Selostus - Hämeenlinna

hameenlinna.fi

Selostus - Hämeenlinna

Maastotieto©MML/VIR/HÄME/611/08

Asemakaavan selostus Tarkist. 7.6.2013

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI

2456

ÄIKÄÄLÄ

Asemakaava

38. kaup.osan korttelit 2-51 sekä virkistys-, erityisja

katualueet

Päivi Saloranta, tilaajajohtaja

Yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelut

Vireilletulo 7.6.2012

Yhdyskuntalautakunta 11.6.2013, 09.2013

Kaupunginhallitus

Kaupunginvaltuusto marrask. 2013


2

SISÄLLYSLUETTELO

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................ 4

1.1 Kaava-alueen sijainti .................................................................................................. 4

1.2 Kaavan tarkoitus ......................................................................................................... 4

1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ......................................................................... 4

2. TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................. 5

2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................. 5

2.2 Asemakaava ............................................................................................................... 5

3. LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................................ 6

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista .............................................................................. 6

3.1.1 Alueen yleiskuvaus ..................................................................................................... 6

3.1.2 Rakennettu ympäristö ................................................................................................ 6

3.1.3 Luonnonympäristö ...................................................................................................... 7

3.1.4 Maisema ..................................................................................................................... 8

3.1.5 Maaperä ja topografia ................................................................................................ 9

3.1.6 Pohja- ja pintavedet .................................................................................................... 9

3.1.7 Palvelut, elinkeinotoiminta ja työpaikat ...................................................................... 9

3.1.8 Tekninen huolto ........................................................................................................ 10

3.1.9 Liikenne .................................................................................................................... 10

3.1.10 Ympäristön häiriötekijät ............................................................................................ 10

3.1.11 Maanomistus ............................................................................................................ 11

3.2 Suunnittelutilanne ..................................................................................................... 11

3.2.1 Asemakaava ............................................................................................................. 11

3.2.2 Yleiskaava ................................................................................................................ 12

3.2.3 Maakuntakaava ja 1. vaihekaava ............................................................................. 12

3.2.4 Rakennusjärjestys .................................................................................................... 12

3.2.5 Pohjakartta ............................................................................................................... 13

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ....................................................................... 13

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen ............................................... 13

4.2 Osallistuminen ja yhteistyö ....................................................................................... 13

4.2.1 Osalliset .................................................................................................................... 13

4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .............................................................. 13

4.2.3 Viranomaisyhteistyö ................................................................................................. 13

4.3 Valmisteluvaiheessa saatu palaute. ......................................................................... 14

4.3.1 Osallisten mielipiteet ................................................................................................ 14

4.3.2 Viranomaislausunnot ja -kommentit kaavaluonnoksesta ......................................... 15

4.3.3 Palautteen huomioon ottaminen .............................................................................. 15

4.4 Kaavaehdotuksesta saatu palaute. .......................................................................... 16

4.5 Asemakaavan tavoitteet ........................................................................................... 16

4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ............................................................... 16

4.6.1 Alustavat kaavarungot .............................................................................................. 16

4.6.2 Asemakaavaluonnokset ........................................................................................... 18

4.6.3 Asemakaavaehdotus 29.5.2013 ............................................................................... 19

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ..................................................................................................... 20

5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus ...................................................................................... 20

5.2 Aluevaraukset ........................................................................................................... 20

5.2.1 Korttelialueet............................................................................................................. 20

5.2.2 Muut alueet ............................................................................................................... 21

5.3 Nimistö ...................................................................................................................... 22

5.4 Rakentamistapaohje ................................................................................................. 22

5.5 Liikenne ja kunnallistekniikka .................................................................................. 23

5.5.1 Ajoneuvoliikenne ...................................................................................................... 23

5.5.2 Joukkoliikenne .......................................................................................................... 24

5.5.3 Jalankulku ja pyöräily ............................................................................................... 24

5.5.4 Tekninen huolto ........................................................................................................ 25

5.6 Kaavan vaikutukset .................................................................................................. 25

5.6.1 Yhdyskuntarakenne .................................................................................................. 25

5.6.2 Kaupunkikuva ja maisema ....................................................................................... 25

5.6.3 Väestö ja asuminen .................................................................................................. 26

5.6.4 Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta .................................................................... 26

5.6.5 Virkistysmahdollisuudet ............................................................................................ 26


5.6.6 Luonnonympäristö..................................................................................................... 26

5.6.7 Liikenne ..................................................................................................................... 27

5.6.8 Talous ....................................................................................................................... 27

5.6.9 Elinympäristön viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus, ympäristöhäiriöt ................. 27

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS.................................................................................................. 28

3

Ortokuva©Hämeenlinnan kaupunki, 2007

HAHKANEN

Aiemmin Harvialan hevoshakana ollutta laajahkoa metsä- ja peltoaluetta on kutsuttu

Hahkaseksi. Perimätietojen mukaan Hahkasen alue ulottuu pohjois-etelä suunnassa

Jokelasta Tampille ja itä-länsi suunnassa Sääjärvenojasta Äikääläntielle.

Äikäälän keskiaikainen rälssitila ja kylä sijaitsivat pohjoisempana. Rälssitila tunnetaan

nykyisin paremmin sinne 1920-luvulla rakennetusta mahtavasta tiilikartanosta - Vanajanlinnasta.

Vanhaan kylään johtanut Äikääläntie kulki lähempänä järveä. Vanha tieura

on maastossa vieläkin paikoittain havaittavissa. Vanajanlinnantie on uudempaa perua,

se on rakennettu kartanon työmaalle tiilikuljetusta varten tehdyn rautatien penkereelle.


4

Asemakaavan selostus, joka koskee 29.5.2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro 2456.

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Kaava-alueen sijainti

Kaava-alue sijaitsee Katumajärven itäpuolella Hakumäen kaupunginosassa noin kahdeksan

kilometriä Hämeenlinnan keskustasta kaakkoon. Alue rajautuu lännessä Vanajanlinnantiehen,

pohjoisessa Pukinpellontien itäpäähän, idässä Myllynkulman peltoalueisiin

ja etelässä Metsärinteentiehen. Etelässä kaava-alue ulottuu lähelle Janakkalan

kunnan rajaa ja pohjoisessa noin 600 metrin etäisyydelle Vanajanlinnasta. Janakkalan

kunnan keskustaajamaan, Turenkiin, on matkaa seitsemän kilometriä.

Kaava-alueen pituus on noin 1300 m ja leveys keskimäärin 700 m. Sen pinta-ala on 93

ha. Tunnistetiedot ja alueen sijaintikartta on esitetty selostuksen kansilehdellä.

Asemakaava koskee Hämeenlinnan kaupungin Harvialan kylän (109:401) tiloja RN:o

109:401:1:87, 109:401:1:117, 109:401:1:118, 109:401:1:246, 109:401:1:262,

109:401:1:263, 109:401:1:267, 109:401:1:268, 109:401:1:269, 109:401:1:88,

109:401:1:153, 109:401:1:216, 109:401:1:217, 109:401:1:218, 109:401:1:242,

109:401:1:255, 109:401:1:260 ja 109:401:1:261, Kidun kylän (109:412) tiloja RN:o

109:412:1:41, 109:412:1:66 ja 109:412:1:78, 109:412:1:42 ja 109:412:1:67 sekä

Äikäälän kylän (109:427) tilaa RN:o 109:427:1:11.

1.2 Kaavan tarkoitus

Kaavan tarkoituksena on muodostaa alueelle voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita

toteuttava, pääosin omakotirakentamiseen tarkoitettu viihtyisä ja luonnonläheinen

asuinalue. Osa tonteista varataan yhtiömuotoisesti toteutettaville asuinpientaloille

(esim. rivitalot) ja pienkerrostaloille.

1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

1 Saatu palaute ja vastineet

2 Asemakaavakartan pienennös 29.5.2013

3 Kaavamerkinnät ja –määräykset 29.5.2013

4 Asemakaavan seurantalomake 29.5..2013

5 Havainnekuva kaavaluonnoksesta 3.1.2013

6 Arvokkaat luontokohteet

7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.6.2012, päivitetty aikataulu 7.6.2013

Erilliset liiteasiakirjat, joita säilytetään maankäytön suunnitteluyksikössä

1 Äikäälän luontoselvitys, Heli Jutila ja Timo Metsänen, Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja

13 (2011)

2 Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä, Metsärinne-Stampi väli, Heli Jutila,

Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 20 (2011-2012)

3 Lepakkoselvitys Hämeenlinnan Äikäälän alueella kesällä 2010, Luontoselvitys

Metsänen (2010)

4 Liito-oravaselvitys Hämeenlinnan Äikäälän alueella keväällä 2010, Luontoselvitys

Metsänen (2010)

5 Katumajärven itäpuolen kasvillisuuskartoitukset vuosina 1998-1999, H. Jutila,

P.Ranta, O. Seppälä & S. Tapola.: Ympäristöosaston julkaisuja 10 (2000)

6 Katumajärven itäpuolisen osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi, Museovirasto,

rakennushistorian osasto (2005)

7 Katumajärven osayleiskaavan vesihuolto, Ramboll Oy 2011

8 Pohjatutkimuslausunto ja alustava rakennettavuusselvitys, Ramboll Oy 2012

9 Hulevesien hallintasuunnitelma, Ramboll Oy 2012/ alustava luonnos 9.1.2013

10 Kunnallistekninen suunnitelma, Ramboll Oy 2012/ alustava luonnos 8.1.2013

11 Katujen poikkileikkaukset, Ramboll Oy, 2012/ alustava luonnos 11.10.2012

12 Liikennetarkastelu, Ramboll Oy 2012 / 6.11.2012

13 Rakentamistapaohje / ehdotus 3.6.2013


5

2. TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

2.2 Asemakaava

Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 7.6.2012 lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa. Kaavan

valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin helmikuussa 2013.

Yhdyskuntalautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksen 11.6.2013, jonka jälkeen se

asetetaan julkisesti nähtäville 30 pv ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot.

Alue on kaavoitettu pientaloasumiseen. Pääosa alueesta on osoitettu omakotitalorakentamiseen

(AO, II). Omakotitontteja on yhteensä 284. Lisäksi on 7 pientalotonttia (AP, II

tai II, e=0,25) ja kolme pienkerrostalotonttia (AKR, III(3/4), e=0,35). Niissä on rakennusoikeutta

yhteensä 84 366 k-m². Kaavan toteutuessa alueella asuu noin 1220 asukasta.

Kaavassa on lisäksi yksi kortteli pienimuotoista julkista tai yksityistä palvelurakentamista

(esim. päiväkoti tai lähikauppa) varten (PL, II, 2776 k-m²). Korttelialueita on yhteensä

36,6 ha eli 39 % koko alueesta. Kaavassa on rakennusoikeutta yhteensä 87 142 kerrosneliömetriä.

Kaava-alueen pinta-ala on 93 ha.

Omakotitonteista 8 on jo ennestään rakennettuja vanhoja asuinpaikkoja. Uusista tonteista

268 on kaupungin maalla ja 8 yksityisellä maalla.

Kaavassa on huomattava määrä ulkoiluun soveltuvia virkistysalueita, yhteensä 44,3 ha

(48 %). Jätevedenpumppaamoille on varattu kaksi pienehköä ET- aluetta. Katualueita

on 11,7 ha (13 %).

Alueen sisäisen katuverkon muodostavat kaksi Vanajanlinnantiehen liittyvää uutta kokoojakatua

sekä näitä yhdistävät tonttikadut. Vanajanlinnantietä on kaavassa noin 1,4

km pituinen osuus. Uusia kokoojakatuja on 1.3 km ja tonttikatuja 5,3 km.


6

3. LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Suurin osa suunnittelualueesta on maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen maisemassa

vuorottelevat metsäiset saarekkeet, moreenimäet, eri kasvuvaiheessa olevat talousmetsät

sekä näkymiä avaavat peltoaukeat. Rakentaminen sijoittuu Vanajanlinnantien

varteen, peltojen reunamille ja metsien laitaan.

Alue tukeutuu Vanajanlinnantiehen, joka yhdistää kaupungin eteläosat ja Harvialantien

(seututie mt 290) Katumajärven pohjoispuolitse kulkevalle Tuuloksentielle (vt10).

3.1.2 Rakennettu ympäristö

Haja-asutusluontoinen rakentaminen on keskittynyt alueen länsilaidalle Vanajanlinnantien

varteen. Suunnittelualueella on kahdeksan pääosin 1950- luvun alkupuoliskolla rakennettua

asuinkiinteistöä. Suuri osa niistä on entisten asutustilojen talouskeskuksia,

jotka on myöhemmin lohkottu erilleen.

Asuintalot ovat rakentamisajankohdalle tyypillisiä 1,5-kerroksisia, harjakattoisia puurakennuksia,

ns. rintamamiestaloja.

Alun perin pienehköjä rakennuksia on

1960- 70-luvuilla korjattu ja monesti

myös laajennettu. Useimmiten niissä

on lisäksi kellarikerros. Sisäänkäynti

kuisteineen on pihan puolella.

Moneen pihapiiriin kuuluu perinteinen

suurikokoinen eläinsuoja/ varastorakennus,

joissa on käyttötilaa kahdessakin

kerroksessa. Näyttävimmät

niistä ovat Päivölänmäen ja Ojaharjun

tilalla. Useammalla pihalla on myös

erillinen pienehkö saunarakennus.

Rakennusten sijainti suunnittelualueella ja

lähiympäristössä

Rakennetuista kiinteistöistä on koottu tietoja alla olevaan taulukkoon. Tiedot on poimittu

kiinteistötietojärjestelmästä sekä rakennus- ja huoneistorekisteristä. Kerrosalatietoja on

täydennetty pohjakartan, kuvien ja maanomistajilta saadun tiedon pohjalta.

Nimi

Kiinteistötunnus

Pintaala


Käytetty

kerrosala k-m²

Päärakennuksen

r.v.

Talousrak.

r.v.

109-412-1-41 Kotitorppa 19 160 140 87 1958 1958

109-412-1-78 Ojaharju 3530 120 200*2


Ojaharju (Vanajanlinnantie 559) on esimerkki

siirtolaisten asutustilan pihapiiristä, johon kuuluu

puolitoistakerroksinen kellarillinen asuintalo

ja suuri piharakennus, jonka navettakerros on

kiviainesta.

7

Kotitorpan (Vanajanlinnantie 574) rakennukset

ovat peräisin 1950-luvun lopulta. Alueen muista

asuinrakennuksista poiketen tilan päärakennus

on yksikerroksinen ja se on rapattu.

Rakennukset sijaitsevat tiestä noin 50 m etäisyydellä,

tien ja pihapiirin välissä on vehreä

hyötypuutarha.

Lehtokummun (Vanajanlinnantie 585) päärakennus

seisoo komeasti kumpareella. Rakennusta

on laajennettu ja se on saanut mineriittivuorauksen.

Puustoisellä tontilla viihtyvät myös

lepakot. Lisäksi lepakot ovat vierailleet myös

talon ullakolla.

Ryysyranta (Vanajanlinnantie 673) on entisen

Hakamäen tilan talouskeskus, joka on lohottu

1998.

Päivölänmäki (Vanajanlinnantie 625) lohottiin

Päivölän tilasta vuonna 2000.

3.1.3 Luonnonympäristö

Metsät vaihtelevat kuivista mäntykankaista kuusivaltaisiin lehtoihin. Runsaasti on eri

kasvuvaiheessa olevia hakkuualoja. Arvokkaina kasvillisuustyyppeinä esiintyvät tuoreet

ja kosteat lehdot. Luontoarvot on esitetty selvitysten pohjalta koottuna liitteessä 6.

Alueen kasvillisuutta luonnehtivat tuoreet ja lehtomaiset kankaat sekä varsin mittavat

lehtokuviot. Varsinkin savimaapohjalla kasvillisuus on rehevää ja kulttuurivaikutteisuus

selvää. Päivölän itäpuolinen lehtoalue on paikallisesti arvokasta tuoretta ja kosteaa lehtoa,

joka tulee kaavoituksella pyrkiä säästämään. Itäosastaan lehto muuttuu lehtipuustoiseksi

ja esim. kookkaiden haapojen säästäminen on erittäin tärkeää. Vanajanlinnantien

länsipuolella olevan Petäjänharjunojan lehdon ja Päivölän lehdon välillä tulee säilyttää

ekologinen yhteys.

Arvokkaita ympäristöjä ovat myös ojan uoma ja lähes luonnontilainen kosteikko Stampin

alueella sekä Pukinpellon kostea lehto, jonka pääpuulajina on harmaaleppä.


8

3.1.4 Maisema

Alueelta ei tavattu uhanalaisia putkilokasvilajeja. Harvinaisemmista lajeista esiintyy jänönsalaatti

ja velholehti, joista ensimmäinen on aiemmin lueteltu alueellisesti uhanalaiseksi.

Paikallisesti arvokkaita ovat myös erikoiset puut kuten mukurakuuset ja kookkaat

haavat.

Katumajärven ranta-alue on liito-oravan elinpiirin ydinaluetta, jolla sijaitsee lajin lisääntymis-

ja levähdyspaikka. Suunnittelualueelta ei ole löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä,

vaikka osa alueesta on lajin elinpiiriksi sovelias. Esimerkiksi Päivölän lehto

on lajille soveltuvaa aluetta ja sen kautta voisi kulkea liito-oravan kannalta tärkeä siirtymisyhteys

Stampin suuntaan. Soveliaita siirtymäreittejä löytyy myös suunnittelu-alueen

pohjois- ja eteläosista. Suunnittelussa tulisi huomioida riittävän puuston säilyminen liitooravien

ja lepakkojen kulkuyhteyksien varmistamiseksi Katumajärven rantavyöhykkeen

ja laajempien metsäalueiden välillä.

Äikäälän alue osoittautui paikoin hyväksi lepakkoalueeksi. Eräs lajin levähdys- ja lisääntymispaikka

sijaitsee Lehtokummun pihapiirissä. Lepakoiden papanoita on havaittu

myös asuinrakennuksen ullakolla. Lehtokummulta on yhteys lepakoiden tärkeälle saalistusalueelle

- Petäjänharjunojan lehtoon. Lepakoiden saalistuksen ja siirtymisen kannalta

on tärkeä myös Päivölän lehto ja jatkoyhteys Stampin suuntaan.

Suosituksia luontoarvojen huomioimiseksi suunnittelussa ja alueiden hoidossa:

- Päivölän lehto tulee säästää rakentamiselta. Se on tärkeä myös ekologisena käytävänä

sekä liito-oraville ja lepakoille soveltuvana alueena. Alueen on oltava riittävän

leveä, jotta sillä olisi todellista merkitystä lehtolajien säilymisessä ja yhteyksien turvaamisessa.

- Viheralueiden hoidossa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta

tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilymisen edellytykset. Tämä tarkoittaa

metsän luonnonmukaisen kehityksen tukemista. Hoidossa säästetään myös

erikoiset puut kuten kolopuut, mukurakuuset ja kookkaat haavat.

- Lehtokummun pihapiirin lepakkoyhdyskunta sekä liito-oravan esiintymisalue Katumajärven

rannan puolella tulee huomioida suunnittelussa. Myös liito-oraville sopivat

biotoopit ja mahdolliset kulkureitit niiden välillä olisi hyvä huomioida alueiden hoidossa.

