit päättivät hedelmäja

vihannesalan uudistuksesta. MTK:lle suurin huolenaihe

uudistuksessa oli ruokaperunasektorin liittäminen

EU:n valtiontukisääntöjen piiriin. Suomi sai siihen neljän

vuoden siirtymäajan komission aluksi tarjoaman

yhden vuoden siirtymäajan sijasta. EU:n perunatärkkelyskiintiöitä

jatkettiin kahdella vuodella. Lisäksi sovittiin

vasikanlihan merkinnöistä ja maissin intervention

alasajosta.

Ministerit hyväksyivät myös maataloustuotteiden

markkinajärjestelyitä koskevan asetuksen, jonka myötä

aiemmin 21 asetuksella säädetyt markkinajärjestelyt

koottiin yhteen asetukseen. Samoin ministerit hyväksyivät

asetuksen, jolla säädetään luonnonmukaista

tuotantoa koskevista säännöistä, pakkausmerkinnöistä,

valvontajärjestelmästä ja EU:n ulkopuolelta tapahtuvasta

tuonnista. Uutta asetusta sovelletaan vuoden

2009 alusta lukien.

Kesäkuussa vain viikkoa ennen Suomen maaseutuohjelman

hyväksymispäivää Euroopan komissio ilmoitti,

ettei se voi hyväksyä Manner-Suomen maaseudun

kehittämisohjelmaan lannan käytön tehostamista koskevaa

erityistukea. Lannan käytön tehostamissopimus

oli kuulunut ympäristötukijärjestelmään vuodesta 1995

lähtien. MTK reagoi voimakkaasti viimetipassa yllättäen

tulleeseen muutokseen, ja viljelijälähetystö kävi

Brysselissä peräämässä viljelijöille oikeusturvaa.

Muilta osin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

hyväksyttiin 20. kesäkuuta EU:n maaseudun

kehittämiskomiteassa. Lopullisesti komissio hyväksyi

ohjelman 10. elokuuta.

Syyskuussa EU:n maatalousministerit päättivät sokeriuudistuksen

jatkotoimista. Suomi äänesti päätöstä

vastaan. MTK oli pettynyt, ettei päätöksessä otettu

huomioon sitä, että Suomessa oli jo vähennetty 38 %

sokerikiintiöstä.

Lokakuussa ministerit sopivat, että vuonna 2008 ei

sovelleta pakollista kesannointia. Sen sijaan vapaaehtoinen

kesannointi on edelleen mahdollista. Ministerit

päättivät myös maataloustukien julkistamisesta.

Marraskuussa Euroopan komissio antoi tiedonannon

EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta.

Komissio ei halua kutsua terveystarkastusta uudistukseksi,

vaikka MTK:n mielestä se on erittäin suuri

uudistus.

Komissio haluaa varmistaa maitokiintiöjärjestelmän

lopettamisen vuonna 2015. Maatalouskomissaari Mariann

Fischer Boel toi kertomusvuoden aikana useaan

kertaan puheissaan esille, että komissio ei esitä kiintiöille

jatkoa. MTK puolestaan toi esille, että kiintiöjärjestelmä

on toiminut hyvin vakauttaessaan koko

unionin maidontuotantoa ja varmistanut tuotannon

jakautumisen alueellisesti EU:ssa.

MTK:n mukaan epäsuotuiset alueet kohtaavat vaikeuksia,

jos kiintiöjärjestelmä lopetetaan. EU:ssa

näyttikin olevan ymmärrystä siihen, että vuoristoisilla,

mutta ei pelkästään vuoristoisilla alueilla kiintiöistä luopuminen

aiheuttaa ongelmia. Komissio myönsi tämän

tiedonannossaan. Yhtenä mahdollisuutena komissio

toi esille tilatukijärjestelmän 69 artiklassa olevan 10 %:n

järjestelyvaran käytön laajentamisen.

Komissaari Fischer Boelin mielestä kiintiöiden lopettamisessa

pitää edetä pehmeän laskun kautta lisäämällä

kiintiötä vuosittain. Joulukuussa komissio jo

ehdottikin, että kiintiötä korotetaan 2 %:lla huhtikuussa

2008. MTK ja Suomi eivät halunneet korotusta kiintiöön,

mutta eräät jäsenmaat vaativat jopa 5 %:n korotusta

kiintiöihin maatalousministerien kokouksessa.

Komissio halusi lopettaa viljantuotantoa säätelevän

kesantojärjestelmän sekä intervention kaikilta muilta

viljoilta leipävehnää lukuun ottamatta. MTK halusi

säilyttää kesantojärjestelmän siltä varalta, että viljojen

markkinatilanne heikkenee. MTK:ssa nähtiin, että hyvin

lyhytaikaisen markkinatilanteen muutoksen perusteella

ei ole syytä tehdä pitkäaikaisia päätöksiä. Myös ohra

pitää MTK:n mielestä säilyttää interventioviljana.

11


MTK ja Suomi toivat esille Eurooppa-neuvostossa

monta kertaa sovittua periaatetta, jonka mukaan maataloutta

on voitava harjoittaa kaikilla Euroopan unionin

alueilla mukaan lukien alueet, joilla on erityisiä ongelmia.

Terveystarkastuksen käsittely ja päätöksenteko

siirtyivät vuodelle 2008.

Joulukuussa komissio päätti korottaa vähämerkityksistä,

ilman komission ennakkohyväksyntää maksettavaa

de minimis ‐tukea 3 000 eurosta 7 500 euroon

kolmen vuoden tarkastelujakson aikana. Useimpien

viljojen tuontisuoja poistettiin tilapäisesti 30. kesäkuuta

2008 saakka. Kauran tuontisuojaa ei kuitenkaan

poistettu MTK:n sekä maa- ja metsätalousministeriön

vastustettua sitä.

Maatalousministerit saavuttivat joulukuun kokouksessaan

poliittisen yhteisymmärryksen torjunta-aineiden

kestävää käyttöä koskevasta direktiivistä ja elintarvikeparanteita

koskevasta lainsäädäntöpaketista

sekä päättivät EU:n viiniuudistuksesta. Lisäksi neuvosto

hyväksyi päätelmät eläinten terveyttä koskevasta

strategiasta, jonka komissio on laatinut vuosille

2007–2013.

WTO-neuvottelut

Kesällä 2006 keskeytettyjä Dohan kehityskierroksen

nimellä kulkevia kauppaneuvotteluja jatkettiin kertomusvuoden

helmikuusta lähtien. Neuvotteluja käytiin

vaihtelevasti erimuotoisissa kokoonpanoissa, aluksi

pääosin kahdenvälisesti EU:n, USA:n, Brasilian ja

Intian kesken – ja suuressa hiljaisuudessa julkisuudelta.

Neuvotteluasetelmaa WTO:n pääjohtaja Pascal Lamy

kuvasi kolmiona. EU:lta kehitysmaat ja USA odottivat

lisämyönnytyksiä ennen muuta maataloustuotteiden

rajasuojassa. USA:lta kehitysmaat ja EU odottivat puolestaan

lisämyönnytyksiä ennen kaikkea maatalouden

sisäisessä tuessa. Kehitysmailta EU ja USA puolestaan

odottivat merkittäviä myönnytyksiä teollisuustuotteiden

rajasuojassa.

Kertomusvuonna osapuolten näkökannat pysyivät

erillään toisistaan eikä läpimurtoa saavutettu. EU oli jo

käyttänyt kaiken liikkumavaransa etukäteen. Nyt olisi

ollut muiden suurten tuottajamaiden, ennen kaikkea

USA:n vuoro tehdä myönnytyksiä sisäisessä tuessa.

Tähän USA oli kuitenkin haluton. Sen mielestä muut

neuvotteluosapuolet eivät tarjoutuneet avaamaan riittävästi

maataloustuotteiden markkinoitaan USA:n tuotteille.

Kehitysmaat olivat puolestaan haluttomia avaamaan

teollisuustuotteiden markkinoita teollistuneiden

maiden yrityksille.

Kaiken kukkuraksi USA ehti alkuvuonna esitellä julkisuudessa

hahmotelmaansa uudeksi 5-vuotiseksi

maataloustulolaiksi. Muutosta aikaisempaan oli lähinnä

se, että maataloudelle maksettavat tuet muutettaisiin

WTO-sääntöjen kanssa yhteensopiviksi niin, että niitä

olisi jatkossa vaikeampi riitauttaa. Muilta osin muutokset

uudessa maataloustulolaissa olivat pääosin ”teknisluonteisia”.

Niiden tarkoituksena oli varmistaa, että

maatalouden tulorahoitus tulee turvatuksi muuttuvissa

markkinaolosuhteissa.

Kysymys USA:n presidentin kauppaneuvotteluvaltuutuksien

jatkosta kesäkuun jälkeen tuli sekin avoimeksi.

Jatkovaltuutuksen läpi saaminen demokraattienemmistöisessä

kongressissa olisi ollut äärimmäisen

vaikeaa.

Maatalousneuvotteluryhmän puheenjohtaja Crawford

Falconer jätti kuitenkin kevään 2007 aikana kaksi

erillistä ”haastepaperia”, jotka olivat samalla kertaa sekä

katsaus neuvotteluissa avoinna olevista kysymyksistä

että jatkokeskustelujen pohja. Tässä vaiheessa

Falconerin tarkoituksena oli jakaa kesäkuun lopulla

luonnos sopimuksen ohjeistukseksi (=modaliteeteiksi),

jonka jälkeen olisi ollut odotettavissa tiivis neuvotteluvaihe.

WTO-jäsenmaiden tutkittavaksi luonnos tuli vasta

17. heinäkuuta.

Falconerin jakama pohjapaperi käsitti sisäistä tukea,

markkinoille pääsyä ja vientitukea koskevat aihiot

sopimuksen pohjaksi, mutta ei kattanut kaikkia

neuvottelujen alla olleita kysymyksiä. Monet neuvottelujen

kohteena olevat asiakysymykset olivat edelleen

sopimatta. Esitystä ei voitu arvioida luonnoksena

sopimuksen ohjeistukseksi. Luonnosta ei hyväksytty,

mutta ei myöskään suoranaisesti ”tyrmätty” minkään

osapuolen taholta.

MTK:n tavoite perheviljelmien turvaaminen

Uruguayn kierroksella vuonna 1994 sovitun maataloussopimuksen

mukaisesti WTO-osapuolten pitkän

tähtäimen tavoitteena on luoda tasapuolinen ja markkinatalouteen

perustuva maatalouskauppajärjestelmä.

Tässä tarkoituksessa ja uudistusprosessin jatkamiseksi

osapuolet ovat vuodesta 2001 alkaen käyneet

kauppaneuvotteluja maailman maataloustuotekaupan

sääntöjen uudistamiseksi saavuttamatta kuitenkaan

tässä työssä toistaiseksi merkittäviä tuloksia.

Syksyn mittaan jatketuissa neuvotteluissa ei vieläkään

edetty niin, että neuvottelukierros olisi saatettavissa

päätökseen. Sittemmin Falconer jakoi jäsenten

tutkittavaksi 6.11.2007 ja 12.11.2007 vientikilpailua

käsittelevät työpaperit ja 21.12.2007 kotimaista tukea

käsittelevät esitykset sekä kertomusvuoden jo päätyttyä

markkinoille pääsyä koskevat esitykset. Jaetut työpaperit

olivat katkelmia jäsenmaille aiemmin jaetusta

luonnoksesta maataloussopimuksen modaliteeteiksi.

Ne sisälsivät varsin vähän muutoksia aiempaan.

MTK:n pyrkimyksenä WTO-kysymyksissä oli vaikuttaa

neuvottelujen sisältöön ja sopimuksen syntyyn niin,

että neuvotteluja käyvällä komissiolla on paine saada

aikaan sellainen neuvottelutulos, joka turvaa perheviljelmiin

perustuvan eurooppalaisen monivaikutteisen

maatalouden ja samalla nykyisen laajuisen maataloustuotannon

Suomessa. MTK toimi läheisessä yhteistyössä

sekä kotimaassa asiaa hoitavien kauppapoliittisten

viranomaisten kanssa että Brysselissä komission

ja Europarlamentin suomalaisten jäsenten suuntaan.

EU:n laajentuminen

Kertomusvuonna EU sai kaksi uutta jäsenmaata, kun

Bulgaria ja Romania liittyivät unionin jäseniksi. Tässä

vaiheessa EU:hun kuuluu yhteensä 27 jäsenmaata,

ja sen yhteenlaskettu väkiluku on yli 495 miljoonaa.

Bulgarian ja Romanian liittyminen saattoi päätökseen

Euroopan unionin viidennen ja samalla EU:n historian

suurimman laajentumisen. Jatkossa EU:n laajentuminen

keskittyy Länsi-Balkanin maihin ja Turkkiin.

12


Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi

Avaintehtävät

1. Markkinaedunvalvonta

2. Maatalouden kustannusten alentaminen

edistämällä kustannustehokkaita käytäntöjä

ja panosmarkkinoiden toimivuutta

3. Hyvän eläin- ja kasviterveyden ylläpitäminen

sekä kuluttajien luottamuksen säilyttäminen

suomalaisiin elintarvikkeisiin

Vuonna 2007 koettiin maataloustuotteiden markkinoilla

yleismaailmallinen voimakas hintojen nousu.

Maataloustuotteiden hintojen, erityisesti viljan, nopea

ja huomattava kallistuminen nosti keskustelun maataloustuotannosta

ja elintarvikkeista valtamedioiden

otsikoihin niin Suomessa kuin maailmallakin.

Alan tutkimuslaitokset ja maatalousekonomistit arvioivat

yleisesti syitä tapahtuneeseen. Epäedulliset

sääolot olivat luonnollisesti merkittävin tekijä äkilliseen

markkinatilanteen muutokseen, mutta kasvavan kysynnän

taustalla olivat myös erityisesti Aasian talouskasvu

ja sen seurauksena tapahtuva ruokavalion muutos.

Myös lisääntyvällä biopolttoaineiden tuotannolla on

oma merkityksensä kysynnän kasvussa.

Myönteisen viljan hintakehityksen varjopuolena olivat

kohonneet rehukustannukset kotieläintuotannossa.

Rehujen ja myös muiden tuotantopanosten voimakas

hinnannousu aiheutti kotieläintiloille kannattavuusongelmia.

Kustannusten nousua vastaavien hinnankorotusten

saaminen kotieläintuotteille oli MTK:n markkinaedunvalvonnan

keskeisin asia vuoden loppupuolella.

MTK vetosi vuoden lopulla voimakkaasti kotieläintuotteita

jalostaviin yrityksiin pikaisten hinnankorotusten tarpeellisuudesta.

Korotuksia hintoihin saatiinkin, mutta ei

kokonaan tuotantokustannusten nousua vastaavaa tasoa.

Vuoden 2008 alussa elintarvikkeiden vähittäishinnat

kohosivat kaupoissa merkittävästi. Tämä lienee osoitus

siitä, että elintarvikealan yritykset onnistuivat siirtämään

kohonneita kustannuksiaan lopputuotteisiin.

Kotieläintuotantosektorilla keskeisiä teemoja olivat

keskustelut geenimuunnellun rehun käytöstä sekä

eläinten hyvinvointi. Kesäkuussa yksi rehutehdas ilmoitti

alkavansa tuoda sikojen valkuaistäydennykseksi

soijarehua, jossa on muuntogeenistä raaka-ainetta.

Asia käynnisti laajan keskustelun geenimuuntelusta ja

geenimuunnellun rehun käytöstä kotieläintuotannossa.

MTK:n johtokunta otti elokuussa asiaan kannan, jonka

mukaan kuluttajalla on oikeus tietää geenimuuntelun

käyttö kaikissa tuotantoketjun vaiheissa ja peräsi asiasta

vapaaehtoista merkintää kaupan pakkauksiin.

Eläinten hyvinvointiasioista syntyi kohu marraskuun

lopussa, kun Yleisradio esitti Oikeutta Eläimille ‐ryhmän

kuvamateriaalia, jolla pyrittiin näyttävästi osoittamaan

puutteita eläintensuojelulain noudattamisessa. Asiaan

liittyvissä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran suorittamissa

tarkastuksissa ei ilmennyt mitään vakavampia

ongelmia. Parannettavaa eläinten hyvinvointiin liittyvissä

asioissa toki on. Yleisesti eläinten hyvinvointiasiat

ovat Suomessa hyvällä tasolla. MTK korosti asiassa,

että eläinten hyvinvointi on asia, josta ei voi tinkiä. Kuluttajien

luottamuksen säilyttäminen elintarvikeketjussa

on ehdottoman tärkeää.

Vuoden 2007 kylvötyöt etenivät maan eri osissa

hyvin eri tahtiin. Etelä-Suomessa kasvukauden alku

oli varhainen. Kevättöihin päästiin yleisesti huhtikuun

puolivälin tienoilla. Itä- ja Pohjois-Suomessa toukokuun

alkupuolen runsaat sateet hidastivat toukotöiden

alkua. Myös yöpakkaset ja alhaiset päivälämpötilat viivästyttivät

kasvukauden etenemistä. Maan pohjoisemmissa

osissa sateet ja kylmä sää venyttivät kylvötöiden

valmistumisen tavanomaista myöhäisemmäksi.

Syysviljojen talvehtiminen sujui normaalisti. Kevään

yöpakkaset ja alhaiset päivälämpötilat hidastivat syysviljojen

ja nurmien kasvuun lähtöä. Kevätviljojen kasvuun

lähtö käynnistyi vaihtelevasti toisaalta runsaiden

sateiden ja toisaalta kuivuuden vuoksi. Kirpat vaivasivat

yleisesti rypsikasvustoja Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Monin paikoin kasvustoja jouduttiin kylvämään

uudestaan, pahimmillaan jopa kahteen kertaan.

Säilörehun ensimmäinen sato saatiin talteen hyvissä

oloissa suuressa osassa maata. Poutaiset säät vauhdittivat

yleisesti myös kuivaheinän korjuuta. Kasvustot

olivat heinäkuun lopulla hieman edellä tavanomaisesta

aikataulusta suuressa osassa maata. Elokuun alkupuolen

sateet ja tuulet lakoonnuttivat pahasti viljoja monin

paikoin Etelä- ja Väli-Suomessa.

Sateet viivästyttivät myös puintien sekä säilörehun

korjuun alkamista. Kuurosateet hidastivat puinteja ja

pehmittivät peltoja monilla alueilla koko korjuukauden

ajan. Maan pohjoisemmissa osissa saatiin syyskuun

puolivälissä erittäin runsaita sateita. Virallisen satotilaston

mukaan vuonna 2007 pelloilta korjattu sato oli

kuitenkin lopulta hyvä. Viljasato oli 4,1 mrd. kiloa, joka

on Suomessa kaikkien aikojen toiseksi suurin (vuonna

1990 4,3 mrd. kg).

Leipäviljasato kohosi viidenneksen edellisvuodesta.

Nurmirehusato palautui normaaliksi edellisen vuoden

kuivuuden aiheuttamasta notkahduksesta. Sokerijuurikkaan

hehtaarisadot kohosivat ennätyslukemiin, mutta

Salon tehtaan sulkemisen vuoksi viljelyala supistui.

Perunasato kohosi selvästi edellisvuotta korkeammaksi.

Öljykasveilla sato jäi edellisvuotta alhaisemmaksi.

Maito

Maitoalan edunvalvonnassa MTK toimii yhteistyössä

maitovaltuuskunnan ja SLC:n kanssa sekä kotimaassa

että EU:n tasolla. Yhteiselimenä on maitovaliokunta.

Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisten maidontuottajien

toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen

yhteisen strategian pohjalta.

Edunvalvonnan keskeisiä asioita ovat maitopolitiikkaan

ja maidontuotantoon liittyvät asiat sekä maitotilan

kansalliset ja EU-tuet. Tärkeä toiminnan muoto

on yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa alan kehittämistarpeiden

kartoittamiseksi ja perusteluksi.

13


Maitovaliokunta

Maitovaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana

kahdeksan kertaa. Valiokunnan edustajat osallistuivat

COPA-COGECA:n maitotyöryhmiin ja EU:n komission

neuvoa-antaviin työryhmiin sekä IDF:n ja EDA:n työryhmiin.

Maitovaliokunnan edustajat osallistuivat maitovaltuuskunnan

kokouksiin.

Tämän lisäksi maitovaliokunnan jäsenet osallistuivat

tutkimushankkeiden ja projektien seurantaryhmiin sekä

Brysselin kotieläinasiamiehen taustaryhmän kokouksiin.

Lisäksi valiokunnan eri työryhmissä olevat jäsenet

raportoivat mm. COPA:n maitoryhmän ja ETU-työn

ajankohtaiset asiat.

Maitovaliokunta oli myös vaikuttamassa Meijeriyhdistyksen

päivittämään Maidontuotannon hyvät

toimintatavat ‐julkaisuun.

Maitovaltuuskunta

Maitovaltuuskuntaan kuului 24 osuuskuntaa. Osuuskunnista

oli maitovaltuuskunnassa 58 edustajaa. Maitovaltuuskunta

kokoontui kertomusvuoden aikana kolme

kertaa. Kevätkokous ja seminaari pidettiin 26.–27.3.

Pietarissa ja kesäkokous 26.6. Helsingissä. Tähän kokoukseen

osallistui ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Syyskokous

pidettiin 23.11. Helsingissä.

Maitovaltuuskunnan puheenjohtajana toimi mv. Olli

Laaninen ja varapuheenjohtajana mv. Esa Lappalainen.

Maitovaltuuskunnan tarkastajina toimivat mv. Marianne

Hanhimäki ja mv. Osmo Oinonen.

Tuotanto ja markkinat

Meijerien vastaanottama maitomäärä vuonna 2007 oli

2 226 milj. litraa eli 2,3 % vähemmän kuin edellisenä

vuonna. Kiintiökaudella 1.4.2006 – 31.3.2007 maakiintiö

alittui 68 milj. litraa. Edellisellä kiintiökaudella alitus oli 36

milj. litraa. Maakiintiö on alittunut neljä kautta peräkkäin,

kun se sitä ennen ylittyi neljänä kiintiökautena. Ylitys oli

suurimmillaan kiintiökautena 2001-2002, jolloin kertyi 67

milj. ylityslitraa, minkä seurauksena maitovaltuuskunta,

MTK ja SLC päättivät keväällä 2002 aloittaa toimenpiteet

tuotannon sopeuttamiseksi maakiintiöön.

Kiintiökaudella 2007/08 maakiintiön ennustetaan

alittuvan noin 150 milj. litraa. Maakiintiö kasvoi kyseiselle

kaudelle edelleen noin 12 milj. litralla 2 354 milj.

litraan EU:n kiintiön lisäysten takia. Maidontuotannosta

luopuminen on hidastunut vuodesta 2006, jolloin

EU:n tilatukiuudistuksen takia luopuminen oli kiivasta.

8,5 %:n luopumistahti on kuitenkin nopeampaa kuin

2000-luvun alussa ollut noin 7 %:n luopumistahti.

Lehmien keskituotokset nousivat edelliseen vuoteen

nähden alkuvuonna, mutta pysyivät edellisen vuoden

tasolla elo- ja lokakuussa ja jäivät edellisestä vuodesta

marras–joulukuussa. Lehmämäärän 4 %:n lasku näkyi

syksyllä lähes kokonaan maidon tuotannossa. Vuotta

aiemmin lehmiä lypsätettiin lisärehulla, kun kuivuus

vaivasi laitumia. Ostorehujen kallistumisesta – jopa yli

30 % – johtuen ruokinnassa tingittiin. Nurmirehun laadussa

esiintyi paljon tilakohtaisia vaihteluja erityisesti

toisen sadon osalta. Tike arvioi säilörehusadon olevan

yli 50 % suurempi kuin vuonna 2006, jolloin syyskesä

oli ennätysmäisen kuiva.

Milj. l

3500

3000

2500

2000

MAIDON TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2007

NESTEENÄ MITATTUNA

1500

1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maailmanmarkkinoilla maitotuotteiden hintataso

nousi historiallisen korkealle kesän ja syksyn aikana,

ja EU lopetti kaikkien maitotuotteiden vientituen

maksun kesäkuussa. Jauheiden ja voin hinnat olivat

EU:ssa noin 70 % edellistä vuotta korkeammalla tasolla

ja juustojen noin 25–40 %. Maidon tilityshinta nousi

syksyllä useissa EU-maissa yli 40 senttiin litralta. EU:n

komission maidon hallintokomiteassa esittämän arvion

mukaan EU:n sisämarkkinahinnoilla rasvattoman

maitojauheen ja voin tuotantoyhdistelmä tuotti parhaillaan

lähes 50 sentin tilityskyvyn maitolitraa kohden.

Maailmanmarkkinoilla hinta oli yli 40 snt/litra.

Maitovaliokunta jatkoi kesällä 2007 keskustelua maitotuotteiden

hinnoista Suomessa ja tuottajien aseman

vaikeutumisesta tuotantokustannusten voimakkaan

nousun takia. Maitovaliokunnan nimeämän kustannusten

seurantaryhmän saaman MTT taloustutkimuksen

arvion mukaan tuotantokustannukset olivat nousseet

yli 5 snt/l. Gallup Elintarviketiedon keräämien aineistojen

perusteella nestemaitojen kuluttajahinnat olivat

vuoden lopussa alhaisimpia muuhun Eurooppaan verrattuna,

ohi olivat menneet niin UHT-painoitteiset maat

kuin alhaisen alv-tason maat.

Maidonjalostajat nostivat tuottajahintoja lokakuussa

2 snt/l. Lisäkorotukset siirtyivät vuoden 2008 alkuun.

Kokonaistilitys maidontuottajille olisi kohoamassa

ennakkotietojen perusteella noin 2 sentillä litraa kohti

vuonna 2007. Maitovaliokunta ja MTK ovat tyytyväisiä,

että teollisuus on onnistunut vastaamaan edunvalvonnan

tavoitteisiin osittain markkinoiden kautta ja paikkaamaan

sitä kautta rajusti nousseita kustannuksia.

Maidon ennakkotilityshinta laatulisineen normimaidolle

vuonna 2007 oli ennakkotietojen mukaan noin 1,5

snt/l korkeampi kuin edellisenä vuonna. Normimaidon

(4,3/3,3 %) ennakkohinta laatulisän kanssa (ilman jälkitiliä)

oli noin 34,5 snt/l. Vuonna 2006 tuotetulle maidolle

maksettiin jälkitiliä 3,46 snt/l. Jälkitilin odotetaan nousevan

vuonna 2007 tuotetulle maidolle.

Maitovaliokunta pyysi maitovaltuuskunnan päätösten

mukaisesti maitovaltuuskunnan jäsenosuuskunnilta

vastaukset vuoden 2006 tilityshintakyselyyn.

Yli puolet osuuskunnista (63 % maitovaltuuskunnan

edustamasta maitomäärästä) vastasi kyselyyn. Painotettu

keskihinta (36,50 snt/l) oli hivenen korkeampi kuin

Tiken keskihinta 36,39 snt/l. Kokonaishinnassa ylimmän

ja alimman ero kasvoi edellisestä vuodesta ollen

2,30. Tilityskyvyssä hintaeroa ei voitu määrittää puutteellisten

tietojen takia. Tuottajapalveluiden arvo aleni

edellisestä vuodesta ollen 0,38 snt/l (2005: 0,53 snt/l).

14


Kyselyyn vastasi osuuskuntia kaikista ryhmittymistä.

Cap-reformin viimeinen eli neljäs vaihe laski voin

interventiohintoja heinäkuussa. Maailmanmarkkinoilla

kysyntä on vahvistunut vuosittain noin 2 %. Maidon

tarjonta ei ole pystynyt vastaamaan kysynnän kasvuun,

koska Oseaniassa on vallinnut kuivuus ja EU:n maatalouspolitiikan

uudistus, kiintiönlisäyksistä huolimatta,

ei ole lisännyt tuotantoa. Voin interventiovarastot käytännössä

tyhjenivät EU:ssa keväällä 2007 ensimmäisen

kerran sitten vuoden 1964. EU lopetti voin vientitukien

maksun kesäkuussa, jolloin ne olivat laskeneet alkuvuoden

noin 100 eurosta/100 kg jo 50 euroon/100 kg.

Maitojauheiden vientituet poistuivat jo aiemmin.

Maidontuottajien lukumäärä oli kertomusvuoden

päättyessä 12 775. Vähennystä edellisen vuoden vastaavaan

ajankohtaan oli 1 290 eli 8,1 %. Maidontuotannosta

luopuminen (-8,9 %) hidastui kalenterivuoden

aikana. Edellisenä kalenterivuonna tuotannosta luopui

9,5 % tiloista.

Lypsylehmiä oli kertomusvuoden päättyessä

287 500. Lehmiä oli noin 10 900 vähemmän lypsyssä

kuin samaan aikaan vuotta aiemmin.

Nestemäisten maitotuotteiden kotimaan markkinatilanne

jatkui suhteellisen vakaana. Kulutus säilyi kokonaisuudessaan

edellisen vuoden tasolla. Jogurttien

kulutus kasvoi toisen vuoden peräkkäin 8 %, josta

kotimaan valmistus kasvoi yli 4 %, ja tuonnin kasvu oli

lähes 40 %. Tuontijogurttien osuus kulutuksesta nousi

yli 19 %:iin edellisen vuoden 15 %:sta. Tuoretuotteiden

tuonti on noin 3 % kulutuksesta.

Juustojen valmistus kasvoi yli prosentin. Tuonnin

kasvu taittui, kun Suomen hintataso ei enää houkutellut

tuojia. Kotimaisten kypsytettyjen juustojen myynti

kotimaahan kasvoi yli 2 %. Tuontijuustojen osuus kulutuksesta

oli 33 %, kun se vuonna 2006 oli 34 %. Voin

kotimaan myynti säilyi edellisen vuoden tasolla.

Maitotilan tuet ja kiintiötilanne

Maidon tukia vuodelle 2007 rajoittivat Etelä-Suomen

kansallisen tuen ratkaisussa (artikla 141) asetetut

rajoitteet sekä yksikkötuen maksimille (5,8 snt/l

vuosina 2004–2007) että vuosittaiselle määrärahalle

(30,97 milj. euroa vuonna 2004, 17,71 milj. euroa

vuonna 2005, 17,35 milj. euroa vuonna 2006 ja 17,00

milj. euroa vuonna 2007) määrittävät tuen enimmäistason.

Jälkierän jälkeen Etelä-Suomen tuki on noin

3,3 snt/l. C-tukialueella maidon yksikkötuet nousivat

0,3–0,6 snt/l, koska tuen maksu rajoittui enintään tilakiintiöön.

Maidon tuotantotukeen käytetyt kokonaismäärärahat

säilyvät vuodelle 2007 käytännössä vuoden 2006 tasolla.

Etelä-Suomen tukivaltuuksiin tulleiden rajoitteiden

takia koko maassa tuotantotuista 0,3 snt/l on jätetty

maksettavaksi jälkikäteen, kun lopulliset litramäärät

ovat tiedossa. Maitomäärien alennuttua Etelä-Suomen

yksikkötukea korotettiin 0,1 snt/l jo marraskuussa.

Ympäristötukea hakeneiden tilojen pinta-alasta kasvinviljelytiloilla

oli AB-tukialueella 720 000 ha ja C-tukialueella

487 000 ha ja kotieläintiloilla AB-tukialueella

280 000 ja C-tukialueella 610 000 ha. Keskimäärin kaikki

tilat valitsivat AB-tukialueella 1,76 lisätoimenpidettä ja

C-tukialueella 0,95. Maitotilat valitsivat AB-tukialueella

yli 1,6 lisätoimenpidettä (tiloilla noin 140 000 ha) ja C-

tukialueella 0,56 (tiloilla noin 445 000 ha). Maitotilojen

pelloista noin 90 % on nyt sitoutunut ympäristötukiohjelmiin,

kun kaikkien tukia hakeneiden tilojen peltoalasta

ympäristötukeen sitoutui 93 %.

Ympäristötukiohjelma heikkeni, sillä vuonna 2006

maitotilat saivat korkeimmillaan ja yleisimmin ympäristötukea

140 euroa/ha, johon sisältyi lisätoimenpiteenä

maitohuoneen pesuvesien käsittely. Nyt perustuen

ollessa 107 euroa/ha ja lisätoimenpiteistä muodostuessa

keskimäärin C-tukialueelle reilut 13 euroa/ha

on kokonaistuki noin 120 euroa/ha. Ohjelmaan sisältyy

mm. lannan ravinteiden laskutavan tiukentaminen.

Valiokunnan vaatimus kotieläintiloille muodostuvien

korkeampien kustannusten kompensoimisesta toteutui

vain osittain, kun komissiolle päätettiin esittää, että

ympäristötuki maksettaisiin 14 euroa/ha korkeampana

kotieläintiloille, vaikka koko prosessin ajan tuen eriyttäminen

oli vastatuulessa.

Tärkein valmisteluun koko ajan välitetty viesti oli

lisätoimenpiteiden sopimattomuus maitotiloille. Lannan

vastaanottoon tähtäävien sopimusten poistuminen

ohjelmasta oli suuri takaisku. Suomessa aloitettiin

valmistelu korvaavien toimenpiteiden rakentamiseksi.

Etelä-Suomen maitotilat valitsivat ennakkotietojen

perusteella vajaalle 100 000 ha:lle ”tehostetun talviaikaisen

kasvipeitteisyyden” (45 euroa/ha) ja vajaalle

15 000 ha:lle ”laajaperäisen nurmituotannon” (55 euroa/ha).

Sen sijaan kaikki tilat valitsivat näitä toimenpiteitä

420 000 ha:lle ja lähes 30 000 ha:lle.

Vuonna 2007 edunvalvonnan keskeisenä tavoitteena

oli 141-tukiratkaisuun vaikuttaminen. Maitovaliokunnan

maitolähetystö yhdessä Brysselin toimiston

kanssa tapasi syyskuussa komissaarit Mariann Fischer

Boel ja Olli Rehn. Tapaamisissa tuotiin esille, että

”maataloutemme merkittävin tuotantomuoto maidontuotanto

on alentunut Suomessa ja kaikista rajuimmin

Etelä-Suomessa. Kustannukset ovat nousseet, mutta

kohonneita kustannuksia ei ole vielä kokonaan pystytty

saamaan markkinoilta. Kansallisten tukien epävarmuus

on johtanut etelässä kiintiöiden vähäiseen kysyntään.

On täysin välttämätöntä jatkaa 141-tukia. Tuotantoon

sidottu tuki on nautasektorin korkeiden kustannuksien

ja tuotantomotivaation säilyttämisen takia koko maassa

äärimmäisen tärkeä.”

Lisäksi tuotiin esille EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen

liittyen, että ”kiintiöjärjestelmä on ollut tehokas

väline maidon tarjonnan tasapainottamisessa EU:ssa.

Samalla se on luonut alueellisen tasapainon EU:n tuotannolle.

Tunnemme komissaarin kannan, mutta emme

ole lainkaan samaa mieltä, koska kiintiöiden poisto aiheuttaisi

isoja ongelmia Suomen maidontuotannolle.

Kysymmekin, mitä välineitä komissio aikoo esittää

maidontuotannon säilymiseksi Suomessa ja muilla

luonnonhaitta- ja vuoristoalueilla.”

Maatalouskomissaarin tapaaminen oli osaltaan

edesauttamassa, että maidon tuotantotuki alenee

2008–2013 sovitulla tukikaudella vain vähän, ja lisäksi

tiloille tulee käyttöön kotieläintiloille suunnattu 30 euron

suuruinen hehtaarituki. Komissaari kiitteli tapaamisen

antia ja totesi, että hän sai tärkeää uutta tietoa Suomen

tuotanto-olosuhteista ja kustannusrakenteesta verrattuna

muihin EU-maihin. Komissaari oli tapaamisessa

yllättynyt Suomen korkeammista tuotantokustannuksista

kuin mitä Itävallalla on.

15


Maitoasiamies ja maitovaliokunta vaikuttivat tiiviisti

Vanhasen II hallituksen ohjelman valmisteluun maitovaltuuskunnan

linjausten pohjalta. Kaikki keskeiset

tavoitteet saatiin kirjattua ohjelmaan. Tässä yhteydessä

mm. kirjattiin lisälomapäivät, joista ensimmäinen

saadaan vuonna 2008. Hallitus sitoutuu korvaamaan

mahdolliset maatalouspolitiikan markkinajärjestelmämuutoksista

aiheutuvat muutokset tuottajille.

Maitovaliokunta sai tiedoksi läänineläinlääkärien tiloille

tekemien tarkastuskäyntien raportit. Niiden perusteella

tilanne on parantunut, ja edellisen vuoden joka

kolmannella vasikkatilalla olleet puutteet vasikoiden

kasvatustiloissa olivat hivenen korjaantuneet, mutta

ongelmia oli edelleen 28 %:lla tiloista. Maitovaliokunta

on nähnyt asian koko sektorin imagonkin kannalta merkittäväksi,

ja asiaa on edelleen pidetty esillä.

MTK:n edustajat veivät maitokiintiöneuvottelukuntaan

maitovaltuuskunnan esitykset. Kiintiöiden myyntiajan

lyhentämisestä käytiin maa- ja metsätalousministerin

kanssa paljon keskustelua. Maitovaltuuskunta

linjasi kevään 2005 kokouksessa, että kiintiön lyhytaikainen

vuokraus tulisi ottaa käyttöön. Kevään 2006

aikana ministeriö taipui pitkien neuvottelujen jälkeen

ottamaan käyttöön kiintiöiden lyhytaikaisen vuokrauksen

maitovaltuuskunnan tavoitteen mukaisesti.

Kiintiöneuvottelukunnassa ajettiin muutoksia, joilla

helpotetaan investoivien ja investoineiden tilojen asemaa.

Ministeri päätti, että kiintiön ulosvuokraus myönnetään

kolmena kautena peräkkäin investointitukipäätöksen

saaneille tiloille. Maitovaliokunta on rakentanut

osuuskunnille kiintiön vuokrauksessa suositeltavat pelisäännöt.

Näiden avulla pyritään vähentämään kiintiöiden

vuokrauksen kustannuksia ja parantamaan kiintiöiden

kohdentumista niitä tarvitseville. Kiintiön vuokraus

onnistui hyvin, sillä lähes 60 milj. litraa vuokrattiin, kun

kiintiökaupassa liikkuu vuosittain vapailla markkinoilla

noin 40-50 milj. litraa.

Sijaisapuoikeuden saaminen maitovaltuuskunnan

kokouksen ajaksi eteni. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

otti kannan lomituslakiin, minkä perusteella

Mela sitoutuu myöntämään sijaisavun maitovaltuuskunnan

kokouksiin osallistuville vuoden 2008

alusta alkaen.

Maitovaltuuskunnan päätöksen mukaisesti maitovaliokunta

kutsui koolle kustannusten seurantaryhmän,

joka aloitti toimintansa kesällä. Ensi vaiheessa työryhmä

selvitti olemassa olevien tilastojen käytettävyyttä

kustannusten selvittämisessä. Työryhmän toimikausi

jatkuu vuoteen 2009 saakka. Siinä ovat edustettuina

maitovaltuuskunnan, meijeriosuuskuntien, ProAgrian,

Valion, MMM:n, Maaseutuviraston ja tutkimuslaitosten

edustajat.

Tutkimusyhteistyö

Maitovaltuuskunta on osallistunut Helsingin yliopiston,

MTT taloustutkimuksen ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun

tutkimushankkeen rahoitukseen.

Tavoitteena on selvittää suomalaisten maitotilojen

kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä kilpailijamaihin

verrattuna. Tutkimus on lähtenyt liikkeelle kesällä 2006

ja maitovaltuuskunnan rahoitus kohdennetaan Helsingin

yliopiston Taloustieteen laitoksessa tehtäviin pro

gradu ‐töihin.

Liha

Lihavaliokunta

Lihantuotannon edunvalvontaa ja yhteyksiä tuottajia

lähellä olevaan teollisuuteen hoitaa MTK:n lihavaliokunta.

Lihavaliokunta on MTK:n valtuuskunnan asettama

MTK:n johtokunnan asiantuntijaelimenä toimiva

liha-asioihin keskittyvä erikoisvaliokunta, joka seuraa

ja edistää kotimaisen lihantuotannon toimintaedellytyksiä.

Valiokunnan muodostavat MTK:n johtokunnan nimeämät

edustajat, SLC:n edustaja, sika‐, nauta‐, siipikarjanliha-

ja lammasjaostojen puheenjohtajat sekä

osuusteurastamoiden nimeämät toimihenkilö- ja luottamushenkilöedustajat.

Valiokunnan alaisuudessa toimivat

sika‐, nauta‐, siipikarjanliha- ja lammasjaostot.

Lihavaliokunta kokoontui vuoden 2007 aikana neljä

kertaa. Valiokunnan puheenjohtajna toimi MTK:n johtokunnan

2. puheenjohtaja Juha Marttila.

Vuoden aikana lihasektorilla tapahtui useita merkittäviä

asioita, jotka olivat myös lihavaliokunnan pöydällä.

Valiokunnassa käytiin laaja keskustelu mm. gmo-valkuaisen

käytöstä lihantuotannossa, viljan hinnan nousun

vaikutuksesta tuotantokustannuksiin, 141-ratkaisun sisällöstä

sekä eläinaktivismin siirtymisestä koskemaan

myös lihantuotantoa. Erityisesti tuotantokustannusten

nopea nousu syksyn aikana ja teollisuuden vaikeudet

hinnankorotusten vyöryttämisessä kaupan tukkuhintoihin

keskusteluttivat valiokuntaa.

Valiokunta teetti Gallup Elintarviketieto Oy:llä tutkimuksen

lihantuotantotilojen halukkuudesta jatkaa

ja kehittää tuotantoaan eri tukialueilla. Tutkimus valmistui

marraskuussa. Tutkimuksessa oli rahoittajana

myös elinkeino sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Tämän lisäksi lihavaliokunta on rahoittamassa Maa- ja

elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) tehtävää

tutkimusta sikojen tuotto- ja laatuominaisuuksien

eroista eri roduilla ja erojen taloudellisesta merkityksestä

tuotantoketjussa. Tutkimus on kolmivuotinen, ja

se päättyy vuonna 2009.

Tuotanto ja markkinat

Vuonna 2007 koko maailman lihantuotanto kasvoi

vain yhdellä prosentilla, kun se vuotta aiemmin kasvoi

2,5 %. Tuotannon laskuun vaikuttivat kohonnut rehukustannus,

mutta suurimpana yksittäisenä syynä oli

PRRS-kriisi Kiinassa. Yhdysvaltain maatalousministeriön

arvion mukaan Kiinan sianlihan tuotannon vähentyminen

oli jopa 9 %, joka on enemmän kuin Euroopan

suurimman tuottajan Saksan koko tuotanto. Sikakriisin

vuoksi Kiinasta tuli vuonna 2007 sianlihan tuoja, kun

se perinteisesti on ollut nettoviejä. Tämä nosti sianlihan

hintaa etenkin Brasiliassa.

Vuosi oli erittäin vaikea EU:n sikamarkkinoilla. Tuotanto

kasvoi 2,5 %. Samaan aikaan kustannukset

nousivat voimakkaasti, ja vahva euro heikensi kilpailukykyä

kolmansiin maihin. Tämän vuoksi markkinat

ajautuivat ylitarjontaan, ja kustannusten nousua ei

pystytty siirtämään kaupan tukkuhintoihin. Komissio

yritti tasapainottaa tilannetta varastointi- ja vientituella,

mutta näiden keinojen vaikutus on osoittautunut

vähäiseksi.

16


Siipikarjanlihassa noususuhdanne jatkui. Maailman

tuotanto kasvoi 3 % ja EU:n noin 2 %. EU:n kulutuksen

kasvu oli 2,2 %. Suomessa lihantuotanto ja kulutus

etenivät myönteisesti. Tuotanto kasvoi 4 % (395,3 milj.

kg) ja kulutus 5 % (378,7 milj. kg). Merkittävin muutos

kotimaan markkinoilla oli tuonnin selvä kasvu (+12 %).

Vienti sen sijaan väheni 2 %.

220

200

180

160

SIANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2007

Sianliha

Sikajaosto

Sikajaosto piti vuoden aikana kuusi kokousta, joista

yksi oli puhelinkokous ja yksi osittain yhteinen lihasiipikarjajaoston

kanssa. Jaosto oli tiiviisti mukana

141-neuvotteluprosessissa. Jaosto linjasi omaksi tavoitteekseen

tuen pysymisen tuotantoon sidottuna.

Kesällä oli selvää, että Suomesta ei sellaista esitystä

komissioon lähde. Jaoston kanta oli myös selvästi toteutunutta

voimakkaampi tuotantokytkös dekolpausvaihtoehdossa.

Jaosto kävi keskustelemassa valtiosihteeri Jouni Lindin

kanssa kesäkuun lopussa tukineuvottelutilanteesta.

Jaosto keskusteli tilanteesta myös ministeri Sirkka-Liisa

Anttilan kanssa yhdessä lihasiipikarjanlihajaoston ja

kananmunavaliokunnan kanssa heinäkuun alussa.

Edellä esitetyt asiat olivat esillä myös jaoston tekemällä

Brysselin-matkalla heinäkuussa. Jaosto pääsi

esittämään suoraan komission edustajalle näkemyksensä

tuen välttämättömyydestä ja sen pysyvästä tarpeesta

suomalaisessa sikataloudessa, kun toimitaan

EU:n yhteisillä markkinoilla. Samoin jaosto toi esille

vastustavan kantansa tuen irrottamisesta tuotannosta.

Jaosto tapasi myös COPA-COGECA:n sekä Tanskan

ja Hollannin sikasektorin edustajat ja vieraili Euroopan

talous- ja sosiaalikomiteassa. Jaosto vieraili

Brysselin opintomatkallaan myös kahdella sikatilalla,

joista toisella oli merkittävä lannan jatkojalostuslaitos

energiaraaka-aineeksi. Toinen vierailukohde oli tehokas

yhdistelmätila.

Jaosto oli jatkuvasti yhteydessä teollisuuden toimivaan

johtoon ja luottamushenkilöjohtoon loppuvuoden

aikana heikentyneestä kannattavuudesta. Vaikka lihan

hinta nousi syksyn aikana, nousu ei kattanut kustannusten

nousua. Suomen hinta oli heinä-syyskuuta lukuun

ottamatta EU:n keskihinnan yläpuolella. Vuoden

lopussa Suomessa maksettiin EU:n korkeinta hintaa.

Kustannusten nousussa rehut olivat merkittävin erä,

mutta myös energian ja lannoitteiden hinnat kallistuivat

huomattavasti.

Tuotanto ja markkinat

Sianlihan markkinatilanne kiristyi selvästi vuoden

aikana. Varsinkin viljan ja rehujen hinnan nousu nosti

sikatalouden kustannuksia. MTK:ssa tehtyjen laskelmien

mukaan rehukustannuksen nousu nosti yhdistelmätuotannon

kustannusta noin 0,30 euroa/kg.

EU:ssa tuotanto nousi 2,5 % ja kulutus noin 1 %.

Vienti väheni noin 10 %, koska euron vahvistuminen

heikensi EU-maiden kilpailukykyä kolmansiin maihin.

Tämä lisäsi edelleen sian ylitarjontaa sisämarkkinoilla.

Etenkin viennistä riippuvaisen Tanskan hinta laski ja oli

140

120

100

1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

tasolla 1,10 euroa/kg vuoden lopulla. Saksassa kilohinta

oli syksyllä tasolla 1,32 euroa.

Sianlihan omavaraisuusaste pysyi ennallaan EU:ssa ja

oli 106 %. Sianlihaa kulutettiin EU:n alueella vajaa 20,8

milj. tn ja tuotettiin 22,0 milj. tn. Keskimääräinen kulutus

henkeä kohti oli 43 kg. EU vei sianlihaa noin 1,27 milj. tn

ja oli siten maailman suurin sianlihan viejä.

Tilastokeskuksen mukaan sianlihan kuluttajahinta

nousi 1,7 %. Sianlihan kulutus nousi 2 % 184,2 milj.

kiloon. Sianlihan tuotanto kasvoi 2 % 212,6 milj. kiloon.

Sianlihan vienti väheni 5 % ja oli 46 milj. kg. Tärkeimmät

vientimaat olivat Venäjä, Ruotsi ja Viro. Sianlihan tuonti

kasvoi voimakkaasti jo toisena vuotena. Vuonna 2007

lisäys oli 18 %.

EU:ssa keskimääräinen vertailuhinta oli suurimman

osan vuotta tasolla 1,30 euroa/kg. Suomen hinta oli

alkuvuonna 1,35–1,37 euroa ja nousi loppusyksyn aikana

1,45 euron tasolle. Porsaan hinta laski EU:ssa

voimakkaasti: vuoden alussa vertailuhinta 20 kilon porsaasta

oli 41 euroa ja marraskuussa 27 euroa. Suomessa

porsaan hinta on ollut suhteellisen vakaa eli tasolla

48 euroa (25 kg).

Kertomusvuonna tukea sai arviolta 2 800 sikatilaa,

mikä oli 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Emakkotilojen määrä laski tätäkin enemmän. Emakoita

oli noin 1 850 tilalla. Emakkojen kokonaismäärä laski

parilla tuhannella vajaaseen 156 000 eläimeen. Emakkotilojen

keskikoko nousi 83 emakkoon ja lihasikatilojen

yli 1 400 myytyyn lihasikaan. Lihasikoja teurastettiin

2 369 129 kpl. Lihasikojen keskiteuraspaino oli 85,1

kiloa. Porsaiden välitys kasvoi 0,6 % vuositasolla.

Naudanliha

Nautajaosto

Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Nautajaosto piti kuusi kokousta, joista yksi oli puhelinkokous.

Nautajaosto oli aktiivisesti mukana 141-prosessissa

sen käynnistyessä toden teolla keväällä 2007.

Nautajaosto kävi tapaamassa ministeri Sirkka-Liisa

Anttilaa 9.5. ja korosti tapaamisessa tarvetta korottaa

AB-alueen nautatukia ja pitää ne tuotantoon sidottuina.

Jaosto kävi tapaamassa valtiosihteeri Jouni Lindiä 5.6.

Tapaamisessa keskusteltiin mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista.

Erityisenä kysymyksenä oli jaoston kanta

hieholehmien tukeen, mikä oli myönteinen, mutta se

tulee priorisoida nykyisten tukien jälkeen.

Rehukustannuksen voimakas nousu oli esillä myös

nautajaoston työssä syksyllä. Jaosto oli tiiviissä yh-

17


teydessä teurastamoihin tilityshinnan korjaamiseksi

kustannusten nousua vastaavalle tasolle.

Tuotanto ja markkinat

Milj.kg

140

130

NAUDANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2007

Maailmanmarkkinoilla naudan hinta on ollut jatkuvassa

vaikkakin hitaassa nousussa jo usean vuoden ajan.

EU:ssa naudanlihan markkinatilanne jatkui hyvänä.

Kulutus on tuotantoa suurempaa. Ja tuotanto laskee.

Suurin syy tuotannon alentumiseen on lypsykarjan vähentyminen

koko EU:ssa. Kokonaiskulutus EU-27:ssä

oli 8,55 milj. tn. Vanhoissa jäsenmaissa naudanlihan

kulutus on vajaa 20 kg/hlö ja uusissa vain 7,5 kg/hlö.

EU:n nautamarkkinat olivat kaksijakoiset vuonna

2007: alkuvuonna hinnat laskivat ja alkoivat uudelleen

nousta heinäkuussa. Vuoden lopussa EU:n keskihinta

oli tasolla 2,70 euroa/kg (O2), kun se alimmillaan heinäkuussa

oli 2,50 euroa.

Suomessa nautamarkkinoita häiritsi kasvanut varasto,

joka syntyi loppuvuoden 2006 ja alkuvuoden 2007 teurasruuhkasta.

Sen purkaminen loi hinnan laskupaineita

vähittäismarkkinoille. Vaikka hinta nousi syksyn mittaan

joitain senttejä, se ei riittänyt kattamaan tuotantokustannuksen

nousua, joka oli useita kymmeniä senttejä.

Naudanlihan kulutus kasvoi 96,6 milj. kiloon (+1 %).

Naudanlihan kuluttajahinnat nousivat noin 4 %. Naudanlihaa

tuotiin noin 6 % edellisvuotta vähemmän eli

13,5 milj. kg. Naudanlihan vienti kasvoi 100 % ollen

4,8 milj. kg. Naudanlihan tuotanto kasvoi hieman, pääasiassa

lisääntyneiden lehmien teurastusten ja edellisen

vuoden teurassiirtymän vuoksi ja oli 86,5 milj. kg

(+2 %). Teuraspainot nousivat edelleen. Sonnien keskipaino

oli jo 333 kg (+9 kg), hiehojen 237 kg (+ 4 kg) ja

lehmien 270 kg (+ 5 kg).

Suomessa naudan hinta oli suhteellisen vahva. Nuoren

naudan hinta oli yhtäjaksoisesti huhtikuusta lähtien

yli EU:n keskihinnan.

Vuoden aikana teurastettiin 154 578 sonnia, 37 729

hiehoa ja 96 307 lehmää. Luvut eivät sisällä kotiteurastusta.

Se lienee muutama tuhat kappaletta. Sonnien

keskiteuraspaino nousi 333 kiloon ja hiehojen 237 kiloon.

Lehmien teuraspaino nousi 270 kiloon.

Suomessa oli noin 4 100 naudanlihantuotantoon erikoistunutta

tilaa, joista noin 1 400 oli emolehmätiloja.

Emolehmätuotannon kasvu jatkui edelleen vahvana.

Vuoden 2007 marraskuussa Suomessa oli noin 45 000

emolehmää, joten määrä kasvoi noin 10 % edellisvuodesta.

Ternivasikoiden osuus vasikkavälityksestä oli noin

82 % kaikista välitysvasikoista. Vasikoiden hinta laski

noin 5 %. Sonniternin ostohinta laski 5 % ja oli keskimäärin

143,6 euroa/kpl ja perinteisen sonnivasikan 254

euroa/kpl.

Siipikarjanliha

Siipikarjanlihajaosto

Vuoden 2007 aikana MTK:n siipikarjanlihajaosto kokoontui

neljä kertaa. Painopistealueita olivat markkinoihin,

kansallisten tukien ratkaisuun sekä siipikarjanlihan

tuottajahintatasoon vaikuttaminen. Kotimaassa kuluttajien

luottamus säilyi hyvänä suomalaiseen tuotantoon.

Broilerin lihan kulutus on hyvässä kasvussa.

120

110

100

90

80

1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

Kansallisessa tukipolitiikassa painopiste oli kansallisen

tuen jakopäätökseen vaikuttamisessa niin, että

suuri osa tuesta säilyisi tuotantoon sidottuna. Jaosto

esitti mahdollisuutta, että uudelle 141-ohjelmakaudelle

otettaisiin esimerkiksi lattiapinta-alaan perustuvia tukielementtejä,

mutta esitykset eivät tuottaneet konkreettista

tulosta. Jaosto kävi kertomassa ministeri Sirkka-

Liisa Anttilalle kalkkunantuotannon erityisongelmista.

Jaosto tapasi ministeriä myös yhdessä muiden yksimahaissektorin

edustajien kanssa 141-tuen valmistelun

yhteydessä.

Jaosto otti kantaa uuden rahoituslain valmisteluun

ja vaati investointitukien tasapuolista jakoa ja mahdollisuutta

aloittaa rakentaminen ennen tukipäätöksiä.

Jaosto seurasi ja otti kantaa huimasti nousevaan rehukustannukseen

ja EU:n broilerien hyvinvointidirektiivin

valmisteluun.

MTK osallistui aktiivisesti useisiin yhteistyöryhmiin

siipikarjanlihan kotimaisen menekin vahvistamiseksi.

Taustaselvityksen pohjalta MTT laati yhteistyössä

elinkeinon kanssa tutkimussuunnitelman, jonka osatuloksia

julkaistiin vuoden aikana. Siipikarjanlihajaosto

osallistui pienellä panoksella tutkimuksen rahoitukseen.

Tutkimusprojekti päättyy alkuvuonna 2008.

EU:n osarahoitteinen tiedotuskampanja ”Sulka hattuun

siipikarjalle” aloitettiin. MTK osallistui kampanjaan

Finfoodin, Suomen broileriyhdistyksen ja rehuteollisuuden

kanssa yhteistyössä projektin johtoryhmässä.

Eläinsuojelujärjestöjen lobbaus ja siitä johtuva viranomaisvalvonnan

tiukentuminen hidastivat tiedotuskampanjan

tiedotteiden ja nettisivujen laatimista.

MTK oli mukana valmistelemassa yhteistä hankehakemusta

broilerien hyvinvointidirektiivin toimeenpanoon

valmistautumista varten. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen

Efsan keväällä 2007 julkaisema ensimmäinen

kartoitustutkimus EU:n broilertilojen salmonellatilanteesta

vahvisti suomalaisen broilerituotannon

olevan hyvin tavoitetasollaan eli positiivisia näytteitä alle

1 %. Eri maissa esiintyvyys vaihtelee suuresti.

Tuotanto ja markkinat

Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Siipikarjanlihan tuotanto kasvoi edellisvuoteen verrattuna

ja oli 95,3 milj. kg. Kalkkunanlihan tuotanto väheni,

mutta broilerin tuotanto kasvoi 12 % ja oli 83,5

milj. kiloa. Kalkkunanlihan tuotanto laski 7 % verrattuna

edelliseen vuoteen ja oli 11,39 milj. kiloa.

Siipikarjanlihan kulutus ja kotimainen tuotanto olivat

vuonna 2007 kutakuinkin hyvin tasapainossa. Siipi-

18


karjanlihan kulutus oli 93,0 milj. kg (12 % kasvua vuodesta

2006). Broilerin kulutus kasvoi 80,7 milj. kiloon.

Kalkkunanlihan kulutus laski 11,70 milj. kiloon (-7 %).

Siipikarjanlihan vienti oli 12,10 milj. kg. Kotimaassa siipikarjanlihan

kysyntä on suurin rintafileillä, minkä mukaan

tuotanto mitoitettiin. Tuonti oli neljänneksen suurempaa

ja vienti 11 % pienempää kuin vuotta aiemmin. Keskeiset

tuojamaat olivat Tanska ja Brasilia. Siipikarjanlihan

kulutuksen kasvu tulee arvioiden mukaan kuitenkin jatkumaan

niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

EU:ssa siipikarjanlihan kulutuksesta on broileria

70 %, kalkkunaa 20 % ja muuta siipikarjanlihaa 10 %.

Suomessa kulutetusta siipikarjan lihasta on broileria

85 % ja kalkkunaa yli 13 %. Kalkkunanlihan kulutuksen

nousu pysähtyi vuonna 2004. Kulutus alkoi laskea

vuonna 2005. Broilerin kulutusnäkymät ovat edelleen

suotuisat. Muiden siipikarjanlihalintujen osuus kulutuksesta

on pieni, mutta kasvava.

Siipikarjanlihan tuotannossa Suomi on omavarainen.

Broilerin kulutuksen kotimaisuusaste oli 92,3 %. Kalkkunan

kulutuksesta noin 20 % koostuu tuontilihasta.

Suomessa broilerin ja kalkkunan tuonti on kasvanut

tasaisesti, vaikka tuonnin osuus kulutuksesta on edelleen

pieni. Tuontilihan osuus saattaa edelleen kasvaa

etenkin suurkeittiöiden ja valmistuotteiden osalta.

Suomen vahvuutena on etenkin broilerinlihan hyvä

tuotteistus ja salmonellattomuus. Suomessa kuluttajien

luottamus siipikarjatuotteisiin ei ole horjunut. Kulutuksen

kasvua ylläpitää siipikarjanlihan edullinen hinta

ja kasvava käyttö lihajalosteissa myös Keski-Euroopan

markkinoilla.

Kotimaassa siipikarjanlihan tuottajahintakehitys oli

lievästi nouseva. Vuonna 2007 broilerin tuottajahinta

asettui 1,13 euroon/kg. Kalkkunan tuottajahintaa ei

enää tilastoida toimijoiden vähyyden takia.

Lampaanliha

Lammasjaosto

Vuonna 2007 lammasjaosto kokoontui kolme kertaa.

Lampaiden ja vuohien merkintä- ja rekisteröintijärjestelmän

uudistaminen jatkui. Lammasjaoston jäsenet ottivat

kantaa ja antoivat kehitysideoita viljelijärajapinnan

kehittämiseksi. Nautajaosto kiirehti nautarekisterissä

toimivan asiakasraadin perustamista myös lammasrekisteriin.

Eläinten kuljetuslainsäädännön muutoksilla oli merkittäviä

vaikutuksia lammastiloille. Useimpien lammastilojen

omat kuljetukset katsottiin kaupallisiksi kuljetuksiksi,

ja se toi lisävelvoitteita kalustolle ja kuljettajan

hyväksynnälle.

Lammastalouden 141-tukien neuvottelu oli osa märehtijöiden

prosessia. Tavoitteena oli tukitasojen nosto

ja tuen siirtäminen kohti lihantuotantoa. Tuki säilyy lähes

aikaisemmalla tasolla yhdistettynä kotieläintilojen

pinta-alatukeen. Tukirakenteeseen ei saatu toivottua

muutosta, vaan se säilyy edelleen eläinyksiköihin sidottuna.

oli 0,7 milj. kg. Todellinen tuotanto lienee tätä suurempi,

sillä kaikki tuotettu lampaanliha ei päädy tilastoihin.

Lammasta tuotiin Suomeen 2,8 milj. kg, joten tuonnin

osuus kulutuksesta oli 85 %. Lihaa tuotiin pääasiassa

Uudesta-Seelannista.

Suomessa lampaanlihan tuottajahinta oli koko vuoden

EU:n keskitason alapuolella. Karitsanlihan tuottajahinta

nousi edelleen. Se oli teurastamotilaston mukaan

2,70 euroa/kg. Uuhenlihan hinta oli huono, noin 0,40

euroa/kg.

Maatilarekisterin mukaan uuhien määrä 1.6.2007 oli

62 149, mikä on 2,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kananmunat

Kananmunavaliokunta

Vuoden 2007 aikana kananmunien keskimääräinen

tuottajahinta nousi 89 senttiin/kg, joka kuitenkin on

edelleen tuotantokustannuksen alapuolella. Positiivista

on, että kuorimunien kulutus nousi vuoden aikana 1

%:n. MTK:n kananmunavaliokunta kannusti edelleen

kananmunien tasapainoisen markkinatilanteen saavuttamista

tuottajien sopimustuotannon avulla.

Valiokunta osallistui kananmunantuotannon tukipolitiikan

valmisteluun ja keskusteli aktiivisesti markkinoiden

toiminnasta. Valiokunnan edustajat tapasivat

ministeri Sirkka-Liisa Anttilan 141-neuvottelujen yhteydessä

muiden yksimahaissektorin edustajien kanssa.

SLC:n kanssa edellisvuonna aloitettu kananmunaalan

yhteistyöhanke eteni konkreettiselle tasolle. Kananmunayhdistys

perustettiin Suomen Siipikarjaliiton

hallinnoitavaksi ja luo laajan koko kanamunantuotantoketjun

keskustelufoorumin.

Tuottajahinta jatkoi hidasta nousua vuoden aikana

ja roikkuu edelleen kestämättömän alhaisella tasolla

pakkaamoiden hintakilpailun ja ylituotannon seurauksena.

Lisäksi rehukustannuksen jyrkkä nousu syksyllä

aiheutti tuotantopanoksiin merkittävän nousun, joka

edelleen vaikeuttaa alan tuottajien ahdinkoa. Kanamunavaliokunta

suositteli tuottajia kilpailuttamaan rehun

toimittajia, sillä rehukustannukset vaihtelivat suuresti.

Kananmunantuotannolla on edessään useita haasteita:

uusiin tuotantomuotoihin siirtyminen vuonna

2012, rehun hinta, kansallisten kotieläintukien muutokset,

kananmunapakkaamoiden keskinäinen kilpailu,

CAP-reformin toteuttaminen, salmonellaerivakuuksien

saaminen kuluttajien tietoon, kuorimunien kulutuksen

Milj. kg

100

80

60

KANANMUNIEN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2007

Tuotanto ja markkinat

Lampaanlihan kulutus nousi 27 % vuonna 2007 ja oli

noin 3,3 milj. kg. Lampaanlihan tuotanto kasvoi 16 % ja

40

1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

19


nousun jatkaminen ja Eurooppaan rantautuneen vaarallisen

lintuinfluenssan (H5N1) aiheuttamat mahdolliset

markkinahäiriöt.

Valiokunta katsoi uusiin tuotantomuotoihin siirtymisen

ja investointien mahdollisimman nopean aloittamisen

välttämättömäksi hallitulle rakennekehitykselle,

kuitenkin niin, ettei kokonaistuotantoa kasvateta. Kotimaisten

kuorimunien kulutuksen lisääminen on yksi

alan suurimpia haasteita.

Tuotanto ja markkinat

Kananmunantuotanto laski Suomessa vuoden 2007

kesään saakka. Syksyllä tuotantomäärä kääntyi kuitenkin

nousuun. Kuorimunien tuotanto oli 56,5 milj.

kg, mikä jäi hieman pienemmäksi kuin edellisvuonna.

Kananmunista oli edelleen ylituotantoa, joka pystyttiin

purkamaan vain osittain viennin ansiosta. Kananpoikien

vähentyneet haudonnat pystyivät korjaamaan

hieman ylituotantotilannetta. Kuorimunia vietiin 1,6 %

enemmän kuin vuonna 2006, kun taas munavalmisteiden

vienti sekä tuonti laskivat.

Tuotanto vakiintui Euroopassa ja tuottajahinnat olivat

vakaat vuonna 2007. Alimmillaan tuottajahinta oli vuoden

alussa, 60 senttiä/kg. Vuoden lopulla se nousi 89

senttiin kilolta. Hintakehitys vaihteli tuotantomuodoittain.

Tuotantomuotojen väliset hintaerot pienenivät.

Suomessa valtaosa kananmunista (noin 83 %) tuotettiin

perinteisissä häkeissä. Lattiatuotannon osuus

oli 12 % ja luomutuotannon 2 %. Uusia virikehäkkejä

on tuottajista vasta 2 %:lla. Suomessa lattiatuotannon

määrä noudattelee likimain EU:n keskiarvoa.

Kananmunien kulutus kääntyi lievään nousuun kesällä

2006. Vuonna 2007 kananmunia kulutettiin 48,5 milj.

kg, mikä oli 1 % enemmän kuin edellisvuonna. Keskuspakkaamoiden

kuorimunien myynti nousi 1,1 %.

