Ensimmäisen hakuvaiheen esite - Hämeenlinna

hameenlinna.fi

Ensimmäisen hakuvaiheen esite - Hämeenlinna

Maatuulenkatu

Heinäsirkankatu

SIIRI II

Kesäheinänkatu

Suviyönkuja

Kesäneidonkuja

omakotitontit

Lounatuulenkatu

Kastesammaleenpuisto

Kurjenpesäntie

Suvituulenkatu

Aamukasteenpuisto

Ensimmäinen haku 13.5-31.5.2013

Etelätuulenkatu

Kastehelmenpuisto

Kulmakivenpuisto

Lounatuulenkatu

Suvituulenkatu

Kastepisaranpuisto

Leppäkertunkatu

Leppäkertunkatu

Sudenkorennonkatu

Kovakuoriaisenkuja

Siirintaustantie


2

Sijainti

Siirin tontit sijaitsevat n. 7 km keskustasta itään. Harvoilanmäen asuntomessualue 2007

avasi Siirin uuden asuinalueen. Kaikkiaan Siirin alueelle on tulossa noin 250-450 tonttia.

Alla on kuva Katumajärven itäpuolen osayleiskaavasta. Aluetta asemakaavoitetaan pienemmissä

osissa ja muutokset yleiskaavaan ovat mahdollisia.

Asuntomessualue

Siiri I

Siiri II


Palvelut

3

Siirin alue kuuluu Ruununmyllyn-Laaniityn varhaiskasvatuskeskukseen.

Lähin päiväkoti Ruununmyllyn päiväkoti

on perustettu 1999. Se sijaitsee Ruununmyllyn

koulun kanssa samalla piha-alueella. Päiväkodissa

toimii kuusi hoitoryhmää.

Siiri I alueella osoitteessa Lumitähdenkatu 2 toimii

yksityinen päiväkoti Tenava-Tähti. Kaupunki tukee

yksityistä päivähoitoa maksamalla palveluntuottajalle

yksityisen hoidon tukea sekä kuntalisää. Myös palkatessaan lapsilleen kotiin hoitajan

vanhemmat voivat saada yksityisen hoidon tukea. Tällöin perhe on työnantaja ja tekee

työsopimuksen valitsemansa hoitajan kanssa. Yksityisen hoidon tukea haetaan KELA:sta.

Päivähoitopalveluista saa lisätietoja Lasten ja nuorten palveluneuvonnasta puh. 03 621

4880.

Lähin alakoulu Ruununmyllyn koulu sijaitsee päiväkodin

kanssa samalla piha-alueella. 10-tien ali kulkee

kevyen liikenteen alikulkutunneli. Koulu koostuu useammasta

kiinteästi yhdessä toimivasta rakennuksesta.

Lisätietoja Ruununmyllyn alakoulusta antaa rehtori

Suvi-Marja Holkeri-Salmesvuori, puh. (03) 621 3514,

suvi-marja.holkeri-salmesvuori@hameenlinna.fi.

Lähin yläkoulu on Hämeenlinnan yhteiskoulu, joka

sijaitsee Hätilässä . Lisätietoja Hämeenlinnan yhteiskoulusta antaa rehtori Arto Nykänen

puh. (03) 621 2577, arto.nykanen@hameenlinna.fi.

Lähin kauppa sijaitsee noin 4,5 kilometriä keskustaan päin. Noin viiden kilometrin päässä

Hätilässä sijaitsee useita ruokakauppoja, pankki, posti, apteekki ym. palveluita.

Rautatieasemalle on matkaa reilut kuusi kilometriä.

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet

Siiri II-alueelle on laadittu asemakaava nro 2428, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt

12.12.2011. Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry valitti päätöksestä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi välipäätöksen 13.1.2012, jonka jälkeen kaupunginhallitus

23.1.2012 määräsi kaupunginvaltuuston hyväksymän Siiri II asemakaavan tulemaan

osittain voimaan. Hallinto-oikeus kumosi 29.10.2012 kaavan valituksenalaista aluetta

koskevilta osin. Lainvoimainen osuus Siiri II aluetta jäi hallinto-oikeuden päätöksen myötä

ilman katuyhteyttä. Kaupunki teki asemakaavan Siirintaustantielle, joka tuli lainvoimaiseksi

18.4.2013. Kaupunki on laittanut vireille myös Siirinkadun jatkeen asemakaavan. Kaavassa

on tarkoitus huomioida valtatien rinnakkaistien tarve jatkamalla Siirinkatua Siirintaustantielle

saakka sekä ohjata valtatien varren tonttiliikenne Siirinkadun kautta nykyisen

valtatieliittymän sijaan.

Alueen asemakaava löytyy sivuilta 10-25. Tällä alueella sijaitsee 126 omakotitonttia (AO),

joista 110 on haettavana ensimmäisessä erässä. Omakotitonteilla on rakennusoikeutta

160+45, 240 tai 250+60 k-m 2 . Asemakaavassa on määrätty mm. rakennusten kerrosluku.

Jos kerrosluku on alleviivattu esim. II, niin se tarkoittaa ehdottomasti, että toisessa kerroksessa

on käytettä sama kerrosala kuin ensimmäisessä kerroksessa.


4

Asemakaavassa on rajattu rakennusala (pistekatkoviiva kaavalla), jolle rakennus on sijoitettava.

Tonttia hakiessa kannattaa tarkistaa, että mahdollisesti ajateltu rakennustyyppi

mahtuu rakennusalalle. Osalle rakennusaloista on myös merkitty nuoli, joka osoittaa sen

rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni kokonaan tai vähintään puolet

julkisivusta. Lisäksi kaavassa on merkitty joillekin tonteille mm. rakennuksen harjansuunta.

Asemakaavassa on määrätty, että rakennukset on sijoitettava rakennusaloille. Useilla tonteilla

rakennusaloja on kaksi, joissa kummassakin on määrätty omat rakennusoikeutensa.

Isompi rakennusala on tarkoitettu asuinrakennukselle ja pienempi talousrakennukselle.

Asemakaava sallii kuitenkin pienemmän rakennusalan käyttämisen myös esim. asumiseen

tai pihasaunaksi. Autokatoksen voi tällöin sijoittaa päärakennuksen rakennusalalle.

Lisäksi tonteille on lupa tehdä 10 k-m 2 suuruinen kevytrakenteinen talousrakennus esim.

polttopuiden säilytykseen, jonka kerrosala vähennetään rakennusoikeudesta.

Tonteille on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka ovat liitteenä. Ohjeet koskevat rakennusten

suunnittelua alueella, tonttien aitaamista ja kasvillisuutta sekä antavat yleisiä ohjeita

alueen käytölle. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on ohjata rakentamista niin, että

Siiri II:n asemakaava-alueesta muodostuu ilmeeltään viihtyisä ja edustava kokonaisuus.

Rakennussuunnittelijan täytyy täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman A2 A-vaatimusluokan

vaatimukset. Suunnittelussa kannattaa tehdä yhteistyötä rakennusvalvonnan

kanssa. Alkuvaiheessa käynti rakennusvalvonnassa lupa-arkkitehdin juttusilla ensimmäisen

luonnosten, toiveiden ja tarpeiden kanssa kannattaa, jotta rakennuslupaprosessi menee

joustavasti eteenpäin. Seuraavaan lupakuvien ennakkokäsittelyyn tulee jo osallistua

hankkeen pääsuunnittelijan.

Yleistä tonteista

Siirin tontit sijaitsevat vaihtelevassa metsämaastossa. Tonteilla oleva puusto on pääsääntöisesti

kaadettu kaupungin toimesta. Tonttien rajat on merkitty / tullaan merkitsemään

maastoon joko pyykein tai puupaaluin sekä tonttikyltein.

