Kuuskajaskarin maisema -esite - Rauma
Kuuskajaskarin maisema -esite - Rauma
Kuuskajaskarin maisema -esite - Rauma
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI<br />
Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista<br />
Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin<br />
kokoinen saari <strong>Rauma</strong>n keskisessä saaristossa. Entinen<br />
linnakesaari sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä <strong>Rauma</strong>n<br />
satamasta. <strong>Kuuskajaskarin</strong> linnakesaarella toimi vuodesta<br />
1939 vuoteen 1999 puolustusvoimien rannikkolinnake.<br />
Puolustusvoimat ovat jättäneet jälkeensä niin valtakunnallisesti<br />
kuin paikallisestikin arvokkaan linnake<strong>maisema</strong>n.<br />
Voit edelleen löytää maastosta osin kasvillisuuden peittämiä<br />
jälkiä puolustusvoimien toiminnasta saarella, kuten ampumaratoja,<br />
tykkejä ja taisteluhautoja.<br />
Nykyään <strong>Rauma</strong>n kaupungin omistama <strong>Kuuskajaskarin</strong> linnakesaari<br />
on kaikille avoin retkikohde. Kuuskajaskari-polulla<br />
voit tutustua saaren geologiaan ja historiaan.<br />
Teksti: Elina Mustalampi Kuva: Hannu Vallas © <strong>Rauma</strong>n kaupunki ympäristövirasto
SAARISTOLAISELÄMÄÄ<br />
”Kuusia kajastava kari”<br />
Varhaisimmat tiedot kertovat, että Kuuskajaskari on ollut kesälaidunsaari ainakin<br />
1600-luvulta lähtien. <strong>Kuuskajaskarin</strong> nimi juontaa purjelaivojen aikaan, jolloin<br />
merimiehet luovivat aluksensa satamaan käyttäen kuusia kasvavaa saarta<br />
navigointimerkkinään. Toisen tulkinnan mukaan nimen taustalla on lokkia tarkoittava<br />
murresana ”kaija”.<br />
<strong>Kuuskajaskarin</strong> ensimmäinen asukas oli luvialainen kalastaja Nestori Fagerström.<br />
Hän vuokrasi vuonna 1905 saaren eteläiseltä rannalta maa-alueen ja<br />
alkoi rakentaa siihen torppaa. Tuon torpan paikalla on edelleen nähtävissä kivijalkaa<br />
ja vanhoja pihakasveja. Joulukuussa 1939 Kuuskajaskari siirtyi puolustusvoimien<br />
omistukseen ja torpparakennus toimi mm. asuntona, <strong>Rauma</strong>n<br />
saaristokouluna linnakkeen henkilökunnan lapsille ja sääasemana. Vuonna<br />
1952 <strong>Rauma</strong>n saaristokoulu siirtyi vanhaan sotilaskotiin ja se toimi saarella<br />
1960-luvun puoleen väliin saakka. Torppa purettiin 1960-luvun lopulla.<br />
<strong>Rauma</strong>n saaristokoulun oppilaat<br />
ja opettaja leikkivät piirileikkiä<br />
torpparakennuksen<br />
pihalla vuonna 1948.<br />
Teksti: Elina Mustalampi <strong>Rauma</strong>n kaupunki ympäristövirasto Kuva: Eini Seikkulan arkisto
KUUSKAJASKARI LINNAKKEENA<br />
Rannikkotykistö toimi saarella 1939-1999<br />
<strong>Kuuskajaskarin</strong> linnakkeella on varsin lyhyt, mutta kunniakas historia.<br />
Varsinainen päätös patterin perustamisesta <strong>Rauma</strong>n edustalle<br />
tehtiin joulukuussa 1939 ja rakennustyöt aloitettiin lähes välittömästi.<br />
Vuoden 1940 alussa Kuuskajaskarille sijoitettiin kolme kuuden tuuman<br />
ns. Jumbo-tykkiä Suomenlinnan Länsi-Mustasaaresta. Jatkosodan<br />
aikana saarella oli miehitettynä yksi Jumbo-tykki. Sotien aikana<br />
aika saarella kului pääosin varustelutöissä ja merivalvontatoimissa.<br />
Sotien jälkeen Jumbo-tykit poistettiin rauhansopimuksen myötä<br />
saarelta.<br />
Vuonna 1945 Kuuskajaskari siirtyi rauhanajan kokoonpanoon. Kuuskajaskari<br />
toimi koulutuspatterina, ja saarella annettiin pienimuotoista<br />
alokaskoulutusta sekä järjestettiin erikoiskoulutuskursseja ja aliupseerikoulusta.<br />
Vuodesta 1952 Kuuskajaskari toimi Turun rannikkotykistörykmentin<br />
virallisena koulutuslinnakkeena. Varusmies pystyi erikoistumaan<br />
Kuuskajaskarilla Auk:in ja Ruk:in lisäksi myös mm. veneja<br />
merivalvontamieheksi.<br />
<strong>Kuuskajaskarin</strong> linnakkeen toiminta päättyi<br />
syksyllä 1996, jolloin viimeiset varusmiehet<br />
kotiutettiin ja sotilaskotitoiminta lopetettiin.<br />
