Kokoukset ja 90-vuotisjuhla [pdf, 552 kt] - MTK

mtk.fi

Kokoukset ja 90-vuotisjuhla [pdf, 552 kt] - MTK

MTK:n 90- ja metsänhoitoyhdistystoiminnan

100-vuotisjuhla Turussa

MTK:n liittokokous sekä MTK:n 90- ja metsänhoitoyhdistysten

100-vuotisjuhla järjestettiin 29.-30.6.2007

Turussa. Kokous- ja juhlapaikka oli Turun Messu- ja

Kongressikeskus Turun Artukaisissa. Juhlaan osallistui

yli 2200 järjestön jäsentä ja yhteistyökumppania. Mukana

oli myös ulkomaisia kutsuvieraita.

MTK:n 90- sekä metsänhoitoyhdistystoiminnan 100-

vuotisjuhlan aloitti juhlajumalanpalvelus Turun tuomiokirkossa.

Jumalanpalveluksessa saarnasi arkkipiispa

Jukka Paarma. Tuomiokirkko oli ääriään myöten täynnä

juhlakansaa.

Pääjuhlassa Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa

tasavallan presidentti Tarja Halonen esitti tervehdyksen.

Puheenjohtaja Michael Hornborgin piti juhlapuheen.

Taisto Reimaluoto esitti mieleenpainuvan monologin

Mies niittää. Musiikkia esittivät Jyrki Anttila, Turun Filharmoninen

orkesteri ja Mieskuoro Laulunystävät.

Juhla alkoi lippujen sisäänmarssilla Turun Filharmonisen

orkesterin muusikkojen säestämänä. Maataloustuottajayhdistysten

ja ‐liittojen sekä metsänomistajien

liittojen ja metsänhoitoyhdistysten liput sijoitettiin seinustalle

komeaksi lippurivistöksi. Sitten kajahti yhteislauluna

Maataloustuottajain marssi.

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen

lausui tervetuliaissanat todeten mm. seuraavaa: ”MTK

on järjestönä elänyt jäsentensä mukana 90 vuotta. Näihin

vuosiin mahtuu rankkoja murroksia. On selvitty sodista,

asutettu siirtolaiset, paketoitu peltoja, lahdattu

lehmiä ja sopeuduttu Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan

ja avoimiin maailmanmarkkinoihin.

Maaseudulla on oltu lujilla. Mutta murrokset ovat vain

vahvistaneet meitä.”

Saikkonen rohkaisi katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen:

”Maaseudun elinkeinot eivät tänään ole

laskevan auringon aloja. Niissä on haastetta ja ne vaativat

kovaa ammattitaitoa, uskallusta ja yrittäjyyttä. Me

olemme järjestönä linjanneet tulevaisuuttamme vuoteen

2020. Nyt meidän on ammennettava toisistamme

rohkeus ottaa ohjat entistä paremmin käsiimme ja rakentaa

se tulevaisuus, jonka haluamme. Se tulevaisuus

on hyväksi koko Suomelle.”

Tervetuliaissanojen jälkeen Juha Saikkonen lähetti

Narvan marssin tahdissa seppelpartion sankarihaudalle.

Seppelpartioon kuuluivat Irma Sirviö, Tommi Lunttila,

Helena Aaltonen ja Tapani Heikkilä.

Juhlassa puhunut tasavallan presidentti Tarja Halonen

toivotti onnea järjestöille ja kiitti niitä tehdystä työstä.

”Suomalainen elintarviketuotanto ja metsätalous ovat ja

tulevat olemaan tärkeä osa hyvinvointiamme ja kansallista

identiteettiämme. Uskon suomalaisen maa- ja metsätalouden

tulevaisuuteen”, presidentti päätti puheensa.

Puheenjohtaja Michael Hornborg käsitteli puheessaan

järjestön tilannetta järjestön perustamisvaiheessa

ja kehitystä vuosikymmenten kuluessa. Puheensa lopuksi

Hornborg kuvaili 90-vuotiaan järjestön nykytilaa:

”Järjestönä 90-vuotias MTK edustaa Suomen vihreää

pääomaa, luontoelinkeinoja. Meillä on suuri vastuu

ympäristöstämme ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä

käytöstä, metsien kasvusta, peltojen kasvuvoimasta

ja vesien puhtaudesta.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen (oik.), johtokunnan puheenjohtaja Michael Hornborg ja metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

Olavi Peltola odottamassa tasavallan presidentin Tarja Halosen saapumista 90-vuotisjuhlaan. Presidentti esitti tervehdyksensä juhlassa.

77


Monipuolisen juhlaohjelman jälkeen maistuivat kakkukahvit. Juhlaan

osallistui jäseniä ja yhteistyökumppaneita.

MTK-Varsinais-Suomen puheenjohtaja Jaakko Halkilahti (oik.) vaihtamassa

ajatuksia johtaja Eero Nurmisen kanssa.

Me olemme hoitaneet tätä arvokasta omaisuutta

kautta historian talonpoikaisten arvojen mukaan niin,

että pellot ja metsät jätetään seuraavalle sukupolvelle

entistä ehommassa kunnossa. Tähän kestävään kehitykseen

tarvitaan myös suomalaisen yhteiskunnan

hyväksyntä ja tuki. Maaseudun elinkeinotoiminta monipuolistuu

ja vastaa vihreän pääomansa kautta yhteiskunnan

tulevaisuuden tarpeisiin. Valiovallan on pidettävä

huoli näiden elinkeinojen toimintaedellytyksistä ja

kehittämisen mahdollisuudesta

Maaseutu koskettaa meitä jokaista. Maaseutu ja

sen elinkeinot ovat keskipisteessä, kun ihmiskunta

etsii ratkaisua ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävän

kehityksen mukaiseen talouskasvuun. Yhdessä

me rakennamme osaavan maaseudun koko maan

parhaaksi.

MTK on historiansa eri vaiheissa seurannut aikaansa,

kuullut jäseniään ja muuttunut tarpeen mukaan.

Olemme myös osanneet tarjota suomalaiselle yhteiskunnalle

käyttökelpoisia kehitysmahdollisuuksia. Tällä

tiellä, hyvät ystävät, tällä tiellä ja kaikkien suomalaisten

kanssa: Eteenpäin!”

Juhlan päätteeksi laulettiin Maamme-laulu, jonka jälkeen

siirryttiin lounaalle ja nautittiin juhlakahvit. Juhlan

jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Turun ja

Varsinais-Suomen matkailunähtävyyksiin omatoimisesti

mm. Suomen maatalousmuseo Sarkaan ja Pyhän

Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin.

