mtk-etelä-savo tiedotuslehti 2010

mtk.fi

mtk-etelä-savo tiedotuslehti 2010

Kesähelteistä CAP-uudistukseen

Viime kesä oli säiden suhteen sen verran

erikoinen, että ainakin maanviljelijät ja

metsänomistajat tulevat sen muistamaan

vielä vuosien päästä.

Touko-kesäkuussa kärsittiin monin paikoin

kovista sateista ja kylvöt jäivät osin

uhkaavan myöhäisiksi. Mieleen hiipi jo

pelottava muisto sadekesästä 1987.

Heinä-elokuussa saatiin kuitenkin poikkeuksellisen

pitkä hellejakso. Helteiden

myötä tuli myös voimakkaita ukkosmyrskyjä.

Etelä-Savossa ne tekivät todella pahaa

tuhoa metsissä. Tilakohtaisesti vahingot

olivat paikoin lähes totaalisia, vaikka

metsää kaatui koko maassa kuitenkin

vain murto-osa siitä, mitä esimerkiksi

Ruotsissa koettiin nelisen vuotta sitten.

Savon metsävahinkojen korjaamisessa

maassa sekä öljyn että valkuaisrehun ansiosta.

Kesän itäinen korkeapaine aiheutti kuivuutta

myös Venäjällä ja Mustanmeren

alueella. Kun venäläiset ilmoittivat, että

viljaa ei riitä vientiin, niin hinnat nousivat

nopeasti maailman viljapörsseissä. Nousu

saavutti meidätkin pienen viiveen jälkeen.

Nyt myöhemmin syksyllä hinnat ovat

olleet jossain määrin epävakaat. Jotenkin

vaikuttaa siltä, että viestit hintojen laskusta

tavoittavat kotimaiset ostajat selvästi

nousu-uutisia nopeammin. Tuotantotarvikkeiden

osalta reagointi hintojen korotuksiin

on kuitenkin ollut nopeaa.

Maatalouspoliittisella rintamalla kesä

oli varsin rauhallinen. MTK:n edunvalvontatyössä

tuen, eli tilatuen osalta ollut tähän asti lähellä

EU:n keskiarvoa. Tästä voisi olettaa,

että tilanteemme ei tule oleellisesti muuttumaan.

Meille on kuitenkin erityisen tärkeää

pystyä säilyttämään ne mahdollisuudet

pieneen tuotantoon sidottuun tukeen,

jotka pystyttiin säilyttämään myös ns. terveystarkastuksen

yhteydessä.

Koko Suomen säilyminen epäsuotuisten

alueiden LFA-tuen piirissä vaikuttaa

melko varmalta. Tuen tason varmistaminen

ja kansallisen osuuden turvaaminen

vaativat kuitenkin vielä paljon työtä. Ympäristötuen

osalta huolena on pyrkimys

saada lisää ”vihreitä arvoja” CAP-tuen

ehtoihin. Pahimmillaan tämä saattaa vaikeuttaa

ympäristötuen tulevan ohjelmakauden

ehtojen laatimista.

riittää töitä vielä pitkäksi aikaa.

painopiste on ollut Brysse-

Kokonaisuuden kannalta ensiarvoituen,

Helteet ja kuivuus valmistuttivat kasvustot

korjuukuntoon nopeasti. Kuivuus

verotti satoa, mutta onneksi ainakin korjuukustannukset

pysyivät aisoissa.

Viljan kohdalla sato on nyt varsin hyvin

tasapainossa kotimaisen kulutuksen

kanssa. Erityinen ilon aihe on rypsin pinta-alan

reipas kasvu. Toivottavasti isännillä

riittää mielenkiintoa pitää rypsi mukana

viljelykierrossa myös tulevina vuosina,

vaikka helteiden lyhentämä kukintakausi

aiheutti pettymyksiä puintimiehille. Rypsille

on jatkossakin varmaa kysyntää kotilin

suunnalla, jossa EU:n komissiolta tulee

marraskuun puolivälissä tiedonanto maatalouspolitiikan

suuntaviivoista vuodesta

2014 eteenpäin.

Yksi suurin kiistakysymys on rahajako

vanhojen jäsenmaiden ja uusien jäsenten

eli entisten itäblokin maiden välillä. Kun

elintaso- ja kustannustasoerot ovat vielä

suuret, niin siirtyminen Euroopan laajuiseen

tasatukeen ei tule vielä kysymykseen,

mutta jossain määrin siihen suuntaan

tullaan varmasti menemään. Suomi

on kokonaan EU:n kassasta tulevan CAPsen

tärkeää on tietenkin se, miten paljon

EU:ssa tullaan jatkossa käyttämään budjettivaroja

maatalouteen. Yhteiseltä maatalouspolitiikalta

menee pohja pois, jos

budjettiin ei varata riittävästi rahaa. Selvitysten

mukaan enemmistöllä eurooppalaisista

on kuitenkin selkeä tahto siihen,

että maataloutta harjoitetaan laajasti ympäri

Eurooppaa.

Esko Suomala

3. puheenjohtaja

MTK

Kuva: Jaana Kankaanpää

Vihreä kasvu maalta

on vastaus Suomen

haasteisiin

MTK eduskuntavaaleissa 2011 Menestystä maalle

Nauti metsäsi

tuotosta

Luotettavan kumppanin kanssa

voit toimia metsänomistajana

turvallisin mielin. Metsäliitto

tarjoaa tueksesi henkilökohtaista

palvelua sinun oman

tarpeesi ja tilanteesi mukaan –

aina metsäomaisuuden

kokonaisvaltaiseen hoitoon

saakka. Metsäliitto Osuuskunnan

jäsenenä hyödyt

kattavasta palvelusta ja portaittain

kasvavista jäseneduista.

Omistajajäsenenä olet myös

aina mukana varmistamassa,

että suomalaiselle puulle ja

metsäosaamiselle on käyttöä

tulevaisuudessakin.

www.metsakori.fi


2

Elinvoimaisen maaseudun puolesta

Vaimon lisäksi löysin

internetistä myös Melan

sähköiset asiointipalvelut!

Mela-turva netissä

Päivitä MYEL-työtulosi

Hae Mela-sairauspäivärahaa

Tulosta todistuksia

Tarkista turvasi taso

Katso vakuutustietojasi

Tutustu työeläkeotteeseesi

Muista lomitusnetti

TAVATAAN VERKOSSA!

No Shit.

Teho Opti. Putipuhdasta lämmitysöljyä.

www.lihakunta.fi

-sivustolta löydät keskeiset tiedot

Lihakunnasta, mm. yhteystiedot

hallituksesta edustajistoon.

Osuuskunnan jäsenille sivustolla on

tarjolla monipuolinen ja hyödyllinen

palvelupaketti ja keskustelukanava.

Lihakunta

Soita ilmaisnumeroon 0800 166 266. Tai tilaa verkossa 24h. www.st1.fi

tarjoaa tuottajilleen rahanarvoisia

etuja ja lisänä Atria-ketjun vahvuudet:

Atria on varma markkinakanava,

joka on sitoutunut kotimaiseen lihaan.

A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat

rehuratkaisut.

A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri.

AtriaNauta- ja AtriaSika -palvelu ovat

tuottajan vahva kumppani arjen työssä.

Teho Opti -lämmitysöljy takaa puhtaan ja

tehokkaan palamisen. Säästää talon öljylämmitysjärjestelmää,

energiaa ja rahaa.

MTK:n -jäsenenä saat alennuksen myös

St1-lämmitysöljyistä. Ei paha.

Ei paha.

Lisätietoa puhelimitse 020 472 7111

tai www.atrianauta.fi, www.atriasika.fi,

www.a-rehu.fi.


MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 3

Puheenjohtajan puheenvuoro

Kuluva vuosi oli haasteellinen meille viljelijöille

monessa mielessä. Kevään märkyydestä

ja normaalia myöhemmistä kylvöistä

siirryttiin kesän helteisiin ja kuivuuteen.

Loppukesän myrskyt toivat metsätuhoja

maakuntaamme ja yksittäisillä tiloilla menetykset

olivat raskaita. Merkillepantavaa

oli kuitenkin toiminta heti myrskyjen jälkeen,

naapuria autettiin, teitä raivattiin yhdessä.

Maaseutu näytti sen yhteistyön voiman,

jonka me kaikki maaseudulla asuvat

tiedämme. Suurkiitokset on myös mainittava

Sulkavan yhdistykselle, joka yhdessä

metsänhoitoyhdistyksen kanssa järjesti

keskustelutilaisuuden myrskyjen jälkeen.

Esimerkillistä toimintaa, jolla paikallisesti

osoitettiin järjestön olevan läsnä jäsentensä

arjessa.

Vuosi toi jälleen maatalousmarkkinoille

hintojen heiluntaa. Kevään alavireisistä

viljojen hinnoista noustiin vauhdilla ylös.

Maailmalta kantautuneet ennakkotiedot

satonäkymistä ja kuivuuden vaikutukset

heiluttelivat hintoja myös meillä. Näimme

myös merkillisen episodin panosmarkkinoilla,

kun Yara keskeytti kaupankäynnin

lannoitteilla pariksi viikoksi. Selitykseksi

tarjottiin vaikeutta ennustaa raaka-ainehintojen

kehitystä. Tätä kirjoittaessani

olemme saaneet lukea lehdistä kuinka

Yara on kertonut tuloksensa moninkertaistuneen

viime vuoden samaan ajankohtaan

verrattuna. Merkillepantavaa on se, että

samalla hintamarginaali eli kate on kasvanut.

Eikö sitä raaka-aineen hinnan korotusta

tullutkaan? Vai oliko myynnin keskeyttäminen

pelkkä markkinatemppu, jolla

hilattiin kysyntää ylös ja samalla voitiin

nostaa hintaa? On päivänselvää, että Suomeen

tarvitaan muitakin markkinatoimijoita

lannoitemarkkinoille ja siten aitoa kilpailua.

Toivottavasti saamme pikapuolin

nähdä uusia toimijoita lannoitteissa ja vielä

toivottavampaa on, että myyntikanava

on viljelijöiden hallussa esimerkiksi omien

osuuskuntien kautta.

Useampi viljelijä on alkanut kysellä,

mikä on riittävästi, mikä on kohtuus? Kesän

aikana viestit viljelijöiden jaksamisesta

ja talouden heikkenemisestä tiloilla lisääntyivät.

Alhaiset tuottajahinnat yhdessä kohonneiden

tuotantokustannusten kanssa

ovat syitä tilojen taloudelliseen ahdinkoon.

Hyvinkin hoidetulla tilalla talouden

tiukkeneminen kavensi toimeentuloa. Samalla

yleisessä keskustelussa usein syyllistettiin

maaseutua milloin vesien tai ilman

pilaamisesta ja eläinten huonosta hoidosta

sekä yhteiskunnan tuilla elämisestä. Ei

ole ihme jos viljelijöiden keskuudessa pahoinvointi

on lisääntynyt. Meillä viljelijöillä

on kuitenkin oikeus ja kohtuus vaatia, että

meitä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Juhlapuheissa on kannettu huolta viljelijöiden

jaksamisesta. Mutta puheiden tasolle

ovat tahtoneet jäädä, teot ovat olleet

pienempiä. Toimet viljelijöiden jaksamisen

parantamiseksi ovat yksinkertaisia. Maatalouden

kannattavuuden on parannuttava,

tähän eräänä hyvänä työvälineenä on

viljelijöiden neuvotteluaseman parantaminen

elintarvikeketjussa. Siksi on tärkeää

että MMM:n aloittama lakivalmistelu viljelijöiden

sopimisoikeuden osalta saatetaan

pikaisesti valmiiksi ja käytäntöön.

Kanssaviljelijöille haluan sanoa, ettei tilan

taloudellinen ahdinko ole häpeä. Kun

me vaimoni kanssa teimme navetan laajennusinvestoinnin

joitakin vuosia sitten, laskimme

kyllä maidonhinnalla alhaisempia

versioita, mutta kukaan laskentaan osallistunut

ei osannut ennustaa kustannusten

nousun voimakkuutta. Näin ollen lopputulema

on, että meilläkin on taloudellisesti

tiukkaa. Kaikesta huolimatta meillä on vakaa

tarkoitus luovia tämä karikko läpi, koska

näemme sen suuren mahdollisuuden,

mikä suomalaisella elintarviketuotannolla

on. Elintarvikkeiden jäljitettävyys, puhtaus,

tuotantotavan tunteminen ja tuotannon

sijainti lähellä ovat arvoja, joita ei voi

tuoda. Maailman elintarviketuotannon on

kasvettava lähitulevaisuudessa, jotta kaikki

tulevat ruokituksi. Läheisyys on keskeinen

periaate elintarviketuotannossa. Jotta

edellä mainittuun päästään on selvää, että

myös viljelijän on saatava osansa elintarvikeketjun

arvon noususta, korvausta tehdylle

työlle, sijoitetulle pääomalle ja kohtuullinen

voitto yritystoiminnan riskin ottamisesta,

siinä niitä viljelijöiden jaksamista

tukevia asioita.

Kesän myrskyistä ja sen esille tuomasta

maaseudulla edelleen olevasta vahvasta

yhteisöllisyydestä on opittavaa myös

jokapäiväisessä elämässä maaseudulla

ja maatiloilla. Ei tarvita luonnonilmiötä

tai kriisiä, jotta voimme tehdä yhteistyötä

ja olla kanssakäymisessä. Tällä tavoin on

mahdollisuus löytää helpotusta niin työkiireisiin,

kannattavuuteen kuin jaksamiseenkin.

Ajatusten jakaminen ja yhdessä tekeminen

kehittää jokaisen toimintaa eikä ole

keneltäkään pois.

Jukka Leikkonen

puheenjohtaja

MTK-Etelä-Savo

Kuva: Markku Vuorikari

Kolmossivun juttu

Mainettaan parempi?

Suomen Gallup teki kesäkuussa 2010 yli

tuhannelle suomalaiselle kyselyn, jossa

selvitettiin eri järjestöjen tunnettuutta,

mainetta ja onnistumista jäsentensä

edunvalvonnassa. Järjestöjä, joista näitä

asioita kysyttiin, olivat Akava, SAK, STTK,

Suomen Yrittäjät ja MTK.

Kyselyn tulokset antoivat joitain hyvin

selkeitä tuloksia ihmisten käsityksestä

eri järjestöistä. MTK erottui selvästi muista

järjestöistä siinä, että sen jäsenet olivat

parhaiten perillä oman etujärjestönsä toiminnasta.

Tätä selittää varmasti viljelijäväestön

korkea järjestäytymisaste, vahva sitoutuminen

omaan järjestöönsä sekä laaja

luottamushenkilöverkosto.

Kyselyyn vastanneet pitivät MTK:a

myös asiantuntevana ja vaikutusvaltaisena

järjestönä, joka näkyy paljon julkisuudessa

ja on luotettava ja vastuullinen toimija.

Näin siitäkin huolimatta, että yksittäisissä

kommenteissa mainittiin laatusanoja

ahne, änkyrä ja härski jäsenistönsä etujen

ajaja. Toisaalta sehän tehtävämme järjestössä

on, ajaa jäsentemme etuja ja siinä

tarvitaan välillä koviakin otteita, ehkä nykyistä

useamminkin.

Ehkä mielenkiintoisin tulos koko kyselyssä

oli se, että kaikkien vastaajien mielestä

MTK oli onnistunut järjestöistä parhaiten

jäsentensä edunvalvonnassa. Ykköseksi

MTK arvioitiin myös poliittiseen

päätöksentekoon vaikuttamisessa. Selväksi

tuli myös se, että MTK:n omat jäsenet

olivat tyytymättömimpiä oman järjestönsä

onnistumiseen.

Järjestön toiminnan onnistumista ei sinänsä

mitata huutoäänestyksellä, mutta

kysely antaa kuitenkin miettimisen aihetta.

Miksi muut näkevät MTK:n toiminnan positiivisempana

kuin omat jäsenet? Onko

ulkoisessa viestinnässä onnistuttu paremmin

kuin sisäisessä? Vastauksiin vaikuttaa

varmaankin myös se, että monen MTK:n

jäsenen edunvalvontatarpeet ovat merkittävästi

suuremmat kuin vaikkapa hyvätuloisen

palkansaajan, oli hän sitten SAK:n

tai Akavan jäsenjärjestön jäsenenä.

MTK:a arvostellaan omien jäsenten taholta

säännöllisesti siitä, ettei se ole onnistunut

edunvalvontatehtävässään tai,

että se ajaa vain jonkin tietyn ryhmän, alueen

tai tuotantosuunnan etua. Arvostelu

on sallittua ja kaikkea toimintaa pitää arvioida

kriittisesti, mutta varsin usein arvostelu

perustuu tietämättömyyteen siitä,

mitä järjestössä on tehty ja, miten ylipäänsä

koko edunvalvontajärjestelmä toimii.

Tässä tarvitaan entistä parempaa viestintää

omille jäsenille.

MTK toimii juuri niin tehokkaasti ja tasapuolisesti

kuin sen jäsenet haluavat, koska

jäsenet valitsevat luottamushenkilöt ja

luottamushenkilöt päättävät järjestön toiminnasta.

Tasapuolisuuteen ja tehokkuuteen

vaikuttaa myös sitoutuminen järjestöön.

Mitä pienempi joukko jäseniä on sitä

huonommat tulevat edunvalvonnan tuloksetkin

olemaan. Niistä seurauksista kärsivät

yhtä lailla jäsenmaksunsa maksaneet

kuin ne, joita oman elinkeinon etujen ajaminen

ei kiinnosta.

Suomalainen ruoka on hintaansa arvokkaampaa

ja suomalainen maatalouden ja

maaseudun edunvalvonta on jäsenmaksuaan

arvokkaampaa. Jokaista jäsenen

maksamaa jäsenmaksueuroa kohti järjestö

laittaa itse viisi euroa muista tulonlähteistä.

Ei ihan huono sijoitus, kun sillä

turvataan koko suomalaisen maaseudun

elinvoimaisuutta.

Vesa Kallio

toiminnanjohtaja

MTK-Etelä-Savo

Päätoimittaja:

Toimittajat:

Painopaikka:

Jakelu:


MTK-ETELÄ-SAVO

TIEDOTUSLEHTI 2010

Vesa Kallio

Kari Tegelberg, Iida Muhonen, Ruut Kokki, Erja Eliala

Lehtisepät Oy

Kaikki MTK Etelä-Savon jäsenet osoitteellisena

jakeluna Maaseudun tulevaisuuden välissä. Lehteä

jaetaan myös MTK:n yhteistyökumppaneille ja

jäsenyhdistyksille.


