Virvelinranta - Hämeenlinna

hameenlinna.fi

Virvelinranta - Hämeenlinna

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

2467

Virvelinranta

Asemakaavan muutos

20. kaup.osa,

Kortteli 109, tontti 2 sekä virkistys-, liikenne- ja vesialuetta

Tilaajajohtaja Päivi Saloranta

Vireilletulo 16. 5.2012

Yhdyskuntalautakunta 16. 4.2012

Yhdyskuntalautakunta 11.12.2012

Kaupunginhallitus

Kaupunginvaltuusto

© Blom Oy


SISÄLLYSLUETTELO

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................................... 3

1.1 Kaava-alueen sijainti....................................................................................................................... 3

1.2 Kaavan tarkoitus ............................................................................................................................. 3

1.3 Selostuksen liitteet .......................................................................................................................... 3

2. LÄHTÖKOHDAT ....................................................................................................................................... 4

2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................................................................... 4

2.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................................. 4

2.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä ............................................................................................................ 5

2.1.3 Rakennettu ympäristö ............................................................................................................................ 5

2.1.4 Liikenne .................................................................................................................................................... 6

2.1.5 Tekniset verkostot ................................................................................................................................... 6

2.1.6 Palvelut .................................................................................................................................................... 7

2.1.7 Virkistys ..................................................................................................................................................... 7

2.1.8 Ympäristön häiriötekijät ......................................................................................................................... 8

2.1.9 Maanomistus ........................................................................................................................................... 8

2.2 Suunnittelutilanne ........................................................................................................................... 9

2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ................................................................................................. 9

2.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ...................................................................................... 10

3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .......................................................................................... 11

3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ................................................................................................. 11

3.2 Osallistuminen ja yhteistyö ........................................................................................................... 11

3.2.1 Osalliset ................................................................................................................................................. 11

3.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ....................................................................................... 11

3.2.3 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................. 12

3.2.4 Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen ............................................................. 12

3.3 Asemakaavan tavoitteet ............................................................................................................... 13

3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ............................................................. 13

4. ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................................... 13

4.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset ................................................................................................ 13

4.1.1 Korttelialueet ......................................................................................................................................... 13

4.1.2 Virkistysalueet ....................................................................................................................................... 13

4.1.3 Liikenne .................................................................................................................................................. 13

4.1.4 Muut määräykset ................................................................................................................................. 14

4.2 Vaikutusten arviointi...................................................................................................................... 14

4.2.1 Asemakaavan vaikutukset ................................................................................................................. 14

4.2.2 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ..................................................................... 15

4.3 Ympäristön häiriötekijät ................................................................................................................ 16

5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................................. 17

LIITE 1: PALAUTE JA VASTINEET

LIITE 2: ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE

LIITE 3: KAAVAKARTAN PIENENNÖS

LIITE 4: MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

LIITE 5: OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA


Asemakaavaselostus, joka koskee 2711.2012 päivättyä asemakaavakarttaa, työnro 2467

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Kaava-alueen sijainti

Suunnittelualue sijaitsee Helsinki-Tampere moottoritien kupeessa Vanajaveden länsirannalla, noin 1,5

km ydinkeskustan eteläpuolella. Eteläosassa suunnittelualue rajautuu Ansarikujaan. Alueen pohjoisosa

on virkistysaluetta, jolla sijaitsee kioski, matonpesupaikka ja pysäköintialuetta. Suunnittelualueen

eteläosassa on monipuolinen vammaispalveluja tarjoava Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Virvelinranta.

Suunnittelualueen sijainti on esitetty alla olevassa karttaotteessa.

Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti.

1.2 Kaavan tarkoitus

Virvelin ravintolan alueelle on tarpeen laatia asemakaava, jolla vakiinnutetaan nykyisen kioskirakennuksen

toiminta ja rakennusoikeus sekä edistetään veneilyä tukevaa palvelutoimintaa ja turvataan

ranta-alueelle suunnitellun virkistyskäytävän kehittämismahdollisuus. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu

Kiinteisö Oy Hämeenlinnan Virvelinranta, jolle on tarkoitus osoittaa erillinen vammaispalveluille tarkoitettu

venelaiturialue. Asemakaavan korttelialueen rajausta tulee tarkistaa nykytilanteen mukaiseksi.

1.3 Selostuksen liitteet

1. Asemakaavan seurantalomake

2. Kaavakartan pienennös

3. Asemakaavamerkinnät ja -määräykset

4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma


2. LÄHTÖKOHDAT

2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

2.1.1 Alueen yleiskuvaus

Suunnittelualue sijaitsee Helsinki-Tampere moottoritien kupeessa Vanajaveden länsirannalla, noin

1,5 km ydinkeskustan eteläpuolella. Etelässä suunnittelualue rajautuu Ansarikujaan. Moottoritie alikulku

(Visamäentie – Lahdensivuntie) sijaitsee suunnittelualueen kohdalla. Suunnittelualueesta kaakkoon

on Visamäen asuntoaluetta ja suunnittelualueesta pohjoiseen Hämeensaareen ja keskustaan

johtavaa virkistysaluetta. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 5,35 ha.

Alueen pohjoisosa on virkistysaluetta, jolla sijaitsee ravintola, matonpesupaikka ja pysäköintialuetta.

Suunnittelualueen keskiosassa sijaitsee pienvedensatama, pysäköintialuetta ja kioski.

Suunnittelualueen eteläosassa korttelissa 109 toimii Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Virvelinranta, jonka

vuokralaisina ovat Hämeenlinnan kaupungin Virvelin päivätoiminta ja Etevan tukikeskus sekä asiantuntijapalvelut.

Korttelissa on monenikäistä rakennuskantaa mm. 2010 valmistuneet toimintakeskuksen

uudisrakennukset ja kaupunginpuutarhurin kunnostettu vanha virka-asunto, joka on rakennettu

ilmeisesti 1870- tai 1880-luvulla.

K

u

v

a

2

.

I

l

m

a

k

u

v

a

(

2

0

0

1

)

k

a

a

v

Kuva 2. Kaavamuutosalue rajattu punaisella.

