Vanajaveden tila (pdf) - Hämeenlinna

hameenlinna.fi

Vanajaveden tila (pdf) - Hämeenlinna

Vanajaveden tila

Heli Jutila

FT, MBA, ympärist

ristötarkastajatarkastaja

Hämeenlinnan seudullinen ympärist

ristötoimitoimi

Hämeenlinnan kaupunki

Hattula, Retulansaari 25.11.2008


Vanajan reitti











Vanajavesi kuuluu Kokemäenjoen enjoen vesistöalueeseen (muodostaa siitä 10%), joka

on 4. suurin Suomessa (27 000 km 2 ).

Vanajaveden valuma-alue alue on 2 400 km 2 (Lepaanvirrassa)

Vanajan keskivirtaama on 18 m 3 /s

Vanajanselkä on 56,06 km 2 ; Suurin syvyys on n. 23 m ja veden viipymä noin yksi

vuosi

Vanajanseläll

llä on noin 100 saarta.

Vanajan reitin rannoilla ja vesillä on lukuisia suojelualueita mm. Natura 2000

verkoston kohteita.

Vanajaveden reitin keskusjärvi on Kernaalanjärvi

rvi Janakkalassa, johon laskevat

Lammin PääP

ääjärvestä alkava Puujoen alue, Loppijärvest

rvestä alkava Tervajoen alue,

Renkajärvest

rvestä alkava Hyvikkälänjoen

alue sekä Takajärvest

rvestä alkava Räikälänjoen

alue. Reitti jatkuu jokimaisena Hiidenjoen kautta Hämeenlinnaan H

ja edelleen

Lepaanvirtaan, , joka laskee Vanajanselkää

ään.

Vanajavesi on eutrofinen eli runsasravinteinen järvi, j

joka lienee myös s luontaisesti

rehevä; ; suuri humusjärvi vesienhoidon vesimuodostumana

Vanajavesi on melko kuormitettu eteläsuomalainen vesistö, , jonka kuormitus on

vähentynyt, mutta edelleenkin vesistö kärsii rehevöitymisen aiheuttamista

haitoista.

Reitillä on useita pistekuormittajia ja lisäksi hajakuormitus on hyvin merkittävää

ää.

25.11.2008


Vanajaveden historiaa





Ancylusjärvivaiheen

keskipaikkeilla Vanajavesi erottautui omaksi

kokonaisuudekseen noin 8 500 vuotta sitten.

Alueelta tehdyt vanhimmat arkeologiset löydl

ydökset ovat rautakaudelta

johtuen transgressiosta. . JääJ

ääkauden jälkeinen j

maankohoaminen on

johtanut alueella luoteisosien kohoamiseen kaakkoisosia nopeammin

ja aikaisemmin maana olleet alueet ovat Vanajanselän

kaakkoissosassa 8 m veden pinnan alapuolella.

Kuokkalan kosken perkauksessa vuonna 1850 veden pinta laski noin 2

m, likimain nykyiselle korkeudelleen (79,4 m mpy). Maastossa on

edelleen havaittavissa Vanajaveden korkeampi rantaviiva esim.

Hämeenlinnassa korkeudella 81,5-82,5 82,5 m mpy.

Aiemmin kalastus oli merkittävä elinkeino Vanajaveden tuntumassa,

mutta nykyisellää

ään n kalastus on pääp

ääosin virkistysluontoista.

25.11.2008


Vanajaveden pistekuormittajat ja tarkkailu

Vanajaveden − Pyhäjärven vesistöreitin tilaa on seurattu yhtäjaksoisesti 1960-

luvulta lähtien l

ns. yhteistarkkailuna.