4

Elinvoimaisen maaseudun puolesta

Etelä-Savon Ely-keskuksen

ylijohtaja Pekka Häkkinen uskoo

yhteistyön voimaan maaseudun

elinvoimaisuutta kehitettäessä.

Etelä-Savon Ely-keskuksen

ylijohtaja Pekka Häkkinen:

Maaseudun palveluverkkoon

Mannerheim-linja

Maaseudun palveluverkko harvenee

sitä mukaa, kun ihmisiä muuttaa sieltä

pois. Ilmiö ei ole mikään uusi, vaan se

on jatkunut jo vuosikymmeniä. Etelä-

Savon Ely-keskuksen ylijohtaja Pekka

Häkkinen miettii, milloin ollaan siinä

kipupisteessä, että palveluitten väheneminen

tyhjentää maaseudun kokonaan.

Eli ilmiö toimii katalysaattorina

muuton kiihtymiselle.

– Pitää selkeästi päättää, mihin tuo

väheneminen pysäytetään. Siitä pitää

olla yksimielinen tahtotaso kaikkien eri

toimijoitten välillä, ylijohtaja Häkkinen

korostaa.

Hänen mielestään pitää pystyttää

ikään kuin palvelutason osalta Mannerheim-linja,

jonka yli ei missään tilanteessa

tulla. Hän arvelee, että perustaso,

jossa kuntalainen saa kaikki

tarvittavat peruspalvelut, voisi olla

kunnan keskustaajama, eli kirkonkylä.

Pekka Häkkinen korostaa, että

maakunnan yrityskentässä maaseutuyrittäjät

muodostavat ison siivun. Etelä-Savossa

tuo siivu on hänen mielestään

vielä merkittävämpi kuin monessa

muussa maakunnassa.

– Biotalouden merkitys tulee entisestään

korostumaan, luonnonvarojen

käyttö on jo nyt tärkeää, omalla

maaseudulla tuotettu ruoka on nousemassa

monista syistä tärkeäksi ja

maatalouden merkitys tulee entisestään

kasvamaan, Häkkinen luettelee.

Tässä kaikessa on hänen mukaansa

kuitenkin selkeä ristiriita. Maaseutuyrittäjän

arki ei kohtaa niitä ”juhlapuheita”

maaseudun tärkeydestä.

– Yrittäjät joutuvat kamppailemaan

ihan käytännön toimeentulosta, toiminnan

kannattavuudesta ja siitä, löytyykö

heiltä uskallusta kehittää toimintaansa,

eli investoida, Häkkinen pohtii.

Hän korostaa, että Ely-keskus haluaa

luoda uskoa maatalouden tulevaisuuteen,

tukea sen kehitystyötä ja ylipäätään

luottaa maaseutuun. Ely-keskuksella

olisi Häkkisen mukaan jo nyt

resursseja enemmän tukea investointeja

kuin niitä haetaan.

– Ymmärrän kyllä, että monilla nuorilla

maaseutuyrittäjillä on arkuutta

voimakkaan rakennemuutoksen keskellä

uskoa siihen, että maaseudulla

voi tulevaisuudessakin saada elantonsa,

Pekka Häkkinen sanoo.

Hän kuitenkin kannustaa vielä uskomaan

maaseutuun.

– Kun vielä vähän aikaa jaksaa, niin

uskon, että tilanne tulee monilta osin

korjaantumaan.

Häkkinen uskoo vahvasti yhteistyön

voimaan. Hän toteaa, ettemme voi

maantieteelle mitään, mutta kun eri

toimijat tekevät yhteistyötä, voidaan

muodostaa isompia kokonaisuuksia ja

panostaa kehitystyöhön yhdessä Elykeskuksen

kanssa.

Missä sitten Ely-keskus voisi olla

maaseutuyrittäjän tukena? Perinteisesti

tukea on hänen mukaansa saanut

sukupolven vaihdoksiin ja tuotantorakenteen

muuttamiseen tai kehittämiseen.

Tukea voi myös saada ympäristönsuojeluun,

maisemanhoitoon ja

vaikkapa vesihuollon kehittämiseen.

Pekka Häkkinen korostaa kaikessa

tässä yhteistyön merkitystä. Kaikenlainen

vastakkainasettelu ei hänen mielestään

johda mihinkään, vaan päinvastoin.

Se vain turhan päiten haittaa

maaseudun kehittämistä.

– Esimerkiksi perinteinen maaseutuyrittäjyys

ja kunnassa toimiva yrityshautomo

eivät saa kehittämisen kannalta

olla vastapuolilla, vaan vierekkäin.

Molemmilla on varmasti paljon

toisilleen annettavaa, Häkkinen korostaa.

Tuottajayhdistysten

syyskokoukset

Tarkemmat tiedot Maaseudun Tulevaisuudessa

Yhdistys pv klo paikka

Jäppilä 4.11. 10.00 Jäppilätalo

Pieksämäki 4.11. 13.00 Ravintola Ruiskukka, Kauppak. 5–7

Enonkoski 8.11. 10.00 Enonhovi

Haukivuori 11.11. 13.00 Haukivuoritalo

Kerimäki 12.11. 13.00 Osuuspankin kokoustila

Hirvensalmi 16.11. 10.00 Valtuustosali

Heinävesi 17.11. 10.00 Gasthaus

Kangaslampi 17.11. 13.00 Ystävänkammari

Joroinen 18.11. 10.00 Kunnanvirasto, kokoushuone 2

Juva 18.11. 13.00 Nordean kokoustila

Punkaharju 22.11. 10.00 Tynkkylän Lomaniemi

Savonranta 26.11. 10.00 Seo

Savonlinna 26.11. 13.00 Paviljonki

Kangasniemi 29.11. 10.00 Kangasniemen Juhla- ja Pitopalvelu

Pertunmaa 30.11. 10.00 Mäntymotelli

Mäntyharju 30.11. 10.00 Mäntymotelli

Rantasalmi 1.12. 10.00 Osuuspankki

Sulkava 1.12. 13.00 Osuuspankin kerhotila

Virtasalmi 3.12. 10.00 Yhteispalvelupiste

Mikkeli 7.12. 10.00 Rantakylätalo II-kerros Naistinkisali

Puumala 10.12. 10.00 Osuuspankin kerhohuone

Ristiina 10.12. 13.00 Löydön kartano

Kokousaikataulu myös netissä:

www.mtk.fi/liitot/etelasavo/ajankohtaista/fi_FI/syyskokoukset/

Verotililakiuudistus koskee alkutuottajia

kuten maa- ja metsätalouden harjoittajia

sekä niitä alkutuottajia, jotka

toimivat myös työnantajina. Uusi verotililaki

tuli voimaan 14.8.2009. Verotililaki

on uusi menettely, joka muuttaa

oma-aloitteisten verojen ilmoittamista

ja maksamista. Uusilla säännöksillä

pyritään yksinkertaistamaan verohallinnon

ja verovelvollisen välillä tapahtuvaa

maksuliikennettä sekä käyttämään

apuna mahdollisimman paljon

nykytekniikkaa.

Uuden lain mukaan verotilimenettelyyn

siirretään varainsiirtoveroa lukuun

ottamatta kaikki oma-aloitteiset verot

mm. arvonlisävero, työnantajan toimittamat

palkkojen ennakonpidätykset ja

sosiaaliturvamaksut. Verotili on kaikilla

sekä yksityisillä henkilöillä että yrityksillä.

Verotili on kooste veronmaksajan

oma-aloitteisista veroista ja se

on maksajakohtainen.

Verotilimenettelyssä alkutuottajat ja

yrittäjät antavat kausiveroilmoituksen,

joka korvaa mm. aikaisemmin käytössä

olleet valvontailmoituksen ja alkutuottajan

arvonlisäveroilmoituksen.

Kausiveroilmoituksella ilmoitetut verot

lasketaan yhteen ja verojen määrä ilmoitetaan

verohallinnolle. Ilmoituksen

Anu Raatikainen

VerotililakiuudistusTeksi:

jälkeen verovelvollinen maksaa verotilimaksut

verotilille eli verohallinnon

pankkitilille. Maksaja käyttää henkilökohtaista

viitenumeroa eli verotiliviitettä,

joka pysyy samana maksusta ja ilmoituskaudesta

toiseen.

Yritykset ja yhteisöt ilmoittavat ja

maksavat verotiliveroja säännöllisesti

joko kuukausittain, neljännesvuosittain

tai kalenterivuosittain. Suurin osa

maa- ja metsätalouden harjoittajista

on kalenterivuosiryhmässä, jota uudistus

koskee ensimmäisen kerran helmikuussa

2011. Kausiveroilmoituksen

kuukausittain antavat ovat ehtineet tutustua

uuteen verotilimenettelyyn jo

vuoden ajan, samoin kuin ne alkutuottajat,

jotka ovat maksaneet palkkoja

vuonna 2010.

Osalla pienistä yrityksistä on oikeus

pidennettyihin neljännesvuosittaisiin tai

vuosittaisiin maksujaksoihin. Yritykset,

joiden liikevaihto on enintään 25 000 e/

kalenterivuosi voivat tehdä kausiveroilmoituksen

vuosittain ja yritykset, joiden

liikevaihto on enintään 50 000 e/kalenterivuosi

neljännesvuosittain. Yrityksille,

joilla on ns. pidennetty ilmoitusjakso,

lähetetään verohallinnosta tieto.

Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti

mm. Verotili-palvelussa. Kuukausittain

ja neljännesvuosittain sähköisesti

annetun kausiveroilmoituksen

tulee olla perillä viimeistään sen kalenterikuukauden

12. päivänä, jona kohdekauden

vero tai maksu on lain mukaan

ilmoitettava. Paperilla annettavan

ilmoituksen puolestaan tulee olla

perillä jo kuukauden 7. päivä. Verotiliverojen

yleinen eräpäivä on joka kuukauden

12. päivä. Jos 12. päivä ei ole

pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi

pankkipäiväksi. Ne arvonlisäverovelvolliset,

jotka ovat kalenterivuosimenettelyssä

antavat kausiveroilmoituksen

ja maksavat arvonlisäveron

28.2. mennessä.

MTK:n keskusliiton sosiaali- ja veropolitiikkaryhmän

johtaja Timo Sipilän

mielestä uusi verotililaki ei tuo mitään

ratkaisevaa parannusta maa- ja metsätalouden

harjoittajien tilanteeseen.

Sipilä näkee verotililain uudistuksessa

hyvänä asiana sen, että se on antanut

mahdollisuuden joillekin yrittäjille siirtyä

alv-ilmoituksissa neljännesvuosimenettelyyn

mutta samalla säilyttänyt

alkutuottajien mahdollisuuden pysyä

vuosimenettelyssä. Sipilän mielestä

erittäin haasteellista uudessa verotililaissa

on se, että sanktiot myöhästymisistä

ovat ankarat.


MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 5

Tynkkylän Lomaniemi satsaa tulevaan

Vuorinimen kylässä Punkaharjulla sijaitsevaa

Tynkkylän Lomaniemeä on

isännöinyt viiden vuoden ajan nuori

yrittäjä Jukka Heikkonen. Kotitilansa

isännäksi ryhtynyt Heikkonen pyörittää

maatilamatkailutoimintaa vanhempiensa

kanssa. Tynkkylän Lomaniemessä

matkailutoiminta alkoi jo

vuonna 1968. Lomaniemen alueella

on vuokramökkejä, vierasvenesatama,

kotieläimiä ja tilausravintola.

– Meillä pääpaino on vuokramökeissä

ja ateriapalveluissa. Täällä järjestetään

paljon häitä ja muita perhejuhlia,

Jukka Heikkonen kertoo.

Tynkkylän Lomaniemen vuokrahuvilat

ovat omarantaisia ja talviasuttavia.

Lomaniemen alueella sijaitsee tällä

hetkellä 11 vuokramökkiä ja erämökki.

Lisäksi Heikkoset vuokraavat

viittä huvilaa Ruhvanalla, kymmenen

kilometrin päässä Tynkkylän Lomaniemestä.

Jukka Heikkosen mielestä maatilamatkailuyritysten

haasteena on usein

niiden syrjäinen sijainti kaupungeista.

Maatilakohteiden pitäisi pystyä tarjoamaan

jotakin sellaista, jota kaupungista

ei saa, vaikka palvelut ja tapahtumat

saattavat sijaita kymmenien kilometrien

päässä. Tynkkylän Lomaniemen

sijainti on Heikkosen mielestä

kuitenkin hyvä.

– Meiltä on suunnilleen sama matka

Savonlinnaan ja Imatralle, eikä Venäjän

rajakaan ole kaukana. Lisäksi vesireitit

ovat hyvät, eikä kauppareissukaan

ole pitkä, sillä Vuoriniemen kylällä

on onneksi oma kauppa.

Maatilamatkailuyritysten kuumin

sesonki on kesä. Jukka Heikkosen

mukaan sesonki alkaa juhannuksesta

ja päättyy elokuun puoliväliin.

– Silloin ollaan kyllä ihan täyteen

buukattuja. Jo nyt on paljon varauksia

ensi kesälle, Heikkonen sanoo.

Kesän lisäksi vilkasta on esimerkiksi

jouluna, vuodenvaihteessa ja pääsiäisenä.

Ulkomaalaiset turistit jatkavat

lomakautta, sillä monet keskieurooppalaiset

lomailevat kesällä suomalaisia

myöhemmin ja uudenvuoden seutu

on venäläisten asiakkaiden suosiossa.

Monet asiakkaista lomailevat Tynkkylän

Lomaniemessä joka vuosi. Vakioasiakkaat

ovat saattaneet viettää

kesänsä tilan vuokramökeissä jo kahdenkymmenen

vuoden ajan. Heikkonen

uskoo, että lomaa tullaan viettämään

vuokramökille, jotta arkiset askareet

unohtuvat.

– Omalla mökillä on aina kaikkea

pientä kunnostustyötä ja remonttia,

täällä ei tarvitse tehdä mitään ja saa

olla omassa rauhassaan, toisin kuin

esimerkiksi mökkikylissä. Monet asiakkaistamme

saapuvat joka kesä samalle

mökille ja pitävät sitä kuin omana

mökkinään, Heikkonen sanoo.

Investointien 35-vuotissuunnitelma

Tynkkylän Lomaniemessä uskotaan

maatilamatkailun tulevaisuuteen.

– Meidän alueella rakennetaan lähes

koko ajan jotakin seuraavat 35

vuotta, Heikkonen kertoo.

Tällä hetkellä rakenteilla on kolme

uutta vuokramökkiä, jotka valmistuvat

ensi kesäksi. Tarkoituksena on rakentaa

120 hehtaarin alueelle pikkuhiljaa

lisää talviasuttavia mökkejä ja

myöhemmin myös huoneistotyyppistä

majoitusta. Oma asemakaava tilan

alueelle on valmistunut ja majoituskapasiteettia

tullaan kasvattamaan vuosien

saatossa huomattavasti.

Laajeneminen tuntuu järkevältä,

koska kysyntä on kova. Menneenä

kesänäkin kysyntää oli enemmän kuin

vuokramökkejä oli tarjota. Erityisesti

kotimaisten matkailijoiden osuus kasvoi,

jota osattiin jossain määrin ennustaakin.

Laajentaminen tuo Heikkosen

mukaan myös mahdollisuuden tarjota

aiempaa monipuolisempia palveluja ja

palkata ulkopuolista työvoimaa.

Tynkkylän Lomaniemen nuori isäntä Jukka Heikkonen uskoo maatilamatkailun vetovoimaan.

Asemakaava tilan maille on valmistunut ja toimintaa laajennetaan ainakin seuraavat 35 vuotta.

Kontion talvipäivät

Nyt nopea

toiminta kannattaa!

Tutustu markkinoiden laajimpiin

talo-, huvila- ja saunamallistoihin.

Hae uudet esitteemme tai tilaa www.kontio.fi

Kimmo Haavikko

Maaherrankatu 48

50100 MIKKELI

kimmo.haavikko@kontio.fi

Puh. (015) 151 515

GSM 0500 250 043

Hannele Nousiainen

Satelliittikatu 22

57210 SAVONLINNA

hanne.nousiainen@kontio.fi

GSM 0500 756 293

Jukka Nousiainen

Satelliittikatu 22

57210 SAVONLINNA

jukka.nousiainen@kontio.fi

GSM 050 572 7445


6

Elinvoimaisen maaseudun puolesta


MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 7

Kokonaispalvelua Tapiolasta

Tapiola Pankki

tuo vaihtoehdon

2000-luvun alkupuolella Tapiolan ja MTK:n

yhteistyösopimus on laajentunut vakuutuksista

koko finanssipalveluihin. Tapiola

Pankki perustettiin vuonna 2004, ja vajaassa

seitsemässä vuodessa se on saanut

yli 200 000 asiakasta.

Tapiola on tuonut pankkipalvelujen

kenttään vaihtoehdon, joka erottautuu

markkinoilla käyttelytilin reilulla korolla ja

koronlaskutavalla sekä edullisilla tai maksuttomilla

palveluilla – kun asiakas keskittää

pankki- ja vakuutusasiansa Tapiolaan.

Tapiola Pankki aloitti maatilarahoituksen

asiakkaiden pyynnöstä vuoden 2010

alkupuolella. Monilla paikkakunnilla on ollut

tähän asti vain yksi maa- ja metsätalouteen

suuntautunut pankki, joten viljelijällä

ei ole ollut vaihtoehtoa raha-asioidensa

hoitoon. Nyt Tapiola Pankki on tuonut

markkinoille vaihtoehdon, kun se on laajentanut

toimintaansa henkilöasiakkaita

palvelevasta pankista myös maa- ja metsätalousasiakkaita

sekä alle 10 hengen

mikroyrityksiä palvelevaksi pankiksi.

Tapiola Pankissa hyödynnetään vakuutuspuolen

osaamista riskienhallinnassa.

”Meillä on jo pitkäaikainen asiantuntemus

henkilö- ja omaisuusriskien sekä

talouden hallintaan, nyt tarjoamme myös

pankkipalveluita maa- ja metsätalousasiakkaille”,

kertoo paikallisjohtaja Veli-Matti

Kurtti

Tapiola Pankki tarjoaa palveluitaan ensisijaisesti

omille keskittäville vakuutusasiakkailleen.