Munavalmisteiden kotimaanmyynti nousi noin 1,8 %.

Kananmunien vienti nousi vuoden 2007 aikana 1,6 %

10,2 milj. kiloon. Vientikohteista merkittävin oli Ruotsi.

Kuorimunia ei tuotu Suomeen. Suomessa ja Ruotsissa

käytössä olevan salmonellavalvontaohjelman takia

Suomeen tuotavilta kuorimunilta edellytetään salmonellattomuutta.

Tämän takia kuorimunien tuonti ei ole

käytännössä mahdollista muualta kuin Ruotsista. Uuden

EU:n zoonoosilainsäädännön voimaantultua on tavoitteena,

että kaupan olevat kananmunat ja broilerit

eivät saisi sisältää tiettyjä salmonellatyyppejä. Tavoitteen

toteutuminen poistaisi osin perusteet edellyttää

muualta EU:n alueelta Suomeen tuotavilta kananmunilta

vaadittavat salmonellatutkimukset. Suomessa tosin

seurataan kaikkia salmonellatyyppejä.

EU:n tuotantoon ja sen kannattavuuteen tulee vaikuttamaan

niin sanottu munivien kanojen hyvinvoinnin minimin

määrittävä direktiivi (1999/74/EY). Vuoden 2003

alusta koko yhteisön alueella kanakohtainen tilavaatimus

nousi 480 cm 2 :sta 550 cm 2 :iin, ja uusien häkkien

tulee olla niin sanottuja varusteltuja häkkejä. Viimeistään

vuonna 2012 perinteiset häkit pitää korvata niin

sanotuilla virikehäkeillä. Komissio ei aio lykätä uuden

direktiivin toimeenpanoa.

Kuorimunien osalta kuluttajan valinnat ja halu maksaa

erikoismunista ratkaisevat jäsenmaiden oman tuotannon

kehityssuunnan ja tuotantotapojen kehityksen.

Sen sijaan kananmunavalmisteissa tuotantotavalla ei ole

suurta merkitystä, vaan valintaa ohjaa pääosin hinta. Koko

EU:ssa kananmunien tuotantotavan merkintä muniin

ja pakkauksiin tuli pakolliseksi vuoden 2004 alusta.

Viljat

Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisen viljantuotannon

toimintaedellytysten ylläpitäminen ja kehittäminen.

Markkinaedunvalvonta olikin yksi tärkeimmistä

ja haasteellisimmista avaintehtävistä kertomusvuonna.

Edunvalvontaan osallistuttiin Suomen lisäksi COPA:n

viljatyöryhmässä ja komission neuvoa-antavassa viljatyöryhmässä.

Kannattavan viljantuotannon perusta on onnistuminen

myös markkinoilla. Se vaatii kuitenkin tietoa

markkinoiden toiminnasta ja välineitä markkinoinnin

hallintaan. MTK pyrki vahvistamaan ajantasaisen

markkinainformaation jakamista jäsenilleen Maaseudun

Tulevaisuuden, Repun sekä MTK:n viljakirjeiden

välityksellä. Repussa markkinahintapalvelua parannettiin

alkuvuodesta huomattavasti ja MTK:n viljakirjeitä

ilmestyi kertomusvuoden aikana kuusi.

Viljavaliokunta

Viljavaliokunnan tärkeimpinä tehtävinä kertomusvuonna

oli viljamarkkinoiden seuranta ja markkinatilanteeseen

vaikuttaminen sekä ympäristötukiohjelmaan

ja Etelä-Suomen kansallisen tuen valmisteluun vaikuttaminen.

Viljavaliokunta osallistui aktiivisesti vilja-alan

yhteistyötyöryhmän työhön.

Pellervo-Instituutin viljaseminaarin yhteydessä järjestettiin

oma seminaari, johon oli kutsuttu sekä keskusliiton

että liittojen viljavaliokuntien edustajat. Seminaarissa

käytiin tulevaisuuskeskustelua sekä tukipolitiikasta

että markkinaedunvalvonnasta.

Viljavaliokunta kävi lokakuussa Brysselissä tapaamassa

maatalouskomissaarin kabinetin edustajia ja

komission virkamiehiä, jotka osallistuivat 141-ratkaisun

valmisteluun. Valiokunta kokoontui kertomusvuonna

kuusi kertaa.

Tuotanto ja markkinat

Kesä 2007 tuotti runsaan ja laadukkaan viljojen kokonaissadon.

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen

(Tike) lopullisen satolaskelman mukaan

kokonaissato oli 4 249 milj. kiloa, joka oli Suomessa

kaikkien aikojen toiseksi suurin viljasato. Tuotanto kasvoi

edellisvuodesta lähes 500 milj. kg eli 12 %.

Vehnän kokonaissato, 801 milj. kg, kasvoi edelliseen

vuoteen verrattuna 17 %. Ruissato kasvoi peräti 72 %

ja oli 88 milj. kg. Ohran kokonaissato oli 2 039 milj. kg,

josta rehuohraa oli 1 525 milj. kg. Kauran kokonaissato

oli 1 262 milj. kg. Kasvua edelliseen vuoteen oli peräti

234 milj. kg. Kaikkien viljojen hehtaarisato ylitti edellisvuoden

tason, samoin selvästi 10 vuoden keskiarvona

lasketun keskisadon.

Viljan kokonaistuotantoala oli kertomusvuonna 1,166

milj. ha, joka oli 16 000 ha edellistä vuotta suurempi.

Viljantuotantoala oli 51 % koko peltoalasta. Kesantoala

oli 121 200 ha ja hoidettu viljelemätön pelto 110 400

eli yhteensä 231 600 ha, mikä on 10 % koko maatalousmaasta.

20


MILJ. KG

800

700

600

500

400

300

200

100

LEIPÄVILJOJEN KOKONAISSADOT 1965-2007

SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS

LEIPÄVILJOJEN HA-SADOT 1965-2007

100 KG/HA SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS

45

40

35

30

25

20

15

0

1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007

Lähde: TIKE

10

1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007

Lähde: TIKE

REHUVILJOJEN KOKONAISSADOT 1965-2007

REHUVILJOJEN HA-SADOT 1965-2007

MILJ. KG OHRA KAURA SEOSVILJA

2250

40

OHRA

KAURA

2000

1750

1500

1250

1000

35

30

25

20

100 KG/HA

750

500

250

0

1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007

15

10

1965 1967 19691971 1973 1975 19771979 1981 1983 19851987 1989 1991 19931995 1997 1999 20012003 2005 2007

Lähde: TIKE

Lähde: TIKE

Kasvukausi oli vaihteleva. Kevät oli sääolosuhteiltaan

normaali, vaikkakin hieman viime vuosia myöhäisempi.

Kylvöjä päästiin kuitenkin tekemään hyvissä olosuhteissa.

Kasvukauden aikana saatiin kohtuullisesti

sateita, mutta myös lämpöä, mikä takasi hyvät kasvuolosuhteet.

Sadonkorjuu alkoi Lounais-Suomessa

hyvissä olosuhteissa elokuun lopulla. Syyskuussa

alkoivat kuitenkin sateet, jotka hankaloittivat puinteja

koko syksyn ajan. Hankalimmat olosuhteet olivat

Itä- ja Pohjois-Suomessa. Syyskylvöjä ei saatu tehtyä

halutussa laajuudessa. Kylvöala jäikin huomattavasti

edellistä syksyä alhaisemmaksi.

Viljan laatu oli hyvä. Vehnän laatu oli hyvä ja valkuaispitoisuus

kohosi edellisvuotta korkeammaksi. Elintarviketurvallisuusviraston

(Evira) mukaan 397 milj. kg eli

puolet vehnästä täytti leipävehnän laatuvaatimukset.

Rukiista lähes 84 % täytti myllyteollisuuden vaatimukset.

Myös rehuviljojen laatu täytti hyvin teollisuuden

vaatimukset, sillä ohrasta 71 % ylitti 64 kilon hehtolitrapainon,

ja kaurasta 94 % ylitti 52 kilon hehtolitrapainon.

Korkealaatuisella sadolla pystytään tyydyttämään

kotimaisen teollisuuden tarpeet. Myllyteollisuus joutuu

täydentämään vain erikoisvehnäerillä kotimaasta

saatavan raaka-aineen. Kotimaiset mallastamot saavat

riittävästi mallasohraa Suomesta. Poikkeuksellisesti

myös rukiin kysyntä pystytään hyvin pitkälti tyydyttämään

kotimaisella raaka-aineella.

Hyvän markkinatilanteen ansiosta viljaa vietiin vuoden

aikana Suomesta runsaasti. Keväällä vienti oli

lähinnä kauraa ja ohraa interventiovarastoista, mutta

syksyllä ruista lukuun ottamatta kaikkia viljoja vietiin

muualle Eurooppaan poikkeuksellisen paljon.

EU:n viljantuotanto ja markkinatilanne

Viljantuotantoala oli EU-27 jäsenmaassa yhteensä

56,6 milj. ha, joka oli 0,5 % edellisvuotta alhaisempi.

Myös kokonaistuotannon määrä laski edellisvuodesta

3,5 %. Pinta-alaa suurempi tuotannon lasku johtui Itä-

Eurooppaa vaivanneesta koko kasvukauden kestäneestä

kuivuudesta, mikä aiheutti suuren pudotuksen

maissin kokonaistuotannossa (-14 %). Myös vehnän

tuotantomäärä laski (-5 %), mutta muiden viljojen tuotanto

säilyi edellisvuoden tasolla tai oli jopa parempi.

Satokausi 2007/08 jää historiaan erittäin voimakkaan

ja poikkeuksellisen nopean hinnan nousun kautena.

Positiivinen hintakehitys alkoi jo keväällä, mutta

alkusyksyn kehitys oli poikkeuksellisen voimakas. Esimerkiksi

vehnän hintanoteeraukset ranskalaisessa Matif-pörssissä

olivat markkinakauden alussa 180 euroa

tonnilta, josta ne syyskuun loppuun olivat nousseet

100 eurolla tonnia kohti. Korkeimmillaan noteeraukset

olivat siis lähellä 300 euroa/tn. Muiden viljojen hintakehitys

seurasi vehnän hintaa, tosin mallasohraa lukuun

ottamatta maltillisemmin.

Voimakkaaseen hinnan nousuun oli useitakin syitä.

Kehitystä vahvistivat pitkän aikavälin kulutusmuutokset.

Viljan käyttö sekä elintarvikkeiksi että rehuksi on lisääntynyt

useiden vuosien ajan. Maailman kasvava väkiluku

ja etenkin kehittyvien maiden ruokavalion muuttuminen

kasvisperäisestä yhä enemmän kotieläintuotteita kuluttavaksi

on syynä viljan käytön lisääntymiseen. Myös

bioetanolin valmistukseen tarvittavan viljan määrä on

kasvanut, varsinkin USA:ssa, voimakkaasti. Tuotanto

ei kuitenkaan ole kehittynyt vastaavasti, mikä on

aiheuttanut varastojen supistumisen. Tuotantoa alen-

21


sivat eniten poikkeukselliset sääolosuhteet. Ilmaston

lämpeneminen on lisännyt toisaalta kuivuutta, mutta

myös tulvien ja rankkasateiden määrää.

Muutokset ympäristötukijärjeselmään

EU:ssa ympäristötukijärjestelmää määrittelevä lainsäädäntö

muuttui, eikä ympäristötuen lisäosaa voitu

maksaa Etelä-Suomen kasvinviljelylle enää kertomusvuonna.

Korvaavia keinoja etsittiin koko vuoden ajan

sekä vuodelle 2007 että seuraaville vuosille. MTK ja

viljavaliokunta olivat mukana tässä valmistelussa tiiviisti,

mutta täysin vastaavaa järjestelmää ei saatu.

Osa kansallisista tuista siirrettiin maksettavaksi ympäristötuen

lisätoimenpiteiden kautta ja osa maksettiin

niin sanottuna de minimis ‐tukena. Tilakohtainen

kokonaistukimäärä riippui paljolti siitä, miten tila valitsi

ympäristötuen lisätoimenpiteitä. Hyvin monissa tapauksissa

tuki viljojen osalta jäi huomattavasti aikaisempia

vuosia pienemmäksi, ja pahimmillaan tilakohtaiset

menetykset olivat tuhansia euroja.

Vilja-alan yhteistyöryhmä

Vilja-alan yhteistyöryhmässä MTK osallistui aktiivisesti

niin johtoryhmätyöskentelyyn kuin yhteistyöryhmän

lukuisten alatyöryhmien työskentelyyn.

Yhteistyöryhmän työskentelyssä alkoi uusi toimintakausi.

Ryhmän kokoonpanoa vahvisti keskusliikkeiden

mukaantulo. Vanhoista jäsenistä mukana jatkoivat lähes

kaikki. Tärkeimmiksi painopistealueiksi uudelle

toimintakaudelle asetettiin viljastrategian tavoitteiden

toteutuminen ja viljaketjun tehokkuuden kehittymisen

seurantaan tarkoitettujen mittarien luominen.

Mallasohra

Mallasohrajaosto

Mallasohrajaoston toiminnan painopiste oli markkinaedunvalvonnassa

ja erityisesti sopimusmallin kehittämisessä.

Jaosto tapasi kaikkien mallastamoiden

edustajia. Tapaamisissa pyrittiin elvyttämään hyvä keskusteluyhteys

tuottajajärjestön ja mallastajien välille.

Myös kansallisen mallasohratuen jatkolle pyrittiin

löytämään vaihtoehtoisia toimintamalleja. Tässä työssä

onnistuttiin vain osittain, sillä komission suhtautuminen

Suomen esityksiin tuotekohtaisista tuista oli erittäin ehdoton.

Komissio ei niitä hyväksynyt. Mallasohrajaosto

kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.

Tuotanto ja markkinat

Mallasohran viljely onnistui hyvin. Mallasohran tuotantoala

supistui hieman edelliseen vuoteen verrattuna.

Viljelyala oli 130 000 ha ja kokonaistuotanto 513 milj.

kg. Mallasohran keskisato oli 3 950 kg/ha, mikä on

pitkäaikaista keskiarvoa selkeästi parempi. Elintarviketurvallisuusviraston

(Evira) mukaan 42 % mallasohrasta

täyttää mallastamoiden laatuvaatimukset. Tämä määrä

riittää tyydyttämään mallastamoiden raaka-ainetarpeen.

Mallasohran ja maltaan markkinatilanne pysyi edellisvuoden

tapaan hyvin tiukkana, vaikka mallasohran

kokonaistuotanto hieman kasvoi kertomusvuonna.

Varastomäärät eivät kuitenkaan parantuneet vuoden

2007 sadosta, joten hinta nousi edelleen ja pysyi hyvin

korkealla koko vuoden.

Noteeraukset esimerkiksi Saksassa nousivat korkeimmillaan

yli 300 euroon/tn. Myös Suomessa mallasohran

hinta nousi edellisten vuosien tasosta. Keväällä

hintataso vaihteli välillä 130–140 euroa/tn ja syksyllä

välillä 225–251 euroa/tonni. Hintataso oli siis erittäin

paljon alhaisempi kuin muualla Euroopassa.

Mallastamot ottivat ensimmäistä kertaan käyttöön

mallasohrasopimuksissaan hinnan kiinnittämismahdollisuuden.

MTK olikin pitkään vaatinut hintatason

ilmoittamista jo keväällä. Voimakas hinnan nousu

syksyllä 2007 kuitenkin osoittautui kiinteähintaisten

mallasohrasopimusten vahingoksi. Osa viljelijöistä

pettyi siihen, ettei sitovia sopimuksia voinutkaan purkaa,

vaikka olosuhteet olivat muuttuneet radikaalisti.

Loppuvuodesta mallastamot kuitenkin tulivat viljelijöitä

vastaan näissäkin sopimuksissa, ja pääsääntöisesti

ongelma pystyttiin ratkaisemaan.

Kylvösiemen

Edunvalvonnan tavoitteena on turvata suomalaisen

kylvösiementuotannon jatkuvuus ja kehittäminen. Suomalaisen

kasvintuotannon perusta on kannattava kotimainen

kylvösiementuotanto.

MTK osallistui kylvösiementuotannon edunvalvontaan

kotimaassa sekä Euroopan siementuottajien

yhdistyksen (ESGG) ja komission neuvoa-antavassa

kylvösiementyöryhmässä EU:n tasolla.

Kylvösiemenjaosto

Kylvösiemenjaoston edunvalvonnan tärkeimmät

osa-alueet kertomusvuonna olivat tukijärjestelmän kehittäminen

ja kansallisten tukien jatkon varmistaminen.

Myös sopimustoiminnan kehittäminen sekä osallistuminen

keskusteluun eri siemenketjun toimijoiden välillä

kuvaavat jaoston toimintaa. Keskustelua aiheutti siementuotannon

kannattavuus sekä siemensopimusten

kehittäminen. Kylvösiemenjaosto kokoontui kertomusvuoden

aikana kolme kertaa.

Tuotanto ja markkinat

Siemenviljan tuotantoala supistui edellisvuodesta

7 %. Hyväksytty tuotantoala oli yhteensä 23 000 ha.

Kevätvehnän siementuotanto supistui hieman, mutta

syysvehnäala pysyi edellisvuoden tasolla. Kevätvehnän

tuotantoala oli 2 086 ha. Ohran siemenen sertifioitu tuotanto

väheni neljänneksellä, 10 900 hehtaariin. Kauransiemenen

tuotantoala sen sijaan kasvoi merkittävästi,

27 %, edellisvuodesta. Kertomusvuonna kaura-alan

oli lähes 9 000 ha. Syysrukiin siementuotantoala lähes

kaksinkertaistui, mutta kevätrukiin siementuotantoala

väheni kolmannekseen edellisestä vuodesta.

Kasvukausi oli suosiollinen myös siementuotannon

osalta. Siemensato oli määrällisesti hyvä, mutta kosteus

ja lämpö lisäsivät kasvitautien määrää, mikä puolestaan

heikensi laatua.

Sertifioidun siemenen käyttöaste oli kertomusvuonna

34 %.

22


ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT 1965-2007

MILJ. KG PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

0

1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007

Lähde: TIKE

ERIKOISKASVIEN HA-SADOT 1965-2007

100 KG/HA PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT

450

400

350

300

250

200

150

100

50

0

1965196719691971197319751977197919811983198519871989199119931995199719992001200320052007

Lähde: TIKE

Nurmisiementen viljely onnistui kertomusvuonna

kohtuullisesti. Kokonaisuudessaan satojen määrä ja

laatu olivat vähintään kohtuullisia. Timotein viljelyala

supistui, sillä edellisen vuoden sato ja kasvanut

tuotantoala olivat tuottaneet erittäin hyvän sadon.

Timotein hyväksytty tuotantoala oli noin 7 000 ha.

Myös nurminadan tuotantoala supistui hieman, mutta

merkittävä muutos tapahtui ruokonadan siementuotannossa,

joka väheni 270 hehtaariin, kun vuonna

2006 ala oli lähes 1 200 ha. Nurmiheinien ja apiloiden

tuotantoala oli 10 % edellisvuotta pienempi eli 9 800

ha.

Kukaan toimija ei tehnyt nurmisiementen sopimusehtoihin

merkittäviä muutoksia timotein viljelijähintaa

lukuun ottamatta, joka vaihteli toimijakohtaisesti. Timotein

markkinatilanne oli suhteellisen tasapainoinen,

ja hinta vahvistui edellisvuosiin verrattuna. Muiden

nurmisiementen viljelijähinnoissa ei juuri tapahtunut

muutoksia.

Siementuotannon tukijärjestelmässä tapahtui kertomusvuonna

useitakin muutoksia. Kansallinen tukivaltuutus

päättyi vuoden 2005 loppuun, mutta vasta

kesällä 2007 saatiin lopullinen päätös vuoden 2006

kansallisen tuen jatkosta ja tukitasoista.

Viljan tuki muuttui hehtaariperusteiseksi, ja maksimihehtaaritukitasoksi

komissio asetti 73 euroa/ha. Uusi

tukimalli ja ‐taso aiheuttaa vääjäämättä suotuisimmilla

tuotantoalueilla tuotantotuen leikkautumisen ja toisaalta

hyödyttää heikoimpia alueita. Nurmisiementen

tukitasoksi määräytyi, timoteita lukuun ottamatta, kaikille

lajeille 200 euroa/ha. Tämä merkitsee esimerkiksi

apilan tuen laskua, mutta nurminadan tuen osittaista

korotusta.

Samaan aikaan tuki laajennettiin koskemaan kaikkia

nurmisiemenlajeja, kuten esimerkiksi ruokonataa.

Timotei jäi kokonaan tukijärjestelmän ulkopuolelle.

Muutoksia tehtiin myös tukikelpoisten lajikkeiden luetteloon.

Komissio hyväksyi EU:ssa siementuotantoa määrittelevän

asetuksen niin sanotun Suomi-pykälän muutoksen

lokakuussa. Muutoksen perusteena oli komission

laatima raportti tukikauden 2000–2005 vaikutuksista

suomalaiseen siementuotantoon.

Raportissa kansallisen tuen väitettiin virheellisesti

aiheuttaneen ongelmia kilpailutilanteeseen sisämarkkinoilla,

ja siksi komissio tiukensi asetustekstiä

merkittävästi sekä rajasi tulevaisuudessa tuen maksun

mahdolliseksi vain vuoteen 2010 asti. Asetus rajaa tuen

maksun aikaisempaa tiukemmin lajikkeisiin, joista tuotetaan

siementä vain Suomen osalta. Rajaus supisti

tukikelpoisen siementuotantoalueen viljojen 70 % ja

nurmisiementuotannon 45 % vuoden 2005 alasta. Tämä

tulkinta aiheutti erittäin paljon pettymystä ja keskustelua.

MTK vaati voimakkaasti kotimaisen tulkinnan

lieventämistä, mutta valtio ei tinkinyt tulkinnastaan.

Tukineuvotteluissa valtio tekikin yksipuolisen päätöksen

vuoden 2006 kansallisesta siementuotantotuesta

kesällä 2007.

Kertomusvuotta koskeva tukiesitys kansallisesta

siementuesta komissiolle tehtiin vasta loppuvuodesta,

joten tukia koskevat päätökset ja maksatus siirtyivät

jo toisena siementuotantovuonna pitkälle varsinaisen

tuotannon ja jopa sadon myynnin jälkeen tapahtuvaksi.

Öljykasvit

Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisen öljykasvinviljelyn

toimintaedellytysten ylläpitäminen ja

kehittäminen. Öljykasvit lisäävät mahdollisuuksia kasvinvuorotteluun

ja parantavat viljelyn kokonaistaloutta

katkaisemalla viljatiloilla yksipuolisen viljelykierron.

MTK osallistui öljykasvisektorin edunvalvontaan kotimaassa

sekä COPA-COGECA:n öljykasvityöryhmässä

ja komission neuvoa-antavassa öljykasvityöryhmässä

EU:n tasolla.

Öljykasvijaosto

Öljykasvijaosto kokoontui kertomusvuonna kolme

kertaa. Jaoston edunvalvonnan tärkein osa-alue

kertomusvuonna oli rypsin sopimustuotantoalan kasvattaminen.

Jaostossa paneuduttiin myös öljykasvimarkkinoiden

ja maailmanmarkkinahinnan kehitykseen

sekä öljykasvituotannon tukipolitiikkaan.

Tuotanto ja markkinat

Öljykasvien tuotantoala oli 91 400 ha. Tästä alasta

78 500 ha oli rypsiä, 11 000 rapsia ja 1 900 ha Camelinaa.

Kokonaisala supistui 16 % eli 20 800 ha vuoteen

2006 verrattuna. Rypsin tuotantoala pieneni 21 100

ha ja Camelinan 3 300 ha. Rapsin tuotanto kuitenkin

kasvoi vajaalla 4 000 hehtaarilla.

Kasvukausi oli hankala öljykasvien kasvulle. Tuhoeläimiä,

etenkin kirppoja, oli keväällä erittäin runsaasti.

Tuhansia hehtaareita jouduttiin kylvämään keväällä

uudestaan, ja torjunta-aineruiskutuksia tehtiin monin-

23


kertainen määrä normaaliin kevääseen verrattuna.

Toimenpiteistä huolimatta kasvustot jäivät osin harvoiksi,

mikä lisäsi rikkakasvien määrää. Kasvukausi

oli varsinkin loppukesästä sateinen, joka lisäsi myös

kasvitautien, etenkin pahkahomeen, määrää.

Lukuisat kasvukauden ongelmat heikensivät satoa.

Keskisadot jäivät viime vuosien tasoa alemmiksi. Rypsin

ja rapsin kokonaistuotanto oli 114 milj. kg eli 23 %

kesää 2006 alhaisempi. Sadon laatua heikensi erityisesti

korkea rikkasiemenpitoisuus. Kertomusvuoden

rypsin ja rapsin keskisadon rikkapitoisuus oli yli 7 %

ja öljypitoisuus 37 %.

Rapsin maailmanmarkkinahinnan kehitys oli voimakkaasti

nouseva koko kertomusvuoden. Vuoden alussa

hinta oli 279 euroa/tn. Etenkin syksyllä hinnan kehitys

oli nouseva, koska kehitys seurasi viljojen hintakehitystä.

Joulukuussa noteeraukset Matif-pörssissä

ylittivät 400 euroa/tn. Korkeimmillaan noteeraus kävi

450 eurossa/tn.

EU:n tuotanto- ja markkinatilanne

Euroopassa saatiin kohtuullisen hyvä rapsisato.

EU-27 jäsenmaan kokonaistuotanto oli yhteensä 18

milj. tn, mikä oli vajaat 2 milj. tn vuotta 2006 korkeampi.

Viljelyala oli 6,4 milj. ha, mikä oli yli 1 milj. ha

suurempi kuin vuonna 2006. Keskisato oli koko EU:n

alueella 2 800 kg/ha ja alhaisempi kuin vuonna 2006.

Non food ‐tuotannon osuus on kasvanut viime vuosien

aikana selvästi. Rapsin tuotannosta lähes 6 milj.

tn oli kertomusvuonna tuotettu kesannolla non food

‐tuotantoon tai energiakasvituen tuotantoehtojen

mukaan. Myös osa niin sanotusta elintarvikerapsista

käytettiin biopolttoaineiden raaka-aineena.

Öljykasvien kokonaistuotanto oli EU:ssa 24,6 milj. tn,

josta rapsin osuus on siis selkeästi suurin. Öljykasvien

kokonaistuotantoala oli 10,7 milj. ha, jossa kasvua vuoteen

2006 verrattuna oli 826 000 ha. Tuotantoala kasvoi

etenkin Itä-Euroopan maissa.

Öljykasvien syyskylvöala arvioitiin jäävän edellisvuosia

pienemmäksi, sillä viljantuotannon kannattavuuden

parantuminen lisäsi syysviljojen kylvöalaa öljykasvien

kustannuksella. Syksyllä tehtiin päätös kesannointivelvoitteesta

luopumisesta vuonna 2008. Myös tämä

osaltaan heikensi öljykasvien kilpailukykyä, koska öljykasvien

non food ‐tuotanto on ollut aikaisemmin sallittua

velvoitekesantolohkoilla. Velvoitteen poistuttua

tällaiset lohkot kannattikin kylvää rapsin sijasta vehnälle.

Sokerijuurikas

MTK:n ja sen sokerijuurikasvaliokunnan toiminnan

tärkein tavoite oli varmistaa sokerijuurikkaan viljelyn

ja sokerin jalostuksen jatkoedellytykset maassamme.

Tärkeimmät asiat kertomusvuonna olivat sokeriuudistuksen

muutokseen vaikuttaminen, sokerin uuden

markkinajärjestelmän soveltaminen Suomeen, neuvottelut

uudesta pitkäaikaisesta toimialasopimuksesta sekä

tukipoliittisiin kysymyksiin vaikuttaminen.

Syksyn aikana käytiin neuvottelut teollisuuden ja

maa- ja metsätalousministeriön kanssa sokerin rakenneuudistustuesta

ja sen jakoperusteista. Syksyllä

sovittiin myös monipuolistamistuen jakoperusteista.

Lisäksi neuvoteltiin syksyllä Sucroksen kanssa leikekorvauksesta

vuodelle 2007, mutta ei päästy asiassa

sopuun.

MTK osallistui sokerisektorin edunvalvontaan kotimaan

lisäksi EU-tasolla Euroopan sokerijuurikkaan

viljelijöiden yhdistyksen CIBE:n eri työryhmissä ja komission

neuvoa-antavassa sokerityöryhmässä.

Sokerijuurikasvaliokunta

Sokerijuurikasvaliokunta pyrki vaikuttamaan vuoden

aikana suunnittelussa ja päätännässä olleeseen

sokeriuudistuksen muutokseen, jolla komissio halusi

tehostaa kiintiöistä luopumista. Valiokunta vaikutti kotimaisiin

päättäjiin, suoraan ja CIBE:n kautta muihin

jäsenmaihin ja komission edustajiin, jotta muutoksessa

olisi huomioitu maat, jotka olivat jo vapaaehtoisesti

vähentäneet tuotantoa.

Syyskuussa ministerineuvosto kuitenkin päätti ratkaisusta,

jossa teollisuudelle annettiin tulevissa kiintiöleikkauksissa

kiinteä 90 %:n osuus rakennerahasta,

mikä vei jäsenmaan vaikutusmahdollisuudet tuotannon

lopettamisvaihtoehdossa. Lisäksi kaikissa jäsenmaissa

viljelijät pystyivät jättämään hakemuksen luopua

korkeintaan 10 %:sta tehtaan kiintiöstä. Suomeenkin

kohdistuvat mahdolliset tulevat väliaikaiset sokerin

markkinoilta poistamiset ja lopullinen kiintiöiden leikkaus

vuonna 2010.

Tuotanto ja markkinat

Kuljetusasioista neuvoteltiin niin autoilijoiden kuin VR

Cargon ja Combitransin kesken. Riittävän junakuljetusvolyymin

saavuttaminen oli haasteellista. Kuljetuskustannukset

nousivat polttoaine- ja palkkakustannusten

takia.

Juurikkaan kylvöala laski 23 800 hehtaarista 16 000

hehtaariin, koska Suomi leikkasi tuotantokiintiötään

38 % ja Sucros sulki Salon tehtaan.

Viljelyalueen eteläosissa routa suli maalis-huhtikuun

vaihteessa ja Säkylän alueella muutamia viikkoja

myöhemmin. Kylvöt alkoivat jo huhtikuun alkupuolella

Varsinais-Suomessa. Keskikylvöpäivä oli 4.5. Kasvukauden

alun sateiden aiheuttamien kuorettumien takia

uusintakylvöjä jouduttiin tekemään yli sadan hehtaarin

alalla. Kesä oli lämmin ja sateita saatiin usein. Olosuhteet

olivat juurikkaan kasvulle suosiolliset. Sateet

viivästyttivät viljan puintia, mikä joillain tiloilla viivästytti

myös juurikkaiden nostoa. Myöhäissyksyn säät olivat

kuitenkin suosiolliset nostolle.

Hehtaarisato oli keskimäärin 42,1 tn/ha eli noin kaksi

tonnia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Hehtaarisato oli

historian paras. Multapitoisuus oli 13 %. Sokeripitoisuus

oli 16,81 %, mikä on hiukan normaalia parempi

viiden edeltäneen vuoden keskiarvon ollessa 16,7 %.

Juurikkaiden kokonaissato oli noin 673 000 tn, mistä

saatiin sokeria 101 250 tn. Kansalliseen carry overiin

voidaan siirtää vuoden 2007 sadosta 13 000 tn. Vuodelta

2006 oli purettavaa carry overia 12 643 tn. Säkylän

tehdas aloitti kampanjan 25.9. ja lopetti 16.12.

Kaksivuotisen toimialasopimuksen jälkimmäisenä

vuonna kuljetuskorvaukseen saatiin korotus korvaamaan

lisääntyvää kuljetuskustannusta, kun Salon

tehdas suljettiin edellisen käyntikauden jälkeen ja juu-

24


Sokerintuotannon jatko oli vaakalaudalla. Viljelijät seurasivat huolestuneina

tilannetta ja pyrkivät vaikuttamaan siihen, että tuotanto

jatkuu Suomessa.

rikkaat jouduttiin kuljettamaan Säkylän tehtaalle koko

maasta.

Ympäristötuen lisäosan poistuminen aiheutti juurikkaalle

tukimenetyksen, joka oli yli 200 euroa hehtaarilta.

Valiokunta haki tukiratkaisuja, joilla poistuva tuki pystyttäisiin

korvaamaan. Hallitus teki syksyllä ratkaisun

sokerijuurikkaan kansallisen tuen korottamisesta täysimääräiseksi

eli 267 eurosta/ha 350 euroon/ha.

Sokeriuudistus

Marraskuussa 2005 hyväksytty sokeriuudistus ei

ole johtanut komission mielestä riittävään sokerikiintiöiden

leikkaukseen. Vain reilu 2 milj. tn kiintiöitä

oli luovutettu vuoden 2006 aikana, ja samaan aikaan

osa jäsenmaista oli hankkinut yhteensä lähes 1 milj. tn

lisäkiintiöitä. Vähennys oli vain murto-osa tavoitellusta

5 milj. tonnista. Tämän takia komissio alkoi valmistella

sokeriuudistuksen tehostamista. Komission ajatukset

tulivat ensimmäisen kerran julkisuuteen toukokuussa

2007. Pitkien neuvotteluiden jälkeen ratkaisu hyväksyttiin

ministerineuvostossa syyskuussa. Suomi äänesti

esitystä vastaan.

Tehty ratkaisu merkitsi, että rakennerahan jakosuhde

on kiinteä teollisuuden ja viljelijöiden kesken, kun

aiemmin jäsenmaa sai päättää jakosuhteen. Teollisuus

saa 90 % rakenneuudistustuesta, viljelijöiden ja koneurakoitsijoiden

osuus on 10 %. Lisäksi viljelijät saavat

luopumistuen, jonka suuruus on 237,50 euroa/sokerikiintiötonni,

jos kiintiöistä luovutaan talvella 2008.

Viljelijät saivat mahdollisuuden hakea kiintiöistä luopumista

aina 10 %:iin asti tehtaan kiintiöstä. Ehdot tulevat

rahasummien osalta voimaan takautuvasti koskemaan

jo tehtyjä kiintiöleikkauksia. Vuosittain tehtävissä

sokerikiintiöiden väliaikaisissa ja lopullisessa vuoden

2010 leikkauksessa otetaan jo tehdyt leikkaukset osittain

huomioon.

MTK:n mukaan Suomi oli jo tehnyt osuutensa sokerimarkkinoiden

tasapainottamisessa luopumalla 38 %:sta

kiintiötään ja sulkemalla Salon sokeritehtaan. Sokeriomavaraisuutemme

oli noin 50 %. MTK vaati, että viljelijäluopumisenkin

on oltava jäsenmaan päätettävissä.

Lisäksi tulevissa kiintiöleikkauksissa pitää huomioida

jo tehdyt leikkaukset täysimääräisesti. Tärkein asia oli

rakennerahan jakosuhde, jonka MTK:n kannan mukaan

olisi ehdottomasti pitänyt jäädä jäsenmaan päätettäväksi.

Kiinteä jakosuhde antoi teollisuudelle avaimet

toimialan lopettamiseksi Suomessa. Hyväksytty sokeriuudistuksen

muutos oli MTK:n mukaan erittäin epäoikeudenmukainen,

eikä anna mahdollisuuksia kohdella

viljelijöitä riittävän tasapuolisesti.

MTK ja sen sokerijuurikasvaliokunta vaikuttivat uudistukseen

komission, Euroopan Parlamentin ja Euroopan

sokerijuurikkaantuottajien yhdistyksen CIBE:n

kautta. Kotimaassa vaikuttamisen kohteina olivat maaja

metsätalousministeriön lisäksi mm. eduskunta, ulkoministeriö

ja valtioneuvoston avainhenkilöt.

Viljelijäluopumishaku järjestettiin marraskuussa. Yli

700 viljelijää oli valmis luopumaan noin 29 000 sokerikiintiötonnista.

Sucros otti sokeriasetuksen antamilla

valtuuksilla viljelijöiden haun nimiinsä ja ilmoitti luopuvansa

9 001 sokerikiintiötonnista. Tältä osin käytiin

rakennerahastokuulemiset Sucroksen ja tuottajajärjestöjen

välillä sekä tuottajajärjestöjen ja maa- ja metsätalousministeriön

välillä marraskuussa. Sucros halusi

viljelyrakenteen kehittämistarpeen takia jakaa luopumistuen

ja rakenneuudistustuen kauimpana tehtaasta

oleville viljelijöille. Sucros piti tätä välttämättömänä tuotannon

jakamisen kannalta. Tuottajajärjestöt ja maa- ja

metsätalousministeriö eivät lähteneet tätä esitystä vastustamaan,

koska tuotannon jatkoedellytykset haluttiin

varmistaa. Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa

ratkaisun oikeudelliset perusteet ja tekee päätöksen

asiasta kevään 2008 aikana.

Monipuolistamistuki Salon tehtaan sulkemisesta ja

56 087 sokerikiintiötonnista luopumisesta tulee hakuun

talvella 2008. Sen ehdoista neuvoteltiin syksyllä ministeriön

kanssa. MTK:n vaatimusta tuen suuntaamisesta

myös maatalouden muutosinvestointeihin sokerijuurikastiloilla

ei hyväksytty.

Pitkäaikainen toimialasopimus

Neuvottelut 7-vuotisesta toimialasopimuksesta (TAS)

olivat alkaneet jo vuoden 2006 syksyllä ja jatkuivat koko

vuoden. Teollisuus odotti kesän ajan tulevaa ministerineuvoston

päätöstä uudistuksen muutoksesta, jonka

aikana he eivät halunneet käydä TAS-neuvotteluja. Sopimukseen

päästiin vaikeiden neuvotteluiden jälkeen

joulukuussa.

Peruna

Edunvalvonnan tavoitteena oli perunanviljelyn kannattavuuden

parantaminen markkinoiden paremman

hallinnan, tukipolitiikkaan vaikuttamisen ja ruokateollisuusperunalla

sopimusneuvotteluihin vaikuttamisen

kautta.

Perunavaliokunta

Perunavaliokunta pyrki vaikuttamaan tuotantoalaan

ja näin tuotantomäärään, jotta se vastaisi paremmin

kysyntää. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa.

Tukiasioissa toiminnan painopisteinä olivat mm.

uusi ympäristötuki, ympäristötuen lisäosan korvaava

tuki ja perunantuotannon kansallisen tuen ratkaisu.

Valiokunta seurasi myös 141-tukipaketin valmistelua.

Valiokunta aloitti pohdinnan vuonna 2012 poistuvan

perunantuotannon tuen korvaamiskeinoista.

25


Siemenasioissa esillä oli vaikea virustilanne, joka

heikensi erityisesti korkeampien kantasiemenluokkien

määriä. Tämä heijastuu tulevien vuosien siemenmääriin.

Edellisvuonna hyväksytyn uuden ruokaperunaasetuksen

tulkintoja pyrittiin selkeyttämään. Valiokunta

käsitteli myös perunan menekinedistämisasioita.

Tuotanto ja markkinat

Varhaisperunan istutukset alkoivat varhaisen kevään

ansiosta selvästi normaalia aiemmin ja voimakkaammin

jo maaliskuun 24. päivän tienoilla. Istutukset hidastuivat

huhtikuun alkupuolella säiden takia. Pääosa

katteenalaisesta varhaisperunasta saatiin istutettua

19.4. mennessä. Kevään viileät säät viivästyttivät ja

tasasivat perunan markkinoille tuloa. Varhaisperunaa

alkoi tulla markkinoille noin kolme viikkoa ennen juhannusta.

Määrät kasvoivat juhannusviikolle asti, ja kysyntä

oli hyvä. Hinta pysyi tarjontapiikkien puuttuessa

kohtuullisella tasolla koko kesäkuun.

Muun perunan istutusten osalta kevättä voi pitää

normaalina. Osa perunasta saatiin istutettua aikaisin,

mutta se ei viilentyneiden säiden takia saanut siitä juuri

lisäetua myöhemmin istutettuihin nähden. Kesäkuun

loppupuolelta lähtien sadepäiviä oli runsaasti. Sademäärät

vaihtelivat alueittain, mutta koko maassa saatiin

vähintään riittävästi sadetta. Kesän sateissa hukkui

reilu 200 ha perunaa Pohjanmaalla. Sateet vaikeuttivat

ruttoruiskutuksia ja lisäsivät painetta ruton esiintymiseen.

Tyvimätää ja maltokaarivirusta esiintyi säiden

takia normaalia enemmän.

Alkusyksyn sateet vaikeuttivat perunan nostoja, mutta

myöhemmin syksyllä säät suosivat nostoja. Perunan

kokonaissato oli Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen

(Tike) mukaan 702 milj. kg, missä on

lisäystä edellisvuoden heikosta sadosta 22 %, mutta

vähennystä vuoden 2005 hyvään satoon 5,5 %.

Varastokyselyn mukaan perunaa oli varastoissa lokakuun

puolivälissä 13 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

Perunan laatu oli jonkin verran normaalia heikompi ja

lajittelutappiot suuremmat.

Kevätkaudella perunan hinnat olivat edellisvuotta

selvästi korkeammalla tasolla koko Euroopassa johtuen

edelliskesän helteen ja kuivuuden heikentämästä

perunasadosta. Tilanne oli sama myös Suomessa. Keväällä

ruokaperunan veroton viljelijähinta nettokiloille

oli 20–24 euroa/100 kg. Syksyllä viljelijähinta oli 10–15

euroa/100 kg. Myös pakkaamohinnat laskivat kevään

tasosta noin 10 euroa/100 kg.

Siemenperunatuotannossa laatuongelmaksi muodostui

edellisvuoden tapaan Y-viruksen korkea määrä

tietyissä lajikkeissa, joskin ongelma näytti helpottuvan.

Lisäksi tyvimätä vaivasi tiettyjä lajikkeita.

Tärkkelysperuna

Edunvalvonnan tavoitteena oli parantaa alan kannattavuutta

vaikuttamalla tukipolitiikkaan ja viljelijöiden ja

teollisuuden välisiin sopimusehtoihin.

Tärkkelysperunajaosto

Jaosto esitti huolensa maa- ja metsätalousministeri

Sirkka-Liisa Anttilalle alan negatiivisesta kannattavuuskehityksestä,

minkä johdosta viljelyhalukkuus on ollut

heikko jo useamman vuoden ajan. Jaosto kertoi terveisensä

suunnittelussa ja päätännässä olleesta kahden

vuoden kiintiökaudesta viranomaisille ja pyrki vaikuttamaan

päätöksiin Euroopan tärkkelysperunatuottajien

yhdistyksen CESPU:n kautta. Jaosto aloitti myös valmistautumisen

CAP:n terveystarkastukseen yhdessä

maa- ja metsätalousministeriön ja teollisuuden kanssa.

Tärkkelysperunajaosto kokoontui neljä kertaa.

Tuotanto ja markkinat

EU:n alueella perunatärkkelyksen tuotanto oli normaalitasolla.

Etelä-Euroopassa vaivasi helle ja kuivuus,

Euroopan pohjoisosissa sateisuus. Suomessa kiintiön

täyttyvyys jäi 90 %:iin Etelä-Pohjanmaan alhaisen viljelyalan

takia.

Teollisuus vastaanotti perunaa 223 milj. kg eli 40 milj.

kg enemmän kuin edellisvuonna. Tärkkelyspitoisuus oli

keskimäärin 18,26 %, mikä on normaalitasoa.

PerunaSuomi ry

PerunaSuomi ry:n toiminnan keskeisin tavoite oli

perunamarkkinoiden tasapainottaminen ja viljelijöiden

markkinatietoisuuden parantaminen. MTK-Varsinais-

PERUNAN NOSTOALAT JA SATOMÄÄRÄT VUOSINA 2006–2007

Ruoka-

Siemen,

Ruoka- teollisuus- Tärkkelys- kotitarve YHTEENSÄ

Vuosi peruna peruna peruna ym.

Ala, 1 000 ha 2006 11,7 3,9 8,3 4,2 28,0

2007 11,9 3,7 7,7 ,0 7,3

Muutos-% 2,1 –6,6 –6,9 –4,6 –2,8

Sato, kg/ha 2006 19 590 22 580 21 870 18 560 20 528

007 24 094 30 480 28 750 21 470 25 820

Muutos-% 23,0 35,0 31,5 15,7 25,8

Kok. sato, milj.kg 2006 228,4 88,4 181,4 77,5 575,7

007 286,8 111,4 218,0 ,5 701,6

Muutos-% 25,6 26,0 20,2 10,3 21,9

MMM/Tietopalvelukeskus

26


Suomen kanssa laadittiin varhaisperunan satoennuste.

Ennusteen avulla viljelijöille ja ostajille pystyttiin kertomaan

kotimaisen varhaisperunan markkinoille tuloaika

ja viikoittaiset määrät. Syksyllä laadittiin perunan

kokonaissatoennuste. Markkinatilanteesta tiedotettiin

Maaseudun Tulevaisuudessa. Vuoden aikana yhdistykselle

rakennettiin omat internetsivut, joiden kautta

markkinatietoa voidaan välittää.

Perunan menekinedistämisessä alan on itse kyettävä

keräämään 50 % kokonaisrahoituksesta. Keruu peruna-alalla

järjestettiin vuoden vaihteessa yhteistyössä

SLC:n ja Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa. TV-mainoksia

varhais- ja varastoperunalle esitettiin Neloskanavalla

kesäkuun alkupuolella ja loka-marraskuussa.

Puutarhatuotanto

Kertomusvuonna tärkeällä sijalla tukipolitiikassa olivat

141-tuen jatkoneuvottelut. Puutarhatuotannossa

asia liittyi puutarhatuotteiden varastointitukeen sekä

kasvihuonetuotannon tukeen. Lopputulos oli puutarhatuotannon

osalta kohtuullinen. Lisäksi saatiin päätökseen

uuden ympäristötukiohjelman loppuvalmistelu.

Oltiin aktiivisesti mukana puutarhatuotantoon liittyvien

asioiden valmistelutyössä, ja tuotiin esille alan eritysvaatimuksia.

Puutarhatuotteiden markkinoilla lähtökohtana oli

markkinoiden tasapainottaminen. Vihannesten markkinatilanne

oli kesällä pitkästä aikaa kohtuullisen tasapainoinen.

Kesän sääolot olivat melko suotuisat, eivätkä

pitkät hellejaksot sekoittaneet markkinoita. Markkinoille

saatiin satoa tasaisesti koko kasvukauden. Hintataso

oli myös pääosin kohtuullinen. Varastoitavien vihannesten

satomäärät olivat useimmilla tuotteilla normaalilla

tasolla, tosin edellisvuotta suuremmat. Suuremmista

varastomääristä johtuen tuotteiden hintataso varastokaudella

oli selvästi edellisvuotta alhaisempi.

Tuotteiden menekinedistämiseen ja mainontaan liittyvää

työtä jatkettiin pääosin edellisvuoden tapaan.

Avomaavihanneksia mainostettiin kertomusvuonna

pelkästään televisiossa.

Tuotanto ja markkinat

Vuoden 2007 kevään aikana varastovihannesten

kysyntä oli hyvä. Hintataso oli selvästi edellisvuotta

korkeampi. Useimpien tuotteiden hintatasoa saatiin

myös kohotettua varastokauden aikana. Keväällä vihannesten

varastomäärät olivat edellisvuotta pienemmät.

Porkkanaa riitti varastoissa huhtikuulle saakka ja

sipulia kesäkuulle saakka.

Avomaavihannesten kasvukausi alkoi keväällä normaaliin

aikaan. Viileä sääjakso hidasti kylvöjen ja istutusten

alkukehitystä ja viivästytti varhaissadon valmistumista.

Osassa maata puolestaan runsaat sateet

vaikeuttivat kylvöjä ja istutuksia, ja kylvöt venyivät normaalia

myöhempään. Tärkeimpien vihannesten viljelyalat

hieman lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna.

Varhaisvihannesten markkinoilla tarjonta oli pääosin

kysyntää pienempi ja satokausi totutusta myöhässä.

Hintataso oli edellisvuotta parempi. Kesäkaudella

avomaavihannesten markkinatilanne oli pääosin tasapainossa.

Etenkin kaalikasveilla tarjonta ei kuitenkaan

riittänyt kattamaan kysyntää.

Vihannesten markkinatilanne oli kesällä 2007 pitkästä aikaa tasapainoinen.

Porkkanan, sipulin sekä keräkaalin varastomäärät

olivat syksyllä suuremmat kuin syksyllä 2006. Varastovihannesten

laatu oli varastokauden aikana edellisvuotta

heikompi. Varastovihannesten hintataso oli syksyllä

edellisvuotta alhaisempi.

Avomaavihannesten

tuotekohtaiset yhdistykset

Juuresten‐, Kaalin- ja Sipulintuottajien yhdistykset

osallistuivat aktiivisesti avomaan puutarhasektorin

edunvalvontaan yhdessä MTK:n kanssa. Yhdistysten

yhteenlaskettu jäsenmäärä oli noin 200 jäsentä. Yhdistyksissä

osallistuttiin mm. ympäristötuen loppuvalmisteluun,

141-tuen valmisteluun sekä vaikutettiin EU:n

uuden kasvinsuojeluaineasetuksen valmistelutyöhön.

Kasvinsuojeluaineisiin liittyvää yhteistyötä tehtiin tiiviisti

viranomaisten ja alan yritysten kanssa.

Keskeisellä sijalla toiminnassa oli edellisvuosien

tapaan puutarhatuotteiden mainontaan ja menekinedistämiseen

liittyvä työ. Työtä tehtiin läheisessä yhteistyössä

Kotimaiset Kasvikset ry:n ja kaikkien puutarhasektorilla

toimivien järjestöjen kanssa. Viljelijöiltä

kerättyjä mainosrahoja käytettiin kertomusvuonna

pelkästään televisiomainontaan. Mainosrahaa kertyi

selvästi edellisvuotta vähemmän.

Yhdistykset seurasivat aktiivisesti puutarhatuotteiden

markkinatilannetta ja hintatasoa. Kesän aikana

seurattiin kasvutilannetta sekä satonäkymiä järjestämällä

juurestentuottajien yleiskokous perinteisesti Lepaan

puutarhanäyttelyn yhteydessä. Sipulintuottajat

kävivät kesällä opintomatkalla Irlannissa, missä tutustuttiin

paikalliseen vihannesten tuotantoon.

Tiedotus hoidettiin Maaseudun Tulevaisuuden markkinasivun

välityksellä sekä jäsenille lähetetyillä viljelijäkirjeillä.

Hintatietojen välittämisessä tehtiin yhteistyötä

Kasvistieto Oy:n kanssa.

Luomutuotanto

Luonnonmukaisen tuotannon valiokunta

MTK:n luonnonmukaisen tuotannon valiokunta kokoontui

vuoden aikana viisi kertaa. Valiokunta käsitteli

kokouksissaan mm. luomumarkkinoiden toimivuutta

27


sekä eri tuotantoalojen kehittymistä. Myös luomukotieläintuotannon

ongelmat ruokintasääntöjen kiristyessä

nousivat keskeiselle sijalle.

Lisäksi käsiteltiin tukipolitiikkaa ja tukiehtoja, joista

merkittävin oli uuden ympäristötukiohjelman loppuvalmistelu.

Gmo-asiat nousivat vuoden aikana yleiseen

keskusteluun, ja valiokunta osallistui omalta osaltaan

keskusteluun.

Tuotanto ja markkinat

Luomutuotannossa oli peltoa noin 149 900 ha, joka

oli 6,6 % koko maan peltoalasta. Luomutuotannossa

oleva peltoala lisääntyi edellisvuodesta 4 %. Luomutilojen

lukumäärä väheni 1 % edellisvuodesta. Kertomusvuonna

luomutiloja oli 3 917 kpl, joka on 5,6 %

kaikista suomalaisista maatiloista. Uusia sopimuksia

tehtiin 117 kpl ja luopujia oli 150 kpl.

MTK osallistui komission uuden luomuasetuksen valmistelutyöhön

yhteistyössä kansallisten virkamiesten

kanssa. Esityksessä oli useita Suomen kannalta merkittäviä

yksityiskohtia, joihin vaikuttaminen oli tärkeää.

Lisäksi osallistuttiin uuteen luomuasetukseen liittyvien

toimeenpanosäännösten valmisteluun.

Luomuviljan sato oli kertomusvuonna kohtuullisen

hyvä. Luomuviljan kysyntä jatkui hyvänä, eikä viljaa

saatu markkinoille läheskään kysyntää vastaavia määriä.

Luomuviljan hinnat olivat hyvällä tasolla.

Luomumarkkinat maailmalla kehittyivät edelleen suotuisasti.

Suomessa kasvu oli hitaampaa. Kotitalouksien

luomuostot kasvoivat 10 % vuodesta 2006 vuoteen

2007. Luomutuotteiden markkinaosuudet kasvoivat lähes

kaikissa tuoteryhmissä. Kasvua tapahtui erityisesti

ruokaöljyjen, jogurtin, juuresten, jauhojen ja kananmunien

markkinaosuuksissa. Isot yritykset eivät pääosin

edelleenkään ole kiinnostuneet luomutuotteiden markkinoinnista

eivätkä uusien luomutuotteiden kehittämisestä.

Luomukotieläintuotteiden markkinoilla tapahtui pieni

muutos parempaan suuntaan. Luomumaidon käyttöaste

parani kysynnän kasvaessa, ja maidon jalostajien

tuottajille maksama luomulisä nousi. Luomulihan tuotanto

ei sen sijaan lisääntynyt, koska tuotantopanosten

hinnannousu on heikentänyt tuotannon kannattavuutta.

Luomulihalle ja luomulihajalosteille olisi markkinoilla kysyntää,

ja luomulihan jalostus onkin kääntynyt hienoiseen

nousuun.

Pula luomuvalkuaisesta paheni, koska luomuvalkuaiskasvien

sato epäonnistui lähes täydellisesti kevään poikkeuksellisen

tuholaisongelman sekä syksyn huonojen

sadonkorjuusäiden vuoksi. Osasyynä oli myös luomurypsin

pienentynyt viljelyala. Luomurypsin ja muiden

valkuaiskasvien viljelyä halutaan lisätä, jotta vuoden lopussa

kiristyneet ruokintavaatimukset voidaan täyttää.

MTK teki yhteistyötä FinfoodLuomun kanssa ja oli

edustettuna yhdistyksen ohjausryhmässä.

Kasvinsuojelu

Kevät 2007 oli haasteellinen kasvintuhoojien torjunnan

kannalta. Kevään tuholaispaine oli erityisen voimakas

ja tuhosi laajalti esimerkiksi öljykasvien taimia.

Siementen peittauksen teho ei ollut alkuunkaan riittävä.

Uusintakylvöjä jouduttiin tekemään laajoilla alueilla.

Muuten kasvukausi oli kasvinsuojelun osalta kohtuullisen

helppo. Viileä kevät ja alkukesä heikensivät

rikkakasvien kasvua, ja niiden torjunnassa onnistuttiin

kohtuullisen hyvin. Kuiva loppukesä vähensi kasvitautien

torjuntatarvetta.

Kasvinsuojeluun ja kasvinsuojeluaineisiin kuuluva

edunvalvonta liittyi edellisvuosien tapaan kasvinsuojeluaineiden

saatavuuteen Suomessa. Tärkeällä sijalla oli

myös EU:n kasvinsuojeluaineasetuksen valmisteluun

vaikuttaminen. Lisäksi käynnissä oli EU:n torjunta-aineiden

kestävää käyttöä säätelevän direktiivin valmistelu.

MTK oli aktiivisesti mukana asioiden valmistelussa.

Vuoden aikana valmistuivat kansalliseen kasvisuojeluainelakiin

liittyvät asetukset.

Satovahingot

Olosuhteet olivat sateista huolimatta hyvät kasvukaudella,

eikä merkittävästi satovahinkoja tiloilla tapahtunut.

Tilakohtaisia satovahinkoarvioita tehtiin 623

tilalla. Omavastuu ylittyi 380 tilalla. Omavastuun vähentämisen

jälkeen tilakohtaisiin korvauksiin tarvittiin

1,342 milj. euroa. Vahingoista korvataan perinteisesti

90 % omavastuun ylittävältä osalta.

Kertomusvuoden keväällä vielä valmisteltiin ratkaisua

kesän 2006 satovahinkojen osalta. Kesä oli kuiva ja

osassa maata etenkin maito- ja nautatiloilla nurmirehusadot

jäivät erittäin alhaisiksi. Koska tilakohtainen satovahinkokorvausjärjestelmä

huonosti huomioi nurmirehun

satovahingot, niin MTK vaati yleiskorvausta tietylle

alueelle Pohjois-Pohjanmaalla. Pitkästä valmistelusta

ja neuvotteluista huolimatta yleiskorvausvaatimusta ei

saatu läpi, vaan tältä osin satovahingot jäivät korvaamatta

ja tilojen kannettavaksi.

Loppuvuodesta valmisteltiin satovahinkojärjestelmän

muuttamista. Kansallista satovahinkojärjestelmää

muutettiin siten, että se täyttää valtiontukisäännöt.

Tämän muutoksen myötä satovahinkokorvaukset voidaan

maksaa viljelijöille ilman komission ilmoitusta,

ja sitä kautta arvioidaan, että maksatuksia voidaan

aikaistaa. Varsinkin viime vuosina maksatukset ovat

siirtyneet pitkälle seuraavaan kevääseen. Käytännössä

järjestelmään ja ehtoihin uudistus tarkoitti vain pieniä

muutoksia. Hintojen osalta siirryttiin käyttämään normihintoina

kuluvan vuoden toteutuneita hintoja, mikä on

parannus aikaisempaa tilanteeseen. Lisäksi korvattavien

kasvien listaa jonkin verran päivitettiin.

Eläinterveys

Vuonna 2007 EU:n alueella luonnonvaraisissa linnuissa

ja siipikarjassa esiintyi edelleen lintuinfluenssan

H5N1-tyyppiä. Suomessa ei virusta tavattu viranomaisten

tutkimuksista huolimatta. Talvella 2004 Kaukoidässä

laajalle levinnyt lintuinfluenssa sai asiantuntijat

varpailleen, koska oli mahdollista, että influenssavirus

voisi muuntua ihmisestä toiseen tarttuvaksi. Sen seurauksena

varautumista mahdolliseen pandemiaan tehostettiin

EU:n alueella.

Uudentyyppisen sinikielitaudin leviäminen ja taudin

ärhäköityminen Euroopassa aiheutti merkittäviä

taloudellisia menetyksiä nauta- ja lammastaloudelle.

EU on varautunut vuonna 2008 kustantamaan suuren

osan sinikielitaudin rokotuskampanjasta, jotta taudin

28


leviäminen saataisiin pysäytettyä. Viime vuosien suuret

eläintautiepidemiat ja niiden taloudelliset menetykset

vauhdittivat EU:n yhteisen eläintautistrategian valmistumista.

Nyt suunnitelmissa on uuden puitelain valmistelu

ja eläintautikorvausjärjestelmän uudistus.

Suomessa toimii hyvä kansallinen yhteistyö elintarviketurvallisuuden

varmentamiseksi ja avoin tiedottaminen

on luonut edellytykset kuluttajan luottamuksen

säilymiseen. Eläinterveystilanteen säilyttäminen hyvänä

ja tehokas tautien vastustaminen oli mahdollista

viranomaisten, elinkeinoelämän ja eläinten omistajien

välisen toimivan työnjaon ja yhteistyön avulla. Maamme

eläinterveystilanne luo vahvan perustan kansalliselle

elintarviketurvallisuudelle ja tukee laatuketjun

rakentamista pellolta pöytään ‐periaatteella. Hyvän

eläinterveystilanteen säilyttäminen vaatii toimijoiden

pitkäjänteistä yhteistyötä.

MTK painotti omassa toiminnassaan elintarviketurvallisuutta

tukevia toimia. Toimien ja päätösten pitäisi perustua

tieteelliseen näyttöön ja riskinarviointiin. MTK painotti

ennaltaehkäisevän työn ja toimivien korvausjärjestelmien

tärkeyttä, jotta tuottajien ilmoituskynnys tautiepäilystä

säilyisi mahdollisimman alhaisena. MTK osallistui tuotantoeläinten

lääkintää ja hyvinvointia koskevien lakien,

asetusten ja päätösten valmisteluun antamalla niistä

lausuntoja sekä olemalla kuultavana eduskunnan eri

valiokunnissa. Eläintautien ehkäisyyn tarvittavista varotoimista

tiedotettiin mm. Maaseudun Tulevaisuuden sekä

internetissä toimivien Reppu-jäsensivujen kautta.

MTK piti tiivistä yhteyttä eläinlääkintäviranomaisiin ja

MMM:n eläinlääkintä- ja terveysosastoon, Elintarviketurvallisuusvirastoon

(Evira) sekä muihin sidosryhmiin.

MTK tapasi säännöllisesti Eläinlääkäriliiton ja Eläintautien

torjuntayhdistyksen (ETT) edustajia. Yhteistyötä

tehtiin myös elintarviketeollisuuden ja kuluttajajärjestöjen

kanssa.

Eläinten hyvinvoinnin nouseminen näkyvästi otsikoihin

ja julkiseen keskusteluun työllisti vuonna 2007

normaalia enemmän. Panostuksia asiaan tullaan lisäämään

entiseen verrattuna.

MTK:n kriisiapu vakavissa eläintautitapauksissa

Tuottajajärjestöllä on sisäisen eläintautien kriisienhallinnan

ohjeistus, ja se löytyy Reppu-sivuilta. MTK:n

ja viranomaisten yhteistyönä on luotu ohjeistot tuottajajärjestön

toiminnalle vakavissa eläintautitapauksissa.

Ohjeessa on kriisiapuesite ja muistilistat tuottajalle.

MTK-liitot antavat pyydettäessä tukihenkilöapua ja apua

kriisitilanteissa tilalla tehtävissä käytännön töissä.

Eläintaudit Euroopassa ja Suomessa

Lintuinfluenssan leviäminen Kaukoidästä Eurooppaan

nostatti otsikoihin viruksen mahdollisen muuntumisen

otollisissa olosuhteissa sellaiseksi, että se voisi levitä

ihmisestä toiseen. Lintuinfluenssa on helposti leviävä

eläintauti, joka voi säilyä oireettomana luonnonlinnuissa,

ja jotkut virustyypit aiheuttavat tautia ihmisessä.

Viruksen tekee vaaralliseksi sen hyvä muuntautumiskyky.

Euroopassa todettiin vuoden 2007 aikana useita

tapauksia siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa.

Suomessa kartoitettiin edelleen lintuinfluenssavastaaineiden

esiintymistä siipikarjassa ja luonnonvaraisissa

Eläinten hyvinvoinnista keskusteltiin vilkkaasti vuoden lopulla.

linnuissa. Lintuinfluenssan vaarallista muotoa ei tavattu

suomalaissa siipikarjassa eikä luonnonvaraisissa linnuissa

vuonna 2007.

Suu- ja sorkkatauti pääsi leviämään todennäköisesti

”laboratoriokarkulaisena” Isossa-Britanniassa kahdelle

nautatilalle. Leviäminen saatiin kuitenkin rajoitettua.

Suu- ja sorkkataudin vastustustoimia rahoitetaan edelleen

EU:n lähialueilla. Suomessa suu- ja sorkkatautia on

todettu viimeksi vuonna 1959. Helposti leviävien eläintautien

varalta voi suojautua noudattamalla huolellisia tautisuojaustoimenpiteitä.

Esimerkiksi matkailijoilla on syytä

toimenpiteisiin, mikäli he ovat kotimaassa tekemisissä

taudeille herkkien eläinlajien kanssa. Erityisesti tuottajia,

mutta myös muita Euroopassa matkailijoita, on ohjeistettu

tarttuvien eläintautien leviämisen ehkäisyssä.

Bse:n esiintyminen Keski- ja Etelä-Euroopan maissa

oli edelleen selvässä laskussa. Tämä on merkki taudin

torjumiseksi tehtyjen toimenpiteiden tehoamisesta.

Suomessa ei löydetty vuoden aikana yhtään tapausta.

Euroopan komission Suomeen keväällä 2001 tekemässä

tarkastuksessa todettiin Suomen bse-valvonnan

toimivan hyvin. Suomessa jatkuivat edellisvuonna

käynnistetyt tehostetut toimet bse-valvonnassa. Testauksesta

aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia lihaketjulle,

ja riskinarviointiin perustuvia toimia testausten

vähentämiseksi on alettu toteuttaa.

Suomen kansallinen yleinen eläinterveystilanne säilyi

hyvänä, vaikka meillä todettiin vuoden aikana kahdella

tilalla scrapieta lampaissa. Lampaiden TSE-testauksien

ikärajaa nostettiin, ja lainsäädäntöä muutettiin epätyypillisen

scrapien osalta joustavampaan suuntaan.

Uusia sikojen PMWS tauti- (postweaning multisystem

wasting syndrome) tapauksia todettiin edelleen

Ruotsissa. Tauti on vieroitettujen porsaiden monisyysairaus,

jonka aiheuttajana on circo-virus tyyppi 2.

Vasta-aineita virukselle on todettu Suomessakin sioilla

yleisesti, mutta ensimmäinen varsinainen tautitapaus

todettiin syksyllä 2007. Tauti ei kuulu vastustettaviin

eläintauteihin, mutta voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia

tappioita porsaskuolleisuuden kautta.

Ruotsissa todettiin heinäkuussa 2007 ensimmäinen

sikojen PRRS tautitapaus, joka kuitenkin saatiin taltutettua

nopeasti. PRRS( Poricine Reproductive and

Respiratory Syndrome) on vastustettava virustauti,

joka aiheuttaa hyvin vaihtelevia oireita sikojen iästä ja

muusta tautitilanteesta riippuen: mm. kuumetta, luomisia,

yskää ja porsaskuolleisuutta.

29


Tuotantoeläinten terveydenhuolto

MTK osallistui tiiviisti eläinten terveydenhuoltotyön

sisältöjen ja toimintarakenteiden valmisteluun yhdessä

viranomaisten, ETT:n ja elintarviketeollisuuden kanssa.

Työ terveydenhuollon ohjaus- ja asiantuntijatyöryhmissä

jatkui aktiivisesti. MTK:n edustajat toimivat

eri asiantuntijatyöryhmissä (maito, nauta, sika ja siipikarja).

