![Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK](https://img.yumpu.com/27507582/1/500x640/vuosikertomus-2007-pdf-32-mt-mtk.jpg)
Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK
Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK
Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton<br />
julkaisuja n:o 173<br />
<strong>MTK</strong><br />
VUOSIKERTOMUS<br />
<strong>2007</strong><br />
ISSN 1237-5055
SISÄLLYS<br />
PUHEENJOHTAJAN KATSAUS............................................................. 6<br />
TILASTOJA TALOUDEN KEHITYKSESTÄ SEKÄ<br />
MAA- JA METSÄTALOUDESTA............................................................. 8<br />
..................................................................................................................<br />
<strong>MTK</strong>:N TOIMINTA VUONNA <strong>2007</strong>......................................................... 9<br />
Talouspolitiikka........................................................................... 10<br />
Hallitusohjelmaan ja valtion vuoden 2008<br />
talousarvioon vaikuttaminen............................................. 10<br />
EU:n maatalouspolitiikka, WTO ja laajentuminen ...................... 10<br />
EU:n maatalouspolitiikka.................................................. 10<br />
WTO-neuvottelut.............................................................. 12<br />
EU:n laajentuminen........................................................... 12<br />
Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi............................ 13<br />
Maito................................................................................. 13<br />
Liha................................................................................... 16<br />
Sianliha............................................................................. 17<br />
Naudanliha........................................................................ 17<br />
Siipikarjanliha.................................................................... 18<br />
Lampaanliha..................................................................... 19<br />
Kananmunat..................................................................... 19<br />
Viljat.................................................................................. 20<br />
Mallasohra........................................................................ 22<br />
Kylvösiemen..................................................................... 22<br />
Öljykasvit.......................................................................... 23<br />
Sokerijuurikas................................................................... 24<br />
Peruna.............................................................................. 25<br />
Tärkkelysperuna............................................................... 26<br />
PerunaSuomi ry................................................................ 26<br />
Puutarhatuotanto.............................................................. 27<br />
Avomaavihannesten tuotekohtaiset yhdistykset.............. 27<br />
Luomutuotanto................................................................. 27<br />
Kasvinsuojelu ................................................................... 28<br />
Satovahingot.................................................................... 28<br />
Eläinterveys...................................................................... 28<br />
Maatalouden tulo- ja tukipolitiikka.............................................. 31<br />
Maatalouden tulo- ja kannattavuuskehitys....................... 31<br />
Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko............................... 31<br />
Etelä-Suomen kasvituotannon tuet.................................. 32<br />
Vuoden <strong>2007</strong> kansallisen tuen tarkistus........................... 32<br />
Vuoden 2008 kansallisen tuen ratkaisu............................ 33<br />
Tukikoulutus/EU-avustajat................................................ 33
Rakennetukijärjestelmän uudistaminen...................................... 34<br />
Rahoituspäätökset vuonna <strong>2007</strong>...................................... 34<br />
Maaseutuyrittäjyys...................................................................... 35<br />
Turkistilojen investointitarpeet.......................................... 35<br />
Hevosalan edunvalvonta.................................................. 35<br />
Energiapolitiikka ja ‐yrittäjyys..................................................... 36<br />
Alue- ja maaseutupolitiikka sekä huoltovarmuus....................... 37<br />
Maaseudun kehittäminen................................................. 38<br />
Sosiaalipolitiikka......................................................................... 39<br />
Maatilayrittäjien sosiaalivakuutusturvan parannukset...... 39<br />
Maatilayrittäjien työssä jaksamisen ja<br />
menestymisen edistäminen.............................................. 40<br />
Veropolitiikka............................................................................... 42<br />
Ympäristö- ja maapolitiikka........................................................ 42<br />
Jokamiehenoikeuksien rajojen selventäminen................. 42<br />
Ympäristöluvat ja kuntien ympäristönsuojelumääräykset 43<br />
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelu.............................. 43<br />
Riistapolitiikka............................................................................. 44<br />
Metsänomistajien puukaupallinen asema................................... 45<br />
Puumarkkinoiden toimivuus............................................. 45<br />
Metsäpolitiikka............................................................................ 48<br />
Kansallisen metsäohjelman 2010 tarkistaminen.............. 48<br />
Kestävän metsätalouden rahoituslaki............................... 48<br />
Metsänparannusvarojen riittävyys.................................... 48<br />
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden<br />
toimintaohjelma 2008–2016 (METSO II)........................... 49<br />
Maa- ja metsätalousministeriön<br />
metsävaratietostrategia 2008–2015................................. 51<br />
Kasvinterveyden suojeleminen......................................... 52<br />
Yhteismetsälaki................................................................ 52<br />
LUODIN-hanke................................................................. 53<br />
Julkiset hankinnat............................................................. 53<br />
Metsäasioiden kansainvälinen edunvalvonta............................. 54<br />
Euroopan unioni ja metsät................................................ 54<br />
Kansainväliset metsä- ja ympäristöprosessit................... 55<br />
Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa...................... 56<br />
Muu kansainvälinen toiminta............................................ 56<br />
Muu metsätaloudellinen toiminta................................................ 57<br />
Tutkimustoiminta.............................................................. 57<br />
Suomen Metsäsäätiö........................................................ 57<br />
Maa- ja metsätalousyrittäjien oikeusturva.................................. 58<br />
Jäsenten oikeusturvan parantaminen............................... 58<br />
Vaikuttaminen eri valituselimissä...................................... 58<br />
Muu toiminta..................................................................... 58<br />
Ruokakulttuuri............................................................................. 58<br />
Kuluttajatyö................................................................................. 59<br />
Viestintä...................................................................................... 60<br />
Verkkoviestinnän mahdollisuudet käyttöön...................... 60<br />
<strong>MTK</strong>:n 90-vuotisjuhlan ja uuden ilmeen<br />
hyödyntäminen viestinnässä............................................ 60
Metsänomistajaorganisaation viestintäsuunnitelman<br />
toteuttaminen................................................................... 61<br />
Maataloustukien hyväksyttävyyden edistäminen............. 61<br />
Tiedotteet, tiedotustilaisuudet ja sidosryhmätapaamiset........................................................................<br />
61<br />
Kansainvälinen järjestö- ja muu yhteistyö.................................. 62<br />
EU:n tuottajajärjestö COPA.............................................. 62<br />
EU:n nuorten viljelijöiden järjestö CEJA........................... 62<br />
EU:n talous- ja sosiaalikomitea ECOSOC........................ 62<br />
Pohjolan Talonpoikaisjärjestöjen<br />
Keskusneuvosto NBC...................................................... 63<br />
Kansainvälinen viljelijäjärjestö IFAP.................................. 64<br />
Kehityspolitiikka................................................................ 64<br />
Brysselin toimisto....................................................................... 65<br />
<strong>MTK</strong>:n antamia lausuntoja.......................................................... 66<br />
MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO <strong>MTK</strong> R.Y..... 68<br />
Organisaatio ja jäsenistö............................................................. 68<br />
Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirja ja periaateja<br />
tavoiteohjelman väliarviointi.................................................... 69<br />
<strong>MTK</strong>:n visuaalisen ilmeen uudistaminen..................................... 69<br />
Järjestötoiminta.......................................................................... 70<br />
Tyytyväiset jäsenet, tehokas järjestö................................ 70<br />
Järjestön toiminnallisen rakenteen kehittäminen.............. 70<br />
Onnistunut liittokokous ja 90-vuotisjuhla......................... 70<br />
Organisaation sitoutuminen metsäjäsenhankintaan......... 71<br />
Maaseutunuorten toiminta................................................ 71<br />
Naisten toiminta................................................................ 71<br />
Järjestökoulutus............................................................... 72<br />
<strong>MTK</strong>-Viesti........................................................................ 72<br />
Keskusliiton hallinto ja toimielimet.............................................. 73<br />
Valtuuskunta..................................................................... 73<br />
Johtokunta........................................................................ 74<br />
Johtoryhmä....................................................................... 74<br />
Tilintarkastajat.................................................................. 74<br />
<strong>MTK</strong>:n valiokunnat............................................................ 74<br />
<strong>MTK</strong>-liittojen johtokunnat ja toiminnanjohtajat........................... 76<br />
<strong>MTK</strong>:n 90- ja metsänhoitoyhdistystoiminnan 100-vuotisjuhla<br />
Turussa....................................................................................... 77<br />
Kokoukset................................................................................... 78<br />
<strong>MTK</strong>:n 32. liittokokous Turussa........................................ 78<br />
Valtuuskunnan kokoukset................................................. 82<br />
<strong>MTK</strong>-liittojen puheenjohtajakokoukset............................. 82<br />
Johtokunnan kokoukset................................................... 83<br />
Johtoryhmän kokoukset................................................... 84<br />
Toimihenkilökokoukset..................................................... 84<br />
Valiokuntien toiminta........................................................ 84<br />
Metsänomistajaorganisaatio....................................................... 86<br />
Metsänomistus................................................................. 86<br />
Metsänhoitoyhdistykset.................................................... 86<br />
Metsänomistajien liitot...................................................... 87<br />
Yhteistoiminta metsätilanomistajayhdistysten kanssa..... 87
Yhteistoiminta yhteismetsien kanssa............................... 87<br />
Organisaation kehittäminen.............................................. 88<br />
Metsäjäsenyys.................................................................. 89<br />
Vuoden nuori metsänomistaja.......................................... 89<br />
Metsänhoitoyhdistysten ja mo-liittojen koulutus.............. 89<br />
Mo-liittojen hallitukset ja toiminnanjohtajat...................... 89<br />
Metsävaltuuskunta........................................................... 89<br />
Metsäjohtokunta............................................................... 90<br />
Kokoukset................................................................................... 90<br />
Metsävaltuuskunnan kokoukset....................................... 90<br />
Metsäjohtokunnan kokoukset.......................................... 96<br />
Keskusliiton ja Viestilehdet Oy:n toimihenkilöt........................... 97<br />
PELLERVO-INSTITUUTTI OY.............................................................. 99<br />
MAATALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITON SÄÄTIÖ ....................... 100<br />
<strong>MTK</strong>:N JA PELLERVON TIETOPALVELU.......................................... 100<br />
MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS OY..................................... 101<br />
TIETOHALLINTO............................................................................... 101<br />
TIETOJA <strong>MTK</strong>:N TALOUDESTA......................................................... 102<br />
VIESTILEHDET OY............................................................................ 103<br />
LIITETAULUKOT................................................................................ 107
Puheenjohtajan katsaus<br />
Järjestön juhlavuosi<br />
toi paljon myönteistä<br />
Vuosi <strong>2007</strong> jäi mieleen ennen kaikkea järjestön<br />
juhlavuotena. <strong>MTK</strong>:n 90-vuotisjuhlaa sekä<br />
metsänhoitoyhdistysten ja suomenhevosen<br />
100-vuotisjuhlaa juhlittiin näyttävästi Turun<br />
liittokokouksessa kesäkuussa. Samassa yhteydessä<br />
julkistettiin järjestön uusi ilme. Vuoden<br />
aikana myös monet liitot ja yhdistykset<br />
saavuttivat 90-vuotismerkkipaalun. Juhlia järjestettiin<br />
maakunnissa ‐ jos ei ihan satoja ‐ niin<br />
monia kymmeniä. Ylpeä 90-vuotias järjestö oli<br />
juhlansa ja uuden ilmeensä ansainnut.<br />
Uusi yhtenäinen ilme kirkkaine väreineen nivoo<br />
yhteen maaseudun monialaiset ammatit<br />
ja kuvastaa tahtoa toimia ja uudistua. Uusi<br />
ilme viestii myös yhteenkuuluvuutta. Ei maaseutua<br />
ilman metsää, peltoja ja ammattien<br />
kirjoa. Sen halusimme viestittää kanssamme<br />
juhlijoille ja omalle väelle. Tässä yhteydessä<br />
haluankin lämpimästi kiittää teitä kaikkia ansiokkaasta<br />
työstänne juhlien onnistumiseksi.<br />
Ilman teitä ei olisi järjestöä, ilman työpanostanne<br />
järjestön hyväksi emme nauttisi näin<br />
merkittävää yhteiskunnallista arvostusta, jota<br />
saamme nyt osaksemme.<br />
Juhlavuodesta alkoi myös vihreä vallankumous,<br />
joka tuo maaseudulle uusia mahdollisuuksia.<br />
Vuosi <strong>2007</strong> jää historiaan monien<br />
maaseudun tuotteiden hintojen parantumisena.<br />
Ruoan hinta lähti nousuun kymmenen<br />
vuoden hiljaiselon jälkeen. Puun hinta saavutti<br />
huippunsa kesällä. Lisäksi energian hinnan<br />
kallistuminen ja ympäristökysymykset nostivat<br />
bioenergian arvoonsa.<br />
Järjestön ohjelma ”30 000 työpaikkaa ja uusiutuvaa<br />
energiaa” on loistava esimerkki siitä,<br />
miten laaja ja pitkäjänteinen edunvalvontatyö<br />
kantaa hedelmää. Puolueille suunnattu ohjelma<br />
otettiin avosylin vastaan, ja sen linjaukset<br />
tulivat laajasti käyttöön. Ja mikä tärkeintä,<br />
ohjelmasta siirtyi monta kohtaa hallitusohjelmaan,<br />
ja siten hallitus sitoutui myös to-
teuttamaan ne. Asiantuntijat Simonkadulla<br />
ja kentällä tekivät arvokasta työtä, joka näkyy<br />
maaseudun arjessa pitkään.<br />
Vuonna <strong>2007</strong> <strong>MTK</strong>:n julkisuuskuvaa leimasivat<br />
pitkälti 141-tuen ja sokerintuotannon<br />
jatkumisen turvaamiseksi tehty edunvalvonta<br />
sekä metsäsektorilla puukauppa – puun riittävyys<br />
ja hinta. Usein nousimme julkisuuteen<br />
omasta halusta, mutta myös tahtomattamme.<br />
Jälkimmäisestä on esimerkkinä julkisuudessa<br />
vellonut eläinten hyvinvointikeskustelu. Monet<br />
asiantuntijat ja viranomaiset, muun muassa<br />
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, ottivat<br />
osaa keskusteluun ja tekivät ansiokasta työtä.<br />
Asioiden todenperäisyyksiä on tutkittu, taustoja<br />
kerrottu ja väärää tietoa tarpeen tullen<br />
oikaistu.<br />
Ympäristöasiat saivat uuden suunnan, ja<br />
järjestö otti paikkansa ympäristökeskustelussa.<br />
Nurkassa ja puolustuskannalla olon sijaan<br />
otettiin osaa keskusteluun ja järjestettiin myös<br />
laaja ja korkeatasoinen ympäristöseminaari.<br />
Suomalainen ruokakulttuuri nostettiin vahvasti<br />
yhteiskunnalliseen keskusteluun, päättäjiä ja<br />
kuluttajia heräteltiin mukaan pohdintaan.<br />
Turun liittokokous kesällä <strong>2007</strong> evästi järjestön<br />
laajamittaiseen strategiatyöhön, johon<br />
koko järjestö osallistuu liittoja ja yhdistyksiä<br />
myöten. Strategiatyössä arvioidaan uusia<br />
toimintatapoja ja ‐malleja, jotta tulevina vuosina<br />
voimavarat voitaisiin kohdentaa järjestön<br />
ja jäsenistön kannalta parhaalla mahdollisella<br />
tavalla.<br />
Strategiatyön tarkoituksena on luoda toimivat<br />
puitteet kaikille, parantaa yhteistyötä ja<br />
rakentaa tulevaisuuden järjestöä yhtenäisenä<br />
ja vahvana. Kun tuemme ja vahvistamme<br />
järjestön kivijalkaa yhdessä, perusta kantaa<br />
myös huonompina aikoina.<br />
Michael Hornborg
Tilastoja talouden kehityksestä<br />
sekä maa- ja metsätaloudesta<br />
Talous- ja maataloustilastoja<br />
Tilastokeskus – www.stat.fi<br />
Tike – www.mm<strong>mt</strong>ike.fi ja www.matilda.fi<br />
MTT – www.<strong>mt</strong>t.fi<br />
Tulli – www.tulli.fi<br />
Suomen Pankki – www.bof.fi tai www.suomenpankki.fi<br />
PTT – www.ptt.fi<br />
Metsätilastoja<br />
Puukauppa <strong>2007</strong>:<br />
http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2008/pk0712.htm<br />
Hakkuut <strong>2007</strong>:<br />
http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2008/hak0712.htm<br />
Puun hinta <strong>2007</strong>:<br />
http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2008/pk0712.htm<br />
Puun tuonti ja vienti <strong>2007</strong>:<br />
http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2008/uk07_12.htm<br />
Metsätalouden kannattavuus <strong>2007</strong>:<br />
http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2008/kannattavuus<br />
Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti <strong>2007</strong>:<br />
http://www.metsateollisuus.fi/tilastopalvelu/Tilastotaulukot/Vuositilastot/Forms/AllItems.aspx<br />
Yksityismetsien metsänhoito ja perusparannustyöt <strong>2007</strong>:<br />
http://www.metsavastaa.net/files/tapio/Tiedotteiden_liitteet/Ty_ohjelmatiedot.<strong>pdf</strong><br />
Metsätalouden ympäristötuki <strong>2007</strong>:<br />
http://www.metsavastaa.net/files/tapio/Tiedotteiden_liitteet/Ty_ohjelmatiedot.<strong>pdf</strong>
<strong>MTK</strong>:n toiminta vuonna <strong>2007</strong><br />
Koko järjestön yhteiset avaintehtävät<br />
1. Lisää tuottoja markkinoilta<br />
2. Kehittyneempään ympäristöpolitiikkaan<br />
3. Oikeudenmukainen osuus Suomen menestyksestä<br />
4. <strong>MTK</strong> palvelee kaikkia jäseniään
Talouspolitiikka<br />
Hallitusohjelmaan ja valtion vuoden<br />
2008 talousarvioon vaikuttaminen<br />
Vuonna <strong>2007</strong> leimasivat tuottajajärjestössä talouspoliittista<br />
edunvalvontaa asiat, joka liittyivät eduskuntavaaleihin,<br />
hallitusneuvotteluihin ja valtion vuoden <strong>2007</strong><br />
talousarvion valmisteluun.<br />
Jo helmikuun lopulla <strong>MTK</strong>:n johtokunta vaati maa- ja<br />
metsätalousministeriötä ja valtioneuvostoa tekemään<br />
viipymättä avustusmäärärahan lisäämistä koskevat<br />
päätökset, jotka helpottaisivat maatalouden aloitusja<br />
investointihakemusten ruuhkan purkamista. Johtokunta<br />
korosti, että valtion on etsittävä pitkäaikainen,<br />
kestävä ratkaisu maatalouden rakennetukien rahoitukseen.<br />
Toukokuussa <strong>MTK</strong> otti kantaa hallituksen vaalikauden<br />
talousarviokehykseen ja vuoden <strong>2007</strong> toiseen lisätalousarvioon.<br />
Vaikka järjestö oli tyytyväinen hallitusohjelman<br />
sisältöön, se edellytti hallituksen toteuttavan<br />
asetetut tavoitteet heti vuoden 2008 alusta. Erityisen<br />
tärkeänä <strong>MTK</strong> näki Makeran pääomien vahvistamiseen<br />
luvattujen määrärahalisäysten välittömän käyttöönoton.<br />
Valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden julkistaessa<br />
vuoden 2008 talousarvioesityksensä <strong>MTK</strong><br />
totesi niiden olevan pettymys maaseudun väestölle.<br />
Hallitusohjelmassaan hallitus lupasi pitkästä aikaa<br />
selkeitä taloudellisia parannuksia viljelijöille ja maaseutuyrittäjille.<br />
<strong>MTK</strong>:n mukaan tärkeät määrärahaparannukset<br />
oli lykätty tulevaisuuteen. Sen sijaan kustannuksia<br />
nostavia toimenpiteitä hallitus esitti otettavaksi<br />
käyttöön heti vuoden 2008 alusta.<br />
<strong>MTK</strong>:n mielestä valtiovarainministeriön esitys nostaa<br />
energiaveroja 300 milj. eurolla merkitsee maatiloille ja<br />
maaseudun yrittäjille muita suurempaa kustannusten<br />
nousua jo maaseudun pitkien välimatkojen vuoksi.<br />
Energiaverojen nostoa ei tässä tilanteessa pitäisi toteuttaa<br />
lainkaan tai sitten korotukset on hyvitettävä<br />
maaseudun yrittäjille. Myös hallitusohjelmassa oleva<br />
lupaus alentaa maatilojen sähkövero teollisuuden veroluokkaan<br />
olisi toteutettava <strong>MTK</strong>:n mukaan jo vuoden<br />
2008 alusta.<br />
Muina korjauksina <strong>MTK</strong> esitti matalapalkkatuen<br />
suuntaamista myös maatiloilla runsaasti käytettävään<br />
osa-aikatyöhön.<br />
Talousarvioesityksissä esitettiin maa- ja puutarhatalouden<br />
kansallisen tuen alentamista. <strong>MTK</strong>:n mielestä<br />
määrärahaa on päinvastoin lisättävä siten, että<br />
kansalliset tuet voidaan maksaa sen mukaisina, mitä<br />
mm. Etelä-Suomen kansallisesta tuesta valtion ja<br />
tuottajien välillä sovittiin heinäkuussa. <strong>MTK</strong>:n mukaan<br />
budjettiesityksen mukainen määräraha ei anna tähän<br />
mahdollisuutta. Vuoden lopulla kansallisen tuen ratkaisua<br />
vuodelle 2008 laadittaessa tämä arvio osoittautui<br />
oikeaksi huolimatta siitä, että 141-tuet jäivät huomattavasti<br />
heinäkuussa sovittua alhaisemmiksi.<br />
<strong>MTK</strong> kiinnitti huomiota toistuvasti maatalousneuvonnan<br />
ja ‐tutkimuksen määrärahojen pienuuteen.<br />
Samoin metsätalouden toimintaedellytysten parantamisen<br />
määrärahat olivat liian vaatimattomat. Hallituksen<br />
tavoitteena näyttikin olevan se, että 20 milj. euron<br />
korotukseen päästään vasta hallituskauden lopulla.<br />
Myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman<br />
(METSO) toteuttamiseen osoitettu määräraha oli<br />
<strong>MTK</strong>:n mielestä liian pieni.<br />
<strong>MTK</strong> oli tyytyväinen karjatalouden harjoittajien vuosilomapäivien<br />
määrän lisäämiseen yhdellä päivällä. Sen<br />
sijaan turkiseläinten kasvattajien lomitusjärjestelmän<br />
kehittämiseen hallitus ei varannut lainkaan määrärahaa<br />
lupauksistaan huolimatta. <strong>MTK</strong>:n mukaan kehittäminen<br />
olisi pitänyt aloittaa heti hallituskauden alkutaipaleella.<br />
Maaseudun tieverkko on vuosi vuodelta heikentynyt.<br />
Vuodelle 2008 esitetyt määrärahat eivät <strong>MTK</strong>:n mielestä<br />
missään tapauksessa riitä turvaamaan kasvavien<br />
puu- ja elintarvikekuljetusten vaatimuksia.<br />
EU:n maatalouspolitiikka, WTO ja laajentuminen<br />
Avaintehtävät<br />
1. EU:n maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen<br />
liittyvään valmisteluun vaikuttaminen<br />
2. Kauppapolitiikkaan vaikuttaminen Suomen<br />
maataloustuotannon edellytysten turvaamiseksi<br />
EU:n maatalouspolitiikka<br />
Maaliskuussa EU:n maatalousministerit päättivät vapaaehtoisen<br />
modulaation säännöistä. Vapaaehtoinen<br />
modulaatio antaa jäsenmaille mahdollisuuden leikata<br />
yli 5 000 euroa EU:n tilatukea saavilta tiloilta enemmän<br />
kuin pakolliset 5 %. Säästynyt raha käytetään samassa<br />
maassa maaseudun kehittämiseen. Vapaaehtoista<br />
modulaatiota ryhtyivät käyttämään Iso-Britannia ja<br />
Portugali. <strong>MTK</strong> ja Suomen hallitus eivät pitäneet lisämodulaatiota<br />
järkevänä.<br />
Toukokuussa maatalousministerit päättivät broilereiden<br />
kasvatuksen vähimmäisvaatimuksista. Säännöt<br />
koskevat tiloja, joilla on vähintään 500 broileria.<br />
Broilerien hyvinvointia arvioidaan tilalla ja kuljetuksessa<br />
todetun kuolleisuuden ja tavanomaisesta poikkeavien<br />
lihantarkastustulosten perusteella. Jos arvioinnin tulokset<br />
pysyvät suotuisina hyvinvoinnin kannalta, voi<br />
kasvatustiheyttä nostaa 39 elopainokilosta neliömetrillä<br />
kolmella elopainokilolla neliömetriä kohti. Tulos pysyi<br />
<strong>MTK</strong>:n vaatimusten puitteissa.<br />
10
Euroopan komissio<br />
ilmoitti kesäkuussa,<br />
ettei se voi hyväksyä<br />
Manner-Suomen<br />
maaseudun<br />
kehittämisohjelmaan<br />
lannan käytön<br />
tehostamista koskevaa<br />
erityistukea.<br />
Viljelijälähetystö,<br />
johon kuuluivat Mikko<br />
Heikkinen (vas.),<br />
Markus Eerola ja<br />
Tiina Linnainmaa,<br />
kävi Brysselissä peräämässä<br />
viljelijöille<br />
oikeusturvaa. Ennen<br />
Brysseliin lähtöä pidettiin<br />
Simonkadulla<br />
tiedotustilaisuus,<br />
jossa aihetta medialle<br />
selvitti johtaja<br />
Markku Suojanen<br />
<strong>MTK</strong>:sta.<br />
Kesäkuussa maatalousministerit päättivät hedelmäja<br />
vihannesalan uudistuksesta. <strong>MTK</strong>:lle suurin huolenaihe<br />
uudistuksessa oli ruokaperunasektorin liittäminen<br />
EU:n valtiontukisääntöjen piiriin. Suomi sai siihen neljän<br />
vuoden siirtymäajan komission aluksi tarjoaman<br />
yhden vuoden siirtymäajan sijasta. EU:n perunatärkkelyskiintiöitä<br />
jatkettiin kahdella vuodella. Lisäksi sovittiin<br />
vasikanlihan merkinnöistä ja maissin intervention<br />
alasajosta.<br />
Ministerit hyväksyivät myös maataloustuotteiden<br />
markkinajärjestelyitä koskevan asetuksen, jonka myötä<br />
aiemmin 21 asetuksella säädetyt markkinajärjestelyt<br />
koottiin yhteen asetukseen. Samoin ministerit hyväksyivät<br />
asetuksen, jolla säädetään luonnonmukaista<br />
tuotantoa koskevista säännöistä, pakkausmerkinnöistä,<br />
valvontajärjestelmästä ja EU:n ulkopuolelta tapahtuvasta<br />
tuonnista. Uutta asetusta sovelletaan vuoden<br />
2009 alusta lukien.<br />
Kesäkuussa vain viikkoa ennen Suomen maaseutuohjelman<br />
hyväksymispäivää Euroopan komissio ilmoitti,<br />
ettei se voi hyväksyä Manner-Suomen maaseudun<br />
kehittämisohjelmaan lannan käytön tehostamista koskevaa<br />
erityistukea. Lannan käytön tehostamissopimus<br />
oli kuulunut ympäristötukijärjestelmään vuodesta 1995<br />
lähtien. <strong>MTK</strong> reagoi voimakkaasti viimetipassa yllättäen<br />
tulleeseen muutokseen, ja viljelijälähetystö kävi<br />
Brysselissä peräämässä viljelijöille oikeusturvaa.<br />
Muilta osin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma<br />
hyväksyttiin 20. kesäkuuta EU:n maaseudun<br />
kehittämiskomiteassa. Lopullisesti komissio hyväksyi<br />
ohjelman 10. elokuuta.<br />
Syyskuussa EU:n maatalousministerit päättivät sokeriuudistuksen<br />
jatkotoimista. Suomi äänesti päätöstä<br />
vastaan. <strong>MTK</strong> oli pettynyt, ettei päätöksessä otettu<br />
huomioon sitä, että Suomessa oli jo vähennetty 38 %<br />
sokerikiintiöstä.<br />
Lokakuussa ministerit sopivat, että vuonna 2008 ei<br />
sovelleta pakollista kesannointia. Sen sijaan vapaaehtoinen<br />
kesannointi on edelleen mahdollista. Ministerit<br />
päättivät myös maataloustukien julkistamisesta.<br />
Marraskuussa Euroopan komissio antoi tiedonannon<br />
EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta.<br />
Komissio ei halua kutsua terveystarkastusta uudistukseksi,<br />
vaikka <strong>MTK</strong>:n mielestä se on erittäin suuri<br />
uudistus.<br />
Komissio haluaa varmistaa maitokiintiöjärjestelmän<br />
lopettamisen vuonna 2015. Maatalouskomissaari Mariann<br />
Fischer Boel toi kertomusvuoden aikana useaan<br />
kertaan puheissaan esille, että komissio ei esitä kiintiöille<br />
jatkoa. <strong>MTK</strong> puolestaan toi esille, että kiintiöjärjestelmä<br />
on toiminut hyvin vakauttaessaan koko<br />
unionin maidontuotantoa ja varmistanut tuotannon<br />
jakautumisen alueellisesti EU:ssa.<br />
<strong>MTK</strong>:n mukaan epäsuotuiset alueet kohtaavat vaikeuksia,<br />
jos kiintiöjärjestelmä lopetetaan. EU:ssa<br />
näyttikin olevan ymmärrystä siihen, että vuoristoisilla,<br />
mutta ei pelkästään vuoristoisilla alueilla kiintiöistä luopuminen<br />
aiheuttaa ongelmia. Komissio myönsi tämän<br />
tiedonannossaan. Yhtenä mahdollisuutena komissio<br />
toi esille tilatukijärjestelmän 69 artiklassa olevan 10 %:n<br />
järjestelyvaran käytön laajentamisen.<br />
Komissaari Fischer Boelin mielestä kiintiöiden lopettamisessa<br />
pitää edetä pehmeän laskun kautta lisäämällä<br />
kiintiötä vuosittain. Joulukuussa komissio jo<br />
ehdottikin, että kiintiötä korotetaan 2 %:lla huhtikuussa<br />
2008. <strong>MTK</strong> ja Suomi eivät halunneet korotusta kiintiöön,<br />
mutta eräät jäsenmaat vaativat jopa 5 %:n korotusta<br />
kiintiöihin maatalousministerien kokouksessa.<br />
Komissio halusi lopettaa viljantuotantoa säätelevän<br />
kesantojärjestelmän sekä intervention kaikilta muilta<br />
viljoilta leipävehnää lukuun ottamatta. <strong>MTK</strong> halusi<br />
säilyttää kesantojärjestelmän siltä varalta, että viljojen<br />
markkinatilanne heikkenee. <strong>MTK</strong>:ssa nähtiin, että hyvin<br />
lyhytaikaisen markkinatilanteen muutoksen perusteella<br />
ei ole syytä tehdä pitkäaikaisia päätöksiä. Myös ohra<br />
pitää <strong>MTK</strong>:n mielestä säilyttää interventioviljana.<br />
11
<strong>MTK</strong> ja Suomi toivat esille Eurooppa-neuvostossa<br />
monta kertaa sovittua periaatetta, jonka mukaan maataloutta<br />
on voitava harjoittaa kaikilla Euroopan unionin<br />
alueilla mukaan lukien alueet, joilla on erityisiä ongelmia.<br />
Terveystarkastuksen käsittely ja päätöksenteko<br />
siirtyivät vuodelle 2008.<br />
Joulukuussa komissio päätti korottaa vähämerkityksistä,<br />
ilman komission ennakkohyväksyntää maksettavaa<br />
de minimis ‐tukea 3 000 eurosta 7 500 euroon<br />
kolmen vuoden tarkastelujakson aikana. Useimpien<br />
viljojen tuontisuoja poistettiin tilapäisesti 30. kesäkuuta<br />
2008 saakka. Kauran tuontisuojaa ei kuitenkaan<br />
poistettu <strong>MTK</strong>:n sekä maa- ja metsätalousministeriön<br />
vastustettua sitä.<br />
Maatalousministerit saavuttivat joulukuun kokouksessaan<br />
poliittisen yhteisymmärryksen torjunta-aineiden<br />
kestävää käyttöä koskevasta direktiivistä ja elintarvikeparanteita<br />
koskevasta lainsäädäntöpaketista<br />
sekä päättivät EU:n viiniuudistuksesta. Lisäksi neuvosto<br />
hyväksyi päätelmät eläinten terveyttä koskevasta<br />
strategiasta, jonka komissio on laatinut vuosille<br />
<strong>2007</strong>–2013.<br />
WTO-neuvottelut<br />
Kesällä 2006 keskeytettyjä Dohan kehityskierroksen<br />
nimellä kulkevia kauppaneuvotteluja jatkettiin kertomusvuoden<br />
helmikuusta lähtien. Neuvotteluja käytiin<br />
vaihtelevasti erimuotoisissa kokoonpanoissa, aluksi<br />
pääosin kahdenvälisesti EU:n, USA:n, Brasilian ja<br />
Intian kesken – ja suuressa hiljaisuudessa julkisuudelta.<br />
Neuvotteluasetelmaa WTO:n pääjohtaja Pascal Lamy<br />
kuvasi kolmiona. EU:lta kehitysmaat ja USA odottivat<br />
lisämyönnytyksiä ennen muuta maataloustuotteiden<br />
rajasuojassa. USA:lta kehitysmaat ja EU odottivat puolestaan<br />
lisämyönnytyksiä ennen kaikkea maatalouden<br />
sisäisessä tuessa. Kehitysmailta EU ja USA puolestaan<br />
odottivat merkittäviä myönnytyksiä teollisuustuotteiden<br />
rajasuojassa.<br />
Kertomusvuonna osapuolten näkökannat pysyivät<br />
erillään toisistaan eikä läpimurtoa saavutettu. EU oli jo<br />
käyttänyt kaiken liikkumavaransa etukäteen. Nyt olisi<br />
ollut muiden suurten tuottajamaiden, ennen kaikkea<br />
USA:n vuoro tehdä myönnytyksiä sisäisessä tuessa.<br />
Tähän USA oli kuitenkin haluton. Sen mielestä muut<br />
neuvotteluosapuolet eivät tarjoutuneet avaamaan riittävästi<br />
maataloustuotteiden markkinoitaan USA:n tuotteille.<br />
Kehitysmaat olivat puolestaan haluttomia avaamaan<br />
teollisuustuotteiden markkinoita teollistuneiden<br />
maiden yrityksille.<br />
Kaiken kukkuraksi USA ehti alkuvuonna esitellä julkisuudessa<br />
hahmotelmaansa uudeksi 5-vuotiseksi<br />
maataloustulolaiksi. Muutosta aikaisempaan oli lähinnä<br />
se, että maataloudelle maksettavat tuet muutettaisiin<br />
WTO-sääntöjen kanssa yhteensopiviksi niin, että niitä<br />
olisi jatkossa vaikeampi riitauttaa. Muilta osin muutokset<br />
uudessa maataloustulolaissa olivat pääosin ”teknisluonteisia”.<br />
Niiden tarkoituksena oli varmistaa, että<br />
maatalouden tulorahoitus tulee turvatuksi muuttuvissa<br />
markkinaolosuhteissa.<br />
Kysymys USA:n presidentin kauppaneuvotteluvaltuutuksien<br />
jatkosta kesäkuun jälkeen tuli sekin avoimeksi.<br />
Jatkovaltuutuksen läpi saaminen demokraattienemmistöisessä<br />
kongressissa olisi ollut äärimmäisen<br />
vaikeaa.<br />
Maatalousneuvotteluryhmän puheenjohtaja Crawford<br />
Falconer jätti kuitenkin kevään <strong>2007</strong> aikana kaksi<br />
erillistä ”haastepaperia”, jotka olivat samalla kertaa sekä<br />
katsaus neuvotteluissa avoinna olevista kysymyksistä<br />
että jatkokeskustelujen pohja. Tässä vaiheessa<br />
Falconerin tarkoituksena oli jakaa kesäkuun lopulla<br />
luonnos sopimuksen ohjeistukseksi (=modaliteeteiksi),<br />
jonka jälkeen olisi ollut odotettavissa tiivis neuvotteluvaihe.<br />
WTO-jäsenmaiden tutkittavaksi luonnos tuli vasta<br />
17. heinäkuuta.<br />
Falconerin jakama pohjapaperi käsitti sisäistä tukea,<br />
markkinoille pääsyä ja vientitukea koskevat aihiot<br />
sopimuksen pohjaksi, mutta ei kattanut kaikkia<br />
neuvottelujen alla olleita kysymyksiä. Monet neuvottelujen<br />
kohteena olevat asiakysymykset olivat edelleen<br />
sopimatta. Esitystä ei voitu arvioida luonnoksena<br />
sopimuksen ohjeistukseksi. Luonnosta ei hyväksytty,<br />
mutta ei myöskään suoranaisesti ”tyrmätty” minkään<br />
osapuolen taholta.<br />
<strong>MTK</strong>:n tavoite perheviljelmien turvaaminen<br />
Uruguayn kierroksella vuonna 1994 sovitun maataloussopimuksen<br />
mukaisesti WTO-osapuolten pitkän<br />
tähtäimen tavoitteena on luoda tasapuolinen ja markkinatalouteen<br />
perustuva maatalouskauppajärjestelmä.<br />
Tässä tarkoituksessa ja uudistusprosessin jatkamiseksi<br />
osapuolet ovat vuodesta 2001 alkaen käyneet<br />
kauppaneuvotteluja maailman maataloustuotekaupan<br />
sääntöjen uudistamiseksi saavuttamatta kuitenkaan<br />
tässä työssä toistaiseksi merkittäviä tuloksia.<br />
Syksyn mittaan jatketuissa neuvotteluissa ei vieläkään<br />
edetty niin, että neuvottelukierros olisi saatettavissa<br />
päätökseen. Sittemmin Falconer jakoi jäsenten<br />
tutkittavaksi 6.11.<strong>2007</strong> ja 12.11.<strong>2007</strong> vientikilpailua<br />
käsittelevät työpaperit ja 21.12.<strong>2007</strong> kotimaista tukea<br />
käsittelevät esitykset sekä kertomusvuoden jo päätyttyä<br />
markkinoille pääsyä koskevat esitykset. Jaetut työpaperit<br />
olivat katkelmia jäsenmaille aiemmin jaetusta<br />
luonnoksesta maataloussopimuksen modaliteeteiksi.<br />
Ne sisälsivät varsin vähän muutoksia aiempaan.<br />
<strong>MTK</strong>:n pyrkimyksenä WTO-kysymyksissä oli vaikuttaa<br />
neuvottelujen sisältöön ja sopimuksen syntyyn niin,<br />
että neuvotteluja käyvällä komissiolla on paine saada<br />
aikaan sellainen neuvottelutulos, joka turvaa perheviljelmiin<br />
perustuvan eurooppalaisen monivaikutteisen<br />
maatalouden ja samalla nykyisen laajuisen maataloustuotannon<br />
Suomessa. <strong>MTK</strong> toimi läheisessä yhteistyössä<br />
sekä kotimaassa asiaa hoitavien kauppapoliittisten<br />
viranomaisten kanssa että Brysselissä komission<br />
ja Europarlamentin suomalaisten jäsenten suuntaan.<br />
EU:n laajentuminen<br />
Kertomusvuonna EU sai kaksi uutta jäsenmaata, kun<br />
Bulgaria ja Romania liittyivät unionin jäseniksi. Tässä<br />
vaiheessa EU:hun kuuluu yhteensä 27 jäsenmaata,<br />
ja sen yhteenlaskettu väkiluku on yli 495 miljoonaa.<br />
Bulgarian ja Romanian liittyminen saattoi päätökseen<br />
Euroopan unionin viidennen ja samalla EU:n historian<br />
suurimman laajentumisen. Jatkossa EU:n laajentuminen<br />
keskittyy Länsi-Balkanin maihin ja Turkkiin.<br />
12
Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi<br />
Avaintehtävät<br />
1. Markkinaedunvalvonta<br />
2. Maatalouden kustannusten alentaminen<br />
edistämällä kustannustehokkaita käytäntöjä<br />
ja panosmarkkinoiden toimivuutta<br />
3. Hyvän eläin- ja kasviterveyden ylläpitäminen<br />
sekä kuluttajien luottamuksen säilyttäminen<br />
suomalaisiin elintarvikkeisiin<br />
Vuonna <strong>2007</strong> koettiin maataloustuotteiden markkinoilla<br />
yleismaailmallinen voimakas hintojen nousu.<br />
Maataloustuotteiden hintojen, erityisesti viljan, nopea<br />
ja huomattava kallistuminen nosti keskustelun maataloustuotannosta<br />
ja elintarvikkeista valtamedioiden<br />
otsikoihin niin Suomessa kuin maailmallakin.<br />
Alan tutkimuslaitokset ja maatalousekonomistit arvioivat<br />
yleisesti syitä tapahtuneeseen. Epäedulliset<br />
sääolot olivat luonnollisesti merkittävin tekijä äkilliseen<br />
markkinatilanteen muutokseen, mutta kasvavan kysynnän<br />
taustalla olivat myös erityisesti Aasian talouskasvu<br />
ja sen seurauksena tapahtuva ruokavalion muutos.<br />
Myös lisääntyvällä biopolttoaineiden tuotannolla on<br />
oma merkityksensä kysynnän kasvussa.<br />
Myönteisen viljan hintakehityksen varjopuolena olivat<br />
kohonneet rehukustannukset kotieläintuotannossa.<br />
Rehujen ja myös muiden tuotantopanosten voimakas<br />
hinnannousu aiheutti kotieläintiloille kannattavuusongelmia.<br />
Kustannusten nousua vastaavien hinnankorotusten<br />
saaminen kotieläintuotteille oli <strong>MTK</strong>:n markkinaedunvalvonnan<br />
keskeisin asia vuoden loppupuolella.<br />
<strong>MTK</strong> vetosi vuoden lopulla voimakkaasti kotieläintuotteita<br />
jalostaviin yrityksiin pikaisten hinnankorotusten tarpeellisuudesta.<br />
Korotuksia hintoihin saatiinkin, mutta ei<br />
kokonaan tuotantokustannusten nousua vastaavaa tasoa.<br />
Vuoden 2008 alussa elintarvikkeiden vähittäishinnat<br />
kohosivat kaupoissa merkittävästi. Tämä lienee osoitus<br />
siitä, että elintarvikealan yritykset onnistuivat siirtämään<br />
kohonneita kustannuksiaan lopputuotteisiin.<br />
Kotieläintuotantosektorilla keskeisiä teemoja olivat<br />
keskustelut geenimuunnellun rehun käytöstä sekä<br />
eläinten hyvinvointi. Kesäkuussa yksi rehutehdas ilmoitti<br />
alkavansa tuoda sikojen valkuaistäydennykseksi<br />
soijarehua, jossa on muuntogeenistä raaka-ainetta.<br />
Asia käynnisti laajan keskustelun geenimuuntelusta ja<br />
geenimuunnellun rehun käytöstä kotieläintuotannossa.<br />
<strong>MTK</strong>:n johtokunta otti elokuussa asiaan kannan, jonka<br />
mukaan kuluttajalla on oikeus tietää geenimuuntelun<br />
käyttö kaikissa tuotantoketjun vaiheissa ja peräsi asiasta<br />
vapaaehtoista merkintää kaupan pakkauksiin.<br />
Eläinten hyvinvointiasioista syntyi kohu marraskuun<br />
lopussa, kun Yleisradio esitti Oikeutta Eläimille ‐ryhmän<br />
kuvamateriaalia, jolla pyrittiin näyttävästi osoittamaan<br />
puutteita eläintensuojelulain noudattamisessa. Asiaan<br />
liittyvissä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran suorittamissa<br />
tarkastuksissa ei ilmennyt mitään vakavampia<br />
ongelmia. Parannettavaa eläinten hyvinvointiin liittyvissä<br />
asioissa toki on. Yleisesti eläinten hyvinvointiasiat<br />
ovat Suomessa hyvällä tasolla. <strong>MTK</strong> korosti asiassa,<br />
että eläinten hyvinvointi on asia, josta ei voi tinkiä. Kuluttajien<br />
luottamuksen säilyttäminen elintarvikeketjussa<br />
on ehdottoman tärkeää.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> kylvötyöt etenivät maan eri osissa<br />
hyvin eri tahtiin. Etelä-Suomessa kasvukauden alku<br />
oli varhainen. Kevättöihin päästiin yleisesti huhtikuun<br />
puolivälin tienoilla. Itä- ja Pohjois-Suomessa toukokuun<br />
alkupuolen runsaat sateet hidastivat toukotöiden<br />
alkua. Myös yöpakkaset ja alhaiset päivälämpötilat viivästyttivät<br />
kasvukauden etenemistä. Maan pohjoisemmissa<br />
osissa sateet ja kylmä sää venyttivät kylvötöiden<br />
valmistumisen tavanomaista myöhäisemmäksi.<br />
Syysviljojen talvehtiminen sujui normaalisti. Kevään<br />
yöpakkaset ja alhaiset päivälämpötilat hidastivat syysviljojen<br />
ja nurmien kasvuun lähtöä. Kevätviljojen kasvuun<br />
lähtö käynnistyi vaihtelevasti toisaalta runsaiden<br />
sateiden ja toisaalta kuivuuden vuoksi. Kirpat vaivasivat<br />
yleisesti rypsikasvustoja Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla.<br />
Monin paikoin kasvustoja jouduttiin kylvämään<br />
uudestaan, pahimmillaan jopa kahteen kertaan.<br />
Säilörehun ensimmäinen sato saatiin talteen hyvissä<br />
oloissa suuressa osassa maata. Poutaiset säät vauhdittivat<br />
yleisesti myös kuivaheinän korjuuta. Kasvustot<br />
olivat heinäkuun lopulla hieman edellä tavanomaisesta<br />
aikataulusta suuressa osassa maata. Elokuun alkupuolen<br />
sateet ja tuulet lakoonnuttivat pahasti viljoja monin<br />
paikoin Etelä- ja Väli-Suomessa.<br />
Sateet viivästyttivät myös puintien sekä säilörehun<br />
korjuun alkamista. Kuurosateet hidastivat puinteja ja<br />
pehmittivät peltoja monilla alueilla koko korjuukauden<br />
ajan. Maan pohjoisemmissa osissa saatiin syyskuun<br />
puolivälissä erittäin runsaita sateita. Virallisen satotilaston<br />
mukaan vuonna <strong>2007</strong> pelloilta korjattu sato oli<br />
kuitenkin lopulta hyvä. Viljasato oli 4,1 mrd. kiloa, joka<br />
on Suomessa kaikkien aikojen toiseksi suurin (vuonna<br />
1990 4,3 mrd. kg).<br />
Leipäviljasato kohosi viidenneksen edellisvuodesta.<br />
Nurmirehusato palautui normaaliksi edellisen vuoden<br />
kuivuuden aiheuttamasta notkahduksesta. Sokerijuurikkaan<br />
hehtaarisadot kohosivat ennätyslukemiin, mutta<br />
Salon tehtaan sulkemisen vuoksi viljelyala supistui.<br />
Perunasato kohosi selvästi edellisvuotta korkeammaksi.<br />
Öljykasveilla sato jäi edellisvuotta alhaisemmaksi.<br />
Maito<br />
Maitoalan edunvalvonnassa <strong>MTK</strong> toimii yhteistyössä<br />
maitovaltuuskunnan ja SLC:n kanssa sekä kotimaassa<br />
että EU:n tasolla. Yhteiselimenä on maitovaliokunta.<br />
Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisten maidontuottajien<br />
toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen<br />
yhteisen strategian pohjalta.<br />
Edunvalvonnan keskeisiä asioita ovat maitopolitiikkaan<br />
ja maidontuotantoon liittyvät asiat sekä maitotilan<br />
kansalliset ja EU-tuet. Tärkeä toiminnan muoto<br />
on yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa alan kehittämistarpeiden<br />
kartoittamiseksi ja perusteluksi.<br />
13
Maitovaliokunta<br />
Maitovaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana<br />
kahdeksan kertaa. Valiokunnan edustajat osallistuivat<br />
COPA-COGECA:n maitotyöryhmiin ja EU:n komission<br />
neuvoa-antaviin työryhmiin sekä IDF:n ja EDA:n työryhmiin.<br />
Maitovaliokunnan edustajat osallistuivat maitovaltuuskunnan<br />
kokouksiin.<br />
Tämän lisäksi maitovaliokunnan jäsenet osallistuivat<br />
tutkimushankkeiden ja projektien seurantaryhmiin sekä<br />
Brysselin kotieläinasiamiehen taustaryhmän kokouksiin.<br />
Lisäksi valiokunnan eri työryhmissä olevat jäsenet<br />
raportoivat mm. COPA:n maitoryhmän ja ETU-työn<br />
ajankohtaiset asiat.<br />
Maitovaliokunta oli myös vaikuttamassa Meijeriyhdistyksen<br />
päivittämään Maidontuotannon hyvät<br />
toimintatavat ‐julkaisuun.<br />
Maitovaltuuskunta<br />
Maitovaltuuskuntaan kuului 24 osuuskuntaa. Osuuskunnista<br />
oli maitovaltuuskunnassa 58 edustajaa. Maitovaltuuskunta<br />
kokoontui kertomusvuoden aikana kolme<br />
kertaa. Kevätkokous ja seminaari pidettiin 26.–27.3.<br />
Pietarissa ja kesäkokous 26.6. Helsingissä. Tähän kokoukseen<br />
osallistui ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Syyskokous<br />
pidettiin 23.11. Helsingissä.<br />
Maitovaltuuskunnan puheenjohtajana toimi mv. Olli<br />
Laaninen ja varapuheenjohtajana mv. Esa Lappalainen.<br />
Maitovaltuuskunnan tarkastajina toimivat mv. Marianne<br />
Hanhimäki ja mv. Osmo Oinonen.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Meijerien vastaanottama maitomäärä vuonna <strong>2007</strong> oli<br />
2 226 milj. litraa eli 2,3 % vähemmän kuin edellisenä<br />
vuonna. Kiintiökaudella 1.4.2006 – 31.3.<strong>2007</strong> maakiintiö<br />
alittui 68 milj. litraa. Edellisellä kiintiökaudella alitus oli 36<br />
milj. litraa. Maakiintiö on alittunut neljä kautta peräkkäin,<br />
kun se sitä ennen ylittyi neljänä kiintiökautena. Ylitys oli<br />
suurimmillaan kiintiökautena 2001-2002, jolloin kertyi 67<br />
milj. ylityslitraa, minkä seurauksena maitovaltuuskunta,<br />
<strong>MTK</strong> ja SLC päättivät keväällä 2002 aloittaa toimenpiteet<br />
tuotannon sopeuttamiseksi maakiintiöön.<br />
Kiintiökaudella <strong>2007</strong>/08 maakiintiön ennustetaan<br />
alittuvan noin 150 milj. litraa. Maakiintiö kasvoi kyseiselle<br />
kaudelle edelleen noin 12 milj. litralla 2 354 milj.<br />
litraan EU:n kiintiön lisäysten takia. Maidontuotannosta<br />
luopuminen on hidastunut vuodesta 2006, jolloin<br />
EU:n tilatukiuudistuksen takia luopuminen oli kiivasta.<br />
8,5 %:n luopumistahti on kuitenkin nopeampaa kuin<br />
2000-luvun alussa ollut noin 7 %:n luopumistahti.<br />
Lehmien keskituotokset nousivat edelliseen vuoteen<br />
nähden alkuvuonna, mutta pysyivät edellisen vuoden<br />
tasolla elo- ja lokakuussa ja jäivät edellisestä vuodesta<br />
marras–joulukuussa. Lehmämäärän 4 %:n lasku näkyi<br />
syksyllä lähes kokonaan maidon tuotannossa. Vuotta<br />
aiemmin lehmiä lypsätettiin lisärehulla, kun kuivuus<br />
vaivasi laitumia. Ostorehujen kallistumisesta – jopa yli<br />
30 % – johtuen ruokinnassa tingittiin. Nurmirehun laadussa<br />
esiintyi paljon tilakohtaisia vaihteluja erityisesti<br />
toisen sadon osalta. Tike arvioi säilörehusadon olevan<br />
yli 50 % suurempi kuin vuonna 2006, jolloin syyskesä<br />
oli ennätysmäisen kuiva.<br />
Milj. l<br />
3500<br />
3000<br />
2500<br />
2000<br />
MAIDON TUOTANTO JA KULUTUS 1976-<strong>2007</strong><br />
NESTEENÄ MITATTUNA<br />
1500<br />
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006<br />
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy<br />
Maailmanmarkkinoilla maitotuotteiden hintataso<br />
nousi historiallisen korkealle kesän ja syksyn aikana,<br />
ja EU lopetti kaikkien maitotuotteiden vientituen<br />
maksun kesäkuussa. Jauheiden ja voin hinnat olivat<br />
EU:ssa noin 70 % edellistä vuotta korkeammalla tasolla<br />
ja juustojen noin 25–40 %. Maidon tilityshinta nousi<br />
syksyllä useissa EU-maissa yli 40 senttiin litralta. EU:n<br />
komission maidon hallintokomiteassa esittämän arvion<br />
mukaan EU:n sisämarkkinahinnoilla rasvattoman<br />
maitojauheen ja voin tuotantoyhdistelmä tuotti parhaillaan<br />
lähes 50 sentin tilityskyvyn maitolitraa kohden.<br />
Maailmanmarkkinoilla hinta oli yli 40 snt/litra.<br />
Maitovaliokunta jatkoi kesällä <strong>2007</strong> keskustelua maitotuotteiden<br />
hinnoista Suomessa ja tuottajien aseman<br />
vaikeutumisesta tuotantokustannusten voimakkaan<br />
nousun takia. Maitovaliokunnan nimeämän kustannusten<br />
seurantaryhmän saaman MTT taloustutkimuksen<br />
arvion mukaan tuotantokustannukset olivat nousseet<br />
yli 5 snt/l. Gallup Elintarviketiedon keräämien aineistojen<br />
perusteella nestemaitojen kuluttajahinnat olivat<br />
vuoden lopussa alhaisimpia muuhun Eurooppaan verrattuna,<br />
ohi olivat menneet niin UHT-painoitteiset maat<br />
kuin alhaisen alv-tason maat.<br />
Maidonjalostajat nostivat tuottajahintoja lokakuussa<br />
2 snt/l. Lisäkorotukset siirtyivät vuoden 2008 alkuun.<br />
Kokonaistilitys maidontuottajille olisi kohoamassa<br />
ennakkotietojen perusteella noin 2 sentillä litraa kohti<br />
vuonna <strong>2007</strong>. Maitovaliokunta ja <strong>MTK</strong> ovat tyytyväisiä,<br />
että teollisuus on onnistunut vastaamaan edunvalvonnan<br />
tavoitteisiin osittain markkinoiden kautta ja paikkaamaan<br />
sitä kautta rajusti nousseita kustannuksia.<br />
Maidon ennakkotilityshinta laatulisineen normimaidolle<br />
vuonna <strong>2007</strong> oli ennakkotietojen mukaan noin 1,5<br />
snt/l korkeampi kuin edellisenä vuonna. Normimaidon<br />
(4,3/3,3 %) ennakkohinta laatulisän kanssa (ilman jälkitiliä)<br />
oli noin 34,5 snt/l. Vuonna 2006 tuotetulle maidolle<br />
maksettiin jälkitiliä 3,46 snt/l. Jälkitilin odotetaan nousevan<br />
vuonna <strong>2007</strong> tuotetulle maidolle.<br />
Maitovaliokunta pyysi maitovaltuuskunnan päätösten<br />
mukaisesti maitovaltuuskunnan jäsenosuuskunnilta<br />
vastaukset vuoden 2006 tilityshintakyselyyn.<br />
Yli puolet osuuskunnista (63 % maitovaltuuskunnan<br />
edustamasta maitomäärästä) vastasi kyselyyn. Painotettu<br />
keskihinta (36,50 snt/l) oli hivenen korkeampi kuin<br />
Tiken keskihinta 36,39 snt/l. Kokonaishinnassa ylimmän<br />
ja alimman ero kasvoi edellisestä vuodesta ollen<br />
2,30. Tilityskyvyssä hintaeroa ei voitu määrittää puutteellisten<br />
tietojen takia. Tuottajapalveluiden arvo aleni<br />
edellisestä vuodesta ollen 0,38 snt/l (2005: 0,53 snt/l).<br />
14
Kyselyyn vastasi osuuskuntia kaikista ryhmittymistä.<br />
Cap-reformin viimeinen eli neljäs vaihe laski voin<br />
interventiohintoja heinäkuussa. Maailmanmarkkinoilla<br />
kysyntä on vahvistunut vuosittain noin 2 %. Maidon<br />
tarjonta ei ole pystynyt vastaamaan kysynnän kasvuun,<br />
koska Oseaniassa on vallinnut kuivuus ja EU:n maatalouspolitiikan<br />
uudistus, kiintiönlisäyksistä huolimatta,<br />
ei ole lisännyt tuotantoa. Voin interventiovarastot käytännössä<br />
tyhjenivät EU:ssa keväällä <strong>2007</strong> ensimmäisen<br />
kerran sitten vuoden 1964. EU lopetti voin vientitukien<br />
maksun kesäkuussa, jolloin ne olivat laskeneet alkuvuoden<br />
noin 100 eurosta/100 kg jo 50 euroon/100 kg.<br />
Maitojauheiden vientituet poistuivat jo aiemmin.<br />
Maidontuottajien lukumäärä oli kertomusvuoden<br />
päättyessä 12 775. Vähennystä edellisen vuoden vastaavaan<br />
ajankohtaan oli 1 290 eli 8,1 %. Maidontuotannosta<br />
luopuminen (-8,9 %) hidastui kalenterivuoden<br />
aikana. Edellisenä kalenterivuonna tuotannosta luopui<br />
9,5 % tiloista.<br />
Lypsylehmiä oli kertomusvuoden päättyessä<br />
287 500. Lehmiä oli noin 10 900 vähemmän lypsyssä<br />
kuin samaan aikaan vuotta aiemmin.<br />
Nestemäisten maitotuotteiden kotimaan markkinatilanne<br />
jatkui suhteellisen vakaana. Kulutus säilyi kokonaisuudessaan<br />
edellisen vuoden tasolla. Jogurttien<br />
kulutus kasvoi toisen vuoden peräkkäin 8 %, josta<br />
kotimaan valmistus kasvoi yli 4 %, ja tuonnin kasvu oli<br />
lähes 40 %. Tuontijogurttien osuus kulutuksesta nousi<br />
yli 19 %:iin edellisen vuoden 15 %:sta. Tuoretuotteiden<br />
tuonti on noin 3 % kulutuksesta.<br />
Juustojen valmistus kasvoi yli prosentin. Tuonnin<br />
kasvu taittui, kun Suomen hintataso ei enää houkutellut<br />
tuojia. Kotimaisten kypsytettyjen juustojen myynti<br />
kotimaahan kasvoi yli 2 %. Tuontijuustojen osuus kulutuksesta<br />
oli 33 %, kun se vuonna 2006 oli 34 %. Voin<br />
kotimaan myynti säilyi edellisen vuoden tasolla.<br />
Maitotilan tuet ja kiintiötilanne<br />
Maidon tukia vuodelle <strong>2007</strong> rajoittivat Etelä-Suomen<br />
kansallisen tuen ratkaisussa (artikla 141) asetetut<br />
rajoitteet sekä yksikkötuen maksimille (5,8 snt/l<br />
vuosina 2004–<strong>2007</strong>) että vuosittaiselle määrärahalle<br />
(30,97 milj. euroa vuonna 2004, 17,71 milj. euroa<br />
vuonna 2005, 17,35 milj. euroa vuonna 2006 ja 17,00<br />
milj. euroa vuonna <strong>2007</strong>) määrittävät tuen enimmäistason.<br />
Jälkierän jälkeen Etelä-Suomen tuki on noin<br />
3,3 snt/l. C-tukialueella maidon yksikkötuet nousivat<br />
0,3–0,6 snt/l, koska tuen maksu rajoittui enintään tilakiintiöön.<br />
Maidon tuotantotukeen käytetyt kokonaismäärärahat<br />
säilyvät vuodelle <strong>2007</strong> käytännössä vuoden 2006 tasolla.<br />
Etelä-Suomen tukivaltuuksiin tulleiden rajoitteiden<br />
takia koko maassa tuotantotuista 0,3 snt/l on jätetty<br />
maksettavaksi jälkikäteen, kun lopulliset litramäärät<br />
ovat tiedossa. Maitomäärien alennuttua Etelä-Suomen<br />
yksikkötukea korotettiin 0,1 snt/l jo marraskuussa.<br />
Ympäristötukea hakeneiden tilojen pinta-alasta kasvinviljelytiloilla<br />
oli AB-tukialueella 720 000 ha ja C-tukialueella<br />
487 000 ha ja kotieläintiloilla AB-tukialueella<br />
280 000 ja C-tukialueella 610 000 ha. Keskimäärin kaikki<br />
tilat valitsivat AB-tukialueella 1,76 lisätoimenpidettä ja<br />
C-tukialueella 0,95. Maitotilat valitsivat AB-tukialueella<br />
yli 1,6 lisätoimenpidettä (tiloilla noin 140 000 ha) ja C-<br />
tukialueella 0,56 (tiloilla noin 445 000 ha). Maitotilojen<br />
pelloista noin 90 % on nyt sitoutunut ympäristötukiohjelmiin,<br />
kun kaikkien tukia hakeneiden tilojen peltoalasta<br />
ympäristötukeen sitoutui 93 %.<br />
Ympäristötukiohjelma heikkeni, sillä vuonna 2006<br />
maitotilat saivat korkeimmillaan ja yleisimmin ympäristötukea<br />
140 euroa/ha, johon sisältyi lisätoimenpiteenä<br />
maitohuoneen pesuvesien käsittely. Nyt perustuen<br />
ollessa 107 euroa/ha ja lisätoimenpiteistä muodostuessa<br />
keskimäärin C-tukialueelle reilut 13 euroa/ha<br />
on kokonaistuki noin 120 euroa/ha. Ohjelmaan sisältyy<br />
mm. lannan ravinteiden laskutavan tiukentaminen.<br />
Valiokunnan vaatimus kotieläintiloille muodostuvien<br />
korkeampien kustannusten kompensoimisesta toteutui<br />
vain osittain, kun komissiolle päätettiin esittää, että<br />
ympäristötuki maksettaisiin 14 euroa/ha korkeampana<br />
kotieläintiloille, vaikka koko prosessin ajan tuen eriyttäminen<br />
oli vastatuulessa.<br />
Tärkein valmisteluun koko ajan välitetty viesti oli<br />
lisätoimenpiteiden sopimattomuus maitotiloille. Lannan<br />
vastaanottoon tähtäävien sopimusten poistuminen<br />
ohjelmasta oli suuri takaisku. Suomessa aloitettiin<br />
valmistelu korvaavien toimenpiteiden rakentamiseksi.<br />
Etelä-Suomen maitotilat valitsivat ennakkotietojen<br />
perusteella vajaalle 100 000 ha:lle ”tehostetun talviaikaisen<br />
kasvipeitteisyyden” (45 euroa/ha) ja vajaalle<br />
15 000 ha:lle ”laajaperäisen nurmituotannon” (55 euroa/ha).<br />
Sen sijaan kaikki tilat valitsivat näitä toimenpiteitä<br />
420 000 ha:lle ja lähes 30 000 ha:lle.<br />
Vuonna <strong>2007</strong> edunvalvonnan keskeisenä tavoitteena<br />
oli 141-tukiratkaisuun vaikuttaminen. Maitovaliokunnan<br />
maitolähetystö yhdessä Brysselin toimiston<br />
kanssa tapasi syyskuussa komissaarit Mariann Fischer<br />
Boel ja Olli Rehn. Tapaamisissa tuotiin esille, että<br />
”maataloutemme merkittävin tuotantomuoto maidontuotanto<br />
on alentunut Suomessa ja kaikista rajuimmin<br />
Etelä-Suomessa. Kustannukset ovat nousseet, mutta<br />
kohonneita kustannuksia ei ole vielä kokonaan pystytty<br />
saamaan markkinoilta. Kansallisten tukien epävarmuus<br />
on johtanut etelässä kiintiöiden vähäiseen kysyntään.<br />
On täysin välttämätöntä jatkaa 141-tukia. Tuotantoon<br />
sidottu tuki on nautasektorin korkeiden kustannuksien<br />
ja tuotantomotivaation säilyttämisen takia koko maassa<br />
äärimmäisen tärkeä.”<br />
Lisäksi tuotiin esille EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen<br />
liittyen, että ”kiintiöjärjestelmä on ollut tehokas<br />
väline maidon tarjonnan tasapainottamisessa EU:ssa.<br />
Samalla se on luonut alueellisen tasapainon EU:n tuotannolle.<br />
Tunnemme komissaarin kannan, mutta emme<br />
ole lainkaan samaa mieltä, koska kiintiöiden poisto aiheuttaisi<br />
isoja ongelmia Suomen maidontuotannolle.<br />
Kysymmekin, mitä välineitä komissio aikoo esittää<br />
maidontuotannon säilymiseksi Suomessa ja muilla<br />
luonnonhaitta- ja vuoristoalueilla.”<br />
Maatalouskomissaarin tapaaminen oli osaltaan<br />
edesauttamassa, että maidon tuotantotuki alenee<br />
2008–2013 sovitulla tukikaudella vain vähän, ja lisäksi<br />
tiloille tulee käyttöön kotieläintiloille suunnattu 30 euron<br />
suuruinen hehtaarituki. Komissaari kiitteli tapaamisen<br />
antia ja totesi, että hän sai tärkeää uutta tietoa Suomen<br />
tuotanto-olosuhteista ja kustannusrakenteesta verrattuna<br />
muihin EU-maihin. Komissaari oli tapaamisessa<br />
yllättynyt Suomen korkeammista tuotantokustannuksista<br />
kuin mitä Itävallalla on.<br />
15
Maitoasiamies ja maitovaliokunta vaikuttivat tiiviisti<br />
Vanhasen II hallituksen ohjelman valmisteluun maitovaltuuskunnan<br />
linjausten pohjalta. Kaikki keskeiset<br />
tavoitteet saatiin kirjattua ohjelmaan. Tässä yhteydessä<br />
mm. kirjattiin lisälomapäivät, joista ensimmäinen<br />
saadaan vuonna 2008. Hallitus sitoutuu korvaamaan<br />
mahdolliset maatalouspolitiikan markkinajärjestelmämuutoksista<br />
aiheutuvat muutokset tuottajille.<br />
Maitovaliokunta sai tiedoksi läänineläinlääkärien tiloille<br />
tekemien tarkastuskäyntien raportit. Niiden perusteella<br />
tilanne on parantunut, ja edellisen vuoden joka<br />
kolmannella vasikkatilalla olleet puutteet vasikoiden<br />
kasvatustiloissa olivat hivenen korjaantuneet, mutta<br />
ongelmia oli edelleen 28 %:lla tiloista. Maitovaliokunta<br />
on nähnyt asian koko sektorin imagonkin kannalta merkittäväksi,<br />
ja asiaa on edelleen pidetty esillä.<br />
<strong>MTK</strong>:n edustajat veivät maitokiintiöneuvottelukuntaan<br />
maitovaltuuskunnan esitykset. Kiintiöiden myyntiajan<br />
lyhentämisestä käytiin maa- ja metsätalousministerin<br />
kanssa paljon keskustelua. Maitovaltuuskunta<br />
linjasi kevään 2005 kokouksessa, että kiintiön lyhytaikainen<br />
vuokraus tulisi ottaa käyttöön. Kevään 2006<br />
aikana ministeriö taipui pitkien neuvottelujen jälkeen<br />
ottamaan käyttöön kiintiöiden lyhytaikaisen vuokrauksen<br />
maitovaltuuskunnan tavoitteen mukaisesti.<br />
Kiintiöneuvottelukunnassa ajettiin muutoksia, joilla<br />
helpotetaan investoivien ja investoineiden tilojen asemaa.<br />
Ministeri päätti, että kiintiön ulosvuokraus myönnetään<br />
kolmena kautena peräkkäin investointitukipäätöksen<br />
saaneille tiloille. Maitovaliokunta on rakentanut<br />
osuuskunnille kiintiön vuokrauksessa suositeltavat pelisäännöt.<br />
Näiden avulla pyritään vähentämään kiintiöiden<br />
vuokrauksen kustannuksia ja parantamaan kiintiöiden<br />
kohdentumista niitä tarvitseville. Kiintiön vuokraus<br />
onnistui hyvin, sillä lähes 60 milj. litraa vuokrattiin, kun<br />
kiintiökaupassa liikkuu vuosittain vapailla markkinoilla<br />
noin 40-50 milj. litraa.<br />
Sijaisapuoikeuden saaminen maitovaltuuskunnan<br />
kokouksen ajaksi eteni. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta<br />
otti kannan lomituslakiin, minkä perusteella<br />
Mela sitoutuu myöntämään sijaisavun maitovaltuuskunnan<br />
kokouksiin osallistuville vuoden 2008<br />
alusta alkaen.<br />
Maitovaltuuskunnan päätöksen mukaisesti maitovaliokunta<br />
kutsui koolle kustannusten seurantaryhmän,<br />
joka aloitti toimintansa kesällä. Ensi vaiheessa työryhmä<br />
selvitti olemassa olevien tilastojen käytettävyyttä<br />
kustannusten selvittämisessä. Työryhmän toimikausi<br />
jatkuu vuoteen 2009 saakka. Siinä ovat edustettuina<br />
maitovaltuuskunnan, meijeriosuuskuntien, ProAgrian,<br />
Valion, MMM:n, Maaseutuviraston ja tutkimuslaitosten<br />
edustajat.<br />
Tutkimusyhteistyö<br />
Maitovaltuuskunta on osallistunut Helsingin yliopiston,<br />
MTT taloustutkimuksen ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun<br />
tutkimushankkeen rahoitukseen.<br />
Tavoitteena on selvittää suomalaisten maitotilojen<br />
kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä kilpailijamaihin<br />
verrattuna. Tutkimus on lähtenyt liikkeelle kesällä 2006<br />
ja maitovaltuuskunnan rahoitus kohdennetaan Helsingin<br />
yliopiston Taloustieteen laitoksessa tehtäviin pro<br />
gradu ‐töihin.<br />
Liha<br />
Lihavaliokunta<br />
Lihantuotannon edunvalvontaa ja yhteyksiä tuottajia<br />
lähellä olevaan teollisuuteen hoitaa <strong>MTK</strong>:n lihavaliokunta.<br />
Lihavaliokunta on <strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan asettama<br />
<strong>MTK</strong>:n johtokunnan asiantuntijaelimenä toimiva<br />
liha-asioihin keskittyvä erikoisvaliokunta, joka seuraa<br />
ja edistää kotimaisen lihantuotannon toimintaedellytyksiä.<br />
Valiokunnan muodostavat <strong>MTK</strong>:n johtokunnan nimeämät<br />
edustajat, SLC:n edustaja, sika‐, nauta‐, siipikarjanliha-<br />
ja lammasjaostojen puheenjohtajat sekä<br />
osuusteurastamoiden nimeämät toimihenkilö- ja luottamushenkilöedustajat.<br />
Valiokunnan alaisuudessa toimivat<br />
sika‐, nauta‐, siipikarjanliha- ja lammasjaostot.<br />
Lihavaliokunta kokoontui vuoden <strong>2007</strong> aikana neljä<br />
kertaa. Valiokunnan puheenjohtajna toimi <strong>MTK</strong>:n johtokunnan<br />
2. puheenjohtaja Juha Marttila.<br />
Vuoden aikana lihasektorilla tapahtui useita merkittäviä<br />
asioita, jotka olivat myös lihavaliokunnan pöydällä.<br />
Valiokunnassa käytiin laaja keskustelu mm. gmo-valkuaisen<br />
käytöstä lihantuotannossa, viljan hinnan nousun<br />
vaikutuksesta tuotantokustannuksiin, 141-ratkaisun sisällöstä<br />
sekä eläinaktivismin siirtymisestä koskemaan<br />
myös lihantuotantoa. Erityisesti tuotantokustannusten<br />
nopea nousu syksyn aikana ja teollisuuden vaikeudet<br />
hinnankorotusten vyöryttämisessä kaupan tukkuhintoihin<br />
keskusteluttivat valiokuntaa.<br />
Valiokunta teetti Gallup Elintarviketieto Oy:llä tutkimuksen<br />
lihantuotantotilojen halukkuudesta jatkaa<br />
ja kehittää tuotantoaan eri tukialueilla. Tutkimus valmistui<br />
marraskuussa. Tutkimuksessa oli rahoittajana<br />
myös elinkeino sekä maa- ja metsätalousministeriö.<br />
Tämän lisäksi lihavaliokunta on rahoittamassa Maa- ja<br />
elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) tehtävää<br />
tutkimusta sikojen tuotto- ja laatuominaisuuksien<br />
eroista eri roduilla ja erojen taloudellisesta merkityksestä<br />
tuotantoketjussa. Tutkimus on kolmivuotinen, ja<br />
se päättyy vuonna 2009.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Vuonna <strong>2007</strong> koko maailman lihantuotanto kasvoi<br />
vain yhdellä prosentilla, kun se vuotta aiemmin kasvoi<br />
2,5 %. Tuotannon laskuun vaikuttivat kohonnut rehukustannus,<br />
mutta suurimpana yksittäisenä syynä oli<br />
PRRS-kriisi Kiinassa. Yhdysvaltain maatalousministeriön<br />
arvion mukaan Kiinan sianlihan tuotannon vähentyminen<br />
oli jopa 9 %, joka on enemmän kuin Euroopan<br />
suurimman tuottajan Saksan koko tuotanto. Sikakriisin<br />
vuoksi Kiinasta tuli vuonna <strong>2007</strong> sianlihan tuoja, kun<br />
se perinteisesti on ollut nettoviejä. Tämä nosti sianlihan<br />
hintaa etenkin Brasiliassa.<br />
Vuosi oli erittäin vaikea EU:n sikamarkkinoilla. Tuotanto<br />
kasvoi 2,5 %. Samaan aikaan kustannukset<br />
nousivat voimakkaasti, ja vahva euro heikensi kilpailukykyä<br />
kolmansiin maihin. Tämän vuoksi markkinat<br />
ajautuivat ylitarjontaan, ja kustannusten nousua ei<br />
pystytty siirtämään kaupan tukkuhintoihin. Komissio<br />
yritti tasapainottaa tilannetta varastointi- ja vientituella,<br />
mutta näiden keinojen vaikutus on osoittautunut<br />
vähäiseksi.<br />
16
Siipikarjanlihassa noususuhdanne jatkui. Maailman<br />
tuotanto kasvoi 3 % ja EU:n noin 2 %. EU:n kulutuksen<br />
kasvu oli 2,2 %. Suomessa lihantuotanto ja kulutus<br />
etenivät myönteisesti. Tuotanto kasvoi 4 % (395,3 milj.<br />
kg) ja kulutus 5 % (378,7 milj. kg). Merkittävin muutos<br />
kotimaan markkinoilla oli tuonnin selvä kasvu (+12 %).<br />
Vienti sen sijaan väheni 2 %.<br />
220<br />
200<br />
180<br />
160<br />
SIANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-<strong>2007</strong><br />
Sianliha<br />
Sikajaosto<br />
Sikajaosto piti vuoden aikana kuusi kokousta, joista<br />
yksi oli puhelinkokous ja yksi osittain yhteinen lihasiipikarjajaoston<br />
kanssa. Jaosto oli tiiviisti mukana<br />
141-neuvotteluprosessissa. Jaosto linjasi omaksi tavoitteekseen<br />
tuen pysymisen tuotantoon sidottuna.<br />
Kesällä oli selvää, että Suomesta ei sellaista esitystä<br />
komissioon lähde. Jaoston kanta oli myös selvästi toteutunutta<br />
voimakkaampi tuotantokytkös dekolpausvaihtoehdossa.<br />
Jaosto kävi keskustelemassa valtiosihteeri Jouni Lindin<br />
kanssa kesäkuun lopussa tukineuvottelutilanteesta.<br />
Jaosto keskusteli tilanteesta myös ministeri Sirkka-Liisa<br />
Anttilan kanssa yhdessä lihasiipikarjanlihajaoston ja<br />
kananmunavaliokunnan kanssa heinäkuun alussa.<br />
Edellä esitetyt asiat olivat esillä myös jaoston tekemällä<br />
Brysselin-matkalla heinäkuussa. Jaosto pääsi<br />
esittämään suoraan komission edustajalle näkemyksensä<br />
tuen välttämättömyydestä ja sen pysyvästä tarpeesta<br />
suomalaisessa sikataloudessa, kun toimitaan<br />
EU:n yhteisillä markkinoilla. Samoin jaosto toi esille<br />
vastustavan kantansa tuen irrottamisesta tuotannosta.<br />
Jaosto tapasi myös COPA-COGECA:n sekä Tanskan<br />
ja Hollannin sikasektorin edustajat ja vieraili Euroopan<br />
talous- ja sosiaalikomiteassa. Jaosto vieraili<br />
Brysselin opintomatkallaan myös kahdella sikatilalla,<br />
joista toisella oli merkittävä lannan jatkojalostuslaitos<br />
energiaraaka-aineeksi. Toinen vierailukohde oli tehokas<br />
yhdistelmätila.<br />
Jaosto oli jatkuvasti yhteydessä teollisuuden toimivaan<br />
johtoon ja luottamushenkilöjohtoon loppuvuoden<br />
aikana heikentyneestä kannattavuudesta. Vaikka lihan<br />
hinta nousi syksyn aikana, nousu ei kattanut kustannusten<br />
nousua. Suomen hinta oli heinä-syyskuuta lukuun<br />
ottamatta EU:n keskihinnan yläpuolella. Vuoden<br />
lopussa Suomessa maksettiin EU:n korkeinta hintaa.<br />
Kustannusten nousussa rehut olivat merkittävin erä,<br />
mutta myös energian ja lannoitteiden hinnat kallistuivat<br />
huomattavasti.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Sianlihan markkinatilanne kiristyi selvästi vuoden<br />
aikana. Varsinkin viljan ja rehujen hinnan nousu nosti<br />
sikatalouden kustannuksia. <strong>MTK</strong>:ssa tehtyjen laskelmien<br />
mukaan rehukustannuksen nousu nosti yhdistelmätuotannon<br />
kustannusta noin 0,30 euroa/kg.<br />
EU:ssa tuotanto nousi 2,5 % ja kulutus noin 1 %.<br />
Vienti väheni noin 10 %, koska euron vahvistuminen<br />
heikensi EU-maiden kilpailukykyä kolmansiin maihin.<br />
Tämä lisäsi edelleen sian ylitarjontaa sisämarkkinoilla.<br />
Etenkin viennistä riippuvaisen Tanskan hinta laski ja oli<br />
140<br />
120<br />
100<br />
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006<br />
tasolla 1,10 euroa/kg vuoden lopulla. Saksassa kilohinta<br />
oli syksyllä tasolla 1,32 euroa.<br />
Sianlihan omavaraisuusaste pysyi ennallaan EU:ssa ja<br />
oli 106 %. Sianlihaa kulutettiin EU:n alueella vajaa 20,8<br />
milj. tn ja tuotettiin 22,0 milj. tn. Keskimääräinen kulutus<br />
henkeä kohti oli 43 kg. EU vei sianlihaa noin 1,27 milj. tn<br />
ja oli siten maailman suurin sianlihan viejä.<br />
Tilastokeskuksen mukaan sianlihan kuluttajahinta<br />
nousi 1,7 %. Sianlihan kulutus nousi 2 % 184,2 milj.<br />
kiloon. Sianlihan tuotanto kasvoi 2 % 212,6 milj. kiloon.<br />
Sianlihan vienti väheni 5 % ja oli 46 milj. kg. Tärkeimmät<br />
vientimaat olivat Venäjä, Ruotsi ja Viro. Sianlihan tuonti<br />
kasvoi voimakkaasti jo toisena vuotena. Vuonna <strong>2007</strong><br />
lisäys oli 18 %.<br />
EU:ssa keskimääräinen vertailuhinta oli suurimman<br />
osan vuotta tasolla 1,30 euroa/kg. Suomen hinta oli<br />
alkuvuonna 1,35–1,37 euroa ja nousi loppusyksyn aikana<br />
1,45 euron tasolle. Porsaan hinta laski EU:ssa<br />
voimakkaasti: vuoden alussa vertailuhinta 20 kilon porsaasta<br />
oli 41 euroa ja marraskuussa 27 euroa. Suomessa<br />
porsaan hinta on ollut suhteellisen vakaa eli tasolla<br />
48 euroa (25 kg).<br />
Kertomusvuonna tukea sai arviolta 2 800 sikatilaa,<br />
mikä oli 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.<br />
Emakkotilojen määrä laski tätäkin enemmän. Emakoita<br />
oli noin 1 850 tilalla. Emakkojen kokonaismäärä laski<br />
parilla tuhannella vajaaseen 156 000 eläimeen. Emakkotilojen<br />
keskikoko nousi 83 emakkoon ja lihasikatilojen<br />
yli 1 400 myytyyn lihasikaan. Lihasikoja teurastettiin<br />
2 369 129 kpl. Lihasikojen keskiteuraspaino oli 85,1<br />
kiloa. Porsaiden välitys kasvoi 0,6 % vuositasolla.<br />
Naudanliha<br />
Nautajaosto<br />
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy<br />
Nautajaosto piti kuusi kokousta, joista yksi oli puhelinkokous.<br />
Nautajaosto oli aktiivisesti mukana 141-prosessissa<br />
sen käynnistyessä toden teolla keväällä <strong>2007</strong>.<br />
Nautajaosto kävi tapaamassa ministeri Sirkka-Liisa<br />
Anttilaa 9.5. ja korosti tapaamisessa tarvetta korottaa<br />
AB-alueen nautatukia ja pitää ne tuotantoon sidottuina.<br />
Jaosto kävi tapaamassa valtiosihteeri Jouni Lindiä 5.6.<br />
Tapaamisessa keskusteltiin mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista.<br />
Erityisenä kysymyksenä oli jaoston kanta<br />
hieholehmien tukeen, mikä oli myönteinen, mutta se<br />
tulee priorisoida nykyisten tukien jälkeen.<br />
Rehukustannuksen voimakas nousu oli esillä myös<br />
nautajaoston työssä syksyllä. Jaosto oli tiiviissä yh-<br />
17