Kokoukset

MTK:n 32. liittokokous Turussa

MTK:n 32. liittokokous pidettiin Turussa 29.6.2007.

Kokouksen yhteydessä oli myös MTK:n 90-vuotisjuhla.

Samalla juhlistettiin metsänhoitoyhdistysten 100-

vuotista taivalta. Paikalle saapuneitten virallisten liittokokousedustajien

määrä oli yhteensä 734 edustajaa.

Lisäksi läsnä oli suuri joukko muita MTK:n luottamushenkilöitä,

kutsuvieraita ja toimihenkilöitä.

Liittokokouksen tehtävänä oli tarkastella MTK:n periaate-

ja tavoiteohjelman välitavoitteiden toteutumista.

Lisäksi liittokokouksessa esiteltiin järjestön tulevaisuusasiakirja

Osaava maaseutu 2020.

Liittokokous alkoi juhlallisesti fanfaarilla, jonka esitti

Laivaston soittokunta johtajanaan Timo Kotilainen.

Fanfaarin jälkeen puheenjohtaja Jaakko Halkilahti esitti

Maataloustuottajain Varsinais-Suomen liiton tervehdyksen

ja puheenjohtaja Timo Kalli Metsänomistajien

liitto Länsi-Suomen tervehdyksen. Puhujat toivottivat

juhlakokoukseen osallistuvat tervetulleiksi Varsinais-

Suomeen ja Turkuun.

Turun kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginvaltuuston

puheenjohtaja Jukka Mikkola.

Kokouksen avaus ja virkailijoiden valinta

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen

avasi MTK:n 32. liittokokouksen. Puheessaan Saikkonen

sanoi meitä velvoittavan järjestön 90-vuotinen historia

ponnisteluineen ja saavutuksineen. Samalla hän

totesi meidän haasteenamme olevan maailmanlaajuisen

muutoksen, jonka vaikutukset ulottuvat syrjäkylille

asti. Saikkonen myös kertoi Osaava Maaseutu 2020

‐asiakirjasta ja järjestön uudesta visuaalisesta ilmeestä,

joka otettiin käyttöön liittokokouksen yhteydessä.

Avauspuheessaan Saikkonen toi esiin, että juhlaliittokokouksen

tarkoituksena on ravistella itsemme hetkeksi

irti arjen huolista, saada voimaa toisistamme ja

nostaa katseet tulevaisuuteen.

Liittokokouksen puheenjohtajiksi valittiin Erkki Haavisto

(MTK-Varsinais-Suomi), Outi Sirola (Metsänomistajien

liitto Pohjois-Karjala) ja Tiina Morri (Metsänomis-

78


Liittokokouksessa puhetta johtivat Outi Sirola,

Tiina Morri ja Erkki Haavisto.

tajien liitto Länsi-Suomi). Liittokokouksen sihteereiksi

kutsuttiin metsäasiantuntija Lea Jylhä MTK:n metsälinjalta

ja lakimies Vesa Malila MTK:n maaseutuyrittäjyyslinjalta.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Elina Päivärinta

ja Pertti Hakanen.

MTK:n kunniamerkkien ja metsävaltuuskunnan

kultaisten ansiomerkkien jako

Valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Saikkonen jakoi

MTK:n valtuuskunnan myöntämät MTK:n kunniamerkit

seuraaville henkilöille: toimittaja Juha Aaltoila,

metsänhoitaja Pekka Airaksinen, maanviljelysneuvos

Marcus H. Borgström, maanviljelijä Hannu Heikkilä,

maanviljelijä Mikko Herlevi, maanviljelijä Pekka Hintikka,

toimitusjohtaja Ensio Hytönen, johtaja Esa Härmälä,

maanviljelijä Olavi Högnäsbacka, maanviljelijä

Ossi Illukka, kansanedustaja Timo Kalli, kenttäpäällikkö

Jorma Kalliosaari, maanviljelijä Timo L. Kauppi, johtaja

Kaarina Knuuti, kansanedustaja Juha Korkeaoja,

maanviljelijä Heikki Kulmala, maanviljelijä Olli Laaninen,

maatalousyrittäjä Tapani Laukkanen, maanviljelijä

Jorma Laurila, maanviljelijä Pekka Laurila, maanviljelijä

Jaakko Lehmuskoski, maanviljelijä Sisko Lehtola,

varatoimitusjohtaja Martin Lillandt, maanviljelijä Runar

Lillandt, maanviljelijä Markku Länninki, agronomi Ilpo

Mattila, maanviljelijä Terttu Mielikäinen, metsänhoitaja

Asko Niemi, varametsäjohtaja Timo Nyrhinen, maanviljelijä

Olavi Peltola, maanviljelijä Antti Pilli-Sihvola,

järjestöjohtaja Jaakko Punkari, maanviljelijä Ola Rosendahl,

ylijohtaja Ilkka Ruska, maanviljelysneuvos

Raimo Tammilehto, maanviljelijä Heimo Tuomarla,

maanviljelijä Paavo Tuominen, kansliapäällikkö Jarmo

Vaittinen, järjestökouluttaja Markku Vuorensola ja johtaja

Olli-Pekka Väänänen.

Metsävaltuuskunnan II puheenjohtaja Kyösti Aikkila

jakoi metsävaltuuskunnan kultaiset ansiomerkit seuraaville

henkilöille: toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi,

toimitusjohtaja Jaakko Peltonen, maanviljelijä Heljo

Launto, toiminnanjohtaja Jukka Aula, aluepäällikkö Auvo

Heikkilä, aluejohtaja Esko Laitinen, toiminnanjohtaja

Manu Purola ja aluepäällikkö Jukka Hujala.

Toimitusjohtaja Esa Härmälä piti kiitospuheen kunniamerkkien

saajien puolesta. Puheenvuorossaan hän

toi esille, kuinka toiminta MTK:ssa ja sen päämäärien

hyväksi on kaikille ansiomerkkien saajille osa elämää.

Hän piti hienona saavutuksena sitä, että tänä päivänä

voimme kokea maaseudun elinkeinojen merkityksen

nousevan, maaseudun tuotteiden kysynnän kasvavan

ja hintatason vahvistuvan.

MHY 100 vuotta ‐juhlapalkintojen luovutus

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola,

pääjohtaja Asmo Kalpala Tapiola-ryhmästä ja apulaisjohtaja

Juha Hakkarainen Eläkekassa Versosta luovuttivat

MHY 100 vuotta ‐juhlapalkinnot.

