Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuonna 2008 (pdf)

hameenlinna.fi

Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuonna 2008 (pdf)

Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan

seuranta vuonna 2008

Heli Jutila

Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 19

2008


Lähdeviite: Jutila H 2008: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuonna 2008. –

Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 19. 28 sivua ja 3 liitettä (53 s.).

Kannen kuva: Rengon Leskijärven pohjoisrantaa 12.8.2008. Heli Jutila.

Sisäkannen kuva: Seppo Suoranta vesistönäytteenotossa Hämeenlinnan Ahvenistonjärvellä

29.2.2008.

ISBN 978-952-9509-66-9

ISSN 1795-9004

1


Sisällys

1. Tutkimuskohteet ja menetelmät____________________________________________ 3

2. Hattula _______________________________________________________________ 4

2.1. Kynnösjärvi _____________________________________________________________ 4

2.2. Pitkäjärvi _______________________________________________________________ 5

2.3. Renkajärven ojat _________________________________________________________ 7

4. Hauho ________________________________________________________________ 8

4.1. Akkijärvi________________________________________________________________ 9

4.2. Vähäjärvi ______________________________________________________________ 11

5. Hämeenlinna _________________________________________________________ 12

5.1. Ahvenistonjärvi _________________________________________________________ 13

5.2. Painokankaan lampi _____________________________________________________ 14

5.3. Vaholammi _____________________________________________________________ 17

6. Kalvola ______________________________________________________________ 18

6.1. Rimminlammi___________________________________________________________ 18

6.2. Kotkajärvi______________________________________________________________ 19

3. Renko _______________________________________________________________ 21

3.1. Leskijärvi ______________________________________________________________ 22

3.2. Raidonjärvi_____________________________________________________________ 23

3.3. Rapalammi _____________________________________________________________ 24

7. Yhteenveto____________________________________________________________ 27

8. Lähdeluettelo _________________________________________________________ 28

Liite 1. Järvivesinäytetulokset

Liite 2. Ojavesinäytetulokset

Kuva 1. Talvinen näkymä Rimminlammelta Renkajärven suuntaan.

2


1. Tutkimuskohteet ja menetelmät

Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi tutki vuoden 2008 aikana kaikkiaan kahdentoista

järven tai lammen tilaa viiden jäsenkunnan alueella. Rengossa tutkimuskohteina oli Leskijärvi

ja Raidonjärvi. Hauholla selvitettiin Akkijärveä ja Vähäjärveä. Hattulassa tutkittiin

Pitkäjärvi ja Kynnösjärvi. Hämeenlinnassa kohteiksi valittiin Ahvenistonjärvi ja Vaholammi.

Kalvolassa tutkittiin Rimminlammi ja Kotkajärvi. Näiden lisäksi tutkittiin Hämeenlinnassa

oleva Moreenin lampi sekä Rengossa oleva Rapalammi (Liite 1).

Renkajärven suojeluyhdistys otti näytteitä ja maksoi Renkajärveen laskevista suurimpien

ojien näyteanalyysit. Ympäristötarkastaja Jutila sekä Katumajärven suojeluyhdistys ottivat

näytteitä Katumajärveen laskevista ojista, ja näyteanalyysit kustansi Katumajärven suojeluyhdistys

ry. (Liite 2).

Ympäristötoimi otti näytteitä myös lähteistä osana Hämeen ympäristökeskuksen kanssa

toteutettua yhteistyöhanketta, jossa ympäristökeskus vastasi näyteanalyyseistä. Hämeen

ammattikorkeakoulun kanssa tehtiin yhteistyötä hulevesistrategiatyöhön ja kaupunkiojien

veden laatuun liittyen. Opiskelijat ottivat osan näytteistä ja analysoivat tulokset.

Taulukko1 Pintavesien yleisen käyttökelpoisuuden arvioinnissa käytettyjen vedenlaatumuuttujien

luokkarajat.

I II III IV V

Erinomainen

Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono

Klorofylli-a (µg/l)

(sisävedet)


tutkittiin seuraavat suureet Kanta-Hämeen ympäristön tilan seurantaohjelman mukaisesti:

sameus, sähköjohtavuus, pH, väri, alkaliniteetti, COD, kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi,

kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, rauta ja mangaani. Lisäksi järvien päällysvedestä otetuista

näytteestä tutkittiin klorofylli-ά.

Näytteiden otolla pyrittiin selvittämään alueen järvien tilaa ja tilan mahdollisia muutoksia.

Vertailussa on käytetty apuna ympäristökeskuksien, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

ry:n ja Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen aikaisemmin ottamia näytteitä.

Vuosittaiseen näytteiden ottoon velvoittavat laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta

(5.12.1996/1013) sekä ympäristösuojelun erityislait (ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86:

25§).

Myös vesienhoidon toimenpideohjelmassa käytettyä kriteeristöä huomioitiin käytettävissä

olevin osin ja lopuksi arvioitiin järven tila kokonaisuutena.

2. Hattula

Hattulassa on yli 55 järveä ja lampea. Näytteet otettiin tällä kertaa Kynnösjärvestä ja Pitkäjärvestä.

Lisäksi Renkajärven kuormitusta selvitettiin yhteistyössä Renkajärven suojeluyhdistyksen

kanssa tutkimalla järveen laskevien suurimpien ojien vesinäytteitä.

2.1. Kynnösjärvi

(A=29,47 ha, max. syvyys 2,2 m)

Kynnösjärvi on n. 1,5 km pitkä ja 300 m leveä hevosenkengän mallinen järvi (kuva 2), josta

on veneellä siltarummun kautta yhteys isompaan 10 km pitkään Renkajärveen. Kynnösjärven

valuma-alue on metsäinen ja soinen. Hertta-ympäristötietojärjestelmästä löytyi kolme

aiempaa näytteenottokertaa: 14.2.1984 ja 10.2.2000 näytteitä oli otettu järven keskiosasta ja

12.10.1995 Kynnösjärven salmesta. Näiden perusteella Kynnösjärvi voidaan luokitella varsin

luonnontilaiseksi, erittäin tummavetiseksi humusjärveksi, jonka fosforipitoisuudet ovat

talviaikaan olleet lievää rehevyyttä osoittavia. Kynnösjärven alkaliteetti eli haponsitomiskyky

oli yhden näytteen perusteella tyydyttävä.

Vuonna 2008 näytteet otettiin järven keskiosasta 29.2.2008 ja 21.8.2008. Talvinäytteen vesi

oli tummempaa kuin kesänäytteissä, vaikka kummassakin tapauksessa vesi oli erittäin ruskeavetistä

eli voimakkaasti humusvaikutteista. PH oli talvella 6 tuntumassa ja kesällä 7

paikkeilla ja alkaliteetti oli hyvä. Vesi oli talvella myös kirkasta, kun se kesällä oli lievästi

sameaa. Sähkönjohtavuus oli alhainen. Happea oli alusvedessä myös talvella varsin kohtuullisesti

(37%). Humusleima lienee nostanut kemiallisen hapenkulutuksen hieman luontaista

korkeammalle. Talvinäytteen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Kynnösjärvi oli

lievästi rehevä (0, 5 m 14 μg/l) ja kesänäytteen pohjalta rehevä (0,5 m 23 μg/l). Kokonaistyppi

oli normaaleissa rajoissa humusvedelle. Kynnösjärven näkösyvyys oli kesällä 2008

1,1 m, ja aiempien vuosien talvinäytteissä on saatu selvästi alhaisempia tuloksia (0,4 ja 0,8

m), joten näyttäisi että vesi on kirkastunut. Järven tilassa ei liene tapahtunut suuria muutoksia

vuosien aikana.

Kynnösjärven rannoilla kasvaa monin paikoin järviruokoa kapeana vyönä (Phragmites

australis). Paikoin on soista ja mäntyistä pullosarojen (Carex rostrata) ja juolukka (Vaccinium

uliginosum) luonnehtimaa rantaa. Kelluslehtisistä tavallisimpia ovat pohjanlumme

4


(Nymphaea candida ssp. candida), isoulpukka (Nuphar lutea) ja uistinvita (Potamogeton

natans). Kauttaaltaan matalan Kynnösjärven rannoilla tavallisia ovat myös järvikorte

(Equisetum fluviatile), rantakukka (Lythrum salicaria), siniheinä (Molinia caerulea), terttualpi

(Lysimachia thyrsiflora) ja ranta-alpi (Lysimachia vulgaris). Harvalukuisempina esiintyvät

kurjenmiekka (Iris pseudacorus) ja tervaleppä (Alnus glutinosa).

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järviluokittelun mukaan kohde lienee pieni humusjärvi,

jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet pääosin

hyvässä luokassa. Kokonaisuutena Kynnösjärven tila on hyvä.

Kynnösjärvi

0 0,15 0,3

kilometriä

Kuva 2. Kynnösjärven näytepiste.

2.2. Pitkäjärvi

(A= 35,98 ha, Max. syvyys 1,1 m)

Pitkäjärvi on matala järvi Hattulan ja Rengon rajalla, suurimmalta osaltaan Hattulan kunnan

puolella. Järvi on matala ja kivikkoinen, ja sen ympärillä on vähän asutusta. Järven pohjoispäässä

on suo, mikä aiheuttaa järvessä ruskeavetisyyttä.

Matalan Pitkäjärven vesikasvillisuus on runsasta, ja avovedessä kasvavat vallitsevina rantapalpakko

(Sparganium emersum), isoulpukka ja uistinvita. Mutapohjaisten rantojen järvikorte-

ja järviruokokasvustot vaihettuvat lahtien pohjukoissa saravaltaisiksi avosoiksi (Jutila

& Harju 2004). Rannan tyypillistä ilmaversoiskasvillisuutta ovat myös pullosara-, leveäosmankäämi-

(Typha latifolia), kurjenjalka- (Potentilla palustris) vehka- (Calla palustris)

ja luhtakastikkakasvustot (Calamagrostis cansecens). Kasvistoon kuuluvat myös jouhivihvilä

(Juncus filiformis), luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata), suoputki (Peuce-

5


danum palustre), suo-ohdake (Cirsium palustre), nuokkurusokki (Bidens cernua), myrkkykeiso

(Cicuta virosa) ja pohjanlumme.

Pitkäjärven arvokkaaseen linnustoon kuuluvat laulujoutsen (Cygnus cygnus), kurki (Grus

grus), kalasääski (Pandion haliaëtus), pikkulokki (L. minutus), härkälintu (Podicepes grisegena)

sekä. pohjoispään lahden yli satapäinen naurulokkikolonia (Larus ridipundus), Pitkäjärven

vesilinnustoa voi tarkkailla valtatie 10:n levähdyspaikoilta tai järven eteläpäästä.

Itärannalle on rajattu liito-oravan (Pteromys volans) lisääntymis- ja levähdyspaikka. Pitkäjärven

eteläpäässä sijaitsee Hämeen Härkätien tuntuman Leppälahden tila, jolla on nykyisin

jo umpeutuvaa perinnebiotoopia.

Pitkäjärveltä on Hertta-ympäristötietojärjestelmän mukaan otettu näyte vain 13.2.1984 Kokemäenjoen

vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta. Tämä näytteen perusteella Pitkäjärvi

oli varsin hapan (pH 5,4) ja runsasravinteinen (kokonaisfosforipitoisuus 180 μg/l) järvi.

Vuonna 2008 näytteet otettiin järven keskiosasta 25.2.2008 ja 12.8.2008 järven koillisosan

laiturilta (kuva 3). Tulokset osoittivat Pitkäjärven olevan erittäin ruskeavetinen ja sameahko

järvi, jonka pH oli lievästi happamalla puolella ja alkaliteetti eli haponsitomiskyky vain

välttävä. Järven happitilanne oli todella heikko talvella 2008 kyllästysasteen ollessa 8 % ja

happipitoisuuden 1,1 mg/l. Kesällä avovesiaikana arvot olivat luonnollisesti korkeammat

eli 74 % ja 7,2 mg/l.

Pitkäjärvi, ranta

Pitkäjärvi

0 0,15 0,3

kilometriä

Kuva 3. Pitkäjärven näytepisteet. Näytteenotto talvella syvännepisteeltä ja kesällä rannalta.

6


Pitkäjärvi on vähäsuolainen, kuten moni muukin Suomen järvi, ja se on yksi syy huonoon

puskurikykyyn. Pitkäjärven sähkönjohtavuusarvo oli 9,5 mS/m. Järvi on fosforin suhteen

rehevä (25.2.2008 53 μg/l ja 12.8.2008 43 μg/l). Raudan ja mangaanin korkeat arvot talvella

kertovat myös hapettomista oloista. Kesän parempi happitilanne näkyi myös mangaanin

arvoissa. Kokonaisfosforin määrä oli huomattavasti vähentynyt vuodesta 1984 (13.2. 180

μg/l). KMnO 4 -luku oli näin tummalle vedelle tyypillisesti vähän kohollaan. Kokonaistypen

arvot ovat humusvesille tyypilliset. Pitkäjärven näkösyvyys oli vain puoli metriä

(12.8.2008), mikä selittyy hyvin tummalla vedellä ja sameudella.

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järviluokittelun mukaan kohde lienee pieni humusjärvi,

jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet pääosin

tyydyttävässä luokassa. Pitkäjärven tila on kokonaisuutena välttävä.

2.3. Renkajärven ojat

Renkajärven suojeluyhdistyksen toimesta tutkittiin kolme ojaa keväällä (1.4.2008) ja neljä

ojaa syksyllä 2008 (21.8.2008; kuva 4). Kaikissa näytteissä ojaveden kokonaisfosforipitoisuudet

olivat varsin maltilliset Ruskosuonojan näytteestä mitatun korkeimman arvon ollessa

28 μg/l ja alimman, Sälinojasta mitatun arvon ollessa 11 μg/l. Järvivesiluokituksessa

korkein pitoisuus on rehevyyttä ja alin karuutta indikoiva. Kaikkien ojien ortofosfaattipitoisuus

oli alle määritysrajan (


arvioitiin alle 5 l/s. Keväällä ojavesi oli vähän yhtä astetta kylmempää ja elokuun lopulla

yllättävän viileää (12-14 o C).

Saastamoisenoja

Renkajärvi

Sitturinoja

Ruokosuonoja

Sälinoja

0 1

kilometriä

2

Pajustonoja

Kuva 4. Renkajärven tutkitut ojat.

Kuva 5. Näkymä Kynnösjärveltä Renkajärvelle johtavan salmen suuntaan 29.2.2008.

8


3. Hauho

Hauholla on 74 järveä, joista näytteet otettiin Akkijärvestä ja Vähäjärvestä

3.1. Akkijärvi

(A= 86 ha, max. syvyys 9 m, keskisyvyys 2,9 m, V= 2500 Dm 3 ; valuma-alueen

A=8,56 km 2 , korkeus 119,2 m mpy, rantaviiva 4,9 km)

Akkijärveltä on Hertta-ympäristötietokannan mukaan otettu näytteitä 1975, 1980, 1992,

1993 ja 2006 Uudenmaan ympäristökeskuksen, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

ry:n ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimesta. Vuonna 2008 näytteitä otettiin

27.2.2008 ja 14.8.2008 syvännepisteeltä. Akkijärven valuma-alueella (kuva 6) on muutamia

pieniä järviä ja lampia (Jylhäjärvi, Pikku-Akkijärvet, Haukilammi, Kintalammi ja Pulkkalammi),

paljon metsää ja suota. Suo-ojitukset ovat aiheuttaneet ajoittain kuormituksen ja

humuspitoisuuden lisääntymistä järvessä. Peltoalueita on lähinnä länsi- ja luoteisrannalla ja

nekään eivät ole intensiivisessä käytössä. Lampaita on pidetty luoteisosan pelloilla ja talvisin

ne ovat noin 50 m päässä järven rannasta sijaitsevassa rakennuksessa, jossa ei ole lantalaa.