teydessä teurastamoihin tilityshinnan korjaamiseksi<br />
kustannusten nousua vastaavalle tasolle.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Milj.kg<br />
140<br />
130<br />
NAUDANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-<strong>2007</strong><br />
Maailmanmarkkinoilla naudan hinta on ollut jatkuvassa<br />
vaikkakin hitaassa nousussa jo usean vuoden ajan.<br />
EU:ssa naudanlihan markkinatilanne jatkui hyvänä.<br />
Kulutus on tuotantoa suurempaa. Ja tuotanto laskee.<br />
Suurin syy tuotannon alentumiseen on lypsykarjan vähentyminen<br />
koko EU:ssa. Kokonaiskulutus EU-27:ssä<br />
oli 8,55 milj. tn. Vanhoissa jäsenmaissa naudanlihan<br />
kulutus on vajaa 20 kg/hlö ja uusissa vain 7,5 kg/hlö.<br />
EU:n nautamarkkinat olivat kaksijakoiset vuonna<br />
<strong>2007</strong>: alkuvuonna hinnat laskivat ja alkoivat uudelleen<br />
nousta heinäkuussa. Vuoden lopussa EU:n keskihinta<br />
oli tasolla 2,70 euroa/kg (O2), kun se alimmillaan heinäkuussa<br />
oli 2,50 euroa.<br />
Suomessa nautamarkkinoita häiritsi kasvanut varasto,<br />
joka syntyi loppuvuoden 2006 ja alkuvuoden <strong>2007</strong> teurasruuhkasta.<br />
Sen purkaminen loi hinnan laskupaineita<br />
vähittäismarkkinoille. Vaikka hinta nousi syksyn mittaan<br />
joitain senttejä, se ei riittänyt kattamaan tuotantokustannuksen<br />
nousua, joka oli useita kymmeniä senttejä.<br />
Naudanlihan kulutus kasvoi 96,6 milj. kiloon (+1 %).<br />
Naudanlihan kuluttajahinnat nousivat noin 4 %. Naudanlihaa<br />
tuotiin noin 6 % edellisvuotta vähemmän eli<br />
13,5 milj. kg. Naudanlihan vienti kasvoi 100 % ollen<br />
4,8 milj. kg. Naudanlihan tuotanto kasvoi hieman, pääasiassa<br />
lisääntyneiden lehmien teurastusten ja edellisen<br />
vuoden teurassiirtymän vuoksi ja oli 86,5 milj. kg<br />
(+2 %). Teuraspainot nousivat edelleen. Sonnien keskipaino<br />
oli jo 333 kg (+9 kg), hiehojen 237 kg (+ 4 kg) ja<br />
lehmien 270 kg (+ 5 kg).<br />
Suomessa naudan hinta oli suhteellisen vahva. Nuoren<br />
naudan hinta oli yhtäjaksoisesti huhtikuusta lähtien<br />
yli EU:n keskihinnan.<br />
Vuoden aikana teurastettiin 154 578 sonnia, 37 729<br />
hiehoa ja 96 307 lehmää. Luvut eivät sisällä kotiteurastusta.<br />
Se lienee muutama tuhat kappaletta. Sonnien<br />
keskiteuraspaino nousi 333 kiloon ja hiehojen 237 kiloon.<br />
Lehmien teuraspaino nousi 270 kiloon.<br />
Suomessa oli noin 4 100 naudanlihantuotantoon erikoistunutta<br />
tilaa, joista noin 1 400 oli emolehmätiloja.<br />
Emolehmätuotannon kasvu jatkui edelleen vahvana.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> marraskuussa Suomessa oli noin 45 000<br />
emolehmää, joten määrä kasvoi noin 10 % edellisvuodesta.<br />
Ternivasikoiden osuus vasikkavälityksestä oli noin<br />
82 % kaikista välitysvasikoista. Vasikoiden hinta laski<br />
noin 5 %. Sonniternin ostohinta laski 5 % ja oli keskimäärin<br />
143,6 euroa/kpl ja perinteisen sonnivasikan 254<br />
euroa/kpl.<br />
Siipikarjanliha<br />
Siipikarjanlihajaosto<br />
Vuoden <strong>2007</strong> aikana <strong>MTK</strong>:n siipikarjanlihajaosto kokoontui<br />
neljä kertaa. Painopistealueita olivat markkinoihin,<br />
kansallisten tukien ratkaisuun sekä siipikarjanlihan<br />
tuottajahintatasoon vaikuttaminen. Kotimaassa kuluttajien<br />
luottamus säilyi hyvänä suomalaiseen tuotantoon.<br />
Broilerin lihan kulutus on hyvässä kasvussa.<br />
120<br />
110<br />
100<br />
90<br />
80<br />
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006<br />
Kansallisessa tukipolitiikassa painopiste oli kansallisen<br />
tuen jakopäätökseen vaikuttamisessa niin, että<br />
suuri osa tuesta säilyisi tuotantoon sidottuna. Jaosto<br />
esitti mahdollisuutta, että uudelle 141-ohjelmakaudelle<br />
otettaisiin esimerkiksi lattiapinta-alaan perustuvia tukielementtejä,<br />
mutta esitykset eivät tuottaneet konkreettista<br />
tulosta. Jaosto kävi kertomassa ministeri Sirkka-<br />
Liisa Anttilalle kalkkunantuotannon erityisongelmista.<br />
Jaosto tapasi ministeriä myös yhdessä muiden yksimahaissektorin<br />
edustajien kanssa 141-tuen valmistelun<br />
yhteydessä.<br />
Jaosto otti kantaa uuden rahoituslain valmisteluun<br />
ja vaati investointitukien tasapuolista jakoa ja mahdollisuutta<br />
aloittaa rakentaminen ennen tukipäätöksiä.<br />
Jaosto seurasi ja otti kantaa huimasti nousevaan rehukustannukseen<br />
ja EU:n broilerien hyvinvointidirektiivin<br />
valmisteluun.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui aktiivisesti useisiin yhteistyöryhmiin<br />
siipikarjanlihan kotimaisen menekin vahvistamiseksi.<br />
Taustaselvityksen pohjalta MTT laati yhteistyössä<br />
elinkeinon kanssa tutkimussuunnitelman, jonka osatuloksia<br />
julkaistiin vuoden aikana. Siipikarjanlihajaosto<br />
osallistui pienellä panoksella tutkimuksen rahoitukseen.<br />
Tutkimusprojekti päättyy alkuvuonna 2008.<br />
EU:n osarahoitteinen tiedotuskampanja ”Sulka hattuun<br />
siipikarjalle” aloitettiin. <strong>MTK</strong> osallistui kampanjaan<br />
Finfoodin, Suomen broileriyhdistyksen ja rehuteollisuuden<br />
kanssa yhteistyössä projektin johtoryhmässä.<br />
Eläinsuojelujärjestöjen lobbaus ja siitä johtuva viranomaisvalvonnan<br />
tiukentuminen hidastivat tiedotuskampanjan<br />
tiedotteiden ja nettisivujen laatimista.<br />
<strong>MTK</strong> oli mukana valmistelemassa yhteistä hankehakemusta<br />
broilerien hyvinvointidirektiivin toimeenpanoon<br />
valmistautumista varten. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen<br />
Efsan keväällä <strong>2007</strong> julkaisema ensimmäinen<br />
kartoitustutkimus EU:n broilertilojen salmonellatilanteesta<br />
vahvisti suomalaisen broilerituotannon<br />
olevan hyvin tavoitetasollaan eli positiivisia näytteitä alle<br />
1 %. Eri maissa esiintyvyys vaihtelee suuresti.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy<br />
Siipikarjanlihan tuotanto kasvoi edellisvuoteen verrattuna<br />
ja oli 95,3 milj. kg. Kalkkunanlihan tuotanto väheni,<br />
mutta broilerin tuotanto kasvoi 12 % ja oli 83,5<br />
milj. kiloa. Kalkkunanlihan tuotanto laski 7 % verrattuna<br />
edelliseen vuoteen ja oli 11,39 milj. kiloa.<br />
Siipikarjanlihan kulutus ja kotimainen tuotanto olivat<br />
vuonna <strong>2007</strong> kutakuinkin hyvin tasapainossa. Siipi-<br />
18
karjanlihan kulutus oli 93,0 milj. kg (12 % kasvua vuodesta<br />
2006). Broilerin kulutus kasvoi 80,7 milj. kiloon.<br />
Kalkkunanlihan kulutus laski 11,70 milj. kiloon (-7 %).<br />
Siipikarjanlihan vienti oli 12,10 milj. kg. Kotimaassa siipikarjanlihan<br />
kysyntä on suurin rintafileillä, minkä mukaan<br />
tuotanto mitoitettiin. Tuonti oli neljänneksen suurempaa<br />
ja vienti 11 % pienempää kuin vuotta aiemmin. Keskeiset<br />
tuojamaat olivat Tanska ja Brasilia. Siipikarjanlihan<br />
kulutuksen kasvu tulee arvioiden mukaan kuitenkin jatkumaan<br />
niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.<br />
EU:ssa siipikarjanlihan kulutuksesta on broileria<br />
70 %, kalkkunaa 20 % ja muuta siipikarjanlihaa 10 %.<br />
Suomessa kulutetusta siipikarjan lihasta on broileria<br />
85 % ja kalkkunaa yli 13 %. Kalkkunanlihan kulutuksen<br />
nousu pysähtyi vuonna 2004. Kulutus alkoi laskea<br />
vuonna 2005. Broilerin kulutusnäkymät ovat edelleen<br />
suotuisat. Muiden siipikarjanlihalintujen osuus kulutuksesta<br />
on pieni, mutta kasvava.<br />
Siipikarjanlihan tuotannossa Suomi on omavarainen.<br />
Broilerin kulutuksen kotimaisuusaste oli 92,3 %. Kalkkunan<br />
kulutuksesta noin 20 % koostuu tuontilihasta.<br />
Suomessa broilerin ja kalkkunan tuonti on kasvanut<br />
tasaisesti, vaikka tuonnin osuus kulutuksesta on edelleen<br />
pieni. Tuontilihan osuus saattaa edelleen kasvaa<br />
etenkin suurkeittiöiden ja valmistuotteiden osalta.<br />
Suomen vahvuutena on etenkin broilerinlihan hyvä<br />
tuotteistus ja salmonellattomuus. Suomessa kuluttajien<br />
luottamus siipikarjatuotteisiin ei ole horjunut. Kulutuksen<br />
kasvua ylläpitää siipikarjanlihan edullinen hinta<br />
ja kasvava käyttö lihajalosteissa myös Keski-Euroopan<br />
markkinoilla.<br />
Kotimaassa siipikarjanlihan tuottajahintakehitys oli<br />
lievästi nouseva. Vuonna <strong>2007</strong> broilerin tuottajahinta<br />
asettui 1,13 euroon/kg. Kalkkunan tuottajahintaa ei<br />
enää tilastoida toimijoiden vähyyden takia.<br />
Lampaanliha<br />
Lammasjaosto<br />
Vuonna <strong>2007</strong> lammasjaosto kokoontui kolme kertaa.<br />
Lampaiden ja vuohien merkintä- ja rekisteröintijärjestelmän<br />
uudistaminen jatkui. Lammasjaoston jäsenet ottivat<br />
kantaa ja antoivat kehitysideoita viljelijärajapinnan<br />
kehittämiseksi. Nautajaosto kiirehti nautarekisterissä<br />
toimivan asiakasraadin perustamista myös lammasrekisteriin.<br />
Eläinten kuljetuslainsäädännön muutoksilla oli merkittäviä<br />
vaikutuksia lammastiloille. Useimpien lammastilojen<br />
omat kuljetukset katsottiin kaupallisiksi kuljetuksiksi,<br />
ja se toi lisävelvoitteita kalustolle ja kuljettajan<br />
hyväksynnälle.<br />
Lammastalouden 141-tukien neuvottelu oli osa märehtijöiden<br />
prosessia. Tavoitteena oli tukitasojen nosto<br />
ja tuen siirtäminen kohti lihantuotantoa. Tuki säilyy lähes<br />
aikaisemmalla tasolla yhdistettynä kotieläintilojen<br />
pinta-alatukeen. Tukirakenteeseen ei saatu toivottua<br />
muutosta, vaan se säilyy edelleen eläinyksiköihin sidottuna.<br />
oli 0,7 milj. kg. Todellinen tuotanto lienee tätä suurempi,<br />
sillä kaikki tuotettu lampaanliha ei päädy tilastoihin.<br />
Lammasta tuotiin Suomeen 2,8 milj. kg, joten tuonnin<br />
osuus kulutuksesta oli 85 %. Lihaa tuotiin pääasiassa<br />
Uudesta-Seelannista.<br />
Suomessa lampaanlihan tuottajahinta oli koko vuoden<br />
EU:n keskitason alapuolella. Karitsanlihan tuottajahinta<br />
nousi edelleen. Se oli teurastamotilaston mukaan<br />
2,70 euroa/kg. Uuhenlihan hinta oli huono, noin 0,40<br />
euroa/kg.<br />
Maatilarekisterin mukaan uuhien määrä 1.6.<strong>2007</strong> oli<br />
62 149, mikä on 2,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin.<br />
Kananmunat<br />
Kananmunavaliokunta<br />
Vuoden <strong>2007</strong> aikana kananmunien keskimääräinen<br />
tuottajahinta nousi 89 senttiin/kg, joka kuitenkin on<br />
edelleen tuotantokustannuksen alapuolella. Positiivista<br />
on, että kuorimunien kulutus nousi vuoden aikana 1<br />
%:n. <strong>MTK</strong>:n kananmunavaliokunta kannusti edelleen<br />
kananmunien tasapainoisen markkinatilanteen saavuttamista<br />
tuottajien sopimustuotannon avulla.<br />
Valiokunta osallistui kananmunantuotannon tukipolitiikan<br />
valmisteluun ja keskusteli aktiivisesti markkinoiden<br />
toiminnasta. Valiokunnan edustajat tapasivat<br />
ministeri Sirkka-Liisa Anttilan 141-neuvottelujen yhteydessä<br />
muiden yksimahaissektorin edustajien kanssa.<br />
SLC:n kanssa edellisvuonna aloitettu kananmunaalan<br />
yhteistyöhanke eteni konkreettiselle tasolle. Kananmunayhdistys<br />
perustettiin Suomen Siipikarjaliiton<br />
hallinnoitavaksi ja luo laajan koko kanamunantuotantoketjun<br />
keskustelufoorumin.<br />
Tuottajahinta jatkoi hidasta nousua vuoden aikana<br />
ja roikkuu edelleen kestämättömän alhaisella tasolla<br />
pakkaamoiden hintakilpailun ja ylituotannon seurauksena.<br />
Lisäksi rehukustannuksen jyrkkä nousu syksyllä<br />
aiheutti tuotantopanoksiin merkittävän nousun, joka<br />
edelleen vaikeuttaa alan tuottajien ahdinkoa. Kanamunavaliokunta<br />
suositteli tuottajia kilpailuttamaan rehun<br />
toimittajia, sillä rehukustannukset vaihtelivat suuresti.<br />
Kananmunantuotannolla on edessään useita haasteita:<br />
uusiin tuotantomuotoihin siirtyminen vuonna<br />
2012, rehun hinta, kansallisten kotieläintukien muutokset,<br />
kananmunapakkaamoiden keskinäinen kilpailu,<br />
CAP-reformin toteuttaminen, salmonellaerivakuuksien<br />
saaminen kuluttajien tietoon, kuorimunien kulutuksen<br />
Milj. kg<br />
100<br />
80<br />
60<br />
KANANMUNIEN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-<strong>2007</strong><br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Lampaanlihan kulutus nousi 27 % vuonna <strong>2007</strong> ja oli<br />
noin 3,3 milj. kg. Lampaanlihan tuotanto kasvoi 16 % ja<br />
40<br />
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006<br />
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy<br />
19
nousun jatkaminen ja Eurooppaan rantautuneen vaarallisen<br />
lintuinfluenssan (H5N1) aiheuttamat mahdolliset<br />
markkinahäiriöt.<br />
Valiokunta katsoi uusiin tuotantomuotoihin siirtymisen<br />
ja investointien mahdollisimman nopean aloittamisen<br />
välttämättömäksi hallitulle rakennekehitykselle,<br />
kuitenkin niin, ettei kokonaistuotantoa kasvateta. Kotimaisten<br />
kuorimunien kulutuksen lisääminen on yksi<br />
alan suurimpia haasteita.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Kananmunantuotanto laski Suomessa vuoden <strong>2007</strong><br />
kesään saakka. Syksyllä tuotantomäärä kääntyi kuitenkin<br />
nousuun. Kuorimunien tuotanto oli 56,5 milj.<br />
kg, mikä jäi hieman pienemmäksi kuin edellisvuonna.<br />
Kananmunista oli edelleen ylituotantoa, joka pystyttiin<br />
purkamaan vain osittain viennin ansiosta. Kananpoikien<br />
vähentyneet haudonnat pystyivät korjaamaan<br />
hieman ylituotantotilannetta. Kuorimunia vietiin 1,6 %<br />
enemmän kuin vuonna 2006, kun taas munavalmisteiden<br />
vienti sekä tuonti laskivat.<br />
Tuotanto vakiintui Euroopassa ja tuottajahinnat olivat<br />
vakaat vuonna <strong>2007</strong>. Alimmillaan tuottajahinta oli vuoden<br />
alussa, 60 senttiä/kg. Vuoden lopulla se nousi 89<br />
senttiin kilolta. Hintakehitys vaihteli tuotantomuodoittain.<br />
Tuotantomuotojen väliset hintaerot pienenivät.<br />
Suomessa valtaosa kananmunista (noin 83 %) tuotettiin<br />
perinteisissä häkeissä. Lattiatuotannon osuus<br />
oli 12 % ja luomutuotannon 2 %. Uusia virikehäkkejä<br />
on tuottajista vasta 2 %:lla. Suomessa lattiatuotannon<br />
määrä noudattelee likimain EU:n keskiarvoa.<br />
Kananmunien kulutus kääntyi lievään nousuun kesällä<br />
2006. Vuonna <strong>2007</strong> kananmunia kulutettiin 48,5 milj.<br />
kg, mikä oli 1 % enemmän kuin edellisvuonna. Keskuspakkaamoiden<br />
kuorimunien myynti nousi 1,1 %.<br />
Munavalmisteiden kotimaanmyynti nousi noin 1,8 %.<br />
Kananmunien vienti nousi vuoden <strong>2007</strong> aikana 1,6 %<br />
10,2 milj. kiloon. Vientikohteista merkittävin oli Ruotsi.<br />
Kuorimunia ei tuotu Suomeen. Suomessa ja Ruotsissa<br />
käytössä olevan salmonellavalvontaohjelman takia<br />
Suomeen tuotavilta kuorimunilta edellytetään salmonellattomuutta.<br />
Tämän takia kuorimunien tuonti ei ole<br />
käytännössä mahdollista muualta kuin Ruotsista. Uuden<br />
EU:n zoonoosilainsäädännön voimaantultua on tavoitteena,<br />
että kaupan olevat kananmunat ja broilerit<br />
eivät saisi sisältää tiettyjä salmonellatyyppejä. Tavoitteen<br />
toteutuminen poistaisi osin perusteet edellyttää<br />
muualta EU:n alueelta Suomeen tuotavilta kananmunilta<br />
vaadittavat salmonellatutkimukset. Suomessa tosin<br />
seurataan kaikkia salmonellatyyppejä.<br />
EU:n tuotantoon ja sen kannattavuuteen tulee vaikuttamaan<br />
niin sanottu munivien kanojen hyvinvoinnin minimin<br />
määrittävä direktiivi (1999/74/EY). Vuoden 2003<br />
alusta koko yhteisön alueella kanakohtainen tilavaatimus<br />
nousi 480 cm 2 :sta 550 cm 2 :iin, ja uusien häkkien<br />
tulee olla niin sanottuja varusteltuja häkkejä. Viimeistään<br />
vuonna 2012 perinteiset häkit pitää korvata niin<br />
sanotuilla virikehäkeillä. Komissio ei aio lykätä uuden<br />
direktiivin toimeenpanoa.<br />
Kuorimunien osalta kuluttajan valinnat ja halu maksaa<br />
erikoismunista ratkaisevat jäsenmaiden oman tuotannon<br />
kehityssuunnan ja tuotantotapojen kehityksen.<br />
Sen sijaan kananmunavalmisteissa tuotantotavalla ei ole<br />
suurta merkitystä, vaan valintaa ohjaa pääosin hinta. Koko<br />
EU:ssa kananmunien tuotantotavan merkintä muniin<br />
ja pakkauksiin tuli pakolliseksi vuoden 2004 alusta.<br />
Viljat<br />
Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisen viljantuotannon<br />
toimintaedellytysten ylläpitäminen ja kehittäminen.<br />
Markkinaedunvalvonta olikin yksi tärkeimmistä<br />
ja haasteellisimmista avaintehtävistä kertomusvuonna.<br />
Edunvalvontaan osallistuttiin Suomen lisäksi COPA:n<br />
viljatyöryhmässä ja komission neuvoa-antavassa viljatyöryhmässä.<br />
Kannattavan viljantuotannon perusta on onnistuminen<br />
myös markkinoilla. Se vaatii kuitenkin tietoa<br />
markkinoiden toiminnasta ja välineitä markkinoinnin<br />
hallintaan. <strong>MTK</strong> pyrki vahvistamaan ajantasaisen<br />
markkinainformaation jakamista jäsenilleen Maaseudun<br />
Tulevaisuuden, Repun sekä <strong>MTK</strong>:n viljakirjeiden<br />
välityksellä. Repussa markkinahintapalvelua parannettiin<br />
alkuvuodesta huomattavasti ja <strong>MTK</strong>:n viljakirjeitä<br />
ilmestyi kertomusvuoden aikana kuusi.<br />
Viljavaliokunta<br />
Viljavaliokunnan tärkeimpinä tehtävinä kertomusvuonna<br />
oli viljamarkkinoiden seuranta ja markkinatilanteeseen<br />
vaikuttaminen sekä ympäristötukiohjelmaan<br />
ja Etelä-Suomen kansallisen tuen valmisteluun vaikuttaminen.<br />
Viljavaliokunta osallistui aktiivisesti vilja-alan<br />
yhteistyötyöryhmän työhön.<br />
Pellervo-Instituutin viljaseminaarin yhteydessä järjestettiin<br />
oma seminaari, johon oli kutsuttu sekä keskusliiton<br />
että liittojen viljavaliokuntien edustajat. Seminaarissa<br />
käytiin tulevaisuuskeskustelua sekä tukipolitiikasta<br />
että markkinaedunvalvonnasta.<br />
Viljavaliokunta kävi lokakuussa Brysselissä tapaamassa<br />
maatalouskomissaarin kabinetin edustajia ja<br />
komission virkamiehiä, jotka osallistuivat 141-ratkaisun<br />
valmisteluun. Valiokunta kokoontui kertomusvuonna<br />
kuusi kertaa.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Kesä <strong>2007</strong> tuotti runsaan ja laadukkaan viljojen kokonaissadon.<br />
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen<br />
(Tike) lopullisen satolaskelman mukaan<br />
kokonaissato oli 4 249 milj. kiloa, joka oli Suomessa<br />
kaikkien aikojen toiseksi suurin viljasato. Tuotanto kasvoi<br />
edellisvuodesta lähes 500 milj. kg eli 12 %.<br />
Vehnän kokonaissato, 801 milj. kg, kasvoi edelliseen<br />
vuoteen verrattuna 17 %. Ruissato kasvoi peräti 72 %<br />
ja oli 88 milj. kg. Ohran kokonaissato oli 2 039 milj. kg,<br />
josta rehuohraa oli 1 525 milj. kg. Kauran kokonaissato<br />
oli 1 262 milj. kg. Kasvua edelliseen vuoteen oli peräti<br />
234 milj. kg. Kaikkien viljojen hehtaarisato ylitti edellisvuoden<br />
tason, samoin selvästi 10 vuoden keskiarvona<br />
lasketun keskisadon.<br />
Viljan kokonaistuotantoala oli kertomusvuonna 1,166<br />
milj. ha, joka oli 16 000 ha edellistä vuotta suurempi.<br />
Viljantuotantoala oli 51 % koko peltoalasta. Kesantoala<br />
oli 121 200 ha ja hoidettu viljelemätön pelto 110 400<br />
eli yhteensä 231 600 ha, mikä on 10 % koko maatalousmaasta.<br />
20
MILJ. KG<br />
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
LEIPÄVILJOJEN KOKONAISSADOT 1965-<strong>2007</strong><br />
SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS<br />
LEIPÄVILJOJEN HA-SADOT 1965-<strong>2007</strong><br />
100 KG/HA SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS<br />
45<br />
40<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
0<br />
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 <strong>2007</strong><br />
Lähde: TIKE<br />
10<br />
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 <strong>2007</strong><br />
Lähde: TIKE<br />
REHUVILJOJEN KOKONAISSADOT 1965-<strong>2007</strong><br />
REHUVILJOJEN HA-SADOT 1965-<strong>2007</strong><br />
MILJ. KG OHRA KAURA SEOSVILJA<br />
2250<br />
40<br />
OHRA<br />
KAURA<br />
2000<br />
1750<br />
1500<br />
1250<br />
1000<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
100 KG/HA<br />
750<br />
500<br />
250<br />
0<br />
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 <strong>2007</strong><br />
15<br />
10<br />
1965 1967 19691971 1973 1975 19771979 1981 1983 19851987 1989 1991 19931995 1997 1999 20012003 2005 <strong>2007</strong><br />
Lähde: TIKE<br />
Lähde: TIKE<br />
Kasvukausi oli vaihteleva. Kevät oli sääolosuhteiltaan<br />
normaali, vaikkakin hieman viime vuosia myöhäisempi.<br />
Kylvöjä päästiin kuitenkin tekemään hyvissä olosuhteissa.<br />
Kasvukauden aikana saatiin kohtuullisesti<br />
sateita, mutta myös lämpöä, mikä takasi hyvät kasvuolosuhteet.<br />
Sadonkorjuu alkoi Lounais-Suomessa<br />
hyvissä olosuhteissa elokuun lopulla. Syyskuussa<br />
alkoivat kuitenkin sateet, jotka hankaloittivat puinteja<br />
koko syksyn ajan. Hankalimmat olosuhteet olivat<br />
Itä- ja Pohjois-Suomessa. Syyskylvöjä ei saatu tehtyä<br />
halutussa laajuudessa. Kylvöala jäikin huomattavasti<br />
edellistä syksyä alhaisemmaksi.<br />
Viljan laatu oli hyvä. Vehnän laatu oli hyvä ja valkuaispitoisuus<br />
kohosi edellisvuotta korkeammaksi. Elintarviketurvallisuusviraston<br />
(Evira) mukaan 397 milj. kg eli<br />
puolet vehnästä täytti leipävehnän laatuvaatimukset.<br />
Rukiista lähes 84 % täytti myllyteollisuuden vaatimukset.<br />
Myös rehuviljojen laatu täytti hyvin teollisuuden<br />
vaatimukset, sillä ohrasta 71 % ylitti 64 kilon hehtolitrapainon,<br />
ja kaurasta 94 % ylitti 52 kilon hehtolitrapainon.<br />
Korkealaatuisella sadolla pystytään tyydyttämään<br />
kotimaisen teollisuuden tarpeet. Myllyteollisuus joutuu<br />
täydentämään vain erikoisvehnäerillä kotimaasta<br />
saatavan raaka-aineen. Kotimaiset mallastamot saavat<br />
riittävästi mallasohraa Suomesta. Poikkeuksellisesti<br />
myös rukiin kysyntä pystytään hyvin pitkälti tyydyttämään<br />
kotimaisella raaka-aineella.<br />
Hyvän markkinatilanteen ansiosta viljaa vietiin vuoden<br />
aikana Suomesta runsaasti. Keväällä vienti oli<br />
lähinnä kauraa ja ohraa interventiovarastoista, mutta<br />
syksyllä ruista lukuun ottamatta kaikkia viljoja vietiin<br />
muualle Eurooppaan poikkeuksellisen paljon.<br />
EU:n viljantuotanto ja markkinatilanne<br />
Viljantuotantoala oli EU-27 jäsenmaassa yhteensä<br />
56,6 milj. ha, joka oli 0,5 % edellisvuotta alhaisempi.<br />
Myös kokonaistuotannon määrä laski edellisvuodesta<br />
3,5 %. Pinta-alaa suurempi tuotannon lasku johtui Itä-<br />
Eurooppaa vaivanneesta koko kasvukauden kestäneestä<br />
kuivuudesta, mikä aiheutti suuren pudotuksen<br />
maissin kokonaistuotannossa (-14 %). Myös vehnän<br />
tuotantomäärä laski (-5 %), mutta muiden viljojen tuotanto<br />
säilyi edellisvuoden tasolla tai oli jopa parempi.<br />
Satokausi <strong>2007</strong>/08 jää historiaan erittäin voimakkaan<br />
ja poikkeuksellisen nopean hinnan nousun kautena.<br />
Positiivinen hintakehitys alkoi jo keväällä, mutta<br />
alkusyksyn kehitys oli poikkeuksellisen voimakas. Esimerkiksi<br />
vehnän hintanoteeraukset ranskalaisessa Matif-pörssissä<br />
olivat markkinakauden alussa 180 euroa<br />
tonnilta, josta ne syyskuun loppuun olivat nousseet<br />
100 eurolla tonnia kohti. Korkeimmillaan noteeraukset<br />
olivat siis lähellä 300 euroa/tn. Muiden viljojen hintakehitys<br />
seurasi vehnän hintaa, tosin mallasohraa lukuun<br />
ottamatta maltillisemmin.<br />
Voimakkaaseen hinnan nousuun oli useitakin syitä.<br />
Kehitystä vahvistivat pitkän aikavälin kulutusmuutokset.<br />
Viljan käyttö sekä elintarvikkeiksi että rehuksi on lisääntynyt<br />
useiden vuosien ajan. Maailman kasvava väkiluku<br />
ja etenkin kehittyvien maiden ruokavalion muuttuminen<br />
kasvisperäisestä yhä enemmän kotieläintuotteita kuluttavaksi<br />
on syynä viljan käytön lisääntymiseen. Myös<br />
bioetanolin valmistukseen tarvittavan viljan määrä on<br />
kasvanut, varsinkin USA:ssa, voimakkaasti. Tuotanto<br />
ei kuitenkaan ole kehittynyt vastaavasti, mikä on<br />
aiheuttanut varastojen supistumisen. Tuotantoa alen-<br />
21
sivat eniten poikkeukselliset sääolosuhteet. Ilmaston<br />
lämpeneminen on lisännyt toisaalta kuivuutta, mutta<br />
myös tulvien ja rankkasateiden määrää.<br />
Muutokset ympäristötukijärjeselmään<br />
EU:ssa ympäristötukijärjestelmää määrittelevä lainsäädäntö<br />
muuttui, eikä ympäristötuen lisäosaa voitu<br />
maksaa Etelä-Suomen kasvinviljelylle enää kertomusvuonna.<br />
Korvaavia keinoja etsittiin koko vuoden ajan<br />
sekä vuodelle <strong>2007</strong> että seuraaville vuosille. <strong>MTK</strong> ja<br />
viljavaliokunta olivat mukana tässä valmistelussa tiiviisti,<br />
mutta täysin vastaavaa järjestelmää ei saatu.<br />
Osa kansallisista tuista siirrettiin maksettavaksi ympäristötuen<br />
lisätoimenpiteiden kautta ja osa maksettiin<br />
niin sanottuna de minimis ‐tukena. Tilakohtainen<br />
kokonaistukimäärä riippui paljolti siitä, miten tila valitsi<br />
ympäristötuen lisätoimenpiteitä. Hyvin monissa tapauksissa<br />
tuki viljojen osalta jäi huomattavasti aikaisempia<br />
vuosia pienemmäksi, ja pahimmillaan tilakohtaiset<br />
menetykset olivat tuhansia euroja.<br />
Vilja-alan yhteistyöryhmä<br />
Vilja-alan yhteistyöryhmässä <strong>MTK</strong> osallistui aktiivisesti<br />
niin johtoryhmätyöskentelyyn kuin yhteistyöryhmän<br />
lukuisten alatyöryhmien työskentelyyn.<br />
Yhteistyöryhmän työskentelyssä alkoi uusi toimintakausi.<br />
Ryhmän kokoonpanoa vahvisti keskusliikkeiden<br />
mukaantulo. Vanhoista jäsenistä mukana jatkoivat lähes<br />
kaikki. Tärkeimmiksi painopistealueiksi uudelle<br />
toimintakaudelle asetettiin viljastrategian tavoitteiden<br />
toteutuminen ja viljaketjun tehokkuuden kehittymisen<br />
seurantaan tarkoitettujen mittarien luominen.<br />
Mallasohra<br />
Mallasohrajaosto<br />
Mallasohrajaoston toiminnan painopiste oli markkinaedunvalvonnassa<br />
ja erityisesti sopimusmallin kehittämisessä.<br />
Jaosto tapasi kaikkien mallastamoiden<br />
edustajia. Tapaamisissa pyrittiin elvyttämään hyvä keskusteluyhteys<br />
tuottajajärjestön ja mallastajien välille.<br />
Myös kansallisen mallasohratuen jatkolle pyrittiin<br />
löytämään vaihtoehtoisia toimintamalleja. Tässä työssä<br />
onnistuttiin vain osittain, sillä komission suhtautuminen<br />
Suomen esityksiin tuotekohtaisista tuista oli erittäin ehdoton.<br />
Komissio ei niitä hyväksynyt. Mallasohrajaosto<br />
kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Mallasohran viljely onnistui hyvin. Mallasohran tuotantoala<br />
supistui hieman edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Viljelyala oli 130 000 ha ja kokonaistuotanto 513 milj.<br />
kg. Mallasohran keskisato oli 3 950 kg/ha, mikä on<br />
pitkäaikaista keskiarvoa selkeästi parempi. Elintarviketurvallisuusviraston<br />
(Evira) mukaan 42 % mallasohrasta<br />
täyttää mallastamoiden laatuvaatimukset. Tämä määrä<br />
riittää tyydyttämään mallastamoiden raaka-ainetarpeen.<br />
Mallasohran ja maltaan markkinatilanne pysyi edellisvuoden<br />
tapaan hyvin tiukkana, vaikka mallasohran<br />
kokonaistuotanto hieman kasvoi kertomusvuonna.<br />
Varastomäärät eivät kuitenkaan parantuneet vuoden<br />
<strong>2007</strong> sadosta, joten hinta nousi edelleen ja pysyi hyvin<br />
korkealla koko vuoden.<br />
Noteeraukset esimerkiksi Saksassa nousivat korkeimmillaan<br />
yli 300 euroon/tn. Myös Suomessa mallasohran<br />
hinta nousi edellisten vuosien tasosta. Keväällä<br />
hintataso vaihteli välillä 130–140 euroa/tn ja syksyllä<br />
välillä 225–251 euroa/tonni. Hintataso oli siis erittäin<br />
paljon alhaisempi kuin muualla Euroopassa.<br />
Mallastamot ottivat ensimmäistä kertaan käyttöön<br />
mallasohrasopimuksissaan hinnan kiinnittämismahdollisuuden.<br />
<strong>MTK</strong> olikin pitkään vaatinut hintatason<br />
ilmoittamista jo keväällä. Voimakas hinnan nousu<br />
syksyllä <strong>2007</strong> kuitenkin osoittautui kiinteähintaisten<br />
mallasohrasopimusten vahingoksi. Osa viljelijöistä<br />
pettyi siihen, ettei sitovia sopimuksia voinutkaan purkaa,<br />
vaikka olosuhteet olivat muuttuneet radikaalisti.<br />
Loppuvuodesta mallastamot kuitenkin tulivat viljelijöitä<br />
vastaan näissäkin sopimuksissa, ja pääsääntöisesti<br />
ongelma pystyttiin ratkaisemaan.<br />
Kylvösiemen<br />
Edunvalvonnan tavoitteena on turvata suomalaisen<br />
kylvösiementuotannon jatkuvuus ja kehittäminen. Suomalaisen<br />
kasvintuotannon perusta on kannattava kotimainen<br />
kylvösiementuotanto.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui kylvösiementuotannon edunvalvontaan<br />
kotimaassa sekä Euroopan siementuottajien<br />
yhdistyksen (ESGG) ja komission neuvoa-antavassa<br />
kylvösiementyöryhmässä EU:n tasolla.<br />
Kylvösiemenjaosto<br />
Kylvösiemenjaoston edunvalvonnan tärkeimmät<br />
osa-alueet kertomusvuonna olivat tukijärjestelmän kehittäminen<br />
ja kansallisten tukien jatkon varmistaminen.<br />
Myös sopimustoiminnan kehittäminen sekä osallistuminen<br />
keskusteluun eri siemenketjun toimijoiden välillä<br />
kuvaavat jaoston toimintaa. Keskustelua aiheutti siementuotannon<br />
kannattavuus sekä siemensopimusten<br />
kehittäminen. Kylvösiemenjaosto kokoontui kertomusvuoden<br />
aikana kolme kertaa.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Siemenviljan tuotantoala supistui edellisvuodesta<br />
7 %. Hyväksytty tuotantoala oli yhteensä 23 000 ha.<br />
Kevätvehnän siementuotanto supistui hieman, mutta<br />
syysvehnäala pysyi edellisvuoden tasolla. Kevätvehnän<br />
tuotantoala oli 2 086 ha. Ohran siemenen sertifioitu tuotanto<br />
väheni neljänneksellä, 10 900 hehtaariin. Kauransiemenen<br />
tuotantoala sen sijaan kasvoi merkittävästi,<br />
27 %, edellisvuodesta. Kertomusvuonna kaura-alan<br />
oli lähes 9 000 ha. Syysrukiin siementuotantoala lähes<br />
kaksinkertaistui, mutta kevätrukiin siementuotantoala<br />
väheni kolmannekseen edellisestä vuodesta.<br />
Kasvukausi oli suosiollinen myös siementuotannon<br />
osalta. Siemensato oli määrällisesti hyvä, mutta kosteus<br />
ja lämpö lisäsivät kasvitautien määrää, mikä puolestaan<br />
heikensi laatua.<br />
Sertifioidun siemenen käyttöaste oli kertomusvuonna<br />
34 %.<br />
22
ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT 1965-<strong>2007</strong><br />
MILJ. KG PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT<br />
1600<br />
1400<br />
1200<br />
1000<br />
800<br />
600<br />
400<br />
200<br />
0<br />
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 <strong>2007</strong><br />
Lähde: TIKE<br />
ERIKOISKASVIEN HA-SADOT 1965-<strong>2007</strong><br />
100 KG/HA PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT<br />
450<br />
400<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
196519671969197119731975197719791981198319851987198919911993199519971999200120032005<strong>2007</strong><br />
Lähde: TIKE<br />
Nurmisiementen viljely onnistui kertomusvuonna<br />
kohtuullisesti. Kokonaisuudessaan satojen määrä ja<br />
laatu olivat vähintään kohtuullisia. Timotein viljelyala<br />
supistui, sillä edellisen vuoden sato ja kasvanut<br />
tuotantoala olivat tuottaneet erittäin hyvän sadon.<br />
Timotein hyväksytty tuotantoala oli noin 7 000 ha.<br />
Myös nurminadan tuotantoala supistui hieman, mutta<br />
merkittävä muutos tapahtui ruokonadan siementuotannossa,<br />
joka väheni 270 hehtaariin, kun vuonna<br />
2006 ala oli lähes 1 200 ha. Nurmiheinien ja apiloiden<br />
tuotantoala oli 10 % edellisvuotta pienempi eli 9 800<br />
ha.<br />
Kukaan toimija ei tehnyt nurmisiementen sopimusehtoihin<br />
merkittäviä muutoksia timotein viljelijähintaa<br />
lukuun ottamatta, joka vaihteli toimijakohtaisesti. Timotein<br />
markkinatilanne oli suhteellisen tasapainoinen,<br />
ja hinta vahvistui edellisvuosiin verrattuna. Muiden<br />
nurmisiementen viljelijähinnoissa ei juuri tapahtunut<br />
muutoksia.<br />
Siementuotannon tukijärjestelmässä tapahtui kertomusvuonna<br />
useitakin muutoksia. Kansallinen tukivaltuutus<br />
päättyi vuoden 2005 loppuun, mutta vasta<br />
kesällä <strong>2007</strong> saatiin lopullinen päätös vuoden 2006<br />
kansallisen tuen jatkosta ja tukitasoista.<br />
Viljan tuki muuttui hehtaariperusteiseksi, ja maksimihehtaaritukitasoksi<br />
komissio asetti 73 euroa/ha. Uusi<br />
tukimalli ja ‐taso aiheuttaa vääjäämättä suotuisimmilla<br />
tuotantoalueilla tuotantotuen leikkautumisen ja toisaalta<br />
hyödyttää heikoimpia alueita. Nurmisiementen<br />
tukitasoksi määräytyi, timoteita lukuun ottamatta, kaikille<br />
lajeille 200 euroa/ha. Tämä merkitsee esimerkiksi<br />
apilan tuen laskua, mutta nurminadan tuen osittaista<br />
korotusta.<br />
Samaan aikaan tuki laajennettiin koskemaan kaikkia<br />
nurmisiemenlajeja, kuten esimerkiksi ruokonataa.<br />
Timotei jäi kokonaan tukijärjestelmän ulkopuolelle.<br />
Muutoksia tehtiin myös tukikelpoisten lajikkeiden luetteloon.<br />
Komissio hyväksyi EU:ssa siementuotantoa määrittelevän<br />
asetuksen niin sanotun Suomi-pykälän muutoksen<br />
lokakuussa. Muutoksen perusteena oli komission<br />
laatima raportti tukikauden 2000–2005 vaikutuksista<br />
suomalaiseen siementuotantoon.<br />
Raportissa kansallisen tuen väitettiin virheellisesti<br />
aiheuttaneen ongelmia kilpailutilanteeseen sisämarkkinoilla,<br />
ja siksi komissio tiukensi asetustekstiä<br />
merkittävästi sekä rajasi tulevaisuudessa tuen maksun<br />
mahdolliseksi vain vuoteen 2010 asti. Asetus rajaa tuen<br />
maksun aikaisempaa tiukemmin lajikkeisiin, joista tuotetaan<br />
siementä vain Suomen osalta. Rajaus supisti<br />
tukikelpoisen siementuotantoalueen viljojen 70 % ja<br />
nurmisiementuotannon 45 % vuoden 2005 alasta. Tämä<br />
tulkinta aiheutti erittäin paljon pettymystä ja keskustelua.<br />
<strong>MTK</strong> vaati voimakkaasti kotimaisen tulkinnan<br />
lieventämistä, mutta valtio ei tinkinyt tulkinnastaan.<br />
Tukineuvotteluissa valtio tekikin yksipuolisen päätöksen<br />
vuoden 2006 kansallisesta siementuotantotuesta<br />
kesällä <strong>2007</strong>.<br />
Kertomusvuotta koskeva tukiesitys kansallisesta<br />
siementuesta komissiolle tehtiin vasta loppuvuodesta,<br />
joten tukia koskevat päätökset ja maksatus siirtyivät<br />
jo toisena siementuotantovuonna pitkälle varsinaisen<br />
tuotannon ja jopa sadon myynnin jälkeen tapahtuvaksi.<br />
Öljykasvit<br />
Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisen öljykasvinviljelyn<br />
toimintaedellytysten ylläpitäminen ja<br />
kehittäminen. Öljykasvit lisäävät mahdollisuuksia kasvinvuorotteluun<br />
ja parantavat viljelyn kokonaistaloutta<br />
katkaisemalla viljatiloilla yksipuolisen viljelykierron.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui öljykasvisektorin edunvalvontaan kotimaassa<br />
sekä COPA-COGECA:n öljykasvityöryhmässä<br />
ja komission neuvoa-antavassa öljykasvityöryhmässä<br />
EU:n tasolla.<br />
Öljykasvijaosto<br />
Öljykasvijaosto kokoontui kertomusvuonna kolme<br />
kertaa. Jaoston edunvalvonnan tärkein osa-alue<br />
kertomusvuonna oli rypsin sopimustuotantoalan kasvattaminen.<br />
Jaostossa paneuduttiin myös öljykasvimarkkinoiden<br />
ja maailmanmarkkinahinnan kehitykseen<br />
sekä öljykasvituotannon tukipolitiikkaan.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Öljykasvien tuotantoala oli 91 400 ha. Tästä alasta<br />
78 500 ha oli rypsiä, 11 000 rapsia ja 1 900 ha Camelinaa.<br />
Kokonaisala supistui 16 % eli 20 800 ha vuoteen<br />
2006 verrattuna. Rypsin tuotantoala pieneni 21 100<br />
ha ja Camelinan 3 300 ha. Rapsin tuotanto kuitenkin<br />
kasvoi vajaalla 4 000 hehtaarilla.<br />
Kasvukausi oli hankala öljykasvien kasvulle. Tuhoeläimiä,<br />
etenkin kirppoja, oli keväällä erittäin runsaasti.<br />
Tuhansia hehtaareita jouduttiin kylvämään keväällä<br />
uudestaan, ja torjunta-aineruiskutuksia tehtiin monin-<br />
23
kertainen määrä normaaliin kevääseen verrattuna.<br />
Toimenpiteistä huolimatta kasvustot jäivät osin harvoiksi,<br />
mikä lisäsi rikkakasvien määrää. Kasvukausi<br />
oli varsinkin loppukesästä sateinen, joka lisäsi myös<br />
kasvitautien, etenkin pahkahomeen, määrää.<br />
Lukuisat kasvukauden ongelmat heikensivät satoa.<br />
Keskisadot jäivät viime vuosien tasoa alemmiksi. Rypsin<br />
ja rapsin kokonaistuotanto oli 114 milj. kg eli 23 %<br />
kesää 2006 alhaisempi. Sadon laatua heikensi erityisesti<br />
korkea rikkasiemenpitoisuus. Kertomusvuoden<br />
rypsin ja rapsin keskisadon rikkapitoisuus oli yli 7 %<br />
ja öljypitoisuus 37 %.<br />
Rapsin maailmanmarkkinahinnan kehitys oli voimakkaasti<br />
nouseva koko kertomusvuoden. Vuoden alussa<br />
hinta oli 279 euroa/tn. Etenkin syksyllä hinnan kehitys<br />
oli nouseva, koska kehitys seurasi viljojen hintakehitystä.<br />
Joulukuussa noteeraukset Matif-pörssissä<br />
ylittivät 400 euroa/tn. Korkeimmillaan noteeraus kävi<br />
450 eurossa/tn.<br />
EU:n tuotanto- ja markkinatilanne<br />
Euroopassa saatiin kohtuullisen hyvä rapsisato.<br />
EU-27 jäsenmaan kokonaistuotanto oli yhteensä 18<br />
milj. tn, mikä oli vajaat 2 milj. tn vuotta 2006 korkeampi.<br />
Viljelyala oli 6,4 milj. ha, mikä oli yli 1 milj. ha<br />
suurempi kuin vuonna 2006. Keskisato oli koko EU:n<br />
alueella 2 800 kg/ha ja alhaisempi kuin vuonna 2006.<br />
Non food ‐tuotannon osuus on kasvanut viime vuosien<br />
aikana selvästi. Rapsin tuotannosta lähes 6 milj.<br />
tn oli kertomusvuonna tuotettu kesannolla non food<br />
‐tuotantoon tai energiakasvituen tuotantoehtojen<br />
mukaan. Myös osa niin sanotusta elintarvikerapsista<br />
käytettiin biopolttoaineiden raaka-aineena.<br />
Öljykasvien kokonaistuotanto oli EU:ssa 24,6 milj. tn,<br />
josta rapsin osuus on siis selkeästi suurin. Öljykasvien<br />
kokonaistuotantoala oli 10,7 milj. ha, jossa kasvua vuoteen<br />
2006 verrattuna oli 826 000 ha. Tuotantoala kasvoi<br />
etenkin Itä-Euroopan maissa.<br />
Öljykasvien syyskylvöala arvioitiin jäävän edellisvuosia<br />
pienemmäksi, sillä viljantuotannon kannattavuuden<br />
parantuminen lisäsi syysviljojen kylvöalaa öljykasvien<br />
kustannuksella. Syksyllä tehtiin päätös kesannointivelvoitteesta<br />
luopumisesta vuonna 2008. Myös tämä<br />
osaltaan heikensi öljykasvien kilpailukykyä, koska öljykasvien<br />
non food ‐tuotanto on ollut aikaisemmin sallittua<br />
velvoitekesantolohkoilla. Velvoitteen poistuttua<br />
tällaiset lohkot kannattikin kylvää rapsin sijasta vehnälle.<br />
Sokerijuurikas<br />
<strong>MTK</strong>:n ja sen sokerijuurikasvaliokunnan toiminnan<br />
tärkein tavoite oli varmistaa sokerijuurikkaan viljelyn<br />
ja sokerin jalostuksen jatkoedellytykset maassamme.<br />
Tärkeimmät asiat kertomusvuonna olivat sokeriuudistuksen<br />
muutokseen vaikuttaminen, sokerin uuden<br />
markkinajärjestelmän soveltaminen Suomeen, neuvottelut<br />
uudesta pitkäaikaisesta toimialasopimuksesta sekä<br />
tukipoliittisiin kysymyksiin vaikuttaminen.<br />
Syksyn aikana käytiin neuvottelut teollisuuden ja<br />
maa- ja metsätalousministeriön kanssa sokerin rakenneuudistustuesta<br />
ja sen jakoperusteista. Syksyllä<br />
sovittiin myös monipuolistamistuen jakoperusteista.<br />
Lisäksi neuvoteltiin syksyllä Sucroksen kanssa leikekorvauksesta<br />
vuodelle <strong>2007</strong>, mutta ei päästy asiassa<br />
sopuun.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui sokerisektorin edunvalvontaan kotimaan<br />
lisäksi EU-tasolla Euroopan sokerijuurikkaan<br />
viljelijöiden yhdistyksen CIBE:n eri työryhmissä ja komission<br />
neuvoa-antavassa sokerityöryhmässä.<br />
Sokerijuurikasvaliokunta<br />
Sokerijuurikasvaliokunta pyrki vaikuttamaan vuoden<br />
aikana suunnittelussa ja päätännässä olleeseen<br />
sokeriuudistuksen muutokseen, jolla komissio halusi<br />
tehostaa kiintiöistä luopumista. Valiokunta vaikutti kotimaisiin<br />
päättäjiin, suoraan ja CIBE:n kautta muihin<br />
jäsenmaihin ja komission edustajiin, jotta muutoksessa<br />
olisi huomioitu maat, jotka olivat jo vapaaehtoisesti<br />
vähentäneet tuotantoa.<br />
Syyskuussa ministerineuvosto kuitenkin päätti ratkaisusta,<br />
jossa teollisuudelle annettiin tulevissa kiintiöleikkauksissa<br />
kiinteä 90 %:n osuus rakennerahasta,<br />
mikä vei jäsenmaan vaikutusmahdollisuudet tuotannon<br />
lopettamisvaihtoehdossa. Lisäksi kaikissa jäsenmaissa<br />
viljelijät pystyivät jättämään hakemuksen luopua<br />
korkeintaan 10 %:sta tehtaan kiintiöstä. Suomeenkin<br />
kohdistuvat mahdolliset tulevat väliaikaiset sokerin<br />
markkinoilta poistamiset ja lopullinen kiintiöiden leikkaus<br />
vuonna 2010.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Kuljetusasioista neuvoteltiin niin autoilijoiden kuin VR<br />
Cargon ja Combitransin kesken. Riittävän junakuljetusvolyymin<br />
saavuttaminen oli haasteellista. Kuljetuskustannukset<br />
nousivat polttoaine- ja palkkakustannusten<br />
takia.<br />
Juurikkaan kylvöala laski 23 800 hehtaarista 16 000<br />
hehtaariin, koska Suomi leikkasi tuotantokiintiötään<br />
38 % ja Sucros sulki Salon tehtaan.<br />
Viljelyalueen eteläosissa routa suli maalis-huhtikuun<br />
vaihteessa ja Säkylän alueella muutamia viikkoja<br />
myöhemmin. Kylvöt alkoivat jo huhtikuun alkupuolella<br />
Varsinais-Suomessa. Keskikylvöpäivä oli 4.5. Kasvukauden<br />
alun sateiden aiheuttamien kuorettumien takia<br />
uusintakylvöjä jouduttiin tekemään yli sadan hehtaarin<br />
alalla. Kesä oli lämmin ja sateita saatiin usein. Olosuhteet<br />
olivat juurikkaan kasvulle suosiolliset. Sateet<br />
viivästyttivät viljan puintia, mikä joillain tiloilla viivästytti<br />
myös juurikkaiden nostoa. Myöhäissyksyn säät olivat<br />
kuitenkin suosiolliset nostolle.<br />
Hehtaarisato oli keskimäärin 42,1 tn/ha eli noin kaksi<br />
tonnia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Hehtaarisato oli<br />
historian paras. Multapitoisuus oli 13 %. Sokeripitoisuus<br />
oli 16,81 %, mikä on hiukan normaalia parempi<br />
viiden edeltäneen vuoden keskiarvon ollessa 16,7 %.<br />
Juurikkaiden kokonaissato oli noin 673 000 tn, mistä<br />
saatiin sokeria 101 250 tn. Kansalliseen carry overiin<br />
voidaan siirtää vuoden <strong>2007</strong> sadosta 13 000 tn. Vuodelta<br />
2006 oli purettavaa carry overia 12 643 tn. Säkylän<br />
tehdas aloitti kampanjan 25.9. ja lopetti 16.12.<br />
Kaksivuotisen toimialasopimuksen jälkimmäisenä<br />
vuonna kuljetuskorvaukseen saatiin korotus korvaamaan<br />
lisääntyvää kuljetuskustannusta, kun Salon<br />
tehdas suljettiin edellisen käyntikauden jälkeen ja juu-<br />
24
Sokerintuotannon jatko oli vaakalaudalla. Viljelijät seurasivat huolestuneina<br />
tilannetta ja pyrkivät vaikuttamaan siihen, että tuotanto<br />
jatkuu Suomessa.<br />
rikkaat jouduttiin kuljettamaan Säkylän tehtaalle koko<br />
maasta.<br />
Ympäristötuen lisäosan poistuminen aiheutti juurikkaalle<br />
tukimenetyksen, joka oli yli 200 euroa hehtaarilta.<br />
Valiokunta haki tukiratkaisuja, joilla poistuva tuki pystyttäisiin<br />
korvaamaan. Hallitus teki syksyllä ratkaisun<br />
sokerijuurikkaan kansallisen tuen korottamisesta täysimääräiseksi<br />
eli 267 eurosta/ha 350 euroon/ha.<br />
Sokeriuudistus<br />
Marraskuussa 2005 hyväksytty sokeriuudistus ei<br />
ole johtanut komission mielestä riittävään sokerikiintiöiden<br />
leikkaukseen. Vain reilu 2 milj. tn kiintiöitä<br />
oli luovutettu vuoden 2006 aikana, ja samaan aikaan<br />
osa jäsenmaista oli hankkinut yhteensä lähes 1 milj. tn<br />
lisäkiintiöitä. Vähennys oli vain murto-osa tavoitellusta<br />
5 milj. tonnista. Tämän takia komissio alkoi valmistella<br />
sokeriuudistuksen tehostamista. Komission ajatukset<br />
tulivat ensimmäisen kerran julkisuuteen toukokuussa<br />
<strong>2007</strong>. Pitkien neuvotteluiden jälkeen ratkaisu hyväksyttiin<br />
ministerineuvostossa syyskuussa. Suomi äänesti<br />
esitystä vastaan.<br />
Tehty ratkaisu merkitsi, että rakennerahan jakosuhde<br />
on kiinteä teollisuuden ja viljelijöiden kesken, kun<br />
aiemmin jäsenmaa sai päättää jakosuhteen. Teollisuus<br />
saa 90 % rakenneuudistustuesta, viljelijöiden ja koneurakoitsijoiden<br />
osuus on 10 %. Lisäksi viljelijät saavat<br />
luopumistuen, jonka suuruus on 237,50 euroa/sokerikiintiötonni,<br />
jos kiintiöistä luovutaan talvella 2008.<br />
Viljelijät saivat mahdollisuuden hakea kiintiöistä luopumista<br />
aina 10 %:iin asti tehtaan kiintiöstä. Ehdot tulevat<br />
rahasummien osalta voimaan takautuvasti koskemaan<br />
jo tehtyjä kiintiöleikkauksia. Vuosittain tehtävissä<br />
sokerikiintiöiden väliaikaisissa ja lopullisessa vuoden<br />
2010 leikkauksessa otetaan jo tehdyt leikkaukset osittain<br />
huomioon.<br />
<strong>MTK</strong>:n mukaan Suomi oli jo tehnyt osuutensa sokerimarkkinoiden<br />
tasapainottamisessa luopumalla 38 %:sta<br />
kiintiötään ja sulkemalla Salon sokeritehtaan. Sokeriomavaraisuutemme<br />
oli noin 50 %. <strong>MTK</strong> vaati, että viljelijäluopumisenkin<br />
on oltava jäsenmaan päätettävissä.<br />
Lisäksi tulevissa kiintiöleikkauksissa pitää huomioida<br />
jo tehdyt leikkaukset täysimääräisesti. Tärkein asia oli<br />
rakennerahan jakosuhde, jonka <strong>MTK</strong>:n kannan mukaan<br />
olisi ehdottomasti pitänyt jäädä jäsenmaan päätettäväksi.<br />
Kiinteä jakosuhde antoi teollisuudelle avaimet<br />
toimialan lopettamiseksi Suomessa. Hyväksytty sokeriuudistuksen<br />
muutos oli <strong>MTK</strong>:n mukaan erittäin epäoikeudenmukainen,<br />
eikä anna mahdollisuuksia kohdella<br />
viljelijöitä riittävän tasapuolisesti.<br />
<strong>MTK</strong> ja sen sokerijuurikasvaliokunta vaikuttivat uudistukseen<br />
komission, Euroopan Parlamentin ja Euroopan<br />
sokerijuurikkaantuottajien yhdistyksen CIBE:n<br />
kautta. Kotimaassa vaikuttamisen kohteina olivat maaja<br />
metsätalousministeriön lisäksi mm. eduskunta, ulkoministeriö<br />
ja valtioneuvoston avainhenkilöt.<br />
Viljelijäluopumishaku järjestettiin marraskuussa. Yli<br />
700 viljelijää oli valmis luopumaan noin 29 000 sokerikiintiötonnista.<br />
Sucros otti sokeriasetuksen antamilla<br />
valtuuksilla viljelijöiden haun nimiinsä ja ilmoitti luopuvansa<br />
9 001 sokerikiintiötonnista. Tältä osin käytiin<br />
rakennerahastokuulemiset Sucroksen ja tuottajajärjestöjen<br />
välillä sekä tuottajajärjestöjen ja maa- ja metsätalousministeriön<br />
välillä marraskuussa. Sucros halusi<br />
viljelyrakenteen kehittämistarpeen takia jakaa luopumistuen<br />
ja rakenneuudistustuen kauimpana tehtaasta<br />
oleville viljelijöille. Sucros piti tätä välttämättömänä tuotannon<br />
jakamisen kannalta. Tuottajajärjestöt ja maa- ja<br />
metsätalousministeriö eivät lähteneet tätä esitystä vastustamaan,<br />
koska tuotannon jatkoedellytykset haluttiin<br />
varmistaa. Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa<br />
ratkaisun oikeudelliset perusteet ja tekee päätöksen<br />
asiasta kevään 2008 aikana.<br />
Monipuolistamistuki Salon tehtaan sulkemisesta ja<br />
56 087 sokerikiintiötonnista luopumisesta tulee hakuun<br />
talvella 2008. Sen ehdoista neuvoteltiin syksyllä ministeriön<br />
kanssa. <strong>MTK</strong>:n vaatimusta tuen suuntaamisesta<br />
myös maatalouden muutosinvestointeihin sokerijuurikastiloilla<br />
ei hyväksytty.<br />
Pitkäaikainen toimialasopimus<br />
Neuvottelut 7-vuotisesta toimialasopimuksesta (TAS)<br />
olivat alkaneet jo vuoden 2006 syksyllä ja jatkuivat koko<br />
vuoden. Teollisuus odotti kesän ajan tulevaa ministerineuvoston<br />
päätöstä uudistuksen muutoksesta, jonka<br />
aikana he eivät halunneet käydä TAS-neuvotteluja. Sopimukseen<br />
päästiin vaikeiden neuvotteluiden jälkeen<br />
joulukuussa.<br />
Peruna<br />
Edunvalvonnan tavoitteena oli perunanviljelyn kannattavuuden<br />
parantaminen markkinoiden paremman<br />
hallinnan, tukipolitiikkaan vaikuttamisen ja ruokateollisuusperunalla<br />
sopimusneuvotteluihin vaikuttamisen<br />
kautta.<br />
Perunavaliokunta<br />
Perunavaliokunta pyrki vaikuttamaan tuotantoalaan<br />
ja näin tuotantomäärään, jotta se vastaisi paremmin<br />
kysyntää. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa.<br />
Tukiasioissa toiminnan painopisteinä olivat mm.<br />
uusi ympäristötuki, ympäristötuen lisäosan korvaava<br />
tuki ja perunantuotannon kansallisen tuen ratkaisu.<br />
Valiokunta seurasi myös 141-tukipaketin valmistelua.<br />
Valiokunta aloitti pohdinnan vuonna 2012 poistuvan<br />
perunantuotannon tuen korvaamiskeinoista.<br />
25
Siemenasioissa esillä oli vaikea virustilanne, joka<br />
heikensi erityisesti korkeampien kantasiemenluokkien<br />
määriä. Tämä heijastuu tulevien vuosien siemenmääriin.<br />
Edellisvuonna hyväksytyn uuden ruokaperunaasetuksen<br />
tulkintoja pyrittiin selkeyttämään. Valiokunta<br />
käsitteli myös perunan menekinedistämisasioita.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Varhaisperunan istutukset alkoivat varhaisen kevään<br />
ansiosta selvästi normaalia aiemmin ja voimakkaammin<br />
jo maaliskuun 24. päivän tienoilla. Istutukset hidastuivat<br />
huhtikuun alkupuolella säiden takia. Pääosa<br />
katteenalaisesta varhaisperunasta saatiin istutettua<br />
19.4. mennessä. Kevään viileät säät viivästyttivät ja<br />
tasasivat perunan markkinoille tuloa. Varhaisperunaa<br />
alkoi tulla markkinoille noin kolme viikkoa ennen juhannusta.<br />
Määrät kasvoivat juhannusviikolle asti, ja kysyntä<br />
oli hyvä. Hinta pysyi tarjontapiikkien puuttuessa<br />
kohtuullisella tasolla koko kesäkuun.<br />
Muun perunan istutusten osalta kevättä voi pitää<br />
normaalina. Osa perunasta saatiin istutettua aikaisin,<br />
mutta se ei viilentyneiden säiden takia saanut siitä juuri<br />
lisäetua myöhemmin istutettuihin nähden. Kesäkuun<br />
loppupuolelta lähtien sadepäiviä oli runsaasti. Sademäärät<br />
vaihtelivat alueittain, mutta koko maassa saatiin<br />
vähintään riittävästi sadetta. Kesän sateissa hukkui<br />
reilu 200 ha perunaa Pohjanmaalla. Sateet vaikeuttivat<br />
ruttoruiskutuksia ja lisäsivät painetta ruton esiintymiseen.<br />
Tyvimätää ja maltokaarivirusta esiintyi säiden<br />
takia normaalia enemmän.<br />
Alkusyksyn sateet vaikeuttivat perunan nostoja, mutta<br />
myöhemmin syksyllä säät suosivat nostoja. Perunan<br />
kokonaissato oli Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen<br />
(Tike) mukaan 702 milj. kg, missä on<br />
lisäystä edellisvuoden heikosta sadosta 22 %, mutta<br />
vähennystä vuoden 2005 hyvään satoon 5,5 %.<br />
Varastokyselyn mukaan perunaa oli varastoissa lokakuun<br />
puolivälissä 13 % enemmän kuin vuotta aiemmin.<br />
Perunan laatu oli jonkin verran normaalia heikompi ja<br />
lajittelutappiot suuremmat.<br />
Kevätkaudella perunan hinnat olivat edellisvuotta<br />
selvästi korkeammalla tasolla koko Euroopassa johtuen<br />
edelliskesän helteen ja kuivuuden heikentämästä<br />
perunasadosta. Tilanne oli sama myös Suomessa. Keväällä<br />
ruokaperunan veroton viljelijähinta nettokiloille<br />
oli 20–24 euroa/100 kg. Syksyllä viljelijähinta oli 10–15<br />
euroa/100 kg. Myös pakkaamohinnat laskivat kevään<br />
tasosta noin 10 euroa/100 kg.<br />
Siemenperunatuotannossa laatuongelmaksi muodostui<br />
edellisvuoden tapaan Y-viruksen korkea määrä<br />
tietyissä lajikkeissa, joskin ongelma näytti helpottuvan.<br />
Lisäksi tyvimätä vaivasi tiettyjä lajikkeita.<br />
Tärkkelysperuna<br />
Edunvalvonnan tavoitteena oli parantaa alan kannattavuutta<br />
vaikuttamalla tukipolitiikkaan ja viljelijöiden ja<br />
teollisuuden välisiin sopimusehtoihin.<br />
Tärkkelysperunajaosto<br />
Jaosto esitti huolensa maa- ja metsätalousministeri<br />
Sirkka-Liisa Anttilalle alan negatiivisesta kannattavuuskehityksestä,<br />
minkä johdosta viljelyhalukkuus on ollut<br />
heikko jo useamman vuoden ajan. Jaosto kertoi terveisensä<br />
suunnittelussa ja päätännässä olleesta kahden<br />
vuoden kiintiökaudesta viranomaisille ja pyrki vaikuttamaan<br />
päätöksiin Euroopan tärkkelysperunatuottajien<br />
yhdistyksen CESPU:n kautta. Jaosto aloitti myös valmistautumisen<br />
CAP:n terveystarkastukseen yhdessä<br />
maa- ja metsätalousministeriön ja teollisuuden kanssa.<br />
Tärkkelysperunajaosto kokoontui neljä kertaa.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
EU:n alueella perunatärkkelyksen tuotanto oli normaalitasolla.<br />
Etelä-Euroopassa vaivasi helle ja kuivuus,<br />
Euroopan pohjoisosissa sateisuus. Suomessa kiintiön<br />
täyttyvyys jäi 90 %:iin Etelä-Pohjanmaan alhaisen viljelyalan<br />
takia.<br />
Teollisuus vastaanotti perunaa 223 milj. kg eli 40 milj.<br />
kg enemmän kuin edellisvuonna. Tärkkelyspitoisuus oli<br />
keskimäärin 18,26 %, mikä on normaalitasoa.<br />
PerunaSuomi ry<br />
PerunaSuomi ry:n toiminnan keskeisin tavoite oli<br />
perunamarkkinoiden tasapainottaminen ja viljelijöiden<br />
markkinatietoisuuden parantaminen. <strong>MTK</strong>-Varsinais-<br />
PERUNAN NOSTOALAT JA SATOMÄÄRÄT VUOSINA 2006–<strong>2007</strong><br />
Ruoka-<br />
Siemen,<br />
Ruoka- teollisuus- Tärkkelys- kotitarve YHTEENSÄ<br />
Vuosi peruna peruna peruna ym.<br />
Ala, 1 000 ha 2006 11,7 3,9 8,3 4,2 28,0<br />
<strong>2007</strong> 11,9 3,7 7,7 ,0 7,3<br />
Muutos-% 2,1 –6,6 –6,9 –4,6 –2,8<br />
Sato, kg/ha 2006 19 590 22 580 21 870 18 560 20 528<br />
007 24 094 30 480 28 750 21 470 25 820<br />
Muutos-% 23,0 35,0 31,5 15,7 25,8<br />
Kok. sato, milj.kg 2006 228,4 88,4 181,4 77,5 575,7<br />
007 286,8 111,4 218,0 ,5 701,6<br />
Muutos-% 25,6 26,0 20,2 10,3 21,9<br />
MMM/Tietopalvelukeskus<br />
26
Suomen kanssa laadittiin varhaisperunan satoennuste.<br />
Ennusteen avulla viljelijöille ja ostajille pystyttiin kertomaan<br />
kotimaisen varhaisperunan markkinoille tuloaika<br />
ja viikoittaiset määrät. Syksyllä laadittiin perunan<br />
kokonaissatoennuste. Markkinatilanteesta tiedotettiin<br />
Maaseudun Tulevaisuudessa. Vuoden aikana yhdistykselle<br />
rakennettiin omat internetsivut, joiden kautta<br />
markkinatietoa voidaan välittää.<br />
Perunan menekinedistämisessä alan on itse kyettävä<br />
keräämään 50 % kokonaisrahoituksesta. Keruu peruna-alalla<br />
järjestettiin vuoden vaihteessa yhteistyössä<br />
SLC:n ja Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa. TV-mainoksia<br />
varhais- ja varastoperunalle esitettiin Neloskanavalla<br />
kesäkuun alkupuolella ja loka-marraskuussa.<br />
Puutarhatuotanto<br />
Kertomusvuonna tärkeällä sijalla tukipolitiikassa olivat<br />
141-tuen jatkoneuvottelut. Puutarhatuotannossa<br />
asia liittyi puutarhatuotteiden varastointitukeen sekä<br />
kasvihuonetuotannon tukeen. Lopputulos oli puutarhatuotannon<br />
osalta kohtuullinen. Lisäksi saatiin päätökseen<br />
uuden ympäristötukiohjelman loppuvalmistelu.<br />
Oltiin aktiivisesti mukana puutarhatuotantoon liittyvien<br />
asioiden valmistelutyössä, ja tuotiin esille alan eritysvaatimuksia.<br />
Puutarhatuotteiden markkinoilla lähtökohtana oli<br />
markkinoiden tasapainottaminen. Vihannesten markkinatilanne<br />
oli kesällä pitkästä aikaa kohtuullisen tasapainoinen.<br />
Kesän sääolot olivat melko suotuisat, eivätkä<br />
pitkät hellejaksot sekoittaneet markkinoita. Markkinoille<br />
saatiin satoa tasaisesti koko kasvukauden. Hintataso<br />
oli myös pääosin kohtuullinen. Varastoitavien vihannesten<br />
satomäärät olivat useimmilla tuotteilla normaalilla<br />
tasolla, tosin edellisvuotta suuremmat. Suuremmista<br />
varastomääristä johtuen tuotteiden hintataso varastokaudella<br />
oli selvästi edellisvuotta alhaisempi.<br />
Tuotteiden menekinedistämiseen ja mainontaan liittyvää<br />
työtä jatkettiin pääosin edellisvuoden tapaan.<br />
Avomaavihanneksia mainostettiin kertomusvuonna<br />
pelkästään televisiossa.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Vuoden <strong>2007</strong> kevään aikana varastovihannesten<br />
kysyntä oli hyvä. Hintataso oli selvästi edellisvuotta<br />
korkeampi. Useimpien tuotteiden hintatasoa saatiin<br />
myös kohotettua varastokauden aikana. Keväällä vihannesten<br />
varastomäärät olivat edellisvuotta pienemmät.<br />
Porkkanaa riitti varastoissa huhtikuulle saakka ja<br />
sipulia kesäkuulle saakka.<br />
Avomaavihannesten kasvukausi alkoi keväällä normaaliin<br />
aikaan. Viileä sääjakso hidasti kylvöjen ja istutusten<br />
alkukehitystä ja viivästytti varhaissadon valmistumista.<br />
Osassa maata puolestaan runsaat sateet<br />
vaikeuttivat kylvöjä ja istutuksia, ja kylvöt venyivät normaalia<br />
myöhempään. Tärkeimpien vihannesten viljelyalat<br />
hieman lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna.<br />
Varhaisvihannesten markkinoilla tarjonta oli pääosin<br />
kysyntää pienempi ja satokausi totutusta myöhässä.<br />
Hintataso oli edellisvuotta parempi. Kesäkaudella<br />
avomaavihannesten markkinatilanne oli pääosin tasapainossa.<br />
Etenkin kaalikasveilla tarjonta ei kuitenkaan<br />
riittänyt kattamaan kysyntää.<br />
Vihannesten markkinatilanne oli kesällä <strong>2007</strong> pitkästä aikaa tasapainoinen.<br />
Porkkanan, sipulin sekä keräkaalin varastomäärät<br />
olivat syksyllä suuremmat kuin syksyllä 2006. Varastovihannesten<br />
laatu oli varastokauden aikana edellisvuotta<br />
heikompi. Varastovihannesten hintataso oli syksyllä<br />
edellisvuotta alhaisempi.<br />
Avomaavihannesten<br />
tuotekohtaiset yhdistykset<br />
Juuresten‐, Kaalin- ja Sipulintuottajien yhdistykset<br />
osallistuivat aktiivisesti avomaan puutarhasektorin<br />
edunvalvontaan yhdessä <strong>MTK</strong>:n kanssa. Yhdistysten<br />
yhteenlaskettu jäsenmäärä oli noin 200 jäsentä. Yhdistyksissä<br />
osallistuttiin mm. ympäristötuen loppuvalmisteluun,<br />
141-tuen valmisteluun sekä vaikutettiin EU:n<br />
uuden kasvinsuojeluaineasetuksen valmistelutyöhön.<br />
Kasvinsuojeluaineisiin liittyvää yhteistyötä tehtiin tiiviisti<br />
viranomaisten ja alan yritysten kanssa.<br />
Keskeisellä sijalla toiminnassa oli edellisvuosien<br />
tapaan puutarhatuotteiden mainontaan ja menekinedistämiseen<br />
liittyvä työ. Työtä tehtiin läheisessä yhteistyössä<br />
Kotimaiset Kasvikset ry:n ja kaikkien puutarhasektorilla<br />
toimivien järjestöjen kanssa. Viljelijöiltä<br />
kerättyjä mainosrahoja käytettiin kertomusvuonna<br />
pelkästään televisiomainontaan. Mainosrahaa kertyi<br />
selvästi edellisvuotta vähemmän.<br />
Yhdistykset seurasivat aktiivisesti puutarhatuotteiden<br />
markkinatilannetta ja hintatasoa. Kesän aikana<br />
seurattiin kasvutilannetta sekä satonäkymiä järjestämällä<br />
juurestentuottajien yleiskokous perinteisesti Lepaan<br />
puutarhanäyttelyn yhteydessä. Sipulintuottajat<br />
kävivät kesällä opintomatkalla Irlannissa, missä tutustuttiin<br />
paikalliseen vihannesten tuotantoon.<br />
Tiedotus hoidettiin Maaseudun Tulevaisuuden markkinasivun<br />
välityksellä sekä jäsenille lähetetyillä viljelijäkirjeillä.<br />
Hintatietojen välittämisessä tehtiin yhteistyötä<br />
Kasvistieto Oy:n kanssa.<br />
Luomutuotanto<br />
Luonnonmukaisen tuotannon valiokunta<br />
<strong>MTK</strong>:n luonnonmukaisen tuotannon valiokunta kokoontui<br />
vuoden aikana viisi kertaa. Valiokunta käsitteli<br />
kokouksissaan mm. luomumarkkinoiden toimivuutta<br />
27
sekä eri tuotantoalojen kehittymistä. Myös luomukotieläintuotannon<br />
ongelmat ruokintasääntöjen kiristyessä<br />
nousivat keskeiselle sijalle.<br />
Lisäksi käsiteltiin tukipolitiikkaa ja tukiehtoja, joista<br />
merkittävin oli uuden ympäristötukiohjelman loppuvalmistelu.<br />
Gmo-asiat nousivat vuoden aikana yleiseen<br />
keskusteluun, ja valiokunta osallistui omalta osaltaan<br />
keskusteluun.<br />
Tuotanto ja markkinat<br />
Luomutuotannossa oli peltoa noin 149 900 ha, joka<br />
oli 6,6 % koko maan peltoalasta. Luomutuotannossa<br />
oleva peltoala lisääntyi edellisvuodesta 4 %. Luomutilojen<br />
lukumäärä väheni 1 % edellisvuodesta. Kertomusvuonna<br />
luomutiloja oli 3 917 kpl, joka on 5,6 %<br />
kaikista suomalaisista maatiloista. Uusia sopimuksia<br />
tehtiin 117 kpl ja luopujia oli 150 kpl.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui komission uuden luomuasetuksen valmistelutyöhön<br />
yhteistyössä kansallisten virkamiesten<br />
kanssa. Esityksessä oli useita Suomen kannalta merkittäviä<br />
yksityiskohtia, joihin vaikuttaminen oli tärkeää.<br />
Lisäksi osallistuttiin uuteen luomuasetukseen liittyvien<br />
toimeenpanosäännösten valmisteluun.<br />
Luomuviljan sato oli kertomusvuonna kohtuullisen<br />
hyvä. Luomuviljan kysyntä jatkui hyvänä, eikä viljaa<br />
saatu markkinoille läheskään kysyntää vastaavia määriä.<br />
Luomuviljan hinnat olivat hyvällä tasolla.<br />
Luomumarkkinat maailmalla kehittyivät edelleen suotuisasti.<br />
Suomessa kasvu oli hitaampaa. Kotitalouksien<br />
luomuostot kasvoivat 10 % vuodesta 2006 vuoteen<br />
<strong>2007</strong>. Luomutuotteiden markkinaosuudet kasvoivat lähes<br />
kaikissa tuoteryhmissä. Kasvua tapahtui erityisesti<br />
ruokaöljyjen, jogurtin, juuresten, jauhojen ja kananmunien<br />
markkinaosuuksissa. Isot yritykset eivät pääosin<br />
edelleenkään ole kiinnostuneet luomutuotteiden markkinoinnista<br />
eivätkä uusien luomutuotteiden kehittämisestä.<br />
Luomukotieläintuotteiden markkinoilla tapahtui pieni<br />
muutos parempaan suuntaan. Luomumaidon käyttöaste<br />
parani kysynnän kasvaessa, ja maidon jalostajien<br />
tuottajille maksama luomulisä nousi. Luomulihan tuotanto<br />
ei sen sijaan lisääntynyt, koska tuotantopanosten<br />
hinnannousu on heikentänyt tuotannon kannattavuutta.<br />
Luomulihalle ja luomulihajalosteille olisi markkinoilla kysyntää,<br />
ja luomulihan jalostus onkin kääntynyt hienoiseen<br />
nousuun.<br />
Pula luomuvalkuaisesta paheni, koska luomuvalkuaiskasvien<br />
sato epäonnistui lähes täydellisesti kevään poikkeuksellisen<br />
tuholaisongelman sekä syksyn huonojen<br />
sadonkorjuusäiden vuoksi. Osasyynä oli myös luomurypsin<br />
pienentynyt viljelyala. Luomurypsin ja muiden<br />
valkuaiskasvien viljelyä halutaan lisätä, jotta vuoden lopussa<br />
kiristyneet ruokintavaatimukset voidaan täyttää.<br />
<strong>MTK</strong> teki yhteistyötä FinfoodLuomun kanssa ja oli<br />
edustettuna yhdistyksen ohjausryhmässä.<br />
Kasvinsuojelu<br />
Kevät <strong>2007</strong> oli haasteellinen kasvintuhoojien torjunnan<br />
kannalta. Kevään tuholaispaine oli erityisen voimakas<br />
ja tuhosi laajalti esimerkiksi öljykasvien taimia.<br />
Siementen peittauksen teho ei ollut alkuunkaan riittävä.<br />
Uusintakylvöjä jouduttiin tekemään laajoilla alueilla.<br />
Muuten kasvukausi oli kasvinsuojelun osalta kohtuullisen<br />
helppo. Viileä kevät ja alkukesä heikensivät<br />
rikkakasvien kasvua, ja niiden torjunnassa onnistuttiin<br />
kohtuullisen hyvin. Kuiva loppukesä vähensi kasvitautien<br />
torjuntatarvetta.<br />
Kasvinsuojeluun ja kasvinsuojeluaineisiin kuuluva<br />
edunvalvonta liittyi edellisvuosien tapaan kasvinsuojeluaineiden<br />
saatavuuteen Suomessa. Tärkeällä sijalla oli<br />
myös EU:n kasvinsuojeluaineasetuksen valmisteluun<br />
vaikuttaminen. Lisäksi käynnissä oli EU:n torjunta-aineiden<br />
kestävää käyttöä säätelevän direktiivin valmistelu.<br />
<strong>MTK</strong> oli aktiivisesti mukana asioiden valmistelussa.<br />
Vuoden aikana valmistuivat kansalliseen kasvisuojeluainelakiin<br />
liittyvät asetukset.<br />
Satovahingot<br />
Olosuhteet olivat sateista huolimatta hyvät kasvukaudella,<br />
eikä merkittävästi satovahinkoja tiloilla tapahtunut.<br />
Tilakohtaisia satovahinkoarvioita tehtiin 623<br />
tilalla. Omavastuu ylittyi 380 tilalla. Omavastuun vähentämisen<br />
jälkeen tilakohtaisiin korvauksiin tarvittiin<br />
1,342 milj. euroa. Vahingoista korvataan perinteisesti<br />
90 % omavastuun ylittävältä osalta.<br />
Kertomusvuoden keväällä vielä valmisteltiin ratkaisua<br />
kesän 2006 satovahinkojen osalta. Kesä oli kuiva ja<br />
osassa maata etenkin maito- ja nautatiloilla nurmirehusadot<br />
jäivät erittäin alhaisiksi. Koska tilakohtainen satovahinkokorvausjärjestelmä<br />
huonosti huomioi nurmirehun<br />
satovahingot, niin <strong>MTK</strong> vaati yleiskorvausta tietylle<br />
alueelle Pohjois-Pohjanmaalla. Pitkästä valmistelusta<br />
ja neuvotteluista huolimatta yleiskorvausvaatimusta ei<br />
saatu läpi, vaan tältä osin satovahingot jäivät korvaamatta<br />
ja tilojen kannettavaksi.<br />
Loppuvuodesta valmisteltiin satovahinkojärjestelmän<br />
muuttamista. Kansallista satovahinkojärjestelmää<br />
muutettiin siten, että se täyttää valtiontukisäännöt.<br />
Tämän muutoksen myötä satovahinkokorvaukset voidaan<br />
maksaa viljelijöille ilman komission ilmoitusta,<br />
ja sitä kautta arvioidaan, että maksatuksia voidaan<br />
aikaistaa. Varsinkin viime vuosina maksatukset ovat<br />
siirtyneet pitkälle seuraavaan kevääseen. Käytännössä<br />
järjestelmään ja ehtoihin uudistus tarkoitti vain pieniä<br />
muutoksia. Hintojen osalta siirryttiin käyttämään normihintoina<br />
kuluvan vuoden toteutuneita hintoja, mikä on<br />
parannus aikaisempaa tilanteeseen. Lisäksi korvattavien<br />
kasvien listaa jonkin verran päivitettiin.<br />
Eläinterveys<br />
Vuonna <strong>2007</strong> EU:n alueella luonnonvaraisissa linnuissa<br />
ja siipikarjassa esiintyi edelleen lintuinfluenssan<br />
H5N1-tyyppiä. Suomessa ei virusta tavattu viranomaisten<br />
tutkimuksista huolimatta. Talvella 2004 Kaukoidässä<br />
laajalle levinnyt lintuinfluenssa sai asiantuntijat<br />
varpailleen, koska oli mahdollista, että influenssavirus<br />
voisi muuntua ihmisestä toiseen tarttuvaksi. Sen seurauksena<br />
varautumista mahdolliseen pandemiaan tehostettiin<br />
EU:n alueella.<br />
Uudentyyppisen sinikielitaudin leviäminen ja taudin<br />
ärhäköityminen Euroopassa aiheutti merkittäviä<br />
taloudellisia menetyksiä nauta- ja lammastaloudelle.<br />
EU on varautunut vuonna 2008 kustantamaan suuren<br />
osan sinikielitaudin rokotuskampanjasta, jotta taudin<br />
28
leviäminen saataisiin pysäytettyä. Viime vuosien suuret<br />
eläintautiepidemiat ja niiden taloudelliset menetykset<br />
vauhdittivat EU:n yhteisen eläintautistrategian valmistumista.<br />
Nyt suunnitelmissa on uuden puitelain valmistelu<br />
ja eläintautikorvausjärjestelmän uudistus.<br />
Suomessa toimii hyvä kansallinen yhteistyö elintarviketurvallisuuden<br />
varmentamiseksi ja avoin tiedottaminen<br />
on luonut edellytykset kuluttajan luottamuksen<br />
säilymiseen. Eläinterveystilanteen säilyttäminen hyvänä<br />
ja tehokas tautien vastustaminen oli mahdollista<br />
viranomaisten, elinkeinoelämän ja eläinten omistajien<br />
välisen toimivan työnjaon ja yhteistyön avulla. Maamme<br />
eläinterveystilanne luo vahvan perustan kansalliselle<br />
elintarviketurvallisuudelle ja tukee laatuketjun<br />
rakentamista pellolta pöytään ‐periaatteella. Hyvän<br />
eläinterveystilanteen säilyttäminen vaatii toimijoiden<br />
pitkäjänteistä yhteistyötä.<br />
<strong>MTK</strong> painotti omassa toiminnassaan elintarviketurvallisuutta<br />
tukevia toimia. Toimien ja päätösten pitäisi perustua<br />
tieteelliseen näyttöön ja riskinarviointiin. <strong>MTK</strong> painotti<br />
ennaltaehkäisevän työn ja toimivien korvausjärjestelmien<br />
tärkeyttä, jotta tuottajien ilmoituskynnys tautiepäilystä<br />
säilyisi mahdollisimman alhaisena. <strong>MTK</strong> osallistui tuotantoeläinten<br />
lääkintää ja hyvinvointia koskevien lakien,<br />
asetusten ja päätösten valmisteluun antamalla niistä<br />
lausuntoja sekä olemalla kuultavana eduskunnan eri<br />
valiokunnissa. Eläintautien ehkäisyyn tarvittavista varotoimista<br />
tiedotettiin mm. Maaseudun Tulevaisuuden sekä<br />
internetissä toimivien Reppu-jäsensivujen kautta.<br />
<strong>MTK</strong> piti tiivistä yhteyttä eläinlääkintäviranomaisiin ja<br />
MMM:n eläinlääkintä- ja terveysosastoon, Elintarviketurvallisuusvirastoon<br />
(Evira) sekä muihin sidosryhmiin.<br />
<strong>MTK</strong> tapasi säännöllisesti Eläinlääkäriliiton ja Eläintautien<br />
torjuntayhdistyksen (ETT) edustajia. Yhteistyötä<br />
tehtiin myös elintarviketeollisuuden ja kuluttajajärjestöjen<br />
kanssa.<br />
Eläinten hyvinvoinnin nouseminen näkyvästi otsikoihin<br />
ja julkiseen keskusteluun työllisti vuonna <strong>2007</strong><br />
normaalia enemmän. Panostuksia asiaan tullaan lisäämään<br />
entiseen verrattuna.<br />
<strong>MTK</strong>:n kriisiapu vakavissa eläintautitapauksissa<br />
Tuottajajärjestöllä on sisäisen eläintautien kriisienhallinnan<br />
ohjeistus, ja se löytyy Reppu-sivuilta. <strong>MTK</strong>:n<br />
ja viranomaisten yhteistyönä on luotu ohjeistot tuottajajärjestön<br />
toiminnalle vakavissa eläintautitapauksissa.<br />
Ohjeessa on kriisiapuesite ja muistilistat tuottajalle.<br />
<strong>MTK</strong>-liitot antavat pyydettäessä tukihenkilöapua ja apua<br />
kriisitilanteissa tilalla tehtävissä käytännön töissä.<br />
Eläintaudit Euroopassa ja Suomessa<br />
Lintuinfluenssan leviäminen Kaukoidästä Eurooppaan<br />
nostatti otsikoihin viruksen mahdollisen muuntumisen<br />
otollisissa olosuhteissa sellaiseksi, että se voisi levitä<br />
ihmisestä toiseen. Lintuinfluenssa on helposti leviävä<br />
eläintauti, joka voi säilyä oireettomana luonnonlinnuissa,<br />
ja jotkut virustyypit aiheuttavat tautia ihmisessä.<br />
Viruksen tekee vaaralliseksi sen hyvä muuntautumiskyky.<br />
Euroopassa todettiin vuoden <strong>2007</strong> aikana useita<br />
tapauksia siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa.<br />
Suomessa kartoitettiin edelleen lintuinfluenssavastaaineiden<br />
esiintymistä siipikarjassa ja luonnonvaraisissa<br />
Eläinten hyvinvoinnista keskusteltiin vilkkaasti vuoden lopulla.<br />
linnuissa. Lintuinfluenssan vaarallista muotoa ei tavattu<br />
suomalaissa siipikarjassa eikä luonnonvaraisissa linnuissa<br />
vuonna <strong>2007</strong>.<br />
Suu- ja sorkkatauti pääsi leviämään todennäköisesti<br />
”laboratoriokarkulaisena” Isossa-Britanniassa kahdelle<br />
nautatilalle. Leviäminen saatiin kuitenkin rajoitettua.<br />
Suu- ja sorkkataudin vastustustoimia rahoitetaan edelleen<br />
EU:n lähialueilla. Suomessa suu- ja sorkkatautia on<br />
todettu viimeksi vuonna 1959. Helposti leviävien eläintautien<br />
varalta voi suojautua noudattamalla huolellisia tautisuojaustoimenpiteitä.<br />
Esimerkiksi matkailijoilla on syytä<br />
toimenpiteisiin, mikäli he ovat kotimaassa tekemisissä<br />
taudeille herkkien eläinlajien kanssa. Erityisesti tuottajia,<br />
mutta myös muita Euroopassa matkailijoita, on ohjeistettu<br />
tarttuvien eläintautien leviämisen ehkäisyssä.<br />
Bse:n esiintyminen Keski- ja Etelä-Euroopan maissa<br />
oli edelleen selvässä laskussa. Tämä on merkki taudin<br />
torjumiseksi tehtyjen toimenpiteiden tehoamisesta.<br />
Suomessa ei löydetty vuoden aikana yhtään tapausta.<br />
Euroopan komission Suomeen keväällä 2001 tekemässä<br />
tarkastuksessa todettiin Suomen bse-valvonnan<br />
toimivan hyvin. Suomessa jatkuivat edellisvuonna<br />
käynnistetyt tehostetut toimet bse-valvonnassa. Testauksesta<br />
aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia lihaketjulle,<br />
ja riskinarviointiin perustuvia toimia testausten<br />
vähentämiseksi on alettu toteuttaa.<br />
