Kulttuuristrategia word - Hämeenlinna

hameenlinna.fi

Kulttuuristrategia word - Hämeenlinna

Hyvä arki kasvaa

kulttuurista

Hämeenlinnan kaupungin

KULTTUURISTRATEGIA 2012


1

Sisällysluettelo

1. Aluksi 2

2. Kulttuurin toiminta-ajatus 3

3. Kulttuurin arvot 4

3.1. Yhdenvertaisuus 5

3.2. Yhteisöllisyys 5

3.3. Paikallisuus 5

3.4. Uuden luominen ja uteliaisuus 5

4. Kulttuurin visio 2012 6

5. Kulttuurin strategiset päämäärät 6

5.1. Tunnettavuus 7

5.2. Verkostoituminen 7

5.3. Saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys 8

5.4. Vaikuttavuus 8

5.5. Innovatiivisuus 8

5.6. Monikulttuurisuus 8

6. Toimintaympäristön muutokset 9

6.1. Kulttuuriset vaikutukset 9

6.2. Taloudelliset vaikutukset 10

6.3. Sosiaaliset vaikutukset 10

6.4. Ekologiset vaikutukset 10

7. Kulttuurin menestystekijät 10

7.1. Vaikuttavuus eli asiakasnäkökulma 11

7.2. Osaaminen ja oppiminen 11

7.3. Prosessit ja rakenteet 12

7.4. Resurssit ja talous 13

8. Seuranta ja arviointi 13

9. Strategian toimenpide-ehdotukset 15

10. Lähdeluettelo 20

Kannen taitto: viestintäsihteeri Tuula Mäkinen

Kannen kuvat: Jyri Lautanen, Jussi Myllyniemi, Ville Santalahti


2

1. Aluksi

Paljon järkeä me tarvitsemme, mutta myös pisaran hulluutta

elääksemme huomiseen

ja huomisen yli

Lassi Nummi

Kulttuuri kuuluu olennaisena osana Hämeenlinnan kaupungin toimintaan. Se on läsnä kaikkialla;

kaupungin strategiassakin se on mainittu monta kertaa. Kulttuuri halutaan nähdä tässä

suunnitelmassa laaja-alaisesti niin, että se voidaan liittää ihmisten jokapäiväiseen elämään

ja hyvinvointiin sekä sen jalostamiseen unohtamatta rakennettua ympäristöä ja luontoa.

Kulttuuri on osa ihmisten arkea ja juhlaa, ja se auttaa meitä rikkaampaan ja parempaan

elämään. Monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa kulttuuri on saanut lisää painoa alueiden

kehittämisen voimavarana. Selvitysten mukaan kulttuuristen, sosiaalisten, taloudellisten ja

alueellisten kehityssuuntien välillä vallitsee monimutkainen vuorovaikutussuhde. Voidaan

sanoa, että kulttuuri on tärkeä kehityksen eteenpäin viejä ja sille on annettava lisää painoarvoa.

Hämeenlinna on viihtyisä ja luonnonläheinen kaupunki. Sen järvet, hoidetut puistot ja historialliset

rakennukset antavat leimansa kaupungin kulttuurimaisemalle. Hämeenlinna on maailmanlaajuisesti

tunnettu Sibeliuksen syntymäkaupunkina. Kulttuurista on viime vuosina tullut

entistä tärkeämpi osa kaupunkilaisten arkipäivää. Tässä muutoksessa jotkut ovat pelänneet

taiteen itseisarvon kärsivän ja kulttuurin joutuvan vieraiden arvojen armoille. Pelko lienee

kuitenkin turha. Kun kulttuuri integroituu entistä monisäikeisemmin kaupungin toimintaan,

syntyy samalla uudenlaista kysyntää ja arvostusta.

Hämeenlinnan kulttuurissa on jo pitkään panostettu voimakkaasti lastenkulttuuriin. Verkatehtaan

alueella toimiva Arx-talo tarjoaa monenlaisia työpajoja, taidenäyttelyitä, teatteria ja taiteen

perusopetusta lapsille. Verkatehtaan alueesta on muodostumassa yksi Euroopan suurimmista

vanhaan tehdasmiljööseen rakennettavista kulttuuri- ja kongressikeskuksista. Alueella

toimivat jo taidemuseo, kaupunginteatterin Verstas-näyttämö ja Kulttuuritukku, joka on

tarkoitettu erilaisten tapahtumien ja konserttien järjestämiseen. Suunnitelmat kaupunginteatterin

päänäyttämön siirrosta Kulttuuritukkuun ovat valmistumassa. Juuri avattu Verkatehtaan

alueen ykkösvaihe musiikki- ja kongressisaleineen, erilaisine kokous-, näyttely- ja klubitiloineen

sekä ravintoloineen ja elokuvateattereineen pitää huolen siitä, että keskus elää läpi

vuorokauden. Myös Vanajaveden opisto ja Sibelius-opisto saavat Verkatehtaan alueelta

toimitilat.

Kulttuurin ja matkailun ydinalueita ovat myös Aulanko, Kansallinen kaupunkipuisto ja Linnanniemi.

Linnanniemeltä löytyvät keskiaikainen Hämeen linna, Historiallinen museo, Vankilamuseo

ja Tykistömuseo. Linnanpuisto tarjoaa monelle kesätapahtumalle hienon ympäristön.

Myös pääkirjasto sijaitsee aivan Linnanpuiston välittömässä läheisyydessä.


3

Kun kaupungin budjetissa päätetään niukoista taloudellisista voimavaroista ja laitetaan palveluja

tärkeysjärjestykseen, kulttuuri saatetaan nähdä pelkästään menoeränä. Nykyiset kasvuteoriat

painottavat kuitenkin henkisten voimavarojen ja taloudellisen kasvun välistä yhteyttä.

Tässä ajattelussa kulttuuri muuttuukin kuluerästä merkittäväksi tuotannontekijäksi.

Tekeillä olevan vapaa-aikapalvelujen tasa-arvoselvityksen mukaan 85 % kaupunkilaisista

pitää kaupungin kulttuuripalveluja riittävinä. Kun vielä onnistumme luomaan Hämeenlinnaan

entistä myönteisemmän kulttuuri-ilmapiirin, kaupunki on kokonsa puolesta ihanteellinen

paikka taiteelle ja taiteilijoille. Taiteen saavutettavuus, näkyvyys ja merkittävyys sekä eri taiteenalojen

välinen vuorovaikutus toteutuvat Hämeenlinnassa ihanteellisesti.