2.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä

Suunnittelualueen pohjoisosa on hyvin alavaa ja maasto nousee loivasti etelään kohti Ansarikujaa.

Vanajaveden rannassa ollaan korkeusasemassa +80 mpy ja Ansarikujan lähellä vanhan kaupunginpuutarhurin

virka-asunnon eteläpuolella ollaan +85 mpy. Suunnittelualueen länsireunaa on pengerretty

Lahdensivuntien suuntaan.

Suunnittelualueen maaperä on yleispiirteisen maaperäkartan mukaan hiesu-hietaa ja silttiä. Korkeimmalla

kohdalla on kalliota. Alueen pohjoisosassa on kolme lounais-koillis -suuntaista avo-ojaa.


Kuva 3. Maaperä, rakennukset ja tiestö

Luonnonympäristöltään alue on kulttuurivaikutteista. Alueelle on istutettu mäntyjä, kuusia ja koivuja.

Vanhan kaupunginpuutarhurin virka-asunnon lähellä kasvaa yksittäinen vanha kuusi, jolla on lähiympäristölle

arvoa maisemapuuna. Alueella ei sijaitse luonnonsuojelukohteita eikä tunnettuja uhanalaisia

kasvilajeja.

2.1.3 Rakennettu ympäristö

Suunnittelualue on pääosin avointa maisematilaa, virkistysalueita, pienvenesatama-aluetta ja pysäköintikenttiä.

Alueen eteläosassa sijaitsevat vammaispalvelukeskuksen rakennukset, jotka ovat pääosin uudisrakennuksia

(v. 2010). Vanha kaupunginpuutarhurin virka-asunto on säilyttänyt uudisrakentamisen vierellä

asemansa merkittävänä rakennetun kulttuuriympäristön kohteena.

Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Virvelinrannan rakennukset

Vanha kaupunginpuutarhurin virka-asunto 131 k-m2

Päivätoimintakeskus

Rivitalo ja toimistot

Atrium-talo

Paritalo

2613 k-m2

664 k-m2

349 k-m2

573 k-m2

Kaupunginpuutarhurin asunto on rakennettu ilmeisesti 1870- tai 1880-luvulla. Alueelta on purettu päärakennukseen

liittyneitä talousrakennuksia uudisrakentamisen tieltä. Virvelin alue liittyy kiinteästi Hattelmalan

sairaala-alueeseen (sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella). Suunnittelualueen eteläpuolisen

Virvelin alueen pientalot ovat vanhimmilta osin 1930-luvulta, pääosa on sotien jälkeiseltä ajalta.

Virvelin alue on vanha pientaloalue, joka on syntynyt kaupungin puutarhan tuntumaan.

Lähde: Putkonen, 2003. Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys.

Ansarinkujan reunalla Virvelin alueen rakennuskanta on hyvin monenikäistä, eikä siksi muodosta yhtenäistä

kokonaisuutta. Joukossa on rakennuksia lähes jokaiselta sotien jälkeiseltä vuosikymmeneltä.

Satama-alueella sijaitsee pinta-alaltaan noin 120 m2, kioski-ravintola ja kesäterassi. Pienvenesatamaan

on rakennettu pitkä, kaartuva laituri, jolla on 96 venepaikkaa ja 8 vierasvenepaikkaa. Alueella

on polttoaineenjakelupiste laiturin vieressä, polttoainesäiliöt on sijoitettu kauemmaksi jakelupisteestä

ravintolan eteläpuolelle aidattuna metalliverkkoaidalla.

2.1.4 Liikenne

Suunnittelualue tukeutuu liikenteellisesti Lahdensivuntiehen ja Ansarikujaan ja alueen länsipuoliseen

kevyen liikenteen väylään. Kulku vammaisten palvelukeskukselle on Ansarikujan kautta. Keskuksen

pysäköintialueet sijoittuvat pääosin rakennusten pohjoispuolelle. Lahdensivuntien puoleiselle sivulle


2.1.5 Tekniset verkostot

on osoitettu vieraspysäköintipaikkoja. Keskuksen saattoliikenne toimii pääasiassa rakennusten länsipuoleiselle

sivulle päärakennuksen pääoville, mutta osin myös muiden rakennusten lähelle Ansarikujan

kautta.

Satama-alueelle kuljetaan kevyen liikenteen kadun Kaivopolun kautta (voimassa olevassa asemakaavassa

katua).

Suunnittelualueen länsipuolitse kulkee kevyen liikenteen yhteys kohti keskustaa.

Lahdensivuntien sadevedet johdetaan putkia pitkin kohti suunnittelualueella olevaa avo-ojaa. Myös

moottoritien alitse on purkuputkia kohti Vanajavettä.

K

u

v

a

4

.

S

u

u

n

n

i

t

t

e

l

u

a

l

u

e

e

n

l

ä

p

i

Kuva 4. Suunnittelualueen läpi kulkevat avo-ojat, suunnittelualueella sijaitsevat pumppaamot, polttoaineenjakelupiste

ja polttoainesäiliö


Kuva 5. Ote vesihuollon johtokartasta, suunnittelualue liittyy viemäriverkkoon etelässä.

2.1.6 Palvelut

2.1.7 Virkistys

Suunnittelualueella sijaitsee Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Virvelinranta, jonka vuokralaisia ovat Hämeenlinnan

kaupungin Virvelin päivätoiminta ja Etevan tukikeskus sekä asiantuntijapalvelut. Tukikeskuksen

puolella asuminen on vakituista. Satama-alueella on ravintolapalveluita, matonpesupaikka,

venelaiturit ja veneiden polttoaineenjakelu. Suunnittelualueelta on noin 1,5 km matkaa keskustan monipuolisiin

kaupallisiin ja julkisiin palveluihin.

Suunnittelualueen sijainti suhteessa virkistyskäytön laajempiin virkistysreitteihin on esitetty seuraavalla

sivulla olevassa kartassa. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa Vanajaveden rannalle järven ympäri

ehyenä jatkuva virkistysreitti.