Myös metsänomistajat on

huomioitu ja heille on kehitetty uudenlainen

metsätilan sukupolvenvaihdoslaina.

Kurtti toivottaakin Tapiolan vakuutusasi-

– nyt myös kaikki pankkipalvelut

Tapiola-ryhmä on 153-vuotias suomalainen,

asiakkaiden omistama vakuutus- ja

piola Pankkiin. ”Olemme valmiita isoihinakkaat

tervetulleeksi nyt myös omaan Ta-

finanssitalo, joka tarjoaa asiakkaille selvää

hyötyä entistä laajemmalla palveluko-

ja kannattavia.”

kin hankkeisiin, kunhan ne ovat realistisia

konaisuudella. Viljelijöiden asiat ovat Tapiolalle

tärkeitä, ja maatila-asiakkaat myös

luottavat yhtiöön. Tästä kertoo se, että Tapiola

on viimeisimmän vakuutusbarometrin

(v. 2009) mukaan maatilojen ykkösvakuuttaja

Suomessa.

Maatilavakuuttamisen markkinajohtaja

kehittää myös jatkuvasti maatilayrittäjille

suunnattuja palveluitaan. Esimerkki Tapiolan

hyvästä tuotekehityksestä on jo yli

20-vuotias Agro-vakuutus, josta on tullut

brändi ja joka on edelleen kärkituote.

Yhteistyöllä parannuksia

maatilayrittäjien turvaan

Tapiolalla ja MTK:lla on pitkä yhteistyön

historia viljelijöiden sosiaaliturvan rakentamisessa.

Tapiolan (silloisen Aura-yhtiön)

ensimmäinen jäsenetutuote oli vuonna

1964 lanseerattu MTK:n ryhmätapaturmavakuutus.

Vakuutusyhteistyötä on

vuosien varrella systemaattisesti kehitetty

vastaamaan vieläkin paremmin nykyviljelijän

tarpeisiin.

Viimeisimpänä esimerkkinä Tapiola ja

MTK kehittivät Maatilayrittäjän Omaturvan

maatilayrittäjien lakisääteisen sosiaaliturvan

täydentäjäksi. Se ottaa huomioon

myös sen, että henkilökohtaista sosiaaliturvaa

ei ole ajateltu kattamaan yritysriskiä,

vaan silloin tarvitaan täydentäviä ratkaisuja.

Ratkaisut perustuvat aina asiakaskohtaiseen

henkilöriskien ja liiketoiminnan

kartoitukseen. Henkilöturvan ajan

tasalle saattaminen on tärkeää, sillä tilasi

pysyy pystyssä vain, jos sinäkin pysyt.

Kokonaisuus hallintaan

Oman ja tilan talouden järkevään hoitoon

kuuluu olennaisesti myös säästäminen.

Säästää voi monella tapaa ja Tapiolallakin

on tarjolla useita vaihtoehtoja; uusimpana

varainhoitopalvelu Tapiola Private, joka

toimii asiakkaan edun mukaisesti, keskittyy

olennaiseen ja toimii läpinäkyvästi.

Privatesta on karsittu pois kaikki lisäpalvelut,

jotka eivät suoraan paranna asiakkaan

saamia tuottoja tai pienennä riskiä.

Varainhoidosta maksetaan vain ennalta

sovittu kuukausihinta, ei piilokustannuksia.

Keskittäminen palkitaan

– omaetua jopa 17 %

Taloutta kannattaa hoitaa kokonaisuutena

niin, että raha-asiat ja vakuutukset

täydentävät talouden turvaa. Tapiolan

etuohjelma, Omaetu, palkitsee asiakkaita

kokonaisajattelusta. Talouden eri osaalueet

huomioimalla ylimmälle etutasolle

voi päästä niin perheellinen kuin sinkkukin.

Ylimmällä etutasolla oleva voi saada

vakuutuksistaan alennusta jopa 17 %. Tapiolan

Omaetu -ohjelma palkittiinkin viime

vuoden parhaana etuohjelmana (Kantaasiakasforum

2009).

Tapiola myöntää lisäksi MTK:n jäsenille

jäsenalennuksen, joka on 5–10 % vakuutuksesta

riippuen. MTK-alennuksen

saamiseksi viljelijän sekä perheenjäsenen

täytyy muistaa ilmoittaa tieto jäsenyydestä

myös Tapiolaan.

Suositut

hirsitalot ja

-huvilat

Soita ja sovi tapaaminen!

0400 624 539

Kari Kattelus

Savonlinna/Mikkeli

Graanintie 5, 50190 Mikkeli

(Prisman takana/Yritystalo)

email: kari.kattelus@finnlamelli.fi

Turvallisuutta

tilakauppaan

metsäammattilaisilta

Savilahdenkatu 5-7 (yläpiha), Mikkeli

puh. 045 341 6990

www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Pajusta ratkaisu tulevaisuuden energiatarpeeseen?

Valtion julkaisemassa pitkän aikavälin ilmasto-

ja energiapoliittisessa ohjelmassa

on päätetty, että vuoteen 2020 mennessä

uusiutuvan energian osuus koko

Suomen energiatuotannosta on oltava

38 prosenttia. Mikkelin Rahulaa kotipaikkanaan

pitävä Suomen Energiapaju

Oy hakee ratkaisua tulevaisuuden energiatarpeisiin

energiapajusta.

Suomen Energiapaju Oy:n ovat perustaneet

Piispan ja Saarisen perheet vuonna

2008.

Tavoite käyttää pellolla tuotettua raaka-ainetta

energian tuotantoon juontaa

juurensa kymmenen vuotta taaksepäin,

jolloin yrittäjät Ahti Valjakka ja Matti Piispa

perustivat Rahulan lämpö yhtymän,

joka teki Mikkelin kaupungin kanssa sopimuksen

kahden koulun lämmittämisestä

hakkeella.

– Hankimme ja asensimme kahdelle

mikkeliläiselle koululle hakepolttolaitteet

kymmenen vuotta sitten. Meillä oli ajatus,

että metsästä saatavan rankahakkeen

lisäksi poltettavaa saataisiin myös

omilta pelloilta.

Vuonna 2005 Matti Piispa kylvi helpiä

ja istutti energiapajua. Helpin viljely onnistui,

mutta sen käsittely ja polttaminen

pienissä laitoksissa osoittautui mahdottomaksi.

Paju puolestaan on kasvanut

hyvin.

– Koealan pistokkaat jouduin hankkimaan

Ruotsista, sillä Suomessa ei ole

jalostettu energiapajulajikkeita. Kun kokemusta

viljelystä tuli, syntyi ajatus pistokkaiden

välittämisestä muille viljelijöille.

Nyt pistokkaita välittää Suomen Energiapaju

Oy.

Reilu viisi vuotta kasvanut energiapajuviljelmä

on melko näyttävä, sillä pian

korjuuvalmis energiapaju on seitsemisen

metriä pitkää ja miehen ranteen paksuista.

Ensimmäinen koeala korjataan tänä

talvena.

– Paju korjataan hakerangan tapaan,

kuivataan kesän yli kasassa ja poltetaan

seuraavana talvena.

Pajun viljelyä energiakäyttöön puoltaa

sen suuri energiatehokkuus muihin peltokasveihin

verrattuna sekä nopeakasvuisuus

talousmetsän puiden kasvuun

verrattuna. Energiatehokkuuden ja nopeakasvuisuuden

ohella energiapajulla

on muitakin etuja. Se sopii muun muassa

maaperän puhdistamiseen.

– Paju kerää tehokkaasti maaperästä

liiat ravinteet sekä raskasmetallit.

Suomen Energiapaju Oy:n tavoite on

edistää pajunviljelyä Suomessa sekä välittää

ja tuottaa viljelijöille pajupistokkaita.

Lisäksi kehitetään viljelyä: Piispoilla,

Saarisilla ja Suomen Energiapajulla on

yhteensä 6–7 ha alalla kasvamassa pajua.

Piispa sanoo, että bioraaka-aineille on

kova kysyntä. Tarvetta joudutaan täyttämään

niin metsistä kuin pelloilta. Tällä

hetkellä Suomessa pelloilla energiaa

tuotetaan varsin vähän.

– Pajun viljelyn aloittamista rajoittaa

viljelykokemuksen puute ja sen muita

kasveja heikompi tukitaso. Maataloushallinto

ja poliitikot ovat epävarmoja siitä,

miten bioenergiaa tuotettaisiin ja mihin

tuet ohjattaisiin.

Pääosa pajunviljelyn kustannuksista

syntyy viljelyn aloitusvaiheessa, jolloin

pitää ostaa taimet ja istuttaa ne. Kahtena

ensimmäisenä vuotena täytyy pitää

rikkakasvit pois kilpailemasta. Sen jälkeen

pajun viljely on varsin vaivatonta.

Talousmetsän puihin nähden paju kasvaa

nopeasti ja ensimmäinen pajusato

on korjuuvalmis viiden-kuuden vuoden

iässä.

– Samasta istutuksesta voi saada satoa

noin 20 vuotta. Tietenkin viljelytoimet

on tehtävä huolellisesti, niin kuin muussakin

viljelyssä, jotta tulosta saadaan.

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

050 3647 287 050 563 9235

www.metsaenergia.fi


8

Elinvoimaisen maaseudun puolesta


MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 9

Joroisista miljoona kiloa porkkanaa maailmalle

Joroisten Kerisalosta, Tia ja Sakari

Meskasen tilalta lähtee vuosittain

noin miljoona kiloa porkkanaa suomalaisten

ruokapöytiin. Nykyaikainen

tuotantoketju ja 1600 kuutiota vetävät

kylmäsäilytystilat takaavat sen, että

porkkanaa voidaan toimittaa tukkujen

kautta kuluttajille aina maalis-huhtikuuhun

saakka.

Tilalla kasvatetaan porkkanaa noin

18–19 hehtaarin alalla. Tila työllistää

ympärivuotisesti viljelijäpariskunnan

lisäksi kuusi vierasta työntekijää.

Syksyllä, porkkanan nostoaikaan väkeä

on töissä yhteensä kymmenkunta

henkeä.

Kun Tia ja Sakari Meskanen aloittivat

porkkanan kasvattamisen Sakarin

vanhempien jälkeen vuonna 1988,

porkkanasta maksettiin nykyrahaksi

muutettuna sama kilohinta kuin nyt.

– Kyllähän tuottavuus on todella

kasvanut noista ajoista rajusti. Jos silloin

olisi tuotettu sama määrä kuin nyt,

tarvittaisiin töihin ainakin 50 ihmistä,

Sakari Meskanen sanoo.

Meskasen tilalla tuotannon eri vaiheet

on koneellistettu. Kylvö ja nosto

tapahtuvat koneellisesti, samoin kuin

porkkanoitten pesu, lajittelu ja pakkaaminen.

Sakari Meskanen kertoo,

että -90-luvun puolivälissä hankittu

pakkauskone nosti tuotantoa merkittävästi.

– Silloin mietittiin, että pannaanko

pillit pussiin, vai hankitaanko pakkauskone.

Kone nimittäin oli kannattavan

tuotannon kannalta aivan ratkaiseva

investointi, Sakari muistelee

ja sanoo pohtineensa vaimonsa kanssa,

että 400 000 markkaa maksavan

koneen hinnalla olisi saanut komean

omakotitalon.

Sakari Meskanen tuottaa tilallaan

kuuden työntekijän voimin noin

miljoona kiloa porkkanaa vuodessa

suomalaisten ruokapöytiin.

Porkkananviljelyssä maataloustukien

osuus ei ole kannattavan toiminnan

kannalta niin merkittävää kuin vaikkapa

viljan tuotannossa. Meskanen harmittelee,

että kova kilpailu ajaa kuitenkin

myös heidän alaansa koko ajan

entistä tiukemmalle.

– Suomalaisessa maataloudessa

turvattomuus lisääntyy koko ajan. En

oikein tiedä kuka siitä loppupelissä

hyötyy, Sakari Meskanen pohtii.

Hänen mielestään hyötyjiä eivät ole

tietenkään suomalaiset viljelijät, mutta

eivät myöskään kuluttajat.

– Jos EU:ssa mennään siihen suuntaan,

että kaikki tuotanto EU-alueella

on ”kotimaista”, niin suomalaiselle

maanviljelylle voidaan pistää lappu

luukulle, Meskanen uskoo.

Hänestä luomun ja lähiruuan tuottaminen

ovat hyviä tavoitteita, mutta

niillä ei pystytä turvaamaan koko ruuan

tuotantoa taloudellisesti.

– Minusta lähiruoka on ruokaa, joka

on tuotettu ylipäätään Suomessa.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi

porkkananviljelyssä viljelijä ei

voi kannattavasti toimittaa muutaman

sadan kilon eriä eri puolille lähialuetta.

Tukkukaupan jakelu toimii lisäksi Suomessa

Meskasen mukaan tehokkaasti

ja laadukkaasti.

– Kukaan ei suostu maksamaan ylimääräistä

siitä, että paikalliset viljelijät

voisivat toimittaa vaikkapa kouluille

ja laitoksiin ruokaraaka-aineita, vaikka

hurskaasti aina niin toivotaan.

Meskasten tilalta lähtee valmiiksi

pakattuna porkkanoita muun muassa

Helsinkiin suoraan tukkukaupalle kerrallaan

3 000–10 000 kiloa. Rahtikulut

tällaisissa toimituserissä ovat aivan

muuta luokkaa kuin sadan kilon toimituksissa.

Yksi iso ongelma maataloudessa on

Meskasen mukaan siinä, että harmittavan

moni viljelijä jättää vieläkin oikean

kustannuslaskelman tekemättä.

Kannattavuus perustuu tiloilla hänen

mukaansa ”ilmaiseen työvoimaan”, tai

perämetsien tuottoon. Tällöin vääristyvät

todelliset tuottajahinnat.


10

Elinvoimaisen maaseudun puolesta

Lomituspalvelupäällikkö

Sari Häkkinen

uskoo Kangasniemen

ja Mikkelin lomituspalveluiden

yhdistymisen

sujuvan kitkattomasti

niin hallinnon, lomittajien

kuin maatalousyrittäjienkin

kannalta.

Käännä pari piirua

turvallisuuden suuntaan

Vuosittain Suomessa syttyy palamaan satoja traktoreita. Puolet syttyy itsestään, kun niillä ei

ajeta. Mukana palaa toisinaan rakennus ja muuta omaisuutta. Päävirtakytkin olisi estänyt nämä palot.

Syttyneenkin traktorin saisi usein sammumaan kahvaa kääntämällä. Kun olisi vain se kahva.

PÄÄVIRTAKYTKIN EI MAKSA PALJOA, MUTTA VOI PELASTAA

TRAKTORISI, RAKENNUKSESI JA ELÄIMESI.

Lisätietoa löydät myös internetistä

www.lahivakuutus.fi/maatilat

Otamme sen henkilökohtaisesti.

Sen edessä joutuu

joskus nöyrtymään.

Siksi se kannattaa

vakuuttaa.

Kangasniemen ja Mikkelin

lomitukset yhdistyvät

Lomituksen paikallisyksiköiden

yhdistymistrendi jatkuu

Etelä-Savon alueella kun

Kangasniemen ja Mikkelin

maatalouslomitukset yhdistyvät.

Yhdistymisiä on tehty

ennenkin, vuonna 2003 Mikkelin

lomitukseen yhdistettiin

muun muassa Mäntyharju ja

Puumala. Lomituspalvelupäällikkö

Sari Häkkinen pitää

uutta yhdistymistä järkevänä,

eikä usko, että yhdistyminen

vaikuttaisi suuresti maatalousyrittäjien

arkeen.

– Kapasiteettia on enemmän

käytössä ja lomittajan

saaminen saattaa helpottua.

Yhdistymisestä ei seuraa mitään

suuria muutoksia, vaan

sama tuttu lomittaja tulee lomittamaan

tilalle jatkossakin.

Suuri lomitusyksikkö ei myöskään

ole niin haavoittuvainen

kuin pieni, Häkkinen kertoo.

Yhdistyminen tuo mukanaan

myös haasteita. Laajentunut

alue vaatii tiedottamiselta

tehokkuutta, jotta asiat

sujuvat. Myös toimintatapo-

MTK-Kymppi

jen hioutuminen vie oman aikansa.

Häkkisen mukaan lomitusalue

ei ole kuitenkaan

liian iso hallittavaksi, esimerkiksi

Pohjois-Savossa tullaan

operoimaan lomituksessa

huomattavasti laajemmalla

alueella.

Sari Häkkinen korostaa,

että lomituspalveluissa on

suuria alueellisia eroja, mutta

Etelä-Savossa lomitus on hyvällä

mallilla.

– Kentältä tulee paljon palautetta

ja sitä kuunnellaan.

Häkkinen ei näe säästöjen

tavoittelua yhdistymisen tärkeimpänä

syynä, eikä yhdistymisestä

seuraa esimerkiksi

lomautuksia.

Maatalouslomituksen tulevaisuus

näyttää Sari Häkkisen

mukaan haastavalta.

– Maatalousyrittäjien määrä

vähenee ja alalla sairastetaan

aiempaa enemmän. Toisaalta

myös kuntoutukseen tai lomalle

lähdetään aiempaa helpommin,

jolloin lomittajille on

tarvetta, Häkkinen kertoo.

Lomittajien saaminen syrjäisempiin

kuntiin saattaa olla

vaikeaa, sillä isot kasvukeskukset

vetävät työntekijöitä

puoleensa. Tällä hetkellä Mikkelin

seudulla on tarpeeksi lomittajia,

mutta tilanne saattaa

muuttua muutamien vuosien

aikana paljonkin. Lomittajien

työ on fyysistä ja alalla

pitkään olleet saattavat joutua

ennen aikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle,

sillä työstä

johtuvia vammoja ei ole heidän

uransa alkuvuosina osattu

ennaltaehkäistä.

Sari Häkkinen uskoo, että

tulevaisuudessa lomittaminen

tulee olemaan pitkälti tilakohtaista

palveluiden räätälöintiä,

jossa asiakkaan näkökulma

otetaan vahvasti huomioon.

Myös järjestelmän

kehittyminen ja muuttuminen

maatalouden muutosten mukana

on tärkeää.

