HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012

hameenlinna.fi

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012

1

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI

Tilinpäätös 2012 Hämeenlinnan kaupunginhallitus 25.3.2013

SISÄLLYSLUETTELO

1 TOIMINTAKERTOMUS ...................................................................................................................................... 3

1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa .................................................................................. 3

1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus ....................................................................................................... 3

1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset .................................................................. 5

1.1.3 Yleinen kuntatalouden kehitys .................................................................................................. 6

1.1.4 Kaupungin toiminta ja talous sekä olennaiset muutokset ......................................................... 6

1.1.5 Kaupungin henkilöstö.............................................................................................................. 14

1.1.6 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen

vaikuttavista seikoista ............................................................................................................. 17

1.1.7 Ympäristötekijät ...................................................................................................................... 17

1.2 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvio merkittävimmistä riskeistä ja

epävarmuustekijöistä.............................................................................................................................. 17

1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ................................................................... 21

1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ...................................................................................... 21

1.3.2 Toiminnan rahoitus ................................................................................................................. 22

1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset .......................................................................................................... 25

1.5 Kokonaistulot ja -menot.......................................................................................................................... 27

1.6 Hämeenlinnakonsernin toiminta ja talous .............................................................................................. 28

1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ................................................... 28

1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus ................................................................................................... 29

1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ............................................................................ 29

1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä ........................................................................ 30

1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ................................................................................... 32

1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet .................................................. 38

1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely ................................................................................................... 38

1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet ................................................................................... 38

2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ................................................................................................................ 39

2.1 Tavoitteiden toteutuminen ...................................................................................................................... 39

2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen .......................................................................................... 44

2.2.1 Käyttötalousosan toteutuminen .............................................................................................. 44

2.2.1.1 TILAAJA .................................................................................................................................. 44

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA ......................................................................................... 44

ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA ..................................................................................................... 56

TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA ........................................... 64

IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA ........................................................................................................ 76

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA ....................................................................................................... 83

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA ............................................................................... 92

YHTEINEN JÄTELAUTAKUNTA .................................................................................................... 97

KONSERNIPALVELUT .................................................................................................................. 99

2.2.1.2 PALVELUTUOTANTO .......................................................................................................... 108

PALVELUTUOTANNON HALLINTO ............................................................................................ 111

VARHAISKASVATUSPALVELUT ................................................................................................ 112

OPETUSPALVELUT .................................................................................................................... 114

LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT ........................................................... 117

KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT ...................................................................................... 121

TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄT PALVELUT ................................................................................ 126

IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA ................................................................................................. 136

YHDYSKUNTARAKENNE ............................................................................................................ 139

KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS ........................................................................................ 146

2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen ......................................................................................... 150

2.2.2.1 Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset) ........................................................................... 150

2.2.2.2 Liikelaitokset ......................................................................................................................... 151

2.2.2.3 Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset) .......................................................................... 152

2.2.3 Investointien toteutuminen .................................................................................................... 154

2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen .................................................................................................. 161

2.2.4.1 Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset) ........................................................................... 161

2.2.4.2 Liikelaitokset ......................................................................................................................... 162

2.2.4.3 Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset) .......................................................................... 162

2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta................................................... 163


2

3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ........................................................................................................................... 165

3.1 Tuloslaskelma ...................................................................................................................................... 165

3.1.1 Ulkoinen tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset) ........................................................................... 165

3.1.2 Ulkoinen tuloslaskelma ......................................................................................................... 166

3.1.3 Tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset) ......................................................................................... 167

3.1.4 Tuloslaskelma (sisäiset erät mukana) .................................................................................. 168

3.2 Rahoituslaskelma (ml. Liikelaitokset) ................................................................................................... 169

3.3 Tase...................................................................................................................................................... 170

3.4 Konsernilaskelmat ................................................................................................................................ 171

3.4.1 Konsernituloslaskelma .......................................................................................................... 171

3.4.2 Konsernin rahoituslaskelma .................................................................................................. 172

3.4.3 Konsernitase ......................................................................................................................... 173

4 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ....................................................................... 174

4.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ........................................................................... 174

4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot .......................................................................... 175

4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot ...................................................................................................... 177

4.4 Tasetta koskevat liitetiedot ................................................................................................................... 182

4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot ................................................................................... 182

4.4.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ................................................................................. 187

4.4.3 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot ............................................................ 190

4.4.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot ............................................................................................. 193

5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET .................................................................................................................... 194

5.1 HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS .................................................................... 194

5.1.1 Tilinpäätöslaskelmat ............................................................................................................. 198

5.1.2 Tilinpäätöksen liitetiedot........................................................................................................ 202

5.2 LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS ............................................................................................. 206

5.2.1 Tilinpäätöslaskelmat ............................................................................................................. 215

5.2.2 Tilinpäätöksen liitetiedot........................................................................................................ 220

5.3 LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS..................................................................................... 228

5.3.1 Tilinpäätöslaskelmat ............................................................................................................. 232

5.3.2 Tilinpäätöksen liitetiedot........................................................................................................ 235

5.4 TASEYKSIKÖT .................................................................................................................................... 238

5.4.1 ELINKEINORAHASTO ......................................................................................................... 238

5.4.1.1 Tuloslaskelma ....................................................................................................................... 238

5.4.1.2 Rahoituslaskelma .................................................................................................................. 239

5.4.1.3 Tase ...................................................................................................................................... 240

6 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN ................................................................................. 241

7 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA ........................................................................ 243

8 ALLEKIRJOITUKSET ..................................................................................................................................... 244

9 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ .............................................................................................................................. 244

Eriävä mielipide ...................................................................................................................................................... 245

Liite 1: Luottamushenkilöt 2012 ......................................................................................................................... 247

Liite 2: Strategisten yhtiöiden konserniraporttilomakkeet ................................................................................... 257


3

1 TOIMINTAKERTOMUS

1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa

1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus

Kunnallisvaalivuosi 2012 oli Hämeenlinnan kaupungissa tiukan talouden toimintavuosi. Palveluja kehitettiin

yhä tuottavammiksi, palveluverkkomuutoksia tapahtui eri palvelualueilla ja säästöjä pyrittiin saamaan aikaan

jokaisella vastuualueella. Kaupungin väestönkasvu hiukan pieneni edellisiin vuosiin verrattuna, mutta kasvukäytävällä

sijaitseva kaupunkimme säilytti hyvin elinvoimaisuuttaan, kun yritysten määrä kasvoi edelleen.

Merkittäviä tuotannollisten tehtaiden valmistumisia vuoden aikana olivat mm. Paccorin ja Can Packin toimitilat.

Korkeakoulukeskuksen kehittäminen jatkui ja yhteistyö syveni, kun hyvinvointipalvelujen yhteistyösopimus

rakennettiin yhdessä ammattikorkeakoulun, kehitysyhtiöiden ja kaupungin kanssa. Hämeenlinnassa

työllisyys on säilynyt valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Työttömyysasteemme jäi edelleen alle maan keskiarvon.

Vuoden 2012 valtakunnallisia keskeisiä kuntiin vaikuttavia muutosprosesseja olivat kuntarakenneuudistus ja

sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus. Nämä keskeneräiset valtakunnalliset uudistukset vaikuttavat

tulevaisuuden palvelujen järjestämiseen myös Hämeenlinnassa. Keskustelu perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta

jatkuu ja keskeiset ratkaisut palvelujen järjestämistavasta ovat odotettavissa vuoden

2013 aikana. Vuoden 2012 aikana Hämeenlinnassa pyrittiin jo uudenlaisen perusterveydenhuollon toteuttamisen

malliin, kanavamalliin. Asiakkaiden ohjaaminen heille tarkoituksenmukaisen palvelun asiakkaiksi edistyi.

Kehitystyö jatkuu edelleen ja sitä kohdistetaan etenkin sähköisten palvelujen tarjoamiseen.

Omassa palvelutuotannossa jatkettiin vuoden 2012 aikana rakenteellisia muutoksia palvelu- ja hankintastrategian

tavoitteiden mukaisesti. Yhdyskuntarakenteen palvelujen uudelleen organisointi valmisteltiin ja päätettiin

perustaa LinnaInfra-liikelaitos. Lukiokoulutuksen siirto Koulutuskeskus Tavastiaan saatiin päätökseen.

Lasten ja nuorten palvelujen uudenlaista organisointimallia valmisteltiin, työ jatkuu edelleen. Palvelujen järjestämistä

edistivät myös uuden koulun valmistuminen Renkoon ja Seminaarin koulun käynnistyminen.

Hämeenlinnan kaupungin arjessa on näkynyt muutos keskustan länsireunan alueella. Moottoritien kate on

edistynyt, rakennustyö jatkuu kauppakeskuksen ja asuinrakennusten alueilla. Tietä ylittävät sillat katteen

päissä uusittiin. Liikennejärjestelyt ovat vuoden aikana muuttuneet usein, mutta muutoksiin on suhtauduttu

ymmärryksellä. Kiitos kaupunkimme asukkaille kärsivällisestä suhtautumisesta kaupunkikehitystyöhön. Toinen

mittava kaupunkikeskustan hanke, Engelinranta, on kaavoitustyön käynnistymisen vaiheessa. Konsepti

alueesta hyväksyttiin jatkovalmistelun pohjaksi, mallinnuksen avulla voitiin tarkastella aluetta eri näkökulmista.

Elinvoimainen kaupunkimme muodostuu monimuotoisista alueista. Jotta kaikkien kaupunginosiemme kehitystyö

jatkuisi, laadittiin strategiaan perustuva maaseutuohjelma. Myös asukkaiden osallisuuteen kiinnitettiin

erityistä huomiota ja käynnistettiin lautakuntajaon mukaiset vaikuttajaraadit.

Euroopan talousvaikeudet heikensivät myös Suomen talousnäkymiä. Vaikutukset heijastuivat Hämeenlinnaankin

erityisesti yhteisöverotulojen voimakkaana (-35,5 %) laskuna. Vuonna 2012 toteutettu kunnan tuloveron

korotus puolella prosenttiyksiköllä 19,5 prosenttiin ja kiinteistöverojen korotus kompensoivat yhteisöverojen

laskua. Vuoden 2012 tilausbudjetti laadittiin talouden pitkän aikavälin sopeutusohjelman mukaisesti.

Vuoden 2011 tilinpäätös vei kuitenkin osan budjetin kasvuvarasta. Niinpä jo alkuvuodesta saakka kaupunginhallitus

ja muut talouden toimijat joutuivat tekemään tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteitä budjetin ylitysuhkien

torjumiseksi. Kaikkia kustannusmuutoksia ei kuitenkaan pystytty kattamaan. Tilinpäätös jäi alijäämäiseksi

3,6 milj. euroa. Käyttömenojen nettokasvu vuoteen 2011 nähden oli 4,8 %.

Tarvitsemme tulevaisuudessakin ratkaisuja ja valintoja menestyäksemme elinvoimaisena kaupunkina. On

tärkeää, että yhteistyössä jatketaan Hämeenlinnan kehittämistä ja hyvien palvelujen tuottamista kuntalaisille.

Kestävien keinojen löytäminen talouden tasapainottamiseksi on erittäin tärkeää.

Kiitos henkilökunnalle ja luottamushenkilöille sekä kuntalaisille ja sidosryhmille yhteisestä työstä toimintavuotena

2012. Katsomme tulevaisuuteen, jossa Hämeenlinnassa on jokaiselle edellytykset hyvään arkipäivään.

Vt. kaupunginjohtaja Juha Isosuo


4

YLEISTIETOA HÄMEENLINNASTA

Kuntamuoto

kaupunki

Perustamisvuosi 1639

Kalleusluokka

I

Kunnallisveroprosentti 19,50

Aluehallintovirasto

Elinkeino-, liikenne ja ympäristö

keskus

Hovioikeus

Kihlakunta

Verovirasto

Sairaanhoitopiiri

Maakunta

Maakuntaliitto

Maanmittaustoimisto

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Hämeen ELY-keskus

Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri

Ympäristö ja luonnonvarat

Uudenmaan ELY-keskus

Liikenne ja infrastruktuuritehtävät

Turun hovioikeuspiiri

Hämeenlinnan kihlakunta

Sisä-Suomen verotoimisto

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Kanta-Häme

Hämeen liitto

Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

Maapinta-ala 1786 km 2

Vesipinta-ala 246 km 2

Yhteensä 2032 km 2

Väkiluku 31.12.2010

Väkiluku 31.12.2011

Väkiluku 31.12.2012

66 829 asukasta

67 270 asukasta

67 491 asukasta

Asukastiheys 38 asukasta / maa-km 2

Väkiluku vuoden lopussa oli 67 491 asukasta.

Kaupungin asukasluku kasvoi vuoden 2012 aikana 221 asukkaalla.

Työttömiä oli vuonna 2012 keskimäärin 2 793 henkilöä, eli 8,7 % työvoimasta. Koko maassa työttömyysaste

oli keskimäärin 9,4 %.


5

1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

Hämeenlinnan kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin

toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 59 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana

on vuonna 2012 toiminut Iisakki Kiemunki (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Harri Lintumäki

(KOK), toisena varapuheenjohtajana Reijo Saksa (Kok.) ja kolmantena varapuheenjohtajana Päivi

Sieppi (Vihr.).

Kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden,

suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta,

kaupungin omaisuudesta ja omistajapolitiikasta, kaupunkikonsernista, toiminnoista, palveluista

ja palvelutuotannosta, elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä sekä niiden strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä.

Kaupunginhallitukseen kuuluu 13 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna

2012 toiminut Tapio Vekka (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Tarja Filatov (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana

Aarne Kauranen (SDP).

Vuonna 2012 toimi kymmenen lautakuntaa: keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, lasten ja nuorten

lautakunta, elämänlaatulautakunta, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta, ikäihmisten lautakunta,

yhdyskuntalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, jätelautakunta sekä maakunnallinen pelastuslautakunta.

Jätelautakunta aloitti toimintansa. Vuoden aikana valmisteltiin LinnanInfra-liikelaitoksen perustaminen yhdyskuntarakenteen

palvelualueen tilalle sekä omistajaohjauksen vastuualueen perustaminen konsernipalveluihin.

Kaupunginvaltuusto on 7.9.2009 § 16 päättänyt, että tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja,

henkilöstöjohtaja, kehitysjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, tilaajajohtajat, tilaajapäälliköt,

palvelutuotantojohtaja, palvelujohtajat, pelastusjohtaja ja liikelaitosten toimitusjohtajat.

Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien kokoonpanot sekä kaupungin edustajat

kuntayhtymissä on esitetty liitteessä 1.

Hämeenlinnan kaupungin organisaatio on kuvattuna seuraavaan kaavioon.


6

1.1.3 Yleinen kuntatalouden kehitys

Suomen kansantalous heikkeni 2012 kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien supistuminen ja

yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen vaikuttivat siihen, että kansantuotteen kasvu jäi vuositasolla mitattuna

prosentin tuntumaan. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan

velkakriisistä ja sen heijastusvaikutuksista. Luottamus Suomen talouden kantokykyyn säilyi kansainvälisesti

kuitenkin hyvänä ja Suomi olikin yksi niistä harvoista Euroopan maista, jonka luottoluokitus oli edelleen paras

mahdollinen.

Vuosi 2012 oli myös kunnille hyvin haasteellinen. Huomiota ja voimavaroja veivät niin kuntarakenneuudistus

kuin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus sekä näiden suunnitelmien keskeneräisyys. Kuntien taloudellinen

tilanne heikkeni nopeasti. Vuoden aikana valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa, joukossa

myös kuntia, joiden talous vielä muutama vuosi sitten oli kunnossa. Tukea myönnettiin vain 27 kunnalle. Peräti

119 kuntaa päätyi korottamaan kunnallisveroaan vuodelle 2013.

Kuntien 2012 tilinpäätösten ennakkotiedoista käy ilmi, että maakunnittain yhteen laskettuna tilikauden tulos

oli negatiivinen koko maassa lukuun ottamatta Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakuntia.

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta

1,74 miljardiin euroon, joka riittää kattamaan vain 74 % poistoista. Peräti 63 kunnalla myös vuosikate oli negatiivinen

eli ne eivät pystyneet kattamaan poistoistaan yhtään prosenttia. Näiden miinuskuntien määrä lähes

kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Valtionosuudet kasvoivat nimellisesti

5,3 % valtionosuusleikkauksista huolimatta. Kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi

valtionosuuksien kautta sekä tehty kustannustenjako- ja indeksitarkistus. Myös maksu- ja myyntitulojen

kasvu hidastui, vaikka toimintamenojen kasvu säilyi lähes vuoden 2011 tasolla eli noin 5 %:ssa.

Heikosta tulokehityksestä huolimatta kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat peräti 8,5 %. Niinpä lainakannan

kasvu olikin tämän vuosituhannen suurin eli 13 %. Kuntaliiton laskelmien mukaan kuntatalouden

tasapainotustarve on jo noin 1,1–1,3 miljardia euroa, kun tasapaino arvioidaan niin, että vuosikate riittää kattamaan

nettoinvestoinnit.

1.1.4 Kaupungin toiminta ja talous sekä olennaiset muutokset

Toimintaan liittyvät keskeiset prosessit ja muutokset

Seuraavaan on lyhyesti listattu keskeisimpiä vuoden aikana esillä olleita asioita, jotka on poimittu eri toimielinten

päätöspöytäkirjoista. Osaa asioista käsitellään tarkemmin lautakuntien ja muiden toimijoiden omissa

toimintakertomusosuuksissa.

Strategiataso, suunnittelu, päätöksenteko ja organisointi

- Kaupungin poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen vuodesta 2013 alkaen valmisteltiin ja hyväksyttiin

(KV 2.4.2012).

- Vuoden aikana valmisteltiin ja päätettiin yhdyskuntarakenteen palvelujen uudelleen organisointi ja LinnanInfra

-liikelaitoksen perustaminen 1.1.2013 alkaen.

- Koko vuosi valmistauduttiin lukiokoulutuksen siirtymiseen Koulutuskeskus Tavastialle vuodesta 2013 alkaen.

- Uuden jätelain mukainen Kiertokapula Oy:n kuntien yhteinen jätelautakunta ja sen edellyttämä toimintaympäristö

perustettiin (KV 2.4.2012). Hämeenlinna toimii lautakunnan isäntäkuntana.

- Kaupungin omistajapoliittiset linjaukset uudistettiin ja hyväksyttiin (KV 6.2.2012).

- Uusi talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma 2012–2015 hyväksyttiin

(KV 11.6.2012). Edellisen, vuosia 2009–2012 koskevan tuottavuusohjelman tulokset raportoitiin

(KV 10.12.2012).

- Tuloksellisuuden kehittämistä koskeva henkilöstösopimus vuosille 2012–2013 laadittiin ja hyväksyttiin

(KH 18.6.2012).

- Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksyttiin (KV 10.9.2012). Muutenkin työstettiin lähes koko

vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmia ja tulevaa järjestämistapaa.

- Avosairaanhoidon uutta, 2013 käyttöön otettavaa terveyshyöty- ja kanavamallia valmisteltiin koko vuosi.

- Eteläranta-hankkeen konsepti hyväksyttiin (KV 21.5.2012).

- Visio ja toimintasuunnitelma Ahveniston alueen kehittämisestä hyväksyttiin (KV 2.4.2012).


7

- Maaseutuohjelma hyväksyttiin (KV 21.5.2012).

- Hämeenlinnan rakennusjärjestys uusittiin (KV 10.12.2012).

- Maaomaisuuden hallinnan ja maankäytön strategian periaatteet uudistettiin (KV 10.12.2012).

- Kiinteistöomaisuuden toimenpideohjelma ja kiinteistökehittämiskohteet valmisteltiin ja hyväksyttiin

(KH 13.2.2012).

- Hämeenlinnan monikulttuurisuusohjelma vuosille 2012–2015 hyväksyttiin (KV 8.10.2012).

- Teknologiakeskus Innopark Oy:n tytäryhtiörakennetta tiivistettiin ja hyväksyttiin periaatteet korkojohdannaisten

tuottojen käytölle (KV 2.4.2012).

- Linnan Ateria Oy:n varsinaista ateriapalvelutoimintaa varten perustettiin uusi yhtiö, Linnan Ateriapalvelut

Oy (KV 2.4.2012).

- Hyvinvointialan kehittämistoiminnan järjestelyistä ja korkeakoulukeskussopimuksen toteuttamisesta yhteistyötahojen

kanssa sovittiin (KH 16.4.2012).

- Hämeenlinna antoi lausuntonsa kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitykseen ja kuntauudistukseen

liittyviin muihin uudistuksiin (KV 2.4.2012).

- Ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa toteutettiin uusi kilpailutus puitejärjestelyllä ajalle

1.10.2012–2016 (Ikla 18.4.2012).

- Kaupungin vakuutukset vuosille 2013–2016 kilpailutettiin (KH 27.8.2012).

- Ruokapalvelut kilpailutettiin Kalvolan ja Rengon alueella (KH 28.5.2012). Kokonaistaloudellisesti edullisimman

tarjouksen tehnyt Blue Service Partners Oy aloitti toimintansa 2013 alusta lukien.

Toiminta ja investoinnit

- Tampereen yliopisto siirsi opettajakoulutuksen 1.8.2012 alkaen Tampereelle. Samassa yhteydessä Hämeenlinnan

normaalikoulun oppilaat siirtyivät kaupungille. Tiloihin perustettiin noin 700 oppilaan Seminaarin

koulu (oppilasluvussa ovat mukana myös Ojoisten oppilaat, uusia oli noin 360).

- Tuomelan koulun sisäilma- ym. ongelmat aiheuttivat helmikuusta alkaen koko vuoden kestäneen väistötilatarpeen.

Väistötilat saatiin Wetterhoff-säätiön kiinteistöstä ja Meijerioppilaitoksesta. Meijerioppilaitos

oli väistötilana vain kevätkauden. Syyskaudella sen korvasi vanha kirjastotalo.

- Hämeenlinnassa on vuosikaudet tehty työtä korkeita siirtoviivekustannuksia aiheuttavan erikoissairaanhoidon

jatkohoitojonon hallitsemiseksi. Vuonna 2012 tavoitteessa onnistuttiin kotiuttamistyön, kotihoidon,

palveluasumisen ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen yhteistyön tuloksena. Siirtoviivekustannukset

olivat 1,3 milj. euroa vuonna 2009, 0,7 milj. euroa vuonna 2010, 0,9 milj. euroa vuonna 2011

ja vuonna 2012 vain 0,1 milj. euroa.

- Osana hoitorakenteen keventämistä lakkautettiin loppuvuonna 2012 Hämeenlinnan Terveyspalvelut

-liikelaitoksen Lammin sairaala.

- Hämeenlinnan seudun sosiaalipäivystys laajennettiin 1.1.2012 alkaen koko Kanta-Hämeen maakunnan

kattavaksi.

- Hämeenlinna lähti mukaan hallitusohjelmaan sisältyvään pitkäaikaistyöttömien Työn Paikka

-kuntapilottiin 2012–2015.

- Näkyvimpänä rakennushankkeena Hämeenlinnassa oli koko vuoden Länsireuna-hanke eli moottoritien

kattaminen, sen päälle tulevan liikekeskuksen rakentaminen, samaan kortteliin tuleva asuntorakentaminen

sekä moottoritien siltojen uusiminen.

- Keskeisiä vuoden 2012 uudisrakennus- ja investointikohteita olivat Ojoisten koulu ja varhaiskasvatuskeskus,

Rengon Kirkonseudun koulu, Kalvolan varhaiskasvatuskeskus, Saaristen korttelin rakennusten

peruskorjaus ja pääterveysaseman peruskorjaus.

- Entisen Lammin kunnan Kostilan, Kataloisten ja Lieson alakoulut lakkautettiin elokuun alusta ja niiden

oppilaat siirtyivät Konnarin kouluun. Rengon Kirkonseudun koulun laajennus ja peruskorjaustyöt valmistuivat

joulukuussa 2012. Uuteen kouluun siirtyivät vuoden 2013 alusta myös lakkautettavien Nummenkylän

ja Nevilän koulujen oppilaat.

- Linnan Tilapalvelut -liikelaitos jatkoi menestyksellisesti tarpeettomiksi jääneiden tilojen realisointia. Kaikkiaan

viime vuonna myytiin 25 kohdetta, joista osakehuoneistoja oli 8 kpl. Myytyjen kohteiden kauppahinta

oli yhteensä 3,9 milj. euroa, josta myyntivoittoa saatiin 1,1 milj. euroa.

Talouden kehitys ja tilinpäätöstilanne

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.11.2011 Hämeenlinnan tilausbudjetin vuodelle 2012. Vuoden 2012 budjetti

laadittiin tasapainoon (ylijäämä noin 0,1 milj. euroa). Budjettiin sisältyi kunnallisveron korottaminen 19,00

prosentista 19,50 prosenttiin. Lisäksi kiinteistöveroja korotettiin (yleinen kiinteistövero 0,80 %:sta 1,05 %:iin,

vakituinen asunto 0,35 %:sta 0,45 %:iin ja vapaa-ajan asunto 0,95 %:sta 1,00 %:iin). Budjetin laadinnan aikaan

Kuntaliitto ennusti verotulojen keskimääräiseksi kasvuksi 0,8 %. Kuntaliitoksista saatu yhdistymisavustus

lakkasi 2011 ja näin ollen 2012 tulopohja supistui noin 3,7 milj. euroa.


8

Vuosi 2012 osoittautui jo heti alusta alkaen vaikeaksi. Eurokriisi ja maailmantalouden heikkeneminen painoivat

Suomen vientiä ja kulutuskysyntää alas. Tämä johti erityisesti yhteisöverotulojen laskuun. Vuoden 2011

alkuperäisen budjetin 9,0 milj. euron alijäämä kasvoi tilinpäätökseen mennessä 12,2 milj. euroon. Näin ollen

osa 2012 budjetin kasvuvarasta käytettiin jo edellisenä vuotena. Jo helmikuussa 2012 kävi ilmeiseksi, että

2011 todellisiin kustannuksiin verrattuna tiettyjen palvelujen budjettivaraukset olivat riittämättömiä. Suurimmat

ongelmat olivat terveyden ja toimintakyvyn sekä ikäihmisten palveluissa.

Kaupunginhallitus käsitteli taloustilannetta kriittisesti jo helmikuussa ja edellytti toimijoilta sopeuttamistoimenpiteitä.

Kaupunginhallitus käsitteli talouden etenemistä lähes kuukausittain ja valtuustokin useita kertoja

vuoden aikana. Huhtikuussa kaupunginhallitus mm. edellytti, että jo solmitut palvelusopimukset avataan ja

neuvotellaan uudelleen vaikeutunutta taloustilannetta vastaaviksi. Kevätkauden aikana laadittiin talouden tehostamisen

ja sopeuttamisen toimenpideohjelma 2012–2015 sekä tarkennettiin vuoteen 2018 ulottuvaa talouden

tasapainotusohjelmaa. Elokuussa kaupunginhallitus jatkoi sopeutustoimien määrittelyä ja asetti lautakunnille

yht. 3,0 milj. euron nettomenojen supistustavoitteen. Osa ylitysuhkista onnistuttiinkin loppuvuoden

aikana oikaisemaan. Lopullinen tilinpäätöstilanne olisikin ollut lähes kohtuullinen ilman huomattavasti ennakoituja

suurempia laskennallisia lomapalkkajaksotuksia.

Käyttötalous

Lautakunnille, palvelutuotannolle, liikelaitoksille, konsernipalveluille ja taseyksikölle myönnettiin nettomäärärahaa

(toimintakate) 321,7 milj. euroa. Tilinpäätöksen mukainen toimintakate on 327,1 milj. euroa eli 5,4 milj.

euroa yli myönnetyn määrärahan. Toimintakatteessa eli käyttötalouden nettokuluissa on kasvua 2011 tilinpäätökseen

(312,2 milj. euroa) 4,8 %. Kasvuprosenttiin vaikuttaa valtion maksaman kuntaliitostuen supistuminen

3,7 milj. euroa vuodesta 2011 vuoteen 2012. Jos tämä huomioidaan, kasvuprosentti 2011 ja 2012

toimintakatteiden välillä on 3,6 %.

Käyttötalouden budjettipoikkeamia ja niiden syitä sekä valtuuston myöntämiä ylitysoikeuksia käsitellään jäjempänä

tarkemmin kohdassa Poikkeamat tilinpäätösvuoden tilausbudjettiin.

Verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut

Verotulojen budjettiluku, 244,9 milj. euroa, osoittautui edellä kuvatuista tulo- ja kiinteistöveron korotuksista

huolimatta ylioptimistiseksi. Veronkorotusten vaikutusta söi vaikeasta taloustilanteesta johtuva yhteisöverokertymän

raju lasku. Kaikkiaan veroja kertyi 237,4 milj. euroa eli 7,5 milj. euroa tavoitetta vähemmän. Vertailu

vuoteen 2011 osoittaa hyvin verokehityksen:

2011 M€ 2012 M€ Muutos M€ Muutos % Koko maa %

Tulovero 195,0 208,7 13,7 7,0 3,8

Yhteisövero 17,2 11,1 -6,1 -35,5 -27,4

Kiinteistövero 13,2 17,6 4,4 33,3 5,9

Verot yhteensä 225,4 237,4 12,0 5,3 1,4

Budjetin valtionosuusarvio oli 92,0 milj. euroa. Todellinen kertymä nousi valtionosuusleikkauksista huolimatta

selvästi paremmaksi, 97,2 milj. euroon. Tämä kattoi merkittävän osan verotulojen budjettivajeesta. Vuoden

2011 kertymä oli 91,8 milj. euroa, johon nähden kasvua tuli 5,4 milj. euroa eli 5,9 % (koko maan ennakkotieto

5,3 %).

Tilausbudjetissa oli korkotuottoja 4,6 milj. euroa ja muita rahoitustuottoja 10,7 milj. euroa eli yhteensä

15,3 milj. euroa. Korkotuottoja saatiin 4,4 milj. euroa ja muita rahoitustuottoja 11,9 milj. euroa eli yhteensä

16,3 milj. euroa, joka on 1,0 milj. euroa budjetoitua enemmän. Korko- ja muihin rahoituskuluihin oli varattu

yhteensä 13,9 milj. euroa ja käytettiin 13,2 milj. euroa. Vuonna 2011 rahoituskulut olivat 0,3 milj. euroa tuottoja

suuremmat. Vuonna 2012 tuottoja saatiin 3,2 milj. euroa kuluja enemmän.

Sijoitusten tilanne

Energialaitoksen myynnistä vuonna 2000 saatu kauppahinta on sijoitettu kaupunginvaltuuston 6.9.2000 tekemän

periaatepäätöksen mukaisesti. Kauppahintana saatiin 84,9 milj. euroa. Sijoitettu pääoma on 77,4 milj.

euroa. Sijoitusten markkina-arvo 31.12.2012 oli 83,1 milj. euroa. Salkunhoitajien varojen tuotto vuonna 2012

oli 11,8 %. Vuosien aikana on sijoitusten tuottoja käytetty jo 40,8 milj. euroa käyttömenojen katteeksi.


9

Omaisuudenhoitoyhtiöt

Osakesijoitukset

Korkosijoitukset

Omaisuudenhoitoyhtiöt

Vakuutusyhtiöt

yhteensä

Osakesijoitukset

Korkosijoitukset

Vakuutusyhtiöt yhteensä

Kuntarahoitus Oyj

Sijoitukset yhteensä

Osakesijoitukset

Korkosijoitukset

Sijoitukset yhteensä

Pääomasijoitus

Markkina-arvo

31.12.2012

Osuus

sijoitetusta

arvosta

Arvonmuutos

Arvonmuutos

€ € % € %

18 115 789

55 884 045

68 420 000 73 999 834 89,0 5 579 834 8,2

1 063 194

5 538 925

6 450 000 6 602 119 7,9 152 119 2,4

2 500 000 2 500 000 3,0 0,0

19 178 983 23,1

63 922 970 76,9

77 370 000 83 101 953 100,0 5 731 953 7,4

Vuosikate, poistot ja tilikauden lopputulos

Budjetin vuosikatetavoite oli 16,6 milj. euroa eli poistojen suuruinen. Vuosikatteeksi muodostui 10,6 milj. euroa

eli tavoitteesta jäätiin 6,0 milj. euroa. Poistojen määrä 2012 oli 14,5 milj. euroa eli 2,1 milj. euroa arvioitua

vähemmän. Investointiaikataulujen vuoksi osa poistojen aloituksista siirtyi tuonnemmaksi. Vuosikate riitti kattamaan

poistoista 73 %. Ennakkotietojen mukaan koko maan vastaava luku oli 74 %.

Budjetin mukaan tilikauden ylijäämätavoite oli noin 0,1 milj. euroa. Tilikausi kääntyi kuitenkin alijäämäiseksi

3,6 milj. euroa. Syitä alijäämään käsitellään jäljempänä kohdassa Poikkeamat tilinpäätösvuoden tilausbudjettiin.

Tulos oli kuitenkin selvästi edellisvuotta (alijäämä 12,2 milj. euroa) parempi. Vuoden 2011 lopussa kertyneitä

alijäämiä oli taseessa yhteensä 16,8 milj. euroa. Vuoden 2012 lopussa kertynyt alijäämä taseessa nousi

20,4 milj. euroon.

Investoinnit

Keskeisimmät vuoden 2012 investointikohteet on mainittu edellä kohdassa Toiminta ja investoinnit. Tarkempi

selvitys investoinneista on kohdassa 2.2.3 Investointien toteutuminen. Seuraavaan taulukkoon on koottu investointien

kokonaisuus, jossa myös liikelaitokset ovat mukana.

1 000 € TP 2011 TB 2012

TB 2012 +

muutokset TP 2012

Maa- ja vesialueet -3 375 -2 000 -2 000 -1 652

Rakennukset ja rakennelmat -9 447 -11 225 -12 514 -10 445

Kiinteät rakenteet ja laitteet -10 137 -30 200 -14 200 -16 560

Koneet ja kalusto -1 790 -1 595 -1 836 -1 552

Muut aineelliset hyödykkeet -20 -20 -20 -20

Osakkeet ja osuudet -32 875 -1 627 -677 -2 880

Investoinnit yhteensä -57 644 -46 667 -31 247 -33 109

Rahoitusosuudet 1 254 1 352 1 429 2 274

Pysyvien vastaavien luovutustulot 4 683 18 500 2 500 5 237

NETTOIVESTOINNIT -51 707 -26 815 -27 319 -25 597

Talonrakennusinvestointien toteutuksesta osa siirtyi vuodelle 2013. Kiinteiden rakenteiden ja pysyvien vastaavien

luovutustulojen budjettimuutokset johtuvat Länsireuna-hankkeen meno- ja tuloerien käsittelymuutoksesta.

Ns. läpivirtauksena kulkevat erät käsiteltiin tasetileillä. Ne otetaan tuloslaskelmaan vasta hankkeen

valmistuessa. Osakkeisiin sisältyy Linnan Ateria Oy:n osakepääoman korotus, joka kuitattiin Kaurialan keskuskeittiön

luovutuksella yhtiölle. Valtuusto myönsi hankkeeseen jo 14.11.2011 lisämäärärahaa 2,0 milj. euroa

vuodelle 2011, mutta hankinta voitiin kirjata vasta vuodelle 2012. Omaisuuden myynnit kasvattivat


10

luovutustuloja. Toteutuneet 33,1 milj. euron investointikulut ylittivät budjetin noin 1,9 milj. euroa. Investointitulot

olivat määrärahaa suuremmat niin, että nettoinvestointien kulut (25,6 milj. euroa) olivat 1,7 milj. euroa

määrärahaa pienemmät.

Lainakannan muutokset

Budjetissa varauduttiin pitkäaikaisten lainojen 14,4 milj. euron nettolisäykseen. Todellisuudessa nettolisäys

oli vain 3,4 milj. euroa. Lisäksi lyhytaikaisten lainojen kasvu oli 2,6 milj. euroa.

Lainakanta 31.12.2012 oli 181,6 milj. euroa, joka on 2 691 €/asukas. Koko maan keskimääräinen lainakanta

oli 2 282 €/asukas. Konsernitilillä oli konserniyhtiöiden ja -yhteisöjen varoja vuoden vaihteessa 19,1 milj. euroa

ja se on mukana em. lainakannassa. Lainakannan kasvu oli edellisvuoteen (175,6 milj. euroa) verrattuna

3,4 %, joka on huomattavasti valtakunnallista, ennakkotietojen mukaista 13 %:n kasvua pienempi.

Poikkeamat tilinpäätösvuoden tilausbudjettiin

Tilausbudjetin toimintatuottojen arvio oli varovainen, sillä 312,3 milj. euron budjettiluku ylittyi 9,4 milj. euroa.

Tuottoja kertyi budjettia enemmän kaikissa tulolajeissa ja toteutuma oli 321,7 milj. euroa. Valmistus omaan

käyttöön oli 1,2 milj. euroa ja ylitti budjettisumman 0,6 milj. euroa.

Toimintakulujen budjettivaraus oli 634,6 milj. euroa, mutta toteutuma nousi 650,0 milj. euroon ylittäen budjetin

15,4 milj. euroa. Suurin budjettiylitys, 6,8 milj. euroa, oli ulkopuolisten palvelujen ostoissa. Toimintakatteen

(käyttötalouden neton) budjettisumma oli 321,7 milj. euroa. Toteutunut toimintakate oli 327,1 milj. euroa

ja se ylitti budjettiluvun 5,4 milj. eurolla.

Tämän osion lopussa olevista taulukoista ilmenevät tilaajan, palvelutuotannon ja liikelaitosten poikkeamat

budjeteista ja myönnetyt ylitysoikeudet. Muiden tulo- ja menoerien poikkeamat on selvitetty edellisessä osiossa

Talouden kehitys ja tilinpäätöstilanne.

Suurimmat käyttötalouden ylitykset syntyivät tilaajan terveyden ja toimintakyvyn edistämisen palveluissa. Toteutuneet

toimintakulut olivat 147,0 milj. euroa. Toimintakulut ylittyivät 3,5 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto

myönsi terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnalle ylitysoikeutta toimintakuluihin 3,0 milj. euroa.

Budjetoidut toimintakulut olivat 143,4 milj. euroa. Yhteensä 3,0 milj. euron nettoylityksen aiheutti ulkoisten

asiakaspalvelujen osto. Vammaispalvelujen ostojen nettoylitys oli 2,0 milj. euroa ja terveyspalvelujen ostojen

0,8 milj. euroa. Budjetoitua parempi tulokehitys johti kuitenkin siihen, että myönnetty ylitysoikeus nettona lähes

kattoi nettoylityksen.

Ikäihmisten lautakunnan toteutuneet toimintakulut olivat 58,7 milj. euroa. Ylitys johtui kokonaisuudessaan ulkoisten

asiakaspalvelujen ostotarpeesta. Kaupunginvaltuusto myönsi ikäihmisten lautakunnalle ylitysoikeutta

toimintakuluihin budjetoituihin 56,5 milj. euroon noin 1,8 milj. euroa ja korotti tuottoarviota noin

0,4 milj. euroa. Toimintakulut ylittyivät 2,1 milj. euroa. Ikäihmisten lautakunnan nettoylitys oli noin 1,8 milj. euroa.

Nettona lautakunnan ylitys oli noin 0,4 milj. euroa myönnettyä ylitysoikeuden nettoa suurempi.

Lasten ja nuorten lautakunnan toimintakulujen budjetti oli 114,4 milj. euroa ja toteutuneet toimintakulut olivat

114,9 milj. euroa. Toimintakuluihin valtuusto myönsi ylitysoikeutta 0,7 milj. euroa. Menoylitys oli vajaat 0,5

milj. euroa ja toimintakatteen ylitys 0,1 milj. euroa.

Yhdyskuntalautakunnan toimintakulujen määräraha oli 20,5 milj. euroa. Toteutuma oli 21,3 milj. euroa. Valtuusto

myönsi ylitysoikeutta 0,4 milj. euroa ja korotti omaan käyttöön tulevan valmistuksen arviota 0,2 milj.

euroa. Toimintakulut ylittyivät 0,8 milj. euroa nettoylityksen ollessa lähes 0,3 milj. euroa. Myönnetty ylitysoikeus

nettona lähes kattaa toteutuneen nettoylityksen.

Lomapalkkajaksotukset aiheuttivat erityisesti palvelutuotannossa ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut

-liikelaitoksessa ennakoimattomia lisäkustannuksia. Laskentatavan rakenne muuttui 2011 ja sen myötä kyseisen

vuoden tilinpäätökseen kirjattiin muutoksesta aiheutuvaa lomapalkkavelkaa 1,1 milj. euroa. Tämä ei

kuitenkaan riittänyt, vaan jaksotuksen rakenteellisen muutoksen vaikutus ylti myös vuodelle 2012, jonka tilinpäätökseen

jaksotuksia jouduttiin kirjaamaan vielä 2,3 milj. euroa. Tähän ei ollut budjetissa määrärahaa eikä

sitä osattu ennustaa. Kuntaliiton mukaan samansuuntainen vaikutus oli myös muissa kunnissa. Lomapalkkajaksotuksesta

johtuviin ylityksiin ei ylitysoikeuspyyntöjä tehty. Kaupunginhallitus on todennut tehdyt kirjaukset

kaikkien yksiköiden osalta päätöksellään 18.2.2013 § 5.

Oman palvelutuotannon toteutunut toimintakate oli 1,9 milj. euroa ja se ylitti budjetoidun 1,4 milj.eurolla. Tästä

lomapalkkajaksotusten osuus oli 1,3 milj. euroa. Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen tilikauden

tuloksen budjettiylitys oli vajaa 0,5 milj. euroa, josta yli 0,3 milj. euroa johtui lomapalkkajaksotuksista. Nämä

budjettinsa ylittävät tuotannon ja liikelaitoksen kustannukset eivät näy tilaajan kustannuksissa.


11

Kaupunginvaltuusto myönsi ylitysoikeuksia yhteensä nettona 5,4 milj. euroa, joka on sama luku kuin koko

kaupungin toimintakatteen ylitys.

TILAAJAOSA

1000 € T ilinpä ä tös

2011

T B 2012 + T ilinpä ä tös

muutokse t 2012 Erotus Ylitysoik.

T ILAAJAOSA YHT EENSÄ

30000A Toimintatuotot 49 887 45 960 48 180 2 220 298

## Valmistus omaan käyttöön 269 269 200

## Toimintakulut 377 413 381 741 387 969 -6 228 5 926

30000 Toimintakate -327 525 -335 781 -339 520 -3 739 5 428

La ste n ja nuorte n la uta kunta

30000A Toimintatuotot 6 543 6 297 6 631 334

## Toimintakulut 113 470 114 432 114 901 -469 700

30000 Toimintakate -106 927 -108 135 -108 270 -135 700

Elä mä nla a tula uta kunta

30000A Toimintatuotot 10 2 2

## Toimintakulut 15 597 15 797 15 708 89

30000 Toimintakate -15 587 -15 797 -15 706 91

T e rve yde n ja toiminta kyvyn e distä mise n la uta kunta

30000A Toimintatuotot 6 954 6 407 6 903 496 -75

## Toimintakulut 144 010 143 417 146 953 -3 536 3 014

30000 Toimintakate -137 055 -137 010 -140 050 -3 040 3 089

Ikä ihmiste n la uta kunta

30000A Toimintatuotot 13 100 13 220 13 576 357 373

## Toimintakulut 56 644 56 547 58 665 -2 118 1 777

30000 Toimintakate -43 544 -43 327 -45 088 -1 761 1 404

Yhdyskunta la uta kunta

30000A Toimintatuotot 7 229 8 643 8 920 277

## Valmistus omaan käyttöön 0 269 269 200

## Toimintakulut 18 113 20 518 21 332 -814 435

30000 Toimintakate -10 884 -11 875 -12 142 -267 235

Siitä

Pe la stuspa lve lut

## Toimintakulut 4 085 4 167 4 182 -14

30000 Toimintakate -4 085 -4 167 -4 182 -14

Ympä ristö- ja ra ke nnusla uta kunta

30000A Toimintatuotot 1 492 1 170 1 482 312

## Toimintakulut 2 119 2 311 2 205 106

30000 Toimintakate -627 -1 141 -723 418

Yhte ine n jä te la uta kunta

30000A Toimintatuotot 119 41 -78

## Toimintakulut 119 41 78

30000 Toimintakate 0 0 0

Konse rnipa lve lut ja ta se yksiköt

30000A Toimintatuotot 14 559 10 104 10 623 519

## Toimintakulut 27 460 28 600 28 165 435

30000 Toimintakate -12 901 -18 496 -17 542 954


12

TUOTTAJAOSA

1 000 € T ilinpä ä tös

2011

T B 2012 +

muutokse t

PALVELU T U OT AN T O ILMAN PELAST U SLAIT OST A JA LIIKELAIT OKSIA

(Sisältää palvelutuotannon yhteisen hallinnon)

T ilinpä ä tös

2012 Erotus

30000a Toimintatuotot 177 717 169 133 171 487 2 354

## Valmistus omaan käyttöön 537 388 509 121

## Toimintakulut 178 800 170 050 173 917 -3 867

30000 Toimintakate -546 -529 -1 921 -1 392

Pa lve lutuota nnon yhte ine n ha llinto

30000A Toimintatuotot 62 45 57 12

## Toimintakulut 464 574 471 103

30000 Toimintakate -402 -529 -414 115

Va rha iska sva tuspa lve lut

30000A Toimintatuotot 27 306 28 033 27 831 -202

## Toimintakulut 27 585 28 033 28 271 -238

30000 Toimintakate -279 0 -441 -441

Ope tuspa lve lut

30000A Toimintatuotot 55 402 56 832 57 517 685

## Toimintakulut 55 011 56 832 58 029 -1 197

30000 Toimintakate 391 0 -512 -512

La ste n ja nuorte n ka svua tuke va t pa lve lut

30000A Toimintatuotot 14 197 14 438 14 725 287

## Toimintakulut 14 282 14 438 15 295 -857

30000 Toimintakate -85 0 -570 -570

Kulttuuri- ja kirja stopa lve lut

30000A Toimintatuotot 6 109 6 305 6 283 -22

## Toimintakulut 6 225 6 305 6 383 -78

30000 Toimintakate -116 0 -100 -100

T e rve yttä ja toiminta kykyä e distä vä t pa lve lut

30000A Toimintatuotot 23 760 19 543 20 483 940

## Toimintakulut 23 828 19 543 20 664 -1 121

30000 Toimintakate -68 0 -181 -181

Ikä ihmiste n hoito ja hoiva

30000A Toimintatuotot 30 614 31 164 31 093 -71

## Toimintakulut 30 939 31 164 31 146 18

30000 Toimintakate -325 0 -53 -53

Yhdyskunta ra ke nne

30000A Toimintatuotot 15 818 12 773 13 498 725

## Valmistus omaan käyttöön 511 388 509 121

## Toimintakulut 15 974 13 161 13 658 -497

30000 Toimintakate 354 0 349 349

Ka nta -H ä me e n pe la stusla itos (Ei sisä lly pa lve lutuota nnon summiin)

30000A Toimintatuotot 16 108 16 380 18 839 2 459

## Toimintakulut 15 462 15 735 18 190 -2 455

30000 Toimintakate 646 645 648 3


13

LIIKELAITOKSET

1000 € T ilinpä ä tös

2011

LIIKELAIT OKSET YHT EENSÄ

T B 2012 + T ilinpä ä tös

muutokse t 2012 Erotus

30000a Toimintatuotot 81 394 80 832 83 170 2 338

## Valmistus omaan käyttöön 260 230 450 220

## Toimintakulut 66 471 67 102 69 964 -2 862

30000 Toimintakate 15 183 13 960 13 657 -303

HÄMEENLINNAN T ERVEYSPALVELU T -LIIKELAIT OS

30000a Toimintatuotot 41 236 41 449 42 173 724

## Toimintakulut 40 744 41 100 42 298 -1 198

30000 Toimintakate 491 349 -125 -474

LINNAN T ILAPALVELU T -LIIKELAIT OS

30000a Toimintatuotot 34 587 34 304 35 641 1 337

## Valmistus omaan käyttöön 260 230 450 220

## Toimintakulut 20 351 20 925 22 545 -1 620

30000 Toimintakate 14 496 13 609 13 546 -63

LINNAN LOMIT USPALVELU T -LIIKELAIT OS

30000a Toimintatuotot 5 571 5 079 5 355 276

## Toimintakulut 5 375 5 077 5 120 -43

30000 Toimintakate 195 2 235 233

Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2013 tilausbudjettiin ja arvio todennäköisestä tulevasta

kehityksestä

Vuoden 2013 tilausbudjetti laadittiin pitkän aikavälin tasapainotusohjelman 2010–2018 mukaisesti. Budjetti

on ylijäämäinen noin 0,6 milj. euroa eli alijäämä ei enää kasva, jos budjetissa pysytään. Vuoden 2012 budjetti

oli laadittu tasapainoon, mutta tilinpäätöksessä alijäämää kertyi 3,6 milj. euroa. Yli budjettinsa kasvanut

2012 tilinpäätös syö jo etukäteen vuoden 2013 tilausbudjettiin määritettyä kasvuvaraa.

Kaupungin tuottamien palvelujen kannalta vuosien 2012 ja 2013 välinen vertailu onnistuu parhaiten käyttötalouden

nettomäärärahan eli toimintakatteen tasolla. Vuoden 2013 tilausbudjetin toimintakate on 324,5 milj.

euroa. Tilinpäätösvuoden 2012 toimintakate ylitti budjetin 5,4 milj. euroa kasvaen 327,1 milj. euroon. Luvut

eivät ole kuitenkaan suoraan verrannollisia, koska 2013 budjetissa ei ole enää lukiokoulutuksen kustannuksia.

Kun 2012 toimintakatteesta vähennetään lukiokoulutuksen kustannukset, 8,6 milj. euroa, vertailusummaksi

saadaan 318,5 milj. euroa ja vuoden 2013 kasvuvaraksi jää vain 1,9 %. Vielä todellisemman kasvuvaran

saa, kun 2012 tilinpäätössummasta vähennetään myös kertaluonteiset, rakenteellisesta muutoksesta

johtuvat lomapalkkajaksotukset 2,3 milj. euroa. Tällöin vertailusumma on 316,2 milj. euroa ja kasvuvara

2,6 %.

Vuonna 2012 tuloveron ja kiinteistöveron korotukset auttoivat tasoittamaan yhteisöverotuottojen roiman laskun

vaikutuksia kokonaisverokertymässä. Myös vuonna 2013 edellisvuoden veronkorotuksilla on tärkeä

merkitys, koska heikko talouskehitys pitää yhteisöverotuotot edelleen matalalla. Myyntivoitot ja eräät muut

satunnaisluonteiset tekijät saattavat hieman helpottaa 2013 taloustilannetta, mutta sijoitusten tuottonäkymät

ovat nyt heikommat kuin 2012. Vuonna 2012 tehtiin merkittäviä tuottavuus- ja säästötoimenpiteitä, joiden jälkeen

käyttötalouden toimintakatteen kasvu vuoteen 2011 verrattuna oli 4,8 %. (Kuntaliitostuen supistus

huomioituna muun toiminnan kasvu oli 3,6 %.) Vuoden 2013 kasvuvara on vielä prosenttiyksikön tätä pienempi,

joten merkittäviä tuloksellisuus- ja sopeuttamistoimia tarvitaan edelleen.

Vuoden 2012 alijäämän vuoksi pitkän tähtäimen tasapainotusohjelmaa joudutaan tarkistamaan vuoden 2014

budjettivalmistelun yhteydessä.


14

1.1.5 Kaupungin henkilöstö

Vuosi 2012 on ollut uudistuneen Hämeenlinnan palvelu- ja hallinto-organisaation neljäs toimintavuosi. Vuoden

aikana on toteutettu ja valmisteltu lukuisia palvelu- ja hankintastrategian mukaisia organisaatiomuutoksia.

Muutoksia on toteutettu ja valmisteltu Hämeenlinnan kaupungin muutosjohtamisprosessin mukaisesti.

Muutosjohtamisen keskeisinä periaatteina ovat olleet

- avoin tiedottaminen

- yhteistoiminnallisuus prosessin suunnittelussa ja hallinnassa

- riittävän ajan käyttäminen muutoksen hallintaan

- johtamisen terävöittäminen muutostilanteessa

- henkilöstön aseman ja palvelussuhteen ehtojen kuvaaminen muutostilanteessa

- yksilön näkemysten ja osaamisen huomioiminen

- muutoksen ja siihen liittyvän yhteistoimintamenettelyn tarkka dokumentointi

Erityisen tärkeää muutosjohtamisen onnistumisen kannalta on ollut arvioida päätöksenteon yhteydessä sen

henkilöstövaikutuksia. Yksinkertaisimmillaan vaikutusten arviointi sisältää kuvauksen muutoksen piirissä olevan

henkilöstön määrästä ja rakenteesta.

Vuoden 2012 alussa tai aikana toteutuneet palvelurakennemuutokset:

- Vammaispalvelujen asiakasohjausyksikkö aloitti 1.1.2012. Muutos koski seitsemää henkilöä.

- Seminaarin koulun käynnistyminen ja henkilöstöjärjestelyt 1.8.2012 alkaen.

- Psykiatrian palvelurakennemuutosta jatkettiin, kun 1.1.2012 alkaen päiväosaston ja kuntoutuspoliklinikan

toiminnot sekä yksi psykiatri siirtyivät erikoissairaanhoidosta kaupungille. Työnantajavaihdos koski 9

henkilöä.

- Ensihoitopalvelujen ensihoitopäällikön ja neljän kenttäjohtajan yhteisvirkojen perustaminen ja henkilöstösiirrot.

Muutos koski 5 henkilöä.

- Kolmen maaseutuasiamiehen siirtyminen kaupungin palveluksesta Janakkalan kunnan alueellisen maaseutupalveluyksikön

palvelukseen 1.1.2012.

- Kaupungin ylläpitämä avoin päivätoiminta järjesteltiin vuonna 2012 uudelleen siten, että toiminta siirtyi

järjestöille ja vapaaehtoistyöhön. Vuotuinen kustannushyöty järjestelystä vastaa 1,5 henkilötyövuotta eli

on arvoltaan 60 000 €.

- Lammin sairaalan toiminta lakkautettiin joulukuun alussa 2012. Muutos koski 25 henkilöä.

- Maankäytön ja ympäristön palvelualue siirtyi organisaatiouudistuksen myötä tilaajalle 2012.

- Yhdyskuntarakenteen neljän suunnittelijan siirtyminen tilaajaorganisaatioon 1.6.2012.

- Palvelutuotannon henkilöstön siirto Kastellin asiakasohjaus- ja neuvontapisteeseen.

Vuoden 2012 aikana on valmisteltu seuraavia palvelurakennemuutoksia:

- Yhdyskuntapalvelujen viranomaistehtävien henkilöstön siirtyminen tilajaaorganisaation palvelukseen

1.1.2013 lukien. Muutos on koskenut seitsemää henkilöä.

- Kauriala-Myllymäen alueen ikäihmisten kotipalveluiden ja Virpolan asumispalveluyksikön toimintojen

osaulkoistamiseen liittyvät henkilöstöjärjestelyt.

- Kanta-Voutilan vanhainkotiyksikön lakkauttaminen ja henkilöstön siirtyminen Keinusaaren hyvinvointiyksikköön.

- Vuorentaan asumispalveluyksikön lakkauttaminen. Muutos koski neljää henkilöä.

- Sullitun ryhmäkodin lakkauttamisen valmistelu. Muutos koski neljää henkilöä.

- Lukiokoulutuksen siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Tavastian liikelaitokseksi 1.1.2013 alkaen. Muutos

koski 98 opettajaa ja muuhun henkilöstöön kuuluvaa.

- LinnanInfra liikelaitoksen perustamisen valmistelu. Liikelaitos on aloittanut 1.1.2013.

- Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualueen johtamisjärjestelmän muutos ja esimiesten uusien tehtävien

määrittely 1.1.2013 alkaen.

- Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen kanavamallin ja siihen liittyvän organisaatio- ja johtamismallin

muutoksen valmistelu.

- Lasten ja nuorten palvelualueiden yhdistämistä ja organisaatioiden uudistamista on valmisteltu ProMuhankkeessa

yhdessä henkilöstön kanssa.

Kaupunkistrategian henkilöstöjohtamista ohjaava linjaus onkin ”osaava, motivoitunut ja kehityshaluinen henkilöstö”.


15

Henkilöstötuottavuutta on ohjannut vuosille 2009–2012 asetettu tuottavuusohjelma. Ohjelman mukaan palveluprosessien

ja -rakenteiden uudistamisen pysyvien kustannussäästöjen tulee olla 12 M€ vuoteen 2012

mennessä. Jos tuottavuustavoite muutetaan henkilötyövuosiksi, kyse on noin 300 henkilötyövuoden suuruisesta

tuottavuuden parantamistavoitteesta. Joulukuussa 2012 laaditun selvityksen mukaan asetettu tavoite

on saavutettu, sillä vuosina 2009–2012 saavutettu tuottavuushyöty on ollut 16 711 000 € (Kv 10.12.2012

§17).

Laskelmaan liittyvät henkilöstökustannussäästöt ovat olleet 8 715 000 €. Rakennemuutosten tuottavuushyödyt

ovat olleet 7 996 000 €.

Vuoden 2012 kesäkuussa solmittiin työantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä tuloksellisuussopimus vuosille

2012–2013. Sopimus sisältää henkilöstön määrää ja rakennetta sekä henkilöstötyön tuottavuutta koskevia

tavoitteita sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistä koskevia tavoitteita, joiden toteutuksesta raportoidaan

palvelu- ja vastuualueittain kolmannesvuosittain.

Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa 3 631 henkilöä. Luku on 17 henkilöä vähemmän kuin

vuonna 2011. Henkilöstömäärä on laskenut 1.1.2009 toteutuneesta kuntaliitoksesta 5,9 %:lla. Kaupungin

henkilöstöpolitiikan tavoitteen mukaisesti määräaikaisen henkilöstön määrä on pysynyt alhaisella tasolla ollen

vuoden lopussa 14,3 %.

Parhaiten koko vuoden käytössä olleita henkilöstövoimavaroja kuvaavat henkilötyövuosilaskelmat. Vuonna

2012 käytössä on ollut 3 526 henkilötyövuotta. Kun luvusta on vähennetty kaikki poissaolot, henkilötyövuosien

määrä on ollut 2 749. Luku on pysynyt ennallaan vuoteen 2011 verraten.

Vuoden aikana julkisessa haussa on ollut 343 tehtävää. Hakemuksia on tullut kuhunkin tehtävään keskimäärin

15,6. Rekrytointivaikeuksia on ollut erityisesti lääkärin, hammaslääkärin, psykologin, sosiaalityöntekijän ja

laitoshoidon sairaanhoitajien tehtäviin.

Työhyvinvoinnin osalta merkittävää oli 1.6.2012 voimaan tullut työterveys- ja sairausvakuutuslakien muutos,

mikä on edellyttänyt tehostettuja toimenpiteitä puututtaessa pitkittyviin työkyvyttömyyksiin riittävän varhain.

Strategisena tavoitteena on ollut, että sairauspoissaolot vähentyisivät vuosittain 5 %:lla, Vuoden 2012 aikana

vähennys on ollut 1,5 %. Vuonna 2011 sairauspoissaolot vähenivät 4,9 %. Lukuihin sisältyvät myös työtapaturmien

aiheuttamat poissaolot, joiden vähentymistavoite ei ole toteutunut.

Ennenaikaista eläköitymisiä on ennaltaehkäisty reagoimalla varhaisiin työkykyongelmiin aktiivisen tuen mallin

mukaisesti ja uudelleensijoituksin, joita on ollut vuoden aikana 14. Varhaiseläkemaksuennakko vuonna

2012 on ollut 1,3 M€.

Henkilöstökulut vuonna 2012 olivat 158,8 M€. Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta 3,9 %. Uudet virka-

ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.1.2012–28.2.2014.

Vuokratyövoiman ostoihin vuonna 2012 käytettiin 5,8 M€, josta Seuturekry Oy:n kautta toteutuneita palvelujen

ostoja oli 3,5 M€ ja lääkäripalvelujen ostoja 1,8 M€.

Vuoden 2012 alusta otettiin käyttöön uusia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä kuten tuloksellisuuspalkkio

sekä pikapalkkio. Tuloksellisuuspalkkioita myönnettiin vuoden 2012 hakemusten perusteella yhteensä

75 000 €.


16

Kaupunkistrategian henkilöstöpolitiikkaa koskeva toiminnalliset tavoitteet vuonna 2012 toteutuivat seuraavasti:

Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen

henkilöstö

Henkilöstöstrategia on uudistettu

Henkilöstöohjelman 2013–2020

valmistelu on käynnistynyt osana

kaupunkistrategian uudistamistyötä

Työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta

tukeva kannustava palkkapolitiikka

on käytössä

Uusi palkitsemisjärjestelmä on

otettu käyttöön vuoden 2012 alusta.

Järjestelmä sisältää tuloksellisuuspalkkion

ja pikapalkkion

Henkilöstön työhyvinvointia

edistetään työhyvinvointiohjelman

mukaisesti

Sairauspoissaolot vähenevät

1,5 %. Tavoite oli 5 %.

Varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset

ovat olleet 1,2 M€

Vuoden 2010 työhyvinvointikartoituksen

kehittämistoimenpiteet on

pääsääntöisesti laadittu ja pantu

täytäntöön. Vuoden 2013 työhyvinvointikartoituksen

toteutus on

varmennettu

Kaupunki on houkutteleva työnantaja

Rekrytointiprosessi on tarkistettu.

Määräaikaishenkilöstön osuus on

14.3 %

Hakemuksia avointa työpaikkaa

kohden on on 15.6. Tavoite oli

vähintään 5.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

on aktiivista

Henkilöstön aseman tukeminen

muutoksissa

Osaamisen kartoitus on käytössä

opetuspalveluissa ikäihmisten

hoito- ja hoivapalveluissa ja Terveyspalvelut-liikelaitoksessa.

Laajentamista

on valmisteltu koskemaan

esimiestyötä ja johtamista

Henkilöstön täydennyskoulutukseen

on käytetty 0,7 % ja opintovapaisiin

0,6 % työajasta.

Koulutusmäärärahoja on käytetty

0,8 M€.

Palvelu- ja hankintastrategin kohdan

3.7. mukaista muutosjohtamis-

ja yhteistoimintamallia toteutetaan

kaikissa muutoshankkeissa


17

1.1.6 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista

toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista

Arvio merkittävistä riskeistä sisältyy jäljempänä olevaan kappaleeseen 1.2 Selonteko kaupungin sisäisen

valvonnan järjestämisestä.

1.1.7 Ympäristötekijät

Uuuden jätelain edellyttämän kunnallisen jätehuoltoviranomaisen toiminta toteutettiin perustamalla Hämeenlinnan

kaupungin organisaatioon isäntäkuntamallilla toimiva yhteinen jätelautakunta Kiertokapulan osakaskuntien

kesken. Edellisenä vuonna alkanut jätehuollon tiedotus- ja toimintasuunnitelman valmistelu päättyi ja

suunnitelma käsiteltiin ympäristö- ja rakennuslautakunnassa. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman helmikuussa

2012.

Vuodenvaihteeseen ajoittuneet Kahtoilammen entisen kaatopaikan tutkimukset valmistuivat ja todettiin, ettei

kohteessa ole välittömästi kunnostettavaa. BeCoSi-hankkeen pilaantuneiden maiden selvitykset Kantolassa

ovat jatkuneet edelleen, tarkempaan tarkasteluun on valittu Vanajantien, Luukkaankadun ja Kantolankadun

läheiset alueet. Kantolan tapahtumapuiston alustavat selvitykset käynnistyivät loppuvuodesta. Tuuloksessa

on suunniteltu Teuron sahan alueen kunnostusta. Linnankadulla Jyrkänkulman kiinteistölle aiheutunutta

vanhan öljyvahingon laajuutta jatkoselvitettiin loppuvuodesta. Etelärannan alustavan pilaantuneisuustutkimuksen

tarjouspyynnöt ja konsultin valinta järjestettiin vuoden lopussa. Moottoritien katetyömaalla todettiin

jonkin verran maaperän pilaantuneisuutta ja työmaa aiheutti alkukesästä myös pölyongelmaa lähialueella.

Muutoin kevätpöly pysyi kohtuullisissa lukemissa.

Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishankkeessa tutkittiin veden laatua järvi- ja virtavesillä sekä tehtiin kalastoselvityksiä

ja sulkasääskitutkimuksia. Teuronjärven suistoon rakennettiin kampakosteikko ja Takasella

toteutettiin fosforin kemiallinen saostus. Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnittelu valmistui ja siitä jätettiin

vesilain mukainen lupahakemus. Vesikasvillisuuden niittoja toteutettiin Pyhäjärven venepaikalla, Leheellä,

Ylisellä Tuuloslammilla, Teuronjärven pohjois- ja eteläpäässä ja Pohjoistenlahdella.

Kymppi - Ympäristöystävällisiä työkaluja kunnan palvelutuotantoon -hanke on käynnissä vuosina 2011–

2013. Hämeenlinnan lisäksi hankkeessa ovat mukana päätoteuttajana Lahden seudun ympäristöpalvelut sekä

Hyria koulutus Oy ja Turun kaupunki / Valonia.

Hämeenlinnan kaupunki osallistui edelleen Vanajavesikeskuksen rahoitukseen ja toimintaan. Hämeen liiton

suojissa toimiva keskus tähtää alueen järvien ja jokien kuntoon saamiseen ja koko Hämeenlinnan seudun

vetovoimaisuuden lisäämiseen.

Saapuneiden ehdotusten perusteella ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kesäkuussa, että Hämeenlinnan

kaupungin ympäristöpalkinnon 2012 saa Lammin kehitysosakeyhtiö Myötätuuli Lammin vuotuisten ympäristötalkoiden

järjestämisestä. Lisäksi kunniamaininnan sai Linnan Ateria Oy kouluruokailussa syntyvän

biojätteen vähentämiseksi järjestetyn kampanjan toteuttamisesta.

1.2 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvio

merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Toimintakertomuksessa on selvitettävä, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty,

onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää

taloussuunnittelukaudella.

Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin ja konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista,

päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita

ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.

Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kaupungin ja konsernin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen

valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu

toimivaltaa varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat käytännössä sisäisen valvonnan toteuttamisesta.

Sisäinen tarkastus arvioi työohjelmansa mukaisesti sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä

ja tilintarkastaja sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuutta.


18

Selonteon lainsäädännöllinen perusta on siinä, että tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessaan annettava

lausunto sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuudesta.

Selonteon perusta ja tiivistelmä kannanotoista

Asian valmistelu vastuutettiin eri tehtävä- ja palvelualueille siten, että tilaajajohtajat, palvelutuotantojohtaja

sekä liikelaitosten toimitusjohtajat ja konsernipalveluista vastaavat valmistelevat ja organisoivat selonteon

valmistelun.

Selonteko perustuu em. henkilöiden valmistelemista aineistoista muodostettuun katsaukseen merkittävimmistä

havainnoista, olennaisimmista poikkeamista, riskeistä ja epävarmuustekijöistä.

Sen laadinta perustuu soveltuvin osin kansainväliseen sisäisen valvonnan viitekehikkoon COSO:oon.

Selonteon laadinnan yhdenmukaistamiseksi toimeksiantoon sisältyivöt alla mainitut sisäisen valvonnan keskeisimmät

kohdealueet.

1) Kuvaus siitä, miten konsernipalvelujen, tilaajan sekä palvelutuottajan ja liikelaitoksen sisäinen valvonta

ja riskienhallinta on käytännössä järjestetty

- perustuu hallintosääntöön, liikelaitoksen johtosääntöön ja omaan toimintasääntöön ja sisäisen valvonnan

ja hyvän johtamis- ja hallintotavan toimintaohjeeseen

- sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan talousarvion valmistelussa, palvelusopimusneuvotteluissa

ja sopimusten seurantakokouksissa

- talous- ja ennusteraportointi sekä johdon raportointijärjestelmä ovat keskeisiä johdon työkaluja

- ilmenneisiin talouden riskeihin reagoitiin laatimalla talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma

2012–2015 (KV 11.6.12) ja tuloksellisuuden kehittämistä koskeva henkilöstösopimus

2012–2013 (KH 18.6.12)

- sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa valvontavastuussa olevien toimielinten ja viranhaltijoiden

normaalia, jokapäiväistä työtä

2) Millaisia merkittäviä puutteita tai haasteita on havaittu sisäisen valvonnan osa-alueilla (kohdat 4–8) kuluneella

tilikaudella 2012

- päätösten valmistelussa ei aina ole tehty riittäviä laskelmia ja analyysejä vaikutuksista ja kustannusmuutoksista:

merkittävissä ratkaisuissa tulisi ottaa käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi

- kaupungin sisäisissä tilaajan ja tuottajan välisissä sopimuskäytännöissä on edelleen kehittämistarpeita

- investointikohteiden ensikertaisen kalustuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa on

parannettavaa (uusi ohjeistus laadittu)

- vuoden 2012 budjetti laadittiin taloudellisten reunaehtojen ja tarpeiden ristiriidassa, mikä johti joillakin

alueilla alibudjetointiin

3) Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää vuonna 2013 ja taloussuunnittelukaudella

2014–2016

- strategisten yhtiöiden seurantaa ja valvontaa tehostettiin v. 2012; resursseja lisätään edelleen, kun

konsernipalveluihin perustetaan v. 2013 omistajaohjausyksikkö (liiketoimintajohtaja ja controller).

Lisäksi kaupunginhallitukseen on perustettu v. 2013 konsernijaosto.

