RAUMA ON TÃYDELLINEN VIKOINEENâ
RAUMA ON TÃYDELLINEN VIKOINEENâ
RAUMA ON TÃYDELLINEN VIKOINEENâ
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1 • 2006<br />
”<strong>RAUMA</strong> <strong>ON</strong><br />
TÄYDELLINEN<br />
VIKOINEEN”
KAUPUNGIN<br />
TIEDOTUSLEHTI<br />
1 • 2006<br />
s.8<br />
Toimitus:<br />
Kristiina Lehtonen<br />
Päätoimittaja<br />
s.4<br />
s.17<br />
Tiina Koskela<br />
Tuula Varis<br />
Juho Ruohola<br />
Miltek Viestintä Oy/<br />
Pirkko Ylilammi<br />
Sisältö:<br />
4 ”Rauma on täydellinen vikoineen”<br />
6 Kaupunginjohtaja Arno Miettinen<br />
8 Satama kovassa kasvussa<br />
Julkaisija:<br />
Rauman kaupunki<br />
Viestintä- ja<br />
verkkopalvelut<br />
PL 41<br />
26101 Rauma<br />
Puh. (02) 834 3597<br />
Painopaikka:<br />
Painorauma Oy<br />
10 Kaupunkirakenne tuntuu jokaisen ajankäytössä<br />
11 Kaavoituskatsaus<br />
15 Omakotitalo yhä useamman unelma<br />
16 Koulu elää jatkuvaa muutosta<br />
17 Keskustan puilla edessä hoitoleikkaukset<br />
18 Rauman tulos kohtuullinen<br />
21 Uuden yrityksen perustajalle tarjolla neuvontaa<br />
Taitto:<br />
Tekokuu<br />
Pauliina Ylenius<br />
(02) 8558 93<br />
Kannen kuva:<br />
Juha Sinisalo<br />
Kannen kuvassa Rauman<br />
uuden kuvateoksen<br />
tekijät Susanna Kekkonen<br />
ja Jukka Vuolle.<br />
22 Rauman nettisivuilla käydään yhä tiuhemmin<br />
www.rauma.fi<br />
2
Rauma-päiväksi<br />
KUVATEOS<br />
Kädessäsi on uudistunut kaupungin tiedotuslehti. Lehden luettavuutta<br />
on parannettu uudella ilmeellä ja sivumäärää on<br />
lukijoiden pyynnöstä lisätty. Uutena asiana esitellään viime vuoden<br />
tilinpäätös ja keskeisiä talouslukuja pidemmältäkin ajanjaksolta.<br />
Tuttua tavaraa sen sijaan ovat jokakeväiset kaavoituskatsaus ja<br />
takakannen Rauma-päivän ohjelma.<br />
Toivottavasti Rauma-lehti tarjoaa taas uutta ja hyödyllistä tietoa<br />
yhteisistä asioistamme. Myös palaute on tervetullutta!<br />
Rauman kaupunki saa uuden kuvateoksen, joka valmistuu sopivasti<br />
Rauma-päiväksi. Kuvateosta on tehty puolitoista vuotta.<br />
Kaupunkia ja sen asukkaita on kuvattu kaikkina vuodenaikoina,<br />
arjessa ja juhlassa.<br />
Kuvateostoimikunta lähti rohkeasti tekemään uudenlaista kuvakirjaa,<br />
jossa Raumaa ja raumalaisuutta katsotaan tavallisen ihmisen<br />
näkökulmasta. Monumenttien sijasta tekijät esittelevät arkipäivän<br />
asioita ja ilmiöitä. Kirja tulee myyntiin Rauman kirjakauppoihin ja<br />
kaupungintalon yhteispalvelupisteeseen. Kirjan teossa syntyneeseen<br />
kuvamateriaaliin pääsee tutustumaan myös pääkirjaston<br />
valokuvanäyttelyssä.<br />
Rauma-päivä tarjoaa taas tapahtumia kaikille kaupunkilaisille.<br />
Pääsiäisen takia 564-vuotissynttäreiden päätapahtumaa<br />
Kauppatorilla vietetään päivän verran myöhässä,<br />
huhtikuun 18. päivä. Nähdään Rauma-päivänä!<br />
Kristiina Lehtonen<br />
Viestintäpäällikkö<br />
3
”Rauma on<br />
täydellinen<br />
vikoineen”<br />
- Minusta oli hämmästyttävää, miten auliisti<br />
ihmiset lähtivät kirjaan mukaan. Helsingissä<br />
ei olisi tullut mieleenikään soittaa<br />
ihmisten ovikelloa ja kysyä heiltä lupaa kuvata.<br />
Raumalla on helppo lähestyä ihmisiä,<br />
Susanna tuumaa.<br />
Jukan mukaan usein kävi niin, että jutustelun<br />
aikana he saivat lisää hyviä vinkkejä.<br />
- Oli sentään yksi pariskunta, joka ei halunnut<br />
julkisuutta, mutta he halusivat antaa<br />
meille viinipullon tarinan korvikkeeksi!<br />
Kaupungin kuvateostoimikunta tilasi erilaisen<br />
kuvateoksen ja sellaisen se myös sai.<br />
Kirjassa ovat mukana kaikki raumalaisuuden<br />
ikonit, mutta pääosassa ovat aidot ihmiset.<br />
Mukana on niin paljaskonttisia kuin tullista<br />
tulleita kaupungin asukkaita. Susanna Kekkosen<br />
kuvat ja lauluntekijänäkin tunnetun<br />
Jukka Vuolteen nasevat tekstit muodostavat<br />
ihmisläheisiä ja hauskoja tarinoita paikallisesta<br />
elämänmenosta.<br />
Voisiko sitä tyhjentävämmin sanoa,<br />
kuin eläkkeellä oleva matematiikan<br />
opettaja Matti Nissilä<br />
Rauman uudessa kuvateoksessa.<br />
Kaupungilla ja sen asukkailla on<br />
vahva identiteetti, sen huomasivat<br />
myös kirjan tekijät, tamperelainen<br />
käsikirjoittaja Jukka Vuolle ja helsinkiläinen<br />
valokuvaaja Susanna<br />
Kekkonen.<br />
Kirjantekijät myöntävät auliisti, että Rauma<br />
oli heille etukäteen valkoinen läiskä.<br />
Vanhat puutalot ja merellinen sijainti olivat<br />
sentään molempien tiedossa.<br />
- Aluksi pörräsimme paljon keskustassa,<br />
tutustuimme paikkoihin ja jututimme vastaantulijoita.<br />
Emme kuitenkaan halunneet<br />
tehdä vain katugallupia, joten keskusteluista<br />
tuli välillä hyvinkin syvällisiä. Monet<br />
tapaamamme raumalaiset vanhat herrat<br />
osoittautuivat aikamoisiksi fi losofeiksi, Jukka<br />
kehuu.<br />
Onneakin matkassa<br />
Valtaosa kirjassa mukana olevista henkilöistä<br />
lopulta vain ”tupsahti” vastaan. Tosin<br />
tekijät myöntävät, että rohkealla lähestymisellä<br />
ja onnellisilla sattumillakin oli oma<br />
osuutensa.<br />
- Esimerkiksi Juha Mantereelta kuulimme<br />
Rauman vanhimmasta hissitalosta, joka oli<br />
aikanaan paikkakunnan nähtävyys. No, eikös<br />
vaan rapussa tapasimme Leena Miettisen,<br />
joka arveli, että isä Aatos Ranta ottaa mielellään<br />
vieraat vastaan. Pilkillä olleeseen Jari<br />
Torkkiin törmäsimme sattumoisin, samoin<br />
prasulla viihtyneeseen Liisamaija ja Arto<br />
Mikkosen perheeseen. Se oli varmaan kevättalven<br />
kaunein päivä, Susanna muistelee.<br />
Kuvateos syntyi reilun vuoden uurastuksen<br />
tuloksena, joten kuvissakin ovat mukana<br />
kaikki vuodenajat. Myös Raumanmeren<br />
Juhannus sai kaksikon liikkeelle.<br />
- Raumalaisia emme juuri tavanneet, mutta<br />
nyt tiedämme, mitä massatapahtuma<br />
tarkoittaa! ><br />
Koton Raumal<br />
Kotona Raumalla<br />
Julkistamispäivä 18.4.<br />
Kuvateoksen toteutus Mainostoimisto 42, Hämeenlinna.<br />
Painos 1 500 kpl, lisäksi tehdään suppeampi kaupunkiesite.<br />
Myynnissä kirjakaupoissa ja yhteispalvelupiste Pyyrmannissa.<br />
Kuvateokseen liittyvä valokuvanäyttely esillä kaupunginkirjastossa<br />
18.4. alkaen.<br />
4
”Yksittäisistä tarinoista syntyy kaupungin tarina,<br />
sen suuri ja sanaton huokaus. Ja sen<br />
sävyyn ja laatuun vaikuttaa myös alati muokkautuva<br />
kaupungin oma laatu, se, miten täällä<br />
on vuosisatojen aikana totuttu toimimaan.”<br />
Sitaatti Tapio Koivukarin esipuheesta<br />
Rauma on paljon muutakin kuin<br />
vanhoja purjelaivoja, huomasivat<br />
Susanna Kekkonen ja Jukka Vuolle.<br />
5
Kaupunginjohtaja Arno Miettinen:<br />
”Muut ovat tulleet<br />
kysymään m<br />
Hieno kokemus<br />
Sukellus raumalaisuuteen oli molempien<br />
mielestä hieno kokemus.<br />
- Ihmisten suurin huolenaihe tuntui<br />
olevan työpaikkojen säilyminen, mutta<br />
kaiken kaikkiaan tapaamamme ihmiset<br />
suhtautuivat luottavaisin mielin tulevaisuuteen.<br />
Mutta palataan vielä Matti Nissilään,<br />
joka kirjassa harjoittelee swingiä olohuoneessaan.<br />
Päätämme tehdä yllätysvisiitin.<br />
Vastaanotto on sydämellinen, niin kuin<br />
kuvasta näkyy!<br />
Raumalaiset ovat viime kuukausina<br />
seuranneet valppaina<br />
kuntaliitosneuvotteluja, joita<br />
kaupunki on käynyt kolmella<br />
taholla. Lappilaisten kiinnostus<br />
lopahti, kodisjokelaiset päättivät<br />
liittyä Raumaan ja eteläiset naapurit<br />
Laitila, Pyhäranta ja Uusikaupunki<br />
odottavat selvityksiä.<br />
Kaupunginjohtaja Arno Miettisen mukaan<br />
