Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuosina 2011 ja 2012

hameenlinna.fi

Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuosina 2011 ja 2012

Hämeenlinnan seudun vesistöjen

tilan seuranta vuosina 2011 ja 2012

Heli Jutila

Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 24

2013


Kannen kuva: Kankaistenjärven eteläpään rauhaa elokuussa 2012. 25.8.2012.

Sisäkannen kuva: Hanna Töykkälä käyttää YSI6600 mittauslaitetta. 23.8.2011.

Valokuvat ovat Heli Jutilan ottamia ellei toisin mainita.

Lähdeviite: Jutila Heli 2013: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuosina 2011 ja 2012

– Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 24. 85 sivua ja 2 liitettä (34+1 sivua). Hämeenlinnan kaupunki,

Yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö.

ISBN painotuote: 978-952-5962-20-8

ISBN verkkojulkaisu: 978-952-5962-21-5

ISSN-L 1798-0704

ISSN 1798-0704 (painettu)

ISSN 1798-0712 (verkkojulkaisu)

1


Sisällys

Tiivistelmä _____________________________________________________________________ 4

ABSTRACT ___________________________________________________________________ 5

1. Tutkimuskohteet ja menetelmät ________________________________________________ 6

2. Hattula ___________________________________________________________________ 7

2.1. Alinen Savijärvi ________________________________________________________ 7

2.2. Armijärvi _____________________________________________________________ 9

2.3. Lehijärvi _____________________________________________________________ 11

2.2.1. Vuoden 2011 tulokset ___________________________________________________________ 12

2.4. Renkajärvi ___________________________________________________________ 14

2.5. Sotkajärvi ____________________________________________________________ 15

3. Hämeenlinna, Hauhon kaupunginosa _________________________________________ 17

3.1. Akkijärvi _____________________________________________________________ 17

3.2. Kotkijärvi ____________________________________________________________ 20

3.3. Vuorenselkä __________________________________________________________ 22

4. Hämeenlinna, Kanta-Hämeenlinnan kaupunginosa ______________________________ 23

4.1. Kaakkolammi _________________________________________________________ 23

4.2. Kankaistenjärvi _______________________________________________________ 24

4.3. Katumajärvi __________________________________________________________ 27

4.3.1. Vesikasvillisuus ________________________________________________________________ 27

4.3.2. Linnusto ______________________________________________________________________ 28

4.3.3. Kalasto _______________________________________________________________________ 28

4.3.4. Tutkimukset ___________________________________________________________________ 28

4.3.5. Vuosien 2011 ja 2012 tulokset ____________________________________________________ 28

4.3.6. Katumajärven kasviplanktontutkimus kesällä 2009 ____________________________________ 31

4.3.7. Ekologinen luokka ______________________________________________________________ 31

4.4. Nautalammi __________________________________________________________ 31

5. Hämeenlinna, Kalvolan kaupunginosa _________________________________________ 32

5.1. Iso-Salanti ____________________________________________________________ 32

5.2. Keihäsjärvi ___________________________________________________________ 33

5.3. Kotkajärvi ____________________________________________________________ 34

5.4. Rimminlammi _________________________________________________________ 36

5.5. Äimäjärvi ____________________________________________________________ 37

6. Hämeenlinna, Lammin kaupunginosa _________________________________________ 39

6.1. Alanne-Vitajärvi ______________________________________________________ 39

6.2. Alinen Kyynärö _______________________________________________________ 40

6.3. Kataloistenjärvi _______________________________________________________ 41

6.4. Kuohijärvi ____________________________________________________________ 43

6.5. Montolanlampi ________________________________________________________ 45

6.6. Nerosjärvi ____________________________________________________________ 46

2


6.7. Tevänti ______________________________________________________________ 48

7. Hämeenlinna, Rengon kaupunginosa __________________________________________ 49

7.1. Kiikkara _____________________________________________________________ 49

7.2. Kortejärvi ____________________________________________________________ 50

7.3. Mustalammi __________________________________________________________ 51

7.4. Suvitiellinen __________________________________________________________ 53

7.5. Tuomisto _____________________________________________________________ 54

7.6. Ylijärvi ______________________________________________________________ 55

8. Hämeenlinna, Tuuloksen kaupunginosa ________________________________________ 56

8.1. Hyötymäjärvi _________________________________________________________ 56

8.2. Iso-Humalajärvi _______________________________________________________ 57

8.3. Kastanajärvi __________________________________________________________ 58

8.4. Kuorue ______________________________________________________________ 59

8.5. Lehee ________________________________________________________________ 60

8.6. Majavinjärvi __________________________________________________________ 61

8.7. Oksjärvi _____________________________________________________________ 62

8.8. Okslammi ____________________________________________________________ 64

8.9. Pannujärvi ___________________________________________________________ 65

8.10. Pyhäjärvi _____________________________________________________________ 69

8.11. Suolijärvi _____________________________________________________________ 71

8.12. Takanen _____________________________________________________________ 73

8.13. Teuronjärvi ___________________________________________________________ 74

8.14. Valkealammi __________________________________________________________ 76

8.15. Vähä-Humalajärvi _____________________________________________________ 77

8.16. Ylinen Tuuloslammi____________________________________________________ 78

9. Yhteenveto ________________________________________________________________ 79

Lähdeluettelo _________________________________________________________________ 84

Liitteet

Liite 1. Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimustulokset vuosina 2011 ja 2012. Takasen osalta on

poikkeuksellisesti kirjattu myös talven 2013 tuloksia.

Liite 2. Kartta Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimuksista vuosina 2011 ja 2012.

3


Tiivistelmä

Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi tutki vuosina 2011 ja 2012 kaikkiaan 46 järveä ja tutkimuskertoja

oli 70 kpl. Hattulassa tutkitut järvet olivat Alinen Savijärvi, Armijärvi, Lehijärvi, Renkajärvi

ja Sotkajärvi. Hämeenlinnassa tutkitut järvet kaupunginosittain olivat seuraavat: Hauhon

kaupunginosassa Akkijärvi, Kotkijärvi ja Vuorenselkä, Kanta-Hämeenlinnassa Kaakkolammi, Kankaistenjärvi,

Katumajärvi (syvänne), Nautalammi, Kalvolan kaupunginosassa Iso-Salanti, Keihäsjärvi,

Kotkajärvi, Rimminlammi ja Äimäjärvi, Lammin kaupunginosassa Alanne-Vitajärvi, Alinen-

Kyynärö, Kataloistenjärvi, Kuohijärvi, Montolanlampi, Nerosjärvi ja Tevänti, Rengon kaupunginosassa

Kiikkara, Mustalammi, Suvitiellinen, Tuomisto, Ylijärvi, Yli-Kortejärvi sekä Tuuloksen

kaupunginosassa Hyötymäjärvi, Iso-Humalajärvi, Kastanajärvi, Kuorue, Lehee, Majavinjärvi, Oksjärvi,

Okslammi, Pannujärvi, Pyhäjärvi, Suolijärvi, Takanen, Teuronjärvi, Valkealammi, Vähä-

Humalajärvi ja Ylinen Tuuloslammi. Virtavesistä tutkittiin tarkemmin Teuronjoen ja Ormijoen suistoa,

Kurkijokea sekä Veitsijärvenojaa. Lisäksi veden laatua mitattiin myös seuraavilla kohteilla:

Evojoki, Karnaalinoja, Kutilanjoki, Luukkaanlahti, Myllyoja, Ormijoki, Sairalanjoki, Takasenoja,

Teuronjoki, Virvelinranta, Vikmanninlahti ja Vuorentaanoja.

YSI6600 mittarilla mitattiin metreittäin syvyyttä, lämpötilaa, sähkönjohtavuutta, kiintoainetta,

pH:ta, hapetus–pelkistyspotentiaalia, sameutta, klorofylli-α:ta, hapen pitoisuutta ja kyllästysastetta.

Vesinäytteet otettiin Limnos-vesinäytteenottimella. Vesistönäytteistä analysoitiin laboratoriossa

väri, alkaliteetti, COD, kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori,

rauta ja mangaani. Joistakin näytteistä tutkittiin samoja suureita kuin mittarillakin.

Kaikista syvyyksistä ei tehty kaikkia analyysejä näyteanalyysikustannusten pienentämiseksi. Näytteenoton

yhteydessä mitattiin näkösyvyys.

Tulokset esitetään kunnittain, kaupunginosittain ja järvittäin. Tulosten tarkastelussa käytettiin apuna

OIVA-ympäristö- ja paikkatietojärjestelmän Hertta-osiota ja Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen

aikaisemmin ottamia näytteitä ja Lammin biologisen aseman julkaisuja.

Tutkimusjärvet olivat varsin hyvässä kunnossa. Erinomaiseksi luokitettiin kahdeksan järven ekologinen

tila: Hattulan Renkajärvi, Lammin Kuohijärvi, Rengon Suvitiellinen, Tuomisto, Yli-

Kortejärvi, Tuuloksen Kastanajärvi, Oksjärvi ja Vähä-Humalajärvi. Hyväkuntoisiksi arvioitiin 18

järveä: Alinen Savijärvi, Sotkajärvi, Akkijärvi, Kaakkolammi, Kankaistenjärvi, Kotkajärvi, Rimminlammi,

Alanne-Vitajärvi, Alinen Kyynärö, Kataloistenjärvi, Nerosjärvi, Tevänti, Ylijärvi, Hyötymäjärvi,

Iso Humalajärvi, Pyhäjärvi, Suolijärvi ja Valkealammi. Tyydyttäviä järviä oli 15 ja välttäviä

järviä viisi.

Tutkituista järvistä kuusi oli pieniä vähähumuksisia järviä ja yksi keskikokoinen vähähumuksinen

järvi. Pieniä humusjärviä oli 18 ja keskikokoisia humusjärviä neljä. Matalia humusjärviä oli kahdeksan

ja samoin runsashumuksisia järviä. Yksi järvi luokiteltiin lyhytviipymäiseksi järveksi.

4


ABSTRACT

During years 2011 and 2012 the Hämeenlinna Regional Environmental Authority investigated altogether

46 lakes on 70 times of research. The studied lakes in Hattula were Alinen Savijärvi,

Armijärvi, Lehijärvi, Renkajärvi and Sotkajärvi. The studied lakes in Hämeenlinna by district were

the following: in Hauho Lakes Akkijärvi, Kotkijärvi and Vuorenselkä, in Main Hämeenlinna Lakes

Kaakkolammi, Kankaistenjärvi, Katumajärvi and Nautalammi, in Kalvola Lakes Iso-Salanti,

Keihäsjärvi, Kotkajärvi, Rimminlammi and Äimäjärvi, in Lammi Alanne-Vitajärvi, Alinen-

Kyynärö, Kataloistenjärvi, Kuohijärvi, Montolanlampi, Nerosjärvi and Tevänti, in Renko Kiikkara,

Mustalammi, Suvitiellinen, Tuomisto, Ylijärvi, Yli-Kortejärvi and in Tuulos Hyötymäjärvi, Iso-

Humalajärvi, Kastanajärvi, Kuorue, Lehee, Majavinjärvi, Oksjärvi, Okslammi, Pannujärvi,

Pyhäjärvi, Suolijärvi, Takanen, Teuronjärvi, Valkealammi, Vähä- Humalajärvi and Ylinen

Tuuloslammi. Flowing water was studied in delta of Rivers Teuronjoki and Ormijoki, in River

Kurkijoki and in stream of Veitsijärvenojaa. In addition the quality of water was also meadured in

the following streams: Evojoki, Karnaalinoja, Kutilanjoki, Luukkaanlahti, Myllyoja, Ormijoki,

Sairalanjoki, Takasenoja, Teuronjoki, Virvelinranta, Vikmanninlahti and Vuorentaanoja.

With YSI6600 measurer depth, temparature, conductivity, total dissolved solids, pH, ORP (oxygen

redox potential), turbidity, chlorophyll-α, optical dissolved oxygen and dissolved oxygen % saturation

were measure by each meter. The water samples were taken with Limnos water sample collector.

In the laboratory the water samples were analysed for colour, alkalinity, COD, total nitrogen,

nitrate-nitrite notrogen, ammonium nitorgen, total phoshorous, phosphate phosphorous, iron and

mangane. Of some samples also analyses similar to measurements were made. All the analyses

were not done for each depth to reduce the costs of sample analyses. In connection to sampling the

secchi depth of the sampling site was measured.

The results are presented by municipalities, districts and lakes. In analyzing the results the Finnish

National Environment and GPS information system OIVA and its Hertta service was used to

analycollect previous data on the studied lakes. Also the publications and studies of Hämeenlinna

Regional Environmental Authority and Lammi Biological Station of the University of Helsinki

were utilized.

The studied lakes were in fairly good condition. As excellent by ecological status were classified

eight lakes: Lake Renkajärvi in Hattula, Lake Kuohijärvi in Lammi, Lake Suvitiellinen, Lake

Tuomisto and Lake Yli-Kortejärvi in Renko, Lake Kastanajärvi, Lake Oksjärvi and Lake Vähä-

Humalajärvi in Tuulos. As good in ecological status were evaluated 18 lakes: Alinen Savijärvi,

Sotkajärvi, Akkijärvi, Kaakkolammi, Kankaistenjärvi, Kotkajärvi, Rimminlammi, Alanne-Vitajärvi,

Alinen Kyynärö, Kataloistenjärvi, Nerosjärvi, Tevänti, Ylijärvi, Hyötymäjärvi, Iso Humalajärvi,

Pyhäjärvi, Suolijärvi and Valkealammi. There were 14 satisfactory lakes and six passable ones.

Six of the investigated lakes were small oligohumic lakes and one was middle sized oligo-humic

lake. There were 18 small humic lakes and four middle-sized humic lakes. There were eight shallow

humic lakes and eight very humic lakes.. One lake was typified as a short-retention lake.

5


1. Tutkimuskohteet ja menetelmät

Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi tutki kesän 2011 aikana kaikkiaan 34 järven tai lammen

tilaa Hämeenlinnassa ja Hattulassa. Hattulassa näytteitä otettiin Lehijärvellä ja Alisella Savijärvellä.

Hämeenlinnassa näytteitä otettiin kaupunginosittain seuraavasti: Hauhon kaupunginosassa Kotkijärvi

ja Vuorenselkä: Kanta- Hämeenlinnassa Katumajärvi (syvänne), Kaakkolammi, Nautalammi;

Kalvolan kaupunginosassa Keihäsjärvi, Montolanlampi, Renkajärvi ja Rimminlammi, Lammin

kaupunginosassa Tevänti, Rengon kaupunginosassa Kortejärvi sekä Tuuloksen kaupunginosassa

Pyhäjärvi, Iso- Humalajärvi, Majavinjärvi, Okslammi, Pannujärvi, Teuronjärvi, Vähä- Humalajärvi

ja Ylinen Tuuloslammi. Järvimittauksia käyttäen YSI 6600 mittaria tehtiin kaikilla em. järvillä ja

lisäksi heinäkuussa seuraavilla järvillä: Akkijärvi, Armijärvi, Katumajärvi (kaikki näytepisteet),

Kuohijärvi, Lehee, Mustalammi, Oksjärvi, Sotkajärvi, Suolijärvi, Ylinen Tuuloslammi, Vanajavesi

Hämeenlinnan keskustassa (ei mukana yhteenvedon tilastoissa), Ylijärvi sekä Äimäjärvi.

Virtavesistä tutkittiin vuonna 2011 tarkemmin Teuronjoen ja Ormijoen suistoa sekä Kurkijokea

(kolme pistettä). Näiden osalta otettiin paitsi näytteitä, myös mittautettiin virtaamia Luode Consulting

Oy:n toimesta. Lisäksi veden laatua mitattiin mm. Sairalanjoella ja Takasenojalla.

Hämeen ELY- keskus vuonna 2011 (näytteenottokerrat suluissa) seuraavat Hämeenlinnan järvet:

Iso-Roine syvänne 101 (4), Hauhonselkä Valkkakivi 2 (5), Vähäjärvi keskiosa 2 (1), Kankaistenjärvi

kesk. 3 (1), Aulangonjärvi etelä 1 (1), Äimäjärvi Kalliomaa 4 (6) ja Rastinselkä 1 (1), Korvenalustanjärvi

2 (1), Kyynäröjärvi keskiosa 1 (1), Ruokojärvi 1 (1), Oksjärvi pohjoisosa 1 (1),

Suolijärvi Rautionk. 1 (3) ja Lehee keskiosa 3 (3).

Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi tutki kesän 2012 aikana kaikkiaan 25 järven tai lammen

tilaa Hämeenlinnassa sekä Armijärven tilaa Hattulassa (Tuomistokin Hattulan järviä, mutta näytepiste

Rengon puolella). Tutkitut järvet on ilmoitettu kaupunginosittain ja näytteenottoajankohta on

merkitty sulkuihin: Hauhon kaupunginosassa Akkijärvi ja Kotkijärvi: Kanta- Hämeenlinnassa Katumajärvi

(syvänne ja pohjoisosa) ja Kankaistenjärvi; Kalvolan kaupunginosassa Kotkajärvi ja Iso-

Salanti, Lammin kaupunginosassa Alanne-Vitajärvi, Alinen-Kyynärö, Nerosjärvi ja Kataloistenjärvi,

Rengon kaupunginosassa Suvitiellinen ja Kiikkara sekä Tuuloksen kaupunginosassa Teuronjärvi,

Pannujärvi, Takanen, Okslammi, Kuorue, Lehee, Kastanajärvi, Hyötymäjärvi ja Valkealammi.

Järvimittauksia käyttäen YSI 6600 mittaria käyttäen tehtiin kaikilla em. järvillä ja lisäksi Oksjärvellä

ja Rimminlammella.

Vuonna 2012 virtavesistä tutkittiin Teuronjokea ja Veitsijärvenojaa (ja lähiojia), joista jälkimmäisellä

myös mittautettiin virtaamia. Virtavesien laatua mitattiin vuonna 2012 myös seuraavilla kohteilla:

Evojoki, Karnaalinoja, Kutilanjoki, Luukkaanlahti, Myllyoja, Ormijoki, Teuronjoki, Veitsijärvenoja,

Virvelinranta, Vikmanninlahti ja Vuorentaanoja.

Hämeen ELY- keskus tutki seuraavat Hämeenlinnan järvet vuonna 2012 (näytteenottokerrat): Avusjärvi

(1), Eteläistenjärvi, Hauhonselkä Valkkakivi 2 (4), Ilmoilanselkä Hevossaari (4), Iso-

Humalajärvi (1), Iso-Roine syvänne (4), Jokijärvi keskiosa 1 (1), Jänisjärvi keskiosa 1 (1), Keihäsjärvi

Taljala 1 (1), Kenkijärvi 1 (1), Konaanjärvi Torvoila 2 (1), Kyläjärvi keskiosa 1 (1), Pyhälampi

eteläosa 1 (1), Tevänti keskiosa 2 (1), Valkea Kotinen (7), Äimäjärvi Kalliomaa 4 (4) ja Rastinselkä

1 (5). Alvettulanjoki 0,8 (4), Kaartjoki 1,4 (4), Ormijoki 1.0 (6), Renkajoki 17,2 (4) ja 18,5 (3),

Hattulasta ELY-keskus tutki vuonna 2012 Alisen Savijärven, Kynnösjärven (keskiosa 1), Pukarojärven

(keskiosa 1), Renkajärven (3, Vuohiniemi), Suojärven (Isoselkä 1), Tömäjärven (Tiskoonkärki

4), Vanajaveden Hattulanselkää (6) sekä Lepaan kohtaa (12; Kvvy ja ELY).

6


Vesistönäytteistä tutkittiin pääasiallisesti seuraavia suureita Kanta-Hämeen ympäristön tilan seurantaohjelman

mukaisesti: sameus, sähköjohtavuus, pH, väri, alkaliteetti, COD (kemiallinen hapen

kulutus), kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori,

rauta ja mangaani. Kaikista syvyyksistä ei tehty kaikkia analyysejä näyteanalyysikustannusten pienentämiseksi.

Näytteenoton yhteydessä mitattiin näkösyvyys. YSI6600 mittarilla mitattiin metreittäin

syvyyttä, lämpötilaa, sähkönjohtavuutta, kiintoainetta, pH:ta, hapetus-pelkistyspotentiaalia,

sameutta, klorofylli-α:ta, hapen pitoisuutta ja kyllästysastetta.

Kesänäytteenotot toteutti ympäristöasiantuntija Heli Jutila yhdessä harjoittelijoiden kanssa. Joitakin

näytteenottoja ostettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä Tuuloksen järvet –

hankkeessa. Näytteiden oton yhteydessä merkittiin ylös havaintoja järvien vesi- ja rantakasvillisuudesta

ja linnustosta. Näytteiden otossa käytettiin pääosin yksityisten omistamia ja etukäteen varattuja

veneitä.

Tulosten tarkastelussa käytettiin apuna OIVA-ympäristö- ja paikkatietojärjestelmän Hertta-osiota ja

Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen aikaisemmin ottamia näytteitä ja Lammin biologisen

aseman julkaisuja.

Vuosittaiseen näytteiden ottoon velvoittavat laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta

(5.12.1996/1013) sekä ympäristösuojelun erityislait (ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86: 25§). Vesienhoidon

järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisesti ja Ympäristöministeriön ohjekirjeen

pohjalta arvioitiin vesistöjen ekologista tilaa käytettävissä olevien suureiden pohjalta. Kokemäenjoen

vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n julkaisua ”Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi

havaintoesimerkein varustettuna” käytettiin myös tulosten tulkinta-apuna.

2. Hattula

Hattulassa on yli 55 järveä ja lampea. Näytteet otettiin vuonna 2011 Lehi-, Renka- ja Aliselta Savijärveltä.

Vuonna 2012 näytteitä otettiin Tuomistosta (Rengon puolelta, missä tulokset esitetään) ja

Armijärvestä. Lisäksi tehtiin veden laadun mittausta Armijärvellä ja Sotkajärvellä vuonna 2011.

2.1. Alinen Savijärvi

(A= 93,67 ha, suurin syvyys 7,1 m, V= 2,2 milj. m 3 , keskiviipymä 12 kk, rantaviiva 4,514

km, korkeus N60+108,80 mpy)

Alinen Savijärvi sijaitsee Äimäjärven kaakkoispuolella ja laskee siihen vetensä Savijokea pitkin.

Valuma-alueella (pinta-ala 8,2 km 2 ) sijaitsee kaksi järveä, Ylinen Savijärvi ja Kuivajärvi. Metsäisellä

valuma-alueella sijaitsevista pienehköistä suoalueista huolimatta humusleima on vain kohtalainen

(Sokero 1999), ja Alinen Savijärvi on perustyypiltään kirkasvetinen, karu järvi. Valtionhallinnon

Hertta-tietojärjestelmän mukaan Aliselta Savijärveltä on otettu vesinäytteitä seitsemän kertaa, joista

viisi on talvituloksia ja kaksi 1980-luvun lopun kesätietoja. Tässä tutkimuksessa vesinäyte otettiin

17.8.2011. Pirkanmaan ELY tutki Alista Savijärveä 13.2.2012.

Alisen Savijärven ravinnetaso on ollut karuille vesille ominainen ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat

olleet alhaisia (6,1–13 μg/l), mutta viimeisin näytteenotto osoittaa kohoavia arvoja. Kesällä 2011

pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli 13 μg/l ja alusveden (6 m) 22 μg/l. Klorofylli-α-pitoisuus

oli erinomaisen ja hyvän veden rajan tuntumassa. Aivan pinnassa klorofyllipitoisuus oli erinomaisessa

luokassa, mutta hieman alempana 2-4 m:ssä 4 μg/l raja hieman ylittyi. Happipitoisuus on ollut

hyvä pohjaan asti eivätkä sen paremmin raudan kuin mangaaninkaan pitoisuudet ole kohonneet.

Kerrostuneisuuskausien lopulla on aiemmin havaittu varsin lievää happivajetta.

Vesi on edelleen kirkasta (1 m 1 NTU) ja humuspitoisuus on vähäinen (väri 20–25 Pt mg/l). Myös

sähkönjohtavuus (10,1 mS/m) ja kemiallinen hapenkulutus (5,6 mg/l) ovat alhaisia. Typpipitoisuu-

7


det ovat karulle vedelle tyypillisiä (1 m:ssä N tot 490 μg/l, 6m 500 μg/l). PH on neutraalin paikkeilla,

joskin näyttäisi olevan muuttumassa lievästi emäksiseen suuntaan. Tulosten pohjalta näyttää, että

järvi on hyvässä kunnossa.

Tein järven vesikasvillisuushavainnoinnin 30.9.2008. Järven rannat ovat kivikkoisia, metsäisiä moreenirantoja.

Pääosaltaan melko jyrkkäprofiilisten rantojen jälkeen on syvää ja keskellä taas matalampaa

Reijo Erkkilän mukaan. Järvellä on 23 mökkiä ja kaavassa on osoitettu vielä kuusi rakennuspaikkaa.

Rantakasvillisuus oli niukkaa ja tyypillisimpänä esiintyi terttualpi (Lysimachia thyrsiflora).

Ilmaversoiskasveja tavattiin siellä täällä, lähinnä lahdelmissa, ja kasvustojen leveys jäi

useimmiten vain muutamaan metriin. Ilmaversoisista tyypillisimpiä ovat järviruoko (Phragmites

australis) ja pullosara (Carex rostrata). Osmankäämiä (Typha latifolia) esiintyi harvakseltaan siellä

täällä. Alisen Savijärven tyypillisimpiä kelluslehtisiä ovat siimapalpakko (Sparganium gramineum)

ja isoulpukka (Nuphar lutea). Myös pohjanlummetta (Nyphaea candida) tavataan. Uposkasveista

tavallisin oli ahvenvita (Potamogeton perfoliatus), joka muodosti paikoin ympyrän muotoisia tiheitä

ja varsin korkeitakin kasvustoja, joiden epäilen olevan sijoittuneita järven pohjaan tulevien pohjavesipurkaumien

kohtiin. Myös siimapalpakon kasvustot olivat monin paikoin pyöreitä lauttoja. Pohjakasveina

tavallisimpia olivat ulpukan ja siimapalpakon alalehdet. Muista vesikasveista tavattiin

muutamia hyvin pieniä vesiruttokasvustoja (Elodea canadensis), järvisilopartaa (Nitella flexilis) ja

pikkuvitaa (Potamogeton berchtoldii). Myös jonkin verran ruskoärviää (Myriophyllum alterniflorum)

näkyi. Todennäköisesti tämä laji on yleisempi, mitä tämän tyyppisellä veneestä suoritettavalla

tiirailulla havaittiin. Järven pohja oli monin paikoin varsin tasaisen oloinen ja hienojakoista pintaa

näytti peittävä matala sammal. Yhdessä kohdassa näkyi pieni kasvusto rihmalevää (Mougeottia

tms).

Toisen vesikasvillisuustarkastuksen tein 22.9.2010. Lämmin kesä ja vedenpinnan lasku olivat molemmat

edesauttaneet vesikasvillisuuden levittäytymistä järven matalampiin osiin. Vain kapea kaistale

järven pohjasta oli kokonaan kasviston. Ranta oli pääosin moreenia ja kasvillisuus niukkaa mm.

terttualpin ja pullosaran luonnehtimaa. Paikoin rannoilla oli vähän isompia ilmaversoiskasvustoja

kuten pohjoisrannalla hieman järviruokoa. Pohjoispäässä järven pohja tuntui olevan tasaisempi.

Maaperäkartan mukaan tämä ranta oli hiesua. Ulpukka muodosti harvoja laajahkoja kasvustoja siellä

täällä. Eniten ulpukkaa oli koillisosan lahdelmassa. Siimapalpakko muodosti paikoin kasvustoja

ja nuoria yksilöitä oli paljon luoteisosassa. Tällä kerralla ei kuitenkaan havaittu niin selvästi ympyrän

muotoisia kasvustoja kuin syksyllä 2008. Ahvenvitaa kasvoi koko järven alueella.

Vaikka Alisen Savijärven asukkaat ovat olleet huolissaan vesikasvillisuuden levittäytymisestä,

kaikkea kasvillisuutta ei missään nimessä kannata poistaa, vaan vesikasvillisuus kuuluu järveen.

Vesien suurkasvit sitovat ravinteita ja estävät siten mm. sinileväkukintoja. Alisella Savijärvellä ei

nykyisellään ole juurikaan tarvetta vesikasvillisuuden poistoon. Virkistyskäyttöön voi aiheutua joitain

vähäisiä haittoja loppukesällä esim. virvelin veto voi olla hankalaa, mutta alkukesästä tätä ongelmaa

ei ole vesikasvien ollessa vielä pieniä.

Ilmeisesti Juuriston suunnalta tulevaa metsäojaa on lähivuosina ruopattu, missä yhteydessä on tehty

laskeutusaltaita. Niistä huolimatta järveen lienee tullut kuormitusta.

Järvellä pesii telkkiä (Bucephala clangula) ja taveja (Anas crecca) sekä yksi joutsenpari (Cygnus

cygnus), joka myös nähtiin käynnillä. Muuttoaikaan järvellä levähtää joutsenia ja kurkia (Grus

grus). Lähistöllä liikkuu hiirihaukka (Buteo buteo).

Kalastuskunnan toimitsija Reijo Erkkilä on istuttanut Aliseen Savijärveen yksivuotista siikaa (Coregonus

lavaretus) vuosina 2010–2012 (80 g keskipaino, 1200 kpl/v, tavoite 1400 kpl/ ha). Järveltä

on saatu ankeriaita (Anguilla anguilla) ja isoja ahvenia (Perca fluviatis). Myös suutari (Tinca tinca),

särki (Rutilus rutilus) ja kiiski (Gymnocephalus cernuus) kuuluvat kalastoon. Haukea on aikanaan

istutettu järveen (mm. 1989; Jutila 1999), mutta viime vuosina vähemmän.

8


Järven pohjoisrannan siimapalpakkoringin luona näin Erkkilän kanssa upean näytelmän, jossa jokin

tai jotkin petokalat ajoivat takaa nuoria hopeakylkisiä kaloja, mahdollisesti nuoria siikoja tai muikkuja

(Coregonus albula). Ilmeisesti petokalat saavat pikkukaloja helpommin kiinni ajamalla ne

kasvillisuuden sekaan, mistä ne eivät pääse niin helposti eteenpäin. Pikkukalat hyppivät ilmaan

useita kertoja ilmaan. Reijo Erkkilä on kalastanut Veke-katiskalla saaden kohtalaisia saaliita (noin

100 pienehköä kalaa kerralla). Alisella Savijärvellä on kohtalaisesti täplärapua (Pacifastacus leniusculus).

Ennen vuotta 2003 järvellä oli hyvä rapukanta (Astacus astacus), mutta rutto vei sen ja sittemmin

on istutettu täplärapua.

Alisella Savijärvellä on vesiliikennerajoitus, joka kieltää moottoriveneiden käytön järvellä.

Alinen Savijärvi on pieni vähähumuksinen järvi (Vh), jonka kasvukauden aikaiset pintaveden

kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus osoittivat hyvää ja a-klorofyllipitoisuudet erinomaista

luokkaa. Tässä tutkimuksessa päädytään siihen, että Alisen Savijärven ekologinen tila on

hyvä.

2.2. Armijärvi

(35.237.1.002; A= 9,08 ha, suurin syvyys 9,1 m, keskisyvyys 4,6 m, V= 418,49 milj. m³;

rantaviiva 1,674 km, korkeus N60+87,90 m mpy)

Armijärvi on n. 700 m pitkä ja 150 m leveä jyrkkärantainen järvi Parolanharjun maastossa.

Armijärven valuma-alue on n. 1 neliökilometri ja veden vaihtuvuus heikko. Vesimäärää lisäävät

järven pohjassa olevat lähteet. Armijärvi sijaitsee Parolan pohjavesialueella.

Armijärvestä on Hertassa tietoja vuodesta 1981 lähtien kahdesta näytepaikasta (keskiosa 5 ja pohjoisosa

2) kaikkiaan noin 100 kertaa (98+3). Järven fysikaalis–kemiallista tilaa tarkkaillaan syvännepisteillä

talvi- ja kesäaikaan tehtävällä näytteenotolla, jossa näytteitä on otettu syvyyksiltä 1 m, 3

m, 5 m ja 8 m (eli 1 m pohjasta). Näytteenottajana on toiminut varsinkin Kokemäenjoen vesistön

vsy. ry. ja lisäksi Hämeen ELY-keskus ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelut. Kesällä

2011 Lehijärvellä tehtiin mittauksia 12.7.2011, ja kesällä 2012 Lehijärveä tutkittiin 27.5.2012 ja

14.8.2012 (liitetaulukossa on esitetty vain nämä tulokset eikä lainkaan muuta laajaa näytteenottoa

Armijärvestä).

Heinäkuun lopun mittauskäynnillä (25.7.2012) Armijärven vesi oli lievästi sameaa ja rehevää klorofylli-α:n

perusteella. 14.8.2012 pintavesi oli lähes kirkasta ja klorofylli-α-pitoisuus lievästi rehevä

(8,7 μg/l). Vähähumuksisen (16 mg Pt/l) veden väri tummeni pinnasta pohjaan. Järven pintaveden

pH oli neutraali ja alkaliniteetti hyvä (0,39 mmol/l). Sähkönjohtavuus oli alhainen (7,6 mS/m). Näkösyvyys

oli 25.7.2012 3 m ja 14.8.2012 3,5 m eli varsin hyvä.

Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli 14.8.2012 31 μg/l eli Armijärvi oli rehevä. Heinäkuun lopun

sameusarvojen perustella kokonaisfosforipitoisuus olisi saattanut olla korkeampi. Vapaata fosfaattifosforia

ei pinnassa juuri ollut. Alusveden ja pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus

nousi reheviin lukemiin (7 m 67 μg/l) kertoen järven sisäisestä kuormituksesta. Kokonaistyppipitoisuus

heijasteli pinnassa karuutta (670 μg/l) ja pohjalla rehevyyttä (1600 μg/l). Rautapitoisuuden

lievä kohoaminen (580 μg/l) alusvedessä kertonee sekin sisäisestä kuormituksesta.

Kesällä 2012 Armijärven alusveden happitilanne oli heikko. Hapen kyllästysaste oli alle 5 % heinäkuussa

kuuden metrin syvyydestä alaspäin ja elokuussa kuudessa metrissä kyllästysaste oli pudonnut

alle 3 %:in. Kesällä lämpötila oli alusvedessä melko korkea (8 o C). Kesällä 2011 happitilanne oli

vielä vuotta 2012 heikompi (kyllästysaste 0 %) ja hapetus-pelkistyspotentiaali oli negatiivinen ( -

125– - 131).

9


Suojelu- ja kunnostustyö

Armijärven suojeluyhdistys perustettiin 1981, kun voimakkaat leväkukinnat ja kalojen joukkokuolema

herättivät järven ympäristön asukkaat. Aktiivisten kunnostustoimien ansiosta järven tila on

nykyisin palautunut hyväksi. Järven ongelmana on edelleen syvänteiden happipitoisuuksien aleneminen

etenkin talvisin.

Armijärven kunnostustoimet:

1981 Suojeluyhdistyksen perustaminen

1985 Veden kemiallinen käsittely (alumiini- ja ferrosulfaattijauhe)

1988 Viemäriverkostojen rakentaminen järven ympärille ja kiinteistöjen liittäminen verkostoon.

Matonpesupaikkojen rakentaminen kuivalle maalle.

1990 Alusveden pumppaus viemäriverkostoon (alusvedessä runsaasti fosforia ja typpeä)

1991 Veden kemiallinen käsittely (alumiini- ja ferrosulfaatti)

1993 Veden kemiallinen käsittely (alumiini- ja ferrosulfaatti)

Alusveden hapetus suihkuttamalla ilmaan

1994 Roskakalan pyynti avorysillä

1995 Veden kemiallinen käsittely (alumiinikloridi neste)

1996 – 2009 Roskakalan pyynti keskimäärin joka toinen vuosi

Pintaveden kierrättäminen

Lisäksi on toteutettu

Särjenkudun turopyyntiä keväisin

Itsekasvatettujen petokalanpoikasten istutuksia

Rantojen siistimistä

Vesiensuojelutietouden levittämistä ja toisten suojeluyhdistysten auttamista

Järven tilan seuranta

Järven ympäristön liittäminen viemäriverkostoon ja matonpesupaikkojen rakentaminen

kuivalle maalle

Kemialliset käsittelyt

Alumiini- ja ferrosulfaatti sekä alumiinikloridi-käsittelyillä vesi kirkastui nopeasti. Ravinteet sitoutuivat

pohjasedimenttiin ja järven tila koheni hetkessä. Käsittelyillä ei kuitenkaan ollut pitkäaikaista

saati pysyvää vaikutusta.

Alusveden pumppaus viemäriverkostoon

Järven syvänteistä pumpattiin pois vettä, johon varsinkin talviaikaan kertyy rehevöitymistä edistäviä

ravinteita. Alusveden pumppaaminen viemäriin oli kuitenkin kunnallisteknisesti ongelmallista ja

vettä poistui turhaan.

Alusveden hapetus suihkuttamalla ilmaan

Pumppaamalla hapetonta vettä syvänteistä ja suihkuttamalla se ilmaan saatiin vesi hapettumaan.

Samalla pintaan nousi kuitenkin myös ravinteita, jotka ruokkivat leviä ym. kasvustoa.

Pintaveden kierrättäminen

Syksystä kevääseen Armijärven pintavettä kierrätettiin kymmenen pumpun avulla. Tällöin syksyllä

happirikkaat sadevedet saatiin siirtymään alempiin vähähappisiin kerrostumiin. Samalla järven lämpökerrostuneisuus

tasoittui. Keväällä pumppaus auttoi nopeasti lämpenevän pintaveden sekoittumisessa

kylmempään vesimassaan. Lämmin pintavesi synnytti pohjavirtauksen ylöspäin, joka nostaa

ravinteita pintaan.

Armijärvi on hyvä esimerkki menestyksellisestä järven kunnostustyöstä.

Armijärvi on pieni vähähumuksinen järvi (Vh), jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori-,

kokonaistyppi- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat tyydyttävää luokkaa. Tässä tutki-

10


muksessa vuoden 2012 tulosten pohjalta päädytään siihen, että Armijärven ekologinen tila on

tyydyttävä.

Kuva 1

Armijärven näytepisteet. Tässä tutkimuksessa käytetty eteläisempi piste on merkitty keltaisella.

2.3. Lehijärvi

(35.237.1.001; A= 704,0 ha, suurin syvyys 18,1 m, keskisyvyys 6,5 m, V= 45,9 x 10 6 m³;

rantaviiva 13,5 km, korkeus N60+80,80 m mpy)

Lehijärvi on 1960-luvulta lähtien ollut melko säännöllisen, viime vuosikymmeninä vuosittaisen

tarkkailun kohteena. Järven fysikaalis–kemiallista tilaa tarkkaillaan keskiosan syvännepisteellä talvi-

ja kesäaikaan tehtävällä näytteenotolla, jossa näytteitä on otettu 1 m, 5 m, 10 m ja 15 m (eli 1 m

pohjasta). Näytteitä on otettu ”keskiosa 2” -pisteeltä Hertan mukaan kaikkiaan 202 kertaa, lisäksi

vuosina 1997-2001 ja 2007 on vesistönäytteenoton rinnalla tehty kasviplanktonmääritys. Näytteenottajina

ovat toimineet Uudenmaan ympäristökeskus (1963-1964, 1969-1971, 1979-1981), Kokemäenjoen

vesistön vsy. ry. (1967–1971, 1973-1974, 1981-1982, 1984-1997, 2003, 2010), Hämeen

ympäristökeskus (1997), Pirkanmaan ympäristökeskus (1998-2008, 2012) ja Hämeenlinnan

seudullinen ympäristötoimi (ktt ky yo) (2003-2005) ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelut

(2009- 2011). Kesällä 2011 Lehijärveä tutkittiin 4.7.2011 ja 17.8.2011.

Lehijärven kalastosta on paljon tietoja hoitokalastusprojekteihin liittyen. Lehijärven vesikasvillisuus

on rehevää. Lehijärvi edustaakin vesikasvijärviemme parhaimmistoa ja kasviharvinaisuuksista siellä

tavataan hentovitaa (Potamogeton pusillus), uposvesitähteä (Callitriche hermaphroditica) ja hen-

11


tosätkintä (Ranunculus confervoides) (Uotila 1997). Lehijärven pohjoispään Ihalemmenlahti on

myös valtakunnallisesti arvokas lintuvesi.

Kuva 2

Lehijärven keskiosan näytepisteen sijainti. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro

60/MML/11.

2.2.1. Vuoden 2011 tulokset

Heinäkuun alun mittauskäynnillä (4.7.2011) Lehijärven vesi oli sameaa ja vihreää. 17.8.2011 pintavesi

oli sentään vain lievästi sameaa, jopa edelliselokuuta kirkkaampaa. Vähähumuksisen veden

väri tummeni pinnasta pohjaan. Pintaveden pH oli selvästi emäksen puolella heinäkuun alussa (1-3

m:ssä 9,7 ja 4 m:ssä yli 8,7) kertoen voimakkaasta levätuotannosta. Elokuun puolivälissä pH oli

tasaantunut normaaleihin neutraalin tuntumassa oleviin lukemiin. Näkösyvyys oli 4.7.2011 vain 55

cm ja veden väri oli vihreä. 17.8.2011 näkösyvyys oli kohonnut 1,7 metriin, mikä sekin on keskiarvoa

(3,3 m) selvästi alhaisempi lukema. Pintaveden klorofyllipitoisuus ei yllättäen ollut lievästi

rehevää korkeampi 4.7.2011 (5,6-7,1 μg/l). Toisaalta klorofyllipitoisuus oli 17.8.2011 yllättäen

noussut rehevälle tasolle viidessä ylimmässä vesimetrissä (10,6-11,8 μg/l). Mitä ilmeisimmin heinäkuun

alussa levämäärä ei ollut vielä noussut käyttämään kaikkea vapaata fosforia ja elokuussa

taas levät olivat vähentäneet vesimassassa olevan fosforin määrää. Elokuun 2011 klorofyllipitoisuus

vastasi välttävää laatuluokkaa. 26.7.2012 klorofyllipitoisuus oli korkeampi pinnassa korkea (31,1

μg/l) ja huonoa vettä indikoiva.

12


Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli 17.8.2011 peräti 75 μg/l eli Lehijärvi oli erittäin rehevä.

Tämä arvo on vähähumuksiselle järvelle niin korkea, että johtaisi yksittäisenä arvona järven huonon

tilan määrittelyyn. Heinäkuun alun sameusarvot indikoivat jopa korkeampaa kokonaisfosforipitoisuutta.

Vapaata fosfaattifosforia oli pinnassa 25 μg/l. Alusveden ja pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus

nousi voimakkaasti (10 m 440 μg/l ja 16 m 700 μg/l) kertoen järven sisäisestä

kuormituksesta. Kokonaistyppipitoisuus heijastelee lievää rehevyyttä (pintavedessä 850 μg/l) ja

pohjalla rehevyyttä (2900 μg/l). Tällaiselle kirkasvetiselle järvelle pitoisuus on korkea ja osoittaa

välttävää luokkaa. Rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoaminen alusvedessä kertonee sekin sisäisestä

kuormituksesta.

Kesällä 2011 Lehijärven alusveden happitilanne oli heikko. Hapen kyllästysaste oli alle 5 % heinäkuussa

yhdeksän metrin syvyydestä alaspäin ja elokuuksi tämä kyllästysraja oli noussut kahdeksaan

metriin. Samalta syvyydeltä olot pohjassa muuttuivat pelkistäviksi. 26.7.2012 mittaukset kertoivat

happitilanteen ja hapetuspelkistyspotentiaalin olevan hieman edellistä kesää parempi. Kesällä 2011

lämpötila oli alusvedessä varsin korkea (9-15 o C). Lehijärven alkaliteetti eli haponsitomiskyky oli

hyvä kertoen järven hyvästä puskurikyvystä happamoitumista vastaan. Sähkönjohtavuus oli korkeahko

(18 mS/m – 22 mS/m).

Lehijärvi on keskikokoinen vähähumuksinen järvi (Vh), jonka kasvukauden aikaiset pintaveden

kokonaisfosforipitoisuuden mediaani on osoittanut tyydyttävää ja kokonaistyppi- ja a-

klorofyllipitoisuus välttävää luokkaa. Kalaston pohjalta järven tila on tyydyttävä. Lehijärven

ekologinen tila on ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti tyydyttävä. Tässä tutkimuksessa

päädytään vuoden 2011 ja 2012 tulosten pohjalta tyydyttävään tilaan.

Kuva 3

Lehijärven ulappaa.

13


2.4. Renkajärvi

(35.885.1.010; A=617,83 ha, max. syvyys 29,27 m (jopa yli 40 m), keskisyvyys 5,27 m, V=

32,5 x 106 m³; rantaviiva 37,2 km, korkeus N60+121,9 m mpy)

Renkajärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen Vanajaveden reittiin. Sitä on pidetty veden laadultaan

erinomaisena, lievästi humuspitoisena, karuna ja syvänä järvenä. Suurin syvyys on jopa yli 40

m ja löytyy Niinisaaresta etelään. Renkajärvellä moottoriveneily on kielletty 1.5.-30.6. joka vuosi

(15.4.1990-), ja muulloinkin sallitaan vain


önsyrölli (Agrostis stolonifera), tervaleppä (Alnus glutinosa), hapsiluikka (Eleocharis acicularis),

järvikorte (Equisetum fluviatile), kangaskorte (E. hyemale), viitakastikka (Calamagrostis canescens),

jokapaikansara (Carex nigra), pullosara (C. rostrata), hernesara (C. viridula), suo-ohdake

(Cirsium palustre), rantaluikka (Eleocharis palustris), rantamatara (Galium palustre), solmuvihvilä

(Juncus articulatus), röyhyvihvilä (J. effusus), jouhivihvilä (J. filiformis), terttualpi (Lysimachia

thyrsiflora), terttualpi (L. vulgaris), rantakukka (Lythrum salicaria), rantaminttu (Mentha arvensis),

siniheinä (Molinia caerulea), heinävita (Potamogeton gramineus), kurjenjalka (Potentilla palustris),

rantaleinikki (Ranunculus reptans), ahosuolaheinä (Rumex acetosella), raita (Salix caprea), purtojuuri

(Succisa pratensis) ja korpikarhunsammal (Polytrichum commune). Rannalla viihtyi viisi sinisorsaa

(Anas platyrhynchos).

Renkajärvi on keskikokoinen humusjärvi (Kh), jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori-

ja -typpi- sekä a-klorofyllipitoisuuden mediaanit osoittavat erinomaista luokkaa.

Renkajoessa on 7 patoa, joista 3–4 muodostaa kaloille vaellusesteen. Tämän vuoksi Hämeen ympäristökeskuksen

tekemä asiantuntija-arvio ekologisesta tilasta oli vuonna 2008 hyvä. Uuden

koekalastuksiin perustuvan kalatutkimuksen mukaan kalasto olisi kuitenkin erinomaisessa tilassa.

