MTK-Etelä-Savon toimintakertomus 2012 [pdf, 3,6 mt]

mtk.fi

MTK-Etelä-Savon toimintakertomus 2012 [pdf, 3,6 mt]

MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-SAVON

LIITTO

MTK-ETELÄ-SAVO RY.

TOIMINTAKERTOMUS

2012

16.4.2013

________________________________________________________________________________________________

1


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

SISÄLLYSLUETTELO

Puheenjohtajan katsaus vuoteen 2012…………………………………………………………………. 3

Toiminnan tarkoitus……………………………………………………………………………………….. 4

Luottamus- ja toimihenkilöt……………………………………………………………………………….. 5

Jäsenet……………………………………………………………………………………………………… 6

Elinkeinot…………………………………………………………………………………………………… 6

-maatilojen tulot

-pellon käyttö

-maatalouden tuotanto

-pellonkäyttö kunnittain

-maidonlähettäjien lukumäärä ja maitomäärät kunnittain

Maaseudun ja maatalouden kehittäminen……………………………………………………………… 12

Vuoden 2012 toimintaa…………………………………………………………………………………… 13

MTK-Etelä-Savon edustus MTK:n valiokunnissa ja jaostoissa vuonna 2012……………………… 14

Liiton osallistuminen maakunnallisiin toimielimiin ja hankkeisiin……………………………………... 15

Kannanotot, kirjelmät ja tiedotteet……………………………………………………………………….. 16

Maakunnallinen edunvalvonta…………………………………………………………………………… 18

Kotimainen päätöksenteko ja edunvalvonta……………………………………………………………. 36

Tuotantosuuntakohtaisia maatalouden erityiskysymyksiä…………………………………………… 41

Sosiaalipolitiikka…………………………………………………………………………………………… 56

Kuluttajatyö…………………………………………………………………………………………………. 59

Maaseutuyrittäjyys………………………………………………………………………………………… 65

Maaseutunuorten toiminta………………………………………………………………………………... 66

Tukipilari – maatilayritysten tuki- ja toimintaympäristön muutoksista tiedottava hanke…………… 70

Jäsenedut…………………………………………………………………………………………………... 73

Liiton kokoukset……………………………………………………………………………………………. 74

MTK:n liittokokous Savonlinnassa 2012………………………………………………………………… 76

MTK:n johtokunnan kesäretki Etelä-Savoon…………………………………………………………… 79

Liiton talous………………………………………………………………………………………………… 80

Arvio talouden tulevasta kehityksestä…………………………………………………………………… 81

Katsaus tulevaan – organisaation kehittäminen……………………………………………………….. 82

MTK-Etelä-Savon luottamushenkilöt…………………………………………………………………….. 87

________________________________________________________________________________________________

2


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2012

Jukka Leikkonen, MTK-Etelä-Savon johtokunnan puheenjohtaja vuonna 2012, Mäntyharju

Vuosi 2012 oli moni-ilmeinen. Meidän etelänsavolaisten osalta muistamme vuoden Savonlinnassa pidetystä

MTK:n valtakunnallisesta liittokokouksesta. Etelä-Savo näytti keskikesällä parastaan järjestömme valtakunnalliselle

kokoukselle. Järjestelyt onnistuivat hienosti ja onnistunut valtakunnallinen kokous oli myös mitä

parhainta mainosta alueen matkailulle, mistä voimme olla ylpeitä. Keskusliiton johtokunnan kesäretkellä

saimme esitellä myös monipuolista eteläsavolaista maataloutta ja maaseutuyrittäjyyttä järjestömme luottamusjohdolle.

Samalla annoimme jäsenille mahdollisuuden antaa suoraa palautetta johtokunnan jäsenille.

Vuoden 2012 säät toivat esille maataloutta säätelevän byrokratian kankeuden ja vieraantumisen käytännöstä.

Syksyn sateista huolimatta sadonkorjuussa onnistuttiin niin, ettei suuria korjaamattomia aloja jäänyt tiloille.

Yksittäisiä peltolohkoja toki jäi ja ne voivat olla tilatasolla merkittäviä. Etelä-Savo on karjatalousvaltainen

maakunta, mikä vaikuttaa satovahinkojen korvaamiseen. Karjatiloilla harvoin syntyy nykyisten satovahinkoja

koskevien määräysten mukainen satovahinko. Tämän ongelman korjaamiseksi on jatkettava ponnisteluja.

Viime syksyn poikkeukselliset sateet toivat esille myös ongelmat koskien lannanlevityksen sääntöjä. Lukuisista

esityksistä ja erilaisten ratkaisumallien tarjoamisesta huolimatta ei ympäristöhallinnolta saatu ymmärrystä

viljelijöiden hätään, vaan hallinto piiloutui EU:n selän taakse. Kun pykäliä ryhdyttiin tarkemmin tutkimaan,

paljastui niiden mahdollistavan hyvinkin luovia ratkaisuja. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole näin kattavaa

nitraatti-direktiivin mukaista aluetta ja myös säännökset ovat huomattavasti viljelijämyönteisemmät.

Suomessa on edelleen suuri tarve purkaa turhaa byrokratiaa ja sen myötä viljelijöille syntyvää haittaa. Sääntöjen

tarkoituksena on oltava hyvä lopputulos, ei niiden itseisarvoinen noudattaminen, jos lopputulos ei ole

haluttu.

Järjestömme kävi edelleen keskustelua rakenteestaan. Kaikki ovat yhtä mieltä, että rakennetta on kehitettävä

vastaamaan nykyajan tarpeita. Isoin ongelma löytyy metsäjäsenten jäsenyystiessä. Miten heidät saatetaan

järjestön jäsenyyden piiriin? Metsänhoitoyhdistyslainsäädännön muutos tuo merkittävän muutoksen

yhdistysten toimintakenttään. Mitä ilmeisimmin toteutuva vapaaehtoinen jäsenyys tuo haasteen yhdistyksille,

miten ne säilyttävät jäsenensä. Kysyä sopii myös, miten metsänhoitoyhdistysten jäsenyys MTK:n suuntaan

järjestetään. Nämä ovat kysymyksiä jotka vaativat ratkaisua.

Vuosi 2013 on yhdistysten vuosi. Vuoden aikana järjestömme keskittyy omaan tekemiseen, ennen kaikkea

yhdistysten tasolla. Yhdistys on järjestön perustoimija, jonka kautta koko järjestön menestys syntyy. Yhdistysten

tasolla kohdataan jäsen ja hänen tarpeensa. Yhdistyksen kautta tullaan jäseneksi ja sitä kautta etenevät

myös viestit järjestössä. Järjestöön kuuluminen on luontevaa kanavoida yhden jäsenyyden ja yhden yhdistyksen

kautta, joka toimii paikallisesti ja siten myös eturintamassa jäsentemme asioiden hoitamisessa.

Kuntaliitokset tuovat toimintaympäristöön haasteen, joka on huomioitava. Yhdistyksiin on tuotava lisää

osaamista. Maataloustuottajayhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten liitolla voisi synnyttää paikallisia toimijoita,

joilla olisi laaja jäsenkunta ja myös toimihenkilöresursseja käytettävänä. Olemmeko tähän muutokseen

valmiit, sen aika näyttää.

Haluan katsoa tulevaan myös liiton näkökulmasta. Mielestäni itäsuomalainen edunvalvonta tarvitsee vahvistusta.

Meidän on ennakkoluulottomasti katsottava eteenpäin ja mietittävä, miten parhaalla mahdollisella tavalla

pidämme huolen itäsuomalaisen talonpojan eduista. Metsäisinä ja karjatalousvaltaisina maakuntina

meillä on yhteisiä intressejä, joita puolustamme parhaiten yhdessä. Meidän on syvennettävä yhteistyötä

naapuriliitojen kanssa. Mielestäni jopa keskusteltava yhdestä yhteisestä liitosta, joka pitää mukanaan myös

metsäedunvalvonnan.

________________________________________________________________________________________________

3


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

TOIMINNAN TARKOITUS

Maataloustuottajain Etelä-Savon liitto, MTK-Etelä-Savo ry, toimii jäsenistönsä taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin

turvaamiseksi ja edistämiseksi. Tärkeimpänä tavoitteena on toimia vahvasti maakunnallisella tasolla

maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden tuotantomahdollisuuksien ja yrittäjien toimeentulon

kehittämiseksi. Samalla vaikutetaan maaseudun yleisiin asumisen ja elämisen edellytyksiin. Muita keskeisiä

tavoitteita ovat vaikuttaminen kotimaiseen ja Euroopan unionin päätöksentekoon tuomalla esille eteläsavolaisittain

tärkeitä tekijöitä.

Vaikka päätöksenteko sekä niihin vaikuttaminen useilla politiikan lohkoilla on siirtynyt entistä kauemmaksi

jäsentiloista, ei edunvalvonnan tarpeiden muodostuminen ole muuttunut aiemmasta. Edunvalvonnan tarve

lähtee edelleen jäsenten tarpeista, jolloin edunvalvonnan tulee olla nykyisenkaltaisessa MTK:n organisaatiossa

katkeamaton ketju jäsentilasta yhdistyksen ja liiton kautta keskusliittoon. Edunvalvonnan keskeinen

lähtökohta on, että sen tarpeet muodostuvat ja vaikutukset realisoituvat jäsentiloilla.

Maaseudun elinkeinotoiminnan harjoittamiseen ja maaseudulla asumiseen vaikuttavia päätöksiä tehdään

valtakunnan ja EU-tason lisäksi edelleen paljon myös kunta- ja maakuntatasolla. Näillä tasoilla vaikutetaan

sekä valtakunnallisen lainsäädännön ja ohjelmien laatimiseen tuomalla esille alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita

että niiden alueelliseen toteuttamiseen, tulkintaan ja soveltamiseen. Tässä tehtävässä on merkittävä

rooli niin yhdistyksillä kuin liitoilla.

Alueilla sijaitsevat ELY –keskukset, Aluehallintovirastot, maakuntaliitot, kunnat, yrittäjä- ja ammattijärjestöt,

osuuskunnat, rahoitus- ja vakuutuslaitokset, maaseutukeskukset ja metsäkeskukset sekä maatilataloutta

lähellä olevat muut viranomaistahot (verottaja, maanmittaus yms.) ja kaupalliset toimijat ovat liittojen keskeisiä

yhteistyökumppaneita, mutta myös edunvalvonnan kohteita.

Yhdistysten vastinparina toimivat erityisesti kunnat, mutta myös monet liittotason yhteistyökumppanit paikallisen

toimintansa kautta. Liitot ovat myös keskeinen toimija tukemaan ja ohjaamaan tuottajayhdistysten toimintaa.

Tuottajayhdistys on järjestön läheisin kontakti jäseneen.

Elintarvike- ja metsäteollisuusyritysten markkinat ovat kansainvälistyneet, jolloin yritysten toimintaa ohjataan

entistä enemmän valtakunnallisella tai kansainvälisellä tasolla. Kaupan ketjut ja ostajayritykset toimivat myös

yhä valtakunnallisemmin ja kansainvälisemmin. Harvan yrityksen markkinoita johdetaan maakunnallisesti.

Maakunnallinen näkökulma tulee esiin raaka-aineiden hankintojen ohjailussa. Puuraaka-aineen hankinnan

markkinat ovat vähintäänkin Itämeren altaan suuruiset. Metsäteollisuusyritysten hankinta-alueiden koko on

jatkuvasti kasvanut myös kotimaassa.

Toimintasuunnitelma 2012

TYÖTÄ ETELÄSAVOLAISEN MAASEUDUN TALOUDELLISEN JA HENKISEN HYVINVOINNIN LISÄÄMI-

SEKSI

Jäsenet ja järjestö yhdessä varmistavat maaseutuelinkeinojen kannattavuuden ja arvostuksen. Vahva ja

yhtenäinen järjestö on merkittävä ja aktiivinen markkina- ja yhteiskuntavaikuttaja.

Vahvistamme markkinavaikuttamista ja parannamme maatilatalouden harjoittajien ja maaseutuyrittäjien

asemaa markkinoilla. Viestimme aktiivisesti jäsentemme asemasta ja roolista maaseudulta lähtevissä tuoteja

arvoketjuissa.

- markkinavaikuttaminen yhdessä keskusliiton kanssa, valtakunnallisten toimenpiteiden toteuttaminen

liitto- ja yhdistystasolla, vaikuttaminen tuottajahintoihin ja tuotantokustannuksiin

- keskusliiton tuottaman markkinainformaation välittäminen jäsenille

- tiedottaminen siitä, mikä on tuottajan osuus elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa

- elintarvikkeiden alkuperän korostaminen ja esillä pitäminen, jotta kotimainen tuote erottuu tuontituotteista,

MTK:n kuluttajaohjelman toteuttamiseen osallistuminen

Vaikutamme EU- ja kansalliseen politiikkaan jäsentemme toimintaedellytysten parantamiseksi.

- alueen kansanedustajiin vaikuttaminen, jotta eduskunnan ja hallituksen päätöksissä otetaan huomioon

eteläsavolaiset erityispiirteet

________________________________________________________________________________________________

4


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

- maatalouspolitiikkaan vaikuttaminen maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi Etelä-Savossa yhdessä

sidosryhmien kanssa

- vaikuttaminen EU- ja kansalliseen politiikkaan siten, että niillä parannetaan maatalouden kannattavuutta

ja edistetään yrittäjyyttä, yhteisöllisyyttä ja maaseudun palvelujen saatavuutta

- viljelijöiden, EU –avustajien, neuvojien ja maaseutuviranomaisten tiedottaminen tukijärjestelmien

uudistuessa (viljelijätuet, investointituet)

- viranomaistoimintaan vaikuttaminen, jotta maaseudun yrittäjien ja asukkaiden saamat palvelut

kannustavat ja edesauttavat maaseudulla yrittämistä ja asumista.

Kehitämme järjestön toimintaa sen jokaisella tasolla: yhdistyksissä, liitossa ja keskusliitossa.

- yhdistysten ja liiton taloudellisen aseman kohentaminen edunvalvonnan tason parantamiseksi ja

toiminnallisen aseman vahvistamiseksi järjestössä

- edunvalvonnallisen yhteistyön lisääminen Itä-Suomen MTK- ja MO -liittojen välillä

- tuottajayhdistysten välisen yhteistyön lisääminen erityisesti seudullisessa toiminnassa kuntarakenteessa

mahdollisesti tapahtuvat muutokset huomioiden

- viestinnän ja tiedottamisen lisääminen jäsenille järjestön toiminnasta

- nuorten toimintaan panostaminen yhdessä Itä-Suomen MTK –liittojen kanssa

- edunvalvonnan ja osaamisen tehokkaampi hyödyntäminen liittojen ja keskusliiton välillä

- koko järjestön toiminnan suunnitelmallisuuden ja yhteistyön lisääminen viestimällä alueellisista erityispiirteistä

ja tarpeista sekä niiden huomioonottamisesta järjestön päätöksenteossa.

LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖT

Liiton johtokunta ja kokoukset vuonna 2012

10.1. 19.3. 9.10. 18.10

Jukka Leikkonen, pj Mäntyharju x - x x

Juha Paajanen, vpj Punkaharju x x x x

Kalle Björn Savonlinna - - - -

Jukka Nousiainen Kerimäki x x x x

Vivili Ylönen Jäppilä x x x x

Petri Miettinen Juva x x x x

Tuomo Lahikainen Kangasniemi - - - -

Pasi Malinen Heinävesi x x - -

Pasi Häkkinen Haukivuori - - - x

Marko Piispanen Ristiina x x x -

Virpi Valkonen Rantasalmi x x x -

Antti Ranta Sulkava x x - x

Sanna Hämäläinen, valtuuskunta Kerimäki x - x -

Aarno Puttonen, valtuuskunta Puumala x - x x

Sanna Hämäläinen,maas.nuorten pj. Kerimäki - x

Tilintarkastajat:

varsinainen

Aki Rusanen, HTM, JHTT

Kari Pitkälä, agronomi

vara

Keijo Laitinen, maanviljelijä

Ilpo Kiema, maanviljelijä

Valiokunnat:

Työvaliokunta 5.9.

Maitovaliokunta 5.4. 30.8.

Lihavaliokunta 13.2. 4.5. 5.12.

Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta 21.11.

Maaseutuyrittäjävaliokunta 14.3.

Luomuvaliokunta 16.3. 5.10.

Sosiaalivaliokunta 17.1. 7.8.

Maaseutunuorten valiokunta 6.2. 29.3. 29.5. 11.6. 20.9. 18.12.

Viljakasvivaliokunta 21.11.

Kuluttajatyöryhmä 1.2. 10.4. 10.10.

Verovaliokunta 15.6. 29.11.

Sokerijuurikasvaliokunta ei kokoontunut

________________________________________________________________________________________________

5


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Toimihenkilöt:

Vesa Kallio toiminnanjohtaja 1.10.1999 alkaen

Saila Paananen toimistosihteeri 1.11.1991 alkaen (osa-aikaeläke 1.1.2011 alkaen)

Anu Raatikainen hankevetäjä 1.2.2008 alkaen, osa-aikainen

JÄSENET

MTK-Etelä-Savo on yksi neljästätoista MTK:n alueellisesta tuottajaliitosta. Vuonna 2012 liiton jäsenistö koostui

22:sta maataloustuottajayhdistyksestä sekä kuudesta yhteisöjäsenestä. Yhteisöjäseninä ovat liiton alueella

toimivat osuustoiminnalliset maito- ja liha-alan yritykset sekä Tapiola ja ProAgria Etelä-Savo. Vuoden

2012 lopussa liiton alueen yhdistyksissä oli 3 693 jäsentilaa ja kokonaisjäsenmäärä oli 8 685 jäsentä.

ELINKEINOT

Etelä-Savo on Suomen maaseutuvaltaisinta aluetta. Alla olevissa taulukoissa esitettyjen myyntitulolaskelmien

(Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut

tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet (maidon tuotantotuki) eivät sisälly myyntituloihin.

Laskelmat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Tilastolähteinä on käytetty sekä julkisia että Elintarviketiedon itse keräämiä tilastoja. Maatalouden tilastot

ovat pääsääntöisesti Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja metsätilastot Metsäntutkimuslaitoksen

keräämiä tilastoja. Sivuansiotulot lasketaan Tilastokeskuksesta saatavaan aineistoon perustuvana

(Maatalouden tulo- ja verotilasto). Huom! Tilastoinnissa tapahtuneiden muutosten takia luvut eivät ole täysin

vertailukelpoisia.

Maitotulot

- tuottajahintainen meijerimaitotulo

- meijerien laatulisät ja jälkitilit

Teurastulot (naudan-, sian-, siipikarjan-, lampaan- ja hevosen liha)

- tuottajahintainen teurastulo

- teurastamojen jälkitilit

Kananmunatulot

- tuottajahintainen myyntitulot (pakkaamot ja suoramyynnit)

- pakkaamoiden jälkitilit

Viljatulot

- kaupan kautta kulkeva vilja

- tuottajahintainen myyntitulo

Muut kasvinviljelytulot (öljykasvit, peruna, sokerijuurikas, herne, avomaavihannekset sekä puutarhamarjat ja

hedelmät)

- tuottajahintainen myyntitulo

Tulotuki (=maatalouden kansallinen ja EU:n maksama tuki; ei sis. kasvihuonetuotannon tukia)

- EU-tuet (CAP, LFA, ympäristötuki ja muut EU-tuet)

- Kansalliset tuet (pohjoinen tuki, Etelä-Suomen kansallinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki, perunantuotannon

tuki, siementuotannon tuet, satovahinkokorvaukset, muut kansalliset tulotuet)

Metsätulot

- yksityismetsänomistajien metsänmyyntitulot (kantorahat ja hankintakauppojen työtulo)

Sivuansiot

- aktiivitilojen viljelijöiden ja puolison veronalaiset työtulot, tulonsiirrot ja muut tulot

________________________________________________________________________________________________

6


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Maatilojen tulot, brutto, ei sisällä alv. (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, tilastointiperusteissa tapahtui

vuodesta 2005 alkaen muutos).

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Tiloja 3 456 3 429 3 275 3 167 3 192 3 169 3 089 2 949 3026

Myyntitulot milj. € 81,27 82,04 76,87 77,38 79,34 87,08 78,37 77,95 82,23

% 29 30 29 28 27 30 30 28 29

Tulotuet milj. € 61,70 63,28 61,83 69,95 64,24 65,48 66,52 67,47 65,19

% 22 23 24 26 22 23 26 24 23

Metsätulot milj. € 67,51 67,16 60,88 58,07 87,00 62,75 39,49 63,84 62,24

% 24 24 23 21 30 22 15 23 22

Sivuans/liitännäiset milj. € 68,09 64,83 61,68 66,11 59,94 74,75 74,81 71,41 73,33

% 24 23 24 24 21 26 29 25 26

Yhteensä milj. € 278,58 277,31 261,24 271,51 290,51 290,16 259,09 280,67 282,99

% 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Maatalouden myyntitulot, brutto, ei sisällä alv. (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy).

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Maito milj. € 48,42 47,28 45,60 46,30 46,62 52,71 46,55 46,64 50,29

% 60 58 59 60 59 61 60 60 61

tiloja 1 262 1 184 1 096 979 884 800 722 686 643

Naudanliha milj. € 10,52 10,27 9,90 10,64 10,90 10,72 11,23 10,54 11,35

% 13 13 13 14 14 12 15 14 14

tiloja 402 403 367 347 331 327 306 292 283

Sianliha milj. € 3,43 3,63 3,63 3,86 4,08 4,60 3,44 3,01 2,37

% 4 4 5 5 5 5 4 4 3

tiloja 87 80 66 68 60 56 54 46 39

Muu liha milj. € 2,85 3,72 3,56 3,43 2,48 0,17 0,06 0,04 0,05

% 4 5 5 4 3 0 0 0 0

tiloja 183 175 174 179 172 174 165 172 170

Kananmunat milj. € 0,34 0,25 0,14 0,21 0,23 0,63 0,89 2,13 2,91

% 0 0 0 0 0 1 1 3 4

tiloja 13 11 10 10 9 10 14 11 10

Viljat milj. € 3,38 3,16 2,00 1,93 3,20 3,55 1,97 4,23 3,57

% 4 4 3 2 4 4 3 5 4

tiloja 723 725 721 725 717 736 711 709 698

Muut kasvit milj. € 12,33 13,72 12,02 10,99 11,82 14,06 13,30 11,35 11,69

% 15 17 12 14 15 16 17 15 14

tiloja 743 791 672 859 1 019 955 953 1 033 1 080

Pellon käyttö, ha (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy).

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Syysvehnä 30 42 24 15 5 40 71 96 89

Kevätvehnä 1 474 1 408 1 528 1 425 1 638 1 346 1 404 1 548 1 658

Ruis 626 449 545 594 473 437 525 558 467

Ohra 11 587 11 475 10 795 10 787 12 070 11 846 9 802 9 701 9 757

Kaura 12 550 11 620 11 811 11 695 11 662 10 935 9 121 9 500 9 815

Seosviljat 934 957 970 1 087 949 1 275 1 310 1 474 1 805

Muut viljat 139 153 212 175 111 122 87 133 121

Rypsi, rapsi 237 139 226 271 405 645 1 164 937 852

Peruna 588 570 518 499 454 453 399 406 360

Sokerijuurikas 310 314 242 97 24 36 30 36 31

Herne 20 8 24 35 37 44 41 24 19

Nurmet yhteensä 34 920 32 502 32 129 34 162 33 531 32 742 33 160 34 322 33 970

Puutarhakasvit 1 459 1 384 1 365 1 317 1 304 1 298 1 289 1 359 1 353

Muut kasvit 2 759 4 465 2 580 2 171 1 638 2 395 1 666 1 735 459

Ruokohelpi 1 410 1 530 1 580 1 561 1 359 1 161 593

Kesanto 6 329 7 118

Kesanto ja hoidettu viljelemätön pelto 8 341 7 921 7 461 9118 10 910 10 573 11 154

Monivuotiset nurmet ja niityt (yli 5 v) 1 114 1 073 1 012 957 912 993 953

Käyt. oleva maat.maa 73 994 72 604 73 925 74 852 74 354 75 254 74 836 74 554 74 531

________________________________________________________________________________________________

7


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Maatalouden tuotanto (Lähde: TIKE).

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Maito, milj. litraa 132,1 129,2 128,8 126,0 119,8 118,0 118,1 116,4 112,5

Naudanliha, milj. kg 5,5 5,3 4,8 4,9 4,9 4,3 4,5 4,4 4,4

Sianliha, milj. kg 2,9 3,0 2,8 3,1 3,1 3,3 2,4 2,2 1,6

Kalkkuna, milj. kg 1,8 1,9 2,1 2,1 1,8 0 0 0 0

Kananmunat, milj. kg 0,3 0,2 0,3 0,3 - - 1,0 2,4 3,0

Vilja, milj. kg 73,8 69,4 72,4 80,2 63,5 71,6 72,5 50,2 65,3

Avom. vihannes, milj. kg 13,0 12,4 12,3 13,4 12,0 10,9 14,5 11,8 13,7

Marjat, milj. kg 1,2 1,3 1,2 1,2 1,1 1,2 1,4 1,1 1,5

Maatalouden tuotanto kunnittain (Lähde: TIKE).

Maidontuotanto kunnittain kiintiökaudella 2011/2012, 1 000 litraa

Naudan- ja sianlihantuotanto kunnittain 2011, 1000 kg (kunnan alueella tilojen määrän ollessa alle kolme, tietoja

ei ilmoiteta)

________________________________________________________________________________________________

8


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Pellonkäyttö kunnittain 2012, hehtaaria.

________________________________________________________________________________________________

9


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Pellonkäyttö kunnittain 2012, hehtaaria.

________________________________________________________________________________________________

10


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Pellonkäyttö kunnittain 2012, hehtaaria.

Maidonlähettäjien lukumäärien ja maitomäärien kehitys vuosina 1990, 2007-2012, kerätty suoraan meijereistä

kalenterivuosittaisina tietoina. Maidonlähettäjien määrä on 31.12. tilanne ko. vuonna. (puuttuu 2010 Ruhan meijerin

tiedot).

Lähettäjiä, kpl

Maitoa, milj.litraa

1990 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1990 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Enonkoski 81 21 20 20 19 18 16 3,8 3,5 3,4 3,5 3,5 3,5 3,5

Heinävesi 132 25 23 23 23 17 14 5,3 3,6 3,6 3,7 3,7 3,6 2,6

Hirvensalmi 137 30 28 28 23 23 23 3,7 3,5 3,1 3,0 2,8 2,9 3,0

Joroinen 150 45 40 37 38 32 30 7,4 7,2 6,8 6,9 6,7 6,6 6,5

Juva 416 101 94 86 87 70 68 16,0 15,2 14,9 14,8 14,6 14,2 14,0

Kangaslampi 76 12 9 9 9 7 6 3,6 1,6 1,3 1,3 1,4 1,3 1,2

Kangasniemi 256 54 49 47 44 37 33 10,5 7,1 6,9 6,9 6,4 6,2 6,1

Kerimäki 143 32 26 23 21 19 19 7,5 3,9 3,9 3,6 3,7 3,3 3,1

Mikkeli 468 106 98 91 87 83 80 14,2 17,8 17,0 17,1 16,8 16,3 15,9

Mäntyharju 188 40 36 34 32 31 27 7,5 4,0 3,9 3,9 3,7 3,6 3,5

Pertunmaa 168 34 31 28 23 26 24 7,3 5,1 4,8 4,7 3,9 4,2 3,9

Pieksämäki 178 75 71 60 - 56 51 8,5 10,7 10,6 10,6 - 10,4 10,2

Punkaharju 89 26 25 22 23 21 21 5,9 5,5 5,8 6,0 6,0 6,1 6,1

Puumala 135 20 19 18 18 17 14 5,4 3,2 3,4 3,3 3,3 3,1 3,1

Rantasalmi 243 83 77 71 71 63 56 15,0 15,3 14,5 14,4 14,7 14,4 13,6

Ristiina 158 34 29 27 26 21 19 6,7 4,5 4,1 3,8 3,9 3,7 3,5

Savonlinna 157 34 32 40 37 33 29 7,9 6,2 6,5 8,0 7,7 7,4 7,1

Savonranta 49 9 8 2,4 1,4 1,4

Sulkava 161 34 32 29 28 28 25 7,7 4,2 3,9 3,9 3,5 3,6 3,3

Etelä-Savo 3 636 923 813 747 693 602 545 165,7 123,0 119,3 119,4 115,8 114,4 107,4

________________________________________________________________________________________________

11


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

MAASEUDUN JA MAATALOUDEN KEHITTÄMINEN

Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2007-2013 toteutus jatkui vuonna 2012. Kesällä 2012 valmistui

Etelä-Savon maaseudun kehittämisen toimenpidehanke, jossa keskeisten maaseudun toimijoiden

aloitteesta kartoitettiin laajasti maaseudun asukkaiden ja yrittäjien näkemyksiä maaseudun kehittämistarpeista.

Maa- ja metsätalousministeriön 11.5.2012 antaman ohjeen mukaisesti kertomusvuoden syksyllä laadittiin

Etelä-Savon maaseudun kehittämisstrategia 2014-2020.

Maatalouden rakennusinvestoinneissa oli neljä hakukierrosta. Tukihakemuksia oli kaikkiaan edellisvuotta

vähemmän ja niiden määrä väheni edelleen loppuvuotta kohti. Useiden hakemusten osalta päätöksenteko

siirtyi vuoden 2013 alun hakuun, sillä mm. kuntaliitoksista johtuen hakijat eivät olleet saaneet rakennuslupaa

ja/tai ympäristölupaa määräaikaan mennessä. Näin ollen myös koko vuoden investointitukipäätösten määrä

jäi edellisvuotta pienemmäksi. Euromääräisesti tukea haettiin ja myönnettiin eniten lypsykarjatalouden investoinneille.

Maataloudessa suurimmat investoinnit tehtiin maidontuotannossa, jossa laajennusinvestoinnit näyttäisivät

jatkuvan myös kertomusvuotta seuraavana vuonna. Maitotilainvestointeja oli 10 kpl ja niihin käytettiin EU:n

osarahoitteista avustusta 1,170 milj. euroa. Naudanlihan tuotannossa investoinnit ovat olleet muutamia yksittäisiä

laajennuksia lukuun ottamatta suhteellisen pieniä. Niitä oli 3 kpl ja niille myönnettiin 0,330 milj. euroa

avustusta. Alueen suuret puutarhayritykset olivat edelleenkin pidättyväisiä investoinneissaan.

Maa- ja puutarhatalouden EU:n osarahoitteisten investointien tuki oli yhteensä 1,547 milj. euroa. Lisäksi

näihin investointeihin liittyi yhteensä 3,634 milj. euroa korkotukilainaa.

Nuorten viljelijöiden aloitustukien määrä 15 kpl on suurempi kuin edellisvuonna ja vastaa aikaisempien vuosien

tasoa. Aloitustukien määrä nousi 0,525 milj. euroon. Avustusten lisäksi nuorenviljelijän aloitustuen yhteydessä

myönnettiin korkotukilainaa noin 1,650 miljoonan euron lainamäärälle.

Maaseudun elinkeinoelämää tukevia hankkeita oli lähes yhtä monta kuin edellisvuonna, mutta euromäärä oli

noin 25 % pienempi. Vuonna 2012 kolme hanketta kohdistui maaseudun nuoriin ja heidän elinolosuhteiden

kehittämiseen ja maaseudun tarjoamiin mahdollisuuksiin yritystoiminnassa ja työllistymisessä. Uusia verraten

laajoja hankkeita on käynnistynyt myös maidontuotannon ja lähi- ja luomuruoan tuotannon kehittämiseksi,

metsätalouteen liittyvän osaamisen lisäämiseksi sekä laajakaistaliittymien edistämiseksi.

Vuonna 2012 ELY-Keskus myönsi maaseutuyrityksille 74 hankkeeseen yhteensä 2,668 miljoonaa euroa.

Mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen myönnettiin 46 yritykselle yhteensä 1,510 milj. euroa.

Edelliseen vuoteen verrattuna yritysten kehittämiseen myönnetty avustusmäärä jäi lähes 30 % pienemmäksi.

Maatilakytkentä on noin kolmasosalla toimintalinjan 3 mukaista yritystukea saaneista.

Yritystukia on eniten myönnetty matkailuun, sillä Etelä-Savo on vahvaa mökkimatkailualuetta ja matkailun

kehittäminen on alueellisen ohjelman yksi keskeinen painopiste. Myös elintarvikesektorilla Etelä-Savosta

löytyy hyviä esimerkkejä, esim. Verkostoyksikön Parhaat käytännöt 2012 –kilpailussa Edistyksellinen maaseutuyritys–sarjan

voittanut Roinilan Lihatila Oy on kehittänyt toimintaansa suunnitelmallisesti ja onnistuneesti.

Alueelta löytyy myös muita pienempiä onnistuneita elintarvikealan yrityksiä.

Alueen toimintaryhmillä Piällysmies ry, Rajupusu Leader ry ja Veej’jakaja ry oli taloudellisesti tiukka vuosi.

Rahoitusvaltuudet olivat entisellään, mutta tuen kysyntä nousi ja odottamassa oli jo hankkeita aiemmilta

vuosilta. Varojen loppumisen vuoksi yrityshankkeita ohjattiin ELY-keskuksen rahoitettavaksi. Yrityshankkeita

rahoitettiin 22 kpl yhteensä (EU ja valtio) 0,13 milj. euroa. Nämä kohdistuivat maaseudun mikroyritysten perustamiseen

ja kehittämiseen. Niissä yritystukirahoitus ohjautuu pääosin aloitettavaan yritystoimintaan, jota

ei harjoiteta maatilalla tai maatilayrittäjän toimesta.

________________________________________________________________________________________________

12


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

VUODEN 2012 TOIMINTAA (poimintoja kuukausittaisista tapahtumista)

Tammikuu

- liiton johtokunta ja työvaliokunta

- maatalouden rahoituslaitosinfo

- Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelman

työpajoja

- Itä-Suomen MTK-liittojen järjestötyöryhmä

- MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous

- MTK toimihenkilöpäivät

- MTK järjestön kehittämisfoorumi

- MTK ja Leader –toimintaryhmien tapaaminen

- Maatilayrittäjien talvigaala

- Maatilan sähköturvallisuuspäivä

- MTK:n liittokokouksen suunnittelukokous

- ohjausryhmiä ja muita palavereita

Helmikuu

- luottamushenkilöneuvoston neuvottelupäivät

- Itä-Suomen maaseutunuorten valiokuntien yhteiskokous

- seutukuntakohtaisia MTK-yhdistysten kehittämisseminaareja

- kansanedustajatapaaminen, budjetin kehysriihi

- uuden Savonlinnan elinkeinostrategian valmistelutyöryhmä

- ohjausryhmiä ja muita palavereita

Maaliskuu

- MTK:n liittokokouksen suunnittelukokous

- seutukuntakohtaisia MTK-yhdistysten kehittämisseminaareja

- Maatilayrittäjän määräaikaishuolto -seminaari

- kuntauudistuksen kuntakierros -seminaari

- Itä-Suomen maaseutuyrittäjävaliokunta

- jäsenille suunnattu kylpylämatka, yhdessä Tuottajain

Maito, Raisio Agro, Valtra ja Tapiola

- maaseutunuorten kevätparlamentti

- Etelä-Savon ELY-keskuksen neuvottelukunta

- Itä-Suomen luomuvaliokunta

- Etelä-Savon maataloussäätiön hallitus ja vuosikokous

- liiton johtokunta

- liiton ja säätiön tilintarkastus

- tuottajayhdistysten kokouskierros

- EU –avustajien ja neuvojien koulutukset

- sähköisen tukihaun koulutukset

- uuden Savonlinnan elinkeinostrategian valmistelutyöryhmä

- MTK-liittojen Mela –yhteyshenkilöiden tapaaminen

- Itä-Suomen Start I –järjestökoulutus

- Bioenergiaseminaari

- Etelä-Savon maakuntastrategian päivitysseminaari

- Maakunnan yhteistyöryhmä

- kuntakohtaiset tukihakukoulutukset

- Maaseutunuorten valiokunta

- Itä-Suomen MTK-liittojen järjestötyöryhmä

- ohjausryhmiä ja muita palavereita

Huhtikuu

- tuottajayhdistysten kokouskierros

- kuntakohtaiset tukihakukoulutukset

- Itä-Suomen maitovaliokunta

- liiton kevätkokous, Rantasalmi

- Etelä-Savon Kauppakamari, kaupan ja palvelujen

valiokunta

- uuden Savonlinnan elinkeinostrategian valmistelutyöryhmä

- Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelman seurantaryhmä

- MTK:n liittokokouksen suunnittelukokous

- MTK kauppatapahtumat Juva, Savonlinna, Pieksämäki,

Mäntyharju, Rantasalmi

- Itä-Suomen kuluttajatyöryhmä

- Etelä-Savon maaseutustrategian kehittämisohjelman

ohjausryhmä

- Etelä-Savon maaseutuohjelman ohjausryhmä

- MTK –liittojen toiminnanjohtajakokous

- MTK –liittojen puheenjohtajakokous

- MTK:n valtuuskunta

- Itä-Suomen MTK-liittojen puheenjohtaja ja toiminnanjohtajapalaveri

- Etelä-Savon maitoryhmä

- ohjausryhmiä ja muita palavereita

Toukokuu

- Maakunnan yhteistyöryhmä, Maakuntaliitto

- Itä-Suomen lihavaliokunta

- Liittokokousedustajien ja johtokunnan kokous

- ESR –ohjelmaseminaari, Maakuntaliitto

- Itä-Suomen MTK-liittojen järjestötyöryhmä

- Etelä-Savon maakuntapäivä, Maakuntaliitto

- Laitumelle laskijaiset, Savonlinna, Valio

- elintarvikeketjun huoltovarmuusharjoitus

- Etelä-Savon maaseutustrategian kehittämisohjelman

ohjausryhmä

- maaseutunuorten eduskuntavierailu

- Yritys-Suomi -seminaari

- ohjausryhmiä ja muita palavereita

Kesäkuu

- Itä-Suomen bioenergiapäivät

- Maaseutunuorten valiokunta

- Etelä-Savon maaseutustrategian julkistaminen

- MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous

- Maakunnan yhteistyöryhmä, Maakuntaliitto

- Makuja maalta –toritapahtuma, Mikkeli

- Etelä-Savon maakuntastrategia –seminaari

- MTK:n liittokokouksen suunnittelukokous

- MTK:n johtokunnan kesäretki: Rantasalmi, Joroinen

- MTK:n liittokokous, Savonlinna

- ohjausryhmiä ja muita palavereita

Heinäkuu

- tuottajayhdistysten kesätapaamisia

________________________________________________________________________________________________

13


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Elokuu

- sosiaalivaliokuntien koulutuspäivät

- Itä-Suomen sosiaalivaliokunta

- MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous

- elonkorjuumarkkinat, Savonlinna, puurotarjoilu

- kansanedustajien kummitilatapaaminen

- Itä-Suomen maitovaliokunta

- ohjausryhmiä ja muita palavereita

Syyskuu

- kansanedustajien kummitilatapaaminen

- sadonkorjuumarkkinat, Mikkeli, puurotarjoilu

- liiton työvaliokunta

- MTK toimihenkilöpäivät

- Etelä-Savon ELY-keskuksen neuvottelukunta

- maaseutunuorten valiokunta

- Etelä-Savon maitoryhmät

- ohjausryhmiä ja muita palavereita

Lokakuu

- Itä-Suomen luomuvaliokunta

- Yrittäjyystapahtuma, Mikkeli

- Itä-Suomen MTK –liittojen toiminnanjohtajakokous

- Itä-Suomen MTK- ja MO-liittojen johtokuntaseminaari

- Itä-Suomen MTK –liittojen luottamushenkilöpäivät

- MTK –liittojen puheenjohtaja- ja toiminnanjohtajakokous

- MTK –liittojen toiminnanjohtajakokous

- Itä-Suomen kuluttajatyöryhmä

- kuntavaalien tiedotustilaisuus, MTK:n tavoitteet

- Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelman seurantaryhmä

- Maakunnan yhteistyöryhmä, Maakuntaliitto

- Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä

- Pellervon vilja-alan tulevaisuusseminaari

- ohjausryhmiä ja muita palavereita

Marraskuu

- liiton johtokunta

- tuottajayhdistysten kokouskierros

- Työterveyshuolto maatilayrittäjän tukena -

seminaari

- Itä-Suomen viljavaliokunta

- Pellervon liha-alan tulevaisuusseminaari

- luottamushenkilöneuvoston neuvottelupäivät

- Kirkon maaseututoimikunta

- Start II -järjestökoulutus

- Itä-Suomen ympäristöasiamiespäivät

- Pellervon maito-alan tulevaisuusseminaari

- MTK –liittojen pj- ja tj –kokous

- MTK:n valtuuskunta

- MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous

- Itä-Suomen maaseutuyrittäjävaliokunta

- maaseutunuorten syysparlamentti

- ohjausryhmiä ja muita palavereita

Joulukuu

- tuottajayhdistysten kokouskierros

- Itä-Suomen Start II –viestintäkurssi

- MTK:n ja liittojen viljavaliokuntien yhteiskokous

- Itä-Suomen lihavaliokunta

- Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä

- maaseutunuorten valiokunta

- Maakunnan yhteistyöryhmä

- liiton syyskokous, Mikkeli

- maaseutunuorten joulutulet, Mikkeli, Ristiina,

Pieksämäki, Juva, Heinävesi, Haukivuori

- ohjausryhmiä ja muita palavereita

MTK-ETELÄ-SAVON EDUSTUS MTK:N VALIOKUNNISSA JA JAOSTOISSA VUONNA 2012

Maaseutuyrittäjävaliokunta

Luomuvaliokunta

Kananmunavaliokunta

Hyvinvointivaliokunta

Sokerijuurikasvaliokunta

Kuluttajatyöryhmä

MTK:n säätiön hallintoneuvosto

Aarno Puttonen, Puumala

Anssi Laamanen, Juva

Jouni Paunonen, Juva

Leena Hämäläinen, Pieksämäki

Kimmo Ihalainen, Joroinen

Jukka Leikkonen, Mäntyharju

Matti Korhonen, Rantasalmi

Aarno Puttonen, Puumala

Valinta-alueen muut edustukset:

Maaseutunuorten valiokunta

Aluekehitysvaliokunta

Nautajaosto

Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta

Energiavaliokunta

Sikajaosto

Hyvinvointivaliokunta

Matti Setälä, Pohjois-Savo

Ilona Alhoniemi, Pohjois-Karjala

Jarkko Pakkanen, Keski-Suomi

Tomi Toivanen, Pohjois-Savo

Kari Pennanen, Pohjois-Karjala

Erkki Kalmari, Keski-Suomi

Eero Hetemäki, Keski-Suomi

Eero Heinonen, Pohjois-Savo

________________________________________________________________________________________________

14


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Tuotantotalousvaliokunta

Verovaliokunta

Kylvösiemenjaosto

Maaseutuyrittäjävaliokunta

Lammasjaosto

Antti Sivonen, Pohjois-Karjala

Juhani Savolainen, Pohjois-Savo

Matti Lappalainen, Pohjois-Savo

Jussi Lehmuskoski, Keski-Suomi

Heikki Peltola, Pohjois-Savo

Outi Sirola, Pohjois-Karjala

LIITON OSALLISTUMINEN MAAKUNNALLISIIN TOIMIELIMIIN JA HANKKEISIIN

MTK-Etelä-Savolla on edustus seuraavissa ohjausryhmissä ja toimielimissä:

Maakunnan yhteistyöryhmä

Laajakaista kaikille

Etelä-Savon suurpetoneuvottelukunta

ELY-keskuksen neuvottelukunta

Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelman seurantaryhmä

Etelä-Savon jäteneuvottelukunta

Vesienhoitosuunnitelmien seurantaryhmä

Vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmaryhmät

Maakunnan parhaat maisemat -hanke

Päivittäistavarakaupan valmiusharjoituksen seurantaryhmä

Maatilan ICT -hanke

OpinOvi - aikuiskoulutushanke

Pro Matkailu - maaseutumatkailuhanke

Kilpuri - Kilpailukykyä Eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen

Kasvintuotanto kannattaa

Lihatilan skarppiohjelma

HYMY - hyvinvoiva maatilayrittäjä

Etelä-Savon maaseutustrategian toimenpideohjelma

Hallittu kasvu ja nurmesta tankkiin

Mahdollisuutena maisema – maisemanhoito

Rae - ravinteet euroiksi, Etelä-Savon osio

MaitoTaito - Itä-Suomen maidontuotannon kehittämishanke

Rae - ravinteet euroiksi, Itä-Suomen osio

Ilmase - ilmastonmuutos ja maaseutu

Ilme - Etelä-Savon pk -elintarvikeyritysten imagon parantaminen

sekä lähi- ja luomutuotteiden menekin edistäminen

Etelä-Savon maatilat ympäristönsuojelun edelläkävijöinä

Etelä-Savon riistaneuvosto

Tukipilari -hanke

Tutkimus Etelä-Savon maaseutuun kohdistuvasta kysynnästä

ESBIO - omavarainen maatila

Like -laadukasta liiketoimintaa luonnosta

Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle

MAUKAS – maakunnallista luomu- ja lähiruokaa

yhteistyössä ammattikeittiöille

Etelä-Savon maakuntaliitto

Etelä-Savon maakuntaliitto

Etelä-Savon maakuntaliitto

Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon ELY-keskus

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Etelä-Savon ammattiopisto, SAMI

Etelä-Savon ammattiopisto

ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Pohjois-Savo

Savonia Ammattikorkeakoulu

MTT Kasvintuotannon tutkimus

Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum

Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutti

Suomen riistakeskus

MTK-Etelä-Savo

Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti

Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti

Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti

Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti

Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti

________________________________________________________________________________________________

15


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Lähivalinta - lähiruoka arkipäivän valinnaksi

Maaseudun Bioenergiat

Etelä-Savon metsäneuvosto

Eteläsavolainen nuori mahdollisuuksien maaseudulla - EMMA

Nuorten vuorovaikutuskeinoin arvostusta kouluruokailuun

YES - keskus, yrittäjyyskasvatus

Omavesi – Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta

Savonlinnan työllisyyden kuntakokeilu

Sytyke maaseudun nuorten syrjäytymisen ehkäisy

Maanomistajien arviointikeskus

Asunto Oy Maaherrankatu 34, Mikkeli

Mikkelin Ravirata Oy

ProAgria Etelä-Savo

Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti

Etelä-Savon metsäkeskus, ProAgria

Etelä-Savo

Etelä-Savon metsäkeskus

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu

HKKK Pienyrityskeskus

Savonlinnan kaupunki

Savonlinnan kaupunki

Savonlinnan 4h yhdistys

kokousedustajat

kokousedustajat

kokousedustajat

kokousedustajat

KANNANOTOT, KIRJELMÄT JA TIEDOTTEET

MTK-Etelä-Savo antoi lausuntoja, otti kantaa, kirjelmöi ja tiedotti seuraavista asioista (nähtävissä kokonaisuudessaan

liiton sivuilla www.mtk.fi/liitot/etelasavo tai saatavissa liiton toimistolta).

