lasten kotihoidon tuen kuntalisän selvitystyö - Rauman kaupunki

LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SELVITYSTYÖ
RAUMAN KAUPUNKI
Sosiaalikeskus
Joulukuu 2002
Eeva Koskinen

1.Johdanto..................................................................................................................................... 3
2. Tiivistelmä ................................................................................................................................. 5
3. Aineiston keruu ja selvitysmenetelmät ..................................................................................... 7
4. Lapsiperheet tilastojen valossa ................................................................................................. 7
4.1. Lasten osuus väestöstä ...................................................................................................... 7
4.2. Muutokset perherakenteissa............................................................................................... 8
5.Pienten lasten hoidon tukijärjestelmät........................................................................................9
5.1. Lasten päivähoito.............................................................................................................. 10
5.2. Lasten kotihoidon tuki ....................................................................................................... 11
5.3. Kotihoidon tuen käyttö Raumalla ja sen vertailukunnissa................................................. 12
5.4. Kotihoidontuen vaikuttavuus Pohjoismaisessa vertailussa............................................... 13
5.5. Yksityisen hoidon tuki ....................................................................................................... 13
6. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen .............................................................................. 14
7. Perheen sosiaalinen asema ja tukien käyttö ........................................................................... 15
8. Kuntalisien vaikutus perheiden valintoihin............................................................................... 15
9. Kuntien suorittamat kotihoidon tuen kuntalisän kyselytutkimukset.......................................... 16
9.1. Mäntsälä-lisä..................................................................................................................... 17
9.2. Järvenpää-lisä .................................................................................................................. 17
9.3. Tampere-lisä..................................................................................................................... 18
10. Kuntalisäkunnat..................................................................................................................... 19
11. Kuntalisäkuntien kotihoidon tuen kuntalisämallit ................................................................... 20
11.1. Kotihoidon tuen kuntalisää ilman erityisehtoja maksavia kuntia ..................................... 21
11.2. Kuntalisä vakituisessa työsuhteessa oleville perheille.................................................... 22
11.3. Kuntalisä vakituisessa työsuhteessa ja ns. pätkätyötä tekeville perheille....................... 23
11.4. Kuntalisä vuorotyötä tekeville perheille........................................................................... 23
11.6. Tasarahamalli ................................................................................................................. 24
12. Laskelmia kuntalisäksi Raumalla .......................................................................................... 24
11.1. Kuntalisän selvitystyön tulos vuonna 1997 ..................................................................... 24
11.2. Kuntalisän kustannukset kahden erisuuruisen vaihtoehdon mukaan laskettuna............ 24
13. Lähteet .................................................................................................................................. 26
2

3
1.Johdanto
Pauliina Pullinen jätti 3.6.2002 Rauman kaupunginhallitukselle kuntalaisaloitteen
kuntalisän ottamisesta Rauman ensi vuoden talousarvioon:
”Perheiden tukeminen on listattu Rauman uudessa strategialuonnoksessa yhdeksi
priorisoiduista kehittämishankkeista. Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut esillä Kottippäiprojektin
ja nyt laadittavan lapsipoliittisen ohjelman muodossa. Asenteisiin ja
toimintatapoihin vaikuttavan työn lisäksi konkreettinen, perhekohtainen tuki olisi paikallaan.
Tästä yksi esimerkki on kotihoidon tuen kunnallinen lisä. Kuntalisä on tarpeellinen
tukimuoto, koska kotihoitovalinta on merkittävä taloudellinen ratkaisu perheelle. Kotiäidit
ja –isät tekevät yhteiskunnallisesti arvokasta työtä, sillä varhaiset lapsuusvuodet luovat
perustan myös tulevaisuuden hyvinvoinnille. Lisäksi kotihoito kuntalisineenkin on
edullisempaa kuin kunnallisesti toteutettu päivähoito.
Lasten kotihoito ry:n tietojen mukaan tällä hetkellä 15 % Suomen kunnista maksaa
perheille kotihoidon tuen kuntalisää. Tuen suuruus vaihtelee n. 80 – 300 euroon
kuukaudessa. Monet näistä kunnista ovat kasvukuntia, jotka eivät kärsi muuttotappiosta.
”Rauma-lisällä” voisi olla positiivisia vaikutuksia tässäkin mielessä. Ehdotan, että tämä
asia otetaan esille budjettivalmistelussa ja että Rauma kaupunki sisällyttäisi lasten
kotihoidon tuen kuntalisän ensi vuoden talousarvioon.
Hienoa, että kaupungin johto on näkyvästi nostanut esille lasten ja nuorten hyvinvointiin
liittyvät asiat.”
Kaupunginhallitus saattoi aloitteen sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi. Sosiaalilautakunta
päätti, että lasten kotihoidon tuen kuntalisää koskeva kuntalaisaloite valmistellaan syyslokakuussa
irrottamalla päivähoidon aluejohtaja Eeva Koskinen tähän sekä
vuoropäivähoidon selvitystä koskevaan tehtävään. Rauma-lisän selvitys tuli tehdä lähinnä
muiden kuntien tekemien laskelmien pohjalta erityisesti huomioiden vuoropäivähoidon
tarpeet. (Rauman kaupungin sosiaalilautakunta, 6.8.2002, 266 §)
Tämä selvitystyö pohjautuu, toimeksiannon mukaisesti muiden kuntien tekemiin laskelmiin
ja näin saatujen, erilaisten vaihtoehtoisten mallien tuottamiseen. Kuntalisäkeskustelun
taustaksi selvitystyöhön on koottu tietoa lasten hoidon palvelujärjestelmästä ja sen
vaikuttavuudesta. Selvitystyössä pyritään myös kuvaamaan lapsiperheiden valintoihin
vaikuttavia tekijöitä.
Selvitystyössä esitellään kolmen kunnan kotihoidon tuen kuntalisän kyselytutkimuksen
tuloksia. Kyselyillä kunnat pyrkivät mittaamaan eri suuruisten kuntalisien vaikuttavuutta.
Kuntalisäkuntien keskinäisellä vertailulla etsitään sekä kuntalisäkunnille mahdollisia
yhteisiä nimittäjiä, että selvitetään, miten Rauma asettuu tähän aineistoon.
Kuntalisäkuntien lisäksi on koottu aineistoa Rauman vertailukaupungeista.
Kotihoidon tuen Rauma-lisää selvitettiin edellisen kerran vuonna 1997. Rauma-lisä oli
annetun tehtävän mukaan toteutettava jo olemassa olevien määrärahojen puitteissa.
Selvitystyötä suorittamaan asetettiin valmistelutyöryhmä, työryhmän tutkimussihteerinä
toimi Mika Ämmälä. (Rauma-lisän valmistelun loppuraportti, 1997,1)

4
Valmistelutyöryhmä kävi läpi useita vaihtoehtoisia kotihoidon tuen malleja. Työryhmä
päätyi tulokseen, että valtuuston asettamien ehtojen mukaista lasten kotihoidontuen
kunnallisen lisän mallia ei ole löydettävissä, sillä suunnitelluista malleista kukin tuottaa
päivähoidon budjettiin merkittäviä lisäkustannuksia.(Rauman kaupungin
sosiaalilautakunta, 8.4.1997, 86 §).
Rauman ja lähikuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöprojekti, Kottippäi-projekti teki
v. 2001 tutkimuksen, jolla selvitettiin raumalaisten lapsiperheiden hyvinvointia.
Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka lähetettiin 600 raumalaiselle
lapsiperheelle. Perheiden hyvinvoinnin edistämistä selvitettiin kahdella avoimella
kysymyksellä, ensimmäisellä kerättiin tietoa vanhempien kaipaamasta tuesta ja toisessa
kysymyksessä vastaajilta pyydettiin lapsiperheiden hyvinvointia edistäviä
kehitysehdotuksia. (Talo, 2001, 5)
Kysymykseen kotikunnan osuudesta lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäjänä vastasi 60
prosenttia vanhemmista (n=245). Kysymykseen vastaaminen ei ollut yhteydessä
vanhemman sukupuoleen, koulutukseen tai muuhun taustatietoon.
Taloudellinen apu kunnalta oli yleinen toive. Maininta kotihoidon tuen korotustarpeesta,
kuntalisästä tai tuen laajentamisesta koskemaan 3-vuotiaita tai sitä vanhempia lapsia oli
37 vastauksessa.
”Rahallisia tukia enemmän, niin että monet muutkin äidit voisivat jäädä kotiin hoitamaan
lapsiaan – niin halutessaan, ettei olisi pakko mennä töihin – vain rahan takia.”(perheessä 3
lasta).
”Kotihoidontuki isommaksi, että esim. asuntovelallisetkin, vakituisessa työsuhteessa olevat
äidit/isät voivat olla kotona lasten kanssa.” (perheessä 2 lasta).
”Kotihoidon tukeen tulisi ehdottomasti saatava kuntalisä!!!” (perheessä 3 lasta).
”Taloudellinen selviytyminen on aina kysymysmerkki. Kuntalisä olisi hyvä kannustin
perheille.” (perheessä 2 lasta).
”Kotihoidontukiasiat eivät saa lähteä kulkemaan kehitykseltään taaksepäin muiden
asioiden kustannuksella."( perheessä 2 lasta).
Perhepolitiikan painopiste on ollut 1990-luvun loppupuolella lapsiperheille suunnatuissa
palveluissa. Pienten lasten hoidon tukijärjestelmän uusiminen 1.8.1997 on ollut merkittävä
perhepoliittinen uudistus. Pienten lasten hoitojärjestelmää kehitettäessä tavoitteena on
ollut tarjota perheille valinnan mahdollisuuksia, jotta perheiden erilaiset tarpeet voitaisiin
ottaa huomioon. (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnista,
2002,10)
Raskauden, synnytyksen tai lastenhoidon perusteella äiti ja isä voivat pitää äitiys-, isyys- ja
vanhempainvapaata, jolta ajalta maksetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa.
Vanhempainvapaakauden päätyttyä perheellä on kolme erilaista yhteiskunnan tukemaa
vaihtoehtoa järjestää lapsen hoito, kunnes lapsi 7-vuotiaana menee kouluun.
1. Lapsen hoitaminen kotona hoitovapaalla ja lasten kotihoidon tuella
2. Lapsen hoitaminen yksityisessä hoitopaikassa yksityisen hoidon tuella
3. Lapsen hoitaminen kunnan järjestämässä hoitopaikassa
Tätä järjestelmää täydentämään kunnat ovat luoneet kuntakohtaisia tukia. 34 kuntaa
tukee lapsen kotona tapahtuvaa hoitoa kotihoidon tuen kuntalisällä ja 82 kuntaa tukee
lapsen yksityistä päivähoitoa kuntalisällä.