Lepakoiden esiintymisalueet ja kulkureitit tulee ottaa huomioon tiestön ja valaistuksen

suunnittelussa.

Asuntoalue sijoittuu metsäkumpareitten hallitsemaan maastoon, jossa maisemaa avaavat

pienet peltoaukeat. Lisäksi suunnittelualuetta ympäröivät Myllykulman ja Harvialan

pellot. Osa alueesta on varsin alavaa. Maisemarakenne muodostuu metsäisten harjujen

ja tasaisten peltojen vaihtelusta. Pitkän kantaman näkymät ovat harvassa. Maisemakuva

alkaa monin paikoin sulkeutua myös hakkuualueilla kasvavan taimiston myötä. Lännessä

rajaa kaava-aluetta lähes suoraviivainen Vanajanlinnantie, jota reunustavat vuorotellen

pellot, metsäiset saarekkeet ja asumukset. Tien länsipuolella kulkeva harjanne

estää näkymiä Katumajärvelle.

Näkymä Rantatien ja Vanajanlinnantien liittymästä pohjoiseen

Näkymä pohjoisessa olevan pellon itälaidalta länteen kohti Vanajanlinnantietä


Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan Vanajaveden laakson ja Aulangon

kulttuurimaisema-alueen reunalla. Vanajaveden laaksolle antavat leimansa mm.

lukuisat kiinteät muinaisjäännökset, rautakautiset linnavuoret, linnat ja keskiaikaiset kivikirkot

sekä niitä yhdistävä historiallinen tieverkosto, sen maisemakuvaan kuuluvat

myös vesistön pääsuuntaa noudattelevat jyrkkäpiirteiset harjujonot. Suunnittelualueella

ei kuitenkaan ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pohjoisessa noin 600 m etäisyydellä sijaitseva

punatiilinen Vanajanlinna on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö.

3.1.5 Maaperä ja topografia

Rakentamisolosuhteiltaan maasto on vaihtelevaa. Peltoalueilla maanpinnan korkeus

vaihtelee välillä +88…+93 m mpy, moreenimäet kohoavat +95…+107 metriin. Alin paikka

on pellolla Katuman lavan lähistöllä ja korkein harjanteella alueen eteläosassa.

Alustavan rakennettavuusselvityksen

mukaan mäkisillä alueilla pohjamaa

on moreenia ja mäkien

välisillä tasaisilla alueilla silttiä.

Silttikerroksen paksuus vaihtelee

pääosin 4 - 6 metriin ollen paksuimmillaan

noin 7 m. Siltin alla

maalaji on moreenia. Maanpinnan

kohotessa silttikerros ohenee.

Moreenin ja siltin seassa on paikoin

runsaasti kiviä ja lohkareita.

Kallion pinta voi paikoin olla lähellä

maan pintaa.

Asukkailta saatujen tietojen mukaan

kaivojen poraamisen yhteydessä

kallio on tullut vastaan noin

12 metrin syvyydessä.

9

Alustavan rakennettavuusselvityksen mukaan mäkisillä alueilla pohjamaa on moreenia

ja mäkien väliin jäävillä tasaisemmilla, pääosin peltokäytössä olevilla alueilla silttiä. Silttikerroksen

paksuus vaihtelee pääosin 4…6 metriin ollen paksuimiIlaan noin 7 metriä,

siltin alla maalaji on moreenia. Maanpinnan kohotessa silttikerros ohenee. Moreenin ja

siltin seassa on paikoin runsaasti kiviä ja lohkareita. Kallion pinta voi paikoin olla lähellä

maan pintaa.

Asukkailta saatujen tietojen mukaan kaivojen poraamisen yhteydessä kallio on tullut

vastaan noin 12 metrin syvyydessä.

3.1.6 Pohja- ja pintavedet

Alueen lounaiskulma sijaitsee Harvialan vedenhankintaan soveltuvalla II luokan pohjavesialueella.

Varsinainen pohjaveden muodostumisalue jää Vanajanlinnantien länsipuolelle.

Katumajärven kaukovaluma-alue on maa- ja metsätalousmaata, silti määrällisesti merkittävin

järven ravinnekuormittaja on Myllyjoki. Yleiskaavan mukaisen pientalovaltaisen

maankäytön vuoksi alueelta tulevien hulevesien laadulliset ongelmat jäänevät suhteellisen

vähäisiksi. Kuormitus on lähinnä puutarhojen lannoituksesta tulevaa ravinnehuuhtoumaa.

Alueen länsiosassa hulevesien laatukysymyksiin on kuitenkin syytä kiinnittää

huomiota, koska tältä alueelta vedet johtuvat Katumajärveen, jonka lähivalumaalueesta

merkittävä osa on jo nykyisin kaupunkimaista.

3.1.7 Palvelut, elinkeinotoiminta ja työpaikat

Kaupungin pellot on vuokrattu vuosi kerrallaan maanviljelijöille. Lähistöllä toimiva hevostila

käyttää polku- ja metsätieverkostoa maastoratsastukseen ja vuokrapeltoja laiduntamiseen.


10

Lähiympäristö tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet ja ulkoilumaastot. Katumajärven

rannalla on uimaranta, urheilukenttä ja kentän pohjoislaidalla entisaikojen suosittu tanssipaikka

- Katuman lava. Vanajanlinnan ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia golfharrastukseen.

Muiden palvelujen osalta alue tukeutuu kaakkoisen suuralueen palveluihin. Keskeiset

julkiset lähipalvelut ovat saatavissa alueen ulkopuolella 2-5 km etäisyydellä, Tarvasmäessä,

Käikälässä, Katumalla. Kirkonkulman alakouluun on matkaa 3,5 km. Janakkalan

kunnan Harvialan alakoulu, jossa myös Äikälään lapsia käy, on lähempänä, vain kahden

km päässä. Kaupallisten palvelujen osalta alue tukeutuu kaupungin keskustan ja

Turengin tarjontaan. Lähikauppaan on 2,5 km. Työpaikka-alueista lähimmät ovat Käikälän

teollisuusalueella ja Janakkalan puolella. Vanajanlinna kehittyvänä matkailukeskuksena

tarjoaa joitakin työpaikkoja palvelu- ja matkailualan ammattilaisille.

3.1.8 Tekninen huolto

3.1.9 Liikenne

Alueen eteläosaan tulee Rantatietä pitkin syöttövesijohto, joka jatkuu Vanajanlinnantietä

etelään Janakkalaan varasyöttöyhteytenä. Vanajanlinnantietä pitkin pohjoiseen

kulkeva vesijohto muuttuu Rantatien liittymästä yksityiseksi johdoksi ja jatkuu vielä noin

800 m pohjoiseen. Katumajärven poikki tulee lisäksi vesijohto Vanajanlinnan alueelle,

jonne on toteutettu myös suppea vesijohdon jakeluverkko. Osayleiskaavan uusilla rakennusalueilla

maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +95…+100 m mpy. Vesijohtoverkon

nykyinen painetaso riittää myös uusille rakennusalueille.

Alueen eteläosassa Rantatiellä ja Vanajanlinnantiellä on viettoviemäri. Viemärin päätepiste

on tällä hetkellä Vanajanlinnantiellä noin 250 m Rantatien liittymästä pohjoiseen.

Tästä pohjoiseen jatkuu noin 770 m matkalla yksityinen paineviemäri.

Suunnittelualueella on useita 20 kV ilmajohtoja. Niitä ei tarvitse huomioida suunnittelussa.

Alueen rakentuessa sähköverkko uusitaan ja ilmajohdot muutetaan maakaapeloinniksi.

Alueen eteläpuolitse kulkee Elenia Verkko Oy:n 110 kV Vanaja-Lammi voimajohto.

Kaava-alue on kaukolämpöverkon ulkopuolella. Maakaasujohto tulee Katumajärven

kautta Vanajanlinnaan ja edelleen Pukinpellontien- Vanajanlinnantien liittymään asti.

Suunnittelualueen liikenneverkko tukeutuu pääkatuna toimivaan, alueen länsireunaa sivuavaan

Vanajanlinnantiehen, joka liittyy etelässä Harvialantiehen (st 290) ja pohjoisessa

Tuuloksentiehen (vt 10). Vanajanlinnantie on kapeahko, sorapintainen ja helposti

routiva sekä toistaiseksi vähäliikenteinen tie. Vanajalinnantietä käyttävät alueen asukkaiden

lisäksi myös Vanajanlinnan sekä Linna- Golfin asiakkaat. Vanajanlinnantiehen

liittyy suunnittelualueen kohdalla useita yksityis- ja metsäautoteitä. Asukaspalautteen

mukaan liikennemäärät ovat kesäisin Vanajanlinnalla järjestettävien tapahtumien yhteydessä

ajoittain varsin suuret, myös ylinopeus on yleistä.

Harvialan asuntoalueen kokoojakatuna ja joukkoliikennekatuna toimiva Rantatie on tärkeä

yhteysväylä kaupungin keskustaan.

Harvialantien liikennemäärä on nykytilanteessa (2011) noin 5400 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Harvialantie toimii myös joukkoliikenteen laatukäytävänä Turengista Hämeenlinnaan.

Tiellä on nopeusrajoitus 60-80 km/h.

Suunnittelualuetta palvelee nykytilanteessa kaupungin joukkoliikenteen linja 15, jonka

päätepysäkki ja kääntöpaikka sijaitsevat Rantatien pohjoispuolella Vanajalinnantien liittymän

tuntumassa. Linja liikennöi päivällä tunnin välein. Hämeenlinnan suuntaan kulkeva

seudullinen joukkoliikenne käyttää Harvialantietä, bussipysäkit ovat Vanajanlinnantien

liittymässä noin kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta.

Suunnittelualueella ei ole erillistä kevyen liikenteen verkostoa. Rantatien eteläpuolella

kulkee jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys kaupungin keskustan suuntaan. Harvialantie

on varustettu jalankulku- ja pyörätiellä koko matkalla Turengin ja Hämeenlinnan välillä.

3.1.10 Ympäristön häiriötekijät

Alueella ei ole tiedossa ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa tai pilaantuneita maaalueita.

Vanajanlinnantien liikenteestä syntyvä melu ei ylitä valtioneuvoston päätöksen

mukaisia ohjearvoja.


11

3.1.11 Maanomistus

Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa

(96 %). Yksityisomistuksessa olevat tilat

(9) ovat yhtä lukuun ottamatta rakennettuja

asuinkiinteistöjä.

Kaupungin maanomistus vihreällä.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Asemakaava

Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja.

Alue rajautuu Vanajanalinnantien ja Rantatien liittymän kohdalla Harvialan (41.

kaup.osa) asemakaavoitettuun pientaloalueeseen. Omakotitonttien (AO) ja Katumajärven

välissä on urheilukentän sekä uimalaitoksen ja -rannan alue (UUV). Rantatien

päässä oleva LP-alue palvelee joukkoliikenteen päätepysäkkinä. Haukipolun pohjoispuolella

mäennyppylällä oleva LP-alue on toistaiseksi toteuttamatta.

Ote ajantasa-asemakaavasta

Vanajanlinnan 1.lomakylän asemakaava

Vireillä on Harvialan pientaloalueen laajentaminen pohjoiseen Katumajärven ja Vanajanlinnantien

välisille loma-asuntokiinteistöille. Ko. kaava rajautuu Vanajanlinnantiellä

Äikäälän kaava-alueeseen ja siinä varataan myös Vanajanlinnantien katualueeksi tarvittavat

maa-alueet.

Pohjoisessa noin 300 m etäisyydellä Äikäälän kaavan rajalta on voimassa Vanajanlinnan

1.lomakylän asemakaava, jonka viereen on tekeillä Vanajanlinnan talouskeskuksen

asemakaava.


12

3.2.2 Yleiskaava

Katumajärven itäpuolen oikeusvaikutteisessa

osayleiskaavassa (11.12.2006)

suunnittelualue sijoittuu pientalovaltaiselle

asuinalueelle (AP), jota jäsentävät alueelta

pohjoiseen, itään, etelään ja länteen johtavat

lähivirkistysalueet (VL). Uuden kokoojakadun

ja Vanajanlinnantien liittymän kulmassa

on varaus julkisten palvelujen ja

hallinnon alueelle (PY).

Ote Hämeenlinnan yleiskaavayhdistelmästä

3.2.3 Maakuntakaava ja 1. vaihekaava

Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (VN 28.9.2006) suunnittelualue on merkitty rakennettavaksi

uudeksi tai rakennetta tiivistäväksi asuntovaltaiseksi alueeksi (Ar). Alueen

etelä- ja itäpuolitse kiertää ohjeellinen seututieyhteys. Kappolan lähivirkistysalueelle (VL

7) on Vanajanlinnantien tuntumaan osoitettu ulkoilureitin tarve. Suunnittelualueen lounaiskulma

sijoittuu osittain Harvialan vedenhankintaan soveltuvalle II-luokan pohjavesialueelle.

Alue sisältyy myös Vanajaveden kulttuurimaisema-alueeseen (ma).

Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta ja ote 1. vaihemaakuntakaavasta

Ympäristöministeriön vahvistettavana olevassa 1. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuusto

11.6.2012) suunnittelualue on kehitettävällä liikennekäytäväalueella (HHTvyöhyke)

ja seutukeskusten palveluvyöhykkeellä (C-vkm). Äikäälä kuuluu laajaan selvitysalueeseen

(se-3), jota koskee määräys seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman

laatimisesta. Äikäälästä etelään jäävä Harvialan alue on esitetty raideliikenteeseen tukeutuvana

kaupunkimaisen asumisen kehittämisen kohdealueena sekä Hämeenlinnan

ja Turengin elinkeinoalueiden kasvuraja-alueena.

3.2.4 Rakennusjärjestys

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen

10.12.2012. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin

kuin asemakaava ei toisin määrää.


3.2.5 Pohjakartta

Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset.

Vanhojen rajamerkkien tarkistusmittaus suoritettiin keväällä 2012. Suunnittelussa käytetään

tarkistettuja sijaintitietoja.

13

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen

Kaupungilla on puutetta pientalotonteista. Asemakaavan laatiminen on tarpeen, jotta

voitaisiin rakentaa yleiskaavaa toteuttava uusi asuinalue.

Äikäälän asemakaavan laatiminen kuuluu kaavoitusohjelmaan ja siitä on tiedotettu kaavoituskatsauksessa

2012. Tarjouskilpailun perusteella kaavan laatijaksi valittiin Ramboll

Finland Oy.

4.2 Osallistuminen ja yhteistyö

4.2.1 Osalliset

Kaavoitusprosessin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista

on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). 5.6.2012 päivätty

OAS on selostuksen liitteenä 7.

Äikäälän asemakaavatyössä osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat/

haltijat ja asukkaat, elinkeinonharjoittajat sekä yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta

liittyy alueeseen. Muita osallisia ovat mm. Janakkalan kunta, Kanta-Hämeen pelastuslaitos,

kaupungin hallintokunnat (yhdyskuntarakenne, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta,

ympäristöpalvelut, Linnan Infra jne.), HS-Vesi Oy, Elenia Verkko Oy, Elenia

Lämpö Oy ja AinaCom Oy. Valtion viranomaisista osallisia ovat Hämeen ELY- keskus

ja Museovirasto.

Asemakaavasta päättää kaupunginvaltuusto.

4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin lehtikuulutuksella 7.6.2012 Hämeen Sanomissa.

Maanomistajille ja naapurikiinteistöjen omistajille/haltijoille tiedotettiin asiasta myös kirjeitse.

Kirjeen liitteenä oli OAS. Alustavat kaavarunkoluonnokset ja muu valmisteluaineisto

oli kommentoitavana 7.6.- 29.6.2012. Kirkonkulman koululla 11.6.2012 järjestetyssä

asukasillassa esiteltiin alustavia kaavarunkoluonnoksia ja keskusteltiin hankkeesta.

Paikalla oli 14 lähialueen asukasta.

Vireillepanon yhteydessä saatiin neljä mielipidettä. Lisäksi ensimmäisen kaavaluonnoksen

valmistuttua lokakuussa 2012 saapui ehdotus metsäpuiston perustamisesta alueelle.

Ehdotuksen johdosta suoritettiin 1.11.2012 maastokatselmus, johon osallistuivat ehdotuksen

tekijän ja kaavoittajan lisäksi luonnonsuojeluyhdistyksen edustaja sekä kaupungin

ympäristöasiantuntija. Yhteistyö maanomistajien ja naapurissa toimivan ratsastuskoulun

yrittäjän kanssa alkoi vireillepanovaiheessa.

Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 31.1.- 21.2.2013, jolloin kaavaluonnos ja

kaavan valmisteluaineisto olivat nähtävillä. Yleisötilaisuuteen 6.2.2013 osallistui 25

henkilöä. Asiakirjojen nähtävilläolon aikana saatiin yksi kirjallinen mielipide.

Kaavan valmistelussa saatu palaute on käsitelty kohdassa 4.3.

Asemakaavaehdotus esitellään lautakunnalle 11.6.2013, jonka jälkeen se asetetaan

nähtäville 30 pv ajaksi. Muistutukset ja kaavoittajan vastineet käsitellään kohdassa 4.4.

Tavoitteena on asemakaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa marraskuussa

2013.

4.2.3 Viranomaisyhteistyö

Viranomaisyhteistyö on perustunut neuvotteluihin, lausuntomenettelyyn ja kaavahankkeesta

tiedottamiseen suunnittelutyötä käynnistettäessä.


14

Hankkeen lähtökohtia, tavoitteita ja sisältöä käsiteltiin viranomaisneuvotteluissa

24.2.2011 ja 16.5.2012. Viranomaiset kiinnittivät huomiota seuraaviin seikkoihin:

- Kaavaratkaisussa olisi hyvä huomioida laajemminkin ympäristön suunnitelmia (kuten

esim. mahdollinen Harvialan asema ja yhteydet sinne) ja sijoittaa erityisesti alueen

eteläosaan alustavia suunnitelmia tehokkaampaa rakentamista.

- Liikennevaikutukset tulee arvioida kaavan koko vaikutusalueella ja tarkistaa Harvialantien

(mt 290) liittymien toimivuus. Liikennesuunnittelussa pääpainon tulee olla

turvallisuudella ja toimivuudella, lisäksi on huomioitava kevyen liikenteen yhteyksien

sujuvuus ja joukkoliikenteen käyttö.

- Alueella olevat kaksi lehtoa muodostavat ekologisen käytävän liito-oravien ja lepakoiden

elinpiirille. Myös ojan uoma Stampin alueella on luonnon monimuotoisuuden

kannalta arvokas.

- Vesihuollon suunnittelun yhteydessä tulee laatia pelastuslain tarkoittama sammutusvesisuunnitelma.

Museovirasto on ilmoittanut, ettei alueella ole arkeologisen inventoinnin tarvetta.

Hämeen ELY- keskukselta, Museovirastolta ja Janakkalan kunnalta on pyydetty kommentti

kaavan valmisteluvaiheessa, asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunto.