Peltola totesi, että MHY:n 100-vuotista toimintaa on

juhlittu monin tavoin keväästä 2006 alkaen. Metsänomistajia

tähän asti eniten saavuttanut tapahtuma on

79


Kansainväliset vieraat kävivät retkellä. Yksi retkikohteista oli Soile ja Sauli Lähteenmäen tila.

Päätuotantosuunta tilalla on maidontuotanto, jonka lisäksi on panostettu koneurakointiin.

Talvella ovat lumityöt tärkeä tulonlähde.

Liittokokouksessa jaettiin MTK:n valtuuskunnan

myöntämät 40 MTK:n kunniamerkkiä.

Merkkien saajien joukossa olivat Ilpo

Mattila (oik.) ja Timo Nyrhinen MTK:sta.

ollut keväällä 2006 aloitettu Metsänomistajan parhaaksi

100 vuotta ‐kampanja, jossa metsänhoitoyhdistykset

ottivat aktiivisesti yhteyttä jäseniinsä. Erityisesti kampanjalla

pyrittiin tavoittamaan ne metsänomistajat,

jotka eivät olleet käyttäneet metsänhoitoyhdistysten

palveluita useaan vuoteen. Kampanjassa tarjottiin

metsänhoitoyhdistysten palveluita. Tavoiteltuja metsänomistajia

saavutettiin yli 50 000. Kampanjan toteuttamisessa

yhteistyökumppaneina ovat toimineet

Tapiola-ryhmä ja eläkekassa Verso. Osana kampanjaa

MTK ja Tapiola-ryhmä järjestivät juhla-arvonnan, johon

osallistui yli 150 000 metsänomistajaa. Tapiolan

lahjoittaman palkinnon (10 000 euroa) voittivat Sari ja

Mika Riihiaho. Mika Riihiaho otti vastaan Kalpalan luovuttaman

palkinnon.

MTK palkitsi kampanjan toisen yhteistyökumppanin,

Eläkekassa Verson kanssa erityisen aktiivisesti toimineen

metsänhoitoyhdistyksen. Eniten metsänomistajia

kampanjan aikana tavoittivat Metsänhoitoyhdistys

Kallavesi ja Metsänhoitoyhdistys Tuusniemi. Nämä

yhdistykset tavoittivat 98 % jäsenistään. Palkintona

parhaiten menestyneille metsänhoitoyhdistyksille räätälöidään

työhyvinvointipäivät, joissa keskitytään juuri

niihin asioihin, jotka kyseisissä yhdistyksissä koetaan

työssä jaksamisen kannalta haasteellisimmiksi. Kallaveden

ja Tuusniemen metsänhoitoyhdistysten lisäksi

muita palkittuja metsänhoitoyhdistyksiä olivat Metsänhoitoyhdistys

Itä-Häme, Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi,

Metsänhoitoyhdistys Tarvasjoki-Karinainen,

metsänhoitoyhdistys Marttila ja Metsänhoitoyhdistys

Nakkila.

Metsänhoitoyhdistys Kallaveden puheenjohtaja Pekka

Pekkarinen ja toiminnanjohtaja Pekka Sahlman sekä

Metsänhoitoyhdistys Tuusniemen puheenjohtaja Tauno

Räsänen ja toiminnanjohtaja Aki Happonen ottivat vastaan

Peltolan ja Hakkaraisen luovuttamat palkinnot.

Katsaus maaseutuelinkeinojen tulevaisuuteen

Katsauksen maaseutuelinkeinojen tulevaisuuteen

piti COPA-COCEGA:n pääsihteeri Pekka Pesonen.

Hän kertoi, että EU-politiikan valmistelun ajankohtaisin

asia on maatalousuudistuksen väliarvio, jota häveliäästi

kutsutaan terveystarkastukseksi. Edellinen väliarvio

osoittautui vuonna 2003 EU-maataloushistorian

suurimmaksi mullistukseksi. Pöydällä on varsinkin tuotantoon

liittyvien rajoitteiden helpottaminen. Terveystarkastuksen

lisäksi valmistellaan tulevan suunnittelukauden

2014–2020 EU-rahoituksen kehystä.

Mihin meidän on sitten varauduttava? Pesosen mukaan

tulevaisuudessa meillä on vastassamme edelleen

kiristyvä yhteisön ja jäsenmaiden taloudenpito.

Myös kaupan vapauttamisen neuvottelut vaikuttavat

suoraan maatalouden kehitykseen. WTO vaikuttaa

yhteisön politiikan sisältöön ja talouskehityksen seurauksena

jäsenmaiden halukkuuteen maksaa yhteisön

politiikan kustannuksia. Toisaalta EU:n omat poliittiset

linjaukset vaikuttavat myös neuvottelukumppaneiden

kannanottoihin.

Pesosen mukaan haasteista huolimatta voimme

olla optimistisia useista syistä. Kasvava ympäristötietoisuus

on nostanut esille myös maatalouden mahdollisuudet.

Ilmaston muuttuminen, energiatalouden

hajauttaminen ja uusiutuvien energiamuotojen nousu

antaa uutta potkua vaikkapa maatalouden biomassan

hyödyntämisessä. Perinteisessä elintarviketuotannossa

elämää helpottavat maailmanlaajuinen elintason

nousu sekä kuluttajien ja kansalaisten tietoisen kuluttamisen

lisääntyminen. Ja on lisäksi muistettava, että

ruokittavia suita on tulevaisuudessa merkittävästi nykyistä

enemmän. Korkeatasoisen ruuan tuottaminen

säilyy jatkossakin maatalouden ja suurimman osan EUmaaseudun

tärkeimpänä tehtävänä. Uudet yrittämisen

80


muodot ovat erittäin tervetulleita ja niillä on erityinen

rooli maaseudun tulojen ja elintason kasvussa.

Lopuksi Pesonen kertoi, että Euroopan maatalousetujärjestö

COPA-COGECA valmistelee parhaillaan

näkemystään pitkän tähtäyksen politiikasta. Tässä

tarkoituksessa järjestö on listannut joukon työkaluja,

joilla yhteistä maatalouspolitiikkaa voidaan muotoilla.

Ruuan tuotanto säilyy jatkossakin yhteisön politiikkojen

ytimenä, mutta tätä päälinjaa on tuettava maaseudun

kehittämisen avulla. Pesosen mukaan elävän maaseudun

edistämisessä MTK:lla on hyvin keskeinen rooli

maa- ja metsätalouden sekä näiden rinnalla nousevan

harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnan yhteisten

etujen ajajana.