5
2. Tiivistelmä
Eri puolilla Suomea tehdään kuntalaisaloitteita kotihoidon tuen kuntalisästä. Perheet
toivovat, kuten raumalaisäitikin aloitteessaan, että kunnat antaisivat enemmän taloudellista
tukea perheille, jotka hoitavat lapsensa itse. Kuntalisän myötä nykyistä useammalla
perheellä olisi taloudellinen mahdollisuus valita lapsen kotona tapahtuva hoito.
Pienten lasten hoito on puhuttanut ihmisiä sekä jakanut mielipiteitä vuosikymmeniä.
Hoitojärjestelmien kehittäminen on ollut sekä poliittinen kysymys että naisten tasa-arvo
kysymys. Keskusteluun liittyy myös lapsinäkökulma. Tällä hetkellä eräät suomalaiset
lastenpsykiatrit puoltavat vahvasti pienten lasten kotihoitoa. Terveen psyykkisen
kehityksen perusrakenteiden nähdään syntyvän kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana
riittävän hyvässä ja riittävän tiiviissä lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa.
Suomessa on yli 30 kunnassa käytössä lapsen kotihoidon tuen kuntalisä. Monet näistä
kunnista ovat kasvukuntia, joissa kuntalisän tehtävä on toimia perheiden valintoja
ohjaavana järjestelmänä. Kuntalisän tavoitteena on hillitä pienten lasten
päivähoitopaikkojen kysyntää. Tästä syystä kuntalisät sisältävät erilaisia rajauksia ja ovat
usein suunnattuja työssäkäyville perheille. Perheet kritisoivat kuntalisärajauksia ja ovat sitä
mieltä, että kuntalaiset asetetaan eri arvoiseen asemaan.
Kuntalaisaloitteista, lapsiperheiden aktiivisesta vaikuttamisesta päätöksentekoon sekä
lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvasta lisääntyvästä huolesta johtuen yhä useammin
kuntien kuntalisäratkaisujen taustalla on ohjausjärjestelmän sijasta perhepoliittinen
näkökulma.
Kuusi kuntalisää maksavista kunnista on asukasluvultaan yli 50 000 asukkaan kuntaa.
Näiden kuntien alueella asuu 21 % maan väestöstä. Kaikkiaan kuntalisäkunnissa asuu
yhteensä n. 30 % koko maan väestöstä.
Ikäluokkien pienentymisen myötä lasten määrä Raumalla vähenee lähivuosina edelleen.
Päivähoidossa olevien lasten määrä, prosenttiosuutena 1-6-vuotiaiden ikäluokasta, jää
Raumalla hiukan alle maan keskitason. Päivähoitoikäisistä (11 kk – 6-v) lapsista oli
Raumalla päivähoidossa 56 % koko maan keskiarvon ollessa 57 %.
Päivähoidon painotuksissa Rauma erottuu koko maasta tilastollisesti siten, että
yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrä ylittää kaikissa ikäluokissa Raumalla
selvästi maan keskiarvon. Koko maassa oli 1 –6-vuotiasta lapsista v. 2000 yksityisen
hoidon tuen piirissä 4 %, Raumalla hoidettiin yksityisessä päivähoidossa 7 %
päivähoitoikäisistä lapsista. Raumalla tuetaan yksityistä päivähoitoa kuntalisällä.
Lakisääteisen lasten kotihoidon tuen käyttö on ollut verrattain suosittua. Koko maan 1 –2-
vuotiasta lapsista 57% on kotihoidontuen piirissä. Rauman tilanne vastaa maan
keskitasoa. Koko maan 3 - 6-vuotiaista lapsista hoidettiin kotihoidontuella 15 %, Raumalla
yli 3-vuotiaita oli tuen piirissä 11 % ikäluokasta. Syyskuussa 2002 Raumalla oli
kotihoidontuen piirissä yhteensä 575 lasta.
Tutkimustietojen mukaan perheen sosiaalinen asema ja äidin koulutustaso vaikuttavat
lapsen hoitomuodon valintaan ja tukien käyttöön. Kotihoidontukea saavien ja ilman julkista

6
hoitotukea jäävien perheiden asema on vaatimattomin. Työttömyys ja yrittäjyys lisäävät
todennäköisyyttä jäädä tukien ulkopuolelle. (Takala,2000,61)
Kuntien suorittamista kuntalisäkyselyistä käy ilmi, että perheet toivovat kuntalisää.
Perheen myönteinen suhtautuminen kuntalisään ei kuitenkaan vielä merkitse, että perhe
valitsee lapsen kotona tapahtuvan hoidon. Kuntien kokemukset ja tutkimustulokset
osoittavat, että kuntalisä ei merkittävästi ohjaa perheiden valintoja. Perheiden
hoitoratkaisujen taustalla on useampia eri tekijöitä.
Kuntalisän ohjausvaikutuksesta on käytettävissä vain yksi laajapohjainen tutkimustulos.
Tutkimuksessa Lasten hoito ja sen julkinen tuki todetaan: ”Kotihoidontuen saajille ei ole
liioin tyypillistä, että he asuvat kunnissa, joissa maksetaan kotihoidon tuen kuntalisää.
Kuntalisää maksavissa kunnissa 50 % tukeen oikeutetuista perheistä käyttää
kuntalisää ja kunnissa, joissa lisää ei makseta, 53 % perheistä. Ero ei ole tilastollisesti
merkitsevä. Ainoa lastenhoitoon liittyvä seikka, johon asuinkunnalla on yhteyttä, on
kunnallisen päivähoidon valitseminen. Kunnissa, joissa maksetaan kuntalisää, perheet
käyttävät useammin kunnallista päivähoitoa kuin kunnissa, joissa kuntalisää ei
makseta. Kotihoidon kuntalisää maksetaan siis kunnissa, joissa kunnallisen
päivähoidon kysyntä on suuri ja joissa kuntalisällä pyritään tätä kysyntää hillitsemään.
Ilmeisesti on niin, että ilman kuntalisää näissä kunnissa pienten lasten äitien paluu
työmarkkinoille tapahtuisi vielä nykyistäkin nopeammin.” (Takala, 2000, 68)
Lakisääteisellä kotihoidon tuella tuettu lapsen hoito on kunnalle edullisempaa kuin lapsen
päivähoito. Kaikki ikäluokat mukaan laskien on keskimääräinen kotihoidon tuki lasta
kohden on 2736 euroa vuodessa. Kunnallisen päivähoitopaikan nettohinta on Raumalla
5 600 euroa vuodessa.
Raumalla on kunnallisissa päiväkodeissa n. 80 ja perhepäivähoidossa 119 alle 3-
vuotiasta lasta. Keskimääräinen alle 3-vuotiaan päivähoitopaikan nettohinta on 6 400
euroa. Alle 3-vuotiaiden päivähoidon järjestämisessä on ajoittain ongelmia. Erityisen
pulmallista on ollut pienten lasten vuorohoidon järjestäminen. Päivähoitoon osallistuvien
alle 3-vuotiaden lasten määrä tulee vähenemään ikäluokkien pienentymisen myötä, joten
päivähoidon näkökulmasta hoitopaikkojen kysyntää hillitsevään kuntalisään ei Raumalla
ole välitöntä tarvetta.
Kotihoidontuen piirissä on 435 alle 3-vuotiasta lasta. Alle 3-vuotiaasta maksettava
lakisääteinen kotihoidontuki vaihtelee 3 027 – 5 045 euroon vuodessa, keskimääräiseksi
tueksi voi arvioida 4 035 euroa.
Selvitystyössä on esimerkkilaskelmia kuntalisän kustannusvaikutuksista. Laskelmien
mukaan 168 euron suuruisen kuntalisän maksaminen tällä hetkellä kotihoidontuen piirissä
olevien alle 3-vuotiaiden lasten perheille nostaisi kaupungin kotihoidontuen menoja
877 000 euroa vuodessa. Mikäli kuntalisän ehtona olisi, että kaikki perheen alle 6-vuotiaat
lapset hoidetaan kotona, kustannusvaikutus voisi jäädä jonkin verran alhaisemmaksi.

7
3. Aineiston keruu ja selvitysmenetelmät
Selvitystyö pyrkii tuomaan päätöksenteon taustaksi tilasto- ja tutkimustietoa siitä
viitekehyksestä, jossa lapsiperheet elävät sekä eri hoitomuotojen käytöstä ja tukien
vaikuttavuudesta.
Tiedot kotihoidontuen kuntalisää maksavista kunnista on koottu Kelan tilastotietojen,
lehtitietojen ja kuntien internet-sivujen avulla. Koska kysymys on kuntakohtaisesta tuesta,
tilastotietoja tai ajantasatietoa ei ole saatavissa yksittäisestä lähteestä. Tiedot kuntalisää
maksavista kunnista ovat osin puutteellisia ja osin vanhentuneita, sillä kuntalisää koskevia
päätöksiä tehdään talousarviovuosi kerrallaan: uusia kuntia ottaa lisän käyttöön, toisten
luopuessa kuntalisästä.
Vuoden 2000 lopussa kotihoidon tuen kuntalisää maksavia kuntia oli 34. Kuntalisäkuntien
tilastollisessa vertailussa on käytetty Tilastokeskuksen tilastotietoja sekä tilastoa: Kuntien
järjestämät lasten ja nuorten palvelut vuonna 2000, Suomen Kuntaliitto, 3/2002. Lisäksi on
käytetty Kelan tilastotietoja ja Rauman sosiaalitoimen omia tilastoja ja talousarviotietoja.
Koko maan kuntakohtaiset tilastotiedot ovat vuodelta 2000. Tämän vuoksi selvityksessä
esitetään usein myös Rauman tilastotiedot kyseiseltä vuodelta.
Sosiaali- ja terveysministeriön: ”Lasten päivähoidon tilannekatsaus, tammikuu 2001”,
sisältää valtakunnallista keskiarvotietoa tammikuulta 2001. Mikäli lähteenä on käytetty
ministeriön selvitystä, esitetään myös Rauman tiedot vuodelta 2001.
Tilastojen lukemista mutkistaa, että osittain valtakunnallinen aineisto koskee 0 – 6-
vuotiaiden ikäluokkaa ja osin subjektiivisen päivähoito-oikeuden piirissä olevien
ikäluokkaa, 11 kk – 6-vuotiaita tai 1 – 6-vuotiaita.
Kuntalisien suuruuteen ja ehtoihin liittyvä aineisto on koottu kuntalisäkuntiin tehdyllä
kyselyllä.
4. Lapsiperheet tilastojen valossa
4.1. Lasten osuus väestöstä
Lasten osuus väestöstä on pienentynyt. Viime vuonna syntyi noin 9000 lasta
vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Syntyneiden lasten määrän aleneminen on
pääosin seurausta siitä, että 1970-luvun pienet ikäluokat ovat tulleet synnytysikään.
Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut, vuonna 2000 ensisynnyttäjän keski-ikä oli 27,6
vuotta. Samoin niiden naisten määrä, jotka eivät hanki lainkaan lapsia on lisääntynyt.
Viimeisempien tilastojen mukaan lapsettomien, keski-ikäisten naisten määrä oli 15%.
Alustavien arvioiden mukaan lapsettomien naisten määrä saattaa nousta 20 %:iin.
Syntyvien lasten määrässä on alueellisia eroja. Muuttoliike on ollut maaseutumaisista
kunnista suuriin kaupunkeihin. Muuttajat ovat olleet varsinkin perheenperustamisiässä
olevia nuoria. (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle lasten ja nuorten
hyvinvoinnista, 2002, 4)