3.1. Kirjelmä MTK:lle myrskytuhoihin varautumisesta ja niiden jälkihoidosta

10.1. Tiedote liiton johtokunnan järjestäytymisestä, puheenjohtajaksi valittiin Jukka Leikkonen Mäntyharjulta

ja varapuheenjohtajaksi Juha Paajanen Punkaharjulta

10.1. Tiedote luonnonmukaisen tuotannon tutkimuksen turvaamiseksi Etelä-Savossa

24.1. Lausunto Etelä-Savon ammattiopiston koulutustarjonnan suuntaamiseksi

24.1. Itä-Suomen sosiaalivaliokunnan kannanotto työterveyshuollon ja lomituspalvelujen kehittämiseksi

22.2. Liiton kirjelmä Etelä-Savon kansanedustajille maaseudun vihreiden elinkeinojen edistämiseksi

24.2. Kirjelmä kansanedustajille maatalouden tuen saajien julkistamiseen liittyen, miksi maataloutta tuetaan

29.2. Lausunto Mikkelin kaupungin sekä Hirvensalmen, Ristiinan, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Suomenniemen

kuntien ympäristönsuojelumääräysehdotuksesta

19.3. Lausunto MTK:n liittokokousasiakirjaesityksistä

20.3. Kirjelmä korvamerkkeihin ja investointituen ehtoihin liittyvistä ongelmista

27.3. Lausunto Etelä-Savon maakuntaliitolle kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esityksistä

29.3. Itä-Suomen luomuvaliokunnan tiedote luomutuotannon edistämiseksi

5.4. Itä-Suomen maitovaliokunnan kannanotto lomituksen kehittämiseksi

12.4. Itä-Suomen viljavaliokunnan esitys varmuusvarastojen avaamisesta kylvösiementilanteen helpottamiseksi

25.4. Kirjelmä uuden Savonlinnan elinkeinontoimen järjestämiseksi elinkeinoyhtiömallilla

30.4. Savonlinnan seudun elinkeinojärjestöjen yhteinen kirjelmä elinkeinotoimen järjestämiseksi uuden

Savonlinnan alueella

30.4. Kommentit Etelä-Savon vesienhoitoalueiden keskeisiin kysymyksiin

________________________________________________________________________________________________

16


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

2.5. Tiedote ruoan alkuperämerkinnöistä

4.5. Kirjelmä agrologi AMK –koulutuksen turvaamiseksi Pohjois-Karjalassa

18.5. Kommentit luonnoksesta Valtioneuvoston maaseutupoliittiseksi toimenpideohjelmaksi

28.5. Maaseutunuorten kirjelmä kansanedustajille yrittämisen edellytysten turvaamiseksi Etelä-Savossa:

maaseutuvaikutusten arviointi kuntaliitoksissa, tukimaksatusten keskeytymättömyyden varmistaminen

CAP –uudistuksen yhteydessä, kotieläinrakennusten ympäristölupakäytännöt, maaseutumatkailuun

kohdistuvien valvontojen ja tarkastusten kohtuullisuus, Makeran rahoituksen turvaaminen

30.5. Kirjelmä vesienhoitosuunnitelmaan maatalouden ravinteiden käytöstä

31.7. Lausunto Savon ilmasto-ohjelmasta

7.8. Itä-Suomen sosiaalivaliokunnan tiedote luopumistukeen esitettyjen heikennysten estämiseksi

8.8. Lausunto Etelä-Savon ammattiopiston koulutustarjonnan suuntaamisesta

14.8. Tiedote kansanedustajille maatalouden kustannusten noususta ja satovahingoista

18.8. Itä-Suomen lihavaliokunnan tiedote lihantuotannon kannattavuuden parantamiseksi tehtävistä toimenpiteistä

30.8. Itä-Suomen lihavaliokunnan kirjelmä tuottaja- ja toimialaorganisaatioista, tuotantosopimusten epäkohdista

ja alkuperämerkinnöistä

30.8. Itä-Suomen maitovaliokunnan kannanotto maidon litrakohtaisen tuen puolesta

5.9. Lausunto MTK:n vuoden 2013 toimintasuunnitelma avaintavoitteista

24.9. Itä-Suomen maaseutunuorten yhteinen kannanotto kotimaisen ruokaketjun epäkohdista ja Pro-

Luomun sekä kaupan välisistä kytköksistä

24.9.. Lausunto Etelä-Savon maakuntastrategian päivitykseen

28.9. Savonlinnan seudun yrittäjäjärjestöjen vastaus tiedusteluun uuden Savonlinnan elinkeinotoimen

järjestämiseksi

1.10. Savonlinnan seudun elinkeinojärjestöjen yhteinen tiedote elinkeinotoimen järjestämiseksi uuden

Savonlinnan alueella

1.10. Kommentit Veej’jakaja Leader –toimintaryhmän arviointiin

12.10. Tiedotustilaisuus MTK:n tavoitteista kuntavaaleissa

17.10. Itä-Suomen luomuvaliokunnan tiedote luomutuotannon kehittämistarpeista

17.10. Itä-Suomen luomuvaliokunnan esitys valkuaisrehun saatavuuden turvaamiseksi

6.11. Kirjelmä lannanlevitykseen liittyvistä ongelmista

7.11. Liiton ja Savonlinnan seudun MTK-yhdistysten kirjelmä Saimaan juoksutusten lisäämiseksi

14.12. Lausunto Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelmista ja keskeisistä kysymyksistä

5.12. Itä-Suomen lihavaliokunnan esitykset markkinavaikuttamisesta ja CAP -uudistuksesta

________________________________________________________________________________________________

17


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

MAAKUNNALLINEN EDUNVALVONTA

Vuoden 2012 keskeiset maakunnalliset edunvalvontatehtävät liittyivät kuntavaaleihin, kuntarakennekeskusteluun,

Etelä-Savon maakuntastrategian päivitykseen, Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen,

Savojen ilmasto-ohjelman laadintaan, alueen koulutustarjontaan sekä kuluttajatyöhön. Osa näistä

asioista on käsitelty ao. aiheiden kohdalla myöhemmin toimintakertomuksessa. Maakuntastrategian päivitys

tapahtui Etelä-Savon maakuntaliiton järjestämissä työpajoissa sekä netin kautta tehtyyn palautekyselyyn

vastaamalla.

Vuonna 2012 valmistui MTK-Etelä-Savon aloitteesta liikkeelle laitettu Etelä-Savon maaseudun kehittämisen

toimenpideohjelma sekä EU:n uutta ohjelmakautta varten laadittu Etelä-Savon maaseutustrategia, joiden

molempien valmisteluun liitto osallistui.

Merkittävässä roolissa edunvalvonnan näkökulmasta on suora epävirallinen yhteydenpito eri toimijatahoihin.

Erityisesti asiat, jotka koskettavat yksittäisten jäseniä, tulee hoitaa luottamuksellisesti. Vaikka yksittäisten

jäsenten asiat nousevat esille yksilöiden kautta, on niillä pääsääntöisesti laajempaakin vaikutusta, kuten

esim. viranomaisten harjoittamissa lupa- tai valvonta-asioissa.

MTK-Etelä-Savon lausunto Kunnallishallinnon rakenne –työryhmän selvityksestä ja esityksistä

MTK-Etelä-Savon johtokunta käsitteli Kunnallishallinnon rakenne –työryhmän selvitystä ja esityksiä. Johtokunta

toi siihen liittyen esille seuraavia seikkoja.

MTK-Etelä-Savo ei ota kantaa ns. kuntakarttoihin ja siihen, montako kuntaa ja millä rajoilla Etelä-Savossa

tulisi olla. Sen sijaan johtokunta korostaa maaseudun yrittäjien ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen saatavuutta

ja laatua.

Koko kuntarakenteen kehittäminen tulee aloittaa kuntien ja valtion välisestä työnjaosta sopimalla ja vasta

sen jälkeen ryhtyä rakentamaan mahdollisia uusia kuntarajoja. Kuntarajat eivät toisaalta saa olla esteenä

palvelujen kehittämiselle ja on uskallettava pohtia myös yksittäisen kunnan jakamista kuntalaisten luontaisten

asiointisuuntien mukaan. Samalla on katsottava myös sitä, etteivät maakuntien rajat estä parasta ja tehokkainta

palvelujen saatavuutta. Kuntarakennetta ei tule muuttaa kuntien pakkoliitosten kautta ja ottamatta

huomioon paikallisten ihmisten näkemyksiä.

Oli kuntarakenne mikä tahansa, tulee palvelujen taso ja niitä tarjoavien ihmisten ja organisaatioiden osaaminen

varmistaa. Palveluissa on tärkeää, että niissä säilyy paikallistason olosuhteiden tuntemus, jotta päätökset

ovat perusteltuja ja oikeita. Sinänsä palvelujen fyysisellä sijainnilla ei ole suurta merkitystä niiltä osin,

joissa asiakas ei tarvitse kasvokkain tarjottavaa palvelua.

Maaseudun asukkaat ja yrittäjät tarvitsevat muiden kansalaisten tavoin myös palveluja, jotka on oltava kohtuuetäisyydellä.

Näitä ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalan palvelut, eläinlääkintäpalvelut, maatalouslomitus,

maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut ja erilaiset yritystoiminnan kehittämis- ja neuvontapalvelut. Jo

nykyiselläänkään näitä palveluja ei kaikkia ole jokaisessa kunnassa saatavilla, mutta tärkeää on, etteivät ne

kuntaliitoksissa ainakaan heikkene vaan pikemminkin paranevat. Kuntaliitosten ”hintana” ei saa eikä voi olla

maaseudun palvelujen heikkeneminen.

Maaseudun näkökulmasta tärkeitä kehittämisen kohteita ovat infrastruktuuriin liittyvät kysymykset (tiestö,

tietoliikenne, vesihuolto, jätehuolto) sekä erilaisten lupa-asioiden käsittely (ympäristö-, rakennusluvat). Mahdollisissa

kuntaliitoksissa tulee huolehtia siitä, että em. asioiden käsittely tapahtuu nopeasti ja joustavasti

sekä huomioiden maaseudun erityispiirteet.

Erityisesti paljon puhutut palvelujen siirtämiset tietoverkkoihin ja nettiin edellyttävät panostusta hajaasutusalueiden

tietoliikenneyhteyksiin. Menossa oleva valtakunnallinen Laajakaista kaikille –hanke on osassa

Etelä-Savonkin kuntia tulkittu lähinnä ”Laajakaista kaikille, paitsi maaseudulle –hankkeeksi”.

Elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta kuntaliitokset saattavat antaa mahdollisuuden nykyistä tasaarvoisempaan

elinkeinopolitiikkaan, mikäli liitokset tehdään koko elinkeinoelämä, toimialaan katsomatta,

huomioiden. Elinkeinotoimea hoidetaan jo nykyisellään suurelta osin usean kunnan yhteistyönä, mutta samalla

maaseudun elinkeinojen kehittäminen on jäänyt sivurooliin.

________________________________________________________________________________________________

18


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Kuntarakennetta kehitettäessä tuleekin ottaa vahva kehittämisote koko eteläsavolaisen elinkeinoelämän

kehittämiseen. Ruoantuotanto ja uusiutuva energia ovat harvoja varmoja tulevaisuuden kasvualoja ja niillä

voidaan lisätä kasvua myös Etelä-Savossa.

Maaseutuvaikutusten arviointi

Valtioneuvosto antoi maaseutupoliittisen selonteon eduskunnalle 20.5.2009. Selonteossa hallitus suosittelee,

että ministeriöt käyttävät maaseutuvaikutusten arviointityökalua päätösten ja politiikkojen valmistelussa muiden

vaikutusarviointien rinnalla silloin, kun päätöksellä tai politiikalla on alueellisia vaikutuksia. Suositus koskee

viranomaisvalmistelua sekä valtakunnan- että aluetasolla.

Eduskunnan 28.4.2010 antamassa kannanotossa edellytetään, että hallitus saattaa maaseutuvaikutusten

arvioinnin ennakkotoimeksi kaikkeen sellaiseen kansalliseen päätöksentekoon, jolla on alueellisia vaikutuksia..

MTK-Etelä-Savo edellyttää, että jokaisessa kuntaliitosselvityksessä laaditaan maaseutu- ja toimialariippumaton

yritysvaikutusten arviointi. Tämä on ehdoton edellytys, jotta kuntaliitoksen todelliset hyödyt ja haitat saadaan

selville ja päätöksiä voidaan tehdä asiaperusteilla. Maaseutu- ja yritysvaikutusten arviointi tulee ottaa

myös muutoin kuntien sekä maakuntaliiton päätöksenteon yhteydessä tehtäväksi normaaliksi toiminnaksi.

Parempaa kuntapolitiikkaa – kuntavaaleissa voi vaikuttaa

Kuntavaaleissa valittiin yli 9 000 valtuutettua uusiin valtuustoihin. Vaikka monia päätöksiä ei enää tehdä kuntatasolla,

ovat valtuutetut paljon vartijoina kuntalaista lähellä olevissa asioissa.

Maaseutuyrittäjyyden, uusiutuvan energian ja haja-asutusalueilla asumisen kannalta merkittävimpiä kunnissa

päätettäviä asioita ovat maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka, julkiset hankinnat sekä palvelujen tuottaminen.

Suomalaisen yhteiskunnan, kuntataso mukaan lukien, päätöksenteon tulee muuttua nykyistä enemmän

mahdollisuuksia hakevaksi. Kulttuuriimme on tullut ajattelutapa, jossa ensin mietitään, miksi jokin ei käy.

Elävä ja hyvinvoiva yhteiskunta syntyy ajattelutavan muutoksella, jossa esteiden sijaan haetaan mahdollisuuksia.

Maaseutu on mahdollisuuksia täynnä. Esimerkkinä mahdollistavasta ajattelutavasta on positiivinen suhtautuminen

kuntaan tulevaan rakennus- tai ympäristölupahakemukseen. Toimiessaan viisaasti kuntapäättäjä

miettii, minkälaisia päätöksiä tekemällä kunnassa asuu tyytyväisiä asukkaita ja yrittäjiä.

Haja-asutusalueelle tulevaa hakemusta käsitellään liian usein helpoimman kautta eli kielteisesti. Kielteiselle

kannalle haetaan tueksi lakipykäliä ja fraaseja, joilla mitätöidään luvanhakijan aito halu löytää itselleen ja

perheelleen paras mahdollinen asuinpaikka tai yrittäjälle toimiva ja kannattava toimintayksikkö.

Kielteisten ja rajoittavien päätösten tai määräysten tekoon ei tarvita korkeaa ammattitaitoa tai osaamista,

pelkkä asenne riittää. Viisaasti toimiva viranomainen ja kuntapäättäjä ajattelevat mahdollistavasti ja ovat

kiinnostuneita luvanhakijasta tyytyväisenä kuntalaisena, jonka tarpeet on aidosti otettu huomioon.

Hyvinkin kyseenalaisesti perustellulla lupapolitiikalla tai jäykällä kaavoituksella voidaan tehokkaasti estää

kunnan kehittyminen kuntalaisten toivomaan suuntaan. Samalla tavalla vaikeutetaan maatalousyrittäjien

kotieläinyksiköiden tai matkailuyrittäjien rakentamista tai heille laaditaan rajoituksia, joiden vaikutuksia ei ole

ymmärretty.

Maankäytön peruspäätökset päätetään valtuustossa ja toimeenpanosta vastaavat kunnanhallitus ja lautakunnat.

Virkamieskoneisto valmistelee asiat, mutta valtuutetuilla on päätösvalta.

Myös kuntien hankintapolitiikassa ja -osaamisessa on parannettavaa. Hankintalain suppea tulkinta voi johtaa

siihen, että ruokahankinnat tehdään ulkomailta, energiantuotannossa ei hyödynnetä alueen uusiutuvia energiavaroja

ja muutkin tuotteet ja palvelut ostetaan oman alueen ulkopuolelta.

________________________________________________________________________________________________

19


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Vastuullisesti toimiva kunta kirjaa hankintapolitiikkaansa, että verovaroilla hankitaan mahdollisimman lähellä,

suomalaisella tuotantotavalla tuotettua ruokaa ja kestävästi hoidetuista metsistä tuotettua metsäenergiaa.

Muista palveluista ja tuotteista puhumattakaan.

Ruotsissa ovat kunnat saaneet kilpailuviranomaisten luvan kirjata tarjouspyyntöihin ehdoksi ruotsalaisen

maatalouden tuotantotapoja. Mikä kunta Suomessa päättää yhtä rohkeasti uhmata kilpailuviranomaisia?

Valtuutettu voi tästäkin tehdä aloitteen.

Äänestämättä jättämisellä et voi vaikuttaa, äänestämällä siihen on mahdollisuus. Kannattaa miettiä tarkkaan,

kenelle äänensä antaa ja, miten sitä haluaa käytettävän. Rajoittamisen, kieltämisen ja vastustamisen politiikalle

on mahdollista luoda vaihtoehto, äänestämällä.

MTK-Etelä-Savon vaali-ilmoitus alueen lehdissä.

________________________________________________________________________________________________

20


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma

Etelä-Savon maaseudun elinkeinoihin ja elinympäristöön kohdistuvia kehittämistarpeita selvitettiin vuoden

2012 aikana maaseudun yrittäjille ja asukkaille järjestetyissä työpajoissa. Työpajoihin osallistui yhteensä yli

120 henkilöä. Lisäksi nuorten näkemystä maaseudusta selvitettiin kyselyllä, johon vastasi miltei 400 yläkoululaista.

Työpajaprosessin tuloksena valmistui kesäkuussa Etelä-Savon maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma,

jossa esitetään haluttu kehityksen suunta ja tavoitteet vuosille 2012–2020. Julkaisuun on koottu

toimenpide-esityksiä tämän tavoiteltavan kehityskulun saavuttamiseksi.

Toimenpideohjelma laadittiin osana valmistautumista vuonna 2014 alkavaan uuteen EU-ohjelmakauteen.

Uuden ohjelmakauden valmistelun ohella toimenpideohjelma on tiedonanto muun muassa tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioille,

päätöksentekijöille, viranomaisille, Leader-toimintaryhmille, järjestöille sekä yrittäjille.

Hankkeen tavoitteena on ollut koota ajantasaista tietoa kehittämisen tavoitteista, löytää kehittämistyölle entistä

yhtenäisempi suunta sekä sitouttaa ja innostaa eri toimijoita maaseudun kehittämistyöhön Etelä-

Savossa.

Maaseudun elinkeinojen näkökulmasta tulee tavoitella sitä, että onnistuneiden sukupolvenvaihdosten kautta

mahdollisimman moni yritys jatkaisi toimintaansa tulevaisuudessa. Maatila- ja maaseutuyrityksissä tarvitaan

osaamisen kasvattamista tuotteiden, raaka-aineen ja palvelujen tuotekehityksessä sekä markkinoinnissa.

Maaseudun yrittäjien ja muiden toimijoiden vahvoilla yhteistyöverkoilla luodaan eteläsavolaiselle maaseudulle

monipuolista ja elinvoimaista elinkeinorakennetta, joka palvelee sekä vakituisia asukkaita, vapaa-ajan

asukkaita että matkailijoita. Tulevaisuudessa on edistettävä myös yrittäjien valmiutta toimintaympäristössä

tapahtuvien muutosten ennakointiin.

Maaseudun elinkeinojen kehittämisen kannalta on tärkeää, että maakunnan tutkimus-, neuvonta ja kehittäjäorganisaatiot

sekä viranomaistahot toimivat hyvässä yhteistyösuhteessa maakunnan yrityskentän kanssa,

yrittäjien voimavarana. Perustana elinkeinotoiminnan kestävälle harjoittamiselle on maaseudun yrittäjien

hyvinvointi, jonka edistämiseksi tarvitaan mm. asiantuntevaa työterveyshuoltoa, toimivaa lomitus- tai varahenkilöjärjestelmää,

laadukkaita tukipalveluja ja työssä jaksamista tukevia sosiaalisia verkostoja.

Maaseutua elinympäristöä tulee kehittää siten, että palvelujen saatavuus turvataan tulevaisuudessa käyttäjistään

kohtuullisella etäisyydellä. Ratkaisuja haetaan mm. sähköisten ja liikkuvien palvelujen kehittämisestä.

Palvelujen kehittäminen tulee toteuttaa asiakaslähtöisesti ja huomioon on otettava maaseudun eri-ikäiset

asukkaat sekä erilaiset liikkumisen mahdollisuudet.

Toimiva infrastruktuuri on maaseudulla asumisen edellytys, minkä vuoksi sen rakentamiseen ja toimintavarmuuden

turvaamiseen tarvitaan pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ja maakunnan toimijoiden yhteistä tahtotilaa.

Tieverkoston kunnossapitoon on taattava sen edellyttämät taloudelliset resurssit. Maaseutualueet kattavat,

toimivat tietoliikenneyhteydet ovat keskeinen tekijä etenkin maaseudun yritystoiminnan kannalta ja edellytys

sähköisten palveluiden käytölle. Samoin sähköverkon ja vesi- ja jätehuollon kehittäminen vaatii yhteistä

panostusta.

Maaseudun asuttuna pysymisen kannalta on kunnissa harjoitettava aktiivista tonttipolitiikkaa ja pyrittävä

varmistamaan monipuolinen tontti- ja kiinteistötarjonta. Asukaslähtöisellä kaavoituksella edistetään sitä, että

maaseudun houkuttelevuus asuin- ja yritysympäristönä lisääntyy.

Maaseudun vakituisilla ja vapaa-ajan asukkailla on hallussaan arvokasta tietotaitoa, jota kannattaa koota ja

hyödyntää paikallistason toiminnassa. Maaseudun eri toimijoiden, kuten järjestöjen, yritysten ja asukkaiden,

välinen yhteistyö vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta ja luo viihtyisän ja monipuolisen toimintaympäristön.

Maaseudun asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia alueensa asioihin tulee vahvistaa. Päätösvaltaa on pyrittävä

siirtämään osittain myös kylätasolle, mikä vaatii uudenlaisten päätöksentekorakenteiden kehittämistä.

Eteläsavolaisella maaseudulla on vahvaa osaamista ja aktiivisia toimijoita, monipuolisesti luonnonvaroja ja

yrityselämää. Maaseudulla on siten tilaa tulevaisuudelle ja sen vuoksi maakunnassa tarvitaan yhteisen tahtotilan

vahvistamista maaseudun kehittämiseksi.

Hanketta toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin,

Järvi-Suomen kylien ja MTK-Etelä-Savon kanssa. Hankkeen hallinnoinnista vastasi ProAgria Etelä-Savo ja

rahoituksesta Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

________________________________________________________________________________________________

21


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Etelä-Savon maaseutustrategia

Etelä-Savon maaseutustrategia katsoo maaseudun tilaan vuosina 2014–2020. Strategia kokoaa yhteen alueen

elinkeinojen ja elinvoimaisuuden kehittämisen sekä ihmisten hyvinvoinnin parantamisen kannalta keskeisiä

painotuksia. Strategian laadintaan on osallistunut joukko eteläsavolaisia yrittäjiä, maaseudun asukkaita,

viranomaisia ja lukuisia muita alueen toimijoita. Strategian laadinnasta vastasi Etelä-Savon ELY-keskus.

Strategian avulla tartutaan tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksiin, kuten väestön ikääntymiseen ja

maa- ja metsätalouden rakennemuutokseen. Strategialla suunnataan resursseja mm. maaseudun sujuvan

arjen varmistavien rakenteiden ylläpitoon. Erityistä painoarvoa kohdistetaan myös esimerkiksi nuorten hyvinvointiin,

luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, luomuun ja paikallisten vahvuuksien hyödyntämiseen

sekä elinkeinojen kilpailukyvyn lisäämiseen.

Perusta maaseutustrategialle on maaseudun kehittämisen toimenpideohjelmassa, joka valmistui viime kevään

aikana. Siinä 120 eteläsavolaisen maaseudun yrittäjän ja asukkaan joukko määritteli kehittämistarpeet

ja toimenpiteet omien elinkeinojensa ja elinympäristönsä näkökulmasta.

Maatalouden osalta tulevaisuuden haasteiksi nousivat tuottajien ikääntyminen ja jatkajakysymys. Maatalouden

arvostuksen ja kannattavuuden on noustava, jotta nuori sukupolvi motivoituu siitä elinkeinoksi asti. Tässä

on työsarkaa niin alan oppilaitoksilla kuin nykyisellä viljelijäväestöllä. Onnistuneet sukupolvenvaihdokset

tarvitsevat suunnitelmallisuutta, tuotannon uudistamista ja yhteistyöhön pohjautuvaa asennetta.

Viranomaistahojen on kehitettävä rooliaan viljelijöiden kumppaneina. Tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden

on puolestaan tiivistettävä suhdettaan tuottajiin. Osapuolten molemminpuolinen aktiivisuus on avainasemassa.

Tuotantoon tulevaisuudessa kohdistuvista muutoksista on viestittävä maatiloille, mutta yhtälailla kentällä

tarvitaan tahtoa seurata kehitystä ja rohkeutta uudistaa toimintaa.

Viljelyalan niukkuus ja peltolohkojen pirstaleisuus ja pienuus haastavat eteläsavolaisia maatiloja. Kannattavuudesta

johtuen monilla tiloilla suuntana on tilakoon kasvattaminen, jolloin myös kilpailu peltoalasta tulee

yhä kiristymään. Maaseutustrategian tavoitteiden mukaista on, että maakunnan pellot ovat jatkossakin tuottavassa

käytössä.

Tulevaisuuden tahtotilaa kuvaavaksi visioksi muotoutui: ”Ihmisläheinen ja innostava Etelä-Savon maaseutu

on vuonna 2020 laadukkaan sinivihreän talouden ennakkoluuloton edelläkävijä.” Maaseutustrategian vision

sanat tulevat suoraan eteläsavolaisten suusta.

Tavoitetilan saavuttaminen on tehtävänä vaikea. Mutta se ei ole mahdotonta, sillä meillä on ammattitaitoisia

maaseudun yrittäjiä, neuvonta- ja viranomaisorganisaatioita, etujärjestöjä sekä monia muita maaseudun

kehittäjiä. Yhteistoiminnalla ja ottamalla nuoret mukaan toimintaan, voidaan yhdessä saavuttaa tuo visioitu

tulevaisuus. Strategian hyöty on siinä, että sinä ja minä saamme välineet toteuttaa itseämme maaseudulla.

Maaseutustrategia on väline, joka kokoaa keskeiset painoalat ja suuntaa resursseja. Strategiassa on nostettu

esille tarpeet kehittää elintarvikkeiden logistisia ketjuja, tehdä investointeja ja vahvistaa viljelijöiden tukiverkkoja,

jotta työssä voidaan hyvin myös huomenna. Visioon ei päästä pelkästään tuttuja polkuja tallaamalla,

vaan se edellyttää kulkijoiltaan innovatiivisuutta ja uusia uria, ennakkoluulottomia avauksia ja ideoiden

kokeiluja käytännössä. Tulevaisuutta voidaan luoda esimerkiksi välittämällä elintarkeketjuista tietoa kuluttajille

hyödyntämällä mobiilisovelluksia ja markkinoida näin omia paikallisia tuotteita ja raaka-aineita suurelle

kuluttajajoukolle. Tulevaisuuden tavoitteiden saavuttaminen vaatii uskoa uusiin liiketoimintaideoihin, joihin

myös maaseudun ulkopuoliset sijoittajat innostuvat tarttumaan.

MTK-Etelä-Savon kommentteja Savon ilmasto-ohjelman 2025 lähtökohdista

Visioksi ”Ympäristöystävällinen ja elinvoimainen Savo”

Savon ilmasto-ohjelman visioksi on esitetty seitsemän eri vaihtoehtoa, joista ilmasto-ohjelman neuvottelukunta

on pitänyt parhaana vaihtoehtona ”Uudistuva, ekovastuullinen Savo” –visiota.

________________________________________________________________________________________________

22


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Esitetyt vaihtoehdot ovat varsin saman sisältöisiä, mutta terminologialtaan kuitenkin osin epämääräisiä. Erityisesti

esille nostettu vaihtoehto ”Uudistuva, ekovastuullinen Savo” sisältää määritteitä, jotka jäävät lukijalle

avoimiksi: millä tavoin uudistuva ja erityisesti, mitä tarkoittaa ekovastuullinen?

Ekovastuullinen -termille ei löydy ilmasto-ohjelman aineistosta selitystä eikä sille ole löydettävissä muutoinkaan

määritelmää. Mikäli tähän vaihtoehtoon päädytään ilmasto-ohjelman vision osalta, tulee visiolle laatia

lyhyt selitysosa.

Parempi vaihtoehto on, että valitaan jokin toinen visio, joka on helposti ymmärrettävä. Tällainen vaihtoehto

voisi olla ”Ympäristöystävällinen ja elinvoimainen Savo”. Perusteluina tälle se, että ympäristöystävällisyyteen

on kaikkien helppo yhtyä ja toisaalta ympäristöasioista voidaan pitää parhaiten huolta, mikäli olemme myös

elinvoimaisia eli meillä on hyvin toimeentulevia asukkaita ja yrityksiä.

Haja-asutusalueilla asumisen edellytyksiä ei saa heikentää

Maaseudun näkökulmasta on haitallista, mikäli ilmasto-ohjelmalla estetään perinteistä suomalaista asumiskulttuuria,

joka perustuu maaseutumaiseen harvaan asutukseen. Aiheellinen pelko on, että ilmastoperusteilla

rajoitetaan hajarakentamisoikeutta sekä edistetään palveluiden siirtymistä kasvukeskuksiin ja maaseutualueiden

elinvoiman heikkenemistä.

Maaseutua ei tule nähdä keskusta-alueiden asukkaiden virkistysalueena tai pelkkänä kaavoitukseen käytettävissä

olevana raakamaana. Keskittymisen myötä tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisten palveluiden merkitys

kasvaa. Tämä voi johtaa maaseudun infrastruktuurin näivettymiseen. Palveluiden keskittyminen ja muu

alueellinen keskittyminen voivat johtaa myös syrjäytymiseen, mikäli yhteisöllisyyden säilymiseen harvaan

asutuilla alueilla ei kiinnitetä erityistä huomiota. Keskittämisen sijasta yhteiskunnan tulisikin suosia maaseudun

ilmastoystävällistä asumista.

Asuinpaikkaa suurempi vaikutus ilmastokysymyksiin on jokaisen kansalaisen kulutustottumuksilla ja henkilökohtaisilla

valinnoilla. Myös tutkimuksilla on osoitettu, että kaupunkilaisten aiheuttama ympäristörasitus on

maaseudulla asuvia suurempi juuri heidän kulutustottumustensa ja mm. rakentamistapojen takia (Implications

of urban structure on carbon consumption in metropolitan areas, Jukka Heinonen and Seppo Junnila,

Aalto Yliopisto).

Myös Valtioneuvoston vuonna 2010 antama maaseutupoliittinen selonteko ”Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi –

visio Suomen maaseudusta vuonna 2020” toteaa, että: ”Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista

yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään suomalaisen hyvinvoinnin

lähteenä ja kestävän kehityksen perustana. Yhteiskunta turvaa maaseudulla asumisen ja toimimisen perusrakenteet

sekä kannustaa ja tukee ihmisten omatoimista kehittämistyötä. Maaseudun ihmiset, yhteisöt ja

yritykset voivat hyvin ja yhteisöllisyys, ympäristön tila ja kilpailukyky ovat parantuneet hyödyttäen samalla

koko yhteiskuntaa.”

Näistä näkökulmista tarkasteltuna tulee hyvin tarkkaan pohtia, onko Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien

elinvoimaisuuden tai ympäristöystävällisyyden edun mukaista rajoittaa maaseutumaista asumista ja maaseudun

elinkeinotoimintaa.

MTK:n ratkaisu ilmasto- ja energiakysymyksiin

MTK on päivittänyt ympäristöohjelmansa tänä vuonna. MTK:n ympäristöohjelman arvoja ovat ylisukupolvisuus,

luonnonvarojen kestävä käyttö ja kunnioitus, jota tunnemme suomalaista luontoa ja sen tarjoamia

mahdollisuuksia kohtaan. Nämä arvot ja suomalaiset luonnonvarat ovat elinkeinojemme perusta. Uudistuvat

luonnonvarat tarjoavat meille useita ratkaisuja ja mahdollisuuksia vastata sekä kotimaisiin että laajempiinkin

ympäristöongelmiin.

Meille on tärkeää siirtää tila seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin, mitä se on aikoinaan otettu

vastaan. Maa- ja metsätalous sekä maaseutuyrittäjyys luovat suomalaisen maaseutumaiseman.

Metsätalous toimii merkittävänä hiilinieluna, ja sekä maa- että metsätalous tuottavat hyödykkeitä, joilla voidaan

korvata ilmaston kannalta selvästi haitallisempia raaka-aineita.

________________________________________________________________________________________________

23


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Edistämme maaseudun bioenergialähteiden ja uusiutuvan energian hyödyntämistä tehokkaasti sähkön ja

lämmön tuotannossa ja vähäpäästöisenä liikennepolttoaineena (biodiesel, -etanoli ja –kaasu). Merkittävin

maaseudun bioenergian lähde on metsäenergia. Maatalouden bioenergialähteitä ovat kotieläinten lanta,

kotieläintalouden muut sivutuotteet ja peltokasvien biomassa. Näiden lähteiden hyödyntäminen edellyttää

maatilakokoluokan takuuhintaa ja investointitukia.

Maaseudun bioenergialähteiden hyödyntämiseksi tulee rakentaa hajautetun sähkön- ja lämmöntuotannon

järjestelmä. Suuret fossiilisia polttoaineita käyttävät energialaitokset tulee muuttaa bioenergiaa käyttäviksi.

Kannustamme myös turpeen, auringon, tuulen ja vesivoiman ympäristöystävällistä energiakäyttöä.

Maaseudun elinkeinojen tulee saada korvaus tuottamistaan ilmastohyödyistä. Edellytämme myös metsien

luonnontieteellisen hiilinielun ottamista pohjaksi määriteltäessä metsätalouden roolia kansainvälisissä ilmastosopimuksissa.

Pidämme metsät tuottavina ja huolehdimme metsien uudistamisesta, jolloin ne sitovat enemmän hiiltä kuin

niistä vapautuu. Edistämme puurakentamista - puusta valmistetut tuotteet toimivat tehokkaina hiilen varastoina.

Puun energiakäytöllä voimme vähitellen korvata fossiilisia polttoaineita.

Peltoviljelystä ilmaan haihtuva typpi ja karjataloudesta vapautuva metaani muodostavat maatalouden keskeisimmät

ilmastopäästöt. Näitä voimme vähentää hyvillä maatalouskäytännöillä. Esimerkkejä keinoista ovat

viljelysmaan kasvukunnosta huolehtiminen, lannoituksen tehostaminen, suljettujen ravinne- ja vesikiertojen

rakentaminen, nurmiviljelyn edistäminen, peltoviljelyn tuottavuuden ja kotieläinten tuotostasojen nostaminen,

kotieläinten rehujen ja ruokintamenetelmien sekä lannan käsittelyn kehittäminen. Painopisteen tulee olla

ravinteiden käytön ja tuotantotapojen tehostamisessa eikä suinkaan rajoittamisessa ja kieltämisessä.

Maataloustuotannon päästöjä voidaan vähentää myös parantamalla maatilan energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta

sekä lisäämällä tilakohtaista bioenergiatuotantoa.

Suosimalla kotimaista, sesongin mukaista ja mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa sekä minimoimalla

ruokahävikki, voi jokainen suomalainen osallistua ympäristön- ja ilmastonsuojeluun.

MTK-Etelä-Savo kanta Etelä-Savon vesienhoidon suunnittelun työohjelmaan, aikatauluun, ympäristövaikutusten

arviointiin sekä Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitoalueiden keskeisistä

kysymyksistä 2016-2012 Etelä-Savossa

Maatalouden merkitys vesien kuormittajana korostuu runsaiden sateiden ja kasvukauden ulkopuolisen valunnan

kautta – ei lannoittamisen vuoksi. Maanhoidolla ja viljelykäytännöillä voidaan vähentää huuhtoutumista,

mutta vesien ravinnetilan parantajina viljelijän mahdollisuudet ovat rajalliset. On puututtava myös vesistöjen

sisäiseen kuormitukseen ja mm. jätevedenpuhdistamojen ohijuoksutuksiin.

Maatalouden suhteellinen osuus vesien kuormittajana on lisääntynyt, kun teollisuuden ja kotitalouksien jätevesiä

pystytään puhdistamaan entistä tehokkaammin. Peltojen hajakuormitukseen on vaikeampi löytää ratkaisuja.

Säitä ei voi hallita, ja maatalouden päästöistä noin 90 prosenttia tulee kasvukauden ulkopuolella

syksyn, leutojen talvien sekä kevään valuntahuippujen aikaan.

Maatalouden osuudeksi ihmistoiminnan aiheuttamasta vesien ravinnekuormituksesta esitetään edelleen

monissa ns. virallisissakin lähteissä 50–80 prosenttia. Maatalouden osuus kutistuu murto-osaan, jos laskelmiin

otetaan mukaan sisäinen kuormitus.

Myös jätevesien ohijuoksutuksia on vähennettävä ja niiden raportointia on tarkennettava, jotta juoksutusten

vesien ravinteisuutta kohottava vaikutus ei kirjaudu maataloudelle.

Viljelijöillä ei ole varaa hukata kallisarvoisia ravinteita. Tiedon lisääntyessä ja teknologian parantuessa viljelykäytännöt

ovat muuttuneet, ja ravinteet on saatu entistä tehokkaammin kasvien käyttöön. Typpi- ja fosforikuormat

ovat vähentyneet, kun ravinteet osataan kotiuttaa entistä paremmin.

On muistettava, että tänä päivänä lannoitetusta fosforikilosta kotiutetaan vuosien saatossa keskimäärin 98

prosenttia: keskimääräinen lannoitusmäärä on 11 kg/ha, josta kuusi kiloa annetaan lantafosforina. Keskimääräinen

reilun kolmen tonnin hehtaarisato käyttää tämän, jolloin tase on nolla.

________________________________________________________________________________________________

24


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Ongelman muodostavat eroosioherkät ja korkean ravinnetilan pellot, joita Suomessa on noin 10 prosenttia

peltoalasta, Etelä-Savossa osuus on vielä tätäkin pienempi. Merkittävästi suurempi ongelma on rankkasateet

ja valunta. Voimme ojittaa ja hoitaa maan rakennetta, huolehtia suojakasvustoin, että ojien pientareet eivät

sorru sekä lannoittaa sijoittaen kesän olojen ja kasvupotentiaalin mukaan. Viljelijä ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan

sääolosuhteisiin.