Asiantuntijaryhmien tärkein työ on hahmotella

kansallisen tason terveydenhuoltosopimusten tilatason

sisältö ja toimintamalli. Työ perustuu tilatasolla

vapaaehtoisuuteen.

Terveydenhuoltotyö antaa mahdollisuuksia eläinten

terveyden edistämiselle ja sitä kautta tilatason kannattavuuden

paranemiselle. Terveydenhuoltosopimusten

tehneiden tilojen valmiuksia tuleekin voida jatkossa

hyödyntää tarkasteltaessa lääkkeiden käyttöä, luovutusta

ja määräämistä. MTK:n kotieläintuotevaliokunnat

ja jaostot osallistuivat tiiviisti oman tuotantosuuntansa

terveydenhuollon kehittämistyöhön.

Vuonna 2004 toteutui teurastamoiden perustama

ETU-palvelut yhteisö, joka toimii ETT:n yhteydessä. Vuoden

2003 aikana rakennettiin tietokanta, jossa seurataan

teurastamoiden terveysluokkia ja eläintautiseurantaa.

Sikojen kansallinen terveysluokitus aloitettiin helmikuussa

2004. Vuoden 2007 aikana vajaa 90 % Suomen

sikaloista saatiin tietokantaan. Vuonna 2006 käynnistyi

nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva,

johon liitytään terveydenhuoltosopimuksella. Terveydenhuollon

seurantajärjestelmiä voidaan tulevaisuudessa

käyttää apuna EU:n hygieniapaketista seuraavan ketjuinformaation

tarvitseman tiedon tuottamiseen.

ETU-palveluiden ohjausryhmän puheenjohtajana oli

MMT Juha Marttila ja jäseninä teurastamoiden edustajia.

Vuoden 2007 aikana valmisteltiin hyvinvointitavoitteet

lihasiipikarjalle, ja kalkkunoiden hyvinvointitavoitteiden

valmistelu aloitettiin.

EU:n hygienialainsäädännön uudistaminen

MTK seurasi edelleen tarkkaan EU:n hygienialainsäädännön

uudistuspaketin käsittelyä vuoden aikana.

Uudistus kokosi useita elintarvikealaa koskevia säännöksiä

yhteiseksi direktiiviksi. Lainsäädäntöpaketissa

on useita alkutuotantoa ja teurastamoteollisuutta koskevia

kohtia, ja siksi se on tärkeä myös maatiloille.

MTK seurasi Suomen kansallisen elintarvikelakityöryhmän

työtä ja antoi lausuntoja kansallisen elintarvikelain

valmistelussa, joka tuli voimaan 1.3.2006. MTK pyrki

vaikuttamaan valmistelussa olevaan säännöstöön niiltä

osin, jotka voisivat vaikeuttaa Suomen alkutuotannon

kilpailukykyä. Alkuvuonna 2007 tuli voimaan alkutuotantoasetus,

joka sisältää uusia vaatimuksia kasteluveden

laadulle ja joitain maitohygieniaan liittyviä muutoksia, jotka

ovat aiempaan kansalliseen lainsäädäntöön nähden

tiukempia. MTK osallistui ETU-asiantuntijatyöryhmien

kautta tuotantotapakuvausten laadintaan.

EU:n direktiivi koskien broilerien hyvinvointia

Eläinten hyvinvointi on herättänyt EU:ssa ja kotimaassakin

viime aikoina paljon keskustelua. Komission

pitkään valmistelema direktiivi koskien broilerien

hyvinvointia hyväksyttiin kesäkuussa. MTK oli tiiviissä

yhteistyössä Suomen edustajan kanssa valmistelussa

mukana. Ehdotus yhtenäistää lainsäädännön tulkintaa,

valvontaa ja toimeenpanoa EU:n alueella. Eläinten

hyvinvointiin vaikuttavat useat tekijät, ja eläinten

hyvinvointia voidaan parantaa monella tavalla. Tämä

johtaa siihen, että yksityiskohdista keskustelu ja

kompromisseihin päätyminen ei ole ollut Euroopan

tasolla helppoa.

MTK vaikutti aktiivisesti sekä Suomessa että EU:n

toimielimissä ehdotukseen liittyvissä kysymyksissä.

Suurimpana tuottajille kustannuksia lisäävänä asiana

ehdotuksessa on maksimieläintiheyden laskeminen

38 kiloon/m 2 . Tiukempia kasvatusolosuhteita noudatettaessa

voidaan kuitenkin kasvattaa maksimissaan

42 kg/m 2 . Suomessa keskimääräinen eläintiheys on

noin 42 kg/m 2 kasvatuskauden lopussa. Suomen

kaikki sisään kaikki ulos ‐kasvatuksen etuina ovat

hyvä eläintautitilanne ja korkea elintarvikehygieeninen

taso. Lopullinen esitys muokataan kansallisesti

lainsäädäntöön, jonka valmisteluun osallistutaan aktiivisesti.

Työryhmä: Eläinlääkintähuollon

uudistaminen Suomessa

MMM asetti syksyllä 2004 työryhmän eläinlääkintähuollon

kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on

tehdä ehdotuksia eläinlääkintähuollon palvelujen ja

valvontatehtävien kehittämisestä, selvittää tuotantoeläinten

terveydenhuollon ja erityistä asiantuntemusta

vaativien eläinlääkäripalvelujen järjestäminen eläinlääkintähuollossa

sekä laatia luonnos eläinlääkintähuoltolain

uudistamista koskevaksi hallituksen esitykseksi.

MTK:lla oli työryhmässä edustaja. Työryhmässä

voidaan vaikuttaa jo usein MTK:ssa esiin nousseiden

eläinlääkintäpalveluiden saatavuutta ja laatua koskevien

ongelmien ratkaisemiseen. Esityksessä ehdotetaan

seutukunnallisen yhteistyön lisäämistä ja virkaeläinlääkäreiden

palkkaamista eläinsuojeluvalvontaan,

jääviyskysymysten ratkaisemiseksi. Työryhmän

lopullisen esityksen odotetaan etenevän eduskuntaan

vuonna 2008.

Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu

Opetusministeriö on myöntänyt Eläinten hyvinvoinnin

tutkijakoulun toiminnalle rahoitusta vuosille 2006–2009.

Opetusministeriön rahoittamat viisi tutkijakoulutettavaa

aloittivat koulutuksensa 2006 vuoden alusta. Lisäksi

tutkijakoulun toiminnassa on alkuvaiheessa mukana

noin 20–30 muulla rahoituksella toimivaa jatko-opiskelijaa.

Tutkijakoulun tarkoituksena on kouluttaa tieteellisesti

ja ammatillisesti päteviä eläinten hyvinvoinnin

asiantuntijoita, jotka osaavat mitata ja arvioida hyvinvointia

eläimen ja yhteiskunnan tarpeita huomioiden ja

joilla on vahva kansallinen ja kansainvälinen verkosto.

Tutkijakoulu on monitieteellinen, ja se luo hyvät yhteydet

elinkeinoon. On erittäin tärkeää, että toiminnassa

on mukana alan elinkeinon edustajia.

MTK:lla on edustaja tutkijakoulun johtoryhmässä.

Tukijakoulun toiminnasta tiedotetaan verkkosivuilla,

jotka avattiin vuoden 2006 alussa. Tutkijakoulu järjesti

syksyllä kaksipäiväisen seminaarin Helsingissä.

30


Maatalouden tulo- ja tukipolitiikka

Tukiedunvalvonta

Avaintehtävä

Maatalouden tulo- ja tukipolitiikassa oli avaintehtävänä

tukiedunvalvonta, mikä kattaa laaja-alaisesti EU:n

ja kansallisen lainsäädännön mukaiset tuet. Erillisenä

tukipolitiikkaan liittyvänä avaintehtävänä oli EU:n maatalouspolitiikan

yksinkertaistamiseen liittyvään valmisteluun

vaikuttaminen. Tätä avaintehtävää on käsitelty

erikseen EU:n maatalouspolitiikkaa koskevassa osassa.

Etelä-Suomen kansallisen tuen valmistelu ja neuvottelut

jatkuivat koko vuoden, mikä vaati paljon työtä.

Toisena koko vuoden jatkuneena vaikuttamisen kohteena

oli maatalouden rakennetukijärjestelmä. Tätä

avaintehtävää on käsitelty kohdassa maatalouden

rakennetukijärjestelmän uudistaminen.

Maatalouden tulo- ja

kannattavuuskehitys

Maatalous- ja puutarhayritysten myyntituotot ja tuet

sekä niiden myötä myös kokonaistuotto kasvoivat kertomusvuonna

noin 6 %. Myyntituottojen osuus oli noin

59 % 104 000 euron kokonaistuotosta. Kustannukset

kasvoivat 6 %, 83 700 euroon. Korvaukseksi yrittäjäperheen

työlle ja omalle pääomalle jäi näin yrittäjätuloa

20 300 euroa, jossa oli nousua edellisvuodesta

7 %. Tämä selviää MTT taloustutkimuksen laskemista

kannattavuuskirjanpitotuloksista. Ennusteita parempi

kannattavuuskehitys johtuu mm. yrittäjien aktiivisista

toimista tuottavuuden parantamisessa ja tilakoon kasvattamisessa.

Kun yrittäjätulosta vähennetään yrittäjäperheen

työstä palkkavaatimuskustannus sekä yrityksen

omasta pääomasta korkovaatimuskustannus, saadaan

yrittäjänvoitto, joka oli edelleen negatiivinen.

Jos yrittäjätulosta vähennetään pelkästään oman

pääoman kustannus 5 %:n mukaan, jää työtunneille

3,7 euron työtuntiansio.

Kannattavuuskerroin nousi 0,44:stä 0,48:aan vuodesta

2006 vuoteen 2007. Yrittäjä saavutti siis 48 %

tuntipalkka- ja korkotavoitteista eli sai 6,0 euron tuntipalkan

ja 2,4 %:n koron omalle pääomalleen. Kannattavuus

parani erityisesti viljatuotannossa, puutarhatuotannossa

ja maitotiloillakin hivenen, mutta heikkeni

erityisesti muu nautakarja ‐tuotantosuunnassa sekä

myös sikatiloilla, jotka molemmat olivat aiemmin kannattavuudeltaan

parhaimmat päätuotantosuunnat.

Sekä tukialueittain että tuotantosuunnittain kannattavuuserot

kapenivat.

Pääsääntöisesti suuret yritykset olivat kannattavampia

kuin pienemmät, mutta aivan suurimmissa tilakokoluokissa

kannattavuus oli kuitenkin keskimääräistä

heikompi, osin suurten poisto‐, korko- sekä muiden

Suhdeluku

110

100

90

80

70

60

50

40

Maataloustulon kehitys 1994-2007e

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007e

Nimellinen

Reaalinen

kasvukustannusten vuoksi. Suurimmissa kokoluokissa

myös oman pääoman osuus koko pääomasta eli

omavaraisuusaste oli heikompi kuin keskikokoisilla ja

pienillä tiloilla. Kaikissa tilakokoluokissa yritysten vakavaraisuus

kuitenkin kohentui, ja oman pääoman osuus

koko pääomasta nousi 74 %:iin.

Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko

Artiklan 141 mukaisen tukijärjestelmän vuonna 2004

alkanut tukikausi päättyi vuoden 2007 lopussa. MTK

esitti uutta kautta koskevat yleiset tavoitteensa jo vuoden

2006 syksyllä. Pian sen jälkeen marraskuun alussa

ministeri Juha Korkeaoja asetti työryhmän valmistelemaan

artiklan 141 perusteella tehtävää Suomen virallista

tukiesitystä. Työryhmässä olivat edustettuina maa- ja

metsätalousministeriö, MTK ja SLC.

Työryhmä sai työnsä valmiiksi määräajassa maaliskuun

lopussa. Työryhmä oli yksimielinen siitä, että

yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset toimenpiteet

eivät yksin riitä turvaamaan maatalouden toimintaedellytyksiä

Suomessa. Maatalouden kannattavuuden

säilymiseksi on välttämätöntä pyrkiä saamaan

Etelä-Suomen maataloutta koskeva tukiratkaisu artiklan

141 pohjalta. Työryhmä piti perusteltuna, että 141-

tukiohjelma ulottuisi yli maaseutuasetuksen ohjelmakauden

2007–2013 lopun vuoteen 2014. Työryhmä

totesi, että Etelä-Suomen kansalliseen tukeen liittyvät

kansalliset tavoitteet ovat ennallaan. Suomessa on

korostettu tarvetta olosuhteemme huomioon ottavaan

kansallisen tuen järjestelyyn, joka on kestoltaan

pitkäaikainen sekä tuen tason ja tuen muodon osalta

hyväksyttävä. Työryhmän mielestä tulo- ja investointituet

ovat jatkossakin elintärkeitä maamme maataloustuotannolle.

Suomen 141-esitystä valmisteltiin kevään ja alkukesän

aikana valtion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen

välisissä kansallisen tuen neuvotteluissa. Alun

perin tavoitteena oli saada esitys komissiolle alkukesällä

2007. Eduskuntavaalit, hallitusohjelman laatiminen

ja uuden hallituksen muodostaminen viivyttivät omalta

osaltaan neuvotteluja. Vasta pitkien neuvottelujen jälkeen

valtio ja tuottajajärjestöt pääsivät yksimielisyyteen

komissiolle tehtävästä esityksestä.

31


Neuvotteluihin tiiviisti osallistuneen maa- ja metsätalousministeri

Sirkka-Liisa Anttilan mielestä saavutettu

yhteinen neuvotteluratkaisu oli erittäin hyvä ja vahvisti

merkittävästi valtion asemaa EU:n komissioon päin

tuen tasosta ja kohdentamisesta neuvoteltaessa.

MTK:n lähtökohtana neuvotteluissa oli erityisesti se,

että AB-tukialueen jo vuonna 2007 menetetty ympäristötuen

kansallinen lisäosa, yhteensä 55 milj. euroa,

voitaisiin uudella tukikaudella saada artiklan 141

mukaiseksi tueksi. Tämä nosti neuvotteluratkaisussa

141-tukien määrän 129 milj. euroon vuonna 2008.

Kun tähän lisättiin arvio erityisesti AB-alueelle kohdennetuista

ympäristötuen lisätoimenpiteistä, 20 milj.

euroa ja LFA ‐korvauksen kansallisesta lisäosasta,

45 milj. euroa, muodostui Etelä-Suomen kansallisen

tuen kokonaismääräksi 197 milj. euroa vuonna 2008.

Lisäksi tuotantorakenteen kehittämiseksi esitettiin

investointitukia ja nuorten viljelijöiden aloitustukia.

Valtio edellytti, että neuvotteluratkaisuun sisällytetään

myös komission vaatimus irrottaa osa tuesta tuotannosta

ja alentaa tuen kokonaismäärää tukikauden

kuluessa. Tuottajajärjestöt pystyivät pitämään tuen

vuosittaisen aleneman varsin pienenä, mutta sikaja

siipikarjasektorilla tuet irrotettaisiin tuotannosta

asteittain tukikauden kahden ensimmäisen vuoden

aikana.

Valtioneuvosto hyväksyi 2.8. neuvotteluratkaisun

mukaisen tukiesityksen EU:n komissiolle. Sen pohjalta

käytiin syksyn aikana maa- ja metsätalousministeriön

ja komission välisiä neuvotteluja. EU:n tiukat vaatimukset

veivät pois pohjan siltä, että kasvinviljelyn

tukia olisi voitu maksaa aikaisempaa enemmän 141-

perusteisina. Lisäksi komissio vaati suurta pudotusta

tuen lähtötasoon ja vuosittaiseen alentamiseen.

Syksyn aikana MTK järjesti useita tilaisuuksia, joissa

otettiin voimakkaasti kantaa 141-tuen puolesta komission

kohtuuttomia heikennyksiä vastaan. MTK vaati

myös 141-neuvottelujen kytkemistä unionin perussopimuksen

ratifioinnin ehdoksi. Tätä varten MTK:n

edustajat tapasivat eduskunnan kaikkien puolueiden

puheenjohtajat. Tiedotusvälineiden mielenkiinto 141-

neuvotteluihin oli poikkeuksellisen suuri. MTK järjesti

tiedotusvälineiden edustajille mm. tilakäyntejä, joissa

Etelä-Suomen viljelijöiden taloudellinen asema ja tuen

välttämättömyys voitiin konkreettisesti osoittaa.

Ministeri Anttila kävi marraskuussa neuvottelut

maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel’in kanssa.

Neuvotteluratkaisu saavutettiin 27.11. tukikaudelle

2008–2013. Ratkaisussa 141-tulotukea voidaan

maksaa kotieläintaloudelle, kasvihuonetuotannolle ja

puutarhatuotteiden varastoinnille sekä kotieläintilojen

LFA-alalle. Näiden tukien määrä aleni Suomen esityksestä

merkittävästi johtuen siitä, että komissio ei

hyväksynyt kasvituotannon tukien maksamista 141-

artiklan alla.

Tuen yhteismäärä vuonna 2008 on 93,9 milj. euroa.

Tuki alenee neljänä ensimmäisenä vuonna keskimäärin

2,7 % vuodessa, sen jälkeen tätäkin voimakkaammin

siten, että tukea on jäljellä vajaa 63 milj. euroa

vuonna 2013. Erityisen voimakas tuen aleneminen on

sika- ja siipikarjataloudessa. Niiden tuesta on jäljellä

vain kolmannes vuonna 2013. Lisäksi tuki irrotetaan

kokonaan tuotannosta vuonna 2009.

MTK:n vaatimuksesta 141-tukiratkaisuun liitetään

esitys EU:n komissiolle maatalouden ympäristötuen

perustuen ja luomutuen korotuksesta. Valtio on lupautunut

tekemään esityksen komissiolle AB-alueella 10

euron ja C-alueella 5 euron korotuksesta hehtaarilta.

Luomutuen korotusesitys on 20 euroa hehtaarilta.

Neuvotteluratkaisun mukaan osa kotieläintuesta

korvataan tukikauden lopulla LFA-korvauksen kansallisella

lisäosalla. Tämä edellyttää EU:n LFA-uudistusta.

Muutos lisännee jonkin verran Etelä-Suomen kansallista

tukea, mutta ei lisää kotieläintuotannon tukia.

Ratkaisun mukaan jatkossakin käytetään korotettuja

investointitukia niillä tuotantosektoreilla, jotka

saavat tulotukia artiklan 141 perusteella. Sika- ja

siipikarjatalouden investointitukien haun avaaminen

edellyttää kuitenkin vielä komission lupaa. Myös nuorten

viljelijöiden korotetut aloitustuet jatkuvat Etelä-

Suomessa.

Neuvotteluratkaisun mukainen tukiesitys tehtiin

joulukuussa EU:n komissiolle. Päätös komissiosta

on odotettavissa helmikuun lopulla 2008.

Etelä-Suomen kasvituotannon tuet

Vuosina 2004–2007 voimassa olleen komission

päätöksen mukaan Etelä-Suomessa piti olla mahdollista

maksaa kasvituotannolle yhteensä 55 milj. euroa

vuonna 2005. EU:n säädösten muututtua tämä ei ollut

enää mahdollista. Jo vuoden 2007 valtion talousarvion

laadinnan yhteydessä aiemmin ympäristötuen

lisäosana maksetun tuen määrärahasta 40 milj. euroa

siirrettiin ympäristötukeen käytettäväksi AB-tukialueiden

lisätoimenpiteisiin. Vuonna 2007 ympäristötuen

lisäosaa voitiin maksaa vain tiloille, joilla jatkuu

ohjelmakauden 2000–2006 mukainen maatalouden

ympäristötukisitoumus. Tähän arvioitiin tarvittavan 2

milj. euroa. Siten loput 13 milj. euroa varattiin Etelä-

Suomen kasvintuotannon tukeen.

Ainoaksi käytettävissä olevaksi määrärahaksi osoittautui

niin sanottu vähämerkityksinen tuki (de minimis

‐tuki). Koska tähän EU:n säätelemään tukeen liittyi

tila- ja kokonaismäärärajoitteita, valtioneuvosto teki

maaliskuussa 2007 päätöksen, jolla mainitusta 13 milj.

eurosta voitiin kohdentaa vain 8,8 milj. euroa. Öljy‐,

valkuais- ja kuitukasvien, vehnän ja mallasohran tuki

oli 24 euroa/ha, tärkkelysperunan ja rukiin 37 euroa/ha

ja avomaanvihannesten, tillin ja persiljan 102 euroa/

ha. Tavoitteena oli, että komission vähämerkityksisen

tuen ehtojen väljentyessä tukea maksettaisiin mainitut

13 milj. euroa.

Vuoden 2007 lopulla EU:n komissio muuttikin tuen

ehtoja siten, että sekä tilakohtaiset että kokonaismäärät

nousivat. Kun lisäksi vanhoihin sopimuksiin

kului arvioidun 2 milj. euron sijasta vain 0,4 milj. euroa,

voidaan vähämerkityksiseen tukeen käyttää noin

14,6 milj. euroa. Kasviryhmittäisiä tukia voidaan siten

korottaa noin 11 % vuoden 2008 alussa tehtävällä

valtioneuvoston päätöksellä.

Vuoden 2007 kansallisen

tuen tarkistus

Pohjoisen ja Etelä-Suomen kansallisen tuen järjestelmiin

sisältyy useita euromääräisiä rajoitteita. Näiden

32


ajoitteiden ylittyessä tai alittuessa yksikkötukia joudutaan

muuttamaan vuoden lopussa ja tekemään tarvittavat

muutokset valtioneuvoston aiemmin tekemiin

päätöksiin.

Tuottajajärjestöjen ja valtion yhteisessä tukivalmistelussa

uudelleen arvioitujen tuotantomäärien perusteella

tukitasoihin tarvittavat muutokset jäivät vähäisiksi.

Marraskuun lopulla valtioneuvosto vahvisti uudet tasot

AB-alueen emolehmien ja emolehmähiehojen, sonnien,

uuhien ja kuttujen, hevosten sekä sikojen ja muun lihasiipikarjan

eläinyksikkötuille ja maidon litrakohtaiselle

tuelle. C-tukialueilla tukimuutoksia tehtiin sikojen ja

muun lihasiipikarjan eläinyksikkötukeen sekä vehnän

pohjoiseen hehtaaritukeen.

AB-alueen emolehmien ja emolehmähiehojen tukea

alennettiin kaksi euroa eläinyksiköltä ja sonnien

tukea kuusi euroa eläinyksiköltä. Uuhien ja kuttujen

tukea korotettiin kuusi euroa eläinyksiköltä, hevosten

tukea puolestaan jouduttiin alentamaan neljä euroa

eläinyksiköltä. Sikojen tukea korotettiin kolme euroa ja

muun lihasiipikarjan tukea neljä euroa eläinyksiköltä.

Maidon tuotantotuen määrää korotettiin 0,1 senttiä

litralta.

C-tukialueella sikojen ja lihasiipikarjan tukikelpoisten

eläinyksikköjen määrän arvioidaan jäävän ennakoitua

pienemmäksi, joten eläinyksikkötukea korotettiin C1-

C4-tukialueilla sioilla noin kolme euroa ja muulla lihasiipikarjalla

noin kaksi euroa eläinyksiköltä. Vehnän

pohjoisen hehtaarituen määrää alennettiin kolme euroa

hehtaarilta.

Määräraharajoitteen ylittymisen vuoksi valtionneuvosto

joutui tarkistamaan myös vuoden 2007 Etelä-

Suomen kasvihuonetuen maksettavia tukitasoja. Lyhyessä

viljelyssä (2–7 kuukautta) tuki on 4,1 euroa ja

pitkässä viljelyssä (yli 7 kuukautta) 11,3 euroa neliömetriltä.

Suomen sokerijuurikkaan tuotannon jatkon varmistamiseksi

valtioneuvosto teki päätöksen jo lokakuussa

kansallisen tuen nostamisesta vuonna 2008. Tuki korotettiin

EU-asetuksen mukaisen tuen enimmäismäärään

350 euroon hehtaarilta.

Vuoden 2008 kansallisen

tuen ratkaisu

Seuraavaa vuotta koskeva kansallisen tuen ratkaisu

pyritään tekemään marraskuun loppuun mennessä

siten, että ratkaisu voidaan esitellä MTK:n valtuuskunnan

syyskokouksessa. Kertomusvuoden aikana tukiratkaisun

valmistelu tehtiin tavanomaisen aikataulun

mukaan, mutta 141-neuvottelujen viivästyessä kansallisen

tuen ratkaisua ei voitu tehdä.

Marraskuun lopulla tehdyn Suomen ja EU:n komission

141-neuvotteluratkaisun jälkeen kansallisen tuen

neuvottelut jatkuivat valtion ja tuottajajärjestöjen välillä.

Ratkaisuun ei kuitenkaan kertomusvuoden aikana päästy,

mutta lähtökohtana molemmilla tuottajajärjestöillä oli

C-alueen tukien säilyminen vuoden 2007 tasolla.

Tukikoulutus/EU-avustajat

MTK:n vuonna 1995 aloittama EU-avustajatoiminta

jatkui ja on edelleen avainasemassa päätukihaun lomakkeita

täytettäessä. EU-avustajat täyttävät hakemuksia

korvausta vastaan. Suurin osa EU-avustajista

on itse viljelijöitä.

EU-avustajien määrä vaihteli paljon tuottajaliitoittain.

Heitä on enemmän karjatalousvaltaisilla alueilla, koska

karjatilojen hakemukset ovat monimutkaisia täyttää.

Vuonna 2007 vastuuvakuutus oli 787 EU-avustajalla,

mikä oli 44 avustajaa vähemmän kuin edellisvuonna.

Keskusliitossa valmisteltiin vuoden 2007 tukihakua

ja avustajakoulutusta varten luentomateriaalia. Lisäksi

keskusliitosta käytiin luennoimassa tuottajaliittojen järjestämissä

tukikoulutustilaisuuksissa, joissa oli kuulijoina

EU-avustajien lisäksi tuottajayhdistysten sihteereitä,

kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia sekä maaseutukeskusten

ja TE-keskusten työntekijöitä.

VUOSINA 2003–2007 MAKSETUT TUET (milj. euroa)

2003 2004 2005 2006 2007e

EU:n osittain tai kokonaan rahoittamat tuet

– EU-tilatuki (2006 alkaen tilatukiosuus) 489,6 485,5

– CAP-peltokasvituki 353,2 366,4 381,5 5,8 5,5

– CAP-kotieläintuki 93,8 88,1 142,3 51,1 32,6

– Muut EU-tulotuet (2006 alkaen muu tukiosuus) 29,7 15,8

– Luonnonhaittakorvaus 419,4 420,2 418,3 417,1 418,2

– Ympäristötuki 283,8 290,3 284,1 289,9 303,2

Kansalliset tuet

– Pohjoinen eläinyksikkötuki 105,3 114,1 99,7 99,3 101,0

– Muut kansalliset eläintuet 80,0 78,9 65,1 59,5 56,8

– Muut kansalliset hehtaarituet 147,4 148,1 221,7 230,3 223,1

– Kotieläintalouden tuotantotuet 211,5 228,0 185,5 162,9 166,8

EU-järjestelmän mukaiset tuet yhteensä 1150,1 1165,0 1226,2 1283,2 1 260,7

Kansalliset tuet 544,2 569,1 572,0 551,9 547,6

YHTEENSÄ 1694,3 1734,1 1798,2 1835,1 1 808,3

Lähde: MTT taloustutkimus, Maatalouden kokonaislaskelma, maaliskuu 2008

e) ennakkotieto

33


Rakennetukijärjestelmän uudistaminen

Seija Suurinkeroinen

Avaintehtävä

Maatilojen rakennetukijärjestelmien sisältöön

ja investointien rahoitukseen vaikuttaminen

Vuoden 2007 aikana meneillään ollut rakennetukijärjestelmien

uudistaminen vaati merkittävästi työtä.

Eduskunta vahvisti uudistuksen edellyttämän rakennetukilain

joulukuussa, mutta tarvittavien valtioneuvoston

asetusten antaminen siirtyi vuodelle 2008.

EU:n maaseudun kehittämisohjelman mukaiset ohjelmat

otettiin käyttöön vuoden 2007 alussa (maatalouden

ympäristötuki, luonnonhaittakorvaus). Myös rakennetukijärjestelmät

olisi pitänyt aloittaa jo kertomusvuoden

alussa, mutta 141-päätöksen mukaisten rakennetukien

ollessa voimassa vuoden loppuun uudistus siirrettiin

vuoden 2008 alkuun.

Rakennetukijärjestelmän uudistaminen perustuu

uuteen lakiin, ja sitä valmisteltiin pääasiassa valtion

virkamiestyönä vuoden 2007 aikana. Osa valmistelusta

tapahtui maa- ja metsätalousministeriön asettamassa

Maatalouden rakennetukiryhmässä, jossa oli mukana

MTK:n ja SLC:n edustajat.

Tuottajajärjestöjen edustajilla ei kuitenkaan ollut käytännössä

mahdollisuutta vaikuttaa rakennetukilain sisältöön,

koska se määräytyy suurelta osin rakennetukien

niukkojen rahoitusvarojen mukaan. Maatilatalouden

kehittämisrahaston (Makera) rahoitusmahdollisuudet

maatalouden rakenteen tulevien vuosien kehittämiseen

ovat heikentyneet vuosi vuodelta. Tämän vuoksi uudessa

rakennetukilaissa on entistä tiukemmat rajoitteet

tuettaville hankkeille. Tämän vuoksi investointitukien

hakijoihin toteutetaan niin sanottua valintamenettelyä.

Tällä tarkoitetaan hakijoiden hankkeiden asettamista

paremmuusjärjestykseen. Tukia kohdennetaan hakijoille

käytettävissä olevien määrärahojen mukaan. Suuri

muutos nykykäytäntöön on myös se, että investointihanketta

ei saa aloittaa ennen myönteisen tukipäätöksen

saamista.

MTK pyrki vaikuttamaan monella tavalla jäsenistölle

tärkeän rakennetukijärjestelmän jatkumiseen järkevällä

tavalla. MTK:n johtokunta vastusti mm. lakiin sisältyvää

valintamenettelyä ja useita muita uusia tiukennuksia.

MTK:n esittämiä parannuksia ei kuitenkaan hyväksytty.

Perusteluna ovat olleet pääasiassa rakennetukien

niukat rahoitusmahdollisuudet.

Rahoituspäätökset vuonna 2007

Maatalouden investoinnit kasvoivat kertomusvuoden

aikana. Erityisesti rakentamisinvestointeja tehtiin runsaasti,

mutta myös kone- ja kalustoinvestoinnit lisääntyivät.

Maatalouden investoinnit kuitenkin alenevat

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n arvion

mukaan vuonna 2008.

Investointien kasvu johtuu siitä, että tilatasolla investointien

koko on nopeasti kasvanut. Käytettävissä

Vuoden 2007 aikana maatalouden aloitus- ja investointitukien päätökset

ruuhkautuivat TE-keskuksissa.

olevista aloitus- ja investointituista huolimatta maatalouden

luottokanta on tasaisesti noussut lähestyen

viittä miljardia euroa.

Vuoden 2007 aikana maatalouden aloitus- ja investointitukien

päätökset ruuhkautuivat TE-keskuksissa.

MTK vaati heti vuoden alussa, että valtioneuvoston on

osoitettava enemmän varoja Makeran käyttöön, jotta

tukipäätöksiä voitaisiin tehdä enemmän. Tämä kuitenkin

viivästyi toukokuun loppuun eduskuntavaalien

ja uuden hallituksen muodostamisen vuoksi. MTK:n

tavoitteena hallitusneuvotteluissa oli saada merkittävä

rahoituksen lisäys rakennetukiin, ja näin myös tapahtui.

Valtion toisessa lisätalousarviossa Makeran avustuksiin

lisättiin 100 milj. euroa, minkä lisäksi hallitus sitoutui

lisäämään rahoitusta vielä 30 milj. eurolla vuodessa

hallituskauden ajan.

Toukokuun lopulla TE-keskuksissa oli hakemusruuhkaa

245 milj. euroa avustuksissa ja 380 milj. euroa korkotukilainoissa.

Vuoden 2007 aikana hakemusruuhkaa

pystyttiin pienentämään merkittävästi: avustuksista

tehtiin päätöksiä yhteensä noin 180 milj. euron arvosta

ja korkotukilainoista noin 350 milj. euron arvosta. Tästä

huolimatta hakemuksia siirtyi 130 milj. euron arvosta

ja korkotukilainoja lähes 240 milj. euron arvosta vuodelle

2008. Hakemusten siirtyminen kertomusvuodelta

seuraavalle olisi ollut tätäkin suurempi, jos maa- ja

metsätalousministeriö ei olisi asettanut maatalouden

investointitukia hakukieltoon heinäkuun alussa.

Kertomusvuoden aikana MTK ilmaisi toistuvasti

päätöksentekijöille vakavan huolensa maatilatalouden

investointirahoituksen riittämättömyyden aiheuttamista

vakavista ongelmista tulevina vuosina. Nykyinen

hallitus lisäsi Makeran rahoitusta merkittävästi, mutta

edelleen tarpeeseen nähden liian vähän. Rahoituksen

tarvetta lisää edelleen komission ja Suomen välinen

141-neuvotteluratkaisu, jonka mukaan investointituet

on maksettava korotettuina niillä tuotannonaloilla,

joille maksetaan 141-tukia. Onkin suuri vaara, että

muutamien vuosien kuluttua maatalouden aloitus- ja

investointitukien rahoitus jää lähes yksinomaan valtion

talousarvion varaan.

34


Maaseutuyrittäjyys

Avaintehtävät

1. Rakennemuutokseen sopeutuminen maaseutuyrittäjyyden

avulla

2. Maaseutuyrittäjyyden edistäminen uuden

hallitusohjelman avulla

MTK vaikutti hallitusohjelman sisältöön. Keskeisiä

tavoitteita olivat mm:

– politiikkaohjelmalla hallintorajat ylittävä työ maaseudun

yritystoiminnan kehittämiseksi

– työvoiman saannin turvaaminen ja mikroyrityksien

työllistämiskynnyksen madaltaminen palkan sivukuluja

alentamalla ja byrokratiaa keventämällä

– rahoituksen varmistaminen maaseudun yrittäjyyden

kehittämiseen

– maaseutuyrittäjyyden neuvontajärjestelmä mukaan

YritysSuomi-palveluun

– palvelualojen yritystoiminnan kehittäminen maaseudulla

Maaseutupoliittisen yhteistyöryhmän alaisuuteen perustettiin

maaseutuyrittäjyyden teemaryhmä. Ryhmän

puheenjohtajaksi saatiin MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunnan

varapuheenjohtaja. MTK lisäsi vuoropuhelua

Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien ja

muitten elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Järjestö

vaati maaseudun mikroyritysten työllistämiskynnyksen

madaltamista laajentamalla maksuvapautuksia koskevia

kokeilulakeja. Osaan maaseudun yritystoimintaa

saatiinkin maksuvapautukset. Maksuvapautusta kokeillaan

nyt myös monissa ydinmaaseudun kunnissa.

Edunvalvontatyötä jatketaan toimialakohtaisten rajoitusten

poistamiseksi.

MTK vaati maaseudun mikroyritysten yritystukien

haun avaamista kesäkuussa, mikä toteutuikin. Tämä

edes mahdollisti yritystukien saamisen myös kesällä

2007 toteutetuille rakennuskohteille. Järjestö osallistui

maaseudun mikroyritysten yrityspalveluiden seurantaryhmän

työhön. Tavoitteena oli varmistaa keskeisten

ministeriöitten rahoitustukea koskevien säädösten ja

käytäntöjen aikaisempaa suurempi yhdenmukaisuus.

MTK vaikutti maaseudun yritystoiminnan rahoitustuen

jakautumiseen haluten ohjata rahoitustukea ydinmaaseudun

ja harvaan asutun maaseudun yritystoiminnan

vahvistamiseen. Kiinnitettiin myös hallituksen huomiota

yritystoiminnan kehittämisen rahoitusvajeeseen niillä

alueilla, joilla EU:n panostus on niukentumassa. MTK

vaati uhkaavan rahoitusvajeen korvaamista kansallisin

varoin.

MTK avusti ja neuvoi järjestön jäseniä heidän oikeudellisissa

ongelmissaan ja järjesti yhteistyössä

MTK-liittojen ja järjestökoulutuksen kanssa alueellisia

koulutustilaisuuksia työnantajana toimimisesta.

MTK osallistui yritysten neuvontapalvelujen kehittämistyöhön.

YritysSuomi-palvelukonseptin toteuttaminen

eteni odotetusti. MTK:n tehtävänä on edelleenkin

varmistaa palvelujen saatavuus kohtuuhinnalla

kaikilla maaseutualueilla. Osallistuttiin seudullisten

yrityspalvelupisteiden kehittämistyöhön. MTK avusti

Uudeltamaalta olevia yrittäjiä tukien takaisinperintää

koskevissa oikeudenkäynneissä. Asian käsittely jatkuu

korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Järjestö oli yhteydessä Tiehallintoon selvitellen edunvalvontayhteistyötä

tienpidon rahoituksen ja muitten

tärkeitten asiakokonaisuuksien osalta. MTK kiinnitti

huomiota tienvarsimainonnan määräysten ja käytäntöjen

kehittämistarpeisiin.

MTK vaikutti keskus- ja aluehallinnon uudistustyöhön.

Erityisenä huomion kohteena edunvalvonnassa oli työnjako

ministeriöitten välillä. Hallintouudistusten edunvalvontatyö

jatkuu aktiivisena vuoden 2008 aikana.

Maaseutuyrittäjyys oli hyvin esillä MTK:n juhlaliittokokouksen

ohjelmassa Turussa.

Turkistilojen investointitarpeet

Parhaat turkisnahat maailmassa tuotetaan edelleenkin

Pohjois-Euroopassa, vaikka kilpaileva tuotanto esimerkiksi

Kiinassa kasvaa ripeään tahtiin. Myös tuotanto

uusissa EU-maissa on voimakkaassa kasvussa. Suomalaisten

kasvattajien tuotanto menestyy kilpailussa

laadulla, monipuolisella ja nykyaikaisella tuotannolla

sekä eläinten hyvinvointiin panostamalla.

Alkuperän jäljitettävyydessä kansainvälinen turkiskauppa

siirtyi uuteen vaiheeseen, kun Turkistuottajat

Oyj ja kolme muuta huutokauppaliikettä aloittivat Origin

Assured ‐ohjelman. Tämän ohjelman piiriin pääsee

turkistuotanto vain niistä maista, joissa on voimassa

olevat eläinten hyvinvointia koskevat määräykset.

MTK:n tavoitteena oli investointitukien kohdentaminen

entistä laajemmin myös turkistarhaukseen. Tavoitteessa

ei vielä onnistuttu johtuen EU:n rahoituskauden

vaihtumisesta. Toimintavuoden aikana saatiin käyntiin

turkiskasvatuksen toimialaraportin laadinta. Pohjaksi

raportille selvitettiin 25 turkistilan talous kirjanpitotilakäytännön

mukaisesti. Toimialaraportin tavoitteena on

antaa peruskuva tuotannon kannattavuudesta, kehittämisen

tarpeista ja muutosten mahdollisen tukemisen

kohdentamisesta.

Uuden rakennetukilain mukaisten tukien kohdentamissuunnitelmien

varaan jäi paljon myös turkistiloja koskevia

tarpeita. Vuonna 2010 voimaan astuvat uudet ympäristö-

ja eläinsuojelunormit aiheuttavat turkistiloille merkittävän

lisäinvestointitarpeen. Tuotantotilojen muutosten

tekeminen pitää aloittaa mahdollisimman pian. Tämä

lainsäädännön muutoksista aiheutuva investointitarve

on kohtuullista ottaa huomioon kohdennettaessa yhteiskunnan

varoja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen.

MTK koordinoi MTK:n ja Suomen Turkiseläinten Kasvattajain

Liiton välistä yhteistyötä.

Hevosalan edunvalvonta

Toimintavuosi oli myös Suomenhevonen 100 vuotta

‐juhlavuosi, joka huomioitiin myös eri yhteyksissä

MTK:n toiminnassa. Aihe oli merkittävästi esillä mm.

35


90-vuotisjuhlassa, jossa suomenhevosratsukot osallistuivat

lippukulkueeseen. Liittokokouksen yhteydessä

oli esillä suomenhevosen historiasta ja nykypäivästä

kertova valokuvanäyttely.

MTK jatkoi yhteistyötä hevosalan järjestöjen ja toimijoiden

kanssa alan toimintaedellytysten parantamiseksi.

Hevosalan osaamiskeskushanke johti osaamiskeskus

Hippolis ry:n perustamiseen toimintavuoden

lopulla. MTK on yksi perustajajäsenistä.

Osaamiskeskusyhteistyössä laadittiin vuosille 2007

2013 hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelma,

jonka avulla pyritään ohjaamaan hankerahoitusta ja

alan kehittämistoimenpiteitä yhdessä määriteltyjä

päämääriä kohti sekä informoimaan rahoittajia alan

kehittämistarpeista.

MTK:n edustus oli mukana hevosten kansallisen tuen

ehtojen muutostarpeita selvitelleessä maa- ja metsätalousministeriön

työryhmässä sekä vaihtoehtoja hevosten

teurastuksen järjestämiseksi selvittäneessä ministeriön

työryhmässä. Molempien työryhmien aiheet ovat

tärkeitä ja vaikuttavat hevoskasvatuksen edellytyksiin

ja niiden tiimoilla työ jatkuu.

Järjestö jatkoi työtä hevosyrittäjien vuosilomaoikeuden

parantamiseksi. Samoin työ hevosyrittäjyyteen

vaikuttavien maankäytön ja reittirakentamisen ongelmien

ratkaisemiseksi jatkui.

Energiapolitiikka ja ‐yrittäjyys

Avaintehtävä

Maaseudun energiavarojen hyödyntäminen

MTK:n valtuuskunta vahvisti järjestön energiastrategian

vuoteen 2020. Strategian tavoitteena on hyödyntää

jäsenistön omistuksessa olevaa bioenergiaa

kestävästi ja taloudellisesti. Bioenergia on merkittävin

uusiutuva energia, jolla toteutetaan kansallisia, EU:n ja

Kioton ilmasto- ja energiatavoitteita. MTK:n tavoitteena

on, että bioenergian arvosta jää kohtuullinen osuus

omistajalle. Bioenergian osuus nostetaan tuotetusta

energiasta 24 %:sta 36 %:iin. Energiastrategia koskee

kaikkia kolmea järjestön jäsenryhmää.

Tavoitteena on lisätä energiapuun käyttöä nykyisestä

10 milj. k-m 3 :sta 25 milj. m 3 :iin vuoteen 2020 mennessä.

Käytön lisäyksellä edistetään metsänhoitoa ja varmistetaan

metsäteollisuuden hyvälaatuisen ainespuun

saantia tulevaisuudessa.

Peltoa käytetään ensisijaisesti ruuan tuotantoon ja

markkinatilanteen mukaan tavoitteena on hyödyntää

175 000 ha bioenergiantuotantoon. Suurin pinta-alatavoite

on sähkön- ja lämmöntuotantoon soveltuvien

peltoenergiakasvien viljelyn laajentaminen 150 000

hehtaariin.

Sähköntuotannon omavaraisuutta lisätään rakentamalla

lisää ydinvoimaa sekä hyödyntämällä tehokkaammin

jo rakennettujen vesistöjen sähköntuotantoa.

MTK:n aikaisemmin tavoitteeksi asettama 2 %:n

osuus liikenteen biopolttoaineiden määrästä vuonna

2010 valmistettuna kotimaisesta raaka-aineesta ei toteutunut.

Voimaan tullut laki velvoittaa käytöksi 5,75 %

vuonna 2010. Biopolttonesteet ja niiden raaka-aineet

ovat lähes kaikki tuontitavaraa. Viljan ja kasviöljyn hinnan

noustessa kaikki bioetanoli- ja biodieseltehtaiden

investointisuunnitelmat jäivät toteutumatta. Muutamia

markkinoiden kannalta pieniä biodieselinvalmistajia

aloitti tai jatkaa toimintaansa.

EU:n päästökauppakauden viimeisenä toimintavuotena

päästöoikeuksien hinnat painuivat lähes

nollaan. Energiapuun käyttö yli 20 MW:n voimalaitoksissa

väheni oleellisesti. Energiapuun myyjille

tiedotettiin markkinoiden notkahtamisesta ja siihen

varautumisesta. Odotusarvoksi tuli, että vuonna 2008

Kioton sopimuksen mukaisen päästökauppakauden

2008–2012 alkaessa päästöoikeudenhinnaksi tulee

20 euroa/CO 2

-tonni.

Lämpöyrittäjyyden toimintaedellytyksiä parannettiin

kertomusvuoden aikana. MTK tiivisti yhteistyötä mm.

Koneyrittäjien Liiton kanssa energiapuumarkkinoiden

kilpailun laajentamiseksi. Lämpöyrityskohteita oli 370.

Metsänomistajia kannustettiin kilpailuttamaan energiapuun

myyjät ainespuun myynnin tapaan. MTK korosti

energiapuun olevan kolmas puutavaralaji.

MTK:n osaomisteinen Biowin Oy aloitti käytännön

toimintansa. Franchising-periaatteella toimiva yritys

sai franchisingtoiminnan perusteet testauskuntoon.

Yrityksellä on kolme lämmöntuotantosopimusta. Yrityksen

tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa lämpöyritysten

perustamista.

Energiapuun mittaustoiminnan periaatteet vahvistettiin

yhteisesti alan toimijoiden kesken. MTK oli aktiivisesti

valmistelemassa toimintamallia. Käytännön mittausmenetelmät

valmistellaan ja sovitaan myöhemmin.

MTK oli mukana valmistelemassa maatalouden energiakatselmusjärjestelmän

toimintamallia yhdessä maaja

metsätalousministeriön, Motiva Oy:n ja kauppa- ja

teollisuusministeriön kanssa. Malli otetaan käyttöön

vuonna 2008. Vapaaehtoisen katselmustoiminnan tavoitteena

on alentaa maatilakohtaisia energiakustannuksia

sekä lisätä bioenergian käyttöä. Katselmukset

ja sen seurauksena tehtävät säästöinvestoinnit rahoitetaan

osittain suunnitellun mallin mukaan Manner-Suomen

maaseutuohjelman varoin.

Biokaasun tulevaisuuden tuotantoedellytysten edistämiseksi

järjestö oli aktiivisesti valmistemassa biokaasusähkön

syöttötariffijärjestelmää. Sen avulla biokaasulla

tuotetulle sähkölle maksetaan markkinahintaa

korkeampaa takuuhintaa tuotannon talouden varmentamiseksi.

Maataloudella on merkittävä potentiaali biokaasun

tuotantomahdollisuuksista. Hallitusohjelman

mukaisesti syöttötariffi otetaan käyttöön viimeistään

vuonna 2011, tavoitteena vuosi 2009. MTK valmisteli

36


Tavoitteena on lisätä energiapuun käyttöä nykyisestä 10 miljoonasta kiintokuutiosta 25 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä.

muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden osapuolten

kanssa biokaasun liiketaloudellisia tuotantomahdollisuuksia.

Järjestö toimi aktiivisesti toisen sukupolven liikenteen

biopolttoaineiden tuotannon kehittämiseksi sekä

markkinoille saamiseksi edellytyksellä, että raaka-aine

on kotimaista. Alan yritykset ovat rakentamassa pilottilaitosta

osin valtion rahoituksen siivittämänä.

Turpeen energiakäytössä korostettiin muiden alan tahojen

kanssa turpeen elinkaareen perustuvan päästökertoimen

muutostarvetta, jolla turpeen ”hitaasti uusiutuva

energia” ‐määritelmä voidaan todentaa myös

päästökertoimessa. MTK oli valmistelemassa turvetuotannosta

vapautuvien suopohjien jatkokäyttöopasta.

Vuosittain palautetaan 4 000 ha turvetuotannosta

poistuneita suopohjia omistajille.

Alue- ja maaseutupolitiikka sekä huoltovarmuus

Avaintehtävät

1. Maatalousopetuksen ajantasaistaminen

2. Unionin alkaneen budjettikauden 2007–2013

toimintatapojen muokkaus

3. Kunta- ja palvelurakennehankkeeseen

osallistuminen

4. Huoltovarmuuteen liittyen alkutuotantopoolin

toimintatapojen kehittäminen

Avaintehtävien rinnalle nousivat lisäksi aluehallintoon

liittyvät kysymykset.

Maatilatalouden koulutuksen kehittämisstrategia oli

valmisteltu opetusministeriön johdolla. Opetushallituksen

alan asiantuntijat ja maatalousalan oppilaitokset

kehittivät opetusta suunnitelman mukaisesti. MTK oli

aktiivisesti mukana alan koulutustoimikuntatyössä.

Jäsenkunnan kannalta keskeisiä koulutuskysymyksiä

käsiteltiin tätäkin laajemmin yhdessä opetusministeriön

virkamiesten kanssa. Toimenpiteitä ammattitaidon kartuttamiseksi

ja ammattitaitoisen yrittäjä- ja työvoiman

varmistamiseksi jatkettiin.

Keskusliitolla oli edustaja niin työ- ja koulutusasiainneuvostossa

kuin aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksenkin

johtoryhmässä, tosin jälkimmäisessä vain

varaedustajana. Kertomusvuonna käynnistyi ammatillisen

toisen asteen opetussuunnitelmien uudistamistyö,

johon järjestö jäsenilleen keskeisiltä osin myös

osallistuu. Metsätalouden koulutuksen uudistaminen

oli käynnistynyt muita aikaisemmin, ja ehdotukset valmistuivat

vuodenvaihteessa 2007/2008.

Unionin rahastokauden 2007–2013 aluekehityksen

ja työllisyyden kansalliset strategiat sekä ohjelmat

valmistuivat ja tulivat käsitellyksi komissiossa, kuten

myös maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmat-

37


kin. Toimeenpanossa oli mm. kansallisista muutoksista

johtuen sangen paljon toivomisen varaa. Ohjelmia

toteuttavat hankkeet käynnistyvät verkalleen vuoden

2008 puolella.

Valtioneuvoston käynnistämän kunta- ja palvelurakenteen

uudistushankeen ensimmäinen kuntavaihe

valmistui. Ministeriöt käsittelivät kunnissa laaditut

rakennekehittämissuunnitelmat. Palvelurakenteen uudistamista

vauhdittivat myös opetusministeriön sekä

sosiaali- ja terveysministeriön omat hallinnonalakohtaiset

suositukset. Valtionhallinnon ja kuntien edessä

on vielä useita neuvottelukierroksia, joihin kytkeytyy

myös valtionosuuksia käsittelevä selvitystyö. Keskushallintouudistuksen

yhteydessä kunta-asiat siirtyivät

valtiovarainministeriöön.

Alkutuotantopoolin toisena varsinaisena toimintavuonna

valmisteltiin huoltovarmuuden tavoitteiden

uudistamista poolin vastuualueella. Tähän yhteyteen

liitettiin erityinen kannanotto kotimaiseen sokerintuotantoon

ja ‐jalostukseen. Valmisteluapua saatiin

MTK:n toimiala-asiantuntijoilta. Maa- ja metsätalousministeriön

kanssa järjestettiin poolin ja hallinnon yhteinen

valmiusharjoitus, jossa käsiteltiin poolitoimikunnan

tehtäviä ja asemaa.

Matti Vanhasen 2. hallitus sopi kauppa- ja teollisuusministeriön

sekä työministeriön lakkauttamisesta ja sisäasiainministeriön

aluehallintotehtävien siirtämisestä

uuteen, perustettavaan työ- ja elinkeinoministeriöön.

Maa- ja metsätaloudellekin tärkeät ulkomaisen työvoiman

kysymykset keskitettiin samalla sisäasiainministeriöön.

Samoin hallitusohjelman mukaisesti

käynnistettiin laaja aluehallinnon uudistushanke, joka

koskee esimerkiksi työvoima- ja elinkeinokeskusten,

maakuntaliittojen ja lääninhallitusten tehtäviä. Valmistelun

alla olevilla muutoksilla on keskeinen merkitys

jäsenkunnan tuleviin viranomaispalveluihin ja alueellisiin

vaikuttamismahdollisuuksiin. Muutosten ennakointi

työllisti mm. aluekehitysvaliokuntaa.

Maaseudun kehittäminen

Maaseutupolitiikan suunnittelusta ja toteutuksen

ohjauksesta vastasi keskeisesti Maaseutupolitiikan

Yhteistyöryhmä, YTR. Sen maaseutupoliittisessa

ohjelmassa, ”Elinvoimainen maaseutu – yhteinen

vastuumme, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma”

määriteltiin keskeiset maaseutupolitiikan linjaukset ja

tavoitteet vuosille 2005–2008. Kokonaisohjelmassa

on toistasataa toimenpide-ehdotusta, jotka koskevat

mm. maaseudun toimintarakenteita, elinkeinojen

ja työn uudistamista, maaseudun peruspalveluja ja

osaamista.

MTK osallistui monissa eri yhteyksissä maaseutupolitiikan

suunnitteluun ja toteuttamiseen olemalla

mukana ja vaikuttamalla mm. virallisissa sekä epävirallisissa

toimikunnissa, työryhmissä ja yhteistyöfoorumeissa

niin valtakunnallisesti kuin maakuntatasollakin.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) alaisina tai

sen koordinoimana toimivat mm. YTR:n sihteeristö ja

monet eri aloilla toimivat teema- ja työryhmät. MTK:n

edustajia oli maaseutupolitiikan tekemiseen osallistumassa

YTR:ssä, sen sihteeristössä ja lähes kaikissa

sen teemaryhmissä. Lisäksi järjestön edustajat osallistuivat

mm. useiden maaseudun kehittämistä koskevien

ohjelmien seurantaryhmien ja seurantakomiteoiden

työhön.

Manner-Suomen maaseutuohjelman toimijoiden verkostoa

palvelemaan perustettiin verkostoyksikkö, joka

aloitti toimintansa Seinäjoella toukokuussa. Se toimii

itsenäisenä, mutta kiinteässä yhteistyössä maa- ja

metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston kanssa.

Sen tehtävinä on tuottaa verkoston tarvitsemia palveluja,

kuten yhteydenpitoa, koulutusta, tiedotusta ja

tiedonvälitystä hyvistä hankkeista kansallisesti sekä

kansainvälisesti.

YTR perusti Maaseutuvaikutusten arviointi ‐teemaryhmän.

Sillä on keskeinen merkitys maaseutupolitiikan

suunnittelussa ja toteutuksessa. Teemaryhmä laatii

toimintamallin suppean sekä laajan maaseutupolitiikan

suunnitelmien ja päätösten vaikuttavuuden arviointiin,

jotta keskeiset päätösten vaikutukset olisivat jo ennakolta

riittävän tarkasti tiedossa.

Valtioneuvoston maaseutupoliittisen erityisohjelman,

”Elinvoimainen maaseutu – ministeriöiden vastuut ja

alueellinen kehittäminen” ‐ohjelman vuosien 2007

2010 painopisteet ovat elinkeinojen ja työn uudistamisessa,

osaamisen tason nostamisessa, peruspalvelujen

ja asumismahdollisuuksien parantamisessa ja

maaseudun toimintarakenteiden vahvistamisessa.

Maaseutupoliittisella erityisohjelmalla pyritään vastaamaan

maaseudun kehittämispolitiikan lähivuosien

suuriin haasteisiin. Näitä ovat alueiden välisten kehittämisedellytysten

erojen kaventaminen, muuttoliikkeen

ja väestörakenteen tasapainottaminen, elinkeinorakenteen

monipuolistaminen ja palveluverkoston toimivuudesta

huolehtiminen erityisesti harvaan asutulla maaseudulla.

Erityisohjelma on laajan maaseutupolitiikan

väline, joten sen toimenpiteet kohdistuvat useille politiikkasektoreille.

Erityisohjelmassa korostetaan maa- ja metsätalouden

merkitystä elinkeinollisesti sekä maiseman

tuottajana ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä.

”Maaseudun tukijärjestelmiä kehitettäessä on otettava

huomioon maa- ja metsätalouden merkitys aluetalouteen

ja työllisyyteen, mutta myös maatalousyrittäjien

mahdollisuudet vaihtoehtoisten tulojen hankkimiseen.

Uusiutuvan energian käyttö lisää energiantuotannon

kotimaisuutta ja alueellisten energiaraaka-ainepotentiaalien

hyödyntämistä.” Ohjelmassa esitetään myös

mm., että suurpetokantojen säätelyssä annetaan

väestöä ja elinkeinotoimintaa edustaville näkemyksille

riittävä paino. Esitetyistä toimenpiteistä arvioidaan jo

toteutuneen kymmenen. Esityksistä suurimman osan

arvioidaan toteutuvan ohjelmakaudella.

Suomen Kylätoiminta ry

Suomen Kylätoiminta ry, SYTY, on toiminut 10 vuotta

ja jatkaa vuonna 1981 perustetun Kyläasiain neuvottelukunnan

aloittamaa työtä. MTK on ollut mukana kylätoiminnan

kehittämisessä sen alkuvaiheista lähtien ja

on osallistunut vuosittain eri tavoin SYTY:n ja sen hankkeiden

toteuttamiseen. SYTY valmisteli jäsentensä ja

sidosryhmiensä kanssa uutta paikallisen maaseutuvaikuttamisen

ohjelmaa, ”Vastuuta ottava paikallisyhteisö

2008–2013”. Siinä oli aikaisemman kylätoimintaa

koskevan osuuden lisäksi nyt myös toimintaryhmiä ja

niiden vaikuttamista koskeva osuus.

38


Sosiaalipolitiikka

Avaintehtävät

1. Maatilayrittäjien sosiaalivakuutusturvan

parannukset

2. Maatilayrittäjien työssä jaksamisen ja menestymisen

edistäminen

Maatilayrittäjien

sosiaalivakuutusturvan parannukset

Osakeyhtiössä työskentelevä yrittäjä

MTK:n tavoitteena on aikaansaada parannuksia myös

uusissa yritysmuodoissa ja maatalouden ulkopuolisilla

aloilla toimivien maatilayrittäjien sosiaaliturvaan.

Osakeyhtiömuotoinen maatilayrittäminen on yleistynyt

ja yrittäjien sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat ovat

tulleet esille. Yrittäjä on voinut jäädä kokonaan ilman

työeläketurvaa tai maatalousyrittäjää ei ole voitu vakuuttaa

MYEL:in mukaan. Näin hän on jäänyt myös

ilman MYEL-vakuutukseen sidottuja muita etuuksia,

kuten maatalouslomitusta.

Ongelma on syntynyt ennen kaikkea siitä, että osakeyhtiömuotoisessa

toiminnassa yrittäjäasema edellyttää

nykyisin riittävää osakeomistusta. On omistettava yksin

tai yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten

kanssa yli 50 % yhtiön osakepääomasta tai

osakkeiden äänimäärästä.

Osakeyhtiössä yrittäjä, joka ei tätä ehtoa täytä, voidaan

kuitenkin vakuuttaa työntekijän eläkelain TYEL:in

mukaan, jos hänelle maksetaan palkkaa. Jos palkkaa ei

makseta, hän jää kokonaan ilman työeläketurvaa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin kertomusvuoden

aikana lainmuutosta, joka selkeyttäisi yrittäjien

asemaa osakeyhtiössä ja mahdollistaisi MYELtai

YEL-vakuuttamisen joustavammin ehdoin:

– Omistus- tai äänimääräehtoa helpotettaisiin siten,

että 30 %:n omistus tai äänimäärä yksin tai 50 %:n

omistus tai äänimäärä yhdessä perheenjäsenten

kanssa toisi yrittäjäaseman (MYEL tai YEL).

– Perheenjäseneltä ei edellytettäisi samassa taloudessa

asumista. Perheenjäseniä olisivat esimerkiksi eri

taloudessa asuvat sisarukset.

– Yrittäjäasema edellyttäisi kuitenkin aina johtavaa asemaa

yhtiössä (hallituksen jäsen, toimitusjohtaja).

Lainmuutoksen valmistelu saatiin kertomusvuonna

lähes valmiiksi, mutta yrittäjäjärjestöjen ajaman ehdotuksen

eteneminen kaatui palkansaajajärjestöjen vastustukseen.

MTK:n tarkoituksena on ajaa muutos läpi

vuoden 2008 aikana.

YEL/MYEL-yrittäjät ja sairausvakuutuksen

omavastuuajan päiväraha

Muut yritystoiminnot lisääntyvät maatiloilla jatkuvasti.

Lähes puolella maatiloista on jo muuta yritystoimintaa.

Yrittäminen alkaa tavallisesti pienimuotoisena, jolloin

se yleensä sisältyy MYEL-vakuutukseen. Jos toiminta

laajentuessaan siirtyy elinkeinoverolain piiriin, se on

myös vakuutettava yrittäjien eläkelain YEL:n mukaan.

Tällä hetkellä noin 7 %:lla MYEL-vakuutetuista on YELvakuutus.

Määrä kasvaa jatkuvasti.

MYEL-vakuutetuille maatalousyrittäjille maksetaan

sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta niin

sanottua Mela-päivärahaa neljännestä sairauspäivästä

lähtien enintään omavastuuajan loppuun noin neljältä

arkipäivältä. Tästä aiheutuvat menot kustantaa valtio.

Päiväraha lasketaan MYEL-työtulosta.

YEL-vakuutetut yrittäjät saivat vastaavan oikeuden

1.4.2006 lukien. Yrittäjien oikeudesta sairauspäivärahaan

omavastuuajalta säädetään sairausvakuutuslain

8 luvun 10 §:ssä. Etuus lasketaan yrittäjän YEL-työtulosta.

YEL-vakuutetut rahoittavat itse uudistuksesta

aiheutuvat kustannukset erityisellä YEL-työtulon perusteella

määräytyvällä päivärahamaksulla.

MTK totesi yrittäjien omavastuuajan päivärahaa koskevassa

säädöksessä olevan ongelman: omavastuuajan

päivärahaa YEL:in mukaan ei makseta, jos vakuutetulla

on MYEL-vakuutus ja oikeus niin sanottuun Mela-päivärahaan.

Yrittäjä saa tällöin vain MYEL-työtulon

perusteella määräytyvän päivärahan osan. Menetyksen

suuruus riippuu YEL-työtulon suuruudesta.

MTK:n tietoon tuli YEL-yrittäjiltä hyvin epäoikeudenmukaiseksi

koettuja tapauksia, joissa yrittäjä oli menettänyt

huomattavankin YEL:in mukaisen omavastuuajan

päivärahan, koska hänellä oli myös MYEL-vakuutus.

Tämä koskee usein mm. turkistiloja, joilla on sekä

MYEL- että YEL-vakuutus.

Tilanne on selkeästi vakuutusperiaatteen vastainen.

MTK vaatii, että lakia tältä osin korjataan. STM:ssä on

aloitettu lainmuutoksen valmistelu.

Sosiaaliturvan uudistamiskomitea

(ns. SATA-komitea)

Valtioneuvosto asetti komitean valmistelemaan sosiaaliturvauudistusta,

jonka tavoitteena on työn kannustavuuden

parantaminen, köyhyyden vähentäminen

sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa

elämäntilanteissa. Tarkoituksena on myös selkeyttää

ja yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja toteuttaa uudistus

siten, että sosiaaliturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä

kestävällä pohjalla. Sosiaaliturvauudistuksen

yhteydessä selvitetään myös sosiaalietuuksien verotus

ja asiakasmaksut. Komitean toimikausi on vuoden

2009 loppuun. Ensimmäiset ehdotukset pitäisi olla valmiina

syksyllä 2008.

MTK on mukana komitean perusturvajaoston työssä.

Kertomusvuoden aikana selvitettiin perusturvan tasoa

eri sosiaaliturvaetuuksissa. Pohdittiin mahdollisuuksia

yhtenäistää tai yhdistää joitakin etuuslajeja. Syksyn aikana

pohdittiin mm. omaishoidontuen ja Kelan hoitotukien

kohdentumiseen liittyviä ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia.

MTK pitää näiden tukimuotojen ja

niihin liittyvien palvelujen selkiinnyttämistä tärkeänä

myös maaseudun hoiva- ja kotipalveluiden kehittämisen

kannalta.

39


Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön

uudistamistyöryhmä

MTK osallistui kertomusvuoden aikana sosiaali- ja

terveysministeriön asettaman tapaturmavakuutus- ja

ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan

työryhmän työskentelyyn. Työryhmän tehtävänä

on selvittää lainsäädännön uudistamistarpeet

sekä rakenteen että sisällön osalta ottaen huomioon

työelämän muuttuneet olosuhteet ja vakuutusperiaate.

Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2008 puolelle.

Luopumistukijärjestelmä

Vuosille 2007–2010 uusitun luopumistukilainsäädännön

toimeenpano alkoi kertomusvuonna. Luopumistukilain

uudistamista miettinyt työryhmä teki luopumisjärjestelmää

selkeästi kehittäneen ja kustannusneutraalin

esityksen. Valtioneuvostossa kuitenkin vastoin työryhmän

esitystä päätettiin leikata luopumisjärjestelmän

kustannuksia vajaalla 20 milj. eurolla. Tämän tavoitteen

saavuttamiseksi tehtiin luopumistuen saamisen

ehtoihin mittavat kiristykset nostamalla tuen saamisen

ikärajoja enimmillään neljällä vuodelle ja luopumalla yhdestä

keskeisestä luopumistavasta eli vuokrauksesta

kokonaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.

Näistä leikkauksista huolimatta uusittu lainsäädäntö

antaa mahdollisuuden luopumistukeen yhtiömuodossa

harjoitetun maataloustuotannon sukupolvenvaihdoksissa,

mahdollistaa tilanpidosta luopumisen aikaisemmin

niillä tiloilla, joilla toinen yrittäjistä on työkyvytön,

joustavoittaa sukupolvenvaihdoksia ja tilanpidosta luopumista

niillä tiloilla, joilla toinen yrittäjistä saa osan

toimeentulosta palkkatyöstä. Lisäksi sukupolvenvaihdosten

suunnittelu helpottuu lainsäädäntöön otetun

vuoden mittaisen järjestelyajan myötä.

MTK osallistui lainsäädännön toimeenpanon ja säädösten

soveltamisen seurantaan luopumisasiain seurantaryhmän

työskentelyn myötä.

