City of Rauma -peli Ruoka matkaa
22.10.2014 • Views
Share Embed Flag

City of Rauma -peli Ruoka matkaa

City of Rauma -peli Ruoka matkaa

City of Rauma -peli Ruoka matkaa

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
rauma.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

Kaupungin tiedotuslehti 3/07<br />

Poimi<br />

liikuntaja<br />

kulttuurivinkit!<br />

<strong>City</strong> <strong>of</strong><br />

<strong>Rauma</strong> -<strong>peli</strong><br />

valloittaa<br />

<strong>Ruoka</strong> <strong>matkaa</strong><br />

padasta pöytään

Mitoitus kestää<br />

nyt vertailun<br />

s. 4<br />

Hydrauliikkaa<br />

tutkitaan <strong>Rauma</strong>lla<br />

s. 8<br />

<strong>Ruoka</strong><br />

<strong>matkaa</strong><br />

s. 13<br />

s.4<br />

Hyvää hoitoa<br />

ja välittämistä<br />

s. 6<br />

<strong>Rauma</strong>-<strong>peli</strong><br />

valloittaa<br />

s. 12<br />

><br />

4 Mitoitus kestää nyt vertailun<br />

Tässä numerossa:<br />

6 Hyvää hoitoa ja välittämistä<br />

8 Hydrauliikkaa tutkitaan <strong>Rauma</strong>lla<br />

10 Vaihtoehtona omaishoito<br />

12 <strong>Rauma</strong>-<strong>peli</strong> valloittaa<br />

13 <strong>Ruoka</strong> <strong>matkaa</strong> padasta pöytään<br />

16 Vapaa-aika ja kulttuuri yhteen<br />

18 Maahanmuuttajan arki<br />

20 Liike saa muodon<br />

22 Lähde luistelemaan<br />

24 Oodi <strong>Rauma</strong>lle<br />

Melisa Lähdeoja<br />

kotijäällä<br />

s. 26<br />

26 Melisa Lähdeoja kotijäällä<br />

Lähde<br />

luistelemaan<br />

s. 22<br />

Liike saa<br />

muodon<br />

s. 20<br />

2

Kaupungin tiedotuslehti 3/07<br />

Toimitus:<br />

Kristiina Lehtonen<br />

Päätoimittaja<br />

Anne Haapasalo<br />

Kirjasto-kulttuurivirasto<br />

Arja Pietilä<br />

Liikunta-nuorisovirasto<br />

Miltek Viestintä Oy/<br />

Pirkko Ylilammi<br />

Julkaisija:<br />

<strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />

Viestintä- ja<br />

verkkopalvelut<br />

PL 41<br />

26101 <strong>Rauma</strong><br />

Puh. (02) 834 3597<br />

Painopaikka:<br />

Painorauma Oy<br />

Taitto:<br />

Tekokuu<br />

Pauliina Ylenius<br />

Puh. (02) 8558 93<br />

><br />

Pääkirjoitus<br />

Pidetään huolta<br />

itsestämme ja toisistamme<br />

Tämän <strong>Rauma</strong>-lehden teemana ovat sosiaali- ja terveyspalvelut. Terveyskeskuksemme<br />

johtava ylilääkäri puhuu painavaa asiaa omista asenteistamme ja valinnoistamme<br />

itsemme ja omaistemme hoidossa. Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta<br />

työtä ja ansaitsevat yhteiskunnan tuen toiminnalleen. Arvokasta työtä tehdään myös<br />

maahanmuuttotoimistossa. Esittelemme Veran ja Tiinan, jotka ovat mukana kaupunkiimme<br />

asettuvien ulkomaalaisten arjessa ja juhlassa.<br />

Sarjamme nuorista raumalaisista taitajista jatkuu. Viestinnän opiskelija Juho Ruohola on<br />

toteuttanut unelmansa, ideoinut ja rakentanut tietokone<strong>peli</strong>n. Peli, jossa voi rakentaa<br />

haluamansalaisen <strong>Rauma</strong>n, kiinnostaa lasten ja nuorten lisäksi varttuneempiakin. Minutkin<br />

se sai ensimmäistä kertaa tarttumaan tietsikka<strong>peli</strong>in. Toinen nuori taitajamme on<br />

lahjakas taitoluistelija Melisa Lähdeoja. Hänet tuo lehteemme joulukuussa <strong>Rauma</strong>lla pidettävät<br />

taitoluistelun SM-kisat.<br />

Nyt on toimituksemme nähnyt, miten ruoka <strong>matkaa</strong> padasta pöytään. Saimme seurata<br />

aamuvarhaisesta ruuan valmistusta, pakkausta, kuljetusta ja tarjoilua. Aikamoinen organisoinnin<br />

ja ammattitaidon näyte syntyy joka arkipäivä, kun 75 sentillä loihditaan terveellinen<br />

ja maukas lounas tuhansille raumalaisille ympäri kaupunkia.<br />

Kaupungin ensi vuoden talousarvio lupaa merkittäviä parannuksia vanhustyöhön, terveydenhuoltoon<br />

ja opetuspalveluihin. Vakavarainen kaupunkimme varautuu tulevaisuuden<br />

haasteisiin; väestön vanhenemiseen ja globalisaation lieveilmiöihin. Myös henkilökohtaisella<br />

tasolla kannattaa miettiä, mitä elämältä odottaa. Liikunta ja terveet elämäntavat<br />

parantavat fiilistä. Fiilistellään siis yhdessä kohti joulua ja uutta vuotta!<br />

Kannen kuva:<br />

Juha Sinisalo<br />

Kristiina Lehtonen<br />

www.rauma.fi<br />

3

Talouden hyvä kasvuvauhti mahdollistaa<br />

merkittävän panostuksen kaupunkilaisten<br />

sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kaupunginjohtaja<br />

Arno Miettisen mukaan <strong>Rauma</strong> selviää jatkossa<br />

puhtain paperein, kun vertaillaan laitosten henkilöstömitoitusta<br />

valtakunnallisiin suosituksiin.<br />

Vanhustyöhön 24 ja<br />

Mitoitus<br />

terveyskeskukseen 13 hoitajaa lisää<br />

kestää nyt vertailun<br />

Talousarviossa on varauduttu 24 vakinaisen<br />

hoitohenkilön lisäykseen vanhustyössä.<br />

Lisää rahaa on luvassa omaishoitoon, vanhusten<br />

päivätoimintaan ja kotipalveluun.<br />

Terveyskeskuksen vuodeosastolle on 13<br />

hoitohenkilön lisäys ja sairaankuljetuksen<br />

valmiusasteen nostamiseen 7 henkilön lisäys.<br />

Asioiden kerralla kuntoon saattaminen<br />

ei olisi ollut mahdollista ilman verotulojen<br />

kasvua, Miettinen korostaa.<br />

- <strong>Rauma</strong>laisilla yrityksillä menee hyvin ja<br />

ihmisillä on töitä. Työttömyysprosentti on<br />

painunut jo alle kahdeksan ja se luonnollisesti<br />

näkyy kaupungin verotuloissa. Kun<br />

halua ja tarvetta on ollut palvelujen kehittämiseen,<br />

niin näin on nyt myös toimittu.<br />

Miettisen mukaan kyse on ollut myös<br />

varautumisesta ikärakenteen rajuun muu-<br />

tokseen. Enää ei puhuta kaukaisesta tulevaisuudesta,<br />

vaan tästä ja ensi vuosikymmenestä.<br />

- Jo kahden vuoden kuluttua yli 65-vuotiaita<br />

on enemmän kuin alle 19-vuotiaita.<br />

Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on jo noin<br />

9 500 ja alle 19-vuotiaiden määrä jää alle<br />

7 000:n. Ero vain kasvaa koko ajan.<br />

Hyvä maine auttaa<br />

Isoilla paikkakunnilla on jo nyt pula terveydenhuollon<br />

henkilökunnasta, eikä tilanne<br />

ainakaan helpotu lähivuosina. Miettisen<br />

mielestä ei ole lainkaan yhdentekevää, millainen<br />

maine kaupungilla on työnantajana.<br />

- Pyrimme olemaan hyvä työnantaja. Helpoimmin<br />

osaavia työntekijöitä saa sellainen<br />

kunta, jolla on asiat kunnossa. Kuntaliiton<br />

taannoisessa selvityksessä <strong>Rauma</strong> oli kuuden<br />

parhaiten talouttaan hoitaneen kunnan<br />

joukossa. Merkittävä tekijä on sekin, että<br />

meillä on omalla paikkakunnalla terveydenhuoltoalan<br />

oppilaitos.<br />

<strong>Rauma</strong>n hyvä kehitys näkyy kasvavana<br />

päivähoidon kysyntänä ja siitä ei voi kaupunginjohtajan<br />

mukaan olla kuin mielissään.<br />

Virkapaketissa on 11 uutta tointa päivähoitoon<br />

ja suunnittelumääräraha uuteen päiväkotiin.<br />

Opetustoimikaan ei jää osattomaksi.<br />

Peruskoulun tuntikehys kasvaa 75<br />

tunnilla ja lukion 14 tunnilla. Lukioon on<br />

luvassa myös irtaimiston hankintaan 150 000<br />

euroa. <strong>Rauma</strong>lla turvataan opetuksen laatu,<br />

vaikka opiskelijamäärät pienenevät, Miettinen<br />

vakuuttaa.<br />

Nurkat kuntoon<br />

Kaupungin investoinnit ovat ensi vuonna<br />

ennätykselliset 15 miljoonaa euroa. Talotoimessa<br />

suurimmat kohteet ovat Unajan<br />

koulun laajennus ja saneeraus, merikoulun<br />

peruskorjaus ja Kourujärven koulun vesikaton<br />

uusiminen.<br />

<strong>Rauma</strong>n kasvojen kohotus jatkuu ensi<br />

vuonna. Kunnallistekniikan investoinneissa<br />

näkyvät Satamatien ja Porintien liikennejärjestelyjen<br />

loppuun saattaminen sekä keskustan<br />

kehittäminen. Nyt vuorossa ovat<br />

Savilanpuisto ja Valtakatu. Keskushallinnon<br />

määrärahoissa on varauduttu palkkaamaan<br />

20 nuorta lisää kesätöihin, heidän panoksensa<br />

näkyy erityisesti kaupunginpuutarhan<br />

töissä.<br />

Vastaavaan investointitahtiin ja käyttötalousmenojen<br />

kasvattamiseen ei <strong>Rauma</strong>llakaan<br />

ole aina rahkeita. Miettinen muistuttaa,<br />

että hyvässä taloudenpidossa menot suhteutetaan<br />

tuloihin. Se mikä pätee kotona<br />

pätee myös yhteisillä rahoilla elettäessä.<br />

Lappi ja Pyhäranta osaksi <strong>Rauma</strong>a?<br />

Kuntaliitoksesta laaja kansalaiskeskustelu<br />

<strong>Rauma</strong>laiset ehtivät vielä antaa palautetta kuntaliitossopimuksesta<br />

kaupungin internet-sivuilla. Kansalaiskeskustelu käynnistyi<br />

6.11. ja palautetta kerätään sunnuntaihin 25.11. saakka. <strong>Rauma</strong>n,<br />

Lapin ja Pyhärannan yhteinen ohjausryhmä kokoontuu 27.11.<br />

käsittelemään kansalaiskeskusteluista saatua palautetta. Seuraavaksi<br />

liitosasiat ovat esillä kunnallishallituksissa 3.12. Lopullisesti<br />

kuntaliitoksesta päättävät kuntien valtuustot 10.12.2007.<br />

4<br />

Sopimusluonnoksessa on sovittu mm.<br />

Lapin ja Pyhärannan tärkeistä lähipalveluista<br />

ja investointiohjelmasta. Lähipalveluiksi<br />

on määritelty lasten päivähoito,<br />

perusopetus (1-6 luokat), lähikirjasto,<br />

lähiliikuntapaikat, kansalaisopiston<br />

toiminta, nuorisotilat, terveyspalvelut,<br />

kutsutaksiliikenne, kotipalvelut, vanhusten<br />

koti- ja laitoshoito sekä palveluasuminen.