Kuva 6. Ote kaupungin virkistysaluekartasta, suunnittelualue on osoitettu punaisella

nuolella. Kartalla on symboleilla osoitettu suunnittelualueen matonpesupaikka ja veneiden

vesillelaskupaikka. Suunnittelualueen länsipuolitse kulkee rullaluistelijoille soveltuva

kevyen liikenteen väylä. Visamäen katuja on osoitettu päällystettyinä teinä

punaisella ja soratie/metsäpolku punaisella katkoviivalla. Suunnittelualueesta pohjoiseen

on koirien uittopaikka ja Hämeensaaren edustalla uimaranta.

2.1.8 Ympäristön häiriötekijät

Läheisen moottoritien liikenne aiheuttaa ympäristöönsä hiukkaspäästöjä, melua ja pölyä. Suunnittelualueella

säilytetään polttoainetta. Polttoainesäiliöiden täyttöpaikan tulee tiiveyden ja viemäröinnin osalta

olla samaa tasoa kuin polttoainejakeluasemilla yleensä.

Alueelle on ennen rakentamista tuotu muun muassa rakennusjätettä. Lisäksi alueen pilaantumista

ovat aiheuttaneet taimitarhatoiminta ja alueen täyttöihin käytettyjen ruoppausmassojen ja maaainesten

sisältämät haitta-aineet, rakennus- yms. jätteet sekä polttoöljyn varastointi. Alueella on tehty

tarvittavat pilaantuneen maaperän puhdistus-/kunnostustyöt v. 2008 laaditun Maaperän kunnostussuunnitelman

mukaisesti.

2.1.9 Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa. Virvelinrannan kioski ja Virvelin toimintakeskus ovat alueella vuokralaisena.

Vesialue kuuluu Hattelmalan osakaskunnalle.


2.2 Suunnittelutilanne

2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat

Asemakaava

Suunnittelualueen voimassa olevat asemakaavat ovat vuosilta

• 1951 (kaava-nro 109 75, vesialuetta),

• 1980 (kaava-nro 109 1445, )

Näissä suunnittelualueelle on osoitettu yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), jolla suurin sallittu kerrosluku

on III ja rakennusoikeus 5100 m 2 , puistoalueita (VP) ja vesialuetta (W). Satama-alueelle (LS)

on esitetty I -kerroksiselle kioskirakennukselle rakennusoikeutta 200 m 2 polttoaineen säilytysalue sekä

polttoaineen jakeluasema-alue.

Kuva 7. Ote ajantasa-asemakaavasta.

Yleiskaava

Hämeenlinnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu lähivirkistysalueeksi

(VL) ja julkisten palveluiden alueeksi (PY) sekä vesialueeksi (W).

Kuva 8. Ote yleiskaavasta, suunnittelualueen sijainti osoitettu punaisella katkoviivaympyrällä kuvassa

keskellä.


Maakuntakaava

Alueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, joka on hyväksytty Hämeen maakuntavaltuustossa

29.11.2004 ja tullut valitusten käsittelyn jälkeen lopullisesti lainvoimaiseksi KHO:ssa

28.12.2007. Maakuntakaavassa suunnittelualueen eteläosan voidaan tulkita olevan taajamatoimintojen

aluetta. Maakuntakaavan mittakaavan ja yleispiirteisyyden vuoksi suunnittelualueen pohjoisosassa

ei ole merkintöjä.

Kuva 9. Ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä nuolella.

2.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Rakennusjärjestys

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 3.3.2003. Uusi rakennusjärjestys

on valmisteilla. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä

osin kuin asemakaava ei toisin määrä.

Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja.

Pohjakartta

Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset.

Kaavatyön aikana laadittavat selvitykset

Suunnittelussa hyödynnetään aiemmin laadittuja selvityksiä ja tutkimuksia. Erillisten selvitysten laadintaan

ryhdytään, jos tarvetta ilmenee kaavatyön aikana.


3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Maankäytön ja ympäristön palvelujohtaja on tehnyt 16.6.2011 kaavamuutoksen käynnistämispäätöksen.

Tavoitteena on laatia Virvelin kioskin alueelle asemakaava, jolla vakiinnutetaan nykyisen kioskirakennuksen

toiminta ja rakennusoikeus sekä edistetään veneilyä tukevaa palvelutoimintaa ja turvataan

ranta-alueelle suunnitellun virkistyskäytävän kehittämismahdollisuus.

Koska venesataman toiminnot ovat sijoittuneet osin voimassa olevan asemakaavan yleisten rakennusten

korttelialueelle ja kaupungin tavoitteena on turvata rantareitin toteuttamismahdollisuudet, tulee

asemakaavaa tarkistaa myös yleisten rakennusten korttelialueen osalta (Kiinteistö Oy Hämeenlinnan

Virvelinranta). Asemakaavan muutoksella yleisten rakennusten korttelialueen rajaus muutetaan vastaamaan

toimijalle nykyisin vuokratun alueen laajuutta.

3.2 Osallistuminen ja yhteistyö

3.2.1 Osalliset

Osallisia ovat MRL 62 §:n mukaan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin

oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa

suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen

vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Alueen suunnittelussa osallisia ovat:

Valtion ja kunnan viranomaistahot/ hallintokunnat

• Hämeen ELY-keskus

• Museovirasto

• Kanta-Hämeen pelastuslaitos

• kaupungin yhdyskuntarakenteen rakentamispalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta

ja ympäristö

Verkostojen haltijat:

• Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy

• Vattenfall Verkko Oy

• LNI Lämpö Oy

• AinaCom Oy

Kuntalaiset ja yhteisöt

• maanomistajat ja -haltijat

• naapurit

• asukasyhdistykset, muut kuntalaiset

• elinkeinonharjoittajat

Muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot, mm.

• Eteva kuntayhtymä

• Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry

• Kehittämiskeskus Oy Häme

• Hämeen ammattikorkeakoulu

• Koulutuskeskus Tavastia

• Kiipulan ammattiopisto

3.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu syksyllä 2011 ja tarkistettu

29.3.2012. OAS on selostuksen liitteenä.

Kaavoituksen vireillepanosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ilmoitettiin lehtikuulutuksella

Hämeen Sanomissa 3.5.2012 sekä kirjeellä naapurikiinteistöjen omistajille ja/tai haltijoille.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineisto olivat nähtävillä 3.5. – 16.5.2012.