Lammaslaitumen kasvistolliset arvot ovat kehittyneet paikallisiksi. Rannalla on noin 45

loma-asuntoa ja Lasten Kesä ry:n leirikeskus. Vuonna 2006 Akkijärven ranta-alueella rakennettiin

jätevesiverkosto, joka tulee vähentämään järveen tulevaa kuormitusta. Akkijärven

länsirannalla on yleinen uimapaikka. Akkijärven koillisranta ja puoli ovat vedenhankinnan

kannalta tärkeää pohjavesialuetta.

Akkijärven vesikasvillisuutta on selvitetty useamman vuoden aikana. Torpinlahdella ja järven

muissa lahdelmissa ovat laajimmat ilmaveroiskasvustot, joissa tavanomaisia ovat järvikorte,

järviruoko ja järvikaisla (Schoenoplectus lacustris). Pohjois- ja koillispuolen harjurannat

laskevat järveen jyrkemmin ja ranta- ja vesikasvillisuus jää niukaksi. Myös itärannalla

on tällaista niukempaa, lähinnä nuottaruohon (Lobelia dortmanna), pullosaran, jouhisara

(C. lasiocarpa), rantaluikan (Eleocharis palustris) ja terttualpin luonnehtimaa rantaa.

Kelluslehtisistä tavallisimmat ovat siimapalpakko (Sparganium gramineum), pohjanlumme

ja ulpukka, mutta kaakkoislahdelmassa myös vesitatar muodostaa laajoja kasvustoja ja isolummettakin

(Nymphaea alba ssp. alba) tavataan. Pohjalehtisiin kuuluu myös (Isoetes lacustris),

äimäruoho (Subularia aquatica), rantaleinikki (Ranunculus reptans). Irtokellujia,

kuten sammakonkilpukkaa (Hydrocharis morsus-ranae) ja pikkulimaskaa (Lemna minor)

voi havaita lahden perukoissa. Rantalajistoon kuuluvat myös ratamosarpio (Alisma plantago-aquatica),

kurjenmiekka, rantakukka, leveäosmankäämi, rentukka (Caltha palustris),

vehka, myrkkykeiso ja luhtavuohennokka. Torpinlahden rantaluhdalla, luusuan läheisyydessä

kasvavat nevaimarre (Thelypteris palustris), riippasara (Carex magellanica) ja maariankämmekkä

(Dactylorhiza incarnata). Järvisieni kuuluu myös Akkijärven eliöstöön.

Rannan tuntumassa kasvavat myös kaiheorvokki (Viola selkirkii) ja maariankämmekkä

(Dactylorhiza maculata)

Akkijärvellä viihtyvät kuikka (Gavia arctica), kalalokki (Larus canus) ja kalatiira (Sterna

hirundo), ja vierailijoina tavataan laulujoutsen ja kaakkuri (Gavia stellata), joka pesii läheisillä

Pikku-Akkijärvillä. Akkijärven seudun luontoa on kuvattu Hauhon luonto-oppaassa

(Jutila 2004).

9


Akkijärvi on humuspitoinen ja lievästi samea järvi. Kesällä 2008 myös pintavesi oli sameaa

ehkä johtuen hyvin tuulisesta säästä. Pohjan läheisyydessä sameus on parina näytteenottokertana

ollut korkea liittyen niukkahappiseen tilanteeseen alusvedessä. Sähkönjohtavuus on

Akkijärvessä alhainen, mutta ehkä vähäisessä nousussa viime tulosten perusteella. Happi

näyttää Akkijärvessä käyvän vähiin kerrosteisuuskauden lopulla varsinkin kesäaikaan

(2007 ja 2008 kesänäytteissä hapen kyllästysaste 11% ja 4%). Pitkinä ja lämminvetisiä talvinakin

alusvedessä on ilmennyt hapettomuutta. Kemiallinen hapenkulutus (COD) on Akkijärvessä

humusvesille tyypillisesti 10-20 mg/l välissä ja ehkä hieman laskenut 1970-

luvulta nykypäivään saman aikaisesti veden värin vaalennuttua (keskiarvo 85,4 Pt yks).

Akkijärven alkaliteetti on ollut tyydyttävä (keskiarvo 0,157 mmol/l) ja pH:n keskiarvo 6,6,

mutta molemmat näyttäisivät nousseen vuosien kuluessa.

Akkijärvi

0 500 1 000

metriä

Kuva 6. Akkijärven valuma-alue ja syvännepiste. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro

53/MML/08

Akkijärvi on fosforin suhteen lievästi rehevä (kaikkien arvojen keskiarvo 20,8 μg/l; avovesikauden

pintavesi 18,25 μg/l). Kokonaistypen arvot ovat normaalit humuspitoiselle vedelle

(509 μg/l). Mangaanin arvot olivat normaalit, mutta rautapitoisuus oli hieman koholla

(1032 μg/l).

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järviluokittelun mukaan kohde lienee pieni humusjärvi,

jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet hyvässä luokassa

ja kokonaistyppipitoisuudet jopa erittäin hyvässä luokassa. Akkijärven näkösyvyys

oli 1,9 m ja kokonaisuutena järven tila on hyvä (kuva 8).

10


3.2. Vähäjärvi

(A=26,6 ha, max. syvyys 18,3 m, korkeus merenpinnasta 84,2 m, valuma-alueen

A= 4,99 km 2 )

Vähäjärveltä on otettu näytteitä ainakin 12 ajankohtana, joista 2 on rantanäytteenottoja ja

10 varsinaisia vesistötutkimuksia. Kaikkiaan on tehty tutkimuksia 42 näytteestä. Vähäjärveltä

näytteitä ovat ottaneet insinööritoimisto Paavo Ristola Oy ja Uudenmaan ympäristökeskus

vuosina 1968, 1980, 1992–1994 ja 1996 (Hertta-tietokanta). Vuonna 2008 ympäristötoimi

otti näytteitä syvännepisteeltä 27.2.2008 ja 14.8.2008 (kuva 7).

Vähäjärven valuma-alue on pääosin metsäinen, mutta jonkin verran alueella on ojitettuja

soita ja lisäksi itse järven tuntumassa kohtalaisesti peltoa. Vähäjärven valuma-alueella on

aikaisemmin ollut karjataloutta, mutta nykyisin peltoalueet kuormittavat vain viljanviljelyn

osalta. Järven rannassa sijaitsee Vähäjärven lomakeskus ja siellä on myös Hauhon kunnan

rantasauna sekä yleinen uimapaikka. Vähäjärven valuma-alue rajautuu idässä jyrkkään rinteeseen,

jossa on metsälain mukainen luontotyyppi, Savikonvuoren lehmusmetsä. Vähäjärvestä

johtaa noin 250 m pitkä oja Ilmoilanselälle.

Vähäjärvellä on pesinyt uhanalainen kaakkuri, mutta kesällä 2008 pesintä ei onnistunut.

Luoteis- ja länsipään rantoja luonnehtivat kymmenien metrien levyiset ruovikot, joiden

lajistoon kuuluvat myös leveä- ja kapeaosmankäämi (T. angustifolia), järvikaisla, pullosara.

Kelluslehtisistä pohjanlumme ja isoulpukka ovat tavallisimmat. Vesinäytteenoton yhteydessä

15 m:stä otetussa näytteessä havaittiin jäännehalkoisjalkaista (Mysis relicta),

Vähäjärven kalastuskyselyjä 30 vuotta hoitanut Raimo Mäkelä kertoi järveen istutetun mm.

suutaria (Tinca tinca), karppia (Cyprinus carpio) ja siikoja (Coregonus lavaretus). Lisäksi

Vähäjärvessä on ollut sekä jokirapuja (Astacus astacus) että täplärapuja (Pacifastacus leniusculus).

Vähäjärven pH on aavistuksen verran happaman puolella (keskiarvo 6,9). Sen puskurikyky

on hyvä (alkaliteetin keskiarvo 0,33 mmol/l), joten järvi ei ole vaarassa happamoitua. Vähäjärvi

on miltei kirkasvetinen (kaikkien arvojen keskiarvo 2,39 ja pintanäytteiden keskiarvo

1,28 NTU) ja humuspitoinen järvi (69,7 mg/l Pt), mutta viime vuosina pintaveden kirkkaus

näyttää vaihtuneen lievään sameuteen. Sähkönjohtavuus on vaihdellut 7–12 mS/cm. Koska

Vähäjärvi on varsin syvä (18,3 m suurin syvyys), happitilanne käy syvänteessä säännöllisesti

heikoksi kerrosteisuuskauden lopulla. Kemiallinen hapenkulutus on sen sijaan ollut

varsin normaali (keskiarvo 12,9 mg/l/).

Vähäjärvi on fosforin (avovesikauden pintaveden kokonaisfosforipitoisuus n. 25 μg/l, kaikkien

näytteiden keskiarvo 30,5 μg/l) ja kokonaistypen suhteen lievästi rehevä (kokonaistypen

keskiarvo 930 μg/l). Mangaanin ja raudan (372 μg/l) arvot olivat normaalit (217 μg/l).

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järviluokittelun mukaan kohde lienee pieni humusjärvi,

jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet viime

aikoina olleet hyvässä luokassa. Vähäjärven näkösyvyyden keskiarvo on 1,9 m ja kokonaisuutena

järven tila on hyvä ja lienee parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana.

11


Vähäjärvi

0 0,15 0,3

kilometriä

Kuva 7. Vähäjärven syvännepiste.

Kuva 8. Akkijärven tyyntä pintaa 25.6.2003.

12


4. Hämeenlinna

Hämeenlinnan kaupungin alueella on 22 järveä ja lampea, joista näytteet otettiin Ahvenistonjärvestä

ja Taka-Hätilässä sijaitsevasta Vaholammista. Samalla tutkittiin myös Moreenissa

sijaitseva lampi.

4.1. Ahvenistonjärvi

(A=9,982 ha, max. syvyys 30 m ja korkeus merenpinnasta 88,7 m, valuma-alueen

A= 0,62 km 2 )

Ahvenistonjärvi sijoittuu Ahveniston virkistysalueelle, Natura 2000-alueelle ja harjusuppaan.

Ahvenistonjärven seuranta on ollut tiivistä jo vuosi, ja järvi on ollut mukana Hämeenlinnan

kaupungin järvitutkimuksissa sekä uimavesiseurannoissa. Varsinaisia vesistötutkimuksiakin

on tehty jo 20 kertaa vuodesta 1974 alkaen (10 kesä ja 10 talvinäytteenottoa).

Hertta-ympäristötietokannan mukaan Ahveniston järven tilaa ovat seuranneet Kokemäenjoen

vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Uudenmaan ympäristökeskus ja Hämeenlinnan seudullinen

ympäristötoimi vuosina 1974, 1987, 1993, 1995–1997 ja 2002–2003. Vuonna

2008 näytteitä otettiin 29.2.2008 ja 18.8.2008 syvännepisteeltä.

Ahvenistonjärvi kuuluu lähes kokonaan Natura-alueeseen, ja on miltei kokonaan luonnonsuojelualuetta,

ja siksi mm. kalastus järvellä on kielletty. Järvi on yksi harvinaisista eteläsuomalaisista

kohteista, joissa kalasto on saanut pitkään kehittyä luontaisesti. Ahvenistonharjun

kupeessa sijaitseva Ahvenistonjärvi on lähes 30 metriä syvä järvi, johon vaikuttaa

osittain vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Ahvenistonjärven valuma-alue on

kokonaan metsää ja harjua (kuva 9). Ahvenistonjärven rannat ovat niukkakasvistoiset. Etelärannan

lajistoon kuuluvat mm. pullo- ja jouhisara, korpikaisla (Scirpus sylvaticus), röyhyvihvilä

(Juncus effusus), tervaleppä, rantakukka, luhtakastikka, nurmirölli, vesitatar

(Perscaria amphibia), terttualpi, solmuvihvilä, tummarusokki (Bidens tripartita), kurjenjalka,

leveäosmankäämi, suoputki, vehka ja isokärsämö (Achillea salicifolia). Varsinaista

vesikasvistoa edustavat mm. ahvenvita (Potamogeton perfoliatus), isoulpukka ja isovesitähti.

Ahvenistonjärveä on kuvattu Hämeenlinnan luonto-oppaassa (Jutila 2007)

Ahvenistonjärvi on kirkasvetinen (pintaveden sameus 0,57 NTU) ja sen näkösyvyys on

vaihdellut 4 metristä jopa 11 metriin keskiarvon ollessa peräti 6,2 m. Sameutta on havaittu

ainoastaan alusvedessä (kaikkien näytteiden sameuden keskiarvo 10,35 NTU). Ahvenistonjärvi

on meromiktinen eli vain osittain sekoittuva järvi, ja luonteenomaista on alusveden

jatkuva hapettomuus. Hapettomassa pohjassa tapahtuu sekoittumista, jolloin sameus ja

myös väriarvot nousevat (kaikkien näytteiden keskiarvo värin osalta 52 mg/l Pt). Pintaveden

happitilanne on ollut hyvä. Happea kuluttavan aineksen määrä on vähäinen (COD=

7,26 mg/l).

Sähkönjohtavuus on ollut kirkkaille järvivesille tyypillisesti alhainen (keskiarvo 6,03

μS/cm). Järven pH on myös lähellä neutraalia (keskiarvo 6,66). Ahvenistonjärven alkaliteetti

eli haponsitomiskyky on hyvä (keskiarvo 0,27 mmol/l), joten järvi ei ole välittömässä

vaarassa happamoitua.

Kokonaistypen arvot ovat hieman koholla, ei tosin hälyttävästi ja näytteiden keskiarvo on

938 μg/l. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut avovesikaudella keskimäärin 8,62

13


μg/l, mikä kertoo järven olevan karu. Alusvedessä kokonaisfosforimäärä on kuitenkin koko

ajan korkea, pohja tuntuman arvojen keskiarvon ollessa 493 μg/l. Tämä johtuu pohjan hapettomuudesta

ja fosforin vapautumisesta rautayhdisteistä. Vastaavasti raudan ja mangaanin

osalta mitataan tuhatkertaisia tuloksia pohjan tuntumassa verrattuna pintaveden alhaisiin

pitoisuuksiin.

Ahvenistonjärvi

AHVENISTO

0 250 500

metriä

Kuva 9. Ahvenistonjärven valuma-alue ja syvännepiste. Pohjakartta Hämeenlinnan kaupungin

mittaustoimisto.

Ahvenistonjärvellä on tavattu ajoittain sinileväkukintoja, jotka kuitenkin ovat jääneet lyhytaikaisiksi.

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järviluokittelun mukaan Ahvenistonjärvi lienee

pieni vähähumuksinen järvi, jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori- ja -

typpipitoisuudet ovat olleet erittäin hyvässä luokassa. Kokonaisuutena Ahvenistonjärven

tila on toistaiseksi hyvä, mutta järvi ei juurikaan siedä lisäkuormitusta.

4.2. Painokankaan lampi

(A= 0,14 ha)

Kaavoitustoimiston toivomuksesta selvitykseen otettiin mukaan pieni Painokankaan koillisrinteen

lampi (kuva 10), jotta voitaisiin seurata alueelle tulevan rakentamisen vaikutusta

siihen. Lampi oli erittäin ruskea- (180 mg/l Pt) ja sameavetinen (6,3 NTU). PH oli hyvin

lähellä neutraalia (7,1), ja haponsitomiskyky eli alkaliteetti hyvä (0,24 mmol/l), joten lampi

ei ole vaarassa happamoitua. Lammen sähkönjohtavuus oli sisävesille tyypillisesti normaa-

14


lin alhainen (5,94 mS/cm). Järven happitilanne oli kesäaikaan ja matalalle lammelle tyypillisesti

hyvä. Kemiallinen hapenkulutus oli 22,7 mg/l, mikä heijasteli korkeaa humuspitoisuutta.