Olemassa olevaa maastoa on säilytettävä mahdollisimman paljon. Pihojen voimakasta

pengertämistä tulee välttää. Rakennukset on sovitettava maastoon siten, että pihan korkeussuhteet

säilyvät ja tontti liittyy luontevasti ympäröivään maastoon ja viereisiin tontteihin.

Alueen koillispuolella on puolustusvoimien harjoitusalue, josta kuuluu ajoittaista ammunnoista

aiheutuvaa melua.

Omakotitonttien pinta-alat ovat noin 641-1206 m 2 . Tontit lohkotaan kaupungin toimesta

ja luovutetaan kiinteistörekisteriin merkittyinä tontteina. Esitteessä mainitut pinta-alat on

tonttijaon mukaisia pinta-aloja ja saattavat muuttua hieman lohkomisessa.

Maaperä ja kunnallistekniikka

Siirin alueen rinnemaastot ovat moreenia, jota on suurin osa aluetta. Alueella on runsaasti

kiviä. Kaksi alueen korkeinta mäkeä on kalliota. Muuallakin mäkialueiden lakien liepeillä

kallio on oletettavasti lähellä pintaa. Alavimmat paikat ovat hiesua. Kurjenpesänsuon vetisimmistä

kohdista tehtiin kaavoitusvaiheessa 10 kpl maaperäkairauksia. Turvetta suolta

ei löytynyt. Silttiä on noin kahden metrin syvyyteen, jonka jälkee tulee tiivis moreenikerros.

Kaupunki ei ole teettänyt tarkempia maaperäselvityksiä alueelta. Tontin ostaja / vuokraaja


vastaa tontin rakentamiskelpoisuuden yksityiskohtaisesta selvittämisestä sekä perustamistavan

suunnittelusta ja toteutuksesta.

Hämeenlinnassa on rakennettava radonturvallisesti hiekalle, soralle ja moreenille perustettavat

talot. Yhdessä täyttösoran kanssa voidaan ylittää uusien asuntojen suunnitteluraja

myös savella ja siltillä. Säteilyturvakeskuksen nettisivuilla www.stuk.fi on tietoa radonista

ja sen torjumisesta.

Alueen kunnallistekniikkaa rakennetaan parhaillaan. Osalle tonteista pääsee rakentamaan

1.9.2013, osalle 1.11.2013 ja lopuille 1.1.2014. Kaukolämpöä tonteille ei ole saatavilla.

Alue ei ole pohjavesialuetta.

Alueelle rakennettavat sadevesiputket ”puretaan” Kurjenpesänkadun itäpuolelle rakennettavaan

avo-ojaan / viherpainanteeseen. Hulevesiä ohjataan Kurjenpesänkadun viertä

pitkin Ruununmyllynjokeen.

Tonttien hinnoittelu

Kortteleiden 45, 46, 47, 59 ja 60 sekä korttelista 57 tontit 4-7, korttelista 58 tontti 8 ja

korttelista 61 tontit 1-3 ja 8 omakotitontit ovat vain ostettavissa. Muut tontit voi vuokrata tai

ostaa. Omakotitonttien hinta on 30 €/m 2 (EKI 1881). Vuokra lasketaan omakotitonteilla 4

% mukaan KEKI 1863= keski-indeksi 2012. Hinnat tarkistetaan luovutushetkellä tiedossa

olevaa indeksiä vastaavaksi. Vuokratontin voi lunastaa itselleen milloin vain ja sen hinta

määräytyy lunastushetken alueen hinnan mukaan.

Kauppahinnan lisäksi ostaja (vuokraaja) joutuu maksamaan normaalit maksut mm.:

- varainsiirtoveron 4 % kauppahinnasta verottajalle (ei vuokrattaessa)

- tontin lainhuudatuksen (vuokraoikeuden kirjaamismaksun) maanmittaustoimistoon

. sähköliittymän Elenia Oy:lle

- vesi- ja viemärilaitosmaksut Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle

- muut mahdolliset liittymismaksut ao. yhtiöille

- kaikki tontin rakentamiseen liittyvät maksut

5

Näille tonteille pääsee

rakentamaan 1.11.2013

Näille tonteille pääsee

rakentamaan 1.1.2014

Näille tonteille pääsee

rakentamaan 1.9.2013


6

Myytävät ja / tai vuokrattavat omakotitontit

Tonteille pääsee rakentamaan 1.9.2013


Kiinteistötunnus

Osoite

Tonteille pääsee rakentamaan 1.11.2013

Tonteille pääsee rakentamaan 1.1.2014

Pinta-ala n. m 2

Rak. oik. k-m 2

Kaavamääräykset ja

muuta erityistä

Myyntihinta € (EKI 1881)

Vuosivuokra € (KEKI 1863)

36-44-1

Etelätuulenkaarre 1

36-44-2

Etelätuulenkaarre 3

36-44-3

Etelätuulenkaarre 5

36-45-1

Etelätuulenkaarre 7

36-45-2

Etelätuulenkaarre 9

36-45-3

Etelätuulenkaarre 12

36-45-4

Etelätuulenkaarre 10

36-45-5

Etelätuulenkaarre 8

36-45-6

Etelätuulenkaarre 6

36-45-7

Etelätuulenkaarre 4

36-45-8

Etelätuulenkaarre 2

36-46-1

Lounatuulenkaarre 1

36-46-2

Lounatuulenkaarre 3

36-46-3

Lounatuulenkaarre 5

36-46-4

Lounatuulenkaarre 7

36-46-5

Lounatuulenkaarre 9

36-46-6

Lounatuulenkaarre 11

36-47-1

Lounatuulenkaarre 13

36-47-2

Lounatuulenkaarre 15

36-47-3

Lounatuulenkaarre 17

883

250+60

865

250+60

726

160+45

742

160+45

769

160+45

755

160+45

714

160+45

707

160+45

696

160+45

942

240+60

826

240+60

801

240

873

240

950

240

1076

240

819

240

871

240

855

240

997

240

1025

240

AO II 26490

1049

AO II 25950

1028

AO II 21780

863

AO II 22260

ei vuokrata

AO II 23070

ei vuokrata

AO II 22650

ei vuokrata

AO II 21420

ei vuokrata

AO II 21210

ei vuokrata

AO II 20880

ei vuokrata

AO I 28260

ei vuokrata

AO I 24780

ei vuokrata

AO I 24030

ei vuokrata

AO I 26190

ei vuokrata

AO I 28500

ei vuokrata

AO I 32280

ei vuokrata

AO I 24570

ei vuokrata

AO I 26130

ei vuokrata

AO I 25650

ei vuokrata

AO I 29910

ei vuokrata

AO I 30750

ei vuokrata


7

Kiinteistötunnus

Osoite

Pinta-ala n. m 2

Rak. oik. k-m 2

Kaavamääräykset ja

muuta erityistä

Myyntihinta € (EKI 1881)

Vuosivuokra € (KEKI 1863)