Tässä tutkimuksessa Renkajärven tila arvioitiin erinomaiseksi.

2.5. Sotkajärvi

(35.934.1.027; A= 211,2 ha, max. syvyys 2,9 m, keskisyvyys 1 m; valuma-alueen A=23

km 2 , korkeus N60+127,1 m mpy, rantaviiva 22,9 km)

Sotkajärven valuma-alue on melko suuri (23 km 2 ), soinen ja ojitettu. Siihen sisältyy kaksi järveä:

Pukaronjärvi ja Ojajärvi. Peruskartan mukaan Sotkajärveen laskee 18 ojaa. Pohjoispäähän Hattulan

puolelle laskee Pukaronoja ja seitsemän muuta ojaa. Eteläosaan ja keskiosaan eli Hämeenlinnan

puolelle laskevat Ojajärvenoja ja yhdeksän muuta ojaa. Järveen tulee loma- ja haja-asutuksen sekä

maa- ja metsätalouden kuormitusta luonnonkuorman lisäksi. Sotkajärvi kuuluu Teuronjoen valumaalueeseen

eli vedet valuvat Loimi- ja edelleen Kokemäenjoen kautta Itämereen.

Kuva 5

Sotkajärven valuma-alue Hattulassa ja Hämeenlinnassa. Pohjakartan copyright Maamittauslaitos

ja Hämeenlinnan kaupunki.

15


Hattulan ympäristön tila julkaisussa (Jutila 1998) kerrotaan seuraavaa: "Sotkajärvi on humuspitoinen

ja karuhko järvi, joka luokitellaan veden laadultaan tyydyttäväksi - hyväksi (näytteitä mm.

1985, 1993, 1997; vedenlaaturekisteri). Sotkajärveen on istutettu 1990-luvulla pariin otteeseen lahnoja

(1991 ja 1995)." Sotkajärven pohjoisosan näytepisteeltä (6758765;3338545/ 2,9 m) on Herttatietojärjestelmän

mukaan otettu näytteitä 8 kertaa vuosina 1985, 1993, 2007 ja 2010 (4 kertaa). Tässä

tutkimuksessa mittauksia tehtiin kohteella ’pohjoisosa 1’ 27.7.2011. Ympäristöosasto otti rantanäytteitä

vuosina 1998–2001 ja 2003.

Kuva 6

Sotkajärven näytepisteet Hertassa.

Sotkajärven väri vaihtelee (40–100 mg Pt/l) ollen korkeimmilla suurten valumien aikaan. Sotkajärvi

voidaan tyypitellä värin pohjalta humusjärveksi. Näkösyvyys on vaihdellut 1,6–2,25 metriin.

Sameus on pääosin ollut lievää (1–3 FNU välillä), ja 22.1.2007 näytteessä oli jopa kirkkaaksi luettavaa

vettä (0,5-0,6 FNU). 27.7.2011 sameus oli 1,3 FNU pinnassa ja 8,1 FNU 10 cm pohjasta.

Sähkönjohtavuus, joka kertoo suolojen määrästä vedessä, on ollut alhainen ja vaihdellut pääosin 0-5

mS/m välillä. Alkaliteetti, joka kertoo veden puskurikyvystä happamoitumista vastaan, on ollut

tyydyttävä, ja muutamissa talvinäytteissä huono (19.1.1993) tai jopa loppunut (15.4.2010). PH on

vastaavasti ajoittain laskenut merkittävästi (15.4.2010 1 m 5,4; 19.1.1993 1 m 5,9). 27.7.2011 mitatut

pH-arvot olivat hyvällä tasolla 6-6,7 välillä.

16


Sotkajärven kokonaisfosforipitoisuudet kertovat lievästä rehevyydestä, ja tyypillisesti kesäaikaan

(15 µg/l) pitoisuudet ovat olleet korkeampia kuin talvisin (10 µg/l). Vuoden 2010 tulokset poikkeavat

tästä niin, että korkein arvo (19 µg/l) saatiin 15.4. ja alhaisin 28.10. (8 µg/l). Fosfaattifosforipitoisuudet

ovat olleet erittäin alhaisia. Kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut vastaavasti välillä 440-

680 µg/l kertoen alhaisesta typen määrästä. 15.4.2010 kiinnittää huomion ammoniumtyppipitoisuuden

kohoaminen tavanomaisen tason yläpuolella (44 µg/l). Klorofyllipitoisuus on vaihdellut 2,4 –

9,1µg/l osoittaen lievää rehevyyttä. 27.7.2010 mitattiin melko alhaisia, karua vettä (alle 4 µg/l) kuvaavia

arvoja (1 m 1,3 µg/l).

Matalalla Sotkajärvellä ei kesäaikaan ole happiongelmia (hapen kyllästysaste yli 75 %), mutta talvella

jääkannen alla niitä saattaisi joskus esiintyä, joskin tutkimustuloksia tästä ei ole. Myös vedessä

olevien kemiallisesti hapettavien orgaanisten aineiden määrää kuvaava kemiallinen hapenkulutus on

ollut varsin maltillinen (7,2–17 mg/l). Rautapitoisuudet ovat olleet humusvesille tyypilliset. Kerran

järvestä on mitattu laajemmin erilaisia metalleja (Al, K, Ca, Mg, Na) ja muita yhdisteitä ja ioneja

(SO 2- , Cl-).

Sotkajärven suojelun haasteita ovat järven mataluus ja vesikasvillisuuden runsastuminen. On huomioitava

myös puskurikyvyn ongelmat ja happamuuden vaikutus järven tilaan.

Sotkajärvi on matala humusjärvi (Mh), jonka pintaveden kokonaisfosfori-, klorofylli-αpitoisuus

osoittavat erinomaista ja kokonaistyppipitoisuus hyvää ekologista luokkaa. Laatua

laskee myös pH:n ajoittainen lasku. Sotkajärven tila arvioidaan tässä tutkimuksessa hyväksi.

3. Hämeenlinna, Hauhon kaupunginosa

Hauholla on 74 järveä, joista vuoden 2011 näytteenotto kohdistui Vuorenselälle ja Kotkijärvelle

sekä vuonna 2012 Akkijärvelle ja Kotkijärvelle. Kesällä mittauksia tehtiin Akkijärvellä.

3.1. Akkijärvi

(35.774.1.014; A= 86 ha, max. syvyys 9 m, keskisyvyys 2,9 m, valuma-alueen A=8,56

km 2 , korkeus N60+119,2 m mpy, rantaviiva 4,9 km)

Akkijärven valuma-alueella on muutamia pieniä järviä ja lampia (Jylhäjärvi, Pikku-Akkijärvet,

Haukilammi, Kintalammi ja Pulkkalammi), paljon metsää ja suota. Suo-ojitukset ovat aiheuttaneet

ajoittain kuormituksen ja humuspitoisuuden lisääntymistä Akkijärvessä. Peltoalueita on lähinnä

länsi- ja luoteisrannalla ja nekään eivät ole intensiivisessä käytössä. Rannalla on noin 45 lomaasuntoa

ja Lasten Kesä ry:n leirikeskus. Vuonna 2006 Akkijärven ranta-alueella rakennettiin jätevesiverkosto,

joka on vähentänyt järveen tulevaa kuormitusta. Akkijärven etelärannalla on yleinen

uimapaikka. Akkijärven koillisranta ja -puoli ovat vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta.

Akkijärveltä on Hertta-ympäristötietokannan mukaan otettu näytteitä 1975, 1980, 1992, 1993, 2006,

2012 Uudenmaan ELY-keskuksen, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n ja Pirkanmaan

ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaisen toimesta. Vuonna 2012 näytteitä otettiin

15.2.2012 ja 16.8.2012 syvännepisteeltä.

Akkijärvi on humuspitoinen (60 mg Pt/l 15.2.1012, 64 mg Pt/l) ja lievästi samea järvi. Talvella

15.2.2012 näkösyvyys oli 2 m ja 16.8.2012 2,3 m. Kesällä 2012 pintavesi oli lievästi sameaa (1,5

NTU) ja välivedessä sameus lisääntyi, mutta laski sitten uudelleen pohjalle. Talvella pintavesi oli

kirkasta. Sähkönjohtavuus oli alhainen (6,4 mS/m) sekä kesällä että talvella. Happi näyttää Akkijärvessä

käyvän vähiin kerrosteisuuskauden lopulla varsinkin kesäaikaan (hapen kyllästysaste 4 %).

17


Pitkinä ja lämminvetisiä talvinakin alusvedessä on ilmennyt hapettomuutta, mutta 15.2.1012 happipitoisuus

oli vielä hyvällä tasolla pohjan läheisyydessä (18 %). Kemiallinen hapenkulutus (COD) on

Akkijärvessä humusvesille tyypillisesti 9,3–12 mg/l välissä ja ehkä hieman laskenut 1970-luvulta

nykypäivään. Akkijärven alkaliteetti oli hyvä (0,18 mmol/l) sekä talvella että kesällä ja pH lähellä

neutraalia.

28.6.2011 tehdyn mittauksen tulokset olivat samankaltaisia kuin vuonna 2012, mutta happipitoisuus

oli heikompi pohjalla ja klorofyllipitoisuus korkeampi pinnassa.

Akkijärvi

0 500 1 000

metriä

Kuva 7

Akkijärven valuma-alue ja syvännepiste. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro

53/MML/08.

Akkijärvi on kokonaisfosforipitoisuuden suhteen lievästi rehevä (kaikkien arvojen keskiarvo 20,8

μg/l; avovesikauden pintavesi 18,25 μg/l). Vuonna 2012 pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli

varsin alhainen (talvi 13 μg/l, kesä 15 μg/l). Kokonaistypen arvot olivat pintavedessä alhaiset (509

μg/l 15.2.1012 ja 450 μg/l 16.8.2012 ). Sen sijaan pohjan läheisessä vedessä sekä fosfori- (66 μg/l)

että typpipitoisuudet (820 μg/l) olivat kohollaan ja raudan erittäin korkea pitoisuus (>11 000 μg/l)

kertoi sisäisestä kuormituksesta. Talvinäytteessäkin vastaava arvojen kohoaminen oli havaittavissa,

mutta paljon vähäisemmässä määrin.

Akkijärven vesikasvillisuutta on selvitetty useamman vuoden aikana. Torpinlahdella ja järven muissa

lahdelmissa ovat laajimmat ilmaveroiskasvustot, joissa tavanomaisia ovat järvikorte, järviruoko

ja järvikaisla (Schoenoplectus lacustris). Pohjois- ja koillispuolen harjurannat laskevat järveen jyrkemmin

ja ranta- ja vesikasvillisuus jää niukaksi. Myös itärannalla on tällaista niukempaa, lähinnä

nuottaruohon (Lobelia dortmanna), pullosaran, jouhisara (C. lasiocarpa), rantaluikan (Eleocharis

palustris) ja terttualpin luonnehtimaa rantaa. Kelluslehtisistä tavallisimmat ovat siimapalpakko

(Sparganium gramineum), pohjanlumme ja ulpukka, mutta kaakkoislahdelmassa myös vesitatar

muodostaa laajoja kasvustoja ja isolummettakin (Nymphaea alba ssp. alba) tavataan. Pohjalehtisiin

kuuluvat myös tummalahnaruoho (Isoetes lacustris), äimäruoho (Subularia aquatica) ja rantaleinikki.

Irtokellujia, kuten sammakonkilpukkaa (Hydrocharis morsus-ranae) ja pikkulimaskaa

(Lemna minor) voi havaita lahden perukoissa. Rantalajistoon kuuluvat myös ratamosarpio (Alisma

18


plantago-aquatica), kurjenmiekka, rantakukka, leveäosmankäämi (Typha latifolia), rentukka (Caltha

palustris), vehka, myrkkykeiso (Cicuta virosa) ja luhtavuohennokka. Torpinlahden rantaluhdalla,

luusuan läheisyydessä kasvavat nevaimarre (Thelypteris palustris), riippasara (Carex magellanica)

ja maariankämmekkä (Dactylorhiza incarnata). Järvisieni kuuluu myös Akkijärven eliöstöön.

Rannan tuntumassa kasvavat myös kaiheorvokki (Viola selkirkii) ja maariankämmekkä (Dactylorhiza

maculata)

Kuva 8 Uimari Akkijärvellä 29.6.2010.

19


Akkijärvellä viihtyvät kuikka (Gavia arctica), joka tavattiin myös näytteenoton yhteydessä, kalalokki

(Larus canus) ja kalatiira (Sterna hirundo), ja vierailijoina tavataan laulujoutsen ja kaakkuri

(Gavia stellata), joka pesii läheisillä Pikku-Akkijärvillä. Akkijärven seudun luontoa on kuvattu

Hauhon luonto-oppaassa (Jutila 2004).

Akkijärvi on pieni humusjärvi (Ph), jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaistyppipitoisuudet

ovat olleet jopa erittäin hyvässä luokassa, kokonaisfosforipitoisuudet hyvässä luokassa ja

klorofylli-α-pitoisuus tyydyttävässä luokassa. Tämän tutkimuksen perusteella Akkijärven tila on

hyvä.

3.2. Kotkijärvi

(35.774.1.005; A= 80,69 ha, max. syv. 3 m; rantaviiva 4,8 km; korkeus N60+89,5 m mpy)

Kotkijärvi on matala ja rehevä humusjärvi, joka sijaitsee Hauholla Pyhäjärven eteläpuolella. Kotkijärvelle

ominaiset mataluus ja humusleimaisuus alentavat jonkin verran järven virkistyskelpoisuutta.

Kotkijärvi laskee vetensä Koskenojaa myöten Pyhäjärveen. Tilaltaan Kotkijärvi on luokiteltu

tyydyttäväksi.

Kotkijärven valuma-alueelta laskevat ojat kulkevat peltoalueiden halki ja hajakuormituspaine on

suuri. Haja- ja ranta-asutuksesta johtuvaa kuormitusta selvitettiin kyselytutkimuksella ja ottamalla

ojavesinäytteitä 2000-luvun alussa (8 ojapistettä tulo-ojissa ja yksi lähtevässä) (Jutila & Eriksson

2001).

Hertta ohjelman mukaan Kotkijärveä on tutkittu viime vuosina kaikkiaan kahdeksan kertaa (1977,

1990, 2001, 2004, 2006, 2011, 2012). Kotkijärveltä otettiin ympäristötoimen toimesta vesinäytteitä

neljästä eri pisteestä kesä- ja elokuussa 2001. Selvitystä jatkettiin vuonna 2004 (Tuomaala 2004).

Tähän selvitykseen otettiin näyte Hertan (OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu) mukaiselta

keskiosa 1 -syvännepisteeltä (2,9 m) 24.8.2011 ja 16.8.2012 ja lisäksi automaattisella mittarilla

mitattiin 0,5 m välein 0,5 metristä 2,6 metriin.

24.8.2011 otettu näyte oli varsin tummavetinen (100 Pt/l) kertoen valuma-alueelta tulevasta humuksesta

ja järvi luetaankin sen perusteella runsashumuksiseksi. Alkaliniteetti kertoo järven veden olevan

hyvin puskuroitunut happamoitumista vastaan. Näytteenottokerralla järven länsirannalle oli

ajautunut hieman sinilevää ja veden näkösyvyys oli pilvisenä ja sumuisena aamuna heikko (vain

0,95 m). Vesi oli yli 18 o C:sta koko massaltaan ja happipitoisuus laski pinnan ylikyllästeisestä tasosta

(102 %) noin 69 %:iin pohjan tuntumassa. Hapettavat olot vallitsivat. PH vaihtui pinnasta

pohjaan 7,6:sta 6,9:ään. Sameus oli pinnassa hieman 6 NTU tuntumassa, mitä tasoa kesäaikaiset

pitoisuudet ovat aiemminkin olleet. Sähkönjohtavuus on melko alhainen (9 mS/s). Kokonaisfosforipitoisuus

oli yllättävän korkea (58 μg/l) ja fosfaattifosforiakin mitattiin 8 μg/l. Kokonaistyppipitoisuus

oli kohonnut (1100 μg/l). Klorofylli-α-pitoisuus oli pintavedessä korkea (23,8 μg/l).

16.8.2012 Kotkijärven veden väri oli runsashumuksiselle järvelle tyypillinen (120 Pt/l). Alkaliniteetti

oli hyvä ja pH pinnassa neutraali. Veden näkösyvyys oli edelliskesän näytteenottoa parempi

(vain 1,3 m). Vesi oli 17–18 o C:sta koko massaltaan ja vesimassa oli kokonaan hapellinen (pinnan

92 %:sta pohjan 51 %:iin). Sameus oli pinnassa 5,7 NTU, sähkönjohtavuus on melko alhainen (10

mS/s) ja kemiallinen hapenkulutus humusvedelle tavanomainen (17 mg O 2 /l; 2011 15 mg O 2 /l).

Kokonaisfosforipitoisuus oli edelleen korkea (52 μg/l) ja kokonaistyppipitoisuus jonkin verran kohonnut

(900 μg/l). Klorofylli-α-pitoisuus oli pintavedessä erittäin rehevää vettä luonnehtiva (43,6

μg/l).

Kaikkina tutkittuina kertoina fosforia on ollut kesäaikaan yli 44 μg/l ja talvipitoisuudet ovat olleet

30 μg/l tuntumassa. Kokonaistyppipitoisuus oli korkeahko (1100 μg/l) kertoen rehevyydestä. Myös

20


95.9

0

Ls.alue

102.1

R

Purkinperkiö

Uhrikivi

R

Vihamurto

Pentti

1.3

5.4

Järvenpäänlahti

7.0

4.0

2.8

Lehmikorpi

10 0

9.0

Rättärinranta

5.8

11.0

Koskue

7.0

3.0

12.0

2.1

5.3

16.0

4.0

19.0

7.0

13.0

2.2

Tarrinpelto

5.0

12.0

22

Pyhäntaipale

Isoniitty

9.0

Rauh.

17.0

13.0

Miekankärki

3.5

15.0

2.0

Miekka

13.0

7.0

4.0

11.0

23

2.0

klorofyllipitoisuus indikoi ekologisen luokituksen mukaan välttävää veden laatua, kun taas ravinnepitoisuudet

ovat tyydyttävän luokan mukaisia.

12

Sotjala

Kotkoniemi

Pyhäjärvi

Hovinkartano

Hovinkartanonlahti

84.2

13 925

10

Koskeno ja

6

Purola

Porvalinmäk i

Maalunen

Marttila

Kenkivuori

Tarri

10 0

Rantala

Hopeamäki

Saviniemi

Suloniemi

Sulonen

Koivula

13 928

Sulastenkulma

Pakokallio

Epaila

Puus k a

Kotkijärvi

Kotkijärvi, keskiosa 1

89.5

12

Kylmäsoja

12 0

12 0

10 0

Kiperoja

Koivumäk i

10 0

Vähäjärvi

Järvenpää

Viritty

Saarenmäki

Hankalanjärvi

10 0

30 55

0

0,8000

harju

Kuva 9

kilometri

13 917

Mittakaava: 1:20 020

Hankala

Kotkijärven Hertan mukaisen syvännepisteen sijainti. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos

lupanro 60/MML/11.

Kotkijärveä on historiassa mahdollisesti laskettu. Kotkijärvellä on paljon lahnaa, ja järven hoitokalastus

on käynnistetty keväällä 2012.

Kotkijärven rehevyys näkyy mm. järveen tulevan ojan suulla ja paikoin lahdelmissa vesikasvillisuuden

runsautena. Järven eteläpään lahdelman rannoilla kasvaa muutaman metrin levyinen järviruokovyö

ja sen ulkopuolella on kellulehtisten vyöhyke. Vastaavasti pohjois-luoteispään lahdelma

on vesikasvillisuuden valtaama. Kotkijärven ympäristössä on lehtomaisuutta ja alueelta löytyy mm.

Hankalan lehmusmetsikkö ja yksittäisiä lehmuksia (Tilia cordata) monin paikoin.

Kotkijärven ranta- ja vesikasvillisuus kuvastaakin rehevyyttä ja monipuoliseen lajistoon kirjattiin

mm. rantaluikka, hapsiluikka, myrkkykeiso, leveäosmankäämi, järviruoko, järvikaisla (Schoenoplectus

lacustris), suo-orvokki (Viola palustris), rantayrtti (Lycopus europaeus), järvikorte, tuhkapaju

(Salix cinerea), ratamosarpio, vehka (Calla palustris), luhtarölli (Agrostis canina), korpikaisla

(Scirpus sylvaticus), luhtakastikka (Calamagrostis stricta), luhtalemmikki (Myosotis scorpioides),

ranta-alpi, rantakukka, rönsyleinikki (Ranunculus repens), sammakonkilpukka, rantapalpakko

(Sparganium emersum) ja suoputki (Peucedanum palustre). Uposkasveja ovat mm. ahvenvita, uistinvita

(Potamogeton natans), tylppälehtivita (P. obtusifolius), vesirutto (Elodea canadensis) ja

kellulehtisiä pohjanlumme ja isoulpukka (Nuphar lutea).

Kotkijärvellä on linnustollista arvoa ja siellä viihtyvät mm. laulujoutsen, harmaahaikara (Ardea

cinerea), nauru- (Larus ridibundus) ja kalalokki, kalatiira, rantasipi (Actitis hypoleucos) ja punasotka

(Aythya ferina) (Jutila 2004). Näytteenottokerralla havaittiin västäräkki (Motacilla alba) ja metsäviklo

(Tringa ochropus).

Kotkijärvi on runsashumuksinen järvi (Rh), jonka pintaveden kokonaisfosfori- ja -

typpipitoisuus olivat tyydyttäviä ja klorofylli-α-pitoisuus tyydyttävän ja välttävän rajalla.

Tässä tutkimuksessa Kotkijärven tila arvioidaan ekologiselta luokaltaan tyydyttäväksi.

21


3.3. Vuorenselkä

(35.772.1.006; A= 87,64 ha, max. syv. 5,4 m, keskisyvyys 3 m, V= 2,629 milj. m 3 ; rantaviiva

4,57 km; korkeus mpy N60+84,2 m mpy)

Vuorenselkä on pieni, Längelmäveden ja Hauhon reittien vesistöön kuuluva humusjärvi, joka on

maakunnallisesti määritelty erityistä suojelua vaativaksi vesistöalueeksi. Maisemallisesti järvi kuuluu

Hauhon selän kulttuurimaisema-alueeseen, jonka maisema-aluetyöryhmä on määritellyt valtakunnallisesti

arvokkaaksi, suojeltavaksi kohteeksi. Vuorenselän järven pinta-ala on 90 ha ja siihen

laskevat vedet 1,72 km 2 :ä laajalta lähivaluma-alueelta. Koko valuma-alueen koko on 30,27 km 2 ,

josta peltoalaa 29 %, soita 13 %, ja järviä 4,2 % sekä metsää noin 50 %. Järven tila on luokitteltu

välttäväksi.

Kuva 10

Vuorenselän vesinäytepisteet.

Tummavetinen (100 mg/l Pt) Vuorenselkä oli 24.8.2011 kokonaan yli 18 o C lämpöinen. Pinnan

ylikyllästeisyydestä (106 %) veden happipitoisuus laski pohjan tuntuman 36 %:iin. PH oli pinnassa

em. liittyen kohonnut (8,2) ja laski neutraaliinpohjalla. Alkaliniteetti oli hyvä (0,64 mmol/l). Vesi

oli silminnähden sameaa (NTU 10,6) ja sinilevää oli koko järven alueella runsaasti (levänäytepaikassa

rannan tuntumassa runsaus 3). Näkösyvyyskin jäi surkeaan 0,6 metriin. Klorofyllipitoisuus oli

korkea (22,2 μg/l pinnassa) ja kertoi korkeasta tuotannosta. Sähkönjohtavuus (11.8 mS/cm) ja kemiallinen

hapenkulutus (12 mg/l O 2 ) olivat hieman kohollaan. Kokonaisfosforipitoisuus oli pinnassa

22


erittäin korkea (79 μg/l) ja vielä kohosi pohjalle (94 μg/l). Veden kokonaistyppipitoisuus oli ruskeavetisyydestä

ja rehevyydestä johtuen kohonnut (1300 μg/l)

Vuorenselän rantaa luonnehtii kapeana harjun puolella esiintyvä järviruokovyö, joka levittäytyy

järven länsi- eli pellon puolella leveäksi, jopa 100 m levyiseksi vyöhykkeeksi. Rantakasveista kirjattiin

harmaaleppä (Alnus incana), kiiltopaju (Salix phylicifolia), rantakukka, viitosara (Carex acuta),

rantapalpakko, rantayrtti, rantamatara, punakoiso (Solanum dulcamara), ranta-alpi, rantanenätti

(Rorippa palustris) ja myrkkykeiso. Ilmaversoista tavattiin leveäosmankäämi, järvikorte ja sarjarimpi

(Butomus umbellatus). Kellulehtisistä esiintyi isoulpukka ja uposkasveista kirjattiin ahvenvita.

Aamuisella käynnillä linnuista kirjattiin sinisorsa ja kalalokki.

Vuorenselkä on runsashumuksinen järvi (Rh), jonka pintaveden kokonaisfosfori- ja

typpipitoisuudet olivat välttävät ja klorofylli-α-pitoisuus tyydyttävä. Tässä tutkimuksessa

Vuorenselän tila arvioidaan ekologiselta luokaltaan välttäväksi.

4. Hämeenlinna, Kanta-Hämeenlinnan kaupunginosa

Kanta-Hämeenlinnan alueella on 22 järveä ja lampea. Näytteet otettiin vuonna 2011 Kakkolammista,

Nautalammesta ja Matkolammesta sekä vuonna 2012 Katumajärveltä ja Kankaistenjärveltä.

Mittauksia tehtiin myös Vanajavedellä Hämeenlinnan keskustassa, Vikmanninlahdella,

Virvelinrannassa ja Luukkaanlahdella.

4.1. Kaakkolammi

(35.892.1.003; A=2,51 ha, max. syvyys 2,8 m, kokonaisrantaviiva 0,602 km, 99,2 m mpy)

Iso-Munakkaan länsipuolelle sijoittuva Kaakkolammi on pieni harjualueen runsashumuksinen järvi,

jonka veden laatu on aikaisemmin luokiteltu välttäväksi mm. heikon happitilanteen johdosta. Hertassa

Kaakkolammesta on vain yksi aikaisempi tieto 2.8.1995 perustuen Hämeenlinnan kaupungin

aikanaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä tilaamiin järvitutkimuksiin. Tässä

tutkimuksessa Kaakkolammilta otettiin näytteet 18.8.2011.

Kaakkolammen vesi oli tässäkin tutkimuksessa runsashumuksista (200 Pt mg/l) ja näkösyvyys jäi

vain yhteen metriin, vaikka sameus oli vain lievää (1,1 NTU). Vesi oli yli kymmenen asteista pohjaan

asti. PH oli hieman happamen puolella ja alkaliteetti oli tyydyttävä (0,15 mmol/l). Sähkönjohtavuus

ja kiintoainepitoisuus olivat alhaiset. Kahdessa metrissä ja alempana happi oli lähes loppunut

ja hapetus–pelkistyspotentiaali oli negatiivinen aivan pohjan tuntumassa. Kemiallinen hapenkulutus

oli kohonnut humusvetisyyden vuoksi. Kokonaisfosforipitoisuus oli rehevyyttä osoittava (27 μg/l),

kuten myös kokonaistyppipitoisuus (880 μg/l). Myös YSI-mittarin osoittama klorofyllipitoisuus oli

kohonnut 15,2 μg/l (1 metrissä).

Kaakkolammi on runsashumuksinen järvi (Rh), jonka pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli

erinomainen, kokonaistyppipitoisuus tyydyttävä ja klorofylli-α-pitoisuus hyvä. Tässä tutkimuksessa

Kaakkolammin tila arvioidaan ekologiselta luokaltaan hyväksi.

23


Kuva 11

Kaakkolammin näytepiste ja lammen ympäristöä.

4.2. Kankaistenjärvi

(35.236.1.003; A= 272,6 ha, max. syvyys 17,6 m, V=15 900 000 m 3 , valuma-alueen A=13

km 2 , rantaviiva 14,97 km, korkeus N60+111,6 m mpy; viipymä hyvin pitkä)

Kankaistenjärvi sijaitsee Janakkalan ja Hämeenlinnan rajalla, ja sen vedet laskevat Myllyojaa pitkin

Matkolammen eteläpäähän ja edelleen Myllyjokea pitkin Katumajärveen. Kankaistenjärven valumaalue

on hyvin suppea ja itse Kankaistenjärvi muodostaa luusuassa lasketusta valuma-alueesta 21 %.

Keskiviipymä on hyvin pitkä. Valuma-alue on pääosin metsämaastoa, joskin myös suota on jonkin

verran. Järven pohjoispään tuntumassa on pienialaisia peltoja (peltoisuus 3 %). Rannoilla on runsaasti

loma-asutusta, josta aiheutuu kuormituspainetta. Metsätaloudessa avohakkuut, maan muokkaus,

ojitus ja kantojen nosto lisäävät kuormitusta. Kankaistenjärven tila on arvioitu erinomaiseksi,

mutta ranta-asukkaat ovat huomanneet tilan heikentymisen ja perustaneet suojeluyhdistyksen (kesällä

2012).

Kankaistenjärven vedenlaatua on tutkittu neljällä havaintopaikalla (pohjoisosa 1/Hml, keskiosa 2,

keskiosa 3 ja Kivikari/Jan) vuodesta 1974 lähtien kaikkiaan 28 paikkakertaa. Uusimmat tulokset

ovat vuodelta 2011. Janakkalan puolella oleva eteläosan Kivikari on syvin näytepaikka (17,6 m).

Keskiosa 2 pisteeltä (8,1 m) on Hertan mukaan otettu eniten näytteitä (14 näytettä, viimeisin

2.7.2001). Hieman syvemmältä ”keskiosa 3” -pisteeltä on otettu vain kaksi näytettä (9,5 m, viimeisin

9.2.2011). Matalammasta pohjoisosasta (3 m), joka on Hämeenlinnan kaupungin puolta, on otettu

7 näytettä, joista viimeisin 4.3.2003. Tässä tutkimuksessa Kankaistenjärven keskiosa 3-pisteestä

24


otettiin vesinäyte 13.8.2012 ja lisäksi tehtiin mittauksia pohjoispään uimarannalla ja pohjoisosa 1

pisteellä (30.7.2012). Pirkanmaan ELY-keskus otti vesinäytteen Kivikarin pisteellä 13.8.2012. Kankaistenjärven

pohjoispäähän ampuma-alueelta tulevasta Komulahdenojasta otettiin vesinäyte ja

tehtiin mittaukset 13.8.2012.

Kankaistenjärvi on perustyypiltään miltei kirkasvetinen, karu järvi. Valuma-alueen soiden vaikutus

näkyy vähäisenä kemiallisen hapenkulutuksen kohoamisena ja niukkana humusleimana. Veden

happamuustaso on lähellä järvivesien normaalia tasoa. Veden pH laskee talvisin ja kesäaikaan alusvedessä

lievästi happaman puolelle, joten kokonaisuutena happamuustasoa voidaan luonnehtia hapahkoksi.

Puskurikyky happamoitumista vastaan on vaihdellut tyydyttävästä välttävään. Happamoitumisen

vaaraa ei silti ole. Veden sähkönjohtavuus on normaalilla tasolla, eikä siinä ole todettavissa

pitkällä aikavälillä muutosta. Näkösyvyys on vaihdellut 2,8–6,8 m välillä.

Kuva 12

Kankaistenjärven valuma-alue, pellot ja järvinäytepisteet. Heli Jutila.Pohjakartan copyright

Maanmittauslaitos ja Hämeenlinnan kaupunki.

Kankaistenjärven vedenlaatu on säilynyt lähes muuttumattomana myös rehevyystason suhteen. Pintaveden

fosforipitoisuudet ovat pysyneet karuille vesille ominaisena pääosin alle 10 μg/l ja typpipitoisuuskin

on ollut alle 400 μg/l. Levätuotanto on alhainen, joskin ά–klorofylliä on mitattu melko

harvoin, milloin se on ollut erinomainen. Happitilanne säilyy talvisin jopa erinomaisena, sillä pohjan

lähelläkin happipitoisuus pysyy reilusti yli 5 mg/l. Kesäaikaan happitilanne hieman heikkenee.

Kankaistenjärvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti, sillä vesi on kirkasta, väritöntä, vähähumuksista

ja vähäravinteista.

25


Kankaistenjärven pohjoispään uimalaiturilta tehdyn mittauksen (30.7.2012) mukaan pintavesi oli

lämmintä (22,5 o C), neutraalia (pH 7,16), lievästi sameaa (0,2 NTU) ja klorofylli-α-pitoisuus oli n.

11 μg/l.

”Keskiosa 2” –pisteellä 13.8.2012 pintavesi oli 18,8 o C, lähes neutraalia (7,52), kirkasta (0,1 NTU)

ja klorofylli-α-pitoisuus oli lähes sama kuin laiturilla. Kankaistenjärven pintaveden väri (31 mg/l Pt)

on aivan vähähumuksisen ja humusveden rajamailla ja on todennäköistä, että järvi on luonnontilassa

ollut kirkasvetinen. Näkösyvyys ulottuikin 3,8 metriin. Alkaliteetti oli tyydyttävä (0,17 mmol/l) ja

kemiallinen hapenkulutus alhainen (7,7, mg/l O 2 ). Kankaistenjärven hapen kyllästysaste säilyi pohjan

(14,6 m) asti yli 10 %:in. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli tässä näytteessä 10 μg/l ja

kokonaistyppipitoisuus 390 μg/l. Ravinnepitoisuudet nousivat pohjaa kohti mentäessä ja pohjan

tuntumassa myös rautapitoisuus (650 μg/l) oli kohonnut.

Kuva 13

Kankaistenjärven pohjoispään Tyynelänlahden rantaa.

Hämeen ELY-keskus otti 13.8.2012 Kivikarin syvänteellä näytteitä. Pintaveden väri oli 30 mg/l Pt

eli aivan samoin kuin Hämeenlinnan kaupungin näytteenotonkin yhteydessä kirkkaan ja humusveden

rajalla. Muutoinkin tulokset olivat pitkälti samanlaisia näissä selvityksissä. ELY:n tutkimuksessa

laboratoriossa mitattu, ja 0-2 m metrin koontana otettu klorofylli-α-pitoisuus oli puolet pienempi

(5,5 μg/l) kuin mittarilla 1 metristä mitattu pitoisuus.

Kankaistenjärveltä (ja lähinnä pohjoispään uimarannalta) on viime vuosina ilmoitettu jonkin verran

sinileväesiintymiä. Näytteistä on analysoitu mm. Anabaena sp. ja Microcystis sp.

Kankaistenjärveen on istutettu haukea, täplärapuja, siikaa ja järvitaimenta (Salmo trutta lacustris);

tiedossa on myös karppi- (Cyprinus carpio), muikku-, suutari-istutuksia. Vesikasvistoon kuuluvat

pohjoispäässä mm. ruskoärviä (Myriophyllum alterniflorum), puro- (Potamogeton alpinus), ahvenja

heinävita, vaalealahnaruoho (Isoetes echinospora), kolmihedevesirikko (Elatine triandra), siimapalpakko,

isoulpukka ja järvisiloparta (Nitella flexilis). Keskivaiheilla järveä karun veden lajit olivat

tavallisia: nuottaruoho ja tummalahnaruoho. Heli Jutila selvitti Kankaistenjärven vesikasvillisuutta

kesällä 2012 (Jutila 2012).

Kankaistenjärven linnustoon kuuluvat mm. laulujoutsen, kalatiira ja kuikka.

26


Kankaistenjärven alkuperäinen tyyppi vesimuodostumana lienee pieni vähähumuksinen järvi

(Vh), joskin veden väriä on mitattu suhteellisen harvoin ja tuloksia on sekä alla 30 mg/l Pt että yli.

Tällöin kokonaisfosfori- ja –typpipitoisuuden perusteella Kankaistenjärvi on erinomainen ja

ά–klorofyllin perusteella tyydyttävä. Jos Kankaistenjärvi katsotaan humusjärveksi, ά–

klorofyllin perusteella muodostuva luokka nousee hyvään. Kankaistenjärven ekologien luokka

arvioidaan tämän tutkimuksen mukaan hyväksi.

4.3. Katumajärvi

Kunta

Hämeenlinna

Karttalehti 213 109, 213112

Pinta-ala

373 ha

Tilavuus 26,7 milj. m 3

Suurin syvyys

18,9 m

Keskisyvyys

7,1 m

Viipymä

630 d

Valuma-alue

5100 ha

Peltoisuus 20 %

Järvisyys 13,2 %

Tila

hyvä – tyydyttävä

Näkösyvyys

3,43 m

Ravinnesuhde 26,95 Katumajärvi pohjoispäästä. Karri Jutila. 08.2004

Kokonaisrantaviiva

17,5 km

Vanajaveden laakson kulttuurimaisemaan sijoittuva Katumajärvi on perinteisesti luokiteltu veden

laadultaan hyväksi. Luontaisesti karu Katumajärvi on muuttunut keskiravinteiseksi ja varsinkin

alusveden kokonaisfosforipitoisuus on kohonnut viime vuosikymmenien aikana melko reheväksi.

Tyydyttäväksi luokitettu alusveden happitilanne on heikentynyt, ja järven ravinnenielu vuotaa varsinkin

lopputalven hapettomina aikoina tarjoten ravinnepulsseja, jotka ilmenevät ajoittain levien

massaesiintymisinä. Katumajärven pH:n kasvu on ollut erittäin merkitsevää, joskin määrällisesti

vähäistä (keskiarvo=6). Myös sähkönjohtokyky on kasvanut erittäin merkitsevästi. Katumajärven

rehevöitymistä ilmentää myös kesäaikaisen näkösyvyyden merkitsevä lasku. Katumajärven tilaa on

seurattu säännöllisesti vuodesta 1965 (Jutila & Salminen 2006, Jutila 2006, Jutila 2010).

Katumajärvi saa vetensä ensisijaisesti järven pohjoispäähän laskevasta Ruununmyllynjoesta, jonka

latvavetenä on lähes luonnontilainen, veden laadultaan erinomainen Kankaistenjärvi. Myllyjoki

kulkee läpi peltoalueiden ja humusvetisen Matkolammin. Katumajärveen laskee 21 ojaa tai uomaa

lähivaluma-alueelta (Jutila & Salminen 2006). Katumajärven rannalla on viisi virallista uimarantaa,

paljon loma- ja haja-asutusta, useita matkailukohteita ja varsinkin länsirannalla kiinteätä asutusta

sekä teollisuutta. Katumajärven vedet purkautuvat Kutalanjoen kautta Vanajaveteen ja edelleen

Kokemäenjokeen. Katumajärven suojeluyhdistys on toiminut järven hyväksi vuodesta 1991 lähtien.

Se on julkaissut kolme suojeluopasta (mm. Jutila ym. 2003) ja tehnyt lukuisia toimia ja aloitteita

järven hyväksi. Pääosin virkistyskäytöllistä kunnostusta on ollut vesikasvillisuuden niitto, jota on

toteutettu Katumajärvellä. Katumajärvellä on myös hoitokalastettu (Jutila 2006).

4.3.1. Vesikasvillisuus

Katumajärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitukset vuosina 1989 (Metsälä 1989) ja 2003 (osana

JÄRKI-hanketta, Jutila & Kouvo 2006). Katumajärven kaakkois- ja luoteispäitä luonnehtivat hiesuvaltaiset

rannat kortteikkoineen ja ruovikoineen. Järven keskivaiheilla on kalliorantoja, joiden kohdalla

kasvillisuusvyöhykkeet ovat kapeimmillaan. Moreenirantoja on siellä täällä ympäri järven.

Katumajärven yleisimmät ilmaversoislajit ovat järvikorte ja järviruoko. Kelluslehtisistä runsaimpia

27


ovat ulpukka ja vesitatar (Persicaria amphibia). Sarojen, vesitattaren ja isosorsimon määrä näyttäisi

kasvaneen verrattuna aikaisempiin vuosiin (Jutila 2007, Jutila & Kouvo 2006). Rehevöitymistä

kuvaavaa lajistoa ovat ilmaversoista kauniskukkainen sarjarimpi, kapeaosmankäämi (Typha angustifolia)

ja haarapalpakko (Sparganium erectum) sekä kellulehtisistä pystykeiholehti (Sagittaria sagittifolia)

ja uposkasveista karvalehti (Ceratophyllum demersum) ja pitkälehtivita (Potamogeton

praelongus). Katumajärven vesikasvistoon kuuluvat mm. isolumme, katkeravesirikko (Elatine hydropiper),

rantaleinikki jne. Runsastunutta tulokaslajistoa ovat vesirutto ja isosorsimo (Glyceria maxima)(Jutila

2007, Jutila & Kouvo 2006).

4.3.2. Linnusto

Katumajärvi on paikallisesti arvokas lintuvesi ja sen pesimälinnustoa ovat naurulokki, nokikana

(Fulica atra), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), härkälintu (P. griseigena), kuikka ja silkkiuikku

(P. auritus). Katumajärven tuntuman lintulajistoon kuuluu myös nuolihaukka (Falco subbuteo).

Ruununmyllynjoki- ja Kutalanjokivarressa elää runsaasti yölaulajia, esim. satakieli (Luscinia

luscinia), luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) ja harvinainen viitasirkkalintu (Locustella fluviatilis).

Lisäksi talvehtimassa on ajoittain havaittu koskikara (Cinclus cinclus) (Jutila 2007).

4.3.3. Kalasto

Katumajärvi on melko hyvä kalavesi. Yleisimmät kalalajit ovat ahven ja särki, jotka muodostavat

noin puolet kalakannasta. Seuraavaksi yleisimmät kalalajit ovat lahna (Abramis brama), kiiski, salakka

(Alburnus alburnus) ja hauki. Muikun määrä on vähentynyt. Katumajärveen on istutettu vuoden

1995 jälkeen mm. karppeja, kirjolohta (Oncorhynchus mykis), siikaa, kuhaa (Stizostedion lucioperca

sekä joki- ja täplärapuja (Jutila ym. 2003, Hakaste 2001).

4.3.4. Tutkimukset

Katumajärven veden laatua on tarkkailtu jo vuodesta 1962 lähtien. Valtakunnallista syvännepisteseurantaa

on tehty vuosina 1965–1994 Lammassaaren lähellä (B-pisteellä). Hämeenlinnan kaupunki

ja välillä Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto ja jälleen Hämeenlinnan

kaupunki ovat seuranneet Katumajärven fysikaalis–kemiallista tilaa neljällä vedenlaadun

tarkkailupisteellä vuodesta 1989. Valtion ympäristöhallinto on seurannut järven tilaa säännöllisemmin

uudelleen vuodesta 2003 lähtien. Hertta-ympäristötietojärjestelmän mukaan näytteitä on

otettu 129 ajankohtana. Näytteenottajina ovat toimineet niin Uudenmaan ympäristökeskus (1962-

1994), Kokemäenjoen vesistön vsy. ry (1995-1997), Hämeenlinnan paikallinen ympäristöviranomainen

(seudullinen ympäristötoimi, ktt. ky. yo. ja ympäristöpalvelut) (1998, 2003-2005), Hämeen

ympäristökeskus (2002) kuin Pirkanmaan ympäristökeskus (2000-2008). Katumajärvi on mukana

vesienhoitosuunnittelun mukaisessa seurantatutkimuksessa kolmen vuoden rotaatiolla.

4.3.5. Vuosien 2011 ja 2012 tulokset

Hämeenlinnan Katumajärvellä mitattiin vedenlaatua kesän 2011 aikana neljässä mittauspisteessä.

Heinäkuun alussa mittaukset tehtiin pisteillä ”pohjoisosa 5” eli A-piste (1.7.2011), ”Puketti 6” eli

C-piste ja ”D eli eteläosa” (4.7.2011). Elokuussa tehtiin mittaus ja otettiin vesinäytteet ”syvänne

97”-pisteeltä (22.8.2011).

Heinäkuun alun 2011 mittaukset

Heinäkuun alussa tehtyjen mittausten perusteella Katumajärven harppauskerros sijaitsee noin neljästä

kuuteen metrin syvyydessä. Tämän alapuolella hapen määrä vedessä alkaa vähetä, ja esimerkiksi

kahdeksassa metrissä hapen kyllästysaste on keskimäärin 41 %. Syvimmällä mittauspisteellä

(Puketti 6) happea on 14 metrissä lähes 30 %, mutta 15 metrissä (60 cm pohjasta) enää 9 %. Järven

28


pohjoisosassa pistellä A, 9,7 m syvyydessä (pohjan ollessa 10,2 m:ssä) happea oli vain 0,23 mg/l

(kyllästysaste 2,1%). Sen sijaan järven matalammassa eteläosassa, pisteellä D, happipitoisuus oli

pohjan läheisyydessä (8 m, 0,65 m pohjasta) yllättävän hyvä (3,93 mg/l; 37,6%). Hapetuspelkistyspotentiaali

oli selvästi miinuksella pisteen A pohjan tuntumassa (-196 mV), vähän plussalla

pisteen C (8 mV) ja selvästi plussalla pisteen D (160 mV) pohjassa.

Kuva 14

Keväistä Katumajärven eteläpäätä. 2003. Heli Jutila, JÄRKI-hanke.

Katumajärven pintavesi oli heinäkuun alussa varsin kirkasta ja sameus lisääntyi vasta pohjan läheisessä

alusvedessä (keskimäärin 1,85 NTU). Pintaveden klorofyllipitoisuus osoitti A ja C (Puketti)

pisteillä juuri ja juuri karua vettä ja D pistellä lievää rehevyyttä (rajana 4 μg/l). Syvemmällä klorofyllipitoisuus

hieman lisääntyi (keskimäärin 4,2 μg/l). Sähkönjohtavuus (12,4 mS/m) oli varsin alhainen.

Veden pH vaihteli hieman neutraalin molemmin puolin ollen kuitenkin pinnassa kahdeksan

tuntumassa.

Elokuun lopun 2011 mittaukset

Syvänne 97 -pisteellä elokuun 22. päivä tehdyssä mittauksessa järven happitilanne oli heinäkuuhun

nähden selvästi huonontunut. Harppauskerroksen alapuolella 8 metrissä happea on enää 0,66 mg/l ja

luku väheni, kunnes 15 metrin syvyydessä vesi oli täysin hapetonta (pohja 16,3 m:ssä).

Veden pH on oli pinnasta 7 metriin asti >7 ja siitä alaspäin 6,3–6,7 (keskimäärin 6,82). Sameus oli

keskimäärin 1,8 NTU, joskin 9 ja 10 metrin välillä saatiin jonkin verran korkeammat arvot (4,3-

5,4). Klorofyllipitoisuus oli keskimäärin 3,6 μg/l, ja pinnassa se oli 4,4 μg/l. Seitsemään metriin asti

klorofylliarvot olivat lievästi rehevän puolella eli yli 4 μg/l. Heinäkuun mittauksiin verrattuna arvot

olivat elokuussa tasaisempia, ja korkeimmat klorofylliarvot mitattiin heinäkuussa. Veden sähkönjohtavuus

kasvoi heinäkuisia lukemia enemmän pohjaan mentäessä (1 metrissä 12,5 mS/m -> 16

metrissä 14,9 mS/m). Myös kiintoainepitoisuudessa on nähtävissä vähäistä nousua alusvedessä.