- merkittävien hankkeiden kustannusarvioiden laadinnan ja seurannan sekä prosessihallinnan kehittäminen

(Maestro-hankeohjelman käyttöönotto)

- ennakointimenetelmien kehittäminen ja sisäisen valvontasuunnitelman laadinta ja aikataulutus

- sähköisen arkistointisuunnitelman ja sopimusten hallintajärjestelmän käyttöönotto: uusien järjestelmien

myötä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa voidaan kehittää, kun asiakirjat ja sopimukset

on paremmin hallittavissa ja seurattavissa

4) Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen

- konsernipalvelujen ohjeistuksen selkeämpi esiintuonti ja kytkentä vuosikelloon sekä sisällön selkiytys

- merkittävien asioiden valmisteluprosesseille, kuten talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnalle on

määritelty täsmälliset aikataulut, joita tulee noudattaa

- useita johto- ja toimintasääntöjen muutoksia on hyväksytty; niiden sisäistäminen ja täytäntöönpano

on tehtävä huolellisesti

- säädöksiä, päätöksiä ja ohjeita on paljon, joten riskinä on erityisesti uusien asioiden osalta puutteellinen

informaatio ja perehdyttäminen

- esimiesten tulee noudattaa henkilöstöhallinnollisia, työnjohdollisia ohjeita, virka- ja työehtosopimuksia

ja työlainsäädäntöä


19

5) Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta ja tuloksellisuuden arviointi

- useat asetetut tavoitteet olivat vaikeasti mitattavia tai niiden toteutumisen astetta ei voitu arvioida

- asiaan kiinnitettiin huomiota arviointikertomuksessa ja selvityksiä jouduttiin jälleen jälkikäteen laajasti

täydentämään

- tuloksellisuuden arviointi on haasteellista, koska tuloksellisuudesta ei ole selkeitä yhteisiä kriteerejä

- toimenpiteiden tuloksellisuuden arviointiin ei ole erillisiä mittareita

- ensimmäistä kertaa v. 2012 myönnettiin tuloksellisuuspalkkiot määriteltyjen perusteiden pohjalta

- työ jatkuu osana tuloksellisuuspalkkiotyöryhmän työtä v. 2013; tavoitteena on löytää kaupungille

tuloksellisen toiminnan kriteerit ja seurantamenetelmät

- muilta osin viitataan tilinpäätöksessä kuvattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisselvityksiin

6) Riskienhallinnan järjestäminen

- olennaista riskienhallinnan järjestämisessä on resursoinnin seurannan selkeä vastuutus ja aikataulutus

- sairaanhoitopiirin alijäämää kertyi lisää v. 2012, mikä on merkittävä ongelma / riski kaupungin taloudelle

- kaupungin vahinkoriskit henkilöstön, asiakkaiden ja omaisuuden osalta on asianmukaisesti vakuutettu;

kilpailutuksen myötä (2012) vakuutusyhtiö vaihtui Fenniaksi

- muiden ns. ei vakuutettavissa olevien riskien (strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset) ennakointi

ja arviointivelvoite ja merkitys korostuu kuntalain muutosten johdosta

- viimesijaisena, taloudellisena riskienhallinnan varmistuksena on yleinen vahinkorahasto

7) Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta:

- suurimmat hankinnat kohdistuvat kunnossapitoon ja investointeihin, joilla kartutetaan kaupungin infra-omaisuutta

- infran arvo on merkittävä ja sen hoito ja valvonta perustuu vuosittaisiin investointi- ja kunnossapitoohjelmiin,

pitkän tähtäimen suunnitelmiin sekä kuntokartoituksiin

- kaupungilla tulisi olla suunnitelma irtaimen omaisuuden varastoimisesta ja selkeä käytäntö yhteisistä

huutokaupoista

- suuren taloudellisen ja työterveyteen liittyvän riskin henkilöstölle ja asiakkaille (oppilaat, päiväkotilapset,

asukkaat) synnyttää kaupungin kiinteistöjen huono kunto

- kiinteistöjen lisääntyneet home- ja sisäilmaongelmat sekä katujen ja yleisten alueiden kunnon

heikkeneminen kuvaavat korjaustarpeen kasvua

8) Sopimustoiminta / sopimusten hallinta

- kaupungin sisäisten, tilaajan ja tuottajan välisten palvelusopimusten seuranta- ja muutoskäytäntöihin

luotiin ohjeistus vuosien 2011–2012 vaihteessa ja 2012 alkupuolella täydennettiin tältä osin

toimintasäännöt

- sopimusohjauksen kannalta erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on edelleen säilynyt vaikeana

haasteena

- konsernipalvelujen voimassa olevat sopimukset saatiin kirjattua sähköiseen KuntaToimistoohjelmaan

2012. Muiden toimijoiden osalta työ on vielä kesken tai aloittamatta. Järjestelmä tulee

helpottamaan sopimusten hallintaa

- hankintoihin on luotu uusi sähköinen tilausjärjestelmä, joka ohjaa ostoja sopimusten mukaisiin

hankintapaikkoihin. Järjestelmän käyttö ei ole vielä saavuttanut asetettuja tavoitteita

- valvonnan ja riskien hallinnan näkökulmasta uusi kotikuntalaki toi yhä lisääntyvän työalueen, kun

on huolehdittava, että muiden kuntien vastuulle kuuluvat kustannukset lasketaan ja peritään

asianmukaisesti. Myös sijoitettujen lasten kotikuntalaskutuksen vastuita ja prosessia tulisi vielä kehittää.

9) Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista

tekijöistä

- kaupungin palvelutarpeista ja -velvoitteista sekä investoinneista aiheutuvat kustannukset kasvavat

nopeammin kuin kaupungin saamat vero-, valtionosuus- ym. tulot. Tämä on johtanut kaupungin taloudellisen

liikkumavaran kaventumiseen ja lainamäärän kasvuun. Tilanne vaatii yhä tiukempaa

tuottavuuden ja tuloksellisuuden tehostamista sekä kustannusten hallintaa.

- kaupungilla oli 31.12.2012 takausvastuita 175,1 M€ (2011: 173,1 M€ ja 2010: 180,6 M€). Takauksia

myönnettäessä edut ja riskit punnitaan tapauskohtaisesti. Kokonaan ei kuitenkaan voida välttyä

siltä, että takauksen saajan lainanmaksukyky voi syystä tai toisesta muuttua ja näin aiheuttaa kaupungille

takausvastuun.

- saastuneiden maiden puhdistustarve muodostaa epävarmuustekijän ja riskin, johon on vaikea varautua

ja tarpeet vaihtelevat vuosittain suuresti. Keskustan reuna-alueilla piilee useampia maaperän

saasteriskejä. Jos alueita otetaan rakentamiskäyttöön, on puhdistamiseen varauduttava.


20

- ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on eräillä tehtäväaloilla merkittävä epävarmuustekijä ja riski.

Vaikein saatavuusongelma on edelleen lääkäreissä, hammaslääkäreissä ja sosiaalityöntekijöissä.

- kun resurssit eivät kasva yhtä nopeasti kuin palvelutarpeet, työn kuormittavuus on kasvanut monilla

tehtäväaloilla selvästi. Tämä vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen ja sairastavuuteen, johon pyritään

vaikuttamaan mm. aktiivisen puuttumisen mallilla.

- riskinä on organisaation esimiesten ja henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen yhteisten pelisääntöjen

ja säädösten noudattamiseen.

- samoin riskinä on tukipalveluja tuottavien toiminnan kustannustehokkuus, laatu ja toimintavarmuus.

- verkoston kulumisesta ja muusta elinkaariajan rapautumisesta aiheutuva infran käyttökelpoisuuden

ja pääoma-arvon jatkuva merkittävä heikkeneminen.

Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistoimenpiteet ja suunnitellut jatkotoimenpiteet

Sisäisen valvonnan selontekojen todettiin perustuvan sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan

toimintaohjeeseen, riskienhallinta- ja konserniohjeeseen sekä irtaimen omaisuuden hallintaohjeeseen. Em.

säännöksissä on määritelty sisäisen valvonnan tehtävät, vastuut ja toimintaperiaatteet. Selonteoissa tunnistettiin

lukuisia kehittämiskohteita. Kohteina mainittiin mm. vastuiden ja tehtävien täsmentäminen sisäisen

valvonnan osalta, toimenpiteiden määrittely palveluyksiköissä riskien minimoimiseksi sekä vaikuttavuuden ja

asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen.

Kehittämistoimenpiteinä mainittiin investointihankkeiden kustannusseurannan ongelmien korjaus ja hankkeiden

kohdekohtaisten lisä- ja muutostöiden seuranta reaaliaikaisesti. Niin ikään riskienhallinnan näkökulmasta

kaupungin ja konsernin maksuvalmiudesta huolehtiminen on merkittävä asia.

Vuoden 2012 alusta otettiin käyttöön uusi menetelmä maksuvalmiuden seuraamiseen ja ennustamiseen.

Excel-pohjaista järjestelmää kehitetään edelleen.

Konsernipalvelujen osalta uusi sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma on saatu lähes valmiiksi ja voimassa

olevat sopimukset vietyä sähköiseen järjestelmään. Muiden toimijoiden osalta työ on vielä selvästi

kesken. Uusien järjestelmien myötä sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa pystytään kehittämään, kun asiakirjat

ja sopimukset ovat paremmin hallittavissa ja seurattavissa.

Muita sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteita kuluvalle taloussuunnittelukaudelle ovat tilaaja-tuottaja

-toimintatavan täsmennykset, ennakointimenetelmien kehittäminen tietotuotantoa parantamalla ja

laatimalla selkeä valvontasuunnitelma palvelujen tuotantoon.

Tietoturvapolitiikan uudistus ja sitä tukevien käytännön ohjeiden laadinta on myös perusteltua.

Tietoturva-asiakirjojen päivitys on aloitettu ja siihen liittyy tietoriskien systemaattisen arvioinnin käynnistäminen.

Sisäisen tarkastuksen järjestäminen

Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus- ja asiantuntijatoimintaa, joka tuottaa

lisäarvoa organisaatiolle ja päätöksenteolle. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa

tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien

toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Toiminnan perustana on kaupunginhallituksen hyväksymä Hämeenlinnan kaupungin sisäisen tarkastuksen

toimintaohje. Toimintaohjeessa on määritelty sisäisen tarkastuksen asema, tehtävät, valtuudet ja vastuu. Sisäinen

tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa.

Kuluneelle tilikaudelle laadittiin sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma, jonka kaupunginjohtaja hyväksyi.

Sisäisen tarkastuksen toimet kohdistuivat vahvistetun työohjelman mukaisille alueille. Keskeisimpinä

alueina olivat hankintaohjeistuksen ja sopimusten noudattaminen, tilojen käytön tehokkuus, sisäisen valvonnan

ja riskienhallinnan koulutus sekä kopiokone- ja monitoimilaitteiden hankinnat ja vuokraukset.


21

1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen

TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2012 2011

ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitokset) 1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 81 730 79 491

Valmistus omaan käyttöön 1 229 797

Toimintakulut -410 095 -392 531

Toimintakate -327 136 -312 242

Verotulot 237 372 225 386

Valtionosuudet 97 214 91 820

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 2 657 2 819

Muut rahoitustuotot 5 906 3 608

Korkokulut -5 239 -4 390

Muut rahoituskulut -163 -2 375

Vuosikate 10 611 4 625

Poistot ja arvonalentumiset -14 503 -14 275

Satunnaiset kulut -6 808

Tilikauden tulos -3 892 -16 458

Tilinpäätössiirrot 296 4 248

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -3 596 -12 210

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 20,0 20,3

Vuosikate/Poistot, % 73 32

Vuosikate, euroa/asukas 157 69

Asukasmäärä 67 491 67 270

Toimintakate (1.000 €):

2012 2011

-327 136 -312 242

Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista.


22

Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta:

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista:

= 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön)

2012 2011

20,0 20,3

Vuosikate (1.000 €):

2012 2011

10 611 4 625

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin.

Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on

siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja

poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku:

Vuosikate prosenttia poistoista:

= 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

2012 2011

73 32

Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta

voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista

investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan

vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet.

Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös

nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa.

Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko.

Vuosikate €/asukas:

2012 2011

157 69

Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset

verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa.

Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa.

1.3.2 Toiminnan rahoitus

Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla.

Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli antoja

ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus

tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella.


23

RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2012 2011

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 10 611 4 625

Satunnaiset erät -6 808

Tulorahoituksen korjauserät -3 062 -4 717

Investointien rahavirta

Investointimenot -33 109 -57 644

Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 274 1 254

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 179 9 086

Toiminnan ja investointien rahavirta -15 106 -54 204

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset 0 -5 026

Antolainasaamisten vähennykset 159 33 059

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 49 286 31 856

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -45 888 -20 186

Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 636 6 527

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 48 170

Vaihto-omaisuuden muutos -14 364 -4 136

Saamisten muutos -2 698 2 586

Korottomien velkojen muutos 18 769 3 914

Rahoituksen rahavirta 7 948 48 763

Rahavarojen muutos -7 158 -5 441

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 84 057 91 215

Rahavarat 1.1 91 215 96 656

-7 158 -5 441

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Investointien tulorahoitus, % 34,4 8,2

Pääomamenojen tulorahoitus, % 13,9 9,5

Lainanhoitokate 0,3 0,4

Kassan riittävyys, pv 62 69

Asukasluku 67 491 67 270

INVESTOINNIT

Investointien tulorahoitus, %:

= 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno

2012 2011

34,4 8,2

Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu

tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi

pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää

vähentämällä.


24

Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on

vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.

Pääomamenojen tulorahoitus, %:

= 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset)

2012 2011

13,9 9,5

Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien

omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä.

LAINANHOITO

Lainanhoitokate:

= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

2012 2011

0,3 0,4

Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.

Jos kunnan lainakannasta on enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi

tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12.

kahdeksalla.

Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1,

joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään

kassavaroja.

Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla.

Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun

tunnusluvun arvo jää alle yhden.

MAKSUVALMIUS

Kassan riittävyys (pv):

= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

2012 2011

62 69

Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta

maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja

pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä:

Tuloslaskelmasta:

Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön

Korkokulut

Muut rahoituskulut

Rahoituslaskelmasta:

Investointimenot

Antolainojen lisäys

Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)


25

1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset

Rahoitusasemaa koskevia asioita on käsitelty edellä kohdassa 1.1.4 Kaupungin toiminta ja talous sekä olennaiset

muutokset.

TASE JA SEN TUNNUSLUVUT

VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011

1000 € 1000 € 1000 € 1000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 460 154 449 220 OMA PÄÄOMA 328 476 332 287

Aineettomat hyödykkeet 946 1 423 Peruspääoma 274 117 274 117

Tietokoneohjelmistot 288 406 Muut omat rahastot 74 730 74 944

Muut pitkävaik.menot 658 1 017 Ed. tilikausien yli-/alijäämä -16 774 -4 564

Ennakkomaksut 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä -3 596 -12 210

Aineelliset hyödykkeet 244 968 234 458 POISTOERO JA VAPAA- 11 778 11 860

Maa-ja vesialueet 54 656 53 490 EHTOISET VARAUKSET

Rakennukset 131 154 134 136 Poistoero 10 923 11 516

Kiinteät rakenteet ja laitteet 35 434 36 147 Vapaaehtoiset varaukset 855 344

Koneet ja kalusto 5 887 6 186

Muut aineelliset hyödykkeet 596 576 PAKOLLISET VARAUKSET 1 787 1 907

Ennakkomaksut ja kesken- Eläkevaraukset 1 137 1 257

eräiset hankinnat 17 241 3 922 Muut pakolliset varaukset 650 650

Sijoitukset 214 241 213 339 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 839 821

Osakkeet ja osuudet 170 823 169 762 Valtion toimeksiannot 57 109

Muut lainasaamiset 43 418 43 577 Lahjoitusrahastojen pääomat 219 254

Muut toimeksiantojen pääomat 563 458

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 115 145

Valtion toimeksiannot 57 109 VIERAS PÄÄOMA 247 576 222 772

Lahjoitusrahastojen Pitkäaikainen 133 275 134 147

erityiskatteet 55 33 Lainat rahoitus- ja

Muut toimeksiantojen varat 3 3 vakuutuslaitoksilta 129 280 124 140

Lainat julkisyhteisöiltä 3 816 6 859

VAIHTUVAT VASTAAVAT 130 188 120 283 Saadut ennakot 135 2 153

Vaihto-omaisuus 19 043 4 678 Liittymismaksut ja muut velat 44 994

Aineet ja tarvikkeet 68 178

Keskeneräiset tuotteet 18 975 4 500 Lyhytaikainen 114 301 88 626

Lainat rahoitus- ja

Saamiset 27 088 24 390 vakuutuslaitoksilta 27 361 23 208

Pitkäaikaiset saamiset 8 260 8 131 Lainat julkisyhteisöiltä 539 600

Myyntisaamiset 4 161 4 207 Lainat muilta luotonantajilta 20 590 20 744

Lainasaamiset 871 1 032 Saadut ennakot 20 047 1 746

Muut saamiset 3 228 2 892 Ostovelat 16 632 16 068

Lyhytaikaiset saamiset 18 828 16 259 Liittymismaksut ja muut velat 3 864 4 235

Myyntisaamiset 7 672 6 151 Siirtovelat 25 268 22 025

Lainasaamiset 2 282 2 931

Muut saamiset 4 743 3 003 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 590 457 569 648

Siirtosaamiset 4 132 4 175

Rahoitusarvopaperit 80 736 82 586

Sijoitukset rahamarkkina-

TASEEN TUNNUSLUVUT

instrumentteihin 4 210 5 516 Omavaraisuusaste, % 59,7 60,8

Joukkovelkakirjalainasaamiset 9 260 11 080 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 54,6 55,2

Muut arvopaperit 67 266 65 990 Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 € -20 370 -16 774

Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas -302 -249

Lainakanta 31.12., 1 000 € 181 586 175 551

Rahat ja pankkisaamiset 3 321 8 630 Lainakanta 31.12., €/asukas 2 691 2 610

Lainasaamiset, 1 000 € 43 418 43 577

VASTAAVAA YHTEENSÄ 590 457 569 648 Asukasmäärä 67 491 67 270


26

TASEEN TUNNUSLUVUT

Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta.

Omavaraisuusaste, %:

= 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)

2012 2011

59,7 60,8

Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan

vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden

hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi

omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta.

Suhteellinen velkaantuneisuus, %:

= 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot

2012 2011

54,6 55,2

Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun.

Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla

ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden

valtionosuuksista.

Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa,

koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon.

Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan

takaisinmaksusta tulorahoituksella.

Kertynyt yli-/alijäämä (1.000 €):

= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

2012 2011

-20 370 -16 774

Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä

alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina.

Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas:

= [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä

2012 2011

-302 -249

Luku osoittaa kunnan asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä

käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista asukasmäärää.

Lainakanta 31.12. (1.000 €):

= Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

2012 2011

181 586 175 551


27

Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma

vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla.

Lainat €/asukas:

2012 2011

2 691 2 610

Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän

mukaisella kunnan asukasmäärällä.

Lainasaamiset 31.12. (1000 €):

= Sijoituksiin merkityt jvk –lainasaamiset ja muut lainasaamiset

2012 2011

43 418 43 577

Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen

investointien rahoittamiseen.

1.5 Kokonaistulot ja -menot

Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset

tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä.

TULOT 1000€ MENOT 1000€

TULOT

MENOT

Toiminta

Toiminta

Toimintatuotot 81 730 Toimintakulut 410 095

Verotulot 237 372 -Valmistus omaan käyttöön -1 229

Valtionosuudet 97 214 Korkokulut 5 239

Korkotuotot 2 657 Muut rahoituskulut 163

Muut rahoitustuotot 5 906 Satunnaiset kulut

Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät

Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos

- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -3 563 - Pakollisten varausten lis. (+), väh (-) -120

Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappio 621

Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 274 Investoinnit

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 179 Investointimenot 33 109

Rahoitustoiminta

Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennykset 159 Antolainasaamisten lisäykset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 49 286 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 45 888

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 2 636 Lyhytaikaisten lainojen vähennys

Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset

Kokonaistulot yhteensä 483 850 Kokonaismenot yhteensä 492 763


28

1.6 Hämeenlinnakonsernin toiminta ja talous

1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI

Tytäryhteisöt

Kiinteistö- ja asuntoyhteisöt

Muut yhtiöt

As Oy Säästötilllikka 100,00 % Aulangon Kylpylä Oy 51,00 %

Hämeenlinnan Asunnot Oy 100,00 % Hämeenlinnan Eteläranta Oy 100,00 %

* Linnan Isännöinti Oy 100,00 % Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy 100,00 %

Hämeenlinnan Poltinahontie 15 Oy 100,00 % Hämeenlinnan Keilakeskus Oy 78,62 %

Idänpään toimintakeskus Oy 90,00 % Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy 100,00 %

KT Oy Harvialantie 420 C 100,00 % * Hämeenlinnan Jäähalli Oy 86,38 %

KT Oy Hämeenlinnan Kaupungintalot 100,00 % * Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy 93,06 %

KT Oy Hämeenlinnan Vanajanportti 100,00 % Hämeenlinnan Palvelukiinteistöt Oy 100,00 %

KT Oy Katistentie 98 100,00 % Hämeenlinnan Pysäköinti Oy 100,00 %

KT Oy Metsäpirtti 100,00 % * Keinuparkki Oy 100,00 %

KT Oy Onesto 100,00 % * Kaivoparkki Oy 100,00 %

KT Oy OP-talo 100,00 % Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy 76,60 %

KT Oy Rengon Härkäpirtti Oy 57,01 % Kantolan Kiinteistöt Oy 100,00 %

Talo-osakeyhtiö Hämeen Suoja 73,12 % * KT Oy Hämeenlinnan Kasarmikatu 23 78,49 %

* KT Oy Hämeenlinnan Turuntien Liiketalo 59,72 %

* Peruskorjauskeskus Oy Häme 100,00 %

Säätiöt Kehittämiskeskus Oy Häme 68,00 %

Fredrika Wetterhoff -säätiö 100,00 % * Hämeen Matkailu Oy 68,00 %

* Wetterhoff Oy 100,00 % Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy 100,00 %

Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö 100,00 % Linnan Ateria Oy 100,00 %

Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö 100,00 % Linnan Ateriapalvelut Oy 100,00 %

* KT Oy Hauhon palvelutalo 100,00 % Seutukeskus Oy Häme 68,51 %

Sibeliuksen Syntymäkaupunki -säätiö 100,00 % * Seuturekry Oy 50,32 %

Tekninen palvelukeskus Oy Häme 100,00 %

* Hämeenlinnan Valot Oy 100,00 %

Teknologiakeskus Innopark Oy 96,51 %

* Innopark Programmes Oy 96,51 %

* KT Oy Lammin Biokylä 1 67,56 %

* FMS-Palvelut Oy 96,51 %

* Lammin Biolämpö Oy 96,51 %

* KT Oy Hämeenlinnan Visa 1 96,51 %

* KT Oy Hämeenlinnan Visa 2 96,51 %

* InnoSteel Factory Oy 96,51 %

* Sosiaalikehitys Oy 86,50 %

TyöSyke Oy 66,66 %

Kanta-Hämeen Työterveyshuolto Oy 66,66 %

Kuntayhtymät

Osakkuusyhteisöt

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky 45,81 % As Oy Appara 15,90 %

Hämeen Maakuntaliitto, kuntayhtymä 38,94 % As Oy Rengon Käräjärivi 31,00 %

Hämeen päihdehuollon ky 11,80 % As Oy Tuuloksentalo 46,48 %

Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston ky 61,88 % Hauhon Lämpö Oy 40,00 %

Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 77,30 % Hämeenlinnan Linja-autoasemakiinteistö Oy 39,49 %

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 50,70 % Jukolan Lintukoto Oy 43,73 %

* As Oy Appara 67,75 % Jyrätien Liikuntahallit Oy 33,33 %

* As Oy HML:n Ahvennummi 100,00 % Kiertokapula Oy 20,53 %

* As Oy Riihimäen Kyllikinpuisto 78,82 % KT Oy Hansalogistiikka 50,00 %

* As Oy Riihimäen Museokatu 4 77,63 % KT Oy Hämeenlinnan Virvelinranta 38,70 %

* As Oy Riihimäen Kauppakatu 23 100,00 % KT Oy Iittalan Lasimäki 33,00 %

Eteva ky 3,26 % KT Oy Katuman Moreeni 50,00 %

* Uudenmaan Vammaispalvelut Oy 100,00 % KT Oy Lamminraitti 46,00 %

* Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy 100,00 % KT Oy Peltokatu 10 50,00 %

* KT Oy HML:n Virvelinranta 60,00 % KuntaPro Oy 30,22 %

Lammin Kehitysosakeyhtiö Myötätuuli 49,00 %

Pikassos Oy 46,63 %

Virtaa Hämeeseen Ky 25,58 %


29

1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus

Kaupunkikonserniin kuuluu kaupunkiorganisaation lisäksi yhtiöitä, muita yhteisöjä ja säätiöitä. Omistajaohjauksella

tarkoitetaan niitä tavoitteita ja menettelytapoja, joita kaupunki omistajana kohdistaa yhtiöihin

ja muihin yhteisöihin.

Kaupungin tärkeimmille tytäryhteisöille asetetaan tilausbudjetin hyväksymisen yhteydessä tavoitteet, joiden

toteutumista seurataan säännöllisesti kolmannesvuosittain.

Kaupunginhallitus valitsee kaupungin edustajat yhtiökokouksiin ja antaa edustajille tarvittavat ohjeet. Tytäryhteisöjen

tilintarkastajiksi valitaan kaupungin tilintarkastusyhteisö tai sen edustajat. Tarkastuslautakunta

huolehtii kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta.

Hämeenlinnan kaupunki edellyttää, että kaupungin toimintaa ja omaisuutta tytäryhteisöissä hoidetaan tarkoituksenmukaisesti,

luotettavasti ja tehokkaasti turvaten kaupunkikonsernin kokonaisetu. Kaupungin

omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen tavoitteena on tytäryhteisöjen toiminnan kehittäminen kaupungin

strategisten linjausten mukaisesti sekä omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen.

Tytäryhteisöjen päättäviä elimiä, joiden edustajia kaupunki voi ohjeistaa, ovat yhtiökokousten lisäksi yhteisöjen

hallitukset. Yhtiökokousedustaja ohjeistetaan toimimaan yhtiökokouksessa kaupunginhallituksen

tai kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Kaupungin nimeämät henkilöt tytäryhteisöjen

hallituksissa ohjeistetaan toimimaan kaupungin strategisten linjausten, lainsäädännön ja hyvän hallinnon

periaatteiden mukaisesti mm. yhtiöjärjestystä ja mahdollista osakassopimusta noudattaen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.12.2009 kaupungin uudet konserniohjeet. Ohjeet ovat olleet voimassa

vuoden 2010 alusta lähtien. Konserniohjaukseen liittyvistä tarkemmista yksityiskohdista päätti kaupunginhallitus

25.1.2010. Valtuuston hyväksymiin konserniohjeisiin ja kaupunginhallituksen hyväksymään tarkempaan

ohjeistukseen ei tullut muutoksia vuoden 2012 aikana.

Kaupungin omistajapoliittiset linjaukset hyväksyttiin ensimmäisen kerran kaupunginvaltuustossa 6.2.2012.

Omistajapoliittiset linjaukset koskevat kaupungin ja sen liikelaitosten lisäksi yhtiöitä, kuntayhtymiä ja säätiöitä.

Linjaukset tuodaan jatkossa valtuuston hyväksyttäviksi kerran valtuustokaudessa. Kaupunginhallitus

päättää omistajapoliittisten linjausten yhteisökohtaisista tarkennuksista tarvittaessa vuosittain erikseen.

Konserniohjeisto yhtenäistetään omistajapoliittisten linjausten kanssa.

Kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2012 hallintosäännön muutoksesta, jolla kaupunginhallitukselle perustettiin

konsernijaosto. Muutos tuli voimaan 1.1.2013. Samassa kokouksessa kaupunginvaltuusto päätti kaupungin

konsernipalveluiden organisaatiomuutoksesta, jolla konsernipalveluihin perustetaan uusi omistajaohjauksen

vastuualue. Muutos tulee voimaan 1.4.2013.

1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat

Vuoden 2009 alussa voimaantullut kuntaliitos toi mukanaan useita merkittäviä muutoksia Hämeenlinnan

kaupungin konserniin. Kaupungin omistusosuus ja päätösvalta mm. tärkeissä seudullisissa osakeyhtiöissä

kasvoi. Kuntaliitoksessa kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen määrä kasvoi useilla kymmenillä.

Näistä suurin osa oli asunto-osakeyhtiöitä, joista pääosa on fuusioitu kuntaliitoksen jälkeen Hämeenlinnan

Asunnot Oy:öön.

Kaupunginhallituksen 19.12.2011 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin omistamat Hämeen Messut

Oy:n osakkeet (150 kpl, n. 35 % yhtiön osakekannasta) myytiin Hämeen Matkailu Oy:lle, joka hankki

omistukseensa kaikki Hämeen Messut Oy:n osakkeet. Hämeen Messut Oy on vuoden 2012 aikana sulautunut

Hämeen Matkailu Oy:öön.

Kantolan Kiinteistöt Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Laser on vuoden

2012 aikana sulautunut emoyhtiöönsä.

Kaupunginhallituksen 12.3.2012 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin omistamat Arenna Oy:n osakkeet

(240 000 kpl, n. 1 % yhtiön osakekannasta, ei konsernia) myytiin Ovenia Group Oy:lle.

Kaupunginvaltuuston 2.4.2012 tekemän päätöksen mukaisesti kaupunki perusti uuden yhtiön, joka vastaa

ruuanjakelutoiminnoista. Linnan Ateriapalvelut Oy rekisteröitiin kesällä 2012.


30

Kaupungin omistamat Peruskorjauskeskus Oy Hämeen osakkeet (56 kpl, n. 40 % yhtiön osakekannasta)

myytiin kaupunginhallituksen 14.5.2012 tekemän päätöksen mukaisesti Kantolan Kiinteistöt Oy:lle, joka

hankki omistukseensa kaikki Peruskorjauskeskus Oy Hämeen osakkeet vuoden 2012 aikana.

Kaupunginhallituksen 4.6.2012 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin omistamat Sosiaalikehitys Oy:n

osakkeet (403 kpl, n. 81 % yhtiön osakekannasta) myytiin Teknologiakeskus Innopark Oy:lle.

Teknologiakeskus Innopark Oy:n tytäryhtiöt Innopark Facilities Oy, Innopark Ventures Oy, NR-Kiinteistöt

Oy, Pan-Ravintolat Oy ja Suomen Lähilämpöyhtiöt Oy sulautuivat vuoden 2012 aikana emoyhtiöönsä.

Kaupungin omistamat Pikespo Invest Oy:n osakkeet (45 100 kpl, n. 11 % yhtiön osakekannasta) myytiin

kaupunginhallituksen 8.10.2012 tekemän päätöksen mukaisesti Virtaa Hämeeseen Oy:lle.

Kaupunginhallitus päätti 22.10.2012 hyväksyä Seutukeskus Oy Hämeen hallituksen esityksen yhtiön sulautumisesta

KuntaPro Oy:öön. Sulautumissuunnitelma hyväksyttiin Seutukeskus Oy Hämeen ylimääräisessä

yhtiökokouksessa 29.11.2012. Sulautumisen voimaantulopäivä on 28.2.2013. Hämeenlinnan kaupungin

omistusosuus Seutukeskus Oy Hämeen osakekannasta on ollut n. 68 %. Kaupungin omistusosuus

KuntaPro Oy:stä tulee sulautumisen jälkeen olemaan n. 33 %.

Kaupungin omistamat Probus Holding Oy:n osakkeet (240 000 kpl, n. 1 % yhtiön osakekannasta, ei konsernia)

myytiin kaupunginvaltuuston 10.12.2012 tekemän päätöksen mukaisesti Keskinäinen vakuutusyhtiö

Eläke-Fennialle.

Kaupunginvaltuustossa 12.11.2012 tehtiin päätös kaupungin kokonaan omistaman Kiinteistö Oy Metsäpirtin

osakekannan myymisestä Hämeenlinnan Asunnot Oy:lle.

1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä

Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista,

päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja

että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielimien päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat

turvataan. Konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto.

Toimivallan ja -vastuun jako konserniohjauksessa

Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus

ohjaa kaupunkikonsernia ja vastaa yhteisöjen valvonnan järjestämisestä. Vastuu konsernin

operatiivisesta johtamisesta on kaupunginjohtajalla. Omistajaohjauksesta vastuu on hallintosäännön mukaan

apulaiskaupunginjohtajalla. Konsernipalvelut vastaa omistajaohjauksen valmistelutehtävistä. Tytäryhteisöjen

hallituksille ja toimitusjohtajille sekä hallinto- ja taloushenkilöstölle järjestetään yhteisöjen toimintaan

liittyviä koulutustilaisuuksia.

Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Kaupunkia edustaa yhtiökokouksissa kaupunginhallituksen määräämä edustaja, jolle kaupunginhallitus

antaa tarvittaessa toimintaohjeet. Kaupunginhallitus päättää edustajien ja ehdokkaiden nimeämisestä yhteisöjen

hallintoelimiin. Tytäryhteisöjen tilintarkastajiksi valitaan kaupungin tilintarkastusyhteisö tai sen

edustajat.

Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi

Kaupunginvaltuusto asetti 14.11.2011 vuoden 2012 tilausbudjetin hyväksymisen yhteydessä tärkeimmille

tytäryhtiöille toiminnalliset tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista on seurattu kolmannesvuosiraporteissa.

Toimintakertomuksen liitteenä on selvitys ko. yhtiöiden koko vuoden tavoitteiden toteutumisesta.

Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi

Omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista sekä yhteisöjen taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan

säännöllisesti. Tarvittaessa yhteisössä tehdään yritystutkimus tai muu erityinen selvitys taloudellisesta

asemasta.


31

Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö sekä siirtohinnoittelun kustannusvastaavuus

Kaupunkikonsernin yksiköt käyttävät konsernitiliä sekä sijoitus- ja laina-asioissa talous- ja hallintopalvelujen

asiantuntemusta. Hankinnoissa avustaa seudullinen hankintayksikkö, oikeudellisissa asioissa käytetään

kaupunginlakimiesten konsultointia ja tietojenkäsittelyssä avustaa konsernin tietohallinto. Henkilöstöpalvelut

avustaa tarvittaessa palkka-, rekrytointi- ja henkilöstöasioissa.

Muutokset konsernivalvonnan järjestämiselle

Vuoden 2013 alussa voimaan tullut organisaatiomuutos, jossa kaupunginhallitukselle perustettiin konsernijaosto

ja 1.4.2013 tapahtuva uuden omistajaohjauksen vastuualueen toiminnan aloittaminen aiheuttavat

muutoksia konserniohjauksen ja -valvonnan järjestämiselle vuoden 2013 aikana.


32

1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut

KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2012 2011

1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 213 157 213 857

Toimintakulut -555 977 -537 348

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -26 317

Toimintakate -342 846 -323 174

Verotulot 235 551 225 386

Valtionosuudet 141 770 134 103

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 1 656 1 929

Muut rahoitustuotot 5 626 4 126

Korkokulut -10 715 -10 126

Muut rahoituskulut -642 -2 888

Vuosikate 30 400 29 356

Poistot ja arvonalentumiset -36 601 -39 305

Tilikauden yli- ja alipariarvot -161 -454

Arvonalentumiset 0 0

Satunnaiset erät 507 -715

Tilikauden tulos -5 855 -11 118

Tilinpäätössiirrot -341 2 808

Vähemmistöosuudet 592 433

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -5 604 -7 877

Toimintatuotot / Toimintakulut, % 38,3 39,8

Vuosikate/Poistot, % 83,1 74,7

Vuosikate, euroa/asukas 450 436

Asukasmäärä 67 491 67 270

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista:

= 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön)

Vuosikate prosenttia poistoista:

= 100 x Vuosikate +/- yli- ja alipariarvot / (Poistot + Arvonalentumiset)

2012 2011

38,3 % 39,8 %

2012 2011

83,1 % 74,7 %

Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kuntakonsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin

pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat konsernin keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla

tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta

valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää

poistot ja alijäämäinen kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot

vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa.

Jos vuosikate on negatiivinen, on konsernin tulorahoitus heikko.


33

Vuosikate €/asukas:

2012 2011

450 436

Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset

verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa.

Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa.

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2012 2011

1000 € 1000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 30 400 29 356

Satunnaiset erät, netto 507 -715

Tulorahoituksen korjauserät -2 388 -5 292

Investointien rahavirta

Investointimenot -80 861 -57 344

Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 519 1 296

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 12 470 15 350

Toiminnan ja investointien rahavirta -37 353 -17 349

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -1 210 -12

Antolainasaamisten vähennykset 24 164

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 68 067 75 532

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -56 683 -67 625

Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 243 -6 222

Oman pääoman muutokset

Oman pääoman muutokset 481 101

Muutokset vähemmistön osuudessa 9 191 3 485

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 35 176

Vaihto-omaisuuden muutos -14 361 -4 510

Saamisten muutokset -2 228 -402

Korottomien velkojen muutokset 20 780 8 034

Rahoituksen rahavirta 29 339 8 721

Rahavarojen muutos -8 014 -8 628

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 100 231 108 244

Rahavarat 1.1. -108 244 -116 871

-8 014 -8 628

Investointien tulorahoitus, % 38,8 52,4

Pääomamenojen tulorahoitus, % 22,3 23,8

Lainanhoitokate 0,6 0,5

Kassan riittävyys 52 59

Asukasmäärä 67 491 67 270


34

INVESTOINNIT

Investointien tulorahoitus, %:

= 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno

2012 2011

38,8 52,4

Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.

Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella

eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä.

Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty

rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.

Pääomamenojen tulorahoitus, %:

= 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset)

2012 2011

22,3 23,8

Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien

omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä.

LAINANHOITO

Lainanhoitokate:

= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

2012 2011

0,6 0,5

Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.

Jos konsernin lainakannasta on enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi

tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12.

kahdeksalla.

Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan

vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja.

Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla.

Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun

tunnusluvun arvo jää alle yhden.

MAKSUVALMIUS

Kassan riittävyys (pv):

= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

2012 2011

52 59

Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta

maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja

pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä:

Tuloslaskelmasta:

Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön

Korkokulut

Muut rahoituskulut

Rahoituslaskelmasta:

Investointimenot

Antolainojen lisäys

Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)


35

KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT

VASTAAVAA 2012 2011 VASTATTAVAA 2012 2011

1000 € 1000 € 1000 € 1000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT

OMA PÄÄOMA

Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 274 117 274 117

Aineettomat oikeudet 2 642 3 056 Yhdist.ja säätiöiden peruspääomat 903 903

Konserniliikearvo Arvonkorotusrahasto 9 280 9 280

Muut pitkävaikutteiset menot 3 595 4 140 Muut omat rahastot 77 086 77 307

Ennakkomaksut 0 0 Ed. tilikausien alijäämä -30 474 -21 591

6 237 7 196 Tilikauden alijäämä -5 604 -7 877

Aineelliset hyödykkeet 325 308 332 139

Maa-ja vesialueet 65 842 64 720

Liittymismaksut VÄHEMMISTÖOSUUDET 18 343 9 744

Rakennukset 439 747 439 597

Kiinteät rakenteet ja laitteet 127 366 110 143 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

Koneet ja kalusto 17 400 18 152 VARAUKSET

Muut aineelliset hyödykkeet 1 558 1 450 Poistoero 22 074 21 952

Ennakkomaksut ja kesken- Vapaaehtoiset varaukset 11 131 10 691

eräiset hankinnat 30 583 15 446 33 205 32 643

682 496 649 508

Sijoitukset

PAKOLLISET VARAUKSET

Osakkuusyhteisöosuudet 5 104 5 746 Eläkevaraukset 1 137 1 257

Muut osakkeet ja osuudet 4 019 5 176 Muut pakolliset varaukset 2 812 2 440

Muut lainasaamiset 1 112 614 3 949 3 697

Muut saamiset 764 77

10 999 11 613 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 865 1 174

Valtion toimeksiannot 865 1 174 Lahjoitusrahastojen pääomat 640 715

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 396 400 Muut toimeksiantojen pääomat 563 458

Muut toimeksiantojen varat 3 3 2 068 2 347

1 264 1 577

VAIHTUVAT VASTAAVAT

VIERAS PÄÄOMA

Vaihto-omaisuus

Pitkäaikainen

Aineet ja tarvikkeet 1 813 1 967 Lainat rahoitus-ja

Keskeneräiset tuotteet 19 262 4 747 vakuutuslaitoksilta 308 041 303 660

Valmiit tuotteet 17 17 Pääomalainat 156 228

Muu vaihto-omaisuus 40 41 Lainat julkisyhteisöiltä 15 934 11 832

Ennakkomaksut 0 0 Lainat muilta luotonantajilta 243 279

21 132 6 772 Saadut ennakot 709 2 806

Saamiset Ostovelat 0 0

Pitkäaikaiset saamiset Muut velat 7 399 7 911

Myyntisaamiset 4 161 4 207 Siirtovelat

Lainasaamiset 139 146 332 482 326 716

Muut saamiset 3 695 3 515

Siirtosaamiset 9 Lyhytaikainen

Lyhytaikaiset saamiset

Lainat rahoitus-ja

Myyntisaamiset 13 497 11 879 vakuutuslaitoksilta 42 550 34 267

Lainasaamiset 445 463 Lainat julkisyhteisöiltä 553 627

Muut saamiset 7 403 6 739 Lainat muilta luotonantajilta 213 171

Siirtosaamiset 11 090 11 229 Saadut ennakot 22 670 4 743

40 439 38 178 Ostovelat 26 441 24 367

Rahoitusarvopaperit Muut velat 9 157 10 047

Osakkeet ja osuudet 3 3 Siirtovelat 45 858 41 579

Sijoitukset rahamarkkinainstr. 4 618 6 697 147 442 115 801

Joukkovelkakirjalainasaamiset 10 877 12 243

Muut arvopaperit 67 694 66 361

83 192 85 304

Rahat ja pankkisaamiset 17 038 22 939

VASTAAVAA YHTEENSÄ 862 797 823 087 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 862 797 823 087


36

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2012 2011

Omavaraisuusaste, % 44,9 45,9

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 77,3 75,9

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € -36 078 -29 468

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas -535 -438

Konsernin lainat, €/asukas 5 448 5 219

Konsernin lainakanta 31.12., 1000 € 367 691 351 065

Konsernin lainasaamiset 31.12, 1000 € 1 112 614

Kunnan asukasmäärä 67 491 67 270

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

Konsernin omavaraisuus (%):

= 100 x (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)

2012 2011

44,9 45,9

Tunnusluku mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämäisten tulosten sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä

sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä.

Suhteellinen velkaantuneisuus (%):

= 100 * (Vieras pääoma – Saadut ennakot) /Käyttötulot

2012 2011

77,3 75,9

Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun

osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla.

Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Käyttötulot

muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.

Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa,

koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun

arvoon.

Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan

takaisinmaksusta tulorahoituksella.

Kertynyt yli-/alijäämä (1.000 €):

= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

2012 2011

-36 078 -29 468

Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä

alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina.

Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas:

= [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä

2012 2011

-535 -438

Luku osoittaa konsernin asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä

käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista asukasmäärää.


37

Konsernin lainakanta 31.12. (1 000 €):

= Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

2012 2011

367 691 351 065

Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras

pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea

suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä

korollisia lainoja.

Konsernin lainat €/asukas:

2012 2011

5 448 5 219

Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla konsernin lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän

mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymän konsernitilinpäätöksessä ei asukaskohtaista lainamäärää

lasketa.

Konsernin lainasaamiset 31.12. (1 000 €):

= Sijoituksiin merkityt jvk –lainasaamiset ja muut lainasaamiset

2012 2011

1 112 614

Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen

investointien rahoittamiseen.


38

1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet

1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely

Kaupunginhallitus päättää tehdä seuraavan esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista

koskevista toimenpiteistä:

Tuloslaskelman mukainen tilikauden tulos on alijäämäinen -3 892 368,02 €.

Poistoeron vähennys (vuosipoistot) on yhteensä 730 095,55 €. Se koostuu seuraavista: Rengon varhaiskasvatuskeskus

18 661,32 €, HYK/Tuomelan koulu 49 039,98 €, Nummen koulu 24 360,84 €, HYK/Hätilän koulu

16 812,35 €, Koulukeskus Kalvola 34 203,21 €, Monitoimihalli Kalvola 43 159,55 €, Verkatehtaan päähanke

100 000,00 €, Profiträn alueen tiet Hauho 1 590,90 € ja Pelastuslaitoksen kalustohankinnat 442 267,40 €.

Poistoeron lisäystä on Pelastuslaitoksen valmistunut kalustohankinta 137 121,10 €.

Em. poistoeron nettomuutos on yhteensä lisäystä 592 974,45 €.

Varauksen lisäys on Pelastuslaitoksen kaluston hankintaan -648 351,00 €. Kunnilta peritään sopimuksen

mukaisesti kalustohankintaan 3,70 €/asukas/vuosi. Kalustohankinta ei aina toteudu saman vuoden aikana.

Varauksen vähennys on Pelastuslaitoksen kalustovarauksen käyttö 137 121,10 €.

Em. varausten muutos (lisäys) on yhteensä -511 229,90 €.

Siirto yleisestä vahinkorahastosta on 214 590,21 €. Se koostuu seuraavista: Pikespo Invest Oy Ltd:n osakkeiden

myynti 186 000,67 € ja Sibelius-opiston maksut 28 589,54 €.

Tilikauden alijäämäksi tulee -3 596 033,26 € ja se esitetään sijoitettavaksi taseeseen tilikauden ali/ylijäämä

-kohtaan.

1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä alijäämiä -16 774 114,85 €. Vuoden 2012 alijäämä on

-3 596 033,26 €. Kertyneen alijäämän yhteismäärä on tilikauden lopussa -20 370 148,11 €.

Tilinpäätöksen 2011 alijäämä vaikeutti myös vuoden 2012 budjettitilannetta. Kaupunginhallitus käsitteli taloutta

ja budjetin riittävyyttä ensimmäisen kerran jo helmikuussa ja edellytti toimijoilta säästö- ja tehostamistoimenpiteitä

budjetissa pysymiseksi. Kaupunginhallitus käsitteli taloustilannetta lähes kuukausittain ja valtuustokin

useamman kerran vuodessa. Huhtikuussa kaupunginhallitus edellytti, että palvelusopimukset avataan

ja neuvotellaan uudelleen tiukentuneen taloustilanteen mukaiseksi. Elokuussa kaupunginhallitus jatkoi

sopeutustoimien määrittelyä ja asetti lautakunnille yht. 3,0 milj. euron nettomenojen supistustavoitteen.

Vuosi 2012 oli viimeinen vuosien 2009–2012 tuottavuusohjelman toteuttamisessa. Koko ohjelmakauden

tuottavuustavoite oli 12 milj. euroa ja saavutettu tuottavuushyöty reilut 14,5 milj. euroa. Ohjelman tuloksista

raportoitiin kaupunginvaltuustolle 10.12.2012. Keväällä 2012 valmisteltiin jo uutta talouden tehostamisen ja

sopeuttamisen toimenpideohjelmaa 2012–2015. Siihen liittyi myös tuloksellisuuden kehittämistä koskeva

henkilöstösopimus vuosille 2012–2013.

Kevätkaudella työstettiin ja päivitettiin talouden pitkän tähtäimen tasapainotusohjelmaa 2010–2018. Lopullinen

tasapainotusohjelmapäivitys vahvistettiin tilausbudjetin käsittelyn yhteydessä. Ohjelman mukaan kertyneet

alijäämät saadaan katettua ja lainamäärä kääntyy laskuun vuonna 2015. Ohjelmaa joudutaan kuitenkin

päivittämään 2014 tilausbudjetin laadinnan yhteydessä, koska vuodesta 2012 tuli tasapainotusohjelman vastaisesti

vielä 3,6 milj. euroa alijäämäinen.


TILAAJA 39

2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

2.1 Tavoitteiden toteutuminen

KAUPUNGIN TOIMINNAN KEHITYS

Kaupunkistrategia pähkinänkuoressa

Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki

Uudistuva ja palveleva, viihtyisä ja kestävästi kehittyvä rantakaupunki

Luova ja elinvoimainen elinkeinoyhtiö

Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä

Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut

Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen

Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva

monituottajamalli

Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö

Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta

Elinkeinostrategian toteutuminen

Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö

Ennakoiva kaupunkisuunnittelu

Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu

Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien

hyödyntäminen

Laadukkaat, asukaslähtöiset, elämänkaaren ja tarpeen

mukaiset palvelut

Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja

johtaminen

Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat

tavat toimia

Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman

toteuttaminen

Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen

Tehokas omistajapolitiikka

Kustannustehokkaimmalla tavalla järjestetyt palvelut

Palveluprosessien uudistaminen

Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset

Ennakkoluulottomat yhteistyömallit

Toimiva innovaatio ja kehitystoiminta

Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen

Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät

Kaupunkistrategiaa toimeenpantiin lautakuntien palvelusuunnitelmissa ja vuoden 2012 palvelusopimuksissa.

Sopimuksin ohjattiin omaa palvelutuotantoa ja monituottajaisesti tuotettuja, ulkoa ostettuja palveluja. Järjestämisvastuulliset

lautakunnat ohjasivat vastuualueiden toimintaa, valtuusto työskenteli strategisena päättäjänä

ja kaupunginhallitus päätöksiä toimeenpanevana.

Koska taloudellinen tilanne oli edelleen haasteellinen, tarvittiin tiukkaa pitäytymistä palvelusopimuksissa sovittuihin

palveluihin ja laatutasoon.

Palvelu- ja hankintastrategian hankkeet (45) osaltaan edistivät strategian jalkautumista. Hankkeet etenivät

aikataulussa ja useita saatiin päätökseen. Tehtiin selvitykset aamu- ja iltapäivätoiminnasta, lapsiperheiden

kotipalvelujen hankinnasta, sekä psykososiaalisten palvelujen hankinnasta. Päädyttiin toteuttamaan kaikki

em. palvelut vielä edellisten vuosien tapaan. Lukiokoulutuksen siirto yhden hallinnollisen toimijan toteutettavaksi

valmisteltiin ja Koulutuskeskus Tavastiaan muodostettiin lukiokoulutuksen liikelaitos. Kannustavaan

palkkaukseen laadittiin toimintamallia. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin muotoutui uusi

toimintatapa, vaikuttajaraadit. Poliittisen johtamisen uudistustyö saatettiin päätökseen. Palvelu- ja hankintastrategian

hankkeista vuoden 2012 loppuun mennessä oli saatettu päätökseen 40. Vielä viiden hankkeen

parissa jatketaan työskentelyä vuoden 2013 aikana.

Palvelu- ja hankintastrategian hankkeiden rinnalla ryhdyttiin toimeenpanemaan uusia strategisia hankkeita.

Laadittiin henkilöstötuottavuusohjelma, selvitettiin terveydenhuollon seudullista toimintamallia, keskityttiin

ikäihmisten kotipalvelujen kehittämiseen, jatkettiin lasten ja nuorten palvelujen uudistamista, laadittiin kiinteistösäästöohjelmaa

ja päästiin mukaan valtakunnalliseen pitkäaikaistyöttömien kuntapilottiin.


40

TILAAJA

Oman tuotannon palveluverkon peruskorjaus- ja uudistuskohteina käynnistyivät Ojoisten lastentalohanke,

Kalvolan varhaiskasvatuskeskus, Saaristen korttelin rakennusten peruskorjaus ja pääterveysaseman peruskorjaus.

Rengon Kirkonseudun koulun peruskorjaus ja laajennus valmistui vuoden 2012 loppuun mennessä.

Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö

Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategian toteutumisen tarkastelua jatkettiin seurantaryhmässä. Strategian

toimeenpano on edennyt ja hämeenlinnalaisten yritysten määrä on kasvanut edelleen. Kaupunki pääsi

mukaan pilottina valtakunnalliseen Elinvoiman Eväät -hankkeeseen, jossa on tarkoitus laatia elinvoimasuunnitelma.

Moottoritien kattamishanke eteni ja tunnelin rakennustyö on valmistumassa. Kortteliin tulevan kauppakeskuksen

rakennustyöt käynnistyivät samoin kuin asuntorakentaminen alueelle. Moottoritien ylittävät sillat

uusittiin. Kaivoparkki Oy:n pysäköintilaitos valmistui. Eteläranta Oy sai valmiiksi viestintä- ja markkinointisuunnitelman

ja alue nimettiin Engelinrannaksi. Engelinrannan konsepti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa

jatkotyön pohjaksi. Osayleiskaavatyö alueelle käynnistyi. Ahvenistovisio hyväksyttiin samoin kuin toimintasuunnitelma

alueen kehittämiseksi. Toimintasuunnitelma mahdollistaa erilaisen hyvinvointiin liittyvän yrittämisen

kehittämisen alueella.

Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä

Kestävän kehityksen ohjelmatyötä jatkettiin KYMPPI-hankkeessa Kehittämispalveluissa on valmisteltu kestävän

kehityksen ohjelmaa työstämällä kestävän kehityksen keihäänkärjet. Taustatyönä on kartoitettu Hämeenlinnassa

laadittuja kestävään kehitykseen liittyviä asiakirjoja. On aloitettu yhteenvetotyö, jossa on tarkoitus

selvittää erilaisten kestävän kehityksen toimenpideohjelmien toteuman arviointi. Myös kestävän kehityksen

indikaattorityö on käynnistynyt. Vanajaveden alueiden käytettävyyden ja vesiensuojelun edistämistyötä

jatkettiin Vanajavesisäätiössä, jonka perustajajäsen Hämeenlinna on.

Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut

Palvelujen kehitystyö jatkui. Maankäytön suunnittelu ja ympäristöpalvelut sekä viranomaistehtävät siirtyivät

osaksi tilaajan toimintaa. Yhdyskuntarakennepalvelujen organisaatiota uudistettiin ja perustettiin Linnainfraliikelaitos

kaupungin tuotantoyksiköksi. Avosairaanhoidon kehittämistä jatkettiin kanavamallilla. Perusopetuksen

laatukriteerit otettiin käyttöön kaupungin kouluissa. Lasten ja nuorten palveluiden yhteisen organisaation

selvitystyötä jatkettiin ja käynnistettiin pilotointi. Pullerin alueelle päätettiin rakentaa lämmitettävä tekonurmi.

Asemakaavoitustyö valmistui Hongiston, Rääpiälän, Moreenin ja Keinusaari II vaiheen alueille.

Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen

Talouden tehostamiseen ja sopeuttamiseen laadittiin uusi toimenpideohjelma 2012- 2015. Omalta osaltaan

tuottavuutta parantamaan laadittiin tuloksellisuuden kehittämistä koskeva henkilöstösopimus, jossa kiinnitetään

huomiota työhyvintointiin, sairauspoissaoloihin ja henkilöstömenojen karsimiseen aktiivisella henkilöstöpolitiikalla.

Palveluverkkoa tiivistettiin mm. toimeenpanemalla lakkauttamispäätös, joka koski Kostilan, Kataloisen

ja Lieson kouluja. Rengon kirkonseudun kouluun siirtyivät vuoden 2013 alusta myös Nevilän ja Rengon

Nummen koulujen oppilaat. Näiden koulujen toiminta lakkasi. Lammin sairaalan toiminta lopetettiin ja

hoivan palvelurakennetta saatiin kevennettyä. Tuuloksessa lakkautettiin varhaiskasvatuskeskus. Sisäilmaongelmista

kärsinyt Ojoisten koulu siirtyi uusiin tiloihin entisen OKL:n rakennuksiin. Lakkautetun normaalikoulun

oppilaat siirtyivät kaupungin omaan palvelutuotantoon. Muodostui uusi koulu, Seminaarin koulu. Vuoden

2012 tuottavuutta on lisätty suunnitelmallisesti, silti tasapainoisen talouden saavuttaminen on haasteellista.

Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli

Ikäihmisten palveluissa kotihoidon osaulkoistamistyötä jatkettiin kilpailuttamalla palveluja Kaurialan-

Myllymäen alueelle. Asiakaspalautetta kerättiin yhteisen sähköisen järjestelmän avulla useista kaupungin

palveluista ja kaikista sekä kaupungin oman palvelutuotannon että ulkoisen palvelutuotannon tuottamista

ikäihmisten palveluista. Uusia hoivayksiköitä valmistui edelleen. Kanta-Voutilan vanhainkoti lakkautettiin ja

valmisteltiin Keinukamarin palvelutalon toiminnan siirtymistä kaupungin omaksi toiminnaksi. Asukaslähtöisyyttä

edistettiin myymällä Hauholla Hauhotalo alueen asukkaiden toimintaympäristöiksi asukkaiden perustamille

yhtiöille. Monikulttuurisuusohjelma valmistui ja siirryttiin ohjelman toimeenpanoon.


TILAAJA 41

Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö

Uusi palkitsemisjärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2012 alusta. Järjestelmä sisältää tuloksellisuuspalkkion

ja pikapalkkion. Sairauspoissaolot vähenivät 1,5 %. Tavoite oli 5 %. Vuoden 2010 työhyvinvointikartoituksen

kehittämistoimenpiteet on pääsääntöisesti laadittu ja pantu täytäntöön. Vuoden 2013 työhyvinvointikartoituksen

toteutus on varmennettu. Rekrytointiprosessi on tarkistettu. Osaamisen kartoitus on käytössä opetuspalveluissa

ikäihmisten hoito- ja hoivapalveluissa ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksessa. Laajentamista

on valmisteltu koskemaan esimiestyötä ja johtamista. Henkilöstön täydennyskoulutukseen on käytetty

0,7 % ja opintovapaisiin 0,6 % työajasta. Koulutusmäärärahoja on käytetty 0,8 M€. Palvelu- ja hankintastrategin

mukaista muutosjohtamis- ja yhteistoimintamallia toteutetaan kaikissa muutoshankkeissa.

KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VALTUUSTOKAUDEN 2009-2012 AIKANA

Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki

Uudistuva ja palveleva, viihtyisä ja kestävästi kehittyvä

rantakaupunki

Toteuma 2009-2012

Keskeisimmät tulokset

Luova ja elinvoimainen

elinkeinoyhtiö.

Kestävän kaupunkikehityksen

edelläkävijä.

Kaupunkilaisten hyvää

arkielämää tukevat

palvelut.

Elinkeinoelämän tarpeita vastaava

koulutustarjonta.

Elinkeinostrategian toteutuminen

Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö.

Ennakoiva kaupunkisuunnittelu

Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja

asumisen kokonaissuunnittelu.

Kestävän kehityksen teknologian ja

toimintamallien hyödyntäminen.

Laadukkaat, asukaslähtöiset, elämänkaaren

ja tarpeen mukaiset palvelut.

Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat

palvelut ja johtaminen.

Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä

tavoittelevat tavat toimia.

Koulutustarjonta.

Toisen asteen koulutuksen selvitystyö 2009.

Yrittäjyyskasvatushanke.

Nuorten kesätyöllistämiseen seteli.

Ennakoiva kaupunkisuunnittelu:

Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityskuva

2030.

Korkeakoulukeskussopimus.

Hyvinvointikehittämisen sopimus.

Maaseutuohjelma.

Ahvenistovisio 2030.

Elinvoiman eväät -hanke.

Kokonaissuunnittelu:

Vuosittainen kaavoitusohjelma.

Kestävän kehityksen toimintamalli:

Tausta-analyysi kestävästä kehityksestä

Suomessa ja Euroopassa.

Kestävän kehityksen keihäänkärjet.

Kartoitustyö Aalborgin sitoumuksen toteutumisesta

Hämeenlinnassa käynnistetty.

Kartoitustyö Energiastrategian toteutumisesta

Hämeenlinnassa käynnistetty.

Kestävän kehityksen tapahtumien vuosikello.

Ekotukitoiminta.

Kymppi-hanke.

Vanajavesikeskus.

Laadukkaat palvelut:

Kotiateriapalvelut uudistuivat.

Ikäihmisten palvelurakenteen muutokset

(Vuorentaka, Kanta-Voutila, Lammi, Keinusaari).

Mielenterveys- ja päihdeohjelma 2010–2015.

Vammaispoliittinen ohjelma 2009–2012.

Asukaspalautteet, asiakaspalautteet kerätään

vuosittain sähköisen järjestelmän avulla.

LinnanInfra-liikelaitos.

Investoinnit:

Kutalantien varhaiskasvatuskeskus.

Hauhon Eteläisten varhaiskasvatuskeskus.

Lammin varhaiskasvatuskeskus.

Pääterveysaseman hyvinvointineuvola.

Kaurialan keskuskeittiö.

Lammin liikuntakeskus.

Saaristen koulun peruskorjaus.

Kirkonkulman koulun laajennus ja saneeraus.


42

TILAAJA

Tasapainoinen talous

ja tuottavuuden parantaminen.

Asiakaslähtöinen,

elämänkaariajatteluun

pohjautuva monituottajamalli.

Hyvinvoiva, osaava ja

kehityshaluinen henkilöstö.

Talouden tasapainotusohjelman ja

tuottavuusohjelman toteuttaminen.

Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen.

Tehokas omistajapolitiikka.

Kustannustehokkaimmalla tavalla järjestetyt

palvelut.

Palveluprosessien uudistaminen.

Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset.

Ennakkoluulottomat yhteistyömallit.

Toimiva innovaatio ja kehitystoiminta.

Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen.

Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset

työtehtävät

Rengon koulun laajennus ja saneeraus.

Ojoisten lastentalo.

Moottoritien kattaminen.

Tasapainotus ja tuottavuus:

Palvelu- ja hankintastrategian valmistuminen.

Hankkeiden (40 kpl) toteutuminen määräajassa.

Talouden tehostamisen ja sopeuttamisen

toimenpideohjelma.

Vakanssien lakkauttaminen.

Tulo ja rahoituspohja:

Veroprosenttien muutokset.

Uudenlaiset rahoitusmallit investointeihin.

Henkilöstön lomautukset ja kannustevapaat.

Omistajapolitiikka:

Omistajapoliittiset linjaukset.

Konserniohjeet.

Palveluprosessit:

Asiakasohjausyksiköt tilaajan palveluiksi.

Viranomaispalvelut tilaajan tehtäviksi.

Maankäytön ja ympäristön palvelut tilaajan

tehtäviksi.

Kastellin kehittäminen.

Terveyspalveluissa kanavamallin kehittäminen.

Vuosittain vähintään kaksi sähköistä palvelua.

Rakenteen uudistukset:

Lukiokoulutus Koulutuskeskus Tavastiaan.

Perusopetuksen lisäopetuksen käynnistäminen.

Maakunnallinen perhepankki.

Maakunnallinen sosiaalipäivystys.

Ikäihmisten palvelualueen yksi organisaatio.

Henkisen hyvinvoinnin palveluja erikoissairaanhoidosta

perusterveydenhuollon palveihin.

Lastensuojelu: Toppari-hanke.

Terveyskeskussairaalan paikkojen vähentäminen.

Koulujen lakkauttaminen: Kataloinen, Kostila,

Lieso, Taljala, Nevilä, Rengon Nummen koulu.

Seminaarin koulun käynnistyminen.

Yhteistyömallit:

Kotihoidon osaulkoistus.

Autokaupan keskus, projektiyhtiö.

Eteläranta Oy.

Strategiset yhtiöt tuottamassa palveluja.

Turvan talo ja Hauhotalo alueen asukkaiden

omistukseen.

Kehitystoiminta

Vuosittaiset strategiaan pohjautuvat kehittämishankkeet.

Kylä kaupungissa -hanke.

Muutoksen johtaminen:

Esimiesten muutosvalmennus.

Muutoksen johtamisen malli.

Työhyvinvointikyselyt.

Johtamisen laatukriteerit ja kehittämisen menetelmäkartta.

Kannustava palkkaus.


TILAAJA 43

Strategia on ohjannut valtuustokauden toimintaa ja määrittänyt vastuualueiden tavoitteita. Strategiaa on toteutettu

valtuustokauden mittaisten lautakuntien palvelusuunnitelmien toimeenpanolla sekä vuosittaisten palvelusopimusten

avulla. Palvelu- ja hankintastrategia on myös osaltaan toimeenpannut kaupunkistrategiaa.

Vastuualueiden toiminnan keskeisimmät toiminnat ovat kaikki olleet strategian mukaisia, mutta koska kaupunkistrategiaan

ei määritetty mittareita määrällinen toteutumisen tarkastelu on vaikeaa. Valtuustokauden

aikana on kehitetty johdon tietojärjestelmää ja indikaattoripankkia, jonka avulla tiettyjen vastuualueen tavoitteiden

toteutumista on voitu seurata. Strategian uudistamistyössä yhtenä keskeisenä periaatteena onkin laatia

selkeät tavoitteet ja niihin mittarit. Tulevina vuosina valtuusto voi myös nostaa vuosittaisia tavoitteita selkeämmin

toteutettaviksi.


44

TILAAJA

2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen

2.2.1 Käyttötalousosan toteutuminen

2.2.1.1 TILAAJA

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA

Lasten ja nuorten lautakunnan palvelut käsittävät varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä lasten ja nuorten

kasvua tukevat palvelut.

Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset

Lasten ja nuorten palveluissa edistettiin elämänkaari-ajattelun jalkauttamista vuonna 2012 siirtymällä sisäisen

palvelutuotannon tilaamisessa yhteen palvelusopimukseen. Sopimuksella katetaan kaikki oman palvelutuotannon

tuottamat lasten ja nuorten palvelut. Keskeisenä painopisteenä oli lasten ja nuorten hyvä päivä

-toimintapa. Lapsen ja nuoren hyvää päivää lähestytään kolmesta näkökulmasta: syrjäytymisen ehkäisy, tulevaisuuden

kehitysyhteisöt ja tuottavuus. Toimintakertomus on jaettu jäljempänä osavastuualueittain näihin

näkökulmiin.

Lapsen ja nuoren hyvä päivä -palvelukonseptia rakennettiin Kylä kaupungissa -hankkeessa Iittalan ja Jukolan

alueilla. Tavoitteena oli vahvistaa alueen omien toimijoiden aktiivisuutta ja alueen elinvoimaisuutta, lisätä

tuottavuutta, vähentää palvelujen päällekkäisyyttä ja vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Muutoksen

ohjaamiseksi rakennettiin lautakuntien, tilaajaorganisaation, palvelun tuottajien, järjestöjen ja asukkaiden yhteistä

toimintatapaa, jota pilotoitiin useissa minipiloteissa. Hankkeiden avulla kehitetyt toimintamallit siirtyvät

osaksi lasten ja nuorten peruspalveluja tilaajapäälliköiden aluevastuiden avulla. Kaupunki jaettiin yhteentoista

alueeseen ja jokaiselle alueelle määrättiin vastuuhenkilöksi oma tilaajapäällikkö. Päällikön tehtävänä on

aktivoida alueita Kylä kaupungissa -hankkeessa kehitetyn toimintamallin kaltaiseen toimintaan.

Lapsen ja nuoren hyvä päivä -palvelukonseptin jalkautumisessa merkittävä päätös tehtiin valtuustossa

11.6.2012. Tuolloin päätettiin, että kolmesta palvelualueesta muodostetaan yksi lasten ja nuorten palvelualue

1.1.2014 alkaen. Muutosta on valmisteltu palvelutuotantojohtajan johdolla vuoden 2012 aikana.

Suurena haasteena vuonna 2012 lasten ja nuorten palvelujen järjestämisessä olivat sisäilmaongelmat, joita

ilmeni useissa eri kohteissa. Ongelmia esiintyi pääasiallisesti Hämeenlinnan kantakaupungin päiväkodeissa

ja kouluissa. Kysymyksessä on merkittävä haaste myös tuleville vuosille. Lasten ja nuorten palvelujen palveluverkko

tuottaa kaupungin investointiohjelmaan kustannuksia useiksi vuosiksi pelkästään sillä, että tilat saatetaan

terveellisiksi ja turvallisiksi. Vuonna 2012 jatkettiin palveluverkon haasteiden ratkomista investointiohjelman

ja palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Akuutteja haasteita on ratkottu tilanteen mukaisin järjestelyin

mm. Tuomelan koulun osalta.

Seminaarin koulu käynnistyi 1.8.2012 onnistuneesti huolimatta kiireisestä aikataulusta ja koulun saneerauksen

keskeneräisyydestä. Saadun palautteen mukaan koulu tuntuu pieneltä vaikka oppilaita on yli 650.

Lasten ja nuorten palveluohjausyksikön toimintaa on kehitetty vuoden aikana laajentamalla palveluohjausta

koskemaan kaikkia lasten ja nuorten palveluja.

Ruokapalvelut kilpailutettiin Kalvolan ja Rengon alueella. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen

tehnyt Blue Service Partners Oy aloitti toimintansa alueella 2013 alusta lukien.

Asukaskyselyt lähetettiin 9 000 asukkaalle ja vastauksia saatiin 1 542. Kysely painottui lasten ja nuorten palveluihin

niin, että 7 500 lomaketta lähetettiin alle 30-vuotiaiden kohderyhmään. Lasten ja nuorten palveluista

kokonaisarvosanat olivat seuraavat: opetuspalvelut 7,8, kasvua tukevat palvelut 7,7 ja varhaiskasvatuspalvelut

7,5 kaikkien palvelujen keskiarvon ollessa 7,6.


TILAAJA 45

Tavoitteiden toteutuminen

Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen

Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren

ja tarpeen mukaiset

palvelut.

Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta

tukevat palvelut ja johtaminen.

Lapsen ja nuoren hyvä päivä

- palvelujen välinen vuorovaikutus

lisääntyy

- asukaslähtöisyys lisääntyy

- jokaisella oikeus vähintään yhteen

harrastukseen

Syrjäytymisen ehkäisy lapsen ja

nuoren päivän turvaaja silloin kun

tarpeet ovat vaativammat.

Aluekuvaukset on tehty ja tilaajapäälliköiden

alueet on määritelty.

Alueilla on järjestetty aluetapaamisia.

Asukaskysely on toteutettu.

Koulujen kerhotoiminnan ja elämänlaatulautakunnan

järjestöavustusten

avulla on tuettu lasten

ohjattua harrastustoimintaa.

ENO-hanke (etsivä nuorisotyö) on

laajentunut hankerahalla kolmen

työntekijän hankkeeksi. Työntekijät

ovat luoneet mallia syrjäytymistä

ehkäiseväksi toimintatavaksi.

Kohderyhmänä ovat olleet

14–29-vuotiaat. Toimintamalli perustuu

aktiiviseen syrjäytymisriskissä

olevien nuorten etsimiseen

ja ohjaukseen.

Neuvolan ja varhaiskasvatuksen

työnjakoa uudistettiin pilotoimalla

neljä- ja kuusivuotiaiden neuvolatarkastuksia.

Kehitetty ”avoimempi varhaiskasvatuskeskus”-toimintamallia.