36-47-4

Lounatuulenkaarre 19

36-47-5

Lounatuulenkaarre 21

36-47-6

Lounatuulenkaarre 23

36-48-1

Lounatuulenkaarre 34

36-48-2

Lounatuulenkaarre 32

36-48-3

Lounatuulenkaarre 30

36-48-4

Lounatuulenkaarre 28

36-48-5

Lounatuulenkaarre 26

36-48-6

Lounatuulenkaarre 24

36-48-7

Lounatuulenkaarre 22

36-48-8

Lounatuulenkaarre 20

36-48-9

Lounatuulenkaarre 18

36-49-1

Lounatuulenkaarre 16

36-49-2

Lounatuulenkaarre 14

36-49-3

Lounatuulenkaarre 12

36-49-4

Lounatuulenkaarre 10

36-49-5

Lounatuulenkaarre 8

36-50-1

Lounatuulenkaarre 6

36-50-2

Lounatuulenkaarre 4

36-50-3

Lounatuulenkaarre 2

36-51-1

Suvituulenkaarre 1

36-51-2

Suvituulenkaarre 3

36-51-3

Suvituulenkaarre 5

36-51-4

Suvituulenkaarre 7

732

160+45

778

160+45

737

160+45

832

160+45

782

160+45

725

160+45

725

160+45

785

160+45

893

160+45

941

250+60

973

250+60

1001

250+60

923

250+60

923

250+60

923

250+60

968

250+60

880

250+60

1076

250+60

935

250+60

938

250+60

1014

250+60

1057

250+60

1066

250+60

1008

250+60

AO II 21960

ei vuokrata

AO II 23340

ei vuokrata

AO II 22110

ei vuokrata

AO II 24960

989

AO II 23460

929

AO II 21750

862

AO II 21750

862

AO II 23550

933

AO II 26790

1061

AO II 28230

1118

AO II 29190

1156

AO II 30030

1190

AO II 27690

1097

AO II 27690

1097

AO II 27690

1097

AO II 29040

1150

AO II 26400

1046

AO II 32280

1279

AO II 28050

1111

AO II 28140

1115

AO II 30420

1205

AO II 31710

1256

AO II 31980

1267

AO II 30240

1198


8

Kiinteistötunnus

Osoite

Pinta-ala n. m 2

Rak. oik. k-m 2

Kaavamääräykset ja

muuta erityistä

Myyntihinta € (EKI 1881)

Vuosivuokra € (KEKI 1863)

36-51-5

Suvituulenkaarre 9

36-51-6

Suvituulenkaarre 11

36-51-7

Suvituulenkaarre 13

36-52-1

Suvituulenkaarre 15

36-52-2

Suvituulenkaarre 17

36-52-3

Suvituulenkaarre 19

36-52-4

Suvituulenkaarre 21

36-52-5

Suvituulenkaarre 23

36-52-6

Suvituulenkaarre 25

36-52-7

Suvituulenkaarre 20

36-53-1

Suvituulenkaarre 18

36-53-2

Suvituulenkaarre 16

36-53-3

Suvituulenkaarre 14

36-53-4

Suvituulenkaarre 12

36-53-5

Suvituulenkaarre 10

36-53-6

Suvituulenkaarre 8

36-53-7

Suvituulenkaarre 6

36-54-1

Maatuulenkaarre 1

36-54-2

Maatuulenkaarre 3

36-54-3

Maatuulenkaarre 5

36-54-4

Maatuulenkaarre 7

36-54-5

Maatuulenkaarre 9

36-54-6

Maatuulenkaarre 11

36-55-1

Maatuulenkaarre 20

1135

250+60

1008

250+60

1042

250+60

882

160+45

936

160+45

897

160+45

722

160+45

773

160+45

784

160+45

654

160+45

641

160+45

781

160+45

867

240

899

240

905

240

937

240

763

240

1011

240

945

240

1024

240

924

160+45

850

160+45

789

160+45

695

160+45

AO II 34050

1349

AO II 30240

1198

AO II 31260

1238

AO II 26460

1048

AO II 28080

1112

AO II 35 dBA 26910

1066

AO II 35 dBA 21660

858

AO II 35 dBA 23190

919

AO II 35 dBA 23520

932

AO II 19620

777

AO II 19230

762

AO II 23430

928

AO I 26010

1030

AO I 26970

1068

AO I 27150

1076

AO I 28110

1114

AO I 22890

907

AO I 30330

1202

AO I 28350

1123

AO I 30720

1217

AO II 27720

1098

AO II 25500

1010

AO II 23670

938

AO II 20850

826


9

Kiinteistötunnus

Osoite

Pinta-ala n. m 2

Rak. oik. k-m 2

Kaavamääräykset ja

muuta erityistä

Myyntihinta € (EKI 1881)

Vuosivuokra € (KEKI 1863)

36-55-2

Maatuulenkaarre 18

36-55-3

Maatuulenkaarre 16

36-55-4

Maatuulenkaarre 14

36-55-5

Maatuulenkaarre 12

36-55-6

Maatuulenkaarre 10

36-55-7

Maatuulenkaarre 8

36-55-8

Maatuulenkaarre 6

36-55-9

Maatuulenkaarre 4

36-56-1

Maatuulenkaarre 2

36-57-1

Heinäsirkankuja 1

36-57-2

Heinäsirkankuja 3

36-57-3

Heinäsirkankuja 5

36-57-4

Heinäsirkankuja 7

36-58-8

Leppäkertunkuja 9

36-59-1

Sudenkorennonkuja 24

36-59-2

Sudenkorennonkuja 22

36-59-3

Sudenkorennonkuja 20

36-59-4

Sudenkorennonkuja 18

36-59-5

Sudenkorennonkuja 16

36-59-6

Sudenkorennonkuja 14

36-59-7

Sudenkorennonkuja 12

36-59-8

Leppäkertunkuja 11

36-59-9

Leppäkertunkuja 13

36-59-10

Leppäkertunkuja 15

874

160+45

848

160+45

1012

250+60

1012

250+60

952

250+60

1115

250+60

988

250+60

994

250+60

1038

250+60

950

250+60

954

250+60

924

250+60

830

250+60

982

240+60

689

160+45

760

160+45

792

160+45

762

160+45

679

160+45

725

160+45

748

160+45

749

160+45

786

160+45

720

160+45

AO II 35 dBA 26220

1039

AO II 35 dBA 25440

1008

AO II 35 dBA 30360

1203

AO II 30360

1203

AO II 28560

1131

AO II 33450

1325

AO II 29640

1174

AO II 29820

1181

AO II 31140

1234

AO II 28500

ei vuokrata

AO II 28620

ei vuokrata

AO II 35 dBA 27720

ei vuokrata

AO II 35 dBA 24900

ei vuokrata

AO I 29460

ei vuokrata

AO II 20670

ei vuokrata

AO II 22800

ei vuokrata

AO II 23760

ei vuokrata

AO II 22860

ei vuokrata

AO II 20370

ei vuokrata

AO II 21750

ei vuokrata

AO II 22440

ei vuokrata

AO II 22470

ei vuokrata

AO II 23580

ei vuokrata

AO II 21600

ei vuokrata


10

Kiinteistötunnus

Osoite

Pinta-ala n. m 2

Rak. oik. k-m 2

Kaavamääräykset ja

muuta erityistä

Myyntihinta € (EKI 1881)

Vuosivuokra € (KEKI 1863)

36-59-11

Leppäkertunkuja 17

36-59-12

Leppäkertunkuja 19

36-59-13

Leppäkertunkuja 21

36-59-14

Leppäkertunkuja 23

36-60-1

Leppäkertunkuja 22

36-60-2

Leppäkertunkuja 20

36-60-3

Leppäkertunkuja 18

36-60-4

Leppäkertunkuja 16

36-60-5

Leppäkertunkuja 14

36-60-6

Sudenkorennonkuja 12

36-60-7

Sudenkorennonkuja 8

36-60-8

Sudenkorennonkuja 6

36-60-9

Sudenkorennonkuja 4

36-60-10

Sudenkorennonkuja 2

36-61-1

Sudenkorennonkuja 1

36-61-2

Heinäsirkankuja 4

36-61-3

Heinäsirkankuja 6

36-61-8

Leppäkertunkuja 10

750

160+45

750

160+45

750

160+45

963

160+45

835

160+45

726

160+45

750

160+45

750

160+45

701

160+45

772

160+45

870

250+60

841

250+60

926

250+60

896

250+60

1021

240

1018

240

1206

240

1035

240

AO II 22500

ei vuokrata

AO II 22500

ei vuokrata

AO II 22500

ei vuokrata

AO II 28890

ei vuokrata

AO II 25050

ei vuokrata

AO II 21780

ei vuokrata

AO II 22500

ei vuokrata

AO II 22500

ei vuokrata

AO II 21030

ei vuokrata

AO II 23160

ei vuokrata

AO II 26100

ei vuokrata

AO II 25230

ei vuokrata

AO II 27780

ei vuokrata

AO II 26880

ei vuokrata

AO I 30630

ei vuokrata

AO I 30540

ei vuokrata

AO I 36180

ei vuokrata

AO I 31050

ei vuokrata

Tonttien hakeminen

Siiri II:n tonttien hakuaika alkaa maanantaina 13.5.2013 ja päättyy perjantaina 31.5.2013 klo 15.

