mtk-etelä-savo tiedotuslehti 2010
Kesähelteistä CAP-uudistukseen
Viime kesä oli säiden suhteen sen verran
erikoinen, että ainakin maanviljelijät ja
metsänomistajat tulevat sen muistamaan
vielä vuosien päästä.
Touko-kesäkuussa kärsittiin monin paikoin
kovista sateista ja kylvöt jäivät osin
uhkaavan myöhäisiksi. Mieleen hiipi jo
pelottava muisto sadekesästä 1987.
Heinä-elokuussa saatiin kuitenkin poikkeuksellisen
pitkä hellejakso. Helteiden
myötä tuli myös voimakkaita ukkosmyrskyjä.
Etelä-Savossa ne tekivät todella pahaa
tuhoa metsissä. Tilakohtaisesti vahingot
olivat paikoin lähes totaalisia, vaikka
metsää kaatui koko maassa kuitenkin
vain murto-osa siitä, mitä esimerkiksi
Ruotsissa koettiin nelisen vuotta sitten.
Savon metsävahinkojen korjaamisessa
maassa sekä öljyn että valkuaisrehun ansiosta.
Kesän itäinen korkeapaine aiheutti kuivuutta
myös Venäjällä ja Mustanmeren
alueella. Kun venäläiset ilmoittivat, että
viljaa ei riitä vientiin, niin hinnat nousivat
nopeasti maailman viljapörsseissä. Nousu
saavutti meidätkin pienen viiveen jälkeen.
Nyt myöhemmin syksyllä hinnat ovat
olleet jossain määrin epävakaat. Jotenkin
vaikuttaa siltä, että viestit hintojen laskusta
tavoittavat kotimaiset ostajat selvästi
nousu-uutisia nopeammin. Tuotantotarvikkeiden
osalta reagointi hintojen korotuksiin
on kuitenkin ollut nopeaa.
Maatalouspoliittisella rintamalla kesä
oli varsin rauhallinen. MTK:n edunvalvontatyössä
tuen, eli tilatuen osalta ollut tähän asti lähellä
EU:n keskiarvoa. Tästä voisi olettaa,
että tilanteemme ei tule oleellisesti muuttumaan.
Meille on kuitenkin erityisen tärkeää
pystyä säilyttämään ne mahdollisuudet
pieneen tuotantoon sidottuun tukeen,
jotka pystyttiin säilyttämään myös ns. terveystarkastuksen
yhteydessä.
Koko Suomen säilyminen epäsuotuisten
alueiden LFA-tuen piirissä vaikuttaa
melko varmalta. Tuen tason varmistaminen
ja kansallisen osuuden turvaaminen
vaativat kuitenkin vielä paljon työtä. Ympäristötuen
osalta huolena on pyrkimys
saada lisää ”vihreitä arvoja” CAP-tuen
ehtoihin. Pahimmillaan tämä saattaa vaikeuttaa
ympäristötuen tulevan ohjelmakauden
ehtojen laatimista.
riittää töitä vielä pitkäksi aikaa.
painopiste on ollut Brysse-
Kokonaisuuden kannalta ensiarvoituen,
Helteet ja kuivuus valmistuttivat kasvustot
korjuukuntoon nopeasti. Kuivuus
verotti satoa, mutta onneksi ainakin korjuukustannukset
pysyivät aisoissa.
Viljan kohdalla sato on nyt varsin hyvin
tasapainossa kotimaisen kulutuksen
kanssa. Erityinen ilon aihe on rypsin pinta-alan
reipas kasvu. Toivottavasti isännillä
riittää mielenkiintoa pitää rypsi mukana
viljelykierrossa myös tulevina vuosina,
vaikka helteiden lyhentämä kukintakausi
aiheutti pettymyksiä puintimiehille. Rypsille
on jatkossakin varmaa kysyntää kotilin
suunnalla, jossa EU:n komissiolta tulee
marraskuun puolivälissä tiedonanto maatalouspolitiikan
suuntaviivoista vuodesta
2014 eteenpäin.
Yksi suurin kiistakysymys on rahajako
vanhojen jäsenmaiden ja uusien jäsenten
eli entisten itäblokin maiden välillä. Kun
elintaso- ja kustannustasoerot ovat vielä
suuret, niin siirtyminen Euroopan laajuiseen
tasatukeen ei tule vielä kysymykseen,
mutta jossain määrin siihen suuntaan
tullaan varmasti menemään. Suomi
on kokonaan EU:n kassasta tulevan CAPsen
tärkeää on tietenkin se, miten paljon
EU:ssa tullaan jatkossa käyttämään budjettivaroja
maatalouteen. Yhteiseltä maatalouspolitiikalta
menee pohja pois, jos
budjettiin ei varata riittävästi rahaa. Selvitysten
mukaan enemmistöllä eurooppalaisista
on kuitenkin selkeä tahto siihen,
että maataloutta harjoitetaan laajasti ympäri
Eurooppaa.
Esko Suomala
3. puheenjohtaja
MTK
Kuva: Jaana Kankaanpää
Vihreä kasvu maalta
on vastaus Suomen
haasteisiin
MTK eduskuntavaaleissa 2011 Menestystä maalle
Nauti metsäsi
tuotosta
Luotettavan kumppanin kanssa
voit toimia metsänomistajana
turvallisin mielin. Metsäliitto
tarjoaa tueksesi henkilökohtaista
palvelua sinun oman
tarpeesi ja tilanteesi mukaan –
aina metsäomaisuuden
kokonaisvaltaiseen hoitoon
saakka. Metsäliitto Osuuskunnan
jäsenenä hyödyt
kattavasta palvelusta ja portaittain
kasvavista jäseneduista.
Omistajajäsenenä olet myös
aina mukana varmistamassa,
että suomalaiselle puulle ja
metsäosaamiselle on käyttöä
tulevaisuudessakin.
www.metsakori.fi
2
Elinvoimaisen maaseudun puolesta
Vaimon lisäksi löysin
internetistä myös Melan
sähköiset asiointipalvelut!
Mela-turva netissä
Päivitä MYEL-työtulosi
Hae Mela-sairauspäivärahaa
Tulosta todistuksia
Tarkista turvasi taso
Katso vakuutustietojasi
Tutustu työeläkeotteeseesi
Muista lomitusnetti
TAVATAAN VERKOSSA!
No Shit.
Teho Opti. Putipuhdasta lämmitysöljyä.
www.lihakunta.fi
-sivustolta löydät keskeiset tiedot
Lihakunnasta, mm. yhteystiedot
hallituksesta edustajistoon.
Osuuskunnan jäsenille sivustolla on
tarjolla monipuolinen ja hyödyllinen
palvelupaketti ja keskustelukanava.
Lihakunta
Soita ilmaisnumeroon 0800 166 266. Tai tilaa verkossa 24h. www.st1.fi
tarjoaa tuottajilleen rahanarvoisia
etuja ja lisänä Atria-ketjun vahvuudet:
Atria on varma markkinakanava,
joka on sitoutunut kotimaiseen lihaan.
A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat
rehuratkaisut.
A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri.
AtriaNauta- ja AtriaSika -palvelu ovat
tuottajan vahva kumppani arjen työssä.
Teho Opti -lämmitysöljy takaa puhtaan ja
tehokkaan palamisen. Säästää talon öljylämmitysjärjestelmää,
energiaa ja rahaa.
MTK:n -jäsenenä saat alennuksen myös
St1-lämmitysöljyistä. Ei paha.
Ei paha.
Lisätietoa puhelimitse 020 472 7111
tai www.atrianauta.fi, www.atriasika.fi,
www.a-rehu.fi.
MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 3
Puheenjohtajan puheenvuoro
Kuluva vuosi oli haasteellinen meille viljelijöille
monessa mielessä. Kevään märkyydestä
ja normaalia myöhemmistä kylvöistä
siirryttiin kesän helteisiin ja kuivuuteen.
Loppukesän myrskyt toivat metsätuhoja
maakuntaamme ja yksittäisillä tiloilla menetykset
olivat raskaita. Merkillepantavaa
oli kuitenkin toiminta heti myrskyjen jälkeen,
naapuria autettiin, teitä raivattiin yhdessä.
Maaseutu näytti sen yhteistyön voiman,
jonka me kaikki maaseudulla asuvat
tiedämme. Suurkiitokset on myös mainittava
Sulkavan yhdistykselle, joka yhdessä
metsänhoitoyhdistyksen kanssa järjesti
keskustelutilaisuuden myrskyjen jälkeen.
Esimerkillistä toimintaa, jolla paikallisesti
osoitettiin järjestön olevan läsnä jäsentensä
arjessa.
Vuosi toi jälleen maatalousmarkkinoille
hintojen heiluntaa. Kevään alavireisistä
viljojen hinnoista noustiin vauhdilla ylös.
Maailmalta kantautuneet ennakkotiedot
satonäkymistä ja kuivuuden vaikutukset
heiluttelivat hintoja myös meillä. Näimme
myös merkillisen episodin panosmarkkinoilla,
kun Yara keskeytti kaupankäynnin
lannoitteilla pariksi viikoksi. Selitykseksi
tarjottiin vaikeutta ennustaa raaka-ainehintojen
kehitystä. Tätä kirjoittaessani
olemme saaneet lukea lehdistä kuinka
Yara on kertonut tuloksensa moninkertaistuneen
viime vuoden samaan ajankohtaan
verrattuna. Merkillepantavaa on se, että
samalla hintamarginaali eli kate on kasvanut.
Eikö sitä raaka-aineen hinnan korotusta
tullutkaan? Vai oliko myynnin keskeyttäminen
pelkkä markkinatemppu, jolla
hilattiin kysyntää ylös ja samalla voitiin
nostaa hintaa? On päivänselvää, että Suomeen
tarvitaan muitakin markkinatoimijoita
lannoitemarkkinoille ja siten aitoa kilpailua.
Toivottavasti saamme pikapuolin
nähdä uusia toimijoita lannoitteissa ja vielä
toivottavampaa on, että myyntikanava
on viljelijöiden hallussa esimerkiksi omien
osuuskuntien kautta.
Useampi viljelijä on alkanut kysellä,
mikä on riittävästi, mikä on kohtuus? Kesän
aikana viestit viljelijöiden jaksamisesta
ja talouden heikkenemisestä tiloilla lisääntyivät.
Alhaiset tuottajahinnat yhdessä kohonneiden
tuotantokustannusten kanssa
ovat syitä tilojen taloudelliseen ahdinkoon.
Hyvinkin hoidetulla tilalla talouden
tiukkeneminen kavensi toimeentuloa. Samalla
yleisessä keskustelussa usein syyllistettiin
maaseutua milloin vesien tai ilman
pilaamisesta ja eläinten huonosta hoidosta
sekä yhteiskunnan tuilla elämisestä. Ei
ole ihme jos viljelijöiden keskuudessa pahoinvointi
on lisääntynyt. Meillä viljelijöillä
on kuitenkin oikeus ja kohtuus vaatia, että
meitä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Juhlapuheissa on kannettu huolta viljelijöiden
jaksamisesta. Mutta puheiden tasolle
ovat tahtoneet jäädä, teot ovat olleet
pienempiä. Toimet viljelijöiden jaksamisen
parantamiseksi ovat yksinkertaisia. Maatalouden
kannattavuuden on parannuttava,
tähän eräänä hyvänä työvälineenä on
viljelijöiden neuvotteluaseman parantaminen
elintarvikeketjussa. Siksi on tärkeää
että MMM:n aloittama lakivalmistelu viljelijöiden
sopimisoikeuden osalta saatetaan
pikaisesti valmiiksi ja käytäntöön.
Kanssaviljelijöille haluan sanoa, ettei tilan
taloudellinen ahdinko ole häpeä. Kun
me vaimoni kanssa teimme navetan laajennusinvestoinnin
joitakin vuosia sitten, laskimme
kyllä maidonhinnalla alhaisempia
versioita, mutta kukaan laskentaan osallistunut
ei osannut ennustaa kustannusten
nousun voimakkuutta. Näin ollen lopputulema
on, että meilläkin on taloudellisesti
tiukkaa. Kaikesta huolimatta meillä on vakaa
tarkoitus luovia tämä karikko läpi, koska
näemme sen suuren mahdollisuuden,
mikä suomalaisella elintarviketuotannolla
on. Elintarvikkeiden jäljitettävyys, puhtaus,
tuotantotavan tunteminen ja tuotannon
sijainti lähellä ovat arvoja, joita ei voi
tuoda. Maailman elintarviketuotannon on
kasvettava lähitulevaisuudessa, jotta kaikki
tulevat ruokituksi. Läheisyys on keskeinen
periaate elintarviketuotannossa. Jotta
edellä mainittuun päästään on selvää, että
myös viljelijän on saatava osansa elintarvikeketjun
arvon noususta, korvausta tehdylle
työlle, sijoitetulle pääomalle ja kohtuullinen
voitto yritystoiminnan riskin ottamisesta,
siinä niitä viljelijöiden jaksamista
tukevia asioita.
Kesän myrskyistä ja sen esille tuomasta
maaseudulla edelleen olevasta vahvasta
yhteisöllisyydestä on opittavaa myös
jokapäiväisessä elämässä maaseudulla
ja maatiloilla. Ei tarvita luonnonilmiötä
tai kriisiä, jotta voimme tehdä yhteistyötä
ja olla kanssakäymisessä. Tällä tavoin on
mahdollisuus löytää helpotusta niin työkiireisiin,
kannattavuuteen kuin jaksamiseenkin.
Ajatusten jakaminen ja yhdessä tekeminen
kehittää jokaisen toimintaa eikä ole
keneltäkään pois.
Jukka Leikkonen
puheenjohtaja
MTK-Etelä-Savo
Kuva: Markku Vuorikari
Kolmossivun juttu
Mainettaan parempi?
Suomen Gallup teki kesäkuussa 2010 yli
tuhannelle suomalaiselle kyselyn, jossa
selvitettiin eri järjestöjen tunnettuutta,
mainetta ja onnistumista jäsentensä
edunvalvonnassa. Järjestöjä, joista näitä
asioita kysyttiin, olivat Akava, SAK, STTK,
Suomen Yrittäjät ja MTK.
Kyselyn tulokset antoivat joitain hyvin
selkeitä tuloksia ihmisten käsityksestä
eri järjestöistä. MTK erottui selvästi muista
järjestöistä siinä, että sen jäsenet olivat
parhaiten perillä oman etujärjestönsä toiminnasta.
Tätä selittää varmasti viljelijäväestön
korkea järjestäytymisaste, vahva sitoutuminen
omaan järjestöönsä sekä laaja
luottamushenkilöverkosto.
Kyselyyn vastanneet pitivät MTK:a
myös asiantuntevana ja vaikutusvaltaisena
järjestönä, joka näkyy paljon julkisuudessa
ja on luotettava ja vastuullinen toimija.
Näin siitäkin huolimatta, että yksittäisissä
kommenteissa mainittiin laatusanoja
ahne, änkyrä ja härski jäsenistönsä etujen
ajaja. Toisaalta sehän tehtävämme järjestössä
on, ajaa jäsentemme etuja ja siinä
tarvitaan välillä koviakin otteita, ehkä nykyistä
useamminkin.
Ehkä mielenkiintoisin tulos koko kyselyssä
oli se, että kaikkien vastaajien mielestä
MTK oli onnistunut järjestöistä parhaiten
jäsentensä edunvalvonnassa. Ykköseksi
MTK arvioitiin myös poliittiseen
päätöksentekoon vaikuttamisessa. Selväksi
tuli myös se, että MTK:n omat jäsenet
olivat tyytymättömimpiä oman järjestönsä
onnistumiseen.
Järjestön toiminnan onnistumista ei sinänsä
mitata huutoäänestyksellä, mutta
kysely antaa kuitenkin miettimisen aihetta.
Miksi muut näkevät MTK:n toiminnan positiivisempana
kuin omat jäsenet? Onko
ulkoisessa viestinnässä onnistuttu paremmin
kuin sisäisessä? Vastauksiin vaikuttaa
varmaankin myös se, että monen MTK:n
jäsenen edunvalvontatarpeet ovat merkittävästi
suuremmat kuin vaikkapa hyvätuloisen
palkansaajan, oli hän sitten SAK:n
tai Akavan jäsenjärjestön jäsenenä.
MTK:a arvostellaan omien jäsenten taholta
säännöllisesti siitä, ettei se ole onnistunut
edunvalvontatehtävässään tai,
että se ajaa vain jonkin tietyn ryhmän, alueen
tai tuotantosuunnan etua. Arvostelu
on sallittua ja kaikkea toimintaa pitää arvioida
kriittisesti, mutta varsin usein arvostelu
perustuu tietämättömyyteen siitä,
mitä järjestössä on tehty ja, miten ylipäänsä
koko edunvalvontajärjestelmä toimii.
Tässä tarvitaan entistä parempaa viestintää
omille jäsenille.
MTK toimii juuri niin tehokkaasti ja tasapuolisesti
kuin sen jäsenet haluavat, koska
jäsenet valitsevat luottamushenkilöt ja
luottamushenkilöt päättävät järjestön toiminnasta.
Tasapuolisuuteen ja tehokkuuteen
vaikuttaa myös sitoutuminen järjestöön.
Mitä pienempi joukko jäseniä on sitä
huonommat tulevat edunvalvonnan tuloksetkin
olemaan. Niistä seurauksista kärsivät
yhtä lailla jäsenmaksunsa maksaneet
kuin ne, joita oman elinkeinon etujen ajaminen
ei kiinnosta.
Suomalainen ruoka on hintaansa arvokkaampaa
ja suomalainen maatalouden ja
maaseudun edunvalvonta on jäsenmaksuaan
arvokkaampaa. Jokaista jäsenen
maksamaa jäsenmaksueuroa kohti järjestö
laittaa itse viisi euroa muista tulonlähteistä.
Ei ihan huono sijoitus, kun sillä
turvataan koko suomalaisen maaseudun
elinvoimaisuutta.
Vesa Kallio
toiminnanjohtaja
MTK-Etelä-Savo
Päätoimittaja:
Toimittajat:
Painopaikka:
Jakelu:
MTK-ETELÄ-SAVO
TIEDOTUSLEHTI 2010
Vesa Kallio
Kari Tegelberg, Iida Muhonen, Ruut Kokki, Erja Eliala
Lehtisepät Oy
Kaikki MTK Etelä-Savon jäsenet osoitteellisena
jakeluna Maaseudun tulevaisuuden välissä. Lehteä
jaetaan myös MTK:n yhteistyökumppaneille ja
jäsenyhdistyksille.