Sisäinen yhteistyö ja yhteistyö verkostonhaltijoiden kanssa

Kaavaratkaisusta on neuvoteltu HS-Veden, sähköyhtiön, kaupungin infran suunnittelun

(liikenne, kadut, vesihuolto), Linnan Infran (kunnossapito- ja luontopalvelut), liikuntapalvelujen

(virkistysreitit), rakennusvalvonnan, ympäristöasiantuntijoiden (luontoarvot, melu)

sekä paikkatieto- ja kiinteistöasiantuntijoiden kanssa.

Luonnosvaihtoehtoja ja mahdollisia kaavaratkaisuja on käsitelty hankkeen työryhmässä

29.3., 8.6., 16.8., 26.9. ja 20.11.2012 sekä 6.3.2013.

Lausuntopyynnöt

Kaavan valmisteluvaiheessa on pyydetty kommentti/ lausunto kaikilta osallisilta. Asemakaavaehdotuksesta

pyydetään lausunto Hämeen ELY- keskukselta, Museovirastolta

ja Janakkalan kunnalta.

Yhteenveto lausunnoista ja palautteen pohjalta asemakaavaan tehdyt muutokset käsitellään

kohdassa 4.3. ja 4.4.

4.3 Valmisteluvaiheessa saatu palaute.

Kaavatyön alkuvaiheessa jätetyt mielipiteet on tarkemmin kuvattu liitteessä 1A. Valmisteluvaiheen

kuulemisessa kaavaluonnoksesta saatu palaute on kaavoittajan vastineineen

liitteessä 1B.

4.3.1 Osallisten mielipiteet

Vireillepanovaiheessa maanomistajat esittivät kiinteistöihinsä kohdistuvia toiveita, jotka

koskivat pääasiassa rakennuspaikkojen määrää ja kulkuyhteyksiä. Lisäksi toivottiin, että

suunnittelussa huomioitaisiin Lehtokummun lepakkoyhdyskunta ja säilytettäisiin lepakko-

ja liito-oravakäytävä Päivölän lehtoalueen ja Katumajärven rantametsän välissä,

huomioitaisiin tuleva ajoyhteystarve yleiskaavan mukaiselle RM- alueelle sekä Harviala-

Lammi moottorikelkkaura. Asukkaat ilmoittivat myös alueella esiintyneistä hulevesiongelmista

ja Vanajanlinnantien liikennehäiriöistä. Yleisötilaisuudessa toivottiin, että puustoa

säilytettäisiin mahdollisimman paljon ja että alueesta muodostuisi maaseutumainen

ympäristö.

Suunnittelun aikana saatu ehdotus metsäpuiston perustamisesta koski kaavaluonnoksessa

Jerpenpuistoksi osoitettua lakialuetta lähiympäristöineen. Jerpenpuiston ympäriltä

tulisi jättää pois 45 tonttia katuineen. Jotta metsäpuistosta muodostuisi todellinen viheralue,

sinne ei tulisi rakentaa pyöräteitä, silotettuja puistoja nurmikoineen eikä leikkipaikkoja,

vaan ainoastaan valaistus sekä muutama aukio penkkeineen ja roskakoreineen.

Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana jätti mielipiteen Päivölänmäen tilan omistaja.

Siinä käsiteltiin kiinteistölle kuuluvan tieoikeuden ja Vajanlinnatien liittymän säilyttämistä,

kulkuyhteyden järjestämistä, luontoarvojen huomioimista ja kaavasta mahdollisesti

aiheutuvaa vaaraa arvokkaille luonto- ja maisemakohteille. Mielipiteessä oli lukuisia

kommentteja sekä kaavaluonnoksen että valmisteluvaiheessa laadittujen kaavarunko-


luonnosten sisällöstä. Lisäksi tehtiin toimenpide-ehdotuksia joukkoliikenteen paremmaksi

järjestämiseksi ja toivottiin kaupungilta järkevää yhteistyötä Janakkalan kunnan

kanssa maankäytön suunnittelussa ja palveluiden järjestämisessä.

4.3.2 Viranomaislausunnot ja -kommentit kaavaluonnoksesta

Kaavaluonnoksesta saatiin kommentti tai lausunto seuraavilta tahoilta: Hämeen (ja Uudenmaan)

ELY- keskus, Museovirasto, ympäristöasiantuntija, joukkoliikennekoordinaattori,

Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Elenia Verkko Oy, AinaCom Oy. Lukuisia kommentteja

saatiin kaupungin liikenteen, kunnallistekniikan ja viheralueen suunnittelijoilta sekä

luontopalveluista ja kunnossapidosta vastaavilta henkilöiltä. Yleiskaavallisen näkökulman

Äikäälän alueen kytkemisestä liikenneverkkoon esitti kaupungin liikennesuunnitelmaa

laativa konsultti SITO Oy.

ELY- keskus totesi, että alueelta on tehty luonto-, linnusto-, lepakko- ja liito-oravaselvitykset

ja niiden tulokset on otettu suunnittelussa huomioon. Liikenteen osalta ELYkeskus

esitti, että Vanajanlinnantien rakentamiseen tarvittavat katualueet varattaisiin

koko laajuudeltaan tässä asemakaavassa ja tiellä varauduttaisiin kevyen liikenteen väylän

rakentamiseen Harvialantielle asti.

Liikenteen toimivuustarkastelun pohjalta Rantatie – Harvialantie liittymässä tulee harkita

liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. ELY- keskus katsookin,

että kaupunki voi suunnittelusopimuksella käynnistää liittymän parantamisen suunnittelun.

Sen sijaan Vanajanlinnantie - Harvialantie liittymässä voidaan kevyen liikenteen tavoitetila

(valo-ohjaus tai alikulku) selvittää Harvialan yleiskaavan yhteydessä.

Lisäksi ELY- keskus esitti, että Harvialan seisakkeen tai muiden maankäyttöhankkeiden

yhteydessä liittymien toimivuutta ja liikennejärjestelyjen kehittämistä tarkasteltaisiin uudelleen

Harvialan liikennejärjestelmäsuunnitelmalla, joka laadittaisiin yhdessä Janakkalan

kunnan kanssa ja jossa otettaisiin huomioon matkaketjut sekä eri kulkumuotojen yhteensovittaminen.

Ennen Harvialan jatkokehittämistä asemakaavoilla tulisi seisakkeen

perustamiseen liittyvän maankäytön osalta käynnistää kuntien yhteisen yleiskaavan ja

siihen liittyvän liikennejärjestelmän laatiminen.

Museovirasto toivoi, että selostusta täydennettäisiin alueen olemassa olevan rakennuskannan

kuvauksella.

Joukkoliikennekoordinaattori esitti bussien kääntöpaikan siirtämistä lähemmäksi Vanajanlinnantietä,

koska linjastorakenteessa ja ajoajoissa ei ole varauduttu ajamaan niin

kauaksi. Äikäälän kokoojakaduille ei ole tulossa bussiliikennettä. Vanajanlinnantie tulee

toivottavasti joskus olemaan bussireitti. Tulevaisuudessa bussireitti voi kulkea myös välillä

Harvialantie – Vanajanlinnantie – Rantatie. Näin ollen Vanajanlinnantien varteen on

molemmin puolin tietä syytä varautua bussipysäkeillä. Myös tien kunnostaminen ja

päällystäminen ovat tärkeitä.

Muissa kommenteissa käsiteltiin luontoarvojen huomioimista, hulevesien hallintaa,

energiahuollon kestävää toteuttamista ja uusiutuvan energian käyttöä (ympäristöasiantuntija);

Äikäälän liikenteen suuntautumista sekä Rantatien ja Hahkasenkadun liittymien

porrastamista (SITO Oy); pelastuslaitoksen toimintavalmiutta ja sammutusvesisuunnitelman

laatimista (pelastuslaitos); puistomuuntamoiden sijaintia, ilmajohtorakenteiden

muuttamista maakaapeloinniksi ja ilmajohtojen edellyttämien turvaetäisyyksien noudattamista

(Elenia Verkko Oy); alueelle toteutettavaa kuitukaapeliverkkoa ja sen suomia

uusia palveluita (AinaCom Oy). Infran suunnittelun ja Linnaninfran asiantuntijat kommentoivat

kaavaluonnosta kunnallistekniikan suunnittelun, kunnossapidon, viheralueiden

hoidon ja liikenneturvallisuuden kannalta ja esittivät lukuisa parannusehdotuksia

kaavaan.

4.3.3 Palautteen huomioon ottaminen

Joukkoliikennekoordinaattorin ja infran suunnittelun kommenttien johdosta päätettiin

bussien kääntöpaikka sijoittaa lähemmäksi Vanajanlinnantietä ja yleinen pysäköintialue

sinne, missä on pysäköintitarvettakin. Katsottiin, että joukkoliikenteen päätepysäkki ja

yleinen paikoitus on järkevää toteuttaa lähekkäin samalla alueella. Näiden muutosten

johdosta tarkistettiin myös Hahkasenkatuun liittyvää katuverkkoa ja korttelirakennetta.

Merkittävimmät muutokset kohdistuivat Hahkasenkadun ympäristöön alueen eteläosassa.

15


16

Asemakaavaan tehdyistä muutoksista olennaisimmat ovat:

- Yleinen pysäköintialue (LP-2) siirrettiin paikkaan, joka kaavaluonnoksessa oli

osoitettu AKR – tontiksi. Reilunkokoiselle pysäköintialueelle on mahdollista sijoittaa

myös linja-autojen kääntöpaikka/päätepysäkki ja alueellinen jätepiste.

- Hahkasenkadun mitoitusta tarkistettiin siten, että bussipysäkeille ja ja kääntöpaikalle

tehdyt varaukset poistettiin tarpeettomina. Myöskin Hahkasenkadulta Jerpenpuistoon

johtava jalankulkukatu poistettiin.

- Hahkasenkadun pohjoispuolella muutettiin korttelirakennetta siten, että jyrkkään

rinteeseen sijoittuvasta poikittaiskadusta voitiin luopua.

- Em. muutosten johdosta uusittiin kortteleiden numerointi.

- Jerpenkadun varrelta pumppaamolle varattu alue poistettiin tarpeettomana.

- Katu- ja puistoalueiden nimet tarkistettiin. Kaduille pyrittiin löytämään nimet, jotka

erottuvat toisistaan ja jotka on helppo muistaa. Puistot nimettiin laajempina kokonaisuuksina.

Lisäksi tehtiin lukuisia tonttikohtaisia tai teknisluonteisia tarkistuksia, jotka koskivat liittymiskieltoja,

rakennusalojen rajauksia ja muita rakentamista ohjaavia merkintöjä. Virkistysalueilla

laajennettiin hulevesien käsittelyalueita (hv) ja osoitettiin ohjeellisin merkein

puistomuuntamoiden paikat (pm), leikkipaikka (le) sekä joitakin ulkoilureittejä. Kaava-alueen

rajausta tarkistettiin rajalle päättyvien katujen (Tyrysojankatu ja Sytinkatu)

kohdalla.

4.4 Kaavaehdotuksesta saatu palaute.

…..

4.5 Asemakaavan tavoitteet

Tavoitteena on suunnitella yleiskaavaa toteuttava, pääosin omakotirakentamiseen tarkoitettu

viihtyisä ja luonnonläheinen asuinalue. Joitakin tontteja varataan myös matalaan

rivitalorakentamiseen sekä pienimuotoiselle julkiselle rakentamiselle ja/tai muille

lähipalveluille. Alustavien suunnitelmien mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa noin

250 - 300 uutta tonttia, joiden asuinkerrosala on yhteensä noin 50 000 - 75 000 k-m².

Liikenneverkon osalta tavoitteena on, että Vanajanlinnantie kunnostetaan pääkaduksi,

jolle asuntoaluetta palveleva uusi kokoojakatu ohjaa liikenteen. Vanajanlinnantien ja

uusien kokoojakatujen varteen toteutetaan erilliset kevyen liikenteen väylät/jalkakäytävät.

4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

4.6.1 Alustavat kaavarungot

Äikäälän alueen mahdollista maankäyttöratkaisua on tutkittu ja luonnosteltu maankäytön

suunnitteluyksikössä v. 2010 lähtien. Alun perin oli tarkoitus laatia asemakaava ainoastaan

alueen eteläosaan. Laajempaa aluetta tutkittiin kaavarunkotasolla. Keväällä

2011 valmistuneen kaavarungon pohjalta asetettiin tavoitteet alueen asemakaavoitukselle

ja käytiin ensimmäinen viranomaisneuvottelu.

Tämän vaihtoehdon lisäksi konsultti laati toukokuussa 2012 kaksi uutta kaavarunkoluonnosta.

Tavoitteena oli tutkia suunnitteluperiaatteiltaan ja katuverkon osalta toisistaan

poikkeavia vaihtoehtoja. Suunnittelussa keskeisiä periaatteita olivat: maiseman ja

luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaan kasvillisuuden sekä olemassa olevien

metsäteiden ja polkujen säilyttäminen; mahdollisimman vähän uusia katuliittymiä Vanajanlinnantielle;

suorien tonttiliittymien välttäminen

pääkokoojakaduille; omakotitontteja ei sijoiteta

kahden kadun väliin; varautuminen joukkoliikennereitin

kulkemiseen alueen sisäisillä kokoojakaduilla.

Virkistys- ja kevyen liikenteen reitit tuli

sijoittaa erilleen mahdollisista ratsastusreiteistä

ja moottorikelkkaurista. Lähipalvelukortteli tuli

osoittaa Rantatien ja Vanajanlinnantien liittymän

läheisyyteen.

Alustavat kaavarunkoluonnokset/ toukokuu 2012


Kaikissa vaihtoehdoissa keskellä sijaitseva metsäalue oli jätetty rakentamisen ulkopuolelle

ja suunnittelualueelle muodostui yleiskaavaa noudatteleva kokoojakatulenkki.

17

VE 1 / 2012 VE 2 / 2012 VE 2011 / kaup.

Mitoitus:

- 203 AO-tonttia

- 7 AP-tonttia

- 1 Y-tontti

- yhteensä 61 500 k-m²

- asukasmäärä n.1000

Liikenneverkko:

- kokoojakatuja 2035 m

- tonttikatuja 3570 m

- kaksi uutta liittymää Vanajanlinnantielle

- liikennetuotos 1200 ajon/vrk

Mitoitus:

- 175 AO-tonttia

- 13 AP-tonttia

- 1 Y-tontti

- yhteensä 72 800 k-m²

- asukasmäärä n. 1150

Liikenneverkko:

- kokoojakatuja 1835 m

- tonttikatua 2920 m

- kaksi uutta liittymää Vanajanlinnantielle

- liikennetuotos 1400 ajon/vrk

Mitoitus:

- 218 AO-tonttia

- 2 AP-tonttia

- 2 Y-tonttia

- yhteensä 59 000 k-m²

- asukasmäärä n. 900

Liikenneverkko:

- kokoojakatuja 1590 m

- tonttikatua 4740 m

- neljä uutta liittymää Vanajanlinnantielle

- liikennetuotos 1000 ajon/vr

Ensimmäisten kaavarunkoluonnosten vertailua, kesäkuu 2012

Vaihtoehdoista pyrittiin löytämään parhaat puolet ja kehittämään kaksi varsinaista kaavarunkoa

VE 1 ja VE 2 jatkosuunnittelua varten. VE1:ssä rakentamiseen varattavista

alueista muodostui kolme toisistaan erillistä aluekokonaisuutta, eivätkä kokoojakadut

muodostaneet yleiskaavan mukaista lenkkiä. VE2 oli rakenteeltaan kolmesta vaihtoehdosta

väljin, rakentaminen painottui pääosin lähelle uutta kokoojakatua sekä Vanajanlinnantien

itäpuolelle tehtävän pitkän tonttikadun yhteyteen.

Kaupungin vaihtoehdossa VE 2011 asuinkorttelit muodostuivat useiden tonttikatulenkkien

ympärille solumaisiksi alueiksi. Tässä vaihtoehdossa katualueiden määrä oli suurin

ja Vanajanlinnantien kokoojakatuliittymien väliin oli sijoitettu vielä kaksi uutta tonttikatuliittymää.

VE 2011 katsottiin alueelle muodostuvan liikenneverkon ja korttelirakenteen

kannalta muita vaihtoehtoja heikommaksi ja se hylättiin.

Vaihtoehtojen 1 ja 2 vahvuudet ja heikkoudet on esitetty vertailuna ao. taulukossa:

VE1

+ asuinympäristönä viihtyisämpi

+ kokonaisuutena rakentamisen osalta eheämpi

+ eteläosassa katuverkko toimivampi kuin ve 2

+ tiivis ja kaupunkimainen korttelirakenne Vanajanlinnantien

läheisyydessä

+ kevyen liikenteen yhteydet Vanajanlinnantielle

+ nykyiset kiinteistöt/ tilat otettu hyvin huomioon

+ luontoarvot hyvin huomioitu

- tontit ovat liian lähellä Vanajanlinnantietä

- suunnittelualueen itäosa on käyttämättä

VE2

+ katupituuksien suhteen tehokkaampi

+ umpiperäisiä katuja vähän

+ pohjoinen kokoojakatu sovitettu hyvin maastoon

+ tehokkaampi kunnallistekniikan kannalta

+ rakenteeltaan väljempi

+ luontoarvot hyvin huomioitu

- liikenneturvallisuudelta huonompi, tonttiliittymiä kokoojakadulle

ja pieniä hankalasti kunnossapidettäviä

lyhyitä katuosuuksia

- AP-korttelit liian kaukana Vanajanlinnantiestä

Työryhmässä saadun palautteen pohjalta laadittiin kolmas kaavarunkovaihtoehto 3. Siinä

on yhdistetty edellisten luonnosten hyviä puolia ja kehitetty niitä edelleen. Suunnittelussa

pyrittiin huomioimaan aiempaa paremmin olemassa oleva rakennuskanta ja

maanomistajien toiveet. Lisäksi tutkittiin AP- ja AO- kortteleiden sijoittelusta syntyviä tehokkuusvaihteluita

(VE3+, jossa osa AO-tonteista oli korvattu AP-tonteilla), sekä liikenneverkkoa

ja alustavasti myös suunnittelualueen tulevaa rakentuneisuutta. Tässä vaiheessa

tarkistettiin myös kaava-alueen rajausta pohjoisessa.


18

Alueelle muodostui 214 AO- tonttia, 9 AP-tonttia ja yksi Y-tontti. Rakentamisen kokonaismäärä

oli noin 59 000 k-m² ja arvioitu asukasmäärä noin 900 henkilöä. Kokoojakatuja

oli 1,4 km, tonttikatuja 4,3 km. Vanajanlinnantielle muodostui kaksi uutta liittymää

(kokoojakadut). Alueen liikennetuotos asukasmäärän perusteella oli 1300 ajon/vrk.

Vaihtoehdossa 3+ osa AO- tonteista korvattiin AP-tonteilla, jolloin rakentamisen kokonaismääräksi

olisi muodostunut 65 000 k-m² ja asukasluvuksi 1080 henkilöä.

Kaavarunkoluonnos VE 3 / VE3+ (elokuu 2012) Alustava kaavaluonnos (syyskuu 2012)

Ennen varsinaisen asemakaavan laatimista kaavarunkoa tarkistettiin vielä ohjausryhmän

kommenttien ja osallispalautteen perusteella. Vaihtoehto 4 valmistui syyskuussa

2012. Siinä ulotettiin AO- kortteleita entistä pidemmälle itään ja luovuttiin paikallisen

energiantuotannon laitokselle ajatellusta aluevarauksesta. Lisäksi osoitettiin asuntorakentamista

Rantatien liittymän läheiselle pellolle, joka oli alustavasti ajateltu säilyttää

rakentamisen reservialueena. Em. pellolle osoitettiin neljää suhteellisen tehokkaasti rakennettavaa

pienkerrostalotonttia (AKR). Omakotitonttien korvaaminen pientalotonteilla

ja reservialueen tehokas maankäyttö kasvatti rakennettavaa kerrosalaa 14000 m².