Vanhusten palvelut päätettiin<br />

laittaa <strong>Rauma</strong>lla kuntoon.<br />

Haastetta riittää jatkossakin,<br />

sillä ikärakenne muuttuu<br />

vanhemmaksi, kaupunginjohtaja<br />

Arno Miettinen toteaa.<br />

><br />

Talousarvio<br />

2008<br />

Asukasluku 37 044<br />

Veroprosentti 18,0<br />

Toimintatuotot (Me) 57,6<br />

Toimintakulut (Me) 221,5<br />

Verotulot (Me) 121,0<br />

Valtionosuudet (Me) 46,2<br />

Vuosikate (Me) 7,5<br />

Poistot (Me) 8,2<br />

Henkilöstökulut (Me) 79,5<br />

Investoinnit, netto (Me) 15,1<br />

Lainakanta euroa/asukas 35<br />

Sekä Lapin että Pyhärannan terveysasemat<br />

säilyisivät nykytasoisina.<br />

Perusterveydenhuollon järjestämisestä<br />

pyhärantalaisille voitaisiin myös sopia<br />

Uudenkaupungin ja Laitilan kanssa.<br />

Pyhärantalaisten erikoissairaanhoidon<br />

palvelut järjestettäisiin erillisellä<br />

määräaikaisella sopimuksella Varsinais-<br />

Suomen sairaanhoitopiiristä. Lapin<br />

alueen perusopetus keskitettäisiin<br />

Kirkonkylän kouluun, jonka yhteyteen<br />

tulisivat liikuntahalli ja kirjasto. Myös<br />

esiopetustiloja laajennettaisiin. Hankkeeseen<br />

on osoitettu sopimusluonnoksessa<br />

3,9 miljoonaa euroa. Lappi tekee<br />

kouluverkkopäätöksen vuoden 2008<br />

loppuun mennessä. Pyhärannan alueella<br />

perusopetus säilyisi Ihodessa, Reilassa ja<br />

Rohdaisissa.<br />

Sopimusluonnoksen investointisuunnitelma<br />

osoittaa Lapin alueen investointeihin<br />

7,9 miljoonaa euroa ja Pyhärannan<br />

alueelle 4,1 miljoonaa euroa.<br />

Sopimusluonnoksen mukaan liitos<br />

tapahtuisi 1.1.2009. Yhdistyneen kunnan<br />

valtuusto olisi edelleen 51-jäseninen.<br />

Lapissa on asukkaita 3248 ja Pyhärannassa<br />

2223. Yhdistynyt kunta saisi<br />

yhdistymisavustusta 8,1 miljoonaa<br />

euroa, joka käytettäisiin mm. lainojen<br />

maksuun, palkkojen harmonisointiin ja<br />

tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen.<br />

5

Johtava ylilääkäri<br />

Marja Niemi:<br />

+<br />

Aloitetaan vaikka näin:<br />

- On paljon aikuisia ihmisiä, jotka voisivat<br />

heittää lääkkeet nurkkaan, jos he liikkuisivat<br />

ja pitäisivät painonsa kurissa.<br />

- Omasta tai lähiomaisen elämästä ei<br />

haluta tai osata ottaa vastuuta.<br />

Kaikkea ei voi saada isollakaan rahalla,<br />

Marja Niemi muistuttaa. Hän muistaa lämmöllä<br />

dementiaan sairastuneen äitinsä viimeisiä<br />

elinvuosia ja läheisyyttä, jota he<br />

kokivat esimerkiksi tuttuja lauluja laulaessaan.<br />

- Muistan myös huolen ja avuttomuuden<br />

tunteen siinä vaiheessa, kun äiti ei enää<br />

pärjännyt yksin omaisten ja kotiavustajan<br />

avusta huolimatta. Loppuvaiheessa vanhainkoti<br />

oli oikea ja hyvä ratkaisu.<br />

Omat valinnat vaikuttavat<br />

Eliniän nousu ja vanhusmäärän kasvu<br />

pakottavat meidät – ikään katsomatta –<br />

pohtimaan, millaisen vanhuuden itsellemme<br />

haluamme. Omilla valinnoillamme voimme<br />

vaikuttaa paljon siihen, millaiseksi se muodostuu.<br />

Niemen mukaan myös käytännön asioita<br />

kannattaa miettiä ajoissa. Jos asuu hissittömässä<br />

kerrostalossa ja kävelykyky alkaa<br />

heikentyä, niin asunnon vaihtaminen on<br />

järkevää, vaikka se kenties kovalta kuulostaakin.<br />

- Sitten kun kotona ei enää pärjää, tarvitaan<br />

erilaista palveluasumista. Terveyskeskuksen<br />

vuodeosastolle tulevat vanhukset<br />

tarvitsevat yleensä jo enemmän hoitoa.<br />

Yksi nopeimmin lisääntyvistä sairauksista<br />

on dementia, jota aiheuttaa tavallisimmin<br />

Alzheimerin tauti.<br />

Hyvän hoidon lisäksi tarvitaan<br />

omaa tolkkua ja välittämistä<br />

Pitkän uran terveydenhuollon<br />

parissa tehnyt <strong>Rauma</strong>n<br />

terveyskeskuksen johtava<br />

ylilääkäri Marja Niemi on<br />

tottunut siihen, ettei totuuden<br />

puhuja juuri kiitosta saa. Silti<br />

hän on valmis yrittämään.<br />

Terveyskeskuksen johtava ylilääkäri, lääketieteen<br />

ja kirurgian tohtori Marja Niemi<br />

haastaa meidät pohtimaan omia valintojamme<br />

terveyden vaalimisessa ja arvokkaassa<br />

vanhuudessa.<br />

6

Hyysääminen ei auta<br />

Kyselyissä ihmiset korostavat itsemääräämisoikeutta<br />

ja toivetta saada elää omassa<br />

kodissa niin kauan kuin se suinkin on mahdollista.<br />

Marja Niemen mielestä lastenkin<br />

pitäisi muistaa tämä ja välttää oman äidin<br />

tai isän turhaa hyysäämistä.<br />

- Kaikkea ei pidä tehdä valmiiksi, vaan<br />

vanhusta pitää rohkeasti kannustaa hoitamaan<br />

omat asiansa mahdollisimman kauan.<br />

– Tilanne on vähän sama kuin pienen lapsen<br />

kanssa. Pitää uskaltaa päästää irti, vaikka<br />

hirvittääkin.<br />

- Ymmärrän hyvin, että omaiset ovat arkoja.<br />

Monet myös vähättelevät omia taitojaan,<br />

vaikka läheisyys ja välittäminen ovat<br />

monelle parasta lääkettä. Sitten on niitä,<br />

joiden mielestä on vain ja ainoastaan yhteiskunnan<br />

asia huolehtia vanhuksesta.<br />

Marja Niemi kertoo saaneensa näkemyksistään<br />

kitkerääkin palautetta. Kysytään<br />

esimerkiksi eikö vanha ihminen saa rauhassa<br />

edes sairastaa. Tämä tulee vastaan esimerkiksi<br />

silloin kun potilas pyritään kotiuttamaan<br />

mahdollisimman pian sairaalasta.<br />

- Luin vastikään tutkimuksen, jossa todettiin,<br />

että yli 65-vuotiaat koehenkilöt<br />

menettivät 10 päivän vuodelevossa jaloistaan<br />

lihasmassaa 1,5 kiloa. Eli mitä nopeammin<br />

lähtee uudelleen liikkeelle, sitä paremmin<br />

toipuminen edistyy.<br />

Lääketieteen nopea kehitys on auttanut<br />

ihmisiä elämään hyvää ja rikasta elämää<br />

sairauksista huolimatta. Moni haluaisi kaiken<br />

mahdollisen avun omasta kaupungista. Niemen<br />

mukaan se on sula mahdottomuus.<br />

Vaikka olisi rahaakin, ei riitä osaajia.<br />

- Lääketieteessä on tällä hetkellä lähes<br />

100 erityisalaa eikä loppua näy. Erikoislääkäreiden<br />

osaaminen kapenee entisestään<br />

ja lääketieteestä tulee entistä temppukeskeisempää.<br />

Minusta hyvää asiakaspalvelua<br />

ja todellista asiakaslähtöisyyttä on se, että<br />

meillä on perusterveydenhuollossa riittävästi<br />

hyviä yleislääkäreitä, jotka osaavat<br />

ohjata tarvittaessa spesialistille.<br />

- Spesialistia voi verrata vaikka pianonsoittajaan.<br />

Taito ruostuu ellei sitä harjoita<br />

jatkuvasti! Pienessä yksikössä se ei ole yksinkertaisesti<br />

mahdollista. Tämä ei koske<br />

vain <strong>Rauma</strong>a, vaan koko Suomea, Niemi<br />

muistuttaa. Tästä johtuen meillä on hoidon<br />

porrastus eli yliopistosairaalat, keskussairaalat<br />

ja aluesairaalat, joiden tehtäväjako<br />

perustuu lääketieteellisiin lähtökohtiin, ei<br />

väestön toiveisiin tai poliitikkojen näkemyksiin.<br />

Päivystys muuttuu<br />

huhtikuun alussa<br />

Terveyskeskuksen ja aluesairaalan yhteispäivystys<br />

päättyy huhtikuun alussa ja toiminta<br />

siirtyy terveyskeskuksen vastuulle.<br />

Uudistuksesta hyötyvät kaikki, johtava ylilääkäri<br />

Marja Niemi vakuuttaa.<br />

- Kaikki hoito mitä <strong>Rauma</strong>lla on ennenkin<br />

annettu tulee jatkumaan. Erikoislääkäreiden<br />

takapäivystys jatkuu entiseen tapaan ja myös<br />

Satakunnan keskussairaala ja TYKS ovat<br />

edelleen käytössä.<br />

Päivystyspotilaista 80 prosenttia on nytkin<br />

terveyskeskuksen asiakkaita, Niemi<br />

muistuttaa. Hänen mukaansa kokenut yleislääkäri<br />

on oikea henkilö päivystämään.<br />

– Ihmisillä on sellainen harhakäsitys, että<br />

päivystävät lääkärit ovat erikoislääkäreitä.<br />

Todellisuudessa tyypillinen päivystäjä on<br />

erikoistuva lääkäri yliopistosairaaloita myöten.<br />

Lääkäripulan vuoksi päivystys toimii nyt<br />

ja jatkossa pääosin kokeneiden vuokralääkäreiden<br />

voimin.<br />

Uudenlahden<br />

vanhainkoti<br />

70 -vuotias<br />

<strong>Rauma</strong>n vanhin vanhainkoti<br />

on Uudenlahden vanhainkoti,<br />

jossa on juhlittu koko<br />

syksy 70-vuotista toimintaa.<br />

Juhlavuoden kunniaksi vanhainkotiin<br />

on koottu näyttely, joka<br />

esittelee mm. vanhoja hoito- ja<br />

apuvälineitä, astioita ja tekstiilejä.<br />

Näyttely on avoinna<br />

marraskuun loppuun saakka.<br />

Itsenäisyyspäivän kynnyksellä vanhainkoti<br />

saa vieraakseen Veteraanikuoro Iskun.<br />

Konsertin teemassa yhdistyvät 90-vuotias<br />

Suomi, 565-vuotias <strong>Rauma</strong>n kaupunki ja<br />

70-vuotias Uudenlahden vanhainkoti.<br />

Uudenlahden vanhainkodissa on 51 asukasta<br />

kahdella osastolla. Päärakennuksessa<br />

asukkaita on 28 ja lisäsiivessä 23. Vanhainkodin<br />

tiloissa toimii myös vaikeavammaisten<br />

ryhmäkoti Puhti, jossa on kuusi paikkaa.<br />

Työtekijöitä vanhainkodissa on 35. Vakituisia<br />

heistä on 27.<br />

Uudenlahden tila rakennuksineen ostettiin<br />

kaupungille kunnalliskodin tarpeisiin<br />

vuonna 1927. Uuden päärakennuksen rakentaminen<br />

viivästyi kuitenkin pulakauden<br />

takia. Suunnitelmia ja piirustuksia tehtiin<br />

useita, mutta viimein päädyttiin parantolatyyppiseen<br />

tiilirakennukseen. Rakennustyöt<br />

aloitettiin toukokuussa 1936 ja lopputarkastus<br />

suoritettiin kesäkuussa 1937.<br />

Vuonna 1963 otettiin käyttöön 40-paikkainen<br />

siipirakennus. Päärakennuksen peruskorjaus<br />

valmistui vuonna 1991.<br />

Uudet tilat keskustaan<br />

Kaupunginhallitus on asettanut toimikunnan<br />

valmistelemaan uuden, vanhuksille<br />

paremmin soveltuvan palvelukeskuksen<br />

perustamista kaupungin keskustaan. Toimikunnan<br />

selvitys valmistuu vuoden 2007<br />

loppuun mennessä. Palvelukeskuksen valmistuttua<br />

Uudenlahden vanhainkoti jää pois<br />

vanhainkotikäytöstä.<br />

7

Hydrauliikkalaboratoriossa työskentelevät Esa<br />

Mäkisen lisäksi tutkijat Mika Ijas, Miika Saha, Timo<br />

Huvila sekä tutkimusassistentti Antti Aarnio (vas.).<br />

Hydrauliikan<br />

tutkimus<br />

tuli tarpeeseen<br />

TTY IHA <strong>Rauma</strong> on kirjainyhdistelmä,<br />

jonka taakse<br />

kätkeytyy melkoinen määrä<br />

hydrauliikan osaamista. Telakan<br />

kupeessa sijaitseva Tampereen<br />

teknillisen yliopiston hydrauliikan<br />

tutkimuslaboratorio tarjoaa<br />

palvelujaan seudun yrityksille.<br />

Lähimmät ja tärkeimmät asiakkaat<br />

löytyvät naapurista, paperi-,<br />

sellu- ja meriteollisuudesta.<br />

<strong>Rauma</strong>n yksikkö on osa TTY:n hydrauliikan<br />

ja automatiikan laitosta. Laboratorio<br />

on toiminut keväästä 2005 vanhassa teollisuushallissa<br />

Suojantiellä. Yksikön johtaja,<br />

tekniikan tohtori Esa Mäkinen kertoo, että<br />

yhteistyö emolaitoksen kanssa on tiivistä<br />

samoin kuin <strong>Rauma</strong>lla jo aiemmin toimintansa<br />

aloittaneen TTY:n elektroniikan laitoksen<br />

kanssa.<br />

IHA on kuulunut vuosia Suomen Akatemian<br />

listaamiin huippuyksiköihin. Mäkisen<br />

mukaan myös <strong>Rauma</strong>lla tehdään tasokasta<br />

tutkimusta. Yksikkö on erikoistunut hydrauliikan<br />

käyttövarmuuden parantamiseen<br />

sekä hydraulijärjestelmien ja komponenttien<br />

kehittämiseen.<br />

Laboratorio on ainutlaatuinen<br />

- <strong>Rauma</strong>lla meillä on hyvät mahdollisuudet<br />

kehittyä alueellisesti vaikuttavaksi ja<br />

kansainvälisesti merkittäväksi tutkimusyksiköksi.<br />

Vastaavaa laboratoriota, jossa voidaan<br />

tutkia ja kuormittaa raskaita hydraulisia<br />

vinttureita, ei löydy muualta Suomesta. Maailmaltakaan<br />

ei vastaavia juuri löydy, Mäkinen<br />

kertoo.<br />

”Raskaassa” laboratoriossa on mm. 2000<br />