4
Elinvoimaisen maaseudun puolesta
Etelä-Savon Ely-keskuksen
ylijohtaja Pekka Häkkinen uskoo
yhteistyön voimaan maaseudun
elinvoimaisuutta kehitettäessä.
Etelä-Savon Ely-keskuksen
ylijohtaja Pekka Häkkinen:
Maaseudun palveluverkkoon
Mannerheim-linja
Maaseudun palveluverkko harvenee
sitä mukaa, kun ihmisiä muuttaa sieltä
pois. Ilmiö ei ole mikään uusi, vaan se
on jatkunut jo vuosikymmeniä. Etelä-
Savon Ely-keskuksen ylijohtaja Pekka
Häkkinen miettii, milloin ollaan siinä
kipupisteessä, että palveluitten väheneminen
tyhjentää maaseudun kokonaan.
Eli ilmiö toimii katalysaattorina
muuton kiihtymiselle.
– Pitää selkeästi päättää, mihin tuo
väheneminen pysäytetään. Siitä pitää
olla yksimielinen tahtotaso kaikkien eri
toimijoitten välillä, ylijohtaja Häkkinen
korostaa.
Hänen mielestään pitää pystyttää
ikään kuin palvelutason osalta Mannerheim-linja,
jonka yli ei missään tilanteessa
tulla. Hän arvelee, että perustaso,
jossa kuntalainen saa kaikki
tarvittavat peruspalvelut, voisi olla
kunnan keskustaajama, eli kirkonkylä.
Pekka Häkkinen korostaa, että
maakunnan yrityskentässä maaseutuyrittäjät
muodostavat ison siivun. Etelä-Savossa
tuo siivu on hänen mielestään
vielä merkittävämpi kuin monessa
muussa maakunnassa.
– Biotalouden merkitys tulee entisestään
korostumaan, luonnonvarojen
käyttö on jo nyt tärkeää, omalla
maaseudulla tuotettu ruoka on nousemassa
monista syistä tärkeäksi ja
maatalouden merkitys tulee entisestään
kasvamaan, Häkkinen luettelee.
Tässä kaikessa on hänen mukaansa
kuitenkin selkeä ristiriita. Maaseutuyrittäjän
arki ei kohtaa niitä ”juhlapuheita”
maaseudun tärkeydestä.
– Yrittäjät joutuvat kamppailemaan
ihan käytännön toimeentulosta, toiminnan
kannattavuudesta ja siitä, löytyykö
heiltä uskallusta kehittää toimintaansa,
eli investoida, Häkkinen pohtii.
Hän korostaa, että Ely-keskus haluaa
luoda uskoa maatalouden tulevaisuuteen,
tukea sen kehitystyötä ja ylipäätään
luottaa maaseutuun. Ely-keskuksella
olisi Häkkisen mukaan jo nyt
resursseja enemmän tukea investointeja
kuin niitä haetaan.
– Ymmärrän kyllä, että monilla nuorilla
maaseutuyrittäjillä on arkuutta
voimakkaan rakennemuutoksen keskellä
uskoa siihen, että maaseudulla
voi tulevaisuudessakin saada elantonsa,
Pekka Häkkinen sanoo.
Hän kuitenkin kannustaa vielä uskomaan
maaseutuun.
– Kun vielä vähän aikaa jaksaa, niin
uskon, että tilanne tulee monilta osin
korjaantumaan.
Häkkinen uskoo vahvasti yhteistyön
voimaan. Hän toteaa, ettemme voi
maantieteelle mitään, mutta kun eri
toimijat tekevät yhteistyötä, voidaan
muodostaa isompia kokonaisuuksia ja
panostaa kehitystyöhön yhdessä Elykeskuksen
kanssa.
Missä sitten Ely-keskus voisi olla
maaseutuyrittäjän tukena? Perinteisesti
tukea on hänen mukaansa saanut
sukupolven vaihdoksiin ja tuotantorakenteen
muuttamiseen tai kehittämiseen.
Tukea voi myös saada ympäristönsuojeluun,
maisemanhoitoon ja
vaikkapa vesihuollon kehittämiseen.
Pekka Häkkinen korostaa kaikessa
tässä yhteistyön merkitystä. Kaikenlainen
vastakkainasettelu ei hänen mielestään
johda mihinkään, vaan päinvastoin.
Se vain turhan päiten haittaa
maaseudun kehittämistä.
– Esimerkiksi perinteinen maaseutuyrittäjyys
ja kunnassa toimiva yrityshautomo
eivät saa kehittämisen kannalta
olla vastapuolilla, vaan vierekkäin.
Molemmilla on varmasti paljon
toisilleen annettavaa, Häkkinen korostaa.
Tuottajayhdistysten
syyskokoukset
Tarkemmat tiedot Maaseudun Tulevaisuudessa
Yhdistys pv klo paikka
Jäppilä 4.11. 10.00 Jäppilätalo
Pieksämäki 4.11. 13.00 Ravintola Ruiskukka, Kauppak. 5–7
Enonkoski 8.11. 10.00 Enonhovi
Haukivuori 11.11. 13.00 Haukivuoritalo
Kerimäki 12.11. 13.00 Osuuspankin kokoustila
Hirvensalmi 16.11. 10.00 Valtuustosali
Heinävesi 17.11. 10.00 Gasthaus
Kangaslampi 17.11. 13.00 Ystävänkammari
Joroinen 18.11. 10.00 Kunnanvirasto, kokoushuone 2
Juva 18.11. 13.00 Nordean kokoustila
Punkaharju 22.11. 10.00 Tynkkylän Lomaniemi
Savonranta 26.11. 10.00 Seo
Savonlinna 26.11. 13.00 Paviljonki
Kangasniemi 29.11. 10.00 Kangasniemen Juhla- ja Pitopalvelu
Pertunmaa 30.11. 10.00 Mäntymotelli
Mäntyharju 30.11. 10.00 Mäntymotelli
Rantasalmi 1.12. 10.00 Osuuspankki
Sulkava 1.12. 13.00 Osuuspankin kerhotila
Virtasalmi 3.12. 10.00 Yhteispalvelupiste
Mikkeli 7.12. 10.00 Rantakylätalo II-kerros Naistinkisali
Puumala 10.12. 10.00 Osuuspankin kerhohuone
Ristiina 10.12. 13.00 Löydön kartano
Kokousaikataulu myös netissä:
www.mtk.fi/liitot/etelasavo/ajankohtaista/fi_FI/syyskokoukset/
Verotililakiuudistus koskee alkutuottajia
kuten maa- ja metsätalouden harjoittajia
sekä niitä alkutuottajia, jotka
toimivat myös työnantajina. Uusi verotililaki
tuli voimaan 14.8.2009. Verotililaki
on uusi menettely, joka muuttaa
oma-aloitteisten verojen ilmoittamista
ja maksamista. Uusilla säännöksillä
pyritään yksinkertaistamaan verohallinnon
ja verovelvollisen välillä tapahtuvaa
maksuliikennettä sekä käyttämään
apuna mahdollisimman paljon
nykytekniikkaa.
Uuden lain mukaan verotilimenettelyyn
siirretään varainsiirtoveroa lukuun
ottamatta kaikki oma-aloitteiset verot
mm. arvonlisävero, työnantajan toimittamat
palkkojen ennakonpidätykset ja
sosiaaliturvamaksut. Verotili on kaikilla
sekä yksityisillä henkilöillä että yrityksillä.
Verotili on kooste veronmaksajan
oma-aloitteisista veroista ja se
on maksajakohtainen.
Verotilimenettelyssä alkutuottajat ja
yrittäjät antavat kausiveroilmoituksen,
joka korvaa mm. aikaisemmin käytössä
olleet valvontailmoituksen ja alkutuottajan
arvonlisäveroilmoituksen.
Kausiveroilmoituksella ilmoitetut verot
lasketaan yhteen ja verojen määrä ilmoitetaan
verohallinnolle. Ilmoituksen
Anu Raatikainen
VerotililakiuudistusTeksi:
jälkeen verovelvollinen maksaa verotilimaksut
verotilille eli verohallinnon
pankkitilille. Maksaja käyttää henkilökohtaista
viitenumeroa eli verotiliviitettä,
joka pysyy samana maksusta ja ilmoituskaudesta
toiseen.
Yritykset ja yhteisöt ilmoittavat ja
maksavat verotiliveroja säännöllisesti
joko kuukausittain, neljännesvuosittain
tai kalenterivuosittain. Suurin osa
maa- ja metsätalouden harjoittajista
on kalenterivuosiryhmässä, jota uudistus
koskee ensimmäisen kerran helmikuussa
2011. Kausiveroilmoituksen
kuukausittain antavat ovat ehtineet tutustua
uuteen verotilimenettelyyn jo
vuoden ajan, samoin kuin ne alkutuottajat,
jotka ovat maksaneet palkkoja
vuonna 2010.
Osalla pienistä yrityksistä on oikeus
pidennettyihin neljännesvuosittaisiin tai
vuosittaisiin maksujaksoihin. Yritykset,
joiden liikevaihto on enintään 25 000 e/
kalenterivuosi voivat tehdä kausiveroilmoituksen
vuosittain ja yritykset, joiden
liikevaihto on enintään 50 000 e/kalenterivuosi
neljännesvuosittain. Yrityksille,
joilla on ns. pidennetty ilmoitusjakso,
lähetetään verohallinnosta tieto.
Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti
mm. Verotili-palvelussa. Kuukausittain
ja neljännesvuosittain sähköisesti
annetun kausiveroilmoituksen
tulee olla perillä viimeistään sen kalenterikuukauden
12. päivänä, jona kohdekauden
vero tai maksu on lain mukaan
ilmoitettava. Paperilla annettavan
ilmoituksen puolestaan tulee olla
perillä jo kuukauden 7. päivä. Verotiliverojen
yleinen eräpäivä on joka kuukauden
12. päivä. Jos 12. päivä ei ole
pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi
pankkipäiväksi. Ne arvonlisäverovelvolliset,
jotka ovat kalenterivuosimenettelyssä
antavat kausiveroilmoituksen
ja maksavat arvonlisäveron
28.2. mennessä.
MTK:n keskusliiton sosiaali- ja veropolitiikkaryhmän
johtaja Timo Sipilän
mielestä uusi verotililaki ei tuo mitään
ratkaisevaa parannusta maa- ja metsätalouden
harjoittajien tilanteeseen.
Sipilä näkee verotililain uudistuksessa
hyvänä asiana sen, että se on antanut
mahdollisuuden joillekin yrittäjille siirtyä
alv-ilmoituksissa neljännesvuosimenettelyyn
mutta samalla säilyttänyt
alkutuottajien mahdollisuuden pysyä
vuosimenettelyssä. Sipilän mielestä
erittäin haasteellista uudessa verotililaissa
on se, että sanktiot myöhästymisistä
ovat ankarat.
MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 5
Tynkkylän Lomaniemi satsaa tulevaan
Vuorinimen kylässä Punkaharjulla sijaitsevaa
Tynkkylän Lomaniemeä on
isännöinyt viiden vuoden ajan nuori
yrittäjä Jukka Heikkonen. Kotitilansa
isännäksi ryhtynyt Heikkonen pyörittää
maatilamatkailutoimintaa vanhempiensa
kanssa. Tynkkylän Lomaniemessä
matkailutoiminta alkoi jo
vuonna 1968. Lomaniemen alueella
on vuokramökkejä, vierasvenesatama,
kotieläimiä ja tilausravintola.
– Meillä pääpaino on vuokramökeissä
ja ateriapalveluissa. Täällä järjestetään
paljon häitä ja muita perhejuhlia,
Jukka Heikkonen kertoo.
Tynkkylän Lomaniemen vuokrahuvilat
ovat omarantaisia ja talviasuttavia.
Lomaniemen alueella sijaitsee tällä
hetkellä 11 vuokramökkiä ja erämökki.
Lisäksi Heikkoset vuokraavat
viittä huvilaa Ruhvanalla, kymmenen
kilometrin päässä Tynkkylän Lomaniemestä.
Jukka Heikkosen mielestä maatilamatkailuyritysten
haasteena on usein
niiden syrjäinen sijainti kaupungeista.
Maatilakohteiden pitäisi pystyä tarjoamaan
jotakin sellaista, jota kaupungista
ei saa, vaikka palvelut ja tapahtumat
saattavat sijaita kymmenien kilometrien
päässä. Tynkkylän Lomaniemen
sijainti on Heikkosen mielestä
kuitenkin hyvä.
– Meiltä on suunnilleen sama matka
Savonlinnaan ja Imatralle, eikä Venäjän
rajakaan ole kaukana. Lisäksi vesireitit
ovat hyvät, eikä kauppareissukaan
ole pitkä, sillä Vuoriniemen kylällä
on onneksi oma kauppa.
Maatilamatkailuyritysten kuumin
sesonki on kesä. Jukka Heikkosen
mukaan sesonki alkaa juhannuksesta
ja päättyy elokuun puoliväliin.
– Silloin ollaan kyllä ihan täyteen
buukattuja. Jo nyt on paljon varauksia
ensi kesälle, Heikkonen sanoo.
Kesän lisäksi vilkasta on esimerkiksi
jouluna, vuodenvaihteessa ja pääsiäisenä.
Ulkomaalaiset turistit jatkavat
lomakautta, sillä monet keskieurooppalaiset
lomailevat kesällä suomalaisia
myöhemmin ja uudenvuoden seutu
on venäläisten asiakkaiden suosiossa.
Monet asiakkaista lomailevat Tynkkylän
Lomaniemessä joka vuosi. Vakioasiakkaat
ovat saattaneet viettää
kesänsä tilan vuokramökeissä jo kahdenkymmenen
vuoden ajan. Heikkonen
uskoo, että lomaa tullaan viettämään
vuokramökille, jotta arkiset askareet
unohtuvat.
– Omalla mökillä on aina kaikkea
pientä kunnostustyötä ja remonttia,
täällä ei tarvitse tehdä mitään ja saa
olla omassa rauhassaan, toisin kuin
esimerkiksi mökkikylissä. Monet asiakkaistamme
saapuvat joka kesä samalle
mökille ja pitävät sitä kuin omana
mökkinään, Heikkonen sanoo.
Investointien 35-vuotissuunnitelma
Tynkkylän Lomaniemessä uskotaan
maatilamatkailun tulevaisuuteen.
– Meidän alueella rakennetaan lähes
koko ajan jotakin seuraavat 35
vuotta, Heikkonen kertoo.
Tällä hetkellä rakenteilla on kolme
uutta vuokramökkiä, jotka valmistuvat
ensi kesäksi. Tarkoituksena on rakentaa
120 hehtaarin alueelle pikkuhiljaa
lisää talviasuttavia mökkejä ja
myöhemmin myös huoneistotyyppistä
majoitusta. Oma asemakaava tilan
alueelle on valmistunut ja majoituskapasiteettia
tullaan kasvattamaan vuosien
saatossa huomattavasti.
Laajeneminen tuntuu järkevältä,
koska kysyntä on kova. Menneenä
kesänäkin kysyntää oli enemmän kuin
vuokramökkejä oli tarjota. Erityisesti
kotimaisten matkailijoiden osuus kasvoi,
jota osattiin jossain määrin ennustaakin.
Laajentaminen tuo Heikkosen
mukaan myös mahdollisuuden tarjota
aiempaa monipuolisempia palveluja ja
palkata ulkopuolista työvoimaa.
Tynkkylän Lomaniemen nuori isäntä Jukka Heikkonen uskoo maatilamatkailun vetovoimaan.
Asemakaava tilan maille on valmistunut ja toimintaa laajennetaan ainakin seuraavat 35 vuotta.
Kontion talvipäivät
Nyt nopea
toiminta kannattaa!
Tutustu markkinoiden laajimpiin
talo-, huvila- ja saunamallistoihin.
Hae uudet esitteemme tai tilaa www.kontio.fi
Kimmo Haavikko
Maaherrankatu 48
50100 MIKKELI
kimmo.haavikko@kontio.fi
Puh. (015) 151 515
GSM 0500 250 043
Hannele Nousiainen
Satelliittikatu 22
57210 SAVONLINNA
hanne.nousiainen@kontio.fi
GSM 0500 756 293
Jukka Nousiainen
Satelliittikatu 22
57210 SAVONLINNA
jukka.nousiainen@kontio.fi
GSM 050 572 7445
6
Elinvoimaisen maaseudun puolesta
MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 7
Kokonaispalvelua Tapiolasta
Tapiola Pankki
tuo vaihtoehdon
2000-luvun alkupuolella Tapiolan ja MTK:n
yhteistyösopimus on laajentunut vakuutuksista
koko finanssipalveluihin. Tapiola
Pankki perustettiin vuonna 2004, ja vajaassa
seitsemässä vuodessa se on saanut
yli 200 000 asiakasta.
Tapiola on tuonut pankkipalvelujen
kenttään vaihtoehdon, joka erottautuu
markkinoilla käyttelytilin reilulla korolla ja
koronlaskutavalla sekä edullisilla tai maksuttomilla
palveluilla – kun asiakas keskittää
pankki- ja vakuutusasiansa Tapiolaan.
Tapiola Pankki aloitti maatilarahoituksen
asiakkaiden pyynnöstä vuoden 2010
alkupuolella. Monilla paikkakunnilla on ollut
tähän asti vain yksi maa- ja metsätalouteen
suuntautunut pankki, joten viljelijällä
ei ole ollut vaihtoehtoa raha-asioidensa
hoitoon. Nyt Tapiola Pankki on tuonut
markkinoille vaihtoehdon, kun se on laajentanut
toimintaansa henkilöasiakkaita
palvelevasta pankista myös maa- ja metsätalousasiakkaita
sekä alle 10 hengen
mikroyrityksiä palvelevaksi pankiksi.
Tapiola Pankissa hyödynnetään vakuutuspuolen
osaamista riskienhallinnassa.
”Meillä on jo pitkäaikainen asiantuntemus
henkilö- ja omaisuusriskien sekä
talouden hallintaan, nyt tarjoamme myös
pankkipalveluita maa- ja metsätalousasiakkaille”,
kertoo paikallisjohtaja Veli-Matti
Kurtti
Tapiola Pankki tarjoaa palveluitaan ensisijaisesti
omille keskittäville vakuutusasiakkailleen.