8
Väestöennusteen mukaan Rauman väkiluku vähenee 303 asukkaalla vuodesta 2001
vuoteen 2005. Vuonna 2005 asukkaita olisi lähes 1 500 vähemmän kuin 10 vuotta
aikaisemmin. Väestöennuste perustuu viime vuosien tietoihin syntyvyyden,
kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä.
Taulukko 1. Rauman väkiluvun kehitys vuosina 1995 – 2001 ja väestöennuste v. 2005
1995 2000 2001 2005
Rauma 38 162 37 190 37 030 36 727
Lähde: Tilastokeskus/Kaupunki- ja seutuindikaattori/väestö
Syntyneiden lasten määrä on laskenut Raumalla tasaisesti joka vuosi. Vuonna 2001
Raumalla syntyi 58 lasta ( 15 %) vähemmän kuin vuonna 1997.
Taulukko 2. Syntyneiden lasten määrä vuosina 1997 – 2001 Raumalla
1997 1998 1999 2000 2001
Rauma 402 395 376 367 344
Lähde: Tilastokeskus/ALTIKA
Lasten prosentuaalisen osuuden väestöstä arvellaan jatkuvasti alenevan.
Taulukko 3. 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä Raumalla vuosina 1995 – 2005
v. 1995 v. 2000 v. 2005
osuus väestöstä 7,8% 7,29 % 6,67 %
lapsia 3004 2710 2420
Muutos edelliseen - 294 - 290
Lähde: Tilastokeskus, ALTIKA
4.2. Muutokset perherakenteissa
Lapsiperheiden määrällisen vähenemisen lisäksi perherakenteissa on tapahtunut
muutoksia. Avopariperheiden määrä kasvaa jatkuvasti. Niissä elää noin 14 prosenttia
lapsista. Avioerojen lisääntyessä myös yksinhuoltajaperheiden määrä kasvaa jatkuvasti.
Yksinhuoltajaperheissä elää 16 prosenttia lapsista. Avioerotilastoissa eivät näy avoparien
erot. Väestötilastoista tehdyn erillisselvityksen mukaan avoliittojen eronneisuus on lähes
kaksinkertainen verrattuna avioliittojen eronneisuuteen.(Valtioneuvoston selonteko
eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnista, 2002,6)
Raumalla yhden huoltajan perheiden määrä noudattaa maan keskiarvoa. Yhden huoltajan
perheiden määrä on tasaisesti lisääntynyt, vuonna 2001 Raumalla yhden huoltajan
perheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli 19,7 %.

9
Taulukko 4. Yhden huoltajan perheitten osuus lapsiperheistä koko maassa ja Raumalla
vuosina 1990 - 2001
1990 1995 2000 2001
Rauma 16 % 17 % 19 % 19,7 %
822 perhettä
Koko maa 14 % 17 % 19 % 19,6 %
Lähde: Tilastokeskus, ALTIKA
5.Pienten lasten hoidon tukijärjestelmät
Pienten lasten hoitojärjestelmiä kehitettäessä tavoitteena on ollut tarjota perheelle valinnan
mahdollisuuksia. Pienten lasten hoidon tukijärjestelmiä uudistettiin 1.8.1997 lukien.
Yhtenäinen lasten hoitorahaan ja hoitolisään ja vaihtoehtoisesti kunnan järjestämään
päivähoitopaikkaan perustuva tukijärjestelmä luotiin koko maahan siten, että myös
yksityinen päivähoito liitettiin osaksi järjestelmää.
Hallituksen tavoitteena oli selkeyttää ja yksinkertaistaa lasten hoidon tukijärjestelmää
siten, että päivähoitomaksuihin ja yksityiseen hoidon tukeen liittyvä tuloharkinta tapahtuu
samoin perustein. Lisäksi kunnan järjestämän päivähoidon ulkopuolella perheitä tuetaan
hoitorahalla ja hoitolisällä.(Takala, 2000,173)
Oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaikkaan on ollut alle kolmevuotiailla lapsilla
vuodesta 1990 ja se laajennettiin koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia vuodesta
1996. Maksuton lasten koulun aloitusvalmiutta tasa-arvoistava esiopetusuudistus
toteutettiin vuonna 2000. (Valtioneuvoston selonteko, 2002, 10)
Taulukossa 5 on esitetty lasten hoidon tukijärjestelmien käyttöä Raumalla vuosina 1998 –
2001. Kela ei ole tilastoinut vanhempainrahan piirissä olevien lasten määrää, joten
taulukossa esitetty vanhempainrahan piirissä olevien lasten määrä on arvio.
Vanhempainrahakauden jälkeen perheet siirtyvät pienten lasten hoidon tukijärjestelmien
piiriin. Noin 15 % perheistä arvioidaan jäävän tukijärjestelmien ulkopuolelle. (Takala, 2000,
78). Rauman tilastotiedot osoittavat samansuuntaisia tuloksia. Tukijärjestelmien
ulkopuolelle jäävät yleensä perheet, joille työmarkkinatuki tarjoaa kotihoidon tukea
kannattavamman vaihtoehdon.
Taulukko 5. Vanhempainrahan ja lasten hoidon tukijärjestelmien piirissä olevat 0 – 6-
vuotiaat lapset Raumalla vuosina 1998 - 2001
1998 1999 2000 2001
0 – 6-vuotiaat 2 895 2 804 2 710 2 605
vanhempainrahan
piirissä olevien alle
335
329
313
286
1-v. arvioitu määrä
kunnallisessa
päivähoidossa
% 0 – 6-vuotiaista
Yksityisen hoidon tuen
piirissä
% 0 – 6-vuotiasta
Kotihoidon tuen piirissä
% 0 – 6-vuotiaista
11,5 %
1 254
43 %
130
5 %
809
12 %
1249
45 %
164
6 %
960
11,5 %
1165
43 %
157
6 %
756
11 %
1074
41 %
165
6 %
721
28 %
34 %
28 %
26 %
% tukien ulkopuolelle 12,5 % 3 % 11,5 % 16 %
jäävät
Lähde: päivähoidon tilastot

10
Vuonna 2000 vanhempainvapaan vuoksi kotona oli noin 313 raumalaislasta. Pienten
lasten hoitojärjestelmien piirissä olevia 11 kk – 6-vuotiaita lapsia oli 2 078 ja tukien
ulkopuolelle jäi 319 lasta.
11 kk – 6-vuotiasta raumalaislapsista oli kunnallisessa päivähoidossa 49 %, yksityisen
hoidon tuen piirissä 7 %, kotihoidon tuen piirissä 32 % ja tukien ulkopuolella 12 %
lapsista.
Samanaikaisesti koko maassa vastaavat luvut olivat: kunnallisessa päivähoidossa 53 %,
yksityisen hoidon tuen piirissä 4 %, kotihoidon tuen piirissä 28 % ja tukien ulkopuolella 15
%. Raumalla tuetaan yksityistä päivähoitoa palvelurahalla.
Raumalla vuoden 2000 päivähoidon budjetin (62,1 milj. mk) käyttökustannukset
jakautuivat seuraavasti: kunnallinen päivähoito 76 %, yksityisen päivähoidon tuki ja
palveluraha 4 %, kotihoidontuki 20 %. Koko maassa yksityisen hoidon tuen osuus
päivähoidon käyttökustannuksista oli 1 % ja kotihoidon tuen osuus 17 %.
Kotihoidon hoidon tuen osuus lasta kohti vuodessa oli 2 750 €, valtakunnallisen keskiarvon
ollessa 3000 €. Yksityisen päivähoidon tuella ja palvelurahalla tuotetun päivähoitopaikan
hinta oli 2708 € lasta kohden vuodessa. Suomen Kuntaliitto ilmoittaa yksityisen
päivähoidon tuen keskimääräiseksi suuruudeksi 5 640 €. Kunnallisen päivähoitopaikan
nettohinta vuonna 2000 oli Raumalla 5 029 €.
Raumalla maksetaan tänä vuonna arviolta 1 857 000 € lakisääteistä kotihoidon tukea.
5.1. Lasten päivähoito
Kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten prosenttisosuutta 0 – 6-vuotiaiden ikäluokasta,
voidaan pitää kuntalisäkeskustelussa eräänä vertailulukuna. Moni kuntalisäkunta on
kasvukunta, jossa kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten prosenttiosuus on korkea ja
päivähoidon kysyntään vastaaminen tuottaa kunnalle ongelmia. Kuntalisän tavoitteena on
tällöin hillitä päivähoidon kysyntää. Toinen vertailuluku on alle 3-vuotiaiden prosenttiosuus
päivähoidossa. Hoitovapaat koskevat alle 3-vuotiaiden lasten perheitä ja kuntalisän avulla
voidaan pyrkiä myöhentämään näiden perheiden työhön paluuta ja siten lasten
päivähoitoon tuloa. Joissakin kunnissa arvellaan kuntalisän tuottaman päivähoidon
kustannussäästön kattavan kuntalisän kustannukset.
Raumalla päivähoidossa olevien lasten määrä vähenee edelleen. Painotus päivähoidon
sisällä on muuttunut siten, että yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrä on
tasaisesti kasvanut. Päivähoidossa olevien lasten prosentuaalinen osuus 0 – 6-vuotiaiden
ikäluokasta ei ole merkittävästi muuttunut viiden viimeisen vuoden aikana.
Tuoreimmat, koko maata koskevat päivähoidon tilastotiedot ovat tammikuulta 2001.
Vuonna 2001 koko maassa oli kunnan järjestämässä päivähoidossa 46 % alle
kouluikäisistä lapsista. Kunnan asukasmäärän mukaan tarkasteltuna päivähoitoon
osallistumisessa on jonkin verran eroa. Pienissä kunnissa päivähoidossa oli noin 40 % ja
suurissa kunnissa vastaavasti noin 50 % prosenttia 0 – 6-vuotiaista lapsista. ( Sosiaali- ja
terveysministeriö, 2002:14, 17)
Raumalla oli vuonna 2001 kunnan järjestämässä päivähoidossa 1 095 lasta eli 42 % 0 - 6-
vuotiaista lapsista. Kuluvan vuoden prosenttiosuudeksi arvioidaan 40 %. Rauman

11
vertailukunnista kuntalisää maksavat Järvenpää, Hämeenlinna ja Kokkola. Näissä
kaupungeissa kunnallisessa päivähoidossa oli yli 50 % alle kouluikäisistä lapsista.
Vuonna 2001 Raumalla oli yksityisessä päivähoidossa 222 lasta, 8½ % alle kouluikäisistä
lapsista.
Päivähoidossa oli kaikkiaan noin puolet alle kouluikäisistä raumalaislapsista.
Taulukko 6. Päivähoidossa olevien lasten prosenttiosuus 0 – 6-vuotiaista Raumalla
vuosina 1999 - 2002
1999 2000 2001 Arvio 2002
% 0 – 6vuotiaista kunnan 45 % 43 % 42 % 40 %
järjestämässä
päivähoidossa
% 0 – 6-vuotiaista
6,6 % 6,8 % 8,5 % 9 %
yksityisessä
päivähoidossa
Yhteensä % 0 – 6 -vuotiaista 51 % 49,8 % 50,5 % 49 %
Lähde: päivähoidon tilastot
Alle 3-vuotiaiden osalta valtakunnalliset tiedot ovat vuodelta 2000. Oikeus päivähoitoon tai
kotihoidon tukeen alkaa vanhempainvapaakauden päätyttyä. Suomen Kuntaliiton mukaan
vuonna 2000 koko maan 1 – 2-vuotiaista lapsista oli kunnallisessa päivähoidossa 32 % ja
yksityisen hoidon tuen piirissä oli 3 % ikäluokasta, yhteensä 35 %. Raumalla vastaavat
luvut ovat 27,5 % kunnallisessa päivähoidossa ja 6,5 % yksityisessä päivähoidossa.
Yhteensä 1 – 2-vuotiaista raumalaislapsista oli 34 % päivähoidossa.
Taulukoon 7. on koottu tiedot syyskuussa 2002 Raumalla päivähoidossa sekä kotihoidon
tuen piirissä olevien alle 3-vuotiaiden määrästä ikäluokittain. Vuonna 2002 syntyvien
lasten määrä on jouduttu arvioimaan.
Alle 3-vuotiaista, kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista 80 oli päiväkotihoidossa ja
119 perhepäivähoidossa.
Taulukko 7. Alle 3-vuotiaiden osuus päivähoidossa ja kotihoidon tuen piirissä Raumalla
syyskuussa 2002
ikäluokka kunnallinen yksityinen %
kotihoidon-
%
ikäluokasta
päivähoito päivähoito ikäluokasta tuki
Alle 1-v. 330 8 0 2,5 % 42 13 %
1 -vuotiaat 330 72 27 30 % 189 57 %
2 -vuotiaat 363 119 19 38 % 170 47 %
yhteensä 1 023 199 46 24 % 409 40 %
Lähde: Tilastokeskus/ALTIKA, päivähoidon tilastot ja Kelan SOVAKA tietokanta
5.2. Lasten kotihoidon tuki
Lasten kotihoidon tuen käyttö alle kolmevuotiaiden lasten hoidossa on ollut melko
suosittua viime vuosina. Koko maassa yksi- ja kaksivuotiaista lapsista 57 prosenttia oli
kotihoidon tuen piirissä vuoden 2000 lopussa. Vuonna 2000 maksettiin kuntakohtaisia lisiä
34 kunnassa. Näissä kunnissa asui 36 prosenttia alle kouluikäisistä lapsista.
Keskimääräinen lakisääteinen kotihoidon tuki perhettä kohti oli 356 € (2 100 mk)
kuukaudessa, jota kuntakohtainen lisä nosti 190 € (1 121 mk). Maksamalla kuntakohtaisia
lisiä kunnat pyrkivät vähentämään päivähoidon kysyntää.(Valtioneuvoston selonteko
eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnista, 2002, 10)