Kaavarungon tiedot: rakennusoikeutta 73 000 k-m², 1220 asukasta, AO- tontteja 218,

AP-tontteja 13, AKR tontteja 4, kokoojakatuja 1,5 km, tonttikatuja 4,5 km. Kaavarungon

VE 4 perusteella laadittiin alustava kaavaluonnos, jota käsiteltiin myös työryhmän kokouksessa

26.9.2012.

Moottorikelkkaura päätettiin jättää osoittamatta kaavassa. Kelkkaura ei ole lainmukaisesti

perustettu reitti eikä sillä ole yleistä oikeutta ajaa moottorikelkalla. Reitti ei ole tarpeen

yleisen kulkuyhteyden luomiseksi eikä yleisen virkistyskäytön kannalta, joten reitin

osoittamiseen kaava-alueella ei ole tarvetta.

Syyskuussa 2012 valmistuivat myös ensimmäiset versiot kunnallisteknisestä yleissuunnitelmasta

ja hulevesien hallintasuunnitelmasta.

4.6.2 Asemakaavaluonnokset

Asemakaavaluonnos I

11.10.2012 päivätty kaavaluonnos noudatteli pääpiirteiltään alustavaa luonnosta. Muutokset

koskivat lähinnä yksittäisiä tontteja tai merkintätapoja sekä rakennusoikeuksien

tarkennuksia. Alueelle oli osoitettu 221 AO- tonttia, 13 AP-tonttia, neljä AKR-tonttia ja

yksi PL-tontti. Kokonaisrakennusoikeus oli 78 600 k-m².

Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavaluonnosta kokouksessaan 23.10.2012 ja palautti

asemakaavan jatkovalmisteluun.

Asemakaavaluonnos II

Jatkosuunnittelussa asetettiin tavoitteeksi aluetehokkuuden lisääminen, korttelirakenteen

tiivistäminen ja kaupungin luovutettavien omakotitonttien määrän kasvattaminen.

Maankäytön suunnitteluyksikössä selvitettiin aluksi alueet, joiden käyttöä on mahdollista

tehostaa joko sijoittamalla sinne lisärakentamista tai tiivistämällä muuten aluerakennetta.

Eniten mahdollisuuksia korttelirakenteen tiivistämiseen ja tonttimaan laajentamiseen

nähtiin alueen pohjoisosassa Tyrysojankadun ympäristössä, Hahkasenmäen rinteissä,

Päivölänmäenkadun ja Vanajanlinnantien välisellä alueella sekä Lehtokummun

ympäristössä. Jerpenpuiston koillispuolella esitettiin korttelirakenteen tiivistämistä ja


ylimääräisten viherkäytävien poistamista, jolloin rakentaminen siirtyy kauemmas Stampin

kosteikosta. Näille alueille laadittiin mahdolliset kaavarunkotasoiset vaihtoehdot, joiden

pohjalta konsultti laati lopullisen kaavaluonnoksen. Koko alueen perusrakenteen

muuttamista ei selvitetty, koska ratkaisua oli tutkittu suunnittelun alkuvaiheessa kolmen

kaavarunkovaihtoehdon pohjalta. Jo silloin todettiin, että mikäli suunnittelualueen keskellä

oleva lehto halutaan säilyttää, varteenotettavia vaihtoehtoja ei ole montaa. Lehdon

lisäksi rakentamista rajoittavat muut luontoarvot, maasto-olosuhteet, maaperä ja eräät

muut tekijät.

19

Asemakaavaluonnos I, 11.10.2012 Asemakaavaluonnos II, 3.1.2013

Luo I

11.10.2012

Luo II

3.1.2013

Ehdotus

29.5.2013

AO- tontteja 221 284 284

AP- tontteja 13 7 7

AKR- tontteja 4 4 3

PL- tontteja 1 1 1

k-m² 78600 88290 87142

tonttikadut, km 4,5 ~ 5,5 5,4

kokoojakadut, km 1,5 ~ 1.5 1,3

Vanajanlinnantie, km 1,4 1,4 1,4

tonttia/ km 32,3 35,2 36,4

k-m² / km 10620 10520 10790

Luonnoksessa II oli 284 AO- tonttia, 7 AP-tonttia, 4 AKR- tonttia ja 1 PL-tontti. Rakennusoikeutta

oli yhteensä 88290 k-m². Tonttikatujen pituus lisääntyi noin kilometrillä.

Tämä kaavaluonnos oli asetettu nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten ja siitä

pyydettiin kommentit.

4.6.3 Asemakaavaehdotus 29.5.2013

Kaavaluonnoksesta saatu palaute on kuvattu kohdassa 4.3 ja asemakaavaan tehdyt

muutokset tarkemmin kohdassa 4.3.3.

Muutosten johdosta kaavan tilastotiedot muuttuivat vain vähän. Yhden kerrostalotontin

(AKR) poistumisen myötä kaavassa oleva rakennusoikeus väheni 1148 k-m². Pientalotonttien

(AO ja AP) lukumäärä ja rakennusoikeus säilyivät ennallaan.

Kaavaehdotuksessa on rakennusoikeutta yhteensä 87142 k-m². Alueen pinta-ala on 93

ha ja aluetehokkuus 0,09. Pientaloalueilla korttelitehokkuus vaihtelee 0,20 – 0,25 välillä.


20

Tätä alhaisempia tehokkuuslukuja on jo rakennettuja kiinteistöjä koskevissa kortteleissa.

Korttelialueita on yhteensä 36,6 ha eli 39 % kaava-alueen pinta-alasta. Siitä 86 % on

omakotitalojen, 8 % muiden pientalojen ja 4 % kerrostalojen rakentamiseen. Uusista

omakotitonteista 268 on kaupungin maalla ja 8 yksityisillä. Tehokkaamman rakentamisen

alueet (AKR, AP, PL) on osoitettu alueen sisääntulon yhteyteen, Usvaniitynkadun

ja Hahkasenkadun varteen. Katuverkon pituus pysyi kutakuinkin kaavaluonnoksen mukaisena.

Vanajanlinnantien lisäksi uusia kokoojakatuja on noin 1,3 km ja muita katuja

5,3 km. Kulkuverkostoa tulisi virkistysalueella täydentää jalankulku- ja pyöräilypoluilla.

Esteettömyyttä ja säännöllistä talvikunnossapitoa edellyttäviä polkuja (pp) tarvitaan ainakin

500- 600 metriä.

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus

Asemakaavassa on osoitettu korttelialueita erillispientaloille (AO), rivitaloille ja muille

kytketyille pientaloille (AP), pienkerrostaloille (AKR) sekä lähipalvelurakennuksille (PL).

Korttelialueita on yhteensä 36,6 ha eli 39 % koko alueesta (93 ha). Siitä 86 % on omakotitalojen,

8 % muiden pientalojen ja 4 % kerrostalojen rakentamiseen.

Korttelialueiden sijoittelussa ja muodossa on pyritty ottamaan huomioon alueen olemassa

oleva rakennuskanta, maanomistussuhteet, topografia, pohjaolosuhteet ja luontoarvot.

Alueen sisäisen katuverkon muodostavat Vanajanlinnantiehen liittyvät kaksi

uutta kokoojakatua sekä näitä yhdistävät tonttikadut. Kaavassa on huomattavan paljon

virkistysalueita – yhteensä 44,3 ha (48 %). Yksistään keskeinen puistoalue on kooltaan

n. 15 ha.

Alueelle muodostuu kolme tiivistä asutuskeskittymää: yksi pohjoiseen Tyrysojankadun

ja Pukinpellonpuiston väliin, toinen kaakkoon Tampinkadun ja Kuusikkopolun ympäristöön

ja kolmas alueen sisääntulon yhteyteen Hahkasenkadun kahta puolen. Keskittymiä

yhdistävien tonttikatujen varteen rakennuspaikat sijoittuvat väljän nauhamaisesti.

Kaavakartan pienennös on selostuksen liitteenä 2, kaavamerkinnät ja –määräykset liitteenä

3.

Maankäyttö jakaantuu käyttötarkoitusten mukaan seuraavasti:

Käyttötarkoitus

Tonttien

lukumäärä

yht.

Pinta-ala

ha

Osuus koko

kaava-alueen

pinta-alasta

Rakennusoikeus

k-m²

AO 284 31,5506 33,9 % 71800

AP 7 2,8126 3,0 % 7032

AKR 3 1,5810 1,7 % 5534

PL 1 0,6941 0,7 % 2776

VL - 44,2638 47,6 %

LP-2 - 0,4325 0,5 %

ET - 0,0413 0,0 %

Katualueet - 11,6606 12,5 %

Yht. 295 93,0365 100,0 % 87142

5.2 Aluevaraukset

5.2.1 Korttelialueet

AKR Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinpientalojen korttelialue

Usvaniitynkadun varressa on kolme tonttia matalaan kerros- tai rivitalorakentamiseen.

Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.35 perusteella. Kerrosluku on III(3/4).

Alueelle toivotaan luhtitalotyyppistä rakentamista.


AP Asuinpientalojen korttelialue

Hahkasenkadun molemmin puolin on yhteensä seitsemän pientalotonttia. Alueelle saa

rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillispientaloja asumistarkoituksiin. AP-tontit

on sijoitettu Hahkasenkadun varteen. Suurin sallittu kerrosluku on II tai II ja tehokkuusluku

e=0,25.

AO Erillispientalojen korttelialue

PL

Alueelle on ja/tai sille voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia erillispientaloja (omakotitaloja)

asumistarkoituksiin. Suurin sallittu kerrosluku on II ja rakennusoikeus tontista

riippuen joko 250 k-m² tai 300 k-m². Rinnetonteilla tulee asuintiloja rakentaa myös ensimmäiseen

rinteeseen sijoittuvaan kerrokseen (1/2rII).

Kaavassa on yhteensä 284 omakotitonttia, joista kahdeksan on olemassa olevia rakennuspaikkoja.

Uusien tonttien pinta-ala on pääsääntöisesti 850-950 m². Suurempia tontteja

on kortteleissa 36 ja 42. Korttelin 24 tonteilla (1500-1700 m²) on hyvät mahdollisuudet

puutarhaviljelyn harrastamiseen.

Tonteille osoitettu rakennusoikeus sisältää myös talousrakennusten tai autosuojatilojen

kerrosalan katoksineen. Tontille saa rakentaa enintään kaksi erillistä talousrakennusta.

Niiden yhteenlaskettu kerrosala katoksineen saa olla enintään 70 k-m ².

Tontin 34-1 asuinrakennus on merkitty kaavaan s-8 –merkinnällä. Se viittaa talon ullakolla

olevaan lepakoiden levähdys- ja lisääntymispaikkaan, jonka hävittäminen ja heikentäminen

on LsL 49 §:n mukaan kielletty. Rakennuksen korjaustyöt on tehtävä niin,

että niistä lepakkoyhdyskunnalle aiheutuva haitta on mahdollisimman pieni. Lepakoille

tulee tarjota korvaavia levähdys- ja lisääntymispaikkoja. Lisäksi tonteilla 34-1 ja 35-3 tulee

säilyttää olemassa olevaa puustoa ja tarvittaessa täydentää sitä liito-oravan liikkumisen

kannalta riittävällä puustolla (lo).

Lähipalvelurakennusten korttelialue

Hahkasenkadun alkupäässä olevaan kortteliin voidaan sijoittaa pienimuotoisia julkisia

tai yksityisiä palvelurakennuksia kuten esim. päiväkoti, neuvola, lähikauppa jne. Tehokkuusluvun

e=0,40 mukaan määrätty rakennusoikeus on 2776 k-m². Suurin sallittu kerrosluku

on II.

Korttelialueita koskevia yleismääräyksiä:

5.2.2 Muut alueet

Hulevesien käsittely

Kaikki tontteja koskee yleismääräys, jonka mukaan hulevedet tulee viivyttää, hyödyntää

tai käsitellä luonnonmukaisesti (biosuodatus) syntypaikalla eli tontilla. Kiinteistökohtainen

viivytysvelvoite on vähintään 0,5 m³ jokaista 100 m² päällystettyä pintaa kohti. Järjestelmässä

tulee olla suunniteltu ylivuoto. Lisäksi joitakin tontteja rasittaa hulevesijohto

ja/ tai avo-oja (avo). Avo-ojat toimivat rankkasateiden aikana tulvareitteinä.

Pohjavesialue - pv

Osalla aluetta tontit sijaitsevat kokonaan tai osittain pohjavesialueella (pv). Pohjavesialuetta

koskee ympäristösuojelulain mukainen pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain

pohjaveden muuntamiskielto. Rakentaminen tai muu toiminta ei saa aiheuttaa haitallista

pohjaveden pinnan alenemista taikka vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää.

Paikoitus

Rakennettaessa on tontilla varattava vähintään 1 autopaikka kutakin 50 k-m² kohti

AKR- ja AP-korttelialueella ja kutakin 80 k-m² PL- korttelialueella. AO- tonteilla on varattava

vähintään 2 autopaikkaa kutakin asuinhuoneistoa kohti. AKR- ja AP-alueilla tulee

lisäksi rakentaa vähintään kaksi katettua tai sisätiloihin sijoittuvaa polkupyöräpaikkaa

kutakin asuinhuoneistoa kohti.

VL Lähivirkistysalue

Päivölän lehto, Stampin puronvarsilehto ja Sytinpuiston lehto on merkitty luonnon monimuotoisuuden

kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (luo). Päivölän lehtoa ja Katumajärven

rantametsää yhdistävän ekologisen käytävän kohdalla tulee säilyttää ja tarvittaessa

täydentää puustoa niin, että liito-oravien siirtyminen alueen läpi on mahdollista

(lo). Kaavan yleismääräysten mukaan virkistysalueiden hoidossa on otettava huomioon

21


22

luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien

säilymisen edellytykset.

Virkistysalueiden kautta voidaan johtaa hulevesiä ja niille voidaan rakentaa hulevesien

hallintaa parantavia rakenteita (hv). Ohjeelliset hv- aluevaraukset perustuvat hulevesien

hallintasuunnitelmaan. Puistoihin on merkitty kuusi puistomuuntamon paikkaa (pm).

Keskeiselle puistoalueelle, Hahkasenpuistoon, lähelle uimarantaa ja urheilukenttää on

ohjeellisesti osoitettu leikki- ja oleskelupaikka (le). Lisäksi on ohjeellisesti merkitty joitakin

ulkoilureittejä.

Puistoihin on merkitty jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettuja polkuja (pp), jotka luonteensa

ja toiminnallisen merkityksensä puolesta edellyttävät esteettömyyttä ja säännöllistä

talvikunnossapitoa. Sellaisia kulkuverkostoa täydentäviä polkuja on 500- 600 metriä.

Hahkasenrinteenpuiston kautta on sallittu (ajo) tontille 10-6. Merkinnällä on osoitettu

Mäntyrinteentie, jonka käyttöoikeus kiinteistöllä nykyisin on.

ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue

Kolme ET- aluetta on varattu ensisijaisesti jäteveden pumppaamoille. Mitoitus mahdollistaa

myös muuntamoiden tai muiden pienialaisten kunnallisteknisten laitteiden sijoittamisen.

LP -2 Yleinen pysäköintialue

Hahkasenkadun varteen on osoitettu yleinen pysäköintialue, jonka yhteyteen voidaan

sijoittaa myös alueellinen jätepiste (j-1) ja linja-autojen kääntöpaikka/ päätepysäkki sekä

niihin liittyviä katoksia ja rakennelmia.

Katualueet

5.3 Nimistö

Katualueita on yhteensä noin 11,7 ha. Vanajanlinnantien katualueen leveydeksi on varattu

pääsääntöisesti 29 m, muille kokoojakaduille 18 m ja tonttikaduille 10-16 m. Yksi

katuyhteys (n. 60 m) on tarkoitettu ainoastaan jalankululle ja polkupyöräilylle (pp).

Uusia katuja on yhteensä noin 8,0 km, josta Vanajanlinnantien osuus on noin 1,4 km.

Kokoojakatuja on 1,3 km ja tonttikatuja 5,3 km.

Asuintonttien ajoneuvoliittymät on tarkoitus tehdä pääsääntöisesti tonttikaduille ja vähäisessä

määrin myös kokoojakaduille. Vanajanlinnantien tonttiliittymien määrä on pyritty

pitämään mahdollisemman vähäisenä; pääsääntöisesti sallitaan vain olemassa

olevien rakennuspaikkojen suorat tonttiliittymät.

Kaavassa esitetty uusi nimistö perustuu alueen paikallishistoriaan. Perimätietojen mukaan

Hahkanen on laaja metsä- ja peltoalue, jota Harvialan kartano käytti aiemmin hevoshakana.

Jerppe oli puolestaan paimen, jonka mökki sijaitsi Metsärinteessä. Tamppi

on nykykartoilla muuttunut nimeksi Stamppi. Tyrysoja tunnetaan nyt Petäjänharjunojana.

Sytti on Sääjärvenojan partaalla olevan ruotusotamiestorpan rinnakkaisnimi. Torppa

on perustettu v.1859, jolloin sotamiehenä oli Henrik Henrikinpoika Skytt. Alueen pohjoisosan

katujen nimet on valittu hakamaan kasvien joukosta.

5.4 Rakentamistapaohje

Rakentamistapaohje on laadittu yhtäaikaisesti asemakaavaehdotuksen rinnalla, jolloin

ne tukevat toisiaan. Siinä annetaan kaavamerkintöjä ja –määräyksiä täydentäviä tarkempia

ohjeita rakennusten ja ympäristön suunnitteluun. Ohjeistuksella pyritään siihen,

että alueesta muodostuisi yhtenäinen, ehjä ja viihtyisä kokonaisuus.

Rakentamistapaohjeen keskeisenä tehtävänä on luoda rakentajalle mielikuva alueesta,

jonka osana hänen rakennuksensa tulee olemaan, sekä kertoa millä tavoin rakentaja itse

voi vaikuttaa tavoitteena olevan hyvän asuinympäristön muodostamiseen.

Ohjeessa esitetään periaatteet rakennusten sijoittamisesta tontille, tontin rakentamisesta

ja pihajärjestelystä sekä rakennusten muodosta, käytettävistä materiaaleista ja värityksestä.

Ohjeiden kuvitus sisältää esimerkkiratkaisuja tasamaalla ja rinnemaastossa

sijaitsevista tonteista sekä muuta havainnollistavaa aineistoa. Erikseen on käsitelty rakentamista

omakotitalojen, muiden pientalojen, kerrostalojen ja palvelurakennusten

alueilla.


Piha- alueiden maanpinta tulee säilyttää lähellä olemassa olevaa tasoa, suuria ja tarpeettomia

täyttöjä sekä leikkauksia tulee välttää. Jyrkissä rinteissä pihatasojen korkeuserot

on ratkaistava joko rakennuksen sisällä (rinnetalo) tai rakennukseen liittyvillä tukimuureilla

ja ulkoportailla. Yhden korkean tukimuurin sijaan on käytettävä useampaa

matalaa pengerrystä.