Tammikuussa 2012 ennen kaavaluonnoksen laatimista pidettiin kaupungin ja Virvelin toimintakeskuksen

välinen neuvottelu kaavamuutoksesta sekä kaupungin ja ravintolayrittäjän välinen neuvottelu sa-


tamatoimintojen tulevaisuudesta. Lisäksi pyydettiin alustavat kommentit sähköpostilla Kanta-Hämeen

pelastuslaitokselta, LNI Lämpö Oy:ltä, Vattenfall Verkko Oy:ltä ja HS Vedeltä.

Kaavan valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 3.5. – 16.5.2012 välisenä aikana, jolloin asemakaavan

muutosluonnos ja valmisteluaineisto asetettiin nähtäville. Osallisilla oli mahdollisuus antaa kirjallinen

mielipide luonnoksesta sen nähtävillä olon aikana kuulutuksessa mainittuna aikana.

Asemakaavan muutosehdotus on yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä joulukuussa 2012, jonka jälkeen

se asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olon aikana osallisilla on mahdollisuus

kirjallisen muistutuksen jättämiseen kaavaehdotuksesta.

Tavoitteena on kaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa keväällä 2013. Kaupunginvaltuuston

päätöksestä on mahdollisuus valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

3.2.3 Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutosluonnoksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Hämeen Ely-keskukselta, Hämeen

liitolta, Museovirastolta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, LNI Lämpö Oy:ltä, Vattenfall Verkko

Oy:ltä, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:ltä, AinaCom Oy:ltä sekä kaupungin ympäristöasiantuntijalta,

paikkatieto- ja kiinteistöyksiköltä ja yhdyskuntarakenteen rakentamispalveluilta.

Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot.

Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen

Virvelinrannan asemakaavanmuutosluonnos oli nähtävillä 3.5. – 16.5.2012. Asemakaavamuutosluonnoksen

nähtävillä olosta ilmoitettiin Hämeen Sanomissa 3.5.2012. Kaavaluonnoksesta saatiin neljä

lausuntoa Hämeenlinnan kaupungin Viranomaispalveluilta, HS-vedeltä, LNI Lämpö Oy:ltä ja Kanta-

Hämeen pelastuslaitokselta. Lisäksi saatiin kaksi mielipidettä.

Hämeenlinnan kaupungin Viranomaispalvelut esitti lausunnossaan, että satama-alueen kaakkoispuolen

polttoainesäiliöt on syytä osoittaa kaavassa samoin kuin septitankkien tyhjennyspaikat sekä matonpesupaikka.

Lisäksi kaavakarttaan esitettiin merkittäväksi hulevesien laskeutusallas Vanajaveteen

laskevan ojan suulle. HS-veden lausunnossa edellytettiin kaavakarttaan lisättäväksi runkovesijohtoverkko,

runkojätevesiviemäri, jv-pumppaamo sekä tiealueella sijaitseva runkohulevesiviemäri. LNI

Lämpö Oy totesi lausunnossaan, että kiinteistöt on mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. Kanta-

Hämeen pelastuslaitos painotti lausunnossaan, että palavien nesteiden jakeluaseman rakentamista

ohjaavan standardin mukaan venejakeluaseman säiliöiden tulee olla vähintään 15 metrin päässä veneiden

pysyvästä säilytyspaikasta.

Mielipiteessään Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Virvelinranta pyysi täsmentämään kaavaselostusta mm.

kiinteistöä koskevien tietojen osalta ja yhdistämään osin puistoalueella sijaitsevan polun ja ulkoilureitin.

Vesa ja Päivi Kuusisto esittivät mielipiteessään mm. yleisen laituripaikan lisäävän liikennettä Ansarikujan

päässä ja ehdottivat laituripaikan siirtämistä kioskin ja venerannan yhteyteen. He painottivat

lisäksi yleisten pysäköintipaikkojen tarvetta, jotta haittaa tuottava Ansarinkujan luvaton pysäköinti saataisiin

vähenemään. Rantareittiä ehdotettiin siirrettäväksi rannasta kaava-alueen länsipäähän.

Vastine: Kaavakarttaan on merkitty satama-alueella sijaitsevat polttoainesäiliöt, matonpesupaikka,

hulevesien laskeutusallas, runkovesijohtoverkko, runkovesijohtoviemäri sekä jv-pumppaamo. Palavien

nesteiden sijaintipaikan etäisyys on rajattu veneiden pysyvästä säilytyspaikasta 15 metriin. Kiinteistö

Oy Hämeenlinnan Virvelinrannan kaavaselostusta koskevat täsmennykset on otettu huomioon.

Rantaan esitetyn ohjeellisen ulkoilureitin sijainti täsmentyy myöhemmin suunnittelun yhteydessä.

Korttelin 109 tontin 2 erityisryhmiä palveleva venelaituripaikka on siirretty lähemmäksi satama-aluetta,

korttelitoimintojen ja yhteyksien kannalta tarkoituksenmukaiselle paikalle. Ansarinkujan pään luvatonta

pysäköintiä voidaan hillitä pysäköintikielto merkinnöillä. Ulkoilureitti on perusteltua esittää yhtenäisenä

3.3 Asemakaavan tavoitteet

Asemakaavan muutoksen laatimiseen on ryhdytty Virvelin ravintolan ja pienvenesataman tilanteen

vakiinnuttamiseksi. Satamatoiminnot ovat sijoittuneet osin voimassa olevan asemakaavan mukaiselle

yleisten rakennusten korttelialueelle (Y). Lisäksi kaupungin tavoitteena on yhtenäisen virkistysreitin

rakentaminen Vanajaveden ympäri, jonka vuoksi osa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta

yleisten rakennusten korttelialueesta muutetaan virkistysalueeksi Virvelin toimintakeskuksen itäpuo-


lella. Toimintakeskuksella vuokralla oleva pysäköintialue (voimassa olevassa asemakaavassa LP) liitetään

osaksi yleisten rakennusten korttelialuetta. Vanhan kaupunginpuutarhurin virka-asunnon suojelumerkintä

saatetaan ajantasaiseksi. Lisäksi kaupungin tavoitteena on kehittää matonpesupaikan

ympäristöä toimivammaksi.