12
Kotihoidontuen piirissä olevien lasten määrä vaihtelee kuukausittain siten, että
kesäkuukausina lasten määrä kasvaa. Raumalla oli tämän vuoden heinäkuussa 681 lasta
tuen piirissä, syyskuussa lapsia oli 575. Keskimäärin tuen piirissä on ollut 57 % 1 – 2-
vuotiaista.(Kelan tilastotietokanta)
3 –6-vuotiaita sisaruskorotuksen piirissä olevia lapsia oli koko maassa 15 %:a, Raumalla
11%:a.
Raumalaisperheiden ( 453 perhettä) saama keskimääräinen kotihoidontuki oli ajalla 1.1.-
1.7.2002 342 euroa (2 017 mk) kuukaudessa.
Taulukko 8. Lakisääteinen kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki
Lasten kotihoidon tuki Hoitoraha Hoitolisä
Lapsi alle 3-vuotias
252,28 €/kk
Lisäksi
84,09 € alle 3-vuotiaasta ja
50,46 € alle kouluikäisistä
sisaruksista
Enintään
168,19 €/kk
perheen tulojen mukaan
Yksityisen hoidon tuki Hoitoraha Hoitolisä
Lapsi alle kouluiän
Tuki hoidon tuottajalle
117,73 €/kk
lapselta
Enintään
134,55 €/kk
perheen tulojen mukaan
Lähde: KELA
5.3. Kotihoidon tuen käyttö Raumalla ja sen vertailukunnissa
Taulukossa 9. on Suomen Kuntaliiton tilastosta poimittuja tietoja Rauman ja sen
vertailukaupunkien kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten prosenttiosuudesta 0 – 6-
vuotiaiden ikäluokasta sekä kotihoidon tuen osuus päivähoidon käyttökustannuksista.
Kunnallinen päivähoito tarkoittaa tässä myös ostopalveluna tuotettua päivähoitoa.
Päivähoidon käyttökustannuksilla tarkoitetaan päivähoidon toimintamenoja, kotihoidon
tukea ja yksityisen hoidon tukea kuntalisineen.
Kaupungit on järjestetty päivähoidossa olevien lasten prosenttiosuuden mukaan. Taulukon
alariveillä on koko maan ja Satakunnan tiedot. Hämeenlinnassa, Järvenpäässä ja
Kokkolassa on käytössä lakisääteisten tukien lisäksi kotihoidon tuen kuntalisä. Hyvinkäällä
on luovuttu kuntalisän maksamisesta.

13
Taulukko 9. Koko maan, Rauman ja vertailukuntien päivähoidossa olevien lasten määrä
prosentteina sekä kotihoidontuen tuen ja yksityisen hoidon tuen piirissä olevat perheet
31.12.2000
Kunta Asukasluku %
0 – 6-vuotiaiden
osuus väestöstä
%
0 – 6-vuotiaista
kunnallisessa
päivähoidossa
Järvenpää 35 915 9,9 58 12,7
Porvoo 44 969 8,7 58 13,7
Hämeenlinna 46 108 7,9 53 16,1
Kokkola 35 539 8,7 52 20,4
Rovaniemi 35 427 7,8 52 13,4
Hyvinkää 42 545 8,7 50,6 15,9
Lohja 35 243 8,7 47,6 16,3
Joensuu 51758 7,5 42 18,7
Rauma 37 190 7,3 39 20
Kajaani 36 088 8 35,6 17,6
Mikkeli 46 727 7,2 30 19
koko maa 5 155 339 8,1 47,6 17,1
Satakunta 237 661 7,4 40 22,6
Lähde: Suomen Kuntaliitto 3/2002
%
kotihoidon tuen
osuus päivähoidon
käyttömenoista
5.4. Kotihoidontuen vaikuttavuus Pohjoismaisessa vertailussa
Sosiaali- ja terveysministeriön Lasten päivähoidon tilannekatsauksen mukaan 23 %
alle 3-vuotiaiden ikäluokasta on päivähoidossa. Päivähoidossa olevat alle 3-vuotiaat
ovat pääasiassa kokopäivähoidossa. Kansainvälisesti vertaillen lukua voidaan pitää
alhaisena.
Taulukko 10. Kunnallisessa päivähoidossa olevien alle kouluikäisten lasten osuus
Pohjoismaissa vuonna 1996 (%)
Ikä Ruotsi Tanska Islanti Norja Suomi
0 - 2 40 48 37 23 22
3 - 6 83 83 64 61 63
0 - 6 66 67 53 45 46
Lähde: Nososco ):1998,52
Suomessa ja Norjassa on samantyyppinen kotihoidon tuen järjestelmä, jossa tukea
maksetaan, kun lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Suomessa tuki kuitenkin
koskee laajempaa joukkoa ja on tasoltaan parempi. Onkin hyviä perusteita todeta, että
”Suomesta on tullut yksi johtava lasten kotihoitoa tukeva maa.” (Anttonen 1999,93)
5.5. Yksityisen hoidon tuki
Mikäli perhe järjestää lapsen päivähoidon yksityisesti, perheellä on oikeus yksityisen
hoidon tukeen. Yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on Raumalla vuosittain
lisääntynyt. Yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten prosenttiosuus on kaikissa
ikäluokissa Raumalla selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Koko maassa oli 1 – 6-
vuotiasta lapsista v. 2000 yksityisen hoidon tuen piirissä 4 %, Raumalla hoidettiin
yksityisessä päivähoidossa 7 % päivähoitoikäisistä lapsista. Raumalla tuetaan yksityistä
päivähoitoa palvelurahaksi nimitetyllä kuntalisällä.

14
Lakisääteisen tuen osuus päivähoidon budjetista oli 2,5 % ja kunnan maksaman yksityisen
päivähoidon palvelurahan osuus 1,5 %, yhteensä 4 %, 430 000 € (2,5 milj. mk). Koko
maassa keskimääräinen yksityisen hoidon tuen osuus päivähoidon käyttökustannuksista
oli 1,1 %.
6. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen
Suomalaisessa yhteiskunnassa on eri tavoin pyritty luomaan eri-ikäisten lasten
vanhemmille mahdollisuus täysipainoiseen vanhemmuuteen ja samalla takaamaan
mahdollisuus osallistua työelämään. Lähtökohtana on ollut luoda erilaisia elämäntilanteita
huomioivia vallinnan mahdollisuuksia työssäkäynnin ja lasten hoidon yhteensovittamiseksi
vaihtoehtoisten tuki- ja palvelujärjestelmien avulla. ((Valtioneuvoston selonteko
eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnista, 2002, 36)
Vanhemmuuden merkitys työelämään vaikuttavana myönteisenä tekijänä on yhä
laajemmin tunnustettu. Samoin vanhemmuutta on korostettu perheiden hyvinvoinnin ja
lasten turvatun kasvun edellytyksenä. Kuitenkin työelämän käytännön muutokset ovat
johtaneet tilanteisiin, joissa vanhemmuus naisen ja miehen rooleina on joutunut entistä
ahtaammalle.(emt.)
Lapsiperheiden isät ja äidit ovat mukana työelämässä useammin kuin miehet ja naiset
yleensä. Alle kolmevuotiaiden lasten äideistä vain joka kolmas käy ansiotyössä, mutta sitä
vanhempien lasten äideistä työelämässä on valtaosa (noin 70 %). Isyys ei sen sijaan
vaikuta miesten työssäkäyntiin, vaan he ovat töissä yhtä yleisesti lasten iästä
riippumatta.(emt.)
Suomalaiset vanhemmat tekevät yleensä kokopäivätyötä. Lapsiperheiden vanhemmat
tekevät myös pitkää työviikkoa; heidän yhteenlaskettu viikoittainen työaikansa on selvästi
pitempi kuin lapsettomilla pariskunnilla. Varsinkin miehet tekevät pitkiä työpäiviä myös
silloin, kun heidän lapsensa ovat pieniä.(emt.)
Hoitovapaata vanhempainvapaakauden jälkeen käyttää melko suuri osa perheistä.
Kaikista vuonna 2000 vanhempainpäivärahakauden päättäneistä perheistä 78 prosentissa
toinen vanhemmista jäi hoitamaan lasta kotiin. Näistä yli puolella ensimmäisen kotihoidon
tukijakson pituudeksi muodostui yli vuosi. Viime vuosilta hoitovapaan yleisyydestä ei ole
käytettävissä tilastotietoja. Kansaneläkelaitos on alkanut kerätä tietoja hoitovapaan
käytöstä syyskuusta 2001 alkaen.(emt.)
Työskentely epätyypillisinä työaikoina on yleistynyt. Ilta-, yö- ja viikonlopputyötä tekee joka
kolmannen lapsen äiti ja useamman kuin joka toisen lapsen isä. Tämä on näkynyt viime
vuosina lisääntyneenä lapsen vuorohoidon tarpeena. Työmarkkinoilla nk. pätkätyöt ovat
keskittyneet voimakkaimmin nuorten naisten kohdalla. (emt.)
Tilastojen valossa näyttää siltä, että äidit joustavat lapsen ikävaiheen vaatimuksiin lähinnä
säätelemällä osallistumistaan työmarkkinoilla ja vain vähäisessä määrin työaikajärjestelyin.
Isät eivät jousta ainakaan työpanostaan vähentämällä. Työelämän tahti on kiristynyt ja
työsidonnaisuus on syventynyt. Työelämän kuormittavuus on erilaisten tutkimusten
perusteella arvioiden noussut 1990-luvun kuluessa. Erilaisten ylitöiden määrä on ollut
kasvussa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Ylitöitä tekevät erityisesti isät. Kilpailu