Rakennusoikeus on jaettava useammalle rakennukselle. Rakennusten oikealla sijoittelulla

voidaan muodostaa eheä ja viihtyisä pihapiiri. Asuinrakennus suositellaan rakennettavaksi

kaksikerroksisena, jolloin tontin istutuksille ja asukkaiden ulko-oleskeluun

jäisi mahdollisimman paljon vapaa piha-aluetta.

Rakennusten massoittelussa ja julkisivuissa suositellaan yksinkertaisia ja sopusuhtaisia

muotoja. Julkisivuissa tämä tarkoittaa mm. yhdensuuntaista laudoitusta ja pelkistettyä

muotokieltä ikkuna- ja ovipuitteissa.

Asiakirja sisältää myös ohjeistusta hulevesien viivyttämisestä tontilla. Katolta tulevia

vesiä ei saisi ohjata suoraan hulevesiverkostoon, vaan ne tulee kerätä säiliöön tai viivyttää

muulla tavalla. Tontilla voidaan hulevesiä viivyttää esimerkiksi biosuodattimessa,

jonka piirustus löytyy ohjeesta.

5.5 Liikenne ja kunnallistekniikka

5.5.1 Ajoneuvoliikenne

Sisäiset kokoojakatuyhteydet kaava-alueen pohjois- ja eteläpuolella välittävät liikenteen

asuntokaduilta Vanajanlinnantielle. Etelänpuoleinen kokoojakatu yhdistyy Vanajanlinnantiehen

Rantatien liittymässä. Katualueella on tilavaraus kiertoliittymälle. Pohjoispuolen

kokoojakadun liittymässä on varauduttu kääntymiskaistan tilantarpeeseen.

Kaavaluonnoksen mukaisen maankäyttöratkaisun liikennetuotos on noin 1500 ajoneuvoa

vuorokaudessa (1,2 matkaa / asukas). Valtaosa uusista asukkaista käyttää eteläistä

kokoojakatua. Suurin osa liikenteestä suuntautuu Harvialantielle Vanajanlinnantien

kautta. Harvialantien liikennemäärä lisääntyy 27 %. Osa asukkaista saattaa käyttää

Rantatietä Hämeenlinnan suuntaan kulkiessaan, sillä tämä reitti on noin 1,5 kilometriä

lyhyempi. Lukuisat liittymät ja 50 km/h nopeusrajoitus hidastavat Rantatien kautta kulkevaa

liikennettä. Vanajanlinnantien eteläpään ja Harvialantien liittymän mahdollinen

parantaminen vähentää Rantatien houkuttelevuutta läpiajoon. Maakuntakaavassa esitetyn

Harvialan seisakkeen toteutuminen vaatisi, että 2,5 km säteellä seisakkeesta olisi

noin 4 700 asukasta ja noin 300 työpaikkaa. Tällä on vaikutusta Harvialantien ja Vanajanlinnantien

liikenteellisiin ratkaisuihin.

23

Katuverkosto (kaavaluonnos I, 11.10.2012)


24

Vanajanlinnantien eteläosan parantamisen ja Harvialantien liittymien toimivuuden reunaehdoista

on laadittu erillinen liikennetarkastelu.

5.5.2 Joukkoliikenne

Linjan 15 päätepysäkkiä ehdotettiin siirrettäväksi itään päin alueen sisälle palvelemaan

paremmin kaava-aluetta. Tällöin Rantatien kääntöpaikka poistuu ja Rantatielle tarvitaan

uusi pysäkkipari.

Kaavaluonnoksessa oli Hahkasenkadulle esitetty tilanvaraus linja-auton kääntöpaikalle

ja lisäksi pysäkkivaraus lähemmäs Vanajanlinnantien liittymää. Tämä pysäkkipari oli

tarkoitus toteuttaa ajoratapysäkkinä. Äikäälän kokoojakaduille ei kuitenkaan ole tulossa

bussiliikennettä eikä linjastorakenteessa voida varautua ajamaan kaavaluonnoksessa

osoitetulle kääntöpaikalle. Kääntöpaikkaa toivottiin Rantatien ja Vanajanlinnantien risteyksen

välittömään läheisyyteen siten, että se voisi toimia myös lähtö-/ päätepysäkkinä.

Kaavaehdotuksessa onkin kokoojakadun pohjoispuolelle, suunnilleen em. paripysäkkien

kohdalle, varattu suurehko pysäköintialue, jolle on mahdollista sijoittaa myös linjaautojen

päätepysäkki.

Vanajanlinnantien varteen on esitetty myös pysäkkivaraukset kokoojakatujen liittymiin

ja niiden vaatimaan tilaan on varauduttu katualueessa.

Harvialantien linja-autopysäkit houkuttelevat paremmalla joukkoliikennetarjonnalla käyttäjiä

myös kaava-alueelta, jolloin liityntäpyöräilyä varten tarvitaan pyörien säilytyspaikkoja

Harvialantien pysäkkien yhteyteen.

5.5.3 Jalankulku ja pyöräily

Kaava-alueen sisäinen jalankulku- ja pyöräliikenne käyttää kokoojakatujen varsilla olevaa

väylästöä sekä viheralueiden virkistysyhteyksiä. Vähäliikenteisillä tonttikaduilla, joilla

autojen nopeudet ovat alhaisia, jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat ajoradalla. Vilkkaimmilla

liittymäalueille ja pysäkkien yhteydessä on varauduttu jalkakäytäviin. Kokoojakaduilla

on jalankulku- ja pyörätiet kadun toisella reunalla. Lähipalvelut ovat saavutettavissa

jalan ja pyöräillen.Alueelta on sujuvat ja turvalliset yhteydet tärkeimpiin jalankulun

ja pyöräilyn kohteisiin. Hämeenlinnan suuntaan pääsee kävellen ja pyöräillen Rantatien

varrella olevaa jalankulku- ja pyörätietä pitkin. Hämeenlinnan keskustaan on matkaa

noin kahdeksan kilometriä. Turengin palvelut ovat seitsemän kilometrin päässä Vanajanlinnantien

ja Harvialantien jalankulku- ja pyörätietä kuljettaessa. Yhteys Harvialantien

liityntäpysäkeille järjestetään turvallisesti Vanajanlinnantien parantamisen yhteydessä.

Lähin päivittäistavaramyymälä sijaitsee Rantatien varrella noin 2,5 kilometrin

päässä.

Jalankulun ja pyöräilyn verkosto (kaavaluonnos I, 11.10.2012)


5.5.4 Tekninen huolto

Asemakaavaan liittyvässä kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa uusi vesihuoltoverkosto

sijoittuu katujen ja kevyen liikenteen reittien alle. Verkoston mitoitus on alustava.

Jätevesiviemäröinti on linjattu pohjakartan, maaston korkeussuhteiden ja arvioitujen

katukorkeuksien mukaan siten, että alueella tarvittaisiin mahdollisimman vähän pumppaamoja.

Vesijohdot on kierrätetty ns. lenkkeinä alueen ympäri, jotta verkostolle saadaan

toimintavarmuutta mahdollisten häiriöiden varalta. Liitospisteet nykyiseen verkostoon

ovat Vanajanlinnantiellä sekä Vanajanlinnantien ja Rantatien liittymässä.

Hulevesien hallinta

Hulevesien hallintasuunnitelman perusteena ovat Katumajärven osayleiskaavan vesihuollon

yleissuunnitelman suositukset ja kaupungin hulevesistrategian priorisointi: ensisijaisesti

hulevedet hyödynnetään tai käsitellään luonnonmukaisesti syntypaikalla. Lisäksi

Katumajärveen johdettavat vedet käsitellään nykyisissä kosteikoissa tai yleiselle

alueelle perustettavassa uudessa kosteikossa, joka on sijoitettu luonnostaan alavalle

alueelle (kaivukustannukset, maisemaan sovittaminen). Hulevesien johtamisreitit on

suunniteltu nykyisen maanpinnan ja uomaverkoston viettosuuntien ja korkeusasemien

mukaan.

Lähtökohtana on, että kaduille rakennetaan hulevesiputki kadun kuivatusvesiä sekä

kiinteistöjen salaojavesiä varten. Hulevesiputkiin johdetaan myös ylivuodot kiinteistöjen

hulevesijärjestelmistä, mutta kiinteistöjen normaalivirtaamat käsitellään ja hyödynnetään

kiinteistöillä. Putkilinjoista vedet johdetaan avouomiin ennen purkuvesistöön (Katumajärvi

tai Sääjärvenoja) laskemista.

5.6 Kaavan vaikutukset

Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia on arvioitu asiantuntijaarvioina

kaavan suunnittelun yhteydessä. Arviointi perustuu mm. alueelta käytettävissä

oleviin tietoihin ja tehtyihin selvityksiin, viitesuunnitelmiin, maastokäynteihin sekä valmisteluvaiheessa

saatuun viranomais- ja osallispalautteeseen.

5.6.1 Yhdyskuntarakenne

Kaava toteuttaa voimassa olevaa yleiskaavaa ja jatkaa suunnitellusti Katumajärven eteläpuolista

yhdyskunta- ja taajamarakennetta idän ja pohjoisen suuntaan. Uudet asuinalueet

ja liikenneväylät muodostavat toiminnallisesti ja rakenteellisesti itsenäisen kokonaisuuden.

Alueen koillisosan maakäyttö ja katuverkosto mahdollistavat myös luontevan

liittymisen ja yhteydet yleiskaavassa osoitetuille matkailupalveluiden alueille (RM).

Yleiskaavasta poikkeaminen

Kaavaratkaisu poikkeaa voimassa olevasta osayleiskaavasta alueen keskiosassa mm.

lenkin muodostavan kokoojakadun linjauksen sekä asuin- ja virkistysalueiden rajauksen

osalta. Poikkeamisen perusteena ovat mm. asemakaavoituksen yhteydessä tehdyt tarkemmat

luonto- ja rakennettavuusselvitykset, kaavan valmistelun aikana saatu osallispalaute

ja viranomaislausunnot, liikenneverkon toimivuuden parantaminen sekä pyrkimys

aluerakenteen taloudellisuuteen ja yhtenäisyyteen.

Poikkeamisella ei ole yleiskaavan toteutumista vaikeuttavia vaikutuksia. Rakentamiseen

varattujen alueiden mitoitus ja käyttötarkoitukset ovat yleiskaavan mukaisia ja

poikkeaminen on yllä mainituista syistä johtuen perusteltua.

5.6.2 Kaupunkikuva ja maisema

Rakentamiseen tarkoitetut alueet on pyritty sijoittamaan nykyistä maisemarakennetta

tukien. Katuverkko ja siihen liittyvä rakentaminen on suunniteltu myötäilemään alueen

maastonmuotoja. Kaavan myötä alueelle muodostuu yleisluonteeltaan pientalovaltainen

asuinalue, jossa luonto, metsä ja virkistysalueet reitteineen ovat vahvasti läsnä.

Kaavan toteuttamisella on merkittäviä alueen taajamakuvaa ja maisemaa muuttavia

vaikutuksia. Voimakkaimmin maisemaa muuttavat alueen pohjois- ja eteläosien peltoaukeille

sijoittuva asuinrakentaminen sekä Vanajanlinnantien leventäminen ja kadun

varteen sijoittuvan kevyen liikenteen väylän toteuttaminen. Myös alueen sisällä tapahtuvat

lähimaiseman muutokset ovat suuria, mutta puustoisina säilyvien alueiden ja

kumpuilevan maaston johdosta ne keskittyvät suurelta osin Vanajanlinnantieltä avautuvien

näkymäsektoreiden ulkopuolelle. Alueen eteläosassa ylärinteisiin ja mäen lakialu-

25


26

eelle sijoittuva uudisrakentaminen voi näkyä Rantatielle tai lehdettömänä aikana myös

Katumajärvelle saakka. Muilta osin kaukomaisemaan kohdistuvat vaikutukset jäävät

vähäisiksi, eikä alueen rakentumisella ole vaikutusta Vanajanlinnan arvokkaaseen rakennettuun

kulttuuriympäristöön.

5.6.3 Väestö ja asuminen

Alueelle sijoittuvien uusien asukkaiden määräksi on arvioitu noin 1220 henkilöä. Mikäli

kaikille uusille AO- tonteille toteutetaan yksi asunto, kotitalouksien määräksi tulisi näiden

osalta 276 kappaletta. AP- ja AKR- tonteilla asuntojen lukumäärä voi vaihdella

merkittävästikin, mutta keskimääräisen talouden koon perusteella arvioituna sen asettunee

noin 130- 170 asunnon välille. Alueelle muuttaa ensimmäisen vuosikymmenen

aikana oletettavasti nuoria lapsiperheitä, joten väestön ikärakenne määräytyy tältä pohjalta.

Kaavan toteutuminen lisää ja monipuolistaa kunnan tontti- ja asuntotarjontaa. Yleisin

rakennustyyppi on 1-2- kerroksinen omakotitalo, mutta vaihtelevat maasto-olosuhteet

mahdollistavat myös tästä poikkeavien asuintalojen rakentamisen. Kerrostalokortteleiden

toteutus siirtynee 10- 20 vuoden päähän.

5.6.4 Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta

Alue tukeutuu kaakkoisen suuralueen palveluihin. Pienimuotoista palvelurakentamista

lukuun ottamatta kaavassa ei osoiteta toimintoja, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia alueen

sisäiseen työpaikka- tai palvelutarjontaan.

Asukasluvun merkittävä kasvu lisää julkisten ja yksityisten palvelujen tarvetta, joka

edellyttää myös niiden tarjonnan ja saatavuuden lisäämistä. Etenkin päivähoito- ja koulutuspalveluiden

tarjontaa voi olla tarpeen lisätä Äikäälässä tai sen lähialueilla. Väestönkasvu

lisää myös kaupallisten palvelujen tason ja tarjonnan tarvetta, mutta niiden

kehittymistä saattaa hidastaa asioinnin suuntautuminen kaupungin keskustaan ja Turenkiin.

5.6.5 Virkistysmahdollisuudet

Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät rakentamisesta huolimatta hyvinä. Asutusta

jakavat viherväylät tarjoavat vaihtoehtoja reitistön muodostamiseen ja pääsyn

aluetta ympäröiville laajoille virkistysalueille. Lähes puolet kaava-alueesta on virkistykseen

soveltuvaa aluetta. Katumajärven uimarannalle ja urheilukentälle on turvalliset jalankulkuyhteydet.

Lähistöllä toimiva ratsastuskoulu ja Vanajanlinnan pohjoispuoliset

golf-kentät tarjoavat vaihtelua vapaa-ajan harrastuksiin.

Virkistysreitteinä voidaan käyttää alueella jo olevia metsäautoteitä ja -polkuja. Niitä ei

ole kuitenkaan tarkoitus rakentaa varsinaisiksi kevyen liikenteen väyliksi, eikä niitä tästä

johtuen ole merkitty asemakaavaan. Kaavan toteutuminen ei muodosta estettä alueella

tällä hetkellä harjoitettavan virkistysliikunnan, kuten ratsastuksen, maastopyöräilyn ja

hiihdon jatkamiselle. Suunnittelun yhteydessä on selvitetty myös mahdollisuuksia säilyttää

alueella käytössä olleet moottorikelkkaurat, mutta niiden suhde maastoliikennelakiin

ja moottorikelkkailusta syntyvät ympäristöhäiriöt eivät mahdollista urien osoittamista

asemakaavassa.

5.6.6 Luonnonympäristö

Asemakaava tukee luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten eliölajien säilymistä

alueella. Kaavassa on pyritty huomioimaan alueelta löytyneet luontoarvot osoittamalla

arvokkaat lehdot luo- merkinnällä sekä liito-oravien ja lepakoiden siirtymäreitti lo- merkinnöillä.

Myös lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikka on turvattu kaavamerkinnällä.

Lisäksi on annettu metsien luonnonmukaista kehittymistä tukeva yleismääräys viheralueiden

hoidosta.

Virkistysalueiden nykyistä puustoa ja kasvillisuutta voidaan hoitaa luonnontilaisen kaltaisena.

Tonttimaan ja katualueiden osalta rakentaminen edellyttää olemassa olevan

puuston poistamista ja rinteissä paikoin myös luonnollisen maanpinnan korkeusaseman

muokkausta, jolloin nykyinen kasvillisuus voi tuhoutua kokonaan. Metsäisillä alueilla rakentamista

tulisi ohjata siten, että ainakin osa tonteilla olevasta alkuperäisestä kasvillisuudesta

ja puustosta säilyisi.


5.6.7 Liikenne

5.6.8 Talous

Uutta rakentamista on osoitettu muutamissa kohdin luontoselvityksessä kasvillisuuden

pohjalta arvokkaiksi rajatuille alueille. Kaavan toteuttamisen myötä osa em. kohteista

häviää tai niiden pinta-ala pienenee. Lehtokummun talon pohjoispuolella pellon reunan

niemekkeeseen on osoitettu rakentamista kasvillisuudeltaan arvokkaalle alueelle. Tämän

kohteen arvot ovat reunavyöhykkeen vuoksi vähäisempiä ja kaavalla säästyy merkittävä

määrä samanlaista elinympäristöä. Vastaavasti peltojen välinen kapea lehtokuvio

on lähes kokonaan kulttuurivaikutteinen reunavyöhyke ja siksi arvoiltaan vähäisempi

kuin luo- merkinnällä osoitettu Päivölän lehto.

Liikenteellisiä vaikutuksia kaava-alueella on käsitelty myös kohdassa 5.5. Kaavan vaikutuksia

lähialueiden liikenneverkkoon on tutkittu erillisessä liikennetarkastelussa (erillisliite

12). Seututien 290 (Harvialantien) liittymien toimivuus tutkittiin simulointiohjelmalla.

Kaavahankkeella ei ole vaikutusta Vanajanlinnantien- Harvialantien liittymän toimivuuteen.

Liikennemäärät ovat niin pieniä, että liittymän palvelutaso on ennustetilanteessakin

2030 erittäin hyvä. Turvallisuutta voidaan parantaa, mutta se ei ole välttämätöntä.

Liittymäalueella oleva suojatie, joka johtaa mm. bussipysäkille, on kuitenkin nykyisten

suunnitteluohjeiden vastainen. Mikäli suojatie säilytetään, sen havaittavuutta tulisi

parantaa esimerkiksi herätevilkuilla tai vilkkuvalolla.

Rantatien- Harvialantien liittymään ei kaavahankkeen vuoksi tarvita välittömiä toimenpiteitä,

mutta liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi on kuitenkin pohdittava päätielle

liittymisen helpottamista. Kaavan toteutuessakin liittymä toimii pääsääntöisesti hyvin,

mutta sivuteiltä tulevat joutuvat ajoittain odottamaan ajovuoroaan kohtalaisen pitkään.

Sivusuuntien palvelutaso laskee välttävälle tasolle vuoteen 2030 mennessä, mikäli

liittymään ei tehdä muutoksia. Liikenteen kasvu ei vaikuta pääsuunnan sujuvuuteen,

mutta viiveiden kasvaminen sivusuunnilla heikentää liikenneturvallisuutta.