– Jos lomitusjärjestelmä

säilyy Suomessa, tulee lomittajilla

olemaan töitä, Häkkinen

sanoo.

Pohjolan vakuutukset turvaavat yllättävän suuria asioita. Metsävakuutuksemme

ovat helposti räätälöitäviä, joten ne sopivat metsälle kuin metsälle. Vankan metsäntuntemuksemme

ansiosta ne ovat myös alansa parhaita. Lisätietoja saat konttoristamme

tai osoitteesta op.fi/metsa. Keskittämällä pankki- ja vakuutusasiasi voit

saada metsävakuutuksen maksutta vuodeksi. Kysy lisää!

Edullisempaa energiaa kasvuun

MTK-Kymppi on edullinen ratkaisu maatilan energiatarpeisiin. Jatkuva sopimus

on huoleton ja voit halutessasi hyötyä markkinahintojen vaihteluista. MTK-Etelä-

Savon ja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen jäsenenä saat räätälöidyt alennukset

hyväksesi.


MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 11

Nuoret maatalousyrittäjät

hyödyntävät lomituspalveluita

Laasolan tilalla Ristiinassa emännöivä

Riina Pöyry on järjestöihminen,

joka haluaa olla vaikuttamassa maatalousyrittäjien

arkeen liittyviin päätöksiin.

Pöyry kuuluu MTK:n Ristiinan

yhdistykseen ja on ollut ennen myös

yhdistyksen johtokunnan jäsen. Lisäksi

hän on Maaseutunuorten Ristiinan

puheenjohtaja ja kuuluu Mikkelin kaupungin

lomituksen tukiryhmään.

– On tärkeää tuoda kokouksiin viestiä

myös kentältä. Järjestöihin kuuluminen

on hedelmällistä hommaa.

Laasolan tilalle valmistui viime joulukuussa

pihatto, jonka myötä lypsykarja

kasvoi 80-päiseksi. Vanhaan kivinavettaan

eivät mahtuneet nykyaikaiset

koneet, eikä vanhaa navettaa

voinut enää laajentaa.

– Vaihtoehdot olivat ajaa tuotanto

alas tai tehdä tätä eläkeikään asti.

Päätimme laajentaa, mutta luovumme

lihakarjasta pikkuhiljaa, Pöyry kertoo.

Lehmien lisäksi tilalla on muutamia

hevosia. Tilan töistä huolehtii Pöyryn

pariskunnan lisäksi yksi ulkopuolinen

henkilö. Karja on sen verran iso, että

arkirutiinien lisäksi kiireisenä pitävät

muun muassa lehmien poikimiset.

– Lisätyövoimaa tarvittaisiin, sillä

tällä hetkellä kolme ihmistä hoitaa neljän

ihmisen työt, Riina Pöyry sanoo.

dän tilallaan lomituspalveluita käytetään

muutenkin melko paljon.

– Kaikki lomapäivät pidetään ja lisäksi

käytämme edelleen silloin tällöin

maksullista lomitusta.

Oman seutunsa lomituspalveluita

Pöyry kehuu toimiviksi ja arvostaa

lomituksen ammattilaisia. Pöyryn mukaan

lomittaja on kohtalaisen helppoa

saada kun tuntee lomitusjärjestelmän

pelisäännöt. Sairaustapauksen sattuessa

viikonlopulle saattaa lomittajan

saaminen olla kuitenkin vaikeampaa.

– Äkillistä lomitustarvetta varten

meidän tilalla on eräänlainen varajärjestelmä.

Jos lomittajaa ei heti saa, on

useita sellaisia ihmisiä, joille tietää voivansa

soittaa ja jotka osaavat hoitaa

tilan asiat, Pöyry kertoo.

Oma varajärjestelmä tuo turvaa

maatalousyrittäjälle. Pöyryn mukaan

on hyvä tietää, että eläimistä tulee

huolehtimaan ammattitaitoinen ihminen,

sillä eläinten hyvinvoinnista on

kiinni se, että maatalousyrittäjä saa

leivän pöytäänsä.

– Ei ketä tahansa voi laittaa huolehtimaan

maatilan asioista silloin, kun ei

itse pysty niitä hoitamaan.

On jopa vaarallista laittaa sellainen

ihminen tekemään töitä eläinten kanssa,

joka ei niiden käyttäytymistä tunne.

Liiallinen inhimillistäminen, se että

luullaan eläinten ajattelevan kuin ihmiset,

on huolestuttavaa, Pöyry sanoo.

Lomituksen tulevaisuus mietityttää

Laasolan tilan emäntää. Pöyry pelkää,

ettei ihmisiä löydy tulevaisuudessa

enää lomittamaan. Maatalousyrittäjän

kannalta lomittajan ammattitaidolla ja

sitoutumisella on suuri merkitys.

– Ei lomittajan ammatti ole mikään

trendiala. Lomitus on kaksivuorotyötä,

joka tila on erilainen ja lomittajalla on

aikamoinen vastuu kannettavanaan.

Toivottavasti lomittajia löytyy myös tulevaisuudessa,

Pöyry miettii.

Kangasniemen ja Mikkelin lomitusten

yhdistymisen Riina Pöyry ei usko

vaikuttavan maatalousyrittäjän arkeen.

– Yhdistyminen vaikuttanee eniten

hallinnollisiin asioihin. Tiedä sitten

onko kaikista yhdistymisistä hyötyä,

mutta en usko tämän tuovan mitään

suuria mullistuksia, Pöyry sanoo.

Miehensä kotitilaa Laasolaa

emännöivä Riina Pöyry on ollut

maatalousyrittäjä vuodesta

2001. Pöyry on mukana monessa

maatalousyrittäjien asioista

huolehtivassa järjestössä.

Oma lomituksen

varajärjestelmä

Riina Pöyry korostaa lomituksen merkitystä

maatalousyrittäjän arjessa.

– Lomittaminen on elintärkeä asia.

Lomalle pääseminen ja tuuraajan saaminen

sairastumisen ajaksi on ehdoton

asia. Meidän tilalla lomittajia käytetään

aika paljon, Pöyry sanoo.

Maksullista lomitusta tilalla käytettiin

erityisesti pihaton rakentamisen

ollessa kesken. Pöyryn mukaan hei-

Maaseutu-/maatilamatkailun edunvalvonta MTK:ssa,

yhteistyö Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n kanssa

Maaseutumatkailun tarjonta ja

asiakasvirrat ovat kehittyneet suotuisasti.

Maaseutumatkailuyrittäjien

toimintaympäristö ei ole kuitenkaan

tarjonnan ja kysynnän ylläpitoa

ja kasvua riittävästi tukeva. Viranomaismääräysten

mukanaan

tuomat lisääntyvät vaatimukset,

maksut ja kustannustason nousu

heikentävät merkittävästi maaseudun

matkailuyrittäjyyden yrittäjätuloa

ja alan toimintaedellytyksiä.

Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät

ry:n jäsenyrityksiin elo-syyskuussa

tehdyn suhdannekyselyn mukaan kesäajan

kotimaisten vapaa-ajanmatkailijoiden

kysyntä kasvoi jonkin verran

tai merkittävästi 37% maaseudun

matkailuyrityksissä verrattuna kesään

2009. Samalla tasolla viime kesään

verrattuna matkailukysyntä oli kesäelokuussa

48% yrityksistä. Ulkomaisten

vapaa-ajanmatkailijoiden osalta

kysyntä oli vuoden 2009 kesän tasolla

54% yrityksistä. Kysyntä kasvoi jonkin

verran tai merkittävästi neljänneksessä

yrityksistä. Ulkomaisia lomanviettäjiä

maaseudun matkailuyrityksiin

saapui kesän aikana eniten Venäjältä,

Saksasta, Ruotsista ja Virosta.

Loppuvuoden osalta yli puolet maaseudun

matkailuyrityksistä arvioi vapaa-ajan

matkailun koti- ja ulkomailta

pysyvän viime vuoden syys-joulukuun

tasolla. Noin viidennes arvioi matkailijamäärien

kasvavan ja viidennes vähentyvän

viime vuoden vastaavaan

ajankohtaan verrattuna.

Lähivuosille yrittäjät arvioivat paitsi

maaseudun matkailun kysynnän kasvua

niin myös kiristyvää kilpailua matkailumarkkinoilla.

Huolenaiheina ovat

kustannusten nousu, hintojen polkeminen

ja jatkajien löytäminen matkailutoiminnalle

eläköitymisen myötä.

Kiinteistö- ja energiaverojen, jäte-, valvonta-

ja tarkastusmaksujen sekä tuotantokustannusten

nousua ei ole viety

vastaavasti matkailutuotteiden ja -palvelujen

hintoihin. Lainsäädäntö ja viranomaistoiminta

sekä niiden soveltaminen

yritystoimintaan etääntyvät entisestään

maaseutuyrittäjän sujuvasta

liike- ja asiakaspalvelutoiminnoista,

arkisesta työnteosta ja maalaisjärjen

käytöstä. Edunvalvontaan tarvitaan

määrätietoisuutta, tehokkuutta ja alan

toimijoiden voimakkaampaa yhteiseen

hiileen puhaltamista, jotta sillä on nykyistä

enemmän valtakunnallista ja

alueellista vaikuttavuutta maaseudun

matkailuyrittäjyyden edellytyksiin.

Hanketoiminta ja -rahoitus on palautettava

palvelemaan paremmin

elinkeinoa ja maaseutumatkailutuotteiden

näkyvyyttä. Monissa muissa

EU-maissa tässä on onnistuttu huomattavasti

Suomea paremmin. Kehittäjäpuolen

toimenpiteet, mm. koulutus-

ja tutkimustoiminta, tulisi ankkuroida

yrityskehittämisen ja maaseutumatkailun

yritystoiminnan parempaan

kohtaamiseen ja toimintaympäristön

muutosten nopeampaan reagointiin.

Vaarana on, että kehittäjä- ja yrittäjänäkökulmat

toimenpiteineen loittonevat

entisestään toisistaan. Tämä ei

palvelisi ketään. Tuloksekkaan yhteiselon

puolesta on käännettävä katseet

ja erityisesti asenteet oikeaan suuntaan,

yhteisen sävelen löytämiseen.

Matkailijoiden vaatimustaso palvelujen

laadun suhteen nousee entisestään

ja varausajat lyhentyvät. Lähiruuan

kysynnän nähdään kasvavan

ja tuovan mahdollisuuksia myös matkailuyrittäjille

lähiruokaan kytkeytyvien

matkailutuotteiden ja palvelujen kehittämiseen

ja niiden esilletuomiseen.

Haasteisiin ja maaseudun ympärivuotisen

matkailutarjonnan esiintuomiseen

tulee vastata yrittäjien näkemyksen

mukaan entistä enemmän

maaseudun matkailuyrittäjien yhteistyötä

lisäämällä. Maaseutumatkailukohteiden

näkyvyyttä matkailumarkkinoilla

tulee voimistaa aktiivisella markkinointi-

ja myyntityöllä. Sähköinen

markkinointi ja myynti menee vauhdilla

eteenpäin, haasteena on maaseudun

matkailuyrittäjän ajan riittäminen

on-line asiakaspalveluun ja myyntityöhön

sekä toimivien tietoliikenneyhteyksien

saatavuus myös harvaan asutulle

maaseudulle.

Maaseutumatkailukohteiden huonemajoituksen

saamista Lomarengas

Oy:n myyntikanavaan kartoitetaan tämän

syksyn aikana ja Matkailun edistämiskeskus

MEK:n ulkomaanmarkkinoille

suunnatun mökkimatkailukampanjan

suunnittelussa ollaan mukana.

Myös maaseutumatkailukohteiden parempaa

näkyvyyteen matkailun messu-

ja myyntitapahtumissa pyritään

ensi vuoden aikana Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät

ry:n ja Lomalaidun

ry:n yhteistyökumppaneiden kanssa.

On tärkeää, että maaseudun matkailukohteet

pääsevät hyvin esille osana

maa- ja seutukuntien matkailutarjontaa

ja -markkinointia. Maassamme on

valitettavan paljon maaseutumatkailualueita

ja -kohteita, jotka jäävät liiaksi

keskuskaupunkivetoisen markkinoinnin

ja mm. suurtapahtumien varjoon.

Olkoonkin, että edellä mainitut tuovat

parhaimmillaan asiakkaita myös mm.

maatila- ja mökkimatkailukohteisiin.

Voimistuvaa yhteistyötä ja edunvalvontaa

tarvitaan tälläkin saralla.

Etelä-Savo edustaa Järvi-Suomea

parhaimmillaan. Vesistöt ja mm. Saimaan

tunnettuus luovat hyvät puitteet

maaseudun matkailun kehittämiseen.

Alueen mökkimatkailutarjonta

on huippuluokkaa. Vetovoimaa lisäävät

maatilamatkailukohteet, lukuisat

tasokkaat kartanot ja käyntikohteet

maaseudulla. Venäjän markkinoiden

läheisyys antaa alueelle etulyöntiaseman.

Ja mikä tärkeintä, alueelle on

muodostunut toimivia ja monipuolisia

matkailun yritysverkostoja. Saimaan

Charmantit on hieno esimerkki yritysvetoisen

verkoston näkyvästä alueellisesta

yhteistyöstä. Näitä yhteistyöverkostoja

tarvitaan maanlaajuisesti.

Kimmo Aalto

Asiantuntija, palveluyrittäjyys ja maaseutumatkailu

MTK ry


12

Elinvoimaisen maaseudun puolesta

Stora Enson kanssa asioiminen on mutkatonta.

Yksi puhelinsoitto riittää.

Elämäsi helpoin puukauppa alkaa

numerosta 02046 1478.

Stora Enso Metsä

www.storaensometsa.fi

TOTEUTA

UNELMASI

Suomen suosituimpien mökkien ja

saunojen talvi- ja kevätedut ovat

parhaimmillaan.

Tule ja pyydä tarjous!

SAVONLINNA, Tottinkatu 15

Jari Tolvanen p. 050 559 4850

ma-to 10-17, pe 10-15

Honka® on Honkarakenne Oyj:n rekisteröimä tuotemerkki.

www.honka.fi

Wintunixilta i il apua tietokoneongelmiin

ii

Pekka

Puustinen

perusti 11

vuotta sitten

Wintunixin

yhdessä

veljensä Antin

kanssa. Nyt

yrityksessä

työskentelee

yhteensä

seitsemän

tietokonealan

ammattilaista.

MTK-Etelä-Savo on solminut jäsenetusopimuksen

savonlinnalaisen Wintunix Oy:n

kanssa. Wintunix on informaatioteknologian

asiantuntija, jolla on yli kymmenen vuoden

kokemus yritysten ja julkishallinnon tietojärjestelmien

suunnittelusta, ylläpidosta ja

huollosta.

– Lyhyesti sanottuna tehtävämme on huolehtia

siitä, että asiakkaan tietojärjestelmät

toimivat ja hän pystyy keskittymään täysin

oman toimintansa hoitamiseen, Wintunixin

toimitusjohtaja Pekka Puustinen sanoo.

Wintunixilla on asiakkaita lähinnä Etelä-

Savon alueella, sekä yritys- että kuntasektorin

puolella. Käytännössä MTK-Etelä-Savon

kanssa solmittu jäsenetusopimus tarkoittaa

sitä, että asiakas saa tietokoneongelmiinsa

apua edulliseen jäsenetuhintaan.

Pekka Puustinen kertoo, että MTK-Etelä-

Savon jäsen saa käyttöönsä oman palvelunumeron,

johon hän voi ongelmien ilmettyä

soittaa.

– Käymme sitten asiakkaan kanssa yhdessä

läpi korjaustarpeet, Puustinen kertoo.

Wintunixilla on töissä seitsemän IT-ammattilaista,

jotka auttavat asiakkaita heidän

tietokoneongelmissaan. Apua annetaan puhelimitse,

verkon välityksellä ja henkilökohtaisin

käynnein. Wintunixin puoleen kannattaa

myös kääntyä, kun on aikeissa hankkia

uusia ohjelmia tai uuden tietokoneen. Yrityksen

henkilökunta käy tarpeet läpi asiakkaan

kanssa ja auttaa löytämään parhaan ratkaisun

juuri hänen tarpeisiinsa.

Pekka Puustinen haluaa korostaa, että

perusongelmat ovat tietojenkäsittelyalalla

samat, olipa yrityksen toimiala mikä hyvänsä.

Yksi perusasia informaatioteknologiaa

hyödynnettäessä on tietojen oikeanlainen

varmistaminen.

– Tärkeää tietoa tallentuu esimerkiksi koneen

omaan muistiin ja sähköposteihin. On

tärkeää, että tuo tieto on tallessa, vaikka laitteisiin

tulisikin vikaa. Tarjoamme asiakkaillemme

kokonaisvaltaisia palveluita joilla nämäkin

asiat turvataan, Puustinen sanoo.

Tieto ei myöskään saa joutua vääriin käsiin.

Siksi Puustisen mukaan on tärkeää, että

tietokoneen tietoturva-asiat ovat kunnossa

ja tiedot turvattuina asianmukaisin menetelmin.

Pekka Puustinen on hyvillään MTK-Etelä-

Savon kanssa tehdystä jäsenetusopimuksesta

ja kehottaa kaikkia jäseniä käyttämään

etua hyväkseen, jolloin voimme yhdessä varautua

ennalta mahdollisiin ongelmiin. Näin

turvataan liiketoiminnan kannalta tärkeiden

ohjelmien toiminta ja tietojen säilyminen.

Osuuskunta

TuottajainMaito


MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 13

Tuottajan asema vahvistuu maitoketjussa?

Maitomarkkinat olivat hyvin vakaat

EU:ssa vuosien 1995–2004 välillä.

Tuolloin Unionissa oli yhteensä 15

jäsenmaata. Esimerkiksi Suomessa

matalimmillaan (nimellinen) hinta oli

vuonna 1996 kaikkine lisineen ja jälkitileineen

34,12 snt/l ja korkeimmillaan

vuonna 2002 (nimellinen) hinta

oli 36,89 snt/l. Vuonna 2006 hinta oli

36,45 snt/l.

