2/2013 - ProAgria Oulu
23.10.2014 • Views
Share Embed Flag

2/2013 - ProAgria Oulu

2/2013 - ProAgria Oulu

2/2013 - ProAgria Oulu

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
proagriaoulu.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

Maaviesti<br />

<strong>ProAgria</strong> Lapin, Kainuun ja <strong>Oulu</strong>n asiakaslehti 2/<strong>2013</strong><br />

Monipuolisuus<br />

on lammastilan rikkaus<br />

Onnistu<br />

ruokinnassa!<br />

Kosteikosta<br />

tuli Mankilan keidas<br />

Kevään<br />

juhlien<br />

gluteenittomat<br />

herkut<br />

Vanhuksia ilahduttaa hoitopaikan kodinomaisuus. Maaseudun tilavat rakennukset, luonnonläheinen<br />

ympäristö sekä mahdollisuus piha- ja puutarhatöihin luovat hyvät perhehoidon puitteet. Sivu 27<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 1

Kajaani, puh. 02071 50234<br />

Kemi, puh. 02071 50230<br />

Kokkola, puh. 02071 50241<br />

Kuusamo, puh. 02071 50236<br />

<strong>Oulu</strong>, puh. 02071 50222<br />

Raahe, puh. 02071 50238<br />

Ylivieska, puh. 02071 50238<br />

Viljavuuspalvelu uudistuu<br />

Tuttu ja luotettava Viljavuuspalvelu kuuluu nyt kansainväliseen<br />

Eurofins-konserniin. Meiltä saat entistä<br />

monipuolisemmat palvelut koko elintarvikeketjuun!<br />

Puh. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi<br />

2 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

Maaviesti<br />

Sisältö 2/<strong>2013</strong><br />

”Vesialueiden<br />

omistajien on<br />

puolustettava itse<br />

omia oikeuksiaan.<br />

Ellei haittoja<br />

pystytä estämään,<br />

on huolehdittava<br />

asiaan kuuluvista<br />

korvauksista.”<br />

Sivu 30<br />

Hyväkuntoinen lehmä antaa<br />

parhaan taloudellisen tuloksen<br />

ja tiinehtyy hyvin.<br />

Kun juhlien<br />

vierasmäärä on<br />

pieni, voivat kaikki<br />

tarjottavat olla<br />

gluteenittomia<br />

ja sopia sekä<br />

keliaakikolle että<br />

muille juhlijoille.<br />

26<br />

16<br />

Tällä ohjelmakaudella<br />

Pohjois-<br />

Pohjanmaan<br />

kosteikot saivat<br />

avustusta yli<br />

1,1 miljoonaa<br />

euroa. Pian<br />

avautumassa<br />

on uusi haku.<br />

24<br />

Myllyn Paras<br />

Maarit Satomaa Tiina Karlström<br />

8 KANNESSA<br />

Vanhalan lammastila haluaa tehdä<br />

oikeita asioita ja keskittyä olennaiseen.<br />

10 TYPPIMITTAUSTA<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> ottaa vastaan<br />

typpinäytteitä 25 mittauspaikassa.<br />

11 JÄTEVEDET HALTUUN!<br />

Jätevesiviikko muistuttaa,<br />

että pönttö ei puhdista jätevesiä.<br />

12 KOSTEIKKOTUKEA<br />

Kosteikkotukien haussa kannattaa<br />

varautua nopeaan aikatauluun.<br />

14 HAKUVINKKEJÄ<br />

Tukihakuviidakossa kannattaa perehtyä<br />

yksityiskohtiin huolellisesti.<br />

14 TUKIHAKUUN!<br />

Vielä on aikaa hakea EU-tukia<br />

<strong>ProAgria</strong>n asiantuntijan kanssa.<br />

16 RUOKINTA KUNTOON<br />

Kun ruokinta onnistuu, lehmä<br />

tiinehtyy ja karja tuottaa tulosta.<br />

17 HENGITYSTIEOIREITA?<br />

Suomeen hiipinyt Mycoplasma Bovis on<br />

hankala hallittava.<br />

18 UUSIA URIA<br />

Maatalouslappi-hanke kouluttaa ja<br />

saattaa tiloja positiivisen kehityksen uralle.<br />

20 TÄYSIHOITOTALLI<br />

Ratsutalli Cavadeos tarjoaa Virpiniemessä<br />

monipuolisia palveluja hevosille.<br />

21 USKOA LUOMUUN<br />

Luomukysely kertoo, että tilat luottavat<br />

hyviin tulevaisuuden näkymiin.<br />

22 TYPPIMITTAUSTA<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> ottaa vastaan<br />

typpinäytteitä 25 mittauspaikassa.<br />

24 LUE MAISEMAA!<br />

Maisemanlukutaitoa voi harjoitella<br />

osallistumalla kyläkävelylle.<br />

25 PAIKALLISTUOTTEITA<br />

Lähiruoan lastauslaituri saattaa<br />

yhteen tuottajat ja ostajat.<br />

25 POHJOISIA MAKUJA<br />

Pohjoiset ja arktiset maut syyskuun<br />

seminaariteemana <strong>Oulu</strong>ssa.<br />

26 EI GLUTEENIA!<br />

Maaviesti tarjoaa hyväksi havaitut<br />

kahvipöydän herkut kevään juhliin.<br />

30 KAIVOSBUUMI<br />

Kiihtyvä kaivosbuumi vaikuttaa monella<br />

tavalla ympäristöön ja vesiluontoon.<br />

Vakiot<br />

5 Pääkirjoitus<br />

6 Lyhyet<br />

22 Tervetuloa töihin!<br />

27 Aitojen asioiden puolesta<br />

28 Allakka<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 3

www.maanparannus.com<br />

KALKITSE NYT!<br />

Tilaa heti.<br />

Tulevan satosi parhaaksi.<br />

Laske kalkitustarpeesi osoitteessa<br />

www.maanparannus.com<br />

VALKOISELLA VIHREÄÄ<br />

4 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

PÄÄKIRJOITUS<br />

Maaviesti<br />

Maaviesti on <strong>ProAgria</strong> Lapin,<br />

Kainuun ja <strong>Oulu</strong>n asiakaslehti,<br />

joka postitetaan osoitteellisena<br />

asiakastiloille ja -yrityksille,<br />

jäsenille ja jäsenyhteisöille<br />

sekä sidosryhmille.<br />

JULKAISIJA <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />

Kauppurienkatu 23 (PL 106)<br />

90101 <strong>Oulu</strong>, (08) 316 8611<br />

info.oulu@proagria.fi<br />

PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja<br />

TOIMITUS Viestintä-Karttimo<br />

Kiviniemen rantatie 9, 90810 Kiviniemi<br />

ella.karttimo@proagria.fi<br />

040 526 4880<br />

TAITTO Mari Lähteenmaa<br />

mari.lahteenmaa@proagria.fi<br />

ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen<br />

Kielontie 8, 87500 Kajaani<br />

(08) 637 740, 044 533 1713<br />

sirpa.heikkinen@proagria.fi<br />

OSOITTEENMUUTOKSET<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, (08) 316 8611<br />

info.oulu@proagria.fi<br />

<strong>ProAgria</strong> Kainuu, 044 320 1580<br />

merja.ronkainen@proagria.fi<br />

<strong>ProAgria</strong> Lappi, 040 775 1953<br />

raija.yrjanheikki@proagria.fi<br />

PAINOPAIKKA Erweko Oy<br />

PAINOS 12 000 kpl<br />

ILMESTYMISAJAT <strong>2013</strong><br />

3/<strong>2013</strong> 23.9.<br />

4/<strong>2013</strong> 25.11.<br />

TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta,<br />

asiakkaille ja jäsenille maksuton<br />

ISSN 0787-7781<br />

Lappilaista lammasta, kiitos<br />

Lampaanlihan tuotanto Suomessa on voimakkaassa nousussa. Tuotannon arvioidaan nykytahdilla<br />

kasvavan yli 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kulutus kasvaa vielä vauhdikkaammin. Siksi<br />

kotimaista lammasta – tai oikeammin karitsanlihaa – ei riitä kuin murto-osalle halukkaista.<br />