Kaavan toteutumisen myötä liikenneturvallisuus paranee, kun nykyisin kapea ja valaisematon

Vanajanlinnantie parannetaan vastaamaan alueen maankäytön kehittymisen

tarpeita. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille järjestetään ajoradasta erilliset jalankulku- ja

pyörätiet, mikä lisää kevyen liikenteen turvallisuutta.

Alueen rakentaminen edellyttää kaupungilta investointeja infrastruktuurin rakentamisen

suhteen. Kaava-alueen katuverkon rakentamisen lisäksi huomattavia kustannuksia syntyy

Vanajanlinnantien perusparannuksesta kaava-alueen kohdalla (1.4 km), mahdollisesta

yhteydestä Harvialantielle sekä tieliittymien parannustoimenpiteistä.

Väestönkasvu lisää kunnan verotuloja, mutta toisaalta kasvattaa mm. terveydenhuollon

ja koulutuksen kustannuksia.

5.6.9 Elinympäristön viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus, ympäristöhäiriöt

Asemakaavan suunnittelussa on otettu huomioon riittävien vapaa-alueiden järjestämisen

lisäksi useita muita asuinympäristön viihtyisyyteen liittyviä tekijöitä, kuten maaston

muodot huomioiva katujen linjaus ja tonttijako. Suuri osa uusista tonteista rajoittuu vähintään

yhdeltä sivultaan suoraan lähivirkistysalueeseen.

Kaavan yhteydessä laaditulla rakentamistapaohjeella määrätään tarkemmin rakentamiseen

liittyvistä laatuvaatimuksista. Tontin käyttömahdollisuuksiin ja oleskelupihojen viihtyisyyteen

(koko, muoto, valoisuus/varjoisuus, suojaisuus) vaikuttavat ilmansuuntien

sekä rakennusten koon ja suuntauksen lisäksi myös maaston korkeussuhteet ja ympäristössä

säilytettävä kasvillisuus.

Kaava-alueelle ei sijoiteta ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa eikä kaava-alueen

liikenteestä syntyvä melu ylitä Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja.

Mikäli asuinkortteleiden läheisyyteen halutaan myöhemmin toteuttaa moottorikelkkailu-uria

tai -reittejä, on otettava huomioon kelkkamelu ja kelkkailusta aiheutuvat muut

ympäristöhäiriöt.

27


28

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lainvoiman. Alue toteutetaan

vaiheittain etelästä pohjoiseen edeten. Alustavien suunnitelmien mukaan kunnallistekniikan

ja muun infran rakentaminen voi alkaa v. 2014. Tarkemmasta aikataulusta päätetään

myöhemmin laadittavien kunnallisteknisten suunnitelmien yhteydessä.

Kaavan toteutusvaiheessa kaupunki seuraa rakennuslupaharkinnan ja - valvonnan

kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle.

Hämeenlinnassa

_._.2013

Päivi Saloranta

Tilaajajohtaja, yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelut


LIITE 1A

29

KOONTI PALAUTTEESTA JA VASTINEET

A. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET VIREILLEPANON YHTEYDESSÄ (kesäkuu 2012)

Saatiin neljää kirjallista mielipidettä ja yksi lausunto. Lisäksi esitettiin neljää suullista mielipidettä

kaavoittajan vastaanotolla. Lisäksi saatiin 1 mielipide lokakuussa.

1) Elenia Verkko Oy (lausunto)

Verkkoyhtiö lähetti tietoja verkosta (suuntaa-antava johtokartta) ja ilmoitti, että nykyisille

rakenteille ei tarvitse varata johtoalueita, koska ilmajohtorakenteet muutetaan maakaapeloinniksi

kaavan rakentumisen yhteydessä. Rakenteet uusitaan Elenian omana työnä

edellyttäen, että kaapelointi on aikataulullisesti mahdollista toteuttaa muun kunnallistekniikan

rakentamisen yhteydessä katureittejä pitkin. Ylimääräisistä johtomuutoksista aiheutuvat

lisäkustannukset laskutetaan työn tilaajalta.

2) Maanomistaja, Rno 109:412:1:41 Kotitorppa, P. Torttila

Torttila esitti, että Kotitorpan tilalle kaavoitettaisiin 3 omakotitonttia (nykyisen pihapiirin lisäksi

yksi uusi tontti sen eteläpuolelle, toinen pohjoispuolelle). Suunnittelussa pyydetään

huomioimaan tilan etelärajalla oleva 3 m leveä rasitetie ja tarkistamaan uudelleen yleiskaavaan

piirrettyjen SL- ja VL- aluevarausten rajauksia. Maanomistajan tietojen mukaan

Kotitorpan tilalla ei esiinny Petäjänharjunojan alajuoksun kostean tervaleppälehdon tyyppistä

kasvillisuutta.

Koska reilu kolmasosa Kotitorpan tilasta jää Vanajanlinnantien katualueen alle, esitti

maanomistaja tutkittavaksi, voidaanko tien linjaus viedä lähemmäksi laskeutusaltaita. Vesi-

ja viemäriputket kulkevat tilan kohdalla tien järvenpuoleisen ojanteen alla.

Kaavoittajan vastine:

Kiinteistön jakaminen useammaksi tontiksi voi olla mahdollista, mikäli alueen luontoarvoja

voidaan säilyttää. Rasitetien alue jätetään kaavan ulkopuolelle. Muilta osin merkitään tiedoksi.

Yleiskaavassa osoitettuja aluevarauksia tutkitaan tarkemmin asemakaavan suunnittelun

yhteydessä. Petäjänharjunojan suiston metsä on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä

elinympäristö (metsäluhta tai tervaleppäkorpi). Metsä on huomioitu luontoselvityksessä

(s. 24) ja sen rajaus on esitetty kartalla sivu 6, kohde14. Kotitorpan tilan kaakkoiskulmassa

virtaava Petäjänharjunoja on tärkeä hulevesien lasku-uoma. Ojan varsi on liito-oraville

ja lepakoille sovelias elinympäristö ja kulkureitti.

3) Maanomistaja, Rno 109:412:1:66 Pikkuketo, J. Kiiskinen (ent. omist. L.

ja P. Kiiskinen)

Kiiskiset toivoivat yhtä AO- tonttia. Asuinrakennus voisi sijoittua mäennyppylälle (rinteen

yläosaan). Tilalla tehtiin omistajanvaihdos kesällä 2012. Myös uusi omistaja toivoo yhtä

tonttia ja mahdollisuutta säilyttää ajoneuvoliittymä Vanajanlinnantielle.

Kaavoittajan vastine: Tila on rakentamaton. Rakennuspaikan muodostaminen voi olla

mahdollista, mikäli alueen luontoarvojen säilyminen voidaan turvata eikä Vanajanlinnantien

tonttiliittymien määrää lisätä. Luontoselvityksen mukaan tilan eteläosa tulisi säilyttää

metsäisenä ekologisena käytävänä, joka tarjoaa lepakoille ja liito-oraville siirtymäreitin

Päivölän lehdon ja Katumajärven rantametsän välillä. Tavoitteena on, että uusille tonteille

osoitetaan turvalliset ajoneuvoliittymät alueen sisäiseen katuverkkoon.

4) Maanomistaja, Rno 109:412:1:87 Lehtokumpu, K. Jokinen

Jokinen toivoi yhtä tonttia ja vaati, että ajoneuvoliittymä säilytetään edelleen Vanajanlinnantielle.

Kulku muualta on mahdoton mm. rakennusten sijoittelun ja suunnan sekä

maaston ja pihajärjestelyjen takia. Lisäksi toivotaan, että suunnittelussa otetaan huomioon

luonnonsuojelulliset näkökohdat. Perusteluina on tilan lehtokasvillisuuden sekä lepakko-

ja liito-oravakäytävän säilyttäminen tontin ympäristössä. Lisäksi huomautetaan,

että pyörätie ei sovellu mäen rinteeseen.

Kaavoittajan vastine:

Lehtokummun tilalle kaavoitetaan yksi tontti. Ajoneuvoliittymän säilyttämistä Vanajanlinnantielle

tutkitaan. Periaatteena on, että Vanajanlinnantielle ei sallita uusia liittymiä ja

olemassa olevat suorat tonttiliittymät pyritään poistamaan. Tästä voidaan kuitenkin poike-


30

ta, mikäli korvaavaa liittymää ei voida järjestää aiheuttamatta kohtuutonta haittaa kiinteistön

omistajalle.

Korttelirakenne ja viheralueverkosto pyritään suunnittelemaan niin, että lepakoille ja liitooraville

jää siirtymäreiteiksi soveltuvia käytäviä. Lehtokummun pihapiirissä havaittu lepakoiden

lisääntymis- ja levähdyspaikka on lepakkoselvityksessä rajattu I- luokan alueeksi.

Lehtokummun lepakkoyhdyskunta huomioidaan tarkoituksenmukaisin kaavamerkintöin ja

- määräyksin. Myös asukkailla on mahdollisuus omilla toimenpiteillään aktiivisesti myötävaikuttaa

lepakkoyhdyskunnan säilymiseen.

Alustavien suunnitelmien mukaan kevyen liikenteen väylä ei sijoitu rinteeseen, vaan nykyisen

ajotien kohdalle. Katualue on alustavasti rajattu siten, että sen raja Lehtokummun

kohdalla on lähellä tienvarsiojaa.

5) Maanomistaja, Rno 109:401:1:118 Koivikko, P. Heikkonen

Heikkonen toivoi, että:

Koivikon tilalle osoitetaan asemakaavassa yksi pientalotontti.

Vanajanlinnantietä ei laajennettaisi tilan maalle ja että tie ei tulisi kiinni rakennuksen

seinään.

Kevyen liikenteen väylä sijoitettaisiin Katumajärven rannan puolelle.

Kaavoituksessa otettaisiin huomioon alueelta valuvat runsaat hulevedet ja kuivatusojat.

Tilan alava osa on ojitettu 50-luvulla ja sen hulevedet johdetaan Katumajärveen

avo-ojalla. Oja alkaa alavimmasta kohdasta tilan pohjoisrajalta ja alittaa Vanajanlinnantien

rumpuputkessa lähellä Lehtokummun tilan (401:1:117) etelärajaa.

Valuma-alueella tehtyjen avohakkuiden johdosto keväinen valuma on huomattavasti

lisääntynyt. Hakkuualalle on muodostunut pieni kosteikko. Vesi tulvi jopa

tien yli, kun sen kulku rumpuun oli estynyt.

Heikkosen mielestä liikenne Vanajanlinnantiellä on runsasta ja ylinopeuden ajaminen on

yleistä. Tiellä voi olla jopa 100 ajoneuvoa tunnissa varsinkin kesäisin erilaisten tapahtumien

päättyessä Vanajanlinnalla.

Kaavoittajan vastine:

Koivikon tilalle osoitetaan yksi tontti. Muulta osin merkitään tiedoksi.

Vanajanlinnantietä varten tarvittavan katualueen leveys tullaan osoittamaan asemakaavassa.

Kaavasuunnittelun yhteydessä voidaan laatia myös tarkempia suunnitelmia esimerkiksi

katualueelle sijoittuvan kevyen liikenteen väylän linjauksesta, mutta sitovasti katualueen

käytöstä päätetään vasta kaavan jälkeen laadittavien katu- ja kunnallisteknisten

suunnitelmien yhteydessä. Kevyen liikenteen väylä palvelee asukkaita paremmin, jos se

on asutuksen puolella tietä. Alustavien suunnitelmien perusteella katualuetta ei ole tarpeen

rajata siten, että katu ulottuisi merkittävästi nykyistä lähemmäs tilan rakennuksia tai

piha-aluetta.

6) Maanomistaja, Rno 109:412:1:262 Ryysyranta, S. Häkkinen

Toivoi kahta omakotitonttia.

Kaavoittajan vastine:

Tutkitaan, onko edellytyksiä tilan jakamiseksi kahdeksi tontiksi. Jako voi olla mahdollinen,

mikäli tonteille ajo voidaan järjestää yhteisen tonttiliittymän kautta.

7) Naapuri, Rno 109:401:1:245 Notkola II, S. ja M. Hämäläinen

Hämäläinen toivoo, että kaava-alueen kautta järjestyisi ajoyhteys tilan pienelle metsäkuviolle

vanhan metsäautotien varressa. Vanajanlinnantieltä on ajoyhteys tilan talouspihalle,

mutta kyseessä olevaa metsäkuviota erottaa pihapiiristä 40-60 m leveä pelto. Maanomistaja

toivoo, että metsäkuviolle voisi ajaa muutakin kautta kuin pellon yli.

Kaavoittajan vastine:

Asia voidaan huomioida, mikäli uuden yhteyden muodostamisella on merkitystä kaavaratkaisun

ja useamman kiinteistön liikkumistarpeiden kannalta.

8) Naapuri, Rno 109:412:1:36 Jokela, S. Kervinen

Kervinen pyytää, että Äikäälän asemakaavassa huomioitaisiin autolla liikkuminen yleiskaavan

mukaiselle matkailupalveluiden (RM) alueelle Pukinpellontien päässä. Pukinpellontie

on tällä hetkellä autolla ajettavassa kunnossa ainoastaan talvisin, kesällä pääsee

vain traktorilla.

Kervisen tilalla toimii liukkaan kelin ajoharjoittelurata. Toimintoja on kehitetty yhteistyössä Vanajanlinna

Oy:n kanssa autojen maahantuojien ja muiden autoilualan palveluiden tuottajien


tarpeisiin. Tämäntyyppisiä talviajon harjoittelupaikkoja ei eteläisessä Suomessa muita ole.

Kesäaikaan pelto on normaalissa viljelykäytössä. Toimintaa halutaan kehittää laajemmaksi

ympärivuotisen maatilamatkailun palveluiden osalta. Tilalla sijaitsevan vanhan navetan läheisyyteen

on tarkoitus muutaman vuoden sisällä rakentaa majoitus- ja kokoustiloja.

Kaavoittajan vastine:

Mielipide voidaan ottaa huomioon, mikäli kaavaratkaisu tukee suunnittelualueen kautta

kulkevan uuden ajoyhteyden muodostamista. Pääosin yksityisellä maalla kulkeva Pukinpellontie

ei kuulu nyt asemakaavoitettavaan alueeseen.

9) Hämeen Safarikelkkailijat ry / J. Lemström

Kelkkailijat pyysivät huomioimaan kaavassa moottorikelkkauran Harviala - Lammi, joka

on seudullisesti merkittävä kulkuyhteys.

Kaavoittajan vastine:

Kelkkauran soveltuvuutta asuinalueen läheisyyteen selvitetään. Kelkkauran sijoittamisessa

tulee huomioida reitistön jatkuvuuden ja liikenneturvallisuuden ohella mm. kelkkameluvaikutuksista

johtuvat suojaetäisyydet kelkkauran ja taajama-alueiden välillä. Suositusten

mukainen vähimmäisetäisyys on vakituisen asutuksen läheisyydessä 50 metriä ja loma-asutuksen

läheisyydessä 300 metriä (Suomen ympäristö 33/2007, Ympäristöministeriö,

Alueidenkäytön osasto).

10) Mari Pirttiniemi, Kurkitie 12, 28.10.2012

Pirttiniemi on toistakymmentä vuotta ulkoillut nyt kaavoitettavan alueen metsissä. Mielipiteessä

ehdotettiin, että Jerpenpuiston ympäriltä jätettäisiin kaavasta pois 45 tonttia katuineen

ja että tämä alue varattaisiin todelliseksi viheralueeksi, metsäpuistoksi. Alueelle ei

rakennettaisi pyöräteitä eikä silotettuja puistoja nurmikoineen eikä surkuhupaisia leikkipuistoja

pehmustettuine alastulopaikkoineen. Rakennettaisiin sen verran, että metsään

laitettaisiin valaistus mukaellen maastossa risteäviä polkuja sekä muutamat aukiot penkkeineen

ja roskakoreineen.

Tämä viheralue takaisi hevosyrittäjien ja harrastajien maastoratsastusmahdollisuudet (polut

ovat käytössä ja valmiina, ei perustamiskustannuksia!) sekä koirille että asukkaille

upean luontoympäristön. Aluetta voitaisiin markkinoida oikeana metsäpuistona, jossa

lapset saisivat kasvaa, leikkiä ja liikkua oikeassa muokkaamattomassa luonnossa. Tällaista

ympäristöä ei korvaa pururadat eikä teennäiset leikkipuistot, jotka enimmäkseen

ovat tyhjillään.

Tavanomaisen leikkipuiston perustamiskustannuksilla (n.30000e + korjaus ja huolto) todennäköisesti

onnistuisi valaistuksen rakentaminen, huoltokustannuksia ei juurikaan tulisi.

Kaavoittajan vastine:

Mielipiteen johdosta järjestettiin 1.11.2012 maastokatselmus, johon osallistuivat mielipiteen

jättäjän ja kaavoittajan lisäksi luonnonsuojeluyhdistyksen edustaja Sirpa Rautiainen

sekä kaupungin ympäristöasiantuntija.

Maastossa kierrettiin metsäpolkuja tulevan Jerpenpuiston ympäristössä ja keskusteltiin

luonnon merkityksestä ihmisille, asennekasvatuksen vaikutuksista ja ihmisten erilaisista

tarpeista sekä kaupungissa ja lähiympäristössä olevista muista metsäalueista. Ympäristöasiantuntija

esitteli kaava-alueelta tehtyjen luontoselvitysten tulokset ja kaavoittaja kertoi

miten arvokkaat luontokohteet ja eliölajien tarpeet on otettu huomioon kaavaluonnosta

laadittaessa. Arvokkaat lehtoalueet säilytetään luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä

alueina, alueen läpi jätetään ekologinen käytävä, joka mahdollistaa liito-oraville ja

lepakoille siirtymisen kaava-alueelta Katumajärven rantametsikköön, alueen rakentamaton

itäosa tarjoaa etelä-pohjoissuuntaisen yhteyden jne.

Kaavassa on huomattava määrä (49 ha, yli puolet koko alueesta) ulkoiluun soveltuvia virkistysalueita.

Yksistään säilytettävän Päivölän lehdon pinta-ala on jo yli 5 ha ja keskeinen

puistoalue yhteensä yli 15 ha. Hakamäen lakialue on asemakaavassa säästetty rakentamiselta

ja se säilyy yleisessä virkistyskäytössä Jerpenpuisto- nimisenä alueena, johon

kaikilla on vapaa pääsy. Jerpenpuisto on kytketty laajempaan viheralueverkostoon usean

kulkuyhteyden kautta.

Kaavaratkaisu on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Kaupungin tonttitarpeet ja taloudelliset

realiteetit huomioiden laajan metsäpuiston perustaminen juuri kyseiseen kohtaan

ei ole mahdollista eikä se asemakaavan sisältövaatimusten kannalta ole tarpeen.

31


32

Asukastilaisuus 11.6.2012 Kirkonkulman koululla

Paikalla oli 14 suunnittelualueen tai lähiympäristön asukasta. Tilaisuudessa esitettyjä asioita:

Katumajärven rannan ja suunnittelualueen väliin tarvitaan yhteys (mahdoll. uimaranta,

venevalkama).

Alueesta halutaan väljä, kylämäinen/ maaseutumainen ympäristö.