Myös metsänomistajat on
huomioitu ja heille on kehitetty uudenlainen
metsätilan sukupolvenvaihdoslaina.
Kurtti toivottaakin Tapiolan vakuutusasi-
– nyt myös kaikki pankkipalvelut
Tapiola-ryhmä on 153-vuotias suomalainen,
asiakkaiden omistama vakuutus- ja
piola Pankkiin. ”Olemme valmiita isoihinakkaat
tervetulleeksi nyt myös omaan Ta-
finanssitalo, joka tarjoaa asiakkaille selvää
hyötyä entistä laajemmalla palveluko-
ja kannattavia.”
kin hankkeisiin, kunhan ne ovat realistisia
konaisuudella. Viljelijöiden asiat ovat Tapiolalle
tärkeitä, ja maatila-asiakkaat myös
luottavat yhtiöön. Tästä kertoo se, että Tapiola
on viimeisimmän vakuutusbarometrin
(v. 2009) mukaan maatilojen ykkösvakuuttaja
Suomessa.
Maatilavakuuttamisen markkinajohtaja
kehittää myös jatkuvasti maatilayrittäjille
suunnattuja palveluitaan. Esimerkki Tapiolan
hyvästä tuotekehityksestä on jo yli
20-vuotias Agro-vakuutus, josta on tullut
brändi ja joka on edelleen kärkituote.
Yhteistyöllä parannuksia
maatilayrittäjien turvaan
Tapiolalla ja MTK:lla on pitkä yhteistyön
historia viljelijöiden sosiaaliturvan rakentamisessa.
Tapiolan (silloisen Aura-yhtiön)
ensimmäinen jäsenetutuote oli vuonna
1964 lanseerattu MTK:n ryhmätapaturmavakuutus.
Vakuutusyhteistyötä on
vuosien varrella systemaattisesti kehitetty
vastaamaan vieläkin paremmin nykyviljelijän
tarpeisiin.
Viimeisimpänä esimerkkinä Tapiola ja
MTK kehittivät Maatilayrittäjän Omaturvan
maatilayrittäjien lakisääteisen sosiaaliturvan
täydentäjäksi. Se ottaa huomioon
myös sen, että henkilökohtaista sosiaaliturvaa
ei ole ajateltu kattamaan yritysriskiä,
vaan silloin tarvitaan täydentäviä ratkaisuja.
Ratkaisut perustuvat aina asiakaskohtaiseen
henkilöriskien ja liiketoiminnan
kartoitukseen. Henkilöturvan ajan
tasalle saattaminen on tärkeää, sillä tilasi
pysyy pystyssä vain, jos sinäkin pysyt.
Kokonaisuus hallintaan
Oman ja tilan talouden järkevään hoitoon
kuuluu olennaisesti myös säästäminen.
Säästää voi monella tapaa ja Tapiolallakin
on tarjolla useita vaihtoehtoja; uusimpana
varainhoitopalvelu Tapiola Private, joka
toimii asiakkaan edun mukaisesti, keskittyy
olennaiseen ja toimii läpinäkyvästi.
Privatesta on karsittu pois kaikki lisäpalvelut,
jotka eivät suoraan paranna asiakkaan
saamia tuottoja tai pienennä riskiä.
Varainhoidosta maksetaan vain ennalta
sovittu kuukausihinta, ei piilokustannuksia.
Keskittäminen palkitaan
– omaetua jopa 17 %
Taloutta kannattaa hoitaa kokonaisuutena
niin, että raha-asiat ja vakuutukset
täydentävät talouden turvaa. Tapiolan
etuohjelma, Omaetu, palkitsee asiakkaita
kokonaisajattelusta. Talouden eri osaalueet
huomioimalla ylimmälle etutasolle
voi päästä niin perheellinen kuin sinkkukin.
Ylimmällä etutasolla oleva voi saada
vakuutuksistaan alennusta jopa 17 %. Tapiolan
Omaetu -ohjelma palkittiinkin viime
vuoden parhaana etuohjelmana (Kantaasiakasforum
2009).
Tapiola myöntää lisäksi MTK:n jäsenille
jäsenalennuksen, joka on 5–10 % vakuutuksesta
riippuen. MTK-alennuksen
saamiseksi viljelijän sekä perheenjäsenen
täytyy muistaa ilmoittaa tieto jäsenyydestä
myös Tapiolaan.
Suositut
hirsitalot ja
-huvilat
Soita ja sovi tapaaminen!
0400 624 539
Kari Kattelus
Savonlinna/Mikkeli
Graanintie 5, 50190 Mikkeli
(Prisman takana/Yritystalo)
email: kari.kattelus@finnlamelli.fi
Turvallisuutta
tilakauppaan
metsäammattilaisilta
Savilahdenkatu 5-7 (yläpiha), Mikkeli
puh. 045 341 6990
www.metsatilat.fi/jarvisuomi
Pajusta ratkaisu tulevaisuuden energiatarpeeseen?
Valtion julkaisemassa pitkän aikavälin ilmasto-
ja energiapoliittisessa ohjelmassa
on päätetty, että vuoteen 2020 mennessä
uusiutuvan energian osuus koko
Suomen energiatuotannosta on oltava
38 prosenttia. Mikkelin Rahulaa kotipaikkanaan
pitävä Suomen Energiapaju
Oy hakee ratkaisua tulevaisuuden energiatarpeisiin
energiapajusta.
Suomen Energiapaju Oy:n ovat perustaneet
Piispan ja Saarisen perheet vuonna
2008.
Tavoite käyttää pellolla tuotettua raaka-ainetta
energian tuotantoon juontaa
juurensa kymmenen vuotta taaksepäin,
jolloin yrittäjät Ahti Valjakka ja Matti Piispa
perustivat Rahulan lämpö yhtymän,
joka teki Mikkelin kaupungin kanssa sopimuksen
kahden koulun lämmittämisestä
hakkeella.
– Hankimme ja asensimme kahdelle
mikkeliläiselle koululle hakepolttolaitteet
kymmenen vuotta sitten. Meillä oli ajatus,
että metsästä saatavan rankahakkeen
lisäksi poltettavaa saataisiin myös
omilta pelloilta.
Vuonna 2005 Matti Piispa kylvi helpiä
ja istutti energiapajua. Helpin viljely onnistui,
mutta sen käsittely ja polttaminen
pienissä laitoksissa osoittautui mahdottomaksi.
Paju puolestaan on kasvanut
hyvin.
– Koealan pistokkaat jouduin hankkimaan
Ruotsista, sillä Suomessa ei ole
jalostettu energiapajulajikkeita. Kun kokemusta
viljelystä tuli, syntyi ajatus pistokkaiden
välittämisestä muille viljelijöille.
Nyt pistokkaita välittää Suomen Energiapaju
Oy.
Reilu viisi vuotta kasvanut energiapajuviljelmä
on melko näyttävä, sillä pian
korjuuvalmis energiapaju on seitsemisen
metriä pitkää ja miehen ranteen paksuista.
Ensimmäinen koeala korjataan tänä
talvena.
– Paju korjataan hakerangan tapaan,
kuivataan kesän yli kasassa ja poltetaan
seuraavana talvena.
Pajun viljelyä energiakäyttöön puoltaa
sen suuri energiatehokkuus muihin peltokasveihin
verrattuna sekä nopeakasvuisuus
talousmetsän puiden kasvuun
verrattuna. Energiatehokkuuden ja nopeakasvuisuuden
ohella energiapajulla
on muitakin etuja. Se sopii muun muassa
maaperän puhdistamiseen.
– Paju kerää tehokkaasti maaperästä
liiat ravinteet sekä raskasmetallit.
Suomen Energiapaju Oy:n tavoite on
edistää pajunviljelyä Suomessa sekä välittää
ja tuottaa viljelijöille pajupistokkaita.
Lisäksi kehitetään viljelyä: Piispoilla,
Saarisilla ja Suomen Energiapajulla on
yhteensä 6–7 ha alalla kasvamassa pajua.
Piispa sanoo, että bioraaka-aineille on
kova kysyntä. Tarvetta joudutaan täyttämään
niin metsistä kuin pelloilta. Tällä
hetkellä Suomessa pelloilla energiaa
tuotetaan varsin vähän.
– Pajun viljelyn aloittamista rajoittaa
viljelykokemuksen puute ja sen muita
kasveja heikompi tukitaso. Maataloushallinto
ja poliitikot ovat epävarmoja siitä,
miten bioenergiaa tuotettaisiin ja mihin
tuet ohjattaisiin.
Pääosa pajunviljelyn kustannuksista
syntyy viljelyn aloitusvaiheessa, jolloin
pitää ostaa taimet ja istuttaa ne. Kahtena
ensimmäisenä vuotena täytyy pitää
rikkakasvit pois kilpailemasta. Sen jälkeen
pajun viljely on varsin vaivatonta.
Talousmetsän puihin nähden paju kasvaa
nopeasti ja ensimmäinen pajusato
on korjuuvalmis viiden-kuuden vuoden
iässä.
– Samasta istutuksesta voi saada satoa
noin 20 vuotta. Tietenkin viljelytoimet
on tehtävä huolellisesti, niin kuin muussakin
viljelyssä, jotta tulosta saadaan.
Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa
050 3647 287 050 563 9235
www.metsaenergia.fi
8
Elinvoimaisen maaseudun puolesta
MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 9
Joroisista miljoona kiloa porkkanaa maailmalle
Joroisten Kerisalosta, Tia ja Sakari
Meskasen tilalta lähtee vuosittain
noin miljoona kiloa porkkanaa suomalaisten
ruokapöytiin. Nykyaikainen
tuotantoketju ja 1600 kuutiota vetävät
kylmäsäilytystilat takaavat sen, että
porkkanaa voidaan toimittaa tukkujen
kautta kuluttajille aina maalis-huhtikuuhun
saakka.
Tilalla kasvatetaan porkkanaa noin
18–19 hehtaarin alalla. Tila työllistää
ympärivuotisesti viljelijäpariskunnan
lisäksi kuusi vierasta työntekijää.
Syksyllä, porkkanan nostoaikaan väkeä
on töissä yhteensä kymmenkunta
henkeä.
Kun Tia ja Sakari Meskanen aloittivat
porkkanan kasvattamisen Sakarin
vanhempien jälkeen vuonna 1988,
porkkanasta maksettiin nykyrahaksi
muutettuna sama kilohinta kuin nyt.
– Kyllähän tuottavuus on todella
kasvanut noista ajoista rajusti. Jos silloin
olisi tuotettu sama määrä kuin nyt,
tarvittaisiin töihin ainakin 50 ihmistä,
Sakari Meskanen sanoo.
Meskasen tilalla tuotannon eri vaiheet
on koneellistettu. Kylvö ja nosto
tapahtuvat koneellisesti, samoin kuin
porkkanoitten pesu, lajittelu ja pakkaaminen.
Sakari Meskanen kertoo,
että -90-luvun puolivälissä hankittu
pakkauskone nosti tuotantoa merkittävästi.
– Silloin mietittiin, että pannaanko
pillit pussiin, vai hankitaanko pakkauskone.
Kone nimittäin oli kannattavan
tuotannon kannalta aivan ratkaiseva
investointi, Sakari muistelee
ja sanoo pohtineensa vaimonsa kanssa,
että 400 000 markkaa maksavan
koneen hinnalla olisi saanut komean
omakotitalon.
Sakari Meskanen tuottaa tilallaan
kuuden työntekijän voimin noin
miljoona kiloa porkkanaa vuodessa
suomalaisten ruokapöytiin.
Porkkananviljelyssä maataloustukien
osuus ei ole kannattavan toiminnan
kannalta niin merkittävää kuin vaikkapa
viljan tuotannossa. Meskanen harmittelee,
että kova kilpailu ajaa kuitenkin
myös heidän alaansa koko ajan
entistä tiukemmalle.
– Suomalaisessa maataloudessa
turvattomuus lisääntyy koko ajan. En
oikein tiedä kuka siitä loppupelissä
hyötyy, Sakari Meskanen pohtii.
Hänen mielestään hyötyjiä eivät ole
tietenkään suomalaiset viljelijät, mutta
eivät myöskään kuluttajat.
– Jos EU:ssa mennään siihen suuntaan,
että kaikki tuotanto EU-alueella
on ”kotimaista”, niin suomalaiselle
maanviljelylle voidaan pistää lappu
luukulle, Meskanen uskoo.
Hänestä luomun ja lähiruuan tuottaminen
ovat hyviä tavoitteita, mutta
niillä ei pystytä turvaamaan koko ruuan
tuotantoa taloudellisesti.
– Minusta lähiruoka on ruokaa, joka
on tuotettu ylipäätään Suomessa.
Tällä hän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi
porkkananviljelyssä viljelijä ei
voi kannattavasti toimittaa muutaman
sadan kilon eriä eri puolille lähialuetta.
Tukkukaupan jakelu toimii lisäksi Suomessa
Meskasen mukaan tehokkaasti
ja laadukkaasti.
– Kukaan ei suostu maksamaan ylimääräistä
siitä, että paikalliset viljelijät
voisivat toimittaa vaikkapa kouluille
ja laitoksiin ruokaraaka-aineita, vaikka
hurskaasti aina niin toivotaan.
Meskasten tilalta lähtee valmiiksi
pakattuna porkkanoita muun muassa
Helsinkiin suoraan tukkukaupalle kerrallaan
3 000–10 000 kiloa. Rahtikulut
tällaisissa toimituserissä ovat aivan
muuta luokkaa kuin sadan kilon toimituksissa.
Yksi iso ongelma maataloudessa on
Meskasen mukaan siinä, että harmittavan
moni viljelijä jättää vieläkin oikean
kustannuslaskelman tekemättä.
Kannattavuus perustuu tiloilla hänen
mukaansa ”ilmaiseen työvoimaan”, tai
perämetsien tuottoon. Tällöin vääristyvät
todelliset tuottajahinnat.
10
Elinvoimaisen maaseudun puolesta
Lomituspalvelupäällikkö
Sari Häkkinen
uskoo Kangasniemen
ja Mikkelin lomituspalveluiden
yhdistymisen
sujuvan kitkattomasti
niin hallinnon, lomittajien
kuin maatalousyrittäjienkin
kannalta.
Käännä pari piirua
turvallisuuden suuntaan
Vuosittain Suomessa syttyy palamaan satoja traktoreita. Puolet syttyy itsestään, kun niillä ei
ajeta. Mukana palaa toisinaan rakennus ja muuta omaisuutta. Päävirtakytkin olisi estänyt nämä palot.
Syttyneenkin traktorin saisi usein sammumaan kahvaa kääntämällä. Kun olisi vain se kahva.
PÄÄVIRTAKYTKIN EI MAKSA PALJOA, MUTTA VOI PELASTAA
TRAKTORISI, RAKENNUKSESI JA ELÄIMESI.
Lisätietoa löydät myös internetistä
www.lahivakuutus.fi/maatilat
Otamme sen henkilökohtaisesti.
Sen edessä joutuu
joskus nöyrtymään.
Siksi se kannattaa
vakuuttaa.
Kangasniemen ja Mikkelin
lomitukset yhdistyvät
Lomituksen paikallisyksiköiden
yhdistymistrendi jatkuu
Etelä-Savon alueella kun
Kangasniemen ja Mikkelin
maatalouslomitukset yhdistyvät.
Yhdistymisiä on tehty
ennenkin, vuonna 2003 Mikkelin
lomitukseen yhdistettiin
muun muassa Mäntyharju ja
Puumala. Lomituspalvelupäällikkö
Sari Häkkinen pitää
uutta yhdistymistä järkevänä,
eikä usko, että yhdistyminen
vaikuttaisi suuresti maatalousyrittäjien
arkeen.
– Kapasiteettia on enemmän
käytössä ja lomittajan
saaminen saattaa helpottua.
Yhdistymisestä ei seuraa mitään
suuria muutoksia, vaan
sama tuttu lomittaja tulee lomittamaan
tilalle jatkossakin.
Suuri lomitusyksikkö ei myöskään
ole niin haavoittuvainen
kuin pieni, Häkkinen kertoo.
Yhdistyminen tuo mukanaan
myös haasteita. Laajentunut
alue vaatii tiedottamiselta
tehokkuutta, jotta asiat
sujuvat. Myös toimintatapo-
MTK-Kymppi
jen hioutuminen vie oman aikansa.
Häkkisen mukaan lomitusalue
ei ole kuitenkaan
liian iso hallittavaksi, esimerkiksi
Pohjois-Savossa tullaan
operoimaan lomituksessa
huomattavasti laajemmalla
alueella.
Sari Häkkinen korostaa,
että lomituspalveluissa on
suuria alueellisia eroja, mutta
Etelä-Savossa lomitus on hyvällä
mallilla.
– Kentältä tulee paljon palautetta
ja sitä kuunnellaan.
Häkkinen ei näe säästöjen
tavoittelua yhdistymisen tärkeimpänä
syynä, eikä yhdistymisestä
seuraa esimerkiksi
lomautuksia.
Maatalouslomituksen tulevaisuus
näyttää Sari Häkkisen
mukaan haastavalta.
– Maatalousyrittäjien määrä
vähenee ja alalla sairastetaan
aiempaa enemmän. Toisaalta
myös kuntoutukseen tai lomalle
lähdetään aiempaa helpommin,
jolloin lomittajille on
tarvetta, Häkkinen kertoo.
Lomittajien saaminen syrjäisempiin
kuntiin saattaa olla
vaikeaa, sillä isot kasvukeskukset
vetävät työntekijöitä
puoleensa. Tällä hetkellä Mikkelin
seudulla on tarpeeksi lomittajia,
mutta tilanne saattaa
muuttua muutamien vuosien
aikana paljonkin. Lomittajien
työ on fyysistä ja alalla
pitkään olleet saattavat joutua
ennen aikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle,
sillä työstä
johtuvia vammoja ei ole heidän
uransa alkuvuosina osattu
ennaltaehkäistä.
Sari Häkkinen uskoo, että
tulevaisuudessa lomittaminen
tulee olemaan pitkälti tilakohtaista
palveluiden räätälöintiä,
jossa asiakkaan näkökulma
otetaan vahvasti huomioon.