Lampi oli kokonaisfosforin suhteen rehevä (52 μg/l), mikä altistaa leväkukinnoille.

Kokonaistyppipitoisuus sen sijaan oli tavanomainen humusvedelle (790 μg/l). Rautapitoisuus

oli korkea (2000 μg/l), ja mangaanin sen sijaan alhainen. Näkösyvyys oli 0,6 metriä.

Painokankaan lampi

0 100 200

metriä

Kuva 10. Painokankaan lammen näytepiste. Pohjakartta Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto.

Lammen vesikasvistoa edustivat järvikorte, pullosara, sammakonkilpukka ja pikkuvesitähti

(Callitriche palustris). Pohjassa kasvoi laajalti ja runsaasti rantapalpakkoa (Sparganium

emersum) ja ehkä myös pikkupalpakkoa (S. natans). Uistinvidan kasvustot muodostavat 15

% vesialasta. Rantoja oli niitetty. Lammessa oli yksi pieni saari.

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järviluokittelun mukaan kohde lienee pieni humusjärvi,

jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli välttävä ja kokonaistyppipitoisuus

tyydyttävä. Kokonaisuutena Painokankaan lammen tila on yhden näytteen

perusteella tyydyttävä.

4.3. Katumajärven ojat

Ympäristötoimi ja Katumajärven suojeluyhdistys tekivät yhteistyötä Katumajärveen laskevien

ojien kuormituksen selvittämiseksi syksyllä 2008. Näytteenottajana toimi Heli Jutila ja

15


yhtenä päivänä mukana oli myös suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Laaksonen. Katumajärven

suojeluyhdistys maksoi Tavastlabissa tehdyt analyysit.

Ruununmyllyojan veden laadun muutos siirryttäessä Kankaistenjärven tuntumasta Kankaisten

yläjuoksun näytepisteeltä Ruununmyllylle on selvästi nähtävissä. Maatalouden voimallisin

vaikutus sijoittuu Kankaisten kylän alapuolelle ja näkyy Häkkärinmäen näytepisteen

arvoissa esim. ammonium, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sähkönjohtavuus, väri ja lämpökestoiset

koliformiset bakteerit. Monet arvot kuten sameus, kiintoaine, silti kohoavat

vielä Ruununmyllylle asti. Rehevyysluokituksen mukaan Kankaisissa virtasi lievästi rehevää

vettä (13 μg/l), joka muuttui reheväksi Häkkärinmäessä (30 μg/l) ja Velssissä (29 μg/l).

Matkolammi toimii ilmeisesti luontaisena laskeutusaltaana ja niinpä Ruununmyllyllä kokonaisfosforipitoisuus

oli 19 μg/l. Kokonaistypessä oli havaittavissa vastaava nousu Häkkärinmäessä

(1300 μg/l) ja Velsissä (1300 μg/l), mutta tämän muuttujan kohdalla Kankaisten

arvo (740 μg/l) olikin Ruununmyllyä (660 μg/l) korkeampi. Sähkönjohtavuus ilmensi hyvin

samaa ravinnepitoisuuden nousua Häkkärinmäen ja Velssin pisteillä verrattuna Kankaisiin

ja Ruununmyllyyn. Ojavesi oli Kankaisissa lievästi humusleimainen (40 mg/l Pt), mutta

tummeni jo Häkkärinmäkeen (160 mg/l Pt) ja Velsiin (160 mg/l Pt) selvästi ja jäi varsin

tummaksi vielä Ruununmyllylläkin (105 mg/l Pt). Ruununmyllyojan vesi oli varsin lähellä

neutraalia ja sameus vaihtui Kankaisten kirkkaasta (0,97 NTU) Ruununmyllyn sameaan (10

NTU).

Katumajärven ojista korkein kokonaisfosforipitoisuus mitattiin golfkentän läpi kulkevasta

Paavolanojasta (390 μg/l), joka saa alkunsa asutusalueelta ja josta mitattiin myös korkein

fosfaattifosforipitoisuus (270 μg/l). Aiemminkin ravinteikkaaksi tunnettu, mutta varsin vähävetinen

Solvikinoja (380 μg/l) oli seuraavana ja Jokelanojan fosforipitoisuus sitten (150

μg/l), ennen muita ojia, joiden pitoisuudet jäivät 70 μg/l alapuolella. Kokonaistyppipitoisuus

oli korkein Solvikinojassa (3800 μg/l), jossa myös ammoniumpitoisuus oli selkeästi

korkein (160 μg/l). Seuraavaksi korkein kokonaistyppipitoisuus oli Jokelanojassa (2100

μg/l) ja golfkentän reunaa kulkevassa Niemelänojassa (2000 μg/l) ja sitten tulivat Paavolanoja

(1700 μg/l), Rauhalanoja (1600 μg/l) ja Harvialanoja (1400 μg/l). Nitraattipitoisuudet

olivat korkeimmat Harvialan- (1100 μg/l) ja Niemelänojissa (1000 μg/l). Alhaisin ammoniumpitoisuus

oli Kappolan rantaojassa (< 5 μg/l).

Solvikinoja oli selvästi tummavetisin (1200 mg/l Pt) ja samein (24 NTU) oja ja Harvialanoja

värittömin (15 mg/l Pt) ja Paavolanoja kirkkain (2,3 NTU). Katumajärvestä lähtevä

Kutalanoja oli muuten tulevia ojavesiä selvästi kirkkaampi (1,4 NTU). PH oli korkein

Kappolanojassa ja Rauhalanojassa (7,8) ja matalin Solvikinojassa (6,4). Harvialanojassa oli

korkein sähkönjohtavuus (290 μS/cm) ja alhaisin sähkönjohtavuus oli Ruununmyllyjoen

suussa (110 μS/cm).

Eniten lämpökestoisia koliformisia bakteereja oli Jokelanojassa (1100 pmy/100 ml) ja Rauhalanojassa

(250 pmy/100 ml). Korkein enterokokkopitoisuus oli Solvikinojassa (360

pmy/100 ml).

Selkeästi suurin virtaama Katumajärveen tulee Ruununmyllyjoen kautta. Mittaushetkellä

monessa ojassa ei juuri havaittu virtaamista. Silti tiedetään, että Jokelan-, Paavolan-, Niemelän-,

Petäjänharjun-, Harvialan- ja Kihtersuonojien virtaamat ovat kohtalaisen suuria.

Paavolanojan ja Jokelanojan kautta Katumajärveen tuleva kuormitus on siten merkittävää.

Solvikinojan vuodesta toiseen korkeana pysyvät pitoisuudet ansaitsivat tulla tarkemmin

selvitetyiksi (Jutila & Salminen 2006).

16


4.4. Vaholammi

(A=11,01 ha, Max. syvyys 4,6 m ja korkeus merenpinnasta 116 m)

Vaholammista ei löytynyt aikaisempia tuloksia Hertta-ympäristötietokannasta. Vaholammi

on Hämeenlinnan Taka-Hätilässä armeijan alueella sijaitseva lampi. Lammen ympärillä ei

ole asutusta (kuva 11). Vuonna 2008 näytteitä otettiin 27.2.2008 ja 14.8.2008.

Lampi on lievästi samea (keskiarvo 2,02 NTU) ja erittäin ruskeavetinen (väriarvojen keskiarvo

274 mg/l Pt). Vaholammin sähkönjohtavuus arvot normaalilla tasolla (8,91 μS/cm).

PH oli selvästi happaman puolella (keskiarvo 5,68), ja alkaliteetti eli haponsitomiskyky oli

tyydyttävä (0,108 mmol/l). Vaholammi todennäköisesti kärsii happiongelmista, sillä kerrosteisuuskaudella

alusveden happipitoisuus laskee alhaiseksi ja lisäksi talvella myös pintavedessä

hapen kyllästysaste oli laskenut 68%:iin. Happea kuluttavan aineksen määrä on humusleimasta

johtuen korkea (COD:n keskiarvo 40,48 mg/l).

Vaholammi on kokonaisfosforin (keskiarvo 35,5 μg/l) suhteen rehevä. Kokonaistyppipitoisuus

on normaali humusvedelle (830 μg/l). Raudan arvot olivat koholla (keskiarvo 1633

μg/l), mutta mangaanin normaalit (keskiarvo 50 μg/l).

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järviluokittelun mukaan kohde lienee pieni humusjärvi,

jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet olivat tyydyttävässä

luokassa. Vaholammen näkösyvyys oli kesällä 2008 0,7 metriä ja järven tila on kokonaisuutena

tyydyttävä.

Hauho

Vaholammi

0 250 500

metriä

Kuva 11. Vaholammen syvännepiste. Pohjakartta Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto.

17


5. Kalvola

Kalvolasta näytteet otettiin Rimminlammilta ja Kotkajärveltä. Yhteensä järviä ja lampia

Kalvolassa on 65.

5.1. Rimminlammi

(A=3,6 ha, max. syvyys 2,5 metriä)

Rimminlammi on Renkajärven pohjoinen lahdelma (kuva 12). Rimminlammista ei löytynyt

aikaisempia tuloksia Hertta-ympäristötietokannasta. Vuonna 2008 ympäristötoimi otti näytteitä

29.2.2008 ja 21.8.2008 (kuva 13). Rimminlammen valuma-alue melko suuri ja siellä

on useita soita kuten Teerinsuo.

Rimminlammi on vain lievästi samea (Keskiarvo 1,66 NTU) ja ruskeavetinen (keskiarvo

123 mg/l Pt) järven osa. PH oli lähellä neutraalia (keskiarvo 6,78) ja puskurikyky hyvä

(0,4975 mmol/l). Sähkönjohtavuus (x=10,7 mS/cm) ja kemiallinen hapenkulutus (x=16,4

mg/l) olivat humusvedelle tyypilliset. Rimminlammen happitilanne oli tyydyttävä ja talvellakin

pohjalla oli happea 20 %.

Kuva 12. Talvinen näkymä Kalvolan Rimminlammelta.

Rimminlammi on kokonaisfosforin suhteen lievästi rehevä (x=21 μg/l). Järvi on kokonaistypen

suhteen rehevä (1175 μg/l). Rautapitoisuus on humusvedelle tavanomainen ja mangaanipitoisuuskin

alhainen. Näkösyvyys oli kesällä 2008 1,5 m. Rehevän oloisen Rimminlammen

rantoja kehystävä ilmaversoisvyöhykkeet, joissa kasvaa mm. järviruoko, leveäosmankäämi,

järvikorte, pullosara ja pajut. Myös kelluslehtikasvillisuus on runsasta isolum-

18


peen ja uistinvidan vallitsemaa. Muuta vesikasvilajistoa edustavat vesirutto (Elodea canadensis),

ahven- ja purovita (Potamogeton alpinus), ruskoärviä (Myriophyllum alterniflorum),

rantaluikka ja palpakot (Sparganium ssp.). Irtokellujat kuten pikkulimaska kertovat

rehevyydestä. Rannoilla tavattiin mm. kurjenjalkaa, rantakukkaa ja luhtatähtimöä (Stellaria

palustris). Kalat hyppivät lahdella ja näytteenoton yhteydessä nähtiin lokkeja, tiiroja ja härkälintu

(Podicepes auritus).

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järviluokittelun mukaan kohde lienee pieni humusjärvi,

jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli hyvässä ja kokonaistyppipitoisuus

tyydyttävässä luokassa. Kokonaisuutena Rimminlammen tila on hyvä.

Rimminlammi

0 0,15 0,3

kilometriä

Kuva 13. Rimminlammen syvännepiste.

5.2. Kotkajärvi

(A= 284,84 ha, max. syvyys 10,1 m, rantaviiva 17,8 km)

Kotkanjärven tila on ollut erinomainen. Suomen ympäristökeskuksen HERTTAtietokannasta

löytyy Kotkajärven seurantatuloksia vuodesta 1966 lähtien, joskaan ei joka

vuodelta. Näytteitä on otettu kahdelta seurantapisteeltä Sittala 1 (kuva 13) ja Taljala 2 sekä

talvella että kesällä kaikkiaan kymmenen kertaa ja lisäksi on muutamia rantanäytteenottoja.

Kotkajärvestä laadittiin tietoja koostava julkaisu vuonna 2006 (Jutila ym. 2006) ja sitä on

kuvattu myös Kalvolan luonto-oppaassa (Jutila & Harju 2004). Siinä on myös Kotkajärven

vesikasvillisuusselvitys. Näytteidenottajina ovat toimineet Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

(Jutila 2008), Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan

ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus. Vuonna 2008 ympäristötoimi otti näytteitä

Sittalan syvännepisteeltä 29.2.2008 ja 21.8.2008.

19


Kotkajärven valuma-alue on pääosin metsää ja siellä on laajoja ojitettuja soita, mutta vain

vähän peltoja. Valuma-alueella sijaitsee kaksi lampea: Perälammi ja Ulajanlammi. Kotkajärveen

laskee kahdeksan isompaa ojaa, joista on otettu vesinäytteitä kuormituksen selvittämiseksi.

Kotkajärven kuormituksen kannalta merkittävin oja on laajan valuma-alueen

omaava Myllyoja. Sahajoki laskee Kotkajärven vedet Muulinjärveen.

Kotkajärven puskurikyky on ollut erinomainen (x=0,3 mmol/l; n=41) ja pH miltei neutraali

(x=7; n =59). Alkaliniteettiarvojen kehitys on hienoisesti nouseva. Sähkönjohtavuus (keskiarvo

6,15 mS/m; n=40) ilmentää valuma-alueelta tulevan varsin vähän suoloja. Sähkönjohtavuus

on vaihdellut välillä 6,0–8,36 mS/m, keskiarvon ollessa 6,8 (n = 54). Sähkönjohtavuus

näyttää olevan nousussa, mikä ilmentää veden nuhraantumista, kuten Katumajärvelläkin

on aikaisemmin osoitettu (Jutila & Salminen 2006).

Kotkajärven kirkkaassa vedessä on jonkin verran humusta, ja keskimääräinen näkösyvyys

ulottuu kolmeen metriin. Kotkajärven pintaveden avovesiaikainen sameus on 0,98 FNU eli

vesi on kirkasta. Kaikkien näytteiden sameuden keskiarvo on 5,5 FNU (n = 54), koska

alusvedessä on ajoittain havaittu sameutta. Kotkajärvellä kaikkien näytteiden (n = 52) keskimääräinen

väriluku on 73,4 mg Pt/l (Md=40). Väriluvun perusteella vesi on humuspitoista

eikä siinä ole tapahtunut selkeää muutosta suuntaan tai toiseen vuosien kuluessa.

Kotkajärven syvänteistä happi on loppunut tai happikyllästysaste on laskenut lähelle nollaa

ajoittain kerrostuneisuuskauden lopulla. Vuoden 2008 talvi- ja kesänäytteenotossa happipitoisuus

aivan pohjan tuntumassa oli lähellä nollaa (0,3–0,4 mg/l ja kyllästysaste 3 %).

Kotkajärvi on karu eli oligotrofinen järvi, jonka pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuuden

keskiarvo oli 7,91 µgP/l (n= 50). Kokonaistyppipitoisuudenkin perusteella (keskiarvo

770 µgN/l; n=55) järvi on niukkaravinteinen. Fosforipitoisuus näyttäisi hieman

nousseen ajan myötä (kaikkien näytteiden regressiosuora y = -0,0395x + 10,393, selitysaste

R 2 = 0,0867). Kotkajärvellä tavattiin ensimmäiset sinileväesiintymät kesäkuussa 2007 Jylhynlahdella,

ja myös kesällä 2008 levää on vähäisessä määrin havaittu.

Kasvillisuuden perusteella Kotkajärvi on karu, moreenirantainen korte–ruokotyypin järvi.