Sama vakaus oli myös muualla

EU:ssa. Vanha tavoitehintahan oli

vuoteen 2004 saakka 30,98 snt/l ja

esimerkiksi vuonna 2000 EU:n keskimääräinen

tuottajahinta oli 30,7 snt/l,

2001 se oli 33 snt/l ja vuonna 2004

hinta oli 29,1 snt/l. Mutta sitten tulivat

reformit. Ensin vuonna 2003 päätettiin

irrottaa EU:n tukipolitiikassa tuet

irti tuotannosta ja lisätä maitokiintiöitä.

Seuraavan kerran lisättiin kiintiöitä

taas vuodelle 2008 vieläpä tanskalaiskomissaarin

hoputtamilla hätäisillä

päätöksillä maailmanmarkkinoiden

hetkellisessä imussa.

EU:n hinnat olivat vuonna 2008

korkeimmillaan keskimäärin 35,5

snt/l, vajaan vuoden maailmanmarkkinan

huippua perässä. Suomessa

tultiin perässä, mutta keskimäärin

korkein hinta meillä oli vuonna 2008

noin 44 snt/l. Saman tien EU:ssa hinnat

sukelsivat vuonna 2009 keskimäärin

reiluun 25 snt/l ja nähtiinpä

monissa maissa jopa alle 20 snt/l hintoja.

Maitoa tulvi pelloilla ja kaduilla.

Poliitikkojen silmät

avautuivat

Vaikka EU ei tuota kiintiöitään täyteen,

niin on selvää, että noin 6 %:n lisäkiintiöt

ovat tarjonneet osalle maista

mahdollisuuden dumpata tavaraa

markkinoille ja heikentää markkinatilannetta.

Vuoden 2008 ruokamellakoita

seurasi maidontuottajien protestit

Euroopassa ja maitoa ajettiin

pelloille. Eikä suinkaan hyvän lannoitearvon

takia.

EU:n parlamentin kasvanut valta ja

tuottajien liikehdintä pakottivat EU:n

komission esittämään heinäkuussa

2009 maidolle kriisipaketin, joka ulotettiin

koko maataloudelle. Samassa

yhteydessä kuitenkin päätettiin perustaa

maidon korkean tason asiantuntijatyöryhmä.

Suomessa työhön tartuttiin vakavasti

ja valtiosihteerin johdolla ennen

jokaista kokousta pidettiin kansalliset

kuulemiset. Tuottajajärjestöt suhtautuivat

tähän asiaan vakavasti ja

osallistuivat maitoalan tulevaisuuden

suunnitteluun vaikeista reunaehdoista

huolimatta ennakkoluulottomasti.

Valitettavasti Suomessakin oli tahoja

mm. teollisuudessa, jotka jättäytyivät

työstä sivuun naureskellen, ”ettei

EU:n korkean tason työryhmän työstä

mitään tule”.

Maidon korkean tason työryhmän

työ näyttää poiketen useista muista

työryhmistä tehneen todella kovaa

työtä ja EU:n komissio sekä neuvosto

ovat hyväksyneet sen esitykset lakivalmisteluun

asti jo poikkeuksellisen

nopeasti.

Syyskuun lopulla istunut maatalousministerineuvosto

käsitteli maidon

korkean tason työryhmän kesäkuussa

tekemät esitykset. Esityksistä äänestettiin

neuvostossa. Täyteen yhteisymmärrykseen

neuvostossa ei

päästy ja tuloksena olivat puheenjohtajan

johtopäätökset. 22 jäsenmaata

äänesti kuitenkin ehdotusten puolesta

ja esityksillä on määräenemmistö.

Esityksiä vastustivat vain liberaalit

jäsenmaat Hollanti, Tanska, Iso-

Britannia ja Ruotsi, Tshekin pidättäytyessä

esityksistä. Suomessa herätti

kummeksuntaa, että alalla oli Suomessakin

toimijoita, jotka vaativat

osin Suomen liittymistä tähän liberaalien

maiden kelkkaan. Nämä maat

mm. ajavat tukijärjestelmiä alas! Nyt

on ilmeisesti päästy kuitenkin päiväjärjestykseen

ja Suomessa elintarvikesektori

ymmärtää laajasti lainsäädännön

tarpeen.

Raportin kolmesta ensimmäisestä

ehdotuksesta (sopimukset, ostovoima,

toimialaorganisaatiot) saadaan

lakiehdotukset todennäköisesti jo

joulukuun puolivälissä. EU:n ministerineuvoston

puheenjohtajamaan päätelmien

13570/10 mukaisesti komissiolla

on siten mandaatti esittää lakialoitteet

kolmesta asiakokonaisuudesta:

- maidontuottajien sopimussuhteet,

- tuottajien neuvotteluvoiman vahvistamisen

sekä

- tuottaja- ja toimialaorganisaatiot

(lainsäädäntöehdotuksissaan).

Lakiehdotukset esitellään mahdollisesti

joulukuussa neuvostolle ja ne

lähetetään myös parlamentille, joka

saattaa tehdä niihin muutoksia. Yhteispäätösmenettelyssä

kulunee 12–

18 kuukautta, mutta komissaari toivoo

tuloksia nopeasti, tässä yhteisymmärrystä

vallitsevassa kysymyksessä,

ensi vuoden aikana. Komissio

noudattelee lakiehdotuksia tehdessään

samaa linjaa kuin korkean tason

työryhmä. Lakiesitykset tulevat

antamaan kehikon määräohjaukselle

ja joissakin tapauksissa myös hintakysymyksiin.

Suomen pohjoisen tuen

alueen tuotanto ei saa kasvaa ja tuotantomäärää

on rajoitettava. C-tukialueella

on jatkossakin oltava ”kiintiöt”.

Muut maidon korkean tason työryhmän

ehdotukset tutkimukseen ja

innovaatioihin liittyen toteutettaneen

tulevan CAP:n kautta, jonka lakiehdotukset

julkaistaan ensi kesänä. Alkuperämerkintäasiat

toteutetaan laatupaketin

kautta. Laatupaketin osalta

komission lakiehdotukset tulevat ulos

jo ennen vuoden loppua.

Ministerineuvostosta syntyneissä

puheenjohtajamaan päätelmissä

on linjattu, että tuottajien organisaatiot

voivat neuvotella maidontuottajien

sopimusehdoista ja sopimustuotantomallista,

joista yksi keskeinen

on tuotantomäärä. Suomessa valmistellaan

maatalouden tuottaja- ja

toimialaorganisaatiolakia. Lakiesitys

on ollut kuulemistilaisuuksissa ja

maataloudelle tämä laki on elintärkeä

maatalouspolitiikan alati muuttuessa.

Lait ovat jo käytössä mm. Ranskassa,

Hollannissa, Belgiassa, Espanjassa

ja Saksassa sekä niiden käyttö

laajenee koko ajan entistä useampiin

jäsenmaihin. Lisäksi on syytä kiinnittää

huomiota, että Tanskan kilpailulainsäädännössä

on aivan eri toimintavapaus

toimijoilla kuin Suomessa ja

ilmeisimmin he vastustavat EU-lakia,

koska heidän oma kilpailulainsäädäntö

antaa heille toimintavaltuudet, josta

emme osaa edes uneksia, verrattuna

Suomen kilpailulakiin!

Suomen ongelmana on koko ajan

ollut, että EU:n perussopimuksen

mukaisia maatalouden ja elintarvikesektorin

periaatteita ei meidän laissamme

tunneta.

Etelä-Savossa

kovia tekijöitä

Edunvalvojan tehtävä on kuunnella

kenttää ja koota erilaisista näkemyksistä

tasapainoinen, tavoitteellinen,

mutta kuitenkin realistinen kuva tulevaisuuden

mahdollisuuksista. Tuottajajärjestöissä

maitokentän luottamuselimet

ovat vuosia tehneet ristipaineessa,

yksimielisesti vastuullisia

esityksiä maitoalan kehittämisestä

eteenpäin. Maitoasiamiehen vinkkelistä

on syytä osoittaa kiitos Etelä-Savon

vahvalle tuottajakentälle

ja valitsemillenne edustajille maitoalan

luottamuselimissä ja poliittisessa

päätöksenteossa. Tuottajan ääni

päätöksenteossa kuuluu ja sitä ajetaan

tarmokkaasti eteenpäin. Tällä

yhteistyön saralla on hyvä jatkaa.

Sami Kilpeläinen

MTK:n ja Maitovaltuuskunnan

maitoasiamies

Kuva: Jaana Kankaanpää

Viljavuosi 2010

Kun vuotta 2010 tarkastelee viljanviljelijän

silmin, niin muistuu heti mieleen

kevään epätavallisen vaikeat olosuhteet

Etelä-Suomessa. Kevään aikana

nähtiin pitkä kylvökausi etelässä, kun

taas samalla erittäin hyvä ja jopa aikainen

kylvö idässä ja pohjoisessa. Pohjanmaalla

päästiin pellolle normaaliin

aikaan ja tämä antoi hyvän alun alueen

viljantuotannolle. Etelässä sateet

katkaisivat kylvöt melkein heti alkuunsa,

kun kovat alueelliset rankkasateet

piiskasivat jo kylvetyt alueet erittäin

huonoon kuntoon. Pahiten kärsi sokerijuurikas,

mutta myös aikaiset vehnän

sekä rapsin kylvöt saivat nokkiinsa.

Keväällä nähtiin myös, miten edellisen

vuoden erittäin alhaiset viljan hinnat

vaikuttivat viljelijöitten kylvöaikeisiin.

Heti alkuvuoden aikana tehty ennuste

VYR:in kautta antoi ymmärtää,

että ohra-ala laskisi aikalailla, jopa

15 % edellisestä vuodesta, samaten

myös kaura olisi menossa samaan

suuntaan. Öljykasvien suosio oli kasvussa

ja sama päti myös valkuaiskasveihin,

kuten härkäpapuun että herneeseen.

Vehnä oli viljoista ainoa, joka

näytti pysyvän edellisen vuoden tasolla

sillä myös ruisala kasvoi hieman.

Suurin syy, että juuri ohrapuolella nähtiin

jo heti alkuvuodesta tällaisia suuntauksia,

voidaan löytää erittäin takkuisesta

markkinasta sekä matalasta

hintatasosta. Suurin ostaja oli MAVI:n

interventioyksikkö, joka sai saalikseen

jopa yli 650.000 tonnia vuoden 2009

ohrasadosta. Varastoja aletaan purkaa

jo vuoden 2010 puolella, mikä on hyvä

asia, sillä silloin satokauteen 2011/12

mennään matalilla varastoilla.

Haasteet otettiin vastaan tasapainottamalla

viljelyä paremmin vastaamaan

kotimaan tarvetta ja siinä myös

onnistuttiin. TIKE:n ennakkoarvion

mukaan päädyttiin samansuuntaiseen

tulokseen kuin jo alkuvuonna VYR:in

teettämä tutkimus ennusti; ohra- sekä

kaura-ala laskivat ja vehnä- sekä öljykasvialat

nousivat, öljykasvit jopa tuplasivat

viljelyalansa. Oli erittäin tyydyttävää

nähdä, miten kerrankin viljanviljelijät

ryhtyivät kaikki tasapainottamistoimiin,

kiitos siitä kaikille.

Kylvetty ala vastaisi kotimaan tarvetta,

kunhan saavutetaan normaali

keskisato, mutta näin ei käynyt tänä

vuonna. Säätila oli oikeastaan koko

kasvukauden epänormaali. Kylmä kevät

ja sen jälkeen kovat helteet, heinäkuussa

jopa 30 hellepäivää, verottivat

satotasoa suurilta osin maata. Satotasot

vaihtelivat suuresti alueelta toiseen

mentäessä ja jopa ihan kylätasolla

nähtiin onnistumisia sekä pahoja

pettymyksiä samalla peltoaukealla.

Kasvustot olivat suurilta osin hyvin

puhtaat, mutta satotaso sekä myös

laatu kärsivät kovasta lämmöstä sekä

monesti myös veden puutteesta.

Kun katsastaa sitten satokautta

2010 markkinoitten kautta, niin voidaan

todeta, että myös tällä puolella

löytyy haasteita. Kevään todella alhaiset

viljan hinnat sekä takkuiset markkinat

ohjasivat viljelijöitä enemmissä

määrin kohti sopimustuotantoa, mikä

on hyvä ja terve suuntaus. Ohraa virtasi

kohti interventiota hintaan 101 ja

risat, kattamatta edes tuotantokustannuksia,

näin ei voi jatkua pitkään. Tuotanto

ja kulutus on saatettava tasapainoisempaan

tilaan ja nopeasti. Hintakehitys

oli aleneva oikeastaan kaikilla

viljoilla kesäkuun toiselle puoliskolle

asti, jolloin alkoi tapahtua. Maailmalta

kantautui markkinoille tietoa Venäjän

suuren luokan ongelmista. Kuivuus oli

iskenyt pahasti keskeisille viljelyalueille

ja heinäkuun alkupuolella ilmoitettiin,

että sato olisi noin 20 % matalampi

kuin edellisellä satokaudella.

Todellisuus näytti, että sato aleni jopa

yli 25 %. Maailman viljapörssit reagoivat

voimakkaasti ja nähtiin todella raju

hintojen nousu, joka jatkui läpi heinäkuun

lopun syyskuun loppuun saakka.

Välillä hinta sahasi, mutta trendi

oli kuitenkin ylöspäin. Se, että Venäjä

julisti täydellisen viljanvientikiellon,

joka astui voimaan 15.8, ei hidastanut

nousun tahtia. Maailmalla hinnat olivat

hyvällä tasolla jo aikaisessa vaiheessa

ennen uuden sadon korjuuta.

Mutta, miten täällä Suomessa reagoitiin.

Hinnan nousun alkuaikana

meillä vietettiin vielä kesälomakautta

eli kauppa ei reagoinut. Vasta elokuun

alkupuolella nähtiin uuden sadon hintojen

nousu, mutta se oli erittäin maltillinen.

Niin kuin tiedämme, olemme

suksikansaa ja kaikki tietävät, että

suksilla mäkeä ylöspäin mentäessä

tahti on todella hidasta, näin myös viljan

hintojen suhteen. Kun taas markkinat

tekivät yllätyksen ja laskivat rajusti

syyskuun lopulla, lokakuun alussa,

niin suomalainen suksi luistikin niin

nopeata tahtia alaspäin, että saavuttivat

Euroopan unionin alhaisimman

hintatason melkein yhdellä laskulla,

eli näin täällä meillä. Kotimarkkina on

vielä suurten haasteitten tiellä, miten

saada siihen läpinäkyvyyttä ja miten

nostaa luottamustasoa ylemmäs.

Kesän poikkeuksellinen kasvukausi

toi myös haasteita laadun suhteen.

Vehnässä nähtiin hyvä, jopa korkea,

valkuaistaso, jonka seurauksena kaikki

toimijat laskivat laatuhyvitystä juuri

valkuaisen suhteen. Edellisenä vuonna

kun painotettiin, että laadusta aina

maksetaan ja silloin kyse oli juuri valkuaisesta.

Pienet jyvät ovat myös ongelma,

kun sato oli niin kuivaa, että

kuivuria ei tarvittu oikeastaan ollenkaan.

Meillä kun yleensä kuivataan viljat

noin 6–10 h, jolloin myös esipuhdistajan

kautta puhaltuu juuri nämä

pienet jyvät ulos ja nostetaan sen

kautta laatua. Monelle oli myös pettymys

kauran alhainen hehtolitrapaino

sekä myös pienet jyvät. Kuitenkin

on muistettava, että kyllä se laatu kuitenkin

on se paras takuu kauppapaikan

löytymiselle jatkossa, vaikka tänä

vuonna toisin tuntuu.

Kotimaan viljamarkkinat kaipaavat

joitakin pelisääntöjä, kuten laatuluokituksen

sekä hinnoittelun, joka voisi

esimerkiksi perustua suoraan Euroopan

alueen viljan pörssihintaan. Nähtäväksi

jää, miten nopealla aikataululla

nämä pari ”pientä” elementtiä saadaan

sovituksi kaupan ja teollisuuden

kanssa.

Sopimustoimintaa olisi hyvä jatkaa

ja parantaa yhdessä kaupan ja teollisuuden

kanssa vastaamaan paremmin

nykytarpeita. On myös muistettava,

että nykymarkkinat ulottuvat kotimarkkinana

koko EU-alueelle ja myös

aika-ajoin sen ulkopuolelle. Tästä on

alettava oppimaan, jos meidän viljaa

ei täällä lähimarkkinalla arvosteta niin

ehkä muualla kotimarkkinalla. Seuraavaa

kasvukautta 2011 ajatellen olisi

hyvä vielä pitää mielessä tarjonnan tasapaino.

Jos jokunen idea viljeltävistä

kasveista niin vehnä sietää vielä alan

laskua ainakin rehuvehnän puolella.

Rypsi- sekä rapsialat olisi pidettävä

lähellä 2010 tasoa, vaikka keskisato

oli monelle pettymys. Kaura-ala sietää

myös lisäyksen, mutta sopimus kannattaa

yrittää tehdä jo aikaisessa vaiheessa.

Ohran suhteen olisin kuitenkin

varovainen, tehkää sopimus viljeltävästä

määrästä.

Ainoa asia, joka on ihan varma,

on, että markkinat tulevat jatkumaan

haasteellisena myös satokautena

2011/12. Seuratkaa markkinoita ja

tehkää sen mukaan viljely- sekä markkinointisuunnitelma

vuodelle 2011.

Max Schulman

Vilja-asiamies MTK


14

Elinvoimaisen maaseudun puolesta

Kuvat: Jaana Makkonen

Lampaat maisemanhoitajina

Vaahermäen tilan suomenlampaat sopivat hyvin maisemanhoitotehtäviin.

Muhosten tilalla Kerimäen Makkolassa

viljellään luomuruista ja entisessä

Makkolan kyläkoulussa rukiista leivotaan

Luomuhosen luomuruisleipää.

Rukiin matkasta pellolta leiväksi vastaa

kaksi sukupolvea Muhosia. Vuonna

2004 tehdyn sukupolven vaihdoksen

jälkeen Perttu Muhonen on tilan

isäntä.

Luomuruisleipä valmistetaan juureen,

joka on useita sukupolvia vanha.

Ruisleipää on leivottu tilalla kauan,

mutta vanhaemäntä Kaisa aloitti sen

leipomisen myyntitarkoitukseen noin

kaksikymmentä vuotta sitten.