Joustavaa koulun aloitusta pilotoitiin

esi- ja alkuopetuksen yhteistyönä.

Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen

Kustannustehokkaimmilla tavoilla

järjestetyt palvelut.

Lapsen hyvä päivä -palvelukonsepti

rakennetaan niin, että

ratkaisu vahvistaa alueen omien

toimijoiden aktiivisuutta ja alueen

elinvoimaisuutta, lisää tuottavuutta,

vähentää palvelujen päällekkäisyyttä

ja vähentää raskaiden

palveluiden tarvetta.

Aluekuvaukset tehty ja tilaajapäälliköiden

aluevastuut jaettu. Aluetapaamiset

käynnistetty.

Vuoden aikana aloitti toimintansa

kolme uutta yksityistä päiväkotiyrittäjää.

Avoimen päiväkoti- ja kerhotoiminnan

palvelusetelillä tuotettiin

keskimäärin 180 kerhopaikkaa

kuukaudessa.

Toppari-hankkeen ja perhehoitoyksikkö

Kanervan avulla asiakaspalvelujen

ostoissa saavuettiin

noin 800 000 euron lasku vuoteen

2011 verrattuna.


46

TILAAJA

Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen

Ennakkoluulottomat yhteistyömallit.

Lautakunnan talous

Kehitysyhteisöt lapsen ja nuoren

päivän mahdollistajana.

Investointihankkeissa varhaiskasvatuksen,

neuvolan ja perusopetuksen

tilat toteutettu fyysisesti

saman kokonaisuuteen tilanteen

niin mahdollistaessa.

Neuvolan ja varhaiskasvatuksen

yhteistyötä kehitetty kuusivuotiaiden

neuvolatarkastusten osalta.

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyönä

kehitetty vuosiluokkiin sitomatonta

opetusta joustavan koulun aloituksen

tukena.

Lasten ja nuorten lautakunta

1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 6 543 6 297 6 297 6 631 334

Myyntituotot 2 114 1 659 1 659 2 151 492

Maksutuotot 4 303 4 568 4 568 4 362 -206

Tuet ja avustukset 1 1

Muut toimintatuotot 125 70 70 118 48

Toimintakulut -113 470 -114 432 -114 432 -114 901 -469

Palkat ja palkkiot -301 -389 -389 -441 -51

Henkilöstökorvaukset 1 0 0

Henkilösivukulut -61 -82 -82 -92 -11

Asiakaspalvelujen ostot -10 417 -8 815 -8 815 -8 720 95

Muiden palvelujen ostot -592 -779 -779 -736 43

Oman palvelutuotannon ostot -95 225 -98 177 -98 177 -98 272 -95

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 -6 -6 -26 -20

Avustukset -6 750 -6 130 -6 130 -6 509 -379

Vuokrakulut -22 -51 -51 -109 -58

Muut toimintakulut -90 -2 -2 5 7

Toimintakate -106 927 -108 135 -108 135 -108 270 -135

Tilikauden tulos -106 927 -108 135 -108 135 -108 270 -135

Lasten ja nuorten lautakunnan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta

Toimintakulut

TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Oma tuotanto yhteensä 95 225 130 98 137 000 98 137 000 98 272 275 - 135 275

Muu tuotanto yhteensä 18 244 830 16 295 000 16 295 000 16 628 965 - 333 965

Lasten ja nuorten lautakunta

yhteensä 113 469 960 114 432 000 114 432 000 114 901 240 - 469 240

Varsinaisia valtuuston hyväksyttäviä tilausbudjettimuutoksia ei vuonna 2012 tehty. Sen sijaan tehtiin useampia

tilaajan ja tuottajan välisiä palvelusopimusmuutoksia. Varhaiskasvatuksen oman tuotannon ostoa pienennettiin

noin 220 000 €. Supistus perustui varhaiskasvatuksen käyttöastelukuihin, jotka olivat tavoitetta heikommat.

Sen sijaan lastensuojelun ja perusopetuksen oman tuotannon ostoja lisättiin. Lastensuojelun

150 000 euron lisätarve johtui ennen kaikkea perhehoidon ja jälkihuollon menojen kasvusta. Perusopetuksen


TILAAJA 47

200 000 euron lisärahoitus kohdentui Seminaarin koulun aloitukseen ja Tuomelan koulun väistökustannuksiin.

Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 10.12.2012 lasten ja nuorten lautakunnalle 700 000 € ylitysoikeutta

menomäärärahoihin. Toimintakulut ylittyivät lopulta noin 469 000 €. Toimintatuotot ylittyivät myös noin

335 000 €, joten toimintakatteen tasolla lautakunnan ylitys oli noin 135 000 €.

Lasten ja nuorten lautakunnan (toimielin) toimintakulujen toteutuminen

Lasten ja nuorten lautakunta TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 422 7 675 7 675

Toimintakulut -451 304 -625 000 -625 000 -709 599 -84 599

Toimintakate -450 881 -625 000 -625 000 -701 924 -76 924

Investointihankkeet

TB 2012 TP 2012

Saaristen korttelin B-rakennus 400 000 375 165

Saaristen korttelin C-rakennus 900 000 841 946

Rengon koulun laajennus ja perusparannus 4 025 000 4 434 202

Ojoisten lastentalo 1 500 000 2 123 281

Tuomelan koulun peruskorjaus 200 000 36 057

Peruskorjausrahalla toteutetut:

Asuinrak. opetustiloiksi, Kirkonkulman koulu 152 816

Asuinrak. opetustiloiksi, Vuorentaan koulu 135 606

Lyseon perinnekirjasto 136 999

Ensikertainen kalustaminen

Rengon koulun ensikert. kalustaminen 150 000 141 730

Seminaarin koulu, ensikert. kalustaminen 250 000 249 240

Saaristen korttelin B- ja C- rakennusten peruskorjaus valmistui ja tilat otettiin varhaiskasvatuksen käyttöön.

Rengon koulun uusiin tiloihin päästiin muuttamaan vuoden vaihteessa. Ojoisten lastentalon rakennustyöt

käynnistyivät ja kohde valmistuu 2013 kesällä. Tuomelan peruskorjaukseen oli varattu vasta suunnittelurahaa,

varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät 2014. Kirkonkulman ja Vuorentaan koulujen entisten opettajaasuntojen

muuttaminen varhaiskasvatuksen ja opetuksen tiloiksi käynnistyivät perusparannushankkeina.

Kalvolan varhaiskasvatuskeskuksen rakennustyöt käynnistyivät Hämeenlinnan Palvelukiinteistöt Oy:n rakennushankkeena.

Tilat valmistuvat kesällä 2013.

Seminaarin koulun tilojen remontoinnista vastaa tilojen omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.

Muut investointihankkeet toteutuivat Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen investointimäärärahoilla.


48

TILAAJA

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Tilaajajohtaja johtaa lasten, nuorten ja elämänlaatupalveluiden tilaajakokonaisuutta, joka käsittää lasten ja

nuorten lautakunnan ja elämänlaatulautakunnan vastuualueiden tilaajatoiminnot. Tilaajajohtaja on kaupungin

johtoryhmän jäsen ja vastaa lasten, nuorten ja elämänlaatupalvelut kokonaisuuden strategisesta suunnittelusta

osana kaupunkistrategiaa. Kaupunkistrategian jalkauttaminen tapahtuu palvelusuunnitelman, tilausbudjetin

ja palvelusopimusten välityksellä.

Tilaajajohtajan johtama tiimi kokoontuu kerran viikossa. Tiimissä käsitellään kaupungin johtoryhmän asiat ja

viikoittaiset tilaajatiimin asiat. Asioiden käsittely ryhmittyy vuosikellon ja lautakuntien kokousten mukaan.

Tammi-helmikuu on edellisen vuoden arvioinnin aikaa, maalis-toukokuussa painottuu strateginen ennakointi

ja tulevaisuuden suunnittelu, kesä-syyskuussa valmistellaan tilausbudjettia, käydään neuvottelut palvelusopimuksista

ja syyskuun puolivälistä alkaen keskitytään tilausbudjetin koostamiseen.

Lautakuntien valmistelu tapahtuu tiimeissä lautakuntaa edeltävissä kahdessa kokouksessa. Talouden seuranta

on keskitetty jokaisen kuukauden 15. päivän jälkeiseen kokoukseen, jolloin controllerin kanssa käydään

käyttösuunnitelman toteumaa läpi. Lautakunnille raportoidaan käyttösuunnitelman, tavoitteiden ja palvelusopimusten

toteutumisesta kolmannesvuosittain. Väliaikakatsauksia viedään myös muihin kokouksiin.

Kokouksissa käydään tarvittaessa läpi hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön hallinnassa olevia kehittämishankkeita.

Tiimin kokouksissa käydään läpi myös kaupungin ohjeet ja säännöt sekä suunnitellaan yhteiset koulutukset

ja hankintojen tekoa.

Lautakunnan vastuualueella on toimittu lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan mukaisesti

muilta kuin lastensuojelun ilmoitusten käsittelyaikojen osalta. Ilmoitusten käsittelyajoista on tehty aluehallintoviranomaisille

heidän pyytämänsä selvitykset ja resursseja on lisätty lastensuojeluun. Kuluneen vuoden

aikana on paneuduttu erityisesti lautakunnan menojen ja tulojen toteuman ennusteen luotettavuuden parantamiseen.

VARHAISKASVATUSPALVELUT

Varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuus muodostuu kunnallisesta päivähoidosta (päiväkotihoito ja perhepäivähoito),

esiopetuksesta, erityisvarhaiskasvatuksesta, yksityisestä päivähoidosta (yksityisen hoidon tuki ja

yksityisen hoidon tuen kuntalisä), lasten kotihoidon tuesta ja kotihoidontuen kuntalisästä, avoimen päiväkotija

kerhotoiminnan palvelusetelistä sekä seurakunnan ja järjestöjen tarjoamista kerho- ja harrastuspalveluista.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa vuoden aikana

Varhaiskasvatuksessa omassa tuotannossa päivähoidon käyttäjien lukumäärä pysyi samalla tasolla kuin

edellisenä vuonna, sen sijaan kotihoidon tuen käyttäjien määrä lisääntyi vuoden alkupuolella jonkin verran ja

yksityisen päivähoidon käyttäjien määrä nousi vuoden loppuun mennessä runsaalla sadalla.

Päivähoitosijoituspäätösten keskittäminen palveluohjausyksikköön mahdollisti päivähoitojonon hallinnan kehittämisen

siten, että hoitopaikka on kyetty osoittamaan noin kuukautta ennen hoidon tarpeen alkamista.

Prosessin kehittämisen keskeisinä tavoitteina on ollut asiakkaiden tasapuolinen kohtelu ja tiedottamisen lisääminen.

Ruotsinkielinen päivähoito ostettiin yksityiseltä yrittäjältä. Myös ruotsinkielinen esiopetus ostettiin lukuvuoden

2012–2013 alusta yksityiseltä yrittäjältä.

Kerhotoiminnan ja avoimen päiväkotitoiminnan ostopalvelusopimukset päättyivät 31.12.2011. Avoimen varhaiskasvatuksen

ja kerhotoiminnan palveluseteli otettiin käyttöön 1.1.2012 alkaen.

Tuuloksen varhaiskasvatusyksikön toiminta lakkautettiin 1.6.2012 alkaen ja toiminta siirrettiin hallinnollisesti

Lammin ja Hauhon varhaiskasvatusyksiköihin. Tuuloksen varhaiskasvatusyksikön johtajan vakanssi muutettiin

palveluohjauksen suunnittelijan vakanssiksi.

Kotihoidon tuen kuntalisän ehtoja tiukennettiin 1.1.2012 alkaen.


TILAAJA 49

Lautakunnan asettama tavoite on nostaa yksityisen palvelutuotannon osuutta varhaiskasvatuksessa 20 prosenttiin

koko tuotannosta. Lasten ja nuorten lautakunta valitsi (21.8.2012, § 87) Tarvasmäessä sijaitsevalle

päiväkotitontille päiväkodin rakennuttajaksi ja palveluntuottajaksi Suomen Tenava Päiväkodit Oy:n.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Kehitysyhteisöt

Varhaiskasvatuksessa kehitettiin ”avoimempi varhaiskasvatuskeskus”-toimintamallia, jonka tavoitteena on

mahdollistaa kasvatuskumppanuuden laajentaminen koskemaan alueen perheitä laajemminkin kuin vain

varhaiskasvatuksen asiakkaina ja samalla kehittää päiväkodeista sukupolvia yhdistäviä alueellisia keskuksia.

Toimintamallin pilotit käynnistyivät Nummen, Jukolan ja Kutalan varhaiskasvatusyksiköissä.

Syrjäytymisen ehkäisy

Lapsen ja nuoren hyvä päivä 0–3-vuotiaiden ikäsegmentissä rakentuu ensisijaisesti laadukkaista, lapsen ja

perheen tarpeet huomioivista neuvola- ja varhaiskasvatuspalveluista sekä näiden välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö

vanhempien kanssa perustuu kasvatuskumppanuuteen. 4–8-vuotiaiden palveluissa neuvolan ja varhaiskasvatuksen

työnjakoa uudistettiin pilotoimalla neljä- ja kuusivuotiaiden neuvolatarkastuksista päiväkodeissa

osiot, jotka luontevasti liittyvät varhaiskasvatuksen toimintaan.

Vuorentakana yhteisissä tiloissa toimivat päiväkoti ja neuvola kehittivät uudenlaista toimintamallia neuvolavarhaiskasvatusyhteistyöhön.

Esi- ja alkuopetuksessa pilotoitiin vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen menetelmiä tavoitteena mahdollistaa

lapsen yksilöllisten edellytysten mukainen eteneminen oppimisessa.

Tuottavuus

Avoimen varhaiskasvatuksen ja kerhotoiminnan palvelusetelillä toteutettiin keskimäärin 180 kerhopaikkaa

kuukaudessa. Yhden kerhopaikan kustannus palvelusetelillä hankittuna oli keskimäärin 427 euroa vuodessa.

Päivähoitosijoitusten siirto palveluohjausyksikön tehtäväksi on mahdollistanut asiakkaiden tasapuolisen kohtelun

koko kunnan alueella. Sijoitteluprosessin tehostumisesta (täyttö 110 % päiväkotihoidossa) ja tuotannon

toteuttamasta vuosilomien keskittämisestä huolimatta hoitopaikkojen käyttöaste ei edelleenkään ole noussut

lautakunnan edellyttämälle tasolle.

Kotihoidon tuen kuntalisän ehtoja tiukennettiin 1.1.2012 alkaen. Päätöksen mukaan kuntalisää maksettiin

perheille, jotka ovat oikeutettuja vähintään 50 euron tulosidonnaiseen hoitolisään kuukaudessa. Ehtojen tiukentaminen

ei lisännyt kunnallisen päivähoidon kysyntää, sen sijaan kotihoidon tuen käyttäjien määrä kasvoi

hieman vuoden alkupuolella.

Vuoden aikana toimintansa aloitti kolme uutta yksityistä päiväkotiyrittäjää ja yksi palveluntuottaja laajensi

toimintaansa. Uusien yksiköiden tuoma lisäys rakenteellisiin hoitopaikkoihin oli yhteensä 160 paikkaa. Yksityisen

päivähoidon osuus oli vuoden lopussa 15 % kaikista päivähoitopaikoista.

Palvelutilauksen toteutuminen

Tunnusluvut TB 2012 TP 2012 TP 2011

0-6 v. lapset 4 680 4 816 4 802

Lapsia kunnallisessa päivähoidossa 31.12. 2 480 2 402 2 404

Alle 3 v. päivähoidossa 520 441 481

3-5 v. päivähoidossa 1 340 1 325 1 321

Esiopetuksessa 620 636 602

joista päivähoidossa 468 452

Lapsia erityisen tuen piirissä 496 146 419

Lapsia yksityisen hoidon tuella 31.12. 350 418 294

Lapsia yhteensä päivähoidossa 31.12. 2 830 2 820 2 698

Yksityisen hoidon osuus päivähoidosta 12% 15% 11%


50

TILAAJA

Tunnusluvut TB 2012 TP 2012 TP 2011

Lapsia kotihoidon tuella 31.12. 1 200 1 174 1 239

Palvelusetelillä tuotetut kerhopaikat 180

Palvelusetelillä tuotetut kerhopäivät 7 061

Päivähoidon käyttöaste omassa tuotannossa 92% 81% 82%

Kunnallisen päivähoidon piirissä olevien lasten määrä on pysynyt ennallaan. Kokonaisuudessa kunnan järjestämisvelvoitteena

oleva päivähoidon käyttäjien määrä on lisääntynyt 122 lapsella.

Vaikka päiväkotien täyttöastetta on nostettu 110 %:iin, ei käyttöastetavoitetta ole saavutettu. Palvelusopimus

ei ole tältä osin toteutunut.

Muutos erityisen tuen piirissä olevien lasten lukumäärässä perustuu siihen, että vuodelta 2012 luvussa ovat

mukana vain rakenteellisia tukitoimia tarvitsevat lapset.

Palvelukokonaisuuden talous

Varhaiskasvatuksen toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Varhaiskasvatuspalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 3 938 387 4 275 000 4 275 000 4 062 939 -212 061

Toimintakulut -34 403 267 -34 495 000 -34 495 000 -34 658 263 -163 263

Toimintakate -30 464 881 -30 220 000 -30 220 000 -30 595 324 -375 324

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulot tulevat tilaajalle. Tulokertymä jäi runsaat 200 000 euroa ennakoitua

pienemmäksi. Syynä olivat liian korkealle asetettu ennuste ja elokuun alusta voimaan tulleet uudet tulorajat

päivähoitomaksujen määrittelyssä.

Menoylitys aiheutui kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen arvioitua suuremmasta käytöstä. Kotihoidon

kuntalisän ehtojen tiukentamisen ennakoitiin vähentävän tuen käyttäjiä noin 40 lapsella ja yksityisen hoidon

käyttäjien määrän lisääntyvän noin 60 lapsella. Kotihoidon tuen käyttäjien keskimääräinen määrä ei kuitenkaan

laskenut edellisestä vuodesta ja yksityisen hoidon tuen käyttäjien määrän kasvu oli kaksinkertainen

ennakoituun.

Varhaiskasvatuspalvelujen tilaajan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta

Kulut

TB 2012

muutokset

TB 2012

muutokset Toteutuma Poikkeama

TP 2011 TB 2012

Oma tuotanto

Varhaiskasvatus 27 268 200 28 020 000 28 020 000 27 792 996 227 004

Muu tuotanto

Lasten kotihoidon tuki

Lasten kotihoidon tuen kuntalisä

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tuen kuntalisä

Palveluseteli

Avustukset yhteensä

3 608 431

1 419 968

666 438

1 054 866

6 749 705

3 600 000

550 000

750 000

1 230 000

6 130 000

3 600 000

550 000

750 000

1 230 000

6 130 000

3 806 073

475 314

812 863

1 337 144

77 902

6 509 296

-206 073

74 686

-62 863

-107 144

-77 902

-379 296

Asiakaspalvelujen ostot

Vuokrat

Luottotappiot

Muu tuotanto yhteensä

300 627

84 735

7 135 067

345 000

0

6 475 000

345 000

0

6 475 000

311 269

54 250

-9 548

6 865 267

33 731

-54 250

9 548

-390 267

Varhaiskasvatus yhteensä 34 403 267 34 495 000 34 495 000 34 658 263 163 263


TILAAJA 51

Kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen kokonaiskustannukset v. 2010 - 2012

Toimintakate, € TP 2010 TP 2011 TP 2012

Tilaaja -27 547 333 -30 464 881 -30 595 324

Tuottaja -1 001 859 - 278 505 - 440 862

muutos

2011-12 muutos-%

Yhteensä -28 549 191 -30 743 386 -31 036 186 -292 800 + 0,9

Kaupungille varhaiskasvatuksesta aiheutuneet nettokustannukset olivat hiukan yli 31 milj. euroa. Kasvua

edellisestä vuodesta oli vajaa prosentti. Kaupungin järjestämän päivähoidon piirissä vuonna 2012 oli 122 lasta

enemmän kuin 2011.

OPETUSPALVELUT

Opetuspalvelut huolehtii perusopetuksen, lukiokoulutuksen, nuoriso- ja sovittelutoiminnan ja lasten kulttuuripalveluiden

järjestämisestä. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestämiseen kaupunki osallistuu Koulutuskuntayhtymä

Tavastian sekä Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän jäsenenä. Tämä

viimeksi mainittu kuntayhtymä ylläpitää myös Hämeen ammattikorkeakoulua, joka tuottaa korkea-asteen

koulutusta.

Opetuspalveluilla on palvelusopimus oman palvelutuotannon kanssa. Lisäksi on tehty sopimukset koululaisten

iltapäivätoiminnan tuottamisesta neljän ulkopuolisen toimijan kanssa.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Olennaisina muutoksina vuoden 2012 aikana ovat ensinnäkin palveluverkossa tapahtuneet muutokset.

Tampereen yliopiston opettajankoulutus ja Hämeenlinnan normaalikoulun toiminta siirtyivät Tampereelle elokuun

2012 alusta alkaen. Entisen normaalikoulun noin 360 oppilasta otettiin Ojoisten koulun oppilaiksi. Entiset

Ojoisten oppilaat siirtyivät normaalikoulun tiloihin ja uuden, yhteensä 670 oppilaan yksikön nimeksi otettiin

Seminaarin koulu.

Hämeenlinnan yhteiskoulun Tuomelan yksikkö jouduttiin sulkemaan ja oppilaat ohjaamaan väistötiloihin

helmikuussa 2012. Väistötiloina toimivat aluksi Meijerioppilaitoksen tilat sekä Wetterhoffin kiinteistö. Syyslukukaudesta

2012 alkaen väistötiloina toimivat Wetterhoffin kiinteistö sekä vanha pääkirjasto.

Entisen Lammin kunnan Kostilan, Kataloisten ja Lieson alakoulut lakkautettiin elokuun alusta ja niiden oppilaat

siirtyivät Konnarin kouluun. Rengon koulun laajennus ja peruskorjaustyöt valmistuivat joulukuussa 2012.

Uuteen kouluun siirtyvät myös vuoden 2013 alusta lakkautettavien Nummenkylän ja Nevilän koulujen oppilaat.

Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio (HYK) lakkautettiin syyslukukauden 2012 alussa ja sen toiminta yhdistettiin

pääosin Lyseon lukioon. Koko lukiokoulutuksen järjestämisvastuu siirtyi tehtyjen päätösten mukaisesti 2013

alusta Hämeenlinnan kaupungilta Koulutuskuntayhtymä Tavastialle, sen alaisuuteen perustetulle lukioliikelaitokselle.

Varsinaisesti siirto astui voiman vuoden 2013 alusta, mutta siirron valmistelut saatettiin päätökseen

vuoden 2012 aikana.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Kehitysyhteisöt

Opetuspalveluissa tehtiin joukko palveluverkkomuutoksia, jotka johtuivat koulurakennusten ongelmista, palveluverkon

tiivistämisestä tai toimintojen uudelleen organisoimisesta.

Syrjäytymisen ehkäisy

Syrjäytymisen ehkäisyä on toteutettu korostamalla perusopetuksen toteuttamista siten, että kaikki saavat peruskoulun

päättötodistuksen. Tätä tavoitetta on tuettu lisäksi Lähitutor- ja Toppari-toiminnalla. Samaan kategoriaan

kuuluu myös nuorisopalveluiden toteuttama etsivä nuorisotyö, jota mallinnetaan hankkeen kautta

saaduilla kokemuksilla. Etsivässä nuorisotyössä toimii hankerahoituksella kaikkiaan kolme nuorisotyönteki-


52

TILAAJA

jää ja lisäksi Ydin-Hämeessä erillisellä rahastorahoituksella yksi nuorisokoordinaattori, joiden toiminta auttaa

syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmien ratkaisussa.

Tuottavuus

Perusopetuksessa on käytössä säädösten mukainen kolmiportainen tuki, jonka käyttöönottoa on valmisteltu

jo edellisenä vuonna käynnistyneellä kouluttautumiskokonaisuudella. Kerhohankkeen kautta on lisätty koulujen

kerhotoimintaa tavoitteena, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Perusopetuksen

päättäneistä käytännössä kaikille kyettiin saamaan opiskelupaikka joko toisen asteen koulutuksesta,

10-luokalta tai ammattistartista.

Palvelutilauksen toteutuminen

Tunnusluvut TB 2012 TP 2012 TP2011

PERUSOPETUS

oppilasmäärä (20.9) 5 985 6 299 5 975

josta erityisoppilaita 389 360 380

erityisopetuksen oppilaat % ikäluokasta 6,5 5,7 6,4

keskimääräinen ryhmäkoko ilman jakotunteja

1-6 luokat 20,5 20,6 17,8

7-9 luokat 21,0 19,9

LUKIOKOULUTUS

oppilasmäärä (20.9.) päivälukiot 1 250 1 244 1 087

oppilasmäärä (20.9) aikuislukio 180 145 184

NUORISOPALVELUT

käyttäjävolyymi/ yleinen nuorisotyö 38 000 36 395 37 963

Etsivä nuorisotyö / suunnitellusti tuetut nuoret --- 116 ---

LASTENKULTTUURI

oppilaat / kuvataidekoulu(20.9) 348 351 348

oppilaat / käsityökoulu 128 101 134

muu käyttäjävolyymi (Hippalot / Into ym.)

13 900 14 007/ 4613 14 753/24 279

Palvelukokonaisuuden talous

Opetuspalvelujen tilausbudjetin toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Opetuspalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 847 085 1 357 000 1 357 000 1 811 698 454 698

Toimintakulut -57 878 398 -58 808 000 -58 808 000 -59 296 798 -488 798

Toimintakate -56 031 313 -57 451 000 -57 451 000 -57 485 100 -34 100

Toimintakulujen ylityksestä 200 000 € aiheutuu oman palvelutuotannon ostojen lisäyksestä. Myös aamuiltapäivätoiminnan

kustannukset ylittivät budjetoidun. Perusopetuksen kotikuntakorvaukset ylittyivät sekä tulojen

että menojen puolella.


TILAAJA 53

Opetuspalvelujen tilaajan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta

Opetuspalvelut TP 2011 TB 2012

Oma tuotanto

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Perusopetus

Lukiokoulutus

Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut

Taiteen perusopetus

Nuoriso- ja sovittelutoiminta

Oma tuotanto yhteensä

237 000

43 462 791

8 806 904

321 077

487 632

847 589

54 162 993

200 000

45 736 000

8 600 000

354 000

500 000

808 000

56 198 000

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

200 000

45 736 000

8 600 000

354 000

500 000

808 000

56 198 000

200 000

45 936 000

8 600 000

354 000

500 000

808 000

56 398 000

0

-200 000

0

0

0

00

-200 0000

Muu tuotanto

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Perusopetus

Lukiokoulutus

Luottotappiot

Muu tuotanto yhteensä

759 264

2 930 395

24 448

3 714 107

665 000

1 900 000

45 000

2 610 000

665 000

1 900 000

45 000

2 610 000

763 772

2 113 055

20 661

1 310

2 898 798

-98 772

-213 055

24 339

-1 310

-288 798

Opetuspalvelut yhteensä

53 206 197

58 808 000

58 808 000

59 296 798

-488 798

Tilaaja lisäsi perusopetuksen sisäisiä ostoja 300 000 € hakematta siihen valtuustolta lisärahoitusta. Ajatuksena

oli, että muusta tilaajan toiminnasta säästyy tarvittava kate. Nuorisotpalveluihin tuloutettiin katetta suoraan

Matti Virtasen rahastosta eikä tilaajan kautta kuten vielä tilausbudjetissa oli ajatuksena.

Kaupungin opetuspalvelujen kokonaiskustannukset vuosina 2010 - 2012

Toimintakate, € TP 2010 TP 2011 TP 2012 muutos muutos-%

Tilaaja -51 609 741 -56 074 417 -57 485 100

Tuottaja 917 478 390 798 -511 870

Yhteensä -50 692 263 -55 683 619 -57 996 970 -2 310 694 4,2 %

Kaupungille opetuspalvelujen järjestämisestä aiheutuneet nettokustannukset olivat noin 58 milj. euroa. Kasvua

edellisestä vuodesta oli 4,2 %.

LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT

Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut vastaavat lakisääteisten varhaisen tuen, psykososiaalisen tuen ja

lastensuojelupalvelujen järjestämisestä kunnassa. Osavastuualue vastaa omalta osaltaan myös kunnan terveyden

edistämisestä.

Kasvua tukevien palveluista noin kaksikolmasosaa ostetaan omalta tuotannolta ja kolmannes ulkopuolisilta

palveluntuottajilta.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Maakunnallinen perhehoitoyksikkö Kanerva aloitti toimintansa vuoden 2012 aikana. Maakunnallisen perhepankin

toiminnan tavoitteena on lisätä sijaisperheiden saamaa tukea, lisätä perhesijoitusten määrää ja näin

vähentää laitossijoituksia. Vajaan vuoden toiminnan jälkeen voi todeta, että Perhehoitoyksikkö Kanerva on

onnistunut työssään. Sijaisperheiden määrä on lisääntynyt ja lastensuojelulasten perhehoidon osuus on

noussut 60 %:iin, laitoshoidon osuuden ollessa 40 %.

Kasvua tukevissa palveluissa jatkettiin ja laajennettiin 2011 alkanutta tuottavuuspilottia (Toppari). Pilotin tavoitteena

oli lisätä lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja perheiden saaman tuen suunnitelmallisuutta

ja intensiivisyyttä. Pilotin tavoitteena oli myös lisätä tuottavuutta. Pilotti osoitti, että intensiivisellä tuella

on myönteinen vaikutus niin tuottavuuden kuin lasten, nuorten ja perheidenkin näkökulmasta. Vuonna

2012 alkanut pilotti päättyy vuoden 2013 lopussa.


54

TILAAJA

Perhekeskuksen paikkaluku puolitettiin vähentyneen käytön vuoksi. Vapautunut resurssi siirrettiin lastensuojelun

avohuoltoon.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Syrjäytymisen ehkäisy

Palvelujen vaikuttavuutta ja onnistunutta syrjäytymisen ehkäisyä voidaan osoittaa sillä, että kiireelliset sijoitukset,

uudet huostaanotot ja vuoden aikana huostaan otettujen lasten määrät vähenivät edellisiin vuosiin

verrattuna. Hyvät tulokset edellyttivät tilaajan ja tuottajan yhteistä näkemystä palvelujen kehittämisestä.

Haasteena lastensuojelussa oli edelleen henkilöstön riittävyys ja rekrytointi. Osoituksena tästä on se, että

lastensuojelussa ei ylletty lainmukaisiin määräaikoihin lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä (7 vrk) ja selvitysten

(3 kk) teossa.

Psykososiaalisen tuen palveluissa perheneuvolapalveluiden myyminen Hattulan kunnalle loppui. Perheneuvolassa

tehdyt toimintatavan muutokset poistivat jonot palveluun pääsyyn käytännöllisesti katsoen kokonaan.

Varhaisen tuen palveluissa lääkäriresurssia lisättiin ja asetusten mukaiset terveystarkastukset saatiin toteutettua.

Kehitysyhteisöt

Samassa kiinteistössä toimivien varhaiskasvatus- ja neuvolapalveluiden yhteistyötä kehitettiin.

Tuottavuus

Kasvua tukevissa palveluissa tehdyillä palvelurakenteen muutoksilla saatiin lastensuojelussa aikaan merkittävää

tuottavuuden lisääntymistä lisääntyneistä lastensuojeluilmoituksista sekä avo- ja jälkihuollon asiakkuuksien

kasvusta huolimatta. Erityisesti tilaajan muun tuotannon ostossa menojen lasku vuoteen 2011 verrattuna

oli merkittävää. Tästä syystä kasvua tukevat palvelut kokonaisuudessaan (tilaaja-tuottaja) pysyi vuodelle

2012 laaditussa käyttösuunnitelmassa vaikka omassa tuotannossa käyttösuunnitelma ylittyi.

Palvelutilauksen toteutuminen

Tunnusluvut TB 2012 TP 2012 TP 2011

Neuvolapalveluiden käynnit 30 000 31 033 30 701

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käynnit 21 500 24 472 23 799

Avustajien ja lasten suhdel. varhaiskasvatus 1/100 1/85

Ohjaajien ja lasten suhdel. perusopetus 1/55 1/61

Lastensuojeluilmoitusten määrä 1 000 1 342 1 024

Kiireellinen sijoitus 35 25 40

Uudet huostaanotot 15 16 20

Vuoden aikana huostassa olleet 140 139 143

Avohuollon asiakkaana 1 050 1 299 1 085

Perhehoito / Laitoshoito % 60/40 60 / 40 56 / 44

Huomionarvoista tunnusluvuissa on lastensuojeluilmoitusten määrän ja avohuollon piirissä olevien lasten

määrän lisääntyminen poikkeuksena edelliselle vuodelle. Lastensuojelun painopistettä on saatu siirrettyä sijaishuollosta

avohuollon puolelle. Perhehoidon määrää sijoitettujen lasten kohdalla onnistuttiin tavoitteiden

mukaisesti lisäämään.


TILAAJA 55

Palvelukokonaisuuden talous

Kasvua tukevien palvelujen tilausbudjetin toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Lasten ja nuorten kasvua tuk. TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 756 826 665 000 665 000 749 046 84 046

Toimintakulut -20 736 991 -20 504 000 -20 504 000 -20 236 579 267 421

Toimintakate -19 980 164 -19 839 000 -19 839 000 -19 487 533 351 467

Palvelurakennemuutosten (Toppari-tuottavuuspilotti, perhehoitoyksikkö Kanerva) avulla palvelukokonaisuus

alitti vuodelle 2012 laaditun tilausbudjetin.

Lasten ja nuorten kasvua tukevien palvelujen tilaajan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta

Kulut (brutto) TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012+

muutokset Toteutuma Poikkeama

Oma tuotanto

Varhaisen tuen palvelut 3 493 232 3 328 000 3 328 000 3 328 004 -4

Psykosiaalisen tuen palvelut 4 853 776 5 171 000 5 171 000 5 171 000 0

Lastensuojelun avopalvelut 2 110 281 2 074 000 2 074 000 2 224 004 -150 004

Sijaishuolto 3 358 271 3 346 000 3 346 000 3 358 271 -12 271

Oma tuotanto yhteensä 13 793 942 13 919 000 13 919 000 14 081 279 -162 279

Muu tuotanto

Varhaisen tuen lääkäripalv. (liikel.) 429 423 500 000 500 000 500 000 0

Muu varhainen tuki 2 582 -2 582

Psykososiaalisen tuen palvelut 153 217 185 000 185 000 169 075 15 925

Lastensuojelun avopalvelut 2 273 972 1 960 000 1 960 000 2 306 693 -346 693

Sijaishuolto 4 086 437 3 940 000 3 940 000 3 176 950 763 050

Muu tuotanto yhteensä 6 943 048 6 585 000 6 585 000 6 155 300 429 700

Kasvua tukevat palvelut

yhteensä 20 736 990 20 504 000 20 504 000 20 236 579 267 421

Lastensuojelussa muun tuotannon oston painopistettä siirrettiin avohuollon puolelle. Kokonaisuudessaan ostopalveluja

käytettiin merkittävästi vähemmän vuoden 2012 aikana vuoteen 2011 verrattuna.

Lasten ja nuorten kasvua tukevien palvelujen kokonaiskustannukset v. 2010–2012

Toimintakate, € TP 2010 TP 2011 TP 2012

Tilaaja -18 946 495 -19 980 164 -19 487 533

Tuottaja 522 425 -84 834 - 570 054

muutos

2011-12 muutos-%

Yhteensä -18 424 070 -20 064 998 -20 057 587 7 411 0

Kaupungille lasten ja nuorten kasvua tukevista palveluista aiheutuneet nettokustannukset olivat noin 20 milj.

euroa joka on samaa tasoa kuin vuonna 2011.


56

TILAAJA

ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA

Elämänlaatupalvelut käsittää liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut.

Elämänlaatupalvelujen strategisena painopisteenä on kehittää tarvelähtöisiä elämänkaarimallin mukaisia

palveluja ja järjestää niitä monituottajamallin pohjalta. Tällöin on tärkeää oman tuotannon sisäisen ja ulkoisen

yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on tyydyttää monialaisilla ja monimuotoisilla palveluilla erilaisia

palvelutarpeita ja lisätä tuottavuutta. Palvelujen järjestämisessä on tehtävä yhteistyötä eri lautakuntien välillä

ja luotava uusia yhteistyömuotoja yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelurakenteita tulee kehittää

joustaviksi ja uusiin toimintatapoihin kannustaviksi. Laaja-alainen verkostoyhteistyö muiden vastuualueiden,

konsernin, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa laajentaa palvelujen järjestämisen mahdollisuuksia.

Strategisen painopisteen toteutumiseksi uusia palvelukokonaisuuksia kehitetään suunnitelmakaudella seuraavan

jaotuksen mukaisesti:

- harrastaminen ja omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen

- kulttuuri- ja liikuntakasvatus

- kulttuuripääoma

- kulttuuri- ja liikuntatapahtumat

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Lasten ja nuorten lautakunta:

- Koulupäivän liikunnallistaminen: Koulun liikuntakoordinaattori -hanke, kerhotoiminnan liikunnallistaminen,koulun

liikuntatuntien liikuntapaikat, yhteistyö koulujen liikuntasalien käytössä ja rakentamisessa,

1–2-luokkien uimakoulut, Zapway -ryhmä, kesäaikainen liikunnanohjaus varhaiskasvatuskeskuksissa,

Jukolan liikuntaleiri, koulujen ja päiväkotien suunnistuskartat.

- Kirjastot ja taidelaitokset koulujen oppimisympäristöinä, koulujen kulttuuritapahtumat ja konsertit, koululaisryhmien

vierailunäytännöt, 9-korttilaisten ilmaiset tai alennetut pääsyliput, Sibelius-säätiön kulttuurikasvatushanke,

koulukirjastoyhteistyö.

Ikäihmisten lautakunta:

- Voimaa Vanhuuteen -hanke, ikäihmisten liikuntaryhmät, 70+ -kortti.

- Kotikirjastopalvelu, teatterin päivänäytännöt ja yleisökasvatus, vanhainkotien konserttivierailut, museoiden

yhteistyö, kulttuuriviikko viikolla 35.

Terveyden ja toimintakyvyn lautakunta:

- Alennukset mm. uimahalliin, yhteistyöryhmiä Linnan Terveyspalvelujen kanssa, erityisryhmien liikunnanohjaus,

erityisryhmien liikunnallinen kerhotoiminta, maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla

-hanke, kirjaston liikuntavälineiden lainaukset.

- Kirjaston palvelut maahanmuuttajille, Kettuki-yhteistyö, kotikirjastopalvelu.

Yhdyskuntalautakunta:

- Yhteistyö puistoissa ja kevyen liikenteen väylissä.

- Rakennetun kulttuuriperinnön vaaliminen.

Yhteistyö eri järjestöjen kanssa:

- Elämänlaatulautakunta jakaa kaikki järjestöavustukset.

- Järjestötilaisuudet.

- Seuraparlamentit.

Järjestöyhteistyön kehittäminen

Yhteistyösopimuksia eri toimijoiden kanssa tehtiin 164 kappaletta. Avustusten myöntäminen on keskitetty

elämänlaatulautakunnalle. Terveyden ja toimintakyvyn, ikäihmisten ja lasten ja nuorten lautakuntien avustusmäärärahat

ovat elämänlaatulautakunnan tilausbudjetissa. Kaupunginhallituksen päätettäviksi jäävät

kaupungin elinkeinostrategiaan liittyvät jokavuotiset avustettavat hankkeet. Kuntien yhdistymissopimuksessa

sovittuun aluetoimikuntien toimivaltaan ei sovelleta uutta avustuskäytäntöä. Avustukset on uudessa mallissa

jaettu neljään ryhmään: projekti- ja hankerahoitus, tilasetelit, yhteistoimintasopimukset ja palvelusopimukset.

Lisäksi harrastamiseen liittyvä toiminta on ohjattu tarpeen mukaan Vanajaveden opiston yhteyteen.

Seuraparlamentit pidettiin toukokuussa ja marraskuussa.


TILAAJA 57

Tilaajapäälliköiden aluevastuut määriteltiin ja yhteinen tilaisuus järjestettiin alueiden toimijoiden kanssa elokuussa.

Konserniohjauksen kehittäminen kulttuuripalveluissa

Vuonna 2011 perustetun Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön tarkoituksena on edistää, kehittää ja tukea

hämeenlinnalaista kulttuuria, erityisesti musiikkikulttuuria ja vaalia Jean Sibeliuksen musiikillista perintöä.

Säätiö vastaa Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoden valmisteluista sekä vuoden 2012 alusta alkaen

kaupungin konserttitoiminnasta.

Kalvolan vanhan kunnantalon muuttaminen Iittalan taidetaloksi ei edennyt suunnitelmien mukaan, ja kiinteistöosakeyhtiön

perustamisesta jouduttiin luopumaan. Talon tuleva käyttö on edelleen avoin.

Linnaniemen alueen kehittämiseksi perustettu Sitran, museoviraston ja kaupungin yhteinen projekti on jatkanut

toimintansa. Henkilöstön asiakastyöpajat on pidetty, ja on perustettu toimijoiden yhteinen johtoryhmä.

Vapaan sivistystyön (Vanajaveden opisto) ja taiteen perusopetuksen uudelleen organisoiminen on edelleen

työn alla. Sirkuskoulu siirtyi osaksi Vanajaveden opiston toimintaa 1.8.2012.

Toimintaympäristön muutos

Palvelujen kehittämisessä erityisen tärkeää on ollut uusien luovien avausten tekeminen. Monialaisella ja

-muotoisella palvelujen järjestämisellä on löydettävissä vastauksia toimintaympäristön muutoksen haasteisiin.

Elämänlaatupalvelujen vastuualue mahdollistaa jo omana kokonaisuutena elämänkulun mukaisten palvelujen

tuottamisen kaikille kaupungin asukkaille ja joustavien palvelurakenteiden muodostamisen.

Toimintaympäristön muutokset on kuvattuina palvelukokonaisuuksien sivuilla

Tavoitteiden toteutuminen

Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteiden toteutuminen

Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren

ja tarpeen mukaiset

palvelut.

Ennakkoluulottomat yhteistyömällit.

Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta.

Elämänlaatupalvelut järjestetään

laadukkaasti ja soveltuvin osin

alueellisesti.

Monituottajamalliin perustuvia

palvelukonseptimalleja ja konsernimaista

johtamista kehitetään

kestävälle ja uudenlaisella tavalla.

Elämänlaatupalvelut mukana Kylä

Kaupungissa –hankkeessa.

Hiihtoladuista tehtiin asiakaskysely,

johon vastanneita oli 126 kpl. Vastanneista

78 % antoi laduille joko

hyvän tai erittäin hyvän arvosanan.

Tarkemmat luvut palvelujen lukumääristä

on indikaattoritaulukoissa.

Kirjastoissa, museoissa ja Sibeliuksen

syntymäkaupunki -säätiössä

on järjestetty asiakaskyselyt.

Järjestettiin merkittävien palvelutuottajien

ja lautakunnan kanssa

yhteisseminaari elokuussa.

12 eri tuottajan kanssa laadittiin

palvelu/yhteistyösopimukset.

Kylä kaupungissa -hankkeessa

olevista minipiloteista 13 kpl oli liikuntahankkeita

ja myös kulttuurihankkeet

olivat hyvin edustettuina

minipiloteissa.

Arkiliikuntaa lisäsivät seuraavat

hankkeet: minipilotit, KOLIKOhanke,

Voimaa vanhuuteen -hanke

ja yhteistyö HJS:n kanssa arkiiltapäivisin

tapahtuvassa liikunnassa

Pullerihallissa.


58

TILAAJA

Lautakunnan talous

Tuloslaskelma

Elämänlaatulautakunta 1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 10 2 2

Maksutuotot 3 1 1

Muut toimintatuotot 7 1 1

Toimintakulut -15 597 -15 797 -15 797 -15 708 89

Palkat ja palkkiot -194 -172 -172 -192 -20

Henkilösivukulut -115 -111 -111 -112 -1

Muiden palvelujen ostot -899 -936 -936 -862 73

Oman palvelutuotannon ostot -7 107 -7 237 -7 237 -7 232 5

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 -2 -2 -2 1

Avustukset -6 436 -6 250 -6 250 -6 239 11

Vuokrakulut -799 -1 087 -1 087 -1 030 57

Muut toimintakulut -43 -2 -2 -38 -36

Toimintakate -15 587 -15 797 -15 797 -15 706 91

Poistot ja arvonalentumiset -16 -16

Tilikauden tulos -15 587 -15 797 -15 797 -15 722 75

Elämänlaatulautakunnan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta

Toimintakulut

TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012+

muutokset

2012

Toteutuma

TB - TP

Poikkeama

Oma tuotanto yhteensä

7 106 600

7 262 000

7 262 000

7 232 000

- 30 000

Muu tuotanto yhteensä

8 490 603

8 535 000

8 535 000

8 476 019

- 58 981

Yhteensä

15 597 203

15 797 000

15 797 000

15 708 019

- 88 981

Elämänlaatulautakunnan (toimielin) toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Elämänlaatulautakunta TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 3 608 1 484 1 484

Toimintakulut -770 305 -714 000 -714 000 -779 706 -65 706

Toimintakate -766 696 -714 000 -714 000 -778 222 -64 222


TILAAJA 59

Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin

Koko kaupungin käyttömenojen ennustetun ylitysuhkan vuoksi kaupunginhallitus antoi kokouksessaan

20.8.2012 lautakunnille säästövelvoitteita. Lasten, nuorten ja elämänlaadun palvelujen kokonaisuudelle annettiin

500 000 € säästövelvoite ja tästä 100 000 kohdentui elämänlaatulautakunnan alaiseen toimintaan.

Elämänlaatulautakunnalla ei ollut ylityspaineita talousarvioon nähden, joten tavoitteeksi asetettu 100 000 €

säästö tarkoitti säästöä tilausbudjettiin nähden. Säästö jyvitettiin niin, että kulttuuri- ja kirjastopalvelujen tavoitteeksi

tuli 60 000 € ja liikuntapalvelujen 40 000 € säästö. Säästötavoitetta ei käsitelty tilausbudjettimuutoksena.

Lautakunnan menoihin sisältyy noin 28 500 € entisten Kalvolan, Rengon ja Tuuloksen kuntien perimien musiikkiopiston

omavastuuosuuksien palautuksia. Meno jää lautakunnalle, vaikka sille tuloutetaan kaupungin

yleisestä vahinkorahastosta katetta tuloslaskelmaan.

Musiikkiopiston maksupalautukset huomioiden lautakunta pääsi asetettuun säästötavoitteeeen.

Elämänlaatulautakunnan investoinnit

Lammin vanha kirjastoauto on korvattu uudella kirjastoautolla helmikuussa. Kahdelle vuodelle jakautuneeseen

noin 295 000 € investointiin saatiin valtionosuutta 35 %.

Historiallisen museon varastojen siirto Lukiokadulta uusiin tiloihin ei ole edennyt.

Lämmitettävän hiekkatekonurmen, jonka Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy toteuttaa, rakentaminen käynnistyi.

Hankkeeseen saatiin sekä ELY-keskuksen avustusta (150 000 euroa) että HatTrick-rahaa (40 000 euroa).

Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n suunnittelema urheilutalo etenee ja hankkeeseen haettiin valtionavustusta

vuoden 2012 lopussa. Ahveniston maauimalan suunnittelu etenee ja myös tähän hankkeeseen haettiin valtionavustusta

vuoden 2012 lopussa.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Lasten, nuorten ja elämänlaatupalveluiden tilaajakokonaisuuden sisäisen valvonnan selonteko on esitetty

lasten ja nuorten lautakunnan kohdalla.

KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT

Palvelukokonaisuuden kuvaus

Kulttuuri- ja kirjastopalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, museopalvelut ja kulttuuripalvelut, jotka jakautuvat

musiikki-, teatteri-, kansalaisopisto- ja musiikkiopistopalveluihin. Lisäksi osto- ja avustustoiminnan kautta tuotetaan

ja tuetaan mm. erilaisia kulttuuritapahtumia, festivaaleja, teatteri- ja galleriatoimintaa sekä yksittäisiä

tapahtumia.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa vuoden aikana

Oman tuotannon kanssa tehtiin palvelusopimus kirjastopalveluista ja museopalveluista.

Kirjasto toteuttaa palvelusopimusta seuraavan toiminta-ajatuksen mukaisesti: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden hankkia tietoa ja elämyksiä. Kirjasto edistää toiminnallaan ihmisten

yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, elinikäiseen oppimiseen

sekä tietoverkkojen käyttöön. Kirjasto tukee ihmisten henkistä kasvua ja hyvinvointia.

Museot toteuttavat palvelusopimusta seuraavan toiminta-ajatuksen mukaisesti: Museolain mukaisesti museotoiminnan

tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään.

Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla

ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää

tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

Jukolan kirjaston itsepalvelulainaus otettiin käyttöön huhtikuussa, ja kirjaston aukioloajat pitenivät lähes puolella.

Kirjasto on nyt auki ympäri vuoden seitsemänä päivänä viikossa aamusta iltaan. Saatu palaute on ollut

myönteistä.


60

TILAAJA

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Ensimmäistä kertaa tehtiin palvelusopimukset vapaan sivistystyön palveluiden osalta Vanajaveden opiston

kuntayhtymän kanssa ja vastaavasti Hämeenlinnan Musiikin Ystävät ry:n (Sibelius-opisto) kanssa sovittiin

taiteen perusopetuksesta musiikin osalta.

Palvelusopimus tehtiin myös kaupunginhallituksen alaisuudesta elämänlaatulautakunnalle v. 2011 siirtyneen

Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n kanssa teatteritoiminnan tuottamisesta.

Merkittävin ostopalvelusopimus solmittiin julkisen palvelun konserttitoiminnasta Sibeliuksen syntymäkaupunki

-säätiön kanssa. Sopimuksen mukaisesti säätiö tuotti klassisen ja rytmimusiikin konsertit.

Kirjasto- ja kulttuuripalvelut pysyivät pääsääntöisesti v. 2012 entisellä tasolla. Kirjastopalveluissa keskityttiin

uuden kirjastoauton hankintaan ja Jukolan itsepalvelukirjaston suunnitteluun ja toteutukseen. Historiallinen

museo vietti 100-vuotisjuhliaan, ja Taidemuseo juhli 60 toimintavuottaan. Museopalveluissa jatkettiin Linnanniemen

kehittämishanketta yhdessä Sitran ja Museoviraston kanssa. Konsertti-, kansalaisopisto- ja musiikkiopistopalvelut

kehittivät toimintaansa koko kuntaa ajatellen. Säätiö järjesti konsertteja ensimmäisen kerran

myös Lammilla ja Hauholla. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen uudelleen organisoinnin selvitystä

jatkettiin.

Kaupungin Teatteri joutui lomauttamaan huonon taloustilanteen takia suuren osan henkilökuntaansa 20 päiväksi.

Uudistettua avustuskäytäntöä jatkettiin, ja harrastustoiminnan avustukset ohjattiin osaksi Vanajaveden opiston

toimintaa.

Kulttuuripalvelujen yhdessä muiden toimijoiden kanssa järjestämät vuotuiset juhlat vakiintuivat: 19.1. järjestetään

kaupungin syntymäpäiväjuhlat, lokakuussa torilla musiikillinen Sibelius-fantasia ja Kuorot kuutamolla

-festivaali ja itsenäisyyspäivänä Itsenäisyys-fantasia, joka järjestettiin nyt toista kertaa Jäähallissa.

Hauho-talon käyttö kirjastona -hankkeesta luovuttiin, ja talo myytiin nimellishinnasta hauholaisten perustamalle

kiinteistöyhtiölle.

Palvelutilauksen toteutuminen

Suoritteet TB 2012 TP 2012 TP 2011

Kirjaston lainaus 1 350 000 1 286 000 1 359 445

Historiallisen museon kävijämäärä 35 000 40 347 28 730

Taidemuseon kävijämäärä 20 000 20 355 31 204

Teatterin kävijämäärä 45 000 45 202 47 195

Sibelius-opiston oppilasmäärä 1 641 1 611

Vanajaveden opiston oppilasmäärä 10 960 10 917

Verkatehtaan konserttien kävijämäärä 8 800 11 516

Palvelukokonaisuuden talous

Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 6 317 566 566

Toimintakulut -8 997 412 -9 172 000 -9 172 000 -9 068 059 103 941

Toimintakate -8 991 095 -9 172 000 -9 172 000 -9 067 493 104 507


TILAAJA 61

Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta

Toimintakulut

TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset

2012

Toteutuma

Poikkeama

Oma tuotanto

Kirjastopalvelut

Museopalvelut

Oma tuotanto yhteensä

3 807 604

1 804 596

5 612 2000

3 825 000

1 922 000

5 747 000

3 825 000

1 922 000

5 747 000

3 815 000

1 912 000

5 727 000

10 000

10 000

20 0000

Muu tuotanto

Palvelujen ostot

Muut avustukset

Avustus Kaupunginteatterille

Muu tuotanto yhteensä

436 317

981 895

1 967 000

3 385 212

470 000

945 000

2 010 000

3 425 000

470 000

945 000

2 010 000

3 425 000

403 559

927 500

2 010 000

3 341 009

66 441

17 500

0

83 941

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut yht.

8 997 412

9 172 000

9 172 000

9 068 059

103941

Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen kokonaiskustannukset v. 2010 - 2012

Toimintakate, € TP 2010 TP 2011 TP 2012 muutos muutos-%

Tilaaja -6 611 990 - 8 991 095 - 9 067 493 -76 398

Tuottaja 90 697 -116 446 -99 709 16 737

Yhteensä -6 521 93 -9 107 541 - 9 167 202 -59 661 0,65

Kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalveluihin käyttämä nettomääräraha kasvoi 0,65 % vuoden 2011 tilinpäätökseen

nähden.

LIIKUNTAPALVELUT

Liikuntapalvelut huolehtivat yleisten edellytysten luomisesta liikunnalle. Näitä tehtäviä ovat liikuntapaikkojen

tarjoaminen, liikunnan järjestäminen, kansalaistoiminnan tukeminen, paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen

sekä terveyttä edistävä liikunta.

Liikuntapalveluista pääosa hankitaan ostopalveluina tai avustuksen kautta konserniyhtiöiltä.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Liikuntapalveluilla oli seuraavat palvelu- ja yhteistyösopimukset eri toimijoiden kanssa.

Ulkoliikuntapalvelujen palvelusopimus Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntarakenteen kanssa. Sopimus sisältää

seuraavat palvelut: uimarannat ja -paikat, avantouintipaikat, valaistut ja muut reitit, hiihtoladut, ulkoilualueet

ja retkeilyalueet reitteineen ja rakenteineen, pienkentät, koulujen kentät, jääkentät, venelaiturit, venevajapaikat

ja ranta-alueet, matonpesupaikat, moottorirata-hiihtokeskus, laavut, kämpät ja ulkoilua tukevat rakennukset.

Toiminta ja ohjaus ostopalvelusopimus Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:ltä, joka sisälsi seuraavat palvelut: liikunnanohjaus,

uimakoulut, rantavalvonta, tapahtumat, liikunta- ja liikuntapaikkaneuvonta, seurarekisterin ylläpito,

sisäliikuntatilojen toiminnallinen hoito, 70+ ja 9-kortin hoito sekä eri liikuntatilojen päiväaikainen vuokraus.

Hallien ylläpidosta oli yhteistyösopimus Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n kanssa. Sopimus sisälsi seuraavat

hallit: Hämeenlinnan uimahalli, Lammin uimahalli-liikuntakeskus, Hämeenkaaren urheilutalo, Kaurialan stadion,

Pullerin jalkapalloalue, Hämeensaaren kenttäalue, Iittalan urheilukentän alue, Punaportin liikuntahalli ja

salibandyhalli. Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy myi Punaportin liikuntahallin Koulutuskeskus Tavastialle;

omistajan vaihdos tapahtuu vuoden 2013 aikana.


62

TILAAJA

Jäähallin ylläpidosta oli yhteistyösopimus Hämeenlinnan Jäähalli Oy:n kanssa. Sopimus sisälsi seuraavat

hallit: Patria-areena, Metritiskiareena ja Hakio-jääliikuntakeskus.

Palloiluhallin ylläpidosta oli yhteistyösopimus Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy:n kanssa.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Vuoden aikana koulujen sisäliikuntatiloissa tapahtui muutoksia. Seminaarin koulun kaksi liikuntasalia olivat

osittain käytössä syksyllä. Ojoisten koulun liikuntasali poistui kesällä käytöstä. Hämeenlinnan Liikuntahallit

Oy hankki Rengon koulun yhteyteen rakennettuun kuntosaliin laitteet.

Liikuntapalveluissa tehtiin kesken vuotta säästötoimenpiteitä. Ulkoliikuntapalveluista säästettiin 10 000 euroa,

joka tarkoitti sitä, että puistokenttien jäädytys aloitettiin vasta vuoden vaihteen jälkeen. Muista liikuntapalvelujen

ostoista karsittiin 30 000 euroa.

Kaupungin liikuntapalkinto myönnettiin Pirjo-Liisa Vileniukselle.

Hämeenlinnan liikuntapalvelujen ja Hämeenlinnan Jalkapalloseuran yhteistyönä alkoi syksyllä lapsille ja nuorille

tarkoitettu kaikille avoin ja maksuton iltapäivätoiminta Pullerihallissa.

Liikuntapalvelut olivat mukana seuraavissa yli perinteisten sektorirajojen menevissä hankkeissa: Kylä kaupungissa

-hanke, Voimaa vanhuuteen -hanke, KOLIKO (koulun liikuntakoordinaattori) -hanke sekä mielenterveys-

ja päihdeohjelman jalkauttaminen. Lisäksi liikuntapalvelut haki ja sai ELY-keskukselta tukea Maahanmuuttajien

kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeeseen. Hankkeessa hankittiin välineitä lähiökeskuksiin,

tuettiin Linnan Rugbya, luotiin stipendijärjestelmää sekä tehtiin liikuntaopas maahanmuuttajille ja käännätettiin

se viidelle kielelle. Oppaat ovat kaupungin internet-sivuilla.

Palvelutilauksen toteutuminen

Tunnusluvut TB 2012 TP 2012 TP 2011

Hoidetut liikuntapaikat 106 kpl 106 kpl 1 06 kpl

Ohjausten lukumäärä/viikko; kevät ja syksy 110 kpl/vk 110kpl/vk 110kpl/vk

Uimahallien kävijämäärät 300 000 255 089 265 531

Palvelukokonaisuuden talous

Liikuntapalvelujen toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Liikuntapalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 162 0

Toimintakulut -5 829 486 -5 911 000 -5 911 000 -5 860 253 50 747

Toimintakate -5 829 325 -5 911 000 -5 911 000 -5 860 253 50 747


TILAAJA 63

Liikuntapalvelujen tilaajan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta

TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset

2012

Toteutuma

Poikkeama

Oma tuotanto

Liikunta- ja ulkoilualueet

Eläkemenot

Oma tuotanto yhteensä

1 494 400

75 703

1 570 103

1 515 000

78 000

1 593 000

1 515 000

78 000

1 593 000

1 505 000

71 933

1 576 933

10000

6 067

16 067

Muu tuotanto

Liikuntapalvelut

Liikuntalaitokset (avustukset)

Toiminta ja ohjaus

Muu tuotanto yhteensä

129 188

3 107 123

1 023 072

4 259 383

71 000

2 832 100

1 414 900

4 318 000

71 000

2 832 100

1 414 900

4 318 000

15 494

2 824 590

1 443 236

4 283 320

55 506

7 510

- 28 336

34 68

Liikuntapalvelut yhteensä

5 829 486

5 911 000

5 911 000

5 860 253

50 747

Liikuntapalvelujen kokonaiskustannukset v. 2010–2012

Toimintakate, € TP 2010 TP 2011 TP 2012 muutos muutos-%

Tilaaja - 5 479 393 -5 829 325 -5 860 253 -30 928

Tuottaja 125 518 49 531 - 24 297 -73 828

Yhteensä -5 353 875 -5 779 794 -5 884 550 - 104 756 1,8 %

Ensimmäistä kertaa tilaaja-tuottajamallin aikana tilaajan ostoraha ja tuotannon muut tulot eivät riittäneet kattamaan

oman tuotannon kustannuksia.

Koko kaupungin tasolla liikuntapalveluihin käytettiin nettona 1,8 % enemmän rahaa kuin vuonna 2011.


64

TILAAJA

TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan palvelukokonaisuus muodostuu terveydenhuollon, sosiaalisen

tuen palveluiden, vammaispalveluiden sekä henkisen hyvinvoinnin ja päihdepalveluiden osavastuualueista.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Toimintavuoden aikana jatkettiin rakenteellisia muutoksia ikäihmisten hoivan palveluketjussa yhteistyössä

ikäihmisten lautakunnan kanssa. Rakennemuutosta jatkettiin tavoitteena ensisijaisesti siirtää hoiva pois sairaalaympäristöistä

asianmukaisiin hoivaympäristöihin ja samaan aikaan vähentää pitkäaikaisen ympärivuorokautisen

hoivan tarvetta kehittämällä kotiin annettavia palveluita. Palvelurakennetyöryhmä kokoontui

säännöllisesti ja määritteli toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteutettu muutos ja erityisesti käytössä

olevien paikkojen luonnollinen aleneminen johtivat toimintavuoden aikana siihen, että alkuvuodesta Lammin

sairaalasta muodostui selkeämmin odotuspaikka hoivaa tarvitseville asukkaille koko Hämeenlinnan alueelta.

Vuoden toisella puoliskolla – hoivapaikkojen käytön aletessa edelleen – alkoi käydä ilmeiseksi, että

Lammin sairaalan tarve Hämeenlinnan palvelurakenteessa päättyy ennakoitua nopeammin. Sairaalan toiminta

päättyi joulukuussa 2012. Siirtoviivepäiviä kertyi vuoden aikana alle kaksisataa, kun niitä vielä vuonna

2011 oli 1795.

Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksessa jatkettiin Terveyshyöty-hankkeen mukaisen avosairaanhoidon

toimintamallin laajentamista. Hankkeen painopisteenä 2012 oli kanavamallin käyttöönotto. Siirtyminen

kanavamalliin on suuri toiminnallinen muutos. Tämän muutoksen valmisteluun ja edellytysten luomiseen

myös lautakunta osallistui erilaisissa ohjaus- ja johtoryhmissä.

Erikoissairaanhoidon palvelut hankittiin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiirille myönnettiin lisämäärärahaa

yli 600 000 euroa. Siitä huolimatta sairaanhoitopiirin tulos jäi rajusti alijäämäiseksi. Sairaankuljetuksen

järjestämisvastuun siirto sairaanhoitopiirille toteutui 1.1.2012.

Maakunnan sosiaalipäivystys aloitti toimintansa 2012 helmikuussa Hämeenlinnan toimiessa isäntäkuntana.

Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Työn Paikka -hanke aloitti toimintansa 2012 toisella puoliskolla. Lisäksi

valmistui monikulttuurisuusohjelma sekä lähisuhde- ja perheväkivallan toimintaohjelma. Toimintavuodelle

suunniteltua terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmaa ei saatu toteutettua kokonaan suunnitelmien mukaan.

Vammaispalveluissa toteutettiin puitehankinta asumispalveluiden ja kotiin annettavien palveluiden osalta, jotta

valinnanvaraa asiakkaiden tarvitsemissa palveluissa voitiin lisätä. Kokonaisuutena vammaispalveluiden

kysynnän kasvu aiheuttaa lautakunnalle suuren haasteen.

Hämeen klubitalon käynnistyminen oli tärkeä etappi mielenterveyspalveluiden palveluvalikoiman laajentumisessa

Hämeenlinnassa.

Toimintaympäristön muutos

Keskeinen toimintaympäristön muutos lautakunnan toimialueella on selkeä ja hyvin pysyvältä näyttävä palveluiden

rahoitustason lasku alle kustannuskehityksen. Tilanne edellyttää lautakunnalta sitä, että kaikki tuloksellisuutta

edistävät toimenpiteet on oltava käytössä, jotta kuntalaisten lakisääteisten palveluiden järjestämisvastuusta

selviydytään.

Tavoitteiden toteutuminen

Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen

Ennakoiva kaupunkisuunnittelu.

Palveluverkosto kattaa lähi- ja

keskitetyt palvelut tasapainoisella

tavalla.

Tarveselvitys Ojoisten ja Idänpään

terveysasemien toiminnan

tulevaisuudesta ei ole edennyt.

Vanajaveden sairaalan osasto 1

tilojen suunnitelma valmistunut.

Lammin terveyskeskusosasto lakkautettu.

Ydin-Hämeen ympärivuorokautisen

hoivan tarveselvitys

valmistunut.


TILAAJA 65

Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen

Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä

tavoittelevat tavat

toimia.

Hämeenlinnassa on kattava terveyden

ja hyvinvoinnin ohjelma,

joka tukee toimialojen suunnittelua.

Terveyden ja hyvinvoinnin ohjelma

on tehty, toimenpiteet ovat

hyväksymättä ja käytäntöön vientiä

ei ole vielä aloitettu. Valmistelutyö

terveyden ja hyvinvoinnin

ohjelman viemiseksi sähköiseen

alustaan aloitettiin.

Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen

Talouden tasapainotusohjelman

ja tuottavuusohjelman toteuttaminen.

Lautakunnan kokonaismenot kasvavat

alle kuntasektorin keskiarvon.

Lautakunnan toimintakatteen vertailukelpoinen

kehitys vuoden

2009 tasosta ks. tunnusluvut .

Tehokas omistajapolitiikka.

Kustannustehokkaimmilla tavoilla

järjestetyt palvelut.

Omistajaohjauksen ja sopimusohjauksen

yhtenäisyys strategian,

toiminnan ja talouden suunnittelussa

ja toteuttamisessa. Sovitut

prosessit toteutuvat.

Palvelurakenneuudistusta jatketaan

siten, että palveluverkon porrastus

kokonaisuutena terveyden

ja toimintakyvyn palveluissa ja

työnjako Ikäihmisten lautakunnan

suhteen on toimiva.

KHSHP:lle laadittu erikoissairaanhoidon

sopimusohjauksen ja

omistajaohjauksen yhteinen talouden

tasapainotussuunnitelma

2012. Laadittu suunnitelma ei ole

kuntayhtymän talouden ja toiminnan

johtamisessa toteutunut.

Terveyskeskussairaalan pitkäaikaisasiakkaiden

määrä vähentynyt

merkittävästi. Pitkäaikaishoito

ja -hoiva siirtynyt lähes kokonaan

Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualueelle.

Terveyskeskussairaalan akuuttihoidon

määrässä ei ole merkittävää

muutosta, mutta palvelutuotanto

vastaa kysyntää.

Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Tavoitteen toteutuminen

Palveluprosessien uudistaminen.

Perusterveydenhuollon uusi toimintatapa.

Terveyshyötymallin

käyttöönotto. Terveyspalveluissa

otetaan käyttöön sähköiset palvelut

(eOmahoito ja eResepti).

Terveyshyötymalli otettu käyttöön

Viipurintien terveysasemalla.

eOmahoito otettu käyttöön. Sähköinen

resepti ei ole tuotantokäytössä.

Tunnusluvut TP 2010 TP 2011 TB 2012 TOT 2012

Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus

% 2010 tasosta (TP 2010) 0 % 5,0 % -0,7 % 2,2 %

Siirtoviivepäivien määrä 1 341 1 795 200 188

Toimeentulotuen käsittelyajan ka työpäivinä

7 5 5 7

/ kk

Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen 1 571 000 1 300 000 1 300 000 2 000 000

kuntaosuus €

Palkkatukipäiviä vuodessa, oma tuotanto 25 116 26 000 26 000 21 620

ja muut

Kuntouttava työtoiminta pv /vuosi 9 123 20 600 16 800 21 465


66

TILAAJA

Lautakunnan talous

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 1000 € (tuloslaskelma)

Terveyden ja toim.kyvyn ed.ltk

1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 6 954 6 407 6 407 6 903 496

Myyntituotot 2 636 1 770 1 770 2 011 241

Maksutuotot 698 688 688 744 56

Tuet ja avustukset 3 512 3 880 3 880 4 027 147

Muut toimintatuotot 108 69 69 121 52

Toimintakulut -144 010 -143 417 -143 417 -146 953 -3 536

Palkat ja palkkiot -392 -709 -709 -703 6

Henkilöstökorvaukset 5 19 19

Henkilösivukulut -989 -1 065 -1 065 -1 223 -158

Asiakaspalvelujen ostot -116 778 -119 280 -119 280 -120 916 -1 636

Muiden palvelujen ostot -2 176 -2 195 -2 195 -2 218 -24

Oman palvelutuotannon ostot -22 687 -17 694 -17 694 -18 208 -514

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -13 -13 -13 -9 4

Avustukset -121 -1 516 -1 516 -2 767 -1 251

Vuokrakulut -40 -104 -104 -94 11

Muut toimintakulut -820 -841 -841 -834 7

Toimintakate -137 055 -137 010 -137 010 -140 050 -3 040

Tilikauden tulos -137 055 -137 010 -137 010 -140 050 -3 040

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta

Terveyden ja toim.kyvyn ed.ltk TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Terveyden ja toim.ed.ltk 1 306 000 1 306 000 1 395 809 89 809

Oma tuotanto

Sosiaalisen tuen palvelut 13 136 000 13 136 000 13 579 500 443 500

Vammaispalvelut 3 001 100 3 001 100 3 063 100 62 000

Henkisen hyvinvoinnin palvelut 1 557 300 1 557 300 1 565 800 8 500

Oma tuotanto yhteensä 17 694 400 0 17 694 400 18 208 400 514 000

Muu toiminta

Terveyden ja toim. kyvyn palv. 36 566 000 36 566 000 37 123 918 557 918

Terveyden ja toim. kyvyn palv. (ostot) 68 207 000 68 207 000 68 368 794 161 794

Sosiaalisen tuen palvelut 762 000 762 000 740 809 -21 191

Vammaispalvelut 13 481 900 13 481 900 15 745 717 2 263 817

Henkisen hyvinvoinnin palvelut 5 399 700 5 399 700 5 369 891 -29 809

Muu toiminta yhteensä 124 416 600 0 124 416 600 127 349 129 2 932 529

Terveyden ja toim.kyvyn ed. ltk yht. 143 417 000 0 143 417 000 146 953 337 3 536 337

Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan (toimielin) toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Terveyden ja toim.kyvyn ed.ltk TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 561 2 110 2 110

Toimintakulut -1 346 168 -1 306 000 -1 306 000 -1 395 809 -89 809

Toimintakate -1 344 607 -1 306 000 -1 306 000 -1 393 698 -87 698


TILAAJA 67

Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin

Lautakunnan tulot ovat toteutuneet noin 0,5 M€ korkeampina ja menot noin 3,5 M€ korkeampina kuin tilausbudjetissa.