Suomen kansallinen yleinen eläinterveystilanne säilyi<br />
hyvänä, vaikka meillä todettiin vuoden aikana kahdella<br />
tilalla scrapieta lampaissa. Lampaiden TSE-testauksien<br />
ikärajaa nostettiin, ja lainsäädäntöä muutettiin epätyypillisen<br />
scrapien osalta joustavampaan suuntaan.<br />
Uusia sikojen PMWS tauti- (postweaning multisystem<br />
wasting syndrome) tapauksia todettiin edelleen<br />
Ruotsissa. Tauti on vieroitettujen porsaiden monisyysairaus,<br />
jonka aiheuttajana on circo-virus tyyppi 2.<br />
Vasta-aineita virukselle on todettu Suomessakin sioilla<br />
yleisesti, mutta ensimmäinen varsinainen tautitapaus<br />
todettiin syksyllä <strong>2007</strong>. Tauti ei kuulu vastustettaviin<br />
eläintauteihin, mutta voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia<br />
tappioita porsaskuolleisuuden kautta.<br />
Ruotsissa todettiin heinäkuussa <strong>2007</strong> ensimmäinen<br />
sikojen PRRS tautitapaus, joka kuitenkin saatiin taltutettua<br />
nopeasti. PRRS( Poricine Reproductive and<br />
Respiratory Syndrome) on vastustettava virustauti,<br />
joka aiheuttaa hyvin vaihtelevia oireita sikojen iästä ja<br />
muusta tautitilanteesta riippuen: mm. kuumetta, luomisia,<br />
yskää ja porsaskuolleisuutta.<br />
29
Tuotantoeläinten terveydenhuolto<br />
<strong>MTK</strong> osallistui tiiviisti eläinten terveydenhuoltotyön<br />
sisältöjen ja toimintarakenteiden valmisteluun yhdessä<br />
viranomaisten, ETT:n ja elintarviketeollisuuden kanssa.<br />
Työ terveydenhuollon ohjaus- ja asiantuntijatyöryhmissä<br />
jatkui aktiivisesti. <strong>MTK</strong>:n edustajat toimivat<br />
eri asiantuntijatyöryhmissä (maito, nauta, sika ja siipikarja).<br />
Asiantuntijaryhmien tärkein työ on hahmotella<br />
kansallisen tason terveydenhuoltosopimusten tilatason<br />
sisältö ja toimintamalli. Työ perustuu tilatasolla<br />
vapaaehtoisuuteen.<br />
Terveydenhuoltotyö antaa mahdollisuuksia eläinten<br />
terveyden edistämiselle ja sitä kautta tilatason kannattavuuden<br />
paranemiselle. Terveydenhuoltosopimusten<br />
tehneiden tilojen valmiuksia tuleekin voida jatkossa<br />
hyödyntää tarkasteltaessa lääkkeiden käyttöä, luovutusta<br />
ja määräämistä. <strong>MTK</strong>:n kotieläintuotevaliokunnat<br />
ja jaostot osallistuivat tiiviisti oman tuotantosuuntansa<br />
terveydenhuollon kehittämistyöhön.<br />
Vuonna 2004 toteutui teurastamoiden perustama<br />
ETU-palvelut yhteisö, joka toimii ETT:n yhteydessä. Vuoden<br />
2003 aikana rakennettiin tietokanta, jossa seurataan<br />
teurastamoiden terveysluokkia ja eläintautiseurantaa.<br />
Sikojen kansallinen terveysluokitus aloitettiin helmikuussa<br />
2004. Vuoden <strong>2007</strong> aikana vajaa 90 % Suomen<br />
sikaloista saatiin tietokantaan. Vuonna 2006 käynnistyi<br />
nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva,<br />
johon liitytään terveydenhuoltosopimuksella. Terveydenhuollon<br />
seurantajärjestelmiä voidaan tulevaisuudessa<br />
käyttää apuna EU:n hygieniapaketista seuraavan ketjuinformaation<br />
tarvitseman tiedon tuottamiseen.<br />
ETU-palveluiden ohjausryhmän puheenjohtajana oli<br />
MMT Juha Marttila ja jäseninä teurastamoiden edustajia.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> aikana valmisteltiin hyvinvointitavoitteet<br />
lihasiipikarjalle, ja kalkkunoiden hyvinvointitavoitteiden<br />
valmistelu aloitettiin.<br />
EU:n hygienialainsäädännön uudistaminen<br />
<strong>MTK</strong> seurasi edelleen tarkkaan EU:n hygienialainsäädännön<br />
uudistuspaketin käsittelyä vuoden aikana.<br />
Uudistus kokosi useita elintarvikealaa koskevia säännöksiä<br />
yhteiseksi direktiiviksi. Lainsäädäntöpaketissa<br />
on useita alkutuotantoa ja teurastamoteollisuutta koskevia<br />
kohtia, ja siksi se on tärkeä myös maatiloille.<br />
<strong>MTK</strong> seurasi Suomen kansallisen elintarvikelakityöryhmän<br />
työtä ja antoi lausuntoja kansallisen elintarvikelain<br />
valmistelussa, joka tuli voimaan 1.3.2006. <strong>MTK</strong> pyrki<br />
vaikuttamaan valmistelussa olevaan säännöstöön niiltä<br />
osin, jotka voisivat vaikeuttaa Suomen alkutuotannon<br />
kilpailukykyä. Alkuvuonna <strong>2007</strong> tuli voimaan alkutuotantoasetus,<br />
joka sisältää uusia vaatimuksia kasteluveden<br />
laadulle ja joitain maitohygieniaan liittyviä muutoksia, jotka<br />
ovat aiempaan kansalliseen lainsäädäntöön nähden<br />
tiukempia. <strong>MTK</strong> osallistui ETU-asiantuntijatyöryhmien<br />
kautta tuotantotapakuvausten laadintaan.<br />
EU:n direktiivi koskien broilerien hyvinvointia<br />
Eläinten hyvinvointi on herättänyt EU:ssa ja kotimaassakin<br />
viime aikoina paljon keskustelua. Komission<br />
pitkään valmistelema direktiivi koskien broilerien<br />
hyvinvointia hyväksyttiin kesäkuussa. <strong>MTK</strong> oli tiiviissä<br />
yhteistyössä Suomen edustajan kanssa valmistelussa<br />
mukana. Ehdotus yhtenäistää lainsäädännön tulkintaa,<br />
valvontaa ja toimeenpanoa EU:n alueella. Eläinten<br />
hyvinvointiin vaikuttavat useat tekijät, ja eläinten<br />
hyvinvointia voidaan parantaa monella tavalla. Tämä<br />
johtaa siihen, että yksityiskohdista keskustelu ja<br />
kompromisseihin päätyminen ei ole ollut Euroopan<br />
tasolla helppoa.<br />
<strong>MTK</strong> vaikutti aktiivisesti sekä Suomessa että EU:n<br />
toimielimissä ehdotukseen liittyvissä kysymyksissä.<br />
Suurimpana tuottajille kustannuksia lisäävänä asiana<br />
ehdotuksessa on maksimieläintiheyden laskeminen<br />
38 kiloon/m 2 . Tiukempia kasvatusolosuhteita noudatettaessa<br />
voidaan kuitenkin kasvattaa maksimissaan<br />
42 kg/m 2 . Suomessa keskimääräinen eläintiheys on<br />
noin 42 kg/m 2 kasvatuskauden lopussa. Suomen<br />
kaikki sisään kaikki ulos ‐kasvatuksen etuina ovat<br />
hyvä eläintautitilanne ja korkea elintarvikehygieeninen<br />
taso. Lopullinen esitys muokataan kansallisesti<br />
lainsäädäntöön, jonka valmisteluun osallistutaan aktiivisesti.<br />
Työryhmä: Eläinlääkintähuollon<br />
uudistaminen Suomessa<br />
MMM asetti syksyllä 2004 työryhmän eläinlääkintähuollon<br />
kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on<br />
tehdä ehdotuksia eläinlääkintähuollon palvelujen ja<br />
valvontatehtävien kehittämisestä, selvittää tuotantoeläinten<br />
terveydenhuollon ja erityistä asiantuntemusta<br />
vaativien eläinlääkäripalvelujen järjestäminen eläinlääkintähuollossa<br />
sekä laatia luonnos eläinlääkintähuoltolain<br />
uudistamista koskevaksi hallituksen esitykseksi.<br />
<strong>MTK</strong>:lla oli työryhmässä edustaja. Työryhmässä<br />
voidaan vaikuttaa jo usein <strong>MTK</strong>:ssa esiin nousseiden<br />
eläinlääkintäpalveluiden saatavuutta ja laatua koskevien<br />
ongelmien ratkaisemiseen. Esityksessä ehdotetaan<br />
seutukunnallisen yhteistyön lisäämistä ja virkaeläinlääkäreiden<br />
palkkaamista eläinsuojeluvalvontaan,<br />
jääviyskysymysten ratkaisemiseksi. Työryhmän<br />
lopullisen esityksen odotetaan etenevän eduskuntaan<br />
vuonna 2008.<br />
Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu<br />
Opetusministeriö on myöntänyt Eläinten hyvinvoinnin<br />
tutkijakoulun toiminnalle rahoitusta vuosille 2006–2009.<br />
Opetusministeriön rahoittamat viisi tutkijakoulutettavaa<br />
aloittivat koulutuksensa 2006 vuoden alusta. Lisäksi<br />
tutkijakoulun toiminnassa on alkuvaiheessa mukana<br />
noin 20–30 muulla rahoituksella toimivaa jatko-opiskelijaa.<br />
Tutkijakoulun tarkoituksena on kouluttaa tieteellisesti<br />
ja ammatillisesti päteviä eläinten hyvinvoinnin<br />
asiantuntijoita, jotka osaavat mitata ja arvioida hyvinvointia<br />
eläimen ja yhteiskunnan tarpeita huomioiden ja<br />
joilla on vahva kansallinen ja kansainvälinen verkosto.<br />
Tutkijakoulu on monitieteellinen, ja se luo hyvät yhteydet<br />
elinkeinoon. On erittäin tärkeää, että toiminnassa<br />
on mukana alan elinkeinon edustajia.<br />
<strong>MTK</strong>:lla on edustaja tutkijakoulun johtoryhmässä.<br />
Tukijakoulun toiminnasta tiedotetaan verkkosivuilla,<br />
jotka avattiin vuoden 2006 alussa. Tutkijakoulu järjesti<br />
syksyllä kaksipäiväisen seminaarin Helsingissä.<br />
30
Maatalouden tulo- ja tukipolitiikka<br />
Tukiedunvalvonta<br />
Avaintehtävä<br />
Maatalouden tulo- ja tukipolitiikassa oli avaintehtävänä<br />
tukiedunvalvonta, mikä kattaa laaja-alaisesti EU:n<br />
ja kansallisen lainsäädännön mukaiset tuet. Erillisenä<br />
tukipolitiikkaan liittyvänä avaintehtävänä oli EU:n maatalouspolitiikan<br />
yksinkertaistamiseen liittyvään valmisteluun<br />
vaikuttaminen. Tätä avaintehtävää on käsitelty<br />
erikseen EU:n maatalouspolitiikkaa koskevassa osassa.<br />
Etelä-Suomen kansallisen tuen valmistelu ja neuvottelut<br />
jatkuivat koko vuoden, mikä vaati paljon työtä.<br />
Toisena koko vuoden jatkuneena vaikuttamisen kohteena<br />
oli maatalouden rakennetukijärjestelmä. Tätä<br />
avaintehtävää on käsitelty kohdassa maatalouden<br />
rakennetukijärjestelmän uudistaminen.<br />
Maatalouden tulo- ja<br />
kannattavuuskehitys<br />
Maatalous- ja puutarhayritysten myyntituotot ja tuet<br />
sekä niiden myötä myös kokonaistuotto kasvoivat kertomusvuonna<br />
noin 6 %. Myyntituottojen osuus oli noin<br />
59 % 104 000 euron kokonaistuotosta. Kustannukset<br />
kasvoivat 6 %, 83 700 euroon. Korvaukseksi yrittäjäperheen<br />
työlle ja omalle pääomalle jäi näin yrittäjätuloa<br />
20 300 euroa, jossa oli nousua edellisvuodesta<br />
7 %. Tämä selviää MTT taloustutkimuksen laskemista<br />
kannattavuuskirjanpitotuloksista. Ennusteita parempi<br />
kannattavuuskehitys johtuu mm. yrittäjien aktiivisista<br />
toimista tuottavuuden parantamisessa ja tilakoon kasvattamisessa.<br />
Kun yrittäjätulosta vähennetään yrittäjäperheen<br />
työstä palkkavaatimuskustannus sekä yrityksen<br />
omasta pääomasta korkovaatimuskustannus, saadaan<br />
yrittäjänvoitto, joka oli edelleen negatiivinen.<br />
Jos yrittäjätulosta vähennetään pelkästään oman<br />
pääoman kustannus 5 %:n mukaan, jää työtunneille<br />
3,7 euron työtuntiansio.<br />
Kannattavuuskerroin nousi 0,44:stä 0,48:aan vuodesta<br />
2006 vuoteen <strong>2007</strong>. Yrittäjä saavutti siis 48 %<br />
tuntipalkka- ja korkotavoitteista eli sai 6,0 euron tuntipalkan<br />
ja 2,4 %:n koron omalle pääomalleen. Kannattavuus<br />
parani erityisesti viljatuotannossa, puutarhatuotannossa<br />
ja maitotiloillakin hivenen, mutta heikkeni<br />
erityisesti muu nautakarja ‐tuotantosuunnassa sekä<br />
myös sikatiloilla, jotka molemmat olivat aiemmin kannattavuudeltaan<br />
parhaimmat päätuotantosuunnat.<br />
Sekä tukialueittain että tuotantosuunnittain kannattavuuserot<br />
kapenivat.<br />
Pääsääntöisesti suuret yritykset olivat kannattavampia<br />
kuin pienemmät, mutta aivan suurimmissa tilakokoluokissa<br />
kannattavuus oli kuitenkin keskimääräistä<br />
heikompi, osin suurten poisto‐, korko- sekä muiden<br />
Suhdeluku<br />
110<br />
100<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
Maataloustulon kehitys 1994-<strong>2007</strong>e<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
<strong>2007</strong>e<br />
Nimellinen<br />
Reaalinen<br />
kasvukustannusten vuoksi. Suurimmissa kokoluokissa<br />
myös oman pääoman osuus koko pääomasta eli<br />
omavaraisuusaste oli heikompi kuin keskikokoisilla ja<br />
pienillä tiloilla. Kaikissa tilakokoluokissa yritysten vakavaraisuus<br />
kuitenkin kohentui, ja oman pääoman osuus<br />
koko pääomasta nousi 74 %:iin.<br />
Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko<br />
Artiklan 141 mukaisen tukijärjestelmän vuonna 2004<br />
alkanut tukikausi päättyi vuoden <strong>2007</strong> lopussa. <strong>MTK</strong><br />
esitti uutta kautta koskevat yleiset tavoitteensa jo vuoden<br />
2006 syksyllä. Pian sen jälkeen marraskuun alussa<br />
ministeri Juha Korkeaoja asetti työryhmän valmistelemaan<br />
artiklan 141 perusteella tehtävää Suomen virallista<br />
tukiesitystä. Työryhmässä olivat edustettuina maa- ja<br />
metsätalousministeriö, <strong>MTK</strong> ja SLC.<br />
Työryhmä sai työnsä valmiiksi määräajassa maaliskuun<br />
lopussa. Työryhmä oli yksimielinen siitä, että<br />
yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset toimenpiteet<br />
eivät yksin riitä turvaamaan maatalouden toimintaedellytyksiä<br />
Suomessa. Maatalouden kannattavuuden<br />
säilymiseksi on välttämätöntä pyrkiä saamaan<br />
Etelä-Suomen maataloutta koskeva tukiratkaisu artiklan<br />
141 pohjalta. Työryhmä piti perusteltuna, että 141-<br />
tukiohjelma ulottuisi yli maaseutuasetuksen ohjelmakauden<br />
<strong>2007</strong>–2013 lopun vuoteen 2014. Työryhmä<br />
totesi, että Etelä-Suomen kansalliseen tukeen liittyvät<br />
kansalliset tavoitteet ovat ennallaan. Suomessa on<br />
korostettu tarvetta olosuhteemme huomioon ottavaan<br />
kansallisen tuen järjestelyyn, joka on kestoltaan<br />
pitkäaikainen sekä tuen tason ja tuen muodon osalta<br />
hyväksyttävä. Työryhmän mielestä tulo- ja investointituet<br />
ovat jatkossakin elintärkeitä maamme maataloustuotannolle.<br />
Suomen 141-esitystä valmisteltiin kevään ja alkukesän<br />
aikana valtion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen<br />
välisissä kansallisen tuen neuvotteluissa. Alun<br />
perin tavoitteena oli saada esitys komissiolle alkukesällä<br />
<strong>2007</strong>. Eduskuntavaalit, hallitusohjelman laatiminen<br />
ja uuden hallituksen muodostaminen viivyttivät omalta<br />
osaltaan neuvotteluja. Vasta pitkien neuvottelujen jälkeen<br />
valtio ja tuottajajärjestöt pääsivät yksimielisyyteen<br />
komissiolle tehtävästä esityksestä.<br />
31
Neuvotteluihin tiiviisti osallistuneen maa- ja metsätalousministeri<br />
Sirkka-Liisa Anttilan mielestä saavutettu<br />
yhteinen neuvotteluratkaisu oli erittäin hyvä ja vahvisti<br />
merkittävästi valtion asemaa EU:n komissioon päin<br />
tuen tasosta ja kohdentamisesta neuvoteltaessa.<br />
<strong>MTK</strong>:n lähtökohtana neuvotteluissa oli erityisesti se,<br />
että AB-tukialueen jo vuonna <strong>2007</strong> menetetty ympäristötuen<br />
kansallinen lisäosa, yhteensä 55 milj. euroa,<br />
voitaisiin uudella tukikaudella saada artiklan 141<br />
mukaiseksi tueksi. Tämä nosti neuvotteluratkaisussa<br />
141-tukien määrän 129 milj. euroon vuonna 2008.<br />
Kun tähän lisättiin arvio erityisesti AB-alueelle kohdennetuista<br />
ympäristötuen lisätoimenpiteistä, 20 milj.<br />
euroa ja LFA ‐korvauksen kansallisesta lisäosasta,<br />
45 milj. euroa, muodostui Etelä-Suomen kansallisen<br />
tuen kokonaismääräksi 197 milj. euroa vuonna 2008.<br />
Lisäksi tuotantorakenteen kehittämiseksi esitettiin<br />
investointitukia ja nuorten viljelijöiden aloitustukia.<br />
Valtio edellytti, että neuvotteluratkaisuun sisällytetään<br />
myös komission vaatimus irrottaa osa tuesta tuotannosta<br />
ja alentaa tuen kokonaismäärää tukikauden<br />
kuluessa. Tuottajajärjestöt pystyivät pitämään tuen<br />
vuosittaisen aleneman varsin pienenä, mutta sikaja<br />
siipikarjasektorilla tuet irrotettaisiin tuotannosta<br />
asteittain tukikauden kahden ensimmäisen vuoden<br />
aikana.<br />
Valtioneuvosto hyväksyi 2.8. neuvotteluratkaisun<br />
mukaisen tukiesityksen EU:n komissiolle. Sen pohjalta<br />
käytiin syksyn aikana maa- ja metsätalousministeriön<br />
ja komission välisiä neuvotteluja. EU:n tiukat vaatimukset<br />
veivät pois pohjan siltä, että kasvinviljelyn<br />
tukia olisi voitu maksaa aikaisempaa enemmän 141-<br />
perusteisina. Lisäksi komissio vaati suurta pudotusta<br />
tuen lähtötasoon ja vuosittaiseen alentamiseen.<br />
Syksyn aikana <strong>MTK</strong> järjesti useita tilaisuuksia, joissa<br />
otettiin voimakkaasti kantaa 141-tuen puolesta komission<br />
kohtuuttomia heikennyksiä vastaan. <strong>MTK</strong> vaati<br />
myös 141-neuvottelujen kytkemistä unionin perussopimuksen<br />
ratifioinnin ehdoksi. Tätä varten <strong>MTK</strong>:n<br />
edustajat tapasivat eduskunnan kaikkien puolueiden<br />
puheenjohtajat. Tiedotusvälineiden mielenkiinto 141-<br />
neuvotteluihin oli poikkeuksellisen suuri. <strong>MTK</strong> järjesti<br />
tiedotusvälineiden edustajille mm. tilakäyntejä, joissa<br />
Etelä-Suomen viljelijöiden taloudellinen asema ja tuen<br />
välttämättömyys voitiin konkreettisesti osoittaa.<br />
Ministeri Anttila kävi marraskuussa neuvottelut<br />
maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel’in kanssa.<br />
Neuvotteluratkaisu saavutettiin 27.11. tukikaudelle<br />
2008–2013. Ratkaisussa 141-tulotukea voidaan<br />
maksaa kotieläintaloudelle, kasvihuonetuotannolle ja<br />
puutarhatuotteiden varastoinnille sekä kotieläintilojen<br />
LFA-alalle. Näiden tukien määrä aleni Suomen esityksestä<br />
merkittävästi johtuen siitä, että komissio ei<br />
hyväksynyt kasvituotannon tukien maksamista 141-<br />
artiklan alla.<br />
Tuen yhteismäärä vuonna 2008 on 93,9 milj. euroa.<br />
Tuki alenee neljänä ensimmäisenä vuonna keskimäärin<br />
2,7 % vuodessa, sen jälkeen tätäkin voimakkaammin<br />
siten, että tukea on jäljellä vajaa 63 milj. euroa<br />
vuonna 2013. Erityisen voimakas tuen aleneminen on<br />
sika- ja siipikarjataloudessa. Niiden tuesta on jäljellä<br />
vain kolmannes vuonna 2013. Lisäksi tuki irrotetaan<br />
kokonaan tuotannosta vuonna 2009.<br />
<strong>MTK</strong>:n vaatimuksesta 141-tukiratkaisuun liitetään<br />
esitys EU:n komissiolle maatalouden ympäristötuen<br />
perustuen ja luomutuen korotuksesta. Valtio on lupautunut<br />
tekemään esityksen komissiolle AB-alueella 10<br />
euron ja C-alueella 5 euron korotuksesta hehtaarilta.<br />
Luomutuen korotusesitys on 20 euroa hehtaarilta.<br />
Neuvotteluratkaisun mukaan osa kotieläintuesta<br />
korvataan tukikauden lopulla LFA-korvauksen kansallisella<br />
lisäosalla. Tämä edellyttää EU:n LFA-uudistusta.<br />
Muutos lisännee jonkin verran Etelä-Suomen kansallista<br />
tukea, mutta ei lisää kotieläintuotannon tukia.<br />
Ratkaisun mukaan jatkossakin käytetään korotettuja<br />
investointitukia niillä tuotantosektoreilla, jotka<br />
saavat tulotukia artiklan 141 perusteella. Sika- ja<br />
siipikarjatalouden investointitukien haun avaaminen<br />
edellyttää kuitenkin vielä komission lupaa. Myös nuorten<br />
viljelijöiden korotetut aloitustuet jatkuvat Etelä-<br />
Suomessa.<br />
Neuvotteluratkaisun mukainen tukiesitys tehtiin<br />
joulukuussa EU:n komissiolle. Päätös komissiosta<br />
on odotettavissa helmikuun lopulla 2008.<br />
Etelä-Suomen kasvituotannon tuet<br />
Vuosina 2004–<strong>2007</strong> voimassa olleen komission<br />
päätöksen mukaan Etelä-Suomessa piti olla mahdollista<br />
maksaa kasvituotannolle yhteensä 55 milj. euroa<br />
vuonna 2005. EU:n säädösten muututtua tämä ei ollut<br />
enää mahdollista. Jo vuoden <strong>2007</strong> valtion talousarvion<br />
laadinnan yhteydessä aiemmin ympäristötuen<br />
lisäosana maksetun tuen määrärahasta 40 milj. euroa<br />
siirrettiin ympäristötukeen käytettäväksi AB-tukialueiden<br />
lisätoimenpiteisiin. Vuonna <strong>2007</strong> ympäristötuen<br />
lisäosaa voitiin maksaa vain tiloille, joilla jatkuu<br />
ohjelmakauden 2000–2006 mukainen maatalouden<br />
ympäristötukisitoumus. Tähän arvioitiin tarvittavan 2<br />
milj. euroa. Siten loput 13 milj. euroa varattiin Etelä-<br />
Suomen kasvintuotannon tukeen.<br />
Ainoaksi käytettävissä olevaksi määrärahaksi osoittautui<br />
niin sanottu vähämerkityksinen tuki (de minimis<br />
‐tuki). Koska tähän EU:n säätelemään tukeen liittyi<br />
tila- ja kokonaismäärärajoitteita, valtioneuvosto teki<br />
maaliskuussa <strong>2007</strong> päätöksen, jolla mainitusta 13 milj.<br />
eurosta voitiin kohdentaa vain 8,8 milj. euroa. Öljy‐,<br />
valkuais- ja kuitukasvien, vehnän ja mallasohran tuki<br />
oli 24 euroa/ha, tärkkelysperunan ja rukiin 37 euroa/ha<br />
ja avomaanvihannesten, tillin ja persiljan 102 euroa/<br />
ha. Tavoitteena oli, että komission vähämerkityksisen<br />
tuen ehtojen väljentyessä tukea maksettaisiin mainitut<br />
13 milj. euroa.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> lopulla EU:n komissio muuttikin tuen<br />
ehtoja siten, että sekä tilakohtaiset että kokonaismäärät<br />
nousivat. Kun lisäksi vanhoihin sopimuksiin<br />
kului arvioidun 2 milj. euron sijasta vain 0,4 milj. euroa,<br />
voidaan vähämerkityksiseen tukeen käyttää noin<br />
14,6 milj. euroa. Kasviryhmittäisiä tukia voidaan siten<br />
korottaa noin 11 % vuoden 2008 alussa tehtävällä<br />
valtioneuvoston päätöksellä.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> kansallisen<br />
tuen tarkistus<br />
Pohjoisen ja Etelä-Suomen kansallisen tuen järjestelmiin<br />
sisältyy useita euromääräisiä rajoitteita. Näiden<br />
32
ajoitteiden ylittyessä tai alittuessa yksikkötukia joudutaan<br />
muuttamaan vuoden lopussa ja tekemään tarvittavat<br />
muutokset valtioneuvoston aiemmin tekemiin<br />
päätöksiin.<br />
Tuottajajärjestöjen ja valtion yhteisessä tukivalmistelussa<br />
uudelleen arvioitujen tuotantomäärien perusteella<br />
tukitasoihin tarvittavat muutokset jäivät vähäisiksi.<br />
Marraskuun lopulla valtioneuvosto vahvisti uudet tasot<br />
AB-alueen emolehmien ja emolehmähiehojen, sonnien,<br />
uuhien ja kuttujen, hevosten sekä sikojen ja muun lihasiipikarjan<br />
eläinyksikkötuille ja maidon litrakohtaiselle<br />
tuelle. C-tukialueilla tukimuutoksia tehtiin sikojen ja<br />
muun lihasiipikarjan eläinyksikkötukeen sekä vehnän<br />
pohjoiseen hehtaaritukeen.<br />
AB-alueen emolehmien ja emolehmähiehojen tukea<br />
alennettiin kaksi euroa eläinyksiköltä ja sonnien<br />
tukea kuusi euroa eläinyksiköltä. Uuhien ja kuttujen<br />
tukea korotettiin kuusi euroa eläinyksiköltä, hevosten<br />
tukea puolestaan jouduttiin alentamaan neljä euroa<br />
eläinyksiköltä. Sikojen tukea korotettiin kolme euroa ja<br />
muun lihasiipikarjan tukea neljä euroa eläinyksiköltä.<br />
Maidon tuotantotuen määrää korotettiin 0,1 senttiä<br />
litralta.<br />
C-tukialueella sikojen ja lihasiipikarjan tukikelpoisten<br />
eläinyksikköjen määrän arvioidaan jäävän ennakoitua<br />
pienemmäksi, joten eläinyksikkötukea korotettiin C1-<br />
C4-tukialueilla sioilla noin kolme euroa ja muulla lihasiipikarjalla<br />
noin kaksi euroa eläinyksiköltä. Vehnän<br />
pohjoisen hehtaarituen määrää alennettiin kolme euroa<br />
hehtaarilta.<br />
Määräraharajoitteen ylittymisen vuoksi valtionneuvosto<br />
joutui tarkistamaan myös vuoden <strong>2007</strong> Etelä-<br />
Suomen kasvihuonetuen maksettavia tukitasoja. Lyhyessä<br />
viljelyssä (2–7 kuukautta) tuki on 4,1 euroa ja<br />
pitkässä viljelyssä (yli 7 kuukautta) 11,3 euroa neliömetriltä.<br />
Suomen sokerijuurikkaan tuotannon jatkon varmistamiseksi<br />
valtioneuvosto teki päätöksen jo lokakuussa<br />
kansallisen tuen nostamisesta vuonna 2008. Tuki korotettiin<br />
EU-asetuksen mukaisen tuen enimmäismäärään<br />
350 euroon hehtaarilta.<br />
Vuoden 2008 kansallisen<br />
tuen ratkaisu<br />
Seuraavaa vuotta koskeva kansallisen tuen ratkaisu<br />
pyritään tekemään marraskuun loppuun mennessä<br />
siten, että ratkaisu voidaan esitellä <strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan<br />
syyskokouksessa. Kertomusvuoden aikana tukiratkaisun<br />
valmistelu tehtiin tavanomaisen aikataulun<br />
mukaan, mutta 141-neuvottelujen viivästyessä kansallisen<br />
tuen ratkaisua ei voitu tehdä.<br />
Marraskuun lopulla tehdyn Suomen ja EU:n komission<br />
141-neuvotteluratkaisun jälkeen kansallisen tuen<br />
neuvottelut jatkuivat valtion ja tuottajajärjestöjen välillä.<br />
Ratkaisuun ei kuitenkaan kertomusvuoden aikana päästy,<br />
mutta lähtökohtana molemmilla tuottajajärjestöillä oli<br />
C-alueen tukien säilyminen vuoden <strong>2007</strong> tasolla.<br />
Tukikoulutus/EU-avustajat<br />
<strong>MTK</strong>:n vuonna 1995 aloittama EU-avustajatoiminta<br />
jatkui ja on edelleen avainasemassa päätukihaun lomakkeita<br />
täytettäessä. EU-avustajat täyttävät hakemuksia<br />
korvausta vastaan. Suurin osa EU-avustajista<br />
on itse viljelijöitä.<br />
EU-avustajien määrä vaihteli paljon tuottajaliitoittain.<br />
Heitä on enemmän karjatalousvaltaisilla alueilla, koska<br />
karjatilojen hakemukset ovat monimutkaisia täyttää.<br />
Vuonna <strong>2007</strong> vastuuvakuutus oli 787 EU-avustajalla,<br />
mikä oli 44 avustajaa vähemmän kuin edellisvuonna.<br />
Keskusliitossa valmisteltiin vuoden <strong>2007</strong> tukihakua<br />
ja avustajakoulutusta varten luentomateriaalia. Lisäksi<br />
keskusliitosta käytiin luennoimassa tuottajaliittojen järjestämissä<br />
tukikoulutustilaisuuksissa, joissa oli kuulijoina<br />
EU-avustajien lisäksi tuottajayhdistysten sihteereitä,<br />
kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia sekä maaseutukeskusten<br />
ja TE-keskusten työntekijöitä.<br />
VUOSINA 2003–<strong>2007</strong> MAKSETUT TUET (milj. euroa)<br />
2003 2004 2005 2006 <strong>2007</strong>e<br />
EU:n osittain tai kokonaan rahoittamat tuet<br />
– EU-tilatuki (2006 alkaen tilatukiosuus) 489,6 485,5<br />
– CAP-peltokasvituki 353,2 366,4 381,5 5,8 5,5<br />
– CAP-kotieläintuki 93,8 88,1 142,3 51,1 32,6<br />
– Muut EU-tulotuet (2006 alkaen muu tukiosuus) 29,7 15,8<br />
– Luonnonhaittakorvaus 419,4 420,2 418,3 417,1 418,2<br />
– Ympäristötuki 283,8 290,3 284,1 289,9 303,2<br />
Kansalliset tuet<br />
– Pohjoinen eläinyksikkötuki 105,3 114,1 99,7 99,3 101,0<br />
– Muut kansalliset eläintuet 80,0 78,9 65,1 59,5 56,8<br />
– Muut kansalliset hehtaarituet 147,4 148,1 221,7 230,3 223,1<br />
– Kotieläintalouden tuotantotuet 211,5 228,0 185,5 162,9 166,8<br />
EU-järjestelmän mukaiset tuet yhteensä 1150,1 1165,0 1226,2 1283,2 1 260,7<br />
Kansalliset tuet 544,2 569,1 572,0 551,9 547,6<br />
YHTEENSÄ 1694,3 1734,1 1798,2 1835,1 1 808,3<br />
Lähde: MTT taloustutkimus, Maatalouden kokonaislaskelma, maaliskuu 2008<br />
e) ennakkotieto<br />
33
Rakennetukijärjestelmän uudistaminen<br />
Seija Suurinkeroinen<br />
Avaintehtävä<br />
Maatilojen rakennetukijärjestelmien sisältöön<br />
ja investointien rahoitukseen vaikuttaminen<br />
Vuoden <strong>2007</strong> aikana meneillään ollut rakennetukijärjestelmien<br />
uudistaminen vaati merkittävästi työtä.<br />
Eduskunta vahvisti uudistuksen edellyttämän rakennetukilain<br />
joulukuussa, mutta tarvittavien valtioneuvoston<br />
asetusten antaminen siirtyi vuodelle 2008.<br />
EU:n maaseudun kehittämisohjelman mukaiset ohjelmat<br />
otettiin käyttöön vuoden <strong>2007</strong> alussa (maatalouden<br />
ympäristötuki, luonnonhaittakorvaus). Myös rakennetukijärjestelmät<br />
olisi pitänyt aloittaa jo kertomusvuoden<br />
alussa, mutta 141-päätöksen mukaisten rakennetukien<br />
ollessa voimassa vuoden loppuun uudistus siirrettiin<br />
vuoden 2008 alkuun.<br />
Rakennetukijärjestelmän uudistaminen perustuu<br />
uuteen lakiin, ja sitä valmisteltiin pääasiassa valtion<br />
virkamiestyönä vuoden <strong>2007</strong> aikana. Osa valmistelusta<br />
tapahtui maa- ja metsätalousministeriön asettamassa<br />
Maatalouden rakennetukiryhmässä, jossa oli mukana<br />
<strong>MTK</strong>:n ja SLC:n edustajat.<br />
Tuottajajärjestöjen edustajilla ei kuitenkaan ollut käytännössä<br />
mahdollisuutta vaikuttaa rakennetukilain sisältöön,<br />
koska se määräytyy suurelta osin rakennetukien<br />
niukkojen rahoitusvarojen mukaan. Maatilatalouden<br />
kehittämisrahaston (Makera) rahoitusmahdollisuudet<br />
maatalouden rakenteen tulevien vuosien kehittämiseen<br />
ovat heikentyneet vuosi vuodelta. Tämän vuoksi uudessa<br />
rakennetukilaissa on entistä tiukemmat rajoitteet<br />
tuettaville hankkeille. Tämän vuoksi investointitukien<br />
hakijoihin toteutetaan niin sanottua valintamenettelyä.<br />
Tällä tarkoitetaan hakijoiden hankkeiden asettamista<br />
paremmuusjärjestykseen. Tukia kohdennetaan hakijoille<br />
käytettävissä olevien määrärahojen mukaan. Suuri<br />
muutos nykykäytäntöön on myös se, että investointihanketta<br />
ei saa aloittaa ennen myönteisen tukipäätöksen<br />
saamista.<br />
<strong>MTK</strong> pyrki vaikuttamaan monella tavalla jäsenistölle<br />
tärkeän rakennetukijärjestelmän jatkumiseen järkevällä<br />
tavalla. <strong>MTK</strong>:n johtokunta vastusti mm. lakiin sisältyvää<br />
valintamenettelyä ja useita muita uusia tiukennuksia.<br />
<strong>MTK</strong>:n esittämiä parannuksia ei kuitenkaan hyväksytty.<br />
Perusteluna ovat olleet pääasiassa rakennetukien<br />
niukat rahoitusmahdollisuudet.<br />
Rahoituspäätökset vuonna <strong>2007</strong><br />
Maatalouden investoinnit kasvoivat kertomusvuoden<br />
aikana. Erityisesti rakentamisinvestointeja tehtiin runsaasti,<br />
mutta myös kone- ja kalustoinvestoinnit lisääntyivät.<br />
Maatalouden investoinnit kuitenkin alenevat<br />
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n arvion<br />
mukaan vuonna 2008.<br />
Investointien kasvu johtuu siitä, että tilatasolla investointien<br />
koko on nopeasti kasvanut. Käytettävissä<br />
Vuoden <strong>2007</strong> aikana maatalouden aloitus- ja investointitukien päätökset<br />
ruuhkautuivat TE-keskuksissa.<br />
olevista aloitus- ja investointituista huolimatta maatalouden<br />
luottokanta on tasaisesti noussut lähestyen<br />
viittä miljardia euroa.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> aikana maatalouden aloitus- ja investointitukien<br />
päätökset ruuhkautuivat TE-keskuksissa.<br />
<strong>MTK</strong> vaati heti vuoden alussa, että valtioneuvoston on<br />
osoitettava enemmän varoja Makeran käyttöön, jotta<br />
tukipäätöksiä voitaisiin tehdä enemmän. Tämä kuitenkin<br />
viivästyi toukokuun loppuun eduskuntavaalien<br />
ja uuden hallituksen muodostamisen vuoksi. <strong>MTK</strong>:n<br />
tavoitteena hallitusneuvotteluissa oli saada merkittävä<br />
rahoituksen lisäys rakennetukiin, ja näin myös tapahtui.<br />
Valtion toisessa lisätalousarviossa Makeran avustuksiin<br />
lisättiin 100 milj. euroa, minkä lisäksi hallitus sitoutui<br />
lisäämään rahoitusta vielä 30 milj. eurolla vuodessa<br />
hallituskauden ajan.<br />
Toukokuun lopulla TE-keskuksissa oli hakemusruuhkaa<br />
245 milj. euroa avustuksissa ja 380 milj. euroa korkotukilainoissa.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> aikana hakemusruuhkaa<br />
pystyttiin pienentämään merkittävästi: avustuksista<br />
tehtiin päätöksiä yhteensä noin 180 milj. euron arvosta<br />
ja korkotukilainoista noin 350 milj. euron arvosta. Tästä<br />
huolimatta hakemuksia siirtyi 130 milj. euron arvosta<br />
ja korkotukilainoja lähes 240 milj. euron arvosta vuodelle<br />
2008. Hakemusten siirtyminen kertomusvuodelta<br />
seuraavalle olisi ollut tätäkin suurempi, jos maa- ja<br />
metsätalousministeriö ei olisi asettanut maatalouden<br />
investointitukia hakukieltoon heinäkuun alussa.<br />
Kertomusvuoden aikana <strong>MTK</strong> ilmaisi toistuvasti<br />
päätöksentekijöille vakavan huolensa maatilatalouden<br />
investointirahoituksen riittämättömyyden aiheuttamista<br />
vakavista ongelmista tulevina vuosina. Nykyinen<br />
hallitus lisäsi Makeran rahoitusta merkittävästi, mutta<br />
edelleen tarpeeseen nähden liian vähän. Rahoituksen<br />
tarvetta lisää edelleen komission ja Suomen välinen<br />
141-neuvotteluratkaisu, jonka mukaan investointituet<br />
on maksettava korotettuina niillä tuotannonaloilla,<br />
joille maksetaan 141-tukia. Onkin suuri vaara, että<br />
muutamien vuosien kuluttua maatalouden aloitus- ja<br />
investointitukien rahoitus jää lähes yksinomaan valtion<br />
talousarvion varaan.<br />
34
Maaseutuyrittäjyys<br />
Avaintehtävät<br />
1. Rakennemuutokseen sopeutuminen maaseutuyrittäjyyden<br />
avulla<br />
2. Maaseutuyrittäjyyden edistäminen uuden<br />
hallitusohjelman avulla<br />
<strong>MTK</strong> vaikutti hallitusohjelman sisältöön. Keskeisiä<br />
tavoitteita olivat mm:<br />
– politiikkaohjelmalla hallintorajat ylittävä työ maaseudun<br />
yritystoiminnan kehittämiseksi<br />
– työvoiman saannin turvaaminen ja mikroyrityksien<br />
työllistämiskynnyksen madaltaminen palkan sivukuluja<br />
alentamalla ja byrokratiaa keventämällä<br />
– rahoituksen varmistaminen maaseudun yrittäjyyden<br />
kehittämiseen<br />
– maaseutuyrittäjyyden neuvontajärjestelmä mukaan<br />
YritysSuomi-palveluun<br />
– palvelualojen yritystoiminnan kehittäminen maaseudulla<br />
Maaseutupoliittisen yhteistyöryhmän alaisuuteen perustettiin<br />
maaseutuyrittäjyyden teemaryhmä. Ryhmän<br />
puheenjohtajaksi saatiin <strong>MTK</strong>:n maaseutuyrittäjävaliokunnan<br />
varapuheenjohtaja. <strong>MTK</strong> lisäsi vuoropuhelua<br />
Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien ja<br />
muitten elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Järjestö<br />
vaati maaseudun mikroyritysten työllistämiskynnyksen<br />
madaltamista laajentamalla maksuvapautuksia koskevia<br />
kokeilulakeja. Osaan maaseudun yritystoimintaa<br />
saatiinkin maksuvapautukset. Maksuvapautusta kokeillaan<br />
nyt myös monissa ydinmaaseudun kunnissa.<br />
Edunvalvontatyötä jatketaan toimialakohtaisten rajoitusten<br />
poistamiseksi.<br />
<strong>MTK</strong> vaati maaseudun mikroyritysten yritystukien<br />
haun avaamista kesäkuussa, mikä toteutuikin. Tämä<br />
edes mahdollisti yritystukien saamisen myös kesällä<br />
<strong>2007</strong> toteutetuille rakennuskohteille. Järjestö osallistui<br />
maaseudun mikroyritysten yrityspalveluiden seurantaryhmän<br />
työhön. Tavoitteena oli varmistaa keskeisten<br />
ministeriöitten rahoitustukea koskevien säädösten ja<br />
käytäntöjen aikaisempaa suurempi yhdenmukaisuus.<br />
<strong>MTK</strong> vaikutti maaseudun yritystoiminnan rahoitustuen<br />
jakautumiseen haluten ohjata rahoitustukea ydinmaaseudun<br />
ja harvaan asutun maaseudun yritystoiminnan<br />
vahvistamiseen. Kiinnitettiin myös hallituksen huomiota<br />
yritystoiminnan kehittämisen rahoitusvajeeseen niillä<br />
alueilla, joilla EU:n panostus on niukentumassa. <strong>MTK</strong><br />
vaati uhkaavan rahoitusvajeen korvaamista kansallisin<br />
varoin.<br />
<strong>MTK</strong> avusti ja neuvoi järjestön jäseniä heidän oikeudellisissa<br />
ongelmissaan ja järjesti yhteistyössä<br />
<strong>MTK</strong>-liittojen ja järjestökoulutuksen kanssa alueellisia<br />
koulutustilaisuuksia työnantajana toimimisesta.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui yritysten neuvontapalvelujen kehittämistyöhön.<br />
YritysSuomi-palvelukonseptin toteuttaminen<br />
eteni odotetusti. <strong>MTK</strong>:n tehtävänä on edelleenkin<br />
varmistaa palvelujen saatavuus kohtuuhinnalla<br />
kaikilla maaseutualueilla. Osallistuttiin seudullisten<br />
yrityspalvelupisteiden kehittämistyöhön. <strong>MTK</strong> avusti<br />
Uudeltamaalta olevia yrittäjiä tukien takaisinperintää<br />
koskevissa oikeudenkäynneissä. Asian käsittely jatkuu<br />
korkeimmassa hallinto-oikeudessa.<br />
Järjestö oli yhteydessä Tiehallintoon selvitellen edunvalvontayhteistyötä<br />
tienpidon rahoituksen ja muitten<br />
tärkeitten asiakokonaisuuksien osalta. <strong>MTK</strong> kiinnitti<br />
huomiota tienvarsimainonnan määräysten ja käytäntöjen<br />
kehittämistarpeisiin.<br />
<strong>MTK</strong> vaikutti keskus- ja aluehallinnon uudistustyöhön.<br />
Erityisenä huomion kohteena edunvalvonnassa oli työnjako<br />
ministeriöitten välillä. Hallintouudistusten edunvalvontatyö<br />
jatkuu aktiivisena vuoden 2008 aikana.<br />
Maaseutuyrittäjyys oli hyvin esillä <strong>MTK</strong>:n juhlaliittokokouksen<br />
ohjelmassa Turussa.<br />
Turkistilojen investointitarpeet<br />
Parhaat turkisnahat maailmassa tuotetaan edelleenkin<br />
Pohjois-Euroopassa, vaikka kilpaileva tuotanto esimerkiksi<br />
Kiinassa kasvaa ripeään tahtiin. Myös tuotanto<br />
uusissa EU-maissa on voimakkaassa kasvussa. Suomalaisten<br />
kasvattajien tuotanto menestyy kilpailussa<br />
laadulla, monipuolisella ja nykyaikaisella tuotannolla<br />
sekä eläinten hyvinvointiin panostamalla.<br />
Alkuperän jäljitettävyydessä kansainvälinen turkiskauppa<br />
siirtyi uuteen vaiheeseen, kun Turkistuottajat<br />
Oyj ja kolme muuta huutokauppaliikettä aloittivat Origin<br />
Assured ‐ohjelman. Tämän ohjelman piiriin pääsee<br />
turkistuotanto vain niistä maista, joissa on voimassa<br />
olevat eläinten hyvinvointia koskevat määräykset.<br />
<strong>MTK</strong>:n tavoitteena oli investointitukien kohdentaminen<br />
entistä laajemmin myös turkistarhaukseen. Tavoitteessa<br />
ei vielä onnistuttu johtuen EU:n rahoituskauden<br />
vaihtumisesta. Toimintavuoden aikana saatiin käyntiin<br />
turkiskasvatuksen toimialaraportin laadinta. Pohjaksi<br />
raportille selvitettiin 25 turkistilan talous kirjanpitotilakäytännön<br />
mukaisesti. Toimialaraportin tavoitteena on<br />
antaa peruskuva tuotannon kannattavuudesta, kehittämisen<br />
tarpeista ja muutosten mahdollisen tukemisen<br />
kohdentamisesta.<br />
Uuden rakennetukilain mukaisten tukien kohdentamissuunnitelmien<br />
varaan jäi paljon myös turkistiloja koskevia<br />
tarpeita. Vuonna 2010 voimaan astuvat uudet ympäristö-<br />
ja eläinsuojelunormit aiheuttavat turkistiloille merkittävän<br />
lisäinvestointitarpeen. Tuotantotilojen muutosten<br />
tekeminen pitää aloittaa mahdollisimman pian. Tämä<br />
lainsäädännön muutoksista aiheutuva investointitarve<br />
on kohtuullista ottaa huomioon kohdennettaessa yhteiskunnan<br />
varoja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen.<br />
<strong>MTK</strong> koordinoi <strong>MTK</strong>:n ja Suomen Turkiseläinten Kasvattajain<br />
Liiton välistä yhteistyötä.<br />
Hevosalan edunvalvonta<br />
Toimintavuosi oli myös Suomenhevonen 100 vuotta<br />
‐juhlavuosi, joka huomioitiin myös eri yhteyksissä<br />
<strong>MTK</strong>:n toiminnassa. Aihe oli merkittävästi esillä mm.<br />
35
90-vuotisjuhlassa, jossa suomenhevosratsukot osallistuivat<br />
lippukulkueeseen. Liittokokouksen yhteydessä<br />
oli esillä suomenhevosen historiasta ja nykypäivästä<br />
kertova valokuvanäyttely.<br />
<strong>MTK</strong> jatkoi yhteistyötä hevosalan järjestöjen ja toimijoiden<br />
kanssa alan toimintaedellytysten parantamiseksi.<br />
Hevosalan osaamiskeskushanke johti osaamiskeskus<br />
Hippolis ry:n perustamiseen toimintavuoden<br />
lopulla. <strong>MTK</strong> on yksi perustajajäsenistä.<br />
Osaamiskeskusyhteistyössä laadittiin vuosille <strong>2007</strong>–<br />
2013 hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelma,<br />
jonka avulla pyritään ohjaamaan hankerahoitusta ja<br />
alan kehittämistoimenpiteitä yhdessä määriteltyjä<br />
päämääriä kohti sekä informoimaan rahoittajia alan<br />
kehittämistarpeista.<br />
<strong>MTK</strong>:n edustus oli mukana hevosten kansallisen tuen<br />
ehtojen muutostarpeita selvitelleessä maa- ja metsätalousministeriön<br />
työryhmässä sekä vaihtoehtoja hevosten<br />
teurastuksen järjestämiseksi selvittäneessä ministeriön<br />
työryhmässä. Molempien työryhmien aiheet ovat<br />
tärkeitä ja vaikuttavat hevoskasvatuksen edellytyksiin<br />
ja niiden tiimoilla työ jatkuu.<br />
Järjestö jatkoi työtä hevosyrittäjien vuosilomaoikeuden<br />
parantamiseksi. Samoin työ hevosyrittäjyyteen<br />
vaikuttavien maankäytön ja reittirakentamisen ongelmien<br />
ratkaisemiseksi jatkui.<br />
Energiapolitiikka ja ‐yrittäjyys<br />
Avaintehtävä<br />
Maaseudun energiavarojen hyödyntäminen<br />
<strong>MTK</strong>:n valtuuskunta vahvisti järjestön energiastrategian<br />
vuoteen 2020. Strategian tavoitteena on hyödyntää<br />
jäsenistön omistuksessa olevaa bioenergiaa<br />
kestävästi ja taloudellisesti. Bioenergia on merkittävin<br />
uusiutuva energia, jolla toteutetaan kansallisia, EU:n ja<br />
Kioton ilmasto- ja energiatavoitteita. <strong>MTK</strong>:n tavoitteena<br />
on, että bioenergian arvosta jää kohtuullinen osuus<br />
omistajalle. Bioenergian osuus nostetaan tuotetusta<br />
energiasta 24 %:sta 36 %:iin. Energiastrategia koskee<br />
kaikkia kolmea järjestön jäsenryhmää.<br />
Tavoitteena on lisätä energiapuun käyttöä nykyisestä<br />
10 milj. k-m 3 :sta 25 milj. m 3 :iin vuoteen 2020 mennessä.<br />
Käytön lisäyksellä edistetään metsänhoitoa ja varmistetaan<br />
metsäteollisuuden hyvälaatuisen ainespuun<br />
saantia tulevaisuudessa.<br />
Peltoa käytetään ensisijaisesti ruuan tuotantoon ja<br />
markkinatilanteen mukaan tavoitteena on hyödyntää<br />
175 000 ha bioenergiantuotantoon. Suurin pinta-alatavoite<br />
on sähkön- ja lämmöntuotantoon soveltuvien<br />
peltoenergiakasvien viljelyn laajentaminen 150 000<br />
hehtaariin.<br />
Sähköntuotannon omavaraisuutta lisätään rakentamalla<br />
lisää ydinvoimaa sekä hyödyntämällä tehokkaammin<br />
jo rakennettujen vesistöjen sähköntuotantoa.<br />
<strong>MTK</strong>:n aikaisemmin tavoitteeksi asettama 2 %:n<br />
osuus liikenteen biopolttoaineiden määrästä vuonna<br />
2010 valmistettuna kotimaisesta raaka-aineesta ei toteutunut.<br />
Voimaan tullut laki velvoittaa käytöksi 5,75 %<br />
vuonna 2010. Biopolttonesteet ja niiden raaka-aineet<br />
ovat lähes kaikki tuontitavaraa. Viljan ja kasviöljyn hinnan<br />
noustessa kaikki bioetanoli- ja biodieseltehtaiden<br />
investointisuunnitelmat jäivät toteutumatta. Muutamia<br />
markkinoiden kannalta pieniä biodieselinvalmistajia<br />
aloitti tai jatkaa toimintaansa.<br />
EU:n päästökauppakauden viimeisenä toimintavuotena<br />
päästöoikeuksien hinnat painuivat lähes<br />
nollaan. Energiapuun käyttö yli 20 MW:n voimalaitoksissa<br />
väheni oleellisesti. Energiapuun myyjille<br />
tiedotettiin markkinoiden notkahtamisesta ja siihen<br />
varautumisesta. Odotusarvoksi tuli, että vuonna 2008<br />
Kioton sopimuksen mukaisen päästökauppakauden<br />
2008–2012 alkaessa päästöoikeudenhinnaksi tulee<br />
20 euroa/CO 2<br />
-tonni.<br />
Lämpöyrittäjyyden toimintaedellytyksiä parannettiin<br />
kertomusvuoden aikana. <strong>MTK</strong> tiivisti yhteistyötä mm.<br />
Koneyrittäjien Liiton kanssa energiapuumarkkinoiden<br />
kilpailun laajentamiseksi. Lämpöyrityskohteita oli 370.<br />
Metsänomistajia kannustettiin kilpailuttamaan energiapuun<br />
myyjät ainespuun myynnin tapaan. <strong>MTK</strong> korosti<br />
energiapuun olevan kolmas puutavaralaji.<br />
<strong>MTK</strong>:n osaomisteinen Biowin Oy aloitti käytännön<br />
toimintansa. Franchising-periaatteella toimiva yritys<br />
sai franchisingtoiminnan perusteet testauskuntoon.<br />
Yrityksellä on kolme lämmöntuotantosopimusta. Yrityksen<br />
tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa lämpöyritysten<br />
perustamista.<br />
Energiapuun mittaustoiminnan periaatteet vahvistettiin<br />
yhteisesti alan toimijoiden kesken. <strong>MTK</strong> oli aktiivisesti<br />
valmistelemassa toimintamallia. Käytännön mittausmenetelmät<br />
valmistellaan ja sovitaan myöhemmin.<br />
<strong>MTK</strong> oli mukana valmistelemassa maatalouden energiakatselmusjärjestelmän<br />
toimintamallia yhdessä maaja<br />
metsätalousministeriön, Motiva Oy:n ja kauppa- ja<br />
teollisuusministeriön kanssa. Malli otetaan käyttöön<br />
vuonna 2008. Vapaaehtoisen katselmustoiminnan tavoitteena<br />
on alentaa maatilakohtaisia energiakustannuksia<br />
sekä lisätä bioenergian käyttöä. Katselmukset<br />
ja sen seurauksena tehtävät säästöinvestoinnit rahoitetaan<br />
osittain suunnitellun mallin mukaan Manner-Suomen<br />
maaseutuohjelman varoin.<br />
Biokaasun tulevaisuuden tuotantoedellytysten edistämiseksi<br />
järjestö oli aktiivisesti valmistemassa biokaasusähkön<br />
syöttötariffijärjestelmää. Sen avulla biokaasulla<br />
tuotetulle sähkölle maksetaan markkinahintaa<br />
korkeampaa takuuhintaa tuotannon talouden varmentamiseksi.<br />
Maataloudella on merkittävä potentiaali biokaasun<br />
tuotantomahdollisuuksista. Hallitusohjelman<br />
mukaisesti syöttötariffi otetaan käyttöön viimeistään<br />
vuonna 2011, tavoitteena vuosi 2009. <strong>MTK</strong> valmisteli<br />
36
Tavoitteena on lisätä energiapuun käyttöä nykyisestä 10 miljoonasta kiintokuutiosta 25 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä.<br />
muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden osapuolten<br />
kanssa biokaasun liiketaloudellisia tuotantomahdollisuuksia.<br />
Järjestö toimi aktiivisesti toisen sukupolven liikenteen<br />
biopolttoaineiden tuotannon kehittämiseksi sekä<br />
markkinoille saamiseksi edellytyksellä, että raaka-aine<br />
on kotimaista. Alan yritykset ovat rakentamassa pilottilaitosta<br />
osin valtion rahoituksen siivittämänä.<br />
Turpeen energiakäytössä korostettiin muiden alan tahojen<br />
kanssa turpeen elinkaareen perustuvan päästökertoimen<br />
muutostarvetta, jolla turpeen ”hitaasti uusiutuva<br />
energia” ‐määritelmä voidaan todentaa myös<br />
päästökertoimessa. <strong>MTK</strong> oli valmistelemassa turvetuotannosta<br />
vapautuvien suopohjien jatkokäyttöopasta.<br />
Vuosittain palautetaan 4 000 ha turvetuotannosta<br />
poistuneita suopohjia omistajille.<br />
Alue- ja maaseutupolitiikka sekä huoltovarmuus<br />
Avaintehtävät<br />
1. Maatalousopetuksen ajantasaistaminen<br />
2. Unionin alkaneen budjettikauden <strong>2007</strong>–2013<br />
toimintatapojen muokkaus<br />
3. Kunta- ja palvelurakennehankkeeseen<br />
osallistuminen<br />
4. Huoltovarmuuteen liittyen alkutuotantopoolin<br />
toimintatapojen kehittäminen<br />
Avaintehtävien rinnalle nousivat lisäksi aluehallintoon<br />
liittyvät kysymykset.<br />
Maatilatalouden koulutuksen kehittämisstrategia oli<br />
valmisteltu opetusministeriön johdolla. Opetushallituksen<br />
alan asiantuntijat ja maatalousalan oppilaitokset<br />
kehittivät opetusta suunnitelman mukaisesti. <strong>MTK</strong> oli<br />
aktiivisesti mukana alan koulutustoimikuntatyössä.<br />
Jäsenkunnan kannalta keskeisiä koulutuskysymyksiä<br />
käsiteltiin tätäkin laajemmin yhdessä opetusministeriön<br />
virkamiesten kanssa. Toimenpiteitä ammattitaidon kartuttamiseksi<br />
ja ammattitaitoisen yrittäjä- ja työvoiman<br />
varmistamiseksi jatkettiin.<br />
Keskusliitolla oli edustaja niin työ- ja koulutusasiainneuvostossa<br />
kuin aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksenkin<br />
johtoryhmässä, tosin jälkimmäisessä vain<br />
varaedustajana. Kertomusvuonna käynnistyi ammatillisen<br />
toisen asteen opetussuunnitelmien uudistamistyö,<br />
johon järjestö jäsenilleen keskeisiltä osin myös<br />
osallistuu. Metsätalouden koulutuksen uudistaminen<br />
oli käynnistynyt muita aikaisemmin, ja ehdotukset valmistuivat<br />
vuodenvaihteessa <strong>2007</strong>/2008.<br />
Unionin rahastokauden <strong>2007</strong>–2013 aluekehityksen<br />
ja työllisyyden kansalliset strategiat sekä ohjelmat<br />
valmistuivat ja tulivat käsitellyksi komissiossa, kuten<br />
myös maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmat-<br />
37
kin. Toimeenpanossa oli mm. kansallisista muutoksista<br />
johtuen sangen paljon toivomisen varaa. Ohjelmia<br />
toteuttavat hankkeet käynnistyvät verkalleen vuoden<br />
2008 puolella.<br />
Valtioneuvoston käynnistämän kunta- ja palvelurakenteen<br />
uudistushankeen ensimmäinen kuntavaihe<br />
valmistui. Ministeriöt käsittelivät kunnissa laaditut<br />
rakennekehittämissuunnitelmat. Palvelurakenteen uudistamista<br />
vauhdittivat myös opetusministeriön sekä<br />
sosiaali- ja terveysministeriön omat hallinnonalakohtaiset<br />
suositukset. Valtionhallinnon ja kuntien edessä<br />
on vielä useita neuvottelukierroksia, joihin kytkeytyy<br />
myös valtionosuuksia käsittelevä selvitystyö. Keskushallintouudistuksen<br />
yhteydessä kunta-asiat siirtyivät<br />
valtiovarainministeriöön.<br />
Alkutuotantopoolin toisena varsinaisena toimintavuonna<br />
valmisteltiin huoltovarmuuden tavoitteiden<br />
uudistamista poolin vastuualueella. Tähän yhteyteen<br />
liitettiin erityinen kannanotto kotimaiseen sokerintuotantoon<br />
ja ‐jalostukseen. Valmisteluapua saatiin<br />
<strong>MTK</strong>:n toimiala-asiantuntijoilta. Maa- ja metsätalousministeriön<br />
kanssa järjestettiin poolin ja hallinnon yhteinen<br />
valmiusharjoitus, jossa käsiteltiin poolitoimikunnan<br />
tehtäviä ja asemaa.<br />
Matti Vanhasen 2. hallitus sopi kauppa- ja teollisuusministeriön<br />
sekä työministeriön lakkauttamisesta ja sisäasiainministeriön<br />
aluehallintotehtävien siirtämisestä<br />
uuteen, perustettavaan työ- ja elinkeinoministeriöön.<br />
Maa- ja metsätaloudellekin tärkeät ulkomaisen työvoiman<br />
kysymykset keskitettiin samalla sisäasiainministeriöön.<br />
Samoin hallitusohjelman mukaisesti<br />
käynnistettiin laaja aluehallinnon uudistushanke, joka<br />
koskee esimerkiksi työvoima- ja elinkeinokeskusten,<br />
maakuntaliittojen ja lääninhallitusten tehtäviä. Valmistelun<br />
alla olevilla muutoksilla on keskeinen merkitys<br />
jäsenkunnan tuleviin viranomaispalveluihin ja alueellisiin<br />
vaikuttamismahdollisuuksiin. Muutosten ennakointi<br />
työllisti mm. aluekehitysvaliokuntaa.<br />
Maaseudun kehittäminen<br />
Maaseutupolitiikan suunnittelusta ja toteutuksen<br />
ohjauksesta vastasi keskeisesti Maaseutupolitiikan<br />
Yhteistyöryhmä, YTR. Sen maaseutupoliittisessa<br />
ohjelmassa, ”Elinvoimainen maaseutu – yhteinen<br />
vastuumme, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma”<br />
määriteltiin keskeiset maaseutupolitiikan linjaukset ja<br />
tavoitteet vuosille 2005–2008. Kokonaisohjelmassa<br />
on toistasataa toimenpide-ehdotusta, jotka koskevat<br />
mm. maaseudun toimintarakenteita, elinkeinojen<br />
ja työn uudistamista, maaseudun peruspalveluja ja<br />
osaamista.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui monissa eri yhteyksissä maaseutupolitiikan<br />
suunnitteluun ja toteuttamiseen olemalla<br />
mukana ja vaikuttamalla mm. virallisissa sekä epävirallisissa<br />
toimikunnissa, työryhmissä ja yhteistyöfoorumeissa<br />
niin valtakunnallisesti kuin maakuntatasollakin.<br />
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) alaisina tai<br />
sen koordinoimana toimivat mm. YTR:n sihteeristö ja<br />
monet eri aloilla toimivat teema- ja työryhmät. <strong>MTK</strong>:n<br />
edustajia oli maaseutupolitiikan tekemiseen osallistumassa<br />
YTR:ssä, sen sihteeristössä ja lähes kaikissa<br />
sen teemaryhmissä. Lisäksi järjestön edustajat osallistuivat<br />
mm. useiden maaseudun kehittämistä koskevien<br />
ohjelmien seurantaryhmien ja seurantakomiteoiden<br />
työhön.<br />
Manner-Suomen maaseutuohjelman toimijoiden verkostoa<br />
palvelemaan perustettiin verkostoyksikkö, joka<br />
aloitti toimintansa Seinäjoella toukokuussa. Se toimii<br />
itsenäisenä, mutta kiinteässä yhteistyössä maa- ja<br />
metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston kanssa.<br />
Sen tehtävinä on tuottaa verkoston tarvitsemia palveluja,<br />
kuten yhteydenpitoa, koulutusta, tiedotusta ja<br />
tiedonvälitystä hyvistä hankkeista kansallisesti sekä<br />
kansainvälisesti.<br />
YTR perusti Maaseutuvaikutusten arviointi ‐teemaryhmän.<br />
Sillä on keskeinen merkitys maaseutupolitiikan<br />
suunnittelussa ja toteutuksessa. Teemaryhmä laatii<br />
toimintamallin suppean sekä laajan maaseutupolitiikan<br />
suunnitelmien ja päätösten vaikuttavuuden arviointiin,<br />
jotta keskeiset päätösten vaikutukset olisivat jo ennakolta<br />
riittävän tarkasti tiedossa.<br />
Valtioneuvoston maaseutupoliittisen erityisohjelman,<br />
”Elinvoimainen maaseutu – ministeriöiden vastuut ja<br />
alueellinen kehittäminen” ‐ohjelman vuosien <strong>2007</strong>–<br />
2010 painopisteet ovat elinkeinojen ja työn uudistamisessa,<br />
osaamisen tason nostamisessa, peruspalvelujen<br />
ja asumismahdollisuuksien parantamisessa ja<br />
maaseudun toimintarakenteiden vahvistamisessa.<br />
Maaseutupoliittisella erityisohjelmalla pyritään vastaamaan<br />
maaseudun kehittämispolitiikan lähivuosien<br />
suuriin haasteisiin. Näitä ovat alueiden välisten kehittämisedellytysten<br />
erojen kaventaminen, muuttoliikkeen<br />
ja väestörakenteen tasapainottaminen, elinkeinorakenteen<br />
monipuolistaminen ja palveluverkoston toimivuudesta<br />
huolehtiminen erityisesti harvaan asutulla maaseudulla.<br />
Erityisohjelma on laajan maaseutupolitiikan<br />
väline, joten sen toimenpiteet kohdistuvat useille politiikkasektoreille.<br />
Erityisohjelmassa korostetaan maa- ja metsätalouden<br />
merkitystä elinkeinollisesti sekä maiseman<br />
tuottajana ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä.<br />
”Maaseudun tukijärjestelmiä kehitettäessä on otettava<br />
huomioon maa- ja metsätalouden merkitys aluetalouteen<br />
ja työllisyyteen, mutta myös maatalousyrittäjien<br />
mahdollisuudet vaihtoehtoisten tulojen hankkimiseen.<br />
Uusiutuvan energian käyttö lisää energiantuotannon<br />
kotimaisuutta ja alueellisten energiaraaka-ainepotentiaalien<br />
hyödyntämistä.” Ohjelmassa esitetään myös<br />
mm., että suurpetokantojen säätelyssä annetaan<br />
väestöä ja elinkeinotoimintaa edustaville näkemyksille<br />
riittävä paino. Esitetyistä toimenpiteistä arvioidaan jo<br />
toteutuneen kymmenen. Esityksistä suurimman osan<br />
arvioidaan toteutuvan ohjelmakaudella.<br />
Suomen Kylätoiminta ry<br />
Suomen Kylätoiminta ry, SYTY, on toiminut 10 vuotta<br />
ja jatkaa vuonna 1981 perustetun Kyläasiain neuvottelukunnan<br />
aloittamaa työtä. <strong>MTK</strong> on ollut mukana kylätoiminnan<br />
kehittämisessä sen alkuvaiheista lähtien ja<br />
on osallistunut vuosittain eri tavoin SYTY:n ja sen hankkeiden<br />
toteuttamiseen. SYTY valmisteli jäsentensä ja<br />
sidosryhmiensä kanssa uutta paikallisen maaseutuvaikuttamisen<br />
ohjelmaa, ”Vastuuta ottava paikallisyhteisö<br />
2008–2013”. Siinä oli aikaisemman kylätoimintaa<br />
koskevan osuuden lisäksi nyt myös toimintaryhmiä ja<br />
niiden vaikuttamista koskeva osuus.<br />
38
Sosiaalipolitiikka<br />
Avaintehtävät<br />
1. Maatilayrittäjien sosiaalivakuutusturvan<br />
parannukset<br />
2. Maatilayrittäjien työssä jaksamisen ja menestymisen<br />
edistäminen<br />
Maatilayrittäjien<br />
sosiaalivakuutusturvan parannukset<br />
Osakeyhtiössä työskentelevä yrittäjä<br />
<strong>MTK</strong>:n tavoitteena on aikaansaada parannuksia myös<br />
uusissa yritysmuodoissa ja maatalouden ulkopuolisilla<br />
aloilla toimivien maatilayrittäjien sosiaaliturvaan.<br />
Osakeyhtiömuotoinen maatilayrittäminen on yleistynyt<br />
ja yrittäjien sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat ovat<br />
tulleet esille. Yrittäjä on voinut jäädä kokonaan ilman<br />
työeläketurvaa tai maatalousyrittäjää ei ole voitu vakuuttaa<br />
MYEL:in mukaan. Näin hän on jäänyt myös<br />
ilman MYEL-vakuutukseen sidottuja muita etuuksia,<br />
kuten maatalouslomitusta.<br />
Ongelma on syntynyt ennen kaikkea siitä, että osakeyhtiömuotoisessa<br />
toiminnassa yrittäjäasema edellyttää<br />
nykyisin riittävää osakeomistusta. On omistettava yksin<br />
tai yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten<br />
kanssa yli 50 % yhtiön osakepääomasta tai<br />
osakkeiden äänimäärästä.<br />
Osakeyhtiössä yrittäjä, joka ei tätä ehtoa täytä, voidaan<br />
kuitenkin vakuuttaa työntekijän eläkelain TYEL:in<br />
mukaan, jos hänelle maksetaan palkkaa. Jos palkkaa ei<br />
makseta, hän jää kokonaan ilman työeläketurvaa.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin kertomusvuoden<br />
aikana lainmuutosta, joka selkeyttäisi yrittäjien<br />
asemaa osakeyhtiössä ja mahdollistaisi MYELtai<br />
YEL-vakuuttamisen joustavammin ehdoin:<br />
– Omistus- tai äänimääräehtoa helpotettaisiin siten,<br />
että 30 %:n omistus tai äänimäärä yksin tai 50 %:n<br />
omistus tai äänimäärä yhdessä perheenjäsenten<br />
kanssa toisi yrittäjäaseman (MYEL tai YEL).<br />
– Perheenjäseneltä ei edellytettäisi samassa taloudessa<br />
asumista. Perheenjäseniä olisivat esimerkiksi eri<br />
taloudessa asuvat sisarukset.<br />
– Yrittäjäasema edellyttäisi kuitenkin aina johtavaa asemaa<br />
yhtiössä (hallituksen jäsen, toimitusjohtaja).<br />
Lainmuutoksen valmistelu saatiin kertomusvuonna<br />
lähes valmiiksi, mutta yrittäjäjärjestöjen ajaman ehdotuksen<br />
eteneminen kaatui palkansaajajärjestöjen vastustukseen.<br />
<strong>MTK</strong>:n tarkoituksena on ajaa muutos läpi<br />
vuoden 2008 aikana.<br />
YEL/MYEL-yrittäjät ja sairausvakuutuksen<br />
omavastuuajan päiväraha<br />
Muut yritystoiminnot lisääntyvät maatiloilla jatkuvasti.<br />
Lähes puolella maatiloista on jo muuta yritystoimintaa.<br />
Yrittäminen alkaa tavallisesti pienimuotoisena, jolloin<br />
se yleensä sisältyy MYEL-vakuutukseen. Jos toiminta<br />
laajentuessaan siirtyy elinkeinoverolain piiriin, se on<br />
myös vakuutettava yrittäjien eläkelain YEL:n mukaan.<br />
Tällä hetkellä noin 7 %:lla MYEL-vakuutetuista on YELvakuutus.<br />
Määrä kasvaa jatkuvasti.<br />
MYEL-vakuutetuille maatalousyrittäjille maksetaan<br />
sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta niin<br />
sanottua Mela-päivärahaa neljännestä sairauspäivästä<br />
lähtien enintään omavastuuajan loppuun noin neljältä<br />
arkipäivältä. Tästä aiheutuvat menot kustantaa valtio.<br />
Päiväraha lasketaan MYEL-työtulosta.<br />
YEL-vakuutetut yrittäjät saivat vastaavan oikeuden<br />
1.4.2006 lukien. Yrittäjien oikeudesta sairauspäivärahaan<br />
omavastuuajalta säädetään sairausvakuutuslain<br />
8 luvun 10 §:ssä. Etuus lasketaan yrittäjän YEL-työtulosta.<br />
YEL-vakuutetut rahoittavat itse uudistuksesta<br />
aiheutuvat kustannukset erityisellä YEL-työtulon perusteella<br />
määräytyvällä päivärahamaksulla.<br />
<strong>MTK</strong> totesi yrittäjien omavastuuajan päivärahaa koskevassa<br />
säädöksessä olevan ongelman: omavastuuajan<br />
päivärahaa YEL:in mukaan ei makseta, jos vakuutetulla<br />
on MYEL-vakuutus ja oikeus niin sanottuun Mela-päivärahaan.<br />
Yrittäjä saa tällöin vain MYEL-työtulon<br />
perusteella määräytyvän päivärahan osan. Menetyksen<br />
suuruus riippuu YEL-työtulon suuruudesta.<br />
<strong>MTK</strong>:n tietoon tuli YEL-yrittäjiltä hyvin epäoikeudenmukaiseksi<br />
koettuja tapauksia, joissa yrittäjä oli menettänyt<br />
huomattavankin YEL:in mukaisen omavastuuajan<br />
päivärahan, koska hänellä oli myös MYEL-vakuutus.<br />
Tämä koskee usein mm. turkistiloja, joilla on sekä<br />
MYEL- että YEL-vakuutus.<br />
Tilanne on selkeästi vakuutusperiaatteen vastainen.<br />
<strong>MTK</strong> vaatii, että lakia tältä osin korjataan. STM:ssä on<br />
aloitettu lainmuutoksen valmistelu.<br />
Sosiaaliturvan uudistamiskomitea<br />
(ns. SATA-komitea)<br />
Valtioneuvosto asetti komitean valmistelemaan sosiaaliturvauudistusta,<br />
jonka tavoitteena on työn kannustavuuden<br />
parantaminen, köyhyyden vähentäminen<br />
sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa<br />
elämäntilanteissa. Tarkoituksena on myös selkeyttää<br />
ja yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja toteuttaa uudistus<br />
siten, että sosiaaliturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä<br />
kestävällä pohjalla. Sosiaaliturvauudistuksen<br />
yhteydessä selvitetään myös sosiaalietuuksien verotus<br />
ja asiakasmaksut. Komitean toimikausi on vuoden<br />
2009 loppuun. Ensimmäiset ehdotukset pitäisi olla valmiina<br />
syksyllä 2008.<br />
<strong>MTK</strong> on mukana komitean perusturvajaoston työssä.<br />
Kertomusvuoden aikana selvitettiin perusturvan tasoa<br />
eri sosiaaliturvaetuuksissa. Pohdittiin mahdollisuuksia<br />
yhtenäistää tai yhdistää joitakin etuuslajeja. Syksyn aikana<br />
pohdittiin mm. omaishoidontuen ja Kelan hoitotukien<br />
kohdentumiseen liittyviä ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia.<br />
<strong>MTK</strong> pitää näiden tukimuotojen ja<br />
niihin liittyvien palvelujen selkiinnyttämistä tärkeänä<br />
myös maaseudun hoiva- ja kotipalveluiden kehittämisen<br />
kannalta.<br />
39
Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön<br />
uudistamistyöryhmä<br />
<strong>MTK</strong> osallistui kertomusvuoden aikana sosiaali- ja<br />
terveysministeriön asettaman tapaturmavakuutus- ja<br />
ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan<br />
työryhmän työskentelyyn. Työryhmän tehtävänä<br />
on selvittää lainsäädännön uudistamistarpeet<br />
sekä rakenteen että sisällön osalta ottaen huomioon<br />
työelämän muuttuneet olosuhteet ja vakuutusperiaate.<br />
Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2008 puolelle.<br />
Luopumistukijärjestelmä<br />
Vuosille <strong>2007</strong>–2010 uusitun luopumistukilainsäädännön<br />
toimeenpano alkoi kertomusvuonna. Luopumistukilain<br />
uudistamista miettinyt työryhmä teki luopumisjärjestelmää<br />
selkeästi kehittäneen ja kustannusneutraalin<br />
esityksen. Valtioneuvostossa kuitenkin vastoin työryhmän<br />
esitystä päätettiin leikata luopumisjärjestelmän<br />
kustannuksia vajaalla 20 milj. eurolla. Tämän tavoitteen<br />
saavuttamiseksi tehtiin luopumistuen saamisen<br />
ehtoihin mittavat kiristykset nostamalla tuen saamisen<br />
ikärajoja enimmillään neljällä vuodelle ja luopumalla yhdestä<br />
keskeisestä luopumistavasta eli vuokrauksesta<br />
kokonaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.<br />
Näistä leikkauksista huolimatta uusittu lainsäädäntö<br />
antaa mahdollisuuden luopumistukeen yhtiömuodossa<br />
harjoitetun maataloustuotannon sukupolvenvaihdoksissa,<br />
mahdollistaa tilanpidosta luopumisen aikaisemmin<br />
niillä tiloilla, joilla toinen yrittäjistä on työkyvytön,<br />
joustavoittaa sukupolvenvaihdoksia ja tilanpidosta luopumista<br />
niillä tiloilla, joilla toinen yrittäjistä saa osan<br />
toimeentulosta palkkatyöstä. Lisäksi sukupolvenvaihdosten<br />
suunnittelu helpottuu lainsäädäntöön otetun<br />
vuoden mittaisen järjestelyajan myötä.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui lainsäädännön toimeenpanon ja säädösten<br />
soveltamisen seurantaan luopumisasiain seurantaryhmän<br />
työskentelyn myötä.<br />
Maatilayrittäjien työssä jaksamisen<br />
ja menestymisen edistäminen<br />
<strong>MTK</strong> onnistui saamaan jäsentensä työssä jaksamisen<br />
edistämiseksi laatimansa tavoitteet varsin hyvin<br />
hallitusohjelmaan. Työ tavoitteiden toteuttamiseksi<br />
aloitettiin välittömästi. Tavoitteiden toteuttamisaikataulusta<br />
sovittiin vastaavien ministereiden kanssa.<br />
Lomituspalvelujärjestelmän kehittäminen<br />
Hallitusohjelman mukaan maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän<br />
kehittämisellä vahvistetaan maatalousyrittäjien<br />
jaksamista, työkykyä ja terveyttä, ja <strong>MTK</strong>:n<br />
tavoitteiden mukaisesti maatalousyrittäjien vuosilomapäivien<br />
määrää lisätään yhdellä päivällä vuoden 2008<br />
alusta ja toisella päivällä vuoden 2010 alusta. Ohjelman<br />
mukaan hallitus ryhtyy asteittain toteuttamaan<br />
maatalouslomituksen kehittämistyöryhmän muita ehdotuksia.<br />
Lisäksi luodaan turkiseläinten kasvattajien<br />
lomitusjärjestelmä sekä toteutetaan sijaisapukokeilu<br />
poronhoitajille.<br />
Hallitusohjelman toteuttamiseksi lomituspalvelulakiin<br />
valmisteltiin kertomusvuoden aikana lainsäädäntömuutokset<br />
vuosilomapäivän lisäämiseksi 25 päivään<br />
vuoden 2008 alusta sekä sijaisapuoikeus alueellisten<br />
tuottajajärjestön luottamuselinten kokouksiin osallistumista<br />
varten. <strong>MTK</strong> osallistui lainmuutosten valmisteluun<br />
ja vaikutti siten, että lainmuutosten yhteydessä<br />
korjattiin myös lomituspalvelulain tulkintaa kattamaan<br />
kaikki tuottajajärjestön luottamuselimet mukaan lukien<br />
maitovaltuuskunta.<br />
Lainsäädännön soveltamisesta ja palvelujen toimeenpanosta<br />
vastaavan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen<br />
teettämän tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjät olivat<br />
aikaisempien vuosien tapaan tyytyväisiä saamiinsa<br />
lomituspalveluihin. Kouluarvosanaksi lomituspalvelut<br />
kokonaisuudessaan sai 8,27. Parhaiten lomituspalvelut<br />
toteutuivat vuosiloman osalta.<br />
Palvelujen edelleen kehittämiseksi valmisteltiin<br />
kertomusvuoden aikana Melan johdolla Hyvä lomituspalvelukäytäntö<br />
‐suositusta.<br />
Työterveyshuollon kehittäminen<br />
Hallitusohjelmassa todetaan <strong>MTK</strong>:n tavoitteiden<br />
mukaisesti, että maatalousyrittäjien työhyvinvointia<br />
edistetään kehittämällä työterveyshuollon palvelujen<br />
toimivuutta ja parantamalla palvelujen saatavuutta.<br />
<strong>MTK</strong>:n pitkään ajama lainmuutos maatalousyrittäjien<br />
yksityisten työterveyshuoltopalvelujen saamiseksi<br />
korvausten piiriin on myös toteutumassa. Hallitus-<br />
Seija Suurinkeroinen<br />
<strong>MTK</strong> pyrki vaikuttamaan<br />
maatilayrittäjien työhyvinvoinnin<br />
parantamiseen.<br />
40
ohjelmassa todetaan, että korvausjärjestelmää kehitetään<br />
niin, että maatalousyrittäjät voivat hankkia<br />
työterveyshuoltopalvelut vaihtoehtoisesti yksityiseltä<br />
palveluntuottajalta. Lainmuutoksen valmistelu aloitettiin.<br />
Sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2009<br />
alusta.<br />
<strong>MTK</strong> edisti työterveyshuollon palvelujen toimivuutta<br />
ja saatavuutta erityisesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen<br />
ja Melan kanssa. Meneillään oli useita<br />
hankkeita, joilla parannetaan palveluja esimerkiksi<br />
suurentamalla kuntien yhteistyöalueita tai eriyttämällä<br />
työterveyshuollon toiminnot liikelaitoksiksi. Myös<br />
palvelujen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan. Työterveyslaitoksessa<br />
Maatalousyrittäjien työterveyshuollon<br />
keskusyksikössä (MYTKY) laadittu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö<br />
maatalousyrittäjien työterveyshuollossa<br />
‐opas valmistui.<br />
Melalla oli lainmuutokseen perustuva mahdollisuus<br />
tehdä rästissä olevia tilakäyntejä työterveyshuollon toimeksiannosta<br />
maatalouden työterveyshuoltoon perehtyneen<br />
neuvojan käynteinä. Vuonna <strong>2007</strong> työterveyshuollon<br />
tilakäyntejä tehtiin lähes 6 000, joista Melan<br />
toimeksiantosopimuksella hoitamia oli noin 1 000.<br />
Lainmuutos antoi sysäyksen myös työterveyshuollon<br />
itse tekemille tilakäynneille, sillä niidenkin määrä kasvoi<br />
selvästi edellisvuosiin verrattuna.<br />
<strong>MTK</strong> on ajanut lainmuutoksia ja muita kehittämistoimia<br />
palvelujen parantamiseksi. Edelleen palvelujen<br />
saatavuudessa on kuitenkin puutteita. Esimerkiksi<br />
työterveyshuollon sairaanhoitosopimuksia maatalousyrittäjät<br />
ovat voineet tehdä verraten vähän. Myöskään<br />
työterveyshuollon kattavuus ei ole noussut. Työterveyshuoltoon<br />
oli vuoden lopussa liittynyt 32 755<br />
MYEL-vakuutettua, mikä on vajaat 40 % kaikista vakuutetuista.<br />
Työterveyshuoltoon liittymisen edistämiseksi ja palvelujen<br />
parantamiseksi <strong>MTK</strong> suunnitteli Työterveyslaitoksen,<br />
Melan ja ProAgrian kanssa vuonna 2008 toteutettavaksi<br />
Työ ja hyvinvointi ‐teemavuoden. Tavoitteena<br />
on mm. saada työterveyshuoltoon liittyneiden määrän<br />
nousemaan 10 %:lla.<br />
Maaseudun tukihenkilöverkko<br />
Maaseudun tukihenkilöverkossa toimi noin 50 vastaavaa<br />
tukihenkilöä ja noin 300 tukihenkilöä.<br />
Tukihenkilöverkon toimintakykyisyyden ylläpitämiseksi<br />
järjestettiin viidet kaksipäiväiset koulutus- ja<br />
työnohjauspäivät. Koulutusten aiheina olivat luopuminen,<br />
sukupolvenvaihdos ja puhelinauttamisen haasteet<br />
sekä tietoiskuna päihdeongelmaisen hoitoonohjaus.<br />
Koulutuksiin osallistui 102 henkilöä.<br />
Tukihenkilöitä on jäänyt pois toiminnasta, ja siksi<br />
järjestettiin kaksi peruskurssia, ensimmäinen maaliskuussa<br />
ja toinen marraskuussa. Kahdestakymmenestä<br />
kurssilaisesta 13 teki tukihenkilösitoumuksen. Lisäksi<br />
järjestettiin tukisuhteen rikastuttamispäivät ja alueellisia<br />
jatkokoulutus- ja työnohjauspäiviä.<br />
Yhteistyö Vammalan kriisikeskuksen kanssa aloitettiin<br />
syyskuussa. Tukihenkilöitä koulutettiin vastaajiksi<br />
Tukinettiin, joka on internetin kautta toimiva auttamiskanava.<br />
Samalla avattiin nettisivuille avoin keskusteluryhmä<br />
otsikolla Elämää maaseudulla. Se löytyy osoitteesta<br />
www.tukinet.net.<br />
Tukea haettiin esimerkiksi parisuhde‐, perhesuhdeja<br />
muihin ihmissuhdeongelmiin. Alkoholin käyttö, taloudelliset<br />
ongelmat ja työuupumus ja masennus sekä<br />
sukupolvenvaihdos ja luopuminen olivat myös usein<br />
avun hakemisen syynä. Yksinäisyys, sairaudet ja epävarmuus<br />
tulevaisuudesta, EU-byrokratia, itsemurhat,<br />
perintöriidat, perheväkivalta olivat myös tukikeskustelujen<br />
aiheina.<br />
Omien www-sivujen www.tukihenkilo.fi kävijämäärä,<br />
13 821 kpl, osoittaa, että apua haetaan nettisivujen<br />
kautta runsaasti.<br />
Vapaaehtoistoiminnan koulutus‐, matka- ja puhelinkuluja<br />
rahoitetaan RAY:n toiminta-avustuksella ja<br />
lahjoitustilille tulevilla varoilla. Varoja käytetään myös<br />
toiminnan koordinaattorin palkkaukseen.<br />
Muut hankkeet<br />
Ryhmän ohjauksessa toimii kaksi muuta hanketta,<br />
joista toinen päättyi vuoden lopussa.<br />
Hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen<br />
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/MMM myönsi<br />
<strong>MTK</strong>:n hakemuksesta hankkeelle (Maaseutu virkistyksen,<br />
levon ja rauhoittumisen tyyssijana – maatiloille<br />
menestyvää hyvinvointipalveluyrittäjyyttä) rahoitusta.<br />
Hankkeen toteuttaminen alkoi yhteistyössä Maa- ja<br />
kotitalousnaisten Keskuksen kanssa toukokuussa.<br />
Hankkeen osa-aikainen projektipäällikkö aloitti työnsä<br />
elokuussa.<br />
Hankkeen tavoitteena on mm.<br />
– madaltaa hyvinvointialan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä<br />
maaseudulla<br />
– parantaa alkavien yrittäjien tiedonsaantia<br />
– mallintaa hyvinvointi- ja hoiva-alan palvelujen tuotteistamista<br />
ja yrittäjyyttä tukevaa yhteistyötä maaseudulla.<br />
Kertomusvuonna järjestettiin aiheesta miniseminaareja,<br />
joissa oli mukana hyvinvointi- tai hoiva-alan yrittäjyydestä<br />
kiinnostuneita maatilayrittäjiä. Hankkeesta<br />
kerrottiin artikkeleissa eri lehdissä. Hankkeen esite valmistui<br />
lokakuussa. Alan koulutusta ja osaamista maatiloilla<br />
kartoitettiin sekä aloitettiin tutkimuksen tekeminen<br />
hankkeen tarpeisiin. Aineistopaketin kerääminen<br />
alkaville yrittäjille aloitettiin sekä tutustuttiin alustavasti<br />
tuotteistamisprosessien mallintamiseen. Hanke jatkuu<br />
vuonna 2008.<br />
Perheviljelmän johtaminen<br />
– Hommat hanskaan ‐hanke<br />
Hommat hanskaan ‐hanketta rahoittaneen Veto-ohjelman<br />
kausi päättyi sosiaali- ja terveysministeriön järjestämään<br />
päätösseminaariin joulukuussa. Seminaarissa<br />
esiteltiin neljää Veto-ohjelman rahoittamaa hanketta<br />
otsikolla Kokemuksia ja esimerkkejä parhaasta päästä.<br />
<strong>MTK</strong>:n yhteistyössä Melan ja MSL:n kanssa toteuttama<br />
Hommat hanskaan ‐hanke oli yksi näistä neljästä.<br />
Kertomusvuoden aikana valmistui Hommat hanskaan<br />
– maatilayrityksen johtaminen ‐opas <strong>pdf</strong>-versiona<br />
