Arjessa mukana - Hämeenlinna

hameenlinna.fi

Arjessa mukana - Hämeenlinna

2/2007

3/2009

Arjessa mukana

H Ä M E E N L I N N A N K A U P U N G I N A S U K A S T I E D O T E 3 / 2 0 0 9

Wetterhoffista kaupunkilaisille uusi olohuone

TIKU toi lisäpalveluja kirjaston asiakkaille

Hämeenlinnan Terveyspalvelut-liikelaitoksen uudet puhelinnumerot


Pääkirjoitus

Wetterhoffista

kaupunkilaisille uusi olohuone

Kaupunkilaiset ovat saaneet uuden olohuoneen. Linja-autoaseman vieressä

uljaana seisova Wetterhoffin talo siirtyy kaupungin palvelutuotannon käyttöön

vuoden alussa.

Kuva Jenni Mankonen

Jokin talon olemuksessa saa ajattelemaan

suurta purjelaivaa. Ehkä se on sisäpihan

vino lasiseinä joka valuu alas kuin isopurje,

tai kenties päädyn kaarevat parvekkeet,

jotka tuovat mieleen maston

päässä keikkuvan märssykorin.

Purjelaivoja on aina rakastettu suurella

sydämellä. Alukset ovat jatkaneet

matkaansa kapteenien ja miehistöjen

vaihtuessa. Juuri korjaustelakalta tulleen

Wetterhoffin talon miehistöllä on

matkakuumetta. Onkohan uuden Hämeenlinnan

kurssi kohti asiakaslähtöisiä

palveluja huolella valittu ja selvitäänkö

karikoista? Kuinka kauan pitää odotella

talouden suotuisampia tuulia?

Yksi asia meille on yhtä varmaa kuin

entisaikojen merimiehille, matkaan on

päästävä, paikalleen ei voi jäädä.

Kutalantien päiväkoti ja Hauhon Eteläisten

päiväkoti ovat saaneet kunnian olla

uuden Hämeenlinnan ensimmäisiä uusia

palveluyksiköitä. Ylpeänä toivotamme

lapset ja vanhemmat viihtymään. Vaikeiden

aikojenkin keskellä Hämeenlinna

kehittyy.

Tämän asukaslehden sisäsivuilta löytyy

enemmän asiaa uusista tiloista ja palveluiden

kehittämisestä.

Kulmilla kohdataan!

Päivi Raukko

palvelutuotantojohtaja

2


Arjessa mukana H ÄMEENLINNAN KAU P U N G I N A S U K A S T I E D OT E 31/2007

/ 2 0 0 9

SISÄLTÖ

s. 6

s. 16-17

Pääkirjoitus: Wetterhoffista kaupunkilaisille uusi olohuone.................................... 2

Oma koti omalle tontille........................................................................................................ 4

Vanhaa korjataan enemmän kuin uutta tehdään........................................................ 5

Lammi-Tuulos-Hauho -alueella hyvää vettä................................................................... 6

Ensihoito paranee ................................................................................................................... 6

TIKU toi lisäpalveluja kirjaston asukkaille................................................................... 8-9

Uusia katuja ja kunnostustöitä..........................................................................................10

Apua lapsiperheiden arkeen..............................................................................................11

Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset käynnistyivät.......................................11

Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen uudet puhelinnumerot..... 12-13

IKÄ+ auttaa selviämään kotona pidempään................................................................14

Kutalan ja Eteläisten päiväkodit ovat valmiina touhukkaisiin päiviin.................15

Wetteri palvelee matalan kynnyksen yli................................................................. 16-17

H1N1-influenssa.....................................................................................................................18

Värikylpyjä ja teatteria................................................................................................... 19-20

s. 19-20

Arjessa mukana on Hämeenlinnan

kaupungin julkaisema asukastiedote,

joka ilmestyy vuonna 2010 neljä

kertaa.

Palvelupisteet lähikirjastoihin

Rengon palvelupiste muutti kuluvan vuoden syyskuun alussa Rengon

kirjaston tiloihin. Muutto oli pilottihanke ja siitä saadut kokemukset sekä

asiakaspalaute ovat olleet niin positiivisia, että pilotti muutetaan pysyväksi

toiminnaksi.

Julkaisija:

Hämeenlinnan kaupunki, PL 84,

13101 Hämeenlinna

Puh. (03) 621 2385

Fax (03) 621 2585

Toimituskunta:

Tiina Vahtokari vastaava toimittaja

Ulkoasu ja taitto:

Hämeenlinnan kaupunki/Viestintä

Tuula Mäkinen

Painopaikka:

Painoyhtymä Oy

Kannen kuva:

Kuvatoimisto Plugi

ISSN 1796-2501

Ensi vuoden alkukuukausina myös muiden liitoskuntien (Hauho, Kalvola,

Lammi ja Tuulos) palvelupisteet siirretään toimimaan ao. liitoskuntien

kirjastojen yhteyteen. Tarkemmat muuttoajankohdat selviävät vuodenvaihteen

tuntumassa ja niistä tiedotetaan vielä erikseen jokaisen muuton

yhteydessä.

Muutos parantaa palvelupisteiden aukioloaikoja sekä henkilöresursseja.

Palvelupisteiden henkilökuntaa perehdytetään myös kirjaston palveluihin.

Palvelupisteissä toimineet muut palvelut, kuten esim. sosiaalityö, maaseutuasiamies

ja yritysasiamies, jäävät toistaiseksi toimimaan entisiin kiinteistöihin.

Poikkeuksena Rengon palvelupiste, jossa kirjastolle syyskuun alussa

muuttivat myös maaseutuasiamies ja sosiaalityö.

3


Oma koti

omalle tontille

Kaupungilla on tällä hetkellä vapaana 126 omakotitonttia. Kantakaupungissa

tontteja on kuluvana vuonna luovutettu runsaat 70 ja uusissa kaupunginosissa

niitä on varattu kohtalaisen hyvin, Lammilla 9 ja Kalvolassa 8 tonttia. Kaupunki

pyrkii tuottamaan vuosittain tasaiset 100-120 tonttia. Kaavoituksen painopiste

onkin asuntoalueiden kaavoituksessa.

Tonttien myyntihinnat Hämeenlinnassa

vaihtelevat Tuuloksen 1 eurosta Kanta-

Hämeenlinnan 20 euroon neliöltä. Tonttikokoja

löytyy kantakaupungin tiivistä

rakentamista edellyttävistä pientonteista

liitoskuntien jopa yli hehtaarin kokoisiin

haja-asutusalueen tontteihin. Nyt on

mistä valita.

Tonttitilanne netissä

Kaupungin internetsivuilta löytyy ajantasaisin

tieto kaupungin tonttitilanteesta.

Myös paikallislehdissä ilmoitetaan

uusien asuinalueiden tonttierien tullessa

haettavaksi. Uusien tonttierien ensimmäinen

haku kestää kolme viikkoa,

jonka jälkeen vapaaksi jääneet tontit

siirtyvät viikoittaiseen hakuun. Haut

päättyvät perjantaihin klo 15 mennessä

ja saapuneet hakemukset käsitellään seuraavan

viikon alussa.

Hakijoita ei pisteytetä

Tontinhakijoita ei Hämeenlinnassa pisteytetä

tai luokitella, toisin kuten useissa

suuremmissa Suomen kaupungeissa. Ainoa

poikkeus tästä on, että ensisijaisessa

asemassa uusien tonttierien jaossa ovat

ne hakijat, jotka eivät 10 vuoden aikana

ole saaneet kaupungilta tonttia.

Viikoittaisessa haussa olevilla tonteilla

kaikki hakijat ovat samassa asemassa.

Hakemukseen täytetään vaihtoehtoiset

tontit ensimmäisenä se tontti, joka ensisijaisesti

halutaan. Jos useampi hakee

”ykkösenä” samaa tonttia, tontti arvotaan

hakijoiden kesken.

Hinnat ja maksut

Mikäli kunnallistekniikka on tontilla valmiina,

on varausaika 6 kuukautta, muutoin

se on noin 6-10 kuukautta. Muiden

tonttien varausaika on yksi vuosi.

Varausmaksu tulee maksaa eräpäivään

mennessä, muutoin kaupunki katsoo

hakijan luopuneen tontista ja se laitetaan

uudelleen hakuun. Ensimmäinen

varausmaksu hyvitetään varaajalle tontin

hinnassa tai vuokrassa.

Vuokratontti on mahdollista ostaa myöhemmin

omaksi. Kauppahinta määräytyy

kaupantekohetkellä olevan tonttihinnan

mukaan.

Uusia tontteja

Kantakaupunkiin tulee uusia tontteja jakoon

vuoden 2010 aikana Vuorentakaa

Rääpiälästä sekä Siiri 2 alueelta. Sampo

3 alueelta uusia tontteja saadaan jakoon

joko 2010 tai 2011. Liitoskunnissa vapaita

tontteja on jatkuvasti noin 120 kpl,

koot ja hinnat vaihtelevat hyvinkin suuresti.

Ota yhteyttä

Ilmoittamalla yhteystietosi Sirpa Rahikaiselle,

puh. (03) 621 2525, sirpa.rahikainen@hameenlinna.fi

saat tonttien

hakupaperit suoraan kotiisi heti niiden

valmistuttua.

Viikoittain päivittyvät vapaat tontit

ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta

www.hameenlinna.fi/tontit.