Kotkajärven niukkaravinteisuudesta kertovat mm. tummalahnaruoho ja äimäruoho. Yllättäen

nuottaruohoa ei järvestä löytynyt lainkaan. Rehevöitymisestä on vain vähäisiä merkkejä

joillakin yksittäisillä järven alueilla. Paikoin kelluslehtiset ovat runsastuneet ravinnelisäyksen

seurauksena esim. Jylhynlahdella. Osin isoulpukan ja pohjanlumpeen laajat kasvustot

Pihlajamäen- ja Järvenpäänlahdilla johtuvat pehmeistä pohjista (Jutila ym. 2007).

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järviluokittelun mukaan kohde lienee keskikokoinen vähähumuksien

järvi, jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet

olivat vuonna 2008 hyvässä luokassa. Kotkajärven näkösyvyys on peräti 3,9 m

(n=16) ja kokonaisuutena järven tila on hyvä.

20


Kotkajärvi

0 0,35 0,7

kilometriä

Kuva 14. Kalvolan Kotkajärven Sittala I syvännepiste.

Kuva 15. Kotkajärven Pihlajamäenlahden rantaa syksyllä 2008.

21


6. Renko

Rengon alueella on 75 järveä ja lampea. Tutkimuskohteina oli Leskijärvi, Raidonjärvi ja

osittain Hattulan puolella sijaitseva Pitkäjärvi, joka on kuvattu jo kappaleessa 2.1.

6.1. Leskijärvi

(A=21,889 ha, max. syvyys 5,0 metriä, valuma-alueen A= 1,6 km 2 , rantaviivan

pituus 1,9 km, korkeus 120,2 m mpy)

Leskijärven valuma-alueen maalaji on hiesua ja hiekkaa, ja siellä on melko paljon peltoja.

Valuma-alueeseen kuuluvat Sotkalammi ja Sorsalammi. Leskijärvi laskee edelleen Raidonjärveen

(kuva 16). Leskijärven Hertta-ympäristötietojärjestelmän mukaan Leskijärveltä oli

otettu kaksi näytettä: 21.1.2002 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja 9.3.1989 Suomen ympäristökeskuksen

toimesta. Järven kaakkoisrannalla on Rantalan metsän luonnonsuojelualue.

Kesällä 2008 suoritetun näytteenoton yhteydessä järvi havaittiin kasvistoltaan mielenkiintoiseksi

ja sieltä kirjattiin sahalehti (Stratiotes aloides), kurjenmiekka, rantapalpakko, kaitapalpakko

(S. angustifolium), purovita, ahvenvita, uistinvita, isovesiherne, ruskoärviä, pikkuvita

(Potamogeton berchtoldii) ja rantaleinikki. Leskijärven rannoilla oli ruovikkoa noin

20 m leveydeltä ja mainittavampaa rantalajistoa edustivat tervaleppä, tuhkapaju (Salix cinerea),

rentukka, pullosara, myrkkykeiso, suo-ohdake, rantakukka, kurjenjalka, leveäosmankäämi

ja suo-orvokki (Viola palustris). Pohjavesivaikutteisuus näkyi uposlehtisten kasvien

runsautena ja rehevyytenä. Kelluslehtisistä runsaimpia olivat pohjanlumme ja isoulpukka,

Luoteisrannalla (Leskijärventie 11), josta vene saatiin, oli runsaasti sahalehteä. Järvessä

voisi siis esiintyä sahalehteä vaativa sudenkorentolajikin. Leskijärvellä havaittiin elokuussa

2008 kolme kuikkaa, jotka pesivät järvellä.

Leskijärvi on kirkas, tosin sameus hiukan kasvaa pohjaa kohden. Järvi on humuspitoinen,

mutta näyttäisi, että arvot ovat laskussa. Leskijärven alkaliniteetti eli haponsitomiskyky oli

pääosin hyvä (0,366–0,63 mmol/l), tosin talvella 2008 arvo oli vain tyydyttävä (0,14–0,25

mmol/l). Järven puskurikyky on siis varsin hyvä, joten se ei ole välittömässä vaarassa happamoitua.

Järven pH on lähellä neutraalia, hiukan happaman puolella.

Leskijärven happitilanne oli erittäin huono talvella 2008. Muinakin vuosina otetuissa talvinäytteissä

happitilanne oli heikko. Kemiallinen hapenkulutus sen sijaan oli järvessä normaali.

Kesällä 2008 tilanne oli jo selvästi parempi. Sähkönjohtavuus mittaa vedessä olevien

liuenneiden suolojen määrää. Tämä arvo oli varsin korkea Leskijärvellä (10,34–15,4

mS/cm, talvella 2008 kuitenkin vain 6,6 mS/cm). Peltoviljely saattaa nostaa sähkönjohtavuuden

arvoa, mutta pääosin lienee kyse lähteisyyteen ja muihin luontaisiin ominaisuuksiin

liittyvä asia.

Leskijärvi on sekä kokonaisfosforin että kokonaistypen suhteen lievästi rehevä tai rehevä.

Pintaveden kokonaisfosforitulosten keskiarvo oli 16 µg/l ja alusveden 26,75 µg/l. Kokonaistypen

arvot olivat 460–780 µg/l. Raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat kohonneet

(Rauta: 250–2500 µg/l, Mangaani 1300 µg/l) hapen vähettyä talvisin.

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järviluokittelun mukaan kohde lienee pieni humusjärvi,

jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 2008 hyvässä

22


ja kokonaistyppipitoisuus erittäin hyvässä luokassa. Leskijärven kesäinen näkösyvyys oli

(12.8.) 2,2 m ja talvinen 1,4 m (21.1.2002 ja 9.3.1989) eli hyvä. Kokonaisarvio Leskijärven

tilasta on hyvä.

Raidonjärvi

Leskijärvi

0 0,5 1

kilometriä

Kuva 16. Leskijärven (vaalean sinisellä) ja Raidonjärven (tumman sinisellä) valumaalueet.

Pohjakartta on topografikartta 1:100 000. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro

53/MML/08.

6.2. Raidonjärvi

(A=27,452 ha, max. syvyys 5,0 m, keskisyvyys 1,7 m, V= 464 Dm 3 , valumaalueen

A=13,2 km 2 , korkeus 117,4 m mpy)

Raidonjärven laajalla valuma-alueella on paljon soita, mikä näkyy järven melko tummassa

värissä (kuva 16). Siellä sijaitsee myös useita lampia ja järviä: Leskijärvi, Sotkalammi, Sorsalammi,

Haaralammi, Tuiskulammi, Valkealammi, Mustalammi ja Karhulammi. Raidonjärvi

laskee edelleen Ruoko- ja Ootanjokea myöden Lairoon. Raidonjärvestä on vain aikaisempia

ympäristötoimen rantanäytetuloksia: 20.8.1998, 3.6.1999, 8.6.2000, 5.6.2001.

Vuonna 2008 näytteitä otettiin 25.2.2008 (kuva 17) ja 12.8.2008 syvännepisteeltä. Lisäksi

ojavesinäytteitä on otettu 25.5.2008 Leskijärven ojasta Raidonjärven rannan tuntuman tierummusta

sekä samalta suunnalta kesällä 2008.

Raidonjärven rannoilla vallitsevat sarakasvustot (pullo- ja jouhisara) ja järviruokoa tavataan

lähinnä itärannalla. Myös järvikaisla muodostaa paikoin kasvustoja. Tummasta vedestä ei

paljon vesikasveja erottunut. Rantalajeista mainittakoon tervaleppä, rantaleinikki, kurjen-

23


miekka, luhtakastikka, terttualpi, myrkkykeiso, jouhivihvilä, suopursu (Ledum palustre),

juolukka ja pikkupalpakko.

Raidonjärvi on erittäin tummavetinen, rehevä (P tot 33,8 μg/l; typen perusteella melkein karu)

ja matala järvi, jonka puskurikyky on hyvä ja pH lievästi hapan. Raidonjärvi kärsinee

alusveden hapen niukkuudesta kerrosteisuuskausien lopulla (Hapen kyllästysaste alusvedessä

talvella 17 % ja kesällä 22 %). Jo suuri humuspitoisuus nostaa kemiallista hapenkulutusta,

jonka arvot ovat Raidonjärvellä vaihdelleet pääosin 21,8–38,0 mg/l. Kokonaistypen

arvot ovat niin ikään olleet humuspitoiselle vedelle tyypillisiä.

Raidonjärven sähkönjohtavuusarvot ovat olleet normaalin alhaisia. Tummavetisyys ja lievä

sameus laskivat järven näkösyvyyden vain 0,8 metriin (12.8.2008). Vesienhoito-ohjelmien

mukaisen järviluokittelun mukaan kohde lienee pieni humusjärvi, jonka kasvukauden aikaiset

pintaveden kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet pääosin tyydyttävässä luokassa.

Kokonaisarvio Raidonjärven tilasta on tyydyttävä.

Kuva 17. Talvinen näkymä Raidonjärveltä kohti pohjoisrantaa.

6.3. Rapalammi

(A= 1,309 ha, max. syvyys 16,5 m, valuma-alueen A= 11,8 ha, korkeus 132,1 m

mpy)

Rengossa on kaksi Rapalammea, joista tutkimme Oinaalassa sijaitsevan lammen. Rapalammesta

ei ole aikaisempia tuloksia tietokannoissa. Suppaan sijoittuva, 1,3 ha kokoinen

Rapalampi sijaitsee Renko I (0469254) pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueella.

24


Rapalammin valuma-alue on varsin pieni, ja siihen kuuluu mm. metsäistä harjua ja peltoa

(kuva 18). Myös koko valuma-alue on pohjavesialueella ja suurelta osin vielä muodostumisalueellakin.

Lampi sijoittuu Rengon Pappilan laajennettuun pihapiiriin. Rapalammilta

vedet virtaavat Ollinojaa myöten Renkajokeen.

Rapalammin lounaispuolinen, Oinaalanharjun Rautavuoren rinne on erittäin jyrkkä, havupuuvaltainen

kangas, jossa on alempana hieskoivuvaltainen lehtipuuvyöhyke. Lounaisrannalla

kasvoi suuri haapa (Populus tremula), joka olisi sopiva liito-oravan pesäpuuksi.

Lammen pohjois- ja kaakkoispäissä on laakeat rannat. Pohjoispäähän laskee oja ja kaakkoispäästä

laskee pois Onninoja. Tämän ojan suulla lumme muodosti peittäviä kasvustoja

(80%), joiden joukossa oli joitain ulpukoita ja muutoinkin hyvin rehevää kasvillisuutta. Itse

vesimassassa oli yli 100 % vesiruttoa ja irtokellujista tavattiin ravinteisuutta indikoiva pikkulimaska.

Ilmaversoista lammella kasvoivat mm. vehka, rentukka, järvikorte, ranta-alpi,

terttualpi, rantakukka, raate sekä kurjenjalka. Myös monia saroja kasvaa Rapalammin rannoilla

mm. liereäsara (Carex diandra), jokapaikansara (C. nigra), harmaasara (C. canescens)

ja pullosara. Rantojen lajistosta kirjattiin mm. suohorsma (Epilobium palustre), mesiangervo

(Filipendula ulmaria), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), suo-orvokki,

rönsy- (Agrostis stolonifera) ja isorölli (A. gigantea) ja nurmilauha. Rannan puulajistoa

olivat kuusen (Picea abies), hieskoivun (Betula pubescens) ja haavan lisäksi harmaaleppä

(Alnus incana) ja kiiltopaju (Salix phylicifolia). Lammella pesi telkkäpariskunta (Bucephala

clangula).

19.8.2008 otetun näytteen perusteella Rapalammin vesi oli voimakkaasti lämpötilakerrostunut

ja siten monet veden ominaisuudet muuttuivat pinnalta pohjalle mentäessä. Pinnan

lämpötila on 18,7 o C, kun se alusvedessä oli 5,1 o C:een tuntumassa. Hapen kyllästysaste laski

pinnan 75 %:sta 4 %:iin jo 5 metrissä ja oli alhaisimmillaan 10 m:ssä ollen 1 %. Syvemmällä

viileämpi vesi oli niukasti hapekkaampaa (13 m 2 % ja 16 m 3 %). Veden väri muuttui

pinnan lievästä ruskeavetisyydestä pohjan erittäin ruskeaan veteen. Sameus muuttui

pinnan kirkkaasta vedestä pohjan suureen sameuteen, mikä liittyy pohjan hapettomuuteen.

Vastaavasti kemiallinen hapenkulutus kasvoi syvyyden myötä, mutta säilyi pohjallakin

kohtuullisen matillisella tasolla.

Rapalammin pH oli pintavedessä jopa emäksisen puolella (7,6), mutta painui happamen

puolelle syvemmälle mentäessä (6,3 pohjalla). Sähkönjohtavuus kasvoi pohjalle mentäessä

johtuen hapettomaan veteen vapautuvista ioneista. Huolimatta siitä, että Rapalammi on

harjualueella, sen puskurikyky oli hyvä eikä happamoitumisen vaaraa ole. Raudan ja mangaanin

pohjalle päin kohoavat pitoisuudet liittyvät alusveden hapettomuuteen.

Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus kertoi Rapalammen olevan vain lievästi rehevä (17

μg/l), mutta jo 5 metrissä pitoisuus nousi rehevyyttä osoittavaksi (30 μg/l) ja 10 m:ssä oltiin

jo ultrarehevälla tasolla (690 μg/l). Pohjan tuntumasta mitattiin suurin kokonaisfosforipitoisuus

(2200 μg/l), ja tässä syvyydessä oli fosfaattifosforiakin peräti 1900 μg/l. Vastaavasti

kokonaistyppipitoisuus lisääntyi pinnan 810 μg/l:sta pohjan 25 000 μg/l:ssa. Sen sijaan nitraattitypen

määrä jäi kaikissa syvyyksissä alle määritysrajan. Näkösyvyydeksi mitattiin

19.8.2008 varsin hyvä 2,5 m.

Kirkkoherran mukaan lammissa on välillä limaisen tuntuista vettä ja laituria täytyy säännöllisesti

puhdistaa. Rapalammin kunnostamiseen toivottiin ohjeita. Rapalammi on tyypillinen

suppajärvi, jossa pinnan hyvälaatuinen vesi muuttuu meromiktisyyden ja siitä osin johtuvan

hapettomuuden vuoksi sameammaksi ja runsasravinteiseksi. Yleensä tällaiset vedet säilyvät

25


pitkään käyttökelpoisuudeltaan hyvinä, mutta jos kuormitus jostain syystä ylittää kriittisen

rajan ne saattavat muuttua heikkolaatuisiksi. Suppajärvien luontaiseen kehitykseen kuuluu

vähittäinen umpeenkasvu. Rapalammilla ei juuri kannata tehdä muita hoitotoimia kuin vähäistä

vesikasvillisuuden poistoa. Jos lammessa havaitaan kalakuolemia talviaikaan, kannattaa

lammen hapettamista talviaikaan harkita.

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järviluokittelun mukaan kohde lienee pieni humusjärvi,

jonka kesän 2008 pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli hyvässä ja kokonaistyppipitoisuus

tyydyttävässä luokassa. Kokonaisuutena Rapalammin tila on tyydyttävä.

Rapalammi

0 100 200

metriä

Kuva 18. Rapalammin valuma-alue.

26


7. Yhteenveto

Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seurantaohjelman mukaiseen tutkimustiheyteen ei

tänäkään vuonna päästy joskin tutkittujen vesien kokonaismäärä on hiljalleen noussut laboratorioanalyyseihin

varattujen määrärahojen kehityksen myötä vuodesta 2005. Seuranta

myös laventui kattamaan järvien lisäksi mm. ojia, pienvesiä ja lähteitä. Toki niitä on aiemminkin

selvitetty, mutta ei ole samassa mitassa otettu mukaan raportointiin.