Hakemuksen on oltava perillä ennen hakuajan päättymistä.

Maankäytön ja ympäristön palvelupisteessä ja internetissä on nähtävillä kartta, johon on merkitty

hakemusten sijoittuminen eri tonteille. Kartan ylläpito lopetetaan perjantaina 31.5.2013 klo 14.

Tonttia haetaan täyttämällä omakotitonttihakemus, joka palautetaan Maankäytön ja ympäristön

palvelupisteeseen (Wetterhoffinkatu 2, 2 krs.) ennen hakuajan päättymistä. Omakotitontit on ensisijaisesti

tarkoitettu luonnollisille henkilöille. Toissijaisessa asemassa on henkilö, joka (tai jonka

perheenjäsen) on viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana saanut kaupungilta tontin, sekä yritys,


perustettava asunto-osakeyhtiö tai muu yhteisö. Yksi hakemus / perhe. Tarkemmat ohjeet varausja

luovutusehdoista löytyvät omakotitonttihakemuksen kääntöpuolelta.

Omakotitonttihakemukseen tontit laitetaan halutuimmuusjärjestykseen. Hakemuksen yläosassa on

paikka kuudelle tontille, jonka lisäksi voi joko lisäselvityskohtaan tai erilliselle paperille laitaa lisätonttivaihtoehtoja

halutuimmuusjärjestyksessä. Hakemusta saa muuttaa hakuaikana.

Omakotitonttihakemuksia saa Maankäytön ja ympäristön palvelupisteestä, muista kaupungin palvelupisteistä

ja internetistä www.hameenlinna.fi/tontit.

Tonttien varaaminen

Tontit arvotaan, jos useampi hakija on hakenut samaa tonttia. Siiri II alueella erillispientalotonteilla

(AO) samalla hakijalla voi olla vain yksi tontti varauksessa. Tontit pyritään arpomaan viikolla 23.

Arvonnan tulos tulee tekstiviestillä heti arvonnan jälkeen kaikille hakijoille.

Tonttien varauspäätöksen tekee geodeetti. Tonttien varausmaksu on 250 euroa / tontti ja se tulee

maksaa kaupungin lähettämän laskun mukaisesti. Varaus ei tule lainkaan voimaan ellei varausmaksua

makseta viimeistään eräpäivänä. Varausmaksu 250 euroa hyvitetään varaajalle tontin

hinnassa tai vuokrassa. Nilllä tonteilla, joille pääsee rakentamaan 1.9.2013 tai 1.11.2013 varausaika

on 30.11.2013 saakka. Niillä tonteilla, joille pääsee rakentamaan 1.1.2014 varausaika on

31.12.2013 saakka. Kauppakirja tai vuokrasopimus on tehtävä varausaikana. Varausaikaa ei jatketa

kuin erityisistä syistä.

Lisätietoja

11

Tontit,hakulomakkeet ja niiden palautus:

Maankäytön ja ympäristön palvelupiste, Wetterhoffinkatu 2, 2 krs., PL 63, 13101 Hämeenlinna

palveluasiantuntija Sirpa Rahikainen, puh. (03) 621 2525, sirpa.rahikainen@hameenlinna.fi,

palvelupiste, puh. (03) 621 2310, avoinna ma-pe 9-16

Rakentamistapaohjeet:

Rakennusvalvonta, Wetterhoffinkatu 2, 2 krs., PL 63, 13101 Hämeenlinna

lupa-arkkitehti Tarja Niemenlehto, puh. (03) 621 2709, tarja.niemenlehto@hameenlinna.fi

Pidennetty aukioloaika palvelupisteessä tiistaina 14.5.13 ja maanantaina 27.5.13 klo 18 saakka.

Paikalla palveluasiantuntija Sirpa Rahikainen ja lupa-arkkitehti Tarja Niemenlehto.

Tontin saajille rakentajailta torstaina 13.6.2013 klo 17.30-20.00 Wetterin auditoriossa, Wetterhoffinkatu

2. Tervetuloa!

Internetissä: www.hameenlinna.fi/tontit/

Liitteet

Asemakaava

Rakenustapaohjeet

Tontteihin tutustuminen arki-iltaisin ja

viikonloppuisin, koska alueella rakennetaan

muina aikoina kunnallistekniikkaa.

Autot voi jättää Siirintaustantien

alkupäässä olevalle työmaakoppialueelle.

Liikkuminen omalla vastuulla.


12

Siiri II

Asemakaava


16

Ote asemakaavasta

Korttelit 44, 45 ja 46

MK 1:1000


Ote asemakaavasta

Korttelit 47 ja 48

MK 1:1000

17


18

Ote asemakaavasta

Korttelit 49 ja 50

MK 1:1000


19

Ote asemakaavasta

Kortteli 51

MK 1:1000


20

Ote asemakaavasta

Kortteli 52

MK 1:1000


21

Ote asemakaavasta

Korttelit 53, 54 ja osa 55

MK 1:1000


22

Ote asemakaavasta

Korttelit osa 55 ja 56

MK 1:1000


23

Ote asemakaavasta

Korttelit osa 55 ja 56

MK 1:1000

Nämä tontit tulevat hakuun

myöhemmin viemäröinnin takia

Nämä tontit tulevat hakuun

myöhemmin viemäröinnin takia

Nämä tontit tulevat hakuun

myöhemmin viemäröinnin takia


Nämä tontit tulevat hakuun

myöhemmin viemäröinnin takia

24

Ote asemakaavasta

Korttelit osa 58, osa 59,

osa 60 ja osa 61

MK 1:1000

Nämä tontit tulevat hakuun

myöhemmin viemäröinnin takia


25

Ote asemakaavasta

Korttelit osa 59 ja osa 60

MK 1:1000


26

KOOSTE RAKENNUSTAPAOHJEISTA

SIIRI 2

RAKENTAMISTAPAOHJE

http://maps.google.fi/

Voit näyttää kaikki ruudulla näkyvät tiedot

Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy

kartan vieressä olevan "Tulosta"-linkin avulla.

©2010 Google - Kuvat ©2010 DigitalGlobe, GeoEye -

Yhdyskuntalautakunta 15.12.2011

Kaupunginhallitus 16.01.2012


27

SIIRI 2:N ASUNTOALUE

Siiri 2:n sijainti Hämeenlinnan kaupunkirakenteessa.

Matkaa Hämeenlinnan keskustaan on 5 km.

2


28

SISÄLLYSLUETTELO

Yleistä 4

Asemakaavallisia lähtökohtia 5

Yleiset alueet 6

Kadut ja katujen päätteet

Suojelualue

Lähivirkistysalueet

Piha-alueet 8

Maasto ja korkeussuhteet

Puut ja pensaat

Maanpeitekasvit ja nurmikko

Aidat

Ajo tonteille

Rakennukset ja rakenteet 10

AO-korttelit 10

Julkisivut, -materiaalit ja -värit

Räystäskorkeus ja sokkeli

Kattomuoto ja materiaali

Piharakennukset

AR-korttelit 12

Julkisivut, -materiaalit ja -värit

Räystäskorkeus ja sokkeli

Kattomuoto ja materiaali

Talousrakennukset

PL-kortteli 14

3

Siiri 2:n asemakaavan ja rakentamistapaohjeen tilaajana on ollut Hämeenlinnan kaupunki.