Kotimaista lammasta tuotetaan tänä vuonna miljoona kiloa eli alle 200 grammaa kutakin suomalaista<br />

kohden. Siitä riittää pariin kolmeen ateriaan vuodessa. Tuottajahinta on kasvaneen kysynnän<br />

vuoksi kohentunut MMM:n tietopalvelukeskuksen mukaan lähes 15 prosenttia.<br />

Lappi on merkittävä karitsanlihan tuotantoalue: parhaimmillaan lähes joka viides suomalainen<br />

uuhi asui tässä maakunnassa. Aiempina vuosina lupaavasti lisääntyneet tuotantomäärät ovat nyt<br />

tasaantuneet. Viime vuonna lammastilojen määrä kääntyi jo laskuun.<br />

Suunta on enemmän kuin ikävä. Karitsanlihan kysyntä kasvaa edelleen, mihin vaikuttaa osaltaan<br />

lähiruuan arvostus. Ruokakriisit eivät ole karitsanlihaa koetelleet. Sen maine kestävästi, lähellä ja<br />

luontoa kunnioittaen tuotettuna on vain vahvistunut.<br />

Lappilaisen karitsan kysyntää on luotu vuosikymmenen jatkuneella tuottajien, jalostajien ja loppukäyttäjien<br />

yhteistyöllä. Työn tuloksena syntynyt Meri-Lapin karitsa -tuotemerkki täytti viime keväänä<br />

10 vuotta.<br />

Lappilaiselle ruualle olisi nyt ihan oikeaa kysyntää. Matkailussa pienten, yksilöllisten kohteiden<br />

kysyntä kasvaa. Kaukaa tulevan asiakkaan mielestä lappilaisen matkailukohteen kruunaa paikallinen<br />

ruoka. Matkailu ja ruoka täydentävät ja tukevat toisiaan. Myös monet kuntien keittiöt ostaisivat<br />

paikallista ruokaa, kun sitä vain olisi saatavilla.<br />

Hevosenlihasotkut ja muut kriisit ovat tympäännyttäneet monet ihmiset, jotka vain haluaisivat,<br />

että lihapaketissa on sitä mitä siinä kerrotaan olevan. Hevosenlihaskandaalien jälkimainingeissa on<br />

selvinnyt, että kuluttajien huijaaminen saattaa olla epäiltyä laajempaa.<br />

Elämme monessa mielessä syrjäisen maaseudun kannalta ratkaisevia hetkiä.<br />

Myönteinen ja kielteinen rakennemuutos ovat jokapäiväisiä kumppaneitamme.<br />

Meistä itsestämme riippuu, kumpaan niistä tartumme tiukemmin. Lappi<br />

on toiminut liian usein pelkkänä raaka-aineen tuottajana. Tämän toimintatavan<br />