15
työpaikoista ja tehokkuusvaatimusten kasvu on johtanut myös vanhempien kohdalla
joustoihin työelämän vaatimusten mukaan perheen jäädessä toiseksi. (emt.)
Toisaalta kokonaan työelämän ulkopuolelle jääminen aiheuttaa uhkia lapsiperheiden ja
lasten elämään. Ensisijainen riski muodostuu taloudellisen toimeentulon heikkenemisen
kautta. Työttömyysasteet ovat olleet kahden huoltajan perheissä keskimääräistäistä
alhaisemmat, mutta yksinhuoltajaperheissä keskimääräistä korkeammat. Vuonna 2000
yksinhuoltajaperheiden äideistä 18 % oli edelleen työttömänä. (emt)
7. Perheen sosiaalinen asema ja tukien käyttö
Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama tutkimus Lasten hoito ja sen julkinen tuki pyrkii
selvittämään, missä alle kouluikäiset lapset Suomessa hoidetaan ja miten vanhemmat
ovat hoitoratkaisuunsa päätyneet, miten julkinen lapsen hoidon tuki kohdistuu perheille ja
mitä mieltä vanhemmat ovat hoitopalvelujen laadusta ja perhepoliittisista etuuksista.
Tutkimus perustuu kahdentyyppiseen aineistoon, laajaan kyselyyn, joka suunnattiin alle
kouluikäisten lasten perheitä edustavalle otokselle ( 8 418 perhettä). Toinen aineisto
koostuu niistä perhe-etuuksia koskevista rekisteritiedoista, joita otosperheiden saamista
korvauksista Kelasta löytyy.(Takala 2000, 14).
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että lasten hoitoon suunnatun yhteiskunnan taloudellisen
tuen käyttö vaihtelee selvästi perheen sosiaalisen aseman mukaan. Perheet jakautuvat
tässä suhteessa karkeasti kolmeen ryhmään:
Kotihoidontukea saavien ja ilman julkista hoitotukea jäävien perheiden asema on
vaatimattomin. Äidin koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi, vanhemmissa on
vähemmän toimihenkilöammattien edustajia ja perheiden käytettävissä olevat tulot ovat
muita pienemmät. Työttömyys ja yrittäjyys lisäävät todennäköisyyttä jäädä julkisen tuen
ulkopuolelle. Tähän ryhmään kuuluu noin 40 % perheistä.
Toisen ryhmän muodostavat kunnallisen päivähoidon käyttäjät ja vanhempainrahalla
olevat perheet. Heidän sosiaalinen asemansa on lapsiperheiden keskitasoa, kuitenkin niin
että hyvätuloisia on kunnallisen päivähoidon käyttäjissä keskimääräistä enemmän. Tähän
ryhmään kuuluu noin 66 % perheistä.
Kolmannen ryhmän muodostivat yksityisen hoidon tuen saajat, joiden sosiaalisen aseman
profiili poikkeaa täysin muista. Näissä perheissä äidit ovat paremmin koulutettuja ja
vanhemmat työelämään paremmin sijoittuneita kuin muissa perheissä sekä perheet
hyvätuloisempia. Tähän ryhmään kuuluu 3% perheistä.(Takala, 2000,61).
Hoitovapaan käytöstä tutkimuksessa todettiin, että perhemuodolla on lievä yhteys
hoitovapaan käyttöön: yksinhuoltajaäidit käyttävät hoitovapaata vähiten. Hoitovapaan
käyttö vaihtelee kuitenkin perherakennetta selvemmin sosiaalisen aseman mukaan. Mitä
enemmän äidillä on koulutusta, sitä harvemmin hän on hoitovapaalla. Ammattikoulun
käyneistä äideistä 40% oli hoitovapaalla, korkeakoulututkinnon suorittaneista 10 %. Pelkän
peruskoulun käyneet äidit poikkeavat tästä trendistä, heistä noin 30 % on hoitovapaalla.
(emt.)
8. Kuntalisien vaikutus perheiden valintoihin
Vuonna 1996 subjektiivisen päivähoito-oikeuden ulottuminen kaikkiin alle kouluikäisiin
lapsiin lisäsi päivähoitopaikkojen tarvetta. Kasvukunnat pyrkivät kotihoidon tuen

16
kuntalisillä ohjaamaan perheiden valintoja. Taloudellisen tuen avulla pyritään
myöhentämään (yleensä) äitien työhön palaamista, sillä tuet on usein räätälöity
koskemaan perheitä, joissa vanhemmilla on vakituinen työsuhde.
Kuntalisän ohjausvaikutuksesta on käytettävissä vain yksi laajapohjainen tutkimustulos.
Tutkimuksessa Lasten hoito ja sen julkinen tuki todetaan: ”Kotihoidontuen saajille ei ole
liioin tyypillistä, että he asuvat kunnissa, joissa maksetaan kotihoidon tuen kuntalisää.
Kuntalisää maksavissa kunnissa 50 % tukeen oikeutetuista perheistä käyttää
kuntalisää ja kunnissa, joissa lisää ei makseta, 53 % perheistä. Ero ei ole tilastollisesti
merkitsevä. Ainoa lastenhoitoon liittyvä seikka, johon asuinkunnalla on yhteyttä, on
kunnallisen päivähoidon valitseminen. Kunnissa, joissa maksetaan kuntalisää, perheet
käyttävät useammin kunnallista päivähoitoa kuin kunnissa, joissa kuntalisää ei
makseta. Kotihoidon kuntalisää maksetaan siis kunnissa, joissa kunnallisen
päivähoidon kysyntä on suuri ja joissa kuntalisällä pyritään tätä kysyntää hillitsemään.
Ilmeisesti on niin, että ilman kuntalisää näissä kunnissa pienten lasten äitien paluu
työmarkkinoille tapahtuisi vielä nykyistäkin nopeammin.” (Takala, 2000, 68)
Stakes selvitti vuonna 1997 Espoo-lisien vaikutusta perheiden valintoihin. Kaksi
kolmasosaa perheistä ilmoitti, että kotihoidon tuen suuruus vaikuttaa heidän
valintoihinsa. Käytännössä tuen muutokset vaikuttavat kuitenkin melko pieneen
ryhmään, lähinnä niihin vanhempainlomalla tai kotihoidontuella oleviin, jotka ovat
päätöksessään epävarmoja. Ne, jotka ovat valinneet päivähoidon, eivät siirry
kotihoidontukeen, ellei Espoo-lisää nosteta huomattavasti. Johtopäätös oli, että
kuntalisän vähäisellä korottamisella ei ole vaikutusta perheiden päivähoitopalveluiden
tarpeeseen. Kotihoidon tuen Espoo-lisän korottamista voidaan perustella kunnan
tahtona tukea taloudellisesti aiempaa enemmän lasten hoitamista omassa kodissa.
(Haliseva-Lahtinen, 2002)
9. Kuntien suorittamat kotihoidon tuen kuntalisän kyselytutkimukset
Kuntalisäselvityksiä tehdessään kunnat ovat käyttäneet apuna perheille suunnattuja
kyselytutkimuksia. Tässä luvussa esitellään Järvenpään, Mäntsälän ja Tampereen
kaupungin kuntalisiä koskevaa päätöksentekoa. Järvenpään kaupunki on teettänyt
kyselytutkimuksen Stakesilla ja Mäntsälän kaupunki Efetktia Oy:llä. Kuntien suorittamien
kyselytutkimusten tuloksia voitaneen tietyssä määrin pitää yleispätevinä.
Yleensä kyselytutkimuksella haetaan kuntalisän ”oikeaa” suuruutta esittämällä perheille
eri suuruisia kuntalisävaihtoehtoja. Tausta-ajatuksena on kuntalisän rooli perheiden
valintojen ohjaajana.
Kyselytutkimukseen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka vähentävät tuloksen luotettavuutta.
Kuntien suorittamista kuntalisäkyselyistä käy ilmi, että perheet toivovat kuntalisää.
Perheen myönteinen suhtautuminen kuntalisään ei välttämättä merkitse sitä, että perhe
valitsee lapsen kotona tapahtuvan hoidon. Osittain kuntien kokemukset ja tutkimustulokset
osoittavat, että kuntalisä ei merkittävästi ohjaa perheiden valintoja, vaan perheiden
hoitoratkaisujen taustalla on useampia eri tekijöitä.
Kuntalisäkyselyiden muista epävarmuustekijöistä merkittävin lienee yleensä alhaiseksi
jäävä vastausprosentti. Kyselyiden keskimääräinen vastausprosentti on 50%. (Liljanto,
Efektia Oy, 2002)

17
Mäntsälä-lisän teksti on suora lainaus tutkimusraportista ,Järvenpää-lisää ja Tamperelisää
koskevat tekstit ovat lainauksia kaupunkien pöytäkirjoista.
9.1. Mäntsälä-lisä
Lasten päivähoidon kuntalisää koskevan Mäntsälässä vuonna 2002 tehdyn tiedustelun
tulokset:
Mäntsälän kunta teetti v. 2001 Efektia Oy:llä kuntalisän vaikuttavuusarvioinnin. Kysely
tehtiin 400 perheelle. Kyselyyn vastanneiden lukumäärä jäi alhaiseksi (55,5%) ja eräiden
keskeisten kysymysten huomattava epävarmuus antoi aiheen uusia kysely. Keväällä 2002
tehtiin uusintakysely 692 perheelle. Perheiden tuli vastata kahteen kysymykseen:
1) Jos perheelle maksettaisiin valtakunnallisen kotihoidon tuen lisäksi Mäntsälä-lisää 250
€/kk, järjestäisittekö lasten hoidon kotona? Tämä merkitsisi sitä, että kukaan lapsista ei
olisi päivähoidossa.
2) Entä, jos Mäntsälä-lisää maksettaisiin 200 €/kk nuorimmasta ja 100€ jokaisesta alle
kouluikäisestä lapsesta?
Valtaosa vastanneista (70 %) vastasi kumpaankin kysymykseen myöntävästi. Kieltävästi
vastanneet olisivat odottaneet lisätueksi 585 €.
Kuntalisää kannattaneiden joukossa oli selvästi yliedustettuina monilapsiset perheet,
joiden äiti ei ole ansiotyössä ja joiden lapset eivät olleet päivähoidossa kodin ulkopuolella.
Siksi sen vaikutus päivähoitopalveluihin ei olisi kovin suuri. Tämän mukaan n. 60 perhettä,
joissa on yhteensä 80 lasta siirtyisi vuosittain kunnallisesta päivähoidosta kotihoitoon.
Toisaalta lähes saman verran lapsia siirtyisi jatkossa kotihoidosta kunnalliseen
päivähoitoon, vaikka Mäntsälä-lisä otettaisiinkin käyttöön.
Kuntalisän vaikutusarvioinneissa tarkasteltiin erityisesti perheitä, joilla oli alle 3-vuotiaita
lapsia, vaihtoehto 2 näytti hiukan vaikuttavammalta kuin vaihtoehto 1. Tältä pohjalta
tehdyn kustannusarvion mukaan kuntalisä aiheuttaisi vähintään 0,95 milj. euron ja
enintään 2,2 milj. euron vuosittaiset lisäkustannukset. Selvästi eniten siitä hyötyisivät
monilapsiset perheet, joiden lasten hoito jo nyt toteutetaan suurelta osin kotona
valtakunnallisen kotihoidon osittaisella tuella. Yhden kuntalisällä korvattavan
päivähoitopaikan vuosittainen hinta nousisi halvimmillaan 13 000 euroon ja kalleimmillaan
27 000 euroon.
Kuntalisän käyttöön ottoa voidaan perustella monin tavoin. Näistä tärkein on yleinen
näkemys siitä, että pienten lasten kotihoitoa tulisi edistää kaikin tavoin.
On syytä korostaa, että tämä selvitys on tehty yksinomaan kuntatalouden näkökulmasta
eikä siihen sisälly muita ulottuvuuksia.
Tulokset osoittavat selvästi, että kuntalisällä on laajaa kannatusta pienten lasten
vanhempien joukossa. Selvimmin sitä kannattivat monilapsiset perheet, joissa äiti ei ole
ansiotyössä. Kuntalisän suosion kasautuminen jo kotonaan lapsiaan hoitaneiden
huoltajien ryhmään selittää pitkälle sen, että mahdolliset muutokset päivähoitopalvelujen
kysyntään olivat yllättävänkin vähäisiä. Erityisesti on syytä huomata, että kuntalisästä
huolimatta huomattava määrä nyt kotona hoidettavista alle 1 – 3-vuotiaistakin
suunnitellaan siirtyvän kunnallisten päivähoitopalvelujen piiriin. (Tilvis, Sihlman 2002,1)
9.2. Järvenpää-lisä
Lasten kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotto:
Ote Järvenpään kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 4.2.2002, § 80
Järvenpään kaupunginvaltuusto on päättänyt ottaa käyttöön lasten kotihoidontuen
kuntalisän kustannusneutraalina mallina vuoden 2002 elokuun alusta lukien.