Nyt laadittava kulttuuristrategia on tiettävästi ensimmäinen yhteinen strategia kaupungissa

vaikuttaville eri kulttuuritoimijoille organisaatioista riippumatta. Strategiassa tukeudutaan

palvelu- ja kuntarakenneuudistuksen osalta meneillään oleviin selvityksiin. Mikäli mahdollisesti

syntyvässä uudessa kunnassa on käytössä samat resurssit kulttuuripalvelujen tuottamiseen

kuin nykyisten kuntien yhteenlasketut voimavarat, pystytään kulttuurin palvelutaso

säilyttämään lähes ennallaan.

Strategialuonnoksesta on pyydetty lausunnot mm. seuraavilta tahoilta: Verkatehdas Oy:ltä,

Hämeenlinnan Kaupungin Teatterilta, Vanaveden opistolta, Sibelius-opistolta, Museovirastolta/Linna-yksikkö,

Hämeen taidetoimikunnalta ja Hämeen liitolta. Lisäksi eri taide- ja kulttuurijärjestöille

on annettu mahdollisuus lausua mielipiteensä strategiasta. Strategialuonnos on

ollut esillä kulttuurifoorumissa, jossa yksittäiset kaupunkilaiset ja kulttuurin eri toimijat ovat

saaneet äänensä kuuluviin. Strategia on ollut luettavissa myös kaupungin internet-sivuilla.

2. Kulttuurin toiminta-ajatus

On hyvä, että matkalla on päämäärä.

Mutta tärkeää on lopulta vain matka, ei päämäärä.

Ursula K. Leguin

Kaupungin kulttuurilaitosten hallinnollinen asema on muuttunut parin viime vuosikymmenen

aikana monta kertaa. Vuoteen 1988 asti laitoksilla oli omat johto- ja lautakuntansa, mutta

vapaakuntakokeilun myötä kulttuurilaitokset siirtyivät viideksi vuodeksi liikunta- ja nuorisotoimen

kanssa yhteiseen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan. Seuraavassa vaiheessa kulttuurilaitokset

siirrettiin suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen ja ne saivat hyvin itsenäisen

aseman, mikä leimaa niiden toimintaa edelleen. Kun kaupungin hallintoa seuraavan kerran

uudistettiin vuonna 2000, syntyi koulutuksen ja kulttuurin toimiala, johon myös kulttuurilaitokset

liitettiin. Luottamushallinto säilyi edelleen kaupunginhallituksella. Vuonna 2005 perustettiin

koulutus- ja kulttuurilautakunta, josta tuli myös kulttuurilaitosten luottamuselin. Samana

vuonna kulttuurikeskuksesta irrotettiin musiikkitoiminta perusteilla olevan kulttuuri- ja


4

kongressikeskuksen toiminnaksi. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas muuttui osakeyhtiöksi

vuoden 2007 alusta alkaen. Kaupunginteatteri on toiminut koko ajan osakeyhtiöpohjalla.

Sibelius-opiston hallinnosta vastaa Hämeenlinnan Musiikinystävät ry, ja Vanajaveden

opiston taustalla on Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä. Hämeen linna

toimii Museoviraston alaisuudessa.

Kulttuurilaitosten monista hallinnollisista muutoksista ja useisiin itsenäisiin yksikköihin jakautumisesta

johtuen yhteisen toimintakulttuurin ja toimintatapojen löytäminen kulttuurin toimialalle

ei ole aivan helppoa. Kulttuurilaitokset tukeutuvat helposti enemmän muihin vastaaviin

laitoksiin kuin kaupungin omaan kulttuurihallintoon. Tämän strategian yksi tarkoitus on omalta

osaltaan vahvistaa laitosten yhteenkuuluvuutta ja yhteisten tavoitteiden löytymistä.

Kulttuuristrategian toiminta-ajatuksen tulee vastata kysymykseen kulttuuritoiminnan tarpeellisuudesta.

Toiminta-ajatuksen tarkoitus on myös ohjata kulttuurin tuottamista. Luonteeltaan

toiminta-ajatus on suhteellisen pysyvä, eikä sitä ole tarkoitus uusia vuosittain. Jokaisella laitoksella

ja toimijalla on oma toiminta-ajatuksensa, mutta millainen voisi olla kaikkien kulttuuritoimijoiden

yhteinen toiminta-ajatus?

Kaupungin ja kaupungin tukemien muiden tahojen tuottamien kulttuuripalvelujen tulee mahdollistaa

kulttuurin tuottaminen, välittäminen ja kokeminen, ja niiden tehtävänä on muokata

toimintaympäristöä kulttuurille suotuisaksi.

3. Kulttuurin arvot

Kun sinä vihdoin pysähdyt katsomaan kauniita puita,

et sinä enää ole entisesi.

Paavo Haavikko

Arvot ovat periaatteita, joiden mukaan ihmiset toimivat. Yhteiset arvot auttavat kokonaisuuden

hallintaa. Kun mietitään ja määritellään yhteisiä arvoja, niin itse prosessilla on suuri

merkitys. Yleisön ja asiakkaiden tyytyväisyys on kulttuurin tuottajien toiminnan elinehto. Lisäksi

hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan jokaisen työntekijän työpanosta ja motivaatiota.

Mitkä ovat Hämeenlinnan kulttuurin arvot? Ne täydentävät osaltaan kaupungin määrittelemiä

arvoja, joita ovat asukaslähtöisyys, yhteisvastuu, hyvinvoinnin varmistaminen, tasa-arvo ja

uudistumiskyky. Myös kulttuurin on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon, että se toimii

tehokkaasti ja laadullisesti hyviä palveluja tuottaen, ihmistä arvostaen ja jatkuvasti kehittyen.


5

Kulttuurin toimijat ovat päätyneet seuraaviin arvoihin:

3.1. Yhdenvertaisuus

Kulttuurilaitosten kaikkia asiakkaita, oppilaita ja yleisöä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti

riippumatta heidän taloudellisesta asemastaan, sukupuolestaan, iästään tai

etnisestä taustastaan. Kulttuuritarjonta pyrkii kaikin tavoin ehkäisemään kulttuurista, sosiaalista

ja tiedollista syrjäytymistä ja eriarvoistumista.

3.2. Yhteisöllisyys

Hyvä keskusteluyhteys, avoimuus ja keskinäinen arvostus ovat toiminnan peruskiviä.