synkät jäljet ovat silminnähtävissä.<br />

”Lappi kuuluu jokaisen suomalaisen sielunmaisemaan”, on kirjailija<br />

Tapani Niemi osuvasti todennut. Voisivatko omat myös erikoistuotteemme<br />

kuulua suomalaiseen sielunmaisemaan?<br />

Hyvää ja työteliästä kevään jatkoa!<br />

SIMO ALARUIKKA<br />

johtaja<br />

<strong>ProAgria</strong> Lappi<br />

Huhtikuu<br />

Nyt on aika...<br />

Ella Karttimo<br />

• paneutua tukihakuun ja postittaa<br />

lomakkeet viimeistään 30.4.<br />

• tarkistaa viljavuustutkimuksen,<br />

ruiskuttajatutkinnon ja<br />

kasvinsuojeluruiskun testauksen<br />

voimassaoloajat<br />

• ilmoittaa maanäytteistä liukoisen<br />

typen mittaukseen<br />

• hankkia viljan siemen, sillä<br />

varsinkin aikaisista lajikkeista tulee<br />

viime kesän kokemusten jälkeen<br />

taas pulaa.<br />

• osallistua maa- ja kotitalousnaisten<br />

juhlavuoteen ja laittaa<br />

auringonkukan siemenet itämään<br />

Kuva: Ella Karttimo<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 5

lyhyet<br />

Katse peltojen kasvukuntoon!<br />

Viljelyn kustannukset nousivat<br />

viime satokaudella lähes<br />

150 euroa hehtaarilta<br />

verrattuna edelliseen vuoteen. Kun<br />

kustannukset kohosivat jo vuonna<br />

2011 runsaat 100 euroa hehtaarilta,<br />

viljantuotannossa koettiin<br />

toista kertaa peräkkäin merkittävä<br />

kustannusten nousu.<br />

Tulokset käyvät ilmi <strong>ProAgria</strong>n<br />

Lohkotietopankista, jonne viljelyn<br />

talousseurannan tuloksia on<br />

tähän mennessä analysoitu runsaalta<br />

20 000 hehtaarilta ja 300<br />

tilalta painottuen vilja- ja öljykasvien<br />

tietoihin.<br />

”Suurimpana syynä viime vuoden<br />

kustannusten nousuun olivat<br />

merkittävästi lisääntyneet polttoainekulut.<br />

Erittäin sateinen korjuukausi<br />

ja korkea puintikosteus lähes<br />

kaksinkertaistivat viljan kuivauskulut.<br />

Myös lannoitekustannus oli<br />

noin viidenneksen edellisvuotta<br />

korkeampi. Lisääntynyt kasvinsuojelun<br />

tarve nosti kustannuksia<br />

liki 20 prosenttia”, kertoo <strong>ProAgria</strong><br />

Kasvin palveluryhmäpäällikkö<br />

Sari Peltonen.<br />

Viljelyn haasteena on jatkossa<br />

kustannusten hallinta ja käytetyille<br />

tuotantopanoksille saatava<br />

riittävä vastine eli sadon määrä<br />

ja hinta.<br />

”<strong>ProAgria</strong>n viljelysuunnittelupalveluissa<br />

tehdään yhä enemmän ennakkolaskelmia<br />

tulevalle sadolle ja<br />

selvitetään yhdessä asiantuntijan<br />

kanssa, millaista sadon määrää ja<br />

hintaa tilan tuotantokustannustasoilla<br />

tulee tavoitella kannattavaan<br />

tulokseen pääsemiseksi.”<br />

MÄRKYYDESTÄ pahimmin kärsineillä<br />

lohkoilla kannattaa viljanviljelyn<br />

sijaan satsata perusparannustoimiin,<br />

kuten maan vesitalouden<br />

ja ojituksen kunnostamiseen.<br />

Tämän jälkeen lohkot on hyvä kylvää<br />

maata kuohkeuttavilla, syväjuurisilla<br />

kasveilla, esimerkiksi viherlannoitusnurmena<br />

maan kasvukunnon<br />

parantamiseksi.<br />

”Vaikka viljan hinnat ovat nyt suhteellisen<br />

hyvät, kannattaa tilakohtaisesti<br />

laskea, mikä sadon määrä<br />

viljasta vaaditaan, jotta se olisi kannattavampi<br />

vaihtoehto kuin esimerkiksi<br />

viherlannoitusnurmi. Peltojen<br />

kasvukuntoon ja viljelykiertojen monipuolistamiseen<br />

kannattaa panostaa,<br />

jotta maaperä kestäisi yhä yleisemmäksi<br />

käyvät sään ääri-ilmiöt,<br />

Sari Peltonen muistuttaa.<br />

Näin saadaan myös parhain<br />

hyöty markkinoilta, kun sadon<br />

määrä ja laatu vastaavat ostajan<br />

tarvetta.<br />

Kitkan viisas<br />

sai EU:n nimisuojan<br />

Kitkan viisas -muikku on ensimmäinen<br />

suomalainen alkuperäsuojattu<br />

kala EU:ssa.<br />

Kitkan viisas on lisätty Euroopan<br />

komission asetuksella niiden tuotteiden<br />

joukkoon, joilla suojattu<br />

alkuperänimitys (SAN).<br />

Kitkan viisas -nimitystä käytetään<br />

Koillismaan eli Kuusamon ja<br />

Posion kuntien ylänköalueen järvistä<br />

pyydetyistä muikuista.<br />

Alueen arktisten olosuhteiden<br />

ja vesistöjen vähäravinteisuuden<br />

takia Kitkan viisas on useita muita<br />

makean veden muikkukantoja<br />

huomattavasti pienempi, noin<br />

kahdeksan sentin pituinen ja neljästä<br />

viiteen grammaa painava<br />

kala. Pienen koon takia sen ruoto<br />

ei kovetu, vaan se säilyy pehmeänä.<br />

Kitkan viisaalle on ominaista<br />

kotipaikkauskollisuus. Alueen vesistöjen<br />

korkeus- ja virtaamavaihtelut<br />

ovat pienet ja veden happitilanne<br />

hyvä myös talvella, minkä<br />

takia muikku ei vaella alapuolisiin<br />

vesistöihin.<br />

EU:n nimisuojajärjestelmän<br />

tarkoituksena on suojata elintarvikkeita<br />

ja maataloustuotteita vakiintuneen<br />

nimen väärinkäytöltä ja<br />

6 maaviesti 2/<strong>2013</strong><br />

Ella Karttimo<br />

Kitkan viisasta pyydetään Kuusamossa ja Posiolla läpi vuoden<br />

nuottaamalla.<br />

huokeammilta väärennöksiltä.<br />

Kuluttajalle suojaus on tae siitä,<br />

että tuotteen alkuperä tunnetaan.<br />

Suojausjärjestelmiä on kolme:<br />

suojattu alkuperänimitys<br />

(SAN) ja suojattu maantieteellinen<br />

merkintä (SMM) suojaavat<br />

tuotteen tuotannon ja valmistuksen<br />

sen perinteisellä maantieteellisellä<br />

alueella. Kolmas<br />

järjestelmä (APT) suojaa tuotteen<br />

perinteisen valmistusmenetelmän.<br />

Tähän mennessä EU:n alueella<br />

on nimisuojauksen saanut yli<br />

1 100 tuotetta. Vastaavan suojauksen<br />

kuin Kitkan viisas on<br />

saanut muun muassa Ruotsin<br />

Kalix Löjrom eli Kalixin muikunmäti.<br />

Suomalaisia tuotteita<br />

on rekisteröity yhdeksän, joista<br />

viisi on suojattuja alkuperänimityksiä.<br />

Auringonkukat<br />

itämään!<br />

Maa- ja kotitalousnaiset<br />

järjestävät syyskesällä 80-<br />

vuotisjuhlavuotensa kunniaksi<br />

tempauksen, jonka pääosissa<br />

ovat auringonkukat. Maaseudun<br />

naiset jakavat tervehdyksenä auringonkukkia<br />

kaupunkien ja taajamien<br />

sisarille.<br />

Yhdistyksien toivotaan kasvattavan<br />

kesän aikana auringonkukkia.<br />

Siemeniksi suositellaan mataliin<br />

lajikkeisiin kuuluvaa Dwarfia.<br />

Muutkin hyväksi havaitut lajikkeet<br />

käyvät.<br />