18
Kustannusneutraalia mallia on lähdetty valmistelemaan käyttämällä pohjan Stakes:lla
teetettyä selvitystä Järvenpää-lisän taloudellisista vaikutuksista ja erityisesti yhtenä
vaihtoehtona esitetyn Kotkan mallin pohjalta, joka oli tulokseltaan kustannusneutraali.
Tärkeintä kustannusneutraaliuteen pyrittäessä on kuntalisän oikeanlainen rajaaminen.
Kaikki kunnat, jotka ovat ottaneet kuntalisän käyttöön, ovat jollain tapaa tehneet rajoitteita.
Voidaan olettaa, että kuntalisä säästäisi 130 alle 3-vuotiaiden hoitopaikkaa. Kysyttyjen
tietojen ja vertailutietojen perusteella kotona hoidetuista 17,4 % olisi oikeutettuja tukeen ja
kodin ulkopuolella hoidetuista 25,7 % jäisi kotiin kuntalisällä.
Kotkan malli oli Stakesin selvityksessä sekä itse hankittuihin tietoihin perustuen
kustannusneutraali. Kotka ei ole tehnyt kuntalisän kustannuksista laskelmaa.
Kustannusten kannalta on tärkeintä rajata kuntalisä koskemaan vakituisen työpaikan
omaavia, lakisääteisellä hoitovapaalla olevia tai päätoimisesta opiskelusta lykkäyksen
saaneita opiskelijoita.
Toiseksi tärkeintä on maksaa tarpeeksi suurta kuntalisää, jotta sillä olisi vaikutusta kotiin
jääntiin. Stakesin selvityksen mukaan kotihoitovaihtoehto valittaisiin, jos kuntalisää
maksettaisiin noin 370 euroa kaikista perheen lapsista yhteensä (vastausten keskiarvo
niillä, jotka käyttivät tai jonottivat paikkaa).
Kotkan mallin soveltaminen lähtee siitä, että päiväkotipaikkoja vapautuisi 180. Tätä
lapsimäärää hoitamaan tarvitaan n. 40 työntekijää… Päätösesitys perustuukin kuntalisän
maksamiseen ensimmäisenä vuonna pelkästään vanhemmille, joiden perheessä on
kaksivuotias lapsi. Tällöin sekä hoitopaikkojen vähennystarve puolittuisi eli olisi 90 paikkaa
ja 20 hoitajaa ensimmäisenä vuonna. Seuravana vuonna oikeutta kuntalisään voisi
laajentaa koskemaan kaikkia alle kolmevuotiaita, mikäli kuntalisä tuottaa halutunlaisen
hoitopaikkojen vähentymisen
Lasten kotihoidontuen kuntalisän eli Järvenpää-lisän tilannekatsaus 11.9.2002
Ote Järvenpään sosiaali- ja terveyslautakunta 11.9.2002 § 66 pöytäkirjasta
Myönteisiä päätöksiä on tehty 180 kpl ja niiden lisäksi hakemuksia, joita ei ole voitu
käsitellä puuttuvien liitteiden vuoksi on 39 kpl.
Lapsiperheiden tilanteet muuttuvat nopeasti työn, opiskelun, asuinpaikan ja
perhesuunnittelun osalta. Siitä seuraa, että tilanteet päivähoitopaikan tarpeissa ja
Järvenpää-lisän hakemisessa muuttuvat jatkuvasti. Peruttuja päätöksiä ja hakemuksia on
24 kpl (34 lasta).
Valtuuston päätös edellytti, että Järvenpää-lisä toteutetaan rajoitettuna,
kustannusneutraalina mallina. Järvenpää-lisä siirtää päivähoitopaikan saamistarvetta
vähintään maksuaikansa verran, mikäli kotona oleva vanhempi palaa työhön tai
opiskeleman. Tehtyyn tutkimukseen perustuva oletus, että hoitopaikkoja vapautuu
runsaasti, ei näytä toteutuvan. Tähän mennessä on vapautunut 3 kokopäiväistä
perhepäivähoitopaikkaa ja 4 osapäiväistä päivähoitopaikkaa.
Järvenpää-lisää maksetaan tänä vuonna 225 000 €. Mikäli myöntämisperusteet pidetään
entisellään, siihen arvioidaan tarvittavan vuonna 2003 n. 600 000 €.
9.3. Tampere-lisä
L. R:n ym. Valtuustoaloite kotihoidontuen Tampere-lisän käyttöönottamiseksi
Sotela 28.8.2002
Lasten päivähoidon kuntalisästä (Tampere-lisä) tehtiin maalis-huhtikuussa 2001 kysely
kunnallisissa päiväkodeissa olevien alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille. Näitä lapsia oli
maaliskuussa 1200 ja kyselyyn vastanneita perheitä oli 436 eli 36 %.
Kyselyyn osallistuneiden huoltajien tilanne työssäkäynnin suhteen:

19
2 huoltajaa, 2 töissä 68,81 %
2 huoltaja, 1 töissä 17,89 %
2 huoltajaa, ei töissä 1,38 %
1 huoltaja, töissä 7,57 %
1 huoltaja, ei töissä 4,36 %
Seuraavassa oletetaan, että kyselyn tulos voidaan yleistää kuvaamaan koko kunnallista
päivähoitoa.
Kyselyssä tiedusteltiin vanhempien halua jäädä kotiin hoitamaan lastaan lasten
kotihoidontuen ja riittävän Tampere-lisän turvin. Perheistä 60 % ilmaisi halunsa jäädä
kotiin, Mikäli Tampere-lisä olisi riittävä. Kyselyn perusteella 168,19 € (1000 mk) Tamperelisällä
kotiin jäävien osuus olisi vain n. 2 %. Tampere-lisän ollessa 252,28 € (1 500 mk)
kotiin jäävien osuus olisi n. 17 %. Tampere-lisän ollessa 336,38 € (2000 mk) kotiin jäävien
osuus olisi n. 58 %.
Kustannusvertailua:
(Huomautus/EK: päivähoitopaikan hinta laskettu vuodelta 1999)
Päivähoidossa olevan lapsen kohdalla
1) kuntalisän ollessa 168,19 € säästö olisi 109, 32 €/kk
2) ” 252,28 € säästö olisi 25,23 €/kk
3) ” 336,38 € säästö olisi – 58,87 €/kk
Mikäli lapsi on kotona, lisäkustannus kaupungille on kuntalisän suuruinen.
Vaihtoehdossa 1, päivähoidosta jäisi pois 36 lasta. Koska lakisääteisen kotihoidon tuen
piirissä on jo 2 340 lasta, lisäkustannukset 168,19 € kuntalisästä olisivat noin 4,7 milj. €
vuodessa.
Pyydetyn lisäselvityksen vuoksi lasten kotihoidon tuen kuntalisästä suoritettiin uusi kysely
joulukuussa 2001. Kysely lähetettiin kaikille niille vanhemmille, joiden lapset olivat 4 – 6-
kuukauden ikäisiä. Näiden perheiden kohdalla vanhempainrahakauden järjestelyt olivat
ajankohtaisia. Lapsia oli 2001 joulukuussa 377 ja kyselyyn vastanneita perheitä 278, joten
vastausprosentti oli 74.
Kyselyyn vastanneista perheistä 98 % hyödyntäisi riittävän kotihoidontuen kuntalisän.
Tuen suuruudesta vastaajien mielipiteet jakautuivat seuraavasti:
168,19 € 15 %
252,28 € 34 %
336,38 € 36 %
muu summa 13 %
Muu summa oli keskimäärin 579,24 €. Molemmat suoritetut kyselyt vahvistavat, että
perheet toivovat Tampere-lisän käyttöönottoa.
Nykyisellään kotihoidontuki tarjoaa vaihtoehdon kunnalliselle tai yksityiselle päivähoidolle.
Tilastojen perusteella puolet tamperelaisista alle 3-vuotiaista hoidetaan jo tälläkin hetkellä
kotona kotihoidon tuen turvin, siis ilman Tampere-lisää.
10. Kuntalisäkunnat
Kuntalisä kuntia on vertailtu tilastollisesti, etsien kunnille mahdollisia yhteisiä nimittäjiä.
Suurille kuntalisäkunnille on tyypillistä, että ne ovat kasvukuntia. Alueellisesti tarkastellen
näyttää siltä, että naapurikunnat ottavat mallia toisistaan. Suurin osa kuntalisää
maksavista kunnista sijoittuu pääkaupunkiseudulle. Muita selviä alueellisia kokonaisuuksia