Hapetus-pelkistypotentiaali laski pinnan 143 mV:sta pohjan 100 mV:iin. Redox-arvot kertovat, että

ravinteiden vapautuminen ferriyhdisteistä on mahdollista. Happipitoisuus putosi alle 10 %:in 8

m:ssä ja 9 m se oli 1 mg/l ja siitä alaspäin alempi syvänne 95-pisteellä 22.8.2011 tehdyssä mittauksessa.

Katumajärven pintaveden väri kertoi vähähumuksisuudesta (25 mg/l Pt) ja alkaliteetti oli hyvä (0,43

mmol/l). 22.8.2011 otetun pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli lievää rehevyttä kuvaava (15

μg/l), mutta nousi selvästi 10 metriin mentäessä (64 μg/l) ja vielä kolminkertaistui siitä pohjanlähei-

29


seen veteen (15 m 180 μg/l). Samaa tahtia kohosi myös rautapitoisuus, joka sekin kertoo pohjasta

hapettomissa oloissa tapahtuvasta sisäisestä kuormituksesta. Pintaveden kokonaistyppipitoisuus on

lievää rehevyyttä osoittava (510 μg/l) ja pohjan tuntumassa selvästi kohonnut (940 μg/l). Myös nitraatti-

ja ammoniumtyppipitoisuudet kohosivat pohjalle mentäessä (310 μg/l ja 180 μg/l).

Kuva 15

Katumajärven näytepisteet. Keltaisella merkityistä otettiin näytteitä tässä tutkimuksessa.

Kesän 2012 tutkimukset

Katumajärven pohjoispään A-pisteellä 3.8.2012 tehtyjen mittausten mukaan pintavesi oli neutraalia,

kirkasta ja sähkönjohtavuus oli vähän kohonnut. Klorofylli-α-pitoisuus oli selvästi edelliskesäistä

korkeampi (13,8 μg/l). Happipitoisuus säilyi hyvänä 5 metriin asti ja laski 3,8 %:iin 9 m syvyydessä.

Sameudessa oli 9 m tuntumassa hyppäys (21,6 NTU). Näkösyvyys oli noussut heinäkuun 2,8

metristä elokuun 3,5 metriin.

Katumajärven syvänne 95 –pisteellä 13.8.2012 tehdyssä mittauksessa pintavesi oli edelleen kirkasta

ja neutraalia, mutta klorofylli-α-pitoisuus oli noussut selvästi (19,1 μg/l). Happipitoisuus säilyi hyvänä

7 metriin ja laski alle 10 %:in 10 m:ssä. 14 m alapuolella happea oli alle 2 mg/l. Erona aikaisempaan

oli hapetuspelkistyspotentiaalin säilyminen selvästi positiivisen puolella (186 mV).

Katumajärven pintaveden väri kertoi vähähumuksisuudesta (26 mg/l Pt) ja alkaliteetti oli hyvä (0,42

mmol/l). 13.8.2012 otetun pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli lievää rehevyttä kuvaava (13

μg/l), ja nousi vasta 15 metriin mentäessä (25 μg/l), joten tältä osin tilanne oli paljon parempi kuin

kesällä 2011. Rautapitoisuus nousi jo 10 m:ssä (150 μg/l). Pintaveden kokonaistyppipitoisuus on

30


lievää rehevyyttä osoittava (460 μg/l) ja pohjan tuntumassa selvästi kohonnut (1300 μg/l). Nitraattipitoisuudet

kohosi 10 metriin mentäessä (360 μg/l).

4.3.6. Katumajärven kasviplanktontutkimus kesällä 2009

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys tekemässä kasviplanktontutkimuksessa Katumajärven

klorofylli a-pitoisuus kohosi 16.6.2009 jopa rehevien vesien tasolle, mutta laski heinäkuun

alussa lievästi reheville vesille ominaiseksi ja pysyi tällä tasolla koko loppukesän ajan. Klorofylli a-

pitoisuus vaihteli kesän kuluessa 6,8–11 μg/l. Kasviplanktonin laskennallisen biomassan (0,8–1,9

mg/l) perusteella Katumajärven rehevyysaste oli fosforipitoisuuden tavoin lievästi rehevä läpi kesän

eli levää melko vähän läpi kesän. Kesäkuun puolivälissä, jolloin levää todettiin eniten, 1,9 mg/l,

pitoisuus jäi selvästi rehevien vesien raja-arvon (2,5 mg/l) alapuolelle. Kesäkuun puolivälissä valtalajina

olivat kasviplanktonin vuodenaikaisvaihtelulle ominaisesti vielä piilevät, ja myös nieluleviä

todettiin runsaasti (yhteenlaskettu osuus 73,8 %). Kasviplanktonin biomassa väheni heinäkuussa ja

heinäkuun lopulla todettiin kasvukauden ajan minimi (0,8 mg/l), joka oli jo varsin lähellä karujen

vesien raja-arvoa (0,5 mg/l). Nielulevät siirtyivät valtalajiksi jo heinäkuu alussa ja ne kasvattivat

osuuttaan heinäkuun lopulla, jolloin niiden osuus kasviplanktonista oli 32,3 %. Nielulevien lisäksi

lajistossa todettiin runsaasti kulta- viher- ja piileviä. Sinilevien osuus kasviplanktonista oli heinäkuussa

ja elokuun alussa erittäin vähäinen (2,9–4,2 %). Elokuun puolivälissä sinilevien osuus (7,8

%) oli kesäkauden ajan suurin, mutta kaiken kaikkiaan niiden osuutta voitiin pitää tuolloinkin melko

vähäisenä. Elokuussa piilevät muodostivat suurimman osan biomassasta, sillä elokuun puolivälissä

piilevien osuus kasviplanktonista oli peräti 73,3 %. Biomassa oli elokuussa suurempi kuin

heinäkuussa.

4.3.7. Ekologinen luokka

Katumajärvi on keskikokoinen vähähumuksinen järvi huomioiden, että järvi on aikanaan ollut nykyistä

vielä kirkasvetisempi. Kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori- ja –typpi- sekä a-

klorofyllipitoisuuden mediaanit osoittavat tyydyttävää ekologista luokkaa. Elokuun 2011 mittausten

perusteella pintaveden kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuus osoittivat hyvää ja kokonaistyppipitoisuus

tyydyttävää luokkaa. Kesän 2012 mittausten perusteella pintaveden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus

osoittivat hyvää ja a-klorofyllipitoisuus välttävää luokkaa. Vesikasvillisuuskartoitus,

kalastoselvitykset ja pohjaeläinselvitys ovat määrittäneet luokan lähinnä tyydyttäväksi.

Kokonaisuutena Katumajärven ekologinen tila on käytettävissä olevien tietojen perusteella

tyydyttävä, ja sellaiseksi sen on Hämeen ympäristökeskuskin päätöksellään määritellyt.

4.4. Nautalammi

(35.840.1.001; A= 6,858 ha, max. syvyys n. 2 m; rantaviiva 1,049 km, korkeus N60+92,1 m

mpy)

Katumajärven itäpuolella sijaitsevaan Nautalammiin

laskee vesiä sekä pelto- että suoalueilta.

Mataluuden takia ulpukkaa kasvaa koko järven

alueella. Nautalammista on vain yksi näyte Hertta-tietokannassa

(2.8.1995). Tässä tutkimuksessa

Nautalammilta lounaisrannalta otettiin näyte

22.8.2011.

Kuva 16

Nautalammin syvännepiste ja lammen

ympäristöä.

31


Nautalammen vesi on ruskeaa (1995: 80 ja 2011: 120 Pt/l) ja rehevää humusvettä. Kesän 2011 perusteella

Nautalammi olisi jopa runsashumuksinen järvi. PH on neutraali ja alkaliteetti vuoden 1995

tutkimuksen mukaan tyydyttävä. Sameus oli voimakasta kesällä 2011 (13,8 NTU). Sähkönjohtavuus

oli alhainen, mutta kemiallinen hapenkulutus ja kiintoainepitoisuus vähän kohonneita. Happea matalassa

vedessä riittää kesäaikaan. Kesällä 2011 (63 μg/l) kokonaisfosforipitoisuus oli kaksinkertainen

vuoteen 1995 (30 μg/l) verrattuna. Kokonaistyppipitoisuus oli kohonnut (780 μg/l). Klorofyllipitoisuus

oli alhainen ilmeisesti voimakkaan suurkasvituotannon vuoksi.

Nautalammi on runsashumuksinen järvi, jonka kesän 2011 pintaveden kokonaisfosfori- ja -

typpipitoisuus olivat tyydyttäviä ja a-klorofyllipitoisuus erinomainen. Nautalammin ekologinen

tila arvioidaan tässä tutkimuksessa vähäisen tiedon pohjalta tyydyttäväksi.

5. Hämeenlinna, Kalvolan kaupunginosa

Kalvolasta näytteet otettiin Iso-Salannista, Keihäsjärveltä, Kotkajärveltä ja Renkajärveltä (kuvaus

Hattulan kohdalla). Yhteensä järviä ja lampia Kalvolassa on 65.

5.1. Iso-Salanti

(35.284.1.006; A= 44,79 ha, max. syvyys 1,2 m; rantaviiva 3,2 km; korkeus N60+118,4 m

mpy)

Kalvolan Ohtisten kylän länsipuolelle sijoittuvan Iso-Salannin järven valuma-alueella on paljon

ojitettua suota ja metsää. Iso-Salannista on otettu Hertan mukaan seitsemän vesistönäytettä (1978,

1991, 1996, 2003, 2007) ja lisäksi muutamia rantanäytteitä. Tässä tutkimuksessa Iso-Salannin tilaa

tutkittiin ’pohjoinen 2’ -pisteellä 14.8.2012 tehdyllä näytteenotolla.

Kuva 17

Iso-Salannin näytepisteet ja valuma-aluetta. Keltaisella on osoitettu ’pohjoinen 2’ -piste,

mistä tässä tutkimuksessa otettiin näyte.

32


Iso-Salannin ruskeavetisyys (330 mg/l Pt) vaikuttaa voimakkaasti veden laatuun. 14.8.2012 tehdyssä

mittauksessa havaittiin, että Iso-Salannin veden happipitoisuus laski 0,5 m:n 85 %:sta 1 m:in 36

%:iin. Sameus oli lievää (0,3-2,1 NTU 1 m:ssä) ja sähkönjohtokyky alhainen. PH oli hieman happamen

puolella ja aikaisemmissa tutkimuksissa vesi on ollut ajoittain hyvinkin hapanta. Veden välttävä

alkaliniteetti (0,09 mmol/l) kertoi heikosta happamoitumisen sietokyvystä. Kemiallinen hapenkulutus

(37 mg/l O 2 ) oli myös selvästi kohonnut 14.8.2012 0,5 m syvyydestä otetussa näytteessä

luultavasti runsashumuksisuuden vuoksi. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat korkeat: kokonaisfosforipitoisuus

85 μg/l ja kokonaistyyppipitoisuus 910 μg/l. Rautapitoisuus oli myös varsin korkea

(1100 μg/l) 0,5 metrissä. Pintaveden klorofylli-α-pitoisuus oli sekin korkea (43-46 μg/l). Iso-

Salannin näkösyvyys oli vain puoli metriä.

Iso-Salanti on runsashumuksinen järvi, jonka kesän 2012 pintaveden kokonaisfosfori- ja a-

klorofyllipitoisuus olivat välttäviä ja kokonaistyppipitoisuus tyydyttävä. Iso-Salannin ekologinen

tila arvioidaan tässä tutkimuksessa vähäisen tiedon pohjalta välttäväksi.

5.2. Keihäsjärvi

(A= 103,9 ha, max. syvyys 1,6 m; rantaviiva km; korkeus N60+115,6 m mpy)

Keihäsjärvestä on otettu Hertan mukaan seitsemän vesistönäytettä (vuosina 1978, 1991, 1996, 2007

ja 2012) ja lisäksi muutamia rantanäytteitä. Pirkanmaan ELY:n viimeisellä näytekerralla

(14.6.2012) on otettu myös kasviplanktonnäyte. Tässä tutkimuksessa näyte otettiin 17.8.2011 Taljalan

pisteeltä.

Kuva 18

Keihäsjärven näytepisteet. Keltaisella Taljalan piste, jossa otettiin näyte tässä tutkimuksessa.

33


Keihäsjärvi on ruskeavetinen (120-140 mg/l Pt) ja matala järvi. 17.8.2011 tehdyssä mittauksessa

havaittiin, että Keihäsjärven oli sameaa (4-6 NTU) ja sähkönjohtokyky oli alhainen. PH oli hieman

happamen puolella. Matalalla järvellä ei ole kesäaikaan happiongelmia. Veden välttävä alkaliniteetti

(0,080 mmol/l) kertoi heikosta happamoitumisen sietokyvystä. Kemiallinen hapenkulutus (18 mg/l

O 2 ) oli jonkin verran kohonnut 17.8.2011 otetussa 1 m syvyydestä otetussa näytteessä. Pintavedessä

oli kohtalaisesti ravinteita, mutta tämän tyyppisissä järvissä se on tavallista. Kokonaisfosforipitoisuus

oli 32 μg/l ja kokonaistyyppipitoisuus 780 μg/l. Nitraatti- ja ammoniumpitoisuudet olivat määritysrajan

alapuolella. Rautapitoisuus oli kohonnut (790 μg/l), mutta mangaanipitoisuus varsin maltillinen

(23 μg/l). Pintaveden klorofylli-α-pitoisuus oli kohonnut (12,5 μg/l).

Keihäsjärven runsaaseen vesikasvistoon kuuluvat mm. isoulpukka, uistinvita, pystykeihonlehti (Sagittaria

sagittifolia), leveäosmankäämi, pullosara, järvikorte, järviruoko ja jouhivihvilä. Rannalla

kasvoi tervaleppää, myrkkykeisoa, terttualpia, rantakukkaa, kurjenjalkaa, harmaasaraa, viita- ja

luhtakastikkaa. Järvellä havaitsimme kaksi kuikkaa ja kalatiiran (Sterna hirundo). Rannassa kiipeili

orava (Sciurus vulgaris). Venerannassa oli jonkin verran sinilevää ja siitä otettiin näyte.

Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 7 §:n mukaisen järvityypittelyn mukaan

Keihäsjärvi on matala runsashumuksinen järvi (MRh), jonka kesän 2011 pintaveden kokonaisfosforipitoisuus

oli hyvä, kokonaistyppipitoisuus tyydyttävä ja a-klorofyllipitoisuus erinomainen.

Hertassa Hämeen ELY on jostain syystä luokittanut tämän järven matalaksi humusjärveksi.

Siinä tapauksessa em. suureet osoittavat tyydyttävää, välttävää ja hyvää luokkaa. Keihäsjärven

ekologinen tila arvioidaan tässä tutkimuksessa vähäisen tiedon pohjalta tyydyttäväksi.

5.3. Kotkajärvi

(35.285.1.003; A= 283,84 ha, max. syvyys 10,1 m; rantaviiva 17,80 km; korkeus

N60+120,9 m mpy)

Kotkanjärven tila on heikentynyt viime vuosina. Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokannasta

löytyy Kotkajärven seurantatuloksia vuodesta 1966 lähtien, joskaan ei joka vuodelta. Näytteitä on

otettu kahdelta seurantapisteeltä Sittala 1 (kuva 19) ja Taljala 2 sekä talvella että kesällä kaikkiaan

22 kertaa ja lisäksi on muutamia rantanäytteenottoja. Kotkajärvestä laadittiin tietoja koostava julkaisu

vuonna 2006 (Jutila ym. 2006) ja sitä on kuvattu myös Kalvolan luonto-oppaassa (Jutila &

Harju 2004). Edellisessä on myös Kotkajärven vesikasvillisuusselvitys. Näytteidenottajina ovat

toimineet Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi (Jutila 2008-2010), Kokemäenjoen vesistön

vesiensuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus.

Kotkajärven valuma-alue on pääosin metsää ja siellä on laajoja ojitettuja soita, mutta vain

vähän peltoja. Valuma-alueella sijaitsee kaksi lampea: Perälammi ja Ulajanlammi. Kotkajärveen

laskee kahdeksan isompaa ojaa, joista merkittävin on laajan valuma-alueen omaava Myllyoja. Sahajoki

laskee Kotkajärven vedet Muulinjärveen.

Kotkajärven puskurikyky on ollut erinomainen (x=0,3 mmol/l; n=41) ja pH miltei neutraali

(x=7; n =59). Alkaliteettiarvojen kehitys on hienoisesti nouseva. Sähkönjohtavuus on vaihdellut

välillä 6,0–8,36 mS/m, keskiarvon ollessa 6,8 (n = 54). Sähkönjohtavuus, vaikkakin vielä varsin

alhainen, näyttää olevan nousussa, mikä ilmentää veden nuhraantumista, kuten Katumajärvelläkin

on aikaisemmin osoitettu (Jutila & Salminen 2006).

Kotkajärven kirkkaassa vedessä on jonkin verran humusta (18.8.2010 pinta 50 Pt/l), ja keskimääräinen

näkösyvyys ulottuu kolmeen metriin. Kotkajärvellä kaikkien näytteiden (n = 52) keskimääräinen

väriluku on 73,4 mg Pt/l (Md=40). Väriluvun perusteella vesi on humuspitoista (18.8.2010 50

Pt/L) eikä siinä ole tapahtunut selkeää muutosta suuntaan tai toiseen vuosien kuluessa.

34


Kotkajärven pintaveden avovesiaikainen sameus on keskimäärin 0,98 FNU eli vesi on kirkasta.

Kaikkien näytteiden sameuden keskiarvo on 5,5 FNU (n = 54), koska alusvedessä on ajoittain havaittu

sameutta. Kotkajärven syvänteistä happi on loppunut tai happikyllästysaste on laskenut lähelle

nollaa ajoittain kerrostuneisuuskauden lopulla. Myös kesällä 2010 happi oli vähissä pohjanläheisessä

vedessä (9 %).

Kuva 19

Kotkajärven näytepisteet: Sittala keltaisella ja Taljala pohjoisempi punainen piste.

Kotkajärvi on karu eli oligotrofinen järvi, jonka pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuuden

keskiarvo on 7,91 μgP/l (n= 50). Myös kesällä 2010 pintavesi oli niukkaravinteista (8 μgP/l ja

430 μgN/l) ja klorofylli-α-pitoisuus oli alhainen (5,9 μg/l). Kokonaistyppipitoisuudenkin perusteella

(keskiarvo 770 μgN/l; n=55) järvi on niukkaravinteinen. Fosforipitoisuus näyttäisi hieman nousseen

ajan myötä (kaikkien näytteiden regressiosuora y = -0,0395x + 10,393, selitysaste R 2 = 0,0867).

Kotkajärven veden laatua mitattiin Hämeenlinnan kaupungin toimesta 5.7.2011 kolmella näytepisteellä

Sittalassa, Pihlajamäenlahdella ja Taljalassa. Kirkkaan veden klorofyllipitoisuus oli korkea

Sittalassa kahden metrin syvyydellä. Siellä pohjanläheisessä vedessä happipitoisuus oli vielä tyydyttävä

(12 %). Näkösyvyys oli 3 metriä. Pirkanmaan ELY tutki Kotkajärven tilaa kolme kertaa vuonna

2011.

Sittalasta 15.7.2012 otetun näytteen mukaan veden kokonaisfosforipitoisuus oli miltei karulle vedelle

ominainen (8-10 μg/l). Niukkahumuksisen veden typpipitoisuudet ja kemiallinen hapenkulutus

olivat myös alhaiset.

6.7. tehdyssä mittauksessa Taljalan pintaveden klorofyllipitoisuus oli korkea. Sittalassa samana

päivänä tehdyt mittaukset osoittivat, että pintaveden klorofyllipitoisuus oli melko korkea ja happi

oli vähentynyt pinnasta. Myös 14.8.2012 Sittalassa oli havaittavissa samanlainen hapen kuluminen

järven pinnasta (2,4 %) ja korkea sameus (13 NTU) sekä klorofyllipitoisuus (17,7 μg/l). Pohjanläheisessä

alusvedessä (9-10 m) happipitoisuus oli alle 5 %. Pintavesi oli vähähumuksista (46 mg/l Pt)

ja hyvin puskuroitua happamoitumista vastaan (alk. 0,26 mmol/l). Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus

oli yllättävän korkea (33 μg/l), mutta fosfaattifosforia siinä ei luonnollisestikaan ollut aktiivi-

35


sen tuotannon ansiosta. Pohjanläheisessä vedessä (9 m) väri oli tumma ja rautapitoisuus korkea

(3400 μg/l), mutta kokonaisfosforipitoisuus ei ollut kovinkaan korkea (20 μg/l).

Kotkajärvellä tavattiin ensimmäiset sinileväesiintymät (Microcystis sp., Anabaena sp.) kesäkuussa

2007 Jylhynlahdella. Sen jälkeen levää on esiintynyt joka kesä jonkin aikaa.

Kasvillisuuden perusteella Kotkajärvi on karu, moreenirantainen korte–ruokotyypin järvi.

Kotkajärven niukkaravinteisuudesta kertovat mm. tummalahnaruoho ja äimäruoho (Subularia aquatica).

Paikoin kelluslehtiset ovat runsastuneet ravinnelisäyksen seurauksena esim. Jylhynlahdella.

Osin isoulpukan ja pohjanlumpeen laajat kasvustot Pihlajamäen- ja Järvenpäänlahdilla johtuvat

pehmeistä pohjista (Jutila ym. 2007). Kotkajärven vesi- ja rantakasvillisuutta selvitettiin uudelleen

kesällä 2012.

Kuva 20 Syksyinen Kotkajärvi 15.9.2007.

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järvityypittelyn mukaan Kotkajärvi lienee pieni humusjärvi,

jonka kesän 2011 pintaveden kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuus sekä a-klorofyllipitoisuus

osoittivat erinomaista luokaa. Koska Kotkajärvi on kärsinyt viime vuosina sinileväkukinnoista,

Kotkajärven ekologinen tila arvioidaan hyväksi.

5.4. Rimminlammi

(A=3,6 ha, max. syvyys 2,9 m)

Renkajärven pohjoispäähän liittyy Rimminlammi, jota voidaan pitää Renkajärven lahtena. Rimminlammen

veden laatu poikkeaa kuitenkin voimakkaasti Renkajärven veden laadusta. Rimminlammista

ei löytynyt aikaisempia tuloksia Hertta-ympäristötietokannasta. Hämeenlinnan kaupungin ympäristötoimi

otti näytteitä 29.2.2008 ja 21.8.2008. Tässä tutkimuksessa Rimminlammen veden laatua

mitattiin 18.8.2011 ja 26.7.2012, mutta näytteitä ei otettu. Rimminlammen valuma-alue on melko

suuri ja siellä on useita soita kuten Teerinsuo.

36


Rimminlammi on vain lievästi samea (Keskiarvo 1, 8 NTU) ja ruskeavetinen (keskiarvo 123 mg/l

Pt) järven osa. PH oli lähellä neutraalia (keskiarvo 6,9) ja puskurikyky hyvä (0,5 mmol/l). Sähkönjohtavuus

(x=8,7 mS/cm) ja kemiallinen hapenkulutus (x=16,4 mg/l) olivat humusvedelle tyypilliset.

Rimminlammen happitilanne oli tyydyttävä ja pohjalla oli happea 26.7.2012 14 %.

Rimminlammi on kokonaisfosforin suhteen lievästi rehevä (x=21 μg/l). Järvi on kokonaistypen

suhteen rehevä (1175 μg/l). Rautapitoisuus on humusvedelle tavanomainen ja mangaanipitoisuuskin

alhainen. Näkösyvyys oli kesällä 2011 1,7 m ja kesällä 2012 1,4 m. Rehevän oloisen Rimminlammen

rantoja kehystävä ilmaversoisvyöhykkeet, joissa kasvaa mm. järviruoko, leveäosmankäämi,

järvikorte, pullosara ja pajut. Myös kelluslehtikasvillisuus on runsasta isolumpeen ja uistinvidan

vallitsemaa. Muuta vesikasvilajistoa edustavat vesirutto, ahven- ja purovita, ruskoärviä, rantaluikka

ja palpakot. Irtokellujat kuten pikkulimaska kertovat rehevyydestä. Rannoilla tavattiin mm. kurjenjalkaa,

rantakukkaa ja luhtatähtimöä (Stellaria palustris).

Rimminlammi

0 0,15 0,3

kilometriä

Kuva 21

Rimminlammen syvännepiste.

Rimminlammi on tyypiltään runsashumuksinen järvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden

kokonaisfosforipitoisuus on ollut erinomaisessa ja kokonaistyppipitoisuus hyvässä sekä a-

klorofyllipitoisuus tyydyttävässä luokassa. Kokonaisuutena Rimminlammen tila on hyvä.

5.5. Äimäjärvi

(pinta-ala 8,5 km 2 , tilavuus 21,8 milj. m 3 , valuma-alueen pinta-ala on 93 km 2 ,)

Kalvolan keskeisissä osissa sijaitsevan Äimäjärven valuma-alueen pinta-ala on 93 km 2 , josta peltoa

on noin 20 %. Valuma-alueella sijaitsee seitsemän järveä, joten järviprosentiksi saadaan 13,7. Teoreettinen

keskiviipymä on Rastinselällä puolitoista vuotta ja luoteisaltaassa 3 kk. Äimäjärven tila

kokonaisuutena on jo pitkään ollut varsin huono ja veden laatu on luokitettu välttäväksi. Äimäjärveä

rehevöittävät voimakas hajakuormitus, luonnonhuuhtouma ja pohjasedimentistä vapautuvat ravinteet,

aiemmin myös jätevesipumppaamojen ylivuodot lienevät rehevöittäneet järven luoteisosaa.

37


Hajakuormitusta tulee paitsi suoraan rannoilta, erityisesti järveen laskevista pelto-ojista. Äimäjärvellä

tavataan sinileväkukintoja vuosittain.

Äimäjärvi jakautuu veden laadultaan kahteen toisistaan poikkeavaan osaan, eteläiseen Rastinselkään

ja kapeampaan ja heikkolaatuisempaan luoteisosaan. Äimäjärveen laskevat ojavedet on todettu

reheviksi, fosfori- ja typpipitoisuudet olivat korkeita ja ulosteperäisiä bakteerejakin tavattiin sekä

1990-luvun puolivälin että Life-hankkeen tutkimuksissa. Äimäjärven pohjasedimentti sisältää ravinteita

keskimäärin 1000-kertaisesti yläpuoliseen veteen verrattuna. Pohjasedimentin hapenkulutus on

suuri ja siksi ravinteita vapautuu alusveteen varsinkin talvisin, jolloin jatkuvaa happitäydennystä ei

tule. 1980-luvulla suoritettiin Äimäjärven järjestely, jolla pyrittiin vakaannuttamaan järven veden

pintaa. Äimäjärveä on kunnostettu hoitokalastamalla ja niittämällä mm. HOKA- ja JÄRKIhankkeissa.

Tässä tutkimuksessa Äimäjärven tilaa tutkittiin vain yksittäisellä veden laadun mittauksella

27.7.2011 Äimäjärven eteläosan Rastinselkä 1 -pisteellä. Näkösyvyys oli noin 75 cm ja järvessä oli

paljon sinilevää (runsaus 2, paikoittain jopa 3) ja vesikasvustoa. Sää oli poutainen ja tyyni, noin 25

astetta lämmintä. Pintaveden pH oli selvästi emäksinen (9,16) ja sameus oli voimakasta (11,5

NTU). Sähkönjohtavuus ja kiintoainepitoisuus olivat korkeita. Hapen kyllästysaste oli seitsemässä

metrissä 4,4 % ja pohjalla käytännössä loppu. Pintaveden klorofyllipitoisuus oli 12,4 μg/l.

Äimäjärvi on myös oiva lintujärvi. Sen pesivään vesilinnustoon kuuluvat silkkiuikun (Podiceps

cristatus) ja härkälinnun (P. auritus) lisäksi puna- ja tukkasotka (A. fuligula), mustakurkku-uikku

(Podicepes cristatus) ja pikkulokki (Larus minutus). Unosten sillan tuntumassa on vaarantuneiden

naurulokkien kolonia, jonka tuntumassa pesi keväällä 2004 sisämaahan levittäytymässä oleva kyhmyjoutsen

(Cygnus olor). Myös Keihäsjärvellä pesivien laulujoutsenten tiedetään vierailevan Äimäjärvellä.

Äimäjärven rantojen ruovikoissa ja pensaikoissa pitävät yölaulukonserttiaan ryti-, ruoko-, luhta- ja

viitakerttunen (Acrocephalus scirpaceus, A. schoenobaenus, A. palustris ja A. dumentorum) sekä

pensassirkkalintu (Locustella naevia), ja löytyypä järven keskipaikkeilta vaarantuneen rastaskerttusen

(Acrocephalus arundinaceus) sekä kolme ”pulloon puhaltajan” eli silmälläpidettävän kaulushaikaran

(Botaurus stellaris) reviiritkin. Liitelemästä tai lekuttelemasta voi tavata ruskosuohaukan

(Circus aeruginosus), jolla on pari reviiriä järvellä.

Rehevää Äimäjärveä luonnehtivat leveät ilmaversoisvyöhykkeet, joskin paikoin on myös jyrkkää ja

kivistä rantaa, missä kasvillisuus on niukkaa. Kellulehtiset, varsinkin ulpukka ja uistinvita, ja uposkasvit,

eritoten ahvenvita ja vesirutto muodostavat myös monin paikoin runsaita kasvustoja. Sen

sijaan pohjaruusukkeelliset kasvit esiintyvät vain niukkoina järven rehevästä luonteesta johtuen.

Mielenkiintoinen Äimäjärvellä varsin runsaana esiintyvä laji on sahalehti (Stratiotes aloides), monivuotinen,

rönsyinen uposkasvi, jonka lehdet kasvavat ruusukkeina. Teräväkärkisten lehtien reunoissa

on ylöspäin koukistuneita väkäsiä. Sahalehden vaatimia suojaisia, neutraaleja tai hieman

emäksisiä vesialueita on Suomessa vähän, ja laji lisääntyykin maassamme vain kasvullisesti, minkä

vuoksi sen leviäminen on hyvin rajallista. Äimäjärvelläkin saattaa elellä sahalehdestä riippuvainen,

erittäin uhanalainen viherukonkorento (Aeshna viridis). Maininnan arvoiseen ranta- ja vesikasvistoon

kuuluvat mm. mutaluikka (Eleocharis mamillata), vata (Myosoton aquaticum), jokileinikki

(Ranunculus lingua), vesinenätti (Rorippa amphibia), keltaängelmä (Thalictrum flavum), kapealehtiosmankäämi

ja pitkälehtivita.

Äimäjärvi on matala humusjärvi, jonka biologista tilaa on arvioitu kasviplanktonin biomassan,

sinileväprosentin, klorofyllin, vesikasvien ja kalojen perusteella, ja tulokseksi on saatu

välttävä luokka. Fysikaalis-kemiallisessa tilan arviossa on päädytty tyydyttävää luokkaa ja

siinä on painotettu fosforia. Äimäjärvellä on myös vaikeita happiongelmia säännöllisesti sekä sisäistä

kuormitusta. Hämeen ELY-keskus on päätöksessään ekologisen tilan luokittelusta arvioinut

Äimäjärven välttäväksi.

38


6. Hämeenlinna, Lammin kaupunginosa

Lammilla näytteet otettiin kesällä 2011 Tevänniltä ja kesällä 2012 Alanteen pohjoisosasta, Aliselta

Kyynäröltä, Kataloistenjärveltä ja Nerosjärveltä (23.8.2012). Lammin kaupunginosassa on 133 järveä

(yli 10 ha), joista osa on varsin suuria, kuten Kuohi- ja Nerosjärvi sekä Pääjärvi.

6.1. Alanne-Vitajärvi

(35.788.1.001; Alanne-Vitajärvi A= 66,56 ha, suurin syvyys 6 m, V= 1,8 milj. m³; kokonaisrantaviiva

9,2 km, valuma-alueen A= 756 ha; Korkeus N60+89,9 m mpy)

Alanne on käsitelty Huidun ja Mäkelän teoksessa (1999) ja Hertassa yhdessä Vitajärven kanssa.

Hertta-ympäristötietojärjestelmän mukaan Alanteelta on otettu vain kaksi talviaikaista vesistönäytettä:

7.1.1991 ja 23.1.2008. Alanteelta näytteitä ovat ottaneet Uudenmaan ja Pirkanmaan ELYkeskus.

Lammin biologinen asema tutki Vitajärvi-Alanteen laatua talvella ja kesällä 1997 sekä talvella

1998. Tässä tutkimuksessa näytteitä otettiin 23.8.2012.

Alanteen valuma-alueella on vain vähän peltoja (5 %). Kallioperä muodostuu gneissistä ja granodioriitistä,

ja maaperä on moreenivaltaista (Huitu & Mäkelä 1999). Alanteen rannoilla on reheviä

lehtoja, joiden kasvistoon kuuluvat mm. lehmus (Tilia cordata), näsiä (Daphne mezereum) ja imikkä

(Pulmonaria obscura). Rantakuusikoissa esiintyy myös liito-orava (Pteromys volans). Alanteen

rannoilla on runsaasti mökkejä. Alanteen vesi laskee Kuohijärveen Pitkälänojaa, jossa on pato.

Kuva 22

Alanne-järven pohjoisosan näytepiste Alanne-Vitajärvi kokonaisuuden alueella.

39


Alanteen pintavesi oli 23.8.2012 otetun näytteen perusteella lievästi sameaa (1,8 NTU) ja pH vähän

neutraalin emäksisen puolella (7,2). Veden puskurikyky oli hyvä (0,25 mmol/l)) ja sähkönjohtavuus

alhainen (5,9 mg/l). Kemiallinen hapenkulutus oli aavistuksen kohollaan (10 mg/l). Harppauskerros

asettui 2-4 m välille ja happipitoisuus laski alle 6,2 %:iin 4 metrin alapuolella. Rautapitoisuus säilyi

kuitenkin sopivalla tasolla. Kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet kertovat järven olevan lievästi rehevä

(pintavesi 19 μg/l ja 580 μg/l). Klorofylli-α-pitoisuus oli pinnassa korkea (24,6 μg/l) ja kaksinkertaistui

vielä siitä pohjalle (43,9 μg/l 5,5 m). Vastaavan suuntaisia tuloksia saatiin myös vuonna

2010 (Jutila 2011).

Alanteen linnustoon kuuluvat mm. laulujoutsen, telkkä ja kalalokki. Ilmaversoista järviruoko muodostaa

paikoin laajahkojakin kasvustoja, vaikka pääosin ilmaversoiskasvustot ovat hyvin kapeita.

Luoteisosan rantaluhdalla esiintyy myös suomyrttiä (Myrica gale). Alanteella on selvitetty Huidun

ja Mäkelän tutkimuksissa myös kasvi- ja eläinplanktonia.

Alanne on pieni humusjärvi, jonka kesän 2012 pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus

(19 μg/l) osoittaa erinomaista, kokonaistyppipitoisuus (580 μg/l) hyvää luokkaa ja a-

klorofyllipitoisuus (24,6 μg/l) tyydyttävää luokaa. Kokonaisuutena Alanteen ekologinen tila

lienee näiden vähäisten tietojen pohjalta hyvä.

6.2. Alinen Kyynärö

(35.788.1.002: A= 39,605 ha, max syvyys 7 m, rantaviiva 4,94 km; korkeus 105 m mpy)

Alinen Kyynärö sijaitsee Lammin ja Tuuloksen rajalla. Alisen Kyynärön valuma-alue on lähes kokonaan

metsämaata ja vedessä on luontainen humusleima. Hertta-tietokantaan merkittyjä vesistötutkimuksia

on Alisella Kyynäröllä tehty neljä kertaa aiemmin: 29.11.1974, 23.8.1988, 27.1.2000 ja

22.2.2011. Näytteet osoittavat, että Alinen Kyynärö lienee ollut alun perin karu järvi (kokonaisfosforipitoisuus

pintavedessä alle 10 μg/l), mutta ajan myötä kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuudet ovat

kohonneet ja väriluku kasvanut, mikä todennäköisesti kertoo valuma-alueella tehdyistä toimista,

metsäojituksista ja hakkuista. Tässä tutkimuksessa Aliselta Kyynäröltä otettiin näytteet 23.8.2012 1

m ja 2,5 m syvyydestä.

Kuva 23

Alisen Kyynärön näytepiste Tuuloksen pohjoisosassa.

40


Alisen Kyynärön vesi oli lämmennyt pinnasta pohjaan asti n. 18 o C tuntumaan 23.8.2012 eikä lämpökerrosteisuutta

muodostunut. Happipitoisuus oli näin olleen hyvä pinnasta pohjaan. Neutraalin

tuntumassa (pH pinnassa 7,7) olevan veden alkaliteetti oli tyydyttävä (0,14 mmol/l). Väriluku oli

kesänäytteessäkin yllättävän korkea (pinnassa 150 ja alusvedessä 370) kertoen humuspitoisuudesta.

Kokonaistyppipitoisuus (640 μg/l) oli kaksinkertainen tasan 24 vuotta aiemmin tehtyyn mittaukseen

verrattuna (320 μg/l) ja kokonaisfosforipitoisuudessakin oli havaittavissa kohoamista sekä pinnassa

(16 μg/l) että pohjanläheisessä vedessä (23 μg/l). Pintaveden klorofyllipitoisuus oli lähes rehevä

(9,6 μg/l ja mittarilla 15 μg/l) ja syvemmällä selvästi rehevän puolella (17 μg/l). Näkösyvyys jäi alle

metriin. Vapaata fosfaattia tai nitraattia ei pintavedessä ollut vapaana, vaan kaikki oli tuotannon

käytössä. Kemiallinen hapenkulutus ja alusveden rautapitoisuus olivat selvästi kohonneet.

Alinen-Kyynärö on pieni humusjärvi, joka on mataloitunut järveen tulleen humuskuorman myötä.

Alisen Kyynärön kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus (Md= 15 μg/l,

n=2) osoittaa erinomaista luokkaa, kokonaistyppipitoisuus (640 μg/l) ja a-klorofyllipitoisuus

(9,6 μg/l) hyvää luokkaa. Kokonaisuutena Alisen Kyynärön ekologinen tila on käytettävissä olevien

tietojen perusteella hyvä.

6.3. Kataloistenjärvi

(35.793.1.008; A= 106,769 ha, max syvyys 1,85 m, V= 1,235 10 6 m 3 , rantaviiva 6,64 km;

korkeus 127,1 m mpy; saarten lkm 3 ja pinta-ala 2 ha)

Kataloistenjärvi on reilun 100 ha kokoinen soikea järvi, jonka suurin syvyys on vain 1,85 metriä.

Mataluuden vuoksi vesitilavuus jää pieneksi, vain 1,2 milj. m 3 :iin ja veden viipymäaika on lyhyt

(puoli vuotta). Melko rehevälle Kataloistenjärvelle on tyypillistä runsas ja monipuolinen vesikasvillisuus

ja linnusto. Alueen kallioperä on pohjois- ja luoteisosasta granodioriittia, koillisosa amfiboliittia

ja sarvivälkegenissiä ja eteläosa kiillegneissiä ja kauempana graniittia.

Veden sameus johtuu valuma-alueelta huuhtoutuvasta materiaalista, melko runsaasta kasviplanktontuotannosta

ja tuulten aiheuttamasta pohjasedimentin resuspensiosta. Jyrkät harjurannat lisäävät

eroosioriskiä (maaperästä valuma-alueella 50 % lajittuneita maalajeja, hiekkaa, hietaa ja hiesua).

Järven koillispuolelta tulee vesiä ojitetuilta suoalueilta (mm. Kaurastensuon länsiosa; turvemaata

kaikkiaan 9 % valuma-alueesta) ja pieneltä Hauki-Heikin järveksi nimetyltä lammelta. Varsinkin

valuma-alueen eteläosassa on laajoja peltoja (25 % valuma-alueesta). Kataloistenjärven valumaalue

on kooltaan 1068 ha, josta järvi itse muodostaa 11 %. Metsien osuus tämänkin järven valumaalueesta

on suurin (55 %) (Huitu & Mäkelä 1999).

Hertta-tietokantaan merkittyjä vesistötutkimuksia on Kataloistenjärvellä tehty 40 kertaa aiemmin ja

suurin osa näistä ”keskiosa 1” -nimisellä pisteellä, jolla on otettu näytteitä kaksi kertaa 1970-

luvulla, neljä kertaa 1980-luvulla, 22 kertaa 1990-luvulla ja vain yhden aiemman kerran 2000-

luvulla (23.1.2006). Avovesiaikaisia näytteitä näitä on 14. Tässä tutkimuksessa Kataloistenjärveltä,

’keskiosa 1’ -näytepisteeltä otettiin yksi näyte 1 m syvyydestä 15.8.2012, ja lisäksi tehtiin mittauksia

0,5 m välein.

Matalan järven happipitoisuus on säilynyt koko ajan varsin hyvänä runsaasta tuotannosta huolimatta.

Kesällä tämä on luonnollista, sillä matala ja tuulille altis järvi ei lämpötila kerrostu. 15.8.2012

tehdyssä mittauksessa lämpötila vaihtui pinnan 18,8 asteesta pohjan 18,4 o C:een. Valaistun kerroksen

ulottuminen pohjaan asti vaikuttaa kasviplanktonin tuotantoa lisäävästi ja samallahan syntyy

happea. PH oli aivan neutraalin tuntumassa (pH pinnassa 6,94) ja alkaliteetti oli erinomainen (0,4

mmol/l). Aiemmin korkeimpien pH arvojen on esitetty sijoittuvan kesäaikaan, jolloin makrofyyttien

tuotanto on suurimmillaan.

Sameus oli korkea kuten aiemminkin vaihdellen pinnan 5 NTU pohja 8,5 NTU ja ollen välillä pienempi

(3,6 NTU). Väriluku oli pinnassa 68, mikä on humusjärville tyypillinen. Vuosien saatossa

41


humuspitoisuus on vaihdellut voimakkaastikin 30-120 mg Pt /l korkeimpien pitoisuuksien liittyessä

ojituksiin ja sateisiin. 1990-luvun alun korkeat humuspitoisuudet ovat liittyneet kokonaistyppipitoisuuden

ja kokonaisfosforipitoisuuden kohoamiseen. 15.8.2012 otetussa näytteessä kokonaistyppipitoisuus

oli 650 μg/l ollen alle puolet korkeimmista pitoisuuksista (1440 μg/l). Kokonaisfosforipitoisuudessakin

oli havaittavissa kohoamista 1990-luvun alussa. Kesällä 2012 se oli 39 μg/l kertoen

rehevästä eli eutrofisesta vedestä. Pintaveden klorofyllipitoisuus oli YSI-mittarin mukaan 0,5 metrissä

jopa 67,8 μg/l ja laski 26 μg/l: ssa 1 metriin. Vapaata fosfaattia ei pintavedessä ollut vapaana,

vaan kaikki oli tuotannon käytössä.

Kuva 24

Kataloistenjärven näytepisteitä. Keltaisella on merkitty ’keskiosa 1’ -piste.

Huidun ja Mäkelän tutkimuksessa Kataloistenjärvi on luokiteltu virkistyskäyttöarvoltaan hyväksi,

kalavetenä tyydyttäväksi ja raakavetenä huonoksi järveksi. Kasviplanktontutkimuksissa havaittiin,

että biomassat olivat suurimmillaan elokuussa, jolloin sinilevät muodostivat huomattavan osan biomassasta.

Näytteenottokerralla sinilevää oli havaittavissa vähäisessä määrin rantaan ajautuneena.

Kasviplanktonin rehevyyden indikaattorilajeja oli kolminkertaisesti vähäravinteisuutta ilmentäviin

lajeihin verrattuna. Eläinplanktonin määrät olivat talvella melko korkeita ja rataseläimet muodostivat

suurimman eläinplantonryhmän.

Vesikasvillisuuden perusteella Huitu ja Mäkelä (1999) luokittavat Kataloistenjärven osmankäämisarpiotyyppiin.

Kasvillisuus peittää lähes koko järven pinta-alan runsaan upos- ja kellulehtisten

lajien ansioista. Kataloistenjärven erikoisuus on konnanulpukka (Nuphar pumila), joka löytyy melko

harvalta hämäläiseltä järveltä. Vesirutto on uposkasveista runsain. Huitu ja Mäkelä havaitsivat

29 kasvilajia, joista yksi indikoi oligo-mesotrofiaa (terttualpi), kuusi meso-eutrofiaa (pikkulimaska,

ratamosarpio, vesirutto, pikkuvita, rantapalpakko, leveäosmankäämi) ja kaksi eutrofiaa (kiehkuraär-

42


viä (Myriophyllum verticillatum) ja tylppälehtivita). Tässä tutkimuksessa havaittiin paljon konnanulpukkaa

ja pitkälehtivitaa. Kataloistenjärvellä on kohtuullisen leveät ilmaversoisvyöhykkeet,

joissa on järviruokoa ja paikoin myös järvikaislaa. Muista lajeista kirjattiin isoulpukka, järvikorte,

kurjenmiekka, terttualpi, rantayrtti ja siimapalpakko. Rantaan ajautuneena oli sinilevää. Linnuista

huomattiin seitsemän kanadanhanhea ja yksi laulujoutsen. Pohjoispuolen jyrkästi viettävässä rantarinteessa

kasvoi mm. pähkinäpensasta (Corylus avellana) ja metsälehmusta (Tilia cordata) mökin

luona mäellä

Kataloistenjärven kalastoa selvitettiin kesällä 1999 koeverkkokalastuksena. Kokonaissaalis nousi yli

4 kg/ verkko, mikä indikoi rehevää vettä. Särkikalat muodostivat 75 % kalaston painosta ja 62 %

yksilömäärästä. Särki, suutari ja ahven olivat runsaimmat lajit.

Kataloistenjärvi on matala humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosfori-

(39 μg/l) ja kokonaistyppipitoisuus (680 μg/l) osoittivat hyvää luokkaa, ja klorofylli-αpitoisuus

(26 μg/l) tyydyttävää luokkaa. Kokonaisuutena Kataloistenjärven ekologinen tila on

käytettävissä olevien tietojen perusteella hyvä.

6.4. Kuohijärvi

(35.782.1.001; A= 3473,96 ha, max. syvyys 33 m, keskisyvyys 9,65 m, V= 335,06 x10 6 m³,

kokonaisrantaviiva 115,75 km, lähivaluma-alueen A= 10840 ha; N60+86,7 m mpy)

Kuohijärvi on laaja, luoteis-kaakko-suuntautunut järvi. Kuohijärven tilaa on seurattu vuodesta 1962,

mutta vasta vuodesta 1999 säännöllisesti vuosittain. Näytteenottajina ovat toimineet ensisijaisesti

Pirkanmaankin ely-keskus, Hämeen ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

ry. Viime aikoina näytteenotto on kohdistunut Matoniemi 1 syvännepisteeseen, mutta myös Porrasniemi

3 ja Pitkälänkulma 12 ovat syvänteitä, joista on kymmeniä näytteitä. Laaja-alaisin syvännealue

sijaitsee Hietasalon saaren eteläpuolella. Lisäksi näytepaikkoina ovat olleet Tollikonlahti 3 ja

Isoniemi. Kesällä 2010 Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelut otti näytteitä Matoniemen syvännepisteellä

(6793960, 3385897; 29 m). Tässä tutkimuksessa mitattiin veden laatua 28.7.2011.