Auringonkukka on erinomainen<br />

maisema- ja suojakasvi. Sitä suositellaan<br />

kylvettäväksi ojien ja peltoteiden<br />

varsille, metsänreunoihin<br />

ja myös avoimille pelloille.<br />

Varsinaista tempausta ja kukkien<br />

jakamista varten yhdistykset<br />

saavat käyttöönsä valmiin viestin,<br />

johon voi muokata oman yhdistyksen<br />

nimen.

Uutuuksia ja ammattiasiaa<br />

Farmarissa<br />

<strong>ProAgria</strong> Etelä-Pohjanmaa<br />

Farmari-maatalousnäyttely<br />

avautuu Seinäjoella lomakauden<br />

aluksi, 3.-6. heinäkuuta,<br />

viikkoa ennen Tangomarkkinoita.<br />

”Erityisen tyytyväisiä olemme<br />

konekenttään, jossa ovat mukana<br />

myös kaikki traktorien valtamerkit”,<br />

näyttelypäällikkö Henri<br />

Honkala <strong>ProAgria</strong> Etelä-Pohjanmaasta<br />

sanoo.<br />

Kotieläinosastolla on mukana<br />

kaikki tuotantoeläinsuunnat ja<br />

kolmessa eri esittelykehässä on<br />

luvassa lukuisia esityksiä. Avajaispäivänä<br />

järjestetään suomenkarjan<br />

näyttely ja nuorten kasvattajien<br />

kilpailu. Torstaina on vuorossa<br />

ayrshirekarjan näyttely. Perjantaina<br />

seurataan junior handler ‐kisaa<br />

sekä showmanshipia ja hiehoagilitya.<br />

Päätöspäivänä pidetään Holstein-karjan<br />

vuosinäyttely.<br />

Nautaosaston vasikkabaarissa<br />

paneudutaan vasikoiden ruokintaan,<br />

hoitoon ja hyvinvointiin.<br />

Alueen vetonaulana on myös keinosiemennyssonneja.<br />

Lihakarjaosastolle pyritään saamaan<br />

ainakin highland- ja aberdeen<br />

angus -rotujen vuosinäyttely<br />

ja eri liharotujen edustajia.<br />

Kotieläinkentän vieressä on kotieläintekniikkaa<br />

esittelevä alue,<br />

johon on tulossa rehustukseen,<br />

rehun säilöntään, käsittelyyn ja<br />

jakeluun liittyvää tekniikkaa sekä<br />

karjanlannan käsittelyyn liittyvää<br />

teknologiaa.<br />

Junior handlerit kesän 2006 Farmarissa Seinäjoella.<br />

FARMARISSA on monia uutuuksia<br />

kuten erikoiskasviosasto. Se rakentuu<br />

perunan ympärille, mutta<br />

esillä ovat myös muut erikoiskasvit.<br />

Aiempaa laajempana avautuu<br />

myös metsä- ja energiaosasto.<br />

Ruoka on tärkeä osa Farmaria<br />

ja yhtenä näyttelyn teemana<br />

on sen alkuperän jäljitettävyys.<br />

Ruokaprovinssikadulta voi ostaa<br />

eteläpohjalaisia ja kotimaisia<br />

elintarvikkeita ja tavata niiden<br />

tuottajia.<br />

Farmari levittäytyy Seinäjoki<br />

Areenan ja Uimahalli-urheilutalon<br />

ympäristöön 17 hehtaarin alueelle.<br />

Farmari on <strong>ProAgria</strong> Etelä-Pohjanmaan<br />

150-vuotisjuhlanäyttely,<br />

jonne odotetaan jopa 100 000<br />

kävijää.<br />

Lisätiedot: www.farmari.fi<br />

Haussa hyvin korjattu<br />

seurantalo<br />

Kuka on Itämeriystävällisin<br />

viljelijä?<br />

Joka vuosi yksi seurantalo saa<br />

hyvän korjauksen palkinnon<br />

tunnustuksena perinteitä kunnioittavasta<br />

ja yhteishenkeä luovasta<br />

korjauksesta. Nyt etsitään<br />

vuoden <strong>2013</strong> palkittavaa kohdetta,<br />

jota voi ehdottaa toukokuun<br />

loppuun saakka.<br />

Tunnustuspalkinnon kohteen<br />

tulee olla korjattu siten, että mahdollisimman<br />

paljon sen alkuperäisestä<br />

hengestä on säilytetty,<br />

korjaukset on tehty oikeanlaisilla<br />

korjausmenetelmillä hyvää makua<br />

noudattaen ja mahdolliset laajennukset<br />

on suunniteltu kokonaisuuteen<br />

sopeuttaen.<br />

Lisätietoa: www.kotiseutuliitto.<br />

fi > Seurantaloavustukset > Hyvän<br />

korjauksen palkinto<br />

WWF Suomi ja MTK etsivät<br />

jälleen Suomen<br />

ja koko Itämeren alueen<br />

ympäristöystävällisintä viljelijää.<br />

Palkinnon tarkoituksena<br />

on välittää tietoa parhaista käytännöistä<br />

Itämeri-ystävällisessä<br />

viljelyssä sekä antaa tunnustusta<br />

viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä<br />

innovatiivisten ja varsinkin<br />

ravinnevalumia pienentävien menetelmien<br />

käytössä.<br />

Suomen voittaja saa 1 000 euron<br />

palkinnon, matkan kilpailun<br />

päätöskonferenssiin ja koko perheen<br />

virkistysloman. Koko kilpailun<br />

pääpalkinto on 10 000<br />

euroa.<br />

Viljelijät voivat ilmoittautua kilpailuun<br />

itse tai heitä voivat ehdottaa<br />

kunkin maan viljelijäjärjestöt.<br />

Hakemusten viimeinen jättöpäivä<br />

on 30.4.<strong>2013</strong>.<br />

Lisätietoa: www.wwf.fi/viljelijapalkinto<br />

tai www.mtk.fi<br />

Apuva valmentaa<br />

Kainuun maatiloja<br />

muutoksessa<br />

SApuva-hankkeen Kainuussa tarjoama muutos- ja tulevaisuusvalmennus<br />

auttaa löytämään uusia toimeentulo- ja lisäansiomahdollisuuksia.<br />

Se myös estää hätiköityjä ratkaisuja<br />

maatilan muutostilanteissa.<br />

Apuva-hanke aloittaa uusia ryhmiä joustavasti kysynnän perusteella.<br />

Kannattaa tulla mukaan, sillä yhteinen pohdinta valmentajien<br />

Seppo Metson ja Tarja Poikelan sekä muiden osallistuvien<br />

tilojen kanssa tuo moninkertaiset hyödyt!<br />

Apuva-hankkeessa ovat kevään aikana esillä myös maatiloilla<br />

tärkeät perhe- ja perintöoikeuteen liittyvät lakiasiat. Asiantuntijana<br />

Kainuun Opistolla Paltamossa 16.4. pidettävässä illassa on lakimies<br />

Antti Kejo.<br />

Kevään päättää 3.5. Kainuun Opistolla pidettävä päivä, jossa<br />

psykologi Pirkko Lahti käy viljelijöiden ja sidosryhmien kanssa varhaiseen<br />

välittämiseen liittyviä asioita. Tavoitteena on saada evästystä<br />

huolen puheeksi ottamiseen ja tietoa auttajatahoista.<br />

Muut hankkeen painottamat teemat liittyvät maatilojen työvoimaratkaisuihin<br />

jtyöterveyshuoltoon. Syksyllä jatkuvat kuntokurssit,<br />

ja kuudelle paikkakunnalle tarjotaan yksipäiväiset ensiapukurssit.<br />

SPR1-ensiapukortin omistavat voivat tuolloin päivittää korttinsa ja<br />

uudet osallistujat saavat hätäensiaputaidoista kertovan kortin.<br />

Kouluttajana on Janne Suutari. Syksyllä pidetään tuttuun tapaan<br />

taas työterveyshuollon ajankohtaispäivä 28.11. yhteistyössä<br />

muun muassa Melan ja MTK:n kanssa, mahdollisesti osana<br />

Kainuun maaseutupäiviä.<br />

Lisätiedot: Marjatta Pikkarainen, puh. 044 320 1585; muutos- ja<br />

tulevaisuusvalmennuksen osalta Tarja Poikela, puh. 0400 386 274;<br />

www.tyhynetti.net ja www.tukinetti.net<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 7