Henkilöstön ja kuntalaisten keskinäinen luottamus perustuu vuorovaikutukseen ja avoimeen

tiedonkulkuun. Kulttuurin toimijat ovat suvaitsevaisia ja tukevat ihmisten yksilöllisyyttä ja

erilaisuutta. Onnistumista arvostetaan ja palkitaan.

3.3. Paikallisuus ja globaalisuus

Yhä enemmän avautuvassa ja yhdenmukaistuvassa maailmassa kulttuurin omaleimaisuus ja

paikallisuus nousevat arvoonsa. Samaan aikaan kun kulttuuri verkottuu ja hakee yhteistyökumppaneita

eri puolilta maailmaa, hämeenlinnalaisen kulttuurin voima on sen omintakeisuudessa

ja paikallisessa osaamisessa. Luonto, vanha kaupunkikulttuuri ja kaupungin identiteetti

ovat niitä voimavaroja, joista kasvaa myös muualla arvostettu osaaminen ja luomiskyky.

Kaupungin tulee vaalia huolella rakennettua ympäristöä ja kulttuurimaisemaa. Todelliset

innovaatiot voivat syntyä myös kaukana suurkaupungeista.

Toisaalta väestön liikkuminen ja sosiaalinen kohtaaminen korostavat kulttuurien välisen vuoropuhelun

ja kansainväistymisen merkitystä. EU:n kulttuuriohjelmat edellyttävät yhteistyökumppaneita

muista maista, ja siten ne kansainvälisen yhteistyön kautta osaltaan ehkäisevät

eri kulttuurien välisiä jännitteitä.

3.4. Uuden luominen ja uteliaisuus

Oppimisella ja uudella tiedolla on keskeinen sija etsittäessä kulttuurin menestystekijöitä.

Aloitteellisuus ja uudenlainen ajattelu ohjaavat toimintaa. Kulttuurin palveluksessa olevat

työntekijät pyrkivät olemaan tuloksellisia ja vaikuttavia tinkimättä silti korkeasta laadusta.

Ennakkoluulottomuus, rohkeus ja uuden teknologian hyödyntäminen ovat alalle luonteenomaisia

toimintatapoja.


6

4. Kulttuurin visio 2012

Mieli niin kuin muukin pelto: ellei se tuota hyötykasveja,

se puskee rikkaruohoja

Markku Envall

Kulttuurin visio lähtee nykyisistä perustehtävistä ja tavoitteista sekä tulevaisuuden analyysista.

Kaupunki haluaa olla oman visionsa mukaan vuonna 2010 kehittyvä ja uudistuva maakuntakeskus

Etelä-Suomessa. Kulttuurin visio ulottuu vuoteen 2012 saakka, jolloin Hämeenlinnan

seudusta on muodostunut 95 000 asukkaan viihtyisä kasvukeskus. Kunta- ja palvelurakenneuudistus

on saatu suoritettua, ja palveluja kehitetään koko talousalueen tarpeisiin.

Verkatehdas on vakiinnuttanut toimintansa, ja alueella liikkuu vuosittain satoja tuhansia kävijöitä.

Monet, myös kansainväliset kokoukset ja tapahtumat ovat löytäneet Verkatehtaan. Linnanniemen

alueella vuotuiset kävijämäärät nousevat pääkirjasto mukaan lukien yli puolen

miljoonan.

Kaikkien kulttuuritoimijoiden kesken on syntynyt uudenlaista yhteistyötä, ja eri toimijoiden

väliset rajat ovat madaltuneet. Järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten järjestämä kulttuuritoiminta

on kasvanut merkittäväksi toimijaksi. Kulttuurin asema on vahvistunut kaupungin toiminnassa.

Kulttuurin visio vuonna 2012 on seuraava:

Hämeenlinna on tunnettu kulttuurikaupunki, joka elää mukana maailmassa paikallisuutta

arvostaen. Kulttuuripalvelut ovat osa kaupunkilaisten arkea ja juhlaa, ja ne on helppo saavuttaa.

Kaupungin kulttuurielämälle on leimallista uuden luominen, rohkeus ja yhdessä tekeminen.

Kulttuuriala on arvostettu ja aktiivinen toimija sekä haluttu yhteistyökumppani niin

kansallisissa kuin kansainvälisissäkin yhteistyöverkostoissa.

5. Kulttuurin strategiset päämäärät

Taiteen tehtävä on tavoittaa tavoittamaton

Reino Vihinen

Kulttuuristrategian tarkoitus on ohjata kulttuuritoimintaa ja sen tavoitteiden luomista. Kun

suunnitellaan tulevaisuutta, strategian asema korostuu. Suunnittelu vaatii tämän päivän

maailmassa uudenlaista lähestymistapaa, jossa tekemisen ja suunnittelun raja on joustava.

Suunnittelusta tulee entistä enemmän useiden toimijoiden välistä yhteistoimintaa.


7

Kulttuuria ja taidetta tarvitaan, kun halutaan turvata kaupunkilaisten henkinen hyvinvointi,

kansalaisvalmiuksien kehittäminen, luovuuden ja taidekasvatuksen edistäminen, alueen

identiteetin vahvistaminen ja kulttuuriyritysten tukeminen. Hämeenlinna tarvitsee taidelaitoksensa,

kirjastonsa, avustustoimintansa, taiteilijansa ja taiteen harrastajansa sekä hyvät puitteet

kulttuurialan yritystoiminnalle.

Kaupungin tehtävänä on kulttuurilaitosten infrastruktuurin ylläpito valtionavustusten tukemana.

Hämeenlinnalla on maakuntakeskuksena monia taidelaitoksia, joiden on vastattava kaupunkia

laajemman alueen kulttuuritarjonnasta ja alan koulutuksesta.

Kulttuurin strategiset päämäärät ovat seuraavat:

5.1. Tunnettavuus

Hämeenlinna haluaa profiloitua kulttuurikaupunkina niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kaupunki

tunnetaan ulkomailla ennen muuta Sibeliuksen syntymäkaupunkina. Kansallinen kaupunkipuisto,

keskiaikainen linna ja huolella vaalittu ympäristö ovat Suomen vanhimman sisämaakaupungin

tunnusmerkkejä. Juuri valmistuneella Verkatehtaan kulttuuri- ja kongressikeskuksella

on hyvät mahdollisuudet nousta kansainvälisten tapahtumien pitopaikaksi. Lahden

kaupunginorkesterin kanssa suunniteltu vierailukonserttiyhteistyö on esimerkki uudenlaisesta

verkostotoiminnasta. Verkatehtaan valmistuttua kaupunkiin saatiin nykyaikainen

konserttisali, jota eri tahot ovat kaivanneet vuosikymmenien ajan. Verkatehtaalle valmistuu

myös taiteilijoille työtiloja, ja jopa residenssitoiminnan käynnistämisestä on olemassa alustavia

suunnitelmia. Alueella tulee olemaan satoja työpaikkoja, joilla on myös elinkeinopoliittista

merkitystä. Kansainvälinen vaihtotoiminta ystävyyskaupunkien ja muiden alueiden kesken

nousee entistä tärkeämmäksi.