Kuohijärven valuma-alue on laaja (10 840 ha) sisältäen Nerosjärven valuma-alueineen ja Ekojärven

ja Ekojoen valuma-alueen. Pääosin moreenipohjaisen alueen kallioperä on gneissiä ja granodioriittia

sekä pienalaisemmin gabroa ja graniittia. Vähän yli puolet valuma-alueesta on metsää (54 %) ja 40

% muodostaa itse Kuohijärvi. Suot ja pellot peittävät tasaosuuksin loppua 6 %:ia (Huitu & Mäkelä

1999). Kokemäenjoen vesistöalueelle kuuluvan Kuohijärven vedet laskevat Kukkian ja Hauhon

reitin kautta.

Kuohijärven näkösyvyys oli aurinkoisena ja aluksi tyynenä päivänä 4,5 m. Vesi oli kirkasta (sameus

0,6 NTU) ja sähkönjohtavuus (6 mS/m) sekä kiintoainepitoisuus (39 mg/l) olivat erittäin alhaiset.

Pintaveden pH oli neutraalin tuntumassa (7,56) ja hapen kyllästysaste oli hyvä aivan pohjaan asti

(45 %). Klorofylli-α-pitoisuus oli pinnassa 3,1 μg/l. Etelämpää Kuohijärven selällä tehdyssä mittauksessa

saatiin samantyyppisiä tuloksia. Tulokset olivat saman suuntaiset kuin aikaisempinakin

vuosina.

Kuohijärven rantojen luonne vaihtelee, yleisimmistä karuista kivikkorannoista suojaisten lahtien

rehevään vesikasvillisuuteen. Näytteenoton yhteydessä ranta- ja vesikasvillisuudesta kirjattiin nuottaruoho,

ulpukka, järvikorte, terttualpi, rantamatara, luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata)

sekä tervaleppä. Huitu ja Mäkelä (1999) luokittelevat Kuohijärven ruokojärvityyppiin. He löysivät

35 vesikasvilajia, joista neljä (tumma- ja vaalealahnaruoho, ruskoärviä ja nuottaruoho indikoi oligotrofiaa,

neljä oligo-mesotrofiaa (rantaleinikki, terttualpi, rantaluikka ja hapsiluikka) sekä mesoeutrofiaa

yhdeksän lajia (jokileinikki, katkeravesirikko, kurjenmiekka, pikkulimaska, pystykeiholehti,

ratamosarpio, vesirutto, rantapalpakko ja leveäosmankäämi) ja eutrofiaa kaksi lajia (kiehkuraärviä

ja ristilimaska (Lemna trisulca)).

43


Kuva 25

Kuohijärven Matoniemen syvännepisteen sijainti. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro

60/MML/11.

Linnuista havaittiin näytteenoton yhteydessä selkälokki (Larus fuscus), kalalokki ja kuikka.

Kasviplanktonin biomassa oli vuoden 1998 tutkimuksissa suurimmillaan vasta lokakuussa, jolloin

piilevät olivat vallalla. Sini- ja kultalevät olivat alkukesän suurin ryhmä. Talvinäytteissä levämäärät

olivat myös alhaisia. Myös eläinplanktonin määrät olivat kaikissa näytteissä alhaisia. Rataseläimet,

hankajalkaiset ja vesikirput olivat suurimmat ryhmät (Huitu & Mäkelä 1999). Pirkanmaan elykeskuksen

näytteenotossa 18.10.2007 runsaimmat pohjaeläinlajit ja -ryhmät olivat Chaoborus flavicans,

Nematoda ja Procladius.

Kuohijärven veden harppauskerros asettui 24.8.2010 8 ja 9 metrin väliin (20,4 –> 16,3 o C), missä

myös happipitoisuus lähti laskuun (kyllästysaste 80 % -> 64 %). Aivan pohjan läheinen vesi oli

varsin lämmintä (10,9 o C) lämpimän kesän ansiosta ja happipitoisuus oli varsin korkea (42 %) näin

syvällä (22 m).

Kuohijärven veden pH on ollut neutraalin tuntumassa (x= 6,7; tässä kappaleessa käytetty kaikkien

näytteiden keskiarvoa) ja puskurikyky on tyydyttävä (x=0,17). Veden väri on miltei kirkas, mutta

humusta on niukasti yli kirkasvetisen järven rajan (x= 35,9 Pt mg/l). Lieneekö Kuohijärvi kuitenkin

luonnontilassa ollut vähähumuksinen järvi? Myös sameus on erittäin pieni eli vesi on siinäkin mielessä

kirkasta (x= 0,78 FNU). Sähkönjohtokykykin on alhainen (x=6,2 mS/m).

Kuohijärven veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin vain 7,6 μg/l ja kesällä 2010 se oli

7 μg/l kaikissa muissa mitatuissa syvyyksissä paitsi 22 metrissä, jossa pitoisuus nousi 53 μg/l:aan.

Samalla myös raudan ja mangaanin pitoisuudet kohosivat, mutta happipitoisuudessa ei havaittu

merkittävää muutosta. Hapen mittaaminen näin suurella selällä kenttämittarilla sisältää tiettyjä virhelähteitä:

tuuli saattaa viedä anturinkaapelia vinoon ja todellisuudessa mittarin siis jääkin ylemmäs

44


kuin on tarkoitettu. Näin saattaa olla käynyt. Kuohijärven veden kokonaistyppipitoisuus on ollut

keskimäärin 439 μg/l, ja elokuussa 2010 pintavedessä oli 420 μg/l ja pitoisuus nousi 580 μg/l:aan

pohjan läheiseen veteen mentäessä. Kaikkien mitattujen klorofylli-a-pitoisuuksien keskiarvo on

ollut Kuohijärvellä 4,35 μg/l ja elokuussa 2010 pitoisuus oli 3,2 μg/l. Kaikkien näytteiden näkösyvyys

on 3,5 m vaihdellen 1,3 metristä 5,2 metriin. Vuoden 2010 näytteenotto tapahtui kohtalaisessa

tuulessa ja sateessa, joten tämä on saattanut laskea näkösyvyyttä: arvoksi saatiin 2,5 m.

Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järvityypittelyn mukaan Kuohijärvi tuntuisi olevan keskikokoinen

humusjärvi, joskin joitain viitteitä on sen luonnontilassa olleen vähähumuksien järvi. Kuohjärven

pintaveden kesäaikaiset kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet sekä a-klorofyllipitoisuus

osoittavat erinomaista ekologista luokaa. Samaan luokkaan päädytään fosforin ja klorofyllin perusteella

myös, jos Kuohijärvi tyypiteltäisiin vähähumuksiseksi järveksi. Hämeen ympäristökeskuksen

tekemä päätös Kuohijärven ekologisen tilan luokasta on erinomainen. Myös tämän selvityksen

pohjalta Kuohijärven ekologinen luokka on erinomainen.

6.5. Montolanlampi

(A= 1,3 ha, kokonaisrantaviiva 0,6 km)

Lammin Montolan kylässä, Kylä-Keisarin tilan luona Kurkijoen varrella sijaitsevan Montolanlammen

vesi vaihtunee varsin nopeaan. Lähivaluma-alueella on peltoja ja kaukovaluma-alueella rehevä

Kataloistenjärvi. Montolanlammesta ei ole Hertassa tietoja. Tässä tutkimuksessa veden laatua mitattiin

25.8.2011 laiturilta, ja syksyllä 2011 toteutetussa Kurkijoen automaattisessa veden laadun mittauksessa

Montolanlammella oli nk. Kylä-Keisarin mittauspiste (liite Z).

Elokuun 2011 näytteen mukaan neutraalin pintaveden alkaliteetti oli hyvä ja sähkönjohtavuus sekä

kemiallinen hapenkulutus olivat alhaiset. Vesi oli humuksen värittämää (80 Pt/l) ja kiintoainepitoisuus

oli kohtalainen (64 mg/l). Kokonaisfosforipitoisuus oli rehevälle vedelle tyypillinen (35 μg/l)

ja vapaata fosfaattifosforiakin oli 12 μg/l. Kokonaistyppipitoisuus ei ollut niin korkea (620 μg/l),

mutta typpi oli pääosin käyttökelpoisessa nitriitti- ja ammoniummuodossa (26 μg/l). Klorofylli-αpiotoisuus

oli alhainen (1,5 μg/l). Montolanlampi on luonteeltaan virtavesi ja tämä näkyy myös

veden laadussa.

Montolanlammen luusuassa virtaama oli 27.10.2011 0,0845 m 3 /s ja 11.11.2011 0,0727 m 3 /s. Kylä-

Keisarin mittauspisteen kokonaisfosforipitoisuus (25 μg/l) säilyi tässä tutkimuksessa selvästi Kurkijoen

pitoisuuksia alhaisempana. Myös sähkönjohtavuus ja sameus olivat alempaa jokiosuutta alhaisemmat,

joten voidaan päätellä, että Montolanlammen alapuolelta tulee Kurkijokeen selvästi lisää

kuormitusta (liite Z).

Montolanlampi oli elokuussa 2011 lähes täynnä uistinvitaa. Muita vesikasvilajeja olivat rantapalpakko,

pullosara, terttualpi, kurjenmiekka, kurjenjalka, raate (Menyanthes trifoliata), isoulpukka ja

pikkulimaska. Rannalla kasvoi mm. suoputkea, mesiangervoa (Filipendula ulmaria), myrkkykeisoa,

korpikaislaa, rantaminttu ja puna-ailakki (Silene dioica).

Montolanlampi on hyvin lyhytviipymäinen järvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaistyppipitoisuus

osoittaa tyydyttävää, kokonaisfosforipitoisuus hyvää veden laatua ja klorofylli-α-pitoisuus

erinomaista veden laatua, joten voidaan arvioida, että Montolanlammen veden

laatu on tyydyttävä.

45


Kuva 26

Kylä-Keisarin mittauspiste Montolanlammella.

6.6. Nerosjärvi

(35.783.1.001; A= 779,66 ha, max syvyys 20,54 m, keskisyvyys= 4,46 m, V= 34,77 10 6 m 3 ,

rantaviiva 159 km; valuma-alueen A= 3360 ha; korkeus N60+93.5 m mpy; saarten lkm 70 ja

pinta-ala 148,013 ha)

Nerosjärvi on n. 780 ha kokoinen järvi, jonka suurin syvyys on 20,54 metriä ja keskisyvyys 4,5 m.

Nerosjärvellä on pitkä ja rikkonainen rantaviiva (yht. 159 km) ja saaria peräti 70 kpl. Vesitilavuus

on varsin suuri 34,8 milj. m 3 . Pitkät ja kapeat lahdelmat ovat selvästi ulappaa rehevämpiä.

Nerosjärven valuma-alueen maaperä on pääosin moreenia ja turvemaiden sekä savikoiden osuus on

pieni. Kallioperä on pääosin granodioriittia ja gneissiä.

Nerosjärven alusvedessä on kerrosteisuuskauden lopussa vain vähän happea. Nerosjärvi kuuluu

fosforin perusteella vähäravinteiseen luokkaan, joskin fosforipitoisuudessa on melko suuria vuodenaikaisia

muutoksia, ja typpipitoisuuden perusteella keskiravinetiseen luokkaan. Kasviplanktonin

määrä on ollut reheville järville ominainen, ja näkösyvyys on vaihdellut varsin paljon vuoden aikana.

Huidun ja Mäkelän (1999) mukaan virkistyskäyttöluokka on hyvä. kalavesiluokka tyydyttävä ja

raakavesiluokka tyydyttävä.

Hertan mukaan Nerosjärvellä on otettu vesinäytteitä neljältä pisteeltä: Jurvanlahti 6 (35), Nerojärven

itäpää 1 (20), Saarenselkä (1) ja Haukkaselkä (1). Tässä tutkimuksessa näyte otettiin 23.8.2012

Nerosjärven itäpäästä.

23.8.2012 mitattiin itäpäässä 17 m syvyys ja näytteet otettiin xx. Mittaukset tehtiin jokaiselta metriltä.

Lämpötilan harppauskerros sijoittui 7 ja 9 m välille. PH oli neutraalin tuntumassa, alkaliteetti

vain tyydyttävä (0,14 mmol/l) ja sähkönjohtavuus hieman kohonnut. Vesi oli lähes kirkasta ja sameus

alkoi lisääntyä vasta 7 m syvyydessä. Pintavedessä väriluku oli 63 ja 10 m jo 130 ja pohjalla

46


180 mgPt/l. Pintavedessä kokonaisfosforipitoisuus oli lievää rehevyyttä kuvaava (19 μg/l) ja typpipitoisuus

karulle vedelle tyypillinen (460 μg/l). Klorofyllipitoisuus oli kohtalainen eli lievästi rehevälle

vedelle ominainen pintavedessä (7,1 μg/l; mittarin mukaan 15,1 μg/l). Vasta 16 m syvyydessä

happipitoisuus laski alle 10 %:in. Sen sijaan rautapitoisuus kohosi 1100 μg/l ja edelleen pohjanläheisessä

vedessä (16 m) 2000 μg/l. Typpipitoisuus kaksinkertaistui pinnasta alusveteen (950 μg/l) ja

kokonaisfosforipitoisuuskin kohosi (24 μg/l). Kemiallinen hapenkulutus oli varsin alhainen (pinta

13 mg/l O 2 ).

Kuva 27

Nerosjärven näytepisteet. Keltaisella itäpään piste, josta tässä tutkimuksessa otettiin

näyte.

Kasviplanktontutkimuksissa (Huitu & Mäkelä 1999) havaittiin, että biomassat olivat suurimmillaan

elokuussa, jolloin piilevät muodostivat suurimman osan biomassasta. Kesäkuussa ei jääty juuri

alempaan biomassaan. Bakteereja oli Kukkiassa varsin vähän. Eläinplanktonin tiheys oli keskitasoa

ja suurimmillaan elokuussa. Runsaimmat lajit olivat Tintinnopsis lacustris ja Keratella cochlearis.

Huidun ja Mäkelän (1999) mukaan Kukkiaa on monen ison järven tapaan vaikea tyypitellä vesikasvillisuuden

perusteella, sillä sen rannat ovat hyvin vaihtelevia. Kukkia muistuttanee eniten ruokotyypin

vesistöjä. Havaittujen kasvilajien joukossa oli viisi oligotrofian indikaattorilajia: tumma- ja

vaalealahnaruoho, ruskoärviä, nuottaruoho ja äimäruoho. Oligo-mesotrofian indikaattoreita havaittiin

neljä (rantaleinikki, terttualpi, rantaluikka ja hapsiluikka), meso-eutrofian indikaattoreita 11

(vesitatar, katkeravesirikko, kurjenmiekka, pikkulimaska, pystykeihonlehti, ratamosarpio, vesirutto,

pikkuvita, rantapalpakko, leveäosmankäämi ja ruokohelpi (Phalaris arundinaceae)) ja eutrofian

indikaattoreita neljä (kiehkuraärviä, tylppälehtivita, haarapalpakko ja kapeaosmankäämi).

47


Nerosjärvi on keskikokoinen humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosfori-

(19 μg/l) ja a-klorofyllipitoisuus (7,1 μg/l) osoittavat hyvää luokkaa ja kokonaistyppipitoisuus

(460 μg/l) erinomaista luokkaa. Kokonaisuutena Nerosjärven ekologinen tila on käytettävissä

olevien tietojen perusteella hyvä.

6.7. Tevänti

(35.835.1.003; A=194,20, max. syvyys 10 m, kokonaisrantaviiva 11,984 km, valumaalueen

A= 1407 ha, N60+129 m mpy)

Tevänti on karuhko, lievästi humuksien järvi, jonka valuma-alueesta suurin osa on metsää (70 %) ja

suota (13 %). Tevänti muodostaa 14 % valuma-alueestaan muiden vesistöjen osuuden ollessa 1,4 %.

Peltoja valuma-alueella on vain 1,3 %. Järven pohjoispuolen valuma-alue on granodioriittia, ja etelärannalla

esiintyy gneissiä, jossa on graniittijuovia ja amfiboliittia. Maaperä on pääosin moreenia.

Tevänti laskee Kuurikanjärven kautta Pääjärveen. Huidun ja Mäkelän (1999) selvityksessä Tevänti

arvioitiin virkistyskäytöltään ja yleisluokaltaan hyväksi ja kalavesiluokaltaan tyydyttäväksi. Hertan

mukaan Tevänniltä on otettu näytteitä 26 kertaa, joista pää osa (23) Tevänti, keskiosa 2 -pisteeltä.

Tässäkin tutkimuksessa näytteenotto tapahtui tuolla pisteellä 24.8.2011.

Kuva 28

Tevännin näytepisteet. Keltaisella on merkitty Tevänti 2, josta tässä tutkimuksessa otettiin

näyte.

Tevännin pH oli neutraali (7,31), puskurikyky tyydyttävä (0.14 mmol/l) ja sähkönjohtavuus ja kiintoainepitoisuus

alhaiset. Myös kemiallinen hapenkulutus oli varsin alhainen. Tevänti on niukasti

ruskeavetinen (50 mg Pt/l). Tevännin happipitoisuus säilyi hyvänä lähes seitsemään metriin, missä

48


se oli 4 %. Pohjan tuntumassa oli vain vähän yli prosentin verran happea. Ravinteita todennäköisesti

vapautuu pohjanläheiseen veteen, sillä raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat varoittavasti kohollaan.

Tevännin näkösyvyys oli 2,95 m. Kokonaisfosfori- (15 μg/l) ja -typpipitoisuudet (470 μg/l)

olivat varsin alhaiset. Klorofyllipitoisuus oli myös varsin alhainen (4,9 μg/l).

Hämeen ELY-keskuksen tutkimus 25.6.2012 Tevännillä osoitti, että veden väri oli tummempi kuin

edellisenä vuonna (80 Pt mg/l) todennäköisesti sateisesta kesästä johtuen. Myös klorofyllipitoisuus

on edellistä kesää selvästi korkeampi (13 μg/l).

Pääosin Tevännin rannat ovat kiviset, ja niukkakasvistoiset. Etelärannan edustalla, mistä lähdimme

soutamaan kohti näytepistettä, kasvoi harvaa järviruokoa ja -kaislaa. Kellulehtisistä tavattiin isoulpukkaa

ja pohjanlummetta. Maarannan puolella oli juolukkaa, rantayrttiä (Lycopus europaeus),

pullosaraa, myrkkykeisoa, rantakukkaa, tervaleppää, hieskoivua, suoputkea, ranta-alpia, leskenlehteä,

rätvänää, raatetta, viitakastikkaa, rantamataraa, korpipaatsamaa, jokapaikansaraa, suo-orvokkia,

nevaimarretta (Thelypteris palustris), kurjenjalkaa, suo-ohdaketta, vehkaa, soreahiirenporrasta,

nuokkutalvikkia ja suopursua. Huitu ja Mäkelä (1999) ovat luokitelleet Tevännin korteruokojärveksi..

He tapasivat Tevänniltä 22 kasvilajia, joista kolme (tumma- ja vaalealahnaruoho,

nuottaruoho) indikoivat oligotrofiaa, yksi oligo-mesotrofiaa, yksi meso-eutrofiaa ja yksi eutrofiaa.

Aurinkoisella säällä havaitsimme ruskoukonkorentoja, haarapääskyjä sekä minkin uimassa järvellä.

Huidun ja Mäkelän (1999) mukaan Tevännin elokuinen kasviplanktonbiomassa oli limalevävaltainen.

Eläinplanktonin määrät Tevännillä ovat tavanomaiset ja rataseläinvaltaiset. Kesällä 1999 toteutetun

koekalastuksen saalis oli vähä-keskiravinteisten järvien tasoa. Tavallisin laji oli särki, ja seuraavina

tulivat ahven, kiiski, lahna ja siika. Tevänniltä on tavattu myös muikku, made, hauki, kuha

ja taimen.

Tevänti on pieni humusjärvi, jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori- (15 μg/l), -

typpi- (470 μg/l) ja klorofylli- α-pitoisuus (4,9 μg/l) osoittavat erinomaista luokkaa. Myös kalaston

tila voidaan arvioida hyväksi. Kokonaisuutena Tevännin ekologinen tila on käytettävissä olevien

tietojen perusteella hyvä.

7. Hämeenlinna, Rengon kaupunginosa

Rengon alueella on 75 järveä ja lampea. Tutkimuskohteina olivat vuonna 2011 Yli-Kortejärvi ja

2012 Suvitiellinen ja Kiikkara. Lisäksi Mustalammilla tehtiin mittauksia.

7.1. Kiikkara

(35.883.1.002; A= 5,6 ha, max syvyys 3,5 m, rantaviiva 1,489 km; korkeus 98,1 m mpy)

Rengon Oinaalan kylään sijoittuvan Kiikkaran järven valuma-alueella on varsin paljon peltoa. Hertan

mukaan Kiikkaralta on otettu 26 rantanäytettä, joka lienee liittynyt järvellä sijainneeseen uimapaikkaan.

Lisäksi ’keskiosa 1’ -pisteeltä on otettu kaksi näytettä ennen tätä tutkimusta, jossa näytteitä

otettiin 14.8.2012.

Kiikkara on harjualueen järvi, jonka näkösyvyydeksi mitattiin 14.8.2012 3,5 m eli järvi oli pohjaan

asti kirkasvetinen. Sekä pinnalta (25 mg Pt/l) että syvemmältä (3 m 24 mg Pt/l) mitatut väriarvot

osoittivat Kiikkaran vähähumuksiseksi järveksi. Myös sameuslukemat olivat alhaisia (0,1 NTU

pinnassa). Alkaliniteetti oli hyvä ja pH aavistuksen neutraalin happamen puolella (pinta 6,83 ja 3,5

m 6,95). Sähkönjohtavuus ja kiintoainepitoisuus olivat hieman kohonneita, mutta kemiallinen hapenkulutus

oli melko alhainen. Mataluuden ansiosta järvi oli pohjaan asti hapekas. Kokonaisfosforipitoisuus

oli hieman karua korkeampi ja sama suuntaus oli nähtävissä typpipitoisuudessa. Pintaveden

klorofyllipitoisuus oli 10,3 μg/l kertoen sekin lievästä rehevyydestä ja nousi pohjan suuntaan.

49


Kuva 29

Harjualueen Kiikkaran syvännepiste ja rantanäytepaikka.

Kiikkaran pohjoispää on isolumpeen, uistinvidan ja isoulpukan peittämä. Tavallisin ilmaversoinen

oli järvikorte ja rantalajistoon kuuluivat mm. pullosara, tervaleppä ja kurjenmiekka sekä tummatulikukka.

Kiikkara on pieni vähähumuksinen järvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus

(15 μg/l) osoittaa hyvää, kokonaistyppi- (590 μg/l) ja α-klorofyllipitoisuus (10,3

μg/l) osoittavat tyydyttävää luokkaa. Kokonaisuutena Kiikkaran ekologinen tila on käytettävissä

olevien tietojen perusteella tyydyttävä.

7.2. Kortejärvi

(35.884.1.019; A= 11,98 ha, max syvyys 10,35 m, rantaviiva 2,86 km; korkeus 106,8 m

mpy)

Rengon Kuittilan harjualueelle sijoittuva Kortejärven pohjoisosa eli Yli-Kortejärvi on yhteydessä

kaivetun oloisen uoman kautta Ali-Kortejärveen. Renkajoen reitin järvien länsipuolelle sijoittuvista

järvistä ei ole varsinaista yhteyttä Myllyjärven puolelle, mutta vähintäänkin pohjavesialueen kautta

yhteys on olemassa. Varsin jyrkkärinteiselle järvelle on tyypillistä vain osittainen sekoittuminen

kerrosteisuuskaudella (meromiktisyys) ja alusveden paljon pintavettä korkeammat ravinnepitoisuudet

sekä hapettomuus. Kortejärveltä on otettu Hertta-tietojärjestelmän mukaan kaikkiaan kuusi näytettä

kolmelta eri näytepisteeltä. Tässä tutkimuksessa näyte otettiin 18.8.2011 ”pohjoisosa 1” –

pisteeltä, missä oli aiemmin käyty kolme kertaa.

50


Kortejärven lämpötilan harppauskerros asettui 18.8.2011 5 ja 7 metrin välille (19,6 o C:sta 12,6

o C:een). Samalla myös happipitoisuus laski voimakkaasti ja oli 8 metrissä enää 3,7 % ja siitä alaspäin

käytännössä loppu. Hapetus-pelkistyspotentiaali laski samalla. Kiintoainepitoisuus oli alhainen

ja sähkönjohtavuuskin aivan pohjanläheistä vettä lukuun ottamatta. PH pysyi varsin lähellä neutraalia

pohjassakin (vaihteluväli 7,0-7,5). Pintavesi oli kirkasta niin humuspitoisuuden (pinta 10 Pt

mg/l) kuin sameudenkin (0,7 NTU) puolesta, mutta pohjalla sameus lisääntyi voimakkaasti (67,6

NTU; väri 20 Pt mg/l). Pintaveden kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet olivat alhaiset, mutta syvemmällä

reheville järville ominaista tasoa (P kok 44 μg/l ja N kok 950 μg/l) Pintaveden klorofyllipitoisuus

(2,5 μg/l) oli alhainen, mutta lisääntyi voimakkaasti pohjaa kohden (51 - 180 μg/l), mikä oli

nähtävissä myös veden vihreänä värinä.

Kuva 30

Yli-Kortejärven näytepiste.

Kortejärvi on pieni vähähumuksinen järvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosfori-

(9 μg/l), kokonaistyppi- (340 μg/l) ja α-klorofyllipitoisuus (2,5 μg/l) osoittavat erinomaista

luokkaa. Kokonaisuutena Kortejärven ekologinen tila on käytettävissä olevien tietojen

perusteella erinomainen.

7.3. Mustalammi

(35.886.1.006; A= 6,56 ha, max syvyys 8 m, rantaviiva 1,62 km; valuma-alueen A= 1,5

km 2 ; korkeus 127,8 m mpy)

51


Mustalammi sijaitsee Rengon eteläosassa Ahoisten kylässä pohjavesialueella ja on pinta-alaltaan

vajaa 7 ha. Mustalammin valuma-alue on 1,5 km² ja veden keskiviipymä 6 kuukautta. Mustalammista

vedet johtavat Keskimmäisen ja Alimmaisen kautta Kaartjokeen.

Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto on tehnyt Mustalammista

tutkimuksen vuonna 1998 (Tastula ym. 1998). Tarkastaja-ohjelman mukaan uimavesinäytteitä on

otettu 24.8.1998, 27.5.1999, 7.6.2000, 31.5.2001. Hertta-tietokantaan merkittyjä vesistötutkimuksia

on tehty kuusi kertaa aiemmin: 24.6.1997 (nimellä Mustalammi, kun muut ovat Mustalammi, itäosa),

29.9.1998, 11.8.2003, 1.9.2004, 18.8.2005 ja 20.8.2007. Ympäristöosaston selvityksessä mainitaan,

että Mustalammista on otettu järvivesinäytteitä myös vuosina 1973, 1994 ja1996. Kesällä

2010 näytteet otettiin 16.8.2010 lammen itäosasta. Tässä tutkimuksessa Mustalammin veden laatua

mitattiin 30.6.2011.

Mustalammi on humuspitoinen (pintaveden arvot alle 90 Pt mg/l, 16.8.2010 90 Pt/l) ja lievästi samea

lampi, jonka alusvedessä sameus on toisinaan ollut korkea. Kesän 2011 mittauksissa

(30.6.2011) vesi oli pinnassa lievästi sameaa (1,6 NTU) ja sameni siitä 4 m syvyyteen (5,4 NTU) ja

sen jälkeen hieman kirkastui. Kemiallinen hapenkulutus oli humusvesille tyypillinen (x=15,8 mg/l).

Mustalammi

0 300 600

metriä

Kuva 31

Mustalammi valuma-alueineen. Vihreällä näkyy pohjavesialueen raja.

Mustalammin alusveden happitilanne on ollut kesäkerrosteisuuskauden lopulla heikko ja talvella

hapen määrä on jäänyt laajemminkin alhaiseksi. Kesäkuussa 2011 Mustalammin veden hapen kyllästysaste

laski alle 10 %:in jo 3 m syvyydessä ja meni miinukselle 5 m syvyydessä. Samalla myös

hapetus-pelkistyspotentiaali laski negatiiviseksi. Mustalammi vaikuttaisi olevan sisäkuormitteinen

järvi. Klorofylli-α-pitoisuus oli pinnassa lievää rehevyyttä indikoiva, mutta kasvoi erittäin suureksi

4 m syvyydessä (109,7 μg/l) luonnehtien erittäin rehevää vettä.

52


Mustalammi on pieni humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus

ja -typpipitoisuus sekä klorofylli-α-pitoisuus olivat kesällä 2010 tyydyttävää ekologista

luokkaa osoittavia. Mustalammen tila arvioitiin tässä tutkimuksessa tyydyttäväksi.

7.4. Suvitiellinen

(35.892.1.007; A= 6,864 ha, max syvyys 7 m, rantaviiva 1,486 km; korkeus 125,9 m mpy)

Suvitiellinen sijoittuu valtatien 10:n eteläpuolelle Pyyttämön ja Vesajärven kaakkoispuolelle. Valuma-alue

muodostuu metsä- ja suoalueista ja järven itärannalla on ampumarata. Suvitiellisestä ei

ole lasku-uomaa. Suvitiellisestä on Hertassa vain kaksi aikaisempaa talvinäytettä vuosilta 1988 ja

2002. Tässä tutkimuksessa ’keskiosa 1’ –pisteeltä otettiin näyte 14.8.2012.

Kuva 32

Pyyttämön ja Vesajärven eteläpuolella sijoittuva Suvitiellinen näytepisteineen.

14.8.2012 Suvitiellisen kokonaissyvyydeksi mitattiin 6,6 metriä, ja näkösyvyys oli 1 metriä. Lämpötilan

harppauskerros asettui 2 ja 4 metrin välille ja lämpötila laski 15,7, o C:sta 17,1 o C:een. Happipitoisuus

putosi samalla jo kolmessa metrissä 4,4 %:iin ja siitä alaspäin happi oli käytännössä

loppu. Tätä heijasteli myös redox-potentiaali, joka oli viidestä metristä alaspäin negatiivinen. Suvitiellisen

veden sähkönjohtavuus ja kiintoainepitoisuus olivat alhaiset, mutta kemiallinen hapenkulutus

oli kohollaan. Tämä johtui veden humuspitoisuudesta ja niinpä pintaveden väri oli 130 mg Pt/l.

Sameus sen sijaan oli alhainen (0,5 NTU). Alkaliteetti oli tyydyttävä (0,14 mmol/l). Pintaveden

kokonaisfosforipitoisuus luonnehti lievää rehevyyttä (22 μg/l), mutta pohjan läheisessä vedessä

pitoisuus oli erityisen korkea (170 μg/l). Samantyyppisesti käyttäytyivät myös kokonaistyppipitoisuudet

(1 m 600 μg/l ja pohjan läheisyydessä 2700 μg/l). Myös rautapitoisuus oli kohollaan alusvedessä

kertoen ravinteiden liukenemisesta. Klorofylli-α-pitoisuus sen sijaan oli varsin alhainen pintavedessä

(3,4 μg/l) ja nousi jonkin verran 3 m syvyyteen (8,3 μg/l).

53


Suvitiellisen rantoja luonnehti kapea ruokovyö, ja lahdelmassa kasvoi isoulpukkaa ja järvikortetta.

Uistinvita, pullosara, rantamatara, vehka, suoputki ja rantaorvokki merkittiin myös ylös. Järvellä

havaittiin telkkänaaras.

Suvitiellinen on runsashumuksinen järvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosfori-

(22 μg/l) ja α-klorofyllipitoisuus (3,4 μg/l) osoittavat erinomaista luokkaa ja kokonaistyppipitoisuus

(600 μg/l) hyvää luokkaa. Kokonaisuutena Suvitiellisen ekologinen tila on käytettävissä

olevien tietojen perusteella erinomainen.

7.5. Tuomisto

(35.885.1.001; A= 15,99 ha, max syvyys 5,3 m, rantaviiva 4,503 km; korkeus 118,2 m

mpy)

Harjualueelle sijoittuva Tuomisto on osa Renkajoen reittiä ja se laskee vetensä Vahteristoon. Hertan

mukaan Tuomistosta on otettu kaiken kaikkiaan 28 näytettä. Vahresalmi jakaa kapean järven kahteen

altaaseen, josta pohjoisempi sijoittuu Hattulan puolelle. Tässä tutkimuksessa otettiin näyte

14.8.2012 Tuomiston Rengon puoleisesta nk. itäosasta.

Kuva 33

Tuomiston ja kosken näytepisteitä. Näyte otettiin itäosan pisteeltä.

Tuomiston pintavesi oli neutraalia ja haponsitomiskyky li hyvä. Vesi oli kirkasta sameuden puolesta

aina kuuteen metriin asti, mutta humuspitoisuus oli selvä (pinta 110 Pt mg/l ja 6 m 210 Pt mg/l).

Veden lämpötila laski alle 10 o C:een jo vähän yli kolmessa metrissä. Onneksi happipitoisuus pysyi

kohtuullisena aina kuuteen metriin, missä kyllästysaste oli 8,9 %. Pohjan tuntumassa oli 4 % happea

ja redox-potentiaali säilyi hyvänä sinne asti. Pohjanläheisen veden korkea rautapitoisuus kertoi, että

ravinteista silti todennäköisesti liukenee pohjasta jonkin verran. Sähkönjohtavuus ja kiintoainepitoisuus

olivat alhaiset, mutta kemiallinen hapenkulutus oli hieman noussut. Pintaveden kokonaisfosfo-

54


ipitoisuus oli lähes karulle vedelle ominainen (11 μg/l), ja kokonaistyppipitoisuuskin oli alhainen

(490 μg/l). Klorofylli-α-pitoisuus oli hyvin alhainen (1,9 μg/l). Näkösyvyydeksi mitattiin 2,2 m.

Tuomiston vesikasvillisuus oli runsas ja monipuolinen. Todennäköisesti järvi on kohtalaisen pohjavesivaikutteinen.

Rusko- ja kiehkuraärviää kasvoi vesimassassa. Välke- (Potamogeton lucens) ja

uistinvita, kaitapalpakko, isoulpukka sekä pohjanlumme luonnehtivat kellulehtislajistoa. Jouhi- ja

pullosara kasvoivat kapeana nauhana järven rannalla. Vahresalmen tuntumassa kasvoi vähän järviruokoa.

Muusta rantalajistosta mainittakoon suoputki, rantakukka, rantaluikka, kurjenjalka, juolukka,

terttualpi, siniheinä, korpipaatsama (Frangula alnus) ja hieskoivu. Harjurinteessä kasvoi häränsilmää

(Hypochaeris maculata) ja lampaannataa (Festuca ovina). Linnuista havaittiin korppi (Corvus

corax).

Käytettävien olevien tietojen pohjalta Tuomisto näyttää runsashumuksiselta järveltä, jonka pintaveden

kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja klorofylli-α-pitoisuus olisivat tässä tyypissä erinomaisia,

mutta pidemmällä aikavälillä Tuomisto on paremminkin pieni humusjärvi. Tuomiston pintaveden

kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja klorofylli-α-pitoisuus ovat tässäkin tyypissä erinomaisia.

Tässä tutkimuksessa Tuomiston tila arvioidaan ekologiselta luokaltaan erinomaiseksi.

7.6. Ylijärvi

Ylijärvi on Kuittilanharjun länsipuolella sijaitseva varsin lyhytviipymäinen järvi.

Kuva 34

Ylijärven ja lähistön näytepisteitä. Pieni sininen piste on tässä tutkimuksessa käytetty

näytteenottopiste.

Tässä tutkimuksessa Ylijärvellä mitattiin veden laatua 14.7.2011. Vesi on neutraalia, sameuden

puolesta kirkasta ja happipitoista aivan pohjan tuntuman vettä lukuun ottamatta. Näkösyvyys oli

1,45 m. Klorofyllipitoisuus oli alhainen. Näiden mittaustietojen pohjalta Yijärven veden laatu vaikuttaa

hyvältä ja järvi voidaan luokitella hyväksi, ehkä jopa erinomaiseksi.

55


8. Hämeenlinna, Tuuloksen kaupunginosa

Tuuloksen alueella on 40 yli kahden hehtaarin järveä tai lampea ja rantaviivaa noin 140 km. Tutkimuskohteina

olivat vuonna 2011 Iso-Humalajärvi, Majavilammi, Okslammi, Pannujärvi, Pyhäjärvi,

Teuronjärvi, Vähä-Humalajärvi ja Ylinen Tuuloslammi. Vuonna 2012 tutkittiin Alannejärvi, Alinen-Kyynärö,

Hyötymäjärvi Kastanajärvi, Kuorue, Lehee, Oksjärvi, Pannujärvi, Takanen, Teuronjärvi

ja Valkealammi. Lisäksi yksittäinen näyte otettiin Suolijärveltä. Ojaveden laatua mitattiin varsinkin

Veitsijärvenojan ja Pannujärven valuma-alueella. Teuron- ja Ormijokien suistossa tehtiin

veden laadun mittauksia liittyen toteutettuihin valumavesien käsittelymenetelmiin. Myös Sairialanojalla

tehtiin yksittäinen mittaus.

8.1. Hyötymäjärvi

(35.788.1.008; A= 8,363 ha, syvyys 14,7 m; rantaviiva 1,226 km; korkeus N60+114 m mpy)

Metsäisen valuma-alueen omaavaan Hyötymäjärveen tulee vesiä myös ojitetulta suo-alueelta. Hötymästä

vedet laskevat Oksjärveen. Hyötymäjärvestä on yksi aikaisempi tutkimustulos Hertassa

vuodelta 2008. Tässä tutkimuksessa sieltä otettiin näyte 16.8.2012.

Näytteenotossa ei onnistuttu löytämään järven syvintä kohtaa ja suurin saavutettu syvyys oli 7 metriä.

Näkösyvyydeksi mitatiin aurinkoisessa ja tyynessä säässä 2,7 metriä. Hyötymäjärvi on humusjärvi,

vaikka pitoisuus on varsin alhainen (42 NTU). Hyötymäjärven pH oli hieman neutraalin yläpuolella

ja puskurikyky oli hyvä. Sähkönjohtavuus, kiintoainepitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus

olivat alhaiset. Kokonaisfosfori- (10 μg/l) ja -typpipitoisuus (500 μg/l) ovat karulle järvelle ominaisia.

Neljästä metrissä veden happipitoisuus oli jo varsin pieni (6,7 %) ja laski edelleen syvyyden

myötä. Pohjan tuntumassa happi oli käytännössä loppu (1,5 %). Mitattu klorofylli-α-pitoisuus oli

hieman kohonnut (14,9 μg/l).

Kuva 35

Hyötymä- ja Sorvajärvi. Hyötymäjärven vesinäytepiste.

56


Hyötymäjärven eliöstöön kuuluvat simpukat, joita oli rannassa. Vesikasvillisuutta edustivat ruskoärviä,

vesirutto, pikkuvesiherne (Callitriche minor), uistinvita, pohjanlumme, ulpukka, järvikorte ja

-ruoko, rantaluikka sekä pullosara. Rantakasvistosta mainittakoon suoputki, kurjenjalka, isokarpalo

(Vaccinium oxycoccos), terttualpi, luhtarölli, kiiltopaju, harmaalepppä, tähtisara (Carex echinata),

harmaasara (Carex canescens), suopursu, korpikastikka ja jouhisara.

Hyötymäjärvi on pieni humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus

(Md= 10 μg/l) osoittaa erinomaista luokkaa ja klorofylli-a- (Md=14,9 μg/l) sekä kokonaistyppipitoisuus

(Md=500) hyvää luokkaa. Kokonaisuutena Iso Humalajärven ekologinen

tila on käytettävissä olevien tietojen perusteella hyvä.

8.2. Iso-Humalajärvi

(35.788.1.011; A= 17,478 ha, syvyys 4,2 m; rantaviiva 2,332 km; korkeus N60+139,0 m

mpy)

Iso-Humalajärvi on matala latvajärvi, jossa suurin syvyys on vain noin neljä metriä. Moreenimaan

luonnehtimalla metsäisellä valuma-alueella on hieman ojitettua suota, mutta ei lainkaan peltoa. Järven

rannalla on muutama mökki.

Hertta-tietojärjestelmässä ei ole lainkaan Iso Humalajärveltä otettuja näytteitä, mutta 13.9.1989

järveltä on kuitenkin otettu näyte. Tässä tutkimuksessa Iso Humalajärvestä otettiin näytteet 1 ja 4

metristä 23.8.2011. Molemmilla näytteenottokerroilla näkösyvyys oli 1,8 m. Värin perusteella Iso

Humalajärvi on humuspitoinen järvi 70–90 mg Pt/l. Sen alkaliteetti on tyydyttävä (0,14 mmol/l) ja

pH 5,8 ja7 välillä. Veden happipitoisuus laski voimakkaasti harppauskerroksessa 4 metrin tuntumassa

ja pohjanläheisessä vedessä happea oli vain 1,9 %. Pintaveden sameus oli lievää (1,5 NTU),

mutta kohosi alusveteen (28,3 NTU). Myös hapetus-pelkistyspotentiaali kääntyi negatiiviseksi.

Kuva 36

Iso-Humalajärven näytepiste sekä lähistön Vähä-Humalajärvi.

57


Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus (18 μg/l) ei ollut juuri muuttunut vuodesta 1989 (17 μg/l) ja

arvot kohosivat alusveteen vain vähän. Kokonaistyppipitoisuus sen sijaan näytti olevan nousussa

(620 μg/l verrattuna 420 μg/l). Yllättäen pintavedessä oli hieman vapaata ammoniumtyppeä (9

μg/l).

Iso Humalajärvi on pieni humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus

(Md= 18 μg/l, n=4) osoittaa erinomaista luokkaa, a-klorofyllipitoisuus (Md=5,1 μg/l,

n=3) ja kokonaistyppipitoisuus (Md=585, n=4) osoittavat hyvää luokkaa. Kokonaisuutena Iso

Humalajärven ekologinen tila on käytettävissä olevien tietojen perusteella hyvä.

8.3. Kastanajärvi

(35.791.1.005, A= 32,536 ha, max. syvyys 6 m, keskisyvyys 3,5 m, V=1,2 milj. m 3 ; kokonaisrantaviiva

3,118 km, viipymä n. 1,5 v, valuma-alueen A= 2,85 km 2 ; N60+118 m mpy )

Kastanajärvi sijaitsee Takasen ja Leheen valuma-alueen latvoilla. Kastanajärven valuma-alue on

metsävaltainen ja järvisyyskin muodostuu kohtuullisen suureksi pienellä valuma-alueella, jossa

sijaitsee Kalijärvi (17,3 ha). Peruskartan mukaan Kastanajärveen laskee yksi Kalijärvestä tuleva oja,

johon yhtyy vesiä myös suoalueelta. Metsätalouden sekä haja-asutuksen kuormitus luonnonkuorman

lisäksi Lammin biologisen aseman raportin (1999) mukaan valuma-alueelta tuleva kuormitus

on ollut pientä, mutta siinä ennakoidaan jo lähivuosien muuttavan järven vettä sameammaksi ja

rehevöitymistä.

Kastanajärvestä on Hertta-ympäristötietojärjestelmän mukaan otettu kolmena päivänä talvinäytteitä:

15.12.1992, 8.2.2000 ja 2011. Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelut otti näytteitä Kastanajärveltä

18.8.2009. Lammin biologinen asema tutki Kastanajärven veden laatua, kalastoa ja

kasvillisuutta sekä eläinplanktonia vuosina 1997 ja 1998.

Lammin biologisen aseman tutkumuksissa (Huitu ja Mäkelä1999) ilmeni, että Kastanajärvi on

yleisluokaltaan hyvä ja virkistyskäyttöominaisuuksiltaan erinomainen sekä raaka- ja kalavesiluokituksessa

tyydyttävä. Kasviplankton oli pii-, nielu- ja viherlevävaltainen, mutta talvella esiintyi

sinileviä runsaasti. Eläinplanktonissa rataseläimet, alkueläimet ja hankajalkaiset olivat suurimmat

ryhmät. Kastanajärvi on nuottaruohotyypin järvi, jossa esiintyi 18 vesikasvilajia. Näisä yksikään ei

ollut rehevyyden ilmentäjä. Kesällä 1998 toteutetussa koekalastuksessa ahven oli runsain laji sekä

paino- että yksikkösaaliissa. Tässä tutkimuksessa Kastanajärvestä otettiin näyte ’keskiosa 1’ -

pisteeltä 16.8.2012.

Kastanajärvi on kirkasvetinen ja karu järvi. Vaikka humuspitoisuus on vaihdellut (1992 ja 2000

vähähumuksinen, 15–25 Pt mg/l, kesällä 2009 humusvetinen, 40 Pt mg/l, kesällä 2012 vesi sateisesta

kesästä huolimatta vähähumuksista, 23 Pt mg/l), voidaan Kastanajärven katsoa kuuluvan vähähumuksisiin

järviin. Kastanajärven pH on neutraali (7,15) ja alkaliteetti tyydyttävä (0,18 mmol/l).

Veden sameus on vain lievää ja sähkönjohtavuus on alhainen (4,5 mS/m). Kastanajärvi ei ole kärsinyt

happiongelmista ja kemiallinen hapenkulutus on ollut alhainen (6,4 mg/l pintavesi 2012). Sekä

kokonaisfosfori- (7 μg/l) että –typpipitoisuus (350 μg/l) ovat olleet alhaisia ja karuudesta kertovia,

eikä liukoisia ravinteita juurikaan ole. Rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat myös olleet alhaisia. Pintaveden

klorofylli-a-pitoisuus on ollut ahainen ja (2009 3,3 μg/l, 2012 YSI6600-mittariarvo 8,7

μg/l) kertonut karuudesta. Näkösyvyys oli 3,8 m kesällä 2012 (15.12.1992 6,1 m).

Kastanajärvi lienee pieni vähähumuksinen järvi, jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori-

ja -typpi- sekä klorofylli-a-pitoisuus osoittavat erinomaista ekologista tilaa.

58


Kar

Su

Ylinen-Kyynärö

Kalijärvi

Keskinen-Kyy

Härkäsuo

Kastanajärvi

Lähteenkorva

Tyynelä

Hyötymäjärvi

Ryt isenoj a

Kuva 37

Kastanajärven valuma-alue ja näytepiste. Sinisellä katkoviivalla on osoitettu Kastanajärven

valuma-alue.