Rauma ei ole ollut aloitteentekijä yksissäkään<br />
neuvotteluissa.<br />
- Syynä on se, että keskuskunnan aloitteellisuus<br />
koetaan helposti tunkeilevana.<br />
Tämä on nähty muualla. Kaikki on lähtenyt<br />
siitä, että muut ovat tulleet kysymään meiltä,<br />
sopiiko. Olemme ottaneet linjaksi, että ensin<br />
tarvitaan tietoa, jotta pystymme vastaamaan<br />
joko myönteisesti tai kielteisesti.<br />
Rauman virkamiesten vastuulle ovat pitkälti<br />
jääneet konkreettiset selvitykset.<br />
- Pyrimme siihen, että yhdistynyt kunta<br />
olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti terve ja<br />
että alueen palvelut pystyttäisiin turvaamaan<br />
ensi vuosikymmenellä. Tämä vuosikymmen<br />
menee vanhoilla päätöksillä, joihin ei juurikaan<br />
pystytä vaikuttamaan.<br />
Miettisen mukaan 2010-luvulla paineet<br />
ovat niin rajut, että velattomalla Raumallakin<br />
on täysi työ selviytyä. Asukkaiden ikääntyminen<br />
ja terveydenhuoltomenojen kasvu<br />
ovat kunnille yhteinen haaste, johon tulisi<br />
valmistautua yhteistyöllä.<br />
- Pohjan vahvistaminen on tärkeätä, sillä<br />
kunnan koko tuo tarvittavaa pelivaraa heilahteluihin.<br />
Pelkästään yksi potilas erikoissairaanhoidossa<br />
saattaa heilauttaa pienen<br />
kunnan taloutta.<br />
- Rauman etu ei ole, että naapureilla<br />
menee huonosti. Toivottavaa on, että alue<br />
kokonaisuudessaan menestyy. Silloin myös<br />
yhdentymisneuvottelut lähtevät siitä, että<br />
yhdessä voidaan turvata alueen asukkaiden<br />
hyvinvointi, Miettinen korostaa.<br />
Valtio patistaa tositoimiin<br />
Kuntaliitokset ovat olleet tapetilla joka<br />
puolella maata. Valtion porkkanarahat ovat<br />
osaltaan vauhdittaneet selvityksiä.<br />
- Valtio on nähnyt, mihin suuntaan kehitys<br />
menee. Yhteiskunnan on pakko pohdiskella,<br />
millainen on kestävä kuntarakenne ja millä<br />
tavalla palvelut voidaan parhaiten tuottaa.<br />
Henkilökohtainen näkemykseni ja ymmärtääkseni<br />
Raumalla päättäjien keskuudessa<br />
yleisesti hyväksytty ajatus on, että peruskunta<br />
olisi yhtä kuin työssäkäyntialue.<br />
Miettinen tietää, että muutosten tekeminen<br />
on kovan työn takana, vaikka euro<br />
olisikin konsulttina.<br />
- Kun vastakkain ovat tunteet ja realiteetit,<br />
niin tunteet usein voittavat. Rahaa on kuitenkin<br />
vain tietty potti jaettavaksi.<br />
Kaupunkien yhteistyötä<br />
Länsirannikon kaupunginjohtajat ovat<br />
sopineet säännöllisistä tapaamisista. Arno<br />
Miettinen isännöi Turun, Uudenkaupungin<br />
ja Porin kaupunginjohtajia maaliskuun puo-<br />
6
eiltä, sopiiko.”<br />
livälissä, jolloin julkistettiin myös yhteinen hanke lounaisen Suomen meriklusterin<br />
selvittämisestä. Selvitys koskee mm. meriteknologiaa, satamia,<br />
telakoita, varustamoita, huolintaliikkeitä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia<br />
sekä suurta määrää erilaisia alihankkijoita ja sidosryhmiä.<br />
Miettisen mukaan pyrkimyksenä on päästä konkreettisiin toimiin<br />
koulutuksessa, alihankinnassa ja tutkimuksessa.<br />
- Kyse on kovasta maailmanlaajuisesta kilpailusta, jossa menestyminen<br />
vaatii jatkuvia ponnisteluja. Kuntien tehtävä ei ole sinänsä<br />
mennä sotkeutumaan yritystoimintaan, vaan meidän tehtävämme<br />
on luoda sille edellytykset. Tavoitteenamme on saada kaikki saman<br />
alan toimijat ”samaan kasaan”. Ongelmahan on, etteivät tietotaitoa<br />
omaavat yritykset edelleenkään tiedä riittävästi toisistaan.<br />
- Raumalla laajennetaan telakkatoimintaa, joten täällä tarvitaan<br />
lisää osaajia. Etsimme toden teolla ratkaisua, miten nuoret saataisiin<br />
kiinnostumaan metallialasta. Yhteiskunnan yksi tehtävä on<br />
koulutuksesta huolehtiminen, Miettinen korostaa.<br />
Miettinen nostaa esiin myös sataman jatkuvan kehittämistarpeen,<br />
johon liittyy oleellisesti liikenneväylistä huolehtiminen.<br />
- Jos katsotaan kaupungin taloutta ja tilinpäätöksiä, niin<br />
emo on miinuksella, mutta konserni nousee plussalle sataman<br />
ansiosta. Jos meillä ei olisi satamaa tai sillä menisi huonosti, niin<br />
kaupungin taloudessakin menisi huonosti. Se näkyisi nopeasti<br />
myös palvelutarjonnassa.<br />
Meriosaamisen rinnalla toinen laajemman selvittelyn aihe<br />
voisi Miettisen mielestä liittyä elektroniikka-alaan.<br />
- Suomessa on kaikenlaista alan osaamista, mutta minulla pikkuisen<br />
pelko, että sekin on hajallaan. Kysymys kuuluukin, millä tavalla<br />
tietotaitoa osataan yhdistää, niin että syntyy jotain uutta.<br />
Mallia yrityksistä<br />
Reilun vuoden verran kaupunkia johtanut Miettinen on valmis<br />
antamaan hyvän arvosanan paikalliselle teollisuudelle. Se ei hänen<br />
mielestään ole jäänyt globalisaatiokehityksen jalkoihin, koska sitä on<br />
uudistettu määrätietoisesti.<br />
- Rauman perusteollisuus on hyvin nykyaikaista. Se on hoitanut hienosti<br />
oman leiviskänsä ja siitä pitäisi ottaa oppia myös julkishallinnossa. Valitettavasti<br />
aika ajaa ohi, jos vain nauttii olemassa olevasta!<br />
Vaikka kaupungilla on uhkia, niin taloudellinen tilanne on kuitenkin poikkeuksellisen<br />
hyvä moneen muuhun kuntaan verrattuna, Miettinen muistuttaa.<br />
- Raumalla on mahdollisuuksia, kunhan osaamisesta ja kehittämishalusta<br />
pidetään kiinni.<br />
Kunnallishallinnon liikkuvuuden ja joustavuuden<br />
lisääminen olisi Arno Miettisen mukaan<br />
tärkeätä.<br />
7
SATAMA<br />
kovassa kasvussa<br />
Rauman satamassa on ahdasta. Konttiliikenteen<br />
nopean kasvun vuoksi tarvitaan lisää laituripaikkoja<br />
ja kenttätilaa tavaran käsittelyyn. Satamajohtaja<br />
Hannu Asumalahden mukaan reservissä on<br />
enää yhden hehtaarin käyttämätön alue ja sekin<br />
on varattu.<br />
Satama selviää 2010-luvulle ottamalla<br />
käyttöön Ulko-Petäjäksen 20 hehtaarin<br />
laajennusalueen ja rakentamalla 400<br />
metriä lisää laituria Iso-Hakunin kärkeen.<br />
Hanke etenee jo viime vuosikymmenellä<br />
valtuustossa päätetyn, ns. 0+ -vaihtoehdon<br />
mukaisesti. Alueen asemakaava vahvistettiin<br />
kaksi vuotta sitten.<br />
Uuden satama-alueen louhintatyöt Ulko-Petäjäksessä<br />
alkavat ensi syksynä, mikäli<br />
luvat saadaan. Alueella on tarkoitus louhia<br />
reilun kahdeksan hehtaarin suuruinen<br />
kallioalue satama-alueen tasoon. Louhe<br />
käytettäisiin sataman laajentamiseen merelle<br />
sekä kentän täyttöön. Töitä varten on<br />
haettu vesilain mukaista louhintalupaa ja<br />
rakennuslain mukaista maisematyölupaa.<br />
Molemmista lupahakemuksista on jätetty<br />
huomautuksia, joissa hanketta vastustetaan<br />
mm. ympäristö- ja maisemahaitoilla.<br />
Asumalahti korostaa, että satamaa on<br />
kehitettävä jatkuvasti ja pitkällä tähtäimellä.<br />
Sen vuoksi seuraava iso kysymys onkin,<br />
mihin suuntaan kasvetaan Ulko-Petäjäksen<br />
jälkeen. Tätä pohtii kaupunginhallituksen<br />
maaliskuussa asettama sataman suunnittelutoimikunta.<br />
Vastaavaa menettelyä on<br />
käytetty aikaisemminkin. Nyt kyseessä on<br />
Esimerkiksi Kotkan ja Haminan satamiin<br />
verrattuna Rauman satama on erittäin<br />
tehokkaasti rakennettu, satamajohtaja Hannu<br />
Asumalahti toteaa.<br />
niin merkittävä linjaus, että se on huomioitava<br />
myös maakuntakaavassa.<br />
- Sataman kehitys on ollut selvästi nopeampi<br />
kuin 10 vuotta sitten kukaan osasi<br />
ennustaa. Silloinhan ajateltiin, että Ulko-<br />
Petäjäs on ”tulevaisuuden laajennusalue”.<br />
Nyt laajennustavoite on jo vuodessa 2015.<br />