Ylityksiin on haettu ylitysoikeus. Poikkeamat menoissa johtuvat lähinnä vammaispalveluiden palveluasumisen

suuremmasta kysynnästä, erikoissairaanhoidon menoista sekä toimeentulotuen ja työmarkkinatuen

kuntaosuuden arvioitua korkeammista kustannuksista.

Selonteko sisäisestä valvonnasta

Vuosi 2012 oli tilaaja-tuottaja-mallin neljäs vuosi. Koivikko-kodin kanssa tehtiin uusi palvelusopimus. Muilta

osin sopimusalueet olivat samat kuin edellisenä vuonna.

Lautakunta käsitteli toimintavuoden talouden riskejä jo ensimmäisessä kokouksessaan helmikuussa. Talouden

toteutumista seurattiin vuoden ajan säännöllisesti lautakunnan kokouksissa. Tilaajatiimissä talouden toteutumistilannetta

ja ennustetta koko vuoden toteumaksi seurattiin kuukausittain. Loppuvuonna laaditut ennusteet

olivat lopulliseen toteutumiseen nähden varsin tarkkoja.

Palvelusopimuksia ja ostopalvelusopimuksia seurataan talouden ja toiminnan näkökulmista säännöllisesti

osana tilaajatoimintaa. Lisäksi sopimusten toteutumista seurataan asiakaskohtaisesti mm. palvelusuunnitelmaneuvotteluissa.

Sopimusten indikaattorit ovat tosin vielä osittain kehittymättömiä. Yksityisiltä palveluntuottajien

valvonnan suunnitelmallisuutta on lisätty. Palveluntuottajat ovat laatineet omavalvontasuunnitelmat,

jotka on tarkastettu tilaajayksikössä.

Sairaanhoitopiirin alijäämää kertyi lisää vuonna 2012. Toimintavuoden aikana Hämeenlinnan kaupunginhallituksen

toimesta laadittiin yhdessä sopimusohjauksen kanssa talouden tasapainotussuunnitelma. Vaikka erikoissairaanhoidon

menokehitys ei Kanta-Hämeessä ole maan korkeinta, muodostaa erikoissairaanhoidon

menokehitys selkeän riskin ja muodostaa merkittävän ongelman koko kaupungin talouden tasapainottamiselle

tulevina vuosina.


68

TILAAJA

TERVEYSPALVELUT

Terveyspalvelujen toimintakokonaisuus muodostuu Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen avosairaanhoidosta,

sairaalasta ja geriatrisista palveluista ja suun terveydenhuollosta. Tehtäväalueelle kuuluvat lisäksi

erikoissairaanhoidon sopimus, johon sisältyy sopimus sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä järjestettävästä

perusterveydenhuollon päivystyksestä sekä ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä. Edelleen

vastuualueelle kuuluvat saattohoitoyksikkö Koivikko-kodilta ostettavat palvelut sekä Ilveskodilta hankittavat

kuntoutuspalvelut.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Terveydenhuoltolain mukainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma laadittiin yhteistyössä sairaanhoitopiirin

muiden kuntien, terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin kanssa. Suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuuston

syyskuun kokouksessa ja sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa joulukuussa. Sairaanhoitopiiri

laati yhdessä muiden erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa lain edellyttämän erikoissairaanhoidon

järjestämissopimuksen, joka myös hyväksyttiin sairaanhoitopiirin valtuustossa.

Hämeenlinnan kaupungin potilassuunnitelma valmistui toimintavuonna. Hyvinvointikertomuksen ja terveyden

ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman laatimista jatkettiin.

Terveyspalveluliikelaitoksessa käynnistettiin avosairaanhoidon toimintamallin uudistus eli kanavamalli.

Pitkäaikaissairaat tai muuten korkean riskin potilaat ohjataan terveyshyötykanavaan, jossa

näille potilaille nimetään vastuutyöntekijä ja laaditaan potilaan kanssa yhdessä hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelman

tavoitteet potilas määrittelee itse. Hoito tapahtuu proaktiivisesti siten, että hoitokontaktit ja muut

hoidon tekijät määritellään hoitosuunnitelmassa. Palvelut ovat kokonaisvaltaisia, ennakoituja ja suunnitelmallisia

Muut potilaat ohjataan episodikanavaan, jossa tavoitteena on nopea hoidon aloittaminen ja potilaan ongelman

tehokas hoito. Mielenterveys- ja päihdepalveluja järjestetään tarpeen mukaan kummankin kanavan

potilaille. Tavoitteena on mielenterveys- ja päihde- sekä erikoislääkäripalveluiden jalkautuminen terveysasemille.

Avosairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa on aloitettu sähköisten palvelujen käyttöönotto. Potilaat voivat

nähdä omia tietojaan Internetin kautta eOmahoito-palvelusta. Osa hammashuollon ajanvarauksista,

ajanvarausten siirroista ja peruutuksista on mahdollista tehdä verkossa. Verkosta voi tulostaa myös joitain

lomakkeita. Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen ammattilaisten käyttöön on otettu sähköinen päätöksenteon

tukijärjestelmä.

Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen johdolla on käynnistetty toimitilojen uudelleenjärjestelyn suunnittelu,

jolla pyritään tehostamaan tilojen käyttöä ja alentamaan sitä kautta kustannuksia. Pääterveysaseman

tilajärjestelyjen hankesuunnitelma hyväksyttiin.

Ikäihmisten pitkäaikaishoivan rakennemuutosta on jatkettu. Ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä asuvien

asukkaiden määrä on laskenut. Vuoden lopussa ympärivuorokautisessa hoivassa olevien määrä oli 785

henkilöä, kun vuotta aikaisemmin luku oli 817. Pitkäaikaishoitopäivät terveyskeskussairaalassa ovat laskeneet,

joulukuussa 2012 pitkäaikaishoitopäiviä oli 710, kun vuotta aikaisemmin hoitopäiviä oli 1420. Hoitopaikoiksi

laskettuna lasku on 46 paikasta 23 paikkaan.

Osana pitkäaikaishoivan rakennemuutosta tehtiin päätös Lammin sairaalan lakkauttamisesta syyskuussa.

Toiminta loppui joulukuussa 2012. Lammin sairaala on toiminut viime vuosina pitkäaikaishoidon yksikkönä.

Kaikille sairaalassa olleille potilaille pystyttiin järjestämään tarpeen mukainen jatkohoitopaikka. Lakkautuspäätös

tehtiin tilanteessa, jossa alle kolmasosa potilaista oli Lammin tai Tuuloksen alueelta.

Sairaanhoitopiirin laskuttamien siirtoviivepäiviä oli koko vuonna 188, kun edellisenä vuonna niitä oli 1 795.

Kustannukset laskivat 897 500 eurosta 94 000 euroon. Muutoksena aikaisempaan siirtoviivekustannukset

olivat Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen vastuulla.

Hoitoon pääsy suun terveydenhuollossa saatiin hoitotakuulain edellyttämälle tasolle. Tämä onnistui siten, että

jonossa olleiden potilaiden tilanne selvitettiin ja jonosta poistettiin sinne kuulumattomat henkilöt. Myös

ajanvarausprosesseja on uudistettu. Sähköisen ajanvarauksen toimintoja otettiin käyttöön.

Sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille 1.1.2012. Palvelut tuottaa aiempaan

tapaan Kanta-Hämeen Pelastuslaitos. Palvelutaso on sama kuin aikaisempina vuosina.


TILAAJA 69

Saattohoitoyksikkö Koivikko-kodin laskutuskäytäntö muuttui siten, että laskut tulevat suoraan tilaajalle, eivätkä

enää kierrä sairaanhoitopiirin kautta. Koivikko-kodin kanssa tehtiin palvelusopimus, joka kattaa myös kotisaattohoitopalvelut.

Hämeenlinnalaisten hoitojaksoja Koivikko-kodissa oli 79, mikä on 52 % Koivikko-kodin

hoitojaksoista. Kotisaattohoidossa oli 38 potilasta.

Ilveskodin tulevaisuus -työryhmän raportti hyväksyttiin lautakunnassa lokakuussa. Sen mukaisesti Ilveskodin

kanssa tehtiin palvelusopimus vuodelle 2013. Raportissa todetaan, että Hämeenlinnan kaupunki tarvitsee tulevina

vuosina kuntoutuslaitosjaksoja, ikäihmisten palvelutarpeen arviointijaksoja sekä lyhytaikaisia hoiva- ja

intervallijaksoja. Näistä sovitaan tarkemmin palvelusopimuksessa.

Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus tilataan sopimusohjausmenettelyllä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä.

Sairaanhoitopiirin alijäämä kasvoi talousarviovuoden aikana, vaikka alijäämää pienennettiin kunnilta perittävällä

ylimääräisellä maksulla. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille maksettiin yhteensä 67,3 M€.

Yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon käyntimäärä oli samalla tasolla kuin vuonna 2011. Käyntejä oli

16 066 ja tarkkailupotilaita näiden lisäksi 927.

Palvelukokonaisuuden talous

Terveyden ja toimintakyvyn palveluiden toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Terveyden ja toim.kyvyn palv. TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 290 881 1 358 000 1 358 000 1 292 869 -65 132

Toimintakulut -36 794 345 -36 566 000 -36 566 000 -37 123 918 -557 918

Toimintakate -35 503 464 -35 208 000 -35 208 000 -35 831 049 -623 049

Terveyden ja toimintakyvyn kokonaiskustannukset v. 2011 – 2012

Toimintakate, € TP 2011 TP 2012 muutos Muutos-%

Tilaaja -35 503 464 -35 831 049 -327 585

Tuottaja/Liikelaitos 491 404 -124 730 -616 134

Toimintakate -35 012 060 -35 955 779 -943 719 2,7

Terveyden ja toimintakyvyn palvelut (ostopalvelut)

Palvelukokonaisuuden talous

Terveyden ja toimintakyvyn ostopalveluiden toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Terv. ja toim.kyvyn palv. (ost TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 21 734 21 734

Toimintakulut -68 629 067 -68 207 000 -68 207 000 -68 368 794 -161 794

Toimintakate -68 629 067 -68 207 000 -68 207 000 -68 347 060 -140 060


70

TILAAJA

SOSIAALISEN TUEN PALVELUT

Sosiaalisen tuen palveluja ovat oman tuotannon aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, työllisyyspalvelut ja maahanmuuttajapalvelut.

Ulkopuolelta ostetaan pienimuotoisesti järjestöjen erilaisia sosiaali- ja työllisyyspalveluja.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Kaupungin toimintakyvyn edistämisen palvelut

Toimeentulotuen hakemusmäärä kasvoi 4 % ja perustoimeentulotuen euromäärä 10 % edellisestä vuodesta.

Toteuma oli 7 milj. euroa. Toteumaa nosti erityisesti vuoden alussa tapahtunut toimeentulotuen perusosien

huomattava tasokorotus. Valtionkorvauksen kautta saadaan takaisin puolet perustoimeentulotuen nettomäärästä.

Toimeentulotukiin varatut määrärahat olivat riittävät. Ehkäisevää toimeentulotukea kuormitti erityisesti

vuokrarästien selvittelyn suuri määrä, mihin vastattiin tarkemmalla seurannalla sekä neuvottelulla Hämeenlinnan

Asuntojen kanssa ennalta ehkäisevien toimenpiteiden lisäämisestä yhteistyönä. Toimeentulotuen

etuuskäsittelyn palvelutakuu toteutui edellisvuotta heikommin. Noin kolmasosana päivistä käsittelyaika on ollut

8–9 päivää, kun palvelutakuu on 7 työpäivää.

Aikuissosiaalityössä Kastellin neuvonta- ja palveluohjaus uusille asiakkaille ja nopea tilanneselvittely ilman

ajanvarausta on osoittautunut erittäin toimivaksi palveluksi ja osaksi aikuissosiaalityön palveluketjua. Palvelujen

tuotteistus, siihen liittyvät alkukartoitukset, palvelusuunnitelmat ja työvälineiden kehittäminen, monialainen

asiakasyhteistyö muun muassa lastensuojelun, henkisen hyvinvoinnin palvelujen ja työvoimapalvelujen

kanssa, sosiaalityöntekijöiden aluevastuu sekä etuuskäsittelyn ja sosiaalityöntekijöiden välinen tiimityö ovat

olleet keskeistä onnistumista palvelujen kehittämisessä ja niiden jäsentymisessä. Edellisvuosien tapaan toteutuneita

palveluja ovat olleet talous- ja velkaneuvonta ja sosiaalinen luototus. Lähiökeskusten toiminnan

koordinointi siirtyi kaupungilta Kotilähiö ry:lle elokuun alussa.

Aikuissosiaalityössä isäntäkuntamallinen Kanta-Hämeen sosiaalipäivystyksen toiminta käynnistyi helmikuussa

toimintakyvyn edistämisen palveluissa. Pätevän henkilöstön saaminen toteutui kokonaisuudessaan vasta

elokuussa. Sosiaalipäivystys toimii iltaisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä ja yhteydenotot tapahtuvat Hätäkeskuksen

kautta. Palvelu kohdentui kaikille ikäryhmille akuuttien sosiaalityön tarpeiden osalta. Toimintaa ohjasi

kuntien edustajista muodostuva ohjausryhmä. Hoidettujen asiakastilanteiden määrä oli 1 000 hoidettua hälytystilannetta.

Niistä valtaosa kohdistui erilaisiin lasten, nuorten ja perheiden akuutteihin tilanteisiin.

Maahanmuuttajatyössä tavoitteena ollut kuntakorvausten ja maahanmuuttopalveluiden piirissä olevien asiakkaiden

määrän hallinta toteutui vastaanottamalla vain 6 kiintiöpakolaista. Uusien asiakkaiden määrä oli

kuitenkin 55 (2011: 72) ja heistä suurimman ryhmän muodostivat turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan

saaneet henkilöt, jotka muuttivat kuntaan oma-aloitteisesti. Monikulttuurityössä Kotouttamislain mukaan kuntien

vastuulla oleva alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta aloitettiin Maahanmuuttoinfo 1 -hankkeen jälkeen Kastellissa

60 %:n työpanoksella toukokuun alusta alkaen. Maahanmuuttoinfo 2 -hanke jatkoi edelleen omakielisen

asiakasopastuksen, sähköisen neuvontamateriaalin ja asiakasopastuksen kehittämistä.

Hämeenlinnassa työttömyysaste, työttömien työnhakijoiden, pitkäaikaistyöttömien, alle 25-vuotiaiden ja yli

500 pv työmarkkinatukea saaneiden määrät nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Keskiarvo vuonna 2011

oli 511 henkilöä/kk ja vuonna 2012 ka. 501 henkilöä/kk. Kunnan työmarkkinatukea maksettiin 2 milj. € eli

22 % edellisvuotta enemmän. Liian optimisten talousarviovaraus ylitettiin reilusti. Määrärahaan haettiin ja

saatiin ylitysoikeus (Kv 10.12.2012). Työmarkkinatuen ylitys aiheutui ennen kaikkea työmarkkinatuen tason

nostamisesta vuoden alussa. Palkkatukeen varattu rahoitus, toteuma ja palkkatukipäivien määrä olivat edellisvuotta

pienempiä. Kaupungin oman kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien määrä yli kaksinkertaistui

edellisestä vuodesta. Alkusyksystä aloitettiin Kuntoon-toiminta, jonka tavoitteena on omien ryhmätoimintaan

perustuvien paikkojen lisääminen, missä onnistuttiin pääsemään hyvään alkuun. Kuntoon-toiminnan myötä

saatiin avattua uudet asiakastuvat Harakkamäkeen ja Kettumäkeen. Myös yksittäisiä uusia kaupungin omia

yksittäisiä kuntouttavan paikkoja saatiin lisättyä. Työllisyyspalveluissa oli käytössä myös nuorten työseteli ja

palkkatuen kuntalisä.

Ulkopuoliset ostopalvelut ja muut toiminnot

Tilausalueelta ostettiin aikuissosiaalityön palveluina sosiaalista isännöintiä Ydin-Hämeen alueelle sekä uutena

palveluna Kalvola–Renko-alueelle. Kanta-Hämeen perhetyön tuottamaa Rikosuhripäivystyksen palvelua

ostettiin edellisvuosien tapaan ja palvelu kohdentui kaikille tarvitseville kuntalaisille. Hämeenlinnan Setlementti

tuotti monikulttuurisuustyön järjestötoimintaa muun muassa Kaarisilta-keskuksen kautta.


TILAAJA 71

Kuntouttavan työtoiminnan ostaminen välityömarkkinatoimijoilta ja kansalaisjärjestöiltä onnistui erittäin hyvin.

Keskeisimmät tuottajat olivat Hämeen Mokia ry, Työvalmennussäätiö Luotsi, Hämeen Sininauha, Hämeen

Työsilta HäTy ry, Hämeenlinnan Setlementti ry ja Kotilähiö ry. Tuotettujen läsnäolopäivien määrä (16 143 pv)

oli 34 % edellisvuotta enemmän. Työvalmennussäätiö Luotsilta ostettiin myös palkkatukityöllistämistä, työharjoittelu-

ja työelämävalmennusta sekä työllisyyspalveluja Lammin pajalla. Hämeenlinnan 4H-yhdistys tuotti

työpajatoimintaa nuorille ostopalveluna. Hämeenlinnan seudun Työn Paikka on pitkäaikaistyöttömien kuntapilotti

vuosille 2012–2015 ja se hyväksyttiin Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusohjelman mukaiseksi kokeiluhankkeeksi.

Hämeenlinna toimii hankkeen hallinnoijakuntana ja hanke sijoittui suoraan tilaajatyön alaisuuteen.

Henkilöstörekrytointi käynnistyi loppuvuodesta. Työllisyystyöryhmän koordinointitehtävää vahvistettiin

vuoden aikana. Osallisena Suomessa Arttu -hanke on onnistunut tuomaan näkyvyyttä, uusia kokeilutoimintoja,

työvälineitä ja verkostollista yhteistyötä maahanmuuttajien nopean työllistymisen edistämiseen. Erityisesti

työnhakuklubi-toiminnan kysyntä Kastellissa ylitti ennakko-odotukset.

Sosiaaliasiamiestoimintaa tuotti edelleen Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Kaikkia sosiaalipalveluja

koskevien yhteydenottojen määrä oli 187 kpl (206) eli määrä aleni edelleen. Toimeentulotukea koskevien yhteydenottoja

näistä oli 68 kpl (70). Yksilöjaostossa käsiteltiin vuoden aikana 75 (93) ensiasteen muutoksenhakua.

Näistä koski toimeentulotukea 65 kpl (73) ja vammaispalvelua 8 kpl (20).

Lautakunnan alaisuudessa valmistui Hämeenlinnan kaupungin Monikulttuurisuusohjelma vuosille 2012–2015

sekä Hämeenlinnan seudun lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma. Sosiaalihuollon valmiussuunnittelu

jatkui kaupungin yleisen valmiussuunnitelman rinnalla.

Palvelukokonaisuuden talous

Sosiaalisen tuen palveluiden toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Sosiaalisen tuen palvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 4 586 590 4 102 000 4 102 000 4 354 924 252 924

Toimintakulut -14 319 540 -13 898 000 -13 898 000 -14 320 309 -422 309

Toimintakate -9 732 950 -9 796 000 -9 796 000 -9 965 384 -169 384

Toimintatuottojen kasvu syntyi perustoimeentulotuen valtionkorvauksesta ja pakolaisista aiheutuvista valtionkorvauksista.

Toimintakuluja nosti palvelutuotannossa olevan työmarkkinatuen kuntaosuutta koskeva lisäosto.

Vuonna 2011 päihdehuolto sisältyi sosiaalisen tuen palveluihin. Vuonna 2012 se on osa henkisen hyvinvoinnin

palveluja.

Sosiaalisen tuen palveluiden kokonaiskustannukset v. 2011–2012

Sosiaalisen tuen palvelut

Toimintakate, € TP 2011 TP 2012 muutos Muutos-%

Tilaaja -9 732 950 -9 965 384 -232 434

Tuottaja 207 173 -223 175 -430 348

Toimintakate -9 525 777 -10 188 559 -662 782 7,0

VAMMAISPALVELUT

Palvelukokonaisuuden kuvaus ja olennaiset tapahtumat toiminnassa

Vammaispalvelut koostuvat vammaisille ja kehitysvammaisille henkilöille suunnatuista vammaispalvelulain ja

kehitysvammalain mukaisista palveluista. Vammaispalveluihin kuuluvat vammaisten sosiaalityö, vammaispalvelulain

mukaiset palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut, vaikeavammaisten päivä- ja työtoi-


72

TILAAJA

minta, kehitysvammaisten avopalvelut, kehitysvammaisten asumispalvelut, kehitysvammaisten perhe- ja tilapäishoito

sekä vammaisten henkilöiden kuntoutuksen tuki- ja kriisijaksot kuntoutus- tai tukiyksiköissä. Vammaispalvelujen

viranomaistyö siirtyi tilaajalle vuoden 2012 alussa, jonka seurauksena vammaispalvelujen

asiakasohjausyksikkö aloitti toimintansa Kastellin tiloissa 1.1.2012.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärä ei ole suhteessa lisääntynyt, mutta palvelujen kysynnässä on tapahtunut

kasvua. Kehitysvammaiset henkilöt muuttavat aikaisempaa nuorempina pois kotona ja tarvitsevat

erilaisia asumispalveluja ja asumiseen liittyviä muita palveluja. Myös aikuisia vammaisia hoitavien ikääntyminen

ja huolenpitokyvyn heikkeneminen edellyttää vaihtoehtoisia asumispalveluja ja kohdennettuja tukipalveluja.

Väestön ikääntyminen ja iän myötä tulevat sairaudet aiheuttavat palvelutarpeen kasvua mm. vammaispalvelulain

mukaisissa kuljetuspalveluissa sekä asunnon muutostöissä. Lisäksi jo vammaispalveluja saavat henkilöt

pysyvät vammaispalvelujen piirissä myös ikääntyessään.

Erilaiset rajapinnat ja yleispalvelujen toimimattomuus aiheuttavat paineita vammaispalveluille. Vammaispalvelujen

tulisi aina olla viimesijaista, silloin kun yleinen palvelujärjestelmä ei tarjoa sopiva ja tarvittavia palvelua.

Palvelujen piiriin on mm. tullut erilaisia psykiatrisesti oirehtivia lapsia perheineen. He tarvitsevat usein

mm. omaishoidon tukea ja tilapäishoitoa.

Suurimmat kustannukset vammaispalveluissa muodostuvat asumispalveluista ja erityisesti kehitysvammaisten

henkilöiden asumispalveluista. Vammaisten henkilöiden tulisi voida asua tavallisissa asunnoissa, joihin

järjestetään tarvittava tuki. Vammaispalvelujen tavoitteena on järjestää tarpeenmukaiset palvelut mutta mahdollisimman

kevyin rakentein. Tärkeää onkin mahdollisimman tarkoin tehty palvelutarpeen arviointi, jotta asiakkaan

tarpeet ja hänelle järjestettävät palvelut kohtaavat juuri oikein. Palvelujen keventäminen ei onnistu

kuitenkaan hetkessä, kun vastassa ovat erilaiset pelot ja asenteet sekä erittäin vahva laitoshoidollinen ja

”ylihoitamisen” hoivakulttuuri.

Etevan laitospurku on saatu päätökseen, ja asukkaat on sijoitettu asumispalveluyksiköihin. Asumispalveluissa

oleville asiakkaiden palvelutarpeet on käyty läpi palvelusuunnitelmissa, jotta asiakkaiden tarpeiden ja

heille tarjottujen palvelujen suhde olisi mahdollisimman optimaalinen. Asiakkaita pyritään sijoittamaan mahdollisimman

kevyiden palveluiden piiriin. Laitos- ja kriisijaksojen käyttöä on harkittu erittäin tarkkaan. Pääperiaatteena

on ollut, että asiakkaat saataisiin hoidettua avohoidossa aina kun se on mahdollista. Aina ei kriisija

tutkimusjaksoja voida välttää asiakkaiden vaikeahoitoisuuden takia.

Tilapäiseen perhehoitoon lisättiin panostusta toimintavuoden aikana. Erityisesti lasten ja nuorten tilapäishoidon

tarve on kasvava. Tilapäishoito voi estää kalliita lasten sijoituksia. Tilapäishoito ostetaan pääosin yksityisiltä

palveluntuottajilta.

Vammaispalveluissa tehtiin kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen ja vammaisten henkilöiden kotiin

annettavien palvelujen kilpailutukset. Kilpailussa hyväksyttyjen toimijoiden kanssa solmittiin puitesopimukset.

Kilpailutuksista aiheutui 3 hankintaoikaisua, jotka eivät johtaneet päätösten muuttamiseen.

Virvelinrannan resurssikeskuskonseptin suunnittelu ja kehittäminen jatkui vuonna 2012. Virvelinrannasta

muodostetaan mm. uudenlainen oppimisympäristö ja toiminnassa ovat tiiviisti mukana alueen oppilaitokset.

Virvelinranta sai hankerahoitusta kehittämiseen. Hämeenlinnan kaupungille myönnettiin EAKR-rahoitusta

vuosille 2011–2014 Pumppu-hankkeeseen. Hämeenlinnan kaupungin tavoitteet hankkeessa ovat käyttäjälähtöiset

palvelukonseptit, käyttäjälähtöinen osaamisen kehittäminen, käyttäjälähtöinen kansalaistoiminta ja

käyttäjälähtöinen paikallinen vammaispolitiikka sekä käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu- ja innovaatiotoiminta.

Hämeenlinnan kaupungin omarahoitusosuus on 115 000 euroa.

Vammaisneuvoston kokouksia on pidetty vuoden 2012 aikana neljä. Neuvoston toiminta on organisoitu työryhmille.

Vammaisfoorumi järjestettiin marraskuussa 2012. Foorumin teemana oli avun saaminen yllättävissä

tilanteissa. Tilaisuuteen osallistui noin 20 henkilöä. Vammaisneuvoston toiminnasta on valmistunut oma toimintakertomus

vuodelta 2012.

Vammaispalveluissa palvelut toteutetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Terveyden ja toimintakyvyn

edistämisen lautakunnan yksilöjaostossa käsiteltiin 8 vammaispalvelua koskevaa oikaisupyyntöä. Hallintooikeuden

ratkaisuja oli 4 kpl vuodelle 2012. Kokonaisuutena edellä mainitut reklamaatiot ovat pysyneet ennallaan

vuoteen 2011 verrattuna.


TILAAJA 73

Sosiaaliasiamiestoimintaa tuotti edelleen Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Kaikkia sosiaalipalveluja

koskevien yhteydenottojen määrä oli 187 kpl (ed. vuonna 206 kpl) eli määrä aleni edelleen. Vammaispalveluja

koskevia yhteydenottoja näistä oli 22 kpl (ed. vuonna 20).

Vammaispalveluissa on toteutettu asiakaspalvelukysely. Sen mukaan suurimmat haasteet ovat kuulluksi tulemisessa,

asiantuntijuudessa, palvelujen hyödyllisyydessä ja asiakkaiden asioiden riittävän tehokkaassa

käsittelyssä. Toisaalta taas Hämeenlinnan kaupungin asukaskyselyssä henkilöstön ammattitaito ja motivoituneisuus

koettiin hyvinä. Vammaispalveluissa koetettiin panostaa erityisesti kyselyjen heikoimmin menestyneisiin

kohtiin.

Yksityisten vammaispalveluyksiköiden valvonta on painottunut vuonna 2012 uusien yksiköiden tarkastuksiin

sekä vanhojen yksiköiden reklamaatioiden selvittelyyn.

Palvelutilauksen toteutuminen

Tunnusluvut (mittarit ja suoritteet) TP 2012 TP 2011

Vammaisten sosiaalityö

991 1129

VPL:n mukaisten päätösten lkm

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluasiakkaiden

Asunnon muutostöiden päätösten

lukumäärä

1229 1085

108 135

Kuljetuspalvelumatkojen määrä 77 834 63 075

Omaishoidon tukea saavien lukumäärä

170 161

Henkilökohtaisen avun asiakkaat 94 99

Vammaisten päivätoimintakeskus

Palvelukapasiteetti paikkoina 50/päivä 50/päivä

Päivätoimintakeskuspäivien

lkm/kk/ka 870 717

Kehitysvammaisten avopalvelut

Kehitysvammaisten avohuollon

asiakkaiden lkm 465 450

Kehitysvammaisten asuntolat

Oman palveluasumisen kapasiteetti

paikkoina 27 27

Hoitopäivien lkm/kk/ka 762 716

Kehitysvammaisten perhehoito

Perhehoitoon sijoitettujen asiakkaiden

lkm/kk

perhehoito

Tilapäishoidon asiakkaat lkm

perhehoito/keskiarvo/kk

ostopalvelu/keskiarvo/kk

45

14

yht. 59

45

29

yht. 74

(84 sisältää Ojoinen

ja Saarinen)


74

TILAAJA

Palvelukokonaisuuden talous

Vammaispalveluiden toimintatuottojen ja -kulujen toteutuminen

Vammaispalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 955 408 837 000 837 000 1 144 013 307 013

Toimintakulut -16 653 541 -16 483 000 -16 483 000 -18 808 817 -2 325 817

Toimintakate -15 698 133 -15 646 000 -15 646 000 -17 664 804 -2 018 804

Vammaispalvelujen kokonaiskustannukset v. 2011–2012

Toimintakate, € TP 2011 TP 2012 muutos Muutos-%

Tilaaja -15 698 133 -17 664 804 -1 966 671

Tuottaja -415 210 -37 773 377 437

Toimintakate -16 113 343 -17 702 577 -1 589 234 9,9

Suurimmat ylitykset ovat vammaisten henkilöiden asumispalveluissa. Uusia asumissijoituksia tuli kuudelle

henkilölle. Tilapäishoitoa ostettiin seitsemälle uudelle henkilölle ja myös joidenkin vanhojen asiakkaiden kohdalla

on jouduttu lisäämään tilapäishoitoa kotona hoitamisen tukemiseksi. Tilapäishoidon määrä vaihtelee

kuukausittain. Vammaispalvelujen kuntayhtymiltä ostettujen palvelujen käyttö väheni noin 290 000 eurolla.

Omaishoidon asiakkaiden määrä on lisääntynyt yhdeksällä. Kuljetuspalvelujen käyttäjien määrä on lisääntynyt

noin sadalla. Huomioitavaa on, että kuljetuspalveluiden käyttäjistä noin 850 (luvusta 1229) on yli 65-

vuotiaita. Vammaispalveluissa oman tuotannon toimintakate ylittyi noin 40 000, mikä johtui suurimmaksi

osaksi henkilöstökustannuksista. Kuntalaisten ikääntyminen ja toimintakyvyn alentuminen aiheuttaa paineita

vammaispalveluille, sillä ikä ei ole este vammaispalvelujen saamiselle, vaan kyse on ihmisten perusoikeuksien

toteutumisesta mm. liikkumisessa ja osallisuudessa.

Vammaispalvelut ovat suurimmalta osaltaan lakisääteisiä palveluita, joiden saamiseen asiakkaalla on subjektiivinen

oikeus. Lakeihin on tullut viime vuosina lisää velvoitteita, ja Suomea sitovat myös YK:n ja EU:n

säädökset. Vammaiset henkilöt ja heidän omaisensa myös tuntevat oikeutensa ja osaavat vaatia heille kuuluvia

palveluita. He myös valittavat päätöksistä herkemmin kuin aiemmin. Tuomioistuimen tekemät päätökset

ovat vammaisten edun mukaisia tulkinnanvaraisissakin asioissa, ja nämä päätökset ohjaavat päätöksentekoa

kunnissa.

HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT JA PÄIHDEPALVELUT

Henkisen hyvinvoinnin (ent. mielenterveyspalvelut) palvelukokonaisuuteen kuuluvat henkisen hyvinvoinnin

avopalvelut, psykiatrinen päivätoiminta, mielenterveyskuntoutujien työtoiminta, asumispalvelut, sekä päiväosasto

ja kuntoutuspoliklinikka. Henkisen hyvinvoinnin avopalvelut sisältävät psykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien

vastaanotot sekä psykologisen jälkipuinnin. Psykiatrin palvelut saadaan Hämeenlinnan Terveyspalvelut

-liikelaitoksesta. Mielenterveyskuntoutujien työpainotteinen kuntoutus (ns. klubitalotoiminta) hankitaan

potilasjärjestö Hämi ry:ltä.

Päihdepalvelut muodostuvat pääosin A-klinikkasäätiöltä ostettavista palveluista, joita ovat avopalvelut (Aklinikka

ja korvaushoito), katkaisuhoito, terveysneuvontapiste Living Room, ehkäisevä päihdetyö, nuorten

selviämisasematyö, laitoskuntoutus ja asumispalvelut (kuntoutumisyhteisö- ja tukiasumispalvelut).

Y-säätiön rakennuttama päihdeongelmaisten palveluasumisyksikön (Sotkakoti) valmistuminen siirtyi ja se

valmistuu 31.3.2013. Kauratien 10-paikkaisen asuntolan toiminta lopetettiin Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen

vuokrasopimuksen loppuessa. Päihdepalveluja ostettiin myös päihdealan järjestöiltä (Hämeen Sininauha ry,

Hämeen Mokia) mm. vertaistukea, päiväkeskustoimintaa ja ruoka-apua.


TILAAJA 75

Psykiatrisen päiväosaston ja kuntoutuspoliklinikan toiminnot käynnistettiin kaupungin tuottamana palveluina

1.1.2012 alkaen. Hämeen klubitalon toiminta käynnistyi 1.1.2012 potilasjärjestö Hämi ry:n saamalla RAY:n

ja kaupungin avustuksella. Toimintavuoden lopussa klubitalossa oli 130 jäsentä. Perustason matalan kynnyksen

mielenterveyspalveluiden toiminta vakiinnutettiin terveysasemille. Henkisen hyvinvoinnin ja päihdepalveluiden

vastaanotot integroitiin kanavamalliin Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen kanavamalliprojektissa

1.9.2012 alkaen. Psykiatrisen hoitotyön ja psykiatrian konsultaatiojärjestelmään liittyen annettiin

konsultaatiopalveluita eri palvelualueille. Psykiatrin konsultaatioita oli yhteensä 972. Samanaikaisesti mielenterveys-

ja päihdeongelmista kärsivien konsultaatiot aloitettiin A-klinikkatoimen ja kaupungin psykiatrin koordinoimana

(ns. integroitu hoitomalli). Mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelman toimeenpanoa jatkettiin

eri asiantuntijatiimien kautta. Yhteispäivystyksessä ei käynnistetty selvitystä mielenterveys- ja päihdepotilaiden

päivystyspalveluista ja niiden tarpeesta koska sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakennemuutokseen

liittyen tehtiin useita selvityksiä. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta antoi lausunnon

selviämisaseman tarpeellisuudesta Kanta-Hämeessä. Alueellisen mielenterveys- ja päihdepalvelujen strategiaryhmän

toimintaan osallistui tilaajien edustajia ja palvelutuotannon edustajia sekä päihdepalveluiden aluejohtaja

A-klinikkasäätiöstäHämeenlinnan opioidiriippuvaisten korvaushoitomalli päivitettiin. Ikääntyneiden kotihoidon

henkilöstön päihdeosaamista lisättiin perustasolle koulutuksen ja konsultaatiojärjestelmän avulla.

Terveysneuvontapiste Living Roomin toiminta sopeutettiin vähentyneeseen resurssiin (RAY avustus loppui).

Linnan Tilapalvelut -liikelaitos irtisanoi A-klinikkasäätiön vuokrasopimuksen (Living Roomin toimitilat) ja uusia

tiloja ei löydetty vuoden 2012 aikana Living Roomille. Syksyllä käynnistyi laaja tilasuunnitelma, jossa on

mukana myös Henkisen hyvinvoinnin palvelut ja A-klinikkasäätiön toimitilat. Tilojen käytön tehostamisella tavoitellaan

tuottavuutta ja synergiaetua.

Palvelukokonaisuuden talous

Henkisen hyvinvoinnin palveluiden toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Henkisen hyvinvoinnin palvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 120 035 110 000 110 000 87 763 -22 237

Toimintakulut -6 267 285 -6 957 000 -6 957 000 -6 935 691 21 309

Toimintakate -6 147 250 -6 847 000 -6 847 000 -6 847 928 -928

Vuonna 2011 päihdehuolto sisältyi sosiaalisen tuen palveluihin. Vuonna 2012 se on osa henkisen hyvinvoinnin

palveluja.

Henkisen hyvinvoinnin palveluiden kokonaiskustannukset v. 2011 – 2012

Toimintakate, € TP 2011 TP 2012 muutos Muutos-%

Tilaaja -6 147 250 -6 847 928 -700 678

Tuottaja 108 423 79 422 -29 001

Toimintakate -6 038 827 -6 768 506 -729 679 12,1


76

TILAAJA

IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA

Ikäihmisten lautakunta on toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja tilaajaorganisaation virkamiehet

ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa vastuullisia virkamiehiä. Tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisvastuun

lisäksi viranomaistehtäviä yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa sekä valmiussuunnittelussa

ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Lautakunnan yksilöjaosto käsittelee yksilöpäätösten

oikaisupyynnöt. Tilaajaorganisaatio valmistelee kantelu- ja valitusasioiden vastineet, jotka koskevat palveluiden

järjestämistä.

Ikäihmisten lautakunnalla on palveluiden järjestämisvastuu ikäihmisten palveluista, jotka jakautuvat koti- ja

tukipalveluihin sekä ympärivuorokautiseen hoivaan. Lautakunnalla on omassa organisaatiossaan asiakasohjaus,

palveluneuvonta sekä palvelutarpeen arviointi ja vapaaehtoistyön keskus Pysäkki. Lisäksi lautakunta

vastaa järjestöyhteistyöstä.

Ikäihmisten lautakunnan keskeisin tehtävä on vastata ikäihmisten palvelujen ohjauksesta, neuvonnasta, palvelutarpeen

arvioinnista, kotihoidon palvelujen, tukipalvelujen ja ympärivuorokautisen hoivan järjestämisestä

ikäihmisille. Kotihoidon järjestämisvastuu kuuluu lapsiperheiden kotipalvelua lukuun ottamatta kaikille ikäryhmille.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Toimintavuoden aikana jatkettiin rakenteellisia muutoksia ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan järjestelyissä

yhteistyössä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan kanssa. Rakennemuutosta jatkettiin

lautakunnan palvelusuunnitelman mukaisesti sekä siirtämällä hoivan painopistettä kotiin että hoivan siirtämistä

vuodeosastoilta asianmukaisiin ja moderneihin hoivaympäristöihin. Palvelurakennetyöryhmä kokoontui

säännöllisesti ja määritteli toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toteutetut pitkäjänteiset toimenpiteet ja erityisesti käytössä olevin paikkojen luonnollinen aleneminen johtivat

toimintavuoden aikana siihen, että alkuvuodesta 2012 Lammin sairaalasta muodostui selkeämmin odotuspaikka

hoivaa tarvitseville asukkaille koko Hämeenlinnan alueelta. Vuoden toisella puoliskolla – hoivapaikkojen

käytön aletessa edelleen – alkoi käydä ilmeiseksi, että Lammin sairaalan tarve Hämeenlinnan palvelurakenteessa

päättyy ennakoitua nopeammin. Sairaalan toiminta päättyi joulukuussa 2012.

Siirtoviivepäiviä kertyi vuoden aikana 188, kun niitä vielä vuonna 2011 oli 1795. Ympärivuorokautisen pitkäaikaishoivan

määrä oli laskevassa suunnassa läpi vuoden.

Ympärivuorokautisessa hoivassa olevien kokonaismäärä päivittäin 1.11.2009 - 31.12.2012


Lkm

TILAAJA 77

Lautakunnan päätösten perusteella valmisteltiin lisäksi Kanta-Voutilan vanhainkodin toiminnan loppumista,

Keinukamarin siirtymistä oman palvelutuotannon toiminnaksi sekä Kaurialan ja Myllymäen alueiden kotihoidon

siirtämiseen ulkoisen palveluntuottajan hoidettavaksi.

Osana vuonna 2013 voimaan astuvan ikälain valmistelua osallistuttiin erilliseen KASTE-hankkeeseen, jossa

kehittämisen kohteena oli lainsäädännön sisältämän vastuutyöntekijän toiminta sekä asiakkaiden osallisuuden

vahvistaminen. Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskuksen konseptia kehitettiin laajassa verkostossa.

Iittalan hyvinvointikeskuksen ARA-hakemus jätettiin marraskuussa 2012. Samaan aikaan valmistui

Ydin-Hämeen pitkäaikaishoivan tarveselvitys, jonka johtopäätöksenä Lammille esitettiin Iittalan konseptin

mukaisen hyvinvointikeskuksen rakentamista korvaamaan vanhentunutta palvelurakennetta.

Ikäihmisten palveluista tehtiin kaksitoista hallintokantelua toimintavuoden aikana, kun vuonna 2011 niitä oli

seitsemän. Kantelut koskivat pääosin henkilöstömitoitusta, hoivan sisältöä tai asiakkaan kohtelua ikäihmisten

palveluissa.

Ikäihmisten palvelut toteutetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Ikäihmisten lautakunnan yksilöjaostossa

käsiteltiin 44 ikäihmisten palvelua tai asiakasmaksua koskevaa oikaisupyyntöä, kun niitä vuonna 2011 oli

22. Hallinto-oikeuteen valitettiin kolmesta päätöksestä.

Ikäihmisten palvelujen laadusta ja valvonnasta käytiin runsaasti keskustelua myös julkisuudessa. Lautakunta

on hyväksynyt asumispalvelujen valvontasuunnitelman ja sen toteutumisesta raportoidaan vuosittain lautakunnalle.

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan asiakkaille ja omaisille on tehty asiakastyytyväisyyskyselyt marras-joulukuussa.

Kotihoidon asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 4,2 (asteikko 1-5). Ympärivuorokautisen

hoivan asiakastyytyväisyys oli 4,1 (asteikko 1-5).

Hämeenlinna hyväksyttiin STM:n Ikälain pilotointiin, joka on osa Väli-Suomen Ikäkaste-hanketta. Teemana

on Ikälain vastuuhenkilö ja ikäihmisen osallisuus. Hanke alkoi toukokuussa 2012 ja jatkuu lokakuuhun 2013

saakka.

Toimintaympäristön muutos

Vuodesta 2015 eteenpäin kaikki ikääntyneiden ryhmät kasvavat. Erityisesti yli 90-vuotiaiden määrän kasvu

lisää painetta ympärivuorokautiseen hoivaan.

Hämeenlinnan ikäryhmittäinen väestöennuste 2010-2020

4000

3500

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

3371

3169

3338

3194

2793

2521

1124

918

641

2010 2015 2020

Vuosi

75-79

80-89

90-

Ikäihmisten palveluiden valtakunnallinen laatusuositus määrittelee tavoitetasot ikäihmisten palveluiden rakenteelle

suhteessa väestön ikärakenteeseen. Valtakunnallisena tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että

yli 75-vuotiaista 91–92 % asuu kotona itsenäisesti tai tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

turvin, 13–14 % saa säännöllistä kotihoitoa, 5–6 % saa omaishoidon tukea, 5–6 % on tehostetun palveluasumisen

piirissä ja 3 % on hoidossa vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla.


78

TILAAJA

STM:n Ikähoiva-työryhmä esittää, että ympärivuorokautisen hoidon rakenteita muutetaan niin, että nykyisestä

kolmella portaalla (tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, terveyskeskuksen vuodeosastot) tuotettavasta

ympärivuorokautisen hoidon järjestelmästä siirrytään tavoitteellisesti kohti yksiportaista ympärivuorokautisen

hoidon järjestelmää. Tavoitteena on, että pitkäaikaishoidon laitospaikoista pääsääntöisesti luovutaan

ja iäkkäiden ihmisten tarpeita vastaavia asumisen ja ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon sisältäviä

palvelukonsepteja lisätään, kehitetään ja tuotetaan. Ikäihmisten lautakunta on nojautunut omassa palvelusuunnitelmassaan

Ikähoiva-työryhmän tulevaisuuskuvaan. Myös Kalvolan, Lammin ja Rengon asumisen

ja ympärivuorokautisen hoivan tarveselvityksissä lähtökohtana olivat ikähoiva-työryhmän esitykset. Toimintavuonna

2012 lautakunta jatkoi palvelurakenteen kehittämistä valtakunnallisten linjausten suuntaan.

Tavoitteiden toteutuminen

Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen

Laadukkaat asukaslähtöiset

elämänkaaren ja tarpeen

mukaiset palvelut.

Talouden tasapainotusohjelman

ja tuottavuusohjelaman

toteuttaminen.

Kattava asiakaspalaute kuvaa

laatua.

Ikäihmisten palvelurakenne

kevenee, pitkäaikaishoivapaikkojen

määrä vähenee

60 paikalla vuoden 2012

aikana.

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan asiakkaille

ja omaisille on tehty asiakastyytyväisyyskyselyt

marras-joulukuussa 2012. Asteikko

1-5, suluissa vuoden 2011 arvo.

Kotihoidon asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli

4,2 (4,2).

Ympärivuorokautisen hoivan asiakastyytyväisyys

oli 4,1, (4,0).

Pitkäaikaishoivapaikkoja oli 31.12.2012 käytössä

785 paikkaa (31.12.2011 oli 817 paikkaa),

joista 696 paikkaa oli yli 75-vuotiaiden käytössä.

Vähennystä 32 paikkaa. Tavoite on toteutunut

osittain.

Palvelurakenne (suluissa ikäihmisten laatusuositus).

Kotona asuvien %-osuus yli 75 vuotiaista oli

89,2 % (91–92 %).

Kotihoidon piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista

oli 13,8 % (13–14 %).

Pitkäaikaishoivassa olevien %-osuus yli 75-vuotiaista

oli 10,8 % (8–9 %).

Omaishoidon tuen piirissä olevien %-osuus yli

75-vuotiaista oli 3,9% (5–6 %).

Kustannustehokkaimmilla

tavoilla järjestetyt palvelut.

Palvelutuotannon rakenteelliset

uudistukset.

Rakennemuutoksen onnistuminen.

Kotihoidon palvelu tehostuu.

Nykyisellä resurssilla

saadaan enemmän asiakkaan

palvelua.

Iklan toimintakate kasvoi 3,4 %.

Kotihoidon asiakasmäärissä ja asiakkaan luona

vietetyn kokonaisajan määrässä on pientä kasvua

(n. 1,5 %), mikä on tuotettu samalla resurssilla

kuin vuonna 2011. Kotihoidon vaikuttavuus

näkyy ympärivuorokautisen pitkäaikaishoivan

vähenemisenä.


TILAAJA 79

Lautakunnan talous

Ikäihmisten lautakunta 1000 € (tuloslaskelma)

Ikäihmisten lautakunta 1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 13 100 13 056 164 13 220 13 576 357

Myyntituotot 701 855 855 583 -272

Maksutuotot 11 173 11 080 11 080 11 567 487

Tuet ja avustukset 33 59 59

Muut toimintatuotot 1 194 1 121 164 1 285 1 367 83

Toimintakulut -56 644 -56 383 -164 -56 547 -58 665 -2 118

Palkat ja palkkiot -742 -855 -855 -907 -51

Henkilöstökorvaukset 11 24 24

Henkilösivukulut -259 -447 -447 -303 145

Asiakaspalvelujen ostot -19 611 -18 525 -18 525 -20 452 -1 927

Muiden palvelujen ostot -2 875 -2 820 -2 820 -2 819 2

Oman palvelutuotannon ostot -30 502 -31 090 -31 090 -31 000 90

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -36 -15 -15 -30 -15

Avustukset -1 395 -1 400 -1 400 -1 707 -307

Vuokrakulut -1 199 -1 229 -164 -1 393 -1 428 -35

Muut toimintakulut -36 -1 -1 -44 -43

Toimintakate -43 544 -43 327 -43 327 -45 088 -1 761

Tilikauden tulos -43 544 -43 327 -43 327 -45 088 -1 761

Ikäihmisten lautakunnan ostot omalta tuotannolta ja ulkopuolisilta toimittajilta

Ikäihmisten lautakunta TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Ikäihmisten lautakunta 1 128 000 1 128 000 1 159 856 31 856

Oma tuotanto

Ikäihmisten koti- ja asumispalv. 15 631 000 15 631 000 16 275 388 644 388

Ikäihmisten pitkäaikaishoiva 15 459 000 15 459 000 14 724 212 -734 788

Oma tuotanto yhteensä 31 090 000 0 31 090 000 30 999 600 -90 400

Muu toiminta

Ikäihmisten koti- ja asumispalv. 21 438 000 163 700 21 601 700 23 704 177 2 102 477

Ikäihmisten pitkäaikaishoiva 2 727 000 2 727 000 2 800 955 73 955

Muu toiminta yhteensä 24 165 000 163 700 24 328 700 26 505 132 2 176 432

Ikäihmisten lautakunta yhteensä 56 383 000 163 700 56 546 700 58 664 588 2 117 888

Ikäihmisten lautakunnan (toimielin) toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Ikäihmisten lautakunta TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 692 2 978 2 978

Toimintakulut -933 531 -1 128 000 -1 128 000 -1 159 856 -31 856

Toimintakate -932 840 -1 128 000 -1 128 000 -1 156 878 -28 878


80

TILAAJA

Tunnusluvut TP 2010 TP 2011 TP 2012

Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus % 2009

tasosta (TP 2009 on nollataso) 3,6 6,2 3,5

Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin

Ikäihmisten lautakunnan tilausbudjetin toimintatuotot olivat 13,219 M€ ja toteutuma oli 13,576 M€. Toimintatuotot

ylittyivät 356 M€. Asiakasmaksuja kertyi arvioitua enemmän pitkäaikaishoivassa, koska asiakkaiden

määrä oli suunniteltua suurempi

Ikäihmisten lautakunnan tilausbudjetin toimintakulut olivat 56,456 M€. Toteutuma oli 58,661 M€. Toimintakulut

ylittyivät 2,114 M€. Ylitykseen johtuivat valtaosin tehostetun palveluasumisen ostojen määrästä. Toimintakate

ylittyi 1,758 M€.

Kaupunginvaltuusto myönsi ikäihmisten lautakunnalle bruttomenoihin 1,777 M€:n ylitysoikeuden ja totesi tulojen

olevan 0,373 M€ suuremmat, jotka eivät sisälly määrärahaan. Toimintakatteen ylitys oli 1,404 M€. Sekä

tuottojen että kulujen ylitykset olivat suuremmat kuin ylitysoikeus. Toimintakulujen ylitysoikeus ei siis riittänyt.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Lautakuntien ja tilaajayksikön sisäisen valvonnan peruskysymyksenä on se, miten varmistutaan riittävästi siitä,

että palveluihin käytettävälle rahalle saadaan riittävä määrällinen ja laadukas vastine (palvelut) ja vaikuttavuus

(maksimaalinen hyvinvointihyöty) sopimusohjausympäristössä. Lisäksi palveluiden tulee olla lainsäädännön

ja kaupungin strategian mukaisia.

Vuosi 2012 oli Hämeenlinnan kaupungin neljäs vuosi sopimusohjauksellisessa toimintaympäristössä. Palvelutilausten

seurantatieto, palveluiden asiakaslaatu, seurantaindikaattorit sekä koottu valvontainformaatio ovat

kehittyneet valtuustokauden aikana. Kyseisistä asioista saadaan kokonaisuutena laadukasta ohjausinformaatiota,

mutta kehityspisteitä on edelleen, jotta sisäisen valvonnan luotettavuus on mahdollisimman laadukasta.

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat edellyttävät edelleen asiakasohjausprosessin kehittämistä, jotta

yksittäisten asiakkaiden tasolla onnistutaan vastaamaan entistä tarkemmin ja räätälöidymmin asiakkaiden

tarpeisiin.

IKÄIHMISTEN KOTI- JA ASUMISPALVELUT JA PITKÄAIKAISHOIVA

Toiminnan kuvaus

Koti- ja asumispalvelujen kokonaisuus koostuu kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta, gerontologisesta sosiaalityöstä,

omaishoidosta, erilaisista tukipalveluista, päivätoiminnoista sekä palveluasumisesta. Toiminnan

tavoitteena on ikäihmisten kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa

päivittäin, iltaisin, öisin ja myös viikonloppuisin. Kotihoidon kriteerien avulla palveluja kohdennetaan niille

henkilöille, jotka alentuneen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat eniten tukea kotona selviytymisessä.

Kotihoito hankittiin pääosin kaupungin omalta palvelutuotannolta. Ostopalveluina hankittiin lisäksi muistihäiriöisten

ja sotainvalidien kotihoitoa, Sisälähetyksen ja Kössi-säätiön palvelutaloissa toteutettua kotihoitoa.

Kaupunki tuki veteraanien kotona asumista, julkisen liikenteen lippujen, ilmaisen pysäköinnin ja uintimahdollisuuden

avulla. Veteraanijärjestöt vastasivat valtaosin tuen jakamisesta. Lisäksi kaupungilla oli käytettävissä

valtion erillisrahoitus (32 000 euroa) veteraanien kotona asumisen tukemiseen.

Tukipalvelut koostuvat ateria-, kuljetus- sekä turvapalveluista. Kotiateriapalvelua myönnetään asiakkaille,

jotka eivät alentuneen toimintakyvyn vuoksi kykene valmistamaan aterioita tai riittävän ja monipuolisen ravinnon

saaminen uhkaa vaarantua. Vuoden 2012 alusta alkaen kotiin vietävät ateriat toimitettiin kylmäpakattuina

koko Hämeenlinnan alueella.

Ikäihmisten päivätoiminta painottui kiinteisiin päivätoimintaryhmiin, joilla tuettiin ikäihmisen kotona asumista

ja omaishoitajan jaksamista. Kiinteitä päivätoimintaryhmiä oli kaupungin omana toimintana Lammilla, Hauholla,

Kalvolassa ja Voutilakeskuksessa sekä ostopalveluna Sisälähetyksessä ja Päivärinteessä. Kaupungin


TILAAJA 81

järjestämät avoimet päivätoiminnat korvattiin toimintavuoden aikana järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden järjestämällä

kumppanuustoiminnalla Rengossa, Voutilakeskuksessa ja Keinusaaressa.

Omaishoidon tukea myönnettiin palkkiona ja/tai palveluina hoivaa tarvitsevan kuntalaisen kotona tapahtuvan

hoidon toteuttamiseen. Lautakunta on vahvistanut omaishoidon tuen saamisen kriteerit ja tukea myönnetään

kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Omaishoidontuen määräraha oli 400 000 euroa suurempi vuonna 2012

kuin vuonna 2011. Omaishoidon tuen määräraha ylittyi n. 25 000 eurolla.

Vapaaehtoiskeskus Pysäkki koordinoi vapaaehtoistoimintaa ja sen rahoituksesta vastaa kaupunki yhdessä

seurakunnan kanssa. Vapaaehtoistoiminnan koordinointia, järjestöyhteistyötä ja yritysyhteistyötä on vahvistettu

yhden palveluohjaajan vakanssilla. Toimintamuotoina mm. ystävätoiminta, akuuttipalvelu, laitostoiminta,

käsityöpiirit, hartaudet, jumppa- ja seurapeliryhmät, ohjelmatoiminta ym. Ystävä- ja ulkoilutoiminnan painopisteenä

olivat kodeissa asuvat ikäihmiset.

Tehostettu (ympärivuorokautinen) palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka eivät enää tehostettujenkaan

palvelujen turvin selviydy kotihoidossa. Lautakunta on vahvistanut pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen

hoivaan pääsyn kriteerit kesäkuussa 2011. Tehostetun (ympärivuorokautisen) palveluasumisen

paikkoja oli joulukuussa yhteensä noin 500, joista noin 85 % on hankittu yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluseteli

on ollut käytössä tehostetun palveluasumisen hankintaan.

Vanhainkotiyksikössä toteutettava pitkäaikaishoiva on ympärivuorokautista laitoshoitoa ja hoivaa asiakkaille,

jotka eivät alentuneen toimintakykynsä vuoksi kykene enää asumaan omassa kodissaan tai palveluasunnossa

kotihoidon ja tukipalvelujen turvin.

Vanhainkotiyksiköissä toteutettava lyhytaikaishoito on tilapäistä laitoshoitoa ja hoivaa, jolla voidaan edistää

asiakkaiden kotona asumista ja lähiomaisen jaksamista. Tilapäistä laitoshoitoa tarjotaan joko säännöllisesti

toteutettavina hoitojaksoina, jotka vuorottelevat kotona asumisen kanssa tai kertaluonteisena akuuttina hoitojaksona.

Vanhainkotipaikkoja oli vuoden lopussa yhteensä 311, joista 32 oli lyhytaikaiskäytössä. Vanhainkotihoivaa

toteutetaan seitsemässä kunnallisessa vanhainkotiyksikössä ja yhdessä ostopalveluyksikössä (Sisälähetys).

Olennaiset tapahtumat toiminnassa/

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Ikäihmisten palveluiden valtakunnallinen laatusuositus määrittelee tavoitetasot ikäihmisten palveluiden rakenteelle

suhteessa väestön ikärakenteeseen. Laatusuositukseen verrattuna Hämeenlinnalla on varsin paljon

ikäihmisiä ympärivuorokautisten asumispalveluiden ja laitoshoidon piirissä. Tavoitteena on jatkaa käynnistettyä

palvelurakenteen muutosta siten, että vuonna 2015 Hämeenlinnan ikäihmisten palvelurakenne vastaa

ikäihmisten laatusuositusta. Pitkäaikaishoivan paikkojen vähentäminen on toteutettu vuonna 2012 vähentämällä

terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoivaa. Lammin 35-paikkainen sairaalaosasto lakkautettiin

joulukuussa 2012. Pitkäaikaispaikkoja on muutettu vuoden aikana lyhytaikaispaikoiksi 10 kpl. Palvelurakenteen

muutos edellyttää painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin, kotiin vietäviin itsenäistä

asumista tukeviin palveluihin, tukipalveluihin sekä panostamiseen toimiviin asumisympäristöihin. Yleistavoitteena

on se, että ikääntyneiden olisi mahdollista asua turvallisesti kotona pitempään kuin aikaisemmin.

Keskeiset muutokset:

- Palvelujen hankinnoissa painotettiin toimintakyvyn vahvistamista erilaisin kuntoutuksen keinoin. Kaupungin

saamia ikäihmisille suunnattuja perintövaroja kohdennettiin arjen toimintakyvyn vahvistamiseen.

Mm. Renkoon perustettiin avoin kuntosali vanhainkodin tiloihin.

- Kaupungin järjestämät avoimet päivätoiminnat korvattiin toimintavuoden aikana järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden

järjestämällä kumppanuustoiminnalla Rengossa, Voutilakeskuksessa ja Keinusaaressa.

- Vapaaehtoiskeskus Pysäkille haettiin sisäilmaongelmien vuoksi uusia vaihtoehtoisia tiloja yhteistyössä

seurakunnan kanssa. Selvitystyö järjestötalon/kumppanuustalon perustamisesta jatkuu.

- Asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien kehittäminen oli yksi valvonnan painopistealue. Efficaasiakastietojärjestelmään

hankittiin käytännön toteutusta helpottava lomake ja oma palvelutuotanto jatkoi

Polkka-hankkeessa käynnistettyä omaisyhteistyön mallia laajentaen sitä kaikkiin ympärivuorokautisiin

yksiköihin.

- Lautakunta hyväksyi asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelman.


82

TILAAJA

- Kotiateriapalvelujen uudistusta jatkettiin vuoden 2012 alusta koko Hämeenlinnan alueella siten, että siirryttiin

kylmäpakattuihin aterioihin ja asiakkaiden valinnanvapaus eri ateriavaihtoehtojen välillä lisääntyi.

Valtaosa kotiateriapalvelua käyttävistä asiakkaista käytti valinnan mahdollisuutta.

- Kotihoidon hankinta Myllymäen ja Kaurialan alueella on toteutettu. Tarjouksia tuli 12 ja palveluntuottajaksi

on valittu Esperi Care Oy, joka aloittaa palvelujen tuottamisen 1.1.2013 alkaen. Tehostetun palveluasumisen

puitesopimuksiin perustuva hankinta on toteutettu ja uudet sopimukset tulevat voimaan

1.10.2012 alkaen. Molemmissa hankinnoissa on käytetty Innovatiiviset palvelukonseptit -hankkeessa

luotua hankintatapaa, jossa pyritään tilauksessa huomioimaan palvelun vaikuttavuus ja hankinta sisältää

palvelun tuotoksen arvioinnin sekä siihen liitetyn bonus-sanktiojärjestelmän.

- Lautakunta teki päätöksen, että Kanta-Voutilan vanhainkotitoiminta päättyy 1.3.2013 alkaen

- Keinukamarin palvelutalosta ja Keinusaaren alueesta muodostetaan palvelualue ja hyvinvointikeskus.

Hyvinvointikeskuksen palvelujen kehittämisestä vastaa kaupungin oma palvelutuotanto 1.3.2013 alkaen.

Attendo Oy:n ja kaupungin välinen ympärivuorokautisen hoivan sopimus päättyy 28.2.2013.

- Teknologisten palvelujen ja tuotevalikoiman lisäys jäi varsin vähäiseksi. Kotihoidon asiakkailla oli joitakin

turvallisuuteen liittyviä laitteita kokeilussa. Erityisesti muistisairaille soveltuvien apuvälineiden valikoima

on vielä vähäistä ja tuotteet ovat kehittämisasteella mm. paikantavuusominaisuus, laitteiden koko ja akkujen

kesto.

- Lautakunta päätti käyttää turvapalvelujen hankinnan optiovuoden ja sopimusta jatkettiin 31.12.2013

saakka.

- Kalvolan hyvinvointikeskuksen hankevaiheen suunnittelu valmistui ja Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö

jätti marraskuussa Araan rahoitushakemuksen.

- Lautakunta hyväksyi marraskuussa Ydin-Hämeen pitkäaikaishoivan tarveselvityksen.

Palvelutilauksen toteutuminen

Tunnusluvut TP 2010 TP 2011 TP 2012

Siirtoviivepäivien määrä

1341 1795 188

Pitkäaikaishoivapaikkojen määrä ikäihmisten hoivayksiköissä 842 817 785

Kotona asuvien %-osuus yli 75 vuotiaista 87,6 % 89,2 % 89,2 %

Kotihoidon piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista 11,8 % 13,6 % *) 13,8 %

Pitkäaikaishoivassa olevien %-osuus yli 75 vuotiaista 12,4 % 10,8 % 10,8 %

Omaishoidon tuen piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista 3,1 % 3,5 % 3,9 %

*) korjattu tieto

Palvelukokonaisuuden talous

Koti- ja asumispalveluiden toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Ikäihm. koti- ja asumispalv. TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 9 175 688 9 174 000 163 700 9 337 700 9 660 487 322 787

Toimintakulut -37 764 587 -37 069 000 -163 700 -37 232 700 -39 979 565 -2 746 865

Toimintakate -28 588 899 -27 895 000 -27 895 000 -30 319 078 -2 424 078

Ikäihmisten pitkäaikaishoivan toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Ikäihmisten vanhainkotihoiva TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 3 923 738 3 882 000 3 882 000 3 912 907 30 907

Toimintakulut -17 945 653 -18 186 000 -18 186 000 -17 525 167 660 833

Toimintakate -14 021 914 -14 304 000 -14 304 000 -13 612 260 691 740


TILAAJA 83

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA

Yhdyskuntalautakunta vastaa maaomaisuuden kehittämisestä, yleis- ja asemakaavoituksesta sekä kaupunkiympäristön

suunnittelusta. Lisäksi lautakunnalle kuuluvat liikenteen hallinta ja joukkoliikennetehtävät,

maanrakennus, luontopalvelut ja kunnossapito. Seudullisesta joukkoliikenteestä vastaa yhdyskuntalautakunnan

alainen joukkoliikennejaosto.

Suunnittelupalveluista osa tuotettiin omassa maankäytön suunnitteluyksikössä ja osa ostettiin ulkopuolisilta

asiantuntijatoimistoilta. Maanrakennukseen liittyvät tehtävät tilattiin pääosin yhdyskuntarakenteen palvelualueelta.

Lisäksi oman tuotannon rinnalla on monia, hankekohtaisesti kilpailutettuja yksityisiä yrityksiä. Kunnossapidon

ja luontopalvelujen osalta tuotannon painopiste on omalla tuotannolla, mutta myös näillä sektoreilla

on ollut yksityisiä palveluntuottajia yhteistyökumppaneina.

Vesi- ja viemäriasioissa yhteistyökumppanina oli Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Yhdyskuntarakenteen palvelualueelta

lautakunta tilasi valmista kaupunkiympäristöä, mikä merkitsee yleisten alueiden, katujen ja muiden

liikennealueiden, infrastruktuurin ja viherympäristön rakentamista ja kunnossapitoa. Rakentaminen määriteltiin

erillisessä investointiohjelmassa, joka laaditaan tavoitteellisena valtuustokaudelle ja vuosittaisessa

palvelusopimuksessa tarkentaen. Lisäksi lautakunta vastasi kaupungin osuudesta Länsireuna-hankkeessa

(moottoritien kattaminen).

Joukkoliikennepalvelut ostettiin ulkopuolisilta tuottajilta.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Vuoden 2012 alussa toteutui iso organisaatiomuutos, jossa maankäytön ja ympäristön palvelualueen toiminnot

siirrettiin osaksi tilaajan organisaatiota. Tavoitteena oli luoda aito ja toimiva jossa, että tilaajan ja tuottajan

tehtävät eriytyivät selkeästi ja päällekkäiset toimet karsiutuivat. Vuoden aikana valmisteltiin myös muutos

kunnallisteknisen suunnittelun siirtämisestä tilaajalle, mikä toteutui 1.6.2012 alkaen. Vuoden 2012 loppupuolella

valmisteltiin yhdessä yhdyskuntarakenteen tuotannon kanssa maanrakennuksen liikelaitoksen perustamista.

Organisaatiomuutoksen onnistumiseksi vietiin läpi kehitystyö, jossa määriteltiin koko kaupunkiympäristön

prosessin kulku alkaen maanhankinnasta ja päätyen kaavoituksen ja muun suunnittelun kautta toteutukseen

sekä ylläpitoon. Prosessinäkökulma otettiin myös pohjaksi, kun luotiin uuden yksikön toiminnalle periaatteet.

Vuoden aikana valmisteltiin yhteinen strateginen linjaus yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen toimintaa ohjaamaan.

Asiakirja sai nimekseen ’Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset’. Asiakirja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa

joulukuussa 2012. Asiakirja sisältää maankäytön suunnittelun periaatteet sekä maapolitiikan,

julkisen palveluverkon ja elinkeinoalueiden linjaukset. Sitä on tarkoitus täydentää vuonna 2013 maanrakennuksen

ja ympäristöasioiden keskeisillä periaatteilla. ’Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset’ on

asiakirja, joka on tarkoitus uusia valtuustokausittain ja joka ohjaa vuosittaisia ohjelmia, suunnitelmia ja palvelusopimuksia.

Asiakirjan on tarkoitus sisältää sekä yhdyskunta- että ympäristö- ja rakennuslautakunnan alaisen

toiminnan määrittelyä.

Henkilöstöresursseja vahvistettiin maankäytön suunnittelussa täyttämällä kaksi avoinna ollutta vakanssia.

Yksikön henkilöstömäärä jäi kuitenkin edelleen pienemmäksi kuin ennen kuntaliitosta. Resurssien vähäisyys

on heijastunut tuotettuihin kaavoihin ja aiheutti vuonna 2012 tilanteen, jossa uudeksi asuntoalueeksi suunniteltu

kaava-alue jäi valituksen vuoksi toteuttamatta. Kaavan toteuttamatta jääminen heijastui tontinmyyntituloihin,

jotka jäivät selvästi alle tavoitteen. Maankäytön suunnittelun keskeinen tehtävä olikin vuoden 2012 aikana

käynnistää suuri kaavoitustyö, joka tähtää selkeän, muutaman vuoden asuntoalueiden kaavavarannon

syntymiseen. Kaavoitus käynnistettiin kaupungin itäpuolella Siirissä ja Äikäälässä sekä Hauholla ja Rengon

kirkonkylässä. Työ on edennyt tavoitteen mukaisesti. Resurssipula on vallinnut myös infran suunnittelussa ja

rakentamisessa, mikä merkitsee riskiä koko tuotantoketjun toteuttamisessa.

Infran rakentamisen ja kunnossapidon osalta painopiste oli uuden organisaation käynnistämisessä ja toisaalta

uuden liikelaitoksen valmistelussa. Samanaikaisesti kehitettiin myös investointiohjelmaa, toiminnan suunnittelua

ja parannettiin työkaluja entistä suuremman kustannustietoisuuden, hankkeiden ennakoitavuuden

sekä taloudellisen ja ajallisen seurannan parantamiseksi. Lisäksi panostettiin tiedonhankintaan infraverkoston

tilasta.


84

TILAAJA

Isot kehityshankkeet etenivät pääosin suunnitellusti. Länsireuna-hanke eteni tavoitteiden mukaisesti. Etelärantahankkeen

nimi muuttui Engelinrannaksi. Sen puitteissa tehtiin erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia koskien

mm. viestintää, energiakaavaa ja innovatiivisia hankintoja sekä rahoitusmalleja. Vuoden 2012 lopussa

käynnistettiin hankkeen evaluointi, jonka tarkoituksena on arvioida tehtyä työtä ja määritellä tavoitteet tulevien

vuosien toiminnalle ottaen huomioon aluekehityshankkeen vaiheet ja työtavat.