Maa on tulevaisuudessa käytettävä yhä tehokkaammin ruoantuotantoon. Emme voi tyytyä keskimääräisiin

satotasoihin. Hehtaarisatojen on parannuttava ja lannoituksen on vastattava kohonneiden satojen vaatimusta.

Tämä ei tarkoita kuormitusriskin lisääntymistä. Päinvastoin, kun maan perusparannuksista huolehditaan

ja maata viljellään huolella, kasvit tuottavat runsaita satoja ja samalla ravinteet tulevat tehokkaasti käytetyksi.

On tosiasia, että maatalouden rooli vesien kuormittajana on vähentynyt ja ollut aina esimerkiksi fosforin osalta

selkeästi pienempi kuin on esitetty. Kun teollisuus- ja jätevesien fosfori on puhdistuslaitosten prosessien

jälkeen liukoista, maatalouden hajakuormitus on 80–90 prosenttisesti liukenematonta maa-ainesfosforia. Silti

kaikki fosfori on laitettu samalle viivalle, kun osuuksia on osoiteltu.

kg/ha

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Kokonaisfosfori

Ravinnetaseen trendi

ravinnetase

Fosforin poistuma sadossa

Lannan fosfori

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Kuvio 1.

Lannoituksessa annetut ravinteet vastaavat hyvin sadoissa pellolta poisvietyjä ravinnemääriä

(Lähde TNS Gallup).

Kuvio 2.

Fosforitaseen ylijäämä kg/ha. Lähde: MTT/TIKE.

Fosforin käyttö maataloudessa on tehostunut selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Fosforilannoitus on vähentynyt liki 70 % ja karjanlannan sisältämä fosforimäärä pudonnut 15

%. Vilja- ja nurmisatojen fosforinotto on niin ikään lisääntynyt. Euroopassa fosforitaseet vaihtelevat

intensiivisen kotieläintuotannon maiden (Belgia ja Hollanti) 15-20 kg/ha tasolta muutamaan kilogrammaan

hehtaaria kohden.

________________________________________________________________________________________________

25


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Kuvio 3.

Typpitaseen ylijäämä kg/ha. Lähde: MTT/TIKE.

Kun Suomen maatalouden typpitase on laskenut noin 50:een kg/ha, se on samalla saavuttanut

keskimääräisen eurooppalaisen tason. Aktiivista maataloutta harjoittavissa maissa ei ole päästy

typpitaseessa alle 30 kg/ha. Typen käyttö maataloudessa on tehostunut selvästi viimeisen

kahdenkymmenen vuoden aikana. Väkilannoitteiden typpimäärät ovat vähentyneet 20 % ja lannan

typpikilot 25 %. Lannan väheneminen johtuu ensisijaisesti nautojen lukumäärän vähenemisestä.

Satomäärien kasvun myötä myös typen otto on lisääntynyt noin viidenneksellä.

Sisäisen kuormituksen ja sedimenttien levämassan vaikutuksien huomiotta jättäminen vesienhoidon ratkaisumalleissa

on suurin ongelma vesien tilan parantamisen suunnittelussa. Sedimenttien ravinteita rehevöittämisen

ylläpitäjänä on suhtauduttava vakavasti.

Painotamme uusia ruotsalaisia tuloksia (Rosell 2011, Viktorsson 2012 https://t.co/ZofXVBeR), joissa korostetaan

mittavaa etenkin 1950–1980 luvuilla teollisuudesta, jätevesistä ja maataloudesta kertynyttä sedimenttien

ravinnevarastoa, joista hapettomissa oloissa vapautuu leville käyttökelpoista fosforia tänä päivänä ja pitkälle

tulevaisuudessa. Suuret levämassat ja orgaaninen aines, myös ulkoisena kuormana voimakkaan maakäsittelyn

seurauksena, aiheuttavat hapettomuutta. Hapellisissa oloissa liukoinen fosfori sitoutuu rautaoksideihin,

joita mm. savipeltojemme eroosioaineksessa on runsaasti.

Vesistöjen sedimenttien kuormituspotentiaali on välttämätöntä tutkia ennen kuin maa- ja metsätalouden ravinne-

tai kiintoainekuormaa korostetaan ja pidetään syynä vesiensuojelun toteutumattomiin tavoitteisiin.

Maatalouden rakennekehitys rajua lähivuosina

Maatalouden arvioidut vaikutukset vesien tilaan tulevat muuttumaan myös rakennekehityksen kautta. Erityisesti

Etelä-Savossa maatalouden harjoittajien määrä vähenee ja erityisesti kotieläintilojen määrä putoaa

radikaalisti jo tämän vuosikymmenen aikana. Myös tämä on syytä ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelmia ja

niiden toimenpiteitä laadittaessa. Maatalouden harjoittajien vähentyessä on ensisijaisen tärkeää, että peltomaata

ei poistu viljelykäytöstä vaan se säilyy aktiivisen ja hyviin satoihin perustuvan viljelytoiminnan piirissä.

Tämä on paras vaihtoehto myös ympäristön kannalta, kun pelloilla kasvatetaan runsaita satoja, joita lannoitetaan

tarpeen mukaan ja joiden mukana otetaan ravinteet talteen.

________________________________________________________________________________________________

26


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

27


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Ravinteiden käyttö ja ympäristövaikutukset

Maatalouden ympäristötuen ehdoissa, muissa maatalouden tukiehdoissa ja nitraattiasetuksessa on määritelty

lannoitteiden ja lannan käytön rajat, jotka estävät tehokkaasti kasvien ravinnetarpeen ylittävän lannoituksen.

Nämä kaikki ohjaavat ja määrittävät lannoitteiden käyttöä, jolloin tarvetta säätää lannoitteiden käyttöä

muulla tavoin ei ole. Valtakunnallisesti yli 90 % maatiloista ja noin 95 % peltoalasta kuuluu ympäristötukiohjelman

piiriin. Etelä-Savossa tilanne on vähintään vastaavanlainen.

Maatalouden harjoittamisen ainoa tarkoitus on tuottaa suomalaisten elintarvikkeiden raaka-ainetta sitä jalostaville

toimijoille ja edelleen kuluttajille. Hyvä ympäristö ja puhdas vesi ovat ehdoton edellytys tälle toiminnalle.

Tuotannon heikko kannattavuus ja erittäin raskas byrokratia ovat tällä hetkellä eniten maatalouden harjoittajia

rasittavia tekijöitä. Tätä taakkaa ei tule lisätä vesiensuojelun varjolla luomalla lainsäädäntöä tiukempia

vaatimuksia, mikäli ei ole osoitettavissa selvää ja tutkittua paikallisista olosuhteista muodostuvaa tarvetta.

Keskeisessä roolissa myös jatkossa tulee olemaan maatalouden ympäristötukiohjelma, jonka nimi muuttuu

ympäristökorvausohjelmaksi. Vesien tilan näkökulmasta on oleellista, että uusi ohjelma tulee sisältämään

järkeviä ja toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä, jotka ovat myös taloudellisesti houkuttelevia. Tämä edellyttää

riittävää rahoitusta ohjelmalle sekä sen käyttökelpoisuutta koko maassa.

Maatalouden osalta ongelma ei ole nyt käytettävät ravinteet, vaan aiemmin tapahtunut ravinteiden käyttö.

Kiristämällä maatalouden ravinteiden käyttöä ei paikallisia ongelmia voida ratkaista, vaan päinvastoin voi

tilanne heikentyä, mikäli pelloilta ei pystytä ottamaan riittävän korkeita satoja, jotka hyödyntävät ravinteet

tarkkaan. Tämä edellyttää joustavuutta ravinteiden käytössä myös ylöspäin, jotta uusien kasvilajikkeiden

koko potentiaali saadaan hyödynnettyä.

Myös ympäristökorvausohjelman valmisteluryhmässä on yksimielisyys siitä, että maataloustuotantoa ei ole

varaa vähentää. Yhtäaikainen tavoite maatalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi ja maataloustuotannon

tason ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi ei toteudu lannoitustasoja alentamalla, vaan saattamalla sadontuotto

tasapainoon käytettyjen ravinteiden kanssa.

Uusien ja hyväsatoisten lajikkeiden käyttö on edellyttänyt kuluvalla ympäristötukikaudella paikoin ”ryöstöviljelyä”

eli sadon mukana on poistunut enemmän ravinteita kuin, mitä peltoon on laitettu (=ravinnetase on negatiivinen).

Tämän vuoksi hyvätuottoisilla peltolohkoilla ja korkeasatoisilla kasveilla pitää olla mahdollisuus

lannoittaa nykyistä enemmän.

Peltoon laitettu lannoitteen bruttomäärä ei ratkaise ympäristövaikutuksia. Oleellinen asia on ravinnetase eli

paljonko ravinteita jää kasvilta käyttämättä.

Ravinnetase on keskeinen toimenpide maatalouden vesistövaikutusten vähentämisessä. Taseesta ei ole

kuitenkaan mitään hyötyä, jos senkään pohjalta ei voi suorittaa lannoitusta kasvuston tarpeen mukaisesti,

vaan joudutaan noudattamaan ehdottomia lannoitusrajoja tai esim. vesiensuojelullisin perustein rajoitetaan

tai jopa kielletään lannoitus joillain alueilla ilman tarkempia selvityksiä.

Vesiensuojelun toimenpiteiden toteutumisen mittaaminen

Maatalouden tekemien vesiensuojelutoimenpiteiden arviointi ei voi perustua pelkästään esim. erilaisten ympäristötuen

erityistukisopimusten määrään. Esimerkiksi Etelä-Savossa sopimusten tekoon vaikuttavat monet

tekijät, kuten viljelijöiden ikääntyminen, tilanpidon lopettaminen lähivuosina, jatkajien puuttuminen sekä sopimusehdot.

Se, että sopimuksia ei tehdä suuria määriä, ei tarkoita automaattisesti kasvavaa riskiä vesistöjen

kannalta. Myös ilman erityistukisopimuksia tulee viljelijän noudattaa ympäristötuen ehtoja sekä nitraattidirektiiviä,

kuten kaikkia muitakin vesiensuojeluun kohdistuvia lakeja ja asetuksia.

Ympäristötuen erityistukisopimukset ovat hyviä välineitä maatalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi,

mutta se edellyttää, että sopimusehdot ovat järkeviä ja toteutuskelpoisia ja, että vaadittavat toimenpiteet ja

byrokratia on huomioitu maksettavassa korvauksessa. Nyt moni jättää sopimuksen tekemättä erityisesti niiden

byrokraattisuuden vuoksi. Myös viljelijästä riippumattomista syistä tehdyt tukien takaisinperinnät ovat

vähentäneet kiinnostusta sopimuksia kohtaan.

________________________________________________________________________________________________

28


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Vesien tilaan liittyvät keskeiset kehittämistarpeet

Sedimenttien ja jätevesien ravinteiden tunnistamattomuuden ohella eri ravinnekuormien rehevöittävyys on

jäänyt vaille riittävää huomiota vesienhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Tämä on keskeinen epäkohta, sillä

varsinkin peltojen ravinnekuorman rehevöittävyys on eri asia kuin kokonaiskuorma.

Peltovalumien fosforista vain pieni osa on leville käyttökelpoista, eroosioherkillä savialueilla alle viidennes,

mikä on huomioitava jatkossa, jotta toimenpiteiden vaikuttavuus osataan arvioida paremmin.

Maatalouden kuormituksen taustaoletukset ja vesienhoitotoimet:

Vesien ekologiseen tilaan liittyväksi pääongelmaksi on nostettu ulkoisen typpi- ja fosforikuormituksen aiheuttama

rehevöityminen ja pääsyylliseksi maatalous. Tähän asiakokonaisuuteen liittyy useita vääriä olettamuksia,

jotka on oikaistava ennen kuin kehitystä voi tapahtua.

Kiteytetysti nämä ovat seuraavia:

Maatalouden kuormituksen mittauksiin liittyy suuri epävarmuus ja virhemarginaali ja ne perustuvat lähinnä

Etelä-Suomessa tehtyihin havaintoihin. On odotettavissa, että tilanne tarkentuu sillä SYKE:n tutkijat päivittävät

parhaillaan kuormitusmalleja. Myös jätevesien rooli varsinkin typpilähteenä on tarkennettava suhteessa

maataloustoimien vaikuttavuuteen.

Maatalouden todellinen rooli rehevöitymiseen on ylimitoitettu, samoin kuin peltotoimenpiteiden vaikuttavuus

peltojen ravinnevalumiin, joista 90 % tulee valuntahuipuissa kasvukauden ulkopuolella. Suunnitelmissa ja

toteutusohjelmissa tulisi tunnistaa:

1. mikä on sääolojen vuoksi hallittavissa, mikä ei

2. mikä on lahoavan vihermassan osuus vesien ekologiseen tilaan vesistöjen varsilla rannikolla,

jokivarsilla ja sisävesissä

3. mikä on sisäisen kuormituksen osuus (vanhat pistekuormitukset, levämassa) vesien ekologiseen

tilaan vesistöjen varsilla rannikolla, jokivarsilla ja sisävesissä.

Maatalouden ylimitoitukseen liittyy voimakkaasti fosforin osalta mittaukset, jotka pohjautuvat kokonaisfosforiin

sameuden kautta mitattuna eivätkä osoita rehevöittävän liukoisen fosforin osuutta.


tutkimuksissa ja seurannassa on panostettava nykyistä enemmän fosforin suoriin mittauksiin

(etenkin liukoinen ortofosfaattifosfori) eikä epäsuoriin sameuteen perustuviin mittauksiin. Myös

virtaamien perusteelliseen seurantaan on panostettava.

Maatalouden vesienhoitotoimet

Vesiensuojelu alkaa maanhoidosta, maan rakenteen toimivuudesta sekä kuivatuksen ja uomakapasiteetin

riittävyydestä. Mikäli maa ei pysty imemään vettä eivätkä ojat vie valumia hallitusti vaan pintavirtailu saa

vallan, muut vesienhoitotoimenpiteet eivät ole riittäviä. Pientareet ja suojakaistat puolustavat paikkansa torjuessaan

eroosioita ja ravinteikkaan peltomaan karkaamista. Suojakaistoja määritettäessä tulee ottaa huomioon

erityisesti Etelä-Savon peltokuvioiden pienuus ja hajanaisuus, jolloin suojakaistojen mitoitus ei saa

olla kohtuuton. Ympäristöviranomaisten mm. lupakäsittelyn yhteydessä esittämät 25 metrin suojakaistat ovat

ylimitoitettuja ja käytännössä estäisivät isojen peltoalojen viljelyn.

Kosteikot toimivat pelloilta karanneiden ravinteiden varastona, mutta vaativat hoitoa ja ravinteiden palauttamista

takaisin pellolle. Mikäli kosteikkoja ei hoideta vaan biomassan annetaan kasvaa ja lahota, hapettomuus

johtaa sedimenttien pohjavaraston fosforivarojen fosfaattipäästöihin.

Keinot ja toimet, joilla vesien tilaa voidaan parantaa vaikuttamalla peltomaan toimivuuteen ja ravinteiden

kotiuttamiseen hyvissä sadoissa on nähtävä toisen suunnitelmakauden keskiössä. Ravinnekuorman hallinta

on viljelykasvien ravitsemuksesta huolehtimista tasapainoisella lannoituksella kasvupotentiaalin mukaan.

Lannoituksen vähentäminen tiettyä ravinnetta rajoittamalla, johtaa minimilain kautta satotasoon, joka minimitekijällä

saavutetaan. Tällöin muut ravinteet jäävät käyttämättä, mikä on resurssien hukkaamista ja riski ympäristölle.

________________________________________________________________________________________________

29


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Keskeiset kysymykset

Edellä esitetyn perusteella sekä lausunnolla olevissa raporteissa esille nostettujen seikkojen perusteella

tulee keskeisiin kysymyksiin nostaa sekä Vuoksen että Kymijoki-Suomenlahti -vesienhoitoalueilla seuraava

keskeinen kysymys:

Pinta- ja pohjavesistä kerättävien kuormitustietojen luotettavuuden kehittäminen, kuormituslähteiden

tarkempi selvittäminen sekä kuormitusmenetelmien kehittäminen.

Perusteluina tälle mm. seuraavat raportissa esille tuodut seikat:

”Toisella suunnittelukierroksella kuormitusarvioita tarkennetaan uusilla, kehitteillä olevilla kuormituksen arviointityökaluilla,

kuten yhdistetyllä hydrologisella ja kuomitusmallilla (VEMALA). Kuormitusarviot ovat käytettävissä

siinä vaiheessa, kun uusia toimenpideohjelmia aletaan laatia.”





onko näyttöä tai tietoa VEMALA –mallin luotettavuudesta ja toimivuudesta?

miten voidaan arvioida keskeisiä kysymyksiä, kun arviointimalli vaihtuu eikä arvioita tiedetä?

uusi malli ei edelleenkään luo valideja keinoja osoittaa alkuperäistä kuormituslähdettä

vesientilan arviointi ei voi perustua ns. kansalaishavaintoihin, koska ne eivät ole objektiivisia.

”Haasteena tulee edelleen olemaan ekologisessa luokittelussa käytettävän biologisen aineiston vähäisyys.

Erityisesti pienten vesien tilan arvioimiseksi tietoa on vähän. Tämän takia niiden tilan arviointia joudutaan

osin tekemään asiantuntija-arvioinnin avulla.”



miten varmistetaan asiantuntija-arvioiden objektiivisuus ja luotettavuus?

millä kriteereillä asiantuntijat valitaan ja perustuuko arviot vain yhden vai useamman asiantuntijan

arvioon?

”Vesiensuojelun tarve ja vesienhoitotoimenpiteiden kohdentaminen ja ajoitus ovat tällaisissa tapauksissa

vaikeasti arvioitavissa. Usein ympäristöpaineet eivät ole selkeästi tunnistettavissa vaan esimerkiksi kuormitus

on lähtöisin useista pienistä hajakuormituslähteistä.”

”Luvanvaraisen toiminnan ja lupaehtojen määrittelyssä on ensiarvoisen tärkeää, että pohjana on riittävän

kattavat tiedot toiminnan aiheuttamasta kuormituksesta sekä vaikutuspiirissä olevien pinta- ja pohjavesien

tilasta ja niiden kuormitusherkkyydestä kyseiselle toiminnalle.”


on jo ollut nähtävissä, että mm. kotieläinrakennusten ympäristölupaehdoissa sekä mm. joidenkin

viranomaistahojen antamissa lausunnoissa on käytetty perusteluina vääriä tietoja ja puhtaita

olettamuksia maatalouden vesistövaikutuksista, mikä on johtanut kohtuuttomiin lupaehtoihin.

Myös julkisessa keskustelussa käytetään usein vääriä tietoja.

”Seurantaan osoitettujen resurssien riittävyys on yksi uuden vesienhoitokauden haasteista. Seurantatietoja

ja muita resursseja tarvitaan myös vesienhoidon toimenpiteiden vaikuttavuuden selvittämiseksi. Pahimmassa

tapauksessa toimenpiteitä ja rahoitusta suunnataan väärin luotettavan seurantatiedon puuttuessa. Kuormitusmallien

kehittäminen on valtakunnallisesti käynnissä, mutta esimerkiksi eri toimijoiden aiheuttaman kuormituksen

kehitys ja kuormitusosuuksien tarkentaminen vaativat lisäpanostusta uudella vesienhoidon suunnittelukaudella.”

(Kymijoki-Suomenlahti, sivu 41)


tässä on suora perustelu raportin itsensä toteamana keskeisen kysymyksen lisäämiselle.

Vesienhoito ja kaavoitus Kymijoki-Suomenlahti -vesienhoitoalueella

Kymijoki-Suomenlahti asiakirjasta tulee poistaa luku ”Vesienhoidon parempi huomioiminen kaavoituksessa

ja rakentamisen ohjauksessa”

Perusteluna se, että nämä asiat eivät kuulu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitukseen ja, että

kaavoitus on liian järeä toimenpide vesiensuojelusuunnitelmiin. Kaavoituksella on olemassa oma lainsäädäntöpohjansa

ja vesiensuojelulla omansa. Näitä kahta asiaa ei tule yhdistää vesiensuojeluohjelmissa, jolla ei

ole toiminnanharjoittajia sitovia vaikutuksia.

________________________________________________________________________________________________

30


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Jätevesien ylivuodot ja typenpuhdistustaso

Ulkoisen ravinnekuorman osalta jätevesien typpipäästöt ja vesienpuhdistuslaitosten ohijuoksutukset tulee

myös tutkia entistä paremmin. Siirtoviemärien yleistyessä ylivuotoja on havaittu yhä enemmän. Vesiin valuu

puhdistamatonta jätevettä taajamista, mikä on nähtävä myös keskeisenä ongelmana vesiemme tilan parantamiseksi.

Pahimmillaan yksittäiset jätevedenpuhdistamot voivat laskea kymmeniä, jopa satoja kiloja fosforia

vuorokaudessa mm. Saimaaseen puhdistamojen läpi johdetuissa jätevesissäkin.

Muita yksittäisiä huomioita

Vuoksen vesienhoitoalueen raportissa todetaan, että ”Vesistökunnostushankkeissa tulee rahoituspohjaa

laajentaa mm. vesialueen omistajien suuntaan.” Tässä tulee ottaa huomioon, ettei yksittäinen maanomistaja

joudu kohtuuttomiin taloudellisiin vastuisiin vesialueilla, joilla ao. maanomistajan omistusosuus on suuri suhteessa

muihin vesialueen omistajiin. Mikäli tämäntyyppiseen rahoitukseen päädyttäisiin, tulee lainsäädännöllä

varmistaa yksittäiselle vesialueen omistajalle aiheutuvien taloudellisten haittojen kohtuullisuus.

Vuoksen raportissa todetaan myös: ”Maatalouden tärkein vesiensuojelun ohjauskeino on maatalouden ympäristötuki.”

Esitämme lauseen muutettavaksi muotoon: Maatalouden tärkeimmät vesiensuojelun ohjauskeinot

ovat maatalouden ympäristötuki erityistukineen, Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien

nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (VNA 2000/931) sekä maatalouden viljelijätukien täydentävät ehdot.

”Maatalouden kuormitus on huomattavaa myös muun muassa Salpausselkien eteläpuolisilla alueilla sekä

paikoin vesienhoitoalueen muissa osissa tehokkaimmin viljellyillä alueilla.” Lause tulee poistaa tai tarkentaa,

mitä tarkoitetaan tehokkaimmin viljellyillä alueilla ja, millä perusteella ”tehokkaimmin viljellyt alueet” ovat oletettujen

kuormitusten kannalta ongelmallisempia. Nyt esitetyssä muodossa termi antaa erittäin paljon tulkinnan

varaa ja jättää lukijan epätietoisuuteen, mitä sillä halutaan tarkoittaa. Tehokkaasti viljellyillä alueilla voidaan

tuottaa korkeita hehtaarisatoja, jotka ovat ympäristön kannalta parempi tilanne kuin heikkotuottoiset

”tehottomasti” viljellyt alueet.

”Ongelmat aiheutuvat monin paikoin maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta ja rantarakentamisesta.”

Tähän, kuten vastaaviin väitteisiin muualla raporteissa, tulee lisätä lähdeviite, mihin väitteet perustuvat

Saimaan juoksutuksia lisättävä pikaisesti – kirjelmä ympäristöministeri Ville Niinistölle, maa- ja metsätalousministeri

Jari Koskiselle sekä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Kulunut vuosi on ollut sateisin useisiin vuosikymmeniin. Pahin tilanne on ollut Länsi-Suomessa ja Pohjanmaan

maakunnissa, joissa tulvat ovat olleet historiallisia. Etelä-Savossa ongelmat ovat olleet hieman lievempiä,

mutta niiltä ei ole vältytty täälläkään. Akuutein ja valtion nopeita toimia edellyttävä tilanne liittyy Saimaan

vedenpinnan korkeuteen.

Saimaan vesistö vaikuttaa lähes koko Etelä-Savoon maakunnan kuuluessa suurimmalta osin Vuoksen vesistöalueeseen.

Ja Saimaan vedenkorkeuteen vaikuttaa koko Vuoksen alueen vesitilanne, joka on tällä hetkellä

poikkeuksellisen vaikea.

Korkea vedenpinnan taso aiheuttaa useita ongelmia niin asutukselle, loma-asumiselle, elinkeinotoiminnalle

ja erityisesti maa- ja metsätaloudelle. Kulunut syksy on vaikeuttanut ja osin estänyt karjanlannan levittämisen.

Myös osa syksyn sadosta on jäänyt korjaamatta ja syyskylvöt jääneet tekemättä. Mikäli Saimaan vedenpinnan

korkeutta ei saada laskettua, ei karjanlannan levittäminen ja osa kylvöistä tule onnistumaan

myöskään keväällä 2013.

Korkea veden taso on nostanut myös pohjaveden korkeutta, mikä uhkaa talousvesikaivoja ja sitä kautta veden

laatua niissä. Myös pintavesiä pääsee paikoin talousvesikaivoihin. Lisäksi ongelmia aiheutuu rantojen,

ojien ja purojen liettymisestä ja sitä kautta kiintoaineksen joutumisesta vesistöihin. Kiintoaineksen mukana

vesiin joutuu ravinteita, jotka yleisesti leimataan maa- ja metsätalouden aiheuttamiksi ravinnepäästöiksi,

vaikka näin ei todellisuudessa ole. Tilanne tulee pahenemaan syksyn sateiden jatkuessa ja keväällä lumen

sulamisvesien myötä.

Maa- ja metsätalousministeriöstä saadun tiedon mukaan Saimaan juoksutukset ovat tällä hetkellä 1 000

m 3 /sekunnissa. MTK-Etelä-Savo ja alueen MTK-yhdistykset esittävät vetoomuksen maa- ja metsätalousmi-

________________________________________________________________________________________________

31


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

nisteriölle, ympäristöministeriölle sekä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle, jotta ne ryhtyvät välittömiin

toimenpiteisiin juoksutusten lisäämiseksi. Juoksutusten määrä on nostettava maksimitasoon, jotta

talven ja erityisesti kevään 2013 ongelmia voidaan lieventää ja ehkäistä.

Itä-Suomen ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta

Itä-Suomen MTK- ja MO –liittojen ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta järjesti ympäristöasiamiesten koulutuspäivät,

jossa käsiteltiin seuraavia edunvalvonnallisia asioita.

________________________________________________________________________________________________

32


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

33


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Etelä-Savon ammattiopiston koulutustarjonnan muutokset

MTK-Etelä-Savon lausuntona Etelä-Savon ammattiopiston koulutustarjonnan suuntaamiseksi esitimme seuraavaa.

Koko Etelä-Savon elinvoimaisuuden sekä tulevaisuuden ennustettavien trendien näkökulmasta tulee huomioida

luonnonvaroihin liittyen toimialojen työvoimatarpeen ja yrittämisen edellytysten turvaaminen. Näihin

toimialoihin kuuluvat elintarviketuotanto ja metsätalous koko ketjut huomioiden sekä maaseutumatkailu ja

vapaa-ajan asuminen niihin liittyvine palveluineen ja palvelutarpeineen.

Elintarviketuotannossa on korostumassa samanaikaisesti voimakkaasti erikoistuminen sekä monialaistuminen

ja sitä kautta osaamistarpeiden kasvaminen. Maataloudessa tarvitaan perusosaamisen lisäksi osaamista

ympäristöön liittyvissä kysymyksissä, liiketoimintaosaamisessa, markkinoinnissa, viestinnässä ja mm. atk

–taidoissa. Lisääntyvä maataloustuotteiden markkinointi suoraan tiloilta sekä jalostaminen ja markkinointi

paikallisesti lisäävät osaamis- ja sitä kautta koulutustarpeita. Myös pelkkä keskittyminen ruoan raaka-aineen

tuottamiseen vaatii jatkuvaa osaamistason ylläpitoa ja nostamista. Maatilayritysten monialaistuminen eri

toimialoille (maatalous, jatkojalostus, matkailu, urakointi yms.) luo omat koulutus- ja työvoimatarpeensa.

Tällä hetkellä voimakkaassa nosteessa olevat lähi- ja luomuruoka tullevat olemaan myös jatkossa merkittävässä

roolissa elintarvikeketjussa. Tämän seurauksena myös Etelä-Savoon syntyy lisää ns. lyhyitä lähielintarvikeketjuja,

jossa ketjun toimijat toimivat paikallisilla markkinoilla. Tämän seurauksena tarvitaan myös

tekijöitä ketjun jokaiseen kohtaan. Lukumääräisesti ei ole kyseessä todennäköisesti suuret volyymit, mutta

omalta osaltaan pitävät yllä ja kasvattavat alueen elinvoimaa.

Maatalouden kannalta merkittävässä roolissa ovat myös sitä tukevat ja palvelevat ammatit. Näistä erityisesti

työvoiman tarvetta on maatalouslomittajien osalta ja enenevässä määrin maataloustyöntekijöiden osalta.

Näiden molempien ammattiryhmien osalta korostuu osaamisen laaja-alaisuus, jossa vaaditaan niin koneiden

käytön hallintaa kuin atk –osaamista. Maatilojen monialaistuessa myös palkatun työvoiman kyky tehdä erilaisia

töitä korostuu (maatalous- ja metsätyöt, palvelutehtävät esim. matkailussa jne.)

TEM:n Matkailualan toimialaraportin mukaan Etelä-Savon matkailupalvelujen kärjessä ovat maatilamatkailua

harjoittavat yritykset, joita on verottajan tietojen mukaan noin 300. Lukumäärä on merkittävä, sillä eteläsavolaiset

maatilamatkailuyritykset muodostavat noin 11 % kaikista Suomen majoitusta harjoittavista maatiloista.

Maatilojen matkailutoiminnan myyntitulot ovat Etelä-Savossa lisääntyneet muutaman vuoden aikana n. 2,5

miljoonasta eurosta yli 4 miljoonaan euroon.

________________________________________________________________________________________________

34


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Edelleen TEM:n raportissa todetaan, että ohjelmapalvelut tuovat runsaasti mahdollisuuksia matkailualan

kehittämiselle. Luonnonläheisyydestä, puhtaudesta ja turvallisuudesta tunnetulla Etelä-Savolla on hyvä imago,

mutta haasteena on, kuinka nämä tekijät tuotteistetaan kuluttajille entistä paremmin.

Matkailualan toimialaraportin mukaan alan toimijoiden tulisi pärjätäkseen myös osata ottaa yhä tarkemmin

huomioon matkailukysynnän monimuotoistuminen, vaistota uudet matkailutottumukset ja arvostukset sekä

huomioida asiakkaat henkilökohtaisella tasolla.

Edellä esille tuodut tekijät matkailuun liittyen tarjoavat runsaasti yrittämisen ja työllistymisen mahdollisuuksia,

mutta edellyttävät myös osaamista ja sitä ylläpitävää ja kohottavaa koulutustarjontaa.

Ammatillisen koulutuksen ja yritysten sekä muun työelämän yhteistyötä tulee kehittää luomalla kontaktipintoja

koulutuksen ja yrittäjien välillä. Nykyisellään kontaktit eri toimijoilla keskittyvät pitkälti ns. taajamayrittäjiin ja

maaseutuelinkeinot jäävät vähäiselle huomiolle. Yrittäjyydestä ja elinkeinoelämästä puhuttaessa maaseutuelinkeinot

suljetaan edelleen usein niiden ulkopuolelle, mikä esimerkiksi Etelä-Savossa tarkoittaa noin kolmasosan

maakunnan yrittäjistä sivuuttamista.

On valitettavaa, että Itä-Suomi ja erityisesti Etelä-Savo joutuvat voimakkaiden leikkausten kohteeksi. Koulutus

Oy:n tekemä esitys koulutustarjonnan muutoksista vaikuttaa perustellulta, jos ja kun aloituspaikkoja joudutaan

vähentämään. Puutarhatalouden perustutkinnon osalta koulutuksen jatkuminen aikuiskoulutuksena

tulee turvata myös pidemmällä aikavälillä ja säilyttää valmius koulutuksen aloittamiseksi uudelleen tarpeen

vaatiessa.

Maatalous- ja metsäalojen osalta on tuotu tekijät, joilla on vaikutusta ko. alojen tulevaisuuteen ja on perusteltua

odottaa ennen lopullisia ratkaisuja, millä tavoin nämä tulevat toteutumaan. Toimintaa tulee suunnata

Etelä-Savon ammattiopiston tekemän erillisen luonnonvara-alan koulutuksen selvityksen mukaisesti.

MTK-Etelä-Savo pitää erittäin hyvänä sitä, että Juvalla kehitetään elintarviketeknologian koulutusta. Kannatamme

ja tuemme myös vahvasti maaseutu-, vapaa-ajan ja maaseudun tuotantotilojen rakentamisen koulutuksen

nostamista painopisteeksi. Tähän perusteluja lausunnon alkuosassa.

Agrologi AMK -koulutus Pohjois-Karjalassa turvaa koko Itä-Suomen maaseutuyrittäjyyttä

MTK-Pohjois-Karjalan, MTK-Pohjois-Savon ja MTK-Etelä-Savon kannanotto Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

hallitukselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt oman näkemyksensä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen järjestämiseksi

eri ammattikorkeakouluissa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan agrologikoulutus

esitetään säilytettäväksi aloituspaikkamuutoksilla eri alojen välillä. Tarkasteltaessa agrologikoulusta

laajemmin Itä-Suomen alueella (Etelä- ja Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) on luonnonvara-alan 65 (Savonia

45 aloituspaikkaa ja Pohjois-Karjala 20 aloituspaikkaa) aloituspaikan koulutuspaikkojen säilyttäminen ensiarvoisen

tärkeää alueella olevien 9745 aktiivitilan jatkuvuuden kannalta.

Agrologikoulutuksen säilyttämiseen on vankat perusteet. Kehittyvien maaseutuyritysten niin maatilojen kuin

muiden maaseutuyritysten osaaminen korostuu allalla olevan erittäin kovan kilpailun ja elinkeinoilta vaadittavien

yhteiskunnallisten velvoitteiden vuoksi. Maaseutuyrittäminen käy kovaa kilpailua Suomen eri alueiden

välillä ja elintarviketuotannossa myös kansainvälisesti. Korkea osaaminen on yritystoiminnan perusta. Pohjois-Karjalan

ammattikorkeakoulun agrologikoulutus on vastannut aina tähän koulutustarpeeseen. Se näkyy

koulutuksen saaneiden korkeana työnsijoittumisena omaan yritykseen tai alan tarvitsemiin palvelu- ja hallintoammatteihin.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on satsannut viimevuosina merkittävästi biotalousosaamiseen perustamalla

biokeskuksen, joka muodostuu erittäin toimivasta ”kolmikantayhteistyöstä”. Agrologikoulutus osana

biokeskusta yhdessä ympäristö- ja metsäosaamisen kanssa on ainutlaatuinen poikkeus Suomessa ja on

saanut kansainvälistäkin huomiota, josta voimme olla ylpeitä.

Korostamme, että agrologikoulutuksen saaneet ovat erittäin sitoutuneita paikkakuntaansa. Maatilayrityksiä ei

voi viedä taajamiin ja ulkomaille. Näitä yrityksiä palvelevat ammatit toimivat lähellä yrityksiä, oli ne sitten

________________________________________________________________________________________________

35


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

neuvonnassa tai hallinnossa. Näissä yrityksissä ja palveluissa syntyvät rahavirrat tuovat merkittävää taloudellista

toimintaa aluetalouksiin ja erityisesti hallinto- ja jalostuspaikkakunnille.

Emme saa hukata maaseutuyrittämisen antamia mahdollisuuksia hyödyntää kestävällä tavalla maaseudun

luonnonvaroja laajassa biotalouskentässä yhteiskunnan hyvinvoinnin parhaaksi. Agrologikoulutuksella on

tässä iso vastuu.

Edellä esitettyyn viitaten edellytämme Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liikelaitokselta agrologi (AMK)

koulutuksen säilyttämistä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa osana biotalouden opetusta.

KOTIMAINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA EDUNVALVONTA

Kotimainen päätöksenteko ja edunvalvonta –luvussa on poimintoja vuoden 2012 aikana esillä olleista kansallisista

kysymyksistä, joihin liitto on ollut vaikuttamassa.

Vihreän kasvun liitoa ei saa katkaista – vihreiden elinkeinojen kasvu, kannattavuus ja työllisyys on

varmistettava (MTK-Etelä-Savon edustajat kävivät tapaamassa Etelä-Savon kansanedustajia alla olevilla

teemoilla).

MTK:n Vihreää kasvua maalta –ohjelmassa on lukuisia esityksiä siitä, millä tavalla maa- ja metsätalouden ja

maaseudun yrittäjyyden kehittäminen parantaa Suomen kansantalouden kasvua. Vihreät elinkeinot (maa- ja

metsätalous ja maaseutuyrittäjyys) palveluineen työllistävät yhteensä lähes 500 000 suomalaista.

Pääministeri Kataisen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vahvistamaan ruokapolitiikkaa. Ruokasektori on

hallitusohjelmassa määritelty tulevaisuuden kasvualaksi, jota kehitetään kansallisen ruokastrategian suuntaviivojen

mukaisesti. Lähi- ja luomuruoan osuus aiotaan kääntää vahvaan nousuun. Hallitusohjelmassa korostetaan

lisäksi ruoan alkuperätiedon merkitystä ja elintarvikeketjun läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämistä.

Tuotteiden pääsyä kauppaan ja jakeluun edistetään ja arvioidaan kaupan ja jalostuksen määräävää

roolia. Maatalouden lomitusjärjestelmän toteutusta ja hallintoa kehitetään. Samoin kehitetään maatalousyrittäjien

työterveyspalveluiden saatavuutta ja kattavuutta.

Hallitusohjelman mukaisesti maataloustuotannon toimintaedellytyksistä on huolehdittava jatkossakin unionin

kaikilla alueilla. Maatalouden tukijärjestelmän kokonaisuus ja parempi tarveharkintaan perustuva kohdentaminen

arvioidaan, kun päätökset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta ovat tiedossa. Hallitus

toimii kilpailukykyisen, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen maatalouden ja erityisesti perheviljelmien

tuotantoedellytysten turvaamiseksi ja edellyttää, että EU:n maatalousreformissa tunnustetaan Suomen

erityisolosuhteet. Hallituksen tavoitteena on, että EU:n maatalouspolitiikkaa korjataan nykyistä paremmin

ottamaan huomioon eri alueiden erityispiirteet ja tuotanto-olosuhteet.

Hallitusohjelman mukaisesti maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) asema ja toimivuus arvioidaan ja

rakennekehitysrahoitus turvataan.

MTK:n näkemyksiä:

-Maataloustulo on jatkuvasti alentunut muuta Eurooppaa alhaisempien tuottajahintojen ja kustannusten nousun

vuoksi. Keskimääräiselle maatilalle jää vuonna 2011 yrittäjätuloa 27 prosenttia viime vuotta vähemmän

eli vain 17 700 euroa vuodessa (MTT Taloustutkimus).

-Maatalousyrittäjien tulevaisuudenusko on uusimman MT:n teettämän selvityksen mukaisesti taantumassa.

Maatalousyrittäjät eivät kestä enää budjettileikkauksia eivätkä kustannusten nousua ja verojen korotuksia.

-Ruokasektori työllistää lähes 300 000 ihmistä. Nämä työpaikat vaarantuvat, jos alkutuotannon toimintaedellytyksiä

heikennetään.

-Euroopan unionin uusi rahoituskausi ja uudistettu maatalous- ja aluepolitiikka astuvat voimaan aikaisintaan

2014. Suomi saa tällä hetkellä 1,6 mrd:n EU-jäsenmaksusta takaisin maatalouden kautta noin 850 milj.euroa

ja aluepolitiikan kautta noin 250 milj. euroa.

________________________________________________________________________________________________

36


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

-Suomen maatalous on säntillisesti toteuttanut kaikki EU-vaatimukset ja on esimerkillinen ympäristöasioissa

ja eläinten hyvinvoinnissa. Suomen hallituksen on tiukasti vaadittava reilua maatalouspolitiikkaa ja sille riittävää

rahoitusta. Näitä ei saa vaarantaa kansallisten tukien leikkauksilla, joita on jo tälle vuodelle tehty reilun

100 milj. euron arvosta. Lisäleikkaukset voidaan EU:ssa tulkita Suomen etujen vastaisesti.

-Kansallisten viljelijätukien määrä voidaan arvioida aikaisintaan sitten, kun EU-päätökset uutta rahoituskautta

varten on tehty. Suomella on oltava riittävä kansallinen valmius ruoan tuotannon tukemiseen, mikäli EUrahoituksessa

tulee menetyksiä kuten edellisen ohjelmakauden vaihtuessa.

-Maatalouspääluokka on jätettävä leikkausten ulkopuolelle. Sen osuus valtion menoista on EU-jäsenyyden

aikana alentunut 8,5 prosentista 5 prosenttiin, samaan aikaan muut valtion menot ovat reippaasti kasvaneet.

-Vuoden 2013 lopussa umpeutuu komission päätös artiklan 141 mukaisesta Etelä-Suomen kotieläintalouden

kansallisesta tuesta. Tuki alenee vuodesta 2011 vuoteen 2013 mennessä 25 prosentilla, sika- ja siipikarjataloudessa

peräti puoleen. Tästä säästyviä kansallisen tuen määrärahoja ei saa leikata, vaan ne on käytettävä

maatalouden tulojen parantamiseen ja rakennekehitykseen.

-Kataisen hallitus ei ole tekemässä pääomasiirtoja valtion talousarviosta Maatilatalouden kehittämisrahastoon

(Makera). Tämä vaarantaa oikea-aikaiset sukupolvenvaihdokset ja maatalouden rakenteen kehittämisen.

Maataloustuotannon investointitukien riittävyys on hallitusohjelman mukaisesti varmistettava.

-Maatalousyrittäjien työurien pidentämistä ja työhyvinvointia tullaan pohtimaan työryhmässä, jonka asettamista

hallituksessa valmistellaan. MTK on esittänyt työryhmään käsiteltäviksi asioiksi työterveyshuollon ja

lomituksen kehittämistä sekä keinojen kartoittamista ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ja hallinnollisen

kuormituksen vähentämiseksi.

-Muissa kuin osakeyhtiömuodossa toimivien yrittäjien – yksityiset elinkeinonharjoittajat, maa- ja metsätaloudenharjoittajat

sekä henkilöyhtiöt – pääomatulo kertyy käytännössä yrittäjän toiminnasta. Kun osakeyhtiön

verokantaa alennetaan, muussa yritysmuodossa harjoitetun toiminnan verotusta ei saa kiristää.