kaikkien käyttöön (www.<strong>mt</strong>k.fi).<br />
41
Veropolitiikka<br />
Avaintehtävä<br />
Maa- ja metsätaloudenharjoittajien ja muiden<br />
maaseutuyrittäjien etujen valvominen hallitusohjelmaneuvotteluissa<br />
ja verotukseen liittyvien<br />
hallituksen esitysten valmistelussa<br />
<strong>MTK</strong>:n veropoliittisina tavoitteina eduskuntavaaleihin ja<br />
hallitusohjelmaneuvotteluihin liittyen oli, että maa- ja metsätalouden<br />
samoin kuin muun yritystoiminnan jatkaminen<br />
vapautetaan perintö- ja lahjaverosta kokonaan. <strong>MTK</strong>:n<br />
vaatimuksena oli lisäksi laajentaa yrittäjän sukupolvenvaihdoshuojennus<br />
myös metsätalousyrittäjyyteen.<br />
<strong>MTK</strong> vaati myös puun myyntitulon verotuksessa metsävähennyksen<br />
laajentamista kaikkiin metsiin. Metsävähennys<br />
tulee saattaa vastaamaan puuston todellista<br />
hankintamenoa.<br />
Hallitusohjelmaan saatiin selkeä kirjaus maa- ja<br />
metsätaloudenharjoittajan sukupolvenvaihdoksen<br />
verovapaudesta. Samoin saatiin myös kirjaus siitä,<br />
että puun myyntiä tullaan edistämään mm. verotuksellisin<br />
keinoin. Hallitusohjelmaan sementoitiin siis<br />
hyvät lähtökohdat maa- ja metsätalouden verotuksen<br />
kehittämiselle.<br />
141-ratkaisuun liittyen <strong>MTK</strong> vaati mm. maatalouden<br />
tuotantorakennusten vapauttamista kiinteistöverosta,<br />
pakkopääomatulo-ongelman poistamista sekä oikeutta<br />
maataloudenharjoittajalle tehdä tuloverotuksessa ylimääräinen<br />
vähennys osasta maatalouteen kohdistuvaa<br />
velkaa. Vuoden loppupuolella maa- ja metsätalousministeri<br />
perusti maatalouden tulotyöryhmän, jonka pohjatavoitteiksi<br />
edellä mainitut vaatimukset kirjattiin.<br />
<strong>MTK</strong> vaati puun myyntitulon verotuksessa metsävähennyksen laajentamista kaikkiin metsiin.<br />
Ympäristö- ja maapolitiikka<br />
Avaintehtävät<br />
1. Jokamiehenoikeuksien rajojen selventäminen<br />
2. Ympäristöluvat ja kuntien ympäristönsuojelumääräykset<br />
3. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelu<br />
Jokamiehenoikeuksien<br />
rajojen selventäminen<br />
<strong>MTK</strong>:n tavoitteena on selventää jokamiehenoikeuksien<br />
rajoja osallistumalla hankkeeseen, jonka tavoitteena<br />
on laatia jokamiehenoikeuksia koskeva ammattilaisen<br />
käsikirja. Mukana hankkeessa ovat mm. ympäristöministeriö,<br />
Suomen Latu ja <strong>MTK</strong>. Jokamiehenoikeuksien<br />
rajojen selventäminen vahvistaa yksityistä maanomistusoikeutta.<br />
Suomessa harjoitetaan laajamittaistakin liiketoimintaa<br />
perustelemalla maanomistajan alueella toimimista<br />
jokamiehenoikeudella. Kyseiseen oikeusongelmaan<br />
tullaan ottamaan kantaa edellä mainitussa käsikirjassa.<br />
<strong>MTK</strong>:n näkemyksen mukaan jokamiehenoikeuden käytön<br />
on katsottava olevan yksilön oikeus – ei ohjattujen<br />
ryhmien ja yhteisöjen oikeus.<br />
Jokamiehenoikeudella tarkoitetaan jokaisen Suomen<br />
ja ulkomaan kansalaisen mahdollisuutta käyttää Suomen<br />
luontoa siitä riippumatta, kuka alueen omistaa tai<br />
sitä hallitsee. Luonnon käyttämiseen ei jokamiehenoikeuden<br />
puitteissa tarvita maanomistajan lupaa eikä<br />
oikeuksien käytöstä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeudet<br />
ja niiden käyttö liittyy olennaisesti perustuslaissa<br />
säänneltyyn omaisuuden suojaan ja yksityisen<br />
maanomistusoikeuden käsitteeseen.<br />
42
Lähtökohtana jokamiehenoikeuden käytölle on, että<br />
se ei saa aiheuttaa haittaa, vahinkoa tai häiriötä maanomistajalle.<br />
Käytön tulee olla myös tilapäistä. Lisäksi<br />
mm. asuinrakennuksen pihapiiri on suljettu rikoslain<br />
säännöksin jokamiehenoikeuden käytön ulkopuolelle<br />
ja maanomistajalla on lakiin perustuva oikeus kieltää<br />
pihapiirissä liikkuminen.<br />
<strong>MTK</strong> on laatinut maanomistajajäsenilleen suositussopimusmalleja,<br />
jotka koskevat maanomistajan ja kiinteistöjen<br />
käyttäjäryhmien välisiä suhteita.<br />
Joukkotapahtumia, esimerkiksi suunnistuskilpailuja,<br />
järjestettäessä voidaan olettaa, että tapahtumasta aiheutuu<br />
vahinkoa ja haittaa. Tällöin tapahtuman järjestäminen<br />
edellyttää aina maanomistajan lupaa. Luvan<br />
myöntämisen yhteydessä voidaan sopia myös mahdollisten<br />
vahinkojen ja haitan korvaamisesta sekä mahdollisesta<br />
alueen vuokrasta.<br />
Ympäristöluvat ja kuntien<br />
ympäristönsuojelumääräykset<br />
Karjatalouden eläinsuojat ovat Suomessa hyvin laajasti<br />
ympäristölupavelvollisia. Lupakäytäntö on ollut<br />
epäyhtenäistä, luvilla on pyritty säätelemään myös<br />
peltoviljelyä lannankäytön osalta, ja lupaprosessi<br />
valitusmenettelyineen on ollut hyvinkin pitkä eräissä<br />
tapauksissa.<br />
Maatalouden ympäristölupa-asiat aiheuttivat edelleen<br />
ongelmia viljelijöille. Ympäristöasiamiehet ja<br />
alueelliset ympäristö- ja maapoliittiset valiokunnat toimittivat<br />
keskusliittoon tietoja käytännön epäkohdista<br />
ja puutteista eri puolilla maata.<br />
Ympäristöministeriö selvitti vuoden aikana mahdollisuutta<br />
vapauttaa tilat lupavelvollisuudesta antamalla<br />
asetuksella standardi toiminnan ehdoiksi. Asiantuntijoiden<br />
mukaan naapureitten oikeudet ja mahdolliseen<br />
asetukseen otettavat etäisyyssäännöt ovat vaikeasti<br />
yhteen sovitettavissa kaikkien osapuolten oikeuksien<br />
varmistamiseksi. Tästä syystä ympäristöministeriön<br />
työryhmä ei ehdottanut lupamenettelyn poistamista.<br />
Asiaa ei vielä lopullisesti ratkaistu, ja se liittyy myös<br />
ympäristölupadirektiivin uudistamiseen, joka alkaa<br />
vuonna 2008.<br />
Useissa kunnissa jatkettiin kunnallisten ympäristönsuojelumääräysten<br />
valmistelua. <strong>MTK</strong> valvoi jäsentensä<br />
etua tässä prosessissa. Korostettiin, että määräysten<br />
antaminen edellyttää, että kunnassa tehdään ensin<br />
erillisselvityksiä määräysten paikallisesta tarpeesta ja<br />
niiden perusteista. Ilman näitä ei ole edellytyksiä antaa<br />
maataloudelle määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä.<br />
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelu<br />
Itämeren suojelu on jatkuvan kansallisen ja kansainvälisen<br />
kiinnostuksen kohteena. EU:n valmisteilla oleva<br />
merien suojelustrategia perustuu alueelliseen meren<br />
suojeluun. Strategiassa korostuvat täten esimerkiksi<br />
Itämeren suojelun omat ongelmat ja lähtökohdat. Tästä<br />
johtuen Itämeren valtioiden ja komission perustaman<br />
HELCOM-järjestön merkitys kasvaa.<br />
Viljelijöiden Itämeri-asioiden hoitaminen on järjestettävä<br />
tehokkaasti sekä kansallisella että kansainvälisellä<br />
tasolla. Itämeren alueen viljelijöiden etujen yhteistä<br />
edunvalvontaa varten on perustettu Itämeren maatalousjärjestöjen<br />
oma Itämeri-foorumi, Baltic Farmers<br />
Forum on Environment (BFFE). Foorumin vetovastuu<br />
oli <strong>MTK</strong>:lla vuosina 2006–<strong>2007</strong>. Kansallisella tasolla on<br />
turvattava, että viljelijöiden Itämeri-näkökulma otetaan<br />
huomioon hallituksen erilaisten Itämereen liittyvien toimien<br />
ja ohjelmien valmistelussa.<br />
BFFE-toiminta järjestetään pohjoismaisen NBC-yhteistyönä<br />
ja SLC:n kanssa. Kansallisella tasolla viljelijöiden<br />
Itämeri-yhteistyötä tiivistetään rannikkoalueiden<br />
liittojen ja viljelijöiden kanssa. Rannikkoalueiden ympäristöasiamiesten<br />
ja alueellisten ympäristö- ja maapoliittisten<br />
valiokuntien Itämerityön lisäämismahdollisuuksia<br />
selvitetään.<br />
Kansalliset vesiensuojelun suuntaviivat reunaehtoineen<br />
määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksessä<br />
vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ja<br />
Suomen Itämeren suojeluohjelmassa. Tavoitteena on<br />
suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden<br />
rehevöityminen pysähtyy ja tila paranee. Tämä edellyttää,<br />
että maatalouden fosforikuormitus vähenisi 1 000<br />
tonnilla.<br />
Itämeri-työpaja kokosi yhteen syyskuun lopulla vesiensuojelun tutkijoita ja viljelijöitä.<br />
43
Itämeren valtioiden kertomusvuonna hyväksymän<br />
Itämeren suojeluohjelman mukaan yhdyskuntien<br />
maatilojen vuotuisia fosforipäästöjä on vähennettävä<br />
yhteensä 15 000 tonnia. Suomen osuus on 150 tonnia<br />
vuodessa vuosien 1997–2003 kuormitusmäärien<br />
keskiarvosta. Siten maatalous voinee toteuttaa Itämerivelvoitteensa<br />
määräajassa, mutta kansallisten tavoitteiden<br />
toteutuminen edellyttää uudenlaista teknologiaa<br />
ja rajoitusta.<br />
EU:n vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu<br />
vesienhoitoalueet. <strong>MTK</strong> avusti jäseniään, jotta<br />
he voivat osallistua ja vaikuttaa asiaan, kun kullakin<br />
vesienhoitoalueella laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma<br />
toimenpiteineen.<br />
Itämeri-työpaja<br />
Suomen Akatemia ja <strong>MTK</strong> järjestivät historiallisen<br />
Itämeri-työpajan syyskuun lopulla. Työpaja keräsi<br />
yhteen vesiensuojelun tutkijoita ja luonnonvara-alan<br />
toimijoita. Kahden päivän aikana kuultiin tutkijoiden<br />
puheenvuoroja Itämeren tilasta ja luonnonvara-alojen<br />
vesistövaikutuksista sekä haettiin työryhmissä ratkaisuja<br />
ravinnevalumien hillitsemiseen. Työpajan aikana<br />
löytyi yhteisymmärrys tutkijoiden ja käytännön toimijoiden<br />
välillä: vesistöön valuvat ravinteet ovat yhteinen<br />
ongelma.<br />
Maatalouden ympäristötukiohjelma koettiin työpajassa<br />
ongelmalliseksi. Monimutkaisia ongelmia<br />
yritetään hallita yksinkertaistetulla ja normiohjatulla<br />
järjestelmällä. Ohjelman toimet eivät kohdennu ympäristövaikutusten<br />
kannalta oikein ja ovat osittain tehottomia.<br />
Uusien ohjelmien valmistelussa on tärkeää<br />
hakea valuma-aluekohtaisia ratkaisuja. Tarvitaan uusia<br />
pelisääntöjä ja etsitään uusia mahdollisuuksia.<br />
Työpajassa keskusteltiin hyvin paljon karjanlannasta.<br />
Lanta on arvokas ravinne, joka kuuluu luonnon kiertokulkuun.<br />
Sen määritteleminen jätteeksi harmittaa viljelijöitä<br />
ja turkistuottajia, koska lannan käsittely nykyisten<br />
määräysten mukaisesti on suuri kustannus. Karjanlannan<br />
arvo sekä ravinteena pellolla että energialähteenä<br />
maatiloille ja yhdyskunnille on nostettava esiin. Tässä<br />
tarvitaan lisää tietoa ja uutta vihreiden elinkeinojen<br />
ympäristöteknologiaa.<br />
Työpaja oli hyvin onnistunut. Se vakuutti tutkijat ja<br />
toimijat vuoropuhelun tarpeesta, jota jatketaan.<br />
Riistapolitiikka<br />
Laajan hirvistrategian valmistelu aloitettiin kertomusvuonna<br />
Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) ja Riista- ja<br />
kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) järjestämässä<br />
seminaarissa, johon osallistui laaja joukko riistahallinnon,<br />
maanomistajien, metsästäjien ja tutkijoiden edustajia.<br />
Sen keskeisenä tavoitteena on parantaa hirvikantojen<br />
hallintaa, saada paremmat, ajantasaiset tiedot<br />
metsästyksen suunnittelua, toteutusta, sidosryhmäyhteistyötä<br />
ja mm. vahinkojen vähentämistä varten.<br />
Metsäkauriin metsästyksessä poistuivat vuonna<br />
2006 pyyntiluvat ja lupamaksut. Samalla poistuivat<br />
maanomistajien mahdollisuudet saada metsäkauriin<br />
aiheuttamista vahingoista korvauksia. Ensimmäisten<br />
”lupavapaiden” vuosien kokemukset osoittivat, että<br />
metsästys pysyy yleisesti ottaen hyvin, ehkä osin jopa<br />
liiankin kohtuullisena, eikä vaaranna kauriskantoja,<br />
mitä eräät metsästäjäpiirit pelkäsivät lainmuutoksen<br />
yhteydessä. Riistahallinto seuraa kauriin kannan kehitystä<br />
ja pyyntimääriä mm. kaatoilmoitusten perusteella.<br />
Kaatajan on tehtävä ilmoitus kaurissaaliistaan viikon<br />
kuluessa kaadosta riistanhoitopiiriin. Saalis jäi nyt 2 300<br />
yksilöön, kun viimeisinä pyyntilupavuosina saalismäärä<br />
oli noin 3 000 yksilöä.<br />
Hirvenmetsästysaikaa muutettiin asetuksella niin, että<br />
aikaisemman 15.12. sijasta hirven pyyntiaika päättyi<br />
nyt ensimmäistä kertaa vuoden vaihteessa. Muutosta<br />
perusteltiin talvilaidunalueiden vahinkojen välttämisellä.<br />
<strong>MTK</strong> oli esittänyt, että kaikkien hirvieläinten syksyistä<br />
metsästysaikaa pitäisi laajentaa siten, että se alkaisi<br />
syyskuun alussa ja päättyisi tammikuun lopussa. Erityisesti<br />
maan pohjoisosiin on haluttu mahdollisuutta<br />
aloittaa hirvijahtikausi luonnonolojen takia jo selvästi<br />
nykyistä, syyskuun viimeistä lauantaita, aikaisemmin.<br />
Hirvikantoja on leikattu viime vuosina ennätysmäisen<br />
suurilla kaatomäärillä. Vuosina 2002 ja 2003 kaadettiin<br />
kaikkien aikojen suurimmat hirvimäärät, noin 84 500<br />
hirveä kumpanakin vuonna. Vuonna 2006 kaadettiin yli<br />
76 000 hirveä, ja vielä vuonna <strong>2007</strong> kaadettiin 62 554<br />
hirveä. Kaatotarpeet olivat suurimmat maan pohjoisosissa,<br />
missä myös toisaalta kaadettiin runsaasti hirviä,<br />
ei kuitenkaan kaikilla alueilla riittävästi.<br />
Suurpetopolitiikassa vuosi oli vilkas. Edellisenä<br />
vuonna valmistuneen sudenhoitosuunnitelman lisäksi<br />
valmistuivat karhun ja ilveksen kansalliset hoitosuunnitelmat<br />
ja ahmakannan hoitosuunnitelman valmistelu<br />
aloitettiin vuonna <strong>2007</strong>. Loppuvuonna pidetyssä tilaisuudessa<br />
todettiin, että kaikkien asiantuntijatietojen<br />
ja ‐arvioiden mukaan Suomen suurpetokannat ovat jo<br />
saavuttaneet suotuisan suojelun tason. Tällä perusteella<br />
ne olisi mahdollista siirtää paremman kansallisen<br />
säätelyn mahdollistavaan väljempään suojeluluokkaan.<br />
Susikanta käsitti vuoden <strong>2007</strong> lopussa ainakin noin<br />
300 yksilöä. Sudet aiheuttivat valtaosan kaikista petovahingoista,<br />
vaikka karhu- ja ilveskannat ovat suteen<br />
verrattuna kolmin-nelinkertaiset.<br />
Työryhmä jätti maa- ja metsätalousministeriölle mietintönsä<br />
vuonna 2005 lakiehdotukseksi, jolla on tarkoitus<br />
lain tasolla säätää riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen<br />
korvauksista. Esityksen tavoitteena on oikaista<br />
pahimpia vahingonkärsijöiden oikeusturvaan liittyviä<br />
ongelmia ja yhtenäistää mm. petovahinkojen ja hirvieläinten<br />
aiheuttamien vahinkojen korvauskäytäntöjä.<br />
Vahingon kärsijöiden kannalta työryhmän esitys poistaisi<br />
mm. hyvin epäoikeudenmukaiseksi koetun niin sanotun<br />
omavastuun. Koko vahinko on tarkoitus jatkossa<br />
korvata, kun säädettävä vahingon vähimmäistaso<br />
ylittyy. Lakiehdotus ei ehtinyt vielä kertomusvuonna<br />
eduskunnan käsittelyyn.<br />
44
Metsälinjan avaintehtävät<br />
1. Kehitetään metsänomistajajärjestön metsänomistajille tarjoamia palveluita ja tuetaan organisaation<br />
rakennekehitystä sekä lisätään metsäjäsenten lukumäärää.<br />
2. Parannetaan metsätalouden kannattavuutta huolehtimalla puumarkkinoiden tasapainoisesta<br />
toimimisesta ja edistämällä kotimaisen puun monipuolista käyttöä ja kysyntää. Osana tätä edistetään<br />
metsäenergian käyttöä ja kehitetään metsäenergiamarkkinoiden toimivuutta.<br />
3. Osallistutaan aktiivisesti kansallisen metsäohjelman tarkistamiseen ja vaikutetaan ohjelman<br />
sisältöön, jotta se tukee perhemetsätalouden kannattavuutta ja jotta metsänomistajien vapaaehtoisuuteen<br />
perustuva metsien suojelu jatkuu.<br />
4. Vahvistetaan perhemetsätalouden asemaa ja suomalaisen puun hyväksyttävyyttä kansainvälisessä<br />
metsäpolitiikassa ja lopputuotemarkkinoilla.<br />
Avaintehtäviä on käsitelty kohdissa Metsänomistajaorganisaatio, Metsänomistajien puukaupallinen<br />
asema, Metsäpolitiikka ja Metsäasioiden kansainvälinen edunvalvonta.<br />
Metsänomistajien puukaupallinen asema<br />
Avaintehtävä<br />
Parannetaan metsätalouden kannattavuutta<br />
huolehtimalla puumarkkinoiden tasapainoisesta<br />
toimimisesta ja edistämällä kotimaisen puun<br />
monipuolista käyttöä ja kysyntää. Osana tätä<br />
edistetään metsäenergian käyttöä ja kehitetään<br />
metsäenergiamarkkinoiden toimivuutta.<br />
Puumarkkinoiden toimivuus<br />
Puumarkkinoiden tasapainoinen toimivuus perustui<br />
pääsääntöisesti metsänhoitoyhdistysten asiantuntijapalveluun.<br />
<strong>MTK</strong>:n metsälinja antoi markkinainformaatiota<br />
metsänomistajaorganisaation eri tahoille ja kehitti<br />
puumarkkinoiden toimintaa vaihtelevissa markkinaolosuhteissa.<br />
Samalla tuettiin metsänomistajien liittojen<br />
ja metsänhoitoyhdistysten puukaupallista edunvalvontaa.<br />
Puumarkkinoiden tasapainoisella toiminnalla<br />
voitiin turvata metsänomistajien harjoittaman metsätalouden<br />
kannattavuutta.<br />
Metsänhoitoyhdistysten puukaupalliset palvelut sisälsivät<br />
monipuolisen metsänomistajia hyödyttävän<br />
palvelupaketin. Metsänhoitoyhdistysten puukaupallisia<br />
palveluja markkinoitiin yhteistyössä Metsänhoitoyhdistysten<br />
Palvelu MHYP Oy:n kanssa. Palvelukuvaukset<br />
pidettiin ajan tasalla sekä puukaupallisten palvelujen<br />
että energiapuun markkinointia varten.<br />
Metsänhoitoyhdistysten laatimien puunmyyntisuunnitelmien<br />
kattavuus oli keskimäärin 75 % yksityismetsien<br />
myyntimäärästä. Puunmyyntisuunnitelmat johtivat<br />
useimmiten puukaupan toimeksiantoihin, valtakirjakauppaan.<br />
Toimeksiantoihin perustuvien kauppojen<br />
suhteellinen osuus myydystä puumäärästä oli 43 %<br />
myyntimäärästä. Metsänomistajat antoivat valtuutuksia<br />
myös puunkorjuun ja puutavaranmittauksen valvontaan.<br />
45
1/86<br />
1/87<br />
1/88<br />
1/89<br />
1/90<br />
Lähde: Metsäntutkimuslaitos<br />
TUKKIEN KANTOHINNAT<br />
TAMMIKUU 1986 - JOULUKUU <strong>2007</strong><br />
77 €/M3<br />
73<br />
69<br />
69<br />
65<br />
65<br />
61<br />
61<br />
57<br />
57<br />
53<br />
53<br />
49<br />
49<br />
KOIVU<br />
45<br />
45<br />
MÄNTY<br />
41<br />
41<br />
37<br />
37<br />
33<br />
33<br />
29<br />
29<br />
KUUSI<br />
25<br />
25<br />
21<br />
21<br />
1/91<br />
1/92<br />
1/93<br />
1/94<br />
1/95<br />
KUUKAUSI/VUOSI<br />
Puumarkkinoilla keväästä lähtien<br />
vilkasta kauppaa<br />
€/M3<br />
1/96<br />
1/97<br />
1/98<br />
1/99<br />
1/00<br />
1/01<br />
1/02<br />
1/03<br />
1/04<br />
1/05<br />
1/06<br />
1/07<br />
12/07<br />
YKSITYISMETSIEN LIIKETULOS* v. 1970 - 2008 EUROA/HA<br />
keskimääräinen hehtaarikohtainen nettotulos ennen korkoja ja veroja koko maassa<br />
v. <strong>2007</strong> hinnoin (deflatointi elinkustannusindeksillä)<br />
160 €/ha (<strong>2007</strong> hinnoin) €/ha<br />
160<br />
Vuositulos Trendi Keskiarvo<br />
140<br />
140<br />
120<br />
120<br />
100<br />
100<br />
80<br />
80<br />
60<br />
60<br />
40<br />
40<br />
20<br />
20<br />
0<br />
0<br />
70<br />
717273747576777879808182838485868788899091929394959697989900010203040506<br />
Lähteet: <strong>MTK</strong>, Metsäntutkimuslaitos, Tilastokeskus, Tapio<br />
a07<br />
e08<br />
a = ennakkotieto (Metla)<br />
e = ennuste (PTT)<br />
* Aikaisempina vuosina käytetty termiä “nettotulos”<br />
77<br />
73<br />
8<br />
1/86<br />
1/87<br />
1/88<br />
Lähde: Metsäntutkimuslaitos<br />
KUITUPUIDEN KANTOHINNAT<br />
TAMMIKUU 1986 - JOULUKUU <strong>2007</strong><br />
24<br />
22<br />
24<br />
22<br />
20<br />
20<br />
18<br />
18<br />
16<br />
16<br />
14<br />
14<br />
12<br />
KOIVU<br />
12<br />
10<br />
MÄNTY<br />
10<br />
26<br />
8<br />
1/89<br />
1/90<br />
1/91<br />
1/92<br />
1/93<br />
1/94<br />
1/95<br />
KUUKAUSI/VUOSI<br />
Kertomusvuoden alkupuoliskolla puumarkkinoilla oli<br />
odottava tunnelma, sillä alkuvuodesta puumarkkinatilanne<br />
oli selkiintymätön. Sahateollisuuden suhdannetilanne<br />
kehittyi suotuisasti ja metsänomistajien keskuudessa oli<br />
tutkimusten mukaan hintaodotuksia. Tukkipuun positiivinen<br />
kantohintakehitys loi edellytykset puukaupan aktiiviselle<br />
etenemiselle. Vuoden <strong>2007</strong> alkupuolisko olikin<br />
poikkeuksellisen vilkasta puukaupan aikaa aikaisempiin<br />
vuosiin verrattuna ja myyntimäärät ylittivät usean viikon<br />
aikana miljoonan kuution myyntimäärän.<br />
Puun osto hiljeni syyskaudella ja metsäteollisuuden<br />
viikko-ostomäärät supistuivat alkuvuoden määristä.<br />
Kysynnän paraneminen vuoden alkupuoliskolla lisäsi<br />
metsänomistajien myyntihalukkuutta, ja kokonaismyyntimäärä<br />
vastasi teollisuuden ennustettua kotimaisen<br />
puun tarvetta.<br />
Vuosittain tehdään noin 150 000 puukauppaa. Vuonna<br />
<strong>2007</strong> teollisuuden ostotilaston määrä oli 40,5 milj.<br />
m 3 , joka merkitsi noin 53 milj. m 3 :n kokonaishakkuukertymää.<br />
Hankintakauppojen osuus kokonaisostoista<br />
oli samaa luokkaa kuin edellisenäkin vuonna eli 14 %<br />
ostomäärästä.<br />
Puumarkkinoiden toimivuuden ratkaisi keväällä vilkkaana<br />
edennyt puun tarjonta. Tavoitteena oli teollisuuden<br />
todellisen puuntarpeen ja tarjonnan tasapaino<br />
puukaupassa. Puuntarvelaskelmat perustuivat eri tutkimuslaitosten<br />
ennusteisiin puunjalostusteollisuuden<br />
tilanteesta sekä kotimaan markkinoilla että vientimarkkinoilla.<br />
Laskelmissa oli huomioitu myös ennuste<br />
tuontipuun määrästä, joka osaltaan heikensi puun<br />
markkinointia yksityismetsistä.<br />
Tuoteryhmien puunkulutus sekä erilaiset raaka-ainelähteet<br />
arvioitiin edellisten vuosien tapaan. Vuoden<br />
alussa tehty puuntarve-ennuste päätyi 47 milj. m 3 :iin.<br />
Puuntuontimääräksi oli ennakoitu puuntarvelaskelmissa<br />
noin 16 milj. m 3 .<br />
Metsänomistajat toimivat markkinatilanteen mukaisella<br />
tavalla. Puuntarjonta oli tavanomaista vilkkaampaa<br />
kevään ja kesän kuukausina. Tarjonta hiljeni selvästi<br />
loppuvuoden aikana, mikä johtui ostajien passiivisuudesta.<br />
Kyselytutkimuksen mukaan metsänomistajien<br />
puunmyyntipäätökseen vaikuttivat oleellisesti metsänhoidollinen<br />
tarve ja parantunut puun hintataso.<br />
Sääolosuhteiden vuoksi korjuuolosuhteet olivat toisena<br />
vuonna peräkkäin vaikeat, mikä johti korjuuaikojen<br />
jatkamiseen ja metsänhakkuusopimusten tulkintoihin.<br />
Sulanmaan aikana korjattavien puustojen kysyntä jatkui<br />
vilkkaana koko loppuvuoden ajan. Talvikorjuuseen<br />
soveltuvia puustoja oli siirtynyt jo talvelta 2006 noin 7<br />
milj. m 3 :n verran. Kertomusvuoden ostoista talvikorjuupuustojen<br />
varanto lisääntyi. Niiden korjuu oli monin<br />
paikoin vaikeuksissa, kun maasto ei kantanut korjuukalustoa.<br />
Ostajien hinnoittelu oli eriytynyt, ja puuston tukkiosan<br />
hyödyntämisessä oli ostajakohtaista vaihtelua.<br />
Hinnoittelun erilaisuus vaikeutti metsänomistajien omia<br />
hintavertailuja ja puukaupan kokonaisarvon määrittelyä,<br />
mikä korosti tarvetta metsänhoitoyhdistysten<br />
asiantuntijapalvelun käyttöön.<br />
<strong>MTK</strong>:n metsäjohtokunta hyväksyi 11.10.<strong>2007</strong> uusitut<br />
mallilomakkeet metsänhakkuu- ja hankintasopimuksia<br />
varten. Ostajien kauppasopimuslomakkeet ovat erilaistuneet,<br />
ja niissä on ollut oleellisia poikkeamia puukaupan<br />
mallilomakkeeseen verrattuna. Puutavaralajien<br />
mitta- ja laatuvaatimukset vaihtelivat yrityksittäin.<br />
<strong>MTK</strong>:n metsävaltuuskunta käsitteli puumarkkinoiden<br />
yleistilannetta sekä eri tutkimuslaitosten julkaisemia<br />
metsäteollisuuden suhdannekatsauksia. Metsävaltuuskunta<br />
ei tehnyt päätöksiä markkinoilla vallitsevasta<br />
tilanteesta eikä puutavaralajien hintaodotuksista.<br />
Puumarkkinoita koskeva informaatio<br />
€/M3<br />
1/96<br />
1/97<br />
1/98<br />
1/99<br />
1/00<br />
1/01<br />
1/02<br />
1/03<br />
1/04<br />
1/05<br />
1/06<br />
1/07<br />
12/07<br />
<strong>MTK</strong>:n jäsenpalveluna toimi puukaupan tietojärjestelmä,<br />
jota hyödynnettiin markkinainformaation välityksessä.<br />
<strong>MTK</strong> kokosi puumarkkinoihin vaikuttavaa ajankohtaista<br />
informaatiota. Siihen liittyivät PTT:n ja Metlan<br />
26<br />
46
markkina- ja suhdanne-ennusteet. Niiden perusteella<br />
tehtiin analyysit suhdannekehityksestä ja sen vaikutuksesta<br />
metsäteollisuuden puuntarpeeseen.<br />
Metsänomistajien liitot ovat luoneet omat linjaukset<br />
aluetason puukaupalliselle palvelulle. Kuukausittain<br />
<strong>MTK</strong> kokosi puukaupan barometrin, joka kuvaa markkinatilanteen<br />
kehitystä eri osissa maata.<br />
<strong>MTK</strong>:n Repun hintainformaatiojärjestelmään tallennettiin<br />
metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppoihin<br />
perustuen eri puutavaralajien määrä- ja hintatiedot.<br />
Puukaupan toimeksiannoista tallennettiin 11,8 milj.<br />
m 3 :n hintatiedot, mikä oli 3/4 valtakirjakaupan kokonaismäärästä.<br />
Hintatilasto on eriytetty eri hakkuutapoihin,<br />
jolloin on mahdollisuus tarkastella uudistus‐,<br />
harvennus- ja ensiharvennushakkuiden keskihintoja.<br />
Myös erikoispuutavaralajien hintavaikutus on ollut käytettävissä.<br />
Havutukkien hinnoittelussa kuusitukin keskihinta oli<br />
korkeammalla tasolla kuin mäntytukin keskihinta. Sahatavaran<br />
menekin lisääntyminen kohdistui kuusisahatavaraan,<br />
mutta myös hyvälaatuisen mäntysahatavaran<br />
markkinat parantuivat. Vanerikoivutukin hinta vaihteli ja<br />
osoitti vahvistumisen merkkejä. Sekä havukuitupuun<br />
että koivukuitupuun hintakehitys oli kertomusvuoden<br />
aikana nouseva. Tukkipuun hintakehitys oli oleellisena<br />
osana vauhdittamassa puukaupan määräkehitystä.<br />
Maksettuja keskihintoja ja myyntimäärätilastoja<br />
esiteltiin Maaseudun Tulevaisuus ‐lehdessä. Puumarkkinatilanne<br />
oli esillä Maaseudun Tulevaisuuden<br />
Metsänomistaja-numerossa, jonka levikki kattoi laajasti<br />
metsänomistajakunnan.<br />
Puukaupan tarjousten vertailua auttoi metsänomistajien<br />
liittojen alueellisesti toteutettu tukkirunkojen hyödyntämisen<br />
seuranta sekä puunkorjuun laatuvalvonta.<br />
Samalla korostuivat Silvadatan ohjelmistojen käyttö<br />
sekä toimihenkilöiden puukaupallinen asiantuntemus.<br />
<strong>MTK</strong>:n metsälinja antoi puukauppainformaatiota<br />
metsänomistajien liittojen ja metsänhoitoyhdistysten<br />
toimihenkilöille sekä piti yllä metsänhoitoyhdistysten<br />
internetsivuilla (www.mhy.fi) puumarkkinakatsausta.<br />
Yleinen tiedotus tuki kysynnän ja tarjonnan kohtaamista<br />
ja puumarkkinoiden toimivuuteen tähtääviä toimia.<br />
Maaseudun Tulevaisuus ‐lehti julkaisi viikoittain<br />
puumarkkinatietoa ja puukaupan päätöksentekoon<br />
tarvittavaa informaatiota.<br />
Energiapuun käytön edistäminen<br />
Metsänhoitoyhdistykset aktivoivat energiapuumarkkinoita<br />
ja lämpöyrittäjyyttä. Energiapuun hankintaan<br />
valmisteltua palvelun kuvausta markkinoitiin yhdessä<br />
Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n kanssa.<br />
Eri toimintamallit käytiin läpi yleisellä tasolla keskittyen<br />
energiapuun hankinnan etujen ja riskien huomioon ottamiseen<br />
sekä hinnoittelun erityispiirteisiin.<br />
Energiapuun hankintaan liittyvä organisointi ja korjuumenetelmät<br />
olivat kehitystyön kohteena. Kestävän<br />
metsätalouden rahoituslaki (Kemera) ohjaa voimakkaasti<br />
energiapuun korjuuta.<br />
Energian hinnoitteluperusteista<br />
Puun tarjonta oli tavanomaista vilkkaampaa kevään ja kesän aikana.<br />
Vuonna <strong>2007</strong> korjattiin energiakäyttöön vajaa<br />
4 milj. m 3 latvusmassaa, kantoja ja nuorenmetsänkunnostuksen<br />
puuta. Energiapuun hintataso oli parantumassa,<br />
johon vaikutti osaltaan öljyn hinnan nousu sekä<br />
päästökauppaan liittyvät suunnitelmat. Latvusmassalle<br />
ja kannoille on alkanut muodostua yrityskohtaiset hinnoitteluperusteet.<br />
Energiapuun hinnanmuodostus on luonut perusteita<br />
latvusmassan ja kantojen energiakäytölle. Metsänomistajat<br />
ovat olleet valmiit hyväksymään energiapuun<br />
korjuun, kunhan hinnoittelu on hoidettu hyväksyttävällä<br />
tavalla.<br />
Puutavaran mittausmenetelmät<br />
Yksityismetsien pystykaupoissa hakkuukonemittaus<br />
on vakiintunut käytetyimmäksi luovutusmittausmenetelmäksi.<br />
Sen osuus kattaa yli 85 % pystykaupan<br />
puusta. Hankintakaupoissa tehtaalla tapahtuva mittaus<br />
on ylittänyt tienvarsivarastolla tapahtuvan mittauksen<br />
osuuden.<br />
Kokeilukäyttöön oli hyväksytty kuormainvaakamittausmenetelmä.<br />
Koekäytön tavoitteena oli selvittää<br />
kuormainvaakamittauksen soveltuvuus kuitupuun eräkohtaiseen<br />
mittaukseen. Menetelmää ei kuitenkaan yleisesti<br />
hyödynnetty. Koekäyttösopimus uusittiin ja se jatkuu<br />
työ- ja luovutusmittauksessa 31.12.2008 saakka.<br />
<strong>MTK</strong> on mukana Puutavaranmittauksen neuvottelukunnassa,<br />
joka valmistelee ja esittää puutavaranmittauksen<br />
menetelmät ja ohjeet maa- ja metsätalousministeriön<br />
vahvistettavaksi. Ministeriön nimeämien<br />
neuvottelukunnan jäsenten nykyinen toimikausi päättyy<br />
30.6.2009.<br />
Energiapuun mittauksen puitesopimus valmistui<br />
joulukuussa <strong>2007</strong>. <strong>MTK</strong> oli mukana Metsätalouden<br />
kehittämiskeskus Tapion valmistelemassa työssä. Projektiin<br />
liittyen Metsäntutkimuslaitos jatkoi energiapuun<br />
hankintaan soveltuvien mittausmenetelmäkuvausten<br />
laatimista.<br />
47
Metsäpolitiikka<br />
Avaintehtävät<br />
Osallistutaan aktiivisesti kansallisen metsäohjelman<br />
tarkistamiseen ja vaikutetaan ohjelman<br />
sisältöön, jotta se tukee perhemetsätalouden<br />
kannattavuutta ja jotta metsänomistajien vapaaehtoisuuteen<br />
perustuva metsien suojelun<br />
jatkuminen varmistuu.<br />
Kansallisen metsäohjelman<br />
tarkistaminen<br />
Kansallisen metsäohjelman (KMO2015) tarkistustyö<br />
oli kertomusvuoden lopussa loppusuoralla. Metsäneuvosto<br />
hyväksyy sen lopullisen sisällön tammikuussa<br />
2008. <strong>MTK</strong>:n edustajat olivat aktiivisesti mukana ohjelman<br />
tarkistustyössä niin metsäneuvostossa ja sen<br />
sihteeristössä kuin neljässä alatyöryhmässäkin. <strong>MTK</strong>:n<br />
linjaukset KMO2015:lle ovat metsäteollisuuden säilyminen<br />
Suomessa, tarvittavien metsänhoitotöiden tekeminen<br />
riittävine kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisine<br />
määrärahoineen ja metsien monimuotoisuuden<br />
turvaaminen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmassa<br />
(METSO) kokeilluin, metsänomistajia kannustavin<br />
keinoin.<br />
Vielä luonnosasteella olevan KMO2015:n visioksi on<br />
kaavailtu ”lisää hyvinvointia monimuotoista metsistä”.<br />
Painopisteiksi puolestaan on luonnosteltu seuraavat<br />
aihekokonaisuudet: metsäteollisuuden ja ‐talouden<br />
toimintaedellytykset turvataan, metsien ilmasto- ja<br />
energiahyödyt lisääntyvät, metsien monimuotoisuus ja<br />
ympäristöhyödyt turvataan, metsien käyttöä kulttuurin<br />
ja virkistyksen lähteenä edistetään, metsäsektorin osaamista<br />
vahvistetaan ja kansainvälisessä metsäpolitiikassa<br />
edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä.<br />
Kansallisen metsäohjelman tarkistamisen lisäksi metsäteollisuuden<br />
ajankohtaisten tapahtumien (Venäjältä<br />
tuotavan puutavaran tullien korotukset ja Stora Enson<br />
eräitä tehtaita koskevat lakkautusilmoitukset) vuoksi valtioneuvoston<br />
kanslia asetti 15.11.<strong>2007</strong> pääministeri Vanhasen<br />
toimeksiannosta työryhmän valmistelemaan toimenpide-ehdotuksia<br />
metsäteollisuuden ja metsäsektorin<br />
pitkän tähtäimen toimintaedellytysten parantamiseksi ja<br />
kotimaisen puun saatavuuden lisäämiseksi lähitulevaisuudessa.<br />
Työryhmän tulee antaa väliraportti 29.2.2008<br />
mennessä ja loppuraportti 30.6.2008 mennessä.<br />
Kansallisen metsäohjelman tarkistaminen sekä metsäteollisuuden<br />
ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän<br />
työ kattavat osin yhteisen ongelma-alueen, joten<br />
valtioneuvosto hyödyntänee kumpaakin tehdessään<br />
maaliskuussa 2008 hallituskauden loppua koskevia<br />
metsäpoliittisia linjauksiaan.<br />
Kestävän metsätalouden rahoituslaki<br />
Nykyisen kestävän metsätalouden rahoituslain korvaava<br />
laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annettiin<br />
kertomusvuoden toukokuussa tavoitteena, että<br />
se tulisi voimaan EY:n komission hyväksynnän jälkeen<br />
vuoden 2008 alussa. Vuoden 2003 tammikuussa (Metsätalouden<br />
rahoituslakityöryhmän asettaminen) aloitetun<br />
lakimuutoksen valmistelu on kuitenkin viivästynyt<br />
komission käsittelyn vuoksi niin, että sen aikaisimmaksi<br />
voimaantuloajankohdaksi maa- ja metsätalousministeriö<br />
kaavaili loppuvuodesta toukokuun alkua 2008,<br />
todennäköisesti ei vielä tuolloinkaan, koska joka tapauksessa<br />
rahoituslakiin tulee tehdä muutoksia eli laki<br />
vaatii uuden eduskunnan käsittelyn.<br />
<strong>MTK</strong> esitti alkusyksystä maa- ja metsätalousministeriölle,<br />
että komission tekemiin muutosesityksiin<br />
tulee suhtautua vakavasti ja tehdä sen edellyttämät<br />
muutokset huolella, jolloin laki voisi tulla voimaan vasta<br />
1.1.2009. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti tammikuussa<br />
2008, että uusi laki tulee voimaan vasta vuoden<br />
2009 alussa edellyttäen, että se tuolloin täyttää komission<br />
lain sisällölle asettamat vaatimukset.<br />
Kertomusvuonna komissio näytti vihreätä valoa<br />
energiapuun korjuun ja haketuksen rahoituksen jatkamiselle.<br />
Energiapuun haketukseen myönnettävän tuen<br />
myöntäminen edellyttää kuitenkin nykyisen rahoituslain<br />
muuttamista, koska haketustukea koskevat säännökset<br />
olivat voimassa 31.12.<strong>2007</strong> saakka.<br />
Edelleen avoimia kysymyksiä komissiossa ovat<br />
ennakkosuunnitelmien laatimisvelvoite kaikille työlajeille,<br />
metsänuudistamisen rahoitustarve, nuoren<br />
metsän hoitoon liittyvä palkkiomalli, metsätalouden<br />
ympäristötuen enimmäismäärävaatimus, juurikäävän<br />
torjunnan tarpeellisuus, kokeilu- ja selvitystoiminnan<br />
rahoituksen tarpeellisuus sekä yhtä useamman tilan<br />
luonnonhoitohankkeiden rahoitus. Vuoden 2008 alkupuolella<br />
tehtävät EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa<br />
koskevat päätökset vaikuttanevat kansallisella tasolla<br />
myös rahoituslain sisältöön, joten siltäkin osin komission<br />
käsittelyssä olevaa lakia on tarvetta tarkistaa. Osa<br />
komission muutosvaatimuksista on samoja, joita <strong>MTK</strong><br />
toi mm. ilmaston muutokseen ja metsäenergian lisäkäyttöön<br />
liittyen esille lain valmistelun eri vaiheissa.<br />
Metsänparannusvarojen riittävyys<br />
Metsänhoitoyhdistykset tekivät kertomusvuonna maaja<br />
metsätalousministeriössä kaavailtuun nähden ennakoitua<br />
selvästi enemmän nuoren metsän hoitotöitä. Edellisvuotta<br />
pienempien määrärahojen loppuminen kesken<br />
vuoden oli nähtävissä jo kesällä, joten <strong>MTK</strong> toi syntyvän<br />
tilanteen toistuvasti esille valtioneuvoston valmistellessa<br />
kertomusvuoden lisätalousarvioita ja eduskunnan niitä<br />
käsitellessä. Vasta kertomusvuoden neljänteen lisätalousarvioon<br />
sisällytettiin 2 milj. euron suuruinen lisämääräraha,<br />
kun lisätarve olisi ollut 10 milj. euroa.<br />
Tapahtunut merkitsi jälleen sitä, että kertomusvuonna<br />
tehtyjä rahoituslain mukaisia töitä joudutaan rahoittamaan<br />
vuodelle 2008 valtion talousarviossa osoitetuista<br />
määrärahoista, jotka nekin ovat tarpeeseen nähden<br />
liian vähäiset. Tämä merkitsee palaamista muutaman<br />
vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa tulevan vuoden<br />
määrärahoista osa on käytetty jo edellisvuonna.<br />
48
<strong>MTK</strong> vaati lisää metsänparannusvaroja.<br />
Valtion vuoden 2008 talousarvioon sisältyvä metsänparannustöihin<br />
varattu määräraha, vajaa 64 milj. euroa<br />
onkin jäämässä selvästi tarvetta pienemmäksi, etenkin,<br />
kun rahoituslain muutos siirtyy vuoden 2009 alkuun.<br />
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman ja<br />
metsäneuvoston vuonna 2006 hyväksymän Metsäsektorin<br />
tulevaisuuskatsauksen mukaan metsänparannusvarojen<br />
vuotuinen tarve puuntuotannon edistämiseen<br />
on 75 milj. euroa. Tämä taso saavutettaneen hallituksen<br />
lupausten mukaan kuitenkin vasta vuonna 2011.<br />
<strong>MTK</strong> esitti eduskunnassa talousarvioesityksen käsittelyn<br />
yhteydessä, että metsänparannusvarojen määrän<br />
tulisi vuonna 2008 olla 70 ja vuonna 2009 tulevaisuuskatsauksessa<br />
esitetty 75 milj. euroa.<br />
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden<br />
toimintaohjelma<br />
2008–2016 (METSO II)<br />
Ympäristöministeriö asetti 17.4.<strong>2007</strong> työryhmän<br />
valmistelemaan ehdotuksen Etelä-Suomen metsien<br />
monimuotoisuuden toimintaohjelmaksi vuosille 2008<br />
–2016 (METSO II ‐valmistelutyöryhmä). Sen tehtävänä<br />
oli määritellä ohjelman tavoitteet, ohjelmassa<br />
käytettävät, metsien monimuotoisuuden turvaamista<br />
edistävät keinot ja menettelytavat, joilla eri toimijoiden<br />
yhteistyötä edistetään metsien monimuotoisuuteen<br />
liittyvissä asioissa, laatia ehdotus ohjelman rahoituksesta,<br />
selvittää ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset<br />
vaikutukset ja laatia ehdotus ohjelman seurannasta ja<br />
väliarvioinneista.<br />
Ohjelman tavoitteeksi asetettiin metsäisten luontotyyppien<br />
ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja<br />
luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen<br />
vuoteen 2016 mennessä. Tähän päästään<br />
työryhmän mukaan sekä parantamalla nykyistä<br />
suojelualueverkkoa että kehittämällä talousmetsien<br />
luonnonhoitoa. Myös metsä- ja ympäristöorganisaatioiden<br />
yhteistoimintaa, metsänomistajien neuvontaa,<br />
metsäalan ammattilaisten koulutusta ja viestintää lisätään<br />
ja kehitetään. Nykyistä tietopohjaa metsien monimuotoisuudesta<br />
ja sen turvaamisen keinoista kartutetaan<br />
tutkimuksen ja seurannan avulla.<br />
METSO:n pilottihankkeissa vuosina 2002–<strong>2007</strong><br />
kokeillut uudet vapaaehtoiset suojelukeinot halutaan<br />
vakiinnuttaa normaaliksi käytännöksi. Työryhmä ehdotti,<br />
että arvokkaiden kohteiden suojelua ja hoitoa<br />
toteutetaan yksityismetsissä niin sanotulla luonnonarvojen<br />
kaupalla. Suojelu ja hoito voitaisiin toteuttaa<br />
joko määräaikaisilla tai pysyvillä sopimuksilla kohteiden<br />
ekologisten arvojen mukaan. Sopimukset voivat<br />
koskea joko tilan kaikkia metsiä tai osaa niistä tai<br />
useiden metsänomistajien metsiä, jotka rajoittuvat<br />
toisiinsa. Alueita voidaan myös ostaa valtiolle suojelualueiksi.<br />
Metsänomistajien yhteistoimintaverkostoja,<br />
joissa metsien suojelu, hoito ja muu käyttö sovitetaan<br />
yhteen, ehdotettiin tuettaviksi.<br />
Luonnonarvojen kaupassa suojelusta maksettaisiin<br />
korvaus joko luonnonsuojelulain tai kestävän metsätalouden<br />
rahoituslain nojalla suojelukohteesta ja ‐tavasta<br />
riippuen.<br />
Luonnonarvojen kaupan menestyksellinen toteuttaminen<br />
edellyttää alueellisten ympäristökeskusten ja<br />
metsäkeskusten välistä tiivistä yhteistyötä. Ympäristö-<br />
ja metsäkeskukset laatisivat vuosittain luonnonarvoista<br />
metsänomistajille yhteisen tarjouspyynnön.<br />
Se voitaisiin kohdentaa tietyn elinympäristötyypin tai<br />
puustoisen rakennepiirteen esiintymisalueella, nykyisten<br />
suojelualueiden läheisyydessä tai yhteistoimintaverkostojen<br />
alueella.<br />
Kohteiden valinnan apuvälineenä käytetään luonnontieteellisiä<br />
valintaperusteita, jotka kehitettiin METSO:n<br />
kokeiluvaiheen aikana. Työryhmä esitti, että valintaperusteet<br />
viimeistellään käytännön ohjeiksi, ja niille laaditaan<br />
alueelliset painotukset työryhmätyönä vuoden<br />
2008 aikana. Suojelun ja suojelualueiden hoidon alueellisessa<br />
kohdentamisessa voidaan ottaa huomioon<br />
myös niiden vaikutukset alueen elinkeinotoimintaan,<br />
virkistys- ja matkailukäyttöön sekä kulttuuriarvoihin.<br />
Valtio on tärkeä metsänomistaja joidenkin metsien<br />
monimuotoisuuden kannalta merkittävimpien nykyisten<br />
luonnonsuojelualueiden lähialueilla. Työryhmä ehdotti,<br />
että Metsähallitus laatii luonnonvarasuunnittelun<br />
yhteydessä ehdotukset metsien monimuotoisuudelle<br />
merkittävien suojelualueiden laajentamisesta valtionmailla<br />
enintään 10 000 hehtaarin pinta-alalla vuosina<br />
2008–2016.<br />
Toimenpideohjelman ekologiset vaikutukset riippuvat<br />
metsänomistajien kiinnostuksesta edistää monimuotoisuutta<br />
metsissään sekä ohjelman toimenpiteiden<br />
kohdentumisesta.<br />
Myös ohjelman taloudelliset vaikutukset voivat vaihdella<br />
huomattavasti mm. metsänomistajien kiinnostuksesta<br />
ja aktiivisuudesta riippuen. Työryhmän arvion<br />
mukaan ehdotuksen kokonaiskustannukset olisivat<br />
734–1 254 milj. euroa eli noin 82–140 milj. euroa vuodessa<br />
vuosina 2008–2016.<br />
49
Työryhmän ehdotukseen liittyi kolme ympäristöjärjestöjen<br />
eriävää mielipidettä ja Metsäteollisuus ry:n<br />
selventävä lausuma.<br />
Peruslähtökohtana METSO:n jatkolle on se, että jo<br />
vuosikymmeniä sitten laaditut metsien suojeluohjelmat<br />
toteutetaan yksityismetsissä valtioneuvoston tekemän<br />
päätöksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä.<br />
Tämän jälkeen painopiste on suojelualueilla olevien<br />
luontotyyppien ja lajien selvitys sekä suojelualueiden<br />
aktiivinen hoito. Talousmetsissä niiden monimuotoisuutta<br />
turvataan METSO:ssa kokeilluin keinoin: metsänomistajien<br />
vapaaehtoisuus, omistusoikeuden säilyminen<br />
haluttaessa ja täysi korvaus sekä alueen käytön<br />
palautuminen ennalleen sopimuskauden päättymisen<br />
jälkeen. Oleellista metsien suojelussa on ohjelman mukaan<br />
suojelualueiden laatu, ei suojelualueiden määrä<br />
tai osuus metsäalasta. Jo nyt Euroopan tiukasti suojelluista<br />
metsistä (2,4 milj. ha) on Suomessa 0,9 milj. ha.<br />
METSO-toimintaohjelmasta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston<br />
periaatepäätös samanaikaisesti Kansallinen<br />
metsäohjelma 2015:n kanssa vuoden 2008 alussa.<br />
Toimenpiteet rahoitetaan pääosin valtion varoin ympäristöministeriölle<br />
ja maa- ja metsätalousministeriölle<br />
päätettävien valtiontalouden kehysten ja vuosittaisiin<br />
talousarvioihin sisältyvien määrärahojen puitteissa.<br />
METSO II painottuu edelleenkin Etelä-Suomeen,<br />
mutta siihen sisältyvät keinot tulevat käyttöön koko<br />
maassa. Tavoitteena on, että METSO II:ta ryhdytään toteuttamaan<br />
täysimääräisesti vuonna 2009 ja että siihen<br />
on vuosittain käytettävissä valtion varoja saman verran<br />
kuin viime vuosina on ollut käytettävissä vanhojen<br />
suojeluohjelmien toteuttamiseen.<br />
<strong>MTK</strong>: uusi linja suojelupolitiikkaan<br />
<strong>MTK</strong> esitti näkemyksenään METSO-toimintaohjelmasta<br />
seuraavaa:<br />
”METSO II ‐työryhmän ehdotus tarjoaa uusia vaihtoehtoja<br />
maamme luonnonsuojeluun. Ohjelma merkitsee<br />
rakentavaa suunnan muutosta suojelupolitiikkaan.<br />
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen avain on vapaaehtoisuus.<br />
Metsänomistajille ollaan nyt luomassa<br />
uusia mahdollisuuksia kantaa vastuuta arvokkaiden<br />
luontokohteiden säästämiseksi jälkipolville.<br />
Merkittävä muutos suojelupolitiikassa on se, että<br />
määrällisen suojelun sijaan painopiste siirretään laadulliseen<br />
suojeluun. Suojelualueiden aktiivinen hoito<br />
ja ennallistaminen sekä jo suojeltujen alueiden arvojen<br />
kartoittaminen tehostavat alueiden suojelullista<br />
sisältöä. Näin ekologinen metsien monimuotoisuuden<br />
turvaaminen täsmentyy ja siihen suunnatut toimenpiteet<br />
kohdistuvat oikein. Suunnan muutosta voidaan<br />
luonnehtia kestävän kehityksen mukaiseksi luonnonsuojelupolitiikaksi.<br />
METSO-toimintaohjelman lähtökohtana on, että se<br />
ei saa vaarantaa tai hidastaa jo päätettyjen suojeluohjelmien<br />
loppuunsaattamista. Kun tähän yhdistyy<br />
metsänomistajien vapaaehtoisuus ja työryhmän ehdottama<br />
tarkoituksenmukainen keinovalikoima, eväät<br />
METSO:n suotuisalle etenemiselle ovat olemassa.<br />
Työryhmän esitykset ovat kunnianhimoiset. Ne<br />
maksavat enemmän kuin valtion budjetissa on varoja<br />
kohdennettu viime vuosina metsien suojeluun. Valtion<br />
vastuu onkin huolehtia siitä, että valtion tulevien vuosien<br />
talousarvioihin varataan riittävästi rahaa ohjelman<br />
toteuttamiseen.<br />
<strong>MTK</strong> pitää tärkeänä, että ehdotus, joka on syntynyt<br />
laajapohjaisessa työryhmässä, etenee nyt ohjelmasta<br />
päättävän valtioneuvoston käsittelyyn.”<br />
Virkistysarvokauppa<br />
<strong>MTK</strong> esitti vuonna 2006 julkaisemassaan Kestävän<br />
perhemetsätalouden ohjelmassa virkistysarvokaupan<br />
mahdollisuutta sellaisilla yksityismailla, joilla on erityisiä<br />
virkistysarvoja. Lisääntynyt ulkoilu, retkeily, luontomatkailu<br />
ja mökkeily ovat synnyttäneet tarpeen luoda<br />
uusia toimintamalleja metsien ja muiden alueiden eri<br />
käyttömuotojen yhteensovittamiseksi.<br />
Kertomusvuoden aikana <strong>MTK</strong> laati kuvauksen virkistysarvokaupan<br />
toimintamallista, joka hyväksyttiin siihen<br />
liittyvine sopimusmalleineen metsäjohtokunnassa<br />
30.5.<strong>2007</strong> ja johtokunnassa 28.6.<strong>2007</strong>. Toimintamallia<br />
voidaan hyödyntää sellaisissa tilanteissa, joissa jokin<br />
taho (esimerkiksi naapuri, kyläyhdistys tai urheiluseura)<br />
on kiinnostunut yksityisen maanomistajan mailla olevista<br />
erityisistä virkistysarvoista ja on valmis käymään<br />
kauppaa maanomistajan kanssa näiden arvojen ylläpitämisestä<br />
ja lisäämisestä. Virkistysarvokaupassa<br />
maanomistaja luopuu tietyistä oikeuksistaan käyttää<br />
omaisuuttaan tai sitoutuu hoitamaan omistamaansa<br />
maa-aluetta niin, että sen virkistysarvot (esimerkiksi<br />
maisema-arvot) säilyvät sovitulla tasolla tai myöntää<br />
sovittuja virkistyskäyttöön liittyviä oikeuksia virkistysarvon<br />
ostajalle.<br />
Sopimus tehdään määräajaksi, yhteisesti sovittua<br />
korvausta vastaan. Korvaus virkistysarvokaupassa<br />
määräytyy markkinalähtöisesti myyjän ja ostajan välisissä<br />
neuvotteluissa. Virkistysarvokaupassa kyse on<br />
jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävästä toiminnasta.<br />
Virkistysarvokaupan kohteena olevan maa-alueen<br />
maankäyttömuoto säilyy muutoin entisellään.<br />
Maisema- ja luonnonhoitopalvelut<br />
<strong>MTK</strong> osallistui Maaseudun yhteistyöryhmän perustaman<br />
Luonto- ja maisemapalvelut ‐teemaryhmän työhön.<br />
Teemaryhmä tukee luonto- ja maisemapalveluyrit-<br />
Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli metsävaratietostrategiaa.<br />
Strategialuonnoksesta antamassaan lausunnossa <strong>MTK</strong> korosti metsänomistajan<br />
tietosuojan rikkomattomuutta.<br />
50
täjien toimintaa kartoittamalla tulevaisuuden työmahdollisuuksia,<br />
auttamalla palveluja kaipaavia löytämään<br />
työlle tekijän sekä toteuttamalla alan viestintää.<br />
Tavoitteena on luoda uusia työ- ja toimeentulomahdollisuuksia<br />
maaseudulle sekä lisätä maaseudun elinvoimaisuutta,<br />
biologista monimuotoisuutta sekä viihtyisyyttä<br />
niin asuinympäristönä kuin vierailukohteena.<br />
Teemaryhmä myös etsii alalle uusia rahoitusmahdollisuuksia<br />
ja toimintamalleja mm. verkostoitumista kehittämällä.<br />
Palvelujen toteutusmalleja ideoidaan ja kehitetään<br />
asiakaslähtöisesti sopimuksellisuuden keinoin ja<br />
neuvottelemalla. Lisäksi tarvitaan tiedon kokoamista ja<br />
välittämistä sekä sopimusmallien, hyvien käytäntöjen ja<br />
kustannuslaskelmien kehittämistä. YTR nimitti luontoja<br />
maisemapalvelujen teemaryhmän lokakuussa 2006<br />
ja se toimii vuoden 2008 loppuun.<br />
Maa- ja metsätalousministeriön<br />
metsävaratietostrategia 2008–2015<br />
Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu usean<br />
vuoden ajan ministeriön metsävaratietostrategiaa<br />
2008–2015. Kyseessä on nimenomaan yksityismetsiä<br />
koskevien metsätietojen kerääminen ja niiden käyttö.<br />
<strong>MTK</strong> on koko strategian valmistelun ajan painottanut<br />
metsänomistajan tietojen tietosuojakysymyksiä ja niiden<br />
suhdetta henkilötietolakiin. Ongelmana on edelleenkin<br />
pelisääntöjen puuttuminen siitä, miten metsikkötietoja<br />
saadaan käyttää metsäkeskuksissa. <strong>MTK</strong>:n<br />
lähtökohtana on ollut se, että metsikkökohtaista tietoa<br />
saa käyttää vain metsänomistajan antaman yksilöidyn<br />
luvan perusteella.<br />
Maa- ja metsätalousministeriön strategialuonnoksesta<br />
antamassaan lausunnossa <strong>MTK</strong> toi esille mm.<br />
seuraavaa:<br />
<strong>MTK</strong> piti tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeriö<br />
tarkistaa vuosia 2001–2010 koskevan metsäsuunnittelustrategiansa,<br />
mutta totesi strategialuonnoksen<br />
tarkastelunäkökulman, toisin kuin strategian nimi<br />
antaa ymmärtää, rajoittuvan lähinnä vain metsäkeskusten<br />
edistämis- ja viranomaistoimintojen toimintaa<br />
hyödyttävään metsikkökohtaisen tiedon keräämiseen.<br />
Tältäkin osin strategian painopiste on vain yksityisten<br />
henkilöiden omistamissa metsissä, ei Metsähallituksen<br />
hallinnassa olevissa valtion metsissä eikä metsäteollisuusyritysten<br />
omistamissa metsissä muista omistajaryhmistä<br />
puhumattakaan.<br />
Strategiaan sisältyi <strong>MTK</strong>:n mielestä myös metsävaroihin<br />
liittyviä termejä, jotka poikkeavat vakiintuneesta<br />
metsäsuunnittelun terminologiasta ja yleiskielestä.<br />
Erityisen harhaanjohtavana <strong>MTK</strong> piti metsävara-sanan<br />
käyttämistä silloin, kun kyse on yksittäistä metsikköä<br />
koskevan puustotiedon kartoittamisesta tai esittämisestä.<br />
Strategiasta puuttuikin eräitä pinta-alallisesti merkittäviä<br />
metsänomistajaryhmiä koskeva osio, vaikka yhtenä<br />
perusperiaatteena on helpottaa metsäkeskusten<br />
lainvalvontatehtävää kaikkien metsänomistajaryhmien<br />
metsissä. Yksityisten henkilöiden omistuksessa olevat<br />
metsät puolestaan saavat strategiassa aivan erityisen<br />
painoarvon, jonka perusta on metsäkeskusten toiminnan<br />
rationalisointi, ei vision ”kaikkien metsänomistajien<br />
tietoisuus metsiensä erilaisista käyttömahdollisuuksista”<br />
toteuttaminen. Näin ollen <strong>MTK</strong> katsoi, että strategian<br />
tulee muodostua kahdesta osiosta: MMM:n koko<br />
hallinnonalaa koskeva metsävaratietostrategia ja yksityismetsien<br />
metsikkötietoa koskeva strategia.<br />
MMM:n koko hallinnonalaa koskevaan metsävaratietostrategiaan<br />
liittyen <strong>MTK</strong> esitti, että strategiaa selkeytetään<br />
alueellisten metsävaratietojen keräämisen<br />
osalta ottamalla huomioon alueellinen metsävaratietotarve:<br />
strategiassa kuvataan ne menettelytavat, joilla<br />
kaikkien metsänomistajaryhmien metsät saatetaan<br />
tasa-arvoiseen asemaan metsälakien valvonnassa ja<br />
strategiassa linjataan valtion talousmetsien metsikkötietojen<br />
käytön periaatteet.<br />
Yksityismetsien metsikkötietoa koskevan strategian<br />
osalta <strong>MTK</strong> piti erittäin tärkeänä, että metsäkeskusten<br />
keräämän metsikkökohtaisen tiedon hyödyntäminen<br />
metsäkeskuksissa perustuu metsänomistajien lähtökohdista<br />
tehtävän metsäsuunnittelun edistämiseen.<br />
<strong>MTK</strong> piti tärkeänä myös metsänomistajien omien tavoitteiden<br />
mukaisten metsäsuunnitelmien laatimista,<br />
mutta siihen tarvittavien metsikkötietojen keräämisen<br />
tulee tapahtua tiukasti henkilötietolain ja julkisuuslain<br />
säädöksiä noudattaen.<br />
<strong>MTK</strong>:n näkemyksen mukaan metsäsuunnitelmien laatimista<br />
varten tieto tulee kerätä kustannustehokkaasti<br />
metsäsuunnitelman laatimista hyödyttäen. Tavoitteena<br />
on, että metsänomistajat mahdollisimman runsaslukuisesti<br />
tilaavat tilakohtaisen metsäsuunnitelman.<br />
<strong>MTK</strong> katsoi myös, että yksittäinen metsikkötieto ei<br />
saa siirtyä ilman metsänomistajan suostumusta myöskään<br />
metsäkeskuksen viranomaistoiminnon käyttöön,<br />
vaikka edistämistoiminnolla olisi metsänomistajan<br />
suostumus tuottaa ja ylläpitää metsikkötietoja. Metsänomistajan<br />
tietosuojan rikkomattomuus tulee varmistaa<br />
teknisin järjestelyin. <strong>MTK</strong> totesi lisäksi, että mikäli niin<br />
sanotulle välialuetietojen rekisteröinnille ei ole olemassa<br />
metsänomistajan antamaa lupaa, rekisteröinnille ei<br />
ole laillisia perusteita.<br />
Metsänomistajien mahdollisuus hyödyntää tavoitteidensa<br />
mukaan laadittua metsäsuunnitelmaa perustuu<br />
siihen, että se on mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen.<br />
<strong>MTK</strong> pitikin tärkeänä, että metsänomistajalla on<br />
mahdollisuus osallistua suunnitelman laadintavaiheessa<br />
tarvittaviin maastokäynteihin. Metsäsuunnittelijan ja<br />
metsänomistajan välinen kanssakäyminen suunnitelman<br />
laatimisen eri vaiheissa lisää metsänomistajien tietämystä<br />
metsistään strategiankin tavoitteita tukevasti.<br />
Lähtökohtana luonnollisesti on, että metsänomistaja<br />
päättää, kuka tai mikä taho työstää metsäkeskuksen<br />
keräämistä metsikkötiedoista hänen tavoitteidensa<br />
mukaisen metsäsuunnitelman.<br />
Käytännön kokemusten mukaan metsäsuunnitelman<br />
hyödyntäminen metsänomistajien henkilökohtaisessa<br />
neuvonnassa tapahtuu parhaiten silloin, kun hän teettää<br />
suunnitelmaan pohjautuen erilaisia toimenpiteitä<br />
metsässään. <strong>MTK</strong> korosti lausunnossaan metsäsuunnitelman<br />
merkitystä silloin, kun metsänomistaja sopii<br />
metsänhoitoyhdistyksen ammattihenkilön kanssa eri<br />
metsätöiden tekemisestä metsässään.<br />
<strong>MTK</strong> muistutti myös kustannustehokkuuden merkityksestä<br />
kaikessa metsätaloudellisessa toiminnassa,<br />
myös metsäsuunnittelussa. Tätä painotti metsäkeskuksen<br />
toiminnoissa myös maa- ja metsätalousministeriön<br />
tilaaja-tuottaja-mallityöryhmä vuonna 2006<br />
ehdottaessaan mm., että metsäkeskusten tehtäviin<br />
51
kuuluvan metsävaratiedon keruun alihankintaa lisätään<br />
noin 20 %:iin vuoteen 2010 mennessä ja että metsävaratiedon<br />
uusi keruujärjestelmä suunnitellaan siten,<br />
että se mahdollistaa metsävaratiedon keruun kilpailuttamisen.<br />
<strong>MTK</strong> piti tärkeänä, että edellä mainitut tilaaja-tuottaja-mallityöryhmän<br />
ehdottamat periaatteet<br />
sisällytetään strategiaan.<br />
Lopuksi <strong>MTK</strong> edellytti, että lausunnossa esitetyt periaatteet<br />
tulee ottaa huomioon Metsätalouden kehittämiskeskus<br />
Tapion ja metsäkeskusten suunnitellessa<br />
metsikkötietoihin perustuvia tuotteita ja palveluita.<br />
Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa metsävaratietostrategiansa<br />
valmistelua vuonna 2008.<br />
Kasvinterveyden suojeleminen<br />
Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltiin kertomusvuonna<br />
kasvinterveyden suojelemisesta annetun<br />
lain muuttamista.<br />
Lakiehdotuksen mukaan metsäkeskuksia voitaisiin<br />
käyttää vain Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) apuna<br />
maahamme leviävien kasvintuhoojien torjumiseksi<br />
tai niiden leviämisen estämiseksi tehtävän torjuntapäätöksen<br />
valmistelussa. Tähän liittyen metsäkeskuksia<br />
voitaisiin käyttää apuna myös Eviran tekemien torjuntapäätösten<br />
täytäntöönpanossa.<br />
<strong>MTK</strong> piti tärkeänä, että lakia muutettaessa otetaan<br />
huomioon ne metsäkeskusten julkishallinnollista<br />
asemaa koskevat näkökohdat, jotka sisältyvät lakiin<br />
metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta<br />
annetun lain muuttamiseen ja edellä mainitun<br />
lain yhteydessä muutettuun lakiin metsän hyönteis- ja<br />
sienituhojen torjunnasta.<br />
Metsäkeskuksille kaavailltu, yksinomaan Elintarviketurvallisuusviraston<br />
avuksi tarkoitettu toiminta ei <strong>MTK</strong>:n<br />
mielestä saa asettaa esteitä metsätalouden kaikkien<br />
maakunnallisten toimijoiden väliselle saumattomalle<br />
yhteistyölle, mikäli maahamme pääsee leviämään<br />
esimerkiksi havupuutavaran tai havupuisten pakkausmateriaalien<br />
tuonnin yhteydessä erityisesti yksityisille<br />
metsänomistajille kohtalokas mäntyankeroinen tai Uralin<br />
länsipuolelle jo levinnyt siperian mäntykehrääjä.<br />
Lakiehdotuksen mukaan puustokorvauksen lähtökohtana<br />
oli täyden korvauksen ‐periaate, mutta tästä<br />
periaatteesta poiketen ei kuitenkaan taimikkoa koskevaa<br />
odotusarvoa. Tätä poikkeusta lakiehdotukseen<br />
perusteltiin ”metsätuhokorvauksia koskevalla käytännöllä”,<br />
koska taimikko on altis muutoinkin kuin kasvintuhoojan<br />
aiheuttamalle tuholle, kuten hirvieläimille,<br />
myyrille, tuhohyönteisille, sienitaudeille, kuivuudelle,<br />
tulvalle, pakkaselle tai lumikuormalle.<br />
<strong>MTK</strong> katsoi, että edellä mainittu kanta on täysin vastoin<br />
yleistä oikeusperustetta ja myös metsätalouden<br />
yleistä käytäntöä, joten noudatettaessa täyden korvauksen<br />
‐periaatetta tulee myös taimikon odotusarvo<br />
korvata.<br />
<strong>MTK</strong> esitti myös, että maa- ja metsätalousministeriö<br />
kiirehtii Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota saattamaan<br />
välittömästi ajan tasalle puuston odotusarvolisät<br />
ja taimikoiden kustannusarvot sekä pitämään niitä<br />
jatkuvasti ajan tasalla. Tämä on välttämätöntä myös<br />
muun metsien arvomäärityksen takia.<br />
<strong>MTK</strong> muistutti myös, että se on yhdessä valtiovallan<br />
kanssa pitänyt ja pitää edelleen tärkeänä, että maahamme<br />
ei pääse leviämään maataloustuotannon harjoittamisen<br />
kannalta vaarallisia kasvintuhoojia maan<br />
rajojen ulkopuolelta. <strong>MTK</strong> odottaa valtiovallalta samaa<br />
tinkimättömyyttä myös metsätalouden toimintaedellytysten<br />
kannalta.<br />
Toiminta niin sanotun EU:n puupaketin osalta on<br />
kuitenkin osoittanut, että valtiovalta ei ole suhtautunut<br />
metsätalouden kannalta vaarallisten kasvintuhoojien<br />
leviämisen estämiseen riittävällä vakavuudella. Mittava,<br />
vieraiden tulokaslajien aiheuttama metsätuhoriski<br />
kyetään <strong>MTK</strong>:n näkemyksen mukaan estämään vain<br />
sellaisilla kasvintarkastustoimenpiteillä, jotka varmistavat<br />
kiistatta maamme kautta EU:n alueelle tuotavan<br />
havupuutavaran terveyden.<br />
Hallituksen tarkoituksena on antaa lakiesitys eduskunnalle<br />
keväällä 2008. Maa- ja metsätalousministeriöstä<br />
saadun tiedon mukaan lakiesitykseen sisältyy<br />
<strong>MTK</strong>:n lausunnossa esittämiä muutostarpeita.<br />
Yhteismetsälaki<br />
Kertomusvuonna valmisteltiin jälleen kerran yhteismetsälain<br />
muutosta. Tällä kertaa tarkoituksena oli<br />
parantaa yhteismetsien toimintaedellytyksiä kestävän<br />
metsätalouden harjoittamismuotona, edistää uusien<br />
yhteismetsien perustamista ja ehkäistä yhteismetsäosuuksien<br />
pirstoutumista.<br />
Yhteismetsälakiesitykseen sisällytettiin säännökset<br />
kiinteistön liittämisestä yhteismetsään ja hoitokunnan<br />
päätöstä koskevasta moiteoikeudesta. Lisäksi lakiin<br />
ehdotettiin otettavaksi säännökset maanomistajien<br />
sopimukseen perustuvan yhteismetsän jakamisesta<br />
osakkaiden kesken sekä osakkaan oikeuksien käyttämisestä.<br />
Yhteismetsän eri toimielinten toimivaltaa ja<br />
ohjesäännönvaraista luovutusrajoitusta koskevia yhteismetsälain<br />
säännöksiä ehdotettiin tarkistettavaksi.<br />
Lakiluonnoksen mukaan maanomistajien sopimukseen<br />
perustuvien yhteismetsien perustamisen edistämiseksi<br />
mahdollistettaisiin myös nykyisestä äänioikeuden<br />
käyttöä koskevasta rajoituksesta (”äänileikkuri”)<br />
poikkeaminen ohjesääntömääräyksellä. Perustettavan<br />
yhteismetsän ohjesäännössä yksittäisen osakkaan äänioikeus<br />
voitaisiin nostaa kymmenesosasta enintään<br />
puoleen osakaskunnan kokouksessa edustettuina olevien<br />
yhteisestä äänimäärästä.<br />
<strong>MTK</strong> puolsi maa- ja metsätalousministeriölle lakiesitysluonnoksesta<br />
antamassaan lausunnossa hallituksen<br />
esitystä äänioikeuden käyttöä koskevasta rajoituksesta<br />
poikkeamiseen ja totesi, että etenkin pienissä sopimukseen<br />
perustuvissa yhteismetsissä osakkaille on<br />
tarkoituksenmukaista sallia suurempi ääniosuus kuin<br />
kymmenesosa kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä<br />
äänimäärästä.<br />
Lakiluonnoksen mukaan uusien, maanomistajien<br />
sopimukseen perustuvien yhteismetsien perustamisen<br />
edistämiseksi mahdollistettaisiin menettely, jonka<br />
mukaan yhteismetsän osakaskunta voisi päättää<br />
yhteismetsän jakamisesta osakaskiinteistöjen kesken.<br />
Osakaskunta voisi myös antaa suostumuksensa siihen,<br />
että osuutensa erottamista haluava osakas saisi<br />
yhteismetsäosuutensa jaolla erotetuksi. Yhteismetsän<br />
osakkaalle erotettaisiin osakaskiinteistölle kuuluvaa<br />
yhteismetsäosuutta vastaava osuus yhteismetsästä.<br />
<strong>MTK</strong> piti tärkeänä, että edellä mainitut muutosesi-<br />
52
<strong>MTK</strong> oli aktiivisesti mukana Suomen Metsäyhdistyksen huhtikuussa käynnistämässä LUODIN-hankkeessa, jonka tarkoituksena on parantaa<br />
kokonaiskuvaa luonnonvarakysymyksistä, lisätä tietoisuutta niiden tulevaisuuden merkityksestä, luoda tahtotilaa eri sektorien väliselle yhteistyölle<br />
sekä laatia suunnitelma haasteisiin vastaamiseksi.<br />
tykset sisällytetään yhteismetsien osakaskunnan ohjesääntöön.<br />
Yhteismetsän osakaskunnalle annettava<br />
mahdollisuus päättää yhteismetsän lakkauttamisesta<br />
ja sen alueen jakamisesta osakaskiinteistöjen kesken<br />
madaltaisi <strong>MTK</strong>:n käsityksen mukaan sopimuksella perustettavien<br />
yhteismetsien perustamiskynnystä.<br />
Lakiesitysluonnoksen mukaan niin yhteismetsän jakaminen<br />
osakaskiinteistöjen kesken kuin yksittäisen<br />
osakkaan osuuden erottaminen edellyttäisi osakaskunnan<br />
kokouksessa annettavista äänistä vähintään<br />
kolmea neljäsosaa. <strong>MTK</strong>:n mielestä kaavailtu vähimmäismäärä<br />
soveltuisi koskemaan koko yhteismetsän<br />
jakamista, mutta yhden osakkaan osuuden erottaminen<br />
tulee voida tapahtua silloin, kun osakaskunnan<br />
kokouksissa annetuista äänistä yli puolet on osuuden<br />
erottamisen kannalla.<br />
<strong>MTK</strong>:n piti yhteismetsän hoitokunnan päätöksiä usein<br />
tärkeydeltään ja muussakin mielessä sen luonteisina,<br />
että niiden ei ole syytä olla julkisia edes osakkaille.<br />
Tällä turvataan yhteismetsän ylimmän hallintoelimen<br />
mahdollisuus toimia ja tehdä päätöksiä itsenäisesti ja<br />
hyvän hallintotavan puitteissa. <strong>MTK</strong> muistutti lausunnossaan<br />
maa- ja metsätalousministeriötä myös siitä,<br />
että hoitokunta vastaa toiminnastaan yhteismetsän<br />
osakaskunnan kokoukselle. Näin ollen <strong>MTK</strong> katsoi,<br />
että yhteismetsän hoitokunnan kokouksen päätösten<br />
ei tule muuhun yhteisölainsäädäntöön rinnastaen olla<br />
julkisia yhteismetsän osakkaille muutoin kuin kyseessä<br />
on asianomaisen osakkaan oikeutta koskeva päätös.<br />
LUODIN-hanke<br />
<strong>MTK</strong> oli aktiivisesti mukana Suomen Metsäyhdistyksen<br />
huhtikuussa käynnistämässä LUODIN-hankkeessa,<br />
jonka tarkoituksena on parantaa kokonaiskuvaa<br />
luonnonvarakysymyksistä, lisätä tietoisuutta<br />
niiden tulevaisuuden merkityksestä, luoda tahtotilaa<br />
eri sektorien väliselle yhteistyölle sekä laatia suunnitelma<br />
haasteisiin vastaamiseksi. Hankkeen puitteissa<br />
järjestettiin eri elinkeinoja, hallinnonaloja, tutkimusta ja<br />
järjestöjä yhteen koonnut seminaari, jossa korostettiin<br />
vuorovaikutuksen lisäämistä ja yhteisen strategisen<br />
näkemyksen tarvetta.<br />
Hankkeessa valmisteltiin myös laajasti luonnonvaraaloja,<br />
niiden kehitystä ja ohjausta sekä tulevaisuuden<br />
haasteita kuvaava raportti sekä ohjausryhmän suositus<br />
jatkotoimenpiteiksi. <strong>MTK</strong> korosti tarvetta varautua<br />
riittävän ajoissa tulevaisuuden haasteisiin sekä luoda<br />
toimintamalleja, joilla Suomen kilpailukykyä voitaisiin<br />
lisätä perustuen mm. uusiutuvien luonnonvarojen kestävään<br />
hyödyntämiseen.<br />
Julkiset hankinnat<br />
Kestävien julkisten hankintojen kansallisen toimintasuunnitelman<br />
laatiminen aloitettiin helmikuussa ympäristöministeriön<br />
ja kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla.<br />
Tähän liittyen jatkui keskustelu siitä, onko tarvetta<br />
erityiselle kansalliselle puutuotteiden kestävää julkista<br />
hankintaa koskevalle politiikalle. Asiaa valmisteltiin<br />
yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön, maaja<br />
metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön<br />
kesken. <strong>MTK</strong> samoin kuin muut metsälliset sidosryhmät<br />
osallistuivat myös keskusteluun.<br />
<strong>MTK</strong> painotti keskustelussa sitä, että puuta raakaaineena<br />
ja puutuotteita tulee kohdella tasapuolisesti<br />
suhteessa muihin raaka-aineisiin ja tuotteisiin. Puutuotteiden<br />
kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä<br />
arvioitaessa on otettava huomioon koko elinkaaren<br />
aikaiset vaikutukset, ei vain raaka-aineen tuotantoon<br />
liittyviä. <strong>MTK</strong> piti myös tärkeänä sitä, että Suomi osallistuu<br />
aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisesti käytyyn<br />
puutuotteiden kestäviä julkisia hankintoja koskevaan<br />
keskusteluun.<br />
53
Metsäasioiden kansainvälinen edunvalvonta<br />
Avaintehtävä<br />
Vahvistetaan perhemetsätalouden asemaa ja<br />
suomalaisen puun hyväksyttävyyttä kansainvälisessä<br />
metsäpolitiikassa ja lopputuotemarkkinoilla.<br />
Euroopan unioni ja metsät<br />
Metsätoimintasuunnitelman toimeenpano<br />
EU:n metsätoimintasuunnitelma ja sen toteuttamista<br />
koskeva yksityiskohtainen työohjelma vuosille <strong>2007</strong>–2011<br />
hyväksyttiin vuoden 2006 lopulla. Vuoden <strong>2007</strong> painopisteiksi<br />
työohjelmassa määriteltiin muiden kuin puutuotteiden<br />
arvottamiseen liittyvät kysymykset, metsäenergia<br />
sekä puutuotteiden julkisia hankintoja koskevat ohjeet<br />
ja julkisten hankintojen politiikkojen yhtenäistäminen.<br />
Kahta ensimmäistä painopistealuetta varten asetettiin<br />
asiantuntijatyöryhmät, joissa on myös metsänomistajien<br />
edustus. Molemmat työryhmät kokoontuivat kaksi kertaa<br />
vuoden <strong>2007</strong> aikana.<br />
Lisäksi kertomusvuonna ajankohtaisia aiheita olivat<br />
metsäsektorin kilpailukyky, ilmastonmuutos ja vuodelle<br />
2010 asetettujen metsien monimuotoisuustavoitteiden<br />
saavuttaminen. Komission tilaama selvitys globalisaation<br />
vaikutuksista EU:n metsäsektorin kilpailukykyyn<br />
valmistui kertomusvuoden aikana. Neuvoa-antava metsä-<br />
ja korkkityöryhmä teki aloitteen kolmannen – ilmastonmuutosta<br />
ja metsien välistä suhdetta käsittelevän<br />
– työryhmän perustamisesta, ja aloite sai tukea myös<br />
jäsenmaiden edustajilta pysyvässä metsäkomiteassa.<br />
Komissio hyväksyi alustavasti työryhmän perustamisen<br />
vuoden 2008 aikana.<br />
Metsätoimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti<br />
komissio pyrki myös parantamaan metsäasioiden koordinaatiota<br />
ja kommunikaatiota komission sisällä nimittämällä<br />
jokaiseen pääosastoon metsäasioista vastaavan<br />
koordinaattorin. Komissio laati myös ensimmäistä kertaa<br />
kattavan vuosityöohjelman pysyvälle metsäkomitealle.<br />
Euroopan metsänomistajajärjestö CEPF määritteli omat<br />
toimenpiteensä EU:n metsätyöohjelman toteuttamiseksi.<br />
Omassa toimintasuunnitelmassaan CEPF keskittyi niihin<br />
EU:n toimintasuunnitelman kohtiin, joiden toteuttamiseen<br />
se katsoi parhaiten voivansa panostaa omien työryhmiensä<br />
ja jäsenorganisaatioidensa osaamisen kautta.<br />
Tällaisia alueita olivat mm. tutkimus ja kehitys, muiden<br />
kuin puutuotteiden arvottamiseen liittyvät kysymykset,<br />
metsäenergian käytön edistäminen, metsänomistajien<br />
välisen yhteistyön edistäminen, ilmastonmuutoksen torjumiseen<br />
ja metsien monimuotoisuuden edistämiseen<br />
liittyvät kysymykset sekä puun käytön edistäminen.<br />
Puutuotteiden julkiset hankinnat<br />
EU:n metsätoimintasuunnitelman yhdeksi toimenpiteeksi<br />
on määritelty puutuotteita koskevien julkisten<br />
hankintojen ohjeiden harmonisointi. Komissio laati<br />
raportin jäsenmaissa käytössä olevista julkisten hankintojen<br />
säännöksistä, ja asiasta keskusteltiin sekä pysyvän<br />
metsäkomitean että neuvoa-antavan metsä- ja<br />
korkkityöryhmän kokouksissa.<br />
Komissio valmisteli kertomusvuoden aikana vihreiden<br />
julkisten hankintojen tiedonantoa, joka julkaistaneen<br />
keväällä 2008. Tiedonannon tarkoituksena on<br />
edistää vihreitä julkisia hankintoja Euroopan unionissa<br />
mm. jäsenmaiden välisen yhteistyön ja kansallisten<br />
säännösten yhtenäistämisen keinoin. Komissio on jo<br />
etukäteen päättänyt, että puutuotteet ovat yksi tarkastelun<br />
painopistealueista.<br />
Jäsenmailta ja sidosryhmiltä pyydettiin näkemyksiä<br />
siitä, kuinka julkisten hankintojen viherryttämisen ohjeiden<br />
harmonisoinnissa tulisi edetä. Suomi toimitti komission<br />
ja pysyvän metsäkomitean käyttöön muistion,<br />
jossa korostettiin mm. puun tasapuolista kohtelua suhteessa<br />
muihin tuotteisiin ja raaka-aineisiin. <strong>MTK</strong> osallistui<br />
Suomen näkökantojen määrittelyyn ja muistion<br />
valmisteluun metsäpolitiikan EU-alajaostossa. Lisäksi<br />
<strong>MTK</strong>:n edustajat tapasivat tiedonannon valmistelusta<br />
vastuussa olevan komission edustajan ja esittelivät hänelle<br />
<strong>MTK</strong>:n näkökantoja tähän kysymykseen.<br />
Metsänomistajia edustavat eurooppalaiset organisaatiot<br />
(CEPF, COPA-COGECA, USSE, ELO) valmistelivat<br />
komissiolle suunnatun yhteisen kannanoton, jossa<br />
esitellään metsänomistajien tavoitteet puutuotteiden<br />
julkisten hankintojen viherryttämisessä. Kannanotossa<br />
korostetaan yhtenäisen lähestymistavan tarvetta Euroopan<br />
unionin alueella sekä tasapuolisten vaatimusten<br />
asettamista puuperäisille ja kilpaileville tuotteille.<br />
Lisäksi tuodaan esille, että ympäristövaatimusten ja<br />
kestävyyden todentamisen perusteena tulee olla kansainvälisissä<br />
metsäprosesseissa sovitut laillisen ja kestävän<br />
metsätalouden kriteerit.<br />
Energia- ja ilmastopolitiikka<br />
Energia- ja ilmastopolitiikka olivat yksi vuoden tärkeimmistä<br />
keskustelunaiheista. Komissio julkaisi tammikuussa<br />
esityksen EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiksi<br />
tavoitteiksi, jotka hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston<br />
kokouksessa maaliskuussa. EU asetti tavoitteekseen<br />
kasvihuonekaasupäästöjen alentamisen 20 %:lla, uusiutuvan<br />
energian osuuden nostamisen 20 %:iin ja liikenteen<br />
biopolttonesteiden osuuden nostamisen 10<br />