Suunnittelu: Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy

Maisemasuunnittelu: Virearc arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit / Soile Heikkinen

Rakentamistapaohjeiden lähtökohtana on ollut konsultin laatima asemakaavaluonnos. Suunnitteluperiaatteita on

kehitetty edelleen vastaamaan mm. asemakaavavassa tehtyjä muutoksia. Havainnekuvat eivät aina ole yhteneväisiä

asemakaavan ja ohjeiden kanssa.

Liiteet:

1 Värityssuunnitelma

2 AO korttelin havainnekuva

3 AR korttelin havainnekuva

4 Kaavaluonnos

5 Kaavamääräykset

6 Havainnekuva

7 Havainnekuva

8 Palo-osastointi

9 Palo-osastointi


29

HÄMEENLINNA

Siiri 2:n rakentamistapaohje

YLEISTÄ

Rakentamistapaohjeet on tehty helpottamaan

suunnittelijoiden, rakentajien ja rakennusvalvonnan

työtä. Yhteiset ennakolta sovitut

tavoitteet nopeuttavat rakennussuunnittelua

ja rakennuslupahakemusten käsittelyä.

Rakentamistapaohjeet täydentävät Siirin alueelle

tehtyä asemakaavaa. Ohjeet koskevat

rakennusten suunnittelua alueella, tonttien

aitaamista ja kasvillisuutta sekä antavat

yleisiä ohjeita alueen käytölle.

Nämä rakentamistapaohjeet on jaettu neljän

pääotsikon alle: Yleistä, Yleiset alueet, Pihaalueet

sekä Rakennukset ja rakenteet. Lisäksi

on laadittu useita selittäviä kuvia ja liitteitä.

Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on

ohjata rakentamista niin, että Siiri 2:n asemakaava-alueesta

muodostuu ilmeeltään

viihtyisä ja edustava kokonaisuus. Ohjeilla on

pyritty siihen, että kaava-alueen tontit rakentuvat

riittävän yhtenäisiksi, kuitenkin kaavaalueen

kokoon nähden tarpeeksi vaihteleviksi

ja omaleimaisiksi. Kokonaisuudessaan

alueesta pyritään saamaan uusi yhtenäinen

Siiri 2:n alue.

Siiri 2:n kaavoitettava alue on suurelta

osin voimakkaasti muokattua metsää. Alue

koostuu pääosin pohjoiseen ja koilliseen

laskevista rinteistä. Alueen keskivaiheilla,

luode-kaakko suunnassa sijaitsee tasaisempaa

aluetta. Yleisesti metsät ovat puulajeiltaan

vaihtelevia talousmetsiä. Metsä

jatkuu kaavoitettavan alueen ulkopuolelle

ja on osa laajaa yhtenäistä metsäaluetta.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkain

alue on yhtenäinen lehtomaisen kankaan

ja lehdon alue kaava-alueen luoteis- ja

pohjois-osassa. Tällä metsäalueella täyttyvät

metsälain määrittelemän erityisen tärkeän

elinympäristön tunnusmerkit. Kaavassa alue

onkin jätetty suojelualueeksi.

Rinnemaastot ovat moreenia, jota on suurin

osa aluetta. Kaksi alueen korkeinta mäkeä

on kalliota. Mäkialueiden liepeillä kallio on

4

oletattavasti lähellä pintaa. Alavimmat paikat

ovat hiesua. Taimikkoa kasvavalta Kurjenpesänsuolta

ei nimestään huolimatta löytynyt

maaperäkairausten yhteydessä turvetta. Silttiä

on siellä noin kahden metrin syvyyteen,

jonka jälkeen on tiivis moreenikerros.

Alueen eteläosassa on lisäksi useita siirtolohkareita,

jotka on kaavassa pyritty jättämään

rakennettujen alueiden ulkopuolelle.

Suunnittelualueella ei ole rakennuskulttuurillisia

arvoja. Kuitenkin suunnittelualueen

välittömässä läheisyydessä sijaitsee Ruununmylly,

joka on toiminut Kuninkaanmyllynä

1500-luvulla. Nykyinen kaksikerroksinen

tiilirakennus on vuodelta 1867. Mylly on

tärkeässä asemassa sijaitessaan kaupunginosan

sisääntuloalueella. Suunnittelualueen

ulkopuolelle jäävät myös Siirin puinen

päärakennus sekä Vanha Ylinen Viipurintie.

Tiedossa ei ole muinaismuistoja kaavoitettavalta

alueelta.


30

Asemakaavallisia lähtökohtia

Alue liittyy liikenteellisesti Siirinkatuun, joka

jatkuu kaava-alueen pohjoislaidassa. Alueen

läpi kulkeva kokoojakatu Kurjenpesänkatu yhdistyy

pohjoisessa Siirinkatuun. Kaava-alueeseen

kuuluu myös Siirinkadun pohjoispuolella

pieni katualueen pätkä Kurjenpesänkadun

kohdalla. Tämän katualueen on tulevaisuudessa

määrä liittyä alueen pohjoispuolella

sijaitsevaan Siirinkujaan. Eteläpäässä kokoojakatu

loppuu kaava-alueen rajaan, jossa

se liittyy kaava-alueen itäpuolelle tulevaisuudessa

rakentuvalle pääkadulle.

Alue jakaantuu neljään kehämäiseen korttelialueeseen.

Korttelialueiden muoto on

maastonmuotojen ohjailemaa ja pääosin tontit

rajautuvat puistoalueisiin. Rakennukset on

sijoitettu nauhamaisesti kehiin, jotta korttelit

hahmoittuisivat selkeinä ja yhtenäisinä kokoojakadun

ja ympäröivän puiston suuntaan.

Energiaa säästävät ratkaisut ja ympäristöys-

5

tävälliset lämmitysmuodot on otettava huomioon

rakennusten suunnittelussa.


31

YLEISET ALUEET

Kadut

Kaava-alueen kokoojakatu Kurjenpesänkatu

kulkee alueen läpi pohjoisesta Siirinkadulta

etelään ja kaartaa alueen itäpuolella tulevaisuudessa

kulkevalle pääkadulle. Katualueen

leveys on 20 metriä. Katualueen toiseen laitaan

on kaavassa merkitty istutettava puurivi.

Tarkoituksena on, että katualueelle rakennetaan

yksi ajorata, jonka toisella puolella on

nurmipintainen puistokaista puuistutuksin

sekä kevyen liikenteen väylä.

Kurjenpesänkatu

Kurjenpesänkadulta haarautuvat korttelikadut

(Aamu-usvankuja, Lounatuulenkaarre,

Suvituulenkaarre ja Heinäsirkankuja) ovat

alkupäästään 15 metriä leveät. Tarkoituksena

on, että katualueen toiseen laitaan tulee

reunakivellä erotettu kevyen liikenteen väylä.

Loppuosaltaan nämä kadut sekä loput korttelikaduista

ovat 10,5 metriä leveät ja niille ei

rakenneta kevyen liikenteen väylää. Kevyen

liikenteen on tarkoitus kulkea ajoradan laidassa.

Ajonopeudet näillä kaduilla ovat hyvin

alhaiset ja tarvittaessa ajonopeuksia rajoitetaan

hidastein.

Pohjoisen korttelin korttelikadun, Aamu-usvankujan,

katualueen leveys on 12,5 metriä.

Katualueen toiseen laitaan tulee pysäköintiä.

Katujen päätteet

Osassa asuinkortteleihin johtavista kaduista

katu muodostaa päättyessään lenkin (Lounatuulenkaarre

Etelätuulenkarre, Suvituulenkaarre,

Maatuulenkaarre ja Sudenkorennonkuja).