16

14

12

Kpl

10

8

6

Renko

Kalvola

Hämeenlinna

Hauho

Hattula

4

2

0

2005 2006 2007 2008

Vuosi

Kaavio 2. Tutkimusjärvien määrä vuosittain Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen

selvityksissä. Vuonna 2005 joukossa oli useita vain kesällä tutkittuja järviä.

Tutkimusjärvet olivat varsin hyvässä kunnossa: Kahdestatoista järvestä seitsemän luokitettiin

hyväksi. Näistä Ahvenistonjärvi ja Kotkajärvi voidaan jopa tulkita erinomaisiksi laadultaan.

Neljä järvistä oli tyydyttäviä ja vain yksi eli Hattulan ja Rengon rajalla sijaitseva Pitkäjärvi

oli välttävä laadultaan (taulukko 2).

Katumajärveen laskevien ojavesien laatu oli Renkajärveen laskevien vesien laatua heikompi,

johtuen asutuksen ja viljelyn voimakkaammasta vaikutuksesta Katumajärven valumaalueella.

27


Taulukko 2. Tutkittujen järvien perustietoja ja yhteenveto laadusta.

Järvi Kunta Pinta-ala Max. Syvyys Näytekerrat Yleisluokitus

ha

m syvänne

Kynnösjärvi Hattula 29,5 2,2 5 hyvä

Pitkäjärvi Hattula/Renko 36,0 1,15 2 välttävä

Akkijärvi Hauho 86,0 9,0 6 hyvä

Vähäjärvi Hauho 26,6 18,3 7 hyvä

Ahvenistonjärvi Hämeenlinna 10,0 30,0 20 hyvä

Painokankaan lammi

Hämeenlinna 0,1 1 1 tyydyttävä

Vaholammi Hämeenlinna 11,0 4,6 2 tyydyttävä

Rimminlammi Kalvola 3,6 2,5 2 hyvä

Kotkajärvi Kalvola 284,8 10,1 20 hyvä

Leskijärvi Renko 22,0 5,0 4 hyvä

Raidonjärvi Renko 27,5 5,0 2 tyydyttävä

Rapalammi Renko 1,3 16,5 1 tyydyttävä

8. Lähdeluettelo

Kirjallisuus

Jutila, H. 2004: Hauhon luonto-opas. – Ympäristöosaston julkaisuja 32. Hämeenlinnan seudun

kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, Napa-projekti. 61 s.

Jutila, H. 2007: Hämeenlinnan luonto-opas. – Ympäristöosaston julkaisuja 36. Hämeenlinnan

seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, Napa-projekti. 72 s.

Jutila, H. 2008: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuonna 2007. – Hämeenlinnan

seudullisen ympäristötoimen monisteita 18.

Jutila, H. & Harju, H. 2004: Kalvolan luonto-opas. – Ympäristöosaston julkaisuja 29. Hämeenlinnan

seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti.

49 s.

Jutila, H. & Harju, H. 2004: Rengon luonto-opas. – Ympäristöosaston julkaisuja 26. Hämeenlinnan

seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti.

44 s.

Jutila H. & Salminen, P. 2006: Hämeenlinnan Katumajärven tila ja kuormitus – Hämeenlinnan

seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 2. Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi,

JÄRKI-hanke. 85 s. ja 16 liitettä.

Jutila, H., Järvinen A., Jutila K. & Huttunen M. 2006: Kalvolan Kotkajärvi. – Hämeenlinnan

seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 13. 44 s. + 7 liitettä.

Muut lähteet

https://wwws.ymparisto.fi. Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokanta

http://www.kvvy.fi. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.

28


Sähkönj

kokon

aissy näkö näyte

Alkalit

eetti Väri

ohtokyk

y (0,11

uS/cm*

COD

mg/l

Hapen (=KMn

ala,

vyys syvy syvyy Lämpö mmol/ mg/l Sameu jotta happipit kylläst 04-luku

Järvi Kunta Yk pohj Yk itä Karttalehti ha päivämäärä m ys m s m tila pH l Pt s NTU mS/cm) oisuus ysaste * 0,253)

Kynnösjärvi Hattula 6760434 3345390 213102 29,5 21.8.2008 1,8 1,1 0,5 18,1 7,1 0,22 130,0 2,50 4,95 7,3 77 18,2

Kynnösjärvi Hattula 6760434 3345390 213102 29,5 21.8.2008 1,8 1,1 1,5 18 7 0,22 160,0 5,30 4,95 7,1 75 35,4

Kynnösjärvi Hattula 6760553 3345487 213102 29,5 29.2.2008 2,2 0,5 1,7 6,1 0,18 200,0 0,90 4,84 10,7 76 30,4

Kynnösjärvi Hattula 6760553 3345487 213102 29,5 29.2.2008 2,2 1,5 3,9 6,0 0,23 200,0 0,91 5,94 4,9 37 30,4

Kynnösjärvi Hattula 6760553 3345487 213102 29,5 10.2.2000 2,2 0,4 1,0 2,4 5,9 180,0 0,70 5,2 7,2 53 31,0

Kynnösjärvi Hattula 6760553 3345487 213102 29,5 10.2.2000 2,2 0,4 1,2 3,6 6,0 200,0 1,20 5,6 3,6 27 29,0

Kynnösjärvi Hattula 6760553 3345487 213102 29,5 14.2.1984 2,2 0,8 1,0 1,1 6,2 0,19 140,0 4,8 7,3 51 22,0

Kynnösjärvi Hattula 6760553 3345487 213102 29,5 14.2.1984 2,2 0,8 2,0 1,7 6,2 4,9 6,4 46

Pitkäjärvi, keskiosa 1 Hattula/Renk 6779875 3342237 213101C 36,0 12.8.2008 1,1 0,50 rannast 17,5 6,3 0,09 220,0 2,80 6,9 7,2 74 23,5

Pitkäjärvi, keskiosa 1 Hattula/Renk 6779875 3342237 213101C 36,0 25.2.2008 1,0 1,0 3,2 5,7 0,08 250,0 7,50 7,6 1,1 8 38,0

Pitkäjärvi, keskiosa 1 Hattula/Renk 6779875 3342237 213101C 36,0 13.2.1984 1,1 1,0 0,3 5,4 0,14 8,1 0,0 0 6,8

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779910 3376824 213210D 86,0 14.8.2008 6,3 1,3 1 17,8 7,3 0,18 70,0 6,40 8,03 7,7 80 11,6

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779910 3376824 213210D 86,0 14.8.2008 6,3 1,3 4 17,7 7,2 0,18 65,0 6,20 8,14 7,2 75 11,4

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779910 3376824 213210D 86,0 14.8.2008 6,3 1,3 6,0 15,2 6,8 0,19 70,0 11,00 8,14 0,4 4 11,9

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 27.2.2008 8,6 1,0 2,4 6,7 0,17 65,0 0,86 6,71 11,8 86 10,1

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 27.2.2008 8,6 4,0 3,5 6,4 0,18 70,0 1,60 7,37 6,0 45 10,6

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 27.2.2008 8,6 6,0 4 6,2 0,20 100,0 6,20 7,81 3,7 28 12,7

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 17.7.2007 8,6 4,0 16,5 1,1 11

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 24.1.2006 8,6 1,80 1,0 0,9 6,6 0,15 70,0 1,20 6,3 12,9 91 11,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 24.1.2006 8,6 1,80 4,0 1,9 6,4 0,14 70,0 1,40 5,7 10,3 74 9,8

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 24.1.2006 8,6 1,80 7,6 3,4 6,1 0,16 130,0 8,70 6,1 4,6 35 9,6

Akkijärvi, ranta Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 17.7.2001 8,6 7,8 60,0 2,50 13,2

Akkijärvi, Lasten kesän rantaHauho 6779875 3376921 213210D 86,0 13.6.2000 8,6 15,6 7,1 70,0 3,60 10,9

Akkijärvi, Lasten kesän rantaHauho 6779875 3376921 213210D 86,0 1.7.1999 8,6 7,2 60,0 1,30 12,1

Akkijärvi, ranta Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 3.8.1998 8,6 18,4 7,2 6,16 10,1

Akkijärvi, ranta Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 13.7.1998 8,6 7,3 45,0 1,50 9,9

Akkijärvi, Lasten kesän rantaHauho 6779875 3376921 213210D 86,0 5.6.1997 8,6 14 7,2 60,0 11,1

Akkijärvi, ranta Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 5.6.1997 8,6 14 7,3 70,0 10,9

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 9.2.1993 8,5 2,70 1,0 0,7 6,4 0,12 50,0 0,60 6,4 13,1 91 10,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 9.2.1993 8,5 2,70 3,0 3,1 6,2 0,11 5,8 8,1 60

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 9.2.1993 8,5 2,70 7,5 4,4 6,0 0,18 160,0 12,00 6,5 2,5 19 17,0


Järvi Kunta Yk pohj Yk itä Karttalehti

ala,

ha päivämäärä

Lämpö

tila pH

Sameu

s NTU

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 28.1.1992 8,7 2,50 5,0 2,1 6,1 6,3 9,0 65

kokon

aissy

vyys

m

näkö

syvy

ys m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/

l

Väri

mg/l

Pt

Sähkönj

ohtokyk

y (0,11

uS/cm*

jotta happipit

mS/cm) oisuus

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 28.1.1992 8,7 2,50 8,0 3,4 6,0 6,5 4,5 34

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 31.3.1980 8,6 2,00 1,0 0,3 6,6 0,16 70,0 2,30 6,1 12,0 85 13,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 31.3.1980 8,5 2,00 3,0 1,6 10,0 74

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 31.3.1980 8,5 2,00 5,0 2,3 6,8 52

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 31.3.1980 8,5 2,00 7,0 2,9 5,4 41

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 31.3.1980 8,5 2,00 8,0 3,4 6,2 0,24 100,0 5,60 5,6 1,9 15 13,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 7.4.1975 8,7 1,40 1,0 1,4 6,3 0,12 95,0 1,20 6,0 10,2 75 14,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 7.4.1975 8,7 1,40 2,0 2,1 6,2 100,0 1,50 6,0 9,6 72 14,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 7.4.1975 8,7 1,40 3,0 2,5 6,2 100,0 0,90 6,0 9,4 71 14,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 7.4.1975 8,7 1,40 5,0 2,8 6,2 0,11 110,0 1,20 6,0 6,6 50 15,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 7.4.1975 8,7 1,40 7,0 3,2 170,0 1,80 4,8 37 15,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 213210D 86,0 7.4.1975 8,7 1,40 8,0 3,5 6,4 0,13 140,0 2,10 7,0 3,2 25 16,0

1,85 6,63 0,16

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795169 3363326 213209A 26,6 14.8.2008 18 1,8 1,0 16,7 7,2 0,36 65,0 1,80 10,34 5,8 67 15,4

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795169 3363326 213209A 26,6 14.8.2008 18 1,8 5,0 8,6 6,4 0,34 65,0 1,50 11 1,2 10 14,7

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795169 3363326 213209A 26,6 14.8.2008 18 1,8 10,0 4,8 6,4 0,37 70,0 2,50 12,1 1,5 11 14,4

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795169 3363326 213209A 26,6 14.8.2008 18 1,8 15,0 4,6 6,5 0,43 90,0 4,10 11 1,0 8 14,2

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795169 3363326 213209A 26,6 14.8.2008 18 1,8 17,0 4,5 0,8 6

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 27.2.2008 11,9 1,0 2,6 6,5 0,30 90,0 2,90 10,8 9,4 68 18,5

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 27.2.2008 11,9 5,0 3,6 6,6 0,36 70,0 1,30 9,9 6,9 51 14,4

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 27.2.2008 11,9 11,0 3,8 6,6 0,37 80,0 2,30 10,2 5,4 40 14,7

Vähäjärvi, ranta Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 28.7.1998 17,2 0,5 19,5 7,3 8,7 14,9

Vähäjärvi, ranta Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 4.6.1997 17,2 0,5 15 7,2 70,0 13,4

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 30.7.1996 18,3 1,70 0,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 30.7.1996 18,3 1,70 1,0 19,5 7,4 70,0 1,70 8,7 8,9 97 15,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 30.7.1996 18,3 1,70 2,0 19,4

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 30.7.1996 18,3 1,70 3,0 16,5

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 30.7.1996 18,3 1,70 4,0 14,3

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 30.7.1996 18,3 1,70 5,0 9,7 6,6 70,0 1,40 9,0 5,9 51 13,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 30.7.1996 18,3 1,70 7,0 5,6

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 30.7.1996 18,3 1,70 9,0 5,2

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 30.7.1996 18,3 1,70 10,0 5,0 4,1 32

Hapen

kylläst

ysaste

COD

mg/l

(=KMn

04-luku

* 0,253)


kokon

aissy

vyys

m

ala,

Lämpö

Sameu

Järvi Kunta Yk pohj Yk itä Karttalehti ha päivämäärä

tila pH

s NTU

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 30.7.1996 18,3 1,70 17,8 4,5 6,6 80,0 6,50 11,0 0,7 5 14,0

näkö

syvy

ys m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/

l

Väri

mg/l

Pt

Sähkönj

ohtokyk

y (0,11

uS/cm*

jotta happipit

mS/cm) oisuus

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 2.4.1996 18,3 2,10 1,0 0,5 6,7 50,0 0,30 9,8 7,5 52 11,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 2.4.1996 18,3 2,10 10,0 3,6 6,6 50,0 1,20 9,5 5,2 39 11,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 2.4.1996 18,3 2,10 17,0 3,8 6,5 70,0 2,40 10,2 0,8 6 12,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 23.8.1994 18,0 2,30 1,0 16,4 7,2 60,0 0,70 8,8 8,6 88 11,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 23.8.1994 18,0 2,30 8,0 6,3 6,4 60,0 0,80 9,0 4,1 33 10,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 23.8.1994 18,0 2,30 17,0 4,5 6,6 120,0 8,20 10,6 0,5 4 11,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 29.3.1994 18,0 2,20 1,0 0,6 6,8 60,0 0,60 10,5 9,3 65 13,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 29.3.1994 18,0 2,20 8,0 2,4 6,7 60,0 1,30 9,8 6,3 46 12,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 29.3.1994 18,0 2,20 17,0 3,7 6,6 70,0 2,20 10,8 1,2 9 12,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 25.3.1993 17,5 2,40 1,0 1,6 6,8 40,0 0,50 6,4 7,0 50 8,3

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 25.3.1993 17,5 2,40 8,0 3,6 6,6 60,0 1,30 9,3 3,9 29 11,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 25.3.1993 17,5 2,40 16,0 3,9 6,6 80,0 4,20 10,0 1,7 13 11,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 9.2.1993 15,5 1,80 1,0 1,3 6,4 0,27 80,0 3,00 8,7 9,5 67 16,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 9.2.1993 15,5 1,80 3,0 3,2 6,5 0,32 9,2 6,1 46

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 9.2.1993 15,5 1,80 14,5 3,8 6,4 0,34 80,0 3,40 9,6 3,9 30 12,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 8.9.1992 18,0 1,80 1,0 13,5 7,1 0,31 40,0 1,70 9,7 8,6 83 11,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 8.9.1992 18,0 1,80 8,0 7,5 6,4 0,28 60,0 1,60 9,6 4,5 38 11,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 8.9.1992 18,0 1,80 17,0 5,8 6,4 0,35 80,0 5,00 10,0 1,1 9 11,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 24.6.1980 17,2 1,70 17,5 3,6 7,4 0,28 70,0 7,7 9,5 102 15,0

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 24.6.1980 17,2 1,70 8,7 2,3 6,6 70,0 7,5 7,1 64

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 24.6.1980 17,2 1,70 6,2 2,4 6,6 70,0 7,6 7,2 60

Vähäjärvi, keskiosa 2 Hauho 6795115 3363169 213209A 26,6 24.6.1980 17,2 1,70 5,3 3,2 6,4 0,25 80,0 7,0 5,4 44 14,0