Ympäristövaikutusten kannalta vaikeaksi<br />
asian tekee sen, ettei jäljellä ole helppoja<br />
vaihtoehtoja, Asumalahti myöntää. Käytännössä<br />
vaihtoehtoina ovat etelässä Iso<br />
Järviluoto, lännessä Ruuhiluoto ja pohjoisessa<br />
Saukon saaret.<br />
Investoinnit pitkälle<br />
tulevaisuuteen<br />
Satama toimii pitkälti asiakkaiden ehdoilla.<br />
Asumalahden mukaan asiakkaat myös<br />
haluavat saada varmuuden, että palvelutarpeisiin<br />
kyetään vastaamaan vielä vuosikymmenienkin<br />
kuluttua. Pitkäjänteisen<br />
suunnittelun tarvetta lisää investointien<br />
kalleus. Sataman rakenteiden käyttöikä on<br />
50 vuotta, joten tuotto sijoitetulle pääomalle<br />
tulee hyvin pitkällä aikavälillä. Nyt<br />
vireillä olevat hankkeet maksavat väyläruoppauksineen<br />
yli 50 miljoonaa euroa.<br />
- Satamat erikoistuvat ja kasvu keskittyy<br />
tiettyihin satamiin. Raumalla on jo<br />
nyt Pohjanlahden suurin konttisatama ja<br />
Suomen neljänneksi suurin yleissatama.<br />
Rauman satama on myös leimallisesti<br />
teollisuuden satama. Tavoitteemme on<br />
pitää nämä asemat jatkossakin, Asumalahti<br />
vakuuttaa.<br />
Helsingin Vuosaareen rakenteilla oleva<br />
satama on nähty uhkana, mutta Asumalahti<br />
ei usko valojen sammuvan Rauman<br />
satamassa.<br />
8
Rauman satama on kasvanut tasaisesti<br />
viimeiset 30 vuotta. Viime vuosina nopeimmin<br />
on lisääntynyt konttiliikenne.<br />
Myös sahatavaran osuus on kasvussa.<br />
- Menestyminen on niin monesta asiasta<br />
kiinni. Kilpailukyvystä on kuitenkin<br />
huolehdittava. Olemme markkinoineet<br />
satamaa aktiivisesti, mutta siinäkin piisaa<br />
vielä sarkaa. Meitä ei vieläkään tunneta niin<br />
hyvin kuin kokomme edellyttäisi.<br />
Sataman liikenne on vuodessa noin<br />
kuusi miljoonaa tonnia. Se on kaksinkertaistunut<br />
10 vuodessa. Konttiliikenne on<br />
lisääntynyt keskimäärin 14 prosenttia vuodessa.<br />
Paperistakin nykyään kolmannes<br />
lähtee konteissa maailmalle.<br />
Liikelaitoksena toimiva satama rahoittaa<br />
investoinnit omilla tuloillaan. Lisäksi satama<br />
tulouttaa kaupungille 2,5 miljoonaa euroa<br />
vuodessa pääoman korkona ja maanvuokrina.<br />
Sataman liikevaihto oli viime vuonna<br />
13,1 miljoonaa euroa. Satamassa on noin<br />
tuhat työpaikkaa.<br />
Satamalle<br />
suunnittelutoimikunta<br />
Kaupunginhallitus on valinnut sataman suunnittelutoimikunnan,<br />
johon kuuluu 11 luottamushenkilöjäsentä ja 6<br />
asiantuntijajäsentä. Toimikunnan tehtävänä on määritellä<br />
sataman tuleva laajennusalue Ulko-Petäjäksen käyttöönoton<br />
jälkeen.<br />
Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Eero Laine ja varapuheenjohtajaksi<br />
Teppo Mannila. Muut jäsenet ovat Mauno<br />
Lehtonen, Kristiina Salonen, Irma Suonpää, Satu Airokivi,<br />
Gunnar Veijalainen, Leea Hiltunen, Heikki Nurminen, Aino-<br />
Maija Tihveräinen ja Pekka Rantanen.<br />
Asiantuntijajäseninä toimikuntaan kuuluvat kaupunginjohtaja<br />
Arno Miettinen, apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvanto,<br />
satamajohtaja Hannu Asumalahti, sataman rakennuspäällikkö<br />
Antti Kokkomäki, asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä ja ympäristönsuojelupäällikkö<br />
Juha Hyvärinen, joka toimii myös<br />
toimikunnan sihteerinä.<br />
9
Kaupunkirakenne<br />
tuntuu jokaisen<br />
ajankäytössä ja<br />
kukkarossa<br />
Ulla-Räihä<br />
asemakaava-arkkitehti<br />
Rauman yleiskaava tuli<br />
voimaan viime vuonna ja<br />
keskustan osayleiskaava tämän<br />
vuoden tammikuussa. Kylien<br />
osayleiskaavat ovat 1990-luvulta.<br />
Yleiskaavojen tavoitteena<br />
on rakentaa kaupungin tulevaisuutta<br />
vahvistamalla olevia<br />
voimavaroja, joista keskeinen<br />
on terve kaupunkirakenne.<br />
Lähes 90 prosenttia raumalaisista asuu<br />
keskustaajamassa, jota täydennetään ja tiivistetään.<br />
Puistojen, aukioiden ja muiden<br />
yhteisten alueiden viihtyisyyttä parannetaan.<br />
Tärkeä tavoite on myös kulttuurihistoriallisesti<br />
arvokkaiden ympäristöjen vaaliminen<br />
eri puolilla kaupunkia.<br />
Elämisen laatua<br />
Raumalla koulut, kaupat ja harrastuspaikat<br />
löytyvät läheltä. ”Sivussa” ja ”kaukana”<br />
olemista mitataan metreissä ja minuuteissa<br />
kilometrien ja tuntien sijaan – ylellisyyttä, jota<br />
nykyään harva paikkakunta voi tarjota.<br />
Keskusta-asumisessa on valinnanvaraa<br />
kerrostaloista omakotitaloihin. Viihtyisiä ja<br />
omaleimaisia asuinympäristöjä löytyy Vanhan<br />
Rauman lisäksi jokaiselta 1900-luvun<br />
vuosikymmeneltä. Yleiskaavojen mukainen<br />
uudisrakentaminen on pääosin täydennysrakentamista<br />
eri puolilla kaupunkia.<br />
Keskustan alueille vaihtoehdon tarjoavat<br />
haja-asutusrakentaminen ja kyläkeskukset,<br />
jonne kylien osayleiskaavoissa on osoitettu<br />
runsaasti täydennysrakentamismahdollisuuksia.<br />
Sen sijaan irrallisten uusien taajamien<br />
syntymistä halutaan rajoittaa.<br />
Kustannukset kurissa<br />
Kaupunkirakenne vaikuttaa sekä kaupungin<br />
että kaupunkilaisten talouteen. Eri<br />
verkostojen rakentaminen ja ylläpito tehdään<br />
suurelta osin yhteisesti, verovaroin.<br />
Rakenteesta aiheutuvia kustannuksia sisältyy<br />
– ja piiloutuu – lisäksi alueen kaikkien<br />
toimijoiden, julkisten ja yksityisten, lukuisiin<br />
eri menoihin.<br />
Kaupunkirakenteen koossa pitäminen on<br />
vakaan talouden keskeinen edellytys, minkä<br />
vuoksi yhdyskuntarakentamisen on oltava<br />
suunnitelmallista ja yksittäisiin rakennushankkeisiin<br />
joudutaan joskus suhtautumaan<br />
kielteisesti. Sattumanvarainen, lyhytnäköinen<br />
lupapolitiikka, kaavoitus ja kunnallistekniikan<br />
rakentaminen johtavat nopeasti kaupunkirakenteeseen,<br />
jonka velvoitteita ei pystytä<br />
hoitamaan.<br />
10
Painopisteenä keskusta, uudet pientaloalueet ja Vanha Rauma<br />
Kaavoituksen painopiste on tänä vuonna keskustassa, uusilla pientaloalueilla ja Vanhassa Raumassa. Keskustan<br />
osayleiskaavan ratkaisut täsmentyvät laadittavissa asemakaavoissa. Vanhan Rauman asemakaavan<br />
muutoksen tavoitetyö etenee ja samoin Silikallion asemakaavat.<br />
Kaavoituskatsauksessa kerrotaan kaavojen vireille tulosta<br />
Kaavoituskatsauksessa luetellaan kaikki vireillä olevat kaavat. Jos vuoden aikana alkaa muita kuin katsauksessa<br />
esitettyjä hankkeita, niistä ilmoitetaan kaupungin virallisissa kuulutuksissa. Näitä hankkeita on hyvin vähän.<br />
Tutustu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan<br />
Jokaisesta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavoituksen alkuvaiheessa. Suunnitelmassa<br />
kerrotaan lyhyesti kaavan tavoitteista ja siitä, miten kaavasta tiedotetaan ja mistä saa lisätietoja. Kaavojen<br />
osallistumis- ja arviointisuunnitelmia saa kaavoitusosastolta ja ne löytyvät myös kaupungin nettisivuilta.<br />
Vaikuta ajoissa - vaikuta kaavoitukseen<br />
Ympäristöä koskevat ratkaisevat valinnat tehdään useimmiten kaavoituksessa. Asukkaiden oikeus vaikuttaa<br />
elinympäristöään koskeviin päätöksiin on perusoikeus. Kaavoituksessa jokainen kuntalainen on asianosainen.<br />
Muiden suunnitelmien, lupien ja päätösten kohdalla asianosaisuus on yleensä rajoitettu.<br />
Ratkaisut tehdään eri kaavatasoilla. Esimerkiksi valtateiden paikat ja muut kuntarajat ylittävät asiat määritellään<br />
maakuntakaavassa. Tällaisia asioita ovat myös merkittävät suojelukohteet.<br />
Yleiskaavat koskevat kaupunkirakennetta: minne saa rakentaa, minne ei, ja mitä käyttöä eri alueille tavoitellaan.<br />