Arkinen juomavesi

muuttuu jännittäväksi

seikkailuksi Vesikoulussa,

uudessa koululaisille suunnatussa

verkkomateriaalissa. Maksuton Vesikoulu

on kaikille avoin ja siihen voi

käydä tutustumassa osoitteessa

www.vesikoulu.fi tai ruotsiksi osoitteessa

www.vattenskolan.fi

Vesihuollosta

perittävät käyttömaksut

ovat 1.1.2010 lukien

seuraavat

(sis. alv 22 %):

• veden käyttömaksu 1,16 €/m 3

• jäteveden käyttömaksu 2,03 €/m 3

Vuotuinen perusmaksu nousee

kaikissa maksuluokissa 20 %

4


Teksti ja kuva Timo Pietilä

Vanhaa korjataan

enemmän kuin uutta tehdään

Ensi vuonna budjetoidaan vanhojen vesiputkien korjaamiseen ensimmäistä kertaa

enemmän rahaa kuin uudisrakentamiseen. Tästä huolimatta korjaamisen vauhti ei

ole vieläkään riittävä, sanoo HS-Veden toimitusjohtaja Timo Heinonen.

Hämeenlinnan alueella on 840 km vesijohtoja.

Vanhimmat putket ovat parin

metrin syvyydessä keskustan alueella,

mutta vuotokohtia löytyy lähes viikottain

eri puolilta yhtiön verkostoa. Timo

Heinosen mukaan näitä putkia pitäisi

pystyä korjaamaan noin 2-3% vuosivauhtia,

mikä merkitsisi noin 20 kilometriä

vuodessa. Viime vuosina vauhti

on ollut kuitenkin vain kymmenesosa

tästä. Se tarkoittaa, että joka vuosi korjausvelka

kasvaa.

Vesi on verkossa

Tähän mennessä ei onneksi ole sattunut

suuria vahinkoja. Tämä johtuu paitsi

tuurista myös siitä, että Hämeenlinnan

vesijohdoista on rakennettu oikeasti

verkosto, jossa samaan paikkaan voidaan

päästä myös toista kautta. Lisäksi

mahdollisimman moni laitteisto on kahdennettu

niin, että jos joku menee epäkuntoon,

on vielä toinen tallella. Näin

vahingon sattuessa kärsimään joutuva

alue voidaan rajata mahdollisimman pieneksi.

Silti Hämeenlinnassakin on muutama

päävesiputki, joiden rikkoutuessa

vaikutukset olisivat kyllä tuntuvia, Heinonen

arvioi.

Sujutusmenetelmät nopeuttavat uusimistöitä

Putkien saneeraus on tietysti kiinni rahasta,

mutta myös työn hankaluudesta.

Putket kulkevat noin kahden metrin syvyydessä

maan alla ja niiden kaivaminen

kaikkien muiden kaapeleiden ja putkien

seasta on hankalaa hommaa. Yleensä työtä

tehdäänkin yhteistyössä katu-, sähköja

datapuolen kanssa niin, että päästään

yhdellä kaivannolla. Nyt tämä vauhti ei

kuitenkaan riitä. Käyttöön on otettava

entistä enemmän ns. sujutusmenetelmiä,

joissa vanhat putket pinnoitetaan tai niihin

työnnetään uusi sisäputki. Näin niitä

ei tarvitse kaivaa kokonaan esiin vaan

pienemmät kaivannot määrävälein riittävät.

Näin tullaan toimimaan esimerkiksi

Soraharjunkadulla ja Brahenkadulla ensi

kesänä.

Vesihuollon tilanne hyvä

Kaiken kaikkiaan Timo Heinonen luonnehtii

vesihuollon tilannetta kuitenkin

hyväksi. Pohjavettä riittää, seudullinen

yhteistyö toimii, Iittalan aluekin saa pian

varmistuksen uudesta päävesiputkesta ja

Lammin raudan puhdistukseen kehitetty

laitos otetaan käyttöön. Lisäksi Ahveniston

vanha vesitornikin voidaan lähivuosina

kenties korvata paremman varmuuden

antavalla varavoimalaitteistolla.

5


Uusi tarkempi seuranta

ei tuonut yllätyksiä

Lammin uusi uima- ja liikuntahalli avattiin

Lammin uimahallissa on 4 kpl 25-metrin pituista rataa, terapia-allas sekä lasten

kahluuallas. Uimahallin yhteydessä on myös liikuntahalli, jonka vuorot ovat vuoden

2010 alusta lähtien nähtävissä netissä osoitteessa www.hmlliikuntahallit.fi.

Uimahallilippujen hinnat ovat samat molemmissa uimahalleissa:

- aikuisten kertalippu 5,50 €

- alle 16-vuotiaiden lasten kertalippu 3,30 €

Lammin uimahalli, Lamminraitti 37, Lammi

avoinna ti ja to klo 6-20, ke ja pe klo 13-20 ja la klo 10-17

Hämeenlinnan uimahalli, Uimarintie 2, Kanta-Hämeenlinna

avoinna ma, ke, to ja pe klo 6-20.30, ti klo 12-20.30 ja la-su klo 11-17

Lippujen myynti halleissa lopetetaan tuntia ennen sulkemisaikaa. Uintiaika

loppuu puoli tuntia ennen sulkemista.

Lammin ja Tuuloksen alueen yhteinen

vesihuolto kuului aiemmin noihin pieniin

laitoksiin, mutta kun tämä verkosto

yhdistettiin Hauhon verkostoon, tuli

myös lain velvoite tarkemmaksi ja nyt

tämänkin alueen veden laadusta pitää

raportoida aina Brysseliin asti. Nyt kun

tuota tarkempaa aikaa on eletty vuosi,

ovat tulokset selvillä. Niistä näkyy, että

veden laatu on hyvä.

Tunne oman kaivosi veden laatu

Vesilaitoksilla veden mikrobiologisiin

ongelmiin varaudutaan seuraamalla veden

laatua ja suurimmilla laitoksilla

raakavesi käsitellään ultraviolettivalolla

ennen verkostoon johtamista. Ainoa vesinäytetuloksissa

havaittu verkostoveden

laatuun liittyvä ongelma, joka koskee oikeastaan

koko Hämeenlinnan seutua, on

korkea rautapitoisuus, kertoo terveystarkastaja

Päivi Lindén. Rauta ei sinänsä ole

Ensihoito paranee

Teksti ja kuvat Timo Pietilä

Soitto numeroon 112 - Hälytyskeskus, tarvittavat tiedot, hälytys! Kun keskus antaa hälytyksen sairasautolle, kuluu korkeintaan

60 sekuntia siihen, kun auto kyydissään kaksi ammattilaista on jo matkalla autettavan luo. Tämä on lupaus, joka sisältyy

uuteen sopimusluonnokseen Hämeenlinnan seudun kiireellisten ja korkeariskisten sairaankuljetustehtävien hoitamisesta.

Uusi sopimusluonnos on tätä kirjoitettaessa

vielä valtuustokäsittelyä vailla,

mutta mikäli se toteutuu suunnitellulla

tavalla, tulevat palvelut Hämeenlinnan

seudulla paranemaan selvästi. Nykyiseen

järjestelmään verrattuna tulevat kaikki

ambulanssit olemaan hoitotason autoja

mikä edellyttää sekä varustelulta että

henkilökunnalta tiettyä ammattipätevyyttä.

Tähän asti valmiudessa on ollut

myös kevyemmin varusteltuja autoja. Lisäksi

kun koko aluetta käsitellään yhtenä

kokonaisuutena, on mahdollista siirrellä

autoja niin, että valmius säilyy mahdollisimman

hyvänä koko alueella. Yhteistoiminta-alue

kattaa Hämeenlinnan,

Janakkalan ja Hattulan. Normaalissa

tilanteessa sairasauto tavoittaa lähes jokaisen

hämeenlinnalaisen 15 minuutissa.

Lähin auto lähtee

Esimerkiksi jos Janakkalan auto lähtee

viemään vakavan sydänkohtauksen saanutta

potilasta Helsinkiin hoitoon, pyritään

Hämeenlinnasta siirtämään yksi

auto päivystämään lähelle Janakkalan

rajaa siltä varalta, että Janakkalasta tulisi

uusi hälytys, kertoo lääkintäesimies Miika

Koivurinne Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta.

Pelastuslaitos vastaa käytännön

toiminnan pyörittämisestä kuntien

puolesta.

Samoin mikäli Hattulan Pekolassa tarvitaan

apua, lähetetään paikalle aina lähin

sairasauto eli todennäköisesti Hämeenlinnan

auto, sillä Hattulan auto päivystää

normaalisti Parolassa. Ja Parolan auto

puolestaan voidaan lähettää vaikkapa

Hämeenlinnan Tiiriöön, koska se pääsee

sinne nopeimmin.

6


Lammi-Tuulos-Hauho -alueella hyvää vettä

Teksti ja kuvat Timo Pietilä

Veden laadun seurantaa varten on säädetty laissa tarkasti miten veden laatua tulee

tutkia. Yksityisten talousvesikaivojen vesi on vedenkäyttäjien omalla vastuulla kun

taas vesilaitokset kuuluvat viranomaisvalvonnan piiriin. Heikoimmin seurataan yksityisten

omia kaivoja, sitten pieniä vesilaitoksia ja tarkimmin isompia laitoksia.

terveydelle vaarallista niinä pitoisuuksina,

joina sitä esiintyy, mutta se kertyy

putkistoon ja saattaa aika ajoin värjätä

veden kellertäväksi ja mahdollisesti aiheuttaa

veteen makuvirhettä. Rautakerros

putken pinnassa muodostaa myös hyvän

alustan bakteereille, mutta tällaista mikrobiologista

ongelmaa ei vesijohtoverkostossa

ole Lindénin mukaan havaittu.