Lenkkien sisälle jää istutettavat

Uudet puuistutukset

Mahdolliset olemassa

olevat puut säilytetään

Nurmikko

Vieraspysäköinti

Siirtolohkare / suuret

kivet

Maanpeitekasvi

Esimerkki kadunpäätteen käsittelystä

6

kadunpääteaiheet, jotka tuovat viihtyisyyttä

ja monikäyttoisyyttä katualueeseen. Alueille

istutetaan puita ja maastoa muotoillaan jäsentämään

tilaa. Mikäli paikalla on olemassa

olevaa puustoa, sitä mahdollisuuksien mukaan

hyödynnetään. Siiri II:n alueelle omaleimaista

siirtolohkaremaailmaa voidaan tuoda

esiin pääteaiheissa siirtämällä ajoväylien alle

jäävät siirtolohkareet osaksi pääteaiheiden

sommitelmia. Myös muita kookkaita kiviä voidaan

käyttää. Vapaamuotoisen istutussaarekkeen

aikaan saamaan leveämpään kadunosaan

sijoitetaan vieraspysäköintiä varten

pysäköintipaikkoja. Vaihteleva katutila levennyksineen

ja viheraiheineen mahdollistaa

katutilan käytön myös asukkaiden oleskeluun

ja toimintaan.

Suojelualue

Kaavassa on osoitettu suojeltavaksi lehdon

ja lehtomaisen kankaan alue (Kastesammaleenpuisto).

Alueen valtapuulaji on kuusi.

Luontoselvityksen (Siiri II Luontoselvitys

2008) mukaan alue on luontoarvoiltaan huomionarvoinen

kokonaisuus. Lehto ei ole tällä

hetkellä erityisen edustava, olosuhteiden

pysyessä suotuisina, sillä on mahdollisuus

kehittyä metsälaissa mainitun erityisesti suojeltavan

elinympäristön kaltaiseksi. Alueella

tullaan tekemään joitain välttämättömiä esim.

turvallisuuteen liittyviä metsänhoidollisia toimenpiteitä.

Kuitenkin sen merkitys osana

ekologista käytävää säilytetään ja lehtomaista

elinympäristöä pyritään kehittämään. Lehtoalueen

vesitasapainon säilyttämiseen tulee

kiinnittää huomiota koko alueen suunnittelussa

ja rakentamisessa. Itse lehtoalueella

puistoreitin yhteys linjataan lehtorinteen ala-


32

reunaan, alueen pohjoisosaan, ettei se patoa

rinteestä valuvia sadevesiä.

Alueelta löytyi liito-oravaselvityksen yhteydessä

vuoden 2009 keväällä ylivuotisia merkkejä

liito-oravasta ja aluetta suositellaan selvityksen

mukaan käsittelemään kuten varmasti

asuttua liito-oravareviiriä. Luontoselvityksen

yhteydessä (Siiri II Luontoselvitys 2008) arvioitiin

alueen arvoa myös lepakoille. Sen

mukaan lehto ja lehtomainen kangas voisivat

olla sopivaa saalistusympäristöä Haukkovaaran

(2002) Ruununmyllyllä havaitsemalle

uhanalaiselle ja erityisesti suojeltavalle ripsisiipalle.

Lähivirkistysalueet

Kaava-alueen kortteleita ympäröivät virkistysalueet.

Osa alueen läpi kulkevista virkistysalueista

toimii myös ekologisina käytävinä

ympäristön nisäkkäille ja linnuille. Alueen

puistot palvelevat alueen asukkaita lähimetsinä

sekä ulkoilu- ja virkistysmetsinä. Niitä

hoidetaan painottaen metsän virkistys-, turvallisuus-,

maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoja.

Hoitotoimilla tuetaan luontaisen

kaltaisen kasvillisuuden kehittymisen mahdollisuuksia.

Olemassa olevaa kasvillisuutta

säilytetään mahdollisimman paljon. Viheralueet

ovat suurelta osin paikkoissa, jotka ovat

rakentamiselle huonosti soveltuvia, kuten

kallioiset laet ja jyrkät rinteet.

Suojeltava lehtoalue (Kastesammaleen-puisto)

sekä sen itäpuolella sijaitseva lähivirkistysalue,

Kastehelmenpuisto, muodostavat

alueen läpi kulkevan ekologisen käytävän.

Kastehelmenpuisto pidetään mahdollisimman

luonnonmukaisena ja puustoa säilytetään.

Liito-oravat voivat käyttää puistoa reittinä

liikkuessaan alueelta toiselle. Ekologisen

käytävän tulee olla riittävän leveä ja korkeapuustoinen,

jotta oravat pääsevät liikkumaan

sitä pitkin turvallisesti. Myös lepakot tarvitsevat

puukujanteita, joita pitkin varsinkin siippalajit

voivat siirtyä metsäalueelta toiselle.

Korttelien keskelle jäävät vihersaarekkeet toimivat

rauhallisina oleskelu- ja ulkoilualueina

sekä läpikulkureitteinä. Vihersaarekkeissa

käytetään kunkin paikan ominaispiirteitä hyödyksi.

Eteläisimmän vihersaarekkeen teemoissa

ja tarkemmassa suunnittelussa hyödynnetään

alueella sijaitsevia siirtolohkareita.

Itäisin vihersaareke on mäenlaki, joka jo

sinällään muodostaa selkeän omaleimaisen

paikan.

Lähivirkistysalueille osoitetut kevyen liikenteen

verkostot ovat ohjeellisia. Virkistysalueet

ovat osa laajempaa Siirin alueen viheralueverkostoa,

joka muodostuu tulevan asuinrakentamisen

myötä.

Alueelle rakennettavat sadevesiputket puretaan

Kurjenpesänkadun itäpuolelle rakennettavaan

avo-ojaan / viherpainanteeseen.

Hulevesiä ohjataan Kurjenpesänkadun viertä

pitkin Siirinkadun pohjoispuolelle, josta

ne ohjataan Ruununmyllynjokeen. Tänne on

mahdollista rakentaa myös hulevesien keräys-

ja viivytysallas.

7


33

PIHA-ALUEET

Tonteilta on esitettävä pihasuunnitelma.

Maasto ja korkeussuhteet

Olemassa olevaa maastoa säilytetään mahdollisimman

paljon.

Pihojen voimakasta pengertämistä tulee välttää.

Rakennukset on sovitettava maastoon

siten, että pihan korkeussuhteet säilyvät ja

tontti liittyy luontevasti ympäröivään maastoon

ja viereisiin tontteihin.

Suositeltava periaateleikkaus tilanteesta,

jossa tontille tulee täyttöä, esim. Heinäsirkankujan

pääty.

Puut

Olemassa olevaa puustoa säilytetään ja

hyödynnetään pihan kasvillisuuden ilmeen

luomisessa. Mahdolliset lisäpuuistutukset

valitaan lajeiltaan siten, että ne sopivat jo

olemassa oleviin ja täydentävät niitä. Puut

valitaan kasvupaikan perusteella kuhunkin

kasvupaikkaan soveltuvista lajeista. Alueen

on yleisilmeeltään tarkoitus olla puustoinen,

luonnonläheinen ”metsäasuinalue”.

Pensaat ja pensasaidat

Tontit rajataan pensasaidantein tontin ja lähivirkistysalueen

rajalla paitsi, korttelien sisäis-

Tontit rajataan pensasaidantein

tontin ja lähivirkistysalueen

rajalla.

Vihersaarekkeen ja

tontin rajalla ei selkeää

rajausta. Vapaamuotoisia

pensasryhmiä ja

puita.

8


34

ten vihersaarekkeiden rajalla, missä selvää

rajausta ei käytetä. Näissä kohdin pihan ja vihersaarekkeen

kasvillisuus lomitetaan toisiinsa

luontevasti, ja tässä voidaan käyttää mm.

pensaita vapaamuotoisiin ryhmiin istutettuina.

Muutoin pihakasvillisuutta rikastetaan

pensasistutuksin paikkaan sopivilla lajeilla.