Yhteistarkkailuna toteutettavassa Vanajavesi – Pyhäjärvi velvoitetarkkailussa on

mukana 12 pistekuormittajaa, jotka ovat yläjuoksulta alajuoksulle päin: p

– Hausjärven

kunta (Oitin

ja Hikiän taajamat)

– Tervakoski Oy

– Janakkalan kunta (Leppäkosken, Tervakosken ja Turengin taajamat)

– Rautaruukki Oy, Hämeenlinna

– Vattenfall Kaukolämp

mpö Oy, Hml

– Hämeenlinnan

kaupunki (Hmln

Seudun Vesi Oy)

– Lepaan puutarhaoppilaitos

– Hotelli Petäys

ys, Tyrvänt

ntö

– UPM-Kymmene

Oyj, Tervasaari

– Kuitu Finland Oy

– Valkeakosken kaupunki

– Akaan kaupunki (Toijalan

taajama)

– Lempää

äälän kunta

Pistekuormittajien BHK-kuormitus

on laskenut 1970-luvun alusta noin 90%

(kausiteollisuus)

Pistekuormittajien kokonaisfosforikuormitus on laskenut 90%

Pistekuormittajien typpikuormitus on säilynyt s

samalla tasolla, 600-800 kg N/d.

Nykyisin pääp

ääosa

Vanajaveden kuormituksesta on hajakuormitusta.

25.11.2008


NIMI V2000 V2001 V2002 V2003 V2004 V2005 V2006 LAJI

HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY, PAROISTEN PUHDISTAMO 3445 3658 1213 2061 3874 2900 1001 AS:AS

JANAKKALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS II, TERVAKOSKI 383 589 431 294 494 327 640 AS:AS

TERVAKOSKI OY 853 716 337 254 411 659 633 TE:PK

JANAKKALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS I, TURENKI 321 380 275 234 585 434 453 AS:AS

KÄRKÖLÄN KUNNAN VIEMÄRILAITOS, JÄRVELÄ 222 210 223 183 251 251 337 AS:AS

HAUSJÄRVEN KUNNAN VIEMÄRILAITOS II, RYTTYLÄ 84 102 85 64 115 65 269 AS:AS

HAUSJÄRVEN KUNNAN VIEMÄRILAITOS I, OITTI 99 102 73 212 249 110 241 AS:AS

VAPO OY, RÖYHYNSUO 153 88 113 TE:TU

VAPO OY, VÄÄRÄLAMMENSUO 45 42 45 TE:TU

HAUSJÄRVEN KUNNAN VIEMÄRILAITOS III, HIKIÄ 32 27 17 48 38 27 26 AS:AS

JANAKKALAN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS III, LEPPÄKOSKI 33 47 18 16 62 40 26 AS:AS

KEKKILÄ OYJ, ROITONSUO, ROITONSUO 31 25 TE:TU

HÄMEENKOSKEN KUNTA, JÄTEVEDEN PUHDISTAMO 22 29 47 17 18 18 20 AS:AS

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, LEPAA 14 44 19 11 15 16 15 AS:AS

JANAKKALAN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS IV, KIRKONKYLÄ 3 6 5 7 4 9 5 AS:AS

FINNFOREST OYJ, RENGON SAHA, RENKO 34 2 13 66 7 17 1 TE:PM

WIENERBERGER OY AB, LAPPILAN TIILITEHDAS 10 1 TE:RA

RAUTARUUKKI OYJ, HÄMEENLINNAN TEHTAAT 6 33 13 15 15 4 0 TE:ME

KEKKILÄ OYJ, SAMMALISTONSUO, SAMMALISTONSUO 37 146 381 TE:TU

L&T MUOVIPORTTI OY , HARVIALAN MUOVIRAKEISTAMO 1 2 2 2 9 TE:KE

PETÄYS 15 5 3 AS:AS

SUCROS OY TURENGIN TEHDAS 10 49 73 4 17 TE:EL

25.11.2008


VALKEAKOSKI

Vanajaveden valuma-alue

HÄMEENLINNA

KÄRKÖLÄ

HAUSJÄRVI

RIIHIMÄKI

25.11.2008

Heikki Kaipiainen


25.11.2008

Heikki Kaipiainen


25.11.2008

Heikki Kaipiainen


Hulevesi

Laskeuma

Luonnonhuuhtouma

Maatalous

Metsätalous

Pistekuormitus

Turvetuotanto

Kokonaisfosfori, osavaluma-alueen oma kuormitus

25.11.2008

Heikki Kaipiainen


Hulevesi

Laskeuma

Luonnonhuuhtouma

Maatalous

Metsätalous

Pistekuormitus

Turvetuotanto

Kokonaisfosfori, osavaluma-alueelta lähtevä kuormitus. Yläpuolinen valuma-alue huomioitu