Maatilayrittäjien työssä jaksamisen

ja menestymisen edistäminen

MTK onnistui saamaan jäsentensä työssä jaksamisen

edistämiseksi laatimansa tavoitteet varsin hyvin

hallitusohjelmaan. Työ tavoitteiden toteuttamiseksi

aloitettiin välittömästi. Tavoitteiden toteuttamisaikataulusta

sovittiin vastaavien ministereiden kanssa.

Lomituspalvelujärjestelmän kehittäminen

Hallitusohjelman mukaan maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän

kehittämisellä vahvistetaan maatalousyrittäjien

jaksamista, työkykyä ja terveyttä, ja MTK:n

tavoitteiden mukaisesti maatalousyrittäjien vuosilomapäivien

määrää lisätään yhdellä päivällä vuoden 2008

alusta ja toisella päivällä vuoden 2010 alusta. Ohjelman

mukaan hallitus ryhtyy asteittain toteuttamaan

maatalouslomituksen kehittämistyöryhmän muita ehdotuksia.

Lisäksi luodaan turkiseläinten kasvattajien

lomitusjärjestelmä sekä toteutetaan sijaisapukokeilu

poronhoitajille.

Hallitusohjelman toteuttamiseksi lomituspalvelulakiin

valmisteltiin kertomusvuoden aikana lainsäädäntömuutokset

vuosilomapäivän lisäämiseksi 25 päivään

vuoden 2008 alusta sekä sijaisapuoikeus alueellisten

tuottajajärjestön luottamuselinten kokouksiin osallistumista

varten. MTK osallistui lainmuutosten valmisteluun

ja vaikutti siten, että lainmuutosten yhteydessä

korjattiin myös lomituspalvelulain tulkintaa kattamaan

kaikki tuottajajärjestön luottamuselimet mukaan lukien

maitovaltuuskunta.

Lainsäädännön soveltamisesta ja palvelujen toimeenpanosta

vastaavan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen

teettämän tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjät olivat

aikaisempien vuosien tapaan tyytyväisiä saamiinsa

lomituspalveluihin. Kouluarvosanaksi lomituspalvelut

kokonaisuudessaan sai 8,27. Parhaiten lomituspalvelut

toteutuivat vuosiloman osalta.

Palvelujen edelleen kehittämiseksi valmisteltiin

kertomusvuoden aikana Melan johdolla Hyvä lomituspalvelukäytäntö

‐suositusta.

Työterveyshuollon kehittäminen

Hallitusohjelmassa todetaan MTK:n tavoitteiden

mukaisesti, että maatalousyrittäjien työhyvinvointia

edistetään kehittämällä työterveyshuollon palvelujen

toimivuutta ja parantamalla palvelujen saatavuutta.

MTK:n pitkään ajama lainmuutos maatalousyrittäjien

yksityisten työterveyshuoltopalvelujen saamiseksi

korvausten piiriin on myös toteutumassa. Hallitus-

Seija Suurinkeroinen

MTK pyrki vaikuttamaan

maatilayrittäjien työhyvinvoinnin

parantamiseen.

40


ohjelmassa todetaan, että korvausjärjestelmää kehitetään

niin, että maatalousyrittäjät voivat hankkia

työterveyshuoltopalvelut vaihtoehtoisesti yksityiseltä

palveluntuottajalta. Lainmuutoksen valmistelu aloitettiin.

Sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2009

alusta.

MTK edisti työterveyshuollon palvelujen toimivuutta

ja saatavuutta erityisesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen

ja Melan kanssa. Meneillään oli useita

hankkeita, joilla parannetaan palveluja esimerkiksi

suurentamalla kuntien yhteistyöalueita tai eriyttämällä

työterveyshuollon toiminnot liikelaitoksiksi. Myös

palvelujen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan. Työterveyslaitoksessa

Maatalousyrittäjien työterveyshuollon

keskusyksikössä (MYTKY) laadittu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö

maatalousyrittäjien työterveyshuollossa

‐opas valmistui.

Melalla oli lainmuutokseen perustuva mahdollisuus

tehdä rästissä olevia tilakäyntejä työterveyshuollon toimeksiannosta

maatalouden työterveyshuoltoon perehtyneen

neuvojan käynteinä. Vuonna 2007 työterveyshuollon

tilakäyntejä tehtiin lähes 6 000, joista Melan

toimeksiantosopimuksella hoitamia oli noin 1 000.

Lainmuutos antoi sysäyksen myös työterveyshuollon

itse tekemille tilakäynneille, sillä niidenkin määrä kasvoi

selvästi edellisvuosiin verrattuna.

MTK on ajanut lainmuutoksia ja muita kehittämistoimia

palvelujen parantamiseksi. Edelleen palvelujen

saatavuudessa on kuitenkin puutteita. Esimerkiksi

työterveyshuollon sairaanhoitosopimuksia maatalousyrittäjät

ovat voineet tehdä verraten vähän. Myöskään

työterveyshuollon kattavuus ei ole noussut. Työterveyshuoltoon

oli vuoden lopussa liittynyt 32 755

MYEL-vakuutettua, mikä on vajaat 40 % kaikista vakuutetuista.

Työterveyshuoltoon liittymisen edistämiseksi ja palvelujen

parantamiseksi MTK suunnitteli Työterveyslaitoksen,

Melan ja ProAgrian kanssa vuonna 2008 toteutettavaksi

Työ ja hyvinvointi ‐teemavuoden. Tavoitteena

on mm. saada työterveyshuoltoon liittyneiden määrän

nousemaan 10 %:lla.

Maaseudun tukihenkilöverkko

Maaseudun tukihenkilöverkossa toimi noin 50 vastaavaa

tukihenkilöä ja noin 300 tukihenkilöä.

Tukihenkilöverkon toimintakykyisyyden ylläpitämiseksi

järjestettiin viidet kaksipäiväiset koulutus- ja

työnohjauspäivät. Koulutusten aiheina olivat luopuminen,

sukupolvenvaihdos ja puhelinauttamisen haasteet

sekä tietoiskuna päihdeongelmaisen hoitoonohjaus.

Koulutuksiin osallistui 102 henkilöä.

Tukihenkilöitä on jäänyt pois toiminnasta, ja siksi

järjestettiin kaksi peruskurssia, ensimmäinen maaliskuussa

ja toinen marraskuussa. Kahdestakymmenestä

kurssilaisesta 13 teki tukihenkilösitoumuksen. Lisäksi

järjestettiin tukisuhteen rikastuttamispäivät ja alueellisia

jatkokoulutus- ja työnohjauspäiviä.

Yhteistyö Vammalan kriisikeskuksen kanssa aloitettiin

syyskuussa. Tukihenkilöitä koulutettiin vastaajiksi

Tukinettiin, joka on internetin kautta toimiva auttamiskanava.

Samalla avattiin nettisivuille avoin keskusteluryhmä

otsikolla Elämää maaseudulla. Se löytyy osoitteesta

www.tukinet.net.

Tukea haettiin esimerkiksi parisuhde‐, perhesuhdeja

muihin ihmissuhdeongelmiin. Alkoholin käyttö, taloudelliset

ongelmat ja työuupumus ja masennus sekä

sukupolvenvaihdos ja luopuminen olivat myös usein

avun hakemisen syynä. Yksinäisyys, sairaudet ja epävarmuus

tulevaisuudesta, EU-byrokratia, itsemurhat,

perintöriidat, perheväkivalta olivat myös tukikeskustelujen

aiheina.

Omien www-sivujen www.tukihenkilo.fi kävijämäärä,

13 821 kpl, osoittaa, että apua haetaan nettisivujen

kautta runsaasti.

Vapaaehtoistoiminnan koulutus‐, matka- ja puhelinkuluja

rahoitetaan RAY:n toiminta-avustuksella ja

lahjoitustilille tulevilla varoilla. Varoja käytetään myös

toiminnan koordinaattorin palkkaukseen.

Muut hankkeet

Ryhmän ohjauksessa toimii kaksi muuta hanketta,

joista toinen päättyi vuoden lopussa.

Hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/MMM myönsi

MTK:n hakemuksesta hankkeelle (Maaseutu virkistyksen,

levon ja rauhoittumisen tyyssijana – maatiloille

menestyvää hyvinvointipalveluyrittäjyyttä) rahoitusta.

Hankkeen toteuttaminen alkoi yhteistyössä Maa- ja

kotitalousnaisten Keskuksen kanssa toukokuussa.

Hankkeen osa-aikainen projektipäällikkö aloitti työnsä

elokuussa.

Hankkeen tavoitteena on mm.

– madaltaa hyvinvointialan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä

maaseudulla

– parantaa alkavien yrittäjien tiedonsaantia

– mallintaa hyvinvointi- ja hoiva-alan palvelujen tuotteistamista

ja yrittäjyyttä tukevaa yhteistyötä maaseudulla.

Kertomusvuonna järjestettiin aiheesta miniseminaareja,

joissa oli mukana hyvinvointi- tai hoiva-alan yrittäjyydestä

kiinnostuneita maatilayrittäjiä. Hankkeesta

kerrottiin artikkeleissa eri lehdissä. Hankkeen esite valmistui

lokakuussa. Alan koulutusta ja osaamista maatiloilla

kartoitettiin sekä aloitettiin tutkimuksen tekeminen

hankkeen tarpeisiin. Aineistopaketin kerääminen

alkaville yrittäjille aloitettiin sekä tutustuttiin alustavasti

tuotteistamisprosessien mallintamiseen. Hanke jatkuu

vuonna 2008.

Perheviljelmän johtaminen

– Hommat hanskaan ‐hanke

Hommat hanskaan ‐hanketta rahoittaneen Veto-ohjelman

kausi päättyi sosiaali- ja terveysministeriön järjestämään

päätösseminaariin joulukuussa. Seminaarissa

esiteltiin neljää Veto-ohjelman rahoittamaa hanketta

otsikolla Kokemuksia ja esimerkkejä parhaasta päästä.

MTK:n yhteistyössä Melan ja MSL:n kanssa toteuttama

Hommat hanskaan ‐hanke oli yksi näistä neljästä.

Kertomusvuoden aikana valmistui Hommat hanskaan

– maatilayrityksen johtaminen ‐opas pdf-versiona

kaikkien käyttöön (www.mtk.fi).

41


Veropolitiikka

Avaintehtävä

Maa- ja metsätaloudenharjoittajien ja muiden

maaseutuyrittäjien etujen valvominen hallitusohjelmaneuvotteluissa

ja verotukseen liittyvien

hallituksen esitysten valmistelussa

MTK:n veropoliittisina tavoitteina eduskuntavaaleihin ja

hallitusohjelmaneuvotteluihin liittyen oli, että maa- ja metsätalouden

samoin kuin muun yritystoiminnan jatkaminen

vapautetaan perintö- ja lahjaverosta kokonaan. MTK:n

vaatimuksena oli lisäksi laajentaa yrittäjän sukupolvenvaihdoshuojennus

myös metsätalousyrittäjyyteen.

MTK vaati myös puun myyntitulon verotuksessa metsävähennyksen

laajentamista kaikkiin metsiin. Metsävähennys

tulee saattaa vastaamaan puuston todellista

hankintamenoa.

Hallitusohjelmaan saatiin selkeä kirjaus maa- ja

metsätaloudenharjoittajan sukupolvenvaihdoksen

verovapaudesta. Samoin saatiin myös kirjaus siitä,

että puun myyntiä tullaan edistämään mm. verotuksellisin

keinoin. Hallitusohjelmaan sementoitiin siis

hyvät lähtökohdat maa- ja metsätalouden verotuksen

kehittämiselle.

141-ratkaisuun liittyen MTK vaati mm. maatalouden

tuotantorakennusten vapauttamista kiinteistöverosta,

pakkopääomatulo-ongelman poistamista sekä oikeutta

maataloudenharjoittajalle tehdä tuloverotuksessa ylimääräinen

vähennys osasta maatalouteen kohdistuvaa

velkaa. Vuoden loppupuolella maa- ja metsätalousministeri

perusti maatalouden tulotyöryhmän, jonka pohjatavoitteiksi

edellä mainitut vaatimukset kirjattiin.

MTK vaati puun myyntitulon verotuksessa metsävähennyksen laajentamista kaikkiin metsiin.

Ympäristö- ja maapolitiikka

Avaintehtävät

1. Jokamiehenoikeuksien rajojen selventäminen

2. Ympäristöluvat ja kuntien ympäristönsuojelumääräykset

3. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelu

Jokamiehenoikeuksien

rajojen selventäminen

MTK:n tavoitteena on selventää jokamiehenoikeuksien

rajoja osallistumalla hankkeeseen, jonka tavoitteena

on laatia jokamiehenoikeuksia koskeva ammattilaisen

käsikirja. Mukana hankkeessa ovat mm. ympäristöministeriö,

Suomen Latu ja MTK. Jokamiehenoikeuksien

rajojen selventäminen vahvistaa yksityistä maanomistusoikeutta.

Suomessa harjoitetaan laajamittaistakin liiketoimintaa

perustelemalla maanomistajan alueella toimimista

jokamiehenoikeudella. Kyseiseen oikeusongelmaan

tullaan ottamaan kantaa edellä mainitussa käsikirjassa.

MTK:n näkemyksen mukaan jokamiehenoikeuden käytön

on katsottava olevan yksilön oikeus – ei ohjattujen

ryhmien ja yhteisöjen oikeus.

Jokamiehenoikeudella tarkoitetaan jokaisen Suomen

ja ulkomaan kansalaisen mahdollisuutta käyttää Suomen

luontoa siitä riippumatta, kuka alueen omistaa tai

sitä hallitsee. Luonnon käyttämiseen ei jokamiehenoikeuden

puitteissa tarvita maanomistajan lupaa eikä

oikeuksien käytöstä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeudet

ja niiden käyttö liittyy olennaisesti perustuslaissa

säänneltyyn omaisuuden suojaan ja yksityisen

maanomistusoikeuden käsitteeseen.

42


Lähtökohtana jokamiehenoikeuden käytölle on, että

se ei saa aiheuttaa haittaa, vahinkoa tai häiriötä maanomistajalle.

Käytön tulee olla myös tilapäistä. Lisäksi

mm. asuinrakennuksen pihapiiri on suljettu rikoslain

säännöksin jokamiehenoikeuden käytön ulkopuolelle

ja maanomistajalla on lakiin perustuva oikeus kieltää

pihapiirissä liikkuminen.

MTK on laatinut maanomistajajäsenilleen suositussopimusmalleja,

jotka koskevat maanomistajan ja kiinteistöjen

käyttäjäryhmien välisiä suhteita.

Joukkotapahtumia, esimerkiksi suunnistuskilpailuja,

järjestettäessä voidaan olettaa, että tapahtumasta aiheutuu

vahinkoa ja haittaa. Tällöin tapahtuman järjestäminen

edellyttää aina maanomistajan lupaa. Luvan

myöntämisen yhteydessä voidaan sopia myös mahdollisten

vahinkojen ja haitan korvaamisesta sekä mahdollisesta

alueen vuokrasta.

Ympäristöluvat ja kuntien

ympäristönsuojelumääräykset

Karjatalouden eläinsuojat ovat Suomessa hyvin laajasti

ympäristölupavelvollisia. Lupakäytäntö on ollut

epäyhtenäistä, luvilla on pyritty säätelemään myös

peltoviljelyä lannankäytön osalta, ja lupaprosessi

valitusmenettelyineen on ollut hyvinkin pitkä eräissä

tapauksissa.

Maatalouden ympäristölupa-asiat aiheuttivat edelleen

ongelmia viljelijöille. Ympäristöasiamiehet ja

alueelliset ympäristö- ja maapoliittiset valiokunnat toimittivat

keskusliittoon tietoja käytännön epäkohdista

ja puutteista eri puolilla maata.

Ympäristöministeriö selvitti vuoden aikana mahdollisuutta

vapauttaa tilat lupavelvollisuudesta antamalla

asetuksella standardi toiminnan ehdoiksi. Asiantuntijoiden

mukaan naapureitten oikeudet ja mahdolliseen

asetukseen otettavat etäisyyssäännöt ovat vaikeasti

yhteen sovitettavissa kaikkien osapuolten oikeuksien

varmistamiseksi. Tästä syystä ympäristöministeriön

työryhmä ei ehdottanut lupamenettelyn poistamista.

Asiaa ei vielä lopullisesti ratkaistu, ja se liittyy myös

ympäristölupadirektiivin uudistamiseen, joka alkaa

vuonna 2008.

Useissa kunnissa jatkettiin kunnallisten ympäristönsuojelumääräysten

valmistelua. MTK valvoi jäsentensä

etua tässä prosessissa. Korostettiin, että määräysten

antaminen edellyttää, että kunnassa tehdään ensin

erillisselvityksiä määräysten paikallisesta tarpeesta ja

niiden perusteista. Ilman näitä ei ole edellytyksiä antaa

maataloudelle määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä.

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelu

Itämeren suojelu on jatkuvan kansallisen ja kansainvälisen

kiinnostuksen kohteena. EU:n valmisteilla oleva

merien suojelustrategia perustuu alueelliseen meren

suojeluun. Strategiassa korostuvat täten esimerkiksi

Itämeren suojelun omat ongelmat ja lähtökohdat. Tästä

johtuen Itämeren valtioiden ja komission perustaman

HELCOM-järjestön merkitys kasvaa.

Viljelijöiden Itämeri-asioiden hoitaminen on järjestettävä

tehokkaasti sekä kansallisella että kansainvälisellä

tasolla. Itämeren alueen viljelijöiden etujen yhteistä

edunvalvontaa varten on perustettu Itämeren maatalousjärjestöjen

oma Itämeri-foorumi, Baltic Farmers

Forum on Environment (BFFE). Foorumin vetovastuu

oli MTK:lla vuosina 2006–2007. Kansallisella tasolla on

turvattava, että viljelijöiden Itämeri-näkökulma otetaan

huomioon hallituksen erilaisten Itämereen liittyvien toimien

ja ohjelmien valmistelussa.

BFFE-toiminta järjestetään pohjoismaisen NBC-yhteistyönä

ja SLC:n kanssa. Kansallisella tasolla viljelijöiden

Itämeri-yhteistyötä tiivistetään rannikkoalueiden

liittojen ja viljelijöiden kanssa. Rannikkoalueiden ympäristöasiamiesten

ja alueellisten ympäristö- ja maapoliittisten

valiokuntien Itämerityön lisäämismahdollisuuksia

selvitetään.

Kansalliset vesiensuojelun suuntaviivat reunaehtoineen

määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksessä

vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ja

Suomen Itämeren suojeluohjelmassa. Tavoitteena on

suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden

rehevöityminen pysähtyy ja tila paranee. Tämä edellyttää,

että maatalouden fosforikuormitus vähenisi 1 000

tonnilla.

Itämeri-työpaja kokosi yhteen syyskuun lopulla vesiensuojelun tutkijoita ja viljelijöitä.

43


Itämeren valtioiden kertomusvuonna hyväksymän

Itämeren suojeluohjelman mukaan yhdyskuntien

maatilojen vuotuisia fosforipäästöjä on vähennettävä

yhteensä 15 000 tonnia. Suomen osuus on 150 tonnia

vuodessa vuosien 1997–2003 kuormitusmäärien

keskiarvosta. Siten maatalous voinee toteuttaa Itämerivelvoitteensa

määräajassa, mutta kansallisten tavoitteiden

toteutuminen edellyttää uudenlaista teknologiaa

ja rajoitusta.

EU:n vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu

vesienhoitoalueet. MTK avusti jäseniään, jotta

he voivat osallistua ja vaikuttaa asiaan, kun kullakin

vesienhoitoalueella laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma

toimenpiteineen.

Itämeri-työpaja

Suomen Akatemia ja MTK järjestivät historiallisen

Itämeri-työpajan syyskuun lopulla. Työpaja keräsi

yhteen vesiensuojelun tutkijoita ja luonnonvara-alan

toimijoita. Kahden päivän aikana kuultiin tutkijoiden

puheenvuoroja Itämeren tilasta ja luonnonvara-alojen

vesistövaikutuksista sekä haettiin työryhmissä ratkaisuja

ravinnevalumien hillitsemiseen. Työpajan aikana

löytyi yhteisymmärrys tutkijoiden ja käytännön toimijoiden

välillä: vesistöön valuvat ravinteet ovat yhteinen

ongelma.

Maatalouden ympäristötukiohjelma koettiin työpajassa

ongelmalliseksi. Monimutkaisia ongelmia

yritetään hallita yksinkertaistetulla ja normiohjatulla

järjestelmällä. Ohjelman toimet eivät kohdennu ympäristövaikutusten

kannalta oikein ja ovat osittain tehottomia.

Uusien ohjelmien valmistelussa on tärkeää

hakea valuma-aluekohtaisia ratkaisuja. Tarvitaan uusia

pelisääntöjä ja etsitään uusia mahdollisuuksia.

Työpajassa keskusteltiin hyvin paljon karjanlannasta.

Lanta on arvokas ravinne, joka kuuluu luonnon kiertokulkuun.

Sen määritteleminen jätteeksi harmittaa viljelijöitä

ja turkistuottajia, koska lannan käsittely nykyisten

määräysten mukaisesti on suuri kustannus. Karjanlannan

arvo sekä ravinteena pellolla että energialähteenä

maatiloille ja yhdyskunnille on nostettava esiin. Tässä

tarvitaan lisää tietoa ja uutta vihreiden elinkeinojen

ympäristöteknologiaa.

Työpaja oli hyvin onnistunut. Se vakuutti tutkijat ja

toimijat vuoropuhelun tarpeesta, jota jatketaan.

Riistapolitiikka

Laajan hirvistrategian valmistelu aloitettiin kertomusvuonna

Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) ja Riista- ja

kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) järjestämässä

seminaarissa, johon osallistui laaja joukko riistahallinnon,

maanomistajien, metsästäjien ja tutkijoiden edustajia.

Sen keskeisenä tavoitteena on parantaa hirvikantojen

hallintaa, saada paremmat, ajantasaiset tiedot

metsästyksen suunnittelua, toteutusta, sidosryhmäyhteistyötä

ja mm. vahinkojen vähentämistä varten.

Metsäkauriin metsästyksessä poistuivat vuonna

2006 pyyntiluvat ja lupamaksut. Samalla poistuivat

maanomistajien mahdollisuudet saada metsäkauriin

aiheuttamista vahingoista korvauksia. Ensimmäisten

”lupavapaiden” vuosien kokemukset osoittivat, että

metsästys pysyy yleisesti ottaen hyvin, ehkä osin jopa

liiankin kohtuullisena, eikä vaaranna kauriskantoja,

mitä eräät metsästäjäpiirit pelkäsivät lainmuutoksen

yhteydessä. Riistahallinto seuraa kauriin kannan kehitystä

ja pyyntimääriä mm. kaatoilmoitusten perusteella.

Kaatajan on tehtävä ilmoitus kaurissaaliistaan viikon

kuluessa kaadosta riistanhoitopiiriin. Saalis jäi nyt 2 300

yksilöön, kun viimeisinä pyyntilupavuosina saalismäärä

oli noin 3 000 yksilöä.

Hirvenmetsästysaikaa muutettiin asetuksella niin, että

aikaisemman 15.12. sijasta hirven pyyntiaika päättyi

nyt ensimmäistä kertaa vuoden vaihteessa. Muutosta

perusteltiin talvilaidunalueiden vahinkojen välttämisellä.

MTK oli esittänyt, että kaikkien hirvieläinten syksyistä

metsästysaikaa pitäisi laajentaa siten, että se alkaisi

syyskuun alussa ja päättyisi tammikuun lopussa. Erityisesti

maan pohjoisosiin on haluttu mahdollisuutta

aloittaa hirvijahtikausi luonnonolojen takia jo selvästi

nykyistä, syyskuun viimeistä lauantaita, aikaisemmin.

Hirvikantoja on leikattu viime vuosina ennätysmäisen

suurilla kaatomäärillä. Vuosina 2002 ja 2003 kaadettiin

kaikkien aikojen suurimmat hirvimäärät, noin 84 500

hirveä kumpanakin vuonna. Vuonna 2006 kaadettiin yli

76 000 hirveä, ja vielä vuonna 2007 kaadettiin 62 554

hirveä. Kaatotarpeet olivat suurimmat maan pohjoisosissa,

missä myös toisaalta kaadettiin runsaasti hirviä,

ei kuitenkaan kaikilla alueilla riittävästi.

Suurpetopolitiikassa vuosi oli vilkas. Edellisenä

vuonna valmistuneen sudenhoitosuunnitelman lisäksi

valmistuivat karhun ja ilveksen kansalliset hoitosuunnitelmat

ja ahmakannan hoitosuunnitelman valmistelu

aloitettiin vuonna 2007. Loppuvuonna pidetyssä tilaisuudessa

todettiin, että kaikkien asiantuntijatietojen

ja ‐arvioiden mukaan Suomen suurpetokannat ovat jo

saavuttaneet suotuisan suojelun tason. Tällä perusteella

ne olisi mahdollista siirtää paremman kansallisen

säätelyn mahdollistavaan väljempään suojeluluokkaan.

Susikanta käsitti vuoden 2007 lopussa ainakin noin

300 yksilöä. Sudet aiheuttivat valtaosan kaikista petovahingoista,

vaikka karhu- ja ilveskannat ovat suteen

verrattuna kolmin-nelinkertaiset.

Työryhmä jätti maa- ja metsätalousministeriölle mietintönsä

vuonna 2005 lakiehdotukseksi, jolla on tarkoitus

lain tasolla säätää riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen

korvauksista. Esityksen tavoitteena on oikaista

pahimpia vahingonkärsijöiden oikeusturvaan liittyviä

ongelmia ja yhtenäistää mm. petovahinkojen ja hirvieläinten

aiheuttamien vahinkojen korvauskäytäntöjä.

Vahingon kärsijöiden kannalta työryhmän esitys poistaisi

mm. hyvin epäoikeudenmukaiseksi koetun niin sanotun

omavastuun. Koko vahinko on tarkoitus jatkossa

korvata, kun säädettävä vahingon vähimmäistaso

ylittyy. Lakiehdotus ei ehtinyt vielä kertomusvuonna

eduskunnan käsittelyyn.

44


Metsälinjan avaintehtävät

1. Kehitetään metsänomistajajärjestön metsänomistajille tarjoamia palveluita ja tuetaan organisaation

rakennekehitystä sekä lisätään metsäjäsenten lukumäärää.

2. Parannetaan metsätalouden kannattavuutta huolehtimalla puumarkkinoiden tasapainoisesta

toimimisesta ja edistämällä kotimaisen puun monipuolista käyttöä ja kysyntää. Osana tätä edistetään

metsäenergian käyttöä ja kehitetään metsäenergiamarkkinoiden toimivuutta.

3. Osallistutaan aktiivisesti kansallisen metsäohjelman tarkistamiseen ja vaikutetaan ohjelman

sisältöön, jotta se tukee perhemetsätalouden kannattavuutta ja jotta metsänomistajien vapaaehtoisuuteen

perustuva metsien suojelu jatkuu.

4. Vahvistetaan perhemetsätalouden asemaa ja suomalaisen puun hyväksyttävyyttä kansainvälisessä

metsäpolitiikassa ja lopputuotemarkkinoilla.

Avaintehtäviä on käsitelty kohdissa Metsänomistajaorganisaatio, Metsänomistajien puukaupallinen

asema, Metsäpolitiikka ja Metsäasioiden kansainvälinen edunvalvonta.

Metsänomistajien puukaupallinen asema

Avaintehtävä

Parannetaan metsätalouden kannattavuutta

huolehtimalla puumarkkinoiden tasapainoisesta

toimimisesta ja edistämällä kotimaisen puun

monipuolista käyttöä ja kysyntää. Osana tätä

edistetään metsäenergian käyttöä ja kehitetään

metsäenergiamarkkinoiden toimivuutta.

Puumarkkinoiden toimivuus

Puumarkkinoiden tasapainoinen toimivuus perustui

pääsääntöisesti metsänhoitoyhdistysten asiantuntijapalveluun.

MTK:n metsälinja antoi markkinainformaatiota

metsänomistajaorganisaation eri tahoille ja kehitti

puumarkkinoiden toimintaa vaihtelevissa markkinaolosuhteissa.

Samalla tuettiin metsänomistajien liittojen

ja metsänhoitoyhdistysten puukaupallista edunvalvontaa.

Puumarkkinoiden tasapainoisella toiminnalla

voitiin turvata metsänomistajien harjoittaman metsätalouden

kannattavuutta.

Metsänhoitoyhdistysten puukaupalliset palvelut sisälsivät

monipuolisen metsänomistajia hyödyttävän

palvelupaketin. Metsänhoitoyhdistysten puukaupallisia

palveluja markkinoitiin yhteistyössä Metsänhoitoyhdistysten

Palvelu MHYP Oy:n kanssa. Palvelukuvaukset

pidettiin ajan tasalla sekä puukaupallisten palvelujen

että energiapuun markkinointia varten.

Metsänhoitoyhdistysten laatimien puunmyyntisuunnitelmien

kattavuus oli keskimäärin 75 % yksityismetsien

myyntimäärästä. Puunmyyntisuunnitelmat johtivat

useimmiten puukaupan toimeksiantoihin, valtakirjakauppaan.

Toimeksiantoihin perustuvien kauppojen

suhteellinen osuus myydystä puumäärästä oli 43 %

myyntimäärästä. Metsänomistajat antoivat valtuutuksia

myös puunkorjuun ja puutavaranmittauksen valvontaan.

45


1/86

1/87

1/88

1/89

1/90

Lähde: Metsäntutkimuslaitos

TUKKIEN KANTOHINNAT

TAMMIKUU 1986 - JOULUKUU 2007

77 €/M3

73

69

69

65

65

61

61

57

57

53

53

49

49

KOIVU

45

45

MÄNTY

41

41

37

37

33

33

29

29

KUUSI

25

25

21

21

1/91

1/92

1/93

1/94

1/95

KUUKAUSI/VUOSI

Puumarkkinoilla keväästä lähtien

vilkasta kauppaa

€/M3

1/96

1/97

1/98

1/99

1/00

1/01

1/02

1/03

1/04

1/05

1/06

1/07

12/07

YKSITYISMETSIEN LIIKETULOS* v. 1970 - 2008 EUROA/HA

keskimääräinen hehtaarikohtainen nettotulos ennen korkoja ja veroja koko maassa

v. 2007 hinnoin (deflatointi elinkustannusindeksillä)

160 €/ha (2007 hinnoin) €/ha

160

Vuositulos Trendi Keskiarvo

140

140

120

120

100

100

80

80

60

60

40

40

20

20

0

0

70

717273747576777879808182838485868788899091929394959697989900010203040506

Lähteet: MTK, Metsäntutkimuslaitos, Tilastokeskus, Tapio

a07

e08

a = ennakkotieto (Metla)

e = ennuste (PTT)

* Aikaisempina vuosina käytetty termiä “nettotulos”

77

73

8

1/86

1/87

1/88

Lähde: Metsäntutkimuslaitos

KUITUPUIDEN KANTOHINNAT

TAMMIKUU 1986 - JOULUKUU 2007

24

22

24

22

20

20

18

18

16

16

14

14

12

KOIVU

12

10

MÄNTY

10

26

8

1/89

1/90

1/91

1/92

1/93

1/94

1/95

KUUKAUSI/VUOSI

Kertomusvuoden alkupuoliskolla puumarkkinoilla oli

odottava tunnelma, sillä alkuvuodesta puumarkkinatilanne

oli selkiintymätön. Sahateollisuuden suhdannetilanne

kehittyi suotuisasti ja metsänomistajien keskuudessa oli

tutkimusten mukaan hintaodotuksia. Tukkipuun positiivinen

kantohintakehitys loi edellytykset puukaupan aktiiviselle

etenemiselle. Vuoden 2007 alkupuolisko olikin

poikkeuksellisen vilkasta puukaupan aikaa aikaisempiin

vuosiin verrattuna ja myyntimäärät ylittivät usean viikon

aikana miljoonan kuution myyntimäärän.

Puun osto hiljeni syyskaudella ja metsäteollisuuden

viikko-ostomäärät supistuivat alkuvuoden määristä.

Kysynnän paraneminen vuoden alkupuoliskolla lisäsi

metsänomistajien myyntihalukkuutta, ja kokonaismyyntimäärä

vastasi teollisuuden ennustettua kotimaisen

puun tarvetta.

Vuosittain tehdään noin 150 000 puukauppaa. Vuonna

2007 teollisuuden ostotilaston määrä oli 40,5 milj.

m 3 , joka merkitsi noin 53 milj. m 3 :n kokonaishakkuukertymää.

Hankintakauppojen osuus kokonaisostoista

oli samaa luokkaa kuin edellisenäkin vuonna eli 14 %

ostomäärästä.

Puumarkkinoiden toimivuuden ratkaisi keväällä vilkkaana

edennyt puun tarjonta. Tavoitteena oli teollisuuden

todellisen puuntarpeen ja tarjonnan tasapaino

puukaupassa. Puuntarvelaskelmat perustuivat eri tutkimuslaitosten

ennusteisiin puunjalostusteollisuuden

tilanteesta sekä kotimaan markkinoilla että vientimarkkinoilla.

Laskelmissa oli huomioitu myös ennuste

tuontipuun määrästä, joka osaltaan heikensi puun

markkinointia yksityismetsistä.

Tuoteryhmien puunkulutus sekä erilaiset raaka-ainelähteet

arvioitiin edellisten vuosien tapaan. Vuoden

alussa tehty puuntarve-ennuste päätyi 47 milj. m 3 :iin.

Puuntuontimääräksi oli ennakoitu puuntarvelaskelmissa

noin 16 milj. m 3 .

Metsänomistajat toimivat markkinatilanteen mukaisella

tavalla. Puuntarjonta oli tavanomaista vilkkaampaa

kevään ja kesän kuukausina. Tarjonta hiljeni selvästi

loppuvuoden aikana, mikä johtui ostajien passiivisuudesta.

Kyselytutkimuksen mukaan metsänomistajien

puunmyyntipäätökseen vaikuttivat oleellisesti metsänhoidollinen

tarve ja parantunut puun hintataso.

Sääolosuhteiden vuoksi korjuuolosuhteet olivat toisena

vuonna peräkkäin vaikeat, mikä johti korjuuaikojen

jatkamiseen ja metsänhakkuusopimusten tulkintoihin.

Sulanmaan aikana korjattavien puustojen kysyntä jatkui

vilkkaana koko loppuvuoden ajan. Talvikorjuuseen

soveltuvia puustoja oli siirtynyt jo talvelta 2006 noin 7

milj. m 3 :n verran. Kertomusvuoden ostoista talvikorjuupuustojen

varanto lisääntyi. Niiden korjuu oli monin

paikoin vaikeuksissa, kun maasto ei kantanut korjuukalustoa.

Ostajien hinnoittelu oli eriytynyt, ja puuston tukkiosan

hyödyntämisessä oli ostajakohtaista vaihtelua.

Hinnoittelun erilaisuus vaikeutti metsänomistajien omia

hintavertailuja ja puukaupan kokonaisarvon määrittelyä,

mikä korosti tarvetta metsänhoitoyhdistysten

asiantuntijapalvelun käyttöön.

MTK:n metsäjohtokunta hyväksyi 11.10.2007 uusitut

mallilomakkeet metsänhakkuu- ja hankintasopimuksia

varten. Ostajien kauppasopimuslomakkeet ovat erilaistuneet,

ja niissä on ollut oleellisia poikkeamia puukaupan

mallilomakkeeseen verrattuna. Puutavaralajien

mitta- ja laatuvaatimukset vaihtelivat yrityksittäin.

MTK:n metsävaltuuskunta käsitteli puumarkkinoiden

yleistilannetta sekä eri tutkimuslaitosten julkaisemia

metsäteollisuuden suhdannekatsauksia. Metsävaltuuskunta

ei tehnyt päätöksiä markkinoilla vallitsevasta

tilanteesta eikä puutavaralajien hintaodotuksista.

Puumarkkinoita koskeva informaatio

€/M3

1/96

1/97

1/98

1/99

1/00

1/01

1/02

1/03

1/04

1/05

1/06

1/07

12/07

MTK:n jäsenpalveluna toimi puukaupan tietojärjestelmä,

jota hyödynnettiin markkinainformaation välityksessä.

MTK kokosi puumarkkinoihin vaikuttavaa ajankohtaista

informaatiota. Siihen liittyivät PTT:n ja Metlan

26

46


markkina- ja suhdanne-ennusteet. Niiden perusteella

tehtiin analyysit suhdannekehityksestä ja sen vaikutuksesta

metsäteollisuuden puuntarpeeseen.

Metsänomistajien liitot ovat luoneet omat linjaukset

aluetason puukaupalliselle palvelulle. Kuukausittain

MTK kokosi puukaupan barometrin, joka kuvaa markkinatilanteen

kehitystä eri osissa maata.

MTK:n Repun hintainformaatiojärjestelmään tallennettiin

metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppoihin

perustuen eri puutavaralajien määrä- ja hintatiedot.

Puukaupan toimeksiannoista tallennettiin 11,8 milj.

m 3 :n hintatiedot, mikä oli 3/4 valtakirjakaupan kokonaismäärästä.

Hintatilasto on eriytetty eri hakkuutapoihin,

jolloin on mahdollisuus tarkastella uudistus‐,

harvennus- ja ensiharvennushakkuiden keskihintoja.

Myös erikoispuutavaralajien hintavaikutus on ollut käytettävissä.

Havutukkien hinnoittelussa kuusitukin keskihinta oli

korkeammalla tasolla kuin mäntytukin keskihinta. Sahatavaran

menekin lisääntyminen kohdistui kuusisahatavaraan,

mutta myös hyvälaatuisen mäntysahatavaran

markkinat parantuivat. Vanerikoivutukin hinta vaihteli ja

osoitti vahvistumisen merkkejä. Sekä havukuitupuun

että koivukuitupuun hintakehitys oli kertomusvuoden

aikana nouseva. Tukkipuun hintakehitys oli oleellisena

osana vauhdittamassa puukaupan määräkehitystä.

Maksettuja keskihintoja ja myyntimäärätilastoja

esiteltiin Maaseudun Tulevaisuus ‐lehdessä. Puumarkkinatilanne

oli esillä Maaseudun Tulevaisuuden

Metsänomistaja-numerossa, jonka levikki kattoi laajasti

metsänomistajakunnan.

Puukaupan tarjousten vertailua auttoi metsänomistajien

liittojen alueellisesti toteutettu tukkirunkojen hyödyntämisen

seuranta sekä puunkorjuun laatuvalvonta.

Samalla korostuivat Silvadatan ohjelmistojen käyttö

sekä toimihenkilöiden puukaupallinen asiantuntemus.

MTK:n metsälinja antoi puukauppainformaatiota

metsänomistajien liittojen ja metsänhoitoyhdistysten

toimihenkilöille sekä piti yllä metsänhoitoyhdistysten

internetsivuilla (www.mhy.fi) puumarkkinakatsausta.

Yleinen tiedotus tuki kysynnän ja tarjonnan kohtaamista

ja puumarkkinoiden toimivuuteen tähtääviä toimia.

Maaseudun Tulevaisuus ‐lehti julkaisi viikoittain

puumarkkinatietoa ja puukaupan päätöksentekoon

tarvittavaa informaatiota.

Energiapuun käytön edistäminen

Metsänhoitoyhdistykset aktivoivat energiapuumarkkinoita

ja lämpöyrittäjyyttä. Energiapuun hankintaan

valmisteltua palvelun kuvausta markkinoitiin yhdessä

Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n kanssa.

Eri toimintamallit käytiin läpi yleisellä tasolla keskittyen

energiapuun hankinnan etujen ja riskien huomioon ottamiseen

sekä hinnoittelun erityispiirteisiin.

Energiapuun hankintaan liittyvä organisointi ja korjuumenetelmät

olivat kehitystyön kohteena. Kestävän

metsätalouden rahoituslaki (Kemera) ohjaa voimakkaasti

energiapuun korjuuta.

Energian hinnoitteluperusteista

Puun tarjonta oli tavanomaista vilkkaampaa kevään ja kesän aikana.

Vuonna 2007 korjattiin energiakäyttöön vajaa

4 milj. m 3 latvusmassaa, kantoja ja nuorenmetsänkunnostuksen

puuta. Energiapuun hintataso oli parantumassa,

johon vaikutti osaltaan öljyn hinnan nousu sekä

päästökauppaan liittyvät suunnitelmat. Latvusmassalle

ja kannoille on alkanut muodostua yrityskohtaiset hinnoitteluperusteet.

Energiapuun hinnanmuodostus on luonut perusteita

latvusmassan ja kantojen energiakäytölle. Metsänomistajat

ovat olleet valmiit hyväksymään energiapuun

korjuun, kunhan hinnoittelu on hoidettu hyväksyttävällä

tavalla.

Puutavaran mittausmenetelmät

Yksityismetsien pystykaupoissa hakkuukonemittaus

on vakiintunut käytetyimmäksi luovutusmittausmenetelmäksi.

Sen osuus kattaa yli 85 % pystykaupan

puusta. Hankintakaupoissa tehtaalla tapahtuva mittaus

on ylittänyt tienvarsivarastolla tapahtuvan mittauksen

osuuden.

Kokeilukäyttöön oli hyväksytty kuormainvaakamittausmenetelmä.

Koekäytön tavoitteena oli selvittää

kuormainvaakamittauksen soveltuvuus kuitupuun eräkohtaiseen

mittaukseen. Menetelmää ei kuitenkaan yleisesti

hyödynnetty. Koekäyttösopimus uusittiin ja se jatkuu

työ- ja luovutusmittauksessa 31.12.2008 saakka.

MTK on mukana Puutavaranmittauksen neuvottelukunnassa,

joka valmistelee ja esittää puutavaranmittauksen

menetelmät ja ohjeet maa- ja metsätalousministeriön

vahvistettavaksi. Ministeriön nimeämien

neuvottelukunnan jäsenten nykyinen toimikausi päättyy

30.6.2009.

Energiapuun mittauksen puitesopimus valmistui

joulukuussa 2007. MTK oli mukana Metsätalouden

kehittämiskeskus Tapion valmistelemassa työssä. Projektiin

liittyen Metsäntutkimuslaitos jatkoi energiapuun

hankintaan soveltuvien mittausmenetelmäkuvausten

laatimista.

47


Metsäpolitiikka

Avaintehtävät

Osallistutaan aktiivisesti kansallisen metsäohjelman

tarkistamiseen ja vaikutetaan ohjelman

sisältöön, jotta se tukee perhemetsätalouden

kannattavuutta ja jotta metsänomistajien vapaaehtoisuuteen

perustuva metsien suojelun

jatkuminen varmistuu.

Kansallisen metsäohjelman

tarkistaminen

Kansallisen metsäohjelman (KMO2015) tarkistustyö

oli kertomusvuoden lopussa loppusuoralla. Metsäneuvosto

hyväksyy sen lopullisen sisällön tammikuussa

2008. MTK:n edustajat olivat aktiivisesti mukana ohjelman

tarkistustyössä niin metsäneuvostossa ja sen

sihteeristössä kuin neljässä alatyöryhmässäkin. MTK:n

linjaukset KMO2015:lle ovat metsäteollisuuden säilyminen

Suomessa, tarvittavien metsänhoitotöiden tekeminen

riittävine kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisine

määrärahoineen ja metsien monimuotoisuuden

turvaaminen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmassa

(METSO) kokeilluin, metsänomistajia kannustavin

keinoin.

Vielä luonnosasteella olevan KMO2015:n visioksi on

kaavailtu ”lisää hyvinvointia monimuotoista metsistä”.

Painopisteiksi puolestaan on luonnosteltu seuraavat

aihekokonaisuudet: metsäteollisuuden ja ‐talouden

toimintaedellytykset turvataan, metsien ilmasto- ja

energiahyödyt lisääntyvät, metsien monimuotoisuus ja

ympäristöhyödyt turvataan, metsien käyttöä kulttuurin

ja virkistyksen lähteenä edistetään, metsäsektorin osaamista

vahvistetaan ja kansainvälisessä metsäpolitiikassa

edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä.

Kansallisen metsäohjelman tarkistamisen lisäksi metsäteollisuuden

ajankohtaisten tapahtumien (Venäjältä

tuotavan puutavaran tullien korotukset ja Stora Enson

eräitä tehtaita koskevat lakkautusilmoitukset) vuoksi valtioneuvoston

kanslia asetti 15.11.2007 pääministeri Vanhasen

toimeksiannosta työryhmän valmistelemaan toimenpide-ehdotuksia

metsäteollisuuden ja metsäsektorin

pitkän tähtäimen toimintaedellytysten parantamiseksi ja

kotimaisen puun saatavuuden lisäämiseksi lähitulevaisuudessa.

Työryhmän tulee antaa väliraportti 29.2.2008

mennessä ja loppuraportti 30.6.2008 mennessä.

Kansallisen metsäohjelman tarkistaminen sekä metsäteollisuuden

ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

työ kattavat osin yhteisen ongelma-alueen, joten

valtioneuvosto hyödyntänee kumpaakin tehdessään

maaliskuussa 2008 hallituskauden loppua koskevia

metsäpoliittisia linjauksiaan.

Kestävän metsätalouden rahoituslaki

Nykyisen kestävän metsätalouden rahoituslain korvaava

laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annettiin

kertomusvuoden toukokuussa tavoitteena, että

se tulisi voimaan EY:n komission hyväksynnän jälkeen

vuoden 2008 alussa. Vuoden 2003 tammikuussa (Metsätalouden

rahoituslakityöryhmän asettaminen) aloitetun

lakimuutoksen valmistelu on kuitenkin viivästynyt

komission käsittelyn vuoksi niin, että sen aikaisimmaksi

voimaantuloajankohdaksi maa- ja metsätalousministeriö

kaavaili loppuvuodesta toukokuun alkua 2008,

todennäköisesti ei vielä tuolloinkaan, koska joka tapauksessa

rahoituslakiin tulee tehdä muutoksia eli laki

vaatii uuden eduskunnan käsittelyn.

MTK esitti alkusyksystä maa- ja metsätalousministeriölle,

että komission tekemiin muutosesityksiin

tulee suhtautua vakavasti ja tehdä sen edellyttämät

muutokset huolella, jolloin laki voisi tulla voimaan vasta

1.1.2009. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti tammikuussa

2008, että uusi laki tulee voimaan vasta vuoden

2009 alussa edellyttäen, että se tuolloin täyttää komission

lain sisällölle asettamat vaatimukset.

Kertomusvuonna komissio näytti vihreätä valoa

energiapuun korjuun ja haketuksen rahoituksen jatkamiselle.

Energiapuun haketukseen myönnettävän tuen

myöntäminen edellyttää kuitenkin nykyisen rahoituslain

muuttamista, koska haketustukea koskevat säännökset

olivat voimassa 31.12.2007 saakka.

Edelleen avoimia kysymyksiä komissiossa ovat

ennakkosuunnitelmien laatimisvelvoite kaikille työlajeille,

metsänuudistamisen rahoitustarve, nuoren

metsän hoitoon liittyvä palkkiomalli, metsätalouden

ympäristötuen enimmäismäärävaatimus, juurikäävän

torjunnan tarpeellisuus, kokeilu- ja selvitystoiminnan

rahoituksen tarpeellisuus sekä yhtä useamman tilan

luonnonhoitohankkeiden rahoitus. Vuoden 2008 alkupuolella

tehtävät EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa

koskevat päätökset vaikuttanevat kansallisella tasolla

myös rahoituslain sisältöön, joten siltäkin osin komission

käsittelyssä olevaa lakia on tarvetta tarkistaa. Osa

komission muutosvaatimuksista on samoja, joita MTK

toi mm. ilmaston muutokseen ja metsäenergian lisäkäyttöön

liittyen esille lain valmistelun eri vaiheissa.

Metsänparannusvarojen riittävyys

Metsänhoitoyhdistykset tekivät kertomusvuonna maaja

metsätalousministeriössä kaavailtuun nähden ennakoitua

selvästi enemmän nuoren metsän hoitotöitä. Edellisvuotta

pienempien määrärahojen loppuminen kesken

vuoden oli nähtävissä jo kesällä, joten MTK toi syntyvän

tilanteen toistuvasti esille valtioneuvoston valmistellessa

kertomusvuoden lisätalousarvioita ja eduskunnan niitä

käsitellessä. Vasta kertomusvuoden neljänteen lisätalousarvioon

sisällytettiin 2 milj. euron suuruinen lisämääräraha,

kun lisätarve olisi ollut 10 milj. euroa.

Tapahtunut merkitsi jälleen sitä, että kertomusvuonna

tehtyjä rahoituslain mukaisia töitä joudutaan rahoittamaan

vuodelle 2008 valtion talousarviossa osoitetuista

määrärahoista, jotka nekin ovat tarpeeseen nähden

liian vähäiset. Tämä merkitsee palaamista muutaman

vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa tulevan vuoden

määrärahoista osa on käytetty jo edellisvuonna.

48


MTK vaati lisää metsänparannusvaroja.

Valtion vuoden 2008 talousarvioon sisältyvä metsänparannustöihin

varattu määräraha, vajaa 64 milj. euroa

onkin jäämässä selvästi tarvetta pienemmäksi, etenkin,

kun rahoituslain muutos siirtyy vuoden 2009 alkuun.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman ja

metsäneuvoston vuonna 2006 hyväksymän Metsäsektorin

tulevaisuuskatsauksen mukaan metsänparannusvarojen

vuotuinen tarve puuntuotannon edistämiseen

on 75 milj. euroa. Tämä taso saavutettaneen hallituksen

lupausten mukaan kuitenkin vasta vuonna 2011.

MTK esitti eduskunnassa talousarvioesityksen käsittelyn

yhteydessä, että metsänparannusvarojen määrän

tulisi vuonna 2008 olla 70 ja vuonna 2009 tulevaisuuskatsauksessa

esitetty 75 milj. euroa.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden

toimintaohjelma

2008–2016 (METSO II)

Ympäristöministeriö asetti 17.4.2007 työryhmän

valmistelemaan ehdotuksen Etelä-Suomen metsien

monimuotoisuuden toimintaohjelmaksi vuosille 2008

–2016 (METSO II ‐valmistelutyöryhmä). Sen tehtävänä

oli määritellä ohjelman tavoitteet, ohjelmassa

käytettävät, metsien monimuotoisuuden turvaamista

edistävät keinot ja menettelytavat, joilla eri toimijoiden

yhteistyötä edistetään metsien monimuotoisuuteen

liittyvissä asioissa, laatia ehdotus ohjelman rahoituksesta,

selvittää ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset

vaikutukset ja laatia ehdotus ohjelman seurannasta ja

väliarvioinneista.

Ohjelman tavoitteeksi asetettiin metsäisten luontotyyppien

ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja

luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen

vuoteen 2016 mennessä. Tähän päästään

työryhmän mukaan sekä parantamalla nykyistä

suojelualueverkkoa että kehittämällä talousmetsien

luonnonhoitoa. Myös metsä- ja ympäristöorganisaatioiden

yhteistoimintaa, metsänomistajien neuvontaa,

metsäalan ammattilaisten koulutusta ja viestintää lisätään

ja kehitetään. Nykyistä tietopohjaa metsien monimuotoisuudesta

ja sen turvaamisen keinoista kartutetaan

tutkimuksen ja seurannan avulla.

METSO:n pilottihankkeissa vuosina 2002–2007

kokeillut uudet vapaaehtoiset suojelukeinot halutaan

vakiinnuttaa normaaliksi käytännöksi. Työryhmä ehdotti,

että arvokkaiden kohteiden suojelua ja hoitoa

toteutetaan yksityismetsissä niin sanotulla luonnonarvojen

kaupalla. Suojelu ja hoito voitaisiin toteuttaa

joko määräaikaisilla tai pysyvillä sopimuksilla kohteiden

ekologisten arvojen mukaan. Sopimukset voivat

koskea joko tilan kaikkia metsiä tai osaa niistä tai

useiden metsänomistajien metsiä, jotka rajoittuvat

toisiinsa. Alueita voidaan myös ostaa valtiolle suojelualueiksi.

Metsänomistajien yhteistoimintaverkostoja,

joissa metsien suojelu, hoito ja muu käyttö sovitetaan

yhteen, ehdotettiin tuettaviksi.

Luonnonarvojen kaupassa suojelusta maksettaisiin

korvaus joko luonnonsuojelulain tai kestävän metsätalouden

rahoituslain nojalla suojelukohteesta ja ‐tavasta

riippuen.

Luonnonarvojen kaupan menestyksellinen toteuttaminen

edellyttää alueellisten ympäristökeskusten ja

metsäkeskusten välistä tiivistä yhteistyötä. Ympäristö-

ja metsäkeskukset laatisivat vuosittain luonnonarvoista

metsänomistajille yhteisen tarjouspyynnön.

Se voitaisiin kohdentaa tietyn elinympäristötyypin tai

puustoisen rakennepiirteen esiintymisalueella, nykyisten

suojelualueiden läheisyydessä tai yhteistoimintaverkostojen

alueella.

Kohteiden valinnan apuvälineenä käytetään luonnontieteellisiä

valintaperusteita, jotka kehitettiin METSO:n

kokeiluvaiheen aikana. Työryhmä esitti, että valintaperusteet

viimeistellään käytännön ohjeiksi, ja niille laaditaan

alueelliset painotukset työryhmätyönä vuoden

2008 aikana. Suojelun ja suojelualueiden hoidon alueellisessa

kohdentamisessa voidaan ottaa huomioon

myös niiden vaikutukset alueen elinkeinotoimintaan,

virkistys- ja matkailukäyttöön sekä kulttuuriarvoihin.

Valtio on tärkeä metsänomistaja joidenkin metsien

monimuotoisuuden kannalta merkittävimpien nykyisten

luonnonsuojelualueiden lähialueilla. Työryhmä ehdotti,

että Metsähallitus laatii luonnonvarasuunnittelun

yhteydessä ehdotukset metsien monimuotoisuudelle

merkittävien suojelualueiden laajentamisesta valtionmailla

enintään 10 000 hehtaarin pinta-alalla vuosina

2008–2016.

Toimenpideohjelman ekologiset vaikutukset riippuvat

metsänomistajien kiinnostuksesta edistää monimuotoisuutta

metsissään sekä ohjelman toimenpiteiden

kohdentumisesta.

Myös ohjelman taloudelliset vaikutukset voivat vaihdella

huomattavasti mm. metsänomistajien kiinnostuksesta

ja aktiivisuudesta riippuen. Työryhmän arvion

mukaan ehdotuksen kokonaiskustannukset olisivat

734–1 254 milj. euroa eli noin 82–140 milj. euroa vuodessa

vuosina 2008–2016.

49


Työryhmän ehdotukseen liittyi kolme ympäristöjärjestöjen

eriävää mielipidettä ja Metsäteollisuus ry:n

selventävä lausuma.

Peruslähtökohtana METSO:n jatkolle on se, että jo

vuosikymmeniä sitten laaditut metsien suojeluohjelmat

toteutetaan yksityismetsissä valtioneuvoston tekemän

päätöksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä.

Tämän jälkeen painopiste on suojelualueilla olevien

luontotyyppien ja lajien selvitys sekä suojelualueiden

aktiivinen hoito. Talousmetsissä niiden monimuotoisuutta

turvataan METSO:ssa kokeilluin keinoin: metsänomistajien

vapaaehtoisuus, omistusoikeuden säilyminen

haluttaessa ja täysi korvaus sekä alueen käytön

palautuminen ennalleen sopimuskauden päättymisen

jälkeen. Oleellista metsien suojelussa on ohjelman mukaan

suojelualueiden laatu, ei suojelualueiden määrä

tai osuus metsäalasta. Jo nyt Euroopan tiukasti suojelluista

metsistä (2,4 milj. ha) on Suomessa 0,9 milj. ha.

METSO-toimintaohjelmasta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston

periaatepäätös samanaikaisesti Kansallinen

metsäohjelma 2015:n kanssa vuoden 2008 alussa.

Toimenpiteet rahoitetaan pääosin valtion varoin ympäristöministeriölle

ja maa- ja metsätalousministeriölle

päätettävien valtiontalouden kehysten ja vuosittaisiin

talousarvioihin sisältyvien määrärahojen puitteissa.

METSO II painottuu edelleenkin Etelä-Suomeen,

mutta siihen sisältyvät keinot tulevat käyttöön koko

maassa. Tavoitteena on, että METSO II:ta ryhdytään toteuttamaan

täysimääräisesti vuonna 2009 ja että siihen

on vuosittain käytettävissä valtion varoja saman verran

kuin viime vuosina on ollut käytettävissä vanhojen

suojeluohjelmien toteuttamiseen.

MTK: uusi linja suojelupolitiikkaan

MTK esitti näkemyksenään METSO-toimintaohjelmasta

seuraavaa:

”METSO II ‐työryhmän ehdotus tarjoaa uusia vaihtoehtoja

maamme luonnonsuojeluun. Ohjelma merkitsee

rakentavaa suunnan muutosta suojelupolitiikkaan.

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen avain on vapaaehtoisuus.

Metsänomistajille ollaan nyt luomassa

uusia mahdollisuuksia kantaa vastuuta arvokkaiden

luontokohteiden säästämiseksi jälkipolville.

Merkittävä muutos suojelupolitiikassa on se, että

määrällisen suojelun sijaan painopiste siirretään laadulliseen

suojeluun. Suojelualueiden aktiivinen hoito

ja ennallistaminen sekä jo suojeltujen alueiden arvojen

kartoittaminen tehostavat alueiden suojelullista

sisältöä. Näin ekologinen metsien monimuotoisuuden

turvaaminen täsmentyy ja siihen suunnatut toimenpiteet

kohdistuvat oikein. Suunnan muutosta voidaan

luonnehtia kestävän kehityksen mukaiseksi luonnonsuojelupolitiikaksi.

METSO-toimintaohjelman lähtökohtana on, että se

ei saa vaarantaa tai hidastaa jo päätettyjen suojeluohjelmien

loppuunsaattamista. Kun tähän yhdistyy

metsänomistajien vapaaehtoisuus ja työryhmän ehdottama

tarkoituksenmukainen keinovalikoima, eväät

METSO:n suotuisalle etenemiselle ovat olemassa.

Työryhmän esitykset ovat kunnianhimoiset. Ne

maksavat enemmän kuin valtion budjetissa on varoja

kohdennettu viime vuosina metsien suojeluun. Valtion

vastuu onkin huolehtia siitä, että valtion tulevien vuosien

talousarvioihin varataan riittävästi rahaa ohjelman

toteuttamiseen.

MTK pitää tärkeänä, että ehdotus, joka on syntynyt

laajapohjaisessa työryhmässä, etenee nyt ohjelmasta

päättävän valtioneuvoston käsittelyyn.”

Virkistysarvokauppa

MTK esitti vuonna 2006 julkaisemassaan Kestävän

perhemetsätalouden ohjelmassa virkistysarvokaupan

mahdollisuutta sellaisilla yksityismailla, joilla on erityisiä

virkistysarvoja. Lisääntynyt ulkoilu, retkeily, luontomatkailu

ja mökkeily ovat synnyttäneet tarpeen luoda

uusia toimintamalleja metsien ja muiden alueiden eri

käyttömuotojen yhteensovittamiseksi.

Kertomusvuoden aikana MTK laati kuvauksen virkistysarvokaupan

toimintamallista, joka hyväksyttiin siihen

liittyvine sopimusmalleineen metsäjohtokunnassa

30.5.2007 ja johtokunnassa 28.6.2007. Toimintamallia

voidaan hyödyntää sellaisissa tilanteissa, joissa jokin

taho (esimerkiksi naapuri, kyläyhdistys tai urheiluseura)

on kiinnostunut yksityisen maanomistajan mailla olevista

erityisistä virkistysarvoista ja on valmis käymään

kauppaa maanomistajan kanssa näiden arvojen ylläpitämisestä

ja lisäämisestä. Virkistysarvokaupassa

maanomistaja luopuu tietyistä oikeuksistaan käyttää

omaisuuttaan tai sitoutuu hoitamaan omistamaansa

maa-aluetta niin, että sen virkistysarvot (esimerkiksi

maisema-arvot) säilyvät sovitulla tasolla tai myöntää

sovittuja virkistyskäyttöön liittyviä oikeuksia virkistysarvon

ostajalle.

Sopimus tehdään määräajaksi, yhteisesti sovittua

korvausta vastaan. Korvaus virkistysarvokaupassa

määräytyy markkinalähtöisesti myyjän ja ostajan välisissä

neuvotteluissa. Virkistysarvokaupassa kyse on

jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävästä toiminnasta.

Virkistysarvokaupan kohteena olevan maa-alueen

maankäyttömuoto säilyy muutoin entisellään.

Maisema- ja luonnonhoitopalvelut

MTK osallistui Maaseudun yhteistyöryhmän perustaman

Luonto- ja maisemapalvelut ‐teemaryhmän työhön.

Teemaryhmä tukee luonto- ja maisemapalveluyrit-

Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli metsävaratietostrategiaa.

Strategialuonnoksesta antamassaan lausunnossa MTK korosti metsänomistajan

tietosuojan rikkomattomuutta.

50


täjien toimintaa kartoittamalla tulevaisuuden työmahdollisuuksia,

auttamalla palveluja kaipaavia löytämään

työlle tekijän sekä toteuttamalla alan viestintää.

Tavoitteena on luoda uusia työ- ja toimeentulomahdollisuuksia

maaseudulle sekä lisätä maaseudun elinvoimaisuutta,

biologista monimuotoisuutta sekä viihtyisyyttä

niin asuinympäristönä kuin vierailukohteena.

Teemaryhmä myös etsii alalle uusia rahoitusmahdollisuuksia

ja toimintamalleja mm. verkostoitumista kehittämällä.

Palvelujen toteutusmalleja ideoidaan ja kehitetään

asiakaslähtöisesti sopimuksellisuuden keinoin ja

neuvottelemalla. Lisäksi tarvitaan tiedon kokoamista ja

välittämistä sekä sopimusmallien, hyvien käytäntöjen ja

kustannuslaskelmien kehittämistä. YTR nimitti luontoja

maisemapalvelujen teemaryhmän lokakuussa 2006

ja se toimii vuoden 2008 loppuun.

Maa- ja metsätalousministeriön

metsävaratietostrategia 2008–2015

Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu usean

vuoden ajan ministeriön metsävaratietostrategiaa

2008–2015. Kyseessä on nimenomaan yksityismetsiä

koskevien metsätietojen kerääminen ja niiden käyttö.

MTK on koko strategian valmistelun ajan painottanut

metsänomistajan tietojen tietosuojakysymyksiä ja niiden

suhdetta henkilötietolakiin. Ongelmana on edelleenkin

pelisääntöjen puuttuminen siitä, miten metsikkötietoja

saadaan käyttää metsäkeskuksissa. MTK:n

lähtökohtana on ollut se, että metsikkökohtaista tietoa

saa käyttää vain metsänomistajan antaman yksilöidyn

luvan perusteella.

Maa- ja metsätalousministeriön strategialuonnoksesta

antamassaan lausunnossa MTK toi esille mm.

seuraavaa:

MTK piti tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeriö

tarkistaa vuosia 2001–2010 koskevan metsäsuunnittelustrategiansa,

mutta totesi strategialuonnoksen

tarkastelunäkökulman, toisin kuin strategian nimi

antaa ymmärtää, rajoittuvan lähinnä vain metsäkeskusten

edistämis- ja viranomaistoimintojen toimintaa

hyödyttävään metsikkökohtaisen tiedon keräämiseen.

Tältäkin osin strategian painopiste on vain yksityisten

henkilöiden omistamissa metsissä, ei Metsähallituksen

hallinnassa olevissa valtion metsissä eikä metsäteollisuusyritysten

omistamissa metsissä muista omistajaryhmistä

puhumattakaan.

Strategiaan sisältyi MTK:n mielestä myös metsävaroihin

liittyviä termejä, jotka poikkeavat vakiintuneesta

metsäsuunnittelun terminologiasta ja yleiskielestä.

Erityisen harhaanjohtavana MTK piti metsävara-sanan

käyttämistä silloin, kun kyse on yksittäistä metsikköä

koskevan puustotiedon kartoittamisesta tai esittämisestä.

Strategiasta puuttuikin eräitä pinta-alallisesti merkittäviä

metsänomistajaryhmiä koskeva osio, vaikka yhtenä

perusperiaatteena on helpottaa metsäkeskusten

lainvalvontatehtävää kaikkien metsänomistajaryhmien

metsissä. Yksityisten henkilöiden omistuksessa olevat

metsät puolestaan saavat strategiassa aivan erityisen

painoarvon, jonka perusta on metsäkeskusten toiminnan

rationalisointi, ei vision ”kaikkien metsänomistajien

tietoisuus metsiensä erilaisista käyttömahdollisuuksista”

toteuttaminen. Näin ollen MTK katsoi, että strategian

tulee muodostua kahdesta osiosta: MMM:n koko

hallinnonalaa koskeva metsävaratietostrategia ja yksityismetsien

metsikkötietoa koskeva strategia.

MMM:n koko hallinnonalaa koskevaan metsävaratietostrategiaan

liittyen MTK esitti, että strategiaa selkeytetään

alueellisten metsävaratietojen keräämisen

osalta ottamalla huomioon alueellinen metsävaratietotarve:

strategiassa kuvataan ne menettelytavat, joilla

kaikkien metsänomistajaryhmien metsät saatetaan

tasa-arvoiseen asemaan metsälakien valvonnassa ja

strategiassa linjataan valtion talousmetsien metsikkötietojen

käytön periaatteet.

Yksityismetsien metsikkötietoa koskevan strategian

osalta MTK piti erittäin tärkeänä, että metsäkeskusten

keräämän metsikkökohtaisen tiedon hyödyntäminen

metsäkeskuksissa perustuu metsänomistajien lähtökohdista

tehtävän metsäsuunnittelun edistämiseen.

MTK piti tärkeänä myös metsänomistajien omien tavoitteiden

mukaisten metsäsuunnitelmien laatimista,

mutta siihen tarvittavien metsikkötietojen keräämisen

tulee tapahtua tiukasti henkilötietolain ja julkisuuslain

säädöksiä noudattaen.

MTK:n näkemyksen mukaan metsäsuunnitelmien laatimista

varten tieto tulee kerätä kustannustehokkaasti

metsäsuunnitelman laatimista hyödyttäen. Tavoitteena

on, että metsänomistajat mahdollisimman runsaslukuisesti

tilaavat tilakohtaisen metsäsuunnitelman.