%:iin vuoteen 2020 mennessä. <strong>MTK</strong> piti tavoitteita<br />
haasteellisina, mutta toi esille bioenergian käytön lisäämisen<br />
tuovan myös uusia mahdollisuuksia maaseudulle.<br />
Erityisesti mahdollisuuksia nähtiin metsäenergian<br />
käytön lisäämisessä.<br />
Komissio järjesti myös biopolttoaineiden ja bioenergian<br />
käytön edistämiseen liittyvän konsultaation<br />
keväällä <strong>2007</strong>. Konsultaatiossa kysyttiin mm. miten<br />
bioenergian kestävyys tulisi varmistaa. Euroopan<br />
metsänomistajajärjestö CEPF valmisteli vastauksen<br />
konsultaatioon. Vastauksessaan se korosti elinkaarinäkökulmaa<br />
sekä olemassa olevien kestävän metsätalouden<br />
määrittelyjen ja todentamisjärjestelmien<br />
hyödyntämistä.<br />
54
Komissio antoi myös esityksen liikenteen polttoaineiden<br />
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä käsittelevän<br />
direktiivin muuttamisesta. Parlamentin ympäristöjaosto<br />
esitti direktiiviin liitettäväksi biopolttoaineille tiukat<br />
kestävyyden kriteerit, joissa olisi määritelty myös monimuotoisuuden<br />
turvaamiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen<br />
liittyviä vaatimuksia. Nämä vaatimukset eivät kuitenkaan<br />
ottaneet huomioon jo olemassa olevia kestävän metsätalouden<br />
kriteerejä. Komissio ja neuvosto suhtautuivat<br />
varauksella kestävyyskriteerien liittämiseen kyseiseen<br />
direktiiviin. Asian käsittely jatkuu vuonna 2008.<br />
Maaperästrategian ja ‐direktiivin valmistelu<br />
Komission syksyllä 2006 antamaa esitystä maaperästrategiaksi<br />
ja maaperän suojelun puitedirektiiviksi<br />
käsiteltiin neuvoston metsätyöryhmässä. Euroopan<br />
parlamentti asettui syksyllä tukemaan komission esitystä,<br />
mutta esitti samalla useita lievennyksiä direktiiviin.<br />
Komission esitys ei kuitenkaan saanut joulukuun<br />
ympäristöneuvostossa riittävää tukea jäsenmailta, jotka<br />
pitivät sitä kalliina ja päällekkäisenä jo voimassa<br />
oleville järjestelmille.<br />
Neuvoa-antava metsä- ja korkkityöryhmä<br />
Työryhmä kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa.<br />
Työryhmän tärkeimpänä asiana oli EU:n metsätoimintasuunnitelman<br />
toimeenpanoon liittyvät asiat. <strong>MTK</strong> osallistui<br />
yhteistyössä CEPF:n kanssa niiden painopistealueiden<br />
määrittelyyn, joissa metsänomistajaorganisaatiot<br />
voisivat olla aloitteellisia. Näistä tärkeimpänä teemana<br />
oli puun tarjonnan lisääminen yksityismetsistä kysynnän<br />
kasvaessa.<br />
Työryhmä teki myös esityksen ilmastotyöryhmän<br />
perustamisesta osana metsätoimintasuunnitelman<br />
toimeenpanoa. Metsänomistajien aloitteesta työryhmässä<br />
käytiin myös laaja keskustelu vihreistä julkisista<br />
hankinnoista, jota varten metsänomistajat ja teollisuus<br />
valmistelivat etukäteen yhtenäisen viestin.<br />
Kansainväliset metsä- ja<br />
ympäristöprosessit<br />
Euroopan metsäministerikonferenssi<br />
Euroopan metsäministerikonferenssi kokoontui<br />
5.–7.11.<strong>2007</strong> Varsovassa. Kokouksen erityisteemana<br />
oli metsien merkitys elämän laadulle. Euroopan maiden<br />
ministerit allekirjoittivat kokouksessa julkilausuman<br />
ja kaksi päätöslauselmaa, jotka koskevat puun<br />
edistämistä uusiutuvana energiana sekä metsien roolia<br />
ilmastonmuutoksen torjumisessa ja vesien suojelussa.<br />
Lisäksi kokouksessa päätettiin Euroopan metsäviikon<br />
järjestämisestä vuonna 2008.<br />
Kokoukseen osallistui kaikkiaan 46 Euroopan maata<br />
sekä lukuisa joukko kansainvälisiä organisaatioita<br />
ja sidosryhmiä. Metsänomistajia kokouksessa edusti<br />
Euroopan metsänomistajajärjestö CEPF. Metsänomistajien<br />
puheenvuorossa korostettiin mm. metsänomistajien<br />
yhdistysten roolia metsäenergian saamisessa<br />
markkinoille sekä metsänomistajien osallistumis- ja<br />
vaikuttamismahdollisuuksia metsäpoliittisessa päätöksenteossa.<br />
Metsäasiantuntija Lea Jylhä edusti COPA:a metsäministerikonferenssia<br />
valmistelevissa asiantuntijakokouksissa.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui konferenssin valmisteluun<br />
yhteistyössä CEPF:n kanssa sekä myös Suomen<br />
näkökantojen hahmottamiseen kansainvälisen metsäpolitiikan<br />
neuvottelukunnassa. <strong>MTK</strong>:n edustaja oli konferenssissa<br />
mukana Suomen delegaatiossa.<br />
YK:n metsäfoorumi<br />
Hallitusten ja metsällisten sidosryhmien edustajat kokoontuivat<br />
YK:n metsäfoorumin seitsemänteen istuntoon<br />
(UNFF7) New Yorkiin 16.-27.4.<strong>2007</strong>. Kokouksessa<br />
päätettiin maailmanlaajuisesta metsäsopimuksesta,<br />
joskaan sopimuksesta ei tullut laillisesti sitovaa. Niinpä<br />
paperista käytetäänkin virallisesti nimeä oikeudellisesti<br />
sitomaton metsiä koskeva asiakirja. Lisäksi sovittiin<br />
metsäfoorumin työohjelmasta vuoteen 2015 asti.<br />
Uusi asiakirja määrittelee puitteet kansainväliselle<br />
yhteistyölle kestävän metsätalouden edistämiseksi ja<br />
metsien häviämisen estämiseksi. Metsänomistajien<br />
kannalta uutta ja merkittävää on se, että ensimmäistä<br />
kertaa sitten vuonna 1992 pidetyn Rion kokouksen<br />
jälkeen metsänomistajat mainitaan asiakirjatekstissä ja<br />
heidän panoksensa metsien kestävälle hoidolle ja käytölle<br />
tunnustetaan. Asiakirjassa myös korostetaan julkisen<br />
ja yksityisen sektorin yhteistyötä sopimuksen tavoitteiden<br />
saavuttamisessa (ns. kumppanuushankkeet).<br />
Hyväksytyn työohjelman mukaan UNFF kokoontuu<br />
jatkossa joka toinen vuosi. Kullekin istunnolle hyväksyttiin<br />
erityisteema seuraavasti:<br />
– UNFF8 (v. 2009): Metsät ja muuttuva ympäristö<br />
– UNFF9 (v. 2011): Metsien merkitys ihmisille, elinkeinoille<br />
ja köyhyyden poistamiselle<br />
– UNFF10 (v. 2013): Metsät ja taloudellinen kehitys<br />
– UNFF11 (v.2015): Tapahtuneen kehityksen ja työohjelman<br />
toteutumisen arviointi.<br />
Keskustelut mahdollisesta laillisesti sitovasta metsäsopimuksesta<br />
siirrettiin vuoteen 2015.<br />
Perhemetsänomistajat osallistuivat metsäfoorumin<br />
ohjelmaan kuuluvaan niin sanottuun sidosryhmäkeskusteluun.<br />
Tässä keskustelussa korostimme selkeitten<br />
maanomistus- ja metsien käyttöoikeuksien sekä<br />
metsätalouden kannattavuuden välttämättömyyttä<br />
kestävässä metsätaloudessa. Samoin toimme esille<br />
sen, että metsänomistajien organisaatioiden tulee voida<br />
osallistua kansainvälisten metsiä koskevien pelisääntöjen<br />
luomiseen.<br />
Perhemetsänomistajien maailmanjärjestö (IFFA) järjesti<br />
yhteistyössä kylämetsätalouden edustajien kanssa miniseminaarin<br />
UNFF:n kokouksen yhteydessä. Seminaari<br />
sai jopa yllättävän hyvän vastaanoton. Perhe- ja kylämetsätalouden<br />
maailmanlaajuiset organisaatiot olivat nyt<br />
ensimmäistä kertaa virallisesti esillä tällaisella kansainvälisellä<br />
foorumilla. Hallitusten edustajat pitivät metsänomistajien<br />
järjestöjen mukana oloa hyvänä asiana ja<br />
toivoivatkin niiltä vahvaa panosta erityisesti UNFF9:ään,<br />
jonka erityisteema käsittelee metsien merkitystä paikallisille<br />
ihmisille mukaan lukien pienmetsänomistajat.<br />
YK:n ilmastosopimus<br />
YK:n ilmastosopimuksen 13. osapuolikokous pidettiin<br />
Balilla joulukuussa <strong>2007</strong>. Balilla päästiin sopuun<br />
55
siitä, että neuvottelut avataan sopimuksesta, joka<br />
koskee ilmastotoimia vuoden 2012 jälkeen. Neuvotteluihin<br />
osallistuvat kaikki maat, ja niiden takaraja on<br />
vuosi 2009.<br />
Balilla päätettiin käynnistää rahasto, joka tukee kehitysmaiden<br />
sopeutumista ilmastonmuutokseen. Lisäksi<br />
päätettiin vahvistaa toimia puhtaan teknologian<br />
saamiseksi kehitysmaiden käyttöön. Metsäkadon vähentämiseksi<br />
ja metsien suojelun edistämiseksi päätettiin<br />
aloittaa kokeiluhankkeita. <strong>MTK</strong> osallistui metsäkysymyksiin<br />
liittyvään Suomen kantojen valmisteluun<br />
maa- ja metsätalousministeriön kansainvälisen metsäpolitiikan<br />
neuvottelukunnan kautta.<br />
YK:n monimuotoisuussopimus<br />
Kertomusvuoden aikana valmistauduttiin toukokuussa<br />
2009 pidettävään monimuotoisuussopimuksen 9. osapuolikokoukseen.<br />
Kokouksen yhtenä pääteemana on<br />
metsien monimuotoisuus ja sitä koskevan työohjelman<br />
arviointi. <strong>MTK</strong> osallistui työhön ympäristöministeriön<br />
luonnon monimuotoisuuden kansainvälisen asiantuntijatyöryhmän<br />
kautta. Lisäksi <strong>MTK</strong> osallistui CEPF:n ja IFFA:n<br />
kautta kokouksen yhteydessä mahdollisesti järjestettävän<br />
metsänomistajien miniseminaarin suunnitteluun.<br />
Yhteistyö muiden<br />
organisaatioiden kanssa<br />
Kansainvälistä metsäedunvalvontaa ja viestintää<br />
tehtiin yhteisyössä metsänomistajien kansainvälisten<br />
järjestöjen kanssa. EU:n tasolla edunvalvonnan pääyhteistyökumppanit<br />
olivat Pohjoismaiden metsänomistajajärjestöjen<br />
yhteistyöelin NSF ja Euroopan metsänomistajajärjestöjen<br />
liitto CEPF. Maailmanlaajuisiin<br />
kysymyksiin vaikutettiin yhteistyössä kansainvälisen<br />
perhemetsänomistajien liiton IFFA:n kanssa.<br />
Yhteistyö <strong>MTK</strong>:n ja muiden Pohjoismaiden metsänomistajaorganisaatioiden<br />
välillä jatkui aktiivisena NSF:n<br />
(Nordiska skogsägarorganisationernas förbund) puitteissa,<br />
jonka vetovastuu kertomusvuonna oli Ruotsilla.<br />
Järjestöillä on ollut yhteinen edunvalvoja Brysselissä<br />
vuodesta 1995 lähtien. Brysselin toimistossa tapahtui<br />
miehistönvaihdos kevättalvella <strong>2007</strong> edunvalvojana<br />
kolme vuotta toimineen Tomas Landersin siirryttyä uusiin<br />
tehtäviin. Hänen seuraajanaan aloitti maaliskuun<br />
alusta Janne Näräkkä.<br />
NSF:n yleiskokous järjestettiin syyskuussa Växjössä,<br />
jossa pohdittiin yhteisiä pohjoismaisia ja eurooppalaisia<br />
haasteita NSF:n markkinatyöryhmän ja viestintätyöryhmän<br />
ohjauksella. Lisäksi pohjoismaisten metsänomistajaorganisaatioiden<br />
metsäpäälliköt tapasivat vuoden<br />
aikana yhteensä viisi kertaa. Vuoden pääteemoja yhteispohjoismaisessa<br />
metsäedunvalvonnassa olivat mm.<br />
EU:n metsätoimintasuunnitelman toteutuksen käynnistäminen,<br />
puutuotteiden julkiset hankinnat, EU:n tulevan<br />
ilmasto- ja energiapaketin valmistelu sekä tähän liittyen<br />
metsäenergian edistäminen, metsät ja ilmastonmuutos,<br />
metsät tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa<br />
sekä metsien rooli maaperädirektiivissä.<br />
Euroopan metsänomistajajärjestöjen liitto (CEPF)<br />
kokoontui yleiskokoukseen kertomusvuonna kaksi<br />
kertaa. Southamptonissa, Englannissa pidetyssä<br />
yleiskokouksessa keskusteltiin mm. CEPF:n ja sen<br />
jäsenorganisaatioiden roolista EU:n metsätoimintasuunnitelman<br />
toteutuksessa. Kokouksen yhteydessä<br />
järjestettiin erillinen bioenergia- ja ilmastokysymyksiä<br />
pohtiva seminaari. Seminaarin tulokset luovat pohjan<br />
CEPF:n ilmasto- ja energiapoliittiselle strategialle.<br />
Toinen yleiskokous pidettiin lokakuussa Brysselissä.<br />
CEPF:n toiminnan painopisteitä olivat vaikuttaminen<br />
EU:n metsätoimintasuunnitelman toteuttamiseen, metsänomistajien<br />
yhteistyön vahvistaminen sekä metsäenergiakysymykset.<br />
Lisäksi sovittiin vuosittaisten yleiskokousten<br />
määrän supistamisesta kahdesta yhteen ja<br />
hyväksyttiin päätös erillisen toimeenpanokomitean<br />
perustamisesta hallituksen työn avuksi.<br />
COPA-COGECA:n metsätyöryhmä kokoontui vuoden<br />
aikana kolme kertaa. Työryhmä valmisteli metsänomistaja-<br />
ja tuottajajärjestöjen kantoja neuvoa-antavan<br />
metsä- ja korkkityöryhmän kokouksiin sekä ajankohtaisiin<br />
EU-metsäpolitiikan kysymyksiin. Työryhmän<br />
toiveesta metsänomistajia edustavat eurooppalaiset<br />
organisaatiot (CEPF, COPA-COGECA, USSE, ELO)<br />
valmistelivat yhteisen kannanoton bioenergiasta ja<br />
vihreistä julkisista hankinnoista.<br />
Vaikuttaminen kansainvälisiin metsä- ja ympäristökysymyksiin<br />
vahvistui huomattavasti IFFA:n aktiivisen<br />
toiminnan myötä. IFFA osallistui YK:n metsäfoorumin<br />
7. istuntoon ja järjesti sen yhteydessä myös perhe- ja<br />
kylämetsätaloutta esitelleen oheistapahtuman. IFFA<br />
julkaisi oman internetsivustonsa viestinnän ja tiedonvaihdon<br />
tueksi. IFFA osallistui myös FAO:n metsäkomitean<br />
kokoukseen sekä otti kantaa mm. Maailman<br />
pankin globaaliin metsäyhteistyöaloitteeseen.<br />
Kansainvälisessä metsäsertifiointiorganisaatiossa<br />
PEFC (Programme for the Endorsement of Forest<br />
Certification Schemes) aloitettiin laaja kehittämistyö.<br />
PEFC:lle laadittiin uusi strategia, joka vahvistettiin syksyn<br />
yleiskokouksessa Münchenissä. Hyväksytyn strategian<br />
perusteella PEFC:n resursseja markkinointiin ja<br />
poliittiseen vaikuttamiseen tullaan lisäämään merkittävästi<br />
lähivuosina. Samalla organisaation henkilöresursseja<br />
lisätään ja keskuspaikka siirretään Luxemburgista<br />
Geneveen.<br />
PEFC:n hyväksymien kansallisten standardien mukaan<br />
sertifioitujen metsien määrä kohosi yli 200 milj.<br />
hehtaarin. Nämä metsät edustavat noin kahta kolmatta<br />
osaa koko maailman sertifioidusta metsäpinta-alasta.<br />
Sertifiointikeskustelussa korostui vuoden aikana erityisesti<br />
metsäsertifioinnin rooli eri maiden ja EU:n julkisten<br />
hankintojen poliitikkoja luotaessa sekä sosiaalisten<br />
kriteereiden merkityksen kasvu.<br />
Muu kansainvälinen toiminta<br />
The Forest Dialogue<br />
<strong>MTK</strong>:n edustaja osallistui kesäkuussa metsäsektorin<br />
keskustelutilaisuuteen (The Forest Dialogue), joka<br />
koski perhemetsänomistajien roolia kestävässä metsätaloudessa.<br />
Keskustelussa käsiteltiin laajasti myös<br />
metsäsertifiointia. Metsänomistajaorganisaatioiden<br />
edustajat korostivat metsänomistajien organisaatioiden<br />
ja osuuskuntien roolia kestävässä ja aktiivisessa<br />
perhemetsätaloudessa. Metsäjohtaja Antti Sahi nimettiin<br />
metsänomistajien edustajaksi The Forest Dialoguen<br />
‐ohjausryhmään.<br />
56
Muu metsätaloudellinen toiminta<br />
Metsätalouteen liittyvä<br />
tutkimustoiminta<br />
Toimintasuunnitelman mukaisesti tutkimusta koskevassa<br />
edunvalvonnassa korostettiin vuonna <strong>2007</strong><br />
metsätalouden kannattavuutta ja puumarkkinoiden tasapainoista<br />
toimivuutta, metsäenergiamarkkinoiden toimivuuden<br />
parantamista, metsänomistajaorganisaation<br />
kehittämistä sekä kansainvälistä vaikuttamista.<br />
<strong>MTK</strong> oli mukana useiden tutkimushankkeiden ohjaus-<br />
ja johtoryhmissä ja teki yhteistyötä Pellervon<br />
taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n metsäryhmän,<br />
Metsäntutkimuslaitoksen, Työtehoseuran sekä useiden<br />
eri yliopistojen tutkijoiden kanssa. Lisäksi ostettiin ulkopuolisia<br />
selvityksiä.<br />
<strong>MTK</strong>:lla oli edustus Tiuran säätiön sekä Suomen<br />
Luonnonvarain Tutkimussäätiön hallituksissa.<br />
PTT:n kanssa <strong>MTK</strong>:lla oli tutkimussopimus puumarkkinoiden<br />
2000-luvun kehittämisen selvittämisestä. PTT:n<br />
kanssa <strong>MTK</strong>:lla oli myös tutkimussopimus hankkeessa:<br />
”Tulevaisuuden metsänomistaja”.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> lopussa tilattiin ulkopuolisen konsultin<br />
tekemä raportti tukin ja kuitupuun käyttöarvoista. Tarkastelu<br />
perustuu vientihintaennusteisiin, tehtaiden käyntiasteisiin,<br />
korkotasoon ja muihin tuotantoon vaikuttaviin<br />
kustannustekijöihin.<br />
Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:ltä tilattiin keväällä<br />
ja syksyllä <strong>2007</strong> metsäomistajien puunmyyntiaikomuksia<br />
ja mielipiteitä metsäasioista kartoittanut MetsäDataLaari-kyselytutkimus.<br />
<strong>MTK</strong>:ssa toistettiin kuukausittain puumarkkinabarometri.<br />
Siinä kartoitetaan metsänomistajien<br />
liittojen arvioita ajankohtaisesta markkinatilanteesta.<br />
Tutkimustoiminnan tehostamiseksi <strong>MTK</strong>:n metsälinjalle<br />
perustettiin kuuden hengen tutkimustyöryhmä.<br />
Ryhmän kokoonpano vahvistettiin <strong>MTK</strong>:n metsäjohtokunnan<br />
kokouksessa marraskuussa <strong>2007</strong>. Työryhmän<br />
tavoitteena on löytää metsätalouden kannalta keskeiset<br />
tutkimusteemat.<br />
<strong>MTK</strong> oli aktiivisesti mukana Euroopan metsäklusterin<br />
Forest-Based Sector Technology Platform (FTP) ‐hankkeessa.<br />
<strong>MTK</strong>:lla oli edustus CEPF:n tutkimus ja kehitystyöryhmässä,<br />
NSF:n tutkimustyöryhmässä ja FTP:n<br />
kansallisessa tukiryhmässä sekä merkittävissä FTP:hen<br />
liittyvissä tapahtumissa. Lisäksi <strong>MTK</strong>:n edustajat olivat<br />
mukana Metsäteollisuus ry:n koordinoimassa suomalaisen<br />
puutuoteteollisuuden tutkimusstrategiassa, jonka<br />
valmistelu käynnistyi joulukuussa <strong>2007</strong>.<br />
<strong>MTK</strong>:n edustajat osallistuivat kansallisen metsäohjelman<br />
tarkistamiseksi perustettujen työryhmien työhön.<br />
Työryhmissä linjattiin tulevaisuuden tutkimustarpeita<br />
kansallisen metsäpolitiikan ja kilpailukyvyn kehittämiseksi.<br />
Samoin <strong>MTK</strong> osallistui maa- ja metsätalousministeriön<br />
rahoittaman ja Joensuun yliopiston toteuttaman<br />
Metsäalan tulevaisuusfoorumin työskentelyyn.<br />
Suomen Metsäsäätiö<br />
Suomen Metsäsäätiön tehtävä on metsätalouden ja<br />
koko metsäelinkeinon hyväksyttävyyden säilyttäminen<br />
<strong>MTK</strong>:ssa toistettiin kuukausittain puumarkkinabarometri. Siinä kartoitetaan<br />
metsänomistajien liittojen arvioita ajankohtaisesta markkinatilanteesta.<br />
sekä puun ja puupohjaisten tuotteiden hyväksyttävyyden<br />
ja siten menekin edistäminen. Säätiö toimii rahoittamiensa<br />
projektien kautta. Osallistuminen Metsäsäätiön<br />
tukemiseen on 0,2 % pystykaupan arvosta ja 0,1 %<br />
hankintakaupasta. Puun myyjän osallistuessa Metsäsäätiön<br />
menekinedistämismaksun maksamiseen myös<br />
ostava teollisuus osallistuu yhtä suurella summalla.<br />
Vuonna <strong>2007</strong> vajaa kolmannes (30 %) puukauppoja<br />
tehneistä metsänomistajista maksoi menekinedistämismaksun.<br />
Kauppojen lukumääränä tämä tarkoittaa,<br />
että noin 45 000 puunmyyjää osallistui menekinedistämismaksun<br />
maksamiseen. Näin saatiin kerättyä 1,9<br />
milj. euroa käytettäväksi suomalaisen metsäelinkeinon<br />
turvaamiseen Suomen Metsäsäätiön kautta. Metsänomistajaliitoittain<br />
ja kunnittain tarkasteltuna erot olivat<br />
suuria. Kuntakohtainen tulos vaihteli muutamasta prosentista<br />
aina 80 %:iin.<br />
Kansainvälisesti tärkein Metsäsäätiön rahoituskohde<br />
oli PEFC-sertifioinnin aseman ja siten suomalaisen<br />
puun aseman vahvistaminen Britanniassa ja myös<br />
muualla Euroopan markkinoilla.<br />
Kotimaisista rahoituskohteista pysyvimpiä ja merkittävimpiä<br />
ovat Suomen Metsäyhdistyksen toteuttamat<br />
Päättäjien Metsäakatemia ja forest.fi-tiedotussivusto.<br />
Koululais- ja nuorisotyötä toteuttavat valtakunnallisesti<br />
Suomen Metsäyhdistys ja 4H-järjestö. Metsäsäätiö<br />
rahoittaa myös Suomen Metsäsertifiointi ry:n työn.<br />
Metsäsäätiön verkkosivuilla on perustiedot kaikista<br />
rahoituskohteista (www.metsasaatio.fi).<br />
Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimi varatoimitusjohtaja<br />
Martin Lillandt Metsäliitosta ja varapuheenjohtajana<br />
metsäjohtaja Antti Sahi <strong>MTK</strong>:sta. Hallituksen<br />
toiminta painottuu säätiön rahoittamien hankkeiden<br />
valintapäätösten tekemiseen. Metsäsäätiön<br />
valtuuskunnan puheenjohtajana toimi puheenjohtaja<br />
Michael Hornborg <strong>MTK</strong>:sta. Metsäsäätiön toiminnanjohtajana<br />
ja säätiön asiamiehenä toimi MH Liisa Mäkijärvi.<br />
57
Maa- ja metsätalousyrittäjien oikeusturva<br />
Maa- ja metsätalousyrittäjien oikeusturvaan vaikutettiin<br />
lainsäädännön avulla, toimimalla eri valituselimissä<br />
sekä neuvonnalla.<br />
Jäsenten oikeusturvan parantaminen<br />
ja lainsäädäntöön vaikuttaminen<br />
Jäsenten oikeusturvaa edistettiin mm. hyvän hallinnon<br />
ja paremman säätelyn työryhmissä. Yritysvaikutusten<br />
arviointi ja yritysten hallinnollisen taakan<br />
keventäminen oli niin ikään työn alla. Myös asianajajarengasta<br />
laajennettiin.<br />
Lainsäädäntötyössä painotettiin sukupolvenvaihdosten<br />
helpottamista verotuksellisin keinoin sekä perintökaaren<br />
kokonaisvaltaista uudistusta. <strong>MTK</strong> osallistui<br />
myös useiden muiden lakien valmisteluun lausunnonantajana<br />
sekä jäsenenä mm. ryhmäkannetta että Maaseutuelinkeinojen<br />
valituslautakunnan lakkauttamista<br />
valmistelevissa työryhmissä.<br />
Vaikuttaminen eri valituselimissä<br />
Maa- ja metsätalousyrittäjien oikeusturvasta huolehdittiin<br />
eri valituselimissä tuomalla esiin alan erityispiirteitä.<br />
<strong>MTK</strong>:n edustaja toimi erilaisten oikeussuojaa<br />
koskevien lautakuntien jäsenenä mm. työeläkeasioiden<br />
ja tapaturma-asioiden muutoksenhaku‐, kuluttajansuoja‐,<br />
esine- ja vastuuvakuutuslautakunnissa sekä<br />
muissakin muutoksenhakuasteissa ja toimielimissä.<br />
Konelautakunnassa käsiteltiin 10 lausuntopyyntöä.<br />
Tilatukikysymystä koskeva valitus on maaseutuelinkeinojen<br />
valituslautakunnassa ratkaistavana.<br />
<strong>MTK</strong> on pyrkinyt turvaamaan valitusmahdollisuuksien<br />
säilymisen mahdollisimman laajana. Eräiden asioiden<br />
hoitamiseksi on jouduttu turvautumaan lainkäytön<br />
valvojille tehtyihin kanteluihin.<br />
Oikeusturvaongelmia havaittiin olevan erityisesti maankäytön<br />
ja maataloustukien myöntämisen yhteydessä, jolloin<br />
on jouduttu hakemaan muutosta mm. korkeimmasta<br />
hallinto-oikeudesta. Markkinaoikeudelle tehty valitus mm.<br />
mallasohrasopimuksen kilpailuoikeudellisesta asemasta<br />
siirtyi osin korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.<br />
Edelleen vireillä on TEOSTO- ja GRAMEX-maksujen kohtuuttomuus<br />
maaseutumatkailuyrittäjille.<br />
Muu toiminta<br />
Asianajajaverkosto<br />
Asianajajaverkoston toiminta jatkui. Siihen kuuluu<br />
Maanomistajien Arviointikeskus Oy ja noin 30 asianajajaa<br />
eri puolella Suomea. Viljelijät käyttivät paljon<br />
verkostoon kuuluvien asianajajien palveluja niissä tapauksissa,<br />
jotka ovat menneet oikeuskäsittelyyn.<br />
Puhelinneuvonta<br />
Viljelijät tarvitsivat puhelinneuvontaa muun juridisen<br />
neuvonnan ohella ongelmissaan sekä velkojina,<br />
velallisina että takaajina. Myös perhe- ja holhousoikeudellisen<br />
neuvonnan tarve oli merkittävä. Maaseutuyrittäjyyttä<br />
koskevan neuvonnan tarve lisääntyi myös<br />
erityisesti työoikeudellisissa asioissa. Tässä asiassa<br />
tehtiin yhteistyötä Maaseudun Työnantajaliiton kanssa.<br />
Tilatukilainsäädäntö aiheutti edelleen paljon maanvuokralakia<br />
koskevaa neuvontatarvetta. Tämä ennakoi<br />
myös tulevaisuudessa suurta neuvonta- ja koulutustarvetta<br />
pellonvuokrasuhteissa.<br />
Ruokakulttuuri<br />
<strong>MTK</strong>:hon perustettiin elokuun <strong>2007</strong> alussa ruokakulttuuriasiamiehen<br />
virka. Pääosa vuoden toimintaa oli<br />
ruokakulttuurikentän eri toimijoihin tutustumista sekä<br />
erilaisten toimintojen ja hankkeiden suunnittelua.<br />
<strong>MTK</strong> oli jo syksystä lähtien vaikuttamassa hallituksen<br />
suomalaisen ruoan arvostuksen lisäämiseen tähtäävän<br />
ohjelman syntymiseen. Pääministerin sekä maaja<br />
metsätalousministerin luvalla ohjelma laajennettiin<br />
käsittämään maa- ja metsätalousministeriön lisäksi<br />
myös sosiaali- ja terveysministeriötä, opetusministeriötä<br />
(opetus ja kulttuuri), ulkoministeriötä (ulko- ja ulkomaankauppaministeriö),<br />
työ- ja elinkeinoministeriötä<br />
sekä ympäristöministeriötä. <strong>MTK</strong>:n ruokakulttuuriasiamies<br />
kutsuttiin yhdeksi ohjelman neuvoa-antavaksi<br />
puhemieheksi.<br />
Helsingin yliopiston käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan<br />
perustettiin ruokakulttuurin lahjoitusprofessuuri.<br />
<strong>MTK</strong> oli voimakkaasti vaikuttamassa professuurin ja sen<br />
rahaston perustamiseen. Professuuri keskittyy tutkimaan<br />
ja opettamaan ruokakulttuurin monitieteellistä kokonaisuutta.<br />
<strong>MTK</strong> oli myös mukana toteuttamassa Lähiruokaviestiä<br />
ja lähiruokaviikkoja. Viestiin osallistui tuottajia ja toimihenkilöitä<br />
eri liittojen alueelta. <strong>MTK</strong> oli mukana suunnittelemassa<br />
keväällä 2008 järjestettäviä Lähiruokamessuja.<br />
Suunnittelutyötä tehtiin koko syksyn ajan.<br />
Tuottajajärjestö otti kantaa niin valtion terveyden edistämisen<br />
politiikkaohjelman sisältöön, kouluruokasuositukseen<br />
kuin EU:n suola- ja pakkausmerkintädirektiiveihin.<br />
Kannanotot tukivat Suomessa tuotettua ruokaa,<br />
lähiruokaa, luomua sekä ruokailun eri merkityksiä.<br />
Ruokakulttuuriasiamies piti maataloustuottajaliittojen,<br />
ProAgrian ja muiden järjestöjen tai yhteistyökumppaneiden<br />
tilaisuuksissa puheita ja seminaariesityksiä, jotka<br />
käsittelivät joko ruokakulttuuri- tai lähiruoka-asiaa eri<br />
näkökulmista.<br />
Ruokakulttuuriasiamies oli <strong>MTK</strong>:n edustajana monissa<br />
ruokaan tai ruokakulttuuriin liittyvissä työryhmissä mm.<br />
valtion ravitsemusneuvottelukunnassa, maanpuolustustiedotuksen<br />
suunnittelukunnassa, KTM:n pakkausmerkintätyöryhmässä<br />
ja elintarvikeneuvottelukunnassa sekä<br />
Ruoka-Suomi-teemaryhmässä.<br />
58
Kuluttajatyö<br />
Kuluttajatyöryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden<br />
aikana. Lisäksi yhdessä maaseutuyrittäjävaliokunnan<br />
kanssa järjestettiin liittojen ja yhdistysten kuluttajavastaaville<br />
sekä maaseutuyrittäjävastaaville seminaari<br />
1.–2.2. Jyväskylässä.<br />
Jyväskylän seminaarin avasi <strong>MTK</strong>-Keski-Suomen<br />
puheenjohtaja Kalle Hankamäki. Hän muistutti maaseutuyrittäjyyden<br />
lisääntymisestä ja siitä aiheutuvista<br />
haasteista myös <strong>MTK</strong>:n edunvalvonnalle. Kuluttajatyössä<br />
hän toisi esiin laadun ja hinnan suhdetta. Kaikessa<br />
toiminnassa johtotähtenä pitää olla avoimuus.<br />
Koulutuspäivänä tutustuttiin järjestöjen ja sidosryhmien<br />
erilaisiin menekinedistämiskampanjoihin mm. maa- ja<br />
kotitalousnaisten kasviskampanjaan, Makupäivään<br />
ja muihin lähiruokaneuvojien hankkeisiin, Siilinjärven<br />
tuottajayhdistyksen Siilinmaalle-hankkeeseen ja Finfoodin<br />
Countryworks-hankkeeseen.<br />
Toukokuun kokouksessa työryhmä käsitteli mm.<br />
syyskuussa järjestettäviä lähiruokaviikkoja, <strong>MTK</strong>:n liittokokousta<br />
ja 90-vuotisjuhlaa Turussa kesäkuun lopussa.<br />
<strong>MTK</strong> ja Länsi-Suomen MO-liitto ovat mukana myös<br />
Porin Suomi-Arena-tapahtumassa Eetun-aukiolla 18.7.<br />
Aukion esiintymislavalta kuullaan kansanedustaja Jari<br />
Koskisen puheenvuoro ”Mihin maataloutta tarvitaan”,<br />
ministeri Sirkka-Liisa Anttilan puheenvuoro maa- ja<br />
metsätalouden merkityksestä, keittiömestari Jaakko<br />
Nuutilan puheenvuoro suomalaisen ruokakulttuurin<br />
merkityksestä sekä Leipätiedotuksen puheenvuoro viljan<br />
merkityksestä ravitsemuksessa. Puheiden lomassa<br />
kaupunkilaisille tarjotaan ulvilalaisen Ilkka Markkulan<br />
pellosta aamulla nostettuja uusia perunoita ja voita sekä<br />
puuntaimia hiilinieluiksi kotipihoihin.<br />
Lokakuun kokouksessa toiminnanjohtaja Pirkko<br />
Haikkala piti ajankohtaiskatsauksen käsitellen mm.<br />
ruoan hinnasta käytävää keskustelua ja gmo-asioita.<br />
Keskeisin syy ruoan hinnan nousuun on viljan hinnan<br />
nousu. Pääsyy hintapiikkiin on eri puolilla maailmaa<br />
vallinneiden poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamat<br />
heikot sadot ja sato-odotukset. Maailman viljavarastot<br />
ovat nyt melko tyhjät. Viljan hinnan arvioidaan<br />
olevan korkeimmillaan loppuvuodesta.<br />
Ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila kertoi ruokakulttuuriin<br />
ja lähiruokaviikkoihin liittyvistä asioista. Ruokakulttuuriin<br />
kuuluu monenlaisia asioita: mm. ruoan tuotanto,<br />
elintarviketeollisuus, ravitsemus, sosiaalisuus,<br />
ruokakasvatus, opetus ja gastronomia. Ruokakulttuuri<br />
elää jatkuvassa muutoksessa. Se on osa kansallista<br />
identiteettiä. Globalisaatio tasoittaa ruokakulttuurin<br />
eroja. Suhde ruokaan on muuttunut. Ollaan menossa<br />
siihen, ettei ole enää varsinaisia aterioita. On siirrytty<br />
laiduntamiseen. Syödään lohturuokaa iloon tai suruun.<br />
Terveellisyydestä on tehty kirosana.<br />
Syyskuussa poljettiin Lähiruokaviesti, jossa oli mukana<br />
kuusi joukkuetta. Viesti kulki Rovaniemeltä Helsinkiin.<br />
Viesti luovutettiin Eduskuntatalon portailla<br />
maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle Jari<br />
Lepälle.<br />
Kuluttajatyöryhmään kuuluivat: puheenjohtajana<br />
emäntä Kaija Väänänen Siilinjärveltä, mv. Elina Heino<br />
Vehmaalta, mv. Eeva-Kaisa Lahti Tervolasta, emäntä<br />
Saila Mäki-Leppälä Kuortaneelta, järjestöagron. Pertti<br />
Ruuska (<strong>MTK</strong>-Keski-Suomi) 30.9. saakka, järjestöagrol.<br />
Maarit Hollmen (<strong>MTK</strong>-Satakunta) 1.10. alkaen, mv.neuvos<br />
Kyösti Harju (<strong>MTK</strong> johtok.) ja asiantuntijat: toiminn.<br />
joht. Liisa Niilola (Maa- ja kotitalousnaisten Keskus),<br />
markkinointipääll. Esa Anttila (Finfood), inf.sekr. Bettina<br />
Lindfors (SLC) ja elintarvikeasiantuntija Annika Marniemi<br />
(Suomen Kuluttajaliitto). Sihteerinä toimi viestintäpääll.,<br />
MMM Leena Packalen (<strong>MTK</strong>) 21.5. saakka ja<br />
tiedottaja, agron. Virpi Siitonen 22.5. alkaen.<br />
Elokuussa tuottajat olivat Talonpojan torilla Helsingissä. Syyskuussa poljettiin Lähiruokaviesti Rovaniemeltä Helsinkiin.<br />
59
Viestintä<br />
Avaintehtävät<br />
1. Verkkopalvelun kehittäminen entistä tehokkaammaksi<br />
viestinnän välineeksi<br />
2. Järjestön uuden ilmeen ja tulevaisuusasiakirjan<br />
saattaminen järjestötoiminnan työvälineiksi<br />
3. 90-vuotisjuhlan hyödyntäminen viestinnässä<br />
4. Metsänomistajaorganisaation viestintäsuunnitelman<br />
toteuttaminen<br />
5. Maataloustukien hyväksyttävyyden edistäminen<br />
Verkkoviestinnän mahdollisuudet<br />
käyttöön<br />
Verkkoviestinnällä on <strong>MTK</strong>:n toiminnassa ja kehitystyössä<br />
yhä tärkeämpi osuus. Verkkoviestintä on strategiaviestintää.<br />
Internet on nopein ja edullisin tapa kertoa<br />
keitä olemme, mitä asioista ajattelemme, millaisen<br />
maaseudun, Suomen ja maailman haluamme.<br />
<strong>MTK</strong> kertoo toiminnastaan ja tavoitteistaan <strong>mt</strong>k.fisivuilla<br />
ja jäsenverkko Repussa. Ne yhdessä muodostavat<br />
järjestön laajan ja monipuolisen verkkopalvelun,<br />
joka avautui vuoden 2006 lopussa uudella ilmeellä.<br />
Verkkopalvelun uudistusta suunniteltiin jo pari vuotta<br />
ennen 90-vuotisjuhlaa ja sen haluttiin valmistuvan ennen<br />
juhlavuotta <strong>2007</strong>.<br />
Uudistuksessa maataloustuottajien liitot ja yhdistykset<br />
saivat omat julkiset sivustonsa osana <strong>mt</strong>k.fi/Reppu-palvelua.<br />
Koko verkkopalvelulla on yhtenäinen ilme<br />
ja perusrakenne ja sitä päivitetään Navigo-julkaisujärjestelmällä.<br />
Maataloustuottajien liittojen ja yhdistysten nettivastaaville<br />
pidettiin 12 verkkoviestinnän peruskurssia<br />
ja tehtiin verkkoviestintäohjeet Reppuun. Liitot ja yhdistykset<br />
voivat valita, ottavatko sivustorakenteesta<br />
käyttöön laajan vai suppeamman version. Sisältöä voi<br />
tehdä mallirakenteisiin omien aikataulujen ja mahdollisuuksien<br />
mukaan. Reilu kolmannes yhdistyksistä on<br />
jo julkaissut sivunsa. On tärkeää, että järjestö viestii<br />
ajantasaisesti toiminnastaan kaikilla tasoilla.<br />
Myös tuottajaliittojen ja ‐yhdistysten sivuilla on<br />
nettilomakkeet, joilla voi antaa palautetta, liittyä jäseneksi<br />
ja pyytää muutosta omiin tietoihinsa jäsenrekisterissä.<br />
Luontevan muodon löytäminen vuorovaikutukselle,<br />
yhteisöllisyydelle ja osallistumiselle on järjestölle haaste<br />
edelleen. Jäsenverkko Repun keskustelu hiipui, vilkkaimmin<br />
keskusteltiin maatalousbyrokratian vähentämisestä<br />
ja tulevaisuusasiakirjasta.<br />
Agronet-tietoverkko uudisti keskustelukanavansa<br />
syksyllä. <strong>MTK</strong> ja Viestilehdet ovat Agronetin tuottajina<br />
yhteistyössä MTT:n, ProAgrian ja Agropolis Oy:n<br />
kanssa.<br />
<strong>MTK</strong>:n 90-vuotisjuhlan ja uuden<br />
ilmeen hyödyntäminen viestinnässä<br />
Järjestö uusi ilmeensä juhlavuoden kunniaksi.<br />
<strong>MTK</strong>:n uutta tunnusta ja siihen liittyvää ulkoasun<br />
kokonaisuudistusta suunniteltiin jo pari vuotta ennen<br />
90-vuotisjuhlia. Viestintätoimisto Porkka & Kuutsa perehtyi<br />
järjestön periaate- ja tavoiteohjelmaan ja seurasi<br />
Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjan<br />
työstämistä. Heidän näkemyksensä tulevaisuuden<br />
<strong>MTK</strong>:sta on värikäs: keltaisen pellon, vihreän metsän<br />
ja sinisten vesien kaaret sulautuvat toisiinsa muodostaen<br />
muhkean M-kirjaimen. Sen siimeksessä kolme<br />
vihreää kirjainta <strong>MTK</strong> sitoo uuden asun järjestön vankkaan<br />
menneisyyteen.<br />
Uusi ilme päätettiin julkistaa näyttävästi vasta Turun<br />
liittokokouksen ja 90-vuotisjuhlan yhteydessä 29.–30.<br />
kesäkuuta. Uusi ilme toteutettiin kaikessa liittokokousmateriaalissa.<br />
Se hulmusi lipuissa Turun Messu- ja<br />
kongressikeskuksen saloissa, ja se toistui juhlasalien<br />
koristelussa. Juhlavuoden kunniaksi uusittiin myös<br />
järjestöesite, joka sisältää tietoa järjestöstä ja sen saavutuksista.<br />
Liittokokous ja 90-vuotisjuhla saivat myös uuden<br />
ilmeen mukaisen sivuston <strong>MTK</strong>:n verkkopalveluun.<br />
Sinne koottiin lyhyesti järjestön historiaa, kuvaus uudesta<br />
ilmeestä sekä liittokokouksen ja 90-vuotisjuhlan<br />
ohjelmat ja aineistot.<br />
Keväällä julkistettiin juhlakirja Oraitten päälle. Eläkkeellä<br />
olevat Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan<br />
Mikko Vesan ja <strong>MTK</strong>:n järjestöjohtajan Pentti Raholan<br />
mukaan heidän kirjansa on ”selostus <strong>MTK</strong>:laisin silmin<br />
siitä, miten on mennyt ja mitä on tulossa.”<br />
Juhlavuoden viettämiseksi suunniteltiin julkisuuteen<br />
juttusarjoja ja äänitiedotteita, mutta jo edellisen vuoden<br />
loppupuolella kävi selväksi, että järjestö ottaa hyvin<br />
aktiivisen roolin vaalivuoden <strong>2007</strong> hallitusohjelman<br />
sisältöön vaikuttamisessa. Resurssit käytettiin <strong>MTK</strong>:n<br />
vaalitavoitteiden hiomiseen ja niiden markkinointiin kaikille<br />
puolueille sekä tiedotusvälineille.<br />
Keväällä julkistettiin tiedotustilaisuudessa juhlakirja Oraitten päälle.<br />
60
<strong>MTK</strong>:n viestinnän järjestämällä Tuomaan<br />
päivän vastaanotolla mediaväki nautti suomalaisesta<br />
ruoasta ja vaihtoi ajatuksia ajankohtaisista<br />
aiheista.<br />
Kolme äänitiedotetta kuitenkin toteutettiin yhteistyössä<br />
Deski-tiedotepalvelun kanssa. Niissä ei tuotu<br />
esiin järjestön 90-vuotista historiaa, vaan haluttiin välittää<br />
kuvaa uudenlaisesta maaseudusta ja sen monimuotoisista<br />
elinkeinoista. Energia- ja hoivayrittäjyys<br />
sekä lähiruoka olivat äänitiedotteiden aiheina.<br />
Tulevaisuusasiakirja Osaava maaseutu 2020 julkistettiin<br />
Turun liittokokouksessa, ja sitä esiteltiin tiedotusvälineille<br />
ja sidosryhmille laajasti pitkin vuotta eri<br />
tilaisuuksissa.<br />
Metsänomistajaorganisaation<br />
viestintäsuunnitelman toteuttaminen<br />
Metsänhoitoyhdistysten 100-vuotisen toiminnan<br />
merkeissä tuotettiin kuukausittain yhdistysten toimintaa<br />
valottava artikkeli tiedotusvälineiden käyttöön.<br />
Metsänhoitoyhdistysten valtakunnallinen juhla<br />
<strong>MTK</strong>:n liittokokouksen yhteydessä Turussa oli yhdistysten<br />
näyttävä yhteisesiintyminen.<br />
Mhy-väen juhlapäivillä julkistettu Vuoden nuori metsänomistaja<br />
Tuomo Wirman esiintyi metsänomistajien<br />
edustajana useissa tilaisuuksissa ja tiedotusvälineissä.<br />
Perhemetsätalouden viestejä välitettiin usean kanavan<br />
kautta. <strong>MTK</strong>:n metsäviestintä osallistuu www.forest.fi<br />
toimitusneuvostoon, pohjoismaiseen www.nordicforestsry.org<br />
viestintäryhmään sekä eurooppalaisen<br />
metsänomistajajärjestön, CEPF:n viestintäryhmään.<br />
Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöille tuotettiin<br />
sähköinen ajankohtaiskatsaus Metsäuutiset kerran<br />
kuukaudessa. Metsänomistajaorganisaation viestintäkoulutusta<br />
jatkettiin. Metsästään maa tunnetaan ‐oppimateriaali<br />
tarkistettiin ja tuotettiin uusi painos.<br />
Maataloustukien hyväksyttävyyden<br />
edistäminen<br />
Maataloustuista ja niiden julkisuudesta keskusteltiin<br />
vuoden mittaan mediassa. Maaliskuussa <strong>2007</strong> maaseutuelinkeinorekisterilain<br />
uudistamista pohtinut maaja<br />
metsätalousministeriön työryhmä ehdotti uutta lakia,<br />
jossa säädettäisiin asiakastietojen käsittelystä maaseutuelinkeinohallinnossa.<br />
Lailla on tarkoitus selkiyttää<br />
viranomaisten sekä muiden tietojen käyttäjätahojen oikeudet<br />
ja velvollisuudet.<br />
<strong>MTK</strong> suhtautui varauksellisesti tukitietojen julkistamiseen.<br />
<strong>MTK</strong>:n tavoitteena oli saada suomalaiset ymmärtämään<br />
tukien tarve ja samalla vakuuttuneeksi siitä,<br />
että maataloustukien ansiosta syntyy kansallisia etuja:<br />
terveellistä, turvallista ja hinnaltaan edullista ruokaa,<br />
huoltovarmuutta, työpaikkoja elintarvikeketjussa, viihtyisää<br />
maaseutumaisemaa, hoidettuja mökkiteitä jne.<br />
Maatalouden rinnalle tarvitaan esimerkkejä siitä, miten<br />
verovaroin tuetaan myös muita tärkeiksi katsottuja toimintoja<br />
yhteiskunnassa.<br />
Kertomusvuoden aikana maataloustuet saavuttivat<br />
hyvin yleisen hyväksyttävyyden. Syksyn 141-neuvotteluista<br />
ja niissä onnistumisesta tuli kansallinen kysymys.<br />
Syys- ja lokakuussa neuvottelujen edistymistä seurattiin<br />
kuin jännitysnäytelmää. 141-tukialue ja sillä olevat<br />
maatilat olivat laajan mielenkiinnon kohteena.<br />
Tukijärjestelmä oli esillä myös lähes kaikissa tiedotusvälineiden<br />
ja sidosryhmien Kettula-vierailuissa. Kansallisten<br />
tukien maksamista pidetään itsestään selvänä,<br />
neutraalina asiana. Sitä vastaan kirjoitetaan ja argumentoidaan<br />
vain hyvin suppeassa ja ideologisesti kapeassa<br />
joukossa. Joitain ali- ja ylilyöntejä tietysti aina on.<br />
Viestintä välitti lukuisia haastattelupyyntöjä ja järjesti<br />
tilakäyntejä sekä erillisen toimittajamatkan kahdelle<br />
artjärveläiselle tilalle. Mukana oli toistakymmentä toimittajaa<br />
ja kuvaajaa, ja tilakäynnillä hankitut tiedot ja<br />
kokemukset levisivät hyvin suomalaisessa mediassa.<br />
<strong>MTK</strong>:n omat nettisivut palvelivat hyvin tukijärjestelmän<br />
tunnetuksi tekemisessä ja parhaimmillaan esimerkiksi<br />
YLE:n online ‐sivuilta oli tukitietojen yhteydessä<br />
linkki <strong>MTK</strong>:n sivuille.<br />
Tiedotteet, tiedotustilaisuudet ja<br />
sidosryhmätapaamiset<br />
Järjestö julkaisi vuoden aikana 135 tiedotetta. Tiedotustilaisuuksia<br />
pidettiin kahdeksan. Niissä oli esillä<br />
mm. artikla 141, virkistysarvokauppa ja ympäristötukiohjelman<br />
ehdot sekä sokerisektorin tilanne. Myös<br />
<strong>MTK</strong>:n juhlakirja Oraitten päälle esiteltiin tiedotustilaisuudessa.<br />
<strong>MTK</strong>:n säätiön tilalla Kettulassa esiteltiin <strong>MTK</strong>:n toimintaa<br />
ja tavoitteita vierailijaryhmille, jotka edustivat<br />
mediaa ja muita järjestön tärkeitä sidosryhmiä. Kansanedustajille<br />
oli kerran viikossa tarjolla ajankohtaisia<br />
asioita aamukahvitilaisuuksissa. Joulukuussa järjestettiin<br />
perinteinen Tuomaan päivän vastaanotto.<br />
61
Kansainvälinen järjestö- ja muu yhteistoiminta<br />
<strong>MTK</strong> oli aktiivisesti mukana kansainvälisessä järjestöyhteistyössä<br />
niin eurooppalaisella tasolla kuin maailmanlaajuisesti.<br />
EU:n tuottajajärjestö COPA<br />
<strong>MTK</strong> osallistui aktiivisesti EU:n tuottajajärjestön<br />
COPA:n toimintaan. Järjestön päättävä elin on johtokunta,<br />
jossa <strong>MTK</strong>:ta pääsääntöisesti edusti järjestön<br />
puheenjohtaja. COPA:n johtokunta kokoontui<br />
kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Johtokunnan<br />
kokouksia valmisteli kuukausittain kokoontuva politiikan<br />
koordinaatiokomitea (POCC), jonka kokouksiin<br />
Brysselin toimisto osallistui.<br />
COPA-COGECA:n uusi pääsihteeri Pekka Pesonen<br />
aloitti tehtävässään huhtikuun alussa. Tätä aiemmin<br />
COPA-COGECA:n väliaikaisena pääsihteerinä toimi<br />
saksalainen Franz-Josef Feiter.<br />
<strong>MTK</strong>:n puheenjohtaja Michael Hornborg valittiin<br />
huhtikuussa toiselle kaudelle COPA:n varapuheenjohtajaksi.<br />
Hän jatkoi myös COPA-COGECA:n talousvastaavana.<br />
Lisäksi hänen vastuullaan olivat<br />
elintarviketurvallisuuteen sekä eläin- ja kasvinterveyteen<br />
liittyvät asiat. Ranskan tuottajien FNSEA:n<br />
puheenjohtaja Jean-Michel Lemetayer valittiin CO-<br />
PA:n puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin<br />
Hornborgin ohella Saksan, Ison-Britannian, Italian,<br />
Kyproksen ja Tshekin tasavallan tuottajien puheenjohtajat.<br />
Merkittävin osa COPA:n toiminnasta tapahtui CO-<br />
PA-COGECA:n yhteisissä työryhmissä. Pääsääntöisesti<br />
edustajat tuotekohtaisiin tai niin sanottuihin<br />
horisontaalisiin työryhmiin tulivat kotimaasta, mutta<br />
usein myös Brysselin toimisto osallistui työryhmien<br />
työhön. COPA-COGECA:n työryhmien kokoukset pidetään<br />
usein komission neuvoa-antavien työryhmien<br />
kokousten yhteydessä, jolloin edustajat voivat osallistua<br />
molempiin kokouksiin. Myös Brysselin toimisto<br />
osallistui komission neuvoa-antavien työryhmien kokouksiin<br />
kertomusvuoden aikana lukuisia kertoja.<br />
COPA:n toiminnan painopistealueita kertomusvuonna<br />
olivat mm. kannanvalmistelu EU:n maatalouspolitiikan<br />
terveystarkastukseen, josta komissio<br />
antoi tiedonannon marraskuussa. Järjestö kommentoi<br />
WTO:n kauppaneuvotteluja ahkerasti.<br />
Työvoiton COPA sai vastustaessaan maaperän<br />
puitedirektiiviä, jonka valmistelun neuvosto pysäytti<br />
joulukuussa. COPA vaati EU:hun tuotavalta naudanlihalta<br />
yhtäläisiä jäljitettävyys- ja terveysvaatimuksia<br />
kuin EU:ssa tuotetulta naudanlihalta. Erityinen huoli<br />
oli Brasilian naudanlihan suhteen. Tarkastuksissa<br />
löydettyjen puutteiden takia EU päättikin rajoittaa<br />
naudanlihan tuontia Brasiliasta.<br />
COPA-COGECA järjesti toukokuussa seminaarin<br />
voimasuhteiden oikeudenmukaiseksi saamiseksi<br />
elintarvikeketjun eri osien välillä sekä biomassaseminaarin<br />
marraskuussa. Lokakuussa oli EU:n ja<br />
Pohjois-Amerikan tuottajien konferenssi Prahassa<br />
Tshekin tasavallassa.<br />
EU:n nuorten viljelijöiden<br />
järjestö CEJA<br />
CEJA on Euroopan unionin jäsenmaiden nuorten viljelijöiden<br />
järjestö. CEJA:n tehtävänä on valvoa nuorten<br />
maatilayrittäjien etua EU:n päätöksenteossa ja edistää<br />
kaikkia niitä toimia, joilla nuoria kannustetaan ryhtymään<br />
maatilayrittäjiksi. Jäsenjärjestöt ovat mukana CEJA:n toiminnassa<br />
osallistumalla kokouksiin, työryhmiin ja seminaareihin<br />
sekä edustamalla CEJA:a komission neuvoaantavissa<br />
komiteoissa.<br />
Vuonna <strong>2007</strong> CEJA:an kuului 27 jäsenjärjestöä yhteensä<br />
22 EU:n jäsenmaasta. Lisäksi CEJA:lla oli yksi<br />
tarkkailijajäsen. Näin ollen CEJA edustaa kaikkiaan yli<br />
miljoonaa eurooppalaista nuorta viljelijää.<br />
CEJA valitsi puheenjohtajiston vuosiksi <strong>2007</strong>–2009.<br />
Puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan italialainen Giacomo<br />
Ballari. Varapuheenjohtajiksi valittiin Laurent Fischer<br />
Ranskasta, Pieter Van Oost Belgiasta, Peter Szász Unkarista<br />
ja Erik Jennewein Saksasta. Suomen ehdokas Kati<br />
Partanen sai varapuheenjohtajan vaalissa viidenneksi<br />
eniten ääniä, eikä näin ollen tullut valituksi.<br />
Vuonna <strong>2007</strong> CEJA järjesti neljä seminaaria. Lisäksi<br />
huhtikuussa vietettiin Euroopan nuorten viljelijöiden päivää.<br />
Helmikuussa <strong>MTK</strong>:n maaseutunuorten valiokunnan<br />
jäsen Jani Hevonoja osallistui CEJA-seminaariin Heraklionissa<br />
Kreikassa. Huhtikuun 17. päivänä vietettiin Euroopan<br />
nuorten viljelijöiden päivää. Suomesta juhlaan ja<br />
seminaariin osallistuivat <strong>MTK</strong>:n maaseutunuorten valiokunnan<br />
jäsenet Liisa Salmela, Mikko Jussila ja Tommi<br />
Lunttila sekä puheenjohtaja Jari Orjala. Lisäksi Kati Partanen<br />
edusti IFAP:a. Toukokuun alussa pidettiin CEJAseminaari<br />
Espanjassa. Seminaarissa ei ollut suomalaisia<br />
osallistujia.<br />
Syyskuun lopussa Italiassa pidetyn CEJA-seminaarin<br />
teemana oli ”Agro-energies, climate change our future”.<br />
Seminaarissa Suomea edusti Tommi Lunttila, joka piti<br />
seminaarissa myös alustuksen siitä, kuinka hän hyödyntää<br />
bioenergiaa omalla tilallaan. Vuoden viimeinen<br />
CEJA-seminaari pidettiin marras-joulukuun vaihteessa<br />
Sloveniassa. Seminaarin aihe oli ”The CAP Health Check<br />
and the Agricultural Budget”. Suomesta seminaariin<br />
osallistui <strong>MTK</strong>:n maaseutunuorten valiokunnan jäsen<br />
Mikko Jussila.<br />
Lisäksi CEJA mm. kokosi muistion maidontuotannon<br />
tulevaisuudesta Euroopassa (Position Paper on the future<br />
of milk production in Europe). Sen kirjoittamiseen<br />
myös suomalaiset osallistuivat.<br />
Euroopan talousja<br />
sosiaalikomitea ECOSOC<br />
EU:n etu- ja kansalaisjärjestöjen virallinen EU-elin<br />
Talous- ja sosiaalikomitea osallistui aktiivisesti unionin<br />
eri politiikka-alueiden muotoiluun. Komitea työskenteli<br />
tiiviisti EU:n suurien kysymysten valmistelussa: energia-asiat<br />
ja ilmastonmuutos, Lissabonin strategia, kestävä<br />
kehitys, maatalouden niin sanottu terveystarkastus<br />
ja LFA-uudistus, globalisaation haasteet, innovaatiot ja<br />
62
uusi teknolgia sekä EU:n uusi perussopimus. Komitea<br />
osallistui myös Rooman sopimuksen 50-juhlaan ja sen<br />
valmisteluihin.<br />
Komitean lausuntotyöstä noin puolet koskee suoranaisesti<br />
<strong>MTK</strong>:n toimialoja. Lisäksi ilmastonmuutoksen<br />
ja bioenergian tuleminen päivän politiikan keskiöön on<br />
merkinnyt maan ja metsän tuotannon merkityksen ja<br />
kiinnostuksen kasvua EU-politiikoissa.<br />
Komitean teki linjauksia yhteisen maatalouspolitiikan<br />
terveystarkastukseen, LFA-uudistukseen ja muutamiin<br />
markkinajärjestelyuudistuksiin. Komitea käsitteli myös<br />
maaseudun kehittämispolitiikan täytäntöönpanoa sekä<br />
maatalouspolitiikan yksinkertaistamista. Talous- ja sosiaalikomitea<br />
korosti luonnonhaitoista kärsivien alueiden,<br />
kuten Suomen, nykyistä parempaa huomioon ottamista<br />
EU:n maatalouspolitiikassa.<br />
Muita maataloussektorin tärkeitä työalueita olivat elintarviketurvallisuus<br />
sekä eläinten terveys ja hyvinvointi,<br />
mistä ECOSOC järjesti laajan konferenssin viranomaisille<br />
ja kansalaisyhteiskunnan edustajille. Komitea antoi<br />
lausunnon niin ikään ravitsemusta ja liikuntaa koskevan<br />
strategian toteuttamiseksi. Maatalous- ja elintarvikepolitiikassa<br />
tuotiin esille Suomen erityisolosuhteita ja<br />
kauppapolitiikan niin sanottuja ei-kaupallisia tekijöitä ja<br />
huoltovarmuusnäkökulmaa.<br />
Energiapolitiikassa ECOSOC tuki uusituvan energian<br />
lisäämistä ja EU:n energiaomavaraisuuden oleellista vahvistamista.<br />
Bioenergian tuotantoa on lisättävä käyttämällä<br />
entistä tehokkaammin sekä metsien, peltojen että<br />
jätteiden tuottamista energiaksi. Tästä syystä EU:n on<br />
hyödynnettävä kyseiset resurssit myös ilmastonmuutoksen<br />
torjumiseksi.<br />
Ympäristöpolitiikassa keskityttiin ilmastokysymysten<br />
ohella biologiseen monimuotoisuuteen, ilman laatuasioihin<br />
sekä vesi- ja meripolitiikan EU-linjauksiin.<br />
Metsäsektorin merkitys on kasvanut Talous- ja sosiaalikomitean<br />
työssä EU:n vaikutusvallan lisääntymisen mukana<br />
EU:n metsästrategian seurantana sekä energia- ja<br />
ilmastonmuutosstrategian luomisena. EU haluaa lisätä<br />
rooliaan myös kansainvälisissä metsäkysymyksissä. Komitea<br />
järjesti vuoden aikana metsäsektorin tulevaisuusseminaarin<br />
yhdessä Pohjoismaiden ja Euroopan perhemetsäjärjestöjen<br />
kanssa.<br />
Yhteistyö ulkosuhteiden alueilla laajeni erityisesti<br />
Kiinan, Intian, Etelä-Amerikan ja ACP-maiden kanssa.<br />
Laajeneminen keskittyi Länsi-Balkanin maihin ja Turkkiin.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> alussa Bulgaria ja Romania tulivat EU-jäseninä<br />
mukaan komitean toimintaan. Laajemis-prosessissa<br />
olivat esillä EU-lainsäädännön koko kirjo, mutta erityisen<br />
haastavia ovat alue- ja maatalouspolitiikan integroiminen<br />
EU-järjestelmään.<br />
WTO-kauppaneuvotteluja komitea seurasi tiiviisti pysyvässä<br />
WTO-ryhmässä. Komitea vaati neuvottelujen<br />
eteenpäin viemistä, mutta samalla EU ei voi antaa lisämyönnytyksiä<br />
esimerkiksi maataloussektorilla.<br />
Komitea kehitti edelleen Venäjä-suhteitaan sinne perustettuun<br />
Kansalaisyhteiskunnan neuvostoon. Samoin<br />
yhteistyötä jatkettiin EU:n naapuruuspolitiikassa mukana<br />
olevien maiden kanssa. Niin ikään pohjoisen ulottuvuuden<br />
politiikassa järjestöjen osuutta tulisi vahvistaa.<br />
Komitean työn uusia muotoja oli mm. yhteisseminaari<br />
viljelijä- ja kuluttajaryhmien välillä. ECOSOC tuki rakentavan<br />
yhteistyön lisäämistä tuottajien ja kuluttajien välillä.<br />
<strong>MTK</strong>:n edustajana ECOSOC:ssa oli Seppo Kallio, joka<br />
toimi lausunto- ja poliittisessa työssä erityisesti seuraavilla<br />
alueilla: maa- ja elintarviketalous, metsä, ympäristö,<br />
bioenergia, kestävä kehitys sekä ulkosuhteissa kauppaja<br />
kehityspolitiikka, lisäksi maatalous- ja metsäkysymykset<br />
suhteissa kolmansiin maihin ja EU:n laajeneminen.<br />
Järjestön edustaja kuului valiokuntatyön ohella komitean<br />
työvaliokuntaan, budjettiryhmään ja ulkosuhdetoiminnan<br />
työvaliokuntaan. Hän toimii myös ECOSOC:n<br />
viljelijäkategorian (45 jäsentä) puheenjohtajana.<br />
<strong>MTK</strong>:n toiminnassa ECOSOC:ssa on pidetty keskeisenä<br />
lähtökohtana tiivistä yhteydenpitoa muihin suomalaisjärjestöihin,<br />
COPA-COGECA:an, Euroopan Parlamentin<br />
sektoriedustajiin, EU:n komissioon, Suomen komissaariin,<br />
Suomen hallituksen edustajiin Brysselissä sekä median<br />
edustajiin.<br />
Pohjolan Talonpoikaisjärjestöjen<br />
Keskusneuvosto NBC<br />
Pohjolan Talonpoikaisjärjestöjen Keskusneuvosto<br />
(Nordiska Bondeorganisationernas Centralråd NBC)<br />
on vuonna 1934 perustettu Pohjolan viljelijä- ja osuustoimintajärjestöjen<br />
organisaatio. Siihen kuuluvat viiden<br />
Pohjoismaan sektorijärjestöt: <strong>MTK</strong>, Svenska lantbruksproducenternas<br />
centralförbund SLC ja Pellervo-Seura<br />
Suomesta, Lantbrukarnas Riksförbund LRF Ruotsista,<br />
Norges Bondelag ja Norsk Landbrukssamvirke Norjasta,<br />
Landbruksraadet Tanskasta sekä Baendasa<strong>mt</strong>ök<br />
Islands Islannista. Järjestö käsittelee käytännössä kaikkia<br />
maaseudun ajankohtaisia asioita ja toimii sektorin<br />
äänitorvena ja koordinaattorina monissa maatalouden<br />
ja elintarvikesektorin asioissa.<br />
Järjestöä johtaa Presidium eli puheenjohtajisto, joka<br />
kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Järjestön toimintaa<br />
koordinoi NBC:n työvaliokunta, jossa istuu yksi edustaja<br />
kustakin maasta sekä NBC:n pääsihteeri ja sihteeri<br />
puheenjohtajamaasta.<br />
NBC valitsi tämänkertaisen kulttuuripalkintonsa saajaksi Maaseudun<br />
Sivistysliiton kulttuuritoimen johtajan Liisa Heikkilä-Palon Espoosta.<br />
63
Suomen kaksivuotinen NBC:n puheenjohtajuus päättyi<br />
vuonna <strong>2007</strong>. NBC:n puheenjohtajana toimi <strong>MTK</strong>:n<br />
puheenjohtaja Michael Hornborg. Puheenjohtajuuden<br />
aikana NBC:n pääsihteerina toimi Seppo Kallio, <strong>MTK</strong> ja<br />
sihteerinä Bettina Lindfors, SLC. Suomen jälkeen puheenjohtajuus<br />
siirtyy Islannille.<br />
NBC:n työvaliokunta kokoontui vuoden aikana viisi<br />
kertaa. Työvaliokunta koordinoi ja ohjaa järjestön työtä<br />
puheenjohtajiston linjausten pohjalta. Työvaliokunta seuraa<br />
jatkuvasti maatalous- ja kauppapolitiikan ajankohtaisia<br />
muutoksia sekä koordinoi pohjoismaista yhteistyötä<br />
muissa kansainvälisissä järjestöissä.<br />
NBC:n työryhmissä käsitellään tuottajajärjestöjen toiminnan<br />
kehittämistä eri sektoreilla.<br />
Suomen NBC osaston jäseninä ovat <strong>MTK</strong>, SLC ja<br />
Pellervo-Seura. Suomen osaston johtokunta kokoontui<br />
kuusi kertaa vuonna <strong>2007</strong>.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> päätapahtuma oli Pohjolan viljelijä- ja<br />
osuustoimintajärjestön kokoontuminen 8.–10.8.<strong>2007</strong><br />
Jyväskylässä. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri<br />
Pekkarinen toi valtiovallan tervehdyksen kokouksen<br />
avajaisistuntoon. Pekkarinen valotti Suomen ilmasto- ja<br />
energiapolitiikkaa maaseudun näkökulmasta. Euroopan<br />
tuottaja- ja osuustoimintajärjestön COPA-COGECA:n<br />
pääsihteeri Pekka Pesonen käsitteli pohjoisen maatalouden<br />
haasteita ja mahdollisuuksia.<br />
NBC-kokouksen seminaarissa, ryhmätöissä ja paneelikeskustelussa<br />
mietittiin useita jäsenille tärkeitä asioita.<br />
Ruokakulttuuria käsiteltiin otsikolla ”Pohjoismainen ruoka<br />
– laatutakuu”. Osuustoimintaa tarkasteltiin globaalissa<br />
maailmassa. Työryhmissä pohdittiin yrittäjyyden<br />
roolia maaseudun kehittämisessä, vihreiden elinkeinojen<br />
tulevaisuutta sekä omistajuuden vahvistamista osuustoiminnassa.<br />
Paneelikeskustelussa kuultiin puheenvuoroja ilmastonmuutoksen<br />
vaikutuksesta Pohjolan maatalouteen.<br />
Toisena aiheena käsiteltiin peltobioenergian tulevaisuutta.<br />
NBC-kokoukselle esiteltiin myös viljelijöiden Itämeriyhteistyön<br />
raportti. Kokouksen päätteeksi järjestettiin<br />
retkipäivä, jolloin osallistujat vierailivat Valtran traktoritehtaalla<br />
Suolahdessa sekä kahdella maatilalla Jyväskylän<br />
seudulla.<br />
NBC valitsi tämänkertaisen kulttuuripalkintonsa saajaksi<br />
Maaseudun Sivistysliiton kulttuuritoimen johtajan<br />
Liisa Heikkilä-Palon Espoosta. Palkinto ojennettiin hänelle<br />
NBC:n kokouksessa Jyväskylässä. Liisa Heikkilä-Palo<br />
on toiminut Maaseudun Sivistysliiton kulttuuritoimen<br />
johtajana vuodesta 1978 lähtien. Hänen johdollaan on<br />
toteutettu lukuisia kulttuurihankkeita: taidenäyttelyjä, valokuvanäyttelyjä,<br />
kulttuuritapahtumia, kirjoituskilpailuja<br />
ja perinteen keruuta. Teemat ovat vaihdelleet sisältäen<br />
laajasti suomalaisen kulttuurin, luonnon ja ympäristön<br />
aihepiirejä.<br />
NBC keskittyi toiminnassaan aiheisiin, joissa Pohjoismailla<br />
on yhteisiä intressejä ja tavoitteita. Lisäksi jatkuva<br />
tiedonvaihto on välttämätöntä alati muuttuvissa poliittisissa<br />
ja taloudellisissa olosuhteissa.<br />
Kansainvälinen viljelijäjärjestö IFAP<br />
Kansainvälisen viljelijäjärjestön toimintaan vaikuttivat<br />
kertomusvuonna tapahtuneet suuret muutokset erityisesti<br />
maataloustuotteiden maailmanmarkkinoilla. IFAP<br />
jatkoi kiinteää yhteydenpitoa elintarviketalouteen vaikuttaviin<br />
merkittäviin kansainvälisiin järjestöihin mm. YK,<br />
FAO, OECD ja WTO.<br />
Maataloustuotteiden hinnat ovat kokeneet täydellisen<br />
muutoksen, jolla on ollut suora vaikutus markkinoihin ja<br />
koko ruokakeskusteluun. Ruoan saatavuus ja huoltovarmuus<br />
ovat nousseet uudelleen arvioitaviksi. Hintamuutoksilla<br />
on ollut vaikutusta myös tukipolitiikkaan<br />
ja ruoan saatavuuteen. Muutokseen ovat vaikuttaneet<br />
kysynnän kasvu, suuret satovaihtelut sekä pellon käyttö<br />
bioenergian tuottamiseen.<br />
Suuret kysymykset ilmastonmuutoksesta, bioenergiasta<br />
ja tulevasta vesipolitiikasta olivat kertomusvuonna<br />
keskeisiä aiheita. IFAP loi strategisia valmiuksia pidemmän<br />
aikavälin muutostekijöihin, joita viljelijät jatkossa<br />
joutuvat kohtaamaan. Maapallon väestön ruokkiminen<br />
on entistä suurempi haaste koko maailman viljelijäkunnalle.<br />
Järjestö seurasi tiiviisti meneillään olevia WTO-kauppaneuvotteluja,<br />
joiden päätökseen vieminen voisi vakauttaa<br />
markkinoiden toimivuutta. IFAP korosti kauppapolitiikassa<br />
perheviljelmämaatalouden aseman vahvistamista sekä<br />
erityisesti myös kehitysmaiden viljelijöiden aseman<br />
vakiintumista. Kaupan sääntöjen pitäisi vahvistaa reiluja<br />
pelisääntöjä eri maissa ja erilaisissa olosuhteissa. Epäedulliset<br />
olosuhteet tulisi ottaa huomioon kaupan ehtoja<br />
määriteltäessä, mikä koskee mm. Suomen kaltaisia tuotanto-olosuhteita.<br />
IFAP oli vaikuttamassa YK:n köyhyyden vähentämispolitiikkaan,<br />
jossa elintarviketuotannolla on keskeinen<br />
asema kehitysmaissa. Useissa kehitysmaissa 70–80 %<br />
väestöstä toimii maaseudulla ruoan tuotannossa hyvin<br />
köyhissä olosuhteissa.<br />
IFAP:n merkittävä toiminta-alue on kehitysmaiden<br />
tuottaja- ja osuustoimintajärjestöjen toiminnan kehittäminen<br />
erilaisilla projektihankkeilla kautta maapallon. <strong>MTK</strong><br />
on yhdessä Suomen ulkoministeriön kanssa ollut tukemassa<br />
AgriCord-yhteistyöorganisaatiota, joka toteuttaa<br />
yhteistyössä useiden IFAP:n jäsenjärjestöjen kanssa viljelijöiden<br />
järjestötoiminnan kehittämishankkeita kehitysmaissa.<br />
Työ käynnistyi hyvin ja suomalaisia asiantuntijoita<br />
pyritään rekrytoimaan nykyistä selkeästi enemmän jatkossa<br />
kyseiseen yhteistyöhön AgriCordin kautta. Tällä<br />
työllä IFAP tavoittelee kehitysmaiden viljelijöiden aseman<br />
oleellista parantamista osana maiden ruokahuollon ja<br />
talouksien kehittämistä. IFAP:ssa tätä toimintaa linjaa ja<br />
koordinoi kehityskomitea.<br />
IFAP:n toimintaa täydensivät alueelliset komiteat sekä<br />
tuotekohtaiset yhteistyöelimet. Järjestö järjesti yhteistyökokouksia<br />
mm. FAO:n, OECD:n ja WTO:n kanssa. <strong>MTK</strong><br />
osallistui osaan IFAP:n työryhmäkokouksista ja toimitti<br />
Suomen näkemyksiä järjestön eri elinten valmistelutyöhön.<br />
IFAP:n Liaison-koordinaattoreina toimivat Tapio<br />
Kytölä ja Seppo Kallio. IFAP:n johtokunnassa Pohjoismaiden<br />
edustajina olivat Tanskan ja Ruotsin tuottajajärjestöjen<br />
johtajat. Pohjoismaiden edustus toimii rotaatiopohjalla.<br />
Kehityspolitiikka<br />
Kertomusvuonna pääministeri Matti Vanhasen hallitus<br />
laati uudelle toimikaudelleen uuden kehityspoliittisen ohjelman.<br />
Ohjelmassa määritellään tarkemmin siitä, miten<br />
hallitusohjelman kehityspoliittisia tavoitteita ja linjauksia<br />
64
toteutetaan. Tässä tarkoituksessa etujärjestöille ja kansalaisyhteiskunnan<br />
jäsenille järjestettiin erityisiä kuulemistilaisuuksia.<br />
Tällöin ne voivat esittää sidosryhmiensä<br />
kannalta tärkeinä pitämänsä näkökohdat ja tavoitteet<br />
kehitysohjelman sisältöä muotoiltaessa. Tällä tavoin<br />
<strong>MTK</strong> saattoi omalta osaltaan tuottajajärjestön kannalta<br />
tärkeinä pitämänsä näkökohdat ministeriön tietoon.<br />
<strong>MTK</strong>:n mielestä Kehityspoliittinen ohjelma <strong>2007</strong><br />
– ”Kohti kestävää ihmiskuntapolitiikkaa” vastaa tuottajajärjestön<br />
edustamia perusarvoja. Ohjelmassa sekä<br />
tunnustetaan suomalaisen kehitysyhteistyön korkealaatuinen<br />
asiantuntemus että pyritään suuntaamaan<br />
kehitysyhteistyö alueille, joilla suomalainen osaaminen<br />
on parhaimmillaan. Vahvistetussa kehityspoliittisessa<br />
ohjelmassa maaseutua kehittävät hankkeet ovat tärkeitä,<br />
ja <strong>MTK</strong>:n mielestä nämä tulevat esiin oikealla tavalla<br />
painotettuna.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui kehityspolitiikan muotoiluun myös<br />
Kehityspoliittisessa toimikunnassa (KPT), joka on hallituksen<br />
neuvoa antava elin. KPT:n työssä järjestö korosti<br />
luontoon perustuvien elinkeinojen merkityksen lisäämistä.<br />
Ruoan tuottaminen on nostettava kehityspolitiikan<br />
painopisteeksi. Lisäksi metsien lisääminen maapallolle<br />
on jo ilmastopolitiikan suuntaamisen kannalta välttämätöntä.<br />
Metsien istuttaminen on niin ikään saatava kehityspolitiikan<br />
painopisteeksi.<br />
<strong>MTK</strong> vaikutti kehitysmaiden investointipolitiikkaan Teollisen<br />
kehityksen rahaston Finnfundin kautta. Se rahoittaa<br />
kehitysmaissa toteutettavia hankkeita, joissa tarvitaan<br />
pehmennystä rahoituskokonaisuuksiin. Näissä hankkeissa<br />
on myös elintarvike- ja metsäprojekteja, joilla pyritään<br />
kyseisten maiden peruselinkeinojen kehittämiseen.<br />
<strong>MTK</strong> oli mukana lisäksi järjestöjen kehitysjärjestön<br />
KEPA:n toiminnassa. KEPA pyrkii parantamaan kansalaisjärjestöjen<br />
toimintaedellytyksiä kehitysyhteistyössä.<br />
Lisäksi KEPA tarjoaa teknistä apua erityisesti pienille<br />
järjestöille kehityshankkeiden toteuttamisessa. <strong>MTK</strong><br />
osallistui erityisesti KEPA:n politiikan muotoiluun maatalous-<br />
ja kauppapolitiikassa sekä köyhyyden vastaisessa<br />
taistelussa.<br />
<strong>MTK</strong> oli mukana yhteistyössä ulkoministeriön kanssa<br />
IFAP:n jäsenjärjestöjen kehitysorganisaatiossa Agri-<br />
Cordissa. Järjestö organisoi noin 10 EU-maan ja Kanadan<br />
kehitysrahoituksen tuella kehitysmaiden tuottaja- ja<br />
osuustoimintajärjestöjen toiminnan luomista ja tehostamista.<br />
Suomi ja <strong>MTK</strong> ovat mukana nyt ensimmäistä kertaa<br />
työssä, joka tähtää kehitysmaiden maatalouselinkeinon<br />
ja viljelijöiden järjestötoiminnan vakiinnuttamiseen.<br />
Brysselin toimisto<br />
Avaintehtävät<br />
1. Kansallisiin tukiin liittyvien onnistuneiden<br />
ratkaisujen saaminen<br />
2. Suomen maatalouden etujen puolustaminen<br />
EU:n maatalouspolitiikan kehityksessä<br />
Vuosi <strong>2007</strong> oli <strong>MTK</strong>:n, SLC:n ja Pellervo-Seuran yhteisen<br />
Brysselin toimiston 17. toimintavuosi. <strong>MTK</strong>:n<br />
Brysselin toimiston tehtävänä on suomalaisten maanviljelijöiden,<br />
metsänomistajien sekä maaseutuyrittäjien<br />
etujen valvominen Euroopan unionissa. Brysselin toimisto<br />
seuraa aktiivisesti Euroopan unionin, sen yhteisen<br />
maatalouspolitiikan sekä muille järjestön jäsenille<br />
tärkeiden asioiden kehitystä ja välittää näihin liittyvää<br />
tietoa kotimaahan. Säännöllinen yhteydenpito EU:n eri<br />
toimielimiin ja muihin keskeisiin tahoihin Brysselissä on<br />
tärkeä osa Brysselin toimiston toimintaa.<br />
Kertomusvuonna merkittävimpiä Brysselin toimiston<br />
edunvalvontaan liittyviä asioita olivat Etelä-Suomen kansallisen<br />
141-tuen neuvottelut, EU:n maatalouspolitiikan<br />
terveystarkastukseen valmistautuminen ja maaseutuohjelman<br />
täytäntöönpanoon liittyvät asiat.<br />
Brysselin toimistossa vieraili useita ryhmiä. Heinäkuussa<br />
viljelijöiden oikeusturvalähetystö toi esille ongelmia,<br />
joita komission viime hetken muutokset ympäristötukeen<br />
aiheuttivat. Lannankäytön tehostamistoimenpiteen pudottaminen<br />
pois oli suuri pettymys viljelijöille. Joulukuussa<br />
seurantakomitea hyväksyi esitykset täydentävistä<br />
ympäristötuen erityistoimenpiteistä, ja ministeri toimitti<br />
esitykset komissiolle. Päätökset erityistoimenpiteistä<br />
siirtyivät vuodelle 2008.<br />
Etelä-Suomen kansallisen tuen neuvotteluihin ja EU:n<br />
maatalouspolitiikan terveystarkastukseen liittyviä suomalaisten<br />
tuottajien näkemyksiä toivat esille puheenjohtaja<br />
Michael Hornborg sekä maitovaltuuskunnan lähetystö<br />
syyskuussa ja <strong>MTK</strong>:n viljavaliokunta täydennettynä sianja<br />
siipikarjanlihan, kananmunien ja naudanlihan tuottajilla<br />
lokakuussa. Hornborg sekä kumpikin lähetystö tapasivat<br />
maatalouskomissaarin ja komission virkamiehiä. <strong>MTK</strong>:n<br />
sikajaosto vieraili Brysselissä heinäkuussa ja turkiseläinkasvattajien<br />
edustajat marraskuussa.<br />
Toimiston työntekijät pitivät alustuksia ja ajankohtaiskatsauksia<br />
myös monille muille Brysselissä vieraileville<br />
ryhmille.<br />
Brysselin toimisto järjesti alkuvuodesta Strasbourgissa<br />
perinteisen <strong>MTK</strong>:n johdon ja EU:n parlamentin suomalaisjäsenten<br />
ja heidän avustajiensa tapaamisen. Vuoden<br />
aikana järjestettiin lukuisia <strong>MTK</strong>:n luottamusjohdon ja<br />
toimihenkilöiden tapaamisia komission eri tahoilla työskentelevien<br />
virkamiesten kanssa.<br />
Kesäkuussa toimisto järjesti tiedotustilaisuuden Brysselin<br />
kirjeenvaihtajille. Joulukuun alussa pidettiin perinteinen<br />
Tuomaan päivän vastaanotto, jonne kutsuttiin tiedotusvälineiden<br />
ja tärkeiden yhteistyötahojen edustajia.<br />
Toimiston henkilökunnassa tapahtui lukuisia muutoksia.<br />
Riitta Brandt oli vuoden alusta viisi kuukautta kotieläinasiantuntija<br />
Hanna Leiponen-Syyrakin sijaisena.<br />
Kesäkuun alussa Leiponen-Syyrakki palasi tehtäväänsä.<br />
Pohjoismaiden metsäkoordinaattori Janne Näräkkä<br />
aloitti helmikuussa Tomas Landersin siirryttyä Ruotsiin<br />
metsähallinnon palvelukseen. Kesäkuun alussa toimiston<br />
johtajana aloitti Tapio Kytölä. Hänen edeltäjänsä Simo<br />
Tiainen aloitti <strong>MTK</strong>:n maatalouslinjan vt. johtajana<br />
syyskuussa ja vuoden lopulla maatalouslinjan johtajana.<br />
65
<strong>MTK</strong>:n antamia lausuntoja<br />
Lausunto 4.1. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön<br />
asetukseksi lammas- ja vuohieläinten tunnistimien<br />
hyväksymisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön<br />
asetuksen muuttamisesta.<br />
Lausunto15.1. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
MMM:n asetusluonnoksen muuttamisesta koskien<br />
varotoimenpiteitä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi<br />
luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan<br />
välillä.<br />
Lausunto 22.1. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
Kilta-ohran ja Medina-punanadan mahdollisesta<br />
poistamisesta kasvilajikeluettelosta.<br />
Lausunto 22.1. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräistä<br />
elintarvikevalvonnan maksuista.<br />
Lausunto 26.1. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
luonnoksesta periaatepäätöksen tarkistamiseksi<br />
koskien kuntien yhteistoiminta-alueita.<br />
Lausunto 31.1. Uudenmaan ympäristökeskukselle<br />
Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Natura 2000<br />
‐alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelmasta.<br />
Lausunto 31.1 opetusministeriölle ammatillisten<br />
tutkintojen kehittämisperiaatteista ja asemasta<br />
koulutusjärjestelmässä.<br />
Lausunto 31.1. kauppa- ja teollisuusministeriölle<br />
taloudellisen puolustusvalmiuden kehittämistoimikunnan<br />
mietinnöstä.<br />
Lausunto 2.2. sosiaali- ja terveysministeriölle<br />
luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi<br />
muiden kuin eläimistä saatavia elintarvikkeita<br />
käsittelevien elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta<br />
(elintarvikehuoneistoasetus).<br />
Lausunto 5.2. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
asetusluonnoksesta alkutuotantoasetuksen muuttamiseksi.<br />
Lausunto 13.2. valtiovarainministeriölle säädösvalmistelun<br />
vaikutusarvioinnin asiantuntijapalvelut<br />
‐työryhmän väliraportista (1/<strong>2007</strong>).<br />
Lausunto 14.2. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi luonnonhaittakorvauksista<br />
ja maatalouden ympäristötuista<br />
vuosina <strong>2007</strong>–2013.<br />
Lausunto 26.2. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
raatotyöryhmän muistiosta.<br />
Lausunto 28.2. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi Euroopan<br />
yhteisön kokonaan rahoittamien eläintukien<br />
valvonnasta (805/001/<strong>2007</strong>).<br />
Lausunto 28.2. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi Euroopan<br />
yhteisön kokonaan ja osittain rahoittamien<br />
pinta-alaperusteisten tukien valvonnasta<br />
(727/001/<strong>2007</strong>).<br />
Lausunto 8.3. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
lääkkeiden käytöstä, luovutuksesta ja määräämisestä<br />
eläinlääkinnässä annetun maa- ja metsätalousministeriön<br />
asetuksen (23/eeo/2002) muuttamisesta.<br />
Lausunto 19.3. Energiamarkkinavirastolle luonnoksista<br />
sähköverkonhaltijoiden verkkotoiminnan<br />
hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin suuntaviivoiksi<br />
vuosille 2008–2011.<br />
Lausunto 20.3. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
työryhmämuistiosta ”Lääkkeiden luovutus terveydenhuoltoon<br />
kuuluville tiloille” (MMM 2006:24).<br />
Lausunto 22.3. opetusministeriölle ammatillisen<br />
koulutuksen laadunhallintasuosituksesta.<br />
Lausunto 26.3. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kansallisten<br />
kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta<br />
(1172/001/<strong>2007</strong>).<br />
Lausunto 27.3. kauppa- ja teollisuusministeriölle<br />
Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitoksen<br />
käyttöä koskevasta lupahakemuksesta.<br />
Lausunto 28.3. ympäristöministeriölle ehdotuksesta<br />
valtioneuvoston asetukseksi arseeni- ja<br />
elohopeayhdisteiden sekä dibutyylitinavetyboraatin<br />
käytön rajoittamisesta (ns. arseeniasetus).<br />
Lausunto 29.3. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
MMM:n asetukseksi nautojen bse-taudin vastustamisesta.<br />
Lausunto 30.3. opetusministeriölle työryhmän<br />
mietinnöstä, joka käsittelee aiemmin hankitun<br />
osaamisen tunnustamista korkeakouluissa.<br />
Lausunto 11.4. luonnoksista maa- ja metsätalousministeriön<br />
asetuksiksi, jotka koskevat mm.<br />
tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttöä.<br />
Lausunto 11.4. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
MMM:n tukia koskevista asetusluonnoksista<br />
(1340/001/<strong>2007</strong>, 1341/001/<strong>2007</strong>, 1342/001/<strong>2007</strong>).<br />
Lausunto 18.4. kauppa- ja teollisuusministeriölle<br />
ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta<br />
yritystoiminnan kehittämiseksi.<br />
Lausunto 19.4. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maaseudun<br />
hanketoiminnan tukemisesta.<br />
Lausunto 27.4. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
MMM:n asetusluonnoksesta ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen<br />
valvonnasta (1569/001/<strong>2007</strong>).<br />
Lausunto 2.5. Eviralle luonnoksesta ohjeeksi elintarvikeketjua<br />
koskevista tiedoista ja alkuperätilalle<br />