25.11.2008

Heikki Kaipiainen


Räikälänjoki 1,5

150

125

100

TotP (µg l -1 )

75

50

25

0

00/01 01/01 02/01 03/01 04/01 05/01 06/01

Räikälänjoki

Räikälänjoki (Takajärven reitiltä) ja Hyvikkälänjoki (Renkajärven reitiltä)

ovat hyviä

Heikki Kaipiainen


Tervajoki 2,4

150

125

100

TotP (µg l -1 )

75

50

25

0

00/01 01/01 02/01 03/01 04/01 05/01 06/01

Tervajoki: välttävä (Loppijärven reitti)

Heikki Kaipiainen


Mommilanjärvi, luusua 2

150

125

100

TotP (µg l -1 )

75

50

25

0

00/01 01/01 02/01 03/01 04/01 05/01 06/01

Mommilanjärvi, 25.11.2008

luusua; tyydyttävä

Heikki Kaipiainen


Hiidenjoki: tyydyttävä


Hiidenjoki 7,4 (7310)

150

125

100

TotP (µg l -1 )

75

50

25

0

25.11.2008

00/01 01/01 02/01 03/01 04/01 05/01 06/01

Heikki Kaipiainen


Punkanjoki 0,2

150

125

100

TotP (µg l -1 )

75

50

25

0

00/01 01/01 02/01 03/01 04/01 05/01 06/01

25.11.2008

Heikki Kaipiainen


Kokonaisfosforipitoisuus

Mervenselkä, Lepaanvirta, Lahdentaka

keskimää

ääräiset pitoisuudet 50-70

ug/l

25.11.2008


Vanajaveden seuranta

Velvoitetarkkailun seurantaohjelma: Fysikaalis-kemiallisiin

kemiallisiin

parametreihin perustuva, neljä kertaa vuodessa 42

paikalla.

Lisäksi näytteenottoa n

on myös s tammi- ja kesäkuulla kuulla sekä

virkistyskaudella.

Hämeen ympärist

ristökeskuksen laatiman ympärist

ristön n tilan

seurantaohjelman 2005 (Horppila(

2005) mukaan

Lepaanvirta kuuluu jokien veden laadun seurantaohjelman

(EUROWATERNET A03001) impact-asemiin

asemiin ja

Hattulanselkä veden laadun seuranta järvisyvj

rvisyvänteillä

ohjelman (EUROWATERNET A03002) impact-asemiin

asemiin.

Hattulanselkä lukeutuu myös s biologisen seurannan

havaintopaikkoihin.

Uimavesiseurannat: mm. Hml, , Hämeensaari,

H

Hat

Herniäinen

inen, Kal Lepaanranta (http://www.eyeonearth.eu

www.eyeonearth.eu/)

25.11.2008


25.11.2008


25.11.2008


Vesistöjen käyttk

yttökelpoisuus v. 2000-2003

2003

Vanajaveden tutkituimmat näytepisteet n

keltaisella

25.11.2008


25.11.2008


25.11.2008


25.11.2008


60

50

Vanajanselkä 74 Aidassaari

Vanajanse 98

Vanajanse 74 Aidassaari

40

TotP (µg l -1 )

30

20

10

0

01/00 01/01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07

25.11.2008


25.11.2008


Vanajanselkä, Vanajanniemi


25.11.2008


Leväseuranta

Hattulan Retulansaaren Vanajanselän sinilevähavainnot

Havaintokertojen määrä

18

16

14

12

10

8

6

4

2

3 (erittäin runsaasti levää)

2 (runsaasti levää)

1 (vähän levää)

0 (ei levää)

0

2003 2004 2005 2006 2007 2008

Vuosi

Ympäristötoimen alueen huonolaatuisin leväseurantapiste

Uuden leväseurantapisteen perustaminen, jos vapaaehtoisia seuraajia

Lepaanrannan uimarannalla kesällä 2008 yksi havainto;