– Jo isäni äiti leipoi ruisleipää viemisiksi

kaupungin rouville. Siitä tämä oikeastaan

sai alkunsa. Marketteihin leipä

päätyi kun isäni vei leipää maistettavaksi

paikallisen marketin johtajalle,

joka otti leivän kaupan valikoimiin,

Perttu Muhonen kertoo.

Hyvätuuli Highland on kolmen Pieksämäen

Jäppilässä sijaitsevan luomutilan

yhteinen markkinointiväylä. Honkalan,

Nurkkalan ja Pohjolaisen tilojen yhteistyö

ei kuitenkaan rajoitu vain markkinointiin,

sillä tilat kasvattavat yhteisissä

laumoissa Highland Cattle -rotua, eli

ylämaankarjaa.

Nurkkalan tilan Esko Rissanen on

yksi kolmesta yhteistyökuviossa mukana

olevista maatalousyrittäjistä. Syy tilojen

yhteistyöhön on paitsi markkinoinnin

Luomuhosen ruisleipää ei myydä

suoramyyntinä tilalta tai leipomolta,

mutta sitä löytyy lähes kaikista Savonlinnan

seudun isoimmista kaupoista.

Leipää myydään myös Helsingissä

Lasipalatsin Maatilatorilla. Perttu Muhonen

arvelee, että luomuruisleipä on

suosittu tuliainen ja, että sitä lähetetään

ulkomailla ruisleipää kaipaaville

suomalaisille.

Luomuhosen leivän myynti on kasvanut

vuosi vuodelta. Parhaimmillaan

leipomosta lähtee myyntiin noin 1 200

leipää vuorokaudessa.

– Kiireisintä on tietysti juhlapyhinä,

kuten jouluna ja pääsiäisenä. Vuorokaudessa

leivottujen leipien kappalemäärä

vaihtelee paljon viikonpäivän

ja mahdollisten pyhien mukaan. Alkuviikko

on aina hiljaisempi, mutta loppuviikkoa

kohti kysyntä kasvaa, Muhonen

sanoo.

helpottuminen, myös taloudelliset syyt.

– Yhteistyösopimuksella saamme

hyödynnettyä olemassa olevaa konekalustoa

paremmin. Lisäksi myös karjankasvatuksen

sitovuus vähenee.

Karjanhoito ja valvontavastuu on jaettu

kolmen tilan kesken vuoroviikoille,

jolloin vapaa-aikaa jää tavallista lihakarjayrittäjää

enemmän. Poikkeuksen vuorotteluun

tuovat poikimiset ja kesäaika,

jolloin tiloilla on paljon muitakin maataloustöitä

tehtävänä.

Savonlinnassa Savonrannalla sijaitseva

Vaahermäen tila on ollut samalla

suvulla jo 1800-luvulta lähtien. Alun

perin tilan mailla sijaitsi vain metsästysmaja.

Ajan saatossa Vaahermäki on

laajentunut tilaksi, jonka päätuotantosuunta

on lammastalous. Tänä päivänä

tilan toiminnasta vastaavat 27-vuotias

Otto Makkonen, hänen vaimonsa

Jaana sekä 1½-vuotias Kuisma. Parhaimmillaan

tilan töissä nähdään kuitenkin

jopa neljä sukupolvea samaan

aikaan.

– Teimme sukupolvenvaihdoksen

vuonna 2005. Siihen aikaan tilalla oli

vain 20–30 lammasta. Nyt uuhia on

185 ja siihen lisäksi karitsat. Kesällä

lampaiden määrä lähentelee suurimmillaan

600:aa, Otto kertoo.

Vaahermäen katras koostuu suomenlampaista,

jotka soveltuvat hyvin

tilan päätuotteeseen eli maisemanhoitoon.

Lampaat laiduntavat kesäisin

mahdollisimman paljon metsälaitumilla

sekä perinnebiotoopeilla esimerkiksi

Linnansaaren kansallispuistossa.

Lampaat viedään laitumelle toukokesäkuun

vaihteessa ja haetaan pois

syksyllä, kun luonnossa ei ole enää

ruokaa saatavilla.

– Lampaiden avulla maisema pysyy

hoidettuna ja tarjoaa luonnossa liikkujillekin

mukavia elämyksiä. Lampaillekin

on hyväksi laiduntaa luonnonlaitumilla.

Maisemanhoitopalvelujen lisäksi

tuotamme jonkin verran lampaan

lihaa, villaa ja taljoja. Villaa teetetään

langoiksi Pirtin kehräämöllä ja myydään

eteenpäin.

Kiireisintä tilalla on karitsointi- ja kerintäaikaan

sekä kesällä, kun rehunteko

ja mansikkasesonki ajoittuvat päällekkäin.

Vaahermäellä viljellään nimittäin

myös luomumansikkaa. Talvella ja

syksyllä iso osa työajasta menee puolestaan

metsänhoitoon.

– Pyrimme hyödyntämään omista

metsistä kaiken ja esimerkiksi tilan rakennukset

lämpiävät hakkeella. Tulevaisuudessa

aikomuksena on luopua

Ruisleipää luomuna

Leipomisesta tilalla vastaavat Pertun

vaimo Tiina ja vanhaemäntä Kaisa,

heidän lisäkseen leipomossa työskentelee

kolme työntekijää. Perttu ja

hänen isänsä Iikka huolehtivat peltotöistä

ja eläimistä. Lisäksi vanhaisäntä

kirjoittelee runoja, jotka koristavat

ruisleipien kääreitä.

Perttu Muhosen mukaan luomutuotetta

on mukavaa myydä, sillä sekä

myyjä että asiakas voivat olla varmoja,

ettei leivässä ole jäämiä torjuntaaineista.

– Luomuilu tuli perintönä edelliseltä

sukupolvelta sukupolven vaihtuessa.

Joskus kun kylvää oikein kivistä peltoa,

tulee miettineeksi, että pitäisiköhän

sittenkin luopua luomusta ja siirtyä

suorakylvöön. Sellaiset ajatukset

ovat kuitenkin aina kaikonneet, kun

joku on tullut kehumaan leipää ja sitä,

että se on luomua, Muhonen pohtii.

Ylämaankarja valikoitui kasvatettavaksi

karjaksi kannattavuuslaskelmien

avulla. Pieksämäelle hankittiin ensimmäiset

ylämaankarjan naudat vuonna

1999, vuonna 2000 koko karja oli vaihtunut

ylämaankarjaksi. Rotu kasvaa hitaasti,

mutta investointien pienuus ja

selkeästi tehotuotannosta erottuva erikoistuote

tekivät valinnasta kohtalaisen

helpon.

– Oli päätettävä lähdemmekö mukaan

tehotuotantoon vai valitsemmeko

mansikanviljelystä ja painottaa koko

toiminta lammas- ja metsätalouteen.

Olen myös menossa lampaanlihan

jatkojalostuskurssille, joten jossain

vaiheessa tuotamme ehkä säilykkeitä

ja makkaraa.

Makkoset uskovat

lammastalouden tulevaisuuteen

Makkonen näkee lammastalouden tulevaisuuden

valoisana, vaikka tiettyjä

ongelmia alalla onkin. Lihantuotannossa

suurin haaste on tuotannon ja

kysynnän kausiluonteisuus. Kotimaista,

tuoretta lampaanlihaa ei juuri ole

saatavilla ympäri vuoden.

– Kotimaisen lihan osuus lampaanlihan

kulutuksesta on vain noin 20

%. Paljon on vielä tekemistä myös

sen suhteen, että lampaanliha löytäisi

tiensä suomalaisten ruokapöytään

muulloinkin kuin pääsiäisenä ja kesällä

grillauskautena.

Toinen ongelma on teuraskuljetukset.

Lampaita vastaanottavat teurastamot

ovat usein pieniä, eivätkä välttämättä

järjestä eläinkuljetuksia. Joskus

lampaat ovat voineet odottaa kuljetusta

kuukausia. Makkonen ratkaisi

asian ostamalla oman eläinkuljetusauton.

– Lähin teurastamo on sadan kilometrin

päässä ja siitä seuraava jo 300

kilometrin päässä. Aivan pieniä määriä

ei kannata viedä sellaista matkaa, joten

otan kyytiin myös muiden lampureiden

lampaita.

Makkonen uskoo, että lammastalouden

pohja nähtiin 2000-luvun alussa

ja suunta on ylöspäin. Hänen mielestään

lammastalous sopii Etelä-Savoon

hyvin, sillä tilat ovat vielä suhteellisen

pieniä, eikä liikatuotannosta

ole pelkoa. Lisäksi ala tarjoaa monta

sektoria, jolle suuntautua ja rakentaa

toimiva tuotantoyksikkö. Makkonen

kehuu myös Suur-Savon Lampureiden

verkostoa, joka tekee yhteistyötä

muun muassa markkinoinnin suhteen.

pienen ja hitaan tuotannon. Valitsimme

hitaan vaihtoehdon, sillä ylämaankarjaa

kasvatetaan teuraskypsiksi melkein

puolet pitempään kuin tavallista karjaa,

Rissanen sanoo.

Lihatuotannon lisäksi tilat ovat ylämaankarjan

kasvattamisen asiantuntijatiloja,

joilla jalostuskauppa on tärkeässä

osassa.

Lihatuotanto on tiloilla luomua, mutta

lähistöltä ei löydy ainakaan vielä luomuteurastamoa.

– Myös lammastalouteen saatavien

tukien suhteen on tehty järkeviä päätöksiä,

joiden tähtäimenä on lisätä kotimaista

tuotantoa ja vähentää lampaiden

näennäiskasvatusta.

Makkonen on kasvanut maatilan

töihin pienestä pitäen. Vaikka työtä on

ajoittain paljon ja vastuu toimeentulosta

on vain itsellä, hän pitää työn tietynlaisesta

vapaudesta. Makkonen toimii

myös MTK:n paikallisyhdistyksen sihteerinä

sekä paikallisen urheiluseuran

varapuheenjohtajana. Vastapainona

lampaanhoidolle toimii työ pelikoneiden

maahantuojan palkkalistoilla.

– Yhdistystoiminnassa tapaa ihmisiä

ja luo kontakteja. Tavoitteena on

myös järjestää toimintaa omalle kylälle,

jotta aina ei tarvitse lähteä isommille

paikkakunnille aktiviteettien perässä.

Opiskeluaika Joensuussa vain

vahvisti sitä näkemystä, että itse haluan

elää ja yrittää maaseudulla, missä

on oma rauhansa.

Otto Makkonen, Kuisma-poika

ja lammaskoira Usva viihtyvät

maaseudulla.

Luomuhosen ruisleipä leivotaan vanhaan juureen. Isäntä Perttu Muhonen

viljelee rukiin ja hänen Tiina-vaimonsa leipoo luomuruisleivät myyntiin.

Hyvätuuli Highland – ylämaankarjan erikoisosaaja

– Orimattilaan avataan ilmeisesti luomuteurastamo,

mutta kuljetusmatka

saattaa olla liian pitkä eläimille, jotka eivät

ole tottuneet olemaan kytkettyinä,

Rissanen pohtii.

Ylämaankarjan lihaa on myyty tähän

asti suora- ja toimitusmyyntinä tiloilta

käsin. Nyt Jäppilän kirkonkylään on kuitenkin

rakenteilla myymälä, jossa lihaa

myydään muutamana päivänä viikossa.

– Me kilpailemme maulla ja laadulla,

emme määrällä, Rissanen sanoo.


MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 15

LÄHIMAITOA

Sinulle, Suonenjoelta.





100% savolaistasta

www.maitomaa.fi


16

Elinvoimaisen maaseudun puolesta


MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 17

Bioenergian hyvässä myötätuulessa

Ministerien ja poliitikkojen lupaukset

bioenergian siunauksellisuudesta alkavat

toteutua. Vaan on siinä tarvinnut

MTK:n kannustusta. Hallituksen esittämä

uusiutuvan energian tavoitepaketti

on jo osin saamassa lainvoiman.

Vuoden 2011 alusta tulee voimaan

puu-, tuuli- ja biokaasusähkön takuuhinta.

Myös muut kannustimet ovat

valmisteilla.

Valmisteilla on pienpuun energiatukilaki.

Lailla korvataan nykyisen kemera-lain

mukaiset energiapuun korjuun

ja haketuksen tuet. Uuden lain tavoitteena

on edistää selvemmin pienpuun

energiakäytön kilpailukykyä. Kemera-lakia

uudistetaan samanaikaisesti

entistä selvemmin kohdentamaan

tukia puuntuotannon edistämiseen ja

turvaamaan metsien biologista monimuotoisuutta.

Pienpuun energiatuen

saajana voi olla maanomistaja, yhteisö

tai ammatinharjoittaja, joka toimittaa

pienpuun energiakäyttöön.

Enimmäiskertymä, jolle pienpuun

energiatukea voidaan maksaa, oli-

– energiapuuta ja tuulta riittää

si lakiesityksen mukaan 50 kiintokuutiometriä

energiapuuta hehtaaria

kohden. MTK on vaatinut enimmäismääräksi

70 kuutiota. Metsäteollisuus

haluaa määrän jäävän 30 kuutioon

peläten kuitupuuta luiskahtavan

liikaa energiakattilaan. MTK:n näkemyksen

mukaan 70 kuutiota kannustaa

aikaisempiin ensiharvennuksiin ja

lisää kuitupuun tarjontaa. Selluteollisuuden

raaka-aineesta vain vajaat 15

prosenttia tulee ensiharvennuksista,

joten hyvin voidaan kertymää kasvattaa

hallituksenkin esityksestä. Puuta

riittää hyvin kuiduksi, tukiksi ja energiapuuksi.

Pienpuuenergiatuen määrä olisi lakiesityksen

mukaan enimmillään kahdeksan

euroa kuutiolle. Tavallisen metsäomistajan

metsäpalstalla voidaan

Biokaasulaitosten rakentamiseen

puhua tuhannen–kahdentuhannen

euron tukipotista, jonka lisäksi pankkitilille

sujahtaa vielä energiapuusta

maksettava kantohinta. Nyt ensiharvennuksesta

tulevasta kuitupuusta

metsänomistaja saa noin 15 euroa

kuutiolta. Metsäomistajan pankkitili

voikin useissa tapauksissa näyttää,

että energiapuusta tulee enemmän rahaa

kuin kuidusta.

Metsähakkeen käytön edistämiseksi

ensi vuoden alusta maksetaan voimalaitoksille

päästöoikeuden hinnanmuutoksen

mukaan vaihtuvaa sähköntuotantotukea.

Lyhyesti sanottuna

sähköä tuottavien voimalaitosten

maksukyky metsähakkeesta lisääntyy.

Ei välttämättä maksuhalu. Metsäomistajien

tuleekin hinnoitella latvusmassa

ja kannot ostajan lisääntyneen

maksukyvyn mukaan. Uusille puuta

käytäville pienvoimalaitoksille saa

sähköntuotantotukea, jos sähköteho

on vähintään 100 kW. Kyseeseen tulevat

pääasiassa sahojen yhteyteen

rakennettavat laitokset, mutta myös

kunnalliset lämpökeskuksetkin ovat

sopivia kohteita. Fossiilisten polttoaineiden

ja turpeen veronkorotukset antavat

lämmöntuottajille mahdollisuuden

maksaa energiapuusta nykyistä

enemmän.

on maaseudulla melkoisesti mielenkiintoa.

Valitettavasti sähkön takuuhinta

jää niin alhaiseksi, ettei edes usean

maatilan kannata rakentaa biokaasulaitosta.

Tarvitaan maatilan ulkopuolista

biojätettä, josta jätteen tuoja

maksaa käsittelymaksua. Biokaasun

liikennekäyttöön ei tule uusia kannustimia.

Biokaasu säilyy kuitenkin verottomana,

mutta biokaasuautoille tulee

190–250 euron käyttövoimavero.

Liikenteen bioetanolituotanto ei

ole lähtenyt käyntiin. Valtio on luvannut

noin 10–15 prosentin investointituen

tehtaille, mutta rakentajia ei ole

ilmaantunut. Suomeen mahtuu hyvin

pari tehdasta. Vielä ei ole saatu monen

muun jäsenmaan lailla Brysselistä

vahvistusta, että suomalainen vilja

täyttää EU:n kestävyystavoitteet.

Bioetanolin kasvihuonekaasupäästöjen

tulee olla 35 prosenttia pienemmät

kuin bensiinin. Toivottavasti lähiaikoina

ilmaantuu investoijia, jotta saadaan

markkinoille kotimaista bioetanolia.

MTK:n jäsenet voivat rakentaa tuulivoimaloita

tai vuokrata tontteja investoijille.

Tarvitaan tuhat uutta tuulimyllyä

vuoteen 2020 mennessä. Nyt on

tarjolla tuulesta temmattavaa rahaa.

Ilpo Mattila

Energia-asiamies

MTK

ilpo.mattila@mtk.fi

MTK tekee laaja-alaista edunvalvontaa

jäsentensä hyväksi. Suuri määrä

järjestön edunvalvontatyöstä vaikuttaa

kaikkien jäsenten yhteisiin asioihin

tuotantosuunnasta tai tuotantotavasta

riippumatta.

Yhteistyö eri puutarhajärjestöjen

kanssa on

tärkeää.

Puutarhatuotannon osalta MTK on

erikoistunut pääasiassa avomaavihannesten

tuotantoon ja markkinoihin

liittyvään edunvalvontaan. Muiden

puutarhasektorien erikoisedunvalvonnasta

huolehtivat omat järjestöt mm.

hedelmän- ja marjanviljelyyn, kasvihuonetuotantoon

sekä taimistoviljelyyn

liittyvissä asioissa. Monet asiat

ovat kuitenkin yhteisiä ja MTK tekeekin

läheistä yhteistyötä puutarhasektorin

muiden järjestöjen kanssa.

Puolueet valmistautuvat jo täyttä häkää

ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Ehdokasasettelu on käynnissä eri puolilla

maata ja puoluetoimistoissa kirjoitetaan

vaaliohjelmia. Tasaisin väliajoin

ilmestyvät gallupit kirittävät ja nostavat

vaalisykettä.

Hallitus yrittää vielä saada joitakin

ohjelmaansa kirjattuja lupauksia toteutumaan.

Mitään suuria ratkaisuja, ensi

vuoden budjettia lukuun ottamatta, ei

ole enää ennen vaaleja odotettavissa.

Maaseudun näkökulmasta katsottuna

liian monta asiaa siirtyy seuraavalle

hallitukselle.