Hämeenlinnan seudulla yksittäisissä kaivoissa

on todettu muun muassa korkeita

bakteeri-, fluoridi-, arseeni-, nitraatti- ja

radonpitoisuuksia, jotka voivat aiheuttaa

vedenkäyttäjille terveyshaittoja. Tästä

syystä jokaisen olisi hyvä tuntea oman

kaivonsa veden laatu.

Poresuuttimet kannattaa puhdistaa

aika ajoin

Mittauksissa seurataan ns. indikaattibakteereja,

sillä kaikkia mahdollisia

bakteereita ei voida tutkia. Ja niinpä se,

että sanotaan veden olevan puhdasta, ei

tarkoita, että se olisi steriiliä, Päivi muistuttaa.

Siinä ei kuitenkaan saa olla pieneliöitä,

loisia tai mitään aineita sellaisia

määriä tai pitoisuuksia, joista voi olla

vaara ihmisten terveydelle.

Verkostoveden lisäksi omasta hanasta tulevan

veden puhtauteen vaikuttaa talon

putkisto, veden virtaama ja esimerkiksi

poresuuttimen puhtaus. Viranomaisvalvonnan

vesinäytteet otetaan tavallisista

vesihanoista esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa.

Näytteenoton yhteydessä tarkistetaan

myös poresuuttimien puhtaus.

Päivi suositteleekin aika ajoin puhdistamaan

poresuuttimet myös kotona sekä

suosittelee myös, että vettä juoksutetaan

hetki ennen kuin otetaan juomaksi tai

elintarvikekäyttöön. Näin talon omassa

vesiputkessa mahdollisesti pitkään seisonut

vesi saadaan valutettua ensin pois.

Hoitotyön ammattilaiset asialla

Normaali arkipäivänä välittömässä hälytysvalmiudessa

on vuorokauden ajasta

riippuen viidestä seitsemään sairasautoa.

Tämä edellyttää 50 ammattilaisen joukkoa;

jokaisessa työparissa ainakin toinen

on hoitotason koulutuksen saanut henkilö,

esimerkiksi sairaanhoitaja.

Uudistus tuo samanlaiset ja entistä korkeatasoisemmat

palvelut kaikille Hämeenlinnan

seudulla asuville ja entistä

nopeammin.

Sairaanhoitaja Tomi Jokela ja sairaanhoitaja AMK Juhana Koskue varmistavat, että kaikki on kunnossa hälytystä

varten.

7


u u s i a p a l v e l u j a k i r j a s t o s s a

T I K U

Mikä ihmeen TIKU? Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö, TIKU ESR- rahoitteinen, kolme

vuotta kestävä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston projekti on tuonut kaupunkilaisille uusia

palveluja kirjastoon. Häme-Wiki käynnistyi elokuussa ja editointitila avattiin syyskuussa.

DIGITALLENNUS pelastaa monet rakkaat muistot

Moni kansalainen on hiljaa sisimmässään miettinyt, mitä tehdä rakkaille musiikkikaseteille,

muistorikkaille vinyyleille tai häävideoille. Moni tallenne onkin löytänyt tiensä kirpputoreille

tai roskikseen, koska tallentaminen on ollut aika kallista huvia.

Nyt Hämeenlinnan kirjasto tarjoaa uudessa

editointilassaan maksuttoman

mahdollisuuden tallentaa tärkeät jutut

dvd:lle tai cd-romille. Lisäksi siellä voi

skannata dioja ja paperikuvia.

– Ensimmäisellä kerralla meillä on mukana

ohjaaja, joka opastaa laitteiden

käyttöä. Tilan voi varata 1-4 tunniksi ja

me voimme ottaa varauksia kahdeksaksi

viikoksi kerrallaan. Tunti on minimi, sanoo

projektisuunnittelija Maija Saraste.

Editointitila on ollut todella kysytty päivittäin

aina jouluun saakka. Tarjolla on

ollut enää vain muutamia yksittäisiä aikoja.

Kysyntä yllätti

– Kysyntä yllätti meidät. Ei se ole kui-

tenkaan ihme, sillä etenkin suurilla ikäluokilla

on satoja älppäreitä, kasetteja ja

kymmenittäin videoita eikä niistä haluttaisi

millään luopuakaan.

Digitoimassa kirjaston toisessa kerroksessa

on näkynyt liki yhtä paljon miehiä

kuin naisia sekä paljon pariskuntia.

Sarasteen mukaan tumpelonkaan ei ole

mahdotonta oppia digitointia, jos vaikka

opettelee yhden asian kerralla. Lopputulokseen

ollaan oltu tyytyväisiä ja projektityöntekijä

on aina valmis auttamaan.

– Kokoaikaista ohjausta ei voida tarjota.

Meillä on ollut syksyn aikana myös

ryhmäkursseja, joissa neuvotaan alkuun.

Monet haluavat tehdä rauhassa eivätkä

välitä vieraan seurasta. Tarjolla tilassa on

ohjeita myös kirjallisena sekä netissä.

Kirjaston editointitilassa asiakkaat voivat itsenäisesti

• muuttaa LP-levyjä, kasetteja ja VHS-videoita digitaaliseen muotoon

• muokata kuvia, ääntä ja musiikkia

• skannata ja tulostaa paperikuvia ja dioja

• polttaa työt CD- tai DVD-levyille

Editointitila on tarkoitettu asiakkaille, joilla on lainausoikeus

Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Editointitilan käyttö on

ilmaista, ainoastaan tulostus on maksullista

Varaukset

• kirjaston infopisteestä puh. (03) 621 3040

toi lisäpalveluja kirjaston asiakkaille

Projektisuunnittelija Maija Saraste on iloinen, kun

kirjaston asiakkaille voidaan tarjota entisten palvelujen

lisäksi uusina digitointimahdollisuus sekä Häme-Wiki

Aukeaman tekstit ja kuvat Anneli Heräjärvi

www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi

Häme-Wikiin toivotaan

Kirjastossa elokuussa avattuun uuteen palveluun,

Häme-Wikiin toivotaan lisää tarinoita,

kertomuksia ja muistelmia. Projektisuunnittelija

Maija Saraste suorastaan kaipaa sinne pienen ihmisen

historiaa virallisempien asioiden rinnalle.

– Muistot vaikkapa omasta mummosta

antavat sisältöön omaa ihmisläheistä historiaansa

ja ajankuvausta.

Häme-Wikissä on nyt noin 340 artikkelia,

joista osa on lyhyitä, osa perusteellisia.

Saraste iloitsee työelämään tutustuneiden

ysiluokkalaisten innosta tehdä

sivustolle esittely omasta koulustaan.

8


Vauvan jokellus

saatiin talteen

Mirja Rantakangas oli jo luopunut toivosta saada säilytettyä poikansa jokellusta, kun vanha

kasetti veteli viimeisiään. Nyt vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan jokellukset ja

ensi sanat ovat tallessa cd-levyllä. Mirjan 36-vuotias poika saa omalla kuvallaan somistetun

levyn joululahjaksi.

Nyt tältä kasetilta on siirretty pojan jokellukset

cd-levylle turvaan, riemuitsi Mirja Rantakangas.

Risto Laakkonen kehui editointitilan laitteita

hyviksi ja helppokäyttöisiksi

– Olin ihan onneton, kun kasetilta ei

tahtonut enää kuulua mitään. Editointitilan

laitteilla jokellus saatiin kuitenkin

kuulumaan tosi hyvin, ihastelee editoija.

Rantakangas teki ohjaajan kanssa töitä

neljä tuntia posket punaisina. Mukanaan

hänellä oli c-kasettien lisäksi videoita ja

kuviakin skannattiin. Tärkeät muistot

saatiin talteen valtavan tunneryöpyn

myötä.

– Kyllä minä nyt osaan digitoida kasetilta

cd-levylle, mutta muiden asioiden

kanssa tarvitsen lisää apua seuraavan neljän

tunnin session aikana, tuumi Mirja

Rantakangas.

Innokas digitoija pitää kirjaston palvelua

mahtavana, mutta löytää hän siitä yhden

negatiivisenkin piirteen.

– Ohjeet ovat englanninkieliset, joten

kieltä taitamaton ei pysty tekemään mitään

ilman tulkkia. Näin ollen sinne ei

kannata mennä yksin.

Ystävän apuna

Risto Laakkonen yhdisteli ystävänsä

juhlavideoita ja teki samalle dvd:lle lisäksi

vielä kuvaesitystä diakuvista.

– Helppoahan tämä on, etenkin videopuoli,

ihasteli Laakkonen, joka teki

jälkikäsittelyn kotonaan omilla laitteillaan.

Laakkonen oli mukana digitointitilan

käyttöohjauksessa ja hallitsee muutenkin

homman.

Hän muistuttaa, että pitää varautua

ajallisesti siihen, että tunnin videon digitoiminen

kestää tunnin.

– Tahtia ei voi nopeuttaa mitenkään.

• www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi • www.hamewiki.fi

lisää kivoja tarinoita ja muistoja

Tätä nykyä noin 160 ihmisellä on tunnukset

Häme-Wikiin, mutta lisää kirjoittajia

saisi mieluusti tulla joukkoon

mukaan.

– Me seuraamme koko ajan, mitä sivustolle

on tullut ja joskus lisäämme

kirjoituksiin linkkejä ja asiasanoja. Sopimattomia

sinne ei pääse kertymään, sillä

historiasivusta nähdään, kuka on kirjoittanut

viimeksi. Ylläpitäjä voi poistaa asiattomat

muutokset.

Käyttöongelmaa ei ole ollut. Käyttäjät

ovat enimmäkseen keski-ikäisiä tai vanhempia

aihepiirinään usein oma yhdistys.