Vanajaveden kapeikolla Herniäinen, Eerolan ranta yms. 9 havaintoa 2008

Sinilevistä osa myrkyllisiä

25.11.2008


Klorofylli ά

• Heinä- ja elokuussa selvää nousua klorofyllipitoisuudessa

• Kesäkuussa jopa laskua

Vanajanselkä 98 klorofylli a-pitoisuudet elokuussa 1974-2007

45

40

35

30

mg/m3

25

20

15

10

5

0

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Vuosi

Klorofylli a

Lin. (Klorofylli a)

y = 0,5035x - 990,08

R 2 = 0,2618

25.11.2008


25.11.2008

Veden laadun kehitys

Veden laatu on parantunut 1970-luvusta (happikatoja ja

kalakuolemia).

Pidemmäll

llä ajanjaksolla fosforipitoisuus on laskenut

selkeästi.

sti.

Kesäaikaan tuotantotaso on yhä korkea

hajakuormituksesta johtuen. Viime vuosien tulokset

osoittavat, että tuotantotaso (eli trofiataso) ) on noussut,

vaikka pistekuormitus on vähentynyt.

v

Selvä pitoisuusnousu ylivalumatilanteissa. Kesäajan

rehevyys on jopa lisää

ääntynyt viime vuosina.

Myös s sinilevien määm

äärä on kasvamassa.

Ravinnesuhteet ovat ehkä muuttumassa sinileviä

suosiviksi. Klorofyllipitoisuudet ovat nykyisinkin elokuussa

erittäin in rehevien järvien j

luokassa.


Vanajaveden luonto











Vanajavesilaakso on rehevä, , mikä näkyi alueen luontaisessa kasvillisuudessa.

Vanajaveden säännöstely on kaventanut ja yksipuolistanut

rantakasvillisuusvyöhykkeit

hykkeitä.

Vesistön n sääs

äännöstely vaikuttaa vesilintujen pesintää

ään

Aiemmin tulvivia niitto- ja laidunniittyjä

Hävinneitä: : isovesirikko (Elatine(

alsinastrum) ) ja rantaorvokki (Viola(

persicifolia).

Isosorsimo (Glyceria

maxima) ) on tulokas, joka levinnyt laajalti Kokemäenjoen

enjoen

vesistöö

öön n ja erityisesti juuri Vanajavedelle.

Rantojen ylpeys on harvinainen kynäjalava (Ulmus(

laevis).

Rantojen erikoisuus on vanajanpaju, , joka on jokipajun ja salavan risteymälaji

(Salix

x alopecuroides)

Vesikasvillisuudessa on sekä runsas- että niukkaravinteisuutta kuvaavia lajeja:

– vallitsevia esim. karvalehti (Ceratophyllum(

demersum),

kiehkuraärvi

rviä (Myriophyllum

verticillatum),

isolimaska (Spirodela

polyrhiza),

kelluhankasammal (Riccia

fluitans),

sarjarimpi (Butomus

umbellatus)

– niukkaravinteisuutta ilmentävät t lajit ovat jatkuvasti vähentyneet.

v

Rantakasvillisuutta seurataan Vanajaveden velvoitetarkkailussa ilmakuvina ja

kenttätutkimuksin tutkimuksin 11 kohteella.

25.11.2008


Vanajaveden luonto

Seurannassa tarkkaillaan myös litoraalin pohjaeläimist

imistöä

ja perifytonia.

Vanajavedellä tehdää

ään n monipuolista kalaston seurantaa hyödynt

dyntäen

kalastotiedusteluja, kirjanpitokalastusta, koekalastuksia

verkkokoesarjoin ja kaikuluotaus- ja näköhavaintopohjaista n

seurantaa.

Hämeen maakuntakala on lahna (Abramis(

brama). Muita tyypillisiä

kalalajeja ovat hauki (Esox(

lucius), ahven (Perca(

fluviatilis), särki s

(Rutilus

rutilus), kuha (Stizostedion(

lucioperca), ankerias (Anguilla(

vulgaris), made (Lota(

lota) ) ja kuore (Osmerus(

eperlanus) ) sekä useat

särkikalat.