Oulun liittokokouksen tavoitteiden toteutuminen

ja Osaava maaseutu 2020 ‐asiakirjan esittely

MTK:n toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala sekä linjajohtajat

Markku Suojanen (maatalous), Antti Sahi (metsätalous)

ja Juha Ruippo (maaseutuyrittäjyys) esittelivät

Oulun liittokokouksessa vuodelle 2007 asetettujen

tavoitteiden toteutumista.

Haikkala jakoi oman puheenvuoronsa lopuksi metsäjäsenten

hankintaan liittyvän palkinnon. Maataloustuottajain

ja metsänomistajien liittojen välinen jäsenhankintakilpailu

järjestettiin 15.2.–31.5.2007. Jäsenmääräänsä

nähden suhteellisesti eniten jäseniä hankki

Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi. Haikkalan luovuttaman

palkinnon ottivat vastaan Metsänomistajien

liitto Pohjois-Suomen puheenjohtaja Kyösti Aikkila ja

toiminnanjohtaja Jukka Aula.

Pirkko Haikkala esitteli valtuuskunnan hyväksymän

Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjan. Se kuvaa

tahtotilaa, jossa järjestö toivoo maaseudun ja sen

elinkeinojen olevan vuonna 2020. Tulevaisuuden suunta

on muodostettu laajassa järjestön sisäisessä keskustelussa.

Haikkala toivoi asiasta vilkasta keskustelua

ja eväitä syksyllä 2007 alkavalle strategiatyölle.

Liittokokouksen kannanotto

Liittokokouksessa hyväksyttiin MTK:n johtokunnan

II puheenjohtajan Juha Marttilan esittelemä johtokunnan

esitys ajankohtaiseksi kannanotoksi. Sen mukaan

Suomi tarvitsee maaseudun selvitäkseen ympäristöhaasteista.

Kannanotossa korostettiin sitä, että maatalouspolitiikkaan

on saatava oikeutta ja kohtuutta.

Viljelijät ovat olleet pitkämielisiä ja sopeutuneet jatkuvasti

muuttuvaan ja tempoilevaan maatalouspolitiikkaan.

Uuden ympäristötukijärjestelmän valmistelu

ja toimeenpano veivät kuitenkin uskon oikeudenmukaisuuteen.

Kannanotossa vaadittiin, että Suomen on

valtiojohdon korkeimmalla arvovallalla puolustettava

viljelijöiden oikeusturvaa ja tehtävä selväksi, ettei Euroopan

unioni voi kohdella jäsenmaansa kansalaisia

mielivaltaisesti ja aiheuttaa heidän elinkeinoilleen kohtuuttomia

hankaluuksia ja kustannuksia.

Hallitusta myös muistutettiin sen omassa ohjelmassa

olevasta sitoumuksesta kääntää viljelijöiden tulotaso

nousuun. Vielä kannanotossa kerrottiin metsänomistajien

odotuksista valtiovaltaa kohtaan ja maaseutuyrittäjyyden

kasvun varmistamiseksi tarvittavista

toimenpiteistä. Energiapolitiikassa vaadittiin siirtymistä

sanoista tekoihin. Kotimaisen uusiutuvan energian tuotanto

tarvitsee nyt yhteiskunnan kannustusta tuotekehitykseen,

investointeihin ja käytön varmistamiseen,

jotta yrittäjät pääsevät suunnitelmista toimintaan.

Liittokokousedustajien puheenvuorot

Ennalta sovitun mukaisesti liittokokoukselle esitettiin

aluksi liittoryhmien ja yhteisöjäsenen puheenvuorot.

Pohjois-Suomen liittoryhmän puheenvuoron käytti

Kyösti Aikkila (Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi),

Länsi-Suomen liittoryhmän puheenvuoron käytti Arto

Huhtala (MTK-Etelä-Pohjanmaa), Itä-Suomen liittoryhmän

puheenvuoron käytti Kirsti Laamanen (MTK-

Etelä-Savo), Etelä-Suomen liittoryhmän puheenvuoron

piti Teppo Raininko (MTK-Uusimaa), ja Pertti Hakanen

(MTK-Satakunta) käytti Lounais-Suomen liittoryhmän

puheenvuoron.

Markku Kestilä (Suomen Turkiseläinten Kasvattajien

Liitto) totesi olevansa historiallisessa paikassa pitäessään

ensimmäisenä toimialajärjestön edustajana

puheenvuoron MTK:n liittokokouksessa.

Liittoryhmien puheenvuorojen jälkeen liittokokousedustajilla

oli mahdollisuus käyttää puheenvuoroja.

Keskustelun lopuksi puheenjohtaja totesi esiintuodut

asiat kirjatuiksi. Ne tulevat siten huomioiduksi tulevassa

työskentelyssä ja strategiatyössä.

Liittokokouksen päätöspuheenvuoro

MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Michael Hornborg

piti liittokokouksen päätöspuheenvuoron, jossa

hän veti yhteen myös kokouksessa käytyä keskustelua.

Hän totesi, että kokouksen kuluessa on keskusteltu

monesta järjestön tulevaisuuden kannalta merkittävästä

asiasta. Järjestön tulevaisuusasiakirja on koettu

ehkä hieman löysäksi ja taivaita syleileväksi. Etenkin

koska siinä ei luetella tiukkoja tavoitteita, kuten periaate-

ja tavoiteohjelmissa on yleensä totuttu tekemään.

Hornborg totesi tämän olleen kuitenkin selkeä valinta.

Ennen varsinaista strategiatyötä on haluttu katsoa sitä

toimintaympäristöä ja tilaa, jossa haluamme olla.

Michael Hornborg huomautti, että maatalouspolitiikan

ongelmat nousivat esiin ja saivat monissa puheen

vuoroissa pääroolin. Hornborg kannusti metsänomistajia

ja maaseutuyrittäjiä pitämään puolensa liittoryhmissä.

Puheenjohtaja Hornborg totesi myös, että uuden

strategiatyön alkaminen herättää liittoryhmien puheenvuoroissa

huolta. Taustalla tuntuu olevan huoli siitä,

ettei keskusliitossa lähdetä haahuilemaan, vaan että

tähänastinen hyvin toimiva kolmiportainen rakenne säilyy.