kannessa<br />

Ella Karttimo<br />

Stella ja tilan muut bordercolliet ovat Johanna Alamikkotervon päivittäisiä työkavereita. ”Hyvin koulutettu työkoira vastaa joissakin tilanteissa<br />

kymmentä ihmistä.Yli 100 lampaan katraan hallinta pelkän kutsun voimalla ei onnistu.”<br />

Vanhalan luomutilalla<br />

lampaasta on moneksi<br />

ELLA KARTTIMO<br />

Lihaa, jalostuseläimiä,<br />

lankaa, taljoja, neuleita…<br />

Tervolassa toimiva<br />

Alamikkotervon<br />

luomulammastila luottaa<br />

monimuotoisuuteen,<br />

mutta haluaa keskittyä<br />

olennaiseen – tuottamiseen<br />

ja jalostukseen.<br />

Alamikkotervon lampolassa<br />

on viime viikkoina riittänyt<br />

horjuvia ensiaskeleita ja<br />

pikku karitsoiden reipasta määkimistä,<br />

kun meneillään on kevätkaritsoinnin<br />

sesonki. Lampolan<br />

liki150 uuhta tuottavat vuoden<br />

mittaan noin 350 karitsaa.<br />

Johanna ja Ari Alamikkotervo<br />

ottivat Vanhalan tilan haltuunsa<br />

agronomiopiskelujensa jälkeen<br />

vuonna 1995. Arin vanhempien<br />

aikainen parsinavetta muuttui<br />

lampolaksi ja tilaksi kolmelle uuhelle<br />

ja pässille.<br />

Uusi lampola valmistui vuonna<br />

2005, jolloin tilan eläinmäärä nousi<br />

nykyiseksi. Vuonna 2011 vanha<br />

navetta sai mennä ja tilalle nousi<br />

toinen lampola.<br />

”Lähtökohtana oli lihantuotanto<br />

siinä mitassa kuin neljän lapsen<br />

hoitaminen mahdollisti. Lasten<br />

kasvaessa myös eläinmäärä on lisääntynyt”,<br />

Johanna kertoo.<br />

Sopimustuotantoa<br />

Meri-Lapin Karitsalle<br />

Vanhalan tila on Meri-Lapin Karitsan<br />

sopimustuottaja. Tilan tuottama<br />

liha kulkee Veljekset Rönkä<br />

Oy:n kautta kuluttajille.<br />

”Tuottajan on helppo olla ketjussa<br />

mukana, kun jokainen hoitaa<br />

osuutensa hyvin ja hinta pysyy<br />

kohtuullisena. Vain puolen<br />

tunnin matka teurastamoon on<br />

myös eläinten hyvinvoinnin kannalta<br />

tärkeä asia.”<br />

Kotimainen lampaanlihan tuotanto<br />

kattaa tällä hetkellä vain<br />

noin viidenneksen kulutuksesta,<br />

eikä riitä kaikille halukkaille.<br />

”Lihaa tarvitaan ympäri vuoden.<br />

Kun osa uuhistamme karitsoi keväällä,<br />

osa syksyllä, pystymme toimittamaan<br />

teuraita kesäkuukausia<br />

lukuun ottamatta koko vuoden”,<br />

Johanna Alamikkotervo sanoo.<br />

Vanhalan tilan pellot ovat tuot-<br />

taneet luonnonmukaista nurmirehua,<br />

ohraa ja kauraa siitä saakka,<br />

kun nuori polvi otti Vanhalan tilan<br />

haltuunsa. Eläimet siirtyivät luomuun<br />

yli 10 vuotta sitten.<br />

Vanhalan ja muutaman muunkin<br />

tilan tuottama luomulampaanliha<br />

ei ole kuitenkaan välittynyt kuluttajalle<br />

saakka luomuna, koska<br />

teurastamo ei ole kuulunut luomuvalvonnan<br />

piiriin. Asia on onneksi<br />

pikku hiljaa korjaantumassa.<br />

Ella Karttimo<br />

Vanhalan tilan langoissa toistuu<br />

suomenlampaan värikirjo.<br />

Villa ja nahka<br />

jalostuvat käsitöiksi<br />

Villan ja taljojen jatkojalostuksesta<br />

on tullut eläinmäärän kasvaessa<br />

Vanhalan lammastilalle yksi tärkeä<br />

puro. Johanna Alamikkotervo hyödyntää<br />

kaiken villan ja nahkat langoiksi,<br />

huovutuslevyiksi, taljoiksi,<br />

neuleiksi ja muiksi käsitöiksi.<br />

Villat lähetetään Tervolasta Pirtin<br />

Kehräämöön ja Ylistaron Kehräämöön<br />

jalostettavaksi hahtuviksi,<br />

langoiksi ja huovutusvilloiksi.<br />

Rantasen Nahkajalostamo muokkaa<br />

nahkat taljoiksi.<br />

”Kaikki tuotteemme on itse tehty<br />

käsityönä lampaiden värjäämättömistä<br />

villoista ja taljoista.”<br />

Lammastuotteet ovat myynnissä<br />

Vanhalan tilan kotisivuilla. Johanna<br />

Alamikkotervo käy myös eri<br />

tapahtumissa kuten <strong>Oulu</strong>n kädentaitomessuilla.<br />

”Asiakaskontaktien kautta tieto<br />

tuotteista kulkee myös hyvin eri<br />

puolille maata.”<br />

Paimenkoira tekee<br />

monen ihmisen työn<br />

Vanhalan tilalla työskentelee Johannan<br />

lisäksi päätoimisesti neljä<br />

bordercollieta, joista yksi on<br />

jo eläkeiässä. Ne ovat Johanna<br />

Alamikkotervon päivittäisiä työ-<br />

8 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

kumppaneita, joilla on monenlaisia<br />

tehtäviä: ne pitävät lampaiden<br />

päät pois tieltä ruokintapöytää<br />

lakaistaessa, auttavat kuivituksessa,<br />

pitävät eläimet lähellä kerittäessä<br />

tai auttavat lampaiden<br />

liikuttelussa laitumelta toiselle ja<br />

teuraskuljetuksiin.<br />

Tähän saakka itse työkaverinsa<br />

kouluttaneen Johannan rinnalla<br />

on parin vuoden ajan nuoruuden<br />

innolla asiaan perehtynyt myös tytär.<br />

Viime syksynä 15-vuotias Silja<br />

Alamikkotervo ja viisivuotias<br />

Stella nappasivat paimennuksen<br />

Suomen mestaruuden kokeneiden<br />

konkareiden joukossa.<br />

Vanhalan tilan paimenkoirat<br />

ovat työlinjaisia bordercollieita,<br />

joilla on vahva vietti ja into paimennukseen.<br />

Jos tuota energiaa<br />

ei osaa kanavoida, koirista voi<br />

olla enemmän haittaa kuin hyötyä.<br />

Monella lammastilalla koiran<br />

osaaminen jää hyödyntämättä ja<br />

vajaakäyttöön.<br />

”Paimenkoiran tapakoulutuksen<br />

jälkeen tarvitaan vielä paimennuskoulutusta<br />

noin 90 harjoituskertaa.<br />

Koira, jonka kanssa<br />

voi esimerkiksi erotella mustat<br />

lampaat valkoisista ilman rännejä<br />

ja aitauksia, vaatii koulutusta<br />

vielä enemmän.”<br />

Aina on vara<br />

parantaa<br />

Monipuolisuus on Vanhalan lammastilan<br />

vahvuus ja rikkaus. Silti<br />

tilan väki miettii tarkkaan, mikä on<br />

oikeaa ja olennaista tekemistä.<br />

”Siksi olemme keskittyneet teuraseläinten<br />

tuottamiseen, eläinten<br />

jalostamiseen ja käsitöihin, eikä<br />

vaikkapa lihan suoramyyntiin”, Johanna<br />

Alamikkotervo sanoo.<br />

Hän pitää vanhaa sanontaa<br />

”mitä mittaat, sitä voit parantaa”<br />

edelleen avainasiana – ettei<br />

työ olisi vain työtä, vaan että siitä<br />

saisi myös palkan ja työmäärä<br />

pysyisi hallinnassa.<br />

Uusia lammastiloja on syntynyt<br />

eri viime aikoina eri puolille maata<br />

tiuhaa tahtia. Uudet lampurit<br />

aloittavat eläintenpidon erilaisista<br />

lähtökohdista: osaa hakee<br />

tietoa ja osallistuu koulutuksiin,<br />

osa opettelee asiat kantapään<br />

kautta.<br />

Johanna kannustaa uusia lampureita<br />

satsaamaan eläimiin.<br />

”Hyvien eläinten hankinnalla<br />

lampuri saa anteeksi, jos esimerkiksi<br />

ruokinta ei heti osu kohdalleen.<br />

Myös karitsointiongelmia on<br />

vähemmän. Laadukkaiden lampaiden<br />

hankinta saattaa tuntua<br />

kalliilta, mutta se säästää jatkossa<br />

rahaa ja työtä.”<br />

Hän muistuttaa, että lammas<br />

on tuotantoeläin siinä missä lehmäkin,<br />

vaikka sitä pidetään eläimenä,<br />

joka pärjää hyvinkin vaatimattomissa<br />

oloissa. Toinen<br />

asia on, tuottaako se niissä olosuhteissa.<br />

Vuoden lammastila<br />

jakaa osaamistaan<br />

Vanhalan tila tunnetaan ansiokkaasta<br />

jalostustyöstä ja Johanna<br />

Alamikkotervo toimii myös Suomen<br />

lammasyhdistyksen jalostusvaliokunnan<br />

puheenjohtajana. Viime<br />

syksynä Vanhalan tila valittiin<br />

vuoden 2012 lammastilaksi.<br />

Palkinnon perusteluissa tila sai<br />

kiitosta pioneerityöstä lampaanjalostuksessa<br />

ja merkityksestään<br />

uusien lampurien tietotason kohottajana.<br />

Yksi osoitus tästä on tilan emännän<br />

kouluttautuminen jalostusarvostelijaksi.<br />

Johanna tekee omalla<br />

ultraäänilaitteellaan tiineystarkastuksia<br />

sekä karitsojen lihasten<br />

ja rasvan mittauksia Lapin<br />

alueella ja yhteistyössä <strong>ProAgria</strong><br />

Lapin kanssa.<br />

Lammastilojen määrä kasvaa<br />

Lammastilojen määrän pitkään<br />

jatkunut lasku pysähtyi<br />

vuonna 2012, jolloin uuhipalkkiota<br />

haki 856 tilaa, joilla oli<br />

yli 57 200 uuhta. Lammastilojen<br />

keskimääräinen katraskoko oli<br />

67 uuhta.<br />

”Monen vuoden laskun jälkeen<br />

lammastuotanto kiinnostaa jälleen<br />

ja alalle on tullut uusia yrittäjiä.<br />

Taustalla on kotimaisen lampaanlihan<br />

kasvanut kysyntä. Kaikki kotimainen<br />

karitsanliha viedään käsistä”,<br />

kertoo lammastalouden kehityspäällikkö<br />

Pia Parikka <strong>ProAgria</strong><br />

Keskusten Liitosta.<br />

Luomu- ja lähiruuan kysynnän kasvu on luonut uusia markkinoita lampaanlihan tuottajille.<br />

Ella Karttimo<br />

Investointien buumi<br />

Suomen Lammasyhdistyksen teettämä<br />

Lammastalouden kehitysnäkymät<br />

2020 -raportti kertoo, että<br />

tuotantorakennusinvestointeja on<br />

suunnitteilla joka kolmannella tilalla.<br />

Puolet näistä investoinneista<br />

koskee uusien tuotantotilojen<br />

rakentamista tai vanhojen tilojen<br />

laajennuksia.<br />

”Alan näkymät ovat positiiviset<br />

ja erityisesti isommat tilat<br />

ennakoivat kannattavuuden paranevan.”<br />

Lammastilojen kehittämistä ja<br />

kilpailukykyä rajoittavat eniten tilan<br />

peltoala, tuotannon kannattavuus,<br />

oma jaksaminen, oman<br />

työvoiman määrä ja maatalouspolitiikan<br />

epävarmuus.<br />

Luomu kiinnostaa<br />

Vuonna 2011 lammastiloista13<br />

prosenttia oli eläinten osalta mukana<br />

luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa.<br />

Kasvua edellisestä<br />

vuodesta oli 15 prosenttia.<br />

Sama suunta näyttää jatkuvan<br />

edelleen.<br />

”Kotimainen lampaanliha on<br />

tuotettu eettisesti ja ekologisesti<br />

kestävästi. Lampaiden avulla säilytetään<br />

uhanalaisia luontotyyppejä<br />

ja kansallismaisemaa.”<br />

Kysy lisää <strong>ProAgria</strong>n<br />

lammasasiantuntijoilta!<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> ja Kainuu<br />