Myös järjestelmän
kehittyminen ja muuttuminen
maatalouden muutosten mukana
on tärkeää.
– Jos lomitusjärjestelmä
säilyy Suomessa, tulee lomittajilla
olemaan töitä, Häkkinen
sanoo.
Pohjolan vakuutukset turvaavat yllättävän suuria asioita. Metsävakuutuksemme
ovat helposti räätälöitäviä, joten ne sopivat metsälle kuin metsälle. Vankan metsäntuntemuksemme
ansiosta ne ovat myös alansa parhaita. Lisätietoja saat konttoristamme
tai osoitteesta op.fi/metsa. Keskittämällä pankki- ja vakuutusasiasi voit
saada metsävakuutuksen maksutta vuodeksi. Kysy lisää!
Edullisempaa energiaa kasvuun
MTK-Kymppi on edullinen ratkaisu maatilan energiatarpeisiin. Jatkuva sopimus
on huoleton ja voit halutessasi hyötyä markkinahintojen vaihteluista. MTK-Etelä-
Savon ja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen jäsenenä saat räätälöidyt alennukset
hyväksesi.
MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 11
Nuoret maatalousyrittäjät
hyödyntävät lomituspalveluita
Laasolan tilalla Ristiinassa emännöivä
Riina Pöyry on järjestöihminen,
joka haluaa olla vaikuttamassa maatalousyrittäjien
arkeen liittyviin päätöksiin.
Pöyry kuuluu MTK:n Ristiinan
yhdistykseen ja on ollut ennen myös
yhdistyksen johtokunnan jäsen. Lisäksi
hän on Maaseutunuorten Ristiinan
puheenjohtaja ja kuuluu Mikkelin kaupungin
lomituksen tukiryhmään.
– On tärkeää tuoda kokouksiin viestiä
myös kentältä. Järjestöihin kuuluminen
on hedelmällistä hommaa.
Laasolan tilalle valmistui viime joulukuussa
pihatto, jonka myötä lypsykarja
kasvoi 80-päiseksi. Vanhaan kivinavettaan
eivät mahtuneet nykyaikaiset
koneet, eikä vanhaa navettaa
voinut enää laajentaa.
– Vaihtoehdot olivat ajaa tuotanto
alas tai tehdä tätä eläkeikään asti.
Päätimme laajentaa, mutta luovumme
lihakarjasta pikkuhiljaa, Pöyry kertoo.
Lehmien lisäksi tilalla on muutamia
hevosia. Tilan töistä huolehtii Pöyryn
pariskunnan lisäksi yksi ulkopuolinen
henkilö. Karja on sen verran iso, että
arkirutiinien lisäksi kiireisenä pitävät
muun muassa lehmien poikimiset.
– Lisätyövoimaa tarvittaisiin, sillä
tällä hetkellä kolme ihmistä hoitaa neljän
ihmisen työt, Riina Pöyry sanoo.
dän tilallaan lomituspalveluita käytetään
muutenkin melko paljon.
– Kaikki lomapäivät pidetään ja lisäksi
käytämme edelleen silloin tällöin
maksullista lomitusta.
Oman seutunsa lomituspalveluita
Pöyry kehuu toimiviksi ja arvostaa
lomituksen ammattilaisia. Pöyryn mukaan
lomittaja on kohtalaisen helppoa
saada kun tuntee lomitusjärjestelmän
pelisäännöt. Sairaustapauksen sattuessa
viikonlopulle saattaa lomittajan
saaminen olla kuitenkin vaikeampaa.
– Äkillistä lomitustarvetta varten
meidän tilalla on eräänlainen varajärjestelmä.
Jos lomittajaa ei heti saa, on
useita sellaisia ihmisiä, joille tietää voivansa
soittaa ja jotka osaavat hoitaa
tilan asiat, Pöyry kertoo.
Oma varajärjestelmä tuo turvaa
maatalousyrittäjälle. Pöyryn mukaan
on hyvä tietää, että eläimistä tulee
huolehtimaan ammattitaitoinen ihminen,
sillä eläinten hyvinvoinnista on
kiinni se, että maatalousyrittäjä saa
leivän pöytäänsä.
– Ei ketä tahansa voi laittaa huolehtimaan
maatilan asioista silloin, kun ei
itse pysty niitä hoitamaan.
On jopa vaarallista laittaa sellainen
ihminen tekemään töitä eläinten kanssa,
joka ei niiden käyttäytymistä tunne.
Liiallinen inhimillistäminen, se että
luullaan eläinten ajattelevan kuin ihmiset,
on huolestuttavaa, Pöyry sanoo.
Lomituksen tulevaisuus mietityttää
Laasolan tilan emäntää. Pöyry pelkää,
ettei ihmisiä löydy tulevaisuudessa
enää lomittamaan. Maatalousyrittäjän
kannalta lomittajan ammattitaidolla ja
sitoutumisella on suuri merkitys.
– Ei lomittajan ammatti ole mikään
trendiala. Lomitus on kaksivuorotyötä,
joka tila on erilainen ja lomittajalla on
aikamoinen vastuu kannettavanaan.
Toivottavasti lomittajia löytyy myös tulevaisuudessa,
Pöyry miettii.
Kangasniemen ja Mikkelin lomitusten
yhdistymisen Riina Pöyry ei usko
vaikuttavan maatalousyrittäjän arkeen.
– Yhdistyminen vaikuttanee eniten
hallinnollisiin asioihin. Tiedä sitten
onko kaikista yhdistymisistä hyötyä,
mutta en usko tämän tuovan mitään
suuria mullistuksia, Pöyry sanoo.
Miehensä kotitilaa Laasolaa
emännöivä Riina Pöyry on ollut
maatalousyrittäjä vuodesta
2001. Pöyry on mukana monessa
maatalousyrittäjien asioista
huolehtivassa järjestössä.
Oma lomituksen
varajärjestelmä
Riina Pöyry korostaa lomituksen merkitystä
maatalousyrittäjän arjessa.
– Lomittaminen on elintärkeä asia.
Lomalle pääseminen ja tuuraajan saaminen
sairastumisen ajaksi on ehdoton
asia. Meidän tilalla lomittajia käytetään
aika paljon, Pöyry sanoo.
Maksullista lomitusta tilalla käytettiin
erityisesti pihaton rakentamisen
ollessa kesken. Pöyryn mukaan hei-
Maaseutu-/maatilamatkailun edunvalvonta MTK:ssa,
yhteistyö Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n kanssa
Maaseutumatkailun tarjonta ja
asiakasvirrat ovat kehittyneet suotuisasti.
Maaseutumatkailuyrittäjien
toimintaympäristö ei ole kuitenkaan
tarjonnan ja kysynnän ylläpitoa
ja kasvua riittävästi tukeva. Viranomaismääräysten
mukanaan
tuomat lisääntyvät vaatimukset,
maksut ja kustannustason nousu
heikentävät merkittävästi maaseudun
matkailuyrittäjyyden yrittäjätuloa
ja alan toimintaedellytyksiä.
Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät
ry:n jäsenyrityksiin elo-syyskuussa
tehdyn suhdannekyselyn mukaan kesäajan
kotimaisten vapaa-ajanmatkailijoiden
kysyntä kasvoi jonkin verran
tai merkittävästi 37% maaseudun
matkailuyrityksissä verrattuna kesään
2009. Samalla tasolla viime kesään
verrattuna matkailukysyntä oli kesäelokuussa
48% yrityksistä. Ulkomaisten
vapaa-ajanmatkailijoiden osalta
kysyntä oli vuoden 2009 kesän tasolla
54% yrityksistä. Kysyntä kasvoi jonkin
verran tai merkittävästi neljänneksessä
yrityksistä. Ulkomaisia lomanviettäjiä
maaseudun matkailuyrityksiin
saapui kesän aikana eniten Venäjältä,
Saksasta, Ruotsista ja Virosta.
Loppuvuoden osalta yli puolet maaseudun
matkailuyrityksistä arvioi vapaa-ajan
matkailun koti- ja ulkomailta
pysyvän viime vuoden syys-joulukuun
tasolla. Noin viidennes arvioi matkailijamäärien
kasvavan ja viidennes vähentyvän
viime vuoden vastaavaan
ajankohtaan verrattuna.
Lähivuosille yrittäjät arvioivat paitsi
maaseudun matkailun kysynnän kasvua
niin myös kiristyvää kilpailua matkailumarkkinoilla.
Huolenaiheina ovat
kustannusten nousu, hintojen polkeminen
ja jatkajien löytäminen matkailutoiminnalle
eläköitymisen myötä.
Kiinteistö- ja energiaverojen, jäte-, valvonta-
ja tarkastusmaksujen sekä tuotantokustannusten
nousua ei ole viety
vastaavasti matkailutuotteiden ja -palvelujen
hintoihin. Lainsäädäntö ja viranomaistoiminta
sekä niiden soveltaminen
yritystoimintaan etääntyvät entisestään
maaseutuyrittäjän sujuvasta
liike- ja asiakaspalvelutoiminnoista,
arkisesta työnteosta ja maalaisjärjen
käytöstä. Edunvalvontaan tarvitaan
määrätietoisuutta, tehokkuutta ja alan
toimijoiden voimakkaampaa yhteiseen
hiileen puhaltamista, jotta sillä on nykyistä
enemmän valtakunnallista ja
alueellista vaikuttavuutta maaseudun
matkailuyrittäjyyden edellytyksiin.
Hanketoiminta ja -rahoitus on palautettava
palvelemaan paremmin
elinkeinoa ja maaseutumatkailutuotteiden
näkyvyyttä. Monissa muissa
EU-maissa tässä on onnistuttu huomattavasti
Suomea paremmin. Kehittäjäpuolen
toimenpiteet, mm. koulutus-
ja tutkimustoiminta, tulisi ankkuroida
yrityskehittämisen ja maaseutumatkailun
yritystoiminnan parempaan
kohtaamiseen ja toimintaympäristön
muutosten nopeampaan reagointiin.
Vaarana on, että kehittäjä- ja yrittäjänäkökulmat
toimenpiteineen loittonevat
entisestään toisistaan. Tämä ei
palvelisi ketään. Tuloksekkaan yhteiselon
puolesta on käännettävä katseet
ja erityisesti asenteet oikeaan suuntaan,
yhteisen sävelen löytämiseen.
Matkailijoiden vaatimustaso palvelujen
laadun suhteen nousee entisestään
ja varausajat lyhentyvät. Lähiruuan
kysynnän nähdään kasvavan
ja tuovan mahdollisuuksia myös matkailuyrittäjille
lähiruokaan kytkeytyvien
matkailutuotteiden ja palvelujen kehittämiseen
ja niiden esilletuomiseen.
Haasteisiin ja maaseudun ympärivuotisen
matkailutarjonnan esiintuomiseen
tulee vastata yrittäjien näkemyksen
mukaan entistä enemmän
maaseudun matkailuyrittäjien yhteistyötä
lisäämällä. Maaseutumatkailukohteiden
näkyvyyttä matkailumarkkinoilla
tulee voimistaa aktiivisella markkinointi-
ja myyntityöllä. Sähköinen
markkinointi ja myynti menee vauhdilla
eteenpäin, haasteena on maaseudun
matkailuyrittäjän ajan riittäminen
on-line asiakaspalveluun ja myyntityöhön
sekä toimivien tietoliikenneyhteyksien
saatavuus myös harvaan asutulle
maaseudulle.
Maaseutumatkailukohteiden huonemajoituksen
saamista Lomarengas
Oy:n myyntikanavaan kartoitetaan tämän
syksyn aikana ja Matkailun edistämiskeskus
MEK:n ulkomaanmarkkinoille
suunnatun mökkimatkailukampanjan
suunnittelussa ollaan mukana.
Myös maaseutumatkailukohteiden parempaa
näkyvyyteen matkailun messu-
ja myyntitapahtumissa pyritään
ensi vuoden aikana Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät
ry:n ja Lomalaidun
ry:n yhteistyökumppaneiden kanssa.
On tärkeää, että maaseudun matkailukohteet
pääsevät hyvin esille osana
maa- ja seutukuntien matkailutarjontaa
ja -markkinointia. Maassamme on
valitettavan paljon maaseutumatkailualueita
ja -kohteita, jotka jäävät liiaksi
keskuskaupunkivetoisen markkinoinnin
ja mm. suurtapahtumien varjoon.
Olkoonkin, että edellä mainitut tuovat
parhaimmillaan asiakkaita myös mm.
maatila- ja mökkimatkailukohteisiin.
Voimistuvaa yhteistyötä ja edunvalvontaa
tarvitaan tälläkin saralla.
Etelä-Savo edustaa Järvi-Suomea
parhaimmillaan. Vesistöt ja mm. Saimaan
tunnettuus luovat hyvät puitteet
maaseudun matkailun kehittämiseen.
Alueen mökkimatkailutarjonta
on huippuluokkaa. Vetovoimaa lisäävät
maatilamatkailukohteet, lukuisat
tasokkaat kartanot ja käyntikohteet
maaseudulla. Venäjän markkinoiden
läheisyys antaa alueelle etulyöntiaseman.
Ja mikä tärkeintä, alueelle on
muodostunut toimivia ja monipuolisia
matkailun yritysverkostoja. Saimaan
Charmantit on hieno esimerkki yritysvetoisen
verkoston näkyvästä alueellisesta
yhteistyöstä. Näitä yhteistyöverkostoja
tarvitaan maanlaajuisesti.
Kimmo Aalto
Asiantuntija, palveluyrittäjyys ja maaseutumatkailu
MTK ry
12
Elinvoimaisen maaseudun puolesta
Stora Enson kanssa asioiminen on mutkatonta.
Yksi puhelinsoitto riittää.
Elämäsi helpoin puukauppa alkaa
numerosta 02046 1478.
Stora Enso Metsä
www.storaensometsa.fi
TOTEUTA
UNELMASI
Suomen suosituimpien mökkien ja
saunojen talvi- ja kevätedut ovat
parhaimmillaan.
Tule ja pyydä tarjous!
SAVONLINNA, Tottinkatu 15
Jari Tolvanen p. 050 559 4850
ma-to 10-17, pe 10-15
Honka® on Honkarakenne Oyj:n rekisteröimä tuotemerkki.
www.honka.fi
Wintunixilta i il apua tietokoneongelmiin
ii
Pekka
Puustinen
perusti 11
vuotta sitten
Wintunixin
yhdessä
veljensä Antin
kanssa. Nyt
yrityksessä
työskentelee
yhteensä
seitsemän
tietokonealan
ammattilaista.
MTK-Etelä-Savo on solminut jäsenetusopimuksen
savonlinnalaisen Wintunix Oy:n
kanssa. Wintunix on informaatioteknologian
asiantuntija, jolla on yli kymmenen vuoden
kokemus yritysten ja julkishallinnon tietojärjestelmien
suunnittelusta, ylläpidosta ja
huollosta.
– Lyhyesti sanottuna tehtävämme on huolehtia
siitä, että asiakkaan tietojärjestelmät
toimivat ja hän pystyy keskittymään täysin
oman toimintansa hoitamiseen, Wintunixin
toimitusjohtaja Pekka Puustinen sanoo.
Wintunixilla on asiakkaita lähinnä Etelä-
Savon alueella, sekä yritys- että kuntasektorin
puolella. Käytännössä MTK-Etelä-Savon
kanssa solmittu jäsenetusopimus tarkoittaa
sitä, että asiakas saa tietokoneongelmiinsa
apua edulliseen jäsenetuhintaan.
Pekka Puustinen kertoo, että MTK-Etelä-
Savon jäsen saa käyttöönsä oman palvelunumeron,
johon hän voi ongelmien ilmettyä
soittaa.
– Käymme sitten asiakkaan kanssa yhdessä
läpi korjaustarpeet, Puustinen kertoo.
Wintunixilla on töissä seitsemän IT-ammattilaista,
jotka auttavat asiakkaita heidän
tietokoneongelmissaan. Apua annetaan puhelimitse,
verkon välityksellä ja henkilökohtaisin
käynnein. Wintunixin puoleen kannattaa
myös kääntyä, kun on aikeissa hankkia
uusia ohjelmia tai uuden tietokoneen. Yrityksen
henkilökunta käy tarpeet läpi asiakkaan
kanssa ja auttaa löytämään parhaan ratkaisun
juuri hänen tarpeisiinsa.
Pekka Puustinen haluaa korostaa, että
perusongelmat ovat tietojenkäsittelyalalla
samat, olipa yrityksen toimiala mikä hyvänsä.
Yksi perusasia informaatioteknologiaa
hyödynnettäessä on tietojen oikeanlainen
varmistaminen.
– Tärkeää tietoa tallentuu esimerkiksi koneen
omaan muistiin ja sähköposteihin. On
tärkeää, että tuo tieto on tallessa, vaikka laitteisiin
tulisikin vikaa. Tarjoamme asiakkaillemme
kokonaisvaltaisia palveluita joilla nämäkin
asiat turvataan, Puustinen sanoo.
Tieto ei myöskään saa joutua vääriin käsiin.
Siksi Puustisen mukaan on tärkeää, että
tietokoneen tietoturva-asiat ovat kunnossa
ja tiedot turvattuina asianmukaisin menetelmin.
Pekka Puustinen on hyvillään MTK-Etelä-
Savon kanssa tehdystä jäsenetusopimuksesta
ja kehottaa kaikkia jäseniä käyttämään
etua hyväkseen, jolloin voimme yhdessä varautua
ennalta mahdollisiin ongelmiin. Näin
turvataan liiketoiminnan kannalta tärkeiden
ohjelmien toiminta ja tietojen säilyminen.
Osuuskunta
TuottajainMaito
MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 13
Tuottajan asema vahvistuu maitoketjussa?
Maitomarkkinat olivat hyvin vakaat
EU:ssa vuosien 1995–2004 välillä.
Tuolloin Unionissa oli yhteensä 15
jäsenmaata. Esimerkiksi Suomessa
matalimmillaan (nimellinen) hinta oli
vuonna 1996 kaikkine lisineen ja jälkitileineen
34,12 snt/l ja korkeimmillaan
vuonna 2002 (nimellinen) hinta
oli 36,89 snt/l. Vuonna 2006 hinta oli
36,45 snt/l.