Taidemuseon ulkomaiset, kotimaiset ja Ars Fennica -näyttelyt pitävät museon sekä kansallisessa

että kansainvälisessä tietoisuudessa. Erilaiset festivaalit ja tapahtumat tuovat kaupunkiin

esiintyjiä ja katsojia eri puolilta maailmaa. Lasten taidefestivaali Hippalot on kaupungissa

voimakkaana elävän lastenkulttuurin lippulaiva. Kaupunginteatterin esitykset vetävät katsojia

laajalti koko Etelä-Suomesta.

5.2. Verkostoituminen

Verkostot ja verkostoituminen kuuluvat tämän päivän toimintastrategioihin. Verkosto voidaan

määritellä toimijajoukoksi ja sitä yhdistäviksi siteiksi. Yksittäiset taiteilijat ja taidelaitokset

muodostavat entistä enemmän sekä kansallisia että kansainvälisiä verkostoja. Verkostojen

avulla löydetään uusia yhteistyökumppaneita ja uudenlaisia toimintatapoja. Verkostojen

avulla erilaiset lähestymistavat pääsevät kohtaamaan ja vaikuttamaan toisiinsa. *)

*) Kaikilla yksiköillä on mm. ulkomaisia yhteistyökumppaneita ja -verkostoja. Tässä esimerkkeinä museoiden

jäsenyys ICOMissa (International Council of Museums), Arxin jäsenyys EUnetART-verkostossa ja Verkatehdas

Oy: jäsenyys Trans Europe halles –verkostossa.


8

5.3. Saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys

Kulttuurilaitokset pyrkivät parantamaan toimintansa saavutettavuutta olipa kyseessä sitten

fyysinen, sosiaalinen, maantieteellinen tai psykologinen saavutettavuus. Kulttuurilaitosten

tilojen on oltava esteettömiä ja helppokulkuisia kaikille. Kynnys eri laitoksiin ja kulttuuritilaisuuksiin

on oltava niin matala, että elitistinen leima tai korkeat käyttömaksut eivät karkota

käyttäjiä. Palvelujen vientiä pois laitoksista esim. päiväkoteihin, kouluihin ja vanhainkoteihin

on syytä lisätä, ja yleisökasvatusta uuden käyttäjäsukupolven varmistamiseksi tarvitaan entistä

enemmän. Palveluja järjestettäessä on aina muistettava asiakaslähtöisyys niin, että

palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin asiakaskunnan tarpeita.

5.4. Vaikuttavuus

Puhuttaessa kulttuuripalvelujen vaikuttavuudesta voidaan erottaa taloudelliset vaikutukset ja

kulttuurin ja taiteen itseisarvoon liittyvät sivistykselliset vaikutukset. Taloudellisiin vaikutuksiin

luetaan kulttuuritilaisuuksien ja tapahtumien kerrannaisvaikutukset, jotka heijastuvat muiden

palvelujen käyttöön ja sitä kautta esim. matkailun ja palveluelinkeinojen työllistäviin vaikutuksiin.

Tapahtumien järjestämisellä sinänsä on myös työllisyysvaikutuksia. Vastavalmistuneen

tilaston mukaan kaupungin museot ja kulttuuritapahtumat keräsivät vuonna 2006 yli 300 000

kävijää. Sen lisäksi kulttuurinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti kaupungin imagoon ja

henkiseen ilmapiiriin.

5.5. Innovatiivisuus

Hämeenlinnan vahvuuksia tulevat olemaan korkea osaaminen, koulutus ja kulttuuri. Innovatiivisuus

synnyttää uusia ideoita ja uutta osaamista. Luovuus syntyy yksilön ja yhteisön välisestä

vuorovaikutuksesta.

Hämeenlinnassa on paljon kulttuuria harrastavia nuoria. Koulujen kulttuurikasvatus, taiteen

perusopetus, nuorisotoimi ja Arxin tarjonta tukevat nuorten harrastamista. Kirjaston nettipalvelujen

kehittäminen entistä vuorovaikutteisemmaksi on suunnattu erityisesti nuorille.

Kulttuuritoimi suosii rohkeita kokeiluja ja ensi-iltoja unohtamatta kuitenkaan paikallista perinnettä

ja sen säilyttämistä. Vaikka globalisoituvassa maailmassa kulttuurin on taipumus yhdenmukaistua,

tasapäistyä ja muuttua osittain virtuaaliseksi, niin ihmisen kyky käyttää näitä

verkostoja luovasti on sidoksissa siihen, miten hän on oppinut suhtautumaan paikallisen todellisuuteen

ja kulttuuriin.

5.6. Monikulttuurisuus

Monikulttuurisuuden lisääntyminen on yksi kaupungin menestystekijöistä. Kaupunki antaa

tilaa ja tukee eri kulttuureja, ja kulttuurien erilaisuus tunnustetaan vahvuudeksi. Kulttuurin

avulla voidaan lisätä suvaitsevaisuutta ja antaa välineitä vuoropuheluun eri kulttuurien välillä.

Kulttuurinen vuorovaikutus lisääntyy myös tietoverkkojen avulla, ja eri kulttuurit leviävät ympäri

maapallon entistä nopeammin. Jatkuva kanssakäyminen eri puolilla maailmaa asuvien


9

ihmisten kesken ja työvoiman vapaampi liikkuminen tuovat kaupunkiin entistä kansainvälisemmän

ilmapiirin.

6. Toimintaympäristön muutokset

Kaupungit rakennetaan jotta ihmiset olisivat

onnellisia. Lapset parveilevat pienoismallin

ympärillä kasvot lasia vaste, kädet ohimoilla.

Aika alkaa nyt.