Esimerkiksi teollisuuden tai kaatopaikan sijoittumista naapurustoon on vaikea estää, jos yleiskaava<br />
sen sallii.<br />
Osallistu kaavoitukseen - mielipidettäsi arvostetaan<br />
Rauman kaupunginvaltuuston hyväksymien kaavojen sisältö on ensimmäisestä luonnoksesta hyväksyttävään<br />
kaavaan muuttunut asukkaiden kommenttien perusteella siten, että lähes 80 % valmisteluvaiheessa<br />
esitetyistä mielipiteistä on vaikuttanut lopputulokseen.<br />
Kaupunginhallituksen<br />
kaavoitusjaosto<br />
Pekka Rantanen, puheenjohtaja<br />
Heljä Siitonen, varapuheenjohtaja<br />
Ilkka Kekki, jäsen<br />
Jaana Laakeristo, jäsen<br />
Jari Laiho, jäsen<br />
Tomi Suvanto,<br />
apulaiskaupunginjohtaja, esittelijä<br />
Arno Miettinen,<br />
kaupunginjohtaja<br />
Ulla Räihä,<br />
asemakaava-arkkitehti<br />
Harri Holmala,<br />
kaupunginlakimies, sihteeri<br />
Kaavoitusosasto<br />
Kaupungintalo, III kerros<br />
Kanalinranta 3, 26100 Rauma<br />
kaavoitus@rauma.fi<br />
Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä puh. (02) 834 3660<br />
Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen,<br />
nimistötoimikunnan sihteeri puh. (02) 834 3663,<br />
Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi,<br />
asemakaava-arkkitehdin sijainen puh. (02) 834 3664<br />
Kaavoitusarkkitehti Outi Virola puh. (02) 834 3672<br />
Kaavasuunnittelija Sinikka Artinaho puh. (02) 834 3665<br />
Kaavoitusavustaja Taina Heinonen puh. (02) 834 3668<br />
Kaavoitusavustaja Pirjo Hoikkala puh. (02) 834 3662<br />
Kaavoitusavustaja Riitta Koivukari puh. (02) 834 3666<br />
Kaavoitusavustaja Enni Malinen puh. (02) 834 3667<br />
Nähtävänä oleviin kaavoihin voi tutustua kaupungintalon kaavoitusosastolla (Kanalinranta 3).<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmia saa kaupungintalon kaavoitusosastolta.<br />
Tiedot löytyvät lisäksi internetistä Rauman kaupungin kotisivuilta (www.rauma.fi)<br />
11
Vireillä olevat asemakaavat<br />
1 Koillis-Kaaro<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
2 Nikulanmäki<br />
Tavoite Pientaloalueen laajennus<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
3 Sinisaari, kortteli 479<br />
Tavoite Pysäköintialueen uudelleen järjestely<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
4 Pidesluoto<br />
Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
5 Kappelinluhdan puisto<br />
Tavoite Alueella olevien kiinteiden muinaisjäännösten suojelu<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
6 Uotila<br />
Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
7 Fere Center ja Kairakatu<br />
Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
8 Kanalinsuu<br />
Tavoite Asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
9 Sinisaari, Siikapolku<br />
Tavoite Alueen liikennejärjestelyiden selkeyttäminen<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
10 Tallikedonkatu ja seurakunnan virastotalo<br />
Tavoite Alueen kevyenliikenteen väylien suunnittelu, pysäköintijärjestelyjen<br />
parantaminen ja osayleiskaavan rakennussuojelu<br />
määräyksen täsmentäminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
11 Vanha Prisma<br />
Tavoite Asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavasuunnittelija Sinikka Artinaho<br />
12 Aarnkari<br />
Tavoite Kaavoittamattoman alueen asemakaavan laatiminen<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
13 Talola<br />
Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
14 Notkola<br />
Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen<br />
15 Kortteli 484 (Siikavahe)<br />
Tavoite Yleisten rakennusten tontin käyttötarkoituksen muutoksen<br />
suunnittelu<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
16 Pohjoiskehä<br />
Tavoite Pohjoiskehän suunnittelu<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
17 Metallitie<br />
Tavoite Teollisuusalueen täydennysrakentaminen<br />
Tiedustelut Kaavasuunnittelija Sinikka Artinaho<br />
18 Papinpelto<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
19 Susi-kortteli<br />
Tavoite Asemakaavan uudistaminen kiinteistön omistajan aloitteesta<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
21 PickNPay<br />
Tavoite Asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen<br />
22 Kortela<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen<br />
23 Kaivopuistontie (uusi asuintalojen kortteli)<br />
Tavoite Asuintalojen kaavoittaminen nykyiselle pysäköintialueelle<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
24 Susivuori<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
25 Vanha Rauma<br />
Tavoite Asemakaavan uudistaminen, aloituskorttelit 143 - 145<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
26 Vanha Rauma / tori<br />
Tavoite Asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
27 Merirauma, kortteli 1204<br />
Tavoite Pysäköintialueen uudelleenjärjestely<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen<br />
28 Kanalin itäranta (korttelit 22 ja 33)<br />
Tavoite Alueen maankäytön tehostaminen ja kaupunkikuvan<br />
kehittäminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen<br />
29 Kanalin länsiranta (korttelit 230 ja 245)<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
30 Karinkenttä<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen<br />
31 Nummi<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
32 Ruotsalaistaloalue<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
33 Jussoila<br />
Tavoite Koulun muuttaminen palvelutaloksi<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
34 Sonnihaka<br />
Tavoite Vanhentuneen kaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi<br />
35 Vaikkunen ja Narkonranta<br />
Tavoite Kaavallinen tarkastelu alueen kiinteistöjen<br />
vuokra-aikojen päättyessä<br />
Tiedustelut Asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä<br />
36 Silikallio (Kinno)<br />
Tavoite Uuden pientaloalueen kaavoitus<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehdit Pasi Mäkinen, Mervi Tammi ja<br />
Outi Virola<br />
37 Suokaarre<br />
Tavoite Pientaloalueen laajennus<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
38 Liponpuisto<br />
Tavoite Pientaloalueen laajennus<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
39 Paloahteen asemakaavan laajennus<br />
Tavoite Pientaloalueen laajennusmahdollisuuksien tarkastelu<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
20 Rauman suurteollisuusalue<br />
Tavoite Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen<br />
Tiedustelut Kaavoitusarkkitehti Outi Virola<br />
12
Vuonna 2005 voimaan tulleet<br />
ja hyväksytyt kaavat<br />
Vuonna 2006 voimaan tulleet<br />
ja hyväksytyt kaavat<br />
Vuorikadun asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Raumasterin tonttia. Kaava hyväksyttiin 2004 ja on voimassa.<br />
Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen.<br />
Korttelin 1103 asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee korttelia 1103 Äyhönjärventien varrella. Kaava hyväksyttiin<br />
2004 ja on voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen.<br />
Korttelin 805 (Purjehtijankatu) asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Syväraumanlahden pohjoispuolista omakotitalokorttelia.<br />
Kaava hyväksyttiin 2004 ja on voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti<br />
Mervi Tammi.<br />
Korttelin 307 asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Rautatienkadun ja Rauhankadun välistä pääosin rakentamatonta<br />