1,91 6,69 0,33 69,7 2,39 12,90

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 18.8.2008 26,2 5,5 1 18,3 7,7 0,23 2,5 0,84 4,62 7,7 81 2,8

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 18.8.2008 26,2 5,5 5 18,1 7,5 0,23 2,5 0,85 4,51 7,6 80 2,8

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 18.8.2008 26,2 5,5 10 6,5 6,4 0,24 15,0 1,10 4,73 2,4 18 2,5

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 18.8.2008 26,2 5,5 15 5,5 6,3 0,27 15,0 1,10 5,17 2,4 16 2,5

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 18.8.2008 26,2 5,5 20 5,1 6,5 0,40 35,0 5,60 7,37 0,8 6 4,8

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 18.8.2008 26,2 5,5 25,5 5 6,6 0,46 60,0 9,20 8,03 0,6 4 6,3

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 29.2.2008 22,0 1,0 1,6 6,9 0,23 10,0 0,37 4,84 10,6 74 8,3

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 29.2.2008 22,0 5,0 4,3 6,6 0,23 10,0 0,27 4,73 6,9 52 5,7

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 29.2.2008 22,0 10,0 4,5 6,5 0,23 10,0 0,29 5,06 6,5 50 6,9

Hapen

kylläst

ysaste

COD

mg/l

(=KMn

04-luku

* 0,253)


kokon

aissy

vyys

m

Järvi Kunta Yk pohj Yk itä Karttalehti

ala,

ha päivämäärä

Lämpö

tila pH

Sameu

s NTU

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 29.2.2008 22,0 15,0 4,5 6,5 0,23 15,0 0,36 4,73 6,2 47 7,9

näkö

syvy

ys m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/

l

Väri

mg/l

Pt

Sähkönj

ohtokyk

y (0,11

uS/cm*

jotta happipit

mS/cm) oisuus

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 29.2.2008 22,0 21,0 4,9 6,4 0,41 225,0 47,00 6,38 0,6 6 18,0

Ahvenistonjärvi, ranta Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 16.5.2005 28,0 ranta 10,3 7,4 10,0 0,51 9,4

Ahvenistonjärvi Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 28.7.2003 28,0 1,0 7,7 5,0 0,70 4,29 11,0

Ahvenistonjärvi Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 28.7.2003 28,0 15,0 6,6 5,0 0,90 4,84 11,0

Ahvenistonjärvi Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 28.7.2003 28,0 20,0 6,4 45,0 3,70 6,92 21,0

Ahvenistonjärvi Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 28.7.2003 28,0 29,0 6,5 90,0 4,00 7,59 27,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 6.3.2003 28,0 1,0 1,1 7,26 10,0 0,30 4,8 9,9 70 2,4

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 6.3.2003 28,0 10,0 3,7 6,78 10,0 0,30 4,5 6,9 52 2,4

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 6.3.2003 28,0 20,0 4,3 6,7 30,0 3,90 7,3 0,1 1 4,7

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 6.3.2003 28,0 28,0 4,6 6,55 65,0 6,00 8,0 0,1 1 8,2

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 6.2.2003 30,1 7,2 1,0 1,2 6,7 0,24 5,0 0,30 5,6 9,1 64 2,8

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 6.2.2003 30,1 7,2 10,0 4,0 6,5 0,40 4,8 5,1 39 2,5

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 6.2.2003 30,1 7,2 15,0 4,0 4,7 36

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 6.2.2003 30,1 7,2 18,0 4,1 2,1 16

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 6.2.2003 30,1 7,2 20,0 4,4 6,4 37,00 6,2 0,0 0 4,2

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 6.2.2003 30,1 7,2 29,0 4,6 6,4 260,0 27,00 7,5 0,0 0 8,3

Ahvenistonjärvi Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 11.7.2002 28,0 5 1,0 7,8 0,50 4,2 9,4 110 11,0

Ahvenistonjärvi Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 11.7.2002 28,0 5 5,0 7,3 0,80 4,3 10,8 110 12,0

Ahvenistonjärvi Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 11.7.2002 28,0 5 10,0 6,5 1,40 5,0 5,5 44 12,0

Ahvenistonjärvi Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 11.7.2002 28,0 5 15,0 6,3 0,90 4,5


kokon

aissy

vyys

m

Järvi Kunta Yk pohj Yk itä Karttalehti

ala,

ha päivämäärä

Lämpö

tila pH

Sameu

s NTU

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 2.6.1997 29,8 6,0 0,0-2,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 2.6.1997 29,8 6,0 1,0 13,5 7,0 0,20 5,0 0,60 4,7 11,0 106 2,2

näkö

syvy

ys m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/

l

Väri

mg/l

Pt

Sähkönj

ohtokyk

y (0,11

uS/cm*

jotta happipit

mS/cm) oisuus

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 2.6.1997 29,8 6,0 10,0 5,3 6,4 1,30 4,7 8,1 64 2,2

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 2.6.1997 29,8 6,0 20,0 4,4 6,1 48,00 6,1 0,0 0,0 4,1

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 2.6.1997 29,8 6,0 29,0 4,4 6,3 140,0 35,00 7,6 0,0 0,0 5,3

Ahvenistonjärvi, ranta Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 26.5.1997 28,0 11,0 7,4 5,0 10,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 9.3.1997 30,0 11,0 1,0 1,7 6,5 0,20 5,0 0,30 5,3 10,4 75,0 2,3

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 9.3.1997 30,0 11,0 10,0 3,5 6,4 0,40 4,9 7,4 56,0 2,2

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 9.3.1997 30,0 11,0 20,0 4,4 6,1 24,00 5,6 0,2 2,0 3,3

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 9.3.1997 30,0 11,0 29,0 4,7 6,3 200,0 25,00 8,6 0,0 0,0 6,6

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 29.7.1996 29,9 6,6 0,0-2,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 29.7.1996 29,9 6,6 1,0 19,4 7,3 0,19 5,0 0,70 4,7 8,8 96,0 2,6

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 29.7.1996 29,9 6,6 10,0 6,3 6,6 0,80 4,8 5,5 45,0 2,2

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 29.7.1996 29,9 6,6 20,0 4,6 6,4 64,00 7,0 0,0 0,0 4,8

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 29.7.1996 29,9 6,6 29,0 4,6 6,5 70,0 27,00 8,0 0,0 0,0 6,3

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 3.6.1996 29,8 4,9 0,0-2,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 3.6.1996 29,8 4,9 1,0 14,6 7,1 0,19 5,0 0,60 5,0 10,3 101,0 2,3

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 3.6.1996 29,8 4,9 10,0 5,1 6,5 1,00 5,0 6,9 54,0 2,1

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 3.6.1996 29,8 4,9 20,0 4,6 6,3 60,00 7,0 0,0 0,0 4,7

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 3.6.1996 29,8 4,9 28,5 4,6 6,3 350,0 81,00 7,6 0,0 0,0 5,4

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 13.2.1996 29,8 7,5 1,0 0,8 6,6 0,22 L5 0,20 5,7 9,5 67,0 2,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 13.2.1996 29,8 7,5 10,0 4,0 6,4 0,30 5,0 5,9 45,0 1,6

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 13.2.1996 29,8 7,5 20,0 4,5 6,4 9,20 7,5 0,0 0,0 4,9

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 13.2.1996 29,8 7,5 29,0 4,7 6,4 80,0 5,60 8,5 0,0 0,0 6,7

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 31.7.1995 29,8 5,0 0,0-2,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 31.7.1995 29,8 5,0 1,0 21,0 7,1 0,18 5,0 0,90 4,9 8,8 99,0 2,9

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 31.7.1995 29,8 5,0 10,0 6,1 1,9 15,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 31.7.1995 29,8 5,0 20,0 4,6 0,0 0,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 31.7.1995 29,8 5,0 29,0 4,6 6,5 150,0 21,00 7,5 0,0 0,0 5,5

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 5.6.1995 29,9 5,3 1,0 21,0 6,3 7,0 0,90 4,8 9,3 105,0 2,6

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 5.6.1995 29,9 5,3 10,0 5,1 4,4 35,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 5.6.1995 29,9 5,3 20,0 4,5 0,0 0,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 5.6.1995 29,9 5,3 29,0 4,5 6,2 160,0 46,00 7,2 0,0 0,0 5,7

Hapen

kylläst

ysaste

COD

mg/l

(=KMn

04-luku

* 0,253)


Järvi Kunta Yk pohj Yk itä Karttalehti

ala,

ha päivämäärä

Lämpö

tila pH

Sameu

s NTU

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 14.2.1995 29,8 9,0 10,0 4,2 6,0 46,0

kokon

aissy

vyys

m

näkö

syvy

ys m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/

l

Väri

mg/l

Pt

Sähkönj

ohtokyk

y (0,11

uS/cm*

jotta happipit

mS/cm) oisuus

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 14.2.1995 29,8 9,0 20,0 4,5 0,0 0,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 14.2.1995 29,8 9,0 28,8 4,7 6,4 120,0 10,00 8,6 0,0 0,0 7,2

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 12.8.1993 30,0 3,8 0,0-2,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 12.8.1993 30,0 3,8 1,00 18,7 7,5 0,19 5,0 0,90 4,9 9,2 99,0 2,7

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 12.8.1993 30,0 3,8 2,00 18,7

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 12.8.1993 30,0 3,8 5,00 17,9 9,6 101,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 12.8.1993 30,0 3,8 10,00 6,4 3,5 28

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 12.8.1993 30,0 3,8 15,00 6,2 6,3 0,23 25,0 4,40 5,4 0,9 7 2,7

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 12.8.1993 30,0 3,8 20,00 6,1 0,4 3

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 12.8.1993 30,0 3,8 25,00 4,6 0,0 0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 12.8.1993 30,0 3,8 29,00 6,5 6,5 0,57 120,0 25,00 8,6 0,2 2 6,3

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 16.2.1993 30,0 6,8 1,00 1,1 6,6 0,22 5,0 0,40 5,8 9,6 68 2,7

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 16.2.1993 30,0 6,8 5,00 3,2 6,5 49

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 16.2.1993 30,0 6,8 10,00 3,5 6,3 47

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 16.2.1993 30,0 6,8 15,00 3,8 6,3 0,19 5,0 0,40 5,2 4,2 32 2,3

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 16.2.1993 30,0 6,8 20,00 4,4 0,0 0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 16.2.1993 30,0 6,8 25,00 4,5 0,0 0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 16.2.1993 30,0 6,8 29,00 4,5 6,5 0,68 160,0 12,50 9,8 0,0 0 7,8

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 11.11.1987 28,0 1,00 3,2 6,6 0,16 10,0 5,7 2,6

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 9.3.1987 30,0 5,8 1,00 0,6 6,7 0,21 10,0 6,6 10,5 73 3,5

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 9.3.1987 30,0 5,8 3,00 2,4 6,7 0,20 6,0 9,8 72

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 9.3.1987 30,0 5,8 29,00 4,3 6,5 0,55 240,0 8,8 0,1 0 7,7

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 2.1.1974 28,0 4,0 1,00 1,3 6,9 5,0 0,50 5,7 10,9 80 2,8

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 2.1.1974 28,0 4,0 5,00 3,4 6,9 5,0 0,50 5,3 10,2 80 2,7

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 2.1.1974 28,0 4,0 10,00 3,7 6,8 5,0 0,50 5,3 9,3 74 2,7

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 2.1.1974 28,0 4,0 15,00 3,9 6,7 5,0 0,70 5,3 8,6 68 5,4

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 2.1.1974 28,0 4,0 20,00 4,2 6,4 12,0 1,70 5,7 1,3 10 13,0

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 Hämeenlinna 6767916 3360393 213109B 28,0 2.1.1974 28,0 4,0 27,00 4,6 6,5 54,0 9,10 6,7 0,6 5 16,0

Hapen

kylläst

ysaste

COD

mg/l

(=KMn

04-luku

* 0,253)

Painokankaan lampi Hämeenlinna6763058 3364222 12.8.2008 0,6 16,4 7,1 0,24 180,0 6,30 5,94 8,1 82 22,77

Painokankaan lampi Hämeenlinna6763058 3364222 12.8.2008 0,6 15,8 3,1 30


kokon

aissy

vyys

m

Järvi Kunta Yk pohj Yk itä Karttalehti

ala,

ha päivämäärä

Lämpö

tila pH

Sameu

s NTU

Vaholammi Hämeenlinna 6774046 3372856 213210A 11,0 14.8.2008 4,0 0,7 1 18 6,2 0,06 220,0 1,80 8,47 7,6 80 32,9

näkö

syvy

ys m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/

l

Väri

mg/l

Pt

Sähkönj

ohtokyk

y (0,11

uS/cm*

jotta happipit

mS/cm) oisuus

Vaholammi Hämeenlinna 6774046 3372856 213210A 11,0 14.8.2008 4,0 0,7 3,5 11,7 6 0,23 325,0 4,30 10,01 0,3 3 45,5

Vaholammi Hämeenlinna 6774046 3372856 213210A 11,0 27.2.2008 4,6 1 2,4 5,3 0,06 250,0 0,56 8,47 9,5 68 40,5

Vaholammi Hämeenlinna 6774046 3372856 213210A 11,0 27.2.2008 4,6 4 4,6 5,2 0,08 300,0 1,40 8,69 1,6 12 43,0

Rimminlammi, keskiosa 1 Kalvola 6767487 3340796 213103 21.8.2008 2,3 1,5 1 17,7 7,2 0,46 90,0 1,60 8,36 6,7 70 6,6

Rimminlammi, keskiosa 1 Kalvola 6767487 3340796 213103 21.8.2008 2,3 1,5 2 16,3 6,9 0,48 100,0 3,40 8,47 4,4 44 7,48

Rimminlammi, keskiosa 1 Kalvola 6767487 3340796 213103 29.2.2008 2,5 1 2,4 6,5 0,32 180,0 0,85 8,36 6,4 46 32,9

Rimminlammi, keskiosa 1 Kalvola 6767487 3340796 213103 29.2.2008 2,5 2 4 6,5 0,73 120,0 0,79 17,6 2,6 20 18,7

6,78 0,50 122,5 1,66 10,6975 5,025 45 16,42

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 21.8.2008 10,1 2,8 1 17,9 7,4 0,31 45,0 1,20 6,05 7,3 77 9,87

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 21.8.2008 10,1 5 17,5 7,4 0,30 45,0 1,20 6,05 6,7 72 9,61

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 21.8.2008 10,1 6 17,9 7,3 77

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 21.8.2008 10,1 7 17,6 7,1 73

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 21.8.2008 10,1 8 17,4 6,8 70

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 21.8.2008 10,1 9 15,9 5,1 50

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 21.8.2008 10,1 9,5 11,4 7,1 0,37 50,0 3,50 6,93 0,5 4 12,90

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 21.8.2008 10,1 10 10,3 0,4 3

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 29.2.2008 1,0 6,8 0,29 50,0 0,55 6,6 9,9

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 29.2.2008 5,0 6,7 0,30 55,0 0,48 6,38 10,1

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 29.2.2008 9,0 6,6 0,28 55,0 0,79 6,71 10,1

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 14.8.2007 10,0 0,2 22,8 8,7 100

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 14.8.2007 10,0 2,5 1,0 22,7 7,1 0,29 40,0 0,73 6,16 8,8 100 9,2

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 14.8.2007 10,0 2,0 22,6 8,8 100

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 14.8.2007 10,0 5,0 18,6 7 0,29 40,0 0,85 6,38 6,4 68 9,1

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 14.8.2007 10,0 7,0 17,5 5,8 60

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 14.8.2007 10,0 10,0 11,6 6,7 0,58 240,0 20,00 8,36 0,3 3 13,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 19.2.2007 1,0 1,7 6,9 0,23 70,0 0,41 5,7 11 78 12,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 19.2.2007 5,0 2,9 0,51 8,9 65

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 19.2.2007 10,0 3,3 6,5 0,64 5,7 7,1 52