-Muiden yritysmuotojen verotuksen kiristyminen tulee estää säätämällä elinkeinotoiminnan ja maatalouden

pääomatulo-osuus, metsätalouden pääomatulo sekä yhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus

esimerkiksi 90 prosenttisesti veronalaiseksi pääomatuloksi.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu pitämään kiinni Suomen uusiutuvan energian tavoitteista ja edistämään

energiantuotannon monipuolisuutta. Hallitus lupaa myös huolehtia kansallisen metsäohjelman toteutuksesta

ja kestävän metsätalouden rahoituksesta. Ohjelman mukaisesti puun saatavuutta parannetaan uudistamalla

metsälainsäädäntöä, metsänhoidon kannustavuutta ja pitkäjänteisyyttä edistävällä tavalla.

MTK:n näkemyksiä:

-Metsäsektori on Suomessa edelleen tulevaisuuden kasvuala ja merkittävä työllistäjä. Puuvarat mahdollistavat

huomattavasti nykyistä suuremman hyödyntämisen puurakentamisessa ja puutuoteteollisuudessa. Verojen

kiristyksillä vaikeutetaan puumarkkinoiden toimintaa.

-Hallituksen on toteutettava Metsätilakoko- ja rakennetyöryhmän raportissa esitetyt asiat ml. metsätilojen

sukupolvenvaihdoshuojennus, joka edistää metsätilakauppoja ja –rakenteen kasvamista ja lisää valtion verotuloja.

-Uusiutuvan energian käyttötavoite ei toteudu, mikäli kestävän metsätalouden rahoitusta leikataan ja pienpuun

energiatukea ei voida toteuttaa.

-Lainsäädännön ja metsäpolitiikan lähtökohdan tulee olla metsäomistajien oman päätöksenteon kunnioittaminen

ja metsäelinkeinoon kannustaminen.

-MHY-toiminnan edellytysten turvaaminen on avainasia toimivien metsäpalvelu- ja raakapuumarkkinoiden

kannalta.

Maaseudun kehittämisessä hallitusohjelman lähtökohtana on monituloyrittäjyyden kehittäminen ja vahvistaminen.

Hallitusohjelmassa todetaan myös, että toimiva infrastruktuuri sekä tie- ja tietoverkko on maaseudun

elinkeinotoiminnan ja asukkaiden kannalta tärkeä. Tietoliikenneyhteydet ulotetaan koko maahan ja varmiste-

________________________________________________________________________________________________

37


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

taan, että kaikki voivat osallistua tietoyhteiskuntaan taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta.

Syrjäseutujen turvallisuudesta ja palveluista luvataan ohjelmassa huolehtia.

MTK:n näkemyksiä:

-Maaseudulla on yrittäjyyden geenipankki ja uusimpien barometrien mukaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla

yrittäjillä on tulevaisuuden uskoa. Suurin osa uusista työpaikoistakin syntyy pääkaupunkiseudun

ulkopuolisiin pk-yrityksiin.

-Monituloyrittäjyyden edistämiseen tarvitaan sekä elinkeinojen kehittämistukia että investointitukia. Näiden

leikkaamisella katkaistaan yrittäjyyden kasvun mahdollisuudet.

-Yksityisteiden määrärahat on varmistettava.

-Sähkön häiriöttömän saannin turvaamiseksi ja myrskytuhojen minimoimiseksi mm. investoitava sähköjohtojen

kaapelointiin maahaan

Lopuksi:

MTK:n näkemyksen mukaisesti vallitsevassa valtiontalouden tilassa on ensisijaisesti tehtävä kasvua tukevia

rakenteellisia yhteiskunnallisia muutoksia kuten työurien pidentämistä (eläkeratkaisuja ja nuorten työhön

pääsyä) koskevia toimia. Toiseksi voidaan tehdä veronkorotuksia. Kolmanneksi ja aivan viimeisenä vaihtoehtona

voidaan tehdä budjettileikkauksia.

Maatalouden tuet kotimaisen ruoan tuottamisen elinehto

Maaseutuvirasto julkisti helmikuussa tietoja maatalouden tukien kohdentumisesta vuonna 2011. MTK-Etelä-

Savo muistutti kansanedustajia siitä, että viljelijöille maksetut tuet turvaavat suomalaisen maataloustuotannon

säilymisen, palauttavat suuren osan Suomen maksamasta EU:n jäsenmaksusta takaisin Suomeen ja

pitävät yllä työllisyyttä koko maassa taloudellisten kerrannaisvaikutusten kautta. Tuen kohdentumiseen vaikuttaa

ratkaisevasti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tiukka lainsäädäntö.

Maaseutuviraston tilastoimia viljelijäkohtaisia tukitietoja verrataan usein verotietojen julkistamiseen, mutta

siitä ei ole kuitenkaan kyse. MTK korostaa, että siinä missä verotilastot kertovat pitkälti verovelvollisten tulotason,

maataloustukien bruttomäärät eivät kuvaa lainkaan kyseisten viljelijöiden tulotasoa eivätkä myöskään

tuotannon kannattavuutta. Viljelijät käyttävät saamansa tuet maatalouden tuotantokustannusten maksamiseen.

Tuet ovat siten täysin rinnastettavissa maataloustuotteiden myynnistä saatuihin bruttotuloihin.

Ilman tukia kotimaisen maatalouden jatkuvuuden turvaaminen ei olisi mahdollista ja Suomi jäisi hyvin riippuvaiseksi

tuontiraaka-aineista ja valmiista tuontiruoasta. Jos noin 1,9 mrd. euron vuosittaisia tukia ei maksettaisi,

maataloustuotteiden myynneistä saaduilla tuloilla viljelijöiden tuotantokustannuksista jäisi kattamatta

1,1 mrd. euroa. MTK huomauttaa, että viljelijät hankkisivat mielellään toimeentulonsa kokonaan markkinoiden

kautta, mutta tämä ei ole mahdollista Suomessa eikä yhdessäkään Euroopan maassa.

Suomi maksaa EU:n jäsenmaksua noin 1,3 mrd. euroa vuodessa. Maatalouden kautta tästä summasta saadaan

takaisin noin 800 milj. euroa. Vaikka Suomen maataloustukia vähennettäisiin, se ei kuitenkaan pienentäisi

jäsenmaksuamme, vaan suomalaiset tukisivat entistä enemmän muiden EU-maiden maatalouksia.

Maatalouden tukeminen on keskeinen osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. MTK muistuttaa, että tuki

kohdennetaan unionin tiukan lainsäädännön mukaan. EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet ovat Suomessa

EU:n keskimääräistä tasoa, mutta vain noin puolet siitä, mitä ne ovat useissa suotuisissa Keski- ja Etelä-

Euroopan maatalousmaissa. EU:n osarahoitteiset luonnonhaitta- ja ympäristökorvaukset ovat siksi hyvin

tärkeitä suomalaisille viljelijöille. Kansallisen tuen merkitys on myös suuri, vaikka tuen määrä on oleellisesti

pienentynyt EU-jäsenyyden alkuvuosista.

EU:n ja kansalliset maataloustuet alentavat merkittäväksi ruoan hintaa Suomessa ja ylläpitävät suomalaisia

työllistävää elintarviketeollisuutta. Elintarvikeketju Suomessa työllistää kerrannaisvaikutuksineen noin

300 000 suomalaista.

________________________________________________________________________________________________

38


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Kustannusten noususta ja satovahingoista suuret menetykset maataloudelle

MTK-Etelä-Savo vaati valtiovallalta ja markkinaosapuolilta nopeita ja järeitä toimia viljelijöiden satomenetysten

korvaamiseksi ja poikkeuksellisen heikon tulotilanteen korjaamiseksi. Monilla tuotantoalueilla satomenetykset

ovat suuret ja kotieläintalouden kustannukset nousseet nopeasti. Samanaikaisesti valtio leikkaa maatalouden

tukia voimakkaasti. Tätä ei viljelijöiden talous kestä.

Tilanteen nopea korjaaminen edellyttää markkinoilla välittömiä tuottajahintojen korotuksia, joustavia käytäntöjä

satomenetysten korvaamiseksi sekä täksi vuodeksi päätettyjen maatalouden tukileikkausten perumista.

Tämän vuoksi 2013 tukileikkauksista on luovuttava viljelijöiden taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

Kotimaisen maataloustuotannon turvaaminen ei ole enää mahdollista viljelijöiden omin tuotannon tehostamiskeinoin.

Viime viikkojen sateet ovat aiheuttaneet huomattavia satovahinkoja useilla alueilla Suomessa.

Satomenetykset aiheuttavat maatiloille suuret taloudelliset tappiot ja lisäävät jo ennestään korkeita kustannuksia.

Maatalouden tuotantopanosten hintojen nousu on ollut erittäin voimakasta viimeisen kahden vuoden aikana.

Esimerkiksi kevyen polttoöljyn hinta on noussut tammikuun 2010 ja heinäkuun 2012 välillä 42 senttiä litralta.

Typpilannoitteen hinta on noussut vuosien 2010 ja 2012 välillä 140 euroa tonnilta ja NPK-lannoitteet 220

euroa tonnilta. Kotieläintuotannolle tärkeän soijan hinta on noussut 250 euroa tonnilta.

Maidontuotannossa kustannusnousu on ollut 6 senttiä litralta. Keskikokoisella 30 lypsylehmän maitotilalla

tästä on aiheutunut noin 16 500 euron kustannustason nousu. Naudanlihan tuotantokustannus kiloa kohti on

kohonnut kahdessa vuodessa 90 senttiä. Sianlihan tuotantokustannukset ovat kohonneet 55 senttiä kiloa

kohti. Vastaavasti broilerin kustannus on noussut 35 senttiä kilolta.

Näin ollen kustannustaso maitosektorilla on kahden vuoden aikana noussut 130 miljoonaa, naudanlihalla 75

miljoonaa, sianlihalla 106 miljoonaa ja broilerille 35 miljoonaa euroa.

Tuottajahinnat ovat kuitenkin polkeneet paikallaan, korotusten vastatessa alle puolta kustannusten noususta.

MTK-Etelä-Savo vaati, että kaupan ja elintarviketeollisuuden on maksettava maataloustuotteista tuotantokustannuksia

vastaava hinta. Jo vuosikausia kuluttajan ruokaeurosta on yhä suurempi osa valunut kaupalle.

Jos tähän ei saada muutosta, on kotimaisen ruoan tuotanto päättymässä.

Itä-Suomen MTK-liittojen verovaliokunnan käsittelemiä asioita

Verohallinto on kehittämässä voimakkaasti sähköistä asiointia. Ongelmana on, että verotuksen tietokannat

ovat monessa eri järjestelmässä. Uutta yhtenäisempää järjestelmää ollaan rakentamassa, mutta se vie aikaa.

Tunnusten hankkiminen ja tunnistautuminen ovat suurimpia pullonkauloja sähköisen asioinnin etenemisessä.

Valtuutusasiat pitää myös saada toimivammiksi. Isoimmat verotuksen uudistukset ovat mahdollisia

vasta sitten kun tietojärjestelmien muutostyöt ovat valmiina.

Valiokunta käsitteli ajankohtaisia ongelmia ja korjausehdotuksia verotusmenettelyssä ja sähköisen asioinnin

edistämisessä.

Verotili tulee selkeyttää ja sähköisen asioinnin kanavia on nyt liikaa. Yhtymien verotus on myös remontin

tarpeessa. Yhtymien osalta pitää saada 3 -lomakkeelle näkymään yhtymän osakkaiden yhteiset lainat. 2 C -

lomakkeelle on saatava näkymään metsätalouden korot. Lainojen koodauksessa on syytä käydä keskustelua

pankkien kanssa. Sähköistä asiointia hankaloittaa myös se, että 1 -lomaketta ei voi nykyisellään lähettää

katso –tunnisteella.

Valiokunta toi esille, että monet maatalousverotuksen tietojen ilmoittamisen ongelmakohdista ratkeaisivat

sillä, että 2 -lomakkeen jättöaikaan olisi käytössä esitäytetyn 1 -lomakkeen tiedot. Tällöin 2 -lomakkeen jättöaika

tulisi olla maalis-huhtikuun vaihe, kuten elinkeinonharjoittajilla on. Sähköisessä asioinnissa verohallinto

voisi ottaa mallia Maaseutuviraston Vipu-palvelusta.

Verohallinnon puolelta vastattiin, että 2 -lomakkeen jättöajan muutos on tulevaisuudessa mahdollista, mutta

ensin verohallinnon on saatava tehtyä valmiiksi tietojärjestelmien uudistustyö.

________________________________________________________________________________________________

39


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Kausiveroilmoituksen palautti sähköisesti vain 12 % verovelvollisista. Sähköinen palauttaminen on liian monimutkaista.

Puhelinpalvelu kestää vielä liian kauan. Verohallinnon edustaja kertoi, että puhelinpalvelu toimii

joustavasti muutoin kuin ruuhka-aikoina. Netissä tehty ilmoitus toimii. Verotiliotteiden selkeyteen kaivattiin

parannusta.

Kriisituen verotusmenettelyn osalta on kahta eri näkemystä. Lähtökohta verohallinnossa on, että tuki on suoraan

maatalouden tuloa ja verovelvollisten puolelta on näkemys, että kriisituki pitää tulouttaa rakennuksen

menojäännöksen kautta. Asia pitää viedä keskusverolautakunnan ratkaistavaksi.

Osuuspääoman korot on joissain tapauksissa vuosia tuloutettu virheellisesti tai kahteen kertaan.

Tähän verohallinnon edustaja vastasi, että, mikäli lomake täytetään oikein, niin myös laskenta menee oikein.

Mikäli lomake on täytetty väärin, niin laskenta menee myös väärin. Virheitä on edelleen runsaasti. Jos summa

jää alle 1 500 euroon, niin asia ei vaikuta veron määrään. Nykytilanne teettää turhaa työtä koko ketjussa.

Osuuspääoman korkojen ilmoittamisen ongelma poistuisi, mikäli veroilmoituksen täytön yhteydessä olisi

esitäytetty –lomake käytettävissä. Osuuspääoman sijoituksen tappio on maatalouden vähennyskelpoinen

meno.

Velkojen korkojen vähentäminen verotusyhtyminen kohdalta menee edelleen usein väärin. Lomakkeelle 36

tarvitaan velkojen korkojen osalta oma kohta. Esitäytetylle 1 –lomakkeelle tarvitaan myös kohta yhtymän

osakkaiden velkojen korkojen vähentämiseksi.

Myös tähän verohallinnon edustaja totesi, edelleen ongelma on virheellisesti ja puutteellisesti täytetyissä

ilmoituksissa. Verohallintoon on kerrottu ongelmasta ja esitetty korjausehdotuksia lomakkeiden parantamiseksi.

Myös pankkien korkojen ilmoittamisessa on virheitä.

Metsätalouden korkojen ilmoittamisessa on myös ongelmia. Myös metsäveroilmoitukseen pitää saada oma

kohta korkojen ilmoittamiselle.

Kiinteistöverolipuilla on paljon virheitä. Tietoja puuttuu usein ja tiedot ovat virheellisiä. Kiinteistöveroilmoitusta

ei päivitetä juurikaan verovelvollisten toimesta. Maatalousyhtymien osalta on myös ongelmia kiinteistöverotuksessa.

Kiinteistöverotus ja MHY- maksu eivät mene yhtymissä oikein. Yhtymien kiinteistöverotuksen osalta

tulee jatkossa muutoksia. Jokaisesta yhtymästä tulee oma verovelvollinen. Tämä on iso asia verohallinnossa.

Kiinteistöverotuksen osalta maatalouden tuotantorakennuksille tulee saada oma verokanta. Verohallinto ei

vielä tiedä hallituksen linjauksista, mitä tulee maatalousrakennusten kiinteistöverotuksen eriyttämiseen.

Liitännäiselinkeinojen verotus tuottaa myös tulkintaongelmia siinä voidaanko tulot verottaa MVL:n mukaan

vai joudutaanko menemään EVL:n mukaan

Sähköisen asioinnin osalta olisi otettava mallia Mavin palvelusta. Järjestelmään on päästävä kirjautumaan

pankkitunnuksilla. Verokoulutuksessa on sähköisen asiointi otettava vahvasti mukaan keskusteluun.

Verohallinnon edustaja kertoi, että veroilmoitusten jättöajat tulevat todennäköisesti muuttumaan. Jättöaika

siirtyisi huhtikuun loppuun. Vuosi-ilmoituksen tiedot saadaan silloin mukaan. Kausiveroilmoitusten tiedot

tulevat muuttumaan. Kausiveroilmoituksen voi jatkossa jättää veroilmoitusten mukana postiin.

Verotusmenettelyn uudistamisen eteneminen

Valiokunta kävi keskustelun verohallinnon vierailun yhteydessä esille tulleista seikoista verotusmenettelyn

uudistamisen etenemisestä. Verotusmenettelyyn ei saatu muutoksia vuoden 2012 veroilmoituksiin. Esitykset

metsävero- ja yhtymälomakkeiden kehittämisestä eivät vielä toteutuneet. Mahdollisesti näitä pienempiä valiokunnankin

esittämiä teknisiä muutoksia voidaan saada aikaiseksi vuoden 2013 aikana. Verohallinnon

edustaja vei verohallintoon viestiä, että valiokunnan tekemät muutosesitykset yhtymien ja 2C -lomakkeisiin

voitaisiin huomioida vuoden 2013 verotuksessa. Verohallinolla on meneillään erilaisia toiminnan tehostamisja

kehittämisohjelmia, joissa toivotaan lähivuosina huomioivan kyseiset muutosesitykset. Sähköinen asiointi

sen sijaan etenee ja siinä tulee koko ajan tapahtumaan edistystä.

________________________________________________________________________________________________

40


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Arvonlisäverotuksen ja laskutuskäytännön muutokset

Arvonlisäverolain säännökset muuttuvat vuoden 2013 alusta. Kaikkia arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä

prosenttiyksiköllä. Lisäksi laskutusäännökset uudistuvat. Vaikutukset maa- ja metsätalouden harjoittajiin

ovat laskutuskäytännön osalta melko vähäiset. Verovelvollisia tulee muistuttaa, että tositteet vastaavat laskutussäännösten

vaatimuksia. Rakennusalan käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on heikosti omaksuttu maaja

metsätalouden harjoittajien keskuudessa. Asian tiedottamista pitää jatkaa.

Sähköisen asioinnin edistäminen

Sähköisen asioinnin määrä verohallinnossa kasvaa koko ajan. Yhteistyötä palvelujen kehittämisessä verohallinnon

ja maa- ja metsätalouden harjoittajien kanssa jatketaan. Yhteistyössä hyödynnetään Itä-Suomessa

alkavia koulutus- ja tiedotushankkeita. Hankkeet alkavat ainakin Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa. Valtuutusasian

hoitaminen sujuvasti tilitoimistoille vie sähköistä asiointi nopeasti eteenpäin määrillä mitattuna. Tästä

on hyviä kokemuksia Mavin Vipu-palvelun osalta.

Veropolitiikan paineet maaseutuyritysten näkökulmasta

Poliittisten päätösten seurauksena verotus tulee kiristymään vuonna 2013. Maatalouden kannattavuus on

ollut heikko. Velkaiset ja investoineet tilat tarvitsevat nopeasti ratkaisuja kannattavuuden ja maksuvalmiuden

parantamiseksi. Verotuksen kautta pitäisi saada maatalouden kireään taloustilanteeseen helpotusta.

Tuotantoaan kasvattaneet tilat ovat velkaantuneet ja velkojen hoitamiseksi tilojen on tehtävä myös tulosta.

Jos tulot menevät kokonaan ansiotuloiksi, kun velat ovat syöneet nettovarallisuuden, nousee verotus kovaksi

ja velanhoitokyky on näillä tiloilla heikko.

Investoineilla tiloilla verorasitusta lisää tuotantorakennusten kova kiinteistöverotus. Yleisesti kiristyvä verotus

nostaa palvelujen ja tuotantopanosten sekä työn hintaa, mikä näkyy yleisesti kilpailijamaita korkeampina

kustannuksina. Maatalouden kilpailukyvyn ja tilojen maksuvalmiuden sekä investointihalukkuuden parantamiseksi

on varausjärjestelmiä kehitettävä, nettovarallisuuteen on saatava eläinpääoma mukaan ja pellon

arvo on huomioitava käyvästä arvosta nettovarallisuus laskelmassa.

Pikainen korjaus velkaisimpien tilojen osalta saataisiin, kun veloista vain puolet huomioitaisiin nettovarallisuutta

alentavina. Jos pellon arvoa ei voida nettovarallisuuslaskelmassa korottaa käypään arvoon, ei myöskään

pellon ostovelkaa pitäisi huomioida maatalouden nettovarallisuutta alentavana velkana täysimääräisenä.

Myös pellon osto- ja raivauskulut pitäisi saada vähennyskelpoisuuden piirin. Menetelmä voisi olla sama,

kuin metsävähennysjärjestelmässä.

TUOTANTOSUUNTAKOHTAISIA MAATALOUDEN ERITYISKYSYMYKSIÄ

Vilja – Itä-Suomen viljakasvivaliokunta

Itä-suomen viljavaliokunta esitti ohran ja kauran siemenen varmuusvarastojen osittaista avaamista

kevään kylvöjen turvaamiseksi

Sertifioidun viljan siemenen, erityisesti monitahoisen ohran ja kauran, osalta saatavuustilanne on osissa Itä-

Suomea erittäin vaikea. Syksyn 2011 vaikeiden korjuukelien takia viljelijöiden oman siemen itävyys on heikko

ja osa viljelijöistä on havahtunut tähän ongelmaan vasta viime päivien aikana. Viljan siemenen huonon

itävyyden suhteen tilanne on poikkeuksellinen. Käytännössä sertifioitua siementä ei kuitenkaan enää ole

myytävänä. Itä-Suomen viljavaliokunnan alueella pahin tilanne on Etelä- ja Pohjois-Savossa, jossa jopa viidesosa

viljelijöistä on jäämässä ilman sertifioitua siementä. Pohjois-Karjalassa siemenkauppiailla on ilmeisesti

viimeiset siemenerät myynnissä tai myytävä tavara on jo loppunut. Keski-Suomessa on vielä joitain

kaura- ja rehuohralajikkeita saatavilla.

Tehdyn selvityksen perusteella Suomesta ei tällä hetkellä löydy kylvöihin tarvittavaa määrää edellä mainittujen

viljojen siementä. Rypsin ja vehnän siementä on tarjolla, mutta näillä alueilla ne ovat vaihtoehtoisia viljelykasveja

ainoastaan parhaille peltolohkoille.

________________________________________________________________________________________________

41


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Siemenkaupan tilanne on moninainen ja eri osapuolilla on tilanteesta opiksi otettavaa. Mutta silti ei kenenkään

tarkoituksena liene tilanne, jossa siemenen harmaata kauppaa tietoisesti lisätään tai pakotetaan viljelijöitä

kylvämään peltoja 60 prosenttisesti itävällä siemenellä, jos varmuusvarastosta saatavalla siemenellä

tilanne pystyttäisiin vielä korjaamaan.

Itä-Suomen viljavaliokunta esitti MTK:n viljavaliokunnalle, että se hakisi osittaista varmuusvarastojen avaamista

rehuohran ja kauran osalta. Arvioitu siemen tarve koko maassa on vielä noin 3 miljoonaa kiloa.

Valiokunnan käsittelemiä asioita

Syksyn kokouksessa MTK:n vilja-asiamies Max Schulman kävi läpi viljamarkkinatilannetta tarjonnan, kysynnän

ja varastotilanteen kautta. Maailman viljankulutus ylitti tuotannon noin 44 miljoonalla tonnilla. Yksi syy

tilanteeseen on kasvaneen kulutuksen ohella Yhdysvaltojen tärkeillä alueilla viljelyalueilla kesällä ollut poikkeuksellinen

kuivuus. Satovahingoista on arvioitu maksettavan satovakuutusten kautta 17-25 miljardin dollarin

korvaukset yhdysvaltalaisille viljelijöille. Viime vuosien viljankulutuksen kasvu on hyvä asia, mutta haittapuolena

on tuotantopanosten hinnan nousu. Tuotantopanosten hankintaan kaivataankin uusia rahoitusmahdollisuuksia.

EU –maista Suomen sato näytti olevan lähimpänä tavanomaista. Sianlihan tuotannon väheneminen Suomessa

vähentää rehuviljan vuotuista käyttöä 45-60 miljoonaa kiloa. Viennin osalta tilanne oli hyvä, sillä laivarahdit

ovat pysyneet alhaisella tasolla. Vaikeasta kasvukaudesta huolimatta kotimaan tuotanto riittää kattamaan

kulutuksen. Maailmalla hintataso oli niin paljon korkeampi kuin Suomessa, että pelkona olivat jopa liian

suuret vientimäärät, jolloin kotimaahan jäävä sato ei kata kulutusta. Tiukin tilanne oli rehuohralla, koska sitä

kannatti silloisella hintatasolla viedä. Vuoden 2013 markkinanäkymät olivat vielä odottavat ja tilannetta kannattaa

seurata kylvöille saakka.

Valiokunta käsitteli vilja-alan edunvalvontatilannetta sekä edunvalvonnan kehittämistä, viljan laatuhinnoittelua

ja uusien viljelykasvien tarvetta. Peltoenergiatuotantoon liittyvä politiikka koettiin poukkoilevaksi. EU –

alueen alituotanto kasvivalkuaisessa herätti myös keskustelu. Valiokunnassa nähtiin tarvetta laatia Suomeen

oma valkuaiskasvistrategia.

Tulevaisuuden suhteen kauralla todettiin olevan parhaat vientinäkymät. Muissa viljoissa ollaan hyvin epävarmalla

pohjalla. Pienen viljelyalan kasveissa huoltovarmuuskeskuksen rooli nähtiin tärkeäksi. Rypsin satotasojen

vaatimattomuuteen epäiltiin yhdeksi syyksi peittausaineisiin liittyviä kansallisia rajoituksia. Keskustelua

käytiin myös viljasektorin tiedonkulun parantamisesta järjestön sisällä.

Viljavaliokunta käsitteli myös kevään 2013 siementilannetta. Normaalisti Pääsiäisen ja Vapun aikoihin siemenen

ostavat viljelijät olivat tehneet ostot jo syksyllä 2012. Moni tilapakkaaja oli jo myynyt kaiken siemenen

kevään kylvöihin.

Normaalia heikompi siemenen itävyys nähtiin ongelmaksi myös siementuotannon osalta. Ruotsissa vehnän

ja Norjassa ohran sekä kauran osalta oli jo haettu lupaa normaalia alempaan itävyyteen sertifioidun siemenen

osalta. Myös Suomessa nähtiin tarve laskea itävyyttä 80 %:iin. Tätä alemmaksi ei kuitenkaan nähty järkeväksi

mennä, sillä 75 %:in itävyys ei ole enää ostajan kannalta hyvä asia.

Huoltovarmuuskeskuksen varastojen avaamisessa nähtiin tarve olla aktiivinen jo syksyllä. Muissa samoista

ongelmista kärsivissä maissa toimitaan jo nyt, kun Suomessa jahkaillaan toimijoiden sisäisten riitojen takia.

Huoltovarmuuskeskus pystyisi myymään huonolaatuisimpia eriään hyvään hintaan. Varastoja on purettu

viimeksi vuonna 2005. Varastoissa on viljaa 70-80 miljoonaa kiloa, eikä siitä tarvita kuin osa käyttöön.

Hukkakauralain tiukkuutta valiokunta piti liioiteltuna. Nyt sen kasvukauden aikana, jolloin hukkakaurasta vapauttavaa

tarkastusta tehdään, ei saa käyttää kemiallista torjuntaa. Kemiallisen torjunnan käyttö pitäisi valiokunnan

mielestä olla kuitenkin hyväksyttävää.

Valiokunta oli huolissaan kasvinsuojeluaineiden vesistörajoituksista. Ruiskutussuuttimissa ollaan menossa

Ruotsin malliin, mikä tietää laajaa suuttimien uusimisprojektia Suomessakin.

________________________________________________________________________________________________

42


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Liha – Itä-Suomen lihavaliokunta

Kaupan ja teollisuuden tulee pikaisesti avata sovitut kohtuuttomat ja pitkät jo kesällä loppuvuodeksi ja ensi

vuoden puolelle ulottuvat hintasopimukset ja käynnistää välittömästi keskustelut lihan ja kotieläintuotteiden

hintojen korottamisesta, jotta rajusta tuotantokustannusten noususta johtuva kotimainen lihantuotanto ja

tuottajien asema pelastetaan. Kaupan ja elintarviketeollisuuden on maksettava maataloustuotteista tuotantokustannuksia

vastaava hinta.

Kilpailuviraston tulee myös pikaisesti puuttua tammikuussa julkaisemassaan selvityksessä kiinnittämiin ongelmiin

ja epäkohtiin lainsäädännöllisin keinoin.

Keskeinen syy kannattavuuskriisiin on liha-alalla vähittäiskaupan nykyisissä sopimuskäytännöissä, joissa

kauppa on pystynyt lähes sanelemaan teollisuudelle ehdot, hinnoista neuvotellaan ja pitkistä sopimuksista,

ei määristä, teollisuudella maksatetaan mainonnasta, peritään hyllymaksuja, jotta saa hyllytilaa. Kaupalla ei

ole juurikaan riskejä tavaran menekistä.

Kaupan yliotteeseen on jouduttu koska Suomeen on kehittynyt EU:n keskittynein päivittäiskaupan rakenne.

Kuluneen kymmenen vuoden periodilla päivittäistavarakaupan kahden suurimman markkinaosuus on kasvanut

lähes 20 % ja tänä vuonna ylittänyt jo 80 %:n rajan. Vastaavana aikana on maatalous ja elintarviketeollisuus

menettänyt suhteellista osuuttaan ruokakakusta, maatalous eniten. Määräävä markkina-asema on ajanut

erityisesti liha-alan ja lihantuottajat kestämättömään tilanteeseen.

Kustannustaso nautakarjataloudessa on kahden vuoden aikana noussut noin 205 miljoonaa euroa (maito

130 milj. €, naudanliha 75 milj. €), sianlihalla 106 miljoonaa ja broilerilla 35 miljoonaa euroa. Esimerkiksi

kevyen polttoöljyn hinta on noussut tammikuun 2010 ja heinäkuun 2012 välillä 42 senttiä litralta. Typpilannoitteen

hinta on noussut vuosien 2010 ja 2012 välillä 140 euroa tonnilta ja NPK-lannoitteet 220 euroa tonnilta.

Kotieläintuotannolle tärkeän soijan hinta on noussut 250 euroa tonnilta.

Tuotantokustannusten nousujen johdosta maidon tuotantokustannus on kohonnut kahdessa vuodessa kuusi

senttiä litraa kohti, naudanlihan vastaavasti 90 senttiä kiloa kohti ja sianlihan 55 senttiä kiloa kohti. Tuottajahinnat

ovat polkeneet paikallaan, korotusten vastatessa alle puolta kustannusten noususta.

Kustannusten nousu jatkuu ja lihantuottajahintaan ei ole tullut tarpeellisia korotuksia lupauksista huolimatta.

Kannattamattoman tuotannon alasajo on alkanut monella tilalla ja se kiihtyy, mikäli alalle ei saada pikaista

korjausta.

Lihantuottajat ovat esittäneet jo usean vuoden ajan toimenpiteitä, mitkä toteuttamalla liha-alan kannattavuuskriisi

voitaisiin korjata. Ymmärrystä asialle on tullut, mutta teot puuttuvat tuottajien aseman parantamiseksi.

Viimeisin esimerkki siitä, että tuottajat on ajettu lähes maaorjan asemaan (pakkotyöhön ilman palkkaa)

on kilpailuviranomaisen toiminta, jolla estettiin sikayrittäjien toiminta tuottajahintojen nostamiseksi.

Tässä tiedotteessa koottuna toimenpiteet, jotka on laitettava välittömästi toteutukseen liha-alan markkinoiden

ja kannattavuuden tervehdyttämiseksi ja tuottajien aseman parantamiseksi:

Suomeen tarvitaan pikaisia EU:ssa valmistelussa olevia lainsäädännöllisiä toimia, tuottajaja

toimialaorganisaatioiden osalta myös liha-alalle, joilla turvataan tasavertainen neuvotteluasema

viljelijöille eri tuotantosektoreilla.

Kaupan määräävä markkina-aseman ja kaupan teollisuudelle sanelemista vaatimuksista johtuvien pitkien

hintasopimusten seurauksena lihatalot ovat ponnistelleet lihan hintojen ja markkinoiden vakauttamiseksi ja

tehneet lihan tuottajille kohtuuttomia ja yksipuolisia tuotantosopimuksia.

Näillä lihatalojen ja tuottajien välisillä sopimuksilla on myös merkittävä vaikutus lihan tuottajahintaan ja syy

tuottajien ajautumisessa kustannuskriisiin, koska sopimukset eivät tunne kustannusklausuulia. Tuottajilla ei

ole mahdollista saada tuotantokustannusten noususta kompensaatiota ja riskit tästä jäävät kokonaan tuottajille.

Kotimaisen lihan kasvava kysyntä ja tuotannon aleneminen on lisännyt kyllä hintakilpailua, mutta lihatalojen

vaihtaminen parempaa tuottajahintaa maksavaan taloon on tehty käytännössä hyvin vaikeaksi, sillä nykyiset

tuotantosopimukset rajoittavat tehokkaasti hankintakilpailua ja ovat osasyynä siihen, miksi tuottajahinta ei

________________________________________________________________________________________________

43


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

nouse Suomessa markkinatilanteen ja tuotantokustannusten nousun edellyttämällä tavalla. Tuottajat eivät

pysty käytännössä kilpailuttamaan teurastamoja.

Tuotantosopimuksilla lihatalojen pistehinnoittelulla on suosittu ja keskitetty lihantuotantoa suuriin yksiköihin,

mikä on osaltaan johtanut epäterveeseen tilanteeseen liha-alalla.

Tuottajien ja teollisuuden väliset tuotantosopimukset on neuvoteltava uudestaan niin, että

sopimukset ovat kohtuulliset kummallekin osapuolelle ja sopimuksilla ei saa estää alan

hintakilpailua tuottajahinnasta ja sopimuksiin on saatava mukaan kustannusklausuulit.

Lailla tuottaja- ja toimialaorganisaatioista tulee mahdollistaa tuottajien ja teurastamojen

sopimuksien kehittäminen niin, että sopimuksissa voidaan sopia hintaraameista ja toimitusmääristä.

Suomessa on EU:n keskittynein päivittäiskaupan rakenne. Kuluneen 10 vuoden aikana päivittäistavarakaupan

kahden suurimman markkinaosuus on kasvanut lähes 20 % ja on ylittänyt 80 %:n rajan. Kauppa on rahoittanut

ja rakentanut elintarvikekaupan ylikatteilla ja voitoilla suomen väestömäärään nähden ylimitoitetun

kaupparakenteen, jonka palvelukapasiteetti riittäisi Suomea huomattavasti suuremmalle väestömäärälle.

Tämän laskun maksumiehiä ovat kuluttajat, elintarviketeollisuus ja alkutuottajat.

Nykyisissä vähittäiskaupan sopimuskäytännöissä kauppa pystyy lähes sanelemaan teollisuudelle ehdot,

hinnoista neuvotellaan ja pitkistä sopimuksista, ei määristä, teollisuudella maksatetaan mainonnasta, peritään

hyllymaksuja, jotta saa hyllytilaa. Kaupalla ei ole juurikaan riskejä tavaran menekistä. Kilpailuviraston

selvityksessään kiinnittämiin ongelmiin ja epäkohtiin pitää pystyä puuttumaan pikaisesti lainsäädännöllisin

keinoin.

Lihateollisuuden ja kaupan sopimuskäytäntöä on kehitettävä niin, että toimitussopimuksiin

pitää aina sisältyä kumpaakin osapuolta normaalioloissa sitovat toimitusmäärät ja alkutuotannon

rehujen ja koko ketjussa käytettävän energian nopeita hinnannousuja kompensoivat

klausuulit. Kaupan ja teollisuuden on käynnistettävä heti uudet neuvottelut syksyn

ja talven lihantoimitusten hinnoista. Pitkät toimitussopimukset on avattava ja lihanostohintaan

on saatava kustannusten nousua vastaavat korotukset.

Lisäksi valiokunta on esittänyt kotimaisen lihan tuotannon turvaamiseksi myös seuraavia toimenpiteitä:

- Lihan alkuperämerkinnät on saatava selvästi esiin kaikkiin lihaa sisältäviin elintarvikkeisiin. Alkuperämerkinnät

pitää olla myös ravintoloiden ja suurkeittiöiden käyttämässä lihassa ja lihavalmisteissa.

- Osittain tuottajien omistamien lihatalojen Atrian ja HK:n on vahvistettava markkinavoimaa.

Tarvittaessa kilpailulainsäädäntöä tulee muuttaa niin, ettei se estä kotimaisen tuotannon yhteistyötä

ja kilpailukykyä kansainvälisillä lihamarkkinoilla.

Itä-Suomen MTK- liittojen lihavaliokunnan esitykset MTK:lle jatkovalmisteluun 5.12.2012 pidetystä

kokouksesta

Markkinavaikuttamiseen valiokunta esittää seuraavia toimenpiteitä:

- Maatalouden ja lihantuotannon tilanteesta pitää julkista keskustelua jatkaa. Televisioon pitää

lähiaikoina saada maatalousilta. .Asiaa tulee valmistella yhdessä MTK:n kanssa.

- Kuluttajatyötä on jatkettava ja uusia ajatuksia pitää ottaa esille.

- MTK vetoisesti on perustettava työryhmä jossa käydään läpi yhdessä lihatalojen kanssa tuotantosopimusten

perusteet ja ehdot ja tehdään esitykset mitä tarvittavista muutoksista.

- Kilpailuviraston raportin julkaisun jälkeen on ryhdyttävä yhdessä MTK:n kanssa tarvittaviin

toimenpiteisiin.

- Keskustelua liha-alan yhteistyön tiivistämisestä tulee jatkaa. Vetovastuu on tuottajien omistamilla

osuuskunnilla.

________________________________________________________________________________________________

44


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Valiokunnan esitykset tukiasioihin:

- Cap- uudistuksessa on lähdettävä siitä, että tuotantoon sidottuja tukia haetaan enimmäismäärä

20 % Tuet pitää kohdentaa enemmän eläinten kautta, kuin pellon kautta. Tukijärjestelmistä

ei saa tehdä monimutkaisia.

- Kansallisissa tuissa 141 tukea ja142 tukea ei saa sitoa toisiinsa. Etelään on tehtävä oma ratkaisu

ja pohjoiseen oma ratkaisu. 141 tuki on saatava pohjoisen tuen kaltaisesti pysyväksi tueksi.

Itä-Suomeen tarvitaan oma erityisratkaisu lihantuotannon säilymiseksi myös Itä-

Suomessa.

- Päätökset tukien maksamisen perusteista vuodelle 2014 on tehtävä mahdollisimman pian.

- Eläinten hyvinvointikorvauksen valmisteluun on osallistuttava aktiivisesti yhteistyössä MTK:n

edustajien kanssa.

- Tukiuudistuksissa on huomioitava lihatilojen rakennekehitys ja pellon tarve. Kotieläintilojen viljelyssä

oleva pelto pitää saada kaikkien tukien osalta tukikelpoisuuden piiriin 2014. Turvepeltojen

raivauskieltoa ei saa toteuttaa.

Maito – Itä-Suomen maitovaliokunta

Maidontuotannon erityiskysymyksiä käsiteltiin vuonna 2012 Itä-Suomen MTK -liittojen yhteisessä maitovaliokunnassa.

Valiokunnan kokous 5.4.2012:

Cap -uudistuksen osalta todettiin, että tuotantoon sidottujen tukien avulla voitaisiin estää Etelä- ja Pohjois-

Suomen tukierojen kasvamista. Tuotantoon sidotulla tuella pystyttäisiin nostamaan 141 –alueen eläinkohtaista

maitopalkkiota. Valtion kannalta tällä ratkaisulla ei olisi taloudellisia vaikutuksia, koska samaan aikaan

maidontuotannolle kohdennetut top up –tuet leikkaantuvat.

Huonoa Cap –uudistuksessa:

- Esityksissä ei kiinnitetä riittävästi huomioita tuotannon kannattavuuteen ja viljelijöiden tuloihin

- Esitys uhkaa maatalouden kilpailukykyä

- Viherryttämisen sisältö on ristiriidassa ruoan tuottamisen globaalin kasvutavoitteen kanssa.

Viherryttämisen yleiseurooppalaiset ehdot eivät sovellu Suomen erityisoloihin. Suomen vapaaehtoisuuteen

perustuva, laajasti sovellettu ”viherryttämismalli”, on huomattavasti ehdotettua

toimivampi malli

- Viljelijöihin kohdistuva hallinnollinen taakka uhkaa lisääntyä

- Maaseudun kehittämisrahoituksen jako jää auki

- Sokerin kiintiöjärjestelmälle on esitetty ainoastaan yhden vuoden jatkoa.

Hyvää Cap –uudistuksessa:

- Komissiolla on halu parantaa viljelijän asemaa elintarvikeketjussa

- Mahdollistetaan tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden perustaminen

- Komissio tunnustaa tarpeet tuotantoon sidottuihin tukiin

- Maaseudun kehittämisasetuksissa runsaasti joustoa ja mahdollisuuksia (eläinten hyvinvointi,

ympäristötuki, luomu, riskienhallintajärjestelmät, pilareiden välinen jousto)

- LFA –aluejakoa koskeva esitys (koko Suomi on LFA –aluetta) sekä LFA:n ylärajan nosto.

EU:n maitopaketti:

Yhteispäätösmenettely:

- maitoalan tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden perustaminen ja (pakollinen) tunnustaminen

- neuvottelumahdollisuus maitomäärästä, joka ei ylitä tiettyä % -osuutta (33 %) maan kokonaistuotannosta

- suhde osuuskuntiin: neuvottelu ei voi koskea sellaista maitomäärää, josta on toimitusvelvoite

osuuskunnalle

- sopimukset (pakollisuus/vapaaehtoisuus, kestoaika, rajat ylittävät vaikutukset)

- PDO/PGI -tuotteet (juustot) laajemmat järjestelymahdollisuudet

- LFA -alueet erityisesti huomioon komission tulevassa raportissa maitokiintiöiden poistumisen

vaikutuksista

- ratkaisu joulukuussa - sama linja CAP -uudistukseen -> toimeenpanosäännöt (EU/Suomi).