Hattulanseläll

llä runsain kalalaji on sulkava (30%, Abramis ballerus).

Vanajavedelle suunniteltiin palautettavaksi monnia (Silurus(

glanis),

joka oli osa kalastoa 1800-luvulla, mutta toistaiseksi tästt

stä on luovuttu.

Toutain (Aspius(

aspius) ) on luokiteltu uhanalaiseksi kalalajiksi, mutta

istutusten myötä laji on yleistynyt, ja se tavataan myös Vanajavedellä

melko yleisenä.

25.11.2008


25.11.2008


Esimerkki ekologisesta luokittelusta:

Vanajavesi

Tyyppi: suuret humusjärvet (Sh)

Fys-kem. tekijät

Biologiset tekijät

HyMo-pisteytys

Painearviointi

Arvioitu luokka

kokonaistyppi

kokonaisfosfori

näkösyvyys

a-klorofylli

kasviplanktonin biomassa (ELS)

haitalliset sinilevät (% tuorepainosta) ELS

kalat

pohjaeläimet

Tyydyttävä

Arvo Luokka

1022,5 µg/l tyydyttävä

25,5 µg/l hyvä

1,675 m erinomainen

16,75 µg/l tyydyttävä

0,35 mg/l tyydyttävä

0,22 % huono

tieto puuttuu

tieto puuttuu

8 välttävä

tieto puuttuu

25.11.2008


Pro Vanajavesi

Tarvitaan lisää

käytännön n toimia Vanajanselän

tilan parantamiseksi:

Suojeluyhdistyksen Pro Vanajavesi tms.

perustaminen välttv

lttämätöntä vesistön n edun

ajamiseksi; seudulla paljon onnistuneista

esimerkkejä vesiensuojelutyöst

stä

Hanke, jossa todella paneudutaan keinoihin

puuttua Vanajaveden tilaan: Hoito- ja

käyttösuunnitelma

Vähäinenkin lisäkuormitus on haitallista

25.11.2008


Kosteikot ja laskeutusaltaat

Yksi mahdollinen

keino vähentv

hentää

valuma-alueelta

alueelta

tulevaa

kuormitusta

Ensisijaista on

tietysti

kuormituksen

pysäytt

yttäminen

alkulähteille:

lannoituksen

oikea määm

äärittely

Kosteikko-

hankeessa on

etsitty sopivia

kosteikon

paikkoja:

mahdollisia

alueita mm.

Mustanmeren

luona ja

Vuorentaan–

Nihattulan

pelloilla

25.11.2008


Laskeutusallas + Kosteikko

Laskeutusaltaan kaaviokuva

Vesi tulee kokoojaojaa pitkin

altaaseen ja se jaetaan altaan

leveydelle virtauksenjakajalla, joka voi

olla esimerkiksi muoviverkkoa tai

maasta rakennettu saareke

-Maanviljelijä voi saada altaiden ja kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon

EU:n maatalouden investointitukea

25.11.2008


Kunnostusmenetelmät

Valuma-aluekunnostus

aluekunnostus

Laskeutusallas-kosteikko

kosteikko

Pieni patoallas, pohjapato, lietetasku

Ojanpohjasuodatus

Suojavyöhyke

Pintavalutuskenttä

Kalkkisuodinoja

Säätösalaojitus

Säätökastelu

Kuivatusvesien kierrätys

25.11.2008


Kunnostusmenetelmiä

Järven sisäinen inen kunnostus

Ruoppaus (imu- tai kaivuruoppaus)

Sedimentin peittäminen savella tai kipsillä

Kemikaalikäsittely vesifaasiin tai sedimenttiin

Pohjan pöyhintp

yhintä

Vedenpinnan nosto

Lisävesien johtaminen

Alusveden poisjohtaminen

Järven tilapäinen inen kuivattaminen

Hapettaminen

Hoitokalastus eli ravintoketjukunnostus

Niitto ja vesikasvillisuuden poisto

Rantaryönän n poisto

Simpukkanauhat

25.11.2008


Hoitokalastus eli

ravintoketjukunnostus

särkikalojen tehokalastusta, vaikuttaa järven j

ravintoverkkoon ja

kalakantaan.