Sama vakaus oli myös muualla
EU:ssa. Vanha tavoitehintahan oli
vuoteen 2004 saakka 30,98 snt/l ja
esimerkiksi vuonna 2000 EU:n keskimääräinen
tuottajahinta oli 30,7 snt/l,
2001 se oli 33 snt/l ja vuonna 2004
hinta oli 29,1 snt/l. Mutta sitten tulivat
reformit. Ensin vuonna 2003 päätettiin
irrottaa EU:n tukipolitiikassa tuet
irti tuotannosta ja lisätä maitokiintiöitä.
Seuraavan kerran lisättiin kiintiöitä
taas vuodelle 2008 vieläpä tanskalaiskomissaarin
hoputtamilla hätäisillä
päätöksillä maailmanmarkkinoiden
hetkellisessä imussa.
EU:n hinnat olivat vuonna 2008
korkeimmillaan keskimäärin 35,5
snt/l, vajaan vuoden maailmanmarkkinan
huippua perässä. Suomessa
tultiin perässä, mutta keskimäärin
korkein hinta meillä oli vuonna 2008
noin 44 snt/l. Saman tien EU:ssa hinnat
sukelsivat vuonna 2009 keskimäärin
reiluun 25 snt/l ja nähtiinpä
monissa maissa jopa alle 20 snt/l hintoja.
Maitoa tulvi pelloilla ja kaduilla.
Poliitikkojen silmät
avautuivat
Vaikka EU ei tuota kiintiöitään täyteen,
niin on selvää, että noin 6 %:n lisäkiintiöt
ovat tarjonneet osalle maista
mahdollisuuden dumpata tavaraa
markkinoille ja heikentää markkinatilannetta.
Vuoden 2008 ruokamellakoita
seurasi maidontuottajien protestit
Euroopassa ja maitoa ajettiin
pelloille. Eikä suinkaan hyvän lannoitearvon
takia.
EU:n parlamentin kasvanut valta ja
tuottajien liikehdintä pakottivat EU:n
komission esittämään heinäkuussa
2009 maidolle kriisipaketin, joka ulotettiin
koko maataloudelle. Samassa
yhteydessä kuitenkin päätettiin perustaa
maidon korkean tason asiantuntijatyöryhmä.
Suomessa työhön tartuttiin vakavasti
ja valtiosihteerin johdolla ennen
jokaista kokousta pidettiin kansalliset
kuulemiset. Tuottajajärjestöt suhtautuivat
tähän asiaan vakavasti ja
osallistuivat maitoalan tulevaisuuden
suunnitteluun vaikeista reunaehdoista
huolimatta ennakkoluulottomasti.
Valitettavasti Suomessakin oli tahoja
mm. teollisuudessa, jotka jättäytyivät
työstä sivuun naureskellen, ”ettei
EU:n korkean tason työryhmän työstä
mitään tule”.
Maidon korkean tason työryhmän
työ näyttää poiketen useista muista
työryhmistä tehneen todella kovaa
työtä ja EU:n komissio sekä neuvosto
ovat hyväksyneet sen esitykset lakivalmisteluun
asti jo poikkeuksellisen
nopeasti.
Syyskuun lopulla istunut maatalousministerineuvosto
käsitteli maidon
korkean tason työryhmän kesäkuussa
tekemät esitykset. Esityksistä äänestettiin
neuvostossa. Täyteen yhteisymmärrykseen
neuvostossa ei
päästy ja tuloksena olivat puheenjohtajan
johtopäätökset. 22 jäsenmaata
äänesti kuitenkin ehdotusten puolesta
ja esityksillä on määräenemmistö.
Esityksiä vastustivat vain liberaalit
jäsenmaat Hollanti, Tanska, Iso-
Britannia ja Ruotsi, Tshekin pidättäytyessä
esityksistä. Suomessa herätti
kummeksuntaa, että alalla oli Suomessakin
toimijoita, jotka vaativat
osin Suomen liittymistä tähän liberaalien
maiden kelkkaan. Nämä maat
mm. ajavat tukijärjestelmiä alas! Nyt
on ilmeisesti päästy kuitenkin päiväjärjestykseen
ja Suomessa elintarvikesektori
ymmärtää laajasti lainsäädännön
tarpeen.
Raportin kolmesta ensimmäisestä
ehdotuksesta (sopimukset, ostovoima,
toimialaorganisaatiot) saadaan
lakiehdotukset todennäköisesti jo
joulukuun puolivälissä. EU:n ministerineuvoston
puheenjohtajamaan päätelmien
13570/10 mukaisesti komissiolla
on siten mandaatti esittää lakialoitteet
kolmesta asiakokonaisuudesta:
- maidontuottajien sopimussuhteet,
- tuottajien neuvotteluvoiman vahvistamisen
sekä
- tuottaja- ja toimialaorganisaatiot
(lainsäädäntöehdotuksissaan).
Lakiehdotukset esitellään mahdollisesti
joulukuussa neuvostolle ja ne
lähetetään myös parlamentille, joka
saattaa tehdä niihin muutoksia. Yhteispäätösmenettelyssä
kulunee 12–
18 kuukautta, mutta komissaari toivoo
tuloksia nopeasti, tässä yhteisymmärrystä
vallitsevassa kysymyksessä,
ensi vuoden aikana. Komissio
noudattelee lakiehdotuksia tehdessään
samaa linjaa kuin korkean tason
työryhmä. Lakiesitykset tulevat
antamaan kehikon määräohjaukselle
ja joissakin tapauksissa myös hintakysymyksiin.
Suomen pohjoisen tuen
alueen tuotanto ei saa kasvaa ja tuotantomäärää
on rajoitettava. C-tukialueella
on jatkossakin oltava ”kiintiöt”.
Muut maidon korkean tason työryhmän
ehdotukset tutkimukseen ja
innovaatioihin liittyen toteutettaneen
tulevan CAP:n kautta, jonka lakiehdotukset
julkaistaan ensi kesänä. Alkuperämerkintäasiat
toteutetaan laatupaketin
kautta. Laatupaketin osalta
komission lakiehdotukset tulevat ulos
jo ennen vuoden loppua.
Ministerineuvostosta syntyneissä
puheenjohtajamaan päätelmissä
on linjattu, että tuottajien organisaatiot
voivat neuvotella maidontuottajien
sopimusehdoista ja sopimustuotantomallista,
joista yksi keskeinen
on tuotantomäärä. Suomessa valmistellaan
maatalouden tuottaja- ja
toimialaorganisaatiolakia. Lakiesitys
on ollut kuulemistilaisuuksissa ja
maataloudelle tämä laki on elintärkeä
maatalouspolitiikan alati muuttuessa.
Lait ovat jo käytössä mm. Ranskassa,
Hollannissa, Belgiassa, Espanjassa
ja Saksassa sekä niiden käyttö
laajenee koko ajan entistä useampiin
jäsenmaihin. Lisäksi on syytä kiinnittää
huomiota, että Tanskan kilpailulainsäädännössä
on aivan eri toimintavapaus
toimijoilla kuin Suomessa ja
ilmeisimmin he vastustavat EU-lakia,
koska heidän oma kilpailulainsäädäntö
antaa heille toimintavaltuudet, josta
emme osaa edes uneksia, verrattuna
Suomen kilpailulakiin!
Suomen ongelmana on koko ajan
ollut, että EU:n perussopimuksen
mukaisia maatalouden ja elintarvikesektorin
periaatteita ei meidän laissamme
tunneta.
Etelä-Savossa
kovia tekijöitä
Edunvalvojan tehtävä on kuunnella
kenttää ja koota erilaisista näkemyksistä
tasapainoinen, tavoitteellinen,
mutta kuitenkin realistinen kuva tulevaisuuden
mahdollisuuksista. Tuottajajärjestöissä
maitokentän luottamuselimet
ovat vuosia tehneet ristipaineessa,
yksimielisesti vastuullisia
esityksiä maitoalan kehittämisestä
eteenpäin. Maitoasiamiehen vinkkelistä
on syytä osoittaa kiitos Etelä-Savon
vahvalle tuottajakentälle
ja valitsemillenne edustajille maitoalan
luottamuselimissä ja poliittisessa
päätöksenteossa. Tuottajan ääni
päätöksenteossa kuuluu ja sitä ajetaan
tarmokkaasti eteenpäin. Tällä
yhteistyön saralla on hyvä jatkaa.
Sami Kilpeläinen
MTK:n ja Maitovaltuuskunnan
maitoasiamies
Kuva: Jaana Kankaanpää
Viljavuosi 2010
Kun vuotta 2010 tarkastelee viljanviljelijän
silmin, niin muistuu heti mieleen
kevään epätavallisen vaikeat olosuhteet
Etelä-Suomessa. Kevään aikana
nähtiin pitkä kylvökausi etelässä, kun
taas samalla erittäin hyvä ja jopa aikainen
kylvö idässä ja pohjoisessa. Pohjanmaalla
päästiin pellolle normaaliin
aikaan ja tämä antoi hyvän alun alueen
viljantuotannolle. Etelässä sateet
katkaisivat kylvöt melkein heti alkuunsa,
kun kovat alueelliset rankkasateet
piiskasivat jo kylvetyt alueet erittäin
huonoon kuntoon. Pahiten kärsi sokerijuurikas,
mutta myös aikaiset vehnän
sekä rapsin kylvöt saivat nokkiinsa.
Keväällä nähtiin myös, miten edellisen
vuoden erittäin alhaiset viljan hinnat
vaikuttivat viljelijöitten kylvöaikeisiin.
Heti alkuvuoden aikana tehty ennuste
VYR:in kautta antoi ymmärtää,
että ohra-ala laskisi aikalailla, jopa
15 % edellisestä vuodesta, samaten
myös kaura olisi menossa samaan
suuntaan. Öljykasvien suosio oli kasvussa
ja sama päti myös valkuaiskasveihin,
kuten härkäpapuun että herneeseen.
Vehnä oli viljoista ainoa, joka
näytti pysyvän edellisen vuoden tasolla
sillä myös ruisala kasvoi hieman.
Suurin syy, että juuri ohrapuolella nähtiin
jo heti alkuvuodesta tällaisia suuntauksia,
voidaan löytää erittäin takkuisesta
markkinasta sekä matalasta
hintatasosta. Suurin ostaja oli MAVI:n
interventioyksikkö, joka sai saalikseen
jopa yli 650.000 tonnia vuoden 2009
ohrasadosta. Varastoja aletaan purkaa
jo vuoden 2010 puolella, mikä on hyvä
asia, sillä silloin satokauteen 2011/12
mennään matalilla varastoilla.
Haasteet otettiin vastaan tasapainottamalla
viljelyä paremmin vastaamaan
kotimaan tarvetta ja siinä myös
onnistuttiin. TIKE:n ennakkoarvion
mukaan päädyttiin samansuuntaiseen
tulokseen kuin jo alkuvuonna VYR:in
teettämä tutkimus ennusti; ohra- sekä
kaura-ala laskivat ja vehnä- sekä öljykasvialat
nousivat, öljykasvit jopa tuplasivat
viljelyalansa. Oli erittäin tyydyttävää
nähdä, miten kerrankin viljanviljelijät
ryhtyivät kaikki tasapainottamistoimiin,
kiitos siitä kaikille.
Kylvetty ala vastaisi kotimaan tarvetta,
kunhan saavutetaan normaali
keskisato, mutta näin ei käynyt tänä
vuonna. Säätila oli oikeastaan koko
kasvukauden epänormaali. Kylmä kevät
ja sen jälkeen kovat helteet, heinäkuussa
jopa 30 hellepäivää, verottivat
satotasoa suurilta osin maata. Satotasot
vaihtelivat suuresti alueelta toiseen
mentäessä ja jopa ihan kylätasolla
nähtiin onnistumisia sekä pahoja
pettymyksiä samalla peltoaukealla.
Kasvustot olivat suurilta osin hyvin
puhtaat, mutta satotaso sekä myös
laatu kärsivät kovasta lämmöstä sekä
monesti myös veden puutteesta.
Kun katsastaa sitten satokautta
2010 markkinoitten kautta, niin voidaan
todeta, että myös tällä puolella
löytyy haasteita. Kevään todella alhaiset
viljan hinnat sekä takkuiset markkinat
ohjasivat viljelijöitä enemmissä
määrin kohti sopimustuotantoa, mikä
on hyvä ja terve suuntaus. Ohraa virtasi
kohti interventiota hintaan 101 ja
risat, kattamatta edes tuotantokustannuksia,
näin ei voi jatkua pitkään. Tuotanto
ja kulutus on saatettava tasapainoisempaan
tilaan ja nopeasti. Hintakehitys
oli aleneva oikeastaan kaikilla
viljoilla kesäkuun toiselle puoliskolle
asti, jolloin alkoi tapahtua. Maailmalta
kantautui markkinoille tietoa Venäjän
suuren luokan ongelmista. Kuivuus oli
iskenyt pahasti keskeisille viljelyalueille
ja heinäkuun alkupuolella ilmoitettiin,
että sato olisi noin 20 % matalampi
kuin edellisellä satokaudella.
Todellisuus näytti, että sato aleni jopa
yli 25 %. Maailman viljapörssit reagoivat
voimakkaasti ja nähtiin todella raju
hintojen nousu, joka jatkui läpi heinäkuun
lopun syyskuun loppuun saakka.
Välillä hinta sahasi, mutta trendi
oli kuitenkin ylöspäin. Se, että Venäjä
julisti täydellisen viljanvientikiellon,
joka astui voimaan 15.8, ei hidastanut
nousun tahtia. Maailmalla hinnat olivat
hyvällä tasolla jo aikaisessa vaiheessa
ennen uuden sadon korjuuta.
Mutta, miten täällä Suomessa reagoitiin.
Hinnan nousun alkuaikana
meillä vietettiin vielä kesälomakautta
eli kauppa ei reagoinut. Vasta elokuun
alkupuolella nähtiin uuden sadon hintojen
nousu, mutta se oli erittäin maltillinen.
Niin kuin tiedämme, olemme
suksikansaa ja kaikki tietävät, että
suksilla mäkeä ylöspäin mentäessä
tahti on todella hidasta, näin myös viljan
hintojen suhteen. Kun taas markkinat
tekivät yllätyksen ja laskivat rajusti
syyskuun lopulla, lokakuun alussa,
niin suomalainen suksi luistikin niin
nopeata tahtia alaspäin, että saavuttivat
Euroopan unionin alhaisimman
hintatason melkein yhdellä laskulla,
eli näin täällä meillä. Kotimarkkina on
vielä suurten haasteitten tiellä, miten
saada siihen läpinäkyvyyttä ja miten
nostaa luottamustasoa ylemmäs.
Kesän poikkeuksellinen kasvukausi
toi myös haasteita laadun suhteen.
Vehnässä nähtiin hyvä, jopa korkea,
valkuaistaso, jonka seurauksena kaikki
toimijat laskivat laatuhyvitystä juuri
valkuaisen suhteen. Edellisenä vuonna
kun painotettiin, että laadusta aina
maksetaan ja silloin kyse oli juuri valkuaisesta.
Pienet jyvät ovat myös ongelma,
kun sato oli niin kuivaa, että
kuivuria ei tarvittu oikeastaan ollenkaan.
Meillä kun yleensä kuivataan viljat
noin 6–10 h, jolloin myös esipuhdistajan
kautta puhaltuu juuri nämä
pienet jyvät ulos ja nostetaan sen
kautta laatua. Monelle oli myös pettymys
kauran alhainen hehtolitrapaino
sekä myös pienet jyvät. Kuitenkin
on muistettava, että kyllä se laatu kuitenkin
on se paras takuu kauppapaikan
löytymiselle jatkossa, vaikka tänä
vuonna toisin tuntuu.
Kotimaan viljamarkkinat kaipaavat
joitakin pelisääntöjä, kuten laatuluokituksen
sekä hinnoittelun, joka voisi
esimerkiksi perustua suoraan Euroopan
alueen viljan pörssihintaan. Nähtäväksi
jää, miten nopealla aikataululla
nämä pari ”pientä” elementtiä saadaan
sovituksi kaupan ja teollisuuden
kanssa.
Sopimustoimintaa olisi hyvä jatkaa
ja parantaa yhdessä kaupan ja teollisuuden
kanssa vastaamaan paremmin
nykytarpeita. On myös muistettava,
että nykymarkkinat ulottuvat kotimarkkinana
koko EU-alueelle ja myös
aika-ajoin sen ulkopuolelle. Tästä on
alettava oppimaan, jos meidän viljaa
ei täällä lähimarkkinalla arvosteta niin
ehkä muualla kotimarkkinalla. Seuraavaa
kasvukautta 2011 ajatellen olisi
hyvä vielä pitää mielessä tarjonnan tasapaino.
Jos jokunen idea viljeltävistä
kasveista niin vehnä sietää vielä alan
laskua ainakin rehuvehnän puolella.
Rypsi- sekä rapsialat olisi pidettävä
lähellä 2010 tasoa, vaikka keskisato
oli monelle pettymys. Kaura-ala sietää
myös lisäyksen, mutta sopimus kannattaa
yrittää tehdä jo aikaisessa vaiheessa.
Ohran suhteen olisin kuitenkin
varovainen, tehkää sopimus viljeltävästä
määrästä.
Ainoa asia, joka on ihan varma,
on, että markkinat tulevat jatkumaan
haasteellisena myös satokautena
2011/12. Seuratkaa markkinoita ja
tehkää sen mukaan viljely- sekä markkinointisuunnitelma
vuodelle 2011.
Max Schulman
Vilja-asiamies MTK
14
Elinvoimaisen maaseudun puolesta
Kuvat: Jaana Makkonen
Lampaat maisemanhoitajina
Vaahermäen tilan suomenlampaat sopivat hyvin maisemanhoitotehtäviin.
Muhosten tilalla Kerimäen Makkolassa
viljellään luomuruista ja entisessä
Makkolan kyläkoulussa rukiista leivotaan
Luomuhosen luomuruisleipää.
Rukiin matkasta pellolta leiväksi vastaa
kaksi sukupolvea Muhosia. Vuonna
2004 tehdyn sukupolven vaihdoksen
jälkeen Perttu Muhonen on tilan
isäntä.
Luomuruisleipä valmistetaan juureen,
joka on useita sukupolvia vanha.
Ruisleipää on leivottu tilalla kauan,
mutta vanhaemäntä Kaisa aloitti sen
leipomisen myyntitarkoitukseen noin
kaksikymmentä vuotta sitten.