Monien mahdollisuuksien paikka

Häme-Wiki on monien mahdollisuuksien

paikka. Siellä on nyt eniten yksittäisistä

paikoista tai rakennuksista kertovia

juttuja. Saraste pitää Ihmisiä Hämeestä

– osioita, jossa esitellään paikkakunnan

väkeä. Nyt siellä on tietoa mm. Matti Johannes

Koivusta ja Johanna von Schoulzista,

mutta ei mainintaakaan Irwin

Goodmanista.

– Ei esiteltyjen henkilöiden tarvitse olla

yhteiskunnallisesti merkittäviä henkilöitä

eikä kuuluisuuksia. Käyttäjäkuntahan

sivustoa ylläpitää, joten omat mummot

ja vaarit mukaan. Koko perhe vaan ideoimaan,

kehottaa Saraste.

Paikallisuus arvossaan

Kuntaliitosten myötä paikallisuus on nyt

arvossaan. Häme-Wiki ei korvaa kirjoja,

mutta on uusi väline säilyttää ja välittää

aineistoa, josta käyttäjäkunta on kiinnostunut.

Se mahdollistaa sellaisen aineiston

julkaisemisen, joka muuten olisi

ihmisiltä piilossa.

– Tämä on hieno mahdollisuus yksittäiselle

ihmiselle tuoda esille omaa tietoa.

Häme-Wiki on lisäksi ilmainen ja turvallinen.

Ei kannata arastella, vaikkei tiedäkään

kaikkea. Toinen voi täydentää juttua

omilla tiedoillaan, kehottaa Saraste.

9


Uusia katuja ja kunnostustöitä

Uusien asuinalueiden kadut ja kunnallistekniikka, kunnossapito, korjaukset, puistot

ja ulkoilualueet, metsät ja kiinteistöt - huolehdittavaa on paljon ja tiukassa taloudellisessa

tilanteessa kaikkea mitä haluttaisiin, ei voida tehdä. Mutta paljon kuitenkin

myös tapahtuu. Kehitys ehkä hidastuu, mutta ei lopu.

Aukeaman tekstit ja kuvat Timo Pietilä

Näin näkevät Hämeenlinnan kaupungin

luonnonhoitopäällikkö Kaarina Aulin,

projektipäällikkö Marko Soramäki ja

rakennuspäällikkö Jukka Salminen ensi

vuoden. He hoitavat yhdyskuntalautakunnan

palvelusopimuksen mukaan

kiireellisyysjärjestyksessä jonossa olevat

työt.

Koulujen ja päiväkotien kentät

pidetään kunnossa

Teiden talvikunnossapidosta tingitään

mahdollisimman vähän, kun on kysymys

liikenneturvallisuudesta. Lumikasat

sen sijaan eivät häivy katujen varsilta entiseen

tahtiin.

Ulkoliikuntakenttien talvikäyttöä sen sijaan

supistetaan tuntuvasti. Periaate on,

että koulujen ja päiväkotien yhteydessä

olevat kentät jäädytetään ja pidetään

kunnossa, mutta muita kohteita on karsittu.

Näin kokonaisuus voidaan hoitaa

vähemmillä jäädytysyksiköillä.

Moottoriradalle tykitetään lunta uudella

mallilla yhteistyössä urheiluseurojen

kanssa. Myös Lammilla oleva valaistu

lenkki lumetetaan samalla tavalla yhteistyössä.

Yhdellä kaivuulla tekniikka maahan

Helmikuussa alkavat laajenevalla Sammon

asuinalueella ja Rääpiälän uudella

asuinalueella kunnallistekniset työt, jotka

tehdään yhteistyössä AinaComin ja

HS-Veden kanssa. Näin kaikki tarvittava

tekniikka saadaan kaivettua maahan samalla

kertaa. Tämä on järkevää ja kustannustehokasta.

Harvoilankylässä sekä korjataan vanhoja

että tehdään uusia teitä ja myös Moreenin

alueella tehdään tietöitä uusia yrityksiä

varten.

Lisäksi korjataan katuja eri puolilla kaupunkia,

mm. Palkkisillantie Lammilla

päällystetään. Myös Viipurintien sillan

etelän puoleinen kaista korjataan. Sillan

lisäksi jatketaan laivarannan puiston

ja Ystävyydenpuiston peruskorjausta,

joka saatetaan loppuun ensi kesän aikana,

mutta sen jälkeen onkin uusi entistä

kauniimpi puisto rannan paraatipaikalla.

Netistä ajantasaista tietoa

työohjelmista

Ajankohtaiset työohjelmat löytyvät Hämeenlinnan

kaupungin nettisivuilta

kohdasta Ympäristö ja luonto/Metsäluonto/Työohjelmat

(Ulkoliikunta, Rakentamiskohteet)

10


Apua

lapsiperheiden arkeen

Mitä tehdä, kun vanhemman on pakko päästä vaikkapa lääkäriin, mutta lapselle

ei ole siksi aikaa hoitajaa?

Apu voi löytyä kaupungin Lapsiperheiden

kotipalvelusta. Tämä palvelu, joka

käynnistyi kokeiluna tänä vuonna, vakinaistetaan

vuoden vaihteessa ja seitsemän

työntekijän voimin se hoitaa lapsia

tällaisessa hätätilanteessa kaikkialla Hämeenlinnassa.

Yhteistyötä MLL:n kanssa

Johtava perhetyöntekijä Virva Koivisto

on tyytyväinen toiminnan vakiintumiseen.

Tarvetta hänen mukaansa todella

on. Alun käynnistysvaiheen jälkeen lastenhoitajia

on tarvittu yhä kiihtyvään

tahtiin, kun tieto palvelusta on levinnyt.

Nyt hoitajien kalenterit on pääsääntöisesti

täytetty jo pariksi viikoksi eteenpäin,

mutta tästä huolimatta jos hätä tulee

niin apua pyritään toki järjestämään

lyhyemmälläkin varoitusajalla, Virva

vakuuttaa. Tässä auttaa myös yhteistyö

Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa,

jolla on tarjolla samanlaista apua. Jos

toiselta resurssit loppuvat, ehkä toinen

voi auttaa.

Avun määrä vaihtelee

Tyypilliset tilanteet, joissa apua on tarvittu

ovat olleet esimerkiksi tilanteet, joissa

yksinhuoltajan jalka tai käsi on murtunut

ja kipsattu ja on päästävä kontrollikäynnille

lääkäriin. On uupuneita vanhempia,

jotka eivät kerta kaikkiaan jaksa

huolehtia lapsesta ilman apua ja sitten

tietysti muita sairauksia, jotka edellyttävät

hoitokäyntejä, joksi ajaksi lapsi tarvitsee

aikuisen. Avun määrä vaihtelee sitten

tietysti tapauksen mukaan: jollakin

käynti on kertaluonteinen ja kestää vain

muutaman tunnin, joissakin tapauksissa

Kotipalvelun perhetyö

on lyhytaikaista, tilapäistä

perheiden kotona tapahtuvaa

tukea ja apua lapsiperheille

erilaisissa tilanteissa, kun

perhettä kohtaa akuutti elämän

kriisi. Näitä voivat olla esimerkiksi

vanhemman sairastuminen,

sairaalassaolo, loukkaantuminen,

masennus, uupuminen tai muu

vaikea elämäntilanne.

Tilaukset puh. (03) 621 2593

apua tarvitaan useiden kuukausien ajan.

Kun muita auttajia ei ole

Edellytyksenä avun saannille on paitsi

pakottava tarve, myös se, että muita auttajia

ei kerta kaikkiaan ole. Isovanhemmat,

sisarukset, ystävät jne. saattavat olla

niin kaukana, tai tällaista sosiaalista verkkoa

ei vain yksinkertaisesti ole tukena.

Silloin apu voi löytyä Virvan numerosta.

Pitkäaikaistyöttömien

terveystarkastukset käynnistyivät

Työtä, josta kaikki hyötyvät

Monet tutkimukset ovat osoittaneet,

että pitkittynyt työttömyys ja terveysongelmat

kulkevat usein käsi kädessä. Pitkäaikaistyöttömien

terveystarkastusten

tavoitteena on ennaltaehkäistä terveyshaittoja,

tarjota tietoa ja mahdollisuus

saada apua sairauksiin. Näin tiivistävät

sosiaalityöntekijä Ritva Vihersalo ja työvoimaohjaaja

Pipsa Nurmi syyskuun

alussa käynnistyneen työn perusteita.

Pysyvään käytäntöön pyritään

Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskuksen

työntekijät ohjaavat hämeenlinnalaisia

pitkäaikaistyöttömiä

asiakkaitaan terveyskeskukseen terveydenhoitaja

Salla Lehtosen vastaanotolle.

Tavoitteena on syksyn aikana tehdä 100

terveystarkastusta ja toimintaa on ensi

vuonna tarkoitus laajentaa koskemaan

myös TE-toimiston pitkäaikaistyöttömiä

asiakkaita. Jatkossa toivotaan, että tästä

toiminnasta tulisi pysyvä käytäntö.

Ohjausta omatoimiseen terveydenhoitoon

Tarkastuksessa käydään haastattelemalla

läpi henkilön elämäntilannetta ja tehdään

perusmittaukset, joiden perusteella

keskitytään hoitamaan tarpeellisia terveyteen

liittyviä asioita. Kaiken kaikkiaan

vastaanotolla on käynyt tyytyväistä

väkeä. Jokainen asiakas on saanut tietoa

omasta terveydentilastaan ja he ovat saa-

neet ohjausta omatoimiseen terveydenhoitoonsa.

Joukossa on ollut sellaisia

henkilöitä, jotka eivät ole käyneet missään

terveystarkastuksissa 15 vuoteen.