3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Alueesta ei laadita vaihtoehtotarkasteluja. Kaavaratkaisua voidaan muuttaa luonnoksesta saatavan

palautteen perusteella, mikäli se arvioidaan tarpeelliseksi.

4. ASEMAKAAVAN KUVAUS

4.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset

Kaavamuutoksella mahdollistetaan kioski-ravintolan ja pienvenesataman toiminnan jatkaminen suunnittelualueella.

Virvelin toimintakeskuksen rakennusten osalta todetaan nykytilanne ja osoitetaan korttelialueelle

voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus. Yleisten rakennusten korttelialueen

rajaus tarkistetaan voimassa olevien vuokrasopimusten mukaiseksi. Muu alue osoitetaan virkistysalueeksi

ja venesatamaksi.

Y

VP

LS

W

Yhteensä

4.1.1 Korttelialueet

4.1.2 Virkistysalueet

4.1.3 Liikenne

1,7 ha

1,1 ha

0,4 ha

4,9 ha

8,1 ha

Y – Yleisten rakennusten korttelialue

1,7 ha

Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 5100 k-m 2 . Suurin sallittu kerrosluku on kolme

(III). Pysäköintiin käytettävät alueet on osoitettu pysäköimispaikan merkinnällä (p), liikuntaesteisille

voidaan erikseen sijoittaa pysäköintiä näiden alueiden ulkopuolelle lähemmäksi sisäänkäyntejä.

Vanha kaupunginpuutarhurin virka-asunto on osoitettu suojeltavan rakennuksena (sr).

VP – Puisto. 1,1 ha

Alueelle on osoitettu puistoa Vanajaveden rantaan niille osin kuin alue ei ole pienvenesataman käytössä.

Puistoon on merkitty yleinen matonpesupaikka (mp) sekä korttelia 109 palveleva venelaiturialue

lv (2). Vanajaveteen laskevan ojan (oja-1) suulle on merkitty hulevesien laskeutusallas (ks).

LS – Satama-alue.

4.1.4 Muut määräykset

0,4 ha

Alueella oleva pienvenesatama on osoitettu satama-alueena. Satama-alueelle saa sijoittaa polttoaineenjakeluaseman

(pj) ja polttoaineen säilytysalueen (ps). Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 200

k-m 2 , suurin sallittu kerrosluku on yksi (I).

Yleisten rakennusten korttelialueelle saa sijoittaa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi grillikatoksen.

Liikkumisesteisten autopaikat voidaan sijoittaa rakennusten pääovien lähettyville kaavan pysäköimispaikkamerkinnöistä

huolimatta.

Satama-alueelle saa sijoittaa polttoaineen jakelupisteen. Polttoaineen säilytys tulee järjestää mahdollisimman

lähellä jakelupistettä. Säiliöiden täyttöpaikan tiiveyden ja viemäröinnin tulee olla voimassa

olevan ohjeistuksen mukainen.


Satama-alueelle saa sijoittaa voimassa olevan ohjeistuksen mukaisen veneiden septitankkien tyhjennyspisteen.

Alueella olevan kasvillisuuden tulokaslajien leviämistä mahdollisten maansiirtotoimenpiteiden yhteydessä

tulee välttää.

Uudet rakennukset ja rakennelmat tulee sovittaa maisemaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan.

Tämän asemakaavan alueella on laadittava sitova tonttijako

4.2 Vaikutusten arviointi

Vaikutuksia arvioitiin aluetta koskevien perusselvitysten (kartat, inventoinnit, ilmakuvat, suunnitelmat

jne.), maastokäynnin ja saadun palautteen pohjalta. Arviointi on tehty asiantuntija-arvioina rinnan kaavan

laatimisen kanssa. Vaikutusten arvioinnissa painotetaan asemakaavamuutoksen toteuttamisen

vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan ja luontoon, yhdyskuntatalouteen

ja teknisen huollon järjestämiseen sekä virkistykseen, ihmisten elinoloihin ja asumiseen.

4.2.1 Asemakaavan vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen

Kaavamuutos ei merkittävästi vaikuta yhdyskuntarakenteeseen, koska alueen käyttö säilyy ennallaan.

Alue sijoittuu yhdyskuntarakenteessa hyvin saavutettavalle paikalle Tampere – Helsinki -moottoritien

kupeeseen. Satama-alueen ja matonpesupaikan mahdollinen edelleen kehittäminen lisäävät alueen

käyttäjämääriä kesällä ja siten hankkeilla on vaikutusta liikennemääriin alueella. Veneiden lasku ja siihen

tarvittavat trailerit vaativat runsaasti pysäköintitilaa. Kaava mahdollistaa matonpesupaikan kehittämisen

ja sen pysäköintipaikkojen lisäämisen, mikä helpottaa myös venesataman kesäaikaista pysäköintipaikkojen

tarvetta.

Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja luontoon

Satama-alueelle sallitaan vain vähän lisärakentamista, nykyisen palvelurakennuksen pinta-ala on noin

120 k-m 2 , alueelle sallitaan rakennusoikeutta yhteensä 200 k-m 2 . Alueella saattaa olla tarpeen rakentaa

esim. jätekatos tai muita huoltotiloja. Myös saunalaajennus ja terassin osittainen muuttaminen katetuksi

ja lasitetuksi tilaksi ovat tulevaisuudessa mahdollisia. Pienimittakaavainen uudis- ja täydennysrakentaminen

on sovitettavissa maisemaan.

Kiinteistö Hämeenlinnan Virvelinrannan rakennusoikeuden määrää ei kasvateta. Rakennusoikeus ja

rakennusalat osoitetaan voimassa olevaa asemakaavaa yksityiskohtaisemmin rakentamisen nykytilanne

huomioiden. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta alueen kaupunkikuvaan tai maisemaan, kohtalainen

vaikutus maisemaan on mahdollisesti toteutettavalla grillikatoksella. Katos tulee vaikuttamaan

lähimaisemaan rantareitiltä katsoen. Rannassa kasvaa jonkin verran puustoa, joten vaikutus järvimaisemaan

ei ole merkittävä, varsinkin kun huomioidaan että kyseessä on muutoinkin rannoiltaan rakennettu

järvi.

