Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja ... - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
keimmistä maisemaa muokkaavista tekijöistä. Moreenit ovat pääasiassa jäätikön alla<br />
tiiviiksi pakkautunutta poh<strong>ja</strong>moreenia, joka peittää ohuina kerroksina kallioperää, lukuun<br />
ottamatta kalliota <strong>ja</strong> lakia. Varsinkin rannikkoalueilla moreenia peittää metrien<br />
paksuinen savikerros, joka on syntynyt ennen alueen kohoamista merestä. <strong>Rauma</strong>n rannikolla<br />
moreeniselänteet ovat voimakkaasti huuhtoutuneita <strong>ja</strong> niiden lakialueilla on<br />
usein kalliopal<strong>ja</strong>stumia. Sisämaahan kuljettaessa huuhtoutuneisuus vähenee asteittain <strong>ja</strong><br />
moreeniselänteiden tyyppi vaihtuu huuhtoutumattomiksi.<br />
Kuuska<strong>ja</strong>skarilla voimakas vastakohtaisuus hallitsee maisemaa. Saaren topografisgeologinen<br />
perusrunko muodostuu länsi- <strong>ja</strong> pohjoisosan karuista kalliorannoista, keskiosan<br />
metsäisestä alueesta sekä itärannan matalasta, alavasta merenpoh<strong>ja</strong>n rehevöittämästä<br />
rantavyöhykkeestä. Pääosa rakennuskannasta sijoittuu suo<strong>ja</strong>iseen keskiosaan, kun<br />
taas länsirannan kalliot ovat luoneet erinomaisen paikan tykkien sijoittamiseen. <strong>Kuuska<strong>ja</strong>skarin</strong><br />
itäinen osa on maaperältään hiekkamoreenia, joka on jäätikön kuljettamista,<br />
kasaamista <strong>ja</strong> kerrostamista aineksista syntynyt sekalajitteinen maalaji. Saaren läntinen<br />
puoli <strong>ja</strong> pienet osat eteläkärkeä ovat taas kallioalueita, joiden päällä on alle metrin poh<strong>ja</strong>moreenikerros.<br />
Poh<strong>ja</strong>moreeni taas on mannerjään alaosassa kulkeutunut, tiiviiksi pakkautunut,<br />
usein runsaasti hienoainesta sisältävä, sekalajitteinen maalaji. 61 <strong>Kuuska<strong>ja</strong>skarin</strong><br />
länsi-, luoteis- <strong>ja</strong> pohjoisrannoilla esiintyy runsaasti mannerjäätikön hiomia silokallioita.<br />
Länsirannalla esiintyvät kallioselänteet ovat varsinkin lakialueiltaan pääosin avokallioisia<br />
<strong>ja</strong> osin meren puolelta jyrkkärinteisiä. Tämä on osaltaan helpottanut <strong>ja</strong> vaikuttanut<br />
saaren puolustamiseen. Kallioselänteen painanteissa esiintyy paikoin tiivistä poh<strong>ja</strong>moreenia<br />
ohuina kerroksina.<br />
3.1.1.1. Maankohoaminen<br />
Jääkauden aikana 2-3 kilometrin paksuinen jäämassa painoi maankamaraa <strong>ja</strong> nykyinen<br />
maankohoaminen johtuu maan palautumisesta tasapainotilaansa. <strong>Rauma</strong>n rannikolla<br />
maa kohoaa noin kuuden millimetrin vuosivauhdilla <strong>ja</strong> uusia maa-alueita syntyy koko<br />
a<strong>ja</strong>n. 62 Maankohoaminen vaikuttaa voimakkaasti Selkämeren maisemaan, kun vesijättömaalle<br />
ilmaantuu uutta kasvillisuutta. Maankohoaminen vaikutuksesta sisäsaaristo<br />
tulee vähitellen liittymään mantereeseen <strong>ja</strong> ulkosaaristo muuttumaan sisäsaaristoksi.<br />
61 Salonen et al. 2002, 46.<br />
62 Lehtinen 1995, 12–17 & Rikkinen 1994, 12–20.<br />
27
Change language