Toimintaympäristön muutos

Kiinnostus Hämeenlinnan talousalueeseen on jatkunut melko voimakkaana eikä taloudellinen lama ole heijastunut

rakentamiseen merkittävästi. Elinkeino- ja asuntotonttien kysyntä on ollut viime vuosien tasolla.

Maankäytön suunnittelun merkitys on korostunut keskusteluissa seudun kehittämisestä ja kaupungin asemasta

HHT-akselilla.

Tavoitteiden toteutuminen

Lautakunnan sitovat tavoitteet toteutuivat osittain. Tärkein tavoite eli kaupunkikehitystä ohjaava rakenneyleiskaava

valmistui osana Kaupunkirakentamisen kehittämisen linjaukset -asiakirjaa. Samoin siihen sisällytettiin

maapoliittiset tavoitteet. Sen sijaan yhdyskuntarakentamisen ja ympäristön kehittämisen osalta asiakirja

jäi täydennettäväksi vuonna 2013. Valmistunut asiakirja kuitenkin ohjaa yksikön vuosiohjelmien sisältöä.

Maanrakennusohjelman ennakoitavuuden parantaminen toteutui myös osittain, mutta siihen panostettiin

täsmentämällä ja kehittämällä ohjelman sisältöä ja kustannusarvioiden laadintaa.

Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen

Ennakoiva kaupunkisuunnittelu.

Strateginen rakenneyleiskaava

valmis.

Rakenneyleiskaavassa on huomioitu

eri intressiryhmien tavoitteet.

Rakenneyleiskaava mahdollistaa

erilaiset strategiset ohjelmat ja siirtyy

vuosiohjelmiin.

Toiminnan strategisten linjausten ensimmäinen

versio valmistui.

Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset

määritteli maankäytön suunnittelun ja maapolitiikan

periaatteet

Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen

Kustannustehokkaimmalla

tavalla järjestetyt palvelut.

Maanrakennuksen investointiohjelman

ennustettavuus paranee.

Rakentamisen ajallinen ja taloudellinen

seuranta järjestetty,

suunnitellut hankkeet toteutuvat

tavoiteajassa ja tavoitekustannuksin.

Kunnallistekninen suunnittelu siirtynyt tilaajalle

1.6.2012. Rakentamisen ennustettavuus

paranee vasta, kun saadaan kasvatettua

suunnitteluvarantoa, syvennettyä suunnitelmien

valmius- ja laatutasoa, jolloin tilaukset

tarkentuvat ja tuottaja voi laskea tarjouspyyntöihin

tarkan hinnan.

Palvelusopimuksessa nostettu projektinhallinnan

vaatimustasoa merkittävästi.


TILAAJA 85

Lautakunnan talous

Yhdyskuntalautakunta 1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 7 229 8 643 8 643 8 920 277

Myyntituotot 870 1 640 1 640 1 369 -271

Maksutuotot 255 1 060 1 060 1 098 39

Tuet ja avustukset 747 820 820 889 69

Muut toimintatuotot 5 356 5 124 5 124 5 564 440

Valmistus omaan käyttöön 269 269

Toimintakulut -18 113 -20 518 -20 518 -21 332 -814

Palkat ja palkkiot -152 -1 516 -1 516 -1 604 -87

Henkilöstökorvaukset 3 4 4 22 18

Henkilösivukulut -225 -633 -633 -643 -10

Muiden palvelujen ostot -6 406 -9 404 -9 404 -10 473 -1 069

Oman palvelutuotannon ostot -11 171 -8 588 -8 588 -8 171 417

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -26 -26 -26 -48 -22

Avustukset -20 -20 -20 -18 2

Vuokrakulut -80 -319 -319 -347 -28

Muut toimintakulut -35 -15 -15 -50 -35

Toimintakate -10 884 -11 875 -11 875 -12 142 -267

Poistot ja arvonalentumiset -7 143 -7 143

Tilikauden tulos -10 884 -11 875 -11 875 -19 285 -7 410

Yhdyskuntalautakunta TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot yhteensä 7 228 881 8 643 000 8 643 000 8 920 188 277 188

josta

Yhdyskuntalautakunta ja hallinto 726

Hankekehitys 159

Pelastuspalvelut 0

Infran suunnittelu 25 933

Infran rakennuttaminen ja ylläpito 2 372 181

Maaomaisuuden hallinta 5 103 046

Maankäytön suunnittelu 1 189 646

Tietopalvelu 228 497

Valmistus omaan käyttöön yhteensä

269 341

josta

Infran rakennuttaminen ja ylläpito 242 884

Tietopalvelu 26 458

Toimintakulut yhteensä -18 112 683 -20 518 000 -20 518 000 -21 331 573 -813 573

josta

Yhdyskuntalautakunta ja hallinto -260 763

Hankekehitys -300 000

Pelastuspalvelut -4 085 256 -4 167 300 -4 167 300 -4 181 695 -14 395

Infran suunnittelu -832 532

Infran rakennuttaminen ja ylläpito -10 673 504

Maaomaisuuden hallinta -336 007

Maankäytön suunnittelu -3 631 215

Tietopalvelu -1 115 857


86

TILAAJA

Yhdyskuntalautakunta TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintakate -10 883 803 -11 875 000 -11 875 000 -12 142 044 -267 044

josta

Yhdyskuntalautakunta ja hallinto -260 037

Hankekehitys -299 841

Pelastuspalvelut -4 085 256 -4 167 300 -4 167 300 -4 181 695 -14 395

Infran suunnittelu -806 600

Infran rakennuttaminen ja ylläpito -8 058 439

Maaomaisuuden hallinta 4 767 040

Maankäytön suunnittelu -2 441 569

Tietopalvelu -860 903

Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin

Yhdyskuntalautakunnan toimintatuotot olivat 8,920 milj. euroa. Tuottojen toteutuma ylitti tilausbudjetin

277 000 eurolla. Toimintakulut olivat 21,332 milj. euroa. Kulujen toteutuma ylitti tilausbudjetin 814 000 eurolla.

Valmistus omaan käyttöön oli 0,3 milj. euroa.

Yhdyskuntalautakunnan toimintakulujen 814 000 euron ylitykseen ovat merkittävimmin johtaneet seuraavat

yksitäiset tekijät, joita ei pystytty kattamaan muun toiminnan säästöillä:

- Kunnossapidon 300 000 euron lisäosto omalta palvelutuotannolta johtuen runsaslumisesta talvesta

- Maankäytön suunnittelun palvelujen ostot olivat 295 000 euroa suuremmat kuin käyttösuunnitelmassa

varauduttiin. Tästä vain osa saatiin katettua ko. yksikön henkilöstömenojen säästöllä.

- Länsireunan investointihankkeelle on hankittu palvelutuotannolta laskutyönä rakentamispalvelua

226 000 eurolla. Määrärahavarausta tällaiseen ei ollut. Erä on oikaistu investointikohteelle Valmistus

omaan käyttöön -viennillä, jonka seurauksena myös yhdyskuntalautakunnan valmistus omaan käyttöön

on ollut arvioitua suurempi.

- Lomapalkkajaksotus sivukuluineen oli n. 74 000 euroa.

Metsänmyynnille oli tilausbudjetissa erillinen sitovuutta koskeva lauseke. Metsänmyyntituotot toteutuivat

hieman suurempina kuin tilausbudjetissa arvioitiin.

Kaupunginvaltuusto myönsi päätöksellään 10.12.2012 § 16 yhdyskuntalautakunnan kokonaismenoihin

435 000 euron ylitysoikeuden. Lautakunnan tulonylitykseksi ennakoitiin 200 000 euroa, joten toimintakatteen

ylitysoikeudeksi jää 235 000 euroa.

Yhdyskuntalautakunnalle myönnetty ylitysoikeus ei aivan riittänyt. Sekä toimintakulut että toimintatuotot olivat

suuremmat kuin mitä ylitysoikeuspyyntöä valmisteltaessa arvioitiin. Yhdyskuntalautakunnan kanssa samaan

tilaajavastuualueeseen kuuluva ympäristö- ja rakennuslautakunta pystyi toimintavuonna alittamaan tilausbudjetin

kulunsa ja ylittämään tuottonsa siten, että koko tilaajavastuualueen yhteenlasketut budjettiluvut

eivät ylity ylitysoikeuspäätöstä enempää.

Yhdyskuntalautakunnan alaisen toiminnan organisaatiota muutettiin vuoden 2012 alussa. Tilausbudjetti tehtiin

vaiheessa, jolloin uusi organisaatiomalli ei ollut valmis. Käyttösuunnitelma tehtiin uuden organisaation

mukaiselle jaottelulle. Kun tilinpäätöslukuja verrataan tilausbudjetin lukuihin eikä käyttösuunnitelmaan, eivät

tässä tilanteessa talouden suunnitellut ja toteutuneet luvut kohtaa, mikä vaikeuttaa toteutumisvertailua.

Poistot kaduista, teistä yms. pysyvien vastaavien hyödykkeistä kohdistettiin yhdyskuntalautakunnalle. Aikaisemmin

poistot olivat yhdyskuntarakenteen palvelualueella. Poistot eivät ole määrärahaa kuluttava erä.

Kohdistus tilaajalle on oikeampi kuin kohdistaminen tuotannolle, jonka omaisuudeksi kadut ja muut rakenteet

eivät vuonna 2013 tapahtuvan liikelaitostamisen jälkeen jää.


TILAAJA 87

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Sisäisen valvonnan raportti on toimitettu tarkastustoimelle.

Yhdyskuntalautakunta ja hallinto

Yhdyskuntalautakunta kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 215 pykälää. Lisäksi lautakunta järjesti teemaseminaarit

keskustan liikennesuunnitelmasta, Länsireuna-hankkeesta, HS Vesi Oy:n ja kaupungin yhteistyöstä, Eteläranta-hankkeesta

sekä matkaseminaarin.

Hankekehitys

Eteläranta on Hämeenlinnan merkittävin aluekehityshanke, jonka tavoitteena on vahvistaa kaupungin asemaa

hyvänä asuinpaikkana, kehittää asumisen muotoja ja parantaa keskustan asemaa kaupunkirakenteessa.

Alue tulee toimimaan myös kaupungin julkisivuna ja mahdollisuutena hyödyntää uusia menetelmiä kestävään

kehitykseen perustuvan asumisen lippulaivana.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Etelärannan alueelle laadittiin konsepti, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2012 noudatettavaksi

periaatteellisella tasolla kaavoituksen pohjana. Konseptin pohjalta tehtiin myös alueen tulevaisuutta hahmottava

3D-mallinnus. Muita selvityksiä olivat energiakaava, Innovatiivisuutta julkisiin palveluihin -hanke sekä

linja-autoasemaa koskeva selvitys. Lisäksi laadittiin selvitys erilaisista rahastomalleista.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Eteläranta-hankkeessa keskeistä oli hankkeen markkinointi ja tunnetuksi tekeminen sekä erilaisten perusselvitysten

ja suunnitelmien laadinta. Hankkeen nimi muutettiin Engelinrannaksi ja sille tehtiin viestintä- ja

markkinointisuunnitelma. Koska Engelinranta on poikkeuksellisen merkittävä hanke ja aluekehityshankkeena

ainutlaatuinen, vuoden 2012 lopussa käynnistettiin evaluointi, jonka tavoitteena on arvioida tehtyä työtä, suhteuttaa

sitä muihin vastaaviin hankkeisiin ja määritellä jatkotyön muodot ja tavoitteet.

PELASTUSPALVELUT

Hämeenlinnan kaupunki tilaa pelastuspalvelut maakunnalliselta palo- ja pelastustoimelta, jonka tuotantoa

ohjaa pelastuslautakunta. Kaupunginjohtaja määrittelee yhdessä muiden kunnanjohtajien kanssa tilaajan

strategiset tavoitteet, joiden perusteella pelastuslautakunta hyväksyy palvelutasosuunnitelman. Hämeenlinnan

osuus maakunnallisen pelastuslaitoksen kustannuksista kohdistetaan yhdyskuntalautakunnalle. Myös

oman pelastustoimen ajalta aiheutuvat eläkemenot kohdistuvat lautakunnalle.

INFRAN SUUNNITTELU

Infran suunnittelu vastaa rakentamisen toteutussuunnittelusta. Palvelu järjestetään osin omien suunnitteluresurssien,

osin ulkoisten palveluntuottajien avulla. Tehtäviin sisältyy suunnittelun lisäksi suunnittelukilpailutukset

ja suunnitteluttaminen. Yksi keskeinen osa infran suunnittelun toiminnoissa on toteutusedellytysten

varmistaminen. Toteutusedellytyksiä varmistetaan mm. selvittämällä maaperäasiat, rakennettavuus, maan

pilaantuneisuus ja vesiolosuhteet.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Infran suunnittelu siirtyi tilaajalle kesäkuun alusta 2012. Suurin haaste oli suunnitteluvarannon tuottaminen

investointeja varten ja sen avulla koko suunnittelu- ja toteutusketjun kehittäminen. Suunnittelu kohdistettiin

ajankohtaisiin kaavahankkeisiin, vireillä oleviin maanrakennushankkeisiin ja seuraavan vuoden investointiohjelmien

kohteisiin.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Infraomaisuuden hallinnan painpiste oli rakentamistarpeiden ja infraomaisuuden kartoitus sekä peruskorjaustarpeiden

priorisointi. Investointien pitkän tähtäimen ohjelmia kehitettiin yhdessä verkosto- ja muiden yhteistyökumppaneiden

kanssa.


88

TILAAJA

Palvelutilauksen toteutuminen

Infran suunnittelussa on ollut resurssivajetta, mutta keskeiset toteutettavat hankkeet on pystytty toteuttamaan.

Sen sijaan ennakoivaan suunnitteluun panostaminen on alkuvaiheessa. Erityishankkeissa omaa henkilöstöresurssia

täydennettiin käyttämällä apuna myös ulkopuolisia suunnittelijoita. Puitesopimusten kilpailutus

jäi vuodelle 2013.

Infran rakennuttaminen ja ylläpito

Infran rakennuttaminen järjestää rakennetun kaupunkiympäristön uudis- ja peruskorjauksen rakentamispalvelut.

Palvelut tuottaa osin kaupungin oma palvelutuotanto, osin yksityiset rakentajat. Palveluita ovat maanrakentamisen

investointeihin liittyvät uudis- ja peruskorjaushankkeet. Hankkeita ovat asumisen, elinkeinojen

tai palveluverkon tarpeet sekä viherrakentamisen, infran varusteiden ja rakenteiden rakentaminen tai liikenteen

tarpeet.

Infran ylläpito vastaa infraomaisuuden arvon säilymisestä ja hoidon ja kunnossapidon tilaamisesta sekä infran

tilaan liittyvän tiedon hankinnasta ja ylläpidosta. Ylläpitoon sisältyy myös rakentamattoman luonnon hoito,

joka tarkoittaa metsien ja maanviljelysalueiden hoitoa. Infran rakentamiseen ja ylläpitoon kuuluvat myös

infran lupa-asiat.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Vuosi 2012 oli keskeinen ajatellen maanrakennuksen tuotantotapaa tulevaisuudessa. Päätös tuotannon siirtämisestä

liikelaitokselle merkitsi yhteistä tilaajan ja tuottajan valmisteluprosessia, jossa määriteltiin tulevan

vuoden tuotantotapa, yhteistyömuodot ja alustavasti maanrakennuksen puitesopimuksen tavoitteet.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Keskeinen tavoite oli suunnitelmallisuuden ja sitä kautta palveluiden järjestämisen tehokkuuden kasvattaminen.

Vuonna 2012 laadittiin 5 vuoden investointiohjelma, käynnistettiin katujen ja teiden sekä kevyen liikenteen

väylien kuntotutkimus sekä päivitettiin Iris-katurekisteriä kohti infraomaisuuden hallinnan työkalua.

Palvelutilauksen toteutuminen

Maanrakennuksen investointiohjelma toteutui pääosin tavoitteiden mukaisesti. Suurin muutosinvestointiohjelman

sisällössä aiheutui Siirin kaavaan kohdistuneesta valituksesta ja siltä osin muiden korvaavien hankkeiden

käynnistämisestä.

Lautakunta päätti vuoden lopulla tehdä 300 000 euron kunnossapitopalvelujen lisäoston omalta palvelutuotannolta.

Syynä oli alkuvuoden runsaslumisuus ja kunnossapidon kalleus.

MAAOMAISUUDEN HALLINTA

Maapolitiikan keskeinen tehtävä on edellytysten luominen halutulle yhdyskuntarakenteelle. Tavoitteita ovat

maaomaisuuden kasvattaminen kaupunkisuunnittelun tavoitteiden mukaisesti, maan hintatason pitäminen

matalana ja maaomaisuuden avulla tapahtuvan keinottelun ehkäiseminen.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Maata hankittiin kaupunkirakenteen kehittämistä varten yhteensä 70,9 ha, joka kohdistui pääosin elinkeinoalueisiin

Moreenin ja Kantolan alueella. Vaikka maata saatiin määrällisesti riittävästi hankittua, sen painopistettä

ei riittävästi saatu ohjattua asuntoaluekaavoitukseen sopivaan maahan.

Asuntotontteja luovutettiin lähes tavoitteiden mukaisesti ja aiempien vuosien tasoisesti. Sen sijaan valmistelu

uusien tonttien myynnistä hankaloitui, kun Siirin alueelta luovutukseen tarkoitetut tontit jäivät kaavavalituksen

vuoksi toteutumatta vuonna 2012.


TILAAJA 89

Maankäyttösopimukset tehtiin Hongiston ja Keinusaaren alueella. Lisäksi maakäyttösopimusneuvotteluja

käytiin Linnanniemessä yksityisen maanomistajien kaavahankkeessa.

Hämeenlinnan urheilupuiston vuokrasopimukset hyväksyttiin ja tehtiin uuden siirtolapuutarha-alueen sijaintipaikka-vertailu.

Kaupunginhallitus hyväksyi virkistyspalstojen vuokrausperiaatteet.

Geodeetti teki virkamiespäätöksiä yhteensä 189 kpl seuraavasti: osto 8 kpl, etuosto 15, vaihto 1, myynti 25,

vuokrasopimusasioita 25, ao-varauksia 53, yritystonttivarauksia 7, arviointi 6, rakentamisvelvoite 12, edelleen

luovutus 6, sopimus 2, tonttijako 30.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Vuoden 2012 osalta saavutettiin maapolitiikan, maanhankinnan ja tontinluovutuksen tavoitteet.

Talous

Myyntivoittoja toteutui tavoitteen mukaisesti 2,3 M€. Vuokratuloja oli 2,5 M€, joka ylitti tavoitteen. Maankäyttösopimustuloja

oli 0,249 M€, joka oli vain puolet tavoitteesta.

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Maankäytön suunnittelu vastaa yleis- ja asemakaavoituksesta, liikennesuunnittelusta sekä muusta maankäytön

suunnittelusta. Lisäksi suunnitteluyksikkö osallistuu yleisesti kaupungin kehittämiseen ja laatii niihin liittyviä

suunnitelmia ja selvityksiä.

Vuoden 2012 alusta lähtien yksikön vetäjänä on toiminut maankäytön suunnittelun tilaajapäällikkö. Yksikössä

on asemakaava-arkkitehti, arkkitehti, kolme kaavasuunnittelijaa, liikennesuunnittelija, ympäristöasiantuntija

ja avustavaa henkilökuntaa sekä tilapäisiä ja osa-aikaisia suunnittelijoita.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Maankäytön suunnittelu siirtyi vuoden 2012 alusta tilaajaorganisaatioon. Vuoden aikana palkattiin tehtäviin ja

virkoihin uutta henkilökuntaa. Henkilöstön vaihtuvuus aiheutti niukkuutta kaavoitusresursseissa erityisesti alkuvuonna

ja edelleen henkilöstömäärä on pienempi kuin ennen kuntaliitosta.

Vuonna 2012 voimaan tulleissa asemakaavoissa oli maa-aluetta n. 20 ha, josta uutta asemakaava-aluetta oli

n. 15 ha. Rakennusoikeutta asemakaavoissa oli noin 58000 k-m², josta täysin uutta rakennusoikeutta oli n.

5000 k-m². Huomatta osa asemakaavoituksesta on siis kaavan muutoksia, jolla uudistetaan vanhentuneita

kaavoja ja näin tehdään paremmin toteuttamiskelpoisia suunnitelmia.

Maankäytön strategiset linjaukset valmisteltiin loppuun vuoden 2012 aikana ja ne hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa

osana Kaupunkirakenteen kehittämisen linjauksia.

Katumajärven itäpuolen osayleiskaavan muutos vietiin v. 2012 aikana hyväksymiskäsittelyyn.

Voimaan tulleista asemakaavoista merkittävimmät kaavat kerrosaloissa laskettuna olivat Moreenin yritysalueen

asemakaavat. Muita merkittäviä asemakaavoja olivat Hämeenlinnan urheilupuiston asemakaava sekä

asuntoaluekaavoista Hongisto ja Siiri II, josta viimeksi mainittu tuli voimaan vain osittain. Uusissa kaavoissa

osoitettiin asuntokerrosalaa lähes 60000 k-m² eli rakentamismahdollisuuksia noin 1000 uudelle asukkaalle.

Keinusaari II -alueen asemakaava hyväksyttiin vuoden lopulla.

Vuoden 2012 käynnistettiin paljon asemakaavahankkeita. Uusia pientalokaavoja alettiin laatia Äikäälään,

Eteläisiin ja Renkoon. Näistä on tulossa yhteensä noin 400 omakotitonttia. Käyttötarkoituksen muutoksia tehtiin

lukuisia. Näillä mahdollistettiin täydennysrakentaminen keskustan tuntumassa mm. Rauhankatu 8:ssa ja

Brahenkatu 20:ssa.

Vuoden aikana vahvistui yksi ranta-asemakaava ja käynnistettiin kaksi uutta ranta-alueiden kaavoitushanketta.

Joukkoliikenteessä vuosi 2012 oli merkittävää aikaa valmistautumisessa joukkoliikennelain siirtymäajan ensimmäisen

vaiheen päättymiseen kesällä 2014. Hämeenlinna oli mukana valtakunnallisissa lippu- ja maksu-


90

TILAAJA

järjestelmäselvityksissä, jotka tähtäävät viranomaisvetoisen järjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon. Kanta-Hämeenlinnan

ja Hattulan alueen liikenteestä neuvoteltiin liikenteenharjoittajien kanssa 3,5-vuotiset käyttöoikeussopimukset

1.1.2013 alkaen. Sopimusten tarkoituksena oli purkaa olemassa olevat siirtymäajan liikennöintisopimukset

ja ratkaista eriaikaisesti siirtymäajan kuluessa päättyvien sopimusten tuomat ongelmat.

Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskusten arvioitua joukkoliikennejaoston päätöksentekopäivänä sopimusmallit

valtionavustuskelvottomiksi, jouduttiin niistä luopumaan. Samalla jouduttiin luopumaan myös

suunnitellusta linjastorakenneuudistuksesta sekä lippusubvention kasvun hillinnäksi tehdyistä ratkaisuista,

koska ne eivät ole mahdollisia nykyisessä sopimusrakenteessa.

Keväällä moottoritien katetyömaan takia Turuntien silta muutettiin yksisuuntaiseksi ja se aiheutti bussiliikenteen

reitteihin merkittäviä muutoksia yli vuoden ajaksi. Väliaikainen reitti kulkee kaupunkiliikenteessä Eureninkadun,

Paasikiventien ja Saaristenkadun kautta Palokunnankadulle ja näin ollen keskusta-alueen kävelymatkat

pysäkeille kasvoivat. Keskustan liikennesuunnitelman yhteydessä suunniteltiin tulevaisuuden reittikatuja.

Pitkäaikaisen tavoitteen mukaisesti paikallisbussit keskitetään Palokunnankadulle ja linjaautoasemasta

tulee sekä paikallis-, seutu- että kaukoliikenteen solmukohta.

Infrarakentamisessa toteutettiin muutamia uusia pysäkkikatoksia, esimerkiksi pitkään vireillä ollut Wartiamäentien

pysäkkikatos Tiiriöön.

Hämeenlinnan seudun saama valtionavustus bussivuoroihin ja lippuihin kasvoi edellisvuodesta noin 12 % ja

on nyt euromääräisesti saavuttanut vuoden 2009 tason. Samanaikaisesti ovat kustannukset kasvaneet, joten

valtionavustusten osuus kuntien subventioon ei ole lähelläkään lain sallimaa maksimia.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Vuoden 2012 keskeinen tehtävä oli strategisten linjausten määrittely sekä asuntoalueiden kaavavarannon

aikaansaaminen. Strategiset linjaukset hyväksyttiin osan Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset

-asiakirjaa kaupunginvaltuustossa joulukuussa.

Vuoden 2012 tärkein kaavoituksen painopiste oli kantakaupungissa. Asuntoalueiden asemakaavoja käynnistettiin

poikkeuksellisen suuri määrä. Tavoitteena on turvata jatkossa nykyistä paremmin kaupungin oma

tonttitarjonta, erityisesti omakotitonttien tarjonta. Kantakaupungin keskustan tuntumassa kaupunkimaiselle

kerrostaloasumiselle luotiin runsaasti edellytyksiä.

TIETOPALVELU

Vastuualueen tehtävänä on kaupungin paikkatietokannan ja kartastojen ylläpito. Lisäksi yksikkö vastaa valtakunnallisen

kiinteistöjärjestelmän paikallisesta ylläpidosta kantakaupungin asemakaava-alueella sekä osoitejärjestelmän

ylläpidosta koko kaupungin alueella.

Yksikön toiminnat jakautuvat erilaisiin kokonaisuuksiin alkaen kiinteistötietojärjestelmän ylläpidosta ja siten

kaavoitusohjelman mukaisten hankkeiden kiinteistön muodostuksesta ja rekisteröinnistä, kaavoitushankkeisiin

liittyvistä täydennyskartoituksista ja uudisrakentamiseen liittyvistä rakennuspaikan merkintä- ja sijaintikatselmusmittauksista.

Lisäksi valmistellaan kunnan tielautakunnan ja yhdyskuntalautakunnan tiejaoston

asiat ja yksityistieavustusten jakopäätökset kantakaupungin alueella. Samoin vastataan rekistereiden (rakennus-

ja huoneistorekisteri, osoiterekisteri) ylläpidosta. Merkittävä tehtäväkokonaisuus on myös karttatietokanta-

ja mittauspalvelujen tuottaminen muille hallintokunnille ja kuntalaisille.

Toiminnan painopisteet

Toiminnan painopisteenä on ollut riittävän perustuotannon ylläpito ja palvelujen turvaaminen. Yksikön työhön

ja toimintaan suunnattiinkin syksyllä 2012 kehityspanos, jonka tavoitteena oli jäsentää ja tehostaa tuotantoketjuja.

Lisäksi kehitettiin yksikön ja kaavoituksen sekä rakennusvalvonnan välistä yhteistyötä.


TILAAJA 91

Yhdyskuntalautakunnan investoinnit

Yhdyskuntarakentamisen investointien määräraha toteutui seuraavasti:

Kunnallistekniikka

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 515 562 515 562

Toimintakulut -14 200 000 -16 559 908 -2 359 908

Toimintakate -14 200 000 -16 044 345 -1 844 345

Investointikulut ylittyivät 2 360 000 euroa. Investointien rahoitusosuuksia kertyi 516 000 euroa.

Kaupunginvaltuusto myönsi päätöksellään 10.12.2012 § 16 yhdyskuntarakentamisen investointeihin

2 400 000 euron ylitysoikeuden. Ylitysoikeus johtui Länsireuna-hankkeen kustannuksista, jotka toteutuivat

vuonna 2011 alle budjetoidun, mikä puolestaan merkitsi osan kustannuksista siirtymistä vuodelle 2012.

Myönnetty ylitysoikeus riitti.

Uusien asuinalueiden rakentamiseen ja keskeneräisten alueiden viimeistelyyn oli varattu 3,015 milj. euroa.

Siiri II:n kaavan viivästymisen vuoksi toteutui vain sen suunnittelu. Kartanonrannan I vaihe toteutettiin suunnitellusti

ja Tuulokseen rakennettiin uusi Liikiläntie. Keskeneräiset asuinalueet toteutuivat suunnitellusti. Siiri

I:n alueella tehtiin lisäksi viimeistely- ja päällystystöitä. Muutosten takia budjetti toteutui noin 500 000 euroa

pienempänä asuinalueiden osalta.

Elinkeinoalueilla toteutuivat Laajamäentien, Leveämäenkujan ja Länsiportintien lisärakentaminen. Lisäksi toteutettiin

osa Orsitien kevyen liikenteen väylää, jonka yhteydessä rakennettiin myös reittiä hulevesille. Pikku-

Parolantielle rakennettiin tien haara uuden tontin rakentamista varten sekä toteutettiin Rautaruukille menevien

kiskojen kunnostus. Lisätyönä jouduttiin tekemään pikakorjaus Orsitien sillalle sekä Tavastilan pysäköintialueen

laajennus. Elinkeinohankkeiden toteutuma säilyi budjetoidun 1 milj. euron tasolla, mutta alkuperäisessä

ohjelmassa ollut 400 000 euron määräraha käytettiin lisähankkeisiin ja Moreenin hankkeiden ylityksiin,

etenkin Leveämäenkujaan ja Länsiportintiehen.

Katujen peruskorjauksiin käytettiin kesäkuussa tarkennetun budjetin 2 milj. euron sijaan noin 2,4 milj. euroa.

Ylityksiä syntyi kesken vuotta ohjelmaan tulleiden välttämättömien hankkeiden takia. Peruskorjauksina toteutettiin

mm. kouluteiden turvallisuuden parantaminen ja Poliisitalon ympäristön katurakentaminen ja viimeistelyt.

Iittalan päiväkodin ympäristön kadut rakennettiin. Rautatienkatu ja Pollentien viimeisteltiin. Aiotuista hulevesisaneerauksista

toteutuivat vain Paasikiventien sadeveden purkuputki ja Rautatienkadun hulevesijärjestelyt.

Voutilan alueen teiden saneeraus jatkuu talvikauden jälkeen.

Erilliskohteissa toteutettiin Kirstulan lumenkaatopaikan muutostyöt.

Kevyen liikenteen kohteet toteutuivat suunnitellusti. Mm. Tampereentien jalankulku/pyörätie viimeisteltiin.

Vanajaveden ratasillalle teetettiin kuntotutkimus.

Puistot ja leikkipaikat toteutettiin ja budjetti alittui niiden osalta. Kansallisen kaupunkipuiston budjetti 250 000

euroa toteutui suunnitellusti. Tuloa saatiin 35 000 euroa.

Länsireunan katehankkeen investointeja toteutui 9,652 M€. Investoinnit ovat kaupungin omaisuudeksi jääviä

katuja, siltoja ja muita kiinteitä rakenteita. Vanhat Turuntien ja Paasikiventien sillat purettiin sekä rakennettiin

uudet sillat tilalle. Valtatie 3:n (moottoritien) tunnelin betonirakenteet valmistuivat. Kauppakeskuksen rakentaminen

alkoi huhtikuussa 2012. Rakentaminen on edennyt aikataulussa niin, että moottoritien järjestelyt ja

tunneli valmistuvat todennäköisesti kesäkuussa 2013 ja korttelia ympäröivät kadut sekä Turuntien ja Paasikiventien

sillat loppukesästä 2013. Hanke on kokonaisuudessaan valmis lokakuussa vuonna 2014.

Tunnelin kustannuksia vastaava summa laskutetaan NCC:ltä.


92

TILAAJA

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtäviin kuuluvat rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan

ja eläinlääkintähuollon viranomaistehtävät. Lautakunta päättää poikkeamislupien myöntämisestä ja

suunnittelutarveratkaisuista siltä osin kuin kyse on asuinrakennuksista tai niihin liittyvistä talousrakennuksista.

Lautakunnan vastuualueeseen kuuluvat myös maa-ainesluvat ja maa-ainestenoton viranomaisvalvonta,

ympäristönhoidon viranomaisvalvonta sekä kadun ja yleisten alueiden viranomaisvalvonta. Ympäristö- ja rakennuslautakunta

toimii ympäristöasioita käsittelevänä Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan yhteislautakuntana.

Toimintaympäristön muutokset

Kaupungissa oli vireillä suuria rakennushankkeita, joiden läpimeno turvattiin. Sähköisten palvelujen kehittäminen

käynnistettiin yhdessä Innoparkin kanssa ja osana valtakunnallista hanketta rakennusvalvonnan arkiston

digitoinnilla sekä sähköisen asioinnin mahdollistavien teknisten ratkaisujen suunnittelulla. Terveysvalvonnan

osalta toteutettiin elintarvikevalvonnan ja valmisteltiin terveydensuojelun valvontatietojen automaattinen

tiedonsiirto valtakunnalliseen tietokantaan.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Organisaatiomuutos, jossa maankäytön ja ympäristön palvelut siirrettiin kokonaisuudessaan palvelutuotannosta

tilaajaorganisaatioon toteutettiin vuoden 2012 alussa. Organisaatiomuutokseen liittyen maankäytön

suunnittelun tilaajapäällikön ja rakennusvalvontapäällikön vakanssit täytettiin. Lupaprosesseihin ja asiakaspalvelun

sujuvuuteen kiinnitettiin edelleen huomiota. Sähköiseen asiointiin ja tiedonsiirtoon liittyvät toimenpiteet

työllistivät viranomaispalveluita aikaisempaa enemmän.

Tavoitteiden toteutuminen

Lautakunnan toiminnalliset tavoitteet saavutettiin ja lupa-asioiden käsittely tapahtui siten, ettei viivästystä

hankkeiden toteutukseen aiheutunut. Taloudellisesti ympäristö- ja rakennuslautakunnan talous toteutui ylijäämäisenä.

Kehitystyötä jatkettiin sekä rakennusvalvonnan osalta että yleisemmin määrittelemällä maaaines-

ja ympäristölupia sekä poikkeamisluparakentamista koskevia linjauksia.

Lautakunnan sitovat tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Rakennuslupien käsittelyaika piteni hieman edellisestä

vuodesta (5,3 – 5,1 viikkoa) mutta useamman vuoden tarkastelujaksolla käsittelyaika on selkeästi lyhentynyt

ja pysähtynyt noin viiteen viikkoon. Samanaikaisesti käynnistettiin sähköisten asiakaspalvelujen kehitystyö

käynnistettiin ja mitattaessa asiakaspalvelua tulokset olivat positiiviset.

Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen

Laadukkaat asukaslähtöiset

elämänkaaren ja tarpeen mukaiset

palvelut.

Rakennuslupaprosessi on nykyistä

sujuvampaa, käsittelyaika on

lyhempi ja sähköisen asioinnin

kehitystyö on käynnistetty.

Asiakaspalautteessa on parantumista

aiempiin vuosiin (kyselyjen

vertailu, negatiivisen palautteen

määrä).

Rakennuslupien keskimääräinen käsittelyaika oli

5,3 viikkoa.

Rakennusvalvonnan rakennuslupien pääpiirustuksia

digitoitiin ja osallistuttiin valtakunnalliseen

rakennusvalvonnan sähköisen asioinnin hankkeeseen

2. vaiheen pilottikuntana.

Asiakaspalautetta kerättiin internetissä olevan

asiakastyytyväisyyskyselyn avulla niin rakennusvalvonnan

kuin eläinlääkintähuollonkin osalta.

Rakennusvalvonnan palveluista arvosanan hyvä

tai erinomainen antoi noin puolet vastaajista ja

eläinlääkinnän palveluiden vastaava luku oli noin

80 %.


TILAAJA 93

Tuotantotavoitteet

Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen

Palveluprosessien uudistaminen.

Viranomaistoiminnot tukevat uuden

organisaation mukaisesti

hankkeiden läpimenoa.

Rakennuslupaprosessi on tehty

läpinäkyväksi, ja siihen on kytketty

tavoite sähköisen asioinnin lisäämiseksi.

Uuden organisaation toiminnan käynnistyttyä viranomaispalveluiden

rooli suhteessa koko yhdyskunta-

ja ympäristöpalveluihin on vahvistunut viranomaispalveluiden

riippumattomuuden vaarantumatta.

Sähköisen asioinnin kehitystyö aloitettiin ja sähköisen

asioinnin sisältävä lupaprosessin kuvaus

valmistuu vuonna 2013. Internet-sivuja päivitettiin.

Lautakunnan talous

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan alainen toiminta siirtyi kokonaisuudessaan tilaajaorganisaatioon vuoden

2012 alussa, joten ostoja omalta palvelutuotannolta ei ollut. Tästä johtuen vuoden 2012 toteutumaa ei suoraan

voida verrata vuoden 2011 tilinpäätökseen toimintakulujen osalta.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta (tuloslaskelma)

Ympäristö- ja rakennusltk 1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 492 1 170 1 170 1 482 312

Myyntituotot 225 223 223 233 10

Maksutuotot 1 267 902 902 1 195 293

Tuet ja avustukset 45 45 50 5

Muut toimintatuotot 4 4

Toimintakulut -2 119 -2 311 -2 311 -2 205 106

Palkat ja palkkiot -122 -1 215 -1 215 -1 314 -99

Henkilöstökorvaukset 3 4 4 42 38

Henkilösivukulut -23 -486 -486 -477 10

Muiden palvelujen ostot -51 -389 -389 -199 190

Oman palvelutuotannon ostot -1 915 0

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 -16 -16 -30 -14

Vuokrakulut -6 -203 -203 -227 -24

Muut toimintakulut -3 -5 -5 0 6

Toimintakate -627 -1 141 -1 141 -723 418

Tilikauden tulos -627 -1 141 -1 141 -723 418

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimintatuotot ylittivät ja toimintakulut alittivat tilausbudjetin toimintakatteen

ollessa 418 000 euroa arvioitua parempi. Tulojen ylityksestä 70 % tuli rakennuslupamaksuista ja 30 %

ympäristöpalvelujen toimintatuotoista. Toimintakulujen alitus johtui pääasiassa arvioitua pienemmistä henkilöstökuluista.


94

TILAAJA

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA SEKÄ HALLINTO

Ympäristö- ja rakennuslautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli 249 pykälää.

Ympäristö- ja rakennusltk sekä

hallinto TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 4 011 4 011

Toimintakulut -161 233 -174 000 -174 000 -217 135 -43 135

Toimintakate -161 233 -174 000 -174 000 -213 123 -39 123

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Päätösten sisäinen valvonta tapahtuu normaalin päätöksien tiedoksiannon puitteissa. Työprosessien valvonta

tapahtuu esimiesten oikea-aikaisen työnohjauksen ja seurannan kautta.

Tavoitteiden toteutumista ja taloutta arvioidaan johtotiimin ja palvelualueen yksiköiden kokouksissa. Kolmannesvuosiraportoinnin

yhteydessä seurataan sekä talous- että suoritetietoja. Kukin esimies seuraa yksikkönsä

talouden kehittymistä vähintään kuukausittain.

Riskienhallinta perustuu ensisijaisesti esimiesten työn ohjaukseen ja valvontaan. Prosessikuvausten kehittäminen

on edesauttanut riskien tunnistamista mm. kiinteistönmuodostusprosessissa. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan

alaisen toiminnan kohdalla kysymykseen tulevat lähinnä toiminnalliset riskit. Palvelun

onnistumisen kannalta merkittävän epävarmuustekijän muodostaa henkilöresurssien riittävyys. Erityisen

tärkeää on säilyttää jatkossa nykyiset resurssit ja välttyä pitkiltä poissaoloilta.

YMPÄRISTÖPALVELUT

Ympäristöpalveluihin sisältyvät ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto.

Ympäristönsuojelun tehtävä on ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä edistää luonnon kestävää käyttöä ja

kuntalaisten ympäristötietoutta sekä seurata ympäristöntilaa ja raportoida siitä.

Ympäristöterveydenhuolto jakaantuu terveysvalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon. Terveysvalvonnan

tarkoituksena on ylläpitää ja edistää sekä yksilön että koko väestön terveyttä. Tavoitteena on

elinympäristöstä ihmiseen kohdistuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäiseminen sekä olemassa olevien

haittojen minimoiminen.

Eläinlääkintähuolto vastaa peruseläinlääkäripalvelujen toteuttamisesta. Eläinlääkintähuoltoon kuuluvat myös

eläintautivalvonta, eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon ja eläintenpidon terveydellinen

valvonta sekä eläinsuojelu.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Jätehuollon osalta toteutettiin uuden jätelain edellyttämän kunnallisen jätehuoltoviranomaisen toiminta perustamalla

Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon isäntäkuntamallilla toimiva yhteinen jätelautakunta Kiertokapulan

osakaskuntien kesken.

Ympäristöpalveluiden viranhaltijoiden rooli Tuuloksen vesistöjen tilan parantamiseen liittyvässä hankkeessa

oli merkittävä. Hankkeessa tehtiin useita selvityksiä ja toteutettiin käytännön toimenpiteitä vesistöjen tilan parantamiseksi.

Samoin viranhaltijat osallistuivat asiantuntijoina useisiin pilaantuneisiin maihin liittyviin selvityksiin.

Maa-aineslupien valmistelu siirtyi rakennusvalvonnalta ympäristönsuojelun tehtäväksi.

Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan välistä ympäristöpalveluiden yhteistoimintasopimusta jatkettiin

ja laadittiin palvelusopimus vuodelle 2012.


TILAAJA 95

Terveysvalvonnassa toteutettiin valvontatietojen tiedonsiirto elintarvikevalvonnan osalta valtakunnalliseen

tietokantaan sekä valmistauduttiin vastaavaan tiedonsiirtoon terveydensuojelussa.

Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun taksat tarkistettiin ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokouksessa

12.12.2012.

Eläinsuojelutehtävät keskitettiin vuonna 2011 virkaeläinlääkärin vastuulle. Virkaeläinlääkärin elintarvikevalvontatehtävien

hoitamiseksi perustettiin määräaikainen terveystarkastajan virka, joka täytettiin 21.5.2012 lukien.

Eläinlääkintähuollon tehtäviä on jouduttu hoitamaan merkittävillä sijaisjärjestelyillä johtuen useista vakinaisen

henkilöstön virkavapaista. Johtavan kunnaneläinlääkärin virka täytettiin vakinaisesti 1.1.2012 lukien.

Palvelutilauksen toteutuminen

Organisaatiomuutoksessa ympäristöpalveluiden toiminta siirtyi kokonaisuudessaan tilaajaorganisaatioon, joten

erillistä palvelusopimusta tuotannon kanssa ei laadittu. Toimintaa ohjasivat ympäristöterveydenhuollon

valvontasuunnitelma, ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma ja suunnitelma eläinlääkäripalvelujen sekä

eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä.

Ympäristölupia ja niiden tarkistuksia käsiteltiin vuoden 2012 aikana yhteensä 15 kappaletta ja lupien lopettamispäätöksiä

viisi kappaletta. Ympäristösuojelulainsäädännön mukaisia rekisteröintejä tehtiin neljä kappaletta

ja maasto- ja vesiliikennelain mukaisia lupia valmisteltiin kuusi kappaletta. Ympäristölupien käsittelyaika

luvan vireille tulosta ympäristö- ja rakennuslautakunnan tekemään päätökseen oli keskimäärin 7,5 kuukautta

(12 kk vuonna 2011). Rekisteröintien kesto vaihteli 0,5–7,5 kk ja maasto- ja vesiliikennelain mukaisten lupien

käsittelyaika oli keskimäärin 5,5 kk. Maa-aineslupia käsiteltiin ympäristö- ja rakennuslautakunnassa vuonna

2012 yhteensä kuusi kappaletta. Maa-aineslupien keskimääräinen käsittelyaika oli 8 kk (10 kk vuonna 2011).

Terveysvalvonnan valvontasuunnitelman mukaisten ennalta suunniteltujen tarkastusten määrä kasvoi edellisiin

vuosiin verrattuna ollen 68 % kaikista tehdyistä tarkastuksista kun vastaava osuus vuonna 2011 oli

53 %.

Eläinlääkintähuollossa vastaanottokäyntien määrä pysyi edellisten vuosien tasolla (3493 käyntiä) kun taas

käynneissä asiakkaan luona on havaittavissa pientä laskua (1353 käyntiä). Eläinlääkäripäivystys hoidettiin

edellisenä vuonna solmitun sopimuksen pohjalta yhteistyössä Janakkalan, Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän

ja Hyvinkään kanssa. Eläinsuojelutarkastusten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna

jonkin verran, koska virkaeläinlääkärin virkavapaan sijaisuutta ei saatu täytettyä.

Eläinlääkäripalveluihin liittyvä sähköinen asiakastyytyväisyyskysely otettiin käyttöön alkuvuoden aikana. Vastaaminen

kyselyyn tapahtuu kaupungin internet-sivujen kautta. Palveluiden kokonaisarvosanaksi antoi hyvä

tai erinomainen noin 80 % vastaajista.

Palvelukokonaisuuden talous

Ympäristöpalvelujen toimintatuotot ylittivät budjetoidun ja toimintakulut jäivät arvioitua pienemmäksi johtuen

lähinnä budjetoitua pienemmistä henkilöstökuluista.

Ympäristöpalvelujen toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Ympäristöpalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 368 853 340 000 340 000 432 554 92 554

Toimintakulut -1 373 901 -1 439 000 -1 439 000 -1 350 393 88 607

Toimintakate -1 005 048 -1 099 000 -1 099 000 -917 838 181 162


96

TILAAJA

Ympäristöpalvelujen toimintakate v. 2011–2012

Toimintakate, € TP 2011 TP 2012 muutos muutos-%

Tilaaja -1 005 046 -1 099 000 -93 954 9,35

Tuottaja 58 874 0 -58 874 -100

Yhteensä -946 172 -1 099 000 -152 828 9,35

RAKENNUSVALVONTA

Rakennusvalvonnan tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa ja kaavojen

noudattamista sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa.

Rakennusvalvonta huolehtii rakentamista ja siihen liittyviä muita toimenpiteitä koskevien lupien ja ilmoitusten

käsittelemisestä. Lisäksi rakennusvalvonnan tehtävänä on rakentamisen yleinen ohjaus ja neuvonta sekä

kaupunkikuvasta ja ympäristöstä huolehtiminen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Rakennusvalvonnassa valmisteltiin ja toteutettiin sähköisen asioinnin mahdollistavia toimenpiteitä. Vidicohankkeen

puitteissa digitoitiin rakennuslupien pääpiirustuksia sähköiseen muotoon noin 5800 kpl pääosin

vuosilta 2009–2011. Hämeenlinnan kaupunki osallistui 2. vaiheen pilottikuntana valtakunnallisen SADe -

ohjelman rakennusvalvonnan sähköisiä palveluita kehittävään osioon. Vuoden lopussa valmisteltiin testiympäristö

rakennusvalvonnan käyttämän TeklaGis -ohjelman ja Triplanin dokumenttien hallintajärjestelmän

toimivuuden testaamiseksi. Rakennusvalvonnan arkistointia kehitettiin ja selkeytettiin.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 10.12.2012 uuden rakennusjärjestyksen, joka kumosi aikaisemmat

Hämeenlinnan kaupungin ja Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon sekä Tuuloksen kuntien rakennusjärjestykset.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta tarkisti rakennusvalvonnan taksaa kokouksessaan

12.12.2012.

Rakennusvalvonnan kehittämiseen ja resurssointiin liittyen perustettiin organisaatiomuutoksen yhteydessä

rakennusvalvontapäällikön virka, joka saatiin täytettyä 2.4.2012 lukien.

Rakennusvalvonnan lupamäärät laskivat osittain yleisestä taloustilanteesta johtuen. Lisäksi rakennuslupien

määrään vaikuttaa suoraan omakotitalojen osalta kaupungin luovuttamien tonttien vuosittainen määrä.

Palvelutilauksen toteutuminen

Organisaatiomuutoksessa ympäristöpalveluiden toiminta siirtyi kokonaisuudessaan tilaajaorganisaatioon, joten

erillistä palvelusopimusta tuotannon kanssa ei laadittu.

Rakennusvalvontaan saapui vuoden aikana 1091 lupahakemusta ja käsiteltyjen lupa-asioiden määrä oli

1132 kpl. Vuoteen 2011 verrattuna sekä saapuneiden että käsiteltyjen lupa-asioiden määrä laski ollen kuitenkin

vuoden 2010 tasolla. Käsitellyistä lupa-asioista 51 % oli rakennuslupia ja noin 24 % toimenpidelupia.

Muita lupa-asioita ovat maisematyöluvat (2 %), purkamisluvat (1 %) ja ilmoituskäsittelyt (22 %). Rakennuslupien

keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2012 oli 5,3 viikkoa kun se vuonna 2011 oli 5,1 viikkoa. Muiden

lupien (ei sisällä ilmoituksia) käsittelyaika oli 4,8 viikkoa kun se vuonna 2011 oli 3,7 viikkoa. Käsittelyajat olivat

hieman pidemmät kuin edellisenä vuotena johtuen resurssien sitoutumisesta kehityshankkeisiin ja lupaarkkitehdin

työpanoksen osittaisesta siirtymisestä maankäytön suunnitteluun. Lisäksi vuoden aikana käsiteltiin

useita normaalia pidempään vireillä olleita lupa-asioita.

Rakentamisen lupapalveluihin ja rakentamisen aikaisiin palveluihin liittyvä sähköinen asiakastyytyväisyyskysely

otettiin käyttöön alkuvuoden aikana. Vastaaminen kyselyyn tapahtuu kaupungin internet-sivujen kautta.

Palveluiden kokonaisarvosanaksi antoi hyvä tai erinomainen noin puolet vastaajista.


TILAAJA 97

Palvelukokonaisuuden talous

Rakennusvalvonnan lupatulot ylittivät budjetoidun ja toimintakulut jäivät arvioitua pienemmäksi johtuen lähinnä

budjetoitua pienemmistä henkilöstökuluista.

Rakennusvalvonnan toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Rakennusvalvonta TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 123 125 830 000 830 000 1 045 347 215 347

Toimintakulut -583 941 -698 000 -698 000 -637 068 60 932

Toimintakate 539 184 132 000 132 000 408 279 276 279

Rakennusvalvonnan toimintakate v. 2011 – 2012

Toimintakate, € TP 2011 TP 2012 muutos muutos-%

Tilaaja 538 664 408 278 -130 386 -24,21

Tuottaja -34 348 0 34 348 -100

Yhteensä 504 316 408 278 -96 038 -19,04

YHTEINEN JÄTELAUTAKUNTA

Jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) 23 §:n mukaisena kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena.

Jätelautakunta huolehtii jätelain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä sopijakunnissa eli Hattulassa,

Hausjärvellä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Järvenpäässä, Keravalla, Lopella, Mäntsälässä,

Riihimäellä, Tuusulassa ja Valkeakoskella. Lautakunta toimii Hämeenlinnan kaupungin lautakuntana.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Jätelaki (646/2011) tuli voimaan 1.5.2012. Jätelautakunnan perustamista valmisteltiin alkuvuoden aikana jätehuollon

neuvottelukunnassa, jossa oli edustus kaikista sopijakunnista. Neuvottelukunnan toimintaa koordinoi

Kiertokapula Oy. Kaikki jätelautakunnan sopijakunnat ovat myös Kiertokapula Oy:n osakaskuntia.

Kaikkien sopijakuntien hyväksymä ”Sopimus yhteisestä jätelautakunnasta” tuli voimaan 1.5.2012. Hämeenlinnan

kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 21.5.2012 (KV 21.5.2012 § 16) yhteisen jätelautakunnan

johtosäännön sekä päätti tarvittavista muutoksista kaupungin hallintosääntöön. Lisäksi kaupunginvaltuusto

hyväksyi jätelautakunnan talousarvion vuodelle 2012 ja valitsi jätelautakuntaan 13 jäsentä, henkilökohtaiset

varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Uuden toiminnon sijoittuminen Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon edellytti myös jätehuoltokoordinaattorin

viran perustamista. Jätehuoltokoordinaattori aloitti virassaan 3.9.2012. Lautakunta kokoontui kaksi kertaa

vuoden 2012 aikana.

Lautakunnan talous

Yhteinen jätelautakunta on nettoyksikkö: Yhteisen jätelautakunnan tehtävien hoidon kaikki kustannukset ja

lautakunnan toimintaan liittyvät korvaus- ym. vastuut katettiin julkisoikeudellisilla jätemaksuilla. Kustannuksiin

sisällytettiin kustannus isäntäkunnan yleisistä hallintopalveluista. Hämeenlinnan kaupunki ja Kiertokapula Oy

sopivat erillisellä sopimuksella yhteisen jätelautakunnan tehtävien hoidon kustannusten ja lautakuntaan liittyvien

korvaus- ym. vastuiden kattamiseksi kerättävien varojen veloittamisesta, perinnästä ja lautakunnan kulujen

laskutuksesta.


98

TILAAJA

Yhteinen jätelautakunta (tuloslaskelma)

Yhteinen jätelautakunta 1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 119 119 41 -78

Myyntituotot 41 41

Muut toimintatuotot 119 119 -119

Toimintakulut -119 -119 -41 78

Palkat ja palkkiot -72 -72 -18 53

Henkilösivukulut -16 -16 -3 12

Muiden palvelujen ostot -22 -22 -14 8

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 -4 -5 -1

Vuokrakulut -6 -6 -1 4

Muut toimintakulut -1 -1 1

Toimintakate 0 0

Tilikauden tulos 0 0

Yhteinen jätelautakunta TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 119 000 119 000 40 980 -78 020

Toimintakulut -119 000 -119 000 -40 980 78 020

Toimintakate 0 0


TILAAJA 99

KONSERNIPALVELUT

Konsernipalvelujen vastuualueeseen kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupungin johto, talous-

ja hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut ja kehittämispalvelut. Lisäksi konsernipalvelujen määrärahakohtaan

kuuluvat keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta ja tarkastustoimisto.

Vuoden aikana valmisteltiin konserniohjauksen vastuualueen perustaminen konsernipalveluihin. Vastuualue

aloittaa toimintansa 1.4.2013.

Konsernipalvelujen edustajat avustavat sekä tilaajia että tuotantoa ja samalla toimitaan kaupunginjohtajan

esikuntana asioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa.

KONSERNIPALVELUT 1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 13 429 10 104 10 104 10 623 519

Myyntituotot 2 734 3 220 3 220 3 344 124

Maksutuotot 0 3 3

Tuet ja avustukset 10 346 6 677 6 677 6 785 108

Muut toimintatuotot 349 207 207 490 283

Toimintakulut -27 460 -28 580 -28 580 -28 165 415

Palkat ja palkkiot -4 777 -4 286 -4 286 -4 829 -543

Henkilöstökorvaukset 31 44 44

Henkilösivukulut -2 742 -2 759 -2 759 -2 770 -11

Asiakaspalvelujen ostot -4 0

Muiden palvelujen ostot -14 440 -16 414 -16 414 -14 921 1 493

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -606 -286 -286 -402 -117

Avustukset -3 107 -3 308 -3 308 -3 524 -216

Vuokrakulut -1 121 -1 116 -1 116 -1 150 -34

Muut toimintakulut -694 -413 -413 -613 -200

Toimintakate -14 031 -18 476 -18 476 -17 542 934

Poistot ja arvonalentumiset -264 -265 -265 -264 0

Tilikauden tulos -18 721 -18 741 -18 741 -17 806 935

Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin

Konsernipalvelujen yhteenlasketut toimintatuotot ja toimintakulut ovat sitovat. Tilausbudjetin toimintatuotot

olivat 10,104 M€ ja toteutuma oli 10,623 M€. Tuottojen ylitys oli 519 000 euroa. Tilausbudjetin toimintakulut

olivat 28 580 M€. Kulut alittuivat 415 000 euroa. Toteutuma oli 28,165 M€. Toimintakate alittui 934 000 euroa.

Suurin menojen alittuminen tapahtui kehittämispalveluissa, joissa erityisesti kehittämisyksikössä tulot ja

menot kertyvät hankkeiden etenemisen myötä ja voivat jaksottua hankkeen toteuttamiskauden vuosille arvioidusta

poikkeavalla tavalla. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja -tappioita oli arvioitua enemmän.

Henkilöstöhallinnon tulot ylittyivät arvioidusta, kun työterveyshuoltoon kohdistuvat kustannukset ja sen seurauksena

työterveyshuollon tuki oli tilausbudjetissa arvioitua suurempi.


100

TILAAJA

KAUPUNGINVALTUUSTO JA -HALLITUS

Kuntaliitokseen liittyvää yhdistymisavustusta ei enää saatu vuonna 2012. Toimintakuluihin sisältyvät kaupungin

avustukset Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle ja Linnan Lomituspalvelut -liikelaitokselle sekä Kulttuuri-

ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:lle ja Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiölle.

Kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Kaupunginhallituksen kokouksia oli 29.

Kaupunginvaltuusto ja hallitus TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 7 870 762 4 208 000 4 208 000 4 357 106 149 106

Toimintakulut -4 821 837 -4 746 000 -4 746 000 -4 998 684 -252 684

Toimintakate 3 048 925 -538 000 -538 000 -641 578 -103 578

KAUPUNGINJOHTO

Vastuualue sisältää kaupungin johdon, johtoryhmän ja markkinointiyhteistyön kustannukset.

Kaupunginjohto TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 649 10 350 10 350

Toimintakulut -1 234 396 -1 063 000 -1 063 000 -1 177 027 -114 027

Toimintakate -1 232 747 -1 063 000 -1 063 000 -1 166 677 -103 677

Talous- ja hallintopalvelut

Talous- ja hallintopalvelujen keskeisimpiä työtehtäviä ovat talousasioiden, kuten rahoituksen, kirjanpidon, tilausbudjetin

ja tilinpäätöksen laatimisen sekä tuottavuuden ja tuotteistuksen koordinointi ja kehittäminen. Yksikkö

vastaa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävistä.

Talous- ja hallintopalvelut osallistuu kaupunginjohtajien ja kaupunginhallituksen apuna koko kaupunkikonsernin

johtamiseen. Lisäksi tehtäviin kuuluvat mm. lainopilliset ja sopimusoikeudelliset asiat sekä oikeudellinen

edunvalvonta, asianhallintajärjestelmät ja arkistotoimi. Controllerit avustavat tilaajia ja tuotantoa kaikissa

talouteen ja laskentatoimeen liittyvissä asioissa. Hallintopalvelut ohjaa ja valvoo yhtenäistä hallintomenettelyä

koko kaupunkiorganisaation osalta.

Vuoden 2012 lopussa talous- ja hallintopalveluissa oli 25,5 henkilöä.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Talouden seurannan ja ennustamisen, kustannusten kohdistamisen sekä tilinpäätöksen ja budjetin laadinnan

käytäntöjä kehitettiin edelleen. Tilausbudjetin kehysvalmistelulle varattiin selvästi edellisvuosia enemmän aikaa.

Samaa käytäntöä on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että tilausbudjetin

laadinta sujui valmistelun, aikataulun ja neuvottelujen osalta aikaisempaa sujuvammin.

Controllerit osallistuivat tilausbudjetin laadintaan ja tilaajan ja tuottajan välisiin palvelusopimusneuvotteluihin

talouden asiantuntijoina. Lisäksi controllerit olivat säännöllisesti mukana tilaajan ja tuottajan johtotiimien kokouksissa,

joissa käsiteltiin mm. talouden toteutumaa ja ennustetta.


TILAAJA 101

Konserniohjausta tehostettiin uusien omistajapoliittisten linjausten mukaisesti. Budjettineuvottelujen lisäksi

konserniyhtiöiden toimitusjohtajien kanssa käytiin aikaisemmasta poiketen kaksi neuvottelukierrosta kolmannesvuosiraporttien

yhteydessä. Loppuvuoden aikana valmisteltiin uuden omistajaohjausyksikön muodostamista

nykyisistä voimavaroista.

Tuotekustannukset vuodelta 2011 laskettiin varhaiskasvatuksessa, lasten ja nuorten kasvua tukevissa palveluissa,

toimintakykyä edistävissä palveluissa sekä ikäihmisten palveluissa. Laskenta tapahtui toisena vuonna

peräkkäin ja prosessia kehitettiin edelleen. Vuoden 2011 tuotekustannukset muunnettiin kustannusten kasvukertoimilla

vuoden 2013 tasoon ja niitä käytettiin apuna tilausbudjetin valmistelussa ja palvelusopimusneuvotteluissa.

Vuoden 2012 alusta otettiin käyttöön uusi menetelmä maksuvalmiuden seuraamiseen ja ennustamiseen.

Uusi kotikuntalaki toi uuden laskentatehtävän, kun on huolehdittava, että muiden kuntien vastuulle kuuluvat

kustannukset lasketaan ja peritään asianmukaisesti.

Sähköisestä arkistonmuodostussuunnitelmasta saatiin pääosin valmiiksi konsernipalvelujen osuus ja koko

organisaation yhteiset osuudet. Konsernipalvelujen osalta voimassa olevat sopimukset vietiin sähköiseen

järjestelmään. Muiden toimijoiden osalta työ on vielä kesken.

Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin

Talous- ja hallintopalvelujen tehtävät hoidettiin tilausbudjetin mukaisesti. Noin 5,3 milj. euron toimintakate

alittui lähes 0,1 milj. euroa. Nettomäärärahasta käytettiin varsinaisiin talous- ja hallintopalveluihin noin

3,0 milj. euroa, kunnallisverotuksen kustannuksiin lähes 1,7 milj. euroa ja kaupungin yhteisten kokoustilojen

(mm. Raatihuone) ylläpitoon noin 0,5 milj. euroa.

Talous- ja hallintopalvelut yht. TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 526 676 456 000 456 000 449 356 -6 644

Toimintakulut -5 502 864 -5 796 000 -5 796 000 -5 700 440 95 560

Toimintakate -4 976 188 -5 340 000 -5 340 000 -5 251 084 88 916

Talous- ja hallintopalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 504 544 432 000 432 000 431 939 -61

Toimintakulut -3 345 291 -3 534 000 -3 534 000 -3 477 575 56 425

Toimintakate -2 840 746 -3 102 000 -3 102 000 -3 045 636 56 364

Kokoustilat TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 22 131 24 000 24 000 17 418 -6 582

Toimintakulut -546 297 -582 000 -582 000 -566 991 15 009

Toimintakate -524 165 -558 000 -558 000 -549 573 8 427

Kunnallisverotus TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintakulut -1 611 276 -1 680 000 -1 680 000 -1 655 874 24 126

Toimintakate -1 611 276 -1 680 000 -1 680 000 -1 655 874 24 126


102

TILAAJA

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Kaupungin taloudesta laadittiin kuukausittain, helmikuun toteutumasta alkaen, talous- ja ennusteraportit, jotka

kohderyhmän mukaan käsiteltiin johtoryhmässä, johtotiimeissä, kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa.

Raportit tuotettiin talouspalveluissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kolmannesvuosittain raportti

tuotettiin laajempana, valtuustoon asti etenevänä kolmannesvuosiraporttina. Talousraportit ja -ennusteet julkaistiin

henkilöstö- ja suoritetietojen kanssa myös sähköisessä johdon raportointijärjestelmässä. Talous- ja

ennusteraportointi sekä johdon raportointijärjestelmä olivat keskeisiä johdon työkaluja sisäisessä valvonnassa

ja riskienhallinnassa. Talouspalveluissa tuotettiin tarpeen mukaan myös erillisiä, kaupungin tai yksittäisen

lautakunnan talouden tilaan ja määrärahojen riittävyyteen liittyviä riski- yms. analyyseja.

Talouspalvelujen henkilöstö antoi ohjausta ja koulutusta tilien hallinnasta, virheiden oikaisusta, arvonlisäverokäytännöistä

ym. talouden asioista sekä teki erityisesti tilinpäätösvaiheessa myös keskitetysti tilikorjauksia.

Talous- ja hallintopalvelujen tavoitteiden toteutuminen

Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen

Tasapainoinen

talous ja tuottavuuden

parantaminen

Palvelujen tuotteistusta

ja tuotelaskentaa

kehitetään niin,

että 2013 budjettivalmistelussa

tuotekustannuksia

voidaan

käyttää perinteisen

valmistelun

vertailulaskelmina

50 prosentissa

oman palvelutuotannon

volyymista

(2014 valmistelussa

tavoite on 90 %).

- Asetettu tavoite saavutettiin ja ylitettiinkin.

- Vuonna 2012 laskettiin noin 150 tuotteen kustannukset 2011

tilinpäätöksen perusteella. Tuotekustannukset muutettiin kustannusten

nousua vastaavilla kertoimilla 2013 tasoon ja aineisto

annettiin budjetin valmistelijoille alkukesään mennessä.

- Lasketuilla tuotekustannuksilla katettu oman palvelutuotannon

euromääräinen bruttovolyymi oli kokonaisuuksina laskien

140,9 milj. euroa eli 81 % oman palvelutuotannon 173,9 milj.

euron brutosta. Jos mukaan lasketaan tuotteistamishankkeessa

mukana olleet Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja Hämeenlinnan

Terveyspalvelut -liikelaitos, vertailuvolyymi nousee

234,4 milj. euroon ja tuotteistusprosentti laskee 60 %:iin. Terveyspalvelujen

tuotekustannuksia kyllä laskettiin, mutta voimakkaan

tuoterakenteen muutoksen vuoksi tuloksia ei voitu

hyödyntää. Pelastuslaitoksen tuotteistamishanke ei ole edennyt

laskentavaiheeseen. Myös yhdyskuntarakenteen tuotteistamishanke

on kesken. Lukiokoulutuksen tuotekustannuksia ei

lähdetty laskemaan organisaatiomuutoksen vuoksi.

Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut vastaavat kaupungin henkilöstöhallinnon ja -politiikan johtamisesta ja koordinoinnista sekä

keskitettyjen henkilöstöpalvelujen tuottamisesta.

Henkilöstöpalvelujen tehtäväkokonaisuudet ovat:

- henkilöstöstrategia ja henkilöstöpolitiikka

- henkilöstösuunnittelu

- rekrytoinnin koordinointi ja tukipalvelut

- palkkapolitiikka, palvelussuhdeasiat, työnantajan edunvalvonta

- henkilöstön kehittämisen tukipalvelut

- työhyvinvointi ja työsuojelu

- henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta

- tiedontuotanto

- henkilöstöetuudet

Henkilöstöpalvelut tukevat kaupungin johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä organisaation johtamisessa sekä muutostilanteen

hallinnassa ja yhteisten toimintatapojen ja organisaatiokulttuurin luomisessa.

Henkilöstöä on 6 viran- ja toimenhaltijaa. Lisäksi organisaatioon kuuluu 7 pääluottamusmiestä ja 4 työsuojeluvaltuutettua.

Organisaatio tuottaa kaupungin organisaation keskitetyt henkilöstöpalvelut sekä toimii matriisimaisesti henkilöstön

ja johdon ja esimiesten tukena HR-asioiden asiantuntijatehtävissä.


TILAAJA 103

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Vuonna 2012 henkilöstöpalveluita työllistivät erityisesti palvelu- ja hankintastrategian mukaisiin hankkeisiin

sekä palvelusopimuksissa sovittuihin muutoksiin liittyvät yt-prosessit. Vuonna 2012 kehitettiin myös palkitsemisjärjestelmiä.

Palkitsemisjärjestelmään lisättiin uusina elementteinä tuloksellisuuspalkkio ja pikapalkkio.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Selvitys sisäisestä valvonnasta on annettu tarkastuslautakunnalle.

Henkilöstöpalvelujen tavoitteiden toteutuminen

Tavoite

Tavoitteen toteutuminen

Henkilöstöstategian uudistaminen. Henkilöstöohjelman 2013 - 2020

valmistelu on käynnistynyt osana

kaupunkistrategian uudistamistyötä.

Lisäksi on toteutettu kaupunkistrategian tavoitetta ”Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö”.

Henkilöstöpalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 435 057 1 504 000 1 504 000 1 737 828 233 828

Toimintakulut -5 113 441 -5 590 000 -5 590 000 -5 486 517 103 483

Toimintakate -3 678 384 -4 086 000 -4 086 000 -3 748 688 337 312

Kehittämispalvelut

Kehittämispalvelujen keskeinen tehtävä on tukea tilaajia ja palvelutuotantoa tuottamalla tietoa, arviointeja ja

selvityksiä sekä koordinoida strategian toteutumista. Kehittämispalvelut huolehtii kaupungin viestinnästä ja

markkinoinnista, kansainvälisten yhteyksien hallinnasta, tietohallinnosta sekä maaseudun kehittämisestä.

Keskeistä on hanketoiminnan koordinaatio ja valtakunnallisen kehityksen seuranta.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Palvelu- ja hankintastrategian hanketyö eteni suunnitelmien mukaisesti. Alkuvaiheessa olleista 45 hankkeesta

viiden hankkeen hanketyö jatkuu edelleen. Poliittisen johtamisen muutoksesta valtuusto teki vuoden 2012

aikana päätöksen. Hyvinvointipalvelujen kehittämisestä laadittiin yhteistyösopimus korkeakoulukeskussopimuksen

mukaisesti. Laadittiin myös hyvinvointipalveluja koskeva kehittämisen ja hanketoiminnan vuosien

2009–2012 katsaus, jossa kuvattiin vuosien 2009–2012 hanketoiminnan tilanne.

Kymppi -hankkeessa on edistetty Hämeenlinnan kestävän kehityksen toimintaohjelman laadintaa käynnistämällä

ohjelmatyö selvityksillä.

Strategisen kehittämisen tiimin toiminta löysi paikkansa kehittämistoiminnan linjaamisessa ja päätöksenteossa.

Tiimiä laajennettiin, jäseniksi tulivat Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitusjohtaja, Innopark Oy:n toimitusjohtaja

ja Hamkista hyvinvointipalvelujen KT-keskusjohtaja. Tiimi vastasi kehittämistoiminnan strategianmukaisuudesta,

priorisoinnista ja rahoituksesta. Hankeprosessin kehittämistä jatkettiin

Ensimmäiset aluekuvaukset laadittiin. Aluekuvaukset sisältävät alueen väestö- ja palvelutietoja. Aluejaon perustana

on kaupungin 11 tilastoaluetta, joilla jokaisella on oma vastuullinen tilaajapäällikkö.

Asukas- ja asiakaspalautetta kerättiin kolmiportaisesti. Kaikille avoin nettipohjainen palautekanava tuotti

3000 palautetta, tilaajajohtoiset asukaskyselyt 1500 ja tuotantojohtoiset asiakaspalautekyselyt 3900 vastausta.