MTK katsoi myös, että yksittäinen metsikkötieto ei

saa siirtyä ilman metsänomistajan suostumusta myöskään

metsäkeskuksen viranomaistoiminnon käyttöön,

vaikka edistämistoiminnolla olisi metsänomistajan

suostumus tuottaa ja ylläpitää metsikkötietoja. Metsänomistajan

tietosuojan rikkomattomuus tulee varmistaa

teknisin järjestelyin. MTK totesi lisäksi, että mikäli niin

sanotulle välialuetietojen rekisteröinnille ei ole olemassa

metsänomistajan antamaa lupaa, rekisteröinnille ei

ole laillisia perusteita.

Metsänomistajien mahdollisuus hyödyntää tavoitteidensa

mukaan laadittua metsäsuunnitelmaa perustuu

siihen, että se on mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen.

MTK pitikin tärkeänä, että metsänomistajalla on

mahdollisuus osallistua suunnitelman laadintavaiheessa

tarvittaviin maastokäynteihin. Metsäsuunnittelijan ja

metsänomistajan välinen kanssakäyminen suunnitelman

laatimisen eri vaiheissa lisää metsänomistajien tietämystä

metsistään strategiankin tavoitteita tukevasti.

Lähtökohtana luonnollisesti on, että metsänomistaja

päättää, kuka tai mikä taho työstää metsäkeskuksen

keräämistä metsikkötiedoista hänen tavoitteidensa

mukaisen metsäsuunnitelman.

Käytännön kokemusten mukaan metsäsuunnitelman

hyödyntäminen metsänomistajien henkilökohtaisessa

neuvonnassa tapahtuu parhaiten silloin, kun hän teettää

suunnitelmaan pohjautuen erilaisia toimenpiteitä

metsässään. MTK korosti lausunnossaan metsäsuunnitelman

merkitystä silloin, kun metsänomistaja sopii

metsänhoitoyhdistyksen ammattihenkilön kanssa eri

metsätöiden tekemisestä metsässään.

MTK muistutti myös kustannustehokkuuden merkityksestä

kaikessa metsätaloudellisessa toiminnassa,

myös metsäsuunnittelussa. Tätä painotti metsäkeskuksen

toiminnoissa myös maa- ja metsätalousministeriön

tilaaja-tuottaja-mallityöryhmä vuonna 2006

ehdottaessaan mm., että metsäkeskusten tehtäviin

51


kuuluvan metsävaratiedon keruun alihankintaa lisätään

noin 20 %:iin vuoteen 2010 mennessä ja että metsävaratiedon

uusi keruujärjestelmä suunnitellaan siten,

että se mahdollistaa metsävaratiedon keruun kilpailuttamisen.

MTK piti tärkeänä, että edellä mainitut tilaaja-tuottaja-mallityöryhmän

ehdottamat periaatteet

sisällytetään strategiaan.

Lopuksi MTK edellytti, että lausunnossa esitetyt periaatteet

tulee ottaa huomioon Metsätalouden kehittämiskeskus

Tapion ja metsäkeskusten suunnitellessa

metsikkötietoihin perustuvia tuotteita ja palveluita.

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa metsävaratietostrategiansa

valmistelua vuonna 2008.

Kasvinterveyden suojeleminen

Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltiin kertomusvuonna

kasvinterveyden suojelemisesta annetun

lain muuttamista.

Lakiehdotuksen mukaan metsäkeskuksia voitaisiin

käyttää vain Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) apuna

maahamme leviävien kasvintuhoojien torjumiseksi

tai niiden leviämisen estämiseksi tehtävän torjuntapäätöksen

valmistelussa. Tähän liittyen metsäkeskuksia

voitaisiin käyttää apuna myös Eviran tekemien torjuntapäätösten

täytäntöönpanossa.

MTK piti tärkeänä, että lakia muutettaessa otetaan

huomioon ne metsäkeskusten julkishallinnollista

asemaa koskevat näkökohdat, jotka sisältyvät lakiin

metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta

annetun lain muuttamiseen ja edellä mainitun

lain yhteydessä muutettuun lakiin metsän hyönteis- ja

sienituhojen torjunnasta.

Metsäkeskuksille kaavailltu, yksinomaan Elintarviketurvallisuusviraston

avuksi tarkoitettu toiminta ei MTK:n

mielestä saa asettaa esteitä metsätalouden kaikkien

maakunnallisten toimijoiden väliselle saumattomalle

yhteistyölle, mikäli maahamme pääsee leviämään

esimerkiksi havupuutavaran tai havupuisten pakkausmateriaalien

tuonnin yhteydessä erityisesti yksityisille

metsänomistajille kohtalokas mäntyankeroinen tai Uralin

länsipuolelle jo levinnyt siperian mäntykehrääjä.

Lakiehdotuksen mukaan puustokorvauksen lähtökohtana

oli täyden korvauksen ‐periaate, mutta tästä

periaatteesta poiketen ei kuitenkaan taimikkoa koskevaa

odotusarvoa. Tätä poikkeusta lakiehdotukseen

perusteltiin ”metsätuhokorvauksia koskevalla käytännöllä”,

koska taimikko on altis muutoinkin kuin kasvintuhoojan

aiheuttamalle tuholle, kuten hirvieläimille,

myyrille, tuhohyönteisille, sienitaudeille, kuivuudelle,

tulvalle, pakkaselle tai lumikuormalle.

MTK katsoi, että edellä mainittu kanta on täysin vastoin

yleistä oikeusperustetta ja myös metsätalouden

yleistä käytäntöä, joten noudatettaessa täyden korvauksen

‐periaatetta tulee myös taimikon odotusarvo

korvata.

MTK esitti myös, että maa- ja metsätalousministeriö

kiirehtii Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota saattamaan

välittömästi ajan tasalle puuston odotusarvolisät

ja taimikoiden kustannusarvot sekä pitämään niitä

jatkuvasti ajan tasalla. Tämä on välttämätöntä myös

muun metsien arvomäärityksen takia.

MTK muistutti myös, että se on yhdessä valtiovallan

kanssa pitänyt ja pitää edelleen tärkeänä, että maahamme

ei pääse leviämään maataloustuotannon harjoittamisen

kannalta vaarallisia kasvintuhoojia maan

rajojen ulkopuolelta. MTK odottaa valtiovallalta samaa

tinkimättömyyttä myös metsätalouden toimintaedellytysten

kannalta.

Toiminta niin sanotun EU:n puupaketin osalta on

kuitenkin osoittanut, että valtiovalta ei ole suhtautunut

metsätalouden kannalta vaarallisten kasvintuhoojien

leviämisen estämiseen riittävällä vakavuudella. Mittava,

vieraiden tulokaslajien aiheuttama metsätuhoriski

kyetään MTK:n näkemyksen mukaan estämään vain

sellaisilla kasvintarkastustoimenpiteillä, jotka varmistavat

kiistatta maamme kautta EU:n alueelle tuotavan

havupuutavaran terveyden.

Hallituksen tarkoituksena on antaa lakiesitys eduskunnalle

keväällä 2008. Maa- ja metsätalousministeriöstä

saadun tiedon mukaan lakiesitykseen sisältyy

MTK:n lausunnossa esittämiä muutostarpeita.

Yhteismetsälaki

Kertomusvuonna valmisteltiin jälleen kerran yhteismetsälain

muutosta. Tällä kertaa tarkoituksena oli

parantaa yhteismetsien toimintaedellytyksiä kestävän

metsätalouden harjoittamismuotona, edistää uusien

yhteismetsien perustamista ja ehkäistä yhteismetsäosuuksien

pirstoutumista.

Yhteismetsälakiesitykseen sisällytettiin säännökset

kiinteistön liittämisestä yhteismetsään ja hoitokunnan

päätöstä koskevasta moiteoikeudesta. Lisäksi lakiin

ehdotettiin otettavaksi säännökset maanomistajien

sopimukseen perustuvan yhteismetsän jakamisesta

osakkaiden kesken sekä osakkaan oikeuksien käyttämisestä.

Yhteismetsän eri toimielinten toimivaltaa ja

ohjesäännönvaraista luovutusrajoitusta koskevia yhteismetsälain

säännöksiä ehdotettiin tarkistettavaksi.

Lakiluonnoksen mukaan maanomistajien sopimukseen

perustuvien yhteismetsien perustamisen edistämiseksi

mahdollistettaisiin myös nykyisestä äänioikeuden

käyttöä koskevasta rajoituksesta (”äänileikkuri”)

poikkeaminen ohjesääntömääräyksellä. Perustettavan

yhteismetsän ohjesäännössä yksittäisen osakkaan äänioikeus

voitaisiin nostaa kymmenesosasta enintään

puoleen osakaskunnan kokouksessa edustettuina olevien

yhteisestä äänimäärästä.

MTK puolsi maa- ja metsätalousministeriölle lakiesitysluonnoksesta

antamassaan lausunnossa hallituksen

esitystä äänioikeuden käyttöä koskevasta rajoituksesta

poikkeamiseen ja totesi, että etenkin pienissä sopimukseen

perustuvissa yhteismetsissä osakkaille on

tarkoituksenmukaista sallia suurempi ääniosuus kuin

kymmenesosa kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä

äänimäärästä.

Lakiluonnoksen mukaan uusien, maanomistajien

sopimukseen perustuvien yhteismetsien perustamisen

edistämiseksi mahdollistettaisiin menettely, jonka

mukaan yhteismetsän osakaskunta voisi päättää

yhteismetsän jakamisesta osakaskiinteistöjen kesken.

Osakaskunta voisi myös antaa suostumuksensa siihen,

että osuutensa erottamista haluava osakas saisi

yhteismetsäosuutensa jaolla erotetuksi. Yhteismetsän

osakkaalle erotettaisiin osakaskiinteistölle kuuluvaa

yhteismetsäosuutta vastaava osuus yhteismetsästä.

MTK piti tärkeänä, että edellä mainitut muutosesi-

52


MTK oli aktiivisesti mukana Suomen Metsäyhdistyksen huhtikuussa käynnistämässä LUODIN-hankkeessa, jonka tarkoituksena on parantaa

kokonaiskuvaa luonnonvarakysymyksistä, lisätä tietoisuutta niiden tulevaisuuden merkityksestä, luoda tahtotilaa eri sektorien väliselle yhteistyölle

sekä laatia suunnitelma haasteisiin vastaamiseksi.

tykset sisällytetään yhteismetsien osakaskunnan ohjesääntöön.

Yhteismetsän osakaskunnalle annettava

mahdollisuus päättää yhteismetsän lakkauttamisesta

ja sen alueen jakamisesta osakaskiinteistöjen kesken

madaltaisi MTK:n käsityksen mukaan sopimuksella perustettavien

yhteismetsien perustamiskynnystä.

Lakiesitysluonnoksen mukaan niin yhteismetsän jakaminen

osakaskiinteistöjen kesken kuin yksittäisen

osakkaan osuuden erottaminen edellyttäisi osakaskunnan

kokouksessa annettavista äänistä vähintään

kolmea neljäsosaa. MTK:n mielestä kaavailtu vähimmäismäärä

soveltuisi koskemaan koko yhteismetsän

jakamista, mutta yhden osakkaan osuuden erottaminen

tulee voida tapahtua silloin, kun osakaskunnan

kokouksissa annetuista äänistä yli puolet on osuuden

erottamisen kannalla.

MTK:n piti yhteismetsän hoitokunnan päätöksiä usein

tärkeydeltään ja muussakin mielessä sen luonteisina,

että niiden ei ole syytä olla julkisia edes osakkaille.

Tällä turvataan yhteismetsän ylimmän hallintoelimen

mahdollisuus toimia ja tehdä päätöksiä itsenäisesti ja

hyvän hallintotavan puitteissa. MTK muistutti lausunnossaan

maa- ja metsätalousministeriötä myös siitä,

että hoitokunta vastaa toiminnastaan yhteismetsän

osakaskunnan kokoukselle. Näin ollen MTK katsoi,

että yhteismetsän hoitokunnan kokouksen päätösten

ei tule muuhun yhteisölainsäädäntöön rinnastaen olla

julkisia yhteismetsän osakkaille muutoin kuin kyseessä

on asianomaisen osakkaan oikeutta koskeva päätös.

LUODIN-hanke

MTK oli aktiivisesti mukana Suomen Metsäyhdistyksen

huhtikuussa käynnistämässä LUODIN-hankkeessa,

jonka tarkoituksena on parantaa kokonaiskuvaa

luonnonvarakysymyksistä, lisätä tietoisuutta

niiden tulevaisuuden merkityksestä, luoda tahtotilaa

eri sektorien väliselle yhteistyölle sekä laatia suunnitelma

haasteisiin vastaamiseksi. Hankkeen puitteissa

järjestettiin eri elinkeinoja, hallinnonaloja, tutkimusta ja

järjestöjä yhteen koonnut seminaari, jossa korostettiin

vuorovaikutuksen lisäämistä ja yhteisen strategisen

näkemyksen tarvetta.

Hankkeessa valmisteltiin myös laajasti luonnonvaraaloja,

niiden kehitystä ja ohjausta sekä tulevaisuuden

haasteita kuvaava raportti sekä ohjausryhmän suositus

jatkotoimenpiteiksi. MTK korosti tarvetta varautua

riittävän ajoissa tulevaisuuden haasteisiin sekä luoda

toimintamalleja, joilla Suomen kilpailukykyä voitaisiin

lisätä perustuen mm. uusiutuvien luonnonvarojen kestävään

hyödyntämiseen.

Julkiset hankinnat

Kestävien julkisten hankintojen kansallisen toimintasuunnitelman

laatiminen aloitettiin helmikuussa ympäristöministeriön

ja kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla.

Tähän liittyen jatkui keskustelu siitä, onko tarvetta

erityiselle kansalliselle puutuotteiden kestävää julkista

hankintaa koskevalle politiikalle. Asiaa valmisteltiin

yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön, maaja

metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön

kesken. MTK samoin kuin muut metsälliset sidosryhmät

osallistuivat myös keskusteluun.

MTK painotti keskustelussa sitä, että puuta raakaaineena

ja puutuotteita tulee kohdella tasapuolisesti

suhteessa muihin raaka-aineisiin ja tuotteisiin. Puutuotteiden

kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä

arvioitaessa on otettava huomioon koko elinkaaren

aikaiset vaikutukset, ei vain raaka-aineen tuotantoon

liittyviä. MTK piti myös tärkeänä sitä, että Suomi osallistuu

aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisesti käytyyn

puutuotteiden kestäviä julkisia hankintoja koskevaan

keskusteluun.

53


Metsäasioiden kansainvälinen edunvalvonta

Avaintehtävä

Vahvistetaan perhemetsätalouden asemaa ja

suomalaisen puun hyväksyttävyyttä kansainvälisessä

metsäpolitiikassa ja lopputuotemarkkinoilla.

Euroopan unioni ja metsät

Metsätoimintasuunnitelman toimeenpano

EU:n metsätoimintasuunnitelma ja sen toteuttamista

koskeva yksityiskohtainen työohjelma vuosille 2007–2011

hyväksyttiin vuoden 2006 lopulla. Vuoden 2007 painopisteiksi

työohjelmassa määriteltiin muiden kuin puutuotteiden

arvottamiseen liittyvät kysymykset, metsäenergia

sekä puutuotteiden julkisia hankintoja koskevat ohjeet

ja julkisten hankintojen politiikkojen yhtenäistäminen.

Kahta ensimmäistä painopistealuetta varten asetettiin

asiantuntijatyöryhmät, joissa on myös metsänomistajien

edustus. Molemmat työryhmät kokoontuivat kaksi kertaa

vuoden 2007 aikana.

Lisäksi kertomusvuonna ajankohtaisia aiheita olivat

metsäsektorin kilpailukyky, ilmastonmuutos ja vuodelle

2010 asetettujen metsien monimuotoisuustavoitteiden

saavuttaminen. Komission tilaama selvitys globalisaation

vaikutuksista EU:n metsäsektorin kilpailukykyyn

valmistui kertomusvuoden aikana. Neuvoa-antava metsä-

ja korkkityöryhmä teki aloitteen kolmannen – ilmastonmuutosta

ja metsien välistä suhdetta käsittelevän

– työryhmän perustamisesta, ja aloite sai tukea myös

jäsenmaiden edustajilta pysyvässä metsäkomiteassa.

Komissio hyväksyi alustavasti työryhmän perustamisen

vuoden 2008 aikana.

Metsätoimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti

komissio pyrki myös parantamaan metsäasioiden koordinaatiota

ja kommunikaatiota komission sisällä nimittämällä

jokaiseen pääosastoon metsäasioista vastaavan

koordinaattorin. Komissio laati myös ensimmäistä kertaa

kattavan vuosityöohjelman pysyvälle metsäkomitealle.

Euroopan metsänomistajajärjestö CEPF määritteli omat

toimenpiteensä EU:n metsätyöohjelman toteuttamiseksi.

Omassa toimintasuunnitelmassaan CEPF keskittyi niihin

EU:n toimintasuunnitelman kohtiin, joiden toteuttamiseen

se katsoi parhaiten voivansa panostaa omien työryhmiensä

ja jäsenorganisaatioidensa osaamisen kautta.

Tällaisia alueita olivat mm. tutkimus ja kehitys, muiden

kuin puutuotteiden arvottamiseen liittyvät kysymykset,

metsäenergian käytön edistäminen, metsänomistajien

välisen yhteistyön edistäminen, ilmastonmuutoksen torjumiseen

ja metsien monimuotoisuuden edistämiseen

liittyvät kysymykset sekä puun käytön edistäminen.

Puutuotteiden julkiset hankinnat

EU:n metsätoimintasuunnitelman yhdeksi toimenpiteeksi

on määritelty puutuotteita koskevien julkisten

hankintojen ohjeiden harmonisointi. Komissio laati

raportin jäsenmaissa käytössä olevista julkisten hankintojen

säännöksistä, ja asiasta keskusteltiin sekä pysyvän

metsäkomitean että neuvoa-antavan metsä- ja

korkkityöryhmän kokouksissa.

Komissio valmisteli kertomusvuoden aikana vihreiden

julkisten hankintojen tiedonantoa, joka julkaistaneen

keväällä 2008. Tiedonannon tarkoituksena on

edistää vihreitä julkisia hankintoja Euroopan unionissa

mm. jäsenmaiden välisen yhteistyön ja kansallisten

säännösten yhtenäistämisen keinoin. Komissio on jo

etukäteen päättänyt, että puutuotteet ovat yksi tarkastelun

painopistealueista.

Jäsenmailta ja sidosryhmiltä pyydettiin näkemyksiä

siitä, kuinka julkisten hankintojen viherryttämisen ohjeiden

harmonisoinnissa tulisi edetä. Suomi toimitti komission

ja pysyvän metsäkomitean käyttöön muistion,

jossa korostettiin mm. puun tasapuolista kohtelua suhteessa

muihin tuotteisiin ja raaka-aineisiin. MTK osallistui

Suomen näkökantojen määrittelyyn ja muistion

valmisteluun metsäpolitiikan EU-alajaostossa. Lisäksi

MTK:n edustajat tapasivat tiedonannon valmistelusta

vastuussa olevan komission edustajan ja esittelivät hänelle

MTK:n näkökantoja tähän kysymykseen.

Metsänomistajia edustavat eurooppalaiset organisaatiot

(CEPF, COPA-COGECA, USSE, ELO) valmistelivat

komissiolle suunnatun yhteisen kannanoton, jossa

esitellään metsänomistajien tavoitteet puutuotteiden

julkisten hankintojen viherryttämisessä. Kannanotossa

korostetaan yhtenäisen lähestymistavan tarvetta Euroopan

unionin alueella sekä tasapuolisten vaatimusten

asettamista puuperäisille ja kilpaileville tuotteille.

Lisäksi tuodaan esille, että ympäristövaatimusten ja

kestävyyden todentamisen perusteena tulee olla kansainvälisissä

metsäprosesseissa sovitut laillisen ja kestävän

metsätalouden kriteerit.

Energia- ja ilmastopolitiikka

Energia- ja ilmastopolitiikka olivat yksi vuoden tärkeimmistä

keskustelunaiheista. Komissio julkaisi tammikuussa

esityksen EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiksi

tavoitteiksi, jotka hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston

kokouksessa maaliskuussa. EU asetti tavoitteekseen

kasvihuonekaasupäästöjen alentamisen 20 %:lla, uusiutuvan

energian osuuden nostamisen 20 %:iin ja liikenteen

biopolttonesteiden osuuden nostamisen 10

%:iin vuoteen 2020 mennessä. MTK piti tavoitteita

haasteellisina, mutta toi esille bioenergian käytön lisäämisen

tuovan myös uusia mahdollisuuksia maaseudulle.

Erityisesti mahdollisuuksia nähtiin metsäenergian

käytön lisäämisessä.

Komissio järjesti myös biopolttoaineiden ja bioenergian

käytön edistämiseen liittyvän konsultaation

keväällä 2007. Konsultaatiossa kysyttiin mm. miten

bioenergian kestävyys tulisi varmistaa. Euroopan

metsänomistajajärjestö CEPF valmisteli vastauksen

konsultaatioon. Vastauksessaan se korosti elinkaarinäkökulmaa

sekä olemassa olevien kestävän metsätalouden

määrittelyjen ja todentamisjärjestelmien

hyödyntämistä.

54


Komissio antoi myös esityksen liikenteen polttoaineiden

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä käsittelevän

direktiivin muuttamisesta. Parlamentin ympäristöjaosto

esitti direktiiviin liitettäväksi biopolttoaineille tiukat

kestävyyden kriteerit, joissa olisi määritelty myös monimuotoisuuden

turvaamiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen

liittyviä vaatimuksia. Nämä vaatimukset eivät kuitenkaan

ottaneet huomioon jo olemassa olevia kestävän metsätalouden

kriteerejä. Komissio ja neuvosto suhtautuivat

varauksella kestävyyskriteerien liittämiseen kyseiseen

direktiiviin. Asian käsittely jatkuu vuonna 2008.

Maaperästrategian ja ‐direktiivin valmistelu

Komission syksyllä 2006 antamaa esitystä maaperästrategiaksi

ja maaperän suojelun puitedirektiiviksi

käsiteltiin neuvoston metsätyöryhmässä. Euroopan

parlamentti asettui syksyllä tukemaan komission esitystä,

mutta esitti samalla useita lievennyksiä direktiiviin.

Komission esitys ei kuitenkaan saanut joulukuun

ympäristöneuvostossa riittävää tukea jäsenmailta, jotka

pitivät sitä kalliina ja päällekkäisenä jo voimassa

oleville järjestelmille.

Neuvoa-antava metsä- ja korkkityöryhmä

Työryhmä kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa.

Työryhmän tärkeimpänä asiana oli EU:n metsätoimintasuunnitelman

toimeenpanoon liittyvät asiat. MTK osallistui

yhteistyössä CEPF:n kanssa niiden painopistealueiden

määrittelyyn, joissa metsänomistajaorganisaatiot

voisivat olla aloitteellisia. Näistä tärkeimpänä teemana

oli puun tarjonnan lisääminen yksityismetsistä kysynnän

kasvaessa.

Työryhmä teki myös esityksen ilmastotyöryhmän

perustamisesta osana metsätoimintasuunnitelman

toimeenpanoa. Metsänomistajien aloitteesta työryhmässä

käytiin myös laaja keskustelu vihreistä julkisista

hankinnoista, jota varten metsänomistajat ja teollisuus

valmistelivat etukäteen yhtenäisen viestin.

Kansainväliset metsä- ja

ympäristöprosessit

Euroopan metsäministerikonferenssi

Euroopan metsäministerikonferenssi kokoontui

5.–7.11.2007 Varsovassa. Kokouksen erityisteemana

oli metsien merkitys elämän laadulle. Euroopan maiden

ministerit allekirjoittivat kokouksessa julkilausuman

ja kaksi päätöslauselmaa, jotka koskevat puun

edistämistä uusiutuvana energiana sekä metsien roolia

ilmastonmuutoksen torjumisessa ja vesien suojelussa.

Lisäksi kokouksessa päätettiin Euroopan metsäviikon

järjestämisestä vuonna 2008.

Kokoukseen osallistui kaikkiaan 46 Euroopan maata

sekä lukuisa joukko kansainvälisiä organisaatioita

ja sidosryhmiä. Metsänomistajia kokouksessa edusti

Euroopan metsänomistajajärjestö CEPF. Metsänomistajien

puheenvuorossa korostettiin mm. metsänomistajien

yhdistysten roolia metsäenergian saamisessa

markkinoille sekä metsänomistajien osallistumis- ja

vaikuttamismahdollisuuksia metsäpoliittisessa päätöksenteossa.

Metsäasiantuntija Lea Jylhä edusti COPA:a metsäministerikonferenssia

valmistelevissa asiantuntijakokouksissa.

MTK osallistui konferenssin valmisteluun

yhteistyössä CEPF:n kanssa sekä myös Suomen

näkökantojen hahmottamiseen kansainvälisen metsäpolitiikan

neuvottelukunnassa. MTK:n edustaja oli konferenssissa

mukana Suomen delegaatiossa.

YK:n metsäfoorumi

Hallitusten ja metsällisten sidosryhmien edustajat kokoontuivat

YK:n metsäfoorumin seitsemänteen istuntoon

(UNFF7) New Yorkiin 16.-27.4.2007. Kokouksessa

päätettiin maailmanlaajuisesta metsäsopimuksesta,

joskaan sopimuksesta ei tullut laillisesti sitovaa. Niinpä

paperista käytetäänkin virallisesti nimeä oikeudellisesti

sitomaton metsiä koskeva asiakirja. Lisäksi sovittiin

metsäfoorumin työohjelmasta vuoteen 2015 asti.

Uusi asiakirja määrittelee puitteet kansainväliselle

yhteistyölle kestävän metsätalouden edistämiseksi ja

metsien häviämisen estämiseksi. Metsänomistajien

kannalta uutta ja merkittävää on se, että ensimmäistä

kertaa sitten vuonna 1992 pidetyn Rion kokouksen

jälkeen metsänomistajat mainitaan asiakirjatekstissä ja

heidän panoksensa metsien kestävälle hoidolle ja käytölle

tunnustetaan. Asiakirjassa myös korostetaan julkisen

ja yksityisen sektorin yhteistyötä sopimuksen tavoitteiden

saavuttamisessa (ns. kumppanuushankkeet).

Hyväksytyn työohjelman mukaan UNFF kokoontuu

jatkossa joka toinen vuosi. Kullekin istunnolle hyväksyttiin

erityisteema seuraavasti:

– UNFF8 (v. 2009): Metsät ja muuttuva ympäristö

– UNFF9 (v. 2011): Metsien merkitys ihmisille, elinkeinoille

ja köyhyyden poistamiselle

– UNFF10 (v. 2013): Metsät ja taloudellinen kehitys

– UNFF11 (v.2015): Tapahtuneen kehityksen ja työohjelman

toteutumisen arviointi.

Keskustelut mahdollisesta laillisesti sitovasta metsäsopimuksesta

siirrettiin vuoteen 2015.

Perhemetsänomistajat osallistuivat metsäfoorumin

ohjelmaan kuuluvaan niin sanottuun sidosryhmäkeskusteluun.

Tässä keskustelussa korostimme selkeitten

maanomistus- ja metsien käyttöoikeuksien sekä

metsätalouden kannattavuuden välttämättömyyttä

kestävässä metsätaloudessa. Samoin toimme esille

sen, että metsänomistajien organisaatioiden tulee voida

osallistua kansainvälisten metsiä koskevien pelisääntöjen

luomiseen.

Perhemetsänomistajien maailmanjärjestö (IFFA) järjesti

yhteistyössä kylämetsätalouden edustajien kanssa miniseminaarin

UNFF:n kokouksen yhteydessä. Seminaari

sai jopa yllättävän hyvän vastaanoton. Perhe- ja kylämetsätalouden

maailmanlaajuiset organisaatiot olivat nyt

ensimmäistä kertaa virallisesti esillä tällaisella kansainvälisellä

foorumilla. Hallitusten edustajat pitivät metsänomistajien

järjestöjen mukana oloa hyvänä asiana ja

toivoivatkin niiltä vahvaa panosta erityisesti UNFF9:ään,

jonka erityisteema käsittelee metsien merkitystä paikallisille

ihmisille mukaan lukien pienmetsänomistajat.

YK:n ilmastosopimus

YK:n ilmastosopimuksen 13. osapuolikokous pidettiin

Balilla joulukuussa 2007. Balilla päästiin sopuun

55


siitä, että neuvottelut avataan sopimuksesta, joka

koskee ilmastotoimia vuoden 2012 jälkeen. Neuvotteluihin

osallistuvat kaikki maat, ja niiden takaraja on

vuosi 2009.

Balilla päätettiin käynnistää rahasto, joka tukee kehitysmaiden

sopeutumista ilmastonmuutokseen. Lisäksi

päätettiin vahvistaa toimia puhtaan teknologian

saamiseksi kehitysmaiden käyttöön. Metsäkadon vähentämiseksi

ja metsien suojelun edistämiseksi päätettiin

aloittaa kokeiluhankkeita. MTK osallistui metsäkysymyksiin

liittyvään Suomen kantojen valmisteluun

maa- ja metsätalousministeriön kansainvälisen metsäpolitiikan

neuvottelukunnan kautta.

YK:n monimuotoisuussopimus

Kertomusvuoden aikana valmistauduttiin toukokuussa

2009 pidettävään monimuotoisuussopimuksen 9. osapuolikokoukseen.

Kokouksen yhtenä pääteemana on

metsien monimuotoisuus ja sitä koskevan työohjelman

arviointi. MTK osallistui työhön ympäristöministeriön

luonnon monimuotoisuuden kansainvälisen asiantuntijatyöryhmän

kautta. Lisäksi MTK osallistui CEPF:n ja IFFA:n

kautta kokouksen yhteydessä mahdollisesti järjestettävän

metsänomistajien miniseminaarin suunnitteluun.

Yhteistyö muiden

organisaatioiden kanssa

Kansainvälistä metsäedunvalvontaa ja viestintää

tehtiin yhteisyössä metsänomistajien kansainvälisten

järjestöjen kanssa. EU:n tasolla edunvalvonnan pääyhteistyökumppanit

olivat Pohjoismaiden metsänomistajajärjestöjen

yhteistyöelin NSF ja Euroopan metsänomistajajärjestöjen

liitto CEPF. Maailmanlaajuisiin

kysymyksiin vaikutettiin yhteistyössä kansainvälisen

perhemetsänomistajien liiton IFFA:n kanssa.

Yhteistyö MTK:n ja muiden Pohjoismaiden metsänomistajaorganisaatioiden

välillä jatkui aktiivisena NSF:n

(Nordiska skogsägarorganisationernas förbund) puitteissa,

jonka vetovastuu kertomusvuonna oli Ruotsilla.

Järjestöillä on ollut yhteinen edunvalvoja Brysselissä

vuodesta 1995 lähtien. Brysselin toimistossa tapahtui

miehistönvaihdos kevättalvella 2007 edunvalvojana

kolme vuotta toimineen Tomas Landersin siirryttyä uusiin

tehtäviin. Hänen seuraajanaan aloitti maaliskuun

alusta Janne Näräkkä.

NSF:n yleiskokous järjestettiin syyskuussa Växjössä,

jossa pohdittiin yhteisiä pohjoismaisia ja eurooppalaisia

haasteita NSF:n markkinatyöryhmän ja viestintätyöryhmän

ohjauksella. Lisäksi pohjoismaisten metsänomistajaorganisaatioiden

metsäpäälliköt tapasivat vuoden

aikana yhteensä viisi kertaa. Vuoden pääteemoja yhteispohjoismaisessa

metsäedunvalvonnassa olivat mm.

EU:n metsätoimintasuunnitelman toteutuksen käynnistäminen,

puutuotteiden julkiset hankinnat, EU:n tulevan

ilmasto- ja energiapaketin valmistelu sekä tähän liittyen

metsäenergian edistäminen, metsät ja ilmastonmuutos,

metsät tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa

sekä metsien rooli maaperädirektiivissä.

Euroopan metsänomistajajärjestöjen liitto (CEPF)

kokoontui yleiskokoukseen kertomusvuonna kaksi

kertaa. Southamptonissa, Englannissa pidetyssä

yleiskokouksessa keskusteltiin mm. CEPF:n ja sen

jäsenorganisaatioiden roolista EU:n metsätoimintasuunnitelman

toteutuksessa. Kokouksen yhteydessä

järjestettiin erillinen bioenergia- ja ilmastokysymyksiä

pohtiva seminaari. Seminaarin tulokset luovat pohjan

CEPF:n ilmasto- ja energiapoliittiselle strategialle.

Toinen yleiskokous pidettiin lokakuussa Brysselissä.

CEPF:n toiminnan painopisteitä olivat vaikuttaminen

EU:n metsätoimintasuunnitelman toteuttamiseen, metsänomistajien

yhteistyön vahvistaminen sekä metsäenergiakysymykset.

Lisäksi sovittiin vuosittaisten yleiskokousten

määrän supistamisesta kahdesta yhteen ja

hyväksyttiin päätös erillisen toimeenpanokomitean

perustamisesta hallituksen työn avuksi.

COPA-COGECA:n metsätyöryhmä kokoontui vuoden

aikana kolme kertaa. Työryhmä valmisteli metsänomistaja-

ja tuottajajärjestöjen kantoja neuvoa-antavan

metsä- ja korkkityöryhmän kokouksiin sekä ajankohtaisiin

EU-metsäpolitiikan kysymyksiin. Työryhmän

toiveesta metsänomistajia edustavat eurooppalaiset

organisaatiot (CEPF, COPA-COGECA, USSE, ELO)

valmistelivat yhteisen kannanoton bioenergiasta ja

vihreistä julkisista hankinnoista.

Vaikuttaminen kansainvälisiin metsä- ja ympäristökysymyksiin

vahvistui huomattavasti IFFA:n aktiivisen

toiminnan myötä. IFFA osallistui YK:n metsäfoorumin

7. istuntoon ja järjesti sen yhteydessä myös perhe- ja

kylämetsätaloutta esitelleen oheistapahtuman. IFFA

julkaisi oman internetsivustonsa viestinnän ja tiedonvaihdon

tueksi. IFFA osallistui myös FAO:n metsäkomitean

kokoukseen sekä otti kantaa mm. Maailman

pankin globaaliin metsäyhteistyöaloitteeseen.

Kansainvälisessä metsäsertifiointiorganisaatiossa

PEFC (Programme for the Endorsement of Forest

Certification Schemes) aloitettiin laaja kehittämistyö.

PEFC:lle laadittiin uusi strategia, joka vahvistettiin syksyn

yleiskokouksessa Münchenissä. Hyväksytyn strategian

perusteella PEFC:n resursseja markkinointiin ja

poliittiseen vaikuttamiseen tullaan lisäämään merkittävästi

lähivuosina. Samalla organisaation henkilöresursseja

lisätään ja keskuspaikka siirretään Luxemburgista

Geneveen.

PEFC:n hyväksymien kansallisten standardien mukaan

sertifioitujen metsien määrä kohosi yli 200 milj.

hehtaarin. Nämä metsät edustavat noin kahta kolmatta

osaa koko maailman sertifioidusta metsäpinta-alasta.

Sertifiointikeskustelussa korostui vuoden aikana erityisesti

metsäsertifioinnin rooli eri maiden ja EU:n julkisten

hankintojen poliitikkoja luotaessa sekä sosiaalisten

kriteereiden merkityksen kasvu.

Muu kansainvälinen toiminta

The Forest Dialogue

MTK:n edustaja osallistui kesäkuussa metsäsektorin

keskustelutilaisuuteen (The Forest Dialogue), joka

koski perhemetsänomistajien roolia kestävässä metsätaloudessa.

Keskustelussa käsiteltiin laajasti myös

metsäsertifiointia. Metsänomistajaorganisaatioiden

edustajat korostivat metsänomistajien organisaatioiden

ja osuuskuntien roolia kestävässä ja aktiivisessa

perhemetsätaloudessa. Metsäjohtaja Antti Sahi nimettiin

metsänomistajien edustajaksi The Forest Dialoguen

‐ohjausryhmään.

56


Muu metsätaloudellinen toiminta

Metsätalouteen liittyvä

tutkimustoiminta

Toimintasuunnitelman mukaisesti tutkimusta koskevassa

edunvalvonnassa korostettiin vuonna 2007

metsätalouden kannattavuutta ja puumarkkinoiden tasapainoista

toimivuutta, metsäenergiamarkkinoiden toimivuuden

parantamista, metsänomistajaorganisaation

kehittämistä sekä kansainvälistä vaikuttamista.

MTK oli mukana useiden tutkimushankkeiden ohjaus-

ja johtoryhmissä ja teki yhteistyötä Pellervon

taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n metsäryhmän,

Metsäntutkimuslaitoksen, Työtehoseuran sekä useiden

eri yliopistojen tutkijoiden kanssa. Lisäksi ostettiin ulkopuolisia

selvityksiä.

MTK:lla oli edustus Tiuran säätiön sekä Suomen

Luonnonvarain Tutkimussäätiön hallituksissa.

PTT:n kanssa MTK:lla oli tutkimussopimus puumarkkinoiden

2000-luvun kehittämisen selvittämisestä. PTT:n

kanssa MTK:lla oli myös tutkimussopimus hankkeessa:

”Tulevaisuuden metsänomistaja”.

Vuoden 2007 lopussa tilattiin ulkopuolisen konsultin

tekemä raportti tukin ja kuitupuun käyttöarvoista. Tarkastelu

perustuu vientihintaennusteisiin, tehtaiden käyntiasteisiin,

korkotasoon ja muihin tuotantoon vaikuttaviin

kustannustekijöihin.

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:ltä tilattiin keväällä

ja syksyllä 2007 metsäomistajien puunmyyntiaikomuksia

ja mielipiteitä metsäasioista kartoittanut MetsäDataLaari-kyselytutkimus.

MTK:ssa toistettiin kuukausittain puumarkkinabarometri.

Siinä kartoitetaan metsänomistajien

liittojen arvioita ajankohtaisesta markkinatilanteesta.

Tutkimustoiminnan tehostamiseksi MTK:n metsälinjalle

perustettiin kuuden hengen tutkimustyöryhmä.

Ryhmän kokoonpano vahvistettiin MTK:n metsäjohtokunnan

kokouksessa marraskuussa 2007. Työryhmän

tavoitteena on löytää metsätalouden kannalta keskeiset

tutkimusteemat.

MTK oli aktiivisesti mukana Euroopan metsäklusterin

Forest-Based Sector Technology Platform (FTP) ‐hankkeessa.

MTK:lla oli edustus CEPF:n tutkimus ja kehitystyöryhmässä,

NSF:n tutkimustyöryhmässä ja FTP:n

kansallisessa tukiryhmässä sekä merkittävissä FTP:hen

liittyvissä tapahtumissa. Lisäksi MTK:n edustajat olivat

mukana Metsäteollisuus ry:n koordinoimassa suomalaisen

puutuoteteollisuuden tutkimusstrategiassa, jonka

valmistelu käynnistyi joulukuussa 2007.

MTK:n edustajat osallistuivat kansallisen metsäohjelman

tarkistamiseksi perustettujen työryhmien työhön.

Työryhmissä linjattiin tulevaisuuden tutkimustarpeita

kansallisen metsäpolitiikan ja kilpailukyvyn kehittämiseksi.

Samoin MTK osallistui maa- ja metsätalousministeriön

rahoittaman ja Joensuun yliopiston toteuttaman

Metsäalan tulevaisuusfoorumin työskentelyyn.

Suomen Metsäsäätiö

Suomen Metsäsäätiön tehtävä on metsätalouden ja

koko metsäelinkeinon hyväksyttävyyden säilyttäminen

MTK:ssa toistettiin kuukausittain puumarkkinabarometri. Siinä kartoitetaan

metsänomistajien liittojen arvioita ajankohtaisesta markkinatilanteesta.

sekä puun ja puupohjaisten tuotteiden hyväksyttävyyden

ja siten menekin edistäminen. Säätiö toimii rahoittamiensa

projektien kautta. Osallistuminen Metsäsäätiön

tukemiseen on 0,2 % pystykaupan arvosta ja 0,1 %

hankintakaupasta. Puun myyjän osallistuessa Metsäsäätiön

menekinedistämismaksun maksamiseen myös

ostava teollisuus osallistuu yhtä suurella summalla.

Vuonna 2007 vajaa kolmannes (30 %) puukauppoja

tehneistä metsänomistajista maksoi menekinedistämismaksun.

Kauppojen lukumääränä tämä tarkoittaa,

että noin 45 000 puunmyyjää osallistui menekinedistämismaksun

maksamiseen. Näin saatiin kerättyä 1,9

milj. euroa käytettäväksi suomalaisen metsäelinkeinon

turvaamiseen Suomen Metsäsäätiön kautta. Metsänomistajaliitoittain

ja kunnittain tarkasteltuna erot olivat

suuria. Kuntakohtainen tulos vaihteli muutamasta prosentista

aina 80 %:iin.

Kansainvälisesti tärkein Metsäsäätiön rahoituskohde

oli PEFC-sertifioinnin aseman ja siten suomalaisen

puun aseman vahvistaminen Britanniassa ja myös

muualla Euroopan markkinoilla.

Kotimaisista rahoituskohteista pysyvimpiä ja merkittävimpiä

ovat Suomen Metsäyhdistyksen toteuttamat

Päättäjien Metsäakatemia ja forest.fi-tiedotussivusto.

Koululais- ja nuorisotyötä toteuttavat valtakunnallisesti

Suomen Metsäyhdistys ja 4H-järjestö. Metsäsäätiö

rahoittaa myös Suomen Metsäsertifiointi ry:n työn.

Metsäsäätiön verkkosivuilla on perustiedot kaikista

rahoituskohteista (www.metsasaatio.fi).

Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimi varatoimitusjohtaja

Martin Lillandt Metsäliitosta ja varapuheenjohtajana

metsäjohtaja Antti Sahi MTK:sta. Hallituksen

toiminta painottuu säätiön rahoittamien hankkeiden

valintapäätösten tekemiseen. Metsäsäätiön

valtuuskunnan puheenjohtajana toimi puheenjohtaja

Michael Hornborg MTK:sta. Metsäsäätiön toiminnanjohtajana

ja säätiön asiamiehenä toimi MH Liisa Mäkijärvi.

57


Maa- ja metsätalousyrittäjien oikeusturva

Maa- ja metsätalousyrittäjien oikeusturvaan vaikutettiin

lainsäädännön avulla, toimimalla eri valituselimissä

sekä neuvonnalla.

Jäsenten oikeusturvan parantaminen

ja lainsäädäntöön vaikuttaminen

Jäsenten oikeusturvaa edistettiin mm. hyvän hallinnon

ja paremman säätelyn työryhmissä. Yritysvaikutusten

arviointi ja yritysten hallinnollisen taakan

keventäminen oli niin ikään työn alla. Myös asianajajarengasta

laajennettiin.

Lainsäädäntötyössä painotettiin sukupolvenvaihdosten

helpottamista verotuksellisin keinoin sekä perintökaaren

kokonaisvaltaista uudistusta. MTK osallistui

myös useiden muiden lakien valmisteluun lausunnonantajana

sekä jäsenenä mm. ryhmäkannetta että Maaseutuelinkeinojen

valituslautakunnan lakkauttamista

valmistelevissa työryhmissä.

Vaikuttaminen eri valituselimissä

Maa- ja metsätalousyrittäjien oikeusturvasta huolehdittiin

eri valituselimissä tuomalla esiin alan erityispiirteitä.

MTK:n edustaja toimi erilaisten oikeussuojaa

koskevien lautakuntien jäsenenä mm. työeläkeasioiden

ja tapaturma-asioiden muutoksenhaku‐, kuluttajansuoja‐,

esine- ja vastuuvakuutuslautakunnissa sekä

muissakin muutoksenhakuasteissa ja toimielimissä.

Konelautakunnassa käsiteltiin 10 lausuntopyyntöä.

Tilatukikysymystä koskeva valitus on maaseutuelinkeinojen

valituslautakunnassa ratkaistavana.

MTK on pyrkinyt turvaamaan valitusmahdollisuuksien

säilymisen mahdollisimman laajana. Eräiden asioiden

hoitamiseksi on jouduttu turvautumaan lainkäytön

valvojille tehtyihin kanteluihin.

Oikeusturvaongelmia havaittiin olevan erityisesti maankäytön

ja maataloustukien myöntämisen yhteydessä, jolloin

on jouduttu hakemaan muutosta mm. korkeimmasta

hallinto-oikeudesta. Markkinaoikeudelle tehty valitus mm.

mallasohrasopimuksen kilpailuoikeudellisesta asemasta

siirtyi osin korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.

Edelleen vireillä on TEOSTO- ja GRAMEX-maksujen kohtuuttomuus

maaseutumatkailuyrittäjille.

Muu toiminta

Asianajajaverkosto

Asianajajaverkoston toiminta jatkui. Siihen kuuluu

Maanomistajien Arviointikeskus Oy ja noin 30 asianajajaa

eri puolella Suomea. Viljelijät käyttivät paljon

verkostoon kuuluvien asianajajien palveluja niissä tapauksissa,

jotka ovat menneet oikeuskäsittelyyn.

Puhelinneuvonta

Viljelijät tarvitsivat puhelinneuvontaa muun juridisen

neuvonnan ohella ongelmissaan sekä velkojina,

velallisina että takaajina. Myös perhe- ja holhousoikeudellisen

neuvonnan tarve oli merkittävä. Maaseutuyrittäjyyttä

koskevan neuvonnan tarve lisääntyi myös

erityisesti työoikeudellisissa asioissa. Tässä asiassa

tehtiin yhteistyötä Maaseudun Työnantajaliiton kanssa.

Tilatukilainsäädäntö aiheutti edelleen paljon maanvuokralakia

koskevaa neuvontatarvetta. Tämä ennakoi

myös tulevaisuudessa suurta neuvonta- ja koulutustarvetta

pellonvuokrasuhteissa.

Ruokakulttuuri

MTK:hon perustettiin elokuun 2007 alussa ruokakulttuuriasiamiehen

virka. Pääosa vuoden toimintaa oli

ruokakulttuurikentän eri toimijoihin tutustumista sekä

erilaisten toimintojen ja hankkeiden suunnittelua.

MTK oli jo syksystä lähtien vaikuttamassa hallituksen

suomalaisen ruoan arvostuksen lisäämiseen tähtäävän

ohjelman syntymiseen. Pääministerin sekä maaja

metsätalousministerin luvalla ohjelma laajennettiin

käsittämään maa- ja metsätalousministeriön lisäksi

myös sosiaali- ja terveysministeriötä, opetusministeriötä

(opetus ja kulttuuri), ulkoministeriötä (ulko- ja ulkomaankauppaministeriö),

työ- ja elinkeinoministeriötä

sekä ympäristöministeriötä. MTK:n ruokakulttuuriasiamies

kutsuttiin yhdeksi ohjelman neuvoa-antavaksi

puhemieheksi.

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan

perustettiin ruokakulttuurin lahjoitusprofessuuri.

MTK oli voimakkaasti vaikuttamassa professuurin ja sen

rahaston perustamiseen. Professuuri keskittyy tutkimaan

ja opettamaan ruokakulttuurin monitieteellistä kokonaisuutta.

MTK oli myös mukana toteuttamassa Lähiruokaviestiä

ja lähiruokaviikkoja. Viestiin osallistui tuottajia ja toimihenkilöitä

eri liittojen alueelta. MTK oli mukana suunnittelemassa

keväällä 2008 järjestettäviä Lähiruokamessuja.

Suunnittelutyötä tehtiin koko syksyn ajan.

Tuottajajärjestö otti kantaa niin valtion terveyden edistämisen

politiikkaohjelman sisältöön, kouluruokasuositukseen

kuin EU:n suola- ja pakkausmerkintädirektiiveihin.

Kannanotot tukivat Suomessa tuotettua ruokaa,

lähiruokaa, luomua sekä ruokailun eri merkityksiä.

Ruokakulttuuriasiamies piti maataloustuottajaliittojen,

ProAgrian ja muiden järjestöjen tai yhteistyökumppaneiden

tilaisuuksissa puheita ja seminaariesityksiä, jotka

käsittelivät joko ruokakulttuuri- tai lähiruoka-asiaa eri

näkökulmista.

Ruokakulttuuriasiamies oli MTK:n edustajana monissa

ruokaan tai ruokakulttuuriin liittyvissä työryhmissä mm.

valtion ravitsemusneuvottelukunnassa, maanpuolustustiedotuksen

suunnittelukunnassa, KTM:n pakkausmerkintätyöryhmässä

ja elintarvikeneuvottelukunnassa sekä

Ruoka-Suomi-teemaryhmässä.

58


Kuluttajatyö

Kuluttajatyöryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden

aikana. Lisäksi yhdessä maaseutuyrittäjävaliokunnan

kanssa järjestettiin liittojen ja yhdistysten kuluttajavastaaville

sekä maaseutuyrittäjävastaaville seminaari

1.–2.2. Jyväskylässä.

Jyväskylän seminaarin avasi MTK-Keski-Suomen

puheenjohtaja Kalle Hankamäki. Hän muistutti maaseutuyrittäjyyden

lisääntymisestä ja siitä aiheutuvista

haasteista myös MTK:n edunvalvonnalle. Kuluttajatyössä

hän toisi esiin laadun ja hinnan suhdetta. Kaikessa

toiminnassa johtotähtenä pitää olla avoimuus.

Koulutuspäivänä tutustuttiin järjestöjen ja sidosryhmien

erilaisiin menekinedistämiskampanjoihin mm. maa- ja

kotitalousnaisten kasviskampanjaan, Makupäivään

ja muihin lähiruokaneuvojien hankkeisiin, Siilinjärven

tuottajayhdistyksen Siilinmaalle-hankkeeseen ja Finfoodin

Countryworks-hankkeeseen.

Toukokuun kokouksessa työryhmä käsitteli mm.

syyskuussa järjestettäviä lähiruokaviikkoja, MTK:n liittokokousta

ja 90-vuotisjuhlaa Turussa kesäkuun lopussa.

MTK ja Länsi-Suomen MO-liitto ovat mukana myös

Porin Suomi-Arena-tapahtumassa Eetun-aukiolla 18.7.

Aukion esiintymislavalta kuullaan kansanedustaja Jari

Koskisen puheenvuoro ”Mihin maataloutta tarvitaan”,

ministeri Sirkka-Liisa Anttilan puheenvuoro maa- ja

metsätalouden merkityksestä, keittiömestari Jaakko

Nuutilan puheenvuoro suomalaisen ruokakulttuurin

merkityksestä sekä Leipätiedotuksen puheenvuoro viljan

merkityksestä ravitsemuksessa. Puheiden lomassa

kaupunkilaisille tarjotaan ulvilalaisen Ilkka Markkulan

pellosta aamulla nostettuja uusia perunoita ja voita sekä

puuntaimia hiilinieluiksi kotipihoihin.

Lokakuun kokouksessa toiminnanjohtaja Pirkko

Haikkala piti ajankohtaiskatsauksen käsitellen mm.

ruoan hinnasta käytävää keskustelua ja gmo-asioita.

Keskeisin syy ruoan hinnan nousuun on viljan hinnan

nousu. Pääsyy hintapiikkiin on eri puolilla maailmaa

vallinneiden poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamat

heikot sadot ja sato-odotukset. Maailman viljavarastot

ovat nyt melko tyhjät. Viljan hinnan arvioidaan

olevan korkeimmillaan loppuvuodesta.

Ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila kertoi ruokakulttuuriin

ja lähiruokaviikkoihin liittyvistä asioista. Ruokakulttuuriin

kuuluu monenlaisia asioita: mm. ruoan tuotanto,

elintarviketeollisuus, ravitsemus, sosiaalisuus,

ruokakasvatus, opetus ja gastronomia. Ruokakulttuuri

elää jatkuvassa muutoksessa. Se on osa kansallista

identiteettiä. Globalisaatio tasoittaa ruokakulttuurin

eroja. Suhde ruokaan on muuttunut. Ollaan menossa

siihen, ettei ole enää varsinaisia aterioita. On siirrytty

laiduntamiseen. Syödään lohturuokaa iloon tai suruun.

Terveellisyydestä on tehty kirosana.

Syyskuussa poljettiin Lähiruokaviesti, jossa oli mukana

kuusi joukkuetta. Viesti kulki Rovaniemeltä Helsinkiin.

Viesti luovutettiin Eduskuntatalon portailla

maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle Jari

Lepälle.

Kuluttajatyöryhmään kuuluivat: puheenjohtajana

emäntä Kaija Väänänen Siilinjärveltä, mv. Elina Heino

Vehmaalta, mv. Eeva-Kaisa Lahti Tervolasta, emäntä

Saila Mäki-Leppälä Kuortaneelta, järjestöagron. Pertti

Ruuska (MTK-Keski-Suomi) 30.9. saakka, järjestöagrol.

Maarit Hollmen (MTK-Satakunta) 1.10. alkaen, mv.neuvos

Kyösti Harju (MTK johtok.) ja asiantuntijat: toiminn.

joht. Liisa Niilola (Maa- ja kotitalousnaisten Keskus),

markkinointipääll. Esa Anttila (Finfood), inf.sekr. Bettina

Lindfors (SLC) ja elintarvikeasiantuntija Annika Marniemi

(Suomen Kuluttajaliitto). Sihteerinä toimi viestintäpääll.,

MMM Leena Packalen (MTK) 21.5. saakka ja

tiedottaja, agron. Virpi Siitonen 22.5. alkaen.

Elokuussa tuottajat olivat Talonpojan torilla Helsingissä. Syyskuussa poljettiin Lähiruokaviesti Rovaniemeltä Helsinkiin.

59


Viestintä

Avaintehtävät

1. Verkkopalvelun kehittäminen entistä tehokkaammaksi

viestinnän välineeksi

2. Järjestön uuden ilmeen ja tulevaisuusasiakirjan

saattaminen järjestötoiminnan työvälineiksi

3. 90-vuotisjuhlan hyödyntäminen viestinnässä

4. Metsänomistajaorganisaation viestintäsuunnitelman

toteuttaminen

5. Maataloustukien hyväksyttävyyden edistäminen

Verkkoviestinnän mahdollisuudet

käyttöön

Verkkoviestinnällä on MTK:n toiminnassa ja kehitystyössä

yhä tärkeämpi osuus. Verkkoviestintä on strategiaviestintää.

Internet on nopein ja edullisin tapa kertoa

keitä olemme, mitä asioista ajattelemme, millaisen

maaseudun, Suomen ja maailman haluamme.

MTK kertoo toiminnastaan ja tavoitteistaan mtk.fisivuilla

ja jäsenverkko Repussa. Ne yhdessä muodostavat

järjestön laajan ja monipuolisen verkkopalvelun,

joka avautui vuoden 2006 lopussa uudella ilmeellä.

Verkkopalvelun uudistusta suunniteltiin jo pari vuotta

ennen 90-vuotisjuhlaa ja sen haluttiin valmistuvan ennen

juhlavuotta 2007.

Uudistuksessa maataloustuottajien liitot ja yhdistykset

saivat omat julkiset sivustonsa osana mtk.fi/Reppu-palvelua.

Koko verkkopalvelulla on yhtenäinen ilme

ja perusrakenne ja sitä päivitetään Navigo-julkaisujärjestelmällä.

Maataloustuottajien liittojen ja yhdistysten nettivastaaville

pidettiin 12 verkkoviestinnän peruskurssia

ja tehtiin verkkoviestintäohjeet Reppuun. Liitot ja yhdistykset

voivat valita, ottavatko sivustorakenteesta

käyttöön laajan vai suppeamman version. Sisältöä voi

tehdä mallirakenteisiin omien aikataulujen ja mahdollisuuksien

mukaan. Reilu kolmannes yhdistyksistä on

jo julkaissut sivunsa. On tärkeää, että järjestö viestii

ajantasaisesti toiminnastaan kaikilla tasoilla.

Myös tuottajaliittojen ja ‐yhdistysten sivuilla on

nettilomakkeet, joilla voi antaa palautetta, liittyä jäseneksi

ja pyytää muutosta omiin tietoihinsa jäsenrekisterissä.

Luontevan muodon löytäminen vuorovaikutukselle,

yhteisöllisyydelle ja osallistumiselle on järjestölle haaste

edelleen. Jäsenverkko Repun keskustelu hiipui, vilkkaimmin

keskusteltiin maatalousbyrokratian vähentämisestä

ja tulevaisuusasiakirjasta.

Agronet-tietoverkko uudisti keskustelukanavansa

syksyllä. MTK ja Viestilehdet ovat Agronetin tuottajina

yhteistyössä MTT:n, ProAgrian ja Agropolis Oy:n

kanssa.

MTK:n 90-vuotisjuhlan ja uuden

ilmeen hyödyntäminen viestinnässä

Järjestö uusi ilmeensä juhlavuoden kunniaksi.

MTK:n uutta tunnusta ja siihen liittyvää ulkoasun

kokonaisuudistusta suunniteltiin jo pari vuotta ennen

90-vuotisjuhlia. Viestintätoimisto Porkka & Kuutsa perehtyi

järjestön periaate- ja tavoiteohjelmaan ja seurasi

Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjan

työstämistä. Heidän näkemyksensä tulevaisuuden

MTK:sta on värikäs: keltaisen pellon, vihreän metsän

ja sinisten vesien kaaret sulautuvat toisiinsa muodostaen

muhkean M-kirjaimen. Sen siimeksessä kolme

vihreää kirjainta MTK sitoo uuden asun järjestön vankkaan

menneisyyteen.

Uusi ilme päätettiin julkistaa näyttävästi vasta Turun

liittokokouksen ja 90-vuotisjuhlan yhteydessä 29.–30.

kesäkuuta. Uusi ilme toteutettiin kaikessa liittokokousmateriaalissa.

Se hulmusi lipuissa Turun Messu- ja

kongressikeskuksen saloissa, ja se toistui juhlasalien

koristelussa. Juhlavuoden kunniaksi uusittiin myös

järjestöesite, joka sisältää tietoa järjestöstä ja sen saavutuksista.

Liittokokous ja 90-vuotisjuhla saivat myös uuden

ilmeen mukaisen sivuston MTK:n verkkopalveluun.

Sinne koottiin lyhyesti järjestön historiaa, kuvaus uudesta

ilmeestä sekä liittokokouksen ja 90-vuotisjuhlan

ohjelmat ja aineistot.

Keväällä julkistettiin juhlakirja Oraitten päälle. Eläkkeellä

olevat Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan

Mikko Vesan ja MTK:n järjestöjohtajan Pentti Raholan

mukaan heidän kirjansa on ”selostus MTK:laisin silmin

siitä, miten on mennyt ja mitä on tulossa.”

Juhlavuoden viettämiseksi suunniteltiin julkisuuteen

juttusarjoja ja äänitiedotteita, mutta jo edellisen vuoden

loppupuolella kävi selväksi, että järjestö ottaa hyvin

aktiivisen roolin vaalivuoden 2007 hallitusohjelman

sisältöön vaikuttamisessa. Resurssit käytettiin MTK:n

vaalitavoitteiden hiomiseen ja niiden markkinointiin kaikille

puolueille sekä tiedotusvälineille.

Keväällä julkistettiin tiedotustilaisuudessa juhlakirja Oraitten päälle.

60


MTK:n viestinnän järjestämällä Tuomaan

päivän vastaanotolla mediaväki nautti suomalaisesta

ruoasta ja vaihtoi ajatuksia ajankohtaisista

aiheista.

Kolme äänitiedotetta kuitenkin toteutettiin yhteistyössä

Deski-tiedotepalvelun kanssa. Niissä ei tuotu

esiin järjestön 90-vuotista historiaa, vaan haluttiin välittää

kuvaa uudenlaisesta maaseudusta ja sen monimuotoisista

elinkeinoista. Energia- ja hoivayrittäjyys

sekä lähiruoka olivat äänitiedotteiden aiheina.

Tulevaisuusasiakirja Osaava maaseutu 2020 julkistettiin

Turun liittokokouksessa, ja sitä esiteltiin tiedotusvälineille

ja sidosryhmille laajasti pitkin vuotta eri

tilaisuuksissa.

Metsänomistajaorganisaation

viestintäsuunnitelman toteuttaminen

Metsänhoitoyhdistysten 100-vuotisen toiminnan

merkeissä tuotettiin kuukausittain yhdistysten toimintaa

valottava artikkeli tiedotusvälineiden käyttöön.

Metsänhoitoyhdistysten valtakunnallinen juhla

MTK:n liittokokouksen yhteydessä Turussa oli yhdistysten

näyttävä yhteisesiintyminen.

Mhy-väen juhlapäivillä julkistettu Vuoden nuori metsänomistaja

Tuomo Wirman esiintyi metsänomistajien

edustajana useissa tilaisuuksissa ja tiedotusvälineissä.

Perhemetsätalouden viestejä välitettiin usean kanavan

kautta. MTK:n metsäviestintä osallistuu www.forest.fi

toimitusneuvostoon, pohjoismaiseen www.nordicforestsry.org

viestintäryhmään sekä eurooppalaisen

metsänomistajajärjestön, CEPF:n viestintäryhmään.

Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöille tuotettiin

sähköinen ajankohtaiskatsaus Metsäuutiset kerran

kuukaudessa. Metsänomistajaorganisaation viestintäkoulutusta

jatkettiin. Metsästään maa tunnetaan ‐oppimateriaali

tarkistettiin ja tuotettiin uusi painos.

Maataloustukien hyväksyttävyyden

edistäminen

Maataloustuista ja niiden julkisuudesta keskusteltiin

vuoden mittaan mediassa. Maaliskuussa 2007 maaseutuelinkeinorekisterilain

uudistamista pohtinut maaja

metsätalousministeriön työryhmä ehdotti uutta lakia,

jossa säädettäisiin asiakastietojen käsittelystä maaseutuelinkeinohallinnossa.

Lailla on tarkoitus selkiyttää

viranomaisten sekä muiden tietojen käyttäjätahojen oikeudet

ja velvollisuudet.

MTK suhtautui varauksellisesti tukitietojen julkistamiseen.

MTK:n tavoitteena oli saada suomalaiset ymmärtämään

tukien tarve ja samalla vakuuttuneeksi siitä,

että maataloustukien ansiosta syntyy kansallisia etuja:

terveellistä, turvallista ja hinnaltaan edullista ruokaa,

huoltovarmuutta, työpaikkoja elintarvikeketjussa, viihtyisää

maaseutumaisemaa, hoidettuja mökkiteitä jne.

Maatalouden rinnalle tarvitaan esimerkkejä siitä, miten

verovaroin tuetaan myös muita tärkeiksi katsottuja toimintoja

yhteiskunnassa.

Kertomusvuoden aikana maataloustuet saavuttivat

hyvin yleisen hyväksyttävyyden. Syksyn 141-neuvotteluista

ja niissä onnistumisesta tuli kansallinen kysymys.

Syys- ja lokakuussa neuvottelujen edistymistä seurattiin

kuin jännitysnäytelmää. 141-tukialue ja sillä olevat

maatilat olivat laajan mielenkiinnon kohteena.

Tukijärjestelmä oli esillä myös lähes kaikissa tiedotusvälineiden

ja sidosryhmien Kettula-vierailuissa. Kansallisten

tukien maksamista pidetään itsestään selvänä,

neutraalina asiana. Sitä vastaan kirjoitetaan ja argumentoidaan

vain hyvin suppeassa ja ideologisesti kapeassa

joukossa. Joitain ali- ja ylilyöntejä tietysti aina on.

Viestintä välitti lukuisia haastattelupyyntöjä ja järjesti

tilakäyntejä sekä erillisen toimittajamatkan kahdelle

artjärveläiselle tilalle. Mukana oli toistakymmentä toimittajaa

ja kuvaajaa, ja tilakäynnillä hankitut tiedot ja

kokemukset levisivät hyvin suomalaisessa mediassa.

MTK:n omat nettisivut palvelivat hyvin tukijärjestelmän

tunnetuksi tekemisessä ja parhaimmillaan esimerkiksi

YLE:n online ‐sivuilta oli tukitietojen yhteydessä

linkki MTK:n sivuille.

Tiedotteet, tiedotustilaisuudet ja

sidosryhmätapaamiset

Järjestö julkaisi vuoden aikana 135 tiedotetta. Tiedotustilaisuuksia

pidettiin kahdeksan. Niissä oli esillä

mm. artikla 141, virkistysarvokauppa ja ympäristötukiohjelman

ehdot sekä sokerisektorin tilanne. Myös

MTK:n juhlakirja Oraitten päälle esiteltiin tiedotustilaisuudessa.

MTK:n säätiön tilalla Kettulassa esiteltiin MTK:n toimintaa

ja tavoitteita vierailijaryhmille, jotka edustivat

mediaa ja muita järjestön tärkeitä sidosryhmiä. Kansanedustajille

oli kerran viikossa tarjolla ajankohtaisia

asioita aamukahvitilaisuuksissa. Joulukuussa järjestettiin

perinteinen Tuomaan päivän vastaanotto.

61


Kansainvälinen järjestö- ja muu yhteistoiminta

MTK oli aktiivisesti mukana kansainvälisessä järjestöyhteistyössä

niin eurooppalaisella tasolla kuin maailmanlaajuisesti.

EU:n tuottajajärjestö COPA

MTK osallistui aktiivisesti EU:n tuottajajärjestön

COPA:n toimintaan. Järjestön päättävä elin on johtokunta,

jossa MTK:ta pääsääntöisesti edusti järjestön

puheenjohtaja. COPA:n johtokunta kokoontui

kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Johtokunnan

kokouksia valmisteli kuukausittain kokoontuva politiikan

koordinaatiokomitea (POCC), jonka kokouksiin

Brysselin toimisto osallistui.

COPA-COGECA:n uusi pääsihteeri Pekka Pesonen

aloitti tehtävässään huhtikuun alussa. Tätä aiemmin

COPA-COGECA:n väliaikaisena pääsihteerinä toimi

saksalainen Franz-Josef Feiter.

MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg valittiin

huhtikuussa toiselle kaudelle COPA:n varapuheenjohtajaksi.

Hän jatkoi myös COPA-COGECA:n talousvastaavana.

Lisäksi hänen vastuullaan olivat

elintarviketurvallisuuteen sekä eläin- ja kasvinterveyteen

liittyvät asiat. Ranskan tuottajien FNSEA:n

puheenjohtaja Jean-Michel Lemetayer valittiin CO-

PA:n puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin

Hornborgin ohella Saksan, Ison-Britannian, Italian,

Kyproksen ja Tshekin tasavallan tuottajien puheenjohtajat.