korttelia. Kaava hyväksyttiin 2005 ja on voimassa. Lisätietoja antaa<br />
kaavoitusarkkitehti Outi Virola.<br />
Sampolan asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Sampolan tonttia Sampaanalassa. Kaava hyväksyttiin 2005 ja<br />
on voimassa. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä.<br />
Kaivopuiston teollisuusalueen ja Kappelinsalmenpuiston asemakaavan<br />
muutos<br />
Kaava koskee Syväraumankadun ja Luoteisväylän välissä sijaitsevaa teollisuusaluetta<br />
ja puistoa. Kaava hyväksyttiin 2005 ja on voimassa. Lisätietoja<br />
antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä.<br />
Äyhöntien asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Äyhöntien pientaloaluetta Uotilassa. Kaava hyväksyttiin 2005<br />
ja on voimassa. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä.<br />
Kantanikulantien asemakaavaa ja asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Kantanikulantietä Uotilassa. Kaava hyväksyttiin 2005 ja on<br />
voimassa. Lisätietoja antaa kaavasuunnittelija Sinikka Artinaho.<br />
Sairaalan asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee sairaalan tonttia ja Kaunisjärvenkadun valtatieliittymää. Kaava<br />
hyväksyttiin 2005 ja on voimassa. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti<br />
Ulla Räihä.<br />
Rauman keskustan osayleiskaava<br />
Oikeusvaikutteinen osayleiskaava koskee niitä keskustan alueita, joilla<br />
maankäytön muutospaineet ovat suurimmat: radanvarsi ja siihen liittyvät<br />
alueet valtatieliittymästä satamaan. Kaava hyväksyttiin 2003 ja on voimassa.<br />
Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä.<br />
Radanvarsitien asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Rauman satamayhteyttä (VT12) välillä Kairakatu - Syväraumankatu.<br />
Kaava hyväksyttiin 2004 ja on voimassa. Lisätietoja antaa<br />
kaavoitusarkkitehti Outi Virola.<br />
Rautatienkadun ja Hakunintien asemakaavan muutos<br />
(makasiinit ja VT 12)<br />
Kaava koskee Rauman satamayhteyttä välillä Syväraumankatu - satama.<br />
Kaava hyväksyttiin 2004 ja on voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti<br />
Outi Virola.<br />
Leikari-Lampolan asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Leikari-Lampolan marketteja. Kaava hyväksyttiin 2004 ja on<br />
voimassa. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä.<br />
Kappelinluhdan asemakaava ja asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Kappelinluhdan eteläosaa. Kaava hyväksyttiin helmikuussa<br />
2006. Lisätietoja antaa asemakaava-arkkitehti Ulla Räihä.<br />
Silikallionkolon asemakaava<br />
Kaava koskee Sikallion koillisosaa. Kaava hyväksyttiin helmikuussa 2006.<br />
Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi.<br />
Teollisuuskadun ja Sepänpuiston asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee päiväkoti Rinkelin tonttia ja Sepänpuistoa. Kaava oli valtuuston<br />
käsittelyssä maaliskuussa 2006. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti<br />
Outi Virola.<br />
Tuomistonpuiston asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Luoteisväylän ja Kappelinsalmentien rajaamaa puistoa. Kaava<br />
oli valtuuston käsittelyssä maaliskuussa 2006. Lisätietoja antaa kaavasuunnittelija<br />
Sinikka Artinaho.<br />
Korttelin 7 asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Eteläkadun ja Savilankadun kulmausta. Kaava hyväksyttiin 2005<br />
ja on voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Pasi Mäkinen.<br />
Hautausmaan asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee keskustan hautausmaata. Kaava hyväksyttiin 2005 ja on<br />
voimassa. Lisätietoja antaa kaavasuunnittelija Sinikka Artinaho.<br />
Veturiaukion asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Veturiaukiota ja siitä itään sijaitsevaa rakentamatonta aluetta.<br />
Kaava hyväksyttiin 2005 ja on voimassa. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti<br />
Pasi Mäkinen.<br />
Kiwelän asemakaavan muutos<br />
Kaava koskee Kiwelän taloa Vanhassa Raumassa. Kaava hyväksyttiin 2005,<br />
mutta ei ole voimassa, koska siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.<br />
Lisätietoja antaa kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi.<br />
Maakuntakaavan luonnos valmistuu tänä vuonna<br />
Satakunnan maakuntakaava korvaa voimassa olevan seutukaavan. Maakuntakaavan tavoitteet hyväksyttiin maakuntahallituksessa vuonna 2004. Kaavan<br />
laatiminen on laaja yhteistyöhanke, jossa ovat mukana alueen kunnat ja kuntalaiset, seutukunnat, eri viranomaiset ja muut sidosryhmät sekä kaikki muut,<br />
joiden elinolosuhteisiin kaava saattaa vaikuttaa. Kaavan laatimisesta vastaa Satakuntaliitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavan laatiminen<br />
on valmisteluvaiheessa ja tavoitteena on asettaa luonnos nähtäville vuoden 2006 lopulla. Lisätietoja maakuntakaavasta saa Satakuntaliitosta.<br />
14
Lupahakemus ajoissa vireille<br />
Omakotitalo<br />
yhä useamman unelma<br />
Jokainen<br />
asuntoalue saa<br />
TURVALLISEN<br />
LEIKKIKENTÄN<br />
Apulaisrakennustarkastaja Kai Aarnikedon<br />
mukaan rakentajat saavat kaupungilta<br />
rakentajan kansion, jossa on hyvä säilyttää<br />
kaikki rakentamiseen liittyvät asiakirjat.<br />
Yhä useampi raumalainen<br />
haluaa rakentaa oman<br />
talon. Neljässä vuodessa lupahakemusten<br />
määrä on tuplaantunut,<br />
apulaisrakennustarkastaja<br />
Kai Aarniketo kertoo. Hän<br />
neuvoo rakentajia olemaan<br />
ajoissa liikkeellä, sillä vilkkaimpana<br />
aikana jonossa saattaa<br />
olla kymmeniä lupahakemuksia.<br />
Rakennusvalvonnassa tilannetta on pyritty<br />
helpottamaan lisätyövoimaa palkkaamalla,<br />
mutta pahimmillaan lupaprosessi voi viedä<br />
parikin kuukautta. Usein käsittelyaikaa pitkittää<br />
hakemusten puutteellisuus.<br />
Viime vuonna Raumalla myönnettiin rakennuslupa<br />
95 omakotitalolle. Myös toimenpide-<br />
ja muiden lupa-asioiden määrä<br />
on kasvanut. Rakennusvalvonnan käsiteltävänä<br />
oli kaikkiaan noin 800 rakentamiseen<br />
liittyvää lupa-asiaa.<br />
Talohanke on niin kallis, että se kannattaa<br />
Aarnikedon mielestä valmistella huolella<br />
alusta lähtien. Aina ei näin kuitenkaan<br />
ole.<br />
- Välillä ihmetyttää, että ihmiset näkevät<br />
enemmän vaivaa polkupyörän ostosta<br />
kuin talosta. Jos jossain, niin rakentamisessa<br />
kannattaa maksaa suunnitteluavusta. Näin<br />
siinäkin tapauksessa, että hankkii valmistalon.<br />
Kokenut suunnittelija myös osaa laittaa<br />
tarvittavat asiakirjat kerralla kuntoon, jolloin<br />
lupakäsittelykin sujuu nopeasti.<br />
Parhaimmillaan rakentajan ja suunnittelijan<br />
yhteistyö lähtee tontin valinnasta.<br />
Taloesitteessä tasamaalle piirretty unelmatalo<br />
ei noin vain istu jyrkkään rinteeseen,<br />
Aarniketo muistuttaa.<br />
Myös rakennusvalvonta neuvoo ja opastaa<br />
omakotitalosta haaveilevaa esimerkiksi<br />
tontin valintaan liittyvissä kysymyksissä. Näin<br />
voi Aarnikedon mukaan etukäteen varmistaa,<br />
että saa rakentaa sitä mitä haluaa.<br />
- Kaupunkialueella rakentamista ohjaa<br />
asemakaava, joka sanelee pitkälti, millaisen<br />
talon tontille voi pystyttää. Jos kaava esimerkiksi<br />
edellyttää ulkovuorauksessa puupintaa,<br />
niin tiiliverhoilu ei tule kysymykseen.<br />
Lupakäsittelyssä tutkimme, että hakemus<br />
täyttää rakennusmääräykset ja asemakaavan<br />
edellytykset. Se ei vielä tarkoita hyvää<br />
taloa, vaan siihen tarvitaan rakentajan ja<br />