Pysäköintialueiden ja pienimittakaavaisten uusien rakennusten rakentaminen vähentävät luonnontilaista

aluetta ja kasvillisuuden määrää alueella, mutta suunnittelualue on jo ennestään ihmisen toiminnalle

alisteista, eikä vaikutuksia voida pitää merkittävinä. Pysäköintialueiden vuoksi voidaan joutua

alueella olevia ojia putkittamaan. Ojilla ei ole alueella viihtyvyyttä lisäävää merkitystä. Tärkeintä on pitää

sadevesien virtaamisreitit avoimina ja vähintään nykyisen suuruisina.

Vaikutukset kulttuuriympäristöön

Asemakaavatilanne on saatettu ajantasaiseksi suojelumerkintöjen osalta osoittamalla vanha kaupunginpuutarhurin

virka-asunto suojeltavaksi. Suojelumerkintä edesauttaa kulttuurihistoriallisten arvojen

säilymistä.

Alueen rakennusten, rakenteiden, kulkuyhteyksien ja istutusten suunnittelulla alueelle on luotavissa

viihtyisä virkistys- ja satama-alue.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Suunnittelualue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Mahdollinen rantareitin rakentaminen, ojien

putkittaminen ja matonpesupaikan rakenteiden uusiminen aiheuttaa kustannuksia.

Rakennukset on liitettävissä kaukolämpöverkkoon.


Vaikutukset virkistykseen, ihmisten elinoloihin ja asumiseen

Kaavamuutoksella ei merkittävästi vaikuteta lähialueella asuvien elinoloihin, koska kaavalla todetaan

jo rakennetun toimintakeskuksen osalta nykytilanne.

Vanajaveden ympäri kulkevan reitin rakentamismahdollisuuksien turvaaminen lisää lähialueella asuvien

ja muiden kaupunkilaisten virkistysmahdollisuuksia. Hyvien kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen

on myös pienvenesataman toiminnan etu.

Yleisten rakennusten korttelialueelle on mahdollistettu rakennusalan lisäksi grillikatoksen rakentaminen,

mikä lisää käyttäjien viihtyvyyttä ja monipuolistaa toimintamahdollisuuksia.

4.2.2 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin

Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaava vastaa sisällöltään alueelle

vahvistettua oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa.

Koska suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa

huomioitava kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin (MRL 39 §):

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan pienvenesataman ja vammaisten toimintakeskuksen

toiminta alueella nykytilanteen mukaisesti, eikä kaavalla ole merkittävää

vaikutusta yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, taloudellisuuteen tai ekologiseen kestävyyteen

verrattuna nykytilanteeseen.

Kaavamuutoksen mahdollistamalla rakentamisella ei katsota olevan merkittävää vaikutusta

luonnonympäristöön.

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

Koska asemakaavan muutoksella mahdollistetaan venesataman toiminta alueella jatkossakin,

tullaan alueelle jo rakennettuja teknisiä verkostoja, laitureita ja muita laitteita

hyödyntämään myös tulevaisuudessa. Ellei satamatoimintaa ja kioski-ravintolan toimintaa

voitaisi alueella jatkaa, jäisi alueelle jo rakennetut rakenteet hyödyntämättä.

Alueelle myös liikennöidään olemassa olevan katuverkon välityksellä.

Pysäköintialueiden rakenteiden, sadevesiviemärien tai ojien putkitusten ja virkistysreitin

rakentamisesta sekä matonpesupaikkaan liittyvien rakenteiden uusimisesta aiheutuu

kustannuksia.

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta asumisen tarpeisiin. Venesataman toiminnan

jatkaminen alueella säilyttää satamapalveluiden saatavuuden entisellään Vanajaveden

rannoilla. Lisäksi kioski-ravintola palvelee myös muita kaupunkilaisia kuin veneilijöitä.

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja

jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta

kestävällä tavalla;

Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja se on joukkoliikenteen

palveluiden piirissä. Alueelle johtaa kevyen liikenteen yhteys keskustasta Hämeensaaresta.

Suunnittelualue on liitettävissä teknisiin verkostoihin ja alueella on jo liittymä kunnalliseen

vesihuoltoverkkoon.

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

Suunnittelualueen lähiympäristö on pientalovaltaista aluetta. Kaavamuutoksella ei ole

merkittävää vaikutusta lähialueen asukkaiden turvallisuuteen tai terveellisyyteen


Kaavamuutoksessa on huomioitu rantareitin rakentamisen mahdollisuus suunnittelualueen

osalta, mikä luo lisää liikkumismahdollisuuksia ja edistetään ihmisten hyvinvointia.

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

Asemakaavan muutoksella ei ole juurikaan vaikutusta kaupungin elinkeinoelämän kehitykseen.

Kaavamuutos kuitenkin mahdollistaa nykyisen satamatoiminnan jatkamisen

ja siihen liittyvien palveluiden tuottamisen alueella, joten yksittäisen yrittäjän kannalta

toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää.

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

Kaava-alueelle sijoittuvat toiminnot eivät itsessään lisää ympäristöhaittoja alueella nykytilanteeseen

verrattuna. Moottoritien liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle meluhaittaa,

mutta sen ei katsota häiritsevän alueen toimintaa, sillä aluetta ei ole tarkoitettu ns.

hiljaisuutta vaativaan virkistäytymiseen. Asemakaavan muutoksella ei lisätä ympäristöhaitoille

herkkiä toimintoja alueelle nykytilanteeseen verrattuna.

Alueella on polttoaineenjakelupiste ja siihen liittyvä polttoainesäiliö ja jakeluputkisto,

näille on annettu tarkempia kaavamääräyksiä ympäristöhaitan riskin vuoksi.

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

Suunnittelualueella on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävä kohde, vanha

kaupunginpuutarhurin virka-asunto, joka on kaavassa osoitettu suojeltavaksi.