kilon nosturi, testipeti, punttitorni vintturin<br />

kuormittamiseen ja hydrauliikkakoneikko,<br />

jonka teho on yli 150 kW. Lisäksi yksikön<br />

käytössä on Rolls-Roycen testivintturi, jonka<br />

vetovoima on 12 000 kiloa. Mittausjärjestelmässä<br />

on yhdistetty ohjaus ja tiedonkeruu.<br />

Hydrauliikan tutkimuslaboratorion perustaminen<br />

<strong>Rauma</strong>lle ei ole pelkkä sattuma.<br />

<strong>Rauma</strong>n kaupunki, Satakuntaliitto, EU-rahoitus<br />

ja ennen muuta yritysmaailman innostus<br />

saivat Mäkisen mukaan yliopiston<br />

vakuuttumaan, että toimintaedellytykset ovat<br />

kunnossa.<br />

8

- <strong>Rauma</strong>lla on merkittävä hydrauliikkaa<br />

tuotannossaan ja tuotteissaan käyttävä<br />

yrityskeskittymä. Tukiryhmäämme kuuluvat<br />

UPM, Rolls-Royce, Metsä-Botnia ja<br />

Lai-Mu. Myös muualla maakunnassa on<br />

paljon yrityksiä, joilla on tarvetta hydrauliikan<br />

kehittämiseen. Paineilman käyttö<br />

elintarviketeollisuudessa on yksi mielenkiintoinen<br />

alue.<br />

Älyä, turvaa ja säästöjä<br />

Yrityksillä on monenlaisia syitä yhteistyöhön<br />

yliopistomaailman kanssa. Uudet<br />

innovaatiot kiinnostavat, mutta myös<br />

laitteiden ja komponenttien turvallisuus<br />

ja mahdollisimman pitkä elinkaari ovat<br />

niille tärkeitä.<br />

- Kunnonvalvonnan kehittäminen mm.<br />

älykkäitä toimintoja lisäämällä on osa<br />

yritysten jatkuvaa tehostamis- ja kustannusjahtia.<br />

Esimerkiksi langaton ohjaus on<br />

alue, jossa tulee vastaan yhteinen rajapinta<br />

elektroniikan laitoksen kanssa, Mäkinen<br />

toteaa.<br />

Yksi hydrauliikkalaboratorion ajankohtaisista<br />

tutkimushankkeista liittyy paperija<br />

sellutehtaiden hydraulijärjestelmien<br />

käyttövarmuuden parantamiseen. <strong>Rauma</strong>lla<br />

tutkitaan mm. uusia menetelmiä<br />

hitaasti pyörivien hydraulimoottorien<br />

kunnonvalvontaan Botnian sellupesurien<br />

yhteydessä.<br />

Meriteknologian puolella on kehitetty<br />

älykäs korkeapainehydraulinen ankkurointi-<br />

ja kiinnitysvintturin voimansiirtojärjestelmä.<br />

Toinen keskeinen kehittämishanke<br />

liittyy yhtiön potkurilaitteiden<br />

sähköhydrauliseen ohjaukseen.<br />

Kilpailukyvyn säilyttämiseksi meidän tuotteidemme<br />

pitää olla fiksumpia kuin<br />

muiden. Tekninen paremmuus edellyttää,<br />

että tuotekehitys on kunnossa. Rolls-Royce<br />

on menestyvä, suuri kansainvälinen yritys,<br />

jolla on laajat omat tutkimus- ja tuotekehitysresurssit.<br />

TTY:n hydrauliikkalaboratorio<br />

antaa meille lisäksi merkittävän edun, koska<br />

vastaavaa huippuosaamista ei käytännössä<br />

muualta ole saatavissa, Hallikainen<br />

korostaa.<br />

Laboratoriossa tehdyn tuotekehitys- ja<br />

testaustyön tuloksena Rolls-Royce on myynyt<br />

täysin uudenlaista ajattelua edustavat<br />

vintturit kahteen Etelä-Koreassa rakennettavaan<br />

laivaan. Kompakti järjestelmä tarjoaa<br />

merkittäviä etuja rakentavalle telakalle.<br />

Laitteen liittäminen Kyösti Hallikainen, laivan järjestelmiin Rolls-Royce: on<br />

hyvin yksinkertaista ja nopeaa, mikä mahdollistaa<br />

nopeamman rakennusaikataulun.<br />

Myös varustamot hyötyvät helposti asennettavista<br />

ja käytettävistä laitteista.<br />

Laitteiston pääkomponentit<br />

toimitetaan Suomesta<br />

Hallikainen ei pelkää kopiointia. Hänen<br />

mukaansa järjestelmässä on niin paljon erityisosaamista,<br />

ettei sitä jäljennetä tuosta<br />

vaan.<br />

- Hydrauliikkalaboratorion arvo on korkeassa<br />

osaamisessa ja ainutlaatuisissa testauslaitteissa.<br />

Pidän merkittävänä etuna myös<br />

sitä, että tukijoukoissa on yrityksiä eri toimialueilta.<br />

Ne eivät kilpaile keskenään, mutta<br />

voivat saada oivalluksia toisiltaan. Harvoin<br />

pyörää keksitään uudestaan, tavallisesti kyseessä<br />

on tuotteen ominaisuuksien parantaminen.<br />

Laboratoriossa voimme myös<br />

simuloida erilaisia olosuhteita. Asiakkaiden<br />

laitteilla emme sitä voisi tehdä, sillä jokaiseen<br />

laivaan myydään yksilölliset järjestelmät.<br />

Maailmanlaajuinen laivanrakennusbuumi<br />

näkyy Rolls-Roycen<br />

<strong>Rauma</strong>n tehtaalla, jonka tuotteita<br />

ovat laivojen potkurilaitteet<br />

sekä ankkurointi- ja kiinnitysjärjestelmät.<br />

Yhtiö elää parhaillaan<br />

voimakkaan kasvun aikaa.<br />

Kilpailu on kuitenkin äärimmäisen<br />

kovaa, suunnittelupäällikkö<br />

Kyösti Hallikainen sanoo.<br />

Tuotekehitys<br />

tuo<br />

etu<strong>matkaa</strong><br />

Hydrauliikka<br />

Hydrauliikka tarkoittaa tehonsiirtoa nesteen<br />

avulla. Pumpun avulla synnytetty tilavuusvirta siirretään<br />

putkien ja letkujen avulla haluttuun paikkaan. Letkujen<br />

avulla on mahdollista siirtää tilavuusvirta helposti liikkuviin<br />

osiin. Tämä on yksi hydrauliikan eduista mekaaniseen tehonsiirtoon<br />

nähden.<br />

Hydraulista tehonsiirtoa hyödynnetään mm. teollisuudessa,<br />

työkoneissa, hisseissä ja kulkuneuvoissa. Hydraulisesti pystytään<br />

tuottamaan ja säätämään tarkasti suuria voimia. Esimerkiksi<br />

kaivinkoneiden ja metsätraktoreiden hydraulinen teho voi nousta<br />

jopa satoihin kilowatteihin, silti komponentit pysyvät tehoon<br />

nähden pieninä.<br />

Hydraulineste on yleensä öljypohjaista tai synteettistä.<br />

Nykyään käytetään myös kasvipohjaisia hydrauliikkaöljyjä.<br />

9<br />

Kehityspäällikkö Kyösti<br />

Hallikaisen mukaan jatkuva<br />

tuotekehitys on välttämätöntä<br />

kovassa kilpailutilanteessa.<br />

Kuvassa hän nojaa<br />

käsikäyttöiseen kiertokelaan,<br />

jota valmistettiin 1940-<br />

luvulla <strong>Rauma</strong>-Repolan<br />

kansikonetehtaalla.

Omaishoito<br />

Vaihtoehtona<br />

Omaishoidon tuki on lakisääteinen<br />

sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä<br />

kunnan tulee huolehtia määrärahojensa<br />

puitteissa. Palvelun myöntäminen perustuu<br />

kunnan harkintaan. <strong>Rauma</strong>n sosiaalilautakunta<br />

on vahvistanut omaishoidon<br />

tuen myöntämisperusteet. Yli<br />

65-vuotiaiden omaishoitajia on <strong>Rauma</strong>lla<br />

noin sata. Omaishoidon tukea voi<br />

saada myös alle 65-vuotiaan vammaisen<br />

tai sairaan henkilön kotihoitoon. Tämän<br />

tuen piirissä on <strong>Rauma</strong>lla noin 50 henkilöä.<br />

Kristiina Palmun mukaan sijaishoitaja voi<br />

olla monin tavoin omaishoitajan ja<br />

hoidettavan tukena.<br />

Omaishoidossa hoitajan<br />

työtä tuetaan järjestämällä<br />

vapaata sekä maksamalla<br />

hoitopalkkiota. Hoitopalkkio<br />

kohdennetaan sellaisten henkilöiden<br />

hoitamiseen, joilla<br />

vaihtoehtona olisi sijoitus<br />

laitoshoitoon.<br />

Tuen myöntämisedellytyksiä<br />

arvioidaan kotipalvelun ohjaajan<br />

ja kotisairaanhoitajan<br />

yhteisellä kotikäynnillä. Käynnin<br />

yhteydessä täytetään<br />

toimintakyvyn arviointilomake,<br />

tehdään muistitesti, haastatellaan<br />

ja havainnoidaan<br />

hoito-olosuhteita sekä täytetään<br />

hoito- ja palvelusuunnitelma.<br />

Tuen saaminen edellyttää,<br />

että myös hoitaja selviytyy tehtävästä<br />

ja hoidettavan koti on hoitoon<br />

sopiva.<br />

Palkkion voi vaihtaa<br />

palveluseteliin<br />

Omaishoidon tukeen sisältyy aina rahana<br />

suoritettava hoitopalkkio. Asiakkaat<br />

voivat kuitenkin halutessaan vaihtaa<br />

hoitopalkkion tai osan siitä palveluseteleihin,<br />

joilla he voivat ostaa palveluita.<br />

Hoitopalkkio määräytyy hoidon sitovuuden<br />

ja vaativuuden mukaan ja sitä<br />

voidaan korottaa tai laskea hoidettavan<br />

tilanteen muuttuessa. Yli 65-vuotiaiden<br />

omaishoidossa palkkio on vähintään<br />

372,53 euroa kuukaudessa.<br />

Omaishoitajako.<br />

Kuka hän on?<br />

Mitä hän tekee?<br />

Hän nostaa, kantaa,<br />

pesee, pukee, syöttää, juottaa.<br />

Touhuaa päivät, valvoo yöt.<br />

Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa.<br />

Hän väsyy, tiuskii, komentaa.<br />

Mutta ennen kaikkea, hän rakastaa.<br />

Hän on ihminen.<br />

Ansa Lumi<br />

(Kirjasta Omaishoitaja arjen<br />

ristiaallokossa)<br />

Omaishoidon tuki on veronalaista tuloa,<br />

josta kunta on velvollinen suorittamaan<br />

ennakonpidätyksen ja eläkevakuutusmaksun,<br />

mutta ei sosiaaliturvamaksua.<br />

Palveluseteli myönnetään hoidettavalle<br />

ja se on hänelle verotonta tuloa.<br />

Omaishoitajalla on oikeus vähintään<br />

kolmen vuorokauden mittaiseen vapaaseen<br />

kuukaudessa, jos hän huolehtii<br />

hoidosta ympärivuorokautisesti. Oikeus<br />

kolmen vuorokauden vapaaseen on<br />

myös omaishoitajalla, jonka hoidettava<br />

viettää kodin ulkopuolella vähäisen osan<br />

vuorokaudesta. Hoitajalta ei vähennetä<br />

vapaan ajalta hoitopalkkiota.<br />

Sijaishoitaja kotiin<br />

Omaishoidossa on viime huhtikuusta<br />

alkaen ollut mahdollista saada hoitaja<br />

kotiin omaishoitajan vapaapäivien ajaksi.<br />

Palvelu on suunnattu pääsääntöisesti<br />

yli 65-vuotiaille omaishoitajille ja hoidettaville.<br />

Vuorokauden kestävä vapaa<br />

ei näin toteudu, mutta mahdollistaa päivän<br />

vapaan. Kotiin tuleva hoitaja maksaa<br />

1-4 tunnilta yhteensä 1,50 euroa ja 4-8<br />

tunnilta yhteensä 3 euroa.<br />

Kotiin tulevasta hoitajasta hyötyvät<br />

sekä omaishoitaja että hoidettava.<br />

Omaishoitaja saa tarvitsemansa lepohetken<br />

ja irtioton hoidosta ja hoidettava<br />

saa hoidon lisäksi virkistystä ja seuraa.<br />

Kotiin tuleva sijainen on myös tärkeä<br />

henkinen tuki omaishoitajalle ja hoidettavalle.<br />

Hoitajalta saa tukea ja ohjausta<br />

esimerkiksi dementiaa sairastavan kohtaamiseen.<br />

Hoitaja näkee myös, mitä<br />

hoitoa helpottavia laitteita ja välineitä<br />

kotiin voitaisiin hankkia.<br />

Lyhytaikaishoitoa<br />

vanhainkodissa<br />

Kaunisjärven vanhainkodissa on<br />

mahdollisuus lyhytaikaiseen hoitoon<br />

silloin, kun asiakas tarvitsee<br />

kuntouttavaa hoitoa ja omaishoitajalla<br />

on mahdollisuus vapaaseen. Hoito<br />

maksaa 9 euroa vuorokaudessa, kun<br />

kyseessä on omaishoitajan lakisääteinen<br />

10

Ulla-Maija ja Reino Lahtinen ovat<br />

tyytyväisiä, kun saavat tarvittaessa<br />

hoitajan kotiin. Kristiina Palmu on toiminut<br />

sijaishoitajana huhtikuusta lähtien.<br />

vapaapäivä. Hoito järjestetään aina<br />

hoidettavan ja hoitajan yksilöllisten<br />

tarpeiden mukaan. Lyhytaikaishoidon<br />

aikana omaishoitaja voi keskittyä itsensä<br />

hoitamiseen, mikä on myös<br />

tärkeää oman jaksamisen kannalta.<br />

Tukea vertaisryhmästä<br />

Omaishoitajan elämään kuuluu paljon<br />

sellaisia asioita ja tilanteita, joita ei<br />

uskonut koskaan kohtaavansa. Esimerkiksi<br />

aviopuolison hoitaminen voi olla raskasta.<br />

Näitä tilanteita ja niiden aiheuttamia tunteita<br />

ei voi ymmärtää kuin sellainen ihminen,<br />

joka elää samanlaista elämää, eli toimii<br />

omaishoitajana.<br />

<strong>Rauma</strong>lla toimii säännöllisesti kaksi<br />

11<br />

omaishoitajien vertaistukiryhmää. Ryhmissä<br />

puhutaan mutta myös kuunnellaan paljon.<br />

Kokoontumiset ovat tärkeitä omaishoitajille,<br />

ne antavat tietoa, tukea ja uskoa, että<br />

selviää vaikeistakin tilanteista. Ryhmäläiset<br />

voivat kohottaa toistensa itsetuntoa ja se<br />

auttaa arjessa selviytymisessä. Ryhmissä<br />

syntyy myös ystävyyssuhteita. Yhdessä on<br />

lähdetty jopa omaishoitajille tarkoitettuihin<br />

kuntoutuksiin.<br />

Lisätietoja: Kotipalvelun ohjaaja Marita<br />

Salonen, puh. 834 3366.