________________________________________________________________________________________________

45


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Suomessa maitoala on linjannut, että tuottajaorganisaatioita ei perustettaisi nykyisten maitoalan osuuskuntien

rinnalle:

- EU:n maitopaketti (”maitolaki”) on hyväksytty Euroopan parlamentissa ja ministerineuvostossa

helmi-maaliskuussa (määräenemmistö olemassa)

- jäsenmaiden on hyväksyttävä maidontuottajien aloitteesta perustetut tuottajaorganisaatiot maitoalalle,

jos ne on perustettu tuottajien aloitteesta

- Jäsenmaat voivat hyväksyä maitoalan toimialaorganisaatioita

- Euroopan parlamentti hyväksyy, että sopimuksen pakollisuudesta päättää jäsenvaltio (ei kollektiivista

pakkoa EU:ssa)

- Vastalahjaksi parlamentin periksi antamisesta se saa minimikestoajaksi 6 kk.

- Suomen kannalta hyvä, että puhuttaneen nyt minimikestoajasta, koska silloin osuuskunnasta

ei voi erota nopealla aikataululla ja meille yhden vuoden määräsopimus (muuten tietysti jatkuva

sopimus) luonteva, kiintiötkin on aina vahvistettu kiintiövuosittain.

- Tuontimaidon määrä on myös etukäteen sovittava

- Prosentit palautuvat komission esityksen tasolle, jolla ei ole olennaista merkitystä Suomelle:

3,5 %, 33 % ja alle 500 milj. l mailla 45 % voi olla yhden tuottajaorganisaation piirissä

- LFA –alueet: parlamentti sai ajettua lfa -alueiden asiaa, mutta ei vielä konkreettisia esityksiä

- Komissiolta lupaus ja kirjaus, että lfa -alueiden tuotannon kehitys katsotaan ennen kiintiöiden

loppumista viim. 30.6.2014 ja jos PO:t (tuottajaorganisaatiot) ja IPO:t (toimialaorganisaatiot)

eivät ole tuoneet riittävästi hyötyä, komission tehtävä lfa -alueille myös lakiesitykset.

Sopimusten tekeminen tuottajien ja meijereiden välillä on työläs järjestelmä. Lisäksi pitää luoda hyvin selkeät

pelisäännöt, millä tavoin vapautuvista sopimuksista tulevia maitomääriä jaetaan tuotantoaan jatkavien tilojen

kesken.

Lisäksi on esitetty tulkintoja, että hinnoista ja määristä ei voitaisi sopia lainkaan, ainakaan nykyisen Suomen

lainsäädännön mukaan. Suomessa tulee eteen tilanne, jossa EU– ja Suomen lainsäädäntö joudutaan jollain

tapaa sovittamaan yhteen. Sopimusten kautta ei ole mahdollista sopia osuuskuntien välillä maitomääristä ja

hinnoista, mutta tuottajan ja osuuskunnan välillä sopimus voidaan tehdä. Näille tulkinnoille pitää saada vastaus

ennen kuin maitopaketti voidaan ottaa Suomessa käyttöön. Kokonaisuuden määrähallintaa ei pystytä

hoitamaan, mikäli kaikki alan toimijat eivät ole siinä mukana.

Kansalliset tuet:

Ministeri Koskisen aloitteesta on ministeriön virkamiesten kanssa maitovaliokunnassa aloitettu valmistelutyö,

jonka tavoitteena ja ensisijaisena lähtökohtana on litratuen jatkon ja siihen liittyvän tarvittavan määränhallinnan/säätelyn

jatkuminen vuoden 2015 jälkeen (maidontuottajat tarvitsevat tiedon, millä pelisäännöillä tuotantoa

voidaan jatkaa). Valtiosihteeri Artjoen viesti komission pohjoisen tuen yksikön tapaamisesta joulukuussa:

"Komissiolla ei ole mitään litratukea vastaan, jos Suomi näkee, että se toimii ja jatkossakin on (määrän)hallintaan

toimiva malli".

Vaihtoehtoisina malleina ovat:

1) nykyisen tukimaksatusmallin muuttaminen (litra)tukioikeuksiksi (malli vastaisi nykyistä kiintiökauppajärjestelmää),

2) litratukioikeuksien muodostaminen osittain nykykiintiön ja osittain tuotannon perusteella sekä

toimenpiteitä tukioikeuksien hintojen nousun karkaamisen estämiseksi,

3) tuen maksu ilman pohjoisen tuen komission vaatimia rajoitteita tai

4) litratuen romuttaminen eläinkohtaiseksi tueksi.

Maitokiintiöiden poistuminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia liittyen myös mm. vakuusarvoihin ja nettovarallisuuteen.

Täytyy pystyä hallitsemaan maitomääriä sekä turvaamaan tuotantoaan laajentavien tilojen tuotannon

kannattavuus, johon tarvitaan kansallista tukea ja sen maksamisen mahdollistavat välineet. Kansallisen

tuen tukioikeuden hinta ja kaupankäynti pitää pystyä ratkaisemaan myös sitä hallinnoivan järjestelmän osalta.

Jos hallinto ei ota tukioikeuksien kauppaa hoitaakseen, syntyy niille sen seurauksena hyvin todennäköisesti

vapaat markkinat. Ensin on saatava turvattua tukijärjestelmä ja sitten ratkaistava sen hallinnointi.

Tukimäärän yli tuottaminen ei sinänsä välttämättä johtaisi tilatasolla sanktioihin, mutta ylituotetuille litroille ei

makseta tukea. Maakiintiön ylittämisen uhatessa on tähän saakka maitoala yhteisesti sopinut mm. ylityssakoista,

mutta vielä ei tiedetä, olisiko tällainen sanktiointi jatkossa mahdollista, kun kiintiöjärjestelmä lakkaa.

________________________________________________________________________________________________

46


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Kiintiön hinnalla on tähän saakka ollut suuri vaikutus tuotantoa ohjaavana tekijänä, mikä käy ilmi mm. halukkuutena

vuokrata kiintiöitä. Tällä logiikalla kiintiöiden poistuttua tuotantomääriä voitaisiin ohjata vahvasti vaikuttamalla

tuen saannin ehtona olevan tukioikeuden hintaan.

On huomioitava kuitenkin myös se, että luontaista tuotannosta luopumista tulee suurten ikäluokkien myötä

joka tapauksessa tulemaan ja se osaltaan helpottaa pohjoisen tuen rajoitteiden sisällä pysymistä. Joka tapauksessa

pitää kuitenkin myös varautua tilanteeseen, jossa tuotantomääriä joudutaan ohjaamaan myös hallinnollisin

välinein.

Tilan kannattavuus on tärkein tekijä ja siitä näkökulmasta on myös maidon kansallinen tuki turvattava ja se

edellyttää myös määrällistä tuotannon hallintaa. Lehmämäärän vähenemisestä johtuvaa maitomäärän

alenemaa kompensoivat edelleen kasvavat keskituotokset. Keskituotosten nousuun vaikuttavat myös tuotannon

lopettavat tilat sekä tuotantopanosten hinta ja vuotuiset rehukustannukset johtuen mm. rehun laadusta

ja määrästä. Huono säilörehusato heijastuu aina tuotantomääriin ja kannattavuuteen.

Pohjoisen tuen raportin osalta on tuotu esille, että EU:n viranomaiset vertaisivat Suomen tilannetta Ruotsiin.

Nyt on ensimmäinen kerta, kun Suomen ja Ruotsin tilannetta tarkastellaan yhtä aikaa. Ongelmaksi voi muodostua

se, että Ruotsissa tuotanto on laskenut ja Suomessa on ollut vuosia, jolloin tuotanto on kasvanut.

Suomesta on perusteltu, että meillä on jatkuvasti tehty ja tehdään toimenpiteitä tuotannon rajoittamiseksi.

Valiokunta kävi keskustelua myös eläinten hyvinvointituesta. Valiokunta totesi, että tilakohtaisesti joudutaan

edelleen miettimään, millä tavoin ja, millä kustannuksilla tukiehtoihin voidaan sitoutua. Myös valvonnan osalta

olisi saatava linjan muutosta siihen suuntaan, että kiinnitetään huomiota eläinten todelliseen hyvinvointiin

eikä senttimääräisiin ja muihin vastaaviin rajoituksiin ja niiden valvontoihin. Tukeen sitoutuminen tulee harkita

hyvin tarkkaan jokaisella tilalla sen omista olosuhteista lähtien. Keskusteltiin myös kotieläintilojen ympäristöluvista

ja niissä ilmenneistä tiukkenevista ehdoista.

Maatalouslomituksen osalta tuotiin esille, että tulkinnat ja toimintatavat poikkeavat eri puolilla Suomea. Tuottajien

jaksamisen kannalta toimiva ja asianmukainen lomitus on erittäin tärkeä osatekijä. Melan valtuuskunnassa

oli keskusteltu laajasti asiasta ja oli tuotu esille, että lomituksen paikallisyksiköissä on toimittu hyvin

erilaisilla käytännöillä. Lomituspalvelusuunnitelmia tehtäessä on monella tilalla vähennetty työaikoja, mutta

lomittajan pitäisi kuitenkin pystyä tekemään työnsä lyhyemmässä työajassa. Tämän seurauksena on useita

lomittaja siirtynyt muihin töihin. Lomittajat eivät enää jaksa työssään, mutta eivät enää myöskään viljelijät ja

sen seurauksena riski eläinten hyvinvoinnin heikkenemiseen kasvaa. Melassa on perustettu työryhmä selvittämään

tilannetta.

Valiokunta päätti antaa seuraavanlaisen kannanoton, joka toimitetaan Melaan Päivi Wallinille, Päivi Huotarille,

Antti Huhtamäelle, MTK:n sosiaalivaliokunnalle (Mika Nieminen ja Maire Lumiaho) ja Itä-Suomen MTKliitoille:

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tulee varmistaa, että kaikissa lomituksen paikallisyksiköissä

noudatetaan lainsäädännön mukaisia ehtoja. Tilakohtaisen lomituksen mitoituksen tulee perustua

todelliseen työmäärään tilalla. Työmäärä tulee laskea tilan koko vuoden kokonaistyömäärän perusteella

ja siitä johdetaan lomaoikeutettujen yrittäjien työmäärät, jotka lomittajan tulee tehdä. Tällä

tavoin voidaan turvata myös lomittajien parempi työssä jaksaminen, kun työt ennätetään tehdä

siihen varatussa ajassa.

Melan on myös tehtävä lopultakin selkeä ohjeistus ja linjaus ammatilliseen koulutukseen ja luottamustehtäviin

saatavasta sijaisavusta ja niitä tulee jokaisessa paikallisyksikössä noudattaa. Nyt

sekava tilanne johtaa eriarvoiseen kohteluun lomituksen paikallisyksiköstä riippuen ja myös paikallisyksikön

sisällä.

Savonia Ammattikorkeakoulun tekemän asiantuntijakyselyn mukaan lähes 90 % viljelijöistä ei

pysty panostamaan riittävästi omaan hyvinvointiinsa. Tämä osaltaan kertoo, että kaikki toimenpiteet

suomalaisen ruoantuottajan hyvinvoinnin edistämiseksi ovat tarpeellisia ja osana niitä tulee

lomitusjärjestelmän oltava tasolla, joka palvelee tätä tavoitetta parhaalla mahdollisella tavalla.

________________________________________________________________________________________________

47


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Valiokunnan kokous 30.8.2012:

Markkinat Euroopassa:

- Vuoden 2008 maitokriisin tuomaa tuottajahintojen romahdusta ei enää haluta kokea uudestaan

EU:ssa

- 16.2. EU Parlamentissa hyväksytty maitolaki pitää sisällään joukon toimenpiteitä, joilla pyritään

vakauttamaan tuottajahintoja

- Maitolaki säilyttää toteutuessaan jonkinlaisen kontrollin EU:n maidontuotannon määrään = välimalli

kiintiöidyn ja täysin vapaan markkinan välillä Suomen kannalta hyvä asia

- Kansallinen soveltaminen ei tuo isoja muutoksia Suomen osuuskuntavetoiseen markkinakäytäntöön

- Alkuvuodesta lisääntynyt tuotanto käänsi tuottajahinnat laskuun useissa EU:n jäsenmaissa

tuottajat erittäin huolestuneita tilanteesta, kesän aikana hintojen lasku pysähtynyt.

Suomen tilanne – tuotannon kehitys:

Komissiossa seurataan pohjoisen tuen rajoitteen ylittymistä reaaliaikaisesti:

- Rajoitteen ”kunnioittaminen” ei ole este rakennekehitykselle

- Viime vuosien kehitys:

investoinnit tuottavat n. 120 milj. l kapasiteettia

uutta kapasiteettia noin 60 – 70 %

- Keskituotosten kehitys myös olennainen tulevan maitomäärän kannalta

1 %:n keskituotoksen kasvu = +22 miljoonaa litraa

- Luopujien maitomäärä on noin 70 miljoonaa litraa (2011).

Suomen tilanne – markkinat

Vuodelta 2011 historiallisen hyvä hinta, edellä pakenevat tuotantokustannukset syövät tilojen tulosta

- Tuottajahintojen suhde kustannuksiin, ratkaisee kokonaisuuden

- Rehu-, energia- ja lannoitekustannusten nousu syövät maitotilojen tulosta

- Maailman viljavaranto on niukka, pienikin notkahdus sadossa missä päin maailmaa tahansa,

voi nostaa hinnat huippuun

- Kohtalainen säilörehusato pelastaa jotain siellä missä se saatiin korjattua, viljan ja rehun hinta

tulevana sisäruokintakautena täysi arvoitus

- Satovahingot ja korjuutappiot vaativat muun yhteiskunnan mukaantuloa.

Maitotilojen talous - maitomarkkinoilla raju kasvava tuotanto on painanut hintoja:

- Tuotanto EU: +2,8 %, NZ: +9,7 %, USA: +4,2 % ja AUS: +4,3 %, SUOMI +0,5 %

- Suomen tuotanto viimeiset kuukaudet +1,7 % ja +2,4 %

- Hinnat EU:ssa -10 – -20 % viime vuodesta

________________________________________________________________________________________________

48


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

- Hintatilanne EU:ssa ja maailmalla on rauhoittunut

- Tulevan talven rehujen hintasuhteet ratkaisevat talven maitomäärät

- Tuotannon litrakustannukset rehujen, lannoitteiden ja energian osalta + 6 snt/l. Vain noin puolet

on saatu tuottajahintojen korotuksina takaisin.

Maitokiintiöjärjestelmän poistuminen 31.3.2015

Uuteen aikaan valmistautuminen on koko Suomen kannalta yksi tärkeimmistä operaatioista:

- Halukkuus tuotannon sääntelyyn lisääntynyt merkittävästi viime kuukausien aikana EU:n sisällä

- 30.6.2014 mennessä komissio laatii raportin kiintiöjärjestelmän poistumisen vaikutuksista, erityishuomio

LFA -alueille

- Maidontuotannolla iso merkitys koko EU:n alueella, meillä kiinteä yhteys myös naudanlihan

tuotantoon

- Komission virkamiesten viesti selvä: Suomen valittava C-alueella joko täysin rajoittamaton tuotannon

kasvu tai nykyisen kaltainen tuki.

MTK ja markkinat – viljelijän, myös maidontuottajan, työn markkinointi on osa tämän päivän edunvalvontaa

- Vuosien työ alkaa näkyä, Suomen keskittynyt kauppa on joutunut katsomaan peiliin

- Kilpailuviraston kiinnostuminen on johtanut selvästi ”asenteiden tarkistamiseen” keskusliikkeissä

- Kaupan toimintaa valvova asiamies voisi puoltaa paikkaansa

- Tuottajien aseman parantaminen elintarvikeketjussa, on yhteinen tavoite koko EU:ssa.

CAP –uudistus

- Komission lakiehdotukset syksyllä 2011

- Neuvoston keskustellut

- Parlamentin alustavat mietintöluonnokset keväällä 2012 - tarkistukset jätetty

- Tällä hetkellä neljä erilaista esitystä: komission alkuperäinen, parlamentin, puheenjohtajamaa

Tanskan esitys sekä Suomen esitys (+ MTK:n kommentit tähän)

- Syksyllä maatalousvaliokunnan kanta?

- Loppuvuodesta päätös rahoituskehyksistä

- Keväällä 2013 CAP –päätös?

- Toimeenpano 2014?

- Taustalla on paine budjettisäästöihin niin EU:n kuin jäsenmaiden tasolla sekä rahanjaon tasaaminen

vanhojen ja uusien jäsenmaiden välillä. Suomi lähellä keskiarvoa, jolloin ei vaikutusta

siinä mielessä Suomelle.

Kansalliset tuet: Kaikki tukieurot ovat aina poliittisen päätöksenteon armoilla

- Arviointiraportit 142- ja 141- tuista jätetty, pohjoisen tuen toteutumista verrataan Ruotsin vastaavaan

- 141- tuen välttämättömyys todettu, nautasektorilla paremmat edellytykset jatkolle

- Vaarana on, että yritetään hoitaa kaikki CAP:n tuotantoon sidotun tuen kautta - myös 141

- CAP -ratkaisu saatava ensin, vasta sen jälkeen lain voima kansallisille ratkaisuille.

Maidon kansallinen tuki vuoden 2014 jälkeen

- Tavoitteena malli, joka takaa litrakohtaisen tuen jatkon (esim. litratukioikeuksien muodostaminen

osittain nykykiintiön ja osittain tuotannon perusteella sekä toimenpiteitä tukioikeuksien hintojen

nousun karkaamisen estämiseksi)

- Ensimmäiset keskustelut komission kanssa käyty, jatketaan komissaarin Suomen vierailun yhteydessä

syyskuun lopulla

- Ministeriössä käy hyvin paljon erilaisia ryhmiä viemässä omaa viestiään, miten kansallinen tuki

tulisi jatkossa hoitaa, osalla tästä ryhmistä on tavoitteena, että tuet muutettaisiin väljästi hehtaariperusteiseksi

ja tuotantoa saisi kasvattaa vapaasti, menetetyt tuet korvattaisiin näille isoille

tiloille maksettavalla korkeammalla tuottajahinnalla.

Maitotilojen sosiaalipolitiikkaa

- Valtion budjetin säästötoimet leikkaavat syvältä

- LUTU:n ikärajojen nosto 1.1.2014 alkaen 59 -vuoteen on selvä heikennys niin luopujan kuin

jatkajankin kannalta

________________________________________________________________________________________________

49


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

- LUTU:n lisämaan luovutuksen poistuminen

- Iso kysymys: Mikä LUTU- järjestelmän kohtalo 2014 jälkeen?

- Tuottajien jaksaminen yhteinen iso huoli

- Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi ovat tapetilla yhteiskunnallisessa keskustelussa, maatalousyrittäjien

asema saatava osaksi tätä

- Lomitukseen kohdistuvat budjettileikkaukset eivät sovi tähän henkeen.

Maitotilat ja ympäristöpolitiikka

- Tiukat lupamääräykset ovat nostaneet ärtymystä

- MTK on tehnyt aloitteen YM:lle luvanvaraisten rakennusten eläinmäärän nostoista

- Vesiensuojelu menee kaiken muun edelle – saneleeko suunnan uudelle ympäristötuelle?

- Valtavat paineet lannan syyslevityksen kieltämiselle, ”kun muu yhteiskunta vaatii sitä..”

- Ilmastonmuutoksen nimissä saa nykyään myös tehdä mitä tahansa – nautasektori maksaa

laskun?

- MTK:n ilmastotiimi on alkanut kuroa edunvalvonnallista takamatkaa kiinni.

Yhteenveto valiokunnan käsittelemistä asioista:

- Maatalous- ja maitopolitiikka muuttuu, mutta sillä tulee jatkossakin olemaan iso merkitys

EU:ssa

- Hintavaihtelut nopeutuneet ja jatkuvat tulevaisuudessakin

- Lähi- ja luomuruokailmiö Suomessa – ovatko kuluttajat ja päätöksentekijät tulleet tuottajien

puolelle? Miten näkyy kotimaisessa päätöksenteossa kunnissa, kuntien hankinnoissa tai valtioneuvoston

päätöksissä? MTK:n kotimaisen ruoan kampanjat jatkuvat, mutta joko pitää ottaa

järeämmät aseet käyttöön?

- Elintarvikkeiden ml. maitotuotteiden kulutus maailmanlaajuisesti jatkaa kasvuaan – Suomen

kannattaa katsoa lähelle, ei kauas.

Valiokunnassa esille nostettuja asioita:

MTK on vaikuttanut asioihin varsin matalalla profiililla ja koetettu toimia vahvasti kuluttajalähtöisesti. Nyt on

kuitenkin mietittävä jo radikaalimpia toimenpiteitä. Pohjoisen tuen osalta tuottajien yksimielinen viesti on, että

pohjoisesta tuotantoon sidotusta tuesta on pidettävä kiinni. On erikoista, että on ilmeisesti pieni ryhmä toimijoita,

jotka ajavat muuta mallia. Tähän samaan liittyy ratkaisut kiintiöjärjestelmän lakkauttamisen jälkeen

rakennettavat sopimusjärjestelmät, joilla tuotantoa ohjataan.

Pohjoinen tuki varmaankin säilyy, mutta sen taso on epäselvä. Ns. maatalousekonomistit puhuvat tuotantoon

sidotun tuen tehottomuudesta tuotannon kehittämisen kannalta. Myös herkkyyttä isommilla tiloilla on tämän

tyyppiseen ajatteluun. Myös jalostavasta teollisuudelta tulee tämän tyyppistä viestiä.

Tilojen tehokkuus ja tulotkin ovat kasvaneet, mutta ongelma on, että yrittäjätulot eivät ole nousseet eli tuotannon

tehostaminen ja kasvattaminen ei ole hyödyttänyt. Jos litrakohtainen tuki muutetaan eläinkohtaiseksi,

joutuu se varmasti leikkausten kohteeksi, koska eläinkohtainen palkkio nousisi niin suureksi. Näin hävitetään

äkkiä iso osa pohjoisesta tuesta, jolloin ainoa järkevä vaihtoehto on litrakohtaisen tuen jatkaminen.

Pitää olla käytettävissä työkalu, jolla tuotantoa voidaan säädellä ja tässä kohtaa maitokenttä on hyvin yhtenäinen.

Maitokeskustelussa on kaksi keskeistä näkökulmaa: tukiasioiden hoitaminen ja vakaat markkinat.

Näissä molemmissa maidontuottajien yhtenäisyys on ollut keskeisessä asemassa ja on tuonut senttejä tuottajille

sitäkin kautta.

Jos vuoden 2013 valtion budjetin yli 30 miljoonan euron leikkaukset toteutuvat, on erittäin suuri riski, että

maito kokee suurimmat leikkaukset, koska maidossa on suuret volyymit ja sitä pidetään kannattavuudeltaan

muita paremmassa tilanteessa olevana.

Tuotannon kasvun säätely on erittäin tärkeässä asemassa jo siitäkin näkökulmasta, jotta hallitsematon tuotannon

kasvu ei murenna tukijärjestelmiä. Näin on käynyt mm. sikataloudessa, jossa sekä markkinat että tuet

ovat heikentyneet rajusti.

________________________________________________________________________________________________

50


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Maidontuotannon kannattavuus perustuu tehokkaaseen tuotantoon, jossa on kuitenkin hitaasti kiertävää

pääomaa, mikä on haasteellista rahoituksen näkökulmasta. Tämä yhtälö ei kestä sen enempää tukien alenemista

kuin tuottajahintojenkaan laskua, mikäli tuotantokustannukset eivät laske. Tässä yhteydessä Makeran

rahoitusjärjestelmä on välttämätön.

Kuluttajien osalta on kysyttävä, olemmeko rakentaneet sellaista tuotantoa, jota kuluttajat haluavat vai olemmeko

rakentaneet tuotantoa, jolla vastataan muiden maiden tuotantoon? Pystytäänkö tarjoamaan sitä, mitä

kuluttajat haluavat suomalaiselta ruoan tuotannolta ja maidontuotannolta ja saataisiin sitä kautta lisäarvoa

tuotannollemme?

Kaikissa päätöksissä tulee huomioida nuorten tulevien tuottajien asema, jotta alalle saadaan uusia toimijoita

ja vasta alalle tulleet jaksavat pysyä alalla. Tässä kannattavuudella on suuri merkitys.

Pidemmällä aikavälillä tuotannon kannattavuus pitää saada sille tasolle, että investointien tekeminen ei olisi

pelkästään investointitukien varassa. Investointitukien ongelma on, että niistä merkittävä osa valuu tarvikekauppiaille.

Pohjoisen tuen osalta kannattaa muistaa, että tuen maksun siirtäminen eläin- tai hehtaarikohtaiseksi ei poista

pohjoisen tuen rajoitteita. Rajoitteet tulee joka tapauksessa täyttää, jotta tukea voidaan maksaa, oli sen

muoto mikä tahansa.

Investointituen osalta sen siirtymistä kaupalle voisi rajoittaa muuttamalla tuen ehtoja nykyisestä. Luopumistuen

osalta järjestelmä on ollut viime vuodet kansallisesti rahoitettu. Nyt komission esityksissä ei ole edes

mainintaa luopumistukijärjestelmästä, mikä vaikeutta sen toteuttamista edes kansallisella rahoituksella.

Investointitukien kustannusarviot ovat entistä kauempana todellisista kustannuksista ja niihin tulee saada

muutos. Tuottajahinnat, tuet ja tuotantopanokset muodostavat kannattavuuden elementit. Miten voidaan

vaikuttaa kustannusten nousuun ja estää kaiken tulon valuminen tuotantopanoksiin?

Kustannusten osalta alkutuottaja on ainoa, jonka kustannukset eivät voi siirtyä tuotteiden hintoihin. Kaikki

muut kustannukset kuljetuksessa, palkoissa, energiassa yms. sen sijaan ilmoitetaan olevan peruste hintojen

nostamiselle, mutta ei maataloudessa. Tähän on saatava muutos.

Satovahinkokorvausten osalta todettiin, että yleiskorvaus on ehdottomasti keskeinen väline. Tämän lisäksi

mietitään myös muita välineitä, kuten lainoitukseen liittyvät helpotukset. MTK-liitot ovat tehneet esityksiä

keskusliiton johtokunnalle satovahinkoihin liittyen.

Sosiaaliturvaan liittyen keskustelussa tuotiin esille Itä-Suomen sosiaalivaliokunnan terveisiä. Sosiaalivaliokunta

antoi kannanoton luopumistuen ehtojen säilyttämisen puolesta, jotta alalle saadaan jatkajia. Ikärajojen

nostaminen ja vuokrausmahdollisuuden poistaminen heikentävät rajusti maatalouden jatkuvuutta.

Lomituksessa jatkuva ongelma on aikuiskoulutuksen liittyvät opintomatkat ja niiden tulkinta sijaisavun piiriin.

Erilaisten kaupallisten toimijoiden järjestämät risteilyt tms. eivät linjauksen mukaan sijaisavun piiriin kuulu.

Edelleen tilanne on kuitenkin epäselvä ja viljelijät ovat saaneet kielteisiä päätöksiä.

Viljelijöiden uupumus on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen yleistä. Tukiverkko ei nykyisellään tavoita niitä,

joilla on vaikein tilanne. Näiltä puuttuu usein myös läheiset ihmiset, jotka voisivat auttaa. Lisäksi läheisillä ei

välttämättä ole tietoa, millä tavoin pahoinvoivia naapureita tai tuttavia voidaan auttaa.

Lomituksessa toimivat lomituksen yhteistyöryhmät, joissa on MTK:n yhdistysten edustajat jäseninä. Ongelmaksi

on noussut mm. työaikalaskelmien tekeminen, joita on Melan puolelta tiukennettu eivätkä vastaa todellista

työmenekkiä. Melan puolelta luetaan vain lakia ja toimitaan sen mukaan. Jos käytäntöihin halutaan

muutosta, tulisi lakia muuttaa. Sijaisapua on joissain tapauksissa käytetty väärin ja sen seurauksena on osin

tullut tulkintoihin kiristyksiä.

Maataloushallinnossa on laajemminkin nähtävissä ilmiö, jossa ao. viranomaiset eivät ole perillä maatalousyrittäjien

todellisesta arjesta ja työstä. Tämä heijastuu huonoina päätöksinä ja tulkintoina.

Monella tilalla taloudellinen tilanne on vaikeampi kuin ehkä koskaan. Rahat eivät riitä laskujen maksuun ja on

jouduttu mm. turvautumaan maitotileistä otettuihin ennakoihin sekä muuhun ulkopuoliseen rahoitukseen.

________________________________________________________________________________________________

51


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Useilla tiloilla, niin isommilla kuin pienemmillä harkitaan vakavissaan tuotannon lopettamista, mikäli siihen on

mahdollisuuksia. Myös kauppiailta on tullut tietoa, että hankintoja on tehty tulevia tukia vastaan eli ne on

käytetty jo ennakkoon.

MTK:n toiminnan osalta tuotiin esille, että erilaisiin työryhmiin ja valmisteluryhmiin tulisi saada enemmän

yrittäjiä mukaan, joilla on aitoa arkipäivän kokemusta heitä koskevista asioista. Sama pätee järjestön omiin

valiokuntiin, joissa tulee olla aktiivisia ja innostuneita jäseniä.

Maidon litrakohtaisesta tuesta ei tule luopua

Itä-Suomen maitovaliokunta (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) käsitteli kokouksessaan

maidontuottajien toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä.

Itä-Suomen maitovaliokunta piti välttämättömänä, että maidontuotannolle maksettava tuki maksetaan jatkossakin

litrakohtaisena. Tällä tavoin tuki on sekä motivoivaa että tasapuolista eikä vaaranna sen tulevaisuutta.

Pohjoisen tuen ehtoihin kuuluu tuotantomääräkohtaiset sekä euromääräiset rajoitteet. Tuen maksaminen

litrakohtaisena yhdessä tuotannonohjausjärjestelmien kanssa turvaa näiden rajoitteiden täyttymisen ja sitä

kautta tuen jatkumisen.

Jatkossa on myös ehdottoman välttämätöntä, että erilaisia näkemyksiä maidon tuen maksamisesta tuodaan

avoimesti esille niillä foorumeilla, joilla maidontuotannon tulevaisuudesta keskustellaan.

Maitokenttä on hyvin selvästi luonut yhtenäisen näkemyksen tuen jatkon osalta ja sitä ei tule kyseenalaistaa

yksittäisten toimijoiden taholta, jotka käyvät keskusteluja ohi maitokentän.

Luonnonmukainen tuotanto – Itä-Suomen luomuvaliokunta

Itä-Suomen MTK – liittojen luomuvaliokunnan näkemyksen mukaan EU:n komission esitys maatalouspolitiikan

uudistamisesta tukee luomuviljelyn kehittämistä ja tavoitteita lisätä luomutuotteita markkinoille. Samalla

valiokunta edellytti, että luomutuotannon tarvitsema rahoitus turvataan niin EU:n kuin kansallisissa tuotantokorvauksissa.

Luomutuotteilla on positiiviset markkinat ja kaupan kanssa käydyt neuvottelut osoittavat luomumarkkinoiden

kehittyvän positiivisesti. Viljelijärenkaiden perustaminen riittävien tuotemäärien markkinoille saattamiseksi on

välttämätöntä, korosti valiokunta.

Valiokunta kannusti viljelijöitä siirtymään luomutuotantoon ja tekemään luomusopimuksia keväällä 2012 ja

myös vuonna 2013. Maa- ja metsätalousministeriön on turvattava uusien luomusopimuksien teko ja vanhojen

sopimusten jatkaminen ettei synny väliinputoajia.

Kotimainen luomutuotanto lisää hyvinvointia

Itä-Suomen MTK – liittojen luomuvaliokunta katsoo kotimaisen luomutuotannon olevan osa lähiruokaa jo

alhaisen hiilijalanjäljen vuoksi. Valiokunta oli huolissaan kaupan lisääntyvästä tuonnista, joka syrjäyttää kotimaista

luomutuotantoa ja heikentää alan kannattavuutta ja kansantaloutta. Kansantalouden ja erityisesti

aluetalouden kannalta valiokunta suosittaa kuluttajaa käyttämään kotimaisia luomutuotteita ulkoa tuodun

sijaan.

Suomalainen luomuviljelijä on pystynyt vastaamaan kuluttajakysyntään kannattavalla luomutuotannolla.

Kasvava tuonti on este kotimaisen luomutuotannon kehittämiselle ja ProLuomu r.y:n tavoitteille lisätä kotimaisen

luomun saatavuutta. Kaupan toimenpiteet romuttavat myös Kataisen hallitusohjelman tavoitteet lisätä

lähi- ja luomuruokaa ja näiden ottamista Suomen maatalouspolitiikan strategisiksi tavoitteiksi.

Esitys MTK:n johtokunnalle

Itä-Suomen MTK-liittojen luomuvaliokunta oli erittäin huolestunut sateisen kesän aiheuttamista luomuvalkuaisen

saatavuusongelmista luomukotieläintiloille.

________________________________________________________________________________________________

52


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Valiokunta esitti, että luomuvalkuaisen saatavuus turvataan varautumalla riittävän ajoissa tarvittaviin poikkeustoimenpiteisiin.

Jo alkusyksystä näytti siltä, että tulevalla sisäruokintakaudella luomuvalkuainen ei tule

riittämään luomukotieläintuotannon tarpeisiin. Vaarana on luomukotieläintilojen markkinointikielto, joka tuo

yksittäiselle tilalle kohtuuttomia menetyksiä (erityisesti maidontuotantotilalle), jos joudutaan turvautumaan

ilman poikkeuslupia tavanomaiseen valkuaiseen.

Itä-Suomen luomuvaliokunta esitti MTK:lle ryhtymistä toimenpiteisiin, joilla voidaan turvata luomukotieläintiloille

tarvittava valkuaisrehu.

MTK-Etelä-Savon johtokunta vaati luonnonmukaisen maataloustuotannon tutkimuksen turvaamista

MTK-Etelä-Savon johtokunta piti välttämättömänä, että Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

turvaa luonnonmukaisen maataloustuotannon tutkimuksen toimintaedellytykset. MTT:n johto on esittänyt,

että keskus luopuu Mikkelin Karilan maatilasta, mikä tarkoittaa käytännössä luopumista luonnonmukaisessa

viljelyssä olevista tutkimuspelloista.

MTK-Etelä-Savo yhtyy MTT Mikkelin henkilöstön näkemyksiin, että MTT:n johdon esittämät toimenpiteet ovat

ristiriidassa sekä valtion luomutuotannolle että -tutkimukselle asettamien tavoitteiden kuin myös kasvavan

luomutuotteiden kysynnän kanssa. Luomututkimustoiminnan alasajolla MTT:n johto raivaa käytännössä tilaa

luomutuotteiden tuonnille, mikä ei ole pois pelkästään suomalaiselta luomutuotannolta vaan myös heikentää

tavanomaisen tuotannon asemaa.

MTT:n johdon perustelut Karilan maatilan toiminnan lakkauttamisesta eivät ole kestäviä sen enempää taloudellisilla

kuin tutkimuksellisilla kriteereillä tarkasteltuna. Rahoituksellisesti Karilan yksikkö toimii tehokkaammin

kuin muut MTT:n yksiköt ja kenttäkokeiden siirtäminen Otavan koulutilalle tai kumppanuustiloille vaarantaisi

laadukkaan pitkäkestoisen koetoiminnan. Samalla on vaarana menettää tutkimustyötä tekevien asiantuntijoiden

osaamispääomaa.

Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen näkökulmasta on tärkeää, että koetoimintaa tehdään pelloilla, jotka vastaavat

alueen maalajeja ja kasvuvyöhykkeitä. MTT:n tutkimus- ja koetoiminnasta jo nyt valtaosa tehdään alueilla,

joilta saatuja tuloksia ei pystytä sellaisenaan hyödyntämään kuin osassa maata.

Luomututkimusta ei pidä nähdä myöskään pelkästään luomutuotantoa palvelevana toimintana, vaan se voi

antaa entistä enemmän välineitä myös tavanomaisen tuotannon kehittämiseen. Luomua ja tavanomaista

tuotantoa ei tule myöskään nähdä keskenään kilpailevina tuotantotapoina, vaan niillä molemmilla on selkeä

rooli suomalaisen elintarvikeketjun tärkeimpinä lenkkeinä.

MTT Mikkelin Karilan maatilaan liittyy ilmeisen voimakas maankäyttöpoliittinen ja taloudellinen intressi. Tämän

intressin ollessa voimakkaampi kuin suomalaisten luomutuotteiden saannin turvaaminen kuluttajille, on

syytä tarkastella vakavasti myös tutkimustoiminnan siirtämistä takaisin Juvan Partalaan.

Puutarhatuotanto (Lähde: MTK:n puutarha-asiamies Mika Virtanen)

MTK osallistui off label -lupien sekä koetoimintalupien hankintaan kasvinsuojeluaineille, joita käytetään avomaan

vihanneksilla sekä muilla erikoiskasveilla. Näin saatiin lisää valmisteita erikoiskasvien kasvinsuojeluun.

MTK toteutti myös avomaavihannesten menekinedistämistyötä ja mainontaa. Mainonta toteutettiin viljelijöiltä

kerätyillä varoilla ja kampanjoissa sekä tiedotteissa korostettiin kotimaisuutta ja lähellä tuotettuja avomaanvihanneksia.

MTK:n toteuttama kasviskampanja ”Raakaa voimaa” Facebookissa onnistui yli odotusten.

Puutarhatuotteiden markkinoilla lähtökohtana oli puutarhatuotteiden markkinoiden tasapainottaminen sekä

tuotantokustannusten nousun aiheuttamien kustannuspaineiden siirtäminen tuottajahintoihin. Hintataso pysyi

koko kesän pääosin melko hyvänä, viileästä kasvukaudesta sekä sateista johtuen. Kasvu oli hidasta ja osa

kasvustoista tuhoutui, joten suuria ylituotantotilanteita ei ollut. Vuoden aikana kerättiin viikoittain avomaavihannesten

toteutunutta hinta- ja markkinatietoa, joka välitettiin viljelijöille Maaseudun Tulevaisuudessa. Näin

parannettiin viljelijöiden tietoisuutta vallitsevasta markkinatilanteesta.

________________________________________________________________________________________________

53


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Varastomäärät viime syksynä olivat avomaan vihanneksilla selvästi normaalia pienemmät. Tähän oli syynä

viileä kasvukausi ja sateinen syksy. Osa pinta-alasta tuhoutui märkyyden takia tai jäi kokonaan nostamatta.

Varastovihannesten hintataso tänä talvena on ollut selvästi edellisvuotta parempi.

Keräkaalia riittää varastoissa kesäkuulle ja sitä riittää vientiinkin. Porkkanaa loppuu varastoista jo maaliskuussa

ja sipuli toukokuussa, eli selvästi normaalia aikaisemmin.

Avomaavihannesten viljelyalat (ha) Suomessa v. 1995 - 2012e

1995 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

tarhaherne 1 815 2 355 2 335 2 004 2 393 2 620 2 502 2 546 2 827 2 998 2 766

porkkana 1 784 1 636 1 698 1 732 1 585 1 643 1 566 1 626 1 606 1 663 1 503

sipuli 938 961 1 020 925 867 949 908 917 979 1 115 1 099

valkokaali 899 609 593 583 514 525 555 609 585 610 553

punakaali 38 24 23 25 22 22 23 27 27 30 23

lanttu 816 457 470 409 342 365 344 356 379 423 369

nauris 167 97 90 105 108 89 81 89 81 82 81

kiinankaali 573 325 297 307 271 217 206 193 186 172 168

avomaankurkku 686 375 339 321 318 271 243 212 217 200 182

kukkakaali 500 468 409 419 363 294 289 280 279 283 285

punajuurikas 540 444 414 416 424 380 380 405 421 435 391

rapeakeräsalaatti 238 343 346 323 366 335 337 328 316 281 297

parsakaali 131 216 209 196 177 144 146 164 166 167 191

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Tike

(Lähde: Puutarhatilastot 2011, Tike)

Kotimaiset kasvikset ry:n toiminta

Kotimaiset Kasvikset ry:n sirkkalehtimerkin käyttö jatkuu normaalisti. Alkuperätyöhön panostetaan jatkossakin.

Sirkkalehtimerkin käytön ehtona on mm. laatutarhaohjeiston noudattaminen ja mainosmaksun maksaminen.

Kotimaiset Kasvikset ry:n toiminta yhdistyksenä jatkuu siten, että yhdistyksellä ei ole ainuttakaan toimi-

________________________________________________________________________________________________

54


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

henkilöä palkkalistoillaan. Yhdistyksen vastuulla on mm. sirkkalehtimerkin hallintaan liittyvät tehtävät. Puutarhaliitto

vastaa käytännössä merkinkäyttöön liittyvien auditointien käytännön työstä.

Kuluneena vuonna päivitettiin laatutarhaohjeisto sekä jatkettiin auditointityötä. Laatujärjestelmätyössä valmistauduttiin

kehittämään järjestelmää siten, että jatkossa viljelijä voi halutessaan liittyä GlobalGap tasoiseen

kolmannen osapuolen auditoimaan järjestelmään. Kukin jäsenjärjestö vastaa oman sektorinsa menekinedistämisestä

ja mainonnasta. MTK vastaa avomaavihannesten ja perunan menekinedistämisestä.

Puutarhatuotannon edunvalvonta MTK:ssa

Edunvalvonnassa mukana useita eri järjestöjä, joilla jokaisella oma tehtävä:

MTK ry – avomaavihannestuotannon edunvalvonta, jonka yhteydessä toimivat:

MTK:n puutarhavaliokunta

• Juurestentuottajat ry

• Kaalintuottajat ry

• Sipulintuottajat ry

• Puutarhaliitto ry

• Kauppapuutarhaliitto ry – kasvihuonetuotanto

• Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry – hedelmät ja marjat

• Taimistoviljelijät ry – taimistotuotteet

Kananmunantuotanto (Lähde: Matilda –maataloustilastot)

Kananmunia tuotettiin vuonna 2012 lähes saman verran kuin edellisvuonna eli reilu 62 miljoonaa kiloa. Kananmunien

tuotanto väheni ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhdeksän prosenttia. Kananmunien kysyntä ylittikin

alkuvuodesta tarjonnan ja pääsiäisen aikaan kananmunista oli paikoin pulaa. Toisella vuosipuoliskolla

tuotanto kuitenkin lähti nousuun ja loka-joulukuussa kananmunia tuotettiin 16 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden

vastaavana aikana.

Häkkikanaloissa tuotettujen kananmunien määrä väheni 9 prosentilla, kun taas lattiakanaloissa tuotettujen

kananmunien määrä kasvoi 20 prosentilla ja luomukanaloissa tuotettujen 45 prosentilla. Kananmunista häkkikanaloissa

tuotettiin yhteensä 63 prosenttia, lattiakanaloissa 33 prosenttia ja luomukanaloissa 4 prosenttia.

Vuoden 2012 alussa voimaan tullut EU-direktiivi kielsi kanojen pitämisen perinteisissä häkeissä ja kaikki

häkkikananmunat on siitä lähtien tuotettu virikehäkeissä.