Sanna Karlström

Toimintaympäristössä tapahtuu strategiakaudella merkittäviä muutoksia. Osa muutoksista

on maailmanlaajuisia, osa paikallisia. Globalisaation myötä maailmantaloudesta tulee yhä

integroituneempaa. Yhtiöt kilpailevat keskenään paikallisesti, mutta ovat samalla osa maailmanlaajuista

rakennetta. Yhteiskunta ja kulttuuri sirpaloituvat, ja enemmistöistä siirrytään

vähemmistöihin. Kulttuurin on tyydytettävä yksilön tarve yksilötyöskentelyyn, mutta myös

sosiaaliset tarpeet olla yhdessä muiden kanssa.

Seutuistuminen toteutuu strategian voimassaoloaikana entistä selkeämmin, ja kulttuuripalveluja

on tarjottava tasapuolisesti koko alueelle. Suunnitteilla olevassa uudessa Hämeenlinnassa

kulttuuripalvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa henkilöstö kuuluu samaan organisaatioon

ja toimii yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lastenkulttuuri voidaan haluttaessa

sijoittaa lasten ja nuorten toimialalle, mikäli uusi kunta päättää siirtyä elämänkaari-mallin

mukaiseen organisaatioon. Kulttuuripalvelujen tarkoitus on palvella kaikkia käyttäjäryhmiä

huolimatta siitä, mikä palvelujen hallinnollinen sijoittuminen tulee olemaan. Kaikki kulttuuripalvelut

tulevat uudessa kunnassa olemaan yhteisesti asukkaiden käytössä. Seudun ikärakenne

tulee muuttumaan, ja uudet seniorikansalaiset ovat entistä vaativampia kuluttajia.

Samoin ikäryhmät muotoutuvat uudelleen ja poikkeavat entistä enemmän toisistaan.

Kaikkinainen muutosnopeus kasvaa, ja uusi teknologia tarjoaa sellaisia uusia palveluja, joita

emme osaa vielä kuvitellakaan. Kulttuurikin on entistä enemmän verkossa. Samoin muuttoliike

vilkastuu, ja keskukset kasvavat.

Odotettavissa olevat muutokset voidaan ryhmitellä kulttuurisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja

ekologisiin vaikutuksiin.

6.1. Kulttuuriset vaikutukset

Kulttuuri demokratisoituu, ja esim. Verkatehtaan alueesta halutaan luoda kaiken kansan kulttuuritehdas,

jonka kynnys on matala. Kaupungin henkisellä ilmapiirillä ja demokratian uusilla

muodoilla on entistä suurempi merkitys. Verkkovaltuusto ja Vaikuttamo ovat hyviä esimerkkejä

uudenlaisesta vuorovaikutuksesta kuntalaisten välillä.


10

6.2. Taloudelliset vaikutukset

Kulttuuritoiminta joutuu hakemaan uusia rahoitusmuotoja ja toimintatapoja nykyisen valtionja

kuntarahoituksen sekä laitoskeskeisyyden rinnalle. Tilaaja-tuottaja-toimintatapa, sopimusohjausjärjestelmät,

yhtiömuotoiset ei-voittoa tuottavat toimintayksiköt ja erilaiset verkostot

ja kansainväliset rahoitusmallit tulevat yhä tärkeämmiksi. Yhteistyö yksityisen ja kolmannen

sektorin kanssa lisääntyy edelleen.

6.3. Sosiaaliset vaikutukset

Kulttuurin, taiteen ja terveyden yhteensovittaminen perustuu nykyaikaiseen terveyskäsitykseen,

jonka mukaan terveys tarkoittaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista tasapainoa suhteessa

ihmisen elämän päämääriin. Mitä enemmän yhteisössä on kulttuurikokemuksien ja taideelämysten

rikastuttamaa sosiaalista pääomaa, sitä parempi on yhteisön jäsenten terveys.

Kulttuurin lisääntyvä yhteistyö päivähoidon ja koulun kanssa on ennaltaehkäisevää toimintaa,

johon tulee panostaa entistä enemmän. Kulttuuritoiminnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon

yhteistyön edellytyksiä tulee parantaa niin, että yksinäiset ja syrjäytymisvaarassa olevat

ihmiset tavoitetaan paremmin. Taiteen keinoin voidaan virkistää muistia, rikastuttaa elämänpiiriä

ja tarjota elämälle mielekästä sisältöä.

6.4. Ekologiset vaikutukset

Kestävä kehitys voidaan ymmärtää, paitsi luonnon tasapainon ja monimuotoisuuden vaalimisena,

myös hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisena. Tähän kuuluvat olennaisena osana

tasa-arvoiset kulttuuripalvelut. Hyvänä apuna kestävän kehityksen vision toteutumisessa

ovat kulttuurin ja luovuuden voimavarat.

7. Kulttuurin menestystekijät

Taiteen alkulähde: sydän.

Taiteen päämäärä: elämä.

Taide antaa elämälle väriä – elämä taiteelle ydintä.

Elmer Diktonius

Kulttuuri tulee määritellä tärkeäksi peruspalveluja tukevaksi kaupungin palveluksi. Se tukee

ihmisen kehittymistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä, lisää alueen elinvoimaa sekä ehkäisee terveydellisiä

ongelmia ja sosiaalista syrjäytymistä. Kulttuuri on yksi kaupungin menestystekijöistä.

Kulttuurin menestystekijöitä voidaan tarkastella seuraavan nelikentän avulla:

• vaikuttavuus eli asiakasnäkökulma

• osaaminen ja oppiminen


11

• prosessit ja rakenteet

• resurssit ja talous

Menestystekijöistä on laadittu erillinen toimenpide-ehdotustaulukko, jossa määritellään niille

tavoitetaso ja toteuttamisen arviointi. Tekstiosassa ei käydä läpi kaikkia tekijöitä vaan keskitytään

tärkeimpiin.

7.1. Vaikuttavuus eli asiakasnäkökulma

Kaupungin avustustoimintaa tulee selkiyttää siten, että kulttuuri- ja tapahtuma-avustukset

keskitetään koulutus- ja kulttuurilautakunnalle. Kaupunginhallituksen päätettäväksi voivat

jäädä valtakunnalliset tapahtumat, jotka liittyvät selvästi elinkeinopolitiikkaan. Kaupungin talousarviossa

ei tule mainita nimeltä kuin suurimmat avustusten saajat (kaupunginteatteri,

Vanajaveden opisto, Sibelius-opisto, Verkatehdas Oy). Muista avustuksista päättäminen

kuuluu koulutus- ja kulttuurilautakunnalle. Avustustoimintaa kehitetään yhteistyösopimusten

suuntaan, ja tärkeimpien toimijoiden kanssa pyritään useamman vuoden mittaisiin sopimuksiin.