Kotkajärvi, ranta Kalvola 6769819 3337817 213103B 283,8 1.7.2003 11,0 ranta 18,0 7,8 25,0 0,90 9,6

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 17.2.2003 11,2 2,2 1 1,5 6,7 0,32 35,0 L0,4 6,6 10,2 73 8,9

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 17.2.2003 11,2 5 4,3 7,7 59

Hapen

kylläst

ysaste

COD

mg/l

(=KMn

04-luku

* 0,253)


kokon

aissy

vyys

m

Järvi Kunta Yk pohj Yk itä Karttalehti

ala,

ha päivämäärä

Lämpö

tila pH

Sameu

s NTU

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 17.2.2003 11,2 10,2 4,7 6,5 0,31 35,0 0,50 6,8 4,8 37 8,2

Kotkajärvi, ranta Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 8.8.2002 11,0 21,3 7,4 40,0 0,90 9,6

Kotkajärvi, ranta Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 20.6.2001 11,0 7 60,0 1,10 11,6

Kotkajärvi, Niemikotka Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 28.6.2000 19,2 7,6 40,0 1,60 9,9

Kotkajärvi, Niemikotka Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 29.6.1999 22,6 7,6 50,0 0,95 10,6

Kotkajärvi, ranta Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 27.7.1998 19 7,4 5,62 10,1

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 16.3.1998 10,5 4,2 1 1,5 6,8 0,25 35,0 0,30 6,5 12,9 92 10,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 16.3.1998 10,5 5 3,7 0,30 6 45

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 16.3.1998 10,5 8 4 4,9 37

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 16.3.1998 10,5 9,5 4,2 6,3 0,60 7 4 31

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 14.8.1997 11,1 0,0-0,2

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 14.8.1997 11,1 2,4 1 19,7 6,7 0,23 60,0 1,80 5,6 7,4 81 11,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 14.8.1997 11,1 5 17,8 1,70 3,4 36

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 14.8.1997 11,1 6 14,4 0,5 5

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 14.8.1997 11,1 8 11,2 0,7 6

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 14.8.1997 11,1 10 11 6,2 5,20 6,4 0,4 4

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 7.2.1996 10,5 3,2 1 1 6,8 0,26 35,0 0,40 6,4 12,6 89 8,3

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 7.2.1996 10,5 5 3,8 0,40 7,5 57

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 7.2.1996 10,5 9,5 4,4 6,4 0,70 6,6 5,5 42

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 15.8.1991 10,4 2,7 1 19,5 7,3 0,12 25,0 0,80 5,6 8,1 88 7,8

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 15.8.1991 10,4 6 18,6 7,3 78

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 15.8.1991 10,4 7 16,6 2,3 24

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 15.8.1991 10,4 8,5 14,7

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 15.8.1991 10,4 9,4 13,4 6,5 0,32 70,0 5,80 6,5 0,5 5 8,5

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 20.2.1991 11,0 5 1 0,2 7 0,22 40,0 0,50 6,8 13,2 91 7,4

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 20.2.1991 11,0 3 1,5 6,8 0,20 5,6 11,7 83

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 20.2.1991 11,0 10 3,7 6,4 0,26 35,0 0,60 7 6 45 8,5

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 23.2.1976 10,2 1 0,2 6,8 0,25 32,0 1,50 6,7 8,6

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 23.2.1976 10,2 2 1,3 7 29,0 1,30 6,5 11,3 83 8,5

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 23.2.1976 10,2 5 2,6 6,8 0,24 30,0 1,20 6,4 8,4 64 8,2

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 23.2.1976 10,2 7 3,2 6,6 29,0 1,60 6,5 7,6 59 8,8

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 23.2.1976 10,2 9 3,6 6,6 0,30 29,0 1,30 7,3 10,2 80 8,0

näkö

syvy

ys m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/

l

Väri

mg/l

Pt

Sähkönj

ohtokyk

y (0,11

uS/cm*

jotta happipit

mS/cm) oisuus

Hapen

kylläst

ysaste

COD

mg/l

(=KMn

04-luku

* 0,253)


kokon

aissy

vyys

m

Järvi Kunta Yk pohj Yk itä Karttalehti

ala,

ha päivämäärä

Lämpö

tila pH

Sameu

s NTU

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 16.9.1975 10,1 3,3 1 14 6,6 0,23 38,0 1,60 6,6 9,3 93 9,3

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 16.9.1975 10,1 5 14 6,8 0,23 38,0 1,50 6,5 9,2 92 9,2

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 16.9.1975 10,1 9 13,9 6,8 0,22 38,0 1,60 6,5 9,2 92 9,5

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 6.8.1975 10,0 1 22,6 7,7 0,22 38,0 1,00 5,7 7,9 93 10,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 6.8.1975 10,0 6 16,9 6,9 0,23 39,0 0,70 6 4,5 48 9,3

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 6.8.1975 10,0 9 11,7 6,6 0,23 51,0 1,10 6 5,7 54 10,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 1.7.1975 10,3 3,3 1 17,5 7,2 0,20 47,0 1,10 6,4 9,1 98 11,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 1.7.1975 10,3 5 15,5 7,1 0,20 47,0 1,00 6,4 8,4 87 10,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 1.7.1975 10,3 7 11,7 6,7 47,0 1,60 6,5 5,8 55

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 1.7.1975 10,3 9 10,7 6,5 0,20 54,0 2,00 6,4 5,3 49 12,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 19.2.1975 10,5 2,2 1 0,9 6,7 0,21 69,0 0,70 6,5 12,3 89 13,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 19.2.1975 10,5 2 1,3 12 88

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 19.2.1975 10,5 3 1,3

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 19.2.1975 10,5 4 1,4

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 19.2.1975 10,5 5 1,8 10,6 79

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 19.2.1975 10,5 6 2,1

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 19.2.1975 10,5 7 2,3 8,7 66

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 19.2.1975 10,5 8 2,4

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 19.2.1975 10,5 9 2,4

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 19.2.1975 10,5 10 2,6 6,5 0,21 70,0 1,40 6,8 7 53 13,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 15.6.1966 9,5 3,3 1 19,8 7,2 45,0 4,6 9,3 105 10,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 15.6.1966 9,5 3 18,4 7,2 40,0 4,6 9,3 102 12,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 15.6.1966 9,5 5 14,3 7 40,0 4,6 8,8 90 10,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 15.6.1966 9,5 7 13,6 6,9 40,0 4,6 8,6 85 9,9

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 15.6.1966 9,5 9 12,7 6,8 45,0 4,6 7,9 78 9,9

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 15.6.1966 9,5 9,5 12,5 7,8 76

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 13.7.2007 10,0 0,2 20,7 9,2 101

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 13.7.2007 10,0 2,4 1,0 20,5 9,3 101

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 13.7.2007 10,0 2,0 20,3 9,3 101

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 13.7.2007 10,0 5,0 17,5 5,3 55

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 13.7.2007 10,0 7,0 14,8 2,9 28

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6769554 3337777 213103B 283,8 13.7.2007 10,0 9,0 13 0,5 5

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6770475 3338220 213103B 283,8 15.8.1991 12,0 2,9 1 19,6 7,2 0,21 25,0 0,80 5,7 8,1 88 7,9

näkö

syvy

ys m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/

l

Väri

mg/l

Pt

Sähkönj

ohtokyk

y (0,11

uS/cm*

jotta happipit

mS/cm) oisuus

Hapen

kylläst

ysaste

COD

mg/l

(=KMn

04-luku

* 0,253)


kokon

aissy

vyys

m

Järvi Kunta Yk pohj Yk itä Karttalehti

ala,

ha päivämäärä

Lämpö

tila pH

Sameu

s NTU

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6770475 3338220 213103B 283,8 15.8.1991 12,0 6 18,6

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6770475 3338220 213103B 283,8 15.8.1991 12,0 7 16,6 3,5 36

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6770475 3338220 213103B 283,8 15.8.1991 12,0 10,5 10,6 6,5 0,37 140,0 14,00 6,6 0 0 9,2

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6770475 3338220 213103B 283,8 20.2.1991 11,2 4 1 0,2 6,9 0,22 30,0 0,90 6 12,6 87 6,8

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6770475 3338220 213103B 283,8 20.2.1991 11,2 3 1,4 6,9 0,21 5,6 11,4 81

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6770475 3338220 213103B 283,8 20.2.1991 11,2 10,2 3,8 6,4 0,24 30,0 0,50 6,3 4,3 33 7,3

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6770475 3338220 213103B 283,8 19.2.1975 12,0 2,3 1 0,9 6,5 0,18 70,0 0,80 6,5 12,2 88 13,0

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6770475 3338220 213103B 283,8 19.2.1975 12,0 2 1,3 12,2 90

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6770475 3338220 213103B 283,8 19.2.1975 12,0 5 1,9 10 75

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6770475 3338220 213103B 283,8 19.2.1975 12,0 8 2,3 8,7 66

Kotkajärvi, Taljala 2 Kalvola 6770475 3338220 213103B 283,8 19.2.1975 12,0 11 2,5 6,2 0,19 62,0 0,90 6,6 8 61 12,0

näkö

syvy

ys m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/

l

Väri

mg/l

Pt

Sähkönj

ohtokyk

y (0,11

uS/cm*

jotta happipit

mS/cm) oisuus

Hapen

kylläst

ysaste

COD

mg/l

(=KMn

04-luku

* 0,253)

Leskijärvi, keskiosa 1 Renko 6753698 3346404 213102C 21,9 12.8.2008 4,7 7,2 1 17,6 7,2 0,43 50,0 2,90 13,2 6,9 77 10,4

Leskijärvi, keskiosa 1 Renko 6753698 3346404 213102C 21,9 12.8.2008 4,7 6,8 4 15,6 6,8 0,58 65,0 5,60 14,3 2,5 24 11,1

Leskijärvi, keskiosa 1 Renko 6753698 3346404 213102C 21,9 25.2.2008 4,2 6,7 1 3,3 6,7 0,14 40,0 1,00 6,6 5,2 38 7,1

Leskijärvi, keskiosa 1 Renko 6753698 3346404 213102C 21,9 25.2.2008 4,2 6,4 4 4,6 6,4 0,25 70,0 2,70 10,34 0,7 6 9,6

Leskijärvi, keskiosa 1 Renko 6753698 3346404 213102C 21,9 21.1.2002 5,0 6,8 1 2,2 6,8 0,48 80,0 1,20 13,9 58 13,0

Leskijärvi, keskiosa 1 Renko 6753698 3346404 213102C 21,9 21.1.2002 5,0 6,7 4 4,9 6,7 0,63 160,0 6,40 15,4 5 14,0

Leskijärvi, keskiosa 1 Renko 6753698 3346404 213102C 21,9 9.3.1989 5,0 6,5 1 2,1 6,5 0,37 50,0 13,0 6,8 49 11,0

Leskijärvi, keskiosa 1 Renko 6753698 3346404 213102C 21,9 9.3.1989 5,0 2 2,8 3,8 28

Leskijärvi, keskiosa 1 Renko 6753698 3346404 213102C 21,9 9.3.1989 5,0 3 3,6 1,2 9

Leskijärvi, keskiosa 1 Renko 6753698 3346404 213102C 21,9 9.3.1989 5,0 6,4 4 3,8 6,4 0,52 120,0 15,0 0,8 6 11,0

Raidonjärvi, keskiosa 1 Renko 6753560 3345479 213102C 27,5 12.8.2008 3,7 7,2 1 17,3 7,2 0,29 200,0 4,40 7,7 7,8 81 22,5

Raidonjärvi, keskiosa 1 Renko 6753560 3345479 213102C 27,5 12.8.2008 3,7 6,5 3,5 15,5 6,5 0,35 240,0 15,00 8,14 1,8 22 23,8

Raidonjärvi, keskiosa 1 Renko 6753719 3345536 213102C 27,5 25.2.2008 4,2 6,2 1 2,2 6,2 0,17 225,0 1,30 6,82 11,0 78 38,0

Raidonjärvi, keskiosa 1 Renko 6753719 3345536 213102C 27,5 25.2.2008 4,2 6,3 4 4,7 6,3 0,36 160,0 4,10 12,1 2,3 17 22,3

Raidonjärvi, ranta Renko 6753719 3345536 213102C 27,5 5.6.2003 4,2 7,2 0,5 17,0 7,2 150,0 2,00 23,3

Raidonjärvi, ranta Renko 6753719 3345536 213102C 27,5 5.6.2002 4,2 7,2 0,5 20,7 7,2 160,0 2,50 21,8

Raidonjärvi, ranta Renko 6753719 3345536 213102C 27,5 5.6.2001 4,2 6,9 0,5 14,1 6,9 210,0 1,70 1,3

Raidonjärvi, ranta Renko 6753719 3345536 213102C 27,5 8.6.2000 4,2 7,3 0,5 7,3 140,0 3,70 21,5

Raidonjärvi, ranta Renko 6753719 3345536 213102C 27,5 3.6.1999 4,2 6,8 0,5 6,8 175,0 1,60 23,5

Raidonjärvi, ranta Renko 6753719 3345536 213102C 27,5 20.8.1998 4,2 7,2 0,5 7,2 6,51 36,2

Rapalammi, Pappila Renko 6756156 3353836 213105 1,3 19.8.2008 16,5 7,6 1 18,7 7,6 0,61 45,0 1,30 10,34 6,8 75 13,2


Järvi Kunta Yk pohj Yk itä Karttalehti

ala,

ha päivämäärä

Lämpö

tila pH

Sameu

s NTU

Rapalammi, Pappila Renko 6756156 3353836 213105 1,3 19.8.2008 16,5 2 16,2 69

kokon

aissy

vyys

m

näkö

syvy

ys m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/

l

Väri

mg/l

Pt

Sähkönj

ohtokyk

y (0,11

uS/cm*

jotta happipit

mS/cm) oisuus

Rapalammi, Pappila Renko 6756156 3353836 213105 1,3 19.8.2008 16,5 3 12 11

Rapalammi, Pappila Renko 6756156 3353836 213105 1,3 19.8.2008 16,5 4 6,5 7

Rapalammi, Pappila Renko 6756156 3353836 213105 1,3 19.8.2008 16,5 6,7 5 5,7 6,7 0,86 90,0 16,00 12,1 0,8 4 15,9

Rapalammi, Pappila Renko 6756156 3353836 213105 1,3 19.8.2008 16,5 6,4 10 5 6,4 1,40 120,0 18,00 19,8 0,2 1 19,5

Rapalammi, Pappila Renko 6756156 3353836 213105 1,3 19.8.2008 16,5 6,3 15 5,1 6,3 2,20 120,0 12,00 29,7 0,2 2 21,0

Rapalammi, Pappila Renko 6756156 3353836 213105 1,3 19.8.2008 16,5 6,3 13 5,2 6,3 2,70 225,0 22,00 35,2 0,3 3 25,3

Hapen

kylläst

ysaste

COD

mg/l

(=KMn

04-luku

* 0,253)