suunnittelijan yhteistyötä.<br />
Asemakaava-alueen ulkopuolellakin rakentaminen<br />
on aina luvanvaraista. Aarnikedon<br />
mukaan rakennusvalvontaan kannattaa<br />
ottaa yhteyttä jo ennen tonttikauppoja rakentamismahdollisuuksien<br />
selvittämiseksi.<br />
Tonttitilanne: www.rauma.fi<br />
Wihertoimi jatkaa leikkikenttien<br />
uudistusohjelmaa. Tavoitteena on<br />
nostaa leikkikenttien turvallisuustasoa<br />
uusimalla välineistöä ja parantamalla<br />
turva-alustoja.<br />
Leikkikenttien määrää on laskettu yli<br />
70:stä noin 45:een. Poistettavat kentät<br />
ovat olleet pääasiassa välineistöltään<br />
köyhiä, epätarkoituksenmukaisissa<br />
paikoissa, vähän käytettyjä ja runsaan<br />
ilkivallan kohteina.<br />
- Pyrkimys on saada jokaiselle<br />
asuntoalueelle varustetasoltaan yksi<br />
hyvä ja monipuolinen kenttä. Tilanteesta<br />
ja paikasta riippuen kyseeseen<br />
voi tulla myös hieman pienempi ja<br />
kevyemmällä välineistöllä varustettu<br />
kenttä, viheraluepäällikkö Kustaa Elsilä<br />
kertoo.<br />
Leikkikenttien uusimistahti on ollut<br />
1-2 kenttää vuodessa. Tämän vuoden<br />
ohjelmassa on kahden kentän kunnostaminen<br />
Huuhkajantiellä ja Sinisaaressa.<br />
Ohjelmassa on myös viime<br />
vuodelta tähän vuoteen siirtyneen<br />
Lotanpellon leikkikentän rakentaminen<br />
Kappelinluhtaan. Yhden kentän<br />
kustannusarvio on 30 000 – 40 000<br />
euroa.<br />
Kaikki kentät eivät Elsilän mukaan<br />
tarvitse perusteellista kunnostusta.<br />
Monesti uudemmille kentille riittää<br />
leikkivälineiden lisääminen ja turvaalustojen<br />
kunnostaminen määräysten<br />
mukaisiksi. Joissakin tapauksissa<br />
vaihdetaan uusi väline vanhan tilalle.<br />
Esimerkiksi keinutelineet ovat usein<br />
kovassa käytössä ja niitä joudutaan<br />
uusimaan useammin.<br />
Tänä vuonna lisävälineitä saavat<br />
mm. Kalliokielonkadun, Pursikadun ja<br />
Ahopolun leikkikentät. Ahopolun leikkikentälle<br />
on lisäksi tehty kunnostussuunnitelma<br />
ja leikkivälineitä lisätään<br />
ja uusitaan useamman vuoden aikana<br />
rahoitustilanteen niin salliessa.<br />
15
Koulu<br />
B<br />
C<br />
1 2 3<br />
elää jatkuvaa<br />
muutosta<br />
Maailma muuttuu ja koulu sen mukana. Opetustoimenjohtaja<br />
Taisto Heikkilä on oppinut, että muutosten kypsyttely<br />
vaatii kuitenkin paljon aikaa. Tärkeintä on muistaa lapsen<br />
etu, korostaa toukokuun alussa eläkkeelle jäävä koulumies.<br />
osoittaa. Elämässä eteenpäin pääsemisen<br />
kannalta keskeistä on, että nuori käy peruskoulun<br />
loppuun ja jatkaa sen jälkeen<br />
jossain koulussa. Sen vuoksi en myöskään<br />
ole innostunut siitä, että nuorilta suljettaisiin<br />
kovin varhain portteja esimerkiksi<br />
keskiarvon perusteella.<br />
- Mitä sitten vaikka valinta olisi väärä?<br />
Nykypäivän koulusysteemi on onneksi sellainen,<br />
ettei pussinperiä ole. Jos oma ala<br />
löytyy vasta myöhemmin, niin vaihtaminen<br />
ei ole ylivoimaista, Heikkilä toteaa.<br />
Vetovoimaisia vaihtoehtoja<br />
Rauman kouluverkko on asia, joka on<br />
ollut pinnalla toistakymmentä vuotta. Siirtyminen<br />
yhteen päivälukioon ja kolmeen<br />
yläasteeseen toteutuu valtuuston päätöksellä<br />
elokuussa 2007. Heikkilä ei salaa<br />
innostustaan.<br />
- Valmistelutyö on sujunut hyvin. Olen<br />
vakuuttunut, että Rauma saa seudullisesti<br />
vetovoimaisen lukion. Uskon myös, että<br />
Rauman ammattiopisto ja sen yhteydessä<br />
toimiva aikuislukio muodostavat entistä<br />
houkuttelevamman vaihtoehdon. Am-<br />
Heikkilä tuli vuonna 1974 suunnittelijaksi<br />
ja esittelijäksi Rauman kaupungin ja maalaiskunnan<br />
sekä Lapin ja Kodisjoen koulutoimiin.<br />
Jo silloin puuhattiin kaupungin ja<br />
maalaiskunnan kuntaliitosta, mutta hanke<br />
kariutui. Sen sijaan Rauman seudulle saatiin<br />
peruskoulu vuonna 1976 ja koko maahan<br />
vuotta myöhemmin.<br />
- Olen joskus verrannut peruskouluun<br />
siirtymistä yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen,<br />
niin merkittävästä asiasta yhtenäiskoulun<br />
syntymisessä aikanaan oli kyse.<br />
Tuolloin ei vielä ollut itsestään selvää opintielle<br />
pääsy, Heikkilä muistuttaa. Hänen mukaansa<br />
suomalainen peruskoulujärjestelmä<br />
on osoittanut toimivuutensa niin monissa<br />
kansainvälisissä vertailuissa, ettei sitä enää<br />
kyseenalaisteta.<br />
- Meidän ei kuitenkaan pidä tuudittautua<br />
menestykseen. Peruskoulusta täytyy pitää<br />
huolta, niin että hyvä taso säilyy jatkossakin<br />
koko maassa. Toinen suuri haaste on lasten<br />
ja nuorten syrjäytymisvaara. Kaikilla perheillä<br />
ja kaikilla koululaisilla ei mene hyvin.<br />
Opetustoimenjohtaja<br />
Taisto Heikkilä on<br />
nähnyt monta muutosta<br />
koulumaailmassa.<br />
Rauma on aina tunnettu<br />
koulukaupunkina<br />
ja niin on varmasti<br />
jatkossakin, hän uskoo.<br />
Koulunkäynti kannattaa aina<br />
Raumalla tehdään paljon eri tahojen<br />
yhteistyötä niin ongelmien ennaltaehkäisemisessä<br />
kuin jo syrjäytyneiden nuorten<br />
auttamiseksi. Heikkilä arvioi, että jopa 10<br />
-15 prosentilla ikäluokasta on eriasteisia<br />
ongelmia, joihin he tarvitsisivat apua.<br />
- Jokainen kasvattaja tietää, että varhainen<br />
puuttuminen on lapsen ja yhteiskunnan<br />
etu, vaikka sitä voi olla joskus vaikea<br />
16
mattitutkinto ja ylioppilastutkinto takaavat<br />
aivan varmasti hyvät eväät työelämään tai<br />
opintojen jatkamiseen.<br />
- Uskon, että myös peruskoulujen yläasteet<br />
saadaan toimiviksi, vaikka haasteita<br />
toki on. Tilanne kuitenkin helpottaa jo ensi<br />
vuosikymmenen alussa oppilasmäärien<br />
pudotessa.<br />
Lisää lapsia saisi tulla<br />
Jos jotain, niin lisää lapsia ja lapsiperheitä<br />
Heikkilä toivoisi Raumalle, sillä nykyisillä oppilasmäärillä<br />
ei ole enää mielekästä ylläpitää<br />
18 ala-asteen koulua. Vielä 70-luvulla koulunsa<br />
aloittavien ikäluokka oli kaupungissa<br />
lähes 500. Tänä keväänä kouluun ilmoittautui<br />
344 lasta. Ero on suuri kun muistaa, että<br />
nyt luvussa ovat myös entisen maalaiskunnan<br />
alueella asuvat ekaluokkalaiset.<br />
Kuntaliitos toteutui lopulta vuonna<br />
1993, jolloin myös Heikkilästä tuli yhdistyneen<br />
kaupungin koulutoimenjohtaja.<br />
Hänen vastuulleen jäivät edelleen myös<br />
kodisjokelaisten ja lappilaisten kouluasiat.<br />
Virkanimike muuttui opetustoimenjohtajaksi<br />
vuonna 1998.<br />
Kaupunginhallituksen tilatoimikunnan<br />
aloitteesta peruskouluverkkoa on selvitetty<br />
työryhmässä, jonka raportti valmistuu näinä<br />
aikoina. Heikkilä arvelee, että asenteet ovat<br />
vähitellen kypsymässä myös ala-asteiden<br />
suhteen.<br />
- Raha asettaa rajat. Leikkausten tie<br />
on kuljettu loppuun eikä tunneista voida<br />
enää viedä. Lasten edun mukaista on satsata<br />
voimavarat toiminnan sisältöön eikä seiniin,<br />
Heikkilä tiivistää.<br />
Keskustan puilla<br />
edessä hoitoleikkaukset<br />
Rauman keskustan puista on tehty kuntokartoitus. Viheraluepäällikkö<br />
Kustaa Elsilän mukaan työ tuli ajankohtaiseksi<br />
Valtakadun saneerauksen vuoksi, joka on suunnitelmissa vuonna<br />
2009. Kartoituksella haluttiin etukäteen varmistaa, kestävätkö<br />
puut myllerryksen, vai joudutaanko ne poistamaan.<br />
- Kuntokartoitus osoitti, ettei Valtakadun varren puita tarvitse poistaa vaan<br />
pääsääntöisesti riittää hoitoleikkuu. Yhdeksän puuta on kuitenkin kaadettava<br />
turvallisuuden vuoksi. Verotoimiston edustalta kaadetaan kuusi puuta ja Kolmiopuiston<br />