Hän painotti, että strategiatyöhön tarvitaan kaikkia

ja se toteutetaan miettien kaikkia yhteisiä voimavaroja

ja niiden järkevää käyttöä. Hän vakuutti, että niitä ohjeita

ja vinkkejä, joita kokousedustajat ovat antaneet, on

kuunneltu herkällä korvalla. Ne toimivat ohjenuorana

toiminnan kehittämisessä.

Liittokokouksen puheenjohtajana toiminut Erkki

Haavisto päätti kokouksen todeten kokouksen osoittaneen,

että edelleen on hyvä ainakin juhlavuosina

pitää isoja liittokokouksia, joissa on edustettuna jokainen

yhdistys. Näin voidaan parhaiten taata kokouksen

sanoman leviäminen jäsenistön keskuuteen. Toisaalta

81


myös kentän ääni pääsee parhaiten kuuluviin tämän

kaltaisissa tilaisuuksissa. Puheenjohtaja Haavisto korosti

myös liittokokouksen roolia yhtenä niistä harvoista

tilaisuuksista, joissa jäsenistöllä on mahdollisuus oppia

tuntemaan toisiaan ja huomata, että kaikilla on sama

päämäärä. Tämä päämäärä on maaseudusta ja sen

ihmisistä huolehtiminen.

Valtuuskunnan kokoukset

MTK:n valtuuskunta kokoontui kertomusvuoden aikana

kaksi kertaa. Valtuuskuntaan kuului 49 liittojen

nimeämää jäsentä, yksi yhteisöjäsen ja kahdeksan

asiantuntijaa.

Valtuuskunnan puheenjohtajana oli maanviljelijä Juha

Saikkonen Tohmajärveltä, 1. varapuheenjohtajana

maanviljelijä Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä (kevätkokouksesta

lähtien) ja 2. varapuheenjohtajana maanviljelijä

Markus Eerola Hyvinkäältä. Valtuuskunnan sihteerinä

toimi järjestöjohtaja Matti Voutilainen.

Valtuuskunnan kevätkokous 18.4.2007

Valtuuskunnan järjestäytyessä 1. varapuheenjohtaja

Tuija Nummela ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä puheenjohtajistoon

maatilalla tehtyjen järjestelyjen vuoksi

ja jätti paikkansa täytettäväksi. Valtuuskunnan 1. varapuheenjohtajaksi

valittiin maanviljelijä Tiina Linnainmaa

Hämeenkyröstä.

Valtuuskunnan kevätkokouksessa päätettiin sääntömääräisten

asioiden lisäksi liittokokouksessa myönnettävät

MTK:n kunniamerkit ja syksyllä ja talvella liittojen

ja keskusliiton tilaisuuksissa jaettavat MTK:n kultaiset

ansiomerkit. Edellä mainittujen asioiden lisäksi kokouksessa

käsiteltiin järjestön toimintaa ja taloutta laajasti ja

keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Kansanedustaja

Valtuuskunnan kevätkokouksessa Tuija Nummela (keskellä) luopui

ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävästä. Seuraajaksi valittiin

Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä. Kokouksessa kävi esittäytymässä

myös uusi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (vas.).

Sirkka-Liisa Anttila, joka nimitettiin maa- ja metsätalousministeriksi

seuraavana päivänä, kävi esittäytymässä

valtuuskunnalle.

Valtuuskunta hyväksyi järjestön toimintakertomuksen

ja talouden vuodelta 2006.

Valtuuskunnan syyskokous 28.–29.11.2007

Valtuuskunnan syyskokouksessa esillä olivat erityisesti

markkina-asiat. Valion toimitusjohtaja Pekka

Laaksonen ja Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

esittelivät ajankohtaista markkinatilannetta ja markkinanäkymiä.

Johtokunnan 1. puheenjohtajaksi valittiin Michael

Hornborg, 2. puheenjohtajaksi Juha Marttila ja 3. puheenjohtajaksi

Esko Suomala Jarmo Mäntyharjun jättäytyessä

pois johtokunnasta. Puheenjohtajien toimikausi

on 2008–2010.

Johtokunnan jäsenistä erovuoroiset Irma Sirviö ja

Kyösti Harju valittiin edelleen johtokuntaan kaudeksi

2008–2010.

Valtuuskunta sai myös tiedoksi Metsänomistajien liitto

Järvi-Suomen sääntömuutoksen. Sääntömuutoksen

taustalla oli Kaakkois-Suomen metsänomistajien liiton

yhdistyminen Metsänomistajien liitto Järvi-Suomeen.

Rakenteellinen uudelleenjärjestely eteni metsävaltuuskunnan

linjausten mukaisesti.

Valtuuskunta hyväksyi MTK:n toimintasuunnitelman

ja talousarvion vuodelle 2008 ja MTK:n energiastrategian.

MTK-liittojen puheenjohtajakokoukset

Maataloustuottajaliittojen puheenjohtajakokouksia

pidettiin toimintavuoden aikana yhteensä kuusi. Puhetta

kokouksissa johti valtuuskunnan puheenjohtaja

Juha Saikkonen, ja sihteerinä toimi järjestöjohtaja Matti

Voutilainen.

Ensimmäinen kokous pidettiin 27.2. Kokouksessa

käsiteltiin Maataloustuottajain eläkesäätiön ajankohtaisia

asioita, järjestön kehittämisryhmän esitystä

ja maatalouspolitiikan ajankohtaisia asioita. Kokouksessa

olivat läsnä myös ministeri Juha Korkeaoja ja

apulaisosastopäällikkö Heimo Hanhilahti.

Toinen puheenjohtajakokous pidettiin 17.4. ennen

valtuuskunnan kevätkokousta. Kokouksessa käsiteltiin

ajankohtaisia EU:n maatalouspoliittisia asioita sekä

kansallisten tukien tilannetta. Lisäksi käsiteltiin valtuuskunnan

asioita.

Kolmas puheenjohtajakokous pidettiin 28.6. liittokokouksen

alla. Kokouksessa valtiosihteeri Jouni Lind

alusti 141-neuvotteluihin liittyvää asetelmaa. Tämän

lisäksi käsiteltiin muita ajankohtaisia ja järjestön kehittämiseen

liittyviä asioita sekä Maataloustuottajain

eläkesäätiön asioita.

Liittojen puheenjohtajat ja MTK:n johtokunta kokoontuivat

keskenään Kettulaan 9.10. vuoden neljänteen

puheenjohtajakokoukseen.

Viides puheenjohtajakokous pidettiin Simonkadulla

14.11. Kokouksessa ministeri Sirkka-Liisa Anttila selvitti

141-neuvotteluasetelmaa.

