Rakennustapaohjeet

hameenlinna.fi

Rakennustapaohjeet

Rakennustapaohjeet

S u t t e n h a a n a s e m a k a a v a

k o r t t e l i t 2 0 0 - 2 1 1


Johdanto

Tämä rakennustapaohje koskee Suttenhaan pientaloalueen asemakaavaa numero 2483.

Rakennustapaohje täydentää asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Rakennustapaohjeen tavoitteena

on ohjata suunnittelijoita, rakentajia ja viranomaisia. Rakennustapaohjeisiin on syytä tutustua jo ennen

tontin hankintaa. Ennen suunnittelun aloittamista on hyvää olla yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan

ja käydä lupa-arkkitehdin kanssa läpi tonttia koskevat asemakaavamääräykset, rakennustapaohjeet

sekä mahdolliset muut huomioon otettavat erityiset seikat. Rakennustapaohje tulee välittää myös rakennushankkeen

pääsuunnittelijalle.

Kaavassa esitetyt yleismääräykset

Asemakaavassa on esitetty kaikkia tontteja koskevia määräyksiä. Näissä ohjataan, että tonteille on osoitettava

vähintään kaksi autopaikkaa yhtä asuntoa kohden. Pääsääntöisesti autosuoja pitää sijoittaa siten,

että ajo sinne on mahdollista tontin kautta, mutta mikäli tämä ei ole mahdollista ja autotalliin/katokseen

ajetaan suoraan kadulta, on rakennuksen ja tontin rajan väliin jätettävä kuusi metriä. Tällöin henkiloauton

mahtuu pysäköimään myös autotallin eteen.

Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään kaksi kolmasosaa tontille osoitetusta rakennusoikeudesta.

Myös talousrakennus, kuten sauna, voi liittyä esimerkiksi katoksella päärakennukseen, tosin tällöin sen

kerrosala lasketaan osaksi päärakennuksen rakennusoikeutta.

Talousrakennuksia tontille saa rakentaa enintään kolme, yhteensä 120 m² suuruista, näitä voi olla esimerkiksi

autosuoja, kesäkeittiö, varasto ja piha-sauna. Yksittäisen talousrakennuksen koko voi olla korkeintaan

100 k-m² eli kaikkea rakennusoikeutta ei saa käyttää yhteen rakennukseen. Neliömäärään lasketaan

mukaan myös mahdolliset talousrakennuksiin liittyvät katokset.

Suttenhaan alue on keskimäärin melko tasaista ja viemäröinnin kannalta helposti toteutettavissa. Rakennussuunnitteluvaiheessa

tulee kuitenkin huomioida, että mikäli esimerkiksi rakennuksen mahdolliset

kellaritilat jäävät viemäriverkoston padotuskorkeuden alapuolelle, on niiden viemäröinti tällöin hoidettava

kiinteistökohtaisella pumppaamolla.


Rakennusten sijoittaminen tontille

Rakennusten sijoittamiseen tontille kannattaa paneutua huolellisesti: rakennusten luoma tunnelma välittyy

ensisilmäyksellä. Hyvä paikka rakennuksille löytyy huomioimalla ilmansuunnat, maastonmuodot

sekä ympäristön muut rakennukset. Useimmiten rakennusten päätilat halutaan suunnata valoisiin ilmansuuntiin,

kuten etelään ja länteen. Kaavasuunnittelussa ja rakennusalojen sijoittamisessa on myös pyritty

huomioimaan mahdollinen aurinkoenergian hyödyntäminen.

On myös hyvä huomioida, että pihamaalta löytyy aurinkoisia ja lämpöisiä paikkoja oleskelua varten, ja

miettiä, millaisen kokonaisuuden sisätilat yhdessä ulkotilojen kanssa muodostavat. Alueen muut rakennukset

tulee huomioida: yhdessä ne muodostavat alueelle ominaisen luonteen. Erityisesti kadunvarren

järjestelyihin tulee kiinnittää huomiota. Talousrakennukset sopivat hyvin tontin rajoille, missä ne voivat

toimia myös näkö- ja meluesteenä. Rakennusten sijoittamisen ohjaamiseksi kaavassa osalla tontteja on

nuolimerkintä, jolla on osoitettu rakennusalan sivu, johon rakennuksen julkisivu pitää rakentaa kiinni

kokonaan tai osittain. Niillä tonteilla, joilla nuolimerkintää ei ole, sijoitetaan rakennus tapauskohtaisesti

optimaalisimmalle paikalle, kuitenkin huomioiden ympäristön rakennukset suuntauksineen.

Kaikkien rakennusten sijoittelussa tulee kiinnittää huomiota rakennusten paloturvallisuutta koskeviin

määräyksiin ja ohjeisiin.

Esimerkkejä pihajärjestelyistä eri kortteleissa.