Merkittävin osa COPA:n toiminnasta tapahtui CO-

PA-COGECA:n yhteisissä työryhmissä. Pääsääntöisesti

edustajat tuotekohtaisiin tai niin sanottuihin

horisontaalisiin työryhmiin tulivat kotimaasta, mutta

usein myös Brysselin toimisto osallistui työryhmien

työhön. COPA-COGECA:n työryhmien kokoukset pidetään

usein komission neuvoa-antavien työryhmien

kokousten yhteydessä, jolloin edustajat voivat osallistua

molempiin kokouksiin. Myös Brysselin toimisto

osallistui komission neuvoa-antavien työryhmien kokouksiin

kertomusvuoden aikana lukuisia kertoja.

COPA:n toiminnan painopistealueita kertomusvuonna

olivat mm. kannanvalmistelu EU:n maatalouspolitiikan

terveystarkastukseen, josta komissio

antoi tiedonannon marraskuussa. Järjestö kommentoi

WTO:n kauppaneuvotteluja ahkerasti.

Työvoiton COPA sai vastustaessaan maaperän

puitedirektiiviä, jonka valmistelun neuvosto pysäytti

joulukuussa. COPA vaati EU:hun tuotavalta naudanlihalta

yhtäläisiä jäljitettävyys- ja terveysvaatimuksia

kuin EU:ssa tuotetulta naudanlihalta. Erityinen huoli

oli Brasilian naudanlihan suhteen. Tarkastuksissa

löydettyjen puutteiden takia EU päättikin rajoittaa

naudanlihan tuontia Brasiliasta.

COPA-COGECA järjesti toukokuussa seminaarin

voimasuhteiden oikeudenmukaiseksi saamiseksi

elintarvikeketjun eri osien välillä sekä biomassaseminaarin

marraskuussa. Lokakuussa oli EU:n ja

Pohjois-Amerikan tuottajien konferenssi Prahassa

Tshekin tasavallassa.

EU:n nuorten viljelijöiden

järjestö CEJA

CEJA on Euroopan unionin jäsenmaiden nuorten viljelijöiden

järjestö. CEJA:n tehtävänä on valvoa nuorten

maatilayrittäjien etua EU:n päätöksenteossa ja edistää

kaikkia niitä toimia, joilla nuoria kannustetaan ryhtymään

maatilayrittäjiksi. Jäsenjärjestöt ovat mukana CEJA:n toiminnassa

osallistumalla kokouksiin, työryhmiin ja seminaareihin

sekä edustamalla CEJA:a komission neuvoaantavissa

komiteoissa.

Vuonna 2007 CEJA:an kuului 27 jäsenjärjestöä yhteensä

22 EU:n jäsenmaasta. Lisäksi CEJA:lla oli yksi

tarkkailijajäsen. Näin ollen CEJA edustaa kaikkiaan yli

miljoonaa eurooppalaista nuorta viljelijää.

CEJA valitsi puheenjohtajiston vuosiksi 2007–2009.

Puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan italialainen Giacomo

Ballari. Varapuheenjohtajiksi valittiin Laurent Fischer

Ranskasta, Pieter Van Oost Belgiasta, Peter Szász Unkarista

ja Erik Jennewein Saksasta. Suomen ehdokas Kati

Partanen sai varapuheenjohtajan vaalissa viidenneksi

eniten ääniä, eikä näin ollen tullut valituksi.

Vuonna 2007 CEJA järjesti neljä seminaaria. Lisäksi

huhtikuussa vietettiin Euroopan nuorten viljelijöiden päivää.

Helmikuussa MTK:n maaseutunuorten valiokunnan

jäsen Jani Hevonoja osallistui CEJA-seminaariin Heraklionissa

Kreikassa. Huhtikuun 17. päivänä vietettiin Euroopan

nuorten viljelijöiden päivää. Suomesta juhlaan ja

seminaariin osallistuivat MTK:n maaseutunuorten valiokunnan

jäsenet Liisa Salmela, Mikko Jussila ja Tommi

Lunttila sekä puheenjohtaja Jari Orjala. Lisäksi Kati Partanen

edusti IFAP:a. Toukokuun alussa pidettiin CEJAseminaari

Espanjassa. Seminaarissa ei ollut suomalaisia

osallistujia.

Syyskuun lopussa Italiassa pidetyn CEJA-seminaarin

teemana oli ”Agro-energies, climate change our future”.

Seminaarissa Suomea edusti Tommi Lunttila, joka piti

seminaarissa myös alustuksen siitä, kuinka hän hyödyntää

bioenergiaa omalla tilallaan. Vuoden viimeinen

CEJA-seminaari pidettiin marras-joulukuun vaihteessa

Sloveniassa. Seminaarin aihe oli ”The CAP Health Check

and the Agricultural Budget”. Suomesta seminaariin

osallistui MTK:n maaseutunuorten valiokunnan jäsen

Mikko Jussila.

Lisäksi CEJA mm. kokosi muistion maidontuotannon

tulevaisuudesta Euroopassa (Position Paper on the future

of milk production in Europe). Sen kirjoittamiseen

myös suomalaiset osallistuivat.

Euroopan talousja

sosiaalikomitea ECOSOC

EU:n etu- ja kansalaisjärjestöjen virallinen EU-elin

Talous- ja sosiaalikomitea osallistui aktiivisesti unionin

eri politiikka-alueiden muotoiluun. Komitea työskenteli

tiiviisti EU:n suurien kysymysten valmistelussa: energia-asiat

ja ilmastonmuutos, Lissabonin strategia, kestävä

kehitys, maatalouden niin sanottu terveystarkastus

ja LFA-uudistus, globalisaation haasteet, innovaatiot ja

62


uusi teknolgia sekä EU:n uusi perussopimus. Komitea

osallistui myös Rooman sopimuksen 50-juhlaan ja sen

valmisteluihin.

Komitean lausuntotyöstä noin puolet koskee suoranaisesti

MTK:n toimialoja. Lisäksi ilmastonmuutoksen

ja bioenergian tuleminen päivän politiikan keskiöön on

merkinnyt maan ja metsän tuotannon merkityksen ja

kiinnostuksen kasvua EU-politiikoissa.

Komitean teki linjauksia yhteisen maatalouspolitiikan

terveystarkastukseen, LFA-uudistukseen ja muutamiin

markkinajärjestelyuudistuksiin. Komitea käsitteli myös

maaseudun kehittämispolitiikan täytäntöönpanoa sekä

maatalouspolitiikan yksinkertaistamista. Talous- ja sosiaalikomitea

korosti luonnonhaitoista kärsivien alueiden,

kuten Suomen, nykyistä parempaa huomioon ottamista

EU:n maatalouspolitiikassa.

Muita maataloussektorin tärkeitä työalueita olivat elintarviketurvallisuus

sekä eläinten terveys ja hyvinvointi,

mistä ECOSOC järjesti laajan konferenssin viranomaisille

ja kansalaisyhteiskunnan edustajille. Komitea antoi

lausunnon niin ikään ravitsemusta ja liikuntaa koskevan

strategian toteuttamiseksi. Maatalous- ja elintarvikepolitiikassa

tuotiin esille Suomen erityisolosuhteita ja

kauppapolitiikan niin sanottuja ei-kaupallisia tekijöitä ja

huoltovarmuusnäkökulmaa.

Energiapolitiikassa ECOSOC tuki uusituvan energian

lisäämistä ja EU:n energiaomavaraisuuden oleellista vahvistamista.

Bioenergian tuotantoa on lisättävä käyttämällä

entistä tehokkaammin sekä metsien, peltojen että

jätteiden tuottamista energiaksi. Tästä syystä EU:n on

hyödynnettävä kyseiset resurssit myös ilmastonmuutoksen

torjumiseksi.

Ympäristöpolitiikassa keskityttiin ilmastokysymysten

ohella biologiseen monimuotoisuuteen, ilman laatuasioihin

sekä vesi- ja meripolitiikan EU-linjauksiin.

Metsäsektorin merkitys on kasvanut Talous- ja sosiaalikomitean

työssä EU:n vaikutusvallan lisääntymisen mukana

EU:n metsästrategian seurantana sekä energia- ja

ilmastonmuutosstrategian luomisena. EU haluaa lisätä

rooliaan myös kansainvälisissä metsäkysymyksissä. Komitea

järjesti vuoden aikana metsäsektorin tulevaisuusseminaarin

yhdessä Pohjoismaiden ja Euroopan perhemetsäjärjestöjen

kanssa.

Yhteistyö ulkosuhteiden alueilla laajeni erityisesti

Kiinan, Intian, Etelä-Amerikan ja ACP-maiden kanssa.

Laajeneminen keskittyi Länsi-Balkanin maihin ja Turkkiin.

Vuoden 2007 alussa Bulgaria ja Romania tulivat EU-jäseninä

mukaan komitean toimintaan. Laajemis-prosessissa

olivat esillä EU-lainsäädännön koko kirjo, mutta erityisen

haastavia ovat alue- ja maatalouspolitiikan integroiminen

EU-järjestelmään.

WTO-kauppaneuvotteluja komitea seurasi tiiviisti pysyvässä

WTO-ryhmässä. Komitea vaati neuvottelujen

eteenpäin viemistä, mutta samalla EU ei voi antaa lisämyönnytyksiä

esimerkiksi maataloussektorilla.

Komitea kehitti edelleen Venäjä-suhteitaan sinne perustettuun

Kansalaisyhteiskunnan neuvostoon. Samoin

yhteistyötä jatkettiin EU:n naapuruuspolitiikassa mukana

olevien maiden kanssa. Niin ikään pohjoisen ulottuvuuden

politiikassa järjestöjen osuutta tulisi vahvistaa.

Komitean työn uusia muotoja oli mm. yhteisseminaari

viljelijä- ja kuluttajaryhmien välillä. ECOSOC tuki rakentavan

yhteistyön lisäämistä tuottajien ja kuluttajien välillä.

MTK:n edustajana ECOSOC:ssa oli Seppo Kallio, joka

toimi lausunto- ja poliittisessa työssä erityisesti seuraavilla

alueilla: maa- ja elintarviketalous, metsä, ympäristö,

bioenergia, kestävä kehitys sekä ulkosuhteissa kauppaja

kehityspolitiikka, lisäksi maatalous- ja metsäkysymykset

suhteissa kolmansiin maihin ja EU:n laajeneminen.

Järjestön edustaja kuului valiokuntatyön ohella komitean

työvaliokuntaan, budjettiryhmään ja ulkosuhdetoiminnan

työvaliokuntaan. Hän toimii myös ECOSOC:n

viljelijäkategorian (45 jäsentä) puheenjohtajana.

MTK:n toiminnassa ECOSOC:ssa on pidetty keskeisenä

lähtökohtana tiivistä yhteydenpitoa muihin suomalaisjärjestöihin,

COPA-COGECA:an, Euroopan Parlamentin

sektoriedustajiin, EU:n komissioon, Suomen komissaariin,

Suomen hallituksen edustajiin Brysselissä sekä median

edustajiin.

Pohjolan Talonpoikaisjärjestöjen

Keskusneuvosto NBC

Pohjolan Talonpoikaisjärjestöjen Keskusneuvosto

(Nordiska Bondeorganisationernas Centralråd NBC)

on vuonna 1934 perustettu Pohjolan viljelijä- ja osuustoimintajärjestöjen

organisaatio. Siihen kuuluvat viiden

Pohjoismaan sektorijärjestöt: MTK, Svenska lantbruksproducenternas

centralförbund SLC ja Pellervo-Seura

Suomesta, Lantbrukarnas Riksförbund LRF Ruotsista,

Norges Bondelag ja Norsk Landbrukssamvirke Norjasta,

Landbruksraadet Tanskasta sekä Baendasamtök

Islands Islannista. Järjestö käsittelee käytännössä kaikkia

maaseudun ajankohtaisia asioita ja toimii sektorin

äänitorvena ja koordinaattorina monissa maatalouden

ja elintarvikesektorin asioissa.

Järjestöä johtaa Presidium eli puheenjohtajisto, joka

kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Järjestön toimintaa

koordinoi NBC:n työvaliokunta, jossa istuu yksi edustaja

kustakin maasta sekä NBC:n pääsihteeri ja sihteeri

puheenjohtajamaasta.

NBC valitsi tämänkertaisen kulttuuripalkintonsa saajaksi Maaseudun

Sivistysliiton kulttuuritoimen johtajan Liisa Heikkilä-Palon Espoosta.

63


Suomen kaksivuotinen NBC:n puheenjohtajuus päättyi

vuonna 2007. NBC:n puheenjohtajana toimi MTK:n

puheenjohtaja Michael Hornborg. Puheenjohtajuuden

aikana NBC:n pääsihteerina toimi Seppo Kallio, MTK ja

sihteerinä Bettina Lindfors, SLC. Suomen jälkeen puheenjohtajuus

siirtyy Islannille.

NBC:n työvaliokunta kokoontui vuoden aikana viisi

kertaa. Työvaliokunta koordinoi ja ohjaa järjestön työtä

puheenjohtajiston linjausten pohjalta. Työvaliokunta seuraa

jatkuvasti maatalous- ja kauppapolitiikan ajankohtaisia

muutoksia sekä koordinoi pohjoismaista yhteistyötä

muissa kansainvälisissä järjestöissä.

NBC:n työryhmissä käsitellään tuottajajärjestöjen toiminnan

kehittämistä eri sektoreilla.

Suomen NBC osaston jäseninä ovat MTK, SLC ja

Pellervo-Seura. Suomen osaston johtokunta kokoontui

kuusi kertaa vuonna 2007.

Vuoden 2007 päätapahtuma oli Pohjolan viljelijä- ja

osuustoimintajärjestön kokoontuminen 8.–10.8.2007

Jyväskylässä. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri

Pekkarinen toi valtiovallan tervehdyksen kokouksen

avajaisistuntoon. Pekkarinen valotti Suomen ilmasto- ja

energiapolitiikkaa maaseudun näkökulmasta. Euroopan

tuottaja- ja osuustoimintajärjestön COPA-COGECA:n

pääsihteeri Pekka Pesonen käsitteli pohjoisen maatalouden

haasteita ja mahdollisuuksia.

NBC-kokouksen seminaarissa, ryhmätöissä ja paneelikeskustelussa

mietittiin useita jäsenille tärkeitä asioita.

Ruokakulttuuria käsiteltiin otsikolla ”Pohjoismainen ruoka

– laatutakuu”. Osuustoimintaa tarkasteltiin globaalissa

maailmassa. Työryhmissä pohdittiin yrittäjyyden

roolia maaseudun kehittämisessä, vihreiden elinkeinojen

tulevaisuutta sekä omistajuuden vahvistamista osuustoiminnassa.

Paneelikeskustelussa kuultiin puheenvuoroja ilmastonmuutoksen

vaikutuksesta Pohjolan maatalouteen.

Toisena aiheena käsiteltiin peltobioenergian tulevaisuutta.

NBC-kokoukselle esiteltiin myös viljelijöiden Itämeriyhteistyön

raportti. Kokouksen päätteeksi järjestettiin

retkipäivä, jolloin osallistujat vierailivat Valtran traktoritehtaalla

Suolahdessa sekä kahdella maatilalla Jyväskylän

seudulla.

NBC valitsi tämänkertaisen kulttuuripalkintonsa saajaksi

Maaseudun Sivistysliiton kulttuuritoimen johtajan

Liisa Heikkilä-Palon Espoosta. Palkinto ojennettiin hänelle

NBC:n kokouksessa Jyväskylässä. Liisa Heikkilä-Palo

on toiminut Maaseudun Sivistysliiton kulttuuritoimen

johtajana vuodesta 1978 lähtien. Hänen johdollaan on

toteutettu lukuisia kulttuurihankkeita: taidenäyttelyjä, valokuvanäyttelyjä,

kulttuuritapahtumia, kirjoituskilpailuja

ja perinteen keruuta. Teemat ovat vaihdelleet sisältäen

laajasti suomalaisen kulttuurin, luonnon ja ympäristön

aihepiirejä.

NBC keskittyi toiminnassaan aiheisiin, joissa Pohjoismailla

on yhteisiä intressejä ja tavoitteita. Lisäksi jatkuva

tiedonvaihto on välttämätöntä alati muuttuvissa poliittisissa

ja taloudellisissa olosuhteissa.

Kansainvälinen viljelijäjärjestö IFAP

Kansainvälisen viljelijäjärjestön toimintaan vaikuttivat

kertomusvuonna tapahtuneet suuret muutokset erityisesti

maataloustuotteiden maailmanmarkkinoilla. IFAP

jatkoi kiinteää yhteydenpitoa elintarviketalouteen vaikuttaviin

merkittäviin kansainvälisiin järjestöihin mm. YK,

FAO, OECD ja WTO.

Maataloustuotteiden hinnat ovat kokeneet täydellisen

muutoksen, jolla on ollut suora vaikutus markkinoihin ja

koko ruokakeskusteluun. Ruoan saatavuus ja huoltovarmuus

ovat nousseet uudelleen arvioitaviksi. Hintamuutoksilla

on ollut vaikutusta myös tukipolitiikkaan

ja ruoan saatavuuteen. Muutokseen ovat vaikuttaneet

kysynnän kasvu, suuret satovaihtelut sekä pellon käyttö

bioenergian tuottamiseen.

Suuret kysymykset ilmastonmuutoksesta, bioenergiasta

ja tulevasta vesipolitiikasta olivat kertomusvuonna

keskeisiä aiheita. IFAP loi strategisia valmiuksia pidemmän

aikavälin muutostekijöihin, joita viljelijät jatkossa

joutuvat kohtaamaan. Maapallon väestön ruokkiminen

on entistä suurempi haaste koko maailman viljelijäkunnalle.

Järjestö seurasi tiiviisti meneillään olevia WTO-kauppaneuvotteluja,

joiden päätökseen vieminen voisi vakauttaa

markkinoiden toimivuutta. IFAP korosti kauppapolitiikassa

perheviljelmämaatalouden aseman vahvistamista sekä

erityisesti myös kehitysmaiden viljelijöiden aseman

vakiintumista. Kaupan sääntöjen pitäisi vahvistaa reiluja

pelisääntöjä eri maissa ja erilaisissa olosuhteissa. Epäedulliset

olosuhteet tulisi ottaa huomioon kaupan ehtoja

määriteltäessä, mikä koskee mm. Suomen kaltaisia tuotanto-olosuhteita.

IFAP oli vaikuttamassa YK:n köyhyyden vähentämispolitiikkaan,

jossa elintarviketuotannolla on keskeinen

asema kehitysmaissa. Useissa kehitysmaissa 70–80 %

väestöstä toimii maaseudulla ruoan tuotannossa hyvin

köyhissä olosuhteissa.

IFAP:n merkittävä toiminta-alue on kehitysmaiden

tuottaja- ja osuustoimintajärjestöjen toiminnan kehittäminen

erilaisilla projektihankkeilla kautta maapallon. MTK

on yhdessä Suomen ulkoministeriön kanssa ollut tukemassa

AgriCord-yhteistyöorganisaatiota, joka toteuttaa

yhteistyössä useiden IFAP:n jäsenjärjestöjen kanssa viljelijöiden

järjestötoiminnan kehittämishankkeita kehitysmaissa.

Työ käynnistyi hyvin ja suomalaisia asiantuntijoita

pyritään rekrytoimaan nykyistä selkeästi enemmän jatkossa

kyseiseen yhteistyöhön AgriCordin kautta. Tällä

työllä IFAP tavoittelee kehitysmaiden viljelijöiden aseman

oleellista parantamista osana maiden ruokahuollon ja

talouksien kehittämistä. IFAP:ssa tätä toimintaa linjaa ja

koordinoi kehityskomitea.

IFAP:n toimintaa täydensivät alueelliset komiteat sekä

tuotekohtaiset yhteistyöelimet. Järjestö järjesti yhteistyökokouksia

mm. FAO:n, OECD:n ja WTO:n kanssa. MTK

osallistui osaan IFAP:n työryhmäkokouksista ja toimitti

Suomen näkemyksiä järjestön eri elinten valmistelutyöhön.

IFAP:n Liaison-koordinaattoreina toimivat Tapio

Kytölä ja Seppo Kallio. IFAP:n johtokunnassa Pohjoismaiden

edustajina olivat Tanskan ja Ruotsin tuottajajärjestöjen

johtajat. Pohjoismaiden edustus toimii rotaatiopohjalla.

Kehityspolitiikka

Kertomusvuonna pääministeri Matti Vanhasen hallitus

laati uudelle toimikaudelleen uuden kehityspoliittisen ohjelman.

Ohjelmassa määritellään tarkemmin siitä, miten

hallitusohjelman kehityspoliittisia tavoitteita ja linjauksia

64


toteutetaan. Tässä tarkoituksessa etujärjestöille ja kansalaisyhteiskunnan

jäsenille järjestettiin erityisiä kuulemistilaisuuksia.

Tällöin ne voivat esittää sidosryhmiensä

kannalta tärkeinä pitämänsä näkökohdat ja tavoitteet

kehitysohjelman sisältöä muotoiltaessa. Tällä tavoin

MTK saattoi omalta osaltaan tuottajajärjestön kannalta

tärkeinä pitämänsä näkökohdat ministeriön tietoon.

MTK:n mielestä Kehityspoliittinen ohjelma 2007

– ”Kohti kestävää ihmiskuntapolitiikkaa” vastaa tuottajajärjestön

edustamia perusarvoja. Ohjelmassa sekä

tunnustetaan suomalaisen kehitysyhteistyön korkealaatuinen

asiantuntemus että pyritään suuntaamaan

kehitysyhteistyö alueille, joilla suomalainen osaaminen

on parhaimmillaan. Vahvistetussa kehityspoliittisessa

ohjelmassa maaseutua kehittävät hankkeet ovat tärkeitä,

ja MTK:n mielestä nämä tulevat esiin oikealla tavalla

painotettuna.

MTK osallistui kehityspolitiikan muotoiluun myös

Kehityspoliittisessa toimikunnassa (KPT), joka on hallituksen

neuvoa antava elin. KPT:n työssä järjestö korosti

luontoon perustuvien elinkeinojen merkityksen lisäämistä.

Ruoan tuottaminen on nostettava kehityspolitiikan

painopisteeksi. Lisäksi metsien lisääminen maapallolle

on jo ilmastopolitiikan suuntaamisen kannalta välttämätöntä.

Metsien istuttaminen on niin ikään saatava kehityspolitiikan

painopisteeksi.

MTK vaikutti kehitysmaiden investointipolitiikkaan Teollisen

kehityksen rahaston Finnfundin kautta. Se rahoittaa

kehitysmaissa toteutettavia hankkeita, joissa tarvitaan

pehmennystä rahoituskokonaisuuksiin. Näissä hankkeissa

on myös elintarvike- ja metsäprojekteja, joilla pyritään

kyseisten maiden peruselinkeinojen kehittämiseen.

MTK oli mukana lisäksi järjestöjen kehitysjärjestön

KEPA:n toiminnassa. KEPA pyrkii parantamaan kansalaisjärjestöjen

toimintaedellytyksiä kehitysyhteistyössä.

Lisäksi KEPA tarjoaa teknistä apua erityisesti pienille

järjestöille kehityshankkeiden toteuttamisessa. MTK

osallistui erityisesti KEPA:n politiikan muotoiluun maatalous-

ja kauppapolitiikassa sekä köyhyyden vastaisessa

taistelussa.

MTK oli mukana yhteistyössä ulkoministeriön kanssa

IFAP:n jäsenjärjestöjen kehitysorganisaatiossa Agri-

Cordissa. Järjestö organisoi noin 10 EU-maan ja Kanadan

kehitysrahoituksen tuella kehitysmaiden tuottaja- ja

osuustoimintajärjestöjen toiminnan luomista ja tehostamista.

Suomi ja MTK ovat mukana nyt ensimmäistä kertaa

työssä, joka tähtää kehitysmaiden maatalouselinkeinon

ja viljelijöiden järjestötoiminnan vakiinnuttamiseen.

Brysselin toimisto

Avaintehtävät

1. Kansallisiin tukiin liittyvien onnistuneiden

ratkaisujen saaminen

2. Suomen maatalouden etujen puolustaminen

EU:n maatalouspolitiikan kehityksessä

Vuosi 2007 oli MTK:n, SLC:n ja Pellervo-Seuran yhteisen

Brysselin toimiston 17. toimintavuosi. MTK:n

Brysselin toimiston tehtävänä on suomalaisten maanviljelijöiden,

metsänomistajien sekä maaseutuyrittäjien

etujen valvominen Euroopan unionissa. Brysselin toimisto

seuraa aktiivisesti Euroopan unionin, sen yhteisen

maatalouspolitiikan sekä muille järjestön jäsenille

tärkeiden asioiden kehitystä ja välittää näihin liittyvää

tietoa kotimaahan. Säännöllinen yhteydenpito EU:n eri

toimielimiin ja muihin keskeisiin tahoihin Brysselissä on

tärkeä osa Brysselin toimiston toimintaa.

Kertomusvuonna merkittävimpiä Brysselin toimiston

edunvalvontaan liittyviä asioita olivat Etelä-Suomen kansallisen

141-tuen neuvottelut, EU:n maatalouspolitiikan

terveystarkastukseen valmistautuminen ja maaseutuohjelman

täytäntöönpanoon liittyvät asiat.

Brysselin toimistossa vieraili useita ryhmiä. Heinäkuussa

viljelijöiden oikeusturvalähetystö toi esille ongelmia,

joita komission viime hetken muutokset ympäristötukeen

aiheuttivat. Lannankäytön tehostamistoimenpiteen pudottaminen

pois oli suuri pettymys viljelijöille. Joulukuussa

seurantakomitea hyväksyi esitykset täydentävistä

ympäristötuen erityistoimenpiteistä, ja ministeri toimitti

esitykset komissiolle. Päätökset erityistoimenpiteistä

siirtyivät vuodelle 2008.

Etelä-Suomen kansallisen tuen neuvotteluihin ja EU:n

maatalouspolitiikan terveystarkastukseen liittyviä suomalaisten

tuottajien näkemyksiä toivat esille puheenjohtaja

Michael Hornborg sekä maitovaltuuskunnan lähetystö

syyskuussa ja MTK:n viljavaliokunta täydennettynä sianja

siipikarjanlihan, kananmunien ja naudanlihan tuottajilla

lokakuussa. Hornborg sekä kumpikin lähetystö tapasivat

maatalouskomissaarin ja komission virkamiehiä. MTK:n

sikajaosto vieraili Brysselissä heinäkuussa ja turkiseläinkasvattajien

edustajat marraskuussa.

Toimiston työntekijät pitivät alustuksia ja ajankohtaiskatsauksia

myös monille muille Brysselissä vieraileville

ryhmille.

Brysselin toimisto järjesti alkuvuodesta Strasbourgissa

perinteisen MTK:n johdon ja EU:n parlamentin suomalaisjäsenten

ja heidän avustajiensa tapaamisen. Vuoden

aikana järjestettiin lukuisia MTK:n luottamusjohdon ja

toimihenkilöiden tapaamisia komission eri tahoilla työskentelevien

virkamiesten kanssa.

Kesäkuussa toimisto järjesti tiedotustilaisuuden Brysselin

kirjeenvaihtajille. Joulukuun alussa pidettiin perinteinen

Tuomaan päivän vastaanotto, jonne kutsuttiin tiedotusvälineiden

ja tärkeiden yhteistyötahojen edustajia.

Toimiston henkilökunnassa tapahtui lukuisia muutoksia.

Riitta Brandt oli vuoden alusta viisi kuukautta kotieläinasiantuntija

Hanna Leiponen-Syyrakin sijaisena.

Kesäkuun alussa Leiponen-Syyrakki palasi tehtäväänsä.

Pohjoismaiden metsäkoordinaattori Janne Näräkkä

aloitti helmikuussa Tomas Landersin siirryttyä Ruotsiin

metsähallinnon palvelukseen. Kesäkuun alussa toimiston

johtajana aloitti Tapio Kytölä. Hänen edeltäjänsä Simo

Tiainen aloitti MTK:n maatalouslinjan vt. johtajana

syyskuussa ja vuoden lopulla maatalouslinjan johtajana.

65


MTK:n antamia lausuntoja

Lausunto 4.1. maa- ja metsätalousministeriölle

luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön

asetukseksi lammas- ja vuohieläinten tunnistimien

hyväksymisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön

asetuksen muuttamisesta.

Lausunto15.1. maa- ja metsätalousministeriölle

MMM:n asetusluonnoksen muuttamisesta koskien

varotoimenpiteitä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi

luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan

välillä.

Lausunto 22.1. maa- ja metsätalousministeriölle

Kilta-ohran ja Medina-punanadan mahdollisesta

poistamisesta kasvilajikeluettelosta.

Lausunto 22.1. maa- ja metsätalousministeriölle

luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräistä

elintarvikevalvonnan maksuista.

Lausunto 26.1. maa- ja metsätalousministeriölle

luonnoksesta periaatepäätöksen tarkistamiseksi

koskien kuntien yhteistoiminta-alueita.

Lausunto 31.1. Uudenmaan ympäristökeskukselle

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000

‐alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelmasta.

Lausunto 31.1 opetusministeriölle ammatillisten

tutkintojen kehittämisperiaatteista ja asemasta

koulutusjärjestelmässä.

Lausunto 31.1. kauppa- ja teollisuusministeriölle

taloudellisen puolustusvalmiuden kehittämistoimikunnan

mietinnöstä.

Lausunto 2.2. sosiaali- ja terveysministeriölle

luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi

muiden kuin eläimistä saatavia elintarvikkeita

käsittelevien elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta

(elintarvikehuoneistoasetus).

Lausunto 5.2. maa- ja metsätalousministeriölle

asetusluonnoksesta alkutuotantoasetuksen muuttamiseksi.

Lausunto 13.2. valtiovarainministeriölle säädösvalmistelun

vaikutusarvioinnin asiantuntijapalvelut

‐työryhmän väliraportista (1/2007).

Lausunto 14.2. maa- ja metsätalousministeriölle

luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi luonnonhaittakorvauksista

ja maatalouden ympäristötuista

vuosina 2007–2013.

Lausunto 26.2. maa- ja metsätalousministeriölle

raatotyöryhmän muistiosta.

Lausunto 28.2. maa- ja metsätalousministeriölle

luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi Euroopan

yhteisön kokonaan rahoittamien eläintukien

valvonnasta (805/001/2007).

Lausunto 28.2. maa- ja metsätalousministeriölle

luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi Euroopan

yhteisön kokonaan ja osittain rahoittamien

pinta-alaperusteisten tukien valvonnasta

(727/001/2007).

Lausunto 8.3. maa- ja metsätalousministeriölle

lääkkeiden käytöstä, luovutuksesta ja määräämisestä

eläinlääkinnässä annetun maa- ja metsätalousministeriön

asetuksen (23/eeo/2002) muuttamisesta.

Lausunto 19.3. Energiamarkkinavirastolle luonnoksista

sähköverkonhaltijoiden verkkotoiminnan

hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin suuntaviivoiksi

vuosille 2008–2011.

Lausunto 20.3. maa- ja metsätalousministeriölle

työryhmämuistiosta ”Lääkkeiden luovutus terveydenhuoltoon

kuuluville tiloille” (MMM 2006:24).

Lausunto 22.3. opetusministeriölle ammatillisen

koulutuksen laadunhallintasuosituksesta.

Lausunto 26.3. maa- ja metsätalousministeriölle

luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kansallisten

kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta

(1172/001/2007).

Lausunto 27.3. kauppa- ja teollisuusministeriölle

Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitoksen

käyttöä koskevasta lupahakemuksesta.

Lausunto 28.3. ympäristöministeriölle ehdotuksesta

valtioneuvoston asetukseksi arseeni- ja

elohopeayhdisteiden sekä dibutyylitinavetyboraatin

käytön rajoittamisesta (ns. arseeniasetus).

Lausunto 29.3. maa- ja metsätalousministeriölle

MMM:n asetukseksi nautojen bse-taudin vastustamisesta.

Lausunto 30.3. opetusministeriölle työryhmän

mietinnöstä, joka käsittelee aiemmin hankitun

osaamisen tunnustamista korkeakouluissa.

Lausunto 11.4. luonnoksista maa- ja metsätalousministeriön

asetuksiksi, jotka koskevat mm.

tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttöä.

Lausunto 11.4. maa- ja metsätalousministeriölle

MMM:n tukia koskevista asetusluonnoksista

(1340/001/2007, 1341/001/2007, 1342/001/2007).

Lausunto 18.4. kauppa- ja teollisuusministeriölle

ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta

yritystoiminnan kehittämiseksi.

Lausunto 19.4. maa- ja metsätalousministeriölle

luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maaseudun

hanketoiminnan tukemisesta.

Lausunto 27.4. maa- ja metsätalousministeriölle

MMM:n asetusluonnoksesta ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen

valvonnasta (1569/001/2007).

Lausunto 2.5. Eviralle luonnoksesta ohjeeksi elintarvikeketjua

koskevista tiedoista ja alkuperätilalle

annettavasta palautteesta.

Lausunto 4.5. oikeusministeriölle säädösehdotusten

vaikutusten arvioinnista (Uudet, yhtenäiset

ohjeet ‐työryhmän mietintö).

Lausunto 11.5. oikeusministeriölle yhdistyslain

muutostarpeesta annetusta arviomuistiosta.

Lausunto 16.5. maa- ja metsätalousministeriölle

Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien tukien

valvonnasta annettavasta valtioneuvoston asetuksesta

(1748/001/2007).

Lausunto 21.5. opetusministeriölle oppisopimus-

66


koulutuksen kehittämisestä.

Lausunto 24.5. Eviralle luonnoksesta monivuotiseksi

kansalliseksi valvontasuunnitelmaksi (EY:n

asetus nro 882/2004).

Lausunto 28.5. Maaseutuvirastolle vuoden 2007

peltovalvontaohjeesta.

Lausunto 12.6. maa- ja metsätalousministeriölle

perunan rengasmätäasetuksesta.

Lausunto 15.6. valtiovarainministeriölle liittyen

luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi verohallinnosta

ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain

sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta.

Lausunto 19.6. Verohallitukselle liittyen Verohallituksen

laatimiin luonnoksiin veroilmoituslomakkeista

2, 2C ja 35.

Lausunto 20.6. maa- ja metsätalousministeriölle

hallituksen esityksestä, joka koskee maatalouden

harjoittajien luopumisjärjestelmien muuttamista.

Lausunto 10.7. maa- ja metsätalousministeriölle

hallituksen esitysluonnoksesta tilatukijärjestelmän

täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta.

Lausunto13.7. Eviralle lintuinfluenssa-asiantuntijatyöryhmän

keskustelumuistiosta siipikarjan

rokottamisesta lintuinfluenssaepidemian aikana

Suomessa.

Lausunto 27.7. opetusministeriölle luonnoksesta

koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi

vuosille 2007–2012.

Lausunto 30.7. liikenne- ja viestintäministeriölle

LVM:n asetuksesta traktorien, moottorityökoneiden

ja maastoajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä

hinattavien laitteiden rakenteesta ja varusteista

annetun asetuksen liitteen 1 muuttamisesta.

Lausunto 6.8. maa- ja metsätalousministeriölle

hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi maatalouden

rakennetuista sekä eräiden maaseudun kehittämiseen

liittyvien lakien muuttamisesta.

Lausunto 10.8. maa- ja metsätalousministeriölle

eläintunnistusjärjestelmästä.

Lausunto 10.8. maa- ja metsätalousministeriölle

eläinlääkintähuoltotyöryhmän loppuraportista.

Lausunto 13.8. maa- ja metsätalousministeriölle

perunan tumman rengasmädän torjunnasta.

Lausunto 13.8. SESKO Oy:lle pienjänniteilmajohtoja

koskevasta standardiehdotuksesta.

Lausunto 13.8. sosiaali- ja terveysministeriölle

luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee

maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamista.

Lausunto 7.9. ympäristöministeriölle ympäristövastuudirektiivin

edellyttämistä muutoksista Suomen

lainsäädäntöön.

Lausunto 15.8. valtiovarainministeriölle työryhmämuistiosta

Ehdotus välillisen verotuksen

muutoksenhakujärjestelmän uudistamiseksi.

Lausunto 22.8. Eviralle lampaiden merkinnästä.

Lausunto 17.9. maa- ja metsätalousministeriölle

asetusluonnoksesta alkutuotantoasetuksen muuttamiseksi.

Lausunto 27.9. ehdotuksesta valtioneuvoston

asetukseksi rakennerahastojen tukikelpoisista kustannuksista.

Lausunto 27.9. maa- ja metsätalousministeriölle

ehdotuksesta hallituksen esitykseksi laiksi satovahinkojen

korvaamisesta annetun lain muuttamiseksi.

Lausunto 1.10. työministeriölle ehdotuksesta

ESR-ohjelman viestintästrategiasta.

Lausunto 4.10. maa- ja metsätalousministeriölle

luonnoksesta hallituksen esitykseksi porotalouden

ja luontaiselinkeinojen rahoituslain muuttamisesta.

Lausunto 5.10. ulkoasiainministeriölle luonnoksesta

hallituksen kehityspoliittiseksi ohjelmaksi

2007–.

Lausunto 17.10. sosiaali- ja terveysministeriölle

luonnoksesta hallituksen esitykseksi kansaneläkelaitoksesta

annetun lain muuttamiseksi.

Lausunto 24.10. maa- ja metsätalousministeriölle

asetusluonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön

asetuksesksi broilerien kampylobakteerivalvonnasta.

Lausunto 1.11. Verohallitukselle liittyen ennakkokannon

laskentaperusteisiin.

Lausunto 4.11. maa- ja metsätalousministeriölle

luonnoksesta valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön

asetuksiksi ei-tuotannollisten

investointien tuesta vuosina 2008–2013.

Lausunto 8.11. sosiaali- ja terveysministeriölle

valtioneuvoston asetukseksi Eläketurvakeskuksesta

annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.

Lausunto 19.11. ulkoasianministeriölle Venäjän

asettaman kananmunien tuontikiellon purkamisesta.

Lausunto 19.11. maa- ja metsätalousministeriölle

kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtosuunnitelmasta.

Lausunto 26.11. maa- ja metsätalousministeriölle

MMM:n työryhmämuistiosta: selvitys eri vaihtoehdoista

hevosten teurastamisen järjestämiseksi

(MMM 2007:17).

Lausunto 26.11. maa- ja metsätalousministeriölle

luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eläinten

hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008–2013.

Lausunto 27.11. maa- ja metsätalousministeriölle

luonnoksesta elintarvikevalvonnasta annetun valtioneuvoston

asetuksen muuttamiseksi.

Lausunto 30.11. opetusministeriölle selvitysmies

Timo Lankisen arviosta opetushallituksen asemasta

ja tehtävästä.

Lausunto 10.12. maa- ja metsätalousministeriölle

komission tiedonannosta EU:n uudesta eläinten terveyttä

koskevasta strategiasta vuosiksi 2007–2013

”mieluummin ehkäisy kuin hoito”.

Lausunto 11.12. maa- ja metsätalousministeriölle

asetusluonnoksesta kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden

salmonellavalvontaohjelmasta.

Lausunto 11.12. Suomen Kylätoiminta ry:lle kylien

ja toimintaryhmien valtakunnallisesta ohjelmasta

2008–2013 (Vastuuta ottava paikallisyhteisö).

Lausunto 14.12. maa- ja metsätalousministeriölle

muutoksesta liittyen maa- ja metsätalousministeriön

asetukseen 111/2004 tuoreiden hedelmien,

marjojen ja vihannesten kaupan pitämistä koskevien

vaatimusten noudattamisen valvonnasta.

67


Maa- ja metsätaloustuottajain

Keskusliitto MTK r.y.

MTK:n organisaatio 2008

164 000 JÄSENTÄ

Maanviljelijät

Maaseutuyrittäjät

Metsänomistajat

Maataloustuottajayhdistykset

(397)

Maataloustuottajain

liitot (16)

Suomen Turkiseläinten

Kasvattajain

Liitto

Metsänhoitoyhdistykset

(135)

Metsänomistajien

liitot (9)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Maaseudun Tulevaisuus

6.3.2008

Organisaatio ja jäsenistö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

r.y:n jäseninä oli vuoden 2007 lopussa 16 maataloustuottajien

ja 10 metsänomistajien liittoa sekä Suomen

Turkiseläinten Kasvattajain Liitto. Maataloustuottajaliittojen

jäseninä oli 398 tuottajayhdistystä sekä yhteisöjäseninä

meijereitä, teurastamoja ja eri tuotantosuuntia

edustavia kerhoja.

Maataloustuottajayhdistyksissä oli vuoden 2007 lopussa

153 614 henkilöjäsentä ja 62 429 jäsentaloutta.

Kertomusvuoden aikana yhdistysten jäsenmäärä väheni

4 414 henkilöllä ja tilojen lukumäärä 1 574 tilalla.

Metsänomistajaliitoissa oli metsäjäseniä vuoden 2007

lopussa yhteensä 6 639 metsätilanomistajaa. Vuoden

aikana uusia metsäjäseniä tuli 492.

Maataloustuottajayhdistysten ja metsänomistajaliittojen

yhteisjäsenmäärä eli MTK:n kokonaisjäsenmäärä

oli toimintavuoden lopussa 160 253. Jäsenmäärä väheni

edellisestä vuodesta 3 922 henkilöä.

Jäsenrekisterin tietojen perusteella yhdistyksen jäsentilan

keskimääräinen peltopinta-ala oli 25,40 ha ja

metsäala 48,10 ha. Metsäjäsen omistaa keskimäärin

41,31 hehtaarin suuruisen metsätilan.

Maidontuottajat ovat jäsenrekisterin tietojen perusteella

enemmistönä, sillä rekisterin mukaan 28 %

jäsentiloista harjoittaa maidontuotantoa päätuotantosuuntanaan.

Seuraavaksi eniten on kasvinviljelijöitä

(27 %), metsätalouden harjoittajia (15 %) ja naudanlihantuottajia

(6 %).

68


Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirja

ja periaate- ja tavoiteohjelman väliarviointi

Tulevaisuusasiakirja on kooste kahden vuoden Osaava

maaseutu 2020 ‐prosessin keskustelutilaisuuksista,

joihin osallistui yli 2 000 MTK:n jäsentä. Asiakirjassa

Suomen maatalous, metsätalous ja maaseutuyrittäjyys

kuvataan osana eurooppalaisia ja koko maailmaa koskevia

markkinoita ja poliittisia järjestelmiä.

Asiakirjan ensimmäisessä osassa arvioidaan elinkeinojemme

nykyinen toimintaympäristö kansainvälisessä

yhteydessä. Toisessa osassa määritellään maaseudun

ja elinkeinojen tavoitetilat kohti vuotta 2020. Kolmannessa

osassa määritellään MTK-järjestölle poliittisen

edunvalvonnan ja markkinaedunvalvonnan tavoitteet.

Tulevaisuusasiakirjan ensimmäinen luonnos käsiteltiin

tammikuun puolivälissä MTK:n johtokunnassa,

metsäjohtokunnassa ja maaseutuyrittäjävaliokunnassa.

Helmikuun alussa se lähetettiin valtuuskunnan ja

metsävaltuuskunnan jäsenille ja liittoihin lausunto- ja

kommenttipyyntöjä varten.

Liitoista tulleiden lausuntojen ja kommenttien pohjalta

asiakirjaa kehitettiin. Tulevaisuusasiakirjan metsäjohtokunnan,

maaseutuyrittäjävaliokunnan ja johtokunnan

toisen käsittelyn jälkeen Osaava maaseutu 2020

‐tulevaisuusasiakirja esiteltiin hyväksyttäväksi metsävaltuuskunnassa

ja MTK:n valtuuskunnassa. Valtuuskunta

teki huhtikuussa 2007 päätöksen esittää Osaava

maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirja liittokokouksen

vahvistettavaksi.

Arviot periaate- ja tavoiteohjelman välitavoitteiden

2007 toteutumisesta valmisteltiin keskusliitossa ja käsiteltiin

metsäjohtokunnassa, maaseutuyrittäjävaliokunnassa,

johtokunnassa, metsävaltuuskunnassa ja

valtuuskunnassa.

Turun liittokokous vahvisti Osaava maaseutu 2020

‐tulevaisuusasiakirjan ja hyväksyi arviot periaate- ja

tavoiteohjelman välitavoitteiden 2007 toteutumisesta.

Turun liittokokouksesta alkoi MTK-järjestön strategian

2020 valmistelu. Strategiatyössä hyödynnetään Osaava

maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjaa.

MTK:n visuaalisen ilmeen uudistaminen

MTK:n uusi tunnus julkistettiin Turun liittokokouksessa

kesäkuussa. Tunnuksen lähtökohtana on MTK:n

kolme jäsenryhmää: maanviljelijät, metsänomistajat ja

maaseutuyrittäjät. Tunnuksen kolme kaarta kuvaavat

niitä luonnonvaroja, joista järjestön jäsenet saavat toimeentulonsa:

peltoa, metsää ja maaseutua.

Keltainen ylös nouseva kaari saa värinsä viljapellosta

ja muotonsa sahrasta, ikiaikaisesta maatalouden symbolistamme.

Keltainen kaari kääntyy vihreäksi alakaareksi. Vihreä

kaari saa muotonsa metsänomistajien organisaation

taimilogon vihreistä kaarista ja värinsä tietysti metsästä.

Vihreä kaari kääntyy taas ylöspäin siniseksi kaareksi.

Se kuvaa maaseutuyrittäjyyttä, sinivalkoista pääomaamme

– maaseutua ja sen mahdollisuuksia, jotka

eivät muuta Kiinaan.

Kaaret vaihtuvat toiseksi ilman selkeää rajaa niin kuin

jäsenkuntammekin elinkeinot ovat lomittain. Maanviljelijässä

on metsänomistajaa ja yrittäjää ja yrittäjän

ponnistusalustana on maa- ja metsätaloutta. Kaikki ne

yhdessä tekevät elinvoimaisen maaseudun.

Tunnuksen kaaret on limitetty niin, että ne muodostavat

tyylitellyn, muhkean ja elinvoimaisen m-kirjaimen.

Sen lisäksi kolme kovaa ja hyvin tunnettua kirjainta

MTK säilyvät tunnuksessa ja niiden värikin on vihreä

niin kuin on totuttu.

MTK:n historiallinen sahratunnus ei katoa. Se jatkaa

arvokasta elämäänsä juhlatunnuksena ansiomerkeissä,

lipuissa ja pöytäviireissä.

69


Järjestötoiminta

Avaintehtävät

1. Tyytyväiset jäsenet, tehokas järjestö

2. Järjestön toiminnallisen rakenteen kehittäminen

3. Onnistunut liittokokous ja 90-vuotisjuhla

4. Organisaation sitoutuminen metsäjäsenhankintaan

MTK:n 90-vuotisjuhlaa vietettiin Turussa kesäkuun lopussa.

Tyytyväiset jäsenet, tehokas järjestö

Järjestö painosti voimakkaasti maan hallitusta ja komissiota

liittymissopimuksen artiklan 141 pohjalta käytävissä

Etelä-Suomen kotieläin- ja puutarhatalouden

neuvotteluissa. Asiaan vaikutettiin erilaisissa neuvotteluissa,

tapaamisissa sekä myös järjestöllisin toimin

joukkotilaisuuksissa.

Joukkotilaisuuksia kertomusvuoden aikana järjestettiin

kaksi. Ensimmäinen oli ministeri Sirkka-Liisa Anttilan

evästystilaisuus Helsinki-Vantaan lentoasemalla

6.5.2007 hänen lähtiessään neuvottelemaan 141-tuesta

komissaarin kanssa. Tilaisuudessa esiteltiin MTK:n

141-tavoitteet, joihin myös hallitus yhtyi. Evästystilaisuuteen

osallistui noin 70 henkilöä. Tilaisuus keräsi

paikalle runsaasti myös median edustajia.

Toinen järjestöllinen toimenpide oli viljelijäkokous, joka

järjestettiin Helsingissä Balder-salissa ja Esplanadin

puistossa 10.10.2007. Tilaisuudessa ministeriä vaadittiin

pitäytymään MTK:n ja hallituksen yhteisessä 141-tavoitteessa.

Maaseutunuoret luovuttivat maa- ja metsätalousministerille

numerolla 141 varustetun pelipaidan,

jota ministeri piti yllään mm. eduskunnassa. Koolla ollut

noin 300 henkilön joukko luovutti pääministeri Matti Vanhaselle

osoitetun kirjeen valtiosihteeri Risto Volaselle.

Tilaisuuden lopuksi väkijoukko marssi ruisleipää jaellen

Esplanadin puistoon EU-komission Helsingin toimiston

eteen ja luovutti komission puheenjohtaja Barrosolle tarkoitetun

kirjeen apulaispäällikkö Paavo Mäkiselle.

Molempien kirjeiden sisältö oli sama. Kirjeissä arvosteltiin

EU:n sokeriuudistusta ja muistutettiin Suomen

liittymissopimuksen artikloiden 141 ja 142 tärkeydestä

ja vaadittiin komission puheenjohtajaa ja Suomen

pääministeriä edistämään myönteisen 141-ratkaisun

aikaansaamista Suomen esityksen pohjalta.

Jäsenhankintaa aktivoitiin jäsenhankintakilpailulla ja

kilpailun voittaja, Pohjois-Suomen Metsänomistajien

Liitto, palkittiin Turun liittokokouksen yhteydessä.

Vuoden 2007 aikana neuvoteltiin ja julkaistiin uusia

jäsenetuja. MTK:n jäsenedut löytyvät osoitteesta www.

mtk.f/jäsenedut

Vuoden lopussa mahdollistettiin opiskelijoiden liittyminen

MTK:n jäseniksi edulliseen hintaan. MTK:n opiskelijajäseneksi

voi liittyä oppilaitoksessa opiskeleva ja

kirjoilla oleva 15 vuotta täyttänyt nuori henkilö, jolla

ei ole omaa maa- tai metsätilaa. Suositus opiskelijajäsenen

jäsenmaksuksi vuodelle 2008 on 10 euroa.

Eläinaktivistit aktivoituivat loppuvuodesta Suomessa,

varsinkin Lounais- ja Länsi-Suomessa. MTK järjesti kertomusvuoden

lopussa yhdessä eläinlääkintäviranomaisten

ja poliisin kanssa kaksi asiaa käsittelevää tilaisuutta

ja laati asiaan liittyvät toimintaohjeet kotieläintiloille.

Järjestön toiminnallisen

rakenteen kehittäminen

Edunvalvonnan ja jäsenpalveluiden tehostamiseksi

muodostettiin viisi alueellista yhteistyöryhmää käsittäen

alueiden maataloustuottajien ja metsänomistajien liitot.

Alueellisten yhteistyöryhmien tehtävänä on organisoida

ja rakentaa yhteinen toimintatapa yhteistyössä hoidettaviin

asioihin, kuten jäsenpalvelut, jäsenhankinta, asiantuntijaresurssien

yhteiskäyttö, maaseutuyrittäjyys jne.

Mallilla halutaan tiivistää liittojen ja keskusliiton yhteistyötä,

tehostaa edunvalvontaa ja jäsenpalveluja sekä

vastata järjestön kehittämistä koskeviin haasteisiin.

Alueelliset yhteistyöryhmät ovat:

Pohjois-Suomi: MTK-Kainuu, MTK-Lappi, MTK-Pohjois-Pohjanmaa,

Pohjois-Suomen mo-liitto, Kainuun moliitto,

Keski-Pohjanmaan mo-liitto, MTK-Keski-Pohjanmaa

Länsi-Suomi: MTK-Etelä-Pohjanmaa, MTK-Keski-

Pohjanmaa, Länsi-Suomen mo-liitto (Seinäjoen tsto)

Itä-Suomi: MTK-Keski-Suomi, MTK-Pohjois-Karjala,

MTK-Pohjois-Savo, MTK-Etelä-Savo, Pohjois-Karjalan

mo-liitto, mo-liitto Järvi-Suomi, Kaakkois-Suomen moliitto

Etelä-Suomi: MTK-Etelä-Karjala, MTK-Häme, MTK-

Kymenlaakso, MTK-Uusimaa, Etelä-Suomen mo-liitto,

Kaakkois-Suomen mo-liitto

Lounais-Suomi: MTK-Pirkanmaa, MTK-Satakunta,

MTK-Varsinais-Suomi, Länsi-Suomen mo-liitto (Porin,

Tampereen ja Turun toimistot)

Onnistunut liittokokous ja

90-vuotisjuhla

Järjestön 90-vuotista taivalta juhlittiin liittokokouksen

ja MTK:n 90-vuotisjuhlan merkeissä Turussa

29.–30.6.2007. Liittokokous oli poikkeuksellisesti nor-

70


MTK vaikutti artiklasta 141 käytäviin neuvotteluihin myös järjestöllisin toimin. Helsingissä Balder-salissa pidettiin joukkokokous. Joukkokokouksen

jälkeen jaettiin ruisleipää Esplanadin puistossa.

maalia laajempi, sillä MTK:n valtuuskunta päätti kutsua

kokoukseen liittojen jäseninä olevista tuottajayhdistyksistä

yhden edustajan kutakin alkavaa 500 jäsentään

kohden ja metsänomistajien liittojen jäseninä olevista

metsänhoitoyhdistyksistä yhden edustajan kutakin

alkavaa 1 000 jäsentä kohden. Virallisia liittokokousedustajia

kokoontui Turkuun lähes 900. Juhla kokosi

noin 2 500 juhlavierasta.

Näitä tapahtumia on selostettu tarkemmin osassa

kokoukset.

Organisaation sitoutuminen

metsäjäsenhankintaan

Vuonna 2007 metsäjäsenyyttä markkinoitiin aktiivisesti

mediassa ja erilaisissa tapahtumissa. Suuret

tapahtumat ja messut toivat hyvin jäseniä koko järjestölle.

Kaikkien liittojen kesken järjestettiin kevättalvella

jäsenhankintakilpailu.

Muun muassa Tapiola-ryhmän kanssa jatkettiin tuloksellista

yhteistyötä jäsenhankinnassa useiden metsänomistajien

liittojen alueilla. Hyviä tuloksia saatiin

henkilökohtaisella kohtaamisella messuilla ja tapahtumissa.

Vuoden 2007 aikana metsäjäsenmäärä kasvoi

492 uudella jäsenellä 6 639 metsäjäseneen (kts. liite).

Maaseutunuorten toiminta

Vuosi 2007 alkoi maaseutunuorten seminaariristeilyllä

tammikuun puolessa välissä. Seminaarin teemana

oli maaseutuyrittäjyys. Osallistujia oli noin 250. Tammikuussa

valittiin myös Vuoden nuori metsänomistaja

yhteistyössä MTK:n metsälinjan ja Nordean kanssa.

Vuoden 2007 nuori metsänomistaja oli Tuomo Wirman

Artjärveltä.

Tammikuun lopussa MTK:n maaseutunuoret luovuttivat

puolueille nuorten vaaliviestin ja lähettivät ehdokkaat

vaalityöhön. Evääksi maaseutunuoret lahjoittivat

puolueille toimintatonnin sekä esittivät seuraavalle hallitukselle

kymmenen kohdan ohjelman, jolla edistetään

kestävää kehitystä, luodaan suomalaista hyvinvointia

ja kansantalouden kasvua.

Kevätparlamentti kokoontui maaliskuun lopulla Helsingissä.

Kevätparlamenttiin osallistuivat liittojen maaseutunuorten

valiokuntien puheenjohtajat ja sihteerit.

Huhtikuussa järjestettiin ”Kiitoskurssi” Haikon kartanossa.

Kurssi oli tarkoitettu alueillaan aktiivisesti toimineille

maaseutunuorille.

Maaseutunuoret esittäytyivät jälleen Farmarissa

MTK:n ja Viestilehtien yhteisellä osastolla. Edellisen vuoden

tapaan Farmarissa maaseutunuorten osastolla oli

treffilato, jossa kaikilla halukkailla oli mahdollisuus jättää

oma ilmoituksensa. Farmarin yhteydessä Lapinlahdella

ajettiin myös toistamiseen valtakunnallisen karting-ajokilpailun

finaali, jonka jälkeen nuoret kokoontuivat viettämään

kesäiltaa läheiselle leirintäalueelle.

Elokuussa maaseutunuoret edustivat MTK:ta Suomen

ensimmäisessä Lähiruokaviestissä, joka poljettiin

27.–31.8.2007 Rovaniemeltä Helsinkiin. Viesti eteni Oulun,

Jyväskylän ja Tampereen kautta päättyen Helsinkiin

Eduskuntatalon portaille. Viestin tavoitteena oli muistuttaa

päättäjiä ja kuluttajia lähiruoan merkityksestä.

Lokakuussa maaseutunuoret luovuttivat ministeri

Sirkka-Liisa Anttilalle 141-pelipaidan viljelijäkokouksessa

Helsingissä. Lisäksi vuoden aikana maaseutunuorten

kummitilatoiminta levittäytyi lähes koko maan

alueelle. Kummitilatoiminnassa alueen kansanedustajille

annetaan omat kummitilat, joiden kautta kansanedustajilla

on mahdollisuus tutustua tilojen arkeen.

Marraskuussa maaseutunuoret kokoontuivat syysparlamenttiin

Imatralle. Syysparlamentin aiheena oli

bioenergia. Syysparlamenttiin osallistui noin 80 nuorta.

Joulukuussa maaseutunuoret juhlistivat 90-vuotiasta

Suomea polttamalla jätkänkynttilöitä maanteiden varsilla.

Lisäksi joulun alla sytytettiin perinteiset joulutulet

teiden varsille valaisemaan joulunviettoon matkaavien

tietä.

Naisten toiminta

Naistyöryhmän kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia

maa- ja metsätalouden kysymyksiä, järjestön tulevaisuusstrategiaa,

koulutusta, maaseudun naisten päivän

tapahtumia ja toiminnan kehittämistä.

Naistyöryhmän ja valtuuskunnan naisjäsenten yhteisissä

kokouksissa olivat esillä valtuuskunnan kokousasiat

ja luottamushenkilöiden valinnat. Pellervo-Instituutissa

järjestettiin naisten seminaari, jossa aiheina

olivat kansainvälinen osuustoimintayhteistyö, maa- ja

metsätalousyritysten talouskysymykset, maaseudun

71


asema vaalien jälkeen, järjestön tulevaisuuden näkymät

ja järjestöasiat.

Kansainvälisen maaseudun naisten päivän teemaa

”The right to food” toteutettiin maaseudun naisten haastatteluina

maakuntalehdissä. Naisten ajatukset näkyivätkin

useiden lehtien 15.10. julkaisemissa artikkeleissa.

Naistyöryhmä järjesti eduskunnan naiskansanedustajille

tilaisuuden, jossa työryhmän edustajat toivat esiin ajankohtaisia

maa- ja metsätalouden kysymyksiä omien tilojensa

näkökulmasta. Työryhmä ja Maa- ja kotitalousnaisten

Keskuksen hallitus pitivät yhteisen kokouksen,

jossa oli esillä kansainvälinen naisten toiminta, naisjärjestöjen

yhteistyö ja koulutuskysymykset.

Naistyöryhmän puheenjohtaja Ilona Alhoniemi edusti

MTK:n naistyöryhmää COPA:n naisten komitean kokouksissa,

IFAP:in kongressissa ja NBC:n seminaarissa.

Naistyöryhmän yhteydessä toimiva metsänomistajanaisten

jaosto käsitteli kokouksissaan ajankohtaisia

metsäasioita.

Metsänomistajanaisten seminaari pidettiin Oulussa.

Aiheina olivat vakuutus- ja rahoituskysymykset, sukupolvenvaihdosasiat,

naisten vaikuttaminen, metsänhoitoyhdistysten

toiminta ja järjestön tulevaisuusstrategiat.

Metsänomistajanaisten jaoston jäsenet osallistuvat

Farmari-maaseutunäyttelyn ja Elma-messujen osastolla

metsäjäsenhankintaan ja järjestön esittelyyn.

Järjestökoulutus

Vuoden 2007 aikana MTK:n järjestökoulutukseen

osallistui kaikkiaan noin 1 600 henkilöä. Heistä suuri

osa oli luonnonvara-alan opiskelijoita sekä järjestön

luottamushenkilöitä. Koulutus osallistui toimintavuoden

aika noin 140 eri tilaisuuteen.

Toiminta Pellervo-Instituutissa (= MTK opistolla) päättyi

keväällä. Koulutustoiminnan jatkamisen suunnittelu

ja toteuttaminen siirtyi MTK:hon Simonkadulle. Toiminnallinen

muutos siirtää koulutus- ja kurssitoimintaa yhä

enemmän maakuntiin ja näin liitto-/yhdistysyhteistyön

merkitys korostuu.

MTK:n johtokunta asetti erityisen koulutustyöryhmän

miettimään koulutuksen kehittämistä. Työryhmän työn

pohjaksi teetettiin kyselytutkimus, jonka toteutti Maaseudun

Sivistysliitto ry (MSL). Kehittämistyöhön liittyi myös

verkko-opetusta/-oppimista koskeva selvitys sekä toteutuksen

koulutus ja hankkeistaminen. Kehittämistyön

myötä MTK:n järjestökoulutusta linjattiin seuraavasti:

1. siirtyy MTK viestintäryhmään

2. avoin koulutusjärjestelmä säilyy

3. koulutus suunnataan paremmin kaikille

jäsenryhmille

4. tasokoulutusjärjestelmää kehitetään

5. verkko-opetus liitetään vähitellen osaksi koulutusta

Toimintavuoden aikana yhteistyö luonnonvara-alan

oppilaitosten (AMK) kanssa laajeni erityisesti metsäalan

suuntaan. Toimintakaudella toteutettiin kaikkiaan

15 maaseutu- ja maatalous-metsäalan seminaaria.

Näihin tilaisuuksiin osallistui yli 400 opiskelijaa.

Järjestökoulutus osallistui MTK:n kehittämisryhmän

työhön sekä liittojen ja yhdistysten kehittämisseminaareihin.

Maaseutuyrittäjäryhmän ja Maaseudun

Maaseutunuoret Jari Orjala ja Liisa Salmela luovuttivat 141-pelipaidan

ministeri Sirkka-Liisa Anttilalle Balder-salissa pidetyssä joukkokokouksessa.

Työnantajaliiton kanssa toteutettiin niin sanottuja työnantajatilaisuuksia.

Järjestökoulutuksen rahoitusta tukee MTK:n säätiö

ja Juho Jännes ‐rahasto. Juho Jännes ‐rahasto on

erikseen tukenut myös MTK-järjestön toimihenkilöiden

johtamiskoulutusta (JOT-koulutus) sekä nuorten

kansainvälisyysseminaaria (Pellervo-Instituutti Oy).

Yhteistyö Maaseudun Sivistysliiton kanssa jatkui.

MTK-Viesti

MTK:n järjestölehti, MTK-Viesti, ilmestyi kahdeksan

kertaa. Lehden painosmäärä oli 10 000 kpl. Maaliskuussa

ilmestynyt jäsenlehti (nro 2) jaettiin kaikkiin

jäsentalouksiin. Sen painos oli noin 80 000 kpl.

Maaliskuun lehden välissä oli toista kertaa 13 MTKliiton

omille jäsenilleen jakama 4-sivuinen liite. Metsäjäsenille

tehtiin oma liite. Tällä liitteellä varustettua

lehteä jaettiin vuoden mittaan messuilla ja muissa tilaisuuksissa.

Lehden teemoja olivat järjestöasioiden lisäksi tuki- ja

markkina-asiat, metsä‐, maaseutuyrittäjyys‐, energiaja

ympäristöasiat. Jäsenlehdessä käsiteltiin erityisesti

jäsenetuja. Numero 5 oli omistettu pelkästään liittokokoukselle.

Lehdessä julkaistiin Osaava maaseutu

‐tulevaisuusasiakirja. Tässä numerossa oli myös yhteistyötahojen

onnitteluilmoituksia.

Lehdessä oli asiantuntijakirjoitusten ja ‐haastattelujen

lisäksi kirjoituksia maataloustuottajien liitoista ja

yhdistyksistä sekä metsänomistajien liitoista. Lehden

vakiopalstoja olivat: puheenjohtajan puheenvuoro,

Brysselin kuulumisia, pääkirjoitus ja Mielikki-pakina.

72


Keskusliiton hallinto ja toimielimet

Valtuuskunta

Valtuuskunnan puheenjohtajat

Valtuuskunnan puheenjohtaja, mv. Juha Saikkonen

Tohmajärveltä (2002–), I varapuheenjohtaja, mv. Tiina

Linnainmaa Hämeenkyröstä (2007–) ja II varapuheenjohtaja,

mv., taiteiden lisensiaatti Markus Eerola Hyvinkäältä

(2002–).

MTK-liittojen edustajat

MTK-Etelä-Karjala: emäntä Arja Berg Parikkalasta

(2007–) ja mv. Juha Saikko Lappeenrannasta (2002–,

varajäsen 1999–2001); varalla mv. Aarto Kosunen Rautjärveltä

(2007–) ja emäntä Leea Kunttu Lemiltä (2004–).

MTK-Etelä-Pohjanmaa: mv. Reijo Haavisto Jurvasta

(2004–), mv. Matti Kangas Lapualta (2006–), emäntä Johanna

Kangastie Kuortaneelta (2005–), emäntä Johanna

Kankaanpää Ähtäristä (2006–), mv. Jari Laukkonen Kortesjärveltä

(1995–) ja mv. Hannu Uitto Laihialta (2002–);

varalla mv. Asko Ahde Lappajärveltä (2002–), mv. Jaakko

Ranto Ilmajoelta (2003–), emäntä Kirsti Tikka Kurikasta

(2000–), mv. Ismo Jäätteenmäki Lapualta (2002–) ja mv.

Sami Peltoluhta Kauhavalta (2007–).

MTK-Etelä-Savo: mv. Esko Mielikäinen Savonlinnasta

(1992–), mv. Pekka Parkkinen Mikkelistä (2003–)

ja mv. Aarno Puttonen Puumalasta (1997–); varalla mv.

Pauli Aholainen Joroisista (2001–), mv. Kirsti Laamanen

Punkaharjulta (2006–) ja mv. Päivi Torniainen Ristiinasta

(2002–).