________________________________________________________________________________________________

55


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Kananmunien tuottajahinta kuukausittain 2012, €/100 kg

Vuosi A- ja B-luokka A-luokka B-luokka

År A- och B-klass A-klass B-klass

Year A- and B-classes A-class B-class

Keskimäärin Keskimäärin Häkkimunat Lattiamunat Luomumunat Keskimäärin

I medeltal

Average

I medeltal Ägg av burhöns Ägg av golvhöns Eköhönsägg

I medeltal

Eggs Average from caged hens Barn eggsOrganic eggs Average

€/100 kg

2012 I 106,78 112,18 100,87 107,16 297,43 27,24

II 108,54 114,39 105,56 108,11 300,49 27,50

III 111,75 117,19 106,98 109,85 303,14 29,11

IV 113,71 118,78 107,83 113,75 301,79 31,64

V 115,18 119,86 110,11 113,50 303,26 33,11

VI 117,22 121,42 110,50 115,36 311,28 34,57

VII 118,47 122,94 113,51 118,66 297,12 35,21

VIII 117,98 122,48 113,24 119,29 286,37 35,67

IX 119,07 123,98 113,42 121,60 305,01 36,82

X 118,12 123,23 113,20 121,64 288,14 37,27

XI 120,52 126,31 116,04 125,19 291,22 38,45

XII 123,98 130,24 119,75 129,36 296,68 39,13

SOSIAALIPOLITIIKKA – Itä-Suomen sosiaalivaliokunta

Itä-Suomen sosiaalivaliokunta käsitteli kokouksissaan seuraavia asioita.

Keski- ja Itä-Suomen MTK-liitojen yhteinen sosiaalivaliokunta katsoi, että hyvin toimiva työterveyshuolto ja

toimivat lomituspalvelut auttavat yrittäjiä työssä jaksamisessa.

Valiokunta vaati, että maatalousyrittäjien työterveyshuollon palvelujen tulee olla toimivia ja yhteneväisiä koko

maassa. Julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä tulisi olla mahdollisuus tietojen siirtoon sujuvan

palvelun turvaamiseksi, mikäli asiakas antaa luvan.

Maatalouslomituksessa on lomitusyksikköjen välisiä eroja palvelun toteuttamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä

yhtenäisiä lomituspalvelukäytäntöjä, jotka takaavat laadukkaat ja tasapuoliset lomituspalvelut viljelijöille,

sekä mahdollistavat myös lomituspalvelun kehittämisen.

Maatiloilla työskentelee yrittäjien lisäksi yhä enemmän palkattuja työntekijöitä karjakoon kasvaessa. Valiokunta

on kiinnittänyt huomiota yrittäjille myönnettävään vuosilomapäivän pituuteen eli lomittajan työaikaan,

kun tilalla on palkattua työvoimaa. Tässäkin tapauksessa lomittajan työajan tulee perustua yrittäjän tehtäväosuuteen

ja todelliseen työaikaan.

Ammattitaitoisia maatalouslomittajia ei ole edelleenkään riittävästi. Tilan itse hankkima lomituspalvelu on

omalta osaltaan helpottamassa vajetta. Valiokunta esittää, että itse järjestetyn lomituksen korvaus nostetaan

sille tasolle, että se kattaa lomituksesta aiheutuvat kustannukset.

Keski- ja Itä-Suomen MTK-liitojen yhteinen sosiaalivaliokunta näkee, että viljelijän työssä jaksaminen on

monimutkainen kokonaisuus, jonka vuoksi lainsäädäntöä ja palveluja kehitettäessä sekä päätöksenteossa

kenttää tulisi kuunnella laajapohjaisesti.

________________________________________________________________________________________________

56


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Itä-Suomen MTK-liittojen sosiaalivaliokunta ei hyväksy valtion kaavailemia heikennyksiä luopumistukeen

Maatilayrityksiä jatkavien yrittäjien toimintaa vaikeutetaan, mikäli luopumistuki-ikärajaa nostetaan. Jatkajien

sitoutuminen ja osaamisen kasvattaminen maatalousyrittämiseen lähtee luonnollisesti jo nuoresta. Luopumisikärajan

nosto nostaisi myös jatkajan tilanpidon aloitusikää sekä vaikeuttaisi yrityksien siirtymistä seuraavalle

sukupolvelle jatkajien lukumäärän vähetessä ja suuntautuessa muihin ammatteihin.

Luopumistuen ikärajan nosto ja muutos maatilayrityksen myyntiehtoihin vaarantavat maatilojen jatkuvuutta ja

heikentävät elintarviketuotantoa Suomessa.

Lomituksen toimivuus vaatii kehittämistä yrittäjien jaksamisen turvaamiseksi

Myös Itä-Suomen maitovaliokunta käsitteli kokouksessaan maidontuottajien toimintaympäristöön vaikuttavia

tekijöitä. Näistä yksi keskeinen tekijä on toimiva lomitusjärjestelmä.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tulee varmistaa, että kaikissa lomituksen paikallisyksiköissä noudatetaan

lainsäädännön mukaisia ehtoja. Tilakohtaisen lomituksen mitoituksen tulee perustua todelliseen työmäärään

tilalla. Työmäärä tulee laskea tilan koko vuoden kokonaistyömäärän perusteella ja siitä johdetaan lomaoikeutettujen

yrittäjien työmäärät, jotka lomittajan tulee tehdä. Tällä tavoin voidaan turvata myös lomittajien parempi

työssä jaksaminen, kun työt ennätetään tehdä siihen varatussa ajassa.

Melan on myös tehtävä lopultakin selkeä ohjeistus ja linjaus ammatilliseen koulutukseen ja luottamustehtäviin

saatavasta sijaisavusta ja niitä tulee jokaisessa paikallisyksikössä noudattaa. Nyt sekava tilanne johtaa

eriarvoiseen kohteluun lomituksen paikallisyksiköstä riippuen ja myös paikallisyksikön sisällä.

Savonia Ammattikorkeakoulun tekemän asiantuntijakyselyn mukaan lähes 90 % viljelijöistä ei pysty panostamaan

riittävästi omaan hyvinvointiinsa. Tämä osaltaan kertoo, että kaikki toimenpiteet suomalaisen ruoantuottajan

hyvinvoinnin edistämiseksi ovat tarpeellisia ja osana niitä tulee lomitusjärjestelmän oltava tasolla,

joka palvelee tätä tavoitetta parhaalla mahdollisella tavalla.

Kirjelmä kansanedustajille lomituspalvelulain epäkohdista

Vuosi 2012 oli lievästi sanottuna haasteellinen maaseudun asukkaille ja yrittäjille. Vuosi 2013 tuo monia

heikennyksiä entisestään tukalassa tilanteessa toimiville suomalaisen ruoan tuottajille mm. viljelijöiden tulojen

ja sosiaaliturvan leikkausten kautta. Alla ote yhdestä esimerkistä, jolla entisestään heikennetään maatalousyrittäjien

mahdollisuuksia vaikuttaa ja kehittää omaa elinkeinoaan sekä omaa osaamistaan. On vähintäänkin

erikoista, että hallituksen esityksessä erikseen mainitaan tuottajajärjestön järjestämä koulutus ja,

ettei se oikeuta sijaisapuun. Toki päätös on linjassa lukuisten muiden leikkausten ja heikennysten kanssa.

HE 110/2012 vp 296117

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisesta

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

7 e §. Sijaisapu aikuiskoulutusta varten.


Sitä vastoin esimerkiksi tuottajajärjestön järjestötoimintaan valmentavaa koulutusta ei voitaisi pitää

säännöksessä tarkoitettuna aikuiskoulutuksena siitä huolimatta, että maatalousyrittäjä osallistuu

koulutukseen sillä perusteella, että hän maatalousyrittäjäroolissaan kuuluu tuottajajärjestön

organisaatioon.

________________________________________________________________________________________________

57


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Työterveyshuoltoon kuuluvien lukumäärä kunnittain Etelä-Savo (www.mela.fi)

Asuinkunta

MYELvakuutetut

(hlö)

Maat. työterveyshuoltoon

kuuluvat

(hlö)

Tehdyt

työoloselvitykset

(kpl)

Liittymisprosentti

työterveyshuoltoon

Enonkoski 87 33 3 38 %

Heinävesi 110 40 5 36 %

Hirvensalmi 137 69 8 50 %

Joroinen 224 99 37 44 %

Juva 432 187 29 43 %

Kangasniemi 264 95 12 36 %

Kerimäki 155 48 10 31 %

Mikkeli 582 234 57 40 %

Mäntyharju 199 70 29 35 %

Pertunmaa 116 55 16 47 %

Pieksämäki 364 155 14 43 %

Punkaharju 146 57 11 39 %

Puumala 141 68 10 48 %

Rantasalmi 270 146 28 54 %

Ristiina 138 69 22 50 %

Savonlinna 245 95 18 39 %

Sulkava 188 58 4 31 %

Varkaus 75 16 6 21 %

Yhteensä 3 873 1 594 319 41 %

Lähde: www.mela.fi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Myel –vakuutettujen lukumäärä

-miehet 3 139 3 060 2 957 2 838 2 746 2 670 2 579

-naiset 1 628 1 570 1 472 1 408 1 348 1 292 1 219

yhteensä 4 767 4 630 4 429 4 246 4 177 3 962 3 798

Myel –vakuutettujen keski-ikä

-miehet 48,7 49,0 49,2 49,3 49,6 49,6 49,8

-naiset 48,5 48,7 49,0 49,3 49,5 49,6 49,7

yhteensä 48,6 48,9 49,1 49,3 49,6 49,6 49,8

Myel –vakuutettujen keskitulot, €/vuosi

-miehet 14 000 14 640 15 160 16 250 16 940 17 500 18 260

-naiset 11 660 12 240 12 740 13 750 14 410 14 750 15 310

yhteensä 13 210 13 820 14 360 15 420 16 100 16 600 17 310

Luopumisjärjestelmän eläkkeensaajat

-luel 1 576 1 507 1 440 1 369 1 290 1 221 1 140

-spv 15 9 6 3 0 0 0

-lutu 582 578 548 514 444 369 281

kaikki saajat 2 186 2 105 2 001 1 888 1 734 1 590 1 421

saajat/vakuutetut 0,46 0,45 0,45 0,44 0,3 0,4 0,4

Mata –vahinkojen ja Mela –pvärahojen määrä

-mata –vahinkoja 353 378 392 349 217 283 314

-vahinkoja/vakuutetut 6 % 7 % 7 % 6 % 3,8 % 8,4 % 6,2 %

-mela –päivärahoja 862 778 709 707 684 656 549

-päivärahoja/vakuutetut 18 % 17 % 16 % 16 % 16 % 15 % 14 %

Myel –vakuutettujen työterveyshuolto

-liittyneet 1 929 1 836 1 853 1 778 1 731 1 653 1 594

-liittyneet/vakuutetut 40 % 40 % 41 % 41 % 41 % 42 % 41 %

________________________________________________________________________________________________

58


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

KULUTTAJATYÖ

MTK järjesti 20.4.2012 eri puolilla maata 121 kuluttajatapahtumaa. Kampanjassa kysyttiin kuluttajien mielipiteitä

ruoan alkuperämerkinnöistä ja kotimaisesta ruuasta. Samalla haluttiin nostaa näkyvästi esille suomalaisen

ruoan alkuperämerkit: Hyvää Suomesta -suomalaisen ruoan alkuperämerkki, Sirkkalehti -suomalaisten

kasvisten ja puutarhatuotteiden alkuperämerkki sekä Avainlippu -suomalaisen työn merkki (avainlippu ei

takaa tuotteen raaka-aineiden kotimaisuutta).

Etelä-Savossa huhtikuun kampanjapäivä järjestettiin Savonlinnassa, Juvalla, Pieksämäellä, Mäntyharjulla ja

Rantasalmella. Lisäksi vastaava tapahtuma oli heinäkuussa Punkaharjulla ja syyskuussa Puumalassa.

MTK halusi muistuttaa kuluttajia siitä, että ruokavalinnoilla on suuri merkitys suomalaiselle elintarvikeketjulle

ja meille kaikille suomalaisille. Elintarvikeketju työllistää Suomessa yli 300 000 suomalaista.

Gallup –kyselyn, johon vastasi yli 10 000 kuluttajaa, lisäksi jaettiin mm. suurennuslaseja ja esitteitä, jotka

auttavat kuluttajaa alkuperämerkinnän löytämisessä elintarvikepakkauksista. Kuluttajilla oli samalla hyvä

mahdollisuus keskustella viljelijöiden kanssa kotimaisen ruuan tuotannosta.

Tapahtumissa tehtyihin kyselyihin vastanneista kuluttajista 65 prosentin mielestä alkuperämerkinnöissä on

puutteita. Yli 90 % vastanneista koki suomalaiselta kuulostavan tuotemerkin käytön harhaanjohtavana, jos

tuotteen valmistusmaa ei olekaan Suomi tai pääraaka-aine tulee ulkomailta. Tärkeimpänä suomalaisen ruoan

ostokriteerinä pidettiin ruoan puhtautta.

Puolet vastanneista piti lainsäädännön kiristämistä tehokkaimpana keinona parempien alkuperämerkintöjen

saamiseksi pakkauksiin. Useampi kuin joka viides oli sitä mieltä, että asia voitaisiin hoitaa kuntoon kaupan ja

teollisuuden toimilla. Lähes 30 prosenttia vastaajista katsoi, että kuluttajien pitäisi itse vaikuttaa asiaan valitsemalla

vain tuotteita, joista löytyy selkeä alkuperämerkintä.

Tärkeimpänä kotimaisen ruoan valintakriteerinä pidettiin puhtautta, turvallisuutta, työllisyysvaikutuksia, makua

ja tuoreutta, ympäristöystävällisyyttä ja eettisyyttä. Ainoastaan kahdelle prosentille vastaajista kotimaisuus

ei ollut tärkeä ostokriteeri.

Koko Suomen kansantalouden näkökulmasta ei ole olemassa yhtään syytä, miksi me kaikki kuluttajat emme

suosisi suomalaisia tuotteita, toimialaan katsomatta. Jokainen kaupan hyllystä poimittu ulkomainen elintarvike

vie työpaikkoja ja rahaa ulos maasta. Harvoja asioita elämässä, joista ihminen voi vapaasti päättää on se,

mitä suuhunsa laittaa. Talouden, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu on pistää suuhunsa

kotimaista alkuperää olevaa ruokaa.

Vuoden 2012 kuluttajatyötä:

- kauppatapahtumat huhtikuussa Savonlinnassa, Pieksämäellä, Mäntyharjulla, Rantasalmella ja Juvalla,

jaossa Joutsenlippu/Sirkkalehtikasseja sekä luuppeja ja materiaalia kotimaisuudesta sekä heinäkuussa

Punkaharjulla ja syyskuussa Puumalassa (järjestämisvastuu paikallisilla MTK-yhdistyksillä)

- ”Miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten” –kampanja Etelä-Savossa lehti-ilmoituksilla ja tiedotteilla

- kotimaisuus/kuluttaja-asioiden esilletuominen sosiaalisessa mediassa -alkuperämerkinnöistä

tehty ilmoituksia kuluttajaviranomaisille sekä ko. yritysten kuluttajapalveluihin, selvitetty teollisuuden

käyttämien raaka-aineiden alkuperää

- sadonkorjuumarkkinat Savonlinna, jaettiin materiaalia ja ruispuuroa noin 1 100 annosta, sadonkorjuumarkkinat

Mikkeli, jaettiin materiaalia ja uutisruispuuroa noin 500 annosta, rukiit

paikkakunnilta

- Valion järjestämät lehmien laitumelle lasku –päivät Savonlinnassa ja Mikkelissä, MTK-Etelä-

Savo ja paikalliset yhdistykset mukana järjestelyissä, jaossa materiaalia suomalaisesta ruoasta

- osallistuminen Makuja maalta –lähiruokatapahtumaan Mikkelin torilla

- lehtikirjoitus sekä -ilmoitus Osuuskaupan edustajiston vaaleihin liittyen

- osallistuminen erilaisiin luomu- ja lähiruokahankkeisiin ohjausryhmissä

- lehtikirjoitukset liittyen mm. ruoan hintaan ja sen jakautumiseen elintarvikeketjussa

________________________________________________________________________________________________

59


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

60


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten?

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC kampanjoivat

14.11.2012 klo 11 kymmenellä paikkakunnalla. Viljelijät vaativat parempaa tuottajahintaa ja tasapuolisuutta

ruokamarkkinoille sekä avoimuutta hinnoitteluun.

Maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet viime vuodet nopeammin kuin viljelijöiden tuotteistaan

saamat hinnat. Kustannusnousun takana on energian, lannoitteiden ja rehujen kallistuminen kasvavan maailmanlaajuisen

kysynnän vuoksi. Tämä hintakehitys on pitänyt maatalouden kannattavuuden matalana koko

2000-luvun ajan.

Samaan aikaan maataloustuottajan osuus ruuan kuluttajahinnasta on pienentynyt ja entistä suurempi osuus

hinnasta on jäänyt kaupalle sekä teollisuudelle. Tuottajien neuvotteluasema elintarvikeketjussa on mitätön.

Myös tuotantopanosmarkkinat ovat elintarvikekaupan tavoin keskittyneet viime vuosina entistä enemmän

muutamalle suurelle toimijalle, mikä on pienentänyt viljelijän neuvottelumahdollisuuksia.

Viljelijöiden markkina-aseman parantamiseksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä, lisää avoimuutta hinnoitteluun,

viljelijöille tasapuolisia yhteistyömahdollisuuksia markkinoilla sekä ruoka-asiamiestä valvomaan ruokamarkkinoiden

toimivuutta.

Etelä-Savossa valtakunnan myyntitapahtumia täydennetään lehti-ilmoituksilla lauantain 17.11. maakuntalehdissä.

Kuluttajatyötä ja tuottajan asemaa elintarvikeketjussa pidetää esillä myös jatkossa eri yhteyksissä.

MTK avasi tapahtuman verkkosivun osoitteeseen www.mtk.fi/epareilua. Sivulta löytyivät linkit alueellisiin

tapahtumiin. Lisäksi sivuilla on kuvia ja tilastoja maatalouden kannattavuuden ja tuotantopanosten hintakehityksestä

sekä ruoan hinnan jakautumisesta elintarvikeketjussa.

Käytä ääntäsi osuuskaupan vaaleissa

Osuuskaupan edustajisto on tärkeä vaikuttamispaikka maamme merkittävimmän kaupparyhmittymän

asioihin. Edustajiston tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. valita osuuskaupalle liiketoimintaa valvova ja strategisista

linjauksista päättävä hallintoneuvosto, vahvistaa osuuskaupan tilinpäätös ja päättää taseen ylijäämän

käytöstä.

Elintarvikeketju työllistää Suomessa noin 300 000 henkeä eli 12 prosenttia työllisestä työvoimasta.

Kotimainen ruokaketju tarvitsee kotimaista maataloutta ja kotimainen kauppa kotimaista

elintarviketeollisuutta.

Kuluttaja arvostaa suomalaista ruokaa. MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia kyselyyn

vastanneista sanoi ostavansa kotimaista sianlihaa. Kauppaa tarvitaan kotimaisen tuotantomme säilymisessä.

Paras keino varmistaa suomalaisen ruoan saatavuus on ostaa Joutsenmerkillä ja Sirkkalehtilipulla

varustettuja tuotteita.

Suomalainen maataloustuotannon kannattavuuskehitys on ollut heikko jo pitkään. Erityisen kriittinen tilanne

on lihantuotannossa. Kriisin syynä on tuotantokustannusten raju nousu ja tuottajahintojen alhaisuus. Kauppa

olisi voinut ratkaista ongelman siirtämällä nousseet kustannukset kuluttajahintoihin ja ketjussa teollisuuden

kautta kotimaisen ruoan raaka-aineen tuottajalle.

Valmiutta kaupalla kriisin ratkaisuun ei ole kuitenkaan ollut. Kuluttajalle se olisi tarkoittanut vain marginaalista

muutosta ruokakorin hinnassa. Paremmalla joustavuudella ja muut toimijat huomioivilla sopimuskäytännöillä

säilytämme kotimaisen tuotannon voimakkaissakin markkinaheilahteluissa.

Lähiruuan suosio on kasvussa. Pienten elintarvikeyritysten alkutaival on tästä huolimatta haasteellinen ja

riskit suuria. Pienet elintarvikeyritykset ja tilatuottajat eivät pysty kilpailemaan volyymeillä kaupan hyllyille

päästäkseen. Heidän valttinsa ovat paikalliset erikoistuotteet ja korkea laatu.

Kaupalta edellytetään enemmän joustavuutta hankintakäytäntöihin, jotta pienetkin tuottajat saavat tuotteitaan

kauppojen valikoimiin. Kun kuluttajat haluavat pienten yritysten paikallisia tuotteita, miksei niiden saatavuutta

edistettäisi?

________________________________________________________________________________________________

61


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia siitä, missä ja miten heidän ruokansa on tuotettu. Maataloustuottajat

lupaavat kertoa entistä avoimemmin, miten Suomessa ruokaa tuotetaan. Raotamme tilojen ovia kuluttajille ja

näytämme, mitä tiloilla tapahtuu.

Jos viljelijät ovat valmiita tekemään näin, niin edustajiston jäsen voi vaikuttaa siihen, että kaupan hyllyillä ja

mainoksissa lukisi selkeästi, mistä ruuan pääraaka-aine on kotoisin. Lait ovat lakeja, mutta kauppa voi vaatia

tavarantoimittajiltaan ja itseltään enemmän.

Suomalaisen elintarvikeketjun menestyminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Mitä paremmin kaikki ketjun

toimijat pärjäävät sitä enemmän se hyödyttää kaikkia suomalaisia.

Maataloustuottajille kauppa on tärkeä yhteistyökumppani ja on tärkeää, miten kaupan toiminta kehittyy.

Edustajiston jäsen voi nostaa esille asioita, joilla on merkitystä ruokaturvan ja kotimaisen ruoan

tulevaisuuteen. Myös kaupan etu on turvata suomalaisen maatalouden pärjääminen ja siihen voi myös

yksittäinen osuuskaupan edustajiston jäsen vaikuttaa.

________________________________________________________________________________________________

62


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

63


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

64


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

MAASEUTUYRITTÄJYYS

Maaseutuyrittäjyyden edunvalvonnan tarve ja painoarvo kasvaa MTK:n toiminnassa vuosi vuodelta. Jäsentiloilla

maatilatalouden ohella harjoitettava muu yritystoiminta lisääntyy ja sen tilakohtainen merkitys kasvaa

ohittaen osalla maatalouden merkityksen. Tämä edellyttää myös järjestön muuttumista jäsentensä mukana.

Liiton tasolla tapahtuva edunvalvonta on pitkälti maaseudun toimintaympäristöön vaikuttamista maakunnallisessa

päätöksenteossa ja sen valmistelussa. Näitä ovat mm. maakunnallinen edunvalvonta sekä ympäristöja

maapolitiikka –luvuissa kuvattu toiminta. Niissä kuvattu toiminta on hyödyttänyt ja hyödyntää niin maaseudulla

asumista, vapaa-ajan viettoa kuin kaikenlaista elinkeinotoimintaa. Maaseutuyrittäjyyden edunvalvonta

yritys- ja tilatasolla vaatii kuitenkin paljon parannettavaa järjestön kaikilla tasoilla.

Maaseutuyrittäjät tarvitsevat MTK:lta enenevästi edunvalvontaa, jonka kehittämisessä on edelleen paljon

tehtävää. Maaseutuyrittäjyyteen nimettyjä henkilöitä ovat keskusliitossa toimivat toimihenkilöt sekä tuottajayhdistyksiin

nimetyt yrittäjävastaavat. Liittotasolla maaseutuyrittäjyyden edunvalvonta hoidetaan suurelta

osin olemassa olevilla toimihenkilöresursseilla, mikä on tarkoittanut joko kokonaistyöajan lisäämistä tai jonkin

muun edunvalvonnan osa-alueen jättämistä vähemmälle.

Liittotasolla ei ole riittävästi resursseja panostaa maaseutuyrittäjyyteen. Yhteistyö muiden maaseudun toimijoiden

kanssa sekä liittojen välinen yhteistyö parantaa mahdollisuuksia vastata haasteisiin maaseutuyrittäjyyden

alueella.

Liittotasolla tapahtuva maaseudun elinkeinotoiminnan ja asumisen edistämiseksi tapahtuva edunvalvontatyö

voidaan kuitenkin nähdä enenevässä määrin maaseutuyrittäjyyden edunvalvontana. Se ei ole samalla tavoin

perinteistä edunvalvontaa kuin, mitä tehdään maatalouden piirissä, jolloin sitä ei myöskään ole osattu mieltää

maaseutuyrittäjyyden edunvalvonnaksi. Käytännössä tämä työ on vaikuttamista maankäyttöön ja kaavoitukseen,

maaseudun palvelujen ylläpitämiseen, ohjelmarahoituksen ohjaamiseen tasapuolisesti myös maaseudulle,

luonnonsuojeluun ja ympäristölainsäädäntöön yms.

MTK-Etelä-Savo on mukana ProAgrian maaseutuyrittäjyyttä edistävissä ja kehittävissä hankkeissa sekä mm.

Helsingin Kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen yrittäjyyskasvatushankkeessa.

Toimintasuunnitelma maaseutuyrittäjyyden edunvalvonnaksi yhdistyksissä

Itä-Suomen maaseutuyrittäjävaliokunta on laatinut tuottajayhdistyksille toimintasuunnitelman, jonka avulla

yhdistystason maaseutuyrittäjyyden edunvalvontaa voisi tehostaa. Käytännössä tätä työtä ei ole onnistuttu

kuitenkaan saamaan käyntiin. Toimintasuunnitelma alla.

1. Kunnan elinkeinostrategia

- onko kunnassa tehty elinkeinostrategiaa tai maaseutuohjelmaa tai –strategiaa?

- jos, on niin

-milloin tehty, onko ajantasalla, onko päivitetty?

-ketä ollut tekemässä, miten maaseutu huomioitu (maatalous, metsätalous, muu yrittäjyys)?

tuottajayhdistys tekee esityksen kunnalle strategian päivittämiseksi ja toteutumisen seurannaksi

- jos ei ole tehty, niin

-miksi ei ole, onko asia ollut kunnassa esillä?

-onko maatalous, metsätalous, muu yrittäjyys huomioitu muulla tavoin?

tuottajayhdistyksen tekee esityksen kunnalle maaseutuohjelman tekemiseksi tai maaseutuyrittäjyyden

sisällyttämiseksi osaksi kunnan elinkeinotoimintaa

2. Maaseutuyrittäjyyden esittely kunnan luottamus- ja toimivalle johdolle

- yhdistyksen alueella toimivien maaseutuyritysten esittely

- yrittäjien terveiset kuntapäättäjille heidän ”omalla kotikentällään”

- yrittäjäkasvatuksen ja koulutuksen merkityksen korostaminen koulutoimessa

maatalouden ja metsätalouden ohella harjoitettavan muun yritystoiminnan merkityksen tuominen

kuntapäättäjien tietoisuuteen

________________________________________________________________________________________________

65


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

3. Yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa

- yhteydenotto paikalliseen yrittäjäjärjestöön

- MTK:n yrittäjäedunvalvonnasta kertominen

- maa- ja metsätalouden sekä muun maaseutuyrittäjyyden tunnetuksi tekeminen muille yrittäjille

- yhteisten edunvalvontatarpeiden ja –mahdollisuuksien kokoaminen mm. kuntatason toimintaan.

MAASEUTUNUORTEN TOIMINTA

Maaseutunuorten valiokunta aloitti toimintansa vuonna 2012 järjestäytymiskokouksella, jossa puheenjohtajaksi

valittiin Sanna Hämäläinen Kerimäeltä ja varapuheenjohtajaksi Petri Miettinen Juvalta. Muut jäsenet

valiokunnassa olivat Pasi Häkkinen Haukivuorelta, Antti Karppinen Heinävedeltä, Jukka Heikkonen Punkaharjulta,

Milla Suuronen Pertunmaalta, Tommi Naukkarinen Joroisista, Noora Ruuth Mikkelistä ja Joel Puhakainen

Juvalta sekä MTK:n maaseutunuorten valiokunnan jäsenenä Iiris Utriainen Jäppilästä.

Maaseutunuorten valiokunta kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana, joista yksi oli Itä-Suomen alueen maaseutunuorten

yhteiskokous ja yksi kokousmatka eduskuntaan. Ensimmäisessä kokouksessa valiokunta järjestäytyi

ja sopi vuoden toiminnasta. Valiokunta keskusteli myös Itä-Suomen MTK-liittojen yhteisestä maaseutunuorten

asiamiehestä. Syksyllä 2012 liiton johtokunta teki päätöksen Anu Raatikaisen palkkaamisesta

osa-aikaiseksi maaseutunuorten asiamieheksi, joka toimii myös Itä-Suomen liittojen nuorten toiminnan yhteyshenkilönä.

Kansanedustajille kummitilatoimintaa jatkettiin eduskuntavierailulla 29.5.2012 sekä kummitilatapaamisilla

elokuussa 2012. Näissä tuotiin esille kansanedustajille maaseudun yrittäjyyttä, maataloutta, maalla asumista

ja pidetään yhteyttä edustajiin. Kummitiloina toimivat eduskuntakauden ajan:

Jari Leppä ja Lenita Toivakka, Kuvalan tila, Janne ja Heidi Haajanen, Mäntyharju, www.kuvalanliha.fi

Katri Komi ja Pauliina Viitamies, Purholan maitotila, Janne ja Pia Puttonen, Juva, www.maitotila.fi

Jouni Backman ja Kaj Turunen, Tynkkylän lomaniemi, Jukka Heikkonen Punkaharju, www.lomaniemi.fi

Syksyllä järjestettiin MTK:n maaseutunuorten valtakunnallinen syysparlamentti Hämeenlinnassa. Etelä-

Savosta parlamenttiin osallistuivat Sanna Hämäläinen Kerimäeltä, Minna Kekkonen Haukivuorelta ja Iiris Utriainen

Jäppilästä.

Marraskuussa 2012 itäsuomalaisia maaseutunuoria kävi Brysselissä europarlamentin jäsen Riikka Mannerin vieraana.

Etelä-Savosta matkalle osallistuivat Ulla Taavitsainen Virtasalmelta, Marko Valta Pieksämäeltä, Jukka

Heikkonen Punkaharjulta ja Niina Kuuva Mikkelistä.

Syksyn kokouksissa valiokunta käsitteli kansanedustajien kummitilatoiminnan kehittämistä, johon koettiin tarvittavan

uudistuksia. Vuoden viimeisessä kokouksessa valiokunta suunnitteli vuoden 2013 toimintaa, joka liittyy vahvasti

myös MTK:n yhdistysten vuosi –teemaan.

Yrittämisen edellytykset turvattava Etelä-Savossa – maaseutunuorten kirjelmä kansanedustajatapaamisessa

Kuntaliitoksissa tehtävä maaseutuvaikutusten arviointi

Kuntarakenteen kehittäminen tulee aloittaa kuntien ja valtion välisestä työnjaosta sopimalla ja vasta sen

jälkeen ryhtyä rakentamaan mahdollisia uusia kuntarajoja. Kuntarajat eivät toisaalta saa olla esteenä palvelujen

kehittämiselle. Samalla on katsottava myös sitä, etteivät maakuntien rajat estä parasta ja tehokkainta

palvelujen saatavuutta.

Oli kuntarakenne mikä tahansa, tulee palvelujen taso ja niitä tarjoavien ihmisten ja organisaatioiden osaaminen

varmistaa. Palveluissa on tärkeää, että niissä säilyy paikallistason olosuhteiden tuntemus, jotta päätökset

ovat perusteltuja ja oikeita.

Maaseudun asukkaat ja yrittäjät tarvitsevat muiden kansalaisten tavoin myös palveluja, jotka on oltava kohtuuetäisyydellä.

Näitä ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalan palvelut, eläinlääkintäpalvelut, maatalouslomi-

________________________________________________________________________________________________

66


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

tus, maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut ja erilaiset yritystoiminnan kehittämis- ja neuvontapalvelut. Jo

nykyiselläänkään näitä palveluja ei kaikkia ole jokaisessa kunnassa saatavilla, mutta tärkeää on, etteivät ne

kuntaliitoksissa ainakaan heikkene vaan pikemminkin paranevat. Kuntaliitosten ”hintana” ei saa eikä voi olla

maaseudun palvelujen heikkeneminen.

Maaseudun näkökulmasta tärkeitä kehittämisen kohteita ovat infrastruktuuriin liittyvät kysymykset (tiestö,

tietoliikenne, vesihuolto, jätehuolto) sekä erilaisten lupa-asioiden käsittely ja lupien hinnat (ympäristö-, rakennusluvat).

Mahdollisissa kuntaliitoksissa tulee huolehtia siitä, että em. asioiden käsittely tapahtuu nopeasti

ja joustavasti sekä huomioiden maaseudun erityispiirteet.

Erityisesti paljon puhutut palvelujen siirtämiset tietoverkkoihin ja nettiin edellyttävät panostusta hajaasutusalueiden

tietoliikenneyhteyksiin. Menossa oleva valtakunnallinen Laajakaista kaikille –hanke on osassa

Etelä-Savonkin kuntia tulkittu lähinnä ”Laajakaista kaikille, paitsi maaseudulle –hankkeeksi”.

Elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta kuntaliitokset saattavat antaa mahdollisuuden nykyistä tasaarvoisempaan

elinkeinopolitiikkaan, mikäli liitokset tehdään koko elinkeinoelämä, toimialaan katsomatta,

huomioiden. Elinkeinotoimea hoidetaan jo nykyisellään suurelta osin usean kunnan yhteistyönä, mutta samalla

maaseudun elinkeinojen kehittäminen on jäänyt sivurooliin.

Kuntarakennetta kehitettäessä tuleekin ottaa vahva kehittämisote koko eteläsavolaisen elinkeinoelämän

kehittämiseen. Ruoantuotanto ja uusiutuva energia ovat harvoja varmoja tulevaisuuden kasvualoja ja niillä

voidaan lisätä kasvua myös Etelä-Savossa.

Valtioneuvosto antoi maaseutupoliittisen selonteon eduskunnalle 20.5.2009. Selonteossa hallitus suosittelee,

että ministeriöt käyttävät maaseutuvaikutusten arviointityökalua päätösten ja politiikkojen valmistelussa muiden

vaikutusarviointien rinnalla silloin, kun päätöksellä tai politiikalla on alueellisia vaikutuksia. Suositus koskee

viranomaisvalmistelua sekä valtakunnan- että aluetasolla.

Eduskunnan 28.4.2010 antamassa kannanotossa edellytetään, että hallitus saattaa maaseutuvaikutusten

arvioinnin ennakkotoimeksi kaikkeen sellaiseen kansalliseen päätöksentekoon, jolla on alueellisia vaikutuksia.

MTK-Etelä-Savon maaseutunuoret edellyttävät, että jokaisessa kuntaliitosselvityksessä

laaditaan maaseutu- ja toimialariippumaton yritysvaikutusten arviointi. Tämä on ehdoton

edellytys, jotta kuntaliitoksen todelliset hyödyt ja haitat saadaan selville ja päätöksiä voidaan

tehdä asiaperusteilla. Maaseutu- ja yritysvaikutusten arviointi tulee ottaa myös muutoin

kuntien sekä maakuntaliiton päätöksenteon yhteydessä tehtäväksi normaaliksi toiminnaksi.

Ympäristö- ja LFA –tukien maksatus turvattava CAP –uudistuksen yhteydessä

EU:n maatalouspolitiikan uudistus on myöhästymässä alkuperäisestä aikataulustaan. Cap-uudistuksen pitäisi

olla voimassa vuoden 2014 alusta, mutta päätöksentekoa ovat hidastaneet erimielisyydet EU:n tulevista

rahoituskehyksistä ja uusi monimutkaisempi yhteispäätösmenettely.

Lopullinen päätös maatalousuudistuksesta on siirtymässä kesään 2013. EU -tason päätösten jälkeen kuluu

kansalliseen valmisteluun vielä keskimäärin puolitoista vuotta. Vasta sen jälkeen tukia pystytään maksamaan

viljelijöille.

On erittäin epätodennäköistä, että kansalliset maaseudun kehittämisohjelmat olisivat voimassa vuoden 2014

alusta. Maaseutuohjelman myöhästyminen voi viivästyttää viljelijätukien maksatusta jopa vuodella.

Ongelma koskee maaseudun kehittämisohjelman kautta maksettavia tukia eli esimerkiksi LFA-, ympäristö- ja

investointitukia. Niin sanottuun ykköspilariin kuuluvan tilatuen maksatusta EU-komissio voi sen sijaan jatkaa,

vaikka lopullista päätöstä CAP -uudistuksesta ei olisi. Lisäajan saaminen nykyiselle maaseutuohjelmalle on

hankalaa ja vaatii EU:ssa erillisen päätöksen. Myös kansalliseen maatalousbudjettiin tehdyt leikkaukset vaikeuttavat

nykyisen ohjelman jatkoa.

________________________________________________________________________________________________

67


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

MTK-Etelä-Savon maaseutunuoret edellyttävät, että Suomen eduskunta, hallitus ja virkakoneisto

huolehtivat suomalaisen ruoantuotannon kannalta välttämättömien tukijärjestelmien

jatkuvuudesta EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä. EU –

päätöksenteon viivästyminen ja kansalliset ruoan tuotantoon kohdentuvat leikkaukset eivät

saa johtaa tilanteeseen, jossa jo ennestään heikkoa maatalouden kannattavuutta pahennetaan

poliittisten päätösten viivästymisten takia.

Maaseutumatkailulla iso merkitys Etelä-Savossa

Maaseutumatkailu on useilla mittareilla mitattuna merkittävä toimiala Etelä-Savossa. Matkailuyritystoimintaan

maaseudulla kohdistuu kuitenkin monia kannattavuutta heikentäviä tekijöitä. Yksi näistä on kiinteistövero,

joka nousee kohtuuttomaksi suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. Olisikin perusteltua harkita kiinteistöveron

poistamista vuokrakäytössä olevilta loma-asunnoilta, joille ei tule kunnallistekniikkaa tai muutakaan kiinteistöveron

vastinetta. Kiinteistövero ei myöskään kohdennu haja-asutusalueen infrastruktuuriin, jonka ylläpito

on jäänyt enenevissä määrin maaseudun asukkaiden ja yrittäjien hoidettavaksi. Kiinteistöveron poistamisen

vaihtoehtona on sen kohdentaminen maaseudun infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitämiseen, johon sitä

ei tällä hetkellä käytetä lainkaan.

Maaseutumatkailun, kuten muunkin maaseutuyrittämisen, lisääntyvä rasite ovat jatkuvasti lisääntyvät tarkastukset

ja valvonnat. Viimeisimpänä esimerkkinä on vuokramökkien joka kolmas vuosi tehtävä terveystarkastus.

Erilaiset valvonnat ja tarkastukset vievät vuosittain merkittävä osan yrittäjän työajasta, minkä lisäksi niiden

maksullisuus on lisääntynyt.

Maaseutunuoret edellyttävät, että erilaiset elinkeinotoimintaan kohdentuvat valvonnat ja

tarkastukset perustuvat selkeään tarpeeseen ja esimerkiksi riskiarviointeihin. Lainsäätäjän

pakottamaa valvontaa ei tule myöskään maksattaa yrittäjillä, jotka eivät pysty siirtämään

valvontakuluja myymiensä tuotteiden tai palvelujen hintoihin. Yrittäjälle syntyy kustannuksia

jo pelkästään ajankäytöstä, joka valvontoihin ja tarkastuksiin sekä niihin liittyvään

byrokratiaan kuluu. Tämän lisäksi ei voida hyväksyä muita kustannuksia.

Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran jatko turvattava

Makera on ns. budjetin ulkopuolinen rahasto. Rahaston tehtävänä on turvata ja täydentää maatilatalouden ja

muiden maaseutuelinkeinojen investointien rahoitusta sekä edistää niiden kehittämistä tarkoittavaa toimintaa.

Makeran oma, pääosin valtionlainojen lyhennyksistä ja koroista johtuva oma tulokertymä on supistuva ja

rahaston tase pienentyy vuosi vuodelta. Makeran vähitellen heikentyvää rahoitustilannetta ovat helpottaneet

siirrot valtion talousarviosta. Vuosien 2005-2011 talousarvioissa ja lisätalousarvioissa rahastoon on siirretty

yhteensä noin 313,5 milj. euroa. Vuoden 2012 talousarviossa Makeraan ei tehty siirtoja ja hallituksen suunnitelma

näyttää olevan koko rahaston ajaminen alas kuluvan hallituskauden aikana.

MTT:n tuore maatilatalouden kokonaislaskelma osoittaa, että maatalouden kokonaistuotto (myyntitulot +

tuet) eivät riitä antamaan lainkaan korvausta maatalousyrittäjän omalle työlle. Myös oman pääoman tuottoprosentti

jää miinukselle kuusi prosenttia.

Tässä taloudellisessa tilanteessa maatiloilla tehtävät investoinnit eivät ole mahdollisia ilman investointukia ja

–avustuksia. Hallitusohjelmaan kirjatut hyvät tavoitteet suomalaisen ruoan tuotannon edistämiseksi eivät

toteudu ilman taloudellisia panostuksia niin investointitukiin kuin viljelijätukiin. Suomalaiset elintarvikemarkkinat

eivät pysty eivätkä suurelta osin edes halua ottaa vastuuta alkutuottajan asemasta ruoan raaka-aineen

turvaamiseksi.

MTK-Etelä-Savon maaseutunuoret pitävät välttämättömänä, että Maatilatalouden kehittämisrahasto

Makeran toimintaa jatketaan ja siihen osoitetaan riittävästi rahoitusta suomalaisen

ruoantuotannon turvaamiseksi.

________________________________________________________________________________________________

68


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Suomalaisen ruokaketjun tilanne kestämätön – Itä-Suomen maaseutunuorten valiokuntien tiedote

Itä-Suomen MTK-liittojen maaseutunuorten valiokunnat ihmettelevät kaupan suhtautumista kotimaiseen ruuan

tuotantoon. Kauppaketjut lisäävät omien tuotemerkkien käyttöä, kasvattavat tuontia ja hämärtävät ruuan

alkuperää. Samalla heikennetään kotimaisten tuotteiden saatavuutta ja poljetaan tuottajahintoja.

Maaseutunuorten mielestä on erikoista, että samaan aikaan, kun suomalaiset ovat halukkaita ostamaan

kotimaisia tuotteita ja maatalousyrittäjät haluavat niitä tuottaa, löytyy elintarvikeketjusta toimijoita, jotka tekevät

kaikkensa tämän estämiseksi.