8.4. Kuorue

(35.791.1.004; A= 6,513 ha, max. syvyys 7,8 m, kokonaisrantaviiva 1,104 km)

Kuoruejärven valuma-alue on melko laaja. Erinomaisesta Kastanajärvestä lähtevän Rytisenojan vesi

muuttuu voimakkaasti matkallaan Mustilan ja Kaidankorven peltoalueiden läpi. Perkausyhtiö on

suunnitellut uoman kunnostusta. Kun Rytisenojalla vuonna 1954 toteutettiin voimakkaita perkauksia,

Kuoruejärven rannat sortuivat ja järveen pohjaan kulkeutui paksu kerros hienoainesta. Tässä

tutkimuksessa esitetään Kuorueesta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Hämeenlinnan

kaupungin tilaamana ottamana 15.3.2012 ja 8.8.2012 otetut näytteet.

Kuorueen kesänäyte antoi rehevämmän kuvan järvestä kuin talvinäyte, mikä on yleensäkin tyypillistä

monille järville. Humuspitoisuus oli talvella 71 mg Pt/l ja kesällä ilmeisesti runsaan sateisuudenkin

takia 91 mg Pt/l. Kuorueen pH on neutraalin tuntumassa ja alkaliteetti on hyvä. Sähkönjohtavuus

ja kemiallinen hapenkulutus osoittivat kohoamista. Sameus on pinnassa lievää (3,1 FNU).

Happipitoisuus laski kesällä pohjan tuntumasssa nollaan ja samalla rauta- ja mangaanipitoisuudet

kohosivat selvästi. Talvella kokonaisfosforipitoisuus osoitti lievää rehevyyttä (14 μg/l), mutta kesällä

kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat rehevälle vedelle ominaiset (P tot 40 μg/l) ja

kohosivat voimakkaasti pohjan läheisessä vedessä (P tot 870 μg/l). Kokonaistyppipitoisuus oli korkea

sekä talvella että kesällä (1200 μg/l) ja vielä korkeampi pohjan lähellä. Klorofylli-α-pitoisuus oli

kesällä korkea (21 μg/l). Talvinen näkösyvyys oli 1,8 m ja kesäinen 1 m.

59


Kuoruejärveä reunustaa n. 2-5 m leveä ruokoreunus. Pullosara, isoulpukka ja uistinvita ovat järven

runsaimpia lajeja. Rantakasvistoon kirjattiin kuuluvat 14.7.2012 tehdyllä havainnointikäynnillä

korpikaisla, rentukka, hieskoivu, kiiltopaju, rantapuntarpää, rönsyrölli, terttualpi, jouhivihvilä, rönsyrölli,

nokkonen, pikkulimaska ja kurjenjalka.

Kuorue on pieni, keskisyvä ja sameavetinen humusjärvi, jonka kasvukauden aikaiset pintaveden

kokonaisfosfori- ja klorofylli-α-pitoisuudet osoittavat tyydyttävää ekologista tilaa ja kokonaistyppipitoisuus

välttävää tilaa.

8.5. Lehee

(35.791.1.001; A= 104,22 ha, max. syvyys 2 m, V= 1,6 milj. m 3 ; lähivaluma-alueen A= 844

ha, rantaviiva n. 7,135 km; korkeustaso N60+84,60 m mpy)

Lehee saa vetensä toisaalta Suolijärven suunnalta pitkin Kylänjokea ja toisaalta Takasen suunnalta.

Lehee laskee Tuuloksen Pyhäjärveen. Lehee on hyvin matala läpivirtausallas, joka ei kerrostu lainkaan.

Leheellä on näytteitä otettu Hertan mukaan kolmella pisteellä, joista ’keskiosa 3’ -pistellä 12

kertaa, länsiosassa kolme kertaa ja kerran Urpasen pisteellä. Lehee –järvestä löytyy ensimmäinen

vesistönäyte 3.7.1975 ja viimeinen 16.8.2012. Muut vesistönäytteenottokerrat ovat 7.8.1984,

14.9.1988, 15.12.1992 ja 8.2.2000. Näytteenottajina ovat olleet Uudenmaan ympäristökeskus

(1975-2006), Pirkanmaan ympäristökeskus (2000), Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

ry.(2006) ja Hämeenlinnan kaupunki. Järvi on ollut mukana myös Lammin biologisen aseman tutkimuksissa

(Huitu & Mäkelä 1999). Pirkanmaan ELY oli käynyt järvellä vuonna 2011 kolme kertaa.

Tässä tutkimuksessa Leheeltä otettiin vesinäytteitä 15.3.2012, 8.8.2012 ja 16.8.2012.

Kuva 38

Leheen keskiosan näytepiste keltaisella. Leheen laajaan valuma-alueeseen kuuluvat

mm. Takanen ja Okslammi.

Lammin biologinen asema on tutkinut Leheen veden laatua, kalastoa ja kasvillisuutta sekä eläinplanktonia

vuosina 1997 ja 1998. Raportin mukaan Leheen kautta kulkeva vesimäärä on suuri ym-

60


päri vuoden ja laskennallinen viipymä on vain reilun kuukauden. Leheeseen kohdistuu suuri ravinnekuormitus

valuma-alueen pelloilta sekä runsaasta ranta-asutuksesta. Lisäksi Leheen mataluuden

vuoksi järven koko vesimassa on tuottavaa kerrosta. Rehevä Lehee on tutkimuksessa arvioitu yleisluokaltaan

tyydyttäväksi ja virkistyskäyttöominaisuuksiltaan hyväksi sekä raaka- ja kalavesiluokituksessa

tyydyttäväksi.

Leheen kasviplanktonia vallitsivat selvityksen mukaan piilevät. Seuraavaksi runsaimpia olivat viher-,

nielu- ja kultalevät. Eläinplanktonissa vallitsivat rataseläimet. Kasvillisuutensa puolesta Lehee

kuuluu osmankäämi–sarpiojärviin, mutta lajistoltaan se ei ole erityisen monipuolinen lajilukumäärän

jäädessä 22 lajiin (Huitu ja Mäkelä 1999). Vähäravinteisuutta ilmentäviä lajeja ei tavattu lainkaan.

Leheen rantoja luonnehtivat leveät ruovikot sekä ulpukkavaltainen kellulehtiskasvillisuus.

Järvikaislaa ja -kortetta, pohjanlummetta, kurjenmiekkaa (Iris pseudacorus), uistinvitaa, palpakkoja

ja ahvenvitaa tavattiin näytteenoton yhteydessä. Rannalla kasvoi rantakukkaa, rantaminttua ja rentukkaa.

Koekalastuksen mukaan särki oli runsain laji (50 %) muodostaen saaliin kokonaispainostakin 50 %.

Ahven oli toiseksi runsain laji (Huitu ja Mäkelä 1999).

Leheen linnustoon kuului kesällä 2012 laulujoutsenperhe, jossa oli yksi poikanen. Näytteenotolla

havaittiin neljä kuikkaa, silkkiuikku, västäräkki ja varis.

Leheen vesi on väriltään ruskeaa (45–80 Pt/l), hyvin sameaa (1,4–22 NTU) ja näyttäisi muuttuneen

ajan myötä humuspitoisemmaksi. Neutraalin tuntumassa liikkuva pH ja hyvä puskurikyky ovat

tyypillisiä Leheelle, jonka sähkönjohtavuus (12,5 mS/m) on ollut kasvussa. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus

(17–44 μg/l) oli 18.8.2009 38 μg/l kertoen rehevästä vedestä. Kokonaistyppipitoisuuskin

on kohonnut (570–1200 μg/l). Ravinteita vapautunee Leheessä pohjasta hyvästä happitilanteesta

huolimatta. Ravinteiden tehokas kierto on mahdollista juuri mataluuden ja läpivittauksen sekoittavan

vaikutuksen takia. Lehee purkaa siten ravinteita Pyhäjärveen. Myös klorfylli-a-pitoisuus on

yleensä ollut rehevälle vedelle ominainen (11–47 μg/l; suurin arvo 8.8.2013), joskin rehevälle vedelle

ominainen.

Lehee on matala humusjärvi, jonka kasvukauden aikaisten pintaveden kokonaisfosforipitoisuuksien

keskiarvo osoittaa hyvää ja klorofylli-α- ja -kokonaistyppipitoisuus tyydyttävää tilaa.

Kokonaisuutena Leheen ekologinen tila on tyydyttävä.

8.6. Majavinjärvi

(35.793.1.004; A= 13,12 ha, max. syvyys 6 m, rantaviiva n. 1,74 km; korkeustaso

N60+131,1 m mpy)

Ojitettujen suoalueiden ympäröimä Majavinjärvi on humusvetinen metsäjärvi, jonka rannalla on

muutama loma-asunto. Peltoa valuma-alueella ei ole. Järveltä ei ole aikaisempaa tutkimustietoa (ei

näytteitä Hertassa). Majavinjärven vedet laskevat Kurkijoen kautta edelleen Teuronjärveen. Tässä

tutkimuksessa Majavinjärveltä otettiin näyte 25.8.2011. Isäntä kertoi mitanneensa järven pohjoisrannan

tuntumasta joskus 9 metrin syvyyden, muttemme löytäneet kyseistä kohtaa.

Majavinjärvi on runsashumuksinen (väri 200 Pt/l) ja lievästi samea (1,4 NTU 1 m) lampi. Pintavesi

oli näytteenottokerralla 25.8.2011 18 asteista ja pohjavesi 7.4 C. Lämpötilan harppauskerros asettui

3 ja 4 m välille ja lämpötila putosi 16,3 C:sta 11,1 C:een. Alkaliniteetti oli välttävä, joten järven

happamoitumisen sietokyky on heikko. PH oli pinnassa neutraali, mutta laski pohjalla 5,7 C:een.

Hapetus-pelkistyspotentiaali laski lähelle nollaa 4 metrissä ja sen alapuolella oli negatiivinen. Veden

happipitoisuus putosi jo 3 metrissä alle 10 %:in ja oli siitä syvemmällä vain 2 %. Kokonaisfosforipitoisuus,

18 μg/l, on varsin maltillinen näin tummavetiselle järvelle. Kokonaistyppipitoisuus oli

61


570 μg/l eli karua vettä osoittava. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat myös alhaiset. Pintaveden

klorofyllipitoisuus oli 26 μg/l.

Majavinjärven rannat olivat puoleksi soisia ja puoleksi metsäisiä. Rannoilla oli mesotrofisia piirteitä

ja saraikot olivat suhteellisen laajoja. Kellulehtisiä, pohjanlummetta ja isoulpukkaa, kasvoi siellä

täällä. Mökin omistajien mukaan järvessä on lähteisyyttä. Lähtöuomasta vesi ei kesäaikaan juurikaan

virtaa. Rantakasvistoon kuuluivat mm. järviruoko, viiltosara, jouhisara, suopursu (Ledum palustre),

juolukka (Vaccinium uliginosum), terttualpi, vehka ja järvikorte. Rantapuuston muodostivat

mm. terva- ja harmaaleppä ja korpipaatsama. Linnuista havaittiin käpytikka (Dendrocopos major).

Kuva 39

Majavinjärveä valuma-alueineen.

Majavinjärvi on runsashumuksinen järvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosfori-

ja -typpipitoisuus osoittavat erinomaista ja klorofylli-α-pitoisuus osoittaa tyydyttävää

veden laatua, joten voidaan arvioida, että Majavinjärven veden laatu on tyydyttävä.

8.7. Oksjärvi

(A= 225,64 ha, max. syvyys 16 m; kokonaisrantaviiva 21,82 km; valuma-alue A= 1790 ha;

korkeus N60+90.1 m mpy)

Hertassa Oksjärvestä on tietoja kolmelta näytepisteeltä (suluissa tieto näytekerroista): Laurinkärki 2

(1), Niemenlahti 3 (2) ja pohjoisosa 1 (4). Lisäksi näytteitä on ottanut Lammin biologinen asema

(1997) ja vuonna 2010 Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelut. Tutkimuskohteena on ollut

myös itäosa ja joskus myös Markuslahti. Pohjoisosasta tietoja on eniten ja sieltä ELY-keskus otti

näytteitä myös talvella 2011; aiemmin vuosina 1988, 1990, 2006). Oksjärven suojeluyhdistys on

tehnyt järvellä seurantatutkimusta, jonka tiedot eivät todennäköisesti ole Hertassa. Oksjärvellä tehtiin

kesällä 2011 veden laadun mittausta, mutta ei otettu näytteitä.

62


Oksjärven valuma-alue on metsien ja soiden luonnehtima, ja peltojen osuus on vain 7 %. Sokkeloisen

järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta, joka aiheuttaa ulkoista kuormitusta (Huitu & Mäkelä

1999). Ultaemäksisellä alueella sijaitsevan Oksjärven vesikasvillisuuteen kuuluvat mm. ahvenvita

(Potamogeton perfoliatus), siimapalpakko, ulpukka, järviruoko, pullosara, järvikorte sekä rantakasvillisuuteen

suomyrtti ja tervaleppä, jotka kirjattiin näytteenoton yhteydessä. Järven vesi on kirkasta

ja mitä ilmeisimmin järveen tulee kalkkivaikutusta. Oksjärven eteläosan itärannalla, Hutkonsaarta

vastapäätä sijaitsee pieni maakunnallisesti arvokas kallionaluslehto.

Näytteenottokerralla Oksjärven linnuista havaittiin useita kuikkia, kalalokkeja ja laulujoutsenia

(kaksi paria ja poikasta).

Kuva 40

Alanteen eteläosan ja Oksajärven näytepisteet: Pohjoisosa, Niemenlahti, Laurinkärki ja

itäosa.

Nielu- ja viherlevät muodostivat suurimmat kasviplanktonin ryhmät talvina 1997 ja 1998. Yllättäen

runsasravinteisessa vedessä viihtyviä silmäleviäkin tavattiin. Myös eläinplanktonia tutkittiin vuosina

1997 ja 1998, ja alkueläimet, hankajalkaiset ja rataseläimet olivat eläinplanktonin merkittäviä

ryhmiä.

Talven 2011 pohjoisosan näytteenotto osoitti pH:n olevan neutraalin tuntumassa (6,89) ja alkaliniteetin

hyvä (0,242 mmol/l). Veden väri oli jonkin verran humussävytteinen (35–40 Pt mg/l) ja vähäistä

sameuttakin ilmeni (3,4 FNU). Kemiallinen hapenkulutus (8 mg/l; kaikkien näytteiden x=8,5

mg/l) ja sähkönjohtavuus olivat alhaisia (6,8 mS/m; kaikkien näytteiden x=6,4 mS/m). Sekä pinnassa

(75 %) että pohjassa (60 %) oli ajankohtaan nähden varsin hyvin happea. Kokonaisfosforipitoisuus

osoitti Oksjärven karuksi (8 μg/l) ja typpipitoisuuskin oli varsin maltillinen (510 μg/l). Talvelle

tyypillisesti vapaata nitraattia oli jäljellä kohtalaisesti (100 μg/l). Rautapitoisuus oli alhainen.

63


Kesällä 2011 tehtiin mittauksia kahdella pisteellä. Pohjoisosan näytepisteellä harppauskerros alkoi

19.7.2011 4 ja 5 m välistä, missä lämpötila laski 21 o C:sta 16,5 o C:een. pH oli pinnassa neutraalin

tuntumassa, mutta laski tavanomaiseen tapaan syvemmälle (10,5 m 6,35). Sameus oli koko vesimassassa

lievää (1,1–2,5 FNU) ja nousi vasta aivan pohjan tuntumassa. Sähkönjohtavuus oli alhainen,

mutta kiintoainepitoisuus oli jonkin verran kohonnut. Hapetus–pelkistypotentiaali säilyi hyvänä

pinnasta pohjaan (155-188 mV), ja niin muodoin myös hapen kyllästysaste, vaikkakin luonnollisestikin

laski harppauskerroksessa säilyi vielä pohjan tuntumassakin 20% yläpuolella. Klorofylli-αpitoisuus

(pinnassa 5,1 μg/l) kertoi vain lievästä rehevyydestä.

Oksjärven itäosan näytepisteellä 19.7.2011 lämpötilan harppauskerros osui 4 ja 6 m väliin, missä

lämpötila laski 21 o C:sta 7,6 o C:een. PH oli neutraalin tuntumassa pohjoisosan tapaan. Lievää sameutta

oli aavistuksen pohjoisosaa enemmän. Sähkönjohtavuuden kohoaminen pohjanläheisessä alusvedessä

sopi hyvin vuoden 2010 tuloksiin, joiden mukaan kokonaisfosforipitoisuus kohosi 46

μg/l:aan 7 m:ssä ja ammoniumtypen, raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat myös kohonneita.

Myös kiintoainepitoisuus osoitti nousua pohjanläheisessä vedessä (77 mg/l). Selityskin oli selvä:

happipitoisuus laski voimakkaasti harppauskerroksessa ja kyllästysaste oli enää 3,6 %:ia viiden

metrin syvyydellä. Tästä alaspäin happi oli käytännössä loppu. Myös hapetus-pelkistyspotentiaali

laski miinuksen puolelle 7 m syvyydessä. Näissä oloissa ravinteita liukenee alusveteen.

Näkösyvyys näyttäisi laskenee vuosien saatossa. Huidun ja Mäkelän mukaan (1999) näkösyvyys oli

ollut 2,6–3,5 metriä, ja 19.7.2011 mitattiin näkösyvyydeksi 2,1 m.

Oksjärvi on pieni humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosfori- ja -

typpipitoisuus (Md= 11 ja Md=510) osoittavat erinomaista luokkaa ja a-klorofyllipitoisuus

(Md=5,8 μg/l) hyvää ekologista luokkaa. Kokonaisuutena Oksjärven ekologinen tila on käytettävissä

olevien tietojen perusteella erinomainen.

8.8. Okslammi

(A= 11,73 ha, max. syvyys 7,6 m; kokonaisrantaviiva 1,67 km; korkeus N60+92 m mpy)

Oksjärven länsipuolella sijaitsevan Okslammin pienellä metsäisellä ja kallioisella valuma-alueella

on myös hieman peltoa. Okslammin vedet virtaavat Sassinojaa Takaseen. Okslammesta ei ollut

Hertassa tietoja. Tässä tutkimuksessa Okslammen vettä tutkittiin 23.8.2011, 16.3.2012 ja 8.8.2012.

Tutkimuskiinnostus liittyi Takasen fosforin kemialliseen saostukseen, jota alun perin suunniteltiin

toteutettavaksi myös Okslammella, mutta siitä luovuttiin kustannusten ja veden kohtuullisen alhaisen

fosforipitoisuuden vuoksi.

Okslammen pH oli pinnassa hieman neutraalin yli (7,3) ja laski syvyyden myötä (7,5 m 6,6). Veden

alkaliteetti oli hyvä (0,26 mmol/l). Sähkönjohtavuus on hieman kohonnut valuma-alueelta tulevista

ravinteista johtuen (pintavesi 71 mS/m) ja kemiallinen hapenkulutuskin on vähän normaalia korkeampi

(12 mg/l). Okslammin harppauskerros asettui 3 ja 5 metrin väliin 23.8.2011 ja lämpötila laski

18 o C:sta 7,7 o C:een. Neljässä metrissä happi oli 23.8.2011 laskenut 4,2 %:iin ja seitsemässä metrissä

se oli käytännössä loppu (0,1 mg/l). Merkkinä sisäisestä kuormituksesta oli kokonaisfosfori- (31

μg/l), -typpi- (2000 μg/l) ja liuenneiden ravinteiden sekä raudan (5700 μg/l) ja mangaanin (1900

μg/l) korkea pitoisuus pohjanläheisessä vedessä. Pintaveden klorofylli-α-pitoisuus (7,8 μg/l) oli

alhainen, mutta alusvedessä se nousi rehevyyttä osoittavaksi (85,2 μg/l). Okslammen näkösyvyys

oli 2,6 m kesällä 2011.

15.3.2012 otetun näytteen perusteella Okslammen pintavesi oli varsin karua kokonaisfosforipitoisuuden

perusteella (9 μg/l). Pohjan tuntumassa happipitoisuus oli alhainen (4 %) ja ravinne- (P kok 30

μg/l; N kok 1400 μg/l) sekä metallipitoisuudet (Fe 1200 μg/l, Mn 1500 μg/l) olivat kohonneet.

64


8.8.2012 otetussa näytteessä humuspitoisuus oli talvea korkeampi (väri 80 Pt/l). Happipitoisuus oli

harppauskerroksessa viidessä metrissä nollassa, mutta ravinne-, rauta ja mangaanipitoisuudet lähtivät

nousuun vasta pohjanläheisessä alusvedessä. Pintaveden klorofylli-α-pitoisuus oli 17,0 μg/l

kertoen rehevyydestä.

Ruovikot ja muu vesikasvillisuus kertovat nekin Okslammen rehevyydestä. Rantakasvistoon kuuluvat

terttualpi, rentukka, kurjenjalka, suo-orvokki, suoputki ja korpikaisla sekä hapsiluikka. Ilmaversoisia

edustavat järvikorte, järvikaisla, ratamosarpio ja kellulehtisiä isoulpukka, pohjanlumme ja

ranta-, kaita- ja siimapalpakko. Uposkasvistoon kuuluivat ainakin ahvenvita, ruskoärviä ja vesirutto.

Joutsenpari on pesinyt Okslammella, ja kesällä 2011 se sai 2 poikasta. Lisäksi on tavattu kurkia.

Okslammi on pieni (A= 11,73 ha, kokonaisrantaviiva 1,67 km), keskisyvä (7,6 m) ja sameavetinen

humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus (19 μg/l) osoittaa

hyvää ja kokonaistyppi- (750 μg/l) ja klorofylli-α-pitoisuudet tyydyttävää ekologista tilaa.

Kokonaisuutena Okslammin ekologinen tila arvioidaan tyydyttäväksi.

8.9. Pannujärvi

(A= 36,21 ha, max. syvyys 12 m, V= 1,4 milj. m 3 , viipymä n. 1,2 vuotta, kokonaisrantaviiva

3,492 km, valuma-alue A= 204,3 ha, korkeus merenpinnan yläp. 126,9 m mpy)

Veden laadultaan tyydyttäväksi arvioitu Pannujärvi on harjumaastossa ja kokonaan pohjavesialueella

sijaitseva karu pikkujärvi, jonka vesi lienee alkujaan ollut kirkasta, mutta saanut selvän humusleiman

valuma-alueen soiden ojituksen myötä (Jutila 2009). Hertan mukaan Pannujärven tilaa on

tutkittu 12 kertaa pääosin Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Yksi näytteenotto sijoittuu 1970-

luvulle, kaksi kertaa 1980-luvulle ja loput kerrat 2000-luvulle. Lammin biologisen aseman toimesta

Pannujärvellä toteutettiin vesinäytteenottoa vuosina 1997 ja 1998 (Huitu ja Mäkelä 1999). Vuonna

2009 järveä tutkittiin peräti neljä kertaa. Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelut otti vesistönäytteitä

23.8.2010, 24.8.2011 ja 15.8.2012. Kaupungin tilauksesta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

otti näytteen 15.3.2012. Veitsijärvenojan veden laatua tutkittiin 26.10.2011,

28.8.2012, 19.10.2012 ja 8.11.2012. Samaista ojaa oli tutkittu jo 5.6.2008, 8.9.2008, 13.10.2008,

3.3.2009, 12.5.2009, 11.6.2009, 5.8.2009, 8.10.2009 ja 16.4.2010.

Pannujärvi laskee Tyrisevänojaa myöten Kuivalammeen. Periaatteessa sieltä on nykyisin reitti Pauninojaa

ja Pohjoistenjokea myöden Suolijärveen, mutta vettä tuskin riittää Suolijärveen asti edes

ylivalumakaudella. Hidas veden vaihtuminen, ilmeisesti pääosin pohjaveden kautta, yhdistettynä

järven morfologisiin ominaisuuksiin aiheuttaa helposti happikatoa alusveteen, jolloin sedimentistä

liukenee ravinteita veteen, ja tämä aiheuttaa sisäisen kuormituksen vaaran. Mm. väriarvot, rauta-,

typpi- ja fosforipitoisuus ovat kohonneet hapettomassa pohjanläheisessä vedessä. Alusveteen sekoittuneet

ravinteet nousevat pintaan täyskierron aikana ja osin kerrosteisuuskausina limalevien

mukana.

Kesällä 2011 valuma-alueella tehtiin maanmuokkausta laikuttamalla ja tämän seurauksena järveen

joutui suuri määrä kiintoainesta. Veden laatu heikkeni heti kesällä ja syksyllä 2011, mutta selvemmin

suurempien valumien tultua keväällä 2012. Kesällä 2012 mitattiin jopa 120 μg/l kokonaisfosforipitoisuus.

Vesistönäytteenottoa 23.8.2010 vaikeutti voimakas tuuli ja 6 m alapuoliset näytteet jäivät saamatta.

Näin ollen ei ole tietoa siitä, oliko happi pohjalta loppu ja ravinteita vapautunut pohjan läheiseen

veteen, mikä kesäkerrosteisuuskauden 2009 lopulla oli tilanne. Pannujärven veden väri oli kesällä

2010 ruskea (65 Pt mg/l) ja kesällä 2011 vielä ruskeampi kuivuudesta huolimatta (70 Pt mg/l). Pintaveden

väri on pitkällä ajanjaksolla ollut humussävytteinen, vaikka järvi mitä todennäköisimmin

on ollut vähähumuksien luonnontilassa. Pintaveden pH (6,9) oli neutraalin tuntumassa ja syvemmäl-

65


le laskeva. Alkaliteetti oli tyydyttävä (x=0,15 mmol/l). Pintaveden lievä sameus (2010 FNU 1,8 ja

2011 FNU 2) lisääntyi alusveteen mentäessä. Sähkönjohtavuus oli alhainen (x=4,5 mS/m). Kemiallinen

hapenkulutus osoitti vähäistä humusvaikutteisuuden aiheuttamaa nousua (9,4 mg/l).

Heinäkuun 2011 (21.7.2011) mittauksissa hapen puute tuli selvästi ilmi: 4 metrissä happea oli 5 %

ja 6 metrissä ja alempana ei käytännössä ollenkaan. 24.8.2011 väliveden hapen kyllästys oli hieman

parantunut, mutta viidessä merissä happea oli vain 3,4 % ja kuudesta metristä alaspäin järvi oli käytännössä

hapeton. Samainen hapettomuus näkyi hyvin hoitokalastukseen tilatun nuottaajan kaikuluotaimessa

syyskuun lopulla kertoen hapen voimakkaasta vähenemisestä heti kolmen metrin alapuolella.

Kalastajan mukaan kala oli asettunut pöytämäisesti hapettoman kerroksen päälle eikä siten

ollut nuotalla saatavissa. Elokuussa 2012 (15.8.2012) happea oli viidessä metrissä 4,7 % ja kuudesta

metristä alaspäin alle 2,7 %. Myös maaliskuussa 2012 pohjanläheisyydessä happi oli lähes loppu (1

%).

Kuva 41

Pannujärven eteläosan syvännepisteen sijainti. Sinisellä katkoviivalla on merkitty Pannujärven

valuma-alue ja vihreillä viivoilla pohjavesialueiden ja muodostumisalueiden rajat.

Pannujärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuusmittausten mediaani on 25 μg/l lievää rehevyyttä

osoittaen. 24.8.2011 kokonaisfosforipitoisuus pinnassa oli 15 μg/l, mutta pohjalla se oli peräti 130

μg/l ilmeisesti hapettomuuteen liittyen. Kesällä 2012 mitattiin 70 μg/l pitoisuus pintavedestä ja tämä

yhdistyi limalevän esiintymiseen. 15.8.2012 pitoisuus oli selvästi laskenut tuosta huippuarvosta,

mutta pohjan tuntumassa pitoisuus oli edelleen näin korkea (71 μg/l). Kokonaistyppipitoisuus on

ollut karuille vesille tyypillinen pintavedessä (pintavesinäytteiden Md= 470 μg/l). Myös kesinä

2010 ja 2011 typpipitoisuus oli pintavedessä alhainen (430 μg/l), mutta 2011 alusveden pitoisuus oli

1000 μg/l ja selvästi lähivuosia korkeampi.

66


Kuva 42

Pannujärven pintaveden kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuuden kehitys (μg/l).

Klorofylli-α-pitoisuus oli varsin korkea (23.8.2010 20 μg/l, kun kaikkien näytteiden x=17 μg/l), ja

se onkin vuosien kuluessa voimakkaasti heilahdellut. Kesän 2011 pintaveden klorofylli-α-pitoisuus

oli 12 μg/l tienoilla. Heinäkuulla välivedessä mitattiin paljon korkeampiakin arvoja (30 μg/l). Kenttämittarilla

saatiin klorofyllin määräksi 8.8.2012 130 μg/l ja 15.8.2012 23.4 μg/l. Sinileväkukinnat

toistuvat nykyisin Pannujärvellä jokaisena kesänä.

Näkösyvyys on vaihdellut keskiarvon asettuessa n. 1,7 m syvyyteen (kesällä 2010 1,4 m, 2011 2,6

m, kesällä 2012 1,3 m). Näkösyvyys on merkittävästi laskenut 1980-luvusta.

Kuva 43

Pannujärven näkösyvyys on laskenut 1980-luvun arvoista. Tiedot Hertta ja Heli Jutila.

67


15.8.2012 tehdyn näytteenottokerran yhteydessä havaittiin Veitsijärven suunnalta tulevien ojien

suulla paljon humuskiintoainesta ja ulpukkakasvustoa. Järven pohjoispäässä on ulpukka-, uistinvitaja

pullosarakasvustoja. Rekola kertoi, että Arto Korhonen oli havainnut kuolleita kaloja.

Pannujärven rannat ovat suurimmaksi osaksi hiekkapohjaisia. Vesikasvillisuuden pohjalta Pannujärvi

voidaan luokitella nuottaruohojärveksi (Huitu & Mäkelä 1999).

Kesällä 2009 tehdyssä kasviplanktontutkimuksessa biomassa oli suurimmillaan heinäkuussa (>6 g

m-3), ja runsain laji oli limalevä (Gynostomum semen). Keväällä ja alkukesällä oli jonkin verran

Cryptomonas-nieluleviä sekä Dinobryon-, Uroglena- ja Mallomonas-kultaleviä. Asterionella formosa

-piilevä oli limalevän jälkeen toiseksi runsain laji heinäkuun lopussa. Sinileviä (Anabaena

spiroides, A. curva) oli merkittävästi vain elokuussa ja syyskuussa kokonaisbiomassan jäädessä alle

19 prosenttiin (Keskitalo 2010). Kasviplanktonlajistossa oli sekä runsasravinteisen (rehevän, eutrofisen)

että toisaalta niukkaravinteisen järven indikaattoreita. Loppukesän keskimääräisen kasviplanktonbiomassan

perusteella Pannujärvi on lievästi eutrofinen (meso- ja eutrofisen raja 2,5 g/m 3

Heinosen, 1980, mukaan). Limalevä saattaa haitata Pannujärvellä ajoittain virkistyskäyttöä, varsinkin

uimista, ja paljain silmin nähtävät leväkukinnat ovat mahdollisia (Keskitalo 2010).

Myös vuoden 1997 tutkimuksissa limalevä muodosti 87 % kasviplanktonin biomassasta, ja elokuussa,

kasviplanktonbiomassan ollessa suurimmillaan, tavattiin Anabaena –sukuun kuuluvaa sinilevää.

Elokuuta lukuun ottamatta nielulevät olivat kaikissa näytteissä suurin ryhmä (Huitu & Mäkelä

1999).

Eläinplanktonin maksimi havaittiin alkukesän 1997 näytteissä, joissa rataseläimet Polyarthra sp. ja

Conochilus sp. olivat vallalla. Elokuussa 1997 Kellicottia bostoniensis piti valta-asemaa ja vuonna

1998 hankajalkaiset ja vesikirput olivat runsaita (Huitu & Mäkelä 1999).

Kesällä 2012 toteutetussa sulkasääskitutkimuksessa havaittiin Pannujärven sulkasääskimäärä erittäin

suureksi. Sulkasääsket viihtyvät pimeässä ja vähähappisessakin alusvedessä. Niiden merkitys

Pannujärven ekosysteemille näyttäisi olevan merkittävä. Sulkasääsket ovat saattaneet lisääntyä humuksen

myötä (Malinen suul. 2012).

Pannujärven koekalastussaalis oli keskinkertainen (Ala-Opas 1999). Vain särkeä ja ahventa saatiin

saaliiksi. Särkikalojen osuus oli korkea (67 % saaliista). Koe kalastus uusittiin kesällä 2008 (RKTL

2008; pyynti 12.9. ja 16.9.2008). Kokonaisyksikkösaalis oli 1,1 kg/verkko (samaa tasoa kuin v.

1998) ja 24 yksilöä/verkko (puolet v. 1998 tuloksesta). Runsaimmat ja lukuisimmat lajit olivat särki

ja ahven. Petokalojen saalisosuus kaksinkertaistui vuoteen 1998 verrattuna. Ahventen kokojakauma

on tasoittunut, ja särjellä se on muuttunut kaksihuippuiseksi. Saalis oli keskiravinteisen järven tasoa,

joten Pannujärven ekologinen tila oli kalaston pohjalta hyvä. Kesällä 2012 Pannujärvellä tavattiin

yksittäisiä nuoria kuolleita kaloja, jotka ovat saattaneet liittyä järven heikkoon happitilanteeseen.

Pannujärven veden korkeus on aiheuttanut kiistoja. 1970-luvulta lähtien Tyrisevänojassa on ollut

pato varomattoman ojan perkauksen muutettua veden pintaa. Padon uusiminen ja kuiva kesä 2010

kärjistivät tilanteen.

Pannujärven tila on vuosien saatossa vaihdellut. Runsasvalumaisina vuosina järveen on tullut valuma-alueelta

enemmän kuormitusta ja tila on ollut heikompi ja kuivana vuosina vähäisemmät valumat

ovat vaikuttaneet vähäisempään kuormitukseen. Valuma-alueella on tehty vesiensuojelutoimia,

mutta harmillisesti siellä on myös toimittu täysin vastakkaiseen suuntaan. Heinäkuussa 2011 suoritetut

maanmuokkaustoimet valuma-alueella ovat olleet haitallisia ja selvästikin johtaneet humuksen

kulkeutumiseen Pannujärveen ja sitä kautta herkässä ekologisessa tasapainossa olevan järven tilan

horjumiseen ja tilan merkittävään heikentymiseen. Korjaavat toimet ovat välttämättömiä.

68


Pannujärvi on pieni humusjärvi, jonka kahden viime vuoden tulosten pohjalta pintaveden kokonaisfosfori-,

-typpi- ja klorofylli-α-pitoisuus osoittavat tyydyttävää luokkaa. Kalaston pohjalta

Pannujärven tila arvioitiin hyväksi. Kokonaisuutena Pannujärven ekologinen tila on tämän

tutkimuksen tietojen pohjalta tyydyttävä. Hämeen ympäristökeskuksen päätöksen mukaan

Pannujärven tila on tyydyttävä.

Kuva 44

Pintavalutuskenttä Veitsijärven alapuolisella Pannujärven valuma-alueella.

8.10. Pyhäjärvi

(35.774.1.001; A= 948,58 ha, suurin syvyys 35 m, keskisyvyys 11 m, V= 105 milj. m 3 , kokonaisrantaviiva

km, valuma-alue A= 1151 ha; viipymä 608 vrk)

Pyhäjärvestä on otettu vesinäytteitä Hertan mukaan (kaikkiaan 120 kpl) vuodesta 1979 lähtien ja

kaikkiaan kymmenestä paikasta. Ympäristötoimen julkaisun (Jutila ym. 1999) mukaan näytteitä

otettiin kuudelta paikalta vuosina 1998 -1999. Eniten näytteitä (51 kpl) on otettu ’Hiisivuori 1’ -

näytepisteeltä (6786701 3378055) Tuuloksen puolelta, mistä myös tässä tutkimuksessa käytiin hakemassa

näyte. Kyseisen pisteen syvyys on 30,7 m ja tätä syvempi tieto on Pyhäjärven keskeltä,

31,2 m.

Pyhäjärvi on suuri, selkävesityyppinen järvi. Pyhäjärveen tulee vesiä laajalta valuma-alueelta

(33 200 ha) Leheen kautta ja myös suoraan Kotkijärvestä ja Pyhälammista. Lähivaluma-aluetta on

3337 ha, josta itse järvi muodostaa 28%. Peltoja valuma-alueella on kohtuullisesti (lähivalumaalueella

12 %). Pääosa on metsää, mutta suotakin mahtuu mukaan. Kallioperä on pääosin gneissiä ja

granodioriittia, mutta myös pienalaisia emäksisiä tuffiitti- ja amfiboliittialueita löytyy.

Aiemmissa tutkimuksissa (Huitu & Mäkelä 1999) Pyhäjärven on arveltu samentuneen vuosien saatossa.

Fosforipitoisuuksien mukaan Pyhäjärvi on karun ja lievästi rehevän välimaastossa. Hygieeni-

69


sesti veden laatu on ollut moitteeton. Kokonaisuutena järven tila on virkistyskäyttöluokitettu hyväksi.

Tässä tutkimuksessa Pyhäjärven harppauskerros sijoittui 8 ja 11 metrin välille. Vaikka happipitoisuus

laski harppauskerroksen myötä, ei pohjanläheisessä vedessä (24,7 m) ollut happiongelmaa

(kyllästysaste 23,3 %). Pintavesi oli sameuden puolesta kirkasta ja vasta varsin syvällä alkoi esiintyä

lievää samennusta ja pohjan lähellä olikin jo kohtalaisen sameaa. Sähkönjohtavuus (12,6 mS/m)

ja kiintoainepitoisuus (82 g/l) olivat hieman kohollaan, mutta säilyivät koko lailla samanlaisena

pinnasta pohjaan.

Pyhäjärven pintaveden väriluku oli 30 mg/l Pt olleen vähähumuksisen ja humusveden rajalla. Koska

valuma-alueella on varsin paljon ihmistoimintaa, voidaan arvioida, että Pyhäjärvi on luontaisesti

ollut vähähumuksinen järvi. Pintavesi oli aina 8 metriin asti emäksisen puolella ja laski sitten vähitellen

happamen puolella pohjaa kohden (alin 6,57). Alkaliniteetti oli hyvä (0,46 mmol/l) ja kemiallinen

hapenkulutus vähäinen (6,8 mg/l O2).

Pyhäjärven ravinnepitoisuudet ovat säilyneet varsin alhaisina. 25.8.2011 otetussa näytteessä kokonaisfosforipitoisuus

oli karulle järvelle tyypillinen (pinta 9 μg/l) ja kokonaistyppipitoisuus ilmensi

samaa (460 μg/l). Myös pintaveden klorofylli-α-pitoisuus (4,7 μg/l) ilmensi karuutta. 20 metrin

syvyydessä oli nähtävissä vähäistä raudan ja mangaanin pitoisuuksien kohoamista. Syvemmältä

näytteitä ei saatu tässä tutkimuksessa, sillä Ruthner-näytteenotin putosi Pyhäjärven syvänteeseen

näytteenottotilanteessa.

Kuva 45

Hauhon ja Tuuloksen Pyhäjärven näytepisteitä. Hiisivuori 1 on merkitty keltaisella.

70


Kasvi- ja eläinplanktonia tutkittiin vuosina 1997 ja 1998 (Huitu & Mäkelä 1998) sekä sinilevästöä

kesällä 1999 (Jutila ym. 1999). Hovinkartanonlahti eroaa muusta Pyhäjärvestä runsaamman levätuotantonsa

ansiosta.

Pääosin Hauhon puolelle kuuluva Pyhäjärvi luokitellaan kasvillisuuden perusteella selkävesien ruokojärvityyppiin.

Monipuolisessa vesikasvilajistossa (45 lajia) tavataan sekä runsasravinteisuutta

(karvalehti, ristilimaska, isolimaska, sarjarimpi, kilpukka, poimuvita, haarapalpakko) että vähäravinteisuutta

(tummalahnaruoho, ruskoärviä, nuottaruoho) ilmentäviä lajeja (Huitu & Mäkelä 1998).

Laajimmat järviruo’on ja järvikortteen hallitsemat ilmaversoiskasvustot löytyvät Hovinkartanonlahden

länsipäästä. Ruovikot ja korteikot luonnehtivat myös Sotjalan ja Lehdesmäen välistä järven

etelärantaa. Halminlahden lahdelmissa, Salonlahdessa ja Saviniemestä Miekankärkeen ja edelleen

aina Pyhäjärven itäpään lahdelmaan asti ranta- ja vesikasveja on taas kohtalaisesti. Monin muin

paikoin rannat ovat kivisiä, jyrkkiäkin, ja ranta- sekä vesikasvillisuus on niukkaa. Pyhäjärven yleisimpiä

ranta- ja vesikasveja olivat järvikorte ja -ruoko, ahven- ja uistinvita, vesirutto, vesitatar, ulpukka,

rantamatara, rönsyrölli, viiltosara, ranta-alpi ja rantakukka. Mielenkiintoisinta lajistoa olivat

hapsiluikka, jokileinikki ja rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale)(Jutila ym. 1999).

Pyhäjärven itäpäässä on kalliorantainen, suojeltava Kokonsaari, jossa pesii kalalokkikolonian turvissa

muutamia kalatiiroja ja selkälokki. Myös nuolihaukka kuuluu saaren pesimälajistoon. Laajojen

ruovikoiden luonnehtima itäinen lahti, Haaksivalkama, on härkälintujen ja ruskosuohaukkojen

pesimäaluetta.

Pyhäjärvellä on suoritettu koekalastus kalakannan selvittämiseksi vuosina 1998 ja 2012. Koekalastusten

perusteella Pyhäjärvessä esiintyy ainakin kaksitoista eri kalalajia. Yksikkösaaliiden mukaan

tärkeimmät lajit biomassan osalta olivat kesällä 2012 (Känkänen & Vesala 2012) särki (237

g/verkko), ahven (175 g/verkko) ja salakka (101 g/verkko). Yksilömäärältään runsaimmat lajit olivat

ahven (10 kpl/verkko), särki (7 kpl/verkko) ja salakka (6 kpl/verkko). Pyhäjärvi oli kalastustulosten

perusteella särkikalavaltainen, osuuden ollessa painosaaliista 57,6 % ja lukumääräsaaliistakin

51,4 %. Painosaaliin suuruutta suhteessa lukumääräsaaliiseen selittää se, että Pyhäjärven särkikalat

olivat melko kookkaita (särjet ~16 cm ja salakat ~14 cm). Pyhäjärven yksikkösaaliit olivat yleisesti

ottaen hyvin pienet (660 g/verkko, 30 kpl/verkko). Indikaattorilajeista tavattiin madetta ja muikkua.

Kalastoon kuuluvat myös kiiski, hauki, kuore (Osmerus eperlanus), siika, pasuri ja lahna. Kesän

2012 kalastoselvityksen mukaan Pyhäjärven ekologinen tila oli hyvä (EQR4=0,71).

Sulkasääski kuuluu Pyhäjärven lajistoon, mutta sillä ei ole alhaisen tiheyden (n. 70 yks./m 2 yli 6 m

syvillä alueilla) takia suurta merkitystä ulapan ravintoverkossa (Malinen & Vinni 2011).

Pyhäjärvi on keskikokoinen vähähumuksinen järvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden

kokonaisfosforipitoisuus osoitti erinomaista, kokonaistyppi- ja klorofylli-α-pitoisuudet hyvää

tilaa. Kalaston perusteella Pyhäjärven ekologinen tila on hyvä. Kasviplanktonin biomassan, sinileväprosentin,

klorofyllin ja kalojen perusteella arvioitu Pyhäjärven biologinen luokittelu osoitti ELYkeskuksen

arviossa vuodelta 2008 hyvää tilaa. Kokonaisuutena Pyhäjärven ekologinen tila on

hyvä ja tällaiseksi myös Hämeen ELY-keskus on sen määrittänyt.

8.11. Suolijärvi

(35.791.1.010; A=202,85 ha, suurin syvyys 10,44 m, keskisyvyys 4,7 m; kokonaisrantaviiva

11,749 km, V=9,54 milj. m³; N60+85,40)

Suolijärvenjärven vedenlaatua on seurattu 1970-luvulta lähtien. Tutkimuksia on tehnyt mm. Kokemäenjoen

vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.. Lammin biologinen asema on todennut tutkimuksissaan

1990-luvun lopulla, että järven veden ravinne- ja happipitoisuudet ovat pysyneet lähes ennallaan

verrattuna aikaisempiin tutkimustuloksiin. Vuonna 2002 valmistuneessa kunnostussuunnitel-

71


massa Suolijärvi on luokiteltu keskiravinteiseksi (Rannisto 2002). Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen

vuosina 1997, 2002, 2007 ja 2011 tekemien tutkimustulosten perusteella vedenlaadussa

ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tultaessa 2010-luvulle. Tässä tutkimuksessa veden

laatua mitattiin 4.8.2011 Rautionkulman pisteellä.

Vedenlaadun seurannassa Suolijärven kokonaisfosforipitoisuus on tutkimuksissa ollut ka. 19 µg/l ja

kokonaistyppipitoisuus on ollut ka. 863 µg/l. Talvisin järvessä ei näyttäisi esiintyvän happikatoa ja

happipitoisuus pintavedessä on ollut ka. noin 9 mg/l. Veden sameusluku on ollut ka. noin 2,2 ja pH

on ollut seurantanäytteissä ka. noin 7,6.

Kuva 46

Suolijärven Pohjoistenlahtea lännestä Hatuliin päin.

4.8.2011 tehdyn mittauksen mukaan pintaveden pH oli hieman emäksisen puolella (7,9) ja hapen

kyllästysastekin (107 %) kertoi levätuotannosta. Sameus oli lievää (2,9 NTU), ja sähkönjohtavuus

(14 μS/m) ja kiintoainepitoisuus (91 mg/l) olivat melko alhaiset. Klorofylli-α-pitoisuudeksi mitattiin

7,2, joka on niukkaravinteisuutta osoittava. Hapen kyllästysaste laski viiden metrin syvyydeessä 4

%:iin ja alle.

Pohjoistenlahteen tulevien virtaamien vedenlaatua on tutkittu Hämeenlinnan kaupungin ja Luode

Consulting Oy:n toimesta vuonna 2011 (Kiirikki 2011). Tuloksista voidaan todeta, että Pohjoistenlahden

tulovirtaamissa veden sameus on noin kaksinkertainen Suolijärven veden sameuteen.

Tulovirtaamissa on näin selvästi havaittavissa humuksen ja kiintoaineksen suurempi määrä. Kokonaisfosforipitoisuus

on myös ollut n. 20 % suurempi mittausjakson ja Teuronjoen kesän 2011 tulovirtaamissa.

Tämä johtuu kiintoainespartikkeleihin sitoutuneesta fosforista.

Suolijärven Pohjoistenlahden kunnostusta on suunniteltu Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishankkeessa

vuosien 2012–2013 aikana.

72


Suolijärvi on pieni humusjärvi, jonka ekologinen tila on ELY-keskuksen päätöksen mukaan

hyvä.