MTK-Häme: mv. Pekka Lokinperä Hausjärveltä (2005–,

varajäsen 1999–2004), mv. Markku Länninki Forssasta

(1999–), emäntä Tuija Nummela Kärkölästä (2002–,

varajäsen 1999–2001), mv. Jussi Salomäki Padasjoelta

(2005–); varalla mv. Timo Aalto Hauholta (2005–), emäntä

Sisko Kivelä Sysmästä (1999–), mv. Tauno Leivuori Valkeakoskelta

(2002–) ja mv. Seppo Pitkänen Riihimäeltä

(2002–).

MTK-Kainuu: mv. Esa Kemppainen Hyrynsalmelta

(2003–); varalla agron. Soili Mulari Suomussalmelta

(2006–).

MTK-Keski-Pohjanmaa: mv. Tapani Haukilahti Vetelistä

(1999–), emäntä Helena Kallio Ylivieskasta (1998–,

varajäsen 1992–97) ja mv. Markku Kiljala Reisjärveltä

(2004–); varalla mv. Kauno Erkkilä Kannuksesta (2007–),

mv. Jussi Joki-Erkkilä Kalajoelta (2004–) ja mv. Seppo

Paavola Kaustiselta (2001–).

MTK-Keski-Suomi: mv. Kalle Hankamäki Jämsänkoskelta

(2007– varajäsen 2006), emäntä Anne Kalmari

Kivijärveltä (2000–2007) ja mv. Jukka Kauppinen Hankasalmelta

(2006–); varalla mv. Jouni Lintula Keuruulta

(2007–) ja emäntä Paula Pusa Keuruulta (2003–).

MTK-Kymenlaakso: mv. Reino Parkko Elimäeltä

(1999–) ja mv. Anne Perätalo Anjalankoskelta (2002–);

varalla mv. Tiina Mitikka Iitistä (2003–) ja mv. Timo Ristola

Virolahdelta (2004–).

MTK-Lappi: mv. Juhani Lampela Tervolasta (2003–,

varajäsen 2002); varalla mv. Jaakko Korva Pellosta

(2007–).

MTK-Pirkanmaa: mv. Timo Jaakkola Mouhijärveltä

(2007–) ja mv. Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä (2006–);

varalla mv. Heikki Kulmala Vesilahdesta (2006–, vars.

jäsen 1996–2006).

MTK-Pohjois-Karjala: mv. Olli Laaninen Liperistä

(2003–, varajäsen 1999 2002) ja mv. Juha Saikkonen

Tohmajärveltä (1995–); varalla agron. Ilona Alhoniemi

Valtimolta (2003–, varajäsen 1999–2000, vars. jäsen

1996–98, 2001–2002) ja emäntä Kaija Tolvanen Lieksasta

(2003–).

MTK-Pohjois-Pohjanmaa: mv. Pekka Hallikainen Ylikiimingistä

(2007–), mv. Matti Konola Pyhännältä (2006–,

varajäsen 2002–2005), mv. Tuomo Tamminen Raahesta

(16.2.2005–) ja mv. Tauno Uitto Tyrnävältä (1996–); varalla

mv. Jouko Käkelä Kuusamosta (2007–), mv. Ari Pirkola

Pyhäjoelta (1999–), mv. Markku Rikula Vaalasta (2006–)

ja mv. Ari Varis Pyhäjärveltä (2006–).

MTK-Pohjois-Savo: mv. Mikko Heikkinen Varpaisjärveltä

(2005–), mv. Timo Lindsberg Rautalammilta

(2001–), mv. Tomi Toivanen Siilinjärveltä (1998–) ja mv.

Jouko Åkerlund Vieremältä (2006–); varalla maaseutuyrittäjä,

agrol. Veijo Karkkonen Karttulasta (2003–), mv.

Tuula Kuosmanen Nilsiästä (2002–), mv. Vesa-Matti

Lintunen Tervosta (1992–) ja mv. Ilpo Partanen Sonkajärveltä

(2006–).

MTK-Satakunta: mv. Hannu Heikola Kokemäeltä

(2002–), maatal.yrittäjä Ilkka Markkula Ulvilasta (2001–),

mv. Kalevi Pukara Honkajoelta (2005–) ja mv. Tuomo

Raininko Kankaanpäästä (2002–); varalla mv. Tapio

Vanhakartano Porista (2003–), mv. Toivo Raunio Eurasta

(1997–) ja emäntä Mailis Risku Kihniöstä (2003–).

MTK-Uusimaa: mv. Markus Eerola Hyvinkäältä (2001–

) ja mv. Matti Kalsola Pornaisista (2001–); varalla mv.,

matkailualan yrittäjä Päivi Levävaara Vihdistä (2003–) ja

mv. Jarmo Nurmi Porvoosta (2007–).

MTK-Varsinais-Suomi: mv. Antti Airikki Nousiaisista

(2007–), mv. Jaakko Halkilahti Salosta (2006–). mv. Hannele

Mäki-Ettala-Mustonen Laitilasta (2007–) ja mv. Rauli

Selinheimo Loimaalta (1992–); varalla mv. Elina Heino

Vehmaalta (2007–), mv. Markku Hyssälä Liedosta, mv.

Simo Kolkkala Mellilästä (2004–) ja mv. Matti Tilkanen

Karinaisista (2001–).

Metsävaltuuskunnan puheenjohtajat

Puheenjohtaja, agrol. Olavi Peltola Sysmästä (1999–)

ja varapuheenjohtaja, mv. Kyösti Aikkila Kuusamosta

(2007–).

Yhteisöjäsenten edustaja

Markku Kestilä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain

Liitto (2005–).

Asiantuntijajäsenet

Toim.joht. Päivi Huotari, toim.joht. Ensio Hytönen,

toim.joht. Veikko Hämäläinen, toim.joht. Pekka Laaksonen,

toim.joht. Jan Lähde, toim.joht. Matti Rihko ja toim.

joht. Kaj Seikku ja toim.joht. Jouko Setälä.

73


MTK:n johtokunta 2007: Istumassa (vas.) Juha Saikkonen, Irma Sirviö, Michael Hornborg (pj), Pirkko Haikkala ja Olavi Peltola. Seisomassa

(vas.) Eero isomaa, Kyösti Harju, Juha Marttila, Jarmo Mäntyharju, Markku Länninki, Mauno Ylinen ja Tommi Lunttila.

Johtokunta

MMM Michael Hornborg Lohjalta, I puheenjohtaja

(6.4.2006–), MMT, mv. Juha Marttila Simosta, II puheenjohtaja

(2005–, johtok. jäsen 2005–), agrol. Jarmo Mäntyharju

Oripäästä, III puheenjohtaja (1999–, johtok. jäsen

1999–), agrol. Kyösti Harju Lappeenrannasta (1992–), mv.

Eero Isomaa Nivalasta (1.12.2004–), mv. Tommi Lunttila

Äänekoskelta (2007–), mv. Markku Länninki Forssasta

(1996–), emäntä Irma Sirviö Iisalmesta (2005–), agron.

Mauno Ylinen Alahärmästä (2006–), toiminnanjohtaja,

MMM Pirkko Haikkala (2007–).

Johtoryhmä

Johtoryhmään kuuluivat johtokunnan jäsenistä Michael

Hornborg, Juha Marttila, Jarmo Mäntyharju ja Pirkko

Haikkala. Valtuuskunnan puheenjohtaja, mv. Juha Saikkonen

ja metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, agrol. Olavi

Peltola osallistuivat puheoikeutettuina johtoryhmän ja

johtokunnan kokouksiin.

Johtoryhmän ja johtokunnan sihteerinä toimi toimistopäällikkö

Raija Unkila. Valtuuskunnan sihteerinä toimi

järjestöjohtaja Matti Voutilainen.

Tilintarkastajat

KHT Heidi Vierros ja varatilintarkastajana KHT Pentti

Savolainen. Tarkastuskomitean jäseninä olivat agrol.

Hannu Roppo Hämeenkoskelta ja mv. Tuomo Tamminen

Raahesta sekä varajäseninä agron. Tuulikki Aikonen Porista

ja agrol. Juhani Lampela Tervolasta.

MTK:n valiokunnat

ALUEKEHITYSVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv.

agron. Ilona Alhoniemi (P-K), mv. Minna Häkkinen (K-

S), mv. Esa Kemppainen (Kai), emäntä Tuula Mikkola

(Kym), emäntä Raili Myllylä (K-P), mv. Tuomo Raininko

(Sat), toiminn.joht. Pertti Viik (Paliskuntain yhdistys,

as.tunt.), mv., MMT Juha Marttila (MTK) ja metsätalousneuvos

Teuvo Mankki (MTK metsäjohtok.). Sihteeri:

MML Olli-Pekka Väänänen.

ENERGIAVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv. Markku

Länninki (MTK), mv. Veli-Matti Alanen (Pirk), mv.

Matti Hämäläinen (E-S), mv. Kimmo Jokiranta (Kym),

mv. Hannu Lassila (K-P), agron. Jussi Linnaranta (MO

P-S), mv. Markku Välimäki (Sat), Harri Riihimäki (K-P,

74


as.tunt.), mv. Jarmo Toukola (MO L-S) ja Stefan Stölix

(SLC). Sihteeri: Agron. Ilpo Mattila.

KANANMUNAVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv.

Pekka Saarinen (V-S), mv. Mikko Aila (E-P), mv. Jukka

Huittinen (Munakunta), mv. Samuli Simula (Satamuna),

mv. Seppo Tapio (Sat), mv. Tapio Tikka (K-S), agrol. Jarmo

Mäntyharju (MTK), mv. Matts Samulin (SLC), tutk.pääll.

Eeva Heikkilä (Elintarviketieto, as.tunt.), toiminn.joht. Lea

Lastikka (Suomen siipikarjaliitto, as.tunt.), toim.joht. Jan

Lähde (Munakunta, as.tunt.) ja mv. Jukka Nikula (Kanayrittäjät

ry, as.tunt.). Sihteeri: ELL Vuokko Puurula.

KAUPPAPOLIITTINEN VALIOKUNTA: Puheenjohtaja,

MMM Michael Hornborg (MTK), puh.joht. Holger

Falck (SLC), toiminn.joht. Pirkko Haikkala (MTK), toim.

joht. Pasi Holm (PTT), toim.joht. Ensio Hytönen (Hankkija-Maatalous

Oy), toim.joht. Veikko Hämäläinen (Pellervo-Seura),

toim.joht. Pekka Laaksonen (Valio), toim.

joht. Jan Lähde (Munakunta), toim.joht. Kai Seikku (HK

Ruokatalo), toiminn.joht. Ismo Ojala (Kauppapuutarhaliitto),

toim.joht. Matti Tikkakoski (Atria), toim.joht. Kari

Tillanen (Järvi-Suomen Portti) ja joht. Markku Suojanen

(MTK). Sihteeri: VTM Jouko Nieminen.

LIHAVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv., MMT Juha

Marttila (MTK), toiminn.joht. Pirkko Haikkala (MTK), mv.

Tomas Långgård (SLC), mv. Timo Komulainen (Atria),

mv. Ilkka Yliluoma (Atria), toim.joht. Juha Gröhn (Atria),

mv. Markku Aalto (HK Ruokatalo), mv. Pekka Laurila

(HK Ruokatalo), toim.joht. Esa Mäki (HK Ruokatalo),

mv. Pekka Harju (Järvi-Suomen Portti), toim.joht. Kari

Tillanen (Järvi-Suomen Portti), jaostojen puheenjohtajat:

mv. Erkki Mäkijärvi (siipikarjanlihajaoston pj.), mv.

Dick Sjöblom (lammasjaoston pj.), mv. Hannu Taimen

(sikajaoston pj.) ja mv. Tomi Toivanen (nautajaoston pj.).

Sihteeri: MMM Jukka Markkanen (31.1.2007 saakka,

MMM Jukka Rantala 1.2.2007 alkaen).

Siipikarjanlihajaosto: Puheenjohtaja, mv. Erkki Mäkijärvi

(Saarioinen), mv. Matti Kangas (Atria), mv. Juha

Kiviniemi (Atria), mv. Anssi Saunamäki (Atria), mv. Ari

Mahlamäki (HK Ruokatalo), mv. Ilkka Uusitalo (HK

Ruokatalo), mv. Pertti Hakulinen (Saarioinen), mv.

Seppo Heikkilä (Länsi-Kalkkuna), mv. Jukka Sandelin

(Länsi-Kalkkuna), mv. Jukka Juutilainen (Järvi-Suomen

Kalkkuna), mv. MaunoYlinen (MTK) ja mv. Fredrik Ström

(SLC). Sihteeri: ELL Vuokko Puurula.

Lammasjaosto: Puheenjohtaja, mv. Dick Sjöblom

(SLC), mv. Christer Ollqwist (Suomen Lammasyhdistys),

mv. Heikki Penttilä (Pirk), emäntä Tuula Ruokojärvi

(Lap), emäntä Outi Sirola (P-K), mv. Janne Tolvi (Suomen

Vuohiyhdistys r.y.), tutk.pääll. Reijo Pirttijärvi (Elintarviketieto,

as.tunt.), agron. Ulla Savolainen (ProAgria

MKL, as.tunt.) ja agrol. Kyösti Harju (MTK). Sihteeri:

MMM Jukka Markkanen (31.1.2007 saakka, MMM Jukka

Rantala 1.2.2007 alkaen).

Nautajaosto: Puheenjohtaja, mv. Tomi Toivanen (P-

S), mv. Antero Kaappa (Sat), mv. Jukka Kukkola (P-P),

mv. Antti Niskanen (Lihanautakerhojen edustaja), mv.

Juha Saikko (E-K), mv. Juho Tervonen (Kai), mv. Heikki

Vehkaoja (E-P), hank.joht. Ilkka Nykänen (A-tuottajat

Oy, as.tunt.), tutk.pääll. Reijo Pirttijärvi (Elintarviketieto,

as.tunt.), mv. Mauno Ylinen (MTK) ja mv.Tom Jungerstam

(SLC). Sihteeri: MMM Jukka Markkanen (31.1.2007

saakka, MMM Jukka Rantala 1.2.2007 alkaen).

Sikajaosto: Puheenjohtaja, mv. Hannu Taimen (V-S),

mv. Eero Hetemäki (K-S), mv. Seppo Paavola (K-P),

mv. Ville Savelainen (Kym), emäntä Tuula Kuosmanen

(Sikatalouskerhojen edustaja), mv. Mika Välimaa (Sat),

mv. Ismo Eerola (Sikatalouskerhojen edustaja), toim.

joht. Tero Hemmilä (LSO Foods Oy, as.tunt.), tutk.pääll.

Reijo Pirttijärvi (Elintarviketieto, as.tunt.), agrol. Kyösti

Harju (MTK) ja mv. Tomas Långgård (SLC). Sihteeri:

MMM Jukka Markkanen (31.1.2007 saakka, MMM Jukka

Rantala 1.2.2007 alkaen).

LUONNONMUKAISEN TUOTANNON VALIOKUN‐

TA: Puheenjohtaja, mv. Anssi Laamanen (E-S), mv. Pirjo

Lehmusvaara (Uud), mv. Arto Ojakoski Pirk), emäntä

Maarit Sormunen (Kai), mv. Teijo Ruuttula (K-P), mv.

Matti Tilkanen (V-S), mv. Tommi Lunttila (MTK) ja mv.

Steve Nyholm (SLC). Sihteeri: MMM Mika Virtanen.

MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA: Puheenjohtaja,

mv. Jari Orjala (K-P), agrol. AMK Jani Hevonoja

(Pirk), mv. Ville Hirvonen (P-K), agron. Mikko Jussila (V-

S), emäntä Mirka Nykänen (Kai), emäntä Liisa Salmela

(Häme) ja mv. Tommi Lunttila (MTK). Sihteeri: MMM

Aino Sillanpää.

MAASEUTUYRITTÄJÄVALIOKUNTA: Puheenjohtaja,

MMM Michael Hornborg (MTK), mv. Manu Hollmen

(Sat), maaseutuyritt. Pekka Hytönen (K-S), agrol. Jari Kamunen

(E-P), emäntä Eila Kokkonen (P-S), agron. Olavi

Lindstedt (V-S), mv. Aarno Puttonen (E-S), emäntä Helena

Seppänen (Kai), toiminn.joht. Tuula Dahlman (STKL)

tuoteryhmäpääll. Hannu Heikkilä (ProAgria, as.tunt.).

toim.joht. Veli-Matti Rekola (Maaseudun Työnantajaliitto,

as.tunt.), mv. Markku Länninki (MTK) ja Christer

Gustafsson (SLC). Sihteeri: VT Vesa Malila.

MAITOVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv. Eero Isomaa

(MTK johtokunta), mv. Heikki Arpiainen (Länsiryhmä),

mv. Esa Heikkilä (Ingman yht.työryhmä), mv.

Olli Laaninen (Jameli), mv. Pekka Lestinen (Maitokaari),

mv. Per-Ole Mård (Milka), mv. Risto Sonninen (Promilk),

mv. Tauno Uitto (Normilk), toiminn.joht. Pirkko Haikkala

(MTK), mv. Jari Rouvinen (MTK), agron. Jaakko Suominen

(MTK) ja mv. Mats Nylund (SLC). Sihteeri: MMM

Sami Kilpeläinen.

PERUNAVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv. Jan Porander

(SLC), mv. Kauno Erkkilä (Ruoka- ja teoll.peruna,

K-P), mv. Timo Hautaviita (Siemen- ja tärkkelysperuna,

E-P), mv. Hannu Heikola (Tärkkelysperuna, Sat), mv.

Timo Myyryläinen (Ruokaperuna, E-H), agron. Jaakko

Rahko (Siemenperuna, P-P), mv. Eero Saarinen (Tärkkelysperuna,

Sat) ja mv. Mauno Ylinen (MTK). Sihteeri:

MMM Antti Lavonen.

Tärkkelysperunajaosto: Puheenjohtaja, mv. Mauri

Ala-Koskela (Lapuan Peruna), mv. Antti Ahopelto (Järviseudun

Peruna), mv. Jussi Autio (Evijärven Perunajauhotehdas),

mv. Teuvo Sulin (Finnamyl/Kokemäki),

75


toim.joht. Jorma Mäkelä (Evijärven Perunajauhotehdas,

as.tunt.), toim.joht. Kari Niemi (Järviseudun Peruna,

as.tunt.), toim.joht. Ossi Paakki (as.tunt.) ja mv. Mauno

Ylinen (MTK). Sihteeri: MMM Antti Lavonen.

PUUTARHAVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv.

Jarmo Suominen (Puutarhaliitto), mv. Alpo Ellä (Hedelmän-

ja marjanvilj. Liitto), mv. Risto Henriksson

(Sipulintuottajat), mv. Erkki Isokaski (Juurestentuottajat),

mv. Heikki Reskola (Kaalintuottajat), mv. Pekka

Rönkkö (Kauppapuutarhaliitto), toim.joht. Pekka

Metsola (Puutarhaliitto, as.tunt.), toim.joht. Ismo Ojala

(Kauppapuutarhaliitto, as.tunt.), toim.joht. Hannu Salo

(Hedelmän- ja marjanvilj. Liitto, as.tunt.), toiminn.joht.

Jyri Uimonen (Taimistonviljelijät ry, as.tunt.), emäntä

Irma Sirviö (MTK) ja mv. Ove Grandell (SLC). Sihteeri:

MMM Mika Virtanen.

Sopimusviljelyjaosto: Puheenjohtaja, mv. Timo Pere

(Lännen Tehtaat), mv. Esa Laamanen (Saarioinen,

Svanco Oy), mv. Jukka Mattila (Lännen Tehtaat), mv.

Timo Rauvola (Saarioinen), mv. Esko Suomala (Lännen

Tehtaat), mv. Reijo Välilä (Lännen Tehtaat), mv. Hannu

Wahlroos (Kurkkutoimikunta), agrol. Jarmo Mäntyharju

(MTK) ja toiminn.joht. Tage Ginström (SLC). Sihteeri:

MMM Mika Virtanen.

SOKERIJUURIKASVALIOKUNTA: Puheenjohtaja,

mv. Pekka Myllymäki (V-S), mv. Jarmo Anttila (E-H),

agrol. Jussi Hantula (E-P), agrol. Kimmo Ihalainen (E-S),

mv. Ilkka Markkula (Sat), mv. Urban Silen (V-S), agrol.

Kyösti Harju (MTK) ja mv. Thomas Blomqvist (SLC).

Sihteeri: MMM Antti Lavonen.

SOSIAALIVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, emäntä Irma

Sirviö (MTK), emäntä Helena Kallio (K-P), emäntä

Pirjo Matikainen (Kym), mv. Mika Nieminen (Pirk), mv.

Katri Paajanen (E-S), emäntä Pirkko Rytkönen (P-S),

emäntä Susanna Röning (P-P), toim.joht. Päivi Huotari

(Mela, as.tunt.) ja agrol. Heikki Mäkirintala (Mela,

as.tunt.). Sihteeri: OTK Maire Lumiaho.

TUOTANTOTALOUSVALIOKUNTA: Puheenjohtaja,

mv. Jari Ahlholm (P-P), agron. Arto Huhtala (E-P), agrol.

Vesa Lapatto (E-K), mv. Ilkka Mattila (Sat), mv. Hannu

Peltola (Uud), mv. Antti Sivonen (P-K) ja mv. Markku

Länninki (MTK). Sihteeri: MMM Johan Åberg.

VEROVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, agrol. Pekka

Vihtonen (E-K), agrol. Sirpa Himanen (Pirk), mv. Timo

Olkkonen (E-H), mv. Ari Ruotsalainen (Lap), toiminn.

joht. Juhani Savolainen (P-S), mv. Hannu Uitto (E-P),

Mauri Ruuth (MTK/metsä), KTL Risto Järvinen (as.

tunt.), OTT Pauli K. Mattila (as.tunt.), prof. Heikki

Niskakangas (as.tunt.), VT Kirsti Auranen (as.tunt.),

mv., MMT Juha Marttila (MTK) ja VT Helena Ålgars

(SLC). Sihteeri: OTK Timo Sipilä.

VILJAVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv. Hannu

Nissi (E-H), mv. Totti Nuoritalo (V-S), mv. Timo Jaakkola

(Pirk), mv. Kimmo Hovi (Uud), mv. Harri Takala

(E-P), mv. Gösta Lundström (öljykasvijaoston pj.), mv.

Heikki Puntila (kylvösiemenjaoston pj.), mv. Hannu

Virtanen (mallasohrajaoston pj.), agrol. Jarmo Mäntyharju

(MTK), mv. Tommi Lunttila (MTK) ja mv. Erik

Brinkas (SLC). Sihteeri: MMM Minna Oravuo.

Kylvösiemenjaosto: Puheenjohtaja, mv. Heikki Puntila

(E-H), mv. Esa antila (E-P), mv. Timo Nyyssönen

(P-S), mv. Juha Strömberg (Sat), mv. Jouni Suominen

(V-S), agrol. Jarmo Mäntyharju (MTK) ja mv. Jörgen

Bergman (SLC). Sihteeri: MMM Minna Oravuo.

Mallasohrajaosto: Puheenjohtaja, mv. Hannu Virtanen

(E-H), mv. Simo Kolkkala (V-S), mv. Heikki Pohjala

(Sat), mv. Esa Similä (E-P), agrol. Jarmo Mäntyharju

(MTK) ja mv. Rabbe Bergström (SLC). Sihteeri: MMM

Minna Oravuo.

Öljykasvijaosto: Puheenjohtaja, mv. Gösta Lundström

(SLC), mv. Pentti Ervasto (Uud), mv. Mikko

Hatanpää (Sat), mv. Sami Kuoppamäki (Kym), mv.

Jukka Mäki (E-P) ja agrol. Jarmo Mäntyharju (MTK).

Sihteeri: MMM Minna Oravuo.

YMPÄRISTÖ- JA MAAPOLIITTINEN VALIO‐

KUNTA: Puheenjohtaja, mv. Jorma Laurila (lounaisten

liittojen ryhmä), Outi Kauria 31.8. saakka, Jouko

Palmroth 1.9. alkaen (itäisen Suomen liittoryhmä), mv.

Jari Laukkonen (Pohjanmaa), mv. Mikko Taka-Sihvola

(eteläinen liittoryhmä), mv. Timo Virkkunen (pohjoinen

liittoryhmä), mv. Markku Länninki (MTK), mv. Aatto

Ylimartimo (MTK metsäjohtok.) ja mv. Bo-Erik Nyström

(SLC). Sihteeri: VT Tommi Siivonen.

MTK-liittojen johtokunnat ja toiminnanjohtajat

MTK-liittojen johtokuntien kokoonpanot

löytyvät MTK:n internetsivuilta

www.mtk.fi/liitot

76


MTK:n 90- ja metsänhoitoyhdistystoiminnan

100-vuotisjuhla Turussa

MTK:n liittokokous sekä MTK:n 90- ja metsänhoitoyhdistysten

100-vuotisjuhla järjestettiin 29.-30.6.2007

Turussa. Kokous- ja juhlapaikka oli Turun Messu- ja

Kongressikeskus Turun Artukaisissa. Juhlaan osallistui

yli 2200 järjestön jäsentä ja yhteistyökumppania. Mukana

oli myös ulkomaisia kutsuvieraita.

MTK:n 90- sekä metsänhoitoyhdistystoiminnan 100-

vuotisjuhlan aloitti juhlajumalanpalvelus Turun tuomiokirkossa.

Jumalanpalveluksessa saarnasi arkkipiispa

Jukka Paarma. Tuomiokirkko oli ääriään myöten täynnä

juhlakansaa.

Pääjuhlassa Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa

tasavallan presidentti Tarja Halonen esitti tervehdyksen.

Puheenjohtaja Michael Hornborgin piti juhlapuheen.

Taisto Reimaluoto esitti mieleenpainuvan monologin

Mies niittää. Musiikkia esittivät Jyrki Anttila, Turun Filharmoninen

orkesteri ja Mieskuoro Laulunystävät.

Juhla alkoi lippujen sisäänmarssilla Turun Filharmonisen

orkesterin muusikkojen säestämänä. Maataloustuottajayhdistysten

ja ‐liittojen sekä metsänomistajien

liittojen ja metsänhoitoyhdistysten liput sijoitettiin seinustalle

komeaksi lippurivistöksi. Sitten kajahti yhteislauluna

Maataloustuottajain marssi.

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen

lausui tervetuliaissanat todeten mm. seuraavaa: ”MTK

on järjestönä elänyt jäsentensä mukana 90 vuotta. Näihin

vuosiin mahtuu rankkoja murroksia. On selvitty sodista,

asutettu siirtolaiset, paketoitu peltoja, lahdattu

lehmiä ja sopeuduttu Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan

ja avoimiin maailmanmarkkinoihin.

Maaseudulla on oltu lujilla. Mutta murrokset ovat vain

vahvistaneet meitä.”

Saikkonen rohkaisi katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen:

”Maaseudun elinkeinot eivät tänään ole

laskevan auringon aloja. Niissä on haastetta ja ne vaativat

kovaa ammattitaitoa, uskallusta ja yrittäjyyttä. Me

olemme järjestönä linjanneet tulevaisuuttamme vuoteen

2020. Nyt meidän on ammennettava toisistamme

rohkeus ottaa ohjat entistä paremmin käsiimme ja rakentaa

se tulevaisuus, jonka haluamme. Se tulevaisuus

on hyväksi koko Suomelle.”

Tervetuliaissanojen jälkeen Juha Saikkonen lähetti

Narvan marssin tahdissa seppelpartion sankarihaudalle.

Seppelpartioon kuuluivat Irma Sirviö, Tommi Lunttila,

Helena Aaltonen ja Tapani Heikkilä.

Juhlassa puhunut tasavallan presidentti Tarja Halonen

toivotti onnea järjestöille ja kiitti niitä tehdystä työstä.

”Suomalainen elintarviketuotanto ja metsätalous ovat ja

tulevat olemaan tärkeä osa hyvinvointiamme ja kansallista

identiteettiämme. Uskon suomalaisen maa- ja metsätalouden

tulevaisuuteen”, presidentti päätti puheensa.

Puheenjohtaja Michael Hornborg käsitteli puheessaan

järjestön tilannetta järjestön perustamisvaiheessa

ja kehitystä vuosikymmenten kuluessa. Puheensa lopuksi

Hornborg kuvaili 90-vuotiaan järjestön nykytilaa:

”Järjestönä 90-vuotias MTK edustaa Suomen vihreää

pääomaa, luontoelinkeinoja. Meillä on suuri vastuu

ympäristöstämme ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä

käytöstä, metsien kasvusta, peltojen kasvuvoimasta

ja vesien puhtaudesta.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen (oik.), johtokunnan puheenjohtaja Michael Hornborg ja metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

Olavi Peltola odottamassa tasavallan presidentin Tarja Halosen saapumista 90-vuotisjuhlaan. Presidentti esitti tervehdyksensä juhlassa.

77


Monipuolisen juhlaohjelman jälkeen maistuivat kakkukahvit. Juhlaan

osallistui jäseniä ja yhteistyökumppaneita.

MTK-Varsinais-Suomen puheenjohtaja Jaakko Halkilahti (oik.) vaihtamassa

ajatuksia johtaja Eero Nurmisen kanssa.

Me olemme hoitaneet tätä arvokasta omaisuutta

kautta historian talonpoikaisten arvojen mukaan niin,

että pellot ja metsät jätetään seuraavalle sukupolvelle

entistä ehommassa kunnossa. Tähän kestävään kehitykseen

tarvitaan myös suomalaisen yhteiskunnan

hyväksyntä ja tuki. Maaseudun elinkeinotoiminta monipuolistuu

ja vastaa vihreän pääomansa kautta yhteiskunnan

tulevaisuuden tarpeisiin. Valiovallan on pidettävä

huoli näiden elinkeinojen toimintaedellytyksistä ja

kehittämisen mahdollisuudesta

Maaseutu koskettaa meitä jokaista. Maaseutu ja

sen elinkeinot ovat keskipisteessä, kun ihmiskunta

etsii ratkaisua ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävän

kehityksen mukaiseen talouskasvuun. Yhdessä

me rakennamme osaavan maaseudun koko maan

parhaaksi.

MTK on historiansa eri vaiheissa seurannut aikaansa,

kuullut jäseniään ja muuttunut tarpeen mukaan.

Olemme myös osanneet tarjota suomalaiselle yhteiskunnalle

käyttökelpoisia kehitysmahdollisuuksia. Tällä

tiellä, hyvät ystävät, tällä tiellä ja kaikkien suomalaisten

kanssa: Eteenpäin!”

Juhlan päätteeksi laulettiin Maamme-laulu, jonka jälkeen

siirryttiin lounaalle ja nautittiin juhlakahvit. Juhlan

jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Turun ja

Varsinais-Suomen matkailunähtävyyksiin omatoimisesti

mm. Suomen maatalousmuseo Sarkaan ja Pyhän

Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin.

Kokoukset

MTK:n 32. liittokokous Turussa

MTK:n 32. liittokokous pidettiin Turussa 29.6.2007.

Kokouksen yhteydessä oli myös MTK:n 90-vuotisjuhla.

Samalla juhlistettiin metsänhoitoyhdistysten 100-

vuotista taivalta. Paikalle saapuneitten virallisten liittokokousedustajien

määrä oli yhteensä 734 edustajaa.

Lisäksi läsnä oli suuri joukko muita MTK:n luottamushenkilöitä,

kutsuvieraita ja toimihenkilöitä.

Liittokokouksen tehtävänä oli tarkastella MTK:n periaate-

ja tavoiteohjelman välitavoitteiden toteutumista.

Lisäksi liittokokouksessa esiteltiin järjestön tulevaisuusasiakirja

Osaava maaseutu 2020.

Liittokokous alkoi juhlallisesti fanfaarilla, jonka esitti

Laivaston soittokunta johtajanaan Timo Kotilainen.

Fanfaarin jälkeen puheenjohtaja Jaakko Halkilahti esitti

Maataloustuottajain Varsinais-Suomen liiton tervehdyksen

ja puheenjohtaja Timo Kalli Metsänomistajien

liitto Länsi-Suomen tervehdyksen. Puhujat toivottivat

juhlakokoukseen osallistuvat tervetulleiksi Varsinais-

Suomeen ja Turkuun.

Turun kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginvaltuuston

puheenjohtaja Jukka Mikkola.

Kokouksen avaus ja virkailijoiden valinta

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen

avasi MTK:n 32. liittokokouksen. Puheessaan Saikkonen

sanoi meitä velvoittavan järjestön 90-vuotinen historia

ponnisteluineen ja saavutuksineen. Samalla hän

totesi meidän haasteenamme olevan maailmanlaajuisen

muutoksen, jonka vaikutukset ulottuvat syrjäkylille

asti. Saikkonen myös kertoi Osaava Maaseutu 2020

‐asiakirjasta ja järjestön uudesta visuaalisesta ilmeestä,

joka otettiin käyttöön liittokokouksen yhteydessä.

Avauspuheessaan Saikkonen toi esiin, että juhlaliittokokouksen

tarkoituksena on ravistella itsemme hetkeksi

irti arjen huolista, saada voimaa toisistamme ja

nostaa katseet tulevaisuuteen.

Liittokokouksen puheenjohtajiksi valittiin Erkki Haavisto

(MTK-Varsinais-Suomi), Outi Sirola (Metsänomistajien

liitto Pohjois-Karjala) ja Tiina Morri (Metsänomis-

78


Liittokokouksessa puhetta johtivat Outi Sirola,

Tiina Morri ja Erkki Haavisto.

tajien liitto Länsi-Suomi). Liittokokouksen sihteereiksi

kutsuttiin metsäasiantuntija Lea Jylhä MTK:n metsälinjalta

ja lakimies Vesa Malila MTK:n maaseutuyrittäjyyslinjalta.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Elina Päivärinta

ja Pertti Hakanen.

MTK:n kunniamerkkien ja metsävaltuuskunnan

kultaisten ansiomerkkien jako

Valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen jakoi

MTK:n valtuuskunnan myöntämät MTK:n kunniamerkit

seuraaville henkilöille: toimittaja Juha Aaltoila,

metsänhoitaja Pekka Airaksinen, maanviljelysneuvos

Marcus H. Borgström, maanviljelijä Hannu Heikkilä,

maanviljelijä Mikko Herlevi, maanviljelijä Pekka Hintikka,

toimitusjohtaja Ensio Hytönen, johtaja Esa Härmälä,

maanviljelijä Olavi Högnäsbacka, maanviljelijä

Ossi Illukka, kansanedustaja Timo Kalli, kenttäpäällikkö

Jorma Kalliosaari, maanviljelijä Timo L. Kauppi, johtaja

Kaarina Knuuti, kansanedustaja Juha Korkeaoja,

maanviljelijä Heikki Kulmala, maanviljelijä Olli Laaninen,

maatalousyrittäjä Tapani Laukkanen, maanviljelijä

Jorma Laurila, maanviljelijä Pekka Laurila, maanviljelijä

Jaakko Lehmuskoski, maanviljelijä Sisko Lehtola,

varatoimitusjohtaja Martin Lillandt, maanviljelijä Runar

Lillandt, maanviljelijä Markku Länninki, agronomi Ilpo

Mattila, maanviljelijä Terttu Mielikäinen, metsänhoitaja

Asko Niemi, varametsäjohtaja Timo Nyrhinen, maanviljelijä

Olavi Peltola, maanviljelijä Antti Pilli-Sihvola,

järjestöjohtaja Jaakko Punkari, maanviljelijä Ola Rosendahl,

ylijohtaja Ilkka Ruska, maanviljelysneuvos

Raimo Tammilehto, maanviljelijä Heimo Tuomarla,

maanviljelijä Paavo Tuominen, kansliapäällikkö Jarmo

Vaittinen, järjestökouluttaja Markku Vuorensola ja johtaja

Olli-Pekka Väänänen.

Metsävaltuuskunnan II puheenjohtaja Kyösti Aikkila

jakoi metsävaltuuskunnan kultaiset ansiomerkit seuraaville

henkilöille: toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi,

toimitusjohtaja Jaakko Peltonen, maanviljelijä Heljo

Launto, toiminnanjohtaja Jukka Aula, aluepäällikkö Auvo

Heikkilä, aluejohtaja Esko Laitinen, toiminnanjohtaja

Manu Purola ja aluepäällikkö Jukka Hujala.

Toimitusjohtaja Esa Härmälä piti kiitospuheen kunniamerkkien

saajien puolesta. Puheenvuorossaan hän

toi esille, kuinka toiminta MTK:ssa ja sen päämäärien

hyväksi on kaikille ansiomerkkien saajille osa elämää.

Hän piti hienona saavutuksena sitä, että tänä päivänä

voimme kokea maaseudun elinkeinojen merkityksen

nousevan, maaseudun tuotteiden kysynnän kasvavan

ja hintatason vahvistuvan.

MHY 100 vuotta ‐juhlapalkintojen luovutus

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola,

pääjohtaja Asmo Kalpala Tapiola-ryhmästä ja apulaisjohtaja

Juha Hakkarainen Eläkekassa Versosta luovuttivat

MHY 100 vuotta ‐juhlapalkinnot.

Peltola totesi, että MHY:n 100-vuotista toimintaa on

juhlittu monin tavoin keväästä 2006 alkaen. Metsänomistajia

tähän asti eniten saavuttanut tapahtuma on

79


Kansainväliset vieraat kävivät retkellä. Yksi retkikohteista oli Soile ja Sauli Lähteenmäen tila.

Päätuotantosuunta tilalla on maidontuotanto, jonka lisäksi on panostettu koneurakointiin.

Talvella ovat lumityöt tärkeä tulonlähde.

Liittokokouksessa jaettiin MTK:n valtuuskunnan

myöntämät 40 MTK:n kunniamerkkiä.

Merkkien saajien joukossa olivat Ilpo

Mattila (oik.) ja Timo Nyrhinen MTK:sta.

ollut keväällä 2006 aloitettu Metsänomistajan parhaaksi

100 vuotta ‐kampanja, jossa metsänhoitoyhdistykset

ottivat aktiivisesti yhteyttä jäseniinsä. Erityisesti kampanjalla

pyrittiin tavoittamaan ne metsänomistajat,

jotka eivät olleet käyttäneet metsänhoitoyhdistysten

palveluita useaan vuoteen. Kampanjassa tarjottiin

metsänhoitoyhdistysten palveluita. Tavoiteltuja metsänomistajia

saavutettiin yli 50 000. Kampanjan toteuttamisessa

yhteistyökumppaneina ovat toimineet

Tapiola-ryhmä ja eläkekassa Verso. Osana kampanjaa

MTK ja Tapiola-ryhmä järjestivät juhla-arvonnan, johon

osallistui yli 150 000 metsänomistajaa. Tapiolan

lahjoittaman palkinnon (10 000 euroa) voittivat Sari ja

Mika Riihiaho. Mika Riihiaho otti vastaan Kalpalan luovuttaman

palkinnon.

MTK palkitsi kampanjan toisen yhteistyökumppanin,

Eläkekassa Verson kanssa erityisen aktiivisesti toimineen

metsänhoitoyhdistyksen. Eniten metsänomistajia

kampanjan aikana tavoittivat Metsänhoitoyhdistys

Kallavesi ja Metsänhoitoyhdistys Tuusniemi. Nämä

yhdistykset tavoittivat 98 % jäsenistään. Palkintona

parhaiten menestyneille metsänhoitoyhdistyksille räätälöidään

työhyvinvointipäivät, joissa keskitytään juuri

niihin asioihin, jotka kyseisissä yhdistyksissä koetaan

työssä jaksamisen kannalta haasteellisimmiksi. Kallaveden

ja Tuusniemen metsänhoitoyhdistysten lisäksi

muita palkittuja metsänhoitoyhdistyksiä olivat Metsänhoitoyhdistys

Itä-Häme, Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi,

Metsänhoitoyhdistys Tarvasjoki-Karinainen,

metsänhoitoyhdistys Marttila ja Metsänhoitoyhdistys

Nakkila.

Metsänhoitoyhdistys Kallaveden puheenjohtaja Pekka

Pekkarinen ja toiminnanjohtaja Pekka Sahlman sekä

Metsänhoitoyhdistys Tuusniemen puheenjohtaja Tauno

Räsänen ja toiminnanjohtaja Aki Happonen ottivat vastaan

Peltolan ja Hakkaraisen luovuttamat palkinnot.

Katsaus maaseutuelinkeinojen tulevaisuuteen

Katsauksen maaseutuelinkeinojen tulevaisuuteen

piti COPA-COCEGA:n pääsihteeri Pekka Pesonen.

Hän kertoi, että EU-politiikan valmistelun ajankohtaisin

asia on maatalousuudistuksen väliarvio, jota häveliäästi

kutsutaan terveystarkastukseksi. Edellinen väliarvio

osoittautui vuonna 2003 EU-maataloushistorian

suurimmaksi mullistukseksi. Pöydällä on varsinkin tuotantoon

liittyvien rajoitteiden helpottaminen. Terveystarkastuksen

lisäksi valmistellaan tulevan suunnittelukauden

2014–2020 EU-rahoituksen kehystä.

Mihin meidän on sitten varauduttava? Pesosen mukaan

tulevaisuudessa meillä on vastassamme edelleen

kiristyvä yhteisön ja jäsenmaiden taloudenpito.

Myös kaupan vapauttamisen neuvottelut vaikuttavat

suoraan maatalouden kehitykseen. WTO vaikuttaa

yhteisön politiikan sisältöön ja talouskehityksen seurauksena

jäsenmaiden halukkuuteen maksaa yhteisön

politiikan kustannuksia. Toisaalta EU:n omat poliittiset

linjaukset vaikuttavat myös neuvottelukumppaneiden

kannanottoihin.

Pesosen mukaan haasteista huolimatta voimme

olla optimistisia useista syistä. Kasvava ympäristötietoisuus

on nostanut esille myös maatalouden mahdollisuudet.

Ilmaston muuttuminen, energiatalouden

hajauttaminen ja uusiutuvien energiamuotojen nousu

antaa uutta potkua vaikkapa maatalouden biomassan

hyödyntämisessä. Perinteisessä elintarviketuotannossa

elämää helpottavat maailmanlaajuinen elintason

nousu sekä kuluttajien ja kansalaisten tietoisen kuluttamisen

lisääntyminen. Ja on lisäksi muistettava, että

ruokittavia suita on tulevaisuudessa merkittävästi nykyistä

enemmän. Korkeatasoisen ruuan tuottaminen

säilyy jatkossakin maatalouden ja suurimman osan EUmaaseudun

tärkeimpänä tehtävänä. Uudet yrittämisen

80


muodot ovat erittäin tervetulleita ja niillä on erityinen

rooli maaseudun tulojen ja elintason kasvussa.

Lopuksi Pesonen kertoi, että Euroopan maatalousetujärjestö

COPA-COGECA valmistelee parhaillaan

näkemystään pitkän tähtäyksen politiikasta. Tässä

tarkoituksessa järjestö on listannut joukon työkaluja,

joilla yhteistä maatalouspolitiikkaa voidaan muotoilla.

Ruuan tuotanto säilyy jatkossakin yhteisön politiikkojen

ytimenä, mutta tätä päälinjaa on tuettava maaseudun

kehittämisen avulla. Pesosen mukaan elävän maaseudun

edistämisessä MTK:lla on hyvin keskeinen rooli

maa- ja metsätalouden sekä näiden rinnalla nousevan

harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnan yhteisten

etujen ajajana.

Oulun liittokokouksen tavoitteiden toteutuminen

ja Osaava maaseutu 2020 ‐asiakirjan esittely

MTK:n toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala sekä linjajohtajat

Markku Suojanen (maatalous), Antti Sahi (metsätalous)

ja Juha Ruippo (maaseutuyrittäjyys) esittelivät

Oulun liittokokouksessa vuodelle 2007 asetettujen

tavoitteiden toteutumista.

Haikkala jakoi oman puheenvuoronsa lopuksi metsäjäsenten

hankintaan liittyvän palkinnon. Maataloustuottajain

ja metsänomistajien liittojen välinen jäsenhankintakilpailu

järjestettiin 15.2.–31.5.2007. Jäsenmääräänsä

nähden suhteellisesti eniten jäseniä hankki

Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi. Haikkalan luovuttaman

palkinnon ottivat vastaan Metsänomistajien

liitto Pohjois-Suomen puheenjohtaja Kyösti Aikkila ja

toiminnanjohtaja Jukka Aula.

Pirkko Haikkala esitteli valtuuskunnan hyväksymän

Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjan. Se kuvaa

tahtotilaa, jossa järjestö toivoo maaseudun ja sen

elinkeinojen olevan vuonna 2020. Tulevaisuuden suunta

on muodostettu laajassa järjestön sisäisessä keskustelussa.

Haikkala toivoi asiasta vilkasta keskustelua

ja eväitä syksyllä 2007 alkavalle strategiatyölle.

Liittokokouksen kannanotto

Liittokokouksessa hyväksyttiin MTK:n johtokunnan

II puheenjohtajan Juha Marttilan esittelemä johtokunnan

esitys ajankohtaiseksi kannanotoksi. Sen mukaan

Suomi tarvitsee maaseudun selvitäkseen ympäristöhaasteista.

Kannanotossa korostettiin sitä, että maatalouspolitiikkaan

on saatava oikeutta ja kohtuutta.

Viljelijät ovat olleet pitkämielisiä ja sopeutuneet jatkuvasti

muuttuvaan ja tempoilevaan maatalouspolitiikkaan.

Uuden ympäristötukijärjestelmän valmistelu

ja toimeenpano veivät kuitenkin uskon oikeudenmukaisuuteen.

Kannanotossa vaadittiin, että Suomen on

valtiojohdon korkeimmalla arvovallalla puolustettava

viljelijöiden oikeusturvaa ja tehtävä selväksi, ettei Euroopan

unioni voi kohdella jäsenmaansa kansalaisia

mielivaltaisesti ja aiheuttaa heidän elinkeinoilleen kohtuuttomia

hankaluuksia ja kustannuksia.

Hallitusta myös muistutettiin sen omassa ohjelmassa

olevasta sitoumuksesta kääntää viljelijöiden tulotaso

nousuun. Vielä kannanotossa kerrottiin metsänomistajien

odotuksista valtiovaltaa kohtaan ja maaseutuyrittäjyyden

kasvun varmistamiseksi tarvittavista

toimenpiteistä. Energiapolitiikassa vaadittiin siirtymistä

sanoista tekoihin. Kotimaisen uusiutuvan energian tuotanto

tarvitsee nyt yhteiskunnan kannustusta tuotekehitykseen,

investointeihin ja käytön varmistamiseen,

jotta yrittäjät pääsevät suunnitelmista toimintaan.

Liittokokousedustajien puheenvuorot

Ennalta sovitun mukaisesti liittokokoukselle esitettiin

aluksi liittoryhmien ja yhteisöjäsenen puheenvuorot.

Pohjois-Suomen liittoryhmän puheenvuoron käytti

Kyösti Aikkila (Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi),

Länsi-Suomen liittoryhmän puheenvuoron käytti Arto

Huhtala (MTK-Etelä-Pohjanmaa), Itä-Suomen liittoryhmän

puheenvuoron käytti Kirsti Laamanen (MTK-

Etelä-Savo), Etelä-Suomen liittoryhmän puheenvuoron

piti Teppo Raininko (MTK-Uusimaa), ja Pertti Hakanen

(MTK-Satakunta) käytti Lounais-Suomen liittoryhmän

puheenvuoron.

Markku Kestilä (Suomen Turkiseläinten Kasvattajien

Liitto) totesi olevansa historiallisessa paikassa pitäessään

ensimmäisenä toimialajärjestön edustajana

puheenvuoron MTK:n liittokokouksessa.

Liittoryhmien puheenvuorojen jälkeen liittokokousedustajilla

oli mahdollisuus käyttää puheenvuoroja.

Keskustelun lopuksi puheenjohtaja totesi esiintuodut

asiat kirjatuiksi. Ne tulevat siten huomioiduksi tulevassa

työskentelyssä ja strategiatyössä.

Liittokokouksen päätöspuheenvuoro

MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Michael Hornborg

piti liittokokouksen päätöspuheenvuoron, jossa

hän veti yhteen myös kokouksessa käytyä keskustelua.

Hän totesi, että kokouksen kuluessa on keskusteltu

monesta järjestön tulevaisuuden kannalta merkittävästä

asiasta. Järjestön tulevaisuusasiakirja on koettu

ehkä hieman löysäksi ja taivaita syleileväksi. Etenkin

koska siinä ei luetella tiukkoja tavoitteita, kuten periaate-

ja tavoiteohjelmissa on yleensä totuttu tekemään.

Hornborg totesi tämän olleen kuitenkin selkeä valinta.

Ennen varsinaista strategiatyötä on haluttu katsoa sitä

toimintaympäristöä ja tilaa, jossa haluamme olla.

Michael Hornborg huomautti, että maatalouspolitiikan

ongelmat nousivat esiin ja saivat monissa puheen

vuoroissa pääroolin. Hornborg kannusti metsänomistajia

ja maaseutuyrittäjiä pitämään puolensa liittoryhmissä.

Puheenjohtaja Hornborg totesi myös, että uuden

strategiatyön alkaminen herättää liittoryhmien puheenvuoroissa

huolta. Taustalla tuntuu olevan huoli siitä,

ettei keskusliitossa lähdetä haahuilemaan, vaan että

tähänastinen hyvin toimiva kolmiportainen rakenne säilyy.

Hän painotti, että strategiatyöhön tarvitaan kaikkia

ja se toteutetaan miettien kaikkia yhteisiä voimavaroja

ja niiden järkevää käyttöä. Hän vakuutti, että niitä ohjeita

ja vinkkejä, joita kokousedustajat ovat antaneet, on

kuunneltu herkällä korvalla. Ne toimivat ohjenuorana

toiminnan kehittämisessä.

Liittokokouksen puheenjohtajana toiminut Erkki

Haavisto päätti kokouksen todeten kokouksen osoittaneen,

että edelleen on hyvä ainakin juhlavuosina

pitää isoja liittokokouksia, joissa on edustettuna jokainen

yhdistys. Näin voidaan parhaiten taata kokouksen

sanoman leviäminen jäsenistön keskuuteen. Toisaalta

81


myös kentän ääni pääsee parhaiten kuuluviin tämän

kaltaisissa tilaisuuksissa. Puheenjohtaja Haavisto korosti

myös liittokokouksen roolia yhtenä niistä harvoista

tilaisuuksista, joissa jäsenistöllä on mahdollisuus oppia

tuntemaan toisiaan ja huomata, että kaikilla on sama

päämäärä. Tämä päämäärä on maaseudusta ja sen

ihmisistä huolehtiminen.

Valtuuskunnan kokoukset

MTK:n valtuuskunta kokoontui kertomusvuoden aikana

kaksi kertaa. Valtuuskuntaan kuului 49 liittojen

nimeämää jäsentä, yksi yhteisöjäsen ja kahdeksan

asiantuntijaa.

Valtuuskunnan puheenjohtajana oli maanviljelijä Juha

Saikkonen Tohmajärveltä, 1. varapuheenjohtajana

maanviljelijä Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä (kevätkokouksesta

lähtien) ja 2. varapuheenjohtajana maanviljelijä

Markus Eerola Hyvinkäältä. Valtuuskunnan sihteerinä

toimi järjestöjohtaja Matti Voutilainen.

Valtuuskunnan kevätkokous 18.4.2007

Valtuuskunnan järjestäytyessä 1. varapuheenjohtaja

Tuija Nummela ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä puheenjohtajistoon

maatilalla tehtyjen järjestelyjen vuoksi

ja jätti paikkansa täytettäväksi. Valtuuskunnan 1. varapuheenjohtajaksi

valittiin maanviljelijä Tiina Linnainmaa

Hämeenkyröstä.

Valtuuskunnan kevätkokouksessa päätettiin sääntömääräisten

asioiden lisäksi liittokokouksessa myönnettävät

MTK:n kunniamerkit ja syksyllä ja talvella liittojen

ja keskusliiton tilaisuuksissa jaettavat MTK:n kultaiset

ansiomerkit. Edellä mainittujen asioiden lisäksi kokouksessa

käsiteltiin järjestön toimintaa ja taloutta laajasti ja

keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Kansanedustaja

Valtuuskunnan kevätkokouksessa Tuija Nummela (keskellä) luopui

ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävästä. Seuraajaksi valittiin

Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä. Kokouksessa kävi esittäytymässä

myös uusi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (vas.).

Sirkka-Liisa Anttila, joka nimitettiin maa- ja metsätalousministeriksi

seuraavana päivänä, kävi esittäytymässä

valtuuskunnalle.

Valtuuskunta hyväksyi järjestön toimintakertomuksen

ja talouden vuodelta 2006.

Valtuuskunnan syyskokous 28.–29.11.2007

Valtuuskunnan syyskokouksessa esillä olivat erityisesti

markkina-asiat. Valion toimitusjohtaja Pekka

Laaksonen ja Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

esittelivät ajankohtaista markkinatilannetta ja markkinanäkymiä.

Johtokunnan 1. puheenjohtajaksi valittiin Michael

Hornborg, 2. puheenjohtajaksi Juha Marttila ja 3. puheenjohtajaksi

Esko Suomala Jarmo Mäntyharjun jättäytyessä

pois johtokunnasta. Puheenjohtajien toimikausi

on 2008–2010.

Johtokunnan jäsenistä erovuoroiset Irma Sirviö ja

Kyösti Harju valittiin edelleen johtokuntaan kaudeksi

2008–2010.

Valtuuskunta sai myös tiedoksi Metsänomistajien liitto

Järvi-Suomen sääntömuutoksen. Sääntömuutoksen

taustalla oli Kaakkois-Suomen metsänomistajien liiton

yhdistyminen Metsänomistajien liitto Järvi-Suomeen.

Rakenteellinen uudelleenjärjestely eteni metsävaltuuskunnan

linjausten mukaisesti.

Valtuuskunta hyväksyi MTK:n toimintasuunnitelman

ja talousarvion vuodelle 2008 ja MTK:n energiastrategian.

MTK-liittojen puheenjohtajakokoukset

Maataloustuottajaliittojen puheenjohtajakokouksia

pidettiin toimintavuoden aikana yhteensä kuusi. Puhetta

kokouksissa johti valtuuskunnan puheenjohtaja

Juha Saikkonen, ja sihteerinä toimi järjestöjohtaja Matti

Voutilainen.

Ensimmäinen kokous pidettiin 27.2. Kokouksessa

käsiteltiin Maataloustuottajain eläkesäätiön ajankohtaisia

asioita, järjestön kehittämisryhmän esitystä

ja maatalouspolitiikan ajankohtaisia asioita. Kokouksessa

olivat läsnä myös ministeri Juha Korkeaoja ja

apulaisosastopäällikkö Heimo Hanhilahti.

Toinen puheenjohtajakokous pidettiin 17.4. ennen

valtuuskunnan kevätkokousta. Kokouksessa käsiteltiin

ajankohtaisia EU:n maatalouspoliittisia asioita sekä

kansallisten tukien tilannetta. Lisäksi käsiteltiin valtuuskunnan

asioita.

Kolmas puheenjohtajakokous pidettiin 28.6. liittokokouksen

alla. Kokouksessa valtiosihteeri Jouni Lind

alusti 141-neuvotteluihin liittyvää asetelmaa. Tämän

lisäksi käsiteltiin muita ajankohtaisia ja järjestön kehittämiseen

liittyviä asioita sekä Maataloustuottajain

eläkesäätiön asioita.

Liittojen puheenjohtajat ja MTK:n johtokunta kokoontuivat

keskenään Kettulaan 9.10. vuoden neljänteen

puheenjohtajakokoukseen.

Viides puheenjohtajakokous pidettiin Simonkadulla

14.11. Kokouksessa ministeri Sirkka-Liisa Anttila selvitti

141-neuvotteluasetelmaa.

Kuudes puheenjohtajakokous pidettiin Hanasaaressa

valtuuskunnan kokousta edeltävänä päivänä

27.11. Kokouksen yhteyteen järjestettiin Mela-info

82


Valtuuskunta käsitteli ajankohtaisia maatalous- ja metsäpolitiikan kysymyksiä sekä hyväksyi MTK:lle energiastrategian.

ajankohtaisista asioista. Varsinaisessa puheenjohtajakokouksessa

käsiteltiin Suomen ja komission tekemää

huonoa neuvotteluratkaisua 141-artiklaan pohjautuvasta

kansallisesta tuesta. Tämän lisäksi esillä

oli alueellisten yhteistyöryhmien toiminta ja valtuuskunnan

asiat.

Johtokunnan kokoukset

MTK:n johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana

24 kertaa. Vuosi 2007 oli MTK:n 90-vuotisjuhlavuosi

ja myös liittokokousvuosi. Nämä merkittävät

tapahtumat näkyivät myös johtokunnan toiminnassa.

Johtokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksissaan lukuisia

liittokokoukseen ja juhlavuoden valmisteluihin liittyviä

asioita. Periaate- ja tavoiteohjelman välitarkastelua

sekä Osaava Maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjaa

valmisteltiin, ja ne hyväksyttiin vietäväksi edelleen valtuuskunnan

käsittelyyn ja kesällä Turun liittokokouksen

hyväksyttäväksi. Johtokunta hyväksyi järjestön uuden

ilmeen ja logon, joka julkistettiin Turun liittokokouksen

ja 90-vuotisjuhlan yhteydessä.

Johtokunta käsitteli kokouksissaan lukuisia maatalouspoliittisia

kysymyksiä ja teki niitä koskevia päätöksiä.

Maataloudelle tärkeiden asioiden saaminen hallitusohjelmaan

oli eräs kevään keskeisiä asioita. Johtokunta

valmisteli yhdessä keskusliiton toimiston kanssa MTK:n

esityksen keskeisistä maatalouden tavoitteista hallitusohjelmaan.

Ohjelmapaperin ”Maaseudulle 30 000 uutta

työpaikkaa ja uusiutuvaa energiaa” läpimenossa onnistuttiinkin

poikkeuksellisen hyvin. Johtokunnan jäsenet

olivat aktiivisesti mukana tässä työssä.

Tulevaisuusasiakirjan Osaava maaseutu 2020 pohjalta

lähdettiin valmistelemaan MTK:n strategiaprosessia,

joka on työkalu pitkäntähtäyksen suunnitteluun. Se

korvaa MTK:n periaate- ja tavoiteohjelman. Johtokunta

ja metsäjohtokunta olivat tiiviisti mukana ohjaamassa

valmistelua ja tekemässä päätöksiä.

Valtuuskunnan syyskokouksessa valittiin

johtokunnan kolmanneksi puheenjohtajaksi

Esko Suomala Kiukaisista. Juha Saikkonen

ja Michael Hornborg onnittelevat. Taustalla

puheenjohtajan paikasta luopunut Jarmo

Mäntyharju. Hänen vieressään toinen

puheenjohtaja Juha Marttila.

83


Suomen esitys 141-artiklan jatkolle oli myös johtokuntaa

monin tavoin työllistävä maatalouspoliittinen

ponnistus sekä kotimaassa että neuvotteluissa Brysselissä

maatalouskomissaarin ja komission virkamiesten

kanssa. Heinäkuussa 2007 monien vääntöjen jälkeen

päästiin hallituksen kanssa sopimukseen EU:n komissiolle

toimitettavasta Suomen esityksestä artiklan141

jatkolle. Kokouksessaan 11.12.2007 johtokunta päätti

yksimielisesti, että se ei voi olla mukana hyväksymässä

Suomen valtion ja EU-komission neuvottelemaa 141-

esitystä. Tämän jälkeen alettiin valmistella kirjelmään

hallitukselle ”MTK:n esitys toimenpiteiksi 141-ratkaisun

jälkeen”.

Elokuussa johtokunta hyväksyi MTK:n kannanoton,

joka koski geenimuuntelun käyttöä elintarvikeketjun

eri vaiheissa. Kannanotto herätti laajaa keskustelua

myös julkisuudessa puolesta ja vastaan. Johtokunta

totesi kannanotossaan, että suomalaisilla kuluttajilla

on oikeus tietää ruoan alkuperä ja tuotantotapa sekä

saada tietoa geenimuunnellun rehun tai raaka-aineen

käytöstä elintarvikkeiden tuotantoketjussa.

Sokeriuudistus ja tuotannon jatkomahdollisuudet

Suomessa oli johtokuntaa paljon työllistävä asia. Johtokunta

seurasi tiiviisti sokerialan toimialaneuvotteluja

ja hyväksyi joulukuussa neuvotellun toimialasopimusesityksen.

Johtokunta seurasi aktiivisesti metsätalouden, puumarkkinoiden

ja metsäjäsenhankinnan kehittymistä.

Johtokunnan mukaan jäsenpalveluiden yhtenäistäminen

ja jäsentietojen hyödyntäminen on tärkeää jäsenhankinnan

tehostamisessa.

Kertomusvuoden aikana johtokunta antoi lukuisia

kannanottoja ja tapasi eri sidosryhmien edustajia, joiden

kanssa käytiin keskusteluja ajankohtaisista kysymyksistä.

Johtokunnan kokousten yhteydessä oli vuoden

aikana myös asiantuntijaluentoja ja pienoisseminaareja

eri aiheista. Johtokunta käsitteli ja teki päätöksiä myös

koskien keskusliiton taloutta ja sijoituksia.

Johtoryhmän kokoukset

Keskusliiton operatiivisena elimenä toimii johtoryhmä.

Kertomusvuoden aikana johtoryhmä kokoontui

18 kertaa. Kiireellisiä asioita käsiteltiin myös puhelinkokouksissa.

Johtoryhmä käsitteli kokouksissaan keskusliiton talous-

ja henkilöstöasioita. Lisäksi johtoryhmä valmisteli

johtokunnan sille antamia tehtäviä ja johtokunnalle

päätettäväksi esitettäviä asioita. Johtoryhmä tapasi

vuoden 2007 aikana eri sidosryhmien edustajia ja vieraili

yrityksissä ja yhteisöissä.

Toimihenkilökokoukset

Toimihenkilökokouksia pidettiin kaksi. Tammikuun

toimihenkilöpäivät pidettiin 23.–24.1. Metsätapiolassa

ja Pellervo-Instituutissa. Osallistujat olivat tuottajaliittojen

ja metsänomistajien liittojen toimihenkilöitä.

Ohjelma sisälsi sekä yhteisiä että erillisiä osioita liittojen

eri henkilöstöryhmille. Yhteisessä osassa kuultiin

Esko Ahon puheenvuoro maailman kehitystrendeistä,

MTK:n uuden toiminnanjohtajan puheenvuoro strategian

kehittämisestä, ajankohtaisasioita Mela-turvasta,

bioenergian oppitunti ja ajankohtaiskatsaukset maa-

ja ympäristöpolitiikasta, sosiaalipolitiikasta ja veropolitiikasta.

Edunvalvonnan ja palveluiden kehittämistä

pohdittiin yhteistyöryhmissä ja eriytetyt osiot sisälsivät

maatalouspolitiikkaa, tuote- ja puumarkkinoita ja jäsenrekisteriin

liittyviä asioita. Illalla oltiin Melan vieraina.

Syyskuun toimihenkilöpäivät pidettiin tuottajaliittojen

toimihenkilöille 13.–14.9. Verkatehtaan kulttuuri- ja

kongressikeskuksessa Hämeenlinnassa. Ensimmäisenä

päivänä puhuttiin järjestön tulevaisuudesta, viestinnästä

sekä maatalouspolitiikan, maaseutuyrittämisen ja

metsätalouden ajankohtaisasioista. Päivän ohjelmaan

kuului myös vierailu Suomen tykistömuseossa. Illaksi

siirryttiin Ilorannan matkailutilalle nauttimaan päivällistä

rautakauden ajan malliin. Toisen päivän retkikohteina

olivat Vattenfallin Vanajan voimala, Inkalan kartano sekä

maa- ja metsätalon uudet toimitilat Hämeenlinnassa.

MTK-liittojen toiminnanjohtajat pitivät vuoden aikana

useita kokouksia.

Valiokuntien toiminta

Johtokunnan apuna toimi 17 valiokuntaa ja yhdeksän

jaostoa.

Aluekehitysvaliokunnan merkitys kuntauudistuksen

seuraamisessa ja järjestön kannanottojen valmistelussa

korostui. Valiokunta kokoontui neljä kertaa perehtyen

myös työ- ja elinkeinoministeriöuudistukseen,

erityisesti TE-keskusten tulevaan toimintaan.

Kauppapoliittiselle valiokunnalle järjestettiin kertomusvuoden

aikana ainoastaan perinteinen WTO-illanvietto.

Tässä yhteydessä valiokunnan jäsenille selostettiin

syvällisemmin Dohan kauppaneuvottelukierroksen

tulevaisuudennäkymiä. Samalla valiokunnan jäsenet

tapasivat kauppapolitiikasta vastaavia kansallisia viranomaisia

ja asiantuntijoita.

Maaseutuyrittäjävaliokunta kokoontui vuoden aikana

viisi kertaa. Lisäksi valiokunta osallistui Pellervo-

Instituutissa maaliskuussa pidettyyn maaseutuyrittäjyyden

tulevaisuusseminaariin.

Valiokunnan kokouksissa keskusteltiin mm. MTK:n

hallitusohjelmatavoitteista, järjestön strategiatyöstä ja

Osaava Maaseutu 2020 ‐prosessista, MTK:n ja Pro-

Agrian yhteistyöstä, EU:n uuden ohjelmakauden käynnistämisestä,

työehtosopimusneuvotteluista ja myöhemmin

uuden sopimuksen määräyksistä. Kokouksissa

käsiteltiin myös työnantajakoulutuksen tarvetta

ja mahdollisuuksia, hanketoiminnan tukien epäkohtia,

toimintaryhmätyötä, järjestökoulutuksen uudistuksia,

maaseutuyrittäjyyden teemaryhmän perustamista,

MTK:n hyvinvointipalveluyrittäjyyshanketta, maaseutupoliittisen

selonteon ja kokonaisohjelman valmistelua,

yrittämisen politiikkaohjelman tilannetta jne. Kaikkien

valiokunnan kokousten asialistalla oli valiokunnan jäsenten

alue- ja toimialaraportit ja niihin perustuva keskustelu.

Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta ja siihen

liittyen maaseutuyrittäjyyshallinnon asemasta keskusteltiin

valiokunnassa vilkkaasti. Huhtikuun kokouksessa

valiokunta hyväksyi asiaa koskevan kannanoton, jonka

mukaan työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen on

kannatettava hanke. Valiokunta oli kuitenkin sitä mieltä,

että vielä ei ole aika sulauttaa maa- ja metsätalousministeriön

maaseutuyrittäjyyshallintoa muun elinkeino-

84


toiminnan hallintoon. Valiokunnan mielestä maaseutuyrittäjyyttä

on tarkasteltava osana yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Myös maaseutuohjelman hallinnointi maa- ja

metsätalousministeriössä on otettava huomioon yleensä

tämän alueen hallintoa järjesteltäessä.