Pensaista tehdään luontevia ryhmiä. Lisäksi

voidaan käyttää marjapensaita. Puut ja pensaat

on istutettava vähintään 60 cm tontin rajan

sisäpuolelle.

Maanpeitekasvillisuus ja nurmikko

Tonteilla säilytetään mahdollisuuksien mukaan

paikalla olevaa pohja- ja kenttäkerroksen

kasvillisuutta. Etenkin korttelin sisäisten

vihersaarekkeiden rajalla olemassa olevaa

kasvillisuutta on suotavaa säilyttää ja käyttää

hyväksi pihan liittämiseen luonnonmukaiseen

virkistysalueeseen. Olemassa olevaa kenttäkerroksen

kasvillisuutta voidaan täydentää

sopivilla maanpeitekasveilla. Nurmikon osuus

pyritään minimoimaan ja sitä käytetään vain

aktiivisen toiminnan alueilla ja kulutukselle

alttiilla paikoilla.

Rakenteelliset aidat

AO-kortteleissa tontit aidataan sekä kadun

puolelta että tonttien väliltä. Kapeiden puistokäytävien

kohdalla voidaan vaihtoehtoisesti

käyttää rakennettua tai istutettua aitaa näkösuojana.

Rakennus voi toimia näkösuojan

osana. AR-kortteleissa aidataan vain kadun

puoleiset rajat. Aitojen pitää olla 1200-1400

mm korkeat, puurakenteiset pystylauta- tai rima-aidat.

Liikenteellisen näkemäesteen välttämiseksi

risteysten viisteiden kohdalla aita

75 x 22

75 x 75

100 x 38

max 100

Avoin pystylauta-aita 1:20

75 x 22

100 x 22

75 x 75

100 x 38

Umpinainen pystylauta-aita 1:20

9

max 100

saa olla enintään 1 m korkea. Aita on oltava

matalampi 5 m x 5 m pituisella matkalla mitattuna

tontin rajojen kuvitteellisesta leikkauspisteestä

risteysalueella.

Aidat yhdessä piharakennusten kanssa maalataan

yhtenäisellä sävyllä liitteenä olevan

väritysohjeen mukaisesti.

Tontti on mahdollista rajata myös legi-tyyppisellä

verkkoaidalla. Verkkoaidan yhteyteen

on istutettava pensasaita.

Jäteastiat sijoitetaan vähintään 2 m naapurin

rajasta.

Ajo tonteille

Tonttiliittymä voi sijaita vapaasti tontin kadunpuoleisella

rajalla lukuunottamatta muutamia

kohtia, joissa liittymän teko on kielletty liikenteellisistä

syistä. Tonttiliittymän ja ajoväylän

maksimi leveys on 5 metriä. Kuitenkin 5 metrin

ylitys leveydessä sallitaan, jos tontin toimivuus

sen vaatii. Ajoväylän pinnoite on vapaasti

valittavissa.

Hulevedet

Tontille tulevia hulevesiä voidaan hidastaa

ja imeyttää omalla kiinteistöllä. Siellä missä

se on mahdollista tontin pintavesiä voidaan

ohjata myös puistoon. Muutoin hule- ja kuivatusvedet

ohjataan katualueelle rakennettaviin

sadevesiviemäreihin. Pintavesien poisjohtamisesta

ei saa aiheutua haittaa naapurikiinteistöille.


35

RAKENNUKSET JA RAKENTEET

Rakennukset ja rakenteet osio on jaettu kolmeen

osaan. AO-korttelit, AR-korttelit ja PLkortteli.

Jokaista käsitellään erikseen alaotsikoiden

avulla.

AO-korttelit

Asemakaava määrää rakennukset sijoitettavaksi

rakennusalalle. Useilla tonteilla rakennusaloja

on kaksi, joissa kummassakin on

määrätty omat rakennusoikeutensa. Isompi

rakennusala on tarkoitettu asuinrakennukselle

ja pienempi talousrakennukselle. Asemakaava

sallii kuitenkin pienemmän rakennusalan

käyttämisen myös esim. asumiseen

tai pihasaunaksi. Autokatoksen voi tällöin

sijoittaa päärakennuksen rakennusalalle.

Jäljempänä on esitetty esimerkkejä rakennusalojen

käytölle. Lisäksi tonteille on lupa

tehdä 10 k-m2 suuruinen kevytrakenteinen

talousrakennus esim. polttopuiden säilytykseen.

Tämän rakennuksen etäisyys naapuritontin

rakennusalan rajasta pitää olla

vähintään 4 metriä tontin rajasta sekä puiston

puoleisesta rajasta vähintään 2 metriä.

Naapuritonteilla sijaitsevat isommat rakennusalat

sijaitsevat vähintään 8 metrin etäisyydellä

toisistaan. Samalla tontilla tai naapuritonteilla

sijaitsevat pienemmät rakennusalat

voivat sijaita lähempänä. Tällöin tulee huomioida

palomääräysten ja maankäyttö- ja rakennuslain

antamat rajoitukset rakennusmateriaaleihin

ja ikkunoiden sijoitukseen nähden.

Liite 8 ja 9.

Asuinrakennukset on pyrittävä sijoittamaan

rakennusalalle siten, että yksityinen pihaalue

jää mahdollisimman suureksi.

Asemakaavaan liittyvässä havainnekuvassa,

liitteessä 6 on esitetty asemakaavan mukainen

suositeltava sijoituspaikka rakennusalalla.

Tyypillinen korttelirakenne on lisäksi

havainnollistettu liitteessä 2.

Asemakaavassa on määrätty rakennusoikeus

kerrosalaneliömetreinä sekä kerrosluku.

Joillekin suuremmille maisemallisesti

merkittäville rakennusaloille on merkitty myös

rakennuksen harjansuunta. Useilla rakennusaloilla

on määrätty nuolella rakennusalan

raja, johon rakennus on rakennettava kiinni.

Määräys on laitettu kaavaan, jotta haluttu yhtenäinen

alueelle tunnusomainen korttelirakenne

hahmottuisi. Nuolimerkinnän ollessa

kadun puolella, on päärakennuksen julkisivusta

rakennettava vähintään puolet kiinni

rakennusalan reunaan. Kun nuolimerkintä

on puiston puoleisella rakennusalan rajalla,

Korttelinäkymä

10

riittää että rajaan kiinni rakennetaan esim.

kuisti tai erkkeri. Läheisten suurempien

teiden vuoksi on joillain pohjoisilla ja itäisillä

rakennusaloilla annettu julkisivuihin desibelimääräys.

Asemakaavakartta on esitetty liitteessä

4.

Rakennuksissa tulee olla tekninen tila.

Julkisivuverhous, -materiaalit ja -värit

Koko kaava-alueella seinien julkisivumateriaaleiksi

esitetään käytettäväksi puuta, sileää

rappausta tai tiiltä. Kaava-alueen ohjeellinen

värisuunnitelma on esitetty liitteessä 1.

Ulkoverhouksen on oltava yhtenäinen. Laudoitussuunta

ja verhouslauta tulee olla julkisivuissa

aina sama, eikä julkisivun laudoitusta

saa jakaa listoilla erillisiin pienempiin osiin.

Tiilen jäädessä näkyviin, saumojen on oltava

samanvärisiä tiilen kanssa. Mahdollisen rappauksen

tulisi olla peittävä ja pinnaltaan sileä

tai kevyesti harjattu.

Nurkka- ja vuorilautojen pitää olla ensisijaisesti

samaa väriä seinien kanssa.

Räystäskorkeus ja sokkeli

Rakennusaloilla joissa kerrosluku on määrätty

kahteen, saa keskimääräinen räystäskorkeus

olla enintään 7 metriä. Rakennusaloilla,

joilla kerrosluku on määrätty yhteen,

pitää asuinrakennusten keskimääräisen

räystäskorkeuden olla vähintään 4 metriä.