Amm

oniu

m

typpe

Lämpök

estoiset

kolifor

miset

bakteeri

Näytteenottaja

Nitraat Nitriitt

Su

Ma

näyte

Fosfa Kokon ti i

Klor lfa Alu Kal Kal Nat gn Lume Jään

syvyy Kokonai attifos aistypp typpe typpe

Manga Klori ofyll att mii iu siu riu esi npak paks

Järvi

s m sfosfori fori i nä nä nä Rauta ani di i-a i ni m m m um t suus uus

Kynnösjärvi 0,5 23,00


Nitraat

ti

typpe


Nitriitt

i

typpe


Amm

oniu

m

typpe


Su

lfa

att

i

Ma

gn

esi

um

Lämpök

estoiset

kolifor

miset

bakteeri

t

Näytteenottaja

näyte

Fosfa Kokon

Klor Alu Kal Kal Nat

Lume Jään

syvyy Kokonai attifos aistypp

Manga Klori ofyll mii iu siu riu

npak paks

Järvi

s m sfosfori fori i

Rauta ani di i-a ni m m m

suus uus

Akkijärvi, Tuulosl. 1 5,0 13,00 0,1 0,3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Akkijärvi, Tuulosl. 1 8,0 16,00 0,1 0,3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Akkijärvi, Tuulosl. 1 1,0 21,00 370 5 670 3,9 0,1 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Akkijärvi, Tuulosl. 1 3,0 0,1 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Akkijärvi, Tuulosl. 1 5,0 0,1 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Akkijärvi, Tuulosl. 1 7,0 0,1 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Akkijärvi, Tuulosl. 1 8,0 29,00 530 69 1400 4,1 0,1 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Akkijärvi, Tuulosl. 1 1,0 21,00 530 24 550 19 3,1 0 0,1 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Akkijärvi, Tuulosl. 1 2,0 0,1 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Akkijärvi, Tuulosl. 1 3,0 0,1 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Akkijärvi, Tuulosl. 1 5,0 16,00 600 15 710 18 3,2 0,1 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Akkijärvi, Tuulosl. 1 7,0 0,1 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Akkijärvi, Tuulosl. 1 8,0 32,00 550 9 1100 110 3,6 0,1 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

516 1031,9

Vähäjärvi, keskiosa 2 1,0 22,00


Lämpök

Näytteenottaja

Amm

Nitraat Nitriitt oniu

Su

estoiset

Ma kolifor

näyte

Fosfa Kokon ti i m

Klor lfa Alu Kal Kal Nat gn miset Lume Jään

syvyy Kokonai attifos aistypp typpe typpe typpe Manga Klori ofyll att mii iu siu riu esi bakteeri npak paks

Järvi

s m sfosfori fori i nä nä nä Rauta ani di i-a i ni m m m um t suus uus

Vähäjärvi, keskiosa 2 17,8 54,00 1400 270 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 1,0 21,00 900 65 0,35 0,52 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 10,0 21,00 800 51 0,35 0,52 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 17,0 28,00 830 86 0,35 0,52 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 1,0 26,00 750 12 0 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 8,0 19,00 680 7 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 17,0 92,00 1000 270 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 1,0 43,00 1400 16 0 0,15 0,65 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 8,0 35,00 1100 6 0,15 0,65 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 17,0 50,00 1300 76 0,15 0,65 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 1,0 18,00 860 79 0 0,48 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 8,0 14,00 960 69 0,48 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 16,0 60,00 880 34 0,48 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

Vähäjärvi, keskiosa 2 1,0 33,00 1000 360 2 30 420 40 4,1 16 300 2,2 7 4,3 3 0,0 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Vähäjärvi, keskiosa 2 3,0 0,0 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Vähäjärvi, keskiosa 2 14,5 37,00 900 380 2 5 430 370 5,7 14 133 2,3 8 5,0 3 0,0 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Vähäjärvi, keskiosa 2 1,0 25,00 2 550 18 L1 19 6,5 5 Uudenmaan ympäristökeskus

Vähäjärvi, keskiosa 2 8,0 20,00 3 960 500 2 10 Uudenmaan ympäristökeskus

Vähäjärvi, keskiosa 2 17,0 42,00 13 1100 540 3 12 Uudenmaan ympäristökeskus

Vähäjärvi, keskiosa 2 17,5 33,00 660 1 0 8 140 4,6 Uudenmaan ympäristökeskus

Vähäjärvi, keskiosa 2 8,7 Uudenmaan ympäristökeskus

Vähäjärvi, keskiosa 2 6,2 Uudenmaan ympäristökeskus

Vähäjärvi, keskiosa 2 5,3 37,00 1100 390 2 5 430 5,1 Uudenmaan ympäristökeskus

30,53 930,00 371,82 216,67

Ahvenistonjärvi, pohj. 1 8,00 2,5 220 10 25 20 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Ahvenistonjärvi, pohj. 5 10,00 2,5 240 10 25 20 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Ahvenistonjärvi, pohj. 10 14,00 5 300 10 25 20 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Ahvenistonjärvi, pohj. 15 16,00 2,5 350 10 450 340 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Ahvenistonjärvi, pohj. 20 230,00 140 1100 10 4500 560 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Ahvenistonjärvi, pohj. 25,5 350,00 220 1500 10 6000 300 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,0 9,00


Nitraat

ti

typpe


Nitriitt

i

typpe


Amm

oniu

m

typpe


Su

lfa

att

i

Ma

gn

esi

um

Lämpök

estoiset

kolifor

miset

bakteeri

t

Näytteenottaja

näyte

Fosfa Kokon

Klor Alu Kal Kal Nat

Lume Jään

syvyy Kokonai attifos aistypp

Manga Klori ofyll mii iu siu riu

npak paks

Järvi

s m sfosfori fori i

Rauta ani di i-a ni m m m

suus uus

Ahvenistonjärvi, pohj. 15,0 10,00


Lämpök

Näytteenottaja

Amm

Nitraat Nitriitt oniu

Su

estoiset

Ma kolifor

näyte

Fosfa Kokon ti i m

Klor lfa Alu Kal Kal Nat gn miset Lume Jään

syvyy Kokonai attifos aistypp typpe typpe typpe Manga Klori ofyll att mii iu siu riu esi bakteeri npak paks

Järvi

s m sfosfori fori i nä nä nä Rauta ani di i-a i ni m m m um t suus uus

Ahvenistonjärvi, pohj. 0,0-2,0 1,8 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,0 8,00 L3 260 5 L5 L5 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 10,0 14,00 360 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 20,0 220,00 1400 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 29,0 410,00 C400 2300 7 0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, ranta 8,00 370 0,004 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,0 8,00 410 0,4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 10,0 8,00 340 0,4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 20,0 99,00 980 0,4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 29,0 680,00 3100 0,4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 0,0-2,0 1,4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,0 9,00 3 330 L5 6 L5 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 10,0 9,00 280 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 20,0 340,00 1800 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 29,0 460,00 C450 2300 L5 0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 0,0-2,0 2,5 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,0 10,00 L3 270 L5 13 L5 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 10,0 11,00 280 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 20,0 350,00 2200 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 28,5 450,00 C410 2500 L5 0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,0 13,00 370 0,3 0,4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 10,0 9,00 350 0,3 0,4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 20,0 340,00 2100 0,3 0,4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 29,0 580,00 2900 0,3 0,4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 0,0-2,0 2,9 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,0 13,00 L2 330 L5 6 L5 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 10,0 13,00 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 20,0 300,00 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 29,0 400,00 C380 2200 120 0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,0 320 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 10,0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 20,0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 29,0 2200 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry


Nitraat

ti

typpe


Nitriitt

i

typpe


Amm

oniu

m

typpe


Su

lfa

att

i

Ma

gn

esi

um

Lämpök

estoiset

kolifor

miset

bakteeri

t

Näytteenottaja

näyte

Fosfa Kokon

Klor Alu Kal Kal Nat

Lume Jään

syvyy Kokonai attifos aistypp

Manga Klori ofyll mii iu siu riu

npak paks

Järvi

s m sfosfori fori i

Rauta ani di i-a ni m m m

suus uus

Ahvenistonjärvi, pohj. 10,0 8,00 0,2 0,4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 20,0 320,00 0,2 0,4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 28,8 680,00 3200 0,2 0,4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ahvenistonjärvi, pohj. 0,0-2,0 4 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,00 8,00 280 1 L1 4 25 16 4,8 5 19 1,9 4 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 2,00 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 5,00 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 10,00

Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 15,00 22,00 450 17 2 175 490 310 4,9 4 34 2,0 5 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 20,00

Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 25,00

Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 29,00 360,00 1800 19 3 1550 6100 790 5,1 4 23 2,2 5 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,00 9,00 310 110 L1 15 14 8 5,5 5 L3,0 2,2 5 2,8 1 0,04 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 5,00 0,04 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 10,00 0,04 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 15,00 10,00 390 150 L1 3 34 66 4,9 5 4 2,0 4 2,5 1 0,04 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 20,00 0,04 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 25,00 0,04 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 29,00 570,00 2700 8 5 0 8100 970 5,5 L1,0 40 2,2 5 2,6 1 0,04 0,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,00 15,00 L2 390 31 1 32 86 38 5,5/5,8 7 2,1 5 1 0,01 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,00 32,00 470 150 L1 65 6,4 6 30 2,4 6 3,3 1 0,1 0,5 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 3,00 0,1 0,5 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 29,00 600,00 1700 14 3 8500 6,1 L1,0 50 2,2 6 3,1 1 0,1 0,5 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 1,00 10,00 390 76 6,8 0 0,2 0,3 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 5,00 7,00 410 33 6,6 0,2 0,3 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 10,00 0,2 0,3 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 15,00 9,00 320 9 6,4 0,2 0,3 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 20,00 0,2 0,3 Uudenmaan ympäristökeskus

Ahvenistonjärvi, pohj. 27,00 200,00 1200 750 6,5 0,2 0,3 Uudenmaan ympäristökeskus

Painokankaan lampi 52,00 8 790


Näytteenottaja

Lämpök

Amm

Nitraat Nitriitt oniu

Su

estoiset

Ma kolifor

näyte

Fosfa Kokon ti i m

Klor lfa Alu Kal Kal Nat gn miset Lume Jään

syvyy Kokonai attifos aistypp typpe typpe typpe Manga Klori ofyll att mii iu siu riu esi bakteeri npak paks

Järvi

s m sfosfori fori i nä nä nä Rauta ani di i-a i ni m m m um t suus uus

Vaholammi 1 41,00 12 790


Nitraat

ti

typpe


Nitriitt

i

typpe


Amm

oniu

m

typpe


näyte

Fosfa Kokon

Klor Alu Kal Kal Nat

Lume Jään

syvyy Kokonai attifos aistypp

Manga Klori ofyll mii iu siu riu

npak paks

Järvi

s m sfosfori fori i

Rauta ani di i-a ni m m m

suus uus

Kotkajärvi, Sittala 1 10,2 10,00 430 90 2,3 Pirkanmaan ympäristökeskus

Su

lfa

att

i

Ma

gn

esi

um

Lämpök

estoiset

kolifor

miset

bakteeri

t

Näytteenottaja

Kotkajärvi, ranta 7,00 410


Nitraat

ti

typpe


Nitriitt

i

typpe


Amm

oniu

m

typpe


näyte

Fosfa Kokon

Klor Alu Kal Kal Nat

Lume Jään

syvyy Kokonai attifos aistypp

Manga Klori ofyll mii iu siu riu

npak paks

Järvi

s m sfosfori fori i

Rauta ani di i-a ni m m m

suus uus

Kotkajärvi, Sittala 1 1 11,00 1000 110 52 3,2 10 Uudenmaan ympäristökeskus

Su

lfa

att

i

Ma

gn

esi

um

Lämpök

estoiset

kolifor

miset

bakteeri

t

Näytteenottaja

Kotkajärvi, Sittala 1 5 8,00 820 94 58 3,2 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 9 4,00 730 110 60 3,2 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 1 2,00 260 62 31 3,8 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 6 6,00 610 71 31 3,6 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 9 9,00 410 220 35 3,5 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 1 490 80 0 22 960 3,2 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 5 640 96 2 17 140 14 3,2 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 7 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 9 850 180 2 54 1600 15 3,2 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 1 5,00 5 580 170 0 39 140 10 3,4 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 2 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 3 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 4 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 5 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 6 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 7 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 8 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 9 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 10 9,00 5 600 280 0 46 190 25 3,5 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 1 500 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 3 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 5 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 7 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 9 300 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Sittala 1 9,5 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Taljala 2 0,2 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Kotkajärvi, Taljala 2 1,0 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Kotkajärvi, Taljala 2 2,0 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Kotkajärvi, Taljala 2 5,0 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Kotkajärvi, Taljala 2 7,0 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Kotkajärvi, Taljala 2 9,0 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Kotkajärvi, Taljala 2 1 12,00 380 7L1 120 95 2,1 9 33 0,7 7 1,8 Uudenmaan ympäristökeskus


Nitraat

ti

typpe


Nitriitt

i

typpe


Amm

oniu

m

typpe


näyte

Fosfa Kokon

Klor Alu Kal Kal Nat

Lume Jään

syvyy Kokonai attifos aistypp

Manga Klori ofyll mii iu siu riu

npak paks

Järvi

s m sfosfori fori i

Rauta ani di i-a ni m m m

suus uus

Kotkajärvi, Taljala 2 6 Uudenmaan ympäristökeskus

Su

lfa

att

i

Ma

gn

esi

um

Lämpök

estoiset

kolifor

miset

bakteeri

t

Näytteenottaja

Kotkajärvi, Taljala 2 7 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Taljala 2 10,5 15,00 700 23 4 1900 C1500 2,1 6 69 0,7 8 1,8 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Taljala 2 1 7,00 350 40 L1 95 5 2,1 9 21 0,8 7 2,1 1 0,1 0,5 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Taljala 2 3 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Taljala 2 10,2 6,00 400 91 L1 140 160 2,3 9 49 0,7 8 2,1 1 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Taljala 2 1 6,00 4 580 170 2 49 120 16 3,5 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Taljala 2 2 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Taljala 2 5 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Taljala 2 8 Uudenmaan ympäristökeskus

Kotkajärvi, Taljala 2 11 5,00 8 440 180 1 24 150 15 3,5 Uudenmaan ympäristökeskus

Leskijärvi, keskiosa 1 1,0 24,00


Näytteenottaja

Lämpök

Amm

Nitraat Nitriitt oniu

Su

estoiset

Ma kolifor

näyte

Fosfa Kokon ti i m

Klor lfa Alu Kal Kal Nat gn miset Lume Jään

syvyy Kokonai attifos aistypp typpe typpe typpe Manga Klori ofyll att mii iu siu riu esi bakteeri npak paks

Järvi

s m sfosfori fori i nä nä nä Rauta ani di i-a i ni m m m um t suus uus

Rapalammi, Pappila 2,0 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Rapalammi, Pappila 3,0 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Rapalammi, Pappila 4,0 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi

Rapalammi, Pappila 5,0 30,00 9 1500


Renkajärven laskuojien vesianalyysituloksia

LIITE 2.

Saastamoisenoja Sitturinoja Ruokosuonoja Sälinoja Pajustonoja

Vesinäytteet otettu, pvm 1.4.2008 21.8.2008 1.4.2008 21.8.2008 1.4.2008 21.8.2008 1.4.2008 21.8.2008 1.4.2008 21.8.2008

Lämpökestoiset, koliformiset bakteerit pmy/100ml 24 1 88 1 43 0 96

Fekaaliset streptokokit pmy/100ml 190 5 290 1 48 0 25

Väriluku mg Pt/l 200 160 140 200 200 200 400

Kiintoaine mg/l


Kappolan

rantaoja

Analyysi Yksikkö Petäjänharjunoja

Niemelänoja

Paavolan

oja

Jokelanoja Kihtersuonoja,

ennen allasta

Kihtersuonoja,

altaan jälkeen

Rauhalan

oja

LIITE 3.

Solvikin oja Harvialan

oja

Pvm. 9.9.2008 9.9.2008 9.9.2008 9.9.2008 9.9.2008 18.9.2008 18.9.2008 18.9.2008 18.9.2008 18.9.2008

Väri mg/l Pt 150 25 80 90 80 80 90 45 1 200 15

pH 7,2 7,8 6,9 6,9 6,8 6,9 6,8 7,8 6,4 6,6

Sameus NTU 6,9 6,2 5,6 2,3 6,4 9,2 6,1 2,8 24 4,5

Sähkönjohtavuus µS/cm 120 220 180 260 150 240 240 270 280 290

Ammonium, NH4-N µg/l 5

More magazines by this user
Similar magazines