20
ovat Oulun seutu, Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta, Itä-Suomessa Lappeenranta,
Ylämaan kunta ja Kotkan kaupunki.
Kuntalisää maksavissa kunnissa asuu 28 % koko Manner-Suomen väestöstä ja
kolmisenkymmentä prosenttia maan 0-6-vuotiasta lapsista.
Kotihoidon tukea saavista perheistä 28 % ja 30 % päivähoitolapsista asuu
kuntalisäkunnassa.
Taulukko 11. Kuntalisää maksavien kuntien luokittelu kuntakoon mukaan
Yli 50 000 as. 25 000 –50 000 10 000 – 15 000 Alle 10 000
Helsinki
Espoo
Kotka
Lappeenranta
Oulu
Jyväskylä
Hämeenlinna
Jyväskylän mlk
Järvenpää
Kirkkonummi
Kokkola
Tuusula
Haukipudas
Kempele
Pirkkala
Salo
kuntalisäkuntia 6 6 4 16
kunnissa asukkaita 1 080 000 211 600 65 000 78 000
yhteensä
% Manner-Suomen 21 % 4 % 1 % 1,5 %
väestöstä
% maan 0 – 6- 21 % 5 % 1,5 % 1,5 %
vuotiasta
% maan kotihoidon 20 % 4,5 % 1,5 % 1,5 %
tukea saavista
perheistä
% kunnallisessa 22,5 % 5 % 1,5 % 1 %
päivähoidossa
olevista lapsista
Tilastokeskus/ALTIKA, Suomen Kuntaliitto 3:2002
11. Kuntalisäkuntien kotihoidon tuen kuntalisämallit
Alle 3-vuotiaiden lasten perheiden päivähoitoasiakkuus syntyy kahdella eri tavalla.
Osalla perheistä on vakituinen työ- tai opiskelupaikka ja lapsen päivähoitotarve on
etukäteen tiedossa, äidin palatessa äitiyslomalta tai hoitovapaalta
työelämään/opiskelemaan. Nämä perheet tekevät päivähoitohakemuksen hyvissä
ajoin. Monet kuntalisää maksavasta 34 kunnasta on räätälöinyt kuntalisänsä juuri näitä
vanhempainvapailta palaavia perheitä varten. Tavoitteena on tällöin myöhentää äidin
työhön paluuta ja hillitä pienten lasten päivähoitopaikkojen kysyntää.
Toisen ryhmän muodostavat perheet, joissa ainakin toinen huoltaja on vailla vakituista työtai
opiskelupaikkaa. Näille perheille tieto työhönmenosta tai opiskelupaikasta tulee usein
lyhyellä varoitusajalla ja lapsen päivähoitopaikkaa tarvitaan pikaisesti. Koska ns. pätkätyöt
ovat tyypillisimpiä nuorten naisten kohdalla, moni pikkulapsiperhe kuuluu tähän ryhmään
Kunnan lakisääteinen velvollisuus on järjestää päivähoitopaikka kahden viikon kuluessa
hakemuksen jättämisestä.. Esimerkiksi Raumalla jätettiin perhepäivähoidon ohjaajille
elokuussa 30 pienen lapsen päivähoitopaikkahakemusta. Suurin osa näistä perheistä
tarvitsi hoitopaikkaa pikaisesti vanhempien opiskelusta tai työllistymisestä johtuen. Osa
kuntalisää maksavista kunnista on ottanut kuntalisässä huomioon myös nämä ns.
pätkätyötä tekevät perheet.

21
Alla on taulukkomuodossa tietoja kuntalisiä maksavista kunnista. Kuntalisää maksetaan
joko lapsikohtaisesti tai perhekohtaisesti.
Taulukko 12. Kuntalisäkuntien kotihoidontuen ja kuntalisän piirissä olevat lapset ja
kuntalisän suuruus
Kunta 0 – 6-vuotiaita % kunnallisessa
päivähoidossa
Lapsia
kotihoidon tuen
piirissä
Lapsia
kuntalisän
piirissä
Kuntalisän
suuruus €/kk
Espoo 21 944 50 5 000 218/perhe
Haukipudas 1874 40 745 55 253
Helsinki 40 306 55 6947 218 ja 134
Hämeenlinna 3620 53 151 ja 45,50
Jyväskylä 5 903 51 986 945 perhettä 134,55/perhe
Jyväskylän mlk 3 209 45,5 168
Järvenpää 3 541 58 870 (arvio) 300 200 ja 100
Kempele 1 615 48 475 104 185 /perhe
Kauniainen 772 61 tulosidonnainen
Kokkola 3 087 52,5 202
Kotka 3 971 54 1 084 303 168 ja 84 ja 51
Lappeenranta 4 287 41 1284 225 143
Oulu 10 812 46 185
Oulunsalo 1 209 31 424 75 168
Pirkkala 1 302 55 200 ja 120
Salo 2 927 39 274 200
Tuusula 3 396 46 914 683 168 ja 50
Tyrnävä 700 30 350 25 perhettä 201
Lähde: Kuntien internet-sivut ja kuntakohtaiset tiedustelut
11.1. Kotihoidon tuen kuntalisää ilman erityisehtoja maksavia kuntia
Espoo
Kuntalisää maksetaan 252,28 € perheen nuorimmasta, alle 3-vuotiaasta lapsesta,
seuraavasta alle 3-vuotiaasta sisaruksesta 84,09 € ja alle oppivelvollisuusikäisistä
sisaruksista 50,46 €. Lisäksi maksetaan tulosidonnaista hoitorahaa enintään 168,19 €
perhettä kohti kuukaudessa. Espoossa oli 31.12. 2001 kotihoidon tuen piirissä 5 000 lasta,
joista alle 3-vuotiaita 586.
Espoossa valmistellaan parhaillaan erilaisia vaihtoehtoisia malleja kuntalisäksi.
Helsinki
Kuntalisää maksetaan perheille, jotka saavat kotihoidontukea alle 2-vuotiaasta lapsesta
218,64 € ja 2-vuotiaasta 134,55 €.
Jyväskylän mlk
Kuntalisä 168,19 €, alle 2-vuotiaan lapsen perheelle. Perheen kaikki alle kouluikäiset
lapset hoidettava kotona. Päätös kuntalisästä on tehty ajalle 1.8.2002 –31.12.2003.
Kuntalisän kustannukset tulevat olemaan vuonna 2003 750 000 € (4,4 milj. mk).
Lakisääteinen kotihoidon tuki ja kuntalisä vuonna 2003 yhteensä 3,3 milj. € (19,4 milj. mk).
Kirkkonummi
Kuntalisää maksetaan alle 3-vuotiaasta lapsesta 134,55 € ja yli 3-vuotiaasta100,91 €.
Ehtona on, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Päivähoitojonoja ei ole, kysymys
on perhepoliittisesta ratkaisusta.

22
Kokkola
Kuntalisän suuruus on 202 €/lapsi. Perheessä tulee olla alle 2-vuotias lapsi, kaikki
perheen lapset hoidetaan kotona vanhempien toimesta. Tukea tulee hakea vähintään 4
kuukaudeksi.
Suomenniemi
Kuntalisä 84 €/kk alle 3-vuotiaasta ja 50,50 € tai 25,25 € muista alle kouluikäisistä, jos
lapset eivät ole päivähoidossa.
Ylämaa
Kuntalisä 142,96 €/lapsi alle 3-vuotiaista lapsista.
11.2. Kuntalisä vakituisessa työsuhteessa oleville perheille
Kuntalisä alle 2-vuotialle:
Haukipudas
Kuntalisä 253 € kahteen ikävuoteen saakka, kun toinen työssäkäyvistä vanhemmista
jää kotiin hoitamaan perheen lapsia.
Pirkkala
Kuntalisä 200 € alle 2-vuotiaasta lapsesta ja perheen muista lapsista 120 €. Lisä
maksetaan, kun toinen työssäkäyvistä vanhemmista jää kotiin hoitamaan perheen
lapsia.
Kuntalisä alle 3-vuotiaille:
Kempele
Kuntalisä maksetaan185 €/perhe, tällöin perheessä tulee olla alle 3-vuotias lapsi, toinen
vanhemmista jää hoitovapaalle ja perheen kaikki alle kouluikäiset hoidetaan kotona.
Kuntalisän piirissä on noin 57 perhettä. Kuntalisän vuosikustannus on 126 500 € ( 746 500
mk)
Lappeenranta
Kuntalisää maksetaan alle 3-vuotiaasta lapsesta 143 €/kk. Lapsi hoidetaan äidin tai isän
toimesta kotona ja äiti/tai isä on ollut välittömästi ennen äitiyslomaa töissä vähintään
yhden kuukauden ja perhe saa kotihoidontuen hoitolisää. Tuen kustannukset ovat 380 000
euroa ( 2,2 milj. mk) vuodessa.
Oulu
Kuntalisä samoin kuin Kempeleessä.
Oulunsalo
Kuntalisä 168,19 €. Muuten samoin kuin Kempeleessä. Tuen kustannus on 64 500 euroa
(774 000 mk) vuodessa.
Salo
Kuntalisä 200 € perheelle, jossa on alle 3-vuotias lapsi ja toinen työssäkäyvistä
vanhemmista jää kotiin hoitamaan lapsia.
Tyrnävä
Perhekohtainen kuntalisä, 201,83 €, maksetaan nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta,
kun toinen työssäkäyvistä vanhemmista jää kotiin hoitamaan lapsia. Tuen kustannukset
noin 60 000 € (350 000 mk/vuosi).

23
11.3. Kuntalisä vakituisessa työsuhteessa ja ns. pätkätyötä tekeville perheille
Järvenpää
Kuntalisää maksetaan 200 € alle 2-vuotiaasta ja 100 € perheen muista alle kouluikäisistä
lapsista. Edellytyksenä on, että huoltaja hoitaa lapset kotona ja on työlainsäädännön
tarkoittamalla hoitovapaalla tai hoitovapaalla pääsääntöisestä opiskelusta tai on ollut
työsuhteessa yhteensä 43 viikkoa kahden vuoden aikana ennen äitiysloman alkamista.
Järvenpää-lisän kustannus tulee vuonna 2003 olemaan 600 000 € (3,5 milj. mk).
Kotihoidon tuen ja kuntalisän kokonaiskustannus on vuonna 2003 2,9 milj. € (17 milj. mk).
Hämeenlinna
Kuntalisä 1.1.2003 alkaen 151 € ja sisaruskorotus 45,50 €. Perheessä tulee olla vähintään
kaksi valintaoikeuden piiriin kuuluvaa lasta, joista toinen alle 3-vuotias ja vanhemman tulee
jäädä pois työstä hoitamaan lasta. 1.1.2003 kuntalisän piiriin tulevat perheet, joissa
vanhempi on ollut työssä ennen äitiyslomaa neljä kuukautta kuuden kuukauden aikana.
Kotka
Kuntalisän suuruus 168 € perheen ensimmäisestä alle 3-vuotiaasta, sekä 84 € toisesta ja
51 € kolmannesta lapsesta. Jompikumpi vanhemmista jää pois vakituisesta työstä,
opiskelusta tai säännöllisestä tilapäistyöstä hoitaakseen lapsensa kotona.
Tuusula
Tuki alle 3-vuotiaasta lapsesta 168 € ja yli 3-vuotiaasta sisaruksesta 50 €. Muuten samoin
kuin Järvenpäässä.
11.4. Kuntalisä vuorotyötä tekeville perheille
Uudenkaupungin vuorohoidon kuntalisä
Uudessakaupungissa on käytössä vuorohoidon kuntalisä. Lisän suuruus on 277,51 €
(1637 mk) alle 3-vuotiaasta lapsesta ja 92,05 € (543 mk) perheen muista lapsista. Tuen
saamisen edellytyksenä on, että alle 3-vuotias lapsi tarvitsee vuorohoitoa ja on
kotihoidontuen piirissä. Vanhemmilla tulee olla vakituinen työpaikka ja lapsella
kokopäiväinen hoitotarve, hoitopäiviä tulee olla vähintään 12 päivää kuukaudessa.
Minimiaika, jolta tukea voi saada on puolivuotta. Keskeytystapauksissa tuki peritään
takaisin. Kotihoidon tuen kuntalisän kanssa kustannus kunnalle on alle 3-vuotiaan
osalta 529 – 700 €/kk (3121 – 4 130 mk) riippuen siitä maksetaanko perheelle
hoitorahan lisäksi hoitolisää vai ei. Tuen piirissä oleva lapsi voi olla kotona tai
vanhempien järjestämässä yksityisessä päivähoidossa.
11.5. Tulosidonnaiset kuntalisät
Jyväskylä
Kuntalisää maksetaan niille perheille, jotka ovat oikeutettuja tulosidonnaiseen hoitolisään.
Kuntalisää maksetaan perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Tuen suuruus on
134,55 €.
Kuntalisää sai 945 perhettä, tuen piiriin arvioitiin tulevan 822 perhettä.
Karkeasti arvioiden kuntalisän kustannus on 1 525 000 € (9 milj. mk) vuodessa.
Kauniainen
Kuntalisä maksetaan perheille, jotka ovat oikeutettuja lakisääteiseen kotihoidon tukeen,
kuntalisän suuruus määräytyy tulosidonnaisesti. Mikäli perheen tulot ylittävä 5 045,64 €/kk,
kunnallista lisää ei makseta.