Heini Rautiola<br />

puh. 045 657 8708,<br />

heini.rautiola@proagria.fi<br />

<strong>ProAgria</strong> Lappi<br />

Armi Uljua<br />

puh. 0400 484 305,<br />

armi.uljua@proagria.fi<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 9

www.lassilantaimisto.fi<br />

Keskikyläntie 42 A, 91800 TYRNÄVÄ<br />

040 761 0658, 040 839 1837<br />

Avaamme taimiston 2.5.<br />

Särkän<br />

Perennataimisto<br />

www.sarkanperennataimisto.fi<br />

Valtatie 925, 92210 Arkkukari (Raahe)<br />

puh. (08)263369, fax (08)263630<br />

MAASEUTUYRITTÄJÄ<br />

TYÖNANTAJANA<br />

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA<br />

Annankatu 31–33 C 48 00100 Helsinki<br />

Puh. (09) 725 04500<br />

www.tyonantajat.fi<br />

Maatilat, ratsastustallit ja -koulut, puutarhat,<br />

taimistot, viherrakentajat, turkistilat<br />

Kaikissa työsuhdeasioissa asiantuntevaa<br />

neuvontaa ja palvelua työnantajille!<br />

KESTOPUU PYLVÄITÄ<br />

Pylväät ovat<br />

1,5 m – 15 m<br />

pitkiä.<br />

Halkaisijat<br />

käyttötarkoituksen<br />

mukaan.<br />

Torgarentie 3 68500 KRUUNUPYY<br />

puh. (06) 8231 400, fax. (06) 8231 444<br />

www.paras.fi<br />

mail@paras.fi<br />

10 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

ympäristö<br />

Jätevesiasiat kuntoon!<br />

MERJA TALVITIE<br />

Jätevesien käsittelyn<br />

tehostamista halutaan<br />

tuoda erityisesti esille<br />

valtakunnallisella<br />

jätevesiviikolla 15.-21.<br />

huhtikuuta. <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n<br />

jätevesihanke välittää<br />

aiheesta tietoa teemaviikolla<br />

muun muassa <strong>Oulu</strong>n<br />

Rakentajamessuilla.<br />

Haja-asutusalueen talousjätevesien<br />

käsittely on tärkeää<br />

lähiympäristön kannalta.<br />

Suurimmat vaikutukset näkyvät<br />

omassa ympäristössä ja lähivesissä,<br />

vaikka emme niitä aina<br />

huomaisikaan.<br />

Jätevedet ovat kuormittaneet<br />

vesistöjä jo pitkään. Erityisesti silloin,<br />

kun suunnitellaan vesistöön<br />

kunnostustoimia, tulisi kaikkien<br />

huolehtia jätevesiensä puhdistus<br />

riittävälle tasolle. Asiaan kannattaa<br />

paneutua erityisesti huhtikuun<br />

puolivälissä, kun valtakunnallisella<br />

teemaviikolla on erityisen paljon<br />

tietoa tarjolla.<br />

Siirtymäaika<br />

kuluu<br />

Lainmukaisuuden näkökulmasta<br />

olemassa olevien kiinteistöjen<br />

siirtymäaika on kulumassa kovaa<br />

vauhtia. Kun siirtymäaika päättyy<br />

15.3.2016, kiinteistön jätevedenkäsittely<br />

olla asetuksessa määritellyllä<br />

tasolla.<br />

Joillain kiinteistöillä asia tulee<br />

eteen jo aikaisemmin remonttivaiheessa,<br />

kun muut toimenpi-<br />

teet vaativat rakennusluvan ja<br />

lupa edellyttää jätevesienkäsittelyn<br />

huomioimista. Uudisrakennuksia<br />

jätevesiasetus koskee<br />

ilman siirtymäaikaa. Niissäkin<br />

tarvitaan jätevesisuunnitelma rakennusluvan<br />

liitteeksi, ellei kiinteistöä<br />

voida liittää viemäriin.<br />

Vaikka muilla aikaa on vielä jäljellä,<br />

asian selvittelyä ei kannata loputtomasti<br />

lykätä. Kun tartutaan<br />

toimeen ajoissa, ratkaisut voi tehdä<br />

ilman turhaa kiirettä.<br />

Tietoa<br />

jätevesiviikolla<br />

Valtakunnallisella jätevesiviikolla<br />

16 eli 15.-21. huhtikuuta eri puolilla<br />

Suomea järjestetään jätevesien<br />

käsittelyyn liittyviä tapahtumia<br />

ja tilaisuuksia. Kaikkialle tapahtumat<br />

ja tiedotus eivät tietysti ehdi<br />

saman viikon aikana, joten paikallislehtiä<br />

ja <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n nettisivuja<br />

kannattaa seurata ja poimia<br />

”Keväällä, kun<br />

lumet sulavat,<br />

on aika tyhjentää<br />

sakokaivot. Kun<br />

kaivon tyhjennyksen<br />

oheen sovitaan myös<br />

jätevesineuvojan<br />

käynti, saadaan arvio<br />

nykyisen järjestelmän<br />

hyödynnettävyydestä<br />

jatkossa. Neuvonta on<br />

sekä maksutonta että<br />

puolueetonta.”<br />

sopivat tilaisuudet.<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n jätevesihanke<br />

tarjoaa teemaviikolla neuvontaa<br />

myös <strong>Oulu</strong>n Rakentajamessuilla<br />

perjantaista sunnuntaihin. Keskustelun<br />

pohjaksi kannatta avarata<br />

mukaan asemapiirros.<br />

Jätevesiasiaa<br />

kyläiltaan<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n hallinnoima jätevesineuvontahanke<br />

on saanut<br />

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta<br />

jatkoaikaa toukokuun<br />

loppuun saakka. Hanke tarjoaa<br />

sekä yleis- että kiinteistökohtaista<br />

neuvontaa. Kesän ja loppuvuoden<br />

tilannetta kannattaa seurata<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n kotisivuilta, ellei<br />

ehdi käyttää hankkeen palveluita<br />

kevään aikana.<br />

Onko kylälläsi kiinnostusta jätevesi-iltaan?<br />

Jätevesihanke voi olla<br />

mukana sitä järjestämässä. Illan<br />

järjestäminen tutussa piirissä antaa<br />

rohkeutta kysellä itseä askarruttavista<br />

asioista. Jätevesi-illan<br />

yhteisen osuuden jälkeen voidaan<br />

selvitellä kiinteistöjen tilannetta<br />

asemapiirrosten ja muiden asiakirjojen<br />

pohjalta.<br />

Kevään mittaan <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n<br />

toimipisteissä on neuvontaa jätevesiklinikkatyyppisesti.<br />

Neuvoja on<br />

paikalla ennalta paikallislehdessä<br />

ja netissä ilmoitettavana ajankohtana.<br />

Paikalle voi tulla ilman ajanvarausta.<br />

Mukaan on hyvä ottaa<br />

asemapiirros ja tiedot nykyisestä<br />

järjestelmästä. Jätevesiasiaa on<br />

sitten hyvä pohtia vaikka kahvikupin<br />

ääressä.<br />

Lisätiedot: <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />

projektipäällikkö Talvitie,<br />

puh. 045 6578 611,<br />

merja.talvitie@proagria.fi,<br />

www.proagriaoulu.fi/jatevesi<br />

Tervetuloa töihin!<br />

Lapin maa- ja kotitalousnaiset<br />

Lapin maa- ja<br />

kotitalousnaisten<br />

toiminnanjohtajana<br />

on aloittanut<br />

YTM (johtaminen),<br />

restonomi<br />

(AMK) Ulla-<br />

Maija Uusitalo. Hänen toimenkuvaansa<br />

kuuluvat lisäksi yritysneuvontapalvelut.<br />

Aikaisemmin<br />

Ulla-Maija on työskennellyt matkailutoimialalla<br />

ja siellä horecasektorilla.<br />

Yhteystiedot:<br />

ulla-maija.uusitalo@maajakotitalousnaiset.fi,<br />

puh. 040 520 5882.<br />

Lapin maa- ja<br />

kotitalousnaisten<br />

maisemanhoidonneuvojana<br />

työskentelee<br />

ainakin syksyyn<br />

asti FM (kulttuurimaantiede),<br />

HuK (arkeologia) Kirsi Koskela.<br />

Hän jatkaa yhteistyötä Lapin<br />

ELY-keskuksen kanssa Maisemat<br />

Ruotuun (MARU) -hankkeessa<br />

sekä pitää kulttuuriympäristöihin<br />

ja maisemanhoitoon liittyviä<br />

kursseja.<br />

Yhteystiedot:<br />

kirsi.koskela@maajakotitalousnaiset.fi,<br />

puh. 040 728 5813.<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 11

ympäristö<br />

Kosteikon perustamiseen<br />

mallia Mankilasta<br />

Annikki Oikarinen<br />

TIEDOTTAA<br />

Pohjois-Pohjanmaalla<br />

on rahoitettu tällä<br />

ohjelmakaudella<br />

ympäristötuen erityistuista<br />

ja ei-tuotannollisista<br />

investointituista 15<br />

kosteikkoa. Myös Mankilan<br />

Kyläseura Siikalatvassa<br />

tarttui toimeen ja alkoi<br />

kunnostaa lähes kuivunutta<br />

ja umpeenkasvanutta<br />

Vähäjärveä<br />

monivaikutteiseksi<br />

kosteikoksi.<br />

Päättymässä oleva ohjelmakausi<br />

on ollut maatalouden<br />

monivaikutteisten kosteikkojen<br />

rakentamisen kannalta<br />

mielenkiintoinen. Pohjois-Pohjanmaan<br />

15 kosteikolle on myönnetty<br />

avustusta 1 131 843,49 euroa.<br />

Kosteikoista 11 on viljelijöiden ja<br />

neljä yhteisöjen.<br />

Mankilan Kyläseura ry haki kosteikon<br />

rakentamiseen maatalouden<br />

ei-tuotannollisten investointien tukea<br />

kesäkuussa 2011. Myönteinen<br />

rahoituspäätös, 68 655 euroa melkein<br />

kuuden hehtaarin kosteikolle,<br />

saatiin toukokuussa 2012. Kosteikon<br />

yläpuolisesta valuma-alueesta<br />

on peltoa 45 prosenttia eli tukikriteeri<br />

täyttyy kirkkaasti.<br />

Kosteikosta on paljon hyötyä.<br />

Se parantaa Siikajoen vedenlaatua,<br />

koska kosteikko pidättää sen<br />

kautta virtaavasta vedestä kiintoainetta<br />

ja ravinteita. Kosteikko lisää<br />

luonnon monimuotoisuutta<br />

muun muassa tarjoamalla linnuille<br />

sopivia pesimä-, ruokailu- ja suojapaikkoja.<br />

Myös maisema avautuu ja virkistyskäyttömahdollisuudet<br />

parantuvat,<br />

kun pusikoita raivataan ja<br />

voidaan myöhemminkin kunnostaa<br />

kosteikon hoitoon tarkoitetun<br />

tuen avulla.<br />

Mankilan asukkaat ja maanomistajat suhtautuvat kosteikkohankkeeseen myötämielisesti. Rääseikön raivausta<br />

ja maiseman kunnostusta pidettiin kyläkuvan kannalta tärkeänä.<br />

”Kaikki meni nappiin”<br />

Mankilan kosteikon puuhamiehenä<br />

ja nyt töiden valvojana on<br />

toiminut Alpo Konola.<br />

Miten kosteikon rakentamistyö<br />

on edennyt: milloin aloititte, missä<br />

vaiheessa nyt ollaan ja mitä<br />

vielä tapahtuu?<br />

Työt aloitettiin marraskuun<br />

2012 lopulla puuston poistolla.<br />

Nyt kosteikko on isolta osin jo kaivettu<br />

valmiiksi. Tarkoitus ei ole vielä<br />

tänä keväänä päästää tulvavesiä<br />

kosteikolle, vaan antaa pohjan<br />

rauhassa painua ja mahdollisesti<br />

Vuoden <strong>2013</strong> tukihaussa avataan<br />

yhdistyksille mahdollisuus ei-tuotannollisiin<br />

investointitukiin kosteikkojen<br />

perustamiseen sekä arvokkaiden<br />

perinnebiotooppien alkuraivaamiseen ja<br />

aitaamiseen.<br />

Tämän ohjelmakauden todennäköisesti<br />

viimeiseen hakuun täytyy osallistua nyt nopealla<br />

aikataululla. Haku on kohdennettu<br />

yhdistyksille.<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n hallinnoiman Vyyhtihankkeen<br />