Toivotaan isoja tontteja (1500 m²).

Mahdollisten maalämpöputkien sijoittaminen pienille tonteille voi olla hankalaa.

Puustoa tulee säilyttää mahdollisimman paljon.

Kaupunki on vuokrannut peltoja vuosi kerrallaan. Jatkosopimuksesta tiedottaminen

aikaisessa vaiheessa on tärkeää EU-tukien takia.

Kairaukset pelloilla tulee tehdä viljelykauden ulkopuolella.

Porakaivojen tekemisen yhteydessä kallio on löytynyt 12 m syvyydestä.


LIITE 1B

33

B. VALMISTELUVAIHEEN KUULEMINEN 31.1.-21.2.2013

Kaavaluonnoksesta saatiin 11 viranomaislausuntoa ja -kommenttia sekä yksi kirjallinen

mielipide alueen maanomistajalta. Kaavoittajan vastaanotolla kävi neljä maanomistajaa ja

Hämeen Safarikelkkailijat ry:n edustaja. Yleisötilaisuuteen 6.2.2013 osallistui 25 henkilöä.

VIRANOMAISLAUSUNNOT JA KOMMENTIT

1) Hämeen ELY- keskus (yhdessä Uudenmaan ELY- keskuksen kanssa)

ELY- keskus toteaa, että alueelle on tehty luontoselvitys, joka sisältää kasvillisuuskartoituksen

ja linnuston lisäksi lepakko- sekä liito-oravaselvityksen. Selvitysten tulokset on

otettu suunnittelussa huomioon.

ELY-keskus esittää, että Vanajanlinnantie osoitettaisiin kaduksi koko kaava-alueella ja

että tilavarauksessa huomioitaisiin kevyen liikenteen väylä.

Muut kommentit koskivat Harvialantiehen liittyviä liikennejärjestelyjä.

Liikenteen toimivuustarkastelun mukaan Rantatien liittymää tulee parantaa niin, että

liittyminen sivuteiltä helpottuu ja liikenneturvallisuus paranee. ELY- keskus katsoo,

että kaupunki voi tarpeen niin vaatiessa käynnistää tämän liittymän parantamisen

suunnittelun suunnittelusopimuksella.

Vanajanlinnantien liittymässä tulisi kohentaa jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta.

Nykyinen suojatie ei ole ohjeiden mukainen eikä kevyen liikenteen yhteyttä kaavaalueen

suuntaan ole. Tavoitetilanne - liittymän muuttaminen valo-ohjatuksi tai alikulun

rakentaminen - tulee selvittää Harvialan yleiskaavan yhteydessä. Pysäkeille kulkemisen

turvallisuutta voi nopealla aikataululla edistää varoitus- tai vilkkuvalojen

taikka heijastimien sijoittamisella.

Lisäksi ELY- keskus esittää seuraavaa:

- Jatkossa tulee Vanajanlinnantiellä varautua kevyen liikenteen väylään Harvialantielle

saakka. Hyvällä yhteydellä mahdollistetaan Harvialantien joukkoliikenteen tehokas

käyttö ja Harvialan seisakkeen saavutettavuus. Joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi

tarvitaan Harvialantien varteen myös pyöräpysäköintipaikkoja.

- Seisakkeen ja muiden maankäyttöhankkeiden etenemisen yhteydessä on liittymien

toimivuutta ja liikennejärjestelyjen kehittämistä tarkasteltava uudelleen yhteisellä

Harvialan liikennejärjestelmäsuunnitelmalla, joka ottaa huomioon matkaketjut ja eri

kulkumuotojen yhteensovittamisen.

- Ennen Harvialan alueen jatkokehittämistä asemakaavoilla tulee seisakkeen perustamiseen

liittyvän maankäytön osalta käynnistää yleiskaavan (Hämeenlinna ja Janakkala)

ja siihen liittyvän liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen.

Kaavoittajan vastine:

Kaavaluonnoksessa osoitetun katualueen leveydessä on otettu huomioon erillisen kevyen

liikenteen väylän tilantarve koko kaava-alueelle sijoittuvalla Vanajanlinnantien osalla.

Kohdassa, jossa Vanajanlinnantielle osoitettu katualue on tavanomaista kapeampi, muu

osa tulevasta katualueesta sijoittuu Vanajanlinnantien ja Vanajaveden välisellä alueella

valmisteilla olevan nk. Enkkelin asemakaavan suunnittelualueelle. Äikäälän ja Enkkelin

asemakaavat eivät todennäköisesti valmistu samanaikaisesti, mutta MRL 86 §:n mukaan

kunta voi maanomistajan suostumuksella aloittaa kadunpidon ennen kuin asemakaava

on saanut lainvoiman. Käytännössä maanomistajan suostumus voidaan hankkia esimerkiksi

katusuunnitelman laatimiseen liittyvän vuorovaikutusprosessin yhteydessä (MRA 42-

43 §).

Kommentit huomioidaan maakäytön ja liikenneverkon kehittämishankkeiden ohjelmoinnissa

ja suunnittelussa.

2) Museovirasto

Museovirasto toteaa, että uusi pientaloalue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän Vanajanlinnan

kaakkoispuolelle. Virasto toivoo, että alueella sijaitsevien rakennusten iät ja


34

yleispiirteet kirjattaisiin kaavaselostukseen, jotta rakennusten mahdollinen suojelutarve

voidaan arvioida.

Kaavoittajan vastine:

Rakennusten valmistumisajat on esitetty selostuksen kohdassa 3.1.2 Rakennettu ympäristö.

Selostusta täydennetään rakennuskannan tarkemmalla kuvauksella.

3) Ympäristöasiantuntija

Lausunnossa todetaan, että luontoarvot on kaavaluonnoksessa otettu huomioon varsin

hyvin (luo-, lo- ja s-8 määräykset sekä yleismääräysten 4§). Myös pohjavesialue ja siihen

liittyvä kaavamääräys on esitetty asianmukaisesti. lo- alueiden rajaus saisi kaavakartalla

näkyä selkeämmin.

Mikäli olemassa olevan laskeutusallas - kosteikkorakenteen käsittelykyky ei riitä kaikille

pohjoisosasta tuleville vesille, laskeutusaltaalle on mahdollista varata lisätilaa Tyrysojankadun

pohjoispuolisella viheralueella.

Kiinteistökohtainen biosuodin rakenteineen olisi hyvä sisällyttää rakennustapaohjeisiin.

Alueelle syntyvän rakennuskannan energiahuolto tulisi toteuttaa mahdollisimman kestävästi

ja hyödyntäen uusiutuvaa energiaa. Rakentajia tulisi kannustaa käyttämään aurinkopaneeleita

ja –kerääjiä kiinteistöjen sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Kaavoittajan vastine:

Kaavaluonnoksessa käytetty osa-aluemerkintä (lo) noudattaa ympäristöministeriön ohjeistusta

arvokkaita luontotyyppejä tai suojeltavien eliölajien elinympäristöjä koskevien

kaavamääräysten esitystavasta. Merkinnät pyritään esittämään kaavassa selkeällä ja yksiselitteisellä

tavalla.

Hulevesien hallintalaitteille voidaan Tyrysojankadun pohjoispuolella varata laajempi alue.

Rajaus on kaavassa ohjeellisena, jolloin se ei rajoita tarpeellisten hulevesirakennelmien

toteuttamista.

Rakentamistapaohjeeseen voidaan sisällyttää suosituksia ja ohjeita kiinteistökohtaisen

biosuodatuksen järjestämisestä sekä mahdollisesta aurinkopaneeleiden ja -kerääjien käytöstä.

4) Joukkoliikennekoordinaattori

Kaavan valmistelun aikana on esitetty, että Rantatien ja Vanajanlinnantien risteyksen välittömään

läheisyyteen tulisi järjestää bussien kääntöpaikka, joka katoksineen toimisi linjan

lähtö- ja päätepysäkkinä. Kaavaluonnoksessa on kääntöpaikka sijoitettu melko etäälle

Vanajanlinnantiestä. Linjastorakenteessa ja ajoajoissa ei ole varauduttu ajamaan niin

kauaksi.

Kaavoittajan vastine:

Linja-auton päätepysäkki/ kääntöpaikka siirretään noin 400 m lähemmäksi Vanajanlinnantietä

(kaavaluonnoksen mukaisen AKR-tontin 24-1 kohdalle). Kaupunkikuvallisten

syiden sekä kääntöpaikan ja muun liikenteen edellyttämän mitoituksen ja liittymäjärjestelyiden

vuoksi kääntöpaikkaa ei voida tätä lähemmäksi Vanajanlinnantietä sijoittaa.

5) Sito Oy (liikenteen suuntautuminen yleiskaavan näkökulmasta)

Rantatien rooli huomioiden liikenteen ohjaaminen sinne ei ole toivottavaa. Se lisäisi liikennettä

myös Harvialantien 4-haaraliittymässä, mikä ei ole turvallinen liittymätyyppi,

etenkin jos liittyminen vaikeutuu pääsuunnankin liikenteen kasvaessa.

Uudelta asuntoalueelta tuleva liikenne suuntautuu suuremmalti osin Harvialantielle (molempiin

suuntiin), vaikka pohjoiseen tehtäisiinkin uusi väylä vt 10 asti. Liikenteen suuntautumista

Harvialantielle voidaan edesauttaa, jos Hahkasenkadun liittymä Vanajanlinnantielle

toteutettaisiin porrastettuna Rantakatuun nähden ja em. liittymästä rakennettaisiin

lyhyempi kohtisuora yhteys Harvialantielle. Ehdotetut linjaukset on esitetty kommentin liitekartalla.

Liikennesuunnittelijan vastine:

Vanajanlinnantien uusi linjaus ja Harvialantien liittymän siirtyminen pohjoisemmaksi voisi

vähentää liikennettä Rantatiellä, mutta Äikäälän asemakaavalla ei varsinaisesti tähän

voida vaikuttaa.

Vanajanlinnantien ja Rantatien liittymän porrastaminen, eli kaavaluonnoksessa esitetyn

Hahkasenkadun linjauksen siirtäminen etelämmäksi voisi vähentää osaltaan Rantatielle


suuntautuvan liikenteen määrää. Kyseisen ratkaisun toteuttamiseksi ei valitettavasti ole

riittävästi tilaa ja liittymät sijoittuisivat liian lähelle toisiaan.

6) Infran suunnittelu

Esitetään LP-alueen siirtämistä sopivampaan paikkaan, tonttiliittymien (13-1, 46-6) tarkistamista

ja katujen tasausten tutkimista liikenneturvallisuuden kannalta (Päivölänmäenpolku,

Jerpenkatu- Jerpenpolku liittymä) tai bussin liikennöinnin ja pysäkkien osalta (Hahkasenkatu).

Lisäksi esitetään vähäisiä teknisiä parannuksia, jotka voidaan huomioida kaavassa. Ne

koskevat liittymäkieltomerkintöjä, johtoalueen varauksia, katualueen viisteitä jne.

Kaavoittajan vastine:

Yleinen pysäköintialue (LP) siirretään lähemmäs Hahkasenkadun alkupäässä olevia tehokkaan

rakentamisen alueita (AKR, AP ja PL). Myös linja-autojen kääntöpaikka tullaan

sijoittamaan LP-alueen yhteyteen. AKR- alueiden vieraspysäköinti voidaan järjestää

myös tonttikadulla toispuoleisena kadunvarsipysäköintinä.

Kaavaan tehtyjen muutosten johdosta Päivölänmäenpolusta on luovuttu. Katukaltevuudet

on alustavasti tutkittu kaavaluonnoksen suunnittelun yhteydessä. Tarkastelun perusteella

liittymien kaltevuudet eivät muodostu liian suuriksi, mutta maastoa joudutaan tasaamaan

joillakin katualueen osilla. Liittymäalueiden tasaus on otettava huomioon katujen kulmiin

sijoittuvien tonttien suunnittelussa. Tasaukset tutkitaan tarkemmin kaavaehdotuksen pohjalta

laadittavissa katu- ja vesihuoltoyleissuunnitelmissa.

Tonteille 13-1 ja 46-6 on ajo järjestetty katujatkeilta. Tarvittaessa katu- ja korttelialueiden

muotoa tarkennetaan, jotta tonteille ajo järjestyisi mahdollisimman luontevalla tavalla.

7) Linnan Infra/ luonto- ja kunnossapitopalvelut

Kadun kunnossapitoa helpottaisi, jos Rantalankujan länsipää yhdistettäisiin Tyrysojankatuun.

Tulisi harkita liito-oravien siirtymä-alueita koskevien merkintöjen poistamista tai niihin

liittyvän määräystekstin tarkentamista. Kaikesta ei tarvitse määrätä kaavassa, vaan

kaupungin viheralueiden hoidossa osataan liito-oravien ja muiden eliölajien tarpeet ottaa

huomioon ilman määräystäkin. Kaavamääräyksessä ei saisi pakottaa olemassa olevan

puuston säilyttämiseen, puusto vaatii aina hoitoa. Lisäksi todetaan, että Jerpenpolun ja

Hahkasenkadun (kortt.4 ja 6) välinen VL- kaista on varsin kapea.

Kaavoittajan vastine:

Rantalankujan liittämistä Tyrysojankatuun tutkittiin kaavan suunnittelun aikana. Ympäröivän

katuverkon, liittymäjärjestelyiden, liikenneturvallisuuden ja alueelle muodostuvan

korttelirakenteen kannalta tämä ratkaisu osoittautui kuitenkin muita vaihtoehtoja huonommaksi

ja tehottomaksi. Ratkaisuun vaikuttivat eniten Tyrysojankadun muiden liittymien

sijainti ja tarve muodostaa ajoyhteys tontille 40-1. Vaikka Rantalankuja ei muodostakaan

päättymätöntä lenkkiä, katu päättyy väljään kääntöpaikkaan ja virkistysalueeseen,

jolloin sen kunnossapito (esim. tarvittava lumitila) on helposti järjestettävissä myös kaavaluonnoksen

mukaisella ratkaisulla.

Kaavassa oleva lo- merkintä viestittää viranomaisille, asukkaille ja muille alueella toimijoille

liito-oravan populaatiolle tärkeästä siirtymäreitistä. Puuston säilyttämisvelvoitteella ei

tarkoiteta kirjaimellisesti nykyisten puiden, vaan alueen puustoisuuden säilyttämistä, mikä

voidaan toteuttaa tarpeen mukaan nykyistä puustoa uudistaen. Eri-ikäisten ja -kuntoisten

puiden olemassaolosta huolehtiminen on tärkeää myös luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Rakennuskortteleiden ja Hahkasenpuistoon merkityn luo- alueen välinen etäisyys on noin

10 metriä. Rajauksessa on huomioitu lehdon reunavyöhykkeen hoidon tarve lehdon puolella,

jossa voidaan huomioida myös puuston kunto ja sen vaikutukset rakennetuille kiinteistöille.

Kyseisellä lehtomaisella alueella ei sijaitse suojelua edellyttäviä uhanalaisia

eliölajeja, eikä luo- merkinnällä osoitetun alueen läheisyyteen sijoitetuilla korttelialueilla

ole Hahkasenpuiston luonnonympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.

Jerpenpolun ja Hahkasenkadun kortteleiden välisellä kapealla VL- kaistalla kulkee nykyisin

metsäautotie, joka on osa alueen vanhaa tieverkkoa. Tien säilyttäminen kevyin toimenpitein

hoidettavana ulkoilureittinä tukee myös alueen luonnonympäristön ja kulttuuriperinnön

säilyttämisen tavoitteita.

35


36

8) Rakennusvalvonta

Rakennusalat tulisi rajata kaavassa väljästi. Tarvittaessa voidaan rakennusten sijoittamista

tontille ohjata tarkemmin osoittamalla harjansuunta ja rakennusalan sivu(t), johon rakennus

tulee rakentaa kiinni. AKR- kortteleissa voitaisiin kerrosluku osoittaa pakotettuna

III(3/4), jolloin alueelle rakennettaisiin luhtitaloja.

Rakentamistapaohjeisiin tulisi sisällyttää talokaaviot/ leikkauskaaviot joista ilmenee mahdollinen

kerrosalan jakautuminen ja kattokulma. Ohjeissa olisi hyvä määrätä myös rakennusten

räystäskoroista.

9) Elenia Verkko Oy

Verkkoyhtiö pyytää lisäämään kaavaan kuusi paikkaa puistomuuntamoille liitekartan mukaisiin

kohtiin tai niiden välittömään läheisyyteen.

Lisäksi yhtiö ilmoittaa, että se muuttaa ilmajohdot maakaapeleiksi omana työnään kaavan

toteutuksen edistyessä dellyttäen, että kaapelointi on aikataulullisesti ja teknisesti mahdollista

suorittaa kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä katureittejä pitkin. Ennen

ilmajohtojen purkamista tulee alueen rakennuksia ja rakenteita toteutettaessa huomioida

ilmajohtojen edellyttämät turvaetäisyydet.

10) Kanta-Hämeen pelastuslaitos

Pelastuslaitos toteaa, että kaava muuttaa alueen riskiluokitusta, mutta pelastuslaitoksen

toimintavalmius alueelle on riittävä. Kunnan tulee huolehtia sammutusveden saatavuudesta

pelastuslaitoksen laatiman sammutusvesisuunnitelman mukaisesti. Mikäli kunnallistekniikka

suunnitellaan ja /tai rakennetaan ennen sammutusvesisuunnitelman laatimista,

tulee vesihuoltolaitoksen toimia yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa.

11) AinaCom Oy

Yhtiö ilmoittaa, että se tarjoaa uudelle asuntoalueelle kaikki uusimmat palvelut kuitukaapeleilla

toteutettuna. Asemakaavan valmistuttua aloitetaan kaapelointisuunnitelma normaalissa

aikataulussa.

OSALLISTEN MIELIPITEET

1) Maanomistaja Tero Reponen, Rno 109:401:1:267 Päivölänmäki.

Mielipiteen mukaan kaavaluonnoksessa on kiinteistölle 109-401-1-267 johtava tieoikeus

katsottu mitätöidyksi. Maanomistaja ei näe tätä muutosta tarpeellisena ja vaatii kiinteistölle

ajon säilyvän nykyisten järjestelyiden mukaisena.

Perusteluina todetaan, että kiinteistön nykyinen liittymä ei ole Kiinteistönmuodostuslain

(554/1995) periaatteiden mukaan millään tavoin häiritsevä, eikä estä ko. säädöksen

157 §:n mukaista asemakaavan toteuttamista tai alueen muuta käyttöä. Nykyinen

liittymä ei myöskään muodosta Maantielaissa (503/2005) ja sen 24§:ssa mainittua

suunnitteluongelmaa tai muutoin vaaranna Vanajanlinnantielle suunnitellulla

kevyenliikenteen väylällä tai kyseessä olevalla pihatiellä Iiikennöintiä.

Kiinteistölle johtava tie on peruskunnostettu kesällä 2011 maanomistajan kustannuksella.

Maanomistaja oli ennen parannustoimenpiteisiin ryhtymistä yhteydessä kaupunkiin.