Viime päivinä on julkisuutta saanut S-ryhmän Saksasta tuoma Rainbow -luomumaito. Selvää on, että tuonnin

syy on raha. Se, mistä ei ole puhuttu, liittyy kaupan ja luomutuotannon edistämiseen perustetun ProLuomu

ry:n kytköksiin.

ProLuomun hallituksen puheenjohtajana toimii S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alarotu ja varapuheenjohtajana

Ruokakeskon toimialajohtaja Minna Kurunsaari. Molemmat henkilöt ovat keskeisessä roolissa kauppaketjujensa

hankintapäätösten teossa ja siten myös tuontiruuan ja kaupan omien tuotemerkkien edistämisen

etulinjan toimijoita.

ProLuomu ry:n säännöt voidaan tulkita niin, että ne mahdollistavat vaikka koko suomalaisen luomuketjun

rakentamisen tuonnin varaan. Siinä valossa säännöt ovat loogiset, että yhdistyksen päätösvalta näyttää annetun

kaupan keskusliikkeille.

ProLuomua perustettaessa oli odotuksia, että se kokoaa yhteen koko luomuketjun ja ajaa suomalaisen luomutuotannon

edistämistä tuottajasta kuluttajaan. Edellä esitettyjä sidonnaisuuksia, yhdistyksen sääntöjä ja

kaupan tuontipäätöksiä katsoessa päällimmäiseksi ajatukseksi nousee, että ProLuomusta on muodostumassa

kaupan keskusliikkeiden itselleen rakentama väline, jolla ne vääristävät entisestään suomalaisen elintarvikeketjun

rakenteita kauppaa suosivaksi ja koko muuta ketjua murentavaksi.

Itä-Suomen MTK-liittojen maaseutunuorten valiokunnat edellyttävät, että Työ- ja elinkeinoministeriön ja

Suomen hallituksen lupaama työ Suomen epäonnistuneen kilpailulainsäädännön uudistamiseksi aloitetaan

välittömästi ja sillä puututaan kaupan keskusliikkeiden pöhöttyneeseen asemaan sekä asenteeseen suomalaisessa

ruokaketjussa. Aikaa ei ole työryhmille ja mietinnöille, vaan oikeille teoille.

EMMA -hanke tuo maaseutuammatit lähelle nuoria

MTK-Etelä-Savon aloitteesta lähti liikkeelle EMMA –mahdollisuuksien maaseutu –hanke Mikkelin ammattikorkeakoulun

toimesta.

Kaikkia taitoja ei opita koulussa. Monet maaseudun ammatit vaativat erityisosaamista, jota ei opita pelkästään

koulun penkillä istumalla. Muutamina esimerkkeinä mainittakoon eläinten käsittely, koneiden käyttö,

kasvinviljely, metsänhoito ja luonnossa selviäminen.

Elinvoimainen maaseutu kuitenkin tarvitsee juuri näiden taitojen osaajia. Maa- ja metsätaloudessa on tarjolla

mielekkäitä työpaikkoja, joita ei voi siirtää ulkomaille. Maaseudulta löytyy myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia

yrittämiseen, esimerkiksi matkailu- ja hoiva-aloilla. Monella nuorella ei kuitenkaan ole tietoa näistä

mahdollisuuksista, joten he siirtyvät Etelä-Savosta muualle Suomeen opiskelun ja työn perässä.

EMMA –hanke on syntynyt tarpeesta välittää oikeaa ja ajanmukaista tietoa maaseudun yrittämisen ja työnteon

mahdollisuuksista. Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa on kahdeksan pilottikoulua

kattavasti koko maakunnan alueelta.

Kevään 2012 aikana yli 350 kahdeksannen luokan oppilasta vieraili maaseutuyrityksissä omilla paikkakunnillaan

Kerimäellä, Savonlinnassa, Haukivuorella ja Pieksämäellä. Mukana oli tuotantosuuntia luomuhunajan

tuotannosta robottinavettaan ja kauppapuutarhasta lampaisiin.

Hankkeen puitteissa on vielä tulossa vierailupäivät Juvalle, Anttolaan sekä Mikkelin Rantakylään ja Kalevankankaalle.

Hanke vie yrittäjiä myös kouluihin kertomaan tuotannostaan ja toiminnastaan yrittäjinä.

________________________________________________________________________________________________

69


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Maaseutuyrittäjyyden mittakaava yllätti monet oppilaat. Eräs oppilas kirjoitti palautteessaan: ” Tiesinhän minä,

että siellä jotain porkkanoita viljellään, mutta käsitykseni yrityksestä muuttui vierailulla aivan täysin. Yllätyin,

miten koneistettua toiminta on.”

Yrittäjät toivat esittelyissään hyvin esille myös sen, miten he järjestävät mahdollisuutensa vapaa-ajan viettämiseen.

Työtä tehdään monissa yrityksissä vuorotta joitakin kuukausia kesällä, mutta sitten on mahdollisuus

hengähtää, lomailla ja kehittää uusia ideoita yritystoimintaan.

EMMA-hanke esittelee nuorille ja opettajille myös kouluttautumismahdollisuuksia maaseudun ammatteihin.

Lokakuun alussa järjestettiin Mikkelin torilla tempaus, missä Etelä-Savon ammattiopiston järjestämää luonnonvara-alan

koulutusta markkinoitiin toiminnallisen rastiradan avulla.

Mikkelin ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan ja nuorisotyön opiskelijat suunnittelivat tapahtuman toteutuksen

yhdessä luonnonvara-alan opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Samaan aikaan torilla ja kauppakeskus

Stellassa järjestetyt suomalais-venäläiset metsätaito- ja kukkasidontakisat paransivat vielä tapahtuman

antia. Hankkeen toiminta jatkuu vuonna 2013.

TUKIPILARI – MAATILAYRITYSTEN TUKI- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA TIE-

DOTTAVA HANKE

Hankkeen tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa mm. maatilayrittäjien osaamista ja lisätä tietoa maatalouden

tukijärjestelmistä sekä maatalouden toimintaympäristöön kohdistuvista muutoksista. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon

ELY-keskus ja hanketta toteutetaan Manner-Suomen maaseutuohjelman varoin.

Toiminta vuoden 2012 aikana

Helmikuussa järjestettiin Mikkelissä Erityistuki- ja Luomu-Info 24.2. Tilaisuus oli jatkoa syksyn 2011 Luomu-Infoille.

Tilaisuudessa käytiin läpi myös erityistukisopimuksia sekä ei-tuotannollisia investointeja erityisesti

kosteikkoja. Tilaisuudessa luennoivat asiantuntija Marja Pulkkinen ja tarkastaja Hillevi Teittinen Etelä-

Savon Ely-keskuksesta. Luomuneuvoja Aila Asikainen ProAgria Etelä-Savosta sekä Luonnonhoidonneuvoja

Saara Ryhänen RAE-hankkeesta. Tilaisuuteen osallistui 12 henkilöä.

Maaliskuussa alkoi EU-tuista tiedottaminen. EU-tuet 2012 – tilaisuudet EU-avustajille, maaseutuelinkeinoviranomaisille

ja neuvojille järjestettiin Mikkelissä 7.3. ja Savonlinnassa 8.3. Tilaisuuksissa käytiin läpi mm.

valvontahavainnot vuodelta 2011 ja yleistä tukihausta 2012, lomaketäyttö, ajankohtaista LFA:sta ja uusien

sitoumusten teosta sekä YMPistä ja jatkositoumusten teosta, jonolohkoista, kotieläintuet ja eläinten hyvinvointituesta,

CAP-uudistuksesta, maaseutuhallinnon yleisestä sekä alueellisesta uudistuksesta sekä sähköisestä

tukihausta.

Tilaisuuksissa luennoivat tarkastajat Jaakko Heinonen, Merja Tolari, Mikko Ukkonen ja Maarit Saarinen sekä

kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta ja hankevetäjä Anu Raatikainen MTK-Etelä-

Savosta. Mikkelin tilaisuudessa maaseutuhallinnon uudistuksesta ja nykytilanteesta JJR-kunnissa kertoi

maaseutupäällikkö Sirpa Leväinen ja sähköisen tukihaun käyttäjäkokemuksesta yksityinen maaseutuneuvoja

Ari Lehtimäki. Savonlinnan tilaisuudessa maaseutuhallinnon uudistuksesta kertoi Kerimäen maaseutusihteeri

Merja Immonen.

EU-tukien muutokset 2012 – tilaisuudet järjestettiin viljelijöille Mikkelissä 21.3., Savonlinnassa 27.3. ja

Pieksämäellä 31.3. Tilaisuuksissa käytiin läpi mm. valvontahavainnot vuodelta 2011 ja yleistä tukihausta

2012, lomaketäyttö, ajankohtaista LFA:sta ja uusien sitoumusten teosta sekä YMPistä ja jatkositoumusten

teosta, jonolohkoista, kotieläintuet ja eläinten hyvinvointituesta, CAP-uudistuksesta, tilatuesta, maitokiintiöistä,

maaseutuhallinnon yleisestä sekä alueellisesta uudistuksesta sekä sähköisestä tukihausta.

Tilaisuuksissa luennoivat tarkastajat Jaakko Heinonen, Merja Tolari, Mikko Ukkonen ja Maarit Saarinen sekä

kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta ja hankevetäjä Anu Raatikainen MTK-Etelä-

Savosta.

Mikkelissä maaseutuhallinnon uudistuksesta kertoi Mikkelin maaseutupäällikkö Kari Mikkonen. Savonlinnassa

maaseutuhallinnon uudistuksesta puhui Merja Immonen ja viljelijäpuheenvuoron sähköisen tuen käyttäjäkokemuksista

piti Simo Havia Savonlinnasta. Pieksämäellä hallinnon uudistuksen kävi läpi Kangasniemen

________________________________________________________________________________________________

70


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

maaseutujohtaja Arto Pulkkinen. Sähköisestä tukihausta ei ollut viljelijäpuheenvuoroa, mutta sähköistä tukihakua

käytiin läpi Maaseutuviraston opetusvideoiden avulla. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 150 hlöä.

Sähköinen tukihaku ja karttakorjaukset – tilaisuudet: Mikkelissä 3.4. ja Pieksämäellä 4.4.2012

Tilaisuuksissa käytiin läpi sähköinen tukihaku ja karttakorjaukset. Päivän luennot piti karttavastaava Merja

Tolari Etelä-Savon ELYstä. Mikkelin tilaisuuteen osallistui 4 hlöä ja Pieksämäen tilaisuus jouduttiin perumaan

vähäisen osanoton vuoksi.

Sähköt poikki - mitäs sitten?

Lokakuulle suunniteltiin kolme Sähköt poikki – mitäs sitten? -infotilaisuutta, jotka peruttiin kaikki vähäisen

osallistumisaktiivisuuden vuoksi. Infot suunniteltiin Pertunmaalle, Kangasniemelle ja Savonlinnaan. Puhujiksi

oli pyydetty LähiTapiolan edustajia, Vuoden Palomiestä 2012 sekä kuntien varautumisasioihin perehtyneitä

henkilöitä.

Lokakuun 10. Päivälle suunniteltiin Investointituki-info, johon pyydettiin puhujaksi TTS:n Eerikki Kaila,

AVI:n ympäristöylitarkastaja Keijo Lindberg sekä talousneuvoja Mikko Penttinen ProAgrialta sekä ELYn rajoitusasiantuntija

Hannu Korhonen. Tilaisuus jouduttiin niin ikään perumaan vähäisen osallistujamäärän takia.

Marraskuussa viikolle 44 suunniteltiin 4 kpl Luomu-Infoja Puumalaan, Kangasniemelle ja Joroisiin. Joroisten

tilaisuuteen osallistui 12 hlöä. Muut infot peruttiin vähäisen osallistumisaktiivisuuden vuoksi. Joroisissa Etelä-

Savon ELY-keskuksen tarkastaja Marja Pulkkinen piti ensin esityksen Lämpene Luomulle, jossa käytiin läpi

luomuviljelyn taustoja sekä sopimuksen tekemistä ja edellytyksiä. Ruralia Instituutin Jukka Rajala kokosi

luomusta esityksen, jonka esitti hankevetäjä Anu Raatikainen. Esko Rissanen Pieksämäeltä piti viljelijäpuheenvuoron

ja ProAgrian luomuneuvoja Juha-Antti Kotimäki kertoi tilaisuuden lopuksi luomuvinkkejä. Tilaisuuteen

osallistui myös Joroistenlehden toimittaja joka kirjoitti tilaisuudesta kahdella sivulla.

7.11. Juvalla pidettiin Urakointipäivä, johon osallistui 16 hlöä. Tilaisuuden luennoitsijana toimi TTS:n (Työtehoseura)

Reetta Palva. Urakointipäivässä käytiin läpi eri urakointimuotoja, sopimusten tekemistä sekä

hinnoittelun periaatteita. Lisäksi tilaisuudesta lähetettiin materiaalia 5 hlölle, jotka eivät päässeet tilaisuuteen

mukaan.

20.11. Juvalla järjestettiin Luomu-Info jo luomussa oleville luomuviljelijöille. Tilaisuudessa puhuivat Pajuniemen

toimitusjohtaja Arto Jokinen aiheesta Luomulihan kysyntä ylittää tarjonnan. Jukka Rajala, erikoissuunnittelija

Ruralia-instituutista, piti esityksen aiheesta Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle ja Antti Hietala

Mavista piti esityksen uuden ohjelmakauden ja luomutuen suuntaviivoista. Kevään 2013 sopimusasioista,

vuokrasopimuksista ja valvonnasta kertoi Asiantuntija Marja Pulkkinen, Etelä-Savon ELY keskuksesta, luomutuottajan

puheenvuoron piti Kari Hänninen, Juvalta. Luomutuotteet keskuskeittiöillä -aiheesta kertoi Juvan

kunnan Ruokapalvelupäällikkö Annikki Tarvainen. Luomuvinkkejä viljelyyn antoi tilaisuuden lopuksi Juha-Antti

Kotimäki ProAgria Etelä-Savosta. Tilaisuuteen osallistui 18 hlöä ja materiaalia lähetettiin kahdelle,

jotka eivät päässeet osallistumaan tilaisuuteen.

Muista! –kalenteri

Maaliskuussa painatettiin 2 300 kpl Muista! –kalenteria, johon oli koottu viljelyn ja tukihaun kannalta tärkeät

päivämäärät. Kalenteriin ei tehty uutta ruudukkoa vaan käytettiin entistä pohjaa, jota päivitettiin edelleen.

Kalenterin päivitti Mainostoimisto Työhuoneen Tuula Virtanen. Kalenterin painotyö tilattiin KopiJyvältä.

Lehtikirjoitukset ja tiedotus verkossa

Keväällä:

Länsi- ja Itä-Savoon tarjottiin tukiaiheista kirjoitusta, joka käsitteli mm. jonolohkoja, ympin jatkositoumuksia ja

muistutusta LHP-peltojen kahden vuoden säilyttämisvaatimuksesta. Artikkelista ei ole näköhavaintoja painetussa

muodossa tämän jälkeen. Kirjoitus julkaistiin MTK-Etelä-Savon Facebook-sivuilla sekä

www.tukipilarihanketiedottaa.fi sivuilla.

Myös eläinten hyvinvointituesta tehtiin valvontaa sekä perustuen ehtoja selventävä kirjoitus, joka laitettiin

jakoon ProAgrian neuvojille sekä hankkeen nettisivuille ja jäsenverkko Reppuun.

________________________________________________________________________________________________

71


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Lisäksi hankevetäjä kokosi yhteistyössä Mikko Ukkosen kanssa tilatuesta ja vuokrasopimuksista lyhyen lehtijutun,

jota tarjottiin Länsi-Savoon ja Itä-Savoon. Kirjoitus laitettiin www.tukipilarihanketiedottaa.fi sivuille sekä

jäsenverkko Reppuun.

Tukihaun puolivälissä hankevetäjä kirjoitti lyhyen jutun sähköisen tukihaun väliaikatiedoista 18.4. tilanteen

mukaan. Kirjoitusta tarjottiin Länsi-Savoon ja Itä-Savoon. Kirjoitus laitettiin myös hankkeen nettisivuille

www.tukipilarihanketiedottaa.fi. sekä MTK-Etelä-Savon Facebook-sivuille.

Toukokuussa saatiin lisäselvennystä sekä EHT-tuen osittaiseen muuttamiseen, että Eviran ohjeistukseen

eläinten teurasjätteiden hautaamista koskien. Asiasta tiedotettiin hankkeen nettisivuilla.

Syksyllä:

Hankevetäjä kirjoitti lehtikirjoitukset aiheesta Eläintiheys LFA- ja Ympäristötuessa sekä Luomua lisää! MTK:n

jäsenlehteen, joka ilmestyi lokakuussa. Luomua lisää juttuun haastateltiin viljelijä Antti Lukkarista, joka oli

edellisenä vuonna osallistunut Luomu-Infoon sekä luomutuotannon peruskurssille.

Lisäksi Hirvensalmelainen-lehti kirjoitti viikolla 39 luomuviljelijä Anna Siiriäisestä. Luomuviikkoa vietettiin

viikolla 40 mutta koska ”Hisari” ilmestyy joka toinen viikko niin juttu julkaistiin jo aikaisemmin. Myös Puumalalehti

kirjoitti puffijutun Luomu-infosta Puumalassa vaikka itse tilaisuus peruuntuikin. Joroisten lehti kävi tekemässä

jutun Luomu-Infosta Joroisissa 1.11. Ja Juvan Lehden toimittaja teki jutun Juvan Luomu-Infosta

20.11.

Koko vuoden aikana hankkeen tilaisuuksiin (11 kpl) osallistui 285 henkilöä. Koko vuoden aikana kaikkiin

hankkeen järjestämiin EU-tukitilaisuuksiin ja hankkeen kokoamaa EU-tukimateriaalia käyttäviin tilaisuuksiin

osallistui yhteensä 659 henkilöä.

Tiedotushankkeiden tilaisuuksiin ja kuntakoulutuksiin osallistuneet vuosina 2009-2012

________________________________________________________________________________________________

72


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

JÄSENEDUT

Maaseudun elinkeinotoiminnan ja elämisen edellytysten turvaamiseksi tehtävä edunvalvonta on järjestön

ensisijainen ja tärkein tehtävä. Edunvalvontaa täydentävillä jäseneduilla järjestö tarjoaa jäsenilleen merkittäviä

taloudellisia etuja. Suurin osa jäseneduista on keskusliiton neuvottelemia valtakunnallisia etuja, mutta

MTK-Etelä-Savolla on tarjottavanaan myös omia jäsenetuja. Jäsenetujen tärkein tehtävä on tarjota jäsenkunnalle

helppo tapa hankkia tuotteita ja palveluja edulliseen hintaan ja asettaa näin painetta yleistä kustannustason

nousua kohtaan. Tämä auttaa myös yksittäistä jäsentä, joka kilpailuttaa eri palveluntarjoajia.

Tuotevastuuvakuutus jäsenetuna

Tuottaja on tuotevastuulain mukaan vastuussa vahingosta, joka aiheutuu siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen

kuin on aihetta odottaa.

Tuotevastuuvakuutus sisältyy MTK:n jäsenmaksuun. Vakuutus uudistui 1.1.2006 alkaen. Maaseutuyrittäjyys

on mukana entistä laajemmin, eläin- ja kasvitautien korvattavuutta rajattiin. MTK:n jäsenen tuotevastuuvakuutuksen

tarkoituksena on korvata toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun vahinko johtuu tuotteen

virheellisyydestä tai puutteellisuudesta. Vakuutus ei korvaa esimerkiksi vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetulle

itselleen.

Vakuutus on voimassa kaikilla maa- ja metsätaloutta harjoittavilla tuottajayhdistysten henkilöjäsenillä. Vakuutus

koskee myös maa- tai metsätilaan liittyviä maaseutuyrityksiä. Tuotevastuuvakuutuksessa MTK:n yhteistyökumppani

on LähiTapiola. Tarkempia tietoja saa LähiTapiolan toimistoista, joihin myös jätetään korvaushakemukset.

Tutustu vakuutuksen tuoteselosteeseen ja ehtoihin: www.mtk.fi/mtk/jasenedut

Woikosken kaasut ja pullot

MTK-Etelä-Savo ja Oy Woikoski Ab ovat sopineet jäseneduista MTK-Etelä-Savon alueen tuottajayhdistysten

jäsenille. Jäsenedut kattavat kaasut ja käyttöoikeustodistukset. Jäsenalennukset saat selville esittämällä

MTK:n jäsenkortin Woikosken toimipisteessä. Esim. happi pullossa/patterissa teollinen -50 %, asetyleeni

pullossa -45 %, käyttöoikeustodistus käyttöaika 3/5/8 vuotta -42 %/pullo. Alennus lasketaan kulloinkin voimassa

olevasta listahinnasta.

Woikosken toimipisteitä MTK-Etelä-Savon alueella on seuraavilla paikkakunnilla:

Kangasniemi Kangasniemen Varaosa Oy Kankaistentie 2

Mäntyharju TB-Huolto K. Kyyrö Omakotitie 17

Mikkeli Misra Oy Kinnarinkatu 4

Pieksämäki Pieksämäen Hydro Oy Helmintie 6

Ristiina K-Rauta E. Tukiainen Oy Pelimannintie 2

Savonlinna Finnhydro Enonkoskentie 1

Varkaus Täyttöasema Käsityökatu 15

Sähköä jäsenetuhintaan

MTK-Etelä-Savolla ja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomella on puitesopimus Suur-Savon Sähkön kanssa.

Sopimuksen perusteella sovittiin pelisäännöistä MTK:n jäsenille tarjottavasta edusta heidän ostaessaan sähköa

Suur-Savon Sähköltä. Sähkösopimusvaihtoehtoja on kaksi:

1. Jatkuva sopimus

Suur-Savon Sähkön julkisista sähkön listahinnoista alennus määräytyy seuraavasti:

Yleissähkö 6 %

Yösähkö

6 % päiväenergian hinnasta

Vuodenaikasähkö 6 % talviarkipäivän energiahinnasta

Lisäksi em. tuotteiden sähkön perusmaksuista 6 %

2. Takuuhintainen sopimus

Suur-Savon Sähkön kulloinkin voimassa olevan Takuuhintaisen sopimuksen perusmaksu on 0 €/kk.

________________________________________________________________________________________________

73


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Huom! Alennukset koskevat vain kilpailun piirissä olevia sähkön myyntihintoja eivätkä siis energian käytön

määrän perustuvia siirtohintoja ja niihin liittyviä perusmaksuja ja sähköveroja.

Lisätietoja: Suur-Savon Sähkön asiakaspalvelusta puh. 0800 90110 (ark. 8-16) tai sähköpostilla

asiakaspalvelu (at) sssoy.fi.

Wintunix –tietoturvapalvelut

MTK-Etelä-Savon jäsenille alennuksia tietokoneiden ja tietoliikenteen tietoturvapalveluista, etävalvonnasta,

virustorjunnasta, varmistuspalveluista sekä tietojärjestelmien asiantuntijapalveluista. Uusi jäsenetu, josta

lisätietoja www.wintunix.fi tai 040 718 6417.

Pk-Rengas Oy:n renkaat

MTK-Etelä-Savo ja Pk-Rengas Oy Savonlinnasta ovat sopineet jäseneduista MTK-Etelä-Savon alueen tuottajayhdistysten

jäsenille. Jäsenetu kattaa henkilö- ja pakettiautojen sekä traktoreiden renkaat ja asennustyön.

Jäsenedun saat selville esittämällä MTK:n jäsenkortin kaupanteon alkuvaiheessa. Ajantasaisen tarjouksen

saat ottamalla suoraan yhteyttä PK-Renkaaseen, Sateliittikatu 2, 57210 Savonlinna puh. 015 250 202,

fax 015 250 801

Suonentieto Oy:n ohjelmat

MTK-Etelä-Savo ja Suonentieto Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella tuottajaliiton jäsenet

saavat 15 % alennuksen Suonentiedon maa- ja metsätalouden atk-ohjelmista. Jäsenyyden toteamiseksi

on tilauksen yhteydessä annettava jäsentunnus. Tilaukset voi jokainen tehdä suoraan Suonentiedosta,

puh. 017 264 2642 tai lähimmältä jälleenmyyjältä. Lisätietoja antaa myyntipäällikkö Susanna Hämäläinen,

044 700 5206, susanna.hamalainen@suonentieto.fi

Alueemme jälleenmyyjät: Ylönen Aija, 040 500 3126 ja Maatilayrittäjien atk- ja koulutuspalvelu, Reija Immonen,

0400 451 699

MTK:n valtakunnalliset jäsenedut, ajantasaiset tiedot www.mtk.fi/jasenedut tai puh. 044 413 3350

LIITON KOKOUKSET

MTK-Etelä-Savon sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Rantasalmella, Oskari – Linnansaaren Luontokeskuksessa

12.4.2012. Kokouksen puheenjohtajana toimi emäntä Kirsti Laamanen Punkaharjulta. Alustajana

kokouksessa oli MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Aarno Puttonen sekä hankepäällikkö Niina Kuuva

ProAgria Etelä-Savosta (Etelä-Savon maaseudun kehittämisen toimenpideohjelman esittely). Kokous myönsi

johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle vastuuvapauden vuoden 2011 tileistä. Kokoukseen osallistui yhteensä

52 virallista kokousedustajaa.

Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Mikkelissä kongressi- ja kokoustalo Mikaelissa 12.12.2012. Kokouksen

puheenjohtajana toimi maanviljelijä Markku Pajunen Mikkelistä. Kokouksen alustajana oli MTK:n ympäristöjohtaja

Liisa Pietola. Syyskokoukseen osallistui 62 virallista kokousedustajaa. Liiton johtokunnassa valittiin

jatkamaan Juha Paajanen Punkaharjulta ja uusina jäseninä Mervi Kervinen Heinävedeltä, Anna Siiriäinen

Hirvensalmelta ja maaseutunuorten edustajaksi Minna Kekkonen Haukivuorelta. MTK:n valtuuskunnan varsinaiseksi

jäseneksi kaudelle 2013-2014 valittiin Aarno Puttonen Puumalasta ja varajäseneksi Anne Nykänen

Mikkelistä.

Kokouksessa luovutettiin MTK:n kultaiset ansiomerkit ja ansiomerkit seuraaville MTK:n toiminnassa ansioituneille

henkilöille. Lisäksi on myönnetty MTK:n kunniamerkki MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Aarno Puttoselle

Puumalasta. Kunniamerkki luovutettiin MTK:n liittokokouksessa Savonlinnassa. Kansanedustaja Jari

Leppä piti kiitospuheen ansiomerkkien saajien puolesta.

Kultainen ansiomerkki:

Hannu Laitinen

Jari Leppä

Heikki Pahkasalo

Pieksämäki

Pertunmaa

Mikkeli

________________________________________________________________________________________________

74


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Ansiomerkki:

Jukka Leikkonen

Henno Karppinen

Leena Hämäläinen

Päivi Torniainen

Tuija Anttonen

Pirjo Aholainen

Aate Laukkanen

Pasi Ylönen

Pekka Häkkinen

Risto Sistonen

Petri Turakainen

Vesa Kallio

Eeva Saikkonen

Antti Kuvaja

Jussi Valtonen

Ilpo Kiema

Heikki Manninen

Matti Kauhanen

Anna-Maija Pöllänen

Juha Pasonen

Matti Kohvakka

Ossi Tuuliainen

Mäntyharju

Sulkava

Pieksämäki

Ristiina

Kerimäki

Joroinen (ei päässyt paikalle)

Punkaharju

Virtasalmi

Mikkeli (ei päässyt paikalle)

Rantasalmi (ei päässyt paikalle)

Juva

MTK-Etelä-Savo

Heinävesi

Kangaslampi

Puumala

Savonlinna

Kangasniemi

Jäppilä

Savonranta (ei päässyt paikalle)

Hirvensalmi

Haukivuori

Juva

________________________________________________________________________________________________

75


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

MTK:N LIITTOKOKOUS SAVONLINNASSA 2012

MTK:n valtakunnallinen liittokokous järjestettiin Savonlinnassa 28.-29.6.2012. Kokoukseen osallistui noin

500 järjestön jäsentä eri puolilta Suomea. MTK-Etelä-Savoa kokouksessa edustivat virallisina kokousedustajina

Eero Immonen Joroisista, Kirsti Laamanen Punkaharjulta, Jukka Leikkonen Mäntyharjulta, Pekka Loponen

Pieksämäeltä, Pekka Parkkinen Mikkelistä, Petri Turakainen Juvalta ja Sami Heikkinen Enonkoskelta.

MTK-Etelä-Savo julkaisi Suur-Saimaa lehden välissä kahdeksansivuisen liittokokousliitteen, josta ohessa

otteita.

________________________________________________________________________________________________

76


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle –ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista

ja järjestötoiminnan kehittämistä. Asiakirja hyväksyttiin liittokokouksen käsittelyssä Savonlinnassa

28.-29.6.2012.

Ohjelma on valmisteltu laajassa järjestön sisäisessä käsittelyssä. Se täydentää MTK:n strategiaa Kohti

osaavaa maaseutua 2015, jonka valtuuskunta hyväksyi 2009.

Haastamme itsemme ja koko suomalaisen yhteiskunnan

Haluamme, että Suomi on vastuullisen maa- ja metsätalouden esimerkkimaa. Haluamme olla maailman

paras hyvissä tuotantotavoissa, mutta koko yhteiskunnan on oltava tämän tavoitteen takana. Haastamme

itsemme, mutta samalla haastamme koko suomaisen yhteiskunnan. Maaseudun uusiutuviin luonnonvaroihin

perustuva vihreä kasvu tarvitsee avukseen kuluttajia ja poliittisia päätöksentekijöitä.

Kuluttajilla on suurin valta äänestää kestävän kehityksen puolesta omilla kulutuspäätöksillään. Kotimainen

tuote, suomalainen työ ovat kestäviä valintoja.

Näkemyksemme on, että työpaikkojen ja kasvun luominen on ainoa tapa turvata hyvinvointivaltion tulevaisuus.

Vihreää kasvua ei tehdä kaikkialle ulottuvalla yksityiskohtaisella säätelyllä. Talonpoikaisjärki on saatava

kunniaan.

Järjestönä taistelemme hyvän hallinnon puolesta. Yrittäjää ei saa missään olosuhteissa näännyttää ja tukahduttaa

hallinnon taakan alle. Hallinnon on oltava aina elinkeinolähtöistä ja vastuullisten elinkeinojen toimintaa

kehittävää.

Toimimme entistäkin suuremmalla tarmolla reilun markkinatalouden puolesta. Alkutuottajalla on oikeus menestykseen,

kohtuulliseen osuuteen lopputuotteen hinnasta. Kamppailemme muutoksia lainsäädäntöön ja

vahvistamme yhteistä markkinavoimaamme monin eri tavoin.

________________________________________________________________________________________________

77


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Vahvistamme yhteisöllisyyttä, tuemme toinen toisiamme. Yhteiskunnalta odotamme, että työelämän kehittäminen

parantaa myös maaseudun yrittäjien työelämän laatua. Maaseudun yrittäjillä on oikeus hyvään työelämään.

Edistämme elinkeinoja ja maaseudun asutusta

Uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva biotalous on välttämätön ratkaisu moniin tulevaisuuden

ongelmiin. Se tuo Suomelle mahdollisuuksia runsaiden luonnonvarojen ja osaamisen ansiosta. Jotta

mahdollisuudet vihreään kasvuun voidaan käyttää, yhteiskunnan on varmistettava yrittämisen edellytykset ja

välttämättömät palvelut koko maassa.

Tavoitteenamme on vihreiden elinkeinojen kannattavuuden parantaminen ja suotuisan toimintaympäristön

varmistaminen. Siksi myös maaseudun yleisten asioiden edunvalvontaa on tärkeä tehtävämme. Suomen

paikka on Euroopassa, rakentavana ja uudistavana EU:n jäsenenä. Toimimme kansainvälisesti aktiivisesti,

tarjoamme vihreän kasvun ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin ja turvaamme samalla kansalliset edut. Tartumme

mahdollisuuksiin, joita kansainvälistyminen tuo suomalaiselle maaseudulle ja sen elinkeinoille.

Tehtävämme on maaseudun elinkeinojen, yrittäjyyden ja maaseudulla asumisen edistäminen sekä omaisuudensuojan

puolustaminen. Vaadimme, että oikeusvaltio kunnioittaa omaisuuden suojaa. Yrittäjinä tarvitsemme

vakaan pitkän aikavälin toimintaympäristön. Yhteiskunnan säätelyllä ei saa rajoittaa elinkeinotoiminnan

mahdollisuuksia enempää kuin muualla EU:n yhteismarkkinoilla.

Katsomme, että liiketoiminnan harjoittaminen toisen maalla ja vesillä ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Niiden

nojalla ei saa aiheuttaa haittaa, rikkoa kotirauhaa eikä häiritä elinkeinotoimintaa. Vaadimme, että ympäristönja

luonnonsuojelu perustuu vapaaehtoisuuteen ja täyden korvauksen periaatteelle.

Vastuullisuudesta pitää palkita

Harjoitamme maailman vastuullisinta maa- ja metsätaloutta. Huolehdimme Suomessa maista, metsistä ja

vesistä. Kotieläintuotantoa hoidamme korkeiden lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Ruokaketjulta odotamme

vastuullisuutta, joka tarkoittaa myös tuottajien hyvinvointia ja oikeudenmukaista tulonjakoa.

Luomme yhteistyötä ja rakennamme vuoropuhelua kaikkien kanssa. Huolehdimme, että maaseudun asioiden

osaajia saadaan asioiden valmistelijoiksi ja päättäjiksi. Vaikutamme kylissä, kunnissa, maakunnissa,

kansallisesti ja kansainvälisesti. Hakeudumme luottamustehtäviin muuallakin kuin omassa järjestössä. Järjestämme

tarvittaessa kampanjoita, mielenilmaisuja ja joukkokokouksia.

Kasvatamme yhdessä markkinavoimaa

Markkinavaikuttamisessa tavoitteenamme on saada Suomen vastuullisesti tuotetuista tuotteista hinta, joka

on korkeampi kuin löysemmillä vaatimuksilla tuotetuista tuontituotteista. Haluamme tuontituotteille samat

vaatimukset kuin kotimaan tuotannolle.

Kerromme ja perustelemme kuluttajille, että suomalaisella laadulla on hintansa. Sitoudumme tuotantoketjun

avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen ja pidämme tuotantotilat hyvässä kunnossa. Haluamme, että kuluttaja saa

tietää ruoan alkuperän. Yhteiskunnalta vaadimme korjauksia kilpailulainsäädäntöön ja sen soveltamiseen.

Tuotantoketjuilta vaadimme läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaista tulonjakoa. Tuottajan ja ostajan välille vaadimme

molempia tasavertaisesti sitovia kirjallisia sopimuksia.

Ylpeyttä omasta työstä, tukea toinen toiselle

Olemme ylpeitä työstämme, tuotteistamme ja tuotantotavoistamme. Vahvistamme kumppanuutta sellaisten

toimijoiden kanssa, joille kotimainen raaka-aine tuo kilpailuetua. Toimimme verkostoissa ja haemme kysyntää

lisääviä investointeja. Haluamme säilyttää ja vahvistaa osuuskuntapohjaisia yrityksiä ja niiden omistajuutta.

Uusia osuuskuntia voidaan perustaa sellaisille tuotteille ja palveluille, joilla markkinat eivät toimi.

Omissa hankinnoissamme lupaamme suosia kotimaisia tuotteita ja palveluja. Lupaamme yhteiskuntavastuun

raportointijärjestelmän.

________________________________________________________________________________________________

78


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Palvelemme kaikkia jäseniä

Tulevaisuuden haasteisiin ja jäsenten odotuksiin vastaaminen edellyttää MTK-järjestön uudistumista monella

tapaa. Vihreää kasvua ja menestystä maalle –ohjelma asettaa lähivuosien tavoitteet järjestön kehittämiselle

maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien yhteisenä etujärjestönä.

Laaja ja kasvava jäsenmäärä vahvistaa järjestöä ja sen vaikutusmahdollisuuksia. Teemme jäseneksi liittymisen

helpoksi ja houkuttelevaksi. Hyvä jäsenpalvelu luo lisäarvoa jäsenille. Seuraamme jäsenten tyytyväisyyttä

ja kehitämme toimintaa jäseniltä keräämämme palautteen perusteella.

Tarjoamme kaikille jäsenille vaikuttamiskanavan ja mahdollisuuden saada aloitteita käsittelyyn. Huolehdimme

erityisesti nuorten ja naisten vaikutusmahdollisuuksista järjestössä.

MTK:N JOHTOKUNNAN KESÄRETKI ETELÄ-SAVOON

MTK:n johtokunnan vuotuinen kesäretki suuntautui Etelä-Savoon liittokokousta edeltävänä päivänä. Retkelle

osallistui johtokunnan lisäksi valtuuskunnan puheenjohtajistoa, metsävaltuuskunnan puheenjohtaja sekä

keskusliiton toimihenkilöitä ja MTK-Etelä-Savon johtokunnan jäseniä. Retki noudatti seuraavanlaista ohjelmaa.

9.00 Lähtö Savonlinnasta

10.00 Maitotila, Jussi ja Päivi Kämäräinen, Rantasalmi

12.00 Maatilamatkailu, lammas, kasvinviljely, Aimo ja Pirkko Hämäläinen, Joroinen

Lounas Vanamolassa (www.vanamola.fi)

13.30 Vihannesviljely, Esa ja Kimmo Aholainen, Joroinen

15.00 Naudanlihantuotanto, Antti Lukkarinen, Rantasalmi

16.00 PEL –tuote, Mikko ja Jussi Lappalainen, (www.pel-tuote.fi)

17.30 Lomakylä Järvisydän, sauna ja illallinen, Isäntänä Osuuskunta Lihakunta

(www.jarvisydan.com)

20.30 Lähtö Savonlinnaan

________________________________________________________________________________________________

79


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

LIITON TALOUS

MTK-Etelä-Savon talouteen vaikuttavat suurimmat yksittäiset tekijät ovat liiton jäsenmaksu keskusliitolle (36

% kuluista), luottamus- ja toimihenkilöiden palkat ja palkkiot sivukuluineen (34 %), luottamus- ja sekä luottamus-

ja toimihenkilöiden matkakulut (7,1 %). Nämä muodostivat yhteensä noin 77 % kaikista liiton kuluista.

Yhteensä kulut olivat 345 281 euroa, missä nousua edellisvuoteen oli 7 199 euroa. Nousu johtui kertaluonteisista

kulueristä liittyen suurimmalta osin vuoden aikana toteutettuihin kuluttajatapahtumiin (materiaalit,

lehti-ilmoitukset), MTK:n liittokokoukseen ja maaseutuyrittäjien talvigaalaan. Osa em. kuluista laskutettiin

edelleen eli ne eivät jääneet rasittamaan liiton taloutta.

Tulopuolella merkittävin tekijä on tuottajayhdistysten jäsenmaksu liitolle, joka kattoi vuonna 2012 noin 84 %

kuluista. Loput kuluista katettiin yhteisöjäsenmaksuilla, säätiön avustuksilla sekä korkotuotoilla. Liiton kulurakenteesta

johtuen on kustannussäästöjen tekeminen vaikeaa ilman, että niillä on välitön vaikutus toimintaan.

Liiton jäsenmaksun määräytymisessä MTK:lle on merkille pantavaa Etelä-Savon vahva metsätalous. Verrattuna

liittoihin, joilla on vastaava määrä peltoalaa tai jopa enemmän, on Etelä-Savon jäsenmaksu noin 20 000

€ korkeampi johtuen merkittävistä metsätalouden tuloista. Vuonna 2012 liiton jäsenmaksu keskusliitolle nousi

2 % eli 2 460 €.

Liiton talous on saatu viime vuosina tasapainotettua jäsenmaksujen korotusten sekä kulujen karsimisen avulla.

Tämä on toisaalta tarkoittanut pienemmällä henkilöstöllä toimimista, mutta samalla myös yhdistysten jäsenmaksut

on säilytetty ennallaan vuosina 2007, 2008 ja 2009. Vuodelle 2010 yhdistysten jäsenmaksua

korotettiin maltilliset 2 % eli 5 317 €. Vuodelle 2011 korotuksia ei tehty. Vuodelle 2012 yhdistysten jäsenmaksuja

korotettiin ns. kympin kampanjan puitteissa viidellä eurolla jäsentilaa kohti. Tämä tarkoitti 19 365

euron eli 7,1 %:n korotusta.

Vuonna 2012 liitolla oli käytettävissä jäsentilaa kohti 44,8 € ja jäsentä kohti 19,1 € jäsenmaksuja.

Yhdistysten tärkein maksukykyyn vaikuttava tekijä on järjestäytymisaste ja sitä kautta jäsenmaksuperusteena

oleva pellon määrä rekisterissä. Vuonna 2002 tehty jäsenrekisterin päivitys toi rekisteriin lähes 12 000

hehtaaria kadoksissa ollutta peltoa. Vastaava päivitys tehtiin vuosina 2004, 2005, 2007, 2009 sekä vuonna

2012.

Maatalouden lopettaminen ja peltojen siirtyminen pois viljelystä tai vuokralle aiheuttavat jatkuvaa rekisteritietojen

päivitystarvetta. Maksukyvyssä on toisaalta eroja yhdistysten välillä. Ongelmallinen tilanne on jäsenmaksunsa

vain osittain maksavat jäsenet sekä ne jäsenet, jotka eivät maksa maksujaan joka vuosi. Nämä

jäsenet näkyvät mm. rästilistoilla ei-maksaneina jäseninä eivätkä kaikki myöskään ole mukana jäsenmäärässä,

jonka perusteella liittojen luottamushenkilöpaikat määräytyvät keskusliiton valtuuskunnassa.

Vain osittain jäsenmaksunsa maksaneiden osalta on huomioita yhdistyslaki, jonka mukaan kaikkia jäseniä

tulee kohdella tasapuolisesti. Tällöin kokonaan jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet ovat eriarvoisessa asemassa

vain osan maksustaan maksaneisiin nähden.

Vuoden 2012 tilinpäätös toteutui varsin tarkalleen talousarvion mukaisesti. Talousarviota tehtäessä ei ollut

tiedossa liittokokouksesta sekä MTK:n johtokunnan kesäretkestä aiheutuvia tarkkoja kustannuksia eikä

myöskään valtakunnallisten kuluttajatapahtumien järjestämisestä aiheutuvia kuluja. Näistä aiheutuneet kulut

olivat kuitenkin valtaosin ns. läpikulkueriä, jotka laskutettiin edelleen tai joihin saatiin avustusta Etelä-Savon

maataloustuottajain säätiöltä.