annettavasta palautteesta.<br />
Lausunto 4.5. oikeusministeriölle säädösehdotusten<br />
vaikutusten arvioinnista (Uudet, yhtenäiset<br />
ohjeet ‐työryhmän mietintö).<br />
Lausunto 11.5. oikeusministeriölle yhdistyslain<br />
muutostarpeesta annetusta arviomuistiosta.<br />
Lausunto 16.5. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien tukien<br />
valvonnasta annettavasta valtioneuvoston asetuksesta<br />
(1748/001/<strong>2007</strong>).<br />
Lausunto 21.5. opetusministeriölle oppisopimus-<br />
66
koulutuksen kehittämisestä.<br />
Lausunto 24.5. Eviralle luonnoksesta monivuotiseksi<br />
kansalliseksi valvontasuunnitelmaksi (EY:n<br />
asetus nro 882/2004).<br />
Lausunto 28.5. Maaseutuvirastolle vuoden <strong>2007</strong><br />
peltovalvontaohjeesta.<br />
Lausunto 12.6. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
perunan rengasmätäasetuksesta.<br />
Lausunto 15.6. valtiovarainministeriölle liittyen<br />
luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi verohallinnosta<br />
ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain<br />
sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta.<br />
Lausunto 19.6. Verohallitukselle liittyen Verohallituksen<br />
laatimiin luonnoksiin veroilmoituslomakkeista<br />
2, 2C ja 35.<br />
Lausunto 20.6. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
hallituksen esityksestä, joka koskee maatalouden<br />
harjoittajien luopumisjärjestelmien muuttamista.<br />
Lausunto 10.7. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
hallituksen esitysluonnoksesta tilatukijärjestelmän<br />
täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta.<br />
Lausunto13.7. Eviralle lintuinfluenssa-asiantuntijatyöryhmän<br />
keskustelumuistiosta siipikarjan<br />
rokottamisesta lintuinfluenssaepidemian aikana<br />
Suomessa.<br />
Lausunto 27.7. opetusministeriölle luonnoksesta<br />
koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi<br />
vuosille <strong>2007</strong>–2012.<br />
Lausunto 30.7. liikenne- ja viestintäministeriölle<br />
LVM:n asetuksesta traktorien, moottorityökoneiden<br />
ja maastoajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä<br />
hinattavien laitteiden rakenteesta ja varusteista<br />
annetun asetuksen liitteen 1 muuttamisesta.<br />
Lausunto 6.8. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi maatalouden<br />
rakennetuista sekä eräiden maaseudun kehittämiseen<br />
liittyvien lakien muuttamisesta.<br />
Lausunto 10.8. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
eläintunnistusjärjestelmästä.<br />
Lausunto 10.8. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
eläinlääkintähuoltotyöryhmän loppuraportista.<br />
Lausunto 13.8. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
perunan tumman rengasmädän torjunnasta.<br />
Lausunto 13.8. SESKO Oy:lle pienjänniteilmajohtoja<br />
koskevasta standardiehdotuksesta.<br />
Lausunto 13.8. sosiaali- ja terveysministeriölle<br />
luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee<br />
maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamista.<br />
Lausunto 7.9. ympäristöministeriölle ympäristövastuudirektiivin<br />
edellyttämistä muutoksista Suomen<br />
lainsäädäntöön.<br />
Lausunto 15.8. valtiovarainministeriölle työryhmämuistiosta<br />
Ehdotus välillisen verotuksen<br />
muutoksenhakujärjestelmän uudistamiseksi.<br />
Lausunto 22.8. Eviralle lampaiden merkinnästä.<br />
Lausunto 17.9. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
asetusluonnoksesta alkutuotantoasetuksen muuttamiseksi.<br />
Lausunto 27.9. ehdotuksesta valtioneuvoston<br />
asetukseksi rakennerahastojen tukikelpoisista kustannuksista.<br />
Lausunto 27.9. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
ehdotuksesta hallituksen esitykseksi laiksi satovahinkojen<br />
korvaamisesta annetun lain muuttamiseksi.<br />
Lausunto 1.10. työministeriölle ehdotuksesta<br />
ESR-ohjelman viestintästrategiasta.<br />
Lausunto 4.10. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
luonnoksesta hallituksen esitykseksi porotalouden<br />
ja luontaiselinkeinojen rahoituslain muuttamisesta.<br />
Lausunto 5.10. ulkoasiainministeriölle luonnoksesta<br />
hallituksen kehityspoliittiseksi ohjelmaksi<br />
<strong>2007</strong>–.<br />
Lausunto 17.10. sosiaali- ja terveysministeriölle<br />
luonnoksesta hallituksen esitykseksi kansaneläkelaitoksesta<br />
annetun lain muuttamiseksi.<br />
Lausunto 24.10. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
asetusluonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön<br />
asetuksesksi broilerien kampylobakteerivalvonnasta.<br />
Lausunto 1.11. Verohallitukselle liittyen ennakkokannon<br />
laskentaperusteisiin.<br />
Lausunto 4.11. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
luonnoksesta valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön<br />
asetuksiksi ei-tuotannollisten<br />
investointien tuesta vuosina 2008–2013.<br />
Lausunto 8.11. sosiaali- ja terveysministeriölle<br />
valtioneuvoston asetukseksi Eläketurvakeskuksesta<br />
annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.<br />
Lausunto 19.11. ulkoasianministeriölle Venäjän<br />
asettaman kananmunien tuontikiellon purkamisesta.<br />
Lausunto 19.11. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtosuunnitelmasta.<br />
Lausunto 26.11. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
MMM:n työryhmämuistiosta: selvitys eri vaihtoehdoista<br />
hevosten teurastamisen järjestämiseksi<br />
(MMM <strong>2007</strong>:17).<br />
Lausunto 26.11. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eläinten<br />
hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008–2013.<br />
Lausunto 27.11. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
luonnoksesta elintarvikevalvonnasta annetun valtioneuvoston<br />
asetuksen muuttamiseksi.<br />
Lausunto 30.11. opetusministeriölle selvitysmies<br />
Timo Lankisen arviosta opetushallituksen asemasta<br />
ja tehtävästä.<br />
Lausunto 10.12. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
komission tiedonannosta EU:n uudesta eläinten terveyttä<br />
koskevasta strategiasta vuosiksi <strong>2007</strong>–2013<br />
”mieluummin ehkäisy kuin hoito”.<br />
Lausunto 11.12. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
asetusluonnoksesta kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden<br />
salmonellavalvontaohjelmasta.<br />
Lausunto 11.12. Suomen Kylätoiminta ry:lle kylien<br />
ja toimintaryhmien valtakunnallisesta ohjelmasta<br />
2008–2013 (Vastuuta ottava paikallisyhteisö).<br />
Lausunto 14.12. maa- ja metsätalousministeriölle<br />
muutoksesta liittyen maa- ja metsätalousministeriön<br />
asetukseen 111/2004 tuoreiden hedelmien,<br />
marjojen ja vihannesten kaupan pitämistä koskevien<br />
vaatimusten noudattamisen valvonnasta.<br />
67
Maa- ja metsätaloustuottajain<br />
Keskusliitto <strong>MTK</strong> r.y.<br />
<strong>MTK</strong>:n organisaatio 2008<br />
164 000 JÄSENTÄ<br />
Maanviljelijät<br />
Maaseutuyrittäjät<br />
Metsänomistajat<br />
Maataloustuottajayhdistykset<br />
(397)<br />
Maataloustuottajain<br />
liitot (16)<br />
Suomen Turkiseläinten<br />
Kasvattajain<br />
Liitto<br />
Metsänhoitoyhdistykset<br />
(135)<br />
Metsänomistajien<br />
liitot (9)<br />
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto <strong>MTK</strong> r.y.<br />
Maaseudun Tulevaisuus<br />
6.3.2008<br />
Organisaatio ja jäsenistö<br />
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto <strong>MTK</strong><br />
r.y:n jäseninä oli vuoden <strong>2007</strong> lopussa 16 maataloustuottajien<br />
ja 10 metsänomistajien liittoa sekä Suomen<br />
Turkiseläinten Kasvattajain Liitto. Maataloustuottajaliittojen<br />
jäseninä oli 398 tuottajayhdistystä sekä yhteisöjäseninä<br />
meijereitä, teurastamoja ja eri tuotantosuuntia<br />
edustavia kerhoja.<br />
Maataloustuottajayhdistyksissä oli vuoden <strong>2007</strong> lopussa<br />
153 614 henkilöjäsentä ja 62 429 jäsentaloutta.<br />
Kertomusvuoden aikana yhdistysten jäsenmäärä väheni<br />
4 414 henkilöllä ja tilojen lukumäärä 1 574 tilalla.<br />
Metsänomistajaliitoissa oli metsäjäseniä vuoden <strong>2007</strong><br />
lopussa yhteensä 6 639 metsätilanomistajaa. Vuoden<br />
aikana uusia metsäjäseniä tuli 492.<br />
Maataloustuottajayhdistysten ja metsänomistajaliittojen<br />
yhteisjäsenmäärä eli <strong>MTK</strong>:n kokonaisjäsenmäärä<br />
oli toimintavuoden lopussa 160 253. Jäsenmäärä väheni<br />
edellisestä vuodesta 3 922 henkilöä.<br />
Jäsenrekisterin tietojen perusteella yhdistyksen jäsentilan<br />
keskimääräinen peltopinta-ala oli 25,40 ha ja<br />
metsäala 48,10 ha. Metsäjäsen omistaa keskimäärin<br />
41,31 hehtaarin suuruisen metsätilan.<br />
Maidontuottajat ovat jäsenrekisterin tietojen perusteella<br />
enemmistönä, sillä rekisterin mukaan 28 %<br />
jäsentiloista harjoittaa maidontuotantoa päätuotantosuuntanaan.<br />
Seuraavaksi eniten on kasvinviljelijöitä<br />
(27 %), metsätalouden harjoittajia (15 %) ja naudanlihantuottajia<br />
(6 %).<br />
68
Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirja<br />
ja periaate- ja tavoiteohjelman väliarviointi<br />
Tulevaisuusasiakirja on kooste kahden vuoden Osaava<br />
maaseutu 2020 ‐prosessin keskustelutilaisuuksista,<br />
joihin osallistui yli 2 000 <strong>MTK</strong>:n jäsentä. Asiakirjassa<br />
Suomen maatalous, metsätalous ja maaseutuyrittäjyys<br />
kuvataan osana eurooppalaisia ja koko maailmaa koskevia<br />
markkinoita ja poliittisia järjestelmiä.<br />
Asiakirjan ensimmäisessä osassa arvioidaan elinkeinojemme<br />
nykyinen toimintaympäristö kansainvälisessä<br />
yhteydessä. Toisessa osassa määritellään maaseudun<br />
ja elinkeinojen tavoitetilat kohti vuotta 2020. Kolmannessa<br />
osassa määritellään <strong>MTK</strong>-järjestölle poliittisen<br />
edunvalvonnan ja markkinaedunvalvonnan tavoitteet.<br />
Tulevaisuusasiakirjan ensimmäinen luonnos käsiteltiin<br />
tammikuun puolivälissä <strong>MTK</strong>:n johtokunnassa,<br />
metsäjohtokunnassa ja maaseutuyrittäjävaliokunnassa.<br />
Helmikuun alussa se lähetettiin valtuuskunnan ja<br />
metsävaltuuskunnan jäsenille ja liittoihin lausunto- ja<br />
kommenttipyyntöjä varten.<br />
Liitoista tulleiden lausuntojen ja kommenttien pohjalta<br />
asiakirjaa kehitettiin. Tulevaisuusasiakirjan metsäjohtokunnan,<br />
maaseutuyrittäjävaliokunnan ja johtokunnan<br />
toisen käsittelyn jälkeen Osaava maaseutu 2020<br />
‐tulevaisuusasiakirja esiteltiin hyväksyttäväksi metsävaltuuskunnassa<br />
ja <strong>MTK</strong>:n valtuuskunnassa. Valtuuskunta<br />
teki huhtikuussa <strong>2007</strong> päätöksen esittää Osaava<br />
maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirja liittokokouksen<br />
vahvistettavaksi.<br />
Arviot periaate- ja tavoiteohjelman välitavoitteiden<br />
<strong>2007</strong> toteutumisesta valmisteltiin keskusliitossa ja käsiteltiin<br />
metsäjohtokunnassa, maaseutuyrittäjävaliokunnassa,<br />
johtokunnassa, metsävaltuuskunnassa ja<br />
valtuuskunnassa.<br />
Turun liittokokous vahvisti Osaava maaseutu 2020<br />
‐tulevaisuusasiakirjan ja hyväksyi arviot periaate- ja<br />
tavoiteohjelman välitavoitteiden <strong>2007</strong> toteutumisesta.<br />
Turun liittokokouksesta alkoi <strong>MTK</strong>-järjestön strategian<br />
2020 valmistelu. Strategiatyössä hyödynnetään Osaava<br />
maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjaa.<br />
<strong>MTK</strong>:n visuaalisen ilmeen uudistaminen<br />
<strong>MTK</strong>:n uusi tunnus julkistettiin Turun liittokokouksessa<br />
kesäkuussa. Tunnuksen lähtökohtana on <strong>MTK</strong>:n<br />
kolme jäsenryhmää: maanviljelijät, metsänomistajat ja<br />
maaseutuyrittäjät. Tunnuksen kolme kaarta kuvaavat<br />
niitä luonnonvaroja, joista järjestön jäsenet saavat toimeentulonsa:<br />
peltoa, metsää ja maaseutua.<br />
Keltainen ylös nouseva kaari saa värinsä viljapellosta<br />
ja muotonsa sahrasta, ikiaikaisesta maatalouden symbolistamme.<br />
Keltainen kaari kääntyy vihreäksi alakaareksi. Vihreä<br />
kaari saa muotonsa metsänomistajien organisaation<br />
taimilogon vihreistä kaarista ja värinsä tietysti metsästä.<br />
Vihreä kaari kääntyy taas ylöspäin siniseksi kaareksi.<br />
Se kuvaa maaseutuyrittäjyyttä, sinivalkoista pääomaamme<br />
– maaseutua ja sen mahdollisuuksia, jotka<br />
eivät muuta Kiinaan.<br />
Kaaret vaihtuvat toiseksi ilman selkeää rajaa niin kuin<br />
jäsenkuntammekin elinkeinot ovat lomittain. Maanviljelijässä<br />
on metsänomistajaa ja yrittäjää ja yrittäjän<br />
ponnistusalustana on maa- ja metsätaloutta. Kaikki ne<br />
yhdessä tekevät elinvoimaisen maaseudun.<br />
Tunnuksen kaaret on limitetty niin, että ne muodostavat<br />
tyylitellyn, muhkean ja elinvoimaisen m-kirjaimen.<br />
Sen lisäksi kolme kovaa ja hyvin tunnettua kirjainta<br />
<strong>MTK</strong> säilyvät tunnuksessa ja niiden värikin on vihreä<br />
niin kuin on totuttu.<br />
<strong>MTK</strong>:n historiallinen sahratunnus ei katoa. Se jatkaa<br />
arvokasta elämäänsä juhlatunnuksena ansiomerkeissä,<br />
lipuissa ja pöytäviireissä.<br />
69
Järjestötoiminta<br />
Avaintehtävät<br />
1. Tyytyväiset jäsenet, tehokas järjestö<br />
2. Järjestön toiminnallisen rakenteen kehittäminen<br />
3. Onnistunut liittokokous ja 90-vuotisjuhla<br />
4. Organisaation sitoutuminen metsäjäsenhankintaan<br />
<strong>MTK</strong>:n 90-vuotisjuhlaa vietettiin Turussa kesäkuun lopussa.<br />
Tyytyväiset jäsenet, tehokas järjestö<br />
Järjestö painosti voimakkaasti maan hallitusta ja komissiota<br />
liittymissopimuksen artiklan 141 pohjalta käytävissä<br />
Etelä-Suomen kotieläin- ja puutarhatalouden<br />
neuvotteluissa. Asiaan vaikutettiin erilaisissa neuvotteluissa,<br />
tapaamisissa sekä myös järjestöllisin toimin<br />
joukkotilaisuuksissa.<br />
Joukkotilaisuuksia kertomusvuoden aikana järjestettiin<br />
kaksi. Ensimmäinen oli ministeri Sirkka-Liisa Anttilan<br />
evästystilaisuus Helsinki-Vantaan lentoasemalla<br />
6.5.<strong>2007</strong> hänen lähtiessään neuvottelemaan 141-tuesta<br />
komissaarin kanssa. Tilaisuudessa esiteltiin <strong>MTK</strong>:n<br />
141-tavoitteet, joihin myös hallitus yhtyi. Evästystilaisuuteen<br />
osallistui noin 70 henkilöä. Tilaisuus keräsi<br />
paikalle runsaasti myös median edustajia.<br />
Toinen järjestöllinen toimenpide oli viljelijäkokous, joka<br />
järjestettiin Helsingissä Balder-salissa ja Esplanadin<br />
puistossa 10.10.<strong>2007</strong>. Tilaisuudessa ministeriä vaadittiin<br />
pitäytymään <strong>MTK</strong>:n ja hallituksen yhteisessä 141-tavoitteessa.<br />
Maaseutunuoret luovuttivat maa- ja metsätalousministerille<br />
numerolla 141 varustetun pelipaidan,<br />
jota ministeri piti yllään mm. eduskunnassa. Koolla ollut<br />
noin 300 henkilön joukko luovutti pääministeri Matti Vanhaselle<br />
osoitetun kirjeen valtiosihteeri Risto Volaselle.<br />
Tilaisuuden lopuksi väkijoukko marssi ruisleipää jaellen<br />
Esplanadin puistoon EU-komission Helsingin toimiston<br />
eteen ja luovutti komission puheenjohtaja Barrosolle tarkoitetun<br />
kirjeen apulaispäällikkö Paavo Mäkiselle.<br />
Molempien kirjeiden sisältö oli sama. Kirjeissä arvosteltiin<br />
EU:n sokeriuudistusta ja muistutettiin Suomen<br />
liittymissopimuksen artikloiden 141 ja 142 tärkeydestä<br />
ja vaadittiin komission puheenjohtajaa ja Suomen<br />
pääministeriä edistämään myönteisen 141-ratkaisun<br />
aikaansaamista Suomen esityksen pohjalta.<br />
Jäsenhankintaa aktivoitiin jäsenhankintakilpailulla ja<br />
kilpailun voittaja, Pohjois-Suomen Metsänomistajien<br />
Liitto, palkittiin Turun liittokokouksen yhteydessä.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> aikana neuvoteltiin ja julkaistiin uusia<br />
jäsenetuja. <strong>MTK</strong>:n jäsenedut löytyvät osoitteesta www.<br />
<strong>mt</strong>k.f/jäsenedut<br />
Vuoden lopussa mahdollistettiin opiskelijoiden liittyminen<br />
<strong>MTK</strong>:n jäseniksi edulliseen hintaan. <strong>MTK</strong>:n opiskelijajäseneksi<br />
voi liittyä oppilaitoksessa opiskeleva ja<br />
kirjoilla oleva 15 vuotta täyttänyt nuori henkilö, jolla<br />
ei ole omaa maa- tai metsätilaa. Suositus opiskelijajäsenen<br />
jäsenmaksuksi vuodelle 2008 on 10 euroa.<br />
Eläinaktivistit aktivoituivat loppuvuodesta Suomessa,<br />
varsinkin Lounais- ja Länsi-Suomessa. <strong>MTK</strong> järjesti kertomusvuoden<br />
lopussa yhdessä eläinlääkintäviranomaisten<br />
ja poliisin kanssa kaksi asiaa käsittelevää tilaisuutta<br />
ja laati asiaan liittyvät toimintaohjeet kotieläintiloille.<br />
Järjestön toiminnallisen<br />
rakenteen kehittäminen<br />
Edunvalvonnan ja jäsenpalveluiden tehostamiseksi<br />
muodostettiin viisi alueellista yhteistyöryhmää käsittäen<br />
alueiden maataloustuottajien ja metsänomistajien liitot.<br />
Alueellisten yhteistyöryhmien tehtävänä on organisoida<br />
ja rakentaa yhteinen toimintatapa yhteistyössä hoidettaviin<br />
asioihin, kuten jäsenpalvelut, jäsenhankinta, asiantuntijaresurssien<br />
yhteiskäyttö, maaseutuyrittäjyys jne.<br />
Mallilla halutaan tiivistää liittojen ja keskusliiton yhteistyötä,<br />
tehostaa edunvalvontaa ja jäsenpalveluja sekä<br />
vastata järjestön kehittämistä koskeviin haasteisiin.<br />
Alueelliset yhteistyöryhmät ovat:<br />
Pohjois-Suomi: <strong>MTK</strong>-Kainuu, <strong>MTK</strong>-Lappi, <strong>MTK</strong>-Pohjois-Pohjanmaa,<br />
Pohjois-Suomen mo-liitto, Kainuun moliitto,<br />
Keski-Pohjanmaan mo-liitto, <strong>MTK</strong>-Keski-Pohjanmaa<br />
Länsi-Suomi: <strong>MTK</strong>-Etelä-Pohjanmaa, <strong>MTK</strong>-Keski-<br />
Pohjanmaa, Länsi-Suomen mo-liitto (Seinäjoen tsto)<br />
Itä-Suomi: <strong>MTK</strong>-Keski-Suomi, <strong>MTK</strong>-Pohjois-Karjala,<br />
<strong>MTK</strong>-Pohjois-Savo, <strong>MTK</strong>-Etelä-Savo, Pohjois-Karjalan<br />
mo-liitto, mo-liitto Järvi-Suomi, Kaakkois-Suomen moliitto<br />
Etelä-Suomi: <strong>MTK</strong>-Etelä-Karjala, <strong>MTK</strong>-Häme, <strong>MTK</strong>-<br />
Kymenlaakso, <strong>MTK</strong>-Uusimaa, Etelä-Suomen mo-liitto,<br />
Kaakkois-Suomen mo-liitto<br />
Lounais-Suomi: <strong>MTK</strong>-Pirkanmaa, <strong>MTK</strong>-Satakunta,<br />
<strong>MTK</strong>-Varsinais-Suomi, Länsi-Suomen mo-liitto (Porin,<br />
Tampereen ja Turun toimistot)<br />
Onnistunut liittokokous ja<br />
90-vuotisjuhla<br />
Järjestön 90-vuotista taivalta juhlittiin liittokokouksen<br />
ja <strong>MTK</strong>:n 90-vuotisjuhlan merkeissä Turussa<br />
29.–30.6.<strong>2007</strong>. Liittokokous oli poikkeuksellisesti nor-<br />
70
<strong>MTK</strong> vaikutti artiklasta 141 käytäviin neuvotteluihin myös järjestöllisin toimin. Helsingissä Balder-salissa pidettiin joukkokokous. Joukkokokouksen<br />
jälkeen jaettiin ruisleipää Esplanadin puistossa.<br />
maalia laajempi, sillä <strong>MTK</strong>:n valtuuskunta päätti kutsua<br />
kokoukseen liittojen jäseninä olevista tuottajayhdistyksistä<br />
yhden edustajan kutakin alkavaa 500 jäsentään<br />
kohden ja metsänomistajien liittojen jäseninä olevista<br />
metsänhoitoyhdistyksistä yhden edustajan kutakin<br />
alkavaa 1 000 jäsentä kohden. Virallisia liittokokousedustajia<br />
kokoontui Turkuun lähes 900. Juhla kokosi<br />
noin 2 500 juhlavierasta.<br />
Näitä tapahtumia on selostettu tarkemmin osassa<br />
kokoukset.<br />
Organisaation sitoutuminen<br />
metsäjäsenhankintaan<br />
Vuonna <strong>2007</strong> metsäjäsenyyttä markkinoitiin aktiivisesti<br />
mediassa ja erilaisissa tapahtumissa. Suuret<br />
tapahtumat ja messut toivat hyvin jäseniä koko järjestölle.<br />
Kaikkien liittojen kesken järjestettiin kevättalvella<br />
jäsenhankintakilpailu.<br />
Muun muassa Tapiola-ryhmän kanssa jatkettiin tuloksellista<br />
yhteistyötä jäsenhankinnassa useiden metsänomistajien<br />
liittojen alueilla. Hyviä tuloksia saatiin<br />
henkilökohtaisella kohtaamisella messuilla ja tapahtumissa.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> aikana metsäjäsenmäärä kasvoi<br />
492 uudella jäsenellä 6 639 metsäjäseneen (kts. liite).<br />
Maaseutunuorten toiminta<br />
Vuosi <strong>2007</strong> alkoi maaseutunuorten seminaariristeilyllä<br />
tammikuun puolessa välissä. Seminaarin teemana<br />
oli maaseutuyrittäjyys. Osallistujia oli noin 250. Tammikuussa<br />
valittiin myös Vuoden nuori metsänomistaja<br />
yhteistyössä <strong>MTK</strong>:n metsälinjan ja Nordean kanssa.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> nuori metsänomistaja oli Tuomo Wirman<br />
Artjärveltä.<br />
Tammikuun lopussa <strong>MTK</strong>:n maaseutunuoret luovuttivat<br />
puolueille nuorten vaaliviestin ja lähettivät ehdokkaat<br />
vaalityöhön. Evääksi maaseutunuoret lahjoittivat<br />
puolueille toimintatonnin sekä esittivät seuraavalle hallitukselle<br />
kymmenen kohdan ohjelman, jolla edistetään<br />
kestävää kehitystä, luodaan suomalaista hyvinvointia<br />
ja kansantalouden kasvua.<br />
Kevätparlamentti kokoontui maaliskuun lopulla Helsingissä.<br />
Kevätparlamenttiin osallistuivat liittojen maaseutunuorten<br />
valiokuntien puheenjohtajat ja sihteerit.<br />
Huhtikuussa järjestettiin ”Kiitoskurssi” Haikon kartanossa.<br />
Kurssi oli tarkoitettu alueillaan aktiivisesti toimineille<br />
maaseutunuorille.<br />
Maaseutunuoret esittäytyivät jälleen Farmarissa<br />
<strong>MTK</strong>:n ja Viestilehtien yhteisellä osastolla. Edellisen vuoden<br />
tapaan Farmarissa maaseutunuorten osastolla oli<br />
treffilato, jossa kaikilla halukkailla oli mahdollisuus jättää<br />
oma ilmoituksensa. Farmarin yhteydessä Lapinlahdella<br />
ajettiin myös toistamiseen valtakunnallisen karting-ajokilpailun<br />
finaali, jonka jälkeen nuoret kokoontuivat viettämään<br />
kesäiltaa läheiselle leirintäalueelle.<br />
Elokuussa maaseutunuoret edustivat <strong>MTK</strong>:ta Suomen<br />
ensimmäisessä Lähiruokaviestissä, joka poljettiin<br />
27.–31.8.<strong>2007</strong> Rovaniemeltä Helsinkiin. Viesti eteni Oulun,<br />
Jyväskylän ja Tampereen kautta päättyen Helsinkiin<br />
Eduskuntatalon portaille. Viestin tavoitteena oli muistuttaa<br />
päättäjiä ja kuluttajia lähiruoan merkityksestä.<br />
Lokakuussa maaseutunuoret luovuttivat ministeri<br />
Sirkka-Liisa Anttilalle 141-pelipaidan viljelijäkokouksessa<br />
Helsingissä. Lisäksi vuoden aikana maaseutunuorten<br />
kummitilatoiminta levittäytyi lähes koko maan<br />
alueelle. Kummitilatoiminnassa alueen kansanedustajille<br />
annetaan omat kummitilat, joiden kautta kansanedustajilla<br />
on mahdollisuus tutustua tilojen arkeen.<br />
Marraskuussa maaseutunuoret kokoontuivat syysparlamenttiin<br />
Imatralle. Syysparlamentin aiheena oli<br />
bioenergia. Syysparlamenttiin osallistui noin 80 nuorta.<br />
Joulukuussa maaseutunuoret juhlistivat 90-vuotiasta<br />
Suomea polttamalla jätkänkynttilöitä maanteiden varsilla.<br />
Lisäksi joulun alla sytytettiin perinteiset joulutulet<br />
teiden varsille valaisemaan joulunviettoon matkaavien<br />
tietä.<br />
Naisten toiminta<br />
Naistyöryhmän kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia<br />
maa- ja metsätalouden kysymyksiä, järjestön tulevaisuusstrategiaa,<br />
koulutusta, maaseudun naisten päivän<br />
tapahtumia ja toiminnan kehittämistä.<br />
Naistyöryhmän ja valtuuskunnan naisjäsenten yhteisissä<br />
kokouksissa olivat esillä valtuuskunnan kokousasiat<br />
ja luottamushenkilöiden valinnat. Pellervo-Instituutissa<br />
järjestettiin naisten seminaari, jossa aiheina<br />
olivat kansainvälinen osuustoimintayhteistyö, maa- ja<br />
metsätalousyritysten talouskysymykset, maaseudun<br />
71
asema vaalien jälkeen, järjestön tulevaisuuden näkymät<br />
ja järjestöasiat.<br />
Kansainvälisen maaseudun naisten päivän teemaa<br />
”The right to food” toteutettiin maaseudun naisten haastatteluina<br />
maakuntalehdissä. Naisten ajatukset näkyivätkin<br />
useiden lehtien 15.10. julkaisemissa artikkeleissa.<br />
Naistyöryhmä järjesti eduskunnan naiskansanedustajille<br />
tilaisuuden, jossa työryhmän edustajat toivat esiin ajankohtaisia<br />
maa- ja metsätalouden kysymyksiä omien tilojensa<br />
näkökulmasta. Työryhmä ja Maa- ja kotitalousnaisten<br />
Keskuksen hallitus pitivät yhteisen kokouksen,<br />
jossa oli esillä kansainvälinen naisten toiminta, naisjärjestöjen<br />
yhteistyö ja koulutuskysymykset.<br />
Naistyöryhmän puheenjohtaja Ilona Alhoniemi edusti<br />
<strong>MTK</strong>:n naistyöryhmää COPA:n naisten komitean kokouksissa,<br />
IFAP:in kongressissa ja NBC:n seminaarissa.<br />
Naistyöryhmän yhteydessä toimiva metsänomistajanaisten<br />
jaosto käsitteli kokouksissaan ajankohtaisia<br />
metsäasioita.<br />
Metsänomistajanaisten seminaari pidettiin Oulussa.<br />
Aiheina olivat vakuutus- ja rahoituskysymykset, sukupolvenvaihdosasiat,<br />
naisten vaikuttaminen, metsänhoitoyhdistysten<br />
toiminta ja järjestön tulevaisuusstrategiat.<br />
Metsänomistajanaisten jaoston jäsenet osallistuvat<br />
Farmari-maaseutunäyttelyn ja Elma-messujen osastolla<br />
metsäjäsenhankintaan ja järjestön esittelyyn.<br />
Järjestökoulutus<br />
Vuoden <strong>2007</strong> aikana <strong>MTK</strong>:n järjestökoulutukseen<br />
osallistui kaikkiaan noin 1 600 henkilöä. Heistä suuri<br />
osa oli luonnonvara-alan opiskelijoita sekä järjestön<br />
luottamushenkilöitä. Koulutus osallistui toimintavuoden<br />
aika noin 140 eri tilaisuuteen.<br />
Toiminta Pellervo-Instituutissa (= <strong>MTK</strong> opistolla) päättyi<br />
keväällä. Koulutustoiminnan jatkamisen suunnittelu<br />
ja toteuttaminen siirtyi <strong>MTK</strong>:hon Simonkadulle. Toiminnallinen<br />
muutos siirtää koulutus- ja kurssitoimintaa yhä<br />
enemmän maakuntiin ja näin liitto-/yhdistysyhteistyön<br />
merkitys korostuu.<br />
<strong>MTK</strong>:n johtokunta asetti erityisen koulutustyöryhmän<br />
miettimään koulutuksen kehittämistä. Työryhmän työn<br />
pohjaksi teetettiin kyselytutkimus, jonka toteutti Maaseudun<br />
Sivistysliitto ry (MSL). Kehittämistyöhön liittyi myös<br />
verkko-opetusta/-oppimista koskeva selvitys sekä toteutuksen<br />
koulutus ja hankkeistaminen. Kehittämistyön<br />
myötä <strong>MTK</strong>:n järjestökoulutusta linjattiin seuraavasti:<br />
1. siirtyy <strong>MTK</strong> viestintäryhmään<br />
2. avoin koulutusjärjestelmä säilyy<br />
3. koulutus suunnataan paremmin kaikille<br />
jäsenryhmille<br />
4. tasokoulutusjärjestelmää kehitetään<br />
5. verkko-opetus liitetään vähitellen osaksi koulutusta<br />
Toimintavuoden aikana yhteistyö luonnonvara-alan<br />
oppilaitosten (AMK) kanssa laajeni erityisesti metsäalan<br />
suuntaan. Toimintakaudella toteutettiin kaikkiaan<br />
15 maaseutu- ja maatalous-metsäalan seminaaria.<br />
Näihin tilaisuuksiin osallistui yli 400 opiskelijaa.<br />
Järjestökoulutus osallistui <strong>MTK</strong>:n kehittämisryhmän<br />
työhön sekä liittojen ja yhdistysten kehittämisseminaareihin.<br />
Maaseutuyrittäjäryhmän ja Maaseudun<br />
Maaseutunuoret Jari Orjala ja Liisa Salmela luovuttivat 141-pelipaidan<br />
ministeri Sirkka-Liisa Anttilalle Balder-salissa pidetyssä joukkokokouksessa.<br />
Työnantajaliiton kanssa toteutettiin niin sanottuja työnantajatilaisuuksia.<br />
Järjestökoulutuksen rahoitusta tukee <strong>MTK</strong>:n säätiö<br />
ja Juho Jännes ‐rahasto. Juho Jännes ‐rahasto on<br />
erikseen tukenut myös <strong>MTK</strong>-järjestön toimihenkilöiden<br />
johtamiskoulutusta (JOT-koulutus) sekä nuorten<br />
kansainvälisyysseminaaria (Pellervo-Instituutti Oy).<br />
Yhteistyö Maaseudun Sivistysliiton kanssa jatkui.<br />
<strong>MTK</strong>-Viesti<br />
<strong>MTK</strong>:n järjestölehti, <strong>MTK</strong>-Viesti, ilmestyi kahdeksan<br />
kertaa. Lehden painosmäärä oli 10 000 kpl. Maaliskuussa<br />
ilmestynyt jäsenlehti (nro 2) jaettiin kaikkiin<br />
jäsentalouksiin. Sen painos oli noin 80 000 kpl.<br />
Maaliskuun lehden välissä oli toista kertaa 13 <strong>MTK</strong>liiton<br />
omille jäsenilleen jakama 4-sivuinen liite. Metsäjäsenille<br />
tehtiin oma liite. Tällä liitteellä varustettua<br />
lehteä jaettiin vuoden mittaan messuilla ja muissa tilaisuuksissa.<br />
Lehden teemoja olivat järjestöasioiden lisäksi tuki- ja<br />
markkina-asiat, metsä‐, maaseutuyrittäjyys‐, energiaja<br />
ympäristöasiat. Jäsenlehdessä käsiteltiin erityisesti<br />
jäsenetuja. Numero 5 oli omistettu pelkästään liittokokoukselle.<br />
Lehdessä julkaistiin Osaava maaseutu<br />
‐tulevaisuusasiakirja. Tässä numerossa oli myös yhteistyötahojen<br />
onnitteluilmoituksia.<br />
Lehdessä oli asiantuntijakirjoitusten ja ‐haastattelujen<br />
lisäksi kirjoituksia maataloustuottajien liitoista ja<br />
yhdistyksistä sekä metsänomistajien liitoista. Lehden<br />
vakiopalstoja olivat: puheenjohtajan puheenvuoro,<br />
Brysselin kuulumisia, pääkirjoitus ja Mielikki-pakina.<br />
72
Keskusliiton hallinto ja toimielimet<br />
Valtuuskunta<br />
Valtuuskunnan puheenjohtajat<br />
Valtuuskunnan puheenjohtaja, mv. Juha Saikkonen<br />
Tohmajärveltä (2002–), I varapuheenjohtaja, mv. Tiina<br />
Linnainmaa Hämeenkyröstä (<strong>2007</strong>–) ja II varapuheenjohtaja,<br />
mv., taiteiden lisensiaatti Markus Eerola Hyvinkäältä<br />
(2002–).<br />
<strong>MTK</strong>-liittojen edustajat<br />
<strong>MTK</strong>-Etelä-Karjala: emäntä Arja Berg Parikkalasta<br />
(<strong>2007</strong>–) ja mv. Juha Saikko Lappeenrannasta (2002–,<br />
varajäsen 1999–2001); varalla mv. Aarto Kosunen Rautjärveltä<br />
(<strong>2007</strong>–) ja emäntä Leea Kunttu Lemiltä (2004–).<br />
<strong>MTK</strong>-Etelä-Pohjanmaa: mv. Reijo Haavisto Jurvasta<br />
(2004–), mv. Matti Kangas Lapualta (2006–), emäntä Johanna<br />
Kangastie Kuortaneelta (2005–), emäntä Johanna<br />
Kankaanpää Ähtäristä (2006–), mv. Jari Laukkonen Kortesjärveltä<br />
(1995–) ja mv. Hannu Uitto Laihialta (2002–);<br />
varalla mv. Asko Ahde Lappajärveltä (2002–), mv. Jaakko<br />
Ranto Ilmajoelta (2003–), emäntä Kirsti Tikka Kurikasta<br />
(2000–), mv. Ismo Jäätteenmäki Lapualta (2002–) ja mv.<br />
Sami Peltoluhta Kauhavalta (<strong>2007</strong>–).<br />
<strong>MTK</strong>-Etelä-Savo: mv. Esko Mielikäinen Savonlinnasta<br />
(1992–), mv. Pekka Parkkinen Mikkelistä (2003–)<br />
ja mv. Aarno Puttonen Puumalasta (1997–); varalla mv.<br />
Pauli Aholainen Joroisista (2001–), mv. Kirsti Laamanen<br />
Punkaharjulta (2006–) ja mv. Päivi Torniainen Ristiinasta<br />
(2002–).<br />
<strong>MTK</strong>-Häme: mv. Pekka Lokinperä Hausjärveltä (2005–,<br />
varajäsen 1999–2004), mv. Markku Länninki Forssasta<br />
(1999–), emäntä Tuija Nummela Kärkölästä (2002–,<br />
varajäsen 1999–2001), mv. Jussi Salomäki Padasjoelta<br />
(2005–); varalla mv. Timo Aalto Hauholta (2005–), emäntä<br />
Sisko Kivelä Sysmästä (1999–), mv. Tauno Leivuori Valkeakoskelta<br />
(2002–) ja mv. Seppo Pitkänen Riihimäeltä<br />
(2002–).<br />
<strong>MTK</strong>-Kainuu: mv. Esa Kemppainen Hyrynsalmelta<br />
(2003–); varalla agron. Soili Mulari Suomussalmelta<br />
(2006–).<br />
<strong>MTK</strong>-Keski-Pohjanmaa: mv. Tapani Haukilahti Vetelistä<br />
(1999–), emäntä Helena Kallio Ylivieskasta (1998–,<br />
varajäsen 1992–97) ja mv. Markku Kiljala Reisjärveltä<br />
(2004–); varalla mv. Kauno Erkkilä Kannuksesta (<strong>2007</strong>–),<br />
mv. Jussi Joki-Erkkilä Kalajoelta (2004–) ja mv. Seppo<br />
Paavola Kaustiselta (2001–).<br />
<strong>MTK</strong>-Keski-Suomi: mv. Kalle Hankamäki Jämsänkoskelta<br />
(<strong>2007</strong>– varajäsen 2006), emäntä Anne Kalmari<br />
Kivijärveltä (2000–<strong>2007</strong>) ja mv. Jukka Kauppinen Hankasalmelta<br />
(2006–); varalla mv. Jouni Lintula Keuruulta<br />
(<strong>2007</strong>–) ja emäntä Paula Pusa Keuruulta (2003–).<br />
<strong>MTK</strong>-Kymenlaakso: mv. Reino Parkko Elimäeltä<br />
(1999–) ja mv. Anne Perätalo Anjalankoskelta (2002–);<br />
varalla mv. Tiina Mitikka Iitistä (2003–) ja mv. Timo Ristola<br />
Virolahdelta (2004–).<br />
<strong>MTK</strong>-Lappi: mv. Juhani Lampela Tervolasta (2003–,<br />
varajäsen 2002); varalla mv. Jaakko Korva Pellosta<br />
(<strong>2007</strong>–).<br />
<strong>MTK</strong>-Pirkanmaa: mv. Timo Jaakkola Mouhijärveltä<br />
(<strong>2007</strong>–) ja mv. Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä (2006–);<br />
varalla mv. Heikki Kulmala Vesilahdesta (2006–, vars.<br />
jäsen 1996–2006).<br />
<strong>MTK</strong>-Pohjois-Karjala: mv. Olli Laaninen Liperistä<br />
(2003–, varajäsen 1999 2002) ja mv. Juha Saikkonen<br />
Tohmajärveltä (1995–); varalla agron. Ilona Alhoniemi<br />
Valtimolta (2003–, varajäsen 1999–2000, vars. jäsen<br />
1996–98, 2001–2002) ja emäntä Kaija Tolvanen Lieksasta<br />
(2003–).<br />
<strong>MTK</strong>-Pohjois-Pohjanmaa: mv. Pekka Hallikainen Ylikiimingistä<br />
(<strong>2007</strong>–), mv. Matti Konola Pyhännältä (2006–,<br />
varajäsen 2002–2005), mv. Tuomo Tamminen Raahesta<br />
(16.2.2005–) ja mv. Tauno Uitto Tyrnävältä (1996–); varalla<br />
mv. Jouko Käkelä Kuusamosta (<strong>2007</strong>–), mv. Ari Pirkola<br />
Pyhäjoelta (1999–), mv. Markku Rikula Vaalasta (2006–)<br />
ja mv. Ari Varis Pyhäjärveltä (2006–).<br />
<strong>MTK</strong>-Pohjois-Savo: mv. Mikko Heikkinen Varpaisjärveltä<br />
(2005–), mv. Timo Lindsberg Rautalammilta<br />
(2001–), mv. Tomi Toivanen Siilinjärveltä (1998–) ja mv.<br />
Jouko Åkerlund Vieremältä (2006–); varalla maaseutuyrittäjä,<br />
agrol. Veijo Karkkonen Karttulasta (2003–), mv.<br />
Tuula Kuosmanen Nilsiästä (2002–), mv. Vesa-Matti<br />
Lintunen Tervosta (1992–) ja mv. Ilpo Partanen Sonkajärveltä<br />
(2006–).<br />
<strong>MTK</strong>-Satakunta: mv. Hannu Heikola Kokemäeltä<br />
(2002–), maatal.yrittäjä Ilkka Markkula Ulvilasta (2001–),<br />
mv. Kalevi Pukara Honkajoelta (2005–) ja mv. Tuomo<br />
Raininko Kankaanpäästä (2002–); varalla mv. Tapio<br />
Vanhakartano Porista (2003–), mv. Toivo Raunio Eurasta<br />
(1997–) ja emäntä Mailis Risku Kihniöstä (2003–).<br />
<strong>MTK</strong>-Uusimaa: mv. Markus Eerola Hyvinkäältä (2001–<br />
) ja mv. Matti Kalsola Pornaisista (2001–); varalla mv.,<br />
matkailualan yrittäjä Päivi Levävaara Vihdistä (2003–) ja<br />
mv. Jarmo Nurmi Porvoosta (<strong>2007</strong>–).<br />
<strong>MTK</strong>-Varsinais-Suomi: mv. Antti Airikki Nousiaisista<br />
(<strong>2007</strong>–), mv. Jaakko Halkilahti Salosta (2006–). mv. Hannele<br />
Mäki-Ettala-Mustonen Laitilasta (<strong>2007</strong>–) ja mv. Rauli<br />
Selinheimo Loimaalta (1992–); varalla mv. Elina Heino<br />
Vehmaalta (<strong>2007</strong>–), mv. Markku Hyssälä Liedosta, mv.<br />
Simo Kolkkala Mellilästä (2004–) ja mv. Matti Tilkanen<br />
Karinaisista (2001–).<br />
Metsävaltuuskunnan puheenjohtajat<br />
Puheenjohtaja, agrol. Olavi Peltola Sysmästä (1999–)<br />
ja varapuheenjohtaja, mv. Kyösti Aikkila Kuusamosta<br />
(<strong>2007</strong>–).<br />
Yhteisöjäsenten edustaja<br />
Markku Kestilä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain<br />
Liitto (2005–).<br />
Asiantuntijajäsenet<br />
Toim.joht. Päivi Huotari, toim.joht. Ensio Hytönen,<br />
toim.joht. Veikko Hämäläinen, toim.joht. Pekka Laaksonen,<br />
toim.joht. Jan Lähde, toim.joht. Matti Rihko ja toim.<br />
joht. Kaj Seikku ja toim.joht. Jouko Setälä.<br />
73
<strong>MTK</strong>:n johtokunta <strong>2007</strong>: Istumassa (vas.) Juha Saikkonen, Irma Sirviö, Michael Hornborg (pj), Pirkko Haikkala ja Olavi Peltola. Seisomassa<br />
(vas.) Eero isomaa, Kyösti Harju, Juha Marttila, Jarmo Mäntyharju, Markku Länninki, Mauno Ylinen ja Tommi Lunttila.<br />
Johtokunta<br />
MMM Michael Hornborg Lohjalta, I puheenjohtaja<br />
(6.4.2006–), MMT, mv. Juha Marttila Simosta, II puheenjohtaja<br />
(2005–, johtok. jäsen 2005–), agrol. Jarmo Mäntyharju<br />
Oripäästä, III puheenjohtaja (1999–, johtok. jäsen<br />
1999–), agrol. Kyösti Harju Lappeenrannasta (1992–), mv.<br />
Eero Isomaa Nivalasta (1.12.2004–), mv. Tommi Lunttila<br />
Äänekoskelta (<strong>2007</strong>–), mv. Markku Länninki Forssasta<br />
(1996–), emäntä Irma Sirviö Iisalmesta (2005–), agron.<br />
Mauno Ylinen Alahärmästä (2006–), toiminnanjohtaja,<br />
MMM Pirkko Haikkala (<strong>2007</strong>–).<br />
Johtoryhmä<br />
Johtoryhmään kuuluivat johtokunnan jäsenistä Michael<br />
Hornborg, Juha Marttila, Jarmo Mäntyharju ja Pirkko<br />
Haikkala. Valtuuskunnan puheenjohtaja, mv. Juha Saikkonen<br />
ja metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, agrol. Olavi<br />
Peltola osallistuivat puheoikeutettuina johtoryhmän ja<br />
johtokunnan kokouksiin.<br />
Johtoryhmän ja johtokunnan sihteerinä toimi toimistopäällikkö<br />
Raija Unkila. Valtuuskunnan sihteerinä toimi<br />
järjestöjohtaja Matti Voutilainen.<br />
Tilintarkastajat<br />
KHT Heidi Vierros ja varatilintarkastajana KHT Pentti<br />
Savolainen. Tarkastuskomitean jäseninä olivat agrol.<br />
Hannu Roppo Hämeenkoskelta ja mv. Tuomo Tamminen<br />
Raahesta sekä varajäseninä agron. Tuulikki Aikonen Porista<br />
ja agrol. Juhani Lampela Tervolasta.<br />
<strong>MTK</strong>:n valiokunnat<br />
ALUEKEHITYSVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv.<br />
agron. Ilona Alhoniemi (P-K), mv. Minna Häkkinen (K-<br />
S), mv. Esa Kemppainen (Kai), emäntä Tuula Mikkola<br />
(Kym), emäntä Raili Myllylä (K-P), mv. Tuomo Raininko<br />
(Sat), toiminn.joht. Pertti Viik (Paliskuntain yhdistys,<br />
as.tunt.), mv., MMT Juha Marttila (<strong>MTK</strong>) ja metsätalousneuvos<br />
Teuvo Mankki (<strong>MTK</strong> metsäjohtok.). Sihteeri:<br />
MML Olli-Pekka Väänänen.<br />
ENERGIAVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv. Markku<br />
Länninki (<strong>MTK</strong>), mv. Veli-Matti Alanen (Pirk), mv.<br />
Matti Hämäläinen (E-S), mv. Kimmo Jokiranta (Kym),<br />
mv. Hannu Lassila (K-P), agron. Jussi Linnaranta (MO<br />
P-S), mv. Markku Välimäki (Sat), Harri Riihimäki (K-P,<br />
74
as.tunt.), mv. Jarmo Toukola (MO L-S) ja Stefan Stölix<br />
(SLC). Sihteeri: Agron. Ilpo Mattila.<br />
KANANMUNAVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv.<br />
Pekka Saarinen (V-S), mv. Mikko Aila (E-P), mv. Jukka<br />
Huittinen (Munakunta), mv. Samuli Simula (Satamuna),<br />
mv. Seppo Tapio (Sat), mv. Tapio Tikka (K-S), agrol. Jarmo<br />
Mäntyharju (<strong>MTK</strong>), mv. Matts Samulin (SLC), tutk.pääll.<br />
Eeva Heikkilä (Elintarviketieto, as.tunt.), toiminn.joht. Lea<br />
Lastikka (Suomen siipikarjaliitto, as.tunt.), toim.joht. Jan<br />
Lähde (Munakunta, as.tunt.) ja mv. Jukka Nikula (Kanayrittäjät<br />
ry, as.tunt.). Sihteeri: ELL Vuokko Puurula.<br />
KAUPPAPOLIITTINEN VALIOKUNTA: Puheenjohtaja,<br />
MMM Michael Hornborg (<strong>MTK</strong>), puh.joht. Holger<br />
Falck (SLC), toiminn.joht. Pirkko Haikkala (<strong>MTK</strong>), toim.<br />
joht. Pasi Holm (PTT), toim.joht. Ensio Hytönen (Hankkija-Maatalous<br />
Oy), toim.joht. Veikko Hämäläinen (Pellervo-Seura),<br />
toim.joht. Pekka Laaksonen (Valio), toim.<br />
joht. Jan Lähde (Munakunta), toim.joht. Kai Seikku (HK<br />
Ruokatalo), toiminn.joht. Ismo Ojala (Kauppapuutarhaliitto),<br />
toim.joht. Matti Tikkakoski (Atria), toim.joht. Kari<br />
Tillanen (Järvi-Suomen Portti) ja joht. Markku Suojanen<br />
(<strong>MTK</strong>). Sihteeri: VTM Jouko Nieminen.<br />
LIHAVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv., MMT Juha<br />
Marttila (<strong>MTK</strong>), toiminn.joht. Pirkko Haikkala (<strong>MTK</strong>), mv.<br />
Tomas Långgård (SLC), mv. Timo Komulainen (Atria),<br />
mv. Ilkka Yliluoma (Atria), toim.joht. Juha Gröhn (Atria),<br />
mv. Markku Aalto (HK Ruokatalo), mv. Pekka Laurila<br />
(HK Ruokatalo), toim.joht. Esa Mäki (HK Ruokatalo),<br />
mv. Pekka Harju (Järvi-Suomen Portti), toim.joht. Kari<br />
Tillanen (Järvi-Suomen Portti), jaostojen puheenjohtajat:<br />
mv. Erkki Mäkijärvi (siipikarjanlihajaoston pj.), mv.<br />
Dick Sjöblom (lammasjaoston pj.), mv. Hannu Taimen<br />
(sikajaoston pj.) ja mv. Tomi Toivanen (nautajaoston pj.).<br />
Sihteeri: MMM Jukka Markkanen (31.1.<strong>2007</strong> saakka,<br />
MMM Jukka Rantala 1.2.<strong>2007</strong> alkaen).<br />
Siipikarjanlihajaosto: Puheenjohtaja, mv. Erkki Mäkijärvi<br />
(Saarioinen), mv. Matti Kangas (Atria), mv. Juha<br />
Kiviniemi (Atria), mv. Anssi Saunamäki (Atria), mv. Ari<br />
Mahlamäki (HK Ruokatalo), mv. Ilkka Uusitalo (HK<br />
Ruokatalo), mv. Pertti Hakulinen (Saarioinen), mv.<br />
Seppo Heikkilä (Länsi-Kalkkuna), mv. Jukka Sandelin<br />
(Länsi-Kalkkuna), mv. Jukka Juutilainen (Järvi-Suomen<br />
Kalkkuna), mv. MaunoYlinen (<strong>MTK</strong>) ja mv. Fredrik Ström<br />
(SLC). Sihteeri: ELL Vuokko Puurula.<br />
Lammasjaosto: Puheenjohtaja, mv. Dick Sjöblom<br />
(SLC), mv. Christer Ollqwist (Suomen Lammasyhdistys),<br />
mv. Heikki Penttilä (Pirk), emäntä Tuula Ruokojärvi<br />
(Lap), emäntä Outi Sirola (P-K), mv. Janne Tolvi (Suomen<br />
Vuohiyhdistys r.y.), tutk.pääll. Reijo Pirttijärvi (Elintarviketieto,<br />
as.tunt.), agron. Ulla Savolainen (ProAgria<br />
MKL, as.tunt.) ja agrol. Kyösti Harju (<strong>MTK</strong>). Sihteeri:<br />
MMM Jukka Markkanen (31.1.<strong>2007</strong> saakka, MMM Jukka<br />
Rantala 1.2.<strong>2007</strong> alkaen).<br />
Nautajaosto: Puheenjohtaja, mv. Tomi Toivanen (P-<br />
S), mv. Antero Kaappa (Sat), mv. Jukka Kukkola (P-P),<br />
mv. Antti Niskanen (Lihanautakerhojen edustaja), mv.<br />
Juha Saikko (E-K), mv. Juho Tervonen (Kai), mv. Heikki<br />
Vehkaoja (E-P), hank.joht. Ilkka Nykänen (A-tuottajat<br />
Oy, as.tunt.), tutk.pääll. Reijo Pirttijärvi (Elintarviketieto,<br />
as.tunt.), mv. Mauno Ylinen (<strong>MTK</strong>) ja mv.Tom Jungerstam<br />
(SLC). Sihteeri: MMM Jukka Markkanen (31.1.<strong>2007</strong><br />
saakka, MMM Jukka Rantala 1.2.<strong>2007</strong> alkaen).<br />
Sikajaosto: Puheenjohtaja, mv. Hannu Taimen (V-S),<br />
mv. Eero Hetemäki (K-S), mv. Seppo Paavola (K-P),<br />
mv. Ville Savelainen (Kym), emäntä Tuula Kuosmanen<br />
(Sikatalouskerhojen edustaja), mv. Mika Välimaa (Sat),<br />
mv. Ismo Eerola (Sikatalouskerhojen edustaja), toim.<br />
joht. Tero Hemmilä (LSO Foods Oy, as.tunt.), tutk.pääll.<br />
Reijo Pirttijärvi (Elintarviketieto, as.tunt.), agrol. Kyösti<br />
Harju (<strong>MTK</strong>) ja mv. Tomas Långgård (SLC). Sihteeri:<br />
MMM Jukka Markkanen (31.1.<strong>2007</strong> saakka, MMM Jukka<br />
Rantala 1.2.<strong>2007</strong> alkaen).<br />
LUONNONMUKAISEN TUOTANNON VALIOKUN‐<br />
TA: Puheenjohtaja, mv. Anssi Laamanen (E-S), mv. Pirjo<br />
Lehmusvaara (Uud), mv. Arto Ojakoski Pirk), emäntä<br />
Maarit Sormunen (Kai), mv. Teijo Ruuttula (K-P), mv.<br />
Matti Tilkanen (V-S), mv. Tommi Lunttila (<strong>MTK</strong>) ja mv.<br />
Steve Nyholm (SLC). Sihteeri: MMM Mika Virtanen.<br />
MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA: Puheenjohtaja,<br />
mv. Jari Orjala (K-P), agrol. AMK Jani Hevonoja<br />
(Pirk), mv. Ville Hirvonen (P-K), agron. Mikko Jussila (V-<br />
S), emäntä Mirka Nykänen (Kai), emäntä Liisa Salmela<br />
(Häme) ja mv. Tommi Lunttila (<strong>MTK</strong>). Sihteeri: MMM<br />
Aino Sillanpää.<br />
MAASEUTUYRITTÄJÄVALIOKUNTA: Puheenjohtaja,<br />
MMM Michael Hornborg (<strong>MTK</strong>), mv. Manu Hollmen<br />
(Sat), maaseutuyritt. Pekka Hytönen (K-S), agrol. Jari Kamunen<br />
(E-P), emäntä Eila Kokkonen (P-S), agron. Olavi<br />
Lindstedt (V-S), mv. Aarno Puttonen (E-S), emäntä Helena<br />
Seppänen (Kai), toiminn.joht. Tuula Dahlman (STKL)<br />
tuoteryhmäpääll. Hannu Heikkilä (ProAgria, as.tunt.).<br />
toim.joht. Veli-Matti Rekola (Maaseudun Työnantajaliitto,<br />
as.tunt.), mv. Markku Länninki (<strong>MTK</strong>) ja Christer<br />
Gustafsson (SLC). Sihteeri: VT Vesa Malila.<br />
MAITOVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv. Eero Isomaa<br />
(<strong>MTK</strong> johtokunta), mv. Heikki Arpiainen (Länsiryhmä),<br />
mv. Esa Heikkilä (Ingman yht.työryhmä), mv.<br />
Olli Laaninen (Jameli), mv. Pekka Lestinen (Maitokaari),<br />
mv. Per-Ole Mård (Milka), mv. Risto Sonninen (Promilk),<br />
mv. Tauno Uitto (Normilk), toiminn.joht. Pirkko Haikkala<br />
(<strong>MTK</strong>), mv. Jari Rouvinen (<strong>MTK</strong>), agron. Jaakko Suominen<br />
(<strong>MTK</strong>) ja mv. Mats Nylund (SLC). Sihteeri: MMM<br />
Sami Kilpeläinen.<br />
PERUNAVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv. Jan Porander<br />
(SLC), mv. Kauno Erkkilä (Ruoka- ja teoll.peruna,<br />
K-P), mv. Timo Hautaviita (Siemen- ja tärkkelysperuna,<br />
E-P), mv. Hannu Heikola (Tärkkelysperuna, Sat), mv.<br />
Timo Myyryläinen (Ruokaperuna, E-H), agron. Jaakko<br />
Rahko (Siemenperuna, P-P), mv. Eero Saarinen (Tärkkelysperuna,<br />
Sat) ja mv. Mauno Ylinen (<strong>MTK</strong>). Sihteeri:<br />
MMM Antti Lavonen.<br />
Tärkkelysperunajaosto: Puheenjohtaja, mv. Mauri<br />
Ala-Koskela (Lapuan Peruna), mv. Antti Ahopelto (Järviseudun<br />
Peruna), mv. Jussi Autio (Evijärven Perunajauhotehdas),<br />
mv. Teuvo Sulin (Finnamyl/Kokemäki),<br />
75
toim.joht. Jorma Mäkelä (Evijärven Perunajauhotehdas,<br />
as.tunt.), toim.joht. Kari Niemi (Järviseudun Peruna,<br />
as.tunt.), toim.joht. Ossi Paakki (as.tunt.) ja mv. Mauno<br />
Ylinen (<strong>MTK</strong>). Sihteeri: MMM Antti Lavonen.<br />
PUUTARHAVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv.<br />
Jarmo Suominen (Puutarhaliitto), mv. Alpo Ellä (Hedelmän-<br />
ja marjanvilj. Liitto), mv. Risto Henriksson<br />
(Sipulintuottajat), mv. Erkki Isokaski (Juurestentuottajat),<br />
mv. Heikki Reskola (Kaalintuottajat), mv. Pekka<br />
Rönkkö (Kauppapuutarhaliitto), toim.joht. Pekka<br />
Metsola (Puutarhaliitto, as.tunt.), toim.joht. Ismo Ojala<br />
(Kauppapuutarhaliitto, as.tunt.), toim.joht. Hannu Salo<br />
(Hedelmän- ja marjanvilj. Liitto, as.tunt.), toiminn.joht.<br />
Jyri Uimonen (Taimistonviljelijät ry, as.tunt.), emäntä<br />
Irma Sirviö (<strong>MTK</strong>) ja mv. Ove Grandell (SLC). Sihteeri:<br />
MMM Mika Virtanen.<br />
Sopimusviljelyjaosto: Puheenjohtaja, mv. Timo Pere<br />
(Lännen Tehtaat), mv. Esa Laamanen (Saarioinen,<br />
Svanco Oy), mv. Jukka Mattila (Lännen Tehtaat), mv.<br />
Timo Rauvola (Saarioinen), mv. Esko Suomala (Lännen<br />
Tehtaat), mv. Reijo Välilä (Lännen Tehtaat), mv. Hannu<br />
Wahlroos (Kurkkutoimikunta), agrol. Jarmo Mäntyharju<br />
(<strong>MTK</strong>) ja toiminn.joht. Tage Ginström (SLC). Sihteeri:<br />
MMM Mika Virtanen.<br />
SOKERIJUURIKASVALIOKUNTA: Puheenjohtaja,<br />
mv. Pekka Myllymäki (V-S), mv. Jarmo Anttila (E-H),<br />
agrol. Jussi Hantula (E-P), agrol. Kimmo Ihalainen (E-S),<br />
mv. Ilkka Markkula (Sat), mv. Urban Silen (V-S), agrol.<br />
Kyösti Harju (<strong>MTK</strong>) ja mv. Thomas Blomqvist (SLC).<br />
Sihteeri: MMM Antti Lavonen.<br />
SOSIAALIVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, emäntä Irma<br />
Sirviö (<strong>MTK</strong>), emäntä Helena Kallio (K-P), emäntä<br />
Pirjo Matikainen (Kym), mv. Mika Nieminen (Pirk), mv.<br />
Katri Paajanen (E-S), emäntä Pirkko Rytkönen (P-S),<br />
emäntä Susanna Röning (P-P), toim.joht. Päivi Huotari<br />
(Mela, as.tunt.) ja agrol. Heikki Mäkirintala (Mela,<br />
as.tunt.). Sihteeri: OTK Maire Lumiaho.<br />
TUOTANTOTALOUSVALIOKUNTA: Puheenjohtaja,<br />
mv. Jari Ahlholm (P-P), agron. Arto Huhtala (E-P), agrol.<br />
Vesa Lapatto (E-K), mv. Ilkka Mattila (Sat), mv. Hannu<br />
Peltola (Uud), mv. Antti Sivonen (P-K) ja mv. Markku<br />
Länninki (<strong>MTK</strong>). Sihteeri: MMM Johan Åberg.<br />
VEROVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, agrol. Pekka<br />
Vihtonen (E-K), agrol. Sirpa Himanen (Pirk), mv. Timo<br />
Olkkonen (E-H), mv. Ari Ruotsalainen (Lap), toiminn.<br />
joht. Juhani Savolainen (P-S), mv. Hannu Uitto (E-P),<br />
Mauri Ruuth (<strong>MTK</strong>/metsä), KTL Risto Järvinen (as.<br />
tunt.), OTT Pauli K. Mattila (as.tunt.), prof. Heikki<br />
Niskakangas (as.tunt.), VT Kirsti Auranen (as.tunt.),<br />
mv., MMT Juha Marttila (<strong>MTK</strong>) ja VT Helena Ålgars<br />
(SLC). Sihteeri: OTK Timo Sipilä.<br />
VILJAVALIOKUNTA: Puheenjohtaja, mv. Hannu<br />
Nissi (E-H), mv. Totti Nuoritalo (V-S), mv. Timo Jaakkola<br />
(Pirk), mv. Kimmo Hovi (Uud), mv. Harri Takala<br />
(E-P), mv. Gösta Lundström (öljykasvijaoston pj.), mv.<br />
Heikki Puntila (kylvösiemenjaoston pj.), mv. Hannu<br />
Virtanen (mallasohrajaoston pj.), agrol. Jarmo Mäntyharju<br />
(<strong>MTK</strong>), mv. Tommi Lunttila (<strong>MTK</strong>) ja mv. Erik<br />
Brinkas (SLC). Sihteeri: MMM Minna Oravuo.<br />
Kylvösiemenjaosto: Puheenjohtaja, mv. Heikki Puntila<br />
(E-H), mv. Esa antila (E-P), mv. Timo Nyyssönen<br />
(P-S), mv. Juha Strömberg (Sat), mv. Jouni Suominen<br />
(V-S), agrol. Jarmo Mäntyharju (<strong>MTK</strong>) ja mv. Jörgen<br />
Bergman (SLC). Sihteeri: MMM Minna Oravuo.<br />
Mallasohrajaosto: Puheenjohtaja, mv. Hannu Virtanen<br />
(E-H), mv. Simo Kolkkala (V-S), mv. Heikki Pohjala<br />
(Sat), mv. Esa Similä (E-P), agrol. Jarmo Mäntyharju<br />
(<strong>MTK</strong>) ja mv. Rabbe Bergström (SLC). Sihteeri: MMM<br />
Minna Oravuo.<br />
Öljykasvijaosto: Puheenjohtaja, mv. Gösta Lundström<br />
(SLC), mv. Pentti Ervasto (Uud), mv. Mikko<br />
Hatanpää (Sat), mv. Sami Kuoppamäki (Kym), mv.<br />
Jukka Mäki (E-P) ja agrol. Jarmo Mäntyharju (<strong>MTK</strong>).<br />
Sihteeri: MMM Minna Oravuo.<br />
YMPÄRISTÖ- JA MAAPOLIITTINEN VALIO‐<br />
KUNTA: Puheenjohtaja, mv. Jorma Laurila (lounaisten<br />
liittojen ryhmä), Outi Kauria 31.8. saakka, Jouko<br />
Palmroth 1.9. alkaen (itäisen Suomen liittoryhmä), mv.<br />
Jari Laukkonen (Pohjanmaa), mv. Mikko Taka-Sihvola<br />
(eteläinen liittoryhmä), mv. Timo Virkkunen (pohjoinen<br />
liittoryhmä), mv. Markku Länninki (<strong>MTK</strong>), mv. Aatto<br />
Ylimartimo (<strong>MTK</strong> metsäjohtok.) ja mv. Bo-Erik Nyström<br />
(SLC). Sihteeri: VT Tommi Siivonen.<br />
<strong>MTK</strong>-liittojen johtokunnat ja toiminnanjohtajat<br />
<strong>MTK</strong>-liittojen johtokuntien kokoonpanot<br />
löytyvät <strong>MTK</strong>:n internetsivuilta<br />
www.<strong>mt</strong>k.fi/liitot<br />
76
<strong>MTK</strong>:n 90- ja metsänhoitoyhdistystoiminnan<br />
100-vuotisjuhla Turussa<br />
<strong>MTK</strong>:n liittokokous sekä <strong>MTK</strong>:n 90- ja metsänhoitoyhdistysten<br />
100-vuotisjuhla järjestettiin 29.-30.6.<strong>2007</strong><br />
Turussa. Kokous- ja juhlapaikka oli Turun Messu- ja<br />
Kongressikeskus Turun Artukaisissa. Juhlaan osallistui<br />
yli 2200 järjestön jäsentä ja yhteistyökumppania. Mukana<br />
oli myös ulkomaisia kutsuvieraita.<br />
<strong>MTK</strong>:n 90- sekä metsänhoitoyhdistystoiminnan 100-<br />
vuotisjuhlan aloitti juhlajumalanpalvelus Turun tuomiokirkossa.<br />
Jumalanpalveluksessa saarnasi arkkipiispa<br />
Jukka Paarma. Tuomiokirkko oli ääriään myöten täynnä<br />
juhlakansaa.<br />
Pääjuhlassa Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa<br />
tasavallan presidentti Tarja Halonen esitti tervehdyksen.<br />
Puheenjohtaja Michael Hornborgin piti juhlapuheen.<br />
Taisto Reimaluoto esitti mieleenpainuvan monologin<br />
Mies niittää. Musiikkia esittivät Jyrki Anttila, Turun Filharmoninen<br />
orkesteri ja Mieskuoro Laulunystävät.<br />
Juhla alkoi lippujen sisäänmarssilla Turun Filharmonisen<br />
orkesterin muusikkojen säestämänä. Maataloustuottajayhdistysten<br />
ja ‐liittojen sekä metsänomistajien<br />
liittojen ja metsänhoitoyhdistysten liput sijoitettiin seinustalle<br />
komeaksi lippurivistöksi. Sitten kajahti yhteislauluna<br />
Maataloustuottajain marssi.<br />
<strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen<br />
lausui tervetuliaissanat todeten mm. seuraavaa: ”<strong>MTK</strong><br />
on järjestönä elänyt jäsentensä mukana 90 vuotta. Näihin<br />
vuosiin mahtuu rankkoja murroksia. On selvitty sodista,<br />
asutettu siirtolaiset, paketoitu peltoja, lahdattu<br />
lehmiä ja sopeuduttu Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan<br />
ja avoimiin maailmanmarkkinoihin.<br />
Maaseudulla on oltu lujilla. Mutta murrokset ovat vain<br />
vahvistaneet meitä.”<br />
Saikkonen rohkaisi katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen:<br />
”Maaseudun elinkeinot eivät tänään ole<br />
laskevan auringon aloja. Niissä on haastetta ja ne vaativat<br />
kovaa ammattitaitoa, uskallusta ja yrittäjyyttä. Me<br />
olemme järjestönä linjanneet tulevaisuuttamme vuoteen<br />
2020. Nyt meidän on ammennettava toisistamme<br />
rohkeus ottaa ohjat entistä paremmin käsiimme ja rakentaa<br />
se tulevaisuus, jonka haluamme. Se tulevaisuus<br />
on hyväksi koko Suomelle.”<br />
Tervetuliaissanojen jälkeen Juha Saikkonen lähetti<br />
Narvan marssin tahdissa seppelpartion sankarihaudalle.<br />
Seppelpartioon kuuluivat Irma Sirviö, Tommi Lunttila,<br />
Helena Aaltonen ja Tapani Heikkilä.<br />
Juhlassa puhunut tasavallan presidentti Tarja Halonen<br />
toivotti onnea järjestöille ja kiitti niitä tehdystä työstä.<br />
”Suomalainen elintarviketuotanto ja metsätalous ovat ja<br />
tulevat olemaan tärkeä osa hyvinvointiamme ja kansallista<br />
identiteettiämme. Uskon suomalaisen maa- ja metsätalouden<br />
tulevaisuuteen”, presidentti päätti puheensa.<br />
Puheenjohtaja Michael Hornborg käsitteli puheessaan<br />
järjestön tilannetta järjestön perustamisvaiheessa<br />
ja kehitystä vuosikymmenten kuluessa. Puheensa lopuksi<br />
Hornborg kuvaili 90-vuotiaan järjestön nykytilaa:<br />
”Järjestönä 90-vuotias <strong>MTK</strong> edustaa Suomen vihreää<br />
pääomaa, luontoelinkeinoja. Meillä on suuri vastuu<br />
ympäristöstämme ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä<br />
käytöstä, metsien kasvusta, peltojen kasvuvoimasta<br />
ja vesien puhtaudesta.<br />
Valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen (oik.), johtokunnan puheenjohtaja Michael Hornborg ja metsävaltuuskunnan puheenjohtaja<br />
Olavi Peltola odottamassa tasavallan presidentin Tarja Halosen saapumista 90-vuotisjuhlaan. Presidentti esitti tervehdyksensä juhlassa.<br />
77
Monipuolisen juhlaohjelman jälkeen maistuivat kakkukahvit. Juhlaan<br />
osallistui jäseniä ja yhteistyökumppaneita.<br />
<strong>MTK</strong>-Varsinais-Suomen puheenjohtaja Jaakko Halkilahti (oik.) vaihtamassa<br />
ajatuksia johtaja Eero Nurmisen kanssa.<br />
Me olemme hoitaneet tätä arvokasta omaisuutta<br />
kautta historian talonpoikaisten arvojen mukaan niin,<br />
että pellot ja metsät jätetään seuraavalle sukupolvelle<br />
entistä ehommassa kunnossa. Tähän kestävään kehitykseen<br />
tarvitaan myös suomalaisen yhteiskunnan<br />
hyväksyntä ja tuki. Maaseudun elinkeinotoiminta monipuolistuu<br />
ja vastaa vihreän pääomansa kautta yhteiskunnan<br />
tulevaisuuden tarpeisiin. Valiovallan on pidettävä<br />
huoli näiden elinkeinojen toimintaedellytyksistä ja<br />
kehittämisen mahdollisuudesta<br />
Maaseutu koskettaa meitä jokaista. Maaseutu ja<br />
sen elinkeinot ovat keskipisteessä, kun ihmiskunta<br />
etsii ratkaisua ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävän<br />
kehityksen mukaiseen talouskasvuun. Yhdessä<br />
me rakennamme osaavan maaseudun koko maan<br />
parhaaksi.<br />
<strong>MTK</strong> on historiansa eri vaiheissa seurannut aikaansa,<br />
kuullut jäseniään ja muuttunut tarpeen mukaan.<br />
Olemme myös osanneet tarjota suomalaiselle yhteiskunnalle<br />
käyttökelpoisia kehitysmahdollisuuksia. Tällä<br />
tiellä, hyvät ystävät, tällä tiellä ja kaikkien suomalaisten<br />
kanssa: Eteenpäin!”<br />
Juhlan päätteeksi laulettiin Maamme-laulu, jonka jälkeen<br />
siirryttiin lounaalle ja nautittiin juhlakahvit. Juhlan<br />
jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Turun ja<br />
Varsinais-Suomen matkailunähtävyyksiin omatoimisesti<br />
mm. Suomen maatalousmuseo Sarkaan ja Pyhän<br />
Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin.<br />
Kokoukset<br />
<strong>MTK</strong>:n 32. liittokokous Turussa<br />
<strong>MTK</strong>:n 32. liittokokous pidettiin Turussa 29.6.<strong>2007</strong>.<br />
Kokouksen yhteydessä oli myös <strong>MTK</strong>:n 90-vuotisjuhla.<br />
Samalla juhlistettiin metsänhoitoyhdistysten 100-<br />
vuotista taivalta. Paikalle saapuneitten virallisten liittokokousedustajien<br />
määrä oli yhteensä 734 edustajaa.<br />
Lisäksi läsnä oli suuri joukko muita <strong>MTK</strong>:n luottamushenkilöitä,<br />
kutsuvieraita ja toimihenkilöitä.<br />
Liittokokouksen tehtävänä oli tarkastella <strong>MTK</strong>:n periaate-<br />
ja tavoiteohjelman välitavoitteiden toteutumista.<br />
Lisäksi liittokokouksessa esiteltiin järjestön tulevaisuusasiakirja<br />
Osaava maaseutu 2020.<br />
Liittokokous alkoi juhlallisesti fanfaarilla, jonka esitti<br />
Laivaston soittokunta johtajanaan Timo Kotilainen.<br />
Fanfaarin jälkeen puheenjohtaja Jaakko Halkilahti esitti<br />
Maataloustuottajain Varsinais-Suomen liiton tervehdyksen<br />
ja puheenjohtaja Timo Kalli Metsänomistajien<br />
liitto Länsi-Suomen tervehdyksen. Puhujat toivottivat<br />
juhlakokoukseen osallistuvat tervetulleiksi Varsinais-<br />
Suomeen ja Turkuun.<br />
Turun kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginvaltuuston<br />
puheenjohtaja Jukka Mikkola.<br />
Kokouksen avaus ja virkailijoiden valinta<br />
<strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen<br />
avasi <strong>MTK</strong>:n 32. liittokokouksen. Puheessaan Saikkonen<br />
sanoi meitä velvoittavan järjestön 90-vuotinen historia<br />
ponnisteluineen ja saavutuksineen. Samalla hän<br />
totesi meidän haasteenamme olevan maailmanlaajuisen<br />
muutoksen, jonka vaikutukset ulottuvat syrjäkylille<br />
asti. Saikkonen myös kertoi Osaava Maaseutu 2020<br />
‐asiakirjasta ja järjestön uudesta visuaalisesta ilmeestä,<br />
joka otettiin käyttöön liittokokouksen yhteydessä.<br />
Avauspuheessaan Saikkonen toi esiin, että juhlaliittokokouksen<br />
tarkoituksena on ravistella itsemme hetkeksi<br />
irti arjen huolista, saada voimaa toisistamme ja<br />
nostaa katseet tulevaisuuteen.<br />
Liittokokouksen puheenjohtajiksi valittiin Erkki Haavisto<br />
(<strong>MTK</strong>-Varsinais-Suomi), Outi Sirola (Metsänomistajien<br />
liitto Pohjois-Karjala) ja Tiina Morri (Metsänomis-<br />
78
Liittokokouksessa puhetta johtivat Outi Sirola,<br />
Tiina Morri ja Erkki Haavisto.<br />
tajien liitto Länsi-Suomi). Liittokokouksen sihteereiksi<br />
kutsuttiin metsäasiantuntija Lea Jylhä <strong>MTK</strong>:n metsälinjalta<br />
ja lakimies Vesa Malila <strong>MTK</strong>:n maaseutuyrittäjyyslinjalta.<br />
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Elina Päivärinta<br />
ja Pertti Hakanen.<br />
<strong>MTK</strong>:n kunniamerkkien ja metsävaltuuskunnan<br />
kultaisten ansiomerkkien jako<br />
Valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen jakoi<br />
<strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan myöntämät <strong>MTK</strong>:n kunniamerkit<br />
seuraaville henkilöille: toimittaja Juha Aaltoila,<br />
metsänhoitaja Pekka Airaksinen, maanviljelysneuvos<br />
Marcus H. Borgström, maanviljelijä Hannu Heikkilä,<br />
maanviljelijä Mikko Herlevi, maanviljelijä Pekka Hintikka,<br />
toimitusjohtaja Ensio Hytönen, johtaja Esa Härmälä,<br />
maanviljelijä Olavi Högnäsbacka, maanviljelijä<br />
Ossi Illukka, kansanedustaja Timo Kalli, kenttäpäällikkö<br />
Jorma Kalliosaari, maanviljelijä Timo L. Kauppi, johtaja<br />
Kaarina Knuuti, kansanedustaja Juha Korkeaoja,<br />
maanviljelijä Heikki Kulmala, maanviljelijä Olli Laaninen,<br />
maatalousyrittäjä Tapani Laukkanen, maanviljelijä<br />
Jorma Laurila, maanviljelijä Pekka Laurila, maanviljelijä<br />
Jaakko Lehmuskoski, maanviljelijä Sisko Lehtola,<br />
varatoimitusjohtaja Martin Lillandt, maanviljelijä Runar<br />
Lillandt, maanviljelijä Markku Länninki, agronomi Ilpo<br />
Mattila, maanviljelijä Terttu Mielikäinen, metsänhoitaja<br />
Asko Niemi, varametsäjohtaja Timo Nyrhinen, maanviljelijä<br />
Olavi Peltola, maanviljelijä Antti Pilli-Sihvola,<br />
järjestöjohtaja Jaakko Punkari, maanviljelijä Ola Rosendahl,<br />
ylijohtaja Ilkka Ruska, maanviljelysneuvos<br />
Raimo Tammilehto, maanviljelijä Heimo Tuomarla,<br />
maanviljelijä Paavo Tuominen, kansliapäällikkö Jarmo<br />
Vaittinen, järjestökouluttaja Markku Vuorensola ja johtaja<br />
Olli-Pekka Väänänen.<br />
Metsävaltuuskunnan II puheenjohtaja Kyösti Aikkila<br />
jakoi metsävaltuuskunnan kultaiset ansiomerkit seuraaville<br />
henkilöille: toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi,<br />
toimitusjohtaja Jaakko Peltonen, maanviljelijä Heljo<br />
Launto, toiminnanjohtaja Jukka Aula, aluepäällikkö Auvo<br />
Heikkilä, aluejohtaja Esko Laitinen, toiminnanjohtaja<br />
Manu Purola ja aluepäällikkö Jukka Hujala.<br />
Toimitusjohtaja Esa Härmälä piti kiitospuheen kunniamerkkien<br />
saajien puolesta. Puheenvuorossaan hän<br />
toi esille, kuinka toiminta <strong>MTK</strong>:ssa ja sen päämäärien<br />
hyväksi on kaikille ansiomerkkien saajille osa elämää.<br />
Hän piti hienona saavutuksena sitä, että tänä päivänä<br />
voimme kokea maaseudun elinkeinojen merkityksen<br />
nousevan, maaseudun tuotteiden kysynnän kasvavan<br />
ja hintatason vahvistuvan.<br />
MHY 100 vuotta ‐juhlapalkintojen luovutus<br />
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola,<br />
pääjohtaja Asmo Kalpala Tapiola-ryhmästä ja apulaisjohtaja<br />
Juha Hakkarainen Eläkekassa Versosta luovuttivat<br />
MHY 100 vuotta ‐juhlapalkinnot.<br />
Peltola totesi, että MHY:n 100-vuotista toimintaa on<br />
juhlittu monin tavoin keväästä 2006 alkaen. Metsänomistajia<br />
tähän asti eniten saavuttanut tapahtuma on<br />
79
Kansainväliset vieraat kävivät retkellä. Yksi retkikohteista oli Soile ja Sauli Lähteenmäen tila.<br />
Päätuotantosuunta tilalla on maidontuotanto, jonka lisäksi on panostettu koneurakointiin.<br />
Talvella ovat lumityöt tärkeä tulonlähde.<br />
Liittokokouksessa jaettiin <strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan<br />
myöntämät 40 <strong>MTK</strong>:n kunniamerkkiä.<br />
Merkkien saajien joukossa olivat Ilpo<br />
Mattila (oik.) ja Timo Nyrhinen <strong>MTK</strong>:sta.<br />
ollut keväällä 2006 aloitettu Metsänomistajan parhaaksi<br />
100 vuotta ‐kampanja, jossa metsänhoitoyhdistykset<br />
ottivat aktiivisesti yhteyttä jäseniinsä. Erityisesti kampanjalla<br />
pyrittiin tavoittamaan ne metsänomistajat,<br />
jotka eivät olleet käyttäneet metsänhoitoyhdistysten<br />
palveluita useaan vuoteen. Kampanjassa tarjottiin<br />
metsänhoitoyhdistysten palveluita. Tavoiteltuja metsänomistajia<br />
saavutettiin yli 50 000. Kampanjan toteuttamisessa<br />
yhteistyökumppaneina ovat toimineet<br />
Tapiola-ryhmä ja eläkekassa Verso. Osana kampanjaa<br />
<strong>MTK</strong> ja Tapiola-ryhmä järjestivät juhla-arvonnan, johon<br />
osallistui yli 150 000 metsänomistajaa. Tapiolan<br />
lahjoittaman palkinnon (10 000 euroa) voittivat Sari ja<br />
Mika Riihiaho. Mika Riihiaho otti vastaan Kalpalan luovuttaman<br />
palkinnon.<br />
<strong>MTK</strong> palkitsi kampanjan toisen yhteistyökumppanin,<br />
Eläkekassa Verson kanssa erityisen aktiivisesti toimineen<br />
metsänhoitoyhdistyksen. Eniten metsänomistajia<br />
kampanjan aikana tavoittivat Metsänhoitoyhdistys<br />
Kallavesi ja Metsänhoitoyhdistys Tuusniemi. Nämä<br />
yhdistykset tavoittivat 98 % jäsenistään. Palkintona<br />
parhaiten menestyneille metsänhoitoyhdistyksille räätälöidään<br />
työhyvinvointipäivät, joissa keskitytään juuri<br />
niihin asioihin, jotka kyseisissä yhdistyksissä koetaan<br />
työssä jaksamisen kannalta haasteellisimmiksi. Kallaveden<br />
ja Tuusniemen metsänhoitoyhdistysten lisäksi<br />
muita palkittuja metsänhoitoyhdistyksiä olivat Metsänhoitoyhdistys<br />
Itä-Häme, Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi,<br />
Metsänhoitoyhdistys Tarvasjoki-Karinainen,<br />
metsänhoitoyhdistys Marttila ja Metsänhoitoyhdistys<br />
Nakkila.<br />
Metsänhoitoyhdistys Kallaveden puheenjohtaja Pekka<br />
Pekkarinen ja toiminnanjohtaja Pekka Sahlman sekä<br />
Metsänhoitoyhdistys Tuusniemen puheenjohtaja Tauno<br />
Räsänen ja toiminnanjohtaja Aki Happonen ottivat vastaan<br />
Peltolan ja Hakkaraisen luovuttamat palkinnot.<br />
Katsaus maaseutuelinkeinojen tulevaisuuteen<br />
Katsauksen maaseutuelinkeinojen tulevaisuuteen<br />
piti COPA-COCEGA:n pääsihteeri Pekka Pesonen.<br />
Hän kertoi, että EU-politiikan valmistelun ajankohtaisin<br />
asia on maatalousuudistuksen väliarvio, jota häveliäästi<br />
kutsutaan terveystarkastukseksi. Edellinen väliarvio<br />
osoittautui vuonna 2003 EU-maataloushistorian<br />
suurimmaksi mullistukseksi. Pöydällä on varsinkin tuotantoon<br />
liittyvien rajoitteiden helpottaminen. Terveystarkastuksen<br />
lisäksi valmistellaan tulevan suunnittelukauden<br />
2014–2020 EU-rahoituksen kehystä.<br />
Mihin meidän on sitten varauduttava? Pesosen mukaan<br />
tulevaisuudessa meillä on vastassamme edelleen<br />
kiristyvä yhteisön ja jäsenmaiden taloudenpito.<br />
Myös kaupan vapauttamisen neuvottelut vaikuttavat<br />
suoraan maatalouden kehitykseen. WTO vaikuttaa<br />
yhteisön politiikan sisältöön ja talouskehityksen seurauksena<br />
jäsenmaiden halukkuuteen maksaa yhteisön<br />
politiikan kustannuksia. Toisaalta EU:n omat poliittiset<br />
linjaukset vaikuttavat myös neuvottelukumppaneiden<br />
kannanottoihin.<br />
Pesosen mukaan haasteista huolimatta voimme<br />
olla optimistisia useista syistä. Kasvava ympäristötietoisuus<br />
on nostanut esille myös maatalouden mahdollisuudet.<br />
Ilmaston muuttuminen, energiatalouden<br />
hajauttaminen ja uusiutuvien energiamuotojen nousu<br />
antaa uutta potkua vaikkapa maatalouden biomassan<br />
hyödyntämisessä. Perinteisessä elintarviketuotannossa<br />
elämää helpottavat maailmanlaajuinen elintason<br />
nousu sekä kuluttajien ja kansalaisten tietoisen kuluttamisen<br />
lisääntyminen. Ja on lisäksi muistettava, että<br />
ruokittavia suita on tulevaisuudessa merkittävästi nykyistä<br />
enemmän. Korkeatasoisen ruuan tuottaminen<br />
säilyy jatkossakin maatalouden ja suurimman osan EUmaaseudun<br />
tärkeimpänä tehtävänä. Uudet yrittämisen<br />
80
muodot ovat erittäin tervetulleita ja niillä on erityinen<br />
rooli maaseudun tulojen ja elintason kasvussa.<br />
Lopuksi Pesonen kertoi, että Euroopan maatalousetujärjestö<br />
COPA-COGECA valmistelee parhaillaan<br />
näkemystään pitkän tähtäyksen politiikasta. Tässä<br />
tarkoituksessa järjestö on listannut joukon työkaluja,<br />
joilla yhteistä maatalouspolitiikkaa voidaan muotoilla.<br />
Ruuan tuotanto säilyy jatkossakin yhteisön politiikkojen<br />
ytimenä, mutta tätä päälinjaa on tuettava maaseudun<br />
kehittämisen avulla. Pesosen mukaan elävän maaseudun<br />
edistämisessä <strong>MTK</strong>:lla on hyvin keskeinen rooli<br />
maa- ja metsätalouden sekä näiden rinnalla nousevan<br />
harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnan yhteisten<br />
etujen ajajana.<br />
Oulun liittokokouksen tavoitteiden toteutuminen<br />
ja Osaava maaseutu 2020 ‐asiakirjan esittely<br />
<strong>MTK</strong>:n toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala sekä linjajohtajat<br />
Markku Suojanen (maatalous), Antti Sahi (metsätalous)<br />
ja Juha Ruippo (maaseutuyrittäjyys) esittelivät<br />
Oulun liittokokouksessa vuodelle <strong>2007</strong> asetettujen<br />
tavoitteiden toteutumista.<br />
Haikkala jakoi oman puheenvuoronsa lopuksi metsäjäsenten<br />
hankintaan liittyvän palkinnon. Maataloustuottajain<br />
ja metsänomistajien liittojen välinen jäsenhankintakilpailu<br />
järjestettiin 15.2.–31.5.<strong>2007</strong>. Jäsenmääräänsä<br />
nähden suhteellisesti eniten jäseniä hankki<br />
Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi. Haikkalan luovuttaman<br />
palkinnon ottivat vastaan Metsänomistajien<br />
liitto Pohjois-Suomen puheenjohtaja Kyösti Aikkila ja<br />
toiminnanjohtaja Jukka Aula.<br />
Pirkko Haikkala esitteli valtuuskunnan hyväksymän<br />
Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjan. Se kuvaa<br />
tahtotilaa, jossa järjestö toivoo maaseudun ja sen<br />
elinkeinojen olevan vuonna 2020. Tulevaisuuden suunta<br />
on muodostettu laajassa järjestön sisäisessä keskustelussa.<br />
Haikkala toivoi asiasta vilkasta keskustelua<br />
ja eväitä syksyllä <strong>2007</strong> alkavalle strategiatyölle.<br />
Liittokokouksen kannanotto<br />
Liittokokouksessa hyväksyttiin <strong>MTK</strong>:n johtokunnan<br />
II puheenjohtajan Juha Marttilan esittelemä johtokunnan<br />
esitys ajankohtaiseksi kannanotoksi. Sen mukaan<br />
Suomi tarvitsee maaseudun selvitäkseen ympäristöhaasteista.<br />
Kannanotossa korostettiin sitä, että maatalouspolitiikkaan<br />
on saatava oikeutta ja kohtuutta.<br />
Viljelijät ovat olleet pitkämielisiä ja sopeutuneet jatkuvasti<br />
muuttuvaan ja tempoilevaan maatalouspolitiikkaan.<br />
Uuden ympäristötukijärjestelmän valmistelu<br />
ja toimeenpano veivät kuitenkin uskon oikeudenmukaisuuteen.<br />
Kannanotossa vaadittiin, että Suomen on<br />
valtiojohdon korkeimmalla arvovallalla puolustettava<br />
viljelijöiden oikeusturvaa ja tehtävä selväksi, ettei Euroopan<br />
unioni voi kohdella jäsenmaansa kansalaisia<br />
mielivaltaisesti ja aiheuttaa heidän elinkeinoilleen kohtuuttomia<br />
hankaluuksia ja kustannuksia.<br />
Hallitusta myös muistutettiin sen omassa ohjelmassa<br />
olevasta sitoumuksesta kääntää viljelijöiden tulotaso<br />
nousuun. Vielä kannanotossa kerrottiin metsänomistajien<br />
odotuksista valtiovaltaa kohtaan ja maaseutuyrittäjyyden<br />
kasvun varmistamiseksi tarvittavista<br />
toimenpiteistä. Energiapolitiikassa vaadittiin siirtymistä<br />
sanoista tekoihin. Kotimaisen uusiutuvan energian tuotanto<br />
tarvitsee nyt yhteiskunnan kannustusta tuotekehitykseen,<br />
investointeihin ja käytön varmistamiseen,<br />
jotta yrittäjät pääsevät suunnitelmista toimintaan.<br />
Liittokokousedustajien puheenvuorot<br />
Ennalta sovitun mukaisesti liittokokoukselle esitettiin<br />
aluksi liittoryhmien ja yhteisöjäsenen puheenvuorot.<br />
Pohjois-Suomen liittoryhmän puheenvuoron käytti<br />
Kyösti Aikkila (Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi),<br />
Länsi-Suomen liittoryhmän puheenvuoron käytti Arto<br />
Huhtala (<strong>MTK</strong>-Etelä-Pohjanmaa), Itä-Suomen liittoryhmän<br />
puheenvuoron käytti Kirsti Laamanen (<strong>MTK</strong>-<br />
Etelä-Savo), Etelä-Suomen liittoryhmän puheenvuoron<br />
piti Teppo Raininko (<strong>MTK</strong>-Uusimaa), ja Pertti Hakanen<br />
(<strong>MTK</strong>-Satakunta) käytti Lounais-Suomen liittoryhmän<br />
puheenvuoron.<br />
Markku Kestilä (Suomen Turkiseläinten Kasvattajien<br />
Liitto) totesi olevansa historiallisessa paikassa pitäessään<br />
ensimmäisenä toimialajärjestön edustajana<br />
puheenvuoron <strong>MTK</strong>:n liittokokouksessa.<br />
Liittoryhmien puheenvuorojen jälkeen liittokokousedustajilla<br />
oli mahdollisuus käyttää puheenvuoroja.<br />
Keskustelun lopuksi puheenjohtaja totesi esiintuodut<br />
asiat kirjatuiksi. Ne tulevat siten huomioiduksi tulevassa<br />