Julkisivuverhous tulee viedä mahdollisim-


36

man alas. Sokkelin näkyvän korkeuden tulee

kuitenkin olla vähintään 30 cm.

Kattomuoto ja materiaali

Rakennuksiin suositellaan selkeää yhtenäistä

harjakattoa. Harjakatto voi olla myös

epäkeskeinen. Kapearunkoisissa (alle 6m)

rakennuksissa voidaan käyttää myös yksilappeista

pulpettikattoa. Asemakaavassa

määriteltyä rakennuksen harjan suuntaa

tulee noudattaa. Korttelin sisäosassa I kerroksisten

rakennusten kattomuoto voi olla

pulpetti- tai harjakatto tai näiden yhdistelmä.

Vesikaton kattokaltevuus voi vaihdella välillä

1:1,5 – 1:4. Katemateriaalina voi olla profiilitiili

, betonitiili, saumapelti tai huopa. Väriltään

katto voi olla tiilenpunainen, punainen tai

ruskea. Tiilikattoa jäljitteleviä profiilikatteita ei

sallita.

Räystäiden väreissä suositellaan käytettävän

samaa väriä rakennuksen julkisivujen kanssa.

Piharakennukset ja talousrakennukset

Tonttien rakennusala on usein jaettu kahteen

osaan, mutta rakennusalojen käyttötarkoitusta

ei ole erikseen merkitty. Rakennusalan

pienemmälle osalle sijoittuvaa rakennusta

kutsutaan tässä piharakennukseksi.

Piharakennukselle saa sijoittaa tarpeen mukaan

esimerkiksi pihasaunan, sivuasunton,

autotallin tai vaikkapa askartelutilan. Tarkoituksena

on monipuolistaa piharakennusten

käyttöä alueella. Erillinen pienempi rakennus

tai asunnon siipiosa luo piha-alueelle suojaa

ja yksityisyyttä sekä mahdollistaa erilaisten

asuintarpeiden joustavaa toteuttamista tarvittaessa

vaiheittain.

Piha- ja talousrakennuksen julkisivujen materiaali

voi olla sama kuin asuinrakennuksessa

tai puuverhous. Kattomuotona tulee olla harja-

tai pulpettikatto. Räystäät tulee toteuttaa

keveinä avoräystäinä.

Piharakennuksen sijoittuessa 8 m lähemmäksi

viereisen tontin rakennusalaa, tulee

palo-osastointi tehdä aina piharakennukseen

siten, ettei viereisen tontin rakennukselle aiheudu

osastointivelvoitetta. Palo-osastoinnin

periaatteita on esitetty liitteessä 8 ja 9.

Rakennusjärjestyksen mukainen talousrakennuksen

rakennusoikeus ei ole alueella

voimassa. Asemakaava saallii kuitenkin ra-

Esimerkkejä piharakennuksen toteutustavoiksi

11

kennusalan ulkopuolelle sijoitettavaksi 10

k-m 2 suuruisen kylmän talousrakennuksen.

Polttopuiden säilytyksestä on oltava suunnitelma.

autotalli/ katos

asuinsiipi

autokatos

autotalli

sivuas.

autotalli

pihasauna


37

Värisuunnitelma, esimerkkejä

LIITE 1

Katot , punaista tai ruskeaa tiiltä, saumapeltiä tai huopaa

Aidat ja piharakennukset

Asuinrakennusten pääasialliset julkisivuvärit

Aidat ja piharakennukset

Asuinrakennusten pääasialliset julkisivuvärit

Aidat ja piharakennukset

Asuinrakennusten pääasialliset julkisivuvärit


38

1 Katto

2 Aidat, piharakennukset, räystään alapinnat

3 Asuinrakennuksen julkisivut

1 Poltettua punaista savikattotiiltä, ruskeaa

betonikattotiiltä tai punaruskeaa peltiä

2 0405 Harmaa

3 Uulan keittomaali sävy KM 42 Falunpunainen,

330x Vihertävä, 368x Valkoinen,

301x Keltaokra

1 Poltettua punaista savikattotiiltä, ruskeaa

betonikattotiiltä tai punaruskeaa peltiä

2 368x Valkoinen

3 Uulan keittomaali sävy KM 42 Falunpunainen,

359x Vaaleanharmaa, 301x Keltaokra,

355x Tummanharmaa

1 Poltettua punaista savikattotiiltä, ruskeaa

betonikattotiiltä, tai punaruskeaa peltiä

2 Uulan keittomaali sävy KM 42 Falunpunainen

3 300x Ruskea, 330x Vihertävä, 324x Kerma,

355x Tummanharmaa


39

AO-KORTTELIT

LIITE 2

Lisärakennusalalle saa rakentaa 1 kerroksisen rakennuksen,

jossa voi olla pulpetti- tai harjakatto. Rakennuksen

käyttö on vapaasti valittavissa: autokatos tai

-talli, sivuasunto, pihasauna, yms.

Korttelin ulkokehällä rakennukset ovat 2 kerroksisia ja

harjakattoisia, harja voi olla epäkeskeinen, rakennuksen

muodon tulee olla selkeä. Rakennus on rakennettava

kiinni rakennusalan reunaan väh. 1/2 rakennuksen

pituudelta.

Tonttiliittymä voi sijaita vapaasti. Liikennejärjestelyiden

salliessa tonttiliittymän

maksimi leveys on 5 metriä.

“Vihersaarekkeen” ja tontin rajalla ei

selkeää rajausta. Vapaamuotoisia

pensasryhmiä ja puita tontin puolelle

istutettuna.

Korttelin sisäosissa I-kerroksisten

rakennusten rak.aloilla rakennusten

muoto ja kattomuoto on vapaampi.

Valittavissa on pulpetti- tai harjakatto

tai näiden yhdistelmä.

“Vihersaareke”

Rakennusten julkisivut ovat puuta, rappausta tai tiiltä.

Julkisivujen väri määräytyy värisuunnitelman

mukaan.

Tonttien välillä ja kadun vieressä puuaita on

pystylaudoitusta tai rimaa. Aidan korkeus on

1200-1400. Aitojen pitää olla huolella perustetut.

Väri määräytyy värisuunnitelman mukaan.

Tontti voidaan rajata myös legi-tyyppisellä verkkoaidalla.

Verkkoaidan yhteyteen on istutettava

pensasaita.

Piharakennusten pääasiallinen julkisivuväri

määräytyy värisuunnitelman mukaan.

Rakennusten katto on savikattotiiltä, betonikattotiiltä,

saumapeltiä tai huopaa. Väriltään

katto voi olla tiilenpunainen, punainen tai

ruskea.

Tontit rajataan pensasaidantein tontin ja lähivirkistysalueen

rajalla.


40

Kesäneidonkuja

Kesäheinänkatu

Suviyönkuja

Suvituulenkatu

Maatuulenkatu

Heinäsirkankatu

Kurjenpesäntie

Suvituulenkatu

Leppäkertunkatu

Kovakuoriaisenkuja

Lounatuulenkatu

Etelätuulenkatu

Sudenkorennonkatu

Kastepisaranpuisto

Kastesammaleenpuisto

Kulmakivenpuisto

Aamukasteenpuisto

Kastehelmenpuisto

Leppäkertunkatu

Lounatuulenkatu

Havainnekuva

LIITE 6


41

Havainnekuva

LIITE 7


42

LIITE 8


43

LIITE 9


44

Lisätietoja:

Maankäytön ja ympäristön palvelupiste, Wetterhoffinkatu 2, 2 krs, PL 63,

13101 Hämeenlinna

Palveluasiantuntija Sirpa Rahikainen, puh. (03) 621 2525

sirpa.rahikainen@hameenlinna.fi

More magazines by this user
Similar magazines