Kuvan mukainen pihajärjestely on mahdollinen kortteleissa

200 (tontit 2-3), 201, 202 (tontit 1-5), 203 (6-9),

204 (3-4), 205, 207, 208, 210.

Kuvan mukainen pihajärjestely on mahdollinen

kortteleissa 203 (1-2 ja 4-5), 206, 209, 211.

Kuvan mukainen pihajärjestely puolestaan on

mahdollinen korttelissa 203 (tontit 6-8) sekä

korttelissa 205 tontilla 2.


Rakennusten julkisivut

Sekä rakennuksen massoittelussa että julkisivuissa pitää suosia yksinkertaisia ja sopusuhtaisia muotoja.

Julkisivuissa yksinkertaisuus tarkoittaa mm. yhdensuuntaista laudoitusta ja pelkistettyä muotokieltä ikkuna-

ja ovipuitteissa.

Ikkunoiden sijoittamisessa on tärkeää tutkia tarkoin tonttia; siltä aukeavia näkymiä, ilmansuuntia ja suhdetta

naapuritaloihin. Myös talon sisäisissä näkymissä kannattaa käyttää mielikuvitusta; taloon sisään

astujalle olisi mm. hyvä tarjoilla näkymä oleskelutilojen halki suoraan ulos.

Julkisivujen aukotuksen ja puuverhoiltujen rakennusten laudoituksen tulee olla sopusuhtainen. Ikkunoiden suunnittelussa

kannattaa miettiä paitsi ikkunoiden kokoa ja sisätilojen valoisuutta myös näkymien suuntauksia.

Kattomuoto, -kulma ja -katemateriaali

Asemakaavassa on määrätty asuinrakennuksen katon suunta, kun taas talousrakennuksen harjan suunnan

voi valita suunniteltuun kokonaisuuteen sopivaksi.

Asuinrakennuksen katon kaltevuuden pitää olla α=1:2. Katto pitää toteuttaa symmetrisenä harjakattona

tai vaihtoehtoisesti epäkeskeisenä harjana tai mansardikattona, jolloin katossa sallitaan myös jyrkempiä

osia. Mansardikatto voidaan rakentaa ainoastaan tonteilla, joilla suurin salittu kerrosluku oin II.

Katemateriaalina on käytettävä saumapeltiä tai tiilikatetta. Katteen väri pitää olla musta, jolloin esimerkiksi

mahdollisten aurinkopanelien väritys sulautuu kattoon. Tiilikate saa olla myös punainen.

Talousrakennuksen kattokulma voi olla α=1:2 - 1:5. Katemateriaalina voi käyttää saumapeltiä, tiilikatetta

tai huopakatetta. Katevärin pitää olla sama kuin päärakennuksessa.

Kaikissa rakennuksissa pitää avoräystäät.

Räystäskorko

Päärakennuksen räystäskorko pitää olla vähintään 4 m ja korkeintaan 6,4 m. Talousrakennuksen räystäskorko

saa olla enintään 3,2 m. Talousrakennuksen mittasuhteiden pitää olla alisteisia päärakennukselle.

< 3,2 m

symmetriset harjakatot

esimerkki epäsymmetrisestä mansardikatto

katosta

1:2 1:2

1:2 1:2 1:2 1:2 1:1,5

1:3

1:1,5

1:3 1:2 1:2

2:1

> 4 m > 4 m

> 4 m > 4 m < 6,4 m < 6,4 m

autotalli

I-kerros II-kerrosta I 3/4-kerrosta I 2/3-kerrosta (mahdollinen

myös kerrosluvulla I)

I 4/5-kerrosta

2:1


Julkisivuvärit ja -materiaali

Julkisivumateriaalin pitää olla murretulla sävyllä peittomaalattua laudoitusta, rappausta tai poltettua punatiililtä.

Myös suoranurkkainen tai nurkista koteloitu (kotelon maksimikorkeus 50 mm) höylähirsitalo on

mahdollinen vaihtoehto. Autotallirakennuksen nosto-ovien värityksenä ei saa käyttää valkoista, mikäli

rakennuksen värinä ei ole murrettu valkoinen. Asuinrakennuksen pääsisäänkäyntiä pitää korostaa oven

värityksellä. Ovi ei kuitenkaan saa olla valkoinen, ellei rakennuksen päävärikin ole valkoinen.

Viitteellisiä esimerkkejä väreistä. Julkisivun värityksessä tulee käyttää murrettuja, maalaismaisemaan sopeutuvia

värejä lämminhenkisen, yhtenäisen ja rauhallisen kokonaisuuden luomiseksi.