edestä kolme puuta, Elsilä kertoo.<br />
Valtakadun puiden lisäksi käytiin läpi Savilankadun, Parpansalin puiston ja Tarvonsaaren<br />
puiston puusto. Tarvonsaaren puistosta joudutaan kaatamaan vanhat<br />
lehmukset ja myös Savilankadun varrelta poistetaan muutama puu.<br />
Keskustan puista löytyi niin lahovikoja kuin juuristovaurioitakin, jotka johtuvat<br />
kaivauksista juuristoalueella. Hoitoleikkuusta tulee Elsilän mukaan mittava ja näkyvä<br />
urakka. Vanhat puut ovat arvokkaita ja ne halutaan mahdollisuuksien mukaan<br />
säilyttää. Myös uusia puita on hänen mukaansa tarkoitus istuttaa mm. Lyseokadun<br />
päähän ja Kanalin viereiseen levennykseen.<br />
Valtakadusta saneerataan ensin Nortamonkadun ja Luoteisväylän välinen osuus<br />
ja sitten Luoteisväylän ja Karjalankadun välinen pätkä. Koko Valtakadun matkalle on<br />
suunniteltu katualueen pohjoispuolelle myös<br />
kevyenliikenteen väylä ajoradan ja nykyisen<br />
puurivin väliin. Nykyistä ajorataa kavennetaan<br />
ja molemmin puolin katua tulee ajoradan<br />
suuntainen pysäköinti autoille. Jalankulkuliikenne<br />
on pohjoispuolella kevytliikenneväylän/<br />
puurivin ja seinälinjan välissä.<br />
Ultraäänitutkimus paljastaa<br />
lahovauriot puun ytimessä.<br />
Arboristi Teppo Suoranta ja tietojenkäsittelijä Siv Wikström tekevät ultraäänitutkimusta<br />
Valtakadun lehmukselle.<br />
17
Vuosi 2005<br />
<strong>RAUMA</strong>N<br />
tulos kohtuullinen<br />
Rauman kaupungin tilinpäätös vuodelta 2005<br />
on parempi kuin talousarviossa ennakoitiin.<br />
Alijäämäistä tulosta paransivat valtionosuudet, joita<br />
saatiin 1,7 miljoonaa euroa arvioitua enemmän.<br />
Kaupunki pitää huolta kaikista<br />
asukkaistaan - vauvasta vaariin. Sosiaalija<br />
terveyspalvelut sekä opetus nielevät<br />
yhteensä 70 prosenttiakäyttömenoista.<br />
Tilinpäätös on emon osalta 1,1 miljoonaa<br />
euroa alijäämäinen. Liikelaitosten<br />
kohtuullisen hyvien tulosten ansiosta koko<br />
kaupunkikonsernin tulos oli kuitenkin kaksi<br />
miljoonaa euroa positiivinen.<br />
Tilikauden tulos on merkittävästi parempi<br />
kuin edellisvuonna, jolloin se oli – 3,9<br />
miljoonaa euroa. Emon vuosikate oli 6,1<br />
miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli<br />
3,6 miljoonaa euroa.<br />
Tulopuolella merkittävä muutos oli<br />
veroprosentin korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä<br />
vuodesta 2004. Korotuksen<br />
arvioitiin tuovan noin viisi miljoonaa euroa<br />
lisää verotuloja. Verokertymä kokonaisuudessaan<br />
jäi talousarviossa arvioidusta 2,1<br />
miljoonaa euroa. Verotuloihin vaikuttivat<br />
mm. metsäteollisuuden työmarkkinaselkkaus<br />
ja yleinen yhteisöverotulojen lasku.<br />
Rauman verotulot olivat 102,5 miljoonaa<br />
euroa. Ansiotuloverot lisääntyivät 5,8 miljoonaa<br />
eurolla ja nousivat 88,5 miljoonaan<br />
euroon. Kaikkiaan veroprosentin nosto 17:<br />
stä 18:aan lisäsi ansio- ja pääomatuloveroja<br />
vajaat viisi miljoonaa euroa, josta vuodelle<br />
2005 kohdistui noin 4,5 miljoonaa euroa.<br />
18
Yhteisöverotuloa kertyi 10,1 miljoonaa euroa, missä on<br />
edellisvuoteen vähennystä 0,8 miljoona euroa. Kiinteistöveroa<br />
kertyi 3,9 miljoonaa euroa. Tuotto kasvoi veroprosenttien<br />
noston vuoksi puoli miljoonaa euroa. Rauman veroprosentit<br />
ovat edelleen alle maan ja Satakunnan keskiarvojen.<br />
Hallintokunnat pysyivät hyvin talousarvion asettamissa<br />
puitteissa, sillä ainoastaan terveystoimi ylitti raamin. Perusterveydenhuollon<br />
ylitys oli 400 000 euroa ja erikoissairaanhoidon<br />
200 000 euroa.<br />
Liikelaitokset saavuttivat tavoitteensa hyvin. Sataman tulos<br />
oli 2,4 miljoonaa euroa, Rauman Veden 0,4 miljoonaa euroa<br />
ja Jätehuoltolaitoksen 0,3 miljoonaa euroa.<br />
Lähes velaton kaupunki<br />
Rauman talous on vakaalla pohjalla. Taseessa on edellisten<br />
vuosien ja tilikauden ylijäämiä 50,6 miljoonaa euroa, josta<br />
kaupungin osuus on 22,5 ja liikelaitosten 28,1 miljoonaa euroa.<br />
Rahavarojen keskimäärä on kasvanut 16,4 miljoonasta 17,8<br />
miljoonaan euroon. Kaupungin lainamäärä on 187.816 euroa,<br />
eli velkaa on viisi euroa asukasta kohti.<br />
Kaupungin palvelutoiminnan nettomenot kasvoivat edellisvuodesta<br />
4,3 prosenttia. Käyttötalouden kasvu pitäisi puristaa<br />
enintään 3-4 prosentin tasoon. Menojen pitäminen kurissa onkin<br />
tulevaisuudessa menestymisen ehto. Tärkeiksi asioiksi nousevat<br />
kaupungin palveluverkon ja organisaation kehittäminen, jotta<br />
kaupunki selviää näköpiirissä olevista uusista haasteista.<br />
SUURIMMAT INVESTOINNIT<br />
vuosina 2002-2005 (toteutuneet bruttokustannukset)<br />
TAL<strong>ON</strong>RAKENNUS<br />
• Pääkirjaston rakentaminen<br />
• Talviharjoitteluhallin rakentaminen<br />
• Karin koulun saneeraus<br />
• Kaupunginteatterin muutostyöt<br />
• Jäähallin saneeraus (alkanut 2005)<br />
• Kaaron koulun laajentaminen<br />
• Nummen päiväkoti<br />
KUNNALLISTEKNIIKKA<br />
• Keskustan kehittämisohjelma<br />
• Kunnallistekniikan peruskunnostusohjelma<br />
• Tuomoniemi-Uusilahti kunnallistekniikka<br />
• Susivuoren teollisuusalueen kunnallistekniikka<br />
MUUT<br />
• Maa- ja vesialueiden ostot<br />
• Äijänsuon jalkapallokenttä<br />
SATAMA<br />
• Sataman mobiilinosturit<br />
• Sataman Ro-Ro 1 laituripaikka<br />
• Suojan satama<br />
• Sataman turvallisuus- ja porttijärjestelyt<br />
• Maa- ja vesialueiden ostot<br />
6,4 Me<br />
3,3 Me<br />
2,9 Me<br />
2,9 Me<br />
1,4 Me<br />
0,7 Me<br />
3,8 Me<br />
2,1 Me<br />
1,5 Me<br />
1,0 Me<br />
2,1 Me<br />
0,5 Me<br />
4,9 Me<br />
4,1 Me<br />
2,6 Me<br />
3,4 Me<br />
2,5 Me<br />
Kaupunki<br />
Kaupunkikonserni<br />
(sis. liikelaitokset)<br />
Asukasluku 36589 36589<br />
Veroprosentti 18,00% 18,00%<br />
Toimintatuotot Me 53,6 74,6<br />
Toimintakulut Me 189,5 199,1<br />
Verotulot Me 102,5 102,5<br />
Valtionosuudet Me 35,2 35,2<br />
Vuosikate Me 6,1 15,1<br />
Poistot Me 7,2 13,2<br />
Henkilöstökulut 70,1 74,1<br />
Investoinnit (netto) Me 8,0 13,2<br />
Lainakanta EUR/as 4 5<br />
Vuoden 2005 tilinpäätös numeroina<br />
Kaupunkikonsernin vuosikate on yhteensä 15,1 Me ja tilikauden tulos +2,0 Me.<br />
Tulos yksiköittäin/liikelaitoksittain:<br />
Kaupunki: vuosikate +6,1 Me (TA +5,8 ed.v. +3,7), tulos -1,1 Me (TA -1,6 ed.v. -3,6)<br />
Satama: liikeylijäämä +4,4 Me (TA +4,4 ed.v. +5,2), tulos +2,4 Me (TA +2,2 ed.v. +3,1)<br />
Vesi: liikeylijäämä +0,7 Me (TA +0,5, ed.v. +0,7), tulos +0,4 Me (TA +0,2 ed.v. +0,3)<br />
Jätehuolto: liikeylijäämä +0,3 Me (TA +0,3 ed.v.+0,5), tulos +0,3 Me (TA +0,3 ed.v. +0,4)<br />
19
Rauman kaupungin<br />
Tuloskehitykset v. 1997-2005<br />
TILIN-<br />
PÄÄTÖS<br />
Verotulojen toteutuminen v. 2000-2005<br />
Verot verolajeittain, €<br />
Tuloveroprosentti v. 1992-2006<br />
Käyttötalouden toimintakulut 2005 Käyttötalouden tuotot 2005<br />
Lainakanta v. 1992-2005, €<br />
( kaupunki+liikelaitokset)<br />
Vuosikate ja nettoinvestoinnit, €/asukas<br />
20
Uuden yrityksen<br />
perustajalle<br />
tarjolla monipuolista neuvontaa<br />
Yritysneuvoja Mari Laine ja toimistosihteeri Sini Kaarnamo palvelevat<br />
yrittäjiksi aikovia RSK:n toimistossa Valtakatu 2.ssa.<br />
R<br />
auman<br />
Seudun Kehitys<br />
Oy:n tytäryhtiö Rauman<br />
Seudun Yrityspalvelu Oy<br />
tukee monin tavoin omaa<br />
yritystoimintaa suunnittelevia.<br />
Maksuton neuvonta<br />
perustuu henkilökohtaisiin<br />
tapaamisiin yritysneuvojien<br />