Kuudes puheenjohtajakokous pidettiin Hanasaaressa

valtuuskunnan kokousta edeltävänä päivänä

27.11. Kokouksen yhteyteen järjestettiin Mela-info

82


Valtuuskunta käsitteli ajankohtaisia maatalous- ja metsäpolitiikan kysymyksiä sekä hyväksyi MTK:lle energiastrategian.

ajankohtaisista asioista. Varsinaisessa puheenjohtajakokouksessa

käsiteltiin Suomen ja komission tekemää

huonoa neuvotteluratkaisua 141-artiklaan pohjautuvasta

kansallisesta tuesta. Tämän lisäksi esillä

oli alueellisten yhteistyöryhmien toiminta ja valtuuskunnan

asiat.

Johtokunnan kokoukset

MTK:n johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana

24 kertaa. Vuosi 2007 oli MTK:n 90-vuotisjuhlavuosi

ja myös liittokokousvuosi. Nämä merkittävät

tapahtumat näkyivät myös johtokunnan toiminnassa.

Johtokunta käsitteli ja hyväksyi kokouksissaan lukuisia

liittokokoukseen ja juhlavuoden valmisteluihin liittyviä

asioita. Periaate- ja tavoiteohjelman välitarkastelua

sekä Osaava Maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakirjaa

valmisteltiin, ja ne hyväksyttiin vietäväksi edelleen valtuuskunnan

käsittelyyn ja kesällä Turun liittokokouksen

hyväksyttäväksi. Johtokunta hyväksyi järjestön uuden

ilmeen ja logon, joka julkistettiin Turun liittokokouksen

ja 90-vuotisjuhlan yhteydessä.

Johtokunta käsitteli kokouksissaan lukuisia maatalouspoliittisia

kysymyksiä ja teki niitä koskevia päätöksiä.

Maataloudelle tärkeiden asioiden saaminen hallitusohjelmaan

oli eräs kevään keskeisiä asioita. Johtokunta

valmisteli yhdessä keskusliiton toimiston kanssa MTK:n

esityksen keskeisistä maatalouden tavoitteista hallitusohjelmaan.

Ohjelmapaperin ”Maaseudulle 30 000 uutta

työpaikkaa ja uusiutuvaa energiaa” läpimenossa onnistuttiinkin

poikkeuksellisen hyvin. Johtokunnan jäsenet

olivat aktiivisesti mukana tässä työssä.

Tulevaisuusasiakirjan Osaava maaseutu 2020 pohjalta

lähdettiin valmistelemaan MTK:n strategiaprosessia,

joka on työkalu pitkäntähtäyksen suunnitteluun. Se

korvaa MTK:n periaate- ja tavoiteohjelman. Johtokunta

ja metsäjohtokunta olivat tiiviisti mukana ohjaamassa

valmistelua ja tekemässä päätöksiä.

Valtuuskunnan syyskokouksessa valittiin

johtokunnan kolmanneksi puheenjohtajaksi

Esko Suomala Kiukaisista. Juha Saikkonen

ja Michael Hornborg onnittelevat. Taustalla

puheenjohtajan paikasta luopunut Jarmo

Mäntyharju. Hänen vieressään toinen

puheenjohtaja Juha Marttila.

83


Suomen esitys 141-artiklan jatkolle oli myös johtokuntaa

monin tavoin työllistävä maatalouspoliittinen

ponnistus sekä kotimaassa että neuvotteluissa Brysselissä

maatalouskomissaarin ja komission virkamiesten

kanssa. Heinäkuussa 2007 monien vääntöjen jälkeen

päästiin hallituksen kanssa sopimukseen EU:n komissiolle

toimitettavasta Suomen esityksestä artiklan141

jatkolle. Kokouksessaan 11.12.2007 johtokunta päätti

yksimielisesti, että se ei voi olla mukana hyväksymässä

Suomen valtion ja EU-komission neuvottelemaa 141-

esitystä. Tämän jälkeen alettiin valmistella kirjelmään

hallitukselle ”MTK:n esitys toimenpiteiksi 141-ratkaisun

jälkeen”.

Elokuussa johtokunta hyväksyi MTK:n kannanoton,

joka koski geenimuuntelun käyttöä elintarvikeketjun

eri vaiheissa. Kannanotto herätti laajaa keskustelua

myös julkisuudessa puolesta ja vastaan. Johtokunta

totesi kannanotossaan, että suomalaisilla kuluttajilla

on oikeus tietää ruoan alkuperä ja tuotantotapa sekä

saada tietoa geenimuunnellun rehun tai raaka-aineen

käytöstä elintarvikkeiden tuotantoketjussa.

Sokeriuudistus ja tuotannon jatkomahdollisuudet

Suomessa oli johtokuntaa paljon työllistävä asia. Johtokunta

seurasi tiiviisti sokerialan toimialaneuvotteluja

ja hyväksyi joulukuussa neuvotellun toimialasopimusesityksen.

Johtokunta seurasi aktiivisesti metsätalouden, puumarkkinoiden

ja metsäjäsenhankinnan kehittymistä.

Johtokunnan mukaan jäsenpalveluiden yhtenäistäminen

ja jäsentietojen hyödyntäminen on tärkeää jäsenhankinnan

tehostamisessa.

Kertomusvuoden aikana johtokunta antoi lukuisia

kannanottoja ja tapasi eri sidosryhmien edustajia, joiden

kanssa käytiin keskusteluja ajankohtaisista kysymyksistä.

Johtokunnan kokousten yhteydessä oli vuoden

aikana myös asiantuntijaluentoja ja pienoisseminaareja

eri aiheista. Johtokunta käsitteli ja teki päätöksiä myös

koskien keskusliiton taloutta ja sijoituksia.

Johtoryhmän kokoukset

Keskusliiton operatiivisena elimenä toimii johtoryhmä.

Kertomusvuoden aikana johtoryhmä kokoontui

18 kertaa. Kiireellisiä asioita käsiteltiin myös puhelinkokouksissa.

Johtoryhmä käsitteli kokouksissaan keskusliiton talous-

ja henkilöstöasioita. Lisäksi johtoryhmä valmisteli

johtokunnan sille antamia tehtäviä ja johtokunnalle

päätettäväksi esitettäviä asioita. Johtoryhmä tapasi

vuoden 2007 aikana eri sidosryhmien edustajia ja vieraili

yrityksissä ja yhteisöissä.