Muut pihajärjestelyt

Tavoite on, että tontin ja puiston välinen rajaus on muihin tontin rajoihin verrattuna pehmeämmin vaiheittuva,

jolloin tontin rajalle on istutettava vapaasti kasvavia puu- ja pensasryhmiä. Nämä on kuitenkin

istutettava vähintään 60 cm etäisyydelle rajasta. Myös esimerkiksi matalat (0,5 – 1 m) kiviaidanteet tai

malliltaan ja väritykseltään ympäröiviin rakennuksiin sopivat puuaidanteet voidaan hyväksyä. Aidanteisiin

on helppoa yhdistää puita, pensaita ja muita istutuksia.

Katolta tulevia ja muita tontin hulevesiä voidaan ohjata tontilla pieneen painanteeseen, jonka kuivatusvesillä

voidaan lisätä pihan kasvillisuuden monipuolisuutta. Tällaiset ns. sadepuutarhat paitsi lisäävät

maaperään imeytyvän veden määrää myös houkuttelevat lintuja, perhosia ja muita hyödyllisiä hyönteisiä

pihapiiriin.

Näkymä suunnittelualueelle Hauhontien suunnasta

Alueleikkaus


12:51

12:70

109.55

12:66

81

111

109437001200669990832002000113

113.2

119

7

K8

115.9

88

12:60

6

12:23

114

112

117

111.925



113

rp19

190

19

191

K3?

3

114.35

124

125.23

9

116

117.8

118

116.65

7

K1?

115.4

12:87

Harhanmäki

Suttenhaka

81

12:86

116.473

10:40

115.25

50

116.198

62

116.223

11

116.548

K11

118.575

10:61

116.8

85

K36

116.498

12:6

87

89

12

K12

118

116.375

Z

r p

19

121

117.075

117.7

116.523

K121?

304

65

p83

300

116.723

35

33

118.5

21

10:73

43

K42

42

p85

90

rp17

117.425

35

17

109437001000880010832006000038

10:88

71

94

92

117.252

40

117.273

117

p87

10:72

10:80

37

94

118

1

10:5

117

96

77

50

p89

K304

39

25

r p

K300?

119.3

15

40

11:5

98

62

10:75

102

100

27

10:70

23

288

K298

22

104

42

2

117

p91

1:45

10:78

11:6

117.8

61

119.194

118

K99?

118.55

85

59

116.877

88

117.1

70

K70?

120.175

36

1:26

p94

109437001000700010831996000019

91

116.3

r p

57

p96

1:50

10:74

117.55

297

K297?

50

54

44

99

120.125

43

48

20

p93

9:46

50

r p

296

083405000100310010831999000047

32

116.777

10:68

51

119.444

1:27

116.4

Z

99

57

97

17

10:77

117.6

26

56

109437001000680020832000000117

120.225

21

76

117.144

1:35

116.477

116.65

1:32

1:34

92

47

54

116.825

59

10:5

19

32

118.494

109437000100320020832001000094

75

14

109437001000770020832005000101

30

53

1:29

16

31

23

15

16

11

1:33

HULE

20kV

LEIKKI

HULE

111

115

118

PUOLAKANKAANTIE

118

118

117

Havainnekuvassa on esitetty yksi mahdollinen tapa toteuttaa alue.

119

122

116

S U T T E N H A K A, A S E M A K A A V A

3 . 1 . 2 0 1 3

H A V A I N N E

Aurinkoenergian hyödyntäminen

Aurinkoenergiaa tulisi hyödyntää sekä aktiivisesti että passiivisesti. Auringon lämmittävää vaikutusta

voidaan optimoida huomioimalla ilmansuunnat, rakenteet ja arkkitehtuuri jo rakennusvaiheessa.

Aktiivisesti aurinkolämpöä hyödynnetään muuttamalla auringonsäteily lämpö- tai sähköenergiaksi.

Aurinkokeräin muuttaa säteilyenergian lämmöksi ja aurinkopaneeli sähköksi. Keräimiä on kahden

tyyppisiä – taso- tai tyhjiöputkikeräimiä, joista jälkimmäiset ovat tehokkaampia, koska niiden rakenne

ei ole riippuvainen niin paljon säteilyn tulosuunnasta. Aurinkokeräimet sijoitetaan yleisimmin vesikatolle.

Talvikuukausina energiaa ei saada juuri lainkaan ja siksi aurinkolämpö soveltuu parhaiten

tukijärjestelmäksi. Aurinkoenergialla voidaan tuottaa sähköä, jolloin keräinpinta-ala on 10-20 m 2 tai

lämmittää talousvettä, jolloin puolestaan tarvittava keräilypinta-ala on noin 4-6 m 2 . Paneelit voidaan

asentaa vesikatolle integroituna ratkaisuna, suoraan kattomateriaaliin tai erillisissä telineissä. Mahdollista

on asentaa panelit myös ulkorakennuksiin. Suttenhaan alueella esimerkiksi mahdollisuus

epäkeskeiseen, osin jyrkkään harjakattoon tarjoaa vaihtoehdon optimoida auringonsäteilyn hyödyntämistä

keräimillä.

More magazines by this user
Similar magazines