kautta on nyt mahdollista saada<br />

vinkkejä ja apuja kosteikkosuunnitelman laatimiseen.<br />

Vyyhti-hanke tekee mallisuunnitelmia,<br />

jotka jäisivät julkiseen käyttöön.<br />

Jos kosteikkokohde täyttää mallisuunnitelman<br />

kriteerit, voisi suunnittelutyö tulla<br />

myös hankkeen kautta.<br />

vähän kasvittuakin, ettei pohjan<br />

turveaines lähde veden mukana<br />

liikkeelle ja huuhtoudu pilaamaan<br />

Siikajokea ja Perämerta.<br />

Sulan maan aikana vielä muotoillaan<br />

kosteikkoa ja mahdollisesti<br />

loppukesästä päästetään vesi<br />

kosteikolle.<br />

Kosteikkoon tehtiin melko syvä<br />

laskeutusalue, saarekkeita ja matalamman<br />

veden aluetta. Vesimäärä<br />

pyritään pitämään tasaisena<br />

settirummuilla. Siitä tulee<br />

komea paikka. Kosteikossa olevaan<br />

saarekkeeseen on ajateltu<br />

Kosteikkotukien haussa<br />

syytä varautua nopeaan aikatauluun<br />

rakentaa silta ja keskelle nuotiopaikka.<br />

Lintuja kosteikolle tulee<br />

varmasti, niitä oli paljon siellä<br />

ennen vanhaankin.<br />

Yhdistykset saattavat pelätä hakuprosessia.<br />

Oliko se hankala?<br />

Entä asiat sen jälkeen?<br />

Tuenhaku onnistui hyvin, kun<br />

kyläseuran sihteerillä on vahva<br />

projektikokemus. Myös urakkakilpailutus<br />

meni helposti: pyydettiin<br />

kolme tarjousta ja saatiin hyvä<br />

urakoitsija, jolla oli kokemusta vesistöhankkeista.<br />

Maanomistajien<br />

suostumusten saaminen vähän<br />

Aikataulu ja menettely (alustava tieto):<br />

• Ei-tuotannollisen investointituen arvioitu hakuaika<br />

kesäkuu <strong>2013</strong>.<br />

• Ei-tuotannollisen investointituen valmistuttua<br />

muista hakea hoitoon erityistukisopimus<br />

(hakuaika 30.4.<strong>2013</strong>).<br />

• Ei-tuotannollisten investointien toteutusaika on<br />

31.3.2015 asti.<br />

• Yhden vuoden lisäaikaa ei-tuotannollisten<br />

investointien toteuttamiseen, joista on tukipäätös<br />

tehty <strong>2013</strong>, ei voida myöntää perustuen Manner-<br />

Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta<br />

annettuun sulkemisen aikatauluun.<br />

• Vuonna <strong>2013</strong> päättyviä erityistukisopimuksia<br />

suunnitellaan jatkettavaksi yhdellä vuodella – vuoden<br />

jatkosopimusta haetaan Lnro 217 ELY-keskuksesta,<br />

hoito alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.<br />

12 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

JAANA RINTALA, MAARIT SATOMAA<br />

Riukuaita kruunaa<br />

perinnemaisemia tulevana kesänä<br />

TIEDOTTAA<br />

Rekisteröityneiden yhdistyksien kohteet ovat<br />

hyviä kosteikon perustamiseen, jos:<br />

• nopea aikataulu onnistuu eli asiaa ehkä on jo<br />

suunniteltu aiemmin<br />

• yläpuolisen valuma-alueen peltoprosentti on yli 20 ja<br />

kosteikon koko vähintään 0,3 hehtaaria ja yli 0,5<br />

prosenttia valuma-alueesta<br />

• maksuvalmius täyttyy – tuen saa vasta jälkeenpäin<br />

• vuokrasopimukset ja maanomistusluvat kunnossa<br />

• selvitä mahdollisuus suunnitelman totauttamiseen<br />

VYYHTI-hankkeen kautta<br />

jännitti. Kaikki olivat kuitenkin<br />

myötämielisiä, kun saadaan raivattua<br />

rääseikkö pois ja maisema<br />

kuntoon.<br />

Onko jokin asia sujunut odotettua<br />

helpommin?<br />

Talvi oli hyvä rakentamiseen:<br />

pakkaset tulivat sopivasti ja<br />

kohmettunut turvemaa kantoi<br />

konetta hyvin. Luntakaan ei ollut<br />

liikaa. Oikeastaan kaikki on<br />

sujunut nappiin.<br />

Mitkä olivat tärkeimmät syyt,<br />

että kyläseura lähti kosteikkoa<br />

perustamaan?<br />

Maiseman siistiminen oli<br />

tärkeä syy. Kosteikon reunalle<br />

syntyi itsekseen ulkoilureitti rakentamisen<br />

yhteydessä. Vähän<br />

olisi vieläkin siistimistä rannoissa.<br />

Vesiensuojelu ja Vähäjärven<br />

muuttaminen kosteikoksi oli<br />

esillä jo 80-90-luvun vaihteessa,<br />

kun Mankilanjärven vedenpintaa<br />

nostettiin ja kaivettiin<br />

syvää kanavaa. Tiedettiin kyllä,<br />

että Vähäjärven alue pusikoituu.<br />

Aika oli kypsä kosteikolle<br />

vasta nyt.<br />

Näillä lakeuksilla kosteikkoja<br />

perustettaessa täytyy kaivaa<br />

aika paljon, mikä nostaa<br />

kustannuksia. Oliko kyläseuralle<br />

myönnetty maksimituki<br />

riittävä?<br />

Kyllä maksimituki saisi olla<br />

korkeampi, mutta saimme urakoitsijalta<br />

sellaisen tarjouksen,<br />

että kosteikko juuri pystytään<br />

myönnetyllä tuella rakentamaan.<br />

Urakoitsija pystyy tekemään<br />

tarpeeksi edullisen tarjouksen<br />

vain, jos hän saa tehtyä<br />

kaiken itse eikä tarvitse ulkopuolista<br />

työvoimaa. Hintahaitari<br />

tarjouksissa oli suuri.<br />

Tärkeää oli, että kunta lainasi<br />

yhdistykselle rahat kosteikon<br />

rakentamiseen. Tuen saa vasta<br />

jälkeenpäin, mutta urakoitsijalle<br />

pitää maksaa ennen sitä.<br />

Rakentamiskustannuksia olisi<br />

saanut pienemmäksi, jos osa<br />

olisi tehty talkoina. Kyläseura<br />

päätti, ettei siihen lähdetä.<br />

Kosteikkojen hoitoon saa myös<br />

tukea, joka on kyläseuralle pieni<br />

tulonlähde, kun työ tehdään<br />

pääasiassa talkoina.<br />

Millaisen vinkin antaisit yhdistykselle,<br />

joka suunnittelee kosteikkohanketta?<br />

Kaikkien pitää puhaltaa yhteen<br />

hiileen niin asiat kyllä sujuvat!<br />

Lisätiedot:<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, Vesistöt ja<br />

Ympäristö Yhdessä Hyvään<br />

Tilaan – VYYHTI-hanke,<br />

projektipäällikkö<br />

jaana.rintala@proagria.fi,<br />

puh. 045 6578 717<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, <strong>Oulu</strong>n Maaja<br />

kotitalousnaiset, YmpäristöAgro<br />

II -hanke, maisemasuunnittelija<br />

Maarit Satomaa,<br />

maarit.satomaa@<br />

maajakotitalousnaiset.fi,<br />

040 566 7924<br />

8.6.<strong>2013</strong> Revonlahti, Siikajoki<br />

3.8.<strong>2013</strong> Jonku, Pudasjärvi<br />

16.-17.8.<strong>2013</strong> Pikkufarmari, <strong>Oulu</strong><br />

7.9.<strong>2013</strong> Mankila, Rantsila<br />

Katso tarkemmat aikataulut ja ohjelmat www.ymparistoagro.fi. Tule<br />

kuuntelemaan maaseutumaiseman hoidosta ja katsomaan perinteisen<br />

riukuaidan rakentamista.<br />

Lisätiedot: maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi tai<br />

040 566 7924.<br />

Vastaa Laidunpankki-kyselyyn!<br />

Hyvä laiduneläinten omistaja Pohjois-Pohjanmaalla.<br />

Tarvitsetko lisää laidunalaa vai haluatko tarjota laidunnettavia alueita<br />

hoidettavaksi?<br />

Käy vastaamassa laidunpankkikyselyyn:<br />

www.ymparistoagro.fi > linkki kyselyyn.<br />

Vastauksia kysymyksiin odotetaan 10.4.<strong>2013</strong> mennessä.<br />

Käsittelemme antamianne tietoja nimettöminä ja luottamuksellisesti.<br />

Kaikkien kyselyyn vastanneiden ja yhteystiedot jättäneiden kesken<br />

arvotaan tuotepalkintoja. Kysely tehdään opinnäytetyönä jonka toimeksiantajana<br />

ovat <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n YmpäristöAgro II ja HevosAgro<br />