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan yleisten rakennusten korttelialueella ulkogrillikatoksen

rakentaminen rakennusalan rajoista huolimatta. Kaavamääräyksissä on

huomioitu, että rakennukset ja rakennelmat tulee sovittaa maisemaan ja olemassa olevaan

rakennuskantaan.

Alueella ei ole maiseman tai luonnonarvojen kannalta merkittäviä arvoja tai suojelukohteita,

joita tulisi vaalia tai jotka olisivat uhattuna. Vaikutukset maisema- tai luonnonarvoihin

ovat vähäisiä.

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Kaava vähentää voimassa olevassa asemakaavassa osoitettujen puistojen (P) määrää

hieman suunnittelualueella. Merkitys virkistyskäytön mahdollisuuksien kannalta on vähäinen.

Virkistyskäyttöön osoitetusta alueesta osa on osoitettu pysäköintialueiksi pysäköintipaikkatarpeen

toteuttamiseksi.

4.3 Ympäristön häiriötekijät

Läheisten liikennealueiden (moottoritie ja pääkadut) melusta ei katsota olevan merkittävää haittaa

alueella oleville toiminnoille, koska satamatoiminta tai matonpesupaikkaan liittyvä virkistystoiminta ei

ole ns. hiljaisuutta vaativaa virkistystoimintaa. Virvelin toimintakeskuksen rakennukset muodostavat

suojaisia pihapiirejä, joihin liikennemelulla ei ole vaikutusta.

5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

Toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.

Hulevesien johtamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueen läpi virtaa myös moottoritien kuivatuksen

vesiä.

Hämeenlinnassa 27.11.2012

Tilaajajohtaja Päivi Saloranta


LIITE 1:

Palaute ja vastineet

Asemakaavaluonnos:

Asemakaavaluonnosta pidettiin nähtävillä 3.5. – 16.5.2012 välisen ajan. Aineistosta saatiin kuusi lausuntoa ja

kaksi muistutusta.

Lausunnot:

1. Museovirasto

25.5.2012 Helena Taskinen, Maija Matikka

Ei huomautettavaa.

Vastine:

Ei tarvetta muutoksiin kaava-aineistossa

2. Hämeenlinnan kaupunki, ympäristöasiantuntija

1.6.2012 Heli Jutila

Satama-alueen kaakkoisosassa, verkkoaidan sisällä olevat kaksi maanpäällistä polttoainesäiliötä olisi hyvä

osoittaa kaavassa.

Septitankkien tyhjennyspaikan sijainti tulisi osoittaa kaavassa- Paikka tulee sijoittaa ja hoitaa niin, että

pintavesi ei pilaannu. On erittäin hyvä, että tällainen palvelu kohteella olisi olemassa. Matonpesupaikka tulisi

jotenkin huomioida kaavassa. Kaupungin veneiden maallevetopaikkaa ei ehkä ole tarpeen osoittaa

kaavassa.

Kaavan yhteydessä tulee varmistua siitä, että laitureille on asianmukaiset luvat (vesilain lupa MRL luvan

lisäksi).

Alueella kasvavien tulokaslajien leviämistä tulee estää huomioimalla tämä mm. maata siirrettäessä alueella.

Kaavakartalla osoitetun joen suulle voisi miettiä laajempaa laskeutusallas-kosteikkoa vesien puhdistamiseksi

ennen Vanajaveteen pääsyä.

Vastine:

Polttoaineen säilytykselle osoitetaan kaavassa aluevaraus nykyisellä paikallaan. Septitankkien tyhjennysasemalle

osoitetaan kaavassa ohjeellinen aluevaraus. Matonpesupaikalle osoitetaan aluevaraus. Laiturien

luvat varmistetaan ja esitellään kaavaselostuksessa. Tulokaslajien leviämistä pyritään hillitsemään osoittamalla

kaavassa yleismääräys. Ojan yhteyteen osoitetaan ohjeellinen laskeutumisallas-kosteikon sijainti.

3. HS-vesi

31.5.2012 Jarno Laine

Kaavaluonnokseen tulee asettaa johtorasitteet (2 kpl) lausunnon liitteessä esitetyn mukaisesti.

Vastine:

Esitetyt johtorasitteet lisätään kaavakartalle.

4. Kanta-Hämeen pelastuslaitos

14.5.2012 Raimo Niemi

Asemakaavamääräysten mukaan satama-alueelle saa sijoittaa polttoaineen jakelupisteen, jossa

polttoaineen säilytys tulee järjestää mahdollisimman lähellä jakelupistettä sekä säiliöiden täyttöpaikan

tiiveyden ja viemäröinnin tulee olla voimassa olevan ohjeistuksen mukainen Jakeluaseman rakentamista

ohjaa standardi SFS 3352 ”Palavien nesteiden jakeluasema” ja kaavamääräyksissä esitetyt vaatimukset

perustuvat siihen. Standardi edellyttää myös, että venejakeluaseman säiliöiden tulee olla vähintään 15

metrin etäisyydellä veneiden pysyvistä säilytyspaikoista (kohta 15.4.3). Tässä vaiheessa olisi hyvä tarkistaa,

että merkinnällä ”pj; alue, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman” osoitettu alue on riittävän suuri, jotta

em. vaatimus voidaan täyttää.


Vastine:

Polttoaineen säilytykselle osoitettaan aluevaraus niiden nykyisellä sijainnillaan.

5. Hämeen ELY-keskus

15.5.2012 Annu Tulonen

Ei huomautettavaa.

Vastine:

Ei tarvetta muutoksiin kaava-aineistossa

6. LNI Lämpö Oy

4.5.2012 Mikko-Matti Kojonsaari

Ei huomautettavaa.

Vastine:

Ei tarvetta muutoksiin kaava-aineistossa

Mielipiteet:

1. KOY Hämeenlinnan Virvelinranta

14.5.2012 toimitusjohtaja Hanna Åby

Kaavaselostuksessa on käytetty Kiinteistö Oy Hämeenlinnan virvelinrannasta paikoin virheellistä nimeä.