Toimihenkilökokoukset

Toimihenkilökokouksia pidettiin kaksi. Tammikuun

toimihenkilöpäivät pidettiin 23.–24.1. Metsätapiolassa

ja Pellervo-Instituutissa. Osallistujat olivat tuottajaliittojen

ja metsänomistajien liittojen toimihenkilöitä.

Ohjelma sisälsi sekä yhteisiä että erillisiä osioita liittojen

eri henkilöstöryhmille. Yhteisessä osassa kuultiin

Esko Ahon puheenvuoro maailman kehitystrendeistä,

MTK:n uuden toiminnanjohtajan puheenvuoro strategian

kehittämisestä, ajankohtaisasioita Mela-turvasta,

bioenergian oppitunti ja ajankohtaiskatsaukset maa-

ja ympäristöpolitiikasta, sosiaalipolitiikasta ja veropolitiikasta.

Edunvalvonnan ja palveluiden kehittämistä

pohdittiin yhteistyöryhmissä ja eriytetyt osiot sisälsivät

maatalouspolitiikkaa, tuote- ja puumarkkinoita ja jäsenrekisteriin

liittyviä asioita. Illalla oltiin Melan vieraina.

Syyskuun toimihenkilöpäivät pidettiin tuottajaliittojen

toimihenkilöille 13.–14.9. Verkatehtaan kulttuuri- ja

kongressikeskuksessa Hämeenlinnassa. Ensimmäisenä

päivänä puhuttiin järjestön tulevaisuudesta, viestinnästä

sekä maatalouspolitiikan, maaseutuyrittämisen ja

metsätalouden ajankohtaisasioista. Päivän ohjelmaan

kuului myös vierailu Suomen tykistömuseossa. Illaksi

siirryttiin Ilorannan matkailutilalle nauttimaan päivällistä

rautakauden ajan malliin. Toisen päivän retkikohteina

olivat Vattenfallin Vanajan voimala, Inkalan kartano sekä

maa- ja metsätalon uudet toimitilat Hämeenlinnassa.

MTK-liittojen toiminnanjohtajat pitivät vuoden aikana

useita kokouksia.

Valiokuntien toiminta

Johtokunnan apuna toimi 17 valiokuntaa ja yhdeksän

jaostoa.

Aluekehitysvaliokunnan merkitys kuntauudistuksen

seuraamisessa ja järjestön kannanottojen valmistelussa

korostui. Valiokunta kokoontui neljä kertaa perehtyen

myös työ- ja elinkeinoministeriöuudistukseen,

erityisesti TE-keskusten tulevaan toimintaan.

Kauppapoliittiselle valiokunnalle järjestettiin kertomusvuoden

aikana ainoastaan perinteinen WTO-illanvietto.

Tässä yhteydessä valiokunnan jäsenille selostettiin

syvällisemmin Dohan kauppaneuvottelukierroksen

tulevaisuudennäkymiä. Samalla valiokunnan jäsenet

tapasivat kauppapolitiikasta vastaavia kansallisia viranomaisia

ja asiantuntijoita.

Maaseutuyrittäjävaliokunta kokoontui vuoden aikana

viisi kertaa. Lisäksi valiokunta osallistui Pellervo-

Instituutissa maaliskuussa pidettyyn maaseutuyrittäjyyden

tulevaisuusseminaariin.

Valiokunnan kokouksissa keskusteltiin mm. MTK:n

hallitusohjelmatavoitteista, järjestön strategiatyöstä ja

Osaava Maaseutu 2020 ‐prosessista, MTK:n ja Pro-

Agrian yhteistyöstä, EU:n uuden ohjelmakauden käynnistämisestä,

työehtosopimusneuvotteluista ja myöhemmin

uuden sopimuksen määräyksistä. Kokouksissa

käsiteltiin myös työnantajakoulutuksen tarvetta

ja mahdollisuuksia, hanketoiminnan tukien epäkohtia,

toimintaryhmätyötä, järjestökoulutuksen uudistuksia,

maaseutuyrittäjyyden teemaryhmän perustamista,

MTK:n hyvinvointipalveluyrittäjyyshanketta, maaseutupoliittisen

selonteon ja kokonaisohjelman valmistelua,

yrittämisen politiikkaohjelman tilannetta jne. Kaikkien

valiokunnan kokousten asialistalla oli valiokunnan jäsenten

alue- ja toimialaraportit ja niihin perustuva keskustelu.

Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta ja siihen

liittyen maaseutuyrittäjyyshallinnon asemasta keskusteltiin

valiokunnassa vilkkaasti. Huhtikuun kokouksessa

valiokunta hyväksyi asiaa koskevan kannanoton, jonka

mukaan työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen on

kannatettava hanke. Valiokunta oli kuitenkin sitä mieltä,

että vielä ei ole aika sulauttaa maa- ja metsätalousministeriön

maaseutuyrittäjyyshallintoa muun elinkeino-

84


toiminnan hallintoon. Valiokunnan mielestä maaseutuyrittäjyyttä

on tarkasteltava osana yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Myös maaseutuohjelman hallinnointi maa- ja

metsätalousministeriössä on otettava huomioon yleensä

tämän alueen hallintoa järjesteltäessä.

Yritystukien valmistelutilanteesta keskusteltiin useassa

kokouksessa. Ohjelmakauden avaamisen hitauteen

kyllästynyt valiokunta vaati huhtikuussa pidetyssä

kokouksessa tukihaun avaamista välittömästi. Valiokunnan

puheenjohtajan julkisuuteen tuoman kannan

vauhdittamana maa- ja metsätalousministeriö tekikin

päätöksen, jonka mukaan maaseudun pienyritystukien

hakeminen avattiin 4.6. alkaen. Yritystukien toimeenpano

kuitenkin siirtyi vuoden 2008 puolelle.

Energiavaliokunta valmisteli MTK:n energiastrategian,

jonka valtuuskunta vahvisti syyskokouksessa. Lisäksi

valiokunta käsitteli ajankohtaisia energiapoliittisia

asioita, kuten energiapuun mittausjärjestelmän kehittämistä,

syöttötariffien merkitystä sekä investointiavustusten

riittävyyttä. Lämpöyrittäjyyden edistämistä

käsiteltiin joka kokouksessa. Valiokunta kokoontui

kuusi kertaa.

Maaseutunuorten valiokunta kokoontui kuusi kertaa.

Ajankohtaisten asioiden lisäksi kaikissa kokouksissa

käsiteltiin kansainvälisiä asioita sekä käytiin läpi

valinta-alueiden ja johtokunnan kuulumiset.

Valiokunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa

olivat mukana sekä uudet että vanhat valiokunnan jäsenet.

Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jari Orjala

Keski-Pohjanmaalta ja varapuheenjohtajaksi Liisa

Salmela Hämeestä. Ville Hirvonen Pohjois-Karjalasta

valittiin valiokunnan metsävastaavaksi ja Mikko Jussila

Varsinais-Suomesta kansainvälisten asioiden vastaavaksi.

Lisäksi kokouksessa keskusteltiin mm. Tuhannen

Taalan paikka ‐tilaisuudesta.

Vuoden toisen kokouksen aiheita olivat Young European

Farmers´ Day Brysselissä ja liittojen nuorten

valiokuntien puheenjohtajien ja sihteerien kokous.

Maaliskuun kokouksen aluksi johtaja Tapio Kytölä

kertoi ajankohtaisia asioita EU:n maatalouspolitiikasta.

Kokouksessa valittiin myös Suomen ehdokas CEJA:n

varapuheenjohtajan vaaliin.

Kesäkuussa vierailtiin maa- ja metsätalousministeri

Sirkka-Liisa Anttilan luona. Kokouksessa kerrottiin kokemuksia

Young European Farmer Day ‐päivästä ja

pohdittiin maaseutunuorten sanomaa elokuun Lähiruokaviestiin.

Syyskuun kokouksessa pohdittiin nuorten

näkyvyyden lisäämistä järjestössä ja nuorten koulutusta.

Kokouksessa suunniteltiin myös presidentin

tapaamista ja syysparlamentin kannanottoa.

Joulukuun kokouksessa keskusteltiin MTK:n koulutuksen

uudistamisesta. Kuntarakenteen muutokseen

liittyen kerättiin valiokuntalaisilta mielipiteitä, mitä nuoret

maatila- ja maaseutuyrittäjät toivovat kunnalta. Lisäksi

suunniteltiin tulevan vuoden toimintaa.

Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta kokoontui

vuoden aikana kaksi kertaa. Keskeisiä käsiteltäviä

asioita olivat muiden asioiden ohella virkistysarvokaupan

toimintamallin laatiminen, luonnonsuojelulain

korvaussäännös, Helcom, vesipuitedirektiivin toteuttaminen,

vesiensuojelun suuntaviivat, maatalouden

ympäristöluvista luopuminen, Natura 2000 ‐verkoston

toteuttaminen, ympäristövastuulain valmistelu,

kaivoslain muuttaminen, ympäristöluvat ja kuntien

ympäristönsuojelumääräykset, jokamiehenoikeuksia

koskevan käsikirjan laatiminen, Etelä-Suomen metsien

monimuotoisuuden toimintaohjelma (Metso II) sekä

ympäristöasiamiestoiminta.

Lisäksi valiokunnassa pohdittiin edelleen, mitkä

ovat ympäristö- ja maapoliittisen ryhmän päätehtäviä

jatkossa. Valiokunnassa keskusteltiin MTK:n ympäristö-

ja maapoliittisista hallitusohjelmatavoitteista eduskuntavaaleissa,

ja todettiin MTK:n onnistuneen tavoitteiden

läpiviemisessä hallitusohjelmaan hyvin. Valiokunta

piti tärkeänä MTK:n ympäristö- ja maapoliittisen

valiokunnan, alueellisten ympäristö- ja maapoliittisten

valiokuntien sekä MTK:n ympäristö- ja maapoliittisen

ryhmän yhteydenpitoa jäseniin sekä ympäristöasiamiehiin.

Sosiaalivaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana

neljä kertaa. Kokouksissaan valiokunta käsitteli

sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtivan SATA-komitean

perusturvajaoston työskentelyä, tapaturma- ja

ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan

TAU-työryhmän työskentelyn etenemistä,

hallitusohjelman kirjauksia ja niiden toteutumista

lomituspalveluiden kehittämiseksi ja työterveyshuollon

palvelujen parantamiseksi, yhtiömuotoisten maatilojen

eläkevakuuttamista ja Hyvä lomituspalvelukäytäntösuositusta.

Lisäksi valiokunta käsitteli sille tehdyt aloitteet

työterveyshuoltopalveluiden ja lasten päivähoitopalveluiden

parantamisesta.

Kertomusvuoden marraskuussa sosiaalivaliokunta

teki kahden päivän mittaisen seminaarimatkan Kittilään.

Matkan teemana oli maaseutuyrittäjyys. Seminaarissa

valiokunta kuuli alustukset maaseutuyrittäjyyden

mahdollisuuksista, hevosalan haasteista sekä

Hoivayrittäjyys-hankkeen esittelyn. Matkaan sisältyi

kolme yritysvierailua; hevos‐, porotalous/matkailu- ja

hoivayrityksiin Kittilässä.

Tuotantotalousvaliokunta kokoontui vuoden aikana

kolme kertaa. Valiokunnan kokouksissa käsiteltiin

mm. maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintaseurannan

kehittämistä, maatilojen kustannuksien

alentamismahdollisuuksia, rehujen hinnannousua ja

yhteistyön kehittämistä mm. maatalousalan tutkimuslaitosten

kanssa. Tuotantotalousvaliokunnan toimeksiannosta

PTT:ssä tehtiin esiselvitys tuotantopanosten

kansainvälisestä hintavertailusta. Valiokunnan kokouksissa

vierailivat mm. PTT:n, rehuteollisuuden ja teurastamoiden

edustajia sekä MTK:n omia asiantuntijoita.

Verovaliokunta kokoontui kertomusvuonna kaksi

kertaa. Kokouksissa valiokunta keskusteli ajankohtaisista

veropoliittisista kysymyksistä. Kokouksissa

keskusteltiin mm. hallitusohjelmaan liittyvistä veropoliittisista

linjauksista ja tavoitteista sekä niiden toteutumisesta

sekä hallitusohjelmatavoitteista vaalikaudelle

2007–2011.

Keskeisenä pohdinnan aiheena oli maa- ja metsätilan

sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverohuojennuksen

laajentaminen. Verovaliokunta perehtyi lisäksi

CAP-tukioikeusuudistuksen mahdollisiin vaikutuksiin

maanomistajan sekä viljelijän verokohteluun. Edellä

mainitun lisäksi verovaliokunnan kokouksissa tarkasteltiin

uutta oikeuskäytäntöä.

Tuotantopoliittisten valiokuntien toimintaa on selostettu

kohdassa Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi.

85

More magazines by this user
Similar magazines