Lähes kaikille Sallan vastaanotolla käyneille

on tehty suunnitelma jatkohoidosta.

Tavoite on saada asiakkaita motivoitua

huolehtimaan omasta terveydestään

entistä paremmin ja saada heidät asianmukaisen

hoidon piiriin ajoissa.

Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin

osoitettu lisävaltionosuus maksetaan

kunnille osana terveydenhuollon laskennallisia

kustannuksia.

11


3 621 9165

Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen

uudet puhelinnumerot

Tekstit Timo Pietilä

Hämeenlinnan terveyspalvelut ottaa

käyttöön uudet puhelinnumerot. Koska

Hämeenlinnan terveyspalvelut –liikelaitoksen

puhelinnumerot siirtyvät

kaupungin puhelinvaihteen alle, muuttuvat

kaikki puhelinnumerot. Samalla

otetaan kaikilla terveysasemilla käyttöön

vastasoittojärjestelmä. Tämän jälkeen

hämeenlinnalaisen ei tarvitse enää aikaa

varatakseen soittaa useita kertoja, vaan

soittajan numero tallentuu terveysaseman

puhelinjärjestelmään ja sieltä soitetaan

takaisin niin pian kuin mahdollista.

Ensimmäiset tämän E-contact -järjestelmän

vastasoittopalvelut otettiin Hämeenlinnassa

käyttöön reilu vuosi sitten.

Kuntaliitoksen myötä on mukaan saatu

jo aiemmin Lammin ja Tuuloksen alueet

ja nyt järjestelmään liitetään vielä

Hauho, Kalvola ja Renko. Sitten kokonaisuus

on valmis, kertoo osastonhoitaja

Kirsti Helkiö Hämeenlinnan Terveyspalvelut

-liikelaitoksesta.

Yli vuoden kokemukset vastasoitoista

ovat ehdottomasti positiivisia, Kirsti vakuuttaa.

Soittajat ovat oppineet helposti

noudattamaan vastaajan antamia ohjeita

ja vastasoittoon kulunut aika on jäänyt

keskimäärin alle puoleen tuntiin.

Terveysaseman uuteen numeroon soitettaessa

vastataan kuten ennenkin jos lin-

ja on vapaa. Jos se on varattu, nauhoite

antaa soittajalle ohjeet numeron tallentamiseksi

vastasoittoa varten. Numero

tallentuu myös automaattisesti mikäli

soittaja kuuntelee nauhoitteen viestin

loppuun asti. He, joiden numero on salainen,

voivat jättää vastaajaan viestin,

mistä numerosta he ovat tavoitettavissa.

Puhelimessa pyritään selvittämään potilaan

ongelma ja löytämään siihen mahdollisimman

tarkoituksen mukainen

hoito, aika lääkärille tai sairaanhoitajalle,

ohjaus esim. laboratoriotutkimuksiin, tai

annetaan ohjausta ja neuvontaa ja välttämättä

käyntiä ei tarvitakaan.

PÄÄTERVEYSASEMA Viipurintie 1-3, Hämeenlinna

Apuvälinekeskus 03 621 9266

apuvälineiden lainaus ma-ti, to-pe 8-10 ja 12-14 ke klo 12-18

Diabetesvastaanotto 03 621 9354

ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30

Reumavastaanotto 03 621 9352

ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30

Tartuntatautivastaanotto 03 621 9353

ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30

Matkarokotukset 03 621 9352 ja 03 621 9353

ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30

Fysioterapia 03 621 9260

ajanvaraus ma, ti, to, pe klo 8-12 ja 13-15, ke 10-12 ja 13-15

Laboratorio 03 629 3355

ajanvaraus klo 8-15

Röntgen 03 621 9281

ajanvaraus ma-to klo 8-15, pe klo 8-13.30

Geriatrian poliklinikka, sihteeri 03 621 9867

Ikä + terveydenhoitopiste 03 621 9864

ajanvaraus ma-pe klo 10-11.30

Muistihoitaja 03 621 9873

Hoitotarvikejakelu 03 621 9943

ma-ti klo 8-12, ke-to klo 15-17

Potilasasiamies 03 621 9880

ajanvaraus ti klo 9-11

Sosiaalityöntekijät

Johtava sosiaalityöntekijä 03 621 9884

Sairaalan sosiaalityöntekijä 03 621 9882

Ravitsemusterapeutti 03 621 9885

Toimintaterapeutti 03 621 9881

ajanvaraus ma klo 11-12

Vahtimestarit 03 621 9950

neuvonta

Maksuliikenne 03 621 9935 ja 03 621 9937

tiedustelut ma-pe klo 9.30-15

12


TERVEYSASEMAT

Idänpään terveysasema, ajanvaraus 03 621 9145

Anttilankatu 4, 13210 Hämeenlinna

Jukolan terveysasema, ajanvaraus 03 621 9150

Eeronkuja 6, 13500 Hämeenlinna

Kaurialan terveysasema, ajanvaraus 03 621 9155

Viipurintie 1-3, D-rakennus, 2. krs

Keskustan terveysasema, ajanvaraus 03 621 9165

Viipurintie 1-3, E-rakennus, 1. krs

Ojoisten terveysasema, ajanvaraus 03 621 9170

Veteraanipolku1, 13600 Hämeenlinna

Vanajaveden terveysasema,

läntinen puoli, ajanvaraus 03 621 9180

Viipurintie 1-3, A-rakennus

Vanajaveden terveysasema,

itäpuoli, ajanvaraus 03 621 9185

Viipurintie 1-3, A-rakennus

Hauhon terveysasema, ajanvaraus 03 621 9140

Vihniöntie 5, 14700 Hauho,

fysioterapia 03 621 9600

ajanvaraus ma klo 12-13

laboratorio 03 629 3355

ajanvaraus ma-pe klo 8-15

Kalvolan terveysasema, ajanvaraus 03 621 9160

Nordstedtintie 6, 14500 Kalvola

fysioterapia 03 621 9512

ajanvaraus ti klo 13-14

laboratorio 03 629 3355

ajanvaraus klo 8-15

Lammin terveysasema,

Evontie 33, 16900 Lammi

pohjoinen vastaanotto, ajanvaraus 03 621 9130

eteläinen vastaanotto, ajanvaraus 03 621 9120

Tuuloksen vastaanotto, ajanvaraus 03 621 9110

apuvälinekeskus 03 621 9752

puhelinaika ma-pe klo 12-13

fysioterapia 03 621 9751

ajanvaraus ma-pe klo 12-13

hoitotarvikejakelu 03 621 9743

puhelinaika ma-pe klo 12-13, jakelu ti ja to klo 14-15

laboratorio 03 621 3355

ajanvaraus ma-pe klo 8-15

röntgen 03 621 9750

avoinna ma-ti klo 8-15.15, pe klo 8-13.30, ajanvaraus klo 10-11

Rengon terveysasema, ajanvaraus 03 621 9175

Rengonraitti 28, 14300 Renko

fysioterapia 03 621 9276

ajanvaraus ma klo 12-13

laboratorio 03 629 3355

ajanvaraus ma-pe klo 8-15

TERVEYSKESKUKSEN SAIRAALAT

HAMMASHOITOLAT

Vanajaveden sairaala, Viipurintie 1-3

osasto 1, kanslia/omaisten puhelut 03 621 9813

osasto 2, kanslia/omaisten puhelut 03 621 9823

osasto 3, kanslia/omaisten puhelut 03 621 9833

osasto 4, kanslia/omaisten puhelut 03 621 9843

Lammin sairaala, Evontie 33, 16900 Lammi

omaisten puhelut 03 622 9735

Potilastoimisto, Viipurintie 1-3

vuodeosastohoidon laskutus ja

veteraanikuntoutusasiat 03 621 9941 ja 03 621 9942

Ajanvaraus kaikkiin hammashoitoloihin 03 621 9100

ma-pe klo 7.45-15.30

Viikonlopun särkypäivystystiedote 03 621 9101

Pääterveysaseman hammashoitola,

Viipurintie 1-3, E-rakennus 3. krs

Hauhon hammashoitola, Vihniöntie 5, 14700 Hauho

Hätilän hammashoitola, Viipurintie32, 13210 Hämeenlinna

Jukolan hammashoitola, Eeronkuja 6, 13500 Hämeenlinna

Kalvolan hammashoitola, Nordstedtintie 6, 14500 Iittala

Kaurialan hammashoitola, Parolantie 6, 13130 Hämeenlinna

Lammin hammashoitola, Evontie 33, 13600 Lammi

Ojoisten hammashoitola, Veteraanipolku 1, 13600 Hämeenlinna

Rengon hammashoitola, Rengonraitti 28, 14300 Renko

036219165•036219813•036219100•036219101•0362199

13


IKÄ+ terveydenhoitopiste ikääntyneille

- Hämeenlinnan Terveyspalvelut

-liikelaitoksen alainen

- ajanvaraus ja neuvonta arkisin kello

10.00-11.30, puh. 03 621 9864

- ajanvaraukseen ei tarvita lääkärin

lähetettä

- vastaanotolle 70-vuoden ikäraja

- toimii Viipurintiellä,

pääterveysaseman 2. kerroksessa

IKÄ+

Sairaanhoitaja

Katja Kontio neuvoo IKÄ+ asiakkaita. – Tänne soittaessa iäkäs ei soita koskaan väärään

paikkaan. Jos en pysty itse neuvomaan, selvitän kuka asiakasta voisi auttaa, hän kertoo.

auttaa selviämään kotona pidempään

IKÄ+ on terveydenhoitopiste, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden kotona selviämistä ja hyvinvointia. Pisteestä

voi kysyä neuvoja ja kartoittaa oman tilanteensa jo siinä vaiheessa, kun kotona pärjätään ongelmitta.