– Jo isäni äiti leipoi ruisleipää viemisiksi
kaupungin rouville. Siitä tämä oikeastaan
sai alkunsa. Marketteihin leipä
päätyi kun isäni vei leipää maistettavaksi
paikallisen marketin johtajalle,
joka otti leivän kaupan valikoimiin,
Perttu Muhonen kertoo.
Hyvätuuli Highland on kolmen Pieksämäen
Jäppilässä sijaitsevan luomutilan
yhteinen markkinointiväylä. Honkalan,
Nurkkalan ja Pohjolaisen tilojen yhteistyö
ei kuitenkaan rajoitu vain markkinointiin,
sillä tilat kasvattavat yhteisissä
laumoissa Highland Cattle -rotua, eli
ylämaankarjaa.
Nurkkalan tilan Esko Rissanen on
yksi kolmesta yhteistyökuviossa mukana
olevista maatalousyrittäjistä. Syy tilojen
yhteistyöhön on paitsi markkinoinnin
Luomuhosen ruisleipää ei myydä
suoramyyntinä tilalta tai leipomolta,
mutta sitä löytyy lähes kaikista Savonlinnan
seudun isoimmista kaupoista.
Leipää myydään myös Helsingissä
Lasipalatsin Maatilatorilla. Perttu Muhonen
arvelee, että luomuruisleipä on
suosittu tuliainen ja, että sitä lähetetään
ulkomailla ruisleipää kaipaaville
suomalaisille.
Luomuhosen leivän myynti on kasvanut
vuosi vuodelta. Parhaimmillaan
leipomosta lähtee myyntiin noin 1 200
leipää vuorokaudessa.
– Kiireisintä on tietysti juhlapyhinä,
kuten jouluna ja pääsiäisenä. Vuorokaudessa
leivottujen leipien kappalemäärä
vaihtelee paljon viikonpäivän
ja mahdollisten pyhien mukaan. Alkuviikko
on aina hiljaisempi, mutta loppuviikkoa
kohti kysyntä kasvaa, Muhonen
sanoo.
helpottuminen, myös taloudelliset syyt.
– Yhteistyösopimuksella saamme
hyödynnettyä olemassa olevaa konekalustoa
paremmin. Lisäksi myös karjankasvatuksen
sitovuus vähenee.
Karjanhoito ja valvontavastuu on jaettu
kolmen tilan kesken vuoroviikoille,
jolloin vapaa-aikaa jää tavallista lihakarjayrittäjää
enemmän. Poikkeuksen vuorotteluun
tuovat poikimiset ja kesäaika,
jolloin tiloilla on paljon muitakin maataloustöitä
tehtävänä.
Savonlinnassa Savonrannalla sijaitseva
Vaahermäen tila on ollut samalla
suvulla jo 1800-luvulta lähtien. Alun
perin tilan mailla sijaitsi vain metsästysmaja.
Ajan saatossa Vaahermäki on
laajentunut tilaksi, jonka päätuotantosuunta
on lammastalous. Tänä päivänä
tilan toiminnasta vastaavat 27-vuotias
Otto Makkonen, hänen vaimonsa
Jaana sekä 1½-vuotias Kuisma. Parhaimmillaan
tilan töissä nähdään kuitenkin
jopa neljä sukupolvea samaan
aikaan.
– Teimme sukupolvenvaihdoksen
vuonna 2005. Siihen aikaan tilalla oli
vain 20–30 lammasta. Nyt uuhia on
185 ja siihen lisäksi karitsat. Kesällä
lampaiden määrä lähentelee suurimmillaan
600:aa, Otto kertoo.
Vaahermäen katras koostuu suomenlampaista,
jotka soveltuvat hyvin
tilan päätuotteeseen eli maisemanhoitoon.
Lampaat laiduntavat kesäisin
mahdollisimman paljon metsälaitumilla
sekä perinnebiotoopeilla esimerkiksi
Linnansaaren kansallispuistossa.
Lampaat viedään laitumelle toukokesäkuun
vaihteessa ja haetaan pois
syksyllä, kun luonnossa ei ole enää
ruokaa saatavilla.
– Lampaiden avulla maisema pysyy
hoidettuna ja tarjoaa luonnossa liikkujillekin
mukavia elämyksiä. Lampaillekin
on hyväksi laiduntaa luonnonlaitumilla.
Maisemanhoitopalvelujen lisäksi
tuotamme jonkin verran lampaan
lihaa, villaa ja taljoja. Villaa teetetään
langoiksi Pirtin kehräämöllä ja myydään
eteenpäin.
Kiireisintä tilalla on karitsointi- ja kerintäaikaan
sekä kesällä, kun rehunteko
ja mansikkasesonki ajoittuvat päällekkäin.
Vaahermäellä viljellään nimittäin
myös luomumansikkaa. Talvella ja
syksyllä iso osa työajasta menee puolestaan
metsänhoitoon.
– Pyrimme hyödyntämään omista
metsistä kaiken ja esimerkiksi tilan rakennukset
lämpiävät hakkeella. Tulevaisuudessa
aikomuksena on luopua
Ruisleipää luomuna
Leipomisesta tilalla vastaavat Pertun
vaimo Tiina ja vanhaemäntä Kaisa,
heidän lisäkseen leipomossa työskentelee
kolme työntekijää. Perttu ja
hänen isänsä Iikka huolehtivat peltotöistä
ja eläimistä. Lisäksi vanhaisäntä
kirjoittelee runoja, jotka koristavat
ruisleipien kääreitä.
Perttu Muhosen mukaan luomutuotetta
on mukavaa myydä, sillä sekä
myyjä että asiakas voivat olla varmoja,
ettei leivässä ole jäämiä torjuntaaineista.
– Luomuilu tuli perintönä edelliseltä
sukupolvelta sukupolven vaihtuessa.
Joskus kun kylvää oikein kivistä peltoa,
tulee miettineeksi, että pitäisiköhän
sittenkin luopua luomusta ja siirtyä
suorakylvöön. Sellaiset ajatukset
ovat kuitenkin aina kaikonneet, kun
joku on tullut kehumaan leipää ja sitä,
että se on luomua, Muhonen pohtii.
Ylämaankarja valikoitui kasvatettavaksi
karjaksi kannattavuuslaskelmien
avulla. Pieksämäelle hankittiin ensimmäiset
ylämaankarjan naudat vuonna
1999, vuonna 2000 koko karja oli vaihtunut
ylämaankarjaksi. Rotu kasvaa hitaasti,
mutta investointien pienuus ja
selkeästi tehotuotannosta erottuva erikoistuote
tekivät valinnasta kohtalaisen
helpon.
– Oli päätettävä lähdemmekö mukaan
tehotuotantoon vai valitsemmeko
mansikanviljelystä ja painottaa koko
toiminta lammas- ja metsätalouteen.
Olen myös menossa lampaanlihan
jatkojalostuskurssille, joten jossain
vaiheessa tuotamme ehkä säilykkeitä
ja makkaraa.
Makkoset uskovat
lammastalouden tulevaisuuteen
Makkonen näkee lammastalouden tulevaisuuden
valoisana, vaikka tiettyjä
ongelmia alalla onkin. Lihantuotannossa
suurin haaste on tuotannon ja
kysynnän kausiluonteisuus. Kotimaista,
tuoretta lampaanlihaa ei juuri ole
saatavilla ympäri vuoden.
– Kotimaisen lihan osuus lampaanlihan
kulutuksesta on vain noin 20
%. Paljon on vielä tekemistä myös
sen suhteen, että lampaanliha löytäisi
tiensä suomalaisten ruokapöytään
muulloinkin kuin pääsiäisenä ja kesällä
grillauskautena.
Toinen ongelma on teuraskuljetukset.
Lampaita vastaanottavat teurastamot
ovat usein pieniä, eivätkä välttämättä
järjestä eläinkuljetuksia. Joskus
lampaat ovat voineet odottaa kuljetusta
kuukausia. Makkonen ratkaisi
asian ostamalla oman eläinkuljetusauton.
– Lähin teurastamo on sadan kilometrin
päässä ja siitä seuraava jo 300
kilometrin päässä. Aivan pieniä määriä
ei kannata viedä sellaista matkaa, joten
otan kyytiin myös muiden lampureiden
lampaita.
Makkonen uskoo, että lammastalouden
pohja nähtiin 2000-luvun alussa
ja suunta on ylöspäin. Hänen mielestään
lammastalous sopii Etelä-Savoon
hyvin, sillä tilat ovat vielä suhteellisen
pieniä, eikä liikatuotannosta
ole pelkoa. Lisäksi ala tarjoaa monta
sektoria, jolle suuntautua ja rakentaa
toimiva tuotantoyksikkö. Makkonen
kehuu myös Suur-Savon Lampureiden
verkostoa, joka tekee yhteistyötä
muun muassa markkinoinnin suhteen.
pienen ja hitaan tuotannon. Valitsimme
hitaan vaihtoehdon, sillä ylämaankarjaa
kasvatetaan teuraskypsiksi melkein
puolet pitempään kuin tavallista karjaa,
Rissanen sanoo.
Lihatuotannon lisäksi tilat ovat ylämaankarjan
kasvattamisen asiantuntijatiloja,
joilla jalostuskauppa on tärkeässä
osassa.
Lihatuotanto on tiloilla luomua, mutta
lähistöltä ei löydy ainakaan vielä luomuteurastamoa.
– Myös lammastalouteen saatavien
tukien suhteen on tehty järkeviä päätöksiä,
joiden tähtäimenä on lisätä kotimaista
tuotantoa ja vähentää lampaiden
näennäiskasvatusta.
Makkonen on kasvanut maatilan
töihin pienestä pitäen. Vaikka työtä on
ajoittain paljon ja vastuu toimeentulosta
on vain itsellä, hän pitää työn tietynlaisesta
vapaudesta. Makkonen toimii
myös MTK:n paikallisyhdistyksen sihteerinä
sekä paikallisen urheiluseuran
varapuheenjohtajana. Vastapainona
lampaanhoidolle toimii työ pelikoneiden
maahantuojan palkkalistoilla.
– Yhdistystoiminnassa tapaa ihmisiä
ja luo kontakteja. Tavoitteena on
myös järjestää toimintaa omalle kylälle,
jotta aina ei tarvitse lähteä isommille
paikkakunnille aktiviteettien perässä.
Opiskeluaika Joensuussa vain
vahvisti sitä näkemystä, että itse haluan
elää ja yrittää maaseudulla, missä
on oma rauhansa.
Otto Makkonen, Kuisma-poika
ja lammaskoira Usva viihtyvät
maaseudulla.
Luomuhosen ruisleipä leivotaan vanhaan juureen. Isäntä Perttu Muhonen
viljelee rukiin ja hänen Tiina-vaimonsa leipoo luomuruisleivät myyntiin.
Hyvätuuli Highland – ylämaankarjan erikoisosaaja
– Orimattilaan avataan ilmeisesti luomuteurastamo,
mutta kuljetusmatka
saattaa olla liian pitkä eläimille, jotka eivät
ole tottuneet olemaan kytkettyinä,
Rissanen pohtii.
Ylämaankarjan lihaa on myyty tähän
asti suora- ja toimitusmyyntinä tiloilta
käsin. Nyt Jäppilän kirkonkylään on kuitenkin
rakenteilla myymälä, jossa lihaa
myydään muutamana päivänä viikossa.
– Me kilpailemme maulla ja laadulla,
emme määrällä, Rissanen sanoo.
MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 15
LÄHIMAITOA
Sinulle, Suonenjoelta.
100% savolaistasta
www.maitomaa.fi
16
Elinvoimaisen maaseudun puolesta
MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 17
Bioenergian hyvässä myötätuulessa
Ministerien ja poliitikkojen lupaukset
bioenergian siunauksellisuudesta alkavat
toteutua. Vaan on siinä tarvinnut
MTK:n kannustusta. Hallituksen esittämä
uusiutuvan energian tavoitepaketti
on jo osin saamassa lainvoiman.
Vuoden 2011 alusta tulee voimaan
puu-, tuuli- ja biokaasusähkön takuuhinta.
Myös muut kannustimet ovat
valmisteilla.
Valmisteilla on pienpuun energiatukilaki.
Lailla korvataan nykyisen kemera-lain
mukaiset energiapuun korjuun
ja haketuksen tuet. Uuden lain tavoitteena
on edistää selvemmin pienpuun
energiakäytön kilpailukykyä. Kemera-lakia
uudistetaan samanaikaisesti
entistä selvemmin kohdentamaan
tukia puuntuotannon edistämiseen ja
turvaamaan metsien biologista monimuotoisuutta.
Pienpuun energiatuen
saajana voi olla maanomistaja, yhteisö
tai ammatinharjoittaja, joka toimittaa
pienpuun energiakäyttöön.
Enimmäiskertymä, jolle pienpuun
energiatukea voidaan maksaa, oli-
– energiapuuta ja tuulta riittää
si lakiesityksen mukaan 50 kiintokuutiometriä
energiapuuta hehtaaria
kohden. MTK on vaatinut enimmäismääräksi
70 kuutiota. Metsäteollisuus
haluaa määrän jäävän 30 kuutioon
peläten kuitupuuta luiskahtavan
liikaa energiakattilaan. MTK:n näkemyksen
mukaan 70 kuutiota kannustaa
aikaisempiin ensiharvennuksiin ja
lisää kuitupuun tarjontaa. Selluteollisuuden
raaka-aineesta vain vajaat 15
prosenttia tulee ensiharvennuksista,
joten hyvin voidaan kertymää kasvattaa
hallituksenkin esityksestä. Puuta
riittää hyvin kuiduksi, tukiksi ja energiapuuksi.
Pienpuuenergiatuen määrä olisi lakiesityksen
mukaan enimmillään kahdeksan
euroa kuutiolle. Tavallisen metsäomistajan
metsäpalstalla voidaan
Biokaasulaitosten rakentamiseen
puhua tuhannen–kahdentuhannen
euron tukipotista, jonka lisäksi pankkitilille
sujahtaa vielä energiapuusta
maksettava kantohinta. Nyt ensiharvennuksesta
tulevasta kuitupuusta
metsänomistaja saa noin 15 euroa
kuutiolta. Metsäomistajan pankkitili
voikin useissa tapauksissa näyttää,
että energiapuusta tulee enemmän rahaa
kuin kuidusta.
Metsähakkeen käytön edistämiseksi
ensi vuoden alusta maksetaan voimalaitoksille
päästöoikeuden hinnanmuutoksen
mukaan vaihtuvaa sähköntuotantotukea.
Lyhyesti sanottuna
sähköä tuottavien voimalaitosten
maksukyky metsähakkeesta lisääntyy.
Ei välttämättä maksuhalu. Metsäomistajien
tuleekin hinnoitella latvusmassa
ja kannot ostajan lisääntyneen
maksukyvyn mukaan. Uusille puuta
käytäville pienvoimalaitoksille saa
sähköntuotantotukea, jos sähköteho
on vähintään 100 kW. Kyseeseen tulevat
pääasiassa sahojen yhteyteen
rakennettavat laitokset, mutta myös
kunnalliset lämpökeskuksetkin ovat
sopivia kohteita. Fossiilisten polttoaineiden
ja turpeen veronkorotukset antavat
lämmöntuottajille mahdollisuuden
maksaa energiapuusta nykyistä
enemmän.
on maaseudulla melkoisesti mielenkiintoa.
Valitettavasti sähkön takuuhinta
jää niin alhaiseksi, ettei edes usean
maatilan kannata rakentaa biokaasulaitosta.
Tarvitaan maatilan ulkopuolista
biojätettä, josta jätteen tuoja
maksaa käsittelymaksua. Biokaasun
liikennekäyttöön ei tule uusia kannustimia.
Biokaasu säilyy kuitenkin verottomana,
mutta biokaasuautoille tulee
190–250 euron käyttövoimavero.
Liikenteen bioetanolituotanto ei
ole lähtenyt käyntiin. Valtio on luvannut
noin 10–15 prosentin investointituen
tehtaille, mutta rakentajia ei ole
ilmaantunut. Suomeen mahtuu hyvin
pari tehdasta. Vielä ei ole saatu monen
muun jäsenmaan lailla Brysselistä
vahvistusta, että suomalainen vilja
täyttää EU:n kestävyystavoitteet.
Bioetanolin kasvihuonekaasupäästöjen
tulee olla 35 prosenttia pienemmät
kuin bensiinin. Toivottavasti lähiaikoina
ilmaantuu investoijia, jotta saadaan
markkinoille kotimaista bioetanolia.
MTK:n jäsenet voivat rakentaa tuulivoimaloita
tai vuokrata tontteja investoijille.
Tarvitaan tuhat uutta tuulimyllyä
vuoteen 2020 mennessä. Nyt on
tarjolla tuulesta temmattavaa rahaa.
Ilpo Mattila
Energia-asiamies
MTK
ilpo.mattila@mtk.fi
MTK tekee laaja-alaista edunvalvontaa
jäsentensä hyväksi. Suuri määrä
järjestön edunvalvontatyöstä vaikuttaa
kaikkien jäsenten yhteisiin asioihin
tuotantosuunnasta tai tuotantotavasta
riippumatta.
Yhteistyö eri puutarhajärjestöjen
kanssa on
tärkeää.
Puutarhatuotannon osalta MTK on
erikoistunut pääasiassa avomaavihannesten
tuotantoon ja markkinoihin
liittyvään edunvalvontaan. Muiden
puutarhasektorien erikoisedunvalvonnasta
huolehtivat omat järjestöt mm.
hedelmän- ja marjanviljelyyn, kasvihuonetuotantoon
sekä taimistoviljelyyn
liittyvissä asioissa. Monet asiat
ovat kuitenkin yhteisiä ja MTK tekeekin
läheistä yhteistyötä puutarhasektorin
muiden järjestöjen kanssa.
Puolueet valmistautuvat jo täyttä häkää
ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Ehdokasasettelu on käynnissä eri puolilla
maata ja puoluetoimistoissa kirjoitetaan
vaaliohjelmia. Tasaisin väliajoin
ilmestyvät gallupit kirittävät ja nostavat
vaalisykettä.
Hallitus yrittää vielä saada joitakin
ohjelmaansa kirjattuja lupauksia toteutumaan.
Mitään suuria ratkaisuja, ensi
vuoden budjettia lukuun ottamatta, ei
ole enää ennen vaaleja odotettavissa.