Maaseutu on jälleen kuitenkin puolueiden

ja ehdokkaiden ohjelmien laatimisessa

erittäin kovassa nosteessa.

Niin pitääkin olla. Suomi ei selviydy

suurista, jokaisen kansalaisen arkeen

vaikuttavista haasteista ilman, että

maaseudun luonnonvarat ja biomassa

otetaan täyskäyttöön. Nämä ovat

ruoan ja uusiutuvan energian tuotannon

pohja.

Maaseutu tarjoa kansakunnalle

myös paljon muuta hyvää: puuta, matkailupalveluita,

hoidettua maisemaa,

puhtaita vesiä, hyvinvointipalveluita

yms. Maanviljelijät, metsänomistajat

Onko puolueilla uskottava maaseutunäkemys?

omalla ohjelmalla: Vihreä kasvu maalta

on vastaus Suomen haasteisiin.

Olemme esitelleet ohjelmamme kaikille

puolueille, kansanedustajille, muille

etujärjestöille ja medialle.

Vihreä talous ja kasvu ovat suosittuja

ja monet haluavat niitä edistää. Niiden

määrittelyssä on kuitenkin huomattu

melko paljon eroja.

MTK:ssa tarkoitamme vihreällä kasvulla

maaseudun biomassan ja luonnonvarojen

kestävää ja vastuullista

hyödyntämistä. Vihreän kasvun perusta

on vihreissä elinkeinoissa, maataloudessa,

metsätaloudessa ja tiloille

syntyneissä maaseutuyrityksissä.

Vihreää kasvua ja taloutta syntyy, kun

tuotetaan ja jalostetaan ruokaa, kasvatetaan

ja myydään puuta ja metsäenergiaa

sekä tuotetaan maaseutuyrityksessä

palveluita kestävällä tavalla.

Muistutamme vaaliohjelmassa, että

vihreiden elinkeinojen tuotanto- ja jakeluketjussa

on lähes 500 000 työpaikkaa.

Niiden säilymiseen ja uusien

työpaikkojen syntyyn voimme itse vaikuttaa

kotimaisin toimin.

Uskomme myös siihen, että maaseudulle

voi syntyä uusia yrityksiä ja

työpaikkoja ympäri Suomen. Maaseu-

Eduskuntavaalit 2011 paljastaa

ja maaseutuyrittäjät ovat tuottajina ja

tu ei ole taantuva alue, siellä on uudenlaisen

kasvun pohja.

yrittäjinä avainasemassa ja odottavat

poliitikoilta päätöksiä, jotka tukevat –

Vihreä kasvu ei synny itsestään. Se

eivät estä tai jarruta – elinkeinojen harjoittamista.

Maaseudun elinkeinot ovat

töksiä maaseudun ihmisiltä ja poliit-

vaatii viisaita ja kauaskantoisia pää-

pysyvät paikoillaan.

tisilta päättäjiltä. Se edellyttää, että

Mutta onko puolueilla ja ehdokkailla

uskottava maaseutunäkemys? Midaan

kunnon hinta, yritystoiminta on

ruoasta, energiasta ja palveluista saaten

se toteutetaan? Mitä konkreettista

kannattavaa ja yrittäjillä ovat palvelut

maa- ja metsätalouden kannattavuutta

parantavaa aiotaan tehdä ja milloin?

saatavilla.

Miten huolehditaan maaseutuyrittäjien

peruspalveluista, kuten teiden kunto,

tehokkaat laajakaistat, terveydenhoito,

myrskytuhot ja turvallisuus?

Vihreä kasvu alkaa maalta

Ensi kevään eduskuntavaalit ovat

maaseudun näkökulmasta hyvin tärkeät.

Seuraavalla vaalikaudella päätetään

EU:n budjetista ja maatalouspolitiikasta

vuoden 2013 jälkeen. Uusi

eduskunta ja hallitus ratkaisevat, paljonko

uusiutuvan energian edistämiseen

käytetään varoja. Eduskunta ja

hallitus päättävät myös, millaiset palvelut

maaseudulla on ja missä kunnossa

ovat tiet ja laajakaistat vuosikymmenen

puoleenväliin tultaessa.

MTK on valmistautunut vaaleihin

Mika Virtanen:

Tutustu ohjelmaan ja

kerro ehdokkaillekin!

MTK:n ohjelmassa on yhdeksän pääkohtaa:

• Kannattava maatalous takaa ruokaturvan

• Laatua ja lähiruokaa lautaselle

• Kilpailukykyä, työhyvinvointia ja toiminnan

jatkuvuutta vihreille elinkeinoille

• Uuttera yrittäjyys ja palveluinnovaatiot

luovat uusia työpaikkoja

• Kestävää kasvua sertifioiduista metsistä

• Innovaatioita ja kilpailukykyä puusta

• Bioenergialla ja ympäristötekniikalla

Suomi maailman huippuosaajaksi

• Maaseudun ympäristö säilyy jälkipolville

Puutarhatuotannon edunvalvonta MTK:ssa

MTK:ssa toimii puutarhavaliokunta, Viljelijäkontaktit edunvalvonnan

perustana

hannesten tuotantoon vaikuttavissa

tiivisesti edunvalvontaan avomaanvi-

jossa on edustettuina kaikki puutarhatuotannon

sektorit avomaatuotannosta

kasvihuonetuotantoon. Valiokun-

käytännön viljelijöihin erilaisia asioilyttää

sitä, että yhdistysten luottamus-

Edunvalvonnassa suorat kontaktit kysymyksissä. Tehokas toiminta edelnassa

on jäseninä eri puutarhajärjestöjen

edustajat sekä viljelijäedustajat muodostettaessa ovat ensiarvoisen ajan tasalla valmistelussa olevista asita

valmisteltaessa ja MTK:n kantoja toimissa toimivat viljelijät pidetään

eri sektoreilta. Puutarhavaliokunnan tärkeitä. Vain siten saadaan varmistettua

viljelijänäkökulma valmisteluessa

reagoida jo valmisteluvaiheessa.

oista. Siten asioihin voidaan tarvitta-

kokoonpanon laaja-alaisuuden vuoksi

valiokunnan toiminta keskittyy suurten vaiheessa oleviin asioihin. Viljelijöiden Keskeisellä sijalla yhdistysten toiminnassa

on esim. ajankohtaisen mark-

linjausten ja kaikille yhteisten asioiden aktiivinen osallistuminen yhteisten asioiden

hoitoon onkin tehokkaan edunkinatiedon

kerääminen ja välittäminen

käsittelyyn.

Puutarhavaliokunnan alla toimii valvontatyön edellytys.

viljelijöiden tietoon.

sopimusviljelyjaosto, joka käsittelee Avomaavihannesten edunvalvonnassa

yhteydet viljelijöihin hoituvat Omaa asiantuntemusta

teollisuuden sopimusviljelyyn liittyviä

asioita. Lisäksi MTK:ssa toimii ryhmä, Juuresten-, Kaalin- ja Sipulintuottajat pidettävä ajan tasalla

joka käsittelee herukan sopimustuotantoon

liittyviä asioita.

takunnallisesti ja osa työtäni on toiseksi

on syytä matkustella niin kotiry:n

kautta. Yhdistykset toimivat val-

Oman asiantuntemuksen päivittämi-

Eurooppalaisia yhteyksiä hoidetaan mia näiden yhdistysten sihteerinä. Yhdistyksissä

on hallitukset sekä erilai-

ja tuotantoon, jotta tietää mitä viljeli-

kuin ulkomailla tutustumassa tiloihin

mm. osallistumalla Copa-Cogecan

hedelmä- ja vihannesalan työryhmän sia jaostoja, joissa on edustajina eri jän arki käytännössä on. Viljelijäkentän

kokouksiin Brysselissä.

avomaavihannesten viljelijöitä ympäri hyvä tuntemus on edellytys asioiden

Suomen. Yhdistykset osallistuvat ak-

hoitamisessa. Välillä eteen tulee asioita,

joihin on reagoitava nopeasti. Siinä

tilanteessa on hyvä tietää kenelle

viljelijälle soittaa varmistaakseen asiat

ennen oman mielipiteen muodostamista.

• Yhdistetään koko maa

Tarjoamme ohjelmaamme avoimesti

kaikkien käyttöön. Se löytyy helposti

netistä www.mtk.fi/eduskuntavaalit.

Paula Viertola

johdon erityisavustaja

MTK

Kuva: Jaana Kankaanpää


18

Elinvoimaisen maaseudun puolesta

MTK-ETELÄ-SAVON

JÄSENEDUT

Woikosken kaasut ja

pullot

MTK-Etelä-Savo ja Oy Woikoski Ab

ovat sopineet jäseneduista MTK-

Etelä-Savon alueen tuottajayhdistysten

jäsenille. Jäsenedut kattavat

kaasut ja käyttöoikeustodistukset.

Jäsenalennukset saat selville

esittämällä MTK:n jäsenkortin Woikosken

toimipisteessä. Esim. happi

pullossa/patterissa teollinen -50 %,

asetyleeni pullossa -45 %, käyttöoikeustodistus

käyttöaika 3/5/8 vuotta

-42 %/pullo. Alennus lasketaan

kulloinkin voimassa olevasta listahinnasta.

Woikosken toimipisteitä MTK-

Etelä-Savon alueella on seuraavilla

paikkakunnilla: Kangasniemi, Kangasniemen

Varaosa Oy Kankaistentie

2, Mäntyharju, TB-Huolto K.

Kyyrö Omakotitie 17, Mikkeli, Misra

Oy Kinnarinkatu 4, Pieksämäki,

Pieksämäen Ruuviasema Oy Myllykatu

1 ja Pieksämäen Hydro Oy Helmintie

6, Ristiina, K-Rauta E. Tukiainen

Oy Pelimannintie 2, Savonlinna,

Pulkkinen Martti Oy, Pajatie 24, Varkaus,

Täyttöasema Käsityökatu 15.

Sähköä jäsenetuhintaan

MTK-Etelä-Savo sekä Metsänomistajien

liitto Järvi-Suomi allekirjoittivat

7.3.2006 puitesopimuksen Suur-

Savon Sähkön kanssa. Sopimuksen

perusteella sovittiin pelisäännöistä

MTK:n jäsenille tarjottavasta edusta

heidän ostaessaan sähköa Suur-

Savon Sähköltä.

Sähkösopimusvaihtoehtoja on

kaksi:

1. Jatkuva sopimus

Suur-Savon Sähkön julkisista sähkön

listahinnoista alennus määräytyy

seuraavasti:

Yleissähkö 6 %, Yösähkö 6 % päiväenergian

hinnasta, vuodenaikasähkö

6 % talviarkipäivän energiahinnasta.

Lisäksi em. tuotteiden

sähkön perusmaksuista 6 %

2. Takuuhintainen sopimus

Suur-Savon Sähkön kulloinkin voimassa

olevan Takuuhintaisen sopimuksen

perusmaksu on 0 e/kk.

Huom! Alennukset koskevat

vain kilpailun piirissä olevia sähkön

myyntihintoja eivätkä siis energian

käytön määrän perustuvia siirtohintoja

ja niihin liittyviä perusmaksuja

ja sähköveroja.

Lisätietoja: Suur-Savon Sähkön

asiakaspalvelusta puh. 0800 90110

(ark. 8–16) tai sähköpostilla asiakaspalvelu@sssoy.fi.

Wintunix-tietoturvapalvelut

MTK-Etelä-Savon jäsenille alennuksia

tietokoneiden ja tietoliikenteen

tietoturvapalveluista, etävalvonnasta,

virustorjunnasta, varmistuspalveluista

sekä tietojärjestelmien

asiantuntijapalveluista. Uusi jäsenetu,

josta lisätietoja www.wintunix.fi

tai 040 718 6417. Katso myös ilmoitus

tässä lehdessä.

Pk-Rengas Oy:n renkaat

MTK-Etelä-Savo ja Pk-Rengas Oy

Savonlinnasta ovat sopineet jäseneduista

MTK-Etelä-Savon alueen

tuottajayhdistysten jäsenille.

Jäsenetu kattaa henkilö- ja pakettiautojen

sekä traktoreiden renkaat ja

asennustyön. Jäsenedun saat selville

esittämällä MTK:n jäsenkortin

kaupanteon alkuvaiheessa. Ajantasaisen

tarjouksen saat ottamalla

suoraan yhteyttä PK-Renkaaseen,

Sateliittikatu 2, 57210 Savonlinna

puh. 015 250 202, fax 015 250 801.

Suonentieto Oy:n ohjelmista

MTK-Etelä-Savo ja Suonentieto Oy

ovat solmineet yhteistyösopimuksen,

jonka perusteella tuottajaliiton

jäsenet saavat 15 % alennuksen

Suonentiedon maa- ja metsätalouden

atk-ohjelmista.

Jäsenyyden toteamiseksi on tilauksen

yhteydessä annettava jäsentunnus.

Tilaukset voi jokainen tehdä

suoraan Suonentiedosta, puh. 017

264 2642 tai lähimmältä jälleenmyyjältä.

Lisätietoja antaa myyntipäällikkö

Susanna Hämäläinen, 044 700

5206, susanna.hamalainen( at )suonentieto.fi

Alueemme jälleenmyyjät:

Ylönen Aija, 040 500 3126 ja Maatilayrittäjien

atk- ja koulutuspalvelu,

Reija Immonen, 0400 451 699.

MTK:n valtakunnalliset

jäsenedut

Lisätietoja www.mtk.fi/jasenedut

tai puh. 020 413 3352

Vakuutus ja rahoitus

- tuotevastuuvakuutus

- Tapiola

- Lähivakuutus

- OP-Pohjola-ryhmä

- Nordea

- Evli

Neuvonta ja lakiapu

- MTK:n veropuhelin

- työnantajapalvelut

- EU-avustajat

- MTK:n asianajajarengas

- Maanomistajien Arviointirengas

- maaseudun tukihenkilöverkko

Viestintä ja yhteydet

- Elisa (etu päättyy 31.12.2010)

- jäsenverkko Reppu

- MTK-Viesti

- ProAgrian kirjat

- Maahengen kirjat

Virkistys ja vapaa-aika

- Holiday Club Resorts

- Härmän Kuntokeskus

- Holiday Club-, Sokos- ja Radisson

SAS -hotellit

- Lomayhtymä (Kivitippu ja Runni)

- Kunnonpaikka

- Viking Line

Energiaedut

- Skapat Energia Oy

- Neste Oil

- St1

Muut edut ja bonukset

- Green Rock Oy (jätevesijärjestelmät)

- Nissanin autot

- Wakka-ohjelmistot

- Valtran traktoribonus

- Can-Am-mönkijät ja Lynx-moottorikelkat

- Nettiporkkana (lvi- ja sähkötarvikkeet)

- Texacon voiteluaineet

- Pellon Group palovaroitin- ja kameravalvontajärjestelmät

- ympäristöpalvelu

- Viljavuuspalvelu

- Hortilab

- Hyvää Suomesta -joutsenlippu

- Kultajousi

Vaatteet

- DeLaval-työhaalarit

- jatkajille haalarit (Valtra)

Yleishyödylliset palvelut

- Ekokem – maatalousmuovien keräys

- Maatilatalouden konelautakunta

- Lomayhtymä tuetut lomat

MTK-Etelä-Savon

luottamus henkilöt,

valio kunnat ja toimihenkilöt

Liiton johtokunta

Jukka Leikkonen, pj. Mäntyharju 0400 929 866

Juha Paajanen, vpj. Punkaharju 0400 659 725

Kalle Björn, Savonlinna 040 543 2510

Sami Heikkinen, Enonkoski 0440 674 600

Seppo Hynninen, Virtasalmi 0400 251 484

Tuomo Lahikainen, Kangasniemi 050 306 9228

Pasi Malinen, Heinävesi 0500 187 335

Petri Miettinen, Juva 050 541 3480

Pekka Parkkinen, Mikkeli 0400 796 666

Marko Piispanen, Ristiina 050 542 8072

Virpi Valkonen, Rantasalmi 040 820 8406

Antti Vasara, Sulkava 0400 886 619

MTK-Etelä-Savon edustus

MTK:n valtuuskunnassa,

valiokunnissa ja jaostoissa

MTK:n valtuuskunta

Aarno Puttonen Puumala 0500 843 855

Sanna Hämäläinen Kerimäki 050 410 9497

Jukka Leikkonen Mäntyharju 0400 929 866

Maaseutuyrittäjävaliokunta

Aarno Puttonen Puumala 0500 843 855

Luonnonmukaisen tuotannon valiokunta

Anssi Laamanen Juva 0400 650 221

Sosiaalivaliokunta

Leena Hämäläinen Pieksämäki 050 305 3098

Sokerijuurikasvaliokunta

Kimmo Ihalainen Joroinen 0400 184 712

Maaseutunuorten valiokunta

Ulla Taavitsainen Virtasalmi 050 546 0583

Kananmunavaliokunta

Jouni Paunonen Juva 040 565 2491

MTK:n säätiön hallintoneuvosto

Matti Korhonen Rantasalmi 0400 931 165

Aarno Puttonen Puumala 0500 843 855

Itä-Suomen MTK-liittojen

(Etelä-Savo, Keski-Suomi,

Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)

valinta-alueen muut edustukset

MTK:n valiokunnissa ja jaostoissa

Maaseutunuoren valiokunta

Antti Tuukkanen Keski-Suomi 040 763 2821

Energiavaliokunta

Erkki Kalmari Keski-Suomi 0400 546 590

Aluekehitysvaliokunta

Ilona Alhoniemi Pohjois-Karjala 0500 238 670

Minna Häkkinen Keski-Suomi 050 596 9931

Nautajaosto

Tomi Toivanen Pohjois-Savo 050 517 3249

Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta

Varpu Törrönen Pohjois-Karjala 050 546 8707

Sikajaosto

Eero Hetemäki Keski-Suomi 040 543 1726

Sosiaalivaliokunta

Eero Heinonen Pohjois-Savo 0400 275 889

Tuotantotalousvaliokunta

Antti Sivonen Pohjois-Karjala 0400 181 074

Verovaliokunta

Juhani Savolainen Pohjois-Savo 040 586 0244

Kylvösiemenjaosto

Matti Lappalainen Pohjois-Savo 0400 541 491

Maaseutuyrittäjävaliokunta

Jussi Lehmuskoski Keski-Suomi 0400 747 284

Heikki Peltola Pohjois-Savo 020 741 4411

Lammasjaosto

Outi Sirola Pohjois-Karjala 040 566 4153

Luonnonmukaisen tuotannon valiokunta

Kari Pennanen Pohjois-Karjala 0400 150 129

MTK-Etelä-Savon valiokunnat

yhteisiä Itä-Suomen MTK-liittojen

kanssa (Keski-Suomi, Pohjois-Karjala,

Pohjois-Savo) lukuun ottamatta

sokerijuurikas- ja maaseutunuorten

valiokuntia

Maitovaliokunta

Ympäristö- ja maapoliittinen

valiokunta

Maaseutuyrittäjävaliokunta

Lihavaliokunta

Viljakasvivaliokunta

Luomuvaliokunta

Sosiaalivaliokunta

Viljavaliokunta

Verovaliokunta

Kuluttajatyöryhmä

Sokerijuurikasvaliokunta

Maaseutunuorten valiokunta

Liiton toimisto, toimihenkilöt

Vesa Kallio toiminnanjohtaja 040 527 1039

Saila Paananen toimistosihteeri 020 413 3352

Anu Raatikainen hankevetäjä (osa-aikainen)

Tukimuuri-hanke 040 849 7525

Tuottajayhdistysten

puheenjohtajat ja sihteerit

Enonkoski Sami Heikkinen, pj. 0440 674 600

Riitta Nousiainen, siht. 050 358 3324

Haukivuori Jukka Kohvakka, pj. 050 543 1731

Kalle Mattila, siht. 050 526 2591

Heinävesi Pasi Malinen, pj. 0500 187 335

Regina Saarela, siht. 040 739 9174

Eeva Saikkonen, jäsensiht.