Vuoden 1997 alusta saari toimi vartiolinnakkeena,<br />
keskittyen pääosin merivalvontaan.<br />
Lopullisesti sotilaallinen toiminta saarella<br />
loppui vuosituhannen vaihteessa.<br />
Merikanuunoita saaren länsirannalla<br />
1950-luvulla.<br />
Teksti: Elina Mustalampi <strong>Rauma</strong>n kaupunki ympäristövirasto Kuva: Eini Seikkulan arkisto
KUUSKAJASKARIN MAISEMA<br />
Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista<br />
<strong>Kuuskajaskarin</strong> <strong>maisema</strong> on vaihteleva. Saaren länsirannan<br />
kallioalueille sijaitsee saaren korkein kohta, joka kohoaa<br />
noin 15 metriin merenpinnasta. Rannat nousevat merestä<br />
varsin jyrkästi ja ovat siten luoneet erinomaisen paikan puolustuksen<br />
ja merivalvonnan sijoittamiseen. Saaren merkittäviä<br />
<strong>maisema</strong>llisia elementtejä ovat taisteluhaudat, tykkiasemat<br />
sekä ampumarata ja sen valli. Saaren keskiosan <strong>maisema</strong>a<br />
hallitsee suuri rakennusten ja teiden määrä. Se on<br />
kuusivaltaisen kangasmetsän ja rantakallioiden suojaamaa.<br />
Maankohoamisrantaa<br />
<strong>Kuuskajaskarin</strong> pohjoisosan<br />
mantereen puoleinen kulttuurivaikutteinen<br />
lehtomainen rantaosa<br />
on varsin tasaista merenpohjan<br />
rehevöittämää rantavyöhykettä.<br />
Alueelta voi löytää<br />
puolustusvoimien aikaisia<br />
polkuja, kaivanteita ja<br />
rakennelmia.<br />
Teksti ja kuva: Elina Mustalampi <strong>Rauma</strong>n kaupunki ympäristövirasto
RAKENNUKSET KUUSTEN KATVEESSA<br />
”Ohutta yläpilveä Kuuskajaskarissa”<br />
Kuuskajaskarissa on nelisenkymmentä rakennusta ja rakennelmaa, joissa<br />
kerrospinta-alaa on yhteensä noin 8000 m². Saarella sijaitsee tiilirakenteisen<br />
kasarmirakennuksen lisäksi mm. merivalvontatorni, kolme rivitaloa, neljä tykkiasemaa<br />
ja useita ampumakatoksia. Yksi saaren neljästä tykistä on toimintakuntoinen.<br />
Vanhimpia saaren rakennuksia ovat 1940-luvulla rakennetut linnakkeen<br />
päällikön asuintalo ja linnakkeen vanha sotilaskoti. 1940-luvulla<br />
Kuuskajaskarilla mainitaan olleen kaksi asuinaluetta;<br />
ns. upseerikylä ja aliupseerikylä.<br />
Kuuskajaskarilla on toiminut sääasema vuodesta 1955, joka suoritti kolmen<br />
tunnin välein tuuli-, näkyvyys-, pilvi- ja lämpötilamittauksia ja viestitti ne ilmatieteen<br />
laitoksen käyttöön valtakunnallista sääpalvelua varten. Miehitetyn<br />
sääaseman toiminta loppui vuonna 1996, jonka jälkeen saarella toimi vuoden<br />
1999 loppuun asti automaattiasema. Sääaseman aikana on mitattu kaksi<br />
sääennätystä, jotka ovat syyskuun lämpimin päivä vuodelta 1968 (28,8 °C) ja<br />
matalin paine helmikuulta 1990 (940 hPa).<br />
<strong>Kuuskajaskarin</strong> entinen sotilaskoti.<br />
Teksti ja kuva: Elina Mustalampi <strong>Rauma</strong>n kaupunki ympäristövirasto
MAISEMA MUUTTUU<br />
Ihmisen vaikutus näkyy lähes kaikkialla<br />
Puolustusvoimat ovat muuttaneet <strong>Kuuskajaskarin</strong> <strong>maisema</strong>a ja ihmistoiminnan<br />
vaikutukset näkyvät saarella lähes kaikkialla. Maisemaa<br />
hallitsevat puolustusvoimien jälkeen jättämät rakennelmat ja<br />
rakennukset sekä saarta halkovat tiet. Juuri saaren kulttuurin ja<br />
luonnon vastakohtaisuus tekee saaresta kiehtovan käyntikohteen.<br />
Etenkin puolustusvoimien lähdön jälkeen muutos <strong>maisema</strong>ssa on<br />
ollut huomattava. Ennen ympärivuotisesti asutettu ja sotilaiden tallomana<br />
ollut saari siirtyy hiljalleen kohti luonnontilaa. Pienimmät<br />
tiet ja ennen kovassa käytössä ollut pururata ovat kasvamassa<br />
umpeen.<br />
Nykyään matkailukäytössä oleva <strong>Kuuskajaskarin</strong> linnakesaari kestää<br />
isonkin matkailijavirran paineet – ovathan sen maastoa tallanneet<br />
tuhannet varusmiehet lähes seitsemän vuosikymmenen ajan.<br />
Ampumaradan valli<br />
Teksti ja kuva: Elina Mustalampi <strong>Rauma</strong>n kaupunki ympäristövirasto
Change language