Juho Ruohola<br />

ideoi tyytyväisten<br />

kaupungin<br />

<strong>City</strong><br />

<strong>of</strong><br />

Kun raumalainen medianomiopiskelija Juho<br />

Ruohola 20. lokakuuta laittoi <strong>City</strong> <strong>of</strong> <strong>Rauma</strong><br />

-<strong>peli</strong>n Internetiin yhdelle sivustolle, niin sen löysivät<br />

saman tien sadat kävijät. Nyt puhutaan jo tuhansista<br />

pelaajista eri puolilla maailmaa.<br />

- Tavoitteena oli saada aikaiseksi <strong>peli</strong>, jossa yhdistyy sekä hupi<br />

että hyöty. Pelin vesi- ja maa-alueet perustuvat oikeaan <strong>Rauma</strong>n<br />

karttaan. Pelaaja voi halutessaan pähkäillä, missä mikin rakennus<br />

oikeasti sijaitsee ja sijoittaa sen sitten kartalle <strong>peli</strong>ssä. Pelin luonteeseen<br />

kuuluu kuitenkin tietty hullunkurisuus. Vanhan Raatihuoneen<br />

voi sijoittaa vaikkapa Otanlahteen ja Kiikartornin keskelle kaupunkia,<br />

Juho selittää.<br />

<strong>Rauma</strong> - <strong>peli</strong><br />

valloittaa maailmaa<br />

Pelin voi<br />

ladata<br />

kaupungin<br />

www-sivuilta tai<br />

osoitteesta<br />

www.raumagame.com<br />

Juho Ruohola, 24, on tyytyväinen simulaattori<strong>peli</strong>n<br />

saavuttamaan suosioon. Hänen aiempia pelejään<br />

on ladattu useita tuhansia kertoja ja ne ovat<br />

sisältyneet useiden tietokonelehtien CD-levyihin.<br />

12

<strong>City</strong> <strong>of</strong> <strong>Rauma</strong> on mahdollisesti ensimmäinen<br />

simulaattori<strong>peli</strong>, joka keskittyy<br />

yhteen tiettyyn kaupunkiin. Pelissä esiintyy<br />

fiktiivisiä rakennuksia, mutta kaikki erikoisrakennukset<br />

ovat <strong>Rauma</strong>lla sijaitsevia<br />

rakennuksia.<br />

- Pelin ideana on rakentaa mahdollisimman<br />

suuri kaupunki ja pitää sen asukkaat<br />

tyytyväisinä. Muuta varsinaista päämäärää<br />

<strong>peli</strong>ssä ei ole. Pelin “porkkana” ovat juuri<br />

erikoisrakennukset, joita saa rakentaa<br />

vasta kun tietty asukasmäärä on ylitetty.<br />

Sopii kaiken ikäisille<br />

Juho kertoo suunnanneensa <strong>peli</strong>n ensisijaisesti<br />

lapsille ja nuorille, mutta todennäköisesti<br />

koukkuun on jäänyt kaiken<br />

ikäisiä, vaikkapa kaupunkisuunnittelusta<br />

innostuneita ihmisiä. Pelin haasteellisuustasoa<br />

voi myös korottaa niin halutessaan.<br />

Pelin kehittäminen oli satojen tuntien<br />

valtava urakka. Idea syntyi jo alkuvuonna<br />

2006. Juho aloitti ohjelmointityön ja grafiikan<br />

työstämisen jo saman vuoden kesällä.<br />

Pelin tekninen toteutus tapahtui<br />

REALbasic -nimisellä ohjelmalla. Myös<br />

<strong>peli</strong>grafiikka syntyi pääosin tietokoneella.<br />

- Ohjelmointityön tein kokonaan itse.<br />

Aluksi tein myös kaiken grafiikan yksin,<br />

mutta projektin edetessä sain grafiikan<br />

työstämisessä paljon apua veljeltäni Matti<br />

Ruoholalta.<br />

Kansainväliseen levitykseen<br />

Pelikieleksi voi valita englannin tai suomen.<br />

Juhon mukaan alusta alkaen on ollut<br />

selvää, että <strong>peli</strong> tulee kansainväliseen levitykseen.<br />

- Eräs <strong>peli</strong>projektin tavoite olikin <strong>Rauma</strong>n<br />

tunnettuuden lisääminen sekä kotimaassa<br />

että ulkomailla. Tietokone<strong>peli</strong> on<br />

siihen oiva väline ja Internet tehokas jakelukanava.<br />

<strong>City</strong> <strong>of</strong> <strong>Rauma</strong> –<strong>peli</strong> on Juho Ruoholan<br />

lopputyö SAMKiin. Juho on ollut useana<br />

kesänä viestintäharjoittelijana <strong>Rauma</strong>n<br />

kaupungilla ja osallistunut myös <strong>Rauma</strong>lehden<br />

toimittamiseen. Viestintäpäällikkö<br />

Kristiina Lehtosen mukaan <strong>peli</strong> on valtavan<br />

hieno tapa tehdä kaupunkia tunnetuksi<br />

maailmalla, joten myös kaupunki on tukenut<br />

hanketta. Pelin voi ladata kaupungin<br />

www-sivuilta tai osoitteesta www.raumagame.com.<br />

Ulkona on pimeää kun<br />

ruokapalveluvastaava<br />

Hannele Toivonen avaa Nanun<br />

keskuskeittiön oven. Seinäkello<br />

näyttää 12:ta niin kuin kaikkina<br />

muinakin aamuina tähän saakka,<br />

mutta se ei haittaa. Paikalla<br />

oleva henkilökunta on tottunut<br />

minuutti<strong>peli</strong>in. Puurohiutaleet<br />

pataan, salaattivärkit esiin ja<br />

broilerpyöryköiden kanssa<br />

tarjottava currykastike muhimaan,<br />

siitä se päivä taas alkaa!<br />

Tänäänkin täytetään 4 000<br />

nälkäisen vatsa ympäri kaupunkia.<br />

<strong>Rauma</strong>nmeren keittiöstä Nanuun siirtynyt<br />

Hannele on yksi niistä kymmenistä<br />

keittiöammattilaisista, jotka ovat osallistuneet<br />

pitkää ja perusteellista hiomista vaatineeseen<br />

muutokseen. Dieettikokin pätevyyden<br />

hankkinut organisaattori voi tarvittaessa<br />

tarttua mihin tahansa tehtävään. Kotikokin<br />

mielestä varsinainen ihme on se, että koululaiset<br />

saavat joka päivä lautaselleen maukasta<br />

ruokaa 75 sentillä. Television sankarikokit<br />

saisivat näistä naisista kovan<br />

vastuksen.<br />

Teinit odottavat jo<br />

Nanun lokakuussa käyttöön otettua keskuskeittiötä<br />

voisi verrata nykyaikaiseen<br />

tehtaaseen, jossa kaikki prosessit on hiottu<br />

huippuunsa tavaran vastaanottamisesta<br />

ruuan valmistukseen, pakkaamiseen ja asiakkaille<br />

lähettämiseen asti. Esimerkiksi <strong>Rauma</strong>nmeren<br />

koulussa ensimmäinen ruokailu<br />

alkaa 10.45 ja silloin pitää tarjoilulinjan olla<br />

valmiina. Sadat nälkäiset teinit syövät uskomattomia<br />

annoksia – no, muutama toki<br />

näyttää tyytyvän yhteen pyörykkään.<br />

<strong>Ruoka</strong>palveluvastaava Hannele Toivonen on<br />

ylpeä Nanun uudesta keskuskeittiöstä,<br />

jossa työskentelee päivittäin yli 20<br />

ammattilaista.<br />

<strong>Ruoka</strong> <strong>matkaa</strong><br />

pöytään<br />

Nanussa hygienia ja töiden saumaton<br />

sujuminen näkyvät kaikessa. Tavarantoimittajilla<br />

ei esimerkiksi ole mitään asiaa valmistuspuolelle.<br />

Pakasteet laitetaan kylmään<br />

tulopuolelta ja ne otetaan esiin käyttöpuolelta.<br />

Muutenkin tavaroiden kiertosuunta ja<br />

tilauspäivät on mietitty tarkkaan. Maitokuorma<br />

tulee kolme kertaa viikossa. Se on yllättävän<br />

pieni, mutta tuotteet jäävät Nanun<br />

ruokalan käyttöön, jossa on päivittäin ”vain”<br />

noin tuhat asiakasta. Muihin<br />

yksiköihin maito menee<br />

suoraan.<br />

Maitoa ei käytetä<br />

lainkaan<br />

ruuanvalmistuksessa,<br />

vaan<br />

sen korvaa<br />

laktoositon<br />

vispikerma. Se<br />

sopii kaikille<br />

paitsi keliaakikoille.<br />

Näin säästetään<br />

paljon työtunteja<br />

ja rahaa,<br />

kaupungin ruokapalvelupäällikkö<br />

Päivi Yli-<br />

Karro selittää.<br />

13

Markku Salonen tuo<br />

maitoa tukusta.<br />

Erityisruokaa sadoille<br />

Erityisruoka syntyy omassa dieettikeittiössä. Siellä valmistetaan<br />

ihan ensimmäiseksi aamulla keliaakikoiden ateriat ja vasta sitten<br />

muut. Dieettikokki Pirjo Korhonen kertoo, että esimerkiksi päivän<br />

ykkösruokalistan broilerpyöryköistä ja currykastikkeesta tehdään<br />

yhdeksän erilaista versiota. Erityisruokavaliota noudattaa noin 500<br />

keittiön asiakasta. Määrä nousee tuntuvasti, kun Nanussa aletaan<br />

vuoden vaihteesta lähtien valmistaa myös päiväkotien ja iltapäiväryhmien<br />

ruoka.<br />

Erilaiset ruoka-aineallergiat ovat lapsilla yleisiä. Kala ja mausteet,<br />

sipuli, pippuri ja paprika ovat monella pannassa.<br />

Kuuden viikon kaksoisruokalista on mietitty monelta kantilta.<br />

Etuna on se, että asiakkaat saavat vaihtelevaa ruokaa ja tietävät<br />

hyvissä ajoin mitä milloinkin on tarjolla. Ja kun tehdään toisille vaikkapa<br />

makaronilaatikkoa ja toisille keittoa, niin astiamäärä pysyy<br />

järjellisenä. – Silti makaronilaatikkoon tarvitaan 100 isoa vuokaa.<br />

Riitta Kivimäki sujauttaa<br />

pyörykät älykkääseen<br />

uuniin.<br />

Kaksoislista helpottaa myös valvontaa. Jos jotain hämminkiä olisi,<br />

niin se ei koskisi kaikkia asiakkaita. Ruuanvalmistuksen kontrolli on<br />

äärimmäisen tarkkaa. Kaikista tuotteista pakastetaan näyte, jota<br />

säilytetään kolme viikkoa.<br />

Hannele Toivonen esittelee<br />

komeaa kaalinpäätä Merja<br />

Salmiselle, joka annostelee itse<br />

valmistettua salaatinkastiketta.<br />

Palataan aamun tunnelmiin. <strong>Ruoka</strong>lista I lupaa ohrahiutalepuuroa,<br />