Pohjaa tonkivien särkikalojen s

vähetessv

hetessä järven sisäinen inen kuormitus

vähenee.

Poistettavan kalamassan mukana poistuu järvej

rveä rehevöitt

ittäviä ravinteita.

Pienikokoisten särkien s

vähetessv

hetessä eläinplanktonin koko kasvaa ja se

pystyy paremmin laiduntamaan kasviplanktonia ja tätät

kautta esim.

sinilevähaitat saattavat vähentyv

hentyä;

25.11.2008


Näin suojelet Vanajavettä!












Kiinteistön n jätevesien j

käsittelystk

sittelystä ei saa aiheutua pohja- tai pintavesien

pilaantumisvaaraa. Toimi vastuullisesti! Kysy neuvoa ja hanki tietoa! t

Saunankaan pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöö

öön.

Älä pese mattoja, autoa tai pyykkiä järvessä. . Pyykki on pestävä riittävän

kaukana vesirajasta. Huolehdi siitä, , että pesuvedet eivät t valu vesistöö

öön n vaan

imeytyvät t maahan. Myös s auton huoltopaikka on muualla kuin järven j

rannalla.

Muistathan, että synteettiset pesuaineet sisält

ltävät t runsaasti vettä

rehevöitt

ittäviä aineita. KäytK

ytä kaikessa pesussa luonnonmukaisia aineita:

mäntysuopaa, etikkaa ja aitoa saippuaa sekä fosfaatittomia ja nopeasti

hajoavia tensidejä sisält

ltäviä tuotteita.

Järjestä kiinteistösi si jätehuolto j

asianmukaisesti. Estä jätteiden, kalanperkeiden

yms. joutuminen järveen. j

KäytK

ytä kompostia maatuville jätteille. j

Voit leikata rantasi ruokoa, kaisloja ja muita ilmaversoiskasveja. a. Huolehdi,

ettei laiturirakennelmasi estä veden kulkua rannassasi. Muista noudattaa

niitto- ja ruoppausohjeita.

Säästä ojien suussa ravinteita suodattava vesikasvillisuus!

Jätä rannalle vähintv

hintään n viiden metrin levyinen kasvistoinen suojakaista!

Liiku järvellj

rvellä luontoa ja ihmisiä kunnioittaen! Anna lintujen pesiä rauhassa!

Ripusta lintupöntt

nttöjä ja huolla ne vuosittain!

Tee havaintoja järvien j

tilasta.

Osallistu Vanajaveden hoito- ja kunnostustoimiin.

25.11.2008


Toimet vesienhoito-ohjelmassa

ohjelmassa




Yhdyskuntien jätevesien j

käsittelyn k

keskeisistä lisätoimenpiteist

toimenpiteistä vuosille

2010-2015.

2015.

TP1=Siirtoviemäri ri (km), TP2=Viemäriverkon saneeraus (km).

Vanajan reitti: TP1= 30 km; TP2= 0 km

Haja- ja loma-asutuksen asutuksen jätevesien j

käsittelyn k

toimenpiteistä vuosille 2010 -

2015.

TP1 = Liittyminen viemäriin (kpl talouksia), TP2 = Kiinteistö- tai kyläkohtaiset

kohtaiset

puhdistamot (kpl talouksia), TP3 = Kuivakäym

ymälät t ja harmaiden vesien

imeyttäminen minen (kpl talouksia), TP4 = Koulutus ja neuvonta (kpl/vuosi).

Vanajan reitti: TP1= 580 TP2= 2300 TP3= 35 TP4= 830




Turvetuotannon lisätoimenpiteist

toimenpiteistä vuosille 2010-2015.

2015.

TP1=Kasvillisuus- ja pintavalutuskentät t (ha), TP2=Virtaamansää

äätö(ha),

TP3=Kemiallinen käsittely k

(ha), TP4=Turvetuotantoalueiden jälkihoito j

(ha).