Maaseudun näkökulmasta katsottuna
liian monta asiaa siirtyy seuraavalle
hallitukselle.
Maaseutu on jälleen kuitenkin puolueiden
ja ehdokkaiden ohjelmien laatimisessa
erittäin kovassa nosteessa.
Niin pitääkin olla. Suomi ei selviydy
suurista, jokaisen kansalaisen arkeen
vaikuttavista haasteista ilman, että
maaseudun luonnonvarat ja biomassa
otetaan täyskäyttöön. Nämä ovat
ruoan ja uusiutuvan energian tuotannon
pohja.
Maaseutu tarjoa kansakunnalle
myös paljon muuta hyvää: puuta, matkailupalveluita,
hoidettua maisemaa,
puhtaita vesiä, hyvinvointipalveluita
yms. Maanviljelijät, metsänomistajat
Onko puolueilla uskottava maaseutunäkemys?
omalla ohjelmalla: Vihreä kasvu maalta
on vastaus Suomen haasteisiin.
Olemme esitelleet ohjelmamme kaikille
puolueille, kansanedustajille, muille
etujärjestöille ja medialle.
Vihreä talous ja kasvu ovat suosittuja
ja monet haluavat niitä edistää. Niiden
määrittelyssä on kuitenkin huomattu
melko paljon eroja.
MTK:ssa tarkoitamme vihreällä kasvulla
maaseudun biomassan ja luonnonvarojen
kestävää ja vastuullista
hyödyntämistä. Vihreän kasvun perusta
on vihreissä elinkeinoissa, maataloudessa,
metsätaloudessa ja tiloille
syntyneissä maaseutuyrityksissä.
Vihreää kasvua ja taloutta syntyy, kun
tuotetaan ja jalostetaan ruokaa, kasvatetaan
ja myydään puuta ja metsäenergiaa
sekä tuotetaan maaseutuyrityksessä
palveluita kestävällä tavalla.
Muistutamme vaaliohjelmassa, että
vihreiden elinkeinojen tuotanto- ja jakeluketjussa
on lähes 500 000 työpaikkaa.
Niiden säilymiseen ja uusien
työpaikkojen syntyyn voimme itse vaikuttaa
kotimaisin toimin.
Uskomme myös siihen, että maaseudulle
voi syntyä uusia yrityksiä ja
työpaikkoja ympäri Suomen. Maaseu-
Eduskuntavaalit 2011 paljastaa
ja maaseutuyrittäjät ovat tuottajina ja
tu ei ole taantuva alue, siellä on uudenlaisen
kasvun pohja.
yrittäjinä avainasemassa ja odottavat
poliitikoilta päätöksiä, jotka tukevat –
Vihreä kasvu ei synny itsestään. Se
eivät estä tai jarruta – elinkeinojen harjoittamista.
Maaseudun elinkeinot ovat
töksiä maaseudun ihmisiltä ja poliit-
vaatii viisaita ja kauaskantoisia pää-
pysyvät paikoillaan.
tisilta päättäjiltä. Se edellyttää, että
Mutta onko puolueilla ja ehdokkailla
uskottava maaseutunäkemys? Midaan
kunnon hinta, yritystoiminta on
ruoasta, energiasta ja palveluista saaten
se toteutetaan? Mitä konkreettista
kannattavaa ja yrittäjillä ovat palvelut
maa- ja metsätalouden kannattavuutta
parantavaa aiotaan tehdä ja milloin?
saatavilla.
Miten huolehditaan maaseutuyrittäjien
peruspalveluista, kuten teiden kunto,
tehokkaat laajakaistat, terveydenhoito,
myrskytuhot ja turvallisuus?
Vihreä kasvu alkaa maalta
Ensi kevään eduskuntavaalit ovat
maaseudun näkökulmasta hyvin tärkeät.
Seuraavalla vaalikaudella päätetään
EU:n budjetista ja maatalouspolitiikasta
vuoden 2013 jälkeen. Uusi
eduskunta ja hallitus ratkaisevat, paljonko
uusiutuvan energian edistämiseen
käytetään varoja. Eduskunta ja
hallitus päättävät myös, millaiset palvelut
maaseudulla on ja missä kunnossa
ovat tiet ja laajakaistat vuosikymmenen
puoleenväliin tultaessa.
MTK on valmistautunut vaaleihin
Mika Virtanen:
Tutustu ohjelmaan ja
kerro ehdokkaillekin!
MTK:n ohjelmassa on yhdeksän pääkohtaa:
• Kannattava maatalous takaa ruokaturvan
• Laatua ja lähiruokaa lautaselle
• Kilpailukykyä, työhyvinvointia ja toiminnan
jatkuvuutta vihreille elinkeinoille
• Uuttera yrittäjyys ja palveluinnovaatiot
luovat uusia työpaikkoja
• Kestävää kasvua sertifioiduista metsistä
• Innovaatioita ja kilpailukykyä puusta
• Bioenergialla ja ympäristötekniikalla
Suomi maailman huippuosaajaksi
• Maaseudun ympäristö säilyy jälkipolville
Puutarhatuotannon edunvalvonta MTK:ssa
MTK:ssa toimii puutarhavaliokunta, Viljelijäkontaktit edunvalvonnan
perustana
hannesten tuotantoon vaikuttavissa
tiivisesti edunvalvontaan avomaanvi-
jossa on edustettuina kaikki puutarhatuotannon
sektorit avomaatuotannosta
kasvihuonetuotantoon. Valiokun-
käytännön viljelijöihin erilaisia asioilyttää
sitä, että yhdistysten luottamus-
Edunvalvonnassa suorat kontaktit kysymyksissä. Tehokas toiminta edelnassa
on jäseninä eri puutarhajärjestöjen
edustajat sekä viljelijäedustajat muodostettaessa ovat ensiarvoisen ajan tasalla valmistelussa olevista asita
valmisteltaessa ja MTK:n kantoja toimissa toimivat viljelijät pidetään
eri sektoreilta. Puutarhavaliokunnan tärkeitä. Vain siten saadaan varmistettua
viljelijänäkökulma valmisteluessa
reagoida jo valmisteluvaiheessa.
oista. Siten asioihin voidaan tarvitta-
kokoonpanon laaja-alaisuuden vuoksi
valiokunnan toiminta keskittyy suurten vaiheessa oleviin asioihin. Viljelijöiden Keskeisellä sijalla yhdistysten toiminnassa
on esim. ajankohtaisen mark-
linjausten ja kaikille yhteisten asioiden aktiivinen osallistuminen yhteisten asioiden
hoitoon onkin tehokkaan edunkinatiedon
kerääminen ja välittäminen
käsittelyyn.
Puutarhavaliokunnan alla toimii valvontatyön edellytys.
viljelijöiden tietoon.
sopimusviljelyjaosto, joka käsittelee Avomaavihannesten edunvalvonnassa
yhteydet viljelijöihin hoituvat Omaa asiantuntemusta
teollisuuden sopimusviljelyyn liittyviä
asioita. Lisäksi MTK:ssa toimii ryhmä, Juuresten-, Kaalin- ja Sipulintuottajat pidettävä ajan tasalla
joka käsittelee herukan sopimustuotantoon
liittyviä asioita.
takunnallisesti ja osa työtäni on toiseksi
on syytä matkustella niin kotiry:n
kautta. Yhdistykset toimivat val-
Oman asiantuntemuksen päivittämi-
Eurooppalaisia yhteyksiä hoidetaan mia näiden yhdistysten sihteerinä. Yhdistyksissä
on hallitukset sekä erilai-
ja tuotantoon, jotta tietää mitä viljeli-
kuin ulkomailla tutustumassa tiloihin
mm. osallistumalla Copa-Cogecan
hedelmä- ja vihannesalan työryhmän sia jaostoja, joissa on edustajina eri jän arki käytännössä on. Viljelijäkentän
kokouksiin Brysselissä.
avomaavihannesten viljelijöitä ympäri hyvä tuntemus on edellytys asioiden
Suomen. Yhdistykset osallistuvat ak-
hoitamisessa. Välillä eteen tulee asioita,
joihin on reagoitava nopeasti. Siinä
tilanteessa on hyvä tietää kenelle
viljelijälle soittaa varmistaakseen asiat
ennen oman mielipiteen muodostamista.
• Yhdistetään koko maa
Tarjoamme ohjelmaamme avoimesti
kaikkien käyttöön. Se löytyy helposti
netistä www.mtk.fi/eduskuntavaalit.
Paula Viertola
johdon erityisavustaja
MTK
Kuva: Jaana Kankaanpää
18
Elinvoimaisen maaseudun puolesta
MTK-ETELÄ-SAVON
JÄSENEDUT
Woikosken kaasut ja
pullot
MTK-Etelä-Savo ja Oy Woikoski Ab
ovat sopineet jäseneduista MTK-
Etelä-Savon alueen tuottajayhdistysten
jäsenille. Jäsenedut kattavat
kaasut ja käyttöoikeustodistukset.
Jäsenalennukset saat selville
esittämällä MTK:n jäsenkortin Woikosken
toimipisteessä. Esim. happi
pullossa/patterissa teollinen -50 %,
asetyleeni pullossa -45 %, käyttöoikeustodistus
käyttöaika 3/5/8 vuotta
-42 %/pullo. Alennus lasketaan
kulloinkin voimassa olevasta listahinnasta.
Woikosken toimipisteitä MTK-
Etelä-Savon alueella on seuraavilla
paikkakunnilla: Kangasniemi, Kangasniemen
Varaosa Oy Kankaistentie
2, Mäntyharju, TB-Huolto K.
Kyyrö Omakotitie 17, Mikkeli, Misra
Oy Kinnarinkatu 4, Pieksämäki,
Pieksämäen Ruuviasema Oy Myllykatu
1 ja Pieksämäen Hydro Oy Helmintie
6, Ristiina, K-Rauta E. Tukiainen
Oy Pelimannintie 2, Savonlinna,
Pulkkinen Martti Oy, Pajatie 24, Varkaus,
Täyttöasema Käsityökatu 15.
Sähköä jäsenetuhintaan
MTK-Etelä-Savo sekä Metsänomistajien
liitto Järvi-Suomi allekirjoittivat
7.3.2006 puitesopimuksen Suur-
Savon Sähkön kanssa. Sopimuksen
perusteella sovittiin pelisäännöistä
MTK:n jäsenille tarjottavasta edusta
heidän ostaessaan sähköa Suur-
Savon Sähköltä.
Sähkösopimusvaihtoehtoja on
kaksi:
1. Jatkuva sopimus
Suur-Savon Sähkön julkisista sähkön
listahinnoista alennus määräytyy
seuraavasti:
Yleissähkö 6 %, Yösähkö 6 % päiväenergian
hinnasta, vuodenaikasähkö
6 % talviarkipäivän energiahinnasta.
Lisäksi em. tuotteiden
sähkön perusmaksuista 6 %
2. Takuuhintainen sopimus
Suur-Savon Sähkön kulloinkin voimassa
olevan Takuuhintaisen sopimuksen
perusmaksu on 0 e/kk.
Huom! Alennukset koskevat
vain kilpailun piirissä olevia sähkön
myyntihintoja eivätkä siis energian
käytön määrän perustuvia siirtohintoja
ja niihin liittyviä perusmaksuja
ja sähköveroja.
Lisätietoja: Suur-Savon Sähkön
asiakaspalvelusta puh. 0800 90110
(ark. 8–16) tai sähköpostilla asiakaspalvelu@sssoy.fi.
Wintunix-tietoturvapalvelut
MTK-Etelä-Savon jäsenille alennuksia
tietokoneiden ja tietoliikenteen
tietoturvapalveluista, etävalvonnasta,
virustorjunnasta, varmistuspalveluista
sekä tietojärjestelmien
asiantuntijapalveluista. Uusi jäsenetu,
josta lisätietoja www.wintunix.fi
tai 040 718 6417. Katso myös ilmoitus
tässä lehdessä.
Pk-Rengas Oy:n renkaat
MTK-Etelä-Savo ja Pk-Rengas Oy
Savonlinnasta ovat sopineet jäseneduista
MTK-Etelä-Savon alueen
tuottajayhdistysten jäsenille.
Jäsenetu kattaa henkilö- ja pakettiautojen
sekä traktoreiden renkaat ja
asennustyön. Jäsenedun saat selville
esittämällä MTK:n jäsenkortin
kaupanteon alkuvaiheessa. Ajantasaisen
tarjouksen saat ottamalla
suoraan yhteyttä PK-Renkaaseen,
Sateliittikatu 2, 57210 Savonlinna
puh. 015 250 202, fax 015 250 801.
Suonentieto Oy:n ohjelmista
MTK-Etelä-Savo ja Suonentieto Oy
ovat solmineet yhteistyösopimuksen,
jonka perusteella tuottajaliiton
jäsenet saavat 15 % alennuksen
Suonentiedon maa- ja metsätalouden
atk-ohjelmista.
Jäsenyyden toteamiseksi on tilauksen
yhteydessä annettava jäsentunnus.
Tilaukset voi jokainen tehdä
suoraan Suonentiedosta, puh. 017
264 2642 tai lähimmältä jälleenmyyjältä.
Lisätietoja antaa myyntipäällikkö
Susanna Hämäläinen, 044 700
5206, susanna.hamalainen( at )suonentieto.fi
Alueemme jälleenmyyjät:
Ylönen Aija, 040 500 3126 ja Maatilayrittäjien
atk- ja koulutuspalvelu,
Reija Immonen, 0400 451 699.
MTK:n valtakunnalliset
jäsenedut
Lisätietoja www.mtk.fi/jasenedut
tai puh. 020 413 3352
Vakuutus ja rahoitus
- tuotevastuuvakuutus
- Tapiola
- Lähivakuutus
- OP-Pohjola-ryhmä
- Nordea
- Evli
Neuvonta ja lakiapu
- MTK:n veropuhelin
- työnantajapalvelut
- EU-avustajat
- MTK:n asianajajarengas
- Maanomistajien Arviointirengas
- maaseudun tukihenkilöverkko
Viestintä ja yhteydet
- Elisa (etu päättyy 31.12.2010)
- jäsenverkko Reppu
- MTK-Viesti
- ProAgrian kirjat
- Maahengen kirjat
Virkistys ja vapaa-aika
- Holiday Club Resorts
- Härmän Kuntokeskus
- Holiday Club-, Sokos- ja Radisson
SAS -hotellit
- Lomayhtymä (Kivitippu ja Runni)
- Kunnonpaikka
- Viking Line
Energiaedut
- Skapat Energia Oy
- Neste Oil
- St1
Muut edut ja bonukset
- Green Rock Oy (jätevesijärjestelmät)
- Nissanin autot
- Wakka-ohjelmistot
- Valtran traktoribonus
- Can-Am-mönkijät ja Lynx-moottorikelkat
- Nettiporkkana (lvi- ja sähkötarvikkeet)
- Texacon voiteluaineet
- Pellon Group palovaroitin- ja kameravalvontajärjestelmät
- ympäristöpalvelu
- Viljavuuspalvelu
- Hortilab
- Hyvää Suomesta -joutsenlippu
- Kultajousi
Vaatteet
- DeLaval-työhaalarit
- jatkajille haalarit (Valtra)
Yleishyödylliset palvelut
- Ekokem – maatalousmuovien keräys
- Maatilatalouden konelautakunta
- Lomayhtymä tuetut lomat
MTK-Etelä-Savon
luottamus henkilöt,
valio kunnat ja toimihenkilöt
Liiton johtokunta
Jukka Leikkonen, pj. Mäntyharju 0400 929 866
Juha Paajanen, vpj. Punkaharju 0400 659 725
Kalle Björn, Savonlinna 040 543 2510
Sami Heikkinen, Enonkoski 0440 674 600
Seppo Hynninen, Virtasalmi 0400 251 484
Tuomo Lahikainen, Kangasniemi 050 306 9228
Pasi Malinen, Heinävesi 0500 187 335
Petri Miettinen, Juva 050 541 3480
Pekka Parkkinen, Mikkeli 0400 796 666
Marko Piispanen, Ristiina 050 542 8072
Virpi Valkonen, Rantasalmi 040 820 8406
Antti Vasara, Sulkava 0400 886 619
MTK-Etelä-Savon edustus
MTK:n valtuuskunnassa,
valiokunnissa ja jaostoissa
MTK:n valtuuskunta
Aarno Puttonen Puumala 0500 843 855
Sanna Hämäläinen Kerimäki 050 410 9497
Jukka Leikkonen Mäntyharju 0400 929 866
Maaseutuyrittäjävaliokunta
Aarno Puttonen Puumala 0500 843 855
Luonnonmukaisen tuotannon valiokunta
Anssi Laamanen Juva 0400 650 221
Sosiaalivaliokunta
Leena Hämäläinen Pieksämäki 050 305 3098
Sokerijuurikasvaliokunta
Kimmo Ihalainen Joroinen 0400 184 712
Maaseutunuorten valiokunta
Ulla Taavitsainen Virtasalmi 050 546 0583
Kananmunavaliokunta
Jouni Paunonen Juva 040 565 2491
MTK:n säätiön hallintoneuvosto
Matti Korhonen Rantasalmi 0400 931 165
Aarno Puttonen Puumala 0500 843 855
Itä-Suomen MTK-liittojen
(Etelä-Savo, Keski-Suomi,
Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)
valinta-alueen muut edustukset
MTK:n valiokunnissa ja jaostoissa
Maaseutunuoren valiokunta
Antti Tuukkanen Keski-Suomi 040 763 2821
Energiavaliokunta
Erkki Kalmari Keski-Suomi 0400 546 590
Aluekehitysvaliokunta
Ilona Alhoniemi Pohjois-Karjala 0500 238 670
Minna Häkkinen Keski-Suomi 050 596 9931
Nautajaosto
Tomi Toivanen Pohjois-Savo 050 517 3249
Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta
Varpu Törrönen Pohjois-Karjala 050 546 8707
Sikajaosto
Eero Hetemäki Keski-Suomi 040 543 1726
Sosiaalivaliokunta
Eero Heinonen Pohjois-Savo 0400 275 889
Tuotantotalousvaliokunta
Antti Sivonen Pohjois-Karjala 0400 181 074
Verovaliokunta
Juhani Savolainen Pohjois-Savo 040 586 0244
Kylvösiemenjaosto
Matti Lappalainen Pohjois-Savo 0400 541 491
Maaseutuyrittäjävaliokunta
Jussi Lehmuskoski Keski-Suomi 0400 747 284
Heikki Peltola Pohjois-Savo 020 741 4411
Lammasjaosto
Outi Sirola Pohjois-Karjala 040 566 4153
Luonnonmukaisen tuotannon valiokunta
Kari Pennanen Pohjois-Karjala 0400 150 129
MTK-Etelä-Savon valiokunnat
yhteisiä Itä-Suomen MTK-liittojen
kanssa (Keski-Suomi, Pohjois-Karjala,
Pohjois-Savo) lukuun ottamatta
sokerijuurikas- ja maaseutunuorten
valiokuntia
Maitovaliokunta
Ympäristö- ja maapoliittinen
valiokunta
Maaseutuyrittäjävaliokunta
Lihavaliokunta
Viljakasvivaliokunta
Luomuvaliokunta
Sosiaalivaliokunta
Viljavaliokunta
Verovaliokunta
Kuluttajatyöryhmä
Sokerijuurikasvaliokunta
Maaseutunuorten valiokunta
Liiton toimisto, toimihenkilöt
Vesa Kallio toiminnanjohtaja 040 527 1039
Saila Paananen toimistosihteeri 020 413 3352
Anu Raatikainen hankevetäjä (osa-aikainen)
Tukimuuri-hanke 040 849 7525
Tuottajayhdistysten
puheenjohtajat ja sihteerit
Enonkoski Sami Heikkinen, pj. 0440 674 600
Riitta Nousiainen, siht. 050 358 3324
Haukivuori Jukka Kohvakka, pj. 050 543 1731
Kalle Mattila, siht. 050 526 2591
Heinävesi Pasi Malinen, pj. 0500 187 335
Regina Saarela, siht. 040 739 9174
Eeva Saikkonen, jäsensiht.