mehukeittoa, tuoretta leipää ja leikkeleen. Kokki Terhi Saario on jo<br />

edellispäivänä ajastanut padan valmiiksi niin, että hän voi heti kello<br />

6.30 töihin tulleessaan lisätä hiutaleet kiehuvaan veteen. Hän tarvitsee<br />

noin 250 litran puurokattilalliseen 35 kiloa hiutaleita ja 25<br />

litraa kermaa. Terhi tietää, että puuro ja jo edellispäivänä kouluille<br />

lähetetty mehukeitto kuuluvat suosikkiruokiin.<br />

Aina oikea lämpötila<br />

Maukas puuro ja mehukeitto<br />

maistuvat koululaisille,<br />

tietää Terhi Saario.<br />

Hannele ja Nanun kokkitiimin vetäjä Riitta Kivimäki esittelevät<br />

ylpeinä huippumoderneja patoja ja uuneja. Ne saa tekemään<br />

melkein mitä vain juuri ajallaan ja juuri oikeassa lämpötilassa.<br />

Lämpötila onkin yksi keittiön tarkkaan vahdituimmista asioista.<br />

Käytännössä kaikki mitataan ja moneen kertaan. Oikea valmistusja<br />

säilytyslämpötila takaavat ruuan laadun lautaselle asti. Lämpötila<br />

tarkistetaan vielä palvelukeittiöissä, ennen tarjolle viemistä.<br />

Keittiön ja koulujen välillä kulkee Hannelen mukaan myös ihan<br />

oma reissuvihko, johon on kirjattu mm. ruokien lämpötila ja lähetysaika.<br />

Jos on jotain erityistä, niin siitä kulkee tieto ajallaan.<br />

Broilerpyöryköiden kanssa tarjottavan salaatin valmistaa salaattitiimi<br />

tuoreista kotimaisista kasviksista. Tähän tarvitaan 100<br />

kg kaalia, 30 kg tuoretta kesäkurpitsaa ja 20 kg minikurpitsapaloja.<br />

Salaatin kanssa tarjotaan oman keittiön herkullista salaattikastiketta,<br />

joka sopii myös erikoisruokavaliota nauttiville.<br />

Keittiössä tehdään pääosa ruuista alusta saakka, ainoastaan<br />

lihatuotteet tulevat valmiiksi kypsennettyinä valmistajalta, jonka<br />

mainoksissa lapset tietävät kenen äitien tekemää ruokaa teidänkin<br />

äiti laittaa. Perunat, pastat ja riisi keitetään joko Nanussa tai<br />

koulujen ja päiväkotien omissa palvelukeittiöissä.<br />

Pirjo Korhosen<br />

pasmat eivät<br />

sekoa, vaikka<br />

käsistä lähtee<br />

lukuisia ruokaversioita<br />

allergikoille.<br />

Peruna onkin se murheenkryyni, joka on tänä syksynä aiheuttanut<br />

välillä harmillisia yllätyksiä. Päältä kaunis peruna saattaa<br />

olla sisältä musta ja se johtuu siitä, ettei se ole pystynyt käyttämään<br />

pellon kaliumia hyväkseen, ruokapalvelupäällikkö tietää.<br />

14

Riitta Kivimäki<br />

laittaa valmiin ruoan<br />

lämpövaunuun.<br />

Marjo Justén valvoo<br />

lähetyksiä.<br />

Postipojat tulevat<br />

Keittiössä aletaan vilkuilla ikkunalaudalla olevaa<br />

herätyskelloa (uudet seinäkellot on varmaan jo<br />

saatu tikittämään). Kello on 9 ja ruoka pitää pakata<br />

”postipojille”, jotka tulevat parinkymmenen<br />

minuutin kuluttua noutamaan arvokkaita lähetyksiään.<br />

- Ainakaan vielä eivät puurot ja vellit ole menneet<br />

sekaisin, Hannele nauraa. Tarkkaa työtä pakkaaminen<br />

joka tapauksessa on. Tarjoiluvalmiit<br />

kannelliset astiat pakataan kannellisiin styroxlaatikoihin<br />

ja pyörillä kulkeviin lämpövaunuihin.<br />

Taas mitataan välillä ja katsotaan, että reissuvihko<br />

lähtee mukaan.<br />

Lastausalueella odottaa kello 9.25 neljä kuljetusautoa,<br />

joista osa on postin tutuissa väreissä.<br />

Vartissa ne ovat valmiita lähtemään päivittäiselle<br />

kierrokselleen. Reittejä on kaikkiaan viisi.<br />

Marko Helander on jo kokenut ruokakuski.<br />

Ensin hän koukkaa Pyynpään koululle, sitten <strong>Rauma</strong>nmeren,<br />

Kaaron ja lopuksi Sorkan koululle,<br />

jossa 29 pientä koululaista odottaa saavansa lounasta<br />

kello 10.40. Aikaa 10,5 kilometrin taipaleelle<br />

menee muutaman minuutin pysähdyksineen<br />

alle kolme varttia.<br />

- Töyssyt ovat kyllä tarpeellisia, mutta puuropäivinä<br />

pitää olla tarkkana, Helander vitsailee.<br />

Tosin hän sanoo, ettei läheskään aina tiedä, mitä<br />

kyydissä on. Hyvistä tuoksuista voi kuitenkin jotain<br />

päätellä.<br />

Välipala maistuu<br />

Nanussa väki ei kauan ehdi vetäistä henkeä, ennen<br />

kuin oman talon asiakkaat saapuvat ruokailemaan.<br />

Myös seuraavan päivän ruokia pitää valmistella. Välipalatiimi<br />

on myös yksi tärkeä lenkki keittiön toiminnassa,<br />

sillä se valmistaa myyntiin menevät välipalat<br />

monelle koululle. Tänään saa mojovan pizzan<br />

palan 80 sentillä. Ei ihme, että varsinkin yläkoululaiset<br />

ovat vakituisia asiakkaita.<br />

Elintarvikkeiden hintoja uhkaava nousu aiheuttaa<br />

päänvaivaa ruokapalveluväelle. Kaikki toiminnan tehostamisesta<br />

saatu hyöty on vaarassa sulaa kuin voi.<br />

Pahimmillaan puhutaan jopa 40 prosentin korotuksista.<br />

Tässä riittää haastetta!<br />

Päivän tärkein lähetys<br />

saapuu Kaaron kouluun.<br />

Marko<br />

Helander<br />

pakkaa auton<br />

huolella, niin<br />

että jokainen<br />

koulu saa<br />

oikeat<br />

lämpövaunut.<br />

Sorkan koulu on<br />

reitin viimeinen<br />

kohde.<br />

Nanun keskuskeittiössä<br />

valmistettua<br />

pizzaa voi ostaa<br />

välipalaksi.<br />

<strong>Rauma</strong>nmeren koulussa Joonas Nieminen (oik.), Liina Lahti, Eero Rantanen ja Ida Laakso<br />