050 340 8601

Hirvensalmi Juha Pasonen, pj. 0400 155 441

Seija Väisänen, siht. 050 910 0529

Joroinen Riitta Juutilainen, pj. 040 509 7668

Olli-Heikki Immonen, siht.

0400 279 480

Juva Petri Turakainen, pj. 044 529 1551

Reija Immonen, siht. 0400 451 699

Jäppilä Jouni Sikanen, pj. 0400 386 744

Iiris Utriainen, siht. 040 828 0701

Kangaslampi Antti Kuvaja, pj. 040 537 1606

Riitta Räisänen, siht. 0400 193 227

Kangasniemi Ilkka Tanttu, pj. 040 565 3521

Arto Kallio, siht. 010 768 5081

Kerimäki Jukka Nousiainen, pj. 0440 549 252

Markku Hämäläinen, siht.

050 536 8427

Tuija Anttonen, jäsensiht.

044 292 3334

Mikkeli Pekka Parkkinen, pj. 0400 796 666

Jukka Varpamäki, siht. 0400 429 089

Mäntyharju Ossi Mäkeläinen, pj. 040 843 6446

Kari Hyyryläinen, siht. 050 324 5959

Pertunmaa Milla Suuronen, pj. 040 828 7358

Erkki Ojala, siht. (015) 770 2505

Pieksämäki Pekka Loponen, pj. 0400 291 477

Seppo Naukkarinen, siht.

040 596 5472

Hannu Laitinen, jäsensiht.

0201 558 070

Punkaharju Kirsti Laamanen, pj. (015) 645 312

Riitta Tolvanen, siht. 050 313 9133

Puumala Matti Summanen, pj. 050 379 1805

Jussi Valtonen, siht. 050 337 7128

Rantasalmi Mikko Tolvanen, pj. 044 527 3880

Virpi Valkonen, siht. 040 820 8406

Ristiina Marko Piispanen, pj. 050 542 8072

Sari Häkkinen, siht. 044 794 2152

Jorma Laasonen, jäsensiht.

0400 790 295

Savonlinna Ilpo Kiema, pj. 0500 153 484

Elina Kukkonen, siht. 050 301 8158

Savonranta Jari Käyhkö, pj. 0400 193 180

Otto Makkonen, siht. 0400 679 528

Sulkava Katri Nissinen, pj. 0400 271 142

Hannu Auvinen, siht. 050 588 2920

Virtasalmi Pasi Ylönen, pj. 0400 249 248

Tapani Lipsanen, siht. 0500 430 906


MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 19

Maatalouden tukipolitiikan muutokset jatkuvat

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka katkolla

EU:n maatalouspolitiikan edellisiäkään

muutoksia ei ole vielä saatu täysin

toteutettua, kun jälleen valmistellaan

uusia, suuria muutoksia. Tämä

aiheuttaa viljelijöille todella hankalan

tilanteen, koska maatalousyrittäminen

vaatii pitkäjänteisyyttä. EU:n komissio

on ajoittain ajanut suomalaiset viljelijät

tilanteeseen, jossa esimerkiksi tukia

haettaessa ei tiedetä vielä tuen lopullisia

ehtoja. Tämä jos mikä on huonoa

hallintoa.

EU:n komission virallinen tiedonanto

vuoden 2013 jälkeisestä maatalouspolitiikan

sisällöstä annetaan marraskuun

puolivälissä, mutta se vuoti

julkisuuteen jo kuukautta ennen. Komission

ehdottamat muutokset ovat

selvästi suurempia, kuin mitä esimerkiksi

yksittäiset komission virkamiehet

ovat aiemmin antaneet ymmärtää.

Komissio aikoo uusia maatalouden

tukirakennetta siten, että niin sanottu

ykköspilari, josta nykyisin maksetaan

EU:n rahoittama tilatuki, muuttuisi

merkittävästi. Tilatuki jaettaisiin perustulotueksi

ja vihreäksi tueksi sekä

tuotantoon sidotuksi tueksi, jota maksettaisiin

erityisistä ongelmista kärsiville

alueille. Lisäksi nykyisin kakkospilarista

maksettu LFA-korvaus siirrettäisiin

ykköspilarin tueksi.

Miksi tällaiset muutokset? Vaikka

komissio ei sitä julkisesti sanokaan,

sen tavoitteena on saada ykköspilarin

tilatuki nykyistä paremmin hyväksytyksi

kuluttajien ja veronmaksajien

keskuudessa. Pilarin vihertäminen on

myös suurille jäsenmaille suotuisaa,

jos sillä turvataan mahdollisuus tilatuen

maksamiseen myös seuraavalla

ohjelmakaudella.

Suomen viljelijöille nykyisin kakkospilarista

maksettavat maatalouden

ympäristötuki ja LFA-korvaus

ovat erittäin tärkeitä. Uhkaavatko komission

ehdotukset näitä? Tähän on

mahdotonta vielä vastata, mutta ykköspilarin

vihertäminen kasvipeitteisyys-

ym. vaatimuksilla voi vaarantaa

maatalouden ympäristötukea. EU on

erityisen tarkka siitä, että samaan toimenpiteeseen

ei kohdistu kaksinkertaista

tukea.

Toinen kysymysmerkki on se, siirtyisikö

LFA-järjestelmä kakkospilarista

ykköspilariin EU-rahoituksineen ja millainen

rahoitus ja sisältö olisivat mahdolliset

tulevassa ympäristötuessa.

Komission ehdotuksessa viljelijöiden

tulotason ja -kehityksen turvaamiseen

ei juurikaan kiinnitetä huomiota, mikä

on todellinen huolenaihe. Komission

tuore budjettitiedonanto ei myöskään

tuonut mitään selkoa tähän.

Maaseudun kehittämisohjelman

sisällön valmistelu

Maatalouden ympäristötuen sisältöä

on pyritty parantamaan maa- ja

metsätalousministeriön ympäristötuen

muutosryhmässä. Kotimaassa hyväksytyt

esitykset eivät ole kuitenkaan

aina edenneet komission käsittelyssä.

Laajaperäinen nurmituotanto -lisätoimenpide

saatiin kuitenkin hyväksytyksi

C-alueelle ja se otetaan käyttöön

vuonna 2011 uusia sitoumuksia

tehtäessä.

Kun EU:n komissio hyväksyi nykyisen

ympäristötuen, se asetti ehdoksi

sen, että ravinnetase sisällytetään perustoimenpiteisiin

vuonna 2012. Tuona

vuonna lähes kaikki tukeen sitoutuneet

joutuvat tekemään uuden sitoumuksen.

Tällä hetkellä näyttää

kuitenkin siltä, että uutta viisivuotista

sitoumusta ei ole mahdollista tehdä,

vaan ainoastaan jatkaa nykyistä kahdella

vuodella. Syynä on uuden EU:n

ohjelma- ja rahoituskauden alkaminen

vuoden 2014 alusta. Näin ollen myöskään

ravinnetasetta ei voida liittää jatkettaviin

sitoumuksiin.

Myös eläinten hyvinvointitukea yritetään

korjata nykyisestä. Viljelijöille

tukitasojen korotus on varmasti tärkeintä,

maidontuottajille myös se, että

tukeen valmistellaan uutta toimenpidettä,

johon pääsisi mukaan lehmien

nurmivaltaisella ruokinnalla. Muutokset

eivät kuitenkaan ehdi vielä ensi

vuodeksi, koska uudet esitykset on

alistettava vielä komission käsittelyyn.

Luonnonhaittakorvauksen (LFA)

alueiden uudistaminen on ollut EU:n

komission käsittelyssä jo useita vuosia.

Suomessa tämä koskisi valtaosin

AB-alueella sijaitsevia ns. välialueita.

Uudistuksen piti tulla voimaan jo tämän

vuoden alussa, mutta nyt kaikki

LFA-korvausta koskevat muutokset

on tarkoitus tehdä siten, että ne tulevat

voimaan vuoden 2014 alusta. Komission

antamien kahdeksan kriteerin

perusteella määritellyt LFA-alueet

ovat aiheuttaneet useiden EU-maiden

tuottajissa suurta huolta, kun heidän

mielestään osa todellisista LFA-alueista

putoaisi pois ja hyviä alueita tulisi

tuen piiriin. Suomen tilanne näyttää

hyvältä, sillä kasvukauden pituudella

ja tehoisalla lämpösummalla arvioituna

koko Suomi pysyisi LFA-alueena.

Suurimmat huolet tulevatkin siitä, asetetaanko

LFA-korvauksen saamiseksi

muita, esimerkiksi tilakohtaisia ehtoja

ja millaiseksi muodostuu tuen EU:n ja

kansallinen rahoitus.

Tukikelvottomat pellot ympäristötuessa

ja LFA-korvauksessa ovat olleet

suuri taloudellinen ongelma useilla

maatiloilla, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Ensi vuonna tilannetta

pyritään vihdoin helpottamaan. Ns.

tukijonossa olevia peltoja on tarkoitus

saada tuen piiriin noin 30 000 ha ja loput

10 000 ha vuonna 2012. Hallitus

käsittelee rahoitusta marraskuussa

täydentävässä talousarvioesityksessä.

Tämän jälkeen myös eduskunta

ottanee kantaa asiaan hyväksyessään

joulukuussa valtion budjetin vuodelle

2011. MTK edellyttää, että maaja

metsätalousministeriö neuvottelee

tuottajajärjestöjen kanssa rahoituksen

kohdentamisen ehdoista.

Kansalliset tuet

Aina tähän aikaan vuodesta MTK valmistelee

valtion edustajien kanssa

seuraavan vuoden kansallisen tuen

ratkaisua. Tukea koskevat neuvottelut

on tarkoitus saada päätökseen ennen

MTK:n valtuuskunnan kokousta marraskuun

lopulla.

Etelä-Suomen osalta tuen kokonaismäärät

edelleen alenevat komission

141-päätöksen mukaisesti. Pohjoisen

tuen alueella maidontuotannossa

uutena tekijänä on ollut tänä vuonna

kansallisen tuen enimmäiskatto.

Vastaava menettely on tarkoitus ottaa

käyttöön asteittain myös naudanlihantuotannossa.

Sen mukaan tukialueittain

vaihtelevan eläinyksikköpohjaisen

katon ylittävältä osalta täydestä tuesta

maksetaan 67 prosenttia ensi vuonna

ja vastaavasti 33 prosenttia vuonna

2012. Tukineuvotteluissa MTK vielä

neuvottelee tämän siirtymäajan mahdollisesta

pidentämisestä, kun päätöksenteon

jälkeen on saatu tietoja

yksittäisten tilojen ongelmista sopeutua

tilanteeseen.

Seppo Aaltonen

johtaja

MTK maatalouslinja

Kuva: Markku Vuorikari

O N G E L M A R A T K A I S T U .

PERSONAL COMPUTER –

PERSONAL CARE

Hanki uusi jäsenpalvelumme ja

VARMISTA TIETOJÄRJESTELMÄSI TOIMINTA!

Luonnonvoimat ja laiterikot aiheuttavat maa- ja metsätiloilla sekä maaseutuyrityksissä

satojen tuhansien eurojen vahingot vuosittain. Siksi olemme kehittäneet

MTK:n jäsenille tietoturvapalvelun, jonka avulla selviydyt huoletto-

LUOTETTAVAN KUMPPANIN PALVELUPAKETILLA SÄÄSTÄT HETI YLI 200 EUROA!

Lakkaa murehtimasta laitteiden ylläpitoa ja varmuuskopiointia. Anna ammattilaisen

hoitaa homma puolestasi 24h. Wintunixin MTK-tietoturvapaketti sisältää tietojen

varmistuspalvelun, ennakoivan ylläpidon sekä F-Securen virustorjunnan

samassa palvelupaketissa.

1. TIETOJEN VARMUUSKOPIOINTI 3. TIETOTURVA

Huolehtii kirjanpitotietojen lain mukaisesta varmuuskopioinnista. Ei vaadi käyttäjän

toimenpiteitä, sillä varmuustallennukset hoituvat täysin automaattisesti.

Tiedot tallentuvat sertifioituun konesaliin, jolloin ulkoiset uhat kuten tulipalo, laiterikko

ja varkaudet poistuvat. Tiedot ovat palautettavissa takaisin mille tahansa

koneelle.

Etuhinta: 4,25/kk (sis. 5 GT varmistustilaa, lisätila 2,50/5 GT), käyttöönotto 45,-.

2. ENNAKOIVA YLLÄPITO

Kartoittaa ohjelmisto- ja laiteviat sekä mahdolliset tietoturvan ongelmat viikoittain

etäpalveluna. Se tarkistaa virustorjunnan toiminnan, kartoittaa käyttöjärjestelmän

päivitystarpeet ja ehkäisee laitteistossa syntymässä olevia virhetilanteita. Skannauksen

jälkeen saat apua ongelmiin: mtk-etelasavo@wintunix.fi tai MTK:n jäsenpalvelunumerosta

040 139 6838.

Etuhinta 105,- /12 kk sisältää ohjelmiston ja käyttöönoton.

masti arkipäivän askareista ja odottamattomista ongelmista. Jäsenpalveluun

liittyminen on todella helppoa. Soita 040-139 6838 tai hanki se jäsennumerollasi

kätevästi netistä www.wintunix.fi.

Hanki nyt koko paketti etuhintaan 41,25/kk/työasema (normaalisti 55,-) vain

yhdellä käyttöönottomaksulla 67,50 (normaalisti 135,-). Paketti sisältää alla

eritellyt palvelut (1-3). Voit hankkia palvelut myös erillisenä.

Sisältää F-Securen virustorjunta- ja palomuurilisenssin ja

määritykset asiantuntijan kanssa.

Etuhinta 37,40/työasema sis. 1 vuoden lisenssin,

käyttöönotto 45,-.

Kaikki hinnat alv 0%.

Tarjoamme erillishintaan myös muut laitteistojen turvalliseen ylläpitoon

liittyvät tuotteet ja asiantuntijapalvelut, kuten esim. UPS-suojat

jännitepiikkien ehkäisyyn alk. 79,-. Kysy lisää 040-139 6838.

O N G E L M A R A T K A I S T U .

WINTUNIX Oy | Karjalantie 8 | 57200 SAVONLINNA | www.wintunix.fi


20

Elinvoimaisen maaseudun puolesta

MTK:n jäsen, HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! YHTEISTYÖSSÄ BRP ja MTK

MYÖS TIELIIKENTEESEEN,

T-AJOKORTTI RIITTÄÄ!

OUTLANDER T3

TEHDASVALMISTEINEN TRAKTORIMÖNKIJÄ

SÄÄSTÄ AIKAA JA RAHAA:

• bensapihi ja vähäpäästöinen Rotax ® EFI -moottori

• edulliset vakuutukset

• ei vuosikatsastusta

• yrittäjälle veroetuja

SIS.

ALV

FOREST PRO

KYTKE KOUKKUUN JA AJA TYÖMAALLE

- TOIMINTAVALMIS KOKONAISUUS!

Forest Pro -rankakärryn kestävä rakenne ja monipuoliset

hydraulitoiminnot takaavat tehokkaan

työskentelyn metsätöissä. Siirrettävän venttiilipöydän

ansiosta kuormaaminen käy kätevästi.

Rotaattorikoura ja hydraulisesti jatkettava runko

kertovat omaa kieltään laitteen käytettävyydestä

ja sen suunnittelun lähtökohdista.

SUOMALAINEN

RANKAKÄRRY

8990,-

+ TOIMITUSKULUT

8980,-

+ TOIMITUSKULUT

SIS.

ALV

BENSAPIHI

HYÖTYKELKKA

59 YETI ® 600 ACE

Uusi YETI-malli mullistaa käsityksen hyötykelkasta!

Huippuluokan ajomukavuuden ja vetokyvyn perustana

on uusi PPS-A-telasto sekä luja mutta erittäin

kevyt LXU-runko. LTS-etujousituksen ansiosta kelkka

etenee vaikeassakin maastossa. Kokonaisuuden

täydentää vallankumouksellinen uutuus, nelitahtinen

Rotax 600 ACE - kaikkien aikojen polttoainetaloudellisin

moottorikelkan voimanlähde. Käyttömukavuutta

lisää sähköstartti, ja tehokas magneetto takaa, että

virtaa riittää akulle ja lisälaitteille myös tyhjäkäynnillä.

11390,-

+ TOIMITUSKULUT

Lisätietoja ja Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta www.brpscandinavia.com

Be with the Right People: www.brpusersclub.com

© 2010 Bombardier Recreational Products Inc. (BRP).

® ja BRP-logo brp.com ovat Bombardier Recreational

Products Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä.

brp.com

More magazines by this user
Similar magazines