050 340 8601
Hirvensalmi Juha Pasonen, pj. 0400 155 441
Seija Väisänen, siht. 050 910 0529
Joroinen Riitta Juutilainen, pj. 040 509 7668
Olli-Heikki Immonen, siht.
0400 279 480
Juva Petri Turakainen, pj. 044 529 1551
Reija Immonen, siht. 0400 451 699
Jäppilä Jouni Sikanen, pj. 0400 386 744
Iiris Utriainen, siht. 040 828 0701
Kangaslampi Antti Kuvaja, pj. 040 537 1606
Riitta Räisänen, siht. 0400 193 227
Kangasniemi Ilkka Tanttu, pj. 040 565 3521
Arto Kallio, siht. 010 768 5081
Kerimäki Jukka Nousiainen, pj. 0440 549 252
Markku Hämäläinen, siht.
050 536 8427
Tuija Anttonen, jäsensiht.
044 292 3334
Mikkeli Pekka Parkkinen, pj. 0400 796 666
Jukka Varpamäki, siht. 0400 429 089
Mäntyharju Ossi Mäkeläinen, pj. 040 843 6446
Kari Hyyryläinen, siht. 050 324 5959
Pertunmaa Milla Suuronen, pj. 040 828 7358
Erkki Ojala, siht. (015) 770 2505
Pieksämäki Pekka Loponen, pj. 0400 291 477
Seppo Naukkarinen, siht.
040 596 5472
Hannu Laitinen, jäsensiht.
0201 558 070
Punkaharju Kirsti Laamanen, pj. (015) 645 312
Riitta Tolvanen, siht. 050 313 9133
Puumala Matti Summanen, pj. 050 379 1805
Jussi Valtonen, siht. 050 337 7128
Rantasalmi Mikko Tolvanen, pj. 044 527 3880
Virpi Valkonen, siht. 040 820 8406
Ristiina Marko Piispanen, pj. 050 542 8072
Sari Häkkinen, siht. 044 794 2152
Jorma Laasonen, jäsensiht.
0400 790 295
Savonlinna Ilpo Kiema, pj. 0500 153 484
Elina Kukkonen, siht. 050 301 8158
Savonranta Jari Käyhkö, pj. 0400 193 180
Otto Makkonen, siht. 0400 679 528
Sulkava Katri Nissinen, pj. 0400 271 142
Hannu Auvinen, siht. 050 588 2920
Virtasalmi Pasi Ylönen, pj. 0400 249 248
Tapani Lipsanen, siht. 0500 430 906
MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI 2010 19
Maatalouden tukipolitiikan muutokset jatkuvat
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka katkolla
EU:n maatalouspolitiikan edellisiäkään
muutoksia ei ole vielä saatu täysin
toteutettua, kun jälleen valmistellaan
uusia, suuria muutoksia. Tämä
aiheuttaa viljelijöille todella hankalan
tilanteen, koska maatalousyrittäminen
vaatii pitkäjänteisyyttä. EU:n komissio
on ajoittain ajanut suomalaiset viljelijät
tilanteeseen, jossa esimerkiksi tukia
haettaessa ei tiedetä vielä tuen lopullisia
ehtoja. Tämä jos mikä on huonoa
hallintoa.
EU:n komission virallinen tiedonanto
vuoden 2013 jälkeisestä maatalouspolitiikan
sisällöstä annetaan marraskuun
puolivälissä, mutta se vuoti
julkisuuteen jo kuukautta ennen. Komission
ehdottamat muutokset ovat
selvästi suurempia, kuin mitä esimerkiksi
yksittäiset komission virkamiehet
ovat aiemmin antaneet ymmärtää.
Komissio aikoo uusia maatalouden
tukirakennetta siten, että niin sanottu
ykköspilari, josta nykyisin maksetaan
EU:n rahoittama tilatuki, muuttuisi
merkittävästi. Tilatuki jaettaisiin perustulotueksi
ja vihreäksi tueksi sekä
tuotantoon sidotuksi tueksi, jota maksettaisiin
erityisistä ongelmista kärsiville
alueille. Lisäksi nykyisin kakkospilarista
maksettu LFA-korvaus siirrettäisiin
ykköspilarin tueksi.
Miksi tällaiset muutokset? Vaikka
komissio ei sitä julkisesti sanokaan,
sen tavoitteena on saada ykköspilarin
tilatuki nykyistä paremmin hyväksytyksi
kuluttajien ja veronmaksajien
keskuudessa. Pilarin vihertäminen on
myös suurille jäsenmaille suotuisaa,
jos sillä turvataan mahdollisuus tilatuen
maksamiseen myös seuraavalla
ohjelmakaudella.
Suomen viljelijöille nykyisin kakkospilarista
maksettavat maatalouden
ympäristötuki ja LFA-korvaus
ovat erittäin tärkeitä. Uhkaavatko komission
ehdotukset näitä? Tähän on
mahdotonta vielä vastata, mutta ykköspilarin
vihertäminen kasvipeitteisyys-
ym. vaatimuksilla voi vaarantaa
maatalouden ympäristötukea. EU on
erityisen tarkka siitä, että samaan toimenpiteeseen
ei kohdistu kaksinkertaista
tukea.
Toinen kysymysmerkki on se, siirtyisikö
LFA-järjestelmä kakkospilarista
ykköspilariin EU-rahoituksineen ja millainen
rahoitus ja sisältö olisivat mahdolliset
tulevassa ympäristötuessa.
Komission ehdotuksessa viljelijöiden
tulotason ja -kehityksen turvaamiseen
ei juurikaan kiinnitetä huomiota, mikä
on todellinen huolenaihe. Komission
tuore budjettitiedonanto ei myöskään
tuonut mitään selkoa tähän.
Maaseudun kehittämisohjelman
sisällön valmistelu
Maatalouden ympäristötuen sisältöä
on pyritty parantamaan maa- ja
metsätalousministeriön ympäristötuen
muutosryhmässä. Kotimaassa hyväksytyt
esitykset eivät ole kuitenkaan
aina edenneet komission käsittelyssä.
Laajaperäinen nurmituotanto -lisätoimenpide
saatiin kuitenkin hyväksytyksi
C-alueelle ja se otetaan käyttöön
vuonna 2011 uusia sitoumuksia
tehtäessä.
Kun EU:n komissio hyväksyi nykyisen
ympäristötuen, se asetti ehdoksi
sen, että ravinnetase sisällytetään perustoimenpiteisiin
vuonna 2012. Tuona
vuonna lähes kaikki tukeen sitoutuneet
joutuvat tekemään uuden sitoumuksen.
Tällä hetkellä näyttää
kuitenkin siltä, että uutta viisivuotista
sitoumusta ei ole mahdollista tehdä,
vaan ainoastaan jatkaa nykyistä kahdella
vuodella. Syynä on uuden EU:n
ohjelma- ja rahoituskauden alkaminen
vuoden 2014 alusta. Näin ollen myöskään
ravinnetasetta ei voida liittää jatkettaviin
sitoumuksiin.
Myös eläinten hyvinvointitukea yritetään
korjata nykyisestä. Viljelijöille
tukitasojen korotus on varmasti tärkeintä,
maidontuottajille myös se, että
tukeen valmistellaan uutta toimenpidettä,
johon pääsisi mukaan lehmien
nurmivaltaisella ruokinnalla. Muutokset
eivät kuitenkaan ehdi vielä ensi
vuodeksi, koska uudet esitykset on
alistettava vielä komission käsittelyyn.
Luonnonhaittakorvauksen (LFA)
alueiden uudistaminen on ollut EU:n
komission käsittelyssä jo useita vuosia.
Suomessa tämä koskisi valtaosin
AB-alueella sijaitsevia ns. välialueita.
Uudistuksen piti tulla voimaan jo tämän
vuoden alussa, mutta nyt kaikki
LFA-korvausta koskevat muutokset
on tarkoitus tehdä siten, että ne tulevat
voimaan vuoden 2014 alusta. Komission
antamien kahdeksan kriteerin
perusteella määritellyt LFA-alueet
ovat aiheuttaneet useiden EU-maiden
tuottajissa suurta huolta, kun heidän
mielestään osa todellisista LFA-alueista
putoaisi pois ja hyviä alueita tulisi
tuen piiriin. Suomen tilanne näyttää
hyvältä, sillä kasvukauden pituudella
ja tehoisalla lämpösummalla arvioituna
koko Suomi pysyisi LFA-alueena.
Suurimmat huolet tulevatkin siitä, asetetaanko
LFA-korvauksen saamiseksi
muita, esimerkiksi tilakohtaisia ehtoja
ja millaiseksi muodostuu tuen EU:n ja
kansallinen rahoitus.
Tukikelvottomat pellot ympäristötuessa
ja LFA-korvauksessa ovat olleet
suuri taloudellinen ongelma useilla
maatiloilla, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Ensi vuonna tilannetta
pyritään vihdoin helpottamaan. Ns.
tukijonossa olevia peltoja on tarkoitus
saada tuen piiriin noin 30 000 ha ja loput
10 000 ha vuonna 2012. Hallitus
käsittelee rahoitusta marraskuussa
täydentävässä talousarvioesityksessä.
Tämän jälkeen myös eduskunta
ottanee kantaa asiaan hyväksyessään
joulukuussa valtion budjetin vuodelle
2011. MTK edellyttää, että maaja
metsätalousministeriö neuvottelee
tuottajajärjestöjen kanssa rahoituksen
kohdentamisen ehdoista.
Kansalliset tuet
Aina tähän aikaan vuodesta MTK valmistelee
valtion edustajien kanssa
seuraavan vuoden kansallisen tuen
ratkaisua. Tukea koskevat neuvottelut
on tarkoitus saada päätökseen ennen
MTK:n valtuuskunnan kokousta marraskuun
lopulla.
Etelä-Suomen osalta tuen kokonaismäärät
edelleen alenevat komission
141-päätöksen mukaisesti. Pohjoisen
tuen alueella maidontuotannossa
uutena tekijänä on ollut tänä vuonna
kansallisen tuen enimmäiskatto.
Vastaava menettely on tarkoitus ottaa
käyttöön asteittain myös naudanlihantuotannossa.
Sen mukaan tukialueittain
vaihtelevan eläinyksikköpohjaisen
katon ylittävältä osalta täydestä tuesta
maksetaan 67 prosenttia ensi vuonna
ja vastaavasti 33 prosenttia vuonna
2012. Tukineuvotteluissa MTK vielä
neuvottelee tämän siirtymäajan mahdollisesta
pidentämisestä, kun päätöksenteon
jälkeen on saatu tietoja
yksittäisten tilojen ongelmista sopeutua
tilanteeseen.
Seppo Aaltonen
johtaja
MTK maatalouslinja
Kuva: Markku Vuorikari
O N G E L M A R A T K A I S T U .
PERSONAL COMPUTER –
PERSONAL CARE
Hanki uusi jäsenpalvelumme ja
VARMISTA TIETOJÄRJESTELMÄSI TOIMINTA!
Luonnonvoimat ja laiterikot aiheuttavat maa- ja metsätiloilla sekä maaseutuyrityksissä
satojen tuhansien eurojen vahingot vuosittain. Siksi olemme kehittäneet
MTK:n jäsenille tietoturvapalvelun, jonka avulla selviydyt huoletto-
LUOTETTAVAN KUMPPANIN PALVELUPAKETILLA SÄÄSTÄT HETI YLI 200 EUROA!
Lakkaa murehtimasta laitteiden ylläpitoa ja varmuuskopiointia. Anna ammattilaisen
hoitaa homma puolestasi 24h. Wintunixin MTK-tietoturvapaketti sisältää tietojen
varmistuspalvelun, ennakoivan ylläpidon sekä F-Securen virustorjunnan
samassa palvelupaketissa.
1. TIETOJEN VARMUUSKOPIOINTI 3. TIETOTURVA
Huolehtii kirjanpitotietojen lain mukaisesta varmuuskopioinnista. Ei vaadi käyttäjän
toimenpiteitä, sillä varmuustallennukset hoituvat täysin automaattisesti.
Tiedot tallentuvat sertifioituun konesaliin, jolloin ulkoiset uhat kuten tulipalo, laiterikko
ja varkaudet poistuvat. Tiedot ovat palautettavissa takaisin mille tahansa
koneelle.
Etuhinta: 4,25/kk (sis. 5 GT varmistustilaa, lisätila 2,50/5 GT), käyttöönotto 45,-.
2. ENNAKOIVA YLLÄPITO
Kartoittaa ohjelmisto- ja laiteviat sekä mahdolliset tietoturvan ongelmat viikoittain
etäpalveluna. Se tarkistaa virustorjunnan toiminnan, kartoittaa käyttöjärjestelmän
päivitystarpeet ja ehkäisee laitteistossa syntymässä olevia virhetilanteita. Skannauksen
jälkeen saat apua ongelmiin: mtk-etelasavo@wintunix.fi tai MTK:n jäsenpalvelunumerosta
040 139 6838.
Etuhinta 105,- /12 kk sisältää ohjelmiston ja käyttöönoton.
masti arkipäivän askareista ja odottamattomista ongelmista. Jäsenpalveluun
liittyminen on todella helppoa. Soita 040-139 6838 tai hanki se jäsennumerollasi
kätevästi netistä www.wintunix.fi.
Hanki nyt koko paketti etuhintaan 41,25/kk/työasema (normaalisti 55,-) vain
yhdellä käyttöönottomaksulla 67,50 (normaalisti 135,-). Paketti sisältää alla
eritellyt palvelut (1-3). Voit hankkia palvelut myös erillisenä.
Sisältää F-Securen virustorjunta- ja palomuurilisenssin ja
määritykset asiantuntijan kanssa.
Etuhinta 37,40/työasema sis. 1 vuoden lisenssin,
käyttöönotto 45,-.
Kaikki hinnat alv 0%.
Tarjoamme erillishintaan myös muut laitteistojen turvalliseen ylläpitoon
liittyvät tuotteet ja asiantuntijapalvelut, kuten esim. UPS-suojat
jännitepiikkien ehkäisyyn alk. 79,-. Kysy lisää 040-139 6838.
O N G E L M A R A T K A I S T U .
WINTUNIX Oy | Karjalantie 8 | 57200 SAVONLINNA | www.wintunix.fi
20
Elinvoimaisen maaseudun puolesta
MTK:n jäsen, HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! YHTEISTYÖSSÄ BRP ja MTK
MYÖS TIELIIKENTEESEEN,
T-AJOKORTTI RIITTÄÄ!
OUTLANDER T3
TEHDASVALMISTEINEN TRAKTORIMÖNKIJÄ
SÄÄSTÄ AIKAA JA RAHAA:
• bensapihi ja vähäpäästöinen Rotax ® EFI -moottori
• edulliset vakuutukset
• ei vuosikatsastusta
• yrittäjälle veroetuja
SIS.
ALV
FOREST PRO
KYTKE KOUKKUUN JA AJA TYÖMAALLE
- TOIMINTAVALMIS KOKONAISUUS!
Forest Pro -rankakärryn kestävä rakenne ja monipuoliset
hydraulitoiminnot takaavat tehokkaan
työskentelyn metsätöissä. Siirrettävän venttiilipöydän
ansiosta kuormaaminen käy kätevästi.
Rotaattorikoura ja hydraulisesti jatkettava runko
kertovat omaa kieltään laitteen käytettävyydestä
ja sen suunnittelun lähtökohdista.
SUOMALAINEN
RANKAKÄRRY
8990,-
+ TOIMITUSKULUT
8980,-
+ TOIMITUSKULUT
SIS.
ALV
BENSAPIHI
HYÖTYKELKKA
59 YETI ® 600 ACE
Uusi YETI-malli mullistaa käsityksen hyötykelkasta!
Huippuluokan ajomukavuuden ja vetokyvyn perustana
on uusi PPS-A-telasto sekä luja mutta erittäin
kevyt LXU-runko. LTS-etujousituksen ansiosta kelkka
etenee vaikeassakin maastossa. Kokonaisuuden
täydentää vallankumouksellinen uutuus, nelitahtinen
Rotax 600 ACE - kaikkien aikojen polttoainetaloudellisin
moottorikelkan voimanlähde. Käyttömukavuutta
lisää sähköstartti, ja tehokas magneetto takaa, että
virtaa riittää akulle ja lisälaitteille myös tyhjäkäynnillä.
11390,-
+ TOIMITUSKULUT
Lisätietoja ja Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta www.brpscandinavia.com
Be with the Right People: www.brpusersclub.com
© 2010 Bombardier Recreational Products Inc. (BRP).
® ja BRP-logo brp.com ovat Bombardier Recreational
Products Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä.
brp.com