Järjestelmien käyttöä jatketaan edelleen


104

TILAAJA

Kastellin laaja-alaisen asiakasohjauksen matalan kynnyksentoimipisteen kehittämistä jatkettiin. Kehittämiseen

osallistuivat mm. valtakunnallisen KASTE-ohjelman hankkkeet: Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja

nuorten palvelut -hanke ja Ikälain pilotointi -osahanke.

Kaupungin laatutyötä valmisteltiin. Hämeenlinnan Terveyspalvelut pilotoivat sähköistä toiminnanohjausjärjestelmää

(IMS).

Viestintäyksikkö teetti verkkopalvelun käytettävyysanalyysin (Adage) sekä käyttäjäkyselyn ja saadun palautteen

ja tulosten perusteella tehtiin verkkopalvelun kehittämissuunnitelma. Lisäksi tehtiin media-analyysi aineistosta,

joka oli kerätty syyskuun 2011 – huhtikuun 2012 välisenä aikana. Hoidettiin moottoritien katehankkeen

viestintä kaupungin osalta ja osallistuttiin Eteläranta Oy:n markkinointiviestinnän suunnitteluun sekä

sen toteutukseen, joka alkoi syksyllä 2012. Viestintäpäällikkö osallistui Eteläranta Oy:n hallituksen kokouksiin

viestinnän asiantuntijana. Tuotettiin 4 asukaslehteä eli yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä oli

mahdollista lehden formaattimuutoksen ansiosta, joka toi kustannussäästöjä. Vastattiin UNICEFkumppanuusvuoden

viestinnästä ja markkinoinnista sekä osallistuttiin useiden hankkeiden viestinnän suunnitteluun

ja toteuttamiseen. Osallistuttiin valmiustyöryhmän työskentelyyn. Kartoitettiin konserniyhtiöiden

viestintäkenttä ja yhteistyömahdollisuudet yhdessä yhtiöiden toimitusjohtajien kanssa.

Tietohallinnon osalta panostettiin tietoturvan kehittämiseen, opetusverkon hallintamallin ja toimintaedellytysten

merkittävään paranemiseen, liikkuvien työmenetelmien käyttöönottoon, sähköisen asioinnin kehittämiseen,

tietojärjestelmien kehittämiseen, tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tuettiin organisaation muutoksia.

Tietohallinnon mittaristo oli käytössä ensimmäistä kertaa kokonaisen vuoden tietohallinnon suorituskyvyn arvioinnissa

ja kehittämisessä suhteessa tietohallintopalveluiden sopimustuottajiin.

Toukokuussa 2012 hyväksyttiin Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille – Hämeenlinnan maaseutuohjelma

2015. Maaseutuohjelman visioksi muotoutui kaupunkistrategian pohjalta ”Hämeenlinna tarjoaa maaseudullaan

monipuolisia asumisen, yrittämisen, vapaa-ajan viettämisen ja palvelujen mahdollisuuksia taloudellisesti

kestävällä pohjalla”. Hyväksytty maaseutuohjelma sisälsi vuosien 2012–2013 toimenpide-ehdotukset.

Valtuustokauden ajan toimineiden aluetoimikuntien toimintaa arvioitiin ja osallisuuden erilaisia malleja tarkasteltiin

osana poliittisen johtamisen kehittämistä. Yhdessä valtuustoryhmien, aluetoimikuntien ja kyläaktivaattoreiden

kanssa rakennettiin uusi asukkaiden kuulemisen ja vaikuttamisen malli, jossa vaikuttaminen mahdollistettiin

koko Hämeenlinnan alueella. Asukkaille haluttiin antaa vaikuttamismahdollisuus jo asioiden valmisteluvaiheessa

ja sen mahdollistamiseksi esitettiin viisi lautakuntien jaon mukaista vaikuttajaraatia: lapset

ja nuoret, elämänlaatu, ikäihmiset, terveys ja toimintakyky sekä yhdyskunta, ympäristö ja rakentaminen.

Tavoitteen toteutuminen

Tavoitteet

Asiakaslähtöisen palvelurakenteen

ja toimintakulttuurin

kehittäminen viestinnän,

hanketoiminnan ja ict:n avulla.

Mittarit

Suoritettu sisäinen arviointi ja

sen raportointi.

Raportoinnilla selvitetään miten

eri toimilla asiakaslähtöisyyttä

on viety eteenpäin ja

missä on onnistuttu.

Tavoitteen toteutuminen

Uusia sähköisiä palveluita kehitettiin tavoitteen

(2-3 uutta vuodessa) mukaan. Tavoite

ylittyi.

Kastellin kehittäminen Kaste-hankkeiden avulla.

Verkkopalvelua kehitetty saadun palautteen

mukaisesti.

Hyvinvointipalvelujen kehittämisen katsaus.

Kehittämispalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 3 398 234 3 649 000 3 649 000 3 793 600 144 600

Toimintakulut -10 286 591 -10 647 000 -10 647 000 -10 041 771 605 229

Toimintakate -6 888 357 -6 998 000 -6 998 000 -6 248 171 749 829


TILAAJA 105

Kehittämispalvelujen tilausbudjetin tuotot ja kulut olivat arvioitua pienemmät. Toimintakate alittui yli 700 000 euroa.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Sisäistä valvontaa hoidetaan normaalin esimiestyön puitteissa. Kuukausittaista talousseurantaa ja hankkeiden

seurantaa suoritetaan yhteisissä tiimikokoontumisissa. Kaupunkitason hankkeita seuraa kehittämispalveluiden

johtama STRAKE-ryhmä.

Tietohallinto on valvonut järjestelmätoimittajien sopimusten toteutumista. Sopimukset koskevat laitekantaa ja

järjestettäviä ICT-palveluita. Verkkoliikenteen tietoturvauhkien hallitsemiseksi parannettiin verkkoliikenteensuojausta

ja valvontaa. Järjestettyjen palveluiden suorituskykyä valvottiin sopimusvelvoitteiden toteutumista

kuvaavan tuloskortin avulla.

Kehittämisyksikkö seurasi, että projektit etenivät asetettujen tavoitteiden mukaisesti mm. järjestämällä kaupungin

väli- ja loppuarviointikeskustelut. Projektien talouden seurannasta vastasivat projektipäälliköt kehittämisyksikön

antaman ohjeistuksen mukaan. Jokaisella projektilla on projektin tavoitteiden ja talouden toteutumisen

seurantaa varten ohjausryhmä sekä projektin käytännön toimintaa ohjaava projektiryhmä. Lasten ja

nuorten palvelujen hankkeiden yhteisenä ohjausryhmänä toimi lanuel-kehittämisen ohjausryhmä.

Keskusvaalilautakunta

Keskusvaalilautakunta kokoontui kaikkiaan 14 kertaa. Tammikuussa toimitettiin presidentinvaalin ensimmäinen

kierros ja helmikuun alussa toinen. Äänestysaluejaotusta tarkistettiin ja kaupunginvaltuusto vahvisti uuden

jaotuksen keväällä. Äänestysalueita on entisen 18 sijasta 14.

Kunnallisvaalit toimitettiin lokakuussa. Hämeenlinnan valtuustoon valittiin 59 valtuutettua vuosiksi 2013–2016.

Paikkajako puolueittain on seuraava:

Kokoomus 17

SDP 17

Perussuomalaiset 10

Keskusta 6

Kristillisdemokraatit 3

Vasemmistoliitto 3

Vihreä Liitto 3

Valtuutetuista 23 on uusia. Naisia valtuustossa on 31, miehiä 28.

Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa oli 57,3 %. Edellisissä kunnallisvaaleissa vuonna 2008 äänestysprosentti

oli 61,5 %.

Keskusvaalilautakunta TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 100 829 200 000 200 000 203 091 3 091

Toimintakulut -149 022 -408 000 -408 000 -410 574 -2 574

Toimintakate -48 194 -208 000 -208 000 -207 483 517


106

TILAAJA

Tarkastuslautakunta ja tarkastustoimisto

Lautakunnan tehtävät

Tarkastuslautakunta arvioi valtuustokauden aikana kaupungin kaikki palvelualueet ja liikelaitokset sekä

edunvalvonnan kaupunkikonsernin yhteisöissä, säätiöissä ja seudullisissa hankkeissa. Lautakunnan toimintasuunnitelma

vuosille 2009–2012 sisältää koko kauden painopistealueet. Toimintasuunnitelmasta johdetaan

vuosittaiset työohjelmat ja painopistealueet.

Toiminnan painopisteet 2012

Lautakunta arvioi strategian toteutumista, tavoiteasetantaa yleensä, valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista

ja toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Erityiskohteena vuoden 2012 arvioinnissa kerättiin lautakuntien

kokemuksia ja näkemyksiä uudistetun lautakuntaorganisaation toiminnasta koko valtuustokauden ajalta.

Kaupunginvaltuusto antoi 10.10.2011 § 13 tarkastuslautakunnalle toimeksiannon arvioida kaupungin päätöksentekoprosessin

ja omistajaohjauksen toteutumista Teknologiakeskus Innopark Oy:n asioissa vuosina

2006–2011. Tarkastuslautakunnan raportti ja toimenpide-ehdotukset omistajaohjauksen kehittämiseksi käsiteltiin

kaupunginvaltuustossa 11.6.2012 § 18. Syksyn aikana lautakunta valmisteli tilintarkastusyhteisön valintaa

vuosille 2013–2016. Uusi tarkastuslautakunta esittää valinnan kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Lautakunnan sitovat tavoitteet

Toiminnan menestystekijät

Tavoitteet

Tuotetaan suunnittelun, johtamisen

ja palvelujen kehittämisen

tueksi luotettavaa arviointi-

/ vertailutietoa.

Tuetaan selkeiden tavoitteiden

aikaansaamista palvelualueille.

Tuetaan palveluiden laadun,

saavutettavuuden ja kustannustehokkuuden

mittaamista ja kehittämistä

kaupunkiorganisaatiossa.

Edistetään riskienhallintaan liittyvien

toimenpiteiden käyttöönottoa.

Tavoitteen toteutuminen

Arviointikertomus kaupungin v. 2011 toiminnan

ja talouden toteutumisesta luovutettiin

valtuustolle 22.5.2012. Arviointikertomuksessa

esiin nostetuista huomioista ja epäkohdista

annettiin selvitys lokakuun valtuuston kokouksessa.

Lisäksi monet lautakunnan suositukset otettiin

huomioon ja toimenpiteitä tehtiin jo v.

2012 loppuvuoden toiminnassa.

Tavoite on toteutunut.

Tarkastuslautakunnan suositukset tavoitteiden

määrästä, selkiyttämisestä ja mittareista

huomioitiin v. 2012 tilausbudjetissa. Lautakunnan

näkemyksen mukaan tavoitteet ovat

aiempaa selkeämpiä ja pääosin mitattavissa.

Tavoitteiden määrä laski n. 75 % verrattuna

v. 2011 budjettiin.

Tavoite on toteutunut.

Saatiin selontekoja organisaatiossa meneillään

olevista ja toteutetuista riskienhallintaan

liittyvistä toimenpiteistä yhteensä 26 kpl. Tarkastuspäällikkö

laati selonteoista yhteenvedon

kaupungin toimintakertomukseen. Selonteot

otetaan huomioon sisäisen tarkastuksen

työsuunnittelussa.

Tavoite on toteutunut.

Tarkastuslautakunta TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 95 856 87 000 87 000 71 904 -15 096

Toimintakulut -351 847 -330 000 -330 000 -349 734 -19 734

Toimintakate -255 990 -243 000 -243 000 -277 830 -34 830


TILAAJA 107

Toimintakulujen ylittyminen johtuu pääosin siitä, että kaupunginvaltuuston toimeksiantoon liittyen asiantuntijapalveluita

hankittiin ennakoitua enemmän. Toimeksianto myös lisäsi kokousten määrää ja vaikutti luottamustoimipalkkioiden

ylittymiseen. Tuloalitus johtuu liikelaitoksilta saadusta keskitetysti hoidettavien tarkastustehtävien

korvauksesta, joka jäi budjetoitua pienemmäksi. Tarkastuslautakunnan määrärahat kuuluvat sitovuustasoltaan

osaksi konsernipalveluja, jonka määrärahat kokonaisuudessaan eivät ylity.

ELINKEINORAHASTON TASEYKSIKKÖ

Elinkeinorahaston tarkoituksena on käsitellä elinkeinopoliittista omaisuutta siten, että kaupungin omistukseen

sitoutuva pääoma ja siitä saatavat tulot kyetään riittävästi erittelemään ja kohdistamaan elinkeinotoiminnan

tukemiseen.

Kaupungin elinkeinorahaston säännöt on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.12.2006.

Vuonna 2012 elinkeinorahaston yhteenlasketut rahoitustuotot ja kulut olivat yhteensä 39 400 euroa. Rahaston

hoitamisesta aiheutuneita asiantuntijapalkkioita oli vähäinen määrä elinkeinorahaston toimintakuluissa.

Taseyksiköt 1000 € TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 130 0

Muut toimintatuotot 1 130 0

Toimintakulut 0 -20 -20 0 20

Muiden palvelujen ostot 0 -20 -20 0 20

Toimintakate 1 130 -20 -20 0 20

Tilikauden tulos 306 30 30 39 9

Taseyksikön tuloslaskelma ja tase ovat liitetiedoissa.


108

TUOTTAJA

2.2.1.2 PALVELUTUOTANTO

Palvelutuotannon organisaatio vuonna 2012

Kaupungin palvelutuotantoon kuuluivat vuonna 2012 seuraavat palvelualueet: varhaiskasvatuspalvelut, opetuspalvelut

(sisältäen nuorisopalvelut ja lasten kulttuurin), lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut, kulttuuripalvelut,

ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelut, toimintakykyä edistävät palvelut sekä yhdyskuntarakenteen palvelut.

Lisäksi palvelutuotantoon kuuluivat kaupungin sisäiset liikelaitokset: Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos,

Linnan Tilapalvelut -liikelaitos sekä Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos. Palvelutuotantoon kuului myös maakunnallinen

pelastuslaitos.

Kaupungin palvelutuotantoa johtavat hallintosäännössä määritellyllä työnjaolla apulaiskaupunginjohtaja ja palvelutuotantojohtaja.


TUOTTAJA 109

Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Palvelutuotannon tehtävä on tuottaa palvelut palvelusopimusten mukaisesti, hyväksyttyjen käyttötalousmenojen

puitteissa. Toiminnan sisällölliset painopisteet ja keskeiset muutokset on kuvattu kunkin palvelualueen kohdalla.

Olennaisia tapahtumia olivat seuraavat:

- Ikäihmisten hoidon ja hoivan yhteisen palvelualueen käynnistyminen, ikäihmisten palvelujen ulkoistusten aiheuttama

henkilöstön laaja uudelleen sijoittelu sekä siihen liittynyt rekrytointikielto.

- Yhdyskuntarakenteen palveluissa LinnanInfra-liikelaitoksen valmistelu ja päätös perustamisesta.

- Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksessa asteittainen siirtyminen kanavamalliin, jossa asiakkaat segmentoidaan

palvelutarpeen mukaan terveyshyöty- ja episodikanaviin.

- Lasten ja nuorten palveluissa selvitys mahdollisuudesta muodostaa yhteinen palvelualue, ja päätös perustamisesta

1.1.2014 alkaen.

Lisäksi palvelutuotanto toteutti tuottavuusohjelmaa ja henkilöstön tuloksellisuusohjelmaa ja raportoi niistä sovitulla

tavalla.

TUOTANTOTAVOITTEET

Kriittiset menestystekijät

Tavoitteet Mittarit Toteutuminen

Talouden tasapainottaminen

ja tuottavuuden

kehittäminen.

Palvelualueiden talous

on tasapainossa ja

tuottavuus paranee.

Käyttösuunnitelman toteutuminen.

Palvelusopimusten toteutuminen.

Tuottavuuden kehittämissuunnitelmien

toteutuminen.

Talouden tasapainotuksessa

on onnistuttu kohtuullisen

hyvin. Vaikeuksia

on ollut seuraavissa asioissa:

- työmarkkinatuen kuntaosuus

- kouluverkkomuutoksiin

liittyneet ennakoimattomat

kulut

- lasten ja nuorten kasvua

tukevien palvelujen palvelutarpeen

kasvu

- säistä johtuvat vaihtelut

kunnossapitokuluissa

Tilaajia on informoitu

ajoissa ja sovittu menettelyistä.

Tuottavuutta on kehitetty

sopimusten mukaan ja raportoitu

sovitusti.


110

TUOTTAJA

Kriittiset menestystekijät

Tavoitteet Mittarit Toteutuminen

Kustannustehokkaat

palvelut.

Palveluprosessien uudistaminen.

Palveluja kehitetään

asiakaslähtöisemmiksi.

Palvelujen laatu ja kustannukset

tunnetaan.

Tuotteistuksen, tuotekehitystyön

ja kustannuslaskennan

tilanne.

Asiakaspalautteen keruu

ja hyödyntäminen, asiakkaiden

osallisuuden vahvistaminen.

Tuotekuvauksia ja laskentaa

on tarkennettu. Kehittämistarvetta

on edelleen.

Asiakaskyselyjä on tehty

ja tuloksia on hyödynnetty

palvelujen parantamiseksi.

Raportit saatavissa erikseen.

Osallisuuden menetelmiä

on kehitetty hankkeissa,

mm. Kylä kaupungissa

-hanke.

Palvelutuotannon rakenteelliset

uudistukset.

Prosessiajattelu vahvistuu

ja näkyy

Ikäihmisten uuden organisaation

käynnistyminen ja

toimintakyky.

Lasten ja nuorten palvelujen

jatkoselvitys.

Yhdyskuntarakenteen

palvelujen uusi toimintamalli.

Kaksi organisaatiota on

muutettu asiakasajattelun

mukaisiksi: Ikäihmisten

hoito ja hoiva sekä Hämeenlinnan

Terveyspalvelut.

Päätökset tehty lasten

ja nuorten palvelujen muutoksesta

ja LinnanInfraliikelaitoksesta.

Muutos sektorihallinnosta

prosesseiksi on hidasta ja

vie vuosia.

Ennakkoluulottomat

yhteistyömallit.

Toimiva innovaatio- ja

kehitystoiminta.

Innovaatiokyky- ja innovaatiosaaminen

lisääntyy,

rohkeus toimia toisin

kasvaa.

Innovatiivisten kehittämistoimenpiteiden

ja -

hankkeiden määrä ja laatu.

Kehittämispalkinnolla on

kannustettu henkilöstöä

innovatiiviseen kehittämistyöhön.

Hämeenlinnan

hyvinvointipalvelut on tunnustettu

useissa tutkimusraporteissa

(mm. Tampereen

YO, Itä-Suomen YO,

TTL) innovatiivisesta kehittämisestä.

Kehittämishankkeista

on erillinen

selvitys.

Vuorovaikutteinen

muutoksen johtaminen.

Luovuutta tukeva työyhteisö

ja haastavat

työtehtävät.

Johtaminen ja esimiestyö

vahvistuu.

Työyhteisöt voivat hyvin.

Johtamisen kehittämisen

toimenpiteet.

Työyhteisöjen tila.

Johtamista on vahvistettu

tarpeen mukaisilla koulutuksilla

mm. prosessien

johtamiseen liittyen. Koulutustarpeissa

on hyödynnetty

kehittämishankkeita.

Jatkuvien muutosten johtaminen

edellyttää avoimutta

ja vuorovaikutustaitoja,

joita on painotettu

johtamiskulttuurissa.

Työhyvinvointia ei ole mitattu

vuonna 2012, mittaus

on helmikuussa 2013.

Työhyvinvoinnista on huolehdittu

yhdessä henkilöstöpalvelujen

kanssa ohjeiden

mukaisesti.


TUOTTAJA 111

Palvelutuotannon talous yhteensä

TUOTTAJAOSA 1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 177 717 169 133 169 133 171 487 2 354

Myyntituotot 172 136 166 149 166 149 167 427 1 279

Maksutuotot 1 172 307 307 278 -29

Tuet ja avustukset 1 906 898 898 1 523 625

Muut toimintatuotot 2 503 1 780 1 780 2 259 479

Valmistus omaan käyttöön 537 388 388 509 121

Toimintakulut -178 800 -170 050 -170 050 -173 917 -3 867

Palkat ja palkkiot -80 375 -80 233 -80 233 -80 107 126

Henkilöstökorvaukset 1 511 912 912 1 412 501

Henkilösivukulut -23 057 -22 875 -22 875 -22 839 36

Asiakaspalvelujen ostot -5 034 -1 823 -1 823 -1 808 15

Muiden palvelujen ostot -30 921 -27 613 -27 613 -29 575 -1 962

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 980 -4 748 -4 748 -5 391 -643

Avustukset -11 501 -10 308 -10 308 -11 341 -1 033

Vuokrakulut -23 256 -23 181 -23 181 -24 061 -880

Muut toimintakulut -187 -181 -181 -207 -26

Toimintakate -546 -529 -529 -1 921 -1 392

Poistot ja arvonalentumiset -7 441 -9 651 -9 651 -432 9 219

Tilikauden tulos -7 987 -10 180 -10 180 -2 353 7 827

Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin

Palvelutuotannon osalta olennaisen poikkeaman tilausbudjettiin nähden toi lomapalkkajaksotus, josta kirjautui

omalle palvelutuotannolle 1,3 M€:n lisäkustannus. Samainen asia toi kuluja pelastuslaitokselle 0,3 M€ ja Hämeenlinnan

Terveyspalvelut -liikelaitokselle 0,3 M€.

Maankäytön ja ympäristön palvelualueen toiminnat siirtyivät 1.1.2012 alkaen tilaajalle. Vuoden 2011 tilinpäätössarakkeessa

koko palvelutuotannon taulukossa ovat mukana myös toimintansa päättäneen maankäytön ja ympäristön

palvelualueen luvut samoin kuin vuoden 2011 päättyneiden varikkopalvelujen luvut.

PALVELUTUOTANNON HALLINTO

Palvelutuotannon hallinto TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 61 668 45 000 45 000 57 368 12 368

Toimintakulut -464 156 -574 000 -574 000 -471 241 102 759

Toimintakate -402 488 -529 000 -529 000 -413 874 115 126


112

TUOTTAJA

VARHAISKASVATUSPALVELUT

Rakenteelliset paikat ja palvelutarve

Kunnallisissa päiväkodeissa oli 1.8.2012 rakenteellisia päiväkotipaikkoja 2153 ja perhepäivähoidossa 264.

Ryhmäperhepäiväkoteja oli 4, joissa rakenteellisia paikkoja 48. Kunnallisia hoitopaikkoja oli yhteensä 2 465.

Lapsia kunnallisessa varhaiskasvatuksessa 31.12.2012 oli 2 402 (145 lasta on kahdella rakenteellisella

päiväkotipaikalla). Maksuttoman esiopetuksen piirissä oli 640 lasta (20.9.2012). Kuljetusetuuksia myönnettiin 47

esioppilaalle.

Saaristenkatu 13–15 (B-rakennus) otettiin varhaiskasvatuksen käyttöön keväällä 2012 ja C-rakennus joulukuun

alussa. Hauholle perustettiin ryhmäperhepäiväkoti syyskuussa 2012. Keskustan alueella lakkautettiin Parolantien

ja Lukiokadun ryhmikset kesällä 2012.

Erityisvarhaiskasvatus

Erityisvarhaiskasvatuksen työn kohteena Hämeenlinnan päivähoidossa on yhteensä 435 lasta (31.12.2012).

Näistä 175 lapsella oli lausunto erityisen tuen tarpeesta ja heillä oli rakenteellinen tukitoimipaikka. Tällöin ryhmäkokoa

on pienennetty, lapsi on ollut integroidussa erityis- tai pienennetyssä ryhmässä tai ryhmään on sijoitettu

avustaja. Konsultaation ja sisällöllisten tukitoimien piirissä oli 260 lasta.

Koko vuoden 2012 aikana konsultoivien erityislastentarhanopettajien työn kohteena oli Hämeenlinnan päivähoidossa

634 lasta. Näistä lapsista rakenteellisten tukitoimien piirissä oli 240 lasta, kiertävien erityislastentarhanopettajien

konsultaation ja sisällöllisten tukitoimien piirissä lapsia oli 394. Koko vuoden aikana olevien lasten määrä

on suurempi kuin samanaikaisesti työn kohteena olevien lasten määrä, koska osa lapsista siirtyy elokuussa

kouluun ja uudet lapset aloittavat hoidon elokuussa.

Konsultoivien erityislastentarhanopettajien työ on painottunut lapsiryhmissä käynteihin ja henkilökunnan konsultaatioon.

Haasteena vuonna 2012 olivat lasten käyttäytymisen pulmat ryhmätilanteissa, sosio-emotionaaliset

pulmat sekä haastavat tilanteet vanhempien kanssa. Konsultaatioissa ja koulutustilaisuuksissa ohjattiin henkilökuntaa

lapsiryhmän toiminnan toteuttamiseen pienryhmissä ja toiminnan porrastamiseen, tavoitteena laadukas

arjen erityisvarhaiskasvatus.

Toiminnan painopistealueet ja keskeisimmät muutokset

Vuonna 2012 Hämeenlinnassa oli 64 kotonaan työskentelevää perhepäivähoitajaa ja kaksi kolmiperhepäivähoitajaa.

Työaikalain (1.1.2011 alkaen) tuomat muutokset näkyvät kokonaisuudessaan vasta 2012 luvuissa. Yksittäiselle

perhepäivähoitajalle kertyi työajantasoittumisvapaita keskimäärin 4 viikkoa vuoden aikana. Tasoittumisvapaan

aikana 35 % hoitolapsista käytti varahoitopaikkaa ja 65 % perheistä järjesti hoidon muulla tavalla. Ylitöiden

määrä on vähentynyt vuodesta 2010 n. 86 % ja 68 % vuodesta 2011. Ylitöitä kertyi hoitajaa kohden keskimäärin

n. 20 tuntia vuodessa. Perhepäivähoitajien ammattitaitoa pidetään yllä jatkuvalla täydennyskoulutuksella ja hoitajat

toimivat Satakieli-pedagogiikan periaatteiden mukaisesti.

Varhaiskasvatukselle laadittiin kestävän kehityksen suunnitelma sekä koko kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

(kaupungin vasu). Varhaiskasvatuksen laatujärjestelmän kehittäminen päätettiin siirtää lasten ja nuorten palvelujen

organisaatiomuutoksen (Pro Mu II) yhteyteen. Nuoren Suomen ”Vauhtia varhaiskasvatukseen” prosessikoulutuksia

arkiliikunnan tukemiseksi jatkettiin laaditun suunnitelman mukaan.

Lasten päivähoitosijoittelua kehitettiin yhteistyössä lasten ja nuorten palveluohjausyksikön kanssa. Palvelualue on

vastannut lasten tietojen muutoksista järjestelmään ja yksiköiden käyttöastetaulukoihin. Palvelusopimuksessa sovittuja

täyttölukuja on noudatettu päiväkotiryhmien sijoittelussa.

Varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstön koulutus ja kehittäminen

Kukin varhaiskasvatuskeskus on vienyt palvelualueen strategiatyöskentelyä eteenpäin ja laatinut toimintasuunnitelman

lukuvuodelle 2012–2013. Täydennyskoulutusta järjestettiin koko henkilöstölle koulutussuunnitelman 2012

mukaisesti. LC Hämeenlinna/Linnattaret järjestivät Mini-Verso -koulutusta Kanta-Hämeenlinnan varhaiskasvatuskeskuksille.

Varhaiskasvatuksesta kaksi työntekijää ja neljä työryhmää/tiimiä sai kehittämispalkinnon. Lisäksi OAJ

palkitsi palvelualueen metsäryhmätoiminnan kehittämisestä (vuoden 2011 koulutusteko).

Varhaiskasvatuspalvelut osallistuivat Kylä kaupungissa, Kymppi ja Inno-Vointi -hankkeiden seminaareihin. Palvelualueelta

oli edustaja sekä Perhevapaalta työelämään että Valmos -hankkeiden ohjausryhmissä. Kylä kaupun-


TUOTTAJA 113

gissa -hankkeen minipilotteina kehitettiin Eka-kahvilaa Hauholla ja ”Meidän kylää” Kutalan varhaiskasvatuskeskuksissa.

Lisäksi varhaiskasvatus oli yhtenä toimijana mukana monessa muussa minipilotissa. Erityisvarhaiskasvatus

koordinoi Suomen osuutta Pohjoismaisessa SPEDUREG-verkostossa.

Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa on kehitetty Satakieli-pedagogiikan periaatteiden mukaisesti luomalla verkostomainen

työn kehittämisen metodi. Hämeenlinnalaisista lastentarhanopettajista on koottu pedagogien ryhmä, joka

teki opintomatkan syksyllä 2012 Italian Reggio Emiliaan. Tämä ryhmä vastasi oman tiiminsä ja yksikkönsä

osaamisen kehittämisestä ja on lupautunut vastaanottamaan vierailijoita seuraamaan ryhmänsä työskentelyä ja

jakamaan omaa tietotaitoaan kaikille asiasta kiinnostuneille. Hämeenlinna oli luomassa kotimaista verkostoa

Forssan kaupungin ja Suomen Reggio Emilia -yhdistyksen kanssa sekä kansainvälistä ja pohjoismaista yhteistyötä

Suomessa ja Tallinnassa.

Sisäinen valvonta

Palvelualueella ei ole tiedossa lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista

johtuisi merkittäviä seuraamuksia tai vaatimuksia. Arvioinnin perusteella varhaiskasvatuspalvelujen palvelualueen

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu.

Talouden toteutuminen

VARHAISKASVATUSPALVELUT

1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 27 306 28 033 28 033 27 831 -202

Myyntituotot 27 270 28 020 28 020 27 794 -226

Tuet ja avustukset 11 12 12

Muut toimintatuotot 25 13 13 25 12

Toimintakulut -27 585 -28 033 -28 033 -28 271 -238

Palkat ja palkkiot -15 029 -15 488 -15 488 -15 058 430

Henkilöstökorvaukset 276 315 315 275 -39

Henkilösivukulut -4 069 -4 204 -4 204 -4 220 -16

Asiakaspalvelujen ostot -4 -1 -1 -2 -1

Muiden palvelujen ostot -5 096 -4 953 -4 953 -5 392 -439

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -318 -247 -247 -262 -16

Vuokrakulut -3 325 -3 440 -3 440 -3 590 -151

Muut toimintakulut -19 -16 -16 -23 -7

Toimintakate -279 -441 -441

Poistot ja arvonalentumiset -4 -28 -28 -4 24

Tilikauden tulos -282 -28 -28 -445 -417

Tilaaja vähensi sisäisiä ostojaan palvelusopimusmuutoksella 227 000 €. Vastaava säästö saatiin syntymään

henkilöstömenoissa, jotka alittivat käyttösuunnitelman noin 300 000 € vaikka palkkajaksotukset olivat lähes

100 000 € edellisvuotta suuremmat. Myös aineiden ja tarvikkeiden hankinnoissa käyttö jäi noin 50 000 € alle

suunnitellun. Syntyneet säästöt eivät kuitenkaan riittäneet kattamaan palveluiden ostoissa ja vuokrissa syntyneitä

ylityksiä ja varhaiskasvatuspalvelujen toimintakate jäi lopulta noin 440 000 € negatiiviseksi.

Suurimmat menoylitykset käyttösuunnitelmaan verrattuna olivat Seuturekry Oy:n käytössä (noin 80 000 €) ravitsemispalveluissa

(noin 230 000 €), siivouksessa (noin 70 000 €) ja tilavuokrissa (noin 90 000 €).


114

TUOTTAJA

OPETUSPALVELUT

Opetuspalvelut tuottavat perusopetuksen, lukio-opetuksen, taiteen perusopetuksen, lastenkulttuurin ja nuorisotyön

palvelut. Perusopetuksen alakouluja on kalenterivuoden päättyessä 17, yläkouluja 4 ja yhtenäiskouluja 3 ja

erityiskouluja 1. Lukioita on neljä. Taiteen perusopetusta annetaan kuva- ja käsityötaiteessa.

Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset

Perusopetuksen palvelut tuotetaan lain mukaisina kaikille oman kunnan oppivelvollisille ja lisäksi Hämeenkosken

yläkouluikäisille ja Hattulan ja Janakkalan pidennetyn oppivelvollisuuden erityisoppilaille. Kataloisten, Kostilan ja

Lieson koulut lakkasivat lukuvuoden 2011 - 2012 päättyessä 31.7.2012. Oppilaat ja opetustyö siirtyivät Konnarin

kouluun. Tampereen yliopisto lopetti opettajainkoulutuksen Hämeenlinnassa ja siirsi Normaalikoulun Tampereelle.

Normaalikoulun 370 oppilasta otettiin Ojoisten koulun oppilaiksi ja samassa yhteydessä 1.8.2012 koulun nimi

muutettiin Seminaarin kouluksi ja Ojoisten oppilaat siirrettiin Seminaarin koulun tiloihin Kaurialaan ja Ojoisille.

Hämeenlinnan yhteiskoulun Tuomelan yksikkö jouduttiin sulkemaan helmikuussa ja etsimään korvaavat tilat.

Väistötiloina käytettiin vuoden aikana Wetterin, vanhan kirjaston ja meijerioppilaitoksen tiloja.

Opetuspalveluissa keskityttiin asiakaskeskeiseen ja kasvatuskumppanuusajatteluun perustuvaan toimintatapaan.

Lisäksi opetusteknologian käyttöä lisättiin ja perusopetuksen laatukriteerit olivat olennainen osa toimintaa. Edellä

mainittujen edistämiseksi järjestettiin paljon henkilöstökoulutusta ja tehtiin myös hankintoja. Opetusryhmiä pienennettiin

valtion erillisrahoituksella.

Lukioiden toiminnan painopiste on yleislukion mukainen, vaikka lukioilla on omat profiloitumislinjansa (Hämeenlinnan

lyseon lukiossa urheilulinja, Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukiossa yrittäjyyslinja, Kaurialan lukiossa tiedelinja,

Lammin lukiossa yrittäjyys ja ilmaisutaito, Hämeenlinnan Aikuislukiossa ammatillisen koulutuksen lukiokoulutus).

Lukiokoulutuksen liikelaitosta ja siirtymistä koulutuskuntayhtymään valmisteltiin koko kalenterivuosi. Hämeenlinnan

Yhteiskoulun lukio lopetti toimintansa 31.7.2012. Opiskelijat ja opetustyö siirtyivät pääasiassa Lyseon

lukioon ja osaltaan myös Kaurialan lukioon. Hämeenlinnan aikuislukio lakkautettiin hallinnollisesti 31.12.2012 ja

siirrettiin osaksi Lyseon lukion toimintaa. Koko lukio-opetus päättyi kaupungin toimintana 31.12.2012 ja siirtyi

osaksi Koululutuskuntayhtymä Tavastian toimintaa erillisenä liikelaitoksena.

Lasten ja nuorten kulttuurissa jatkettiin taide- ja kulttuurikasvatuksen yhdysopettajatoimintaa, jossa aloitettiin kulttuuripolkusuunnitelman

päivittäminen uudestaan nykypäivän tavoitteisiin sopivaksi. Lasten taidefestivaali Hippalot

järjestettiin 35. kerran, vuoden teemana oli avaruus. Taiteen perusopetusta annettiin kuvataiteessa ja käsityötaiteessa.

Aimokoulu osallistui lisäksi aktiivisesti kansainväliseen Design-pääkaupunkivuoteen erilaisilla projekteilla.

Kanta-Hämeen rikosten ja riitojen sovittelupalvelujen järjestäminen irtisanottiin kaupungin toimesta 1.1.2012 alkaen.

Lennokkiaskartelupalveluista ja -tiloista luovuttiin 31.12.2012. Hauhon nuorisotalo Kirnun huonokuntoisten tilojen

käytöstä luovuttiin keväällä ja nuorisotila Pöhinän toiminta käynnistyi Hauhon yhtenäiskoulun tiloissa syyslukukauden

alussa. V-päivän aloitteissa esitetty nuorisotilatoiminta Tuuloksen nuorisotila Piilossa käynnistyi kokeiluna

keväällä.


TUOTTAJA 115

Palvelualueen tunnusluvut

Tunnusluvut TB 2012 TP 2012 TP2011

PERUSOPETUS

oppilasmäärä (20.9) 5985 6299 5975

josta erityisoppilaita 389 360 380

erityisopetuksen oppilaat % ikäluokasta 6,5 5,7 6,4

keskimääräinen ryhmäkoko ilman jakotunteja

1-6 luokat 20,5 20,6 17,8

7-9 luokat 21,0 21,0 19,9

LUKIOKOULUTUS

oppilasmäärä (20.9.) päivälukiot 1250 1244 1271

oppilasmäärä (20.9) aikuislukio 180 145 153

NUORISOPALVELUT

käyttäjävolyymi 38 000 36 395 37 963

LASTENKULTTUURI

oppilaat / kuvataidekoulu(20.9) 348 351 331

oppilaat / käsityökoulu 128 101 132

muu käyttäjävolyymi (Hippalot / Into ym.) 13 900 14 007/ 4613 14 753/24 279

Talouden toteutuminen

OPETUSPALVELUT 1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 55 402 56 832 56 832 57 517 685

Myyntituotot 53 999 56 357 56 357 56 664 307

Maksutuotot 179 173 173 145 -28

Tuet ja avustukset 992 210 210 518 308

Muut toimintatuotot 232 92 92 190 98

Toimintakulut -55 011 -56 832 -56 832 -58 029 -1 197

Palkat ja palkkiot -26 107 -26 498 -26 498 -26 955 -457

Henkilöstökorvaukset 327 215 215 258 43

Henkilösivukulut -6 862 -7 319 -7 319 -7 064 255

Muiden palvelujen ostot -9 840 -10 405 -10 405 -10 571 -167

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 572 -1 712 -1 712 -2 036 -324

Vuokrakulut -10 935 -11 100 -11 100 -11 611 -511

Muut toimintakulut -24 -14 -14 -49 -35

Toimintakate 391 -512 -512

Poistot ja arvonalentumiset -173 -135 -135 -108 27

Tilikauden tulos 218 -135 -135 -620 -485

Opetuspalvelujen nettomenot ylittyivät noin 512 000 €. Suurimmat ylitykset syntyivät perusopetuksessa. Lukiokoulutuksen

toimintakate jäi sen sijaan lähes 150 000 € plussalle.

Tilausbudjetin pohjalta laaditussa käyttösuunnitelmassa eri menolajien määrärahavaraukset tarkentuivat ja perusopetuksessa

erotettiin noin 300 000 € kohdentamaton varaus ennakoimattomiin menoihin. Talouden toteumaa

on seurattu suhteessa käyttösuunnitelmaan.

Seminaarin koulun ja Rengon uuden koulun ensikertaiset kalustohankinnat on rahoitettu investointien kautta.


116

TUOTTAJA

Opetuspalvelujen hallinto ja yhteiset

kustann TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 361 036 1 647 000 1 647 000 1 654 662 7 662

Toimintakulut -1 305 646 -1 647 000 -1 647 000 -1 856 394 -209 394

Toimintakate 55 391 -201 732 -201 732

Opetuspalvelujen yhteisiin kustannuksiin sisältyvät kalustohankinnan keskitetyt määrärahat. Koulujen ictvalmiuksia

parannettiin hankkimalla älytauluja ja oppilaskäyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Myös sähköisiä oppimateriaaleja

hankittiin keskitetysti. Hankinnat kilpailutettiin ja toteutettiin suunnitelmallisesti pääosin kevätlukukauden

alussa. Hankinnat ylittivät varatut määrärahan noin 125 000 €. Kate suunniteltiin otettavan jakamattomasta

300 000 € määrärahasta, joka loppuvuonna tarvittiin kuitenkin kokonaan perusopetuksen muihin ylityksiin.

Muu hallinnon ja yhteisten kustannusten ylitys muodostuu pääosin henkilöstömenoista.

Perusopetus TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 43 151 976 44 441 000 44 441 000 45 121 823 680 823

Toimintakulut -42 651 375 -44 441 000 -44 441 000 -45 492 630 -1 051 630

Toimintakate 500 601 -370 806 -370 806

Ryhmäkokojen pienentämiseen saatiin valtiolta (OKM) uutta avustusta kaikkiaan noin 745 000 €, josta noin

220 000 € kirjattiin vuoden 2012 menojen katteeksi ja loppuosuus siirtyi vuodelle 2013. Perusopetuksen kuluihin

saatiin palvelusopimusmuutoksella tilaajalta lisää 200 000 €. Lisärahoitus kohdentui Seminaarin koulun käyttöönottoon

ja HYKin Tuomelan yksikön tilapäistilojen kustannuksiin. HYKin ja Seminaarin menot ylittivät budjetoidun

yhteensä noin 470 000 €, joten tilaajan lisärahoituksen jälkeenkin niistä jäi noin 270 000 euron ylityspaine tuotannolle.

Perusopetuksen henkilöstömenot pysyivät suunnitellussa, kun huomioidaan ryhmäkokojen pienentämisen saatu

lisärahoitus. Menolajeittain suurimmat ylitykset käyttösuunnitelmaan verrattuna aiheutuivat ruokapalveluissa

(140 000 €), oppilaskuljetuksissa (270 000 €), aineissa ja tarvikkeissa (170 000 €) ja vuokrissa (150 000 €).

Lukiokoulutus TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 8 803 389 8 867 000 8 867 000 8 905 081 38 081

Toimintakulut -8 904 564 -8 867 000 -8 867 000 -8 758 967 108 033

Toimintakate -101 175 146 115 146 115

Aikuislukion palvelujen myynnistä saatiin maksutuloja 263 000 €, joka suunnilleen vastasi budjetoitua määrää.

Suurin menosäästö syntyi ruokapalveluissa, joihin varattu määräraha alittui noin 100 000 €.

Lasten ja nuorten kulttuurik. TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 100 662 965 000 965 000 962 958 -2 042

Toimintakulut -1 102 278 -965 000 -965 000 -993 699 -28 699

Toimintakate -1 617 -30 741 -30 741

Lastenkulttuurin toimintakulujen ylitys aiheutui lähinnä ennakoitua suuremmista sijaiskuluista.


TUOTTAJA 117

Nuorisopalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 984 523 912 000 912 000 872 147 -39 853

Toimintakulut -1 046 925 -912 000 -912 000 -926 854 -14 854

Toimintakate -62 402 -54 706 -54 706

Matti Virtasen perintörahaston käyttö (n. 50 000 €) budjetoitiin sekä menoksi että tuloksi. Tilinpäätöksessä kuitenkin

ko. kustannuspaikka nollattiin siirtämällä kertyneet menot tasetilille eikä tulouttamalla vastaavalla summaa

nuorisopalvelujen tulotilille.

LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT

Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut muodostuu kolmesta yksiköstä, jotka järjestävät lakisääteisiä sosiaalija

terveydenhuollon erityispalveluita lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.

Varhaisen tuen palvelut sisältävät neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, nuorten terveysneuvontapisteen,

Vaahteramäen perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun sekä ankkuritoiminnan. Psykososiaalisiin palveluihin

kuuluvat perheneuvola, varhaiskasvatuksen avustaja- ja kouluohjaajapalvelut, koulujen oppilashuolto, puheja

toimintaterapia ja perheasiain yksikkö. Lastensuojelu vastaa nimensä mukaisesti erilaisista lastensuojelun avohuollon

ja sijaishuollon palveluista.

Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset

Vuoden 2012 painopistealueita olivat kaikissa lasten ja nuorten palveluissa tuotteistaminen ja terveyden ja hyvinvoinnin

edistäminen arkiliikunnan, päihteettömyyden ja mielenterveystyön avulla. Lisäksi tavoiteltiin lapsen ja nuoren

hyvän päivän rakentamista palvelualueiden ja toimijoiden yhteistyönä. Tilaajan lähtökohtia hyvän päivän rakentamiselle

olivat erityisesti tulevaisuuden kehitysyhteisöt, syrjäytymisen ehkäisy sekä tuottavuus.

Tilaajan asettamien painopisteiden näkökulmista kasvua tukevissa palveluissa kehitettiin mm. varhaiskasvatuksen

ja neuvolan yhteistyötä ja päiväkodeille tarkoitettuja konsultaatiopalveluita. Lastenneuvoloiden monialaiset

tiimit jatkoivat toimintaansa ja monialaisen palvelutarpeen arvioinnin (Monari) palvelukonsepti vakiintui. Kasvua

tukevien palveluiden erityinen painopistealue oli edelleen intensiivisen tuen kehittämisessä ja vuonna 2012 se

kohdistui erityisesti yläasteikäisiin nuoriin. Topparipilotilla ja koko palvelualueen yhteisellä pitkäjänteisellä kehitystyöllä

pystyttiin vähentämään nuorisoikäisten kiireellisiä sijoituksia kodin ulkopuolelle ja huostaan otettujen lasten

määrä saatiin käännettyä laskusuuntaan vaikka lastensuojelun vireilletulojen määrä nousi edellisestä vuodesta

30 %:lla. Lähisuhdeväkivallan toimintaohjelma saatiin yhteistyössä tilaajan ja muiden palvelualueiden kanssa

valmiiksi ja sen jalkauttaminen sekä yhteiset koulutukset aloitettiin. Perhehoitoyksikkö Kanerva aloitti toimintansa

ja sille asetettu tavoite perhehoidon osuuden nostamisesta 60 prosenttiin pitkäaikaisista sijoituksista toteutui.

Palvelualueen tunnusluvut

Kasvua tukevat palvelut (painopisteet) TB 2012 TP 2012 TP 2011

Intensiivityöskentely (nuorten lukumäärä) 20 40 7

Monialaisten suunnitelmien määrä 25 17 14

Ryhmätoimintasuunnitelmien toteutuminen, psykososiaalinen tuki

(lasten lkm) - 72 -

Ryhmätoimintasuunnitelmien toteutuminen, varhainen tuki (osallistujien

lkm) - 340 -

Ryhmävastaanotot, varhainen tuki (lasten lkm) - 244 -

Ryhmäneuvonta, varhainen tuki (osallistujien lkm) - 762 -


118

TUOTTAJA

Varhaisen tuen palvelut TB 2012 TP 2012 TP 2011

Neuvolapalvelujen käynnit yhteensä 30 000 31 033 30 701

Lapsiperheiden kotipalvelua saaneiden perheiden määrä 110 109 110

Koulu- ja opiskeluterv.huollon käynnit yhteensä 21 500 24 472 23 799

Nuorten terveysneuvonnan asiakaskäynnit 2 800 2 088 1 999

Ankkuritoiminnan asiakaskäyntien määrä 700 1130 839

Vaahteramäen asiakasperheet 100 162 174

Psykososiaalisen tuen palvelut TB 2012 TP 2012 TP 2011

Perheneuvonta Asiantuntijapalvelut - 573 927

Perheneuvonta Neuvonta ja ohjaus - 770 783

Perheneuvonta Tutkimuspalvelut - 1 078 1 077

Perheneuvonta Hoidolliset/terapeuttiset palvelut - 1 655 1 777

Perheneuvonta Perheasioiden sovittelu - 28 22

Perheneuvonta palvelujen asiakaskäynnit/ käyntitapahtumat 4 700 4 104 4 586

Perheasiain yksikkö / tehtyjen sopimusten määrä 1 140 1 223 1 157

Perheasiain yksikkö / oikeudelle tehtävien selvitysten määrä - 26 21

Oppilashuollon eri asiakkaiden määrä 2 800 441 477

Avustajien ja lasten määrän suhdeluku varhaiskasvatuksessa (1 x

vuosi) - 1/100 1/85

Avustajien ja lasten määrän suhdeluku perusopetuksessa (1 x

vuosi) - 1/55 1/61

Puheterapiakäynnit yhteensä (1 x vuosi) 2 300 2 220 2 617

Toimintaterapiakäynnit yhteensä (1 x vuosi) 330 491 107

Lastensuojelun palvelut yht. TB 2012 TP 2012 TP 2011

Avohuollon tuotteet

– lastensuojelun vireilletulojen määrä - 1 448 1 145

– valmistuneet lastensuojelutarpeen selvitykset - 749 454

– lastensuojelun avohuollon perhetyö/ lasten määrä 160 104 166

– kiireellinen sijoitus 35 25 40

– vuoden aikana huostassa olleet 140 139 143

– jälkihuollossa vuoden aikana 90 117 97

Lastensuojeluilmoitukset 1 000 1 342 1 024

Vuoden aikana tehdyt sijoitukset 220 40 124

Uudet huostaanotot 15 16 20

Avohuollon tukitoimenp. piirissä olevat lapset 1 050 1 299 1 085

Perhehoito / laitoshoito (%) 1 x vuosi 60/40 - 56/44

Perhekeskuksen käyttö (%) 1 x vuosi 90 62 75,9

Pollentien nuorisokodin käyttö (%) 1 x vuosi - - 82,2

Itsenäistymisasunto käyttö (%) 1 x vuosi - - 59,2


TUOTTAJA 119

Talouden toteutuminen

LASTEN JA NUORTEN

KASVUA TUK. 1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 14 197 14 438 14 438 14 725 287

Myyntituotot 14 132 14 419 14 419 14 663 244

Maksutuotot 1 2 2

Tuet ja avustukset 9 16 16

Muut toimintatuotot 55 19 19 45 26

Toimintakulut -14 282 -14 438 -14 438 -15 295 -857

Palkat ja palkkiot -8 016 -8 093 -8 093 -8 390 -297

Henkilöstökorvaukset 222 80 80 147 67

Henkilösivukulut -2 031 -2 086 -2 086 -2 197 -111

Asiakaspalvelujen ostot -1 147 -1 215 -1 215 -1 317 -102

Muiden palvelujen ostot -1 552 -1 548 -1 548 -1 700 -152

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -244 -162 -162 -199 -37

Avustukset -554 -419 -419 -623 -204

Vuokrakulut -931 -967 -967 -985 -18

Muut toimintakulut -29 -28 -28 -32 -4

Toimintakate -85 -570 -570

Poistot ja arvonalentumiset -14 -14 -14 -14 0

Tilikauden tulos -99 -14 -14 -584 -570

Kasvua tukevien palvelujen tilaaja lisäsi palvelusopimusmuutoksella ostojaan 150 000 eurolla. Lisäys kohdistui

lastensuojeluun. Vammaispalvelujen aamu- ja iltapäivähoidon sisäiset ostot ylittyivät reilut 50 000 alkuperäisestä

budjetista heti vuoden alussa tehtyjen työnjakomuutosten vuoksi. Maakunnallisen perhepankin menot ylittivät alkuperäisen

budjetin noin 50 000 eurolla ja muilta jäsenkunnilta saatiin vastaavasti lisää rahoitusta.

Missään palveluyksikössä ei oltu riittävästi varauduttu sijaiskuluihin (sairauslomansijaiset, eläkkeelle jäämiset ja

äitiyslomat) tai jaksotettuihin palkkoihin, jotka tulivat tietoon vasta alkuvuodesta 2013. Henkilöstömenot kokonaisuutena

ylittyivät noin 340 000 €. Lisäksi Seuturekryn ostopalveluja käytettiin kouluohjaajien ja erityisvarhaiskasvatuksen

avustajien sijaisuuksissa noin 100 000 € suunniteltua enemmän.

Jälkihuollon menot ylittyivät asiakkaiden lukumäärän kasvun vuoksi 150 000 euroa. Perhehoidon menojen kasvu

oli noin 100 000 euroa ennakoitua suurempi.

Topparitoiminnan, tehokkaan lastensuojelun ja varhaisen tuen kustannushyödyt realisoituivat tilaajan ostopalvelumäärärahojen

käytössä mikä paransi selvästi palvelualueen tilannetta kokonaisuutena (tilaajan ja tuottajan määrärahavaraus

yhteensä). Tilaajan ja tuottajan nettokustannusten tarkastelussa kasvua tukevista palveluista aiheutuneiden

kustannusten kasvu oli kaupungissa vuosien 2011–2012 välillä 0 %. Näin siis siitä huolimatta, että lastensuojeluilmoitusten

ja -asiakkaiden määrä kasvoi tuntuvasti.

LANU kasv. tukevien palv. hallinto

ja yht. ku TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 514 828 523 000 523 000 504 600 -18 400

Toimintakulut -551 110 -523 000 -523 000 -540 009 -17 009

Toimintakate -36 282 -35 409 -35 409

Varhaisen tuen palvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 3 371 753 3 201 000 3 201 000 3 225 845 24 845

Toimintakulut -3 299 420 -3 201 000 -3 201 000 -3 410 736 -209 736

Toimintakate 72 334 -184 891 -184 891


120

TUOTTAJA

Psykososiaalisen tuen palvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 4 928 298 5 234 000 5 234 000 5 319 431 85 431

Toimintakulut -4 962 136 -5 234 000 -5 234 000 -5 462 448 -228 448

Toimintakate -33 837 -143 017 -143 017

Lastensuojelu TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 5 382 331 5 480 000 5 480 000 5 675 535 195 535

Toimintakulut -5 469 381 -5 480 000 -5 480 000 -5 882 272 -402 272

Toimintakate -87 049 -206 737 -206 737

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Lasten ja nuorten kasvua tukevien palveluiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestely perustuu kaupungin

hallintosääntöön ja palvelutuotannon toimintasääntöön sekä vuosittain laadittavaan palvelusopimukseen, jossa

on määritellään käytettävissä olevat resurssit sekä toiminnan tavoitteet ja painopisteet.

Palveluyksiköiden omia suunnitelma-asiakirjoja ovat lastensuojelun suunnitelma, varhaisen tuen toimintasuunnitelma

sisältäen lakisääteiset äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden toimintasuunnitelman ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon

toimintasuunnitelman. Psykososiaalisessa tuessa on laadittu vuonna 2012 ensimmäiset omat toimintasuunnitelmat

tiimeittäin. Lastensuojelussa ne ovat vielä tekeillä. Toimintasuunnitelmiin on kirjattu paitsi kaupungin

ja palvelualueen tärkeimmät strategiset linjaukset myös palvelusopimuksen edellyttämät painopisteet ja niiden

huomioiminen toiminnassa sopimuskaudella. Palvelupäälliköt vastaavat kukin oman yksikkönsä talouden ja toiminnan

seurannasta ja seuranta on säännöllistä myös esimiestiimissä. Esimiestiimin tehtäviä ovat lisäksi palvelusopimuksen

valmistelu ja seuranta, asiakaslähtöisestä ja laadukkaasta palvelutuotannosta huolehtiminen ja toiminnan

kehittäminen, viestintä sekä tuotannon sisäinen valvonta.

Talouden kokonaishallinnassa ei kasvua tukevien palveluiden tuotannossa onnistuttu yhtä hyvin kuin aiempina

vuosina. Palvelusopimusneuvotteluissa 2011 tietoisesti otetut riskit toteutuivat, eivätkä vuoden aikana tehdyt toimenpiteet

riittäneet korjaamaan tilannetta. Vuoden 2012 palvelusopimuksessa riskeiksi oli kirjattu lastensuojelun

jälkihuolto ja Topparitoiminnan vaikuttavuushyötyjen toteutuminen (tilaajan ostopalvelut). Perhehoitoon loppuvuodesta

2011 tehdyn merkittävän tasokorotuksen vaikutuksia ei kyetty ennakoimaan tarkasti etukäteen ja tämäkin

riski oli tiedossa ennalta. Lastensuojelun määräaikojen noudattamiseksi tuotantoon oli pakko palkata uusi sosiaalityöntekijä

ja sosiaaliohjaaja alkuvuodesta 2012. Perhekeskuksesta siirrettiin sosiaaliohjaajia avohuoltoon syksyllä,

ja sen paikkalukua laskettiin. Lastensuojelun vireilletulojen määrän kasvaessa voimakkaasti (30 %) ei kaikkia

ilmoituksia kuitenkaan kyetty käsittelemään määräajassa tai tekemään selvityksiä lainmukaisesti 3 kk:n kuluessa.

Selvityksiä tehtiin kuitenkin 65 % enemmän kuin edellisenä vuonna, mikä kertoo toiminnan äärimmäisen voimakkaasta

tehostamisesta. Aluehallintovirasto seuraa edelleen määräaikoja tiukasti ja on ilmoittanut, että käsittelyajoissa

on vuoden 2013 aikana päästävä 100 prosenttiin. Myöhästymiset voidaan sallia ainoastaan yksittäistapauksissa

ja uhkasakkomenettelyn käynnistäminen on edelleen alkukesästä 2013 harkinnassa.

Lastensuojelun vireilletulojen käsittelyajat

Prosenttiosuus vireilletulojen

kokonaismäärästä

Keskimääräinen käsittelyaika

0-7 pv 94,8 % 1,8 pv

yli 7 pv 5,2 % 48,4 pv

Lastensuojelutarpeen selvityksen käsittelyajat

Prosenttiosuus vireilletulojen

kokonaismäärästä

Keskimääräinen käsittelyaika

0-3 kk 89,7 % 29,5 pv

yli 3 kk 10,3 % 117,8 pv


TUOTTAJA 121

Palvelutuotannon toimintavalmiutta ja lakisääteisten palveluiden tuottamista vaikeuttivat edelleen vuonna 2012

henkilöstön vaihtuvuus, rekrytointiongelmat, virkavapaat sekä sairauslomat.

Asiakaspalautetta ei kerätty vuonna 2012 koska seuraava kysely päätettiin siirtää tehtäväksi samaan aikaan,

maaliskuussa 2013, varhaiskasvatuspalveluiden ja opetuspalveluiden kanssa.

Työtilojen turvallisuussuunnitelmia tarkistettiin vuonna 2012 (Uppsala-talo ja Wetteri). Varhaisen tuen palveluissa

työturvallisuusriskejä kartoitettiin työpaikkakäyntien yhteydessä. Riski on lisääntynyt työntekijän tehdessä yksin

kotikäyntejä perheisiin ja työhuoneissa, joissa ei ole varapoistumistietä. Työntekijäkohtaisen hälytysjärjestelmän

käyttöönoton vaihtoehtoja tutkitaan edelleen tietohallinnon ja Seutukeskus Oy Hämeen toimesta. Käyttöönotto

siirtynee ainakin vuodelle 2014.

KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT

KULTTUURI- JA

KIRJASTOPALVELUT 1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 6 109 6 305 6 305 6 283 -22

Myyntituotot 5 676 5 821 5 821 5 798 -23

Maksutuotot 107 105 105 107 2

Tuet ja avustukset 157 193 193 213 20

Muut toimintatuotot 169 186 186 165 -21

Toimintakulut -6 225 -6 305 -6 305 -6 383 -78

Palkat ja palkkiot -2 566 -2 579 -2 579 -2 642 -64

Henkilöstökorvaukset 23 10 10 22 12

Henkilösivukulut -808 -811 -811 -795 17

Muiden palvelujen ostot -671 -718 -718 -687 31

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -576 -522 -522 -612 -90

Vuokrakulut -1 603 -1 647 -1 647 -1 651 -4

Muut toimintakulut -24 -39 -39 -18 21

Toimintakate -116 -100 -100

Poistot ja arvonalentumiset -3 -51 -51 -39 11

Tilikauden tulos -119 -51 -51 -139 -88

Lasten, nuorten ja elämänlaadun kokonaisuuden säästöpaineiden vuoksi tilaaja supisti sisäisiä ostoja yhteensä

20 000 €. Lomapalkkajaksotukset olivat kulttuuri- ja kirjastopalvelujen kokonaisuudessa noin 70 000 € edellistä tilinpäätöstä

suuremmat. Toimintakate oli -100.000 euroa.

Kirjastopalvelut

Palvelualueen kuvaus

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden hankkia tietoa ja elämyksiä. Kirjasto edistää

toiminnallaan ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, elinikäiseen

oppimiseen sekä tietoverkkojen käyttöön.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Uusi kirjastoauto Bella otettiin käyttöön helmikuussa ja kirjastoautojen reittejä uusittiin ja kokoelmat yhdistettiin.

Jukolan lähikirjaston itsepalvelukokeilu aloitettiin 23.4. ja aukioloaikaa lisättiin 35 tunnista yli 80 tuntiin. Kirjaston

uudet palvelut - Häme-Wiki, Virtuaalipolku.fi ja editointitila ovat osa kirjaston ja kaupungin viestintäyksikön toimintaa.

Palvelupisteiden toiminta on vakiintunut liittyneiden kuntien lähikirjastoissa.

Kirjasto sai maakuntakirjastotoimintaan OKM:n rahoitusta 88 000 €. Kirjasto haki ja sai rahoitusta useisiin projekteihin.

Näistä suurimmat olivat Kirjaston laatuhanke (50 000 €, ELY-keskus)), Cyckling for libraries (56 000 €,

OKM) ja Koulukirjastohake (30 000 €, ELY-keskus). Hankkeet jatkuvat ja osa rahoituksesta on siirretty vuodelle

2013.


122

TUOTTAJA

TB 2012 TP 2012 TP 2011

Kirjaston lainamäärä yhteensä 1 411 000 1 286 179 1 359 445

- pääkirjasto

800 000

774 378 804 168

- Kirjastoautot

140 000

118 057 126 639

- Hauhon kirjasto

50 000

45 727

49 009

- Jukolan kirjasto

160 000

117 225 126 193

- Kalvolan kirjasto

45 000

42 208

44 319

- Lammin kirjasto

75 000

68 266

70 601

- Rengon kirjasto

35 000

35 527

34 521

- Tuomelan kirjasto

85 000

65 278

83 388

- Tuuloksen kirjasto

21 000

18 334

20 517

Kirjastopalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 4 088 137 4 192 000 4 192 000 4 130 883 -61 117

Toimintakulut -4 137 642 -4 192 000 -4 192 000 -4 202 182 -10 182

Toimintakate -49 505 -71 299 -71 299

Kirjastopalvelujen nettomenot ylittyivät noin 70 000 €, mikä johtui ennen kaikkea tulojen odotettua pienemmästä

kertymästä. Toteutetut menosäästöt hupenivat palkkajaksotuksiin, jotka olivat moninkertaiset edelliseen tilinpäätökseen

verrattuna.

Museopalvelut

Museopalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot yhteensä 2 020 455 2 113 000 2 113 000 2 152 106 39 106

josta

Taidemuseo 936 585 994 227

Historiallinen museo 1 083 869 1 157 879

Toimintakulut yhteensä -2 087 396 -2 113 000 -2 113 000 -2 180 516 -67 516

josta

Taidemuseo -973 168 -1 027 269

Historiallinen museo -1 114 228 -1 153 247

Toimintakate yhteensä -66 941 -28 410 -28 410

josta

Taidemuseo -36 583 -33 042

Historiallinen museo -30 359 4 632

Taidemuseo

Palvelualueen kuvaus

Hämeenlinnan Taidemuseo edistää aluetaidemuseona kulttuuriperinnön säilymistä ja arvostusta toimialueellaan

Kanta-Hämeessä yhdessä maakuntamuseon kanssa ja huolehtii museotoiminnan yhteistyöstä ja kulttuuriperintöön

ja taiteeseen liittyvän tiedon saatavuudesta. Taidemuseo huolehtii osana muistiorganisaatioita alansa kokoelma-,

tallentamis-, tutkimus-, julkaisu- ja näyttelytoiminnasta, museokasvatuksesta sekä antaa asiantuntija-apua

toimialaansa liittyvissä kysymyksissä.


TUOTTAJA 123

Taidemuseon toiminnassa painottuivat merkittävät ja monipuoliset näyttelyt, museokasvatus, tietopalvelut ja kuvataidepalveluiden

kehittäminen. Toiminnan ytimessä ovat kulttuuriperintö, kokoelmien saavuttaminen sekä kokoelmien

hoito ja ylläpito.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Monipuolinen ja laadukas näyttelytoiminta toteutui suunnitellusti. Yhteistyötä tehtiin Ars Fennica -säätiön, Hämeenlinnan

Aimokoulun, Janakkalan kunnan, Tervakosken Taiderengas ry:n, Ahvenanmaan taidemuseon ja

Wäinö Aaltosen museon kanssa eri näyttelyhankkeissa. Kokoelmista tehtiin myös neljä erilaista kokonaisuutta tai

teemanäyttelyä.

Palveluita tarjottiin kaikille asiakasryhmille, mutta erityisesti elämänkaariajattelun mukaisesti lapsille ja ikäihmisille.

Mm. Hanna Rönnbergin näyttelyn yhteydessä järjestettiin Taiteilijan tiellä – toiminnallisia kierroksia esikouluille ja

1.-4. luokille sekä Luonnon lumoissa – ulkoilmamaalauspajoja. Osallistujia oli yhteensä 1069. Kummiluokkatoiminta

jatkui Opetuspalveluiden rahoittamana toimintavuoden kevätlukukaudella Myllymäen koulun 1 B:n ja Lammin

Hakkalan koulun 7 D:n kanssa. Syventävä lukuvuoden mittainen työskentely ja yhteistyö aloitettiin syyslukukaudella

Miemalan koulun 2. ja 5. luokkien kanssa.

Kuvataidetta hoitolaitoksiin -palvelun jatkohankkeessa tuotettiin neljä uutta taidekokonaisuutta vanhusten hoitolaitosten

lainattavaksi. Samoin toteutettiin 30 taidetyöpajaa Hämeenlinnan alueella toimivissa vanhusten hoitolaitoksissa.

Jatkohanke rahoitettiin yksityisen säätiön antamalla avustuksella.

Valtakunnallisesti merkittävän Parolan leijona -monumentin kunnostus valmistui. Kunnostushankkeen toteuttaminen

ja koordinointi tuli aluetaidemuseona toimivalle Hämeenlinnan Taidemuseolle Opetus- ja kulttuuriministeriön

antamana erityistehtävänä Se toteutettiin vuosina 2009 - 2012. Hankkeen rahoituksesta vastasivat OKM:n lisäksi

maanpuolustusta tukevat säätiöt Puolustusministeriön kautta.

Myytti-hankeavustuksen turvin digitoitiin taidekokoelmia 1.10. alkaen. Hanke jatkuu seuraavalle vuodelle. Syyskaudella

kuvattiin ja vietiin Muusa-kokoelmahallintaohjelmaan noin parin sadan teoksen tiedot (Hämeenlinnan

kaupungin laitosten teoksia ja julkisia teoksia).

Tavoitteiden toteutuminen

Aukioloaika / tuntia / yhteensä

- Engel –rakennus

- Lohrmann –rakennus

- Hirsimakasiini v 2011

Vaihtuvien näyttelyiden määrä / v

- Engel –rakennus

- Lohrmann –rakennus

- Hirsimakasiini v 2011

Museon kävijämäärä / v

- Engel –rakennus

- Lohrmann –rakennus

- Hirsimakasiini v 2011

TB 2012 TP 2012 TP 2011 TP 2010

3 500 3 357 4 433 2 913

1 598 1 832 1 328

1 759 1 736 1 499

865

7 10

5

5

13 500 20 355

10 456

9 899

8

5

2

1

31 204

11 811

13 893

5 500

10

6

4

14 510

8 528

5 982

Kävijämäärätavoite ylitettiin kesänäyttelyn ansiosta. Arvioidut aukiolotunnit kuitenkin alitettiin, mikä johtui arvioitujen

näyttelyvaihtoaikojen pitenemisestä.

Näyttelyiden määrä ylitettiin. Kokoelmanäyttelyitä tehtiin enemmän.

Taidemuseon tunnusluvut kävijämääristä mittaavat vain taidemuseorakennusten kävijämääriä. tunnusluvuista

jäävät pois lainattavien näyttelyiden ja taidemuseon ulkopuolella järjestettävien tilaisuuksien osallistujamäärät.

Taidehankintamäärärahalla (20 000 euroa) hankittiin 11 teosta museokokoelmaan taidemuseon kokoelmapoliittisten

linjausten mukaisesti. Kartuttamisen keskeiset painoalueet ovat hämeenlinnalainen ja kantahämäläinen (tekijöidensä

kautta tai aiheiltaan alueeseen liittyvä) taidehistoriallinen ja nykytaide sekä kokoelmassa jo edustettuna

olevat teokset, teemat ja taiteilijakuvaan liittyvä taide.


124

TUOTTAJA

Olennaiset poikkeamat budjettiin

Säästötavoitteiden vuoksi tilaaja pienensi ostojaan budjetoidusta 5 000 eurolla. Museon omat pääsymaksut, museokauppamyynti

ja muut tuotot kuitenkin ylittivät tavoitteen niin, että tulokertymä kokonaisuudessaan jopa hieman

ylittyi budjetoidusta. Menopuolella suurimmat ylitykset olivat henkilöstömenoissa ja sisäisissä vuokrissa.

Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo

Palvelualueen kuvaus

Museolain (729/1992) mukaisesti museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan,

historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon

saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla

siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo edistää kulttuuriperinnön säilymistä ja arvostusta toimialueellaan

Kanta-Hämeessä yhdessä aluetaidemuseon kanssa ja huolehtii museotoiminnan yhteistyöstä ja kulttuuriperintöön

liittyvän tiedon saatavuudesta. Museo huolehtii osana muistiorganisaatioita alansa ja alueensa kokoelma-, tallentamis-,

tutkimus- ja näyttelytoiminnasta, museokasvatuksesta sekä antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä

kysymyksissä.

Historiallisen museo toiminnassa painottuvat monipuolinen näyttelytoiminta, museokasvatus ja kulttuuriperinnön

asiantuntijuus sekä kokoelma- ja tietopalvelut. Museo ylläpitää myös valtakunnallista Vankilamuseota, kotimuseo

Palanderin taloa, Sibeliuksen syntymäkotia sekä Säästöpankkimuseota.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Vuonna 2012 tuli kuluneeksi 100 vuotta museon avaamisesta yleisölle. Juhlavuonna järjestettiin poikkeuksellisen

runsaasti tapahtumia ja asiakastilaisuuksia. Vankilamuseon avaamisesta tuli samoin kuluneeksi 15 vuotta.

Monipuolinen ja laadukas näyttelytoiminta toteutui suunnitellusti. Vuoden päänäyttelynä oli museon 100-

vuotisjuhlanäyttely Paketoitu aika. Muut vuonna 2012 avatut näyttelyt olivat Onko koira kotona? ja Museums – the

World Inside. Palanderin talon vuotuisnäyttelyt toteutuivat suunnitellusti.