8.12. Takanen

(35.791.1.002; A= 35,34 ha, suurin syvyys 6 m, V= 700 000 m 3 , kokonaisrantaviiva 3,44

km, valuma-alue A= 1151 ha)

Lammin biologinen asema on tutkinut Takasen veden laatua ja kasvi- ja eläinplanktonia

talvella 1997. Pieneen, matalahkoon (5,9 m) ja sameavetiseen Takaseen laskevat vedet puhtaasta

Kastanajärvestä Kuoruejärven kautta sekä Okslammesta. Valuma-alueella on runsaasti peltoja (23

%), mikä tarkoittaa runsasta kuormitusta ja näkyy Takasen veden laadussa. Rehevä Takanen on

tutkimuksessa arvioitu yleisluokaltaan tyydyttäväksi ja virkistyskäyttöominaisuuksiltaan hyväksi

sekä raaka- ja kalavesiluokituksessa tyydyttäväksi.

Hertta-tietokannasta löytyy kahdeksan Takasta koskevaa vesistönäytekertaa, joista kuusi on vuodelta

2012, jolloin Takasen tilaa seurattiin tiiviisti ennen ja jälkeen fosforin kemiallisen saostuksen.

Kaksi aiempaa näytettä on otettu 14.8.2006 ja 18.8.2009.

Runsasta kasviplanktonia vallitsivat selvityksen mukaan nielulevät. Seuraavaksi runsaimpia olivat

panssarilevät. Myös bakteeribiomassa oli korkea. Talven 1998 eläinplanktonnäytteitä vallitsivat

rataseläimet.

Kuva 47

Näkymä Takasen etelärannalta kohti pohjoista.

Takasen veden väri on ruskea ja sameus on lievää. Neutraali pH ja hyvä alkaliteetti luonnehtivat

Takasta. Sähkönjohtavuus on hieman kohonnut ilmeisesti valuma-alueelta tulevista ravinteista johtuen

ja kemiallinen hapenkulutuskin on vähän normaalia korkeampi. Neljässä metrissä (0,1 mg/l)

happi oli 18.8.2009 lähes loppu ja viidessä metrissä se oli nollassa. Tämä näkyikin sitten kokonais-

73


fosfori-, -typpi- ja liuenneiden ravinteiden sekä raudan ja mangaanin pitoisuuksien selvässä nousussa

pohjanläheiseen veteen siirryttäessä. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuuskin (40 μg/l) oli rehevyyttä

osoittava ja kokonaistyppipitoisuuskin oli hieman kohonnut (700 μg/l). Pintaveden klorofylli-αpitoisuus

(15 μg/l) osoitti sekin rehevyyttä. Takasen näkösyvyys oli 1,4 m kesällä 2009.

Talvella 15.3.2012 Takasen happitilanne oli tyydyttävä, vesi oli lievästi hapanta ja ruskeaa humusvettä,

jonka puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä.

Kesällä 8.8.2012 happi oli pohjalla vähissä. Fosfori- ja klorofylli-α-pitoisuudet olivat rehevien järvien

luokassa ja kaksinkertainen talveen verrattuna. 12.9.2012 rehevyys oli edelleen lisääntynyt

kaksinkertaiseksi elokuuhun verrattuna. 10.10.2012 toteutetussa fosforin saostuksessa klorofylli-αpitoisuus

laski 90 % ja 11.10.2012 kokonaisfosforipitoisuus oli laskenut puoleen (21 μg/l).

Takasen vesikasvillisuudesta muodostunut yleisvaikutelma oli rehevä. Kuitenkin järven

koillispäässä, lähellä näytteenottopaikkaa oli myös karumpaa kivikkorantaa. Pääosin kuitenkin laajat

ruovikot ja kortteikot luonnehtivat keiholehden, ulpukan ja kaitapalpakon ohella rantojen monilajista

kasvillisuutta.

Kunnostustoimet

Takasella suoritettiin Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishankkeessa fosforin kemiallinen saostus

alumiinikloridilla (42 t; 60 g/m 3 ) 10–12.l0 2012 sisäisen ravinnekierron hillitsemiseksi. Käsittelyn

seurauksena fosforipitoisuus laski puoleen (21 μg/l) ja näkösyvyys lisääntyi (2,8 m). 15.10.2012

sekä kokonaisfosforipitoisuus että klorofylli-α-pitoisuus olivat hieman kohonneet. Kokemäenjoen

vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Takasen kunnostusta koskevassa raportissa (Oravainen & Mattila

2013) todetaan, että fosforin kemiallinen saostus toimi odotetusti. Kemikaaliannostuksen varovaisuuden

vuoksi tulokset jäivät tyydyttäviksi. Takasenojasta Leheeseen laskeva vesi oli jopa Takasen

vettä rehevämpää (23.8.2011 P kok 34 μg/l).

Takanen on pieni humusjärvi, jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori-, kokonaistyppi-

ja klorofylli-α-pitoisuudet osoittavat tyydyttävää tilaa. Kokonaisuutena Takasen

ekologinen tila lienee tyydyttävä.

8.13. Teuronjärvi

(35.793.1.003; A= 131,57 ha, suurin syvyys n. 5 m, V= 2,3 milj. m 3 , kokonaisrantaviiva

7,951 km, valuma-alue A= 2777 ha)

Teuronjärvi on rehevä ja varsin matala järvi, johon laskevat Kataloistenjärven vedet ja pohjavesiyhteyden

kautta Hervonjärven vedet. Kurkijoen veden laatua on tutkittu syksyllä 2011 (Kiirikki

2011b). Teuronjärvi puolestaan laskee mutkittelevan Teuronjoen kautta Suolijärven eteläpään Pohjoistenlahteen.

Teuronjärven laskennallinen viipymä on vain kaksi kuukautta, joten veden vaihtuvuus

on hyvä.

Teuronjärven melko laajalla valuma-alueella on paljon maataloutta (19 %) ja kohtalaisesti asutusta

ja soita (8 %). Valuma-alueen kallioperässä vallitsevat gneissi ja granodioriitti. myös ravinteikkaampi

kivilajeja kuten gabroa ja amfiboliittia esiintyy. Maaperä on moreenivaltainen.

Hertan mukaan Teuronjärveltä on otettu vesinäytteitä vuodesta 1973 lähtien viidellä näytepisteellä,

joista syvimmällä Lakkola 5 -pisteellä on käyty kuusi kertaa. Tässä tutkimuksessa Teuronjärveltä

otettiin näytteitä 25.8.2011 ja 15.8.2012.

Teuronjärven vesi oli ruskeaa (2011 80 Pt mg/l ja 2012 95 Pt mg/l) ja kesän 2012 sateisuus näkyy

voimakkaampana humusvaikutuksena. Sameus oli pinnassa kohtalaista kesällä 2011 (4,6 NTU) ja

voimakasta 2012 (6,4 NTU). Syvemmällä myös vuoden 2011 arvot olivat korkeita (14,1 NTU).

74


Sähkönjohtavuus, kiintoainepitoisuus ja kemiallinen hapankulutus olivat Teuronjärvessä varsin

maltillisia. Kokonaisfosforipitoisuus osoitti Teuronjärven olevan selvästi rehevä (25.8.2011 60 μg/l

ja 15.8.2012 73 μg/l) ja kokonaistyppipitoisuuskin oli koholla (880–900 μg/l). Klorofylli-αpitoisuudessa

näkyi niin ikään järven rehevyys (9,8 μg/l pinnassa, Pohjan tuntumassa 19,6 μg/l).

15.8.2012 klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea (42,8 μg/l). Korkea rautapitoisuus (1300–1800 μg/l)

koko vesimassassa kertoi ravinteiden liukenemisesta.

Sinilevää havaitsimme kummallakin käyntikerralla ja näkösyvyys oli vain metrin. Huidun ja Mäkelän

tutkimuksessa (1998) on selvitetty kasvi- ja eläinplanktonin esiintymistä. Nielulevät muodostivat

pääosan kasviplanktonista ja rataseläimet eläinplanktonista.

Teuronjärvi kuuluu kasvillisuutensa puolesta kaislajärviin. Vesikasvillisuus on runsasta ja lajistollisesti

monipuolista. Teuronjärven laajojen ilmaversoiskasvustojen rehevyys ja irtokellujien kuten

kilpukan, pikkulimaskan ja sorsansammalen esiintymistä tasapainottaa Maatianlahden hiekkapohjalta

tavattava vaalealahnaruoho. Teuronjärven 27 vesikasvilajista kaksi oli rehevyyden ilmentäjää

(tylppälehtivita ja haarapalpakko), neljä runsas-keskiravinteisuuden luonnehtijaa (pystykeiholehti,

ratamosarpio, vesirutto, leveäosmankäämi), kolme keski–vähäravinteisuuden ilmentäjää [rantaleinikki,

terttualpi ja rantaluikka] sekä yksi vähäravinteisuuden ilmentäjä, ruskoärviä. Rantakasvistoon

kuuluvat mm. käenkukka (Lychnis flos-cuculi), luhtatähtimö ja luhtalitukka (Cardamine pratensis)(Jutila

2009). Tämän tutkimuksen näytteenoton yhteydessä havaittiin myös luhtalemmikki,

kolmisäderusokki, myrkkykeiso, isosorsimo, puna-ailakki, rantakukka, konnanvihvilä, rantanenätti,

nurmikaunokki.

Kuva 48

Teuronjärven näytepisteistä. Tässä tutkimuksessa käytetty Lakkolan piste on merkitty

keltaisella.

75


Teuronjärven linnustoon kuuluvat mm. laulujoutsen, ruskosuohaukka, kuikka (5 kpl), sinisorsa ja

telkkä. Myös variksia ja harakoita havaittiin.

Teuronjärven kalastoa on selvitetty koekalastamalla vuosina 1998 ja 2012. Teuronjärven kokonaisyksikkösaaliit

olivat kesän 2012 koekalastuksissa 1929 g/verkko ja 112 kpl/verkko. Yksikkösaalismassa

oli huomattavan korkea. Yksilömäärältään runsaimmat lajit olivat särki (64 kpl/verkko) ja

ahven (33 kpl/verkko), ja sama järjestys oli myös biomassassa. Muita saalislajeja olivat hauki, lahna,

suutari, kiiski sekä pasuri. Särkikalojen osuus kokonaispainosaaliista oli 53,5 %, joten Teuronjärven

kalasto oli särkikalavaltainen. Petokalojen osuus painosaaliissa oli melko suuri, johtuen osin

viidestä saaliiksi saadusta hauesta. Koekalastussaaliin perusteella arvioitu Teuronjärven ekologinen

tila oli vuonna 2012 tyydyttävä (EQR 4 =0,50).

Teuronjärvi voidaan katsoa matalaksi humusjärveksi. Toinen vaihtoehto on tyypitellä se pieneksi

humusjärveksi, jolloin raja-arvot ovat selvästi vaativammat. Teuronjärven kasvukauden aikaiset

pintaveden kokonaisfosforipitoisuus ja klorofylli-α-pitoisuus osoittavat välttävää ja kokonaistyppipitoisuus

tyydyttävää tilaa. Kalaston perusteella ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi.

Kokonaisuutena Teuronjärven ekologinen tila on tämän tutkimuksen perusteella välttävä.

8.14. Valkealammi

(A= 2 ha, suurin syvyys 9,5 m, kokonaisrantaviiva 0,56 km; 133,9 m mpy)

Poutunkankaan Valkealammi on yksi Hämeenlinnan Valkealammista. Myös Tuuloksessa on toinen

saman niminen lampi pohjoisempana Suolijärven pohjoispuolella. Poutunkankaan Valkealammi on

nimetty eteläiseksi näiden erottamiseksi. Kohteesta ei ole aikaisempia tietoja. Harjualueelle sijoittuvan

Valkealammin ympäristö on häiriintymättömän oloista kuivaa kangasmetsää. Tässä tutkimuksessa

Valkealammilta otettiin näyte 16.8.2012.

Valkealammilta löysimme parhaimmillaan 9,5 metrin syvyisen paikan. Kirkkaan (sameus 0,2 NTU)

ja melko vähähumuksisen (40 mg Pt/l) veden näkösyvyys oli 3 metriä. Valkealammin pH oli neutraalin

tuntumassa, mutta puskurikyky oli huono (0,02 mmol/l). Lämpötilan harppauskerros oli jo

kahden (17,21 o C) ja neljän metrin (7,74 o C) välissä. Hapen kyllästysaste laski alle 10%:in seitsemässä

metrissä ja pohjan lähellä 2,2 %:iin. Hapetus–pelkistyspotentiaali laski, mutta säilyi positiivisena.

Veden sähkönjohtavuus ja kiintoainepitoisuus olivat erittäin alhaiset. Myös kemiallinen hapenkulutus

oli alhainen. Kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi rehevää vettä osoittava (15 μg/l) ja

kokonaistyppipitoisuus oli alhainen (420 μg/l). Klorofylli-α-pitoisuus (20,2 μg/l) oli yllättävän korkea

YSI6600-mittarilla mitattuna.

Valkealammin melko jyrkästi laskevat rannat ovat harjukangasta paitsi kaakkois- ja luoteispäässä,

missä on soistuneisuutta. Kellulehtisistä tavattiin isoulpukka, pohjanlumme ja siimapalpakko. Rannan

lajistoon kuuluvat mm. vehka, pullosara, isokarpalo, luhtakastikka, juolukka, suomyrtti, suopursu,

korpipaatsama, kanerva (Calluna vulgaris), terttualpi, ja tähtisaara.

Valkealammin itäpäässä oli kaakkurin pesimäsaareke. Karri Jutilan mukaan Valkealammessa ei ole

simpukoita. Lammen eteläpuolisella kankaalla, tien eteläpuolella kasvaa viisi kangasvuokkoa (Pulsatilla

vernalis).

Valkealammi on pieni humusjärvi, jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori-,

kokonaistyppipitoisuudet osoittavat erinomaista tilaa. Mitattu klorofylli-α-pitoisuus oli tyydyttävää

tilaa osoittava. Valkealammen suurin riski on heikko puskurikyky. Kokonaisuutena

Valkealammen ekologinen tila on vähäisen tutkimustiedon perusteella hyvä.

76


Sammalsuo

Valkealammi

Sudenkivenmäki

Hirvikorpi

Kuva 49

Valkealammen sijainti P Poutunkankaan t k harjumaastossa.

8.15. Vähä-Humalajärvi

(35.788.1.012; A= 10,67 ha, suurin syvyys 7,4 m, kokonaisrantaviiva 1,553 km, valumaalue

A= 1151 ha; 140 m mpy)

Suolijärven koillispuolelle sijoittuvan Vähä-Humalajärven vedet laskevat Iso-Humalajärveen ja

edelleen Oksjärveen. Vähä Humalajärven valuma-alue on pääosin metsäinen ja siihen mahtuu jonkin

verran soitakin. Hertan mukaan Vähä-Humalajärveä on tutkittu aikaisemmin vain kerran. Vähä-

Humalajärvestä on käytössä sekä väliviivallinen että ilman oleva muoto. Hertassa veden laatutieto

löytyy väliviivallisena, mutta järvirekisterin tiedot ilman väliviivaa.

Vähä-Humalajärven pH oli neutraalin tuntumassa 23.8.2011 koillisrannan laiturilta

(6784613/3384921) otetun näytteen perusteella. Järveltä ei saatu venettä, joten syvännepisteelle ei

tässä tutkimuksessa päästy. Aiempi (13.9.1989) otettu näyte oli lievästi hapanta (6,6). Tämän humusvetisen

(väri 60 NTU) latvajärven alkaliteetti oli tyydyttävä (0,15 mmol/l). Sähkönjohtavuus ja

kemiallinen hapenkulutus olivat alhaiset. Myös kokonaisfosforipitoisuus (7 μg/l) ja kokonaistyppipitoisuus

(430 μg/l) olivat alhaiset. Myös aikaisemmin ravinnepitoisuudet ovat olleet melko alhaiset

ja alusveteen pitoisuudet ovat kohonneet vain maltillisesti. Klorofylli-α-pitoisuus (7 μg/l) oli lievästi

rehevälle vedelle ominainen. Näkösyvyys oli 1,8 m 13.9.1989.

Vähä-Humalajärven rannalta kirjattiin terva- ja harmaaleppä, korpipaatsama ja rosmariinipaju (Salix

rosmariinifolia), jouhi-, luhta- ja jokapaikansara, leveäosmankäämi, rantapalpakko, järviruoko,

kurjenjalka ja järvikorte. Vastaranta oli sarainen ja lähilahdelmassa kasvoi kelluslehtisiä kuten

77


isoulpukka ja pohjanlumme. Vajan luona kasvoi kevätlinnunhernettä (Lathyrus vernus). Havaitsin

käpytikan.

Vähä-Humalajärvi on pieni humusjärvi, jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori-,

kokonaistyppi- ja klorofylli-α-pitoisuudet osoittavat erinomaista tilaa. Kokonaisuutena

Vähä Humalajärven ekologinen tila on vähäisen tutkimustiedon perusteella erinomainen.

8.16. Ylinen Tuuloslammi

(A= 14 ha, suurin syvyys 7,4 m, kokonaisrantaviiva 1,553 km, valuma-alue A= n. 20 000

ha; 85,1 m mpy)

Tuuloslampien valuma-alue on peräti 22 000 ha ja peltovaltainen (n. 30 %) lähivaluma-alue 630

hehtaaria.Suolijärven vedet laskevat Sairialanjoen kauttaa Yliseen Tuuloslammiin ja edelleen lähes

umpeenkasvaneeseen Aliseen Tuuloslammiin. Tuuloslammet ovat hyvin matalia ja umpeenkasvaneita

ja syvemmässä Ylisessä Tuuloslammissakin vettä on vain 0,7 m. Laskennallinen veden viipymäaika

on näissä läpivirtausaltaissa vain muutama vuorokausi, mutta pääuoman ohivirtauksen

vuoksi lammilla on seisovamman veden aluetta.

Ylisen Tuuloslammin veden laatua ei juuri ole tutkittu: ainakaan Hertassa ei ole tuloksia. Huidun ja

Mäkelän selvityksen (1999) veden laatu yhteistaulukosta löytyy tuloksia. Kokonaisfosforipitoisuudet

ovat mesotrofista luokkaa (17-30 μg/l) ja vain vähän Suolijärven pitoisuuksia korkeammat. Matalissa

lammissa valaistu kerros ulottuu pohjaan ja kasvillisuus antaa lammista rehevämmän kuvan

kuin vesikemia.

Tässä tutkimuksessa (23.8.2011) Ylisen Tuuloslammin vesi oli ruskeaa (50 Pt/l), happamuudeltaan

neutraalia (pH 7,12) ja hyvin puskuroitua happamoitumista vastaan (0,49 mmol/l). Lievästi samean

(3,8 NTU) veden sähkönjohtavuus oli kohonnut (14,1 mS/m) ja kiintoainepitoisuus noussut (92

mg/l), mutta kemiallinen hapenkulutus oli varsin alhainen (8,4 mg/l). Matalassa vedessä oli happea

pohjalla asti, mutta voimakas biologinen tuotanto oli kyllä tasoa alentanut (68,3 % kyllästysaste).

Kokonaisfosforipitoisuus oli rehevää vettä osoittava (38 μg/l), kun taas kokonaistyppipitoisuus oli

varsin maltillinen (670 μg/l). Ammoniumtyppeä oli vedessä 29 μg/l. Klorofylli-α-pitoisuus (5,4

μg/l) kertoi lievästä rehevyydestä.

Toivanniemen kartanossa kesää 1899 viettänyt FL Gustaf Munsterhjelm julkaisi lammista selvityksen

(Munsterhjelm 1914), johon Mäkelä ja Huitu (2001) ovat verranneet kesän 1997 kasvillisuustutkimuksen

tuloksia. Kasvillisuutensa perusteella sekä Ylinen että Alinen Tuuloslammi kuuluvat

osmankäämi–sarpiotyypin (Typha–Alisma plantago-aquatica) järviin. Ylisen Tuuloslammin pintaalasta

noin 80% on yhtenäisten ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvustojen peittämää. Järvikorte

on edelleenkin valtalaji, vaikkakin vähentyneenä. Myös järvikaislan määrä on vähentynyt ja leveäosmankäämi

on kivunnut toiseksi laaja-alaisimmaksi lajiksi. Järviruoko esiintyy runsaana niin

ikään. Ylisellä Tuuloslammilla tavataan kolme eutrofian (runsasravinteisuuden) indikaattoria: 1900-

luvun tulokkaat kilpukka, tylppälehtivita ja haarapalpakko. Runsas–keskiravinteisuutta ilmentävät

seitsemän lajia: jokileinikki, pikkulimaska, pystykeiholehti, vesirutto, rantapalpakko sekä leveä- ja

kapeaosmankäämi. Vähäravinteisuuden ilmentäjiä lammessa ei ole (Mäkelä & Huitu 2001).

Tässä selvityksessä havaittiin ilmaversoiskasvustojen runsaus. Niitä muodostivat järviruoko, järvikaisla,

järvikorte ja leveäosmankäämi. Kellulehtisistä kirjattiin isoulpukka, uistinvita, kelluskeiholehti

ja sammakonkilpukka. Linnuista kirjattiin haarapääsky.

Tuuloslammit ja osa Pyhäjärven rannoista kuuluu linnustollisesti arvokkaaseen FINIBA-alueeseen,

Tuuloksen lintujärvet. Tuuloslammilta tapaa nokikanan, telkän, tavin (Anas crecca), haapanan (A.

penelope) ja sinisorsan sekä kaulushaikaran, jänkäkurpan (Lymnocryptes minimus), luhtahuitin

(Porzana porzana) ja joinakin vuosina luhtakanakin (Rallus aquaticus). Petolintulajistoon kuuluvat

78


mm. sarvi-, suo-, varpus- ja lehtopöllö (Asio otus, A. flammeus, Glaucidium passerinum, Strix aluco)

sekä ruskosuohaukka ja nuolihaukka (Falco subbuteo). Aikanaan siellä viihtyi myös naurulokkikolonia.

Elinvoimainen piisamikanta on kuulunut lampien eliöstöön. Tuuloslampien ruovikoiden

tyyppilajeja ovat ruoko- ja rytikerttunen ja nykyisin jo lähes vuosittain tavattava harvinaisempi tulokaslaji

rastaskerttunen.

Kuva 50

Niitot Ylisellä Tuuloslammilla 31.7.2012 Tuuloksen järvet –hankkeessa.

Tuuloslammien läpi mutkitteleva, Suolijärvestä alkunsa saava Sairialanjokivarsi on lampien lähellä

koivu- ja pajuviitaa, jonka kenttäkerrokseen on paikoin runsastunut kellanvalkokukkainen rohtoraunioyrtin

muoto. Viidoissa visertelevät viita- ja luhtakerttunen, pensas- ja viitasirkkalintu sekä

satakieli. Ylisen Tuulosjärven pohjoisrannalla on heinävaltaista rantaniittyä.

Kunnostustoimet

Ylistä Tuuloslammia on niitetty noin viiden vuoden ajan avoveden luomiseksi virkistys- ja linnuston

tarpeisiin.

Ylinen Tuuloslampi on matala humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden kokonaisfosfori-

ja kokonaistyppipitoisuus osoittavat hyvää ja klorofylli-α-pitoisuudet erinomaista

tilaa. Todennäköisesti Ylisen Tuuloslammin kalaston ja vesikasvillisuuden perusteella arvioitava

tila tulisi olemaan ehkä tyydyttävä. Kokonaisuutena Ylisen Tuuloslammin ekologinen tila arvioidaan

tässä tutkimuksessa tyydyttäväksi.

9. Yhteenveto

Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seurantaohjelman ja Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen

hankkeen mukaisesti tutkittiin kesällä 2011 34 järveä ja vuonna 2012 25 järveä. Kaikkiaan tutkittuja

järviä oli 46 kpl ja tutkimuskertoja 70 kpl.

79


Kuva 51

Tutkimusjärvien määrä vuosittain Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelujen selvityksissä.

Vuonna 2009 Lammin ja Tuuloksen alue on ensi kertaa mukana. 2005 joukossa

oli useita vain kesällä tutkittuja järviä. Vuoden 2011 tutkimusjärvistä selvitettiin 12 vain

mittauksiin ja vuonna vain mittauksiin perustuivat 2 järven tiedot.

Tutkimusjärvet olivat varsin hyvässä kunnossa (taulukko 2). Erinomaiseksi luokitettiin kahdeksan

järven ekologinen tila: Hattulan Renkajärvi, Lammin Kuohijärvi, Rengon Suvitiellinen, Tuomisto,

Yli-Kortejärvi, Tuuloksen Kastanajärvi, Oksjärvi ja Vähä-Humalajärvi. Hyväkuntoisiksi arvioitiin

18 järveä: Alinen Savijärvi, Sotkajärvi, Akkijärvi, Kaakkolammi, Kankaistenjärvi, Kotkajärvi,

Rimminlammi, Alanne-Vitajärvi, Alinen Kyynärö, Kataloistenjärvi, Nerosjärvi, Tevänti, Ylijärvi,

Hyötymäjärvi, Iso Humalajärvi, Pyhäjärvi, Suolijärvi ja Valkealammi.

Tyydyttäviä järviä oli 15: Armijärvi , Lehijärvi, Kotkijärvi, Katumajärvi, Nautalammi, Keihäsjärvi,

Montolanlampi, Kiikkara, Mustalammi, Lehee, Majavinjärvi, Okslammi, Pannujärvi, Takanen ja

Ylinen Tuuloslammi. Välttäviä järviä oli viisi (taulukko 2): Vuorenselkä, Iso-Salanti, Äimäjärvi,

Kuorue ja Teuronjärvi.

Vesistöjen ekologisen tilan luokittelu kertoo vain hyvin yleisluontoisesti järven tilasta. Kunkin järven

valuma-alueella on suuri merkitys järven tilaan ja sen kehitykseen. Valuma-alueen maankäyttö

ja muut toimet vaikuttavat kuormituksen määrään luonnonolojen ohella. Asukkaat voivat vaikuttaa

veden laatuun laittamalla jätevesiasiat ja jätehuolto kuntoon sekä osallistumalla järven suojelu- ja

kunnostustoimiin. Hämeenlinnan seudulla on jo suuri joukko järviensuojelu- ja luonnonsuojeluyhdistyksiä.

80


Taulukko 1. Tutkittujen järvien perustietoja ja yhteenveto laadusta. * merkityillä kerroilla vain YSI6600-

mittaus.

Järvi

Alinen Savijärvi

Armijärvi

Lehijärvi

Renkajärvi

Sotkajärvi

Järvityyppi

Kunta,

kaupunginosa

Ala (ha)

Max

syvyys

(m)

Tutkimusaika

Ekologinen

luokka

Pieni vähähumuksinen

järvi Hattula 93,67 8,4 17.8.2011 hyvä

Pieni vähähumuksinen

järvi Hattula 9,10 8,7

Keskikokoinen humusjärvi

Hattula 703,96 18,1

Matala humusjärvi

Akkijärvi Pieni humusjärvi Hauho 86 9

12.7.2011*,

25.7.2012*,

14.8.2012 tyydyttävä

4.7.2011*,

17.8.2011* tyydyttävä

Hattula /

Kalvola 608,31 40 18.8.2011* erinomainen

Hattula /

Kalvola 211,20 2,9 27.7.2011* hyvä

28.6.2011*,

16.8.2012 hyvä

24.8.2011,

Kotkijärvi Matala humusjärvi Hauho 80,69 2,9 16.8.2012 tyydyttävä

Vuorenselkä Pieni humusjärvi Hauho 91,64 5,4 24.8.2011 välttävä

Kaakkolammi

Katumajärvi,

useita näytepisteitä,

syvänne,

A, C, D

Runsashumuksinen

järvi

Pieni vähähumuksinen

järvi

Keskikokoinen vähähumuksinen

järvi

Keskikokoinen humusjärvi

Hämeenlinna

2,50 2,8 18.8.2011 hyvä

Kankaistenjärvi

Hämeenlinna/

Janakkala 272,60 17,6

13.8.2012 (2

pistettä),

30.7.2012* hyvä

1.7.2011*,

4.7.2011*,

22.8.2011,

3.8.2012*,

13.8.2012 tyydyttävä

Hämeenlinna

377,70 18,9

Hämeenlinna

6,86 1,7 22.8.2011 tyydyttävä

Nautalammi Matala humusjärvi

Runsashumuksinen

Iso-Salanti järvi Kalvola 44,79 1,2 14.8.2012 välttävä

Keihäsjärvi Matala humusjärvi Kalvola 104,59 1,3 17.8.2011 tyydyttävä

Kotkajärvi Pieni humusjärvi Kalvola 283,84 10,1

5.7.2011*,

7.6.2012*,

14.8.2012 hyvä

Runsashumuksinen

Rimminlammi lahti Kalvola 3,60 2,6

18.8.2011*,

26.7.2012* hyvä

Keskikokoinen humusjärvi

Äimäjärvi

Kalvola 852,00 11 20.7.2011* välttävä

Alanne-

Vitajärvi Pieni humusjärvi Lammi 66,56 6 23.8.2012 hyvä

Alinen Kyynärö

Pieni humusjärvi Lammi 39,61 7 23.8.2012 hyvä

81


Järvi

Järvityyppi

Kunta,

kaupunginosa

Ala (ha)

Max

syvyys

(m)

Tutkimusaika

Ekologinen

luokka

Kataloistenjärvi

Matala humusjärvi Lammi 106,77 1,85 15.8.2012 hyvä

Kuohijärvi

Keskikokoinen humusjärvi

Lammi 3473,96 33 28.7.2011* erinomainen

Montolanlampi

Lyhytviipymäinen järvi Lammi 1,3 3

25.8.2011*,

27.10.2011,

11.11.2011 tyydyttävä

Keskikokoinen humusjärvi

Nerosjärvi

Lammi 779,66 20,5 23.8.2012 hyvä

Tevänti Pieni humusjärvi Lammi 194,20 10 24.8.2011 hyvä

Pieni vähähumuksinen

Kiikkara järvi Renko 5,60 3,5 14.8.2012 tyydyttävä

Mustalammi Pieni humusjärvi Renko 6,56 8 30.6.2011* tyydyttävä

Suvitiellinen

Tuomisto

Runsashumuksinen

järvi Renko 6,86 7 14.8.2012 erinomainen

Pieni humusjärvi

Renko/

Hattula 15,99 5,3 14.8.2012 erinomainen

Ylijärvi

Pieni humusjärvi, lyhytviipymäinen

Renko 21,60 2 14.7.2011* hyvä

Yli-Kortejärvi

Pieni vähähumuksinen

järvi Renko 11,98 10 18.8.2011 erinomainen

Hyötymäjärvi Pieni humusjärvi Tuulos 8,36 14,7 16.8.2012 hyvä

Iso-

Humalajärvi Pieni humusjärvi Tuulos 17,48 4 23.8.2011 hyvä

Kastanajärvi

Pieni vähähumuksinen

järvi Tuulos 32,54 6 16.8.2012 erinomainen

Kuorue Pieni humusjärvi Tuulos 6,51 7,8

15.3.2012,

8.8.2012 välttävä

Lehee Matala humusjärvi Tuulos 105,00 2

19.7.2011*,

15.3.2012,

8.8.2012,

16.8.2012 tyydyttävä

Majavinjärvi Pieni humusjärvi Tuulos 13,80 6 25.8.2011 tyydyttävä

Oksjärvi Pieni humusjärvi Tuulos 225,64 16

19.7.2011*,

18.6.2012* erinomainen

Okslammi Pieni humusjärvi Tuulos 11,73 7,5

Pannujärvi Pieni humusjärvi Tuulos 36,21 12

23.8.2011,

15.3.2012,

8.8.2012 tyydyttävä

24.8.2011,

15.3.2012,

8.8.2012,

15.8.2012 tyydyttävä

82


Järvi

Järvityyppi

Ala (ha)

Max

syvyys

(m)

Kunta,

kaupunginosa

Tutkimusaika

Ekologinen

luokka

Keskikokoinen vähähumuksinen

Pyhäjärvi

järvi Tuulos 948,58 31,2 25.8.2011 hyvä

Suolijärvi Pieni humusjärvi Tuulos 202,85 10,44 4.8.2011* hyvä

Takanen Pieni humusjärvi Tuulos 35,34 6

15.3.2012,

8.8.2012 tyydyttävä

Teuronjärvi Matala humusjärvi Tuulos 131,57 4,5

25.8.2011,

15.8.2012 välttävä

Valkealammi Pieni humusjärvi Tuulos 2,00 9,5 16.8.2012 hyvä

Vähä-

Humalajärvi Pieni humusjärvi Tuulos 10,67 7,4 23.8.2011 erinomainen

Ylinen Tuuloslammi

Matala humusjärvi Tuulos 12,20 0,7 23.8.2011 tyydyttävä

Tutkituista järvistä kuusi oli pieniä vähähumuksisia järviä ja yksi keskikokoinen vähähumuksinen

järvi. Pieniä humusjärviä oli 18 ja keskikokoisia humusjärviä neljä. Matalia humusjärviä oli kahdeksan

ja samoin runsashumuksisia järviä. Yksi järvi luokiteltiin lyhytviipymäiseksi järveksi.

83


Lähdeluettelo

Kirjallisuus

Huitu, E. & Mäkelä, S. 1999: Etelähämäläinen järviluonto. Nykytila ja tulevaisuuden näkymiä. –

Maatalouden vesiensuojelun, maatalousympäristön sekä vesiekosysteemin monimuotoisuuden

kehittäminen projektin järvitutkimusosuuden loppuraportti. Helsingin yliopisto, Lammin

biologinen asema. 188 s. liitteineen.

Jutila, H. 2004: Hauhon luonto-opas. – Ympäristöosaston julkaisuja 32. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön

kuntayhtymän ympäristöosasto, Napa-projekti. 61 s.

Jutila, H. 2006: JÄRKI-hankkeen järvien hoito- ja käyttösuunnitelmat. – Hämeenlinnan seudullisen

ympäristötoimen julkaisuja 10. Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, JÄRKI-hanke. 50

s. + 16 liitettä

Jutila, H. 2007: Hämeenlinnan luonto-opas. – Ympäristöosaston julkaisuja 36. Hämeenlinnan seudun

kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, Napa-projekti. 72 s.

Jutila, H. 2008: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuonna 2007. – Hämeenlinnan seudullisen

ympäristötoimen monisteita 18.

Jutila, H. 2009: Tuuloksen luonto-opas. – Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 4. Kustantaja Tuulos-

Seura ry. 26 s.

Jutila Heli 2012: Kankaistenjärven vesi- ja rantakasvillisuus. Alustavia tuloksia. Käsikirjoitus.

Jutila, H. & Jutila K. 2009: Hauhon suursimpukoista ja vähän kasveistakin. – Hämeenlinnan seudun

luonto 8. s. 54-63.

Jutila, H. & Harju, H. 2004: Kalvolan luonto-opas. – Ympäristöosaston julkaisuja 29. Hämeenlinnan

seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 49 s.

Jutila, H. & Harju, H. 2004: Rengon luonto-opas. – Ympäristöosaston julkaisuja 26. Hämeenlinnan

seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 44 s.

Jutila, H., Järvinen A., Jutila K. & Huttunen M. 2006: Kalvolan Kotkajärvi. – Hämeenlinnan seudullisen

ympäristötoimen julkaisuja 13. 44 s. + 7 liitettä.

Kiirikki Mikko 2011a: Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä

2011. Mittausraportti. 7 s. Luode Consulting Oy

Kiirikki Mikko 2011b: Vedenlaatu ja virtaama Kurkijoen kolmella mittausasemalla syksyllä 2011.

Mittausraportti 7 s. Luode Consulting Oy.

Oravainen, R. 1999: Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.

Paasivaara, S. & Jutila, H. 2002: Renkajärven ranta-alueen kasvillisuusselvitys kesällä 2001. - Ympäristöosaston

julkaisuja 18. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto.

125 s. + 5 liitettä.

Tastula T, Huikari J ja Jutila H 1998: Rengon Mustalammen ympäristökartoitus: Järven tila ja

kuormitus. Ympäristöosaston monisteita 3. 16 s. +2 liitettä.

Uotila, P. 1997: Hattulan Lehijärvi - vesikasvijärviemme parhaimmistoa. - Lutukka 13:35-50.

Tuuloksen Suolijärven kunnostushanke

Manninen Jarmo & Jutila Heli 2012: Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma. Suunnittelutoimisto

Vesmann ja Hämeenlinnan kaupunki.22 s. + 20 liitettä.

Muut lähteet

http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp. Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokanta

84


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Alinen Savijärvi, keski 1 Hattula 6770306 3351089 93,7 17.8.2011 6,5 3,20 1,0 19,31 7,82 0,640 20 1 10,1 66,0

Alinen Savijärvi, keski 1 Hattula 6770306 3351089 93,7 17.8.2011 6,5 3,20 2,0 19,31 7,8 0,9 10,1 66,0

Alinen Savijärvi, keski 1 Hattula 6770306 3351089 93,7 17.8.2011 6,5 3,20 3,0 19,31 7,78 0,9 10,1 66,0

Alinen Savijärvi, keski 1 Hattula 6770306 3351089 93,7 17.8.2011 6,5 3,20 4,0 19,28 7,76 0,9 10,1 66,0

Alinen Savijärvi, keski 1 Hattula 6770306 3351089 93,7 17.8.2011 6,5 3,20 5,0 19,27 7,75 1 10,1 66,0

Alinen Savijärvi, keski 1 Hattula 6770306 3351089 93,7 17.8.2011 6,5 3,20 6,0 19,19 7,7 0,640 25 0,9 10,1 66,0

Alinen Savijärvi, keski 1 Hattula 6770306 3351089 93,7 17.8.2011 6,5 3,20 6,5 18,85 7,36 2,9 10,4 68,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 14.8.2012 7,5 3,00 1,0 19,40 7,13 0,390 16 0,5 7,6 49,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 14.8.2012 7,5 3,00 2,0 18,77 7,15 0,6 7,6 49,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 14.8.2012 7,5 3,00 3,0 18,61 7,13 0,7 7,6 49,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 14.8.2012 7,5 3,00 4,0 18,25 7,08 1,0 7,6 49,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 14.8.2012 7,5 3,00 5,0 13,42 6,97 1,3 7,8 51,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 14.8.2012 7,5 3,00 6,0 10,46 6,80 0,590 50 5,4 8,4 55,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 14.8.2012 7,5 3,00 7,0 8,38 6,69 23,3 8,3 54,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 14.8.2012 7,5 3,00 7,5 8,14 6,55 446,9 10,0 69,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 25.7.2012 8,1 3,50 1,0 19,63 7,34 1,2 4,9 49,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 25.7.2012 8,1 3,50 2,0 19,51 7,34 1,3 4,9 49,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 25.7.2012 8,1 3,50 3,0 19,35 7,34 1,0 4,9 49,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 25.7.2012 8,1 3,50 5,0 12,65 7,18 1,3 5,1 51,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 25.7.2012 8,1 3,50 6,0 9,56 7,08 3,9 5,5 55,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 25.7.2012 8,1 3,50 7,0 8,00 6,91 3,7 6,2 62,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 25.7.2012 8,1 3,50 8,0 7,38 6,60 5,5 6,8 68,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 1,0 23,6 7,92 0,9 7,8 51,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 2,0 23,6 7,98 1 7,8 51,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 3,0 22,77 8,01 1,3 7,8 51,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 4,0 19,29 7,63 1,5 7,8 51,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 5,0 13,88 6,52 2,2 8,0 52,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 6,0 9,46 6,42 6,7 8,4 55,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 7,0 8,19 6,42 8,9 9,2 60,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 8,0 7,19 6,49 5,5 10,4 67,0

Armijärvi, keskiosa 5 Hattula 6770958 3356747 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 8,5 6,97 6,49 8,8 10,8 71,0

Armijärvi, pohjoisosa 5 Hattula 6771131 3356685 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 1,0 23,56 7,87 1,1 7,8 50,0

Armijärvi, pohjoisosa 5 Hattula 6771131 3356685 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 1,0 23,56 7,85 1 7,8 51,0

Armijärvi, pohjoisosa 5 Hattula 6771131 3356685 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 1,0 22,32 7,89 1,2 7,8 51,0

Armijärvi, pohjoisosa 5 Hattula 6771131 3356685 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 1,0 18,39 7,37 1,7 7,8 51,0

Armijärvi, pohjoisosa 5 Hattula 6771131 3356685 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 1,0 15,01 6,69 1,8 8,0 52,0

Armijärvi, pohjoisosa 5 Hattula 6771131 3356685 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 1,0 10,19 6,5 4,4 8,2 53,0

Heli Jutila 25.4.2013 1/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Armijärvi, pohjoisosa 5 Hattula 6771131 3356685 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 1,0 8,16 6,36 8,4 9,5 62,0

Armijärvi, pohjoisosa 5 Hattula 6771131 3356685 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 1,0 7,32 6,43 5,7 10,3 67,0

Armijärvi, pohjoisosa 5 Hattula 6771131 3356685 9,1 12.7.2011 8,5 3,15 1,0 7,05 6,32 63,7 11,5 75,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 1,0 18,74 7,58 2,9 18,5 120,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 2,0 18,65 7,58 2,8 18,5 120,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 3,0 18,62 7,57 3,1 18,5 120,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 5,0 18,41 7,54 2,9 18,6 121,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 6,0 18,09 7,5 2,9 18,6 121,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 7,0 17,38 7,46 2,6 18,8 122,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 8,0 15,41 7,39 1,4 19,2 125,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 9,0 14,37 7,31 0,8 19,2 125,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 10,0 13,06 7,21 0,7 19,2 125,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 11,0 11,92 7,14 0,7 19,4 126,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 12,0 11,24 7,08 0,5 19,3 126,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 13,0 10,91 7,05 0,5 19,4 126,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 14,0 10,56 6,99 0,3 19,7 128,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 26.7.2012 16,5 1,90 15,0 10,34 6,95 0,2 20,0 130,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 1,0 19,1 7,62 2,8 19,2 125,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 2,0 19,1 7,62 2,9 19,2 125,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 3,0 19,1 7,61 2,9 19,2 125,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 4,0 19,09 7,59 2,8 19,2 125,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 5,0 19,09 7,58 3 19,2 125,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 6,0 19,08 7,58 2,8 19,2 125,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 7,0 19,06 7,56 2,4 19,2 125,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 8,0 16,99 7,23 2 21,2 138,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 9,0 15,34 7,08 1,4 20,9 136,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 10,0 13 7,02 1,200 55 0,9 21,1 137,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 11,0 12,64 7,02 0,9 21,1 137,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 12,0 12,19 7,01 1 21,2 138,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 13,0 11,8 7,01 1 21,3 139,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 14,0 11,46 6,99 0,9 21,5 140,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 15,0 11,17 6,99 1,1 21,7 141,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 16,0 10,95 6,99 1,400 65 1 21,8 142,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 17.8.2011 16,5 1,70 16,5 10,79 6,96 6,3 22,0 143,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 1,0 22,53 9,74 16,7 18,8 122,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 2,0 22,52 9,74 16,6 18,8 122,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 3,0 22,38 9,7 15,8 18,8 122,0

Heli Jutila 25.4.2013 2/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 4,0 20,61 8,86 6,3 18,8 122,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 5,0 17,75 7,6 3 18,8 122,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 6,0 17,23 7,42 3,1 19,0 123,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 7,0 16,65 7,26 3,1 19,3 125,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 8,0 16,01 7,18 3,4 19,5 127,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 9,0 15,36 7,13 2,5 19,6 127,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 10,0 13,61 7,08 1,6 19,6 127,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 11,0 12,48 7,05 1,7 19,8 129,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 12,0 11,77 7,04 1,3 19,9 129,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 13,0 11,24 7,05 1,1 20,1 130,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 14,0 10,8 7,06 1 20,3 132,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 15,0 10,07 7,07 1 20,8 135,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 16,0 9,91 7,09 0,9 20,9 136,0

Lehijärvi, keskiosa 2 Hattula 6773365 3354704 704,0 4.7.2011 14,2 1,40 17,0 9,52 7,12 13,6 21,5 141,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 1,0 19,12 7,52 50 0,9 6,4 42,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 2,0 19,12 7,49 0,9 6,4 42,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 3,0 19,12 7,45 0,9 6,4 42,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 4,0 19,11 7,42 0,9 6,4 42,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 5,0 19,11 7,39 0,9 6,4 42,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 6,0 19,03 7,36 1 6,4 42,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 7,0 16,32 6,64 0,7 6,6 43,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 8,0 12,91 6,37 0,7 6,7 43,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 9,0 11,18 6,35 0,6 6,6 43,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 10,0 9,64 6,38 50 0,6 6,6 43,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 11,0 8,14 6,36 0,6 6,6 43,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 12,0 7,02 6,33 0,5 6,6 43,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 13,0 6,72 6,33 0,6 6,7 43,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 14,0 6,45 6,33 0,5 6,7 43,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 15,0 6,28 6,34 0,5 6,7 43,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 16,0 6,14 6,34 0,6 6,7 44,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 17,0 6,11 6,34 0,5 6,7 44,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 18,0 6,08 6,35 0,5 6,7 44,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 19,0 6,06 6,35 0,5 6,7 44,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 20,0 6,04 6,38 55 0,5 6,7 44,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 21,0 6,04 6,38 0,8 6,7 44,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 22,0 6,01 6,37 0,5 6,7 44,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 23,0 6 6,37 0,5 6,7 44,0

Heli Jutila 25.4.2013 3/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 24,0 5,98 6,37 0,5 6,7 44,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 25,0 5,96 6,38 0,6 6,7 44,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 26,0 5,94 6,38 0,7 6,7 44,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 27,0 5,93 6,38 0,8 6,7 44,0

Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula 6766001 3341891 608,3 18.8.2011 27,8 3,00 27,5 5,93 6,38 55 6,7 6,8 44,0

Sotkajärvi, pohjoisosa 1 Hattula 6758765 3338545 211,2 27.7.2011 2,8 2,30 1,0 23,5 6,68 4,2 27,0

Sotkajärvi, pohjoisosa 1 Hattula 6758765 3338545 211,2 27.7.2011 2,8 2,30 2,0 22,65 6,3 4,2 27,0

Sotkajärvi, pohjoisosa 1 Hattula 6758765 3338545 211,2 27.7.2011 2,8 2,30 2,8 22,35 6,04 4,3 28,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 16.8.2012 7,5 2,30 1,0 19,02 7,13 0,180 64 1,3 6,4 42,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 16.8.2012 7,5 2,30 2,0 18,48 7,13 1,6 6,4 42,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 16.8.2012 7,5 2,30 3,0 18,00 7,11 1,8 6,4 42,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 16.8.2012 7,5 2,30 4,0 17,01 7,02 5,9 6,6 43,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 16.8.2012 7,5 2,30 5,0 15,35 6,84 18,8 8,1 53,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 16.8.2012 7,5 2,30 6,0 12,32 6,64 5,8 10,4 67,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 16.8.2012 7,5 2,30 6,5 11,31 6,55 0,390 550 2,9 11,3 73,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 28.6.2011 6,5 1,0 20 7,43 1,3 6,2 40,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 28.6.2011 6,5 2,0 19,9 7,42 1,6 6,3 41,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 28.6.2011 6,5 3,0 19,16 7,36 1,5 6,3 41,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 28.6.2011 6,5 4,0 18,1 6,96 2 6,4 41,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 28.6.2011 6,5 5,0 16,69 6,51 7 6,5 42,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 28.6.2011 6,5 6,0 13,69 6,52 32,4 8,0 52,0