KOY:n vuokralaisina kaava-alueella ovat Hämeenlinnan kaupungin Virvelin päivätoiminta ja Etevan

tukikeskus ja asiantuntijapalvelut. Tukikeskuskein puolella asuminen on vakituista, tosin asiakkaat vaihtuvat

aika ajoin. KOY:n rakennukset ovat valmistuneet 2010, eivät 2011.

Kaava-alueella on asfaltoituja polkuja, osin kaavassa esitetyllä puistoalueella. Kaavassa osoitettu uusi

ulkoilureitti kulkee osittain näiden kanssa päällekkäin.

Vastine:

Virheelliset nimitykset kuten Virvelinrannan toimintakeskus muutetaan oikeaan muotoon. Rakennusten valmistumisajankohta

tarkistetaan kaava-aineistoon. Ulkoilureittiä tarkastellaan kaavaehdotuksessa lähemmin

kokonaisuutena.

2. Naapuri, Ansarikuja 12

16.5.2012 Kuusisto

Ansarinkujan loppuosa toimii nykyään ”parkkipaikkana”, joka aiheuttaa ongelmia mm. kulussa tonteille.

Yleisen laituripaikan sijoittaminen suunnitulle paikalle lisää Ansarinkujan pysäköintiongelmia entisestään.

Syrjäinen paikka lisää ns. rantapummien määrää alueella. Järvi päättyy tässä kohdassa lahdelmaan, johon

järveen heitetyt roskat kerääntyvät, eikä laituripaikka suunnitellussa kohdassa ainakaan vähentäisi tätä

roskaamista. Mielipiteessä ehdotetaan laituripaikan siirtämistä huomattavasti lähemmäksi kioskia ja

venerantaa, johon on suunniteltu jo valmiiksi pysäköintipaikkoja. Toinen mahdollinen paikka laiturille voisi

olla kioskin ja matonpesupaikkojen pohjoispuolella. Sinne paistaisi myös aurinko paremmin aikaan, jolloin

lenkkeilijät liikkuvat. Laituripaikan siirrolla lähemmäksi kioskia tuettaisiin myös kioskiyrittäjän toimintaa ja

saataisiin paremmin keskitettyä ihmisten oleskelua huolletuille alueille. Jos laituripaikka jää nyt suunnitellulle

paikalle on vaarana paikan sotkeminen ja jätteiden jääminen rannalle tai järveen.

Parkkipaikat:

Mielipiteessä toivotaan parkkipaikkoihin ja niiden sijainteihin kiinnitettävän enemmän huomiota.

Yksityisautoilun suosio lisää yleisten parkkipaikkojen tarvetta. Ansarinkujan loppua käytetään

parkkipaikkana, koska vammaispalveluja tuottavan Virvelinrannan parkkipaikka on liian pieni tai sijaitsee

”väärässä” paikassa. Tämä parkkiongelma Ansarikujalla on varsinkin talvisin todella häiritsevä.

Pahimmillaan autot on parkkeerattu niin että Ansarinkuja 12:sta on täysin estetty kulku jopa henkilöautolla

saati isommalla autolla. Nykyisin tontille ei ole aika-ajoin päässyt pakettiautolla saati öljy- tai roska-autolla

Parkkiongelmat aiheuttivat myös talvella lumenkaato-ongelman. Virveelinrannan lumetkin kaadettiin


Ansarikujalle vastoin säädöksiä ja näin kolhittiin myös sähkökaappia, jossa on osan Ansarikujan sähköpuhelin-

ja TV-liitännät. Mielipiteessä ehdotetaan Ansarikujan loppuosaan pysäköintikieltoa molemmin puolin

tietä.

Opasteet:

Mielipiteessä toivotaan, että kaupunki merkitsisi selkeästi rantareitin kulkureitin opastein. Tällä hetkellä

ihmiset kävelevät ja autoilevat sujuvasti Ansarikuja 12:n kuin omaan pihaansa, olettaen, että Ansarikuja

jatkuu sinne.

Rantareitin kulku:

Mielipiteessä toivotaan, että pyörä/kävelyteitin linjaus kulkisi Virvelinrannan länsipuolelta, mikä on sille

luonnollinen reitti, ja jota käytetään jo nykyisin hyvin paljon. Kaupungin rantareitti voisi tehdä ja tekeekin

mutkia pois rannasta jo nykyisellään, eikä se yhtään vähennä sen arvoa. Rantareitti nyt suunnitellussa

reitissä tekee ”ihmeellisen mutkan” pois normaalista kulkureitistä ja kulkee keskeltä matonpesupaikkaa ja

kioskin pihaa.

Vastine:

Laituripaikka:

Alueelle on suunniteltu KOY Hämeenlinnan Virvelinrannan laituria, joka toimisi toimintakeskuksen omassa

käytössä. Yleiset venepaikat ja laiturit on tarkoitus sijoittaa lähelle nykyisiä palveluita.

Parkkipaikat:

Kadunvarsipysäköinnin järjestelyt ovat osin kaavoituksesta riippumatonta. Ansarinkujan pään luvatonta pysäköintiä

voidaan hillitä pysäköintikielto merkinnällä.

Opasteet:

Liikkumisen opastamiseen pyritään vaikuttamaan kaavan yleismääräyksellä.

Rantareitin kulku:

Kevyen liikenteen reittiä ei ole tarkoitus kaavalla siirtää rantaan. Kaavassa on sen sijaan osoitettu ulkoilureitti,

joka puikkelehtisi rantaa pitkin. Alueella on jo tällä hetkellä KOY Hämeenlinnan Virvelinrannan rakennuttamia

asfaltoituja ulkoilureittejä, jotka kaavalla pyritään sitomaan ympäröivään liikkumisverkostoon. Ansarikujan

kohdalla ulkoilureittien liittymiseen muuhun reitistöön tullaan kiinnittämään erityistä huomiota, jotta reitti

säilyisi johdonmukaisena.


LIITE 2:

Asemakaavan seurantalomake


LIITE 3:

Kaavakartan pienennös


LIITE 4:

Kaavamerkinnät ja määräykset


LIITE5:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

More magazines by this user
Similar magazines