Vanajan reitti: TP1= 545, TP2=0, TP3= 545, TP4= 0 ha

25.11.2008


Toimet vesienhoito-ohjelmassa

ohjelmassa

Maatalouden lisätoimet 2010-2015

TP1 = Peltojen optimaalinen lannoitus (ha), TP2 = Talviaikainen

kasvipeitteisyyden lisäys (ha), TP3 = suojavyöhykkeiden lisäys (km), TP4 =

Kosteikkojen lisäys (kpl), TP5 = lannan hyötykäytön tehostaminen/vähennetty

lannoitus (ha), TP6 = Koulutus ja neuvonta (tilaa/vuosi).

Vanajan reitti: TP1= 7 980 ha, TP2= 6 930 ha, TP3= 87 km, TP4= 2 kpl,

TP5= 0 ha, TP6= 466 tilaa/vuosi

Maaperän kasvukunnon ylläpitäminen arvioitu tärkeimmäksi Hämeen

toimenpideohjelmassa

Metsätalouden lisätoimenpiteistä vuosille 2010-2015.

TP1 = Luonnonhoitohankkeet (ha), TP2 = Hakkuualueiden suojavyöhyke (km),

TP3 = Lannoituksen suojakaistat (km), TP4 = Pohjapadot, putkipadot ja seittipadot

(kpl), TP5 = Kosteikot, pintavalutuskentät ja muut suotautumisalueet (kpl), TP6 =

Koulutus ja neuvonta (kpl/vuosi).

Vanajan reitti: TP1= 0 ha, TP2= 0 km, TP3= 0 km, TP4= 0 kpl,

TP5= 0 kpl, TP6= 48 tilaa/vuosi

25.11.2008


25.11.2008


Toimet vesienhoito-ohjelmassa

ohjelmassa

Vesistökunnostuksen lisätoimenpiteist

toimenpiteistä vuosille 2010-2015.

2015.

TP1 = Rehevöityneiden järvien j

ja lahtien kunnostustoimenpiteet (kpl),

TP2 = Kutualueiden/poikastuotantoalueiden tai virtavesien kunnostus

(kpl-muodostumia),

TP3 = Virtausolojen parantaminen (kpl),

TP4 = Vanhojen kuivien uomien kunnostaminen (kpl-muodostumia).

*TP3 ja TP4 liittyvät t usein vesistöjen rakentamisen haittojen

vähentämiseen.

Vanajan reitti: TP1= 0 kpl; TP2= 1 suunnitelma ja 1 toteutus; TP3= 0

kpl, TP4= 0 kpl

Vesistöjen sääs

äännöstelyn ja rakentamisen lisätoimenpiteist

toimenpiteistä vuosille

2010-2015.

2015.

TP1=Kalatiet ja muut eliöst

stön n kulkua helpottavat rakenteet (kpl),

P2=Valuma-alueen alueen veden pidätt

ttämiskyvyn parantaminen (kpl), TP3=

säännöstelykäytänn

nnön n kehittäminen (kpl).

Vanajan reitti: TP1: suunnitelma 5, toteutus 6 kpl; TP2: suunnitelma 0,

toteutus 1; TP3: 1 suunnitelma, 1 toteutus

25.11.2008


Vesienhoitoalueen pintavesien

toimenpidesuunnitelma

Esitetyt toimet riittämätt

ttömiä Vanajaveden ja

varsinkin Vanajanselän tilan parantamiseksi

Jostain syystä paljon enemmän n toimia

säännöstelyyn kuin rehevöitymiseen liittyen,

vaikka virkistyskäyt

ytön n kannalta

jälkimmäinen inen on huomattavasti

merkittävämpi

mpi

Hyvää

tilaa tavoitellaan vasta vuonna 2027

25.11.2008


Vanajan reitin haasteet






Tilan saaminen hyväksi mahdollisimman pian

Vesistökuormituksen vähentv

hentäminen

Kunnostustoimet järvellj

rvellä

Sinileväesiintymien esiintymien ajoittumisesta ja syistä

tarvitaan lisätietoa

Alueen luonto- ja maisema-arvojen arvojen säilytts

ilyttäminen:

metsähoito, rantarakentaminen, maatalouskäytt

yttö,

talkoot

25.11.2008


25.11.2008

Kiitos!

More magazines by this user
Similar magazines