työskentelyssä ja strategiatyössä.<br />
Liittokokouksen päätöspuheenvuoro<br />
<strong>MTK</strong>:n johtokunnan puheenjohtaja Michael Hornborg<br />
piti liittokokouksen päätöspuheenvuoron, jossa<br />
hän veti yhteen myös kokouksessa käytyä keskustelua.<br />
Hän totesi, että kokouksen kuluessa on keskusteltu<br />
monesta järjestön tulevaisuuden kannalta merkittävästä<br />
asiasta. Järjestön tulevaisuusasiakirja on koettu<br />
ehkä hieman löysäksi ja taivaita syleileväksi. Etenkin<br />
koska siinä ei luetella tiukkoja tavoitteita, kuten periaate-<br />
ja tavoiteohjelmissa on yleensä totuttu tekemään.<br />
Hornborg totesi tämän olleen kuitenkin selkeä valinta.<br />
Ennen varsinaista strategiatyötä on haluttu katsoa sitä<br />
toimintaympäristöä ja tilaa, jossa haluamme olla.<br />
Michael Hornborg huomautti, että maatalouspolitiikan<br />
ongelmat nousivat esiin ja saivat monissa puheen<br />
vuoroissa pääroolin. Hornborg kannusti metsänomistajia<br />
ja maaseutuyrittäjiä pitämään puolensa liittoryhmissä.<br />
Puheenjohtaja Hornborg totesi myös, että uuden<br />
strategiatyön alkaminen herättää liittoryhmien puheenvuoroissa<br />
huolta. Taustalla tuntuu olevan huoli siitä,<br />
ettei keskusliitossa lähdetä haahuilemaan, vaan että<br />
tähänastinen hyvin toimiva kolmiportainen rakenne säilyy.<br />
Hän painotti, että strategiatyöhön tarvitaan kaikkia<br />
ja se toteutetaan miettien kaikkia yhteisiä voimavaroja<br />
ja niiden järkevää käyttöä. Hän vakuutti, että niitä ohjeita<br />
ja vinkkejä, joita kokousedustajat ovat antaneet, on<br />
kuunneltu herkällä korvalla. Ne toimivat ohjenuorana<br />
toiminnan kehittämisessä.<br />
Liittokokouksen puheenjohtajana toiminut Erkki<br />
Haavisto päätti kokouksen todeten kokouksen osoittaneen,<br />
että edelleen on hyvä ainakin juhlavuosina<br />
pitää isoja liittokokouksia, joissa on edustettuna jokainen<br />
yhdistys. Näin voidaan parhaiten taata kokouksen<br />
sanoman leviäminen jäsenistön keskuuteen. Toisaalta<br />
81
myös kentän ääni pääsee parhaiten kuuluviin tämän<br />
kaltaisissa tilaisuuksissa. Puheenjohtaja Haavisto korosti<br />
myös liittokokouksen roolia yhtenä niistä harvoista<br />
tilaisuuksista, joissa jäsenistöllä on mahdollisuus oppia<br />
tuntemaan toisiaan ja huomata, että kaikilla on sama<br />
päämäärä. Tämä päämäärä on maaseudusta ja sen<br />
ihmisistä huolehtiminen.<br />
Valtuuskunnan kokoukset<br />
<strong>MTK</strong>:n valtuuskunta kokoontui kertomusvuoden aikana<br />
kaksi kertaa. Valtuuskuntaan kuului 49 liittojen<br />
nimeämää jäsentä, yksi yhteisöjäsen ja kahdeksan<br />
asiantuntijaa.<br />
Valtuuskunnan puheenjohtajana oli maanviljelijä Juha<br />
Saikkonen Tohmajärveltä, 1. varapuheenjohtajana<br />
maanviljelijä Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä (kevätkokouksesta<br />
lähtien) ja 2. varapuheenjohtajana maanviljelijä<br />
Markus Eerola Hyvinkäältä. Valtuuskunnan sihteerinä<br />
toimi järjestöjohtaja Matti Voutilainen.<br />
Valtuuskunnan kevätkokous 18.4.<strong>2007</strong><br />
Valtuuskunnan järjestäytyessä 1. varapuheenjohtaja<br />
Tuija Nummela ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä puheenjohtajistoon<br />
maatilalla tehtyjen järjestelyjen vuoksi<br />
ja jätti paikkansa täytettäväksi. Valtuuskunnan 1. varapuheenjohtajaksi<br />
valittiin maanviljelijä Tiina Linnainmaa<br />
Hämeenkyröstä.<br />
Valtuuskunnan kevätkokouksessa päätettiin sääntömääräisten<br />
asioiden lisäksi liittokokouksessa myönnettävät<br />
<strong>MTK</strong>:n kunniamerkit ja syksyllä ja talvella liittojen<br />
ja keskusliiton tilaisuuksissa jaettavat <strong>MTK</strong>:n kultaiset<br />
ansiomerkit. Edellä mainittujen asioiden lisäksi kokouksessa<br />
käsiteltiin järjestön toimintaa ja taloutta laajasti ja<br />
keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Kansanedustaja<br />
Valtuuskunnan kevätkokouksessa Tuija Nummela (keskellä) luopui<br />
ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävästä. Seuraajaksi valittiin<br />
Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä. Kokouksessa kävi esittäytymässä<br />
myös uusi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (vas.).<br />
Sirkka-Liisa Anttila, joka nimitettiin maa- ja metsätalousministeriksi<br />
seuraavana päivänä, kävi esittäytymässä<br />
valtuuskunnalle.<br />
Valtuuskunta hyväksyi järjestön toimintakertomuksen<br />
ja talouden vuodelta 2006.<br />
Valtuuskunnan syyskokous 28.–29.11.<strong>2007</strong><br />
Valtuuskunnan syyskokouksessa esillä olivat erityisesti<br />
markkina-asiat. Valion toimitusjohtaja Pekka<br />
Laaksonen ja Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski<br />
esittelivät ajankohtaista markkinatilannetta ja markkinanäkymiä.<br />
Johtokunnan 1. puheenjohtajaksi valittiin Michael<br />
Hornborg, 2. puheenjohtajaksi Juha Marttila ja 3. puheenjohtajaksi<br />
Esko Suomala Jarmo Mäntyharjun jättäytyessä<br />
pois johtokunnasta. Puheenjohtajien toimikausi<br />
on 2008–2010.<br />
Johtokunnan jäsenistä erovuoroiset Irma Sirviö ja<br />
Kyösti Harju valittiin edelleen johtokuntaan kaudeksi<br />
2008–2010.<br />
Valtuuskunta sai myös tiedoksi Metsänomistajien liitto<br />
Järvi-Suomen sääntömuutoksen. Sääntömuutoksen<br />
taustalla oli Kaakkois-Suomen metsänomistajien liiton<br />
yhdistyminen Metsänomistajien liitto Järvi-Suomeen.<br />
Rakenteellinen uudelleenjärjestely eteni metsävaltuuskunnan<br />
linjausten mukaisesti.<br />
Valtuuskunta hyväksyi <strong>MTK</strong>:n toimintasuunnitelman<br />
ja talousarvion vuodelle 2008 ja <strong>MTK</strong>:n energiastrategian.<br />
<strong>MTK</strong>-liittojen puheenjohtajakokoukset<br />
Maataloustuottajaliittojen puheenjohtajakokouksia<br />
pidettiin toimintavuoden aikana yhteensä kuusi. Puhetta<br />
kokouksissa johti valtuuskunnan puheenjohtaja<br />
Juha Saikkonen, ja sihteerinä toimi järjestöjohtaja Matti<br />
Voutilainen.<br />
Ensimmäinen kokous pidettiin 27.2. Kokouksessa<br />
käsiteltiin Maataloustuottajain eläkesäätiön ajankohtaisia<br />
asioita, järjestön kehittämisryhmän esitystä<br />
ja maatalouspolitiikan ajankohtaisia asioita. Kokouksessa<br />
olivat läsnä myös ministeri Juha Korkeaoja ja<br />
apulaisosastopäällikkö Heimo Hanhilahti.<br />
Toinen puheenjohtajakokous pidettiin 17.4. ennen<br />
valtuuskunnan kevätkokousta. Kokouksessa käsiteltiin<br />
ajankohtaisia EU:n maatalouspoliittisia asioita sekä<br />
kansallisten tukien tilannetta. Lisäksi käsiteltiin valtuuskunnan<br />
asioita.<br />
Kolmas puheenjohtajakokous pidettiin 28.6. liittokokouksen<br />
alla. Kokouksessa valtiosihteeri Jouni Lind<br />
alusti 141-neuvotteluihin liittyvää asetelmaa. Tämän<br />
lisäksi käsiteltiin muita ajankohtaisia ja järjestön kehittämiseen<br />
liittyviä asioita sekä Maataloustuottajain<br />
eläkesäätiön asioita.<br />
Liittojen puheenjohtajat ja <strong>MTK</strong>:n johtokunta kokoontuivat<br />
keskenään Kettulaan 9.10. vuoden neljänteen<br />
puheenjohtajakokoukseen.<br />
Viides puheenjohtajakokous pidettiin Simonkadulla<br />
14.11. Kokouksessa ministeri Sirkka-Liisa Anttila selvitti<br />
141-neuvotteluasetelmaa.<br />
Kuudes puheenjohtajakokous pidettiin Hanasaaressa<br />
valtuuskunnan kokousta edeltävänä päivänä<br />
27.11. Kokouksen yhteyteen järjestettiin Mela-info<br />
82
Valtuuskunta käsitteli ajankohtaisia maatalous- ja metsäpolitiikan kysymyksiä sekä hyväksyi <strong>MTK</strong>:lle energiastrategian.<br />
ajankohtaisista asioista. Varsinaisessa puheenjohtajakokouksessa<br />
käsiteltiin Suomen ja komission tekemää<br />
huonoa neuvotteluratkaisua 141-artiklaan pohjautuvasta<br />
kansallisesta tuesta. Tämän lisäksi esillä<br />
oli alueellisten yhteistyöryhmien toiminta ja valtuuskunnan<br />
asiat.<br />
Johtokunnan kokoukset<br />
<strong>MTK</strong>:n johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana<br />
24 kertaa. Vuosi <strong>2007</strong> oli <strong>MTK</strong>:n 90-vuotisjuhlavuosi<br />
ja myös liittokokousvuosi. Nämä merkittävät<br />
tapahtumat näkyivät myös johtokunnan toiminnassa.<br />
Johtokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksissaan lukuisia<br />
liittokokoukseen ja juhlavuoden valmisteluihin liittyviä<br />
asioita. Periaate- ja tavoiteohjelman välitarkastelua<br />
sekä Osaava Maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjaa<br />
valmisteltiin, ja ne hyväksyttiin vietäväksi edelleen valtuuskunnan<br />
käsittelyyn ja kesällä Turun liittokokouksen<br />
hyväksyttäväksi. Johtokunta hyväksyi järjestön uuden<br />
ilmeen ja logon, joka julkistettiin Turun liittokokouksen<br />
ja 90-vuotisjuhlan yhteydessä.<br />
Johtokunta käsitteli kokouksissaan lukuisia maatalouspoliittisia<br />
kysymyksiä ja teki niitä koskevia päätöksiä.<br />
Maataloudelle tärkeiden asioiden saaminen hallitusohjelmaan<br />
oli eräs kevään keskeisiä asioita. Johtokunta<br />
valmisteli yhdessä keskusliiton toimiston kanssa <strong>MTK</strong>:n<br />
esityksen keskeisistä maatalouden tavoitteista hallitusohjelmaan.<br />
Ohjelmapaperin ”Maaseudulle 30 000 uutta<br />
työpaikkaa ja uusiutuvaa energiaa” läpimenossa onnistuttiinkin<br />
poikkeuksellisen hyvin. Johtokunnan jäsenet<br />
olivat aktiivisesti mukana tässä työssä.<br />
Tulevaisuusasiakirjan Osaava maaseutu 2020 pohjalta<br />
lähdettiin valmistelemaan <strong>MTK</strong>:n strategiaprosessia,<br />
joka on työkalu pitkäntähtäyksen suunnitteluun. Se<br />
korvaa <strong>MTK</strong>:n periaate- ja tavoiteohjelman. Johtokunta<br />
ja metsäjohtokunta olivat tiiviisti mukana ohjaamassa<br />
valmistelua ja tekemässä päätöksiä.<br />
Valtuuskunnan syyskokouksessa valittiin<br />
johtokunnan kolmanneksi puheenjohtajaksi<br />
Esko Suomala Kiukaisista. Juha Saikkonen<br />
ja Michael Hornborg onnittelevat. Taustalla<br />
puheenjohtajan paikasta luopunut Jarmo<br />
Mäntyharju. Hänen vieressään toinen<br />
puheenjohtaja Juha Marttila.<br />
83
Suomen esitys 141-artiklan jatkolle oli myös johtokuntaa<br />
monin tavoin työllistävä maatalouspoliittinen<br />
ponnistus sekä kotimaassa että neuvotteluissa Brysselissä<br />
maatalouskomissaarin ja komission virkamiesten<br />
kanssa. Heinäkuussa <strong>2007</strong> monien vääntöjen jälkeen<br />
päästiin hallituksen kanssa sopimukseen EU:n komissiolle<br />
toimitettavasta Suomen esityksestä artiklan141<br />
jatkolle. Kokouksessaan 11.12.<strong>2007</strong> johtokunta päätti<br />
yksimielisesti, että se ei voi olla mukana hyväksymässä<br />
Suomen valtion ja EU-komission neuvottelemaa 141-<br />
esitystä. Tämän jälkeen alettiin valmistella kirjelmään<br />
hallitukselle ”<strong>MTK</strong>:n esitys toimenpiteiksi 141-ratkaisun<br />
jälkeen”.<br />
Elokuussa johtokunta hyväksyi <strong>MTK</strong>:n kannanoton,<br />
joka koski geenimuuntelun käyttöä elintarvikeketjun<br />
eri vaiheissa. Kannanotto herätti laajaa keskustelua<br />
myös julkisuudessa puolesta ja vastaan. Johtokunta<br />
totesi kannanotossaan, että suomalaisilla kuluttajilla<br />
on oikeus tietää ruoan alkuperä ja tuotantotapa sekä<br />
saada tietoa geenimuunnellun rehun tai raaka-aineen<br />
käytöstä elintarvikkeiden tuotantoketjussa.<br />
Sokeriuudistus ja tuotannon jatkomahdollisuudet<br />
Suomessa oli johtokuntaa paljon työllistävä asia. Johtokunta<br />
seurasi tiiviisti sokerialan toimialaneuvotteluja<br />
ja hyväksyi joulukuussa neuvotellun toimialasopimusesityksen.<br />
Johtokunta seurasi aktiivisesti metsätalouden, puumarkkinoiden<br />
ja metsäjäsenhankinnan kehittymistä.<br />
Johtokunnan mukaan jäsenpalveluiden yhtenäistäminen<br />
ja jäsentietojen hyödyntäminen on tärkeää jäsenhankinnan<br />
tehostamisessa.<br />
Kertomusvuoden aikana johtokunta antoi lukuisia<br />
kannanottoja ja tapasi eri sidosryhmien edustajia, joiden<br />
kanssa käytiin keskusteluja ajankohtaisista kysymyksistä.<br />
Johtokunnan kokousten yhteydessä oli vuoden<br />
aikana myös asiantuntijaluentoja ja pienoisseminaareja<br />
eri aiheista. Johtokunta käsitteli ja teki päätöksiä myös<br />
koskien keskusliiton taloutta ja sijoituksia.<br />
Johtoryhmän kokoukset<br />
Keskusliiton operatiivisena elimenä toimii johtoryhmä.<br />
Kertomusvuoden aikana johtoryhmä kokoontui<br />
18 kertaa. Kiireellisiä asioita käsiteltiin myös puhelinkokouksissa.<br />
Johtoryhmä käsitteli kokouksissaan keskusliiton talous-<br />
ja henkilöstöasioita. Lisäksi johtoryhmä valmisteli<br />
johtokunnan sille antamia tehtäviä ja johtokunnalle<br />
päätettäväksi esitettäviä asioita. Johtoryhmä tapasi<br />
vuoden <strong>2007</strong> aikana eri sidosryhmien edustajia ja vieraili<br />
yrityksissä ja yhteisöissä.<br />
Toimihenkilökokoukset<br />
Toimihenkilökokouksia pidettiin kaksi. Tammikuun<br />
toimihenkilöpäivät pidettiin 23.–24.1. Metsätapiolassa<br />
ja Pellervo-Instituutissa. Osallistujat olivat tuottajaliittojen<br />
ja metsänomistajien liittojen toimihenkilöitä.<br />
Ohjelma sisälsi sekä yhteisiä että erillisiä osioita liittojen<br />
eri henkilöstöryhmille. Yhteisessä osassa kuultiin<br />
Esko Ahon puheenvuoro maailman kehitystrendeistä,<br />
<strong>MTK</strong>:n uuden toiminnanjohtajan puheenvuoro strategian<br />
kehittämisestä, ajankohtaisasioita Mela-turvasta,<br />
bioenergian oppitunti ja ajankohtaiskatsaukset maa-<br />
ja ympäristöpolitiikasta, sosiaalipolitiikasta ja veropolitiikasta.<br />
Edunvalvonnan ja palveluiden kehittämistä<br />
pohdittiin yhteistyöryhmissä ja eriytetyt osiot sisälsivät<br />
maatalouspolitiikkaa, tuote- ja puumarkkinoita ja jäsenrekisteriin<br />
liittyviä asioita. Illalla oltiin Melan vieraina.<br />
Syyskuun toimihenkilöpäivät pidettiin tuottajaliittojen<br />
toimihenkilöille 13.–14.9. Verkatehtaan kulttuuri- ja<br />
kongressikeskuksessa Hämeenlinnassa. Ensimmäisenä<br />
päivänä puhuttiin järjestön tulevaisuudesta, viestinnästä<br />
sekä maatalouspolitiikan, maaseutuyrittämisen ja<br />
metsätalouden ajankohtaisasioista. Päivän ohjelmaan<br />
kuului myös vierailu Suomen tykistömuseossa. Illaksi<br />
siirryttiin Ilorannan matkailutilalle nauttimaan päivällistä<br />
rautakauden ajan malliin. Toisen päivän retkikohteina<br />
olivat Vattenfallin Vanajan voimala, Inkalan kartano sekä<br />
maa- ja metsätalon uudet toimitilat Hämeenlinnassa.<br />
<strong>MTK</strong>-liittojen toiminnanjohtajat pitivät vuoden aikana<br />
useita kokouksia.<br />
Valiokuntien toiminta<br />
Johtokunnan apuna toimi 17 valiokuntaa ja yhdeksän<br />
jaostoa.<br />
Aluekehitysvaliokunnan merkitys kuntauudistuksen<br />
seuraamisessa ja järjestön kannanottojen valmistelussa<br />
korostui. Valiokunta kokoontui neljä kertaa perehtyen<br />
myös työ- ja elinkeinoministeriöuudistukseen,<br />
erityisesti TE-keskusten tulevaan toimintaan.<br />
Kauppapoliittiselle valiokunnalle järjestettiin kertomusvuoden<br />
aikana ainoastaan perinteinen WTO-illanvietto.<br />
Tässä yhteydessä valiokunnan jäsenille selostettiin<br />
syvällisemmin Dohan kauppaneuvottelukierroksen<br />
tulevaisuudennäkymiä. Samalla valiokunnan jäsenet<br />
tapasivat kauppapolitiikasta vastaavia kansallisia viranomaisia<br />
ja asiantuntijoita.<br />
Maaseutuyrittäjävaliokunta kokoontui vuoden aikana<br />
viisi kertaa. Lisäksi valiokunta osallistui Pellervo-<br />
Instituutissa maaliskuussa pidettyyn maaseutuyrittäjyyden<br />
tulevaisuusseminaariin.<br />
Valiokunnan kokouksissa keskusteltiin mm. <strong>MTK</strong>:n<br />
hallitusohjelmatavoitteista, järjestön strategiatyöstä ja<br />
Osaava Maaseutu 2020 ‐prosessista, <strong>MTK</strong>:n ja Pro-<br />
Agrian yhteistyöstä, EU:n uuden ohjelmakauden käynnistämisestä,<br />
työehtosopimusneuvotteluista ja myöhemmin<br />
uuden sopimuksen määräyksistä. Kokouksissa<br />
käsiteltiin myös työnantajakoulutuksen tarvetta<br />
ja mahdollisuuksia, hanketoiminnan tukien epäkohtia,<br />
toimintaryhmätyötä, järjestökoulutuksen uudistuksia,<br />
maaseutuyrittäjyyden teemaryhmän perustamista,<br />
<strong>MTK</strong>:n hyvinvointipalveluyrittäjyyshanketta, maaseutupoliittisen<br />
selonteon ja kokonaisohjelman valmistelua,<br />
yrittämisen politiikkaohjelman tilannetta jne. Kaikkien<br />
valiokunnan kokousten asialistalla oli valiokunnan jäsenten<br />
alue- ja toimialaraportit ja niihin perustuva keskustelu.<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta ja siihen<br />
liittyen maaseutuyrittäjyyshallinnon asemasta keskusteltiin<br />
valiokunnassa vilkkaasti. Huhtikuun kokouksessa<br />
valiokunta hyväksyi asiaa koskevan kannanoton, jonka<br />
mukaan työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen on<br />
kannatettava hanke. Valiokunta oli kuitenkin sitä mieltä,<br />
että vielä ei ole aika sulauttaa maa- ja metsätalousministeriön<br />
maaseutuyrittäjyyshallintoa muun elinkeino-<br />
84
toiminnan hallintoon. Valiokunnan mielestä maaseutuyrittäjyyttä<br />
on tarkasteltava osana yhteistä maatalouspolitiikkaa.<br />
Myös maaseutuohjelman hallinnointi maa- ja<br />
metsätalousministeriössä on otettava huomioon yleensä<br />
tämän alueen hallintoa järjesteltäessä.<br />
Yritystukien valmistelutilanteesta keskusteltiin useassa<br />
kokouksessa. Ohjelmakauden avaamisen hitauteen<br />
kyllästynyt valiokunta vaati huhtikuussa pidetyssä<br />
kokouksessa tukihaun avaamista välittömästi. Valiokunnan<br />
puheenjohtajan julkisuuteen tuoman kannan<br />
vauhdittamana maa- ja metsätalousministeriö tekikin<br />
päätöksen, jonka mukaan maaseudun pienyritystukien<br />
hakeminen avattiin 4.6. alkaen. Yritystukien toimeenpano<br />
kuitenkin siirtyi vuoden 2008 puolelle.<br />
Energiavaliokunta valmisteli <strong>MTK</strong>:n energiastrategian,<br />
jonka valtuuskunta vahvisti syyskokouksessa. Lisäksi<br />
valiokunta käsitteli ajankohtaisia energiapoliittisia<br />
asioita, kuten energiapuun mittausjärjestelmän kehittämistä,<br />
syöttötariffien merkitystä sekä investointiavustusten<br />
riittävyyttä. Lämpöyrittäjyyden edistämistä<br />
käsiteltiin joka kokouksessa. Valiokunta kokoontui<br />
kuusi kertaa.<br />
Maaseutunuorten valiokunta kokoontui kuusi kertaa.<br />
Ajankohtaisten asioiden lisäksi kaikissa kokouksissa<br />
käsiteltiin kansainvälisiä asioita sekä käytiin läpi<br />
valinta-alueiden ja johtokunnan kuulumiset.<br />
Valiokunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa<br />
olivat mukana sekä uudet että vanhat valiokunnan jäsenet.<br />
Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jari Orjala<br />
Keski-Pohjanmaalta ja varapuheenjohtajaksi Liisa<br />
Salmela Hämeestä. Ville Hirvonen Pohjois-Karjalasta<br />
valittiin valiokunnan metsävastaavaksi ja Mikko Jussila<br />
Varsinais-Suomesta kansainvälisten asioiden vastaavaksi.<br />
Lisäksi kokouksessa keskusteltiin mm. Tuhannen<br />
Taalan paikka ‐tilaisuudesta.<br />
Vuoden toisen kokouksen aiheita olivat Young European<br />
Farmers´ Day Brysselissä ja liittojen nuorten<br />
valiokuntien puheenjohtajien ja sihteerien kokous.<br />
Maaliskuun kokouksen aluksi johtaja Tapio Kytölä<br />
kertoi ajankohtaisia asioita EU:n maatalouspolitiikasta.<br />
Kokouksessa valittiin myös Suomen ehdokas CEJA:n<br />
varapuheenjohtajan vaaliin.<br />
Kesäkuussa vierailtiin maa- ja metsätalousministeri<br />
Sirkka-Liisa Anttilan luona. Kokouksessa kerrottiin kokemuksia<br />
Young European Farmer Day ‐päivästä ja<br />
pohdittiin maaseutunuorten sanomaa elokuun Lähiruokaviestiin.<br />
Syyskuun kokouksessa pohdittiin nuorten<br />
näkyvyyden lisäämistä järjestössä ja nuorten koulutusta.<br />
Kokouksessa suunniteltiin myös presidentin<br />
tapaamista ja syysparlamentin kannanottoa.<br />
Joulukuun kokouksessa keskusteltiin <strong>MTK</strong>:n koulutuksen<br />
uudistamisesta. Kuntarakenteen muutokseen<br />
liittyen kerättiin valiokuntalaisilta mielipiteitä, mitä nuoret<br />
maatila- ja maaseutuyrittäjät toivovat kunnalta. Lisäksi<br />
suunniteltiin tulevan vuoden toimintaa.<br />
Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta kokoontui<br />
vuoden aikana kaksi kertaa. Keskeisiä käsiteltäviä<br />
asioita olivat muiden asioiden ohella virkistysarvokaupan<br />
toimintamallin laatiminen, luonnonsuojelulain<br />
korvaussäännös, Helcom, vesipuitedirektiivin toteuttaminen,<br />
vesiensuojelun suuntaviivat, maatalouden<br />
ympäristöluvista luopuminen, Natura 2000 ‐verkoston<br />
toteuttaminen, ympäristövastuulain valmistelu,<br />
kaivoslain muuttaminen, ympäristöluvat ja kuntien<br />
ympäristönsuojelumääräykset, jokamiehenoikeuksia<br />
koskevan käsikirjan laatiminen, Etelä-Suomen metsien<br />
monimuotoisuuden toimintaohjelma (Metso II) sekä<br />
ympäristöasiamiestoiminta.<br />
Lisäksi valiokunnassa pohdittiin edelleen, mitkä<br />
ovat ympäristö- ja maapoliittisen ryhmän päätehtäviä<br />
jatkossa. Valiokunnassa keskusteltiin <strong>MTK</strong>:n ympäristö-<br />
ja maapoliittisista hallitusohjelmatavoitteista eduskuntavaaleissa,<br />
ja todettiin <strong>MTK</strong>:n onnistuneen tavoitteiden<br />
läpiviemisessä hallitusohjelmaan hyvin. Valiokunta<br />
piti tärkeänä <strong>MTK</strong>:n ympäristö- ja maapoliittisen<br />
valiokunnan, alueellisten ympäristö- ja maapoliittisten<br />
valiokuntien sekä <strong>MTK</strong>:n ympäristö- ja maapoliittisen<br />
ryhmän yhteydenpitoa jäseniin sekä ympäristöasiamiehiin.<br />
Sosiaalivaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana<br />
neljä kertaa. Kokouksissaan valiokunta käsitteli<br />
sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtivan SATA-komitean<br />
perusturvajaoston työskentelyä, tapaturma- ja<br />
ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan<br />
TAU-työryhmän työskentelyn etenemistä,<br />
hallitusohjelman kirjauksia ja niiden toteutumista<br />
lomituspalveluiden kehittämiseksi ja työterveyshuollon<br />
palvelujen parantamiseksi, yhtiömuotoisten maatilojen<br />
eläkevakuuttamista ja Hyvä lomituspalvelukäytäntösuositusta.<br />
Lisäksi valiokunta käsitteli sille tehdyt aloitteet<br />
työterveyshuoltopalveluiden ja lasten päivähoitopalveluiden<br />
parantamisesta.<br />
Kertomusvuoden marraskuussa sosiaalivaliokunta<br />
teki kahden päivän mittaisen seminaarimatkan Kittilään.<br />
Matkan teemana oli maaseutuyrittäjyys. Seminaarissa<br />
valiokunta kuuli alustukset maaseutuyrittäjyyden<br />
mahdollisuuksista, hevosalan haasteista sekä<br />
Hoivayrittäjyys-hankkeen esittelyn. Matkaan sisältyi<br />
kolme yritysvierailua; hevos‐, porotalous/matkailu- ja<br />
hoivayrityksiin Kittilässä.<br />
Tuotantotalousvaliokunta kokoontui vuoden aikana<br />
kolme kertaa. Valiokunnan kokouksissa käsiteltiin<br />
mm. maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintaseurannan<br />
kehittämistä, maatilojen kustannuksien<br />
alentamismahdollisuuksia, rehujen hinnannousua ja<br />
yhteistyön kehittämistä mm. maatalousalan tutkimuslaitosten<br />
kanssa. Tuotantotalousvaliokunnan toimeksiannosta<br />
PTT:ssä tehtiin esiselvitys tuotantopanosten<br />
kansainvälisestä hintavertailusta. Valiokunnan kokouksissa<br />
vierailivat mm. PTT:n, rehuteollisuuden ja teurastamoiden<br />
edustajia sekä <strong>MTK</strong>:n omia asiantuntijoita.<br />
Verovaliokunta kokoontui kertomusvuonna kaksi<br />
kertaa. Kokouksissa valiokunta keskusteli ajankohtaisista<br />
veropoliittisista kysymyksistä. Kokouksissa<br />
keskusteltiin mm. hallitusohjelmaan liittyvistä veropoliittisista<br />
linjauksista ja tavoitteista sekä niiden toteutumisesta<br />
sekä hallitusohjelmatavoitteista vaalikaudelle<br />
<strong>2007</strong>–2011.<br />
Keskeisenä pohdinnan aiheena oli maa- ja metsätilan<br />
sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverohuojennuksen<br />
laajentaminen. Verovaliokunta perehtyi lisäksi<br />
CAP-tukioikeusuudistuksen mahdollisiin vaikutuksiin<br />
maanomistajan sekä viljelijän verokohteluun. Edellä<br />
mainitun lisäksi verovaliokunnan kokouksissa tarkasteltiin<br />
uutta oikeuskäytäntöä.<br />
Tuotantopoliittisten valiokuntien toimintaa on selostettu<br />
kohdassa Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi.<br />
85
Metsänomistajaorganisaatio<br />
Metsänomistajaorganisaatiolla ymmärretään metsänhoitoyhdistysten,<br />
metsänomistajien liittojen ja<br />
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto <strong>MTK</strong> r.y.:n<br />
muodostamaa kokonaisuutta.<br />
Metsänomistajajärjestö toteutti avaintehtävää tuottamalla<br />
metsänomistajien tarpeiden mukaisia palveluita<br />
sekä jatkamalla palveluiden kehitystyötä metsänomistajien<br />
antamaan palautteeseen, yhteisiin strategioihin<br />
ja ketjutoimintamalliin tukeutuen. Organisaation<br />
rakennekehitystä edistettiin aiempaa paremman metsänomistajien<br />
palvelun mahdollistamiseksi ja edunvalvonnan<br />
tehostamiseksi. Metsäjäsenten hankintaa<br />
jatkettiin ja jäsenpalveluiden kehittämiseksi käynnistettiin<br />
työryhmä.<br />
Metsänomistajat<br />
Avaintehtävä<br />
Kehitetään metsänomistajajärjestön metsänomistajille<br />
tarjoamia palveluita ja tuetaan organisaation<br />
rakennekehitystä sekä lisätään<br />
metsäjäsenten lukumäärää<br />
Yksityisten henkilöiden omistama metsäpinta-ala on<br />
noin 12 milj. ha. Metsämaan pinta-alasta yksityismetsät<br />
kattavat 60 %. Metsien puuston vuotuisesta kasvusta<br />
yksityismetsien osuus on 68 %. Yksityismetsillä<br />
on ratkaisevan suuri merkitys metsäteollisuuden puuhuollolle.<br />
Yli 80 % teollisuuden käyttämästä kotimaisesta<br />
raakapuusta tulee yksityismetsistä. Kotimaisen<br />
puun kysynnän lisääntyessä yksityismetsien merkitys<br />
kasvaa entisestään.<br />
Maassamme on lähes 320 000 metsänhoitomaksullista<br />
metsätilaa. Maanviljelijöiden osuus yksityisistä<br />
metsänomistajista on vähentynyt jatkuvasti. Samaan<br />
aikaan eläkeläisten osuus on kasvanut. Vuonna 2003<br />
eläkeläisten osuus metsänomistajien lukumäärästä oli<br />
noussut jo 43 %:iin.<br />
Metsänomistuksen rakennemuutos näkyy metsänomistajien<br />
ammattiaseman muuttumisen lisäksi myös<br />
metsänomistajien ikääntymisenä sekä siten, että yhä<br />
useampi metsänomistaja asuu etäällä metsästään.<br />
Muuttoliikkeen seurauksena jo kolmasosa metsänomistajista<br />
asuu tilansa sijaintikunnan ulkopuolella.<br />
Puolet metsänomistajista asuu kuitenkin edelleen tilallaan.<br />
Metsänomistuksessa tapahtuva muutos merkitsee<br />
monen metsänomistajan kohdalla sitä, ettei ole aikaa<br />
eikä mahdollisuuksia itse hoitaa metsäasioita. Jatkossa<br />
metsänomistajien edunvalvonnasta ja käytännön<br />
metsäasioista huolehtiminen edellyttää siksi metsänomistajien<br />
omalta organisaatiolta yhä parempaa osaamista,<br />
palvelukykyä ja aktiivista yhteydenpitoa metsänomistajiin.<br />
Metsänhoitoyhdistykset<br />
Metsänhoitoyhdistysten lukumäärä oli kertomusvuoden<br />
alussa 151. Kaikki metsänhoitomaksua maksavat<br />
metsänomistajat ovat metsänhoitoyhdistysten jäseniä,<br />
jolleivät he kieltäydy jäsenyydestä. Verohallituksen tuoreimpien,<br />
vuoden 2006 tilastojen mukaan metsänhoitomaksua<br />
maksavia metsänomistajia oli noin 316 100.<br />
Metsänhoitomaksusta hakemuksen perusteella vapautettuja<br />
metsänomistajia oli noin 4 700 , eli puolitoista<br />
prosenttia kaikista metsänomistajista. Metsänhoitomaksusta<br />
pienen tilakoon perusteella vapaita metsätiloja<br />
oli noin 129 200.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> aikana toteutui kymmenen metsänhoitoyhdistysten<br />
yhdistymistä, joissa oli mukana 25<br />
metsänhoitoyhdistystä. Vuoden 2008 alussa metsänhoitoyhdistyksiä<br />
oli 136 kpl, mikä on enemmän kuin<br />
metsävaltuuskunnan tavoitteeksi asettama 100 metsänhoitoyhdistystä<br />
koko maassa. Myös vuodelle 2008<br />
on suunniteltu useita metsänhoitoyhdistysten yhdistymisiä.<br />
Yhdistyksissä oli palkattuna 1 082 toimihenkilöä.<br />
Yhdistymisten seurauksena metsänhoitoyhdistysten<br />
koko, toiminnan liikevaihdon ja metsätoimihenkilömäärän<br />
mukaisesti tarkasteltuna, on kasvusuunnassa.<br />
Tämä asettaa aiempaa enemmän haasteita metsänhoitoyhdistysten<br />
hyvälle johtamiselle.<br />
Metsänhoitoyhdistykset tuottavat metsänomistajille<br />
palveluita metsäomaisuuden hoitoon ja käyttöön ja<br />
huolehtivat metsänomistajien eduista paikallisella tasolla.<br />
Merkittävimmät palvelut ovat puukauppa- ja metsänhoitopalvelut<br />
sekä neuvonta- ja arviointipalvelut.<br />
Puunmyyntisuunnitelmia metsänhoitoyhdistykset tekivät<br />
metsänomistajille vuonna <strong>2007</strong> yhteensä 34 milj.<br />
m 3 , mikä vastaa noin 75 % yksityismetsien kokonaispuunmyyntimäärästä.<br />
Metsänomistajien lukuun hoidetut<br />
puunmyyntitoimeksiannot (valtakirjakaupat) olivat<br />
määrältään noin 19 milj. m 3 , eli 43 % yksityismetsien<br />
METSÄNHOITOYHDISTYKSET<br />
1953 1973 1980 1990 2000 2006 <strong>2007</strong><br />
Metsänhoitomaksua maksavien<br />
metsänomistajien lukumäärä 298 000 277 233 281 776 292 908 299 000 317 609 316 099<br />
Metsänhoitoyhdistyksiä 371 385 377 370 214 154 151<br />
Metsätoimihenkilöitä 543 840 1 147 1 236 922 908 921<br />
Toimistohenkilöitä – – 259 327 235 172 161<br />
86
kokonaismyyntimäärästä. Metsänhoitotöiden suurimmat<br />
työlajit olivat metsänuudistaminen, noin 74 400 ha,<br />
ja nuoren metsän hoito, noin 115 500 ha.<br />
Metsänhoitoyhdistystoiminnan 100-vuotisjuhlaa<br />
vietettiin vuoden alussa Jyväskylässä. Juhlapäiville<br />
osallistui noin 900 henkilöä metsänhoitoyhdistyksistä,<br />
metsänomistajien liitoista ja <strong>MTK</strong>:sta. Juhlavuoteen<br />
liittyviä tapahtumia järjestettiin eri puolella Suomea.<br />
Metsänomistajien suuntaan keväällä 2006 käynnistetty<br />
yhteydenottokampanja päättyi toukokuussa. Kampanja<br />
kesti reilun vuoden, jonka aikana metsänhoitoyhdistykset<br />
tavoittivat yli 50 000 metsänomistajaa. Osittain<br />
aktiivisten yhteydenottojen tuloksena puukauppa kiihtyi<br />
uuteen ennätykseen. Juhlavuosi huipentui kesäkuun<br />
lopulla pidettyyn <strong>MTK</strong>:n 90-vuotis ja metsänhoitoyhdistysten<br />
100-vuotisjuhlaan Turussa.<br />
Metsänomistajien liitot<br />
Alueellisia metsänomistajien liittoja oli vuoden <strong>2007</strong><br />
alussa 10 kpl. Suomenkielisellä alueella toimi kahdeksan<br />
metsänomistajien liittoa ja ruotsinkielisellä alueella<br />
kaksi liittoa. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki<br />
metsänhoitoyhdistykset olivat metsänomistajien liittojen<br />
jäseninä. Kertomusvuoden aikana metsänomistajien<br />
liitoissa työskenteli yli 30 toimihenkilöä.<br />
Metsänomistajien liitot toimivat alueellisina metsätalouden<br />
vaikuttajina. Liitot edistävät alueillaan metsänomistajien<br />
yhteistoimintaa sekä hoitavat metsänomistajien<br />
edunvalvontaa. Metsänomistajien liitot huolehtivat<br />
alueensa metsänhoitoyhdistysten yhteistyöstä ja niiden<br />
yhdenmukaisesta kehittymisestä ja toiminnasta metsänomistajaorganisaation<br />
yhteisten linjausten mukaisesti.<br />
Ne huolehtivat myös tiedon välittämisestä ja yhteistoiminnasta<br />
paikallisen ja valtakunnan tason välillä.<br />
Vuoden alussa järjestön kehittämisryhmä luovutti<br />
raporttinsa, joka käsiteltiin <strong>MTK</strong>:n päättävissä elimissä.<br />
Työryhmä ehdotti kiinnitettävän huomiota mm. järjestön<br />
jäsenpohjan kasvattamiseen ja laajentamiseen<br />
sekä jäsenpalveluiden hoitoon. Työryhmä ehdotti myös<br />
aiempaa tiiviimpää metsänomistajien liittojen ja tuottajaliittojen<br />
välistä yhteistyötä kummallekin liittoryhmälle<br />
yhteisissä asioissa. Tässä tarkoituksessa käynnistettiin<br />
niin sanottujen alueellisten yhteistyöryhmien toiminta.<br />
Useiden metsänomistajien liittojen välillä käytiin keskusteluja<br />
yhteistyön tiivistämisestä. Vuoden lopussa<br />
metsänomistajien liitot Järvi-Suomi ja Kaakkois-Suomi<br />
yhdistyivät. Vuoden 2008 alussa oli siten yhteensä yhdeksän<br />
metsänomistajien liittoa.<br />
Yhteistoiminta metsätilanomistajayhdistysten<br />
kanssa<br />
Lähinnä suuremmissa kaupungeissa toimi yhteensä<br />
20 metsätilanomistajien yhdistystä ja kerhoa, jotka tarjoavat<br />
näillä paikkakunnilla asuville metsätilanomistajille<br />
tietoa ajankohtaisista metsäasioista, retkeilyjä ja mahdollisuuden<br />
vaihtaa mielipiteitä. Yhdistysten yhteistyöorganisaationa<br />
toimii Suomen metsätilanomistajien<br />
liitto (SMTOL), jonka kanssa <strong>MTK</strong>:lla on ollut vuodesta<br />
2001 yhteistyösopimus metsäedunvalvonnasta ja metsäjäsenten<br />
hankinnasta. Sopijapuolten tavoitteena on<br />
yhdessä edistää <strong>MTK</strong>:n kehittämistä kaikkien metsänomistajien<br />
yhteisenä edunvalvontajärjestönä.<br />
Metsänomistajien liittojen toimihenkilöpäivät pidettiin Kokkolassa.<br />
<strong>MTK</strong> esitteli etämetsänomistajien palvelujen kehittämistyötä,<br />
metsäjäsenyyttä sekä ajankohtaisia metsäedunvalvonnan<br />
asioita Suomen metsätilanomistajien liiton<br />
ja sen jäsenyhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa.<br />
Lisääntyneen informaation ja yhteisten tilaisuuksien<br />
myötä metsätilanomistajien yhdistykset ovat lähentyneet<br />
metsänomistajaorganisaatiota ja 13 yhdistyksistä<br />
on jo hakeutunut alueensa metsänomistajien liiton jäseneksi.<br />
SMTOL:n suurimman jäsenyhdistyksen, Pääkaupunkiseudun<br />
metsänomistajat ry:n kanssa <strong>MTK</strong>:lla on<br />
sopimus yhdistyksen sihteeritehtävien hoitamisesta.<br />
Yhteistoiminta yhteismetsien kanssa<br />
Yhteismetsällä tarkoitetaan kiinteistöille yhteisesti<br />
kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi<br />
kestävän metsätalouden harjoittamiseen metsäsuunnitelman<br />
mukaisesti osakkaiden hyväksi. Yhteismetsään<br />
kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen<br />
kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos<br />
se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista.<br />
Yhteismetsät tarjoavatkin usein osakkailleen mahdollisuuden<br />
myös metsästykseen, virkistykseen ja eräisiin<br />
muihin oheistoimintoihin.<br />
Laki yhteismetsälain muuttamisesta (1497/<strong>2007</strong>) tuli<br />
voimaan 1.1.2008. Lakimuutoksen tarkoituksena on<br />
parantaa yhteismetsien toimintaedellytyksiä kestävän<br />
metsätalouden harjoittamismuotona, edistää uusien<br />
yhteismetsien perustamista ja ehkäistä yhteismetsäosuuksien<br />
pirstoutumista. Yhteismetsälakiin otettiin<br />
säännökset mm. kiinteistön liittämisestä yhteismetsään<br />
ja hoitokunnan päätöstä koskevasta moiteoikeudesta.<br />
Lisäksi lakiin otettiin säännökset maanomistajiensopimukseen<br />
perustuvan yhteismetsän jakamisesta osakkaiden<br />
kesken.<br />
Osakkaan oikeuksien käyttämistä, yhteismetsän eri<br />
toimielinten toimivaltaa ja ohjesäännönvaraista luovutusrajoitusta<br />
koskevia yhteismetsälain säännöksiä<br />
tarkistettiin. <strong>MTK</strong> ja sen jäsenenä olevat yhteismetsät<br />
antoivat lausuntoja lainmuutoksesta ja olivat kuultavana<br />
asiantuntijana eduskunnassa. Lakimuutoksesta<br />
tulikin <strong>MTK</strong>:n, yhteismetsien sekä maa- ja metsätalousministeriön<br />
yhteisen näkemyksen mukainen.<br />
87
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Yhteismetsät<br />
mahdollisuutena ‐tutkimushanke päättyi syksyllä <strong>2007</strong>.<br />
Tutkimushankkeeseen liittyvässä työryhmässä oli edustettuna<br />
sekä <strong>MTK</strong>:n että yhteismetsien edustaja.<br />
Yhteismetsät on todettu toimivaksi vaihtoehdoksi<br />
erityisesti silloin, kun halutaan ehkäistä omaisuuden<br />
jakautumista pieniin yksiköihin ja halutaan saavuttaa<br />
ison toimintayksikön yksityismetsätalouden edut.<br />
Yhteismetsien metsätaloustoiminta on ollut ammattimaista<br />
ja kannattavaa sekä puun tarjonta säännöllistä.<br />
Yhteismetsäosuuksien kysyntä ja uusien yhteismetsien<br />
perustamiseen liittyvät yhteydenotot ovat syystäkin lisääntyneet.<br />
Yhteismetsät voivat järjestäytyä <strong>MTK</strong>:n edunvalvonnan<br />
piiriin liittymällä alueensa metsänomistajien liiton<br />
jäseneksi. Alueellisten metsänomistajaliittojen jäseninä<br />
oli vuoden <strong>2007</strong> lopussa 52 yhteismetsää ja niiden<br />
yhteenlaskettu pinta-ala oli runsaat 387423 ha sekä<br />
yhteenlaskettu hakkuusuunnite 416 759 m 3 .<br />
Yhteismetsien ja <strong>MTK</strong>:n välisen jäsenyyssopimuksen<br />
mukaan yhteismetsillä on oikeus saada <strong>MTK</strong>:n metsävaltuuskuntaan<br />
1–2 asiantuntijajäsentä yhteismetsien<br />
järjestäytymisasteen mukaan. Vuonna <strong>2007</strong> <strong>MTK</strong>:n<br />
metsävaltuuskunnassa yhteismetsiä edusti Mustialan<br />
yhteismetsän toiminnanjohtaja Kasper Nurmi sekä<br />
Kuusamon yhteismetsän puheenjohtaja Olavi Jäkäläniemi.<br />
Yhteismetsien korkean järjestäytymisasteen johdosta<br />
myös vuonna 2008 metsävaltuuskunnassa tulee olemaan<br />
kaksi yhteismetsien edustajaa. Lisäksi yhteismetsillä<br />
on ollut mahdollisuus saada vähintään yksi<br />
edustaja metsänomistajien liittojen hallitukseen ainakin<br />
Etelä-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Länsi-Suomen ja<br />
Pohjois-Suomen metsänomistajien liittojen alueilla.<br />
<strong>MTK</strong>:n ja metsänomistajaliittojen yhteismetsäjäsenten<br />
välisenä yhteistyöelimenä toimii yhteismetsätyöryhmä.<br />
<strong>MTK</strong> sekä yhteismetsät – molemmat yhdessä<br />
ja erikseen – vaikuttivat vuonna <strong>2007</strong> moniin yhteismetsien<br />
edunvalvontaan liittyviin asioihin. Edunvalvonta<br />
käsitti mm. yhteismetsälakimuutokseen vaikuttamista,<br />
yksittäisten jäsenten neuvontaa ja asioiden hoitoa sekä<br />
yhteismetsien verotukseen ja muuhun lainsäädäntöön,<br />
metsästykseen sekä <strong>MTK</strong>:n yhteismetsäjäsenten edunvalvontaan<br />
liittyviä asioita.<br />
Organisaation kehittäminen<br />
Metsänomistajaorganisaation kehittäminen toteutettiin<br />
järjestön tavoite- ja periaateohjelmaan perustuvien<br />
erillisten strategioiden ja kehittämisohjelmien mukaisesti.<br />
Kehittämisen tavoitteena on turvata metsänomistajien<br />
edunvalvonta ja metsänomistajien mahdollisuus<br />
saada luotettavaa, ammattitaitoista ja heidän omalle<br />
metsätaloudelleen asettamiaan tavoitteita tukevaa<br />
neuvontaa ja palveluita.<br />
Metsänomistajaorganisaation yhtenäisyyttä pyrittiin<br />
vahvistamaan viestinnän eri keinoin. Eri organisaatiotasojen<br />
tietoisuutta edunvalvonnan linjauksista ja sitoutumista<br />
niihin lisättiin mm. neuvottelupäivien, koulutuksen<br />
ja strategiatyön avulla. Organisaation sisäistä<br />
ja ulkoista viestintää lisättiin. <strong>MTK</strong>:n 90-vuotisjuhlaliittokokouksessa<br />
järjestön eri jäsenjäsenryhmät olivat<br />
näkyvästi esillä niin alustuksissa kuin juhlan ulkoisessa<br />
ilmeessä. Yhteistyötä ruotsinkielisen tuottajajärjestö<br />
Vuoden nuoreksi metsänomistajaksi valittiin Tuomo Wirman Artjärveltä<br />
Uudeltamaalta.<br />
SLC:n kanssa jatkettiin metsäedunvalvonnan yhteistyösopimuksen<br />
puitteissa.<br />
Metsänhoitoyhdistysten palveluiden laatua parannettiin<br />
ketjutoimintamallin mukaisesti. Metsänhoitoyhdistysten<br />
kaikki peruspalvelut ja tärkeimmät lisäpalvelut<br />
on tuotteistettu. Kertomusvuoden aikana osa<br />
palveluiden toimintamalleista päivitettiin. Valtaosa<br />
metsänhoitoyhdistyksistä on ottanut käyttöön selainpohjaisen<br />
laatu- ja ympäristöjärjestelmän, joka on tuotettu<br />
Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n, Silvadata<br />
Oy:n ja metsänomistajaorganisaation yhteistyönä.<br />
Metsänomistajaorganisaation laatutyötä kehitettiin<br />
metsäjohtokunnan asettamassa laaturyhmässä. Laaturyhmän<br />
kehittämät laatumittarit otettiin käyttöön ja<br />
laatumittaritiedot kerättiin 150 metsänhoitoyhdistyksestä.<br />
Yhteensä 24 mittarista toteutui keskimäärin 11<br />
mittaria ja suurin toteutuneiden mittareiden määrä oli<br />
19. Mittarikohtaisesti hajonta oli suurta. Osa mittareista<br />
toteutui yli 70%:ssa metsänhoitoyhdistyksistä, kun<br />
taas muutaman mittarin kriteerit täyttyivät alle 10%:ssa<br />
metsänhoitoyhdistyksistä. Metsänhoitoyhdistyksille<br />
toimitettiin omat mittaritiedot sekä vertailutieto muista<br />
yhdistyksistä kokoluokittain.<br />
Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toiminnan<br />
painopisteinä olivat ketjutoimintamallin sisäistäminen<br />
arkirutiineissa, kentän koulutus, asiakkuuksien hoito ja<br />
laadun varmistaminen.<br />
Metsänhoitoyhdistysten tietohallinnon kehittämisessä<br />
painopisteet olivat paikkatietojärjestelmien sekä<br />
metsä- ja puukauppasovellusten jatkokehittämisessä.<br />
Paikkatietojärjestelmien, verkkopalveluiden ja laatutyötä<br />
edesauttavien järjestelmien kehittämiseen pa-<br />
88
nostettiin. Oy Silvadata Ab:n tekemät tai välittämät<br />
ohjelmistot ovat hyvin kattavasti käytössä metsänhoitoyhdistysten<br />
taloushallinnossa ja myös metsäpalvelutoiminnoissa.<br />
Metsäjäsenyys<br />
Metsäjäsenyyttä on käsitelty kohdassa Järjestötoiminta<br />
Vuoden nuori metsänomistaja<br />
Tuomo Wirman Artjärveltä Uudeltamaalta nimitettiin<br />
Vuoden nuoreksi metsänomistajaksi <strong>2007</strong>. Kunniamaininnan<br />
sai Anna Konttinen Leppävirralta.<br />
<strong>MTK</strong> myöntää Vuoden nuori metsänomistaja ‐kunniakirjan<br />
tunnustukseksi aktiivisesta toiminnasta metsänomistajana.<br />
Tunnustus myönnettiin kolmannen kerran.<br />
Yhteistyökumppanina kilpailussa toiminut Nordeapankki<br />
lahjoitti voittajalle 2 000 euron stipendin.<br />
Metsänhoitoyhdistysten<br />
ja mo-liittojen koulutus<br />
Metsänomistajaorganisaation toimihenkilöitä varten<br />
järjestettiin uusi perhemetsätalouden ajankohtaisseminaari,<br />
jonka on tarkoitus toimia metsänomistajajärjestön<br />
perehdyttämiskurssina. Seminaari sai hyvän<br />
vastaanoton osallistujien keskuudessa.<br />
Silvadatan, <strong>MTK</strong>:n, MHYP:n ja Yksityismetsätalouden<br />
työnantajat ry:n yhteistyönä järjestämään ”Ajankohtaista<br />
hallinnosta ja kehittämisestä” ‐seminaarisarjaan<br />
osallistui noin XX0 henkilöä, lähinnä metsänhoitoyhdistysten<br />
toiminnan- ja puheenjohtajia.<br />
Valtakunnallisten tilaisuuksien lisäksi <strong>MTK</strong>, metsänomistajien<br />
liitot ja metsänhoitoyhdistykset järjestivät<br />
lukuisia alueellisia ja paikallisia koulutustilaisuuksia.<br />
AMK-metsäoppilaitosten opiskelijoille järjestettiin<br />
yhteistyössä järjestökoulutuksen kanssa yksityismetsätalouden<br />
ajankohtaisseminaareja. Koulutuksella<br />
nuorille annettiin käsitys ajankohtaisista perhemetsätalouden<br />
kysymyksistä sekä lisättiin metsänomistajaorganisaation<br />
kiinnostavuutta potentiaalisena työpaikkana.<br />
Mo-liittojen hallitukset ja<br />
toiminnanjohtajat<br />
Mo-liittojen hallitusten kokoonpanot löytyvät internetosoitteesta<br />
www.liitto.mhy.fi/<br />
Metsävaltuuskunta<br />
Metsävaltuuskunnan puheenjohtajat<br />
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja agrol. Olavi<br />
Peltola Sysmästä, varapuheenjohtajat yrittäjä Kyösti<br />
Aikkila Kuusamosta ja mv. Bo Strorsjö Kristiinankaupungista.<br />
Mo-liittojen edustajat<br />
Etelä-Suomi: agrol. Olavi Peltola Sysmästä, Antti<br />
Räsänen Padasjoelta ja mv. Heikki Torkkola Hattulasta.<br />
Järvi-Suomi: mv. Pekka Hintikka Rautalammilta, mv.<br />
Pentti Kainulainen Sonkajärveltä, mv. Pekka Pekkarinen<br />
Siilinjärjeltä, mv. Heikki Pärnänen Savonlinnasta, Eero<br />
Tanttu Viitasaarelta, mv. Mikko Tiirola Petäjävedeltä ja<br />
yrittäjä Hetta Torpo Hirvensalmelta.<br />
Kaakkois-Suomi: mv. Teuvo Mankki Valkealasta ja<br />
mv. Lauri Nevalainen Lappeenrannasta.<br />
Kainuu: agrol. Timo Virkkunen Vaalasta ja mv. Heikki<br />
Moilanen Suomussalmelta.<br />
Metsäjohtokunta <strong>2007</strong>: Istumassa Teuvo<br />
Mankki (vas.), Olavi Peltola, Michael Hornborg,<br />
Juha Saikkonen. Seisomassa Esko<br />
Kinnunen (vas.), Mikael Aminoff, Jarmo<br />
Toukola, Aatto Ylimartimo, Antti Sahi ja<br />
Hannu Hyyppä. Kuvasta puuttuu Timo<br />
Kalli.<br />
89
Keski-Pohjanmaa: mv. Kalle Salmela Haapajärveltä<br />
ja mv. Kari Tyynelä Vetelistä.<br />
Länsi-Suomi: mv. Pauli Hollo Loimaalta, kansanedustaja<br />
Timo Kalli Kiukaisista, mv. Juha Karvo Äetsästä,<br />
mv. Heikki Kulmala Vesilahdelta, mv. Heljo Launto<br />
Sauvosta, mv. Antero Ojala Teuvalta, Matti Pohjoisaho<br />
Vimpelistä, mv. Jarmo Toukola Sahalahdelta ja mv. Juha<br />
Vanhapaasto Honkajoelta.<br />
Pohjois-Karjala: metsätal.yritt. Jouko Jaatinen Kontiolahdelta<br />
ja mv. Kari Heikkinen Nurmeksesta.<br />
Pohjois-Suomi: yrittäjä Kyösti Aikkila Kuusamosta,<br />
Tapio Junkkonen Lumijoelta, Esko Piipponen Pudasjärveltä,<br />
Eero Törmänen Sallasta ja mv. Aatto Ylimartimo<br />
Tervolasta.<br />
Kustens Skogsägarförbund: mv. Mikael Aminoff<br />
Tammisaaresta, mv. Olav Store Kokkolasta ja mv. Bo<br />
Storsjö Kristiinankaupungista.<br />
Åbolands Skogsägarförbund: mv. Antti Hakanen<br />
Kemiöstä.<br />
<strong>MTK</strong>-liittojen edustajat<br />
Etelä-Savo: mv. Aarno Puttonen Puumalasta.<br />
Kainuu: mv. Esa Kemppainen Hyrynsalmelta.<br />
Keski-Pohjanmaa: mv. Markku Kiljala Reisjärveltä.<br />
Pirkanmaa: mv. Timo Jaakkola Mouhijärveltä.<br />
Kymenlaakso: mv. Reino Parkko Elimäeltä.<br />
Satakunta: mv. Tuomo Raininko Kankaanpäästä.<br />
Asiantuntijajäsenet<br />
Puh.joht. Martti Koivu, toiminn.joht. Kasper Nurmi,<br />
puh.joht. Olavi Jäkäläniemi ja puh.joht. Rauno Numminen.<br />
<strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen<br />
osallistui puheoikeutettuna metsävaltuuskunnan<br />
kokouksiin.<br />
Metsäjohtokunta<br />
Metsävaltuuskunnan työvaliokuntaan, metsäjohtokuntaan<br />
kuuluivat MMM Michael Hornborg, mv. Teuvo<br />
Mankki, II puh.joht., mv. Mikael Aminoff, mv. Hannu<br />
Hyyppä, kansanedustaja Timo Kalli, mv. Esko Kinnunen,<br />
metsäjoht. Antti Sahi, mv. Jarmo Toukola ja<br />
mv. Aatto Ylimartimo. Lisäksi kokouksiin osallistuivat<br />
<strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen<br />
ja metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola.<br />
Metsäjohtokunnan sihteerinä toimi MMM Lea Jylhä.<br />
Kokoukset<br />
Metsävaltuuskunnan kokoukset<br />
<strong>MTK</strong>:n metsävaltuuskunta kokoontui kertomusvuonna<br />
kaksi kertaa. Metsävaltuuskunnassa oli 42 jäsentä<br />
sekä neljä asiantuntijajäsentä.<br />
Metsävaltuuskunnan puheenjohtajana toimi agrologi<br />
Olavi Peltola Sysmästä, ensimmäisenä varapuheenjohtajana<br />
Kyösti Aikkila Kuusamosta ja toisena varapuheenjohtajana<br />
Bo Strosjö Kristiinankaupungista.<br />
Metsävaltuuskunnan asiantuntijajäseniksi oli kutsuttu<br />
puheenjohtaja Rauno Numminen Satakunnan Metsänomistajat<br />
ry:stä, puheenjohtaja Martti Koivu Oulun Seudun<br />
Metsänomistajat ry:stä, toiminnanjohtaja Kasper<br />
Nurmi Mustialan yhteismetsästä ja puheenjohtaja Olavi<br />
Jäkäläniemi Kuusamon yhteismetsästä.<br />
Metsävaltuuskunnan<br />
ylimääräinen kokous 11.4.<strong>2007</strong><br />
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola käsitteli<br />
avauspuheenvuorossaan puumarkkinoiden toimintaa,<br />
kansallisen metsäohjelman tarkistamista sekä<br />
järjestön kehittämistä.<br />
Peltola totesi, että puukauppa on kuluvan talven aikana<br />
käynyt vilkkaana ja metsäteollisuus on saanut<br />
yksityismetsistä tarvitsemansa puut. Yksityiset metsänomistajat<br />
ja aktiivinen metsänomistajaorganisaatio<br />
ovat Peltolan mukaan jälleen kerran osoittaneet olevansa<br />
avainasemassa metsäteollisuuden puuhuollon<br />
turvaamisessa. Hän korosti erityisesti kilpailua toimivien<br />
puumarkkinoiden edellytyksenä. Peltola toi esille<br />
myös metsänomistajien roolin puumarkkinoiden kilpailullisuuden<br />
edistämisessä.<br />
Peltola kertoi, että Kansallinen metsäohjelma 2010<br />
tarkistetaan kuluvan vuoden aikana ja tarkistettu ohjelma<br />
ulotetaan vuoteen 2015 saakka. Hän piti tarpeellisena<br />
muuttaa ohjelman painopistettä metsien talouskäyttöä<br />
ja metsätaloutta tukevaan suuntaan. Samoin<br />
hän korosti, että METSO-ohjelman myönteiset kokemukset<br />
antavat hyvän pohjan laajentaa metsien vapaaehtoisen<br />
suojelun keinot koko maahan.<br />
Järjestön kehittämistyössä Peltola nosti esille tavoitteen<br />
vähentää metsänhoitoyhdistysten lukumäärää<br />
noin sataan. Hän painotti, että päätökset uusista<br />
yhdistysfuusioista tulee tehdä vielä kuluvan vuoden<br />
aikana, jotta metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalien<br />
äänioikeusrekisterit noudattaisivat metsänhoitoyhdistysten<br />
uusia rajoja.<br />
Ajankohtaiskatsaukset<br />
Puheenjohtaja Michael Hornborg toi katsauksessaan<br />
esille erityisesti uuden hallituksen ohjelman laatimisen<br />
ja <strong>MTK</strong>:n tavoitteet siinä. Hän sanoi, että metsäasiat eivät<br />
ole yleensä olleet suuria hallitusohjelmakysymyksiä.<br />
Uuteen hallitusohjelmaan vaikuttaminen on kuitenkin<br />
aina erittäin tärkeä asia, ja <strong>MTK</strong> onkin esittänyt selvästi<br />
omat hallituspoliittiset tavoitteensa kaikille puolueille.<br />
Hornborg totesi, että Kansallisen metsäohjelman 2010<br />
tarkistaminen luo edellytykset esittää yksityiskohtaiset<br />
tavoitteet ja keinot metsäsektorin menestymisen varmistamiseksi.<br />
90
<strong>MTK</strong>:n metsäjohtokunta valitsi Metsänhoitoyhdistys Sisä-Savon<br />
Vuoden metsänhoitoyhdistykseksi. Palkinnon vastaanottivat yhdistyksen<br />
puheenjohtaja Markku Miettinen ja toiminnanjohtaja Arto<br />
Kosonen.<br />
Metsäteollisuusyritysten puunostokartellista Hornborg<br />
totesi, että <strong>MTK</strong> on tuominnut tällaisen lainvastaisen<br />
toiminnan jyrkästi. Hän korosti kuitenkin,<br />
että asiasta saadaan lainvoimainen päätös vasta, kun<br />
markkinaoikeus tai korkein hallinto-oikeus on asian<br />
käsitellyt. <strong>MTK</strong> on kerännyt tietoa puumarkkinoiden<br />
kehityksestä ja raakapuun hinnan muodostuksesta ja<br />
selvittää erilaisten jatkotoimenpiteiden mahdollisuutta.<br />
Hornborg toi myös esille kansainvälisten vaikutusten<br />
ja kansainvälisen metsä- ja ympäristöpolitiikan vaikutuksen<br />
kasvun maamme metsätalouteen. Hän piti<br />
välttämättömänä, että järjestöllä on olemassa kanavat,<br />
joilla voidaan viedä tietoa suomalaisesta kestävästä<br />
perhemetsätaloudesta niin päättäjille kuin asiakkaillekin.<br />
Metsänomistajien edustajien on oltava mukana<br />
vaikuttamassa ja osallistumassa myös kansainvälisiin<br />
prosesseihin, joissa tehdään heidän omaisuuteensa ja<br />
elinkeinoonsa vaikuttavia päätöksiä.<br />
Hornborg totesi, että järjestön tulevaisuuden haasteisiin<br />
haetaan vastausta Turun liittokokouksessa<br />
julkaistavassa Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjassa.<br />
Asiakirjan metsäosiossa on esiin nostettu<br />
metsänomistajuus. Hornborgin mukaan muuttuva<br />
metsänomistajakunta ja metsänomistajien monipuolistuvat<br />
tavoitteet asettavat haasteita myös metsänomistajaorganisaatiolle.<br />
Tulevaisuusasiakirjan hyväksymisen<br />
jälkeen järjestö aloittaa tarkemman strategian<br />
valmistelun.<br />
Osastopäällikkö Pekka Airaksinen totesi puumarkkinakatsauksessaan<br />
markkinatilanteen sekä raakapuumarkkinoilla<br />
että sahatavaramarkkinoilla olevan poikkeuksellisen<br />
hyvän. Hän arvioi markkinahakkuiden kohoavan<br />
vuoden aikana ennätyksellisen korkealle tasolle<br />
56,6 milj. m 3 :iin. Yksityismetsistä kertyvän raakapuumäärän<br />
kertymäennustetta oli nostettu 47 milj. m 3 :iin,<br />
koska tuonnin vaikeutuminen lisäsi kotimaisen puun<br />
tarvetta. Yksityismetsien kasvaneen markkinahakkuumäärän<br />
myötä myös metsätalouden kannattavuuden<br />
yksityismetsissä odotettiin parantuvan ja keskimääräisen<br />
hehtaarikohtaisen nettotuotoksen kohoavan 110<br />
euroon hehtaarille.<br />
Airaksinen totesi, että kyselytutkimuksen mukaan<br />
puunmyyntiaikomustensa suhteen epävarmojen<br />
metsänomistajien osuus on suuri, joten tiedotusta ja<br />
metsänomistajien aktivointia tarvitaan puumarkkinoiden<br />
tasapainon ylläpitämiseksi. Hän korosti erityisesti<br />
metsänhoitoyhdistysten roolia metsänomistajien aktivoimisessa.<br />
Airaksinen selosti myös tilannetta metsäenergiamarkkinoilla.<br />
Hän totesi, että metsäenergiasta on hiljalleen<br />
muodostumassa oma erillinen puutavaralajinsa.<br />
Tämä on ollut myös metsänomistajien tavoitteena.<br />
Markkinoiden kehittyminen vaatii kuitenkin, että metsäenergian<br />
hinta otetaan esille aina puukauppaa solmittaessa.<br />
Metsäenergian korjuu vaatii vielä, että luodaan<br />
selkeät ohjeet sopivista kohteista ja korjuujäljestä sekä<br />
mittausmenetelmien sisällöstä.<br />
Metsäjohtaja Antti Sahi selosti kilpailuviraston selvitystä<br />
Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton<br />
puukaupan hintayhteistyöstä. Hän kertoi metsävaltuuskunnalle,<br />
että <strong>MTK</strong>:n jäseniä lähestytään kirjeellä,<br />
jossa jäsenistöä informoidaan kartelliasian nykytilanteesta<br />
ja metsänomistajien toimintamahdollisuuksista<br />
asiassa. Hän korosti, että metsänomistajat tarvitsevat<br />
oman päätöksentekonsa tueksi järjestön apua ja että<br />
ensisijaisesti turvataan jäsenten palvelut. Sahi totesi,<br />
että <strong>MTK</strong> on tuominnut kilpailunrajoituslain mukaisen<br />
toiminnan raakapuukaupassa ja katsonut menettelyn<br />
vakavaksi kilpailurikkomukseksi. Lisäksi <strong>MTK</strong> on<br />
vaatinut, että raakapuun hinta muodostuu kilpailluilla<br />
markkinoilla.<br />
Muut asiat<br />
Metsäjohtaja Antti Sahi esitteli <strong>MTK</strong>:n metsäryhmän<br />
vuoden 2006 avaintehtävien toteutumisen ja toimintakertomuksen,<br />
jonka metsävaltuuskunta hyväksyi.<br />
Sahi esitteli ehdotuksen toiminnan painopisteiksi<br />
vuodelle 2008:<br />
– Vaikutamme kotimaisen puun ja metsän muiden<br />
tuotteiden monipuolisen käytön lisäämiseen ja<br />
metsän tarjoamien uusien tuotteiden ja palveluiden<br />
markkinoiden kehittämiseen. Parannamme koko<br />
metsänomistajajärjestön toimintaa kotimaisen puun<br />
kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi.<br />
– Edistämme metsäenergian käyttöä ja siihen liittyvää<br />
kehitystoimintaa sekä sen markkinoiden kehittymistä<br />
ja näin metsänomistajien mahdollisuutta ympäristöystävällistä<br />
metsäenergiaa tuottamalla osallistua<br />
ilmastonmuutoksen torjuntaan.<br />
91
– Huolehdimme siitä, että metsänomistajilla on mahdollisuus<br />
hoitaa metsiään kannattavasti ja näin turvata<br />
metsien kyky tuottaa puuta ja muita metsien<br />
tuotteita yhteiskunnan myöntämät tuet kustannustehokkaasti<br />
hyödyntäen.<br />
– Kehitämme metsänomistajajärjestön osaamista,<br />
toimintaa ja rakennetta siten, että jäsenet saavat<br />
heidän omista lähtökohdistaan tarvitsemansa laadukkaat<br />
palvelut.<br />
– Vahvistamme perhemetsätalouden asemaa ja suomalaisen<br />
puun hyväksyttävyyttä kansainvälisessä<br />
metsäpolitiikassa ja lopputuotemarkkinoilla.<br />
Esitys hyväksyttiin vuoden 2008 toiminnan painopistealueiksi.<br />
Metsäjohtaja Sahi esitteli myös <strong>MTK</strong>:n periaate- ja<br />
tavoiteohjelman vuodelle <strong>2007</strong> asetettujen välitavoitteiden<br />
toteutumisen.<br />
Tutkimuspäällikkö Marko Mäki-Hakola esitteli Osaava<br />
maaseutu 2020 – <strong>MTK</strong>:n tulevaisuusasiakirjan. Hän<br />
totesi, että asiakirjassa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu<br />
kannattava metsänomistajuus. Metsävaltuuskunta totesi,<br />
että asiakirjassa tulee tuoda paremmin esille se,<br />
kuinka nuoret saadaan innostumaan metsätaloudesta<br />
sekä puun käytön ympäristöystävällisyys erityisesti<br />
rakennusmateriaalina. Asiakirja hyväksyttiin näillä täydennyksillä.<br />
Metsävaltuuskunta käsitteli myös Metsänomistajien<br />
liitto Sisä-Suomen jäsenhakemusta. Metsävaltuuskunta<br />
ei puoltanut jäsenhakemuksen hyväksymistä.<br />
Perusteluna hylkäävälle päätökselle oli, että Metsänomistajien<br />
liitto Sisä-Suomen perustaminen ja sen jäsenhakemus<br />
<strong>MTK</strong>:lle eivät vastaa järjestön päättävissä<br />
elimissä tehtyjä ja yhteisesti hyväksyttyjä linjauksia<br />
järjestön kehittämisestä ja tavoitteista eivätkä jäsenten<br />
tasavertaisesta kohtelusta.<br />
Metsävaltuuskunnan kultainen ansiomerkki myönnettiin<br />
toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvelle, toimitusjohtaja<br />
Jaakko Peltoselle, maanviljelijä Heljo Launtolle,<br />
toiminnanjohtaja Jukka Aulalle, aluepäällikkö Auvo<br />
Heikkilälle, aluejohtaja Esko Laitiselle, toiminnanjohtaja<br />
Manu Purolalle ja aluepäällikkö Jukka Hujalalle. Ansiomerkit<br />
luovutetaan <strong>MTK</strong>:n liittokokouksessa Turussa<br />
29.6.<strong>2007</strong>.<br />
Vuoden metsänhoitoyhdistys<br />
<strong>MTK</strong>:n puheenjohtaja Michael Hornborg totesi, että<br />
<strong>MTK</strong>:n metsäjohtokunta oli valinnut vuoden 2006<br />
metsänhoitoyhdistykseksi Metsänhoitoyhdistys Sisä-Savon.<br />
Valinnan kriteereinä painotettiin toiminnan<br />
tehokkuutta ja vaikuttavuutta erityisesti puukaupassa<br />
ja metsänhoitotöissä, osaamista ja oppimista, jäsenten<br />
ja asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamista sekä<br />
aktiivisuutta metsänomistajien edunvalvonnassa ja<br />
järjestäytymisen edistämisessä. Metsänhoitoyhdistys<br />
Sisä-Savo on niin sanottu fuusioyhdistys, joka toimii<br />
kuuden kunnan alueella. Esimerkkinä yhdistyksen<br />
toiminnan tuloksellisuudesta Hornborg mainitsi, että<br />
yhdistyksen alueella taimikonhoitotavoitteet ovat toteutuneet<br />
100%:sesti.<br />
Hornborg luovutti palkintotaulun yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Markku Miettiselle ja toiminnanjohtaja Arto<br />
Kosuselle.<br />
Metsävaltuuskunta korosti kannanotossaan, että kotimaisen puun<br />
käytön lisääminen tuo työtä metsäsektorin ohella koko suomalaiselle<br />
yhteiskunnalle.<br />
Metsävaltuuskunnan kannanotto<br />
Metsävaltuuskunta hyväksyi seuraavan kannanoton:<br />
Metsänomistajat haluavat lisätä<br />
kotimaisen puun käyttöä<br />
Kotimaisen puun kysyntä lisääntyy lähivuosina huomattavasti.<br />
Metsiemme puuvarat antavat mahdollisuuden<br />
nykyistä laajempiin hakkuisiin, mihin myös<br />
metsänomistajat ovat valmiit. Kotimaisen puun käytön<br />
kasvattaminen toteutuu yhteistoimin metsäsektorin ja<br />
valtiovallan panostuksin. Kotimaisen puun lisääminen<br />
vahvistaa toimeentulon mahdollisuuksia koko suomalaiselle<br />
yhteiskunnalle.<br />
Puun tuonnin vähentyessä kotimaisen puun käyttömahdollisuudet<br />
lisääntyvät yli kymmenellä miljoonalla<br />
kuutiometrillä. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan supistuva<br />
tuontimäärä pystytään kestävästi hakkaamaan Suomen<br />
metsistä. Lisäksi metsänomistajat ovat arvioineet<br />
omien puun myyntimahdollisuuksiensa lisääntyvän.<br />
<strong>MTK</strong>:n metsävaltuuskunta muistuttaa, että kotimaisen<br />
puun käytön lisääminen ei tapahdu ilman yhteisiä<br />
ponnistuksia. Toimenpiteitä vaaditaan metsänomistajien<br />
ja metsänomistajaorganisaation lisäksi niin valtiovallalta<br />
kuin metsäteollisuudeltakin. On välttämätöntä,<br />
että valtiovalta huolehtii tie- ja rataverkon kunnosta<br />
sekä kattavuudesta, luo edellytykset työvoiman saatavuudelle<br />
ja takaa tarpeeksi rahaa metsähoitotöihin.<br />
Yksityismetsien mahdollisuuksia puun käytön lisäämiseen<br />
ei pidä vaarantaa uusilla metsien talouskäytön<br />
rajoituksilla. Nykyistä hyvää metsien suojelutilannetta<br />
voidaan täydentää vapaaehtoisin keinoin. Metsänomistajien<br />
puun myyntihalukkuutta voidaan kasvattaa<br />
kannustimien avulla. Metsänomistajien metsien<br />
käytön aktiivisuutta voidaan lisätä myös sukupolvenvaihdoksia<br />
edistämällä, mikä edellyttää perintö- ja<br />
lahjaverotuksen lieventämistä sekä metsävähennysoikeuden<br />
laajentamista.<br />
Kotimaisen puun käytön lisääminen edellyttää toimivia<br />
markkinoita. Toimivat puumarkkinat vaativat<br />
metsäteollisuusyrityksiltä vastuullisuutta kaikissa<br />
puukaupan olosuhteissa. <strong>MTK</strong>:n metsävaltuuskunta<br />
tuomitsee metsäteollisuusyritysten hintakartellin ja<br />
92
edellyttää tulevaisuudessa avoimesti kilpailullisia<br />
markkinoita.<br />
Metsänomistajille suunnatun kyselyn tulokset ovat<br />
korostaneet puun hinnan tärkeyttä yllykkeenä puukauppaan.<br />
Viimeaikaisissa puun myynneissä puun<br />
hyvä hinta on motivoinut kaupantekoon useammin<br />
kuin kertaakaan kymmenen vuoden aikana. Tukkipuun<br />
hinta on kohonnut enemmän kuin kuitupuun hinta.<br />
Metsäteollisuus voi viesteillään joko ylläpitää tai pysäyttää<br />
puukaupan hyvän vireen.<br />
<strong>MTK</strong>:n metsävaltuuskunta toteaa, että kotimaisen<br />
puun käytön lisääminen tuo työtä metsäsektorin<br />
ohella koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Tuontipuun<br />
korvaaminen kotimaisella puulla on tavoite, mihin koko<br />
suomalaisen metsäsektorin ja yhteiskunnan tulee<br />
pyrkiä.<br />
Metsävaltuuskunnan<br />
varsinainen kokous 23.11.<strong>2007</strong><br />
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola<br />
avasi kokouksen. Avauspuheenvuorossaan hän otti<br />
kantaa julkisuudessa esitettyyn huoleen ”puupulasta”.<br />
Hän totesi, että metsiemme puuvarat antavat mahdollisuuden<br />
kotimaisen puun käytön lisäämiseen ja<br />
metsänomistajat ovat myös kuluneen vuoden aikana<br />
myyneet ennätysmäärän puuta teollisuuden käyttöön.<br />
Peltola ei myöskään hyväksynyt metsänomistajien<br />
syyllistämistä raakapuun korkeasta hinnasta, vaan<br />
totesi hinnan muodostuvan markkinoilla kysynnän ja<br />
tarjonnan mukaan. Peltola korostikin, että metsänomistajat<br />
samoin kuin koko metsäsektori kaipaavat<br />
myönteistä ja tulevaisuuteen uskovaa viestiä metsäteollisuudelta,<br />
jotta panostukset metsien hoitoon jatkuvat.<br />
Peltola kertoi avauspuheenvuorossaan Kansallisen<br />
metsäohjelman 2010 tarkistuksesta sekä Etelä-Suomen<br />
metsien monimuotoisuusohjelman laatimisesta<br />
(METSO II). Tavoitteena on uusi kansallinen metsäohjelma,<br />
joka ulottuu vuoteen 2015. METSO II ‐ohjelmassa<br />
tavoitteena on laajentaa vapaaehtoiset metsien<br />
suojelukeinot käytettäväksi koko maassa.<br />
Lisäksi Peltola nosti puheenvuorossaan esille<br />
metsänhoitoyhdistysten ja metsänomistajien liittojen<br />
strategiatyön tärkeyden. Hän totesi, että tulevaisuustyön<br />
ja johdon ilmaiseman selkeän tahtotilan ansiosta<br />
monessa metsänhoitoyhdistyksessä on viime vuosina<br />
otettu isoja kehitysaskeleita toiminnan ja rakenteen<br />
kehittämisessä. Parhaillaan on käynnissä toistakymmentä<br />
fuusiohanketta, jotka vahvistavat metsänomistajan<br />
edunvalvontaa ja parantavat metsänomistajaorganisaation<br />
palvelukykyä. Niitä yhdistyksiä, joilla ei<br />
ole kokemusta yhdistymisistä, hän kannusti arvioimaan<br />
palvelukykyään lähivuosien haasteita ajatellen.<br />
Lisäksi Peltola korosti luottamushenkilöiden asemaa<br />
vahvana resurssina, jonka osaamisen kehittämiseen<br />
ja toimintaan on myös panostettava.<br />
Ajankohtaiskatsaukset<br />
Puheenjohtaja Michael Hornborg käsitteli katsauksessaan<br />
globaalitaloutta, Euroopan unionia, Itämeren<br />
alueen yhteistyötä, raakapuun käyttöä, energiakysymyksiä<br />
sekä järjestöasioita. Hornborg totesi, että on<br />
poikkeuksellista, että euron suhde dollariin on säilynyt<br />
vahvana näin pitkään. Euron vahvuudella on vaikutuksensa<br />
myös metsäteollisuuteen. Talouskasvun<br />
hiljenemisen merkkejä on ilmassa, ja investoinneissa<br />
on varovaisuutta. Hornborg piti tärkeänä, että Suomi<br />
on aloitteellinen myös Itämeren alueen yhteistyön<br />
vahvistamisessa. Hän totesi, että metsänomistajajärjestöjen<br />
välillä yhteistyötä on ollut jo pitkään, mutta<br />
maataloustuottajapuolella käydään vielä keskinäistä<br />
kilpailua. Yhteistyömahdollisuuksia ja tarvetta on hänen<br />
mukaansa erityisesti koulutuksessa ja tutkimuksessa<br />
Hornborg totesi, että kotimaisen puun käytön ennustetaan<br />
kasvavan edelleen. Puuta on myös saatu<br />
liikkeelle, joten metsänomistajat ovat hoitaneet oman<br />
osuutensa. Hornborg korosti, että on kaikkien intressi,<br />
että metsäteollisuus säilyy Suomessa. Tarvitaan<br />
kuitenkin signaaleja siitä, että puuta kannattaa maassamme<br />
edelleenkin tuottaa. Metsänuudistaminen ja<br />
puuston kasvatus vaativat paljon työtä. Hallitusohjelmaa<br />
onkin ryhdyttävä toteuttamaan niin, että kestävän<br />
metsätalouden rahoitukseen, metsäomistajien<br />
verotukseen ja alemman asteisen tieverkon parantamiseen<br />
tehdyt sitoumukset toteutetaan. Uusiutuvan<br />
energian osalta Hornborg toi esille yhä kasvavan käytön<br />
ja Euroopan unionin asettamat kovat tavoitteet<br />
uusiutuvan energian osuudelle kokonaiskäytöstä.<br />
Suomessa metsät ovat tärkein bioenergian lähde.<br />
Hornborg kertoi saaneensa paljon myönteistä palautetta<br />
<strong>MTK</strong>:n Turun kesäkuussa pidetystä liittokokouksesta.<br />
Tuolloin julkistettiin myös järjestön uusi<br />
logo, joka on otettu käyttöön. Liittokokous hyväksyi<br />
myös Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjan,<br />
joka käynnisti järjestön strategiatyön. Hornborg totesi,<br />
että strategia tarvitaan, jotta edunvalvonta on<br />
tehokasta. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että<br />
katsotaan pitkälle eteenpäin. Hän korosti, että vain<br />
osaaminen tekee <strong>MTK</strong>:sta vahvan edunvalvontaorganisaation.<br />
Varametsäjohtaja Timo Nyrhinen kertoi metsäpoliittisessa<br />
katsauksessaan kansallisen metsäohjelman<br />
tarkistamisesta, Etelä-Suomen metsien<br />
monimuotoisuusohjelman valmistelusta sekä metsälainsäädännön<br />
muutoshankkeista. Hän totesi <strong>MTK</strong>:n<br />
asettaneen tavoitteekseen, että KMO 2015:ssa turvataan<br />
metsäteollisuuden säilyminen Suomessa, taataan<br />
kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisille<br />
metsänhoitotöille riittävä rahoitus ja otetaan käyttöön<br />
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmassa<br />
(METSO) kokeillut, metsänomistajia kannustavat keinot<br />
koko maassa. Maa- ja metsätalousministeriön<br />
tavoitteena on ollut, että kansallisen metsäohjelman<br />
tarkistus valmistuisi tammikuun 2008 alussa, jolloin<br />
valtioneuvosto voisi tehdä sitä koskevan päätöksen<br />
vielä tammikuun aikana, joskin Nyrhinen arvioi työn<br />
tästä viivästyvän.<br />
Ympäristöministeriö asetti 17.4.<strong>2007</strong> työryhmän<br />
valmistelemaan ehdotuksen Etelä-Suomen metsien<br />
monimuotoisuuden toimintaohjelmaksi vuosille<br />
2008 –2016 (METSO II ‐valmistelutyöryhmä). METSO<br />
II on osa KMO2015:tä muodostaen ohjelman metsien<br />
monimuotoisuutta koskevan osion. METSO:n<br />
kokeiluhankkeista vuosina 2002–<strong>2007</strong> metsänomistajien<br />
saamat myönteiset kokemukset ovat linjanneet<br />
93
Metsävaltuuskunta äänesti metsäjohtokunnan<br />
jäsenestä.<br />
<strong>MTK</strong>:n näkemyksiä metsien monimuotoisuuden turvaamisen<br />
periaatteista.<br />
Peruslähtökohtana METSO:n jatkolle on se, että jo<br />
vuosikymmeniä sitten laaditut metsien suojeluohjelmat<br />
toteutetaan yksityismetsissä valtioneuvoston tekemän<br />
päätöksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä.<br />
Talousmetsien monimuotoisuutta turvataan MET-<br />
SO:ssa kokeilluin keinoin: metsänomistajien vapaaehtoisuus,<br />
omistusoikeuden säilyminen metsänomistajan<br />
niin haluttaessa ja täysi korvaus sekä alueen käytön<br />
palautuminen ennalleen sopimuskauden päättymisen<br />
jälkeen.<br />
METSO II painottuu edelleenkin Etelä-Suomeen, mutta<br />
siihen sisältyvät keinot ovat käytettävissä koko maassa.<br />
Tavoitteena on, että METSO II:ta ryhdytään toteuttamaan<br />
täysimääräisesti vuonna 2009 ja että siihen on<br />
vuosittain käytettävissä valtion varoja vähintään saman<br />
verran kuin viime vuosina on ollut käytettävissä vanhojen<br />
suojeluohjelmien toteuttamiseen.<br />
Nyrhinen kertoi, että jo vuonna 2003 aloitettu kestävän<br />
metsätalouden rahoituslain muutoksen valmistelu<br />
on edelleen viivästynyt komission käsittelyn vuoksi<br />
niin, että sen aikaisin voimaanuloajankohta on 1.3.2008,<br />
todennäköisesti ei kuitenkaan vielä tuolloinkaan. <strong>MTK</strong><br />
esitti alkusyksystä maa- ja metsätalousministeriölle, että<br />
komission tekemiin muutosesityksiin tulee suhtautua<br />
vakavasti ja tehdä sen edellyttämät muutokset huolella,<br />
jolloin laki voisi tulla voimaan vasta 1.1.2009.<br />
EY:n komission tekemät muutosesitykset rahoituslakiin<br />
merkitsisivät toteutuessaan mm. hallinnon lisääntymistä<br />
ennakkosuunnitelmien laatimisvelvoitteineen, lopettaisi<br />
metsäenergian korjuun ja haketuksen tukemisen, asettaisi<br />
metsätalouden ympäristötuelle enimmäismäärän,<br />
joka olisi selvästi alempi kuin mitä METSO-kokeiluhankkeissa<br />
on maksettu tukea ja estäisi niin sanotun palkkiomallin<br />
käyttöön ottamisen nuoren metsän hoitotöissä.<br />
Osa komission muutosvaatimuksista on samoja, joita<br />
<strong>MTK</strong> toi esille lain valmistelun eri vaiheissa.<br />
Lisäksi Nyrhinen kiinnitti huomiota metsänparannusvarojen<br />
riittävyyteen. Hän totesi, että vuoden <strong>2007</strong><br />
määrärahojen lisätarve on lähes 10 milj. euroa, mutta<br />
valtion lisätalousarvioesityksessä määrärahoja lisättiin<br />
vain 2 milj. eurolla. Myös valtion vuoden 2008 talousarvioesityksessä<br />
metsänparannustöihin varattu määräraha,vajaa<br />
62 milj. euroa, on jäämässä selvästi tarvetta<br />
pienemmäksi.<br />
Osastopäällikkö Pekka Airaksinen totesi, että taloudessa<br />
on tapahtunut poikkeuksellinen murros eikä<br />
tilanne puumarkkinoilla ole vuoden lopulla niin selkeä<br />
kuin mitä vielä ennustettiin alkusyksyn kuluessa. Tämä<br />
edellyttääkin aktiivista markkinatilanteen seuraamista ja<br />
tiedon hankintaa.<br />
Airaksinen kertoi, että tärkein metsänomistajan<br />
puunmyyntipäätökseen vaikuttava tekijä on metsänhoidollinen<br />
tarve hakkuuseen. Puun hinnalla on myös<br />
merkittävä vaikutus, minkä kuluva vuosi on selvästi<br />
osoittanut. Yksityismetsistä puuta on myyty ennätysmäärä,<br />
ja yksityismetsien markkinahakkuut kasvavat<br />
noin viidenneksellä vuoteen 2006 verrattuna.<br />
Airaksinen arvioi markkinahakkuiden kasvun jatkuvan<br />
myös vuonna 2008, koska puun tuonnin on ennakoitu<br />
vähenevän. PTT:n ja Metlan laskelmiin perustuen Airaksinen<br />
arvioi, että vuonna 2008 markkinahakkuut nousevat<br />
runsaaseen 62 milj. m 3 :iin, mistä yksityismetsien osuus<br />
on noin 50 milj. m 3 . Hän arvioi, että yksityismetsien puukauppamäärä<br />
nousee 47 milj. m 3 :iin vuonna 2008.<br />
Lisäksi Airaksinen kertoi metsäenergiamarkkinoiden<br />
kehityksestä. Hän totesi, että kasvava metsäenergian<br />
tarve tuo lisäarvoa puukauppaan. Energiapuun hinnoittelulle<br />