Saavutettavuuden osalta kulttuurilaitosten yhteistyö koulujen ja toisaalta vanhusten kanssa

on erityisen tärkeää. Käynnissä olevassa Kulttuuripolku-hankkeessa pyritään laatimaan koulujen

ja kulttuurilaitosten kesken kulttuurikasvatussuunnitelma, josta tulee osa koulujen opetussuunnitelmaa.

Näin halutaan varmistaa kaikille kouluikäisille tasavertainen mahdollisuus

sekä tehdä että kokea kulttuuria.

Ikäihmisille suunnattujen kulttuuripalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Kaupungin

tuleekin harkita erillisen Seniorikulttuurikeskuksen perustamista Lasten ja nuorten

kulttuurikeskus Arxin tapaan. Monet Arxissa kehitetyt työtavat sopivat sellaisenaan myös

ikäihmisten kulttuurityöhön. On todennäköistä, että Taikalamppu-verkoston kaltainen järjestelmä

syntyy lähivuosina varttuneemman väen kulttuuripalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Yhteistuotannon tukemisessa tulee ratkaista esimerkiksi kaupunginorkesterin asema. Yksi

varteenotettava vaihtoehto on orkesterin liittäminen osaksi Sibelius-opiston toimintaa. Yhteiset

tilat ja nuotistot sekä soittajien ja opettajien yhteistyö ovat selviä yhdistymisen hyötyjä.

Tässä yhteydessä tulee pohtia vielä kerran, tulisiko kaupungin musiikkipalvelujen tuottajan

kuulua kaupungin organisaatioon, jolloin Verkatehdas oy:n rooliksi jäisi pelkästään tilojen

tarjonta.

7.2. Osaaminen ja oppiminen

Edessä olevat kunta- ja palvelurakennemuutokset vaativat kaikilta työntekijöiltä, mutta erityisesti

yksiköiden johdolta, joustavuutta ja muutosalttiutta. Johdon sitouttaminen muutoksiin

on ensiarvoisen tärkeää hyvän lopputuloksen kannalta. Sen takia kulttuuritoimen tulee olla

valmis kaupungin antaman koulutuksen lisäksi myös omaan muutoskoulutukseen.


12

Verkatehdas oy tuo hämeenlinnalaisen kulttuuritarjonnan rakenteisiin aivan uudenlaista

osaamista ja mahdollisuuksia. Yhteismarkkinointi, verkostoituminen ja tekninen erityisosaaminen

avaavat kulttuurin toimijoille tilaisuuksia, joita pitää hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Verkatehtaan alueelle syntyy myös uudenlaista kulttuuriyrittäjyyttä, joka voi toimia

esimerkkinä muussakin kulttuuritoiminnassa.

Kulttuurin toimijoiden tulee hyödyntää entistä enemmän alalla olevaa erityisosaamista. Tarvitaan

lisää yhteisiä koulutustilaisuuksia ja foorumeita, jotta uudet ideat ja erityistaidot saadaan

koko kulttuurikentän käyttöön.

7.3. Prosessit ja rakenteet

Kun Verkatehtaan alue on kokonaan valmis, alueella on monia kulttuurin toimijoita, joita

kaupunki rahoittaa suurelta osin. Niillä kaikilla on kuitenkin oma hallintonsa ja taloutensa.

Tässä yhteydessä on syytä pohtia, onko toiminnan kannalta paras vaihtoehto, että Verkatehdas

oy, Hämeenlinnan kaupungin teatteri oy, Sibelius-opisto ja Vanajaveden opisto ovat

kaikki omia yksiköitään. Löytyisikö uudenlaisesta yhteistyöstä tai jopa yhdistymisestä synergiaetuja?

Ensimmäisenä tulee mieleen opistojen ja Aimokoulun yhteistyön miettiminen. Erillisen

selvityksen laatiminen tilanteesta tuntuisi järkevältä.

Kulttuuritoimen tulee määritellä ne tapahtumat, jotka se tuottaa joko itse tai joissa se on mukana

merkittävänä tuottajana. Aulangolta alkunsa saanut Hämeen linnan lastentapahtuma

on organisoitu Hippalot-nimisenä lasten taidefestivaalina Lasten ja nuorten kulttuurikeskus

Arxin toiminnan yhteyteen. Festivaalin edelleen kehittäminen kaupungin oman tuotannon

ykköstapahtumana on perusteltua. Tänä keväänä toisen kerran järjestetty kirjallisuustapahtuma

Kirjoilla linnassa toteutettiin yhdessä Hämeen taidetoimikunnan ja Hämeen kesäyliopiston

kanssa. Tulevaisuus näyttää, onko tapahtumalla kasvumahdollisuuksia. Tämän kevään

tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös kirjamarkkinat Kulttuuritukussa. Ensi syksyksi

on suunnitteilla Tieteiden päivien aloittaminen Verkatehtaan alueella. Kohdeyleisönä ovat

lukiolaiset ja kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset. Tiedekeskus Heureka on lupautunut

päivien yhteistyökumppaniksi yhdessä Hämeen kesäyliopiston kanssa. Verkatehtaan alue

tarjoaa loistavat puitteet herättää uudelleen henkiin kulttuurinen yötapahtuma kesän päättäjäisiksi.

Tapahtumalle ollaan etsimässä sopivaa vetäjää.

Tilaaja-tuottaja –toimintatapaa kehitetään sisäisen ohjauksen mallina ensin konserniin kuuluvien

toimijoiden kuten esim. Verkatehdas Oy:n ja Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n

kanssa ja myöhemmin asteittain myös kaupungin omien kulttuurilaitosten kanssa.

Kaupunkiin tulee perustaa myös vuosittain jaettava kulttuuripalkinto, joka voidaan jakaa

kaupungin syntymäpäivänä 19. tammikuuta. Sitä ennen tulee neuvotella jo olemassa olevien

kulttuurialan palkintojen suhteesta uuteen palkintoon.


13

7.4. Resurssit ja talous

Koulun luonteeseen kuuluu muutakin kuin tietoa ja osaamista. Kulttuurilla ja taiteilla on siinä

keskeinen osuus. Kulttuurin avulla koululaiset ymmärtävät syvällisemmin itseään ja ympärillä

olevaa elämää. Taidekasvatuksen riittävästä osuudesta koulujen opetuksessa on syytä pitää

huolta. Taiteen perusopetus on tapa tukea niiden lasten ja nuorten taideharrastusta, joille

koulun oppitunnit eivät riitä. Suurin taiteen perusopetuksen antaja Hämeenlinnassa on Sibelius-opisto,

joka antaa musiikin ja tanssin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta.