Akkijärvi, Tuulosl. 1 Hauho 6779875 3376921 86,0 28.6.2011 6,5 6,5 12,89 6,61 49,5 91,0 59,0

Kotkijärvi, keskiosa 1 Hauho 6785217 3375670 80,7 16.8.2012 2,5 1,30 1,0 18,2 7,00 0,220 120 5,0 10,0 65,0

Kotkijärvi, keskiosa 1 Hauho 6785217 3375670 80,7 16.8.2012 2,5 2,0 17,4 6,92 0,260 140 6,5 10,2 66,0

Kotkijärvi, keskiosa 1 Hauho 6785127 3375279 80,7 24.8.2011 2,6 0,95 1,0 18,2 7,45 0,250 100 6,7 9,6 63,0

Kotkijärvi, keskiosa 1 Hauho 6785127 3375279 80,7 24.8.2011 2,6 0,95 2,0 18,1 7,06 7,2 9,7 63,0

Kotkijärvi, keskiosa 1 Hauho 6785127 3375279 80,7 24.8.2011 2,6 0,95 2,6 18,1 6,92 12,0 9,9 64,0

Vuorenselkä, keskiosa 1 Hauho 6785601 3369744 91,6 24.8.2011 3,3 0,60 1,0 18,46 8,2 0,640 100 10,6 11,8 77,0

Vuorenselkä, keskiosa 1 Hauho 6785601 3369744 91,6 24.8.2011 3,3 0,60 2,0 18,45 8,17 10,8 11,8 77,0

Vuorenselkä, keskiosa 1 Hauho 6785601 3369744 91,6 24.8.2011 3,3 0,60 3,0 18,27 7,19 0,640 100 10,5 11,9 78,0

Vuorenselkä, keskiosa 1 Hauho 6785601 3369744 91,6 24.8.2011 3,3 0,60 3,3 18,19 7,06 13,4 12,0 78,0

Kaakkolammi, 35.892.1.003Kanta-Hämeenli 6762209 3359288 2,5 18.8.2011 2,3 1,00 0,5 18,81 6,73 1,3 4,5 30,0

Kaakkolammi, 35.892.1.003Kanta-Hämeenli 6762209 3359288 2,5 18.8.2011 2,3 1,00 1,0 18,48 6,68 0,150 200 1,1 4,6 30,0

Heli Jutila 25.4.2013 4/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Kaakkolammi, 35.892.1.003Kanta-Hämeenli 6762209 3359288 2,5 18.8.2011 2,3 1,00 1,5 17,36 6,16 1 4,7 31,0

Kaakkolammi, 35.892.1.003Kanta-Hämeenli 6762209 3359288 2,5 18.8.2011 2,3 1,00 2,0 14,94 5,54 8,3 6,3 41,0

Kaakkolammi, 35.892.1.003Kanta-Hämeenli 6762209 3359288 2,5 18.8.2011 2,3 1,00 2,5 11,72 5,77 23 9,7 63,0

Kankaistenjärvi, pohjoisosa Kanta-Hämeenli 6771683 3371939 272,6 30.7.2012 11,6 3,80 1,0 22,59 7,32 5,8 6,1 40,0

Kankaistenjärvi, pohjoisosa Kanta-Hämeenli 6771683 3371939 272,6 30.7.2012 11,6 3,80 2,0 22,62 7,16 0,2 6,1 39,0

Kankaistenjärvi, pohjoisosa Kanta-Hämeenli 6771683 3371939 272,6 30.7.2012 11,6 3,80 3,0 22,53 7,16 0,3 6,1 39,0

Kankaistenjärvi, keskiosa 3 Kanta-Hämeenli 6770513 3372695 272,6 13.8.2012 11,6 3,80 1,0 18,66 7,49 0,170 31 0,1 6,1 39,0

Kankaistenjärvi, keskiosa 3 Kanta-Hämeenli 6770513 3372695 272,6 13.8.2012 11,6 3,80 2,0 18,45 7,47 0,1 6,1 39,0

Kankaistenjärvi, keskiosa 3 Kanta-Hämeenli 6770513 3372695 272,6 13.8.2012 11,6 3,80 3,0 18,40 7,46 0,1 6,1 39,0

Kankaistenjärvi, keskiosa 3 Kanta-Hämeenli 6770513 3372695 272,6 13.8.2012 11,6 3,80 4,0 18,07 7,44 0,1 6,1 39,0

Kankaistenjärvi, keskiosa 3 Kanta-Hämeenli 6770513 3372695 272,6 13.8.2012 11,6 3,80 5,0 17,94 7,42 0,160 31 0,0 6,1 39,0

Kankaistenjärvi, keskiosa 3 Kanta-Hämeenli 6770513 3372695 272,6 13.8.2012 11,6 3,80 6,0 17,69 7,39 0,0 6,1 39,0

Kankaistenjärvi, keskiosa 3 Kanta-Hämeenli 6770513 3372695 272,6 13.8.2012 11,6 3,80 7,0 15,49 7,23 0,1 6,1 40,0

Kankaistenjärvi, keskiosa 3 Kanta-Hämeenli 6770513 3372695 272,6 13.8.2012 11,6 3,80 8,0 12,46 7,24 0,3 6,1 40,0

Kankaistenjärvi, keskiosa 3 Kanta-Hämeenli 6770513 3372695 272,6 13.8.2012 11,6 3,80 9,0 10,92 7,04 0,9 6,3 41,0

Kankaistenjärvi, keskiosa 3 Kanta-Hämeenli 6770513 3372695 272,6 13.8.2012 11,6 3,80 10,0 10,54 6,97 1,1 6,3 41,0

Kankaistenjärvi, keskiosa 3 Kanta-Hämeenli 6770513 3372695 272,6 13.8.2012 11,6 3,80 11,0 10,29 6,90 0,190 62 2,5 6,4 41,0

Kankaistenjärvi, keskiosa 3 Kanta-Hämeenli 6770513 3372695 272,6 13.8.2012 11,6 3,80 11,4 10,26 6,85 3,7 6,4 41,0

Kankaistenjärvi, Kivikari Kanta-Hämeenli 6769552 3373474 272,6 13.8.2012 17,6 3,30 1,0 18,60 7,10 0,168 30 0,7 6,2

Kankaistenjärvi, Kivikari Kanta-Hämeenli 6769552 3373474 272,6 13.8.2012 17,6 3,30 5,0 17,80

Kankaistenjärvi, Kivikari Kanta-Hämeenli 6769552 3373474 272,6 13.8.2012 17,6 3,30 10,0 10,90 6,30 0,184 46 1,2 6,4

Kankaistenjärvi, Kivikari Kanta-Hämeenli 6769552 3373474 272,6 13.8.2012 17,6 3,30 14,0 10,20 6,30 0,202 79 4,8 6,5

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 1,0 18,61 6,98 0,420 26 0,7 12,3 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 2,0 18,48 7,03 0,8 12,3 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 3,0 18,42 7,08 0,7 12,3 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 4,0 18,36 7,13 0,9 12,3 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 5,0 18,24 7,16 0,8 12,3 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 6,0 18,09 7,17 1,3 12,3 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 7,0 15,27 7,13 1,4 12,5 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 8,0 12,19 7,12 1,3 12,6 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 9,0 11,53 7,05 1,3 12,5 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 10,0 11,17 7,03 0,440 31 1,6 12,6 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 11,0 10,82 7,06 1,5 12,5 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 12,0 10,12 7,06 1,3 12,5 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 13,0 8,86 7,05 1,2 12,6 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 14,0 8,41 7,01 1,1 12,9 0,1

Heli Jutila 25.4.2013 5/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 15,0 8 6,95 0,610 38 0,9 13,5 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 13.8.2012 15,9 3,50 15,5 7,86 6,91 1 14 0,1

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 1,0 19,1 7,32 0,430 25 1,2 12,5 81,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 2,0 19,1 7,29 1,2 12,5 81,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 3,0 19,09 7,28 1,1 12,5 81,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 4,0 19,09 7,29 1,1 12,5 81,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 5,0 19,07 7,3 1,1 12,5 81,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 6,0 19,07 7,3 1,3 12,5 81,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 7,0 19,06 7,31 1,2 12,5 81,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 8,0 13,63 6,53 1,8 12,8 83,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 9,0 12,5 6,49 4,3 12,9 84,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 10,0 11,77 6,48 0,500 70 5,4 12,9 84,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 11,0 11,11 6,44 2,2 12,7 83,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 12,0 9,57 6,39 1,8 12,6 82,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 13,0 8,11 6,39 1,7 12,9 84,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 14,0 7,52 6,42 1,3 13 85,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 15,0 7,25 6,5 0,560 60 1,3 13,5 88,0

Katumajärvi, syvänne 97 Kanta-Hämeenli 6767266 3365429 377,7 22.8.2011 16,3 3,70 16,0 6,91 6,59 1,5 14,9 97,0

Katumajärvi, D Kanta-Hämeenli 6764865 3368222 377,7 4.7.2011 8,7 1,0 23,31 7,92 1,1 12,3 80,0

Katumajärvi, D Kanta-Hämeenli 6764865 3368222 377,7 4.7.2011 8,7 2,0 23,3 7,94 1,2 12,3 80,0

Katumajärvi, D Kanta-Hämeenli 6764865 3368222 377,7 4.7.2011 8,7 3,0 22,84 7,81 1,5 12,3 80,0

Katumajärvi, D Kanta-Hämeenli 6764865 3368222 377,7 4.7.2011 8,7 4,0 19,68 7,48 1,5 12,3 80,0

Katumajärvi, D Kanta-Hämeenli 6764865 3368222 377,7 4.7.2011 8,7 5,0 17,65 7,01 1,5 12,3 80,0

Katumajärvi, D Kanta-Hämeenli 6764865 3368222 377,7 4.7.2011 8,7 6,0 16,24 6,89 1,3 12,3 80,0

Katumajärvi, D Kanta-Hämeenli 6764865 3368222 377,7 4.7.2011 8,7 7,0 14,35 6,77 1,7 12,5 81,0

Katumajärvi, D Kanta-Hämeenli 6764865 3368222 377,7 4.7.2011 8,7 8,0 13,37 6,74 1,7 12,4 81,0

Katumajärvi, D Kanta-Hämeenli 6764865 3368222 377,7 4.7.2011 8,7 8,6 13,09 6,72 16,5 12,5 81,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 1,0 23,21 8,01 1,1 12,2 79,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 2,0 23,2 8,01 1,1 12,2 79,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 3,0 23,19 8 1,1 12,2 79,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 5,0 17,9 7,07 1,3 12,3 80,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 6,0 16,55 6,96 1,4 12,3 80,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 7,0 14,58 6,8 1,1 12,3 80,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 8,0 13,21 6,75 1,3 12,3 80,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 9,0 12,01 6,72 1,7 12,4 80,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 10,0 11,49 6,7 1,8 12,4 80,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 11,0 10,79 6,68 2,3 12,4 81,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 12,0 10,69 6,67 2,3 12,4 81,0

Heli Jutila 25.4.2013 6/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 13,0 10,53 6,67 2,6 12,4 81,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 14,0 9,88 6,65 3,4 12,5 81,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 15,0 9,24 6,62 6,3 12,8 83,0

Katumajärvi, Puketti 6 Kanta-Hämeenli 6766053 3366985 377,7 4.7.2011 15,6 15,6 8,93 7,02 13,2 13,0 84,0

Nautalammi Kanta-Hämeenli 6766979 3369060 6,9 22.8.2011 0,3 18,23 7,16 120 13,8 6,2 40,0

Iso-Salanti, pohjoinen 2 Kalvola 6775331 3333211 44,8 14.8.2012 1,5 0,50 0,5 18,48 6,41 0,090 330 2,1 4,2 27,0

Iso-Salanti, pohjoinen 2 Kalvola 6775331 3333211 44,8 14.8.2012 1,5 0,50 1,0 17,38 6,97 0,3 3,3 33,0

Keihäsjärvi, Taljala 1 Kalvola 6777317 3341448 104,6 17.8.2011 1,3 0,90 0,5 19,03 6,73 3,8 5,2 33,0

Keihäsjärvi, Taljala 1 Kalvola 6777317 3341448 104,6 17.8.2011 1,3 0,90 1,0 18,68 6,99 0,080 120 4 5,2 34,0

Keihäsjärvi, Taljala 1 Kalvola 6777317 3341448 104,6 17.8.2011 1,3 0,90 1,3 18,61 6,74 6,3 5,2 34,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 14.8.2012 10,1 3,20 1,0 18,76 7,12 13 0,055 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 14.8.2012 10,1 3,20 2,0 18,65 7,17 0,2 0,055 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 14.8.2012 10,1 3,20 3,0 18,16 7,18 0,3 0,055 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 14.8.2012 10,1 3,20 4,0 17,92 7,17 0,3 0,055 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 14.8.2012 10,1 3,20 5,0 17,74 7,16 0,3 0,055 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 14.8.2012 10,1 3,20 6,0 17,61 7,15 0,4 0,055 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 14.8.2012 10,1 3,20 7,0 16,43 7,07 1,2 0,057 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 14.8.2012 10,1 3,20 8,0 12,55 6,99 1,9 0,06 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 14.8.2012 10,1 3,20 9,0 11,18 6,81 9,6 0,064 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 14.8.2012 10,1 3,20 10,0 10,44 6,61 3,2 0,091 0,1

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 7.6.2012 9,5 3,50 1,0 20,33 7,38 3,3 0,054 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 7.6.2012 9,5 3,50 2,0 20,28 7,36 0,1 0,054 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 7.6.2012 9,5 3,50 3,0 20,22 7,28 0,1 0,054 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 7.6.2012 9,5 3,50 4,0 17,68 7,25 0,2 0,054 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 7.6.2012 9,5 3,50 5,0 17,24 7,18 0,2 0,054 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 7.6.2012 9,5 3,50 6,0 16,25 7,12 0,2 0,054 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 7.6.2012 9,5 3,50 7,0 13,95 7,01 0,3 0,055 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 7.6.2012 9,5 3,50 8,0 11,69 6,93 0,3 0,055 0,0

Kotkajärvi, Sittala 1 Kalvola 6769554 3337777 283,8 7.6.2012 9,5 3,50 9,0 11,13 6,83 0,5 0,055 0,0

Kotkajärvi, Taljala Kalvola 6770475 3338220 283,8 7.6.2012 8,7 3,50 1,0 20,2 7,21 0,2 0,054 0,0

Kotkajärvi, Taljala Kalvola 6770475 3338220 283,8 7.6.2012 8,7 3,50 2,0 19,95 7,19 0,2 0,054 0,0

Kotkajärvi, Taljala Kalvola 6770475 3338220 283,8 7.6.2012 8,7 3,50 3,0 18,78 7,2 0,2 0,054 0,0

Kotkajärvi, Taljala Kalvola 6770475 3338220 283,8 7.6.2012 8,7 3,50 4,0 17,47 7,09 0,2 0,054 0,0

Kotkajärvi, Taljala Kalvola 6770475 3338220 283,8 7.6.2012 8,7 3,50 5,0 17,22 7,05 0,2 0,054 0,0

Heli Jutila 25.4.2013 7/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Kotkajärvi, Taljala Kalvola 6770475 3338220 283,8 7.6.2012 8,7 3,50 6,0 16,17 6,98 0,2 0,054 0,0

Kotkajärvi, Taljala Kalvola 6770475 3338220 283,8 7.6.2012 8,7 3,50 7,0 12,76 6,87 0,1 0,054 0,0

Kotkajärvi, Taljala Kalvola 6770475 3338220 283,8 7.6.2012 8,7 3,50 8,0 10,39 6,85 0,1 0,053 0,0

Rimminlammi Kalvola 6767487 3340796 26.7.2012 2,2 1,40 1,0 16,44 7,13 1,1 7,4 48,0

Rimminlammi Kalvola 6767487 3340796 26.7.2012 2,2 1,40 2,0 13,71 6,99 2,4 7,6 50,0

Rimminlammi Kalvola 6767487 3340796 18.8.2011 3,6 1,70 0,5 18,63 7,26 1,3 7,3 48,0

Rimminlammi Kalvola 6767487 3340796 18.8.2011 3,6 1,70 1,0 18,62 7,22 1,3 7,3 48,0

Rimminlammi Kalvola 6767487 3340796 18.8.2011 3,6 1,70 1,5 18,47 7,01 1,6 7,5 49,0

Rimminlammi Kalvola 6767487 3340796 18.8.2011 3,6 1,70 2,0 17,93 6,77 1,7 7,8 50,0

Rimminlammi Kalvola 6767487 3340796 18.8.2011 3,6 1,70 2,5 17,35 6,39 3,4 8,1 53,0

1,59 6,9 0,5 122,5 1,8 8,7 49,4

Äimäjärvi, Rastinselkä 1 Kalvola 6 775 040 3346981 8500,0 20.7.2011 10,5 0,75 1,0 21,1 9,16 11,5 10,7 70,0

Äimäjärvi, Rastinselkä 1 Kalvola 6 775 040 3346981 8500,0 20.7.2011 10,5 0,75 2,0 20,79 8,63 10,6 10,9 71,0

Äimäjärvi, Rastinselkä 1 Kalvola 6 775 040 3346981 8500,0 20.7.2011 10,5 0,75 3,0 20,72 8,08 8,2 10,9 71,0

Äimäjärvi, Rastinselkä 1 Kalvola 6 775 040 3346981 8500,0 20.7.2011 10,5 0,75 4,0 20,7 7,8 6,9 10,9 71,0

Äimäjärvi, Rastinselkä 1 Kalvola 6 775 040 3346981 8500,0 20.7.2011 10,5 0,75 5,0 20,47 7,36 5,4 11,0 71,0

Äimäjärvi, Rastinselkä 1 Kalvola 6 775 040 3346981 8500,0 20.7.2011 10,5 0,75 6,0 19,16 6,89 6,3 12,0 78,0

Äimäjärvi, Rastinselkä 1 Kalvola 6 775 040 3346981 8500,0 20.7.2011 10,5 0,75 7,0 17,79 6,72 4,8 13,8 90,0

Äimäjärvi, Rastinselkä 1 Kalvola 6 775 040 3346981 8500,0 20.7.2011 10,5 0,75 8,0 17,54 7,05 4 13,9 91,0

Äimäjärvi, Rastinselkä 1 Kalvola 6 775 040 3346981 8500,0 20.7.2011 10,5 0,75 9,0 17,32 6,89 3,7 14,4 94,0

Äimäjärvi, Rastinselkä 1 Kalvola 6 775 040 3346981 8500,0 20.7.2011 10,5 0,75 9,8 17,08 7,18 1,2 15,6 101,0

Alanne Lammi 6789726 3384774 66,6 23.8.2012 6,0 2,00 1,0 17,43 7,66 0,6 4,1 26,0

Alanne Lammi 6789726 3384774 66,6 23.8.2012 6,0 2,00 2,0 17,38 7,53 0,7 4,1 27,0

Alanne Lammi 6789726 3384774 66,6 23.8.2012 6,0 2,00 3,0 14,99 7,26 1,1 5,1 33,0

Alanne Lammi 6789726 3384774 66,6 23.8.2012 6,0 2,00 4,0 11,63 6,74 1,1 5,7 37,0

Alanne Lammi 6789726 3384774 66,6 23.8.2012 6,0 2,00 5,0 9,37 6,59 0,9 5,7 37,0

Alanne Lammi 6789726 3384774 66,6 23.8.2012 6,0 2,00 6,0 8,53 6,52 1,7 5,8 38,0

Alinen Kyynärö, etelä 3 Lammi 6791967 3384001 39,6 23.8.2012 3,1 0,90 1,0 18 7,73 0,140 150 0,7 5,8 38,0

Alinen Kyynärö, etelä 3 Lammi 6791967 3384001 39,6 23.8.2012 3,1 0,90 2,0 17,98 7,68 0,8 5,8 38,0

Alinen Kyynärö, etelä 3 Lammi 6791967 3384001 39,6 23.8.2012 3,1 0,90 2,5 17,92 7,66 0,260 370 0,8 5,8 38,0

Kataloistenjärvi Lammi 6769595 3389094 106,8 15.8.2012 1,8 1,70 0,5 18,79 6,94 5,0 8,300 54,0

Kataloistenjärvi Lammi 6769595 3389094 106,8 15.8.2012 1,8 1,70 1,0 18,68 6,93 0,400 68,00 3,6 8,300 54,0

Kataloistenjärvi Lammi 6769595 3389094 106,8 15.8.2012 1,8 1,70 1,5 18,42 6,95 8,5 8,300 54,0

Kiinto

aine

mg/l

Heli Jutila 25.4.2013 8/34


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 1,00 23,59 7,56 0,6 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 2,0 23,35 7,36 0,5 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 3,0 22,17 7,01 0,7 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 4,0 21,8 7,01 0,7 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 5,0 21,56 6,97 0,8 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 6,0 20,75 6,78 0,8 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 7,0 17,48 6,51 0,8 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 8,0 16,01 6,46 0,8 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 9,0 14,63 6,42 0,7 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 10,0 13,45 6,4 0,7 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 11,0 12,88 6,38 0,6 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 12,0 12,46 6,36 0,6 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 13,0 12,21 6,35 0,5 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 14,0 12,01 6,35 0,4 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 15,0 11,83 6,34 0,5 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 16,0 11,74 6,34 0,4 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 17,0 11,68 6,36 0,5 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 18,0 11,52 6,35 0,4 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 19,0 11,38 6,34 0,5 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 20,0 11,24 6,34 0,6 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 21,0 10,98 6,33 0,4 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 22,0 10,48 6,32 0,5 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 23,0 9,88 6,27 0,5 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 24,0 9,82 6,28 0,5 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 25,0 9,66 6,26 0,6 6 39,0

Kuohijärvi, Matoniemi 1 Lammi 6793960 3385897 3473,96 28.7.2011 25,4 4,5 25,4 9,66 6,33 2,8 6 39,0

Montolanlampi, pohjoispäänLammi 1,3 25.8.2011 1,3 0,5 15,53 7,33 0,460 80 3,5 9,8 64,0

Montolanlampi, pohjoispäänLammi 1,3 25.8.2011 1,3 1,0 15,15 6,87 5,8 9,8 63,0

Montolanlampi, pohjoispäänLammi 1,3 25.8.2011 1,3 1,2 15,13 6,81 5,2 9,7 63,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 1 17,96 7,4 0,14 63 0,8 4,9 32,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 2 17,96 7,35 0,8 4,9 32,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 3 17,95 7,32 0,8 4,9 32,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 4 17,95 7,3 0,8 4,9 32,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 5 17,62 7,27 1 5 32,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 6 17,2 7,22 1,1 5 33,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 7 14,63 7,22 2,2 5,4 35,0

Heli Jutila 25.4.2013 9/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 8 10,46 6,99 3 5,7 37,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 9 9,31 6,91 3,3 5,7 37,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 10 8,58 6,82 0,15 130 4,9 5,7 37,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 11 7,93 6,75 3,7 5,7 37,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 12 7,45 6,71 3,8 5,7 37,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 13 7,06 6,69 4,7 5,8 37,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 14 6,88 6,66 6,1 5,8 38,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 15 6,77 6,63 8 5,9 39,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 16 6,72 6,6 0,20 180 9,5 6 39,0

Nerosjärvi, itäpää 1 Lammi 6797956 3392303 779,7 23.8.2012 17 2 17 6,62 6,58 11,8 6,1 40,0

Tevänti, keskiosa 2 Lammi 6782762 3398495 194,2 24.8.2011 9,1 2,95 1,0 18,75 7,31 0,140 50 1,1 4,8 31,0

Tevänti, keskiosa 2 Lammi 6782762 3398495 194,2 24.8.2011 9,1 2,95 2,0 18,34 7,29 1,2 4,8 31,0

Tevänti, keskiosa 2 Lammi 6782762 3398495 194,2 24.8.2011 9,1 2,95 3,0 18,27 7,25 1,2 4,8 31,0

Tevänti, keskiosa 2 Lammi 6782762 3398495 194,2 24.8.2011 9,1 2,95 4,0 18,22 7,23 1,3 4,8 31,0

Tevänti, keskiosa 2 Lammi 6782762 3398495 194,2 24.8.2011 9,1 2,95 5,0 18,15 7,12 0,140 55 1,4 4,8 31,0

Tevänti, keskiosa 2 Lammi 6782762 3398495 194,2 24.8.2011 9,1 2,95 6,0 17,8 6,71 1,8 4,9 32,0

Tevänti, keskiosa 2 Lammi 6782762 3398495 194,2 24.8.2011 9,1 2,95 7,0 14,77 6,12 1,6 6,5 42,0

Tevänti, keskiosa 2 Lammi 6782762 6 3398495 95 194,2 24.8.2011 9,1 2,95 8,0 12,32 6,28 0,280 220 1,2 7,4 48,0

Tevänti, keskiosa 2 Lammi 6782762 3398495 194,2 24.8.2011 9,1 2,95 8,9 11,52 6,49 51,7 8,8 57,0

Kiikkara Renko 6755128 3355421 5,6 14.8.2012 3,5 3,50 1,0 17,98 6,83 0,580 25 0,1 12,0 78,0

Kiikkara Renko 6755128 3355421 5,6 14.8.2012 3,5 3,50 2,0 17,92 6,93 0,1 12,0 78,0

Kiikkara Renko 6755128 3355421 5,6 14.8.2012 3,5 3,50 3,0 17,67 6,96 0,610 24 0,3 12,1 79,0

Kiikkara Renko 6755128 3355421 5,6 14.8.2012 3,5 3,50 3,5 16,98 6,95 1,3 12,4 81,0

Mustalammi, itäosa Renko 6750767 3354446 6,6 30.6.2011 6,0 1,50 1,0 21,92 7,27 1,6 10,7 69,0

Mustalammi, itäosa Renko 6750767 3354446 6,6 30.6.2011 6,0 1,50 2,0 18,24 6,95 2,4 10,7 69,0

Mustalammi, itäosa Renko 6750767 3354446 6,6 30.6.2011 6,0 1,50 3,0 12,02 6,59 2,6 12,4 81,0

Mustalammi, itäosa Renko 6750767 3354446 6,6 30.6.2011 6,0 1,50 4,0 6,92 6,56 5,3 14,6 95,0

Mustalammi, itäosa Renko 6750767 3354446 6,6 30.6.2011 6,0 1,50 5,0 4,81 6,64 2,3 16,7 109,0

Mustalammi, itäosa Renko 6750767 3354446 6,6 30.6.2011 6,0 1,50 6,0 4,65 6,66 -0,1 19,2 125,0

Suvitiellinen Renko 6758715 3356985 6,9 14.8.2012 6,6 1,00 1,0 17,61 6,91 0,140 130 0,5 3,2 21,0

Suvitiellinen Renko 6758715 3356985 6,9 14.8.2012 6,6 1,00 2,0 15,74 6,73 0,6 3,4 22,0

Suvitiellinen Renko 6758715 3356985 6,9 14.8.2012 6,6 1,00 3,0 10,32 6,38 1,5 4,0 26,0

Suvitiellinen Renko 6758715 3356985 6,9 14.8.2012 6,6 1,00 4,0 7,12 6,09 0,7 3,8 25,0

Suvitiellinen Renko 6758715 3356985 6,9 14.8.2012 6,6 1,00 5,0 5,11 5,97 1 4,3 28,0

Heli Jutila 25.4.2013 10/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Suvitiellinen Renko 6758715 3356985 6,9 14.8.2012 6,6 1,00 6,0 4,52 5,93 0,220 340 1,4 5,2 33,0

Suvitiellinen Renko 6758715 3356985 6,9 14.8.2012 6,6 1,00 6,5 4,35 5,95 8,2 5,7 37,0

Tuomisto, itäosa 1 Renko 6760093 3348228 16,0 14.8.2012 7,0 2,20 1,0 15,66 7,05 0,290 110 0,7 6,0 39,0

Tuomisto, itäosa 1 Renko 6760093 3348228 16,0 14.8.2012 7,0 2,20 2,0 13,51 6,92 0,7 6,5 42,0

Tuomisto, itäosa 1 Renko 6760093 3348228 16,0 14.8.2012 7,0 2,20 3,0 10,15 6,92 0,3 5,7 37,0

Tuomisto, itäosa 1 Renko 6760093 3348228 16,0 14.8.2012 7,0 2,20 4,0 7,56 6,76 0,9 5,6 37,0

Tuomisto, itäosa 1 Renko 6760093 3348228 16,0 14.8.2012 7,0 2,20 5,0 6,47 6,72 2,4 5,5 37,0

Tuomisto, itäosa 1 Renko 6760093 3348228 16,0 14.8.2012 7,0 2,20 6,0 5,93 6,64 0,210 210 6,6 5,3 34,0

Tuomisto, itäosa 1 Renko 6760093 3348228 16,0 14.8.2012 7,0 2,20 6,5 5,54 6,50 6,5 6,3 41,0

Ylijärvi Renko 6757694 3351812 10,9 14.7.2011 9,0 1,45 1,00 20,99 7,06 0,8 0,061 0,0

Ylijärvi Renko 6757694 3351812 10,9 14.7.2011 9,0 1,45 2,00 20,82 7,04 0,9 0,061 0,0

Ylijärvi Renko 6757694 3351812 10,9 14.7.2011 9,0 1,45 3,00 16,11 6,37 0,9 0,059 0,0

Ylijärvi Renko 6757694 3351812 10,9 14.7.2011 9,0 1,45 4,00 11,13 6,27 0,8 0,055 0,0

Ylijärvi Renko 6757694 3351812 10,9 14.7.2011 9,0 1,45 5,00 7,05 6,13 0,6 0,051 0,0

Ylijärvi Renko 6757694 3351812 10,9 14.7.2011 9,0 1,45 6,00 5,24 6,13 0,7 0,052 0,0

Ylijärvi Renko 6757694 3351812 10,9 14.7.2011 9,0 1,45 7,00 4,52 6,07 0,9 0,054 0,0

Ylijärvi Renko 6757694 69 3351812 10,9 14.7.2011 9,0 1,45 8,00 4,47 6,04 2,1 0,055 0,0

Ylijärvi Renko 6757694 3351812 10,9 14.7.2011 9,0 1,45 9,00 4,48 6,65 4,9 0,106 0,1

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2 Renko 6758590 3349966 12,0 18.8.2011 10,2 5,20 1,0 19,71 7,48 10 0,7 4,8 31,0

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2 Renko 6758590 3349966 12,0 18.8.2011 10,2 5,20 2,0 19,71 7,41 0,6 4,8 31,0

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2 Renko 6758590 3349966 12,0 18.8.2011 10,2 5,20 3,0 19,7 7,37 0,5 4,8 31,0

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2 Renko 6758590 3349966 12,0 18.8.2011 10,2 5,20 4,0 19,69 7,33 0,6 4,8 31,0

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2 Renko 6758590 3349966 12,0 18.8.2011 10,2 5,20 5,0 19,63 7,28 0,6 4,8 31,0

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2 Renko 6758590 3349966 12,0 18.8.2011 10,2 5,20 6,0 16,37 6,75 0,9 5,1 33,0

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2 Renko 6758590 3349966 12,0 18.8.2011 10,2 5,20 7,0 12,59 6,16 1,4 5,2 34,0

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2 Renko 6758590 3349966 12,0 18.8.2011 10,2 5,20 8,0 10,21 6,17 2,3 5,5 36,0

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2 Renko 6758590 3349966 12,0 18.8.2011 10,2 5,20 9,0 8,27 6,17 20 12,2 5,9 38,0

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2 Renko 6758590 3349966 12,0 18.8.2011 10,2 5,20 10,0 7,16 6,51 13,9 10,4 67,0

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2 Renko 6758590 3349966 12,0 18.8.2011 10,2 5,20 10,4 6,96 6,99 67,6 15,2 99,0

Hyötymäjärvi Tuulos 6791941 3381886 8,4 16.8.2012 7,0 2,70 1,0 19,47 7,23 0,240 42 0,3 6,2 40,0

Hyötymäjärvi Tuulos 6791941 3381886 8,4 16.8.2012 7,0 2,70 2,0 18,16 7,16 0,7 6,2 40,0

Hyötymäjärvi Tuulos 6791941 3381886 8,4 16.8.2012 7,0 2,70 3,0 15,62 7,06 0,7 6,3 41,0

Hyötymäjärvi Tuulos 6791941 3381886 8,4 16.8.2012 7,0 2,70 4,0 10,27 6,71 0,6 6,4 42,0

Hyötymäjärvi Tuulos 6791941 3381886 8,4 16.8.2012 7,0 2,70 5,0 7,34 6,67 0,6 6,5 42,0

Heli Jutila 25.4.2013 11/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Hyötymäjärvi Tuulos 6791941 3381886 8,4 16.8.2012 7,0 2,70 5,5 6,05 6,58 0,300 58 0,7 6,6 43,0

Hyötymäjärvi Tuulos 6791941 3381886 8,4 16.8.2012 7,0 2,70 6,0 5,44 6,58 0,9 6,6 43,0

Hyötymäjärvi Tuulos 6791941 3381886 8,4 16.8.2012 7,0 2,70 6,5 5,22 6,54 0,8 6,5 42,0

Iso-Humalajärvi Tuulos 6785146 3384231 17,5 23.8.2011 4,0 1,80 1,0 18,15 7,03 0,140 90 1,5 3,5 23,0

Iso-Humalajärvi Tuulos 6785146 3384231 17,5 23.8.2011 4,0 1,80 2,0 18,14 7 1,3 3,5 23,0

Iso-Humalajärvi Tuulos 6785146 3384231 17,5 23.8.2011 4,0 1,80 3,0 18,11 6,98 1,4 3,5 23,0

Iso-Humalajärvi Tuulos 6785146 3384231 17,5 23.8.2011 4,0 1,80 4,0 15,43 5,82 90 17,5 6,8 44,0

Iso-Humalajärvi Tuulos 6785146 3384231 17,5 23.8.2011 4,0 1,80 4,3 13,93 6,03 28,3 8,6 56,0

Kastanajärvi, keskiosa 1 Tuulos 6792576 3380297 32,5 16.8.2012 4,6 3,80 1,0 19,48 7,15 0,180 23 0,2 4,5 29,0

Kastanajärvi, keskiosa 1 Tuulos 6792576 3380297 32,5 16.8.2012 4,6 3,80 2,0 19,46 7,13 0,2 4,5 29,0

Kastanajärvi, keskiosa 1 Tuulos 6792576 3380297 32,5 16.8.2012 4,6 3,80 3,0 18,7 7,13 0,4 4,5 29,0

Kastanajärvi, keskiosa 1 Tuulos 6792576 3380297 32,5 16.8.2012 4,6 3,80 4,0 17,49 7,05 0,170 28 0,7 4,5 29,0

Kastanajärvi, keskiosa 1 Tuulos 6792576 3380297 32,5 16.8.2012 4,6 3,80 4,5 17,02 6,96 1,2 4,5 29,0

Kuorue Tuulos 6789579 3380360 6,5 8.8.2012 6,6 1,00 1,0 18,7 7,10 0,360 91 2,5 10,6

Kuorue Tuulos 6789579 3380360 6,5 8.8.2012 6,6 1,00 3,0 10,0 3,1

Kuorue Tuulos 6789579 9 3380360 6,5 8.8.2012 6,6 1,00 5,6 4,9 6,50 8,2 18,0

Kuorue Tuulos 6789579 3380360 6,5 15.3.2012 7,8 1,80 1,0 0,8 6,60 0,280 71 3,6 12,4

Kuorue Tuulos 6789579 3380360 6,5 15.3.2012 7,8 1,80 3,0 3,3 2,6

Kuorue Tuulos 6789579 3380360 6,5 15.3.2012 7,8 1,80 6,0 3,9 6,50 0,350 3,6 18,3

Lehee, keskiosa 3 Tuulos 6787118 3380977 32,5 16.8.2012 2,2 1,60 1,0 18,63 7,2 0,490 60 2,1 13,4 87,0

Lehee, keskiosa 3 Tuulos 6787118 3380977 32,5 16.8.2012 2,2 1,60 2,0 17,64 7,18 0,490 60 4,3 13,4 87,0

Lehee, keskiosa 3 Tuulos 6787118 3380977 32,5 8.8.2012 1,5 1,10 1,0 19,5 7,10 0,470 75 5,7 13,5

Lehee, keskiosa 3 Tuulos 6787118 3380977 32,5 15.3.2012 2,6 1,80 1,0 0,5 7,00 0,460 64 2,3 15,4

Lehee, keskiosa 3 Tuulos 6787118 3380977 32,5 15.3.2012 2,6 1,80 2,0 1,7 6,80 2,9 15,1

Lehee, keskiosa 3 Tuulos 6787118 3380977 32,5 8.9.2011 2,0 0,90 1,0 16,6 7,50 0,523 45 9,6 13,7

Lehee, keskiosa 3 Tuulos 6787118 3380977 32,5 27.6.2011 2,2 0,90 1,0 20,0 7,80 0,480 70 6,7 13,3

Lehee, keskiosa 3 Tuulos 6787118 3380977 32,5 2.3.2011 2,2 0,90 1,0 0,7 6,90 0,473 45 4,1 14,9

Majavinjärvi Tuulos 6772153 3384824 25.8.2011 6,0 1,15 0,5 0,090 200

Majavinjärvi Tuulos 6772153 3384824 25.8.2011 6,0 1,0 18,04 7,07 1,4 0,0 24,0

Majavinjärvi Tuulos 6772153 3384824 25.8.2011 6,0 2,0 17,57 6,73 0,6 0,0 24,0

Majavinjärvi Tuulos 6772153 3384824 25.8.2011 6,0 3,0 16,32 5,57 1,3 0,0 24,0

Majavinjärvi Tuulos 6772153 3384824 25.8.2011 6,0 4,0 11,11 5,55 1 0,0 29,0

Majavinjärvi Tuulos 6772153 3384824 25.8.2011 6,0 5,0 8,62 5,68 1,4 0,0 30,0

Heli Jutila 25.4.2013 12/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss näkö näyte

Alkalit Sameus Sähkönjo Kiinto

yvyys syvyy syvyy Lämpöti eetti Väri NTU & htokyky aine

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä m s m s m la °C pH mmol/l mg Pt/l FNU mS/m mg/l

Majavinjärvi Tuulos 6772153 3384824 25.8.2011 6,0 6,0 7,37 5,73 12,3 0,0 32,0

Oksjärvi, itäosa Tuulos 6788387 3383772 225,6 19.7.2011 7,5 1,80 1,0 21,25 7,22 1,7 6,4 42,0

Oksjärvi, itäosa Tuulos 6788387 3383772 225,6 19.7.2011 7,5 1,80 2,0 21,16 7,18 1,9 6,4 42,0

Oksjärvi, itäosa Tuulos 6788387 3383772 225,6 19.7.2011 7,5 1,80 3,0 21,06 7,17 2 6,4 42,0

Oksjärvi, itäosa Tuulos 6788387 3383772 225,6 19.7.2011 7,5 1,80 4,0 17,07 6,62 3,3 6,9 45,0

Oksjärvi, itäosa Tuulos 6788387 3383772 225,6 19.7.2011 7,5 1,80 5,0 11,98 6,16 2,6 6,9 45,0

Oksjärvi, itäosa Tuulos 6788387 3383772 225,6 19.7.2011 7,5 1,80 6,0 7,62 6,28 8,4 9,1 59,0

Oksjärvi, itäosa Tuulos 6788387 3383772 225,6 19.7.2011 7,5 1,80 7,0 5,51 6,51 7,7 11,9 77,0

Oksjärvi, itäosa Tuulos 6788387 3383772 225,6 19.7.2011 7,5 1,80 7,6 5,37 6,77 0,1 12,9 84,0

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 19.7.2011 10,6 2,00 1,0 21,53 7,22 1,1 6,4 42,0

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 19.7.2011 10,6 2,00 2,0 21,49 7,24 1,1 6,4 42,0

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 19.7.2011 10,6 2,00 3,0 21,48 7,28 1,1 6,4 42,0

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 19.7.2011 10,6 2,00 4,0 21,23 7,15 1,2 6,4 42,0

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 19.7.2011 10,6 2,00 5,0 16,59 6,44 2,5 6,4 42,0

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 19.7.2011 10,6 2,00 6,0 12,32 6,37 2,1 6,5 42,0

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 19.7.2011 10,6 2,00 7,0 8,77 6,34 1,6 6,7 43,0

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 19.7.2011 10,6 2,00 8,0 7,42 6,33 1,4 6,6 43,0

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 19.7.2011 10,6 2,00 9,0 5,91 6,28 1,3 6,7 43,0

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 19.7.2011 10,6 2,00 10,0 5,76 6,31 1,4 6,7 43,0

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 19.7.2011 10,6 2,00 10,5 5,57 6,35 24,7 6,7 43,0

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 24.8.2010 7,2 2,00 1,0 20,4 7,30 0,240 45 1,9 6,5

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 24.8.2010 7,2 2,0 20,5

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 24.8.2010 7,2 3,0 20,5

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 24.8.2010 7,2 5,0 18,0 6,60 2,0 6,7

Oksjärvi, pohjoisosa, OkspoTuulos 6790312 3382926 225,6 24.8.2010 7,2 7,0 10,8

Oksjärvi, pohjoisosa 1 Tuulos 6790312 3382926 225,6 2.3.2011 6,8 1,20 1,0 1,1 6,80 0,242 40 3,1 6,9

Oksjärvi, pohjoisosa 1 Tuulos 6790312 3382926 225,6 2.3.2011 6,8 5,8 2,8 6,60 0,238 35 3,4 6,8

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 8.8.2012 7,9 1,70 1,0 7,1 0,260 80 2,1 7,3

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 8.8.2012 7,9 1,70 3,0 19 6,8 1,9 7,3

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 8.8.2012 7,9 1,70 5,0 10,1 6,4 4,8 8,1

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 8.8.2012 7,9 1,70 6,8 6,8 6,5 4,4 9,7

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 15.3.2012 8,0 2,60 1,0 2,4 6,7 0,280 57 2 7,8

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 15.3.2012 8,0 2,60 3,0 3,3

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 15.3.2012 8,0 2,60 5,0 3,5 6,4 0,280 99 2,2 8,5

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 15.3.2012 8,0 2,60 7,0 3,5 6,2 0,260 170 5,9 10,0

Heli Jutila 25.4.2013 13/34


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 23.8.2011 7,5 2,60 1,0 18,37 7,32 0,260 50 0,9 7,1 46,0

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 23.8.2011 7,5 2,60 2,0 18,34 7,19 0,9 7,1 46,0

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 23.8.2011 7,5 2,60 3,0 18,16 7,1 1 7,0 46,0

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 23.8.2011 7,5 2,60 4,0 13,58 6,03 1,8 7,8 51,0

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 23.8.2011 7,5 2,60 5,0 7,67 6,42 6,9 9,4 61,0

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 23.8.2011 7,5 2,60 6,0 6,04 6,47 8,6 10,9 71,0

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 23.8.2011 7,5 2,60 7,0 5,09 6,61 220 5,4 12,7 83,0

Okslammi Tuulos 6788517 3381751 11,7 23.8.2011 7,5 2,60 7,5 4,69 6,6 54,8 14,1 91,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.8.2012 10,3 1,40 1,0 17,89 7,42 0,120 40 1,9 3,5 23,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.8.2012 10,3 1,40 2,0 17,17 7,14 1,3 3,5 23,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.8.2012 10,3 1,40 3,0 16,37 6,89 2,9 3,6 24,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.8.2012 10,3 1,40 4,0 13,72 6,38 0,8 5,7 37,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.8.2012 10,3 1,40 5,0 9,5 6,34 0,160 43 0,9 4,8 31,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.8.2012 10,3 1,40 6,0 7,96 6,3 5,6 4,3 28,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.8.2012 10,3 1,40 7,0 7,25 6,23 7,7 5,0 33,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.8.2012 10,3 1,40 8,0 7,04 6,22 0,190 69 8,5 5,4 35,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.8.2012 10,3 1,40 8,5 6,98 6,23 8,8 5,5 36,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.8.2012 58 10,3 1,40 8,9 6,9 6,2 0,2 7,3 48,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 8.8.2012 12,0 1,30 1,0 19,5 6,8 0,110 120 7,1 3,5

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 8.8.2012 12,0 1,30 3,0 19,6

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 8.8.2012 12,0 1,30 4,0 15

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 8.8.2012 12,0 1,30 5,0 13 6,1 6,3 4,3

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 8.8.2012 12,0 1,30 8,0 7,6

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 8.8.2012 12,0 1,30 11,0 7,3 6,2 55 4,3

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.3.2012 10,7 1,70 1,0 1,4 6,7 0,150 78 0,68 4,1

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.3.2012 10,7 1,70 5,0 3,4 6,3 0,140 100 1,8 4,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.3.2012 10,7 1,70 8,0 3,6

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 15.3.2012 10,7 1,70 10,0 3,9 6,2 0,160 360 19 4,9

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 24.8.2011 10,3 1,40 1,0 18,76 7,66 0,160 70 1,2 3,7 24,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 24.8.2011 10,3 1,40 2,0 18,26 7,55 1,5 3,7 24,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 24.8.2011 10,3 1,40 3,0 18,2 7,42 2,1 3,7 26,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 24.8.2011 10,3 1,40 4,0 17,08 6,25 6,1 4,0 37,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 24.8.2011 10,3 1,40 5,0 11,62 6,26 70 1,9 5,8 38,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 24.8.2011 10,3 1,40 6,0 8,66 6,53 1,8 5,9 42,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 24.8.2011 10,3 1,40 7,0 6,74 6,59 1 6,5 44,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 24.8.2011 10,3 1,40 8,0 6,09 6,63 1,1 6,8 46,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 24.8.2011 10,3 1,40 9,0 5,89 6,65 1,2 7,1 47,0

Heli Jutila 25.4.2013 14/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss

yvyys

m

näkö

syvyy

s m

näyte

syvyy

s m

Alkalit

eetti

mmol/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Lämpöti

Väri

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

la °C pH

mg Pt/l

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 24.8.2011 10,3 1,40 9,5 5,88 6,69 0,290 440 1,5 7,2 48,0

Pannujärvi, eteläosa 1 Tuulos 6778330 3381355 36,2 24.8.2011 10,3 1,40 10,0 5,84 6,73 1,4 7,4