Kokoelmien saavutettavuutta edistettiin monin keinoin. Kokoelmatietokannan järjestely jatkui opetusministeriön

tuella. Muistojen talossa -hanke jatkui opetusministeriön avustuksen turvin. Muistojen talossa -hanke käynnistyi

opetusministeriön avustuksella. Hankkeen tavoitteena on kehittää kotimuseoiden palvelutarjontaa tarjontaa

ikäihmisille ja muistiongelmaisille. Hankkeessa luotiin runsaasti uusia museon ”käyttöliittymiä”, kuten muistelupiirit

sekä museon virtuaalikierros ja siihen liittyvät hands-on -esinepaketit, joiden avulla voidaan museosisältöjä käyttää

hoitolaitoksissa tai kouluissa.

Historiallinen museo oli ilmainen koko juhlavuoden. Muihin museokohteisiin oli lukuisia ilmaispäiviä vuoden kuluessa.

Museokasvatusta kehitettiin erityisesti juhlavuoden kuluessa. Osana Paketoitu aika juhlanäyttelyä tehtiin koululaisprojekti

Myllymäen koulun 6A-luokan oppilaiden kanssa. Oppilaiden valitsemat esineet ja esineiden omin sanoin

kerrotut tarinat edustivat koululaisten näkemystä siitä, mitä heidän elämänpiiristään voisi olla esillä museossa.

Museokerho pyöräytettiin alkuun syksyllä. Kerho kokoontui lukuvuoden mittaan kerran kussakin Hämeenlinnan

museossa. Työpajoja järjestettiin lukuisia mm. Kierrätetään paperia, perhetyöpajat koira-teemasta ja joulusydänpajat

Palanderissa. Juhlavuoden luentosarja Kulttuurielämää muuttuvassa Hämeenlinnassa järjestettiin

yhteistyössä Hämeenlinna-Seuran ja Vanajaveden opiston kanssa Wetterillä. Kuukausittain julkaistiin Kuukauden

museoesine -artikkeli Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa.

Kokoelmatyötä on tehty suunnitelmallisesti. Kokoelmien kartuttaminen on vähäistä puutteellisten säilytystilojen

vuoksi. Kokoelmien digitaalisen saavutettavuuden edistäminen Musketti-hankkeessa eteni suunnitellusti. Myyttiapurahaa

ei jaettu vuonna 2012. Museo on mukana valtakunnallisessa TAKO-tallennusvastuunjakohankkeessa.

Maakuntatyötä tehtiin suunnitelmallisesti. Kanta-Hämeen paikallismuseoportaali avattiin verkossa.

Juhlavuoden Museomarkkinat toivat n. 2500 kävijää Historiallisen museon piha-alueelle. 100-vuotisjuhlavuoden

kunniaksi maakuntamuseo kutsui koolle Kanta-Hämeen kulttuuriperinnön helmiä esittelemään toimintaansa.


TUOTTAJA 125

Lokakuussa kaksipäiväinen juhlavuoden seminaari paikallisuudesta ja paikallismuseoista veti salin täydeltä yleisöä

ympäri Suomea.

Tunnusluvut TB 2012 TP 2012 TP 2011 TP 2010

Aukioloaika 5 746 5 783 5 714 5 542

Historiallinen museo 1 824 1 828 1 822 1 776

Vankilamuseo 1 800 1 828 1 800 1 776

Palanderin talo 604 640 632 600

Sibeliuksen syntymäkoti 1 518 1 487 1 476 1 390

Näyttelyt 1+2+6+2 1+2+1+2 9 4

Historiallinen museo 1+2+6 1+2+1 7 2

Palanderin talo 2 2 2 2

Museon kävijämäärä / v 28 730 40 347 28 730 30 236

Historiallinen museo 5 800 14 776 5 544 6 431

Vankilamuseo 19 500 19 591 17 083 17 431

Palanderin talo 1 900 1 813 1 582 1 604

Sibeliuksen syntymäkoti 4 500 4 167 4 521 4 770

Aukiolotunnit ylitettiin, koska Vankilamuseon suljettua huoltoviikkoa ei katsottu tarpeelliseksi pitää vuonna 2012.

Näyttelyiden määrä jäi suunniteltua pienemmäksi, koska Kurkistuskamarin pienoisnäyttelyiden tilalla järjestettiin

näyttely Myllymäen koulun oppilaiden kanssa.

Asetettu kävijätavoite ylitettiin. Yhteenlaskettu kävijämäärä nousi 40 prosenttia edellisestä vuodesta. Historiallisen

museon kävijämäärä oli 2,7-kertainen.

Museoiden tunnusluvut kävijämääristä mittaavat vain omien rakennusten kävijämääriä. Tunnusluvuista jäävät

pois esim. lainattavien näyttelyiden ja museokohteiden ulkopuolella järjestettävien tilaisuuksien kävijämäärät.

Olennaiset poikkeamat tilausbudjettiin

Tilaaja pienensi säästösyistä ostoaan 5 000 eurolla sunnitellusta. Muut myynti- ja maksutuotot saavutettiin tavoitteiden

mukaisesti. Lisäksi museo sai hankeavustuksia 42 000 euroa. Tämä osaltaan heijastui menopuolen ylityksenä.

Avustuksia saatiin kokoelman digitointiin, kansainväliseen yhteistyöhön sekä Muistojen talossa -hankkeelle.


126

TUOTTAJA

TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄT PALVELUT

Toimintakykyä edistävien palveluiden toiminta-ajatuksena on asiantuntijoina edistää hämeenlinnalaisten osallisuutta

ja itsenäistä selviytymistä.

Aikuissosiaalityön palveluja ovat sosiaalityö, toimeentulotuki, lähiötyö, työvoiman palvelukeskus, talous- ja velkaneuvonta,

sosiaalinen luotto sekä maakunnallinen sosiaalipäivystys.

Maahanmuuttajatyön palvelut ovat kiintiöpakolaisten sekä myönteisen A-oleskeluluvan saaneiden kotouttamistyö,

monikulttuurityö sekä maahanmuuttajainfo-palvelut.

Vammaispalvelut koostuvat vaikeavammaisten päivätoiminnasta sekä asumispalveluista.

Henkisen hyvinvoinnin palvelut ovat henkisen hyvinvoinnin avopalvelut, päiväosasto ja kuntoutuspoliklinikka, psykiatrinen

päivätoiminta ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Toimintakykyä edistävissä palveluissa valmisteltiin vuoden aikana vammaispalveluihin kuuluvan Sullitun ryhmäkodin

lakkauttaminen 31.12.2012 lukien. Toiminnan lakkauttamisen toimenpiteet tehtiin henkilöstön, henkilöstöhallinnon

ja tilaajan kanssa yhteistoiminnan periaatteiden mukaisesti.

Vaikeavammaisten päivätoiminta on osallistunut Pumppu-hankeeseen (Virvelinranta YKS -hanke). Hankkeen perusta

on käyttäjälähtöisen palvelutarpeen arvioimisessa sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman toteuttamisessa

YKS-menetelmän keinoin.

Palvelujen käyttäjien kokemuksia toiminnasta kartoitettiin vaikeavammaisten päivätoiminnassa sekä Matinkulmakodissa.

Loppuvuodesta aikuissosiaalityössä valmisteltiin asiakasraadin toimintaa yhdessä tilaajan kanssa. Raadin

ensimmäinen kokoontuminen siirtyi vuoden 2013 puolelle.

Kaikkien palveluiden tuotekuvaukset ja tuotteiden hinnat päivitettiin vuoden 2011 tilinpäätöslukujen perusteella.

Vuoden aikana Henkisen hyvinvoinnin palvelut ovat osallistuneet Hämeenlinna Terveyspalvelut -liikelaitoksen kanavamallin

kehittämiseen integroitumalla osaksi kanavamallia.

Henkisen hyvinvoinnin organisaatioon liitettiin vuoden 2012 alusta erikoissairaanhoidosta henkilöstöineen kuntoutuspoliklinikka

ja päiväosasto. Psykiatrian palveluiden uudelleen järjestämisen tavoitteena oli avohoitopainotteinen

hoito ja kuntoutus sekä toimivan mielenterveyspalveluiden kokonaisuuden muodostaminen kaupungin omina

palveluina. Palveluja myydään Hattulalle ja Janakkalalle.

Kaikkia Kanta-Hämeen kuntia koskeva maakunnallinen sosiaalipäivystys aloitti vuoden alussa. Hämeenlinnan

kaupunki tuottaa kuntien yhteistoimintasopimukseen ja isäntäkuntamalliin perustuvan sosiaalipäivystyksen. Palvelu

on kokeilu 1.1.2012 - 31.12.2013, minkä jälkeen toiminta on tarkoitus vakinaistaa.

Loppuvuoden aikana valmisteltiin yhteistyössä tilaajan kanssa lähiötyön siirtymistä vuoden 2013 alusta Kotilähiö

ry:lle.

Talouden toteutuminen

Toimintakykyä edistävien palvelujen toimintatuotot olivat 20,7 milj. euroa. Palvelualueen tuotot ylittyivät budjetoidusta

940 000 euroa ja kulut 1 121 000 euroa, toimintakate oli -181 000 euroa. Tuottojen merkittävin kasvu kertyi

myyntituotoista 608 000 euroa sekä tuista ja avustuksista 268 000 euroa. Kulujen merkittävimmät ylitykset olivat

palkat ja palkkiot 343 000 euroa (työllisyyspalkat 208 000 euroa), henkilöstösivukulut 10 000 euroa ja avustukset

829 000 euroa (työmarkkinatuen kuntaosuus 706 000 euroa, pakolaisten avustukset 172 000 euroa). Osaltaan

ylitykseen vaikutti lomapalkkavelan kasvu. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua talousarvion laadinnan

yhteydessä ei osattu arvioida oikein. Huomioimatta jäi työmarkkinatuen nousu vuoden 2012 alusta. Lisäksi työttömyyden

pitkittymistä ja 500 päivän täyttymistä yhä useamman henkilön kohdalla oli vaikea ennakoida. Työllisyyspalkkojen

ylitys korvautui kokonaisuudessaan valtion maksamalla palkkatuella. Pakolaisten avustukset valtio

korvasi kokonaan.


TUOTTAJA 127

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 23 760 19 543 19 543 20 483 940

Myyntituotot 22 698 18 610 18 610 19 218 608

Maksutuotot 0 13 13

Tuet ja avustukset 673 495 495 763 268

Muut toimintatuotot 389 438 438 489 51

Toimintakulut -23 828 -19 543 -19 543 -20 664 -1 121

Palkat ja palkkiot -4 504 -4 713 -4 713 -5 056 -343

Henkilöstökorvaukset 74 8 8 64 56

Henkilösivukulut -1 366 -1 217 -1 217 -1 320 -104

Asiakaspalvelujen ostot -3 876 -597 -597 -484 113

Muiden palvelujen ostot -2 036 -1 827 -1 827 -1 774 53

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -134 -157 -157 -129 28

Avustukset -10 947 -9 889 -9 889 -10 718 -829

Vuokrakulut -1 036 -1 128 -1 128 -1 241 -114

Muut toimintakulut -4 -24 -24 -6 18

Toimintakate -68 -181 -181

Poistot ja arvonalentumiset -46 -46 -46 -46 0

Tilikauden tulos -115 -46 -46 -227 -181

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Toimintakykyä edistävien palvelujen sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan järjestely perustuu kaupungin hallintosääntöön

sekä toimintasääntöön, joissa on määritelty toimielinten ja viranhaltijoiden vastuut.

Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on toteutettu osana normaaleja päivittäisiä työprosesseja, tämän lisäksi on

kiinnitetty huomio erityisesti toimeentulotuen sekä välitystilien (asiakkaiden omien rahavarojen välitys sosiaalityössä)

hoidon sisäiseen tarkastukseen

Epäkohtina pidetään asiakastietojärjestelmässä olevia yksiköiden välistä toimintaa ja sujuvaa asiakaspalvelua

haittaavia tietosuojaesteitä sekä henkisen hyvinvoinnin henkilöstön turvallisuuteen liittyvän henkilöhälytysjärjestelmän

hankinnan siirtymistä vuoden 2014 puolelle.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä huomiota kiinnitettiin palvelu- ja työprosesseihin,

henkilöstön rekrytointiin, työhön perehdyttämiseen sekä ensiapu- ja pelastuskoulutukseen.

Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen: Toiminnassa on noudatettu lakeja, säädöksiä ja hyvää

hallintotapaa. Asiakkaita koskevat päätökset on tehty lakien ja asetusten mukaisesti. Henkilöstöpäätöksissä on

noudatettu lakeja, virkaehtosopimusta ja henkilöstöhallinnon ohjeita. Laskujen käsittelyssä on noudatettu voimassa

olevia ohjeita. Toimeentulotukihakemusten käsittelyssä ei ole pystytty noudattamaan lain edellyttämää korkeintaan

7 työpäivän aikarajaa. Noin kolmasosassa hakemuksista käsittelyaika on ollut 8 - 9 päivää.

Tavoitteiden toteutuminen, varojen ja käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus:

Toiminta on onnistunut pääsääntöisesti palvelusopimuksessa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Osa tavoitteista

jäi toteutumatta liian korkealle asetettujen tavoitteiden, työntekijävaihdosten, rekrytointiongelmien sekä

lisääntyneen asiakasmäärän vuoksi. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin säännöllisesti tilaajien ja tuottajan välisissä

arviointikokouksissa.

Riskienhallinnan järjestäminen: Toimintakykyä edistävissä palveluissa tehdään paljon lakiin perustuvia päätöksiä

joilla myönnetään asiakkaalle palveluja (asumispalveluja, hoitopalveluja, päivätoimintaa), arvioidaan lääketieteellisin

tai sosiaalisin perustein hoidon ja palvelujen tarve. Päätösten oikeellisuuden varmistamiseksi pidettiin

säännöllisesti työpaikkakokouksia, järjestettiin koulutusta, sovittiin yhteisistä toimintatavoista sekä järjestettiin

työnohjausta. Hämeenlinnan kaupungilla on käytössään potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely

ja tietotekninen työkalu (HaiPro). Tätä raportointimenettelyä käytetään myös henkisen hyvinvoinnin

palveluissa.


128

TUOTTAJA

Useissa työyksiköissä tehtiin työsuojelun ja työterveyshuollon työpaikkakäynti. Käyntien perusteella havaittuihin

epäkohtiin on puututtu, tehty tarvittavia korjaavia toimenpiteitä työolosuhteiden parantamiseksi sekä turvallisuuden

lisäämiseksi.

Merkittävimmät riskit, epävarmuustekijät ja muut toiminnan kehittämiseen vaikuttavat tekijät: Henkisen

hyvinvoinnin palveluissa henkilöstön sijoittuminen eri yksiköihin, eri puolelle kaupunkia sekä henkilöstömäärän

kasvaminen asettavat haasteita yhtenäisille toiminta- ja työtavoille. Maahanmuuttaja-asiakkaissa on useita eri etnisiä

ryhmiä, ristiriitaisuudet etnisten ryhmien sisällä vaikuttavat työhön. Vuosi 2012 oli jo kolmas peräkkäinen

vuosi, jolloin vastaanotettujen pakolaisten määrä oli suurempi mihin oli varauduttu. Palvelutarpeen ja asiakasmäärän

kasvu sosiaalityössä on osoittanut resurssien riittämättömyyden vastata palvelukysyntään, tämä näkyy

erityisesti toimeentulotuen lakisääteisen käsittelyajan ylittymisenä.

Tarkempi kuvaus sisäisen valvonnan järjestämisestä on toimitettu erikseen kaupungin tarkastustoimistolle.

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen hallinto ja yhteiset kustannukset

Talouden toteutuminen

Terveyttä ja toimintakykyä ed.

palv hallinto TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 201 072 206 000 206 000 217 700 11 700

Toimintakulut -169 933 -206 000 -206 000 -217 011 -11 011

Toimintakate 31 139 689 689

Työvoiman palvelukeskus

Työvoiman palvelukeskus TYP tarjoaa työhön ja opiskeluun kuntouttavia palveluja työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan,

Kelan ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen yhteistyönä.

Työvoiman palvelukeskuksen tuotteita ovat aktivoiva sosiaalityö, kuntouttava työtoiminta, palkkatukityöllistäminen

ja toimeentulotuki. Vähintään puolet asiakkaista tulee olla yli 500 pv työmarkkinatukea saaneita ja siten työmarkkinatuen

kuntaosuuden piirissä. Asiakkaina ovat myös työmarkkinoilta syrjäytymässä olevat nuoret.

Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on moniammatillisen työotteen avulla etsiä asiakkaan kanssa yhdessä

hänen tarpeisiinsa sopiva yksilöllinen ratkaisu, tavoitteena työllistyminen, koulutus, sosiaalinen kuntoutus, työelämään

kuntouttaminen tai eläke. Keskeistä on parantaa asiakkaan elämäntilannetta ja edistää asiakkaan mahdollisuuksia

työelämään osallistumisessa.

Palvelutilauksen toteutuminen

Tilaus 2012 Toteutuma 2012 Toteutuma 2011

Työllistämispäivien lukumäärä vuoden aikana 18000 21620 24128

Kuntouttavan työtoiminnan ostopäivät 12800 16657 12339

Kuntouttavan työtoiminnan päivät omissa palveluissa

4000 5324 2305

Asiakkaiden määrä keskimäärin/kk 450 416 488

Uudet sosiaalityöntekijöiden tilannearviot 200 201 -


TUOTTAJA 129

Talouden toteutuminen

Työvoiman palvelukeskus TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 2 580 554 2 270 000 2 270 000 2 506 015 236 015

Toimintakulut -2 589 824 -2 270 000 -2 270 000 -2 511 109 -241 109

Toimintakate -9 270 -5 093 -5 093

Maahanmuuttajatyö

Maahanmuuttajatyön keskeinen tehtävä on pakolaisten vastaanotto, monikulttuurityö ja matalan kynnyksen opastus.

Maahanmuuttajatyö osallistuu ESR-rahoitteiseen Maahanmuuttajainfo-hankkeeseen. Maahanmuuttajapalveluiden

tuotteita ovat maahanmuuttajatyön asiantuntijapalvelut, kotouttaminen, perheenyhdistäminen, monikulttuurityö

sekä omakielinen matalan kynnyksen opastus.

Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset

Maahanmuuttajatyön tehtävänä on kannustaa maahanmuuttajia osallistuviksi ja tasa-arvoisiksi hämeenlinnalaisiksi,

jotka säilyttävät omaa kulttuuriaan ja kieltään ja kotoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Keskeistä on kotouttamislain

(1386/2010) mukainen maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen, yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertainen

kohtelu ja kahdensuuntainen kotoutumisprosessi. Tavoitteena on mahdollisimman nopea kotouttaminen,

opiskelupaikan järjestyminen ja työllistyminen. Maahanmuuttajatyön ja Maahanmuuttoinfo-hankkeen yhteistyönä

aloitti Kastellissa matalan kynnyksen opastuksessa omakielinen (venäjä, viro) ja suomenkielinen henkilökohtainen

palvelu. Hankkeissa julkaistiin yhteistyöverkoston avustuksella sekä sähköinen että manuaalinen

opas maahanmuuttajille kaupungista sekä peruskouluopas. Opas on painettu kahdeksalle kielelle (suomi, viro,

venäjä, englanti, ranska, persia, thai, turkki).

Monikulttuurityö

Monikulttuurityön tavoitteena on edistää ymmärrystä erilaisista kulttuureista, tukea maahanmuuttajia oman kulttuurin

säilyttämisessä sekä mahdollisuuksia toimia tasavertaisina kaupunkilaisina. Monikulttuurityö edistää muiden

palvelutuottajien ja järjestöjen monikulttuurityötä.

Palvelutilauksen toteutuminen

Tilaus

2012

Toteutuma

2012

Toteutuma

2011

Asiakkaina olevien pakolaisten lkm keskimäärin / kk 120 157 126

Alkukartoitusten määrä (omat laskutettavat) 30 4

Pakolaisten ja paluumuuttajien asiakastapaamisten lkm / v 3100 3705 3705

Muiden maahanmuuttajien asiakaskäyntien lkm / v 100 81 34

Infon ohjauksen ja neuvonnan asiakaskäyntien määrä / v 350 311

Monikulttuurisuustyön tilaisuuksien ja tapahtumien osallistujamäärä

/ v

1800 1985 1470

Talouden toteutuminen

Maahanmuuttajatyö ja monikultt TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 002 876 1 089 000 1 089 000 1 295 235 206 235

Toimintakulut -1 110 501 -1 089 000 -1 089 000 -1 276 354 -187 354

Toimintakate -107 625 18 881 18 881


130

Aikuissosiaalityö

TUOTTAJA

Aikuissosiaalityön palveluihin kuuluvat sosiaalityö, toimeentulotuki, lähiötyö, työvoiman palvelukeskus, talous- ja

velkaneuvonta, sosiaalinen luotto sekä maakunnallinen sosiaalipäivystys.

Aikuissosiaalityön tuotteita ovat palveluohjaus, elämänhallintaa tukeva työ, ehkäisevä työ, kriisityö ja toimeentulotuki.

Aikuissosiaalityön asiakkuuksien painopisteinä ovat nuoret työttömät, pitkäaikaistyöttömät, päihde- ja mielenterveysongelmaiset

ja asiakkaat, joilla on asumiseen liittyviä ongelmia. Työmuotoina eri palveluissa ovat yksilövastaanotot,

perhe- ja verkostotapaamiset sekä kotikäynnit. Sosiaalipäivystyksen palveluja ei ole vielä tuotteistettu.

Aikuissosiaalityön palvelut tuotetaan kolmessa tiimissä. Ne sijoittuvat Lammille, kaupungin ydinkeskustaan Wetterille

sekä Kastelliin. Lammin työryhmä tuottaa Lammin, Hauhon, Tuuloksen, Rengon ja Kalvolan kaupunginosien

aikuissosiaalityön ja Wetterin työryhmä koko muun Hämeenlinnan aikuissosiaalityön palvelut. Kastellin työryhmän

keskeinen tehtävä on neuvonta ja ohjaus sekä palveluohjaus.

Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston kanssa yhdessä ylläpidetty palvelu, jonka palvelualueena on koko

Hämeenlinna. Aikuissosiaalityöhön kuuluva lähiötyö vastaa Kotilähiö ry:n kanssa Itäisen ja Läntisen lähiökeskuksen

toiminnasta. Ne sijoittuvat Katuman ja Nummen kaupunginosiin. Työvoiman palvelukeskus vastaa lähiötyön

kanssa yhdessä Idänpään ja Ojoisten lähiötuvista. Talous- ja velkaneuvontapalveluja tuotetaan hämeenlinnalaisille

ja hattulalaisille.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Toiminnan painopisteenä oli verkkopalvelujen kehittäminen. Palvelun kehittämisessä tavoitteena ollut sähköisen

hakemuksen käyttöönotto siirtyi kevääseen 2013. Sähköisen hakemuksen valmistelu vei ennakoitua enemmän

aikaa. Muina tavoitteina olleet palveluohjauksen ja osaamisen kehittäminen toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Palveluohjauksen

keskeisen toimijan Kastellin asemaa vahvistettiin vuoden aikana.

Tiedonkulun parantamiseksi toimeentulotuen käsittelyajasta käyttöön otettiin puhelinnumero, johon soittamalla

saa automaattisesti tiedon toimeentulotuen ajantasaisesta käsittelypäivästä, tämän lisäksi käsittelypäivä ilmoitetaan

Hämeenlinnan kaupungin Internet-sivulla.

Palvelutilauksen toteutuminen

Yksilö- ja perhehuollon ohjelma ei ole mahdollistanut tilauksen tietojen saantia ohjelmasta, tämä asia on korjaantumassa

2013.

Aikuissosiaalityö Tilaus 2012 Toteutuma 2012

Aikuissosiaalityön asiakkaiden määrä vuodessa 850 ei saatavilla

Aikuissosiaalityön palvelutarvearvioiden ja

700 ei saatavilla

suunnitelmien määrä / v

Uusien asiakkaiden määrä 200 ei saatavilla

Talouden toteutuminen

Aikuissosiaalityö TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 579 432 1 141 000 1 141 000 1 171 177 30 177

Toimintakulut -1 602 871 -1 141 000 -1 141 000 -1 262 232 -121 232

Toimintakate -23 438 -91 054 -91 054


TUOTTAJA 131

Lähiötyö

Lähiötyö ennaltaehkäisee yksinäisyyttä, toimettomuutta ja syrjäytymistä sekä edistää hyvinvointia ja suvaitsevaisuutta.

Lähiötyö tukee asukasosallisuutta ja etsii uusia väyliä vapaaehtoistyöhön. Lähiötyön tuotteita ovat lähiökeskukset

ja monialainen yhteistyö.

Lähiökeskukset tarjoavat työllistymis- ja harjoittelupaikkoja pitkään työelämästä poissaolleille. Työnantajana toimii

Kotilähiö ry. Uutena toimintana aloitettiin lähiötupatoiminta Idänpään ja Ojoisten asuinalueilla. Uudet asukastuvat

toimivat Työvoiman palvelukeskuksen alaisuudessa, ne tarjoavat kuntouttavan työtoiminnan paikkoja palvelukeskuksen

asiakkaille.

Lähiökeskusten siirtymistä pois Hämeenlinnan kaupungilta Kotilähiö ry:lle 1.1.2013 alkaen ryhdyttiin valmistelemaan

kesän aikana. Lähiökeskusten kävijämäärä nousi edellisestä vuodesta 6816 kävijällä.

Tilaus 2012 Toteutuma 2012 Toteutuma 2011

Lähiötyön toimipisteiden käynnit 37 000 46 810 39 994

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvojan tehtävänä on vastata yksityishenkilöiden talous- ja velkaneuvonnasta sekä sosiaalisen

luototuksen hakemusten valmistelusta.

Talous- ja velkaneuvonnan tuotteita ovat talousneuvonta, velkaneuvonta ja sosiaalinen luototus. Pyrkimyksenä on

vahvistaa henkilön kykyä oman taloutensa hallintaan. Pääasiallisia asiakkaita ovat ylivelkaantuneet ja/tai talousneuvoja

tarvitsevat kuntalaiset.

Uusien asiakkaiden määrä talous- ja velkaneuvonnassa lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia asiakkaita

tuli vuonna 2012 yhteensä 178 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2011 oli 156.

Talous- ja velkaneuvonnan

asiakkaiden määrä

Talous- ja velkaneuvonnan

neuvontakäyntien määrä

Tilaus 2012 Toteutuma 2012 Toteutuma 2011

450 400

2 900 1 592 (3 202 sisältää

kaikki yhteydenotot)

1 827 (3 507 sisältää

kaikki yhteydenotot)

Sosiaalipäivystys

Kanta-Hämeen sosiaalipäivystys on määräaikainen kokeilu ajalla 1.1.2012–31.12.2013, minkä jälkeen toiminta on

tarkoitus vakinaistaa.

Kanta-Hämeen sosiaalipäivystys vastaa virka-ajan ulkopuolella maakunnan yhdentoista kunnan kiireellisistä sosiaalipalveluista.

Toiminnan suunnittelu aloitettiin vuonna 2011 kuntien yhteistyönä. Kuntien edustajista muodostettiin

ohjausryhmä, joka on vastannut sosiaalipäivystyksen toiminnan taloudesta, toiminnasta ja kehittämisestä.

Toiminnan oli tarkoitus alkaa vuoden 2012 alussa, mutta työntekijöiden rekrytoinnin viivästymisen vuoksi varsinainen

päivystystyö aloitettiin vasta helmikuun 2012 alussa. Kunnat ovat laatineet toiminnasta yhteistoimintasopimuksen,

joka on voimassa vuoden 2013 loppuun. Päätös sosiaalipäivystyksen vakiinnuttamisesta vuoden 2014

alusta tehdään vuoden 2014 kuntien talousarviovalmistelujen yhteydessä.

Sosiaalipäivystys toimii samoissa tiloissa poliisin kanssa. Vuoden aikana on valmisteltu päivystyksen siirtymistä

uuteen poliisitaloon keväällä 2013.

Vuoden aikana sosiaalipäivystykseen tehtiin 946 lastensuojeluilmoitusta, suoritettiin 23 kiireellistä lasten sijoitusta

ja 77 kotikäyntiä, muita erittelemättömiä tehtäviä oli 1000. Viimeksi mainitut tehtävät koostuivat esimerkiksi lapsista

saaduista huoli-ilmoituksista, ilmoituksista erilaisista avuntarpeista sekä pyynnöistä selvittää lapsen/aikuisen tilannetta

putkaan tai yhteispäivystykseen.


132

Toimeentulotuki

TUOTTAJA

Toimeentulotuen hakemuksia oli yhteensä 17 891 (2011/ 17 138), joista uusia hakemuksia 1 216 (2011/ 1 192).

Uudeksi hakemukseksi määriteltiin hakemus/ruokakunta, joka ei ollut hakenut tukea aikaisemmin tai 12 kuukauteen.

Toimeentulotukea sai 3 314 ruokakuntaa, mikä on 18 ruokakuntaa enemmän kuin edellisenä vuonna 2011.

Ensisijaiset perustoimeentulotuen tarpeeseen johtaneet syyt 2012, 2011, 2010, 2009

Työtön

Eläkkeellä

Opiskelija

Sosiaalietuudet

Työtulo ei riitä (työssä)

Muut syyt

Yhteensä

% 2012 % 2011 % 2010 % 2009

56,0

57,7

57,8

12,4

12,4

12,2

9,6

10,4

11,3

9,9

7,5

7,2

7,8

7,9

8,2

4,3

4,1

3,2

100%

100 %

100,0 %

57,7

10,7

9,8

8,2

8,1

5,6

100,0 %

Talouden toteutuminen

Toimeentulotuki TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 9 488 345 10 319 000 10 319 000 10 815 852 496 852

Toimintakulut -9 140 840 -10 319 000 -10 319 000 -10 961 761 -642 761

Toimintakate 347 506 -145 909 -145 909

Vammaispalvelut

Vammaispalvelut koostuvat vaikeavammaisten päivätoiminnasta sekä asumispalveluista.

Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset

Virvelinrannan kokonaisuudessa toimivan kaupungin vammaisten päivätoiminnan tavoitteena ollutta 50 kävijää

jokaisena arkipäivänä ei saavutettu. Lievä tilojen vajaakäyttö alkuvuodesta johtui liian vähäisestä asiakasohjauksesta

päivätoiminnan piiriin. Asia korjaantui loppuvuodesta jolloin kaikki 50 paikkaa olivat käytössä.

Palvelutilauksen toteutuminen

Tunnusluvut

Vammaisten päivätoimintakeskus

Palvelukapasiteetti paikkoina

Päivätoimintakeskuspäivien lkm/kk/ka

Kehitysvammaisten asuntolat: Matinkulmakodit ja Sullittu

Oman palveluasumisen kapasiteetti paikkoina

Hoitopäivien lkm/kk/ka

Tilaus 2012 Toteutuma 2012

Toteutuma

2011

50 50 50

1050 967 717

27 27 27

760 761 716


TUOTTAJA 133

Talouden toteutuminen

Vammaispalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 7 949 339 2 836 000 2 836 000 2 843 252 7 252

Toimintakulut -8 364 548 -2 836 000 -2 836 000 -2 881 025 -45 025

Toimintakate -415 210 -37 773 -37 773

Henkisen hyvinvoinnin palvelut

Henkisen hyvinvoinnin palveluissa tavoitteena on äkillisissä mielenterveyttä horjuttavissa kysymyksissä sekä

mielenterveyskuntoutujien palveluissa asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen

moniammatillisesti ja yhteistyössä verkostojen kanssa. Työmuotoina eri palveluissa ovat yksilövastaanotot,

perhe- ja verkostotapaamiset, kotikäynnit sekä ryhmähoidot. Lisäksi henkilöstö on mukana mielenterveyttä

edistävässä ja mielenterveysongelmia ehkäisevässä toiminnassa.

Palvelut muodostuvat terveysasemilla työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien ja psykologien palveluista,

psykiatrisesta päivätoiminnasta sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ohjauksesta ja päätöksistä sekä

vuoden 2012 alusta psykiatrisesta päiväosastosta ja kuntoutuspoliklinikasta. Avopalvelut toimivat integroituna

Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitoksen terveysasemille.

Vuoden 2012 alussa psykiatrinen päiväosasto ja kuntoutuspoliklinikka siirtyivät erikoissairaanhoidosta toimintakykyä

edistävien palvelujen toiminnaksi. Samalla henkisen hyvinvoinnin palveluiden henkilöstömäärä lähes kaksinkertaistui.

Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitokselta saatiin psykiatripalvelut uusille yksiköille. Toimintaterapeutin

ja kuntoutusohjaajan työpanos ostettiin Sairaanhoitopiiriltä. Maahanmuuttajapalveluiden psykiatrisen sairaanhoitajan

vakanssi jätettiin täyttämättä ja lakkautettiin vuoden 2012 lopussa. Palvelupäällikkö vaihtui kesken

vuoden, vaihtumisella on oma vaikutuksensa toimintoihin.

Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset

Palvelusopimuksen mukaiset painopisteet olivat masennuksen hoito, mielenterveyskuntoutus, yhteistyön lisääminen,

mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelman toimeenpano ja erikoissairaanhoidosta siirtyvien palveluiden

integrointi Henkisen hyvinvoinnin palveluihin toimivaksi kokonaisuudeksi.

Masennuksen hoito

- Depressiokoulutuksen yhteydessä luotiin Hämeenlinnan malli depressiohoitoon. Koulutukseen osallistuivat

avopalveluiden ja päiväosaston psykiatriset sairaanhoitajat. Malli perustuu väljästi Vantaan kolmiomalliin, jossa

masentunut hoidetaan psykiatrisen sairaanhoitajan, perusterveydenhuollon lääkärin ja konsultoivan psykiatrin

yhteistyönä. Malli on strukturoitu ja hoito sekä vastuut on kuvattu.

- Päiväosasto on integroitunut saumattomasti masentuneiden hoitopolkuun: hoidon siirrot ovat tapahtuneet

suunnitelmallisesti hoitoneuvotteluiden kautta ja paikka päiväosastolta on järjestynyt nopeasti asiakkaan tilanteen

vaatiessa tehostetumpaa hoitoa. Päiväosaston toimintaterapia-palvelut ostettiin sairaanhoitopiiriltä.

- Hoidon porrastus on sovittu erikoissairaanhoidon, päihdehuollon, perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin

toimijoiden kesken.

Mielenterveyskuntoutus

- Kuntoutuspoliklinikan palvelut koostuvat yksilö- ja ryhmäkäynneistä. Asiakkaan hoitoprosessia arvioidaan

moniammatillisessa tiimissä ja yhdessä asiakkaan kanssa. Hoidon siirrot tapahtuvat hoidon porrastuksen

mukaisesti hoitosuunnitelmaneuvotteluiden kautta.

- Nuorten aikuisten ryhmämuotoinen kuntoutus toteutui suunnitellusti. Ryhmäläiset ovat 18-27-vuotiaita nuoria;

monet syrjäytymisvaarassa olevia nuoria miehiä. Ryhmän tarvitsemat toimintaterapiapalvelut ostettiin Sairaanhoitopiiriltä,

samoin kuntoutusohjaajan palvelut.

- Kuntouttavien asumispalveluiden sosiaaliohjaaja teki palvelutarpeen arviointiin perustuvat asumispalvelupäätökset,

tarkisti kuntoutussuunnitelmia ja osallistui hoito- ja verkostoneuvotteluihin.

- Päivätoiminnan ryhmätoimintojen arviointi ja uudelleenlinjaus siirtyvät vuoteen 2013. Asiakkaita on siirtynyt

Klubitaloon ja muihin vertaisryhmiin. Kotikuntoutus jatkui entiseen tapaan – arviointi toteutetaan tässäkin

vuonna 2013.


134

TUOTTAJA

- Päivätoiminnalle on suunniteltu uudet tilat pääterveysaseman B-talosta, kuntoutuspoliklinikka siirtyy samaan

pihapiiriin D-taloon, jolloin on saatavilla synergiaetua toiminnallisesti ja tilojen käytön kannalta. Lisäksi pääterveysaseman

sijainti mahdollistaa uudella tavalla luonnon huomioon ottamisen ryhmätoiminnoissa. Muutot siirtyvät

vuodelle 2013.

Yhteistyön lisääminen

- Aikuissosiaalityön kanssa järjestettiin yhteinen kehittämisiltapäivä ja yhteistä ryhmämuotoista toimintaa aloitettiin

päiväosastolla syksyllä 2012

- Avopalveluiden ja päiväosaston psykiatriset sairaanhoitajat ovat osallistuneet yhteistyöpalavereihin (hyvinvointineuvolat,

alueseulat, perhetyö, kotikäynnit, Klubitalo) ja antaneet konsultaatiota tai työnohjausta (hoitokodit)

167 kertaa. Asiakkaiden hoitosuunnitelmapalavereihin on osallistuttu aina asiakkaan tilanteen vaatiessa.

Lisäksi on osallistuttu Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen kanavamallin suunnittelu- ja operatiiviseen

ryhmään sekä terveyshyötypilotin tiimiin.

- Palvelupäällikkö on osallistunut yhteistyöneuvotteluihin erikoissairaanhoidon kanssa eri kokoonpanoissa, Välittäjähankkeen

Psykoosityöryhmään, Effica-projektiryhmään, erilaisiin työryhmiin Hämeenlinnan Terveyspalvelut

-liikelaitoksen kanssa.

- Hämi ry:n ja Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n kanssa suunnitellut yhteiset ryhmät siirtyivät vuodelle

2013.

- Erikoissairaanhoidon, päihdehuollon ja kolmannen sektorin kanssa yhdessä tehty Alueellinen psykiatrisen

hoidon porrastus saatiin valmiiksi ja jalkautus aloitettiin syyskuussa 2012. Lisäksi järjestettiin kaksi hoitotyön

tapaamista psykiatrian poliklinikan ja avopalveluiden sekä päiväosaston sairaanhoitajien kesken.

Mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelman toimeenpano

- Opioidikorvaushoitoasiakkaita siirtyi suunnitelman mukaisesti terveysasemien psykiatristen sairaanhoitajien

asiakkaiksi. Viiden asiakkaan siirtymisestä on sovittu, mutta vuonna 2012 näistä toteutui 2-4 ja syynä tähän

oli mm. hoitosopimuksen rikkoutuminen (samanaikainen päihteiden käyttö) tai muutokset fyysisessä terveydentilassa.

Avautuneet paikat täytettiin ja prosessista ja siirroista neuvoteltiin A-klinikan kanssa.

- A-klinikan kanssa käynnistyivät yhteistiimit kaksoisdiagnostiikka- ja muiden yhteisten asiakkaiden hoidon

suunnittelemiseksi.

Erikoissairaanhoidosta siirtyvien palveluiden integrointi

- 1.1.2012 siirtyneet erikoissairaanhoidon yksiköt Psykiatrinen päiväosasto ja Kuntoutuspoliklinikka ovat asettuneet

Henkisen hyvinvoinnin palveluiden kokonaisuuteen.

- Päiväosaston psykiatriset sairaanhoitajat ovat olleet mukana depressiohoidon kehittämisen koulutuksessa ja

päiväosaston rooli masentuneen asiakkaan hoidossa on selkiytynyt erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon

rajapintaan tehostetun avohoidon yksiköksi.

- Päiväosaston toimintaa on arvioitu asiakkaan ja palveluiden kokonaistarjonnan näkökulmasta ja jälkipolikliinisia

yksilövastaanottoja on suunnitelmallisesti vähennetty ja resurssia on ohjattu yhteisöllisyyden tukemiseen

ja ryhmätoimintoihin. Kuntoutuspoliklinikalla käynnistyivät lääkehoidon ryhmät sekä injektioryhmä.

- Kuntoutuspoliklinikka ja päivätoiminta selkiyttävät liitospintaansa ja tarkastelevat mielenterveyskuntoutujien

hoito- ja kuntoutumispolkua tavoitteenaan tarkoituksenmukaisen hoidon tarjoaminen ja päällekkäisyyksien

välttäminen.

- Turuntien yksiköille saatiin oma psykiatri, jonka palvelut jakautuvat kummallekin yksikölle. Tämä on erinomainen

ratkaisu, joka takaa nopean ja joustavan hoidon arvioinnin ja hoitosuunnitelman tarkentamisen, jolloin

vältetään tyhjäkäynti ja kyetään tarjoamaan asiakkaan tarpeen mukainen hoito.

- Turuntien yksiköiden toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan palvelusopimuksen suuntaisesti neljästi vuodessa

yhdessä henkilöstön, palvelupäällikön ja konsultoivan psykiatrin kanssa. Lisäksi henkilöstö arvioi reflektiivisesti

toimintaansa viikoittain tiimeissä.

Muuta

- Potilasturvallisuuden vaaratapahtumien HaiPro-ohjelma on käytössä ja lomaketta osataan käyttää. HaiPro ilmoituksia

tehtiin 6 kappaletta, joista neljä koski hoitotieto- ja lähetekäytäntöjä.

- Riskikartoitukset ja pelastussuunnitelmat on päivitetty terveysasemien ja Turuntien yksikön osalta. Päällekarkaus-

ja hälytysjärjestelmän hankinta siirtyy vuodelle 2014. Turuntien yksikköön hankittiin paristokäyttöiset

henkilökohtaiset kovaääniset hälyttimet.

- Läheis- ja perheväkivallan ehkäisyn sähköisen käsikirjan suunnitteluun on osallistuttu, samoin lähisuhdeväkivallan

ehkäisyn koulutuksen suunnittelukokoukseen.

- Hoidon käyntisyyt tilastoitiin Efficaan ICPC-koodejä käyttämällä, jolloin saadaan selville asiakkaiden käyntisyyt

ja voidaan suunnata optimaalisesti täydennyskoulutusta ja kehittää toimintamalleja sekä yhteisiä linjauksia.


TUOTTAJA 135

Palvelutilauksen toteutuminen 2012

Tuote toteuttaja tilaus 2012 toteutuma

Masennushoidot

Psykiatrisen sairaanhoitajan yksilökäynnit

4 300

4147

Mielenterveyskuntoutus

Korvaushoito

Henkistä hyvinvointia

edistävä ja mielenterveysongelmia

ehkäisevä työ

Psykologin yksilökäynnit ja/tai tutkimukset

Kotikäynnit

Depressiokoulu

Päiväosaston hoitopäivät

Päiväosaston poliklinikkakäynnit

Päiväosaston hoitojaksot

Sosiaaliohjaajan kuntoutussuunnitelmatarkistukset

Asumispalvelun päätökset

Päivätoiminnan päätökset

Työtoiminnan päätökset

Kotikuntoutuspäätökset

Kuntoutuspoliklinikan asiakaskäynnit

Kuntoutuspoliklinikan hoitopäivät

Päivätoiminnan ryhmäkäynnit

Päivätoiminnan kotikuntoutus

Psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot

Kotikäynnit

Psykiatrin konsultaatiot

Asumispalvelu vuorokaudet (Sullittu)

Psykiatristen sairaanhoitajien yksilökäynnit

Psykiatrin konsultaatiot

Psykiatrinen sairaahoitaja/psykologi

ja yhteistyökumppanin ohjaamat

ryhmät

Yhteistyötiimit (aiheena asiakastapaukset/työmenetelmät)

Palvelupäällikön ja muun työryhmän

yhteistyötapaamiset

Koulutukset, median kautta tiedottaminen

ja asukasvaikuttaminen

1 000

13 käyntiä

á 1,5h/ 3 ryhmää/

vuosi, 60h

1 450

760

135

125

80

65

3050

380

4 200

200

3 200

600

200

300

30

”masentuneet äidit

” 10h

”vanhemmuuden

vahvistaminen.”

10h

”pienet padat”20 h

”potkua elämään”

10h

hyvinvointineuvola

100 h

Monari,(1xkk) 24h

alueseulat

32h

579

-

2 ryhmää á 1,5 h/ 10 käyntiä

1304

668

50

163

56

31

20

3150

428

3635

283

3887

164

929

1086

519

-

keho- ja mieli 2 x 6 ryhmätapaamista

á 1,5 h

ahdistuneiden ryhmä 2 x 8

ryhmätapaamista ja 1 x 5

ryhmätapaamista á 1,5 h

uniryhmä 3x5 ryhmätapaamista

á 1,5 h

10 hyvinvointineuvolakäyntiä

9 alueseulakäyntiä

tarpeen mukaan

4 tilaisuutta

Asiantuntijapalvelut

Yhteistyöverkostot ja tiimit eri toimijoiden

kanssa

tarpeen mukaan

verkosto- ja yhteistyötapaamisia

167

Talouden toteutuminen

Henkisen hyvinvoinnin palvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 958 317 1 682 000 1 682 000 1 633 461 -48 539

Toimintakulut -849 894 -1 682 000 -1 682 000 -1 554 039 127 961

Toimintakate 108 423 79 422 79 422


136

TUOTTAJA

IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA

Ikäihmisten hoito ja hoiva muodostuu kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoivasta erilaisissa asumisyksiköissä.

Kotihoito koostuu kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta, akuutista kotihoidosta, akuutista kotisairaanhoidosta ja päivätoiminnasta.

Vuonna 2012 kotihoitoa on toteutettu alueellisesti tiimeissä sekä neljässä asumisyksikössä. Päivätoimintaa

on järjestetty neljässä päivätoimintapaikassa.

Ympärivuorokautinen hoiva koostuu tehostetusta palveluasumisesta ja laitoshoivasta. Vuonna 2012 ikäihmisten

hoidon ja hoivan palvelualueella on toiminut neljä tehostetun palveluasumisen yksikköä ja seitsemän vanhainkotia.

Yksiköissä on tarjottu pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan lisäksi lyhytaikaishoivaa.

Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset

Ikäihmisten hoito ja hoiva yhdistyi yhdeksi palvelualueeksi vuoden 2012 alusta. Vuonna 2011 aloitettua uuden organisaation

kehittämistyötä jatkettiin. Muutoksen vahvana tukena olivat Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa

-hankkeen organisoimat johtamiskoulutukset. Syksyllä 2012 muodostettiin alueelliset johtamisen kokonaisuudet,

jotka perustuvat asukaslähtöiseen hyvinvointialue-ajatteluun. Samalla toteutettiin lähiesimiestasoon kohdistuva

johtamisjärjestelmän muutos, jonka myötä esimiesten määrä väheni18:sta 13:een.

Useat rakenteelliset muutokset ja niihin liittyvät yhteistoimintamenettelyt värittivät vahvasti palvelualueen toimintaa

koko vuoden ajan. Päätökset Kauriala-Myllymäen kotihoidon sekä Virpolan palvelutalon ulkoistamisesta, Kanta-Voutilan

toiminnan päättämisestä ja Keinusaaren siirtymisestä omalle palvelutuotannolle sekä Vuorentaan

asumispalveluyksikön toiminnan päättyminen tarkoittivat yhteistoimintamenettelyä yhteensä 70–80 työntekijän

kohdalla. Kaikille pystyttiin tarjoamaan tehtäviä kaupungin organisaatiosta. Lisäksi palvelualueelle siirtyi 11 työntekijää

Lammin sairaalan toiminnan päättymisen yhteydessä ja yksi työntekijä Sullitusta. Yhteistoimintamenettelystä

johtuen palvelualueella oli koko vuoden vakituisen henkilöstön rekrytointikielto.

Toiminta Vuorentaan asumispalveluyksikössä päättyi 16.12.2012 ja Kauriala-Myllymäen kotihoito siirtyi yksityiselle

palveluntuottajalle 1.1.2013. Vuoden aikana kuusi pitkäaikaispaikkaa muutettiin lyhytaikaispaikoiksi. Muutokset

toteutettiin Uppsalankaaressa ja Hoivatuulessa, joihin on suunnitelmallisesti keskitetty erityisesti tilapäisiä lyhytaikaispaikkoja.

Tuotteistamistyötä jatkettiin mm. jalkauttamalla palvelukuvaukset joka yksikköön sekä tarkentamalla tuotekustannuksien

laskentaa. Asiakaskohtaisia hoito- ja palvelusuunnitelmia yhtenäistettiin ja niiden laatimista ohjeistettiin

tarkemmin. Lisäksi laadittiin yhtenäinen voimavarakartoituslomake asiakkaille. Tavoitteeksi asetettiin myös omaisyhteistyön

sekä vapaaehtois- ja järjestötyön dokumentointi hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Kunnon hoitaja -

koulutuksia jatkettiin Voimaa vanhuuteen -hankkeen puitteissa, tavoitteena kotihoidon asiakkaiden arkiliikunnan

edistäminen. Koulutussuunnitelmaa toteutettiin systemaattisesti. Painopistealueita olivat mm. omaisyhteistyö,

ikäihmisten päihteiden käyttö, rakenteinen kirjaaminen sekä Effica-koulutus.

Alla olevien tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kotihoidon asiakkaiden määrä on hieman alentunut,

mutta käyntimäärät asiakkaiden luona ovat kasvaneet. Tilapäisen ja akuutin kotihoidon osalta muutokset johtuvat

osin muuttuneesta tilastointi- ja raportointitavasta. Vanhainkotien käyttöasteesta luotettavimman kuvan antaa pitkäaikaisen

ja lyhytaikaisen käyttöaste yhteensä, koska Kanta-Voutilan asiakaspaikkojen käyttö pitkäaikaiseen ja

lyhytaikaiseen hoivaan vaihteli lakkauttamispäätöksen jälkeen.


TUOTTAJA 137

Palvelualueen tunnusluvut

Tunnusluvut (asiakkaat ka/kk) TB 2012 TP 2012 TP 2011

Säännöllinen kotihoito

Valvottu kotisairaanhoito

Tilapäinen kotihoito

Tilapäinen kotisairaanhoito

Akuutti kotihoito

Akuutti kotisairaanhoito

Fysioterapia

Päivätoiminta

Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito asumisyksiköissä

700

350

80

300

215

150

98

80

607

302

76

244

216

66

202

170

93

76

627

330

252

290

63

56

202

152

110

78

Tunnusluvut (käynnit 2012) TB 2012 TP 2012 TP 2011

Säännöllinen kotihoito

Valvottu kotisairaanhoito

280 000

12 000

324 306

10 843

274 775

11 598

Tunnusluvut (vk-yksiköt) TB 2012 TP 2012 TP 2011

Pitkäaikaispaikkojen määrä 31.12.

Lyhytaikaispaikkojen määrä 31.12

Hoitopäivät

Pitkäaikaispaikkojen käyttöaste

Lyhytaikaispaikkojen käyttöaste

Käyttöaste yhteensä

234

32

95 400

99 %

93 %

235

31

97 083

99,71 %

241

25

96 035

98,9

98,4

Talouden toteutuminen

IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA

1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 30 614 31 164 31 164 31 093 -71

Myyntituotot 30 520 31 101 31 101 31 009 -92

Maksutuotot -1 0 0

Tuet ja avustukset 1 0

Muut toimintatuotot 94 63 63 84 22

Toimintakulut -30 939 -31 164 -31 164 -31 146 18

Palkat ja palkkiot -17 358 -17 950 -17 950 -17 558 392

Henkilöstökorvaukset 488 283 283 574 292

Henkilösivukulut -5 186 -5 333 -5 333 -5 277 56

Asiakaspalvelujen ostot -8 -10 -10 -6 4

Muiden palvelujen ostot -4 828 -3 967 -3 967 -4 844 -876

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -720 -813 -813 -757 55

Vuokrakulut -3 313 -3 364 -3 364 -3 262 102

Muut toimintakulut -14 -10 -10 -17 -7

Toimintakate -325 -53 -53

Tilikauden tulos -325 -53 -53

Taloutta seurattiin säännöllisesti ja tarkasti koko vuosi ja ennusteet laadittiin yhteistyössä controllerin kanssa.

Loppuvuoden ennusteiden mukaan palvelualue oli kokonaisuudessaan budjetissa. Tilinpäätökseen kirjattava lomapalkkavaraus

aiheutti kuitenkin merkittävän menon, joka huononsi palvelualueen tulosta. Tätä ei pystytty ennakoimaan,

koska näin suureen kirjaukseen ei kaupunkitasolla varauduttu.

Tilinpäätöksessä palvelualueen toimintakulujen ylitys on yhteensä 72 000 euroa. Toimintatuottoja kertyi 19 000

euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Palvelualueen toimintakate on -53 000 euroa.


138

TUOTTAJA

Palvelusopimuksessa oli sovittu kohdentamattomasta tuottavuuden lisäyksestä 150 000 euroa, josta palvelualue

pystyi tilinpäätöksen mukaan toteuttamaan noin 97 000 euroa.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Palvelualueen sisäistä valvontaa toteutettiin johtamisjärjestelmän kautta hallintosäännön ja toimintasäännön mukaisesti.

Palvelualueen viranhaltijoiden tehtävät, vastuut ja päätösvalta on määritelty hallintosäännössä ja toimintasäännössä.

Koko vuoden 2012 kestäneet yhteistoimintaneuvottelut sekä niihin liittynyt vakituisen henkilöstön rekrytointikielto

vaikeuttivat toimintaa koko palvelualueella. Tilanne vaikutti sekä yt-menettelyssä osallisina olleiden työntekijöiden

että välillisesti kaikkien yksiköiden henkilöstön työhyvinvointiin. Huolena oli myös ammattitaitoisten sijaisten saaminen

sijaisiksi. Poikkeuksellisella tilanteella saattoi olla vaikutuksia myös asiakastyöhön.

Aluehallintovirasto toteutti valtakunnallisen kunta-alan työsuojelun valvontahankkeen puitteissa työsuojelutarkastukset

kuuteen ympärivuorokautisen hoivan yksikköön. Tarkastuksen yhteenvedossa tuotiin esille puutteet paloja

pelastusharjoituksissa, joita ei ole yrityksistä huolimatta pystytty kattavasti toteuttamaan. Lisäksi yhteenvedossa

tuotiin esille hankaluudet vastuissa, järjestelyissä ja tiedottamisessa kiinteistönhuoltoon liittyen, kun toimijoina

eri tahoja mm. tilapalvelut, Tekme Oy ja vuokralla oleva palveluntuottaja.

Vaativien asiakkuuksien mm. eristysasiakkaiden ja päihdedementikkojen määrä on edelleen kasvussa, eikä näille

erityisryhmille ole omia yksiköitä. Erityisryhmillä on vaikutuksia sekä muihin asiakkaisiin että henkilöstön työturvallisuuteen.

Myös yksin liikkuvien kotihoidon työntekijöiden turvattomuuden tunne on kasvanut etenkin yövuoroissa.

Sähkönjakelun häiriöstä johtunut valmiustilanne 30.11. osoitti, että kaupunkitasolla on edelleen selkeytettävä mm.

tiedonkulkua sähköyhtiöiden kanssa sekä varavoima-järjestelyjä kiinteistöissä. Vuoden aikana tuli esille myös

vanhentuvat ja kalliit hoitaja-potilas-kutsujärjestelmät, joiden osalta kilpailutus on vasta valmisteilla.


TUOTTAJA 139

YHDYSKUNTARAKENNE

Yhdyskuntarakenteen palvelualue koostuu hallintoyksiköstä, rakentamispalveluista, hoito- ja kunnossapitopalveluista,

viranomaispalveluista sekä luontopalveluista. Kokonaishenkilöresurssi vakinaisten osalta oli vuoden alussa

142 henkilötyövuotta (HTV2) ja vuoden lopussa 133 henkilötyövuotta. Vakinaisten lisäksi määräaikaisia, sosiaalista

työvoimaa sekä vankityövoimaa oli yhteensä 37 henkilötyövuotta.

Rakentamispalvelut sisältävät kaupunki-infrastruktuurin tarvitseman uudis- ja peruskorjausrakentamisen erillisen

investointiohjelman mukaisesti.

Hoito- ja kunnossapitopalveluiden päätehtäviä ovat katujen, teiden ja yleisten alueiden ylläpito sekä puistojen hoito.

Luontopalveluihin kuuluvat rakentamattoman luontoympäristön hoito ja kehittäminen ja siihen liittyen ulkoilu- ja

retkeilypalvelut, metsien hakkuu- ja hoitotyöt sekä puutavaran myynti. Palveluihin kuuluu myös maatalousalueiden

vuokraus.

Viranomaispalveluja ovat verkostonhallinta sekä pysäköinti- ja aluevalvonta. Verkostonhallinta käsittää kaupungin

omistamilla alueilla sijaitsevien laitteiden ja rakenteiden sijoittamiseen ja valvontaan sekä alueiden käyttölupiin ja

vuokraamiseen liittyvät tehtävät.

Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset

Palvelu- ja hankintastrategian mukaisesti valmisteltiin ja toteutettiin laaja selvitystyö yhdyskuntarakenteen palvelukokonaisuuden

uudelleen organisoimiseksi ja kaupunginvaltuuston päätöksellä 11.6.2012 päätettiin luoda infrapalvelujen

liikelaitos 1.1.2013 lukien.

Infrapalvelujen liikelaitoksen johtamisjärjestelmä, talouden suunnittelu liikelaitosperiaattein sekä avaava tase

ja toimintasääntö valmisteltiin syksyn 2012 aikana.

Kunnallistekninen suunnittelu (7 hlöä) siirtyi 1.6.2012 tilaajaorganisaatioon. Samoin viranomaispalvelut siirtyivät tilaajalle

liikelaitoksen aloittaessa 31.12.2012.

YHDYSKUNTARAKENNE 1000€ TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 15 818 12 773 12 773 13 498 725

Myyntituotot 13 516 11 820 11 820 12 281 461

Maksutuotot 828 29 29 11 -19

Tuet ja avustukset 1 0

Muut toimintatuotot 1 474 924 924 1 206 283

Valmistus omaan käyttöön 511 388 388 509 121

Toimintakulut -15 974 -13 161 -13 161 -13 658 -497

Palkat ja palkkiot -4 295 -4 656 -4 656 -4 210 446

Henkilöstökorvaukset 76 1 1 71 70

Henkilösivukulut -1 867 -1 843 -1 843 -1 908 -65

Muiden palvelujen ostot -5 944 -4 104 -4 104 -4 562 -459

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 339 -1 110 -1 110 -1 384 -274

Vuokrakulut -1 540 -1 404 -1 404 -1 607 -203

Muut toimintakulut -64 -45 -45 -58 -12

Toimintakate 354 349 349

Poistot ja arvonalentumiset -7 202 -9 378 -9 378 -222 9 156

Tilikauden tulos -6 847 -9 378 -9 378 128 9 506


140

TUOTTAJA

Yhdyskuntarakenteessa valmistus omaan käyttöön ylittyi ja toimintatuotot ylittyivät tilausbudjettiin verrattuna erityisesti

ulkoisen laskutuksen takia. Toimintakulut alittuivat. Alitukseen johti mm. suunnittelutoimintojen siirtyminen

tilaajalle kesken vuotta. Vastaavasti pieneni myös sisäinen palvelutuotannon myyntituotto tältä osin. Toimintakate

jäi 0,349 M€ positiiviseksi ja toimi katteena kaluston poistoille. Katujen ja kiinteiden rakenteiden poistojen toteutuma

kohdistettiin yhdyskuntalautakunnalle.

YHDYSKUNTARAKENNE TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 15 818 085 12 773 000 12 773 000 13 497 818 724 818

Valmistus omaan käyttöön 510 666 388 000 388 000 509 137 121 137

Toimintakulut -15 974 336 -13 161 000 -13 161 000 -13 657 563 -496 563

Toimintakate 354 415 349 392 349 392

Yhdyskuntarakenteen hallinto

Yhdyskuntarakenteen hallinto hoiti keskitetysti palvelualueen johtamisjärjestelmään, toiminnan koordinointiin,

asiakaspalveluun ja asiakirja- sekä lupahallintoon liittyvät tehtävät.

Asiakas- ja puhelinpalvelut sekä asiakirjahallinto toimivat keskitetysti palvelusihteerien ja teknisten avustajien

kautta.

Asiakaspalvelukontakteja oli puhelinpalvelussa 4 376 kpl. Sähköisen palautejärjestelmän kautta saatiin palautteita

yhteensä 1341 kpl. Pääryhminä kadut (1046 kpl), puistot (114 kpl), luonto (46 kpl) ja liikunta (135 kpl).

Talouden toteutuminen

Yhdyskuntarakenteen hallinto TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 478 303 544 500 544 500 464 170 -80 330

Toimintakulut -478 303 -544 500 -544 500 -464 209 80 291

Toimintakate 0 -39 -39

Sisäisen valvonnan järjestäminen

Palvelualuetta johti palvelujohtaja vastuullisena virkamiehenä ja operatiivista johtamista ja hallintoa koordinoi

YHR-johtotiimi, jossa on kunkin palveluyksikön päällikkö sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Palveluyksiköiden

johtamisesta ja taloudesta vastasi kukin esimies osaltaan itsenäisesti; luonnonhoitopäällikkö,

kunnossapitopäällikkö, rakennuspäällikkö ja verkostonhallintapäällikkö. Henkilöstön ja hallinnon kokonaisvastuu

oli palvelujohtajalla. Operatiivinen toiminnan ohjaus perustui koordinoidusti vähintään joka toinen viikko

kokoontuvan johtotiimin ratkaisuihin. Kukin yksikkö laati ja vastasi lautakunnan vahvistaman työohjelman

noudattamisesta palvelusopimuksen sitovuuden mukaisesti. Jokainen yksikkö piti työnjohdon ja mestarikunnan

kanssa joka toinen viikko käytännön operatiivista toimintaa ohjaavan ja valvovan kokouksensa. Sisäinen valvonta

ja riskienhallinta olivat osa jokapäiväistä operatiivista toimintaa.

Merkittäviä vahinkoja ja riskejä aiheutuu rakennetulle infralle vuosittain ilkivallan ja valvonnan niukkuuden takia.

Automaattista kameravalvontaa on v:sta 2006 lähtien lisätty vaiheittain (nykytilanne 19 kpl), laitteistolla on suora

yhteys poliisiviranomaisille, mikä puolestaan on myös ennaltaehkäisevää vahinkoja ajatellen ja merkittävä apu

kaupunki-infralle aiheutuneiden vahinkojen selvittämisessä.

Verkoston kulumisesta aiheutuva infran käyttökelpoisuuden ja pääoma-arvon jatkuva heikkeneminen on ollut

merkittävää. Rekrytoinneissa on havaittavissa kiristyvä kilpailu osaavista ammattilaisista yhdyskuntarakenteen

toimialalla. Operatiivisen toiminnan arjen ohessa on ollut erittäin vaativaa muun muassa liikelaitosvalmistelu ja

toiminnan kehittämisen organisointi.


TUOTTAJA 141

Kaupunginhallitus on käsitellyt rankkasateiden aiheuttamien tulvien korvausperiaatteita 19.12.2011 § 34 ja todennut

siinä, että palvelujohtaja voi toimintasäännön mukaan päättää vahingonkorvauksista 10.000 euroon asti.

Rankkasateet aiheuttivat Hämeenlinnan kantakaupungin alueella 3.7.2011 ja 21.7.2011 poikkeuksellista veden

tulvimista. Vahingonkorvausvaatimuksia saapui kaiken kaikkiaan 18 kpl. Vuonna 2012 korvauksia maksettiin vielä

viidestä tapauksesta yhteensä n. 4.900 €. Nyt kyseessä olevat vahinkotapaukset on loppuun käsitelty.

Yhdyskuntarakenteen rakentamispalvelut

Rakentamispalveluiden päätehtäviin kuuluu rakentaa laadukkaita liikenneväyliä ja viheralueita, jotka ovat rakenteellisesti,

toiminnallisesti ja taloudellisesti tuotettuja ja joissa on turvallista liikkua. Lisäksi rakentamispalvelut hoitaa

pilaantuneiden maiden puhdistustyöt. Henkilökuntaa rakentamispalveluissa oli vuoden alussa 35 ja vuoden

lopussa 29. Tämä muutos selittyy suunnittelun ja viranomaispalveluiden siirtymisestä tilaajan organisaatioon.

Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset

Kunnallistekniikan suunnittelukohteita olivat Siiri 2, Hongisto, Orsitien jk+pp, Hattelmalantie, Elontie, Kuurnatie,

Raitatie, sekä Söölääjänkuja, Hollaajantie ja Sulattajantie. Lisäksi oli muita pienempiä suunnittelukohteita. Suurelta

osin suunnittelun pääpainopiste oli keskeneräisten suunnitelmien valmiiksi saattamisessa.

Tunnusluvut

2012 2011 2010 2009

Kadut m 2 40 418 55 912 50 470 75 291

Kunnallistekniikan omajohtoisen rakentamisen investointien määrärahat jakautuivat seuraavasti:

(milj. €)

2012 2011 2010 2009

Asuntoalueet 2,04 3,50 2,43 3,14

Elinkeinoalueet 1,03 0,82 1,36 0,40

Saneeraus 2,48 2,03 0,54 0,93

Erilliskohteet 0,20 0,03 0,74 1,76

Muu kunnallistekniikka 1,16 1,85 1,63 0,49

YHTEENSÄ 6,91 8,23 6,70 6,72

Rakentamiskohteet toteutettiin kunnallistekniikan investointirahoilla yhdyskuntalautakunnan hyväksymän työohjelman

mukaisesti. Työohjelma pystyttiin toteuttamaan lähes kokonaisuudessaan. Orsitien jk+pp:n rakentamista

siirrettiin osittain vuodelle 2013. Lisäksi muutamia viimeistelytöitä rakentamis- ja saneerauskohteista jäi vuodelle

2013 sääolosuhteiden takia. Viipurintien vesistösillan peruskorjaus on siirretty myöhempään ajankohtaan, jotta

vältytään moottoritien kattamishankkeen kanssa yhtäaikaisilta poikkeusjärjestelyiltä liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi.

Talouden toteutuminen

Yhdyskuntarakenteen rakentamispalvelut

TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 895 389 1 706 100 1 706 100 1 315 250 -390 850

Valmistus omaan käyttöön 287 205 388 000 388 000 264 459 -123 541

Toimintakulut -1 834 009 -2 094 100 -2 094 100 -1 381 936 712 164

Toimintakate 348 585 197 772 197 772

Yhdyskuntarakenteen rakentamispalveluissa toimintatuotot, valmistus omaan käyttöön ja toimintakulut alittuivat

jonkin verran. Vastaavasti kunnossapidon yksikössä nämä kaikki erät ylittyivät. Osa poikkeamasta johtui siitä, että

toteutuma jakautui yksiköille eri tavoin kuin oli suunniteltu. Rakentamispalvelujen toimintatuotoista n. 0,850 M€ tulee

ulkoisesta myynnistä.


142

TUOTTAJA

Yhdyskuntarakenteen kunnossapitopalvelut

Hoito- ja kunnossapitopalveluiden päätehtäviä ovat katujen, teiden ja yleisten alueiden kunnossapito ja puistojen

sekä ulkoliikuntapaikkojen hoito.

Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset

Talvikausi oli edellisvuosien tapaan poikkeuksellisen luminen, mikä aiheutti katujen ja teiden talvikunnossapidossa

erittäin suuren työmäärän. Lisääntynyt työmäärä lumen poiskuljetuksen ja aurausten takia aiheutti tarpeen lisämäärärahalle,

joka oli n. 300 000 €. Lisäksi jouduttiin taloudellisista syistä vähentämään katujen kesäkunnossapitotöitä

mm. pölynsidonnan, sorastuksien, lanauksien ja vesakoiden leikkuiden suhteen. Syvälle katurakenteisiin

tunkeutunut routa vaurioitti jo kolmantena talvena peräkkäin poikkeuksellisen paljon verkostoa. Tästä johtuen

katurakenteiden korjausvelka edelleen kasvoi.

Asfalttiohjelman pohjatyöt toteutettiin rakentamis- ja kunnossapitopalvelujen yhteistyönä resurssien optimoimiseksi.

Pintaustöitä kulutuksen aiheuttamien vaurioiden kunnostamiseksi toteutettiin talouden sallimissa rajoissa

tarpeisiin nähden niukasti.

Viheralueiden hoitohenkilöstö ohjattiin talvella katujen ja ulkoliikunta-alueiden hoito- ja kunnossapitotöihin sekä

rakentamisen investointikohteille lumettomana aikana.

Vakituista henkilökuntaa kunnossapitopalveluissa oli vuoden alussa ja lopussa 86 henkilöä.

Tunnusluvut

katuja

kevyen liikenteen väyliä

viheralueita

418,0 km

308,0 km

252,0 ha

Talouden toteutuminen

Yhdyskuntarakenteen kunnossapitopalvelut

TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 10 023 144 7 802 000 7 802 000 8 933 244 1 131 244

Valmistus omaan käyttöön 205 750 244 678 244 678

Toimintakulut -10 115 330 -7 802 000 -7 802 000 -9 086 301 -1 284 301

Toimintakate 113 564 91 621 91 621

Yhdyskuntarakenteen kunnossapitopalveluissa tuotot olivat 8,933 M€ ja ne ylittivät arvioidun 1,131 milj. eurolla.

Myyntituotoissa ylittyivät erityisesti muut myyntituotot katujen kunnossapidossa, läjitysalueissa ja laskutettavissa

töissä. Näiden ylitys suunniteltuun verrattuna oli 0,918 M€. Tilaajan 300 000 euron lisäosto näkyy myös tuottojen

toteutumassa. Muut toimintatuotot ylittyivät lisäksi 0,222 M€, josta suurin osa oli vuokratuottoja. Kunnossapidon

yksikössä valmistusta omaan käyttöön -toteutumaa oli 0,245 M€. Erä muodostui pääosin investointitöille kohdistuvasta

konekaluston käytöstä.

Toimintakulujen toteutuma oli 9,86 M€ ja kulut ylittivät arvion 1,285 milj. eurolla. Kustannusten ylittyminen kohdistui

töiden aiheuttamiin kustannuksiin. Palvelujen ostossa ylitys oli 0,737 milj. euroa ja materiaaleissa 0,269 M€.

Vuokrakulujen ylitys oli 0,290 M€ ja valtaosa siitä oli koneiden ja laitteiden vuokria.


TUOTTAJA 143

Luontopalvelut

Luontopalveluiden päätehtäviin kuuluu rakentamattoman luontoympäristön hoito ja kehittäminen, luonnonvarojen

hyödyntäminen sekä vesi- ja ranta-alueiden hoito ja maastorakenteiden kunnossapito. Luontopalveluiden vastuualueista

metsäluonto ja maatalousalueet kuuluvat Yhdyskuntalautakunnan tilaukseen.