Koulutuksen tavoitteena on luoda suotuisat edellytykset hyvän musiikki- ja tanssisuhteen

syntymiselle sekä sen elinikäiselle harrastamiselle. Se on väylä myös alan ammattiopintojen

jatkamiselle. Aimokoulu antaa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta.

Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on mahdollisuus saada

käsityötaiteen, sanataiteen ja esittävän taiteen alalla. Taidekasvatuksen aseman turvaaminen

on erityisen tärkeää lastenkulttuurityötä.

Verkatehtaan alueen kakkosvaiheen suunnittelu on saatu valmiiksi. Kulttuurin ja etenkin molempien

opistojen kannalta on tärkeää päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen joutumatta

tinkimään kohtuuttomasti aiemmista suunnitelmista. Yli 2000 tanssinharrastajalle on

tärkeää, että suunnitellut tanssisalit pystytään toteuttamaan, sillä tanssin nykyiset tilat ovat

lähivuosina poistumassa käytöstä. Myös kaupunginteatterin päänäyttämön siirtyminen Kulttuuritukun

tiloihin on valmistumassa, mutta lopullista kustannusarviota ei ole vielä hyväksytty.

Sen lisäksi, että Verkatehtaan alueen tilojen valmistuminen aiheuttaa paineita Sibeliusopiston

ja Vanajaveden opiston toiminta-avustuksiin, paineet kohdistuvat lautakunnan myöntämiin

toiminta-avustuksiin. Pystyäkseen vuokraamaan Verkatehdas oy:n tiloja käyttöönsä

monet järjestöt, yhdistykset ja esim. kuorot tarvitsevat enenevässä määrin kaupungin taloudellista

tukea.

Museoiden ja Aimokoulun säilytys- ja konservointitilojen suunnittelu on aloitettu. Yhteiset tilat

tuovat apua jatkuvaan tilapulmaan ja vapauttavat keskustassa olevia arvokkaita tiloja tuottavampaan

käyttöön. Samassa yhteydessä tulee selvittää Valola-säätiön tilatarve.

Jo useamman vuoden projektirahoituksen turvin toimineen Lasten ja nuorten kulttuurikeskus

Arxin toiminnan vakinaistaminen on tärkeää. Arx on lunastanut paikkansa päiväkotien, koulujen

ja nuorten idearikkaana yhteistyökumppanina. Sen kehittämät uudet toimintatavat ovat

saaneet suurta suosiota, ja sillä on erityisosaamista mm. EU-rahoituksen hakemisessa.

8. Seuranta ja arviointi

Onnellisin olet silloin, kun et lainkaan kysy itseltäsi, oletko

onnellinen vai onneton; kun unohdat itsesi ja täytyt siitä tehtävästä

ja tekemisen ilosta, jossa tunnet tekeväsi jotain omaa, hauskaa ja

jopa hyödyllistä.

Claes Andersson


14

Nyt valmistuva kaupungin ensimmäinen kulttuuristrategia luo toivottavasti hyvän pohjan

kaikkien kulttuuritoimijoiden strategiselle ajattelulle ja työlle. On huolehdittava siitä, että strategia

jalkautetaan jokaiseen yksikköön ja sen keskeiset tavoitteet tulevat kaikille toimijoille

tutuiksi. Yhdessä hyväksyttyihin päämääriin sitoutumisen tärkeyttä ei voi koskaan korostaa

liikaa.

Kulttuuristrategia päivitetään joka toinen vuosi. Tarkoitus on, että jokainen yksikkö laatii kulttuuristrategiaan

pohjautuvan oman toimintasuunnitelmansa ensi vuoden kuluessa. Lautakunnan

roolia kulttuurin tilaajana tullaan korostamaan, ja yksiköiden suunnitelmien tulee

pohjautua yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Suunnitelmiin kirjataan yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset

ja niiden toteuttaminen. Vasta sen jälkeen kokonaisuus on valmis.

Kulttuuristrategian tekeminen on valintaa. Hyviä asioita on paljon ja resurssit ovat rajalliset.

Silloin on hyvä muistaa, että strategian tulee aina sisältää:

1) asioita, joita tehdään entistä tehokkaammin

2) asioita, jotka jätetään kokonaan tekemättä

3) asioita, jotka tehdään eri tavalla

4) asioita, jotka ovat kokonaan uusia.