ja asiantuntijoiden kanssa.<br />
- Autamme myös jo olemassa olevien<br />
tuotteiden ja palvelujen jatkojalostamisessa<br />
uudeksi yritystoiminnaksi. Keskeinen tavoitteemme<br />
on turvata yrittäjänä aloittavien<br />
sekä perustettavien yritysten menestymismahdollisuudet,<br />
yrityskehittäjä Heikki M.<br />
Nurmi toteaa.<br />
- Opastamme alkavaa yrittäjää mahdollisimman<br />
hyvään alkuun, autamme yritysidean<br />
kehittämisessä sekä kannattavuuden<br />
arvioinnissa. Neuvonta voi liittyä esimerkiksi<br />
liikeidean ja kilpailutilanteen arviointiin, rahoituksen<br />
suunnitteluun ja lupa-asioihin.<br />
Rauma edullinen asua<br />
Raumalla ja lähikunnissa aloittavia yrittäjiä<br />
palvelee yritysneuvoja Mari Laine.<br />
Rauman Seudun Yrityspalvelu palvelee<br />
myös yrityksen perustaneita, jo<br />
muutaman vuoden toimineita yrittäjiä.<br />
Tavoitteena on auttaa nuorta, toimivaa<br />
yrittäjää varmistamaan yrityksensä elinkelpoisuus<br />
ensimmäisten toimintavuosien<br />
aikana sekä kehittämään liiketoimintaansa.<br />
- Kehittäminen voi liittyä esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman<br />
täsmentämiseen,<br />
markkinointiin tai verkostoitumiseen, toiminnasta<br />
koko alueella vastaava Nurmi<br />
kertoo.<br />
Uusyritysneuvonnan laatuun on panostettu<br />
runsaasti viime vuosina. Neuvonnalle<br />
on myönnetty myös ISO 9001 laatusertifikaatti.<br />
Nurmen mukaan Rauman Seudun<br />
Yrityspalvelulla on oman henkilöstön lisäksi<br />
käytössä laaja asiantuntija- ja yhteistyökumppanien<br />
verkosto. Yrityspalvelu toimii myös<br />
paikallisena uusyrityskeskuksena ja kuuluu<br />
Suomen Jobs and Society ry:hyn.<br />
Uusyritysneuvonnan kautta perustettiin<br />
viime vuonna yhteensä 138 yritystä, kun<br />
vuonna 2004 vastaava määrä oli 115. Yrityksistä<br />
perustettiin palvelutoimialalle 74 prosenttia,<br />
tuotannon toimialalle 12 prosenttia<br />
sekä kaupan toimialalle 11 prosenttia.<br />
www.rsk.fi/uusyritysneuvonta<br />
Rauman Seudun Kehitys Oy<br />
Rauman Seudun Kehitys Oy (RSK)<br />
on Rauman seudun kahdeksan<br />
kunnan perustama elinkeinoyhtiö,<br />
joka toteuttaa alueen elinkeinopolitiikkaa.<br />
RSK:n päävastuualueet ovat:<br />
- elinkeinorakenteen uudistaminen<br />
- aloittavien ja toimivien yritysten<br />
neuvonta<br />
- matkailun kehittäminen ja<br />
matkailumarkkinointi<br />
- seudun yhteismarkkinointi<br />
- yritysten verkostoitumisen<br />
edistäminen<br />
- yritysten ja kuntien<br />
yhteistyön parantaminen<br />
Rauma kuuluu asumiskustannuksiltaan Suomen edullisimpiin kaupunkeihin. Tämä käy ilmi Suomen Kiinteistöliiton selvityksestä, jossa<br />
verrattiin samanlaisen indeksitalon kustannuksia 31 kaupungissa. Edullisin oli Imatra ja kallein Kouvola. Rauma oli neljänneksi edullisin<br />
vertailun kaupungeista.<br />
Indeksitalo on normaali 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla<br />
tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.<br />
Kuntien päättämät vero- ja maksuperusteet vaihtelevat paljon. Kaksiossa asuva imatralainen maksaa asumisestaan tänä vuonna 330<br />
euroa enemmän kuin vastaavassa 60 neliön asunnossa asuva kouvolalainen. Kaikkiaan kiinteistöverot ja kunnalliset maksut vievät vertailukaupungeissa<br />
keskimäärin 1,70 euroa neliöltä kuukaudessa eli 55 prosenttia hoitokuluista ja yli 60 prosenttia hoitovastikkeesta.<br />
Kaupunki<br />
Tontin<br />
kiint. vero<br />
Rakenn.<br />
kiint. vero<br />
Vesi ja<br />
jätevesi<br />
Sähkö<br />
Kaukolämpö<br />
Jätehuolto<br />
Yhteensä<br />
Imatra 0,06 0,08 0,98 0,53 0,12 0,25 2,02<br />
Pori 0,08 0,09 0,66 0,49 0,11 0,15 1,57<br />
Rauma 0,03 0,09 0,66 0,48 0,13 0,15 1,53<br />
Kouvola 0,10 0,11 0,57 0,40 0,12 0,17 1,47<br />
YHTEENSÄ 0,09 0,11 0,71 0,50 0,12 0,17 1,70<br />
Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin<br />
menee indeksitalossa keskimäärin 71<br />
senttiä neliöltä kuukaudessa. Kalleinta<br />
lämmittäminen on Imatralla, jossa lämmittämiseen<br />
kuluu 98 senttiä neliöltä.<br />
Raumalla selvitään 66 sentillä.<br />
21
Rauman<br />
nettisivuilla<br />
käydään yhä<br />
tiuhemmin<br />
N<br />
ettisivujen<br />
kehittäminen on<br />
kaupungille iso haaste, sillä internetin<br />
merkitys viestintäkanavana<br />
kasvaa koko ajan. Viestintäpäällikkö<br />
Kristiina Lehtosen mukaan kasvua<br />
on tapahtunut kaikissa ammattiasemissa<br />
ja lähes kaikissa ikäryhmissä.<br />
Eniten tietoa kaupungin wwwsivuilta<br />
hakevat nuoret ja opiskelijat.<br />
Lehtosen mukaan kaupunki on laajentanut nettitarjontaa viime aikoina<br />
erityisesti maahanmuuttajille. Englanninkielisten sivujen lisäksi käytössä<br />
on nykyisin myös ranskankielinen versio. Tänä keväänä julkaistaan myös<br />
saksankielinen sivusto.<br />
Kaupunki mittasi internet-sivujensa käytettävyyttä valtakunnallisessa<br />
iTEST Oy:n järjestämässä tutkimuksessa syyskuussa 2005. Vastaajat<br />
antoivat kouluarvosanaksi 7,78. Rauma sijoittui useimmilla osa-alueilla<br />
keskikastiin 22 kunnan joukossa.<br />
- Muiden kuntien tavoin myös Rauman sivuilta haettiin ensisijaisesti<br />
tietoa ajankohtaisista asioista, kirjastosta sekä kartoista. Eniten haluttaisiin<br />
lisämahdollisuuksia asioida verkon välityksellä oppilaitosten kanssa. Tutkimuksen<br />
mukaan kävijät löysivät yleensä haluamansa tiedon kokonaan<br />
tai osittain, Lehtonen kertoo.<br />
Moitteita Rauman nettisivut saivat mm. ulkoasusta. Ulkoasuun liittyvät<br />
ongelmat ovat olleet yleisiä myös muilla kunnilla. Rauman sivuilla tyytymättömiä<br />
oltiin hakupalveluun, myös pöytäkirjojen avaamista pidettiin<br />
osittain hankalana ja toimimattomana.<br />
Kuntalaisten toiveissa olisi mm. keskustelufoorumeja, webkameroita<br />
ja venepaikkojen varausmahdollisuuksia.<br />
Gallup Mitä tietoa olet viimeksi hakenut osoitteesta www.rauma.fi ?<br />
Juha Viitasalo<br />
Muistaakseni viimeksi<br />
kävin katsomassa<br />
vapaita tontteja, mutta<br />
se tarve meni ohi.<br />
Marjut Raski<br />
En ole käynyt<br />
kaupungin nettisivuilla.<br />
Yleensä maksan vain<br />
laskuja netissä.<br />
Jarno Ihala<br />
Opiskelijana käyn<br />
lähinnä koulun sivuilla.<br />
Joskus olen piipahtanut<br />
Raumankin sivuilla.<br />
Kirsi Mäntysalo<br />
Kirjaston lainoja olen<br />
uusinut netin kautta ja<br />
lisäksi olen seurannut<br />
avoinna olevia työpaikkoja.<br />
Anni Paakkinen<br />
Kävin Pyynpään koulun<br />
sivuilla. Kirjaston tietoja<br />
katson usein netistä.<br />
22
• neuvonta<br />
• laskujen maksu<br />
• lomakkeet, esitteet,<br />
esityslistat ja pöytäkirjat<br />
• kalastusluvat<br />
• asiakirjojen vastaanotto<br />
• kaupungin ilmoitustaulu<br />
• ilmoitustaulu yhdistyksille<br />
• Rauma-aiheisia<br />
- esitteitä<br />
- postikortteja<br />
• postimerkkien myynti<br />
• ilmoittautumiset kaupungin<br />
järjestämään toimintaan<br />
• lipunmyynti<br />
• eri maiden lippujen<br />
lainauspalvelu fi rmoille<br />
ja yhdistyksille.<br />
Ethän juokse ovelta ovelle...<br />
YHTEISPALVELUPISTEESTÄ<br />
saat ystävällistä palvelua<br />
TEITÄ PALVELEVAT:<br />
Anneli Leinonen Jaana Nurmi Marja Vainio Raija Roslund<br />
Avoinna:<br />
ma, ke ja to 8-16,<br />
ti 8-17, pe 8-15<br />
Kanalinranta 3 (pääovi),<br />
26100 Rauma<br />
puh. 834 3020, ypp@rauma.fi<br />
Netistä näet milloin<br />
KAIKKIEN<br />
<strong>RAUMA</strong>LAISTEN<br />
RANTASAUNAT<br />
taas lämpiävät<br />
www.rauma.fi<br />
IHMISEN KOKOINEN KAUPUNKI<br />
23
Change language