nauttivat hyvästä kouluateriasta.<br />

15

Vapaa-aika ja kulttuuri saavat<br />

yhteisen<br />

palvelukeskuksen<br />

<strong>Rauma</strong>lla on totuttu kaupungin<br />

kokoon nähden monipuolisiin<br />

kulttuuri- ja urheilupalveluihin.<br />

Nyt tarkoitus on laittaa<br />

vielä vähän paremmaksi. Vuoden<br />

vaihteessa starttaa kaupungin<br />

uusi vapaa-aika- ja kulttuurikeskus.<br />

- Ensi vuosi on vielä välivuosi, mutta vuoden<br />

2009 alussa pääsemme täyteen vauhtiin,<br />

keskuksen johtaja Soile Strander lupaa.<br />

Opetustoimen talouspäällikön paikalta uuteen<br />

tehtävään valitulle hallintotieteen<br />

maisterille talous- ja kehittämisasiat ovat<br />

mieluisia.<br />

Toimintojen ja palveluiden uudelleenjärjestely<br />

siten, että ne muodostavat nykyistä<br />

selkeämpiä ja toiminnoiltaan yhteen kytkeytyviä<br />

kokonaisuuksia, on koko uudistuksen<br />

lähtökohta. Näin tekemällä toiminta<br />

tehostuu ja resursseja saadaan järkevästi<br />

kohdennettua. Vapaa-aika- ja kulttuurikeskus<br />

kokoaa toiminnallisesti yhteen liikuntanuorisolautakunnan<br />

ja kirjasto-kulttuurilautakunnan<br />

alaisen toiminnan. Lisäksi keskukseen<br />

liitetään opetustoimen puolelta<br />

musiikkiopisto, kansalaisopisto ja kuvataidekoulu.<br />

Vakituista henkilöstöä on 120.<br />

Nykyiset lautakunnat ja johtokunnat toimivat<br />

valtuustokauden loppuun. Ensi syksyn<br />

kunnallisvaaleissa valitaan yhteinen vapaaaika-<br />

ja kulttuurilautakunta, joka pääsee<br />

aloittamaan työnsä vuoden 2009 alussa.<br />

Tämä syksy ja koko ensi vuosi on kuumeisen<br />

valmistelun aikaa.<br />

Päällekkäisyydet puretaan<br />

- Vuoden 2008 aikana käydään läpi nykyinen<br />

palvelurakenne ja valmistellaan uutta<br />

palvelukonseptia. Toiminnat organisoidaan<br />

uudelleen yleis-, talous-, ja henkilöstöhallinnon<br />

osalta, niin että päällekkäisyyksistä<br />

päästään eroon, Strander kertoo.<br />

Päällekkäisyyksiä puretaan myös käytännön<br />

toiminnassa. Esimerkiksi kerhotoiminnassa<br />

on tällä hetkellä viisi eri järjestäjätahoa.<br />

Uudelleenorganisoinnilla saamme voimavaroja<br />

vaikkapa erityislasten parempaan<br />

huomioon ottamiseen. Muitakin vastaavia<br />

ideoita on jo yhdessä pohdittu, Strander<br />

iloitsee.<br />

Vapaa-aika- ja kulttuurikeskuksen johtaja<br />

Soile Strander liputtaa yhteistyön puolesta,<br />

jossa myös vapaaehtoistoiminnalla on<br />

merkittävä rooli.<br />

Vapaa-aika- ja kulttuurikeskus on syntymässä<br />

ihan konkreettisestikin. Kaupunginhallituksen<br />

talousarvioehdotukseen on<br />

varattu määräraha Ankkuripuiston koulun<br />

kunnostamiseen. Näillä näkymin työ käynnistyy<br />

jo vuoden alussa ja yhteisiin tiloihin<br />

päästään syksyllä. Musiikkiopiston toiminta<br />

jatkuu talossa entiseen tapaan.<br />

- Suunnittelemme keskukseen palvelupistettä,<br />

johon kuka tahansa voi poiketa<br />

hakemaan tietoa vapaa-ajanpalveluista. Palvelutarjonta<br />

on niin laaja, että tällainen<br />

piste on paikallaan.<br />

Kulttuurin ja urheilun vieminen saman<br />

katon alle voi olla monenlaisia tunteita herättävä<br />

asia. Stranderin mielestä lokerointi<br />

on turhaa.<br />

- <strong>Rauma</strong> on vahva urheilukaupunki, mutta<br />

yhtä lailla tämä on myös vahva kulttuurikaupunki.<br />

Hyvällä yhteistyöllä voimme<br />

saada vielä paljon enemmän aikaan. Jo nyt<br />

meillä on sellaisia vetovoimatekijöitä, joilla<br />

kelpaa kilpailla ihmisten vapaa-ajasta!<br />

Enkeleitä –näyttely<br />

<strong>Rauma</strong>n museon<br />

Marelassa 3.2.2008 asti.<br />

Kauppakatu 24<br />

Puh. 044 567 9183<br />

puhuttelevat yhä<br />

Enkeleitä <strong>Rauma</strong>n Pyhän Ristin kirkosta.<br />

Sanakirjamääritelmän mukaan<br />

enkeli on taivaallinen henkiolento,<br />

joka toimii sanansaattajana<br />

Jumalan ja ihmisten välillä.<br />

Raamatussa ei enkeleillä kerrota olevan<br />

siipiä. Siivet liittyvät muinaisiin itämaisiin<br />

jumalolentoihin. Alun perin kristillisessä<br />

taiteessa enkelit kuvattiin siivettöminä. Vasta<br />

300-luvulta lähtien enkeleitä alettiin kuvata<br />

siivet selässä<br />

Enkeleitä on vain yksijumalaisissa uskonnoissa,<br />

juutalaisuudessa, kristinuskossa ja<br />

islamissa. Niitä esiintyi myös zarathustralaisuudessa,<br />

joka vaikutti osaltaan kristinuskoon<br />

ja islamiin.<br />

Länsimaisen kulttuurin enkelikäsitystä ei<br />

voi ymmärtää ilman Raamattua. Raamatun<br />

ongelmana on kuitenkin se, että sitä ei ole<br />

koottu historiallisessa aikajärjestyksessä<br />

eikä kirjoitettu enkeliuskon- tai käsityksen<br />

näkökulmasta. Kristillisen enkelikäsityksen<br />

lähtökohta on Raamatussa. Vanhassa Testamentissa<br />

ei ole yhtenäistä enkelioppia. Enkeli<br />

mainitaan jonkin tehtävän tai viestin<br />

yhteydessä itsestään selvyytenä. Uusi Testamentti<br />

tarjoaa jo enemmän mahdollisuuksia<br />

enkeliopin luomiselle, siellä enkeli on<br />

osa tarinaa.<br />

Taiteessa enkeleillä oli elintilaa 1800-<br />

luvulle asti, mutta 1600-luvulta lähtien enkelikuvilla<br />

oli harvoin kiinnekohtia raamatullisiin<br />

esikuviin. Barokin aikana<br />

1600–1700-luvuilla, näkyvämpiä hahmoja<br />

ovat kuvataiteessa pullukat enkelilapset,<br />

putot, joita on pidetty myös enkeliuskon<br />

rappion alkuna.<br />

Näkymättömään maailmaan ei enää<br />

nykyään uskota yhtä kirjaimellisesti kuin<br />

ennen, eikä enkeleillä ole paikkaa modernin<br />

länsimaisen ihmisen käsitteistössä. Enkelit<br />

kuuluvat kuitenkin kiinteästi Raamattuun,<br />

kirkon perinteeseen ja opetukseen, kirkkotaiteesta<br />

puhumattakaan.<br />

16

Historian aarteita<br />

Messukasukka<br />

Messukasukka on kirkollinen<br />

vaatekappale, jota liturgi eli<br />

messun johtaja käyttää ehtoollisjumalanpalveluksessa,<br />

messussa.<br />

Kasukka on iso telttamainen<br />

kangaskappale, jonka keskellä on<br />

kaula-aukko. Kasukka -sana<br />

tuleekin latinankielen sanasta<br />

casula, joka merkitsee pientä<br />

taloa, sananmukaisesti telttaa.<br />

Messukasukka on kirkollisista vaatteista<br />

arvokkain, sillä se on yleensä tehty kalliista<br />

materiaaleista kuten villasta tai silkistä. Yleensä<br />

kasukka on koristeltu kuvioin ja kristillisin<br />

symbolein. Erittäin vanhoissa kasukoissa<br />

voi olla jopa kultaa ja jalokiviä upotettuna<br />

tai kirjailtuna vaatteeseen.<br />

1400-luvun messukasukka on<br />

vanhin esillä oleva esine Vanhalla<br />

Raatihuoneella olevassa <strong>Rauma</strong>n<br />

museon näyttelyssä Kyll Raum o<br />

ain Raum – kaupungin viisi<br />

vuosisataa<br />

Tästä esimerkkinä on 1400-<br />

luvun sininen messukasukka <strong>Rauma</strong>n<br />

museon kokoelmista. Kasukka<br />

on todennäköisesti italialaista<br />

samettia ja se on koottu useista<br />

paloista. Kasukan selkään on kirjottu<br />

kultalangalla elämänpuun<br />

tyyppinen kapea ja korkea, Golgatan<br />

kalliolta nouseva risti, jolla riippuu silkkikankaasta<br />

leikattu ja kultalangoilla kirjottu pieni Ristiinnaulittu.<br />

Tyypiltään kasukka muistuttaa pohjoissaksalaisia 1400-<br />

luvun lopun ja 1500-luvun alun kasukoita.<br />

Kasukka on ilmeisesti sama, joka mainitaan kirkon<br />

kalusteluettelossa vuodelta 1641. 1400-luvun lopulla<br />

rakennettu Pyhän Kolminaisuuden kirkko oli palanut<br />

käyttökelvottomaksi vuonna 1640, minkä jälkeen siirryttiin<br />

käyttämään entistä luostarikirkkoa, Pyhän Ristin<br />

kirkkoa.<br />

Kaupungin<br />

yhteystiedot<br />

puhelinluetteloissa<br />

<strong>Rauma</strong>n kaupungin yhteystiedot julkaistaan<br />

Eniron uudistuneessa puhelinluettelossa.<br />

Suoraan yrityksiin ja kotitalouksiin marraskuussa<br />

jaettavan luettelon tunnistaa Vanha<br />

<strong>Rauma</strong> –aiheisesta kansikuvasta. Luettelosta<br />

löytyvät myös kartta- ja katutiedot.<br />

Kaupungin tärkeimmät yhteystiedot<br />

löytyvät edelleen myös perinteisestä<br />

Satakunnan puhelinluettelosta.<br />

17

- Kutsutaan<br />

uusi naapuri kahville<br />

tai pyydetään joskus<br />

mukaan vaikka <strong>peli</strong>ä<br />

katsomaan. On varmasti<br />

tylsää, jos ainut<br />

kohtauspaikka on<br />

ravintola.<br />

Projektipäälliköt Tiina<br />

Leskinen-Salminen ja<br />

Vera Mustonen ovat<br />

mukana maahanmuuttajien<br />

iloissa ja<br />

suruissa.<br />

Maahanmuuttajan<br />

arki on opettelua<br />

Hitaampikin sen jo huomaa! <strong>Rauma</strong>sta<br />

on tullut kiinnostava kansainvälinen<br />

kaupunki, jossa naapurina saattaa olla yhtä<br />

lailla ranskalainen, saksalainen, puolalainen<br />

tai virolainen. Itse asiassa kaupungissa asuu<br />

reilusti yli tuhat ulkomaalaista, jotka<br />

edustavat yli 40 kansallisuutta.<br />

Miten tämä lähinnä työn perässä muuttanut väki vieraassa<br />

maassa viihtyy, sen tietävät projektipäälliköt Vera<br />

Mustonen ja Tiina Leskinen-Salminen maahanmuuttajien<br />

projektista.<br />

- Mietipä, miltä tuntuisi muuttaa vieraaseen maahan,<br />

jonka kieltä et ymmärtäisi ja tavatkin olisivat erilaiset kuin<br />

kotona. Samalla tavalla joutuvat sopeutumaan meille<br />

muuttavat, vaikkei varsinaisesta kulttuurishokista olisikaan<br />

18

kysymys. Monet arjen asiat pitää tietää, että elämä vieraassa<br />

ympäristössä alkaa sujua.<br />

Tässä kohtaa alkaa Veran ja Tiinan osuus. Jos osaa kääntyä<br />

heidän puoleensa, niin asiat alkavat rullata. Petroskoista kuusi<br />

vuotta sitten Suomeen paluumuuttajan statuksella tulleella Veralla<br />

on jo runsaasti kokemusta ulkomaalaisten auttamisesta.<br />

Itse hän sai <strong>Rauma</strong>lle muuttaessaan huomata, että täältä puuttui<br />

ulkomaalaisten kotouttamisohjelma. Pian hän huomasi olevansa<br />

mukana ohjelmaa tekevässä työryhmässä. Tehtävään antoi hyvät<br />

valmiudet kaksi korkeakoulututkintoa ja erinomainen suomen<br />

kielen taito. Tiina aloitti Veran parina pysyvästi maahan muuttavien<br />

projektissa keväällä. Hänellä on takanaan pitkä kokemus<br />

teollisuuden palveluksessa.<br />

- Fakta on, että <strong>Rauma</strong>lla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän<br />

ulkomaalaista työvoimaa. Jos tänne aluksi vaikka vain muutamaksi<br />

kuukaudeksi tulevat viihtyvät, niin he ovat valmiita harkitsemaan<br />

muuttoa koko perheen kanssa, Tiina tietää.<br />

Tulkkia tarvitaan<br />

Veran ja Tiinan arkea on avustaa tulijoita viranomaisten kanssa<br />

asioinnissa. Työvoimatoimisto, Kela, sosiaalitoimisto ja poliisi<br />

ovat jokapäiväisiä yhteistyökumppaneita erilaisen paperisodan<br />

hoidossa. Moni haluaa tulkin mukaan terveyskeskukseen, sillä<br />

omalla äidinkielellä on helpompi selittää asiansa. Veralla on takana<br />

myös useampi synnytys.<br />

- Pidän synnyttäjää kädestä kiinni. Se on aina yhtä mieleenpainuva<br />

kokemus, kahden pojan äiti hymyilee.<br />

Aina ei ole kysymys yhtä järisyttävistä asioista, vaan niistä pienistä<br />

arjen asioista.<br />

- Miten maksetaan laskut, voiko suoraveloitukseen luottaa,<br />

miten käyttäydytään noutopöydässä, mitä pitää tehdä, jos haluaa<br />

kalastaa, miten saa nettiliittymän ja niin edelleen, naiset listaavat.<br />

Veran ja Tiinan toimisto Satamakatu 1:ssä on monelle ulkomaalaiselle<br />

tärkeä kohtauspaikka. Juttuseura, kuppi kahvia ja<br />

mahdollisuus käyttää internetiä ovat monelle tärkeä henkireikä<br />

vieraassa kaupungissa.<br />

Miksei tutustuttaisi?<br />

Mitä raumalaiset voisivat tehdä, että kaupunkiin lyhyemmäksi<br />

tai pidemmäksi aikaa muuttavat pääsisivät osallisiksi pikkukaupungin<br />

kodikkaasta elämänmenosta? Veran ja Tiinan mielestä<br />

tärkeintä on positiivinen asenne. Pikkuisen lisää uskallusta ei<br />

olisi pahitteeksi.<br />

- Kutsutaan uusi naapuri kahville tai pyydetään joskus mukaan<br />

vaikka <strong>peli</strong>ä katsomaan. On varmasti tylsää, jos ainut kohtauspaikka<br />

on ravintola. Myös raumalaiset urheiluseurat ja yhdistykset<br />

voisivat panostaa enemmän maahanmuuttajiin. Tässä me<br />

voimme olla tarvittaessa apuna.<br />

Syksyn aikana <strong>Rauma</strong>lle on tullut eri puolilta Eurooppaa satoja<br />

sinkkumiehiä, jotka tekevät esimerkiksi telakalla ja Olkiluodossa<br />

pitkää työpäivää. Myös tälle joukolle Vera ja Tiina haluaisivat<br />

mielekästä tekemistä vapaa-aikaan.<br />

Maahanmuuton<br />

kehittämisohjelma<br />

Kaupungin keskusvirasto hallinnoi maahanmuuton kehittämisohjelmaa,<br />

joka päättyy vuoden 2011 lopussa. Osittain<br />

Satakunnan TE-keskuksen rahoittaman projektin tavoitteena on<br />

edistää työperäistä maahanmuuttoa ja opastaa sekä tilapäisesti<br />

että pysyvästi <strong>Rauma</strong>n seudulle saapuneita maahanmuuttajia<br />

muun muassa kotoutumiseen, koulunkäyntiin, opiskeluun,<br />

oleskelulupiin ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.<br />

Toimipiste tarjoaa asiakkailleen käännös- ja tulkkauspalveluja<br />

silloin, kun maahanmuuttaja asioi viranomaisten kanssa. Nämä<br />

viranomaisten aloitteesta järjestettävät tulkkaukset ovat asiakkaille<br />

maksuttomia. Kielinä ovat venäjä, englanti ja saksa.<br />

Maahanmuuttajia avustetaan myös paikkakuntaan ja asukkaisiin<br />

tutustumisessa jakamalla tietoa sekä kaupungin että paikallisten<br />

seurojen ja yhdistysten tarjoamista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista.<br />

Tavoitteena on saada mm. seudun suurissa rakennusprojekteissa<br />

työskenteleviä ulkomaalaisia mukaan harrastuksiin ja<br />

tapahtumiin.<br />

Maahanmuuttajien toimipiste Satamakatu 1 a 4.ssä on avoinna<br />

arkisin pääsääntöisesti kello 9 – 15. Lisätietoja www.rauma.fi.<br />

Immigration Development<br />

Program<br />

In spring 2007, <strong>Rauma</strong> town started a new project, Immigration<br />

Development Program administered by the town’s Central<br />

Bureau and implemented at <strong>Rauma</strong> Town Immigration Office. The<br />

project will continue until the end <strong>of</strong> 2011.<br />

The project aims to promote work-related immigration and to<br />

instruct immigrants arriving in <strong>Rauma</strong> region. Whether they plan to<br />

stay here permanently or temporarily, they will be <strong>of</strong>fered<br />

assistance in matters connected with e.g. integration, schools,<br />

studies, residence permits and employment. The target is also to<br />

convince immigrants working here on a temporary basis, that this<br />

could well be a place to settle in for good.<br />

Naturally, it is not only the immigrants themselves who benefit<br />

from integration support, but also the region’s economic life and<br />

the whole area in general. Therefore, the immigrants will be<br />

assisted in contacts with the <strong>of</strong>ficials as well as with the local<br />

people.<br />

The <strong>of</strong>fice is open Monday - Friday 09:00 - 15:00. The street<br />

address <strong>of</strong> <strong>Rauma</strong> Town Immigration Office is: Satamakatu 1 a 4.<br />

The entrance is easy to find in the corner <strong>of</strong> Valtakatu and <strong>Rauma</strong><br />