on kehitetty perusteita ja mittauksen puitesopimus<br />
valmistuu vuoden 2008 alussa. Mittausmenetelmien kuvauksia<br />
kehitetään ja energiapuun korjuulle, laadulle ja<br />
varastoinnille luodaan ohjeita. Airaksinen huomautti, että<br />
energiapuun korjuussa on syytä huolehtia maaperän<br />
ravinnetasapainon säilymisestä.<br />
Muut asiat<br />
Toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala esitteli järjestön<br />
strategiatyötä ja toiminnan pianopistealueita vuodelle<br />
94
Ensimmäisenä naisena metsäjohtokuntaan<br />
valittiin Annukka Kimmo Lappeenrannasta.<br />
2008. Strategiaprosessi alkaa vuonna 2008. Tavoitteena<br />
on, että syksyllä 2008 strategiset elementit on<br />
määritelty, ja ne esitellään <strong>MTK</strong>- ja metsänomistajien<br />
liitoille jäsenten päätettäviksi. Strategia käsitellään<br />
vuoden 2009 valtuuskunnassa, ja se otetaan käyttöön<br />
vuonna 2010, jolloin se korvaa vanhan tavoite- ja periaateohjelman.<br />
Asiamies Ilpo Mattila esitteli luonnoksen <strong>MTK</strong>:n energiastrategiaksi.<br />
Energiastrategian visiossa todetaan,<br />
että maaseudun uusiutuvia energiavaroja hyödynnetään<br />
lisääntyvästi, taloudellisesti ja kestävästi. Strategia<br />
linjaa järjestön tavoitteet vuoteen 2020 asti. Mattila<br />
totesi, että energiastrategian yhtenä yleisenä tavoitteena<br />
on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Tavoitteeksi on<br />
myös asetettu, että uusiutuvien energialähteiden osuus<br />
vuonna 2020 on 36 % energiankulutuksesta.<br />
Metsäenergian tuotannossa tavoitteena on 25 milj.<br />
m 3 energiapuuta, mikä pitää sisällään latvusmassan,<br />
oksat, kannot ja energiaharvennuspuun sekä perinteisen<br />
polttopuun. Energiapuun hinta määräytyy markkinoilla<br />
kysynnän ja tarjonnan mukaan. Metsänomistajat<br />
kilpailuttavat metsänhoitoyhdistysten avulla energiapuun<br />
käyttäjiä. Metsähoitoyhdistyksillä on valmius<br />
energiapuun hankinnan organisointiin. Energiapuun<br />
korjuukohteiden valinnassa turvataan metsien tuottokykyä.<br />
Ravinnetasapainosta huolehditaan korjuun ohjeistamisella<br />
ja ravinteita kierrättämällä.<br />
Metsävaltuuskunta hyväksyi energiastrategian esitetyssä<br />
muodossa.<br />
Metsäjohtaja Antti Sahi esitteli metsälinjan ja koko<br />
metsänomistajaorganisaation toimintasuunnitelman<br />
vuodelle 2008.<br />
Toimintasuunnitelma käsittää viisi avaintehtävää:<br />
1. Vaikutamme kotimaisen puun monipuolisen käytön<br />
lisäämiseen.<br />
2. Edistämme metsäenergian käyttöä.<br />
3. Huolehdimme siitä, että metsänomistajilla on mahdollisuus<br />
hoitaa metsiään kannattavasti.<br />
4. Kehitämme metsänomistajaorganisaation osaamista,<br />
toimintaa ja rakennetta.<br />
5. Vahvistamme perhemetsätalouden asemaa kansainvälisessä<br />
metsäpolitiikassa ja lopputuotemarkkinoilla.<br />
Metsävaltuuskunta teki toiminta suunnitelmaan kaksi<br />
lisäystä:<br />
– avaintehtävän 1 tavoitteisiin lisättiin maininta, että<br />
metsänomistajaorganisaatio osallistuu metsänhoitotöiden<br />
koneellisten menetelmien kehittämiseen ja<br />
käyttöönottoon;<br />
– avaintehtävän 4 tavoitteisiin lisättiin toteamus, että<br />
järjestön tasa-arvo-ohjelmaa toteutetaan metsänomistajaorganisaation<br />
kaikilla tasoilla.<br />
Muilta osin toimintasuunnitelma 2008 hyväksyttiin<br />
esityksen mukaisena.<br />
Metsävaltuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Olavi<br />
Peltola. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin<br />
Kyösti Aikkila ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Bo<br />
Storsjö. Metsäjohtokunnan toiseksi puheenjohtajaksi<br />
vuosiksi 2008–2010 valittiin Annukka Kimmo. Erovuorossa<br />
ollut metsäjohtokunnan jäsen Timo Kalli valittiin<br />
yksimielisesti uudelleen metsäjohtokunnan jäseneksi<br />
vuosiksi 2008–2010. Metsävaltuuskunnan asiantuntijajäseniksi<br />
vuodeksi 2008 päätettiin kutsua puheenjohtaja<br />
Olavi Jäkäläniemi ja toiminnanjohtaja Olli Mäkipää<br />
yhteismetsien edustajina. Suomen Metsätilanomistajien<br />
Liitto ry:n edustajien kutsuminen siirrettiin tehtäväksi<br />
keväällä 2008 pidettävään metsävaltuuskunnan<br />
kokoukseen.<br />
Erovuorossa ollut Teuvo Mankki kiitti metsävaltuuskuntaa<br />
ja yhteistyökumppaneita jättäessään metsäjohtokunnan<br />
II puheenjohtajan tehtävän. Hän totesi,<br />
että tehtävä on ollut mielenkiintoinen, rakentava ja<br />
näköaloja avartava.<br />
Metsävaltuuskunnan kannanotto<br />
Metsävaltuuskunta hyväksyi seuraavan kannanoton:<br />
95
Suomalaisen puun käytöllä<br />
työtä ja hyvinvointia kotimaahan<br />
Kotimaisen puun käyttö tuottaa monia myönteisiä<br />
vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Jo hakkuiden<br />
vuotuinen lisääminen kymmenellä miljoonalla<br />
kuutiometrillä luo pelkästään metsätalouteen eli<br />
puunkorjuuseen, metsänhoitoon ja puutavaran kaukokuljetukseen<br />
yhteensä yli 5 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkoja<br />
syntyy lisäksi kerrannaisvaikutuksina muun<br />
muassa lämpölaitoksiin lisääntyvän metsäenergian<br />
käytön myötä. Valtio ja kunnat saavat kotimaisen puun<br />
käytön lisäyksestä ja uusista työpaikoista vuodessa<br />
noin puoli miljardia euroa lisää verotuloja.<br />
Kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi<br />
runsaalla kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.<br />
Sillä voidaan korvata lähivuosina valtaosa puun<br />
tuonnista. Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitiedot<br />
vahvistavat, että hakkuut ovat jääneet selvästi<br />
hakkuumahdollisuuksia pienimmiksi. Tämä vuosi<br />
on selkeä osoitus siitä, että perhemetsänomistajat<br />
ovat valmiit lisäämään puun myyntiä suotuisassa puumarkkinatilanteessa.<br />
Puuta on viime viikkoina ollut tarjolla<br />
metsäteollisuuden ostohalukkuutta enemmän.<br />
Perhemetsänomistajat kaipaavat nyt selkeätä viestiä<br />
toimialan tulevaisuudesta. Myönteinen viesti metsäteollisuudelta<br />
kannustaa metsänomistajia panostamaan<br />
metsiensä hoitoon ja käyttöön nykyistä enemmän. Valtion<br />
roolina on lisääntyvästä puun myynnistä saatavien<br />
verotulojen ohjaaminen kestävän metsätalouden rahoitukseen<br />
ja alempiasteisen tieverkon kunnostamiseen sekä<br />
metsätalouden ammattitaitoisen työvoiman koulutukseen.<br />
Niillä turvataan kestävän metsätalouden toimintaedellytyksiä.<br />
Kannattavan metsätalouden edellytykset on<br />
turvattava kaikkialla maassa metsäteollisuuden rakennemuutoksesta<br />
huolimatta. Erityisesti Pohjois-Suomessa<br />
on otettava huomioon myös metsätalouden ja metsäteollisuuden<br />
vaikutukset aluetalouteen.<br />
Metsäjohtokunnan kokoukset<br />
Metsäjohtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana<br />
11 kertaa.<br />
Metsäjohtokunta seurasi puumarkkinoiden, metsäteollisuustuotteiden<br />
markkinoiden sekä talouden<br />
kehitystä saamiensa katsausten perusteella. Erityisesti<br />
metsäjohtokunta seurasi Venäjän puutullien<br />
käyttöönoton vaikutusta kotimaan puunkysyntään.<br />
Metsäjohtokunta seurasi myös metsäenergiamarkkinoiden<br />
ja energiapuun kauppa- ja mittausmenetelmien<br />
kehitystä. Metsäjohtokunta piti tärkeänä<br />
kysyntälähtöisten metsäenergiamarkkinoiden<br />
syntymistä, energiapuun korjuun kannustimia sekä<br />
panostusta alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.<br />
Metsäjohtokunta käsitteli ja hyväksyi omalta osaltaan<br />
<strong>MTK</strong>:n metsäenergiastrategian.<br />
Metsäjohtokunta seurasi metsäteollisuusyritysten<br />
raakapuumarkkinoiden kiellettyyn hintayhteistyöhön<br />
osallistumisen ja tietojen vaihdon käsittelyä kilpailuvirastossa.<br />
Metsäjohtokunta korosti, että <strong>MTK</strong> ei<br />
hyväksy kilpailunrajoituslain vastaista menettelyä.<br />
Samoin se totesi, että kaikkien toimijoiden myös<br />
metsänomistajaorganisaation eri tasoilla tulee tuntea<br />
lain vaatimukset ja noudattaa niitä. Järjestön jäsenille<br />
lähetettiin asiaa koskeva kirje. Metsäjohtokunta julkaisi<br />
myös asiaa koskevan kannanoton.<br />
Metsäjohtokunta käsitteli kokouksissaan kansallisen<br />
metsäohjelman tarkistamista. Se piti välttämättömänä,<br />
että tarkistettu kansallinen metsäohjelma on<br />
tiivis ja painottaa maamme metsäsektorin kannalta<br />
olennaisia kysymyksiä, joita ovat kilpailukykyisen<br />
metsäteollisuuden säilyminen maassamme, riittävän<br />
rahoituksen turvaaminen metsänhoitotöihin sekä<br />
metsien monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajalähtöisin<br />
vapaaehtoisin keinoin.<br />
Metsäjohtokunta seurasi Etelä-Suomen metsien<br />
monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO II)<br />
valmistelua sekä linjasi, että työn lähtökohtana tulee<br />
olla METSO I ‐kokeiluhankkeissa testatut metsänomistajien<br />
vapaaehtoisuuteen perustuvat keinot.<br />
Metsäjohtokunta seurasi hallitusohjelman laadintaa<br />
sekä määritteli yhteistyössä metsänomistajien<br />
liittojen kanssa metsänomistajaorganisaation toimet<br />
hallitusohjelman metsällisten tavoitteiden toteuttamiseksi.<br />
Metsäjohtokunta julkaisi kannanoton, jossa kiinnitettiin<br />
huomiota yksityisteiden heikkenevään kuntoon<br />
ja sen aiheuttamiin ongelmiin puun autokuljetuksille.<br />
Metsäjohtokunta käsitteli valtion talousarviossa<br />
metsänparannukseen osoitettujen varojen määrää ja<br />
käyttöä. Kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamista<br />
sekä lain käsittelyä Euroopan komissiossa<br />
käsiteltiin useaan otteeseen.<br />
Metsäjohtokunta osallistui <strong>MTK</strong>:n 90-vuotisliittokokouksen,<br />
joka oli samalla metsänhoitoyhdistystoiminnan<br />
100-vuostisjuhla, valmisteluun. Metsäjohtokunta<br />
osallistui myös <strong>MTK</strong>:n tulevaisuusasiakirjan<br />
laadintaan.<br />
Metsäjohtokunta seurasi organisaation rakennekehitystä<br />
ja kannusti alueellisia liittoja sekä metsänhoitoyhdistyksiä<br />
tiivistämään yhteistyötään.<br />
Metsäjohtokunta käsitteli useaan otteeseen maaja<br />
metsätalousministeriön esityksiä metsävaratiedon<br />
ja metsäsuunnittelun strategiaksi. Metsäjohtokunta<br />
korosti lausunnoissaan metsänomistajan tietosuojaa<br />
sekä metsävaratietoon liittyvien palveluiden metsänomistajalähtöisyyttä.<br />
Metsäjohtokunta hyväksyi virkistysarvokaupan<br />
toimintamallin ja siihen liittyvän mallisopimuksen.<br />
Metsäjohtokunta päätti perustaa metsänomistajaorganisaation<br />
tutkimustyöryhmän ja nimesi työryhmän<br />
jäsenet.<br />
Metsäjohtokunta seurasi myös metsätalouden<br />
toimintaympäristöön vaikuttavien EU:n aloitteiden<br />
käsittelyä sekä kansainvälisiä metsä- ja ympäristöprosesseja.<br />
Metsäjohtokunta käsitteli valtion aluehallinnon uudistusta<br />
ja määritteli ne periaatteet, joiden mukaan<br />
metsänomistajaorganisaatio asiaa valmistelee. Metsäjohtokunta<br />
piti tarkoituksenmukaisena, että metsäkeskusten<br />
viranomaistehtävät säilyvät yhdessä virastossa<br />
ja että palveluiden tuottamisen lähtökohtana<br />
ovat metsänomistajien tarpeet.<br />
Lisäksi metsäjohtokunta hyväksyi useita lainsäädännön<br />
muutoksiin ja muuhun edunvalvontatoimintaan<br />
liittyviä lausuntoja.<br />
Metsäjohtokunta myönsi neljä metsävaltuuskunnan<br />
hopeista ansiomerkkiä.<br />
96
<strong>MTK</strong>:n ja Viestilehdet Oy:n toimihenkilöt<br />
Keskusliiton toimisto sijaitsee Helsingissä Simonkatu<br />
6:ssa, missä on myös Uudenmaan Maataloustuottajain<br />
Liiton toimitilat.<br />
Keskusliiton palveluksessa<br />
vuonna <strong>2007</strong> olleet:<br />
Aaltonen Seppo, MMM, agronomi, M.Sc., johtaja<br />
Airaksinen Pekka, MH, osastopäällikkö<br />
Airikkala Risto, VT, päälakimies<br />
Almiala Ritva (Titta), yo-merkonomi, assistentti<br />
Boman Marjatta, järjestöagronomi<br />
Haapalahti Ari, kiinteistönhoitaja (–3.11.07)<br />
Haikkala Pirkko, MMM, agronomi, toiminnanjohtaja<br />
Heiniö Birgitta, assistentti (–30.11.07)<br />
Hemnell Kurt, OTK, lakimies<br />
Holma Maarit, assistentti, Brysselin toimisto<br />
Hornborg Michael, MMM, johtokunnan<br />
1. puheenjohtaja<br />
Hurme Merja, tietopalvelusihteeri<br />
Hyrkkö Hilkka, toimittaja, viestintäjohtaja<br />
Hyvärinen Pirjo, monistaja<br />
Hämäläinen Pekka, autonkuljettaja<br />
Hänninen Teija, MTI, asiantuntija<br />
Härö Ilpo, huoltomies<br />
Jousiaho Eeva, kokousemäntä<br />
Jylhä Lea, MMM, metsäasiantuntija<br />
Järvinen Erno, MMM, tutkimuspäällikkö<br />
Kaila Minna-Mari, MMM, agronomi, asiantuntija<br />
Kallio Seppo, johtaja<br />
Kannasmaa Merja, kiinteistösihteeri<br />
Keränen Minna, yo-merkonomi, assistentti<br />
Kilpeläinen Sami, MMM, agronomi, maitoasiamies<br />
Kivelä Taina, järjestöassistentti<br />
Kiviranta Esko, agronomi, VT, johtaja (virkavapaa)<br />
Knuuti Kaarina, VTL, johtaja<br />
Kytölä Tapio, MMM, johtaja, Brysselin toimisto<br />
Lassheikki Markus, MMM, johtaja<br />
Laukkanen Tapani, järjestökouluttaja<br />
Laurinen Heikki, MMM, talous- ja kehitysjohtaja<br />
Lavonen Antti, MMM, kasvinviljelyasiamies<br />
Lehmusvaara Salme, assistentti<br />
Leiponen-Syyrakki Hanna, agronomi, MBA, kotieläinasiamies<br />
Liuska-Laitinen Salme, FM, assistentti (–14.9.07)<br />
Lumiaho Maire, agrologi, OTK, lakimies<br />
Luostarinen Päivi, YTM, tiedottaja<br />
Malila Vesa, varatuomari, lakimies<br />
Markkanen Jukka, MMM, agronomi,<br />
kotieläinasiamies<br />
Mattila Ilpo, agronomi, asiamies<br />
Mikkola Anne, MMM, tutkija (hoitovapaa)<br />
Mäki-Hakola Marko, FM, YTM, tutkimuspäällikkö<br />
(–31.7.07)<br />
Niemi Asko, MH, osastopäällikkö<br />
Nieminen Jouko, VTM, asiantuntija<br />
Nuutila Jaakko, ETM, keittiömestari,<br />
ruokakulttuuriasiamies<br />
Nyrhinen Timo, MH, varametsäjohtaja<br />
Oravuo Minna, MMM, vilja-asiamies<br />
Packalen Leena, MMM, viestintäpäällikkö (–15.8.07)<br />
Perttu Anna, agronomi, assistentti<br />
Puurula Vuokko, ELL, kotieläinasiamies<br />
Rantala Jukka, MMM, kotieläinasiamies<br />
Rantalainen Tuija, <strong>mt</strong>i, AMK, projektisihteeri<br />
Ruippo Juha, MMM, johtaja<br />
Sahi Antti, MH, metsäjohtaja<br />
Sandvik Tarja, MMM, tiedottaja<br />
Siitonen Virpi, agronomi, tiedottaja, <strong>MTK</strong>-Viesti-lehden<br />
toimitussihteeri<br />
Siivonen Tommi, varatuomari, lakimies<br />
Sillanpää Aino, MMM, järjestökouluttaja<br />
Sipilä Timo, OTK, johtaja,<br />
Stormbom Kaija, Mti, yo-merkonomi, viestintäassistentti,<br />
tiedottaja<br />
Suojanen Markku, agronomi, MMM, johtaja<br />
(–31.12.07)<br />
Tiainen Simo, MMM, johtaja<br />
Toivonen Kallepekka, agrologi, asiamies (–30.4.07)<br />
Tornberg Markku, DI, johtaja<br />
Toroi Minna, tradenomi, koulutussihteeri<br />
Twerin Marica, OTK, Master of Arts in European Studies,<br />
lakimies<br />
Unkila Raija, yo-merkonomi, toimistopäällikkö<br />
Vauhkonen Anne, DKK, johdon assistentti<br />
Viertola Paula, MMK, johdon erityisavustaja<br />
Virtanen Mika, MMM, kasvinviljelyasiamies<br />
Voutilainen Matti, ETM, järjestöjohtaja<br />
Vuorensola Markku, agrologi, vastaava järjestökouluttaja<br />
Väänänen Olli-Pekka, MML, johtaja<br />
Åberg Johan, MMM, tutkimuspäällikkö<br />
Viestilehdet Oy:n palveluksessa<br />
vuonna <strong>2007</strong> olleet:<br />
Aaltoila Juha, MH, toimittaja<br />
Alatalo Markku, painopinnanvalmistaja<br />
Haapala Liisa, ilmoituspäällikkö<br />
Haaso Stina, FM, toimittaja<br />
Halla Tarja, toimittaja<br />
Hannula Jouko, päätoimittaja,<br />
Suomalainen Maaseutu<br />
Harju Tiina, rekisterinhoitaja<br />
Hiltunen Heikki, painopinnanvalmistaja<br />
Huumonen Antti, painopinnanvalmistaja<br />
Hyppänen Eeva, myyntipäällikkö<br />
Hämäläinen Ritva, merkonomi, palkanlaskija<br />
Härkönen Heikki, toimittaja<br />
Högman Pirjo, tilaustenhoitaja<br />
Ihalainen Laura, MMM, toimittaja<br />
Isokääntä Marko, artesaani, ilmoituspäällikkö<br />
Jaakola Päivi, merkantti, myyntiassistentti<br />
Jalonen Pertti, vastaava toimittaja<br />
Jauhiainen Sari, toimistoapulainen<br />
Joensuu Pirjo, MMM, toimittaja<br />
Julkunen Timo, tuotannon esimies<br />
Järvelä Liisa, merkonomi, kirjanpitäjä<br />
97
Kallonen Ulla-Maija, merkantti, reskontranhoitaja<br />
Kankaanpää Jaana, lehtikuvaaja<br />
Kantola Antti, YTM, toimittaja<br />
Kantola Olli, markkinointijohtaja<br />
Karikko Anneli, tuotantoassistentti<br />
Karkinen Jyrki, toimitussihteeri<br />
Karlsson Karl, tietotekniikkapäällikkö<br />
Kauppinen Olavi, jakelupäällikkö<br />
Kohtala Katja, painopinnanvalmistaja<br />
Koljonen Katja, MMM, toimittaja<br />
Kontro Lauri, VTM, päätoimittaja<br />
Korkia-aho Jussi, myyntipäällikkö<br />
Kulmala Maija-Liisa, agronomi, toimittaja<br />
Kyytsönen Jouko, MMM, toimittaja<br />
Kärkäs Maija, mainospäällikkö<br />
Laine Riitta, ilmoitussihteeri<br />
Laurinen Heikki, MMM, toimitusjohtaja<br />
Lehtimäki Marika, MMM, nettitoimittaja<br />
Lehtonen Satu, MMM, toimittaja<br />
Lehtovuo-Uusvaara Anita, ilmoituspäällikkö<br />
Lensu Hanna, MMM, toimittaja<br />
Leppihalme Kari, ilmoitusmyyntipäällikkö<br />
Lindh Tarja, myyntineuvottelija<br />
Liskola Maire, painopinnanvalmistaja<br />
Loiskekoski Pirjo, MMM, toimitussihteeri<br />
Luukkonen Ilkka, MMM, toimittaja<br />
Lyly-Yrjänäinen Matti, agronomi,<br />
toimituspäällikkö (–30.6.07)<br />
Majuri Marjatta, merkonomi, apulaislevikkipäällikkö<br />
Manssila Petri, hortonomi, AMK, toimittaja<br />
Martikainen Jussi, MMM, toimituspäällikkö<br />
Merilahti Markku, kauppat. kand., levikkipäällikkö<br />
Metsola Hannele, myyntineuvottelija<br />
Mikola Anita, FM, toimituksen sihteeri<br />
Mohell Tarja, myyntineuvottelija<br />
Mustonen Riitta, MMM, toimittaja<br />
Muukkonen Keijo, faktori, kiinteistöpäällikkö<br />
Mäkitalo Jukka, tradenomi, myyntipäällikkö<br />
Niiranen Riitta, MMM, agronomi, toimittaja<br />
Niittymaa Veikko, agronomi, toimittaja<br />
Oja Matti, MMM, myyntipäällikkö<br />
Oristo Uolevi, agronomi, päätoimittaja<br />
Orjamo Anne, painopinnanvalmistaja<br />
Otsavaara Sari, KTM, laskentapäällikkö<br />
Ouri Piia, TaM, graafinen suunnittelija<br />
Palokallio Jarmo, MMM, toimittaja<br />
Palokallio Mia, ETM, toimittaja<br />
Pasonen Jukka, graafikko<br />
Pentikäinen Petri P.,yo, toimittaja<br />
Penttinen Sari, metsänhoitaja, MMM, toimittaja<br />
Poutanen, Eija, ETM, valt.yo., toimittaja<br />
Puranen Päivi, tradenomi, myyntineuvottelija<br />
Pryl Tarja, painopinnanvalmistaja<br />
Reku Juhani, FM, toimittaja<br />
Ronkainen Heli, FM, toimittaja<br />
Runsten Kaijaleena, MMM, toimittaja<br />
Rönkkö Jouko, YTM, toimittaja<br />
Saarni Elina, yo-merkonomi, kassanhoitaja<br />
Sairanen Ismo, toimittaja<br />
Salonen Kari, taiteiden maisteri, lehtikuvaaja<br />
Syrjälä Jorma, varastonhoitaja<br />
Taipale Tiina, MMM, toimittaja<br />
Teikari Soili, ekonomi, varatoimitusjohtaja<br />
Toivonen Hannu, avainasiakaspäällikkö<br />
Tukia Airi, toimitussihteeri<br />
Turtiainen Matti, MMM, toimittaja<br />
Vesterinen Reijo, agronomi, toimittaja<br />
Viitala Juhani, FK, toimittaja<br />
Viitasalo Ilkka, merkonomi, avainasiakaspäällikkö<br />
Voutilainen Jorma, toimittaja<br />
Vuorela Heikki, agronomi, kehityspäällikkö<br />
Vuorikari Markku, lehtikuvaaja<br />
<strong>MTK</strong>:n yhteystiedot löytyvät<br />
internetsivuilta www.<strong>mt</strong>k.fi<br />
98
Pellervo-Instituutti Oy<br />
Pellervo-Instituutti Oy:n toiminta jatkui kevään ajan<br />
entisen toimintamallin mukaan, jossa toiminta jakautui<br />
yrityskoulutukseen, yrityskohtaiseen valmennukseen,<br />
metsäkoulutukseen sekä kurssikeskuksen palvelutoimintaan.<br />
Heinäkuun alussa toimintamalli muuttui<br />
yhtiön hallituksen päätöksen mukaisesti siten, että<br />
Revontulentie 9:ssä tarjottu kurssikeskuksen palvelutoiminta<br />
päättyi. Pellervo-Instituutti Oy:n sekä <strong>MTK</strong>-järjestökoulutuksen<br />
toimistot muuttivat Helsinkiin Simonkatu<br />
6:een Pellervo-Seuran ja <strong>MTK</strong>:n tiloihin.<br />
Koulutukseen osallistuneiden määrä kasvoi jonkin<br />
verran edellisvuodesta. Pellervo-Instituutti Oy:n koulutukseen<br />
osallistui yhteensä 1 735 henkeä (1549<br />
henkeä v. 2006). Koulutusaloittain tarkasteltuna avoin<br />
yrityskoulutus ja yrityskohtainen koulutus kasvoivat.<br />
Yrityskoulutuksessa yksi vahva painopiste oli kansainvälisyyden<br />
lisääntyminen.<br />
Yrityskoulutus<br />
Kurssit ja pitkät koulutusohjelmat<br />
Pitkäkestoinen HLJ- ohjelma oli käynnissä kahdessa<br />
ryhmässä. HLJ nro 10 jatkoi 13:lla osallistujalla. Kurssin<br />
päätösjakso pidettiin Kuala Lumpurissa ja Singaporessa,<br />
jossa kurssilaiset osallistuivat myös Kansainvälisen<br />
osuustoimintaliiton ICA:n yleiskokoukseen yhdessä<br />
Pellervo-Seuran edustajien kanssa. HLJ-ohjelma nro 11<br />
käynnistyi syksyllä ja siihen osallistui 13 henkeä. Ruotsinkielisen<br />
luottamusjohdon valmennuksen päätösjakso<br />
pidettiin helmikuussa Vaasassa, jossa yksi pääluennoitsijoista<br />
oli Ruotsista.<br />
Ensimmäistä kertaa Pellervo-Instituutin historiassa<br />
järjestettiin luottamusjohdon englanninkielen intensiivivalmennus.<br />
Valmennuksessa oli 10 lähipäivää. Lisäksi<br />
osallistujat testattiin yksilöllisesti valmennuksen alussa<br />
ja lopussa. Suurin osa valmennukseen osallistuneista<br />
kävi vapaaehtoisen kuuden päivän ulkomaanjakson<br />
Manchesterissa.<br />
Pellervo-Instituutti suunnitteli valmennuksen yhteistyössä<br />
ulkopuolisen kouluttajan kanssa sekä huolehti<br />
aiheiden sopivuudesta kohderyhmälle ja vastasi koulutuksen<br />
puitteista. Valmennukseen osallistui 10 asiakasosuuskuntien<br />
ylimmän luottamusjohdon edustajaa,<br />
mukana hallitusten puheenjohtajia. Kokemukset olivat<br />
myönteisiä ja valmennusta on tarkoitus jatkaa.<br />
Nuorille luottamushenkilöille järjestettiin osuustoiminnan<br />
kansainvälistymisjakso, johon osallistui 11 henkeä.<br />
Jakso alkoi kotimaassa yhden päivän orientaatiolla ja<br />
jatkui kahden päivän seminaarina Pietarissa.<br />
Luottamushallinnon peruskoulutus muuttui alueelliseksi.<br />
kaksipäiväiset OT & Talous ja Hallinto ‐kurssit<br />
pidettiin Seinäjoella ja Kuopiossa. Yhteensä näissä oli<br />
osallistujia 31 henkeä. Hallinnon tarkkailijoiden yksipäiväinen<br />
koulutus pidettiin Helsingissä. Siihen osallistui<br />
22 henkeä.<br />
Luottamushallinnon keskitasolle kehitettiin ja lanseerattiin<br />
uusi koulutustuote HH-Valmennus. Se korvaa<br />
aiemman hallintohenkilön peruskurssin, mutta on sitä<br />
laajempi. Valmennus on 4-päiväinen kokonaisuus, joka<br />
käydään kahdessa tai kolmessa jaksossa. Toteutus on<br />
maakunnallinen. Ensimmäinen koulutus toteutui tammikuussa<br />
2008.<br />
Pienosuuskunnille järjestettiin uutena hallitustyöskentelyn<br />
koulutus. Osallistujamäärä oli 31. Myöhemmin<br />
vuoden aikana järjestettiin pienosuuskuntien taloudenhallintakoulutus,<br />
jonka osallistujamäärä jäi 10:een.<br />
Yhteistyössä Paasonen Koulutuspalvelu Oy:n kanssa<br />
käynnistettiin <strong>MTK</strong>-liittojen toiminnanjohtajien JET-valmennus.<br />
Ensimmäistä kertaa järjestettiin osuustoimintajohdon<br />
ja tuottajajärjestön johdon yhteinen Kesäfoorumi. Paikkana<br />
oli Johtamistaidon opisto JTO. Osallistujamäärä<br />
oli 35. Tapahtuma on tarkoitus järjestää jatkossa vuosittain.<br />
Seminaarit<br />
Pellervo-Instituutin tulevaisuusseminaarit vilja‐, lihaja<br />
maitoalalla järjestettiin perinteisesti syksyllä. Viljaseminaarin<br />
kiinnostus oli suuri johtuen alan markkinatilanteesta.<br />
Liha- ja maitoseminaareissa osallistujamäärä oli<br />
normaalia tasoa. Yhteensä osallistujia oli 339 henkeä<br />
(358 v. 2006).<br />
Muu yrityskoulutus<br />
Verotuksen ajankohtaispäiviä järjestettiin entiseen<br />
tapaan kolmet. Koulutus on kaksipäiväinen ja suunnattu<br />
maatilayrittäjiä ja metsänomistajia palveleville neuvojille,<br />
tilitoimistoille ja muille asiantuntijoille. Päivien<br />
suosio jatkoi kasvuaan, ja niihin osallistui 181 henkeä<br />
(172 v. 2006).<br />
Yrityskohtainen valmennus<br />
Yrityskohtainen koulutus kasvoi selvästi edellisvuodesta.<br />
Osallistujia oli yhteensä 406 henkeä (251 henkeä<br />
v. 2006), joka vastaa pidemmän aikajakson keskiarvoa.<br />
Koulutuspäiviä kertyi 19 (19 v. 2006). Koulutus monipuolistui.<br />
Valmennusta järjestettiin liha- ja maitoalan<br />
osuuskunnille, paikallisosuuspankeille, lähivakuutusyhdistyksille,<br />
yhdelle ruokapalveluosuuskunnalle sekä<br />
<strong>MTK</strong>:lle liittoineen ja muille yhdistyksille. Ensimmäistä<br />
kertaa pidettiin ruotsinkielinen yhteisvalmennus ruotsalaiselle<br />
ja suomalaiselle osuuskunnalle.<br />
Metsäkoulutus<br />
Metsänhoitoyhdistysten 100-vuotisjuhlien järjestämisestä<br />
kannettiin osavastuu toimimalla suunnittelun<br />
asiantuntijana sekä päivien juontajana. Metsäoppilaitosten<br />
koulutusta jatkettiin yhteistyössä <strong>MTK</strong>:n kanssa<br />
järjestämällä keväällä 2-päiväinen jakso Espoossa. Met-<br />
99
sänhoitoyhdistysten hallitus- ja strategiakoulutuksia järjestettiin<br />
keväällä yhdessä metsänomistajaliiton kanssa.<br />
Tilaisuuksia oli kaksi ja ne olivat 2-päiväisiä. Osallistujia<br />
oli yhteensä 39. Metsäveropäivät järjestettiin keväällä,<br />
osallistujia oli 40. Liittyen Pellervo-Instituutin toimintamallin<br />
muutokseen metsäkoulutustoiminto Instituutissa<br />
päättyi vuoden puolivälissä.<br />
Henkilöstö<br />
Koulutustoimintaa toteutettiin omien kouluttajien,<br />
verkostokouluttajien ja ulkopuolisten luennoitsijoiden<br />
avulla. Henkilöstö toimintavuoden aikana oli:<br />
– toimitusjohtaja MMM Kari Huhtala<br />
– kehitysjohtaja LUK, eMBA Matti Farin<br />
– metsäkouluttaja metsätalousinsinööri Tarja Pieti<br />
30.6.<strong>2007</strong> saakka<br />
– taloussihteeri kauppateknikko Leena Vesa 30.6.<strong>2007</strong><br />
saakka<br />
Hallinto<br />
Yhtiön hallitukseen kuuluivat:<br />
– talous- ja kehitysjohtaja Heikki Laurinen, Helsinki<br />
– toimitusjohtaja Reijo Flink, Oulunsalo<br />
– osuustoimintajohtaja Sami Karhu, Järvenpää<br />
– toimitusjohtaja Mikko Luoma, Kannus<br />
– sidosryhmäjohtaja Jaakko Punkari, Espoo (yhtiökokoukseen<br />
saakka)<br />
– jäsenpalvelujohtaja Harri Hyppänen, Äänekoski (yhtiökokouksesta<br />
alkaen)<br />
– <strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan pj. Juha Saikkonen, Tohmajärvi<br />
Hallituksen puheenjohtajana toimi Heikki Laurinen ja<br />
varapuheenjohtajana Sami Karhu. Yhtiön tilintarkastajana<br />
toimi KHT Heidi Vierros ja varatilintarkastajana<br />
KPMG Oy Ab.<br />
Maataloustuottajain Keskusliiton säätiö<br />
Maataloustuottajain Keskusliiton säätiön asioita hoiti<br />
sääntöjen mukaan hallintoneuvosto ja hallitus. Toimintavuonna<br />
hallintoneuvostoon kuuluivat: mv. Juhani<br />
Rimpiläinen Kajaanista (pj), mv. Aki Kaivola Lammilta<br />
(vpj), mv. Matti Korhonen Rantasalmelta, mv. Antti Pilli-Sihvola<br />
Anjalankoskelta, emäntä Pirkko Rytkönen<br />
Iisalmesta, mv. Aarno Puttonen Puumalasta, mv. Eero<br />
Isomaa Nivalasta, mv. Jorma Laurila Kangasalalta, agrol./mv.<br />
Simo Vaismaa Isostakyröstä, mv. Ossi Illukka<br />
Savitaipaleelta, mv. Olli Laaninen Liperistä, mv. Matti<br />
Onali Joutsasta, mv. Juha Heikkilä Orimattilasta, mv.<br />
Hannu Taimen Paimiosta, mv. Seppo Paavola Kaustiselta,<br />
mv. Pertti Palovaara Kolarista ja mv. Heikki Pohjala<br />
Harjavallasta.<br />
Hallitukseen kuuluivat: mv.neuvos Esko Lindstedt<br />
(pj), <strong>MTK</strong>:n puheenjohtaja Michael Hornborg (vpj),<br />
vuorineuvos Antti Oksanen ja mv. Eero Lämsä. Hallitus<br />
kokoontui kolme kertaa.<br />
Hallintoneuvosto piti yhden kokouksen Turussa 29.<br />
päivänä kesäkuuta <strong>MTK</strong>:n liittokokouksen yhteydessä.<br />
Tilitarkastajiksi tarkastamaan vuoden <strong>2007</strong> hallintoa<br />
ja tilejä valittiin KPMG Wideri Oy Ab, KHT-yhteisö Heidi<br />
Vierros (KHT) ja hänen varamiehekseen KPMG Wideri<br />
Oy Ab, KHT-yhteisö Jukka Rajala (KHT). <strong>MTK</strong>:n tarkastuskomiteasta<br />
valittiin säätiön tarkastuskomiteaan<br />
agrol. Hannu Roppo ja hänen varamiehekseen mv. Tuomo<br />
Tamminen. Toiseksi jäseneksi tarkastuskomiteaan<br />
valittiin säätiön hallintoneuvoston jäsen Pertti Palovaara.<br />
Asiamies metsätalousinsinööri Timo Rytkönen<br />
(2003–) toimi hallintoneuvoston sekä hallituksen sihteerinä<br />
ja metsätilojen hoitajana. Kettulan emäntänä<br />
toimi Erja Rytkönen (2003–).<br />
Säätiön omistama Kettulan tila oli edelleen tuottajajärjestön<br />
käytössä kokous‐, seminaari‐, tiedotus- ja<br />
koulutuspaikkana sekä vierailu- ja metsäretkeilykohteena.<br />
Säätiö avusti <strong>MTK</strong>:ta sen tarvitsemien tilaisuuksien<br />
järjestelyissä ja toimeenpanoissa.<br />
Kertomusvuoden aikana <strong>MTK</strong>:n tilaisuuksia oli 47<br />
kertaa. Näihin tilaisuuksiin osallistui 795 henkilöä kotimaasta<br />
ja ulkomailta.<br />
<strong>MTK</strong>:n ja Pellervon tietopalvelu<br />
Tietopalvelu hoitaa <strong>MTK</strong>:n ja Pellervon yhteiskirjastoa<br />
ja lehtikahvio Venlaa. Tietopalvelu etsii ja välittää<br />
tietoa eri lähteistä ja neuvoo tiedonhakutehtävissä.<br />
Tietopalvelu tukee omien organisaatioiden toimintaa,<br />
viestintää ja henkilöstön hyvinvointia. Myös ulkopuolisia<br />
asiakkaita palvellaan mahdollisuuksien mukaan.<br />
Tietopalvelun, kirjaston ja lehtikahvion palveluista<br />
ja niiden käytöstä viestitään Salkku-intranetissä.<br />
Salkusta löytyvät kirjaston uutuusluettelot sekä linkit<br />
AgraNetin ja Euroopan tuottaja- ja osuustoimintajärjestöjen<br />
COPA:n ja COGECA:n Agri-Infon verkkopalveluihin.<br />
Kirjastoon luetteloitiin vuoden aikana 53 nidettä, videota<br />
tai sähköistä julkaisua. Sanoma- ja aikakauslehtiä<br />
on lehtikahviossa ja kerroksissa luettavana lähes<br />
kaksisataa.<br />
100
Maanomistajien Arviointikeskus Oy<br />
Arviointikeskus on tuottajajärjestöjen omistama konsulttiyhtiö,<br />
jonka tarkoituksena on tarjota mm. viljelijöille<br />
laadukkaita ja korkeatasoisia asiantuntijapalveluita<br />
kiinteistö- ja ympäristöoikeudellisissa asioissa sekä<br />
kiinteistöjen arvonmäärityksissä. Yhtiö on perustettu<br />
vuonna 1962 ja sillä on toimistot Helsingin lisäksi Turussa,<br />
Seinäjoella, Oulussa ja Kouvolassa.<br />
Koko maan alueella Arviointikeskus toimi vuonna<br />
<strong>2007</strong> asiamiehenä 49 tie- ja lunastustoimituksessa<br />
yhteensä 302 päämiehen osalta.<br />
Arviointikeskuksen kiinteistöarvioijat laativat tila- ja<br />
kiinteistöarvioita kauppa- ja sopimusneuvotteluja, velkajärjestelyjä,<br />
vakuustarkoituksia, perinnönjakoja ym.<br />
varten eri puolilla maata olevista kohteista 218 kpl 172<br />
tilaajalle.<br />
Yhtiön lakimiehet laativat valituksia eri oikeusasteisiin<br />
ja toimivat maanomistajien asiamiehinä mm. oikeudenkäynneissä<br />
yhteensä 132 jutussa, jotka koskivat 336<br />
päämiestä. Lisäksi annettiin runsaasti kiinteistö- ja<br />
www.arviointikeskus.fi<br />
ympäristöoikeuden alaan liittyvää lainopillista neuvontaa.<br />
Yhtiön liikevaihto vuonna <strong>2007</strong> oli 0,89 milj. euroa.<br />
Arviointikeskus antaa palveluistaan alennusta <strong>MTK</strong>:n<br />
ja SLC:n jäsenille. Alennus on suuruudeltaan 10 %, ja<br />
se koskee yhtiön laskutusperusteisia palveluita. Vuonna<br />
<strong>2007</strong> alennusta annettiin noin 10 000 euroa.<br />
Arviointikeskus Oy:n toimitusjohtajana toimii OTK<br />
Aulikki Kiviranta. Hallitukseen kuuluu viisi varsinaista<br />
jäsentä ja kolme varajäsentä. Puheenjohtajana toimii<br />
maanviljelijä Jorma Laurila.<br />
Tietohallinto<br />
Tietohallinnon johtoryhmä kokoontui suunnitellusti 11<br />
kertaa. Tietohallinnon johdon workshop pidettiin syyskuussa.<br />
Järjestyksessään kuudennessa johdon workshopissa<br />
oli teemana strategiatyön lähetekeskustelu.<br />
Työasemat ja perusohjelmat toimivat vakaasti ja<br />
käyttäjien tyytyväisyys perustietotekniikkaan parani<br />
hieman. Tietoliikenteen alueella toteutettiin kaksi uudistusta;<br />
yhteysnopeus Simonkadun ja Fujitsun Konalan<br />
konesalin välillä nostettiin 10 megasta 30 megaan<br />
sekä uudistettiin Simonkadun sisäverkko. Näillä tietoliikenneuudistuksilla<br />
nopeutettiin merkittävästi sovellusten<br />
toimivuutta käyttäjän näkökulmasta katsoen.<br />
Palvelimissa tehtiin uudistuksia; jäsenrekisterin ja tilausrekisterin<br />
nettikäyttöliittymiä palvelleet koneet sekä<br />
verkkojulkaisujärjestelmän koneet uusittiin ja lehdenteon<br />
järjestelmän koneen valvonta- ja hallintapalvelut<br />
järjesteltiin uudelleen.<br />
Vuoden aikana tapahtui Soneran tietoliikenneyhteyksissä<br />
odottamattomia katkoksia. Tämän johdosta varautumista<br />
poikkeustilanteisiin tarkasteltiin uudelleen<br />
ja päätettiin toimenpiteistä, joilla varajärjestelyjä lehden<br />
tekemisessä edelleen kehitetään.<br />
Tietotekniikan kustannusten jakomallista <strong>MTK</strong>-ryhmä<br />
sisällä käytiin vuoden aikana keskustelua. <strong>MTK</strong>:n<br />
johtokunta vahvisti periaatekeskustelussa malliksi nykyisen<br />
periaatteen, jossa keskusliitto hoitaa tietotekniikka-asioiden<br />
koordinoinnin ja veloittaa liitoilta osan<br />
kustannuksista. Liittojen edustajien kanssa sovittiin<br />
kustannusten jakomalli vuosille 2008–2010.<br />
Sopimukset perustietotekniikasta Fujitsun kanssa<br />
sekä tietoliikenteestä ja puhepalveluista Soneran kanssa<br />
uusittiin kolmeksi vuodeksi eteenpäin päättymään<br />
vuonna 2010.<br />
MTV3 päätti lopettaa users.reppu.net-kotisivupalvelun<br />
vuoden alussa. Järjestöryhmä päätti sisällyttää<br />
lopetettaviin palveluihin myös jäsenten reppu.net-sähköpostipalvelun.<br />
Järjestön internet- ja extranet-sivulle,<br />
<strong>mt</strong>k.fi ja reppu.<strong>mt</strong>k.fi-sivuille tehtiin ulkoasu-uudistukset<br />
sekä kesän liittokokouksen juhlasivustot. Samalla<br />
toteutettiin liittojen ja yhdistysten sivustot järjestön sivujen<br />
yhteyteen. Koneviestin uusittu verkkolehti otettiin<br />
tuotantokäyttöön yhdessä näköislehden ja arkiston<br />
kanssa. Konearena-sivusto uudistettiin, ja palvelun ilmoittajien<br />
käyttöön otettiin erillinen hallintaliittymä.<br />
Mtk.fi- ja reppu.<strong>mt</strong>k.fi-palveluille tehtiin ulkopuolisen<br />
konsulttiyrityksen toimesta haavoittuvuusanalyysi.<br />
Analyysin lopputuloksena todettiin, että merkittäviä<br />
haavoittuvuuksia ei ole ja että analyysia ei erikseen<br />
tehdä lehtien verkkopalveluille.<br />
TRIM-osaamiskartoitus tehtiin syksyllä keskusliiton,<br />
liittojen ja Viestilehdet Oy:n toimihenkilöille. Kaikille<br />
vastanneille toimitettiin vertailutietojen lisäksi omat<br />
vastaukset tulosten työstöä ja kehityskeskusteluja<br />
varten. Edellisvuoden kaltaisia tietoiskuja päätettiin<br />
järjestää tammikuun 2008 toimihenkilöpäivien yhteyteen.<br />
Osaamiskartoituksen tulosten perusteella päätettiin<br />
myös organisoida osalle organisaatioyksikköjä<br />
kohdennettua osaamisen kehittämistä.<br />
101
Tietoja <strong>MTK</strong>:n taloudesta<br />
Konsernin toiminta<br />
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto <strong>MTK</strong> r.y:n<br />
konsernin konsernitilinpäätökseen on vuonna <strong>2007</strong><br />
tytäryhtiöinä sisällytetty Viestilehdet Oy:n (99,98 %) ja<br />
Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n (72,32 %) ohella<br />
Lehtirahasto Oy (100 %), Maalaistentalo Oy (66,04 %)<br />
ja Oy Silvadata Ab (52,64 %). Osakkuusyhtiöinä konsernitilinpäätökseen<br />
on sisällytetty Pellervo-Instituutti<br />
Oy (50,0 %), Maahenki Oy (25,87 %) ja Metsänhoitoyhdistysten<br />
Palvelu MHYP Oy (25,32 %). Konsernin tilikauden<br />
liikevoitto verojen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen<br />
oli 11,2 milj. euroa (4,6 milj. euroa).<br />
Keskusliiton toiminta ja talous<br />
Keskusliiton henkilökunnan määrä oli kertomusvuoden<br />
päättyessä 72, joista kuusi oli määräaikaisia<br />
ja viisi äitiys‐, hoito‐, vuorottelu- tai muulla toimivapaalla<br />
(edellisenä vuonna 68, joista 4 määräaikaisia,<br />
4 äitiys‐, hoito‐, vuorottelu- tai muulla toimivapaalla).<br />
Projekteissa työskentelevien henkilöjen määrä nousi<br />
yhdestä kahteen. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden<br />
määrä luontaisetuineen sekä vuosiloma- ja sairausajan<br />
palkkoineen oli 4,2 milj. euroa (3,8 milj. euroa).<br />
Varsinainen toiminta<br />
Luottamusjohdon kulut alenivat vuonna <strong>2007</strong>. Omarahoitteisten<br />
valiokuntien ja jaostojen kulut alenivat,<br />
mutta yksittäisten valiokuntien ja jaostojen välillä oli<br />
luonnollisesti eroja. Myös muiden valiokuntien ja jaostojen<br />
sekä työryhmien kulut alenivat hieman. Vilja‐,<br />
puutarha- ja luomuvaliokunnan sekä siipikarjanliha- ja<br />
sikajaoston kulut sekä ylittivät budjetin että olivat aiempia<br />
vuosia korkeammat. Muiden valiokuntien, jaostojen<br />
ja työryhmien kulukehitys oli budjetin mukaista noudattaen<br />
aiempien vuosien tasoa.<br />
Edunvalvonnan kulujen nousu (0,433 milj. euroa eli<br />
5,5 %) jäi budjetoidusta ollen kuitenkin aiempaa selvästi<br />
korkeampi. Merkittävintä oli palkoissa ja palkkioissa<br />
tapahtunut 0,459 milj. euron eli 15,4 %:n lisäys, josta<br />
0,259 milj. euroa selittyy yhden kuukauden ylimääräisen<br />
palkan maksamisella keskusliiton henkilöstölle <strong>MTK</strong>:n<br />
täyttäessä 90 vuotta. Merkittävästi kasvoivat lisäksi mm.<br />
tiedotuskulut 90-vuotisjuhlien johdosta (0,095 milj. euroa<br />
eli 36,4 %) sekä matka- ja autokulut (0,061 milj. euroa<br />
eli 14,3 %). Säästöjä saatiin edelleen mm. atk-kuluissa<br />
(0,098 milj. euroa), poistoissa (0,067 milj. euroa) sekä<br />
tietoliikennekuluissa (0,026 milj. euroa). Atk- ja tietoliikennekuluissa<br />
ei ole enää lisäsäästöpotentiaalia, ja<br />
niiden arvioidaan kääntyvän nousuun vuonna 2008.<br />
Edunvalvonnan tuotoista merkittävin on Maataloustuottajain<br />
keskusliiton säätiön 0,6 milj. euron avustus<br />
järjestökoulutukseen. Avustus esitetään siirrettäväksi<br />
järjestökoulutusrahastoon. Muutoin edunvalvonnan<br />
tuotot ovat erilaisia edunvalvonnan toteuttamiseen tai<br />
yhteistyösopimuksiin liittyviä veloituksia.<br />
Projektitoiminnan kulujäämä kasvoi 0,173 milj. eurosta<br />
0,458 milj. euroon. Yksittäisin merkittävin projekti<br />
oli 90-vuotisliittokokous, jonka kulujäämä oli osallistumismaksujen<br />
ja muiden tuottojen jälkeen 0,338 milj.<br />
euroa. Merkittävimmät muut projektit olivat hyvinvointipalvelut-hanke<br />
ja perheviljelmän johtamiseen liittyvä<br />
Veto-hanke sekä elintarvikehuollon alkutuotantopoolin<br />
poolitoimikunta.<br />
<strong>MTK</strong>-Viestin tuotot nousivat tilapäisesti 90-vuotisjuhlailmoittelun<br />
johdosta, ja kulut alenivat painotyön<br />
kilpailutuksen johdosta. Vuodelle 2008 tilanne normalisoituu.<br />
Varsinaisen toiminnan kulujäämä (ns. kulujäämä I)<br />
kasvoi 4,6 % ollen 8,1 milj. euroa. Tätä kulujäämää<br />
katetaan varainhankinnalla sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnalla.<br />
Varainhankinta<br />
Varainhankinnan tuotot vuonna <strong>2007</strong> olivat 2,1 milj.<br />
euroa (1,9 milj. euroa) kasvaen 6,1 %. Kolmannes tuottojen<br />
kasvusta johtui tuloslaskelman sisällä tehdyistä<br />
teknisistä muutoksista, jotta tuloslaskelma kuvaisi mahdollisimman<br />
hyvin tuottojen ja kulujen todellista luonnetta.<br />
Keskusliiton jäsenmaksukertymä on noudattanut<br />
valtuuskunnan hyväksymää jäsenmaksuohjelmaa.<br />
Jäsenmaksuilla kyettiin kattamaan vain 18 % (19 %)<br />
varsinaisen toiminnan kuluista. Vuosina <strong>2007</strong> ja 2008<br />
tehtävän kertaluonteisen jäsenmaksujen palautuksen<br />
jälkeen jäsenmaksuilla kyettiin kattamaan vuonna <strong>2007</strong><br />
enää vain 15 % varsinaisen toiminnan kuluista.<br />
Varainhankinnan jälkeen sijoitus- ja rahoitustoiminnalla<br />
katettava kulujäämä (ns. kulujäämä II) kasvoi 6,4<br />
milj. euroon eli 10,5 %, mikä johtui erityisesti liittokokoukseen<br />
liittyvistä kertaluonteisista kuluista ja kertaluonteisesta<br />
jäsenmaksujen palautuksesta.<br />
Sijoitus- ja rahoitustoiminta<br />
Sijoitus- ja rahoitustoiminnalla katettiin 62 % (59 %)<br />
keskusliiton kuluista. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan<br />
tuottojäämä ilman kauppavoittoja oli 4,8 milj. euroa<br />
(6,2 milj. euroa). Tällä tuottojäämällä yhdessä jäsenmaksujen<br />
kanssa ei kyetty kattamaan edunvalvonnan<br />
kulujäämää.<br />
Tulokseen kirjattava kauppavoittojen ja sijoitustappioiden<br />
nettomäärä oli 13,7 milj. euroa (5,3 milj. euroa).<br />
Kauppavoittojen määrää arvioitaessa on huomattava,<br />
että <strong>MTK</strong> sai 13,2 milj. euron nettokauppavoitot Asunto<br />
Oy Espoon Elosalaman osakekannan ja Itälahdenkatu<br />
23:ssa sijainneen kiinteistön myynneistä. Kyseisistä<br />
kohteista <strong>MTK</strong> on aiemmin saanut vajaan miljoonan<br />
euron vuotuisen nettokassavirran, joka jatkossa on<br />
saatava kiinteistöistä vapautuneista varoista.<br />
Kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tuottojäämä aleni<br />
2,0 milj. euron tasolle (2,4 milj. euroa) kiinteistöjen<br />
myynnin seurauksena. Viestilehdet Oy maksoi osinkoa<br />
2,25 milj. euroa (3,0 milj. euroa), josta 0,25 milj. euroa<br />
102
(1,0 milj. euroa) oli ylimääräistä osinkoa. Muut osinkotuotot<br />
olivat 2,0 milj. euroa (1,9 milj. euroa).<br />
Varainhoidon osalta on huomattava, että pitkään<br />
jatkunut osakemarkkinoiden myönteinen vire päättyi<br />
syksyllä <strong>2007</strong>. Keskusliiton sijoitukset ovat olleet<br />
osakkeiden osalta merkittävässä alipainossa kesästä<br />
<strong>2007</strong> saakka. Alipainotuksesta huolimatta osakemarkkinoiden<br />
kääntyminen laskuun johti tarpeeseen tehdä<br />
sijoitusomaisuuteen merkittäviä arvonalennuksia.<br />
Lisäksi sijoitusvarallisuuden arvonalennuskäytäntöä<br />
päätettiin uudistaa siten, että arvonalennukset kirjataan<br />
välittömästi tilinpäätökseen yksittäisen sijoituksen<br />
markkina-arvon alittaessa sen hankinta-arvon. Aiemmin<br />
arvonalennus tehtiin vasta, kun markkina-arvo alitti<br />
vähintään 30 % hankinta-arvon.<br />
Taseeseen on kirjattu arvonalennuskäytännön muutoksesta<br />
johtuen 3,3 milj. euron sijoitusomaisuuden<br />
arvonalennus edellisten tilikausien ylijäämätilille. Lisäksi<br />
tilinpäätökseen on kirjattu vuodelle <strong>2007</strong> tulosvaikutteisesti<br />
6,5 milj. euron suuruinen sijoitusomaisuuden<br />
arvonalennus. Arvonalennusten huomattavin osa<br />
syntyi osakesijoituksista suomalaiseen elintarvike- ja<br />
metsäteollisuuteen (4,5 milj. euroa) ja muista kotimaisista<br />
osakesijoituksista (4,1 milj. euroa).<br />
Korkokulut Maataloustuottajain eläkesäätiölle alenivat<br />
0,826 milj. eurosta 0,762 milj. euroon. Liittotilille sijoitetuista<br />
pääomista maksetut korot nousivat 0,510 milj.<br />
eurosta 0,694 milj. euroon. Liittotilin pääoma kasvoi ennätyksellisesti<br />
10,8 milj. eurosta 13,1 milj. euroon.<br />
Suunnitelman mukaiset poistot tilikaudelta, yhteensä<br />
0,6 milj. euroa (0,8 milj. euroa), on laskettu tasapoistoina<br />
käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella.<br />
Tilikauden tulos, tilinpäätössiirrot ja<br />
rahastomuutokset<br />
<strong>MTK</strong>:n tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja on 12<br />
004 998,43 euroa voitollinen. Tulosta arvioitaessa on<br />
syytä huomioida, että<br />
• Siitä 13,2 milj. euroa on kahden kiinteistön myynnistä<br />
saatua nettokauppavoittoa. Kiinteistöistä vapautuneelle<br />
pääomalle on jatkossa saatava vähintään<br />
kyseisistä kiinteistöistä saatu vajaan 1 milj. euron<br />
suuruinen nettokassavirta.<br />
• Siihen on kirjattu 6,5 milj. euron suuruiset sijoitusomaisuuden<br />
arvonalennukset. Mikäli sijoitusmarkkinoiden<br />
tilanne jatkuu koko vuoden 2008 epävakaana,<br />
tullaan sijoitusomaisuuden arvonalennuksia tekemään<br />
lisää vuonna 2008.<br />
• Siihen sisältyy 0,25 milj. euron ylimääräinen osinko<br />
Viestilehdet Oy:ltä.<br />
Tilinpäätössiirtojen ja sidottujen rahastojen muutosten<br />
jälkeen tilikauden ylijäämä on 12 000 877,76 euroa.<br />
<strong>MTK</strong>:n johtokunta esittää <strong>MTK</strong>:n valtuuskunnalle, että<br />
tuloksesta siirretään 2 000 000 euroa kantarahastoon<br />
ja 600 000 euroa järjestökoulutusrahastoon. Taseen<br />
omassa pääomassa on edellisten vuosien tuloksesta<br />
alijäämää 533 948,69 euroa 31.12.<strong>2007</strong> toteutetusta<br />
arvonalennuskäytännön muutoksesta johtuen.<br />
<strong>MTK</strong>:n taseen loppusumma nousi 134,1 milj. eurosta<br />
146,2 milj. euroon vuonna <strong>2007</strong>. Nousu johtuu<br />
erityisesti sijoitusomaisuuden tasearvojen noususta<br />
kiinteistömyyntien seurauksena.<br />
Näkymät vuodelle 2008<br />
Vuoden 2008 budjetissa varsinaisen toiminnan kulut<br />
nousevat 2,4 % eli 0,255 milj. euroa vuoteen <strong>2007</strong><br />
nähden. Kululisäykset liittyvät toiminnan ja toimintatapojen<br />
muutoksiin. Myös projektitoiminnassa on lisäyksiä<br />
ja järjestökoulutuksessa panostetaan uusien<br />
sähköisten oppimisympäristöjen luomiseen. Budjetti<br />
on varainhankinnan ja sijoitustoiminnan jälkeen ennen<br />
kauppavoittoja 2,0 milj. euroa alijäämäinen. Vuodelle<br />
2008 on budjetoitu 2,0 milj. euroa kauppavoittoja budjetin<br />
tasapainottamiseksi.<br />
Säännöllisten palkka- ja toimintamenojen jatkuva,<br />
pitkäaikainen rahoittaminen kauppavoitoilla on poikkeuksellinen<br />
menettelytapa, koska kauppavoittojen<br />
syntymisen edellytyksiin <strong>MTK</strong>:lla on käytännössä rajalliset<br />
mahdollisuudet vaikuttaa. Mikäli sijoitusmarkkinoiden<br />
tilanne jatkuu koko vuoden 2008 epävakaana,<br />
ei kauppavoittoja tehdä, vaan tullaan tekemään lisää<br />
sijoitusomaisuuden arvonalennuksia vuonna 2008.<br />
Edunvalvonta- ja jäsenpalvelutoimintojen rahoituksen<br />
näkökulmasta kaikkein merkittävimmän riskin<br />
muodostaa sijoitus- ja rahoitustoiminnan kyky kattaa<br />
näitä kuluja. Keskusliiton riippuvuus sijoitus- ja rahoitustoiminnan<br />
tuotoista on muodostunut poikkeuksellisen<br />
suureksi. Jäsenmaksutuloilla tulisi kyetä rahoittamaan<br />
nykyistä merkittävämpi osa varsinaisen toiminnan kuluista.<br />
Keskusliiton tavoiteohjelma lähtee siitä, että varallisuutta<br />
on hoidettava siten, että keskusliitto kykenee<br />
selviytymään kaikista edunvalvontatilanteista vaarantamatta<br />
tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia.<br />
Viestilehdet Oy<br />
Vuosi <strong>2007</strong> oli Viestilehdet Oy:lle taloudellisesti poikkeuksellisen<br />
hyvä ja kaikki taloudelliset sekä toiminnalliset<br />
tavoitteet ylitettiin. Liikevoitto ennen veroja ja<br />
tilinpäätössiirtoja ylitti budjetoidun ollen 4,9 milj. euroa<br />
(3,5 milj. euroa vuonna 2006). Liikevoitto nousi 16,9<br />
prosentista 22,0 prosenttiin.<br />
Erityisen myönteistä vuodessa <strong>2007</strong> oli levikkien<br />
nousun jatkuminen. Maaseudun Tulevaisuuden levikki<br />
nousi kolmatta kertaa peräkkäin lähes 20 vuoteen 356<br />
kappaleella eli 0,4 % (+926 kpl ja +1,1 %) ja kestotilausten<br />
määrä jatkoi nousua. Koneviestin levikki puolestaan<br />
kasvoi 267 kappaletta eli 0,8 % (+711 kpl ja +2,1 %).<br />
Maaseudun Tulevaisuuden lukijamäärä aleni hieman<br />
310 000 lukijaan. Koneviestin lukijamäärän kasvu jatkui<br />
merkittävänä ollen 228 000 lukijaa.<br />
Viestilehdet Oy:n liikevaihto vuonna <strong>2007</strong> oli 22,2 milj.<br />
103
euroa (20,7 milj. euroa). Liikevaihto nousi poikkeuksellisen<br />
voimakkaasti 7,5 % (+1,7 %) eli 1,5 milj. euroa (+0,4 milj.<br />
euroa) ja alaa nopeammin. Suomalaisen Maaseudun liikevaihto<br />
palautui uudelleen voimakkaalle kasvu-uralle.<br />
Lehtimyynti nousi 6,7 % 12,9 milj. euroon (12,1 milj.<br />
euroa, +3,5 %) ylittäen budjetoidun 3,2 % (+3,5 %).<br />
Mainonnan neuvottelukunnan tilaaman tutkimuksen<br />
mukaan mediamainonta kasvoi 6,4 % vuonna <strong>2007</strong><br />
(+3,3 %). Sanomalehtien ilmoitusmyynti nousi hitaammin<br />
eli 5,1 % (+2,5 %). Viestilehdet Oy:n ilmoitusmyynti<br />
nousi 9,6 % ollen 8,8 milj. euroa (8,0 milj. euroa, ‐0,3 %),<br />
ylittäen budjetoidun 6,3 % (+10,8 %).<br />
Liiketoiminnan kulut nousivat 0,7 % (+9,0 %) ollen 17,5<br />
milj. euroa (17,3 milj. euroa). Kulut alittivat budjetoidun<br />
6,0 %. Kulujen nousua arvioitaessa on huomattava, että<br />
vuonna 2006 yhtiön koko henkilöstölle maksettiin 1<br />
kuukauden kannustepalkka Maaseudun Tulevaisuuden<br />
90-vuotisjuhlan johdosta. Sen kustannusvaikutus sivukuluineen<br />
oli 0,3 milj. euroa. Vastaavasti vuonna <strong>2007</strong><br />
maksettiin kannustepalkkiona 50 % yhden kuukauden<br />
kuukausipalkasta yhtiön poikkeuksellisen hyvän tuloksen<br />
johdosta. Sen kustannusvaikutus oli 0,2 milj. euroa.<br />
Paino- ja jakelukulut jatkoivat toista vuotta nousuaan kasvaen<br />
0,5 milj. euroa eli 8,2 % (+0,2 milj. euroa ja +4,5 %).<br />
Myynti- ja markkinointikulut eivät enää kasvaneet.<br />
Kertomusvuonna jatkettiin monien kehittämishankkeiden<br />
toteuttamista, joista merkittävin oli Maaseudun<br />
Tulevaisuuden uuden kuukausiliitteen Kantrin julkaiseminen<br />
marraskuussa <strong>2007</strong>. Sen ilmoitusmyynti ylitti<br />
selvästi budjetin. Kehittämishankkeiden tavoitteena on<br />
tuottaa edelleen yhtiölle ja sen kustantamille julkaisuille<br />
myönteisiä tuloksia. Ne koskettivat lähes kaikkia toimintoja<br />
ja niitä ohjasivat yhtiön hallituksen hyväksymät<br />
liiketoimintasuunnitelmat. Vakiintuneen liiketoiminnan ja<br />
uusien projektien välillä on kuitenkin säilytettävä terve<br />
tasapaino, kehitysputkessa ei saa olla samanaikaisesti<br />
liian monia kannattavuutta ainakin tilapäisesti heikentäviä<br />
tuotteita.<br />
Maaseudun Tulevaisuuden liiketoimintasuunnitelmalla<br />
tavoitellaan kasvua erityisesti uusien lukijoiden keskuudessa.<br />
Uusia tilaajia tavoitellaan ensisijaisesti metsänomistajien,<br />
maaseutuyrittäjien ja muiden maaseudulla<br />
asuvien ja maaseudulla asuvien ja maaseudun asioista<br />
kiinnostuneiden joukossa. Tämä edellyttää investointeja<br />
lehden tuotekehitykseen ja sähköisiin palveluihin sekä<br />
vahvan panostuksen ylläpitämistä markkinoinnissa. Lehden<br />
hyvällä kannattavuustasolla investoinnit ovat kuitenkin<br />
toteutettavissa.<br />
Koneviestin liiketoimintasuunnitelma nojaa niin ikään<br />
kasvustrategiaan. Lehdestä pyritään kehittämään ”Maaseudun<br />
Tekniikan Maailma”, joka käsittelee viljelijöiden ja<br />
yrittäjien sekä maaseudun asukkaiden tarvitsemaa ja heitä<br />
kiinnostavaa tekniikkaa. Uudet aiheet ja käsittelytavan<br />
muutos laajentavat potentiaalisten ilmoittajien määrää ja<br />
antavat mahdollisuuksia lievään levikin nostoon. Aiempaa<br />
laajemmalle kohderyhmälle tehdyn lehden aineistoa<br />
voidaan kerätä ja muokata tiukasti rajatuiksi teemoiksi,<br />
joita voidaan sähköisessä muodossa julkaista kannattavasti<br />
ja markkinoida pienillekin lukijaryhmille. Tuotteistettu<br />
sähköinen liiketoiminta tukee printtiliiketoimintaa. Kasvustrategia<br />
vaatii aiempaa suurempia toimittaja- ja avustajaresursseja.<br />
Kasvustrategiassa ilmoitusmyynnin osuutta<br />
liikevaihdosta kasvatetaan 27 prosentista 35 prosenttiin.<br />
Tuotekohtaisen katteen tulee olla vähintään 20 %.<br />
Maaseudun Tulevaisuus, Kantri ja<br />
Suomalainen Maaseutu<br />
Maaseudun Tulevaisuuden tuotekohtainen kate nousi<br />
3,9 milj. euroon eli 39,3 % (2,8 milj. euroa, ‐9,9 %)<br />
ylittäen huomattavasti pitkän aikavälin keskiarvon. Kate<br />
nousi 17,8 prosentista 23,0 prosenttiin. Maaseudun Tulevaisuuden<br />
kuukausiliite Kantri lanseerattiin tavoitteiden<br />
mukaisesti marraskuussa <strong>2007</strong>: liite on sisällöllisesti ja<br />
ulkoasullisesti korkeatasoinen sekä poikkeaa edukseen<br />
muiden lehtien liitteistä tukien mielikuvaa MT:stä. Kantri<br />
huomioiden Maaseudun Tulevaisuuden tuotekohtainen<br />
kate oli 22,0 %.<br />
Lehden tilaustuotot nousivat 10,0 milj. euroon eli<br />
7,2 % (9,3 milj. euroa, +3,4 %) ylittäen budjetoidun<br />
4,2 %. Ilmoitusmyynnin kokonaislaskutus liite- ja<br />
verkkoilmoitusmyynti mukaan lukien nousi poikkeuksellisen<br />
voimakkaasti 6,4 milj. euroon eli 10,8 % (5,8<br />
milj. euroa, ‐2,7 %). Ilmoitusmyynti ylitti budjetoidun<br />
5,6 % (+6,0 %). Kantrin ilmoitusmyynti ylitti budjetoidun<br />
merkittävästi ollen 0,1 milj. euroa.<br />
Maaseudun Tulevaisuuden tarkistettu levikki (LT<br />
12/<strong>2007</strong>) oli 83 960 kappaletta (83 604 kpl), jossa oli<br />
kasvua edellisvuodesta 356 kappaletta eli 0,4 % (+926<br />
kpl, +1,1 %). Levikki nousi kolmatta vuotta peräkkäin.<br />
Tätä ennen levikki nousi edellisen kerran vuonna 1987,<br />
jolloin kasvu oli 170 kappaletta. Lehden jatkuva kehittäminen,<br />
kuten ulkoasu-uudistus yhdessä sisällön<br />
monipuolistamisen ja laajentamisen kanssa ovat olleet<br />
välttämättömiä kestävälle ja kannattavalle kasvustrategian<br />
toteuttamiselle tavoiteltaessa lehdelle uusia kohderyhmiä.<br />
Erityisen myönteistä oli kestotilausten määrän<br />
kasvun jatkuminen.<br />
Lehden lukijamäärä aleni hieman 315 000 lukijaan eli<br />
0,6 % (317 000, +1,3 %). Samaan aikaan suurimpien<br />
tilattavien sanomalehtien lukijamäärät pääsääntäisesti<br />
laskivat verrattuna vastaavaan mittausajankohtaan<br />
vuonna 2006: Helsingin Sanomat ‐3,4 % (-4,6 %), Aamulehti<br />
‐0,9 % (-0,9 %), Turun Sanomat +0,8 % (-3,8 %),<br />
Kauppalehti ‐12,5 % (-9,5 %), Kaleva ‐0,5 % (-2,4 %) ja<br />
Keskisuomalainen ‐0,6 % (-2,7 %). Talouslehdillä on ollut<br />
merkittäviä ongelmia. Kauppalehden lukijamäärä on<br />
laskenut vuodesta 2001 peräti 42,8 % 182 000 lukijaan.<br />
Sanoma Osakeyhtiö lopetti Taloussanomien painetun<br />
version julkaisemisen vuonna <strong>2007</strong>, ja lehti ilmestyy ainoastaan<br />
verkossa. Maaseudun Tulevaisuuden lukijamäärän<br />
kehitystä voidaan siten pitää erittäin hyvänä.<br />
Lehti ilmestyi kertomusvuonna 152 kertaa (149), joista<br />
kaikille metsänomistajille jaettavia Metsänomistaja‐erikoisteemanumeroita<br />
oli neljä kappaletta. Metsänomistajan<br />
jakelu oli 316 000 kappaletta (317 000). Metsänomistaja<br />
Plus ‐teemanumeroja oli seitsemän. Sen jakelu<br />
alueellinen 20 000 kappaleen lisäjakelu huomioiden oli<br />
keskimäärin 106 500 kappaletta (105 000 kpl).<br />
Sivumäärä Metsänomistaja-numerot mukaan lukien<br />
104
kasvoi 3 430 kappaleeseen eli 0,4 % (3 371 kpl, 1,5<br />
%). Keskimääräisen sivuluvun nousu pysähtyi edellisen<br />
vuoden 22,9 sivusta 22,6 sivuun. Ilmoitusten osuus<br />
painopinta-alasta säilyi ennallaan 19,0 %:ssa (19,1 %).<br />
Toimituksellisen aineiston määrä on tasaisesti kasvanut<br />
13,7 sivusta vuonna 2001 noin 18,3 sivuun vuonna <strong>2007</strong>.<br />
Ilmoitusten palstametrimäärä vuonna <strong>2007</strong> säilyi ennallaan.<br />
Lukijoille on siten tuotettu merkittävästi aiempaa<br />
laajempaa sekä monipuolisempaa lehteä. Tämä on näkynyt<br />
myös toimituksen henkilöstöresursseissa: viidessä<br />
vuodessa toimituksen henkilöstömäärä on kasvanut<br />
merkittävästi usealla henkilötyövuodella. Vuonna <strong>2007</strong><br />
toimituksellisen aineiston palstametrimäärä ei kuitenkaan<br />
enää noussut.<br />
MTV3:lla jatkettiin edelleen syksyllä 2004 alkanutta,<br />
kustannustalon historian ensimmäistä tv-kampanjaa,<br />
joka sai erittäin hyvän vastaanoton. Vuoden <strong>2007</strong> kampanja<br />
sai kaikkein parhaimmat katsoja-arviot. Kampanjan<br />
pääviestinä on kertoa mm. potentiaalisille tilaaja- ja<br />
ilmoittaja-asiakkaille Maaseudun Tulevaisuuden olevan<br />
Suomen kolmanneksi suurin päivälehti. Kampanja osaltaan<br />
on vaikuttanut myönteiseen lehti- ja ilmoitusmyynnin<br />
tulokseen yhdessä useiden muiden kehittämistoimien<br />
kanssa. Levikkimarkkinointi jatkui voimakkaana.<br />
Suomalainen Maaseutu ilmestyi 12 kertaa Maaseudun<br />
Tulevaisuuden liitteenä. Lehti täytti 20 vuotta vuonna<br />
<strong>2007</strong>. Ilmoitusmyynnin kasvu jatkui voimakkaana<br />
nousten 21,5 %. Vuoden 2006 ilmoitusmyynnin kasvun<br />
pysähtyminen jäi ainakin toistaiseksi tilapäiseksi.<br />
Tuotekohtainen kate palautui aiemmalle tasolle 0,4 milj.<br />
euroon (0,3 milj. euroa). Useamman vuoden aikajaksolla<br />
tarkasteltuna tuotekohtainen kate ei kuitenkaan ole<br />
noussut merkittävästi, vaikka ilmoitusmyynnin arvo on<br />
noussut voimakkaasti.<br />
Koneviesti<br />
Koneviesti ilmestyi 18 kertaa, joista numero 18 esitteli<br />
veteraanitraktoreita. BioEnergia‐lehti ilmestyi Koneviestin<br />
liitteenä viisi kertaa.<br />
Tarkistettu levikki (LT 12/<strong>2007</strong>) kasvoi 267 kappaleella<br />
34 269 kappaleeseen, eli 0,8 % (34 002 kpl, +2,1 %).<br />
Irtonumeromyynti Lehtipisteissä jatkoi kasvua luoden<br />
mahdollisuuksia tilauspohjaiselle myynnille. Lukijamäärä<br />
nousi 228 000 lukijaan eli +10,7 % (206 000,<br />
‐6,4 %). Käytännön Maamiehen lukijamäärä nousi<br />
4,3 % ollen 98 000 (94 000 ja ‐8,7 %) ja Maatilan Pellervon<br />
lukijamäärä laski 13,2 % ollen 132 000 (152 000<br />
ja ‐3,2 %). Koneviestin lukijamäärä vuodesta 2001<br />
on noussut 43,4 %, Käytännön Maamiehen laskenut<br />
6,7 % ja Maatilan Pellervon 8,3 %.<br />
Koneviestin tuotekohtainen kate ylitti budjetoidun<br />
6,5 % nousten 28,3 prosentista 31,4 prosenttiin. Tämä<br />
johtui siitä, että tuotot olivat hieman budjetoitua<br />
suuremmat kulujen säilyessä budjetoitua hieman alempina.<br />
Kate nousi 17,7 % 1,2 milj. euroon (1,0 milj. euroa<br />
‐18,2 %).<br />
Tilaus- ja ilmoitusmyynnin kasvu oli 5,9 % (+2,5 %)<br />
nousten 3,9 milj. euroon (3,6 milj. euroa). Erityisesti<br />
tilaustuottojen kasvu oli vahvaa nousten 2,9 milj. euroon<br />
eli 5,1 % (2,7 milj. euroa, +4,2%). Ilmoitusmyynti<br />
nousi 0,9 milj. euroon eli +6,2 % (0,9 milj. euroa, ‐3,2<br />
%). Lehtimyynti oli budjetoidun mukainen, ilmoitusmyynti<br />
ylitti budjetoidun 2,4 %.<br />
Koneviestin paino- ja jakelukulut kasvoivat 1,0 milj.<br />
euroon eli 9,1 % ylittäen budjetoidun. Kustannukset<br />
nousivat kokonaisuutena 1,3 % (+13,9 %) ollen pääpiirteissään<br />
muutoin budjetoidun mukaisia.<br />
Keskimääräinen sivuluku lehteä kohden oli 138<br />
(140), jolloin kokonaismääräksi muodostui 2 480 sivua<br />
(2 520). Ilmoitusten osuus painopinta-alasta säilyi<br />
pitkälti aiemman tasoisena 24,5 prosentissa (24,0 %).<br />
Ilmoitusten palstametrimäärän aleneminen pysähtyi<br />
kasvaen lievästi +0,2 % (-10,5 %), ja keskimillihinta<br />
nousi selvästi (1,47 vs. 1,40 €/pmm). Keskimillihintaa<br />
nostettiin hinnastomuutoksilla sekä kasvattamalla aktiivisella<br />
myyntityöllä nelivärisyyden osuutta tekstin<br />
jälkeisessä ilmoittelussa.<br />
Kylvösiemen<br />
Kylvösiemen ilmestyi vuoden <strong>2007</strong> aikana neljä kertaa.<br />
Lehden levikki oli noin 1 200 kappaletta. Lehden<br />
tilaus- ja ilmoitusmyynti alenivat, kustannukset nousivat<br />
3,3 %. Kylvösiemenen tuotekohtainen kate oli<br />
budjetoidun mukainen ollen positiivinen.<br />
Näkymät vuodelle 2008, riskejä ja<br />
ympäristökysymyksiä<br />
Vuonna 2008 tähdätään erityisesti kannattavan kasvun<br />
jatkamiseen uusilla, aktiivisilla kehittämistoimilla,<br />
kuitenkin tiedostaen riskit. Riskejä on arvioitu mm. julkaisuille<br />
laadituissa liiketoimintasuunnitelmissa. Riskien<br />
arviointia on lisäksi tehtävä säännöllisesti kattaen<br />
eri toiminta-alueet. Riskien hallinnan keinojen tulee olla<br />
tarkoituksenmukaisia laadultaan ja mitoitukseltaan.<br />
Kannattavuuden ylläpitäminen edellyttää tilaushintojen<br />
merkittävää nostamista useana vuonna peräkkäin<br />
tai joidenkin panostusten leikkaamista tai tyytymistä<br />
alempaan kannattavuuteen. Panostuksia tehtäessä<br />
on myös oltava aiempaa kriittisempi sekä vaativampi<br />
tulosten suhteen, muutoin panostuksista ei saada riittävän<br />
merkittäviä hyötyjä. Yhtiön hallitus päätti Maaseudun<br />
Tulevaisuuden hinnankorotusohjelman vuosille<br />
2008–2012 syksyllä <strong>2007</strong>.<br />
Lehtimyynnin odotetaan nousevan 2,7 % ja ilmoitusmyynnin<br />
nousevan 2,3 % vuonna 2008.<br />
Alkuvuonna lehtimyynti on sujunut odotusten mukaisesti.<br />
Maaseudun Tulevaisuuden osalta tavoitteena on<br />
säilyttää levikki vuoden <strong>2007</strong> tasolla, jossa on toistaiseksi<br />
onnistuttu. Erityisen myönteistä on kestotilausten<br />
määrän kasvun jatkuminen. Vuosi on tosin vasta<br />
alussa, joten muutoksia voi tapahtua nopeasti. Koneviestin<br />
lukijamäärä on kasvanut ilahduttavasti tehtyjen<br />
sisällöllisten ja ulkoasullisten muutosten sekä vahvan<br />
markkinoinnin johdosta. Koneviestin levikkimäärä on<br />
toistaiseksi hieman vuotta <strong>2007</strong> alempi. Tavoitteena<br />
on erityisesti kestotilauksien määrän kasvattaminen.<br />
Levikkityö kolmen peräkkäisen kasvuvuoden jälkeen<br />
on kuluvana vuonna haasteellista molemmilla lehdillä.<br />
Pitkällä aikavälillä yhtiön kaikkien julkaisujen levikkiin<br />
liittyy merkittäviä riskejä, koska peruslukijakunnan eli<br />
maanviljelijöiden määrä alenee. Tämän vuoksi julkaisuja<br />
kehitetään aktiivisesti sekä monipuolisesti. Tavoitteena<br />
on laajentaa niiden kohderyhmää levikkiin liittyvien ris-<br />
105
kien pienentämiseksi. Levikin kehitys vaikuttaa myös<br />
ilmoitusmyyntiin. Laajalevikkinen tai kohderyhmänsä<br />
tehokkaasti kattava lehti palvelee ilmoittaja-asiakkaitaan<br />
hyvin. Uusia kohderyhmiä on tavoiteltava kuitenkin<br />
unohtamatta pitkäaikaista, uskollista tilaajakuntaa.<br />
Levikkimyynnin osuus yhtiön liikevaihdosta oli 58 %<br />
vuonna <strong>2007</strong> (58 %).<br />
Ilmoitusmyynnin osalta alkuvuosi 2008 on käynnistynyt<br />
budjettia heikommin, vaikka kokonaisuutena<br />
ilmoitusmyynti on kasvanutkin vuoteen <strong>2007</strong> nähden.<br />
Suomalaisen Maaseudun ilmoitusmyynti on sujunut<br />
alkuvuonna erittäin hyvin ja vuotta <strong>2007</strong> paremmin.<br />
Vastaavasti Koneviestin ilmoitusmyynnissä on jääty<br />
vuodesta <strong>2007</strong>. Ilmoitusmyyntiin vaikuttavat mm. yksittäisten,<br />
suurten asiakkaiden ilmoitusmyynnissä tapahtuvat<br />
muutokset. Tulevan kehityksen arviointiin liittyy<br />
merkittävää epävarmuutta, koska ilmoitusmyyntimarkkinan<br />
vaihtelut voivat olla sekä varsin voimakkaita että<br />
nopeita. Ilmoitusmyynnin osuus yhtiön liikevaihdosta<br />
oli 40 % vuonna <strong>2007</strong>.<br />
Suomalaisella Maaseudulla on selkeä oma profiili,<br />
jonka säilyttäminen on tärkeätä myös jatkossa. Huomiota<br />
kiinnitetään kannattavuuden kehittämiseen.<br />
Helmikuussa 2006 avattiin Viestilehdet Oy:n sähköinen<br />
konearena.fi ‐verkkopalvelu yhteistyössä Arena<br />
Partners Oy:n kanssa. Palvelu on suunnattu erityisesti<br />
käytettyjen koneiden ostajille. Palvelussa on näkyvillä<br />
myös mm. asunto‐, auto- ja markkina-arena. Joulukuussa<br />
2006 palveluun lisättiin koneurakointi- ja palvelutarjonta,<br />
josta julkaistaan kolme kertaa vuodessa<br />
ilmestyvä palveluhakemisto Koneviestin liitteenä. Uusi<br />
osio on saanut hyvän vastaanoton – maaliskuussa<br />
2008 siinä oli yli 1 500 palvelutarjoomaa.<br />
Tietohallinto ja siihen liittyvät kysymykset voivat aiheuttaa<br />
merkittäviä riskejä yhtiön toiminnalle. Tämän<br />
vuoksi näitä toimintoja on johdettava keskitetysti yhteisin<br />
toimintamallein, mutta vastuiden tulee olla hajautettuja<br />
ja hallittuja.<br />
Vuodelle 2008 laaditun budjetin mukaan vakiintuneen<br />
liiketoiminnan kannattavuus jatkuu hyvänä, mutta uudet<br />
projektit leikkaavat yhtiön kannattavuutta huomattavasti.<br />
Yhtiön nykyisten julkaisujen vertailukelpoisen<br />
liikevaihdon odotetaan nousevan 2,6 % vuoteen <strong>2007</strong><br />
verrattuna (8,6 %) ilman Kantria. Lisäksi on huomattava,<br />
että vuonna 2008 vakiintuneen liiketoiminnan<br />
kulujen kasvun (+7,9 %) arvioidaan jatkuvan selvästi<br />
tuottojen kasvua (+2,6 %) nopeampana, mikä väistämättä<br />
heijastuu yhtiön kannattavuuteen. Merkittävimmät<br />
lisäpanostukset on varattu lehtien toimituksiin<br />
sekä jakelukuluihin Itellan hinnankorotusten seurauksena.<br />
Vakiintuneen liiketoiminnan tuotekohtaisen katteen<br />
arvioidaan alenevan 4,8 milj. euroon eli 13,4 %.<br />
Kannattavuutta rasittavat lisäksi uudet tuotteet ja<br />
mahdollisten uusien tuotteiden suunnittelumenot. Nämä<br />
kuluvaraukset huomioiden kulujen kasvu on 2,5<br />
milj. euroa (+14,8 %). Uusista panostuksista päätettäessä<br />
on arvioitava päätöksen vaikutukset yhtiön<br />
kannattavuuteen, lehtien tilaushinnankorotuspaineisiin<br />
tai ilmoitusmyyntitavoitteiden nostamiseen. Painatuskustannusten<br />
kehitys on sidottu paperin ja palkkojen<br />
kehitykseen. Mahdollisten uusien tuotteiden, kehittämistoimien<br />
ja lisäresurssointien johdosta liikevoiton<br />
ennustetaan jäävän hyvin merkittävästi viime vuosien<br />
tasoa alemmaksi noin 3,2 milj. euroon (4,9 milj. euroa),<br />
mutta säilyvän edelleen tyydyttävänä.<br />
Yhtiön omassa toiminnassa otetaan huomioon ympäristökysymykset<br />
ja niitä koskevat, voimassa olevat<br />
säännökset. Omaan toimintaan ei sisälly merkittäviä<br />
ympäristöriskejä sen luonteesta johtuen. Maaseudun<br />
Tulevaisuus painetaan PEFC-sertifioidulle, kotimaiselle<br />
paperille. Yhtiön käyttämille painotaloille on myönnetty<br />
ympäristösertifikaatti, joka varmentaa, että painon<br />
ympäristöjärjestelmä täyttää SFS-EN ISO 14001 standardin<br />
vaatimukset.<br />
Voitonjakoehdotus<br />
Tilikauden liikevoitto oli 4 888 376,02 euroa (3 501<br />
127,67 euroa). Liikevoitto nousi 39,6 % (+23,4 %) ylittäen<br />
budjetoidun 70,8 % kuvastaen kasvun poikkeuksellisuutta.<br />
Tilikauden voitto verojen ja tilinpäätössiirtojen<br />
jälkeen oli 3 806 398,26 euroa (2 706 683,02 euroa).<br />
Hallituksen tavoitteena on hyvä ja vakaa osinkovirta,<br />
mitä myös yhtiön omistajat pitävät tärkeänä asiana.<br />
Osingon jaossa otetaan huomioon kannattavan kasvun<br />
vaatima rahoitus, yhtiön tulevaisuuden näkymät<br />
ja niiden vaikutus pitkän aikavälin vakaaseen osinkovirtaan.<br />
Vuonna 2008 ja 2009 näköpiirissä on panostuksia,<br />
jotka kyseisten vuosien osalta heikentävät yhtiön<br />
tuloksentekokykyä merkittävästi.<br />
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta<br />
jaetaan osinkoa 400 euroa osakkeelta eli yhteensä<br />
2 000 000,00 euroa, minkä lisäksi esitetään jaettavaksi<br />
ylimääräistä osinkoa 200 euroa osakkeelta eli yhteensä<br />
1 000 000,00 euroa.<br />
Yhtiön organisaatio,<br />
johto ja tilintarkastajat<br />
Yhtiön hallitukseen kuuluivat: puheenjohtajana agron.<br />
Michael Hornborg Lohjalta, varapuheenjohtajana mv.,<br />
MMT Juha Marttila Simosta sekä jäseninä toiminnanjohtaja<br />
MMM Pirkko Haikkala Porvoosta, mv. Kyösti<br />
Harju Lappeenrannasta, mv. Eero Isomaa Nivalasta,<br />
mv. Tommi Lunttila Äänekoskelta, mv. Markku Länninki<br />
Forssasta, agrol. Jarmo Mäntyharju Oripäästä, agrol.<br />
Olavi Peltola Sysmästä, mv. Juha Saikkonen Tohmajärveltä,<br />
emäntä Irma Sirviö Iisalmelta ja agron. Mauno<br />
Ylinen Alahärmästä.<br />
Tilintarkastajana toimivat vuonna <strong>2007</strong> Heidi Vierros<br />
(KHT), KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö ja KPMG Oy Ab,<br />
KHT-yhteisö, toimiston nimeämänä Jukka Rajala.<br />
Viestilehdet Oy:llä oli palveluksessaan kertomusvuoden<br />
päättyessä 90 henkilöä, joista 2 oli määräaikaisia<br />
ja 2 hoito- tai vuorotteluvapaalla (89, joista 5 määräaikaisia,<br />
2 äitiys- ja vuorotteluvapaalla).<br />
Yhtiön toimitusjohtajana toimi Heikki Laurinen ja<br />
varatoimitusjohtajana Soili Teikari. Laurinen oli tulosvastuussa<br />
Maaseudun Tulevaisuudesta, Kantrista,<br />
Suomalaisesta Maaseudusta ja Kylvösiemenestä ja<br />
Teikari Koneviestistä.<br />
Yhtiön kustantamien lehtien päätoimittajina toimivat<br />
Maaseudun Tulevaisuudessa, Kantrissa ja Maaseudun<br />
Tulevaisuuden Metsänomistaja-lehdessä Lauri Kontro,<br />
Suomalaisessa Maaseudussa Lauri Kontro (vastaava<br />
päätoimittaja) ja Jouko Hannula (päätoimittaja),<br />
Koneviestissä Uolevi Oristo ja Kylvösiemenessä Raimo<br />
Nordman.<br />
106
Jäsenmäärät metsänomistajien liitoittain<br />
Mo-liitto 003 2004 2005 2006 <strong>2007</strong><br />
Kaakkois-Suomen mo-liitto 130 138 164 191 212<br />
Järvi-Suomen mo-liitto 340 639 730 827 2276<br />
Etelä-Suomen mo-liitto 307 360 433 490 538<br />
Kainuun mo-liitto 338 311 336 369 380<br />
Keski-Pohjanmaan mo-liitto 688 885 1417 1401 1414<br />
Keski-Suomen mo-liitto 2) 321 341 350 351<br />
Länsi-Suomen mo-liitto 554 613 710 814 904<br />
Pohjois-Karjalan mo-liitto 216 216 227 239 250<br />
Pohjois-Savon mo-liitto 2) 791 911 915 915<br />
Pohjois-Suomen mo-liitto 288 366 451 550 665<br />
Saimaan mo-liitto 1) 95<br />
YHTEENSÄ 068 4 780 5 733 6 147 6 639<br />
1)<br />
Liittynyt v. 2004 alusta Järvi-Suomen mo-liittoon<br />
2)<br />
Liittynyt v. <strong>2007</strong> alusta Järvi-Suomen mo-liittoon<br />
Tuottajaliittojen jäsenmäärä ja maksaneiden jäsenten lukumäärä 31.12.<strong>2007</strong><br />
(ei sisällä metsäjäseniä)<br />
Viljelijät Perheen Muut Yhteensä Maksaneiden<br />
jäsenet henkilö jäsenten<br />
-jäsenet<br />
lukumäärä<br />
Häme 5463 7557 182 13202 12904<br />
Etelä-Karjala 2268 2773 81 5122 4874<br />
Etelä-Pohjanmaa 8838 12638 225 21701 20082<br />
Etelä-Savo 4185 5090 116 9391 8375<br />
Kainuu 1040 1387 50 2477 2377<br />
Keski-Pohjanmaa 2831 5389 123 8343 7761<br />
Keski-Suomi 3735 4583 184 8502 7912<br />
Kymenlaakso 2718 3238 50 6006 5848<br />
Lappi 1539 2206 106 3851 3425<br />
Pirkanmaa 3276 4781 128 8185 7580<br />
Pohjois-Karjala 2848 3868 104 6820 6447<br />
Pohjois-Pohjanmaa 4530 7718 188 12436 11802<br />
Pohjois-Savo 5165 7005 129 12299 11909<br />
Satakunta 5459 7328 113 12900 12436<br />
Uusimaa 2889 3030 593 6512 5978<br />
Varsinais-Suomi 6830 8584 453 15867 14998<br />
Yhteensä 63 614 87 175 2 825 153 614 144 708<br />
107
![Kokoukset ja 90-vuotisjuhla [pdf, 552 kt] - MTK](https://img.yumpu.com/27507652/1/184x260/kokoukset-ja-90-vuotisjuhla-pdf-552-kt-mtk.jpg?quality=85)
![Vuosikertomus 2010 [pdf, 1,5 mt] - MTK](https://img.yumpu.com/27507640/1/184x260/vuosikertomus-2010-pdf-15-mt-mtk.jpg?quality=85)
![Järjestötoiminta [pdf, 274 kt] - MTK](https://img.yumpu.com/27507577/1/184x260/jarjestatoiminta-pdf-274-kt-mtk.jpg?quality=85)
![MTK:n ja Viestilehdet Oy:n toimihenkilöt [pdf, 81 kt]](https://img.yumpu.com/27507568/1/184x260/mtkn-ja-viestilehdet-oyn-toimihenkilat-pdf-81-kt.jpg?quality=85)
![Keskusliiton hallinto ja toimielimet [pdf, 178 kt] - MTK](https://img.yumpu.com/27507558/1/184x260/keskusliiton-hallinto-ja-toimielimet-pdf-178-kt-mtk.jpg?quality=85)
![Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK](https://img.yumpu.com/27507551/1/184x260/maataloustuotteiden-tuotanto-ja-markkinointi-pdf-442-kt-mtk.jpg?quality=85)
Change language