IKÄ+ pisteen tarkoituksena on tukea

yli 70-vuotiaiden arjessa selviytymistä

ja edistää heidän henkistä ja fyysistä terveydentilaansa.

Sairauksien ehkäisy sekä

asiakkaan ohjaus tarvittaessa vertais- ja

virkistystoimintaan ovat osa palvelua.

IKÄ+ on tarkoitettu pääasiassa niille,

jotka eivät ole säännöllisen sairaanhoidon

tai kotihoidon piirissä. Pisteessä ei

hoideta sairauksia, eikä pisteen toiminta

korvaa olemassa olevia palveluita, vaan

toiminta tukee muita ikäihmisille tarkoitettuja

palveluita.

IKÄ+ pisteen yhtenä tarkoituksena on

toimia ennaltaehkäisevästi. Palvelua voisi

siis verrata joiltain osin neuvolaan ja joillain

paikkakunnilla samantyyppinen toiminta

kulkeekin nimellä seniorineuvola.

- Ihminen on ensin neuvolan, sitten kouluterveydenhuollon

ja sen jälkeen työterveyshuollon

piirissä. Eläkkeelle jäätyään

ihmisen on oltava itse aktiivinen, vaikka

juuri silloin tuki olisi usein erityisen tärkeää,

sairaanhoitaja Katja Kontio sanoo.

Ilman lääkärin lähetettä

IKÄ+ pisteestä vastaava Katja Kontio

työskentelee yhteistyössä fysioterapeutin

ja muiden geriatrian poliklinikalla työskentelevien

kanssa ja konsultoi tarvittaessa

ravitsemusterapeuttia tai lääkäriä.

Aluksi asiakkaan tilanne kartoitetaan

laajasti, jotta saadaan selville mahdolliset

palvelutarpeet.

- Käymme vastaanotolla läpi asiakkaan

kanssa hänen terveydentilansa sekä

uneen ja vuorikausirytmiin, apuvälineisiin,

taloudellisiin tukiin, muistiin, mielialaan,

sosiaalisiin suhteisiin, asumiseen

tai ravitsemukseen liittyviä asioita. Suuri

osa asiakkaista ohjautuu esimerkiksi geriatrisen

fysioterapeutin vastaanotolle

tarkempaan arviointiin ja ohjaukseen.

Vaikka todettaisiin asioiden olevan kunnossa

on hyvä tietää etukäteen, minkälaista

apua on saatavissa. Riskitekijöihin

on helpompi vaikuttaa, kun ne havaitaan

ajoissa. Jos kaikki on kunnossa, voimme

sopia yhteydenotosta esimerkiksi puolen

vuoden päähän, Katja Kontio kertoo.

IKÄ+ pisteestä saa tietoa alueen ikäihmisille

tarkoitetuista palveluista ja aktiviteeteista.

Pisteen yksi tärkeä työmuoto

on verkostoitua eri vanhustoimijoiden ja

palveluntuottajien kanssa.

Pienempiä ja isompia murheita

- Usein asiakkaat kysyvät ravitsemukseen

ja uniongelmiin liittyvistä asioista sekä

liikuntakyvyn heikkenemisestä. Myös

yksinäisyys ja muistiongelmat nousevat

keskusteluissa esiin. Yksinäisyys ei ole

sairaus, mutta sitä ei voi ohittaa, koska se

vaikuttaa niin paljon asiakkaan elämään

ja voi aiheuttaa monenlaisia hankaluuksia.

Jo pelkästään juttelu jonkun kanssa

voi auttaa, Katja Kontio tietää kokemuksesta.

- Palvelutarpeet vaihtelevat hyvin paljon.

Toisinaan asiakkaan kanssa voidaan hoitaa

jokin asia puhelimitse tai netistä tietoa

hakemalla. Enkä minä puhelimessa

ensimmäisenä ala ikää kysyä, vaan kyllä

tänne voi soittaa nuorempikin. Hyvä,

jos nuoremmatkin ovat kiinnostuneista

ikääntymisestä. Vastaanotolle on kyllä

sitten 70-vuoden ikäraja, Katja Kontio

sanoo ja toivoo, että mahdollisimman

moni ikääntynyt löytäisi palvelun ja hyötyisi

siitä.

Teksti ja kuva Jenni Mankonen

14


Tavoitteena tyytyväiset

pikkuasiakkaat

Kutalantien ja Eteläisten päiväkodit

ovat valmiina touhukkaisiin hoitopäiviin

Hämeenlinnaan on valmistumassa kaksi upouutta päiväkotia, toinen kantakaupunkiin Kutalantielle ja toinen

Hauholle Eteläisten koulun kupeeseen. Kutalantien päiväkoti on tiettävästi omassa lajissaan ainutlaatuinen,

sillä talo on koottu tehdasvalmiista moduuleista paikanpäällä.

Kutalantien päiväkoti nousi paikoilleen

käytännössä kolmessa viikossa. Rakennus

koostuu yhteensä 17 teräskennorunkoisesta

moduulista. Moduulirakentamisen

nopeus sopi kiireiseen aikatauluun

ja toteuttajan mukaan rakennustapa on

riskeiltään ihanteellinen, sillä osat on

rakennettu kuivissa tehdastiloissa. Esimerkiksi

vessat, naulakot ja seinät on

asennettu paikoilleen tehtaalla, seinät on

rapattu valmiiksi ja vesikattokin on paikallaan

moduulien saapuessa tontille.

Kutalantien päiväkoti luovutetaan käyttäjille

tammikuun lopussa. Pienet asiakkaat

kuudessa eri ryhmässä ja 30-päinen

henkilökunta pääsevät nauttimaan

uusista toimivista tiloista 8. helmikuuta

alkaen. Talon on suunnitellut arkkitehti

Mari Matomäki, joka on pyrkinyt niin

pitkälle kuin mahdollista toteuttamaan

ratkaisut lapsiystävällisesti. Myös päiväkodin

henkilökunta on päässyt vaikuttamaan

tilojen suunnitteluun. Väritystä

hallitsee rauhallisuus ja tilat ovat valoisat

– lattiaan asti ulottuvat ikkunat avaavat

päivän myös konttausikäisille lapsille.

Kutalantielle tulee alle 3-vuotiaita hoitolapsia

runsaasti, siksi päiväkodissa aloittaa

nyt 112 lasta, vaikka hoitopaikkoja

on 126. Päiväkoti korvaa käytännössä

Hätilän päiväkodin sulkemisen aiheuttaman

paikkapulan itäisellä puolella kaupunkia.

- Tällä hetkellä paineet kohdistuvat Siirin

uudelle omakotitaloalueelle ja muutenkin

itäpuolella on kovimmat hoitopaikkajonot.

Olemme kuitenkin tähän

asti pystyneet sijoittamaan lapset suhteellisen

hyvin lähipäiväkoteihin, kertoo

palvelusuunnittelija Matti Putkonen.

Eteläisiin nousi luontopainotteinen

päiväkoti

Eteläisiin on valmistunut 4-ryhmäinen

ja 68-paikkainen päiväkoti, joka sijaitsee

Eteläisten koulun yhteydessä. Päi-

väkodissa alkaa täysi tohina heti vuodenvaihteen

jälkeen, 4. tammikuuta.

Luonnonkauniilla ja metsäisellä paikalla

sijaitsevan päiväkodin toiminta painottuu

liikuntaan ja luontoon. Yhteistyötä

koulun kanssa tullaan kehittämään tulevaisuudessa

entistä tiiviimpään suuntaan,

sillä päiväkodista lähtee lasitettu

käytäväkuja koululle. Päiväkodin on

suunnitellut arkkitehti Juha Laine.

- Tämä on ollut pitkään odotettu päiväkoti

ja ensimmäinen varta vasten päiväkodiksi

tehty rakennus Hauholla. Nyt

hoitopaikat pystytään keskittämään Eteläisten

alueella yhteen päiväkotiin monen

eri hoitopisteen sijaan, Putkonen

iloitsee.

Tulevina vuosina päiväkoteja on Hämeenlinnan

alueella suunnitteilla Tuulokseen

ja Siiriin. Nummen päiväkodin

peruskorjaus on mahdollinen aikaisintaan

vuonna 2012.

Teksti Jenni Mankonen

kuvat Jenni Mankonen ja Juha Laine

Kutalantien

viimeinen

moduuli laskettiin

paikoilleen

marraskuussa.

Paloista koottu

talo nousi

paikalleen

kolmessa

viikossa.

15


Palvelusihteeri Sirpa Perhon ja palvelutuotantojohtaja Päivi Raukon takana avautuu kaupunkimaisema Wetterin kuudennen kerroksen neuvotteluhuoneesta.

Wetteri palvelee matalan kynnyksen yli

Hämeenlinnan keskustassa sijaitseva entinen Wetterhoffin talo on saamassa täysin uuden käyttötarkoituksen. Wetteriksi kutsuttu

talo palvelee jatkossa kaupunkilaisia monissa asioissa rakennusluvista toimeentulotukiin. Osa kaupungin työntekijöistä

pääsi muuttamaan taloon joulukuussa, loput asettuvat uusiin työpisteisiinsä tammikuussa. Kaupunki tiedottaa asiakaspalveluiden

muuttoa koskevista tarkemmista päivämääristä seudun lehdissä ja suoraan niille asiakkailleen, joita muutos koskee.

Wetterin harjannostajaisia päästiin viettämään

marraskuun lopussa ja joulukuussa

taloon muuttivat lasten ja nuorten

palvelut sekä ikäihmisten palvelut.