24
11.6. Tasarahamalli
Lapsiperheiden Etujärjestö ry. on tuonut esille ns. tasarahamallin. Mallin idea on, että
jokainen perhe saa käyttöönsä hoitorahan 400 € (2360 mk) ja lisäksi alle 3-vuotiaasta
sylirahan 235 € (1386 mk). Alle 3-vuotiaan hoitoraha olisi suuruudeltaan 635 € ( n.
3700 mk). Tällä rahalla perhe voisi hankkia haluamansa yksityisen tai kunnallisen
päivähoitopalvelun tai hoitaa lapsensa kotona.
”Niin oudolta kuin se tuntuukin, niin lasten hoidon tueksi nimitetyn järjestelmän
pääasiallinen tarkoitus on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti,” toteaa
tasarahamallin luoja Lapsiperheiden Etujärjestön varapuheenjohtaja, Päivi Tenhunen-
Mattila. ”Tasarahamallissa vanhemmat ovat tasaveroisia hoitajia muiden rinnalla.
Hoitotyön arvoa ei väheksytä siksi, että hoidettava lapsi sattuu olemaan oma.”
(Sosiaaliturva 9/2002)
Tasarahamallin käyttöönotto edellyttäisi lakimuutoksia ja suuria muutoksia koko
palvelujärjestelmässä. Tasaraha antaa viitteen summasta, jolla lapsen kotona
tapahtuva hoito olisi taloudellisesti mahdollista.
12. Laskelmia kuntalisäksi Raumalla
11.1. Kuntalisän selvitystyön tulos vuonna 1997
Raumalla tehtiin vuonna 1997 selvitys lasten kotihoidon tuen kuntalisästä. Toimeksiantona
oli löytää sellainen Rauma-lisän malli, joka olisi toteutettavissa jo olemassa olevien
määrärahojen puitteissa. Työryhmä kävi läpi useita vaihtoehtoisia malleja ja totesi, että
kaikki vaihtoehdot tuovat merkittävän lisäkustannuksen päivähoidon budjettiin.
Rauma-lisän valmistelun loppuraportti:
Hoitorahamalli
Hoitorahaan oikeuttavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta maksetaan kunnallista lisää 1000 mk
kuukaudessa, edellyttäisi 4. 929.000 mk:n suuruista lisärahoitusta päivähoidon budjettiin.
Hoitorahamalli, jossa kunnallinen lisä olisi 500 mk kuukaudessa hoitorahaan oikeuttavalta
lapselta edellyttäisi 2.451.00 mk:n suuruista lisämäärärahaa nykyiseen päivähoidon
budjettiin.
Sisaruskorotusmalli
Työryhmä paneutui myös hoitorahan sisaruskorotusmalliin, joka lähtökohtaisesti on
kohtaannoltaan tarkempi. Sisaruskorotusmalli, jossa 1000 mk:n suruista kunnallista lisää
maksetaan hoitorahaan oikeuttavan lapsen sisaruksesta edellyttää 2.362.000 mk:n
lisärahoitusta nykyiseen päivähoidon budjettiin. Yrityksistä huolimatta valmisteluryhmä ei
löytänyt sellaista Rauma-lisän mallia, joka täyttäisi valtuuston Rauma-lisälle asettamat
ehdot. (Rauma-lisän valmistelun loppuraportti, 1997, 7)
11.2. Kuntalisän kustannukset kahden erisuuruisen vaihtoehdon mukaan laskettuna
Syyskuussa 2002 Raumalla oli kotihoidontuen piirissä 575 lasta, näistä 401 oli alle 3-
vuotiaita. Vuoden aikana kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä vaihtelee,
enimmillään se on kesäkuukausina, heinäkuussa tukea sai 681 lasta. Lakisääteistä lasten
kotihoidon tukea maksetaan tänä vuonna noin 1,8 milj. euroa. Lakisääteisen kotihoidon
tuen saamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle 3-vuotias lapsi, eikä perhe ole
vanhempainvapaalla. Tukea ei makseta kunnallisessa päivähoidossa olevasta lapsesta.

25
Taulukossa 13 ja 14 on laskettu 200 € tai 168 € suuruisen kuntalisän kustannukset nyt
kotihoidontuen piirissä olevien lasten osalta. Laskelmassa on ikäluokittelu niin, että
voidaan nähdä kustannus, mikäli kuntalisä maksettaisiin vain kaikille alle 1-vuotiaille,
kaikille alle kaksivuotiaalle tai kaikille alle 3-vuotiaille.
Taulukko 13. 200 € suuruisen kuntalisän kustannukset nyt kotihoidon tuen piirissä olevien
lasten kohdalla
Kohderyhmä Kuntalisän suuruus Lapsia tuen piirissä €/kk
€/vuosi (mk)
€/kk
keskimäärin
Alle 1-vuotiaat
200 42 8 400 100 000 €
(600 000 mk)
11 kk – 1-vuotiaat 200 251 50 000 600 000 €
(3,5 milj. mk)
11 kk – 2-vuotiaat 200 435 87 000 1 milj. €
(6 milj. mk)
Taulukko 14. 168 € suuruisen kuntalisän kustannukset nyt kotihoidon tuen piirissä olevien
lasten kohdalla
Kohderyhmä Kuntalisän suuruus Lapsia tuen piirissä €/kk
€/vuosi (mk)
€/kk
keskimäärin
Alle 1-vuotiaat 168 42 7 000 84 000 €
(0,5 milj. mk)
11 kk – 1-vuotiaat 168 251 42 000 504 000 €
(2,9 milj. mk)
11 kk – 2-vuotiaat 168 435 73 000 877 000 €
(5,2 milj. mk)
Lakisääteisellä kotihoidon tuella tuettu lapsen hoito on kunnalle edullisempaa kuin lapsen
päivähoito. Kaikki ikäluokat mukaan laskien on keskimääräinen kotihoidon tuki lasta
kohden on 2736 € vuodessa. Kunnallisen päivähoitopaikan nettohinta on Raumalla 5 600
€ vuodessa.
1 – 2-vuotiaista lapsista on kunnallisessa päivähoidossa on 27,5% ja yksityisessä
päivähoidossa 6,5 % , yhteensä 34 %, koko maan keskiarvo on 35 %. Vuorohoitoa
tarvitsee Raumalla 21 alle 3-vuotiasta lasta.
Alle 3-vuotiaan päiväkotipaikan hinta on arviolta 1/3 kalliimpi kuin yli 3-vuotiaan paikka.
Kunnallisissa päiväkodeissa on n. 80 alle 3-vuotiasta lasta. Alle 3-vuotiaan päiväkotipaikan
nettohinta on arviolta 7 500 €. Perhepäivähoidossa on 119 lasta. Perhepäivähoidossa alle
3-vuotiaan hoitopaikka on vain hiukan kalliimpi kuin yli kolmevuotiaan paikka.
Keskimääräiseksi alle 3-vuotiaan hoitopaikan hinnaksi voidaan arvioida 6 400 €.
Alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen järjestämisessä on ajoittain ongelmia, joten
kotihoidon tuen kuntalisä saattaisi helpottaa tilannetta. Todennäköisesti päivähoitoon
osallistuvien alle 3-vuotiaden lasten määrä tulee vähenemään ikäluokkien pienentymisen
myötä, joten päivähoitopaikkojen kysyntää hillitsevään kuntalisään ei Raumalla ole
välitöntä tarvetta. Vuorohoitoa tarvitsevien alle 3-vuotiaiden lasten määrää on vähäinen,
mutta pienten lasten vuorohoidon järjestämisessä on ollut vaikeuksia.

26
Kotihoidontuen piirissä on 435 alle 3-vuotiasta lasta. Alle 3-vuotiaasta maksettava
lakisääteinen kotihoidontuki vaihtelee 3 027 – 5 045 € vuodessa, keskimääräiseksi tueksi
voi arvioida 4 035 €.
Taulukossa 15 on laskettu päivähoitopaikan ja kotihoidontuen kustannusero sekä erotus,
mikäli kotona tapahtuvaa hoitoa tuetaan 168 € tai 200 € kuntalisällä. Kustannukset on
laskettu Kelan kotihoidon tuen maksatustietojen 1.1.-31.7.2002 ja päivähoidon
tunnuslukujen 2002 pohjalta.
Taulukko 15. Päivähoitopaikan ja kotihoidontuen välinen kustannusero ja erotus 168 € ja
200 € kuntalisällä
Ei kuntalisää Kuntalisä 168 €/kk =
2 016 €/vuosi
Kuntalisä 200 €/kk=
2 400 €/vuosi
Päivähoitopaikan 5 600 € 5 600 € 5 600 €
nettohinta
vuodessa
Lakisääteinen kotihoidon 2 736 € 2 736 € 2 736 €
tuki vuodessa
Kuntalisä vuodessa - 2 016 € 2 400 €
Erotus vuodessa 2 864 € (17 000 mk) 848 € (5 000 mk) 464 € (2 700 mk)
13. Lähteet
Anttonen, A. Lasten kotihoidontuki suomalaisessa perhepolitiikassa. Kansaneläkelaitos,
sosiaali- ja terveystur van tutkimuksia 52. Helsinki 1999
Haliseva-Lahtinen, Suomen Kuntaliitto, Kuntalisä-koulutuspäivän luentomoniste
Järvenpään kaupunginhallituksen pöytäkirja 4.2.2002, § 80 ja sosiaali- ja
terveyslautakunnan pöytäkirja 11.9.2002
Liljanto, L., Efektia Oy, luentomoniste: Kyselytutkimus kuntalisäselvityksen tukena vai ei
17.10.2002
Kela/SOVAKA tietokanta
Kelan internetsivu/Lasten kotihoidon tuki
Nososco: Social protection in the Nordic countries 1996. Scope, expenditure an financing.
Nordic Social Satatistical Commitee 9:1998, Copenhagen 1998
Rauman kaupungin sosiaalilautakunnan pöytäkirja 6.8.2002
Rauman kaupungin päivähoidon tilastot 2000 ja 2001
Sosiaali- ja terveysministeriö: Lasten päivähoidon tilannekatsaus, 2002
Suomen Kuntaliitto 3/2002. Kuntien järjestämät lasten ja nuorten palvelut vuonna 2002
Talo, J. Lapsiperheiden voimavarat ja hyvinvointi Raumalla, Kottippäi-projekti, 2001
Takala, P. Lasten hoito ja sen julkinen tuki, Stakes, tutkimuksia 110, 2000
Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirja 28.2.2002
Tilastokeskus/ALTIKA-tietokanta/väestö
Tilastokeskus/ Kaupunki- ja seutuindikaattori/väestö
Tilvis, R. ja Sihlman, E: Lasten päivähoidon kuntalisää koskevan Mäntsälässä vuonna
2002 tehdyn tiedustelun tulokset, 4.8.2002
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnista, STM julkaisuja
2002:12
Ämmälä, M.: Rauma-lisän valmistelun loppuraportti, Rauman kaupunki, huhtikuu 1997