MTK-Etelä-Savon tilinpäätös ilman Tukipilari -hanketta vuodelta 2012 on ylijäämäinen 3 049,92 € (talousarvio

3 000 €, erotus 49,92 €). Tukipilari –hankkeen tulos oli +/- 0 € eli sillä ei ole vaikutusta liiton talouteen.

Taseen on loppusumma 885 768,16 €, josta omaa pääomaa on 343 431,06 €. Vieras pääoma on tuottajayhdistyksiltä

ja säätiöltä lainattuja varoja, joita on sijoitettu edelleen yhdessä liiton varojen kanssa korkeamman

tuoton saamiseksi. Lainavaroja ei käytetä liiton toiminnan rahoittamiseen. Taseen kasvu johtuu lähes kokonaan

yhdistysten liitolle lainaamien varojen lisääntymisestä.

________________________________________________________________________________________________

80


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

MTK-Etelä-Savon tilikauden tulos vuosina 1999-2012

ARVIO TALOUDEN TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

Vuoden 2012 osalta tehty ylijäämäinen tilinpäätös ei juuri muuta liiton taloudellista tilannetta. MTK:n jäsenmaksun

nousu yhdessä yleisen kustannusten nousun kanssa lisäävät taloudellisia rasitteita. Myös edunvalvontatarpeiden

lisääntyminen ja toimintakentän laajeneminen aiheuttavat taloudellisia paineita. Tästä esimerkkinä

on mm. kuluttajatyöhön tehdyt panostukset. Samanaikaisesti aiempaa pienemmät henkilöstökulut

sekä Etelä-Savon maataloustuottajain säätiön avustus ovat antaneet mahdollisuuden kompensoida nousseita

kustannuksia.

Vuonna 2012 liitto jatkoi toimintaa vuoden 2009 linjausten mukaisesti. Järjestöagrologin irtisanouduttua liiton

johtokunta päätti, liiton taloudellisen tilanteen huomioon ottaen, että hänen tilalleen ei palkattu uutta työntekijää.

Vuoden 2011 alusta liiton toimistosihteeri jäi osa-aikaeläkkeelle, mikä toi myös hieman taloudellista liikkumavaraa

liiton toimintaa, mutta on toisaalta pois toimihenkilöresurssista.

Taloudellisia resursseja uusien toimihenkilöiden palkkaamiseen liitolla ei ole ollut. Johtokunta linjasi vuoden

2010 viimeisessä kokouksessa, että vuoden 2011 aikana selvitetään liiton taloudellisten resurssien lisäämismahdollisuudet.

Selvityksen pohjalta liiton johtokunta päätti ”kympin kampanjasta”, jossa yhdistysten

jäsenmaksuja korotetaan 10 €/jäsentila. Liiton syyskokous hyväksyi syksyllä 2011 tällä perusteella tehdyistä

jäsenmaksujen korotuksista vuodelle 2012, jotka olivat yhteensä 19 360 €. Korotus oli 5 €/jäsentila ja seuraavasta

korotuksesta tehdään esitys ja päätetään vuoden 2012 syyskokouksessa. Syyskokous päätti johtokunnan

esityksestä, että korotusta vuoden 2013 jäsenmaksuihin ei tehdä, vaan seurataan ensin yhdistysten

talouden kehitystä ja seuraavat päätökset tehdään vuodelle 2014.

Jäsenmaksujen korotus vuodelle 2012 käytetään yhdistystoiminnan kehittämiseen ja maaseutunuorten toimintaan.

Yhdistystoiminnan kehittäminen aloitettiin keväällä 2012 järjestämällä seutukunnittain yhdistysten

johtokuntien ”tulevaisuusseminaarit”. Näissä pohdittiin kunkin seutukunnan ja yhdistyksen toiminta-alueen

nykytilaa ja tulevaisuutta ja kannustettiin johtokuntia linjaamaan yhdistysten toimintaa. Liiton niukat henkilöstöresurssit

edellyttävät yhdistystasolla aktiivista luottamushenkilötoimintaa, jota tuetaan parhaalla mahdollisella

tavalla. Tässä on keskeisessä roolissa yhdistysten välinen yhteistyö, jolla saadaan myös taloudellisia

hyötyjä.

Maaseutunuorten toiminnan osalta haetaan tiiviimpää yhteistyötä Itä-Suomen MTK-liittojen (Keski-Suomi,

Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) kanssa. Vuodelle 2013 MTK-Etelä-Savon johtokunta teki päätöksen

palkata osa-aikainen maaseutunuorten asiamies kolmen kuukauden työajalle. Tehtävään valittiin liiton

hallinnoiman Tukipilari –tiedotushankkeen vetäjä Anu Raatikainen. Hän toimii myös Itä-Suomen maaseutunuorten

valiokuntien yhteishenkilönä. Toimihenkilöresurssin lisääminen tarkoittaa noin 6 250 euron alijäämäistä

talousarviota vuodelle 2013.

________________________________________________________________________________________________

81


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Keskusliiton jäsenmaksujen vuosittainen nousu sekä yleinen kustannustason nousu asettavat edelleen suuria

paineita liiton taloudelle, mikäli tuottajayhdistysten jäsenmaksukykyä ei pystytä turvaamaan. Samanaikaisesti

tapahtuva tuottajayhdistysten jäsenmäärän jatkuva väheneminen ja paineet tilakohtaisten jäsenmaksujen

nostamiseen edellyttävät järjestöltä toimintaa, joka koetaan maksettujen jäsenmaksujen arvoiseksi. Myös

tiedottamista toiminnasta tulee tehostaa, jotta jäsenet tietävät, mitä järjestössä heidän hyväkseen tehdään.

Vaikka liitto on korottanut yhdistysten jäsenmaksuja, on samaan aikaan tapahtunut yhdistysten taloudessa

kehitystä parempaan. Tässä on tehty tiivistä yhteistyötä yhdistysten kanssa hehtaaritietojen päivittämisessä

säännöllisesti sekä muullakin tavoin jäsenrekisteritietojen ajantasaistamisessa.

Liiton itsenäisen toiminnan jatkumiselle ei taloudellisessa mielessä ole vielä lähivuosina mitään esteitä. Suurempi

ongelma on liiton tarjoaman palvelun määrä ja laatu, jota ei nykyisellä henkilöstömäärällä pystytä parhaalla

mahdollisella tavalla turvaamaan. Tähän liittyy kiinteästi myös toimihenkilöiden jaksaminen.

KATSAUS TULEVAAN – ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

Yleistä

MTK-Etelä-Savon tulevaisuuden haasteena tulee olemaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toimintaan

käytettävissä olevien resurssien ja edunvalvonnan lisääntyvien tarpeiden yhteensovittaminen. MTK:n edunvalvonta

maakuntatasolla on jo pitkään ollut laaja-alaista maaseudun edunvalvontaa sisältäen niin maaseudulla

yrittämiseen kuin asumiseen liittyvät asiat. Kokonaisvaltainen maaseudun edunvalvonta on jäsentenkin

kannalta välttämätöntä, jotta yleiset elämisen ja yrittämisen mahdollisuudet maaseudulla voidaan turvata.

Tämä tarkoittaa usein toimintaa, johon ei ole saatavissa uusia taloudellisia tai henkilöstöresursseja vaan

entistä enemmän joudutaan miettimään toiminnan painopisteitä, mutta samalla myös ottamaan entistä

enemmän irti nykyisistä resursseista.

MTK-Etelä-Savon jäsenkunnan rungon muodostavat edelleen ja vielä pitkään päätoimiset maatilatalouden

harjoittajat. Jäsenkunta kuitenkin muuttuu entistä moninaisemmaksi yritystoiminnan kirjon kasvaessa ja sitä

kautta edunvalvontatarpeiden lisääntyessä. Perinteisen maatalouden edunvalvonnan haasteeksi nousee

jäsenten väliset jopa ristiriitaiset edunvalvontatarpeet johtuen tilojen ja yrittäjien erilaisista elinkaaren vaiheista

yrittäjien ikääntyessä ja riippuen siitä, onko yrityksiin jatkajaa vai ei. Myös erilaiset strategiset valinnat

maatilayritysten kehittämisen suhteen voivat johtaa edunvalvontatarpeiden erilaistumiseen yritysten välillä.

Puhtaita maaseudun edunvalvojatahoja ei MTK:n ohella muita ole. Muiden toimijoiden osalta tilanne on se,

että ne ovat joko valinneet hyvin kapean sektorin toiminta-alueekseen tai toimivat palveluiden myyjinä.

MTK:n valtakunnallinen strateginen valinta on, että se tarjoaa jäsenilleen kaiken kattavaa edunvalvontaa.

Samanaikaisesti ei kuitenkaan ole huolehdittu riittävän hyvin siihen tarvittavista voimavaroista. Mikäli tähän

ei saada korjausta lähivuosina, ei järjestö pysty lunastamaan antamaansa lupausta kaiken kattavasta edunvalvontapalvelusta

jäsenilleen.

Yhtenä haasteena lähivuosina tulee olemaan suurten ikäluokkien siirtyminen myös maatilataloudessa eläkkeelle.

Tässä yhteydessä kaikki tuotannolliset resurssit tulee saada siirrettyä jatkavien yrittäjien käyttöön ja

jatkavat yrittäjät liittymään MTK:n jäseniksi. Mikäli tässä murroksessa jäsenyys järjestöön katkeaa, tulee se

näkymään liitto- ja maakuntatason edunvalvonnan dramaattisena heikkenemisenä, jopa loppumisena. Tämä

yksinkertaisesti siitä syystä, että niin yhdistys- kuin liittotason toiminta on riippuvaista jäsenmaksutuloista ja

ilman jäsenmaksutuloja toiminnalla ei ole taloudellista pohjaa. Keskusliiton osalta tilanne on poikkeava, koska

se ei ole riippuvainen jäsenmaksutuloista. Keskusliiton toiminnasta jäsenmaksutuloilla katetaan vain noin

kuudesosa. Kääntäen ilmaistuna voidaan sanoa, että jäsenen sijoittamaa yhtä euroa kohti järjestö sijoittaa

viisi euroa edunvalvontaan.

Järjestön harjoittaman edunvalvonnan tulevaisuuden haasteena on sen organisaation toiminnan tehokkuus.

Tämä tarkoittaa sitä, pystyykö tuottajayhdistys palvelemaan jäseniään, liitto tuottajayhdistyksiä ja keskusliitto

liittoja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Jäsen on yhdistyksen asiakas, yhdistys liiton asiakas ja liitto

keskusliiton asiakas. Näiden asiakkuuksien hoitaminen niin, että asiakas on tyytyväinen, ratkaisee hyvin

pitkälti järjestön tulevaisuuden. Tällä hetkellä asiakastyytyväisyys ei ole niin korkealla tasolla kuin sen tulisi

olla. Tehokkuutta ei tule kuitenkaan mitata esim. henkilöstömäärällä tai puhtaasti rahassa, vaan jäsenten

tyytyväisyydellä.

________________________________________________________________________________________________

82


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

MTK:n toiminta koostuu kolmesta tasosta: kuntatason tuottajayhdistyksistä, maakuntatason liitoista ja valtakunnallisesta

keskusliitosta. Tuottajayhdistykset toimivat pääosin yhden kunnan alueella, mutta kuntarakenteessa

tapahtuvat muutokset ovat muodostaneet tilanteita, joissa yhden kunnan alueella voi toimia useampia

tuottajayhdistyksiä. MTK- ja metsänomistajien liittojen rajat poikkeavat voimakkaasti toisistaan metsänomistajien

liitoissa tapahtuneista fuusioista johtuen.

Järjestön sisäisen ja erityisesti ulkoisen viestinnän kannalta selkiinnyttämistä vaativa asia on maataloustuottajaliittojen

nimi. Järjestön sääntöjen mukaan alueellisten tuottajaliittojen nimet kuuluvat muodossa Maataloustuottajain

Etelä-Savon liitto, MTK-Etelä-Savo ry. Tällä nimellä on yli 90 –vuotinen historia ja sen tuoma

arvo. Käytännössä kuitenkin se antaa vajavaisen kuvan alueellisten MTK -liittojen toimikentästä ja leimaa

herkästi niiden toiminnan vain maatalouden tai vaikkapa maatalouden tukipolitiikan hoitajiksi.

Todellisuudessa tilanne on kuitenkin se, että MTK –liitot tekevät kokonaisvaltaista maaseudun edunvalvontaa,

johon kuuluu kaikki järjestön jäsenten elämään vaikuttavien asioiden hoitaminen. Tässä on suuri ero

verrattaessa MTK:n toimintaa esimerkiksi johonkin palkansaajajärjestöön. Jos Metalliliittoon kuuluvalla jäsenellä

on ongelmia päivähoitoasioissa tai omistamansa maa-alueen kaavoituksessa, ei Metalliliitto häntä

näissä avusta. MTK:n jäsen sen sijaan odottaa ja myös saa palvelua lähestulkoon kaikissa hänen elämänpiiriinsä

kuuluvissa kysymyksissä. Tämä ns. 360 asteen palvelulupaus jäsenille tekee järjestön työstä erittäin

haasteellista.

Onko tällainen kaiken kattava toimintatapa järkevä vai pitäisikö edunvalvontaa priorisoida tai valita edunvalvonnallisia

painopisteitä vaikkapa vuosittain? Edunvalvontaorganisaation ongelmana on kuitenkin, että se ei

voi valita jäsenten edunvalvontatarpeita. Järjestöllä voi olla vuosittain vaihtuvia teemoja, joita nostetaan muuta

toimintaa enemmän esille, mutta jäsenkunnan jokapäiväiset edunvalvontatarpeet tulee hoitaa kaikissa

olosuhteissa. Muutoin jäsen tekee käänteisen priorisoinnin MTK:n jäsenmaksulle.

Itä-Suomen yhteistyö

Itä-Suomen alueella toimivat MTK-liitot ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Käytännössä tämä on tarkoittanut

yhteisiä valiokuntia, toimihenkilöiden ja luottamushenkilöiden tapaamisia ja kokouksia, yhdessä laadittuja

lausuntoja ja kirjelmiä sekä esityksiä mm. keskusliitolle ja ministeriöille. Yhteistyö on perustunut ja lähtenyt

liikkeelle asialähtöisesti eli on hoidettu edunvalvonnallisia asioita yhdessä, kun on nähty, että yhdessä tehden

on mahdollista saada parempia tuloksia aikaiseksi. Toinen keskeinen syy on ollut päällekkäisten töiden

välttäminen eli ei kannata tehdä jotakin asiaa neljää kertaa, kun sen voi tehdä yhdessä yhden kerran.

Myös MO –liittojen kanssa on vuosi vuodelta tehostettu yhteistyötä. Erityisen merkittävää se on ollut maankäyttöön

ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä sekä lisäksi erilaisten maakunnallisten ohjelmien laadinnassa.

Myös tämän yhteistyön täytyy perustua yhteisiin intresseihin, jotta se koetaan mielekkääksi.

Kaiken kaikkiaan MTK –liittojen välinen yhteistyö ei ole mikään uusi asia eikä myöskään mikään automaatti

ratkaisemaan edunvalvonnan haasteita. Yhteistyötä ei pidä tehdä vain yhteistyön takia vaan sen tulee perustua

todellisiin tarpeisiin ja kaikkien osapuolien siitä saamaan hyötyyn. MTK –liitot ovat itsenäisiä toimijoita,

MTK:n omistajia, jotka ratkaisevat itsenäisesti niin liittojen kuin keskusliiton tulevaisuuden. Tätä ei mikään

ulkopuolinen taho tee.

MTK-Etelä-Savon lausunto MTK:n liittokokoukselle esitettävistä asiakirjoista

MTK-järjestön kehittämisohjelma

MTK-järjestön kehittämisohjelma asiakirjassa käytetään termiä tuottaja. Tämä tulee korvata termillä maatalousyrittäjä

tai maanviljelijä.

Nuorten toiminnan aktivoimiseksi esitetty malli nuorten asiamiehestä on kannatettava. Tämä edellyttää taloudellisten

mahdollisuuksien luomista asiamiesten palkkaamiseksi. Samaa toimintamallia tulee harkita myös

esimerkiksi järjestötyön osalta, jota työtä myös nuorten asiamies tulisi tehtävässään toteuttamaan.

________________________________________________________________________________________________

83


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Kehittämisohjelmassa todetaan, että yhteisöjäsenten määrää Keskusliitossa voidaan lisätä. Olisi varsin perusteltua,

että yhteisöjäsenten määrää voidaan lisätä järjestön kaikilla tasoilla. Samalla on huomioitava niiden

saama äänivalta, joka ei voi olla suurempi kuin ääni per jäsen.

Edelleen ohjelmassa todetaan, että ”valtuuskunnan jäsenten määrää lisätään, jotta valtuuskunnan voidaan

katsoa edustavan riittävän laajasti jäsenistöä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on siirtyminen yhden valtuuskunnan

malliin, jossa erilaiset jäsenryhmät ovat laajasti edustettuina.” MTK-Etelä-Savo näkee, että tämä

tavoite on lähtökohtaisesti hyvä, mutta siinä täytyy huomioida, että edustukset määräytyvät vain ja ainoastaan

MTK:n jäsenyyden kautta ja esim. valtuuskunta- tai liittokokousedustajien määrän tulee määräytyä

MTK:n jäsenten lukumäärän perusteella. Nykyisten sääntöjen mukaan edustajien määrä mm. MTK:n liittokokoukseen

ei määräydy MTK:n jäsenten perusteella.

MTK-Etelä-Savo kannattaa valtuuskunnan koon kasvattamista siten, että MTK-liittojen edustajien määrää

lisätään. Tämä voidaan toteuttaa yksinkertaisella sääntömuutoksella, jossa jäsenmäärä määräytyy liiton

puheenjohtajan lisäksi yhdellä jäsenellä jokaista alkavaa 4 000 maksavaa jäsentä kohti.

On syytä huomioida myös se, että jo nykyisessä MTK:n valtuuskunnassa lähes kaikki sen jäsenet ovat myös

metsänomistajia ja hyvin monella on muutakin yritystoimintaa kuin pelkästään maataloutta.

Ohjelmassa todetaan, että ”Vähennämme jäsenryhmäerottelua ja puhumme yhteisesti MTK:n jäsenistä.”

Tämä on hyvä ja kannatettava tavoite, mutta se edellyttää samalla metsänhoitoyhdistysten aseman selkeyttämistä

eli ne joko ovat MTK:n jäseniä tai eivät ole. Jäsenyyden mukaan määräytyy myös asema järjestössä.

Edelleen samassa kohtaa tulee muuttaa tekstiä niin, että siinä todetaan ”Uudistamme valtuuskunnan kokoa

ja kokoonpanoa siten, että se edustaa laajasti järjestön jäsenkuntaa ja sen harjoittamia elinkeinoja ja koko

maata.”

Ikäpykälän osalta MTK-Etelä-Savo ei kannata ikärajan nostamista 62 –vuodesta. Järjestöön tarvitaan uusia

ja nuoria luottamushenkilöitä ja sitä ei edistä ikärajan nostaminen nykyisestä. Mikäli samaan aikaan vähennetään

mm. valiokuntapaikkoja ja muitakin luottamustehtäviä, niin yhdessä ikärajan noston kanssa nuorten

eteneminen järjestössä vaikeutuu entisestään.

Kehittämisohjelmassa todetaan, että ”Vähemmän tärkeiden asioiden hoidosta on myös osattava luopua.”

Toteamus voi lähtökohtaisesti olla perusteltu, mutta mitä se tarkoittaa? Mitä ovat vähemmän tärkeät tehtävät?

Kuka ne määrittää ja, miten se kerrotaan jäsenelle? Jokaiselle jäsenelle juuri kulloinkin ongelmaksi

nousevat tilanne ja asia ovat sillä hetkellä tärkeitä. Millä perusteella toteamme jäsenelle, että hänen asiansa

ei ole tärkeä ja emme sitä sen vuoksi hoida?

Toisaalta, millä perusteella määritellään esimerkiksi liiton omasta aloitteesta tekemän edunvalvonnan tärkeys

maakunnallisissa tehtävissä? Monet tehtävät eivät vaikuta suoraan jäsenkuntaan, mutta niillä on välillinen

vaikutus. Kuka ja, miten nämä tehtävät laitetaan tärkeysjärjestykseen? Sama koskee keskusliiton toimintaa.

On helppoa ja jopa perusteltua kysyä, mitä hyötyä eteläsavolaiselle MTK:n jäsenelle on siitä, että MTK käyttää

aikaa ja resursseja Venäjän talonpoikien järjestön kanssa yhteistyöhön tai Vietnamiin ja Afrikkaan suuntautuviin

projekteihin?

Edelleen ohjelmassa esitetään, että järjestön kaikkien tasojen keskinäistä toimintaa arvioidaan vuosittain

käytävissä yhteistyökeskusteluissa. Toiminnan arviointi on kannatettava asia, mutta se täytyy tehdä riittävän

kevyellä menettelyllä, jotta välineestä ei tule itsetarkoitusta. Tässä hyvänä välineenä voi toimita liittojen ja

keskusliiton (myös yhdistysten) toimintakertomukset, joita voidaan hyödyntää paremmin luomalla niille yhteinen

rakenne.

Liittojen osaamista voidaan varmasti hyödyntää nykyistä enemmän, mutta lausetta tulee muuttaa niin, että

se sisältää myös keskusliiton osaamisen saaminen koko järjestön eli myös liittojen ja yhdistysten käyttöön.

Kehittämisohjelmassa on pohdittu myös päällekkäisten töiden karsimista. MTK-Etelä-Savo kannattaa tätä,

mutta esimerkiksi taloushallinnon osalta ei ole itsestään selvää, että liiton omana työnä harjoittama taloushallinto

olisi jotenkin tehotonta tai jopa ”vähemmän tärkeää” työtä. Taloushallinto ei vie kohtuuttoman paljon

aikaa ja antaa mahdollisuuden muodostaa toimistosihteerille järkevä tehtävänkuva ja työaika. Mikäli taloushallinto

siirrettäisiin liitosta pois, voidaan joutua tilanteeseen, jossa ei olisi enää mahdollista jatkaa toimistosihteerin

palkkausta. Toisaalta voidaan pohtia sitä, voisiko taloushallinnon tehtävistä säästyvä ajan käyttää

________________________________________________________________________________________________

84


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

muihin tehtäviin, mutta siinä on otettava huomioon jokaisen liiton erityispiirteet sekä mahdollisuudet erilaisten

työtehtävien yhdistämisiin. Liiton omana työnä toteutettava taloushallinto mahdollistaa myös erittäin joustavan

ja täysin reaaliaikaisen talouden seurannan. Se tukee myös yhdistysten toimintaa ja talouden hallintaa,

kun liitossa on asian tunteva henkilöresurssi yhdistysten tukena.

Ohjelmassa luvataan lisätä keskusliiton viestintää yhdistysten ja liittojen luottamushenkilöille. Toiveena on,

että tähän lisätään viestinnän kohteeksi myös liittojen toimihenkilöt. Samalla järjestöön on luotava säännöt

sähköpostin käytölle, koska nykyisellään merkittävään osaan keskusliittoon lähetettyjä sähköposteja ei saada

vastausta. Samat säännöt tulevat koskemaan järjestön kaikkia tasoja.

Ohjelmassa pohditaan myös metsänhoitoyhdistysten asemaa MTK:ssa. MTK-Etelä-Savo ei näe hyvänä, että

metsänhoitoyhdistyksille varataan edelleen mahdollisuus olla järjestön palvelujen piirissä ilman MTK:n jäsenyyttä.

Tilanne tulee selkiyttää heti metsänhoitomaksun tulevaisuuden ratkettua, jonka jälkeen on päätettävä

ovat metsänhoitoyhdistykset osa MTK:a vai ei. Tämä tarkoittaa joko jäsenyyttä MTK:ssa tai jäämistä järjestön

ulkopuolelle. Aiemmin asiakirjassa todettu tavoite ”yhteisistä MTK:n jäsenistä” ei toteudu, jos tilannetta ei

tältä osin saada korjattua. Samalla on tehtävä sääntömuutos edustusten määräytymisestä, kuten lausunnossamme

on aiemmin todettu, edustukset määräytyvät vain MTK:n jäsenten määrän perusteella.

Ohjelmassa todetaan, että ”Liittotasolla asiantuntijaresurssien saatavuus varmistetaan vahvistettavilla liittoyhteistyöalueilla”.

Tulee selkeyttää, mitä tällä tarkoitetaan? Onko kyseessä MTK:n valiokuntien valinta-alueet

vai jotkin muut määriteltävät alueet? Ratkaistavia asioita liittojen välisten resurssien liikkuvuudessa ovat töiden

ja kustannusten jakaminen liittojen kesken. MTK-Etelä-Savo pitää tätä tavoitetta kuitenkin hyvänä ja se

tulee selvittää, jotta liittojen tarjoamat palvelut jäsenille voidaan turvata jäsenille tasapuolisesti. Itä-Suomen

osalta tämänsuuntainen työ on jo aloitettu. MTK-Etelä-Savo kannattaa myös esitystä keskusliiton asiantuntijoiden

sijoittamisesta alueille tukemaan liittojen toimintaa.

Kuntarakenteen mahdollisten muutosten myötä tulee turvata tehokas paikallistason edunvalvonta, joka on

yhdistysten keskeinen tehtävä. Samalla on kuitenkin huolehdittava jäsensuhteesta, joka voi katketa, mikäli

yhdistyksiä ajetaan voimakkaasti yhteen. Yhdistyksen toiminnan vahvuus on paikallisuudessa, jäsenten tuntemisessa

ja jäsenten yhteenkuuluvuuden tunteessa.

Kehittämisohjelmassa todetaan, että ”Nykyinen toimintamalli, jossa jokaisessa organisaatioyksikössä on

valmius hoitaa kaikki asiat, mutta vain yleisellä tasolla, ei ole toimiva pitkässä juoksussa. Tulevaisuudessa

tietty erikoistuminen on välttämätöntä”. Väitteessä on tietty logiikka, mutta perustelut puuttuvat kokonaan.

Organisaatioyksiköllä tässä tarkoitetaan mitä ilmeisimmin liittoja, jotka leimataan tätä kautta toimimattomiksi.

Tämä kuvastaa varsin vahvasti sitä, että liittotason toimintaa ei tunneta.

Edelliseen viitaten voidaan vahvasti argumentoida, että liittotaso pystyy tarjoamaan avun valtaosaan jäsenten

asioissa. Usein osaamisen ja kokemuksen sekä vastaavan tyyppisten tapausten kautta on syntynyt tietotaitoa,

jolla jäsentä pystytään palvelemaan nopeasti ja tehokkaasti. Tässä suuri merkitys on myös oman

alueen tuntemuksella ja erityisesti eri sidosryhmien tuntemuksella. Henkilökohtaiset kontaktit ovat erittäin

tärkeitä edunvalvonnassa. Kaikki tämä purkaa painetta esim. keskusliiton asiantuntijoilta, joille yhteydenotot

muussa tapauksessa suuntautuisivat.

Toisaalta, mikäli jäsenen asia vaatii erityisosaamista, jota liitosta ei löydy, pystytään liitoissa tekemään merkittävää

pohjatyötä, mikä helpottaa oikean erityisosaamisen löytämistä esim. keskusliitosta. Myös tässä on

tärkeää, että tunnetaan paikallinen olosuhde, johon jäsenen tarvitsema edunvalvonta liittyy. Liitto toimiikin

”yhden luukun” –periaatteen toteuttajana, jossa jäsentä ei pompotella henkilöltä toiselle ennen kuin oikea

asiantuntija löytyy.

Kehittämisohjelmassa asetetaan tavoite, että yhdistys olisi yhteydessä jokaiseen jäseneen vähintään joka

toinen vuosi. Tavoite tulee olla korkeammalla eli yhteydenotto tulee tehdä joka vuosi.

Ohjelmaan tulee lisätä tavoite koko järjestön kattavan henkilöstöpolitiikan luomiseksi. Sillä voidaan taata

henkilöstön osaaminen, mutta myös jaksaminen ja työssä viihtyvyys. Tässä on suuressa roolissa myös järjestökoulutus,

jonka täytyy kyetä tarjoamaan niin luottamus- kuin toimihenkilöiden koulutusta. Samalla on

huolehdittava järjestökoulutuksen riittävistä taloudellisista ja henkilöresursseista.

________________________________________________________________________________________________

85


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Lopuksi

MTK-Etelä-Savo pitää valmisteltuja asiakirjoja hyvinä pohjina järjestön toiminnalle. Liittokokouksen luonteesta

johtuen (mm. suuri määrä kokousedustajia, lyhyt aika asioihin perehtymiseen) sen ei tulisi tehdä kovin

yksityiskohtaisia linjauksia vaan keskittyä suurempien periaatteellisten kysymysten käsittelyyn. Näiltä osin

asiakirjat ovat varsin onnistuneita.

MTK-Etelä-Savo korostaa, että asiakirjoissa esitetyt toimenpiteet ja tavoitteet vaativat resursseja eli rahaa.

Se, mistä nämä resurssit otetaan, ei asiakirjoissa ole pohdintaa. MTK-Etelä-Savon kanta on, että keskusliiton

tulee käyttää kaikkia käytettävissä olevia taloudellisia resurssejaan jäsenten edunvalvonnan tehostamiseksi.

Tämä tarkoittaa myös mahdollisuutta tilapäiseen ”kivijalan syömiseen”, koska edunvalvonta ei voi

perustua säästämiseen On turhaa laatia minkäänlaisia asiakirjoja, jos niiden toteuttamiseen ei ole käytännössä

mahdollisuuksia. Liittojen jäsenmaksuja korottamalla tämä ei ole mahdollista, jos halutaan huolehtia

jäsenten tasapuolisesta kohtelusta läpi maan.

Jäsentyytyväisyystutkimus

Liitto tilasi yhdessä muiden MTK-liittojen kanssa jäsentyytyväisyystutkimuksen TNS Gallupilta vuonna 2011.

Tuloksia käsiteltiin liiton työvaliokunnassa, johtokunnassa ja yhdistysten luottamushenkilöpäivillä. Vaikka

tulokset ovat jo yli vuoden vanhoja, on ne hyvä välillä palauttaa mieliin ja tuoda myös tässä esille.

Tutkimuksen mukaan arviot MTK:n toiminnasta olivat lähes kautta linjan parantuneet vuoteen 2009 verrattuna.

Kokonaistyytyväisyys oli parantunut, mutta on edelleen matala. Myös jäsenyydestä koettu hyöty on matala,

mutta sen sijaan jäsenenä pysymisen arvosana ja suosittelu ovat hyvällä tasolla. Näiden lukujen perusteella

jäsensuhde on vahvistunut vuodesta 2009.

Maidontuottajien, metsäjäsenten (metsänomistajien liiton jäsenet) ja metsänomistajajäsenten (ent. viljelijät)

jäsensuhde on vahvin. Eniten arvio oli parantunut metsänomistajilla ja nuorilla alle 40 -vuotiailla viljelijöillä.

Jäsensuhde on vahvempi C -tukialueella kuin AB -tukialueella.

Arviot MTK:n toiminnan viime aikojen kehittymisestä olivat parantuneet. Huomattavasti aiempaa harvempi

arvioi toiminnan heikentyneen. Kokonaistyytyväisyyden osalta maidontuottajat olivat kärjessä ja sikatilalliset

tyytymättömimpiä. Nuoret viljelijät ja metsäjäsenet antoivat keskimääräistä paremmat arvosanat sekä kokonaisuudelle

että suhteelliselle hyödylle.

Asiantuntevuus ja yhteistyökykyisyys yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa ovat kaksi kantavinta imagotekijää.

Muutoskykyisyyden ja vaikutusvaltaisuuden osalta arviot olivat heikoimmat. Järjestön kokeminen

vaikutusvaltaiseksi korreloi vahvasti kokonaistyytyväisyyden suhteen.

Imago on kauttaaltaan vahvistunut vuodesta 2009. Eniten olivat parantuneet arvosanat kohdissa ”kertoo

riittävästi toiminnastaan ja päätöksistään jäsenille” ja ”ajaa tasavertaisesti kaikkien jäsentensä etua” ja ”yhteistyökykyinen

yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa”.

Maaseutuyrittäjyyden edunvalvonnalle annetaan parhaat ja puumarkkinoihin vaikuttamiselle sekä hintatietouden

lisäämiselle seuraavaksi parhaat arviot.

Suurin kritiikki kohdistuu tuotantopanosmarkkinoihin vaikuttamiseen. Keskimääräistä heikommin arvioidaan

myös maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta. Heikommat arviot antavat sikatilat, nautatilat ja erikoiskasvitilat.

Vuoteen 2009 verrattuna arviointi on samaa tasoa.

Muilla edunvalvonnan alueilla MTK saa aiempaa paremman arvioinnin, varsinkin puumarkkinoiden edunvalvonnassa

ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamisessa.

MTK:n toimintaan on osallistunut 72 % jäsenistä. 18-24 % ei osallistunut mihinkään toimintaan. Niistä, jotka

eivät ole osallistuneet mihinkään toimintaan/tapahtumiin, suurempi osa on pienten tilojen viljelijöitä, osaaikaisia

ja iäkkäämpiä viljelijöitä. Joukossa on myös päätoimisia, nuorempia ja suurempien tilojen viljelijöitä.

Kysyttäessä MTK:n toiminnan parannusehdotuksia nousivat keskeiseksi teemaksi edunvalvonta-asiat. Toiseksi

yleisimmin mainittiin tiedotukseen ja järjestön näkyvyyteen liittyvät asiat. Seuraavina asioina nostettiin

esille jäsenten tasapuolinen kohtelu alueellisesti ja tuotantosuunnan mukaan sekä tuottajahintakysymykset.

________________________________________________________________________________________________

86


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Positiivista palautetta järjestölle annettiin ja erityisesti hyvästä tukikoulutuksesta sekä virkistystoiminnasta ja

muista yhteisistä tilaisuuksista. Näitä odotetaan myös jatkossa.

Johtopäätökset

Jäsensuhde on vahvistunut kahdessa vuodessa. Tyytyväisyys toimintaan on kasvanut, mutta siinä on edelleen

parantamisen varaa. Pääosan suhtautuminen toiminnan kehittymiseen on neutraalia, mutta selvästi

harvempi kuin kaksi vuotta sitten arvioi toiminnan heikentyneen.

Järjestön imago on jäsenten keskuudessa parantunut. Jäsenviestintä saa aiempaa paremman arvioinnin,

samoin jäsenten tasavertainen kohtelu. Imagoarvioissa heikoimmin arvioidaan muutoskykyisyys, vaikutusvaltaisuus

ja jäsenten tasavertaisuus. Järjestön asiantuntemus on vahvuustekijä. Tyytyväiset jäsenet arvostavat

ajankohtaista tietoa. Printtiviestintä (jäsenkirjeet ja lehdet) puoltavat edelleen hyvin paikkaansa.

MTK:n jäsenet odottavat järjestöltä erityisesti edunvalvonnan terävöittämistä, varsinkin tuotantopanosmarkkinoiden

osalta ja kotieläinsektorin markkinoiden osalta. Kotieläintilojen, varsinkin sikatilojen kannattavuuden

heikko tila heijastuu vastauksissa.

Haasteena on lisätä tietoisuutta MTK:n toiminnasta ja osallistumista toimintaan. Jäsenistä 28 % ei osallistu

mihinkään toimintaan. Noin 30 % ei tunne juurikaan keskusliiton eikä alueellisten liittojen toimintaa eikä 10 %

juuri mitään MTK:n toimintaa.

Toimintaa hyvin tuntevat sekä toimintaan osallistuneet ovat tyytyväisempiä järjestöön, vaikka kritiikkiäkin

annetaan. Tarvitaan ajankohtaista viestintää siitä, mihin ja miten markkinoihin on pyritty ja pyritään vaikuttamaan

ja mitkä tekijät rajoittavat vaikuttamista.

MTK-ETELÄ-SAVON LUOTTAMUSHENKILÖT 2013

Johtokunta

Juha Paajanen, puheenjohtaja, Punkaharju

Tuotantosuunta: Maito-, metsä- ja matkailu

0400 659 725

juha.paajanen@mtk.fi

Petri Miettinen, varapuheenjohtaja, Juva,

Monialayrittäjä

050 541 3480

pee.am@surffi.fi

Pasi Häkkinen, Haukivuori

Tuotantosuunta: Lihakarjatila (pellot luomussa)

050 517 4723

pasi.hakkinen@hotmail.com

Minna Kekkonen, maaseutunuorten edustaja, Haukivuori

Tuotantosuunta: Lypsykarja

044 327 1430

minna.kekkonen@hiirenmaa.fi

Mervi Kervinen, Heinävesi

Tuotantosuunta: Luomumaitotila

040 512 8659

kerviska@gmail.com

________________________________________________________________________________________________

87


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Tuomo Lahikainen, Kangasniemi

Tuotantosuunta: Lypsykarja/koneurakointi

050 306 9228

tuomo.lahikainen@hotmail.com

Jukka Nousiainen, Kerimäki

Tuotantosuunta: lihakarjatila

0440 549 252

jukka.o.nousiainen@gmail.com

Marko Piispanen, Ristiina

Tuotantosuunta: lypsykarja

050 542 8072

marko.piispanen@gmail.com

Antti Ranta, Sulkava

Tuotantosuunta: emolehmätila

050 567 4165

ranta.antti67@gmail.com

Anna Siiriäinen, Hirvensalmi

Tuotantosuunta: luomuemolehmätila

0400 259 621

anna@annantaide.com

Virpi Valkonen, Rantasalmi

Tuotantosuunta: lypsykarja

040 820 8406

v.valkonen@hotmail.fi

Vivili Ylönen, Jäppilä

Tuotantosuunta: siitossonnien kasvatus eli ”poikakoti”

040 595 5740

vivili@luukku.com

Edustukset MTK:n valiokunnissa ja jaostoissa 2013

Hyvinvointivaliokunta Leena Hämäläinen, Pieksämäki 050 305 3098

Kananmunavaliokunta Jouni Paunonen, Juva 040 565 2491

Kuluttajatyöryhmä Jukka Leikkonen, Mäntyharju 0400 929 866

Luomuvaliokunta Anssi Laamanen, Juva 0400 650 221

Maaseutuyrittäjävaliokunta Aarno Puttonen, Puumala 0500 843 855

Tuotantotalousvaliokunta Jukka Leikkonen, Mäntyharju 0400 929 866

Viljavaliokunta Yrjö Ehrnrooth, Mikkeli 0400 824 731

Maaseutunuorten valiokunta Iiris Utriainen, Jäppilä (mo-liitto) 040 828 0701

MTK:n säätiön hallintoneuvosto Matti Korhonen, Rantasalmi 0400 931 165

Aarno Puttonen, Puumala 0500 843 855

Itä-Suomen valinta-alueen muut edustukset:

Aluekehitysvaliokunta Ilona Alhoniemi, Pohjois-Karjala 050 023 8670

Jarkko Pakkanen, Keski-Suomi 045 234 6952

Energiavaliokunta Erkki Kalmari, Keski-Suomi 040 140 7473

Hyvinvointivaliokunta Eero Heinonen, Pohjois-Savo 0400 275 889

Kylvösiemenjaosto Matti Lappalainen, Pohjois-Savo 0500 541 491

Lammasjaosto Outi Sirola, Pohjois-Karjala 040 566 4153

Luomuvaliokunta Markku Hatakka, Keski-Suomi 040 580 2416

Maaseutunuorten valiokunta Otto Saikkonen, Pohjois-Karjala 044 361 1066

Tomi Ahonen, Uurainen 050 302 0361

________________________________________________________________________________________________

88


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Maaseutuyrittäjävaliokunta Jussi Lehmuskoski, Keski-Suomi 0400 747 284

Heikki Peltola, Pohjois-Savo 020 741 4411

Nautajaosto Tomi Toivanen, Pohjois-Savo 050 517 3249

Sikajaosto Simo Mäkelä, Keski-Suomi 0400 761 403

Verovaliokunta Jorma Pitkänen, Pohjois-Karjala 0400 745 829

Ympäristö- ja maapol. valiokunta Kari Pennanen, Pohjois-Karjala 0400 150 129

Liiton edustajat Itä-Suomen MTK-liittojen yhteisissä valiokunnissa (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala,

Pohjois-Savo)

Työvaliokunta (liiton oma valiokunta)

Juha Paajanen, Punkaharju 0400 659 725

Jukka Nousiainen, Kerimäki 0440 549 252

Petri Miettinen, Juva 050 541 3480

Maaseutunuorten valiokunta (liiton oma valiokunta)

Milla Suuronen, Pertunmaa 040 828 7358

Jukka Heikkonen, Punkaharju 040 732 6138

Pasi Häkkinen, Haukivuori 050 517 4723

Antti Karppinen, Heinävesi 050 544 3191

Joel Puhakainen, Juva 0400 643 909

Noora Ruuth, Mikkeli 040 758 5180

Tommi Naukkarinen, Joroinen 040 741 0740

Niina Kuuva, Mikkeli 040 731 1686

Petri Miettinen, johtokunnan edustaja 050 541 3480

Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta

Petri Pekonen, Mikkeli 040 358 7639

Maitovaliokunta

Anne Nykänen, Mikkeli 050 587 1509

Juha Paajanen, Punkaharju 0400 659 725

Viljakasvivaliokunta

Yrjö Ehrnrooth, Mikkeli 0400 824 731

Jukka Kohvakka, Haukivuori 050 543 1731

Luomuvaliokunta

Sanna Hämäläinen, Kerimäki 050 410 9497

Petri Miettinen, Juva 050 541 3480

Anssi Laamanen, MTK luomuvaliokunta 0400 650 221

Lihavaliokunta

Jukka Nousiainen, Kerimäki 0440 549 252

Paavo Sävilammi, Kangasniemi 050 379 7479

Maaseutuyrittäjävaliokunta

Pasi Häkkinen, Haukivuori 050 517 4723

Aarno Puttonen, MTK maas.yrittäjävaliok. 0500 843 855

Sosiaalivaliokunta

Päivi Torniainen, Ristiina 040 584 2816

Antti Ranta, Sulkava 050 567 4165

Leena Hämäläinen, MTK hyvinvointivaliok. 050 305 3098

Verovaliokunta

Auvo Gustafsson, Heinävesi 0400 278 913

Juha Paajanen, Punkaharju 0400 659 725

________________________________________________________________________________________________

89


MTK-ETELÄ-SAVO TOIMINTAKERTOMUS 2012

________________________________________________________________________________________________

Kuluttajatyöryhmä

Anna Siiriäinen 0400 259 621

Jukka Leikkonen, MTK kuluttajatyöryhmä 0400 929 866

Etelä- ja Itä-Suomen sokerivaliokunta

Kimmo Ihalainen, Joroinen 0400 184 712

________________________________________________________________________________________________

90

More magazines by this user
Similar magazines