Yritystukien valmistelutilanteesta keskusteltiin useassa

kokouksessa. Ohjelmakauden avaamisen hitauteen

kyllästynyt valiokunta vaati huhtikuussa pidetyssä

kokouksessa tukihaun avaamista välittömästi. Valiokunnan

puheenjohtajan julkisuuteen tuoman kannan

vauhdittamana maa- ja metsätalousministeriö tekikin

päätöksen, jonka mukaan maaseudun pienyritystukien

hakeminen avattiin 4.6. alkaen. Yritystukien toimeenpano

kuitenkin siirtyi vuoden 2008 puolelle.

Energiavaliokunta valmisteli MTK:n energiastrategian,

jonka valtuuskunta vahvisti syyskokouksessa. Lisäksi

valiokunta käsitteli ajankohtaisia energiapoliittisia

asioita, kuten energiapuun mittausjärjestelmän kehittämistä,

syöttötariffien merkitystä sekä investointiavustusten

riittävyyttä. Lämpöyrittäjyyden edistämistä

käsiteltiin joka kokouksessa. Valiokunta kokoontui

kuusi kertaa.

Maaseutunuorten valiokunta kokoontui kuusi kertaa.

Ajankohtaisten asioiden lisäksi kaikissa kokouksissa

käsiteltiin kansainvälisiä asioita sekä käytiin läpi

valinta-alueiden ja johtokunnan kuulumiset.

Valiokunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa

olivat mukana sekä uudet että vanhat valiokunnan jäsenet.

Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jari Orjala

Keski-Pohjanmaalta ja varapuheenjohtajaksi Liisa

Salmela Hämeestä. Ville Hirvonen Pohjois-Karjalasta

valittiin valiokunnan metsävastaavaksi ja Mikko Jussila

Varsinais-Suomesta kansainvälisten asioiden vastaavaksi.

Lisäksi kokouksessa keskusteltiin mm. Tuhannen

Taalan paikka ‐tilaisuudesta.

Vuoden toisen kokouksen aiheita olivat Young European

Farmers´ Day Brysselissä ja liittojen nuorten

valiokuntien puheenjohtajien ja sihteerien kokous.

Maaliskuun kokouksen aluksi johtaja Tapio Kytölä

kertoi ajankohtaisia asioita EU:n maatalouspolitiikasta.

Kokouksessa valittiin myös Suomen ehdokas CEJA:n

varapuheenjohtajan vaaliin.

Kesäkuussa vierailtiin maa- ja metsätalousministeri

Sirkka-Liisa Anttilan luona. Kokouksessa kerrottiin kokemuksia

Young European Farmer Day ‐päivästä ja

pohdittiin maaseutunuorten sanomaa elokuun Lähiruokaviestiin.

Syyskuun kokouksessa pohdittiin nuorten

näkyvyyden lisäämistä järjestössä ja nuorten koulutusta.

Kokouksessa suunniteltiin myös presidentin

tapaamista ja syysparlamentin kannanottoa.

Joulukuun kokouksessa keskusteltiin MTK:n koulutuksen

uudistamisesta. Kuntarakenteen muutokseen

liittyen kerättiin valiokuntalaisilta mielipiteitä, mitä nuoret

maatila- ja maaseutuyrittäjät toivovat kunnalta. Lisäksi

suunniteltiin tulevan vuoden toimintaa.

Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta kokoontui

vuoden aikana kaksi kertaa. Keskeisiä käsiteltäviä

asioita olivat muiden asioiden ohella virkistysarvokaupan

toimintamallin laatiminen, luonnonsuojelulain

korvaussäännös, Helcom, vesipuitedirektiivin toteuttaminen,

vesiensuojelun suuntaviivat, maatalouden

ympäristöluvista luopuminen, Natura 2000 ‐verkoston

toteuttaminen, ympäristövastuulain valmistelu,

kaivoslain muuttaminen, ympäristöluvat ja kuntien

ympäristönsuojelumääräykset, jokamiehenoikeuksia

koskevan käsikirjan laatiminen, Etelä-Suomen metsien

monimuotoisuuden toimintaohjelma (Metso II) sekä

ympäristöasiamiestoiminta.

Lisäksi valiokunnassa pohdittiin edelleen, mitkä

ovat ympäristö- ja maapoliittisen ryhmän päätehtäviä

jatkossa. Valiokunnassa keskusteltiin MTK:n ympäristö-

ja maapoliittisista hallitusohjelmatavoitteista eduskuntavaaleissa,

ja todettiin MTK:n onnistuneen tavoitteiden

läpiviemisessä hallitusohjelmaan hyvin. Valiokunta

piti tärkeänä MTK:n ympäristö- ja maapoliittisen

valiokunnan, alueellisten ympäristö- ja maapoliittisten

valiokuntien sekä MTK:n ympäristö- ja maapoliittisen

ryhmän yhteydenpitoa jäseniin sekä ympäristöasiamiehiin.

Sosiaalivaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana

neljä kertaa. Kokouksissaan valiokunta käsitteli

sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtivan SATA-komitean

perusturvajaoston työskentelyä, tapaturma- ja

ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan

TAU-työryhmän työskentelyn etenemistä,

hallitusohjelman kirjauksia ja niiden toteutumista

lomituspalveluiden kehittämiseksi ja työterveyshuollon

palvelujen parantamiseksi, yhtiömuotoisten maatilojen

eläkevakuuttamista ja Hyvä lomituspalvelukäytäntösuositusta.

Lisäksi valiokunta käsitteli sille tehdyt aloitteet

työterveyshuoltopalveluiden ja lasten päivähoitopalveluiden

parantamisesta.

Kertomusvuoden marraskuussa sosiaalivaliokunta

teki kahden päivän mittaisen seminaarimatkan Kittilään.

Matkan teemana oli maaseutuyrittäjyys. Seminaarissa

valiokunta kuuli alustukset maaseutuyrittäjyyden

mahdollisuuksista, hevosalan haasteista sekä

Hoivayrittäjyys-hankkeen esittelyn. Matkaan sisältyi

kolme yritysvierailua; hevos‐, porotalous/matkailu- ja

hoivayrityksiin Kittilässä.

Tuotantotalousvaliokunta kokoontui vuoden aikana

kolme kertaa. Valiokunnan kokouksissa käsiteltiin

mm. maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintaseurannan

kehittämistä, maatilojen kustannuksien

alentamismahdollisuuksia, rehujen hinnannousua ja

yhteistyön kehittämistä mm. maatalousalan tutkimuslaitosten

kanssa. Tuotantotalousvaliokunnan toimeksiannosta

PTT:ssä tehtiin esiselvitys tuotantopanosten

kansainvälisestä hintavertailusta. Valiokunnan kokouksissa

vierailivat mm. PTT:n, rehuteollisuuden ja teurastamoiden

edustajia sekä MTK:n omia asiantuntijoita.

Verovaliokunta kokoontui kertomusvuonna kaksi

kertaa. Kokouksissa valiokunta keskusteli ajankohtaisista

veropoliittisista kysymyksistä. Kokouksissa

keskusteltiin mm. hallitusohjelmaan liittyvistä veropoliittisista

linjauksista ja tavoitteista sekä niiden toteutumisesta

sekä hallitusohjelmatavoitteista vaalikaudelle

2007–2011.

Keskeisenä pohdinnan aiheena oli maa- ja metsätilan

sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverohuojennuksen

laajentaminen. Verovaliokunta perehtyi lisäksi

CAP-tukioikeusuudistuksen mahdollisiin vaikutuksiin

maanomistajan sekä viljelijän verokohteluun. Edellä

mainitun lisäksi verovaliokunnan kokouksissa tarkasteltiin

uutta oikeuskäytäntöä.

Tuotantopoliittisten valiokuntien toimintaa on selostettu

kohdassa Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi.

85


Metsänomistajaorganisaatio

Metsänomistajaorganisaatiolla ymmärretään metsänhoitoyhdistysten,

metsänomistajien liittojen ja

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.:n

muodostamaa kokonaisuutta.

Metsänomistajajärjestö toteutti avaintehtävää tuottamalla

metsänomistajien tarpeiden mukaisia palveluita

sekä jatkamalla palveluiden kehitystyötä metsänomistajien

antamaan palautteeseen, yhteisiin strategioihin

ja ketjutoimintamalliin tukeutuen. Organisaation

rakennekehitystä edistettiin aiempaa paremman metsänomistajien

palvelun mahdollistamiseksi ja edunvalvonnan

tehostamiseksi. Metsäjäsenten hankintaa

jatkettiin ja jäsenpalveluiden kehittämiseksi käynnistettiin

työryhmä.

Metsänomistajat

Avaintehtävä

Kehitetään metsänomistajajärjestön metsänomistajille

tarjoamia palveluita ja tuetaan organisaation

rakennekehitystä sekä lisätään

metsäjäsenten lukumäärää

Yksityisten henkilöiden omistama metsäpinta-ala on

noin 12 milj. ha. Metsämaan pinta-alasta yksityismetsät

kattavat 60 %. Metsien puuston vuotuisesta kasvusta

yksityismetsien osuus on 68 %. Yksityismetsillä

on ratkaisevan suuri merkitys metsäteollisuuden puuhuollolle.

Yli 80 % teollisuuden käyttämästä kotimaisesta

raakapuusta tulee yksityismetsistä. Kotimaisen

puun kysynnän lisääntyessä yksityismetsien merkitys

kasvaa entisestään.

Maassamme on lähes 320 000 metsänhoitomaksullista

metsätilaa. Maanviljelijöiden osuus yksityisistä

metsänomistajista on vähentynyt jatkuvasti. Samaan

aikaan eläkeläisten osuus on kasvanut. Vuonna 2003

eläkeläisten osuus metsänomistajien lukumäärästä oli

noussut jo 43 %:iin.

Metsänomistuksen rakennemuutos näkyy metsänomistajien

ammattiaseman muuttumisen lisäksi myös

metsänomistajien ikääntymisenä sekä siten, että yhä

useampi metsänomistaja asuu etäällä metsästään.

Muuttoliikkeen seurauksena jo kolmasosa metsänomistajista

asuu tilansa sijaintikunnan ulkopuolella.

Puolet metsänomistajista asuu kuitenkin edelleen tilallaan.

Metsänomistuksessa tapahtuva muutos merkitsee

monen metsänomistajan kohdalla sitä, ettei ole aikaa

eikä mahdollisuuksia itse hoitaa metsäasioita. Jatkossa

metsänomistajien edunvalvonnasta ja käytännön

metsäasioista huolehtiminen edellyttää siksi metsänomistajien

omalta organisaatiolta yhä parempaa osaamista,

palvelukykyä ja aktiivista yhteydenpitoa metsänomistajiin.

Metsänhoitoyhdistykset

Metsänhoitoyhdistysten lukumäärä oli kertomusvuoden

alussa 151. Kaikki metsänhoitomaksua maksavat

metsänomistajat ovat metsänhoitoyhdistysten jäseniä,

jolleivät he kieltäydy jäsenyydestä. Verohallituksen tuoreimpien,

vuoden 2006 tilastojen mukaan metsänhoitomaksua

maksavia metsänomistajia oli noin 316 100.

Metsänhoitomaksusta hakemuksen perusteella vapautettuja

metsänomistajia oli noin 4 700 , eli puolitoista

prosenttia kaikista metsänomistajista. Metsänhoitomaksusta

pienen tilakoon perusteella vapaita metsätiloja

oli noin 129 200.

Vuoden 2007 aikana toteutui kymmenen metsänhoitoyhdistysten

yhdistymistä, joissa oli mukana 25

metsänhoitoyhdistystä. Vuoden 2008 alussa metsänhoitoyhdistyksiä

oli 136 kpl, mikä on enemmän kuin

metsävaltuuskunnan tavoitteeksi asettama 100 metsänhoitoyhdistystä

koko maassa. Myös vuodelle 2008

on suunniteltu useita metsänhoitoyhdistysten yhdistymisiä.

Yhdistyksissä oli palkattuna 1 082 toimihenkilöä.

Yhdistymisten seurauksena metsänhoitoyhdistysten

koko, toiminnan liikevaihdon ja metsätoimihenkilömäärän

mukaisesti tarkasteltuna, on kasvusuunnassa.

Tämä asettaa aiempaa enemmän haasteita metsänhoitoyhdistysten

hyvälle johtamiselle.

Metsänhoitoyhdistykset tuottavat metsänomistajille

palveluita metsäomaisuuden hoitoon ja käyttöön ja

huolehtivat metsänomistajien eduista paikallisella tasolla.

Merkittävimmät palvelut ovat puukauppa- ja metsänhoitopalvelut

sekä neuvonta- ja arviointipalvelut.

Puunmyyntisuunnitelmia metsänhoitoyhdistykset tekivät

metsänomistajille vuonna 2007 yhteensä 34 milj.

m 3 , mikä vastaa noin 75 % yksityismetsien kokonaispuunmyyntimäärästä.

Metsänomistajien lukuun hoidetut

puunmyyntitoimeksiannot (valtakirjakaupat) olivat

määrältään noin 19 milj. m 3 , eli 43 % yksityismetsien

METSÄNHOITOYHDISTYKSET

1953 1973 1980 1990 2000 2006 2007

Metsänhoitomaksua maksavien

metsänomistajien lukumäärä 298 000 277 233 281 776 292 908 299 000 317 609 316 099

Metsänhoitoyhdistyksiä 371 385 377 370 214 154 151

Metsätoimihenkilöitä 543 840 1 147 1 236 922 908 921

Toimistohenkilöitä – – 259 327 235 172 161

86


kokonaismyyntimäärästä. Metsänhoitotöiden suurimmat

työlajit olivat metsänuudistaminen, noin 74 400 ha,

ja nuoren metsän hoito, noin 115 500 ha.

Metsänhoitoyhdistystoiminnan 100-vuotisjuhlaa

vietettiin vuoden alussa Jyväskylässä. Juhlapäiville

osallistui noin 900 henkilöä metsänhoitoyhdistyksistä,

metsänomistajien liitoista ja MTK:sta. Juhlavuoteen

liittyviä tapahtumia järjestettiin eri puolella Suomea.

Metsänomistajien suuntaan keväällä 2006 käynnistetty

yhteydenottokampanja päättyi toukokuussa. Kampanja

kesti reilun vuoden, jonka aikana metsänhoitoyhdistykset

tavoittivat yli 50 000 metsänomistajaa. Osittain

aktiivisten yhteydenottojen tuloksena puukauppa kiihtyi

uuteen ennätykseen. Juhlavuosi huipentui kesäkuun

lopulla pidettyyn MTK:n 90-vuotis ja metsänhoitoyhdistysten

100-vuotisjuhlaan Turussa.

Metsänomistajien liitot

Alueellisia metsänomistajien liittoja oli vuoden 2007

alussa 10 kpl. Suomenkielisellä alueella toimi kahdeksan

metsänomistajien liittoa ja ruotsinkielisellä alueella

kaksi liittoa. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki

metsänhoitoyhdistykset olivat metsänomistajien liittojen

jäseninä. Kertomusvuoden aikana metsänomistajien

liitoissa työskenteli yli 30 toimihenkilöä.

Metsänomistajien liitot toimivat alueellisina metsätalouden

vaikuttajina. Liitot edistävät alueillaan metsänomistajien

yhteistoimintaa sekä hoitavat metsänomistajien

edunvalvontaa. Metsänomistajien liitot huolehtivat

alueensa metsänhoitoyhdistysten yhteistyöstä ja niiden

yhdenmukaisesta kehittymisestä ja toiminnasta metsänomistajaorganisaation

yhteisten linjausten mukaisesti.

Ne huolehtivat myös tiedon välittämisestä ja yhteistoiminnasta

paikallisen ja valtakunnan tason välillä.

Vuoden alussa järjestön kehittämisryhmä luovutti

raporttinsa, joka käsiteltiin MTK:n päättävissä elimissä.

Työryhmä ehdotti kiinnitettävän huomiota mm. järjestön

jäsenpohjan kasvattamiseen ja laajentamiseen

sekä jäsenpalveluiden hoitoon. Työryhmä ehdotti myös

aiempaa tiiviimpää metsänomistajien liittojen ja tuottajaliittojen

välistä yhteistyötä kummallekin liittoryhmälle

yhteisissä asioissa. Tässä tarkoituksessa käynnistettiin

niin sanottujen alueellisten yhteistyöryhmien toiminta.

Useiden metsänomistajien liittojen välillä käytiin keskusteluja

yhteistyön tiivistämisestä. Vuoden lopussa

metsänomistajien liitot Järvi-Suomi ja Kaakkois-Suomi

yhdistyivät. Vuoden 2008 alussa oli siten yhteensä yhdeksän

metsänomistajien liittoa.

Yhteistoiminta metsätilanomistajayhdistysten

kanssa

Lähinnä suuremmissa kaupungeissa toimi yhteensä

20 metsätilanomistajien yhdistystä ja kerhoa, jotka tarjoavat

näillä paikkakunnilla asuville metsätilanomistajille

tietoa ajankohtaisista metsäasioista, retkeilyjä ja mahdollisuuden

vaihtaa mielipiteitä. Yhdistysten yhteistyöorganisaationa

toimii Suomen metsätilanomistajien

liitto (SMTOL), jonka kanssa MTK:lla on ollut vuodesta

2001 yhteistyösopimus metsäedunvalvonnasta ja metsäjäsenten

hankinnasta. Sopijapuolten tavoitteena on

yhdessä edistää MTK:n kehittämistä kaikkien metsänomistajien

yhteisenä edunvalvontajärjestönä.

Metsänomistajien liittojen toimihenkilöpäivät pidettiin Kokkolassa.

MTK esitteli etämetsänomistajien palvelujen kehittämistyötä,

metsäjäsenyyttä sekä ajankohtaisia metsäedunvalvonnan

asioita Suomen metsätilanomistajien liiton

ja sen jäsenyhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa.

Lisääntyneen informaation ja yhteisten tilaisuuksien

myötä metsätilanomistajien yhdistykset ovat lähentyneet

metsänomistajaorganisaatiota ja 13 yhdistyksistä

on jo hakeutunut alueensa metsänomistajien liiton jäseneksi.

SMTOL:n suurimman jäsenyhdistyksen, Pääkaupunkiseudun

metsänomistajat ry:n kanssa MTK:lla on

sopimus yhdistyksen sihteeritehtävien hoitamisesta.

Yhteistoiminta yhteismetsien kanssa

Yhteismetsällä tarkoitetaan kiinteistöille yhteisesti

kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi

kestävän metsätalouden harjoittamiseen metsäsuunnitelman

mukaisesti osakkaiden hyväksi. Yhteismetsään

kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen

kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos

se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista.

Yhteismetsät tarjoavatkin usein osakkailleen mahdollisuuden

myös metsästykseen, virkistykseen ja eräisiin

muihin oheistoimintoihin.

Laki yhteismetsälain muuttamisesta (1497/2007) tuli

voimaan 1.1.2008. Lakimuutoksen tarkoituksena on

parantaa yhteismetsien toimintaedellytyksiä kestävän

metsätalouden harjoittamismuotona, edistää uusien

yhteismetsien perustamista ja ehkäistä yhteismetsäosuuksien

pirstoutumista. Yhteismetsälakiin otettiin

säännökset mm. kiinteistön liittämisestä yhteismetsään

ja hoitokunnan päätöstä koskevasta moiteoikeudesta.

Lisäksi lakiin otettiin säännökset maanomistajiensopimukseen

perustuvan yhteismetsän jakamisesta osakkaiden

kesken.

Osakkaan oikeuksien käyttämistä, yhteismetsän eri

toimielinten toimivaltaa ja ohjesäännönvaraista luovutusrajoitusta

koskevia yhteismetsälain säännöksiä

tarkistettiin. MTK ja sen jäsenenä olevat yhteismetsät

antoivat lausuntoja lainmuutoksesta ja olivat kuultavana

asiantuntijana eduskunnassa. Lakimuutoksesta

tulikin MTK:n, yhteismetsien sekä maa- ja metsätalousministeriön

yhteisen näkemyksen mukainen.

87


Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Yhteismetsät

mahdollisuutena ‐tutkimushanke päättyi syksyllä 2007.

Tutkimushankkeeseen liittyvässä työryhmässä oli edustettuna

sekä MTK:n että yhteismetsien edustaja.

Yhteismetsät on todettu toimivaksi vaihtoehdoksi

erityisesti silloin, kun halutaan ehkäistä omaisuuden

jakautumista pieniin yksiköihin ja halutaan saavuttaa

ison toimintayksikön yksityismetsätalouden edut.

Yhteismetsien metsätaloustoiminta on ollut ammattimaista

ja kannattavaa sekä puun tarjonta säännöllistä.

Yhteismetsäosuuksien kysyntä ja uusien yhteismetsien

perustamiseen liittyvät yhteydenotot ovat syystäkin lisääntyneet.

Yhteismetsät voivat järjestäytyä MTK:n edunvalvonnan

piiriin liittymällä alueensa metsänomistajien liiton

jäseneksi. Alueellisten metsänomistajaliittojen jäseninä

oli vuoden 2007 lopussa 52 yhteismetsää ja niiden

yhteenlaskettu pinta-ala oli runsaat 387423 ha sekä

yhteenlaskettu hakkuusuunnite 416 759 m 3 .

Yhteismetsien ja MTK:n välisen jäsenyyssopimuksen

mukaan yhteismetsillä on oikeus saada MTK:n metsävaltuuskuntaan

1–2 asiantuntijajäsentä yhteismetsien

järjestäytymisasteen mukaan. Vuonna 2007 MTK:n

metsävaltuuskunnassa yhteismetsiä edusti Mustialan

yhteismetsän toiminnanjohtaja Kasper Nurmi sekä

Kuusamon yhteismetsän puheenjohtaja Olavi Jäkäläniemi.

Yhteismetsien korkean järjestäytymisasteen johdosta

myös vuonna 2008 metsävaltuuskunnassa tulee olemaan

kaksi yhteismetsien edustajaa. Lisäksi yhteismetsillä

on ollut mahdollisuus saada vähintään yksi

edustaja metsänomistajien liittojen hallitukseen ainakin

Etelä-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Länsi-Suomen ja

Pohjois-Suomen metsänomistajien liittojen alueilla.

MTK:n ja metsänomistajaliittojen yhteismetsäjäsenten

välisenä yhteistyöelimenä toimii yhteismetsätyöryhmä.

MTK sekä yhteismetsät – molemmat yhdessä

ja erikseen – vaikuttivat vuonna 2007 moniin yhteismetsien

edunvalvontaan liittyviin asioihin. Edunvalvonta

käsitti mm. yhteismetsälakimuutokseen vaikuttamista,

yksittäisten jäsenten neuvontaa ja asioiden hoitoa sekä

yhteismetsien verotukseen ja muuhun lainsäädäntöön,

metsästykseen sekä MTK:n yhteismetsäjäsenten edunvalvontaan

liittyviä asioita.

Organisaation kehittäminen

Metsänomistajaorganisaation kehittäminen toteutettiin

järjestön tavoite- ja periaateohjelmaan perustuvien

erillisten strategioiden ja kehittämisohjelmien mukaisesti.

Kehittämisen tavoitteena on turvata metsänomistajien

edunvalvonta ja metsänomistajien mahdollisuus

saada luotettavaa, ammattitaitoista ja heidän omalle

metsätaloudelleen asettamiaan tavoitteita tukevaa

neuvontaa ja palveluita.

Metsänomistajaorganisaation yhtenäisyyttä pyrittiin

vahvistamaan viestinnän eri keinoin. Eri organisaatiotasojen

tietoisuutta edunvalvonnan linjauksista ja sitoutumista

niihin lisättiin mm. neuvottelupäivien, koulutuksen

ja strategiatyön avulla. Organisaation sisäistä

ja ulkoista viestintää lisättiin. MTK:n 90-vuotisjuhlaliittokokouksessa

järjestön eri jäsenjäsenryhmät olivat

näkyvästi esillä niin alustuksissa kuin juhlan ulkoisessa

ilmeessä. Yhteistyötä ruotsinkielisen tuottajajärjestö

Vuoden nuoreksi metsänomistajaksi valittiin Tuomo Wirman Artjärveltä

Uudeltamaalta.

SLC:n kanssa jatkettiin metsäedunvalvonnan yhteistyösopimuksen

puitteissa.

Metsänhoitoyhdistysten palveluiden laatua parannettiin

ketjutoimintamallin mukaisesti. Metsänhoitoyhdistysten

kaikki peruspalvelut ja tärkeimmät lisäpalvelut

on tuotteistettu. Kertomusvuoden aikana osa

palveluiden toimintamalleista päivitettiin. Valtaosa

metsänhoitoyhdistyksistä on ottanut käyttöön selainpohjaisen

laatu- ja ympäristöjärjestelmän, joka on tuotettu

Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n, Silvadata

Oy:n ja metsänomistajaorganisaation yhteistyönä.

Metsänomistajaorganisaation laatutyötä kehitettiin

metsäjohtokunnan asettamassa laaturyhmässä. Laaturyhmän

kehittämät laatumittarit otettiin käyttöön ja

laatumittaritiedot kerättiin 150 metsänhoitoyhdistyksestä.

Yhteensä 24 mittarista toteutui keskimäärin 11

mittaria ja suurin toteutuneiden mittareiden määrä oli

19. Mittarikohtaisesti hajonta oli suurta. Osa mittareista

toteutui yli 70%:ssa metsänhoitoyhdistyksistä, kun

taas muutaman mittarin kriteerit täyttyivät alle 10%:ssa

metsänhoitoyhdistyksistä. Metsänhoitoyhdistyksille

toimitettiin omat mittaritiedot sekä vertailutieto muista

yhdistyksistä kokoluokittain.

Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toiminnan

painopisteinä olivat ketjutoimintamallin sisäistäminen

arkirutiineissa, kentän koulutus, asiakkuuksien hoito ja

laadun varmistaminen.

Metsänhoitoyhdistysten tietohallinnon kehittämisessä

painopisteet olivat paikkatietojärjestelmien sekä

metsä- ja puukauppasovellusten jatkokehittämisessä.

Paikkatietojärjestelmien, verkkopalveluiden ja laatutyötä

edesauttavien järjestelmien kehittämiseen pa-

88


nostettiin. Oy Silvadata Ab:n tekemät tai välittämät

ohjelmistot ovat hyvin kattavasti käytössä metsänhoitoyhdistysten

taloushallinnossa ja myös metsäpalvelutoiminnoissa.

Metsäjäsenyys

Metsäjäsenyyttä on käsitelty kohdassa Järjestötoiminta

Vuoden nuori metsänomistaja

Tuomo Wirman Artjärveltä Uudeltamaalta nimitettiin

Vuoden nuoreksi metsänomistajaksi 2007. Kunniamaininnan

sai Anna Konttinen Leppävirralta.

MTK myöntää Vuoden nuori metsänomistaja ‐kunniakirjan

tunnustukseksi aktiivisesta toiminnasta metsänomistajana.

Tunnustus myönnettiin kolmannen kerran.

Yhteistyökumppanina kilpailussa toiminut Nordeapankki

lahjoitti voittajalle 2 000 euron stipendin.

Metsänhoitoyhdistysten

ja mo-liittojen koulutus

Metsänomistajaorganisaation toimihenkilöitä varten

järjestettiin uusi perhemetsätalouden ajankohtaisseminaari,

jonka on tarkoitus toimia metsänomistajajärjestön

perehdyttämiskurssina. Seminaari sai hyvän

vastaanoton osallistujien keskuudessa.

Silvadatan, MTK:n, MHYP:n ja Yksityismetsätalouden

työnantajat ry:n yhteistyönä järjestämään ”Ajankohtaista

hallinnosta ja kehittämisestä” ‐seminaarisarjaan

osallistui noin XX0 henkilöä, lähinnä metsänhoitoyhdistysten

toiminnan- ja puheenjohtajia.

Valtakunnallisten tilaisuuksien lisäksi MTK, metsänomistajien

liitot ja metsänhoitoyhdistykset järjestivät

lukuisia alueellisia ja paikallisia koulutustilaisuuksia.

AMK-metsäoppilaitosten opiskelijoille järjestettiin

yhteistyössä järjestökoulutuksen kanssa yksityismetsätalouden

ajankohtaisseminaareja. Koulutuksella

nuorille annettiin käsitys ajankohtaisista perhemetsätalouden

kysymyksistä sekä lisättiin metsänomistajaorganisaation

kiinnostavuutta potentiaalisena työpaikkana.

Mo-liittojen hallitukset ja

toiminnanjohtajat

Mo-liittojen hallitusten kokoonpanot löytyvät internetosoitteesta

www.liitto.mhy.fi/

Metsävaltuuskunta

Metsävaltuuskunnan puheenjohtajat

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja agrol. Olavi

Peltola Sysmästä, varapuheenjohtajat yrittäjä Kyösti

Aikkila Kuusamosta ja mv. Bo Strorsjö Kristiinankaupungista.

Mo-liittojen edustajat

Etelä-Suomi: agrol. Olavi Peltola Sysmästä, Antti

Räsänen Padasjoelta ja mv. Heikki Torkkola Hattulasta.

Järvi-Suomi: mv. Pekka Hintikka Rautalammilta, mv.

Pentti Kainulainen Sonkajärveltä, mv. Pekka Pekkarinen

Siilinjärjeltä, mv. Heikki Pärnänen Savonlinnasta, Eero

Tanttu Viitasaarelta, mv. Mikko Tiirola Petäjävedeltä ja

yrittäjä Hetta Torpo Hirvensalmelta.

Kaakkois-Suomi: mv. Teuvo Mankki Valkealasta ja

mv. Lauri Nevalainen Lappeenrannasta.

Kainuu: agrol. Timo Virkkunen Vaalasta ja mv. Heikki

Moilanen Suomussalmelta.

Metsäjohtokunta 2007: Istumassa Teuvo

Mankki (vas.), Olavi Peltola, Michael Hornborg,

Juha Saikkonen. Seisomassa Esko

Kinnunen (vas.), Mikael Aminoff, Jarmo

Toukola, Aatto Ylimartimo, Antti Sahi ja

Hannu Hyyppä. Kuvasta puuttuu Timo

Kalli.

89


Keski-Pohjanmaa: mv. Kalle Salmela Haapajärveltä

ja mv. Kari Tyynelä Vetelistä.

Länsi-Suomi: mv. Pauli Hollo Loimaalta, kansanedustaja

Timo Kalli Kiukaisista, mv. Juha Karvo Äetsästä,

mv. Heikki Kulmala Vesilahdelta, mv. Heljo Launto

Sauvosta, mv. Antero Ojala Teuvalta, Matti Pohjoisaho

Vimpelistä, mv. Jarmo Toukola Sahalahdelta ja mv. Juha

Vanhapaasto Honkajoelta.

Pohjois-Karjala: metsätal.yritt. Jouko Jaatinen Kontiolahdelta

ja mv. Kari Heikkinen Nurmeksesta.

Pohjois-Suomi: yrittäjä Kyösti Aikkila Kuusamosta,

Tapio Junkkonen Lumijoelta, Esko Piipponen Pudasjärveltä,

Eero Törmänen Sallasta ja mv. Aatto Ylimartimo

Tervolasta.

Kustens Skogsägarförbund: mv. Mikael Aminoff

Tammisaaresta, mv. Olav Store Kokkolasta ja mv. Bo

Storsjö Kristiinankaupungista.

Åbolands Skogsägarförbund: mv. Antti Hakanen

Kemiöstä.

MTK-liittojen edustajat

Etelä-Savo: mv. Aarno Puttonen Puumalasta.

Kainuu: mv. Esa Kemppainen Hyrynsalmelta.

Keski-Pohjanmaa: mv. Markku Kiljala Reisjärveltä.

Pirkanmaa: mv. Timo Jaakkola Mouhijärveltä.

Kymenlaakso: mv. Reino Parkko Elimäeltä.

Satakunta: mv. Tuomo Raininko Kankaanpäästä.

Asiantuntijajäsenet

Puh.joht. Martti Koivu, toiminn.joht. Kasper Nurmi,

puh.joht. Olavi Jäkäläniemi ja puh.joht. Rauno Numminen.

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen

osallistui puheoikeutettuna metsävaltuuskunnan

kokouksiin.

Metsäjohtokunta

Metsävaltuuskunnan työvaliokuntaan, metsäjohtokuntaan

kuuluivat MMM Michael Hornborg, mv. Teuvo

Mankki, II puh.joht., mv. Mikael Aminoff, mv. Hannu

Hyyppä, kansanedustaja Timo Kalli, mv. Esko Kinnunen,

metsäjoht. Antti Sahi, mv. Jarmo Toukola ja

mv. Aatto Ylimartimo. Lisäksi kokouksiin osallistuivat

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen

ja metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola.

Metsäjohtokunnan sihteerinä toimi MMM Lea Jylhä.

Kokoukset

Metsävaltuuskunnan kokoukset

MTK:n metsävaltuuskunta kokoontui kertomusvuonna

kaksi kertaa. Metsävaltuuskunnassa oli 42 jäsentä

sekä neljä asiantuntijajäsentä.

Metsävaltuuskunnan puheenjohtajana toimi agrologi

Olavi Peltola Sysmästä, ensimmäisenä varapuheenjohtajana

Kyösti Aikkila Kuusamosta ja toisena varapuheenjohtajana

Bo Strosjö Kristiinankaupungista.

Metsävaltuuskunnan asiantuntijajäseniksi oli kutsuttu

puheenjohtaja Rauno Numminen Satakunnan Metsänomistajat

ry:stä, puheenjohtaja Martti Koivu Oulun Seudun

Metsänomistajat ry:stä, toiminnanjohtaja Kasper

Nurmi Mustialan yhteismetsästä ja puheenjohtaja Olavi

Jäkäläniemi Kuusamon yhteismetsästä.

Metsävaltuuskunnan

ylimääräinen kokous 11.4.2007

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola käsitteli

avauspuheenvuorossaan puumarkkinoiden toimintaa,

kansallisen metsäohjelman tarkistamista sekä

järjestön kehittämistä.

Peltola totesi, että puukauppa on kuluvan talven aikana

käynyt vilkkaana ja metsäteollisuus on saanut

yksityismetsistä tarvitsemansa puut. Yksityiset metsänomistajat

ja aktiivinen metsänomistajaorganisaatio

ovat Peltolan mukaan jälleen kerran osoittaneet olevansa

avainasemassa metsäteollisuuden puuhuollon

turvaamisessa. Hän korosti erityisesti kilpailua toimivien

puumarkkinoiden edellytyksenä. Peltola toi esille

myös metsänomistajien roolin puumarkkinoiden kilpailullisuuden

edistämisessä.

Peltola kertoi, että Kansallinen metsäohjelma 2010

tarkistetaan kuluvan vuoden aikana ja tarkistettu ohjelma

ulotetaan vuoteen 2015 saakka. Hän piti tarpeellisena

muuttaa ohjelman painopistettä metsien talouskäyttöä

ja metsätaloutta tukevaan suuntaan. Samoin

hän korosti, että METSO-ohjelman myönteiset kokemukset

antavat hyvän pohjan laajentaa metsien vapaaehtoisen

suojelun keinot koko maahan.

Järjestön kehittämistyössä Peltola nosti esille tavoitteen

vähentää metsänhoitoyhdistysten lukumäärää

noin sataan. Hän painotti, että päätökset uusista

yhdistysfuusioista tulee tehdä vielä kuluvan vuoden

aikana, jotta metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalien

äänioikeusrekisterit noudattaisivat metsänhoitoyhdistysten

uusia rajoja.

Ajankohtaiskatsaukset

Puheenjohtaja Michael Hornborg toi katsauksessaan

esille erityisesti uuden hallituksen ohjelman laatimisen

ja MTK:n tavoitteet siinä. Hän sanoi, että metsäasiat eivät

ole yleensä olleet suuria hallitusohjelmakysymyksiä.

Uuteen hallitusohjelmaan vaikuttaminen on kuitenkin

aina erittäin tärkeä asia, ja MTK onkin esittänyt selvästi

omat hallituspoliittiset tavoitteensa kaikille puolueille.

Hornborg totesi, että Kansallisen metsäohjelman 2010

tarkistaminen luo edellytykset esittää yksityiskohtaiset

tavoitteet ja keinot metsäsektorin menestymisen varmistamiseksi.

90


MTK:n metsäjohtokunta valitsi Metsänhoitoyhdistys Sisä-Savon

Vuoden metsänhoitoyhdistykseksi. Palkinnon vastaanottivat yhdistyksen

puheenjohtaja Markku Miettinen ja toiminnanjohtaja Arto

Kosonen.

Metsäteollisuusyritysten puunostokartellista Hornborg

totesi, että MTK on tuominnut tällaisen lainvastaisen

toiminnan jyrkästi. Hän korosti kuitenkin,

että asiasta saadaan lainvoimainen päätös vasta, kun

markkinaoikeus tai korkein hallinto-oikeus on asian

käsitellyt. MTK on kerännyt tietoa puumarkkinoiden

kehityksestä ja raakapuun hinnan muodostuksesta ja

selvittää erilaisten jatkotoimenpiteiden mahdollisuutta.

Hornborg toi myös esille kansainvälisten vaikutusten

ja kansainvälisen metsä- ja ympäristöpolitiikan vaikutuksen

kasvun maamme metsätalouteen. Hän piti

välttämättömänä, että järjestöllä on olemassa kanavat,

joilla voidaan viedä tietoa suomalaisesta kestävästä

perhemetsätaloudesta niin päättäjille kuin asiakkaillekin.

Metsänomistajien edustajien on oltava mukana

vaikuttamassa ja osallistumassa myös kansainvälisiin

prosesseihin, joissa tehdään heidän omaisuuteensa ja

elinkeinoonsa vaikuttavia päätöksiä.

Hornborg totesi, että järjestön tulevaisuuden haasteisiin

haetaan vastausta Turun liittokokouksessa

julkaistavassa Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjassa.

Asiakirjan metsäosiossa on esiin nostettu

metsänomistajuus. Hornborgin mukaan muuttuva

metsänomistajakunta ja metsänomistajien monipuolistuvat

tavoitteet asettavat haasteita myös metsänomistajaorganisaatiolle.

Tulevaisuusasiakirjan hyväksymisen

jälkeen järjestö aloittaa tarkemman strategian

valmistelun.

Osastopäällikkö Pekka Airaksinen totesi puumarkkinakatsauksessaan

markkinatilanteen sekä raakapuumarkkinoilla

että sahatavaramarkkinoilla olevan poikkeuksellisen

hyvän. Hän arvioi markkinahakkuiden kohoavan

vuoden aikana ennätyksellisen korkealle tasolle

56,6 milj. m 3 :iin. Yksityismetsistä kertyvän raakapuumäärän

kertymäennustetta oli nostettu 47 milj. m 3 :iin,

koska tuonnin vaikeutuminen lisäsi kotimaisen puun

tarvetta. Yksityismetsien kasvaneen markkinahakkuumäärän

myötä myös metsätalouden kannattavuuden

yksityismetsissä odotettiin parantuvan ja keskimääräisen

hehtaarikohtaisen nettotuotoksen kohoavan 110

euroon hehtaarille.

Airaksinen totesi, että kyselytutkimuksen mukaan

puunmyyntiaikomustensa suhteen epävarmojen

metsänomistajien osuus on suuri, joten tiedotusta ja

metsänomistajien aktivointia tarvitaan puumarkkinoiden

tasapainon ylläpitämiseksi. Hän korosti erityisesti

metsänhoitoyhdistysten roolia metsänomistajien aktivoimisessa.

Airaksinen selosti myös tilannetta metsäenergiamarkkinoilla.

Hän totesi, että metsäenergiasta on hiljalleen

muodostumassa oma erillinen puutavaralajinsa.

Tämä on ollut myös metsänomistajien tavoitteena.

Markkinoiden kehittyminen vaatii kuitenkin, että metsäenergian

hinta otetaan esille aina puukauppaa solmittaessa.

Metsäenergian korjuu vaatii vielä, että luodaan

selkeät ohjeet sopivista kohteista ja korjuujäljestä sekä

mittausmenetelmien sisällöstä.

Metsäjohtaja Antti Sahi selosti kilpailuviraston selvitystä

Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton

puukaupan hintayhteistyöstä. Hän kertoi metsävaltuuskunnalle,

että MTK:n jäseniä lähestytään kirjeellä,

jossa jäsenistöä informoidaan kartelliasian nykytilanteesta

ja metsänomistajien toimintamahdollisuuksista

asiassa. Hän korosti, että metsänomistajat tarvitsevat

oman päätöksentekonsa tueksi järjestön apua ja että

ensisijaisesti turvataan jäsenten palvelut. Sahi totesi,

että MTK on tuominnut kilpailunrajoituslain mukaisen

toiminnan raakapuukaupassa ja katsonut menettelyn

vakavaksi kilpailurikkomukseksi. Lisäksi MTK on

vaatinut, että raakapuun hinta muodostuu kilpailluilla

markkinoilla.

Muut asiat

Metsäjohtaja Antti Sahi esitteli MTK:n metsäryhmän

vuoden 2006 avaintehtävien toteutumisen ja toimintakertomuksen,

jonka metsävaltuuskunta hyväksyi.

Sahi esitteli ehdotuksen toiminnan painopisteiksi

vuodelle 2008:

– Vaikutamme kotimaisen puun ja metsän muiden

tuotteiden monipuolisen käytön lisäämiseen ja

metsän tarjoamien uusien tuotteiden ja palveluiden

markkinoiden kehittämiseen. Parannamme koko

metsänomistajajärjestön toimintaa kotimaisen puun

kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi.

– Edistämme metsäenergian käyttöä ja siihen liittyvää

kehitystoimintaa sekä sen markkinoiden kehittymistä

ja näin metsänomistajien mahdollisuutta ympäristöystävällistä

metsäenergiaa tuottamalla osallistua

ilmastonmuutoksen torjuntaan.

91


– Huolehdimme siitä, että metsänomistajilla on mahdollisuus

hoitaa metsiään kannattavasti ja näin turvata

metsien kyky tuottaa puuta ja muita metsien

tuotteita yhteiskunnan myöntämät tuet kustannustehokkaasti

hyödyntäen.

– Kehitämme metsänomistajajärjestön osaamista,

toimintaa ja rakennetta siten, että jäsenet saavat

heidän omista lähtökohdistaan tarvitsemansa laadukkaat

palvelut.

– Vahvistamme perhemetsätalouden asemaa ja suomalaisen

puun hyväksyttävyyttä kansainvälisessä

metsäpolitiikassa ja lopputuotemarkkinoilla.

Esitys hyväksyttiin vuoden 2008 toiminnan painopistealueiksi.

Metsäjohtaja Sahi esitteli myös MTK:n periaate- ja

tavoiteohjelman vuodelle 2007 asetettujen välitavoitteiden

toteutumisen.

Tutkimuspäällikkö Marko Mäki-Hakola esitteli Osaava

maaseutu 2020 – MTK:n tulevaisuusasiakirjan. Hän

totesi, että asiakirjassa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu

kannattava metsänomistajuus. Metsävaltuuskunta totesi,

että asiakirjassa tulee tuoda paremmin esille se,

kuinka nuoret saadaan innostumaan metsätaloudesta

sekä puun käytön ympäristöystävällisyys erityisesti

rakennusmateriaalina. Asiakirja hyväksyttiin näillä täydennyksillä.

Metsävaltuuskunta käsitteli myös Metsänomistajien

liitto Sisä-Suomen jäsenhakemusta. Metsävaltuuskunta

ei puoltanut jäsenhakemuksen hyväksymistä.

Perusteluna hylkäävälle päätökselle oli, että Metsänomistajien

liitto Sisä-Suomen perustaminen ja sen jäsenhakemus

MTK:lle eivät vastaa järjestön päättävissä

elimissä tehtyjä ja yhteisesti hyväksyttyjä linjauksia

järjestön kehittämisestä ja tavoitteista eivätkä jäsenten

tasavertaisesta kohtelusta.

Metsävaltuuskunnan kultainen ansiomerkki myönnettiin

toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvelle, toimitusjohtaja

Jaakko Peltoselle, maanviljelijä Heljo Launtolle,

toiminnanjohtaja Jukka Aulalle, aluepäällikkö Auvo

Heikkilälle, aluejohtaja Esko Laitiselle, toiminnanjohtaja

Manu Purolalle ja aluepäällikkö Jukka Hujalalle. Ansiomerkit

luovutetaan MTK:n liittokokouksessa Turussa

29.6.2007.

Vuoden metsänhoitoyhdistys

MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg totesi, että

MTK:n metsäjohtokunta oli valinnut vuoden 2006

metsänhoitoyhdistykseksi Metsänhoitoyhdistys Sisä-Savon.

Valinnan kriteereinä painotettiin toiminnan

tehokkuutta ja vaikuttavuutta erityisesti puukaupassa

ja metsänhoitotöissä, osaamista ja oppimista, jäsenten

ja asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamista sekä

aktiivisuutta metsänomistajien edunvalvonnassa ja

järjestäytymisen edistämisessä. Metsänhoitoyhdistys

Sisä-Savo on niin sanottu fuusioyhdistys, joka toimii

kuuden kunnan alueella. Esimerkkinä yhdistyksen

toiminnan tuloksellisuudesta Hornborg mainitsi, että

yhdistyksen alueella taimikonhoitotavoitteet ovat toteutuneet

100%:sesti.

Hornborg luovutti palkintotaulun yhdistyksen puheenjohtaja

Markku Miettiselle ja toiminnanjohtaja Arto

Kosuselle.

Metsävaltuuskunta korosti kannanotossaan, että kotimaisen puun

käytön lisääminen tuo työtä metsäsektorin ohella koko suomalaiselle

yhteiskunnalle.

Metsävaltuuskunnan kannanotto

Metsävaltuuskunta hyväksyi seuraavan kannanoton:

Metsänomistajat haluavat lisätä

kotimaisen puun käyttöä

Kotimaisen puun kysyntä lisääntyy lähivuosina huomattavasti.

Metsiemme puuvarat antavat mahdollisuuden

nykyistä laajempiin hakkuisiin, mihin myös

metsänomistajat ovat valmiit. Kotimaisen puun käytön

kasvattaminen toteutuu yhteistoimin metsäsektorin ja

valtiovallan panostuksin. Kotimaisen puun lisääminen

vahvistaa toimeentulon mahdollisuuksia koko suomalaiselle

yhteiskunnalle.

Puun tuonnin vähentyessä kotimaisen puun käyttömahdollisuudet

lisääntyvät yli kymmenellä miljoonalla

kuutiometrillä. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan supistuva

tuontimäärä pystytään kestävästi hakkaamaan Suomen

metsistä. Lisäksi metsänomistajat ovat arvioineet

omien puun myyntimahdollisuuksiensa lisääntyvän.

MTK:n metsävaltuuskunta muistuttaa, että kotimaisen

puun käytön lisääminen ei tapahdu ilman yhteisiä

ponnistuksia. Toimenpiteitä vaaditaan metsänomistajien

ja metsänomistajaorganisaation lisäksi niin valtiovallalta

kuin metsäteollisuudeltakin. On välttämätöntä,

että valtiovalta huolehtii tie- ja rataverkon kunnosta

sekä kattavuudesta, luo edellytykset työvoiman saatavuudelle

ja takaa tarpeeksi rahaa metsähoitotöihin.

Yksityismetsien mahdollisuuksia puun käytön lisäämiseen

ei pidä vaarantaa uusilla metsien talouskäytön

rajoituksilla. Nykyistä hyvää metsien suojelutilannetta

voidaan täydentää vapaaehtoisin keinoin. Metsänomistajien

puun myyntihalukkuutta voidaan kasvattaa

kannustimien avulla. Metsänomistajien metsien

käytön aktiivisuutta voidaan lisätä myös sukupolvenvaihdoksia

edistämällä, mikä edellyttää perintö- ja

lahjaverotuksen lieventämistä sekä metsävähennysoikeuden

laajentamista.

Kotimaisen puun käytön lisääminen edellyttää toimivia

markkinoita. Toimivat puumarkkinat vaativat

metsäteollisuusyrityksiltä vastuullisuutta kaikissa

puukaupan olosuhteissa. MTK:n metsävaltuuskunta

tuomitsee metsäteollisuusyritysten hintakartellin ja

92


edellyttää tulevaisuudessa avoimesti kilpailullisia

markkinoita.

Metsänomistajille suunnatun kyselyn tulokset ovat

korostaneet puun hinnan tärkeyttä yllykkeenä puukauppaan.

Viimeaikaisissa puun myynneissä puun

hyvä hinta on motivoinut kaupantekoon useammin

kuin kertaakaan kymmenen vuoden aikana. Tukkipuun

hinta on kohonnut enemmän kuin kuitupuun hinta.

Metsäteollisuus voi viesteillään joko ylläpitää tai pysäyttää

puukaupan hyvän vireen.

MTK:n metsävaltuuskunta toteaa, että kotimaisen

puun käytön lisääminen tuo työtä metsäsektorin

ohella koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Tuontipuun

korvaaminen kotimaisella puulla on tavoite, mihin koko

suomalaisen metsäsektorin ja yhteiskunnan tulee

pyrkiä.

Metsävaltuuskunnan

varsinainen kokous 23.11.2007

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola

avasi kokouksen. Avauspuheenvuorossaan hän otti

kantaa julkisuudessa esitettyyn huoleen ”puupulasta”.

Hän totesi, että metsiemme puuvarat antavat mahdollisuuden

kotimaisen puun käytön lisäämiseen ja

metsänomistajat ovat myös kuluneen vuoden aikana

myyneet ennätysmäärän puuta teollisuuden käyttöön.

Peltola ei myöskään hyväksynyt metsänomistajien

syyllistämistä raakapuun korkeasta hinnasta, vaan

totesi hinnan muodostuvan markkinoilla kysynnän ja

tarjonnan mukaan. Peltola korostikin, että metsänomistajat

samoin kuin koko metsäsektori kaipaavat

myönteistä ja tulevaisuuteen uskovaa viestiä metsäteollisuudelta,

jotta panostukset metsien hoitoon jatkuvat.

Peltola kertoi avauspuheenvuorossaan Kansallisen

metsäohjelman 2010 tarkistuksesta sekä Etelä-Suomen

metsien monimuotoisuusohjelman laatimisesta

(METSO II). Tavoitteena on uusi kansallinen metsäohjelma,

joka ulottuu vuoteen 2015. METSO II ‐ohjelmassa

tavoitteena on laajentaa vapaaehtoiset metsien

suojelukeinot käytettäväksi koko maassa.

Lisäksi Peltola nosti puheenvuorossaan esille

metsänhoitoyhdistysten ja metsänomistajien liittojen

strategiatyön tärkeyden. Hän totesi, että tulevaisuustyön

ja johdon ilmaiseman selkeän tahtotilan ansiosta

monessa metsänhoitoyhdistyksessä on viime vuosina

otettu isoja kehitysaskeleita toiminnan ja rakenteen

kehittämisessä. Parhaillaan on käynnissä toistakymmentä

fuusiohanketta, jotka vahvistavat metsänomistajan

edunvalvontaa ja parantavat metsänomistajaorganisaation

palvelukykyä. Niitä yhdistyksiä, joilla ei

ole kokemusta yhdistymisistä, hän kannusti arvioimaan

palvelukykyään lähivuosien haasteita ajatellen.

Lisäksi Peltola korosti luottamushenkilöiden asemaa

vahvana resurssina, jonka osaamisen kehittämiseen

ja toimintaan on myös panostettava.

Ajankohtaiskatsaukset

Puheenjohtaja Michael Hornborg käsitteli katsauksessaan

globaalitaloutta, Euroopan unionia, Itämeren

alueen yhteistyötä, raakapuun käyttöä, energiakysymyksiä

sekä järjestöasioita. Hornborg totesi, että on

poikkeuksellista, että euron suhde dollariin on säilynyt

vahvana näin pitkään. Euron vahvuudella on vaikutuksensa

myös metsäteollisuuteen. Talouskasvun

hiljenemisen merkkejä on ilmassa, ja investoinneissa

on varovaisuutta. Hornborg piti tärkeänä, että Suomi

on aloitteellinen myös Itämeren alueen yhteistyön

vahvistamisessa. Hän totesi, että metsänomistajajärjestöjen

välillä yhteistyötä on ollut jo pitkään, mutta

maataloustuottajapuolella käydään vielä keskinäistä

kilpailua. Yhteistyömahdollisuuksia ja tarvetta on hänen

mukaansa erityisesti koulutuksessa ja tutkimuksessa

Hornborg totesi, että kotimaisen puun käytön ennustetaan

kasvavan edelleen. Puuta on myös saatu

liikkeelle, joten metsänomistajat ovat hoitaneet oman

osuutensa. Hornborg korosti, että on kaikkien intressi,

että metsäteollisuus säilyy Suomessa. Tarvitaan

kuitenkin signaaleja siitä, että puuta kannattaa maassamme

edelleenkin tuottaa. Metsänuudistaminen ja

puuston kasvatus vaativat paljon työtä. Hallitusohjelmaa

onkin ryhdyttävä toteuttamaan niin, että kestävän

metsätalouden rahoitukseen, metsäomistajien

verotukseen ja alemman asteisen tieverkon parantamiseen

tehdyt sitoumukset toteutetaan. Uusiutuvan

energian osalta Hornborg toi esille yhä kasvavan käytön

ja Euroopan unionin asettamat kovat tavoitteet

uusiutuvan energian osuudelle kokonaiskäytöstä.

Suomessa metsät ovat tärkein bioenergian lähde.

Hornborg kertoi saaneensa paljon myönteistä palautetta

MTK:n Turun kesäkuussa pidetystä liittokokouksesta.

Tuolloin julkistettiin myös järjestön uusi

logo, joka on otettu käyttöön. Liittokokous hyväksyi

myös Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjan,

joka käynnisti järjestön strategiatyön. Hornborg totesi,

että strategia tarvitaan, jotta edunvalvonta on

tehokasta. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että

katsotaan pitkälle eteenpäin. Hän korosti, että vain

osaaminen tekee MTK:sta vahvan edunvalvontaorganisaation.

Varametsäjohtaja Timo Nyrhinen kertoi metsäpoliittisessa

katsauksessaan kansallisen metsäohjelman

tarkistamisesta, Etelä-Suomen metsien

monimuotoisuusohjelman valmistelusta sekä metsälainsäädännön

muutoshankkeista. Hän totesi MTK:n

asettaneen tavoitteekseen, että KMO 2015:ssa turvataan

metsäteollisuuden säilyminen Suomessa, taataan

kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisille

metsänhoitotöille riittävä rahoitus ja otetaan käyttöön

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmassa

(METSO) kokeillut, metsänomistajia kannustavat keinot

koko maassa. Maa- ja metsätalousministeriön

tavoitteena on ollut, että kansallisen metsäohjelman

tarkistus valmistuisi tammikuun 2008 alussa, jolloin

valtioneuvosto voisi tehdä sitä koskevan päätöksen

vielä tammikuun aikana, joskin Nyrhinen arvioi työn

tästä viivästyvän.

Ympäristöministeriö asetti 17.4.2007 työryhmän

valmistelemaan ehdotuksen Etelä-Suomen metsien

monimuotoisuuden toimintaohjelmaksi vuosille

2008 –2016 (METSO II ‐valmistelutyöryhmä). METSO

II on osa KMO2015:tä muodostaen ohjelman metsien

monimuotoisuutta koskevan osion. METSO:n

kokeiluhankkeista vuosina 2002–2007 metsänomistajien

saamat myönteiset kokemukset ovat linjanneet

93


Metsävaltuuskunta äänesti metsäjohtokunnan

jäsenestä.

MTK:n näkemyksiä metsien monimuotoisuuden turvaamisen

periaatteista.

Peruslähtökohtana METSO:n jatkolle on se, että jo

vuosikymmeniä sitten laaditut metsien suojeluohjelmat

toteutetaan yksityismetsissä valtioneuvoston tekemän

päätöksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä.

Talousmetsien monimuotoisuutta turvataan MET-

SO:ssa kokeilluin keinoin: metsänomistajien vapaaehtoisuus,

omistusoikeuden säilyminen metsänomistajan

niin haluttaessa ja täysi korvaus sekä alueen käytön

palautuminen ennalleen sopimuskauden päättymisen

jälkeen.

METSO II painottuu edelleenkin Etelä-Suomeen, mutta

siihen sisältyvät keinot ovat käytettävissä koko maassa.

Tavoitteena on, että METSO II:ta ryhdytään toteuttamaan

täysimääräisesti vuonna 2009 ja että siihen on

vuosittain käytettävissä valtion varoja vähintään saman

verran kuin viime vuosina on ollut käytettävissä vanhojen

suojeluohjelmien toteuttamiseen.

Nyrhinen kertoi, että jo vuonna 2003 aloitettu kestävän

metsätalouden rahoituslain muutoksen valmistelu

on edelleen viivästynyt komission käsittelyn vuoksi

niin, että sen aikaisin voimaanuloajankohta on 1.3.2008,

todennäköisesti ei kuitenkaan vielä tuolloinkaan. MTK

esitti alkusyksystä maa- ja metsätalousministeriölle, että

komission tekemiin muutosesityksiin tulee suhtautua

vakavasti ja tehdä sen edellyttämät muutokset huolella,

jolloin laki voisi tulla voimaan vasta 1.1.2009.

EY:n komission tekemät muutosesitykset rahoituslakiin

merkitsisivät toteutuessaan mm. hallinnon lisääntymistä

ennakkosuunnitelmien laatimisvelvoitteineen, lopettaisi

metsäenergian korjuun ja haketuksen tukemisen, asettaisi

metsätalouden ympäristötuelle enimmäismäärän,

joka olisi selvästi alempi kuin mitä METSO-kokeiluhankkeissa

on maksettu tukea ja estäisi niin sanotun palkkiomallin

käyttöön ottamisen nuoren metsän hoitotöissä.

Osa komission muutosvaatimuksista on samoja, joita

MTK toi esille lain valmistelun eri vaiheissa.

Lisäksi Nyrhinen kiinnitti huomiota metsänparannusvarojen

riittävyyteen. Hän totesi, että vuoden 2007

määrärahojen lisätarve on lähes 10 milj. euroa, mutta

valtion lisätalousarvioesityksessä määrärahoja lisättiin

vain 2 milj. eurolla. Myös valtion vuoden 2008 talousarvioesityksessä

metsänparannustöihin varattu määräraha,vajaa

62 milj. euroa, on jäämässä selvästi tarvetta

pienemmäksi.

Osastopäällikkö Pekka Airaksinen totesi, että taloudessa

on tapahtunut poikkeuksellinen murros eikä

tilanne puumarkkinoilla ole vuoden lopulla niin selkeä

kuin mitä vielä ennustettiin alkusyksyn kuluessa. Tämä

edellyttääkin aktiivista markkinatilanteen seuraamista ja

tiedon hankintaa.

Airaksinen kertoi, että tärkein metsänomistajan

puunmyyntipäätökseen vaikuttava tekijä on metsänhoidollinen

tarve hakkuuseen. Puun hinnalla on myös

merkittävä vaikutus, minkä kuluva vuosi on selvästi

osoittanut. Yksityismetsistä puuta on myyty ennätysmäärä,

ja yksityismetsien markkinahakkuut kasvavat

noin viidenneksellä vuoteen 2006 verrattuna.

Airaksinen arvioi markkinahakkuiden kasvun jatkuvan

myös vuonna 2008, koska puun tuonnin on ennakoitu

vähenevän. PTT:n ja Metlan laskelmiin perustuen Airaksinen

arvioi, että vuonna 2008 markkinahakkuut nousevat

runsaaseen 62 milj. m 3 :iin, mistä yksityismetsien osuus

on noin 50 milj. m 3 . Hän arvioi, että yksityismetsien puukauppamäärä

nousee 47 milj. m 3 :iin vuonna 2008.

Lisäksi Airaksinen kertoi metsäenergiamarkkinoiden

kehityksestä. Hän totesi, että kasvava metsäenergian

tarve tuo lisäarvoa puukauppaan. Energiapuun hinnoittelulle

on kehitetty perusteita ja mittauksen puitesopimus

valmistuu vuoden 2008 alussa. Mittausmenetelmien kuvauksia

kehitetään ja energiapuun korjuulle, laadulle ja

varastoinnille luodaan ohjeita. Airaksinen huomautti, että

energiapuun korjuussa on syytä huolehtia maaperän

ravinnetasapainon säilymisestä.

Muut asiat

Toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala esitteli järjestön

strategiatyötä ja toiminnan pianopistealueita vuodelle

94


Ensimmäisenä naisena metsäjohtokuntaan

valittiin Annukka Kimmo Lappeenrannasta.

2008. Strategiaprosessi alkaa vuonna 2008. Tavoitteena

on, että syksyllä 2008 strategiset elementit on

määritelty, ja ne esitellään MTK- ja metsänomistajien

liitoille jäsenten päätettäviksi. Strategia käsitellään

vuoden 2009 valtuuskunnassa, ja se otetaan käyttöön

vuonna 2010, jolloin se korvaa vanhan tavoite- ja periaateohjelman.

Asiamies Ilpo Mattila esitteli luonnoksen MTK:n energiastrategiaksi.

Energiastrategian visiossa todetaan,

että maaseudun uusiutuvia energiavaroja hyödynnetään

lisääntyvästi, taloudellisesti ja kestävästi. Strategia

linjaa järjestön tavoitteet vuoteen 2020 asti. Mattila

totesi, että energiastrategian yhtenä yleisenä tavoitteena

on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Tavoitteeksi on

myös asetettu, että uusiutuvien energialähteiden osuus

vuonna 2020 on 36 % energiankulutuksesta.

Metsäenergian tuotannossa tavoitteena on 25 milj.

m 3 energiapuuta, mikä pitää sisällään latvusmassan,

oksat, kannot ja energiaharvennuspuun sekä perinteisen

polttopuun. Energiapuun hinta määräytyy markkinoilla

kysynnän ja tarjonnan mukaan. Metsänomistajat

kilpailuttavat metsänhoitoyhdistysten avulla energiapuun

käyttäjiä. Metsähoitoyhdistyksillä on valmius

energiapuun hankinnan organisointiin. Energiapuun

korjuukohteiden valinnassa turvataan metsien tuottokykyä.

Ravinnetasapainosta huolehditaan korjuun ohjeistamisella

ja ravinteita kierrättämällä.

Metsävaltuuskunta hyväksyi energiastrategian esitetyssä

muodossa.

Metsäjohtaja Antti Sahi esitteli metsälinjan ja koko

metsänomistajaorganisaation toimintasuunnitelman

vuodelle 2008.

Toimintasuunnitelma käsittää viisi avaintehtävää:

1. Vaikutamme kotimaisen puun monipuolisen käytön

lisäämiseen.

2. Edistämme metsäenergian käyttöä.

3. Huolehdimme siitä, että metsänomistajilla on mahdollisuus

hoitaa metsiään kannattavasti.

4. Kehitämme metsänomistajaorganisaation osaamista,

toimintaa ja rakennetta.

5. Vahvistamme perhemetsätalouden asemaa kansainvälisessä

metsäpolitiikassa ja lopputuotemarkkinoilla.

Metsävaltuuskunta teki toiminta suunnitelmaan kaksi

lisäystä:

– avaintehtävän 1 tavoitteisiin lisättiin maininta, että

metsänomistajaorganisaatio osallistuu metsänhoitotöiden

koneellisten menetelmien kehittämiseen ja

käyttöönottoon;

– avaintehtävän 4 tavoitteisiin lisättiin toteamus, että

järjestön tasa-arvo-ohjelmaa toteutetaan metsänomistajaorganisaation

kaikilla tasoilla.

Muilta osin toimintasuunnitelma 2008 hyväksyttiin

esityksen mukaisena.

Metsävaltuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Olavi

Peltola. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin

Kyösti Aikkila ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Bo

Storsjö. Metsäjohtokunnan toiseksi puheenjohtajaksi

vuosiksi 2008–2010 valittiin Annukka Kimmo. Erovuorossa

ollut metsäjohtokunnan jäsen Timo Kalli valittiin

yksimielisesti uudelleen metsäjohtokunnan jäseneksi

vuosiksi 2008–2010. Metsävaltuuskunnan asiantuntijajäseniksi

vuodeksi 2008 päätettiin kutsua puheenjohtaja

Olavi Jäkäläniemi ja toiminnanjohtaja Olli Mäkipää

yhteismetsien edustajina. Suomen Metsätilanomistajien

Liitto ry:n edustajien kutsuminen siirrettiin tehtäväksi

keväällä 2008 pidettävään metsävaltuuskunnan

kokoukseen.

Erovuorossa ollut Teuvo Mankki kiitti metsävaltuuskuntaa

ja yhteistyökumppaneita jättäessään metsäjohtokunnan

II puheenjohtajan tehtävän. Hän totesi,

että tehtävä on ollut mielenkiintoinen, rakentava ja

näköaloja avartava.

Metsävaltuuskunnan kannanotto

Metsävaltuuskunta hyväksyi seuraavan kannanoton:

95


Suomalaisen puun käytöllä

työtä ja hyvinvointia kotimaahan

Kotimaisen puun käyttö tuottaa monia myönteisiä

vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Jo hakkuiden

vuotuinen lisääminen kymmenellä miljoonalla

kuutiometrillä luo pelkästään metsätalouteen eli

puunkorjuuseen, metsänhoitoon ja puutavaran kaukokuljetukseen

yhteensä yli 5 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkoja

syntyy lisäksi kerrannaisvaikutuksina muun

muassa lämpölaitoksiin lisääntyvän metsäenergian

käytön myötä. Valtio ja kunnat saavat kotimaisen puun

käytön lisäyksestä ja uusista työpaikoista vuodessa

noin puoli miljardia euroa lisää verotuloja.

Kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi

runsaalla kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.

Sillä voidaan korvata lähivuosina valtaosa puun

tuonnista. Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitiedot

vahvistavat, että hakkuut ovat jääneet selvästi

hakkuumahdollisuuksia pienimmiksi. Tämä vuosi

on selkeä osoitus siitä, että perhemetsänomistajat

ovat valmiit lisäämään puun myyntiä suotuisassa puumarkkinatilanteessa.

Puuta on viime viikkoina ollut tarjolla

metsäteollisuuden ostohalukkuutta enemmän.