Retkeilyä ja virkistystä tukevat palvelut sekä ulkoliikunta kuuluvat Elämänlaatulautakunnan tilaukseen. Näitä tehtäviä

ovat liikuntapaikkojen tarjoaminen, liikunnan edistäminen ja toimintaedellytysten luominen, kansalaistoiminnan

tukeminen, paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen sekä terveyttä edistävä liikunnan tukeminen.

Yhdyskuntarakenteen palvelutuotannossa hoidetaan ulkoilualueita ja rakenteita, latu- ja polkureittejä, pienkenttiä,

ranta- ja vesialueita rakenteineen sekä uimarantoja.

Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset vuoden aikana

Luontopalvelut

Metsäluonnon hoitokohteita toteutettiin työohjelmien mukaisesti (ks. tunnuslukutaulukko) yhteensä 292 ha:n alueella.

Lisäksi kaupunkiympäristössä (tie- ja katualueet, muut yleiset alueet) tehtiin huonokuntoisten ja turvallisuutta

uhkaavien puiden poistoja.

Puukaupan kolmivuotinen yhteistyösopimus laadittiin tarjouskilpailun perusteella ja uusi sopimus astui voimaan

syyskuussa 2012.

Ulkoliikunta

Laitureita uusittiin investointiohjelman mukaisesti uimarannoille ja uimapaikoille. Rantareitille uusittiin kaksi laituria.

Viitoituksen kunnostamisia jatkettiin mm. Lammin ja Iittalan kaupunginosakeskuksissa.

Yhteistyötä Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen kanssa jatkettiin myös ulkoilun ja virkistyksen sektorilla. Vuonna

2012 aloitettiin mm. polttopuiden teko kaupungin omille tulipaikoille sekä toteutettiin paljon rakenteiden kunnostuksia

ja peruskorjauksia (mm. rantareitin patiot, laiturien perustukset, tulipaikkojen pohjia, sisärakenteiden

peruskorjausta Lepaanrannan retkeilyalueella). Yhteistyötä ja yhteisprojekteja toteutettiin myös mm. Kiipulan ja

4H:n kanssa (nuorten työssä oppiminen, koululaisten metsäpäivät, risujen keräystempaukset).

Elämänlaatulautakunnan loppuvuonna asettamien säästötavoitteiden mukaisesti puistokenttien jäädytyksiä ei

aloitettu v. 2012 puolella.

Talouden toteutuminen

Elämänlaatulautakunnan alaisuuteen kuuluvien ulkoilu- ja virkistysalueiden sekä ulkoliikunta-alueiden hoidossa

pysyttiin budjetissa, joka saavutettiin ulkoliikuntaan kohdistetuilla säästöillä.

Luontopalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 591 088 648 000 648 000 643 757 -4 243

Toimintakulut -773 730 -648 000 -648 000 -592 199 55 801

Toimintakate -182 642 51 557 51 557

Metsäluonnon ja maatalouden tuotot yhdyskuntarakenteen palvelualueella olivat sisäistä myyntituottoa tilaajalta.

Metsänmyyntitulot kohdistuivat tilaajalle ja toteutuivat siellä n. 50.000 € arvioitua suurempina. Palvelun tuottamisen

kustannukset yhdyskuntarakenteen palvelualueella puolestaan alittuivat 52.000 euroa.


144

TUOTTAJA

Liikunta ja ulkoilualueet TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 1 720 142 1 691 000 1 691 000 1 735 139 44 139

Toimintakulut -1 670 586 -1 691 000 -1 691 000 -1 759 436 -68 436

Toimintakate 49 556 -24 297 -24 297

Vuoden aikana ulkoliikuntaan ja ulkoilualueiden hoitoon kohdistettiin säästötoimia tilaajan aloitteesta ja tämän

seurauksena toimintakate tällä kohdalla alittui.

Tunnusluvut TP 2012 TP 2011 TP 2010 TP 2009

Metsäluonto ja maatalous

Metsäpinta-ala, ha n. 5 200 n. 5 200 n.5 400 n. 5.400

Vuokrattu peltopinta-ala, ha 444 444 462 476

Metsän hakkuita yht. ha 120 242 250 113

Metsän hoitotöitä yht. ha 177 392 150 228

Puunmyyntitulo, € (tilaajalla)

822.000 737.200 720.000 718.500

(sis. myös ennakoita uusista kaupoista)

Luovutettu puutavara, m 3 (sis.polttop.)

17 800

Myyty energiapuu, m 3 8 200

Viranomaispalvelut

Yhdyskuntarakenteen viranomaispalvelut käsittivät verkostonhallintapalveluja lupien, käyttöoikeuksien ja vuokrauksien

kautta sekä pysäköinti- ja aluevalvontaa. Pysäköinti- ja aluevalvonnan resurssien kohdentaminen tehtiin

yhteistyösopimuksella Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n kanssa.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

20 550

5 200

21 000

300

12 700

7 000

Ulkoilu- ja virkistys/ulkoliikunta

jääkentät, lukumäärä 33 44 38 68

käyttökunnossa olevat päivät 83 76 105 60

jääkaukalot, lukumäärä 14 14 14 15

käyttökunnossa olevat päivät 83 69 95 60

ajetut ladut, kilometriä 264 281 253 427

käyttökunnossa olevat päivät 128 107 140 30-115

luistelureitit, lukumäärä 1 1 1 3

käyttökunnossa olevat päivät 30 15 37 60

uimarannat ja uimapaikat, lukumäärä kpl 46 46 46 48

avantouintipaikat, lukumäärä kpl 3 3 3 3

laituripaikat, lukumäärä kpl 398 359 359 354

käyttöaste % 85 98 98 100

veneiden maallevetopaikat, numeropaikat, kpl 530 513 513 386

polettipaikat, n. kpl 575 565 565 600

vuokrattavat ulkoilumajat, kämpät, laavut,

käyttöaste ka % 23 24 26 30

Lupa-asioiden valvonnassa merkittävin yksittäinen kohde oli Lukiokadun ajoradan sortuma Kaivokadun ja moottoritien

sillan välisellä katuosalla kunnostustoimenpiteineen, jotka toteutettiin tonttialueen rakentajan/rakennuttajan

kustannusvastuulla.


TUOTTAJA 145

Talouden toteutuminen

Viranomaispalvelut TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 456 034 381 400 381 400 406 258 24 858

Toimintakulut -369 270 -381 400 -381 400 -373 482 7 918

Toimintakate 86 764 32 776 32 776

Palvelutilauksen toteutuminen

2012 2011 2010 2009

Pysäköinninvalvonta

Virhemaksuja, kpl 11 817 12.420 6.840 9.998

Huomautuksia, kpl 2 999 3.661 1.773 2.572

Karhutut virhemaksut, kpl 3 103 3.895 2.328 3.312

- joista ulosotossa, kpl 1 235 1.476 762 1.307

Pysäköintivirhemaksuja, €

Pysäköintimaksuja, €

411 000

794 000

420 000

745 000

243 000

673 000

Aluevalvonta, ajoneuvosiirrot

Siirtokehotukset, kpl 128 134 152 184

Asiakas lunastanut, kpl 1 5 5 4

Romutukseen mennyt, kpl

22

27

50

70

Lupapäätöksiä, kpl

Yleisten alueiden vuokraus- ja

käyttöoikeuspäätöksiä, kpl

Lupa- ja aluevuokria, €

120

97

111 000

220

96

214

50

65 000

22 000


146

TUOTTAJA

KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS

Kanta-Hämeen pelastuslaitos on maakunnallinen toimija, joka vastaa kaikissa olosuhteissa luotettavasti ja tehokkaasti

lainsäädännön sekä palvelun tilaajien siltä edellyttämistä tehtävistä. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toiminta-alueena

on 11 maakunnan kuntaa (Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen,

Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä). Kunnat ovat sopineet alueen pelastustoimen järjestämisestä yhteistoimintasopimuksella;

Kanta-Hämeen pelastuslaitos vastaa pelastuslain mukaisten tehtävien hoitamisesta Kanta-

Hämeen pelastustoimen alueella. Pelastustoimen alueen hallinnosta vastaa Hämeenlinnan kaupunki.

Tehtäviensä suorittamista varten pelastuslaitos on organisoitu johto- ja kehittämisyksikköön ja kolmeen maakunnalliseen

tulosvastuulliseen tulosyksikköön, jotka ovat riskienhallinnan ja tekniikan, pelastustoiminnan ja ensihoidon

tulosyksiköt. Tulosyksiköitä johtavat pelastusjohtajan alaisuudessa toimivat tulosyksiköiden päälliköt (riskienhallinnan

ja tekniikan tulosyksikön pelastuspäällikkö, pelastustoiminnan tulosyksikön pelastuspäällikkö ja ensihoitopalvelluiden

tulosyksikön ensihoitopäällikkö).

Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja toimintaympäristön muutos

Toimintaorganisaatio ja operatiivisen johtamisjärjestelmä uudistettiin tehtyjen päätösten ja sopimusten mukaisesti.

Toimintaorganisaation ja operatiivisen johtamisjärjestelmän uudistamisella on päästy resurssien tehokkaampaan

kohdentamiseen maakunnallisesti aiemman seutukunnallisuuden sijaan. Muutosten keskeisenä tavoitteena on ollut

vastata palvelukysynnän kasvuun olemassa olevin taloudellisin resurssein.

Riskienhallinta ja tekniikka

Riskienhallinnan toimintaan uusi pelastuslaki vaikutti merkittävästi. Palotarkastus- ja muuta valvontatoimintaa toteutettiin

ensimmäisen kerran erillisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Määräaikaisten palotarkastuksien osalta

tavoitteet täyttyivät hyvin, valvontasuunnitelmassa suunniteltujen tarkastusten määrä jopa ylittyi hieman.

Pelastuslaitoksella otettiin käyttöön erheellisten paloilmoitusten laskutus 1.5.2012 alkaen. Tämä todennäköisesti

osaltaan vaikutti siihen, että erheellisten paloilmoitusten määrä laski edellisvuoteen verrattuna.

Asuinrakennuksien valvonnassa otettiin käyttöön ns. omavalvonta ja siinä käytettävät lomakkeet. Niiden postitus

viivästyi suunnitellusta, eikä palautuneita lomakkeita ehditty käsitellä eikä valvontaa kohdentaa vuoden 2012 aikana.

Turvallisuusviestinnässä jäätiin määrällisestä tavoitteesta. Koulutuksen ja neuvonnan keinoin tavoitetun väestön

määrä pieneni kahteen edellisvuoteen verrattuna.

Pelastustoiminta

Pelastustehtävät vähenivät maakunnan alueella 284 kappaletta eli 7 % yhteensä 3831:een. Väheneminen on

poikkeuksellista ja selittyy pääosin sillä, että vuonna 2012 jäi myrskyjen ja muiden luonnonilmiöiden aiheuttamien

onnettomuuksien määrä useita satoja edellisvuotta pienemmäksi. Mutta myös kaikkien tulipalolajien määrät jatkoivat

vähenemistään. Sen sijaan liikenneonnettomuuksien ja ensivastetehtävien määrät kasvoivat edelleen. Tulipaloissa

kuolleiden lukumäärä on vaihdellut vuosittain nollan ja muutaman välillä. Vuonna 2012 heitä oli kaksi,

omakoti- ja rivitalossa. Poikkeuksellisen laajoilta tai erityisen pitkäkestoisilta onnettomuuksilta vältyttiin.

Toimintavalmiusaika eli ensimmäiseltä pelastusyksiköltä onnettomuuskohteen saavuttamiseen kuluva aika kehittyi

koko maakunnan alueella suotuisasti. Pyrkimyksenämme on tavoittaa vähintään 80 % onnettomuuspaikoista

Sisäasiainministeriön asettamissa tavoiteajoissa (valtakunnallinen ohje 50 %). Toimintavalmiusaikamme toteutuivat

keskimäärin 90 %:ssa onnettomuuksista (vuonna 2011 89 %). I-riskialueella putosi toteutuma kuitenkin

78 %:een (vuonna 2011 82 %) ja alitti asetetun tavoitteen. Alitus selittyy Hämeenlinnan kaupungin kasvamisella

länteen yhä etäämmälle paloasemasta, jolloin ajoajat pitenevät, ja jäädään yhä useammassa pelastustehtävässä

tavoitettamme hitaammiksi. Hämeenlinnan I-riskialueella saavutettiin tavoiteaika vain 67 %:ssa kiireellisistä tehtävistä.

Pelastustoiminnan johtamisjärjestelyt uudistettiin vuoden aikana. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa

solmittiin sopimus yhteistyössä Forssan ja Loimaan alueella päivystävästä palomestarista, Hämeenlinnan ja Riihimäen

alueen palomestarit yhdistyivät ja päivystävä päällikkö aloitti toimintansa. Kaikille johtamistasoille järjestettiin

johtamiskoulutusta, myös sopimuspalokuntien ja sivutoimisten yksikönjohtajille.

Sopimuspalokuntien kanssa laadittiin ja allekirjoitettiin uusi, nykypäivän vaatimuksia vastaava aluesopimus. Sopimuspalokuntalaisten

ja sivutoimisten palomiesten yksikönjohtajakurssi oli käynnissä koko vuoden ajan ja jatkuu

vielä 2013.


TUOTTAJA 147

Ensihoitopalvelut

Ensihoitopalvelut on organisoitu omaksi tulosyksikökseen joka toteuttaa ensihoitopalveluita Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Tilausasiakirjana toimii sairaanhoitopiirin

vahvistama ensihoidon palvelutasopäätös, jossa on määritelty ensihoitopalvelun taso, laajuus ja

palvelurakenne sekä tavoitteet eri riskialueluokkien saavuttamiseksi. 1.1.–30.9.2012 oli siirtymäaika ja varsinaiseen

palvelutasopäätöksen mukaiseen palvelurakenteeseen siirryttiin 1.10.2012. Tulosyksikköön on perustettu

lääkintäpäällikön virka ja lääkintämestarin toimi sekä rekrytoitu muuta ensihoitohenkilöstöä yhteensä 46 henkilöä.

Tavoitteiden toteutuminen

Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen

Maakunnallinen vaikuttavuus

ja palvelukyky.

Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä laskee.

Palvelutaso vastaa koko maakunnassa riskejä

ja palvelujen kysyntää.

Ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää

onnettomuuksia ja toimia vaaratilanteissa

oikein.

Ensihoitopalveluiden toteuttaminen ja hätätilapotilaiden

tavoittaminen tilaajan asettamien

tavoitteellisten osuuksien (%) mukaisesti riskialueluokittain.

Onnettomuuksien määrä laski

vuodesta 2011 7 % (Pronto- onnettomuustietokanta).

Maakunnan riskeihin vastataan

menestystekijän ”apu tavoittaa tarvitsijan

nopeasti” mukaisesti.

Turvallisuusviestinnän määrällisiä

tavoitteita ei saavutettu.

Saku-Sara tietokannat ja raportointijärjestelmä

ja Codeajohtamisjärjestelmä

eivät vuonna

2012 mahdollistaneet esitettyjen tilastojen

tuottamista.

Menestystekijä Tavoite Tavoitteen toteutuminen

Valvontatoiminnalla

kyetään vaikuttamaan

alueen toimijoiden turvallisuuteen.

Apu tavoittaa tarvitsijan

nopeasti.

Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset

tehdään suunnitelman mukaisesti.

Pelastusyksikkö (1+3 henkeä) tavoittaa onnettomuuspaikan

tavoiteajassa vähintään

80 prosentissa hälytystehtävissä.

1. riskialueella vähintään 80% tehtävistä

enintään 6 minuutissa

2. riskialueella vähintään 80% tehtävistä

enintään 10 minuutissa

3. riskialueella vähintään 80% tehtävistä

enintään 20 minuutissa

Valvontasuunnitelman mukaisten

määräaikaisten tarkastusten toteuma

oli 100 %.

Keskimääräinen tavoiteaikoihin yltäminen

kehittyi suotuisasti (katso

tunnusluvut). I-riskialueella ei kuitenkaan

saavutettu tavoiteaikoja

kuin 78 %:ssa kiireellisistä tehtävistä.


148

TUOTTAJA

Talous

KANTA-HÄMEEN

PELASTUSLAITOS TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 16 108 203 16 380 000 16 380 000 18 838 717 2 458 717

Myyntituotot 13 018 389 13 297 000 13 297 000 14 644 062 1 347 062

Maksutuotot 256 468 390 000 390 000 570 635 180 635

Tuet ja avustukset 2 820 845 2 655 000 2 655 000 3 611 578 956 578

Muut toimintatuotot 12 500 38 000 38 000 12 442 -25 558

Toimintakulut -15 462 351 -15 735 000 -15 735 000 -18 190 366 -2 455 366

Palkat ja palkkiot -9 024 782 -9 069 500 -9 069 500 -10 411 157 -1 341 657

Henkilöstökorvaukset 168 864 53 000 53 000 212 278 159 278

Henkilösivukulut -2 219 954 -2 252 000 -2 252 000 -2 605 472 -353 472

Muiden palvelujen ostot -1 466 825 -1 547 600 -1 547 600 -2 007 835 -460 235

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -732 803 -707 000 -707 000 -1 002 303 -295 303

Avustukset -735 923 -692 100 -692 100 -654 966 37 134

Vuokrakulut -1 408 057 -1 508 400 -1 508 400 -1 702 670 -194 270

Muut toimintakulut -42 870 -11 400 -11 400 -18 242 -6 842

Toimintakate 645 852 645 000 645 000 648 351 3 351

Poistot ja arvonalentumiset -409 264 -430 100 -430 100 -442 267 -12 167

Tilikauden tulos 236 588 214 900 214 900 206 084 -8 816

Toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutuminen

Kanta-Hämeen pelastuslaitos saa hallinnon, pelastustoiminnan ja öljyvahinkojen torjunnan kustannusten kattamiseen

kunnilta niiden asukaslukuun ja riskiarviointiin perustuvan kuntamaksuosuuden. Kuntien maksuosuus on

valtuustoon nähden sitova. Tilausbudjetissa kuntien maksuosuudet pelastustoiminnan käyttömenoihin olivat

9.731.660 euroa. Käyttötalouden tarkalla kuukausittaisella seurannalla kustannukset näyttivät pysyvän annetussa

raamissa, mutta tilinpäätöksessä lopullinen maksuosuus nousi 9.810.549 euroon, joka oli 0,8 % arvioitua suurempi.

Maksuosuuden muutos johtui mm. lomapalkkavelasta sekä joulukuun useista arkipyhistä aiheutuneista

haittalisistä.

Investointimenoihin kunnat maksavat 3,70 €/asukas. Investointimääräraha on budjetoitu v. 2011 asukasluvun

mukaisesti. Toimintakate on 648.351 euroa, joka muodostuu sopimuksen mukaisesta v. 2012 asukaslukuun perustuvasta

laskutuksesta.

V. 2012 talousarviovalmistelun yhteydessä ensihoidon ja ensivastetoiminnan kustannukset arvioitiin v. 2011 kustannusrakenteen

mukaisesti. Organisointitavan selvittyä ensihoidon osalta tehtiin käyttösuunnitelman muutos, joka

oli sitovuussääntöjen puitteissa mahdollista, sillä ensihoidon lisäys ei muuta toimintakatetta eikä muuta kuntien pelastustoimen

maksuosuutta. Käyttösuunnitelmassa on huomioitu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen

yhteistoimintasopimuksen mukaiset kustannukset 7.874.500 euroa. Ensihoitopalveluiden osalta käyttösuunnitelman

mukainen raami ylitettiin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille lähetettiin 507.353,45 euron lisälasku.

Pelastuslaitoksen hallinto ja pelastustoimint

TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 10 411 771 10 632 400 10 632 400 10 800 874 168 474

Toimintakulut -9 765 919 -9 987 400 -9 987 400 -10 152 523 -165 123

Toimintakate 645 852 645 000 645 000 648 351 3 351

Ensihoito (sis. ensivaste) TP 2011 TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatuotot 5 696 432 5 747 600 5 747 600 8 037 843 2 290 243

Toimintakulut -5 696 432 -5 747 600 -5 747 600 -8 037 843 -2 290 243

Toimintakate 0 0


TUOTTAJA 149

Tunnusluvut TP 2012 TB 2012 TP2011

Palotarkastusten toteutuminen suhteessa

tarkastettavien kohteiden määrään

- vuosittain tarkastettavat kohteet

(tavoite / toteuma)

100 / 100 % 100 / 100 100 / 86 %

Valistus- ja neuvontatilaisuuksiin osallistuneiden

osuus (%) pelastustoimen

alueen asukasmäärästä (tavoite / toteutuma)

15 / 8 %

15 / 15 %

15 / 16,3 %

Toimintavalmiusajan muutos ja suhde

palvelutavoitteisiin, vahvuus 1+3 saavuttaa

kohteen riskialueen mukaisessa

toimintavalmiusajassa (tavoite / toteutuma)

I riskialue

II riskialue

III riskialue

Keskimäärin

80 / 78 %

80 / 93 %

80 / 95 %

80 / 90 %

80 / 80 %

80 / 80 %

80 / 80 %

80 / 80 %

80 / 82 %

80 / 89 %

80 / 97 %

80 / 89 %

Pelastuslaitoksen toteuttamien ensihoitotehtävien

lukumäärä kiireellisyysluokittain

A

B

C

D

Siirtokuljetukset

1748

5879

7315

8687

7026

1 700

5 000

5 900

8 750

1 601

5 000

6 510

8 289

Ensivastetehtävien lukumäärä

1335

970

963

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Kanta-Hämeen pelastuslaitos tuottaa pelastustoimen palvelut kuntien välisen sopimuksen pelastustoimen järjestämisestä

(PeL 24 § sekä KuL 79, 1 mom.) sekä pelastustoimen palvelutasopäätöksen (PeL 28 § ja 29 §) mukaisesti.

Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii kuntajohtajista koostuva pelastustoimen

neuvottelukunta, joka toimii neuvoa-antavana elimenä toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointien

valmistelua ja palvelutason määrittelyä koskevissa asioissa. Pelastuslaitos raportoi neuvottelukunnalle toimintaansa

ja talouteensa liittyvät asiat. Talouden kuukausiraportit lähetetään pelastustoimen neuvottelukunnan jäsenille

sekä sopijakuntien talousvastaaville.

Pelastuslautakunnalle saatetaan tiedoksi jokaisessa kokouksessa pelastuslaitoksen toiminnan ja talouden toteutumaraportit.

Johdon raportointijärjestelmästä saatavia pelastuslaitoksen henkilöstö- ja talousraportteja käsitellään tarvittaessa

johtoryhmän kokouksissa.

Aluehallintovirasto valvoo pelastustointa sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueellaan

(PeL 23 §).

Pelastustoimi ja ensihoitopalvelut ovat kartoittaneet vastuualueensa toiminnallisia riskejä (työturvallisuusriskit).


150

2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen

2.2.2.1 Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset)

TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatulot 231 190 000,00 282 700,00 231 472 700,00 238 504 921,65 7 032 221,65

Myyntitulot 188 812 300,00 188 812 300,00 191 803 235,24 2 990 935,24

Maksutulot 18 994 800,00 18 994 800,00 19 818 922,64 824 122,64

Tuet ja avustukset 14 974 900,00 14 974 900,00 16 946 429,38 1 971 529,38

Muut toimintatulot 8 408 000,00 282 700,00 8 690 700,00 9 936 334,39 1 245 634,39

Valmistus omaan käyttöön 388 000,00 388 000,00 778 478,58 390 478,58

Toimintamenot -567 243 000,00 -282 700,00 -567 525 700,00 -580 076 366,56 -12 550 666,56

Henkilöstömenot -128 182 800,00 -87 120,00 -128 269 920,00 -129 817 834,69 -1 547 914,69

Palvelujen ostot -373 347 300,00 -21 800,00 -373 369 100,00 -378 603 813,92 -5 234 713,92

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 818 300,00 -3 500,00 -5 821 800,00 -6 944 313,42 -1 122 513,42

Avustukset muille -28 104 500,00 -28 104 500,00 -31 240 689,43 -3 136 189,43

Avustukset liikelaitoksille -1 519 000,00 -1 519 000,00 -1 518 997,00 3,00

Muut toimintamenot -30 271 100,00 -170 280,00 -30 441 380,00 -31 950 718,10 -1 509 338,10

Toimintakate -335 665 000,00 -335 665 000,00 -340 792 966,33 -5 127 966,33

Verotulot 244 900 000,00 244 900 000,00 237 371 866,77 -7 528 133,23

Valtionosuudet 92 000 000,00 92 000 000,00 97 214 019,00 5 214 019,00

Rahoitustulot ja -menot:

Korkotulot muilta 2 650 000,00 2 650 000,00 2 656 757,10 6 757,10

Korkotulot liikelaitoksilta 1 977 000,00 1 977 000,00 1 775 716,14 -201 283,86

Muut rahoitustulot muilta 4 659 000,00 4 659 000,00 5 889 262,55 1 230 262,55

Korvaus peruspääomasta liikelait. 6 021 000,00 6 021 000,00 6 010 000,00 -11 000,00

Korkomenot -5 490 000,00 -5 490 000,00 -5 238 608,53 251 391,47

Muut rahoitusmenot -450 000,00 -450 000,00 -163 172,92 286 827,08

Vuosikate 10 602 000,00 10 602 000,00 4 722 873,78 -5 879 126,22

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -10 346 000,00 -10 346 000,00 -8 297 956,93 2 048 043,07

Tilikauden tulos 256 000,00 256 000,00 -3 575 083,15 -3 831 083,15

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -595 400,00 -595 400,00 306 737,20 902 137,20

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 382 000,00 382 000,00 -511 229,90 -893 229,90

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 214 590,21 214 590,21

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 42 600,00 42 600,00 -3 564 985,64 -3 607 585,64


151

2.2.2.2 Liikelaitokset

TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatulot 80 832 000,00 80 832 000,00 83 169 893,86 2 337 893,86

Myyntitulot 42 957 900,00 42 957 900,00 43 445 601,62 487 701,62

Maksutulot 3 900 600,00 3 900 600,00 4 335 283,50 434 683,50

Tuet ja avustukset 1 519 000,00 1 519 000,00 1 577 259,38 58 259,38

Muut toimintatulot 32 454 500,00 32 454 500,00 33 811 749,36 1 357 249,36

Valmistus omaan käyttöön 230 000,00 230 000,00 450 309,30 220 309,30

Toimintamenot -67 102 000,00 -67 102 000,00 -69 963 569,03 -2 861 569,03

Henkilöstömenot -28 517 300,00 -28 517 300,00 -28 095 062,71 422 237,29

Palvelujen ostot -21 927 000,00 -21 927 000,00 -23 537 193,18 -1 610 193,18

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 452 500,00 -8 452 500,00 -8 416 753,12 35 746,88

Avustukset muille -200 000,00 -200 000,00 -245 239,11 -45 239,11

Muut toimintamenot -8 005 200,00 -8 005 200,00 -9 669 320,91 -1 664 120,91

Toimintakate 13 960 000,00 13 960 000,00 13 656 634,13 -303 365,87

Rahoitustulot ja -menot:

Muut rahoitustulot muilta 4 000,00 4 000,00 17 216,23 13 216,23

Korkomenot -1 977 000,00 -1 977 000,00 -1 775 716,14 201 283,86

Muut rahoitusmenot -6 010 000,00 -6 010 000,00 -6 010 004,40 -4,40

Vuosikate 5 977 000,00 5 977 000,00 5 888 129,82 -88 870,18

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -6 213 000,00 -6 213 000,00 -6 205 414,69 7 585,31

Tilikauden tulos -236 000,00 -236 000,00 -317 284,87 -81 284,87

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 286 000,00 286 000,00 286 237,25 237,25

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 50 000,00 50 000,00 -31 047,62 -81 047,62


152

2.2.2.3 Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset)

TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Toimintatulot 312 022 000,00 282 700,00 312 304 700,00 321 674 815,51 9 370 115,51

Myyntitulot 231 770 200,00 231 770 200,00 235 248 836,86 3 478 636,86

Maksutulot 22 895 400,00 22 895 400,00 24 154 206,14 1 258 806,14

Tuet ja avustukset 16 493 900,00 16 493 900,00 18 523 688,76 2 029 788,76

Muut toimintatulot 40 862 500,00 282 700,00 41 145 200,00 43 748 083,75 2 602 883,75

Valmistus omaan käyttöön 618 000,00 618 000,00 1 228 787,88 610 787,88

Toimintamenot -634 345 000,00 -282 700,00 -634 627 700,00 -650 039 935,59 -15 412 235,59

Henkilöstömenot -156 700 100,00 -87 120,00 -156 787 220,00 -157 912 897,40 -1 125 677,40

Palvelujen ostot -395 274 300,00 -21 800,00 -395 296 100,00 -402 141 007,10 -6 844 907,10

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -14 270 800,00 -3 500,00 -14 274 300,00 -15 361 066,54 -1 086 766,54

Avustukset muille -28 304 500,00 -28 304 500,00 -31 485 928,54 -3 181 428,54

Avustukset liikelaitoksille -1 519 000,00 -1 519 000,00 -1 518 997,00 3,00

Muut toimintamenot -38 276 300,00 -170 280,00 -38 446 580,00 -41 620 039,01 -3 173 459,01

Toimintakate -321 705 000,00 -321 705 000,00 -327 136 332,20 -5 431 332,20

Verotulot 244 900 000,00 244 900 000,00 237 371 866,77 -7 528 133,23

Valtionosuudet 92 000 000,00 92 000 000,00 97 214 019,00 5 214 019,00

Rahoitustulot ja -menot:

Korkotulot muilta 2 650 000,00 2 650 000,00 2 656 757,10 6 757,10

Korkotulot liikelaitoksilta 1 977 000,00 1 977 000,00 1 775 716,14 -201 283,86

Muut rahoitustulot muilta 4 663 000,00 4 663 000,00 5 906 478,78 1 243 478,78

Korvaus peruspääomasta liikelait. 6 021 000,00 6 021 000,00 6 010 000,00 -11 000,00

Korkomenot -7 467 000,00 -7 467 000,00 -7 014 324,67 452 675,33

Muut rahoitusmenot -6 460 000,00 -6 460 000,00 -6 173 177,32 286 822,68

Vuosikate 16 579 000,00 16 579 000,00 10 611 003,60 -5 967 996,40

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -16 559 000,00 -16 559 000,00 -14 503 371,62 2 055 628,38

Tilikauden tulos 20 000,00 20 000,00 -3 892 368,02 -3 912 368,02

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -309 400,00 -309 400,00 592 974,45 902 374,45

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 382 000,00 382 000,00 -511 229,90 -893 229,90

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 214 590,21 214 590,21

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 92 600,00 92 600,00 -3 596 033,26 -3 688 633,26


153

Verotulot

TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Kunnan tulovero 212 200 000,00 212 200 000,00 208 680 865,96 -3 519 134,04

Osuus yhteisöveron tuotosta 15 300 000,00 15 300 000,00 11 090 313,16 -4 209 686,84

Kiinteistövero 17 400 000,00 17 400 000,00 17 600 687,65 200 687,65

Tuloveroprosentti

2012 19,50

Kiinteistöveroprosentit

Yleinen

Muut

Asuinrakennukset

Rakentamattomat

alueet

2012 1,05 0,45 1,00 3,00

TB 2012

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

Valtionosuudet 92 000 000,00 92 000 000,00 97 214 019,00 5 214 019,00

Kunnan peruspalvelujen (ns. yhden

putken) valtionosuudet, ml.tasaus 104 031 700,00 104 031 700,00 108 245 286,00 4 213 586,00

Opetus- ja kulttuuritoimen

muut valtionosuudet -12 031 700,00 -12 031 700,00 -11 031 267,00 1 000 433,00


154

2.2.3 Investointien toteutuminen

KIINTEÄ OMAISUUS

Maata on hankittu 70,9 hehtaaria, josta 45 hehtaaria Moreenista ja 21 hehtaaria Kantolasta.

Omakotitontteja luovutettiin 79 kpl ja varattuna oli 21 kpl. Osa luovutuksista tapahtuu vuokrasopimuksilla. Vuokraalueiden

tuotot eivät näy investointiosassa.

Rivitalotontteja luovutettiin 15 kpl ja varattuna niitä oli 8 kpl. Kerrostalotontteja luovutettiin Aulangontieltä 1 kpl ja

varattuna on 1 kpl. Tontteja on markkinoitu mm. Elomessuilla sekä Helsingin Sanomien välissä jaetussa Hämekampanjan

Asumisen liitteessä.

Y-Säätiölle luovutettiin Kantolasta Y-tontti. Tarvasmäestä varattiin PL-tontti yksityiseen päiväkotitoimintaan. Aulangonniemessä

tehtiin Varentin sopimukseen muutos ja hyväksyttiin NCC Rakennus Oy:n vuokrasopimus. Lap-

Ti-Invest Oy:n vuokrasopimus hyväksyttiin Y-tontilla 32-48-3. Moreenissa hyväksyttiin Paccor Finland Oy:n kauppakirja.

Linja-autoaseman vuokrasopimusta jatkettiin. Moreenissa tehtiin yhteistyösopimus NREP Oy:n kanssa

logistiikka- ja teollisuuskiinteistöhankkeesta. Y-tontti osoitteessa Häitiläntie 2 vuokrattiin Suomen Palveluasunnot

Oy:lle.

Kiinteän omaisuuden kohdassa tuottona näkyy myös luovutettujen rakennettujen kiinteistöjen maapohjan osuus

ilman myyntivoittoa.

OSAKKEET OSUUDET JA MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT

Vuoden aikana osakkeiden ja osuuksien sekä muiden pitkäaikaisten menojen hankintaan on v. 2012 kirjattu seuraavien

yhtiöiden osakemerkintöjä ja oman pääoman ehtoisia sijoituksia: Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Kaupungintalot,

Hauhotalo Oy, Hämeenlinnan Pysäköinti Oy, Hämeenlinnan Palloiluhallit Oy:n, Hämeenlinnan Jäähallit Oy

ja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, Linnan Ateriapalvelut Oy.

Osakkeita myytiin 1.303.836 eurolla. Suurimmat yksittäiset summat olivat Pikespo Invest Oy Ltd:n ja Sosiaalikehitys

Oy:n osakkeiden myynnistä.

Osakkeiden hankinnasta on tehty erilliset päätökset kaupunginhallituksessa tai valtuustossa. Oman pääoman ehtoiset

sijoitukset perustuvat tilausbudjettiin.

TB Tilinpäätös Poikkeama TB-muutos

Poikkeama

muutoksen

jälkeen

MAA-ALUEIDEN HANKINTA JA MYYNTI

Menot 2 000 000 1 651 655,68 348 344,32 0 348 344,32

Tulot 18 000 000 497 711,54 -17 502 288,46 -16 000 000 -1 502 288,46

Nettomeno -16 000 000 1 153 944,14 -17 153 944,14 16 000 000 -1 153 944,14

Myyntivoitot 2 313 624,77

Myyntitappiot 20 728,30

OSAKKEIDEN JA OSUUKSIEN HANKINTA JA MYYNTI

Menot 1 627 000 683 364,42 943 635,58 -950 000 -6 364,42

Tulot 0 1 303 835,89 1 303 835,89 0 1 303 835,89

Nettomeno 1 627 000 -620 471,47 2 247 471,47 -950 000 1 297 471,47

Myyntivoitot 161 069,06

Myyntitappiot 372 458,54


155

TB Tilinpäätös Poikkeama TB-muutos

Poikkeama

muutoksen

jälkeen

KIINTEÄ OMAISUUS SEKÄ OSAKKEET JA OSUUDET YHTEENSÄ

MENOT 3 627 000 2 335 020,10 1 291 979,90 -950 000 341 979,90

TULOT 18 000 000 1 801 547,43 -16 198 452,57 -16 000 000 -198 452,57

NETTO -14 373 000 533 472,67 -14 906 472,67 15 050 000 143 527,33

Myyntivoitot 2 474 693,83

Myyntitappiot 393 186,84

JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS

Kunnallistekniikan rakentamiskohteet toteutettiin yhdyskuntalautakunnan hyväksymän työohjelman mukaisesti.

Työohjelma pystyttiin toteuttamaan lähes kokonaisuudessaan.

Investointikulut ylittyivät 2 360 000 euroa. Investointien rahoitusosuuksia kertyi 516 000 euroa. Kaupunginvaltuusto

myönsi päätöksellään 10.12.2012 § 16 yhdyskuntarakentamisen investointeihin 2 400 000 euron ylitysoikeuden.

Myönnetty ylitysoikeus riitti.

Siiri II:n kaavan viivästymisen vuoksi toteutui vain sen suunnittelu. Kartanonrannan I vaihe toteutettiin suunnitellusti

ja Tuulokseen rakennettiin uusi Liikiläntie. Keskeneräiset asuinalueet toteutuivat suunnitellusti. Siiri I:n alueella

tehtiin lisäksi viimeistely- ja päällystystöitä.

Elinkeinoalueilla toteutuivat Laajamäentien, Leveämäenkujan ja Länsiportintien lisärakentaminen. Lisäksi toteutettiin

osa Orsitien kevyen liikenteen väylää, jonka yhteydessä rakennettiin myös reittiä hulevesille. Pikku-

Parolantielle rakennettiin tien haara uuden tontin rakentamista varten sekä toteutettiin Rautaruukille menevien

kiskojen kunnostus. Lisätyönä jouduttiin tekemään pikakorjaus Orsitien sillalle sekä Tavastilan pysäköintialueen

laajennus.

Katujen peruskorjauksien ohjelmaa tarkennettiin vuoden aikana. Peruskorjauksina toteutettiin mm. kouluteiden

turvallisuuden parantaminen ja Poliisitalon ympäristön katurakentaminen ja viimeistelyt. Iittalan päiväkodin ympäristön

kadut rakennettiin. Rautatienkatu ja Pollentien viimeisteltiin. Hulevesisaneerauksista toteutuivat Paasikiventien

sadeveden purkuputki ja Rautatienkadun hulevesijärjestelyt. Voutilan alueen teiden saneeraus jatkuu talvikauden

jälkeen.

Erilliskohteissa toteutettiin Kirstulan lumenkaatopaikan muutostyöt.

Kevyen liikenteen kohteet toteutuivat suunnitellusti. Mm. Tampereentien jalankulku/pyörätie viimeisteltiin.

Vanajaveden ratasillalle teetettiin kuntotutkimus.

Puistot ja leikkipaikat sekä Kansalliseen kaupunkipuistoon kohdistuneet investoinnit toteutettiin suunnitellusti.

Länsireunan katehankkeen investointeja toteutui 9,652 M€. Investoinnit ovat kaupungin omaisuudeksi jääviä katuja,

siltoja ja muita kiinteitä rakenteita.


156

TB Tilinpäätös Poikkeama TB-muutos

Poikkeama

muutoksen

jälkeen

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (YHDYSKUNTARAKENTAMINEN)

* Asuntoalueet 2 037 600,69

* Elinkeinoalueet 1 024 803,97

* Elinkeinoalueet (tulot) 44 258,51

* Infra 2 478 590,46

* Infra (tulot) 436 303,96

* Erilliskohteet 200 434,23

* Kevytliikenne 409 023,59

* Liikenne 104 204,99

* Sillat 138 826,98

* Puistot ja leikkipaikat 313 245,63

* Liikuntapaikat 39 204,51

* Kansallinen kaupunkipuisto (menot) 161 906,89

* Kansallinen kaupunkipuisto (tulot) 35 000,00

Yhdyskuntarakentaminen

Menot 7 000 000 6 907 841,94 92 158,06 0 92 158,06

Tulot 0 515 562,47 515 562,47 0 515 562,47

Netto 7 000 000 6 392 279,47 607 720,53 0 607 720,53

Myyntivoitot 6 777,29

Länsireuna

Menot 23 200 000 9 652 065,74 13 547 934,26 -16 000 000 -2 452 065,74

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 23 200 000 9 652 065,74 13 547 934,26 -16 000 000 -2 452 065,74

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (YHDYSKUNTARAKENTAMINEN) YHTEENSÄ

MENOT 30 200 000 16 559 907,68 13 640 092,32 -16 000 000 -2 359 907,68

TULOT 0 515 562,47 515 562,47 0 515 562,47

NETTO 30 200 000 16 044 345,21 14 155 654,79 -16 000 000 -1 844 345,21

Myyntivoitot 6 777,29


157

TB Tilinpäätös Poikkeama TB-muutos

Poikkeama

muutoksen

jälkeen

IRTAIN OMAISUUS

MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET

Taidemuseo, taideteokset

Menot 20 000 19 841,93 158,07 0 158,07

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 20 000 19 841,93 158,07 0 158,07

KONEET JA KALUSTO

Kirjastoauto

Menot 0 219 320,00 -219 320,00 219 400 80,00

Tulot 0 76 900,00 76 900,00 76 900 0,00

Netto 0 142 420,00 -142 420,00 142 500 80,00

Seminaarinkoulun ensikertainen kalustaminen

Menot 250 000 249 240,37 759,63 0 759,63

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 250 000 249 240,37 759,63 0 759,63

Rengon kirkonseudun koulun ensikertainen kalustaminen

Menot 150 000 141 730,41 8 269,59 0 8 269,59

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 150 000 141 730,41 8 269,59 0 8 269,59

Lammin vakakeskuksen ensikertainen kalustaminen

Menot 0 21 211,60 -21 211,60 22 000 788,40

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 0 21 211,60 -21 211,60 22 000 788,40

Yhdyskuntarakenteen kone- ja kalustohankinnat

Menot 200 000 122 689,39 77 310,61 0 77 310,61

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 200 000 122 689,39 77 310,61 0 77 310,61

Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen kalusto

Menot 645 000 653 977,17 -8 977,17 0 -8 977,17

Tulot 0 223 158,32 223 158,32 0 223 158,32

Netto 645 000 430 818,85 214 181,15 0 214 181,15

Myyntivoitot 5 500,00

IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ

MENOT 1 265 000 1 428 010,87 -163 010,87 241 400 78 389,13

TULOT 0 300 058,32 300 058,32 76 900 223 158,32

NETTO 1 265 000 1 127 952,55 137 047,45 164 500 301 547,45

Myyntivoitot 5 500,00


158

TB Tilinpäätös Poikkeama TB-muutos

Poikkeama

muutoksen

jälkeen

INVESTOINNIT YHTEENSÄ

(pl. Liikelaitokset)

MENOT 35 092 000 20 322 938,65 14 769 061,35 -16 708 600 -1 939 538,65

TULOT 18 000 000 2 617 168,22 -15 382 831,78 -15 923 100 540 268,22

NETTO 17 092 000 17 705 770,43 -613 770,43 -785 500 -1 399 270,43

Myyntivoitot 2 486 971,12

Myyntitappiot 393 186,84

LIIKELAITOS -INVESTOINNIT

IRTAIN OMAISUUS

KONEET JA KALUSTO

Linnan Terveyspalvelut -liikelaitos

Menot 200 000 63 532,00 136 468,00 0 136 468,00

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 200 000 63 532,00 136 468,00 0 136 468,00

Linnan Tilapalvelut -liikelaitos

Menot 150 000 80 505,17 69 494,83 0 69 494,83

Tulot 0 19 617,80 19 617,80 0 19 617,80

Netto 150 000 60 887,37 89 112,63 0 89 112,63

RAKENNUS HANKINTA JA MYYNTI

Linnan Tilapalvelut -liikelaitos

Menot 0 178 181,21 -178 181,21 0 -178 181,21

Tulot 500 000 2 463 915,94 1 963 915,94 0 1 963 915,94

Nettomeno -500 000 -2 285 734,73 1 785 734,73 0 1 785 734,73

Myyntivoitot 965 694,80

Myyntitappiot 219 781,54

OSAKKEIDEN JA OSUUKSIEN HANKINTA JA MYYNTI

Linnan Tilapalvelut -liikelaitos

Menot 0 2 197 078,54 -2 197 078,54 0 -2 197 078,54

Tulot 0 515 585,23 515 585,23 0 515 585,23

Nettomeno 0 1 681 493,31 -1 681 493,31 0 -1 681 493,31

Myyntivoitot 110 439,67

Myyntitappiot 8 327,94


159

TALONRAKENNUS

Ojoisten lastentalon rakennustyöt ovat runkovaiheessa. Rakennus toteutetaan kokonaisvastuu-urakalla vuosina

2012–2013.

Rengon koulun mittava peruskorjaus ja laajennus valmistuivat joulukuussa 2012.

Ahveniston maauimalan suunnittelua jatkettiin allasveden lämmitysjärjestelmän selvitystöillä.

Saaristen korttelin C-rakennuksen peruskorjauksessa entinen työpajarakennus muutettiin päiväkodiksi.

Pääterveysaseman vuodeosastojen peruskorjaustyöstä on kaksi kerrosta otettu käyttöön, kolmas valmistuu myöhemmin.

Perusparannushankkeiden suurimmat työt olivat Kirkonkulman ja Vuorentaan koulujen piharakennuksien muuttaminen

opetustiloiksi, Poltinahon kasakkatallin kunnostus, Vanajanlinnan vesikaton ja ikkunoiden kunnostus, paloaseman

kulunvalvonta, lyseon perinnekirjasto, pääkirjaston ilmanvaihtokoneen uusiminen ja lämmönjakohuoneen

saneeraus, Verkatehtaan vesikattotyöt ja taidemuseon valaisinsaneeraus.

Poikkeama

muutoksen

TB Tilinpäätös Poikkeama TB-muutos jälkeen

TALONRAKENNUS

Linnan Tilapalvelut -liikelaitos

Rengon kirkonseudun koulun (peruskorjaus ja laajennus), porkkanaraha

Menot 4 025 000 4 434 202,73 -409 202,73 843 000 433 797,27

Tulot 1 352 000 1 847 000,00 495 000,00 0 495 000,00

Netto 2 673 000 2 587 202,73 85 797,27 843 000 928 797,27

Saaristen kortteli B-rakennus

Menot 400 000 375 165,31 24 834,69 12 000 36 834,69

Tulot 0 0,00 0 0,00

Netto 400 000 375 165,31 24 834,69 12 000 36 834,69

Saaristen kortteli C-rakennus

Menot 900 000 841 946,79 58 053,21 0 58 053,21

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 900 000 841 946,79 58 053,21 0 58 053,21

Ojoisten koulukeskus ja päiväkoti

Menot 1 500 000 2 123 281,40 -623 281,40 234 000 -389 281,40

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 1 500 000 2 123 281,40 -623 281,40 234 000 -389 281,40

Tuomelan koulun peruskorjaus

Menot 200 000 36 057,83 163 942,17 0 163 942,17

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 200 000 36 057,83 163 942,17 0 163 942,17

Keskuskoulun peruskorjaus

Menot 250 000 0,00 250 000,00 0 250 000,00

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 250 000 0,00 250 000,00 0 250 000,00


160

TB Tilinpäätös Poikkeama TB-muutos

Poikkeama

muutoksen

jälkeen

Ahveniston maauimala

Menot 200 000 17 448,69 182 551,31 0 182 551,31

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 200 000 17 448,69 182 551,31 0 182 551,31

Pääterveysaseman peruskorjaukset, G-rakennuksen ilmanvaihto ja sprinklaus

Menot 1 500 000 1 202 884,77 297 115,23 0 297 115,23

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 1 500 000 1 202 884,77 297 115,23 0 297 115,23

Pääterveysaseman, G-rakennuksen 1. krs peruskorjaus

Menot 50 000 0,00 50 000,00 0 50 000,00

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 50 000 0,00 50 000,00 0 50 000,00

Rengon ikäihmistenkoti ja Kalvolan ikäihmistenkoti, yhteishanke, suunnitteluraha

Menot 50 000 25 410,50 24 589,50 0 24 589,50

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 50 000 25 410,50 24 589,50 0 24 589,50

Pitkäaikaishoivan yksiköiden sprinklaus

Menot 150 000 1 549,25 148 450,75 0 148 450,75

Tulot 0 0,00 0,00 0 0,00

Netto 150 000 1 549,25 148 450,75 0 148 450,75

Perusparannushankkeet ja suunnittelumääräraha

Menot 2 000 000 1 208 407,53 791 592,47 200 000 991 592,47

Tulot 0 47 952,63 47 952,63 0 47 952,63

Netto 2 000 000 1 160 454,90 839 545,10 200 000 1 039 545,10

* Taidemuseon lamput 45 450,00

* Verkatehdas, E-rakennuksen vesikaton uusiminen 155 718,91

* Asuinrak. muutos, Kirkonkulman koulu 152 869,38

* Vuorentaan koulu, asunnot opetustiloiksi 135 606,22

* Lyseon perinnekirjasto 136 999,50

* Kaupunginkirjasto, iv ja lämmönjako 39 951,86

* Tuuloksen päiväkoti 2 976,58

* Poltinahon tsaarintalli 96 007,33

* Paloasema, Hml, kulunvalvonta 46 516,04

* Palokunnantalo, ulko-ovien uusiminen 32 056,14

* Vanajanlinnan korjaustarveselvitys 364 255,57

* Vanajanlinnan korjaustarveselvitys 47 952,63

TALONRAKENNUS YHTEENSÄ

MENOT 11 225 000 10 266 354,80 958 645,20 1 289 000 2 247 645,20

TULOT 1 352 000 1 894 952,63 542 952,63 0 542 952,63

NETTO 9 873 000 8 371 402,17 1 501 597,83 1 289 000 2 790 597,83


161

TB Tilinpäätös Poikkeama TB-muutos

Poikkeama

muutoksen

jälkeen

LIIKELAITOS -INVESTOINNIT YHTEENSÄ

MENOT 11 575 000 12 785 651,72 -1 210 651,72 1 289 000 78 348,28

TULOT 1 852 000 4 894 071,60 3 042 071,60 0 3 042 071,60

NETTO 9 723 000 7 891 580,12 1 831 419,88 1 289 000 3 120 419,88

Myyntivoitot 1 076 134,47

Myytitappiot 228 109,48

INVESTOINNIT YHTEENSÄ

(ml. liikelaitokset)

MENOT 46 667 000 33 108 590,37 13 558 409,63 -15 419 600 -1 861 190,37

TULOT 19 852 000 7 511 239,82 -12 340 760,18 -15 923 100 3 582 339,82

NETTO 26 815 000 25 597 350,55 1 217 649,45 503 500 1 721 149,45

Myyntivoitot 3 563 105,59

Myyntitappiot 621 296,32

2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen

2.2.4.1 Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset)

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

TB 2012

Toiminta ja investoinnit

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 10 602 000,00 0,00 10 602 000,00 4 722 873,78 -5 879 126,22

Tulorahoituksen korjauserät -2 320 000,00 0,00 -2 320 000,00 -2 213 584,25 106 415,75

Investointien rahavirta

Investointimenot -35 092 000,00 16 708 600,00 -18 383 400,00 -20 322 938,65 -1 939 538,65

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 76 900,00 76 900,00 379 316,83 302 416,83

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 20 320 000,00 -16 000 000,00 4 320 000,00 4 331 635,67 11 635,67

Toiminta ja investoinnit, netto -6 490 000,00 785 500,00 -5 704 500,00 -13 102 696,62 -7 398 196,62

Rahoitustoiminta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten vähennykset muilta 500 000,00 0,00 500 000,00 159 206,04 -340 793,96

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 23 977 000,00 1 453 500,00 25 430 500,00 49 285 714,00 23 855 214,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -16 425 000,00 0,00 -16 425 000,00 -45 887 592,64 -29 462 592,64

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 0,00 2 635 948,79 2 635 948,79

Vaikutus maksuvalmiuteen 1 562 000,00 2 239 000,00 3 801 000,00 -6 909 420,43 -10 710 420,43


162

2.2.4.2 Liikelaitokset

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

TB 2012

Toiminta ja investoinnit

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 5 977 000,00 0,00 5 977 000,00 5 888 129,82 -88 870,18

Tulorahoituksen korjauserät -500 000,00 0,00 -500 000,00 -848 024,99 -348 024,99

Investointien rahavirta

Investointimenot -11 575 000,00 -1 289 000,00 -12 864 000,00 -12 785 651,72 78 348,28

Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 352 000,00 0,00 1 352 000,00 1 894 952,63 542 952,63

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 000 000,00 0,00 1 000 000,00 3 847 143,96 2 847 143,96

Toiminta ja investoinnit, netto -3 746 000,00 -1 289 000,00 -5 035 000,00 -2 003 450,30 3 031 549,70

Rahoitustoiminta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 10 023 000,00 0,00 10 023 000,00 5 337 004,19 -4 685 995,81

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle -4 675 000,00 0,00 -4 675 000,00 -4 616 786,51 58 213,49

Vaikutus maksuvalmiuteen 1 602 000,00 -1 289 000,00 313 000,00 -1 283 232,62 -1 596 232,62

2.2.4.3 Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset)

TB 2012

muutokset

TB 2012 +

muutokset Toteutuma Poikkeama

TB 2012

Toiminta ja investoinnit

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 16 579 000,00 0,00 16 579 000,00 10 611 003,60 -5 967 996,40

Tulorahoituksen korjauserät -2 820 000,00 0,00 -2 820 000,00 -3 061 609,24 -241 609,24

Investointien rahavirta

Investointimenot -46 667 000,00 15 419 600,00 -31 247 400,00 -33 108 590,37 -1 861 190,37

Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 352 000,00 76 900,00 1 428 900,00 2 274 269,46 845 369,46

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 21 320 000,00 -16 000 000,00 5 320 000,00 8 178 779,63 2 858 779,63

Toiminta ja investoinnit, netto -10 236 000,00 -503 500,00 -10 739 500,00 -15 106 146,92 -4 366 646,92

Rahoitustoiminta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten vähennykset muilta 500 000,00 0,00 500 000,00 159 206,04 -340 793,96

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 34 000 000,00 1 453 500,00 35 453 500,00 49 285 714,00 13 832 214,00

Pitkäaikaisten lainojen lisäys liikelaitoksille 5 337 004,19 5 337 004,19

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -21 100 000,00 0,00 -21 100 000,00 -45 887 592,64 -24 787 592,64

Pitkäaikaisten lainojen vähennys liikelaitoksilta -4 616 786,51 -4 616 786,51

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 0,00 2 635 948,79 2 635 948,79

Vaikutus maksuvalmiuteen 3 164 000,00 950 000,00 4 114 000,00 -8 192 653,05 -12 306 653,05


2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta

163

1 000 € Määrärahat Tuloarviot

Sitovuus

Alkup. TB

TB:n

muutokset

TB

muut:n

jälkeen

Toteutuma

Poikkeama

Alkup. TB

KÄYTTÖTALOUSOSA

Tilaajaosa 381 458 283 381 741 387 700 -5 959 45 677 283 45 960 48 180 2 220

Lasten ja nuorten lautakunta B 114 432 0 114 432 114 901 -469 6 297 0 6 297 6 631 334

Elämänlaatulautakunta B 15 797 0 15 797 15 708 89 0 0 0 2 2

Terveyden ja toimintakyvykyvyn edistämisen lautakunta B 143 417 0 143 417 146 953 -3 536 6 407 0 6 407 6 903 496

Ikäihmisten lautakunta B 56 383 164 56 547 58 665 -2 118 13 056 164 13 220 13 576 357

Yhdyskuntalautakunta B 20 518 0 20 518 21 062 -544 8 643 0 8 643 8 920 277

Ympäristö- ja rakennuslautakunta B 2 311 0 2 311 2 205 106 1 170 0 1 170 1 482 312

Yhteinen jätelautakunta B 0 119 119 41 78 0 119 119 41 -78

Konsernipalvelut B 28 580 0 28 580 28 165 415 10 104 0 10 104 10 623 519

Taseyksiköt B 20 0 20 0 20 0 0 0 0 0

Tuottajaosa N 169 662 0 169 662 173 408 -3 746 169 133 0 169 133 171 487 2 354

Palvelutuotannon hallinto ja yhteiset kustannukset 574 0 574 471 103 45 0 45 57 12

Varhaiskasvatuspalvelut 28 033 0 28 033 28 271 -238 28 033 0 28 033 27 831 -202

Opetuspalvelut 56 832 0 56 832 58 029 -1 197 56 832 0 56 832 57 517 685

Lasten ja nuorten kaskua tukevat palvelut 14 438 0 14 438 15 295 -857 14 438 0 14 438 14 725 287

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 6 305 0 6 305 6 383 -78 6 305 0 6 305 6 283 -22

Terveys ja toimintakyky 19 543 0 19 543 20 664 -1 121 19 543 0 19 543 20 483 940

Ikäihmisten hoito ja hoiva 31 164 0 31 164 31 146 18 31 164 0 31 164 31 093 -71

Yhdyskuntarakenne 12 773 0 12 773 13 148 -375 12 773 0 12 773 13 498 725

Pelastustoiminta N 15 735 0 15 735 18 190 -2 455 16 380 0 16 380 18 839 2 459

Liikelaitokset 66 872 0 66 872 69 513 -2 641 80 832 0 80 832 83 170 2 338

Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos N 41 100 0 41 100 42 298 -1 198 41 449 0 41 449 42 173 724

Linnan Tilapalvelut -liikelaitos N 20 695 0 20 695 22 095 -1 400 34 304 0 34 304 35 641 1 337

Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos N 5 077 0 5 077 5 120 -43 5 079 0 5 079 5 355 276

KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ 633 727 283 634 010 648 811 -14 801 312 022 283 312 305 321 675 9 370

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot B 244 900 0 244 900 237 372 -7 528

Valtionosuudet B 92 000 0 92 000 97 214 5 214

Korkotuotot B 4 627 0 4 627 4 432 -195

Muut rahoitustuotot B 10 684 0 10 684 11 916 1 232

Korkokulut B 7 467 0 7 467 7 014 453

Muut rahoituskulut B 6 460 0 6 460 6 173 287

Satunnaiset erät B 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

TULOSLASKELMAOSA YHTEENSÄ 13 927 0 13 927 13 188 739 352 211 0 352 211 350 935 -1 276

Pakollisten varausten muutos 120 -120

INVESTOINTIOSA

Kiinteä omaisuus B 2 000 0 2 000 1 652 348 18 000 -16 000 2 000 498 -1 502

Osakkeet B 1 627 -950 677 683 -6 0 0 0 1 304 1 304

Kunnallistekniikka B 30 200 -16 000 14 200 16 560 -2 360 0 0 0 516 516

Irtain omaisuus B 1 265 241 1 506 1 428 78 0 77 77 300 223

Tilapalvelu, Kiinteä omaisuus B 0 0 0 178 -178 500 0 500 2 464 1 964

Tilapalvelu, Osakkeet B 0 0 0 2 197 -2 197 0 0 0 516 516

Tilapalvelu, Talonrakennus B 11 225 1 289 12 514 10 266 2 248 1 352 0 1 352 1 895 543

Irtain omaisuus, Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitosB 200 0 200 64 136 0 0 0 0 0

Irtain omaisuus, Linnan Tilapavelut -liikelaitos B 150 0 150 81 69 0 0 0 20 20

INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ 46 667 -15 420 31 247 33 109 -1 861 19 852 -15 923 3 929 7 511 3 582

RAHOITUSOSA

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys 0 0 0 0 0

Antolainasaamisten vähennys B 500 0 500 159 -341

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 34 000 1 454 35 454 54 623 19 169

Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 21 100 0 21 100 50 504 -29 404

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 2 636 2 636

Vaikutus maksuvalmiuteen 3 164 950 4 114 -8 193 12 307

RAHOITUSOSAN YHTEENSÄ 24 264 950 25 214 42 311 -17 097 34 500 1 454 35 954 57 418 21 464

YHTEENSÄ 718 585 -14 187 704 398 737 539 -33 141 718 585 -14 187 704 398 737 539 33 141

TB

muut:n

jälkeen

TB:n

muutokset

Toteutuma

Poikkeama

Edellä esitetyssä yhteenvetotaulukossa on käsitelty valmistus omaan käyttöön -erä menojen oikaisueränä.

Tilausbudjetin ja käyttösuunnitelman seurannassa vuoden aikana valmistus omaan käyttöön -erää on tarkasteltu

tulojen kokonaisuudessa samoin kuin eri yksiköiden taloutta koskevissa tarkasteluissa tässä toimintakertomuksessa.

YLITYSOIKEUDET

Kaupunginvaltuusto on myöntänyt vuodelle 2012 seuraavat ylitysoikeudet, jotka eivät sisälly yllä esitettyihin määrärahoihin

ja tuloarvioihin:

Lasten ja nuorten lautakunta: määrärahan ylitysoikeus 700 000 €.


164

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta: määrärahan ylitysoikeus 3 014 000 €, oikeus alittaa tulot

75 000 €.

Ikäihmisten lautakunta: määrärahan ylitysoikeus 1 777 000 € ylitysoikeus. Tulot ylittyvät 373.000 €. Toimintakatteen

ylitys on 1 404 000 €.

Yhdyskuntalautakunta: määrärahan ylitysoikeus 435 000 €. Tulot ylittyvät 200 000 euroa. Toimintakatteen ylitys

on 235 000 euroa.

Kunnallistekniikka, investointiosa: määrärahan ylitysoikeus 2 400 000 €.

LOMAPALKKAJAKSOTUKSET

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 18.2.2013 § 5 käsitellyt lomapalkkakirjausten tekemisen kaikkien yksiköiden

osalta. Tällöin on todettu, että kirjaus voi aiheuttaa menonylityksen lautakunnille, liikelaitoksille, palvelutuotannolle

ja konsernipalveluille. Lomapalkkajaksotuksesta johtuviin ylityksiin ei ylitysoikeuspyyntöjä tehty.

ERILLISET SITOVUUTTA KOSKEVAT TILAUSBUDJETIN MÄÄRÄYKSET

Metsänmyynnit

Metsänmyynnit hoidetaan ja ajoitetaan tilanteen mukaan järkevimmällä tavalla ja tilaajan talousarvioon merkitty

luku ei ole sitova.

TB 2012 TP 2012 Poikkeama

1 000 €

Metsänmyynti 772 822 50

Pilaantuneiden maiden puhdistus

Jos yhdyskuntalautakunnalle kertyy maanmyyntivoittoja enemmän kuin talousarvioon on merkitty, lautakunta saa

käyttää ko. ylittyvän summan saastuneiden maiden puhdistuspalvelun ostamiseen ilman valtuuston erillistä määrärahapäätöstä.

Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen kuntien maksuosuus

Kanta-Hämeen Pelastuslaitos on nettoyksikkö, jolle kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova.

Tilausbudjetissa kuntien maksuosuudet pelastustoiminnan käyttömenoihin olivat 9.731.660 euroa. Tilinpäätöksessä

lopullinen maksuosuus nousi 9.810.549 euroon.

Elinkeinorahasto

Elinkeinorahaston (taseyksikkö) tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä.

Liikelaitokset

Liikelaitoksia ovat Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos, Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos ja Linnan Tilapalvelut

-liikelaitos. Liikelaitosten tulee saavuttaa tilausbudjetissa oleva tilikauden tulos. Liikelaitoksen avustus ja peruspääoman

korko ovat sitovat.

TB 2012 TP 2012 Poikkeama

Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos 1 000 €

Tilikauden tulos 0 -467 -467

Peruspääoman korko 40 40 0

Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 1 000 €

Tilkauden tulos -236 -84 152

Avustus liikelaitokselle 1 460 1 460 0

Peruspääoman korko 5 968 5 968 0

Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos 1 000 €

Tilikauden tulos 0 234 234

Avustus liikelaitokselle 59 59 0

Peruspääoman korko 2 2 0


3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

165

3.1 Tuloslaskelma

3.1.1 Ulkoinen tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset)

2012 2011

Toimintatuotot

Myyntituotot 26 164 410,40 21 267 417,70

Maksutuotot 24 113 306,43 23 298 283,14

Tuet ja avustukset 16 755 792,76 19 178 110,60

Muut toimintatuotot 14 696 225,79 15 747 468,88

30000A 81 729 735,38 79 491 280,32

Valmistus omaan käyttöön 1 228 787,88 797 279,66

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -119 475 391,30 -115 072 008,01

Henkilösivukulut

Eläkekulut -31 295 062,79 -30 051 416,97

Muut henkilösivukulut -7 142 443,31 -6 813 800,69

Palvelujen ostot -192 741 365,85 -185 844 269,24

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -15 332 939,75 -15 488 721,26

Avustukset -31 485 928,54 -28 729 893,49

Muut toimintakulut -12 621 723,92 -10 530 915,51

-410 094 855,46 -392 531 025,17

Toimintakate -327 136 332,20 -312 242 465,19

Verotulot 237 371 866,77 225 385 536,04

Valtionosuudet 97 214 019,00 91 819 668,00

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 2 656 757,10 2 819 212,61

Muut rahoitustuotot 5 906 478,78 3 607 784,77

Korkokulut -5 238 608,53 -4 389 520,45

Muut rahoituskulut -163 177,32 -2 375 354,81

60000A 3 161 450,03 -337 877,88

Vuosikate 10 611 003,60 4 624 860,97

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -14 503 371,62 -14 275 363,58

Satunnaiset erät

Satunnaiset kulut -6 807 561,31

Tilikauden tulos -3 892 368,02 -16 458 063,92

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 592 974,45 -180 234,41

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -511 229,90 231 783,54

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 214 590,21 4 196 089,56

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -3 596 033,26 -12 210 425,23


166

3.1.2 Ulkoinen tuloslaskelma

Kaupunki ja

taseyksiköt

Liikelaitokset

Kaupunki,

taseyksiköt ja

liikelaitokset

ulkoiset tuotot ja kulut 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2012

Toimintatuotot

Myyntituotot 19 739 331,71 6 425 078,69 26 164 410,40

Maksutuotot 19 782 776,43 4 330 530,00 24 113 306,43

Tuet ja avustukset 16 697 530,38 58 262,38 16 755 792,76

Muut toimintatuotot 8 922 747,61 5 773 478,18 14 696 225,79

30000A 65 142 386,13 16 587 349,25 81 729 735,38

Valmistus omaan käyttöön 778 478,58 450 309,30 1 228 787,88

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -98 750 286,55 -20 725 104,75 -119 475 391,30

Henkilösivukulut

Eläkekulut -25 185 738,80 -6 109 323,99 -31 295 062,79

Muut henkilösivukulut -5 881 809,34 -1 260 633,97 -7 142 443,31

Palvelujen ostot -176 676 136,93 -16 065 228,92 -192 741 365,85

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 916 393,05 -8 416 546,70 -15 332 939,75

Avustukset -31 240 689,43 -245 239,11 -31 485 928,54

Muut toimintakulut -6 157 772,47 -6 463 951,45 -12 621 723,92

-350 808 826,57 -59 286 028,89 -410 094 855,46

Toimintakate -284 887 961,86 -42 248 370,34 -327 136 332,20

Verotulot 237 371 866,77 237 371 866,77

Valtionosuudet 97 214 019,00 97 214 019,00

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 2 656 757,10 2 656 757,10

Muut rahoitustuotot 5 889 262,55 17 216,23 5 906 478,78

Korkokulut -5 238 608,53 -5 238 608,53

Muut rahoituskulut -163 172,92 -4,40 -163 177,32

60000A 3 144 238,20 17 211,83 3 161 450,03

Vuosikate 52 842 162,11 -42 231 158,51 10 611 003,60

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -8 297 956,93 -6 205 414,69 -14 503 371,62

Tilikauden tulos 44 544 205,18 -48 436 573,20 -3 892 368,02

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 306 737,20 286 237,25 592 974,45

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -511 229,90 -511 229,90

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 214 590,21 214 590,21

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 44 554 302,69 -48 150 335,95 -3 596 033,26


3.1.3 Tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset)

(sisäiset erät mukana)

167

2012 2011

Toimintatuotot

Myyntituotot 235 248 836,86 237 337 178,00

Maksutuotot 24 154 206,14 23 312 638,16

Tuet ja avustukset 18 523 688,76 21 025 378,60

Muut toimintatuotot 43 748 083,75 43 431 156,54

30000A 321 674 815,51 325 106 351,30

Valmistus omaan käyttöön 1 228 787,88 797 279,66

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -119 475 391,30 -115 072 008,01

Henkilösivukulut

Eläkekulut -31 295 062,79 -30 051 416,97

Muut henkilösivukulut -7 142 443,31 -6 813 800,69

Palvelujen ostot -402 141 007,10 -402 169 070,15

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -15 361 066,54 -15 553 318,19

Avustukset -33 004 925,54 -30 329 893,49

Muut toimintakulut -41 620 039,01 -38 156 588,65

-650 039 935,59 -638 146 096,15

Toimintakate -327 136 332,20 -312 242 465,19

Verotulot 237 371 866,77 225 385 536,04

Valtionosuudet 97 214 019,00 91 819 668,00

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 4 432 473,24 4 525 147,86

Muut rahoitustuotot 11 916 478,78 9 618 083,77

Korkokulut -7 014 324,67 -6 095 455,70

Muut rahoituskulut -6 173 177,32 -8 385 653,81

60000A 3 161 450,03 -337 877,88

Vuosikate 10 611 003,60 4 624 860,97

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -14 503 371,62 -14 275 363,58

Satunnaiset erät

Satunnaiset kulut -6 807 561,31

Tilikauden tulos -3 892 368,02 -16 458 063,92

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 592 974,45 -180 234,41

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -511 229,90 231 783,54

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 214 590,21 4 196 089,56

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -3 596 033,26 -12 210 425,23


168

3.1.4 Tuloslaskelma (sisäiset erät mukana)

Kaupunki ja

taseyksiköt

Liikelaitokset

Kaupunki,

taseyksiköt ja

liikelaitokset

ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2012

Toimintatuotot

Myyntituotot 191 803 235,24 43 445 601,62 235 248 836,86

Maksutuotot 19 818 922,64 4 335 283,50 24 154 206,14

Tuet ja avustukset 16 946 429,38 1 577 259,38 18 523 688,76

Muut toimintatuotot 9 936 334,39 33 811 749,36 43 748 083,75

30000A 238 504 921,65 83 169 893,86 321 674 815,51

Valmistus omaan käyttöön 778 478,58 450 309,30 1 228 787,88

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -98 750 286,55 -20 725 104,75 -119 475 391,30

Henkilösivukulut

Eläkekulut -25 185 738,80 -6 109 323,99 -31 295 062,79

Muut henkilösivukulut -5 881 809,34 -1 260 633,97 -7 142 443,31

Palvelujen ostot -378 603 813,92 -23 537 193,18 -402 141 007,10

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 944 313,42 -8 416 753,12 -15 361 066,54

Avustukset -32 759 686,43 -245 239,11 -33 004 925,54