Lisäksi uusiin tiloihin siirtyivät toimeentulotuen

etuuskäsittelijät, mutta sosiaalityön

ja toimeentulotuen asiakkaita

palvellaan Wetterillä vasta tammikuun

puolesta välistä alkaen.

Tammikuussa Wetteriltä löytyvät lastensuojelupalvelut

sekä kaikki teknisen

puolen palvelut. Muuton jälkeen kaupunkilaiset

hakevat sieltä siis esimerkiksi

rakennusluvat, mittaus- ja tonttipalvelut,

ympäristöluvat ja luonnonhoidon

palvelut. Kaikkiaan taloon muuttaa 150

kaupungin työntekijää.

- Tärkeintä olisi, että ihmiset löytäisivät

palvelut helposti ja taloon olisi helppo

tulla. Wetterin voi ajatella jakautuvan

tietyllä tapaa kolmen eri sektorin palveluihin.

Sieltä löytyvät lastensuojelun

ja sosiaalityön palvelut, teknisen puolen

palvelut sekä lasten ja nuorten sekä ikäihmisten

palveluiden hallinto, kuudesta eri

kerroksesta, kertoo muuttoa koordinoinut

kaupungin palvelutuotantojohtaja

Päivi Raukko.

Tavoitteena parempi asiakaspalvelu

Asunto- ja tonttiasiat hoidetaan jatkossa

siis Wetterin pisteessä, mutta muilta

osin Palvelupiste Kastellin toiminta jatkuu

entiseen tapaan. Kaupungin konsernihallintoväki

ja johto työskentelevät

jatkossakin Raatihuoneenkadun varressa

sijaitsevalla kaupungintalolla. Lisäksi

kaupungin palveluita löytyy Uppsalatalosta,

jossa on muun muassa lasten ja

nuorten erityispalveluja.

Wetterillä vietetään helmikuussa avajaisia

ja avoimien ovien päivää, jolloin

kaikilla kaupunkilaisilla on mahdollisuus

tutustua remontoituihin tiloihin.

Wetterhoffin henkeen sopiva ilme on

säilytetty esimerkiksi eri kerroksien teemavärien

osalta entisellään. Useat entiset

luokkahuoneet on muutettu avokont-

16


Teksti Jenni Mankonen

kuvat Jenni Mankonen ja Sirpa Perho

vuokrata omaan käyttöönsä helmikuusta

alkaen (tiedustelut Sirpa Perho, puh.

03 621 2246).

Wetterin toisesta kerroksesta löytyy

palvelupiste, jossa asiakas saa yhdellä

luukulla hoidettua maankäytön, ympäristön

ja yhdyskuntarakenteen asiat. Kolmannessa

kerroksessa istuvat kaavoitus,

kiinteistö- ja mittauspalveluista vastaavat

asiantuntijat sekä kunnallistekninen

suunnittelu.

Neljännestä kerroksesta löytyy osa sosiaalityön

ja lastensuojelun palveluista.

Viides kerros on ikäihmisten palveluiden

keskittymä. Ylimmässä eli kuudennessa

kerroksessa toimii lasten ja nuorten palveluiden

hallinto eli muun muassa opetus

ja varhaiskasvatus.

Entisestä Wetterhoffin talosta

löytyy jatkossa useat

kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut

toreiksi kevyiden akustisten väliseinien

avulla. Suunnittelussa on kiinnitetty

erityistä huomiota siihen, että työntekijöiden

välinen kommunikointi olisi

sujuvaa ja tieto kulkisi mahdollisimman

tehokkaasti.

- Wetterille muutto tukee uutta organisaatiomallia

eli tilaaja-tuottaja-malliin

siirtymistä. Palvelutuotannon väki saadaan

nyt samaan taloon uuden organisaation

mukaisesti. Tämä mahdollistaa

uudenlaisen tavan tehdä töitä ja tähtäimenä

on parempi asiakaspalvelu. Myös

yhteistyö työntekijöiden kesken helpottuu

ja tehostuu uusissa tiloissa, Raukko

uskoo.

Wetterin muutostyöt suunnitteli arkkitehtitoimisto

Kaipainen Oy ja pääurakoitsijana

toimi Turengin Arvotyö Oy.

Muutostöiden hinta oli 2,2 miljoonaa

euroa.

Kerros kerrokselta

Linja-autoaseman vieressä sijaitsevan

Wetterin sisäänkäynti tapahtuu Wetterhoffinkadun

puoleisesta pääovesta. Ensimmäiseen

kerrokseen avataan kaikille

avoin lounasravintola, jonka toimijaa ei

ole vielä valittu. Ravintola on tarkoitus

avata maaliskuun aikana. Ensimmäisessä

kerroksessa sijaitsevaa auditoriota ja koulutusluokkaa

voivat myös ulkopuoliset

Kierrätystä ja ekotukea

Uuden Hämeenlinnan strategian 2015

mukaan kaiken toiminnan tärkeä arvoperusta

on ekologisuus. Kestävä kehitys

tulee huomioida kaikessa ja kaupungin

tavoitteena on tulla kestävän kehityksen

johtavaksi kunnaksi Suomessa.

Myös Wetterin suunnittelussa ja toimintatavoissa

ekologisuus näyttelee suurta

roolia. Jo talon sijainti keskeisellä paikalla

mahdollistaa julkisten kulkuneuvojen

käytön sekä asiakkaille että työntekijöille.

Talon kalustuksessa on hyödynnetty

mahdollisimman pitkälle kierrätystavaraa.

Kalusteet on kerätty kaupungin eri

pisteistä ja hyödynnetty tarpeiden mukaan.

Ekotuki-malli tulee jatkossa ohjaamaan

talon toimintatapoja. Ekotuki-hankkeen

tavoitteena on edistää ympäristövastuullisuutta

työyksiköihin nimettävien ja

koulutettavien ekotukihenkilöiden avulla.

Wetterin jokaisessa kerroksessa toimii

ekotukihenkilö, joka huolehtii muun

muassa kierrätyksen toimivuudesta ja

energian säästämisestä.

17


H1N1-influenssa (sikainfluenssa)

Pandemia H1N1-taudin ehkäisyyn tarkoitetut rokotteet saapuivat Suomeen lokakuussa.

Väestö rokotetaan Sosiaali- ja terveysministeriön esittämän rokotusjärjestyksen mukaisesti.

Koska rokotuksia annetaan koko loppuvuoden

ajan, rokotteet ovat kymmenen

annoksen pulloissa ja henkilöstöä on rajallinen

määrä käytettävissä rokotuksiin,

on rokotukset jouduttu keskittämään

Pääterveysasemalle ja Lammin terveysasemalle.

Kausi-influenssarokotuksia annetaan riskiryhmäläisille

omalla terveysasemalla.

Mistä tietoa?

Terveyskeskuksen puhelinnumerot ovat

ruuhkautuneet kyselyistä. Rokotusaikatauluista

tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä

sekä verkkopalvelussa osoitteessa

www.hameenlinna.fi.

Henkilöitä, jotka epäilevät saaneensa

H1N1-influenssan ja tarvitsevat vakavien

oireidensa vuoksi hoitoa, pyydetään

kuitenkin ottamaan ensin puhelinyhteys

ennen hakeutumista terveyskeskukseen

tai yhteispäivystykseen:

1. Oman terveysaseman ajanvarausnumeroon

arkisin klo 8-15

2. Influenssapalvelunumeroon joka

päivä klo 8-15 puh. (03) 621 9090

3. Yhteyspäivystykseen virka-ajan ulkopuolella

puh. (03) 629 4500

Puhelimessa tehdään hoidon tarpeen arvio,

annetaan hoito-ohjeita ja tarvittaessa

ohjataan sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Kansallisessa neuvontapuhelinnumerossa

0800-02277 annetaan yleistä informaatiota

H1N1-influenssasta.

Riskiryhmään kuuluvat

Lähtökohtana on, että henkilölle kuuluu

maksuton rokotus, jos hän on vuoden

sisällä ollut sairaalahoidossa tai käynyt

lääkärin vastaanotolla rokotusindikaatioihin

kuuluvan sairauden vuoksi ja hänellä

on säännöllinen lääkehoito johonkin

näistä sairauksista:

Krooninen sydänsairaus

• sydämen vajaatoiminta

(KELA-kortin nro 201)

• krooniset sydämen rytmihäiriöt

(KELA-kortin nro 207)

• sepelvaltimotauti

(KELA-kortin nro 206)

• ei kuulu: pelkkä verenpainetauti

Keuhkosairaus

• astma (Kela-kortin nro 203)

• copd, keuhkoahtaumatauti

(KELA nro 203)

• muu hengitystä vaikeuttava

keuhkosairaus

• infektioastma

Aineenvaihduntasairaus

• lisämunuaisten kuorikerroksen vajaatoiminta

(KELA-kortin nro 105)

• diabetes (KELA-kortin nro 103)

• ei kuulu: diettihoitoinen diabetes

• ei kuulu: kilpirauhasen vajaatoiminta

Munuaisten vajaatoiminta

• dialyysihoitoa edellyttävä uremia

(KELA-kortin nro 137)

• S-Kreatiniini-taso yli 150

Maksan vajaatoiminta

Potilaat, joiden sairastama tauti tai sen

hoito heikentää vastustuskykyä. Rokotus

annetaan immunosuppressiivisen hoidon

tauon aikana ja ainakin 1–2 viikkoa

ennen voimakasta hoitojaksoa

• leukemiat (KELA-kortin nro117)