Hän ei saanut tuolloin minkäänlaista tietoa suunnitelmista poistaa tieoikeus

käytöstä, jolloin hän oletti, että tie ja kulku kiinteistölle säilyvät ennallaan asemakaavasuunnitelmista

huolimatta. Mikäli asemakaavassa päädytään kiinteistöltä Vanajanlinnantielle

johtavan tien tai liittymän poistamiseen, omistaja katsoo olevansa oikeutettu

Kiinteistönmuodostuslain 164 §:n mukaisesti korvaukseen menetetystä hyödystä

(tarpeettomista tien parannuskustannuksista sekä tien somisteeksi ja suojaksi

tehdyistä istutuksista), koska syynä tarpeettomiin kustannuksiin olivat kaupungin antamat

virheelliset suunnitteluohjeet.

Mielipiteessä on useita kommentteja kaavaluonnoksen ja kaavan valmisteluvaiheessa

laadittujen vaihtoehtojen sisällöstä (erit. kiinteistölle ajo sekä kaava-alueen luonnonympäristön

huomioiminen).


Nähtävillä olleen kaavaluonnoksen osalta todetaan, että rakennuskorttelit sijoittuvat

liian lähelle mahdollista suojelun tarvetta omaavia luontokohteita. Esim. tilan navetan

takana oleva suurruohoniitty on säilyttämisen arvoinen. Päivölänmäenkatua ei tulisi

rakentaa kortteleiden 25, 28, 29 ja 32 osalta. Niitä korvaamaan voitaisiin muuttaa

Hahkasenkadun AP-korttelit ja LP-alue omakotitonteiksi.

Päivölänpellonkatu tuhoaa suunniteltuine tontteineen täysin peltoalueen ja vallitsevan

maiseman. Päivölänmäenpuisto jää epäkäytännöllisen kokoiseksi toimiakseen

järkevänä virkistysalueena. Itse Päivölänmäki on niin jyrkkäreunainen harjumuodostuma,

että siitä tuskin tulee minkäänlaista luontevaa siirtymäreittiä mihinkään. Toisaalta

jäljelle jäävä peltoala on liian pieni tehokkaaseen viljelyyn. Jättämällä peltoalue

nykyiselleen turvataan sen viljely ja elinkeinon jatkuminen vastaisuudessakin ja

säilytetään arvokas osa maisemaa.

Kerrostalot eivät sovellu alueelle, eivätkä ne vaikuta perustuvan todellisen tarpeeseen.

Lisärakentamiselle olisi tilaa alueen itäreunassa. Alue tulee valmistuttuaan tarjoamaan

erittäin runsaasti mahdollisuuksia uusille asukkaille. Suurempi houkuttelija

uusille asukkaille olisi tiheän rakentamisen sijaan luontoarvojen huomioiminen. Kaavoituksen

aiemmissa vaiheissa on korostettu pientaloaluetta ja asukkaat ovat saaneet

sen kuvan, että tänne tullaan rakentamaan pääasiassa erillistaloja. Nyt ollaan

kuitenkin keskeisestä alueesta Rantatien ja Vanajanlinnantien risteyksestä tekemässä

paremmin Nummen alueelle sopivaa kokonaisuutta.

Päivölänmäen tilan osalta sopivamman ratkaisun tarjoaa kaupungin kaavarunkoluonnos

vuodelta 2011. Myös suunnitelma, jossa kulkuyhteys tulee kiinteistön itäpäähän,

on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kaavaluonnoksen mukainen tonttiliittymä

Päivölänpellonkadulle.

Lisäksi esitetään näkemyksiä julkisen liikenteen parantamisesta.

Käyttäjämäärän lisääntymiseksi tulisi Iiikennöintivuoroja olla vähintään 2-3-kertainen

määrä, vuorojen aikatauluja on aikaistettava ja vuoroja ajettava myöhempään iltaan,

reittien tulee suuntautua myös Vanajanlinnantietä kohti Ruununmyllyä ja keskustaa,

vuoron on ajettava läpi koko alueen Hahkasenrinnettä pitkin.

Edelleen toivotaan järkevää yhteistyötä ja hankkeiden koordinointia naapurikunnan kaavoittajan

kanssa erityisesti liikenteen ja palveluiden järjestämiseen liittyvissä asioissa.

Kaavoittajan vastine:

Vanajanlinnantie kuuluu pääkatuverkkoon. Äikäälän asemakaavan toteutuessa tie tullaan

käytännössä rakentamaan kokonaan uudelleen. Katuman itäpuolisen alueen rakentuessa

liikennemäärät tulevat merkittävästi lisääntymään ja turvallisuussyistä tielle rakennetaan

ajoradasta erotettu kevyen liikenteen väylä. Yksi katuverkon palvelutason, turvallisuuden

ja sujuvuuden parantamiseksi vaadittavista toimenpiteistä on, että suoraan pääkadulle liittyvien

yksityisteiden sekä uusien tonttikatujen ja -liittymien määrä pidetään mahdollisimman

vähäisenä. Tämä tarkoittaa, että mikäli nykytilanteessa suoraan Vanajanlinnantiehen

liittyville jo rakennetuille kiinteistöille voidaan järjestää korvaava ajoyhteys asemakaavassa

osoitetun uuden katuverkon kautta, nykyinen liittymä voidaan poistaa.

Päivölänmäen tilalle (109-401-1-267) on mahdollista osoittaa korvaava ajoyhteys suoraan

kiinteistön itärajaan rajoittuvalta uudelta tonttikadulta, jolloin nykyisen tieoikeuden ja Vanajanlinnantielle

sijoittuvan ajoneuvoliittymän säilyttäminen ei ole tarpeen.

Vuonna 2011 laadittu kaavarunkoluonnos oli kaupungin alustava tutkielma siitä, miten

yleiskaavan mukainen uusi kokoojakatu ja siihen tukeutuva asuntorakentaminen voidaan

sijoittaa metsäiseen ja kumpuilevaan maastoon. Kaavarunkoluonnoksessa esitetyn ratkaisun

keskeisenä tavoitteena oli mm. turvata Päivölänmäen lehtoalueen säilyminen. Jatkosuunnittelun

yhteydessä tämä versio kuitenkin katsottiin alueelle muodostuvan liikenneverkon

ja korttelirakenteen kannalta muita vaihtoehtoja heikommaksi. Myös vuonna

2012 laadittujen vaihtoehtoisten kaavarunkoluonnosten yhteydessä todettiin, että Päivölänmäen

tilan nykyisen ajoyhteyden säilyttäminen ja kaduksi rakentaminen ei ole toteuttamiskelpoinen

vaihtoehto.

Yhdyskuntalautakunnan syksyllä 2012 käsittelemässä ja valmisteltavaksi palauttamassa

kaavaluonnoksessa ajo kiinteistölle oli ajateltu järjestää suoraan sen pohjoispuoliselta

tonttikadulta (Päivölänmäenkatu) erkanevan noin 30-40 metrin pituisen kadunpätkän ja

siihen liittyvän kääntötaskun kautta. Jatkosuunnittelun yhteydessä kuitenkin todettiin, että

37


38

vain yhden asuinkiinteistön tarpeita palvelevan kadun rakentaminen ei ole kustannussyistä

järkevä ratkaisu.

Nykyisen tieoikeuden säilyttäminen johtaisi tilanteeseen, jossa lähes 100 metriä pitkä,

vain yhtä kiinteistöä palveleva kaupungin katuverkkoon kuulumaton ajoyhteys sijoittuisi

keskelle yleistä virkistysaluetta. Lisäksi liittymän sijainti heikentäisi liikenneturvallisuutta ja

hankaloittaisi merkittävästi Vanajanlinnantien itäpuolelle sijoittuvan kevyen liikenteen väylän

toteuttamista. Koska Päivölänmäen tila rajautuu itäsivultaan suoraan tonttikatuun, jolta

on järjestettävissä turvallinen ja toimiva liittymä ja ajoyhteys tontille, nähtävillä olleen

kaavaluonnoksen mukaista ratkaisua pidetään kokonaisuuden kannalta parhaana ja toteuttamiskelpoisimpana

ratkaisuna.

Nykyisen tieoikeuden poistaminen ratkaistaan kiinteistönmuodostuslain mukaisten kiinteistötoimitusten

yhteydessä. Katualueiden haltuunottoon ja mahdollisiin maanomistajille

maksettaviin korvauksiin liittyvät asiat ratkaistaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä –

asetuksen perusteella.

Vanajanlinnantien suuntaisen uuden katuyhteyden (Päivölänmäenkadun) muodostaminen

nähtiin kaavan sisältövaatimusten ja suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteuttamisen

kannalta tarpeelliseksi. Kaavalla muodostuvaan aluekokonaisuuteen verrattuna

Päivölänmäenkadun varteen osoitettu rakentaminen vie melko vähäisen osan nykyisistä

ja säilyvistä metsä- ja niittyalueista. Kaavaluonnoksesta saatujen viranomaislausuntojen

perusteella kaavassa on alueen luontoarvot huomioitu riittävällä tavalla. Päivölänmäen

navetan takana oleva suurruohoniitty tulee osin jäämään katualueen ja tonttien alle, mutta

luontoselvitysten mukaan kohde ei ole luontoarvoiltaan kovinkaan merkittävä, eikä sillä

esiinny suojelua edellyttävää kasvillisuutta tai eliölajeja.

Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä säädellään kemikaali- ja ympäristölainsäädännön

kautta. Kasvijätteiden vieminen puistoihin on kielletty. Päivölänmäenkadun eteläpuolella

oleva osa kuuluu lisäksi pohjavesialueeseen, joka asettaa omat rajoitteensa alueella

harjoitettavasta toiminnasta mahdollisesti aiheutuville vesistö- ja luontovaikutuksille.

Alueen maankäyttö ja maisemakuva tulevat kaavan toteutuessa muuttumaan merkittävässä

määrin erityisesti nykyisin viljelyskäytössä olevien alueiden osalta. Maatalouden

harjoittaminen alueella vähenee väistämättä. Näkymä Vanajanlinnantieltä Päivölänmäen

suuntaan säilyy peltoalueen osittaisesta rakentamisesta huolimatta varsin pitkänä ja

avoimena. Päivölänmäenpuisto voi muodostaa tulevaisuudessa niin toiminnallisesti kuin

maisemallisestikin tärkeän lähivirkistysalueen ja viheryhteyden koko alueen asukkaille.

Tehokkaamman rakentamisen sijoittaminen Hahkasenkadun varteen tukee mm. joukkoliikenteen

kehittämiselle ja alueen kokonaisrakenteelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

AO- tonttien sijoittaminen pääkokoojakatujen varteen on kaupunkikuvan ja tonttiliittymien

järjestämisen kannalta huono ratkaisu: laajempina kokonaisuuksina toteutettavista

rivi- ja pienkerrostalokortteleista syntyy yksittäisiä erillispientaloja luontevammin yhtenäisempää

katukuvaa, ja tarvittavien ajoneuvoliittymien määrä pysyy vähäisenä.

Joukkoliikenteen reittien määrittely ja vuorotiheydet eivät ole asemakaavan suunnittelun

yhteydessä ratkaistavia asioita. Bussilinjan jatkaminen koko kaava-alueen kautta kiertäväksi

joukkoliikenteen reitiksi on alueelle muodostuvan katuverkon puitteissa mahdollista,

mutta kaupungin joukkoliikennekoordinaattorin kommenttiin (kohta 6) viitaten se ei ole taloudellisesti

kestävä ratkaisu.

Hämeenlinna ja naapurikunnat toimivat yhteistyössä mm. maakunnallisten ja seudullisten

maankäytön suunnitelmien sekä muiden kuntarajan tuntumaan sijoittuvien merkittävien

hankkeiden valmistelussa. Esim. lähijunaliikenteen ja Harvialan seisakkeen vaikutuksia

yhdyskunta- ja taajamarakenteen kehittämiseen tarkastellaan yhteisesti.

Janakkalan kunnalle on annettu mahdollisuus osallistua myös Äikäälän asemakaavatyöhön.

Kunnan maankäytön suunnittelusta vastaaville tahoille on tiedotettu työn etenemisestä

ja pyydetty kommentteja kaavaratkaisusta.

2) Kaavoittajan vastaanotto

Kaksi maanomistajaa esittivät tonttikohtaisia pieniä tarkennuksia, jotka voitiin ottaa huomioon

kaavassa.

Hämeen Safarikelkkailijat ry:n edustajan kanssa selvitettiin mahdollisuuksia kelkkailuuran

uudelleensijoittamiseen maastossa. Linnan Infran luontopalvelut on käynnistänyt

nykyisten kelkkailu-urien inventoinnin ja selvitystyön urien siirtämiseksi sekä sopimusten

uusimiseksi.


3) Asukastilaisuus 6.2.2013 klo 18 Wetterin koulutusluokassa

Paikalla oli 25 henkilöä, joista 21 suunnittelualueen tai lähiympäristön asukasta. Keskustelussa

esitettiin seuraavia kaavoitusta ja alueen toteutusta koskevia asioita (K-kysymys

tai kommentti, V-vastaus):

1. K.: Hulevedet eivät saisi joutua naapureiden maille. Golfkenttien vedet ovat jo aiheuttaneet

tuhoja naapurikiinteistöjen metsissä. Virtaama Petäjänharjunojassa on

lisääntynyt kenttien johdosta.

2. K.: Miten estetään hulevesien valuminen Katumajärveen?

V.: Hulevesien hallintasuunnitelman mukaan kaava-alueen pohjoisosasta vedet

johdetaan Katumajärveen. Järven ravinnekuormitusta vähennetään viivyttämällä

vesiä laskeutus- ja kosteikkoaltaissa ennen niiden laskemista vesistöön.

3. K.: Vanajanlinnantien rakenteita tulee vahvistaa ja se tulee myös päällystää ennen

kuin aluetta ryhdytään rakentamaan. Tie on heikkokuntoinen eikä se kestä raskaita

kuorma-autoja. Sadekausina tie on kuravelliä, kelirikon aikaan muodostuu syviä

kuoppia. Tietä tulee vahvistaa Harvialantielle saakka, muuten rakennusaikainen

raskas liikenne tulee kulkemaan Rantatien kautta, (3 puheenvuoroa).

4. K.: Kerrostalot eivät sovi tälle alueelle.

V.: Kaavaluonnoksen mukaisille AKR- tonteille on mahdollista rakentaa rivitaloja

(asunnot vierekkäin) tai pienkerrostaloja (asunnot päällekkäin). Rakennuksissa saa

olla korkeintaan kolmikerroksisia osia. Alustavien suunnitelmien mukaan kyseiset

tontit on ajateltu toteuttaa viimeisinä, kun Harvialan seudun yleinen rakentamisen

tehokkuus on selkeytynyt ja Harvialan seisakkeen toteutumisesta saadaan on

enemmän tietoja.

5. K.: Rakentamista tulee ohjata niin, ettei muodostuisi ”massiivista seinää” kuten

Tarvasmäellä, joka on pilattu rakentamalla se rivitaloja täyteen. Äikäälästä ei ole

syytä tehdä samanlaista, pihoilla pitää olla kasvillisuuttakin.

6. K.: Alueen muodostama liikenne tulee olemaan merkittävämpää kuin aineistossa

on arvioitu.

V.: Liikenneselvityksen ovat laatineet alan asiantuntijat valtakunnallisesti hyväksytyn

laskentamenetelmän mukaisesti. Matkatuotoslaskelmassa käytetyt tunnusluvut

perustuvat laajaan tutkimukseen ja ne ovat yleisesti käytössä.

7. K.: Miksi Äikäälän ja Enkkelin kaavat tehdään erillään?

V.: Alueiden luonteen ja maanomistusolojen vuoksi niitä on parempi tarkastella

erikseen. Kaavoissa otetaan huomioon myös yhteisvaikutukset.

8. K.: Miten on huomioitu edellisessä tilaisuudessa esitetyt toiveet maaseutumaisesta

ympäristöstä ja väljyydestä?

V.: Alueelle jää laajoja yhtenäisiä virkistysalueita. Niitä on lähes puolet koko alueesta.

Uudet tontit ovat kooltaan tavanomaisia kantakaupungin tontteja. Hieman suurempia

tontteja kaupunki tarjoaa entisten liitoskuntien taajamista.

Lisäksi asukkaita kiinnostivat seuraavat asiat: kummalle puolen Vanajanlinnantietä kevyen

liikenteen väylä tulee, miten on edennyt Harvialan orren hanke ja muut liikenneselvitykset,

mistä rakentaminen alkaa, milloin pellot poistuvat käytöstä, Kidun kylän yhteisen

rantapalstan kohtalo, miten tekeillä oleva kaava vaikuttaa rakentamissuunnitelmiin kaavaalueeseen

rajoittuvilla naapurikiinteistöillä.

39


40

LIITE 2

Asemakaavakartan pienennös


41

Asemakaavamerkinnät ja –määräykset

LIITE 3


44

LIITE 4

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 109 Hml Täyttämispvm 29.05.2013

Kaavan nimi

Äikäälä

Hyväksymispvm Ehdotuspvm 11.6.2013

Hyväksyjä Kv Vireilletulosta ilm. pvm 07.06.2012

Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2456

Generoitu kaavatunnus

Kaava-alueen pinta-ala [ha] 93,0365 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 93,0365

Maanalaisten tilojen pinta-ala

[ha]

Asemakaavan muutoksen pinta-ala

[ha]

Aluevaraukset

Pinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala

[k-m²]

Tehokkuus

[e]

Pinta-alan

muut. [ha +/-]

Kerrosalan muut.

[k-m² +/-]

Yhteensä 93,0365 100,0 87142 0,09 93,0365 87142

A yhteensä 35,9442 38,6 84366 0,23 35,9442 84366

P yhteensä 0,6941 0,7 2776 0,40 0,6941 2776

Y yhteensä

C yhteensä

K yhteensä

T yhteensä

V yhteensä 44,2638 47,6 44,2638

R yhteensä

L yhteensä 12,0931 13,0 12,0931

E yhteensä 0,0413 0,0 0,0413

S yhteensä

M yhteensä

W yhteensä


45

Alamerkinnät

Aluevaraukset

Pintaala

[ha]

Pintaala

[%]

Kerrosala

[k-m²]

Tehokkuus

[e]

Pintaalan

muut.

[ha +/-]

Kerrosalan

muut. [km²

+/-]

Yhteensä 93,0365 100,0 87142 0,09 93,0365 87142

A yhteensä 35,9442 38,6 84366 0,23 35,9442 84366

AP 2,8126 7,8 7032 0,25 2,8126 7032

AO 31,5506 87,8 71800 0,23 31,5506 71800

AKR 1,5810 4,4 5534 0,35 1,5810 5534

P yhteensä 0,6941 0,7 2776 0,40 0,6941 2776

PL 0,6941 100,0 2776 0,40 0,6941 2776

Y yhteensä

C yhteensä

K yhteensä

T yhteensä

V yhteensä 44,2638 47,6 44,2638

VL 44,2638 100,0 44,2638

R yhteensä

L yhteensä 12,0931 13,0 12,0931

Kadut 11,6228 96,1 11,6228

Kev.liik.kadut 0,0378 0,3 0,0378

LP 0,4325 3,6 0,4325

E yhteensä 0,0413 0,0 0,0413

ET 0,0413 100,0 0,0413

S yhteensä

M yhteensä

W yhteensä


46

LIITE 5

HAVAINNEKUVA


LIITE 6

LUONTOARVOT

47

More magazines by this user
Similar magazines