Central Park (Keskuspuisto).Tel/Fax +358 (0)2 834 3486<br />

19

Jose Hyvärinen pelaa jääkiekkoa<br />

ja piirtää maalivahteja.<br />

Camilla Koivisto ei ole vielä varma, mihin<br />

haluaa jatkossa keskittyä. Ainakin<br />

grafiikka kiinnostaa.<br />

kuvataidekoulussa<br />

Tarvonsaaren koulu kaupungintalon kupeessa tarjoaa hienot<br />

historialliset puitteet lasten ja nuorten kuvataidekoululle. Jotain<br />

koulurakennuksen yli satavuotiaasta arvokkuudesta ja korkeiden<br />

luokkahuoneiden tunnelmasta on tarttunut oppilaisiinkin, niin<br />

keskittyneesti he tekevät omia savitöitään.<br />

Menossa on perusopintojen loppusilaus,<br />

peruskurssi 6, jolla tutustutaan syventävien<br />

opintojen työpajoihin. Useimmilla on menossa<br />

neljäs vuosi taiteen parissa. Koulunjohtaja<br />

Kirsi Vihervirta on tunnin alussa<br />

antanut tehtäväksi kuvata ihmistä ja liikettä,<br />

”liikkumishahmoja”. Liike on myös lukuvuoden<br />

tulevan yhteisnäyttelyn teemana.<br />

Luovuudesta puhutaan nykyään paljon<br />

niin kulttuurin kuin taloudenkin puolella.<br />

Kuvataidekoulu tarjoaa tälläkin hetkellä noin<br />

180 opiskelijalle mahdollisuuden kehittää<br />

omaa luovuuttaan. Koulun arvot korostavat<br />

luovuutta, oppimisen iloa, avoimuutta ja<br />

yhteistyötä.<br />

- Luovuus tarvitsee myönteisen ja kokeilut<br />

sallivan ilmapiirin.<br />

Kuvataidekoulussa<br />

kannustamme ja rohkaisemme<br />

luovaan ajatteluun<br />

ja toimintaan<br />

sekä omien ratkaisujen löytämiseen<br />

visuaalisissa tehtävissä. Luovuudessa<br />

yhdistyvät tieto, taito ja tunne, Vihervirta<br />

tiivistää.<br />

<strong>Rauma</strong>lle perustettiin kuvataidekoulu jo<br />

vuonna 1981 ja 15 vuotta se on toiminut<br />

kansalaisopiston alaisuudessa. Opetus on<br />

ollut alusta lähtien tavoitteellista ja opetussuunnitelman<br />

mukaan etenevää.<br />

20

Kuvataidekoulun johtaja Kirsi Vihervirta<br />

muistuttaa, että omin käsin tekeminen on<br />

monin tavoin palkitsevaa.<br />

Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä<br />

sisältää 10 opintokokonaisuutta.<br />

Kuvataidekoululainen suorittaa kuuden peruskurssin<br />

lisäksi neljä työpajaa. Kaikkiaan<br />

opiskelu kestää 6-8 vuotta. Opiskelijat ovat<br />

7-18-vuotiaita. Päättötodistuksen<br />

saa, kun koossa on 500<br />

opintotuntia. Kouluun<br />

haetaan elokuussa.<br />

Peruskursseilla harjoitellaan<br />

mm. luovaa kuvallista<br />

ajattelua ja tutustutaan<br />

kuvataiteen eri<br />

osa-alueisiin. Opetusta<br />

on kerran viikossa kaksi<br />

tuntia kerralla iltapäivisin<br />

ja iltaisin. Työpajoissa<br />

syvennetään taiteen tuntemusta,<br />

perehdytään taidehistoriaan<br />

ja nykytaiteeseen.<br />

- Opiskelijat vaihtavat työpajaa vuosittain.<br />

Jokainen voi valita pajan oman kiinnostuksen<br />

mukaan. Tänä vuonna koulussa toimivat<br />

maalaus-, kuvanveisto-, grafiikka-, media-,<br />

valokuvaus- ja piirustuspajat sekä arkkitehtuuri-<br />

ja ympäristöpaja. Opetusta on kolme<br />

tuntia viikossa, Vihervirta kertoo.<br />

Koulu tarjoaa eväitä myös ammattiopintoihin.<br />

Nytkin opettajakunnassa on entisiä<br />

koulun oppilaita, jotka ovat jatkaneet muualla<br />

opintojaan.<br />

”Voi tulla taiteilija”<br />

Camilla Koivisto, 10, muovaa savesta ihmistä.<br />

Ihminen on kiinnostava, hän sanoo.<br />

Kuvataidekoulussa hän on viihtynyt alusta<br />

asti hyvin, vaikka <strong>matkaa</strong> Uotilasta kertyykin<br />

ja samana iltana pitää ehtiä vielä tyttöpoikakerhoon.<br />

Tällä kertaa pappa on kuskausvuorossa.<br />

- Pidän lyijykynällä piirtämisestä. Sitä harrastan<br />

usein kotonakin. Voi minusta tulla<br />

isona taiteilija, Camilla pohtii.<br />

Jose Hyvärinen, 11,<br />

osoittautuu Camillan<br />

tavoin innokkaaksi<br />

piirtäjäksi.<br />

- Piirrän maalivahteja, paljastaa Lukko<br />

E 96:ssa pelaava Jose. Peliharjoituksia hänellä<br />

on kolme neljä kertaa viikossa, mutta<br />

se ei tahtia haittaa. Kivoille harrastuksille<br />

löytyy aina aikaa.<br />

Savi taipuu liikkeeksi.<br />

21

Luistelemaan<br />

pääsee ympäri<br />

kaupunkia<br />

Jos sää<br />

vain<br />

sallii!<br />

<strong>Rauma</strong>lla on lähes 30<br />

ulkokenttää luistelijoiden<br />

käytössä. Kentät jaetaan<br />

kolmeen hoitoluokkaan, päivittäiseen<br />

superhoitoon, normaalin<br />

työajan puitteissa tehtävään<br />

kuntohoitoon ja kakkoshoitoon,<br />

jota tehdään resurssien puitteissa.<br />

Kaupungissa on myös asukasyhdistysten<br />

talkoilla hoitamia kenttiä sekä hoitosopimuskenttiä,<br />

joissa kentästä vastaa urheiluseura ja<br />

kaupunki maksaa kunnossapitoavustusta. Nyt<br />

vain odotetaan hyviä luisteluilmoja!<br />

Maksuton<br />

yleisöluistelu<br />

harjoitusjäähallissa<br />

Torstaisin klo 19.00 – 20.00 (ilman mailaa)<br />

Sunnuntaisin klo 13.00-14.00 (ilman mailaa)<br />

Koululaisten lomapäivinä lisävuoroja<br />

(ilman mailaa ja mailavuoroja), joista<br />

ilmoitetaan erikseen<br />

paikallislehdissä.<br />

Superhoitoa saavat Otanlahden, <strong>Rauma</strong>nmeren,<br />

Kourujärven ja Uotilan kaukalot ja<br />

luistelualueet sekä Vähämaanpuiston luistelualue<br />

ja Kodisjoen koulun kaukalo. Kuntohoidon<br />

piirissä on pääosa koulujen luistelualueista:<br />

Kortela, Sampaanala, Kourujärvi,<br />

Syvärauma, Uotila, Lensu, Merirauma, Nanu<br />

ja Normaalikoulu.<br />

Kakkoshoidossa ovat Lajon, Noidanlahden,<br />

Nummenpakan, Vasaraisten koulun ja Nihattulan<br />

luistelualueet sekä Kaaron kaukalo.<br />

Talkoilla hoidetaan Haapasaaren ja Sorkan<br />

koulun kaukalot sekä Lonsin luistelualue. Voiluodon<br />

kaukalo sekä Unajan koulun kaukalo<br />

ja luistelualue kuuluvat hoitosopimuksen<br />

piiriin.<br />

Yhteistyössä:<br />

22

Talviliikuntapaikat<br />

Avantouintia<br />

<strong>Rauma</strong>lla<br />

Kisarannan sauna<br />

(Purjehtijankadulla)<br />

Aukioloajat:<br />

Sunnuntai klo 9-12<br />

(tarvittaessa klo14 saakka)<br />

Tiistai klo 17-20<br />

Torstai klo 15-20<br />

Kuvataidekoulun oppilastyö<br />

Lähdepelto<br />

Ladut:<br />

800 m, 2 km, 2,8 km, 5 km ja 6 km<br />

- Valot klo 6.00-22.00<br />

Luistelu:<br />

2 jääkiekkokaukaloa + lasten luistelualue<br />

- Valot klo 7.30-22.00<br />

Lisäksi:<br />

2 pulkkamäkeä, lumilautamäki, grillipaikka<br />

- Saunat kuntoilijoiden käytössä<br />

ti ja pe klo 17-21<br />

- Kahvila ei toistaiseksi käytössä<br />

- Pitkäjärven jäälle kelien salliessa latu ja<br />

luistelu-ura<br />

Pyytjärvi<br />

Latu: 3,5 km<br />

- Valot klo 7.00-22.00<br />

Uotila<br />

Latu: 1,2 km<br />

- Valot katuvalojen mukaan<br />

Latumajan reitti<br />

Latu: 14 km<br />

- lähtöpaikka Pyynpäänkadun P-paikalta<br />

- Reitillä laavu<br />

- Grillikota aina auki<br />

- Pulkkamäki + leikkipaikka<br />

- Lasten latu 1 km<br />

- Napakelkka<br />

Liittymismaksu 40 €<br />

Jäsenmaksu 17 €<br />

Kertamaksu 2 € ei jäsenille<br />

Järj. <strong>Rauma</strong>n Talviuimarit ry<br />

Kisa-Helistön sauna<br />

(siirtolapuutarhan takana)<br />

Aukioloajat:<br />

Keskiviikko klo 18-20<br />

Sunnuntai (marras-maaliskuu)<br />

klo 17-19<br />

Jäsenet 1,50 €/ krt<br />

Kertamaksu 3 €<br />

Järj. Kisa-Veljet ry<br />

Kaljasjärven sauna<br />

(Kodisjoella)<br />

Aukioloajat:<br />

Lauantai klo 16.30-19<br />

Kertamaksu 2 €<br />

Järj. Kodisjokiseura ry<br />

Kuka?<br />

Mika Jussila<br />

Kentänhoitaja Lähdepellon<br />

urheilukeskuksesta<br />

Nimi: Mika Jussila<br />

Syksy vai kevät? Kevät<br />

Ikä: 29 v.<br />

Liha vai kala? Kala<br />

Kotoisin: Uudestakaupungista Kortti vai käteinen? Kortti<br />

Harrastukset: Koripallo Pohjoinen vai etelä? Etelä<br />

Maito vai vesi? Maito<br />

Internet vai lehti? Lehti<br />

Järvi vai meri? Meri<br />

Kävellen vai pyörällä? Pyörällä<br />

Jääkiekko-ottelu vai rock-konsertti? Jääkiekko-ottelu<br />

Perinteistä vai luistelua? Luistelua<br />

23

Oodi <strong>Rauma</strong>lle on kuusiosainen <strong>Rauma</strong>n historiaa<br />

käsittelevä teos kuorolle ja orkesterille. Sen kantaesitys<br />

oli <strong>Rauma</strong>n kaupungin 540-vuotispäivien juhlakonsertissa<br />

18.4.1982 Kourujärven koulussa. Runon sanat on kirjoittanut<br />

raumalainen Heikki Ylönen, ja tuolloin esitetyn sävellyksen<br />

teki kapellimestari Martti Suomi, joka myös johti <strong>Rauma</strong>n<br />

Kamariorkesteria konsertissa. Kantaesityksessä sekakuoron<br />

muodostivat Flikkatten Göör ja <strong>Rauma</strong>n Mieslaulajat.<br />

Heikki Ylönen on ollut aktiivisesti mukana<br />

sekä kunnallisessa toiminnassa että musiikkielämässä<br />

<strong>Rauma</strong>lla. Oman lauluharrastuksen<br />

sekä 540-juhlatoimikunnan työn<br />

myötä syntyi idea raumalaisesta, kotiseutuhenkisestä<br />

teoksesta. Osat ovat nimeltään:<br />

Meren rannalla, Fransiskaanin muisto, Vanha<br />

<strong>Rauma</strong>lle soi taas<br />

<strong>Rauma</strong>, Kanalin varrella, Ristivaakuna ja Eläkkö<br />

Raum! Kantaesitys sai aikoinaan runsaasti<br />

julkisuutta, ja esimerkiksi Uusi Suomi<br />

–sanomalehti kirjoitti tapahtumasta.<br />

Ylösen mukaan Martti Suomen teos vaati<br />

niin suuren kokoonpanon, että hän pyysi<br />

Jukka Lahtista tekemään oman sävellyksensä<br />

runoon. Lahtisen versio esitettiin<br />

hänen johtamanaan Veteraanikuoro <strong>Rauma</strong>n<br />

Iskun kevätkonsertissa Kukan päivänä<br />

13.5.1998 Posellissa.<br />

Nyt on kaupungin 565-juhlavuosi. Jukka<br />

Lahtisen aloitteesta Oodi <strong>Rauma</strong>lle esitetään<br />

jälleen. Musiikkiopiston rehtori Minna-<br />

Maria Pesonen toteaa, että <strong>Rauma</strong>lla on<br />

aktiivisia musiikkivaikuttajia, jotka ovat tehneet<br />

paljon raumalaisen musiikkielämän<br />

hyväksi. Yksi tämän aktiivisuuden ilmentymä<br />

on juuri kotiseudusta tehdyt teokset. Pesosen<br />

mukaan on tärkeää tuoda esille ja<br />

esittää <strong>Rauma</strong>-aiheisia teoksia, jotta ne pysyvät<br />

muistissa ja tulevat tutuksi uusille<br />

sukupolville. Pesonen muistaa itsekin soittaneensa<br />

aikoinaan Oodi <strong>Rauma</strong>lle –teosta<br />

<strong>Rauma</strong>n kaupungin puhallinorkesterin<br />

riveissä.<br />

Juhlavuoden teemaan liittyen Oodi <strong>Rauma</strong>lle<br />

esitetään tällä kertaa kaupungin itsenäisyyspäivän<br />

juhlassa <strong>Rauma</strong>-salissa. Tauno<br />

Saviauk on ottanut vastuun esityksen valmistamisesta<br />

sekä kuoron että orkesterin<br />

kanssa. Lauluosuuden esittävät <strong>Rauma</strong>n<br />

Työväen Mieslaulajat ja orkesterina esiintyy<br />

<strong>Rauma</strong>n Kamariorkesterin ja <strong>Rauma</strong>n musiikkiopiston<br />

soittajista yhdistetty kokoonpano.<br />

Esityksessä käytetään Lahtisen nuotteja.<br />

Töissä kaupungilla<br />

Teksti ja kuva: viestintäsihteeri Tuula Varis<br />

Työnohjaaja Matti Löytönen<br />

viihtyy pajalla<br />

Paljasjalkainen raumalainen Matti Löytönen toimii<br />

työnohjaajana Nuorten työpajan puutyöosastolla.<br />

Syyskuussa 1993 alkanut kahden viikon sairauslomasijaisuus<br />

on venähtänyt jo 14 vuoden työrupeamaksi.<br />

Aikaisemmin Hollmingilla laivalevyseppänä toiminut Löytönen ohjautui<br />

vapaa-ajalla sattuneen tapaturman vuoksi uudelleenkoulutukseen<br />

ja valmistui artesaaniksi Mynämäen Käsi- ja taideoppilaitoksesta 1991.<br />

Syksystä 2006 alkaen pajalla työskentelee Matin lisäksi Nuorten työpajojen<br />

yksilövalmentaja Tarja Salonen.<br />

- Tehtäväni on, työnohjauksen lisäksi, opettaa pajalla työskenteleville<br />

nuorille työelämän hallintaa, sosiaalista käyttäytymistä, työaikojen<br />

ja työn <strong>peli</strong>sääntöjen noudattamista. Lisäksi hankin pajalle tarvittavat<br />