• muut pahanlaatuiset veri- ja

luuydintaudit sekä pahanlaatuiset

imukudostaudit

• elinsiirron tai kudossiirron jälkitila

(KELA-kortin nro 127),

• HIV

• pernan poiston jälkitila

• ei esim. aikaisemmin hoidettu

syöpä ilman aktiivisia hoitoja ei yli

vuoteen

• ei esim. eturauhassyövän hormonihoito

Kortisonikorvaushoitoa saavat tai immuunivajavuutta

sairastavat

• reuma ja reumalääke

• Crohnin tauti/colitis ulcerosa ja

immunosupressiivinen lääkitys

• pitkäkestoisessa salisylaattihoidossa

olevat lapset ja nuoret (Reyen

oireyhtymän ehkäisemiseksi)

• ei kuulu: Hypogammaglobulinemia,

joka edellyttää immunoglobuliinikorvaushoitoa,

• ei kuulu: fibromyalgia,

• ei kuulu: reuma, jossa vain tulehduskipulääke

hoitona

• ei kuulu: crohnin tauti/colitis ulcerosa,

jos ei lääkitystä

Krooninen neurologinen sairaus tai

hermolihastauti erityisesti jos hengitystä

ahtauttava sairaus

• vaikea cp

• Parkinsonin tauti

• MS-tauti

• ALS

• myastenia gravis

• ei kuulu: migreeni

• ei kuulu: epilepsia, jossa kouristukset

pysyvät poissa lääkityksellä

Maksuttoman rokotteen antamisesta voi

yleensä päättää rokotuksen antava terveydenhoitaja

tai sairaanhoitaja. Epäselvissä

tapauksissa päätöksen tekee hoitava

lääkäri.

18


värikylpyjä ja teatteria

E i K i i t o s

D e a d l i n e

Kuva Terho Aalto: Katariina Kuisma ja Reino Nordin

Kuva Terho Aalto: Kai Vaine ja Sinikka Salminen

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus

ARX

Vekaraviikko –perheen pikkuväen oma

kulttuuriviikko

22.3. klo 9.30 vauvojen värikylpy

22.3. klo 11 vauvojen värikylpy

23.3. klo 14 vauvasirkus 6-12 kk

23.3. klo 15 muksusirkus 1-2v

24.3. klo 9.30 taaperoiden taidemaalaus

24.3. klo 11 taaperoiden taidemaalaus

25.3. klo 14 vauvatanssi 3-5 kk

25.3. klo 15 vauvatanssi 6-12 kk

25.3. klo 16 muksutanssi 1-2v

Työpajojen liput ovat myynnissä Lippupalvelussa.

Katso lisätiedot osoitteesta

arx.hameenlinna.fi

MusaARXantai 30.1. klo 12-16

Päivän ohjelmassa riemukkaita työpajoja,

joissa soitetaan kanteletta. Ilmoittaudu

ennakkoon: ann-marie.fagerström@

hameenlinna.fi. Vapaa pääsy!

SirkusARXantai 20.3. klo 12-15

Koko perheen yhteinen sirkuspäivä, jossa

ensin ihastellaan Sirkuskoulun esitystä ja

kokeillaan sen jälkeen sirkustelua omin

avuin. Vapaa pääsy!

KässäARXantai 10.4. klo 12-16.30

Käsityökoulu Aimon oppilaat esittävät

Puhuva puu –näytelmänsä, minkä jälkeen

tehdään omia taideteoksia. Iltapäivän

ohjelmassa on vielä Peukalo-Liisa –

teatteriesitys. Vapaa pääsy!

Teatterin uudet kantaesitykset!

Veera Tyhtilä

Deadline

kantaesitys 2.12.2009, esitykset jatkuvat

30.1.2010

Ohjaus Hannu Matti Tyhtilä

Entä jos pystyisit aina korttipelissä ennakoimaan

täydellisesti vastapelaajan

seuraavan siirron? Entä jos pystyisit tekemään

niin elämässä? Jos voisi luoda

matemaattisen järjestelmän, jonka avulla

pystyy ennakoimaan kaikkien ihmisten

käyttäytymistä?

Jokaisella on omat tahtonsa, toiveensa,

pelkonsa ja himonsa. Ja niiden takana

kaikilla jokin ratkaisematon salaisuus.

”Paras hetki tieteessä on se, kun tietää

saavansa vastauksen mutta ei vielä tiedä,

mikä se on.” (Ekonomisti Bengt Holmström)

Sama taika pätee taiteen tekemiseen.

Anna-Leena Härkönen

Ei Kiitos

Kantaesitys 28.11 2009,

esitykset jatkuvat 15.1.2010

Ohjaus Heikki Paavilainen

Anna-Leena Härkösen Ei kiitos-romaanin

näyttämösovitus tuo kirjan teemat

korvin kuultaviksi ja silmin katsottaviksi.

Kirjan maailmalevittäytyy nyt kaikille

aisteille, eikä varmasti jätä kylmäksi!

Nauramatta ei pariskunnan taaperrusta

voi seurata ja jos vain uskaltaa katsoa,

näkee moni lavalla varmasti aika ajoin

tuttuja - nimittäin itsensä. Kaikkiin parisuhteisiin

liittyy ongelmia ja jotkut niistä

ovat varsin universaaleja.

Palanderin talo joulun juhla-asussa

loppiaiseen 6.1.2010 saakka.

Palanderin talo on hämeenlinnalaiseksi

porvariskodiksi sisustettu kotimuseo.

Vuonna 1861 rakennetun talon

näyttävästi sisustetut huoneet tarjoavat

harvinaisen mahdollisuuden eläytyä

1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun

kaupunkiasumiseen. Asuinhuoneita on

juhlavasta salista kotoiseen kyökkiin ja

ne kaikki huokuvat taas vuoden ihanimman

juhlan tunnelmaa. Esimerkiksi saliin

on katettu runsas juhla-ateria kodin

kauneimpine astioineen.

Kotimuseoon tutustutaan oppaan johdolla.

Opastetut kierrokset pidetään

aukioloaikoina puolen tunnin välein,

ensimmäinen alkaa klo 12 ja viimeinen

klo 15.

Palanderin talo, Linnankatu 16, avoinna

la-su klo 12-15, avoinna 2. joulupäivänä

ja loppiaisena

Pääsymaksu 4/1 €

19


Arjessa mukana

3/2009

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

Sattuu ja tapahtuu alkuvuodesta

I6.1.2010

Hämeenlinnan Naiskuoro Laulu-Siukut,

Joulukonsertti Rengon Pyhän Jaakon kirkossa

Hämeenlinnan Taidemuseo

Leonhard Lapin,

Merkit ja tyhjyys 10.1. saakka

Vielä ehdit tutustua tunnetun virolaisen

taiteilijan tuotantoon!

Museoteatteria näyttelyssä la 9.1. klo 14:

Koodi A vai N

Yleisöopastus su 10.1. klo 14

Hämeenlinnan Taidemuseo

Viipurintie 2,

www.hameenlinna.fi/taidemuseo

puh. (03) 621 3017

Avoinna ti–to 11–18, pe–su 11–17

19.1.2010 Kaupungin syntymäpäivä.

Vapaa pääsy historialliseen museoon, Palanderin taloon,

Sibeliuksen syntymäkotiin, Vankilamuseoon

30.1.2010 Muumi satunäytelmä, Verkatehdas, Vanaja-Sali

5.2.2010 Grand Slam ”Ei elämästä selviä hengissä” –kiertua,

Verkatehdas, Vanaja-Sali

11.2.2010 Svengaava Broadway – Sinfonia Lahti,

Verkatehdas, Vanaja-Sali

13.2.2010 Ahveniston TalviGP,

kansallinen ranking-kilpailu perinteisellä tyylillä,

yhteislähtö ja kirimaali, vapaa pääsy

13.2.2010 Hää- ja Juhlamessut, Hämeenkaari.

Muotinäytökset klo 11, 13 ja 15

Kuva: Pekka Hovi

Kolmen linnan loppiainen

ke 6.1.2010 klo 10-15

Hämeen linna, Kustaa III:n katu 6

Loppiaistapahtumassa järjestetään teemakierroksia

linnassa, Lastenorkesteri

Loiskiksen konsertteja, askartelua,

mäenlaskua, koira- ja hevosajelua linnanpuistossa.

Loppiaisen ohjelmassa

on lumivaraus sekä koira-ajeluiden että

pulkkamäen toteuttamiseksi.

Linnantuvassa voi istahtaa syömään ja

juomaan ja joulupukinkin voi vielä tavata,

ennen kuin hän lähtee takaisin

Korvatunturille.

Ilmaistapahtuma.

19.-20.2.2010 Tangolaulaja Carlos Gorastiza,

Kaupungin Teatterin Päänäyttämö

20.2.-7.3.2010 Vallu Vankilarotta ystävineen seikkaileeVankilamuseolla.

Tule tutustumaan Vallun kotipesään ja selvitä tehtävärata!

24.2.2010 Sinfonia Lahti – Ludovic Morlot, Andrei Korobeinikov,

Verkatehdas, Vanaja-Sali

10.-13.3.2010 Circo Aereo & Racehorse: Petit Mal,

Verkatehdas, Vanaja-Sali.

Kansainvälistä ja suomalaista nykysirkusta.

18.3.2010 SIB – Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Pekka Kuusisto,

Verkatehdas, Vanaja-Sali

19.3.2010 Pate Mustajärvi: N.Y.T!, Verkatehdas, Vanaja-Sali

20.3.2010 Suuri Suuri Stand Up Kiertue, Verkatehdas, Vanaja-Sali

27.3.2010 Hämeen linnan pääsiäismarkkinat

27.3.2010 Club For Five – You’re The Voice, Verkatehdas, Vanaja-Sali.

20

More magazines by this user
Similar magazines