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 1,0 18,87 7,71 0,460 30 0,8 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 2,0 18,82 7,7 0,9 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 3,0 18,52 7,62 1 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 4,0 18,49 7,57 0,9 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 5,0 18,47 7,55 0,9 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 6,0 18,44 7,48 1 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 7,0 18,3 7,4 0,9 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 8,0 17,73 7,12 1 12,7 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 9,0 13,02 6,61 1 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 10,0 11,49 6,52 0,430 35 1 12,5 81,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 11,0 10,8 6,54 0,9 12,5 81,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 12,0 10,32 6,54 1 12,5 81,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 13,0 10,08 6,55 1,4 12,5 81,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 14,0 9,93 6,57 1,6 12,5 81,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 15,0 9,84 6,58 2,6 12,5 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 58 25,0 4,40 16,0 9,76 6,59 2,7 12,5 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 17,0 9,67 6,59 2,1 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 18,0 9,63 6,6 2,2 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 19,0 9,59 6,6 2,3 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 20,0 9,51 6,61 0,440 50 3,2 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 21,0 9,44 6,6 4,5 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 22,0 9,3 6,59 3,9 12,7 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 23,0 9,02 6,59 2,7 12,6 82,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 24,0 8,76 6,57 4,8 12,8 83,0

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1 Tuulos 6786993 3376947 948,6 25.8.2011 25,0 4,40 24,7 8,51 6,57 9,8 12,9 84,0

Suolijärvi, Rautionk. 1 Tuulos 6782190 3382774 4.8.2011 9,6 1,10 1,0 22,24 7,9 2,9 14 91,0

Suolijärvi, Rautionk. 1 Tuulos 6782190 3382774 4.8.2011 9,6 1,10 2,0 22,11 7,92 2,9 14 91,0

Suolijärvi, Rautionk. 1 Tuulos 6782190 3382774 4.8.2011 9,6 1,10 3,0 21,95 7,84 3 14 91,0

Suolijärvi, Rautionk. 1 Tuulos 6782190 3382774 4.8.2011 9,6 1,10 4,0 21,15 6,87 3,7 14,1 92,0

Suolijärvi, Rautionk. 1 Tuulos 6782190 3382774 4.8.2011 9,6 1,10 5,0 19,54 6,53 3,1 14,4 93,0

Suolijärvi, Rautionk. 1 Tuulos 6782190 3382774 4.8.2011 9,6 1,10 6,0 18,56 6,48 11,6 14,6 95,0

Suolijärvi, Rautionk. 1 Tuulos 6782190 3382774 4.8.2011 9,6 1,10 7,0 16,81 6,48 17,3 15 97,0

Suolijärvi, Rautionk. 1 Tuulos 6782190 3382774 4.8.2011 9,6 1,10 8,0 14,58 6,49 15,5 15,6 101,0

Suolijärvi, Rautionk. 1 Tuulos 6782190 3382774 4.8.2011 9,6 1,10 9,0 13,9 6,78 7,2 17 110,0

Heli Jutila 25.4.2013 15/34

Kiinto

aine

mg/l


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss näkö näyte

Alkalit Sameus Sähkönjo Kiinto

yvyys syvyy syvyy Lämpöti eetti Väri NTU & htokyky aine

Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä m s m s m la °C pH mmol/l mg Pt/l FNU mS/m mg/l

Suolijärvi, Rautionk. 1 Tuulos 6782190 3382774 4.8.2011 9,6 1,10 9,5 13,54 7,12 10,3 17,8 116,0

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 7.2.2013 1 0,9 6,7 0,28 100 2,5 11,5

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 7.2.2013 3 2,5 3,3

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 7.2.2013 5 3,4 6,4 0,3 4,5 12,2

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 7.2.2013 1 0,8 6,7 0,28 94 3,8 11,2

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 7.2.2013 3 2,9 3,4

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 6.3.2013 1 0,7 6,7 0,27 99 1,8 11,6

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 6.3.2013 3 2,5 2,1

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 6.3.2013 5 3,2 6,4 0,34 3,5 12,1

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 15.3.2012 6,2 2,00 1 1,4 6,8 0,35 71 2,1 12,4

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 15.3.2012 6,2 2,00 3 2,9 2

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 15.3.2012 6,2 2,00 5 3,6 6,6 0,36 3,8 13

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 8.8.2012 5,9 1,20 1 19,6 7,3 0,37 80 4,9 10,1

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 8.8.2012 5,9 1,20 3 19,5 4,3

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 8.8.2012 5,9 1,20 5 14 6,8 4,1 11,3

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 12.9.2012 1 14,8 7,4 0,43 86 3,3 10,1

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 12.9.2012 3 13,9 3

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 12.9.2012 5 13,2 6,9 7,1 10,4

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 10.10.2012 1 P 7 0,36 95 5,4 10,7

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 10.10.2012 3 P 6,6 5,8 11

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 10.10.2012 5 P 6,9 6,6 10,9

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 11.10.2012 1 9,8 6,8 0,21 2,6 11,6

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 11.10.2012 3 9,8 6,7 2,7 11,6

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 11.10.2012 5 9,8 6,7 2,8 11,6

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 15.10.2012 2,20 1 8,5 6,7 0,25 56 3,4 11,6

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 15.10.2012 2,20 3 8,5 6,8 3,4 11,6

Takanen 1 Tuulos 6788498 3380744 35,3 15.10.2012 2,20 5 8,5 6,8 3,6 11,7

Teuronjärvi, Lakkola 5 Tuulos 6774522 3384730 131,6 15.8.2012 3,6 1,00 1,0 18,92 7,32 0,410 95 6,4 9,1 59,0

Teuronjärvi, Lakkola 5 Tuulos 6774522 3384730 131,6 15.8.2012 3,6 1,00 2,0 17,73 7,34 8,5 9,3 60,0

Teuronjärvi, Lakkola 5 Tuulos 6774522 3384730 131,6 15.8.2012 3,6 1,00 3,0 16,95 7,12 0,430 130 10,5 9,3 61,0

Teuronjärvi, Lakkola 5 Tuulos 6774522 3384730 131,6 15.8.2012 3,6 1,00 3,5 16,79 7,05 12,3 9,4 61,0

Teuronjärvi, Lakkola 5 Tuulos 6774522 3384730 131,6 25.8.2011 4,0 1,00 0,5 19,35 9,04 0,430 80 4,6 9,7 63,0

Teuronjärvi, Lakkola 5 Tuulos 6774522 3384730 131,6 25.8.2011 4,0 1,00 1,0 18,68 9,11 5 9,7 63,0

Teuronjärvi, Lakkola 5 Tuulos 6774522 3384730 131,6 25.8.2011 4,0 1,00 2,0 18,2 8,54 5,6 9,6 62,0

Teuronjärvi, Lakkola 5 Tuulos 6774522 3384730 131,6 25.8.2011 4,0 1,00 3,0 17,81 7,56 7,9 9,7 63,0

Teuronjärvi, Lakkola 5 Tuulos 6774522 3384730 131,6 25.8.2011 4,0 1,00 4,0 17,66 7,14 14,1 9,8 63,0

Heli Jutila 25.4.2013 16/34


Järvi Kaupunginosa Yk pohj Yk itä ala, ha päivämäärä

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

koko

naiss näkö

yvyys syvyy

m s m

näyte

syvyy

s m

Lämpöti

la °C

pH

Alkalit

eetti

mmol/l

Väri

mg Pt/l

Sameus

NTU &

FNU

Sähkönjo

htokyky

mS/m

Valkealammi S (PoutunkangTuulos 6780582 3380022 2,0 16.8.2012 5,3 3,00 1,0 18,39 7,24 0,020 40 0,2 0,8 5,0

Valkealammi S (PoutunkangTuulos 6780582 3380022 2,0 16.8.2012 5,3 3,00 2,0 17,21 7,18 0,1 0,8 5,0

Valkealammi S (PoutunkangTuulos 6780582 3380022 2,0 16.8.2012 5,3 3,00 3,0 12,54 6,79 0,2 1,2 8,0

Valkealammi S (PoutunkangTuulos 6780582 3380022 2,0 16.8.2012 5,3 3,00 4,0 7,74 6,5 0,3 1,2 8,0

Valkealammi S (PoutunkangTuulos 6780582 3380022 2,0 16.8.2012 5,3 3,00 5,0 5,86 6,19 0,010 43 6,4 1,3 8,0

Valkealammi S (PoutunkangTuulos 6780582 3380022 2,0 16.8.2012 5,3 3,00 6,0 4,86 6 0,8 1,3 9,0

Valkealammi S (PoutunkangTuulos 6780582 3380022 2,0 16.8.2012 5,3 3,00 7,0 4,44 5,93 1,2 1,4 9,0

Valkealammi S (PoutunkangTuulos 6780582 3380022 2,0 16.8.2012 5,3 3,00 8,0 4,32 5,87 1,2 1,6 10,0

Valkealammi S (PoutunkangTuulos 6780582 3380022 2,0 16.8.2012 5,3 3,00 9,0 4,27 5,83 1,4 1,7 11,0

Valkealammi S (PoutunkangTuulos 6780582 3380022 2,0 16.8.2012 5,3 3,00 9,5 4,3 5,86 0,040 69 1,4 1,7 11,0

Vähä-Humalajärvi, kesk. 1 Tuulos 6784613 3384921 10,7 23.8.2011 7,4 1,80 0,5 18,3 7,08 0,150 60 1,1 4,2 27,0

Ylinen Tuuloslammi Tuulos 6784924 3381569 14,0 23.8.2011 0,7 0,70 0,3 17,5 7,12 0,490 50 3,8 14,1 9,2

Sairialanoja Tuulos 23.8.2011 0,3 18,3 40

Takasenoja Tuulos 23.8.2011 0,3 17,0 55

Kiinto

aine

mg/l

Heli Jutila 25.4.2013 17/34


Järvi

Alinen Savijärvi, keski 1

Alinen Savijärvi, keski 1

Alinen Savijärvi, keski 1

Alinen Savijärvi, keski 1

Alinen Savijärvi, keski 1

Alinen Savijärvi, keski 1

Alinen Savijärvi, keski 1

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, keskiosa 5

Armijärvi, pohjoisosa 5

Armijärvi, pohjoisosa 5

Armijärvi, pohjoisosa 5

Armijärvi, pohjoisosa 5

Armijärvi, pohjoisosa 5

Armijärvi, pohjoisosa 5

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

8,75 94,9 5,6 13,0 1,0 490 2 11 26,0 53,0 4,1 87 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,73 94,7 4,2 87 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,73 94,8 4,2 85 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,71 94,4 3,9 84 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,71 94,4 3,6 84 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,36 90,5 5,4 22,0 500 2 13 32,0 75,0 3,7 85 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

6,28 67,5 3,6 -138 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,06 98,3 6,8 31,0 1,0 670,0 2,0 52,0 8,8 108 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,06 97,2 13,5 108 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,06 95,8 14,6 110 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,95 80,6 21,6 114 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,61 10,8 28,6 125 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,44 2,2 6,5 67,0 1,0 1600,0 2,0 580,0 142,8 133 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,21 1,1 367,4 124 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,14 0,8 457,3 48 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,46 103,3 1,4 153 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,35 101,8 1,6 155 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

8,78 95,4 1,5 157 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

1,31 12,4 2,7 173 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,45 3,9 10,8 179 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,24 2,0 16,4 55 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,16 1,4 27,0 32 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,16 108 4,1 49 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,14 107,8 4,8 56 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,62 111,6 5,7 60 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,6 104,2 6,1 75 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,78 7,6 14 107 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,1 0,9 41,6 105 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,03 0,2 117,2 69 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0 0 98,4 -125 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

-0,03 -0,2 106,3 -131 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,1 107,2 4 144 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,07 106,9 4,5 145 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,9 113,9 5,6 150 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,72 103,5 7,2 168 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

4,8 47,6 11,3 194 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,63 5,6 30,6 192 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

Heli Jutila 25.4.2013 18/34


Järvi

Armijärvi, pohjoisosa 5

Armijärvi, pohjoisosa 5

Armijärvi, pohjoisosa 5

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

0,19 1,6 136,6 85 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,1 0,8 99,8 -115 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,03 0,2 258,2 -123 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

8,84 94,8 31,1 130 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

8,44 90,4 26,1 131 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

8,4 89,9 22,6 131 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

7,44 79,3 18,7 133 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

6,68 70,7 15,6 135 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

3,68 38,4 11,9 139 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

1,5 15 9,1 140 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,57 5,5 6,5 132 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,32 3,1 8,2 114 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,32 3 7,8 91 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,18 1,7 6,6 68 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,14 1,3 6 65 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,11 1 6,4 48 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,09 0,8 5,9 37 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

6,9 74,6 11,2 156 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

6,83 73,9 11 152 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

6,79 73,4 11,1 151 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

6,76 73,1 11,8 151 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

6,7 72,4 10,6 151 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

6,65 71,9 9,7 151 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

6,6 71,2 5,5 151 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

0,32 3,3 3,2 -135 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

0,17 1,7 2,3 -160 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

0,11 1,1 6,0 440,0 1900 2 1400 700,0 2300,0 2,7 -158 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

0,08 0,8 2,9 -158 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

0,07 0,7 1,6 -163 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

0,05 0,5 2,3 -164 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

0,03 0,2 2,7 -165 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

0,02 0,2 2,4 -168 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

0,03 0,3 7,1 700,0 2900 2 2300 940,0 3100,0 2,8 -172 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

0 0 3,2 -173 Hämeenlinnan kaupunki, näytteenotto ja YSI

11,66 134,8 5,6 83 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

11,63 134,4 7,1 82 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

11,47 132,2 5,8 83 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

Heli Jutila 25.4.2013 19/34


Järvi

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Lehijärvi, keskiosa 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

8,63 96,1 3 108 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

6,46 67,9 2,2 150 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

4,61 47,9 2,5 156 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

2,32 23,9 2,2 160 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

1 10,1 2,5 161 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,29 2,9 2,3 161 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,12 1,2 2,5 135 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,06 0,5 2,6 80 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,03 0,3 2,3 17 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

-0,01 -0,1 2,8 -73 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

-0,03 -0,3 3,4 -103 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

-0,05 -0,4 2,9 -128 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

-0,06 -0,5 2,7 -136 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

-0,08 -0,7 5,5 -160 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

8,75 94,6 9,6 7,0 1,0 450,0 22,0 17,0 61,0 20,0 4,5 125 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,73 94,3 4,4 124 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,73 94,3 4,7 123 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,69 93,8 5 123 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,68 93,8 4,4 121 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,57 92,5 5,3 121 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,42 45,1 4,5 146 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,11 38,9 4,8 157 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,19 38,2 5,5 155 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,92 43,2 10,0 7,0 630 260 3,0 55,0 22,0 5,4 153 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

5,3 44,9 8,4 154 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

5,52 45,5 5,5 156 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

5,45 44,6 4,7 156 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

5,35 43,5 5,4 155 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

5,22 42,2 5 155 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,99 40,2 4,9 154 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,97 40 5,3 154 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,94 39,7 5 153 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,85 39 4,7 153 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,79 38,5 10,0 8,0 670 270 3,0 93,0 26,0 5,4 152 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,78 38,5 5,1 152 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,75 38,2 5 152 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,73 38 5 152 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

Heli Jutila 25.4.2013 20/34


Järvi

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Sotkajärvi, pohjoisosa 1

Sotkajärvi, pohjoisosa 1

Sotkajärvi, pohjoisosa 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Kotkijärvi, keskiosa 1

Kotkijärvi, keskiosa 1

Kotkijärvi, keskiosa 1

Kotkijärvi, keskiosa 1

Kotkijärvi, keskiosa 1

Vuorenselkä, keskiosa 1

Vuorenselkä, keskiosa 1

Vuorenselkä, keskiosa 1

Vuorenselkä, keskiosa 1

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

4,7 37,7 4,4 152 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,52 36,3 4,8 151 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,41 35,4 5,6 151 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,29 34,4 4,4 151 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,18 33,5 10,0 8,0 670 280 3,0 91,0 26,0 7,3 150 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,59 101 5,7 152 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

7,87 91,1 7,6 168 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

6,27 72,2 20,9 166 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,20 99,2 12,0 15,0 1 450 2 410,0 1,8 142 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,02 96,2 2,6 142 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

8,53 90,2 2,1 144 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

6,01 62,2 1,4 153 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

3,27 32,7 2,0 119 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

1,50 14,1 3,1 57 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,67 6,1 19,0 86,0 44 820 19 ##### 1,5 -15 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,51 104,6 6,5 134 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,5 104,2 9,8 130 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

9,35 101,1 6,7 131 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

7,96 84,2 6 143 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

4,67 48,1 5,9 160 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,17 1,6 9 -14 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

0,13 1,2 13,2 -45 Hämeenlinnan kaupunki, YSI6600 mittaus

7,8 82,7 17,0 52,0 5,0 900 3 1300,0 38,60 Hämeenlinnan kaupunki

5,2 54,2 17,0 53,0 4,0 890 3 1300,0 30,80 Hämeenlinnan kaupunki

9,4 99,6 15,0 58,0 8,0 1100 3,6 4 420,0 75,0 24,70 124 Hämeenlinnan kaupunki

7,7 81,4 4,20 134 Hämeenlinnan kaupunki

6,5 69 4,50 136 Hämeenlinnan kaupunki

9,94 106 11,0 79,0 5,0 1300 5,8 4 540,0 110,0 22,2 111 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,84 104,9 24,2 110 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,4 46,8 12,0 94,0 1300 5,6 4 770,0 180,0 23,5 133 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,39 35,9 24,5 125 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

Kaakkolammi, 35.892.1.003

Kaakkolammi, 35.892.1.003

8,49 91,1 18,1 118 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,22 87,7 27,0 27,0 1,0 880 2 7 430,0 32,0 15,2 120 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

Heli Jutila 25.4.2013 21/34


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

happi Hapen

Nitraat Ammo

Lämpö

pitois kylläst Kokon Fosfaa Kokona tinitriitti

nium Mang

kest.

uus ysaste COD aisfosf ttifosfo istyppi

typpe Rauta aani Klorofyl kolifor ORP

Järvi

mg/l kyll% mg/l ori μg/l ri μg/l μg/l typpen nä μg/l µg/l li-a µg/l miset (mV) Näytteenottaja

Kaakkolammi, 35.892.1.003

Kaakkolammi, 35.892.1.003

Kaakkolammi, 35.892.1.003

4,17

0,24

0,18

43,5

2,4

1,6

11,7

115,7

145,4

140 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

123 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

-40 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

Kankaistenjärvi, pohjoisosa

Kankaistenjärvi, pohjoisosa

Kankaistenjärvi, pohjoisosa

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Kankaistenjärvi, Kivikari

Kankaistenjärvi, Kivikari

Kankaistenjärvi, Kivikari

Kankaistenjärvi, Kivikari

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

4,58 53,0 16,7 159 Hämeenlinnan kaupunki

8,70 100,7 11,3 170 Hämeenlinnan kaupunki

8,64 99,9 9,6 171 Hämeenlinnan kaupunki

9,41 100,8 7,3 10,0 1,0 390 2 29,0 11,0 169 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,22 98,3 12,4 170 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,15 97,4 11,8 171 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,04 95,6 13,4 172 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,82 93,0 7,1 9,0 1,0 400 2 39,0 10,5 173 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,43 88,4 10,0 175 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,80 38,1 9,8 186 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,30 30,9 7,6 188 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,07 18,7 10,0 199 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,69 15,2 8,7 201 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,44 12,9 7,5 24,0 1,0 470 90 650,0 9,1 203 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,22 10,9 12,0 204 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,50 91,0 7,7 8,0 1,0 370 2 2 22,0 5,5 Pirkanmaan ELY-keskus

8,00 84,0 1,0 Pirkanmaan ELY-keskus

1,70 15,0 7,9 5,0 1,0 420 94 6 270,0 Pirkanmaan ELY-keskus

1,20 15,0 8,1 9,0 1,0 480 130 19 870,0 Pirkanmaan ELY-keskus

8,79 94 7,3 13,0 1,0 460,0 2 58,0 9 200 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,84 94,3 11,1 195 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,87 94,6 11,8 191 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,77 93,4 13,1 188 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,62 91,5 11,4 186 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,11 85,9 9 186 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,62 86 7,9 191 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,64 24,6 7,8 192 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,29 11,8 7,5 195 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,83 7,5 7,1 15,0 6,0 780 360 160,0 6,2 195 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,65 5,8 6,8 192 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,67 5,9 7,3 192 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,47 4,1 9,9 192 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,23 2 8 193 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

Heli Jutila 25.4.2013 22/34


Järvi

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, syvänne 97

Katumajärvi, D

Katumajärvi, D

Katumajärvi, D

Katumajärvi, D

Katumajärvi, D

Katumajärvi, D

Katumajärvi, D

Katumajärvi, D

Katumajärvi, D

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

0,14 1,2 7,5 25,0 9,0 1300 250 150,0 8,4 193 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,11 0,9 7,8 189 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,74 94,5 15,0 1,0 510 2 28 23,0 4,4 143 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,71 94,1 4,4 142 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,69 93,9 4 141 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,68 93,7 4,4 140 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,63 93,2 4,1 139 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,61 93 4,3 139 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,55 92,3 4,4 138 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,66 6,4 3,5 162 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,11 1 3,2 139 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,08 0,7 62,0 630 120 64 670,0 3 136 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,07 0,7 2,7 135 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,34 3 2,7 140 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,09 0,8 2,9 140 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,01 0,1 3,1 139 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

-0,03 -0,3 28,0 940 310 180 2300,0 3,3 135 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

-0,04 -0,3 3,6 119 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,08 106,5 4,7 125 Hämeenlinnan kaupunki

9,06 106,3 4,2 122 Hämeenlinnan kaupunki

9,12 106,1 4,4 125 Hämeenlinnan kaupunki

8,71 95,2 4,7 137 Hämeenlinnan kaupunki

6,71 70,4 4,4 154 Hämeenlinnan kaupunki

5,75 58,6 3,5 158 Hämeenlinnan kaupunki

4,16 40,7 3,8 161 Hämeenlinnan kaupunki

3,93 37,6 3,5 162 Hämeenlinnan kaupunki

3,11 29,6 6,2 160 Hämeenlinnan kaupunki

9,21 107,9 3,7 128 Hämeenlinnan kaupunki

9,21 107,8 4,8 129 Hämeenlinnan kaupunki

9,17 107,3 4,3 130 Hämeenlinnan kaupunki

7,1 74,9 4,2 168 Hämeenlinnan kaupunki

6,06 62,1 4,2 171 Hämeenlinnan kaupunki

4,86 47,7 3,2 174 Hämeenlinnan kaupunki

4,36 41,6 4 175 Hämeenlinnan kaupunki

4,12 38,2 4 175 Hämeenlinnan kaupunki

4,07 37,4 2,8 175 Hämeenlinnan kaupunki

4,04 36,5 3 176 Hämeenlinnan kaupunki

3,99 35,9 3,5 177 Hämeenlinnan kaupunki

Heli Jutila 25.4.2013 23/34


Järvi

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, Puketti 6

Nautalammi

Iso-Salanti, pohjoinen 2

Iso-Salanti, pohjoinen 2

Keihäsjärvi, Taljala 1

Keihäsjärvi, Taljala 1

Keihäsjärvi, Taljala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Sittala 1

Kotkajärvi, Taljala

Kotkajärvi, Taljala

Kotkajärvi, Taljala

Kotkajärvi, Taljala

Kotkajärvi, Taljala

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

3,86 34,6 3,3 177 Hämeenlinnan kaupunki

3,3 29,2 3,9 177 Hämeenlinnan kaupunki

1,05 9,2 2,8 178 Hämeenlinnan kaupunki

0,49 4,3 8,7 8 Hämeenlinnan kaupunki

8,11 86 19,0 63,0 10,0 780 2 4 36,0 3,70 141 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,95 84,8 37,0 85,0 3,0 910,0 2,0 1100,0 43,5 87 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,49 36,4 46 73 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,1 98,1 12,8 110 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,97 96,1 18,0 32,0 3,0 780,0 2,0 5 790,0 23,0 12,5 109 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,82 94,3 13,8 111 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,22 2,4 17,7 111 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,84 94,6 12,5 108 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,56 90,7 12,1 107 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,33 87,8 9,1 108 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,11 85,3 9,6 109 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,8 81,7 10,2 110 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,7 48,1 10,6 117 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,04 19,2 11,4 120 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,5 4,5 11,4 65 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,24 2,2 12,7 4 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,37 26,2 13,8 91 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,02 99,8 11,3 104 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,92 98,6 11,4 121 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,11 85,2 10,2 129 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,52 78,2 10,3 140 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

6,39 65,1 11,1 142 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,18 40,5 12 147 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,41 31,5 11,9 148 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,83 25,8 11,1 149 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,01 99,5 11,3 165 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,91 97,9 11 167 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,58 92 10,5 167 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,79 81,4 11,8 174 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,51 78,1 11,1 176 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

Heli Jutila 25.4.2013 24/34


Järvi

Kotkajärvi, Taljala

Kotkajärvi, Taljala

Kotkajärvi, Taljala

Rimminlammi

Rimminlammi

Rimminlammi

Rimminlammi

Rimminlammi

Rimminlammi

Rimminlammi

Äimäjärvi, Rastinselkä 1

Äimäjärvi, Rastinselkä 1

Äimäjärvi, Rastinselkä 1

Äimäjärvi, Rastinselkä 1

Äimäjärvi, Rastinselkä 1

Äimäjärvi, Rastinselkä 1

Äimäjärvi, Rastinselkä 1

Äimäjärvi, Rastinselkä 1

Äimäjärvi, Rastinselkä 1

Äimäjärvi, Rastinselkä 1

Alanne

Alanne

Alanne

Alanne

Alanne

Alanne

Alinen Kyynärö, etelä 3

Alinen Kyynärö, etelä 3

Alinen Kyynärö, etelä 3

Kataloistenjärvi

Kataloistenjärvi

Kataloistenjärvi

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

6,96 70,8 10,7 179 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

6,14 57,9 12,5 189 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,81 43 13,5 189 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,44 86,4 41 152 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,44 13,9 39,1 144 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,44 90,3 11,9 142 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,31 88,9 11,7 137 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,05 75,1 12,6 142 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

6,18 65,2 10,9 149 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,87 19,5 12,1 161 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

16,4

10,52 118,3 12,4 101 Hämeenlinnan kaupunki

9,45 105,5 7,9 118 Hämeenlinnan kaupunki

8,47 94,5 12,7 135 Hämeenlinnan kaupunki

7,96 88,8 7,7 144 Hämeenlinnan kaupunki

6,7 74,4 4,1 157 Hämeenlinnan kaupunki

2,2 23,8 4,4 173 Hämeenlinnan kaupunki

0,42 4,4 4,4 9 Hämeenlinnan kaupunki

0,82 8,5 4,6 -85 Hämeenlinnan kaupunki

0,24 2,5 4,6 -103 Hämeenlinnan kaupunki

0,11 1,2 10,2 -206 Hämeenlinnan kaupunki

8,2 85,6 24,5 143 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,74 80,7 22 150 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,67 26,5 31,4 128 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,67 6,2 43,9 -76 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,43 3,8 40,9 -83 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,29 2,5 42,7 -86 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,62 91 21,0 18,0


Järvi

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

106,4 9,02 3,1 142 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

105,7 9,01 3,3 149 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

102,3 8,91 4,3 164 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

101,8 8,94 3,7 163 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

100,5 8,86 3,3 164 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

95,7 8,57 3,3 172 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

83,6 8 3,4 182 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

79,3 7,82 3,7 182 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

75,7 7,69 3,1 183 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

72,6 7,57 2,8 184 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

70,3 7,42 2,8 184 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

69,4 7,4 2,7 184 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

68,7 7,37 2,6 184 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

68,2 7,35 2,3 185 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

66,6 7,2 2,6 185 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

66 7,15 2,7 185 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

66,2 7,19 3 184 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

65,5 7,14 2,4 185 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

65,3 7,14 2,3 185 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

64,8 7,1 2,5 186 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

63,7 7,02 3,4 186 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

62,1 6,93 2,3 187 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

58,2 6,59 2 189 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

57,9 6,56 2,8 189 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

55,9 6,36 2,6 190 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

45,4 5,17 4,8 165 Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ymp

Montolanlampi, pohjoispään

Montolanlampi, pohjoispään

Montolanlampi, pohjoispään

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

67,1 6,69 8,1 35,0 12,0 620 3,9 26 62,0 1,5 152 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

52,1 5,24 1,5 163 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

51,5 5,17 1,8 164 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,67 91,5 13 19 1 460 2 250 7,1 168 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,66 91,4 15,7 171 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,63 91,1 17,2 173 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,58 90,5 17,1 174 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,42 77,8 19,2 177 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

6,35 66 19,8 180 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,57 35,1 17,8 183 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

Heli Jutila 25.4.2013 26/34


Järvi

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Nerosjärvi, itäpää 1

Tevänti, keskiosa 2

Tevänti, keskiosa 2

Tevänti, keskiosa 2

Tevänti, keskiosa 2

Tevänti, keskiosa 2

Tevänti, keskiosa 2

Tevänti, keskiosa 2

Tevänti, keskiosa 2

Tevänti, keskiosa 2

Kiikkara

Kiikkara

Kiikkara

Kiikkara

Mustalammi, itäosa

Mustalammi, itäosa

Mustalammi, itäosa

Mustalammi, itäosa

Mustalammi, itäosa

Mustalammi, itäosa

Suvitiellinen

Suvitiellinen

Suvitiellinen

Suvitiellinen

Suvitiellinen

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

1,61 14,4 16,9 199 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,48 12,9 14,9 201 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,75 15 15 18 5 810 270 1100 4,4 203 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,35 19,8 15,7 204 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,41 20,1 16,3 203 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,54 20,9 16,7 203 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,24 18,4 14,9 202 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,74 14,2 14,9 201 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,19 9,8 16 24 7 950 370 2000 1,7 200 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,81 6,6 14 198 Pirkanmaan ympäristökeskus

9,09 97,6 9,5 15,0 1,0 470,0 1,6 8,0 140,0 44,0 4,9 137 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,23 98,2 5,3 137 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,21 97,9 6,5 137 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,23 98 7,5 137 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,1 96,4 10,0 14,0 510 1,4 3,0 130,0 39,0 7,4 138 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,18 75,5 5,5 151 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,41 4 6,1 -56 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,2 1,9 13,0 520 0,28 3,0 3900,0 1300,0 6,6 -80 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,14 1,3 10,2 -104 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,53 90,0 7,4 15,0 1,0 590,0 2,0 40,0 10,3 85 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,45 89,1 11,8 83 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,12 85,0 7,6 18,0 1,0 580,0 2,0


Järvi

Suvitiellinen

Suvitiellinen

Tuomisto, itäosa 1

Tuomisto, itäosa 1

Tuomisto, itäosa 1

Tuomisto, itäosa 1

Tuomisto, itäosa 1

Tuomisto, itäosa 1

Tuomisto, itäosa 1

Ylijärvi

Ylijärvi

Ylijärvi

Ylijärvi

Ylijärvi

Ylijärvi

Ylijärvi

Ylijärvi

Ylijärvi

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2

Yli-Kortejärvi, pohjoisosa 2

Hyötymäjärvi

Hyötymäjärvi

Hyötymäjärvi

Hyötymäjärvi

Hyötymäjärvi

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

0,07 0,5 54,0 170,0 57,0 2700,0 2,0 7000,0 3,8 -57 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,03 0,2 6,1 -55 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,38 74,2 15,0 11,0 1,0 490,0 24,0 410,0 1,9 108 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,32 41,4 1,5 117 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,88 34,5 1,7 120 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,78 31,8 1,7 130 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,56 20,8 1,7 133 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,11 8,9 19,0 20,0 4,0 680,0 95,0 7000,0 1,8 136 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,52 4,0 2,1 125 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

96,7 8,62 6,9 156

95,3 8,52 6,1 155

43,2 4,25 7,6 181

35,5 3,9 8,6 179

49,2 5,97 9,6 183

49,9 6,34 9,9 182

31,8 4,11 7,8 184

22,2 2,88 8 185

1,3 0,17 8,4 -26

97,4 8,91 4,8 9,0 2,0 340 2 220 41,0 14,0 2,5 132 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

96,9 8,86 2,4 134 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

97,1 8,88 3,3 135 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

96,9 8,87 2,7 136 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

94,6 8,66 3,8 136 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

71,8 7,03 3,3 154 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

25,6 2,72 3,1 177 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,7 0,41 8,3 174 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,5 0,17 5,5 44,0 950 5,1 140 5400,0 1500,0 40,5 144 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,7 0,09 180,7 39 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,5 0,06 51,1 -82 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,9 96,9 10,0 10,0 0,5 500,0 2,0 37,0 14,9 123 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,29 87,9 28,3 130 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,44 44,6 23,1 139 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,75 6,7 20,1 163 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,52 4,3 13,4 165 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

Heli Jutila 25.4.2013 28/34


Järvi

Hyötymäjärvi

Hyötymäjärvi

Hyötymäjärvi

Iso-Humalajärvi

Iso-Humalajärvi

Iso-Humalajärvi

Iso-Humalajärvi

Iso-Humalajärvi

Kastanajärvi, keskiosa 1

Kastanajärvi, keskiosa 1

Kastanajärvi, keskiosa 1

Kastanajärvi, keskiosa 1

Kastanajärvi, keskiosa 1

Kuorue

Kuorue

Kuorue

Kuorue

Kuorue

Kuorue

Lehee, keskiosa 3

Lehee, keskiosa 3

Lehee, keskiosa 3

Lehee, keskiosa 3

Lehee, keskiosa 3

Lehee, keskiosa 3

Lehee, keskiosa 3

Lehee, keskiosa 3

Majavinjärvi

Majavinjärvi

Majavinjärvi

Majavinjärvi

Majavinjärvi

Majavinjärvi

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

0,3 2,4 10,0 10,0 0,5 460,0 46,0 420,0 14,5 168 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,19 1,5 15,7 163 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,19 1,5 15,8 161 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,03 95,7 13,0 18,0 < 2 620 9 230,0 26,0 Kokemäenjoen vesistön vsy ry (Heli Jutila)

9,01 95,4

9,03 95,6

0,34 3,4 13,0 21,0 580 < 7 230,0 18,0 Kokemäenjoen vesistön vsy ry (Heli Jutila)

0,2 1,9 < 7 230,0 18,0 Kokemäenjoen vesistön vsy ry (Heli Jutila)

9,01 98 6,4 7,0 1,0 350,0 3,0 28,0 8,7 99 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,98 97,7 8,8 103 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,75 93,8 10,4 104 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,51 78,5 6,8 8,0 1,0 340,0 3,0 58,0 9,2 113 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

6,7 69,3 12,5 119 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,0 75 12,0 40,0 33,0 1200,0 450,0 340,0 30,0 21,00 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

0,5 4 48,0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

0,0 0 18,0 870,0 60,0 1900,0 200,0 2400,0 330,0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

y

10,5 74 10,0 14,0 3,0 1700,0 1200,0 370,0 75,0 0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

3,3 25 27,0 12,0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

1,1 8 19,0 38,0 16,0 3400,0 2400,0 760,0 170,0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

9,78 104,6 11,0 27,0 0,5 820,0 2,0 350,0 28,7 121 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

7,66 80,3 11,0 27,0 0,5 820,0 2,0 350,0 47 125 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

4,8 53,0 10,0 41,0 740,0 28,0 32,0 610,0 93,0 15,00 22 Kokemäenjoen vesistön vsy. ry.

10,8 75,0 9,5 19,0 1200,0 730,0 7,0 400,0 60,0 0 Kokemäenjoen vesistön vsy. ry.

5,6 40,0 9,3 20,0 1100,0 640,0 3,0 500,0 170,0 Kokemäenjoen vesistön vsy. ry.

8,9 91,0 9,7 44,0 2,0 710,0 2,0 3,0 460,0 19,00 Pirkanmaan ELY-keskus

9,6 106,0 9,7 36,0 2,0 610,0 2,0 3,0 500,0 17,00 Pirkanmaan ELY-keskus

9,8 68,0 7,9 17,0 8,0 770,0 340,0 8,0 360,0 Pirkanmaan ELY-keskus

22,0 18,0 < 2 570 < 7 300,0 6,7 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,21 97,4 26 148 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,33 87,3 11,4 157 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,68 6,9 14,4 178 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,17 1,6 20,3 1 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,09 0,8 23,6 -32 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

Heli Jutila 25.4.2013 29/34


Järvi

Majavinjärvi

Oksjärvi, itäosa

Oksjärvi, itäosa

Oksjärvi, itäosa

Oksjärvi, itäosa

Oksjärvi, itäosa

Oksjärvi, itäosa

Oksjärvi, itäosa

Oksjärvi, itäosa

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

0,04 0,4 43,5 -52 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

30,3 821,9 21,0

8,39 94,6 156 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

8,34 93,8 156 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

8,24 92,5 154 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

4,16 43,1 173 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

0,38 3,6 168 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

0,18 1,5 140 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

0,03 0,3 -18 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

-0,02 -0,2 -74 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa, Okspo

Oksjärvi, pohjoisosa 1

Oksjärvi, pohjoisosa 1

Okslammi

Okslammi

Okslammi

Okslammi

Okslammi

Okslammi

Okslammi

Okslammi

8,92 101,2 5,1 160 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

8,88 100,6 4,8 157 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

8,86 100,3 6,2 155 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

8,35 94,1 5,5 157 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

5,33 54,7 5 187 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

3,92 36,6 3,1 188 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

3,19 27,4 4,4 187 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

3,49 29,1 4,4 186 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

3,42 27,4 5,1 188 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

3,37 26,9 3,8 187 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

2,61 20,7 15,4 184 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

7,3 80 9,1 11,0 1,0 470 2 10 68,0 66,0 6,20 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

7,3 80 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

7,2 79 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

2,7 27 8,4 9,0 1,0 400 18 11 100,0 630,0 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

2,1 18 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

10,7 75 8,3 8,0 2,0 530 89 L7 48,0 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

8,1 60 8,0 9,0 2,0 510 100 L7 79,0 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ymp

6,6 15,0 19,0 1,0 750,0 2,0 10,0 210,0 65,0 17,0 2 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

4,8 52 17,0 1,0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

0 0 15,0 16,0 1,0 670,0 2,0 6,0 740,0 730,0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

0 0 18,0 18,0 1,0 1100,0 170,0 360,0 2700,0 1500,0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

6,4 47 13,0 9,0 1,0 780,0 210,0 11,0 240,0 72,0 0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

3,6 27 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

2,3 17 16,0 14,0 3,0 980,0 290,0 44,0 580,0 460,0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

0,47 4 24,0 30,0 6,0 1400,0 290,0 220,0 1200,0 500,0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

Heli Jutila 25.4.2013 30/34


Järvi

Okslammi

Okslammi

Okslammi

Okslammi

Okslammi

Okslammi

Okslammi

Okslammi

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

8,64 92 12,0 10,0 < 2 640 8 85,0 37,0 7,8 115 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,5 90,4 6,6 116 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,23 87,3 5,3 116 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,43 4,2 19,5 155 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,4 3,3 46,1 130 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,22 1,8 85,2 84 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,1 0,8 21,0 31,0 2000 910 5700,0 1900,0 53,3 -49 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,02 0,2 41,9 -81 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,33 98,4 14,0 27,0


Järvi

Pannujärvi, eteläosa 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Suolijärvi, Rautionk. 1

Suolijärvi, Rautionk. 1

Suolijärvi, Rautionk. 1

Suolijärvi, Rautionk. 1

Suolijärvi, Rautionk. 1

Suolijärvi, Rautionk. 1

Suolijärvi, Rautionk. 1

Suolijärvi, Rautionk. 1

Suolijärvi, Rautionk. 1

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Kokon

aisfosf

ori μg/l

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Fosfaa

ttifosfo

ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Mang

aani

µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

COD

mg/l

Rauta

μg/l

Klorofyl

li-a µg/l

ORP

(mV) Näytteenottaja

-0,02 -0,2 5,2 -115 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

-0,02 -0,2 16,0 130,0 1000 460 9100,0 300,0 4,9 -122 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,38 100,9 6,8 9,0 < 2 460 13 29,0 12,0 0,9 112 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,35 100,5 1,2 112 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,04 96,5 1,3 113 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,95 95,5 1,2 113 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,9 94,9 1,2 113 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,65 92,2 1,2 114 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,22 87,4 0,9 116 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

6,38 67,1 0,7 123 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,38 32,1 1 139 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,64 33,4 6,3 8,0 710 9 55,0 55,0 0,8 143 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,81 34,4 0,8 141 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,78 33,7 0,8 140 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,93 34,9 0,8 139 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,94 34,9 0,7 138 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,78 33,3 0,7 137 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,86 34 0,7 136 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,85 33,9 0,9 136 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,79 33,3 0,7 136 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,73 32,8 0,9 136 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,49 30,5 6,2 10,0 690 < 7 95,0 150,0 0,7 135 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,25 28,4 0,8 135 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,25 28,3 0,8 136 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,48 30,1 0,8 136 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

3,21 27,6 0,8 137 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,73 23,3 0,9 137 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,29 106,8 7,2 132 Hämeenlinnan kaupunki

9,3 106,6 7,2 128 Hämeenlinnan kaupunki

9,14 104,4 7,5 131 Hämeenlinnan kaupunki

4,68 52,7 7,2 158 Hämeenlinnan kaupunki

0,38 4,1 5,5 169 Hämeenlinnan kaupunki

0,2 2,1 5,4 117 Hämeenlinnan kaupunki

0,14 1,5 5,3 107 Hämeenlinnan kaupunki

0,08 0,8 5,1 36 Hämeenlinnan kaupunki

0,04 0,4 5,2 -29 Hämeenlinnan kaupunki

Heli Jutila 25.4.2013 32/34


Järvi

Suolijärvi, Rautionk. 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Takanen 1

Teuronjärvi, Lakkola 5

Teuronjärvi, Lakkola 5

Teuronjärvi, Lakkola 5

Teuronjärvi, Lakkola 5

Teuronjärvi, Lakkola 5

Teuronjärvi, Lakkola 5

Teuronjärvi, Lakkola 5

Teuronjärvi, Lakkola 5

Teuronjärvi, Lakkola 5

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Nitraat

tinitriitti

Ammo

nium

typpe

Lämpö

kest.

kolifor

Kokon Fosfaa Kokona

Mang

COD aisfosf ttifosfo istyppi

Rauta aani Klorofyl ORP

mg/l ori μg/l ri μg/l μg/l typpen nä μg/l µg/l li-a µg/l miset (mV) Näytteenottaja

0,02 0,2 6,5 -74 Hämeenlinnan kaupunki

10,5 74 16 21 1500 850 9 440 90 0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

8 58 30 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

0,58 4 15 37 1500 830 10 820 280 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

10,1 71 14 19 1600 1000 14 480 80 2 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

4,5 34 32 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

9,5 66 15 22 1600 810 8 400 89 0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

4,9 36 30 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

1,4 11 15 41 1500 700 9 710 300 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

8,6 61 12 20 5 1400 800 7 330 61 0 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

4,5 33 23 9 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

1,6 12 12 28 12 1600 940 7 640 290 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdisty

7,2 79 10 43 810


Hämeenlinnan kaupungin vesistötutkimukset 2011 ja 2012 LIITE 1

Järvi

happi

pitois

uus

mg/l

Hapen

kylläst

ysaste

kyll%

COD

mg/l

Kokon Fosfaa

aisfosf ttifosfo

ori μg/l ri μg/l

Kokona

istyppi

μg/l

Nitraat

tinitriitti

typpen

Ammo

nium

typpe


Rauta

μg/l

Mang

aani

µg/l

Klorofyl

li-a µg/l

Lämpö

kest.

kolifor

miset

ORP

(mV)

Näytteenottaja

Valkealammi S (Poutunkang

Valkealammi S (Poutunkang

Valkealammi S (Poutunkang

Valkealammi S (Poutunkang

Valkealammi S (Poutunkang

Valkealammi S (Poutunkang

Valkealammi S (Poutunkang

Valkealammi S (Poutunkang

Valkealammi S (Poutunkang

Valkealammi S (Poutunkang

Vähä-Humalajärvi, kesk. 1

Ylinen Tuuloslammi

Sairialanoja

9,93 105,7 8,8 15,0 1,0 420,0 2,0 33,0 20,2 119 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

9,92 103,1 18,4 126 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,77 82,4 15,2 162 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

5,26 44,1 15,1 184 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

2,44 19,5 7,6 20,0 1,0 370,0 2,0 90,0 35 195 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

1,96 15,3 23,3 210 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,85 6,5 65,6 186 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,4 3,1 41,6 118 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,33 2,5 36,9 50 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

0,29 2,2 9,3 45,0 12,0 790,0 2,0 260,0 36,6 35 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,7 91,9 10,0 7,0 < 2 430 9 120,0 18,0 6,00 100 Kokemäen vesistön vsy ry (Heli Jutila

6,53 68,3 8,4 38,0 2,0 670,0 3,6 29,0 290,0 69,0 5,40 110 Hämeenlinnan kaupunki, Heli Jutila

8,3 88,1 7,3 17,0 < 2 580 19 Kokemäen vesistön vsy ry (Heli Jutila)

Takasenoja 4,9 50,7 10,0 34,0 12,0 660,0 29,0 Kokemäen vesistön vsy ry (Heli Jutila)

Heli Jutila 25.4.2013 34/34


Hämeenlinnan kaupungin vuosien 2011 ja 2012 vesistötutkimukset

0

16,00

Nerosjärvi, itäpää 1

kilometri

Mittakaava: 1:277 200

Kastanajärvi, keskiosa 1

Kuorue

Takanen 1

Pyhäjärvi, Hiisivuori 1

Kuohijärvi, Matoniemi 1

Hyötymäjärvi

Oksjärvi, pohjoisosa 1

Alanne

Okslammi

Leheejärvi, keskiosa 3

Keihäsjärvi, Taljala 1

Vuorenselkä, keskiosa 1

Iso-Humalajärvi

Ylinen Tuuloslammi

Kotkijärvi, keskiosa 1

Vähä Humalajärvi

Suolijärvi, Rautionk. 1

Valkealammi S (Poutunkangas)

Akkijärvi, Tuulosl. 1

Pannujärvi, eteläosa 1

Tevänti, keskiosa 2

Iso-Salanti, pohjoinen 2

Kotkajärvi, Taljala

Kotkajärvi, Sittala 1

Rimminlammi

Renkajärvi, Mäntyniemi 2

Äimäjärvi, Rastinselkä 1

Teuronjärvi, Lakkola 5

Lehijärvi, keskiosa 2

Majavijärvi

Armijärvi, pohjoisosa 2

Kankaistenjärvi, pohjoisosa 1; näkösyvyys n. 2m

Alinen Savijärvi, keski 1

Kankaistenjärvi, keskiosa 3

Katumajärvi, pohjoisosa 5

Katumajärvi, syvänne 97

Nautalammi

Katumajärvi, Puketti 6

Katumajärvi, D

Kaakkolammi

Tuomisto, itäosa 1

Suvitiellinen

Kortejärvi, pohjoisosa 2

Sotkajärvi, pohjoisosa 1

Ylijärvi

Kiikkara

Järviseuranta

vuonna 2012

vuonna 2011

Mustalammi, itäosa

Pohjakartan copyright Maanmittauslaitos Tiedot: Heli Jutila 22.4.2013

More magazines by this user
Similar magazines