24

Itsenäisyyspäivän<br />

Juhlat<br />

<strong>Rauma</strong>-salissa,<br />

Satamakatu 26<br />

torstaina<br />

6.12.2007 klo 13.00<br />

Kahvitarjoilu<br />

klo 12.00 alkaen<br />

Kodisjoella<br />

juhlallisuudet alkavat<br />

klo 10.00<br />

jumalanpalveluksella<br />

Kodisjoen kirkossa.<br />

Sen jälkeen seppeleenlasku<br />

sankarihaudalla ja<br />

itsenäisyyspäivän juhla<br />

Kodistuvalla.<br />

Tervetuloa kaikki<br />

raumalaiset!<br />

Katso taloa!<br />

Susi ja Kärppä<br />

säästyivät<br />

Kalliokadun puutalokorttelit Susi ja Kärppä<br />

haluttiin purkaa 1990-luvun alussa<br />

ja rakentaa tilalle kerrostaloja. Ympäristöministeriö<br />

ei vahvistanut keskustan asemakaavaa<br />

näiden kortteleiden osalta. Talot<br />

suojeltiin uudella asemakaavalla 1995.<br />

Leonard Ahdin, Arvi Leikarin, John Sundquistin<br />

ja O. Penttisen suunnittelemat jugendtalot<br />

rakennettiin 1907 – 1924. Kaupunki<br />

oli alkanut laajentua Vanhan <strong>Rauma</strong>n<br />

ulkopuolelle vuosisadan vaihteessa.<br />

Talot ovat suuria ja korkeita, tyypillisiä<br />

1900-luvun alun kaupunkitaloja, joita vielä<br />

1960-luvulla tapasi kaikkialla Suomessa.<br />

Kadun eteläpuolella on kolme hieman pienempää<br />

huvilamaista taloa, joiden sisäänkäynti<br />

on poikkeuksellisesti kadulta. Rakennustavan<br />

kerrotaan olleen Amerikan<br />

tuliaisia.<br />

Katu rakennettiin hevosille ja ihmisille.<br />

Sen leveys johtui palomääräyksistä. Autoilu<br />

oli vuosisadan alussa ”varakkaiden turhanpäiväinen<br />

kesähuvi”, 1920-luvun alussa<br />

koko maassa oli vain tuhatkunta henkilöautoa,<br />

<strong>Rauma</strong>lla ei kymmentäkään.<br />

<strong>Rauma</strong>laista<br />

kulttuurihistoriaa<br />

Vesijohdot, viemärit ja sähkö tekivät vasta<br />

tuloaan kaupunkiin. Kalliokadunkin talojen<br />

piharakennuksista löytyivät ”ulkohuussit”.<br />

Vesi- ja viemärilaitos saatiin <strong>Rauma</strong>lle 1934,<br />

Poriin vähän myöhemmin.<br />

Tutustu myös näihin:<br />

- Tehtaankatu<br />

- Osmonkatu.<br />

materiaalit ja hoidan asiakaspalvelun, Matti Löytönen kuvailee<br />

toimenkuvaansa.<br />

- Pajalla on töissä kerrallaan viisi kuusi nuorta iältään 17-25<br />

vuotta. Nuoret tulevat pajalle työvoimatoimiston tai Työvoiman<br />

Palvelukeskuksen kautta.<br />

Tilauksia yksityisiltä ja kaupungin virastoilta<br />

Puutyöosaston työtilaukset tulevat pääsääntöisesti yksityisiltä<br />

henkilöiltä sekä kaupungin virastoilta ja laitoksilta. Löytösen mukaan<br />

vakioasiakkaita on paljon.<br />

- Yksityisille tehdään hyllykköjä, avainkaappeja, lääkekaappeja,<br />

lakataan ja maalataan huonekaluja. Tällä hetkellä rakennamme<br />

jätekatoksia eräälle kiinteistöyhtiölle. Tuntiveloituksemme yksityisiltä<br />

on viisi euroa.<br />

Teemme paljon yhteistyötä kaupungin päiväkotien kanssa.<br />

Pöytiä, tuoleja ym. korjataan ja maalataan. Myös kaupungin muut<br />

virastot ja laitokset työllistävät meitä.<br />

- Lähes poikkeuksetta vastaanotetut tilaukset on pystytty<br />

tekemään ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Töiden valmistuminen<br />

kestää vähän normaalia kauemmin, koska aina ei ole ammattitaitoista<br />

väkeä käytettävissä. Asiakkaat kyllä tietävät tämän ja<br />

jo tilausta tehdessään monesti sanovatkin: ”Ei ole kiire. Teette<br />

kun ehditte”.<br />

Arkkitehdin suunnittelema terassikin rakennettiin<br />

- Vaativin työmme on ollut ison terassin ja siihen liittyvän 40<br />

metriä pitkän pyörätuolirampin rakentaminen invalidien mökille.<br />

Terassin oli suunnitellut arkkitehti Marja Koski. Terassi rakennettiin<br />

kallion päälle. Työ oli erittäin vaikea toteuttaa. Asiakas oli<br />

lopputulokseen tyytyväinen ja harjakaiset olivat komeat, Löytönen<br />

muistelee.<br />

Löytönen pitää itsenäisestä työstään. Työtiloissa löytyy sen<br />

sijaan toivomisen varaa.<br />

- Nykyiset työtilamme ovat talvella kylmät. Toivottavasti tulevaisuudessa<br />

saamme paremmat ja asianmukaiset tilat ja pääsemme<br />

taas saman katon alle Nuorten työpajan tekstiiliosaston<br />

kanssa, Löytönen toivoo.<br />

25

Mitä viisivuotiaan pikkutytön<br />

päässä liikkuu, kun äiti kiikuttaa<br />

hänet ja kaksossiskon Äijänsuolle<br />

ensimmäisiin taitoluisteluharjoituksiin.<br />

Tuskin ainakaan se, että hän 15<br />

vuoden kuluttua valmistautuu kotihallissa<br />

haastamaan lajin kirkkaimmat<br />

tähdet SM-kisoissa.<br />

Melisa<br />

Lähdeoja<br />

odottaa hallin<br />

täyttyvän<br />

Todennäköisesti tyttöjä kiinnostivat paljon<br />

enemmän kauniit puvut ja glamour,<br />

jotka saavat yleisönkin syttymään. Melisa<br />

ei tyrmää ajatuskulkua.<br />

- ”Tälläytyminen” on edelleen tärkeätä,<br />

mutta vielä hienompaa on tulla aamujäälle<br />

ihan yksin ja luistella musiikin tahtiin.<br />

Silloin saan fiilistellä. Sitä vapauden tunnetta!<br />

Melisa Lähdeoja, 20,<br />

on RU:n kasvatti, joka<br />

nähdään ainoana<br />

raumalaisena<br />

SM-kisoissa. Viime<br />

vuonna hän oli<br />

Mikkelissä kahdeksas.<br />

Jäällä viilettävä Melisa onkin upea näky.<br />

Kun pituutta on 176 senttiä, tuo se suoritukseen<br />

näyttävyyttä ja naisellisuutta.<br />

- Toisaalta, jos mokaa, niin se näyttää<br />

pahemmalta kuin lyhyemmällä kilpailijalla.<br />

Hyppyjen eteen on myös tehtävä enemmän<br />

työtä, Melisa tietää.<br />

Melisa harjoittelee jäällä kuusi kertaa<br />

viikossa ja sen lisäksi hän tekee oheisharjoituksia,<br />

jumppaa, juoksee ja käy kuntosalilla.<br />

Hurvitteluun ei juuri jää aikaa, jos<br />

haluaa menestyä. Monelle suomalaisluistelijalle<br />

kinkkiseksi osoittautuneen kolmoishypyn<br />

Melisa oppi 14-vuotiaana. Myös muut<br />

hypyt sujuvat häneltä kolmoislutzia ja flippiä<br />

lukuun ottamatta.<br />

<strong>Rauma</strong>n Urheilijoiden taitoluistelujaoston<br />

kasvatille on kertynyt kiitettävästi menestystä<br />

kilpauralla. Melisa voitti noviisien sarjassa<br />

SM-kultaa vuonna 2003, junioriajalta saavutuksena<br />

on kaksi 5. sijaa SM-tasolla sekä<br />

maajoukkuepaikka. Nyt on menossa toinen<br />

vuosi senioreissa, joissa kilpailevat alan suomalaiset<br />

ja samalla myös eurooppalaiset<br />

huiput, kuten Susanna Pöykiö, Kiira Korpi,<br />

Alisa Drey ja Laura Lepistö. Ainakin Kiira ja<br />

Susanna ovat tulossa <strong>Rauma</strong>n kisoihin 8.-9.<br />

joulukuuta.<br />

Melisa kertoo jännittävänsä kovasti kilpailupäivinä,<br />

mutta jäällä se onneksi unohtuu.<br />

- Odotan, että hallissa on paljon raumalaisia<br />

kannustamassa. Se varmasti antaa lisää<br />

voimia suoritukseen.<br />

Kotikisojen jälkeen luistelijalahjakkuus<br />

haluaisi kokeilla siipiään kansainvälisessä<br />

jääshowssa. Opiskelupaikka Tampereella saa<br />

ainakin toistaiseksi odottaa.<br />

26

Käsityöläisten<br />

Kulttuuritalo Poselli<br />

Nortamonkatu 12<br />

Joulutori<br />

8.-9.12.<br />

Avoinna:<br />

la 8.12. klo 10-15,<br />

su 9.12. klo 11-15<br />

Järjestäjänä Taitokeskus <strong>Rauma</strong><br />

yhteistyössä <strong>Rauma</strong>n<br />

kulttuuritoimen kanssa.<br />

Tiedustelut:<br />

Taitokeskus <strong>Rauma</strong> puh. (02) 824 1712,<br />

e-mail: rauma@taitosatakunta.fi<br />

> Näyttelyitä<br />

• <strong>Rauma</strong>n rautatie 110 vuotta, 14.9.2007-3.2.2008,<br />

Marela, Kauppakatu 24<br />

• Kyll Raum o ain Raum -kaupungin viisi vuosisataa, 14.9. -,<br />

Vanha Raatihuone, Kauppakatu 13<br />

• Turun taideakatemia, 6.10.-2.12.2007,<br />

Lönnströmin taidemuseo, pihatalo, Valtakatu 7<br />

• Jouluenkeleitä, 2.11.2007-31.1.2008, Marela, Kauppakatu 24<br />

• Avoinna kaikille<br />

<strong>Rauma</strong>n Taiteilijaseuran avoin jurytetty näyttely, 24.11.-30.12.2007<br />

<strong>Rauma</strong>n taidemuseo, alakerta, Kuninkaankatu 37<br />

• <strong>Rauma</strong>n Taidegraafikoiden vuosinäyttely, 24.11.-30.12.2007<br />

<strong>Rauma</strong>n taidemuseo, yläkerta, Kuninkaankatu 37<br />

• Notre Dame<br />

Risto Toivasen maalauksia, piirustuksia ja veistoksia, 24.11.-30.12.2007,<br />

<strong>Rauma</strong>n taidemuseo, Verstas, Kuninkaankatu 37<br />

• Joulu saapuu Taitokeskukseen, 26.11.-14.12.2007,<br />

Taitokeskus <strong>Rauma</strong>, Lensunkatu 4, www.taitosatakunta.fi<br />

• Maija Kantanen, Tommi-Wihtori Roström 5.12.2007-6.1.2008,<br />

Lönnströmin taidemuseo, pihatalo, Valtakatu 7<br />

• Vuoden 2007 satoa, asiakastöiden näyttely, 14.-31.1.2008,<br />

Taitokeskus <strong>Rauma</strong>, Lensunkatu 4<br />

Muutokset mahdollisia!<br />

27

Joulun ajan tapahtumia<br />

<strong>Rauma</strong>lla<br />

• ”Ääni on Rajaton”, Lauluyhtye Rajattomat 27.11. klo 19.00 <strong>Rauma</strong>-sali, Satamakatu 26<br />

• Kynttiläkurssi 27.11. klo 12-17 Taitokeskus <strong>Rauma</strong>, Lensunkatu 4<br />

• Kynttiläkurssi 28.11. klo 12-17 Taitokeskus <strong>Rauma</strong>, Lensunkatu 4<br />

• Kirkkokonsertti, Wolfgang Scheiffen 30.11. klo 19.00 Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1<br />

• Lumikide kehysryijy -kurssi 4.-5.12. klo 16-20 Taitokeskus <strong>Rauma</strong>, Lensunkatu 4<br />

• Isänmaallinen ilta, <strong>Rauma</strong>n Mieslaulajat 5.12. klo 19.00 Poselli, Nortamonkatu 12<br />

• Stand up -ilta, Pekka Jalava & Marko Kämäräinen 5.12. klo 21.30 Teatteriravintola Kanalin Kaija<br />

• <strong>Rauma</strong>n kaupungin itsenäisyyspäivän juhla 6.12. klo 13.00 <strong>Rauma</strong>-sali, Satamakatu 26<br />

• Käsityöläisten joulutori 8.-9.12. Poselli, Nortamonkatu 12<br />

• “Rakkaus on vahvempaa”, Kristian Meurman 11.12. klo 19.00 <strong>Rauma</strong>-sali, Satamakatu 26<br />

• Rosee -kurssi 11.12. klo 10-14 Taitokeskus <strong>Rauma</strong>, Lensunkatu 4<br />

• Helmihumu kaulanauha/rannekoru virkaten -kurssi 12.12. klo 10-14 Taitokeskus <strong>Rauma</strong>, Lensunkatu 4<br />

• Tontujen yö -tapahtuma 14.12. mm. Kauppatori ja Anundilanaukio<br />

• Joululaulukonsertti, <strong>Rauma</strong>n Työväen Mieslaulajat 15.12. klo 17.00 Poselli, Nortamonkatu 12<br />

• Joulukonsertti, Laivaston soittokunta 15.12. klo 19.00 Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1<br />

• Joulumarkkinat 16.12. mm. Kauppatori ja Anundilanaukio<br />

• Joulukonsertti, Lauluyhtye Klangi 20.12. klo 19.00 Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1<br />

• Joulurauhan julistus 24.12. klo 12.00 Kauppatori<br />

• Yksinäisten joulujuhla 24.12. klo 13.00 Poselli, Nortamonkatu 12<br />

• Uudenvuoden ilotulitus 31.12. klo 24.00 Vesitorninmäki<br />

Lisää tapahtumia nettisivuillamme www.rauma.fi<br />

Muutokset mahdollisia!

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!