kuva: Markku Karvonen


9. Strategian toimenpide-ehdotukset

15

Vaikuttavuus eli Tavoitetaso Arviointi

asiakasnäkökulma

• asiakaspalaute

• avustustoiminnan kehittäminen

säännöllisen asiakaspalautteen kerääminen

kulttuuri- ja tapahtuma-avustukset lautakunnan

päätettäviksi,

avustuksista enemmän yhteistyösopimuksia,

avustusten hakijoiden verkostoitumisen tukeminen,

palautejärjestelmät

budjetin rakenne

• saavutettavuuden parantaminen

peruskoululaiset ja lukiolaiset taide- ja kulttuurilaitosten

ja kirjaston säännöllisiksi käyttäjiksi,

kulttuuritarjontaa päiväkoteihin ja vanhusten

palvelukeskuksiin,

pääsymaksut ja lukukausimaksut kohtuuhintaisia,

esteettömyyden parantaminen

kulttuuripolun toteuttaminen

yhteishanke perusturvan kanssa

maksujen ja tulojen kehitys

tilojen sopiminen erityisryhmille

• kulttuuri työllistäjänä

1 % rakennuskustannuksista taidehankintoihin,

kulttuurista toimeentulonsa saavien määrän

lisääntyminen,

kulttuurimatkailun työpaikat

julkinen rakentaminen

riittävästi kohtuuhintaisia työtiloja

avustukset ja apurahat tukevat työllistymistä


16

• yhteistuotannon tukeminen

kesäteatteritoiminnan turvaaminen, tärkeimpien

tapahtumien kehittäminen (Linnajazz,

Keskiaikamarkkinat, Tomaatteja, tomaatteja

–festivaali) kaupunginorkesterin toiminnan

nivominen Sibelius-opiston yhteyteen, Miniteatterin

kehittäminen osaksi taiteen perusopetusta,

vuosittainen talousarvio

• markkinointi ja tiedotus

• kulttuuri osana kaupunkilaisten arkea

kaupungin nettisivujen selkeyttäminen kulttuurin

osalta,

Numero-lehden kehittäminen

perustoimintojen ja -rakenteiden turvaaminen

asiakaspalaute, mediaseuranta

kaupungin talousarvio, kävijätilastot, vertailutiedot

Osaaminen ja oppiminen Tavoitetaso Arviointi

• ammattitaidon ylläpito ja parantaminen

• strategian jalkauttaminen

• johtaminen

• Verkatehtaan uudenlainen yhteistyö

työssä oppimisen tukeminen

henkilöstö mukana laadinnassa ja toteutuksessa

johtajien valmiutta muutokseen parannetaan

koulutuksella

yhteismarkkinointi, verkostoituminen,

uusien tilojen ja tekniikan hyödyntäminen

kehittämis- ja koulutussuunnitelmat

strategiaprosessi esillä työpaikoilla

koulutussuunnitelmat

kävijä- ja tapahtumamäärät


• uusi tekniikka Web 2.0

• aineistojen digitointi

kirjasto aloittaa v. 2008

aloitettu kirjastossa ja museoissa

muut yksiköt mukaan vähitellen

digitoidun aineiston määrä

17

• hiljainen tieto ja yhteiset tapaamiset

luodaan foorumeita organisaation erilaisen

osaamisen levittämiseksi,

koulutuspankin luominen

järjestetyt tapaamiset ja koulutustilaisuudet

Prosessit ja rakenteet Tavoitetaso Arviointi

• Verkatehtaan alueen yksiköiden tarkoituksenmukainen

organisointi

• strategiatyön kehittäminen

• alueellinen yhteistyö

• yksiköiden omat strategiat

• omat tapahtumat

• matkailun tukeminen

tehokas hallinto ja talous (Verkatehdas Oy,

teatteri, Sibelius-opisto, Vanajaveden opisto,

Aimokoulu)

kulttuurilaitosten yhteistyön tiivistyminen

seudun ja maakunnan yhteistyö toimivaa

jokaisella yksiköllä oma, yhteisiin tavoitteisiin

perustuva strategia

Hippalot ykköstapahtuma,

Kirjoilla linnassa -tapahtumaa kehitetään,

Tieteiden päivät aloitetaan,

yötapahtuma Verkatehtaan alueella

tasokkaat sisältöpalvelut myös matkailun tarpeisiin,

matkailun ja kulttuurin yhteistyön organisointi

laaditaan selvitys

kulttuurin asema kaupungin toiminnassa

kirjaston kuljetuskokeilu aloitetaan,

maakunnalliset taide- ja kulttuurilaitokset tuloksellisia

toteutuu v. 2008 aikana

kävijätilastot ja yleisöpalautteet

kävijätilastot, majoituspalvelujen täyttöasteet,

yhteistyöryhmä


• kulttuuripalkinto

• viralliset juhlapäivät

perustetaan vuosittain jaettava kulttuuripalkinto

kaupungin viralliset juhlapäivät:

syntymäpäivä 19.1.

itsenäisyyspäivä 6.12.

Sibeliuksen syntymäpäivä 8.12.

jaetaan ensimmäisen kerran v. 2008

aloitetaan säännöllisesti v. 2008

18

• tilaaja-tuottajatoimintatapa

ensimmäinen toteutus musiikkipalvelujen

osto Verkatehdas Oy:ltä

toimintamallia laajennetaan harkitusti

• projektien arviointi

merkittävimmät projektit arvioidaan huolellisesti,

juurruttaminen

seurataan sisäisen valvonnan yhteydessä

Resurssit ja talous Tavoitetaso Arviointi

• taidekasvatuksen kehittäminen

• tilat

• avustus- ja yhteistyötoiminnan parempi

resurssointi

koulujen taidekasvatuksen ja taiteen perusopetuksen

aseman turvaaminen

Verkatehtaan alue kokonaan valmiiksi,

museoiden ja Aimokoulun säilytys- ja konservointitilat

riittävät ja ajanmukaiset,

teatterin päänäyttämö Kulttuuritukkuun

laitosten kohonneet vuokrakulut huomioidaan,

paikallisten toimijoiden mahdollisuus

käyttää Verkatehtaan tiloja kohonneista kustannuksista

huolimatta

budjetin rakenne

tila- ja hankesuunnitelmat

budjetti


• turvallisuus

• henkilöstö

• palveluverkon vakiinnuttaminen

laitosten, varsinkin museoiden turvatason

nostaminen

erityisryhmille perustetaan kulttuurituottajan

toimi

Arxin ja muun lastenkulttuurin aseman selvittäminen

kaupungin tukemien toimijoiden aseman selkiytyminen

suunnitelmien toteutuminen

henkilöstösuunnitelma

lastenkulttuuristrategia

taloussuunnitelma

19

• rahoitushakemukset

Arxin osaamista hyödynnetään EU-projektien

hakemisessa

seurataan järjestelmällisesti haettavissa olevia

avustuksia


20

10. Lähdeluettelo

Kirjalliset julkaistut lähteet:

Alueiden vahvuudeksi. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelma

– linjauksia ja painopisteitä vuosille 2003-2013. Opetusministeriö 2003.

Hyyppä, Markku T .& Liikanen, Hanna-Liisa: Kulttuuri ja terveys. Edita 2005.

Kainulainen, Kimmo: Kunta ja kulttuurin talous. Tampereen yliopisto 2005.

Kulttuurin aika. Kulttuurin ja kulttuuripolitiikan merkityksestä yhteiskunnassa. Opetusministeriö

2003.

Kulttuuriteollisuus 2003-2006. Kehittämishankkeiden linjaus. Hämeen liitto 2003.

Kulttuuriteollisuustoimialan toimijat ja roolit Kanta-Hämeessä. Kehittämishankkeiden linjaus.

Hämeen liitto 2006.

Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen. Verkostomainen toimintamalli –selvitys. Opetusministeriö

2006.

Pysyvä muutos? Kehittämishankkeiden vaikuttavuutta etsimässä/toim. Esa Niemi. Tukeva

2005.

Sivistyksen suunta. Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma. Kuntaliitto 2007.

Julkaisemattomat lähteet:

Palvelu- ja kuntarakenneuudistus Patu. Työryhmätyöskentelyn loppuraportti helmikuu –

toukokuu 2007.

www-linkit

Lukuisten kuntien kulttuuristrategiat: mm. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Tampere, Turku,

Vantaa.

More magazines by this user
Similar magazines