II -hankkeet. Kiitos vaivannäöstänne!<br />

Jos haluat saada tietosi laidunpankkipalveluun, voit lisätä joko itse<br />

tai me voimme lisätä ne puolestasi.<br />

Yhteistyöterveisin: Niina Vähämetsä, Agrologiopiskelija,<br />

<strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö<br />

puh. 0400 624138, l9vani00@students.oamk.fi<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n, YmpäristöAgro II -hankkeen ja<br />

Pohjois-Pohjanmaan lypsykarjakerhon<br />

Laidunpäivä<br />

torstaina 25.4.<strong>2013</strong> klo 10.00 - n. 15.00<br />

Verkkoranta, Verkkorannantie 65, Pyhäjärvi<br />

OHJELMA<br />

10.00 - Ruokailu (<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> ja Lypsykarjakerho tarjoaa)<br />

11.00 Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerhon vuosikokous<br />

YmpäristöAgro II -hankkeen tiedotusosio 12.15-13.30<br />

12.15 Ajankohtaista neuvonnasta ja tuloksia vuodelta <strong>2013</strong>,<br />

palvelu- ja kehityspäällikkö Virpi Huotari YmpäristöAgro II /<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />

Lehmien hyvinvoinnilla tuottavuutta,<br />

eläinlääkäri Virpi Kurkela YmpäristöAgro II / <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />

13.30 Parhaiden karjojen palkitseminen (Lypsykarjakerho)<br />

14.30 Kahvit (YmpäristöAgro II tarjoaa)<br />

TERVETULOA!<br />

Tarjoilun varaamiseksi ilmoittautumiset viimeistään pe 19.4.<strong>2013</strong><br />

mennessä: anne.kipina@proagria.fi, (08) 316 8611.<br />

Tilaisuuksiin ovat tervetulleita maa- ja metsätilalliset ja heitä neuvovat.<br />

Tilaisuudet ovat maksuttomia. Kahvitarjoilu. Tarkista ajat, paikat ja tarkemmat<br />

ohjelmat www.ymparistoagro.fi.<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 13

ympäristö<br />

Muistettavaa tukien haussa<br />

RISTO JOKELA<br />

Kevään <strong>2013</strong> tukien<br />

haussa ei ole kovin paljon<br />

muutoksia edelliseen<br />

vuoteen verrattuna. Asioihin<br />

kannattaa kuitenkin perehtyä<br />

huolellisesti ja palauttaa<br />

mieleen eri tukien saamisen<br />

edellytyksiä.<br />

Tukien haun yhteydessä<br />

kannattaa kiinnittää huomioita<br />

ainakin seuraaviin<br />

asioihin.<br />

Päätukihaku avataan 19.3. ja<br />

hakuaika päättyy 30.4.<strong>2013</strong>.<br />

Vuonna 2008 luonnonhaittasitoumuksen<br />

antaneet voivat hakea<br />

uutta viisivuotista sitoumusta.<br />

Myös luonnonhaittakorvauksen<br />

lisäosan sitoumus uusitaan samaan<br />

aikaan.<br />

Vuonna 2008 ympäristötukisitoumuksen<br />

antaneet voivat jatkaa<br />

sitoumuksen voimassaoloaikaa<br />

yhdellä vuodella. Tällöin tietyt lisätoimenpiteen<br />

muutokset ovat<br />

mahdollisia lomakkeella 438.<br />

Vuonna <strong>2013</strong> on mahdollista<br />

hakea ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen<br />

tukikelpoisuutta<br />

tietyille lohkoille (yli 65-vuotiailta<br />

tulleet lohkot ja uusjako).<br />

Uuden vesilain mukaisia vesistöjä<br />

kannattaa käydä katsomassa<br />

Vipu-palvelussa.<br />

Eläinten hyvinvointituessa viljelijä<br />

voi hakea vain yhden vuoden jatkositoumusta<br />

2008 alkaneelle ja<br />

30.4.<strong>2013</strong> loppuvalle sitoumukselle.<br />

Jatkositoumus tehdään vuoden<br />

2008 ehdoilla. Vuosina 2009-2012<br />

tehtyjä sitoumuksia jatketaan loppuun<br />

entisin ehdoin ja tukitasoin.<br />

Uusia eläinten hyvinvointisitoumuksia<br />

ei tehdä tänä keväänä.<br />

Uusia erityistukisopimuksia voi<br />

hakea luonnonmukaiseen tuotantoon<br />

ja luonnonmukaiseen kotieläintuotantoon.<br />

Sopimusta monivaikutteisen<br />

kosteikon tai perinnebiotoopin<br />

hoitoon voi hakea,<br />

jos viljelijä tai rekisteröity yhdistys<br />

on toteuttanut ei-tuotannollisen<br />

investoinnin. Rekisteröityneet yhdistykset<br />

voivat hakea myös sopimusta<br />

luonnon ja maiseman monimuotoisuuden<br />

edistämiseksi.<br />

Vuonna <strong>2013</strong> päättyviä erityistukisopimuksia<br />

voidaan jatkaa<br />

vuodella.<br />

Tilatukioikeuksien siirrot tulee<br />

tarvittaessa muistaa tehdä 17.6.<br />

mennessä. Tukioikeuksien siirrot<br />

näkyvät Vipu-palvelussa, josta ne<br />

on hyvä käydä tarkistamassa.<br />

Eräiden luonnonhoitopeltojen<br />

kahden vuoden säilytysvelvollisuus<br />

ja lohkon käyttäminen<br />

viherlannoituksen korkeintaan<br />

kaksi vuotta kannattaa muistaa<br />

tukien haussa.<br />

Ympäristötuen valvonnassa suurimpana<br />

ongelmana on ollut se,<br />

että ei ole muistettu uusia riittävän<br />

usein viljavuusnäytteitä tai osalta<br />

lohkoista niitä puuttuu. Viimeistään<br />

keväällä kannattaa tarkastella,<br />

että onko kaikille lohkoille<br />

voimassa olevat maanäytteet.<br />

TIEDOTTAA<br />

Monipuolinen<br />

Vipu-palvelu<br />

Vipu-palvelu on uudistunut ulkonäöltään.<br />

Monipuolinen ja sähköinen<br />

verkkopalvelu opastaa,<br />

neuvoo, muistuttaa ja laskee tuet.<br />

Siihen kannattaa käydä tutustumassa<br />

joko itse tai neuvojan opastuksella.<br />

Tunnukset palveluun saa<br />

viemällä 405 lomakkeen maataloustoimistoon.<br />

Tukien haussa parhaaseen ja<br />

taloudellisimpaan lopputulokseen<br />

päästään, kun viljelijä asiantuntijan<br />

kanssa perehtyy tukiviidakossa<br />

oleviin mahdollisuuksiin ja<br />

vaatimuksiin.<br />

Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvausten,<br />

maatalouden<br />

ympäristötuen ja eläinten hyvinvointituen<br />

hakemisesta vuonna<br />

<strong>2013</strong> on vahvistettu 14.3.<strong>2013</strong>.<br />

Tukitietoja voi käydä tarkastelemassa<br />

Mavin internetsivuilla www.<br />

mavi.fi/hakuopas.<br />

Risto Jokela on <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n<br />

kasvinviljelyneuvonnan vastaava.<br />

<strong>ProAgria</strong>n EU-tukineuvonta <strong>2013</strong><br />

<strong>ProAgria</strong> Kainuu<br />

Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi,<br />

Sotkamo, myös luomutilat<br />

0400 282 088<br />

Tarja Poikela, Ylä-Kainuun<br />

kunnat, puutarhatilat<br />

0400 386 274<br />

Katariina Sivonen, Kajaanin<br />

seutu, myös luomutilat<br />

040 703 2870<br />

Marjo Piirainen, 043 824 9302<br />

Matti Väisänen, Vaala, Kajaani<br />

0400 282 086<br />

<strong>ProAgria</strong> Lappi<br />

Mirja Aikio, Sodankylä, Savukoski<br />

040 700 4831<br />

Kati Riipi Kittilä, Enontekiö,<br />

Muonio 0400 233367<br />

Ari Alamikkotervo, Keminmaa,<br />

Simo, Tervola, Tornio<br />

0400 616 970<br />

Mika Sandbacka, Rovaniemi,<br />

Kittilä 040 173 8938<br />

Erkki Juntunen, Rovaniemi,<br />

Tervola 040 836 7644<br />

Pekka Kummala, Posio<br />

0400 260 103<br />

Tuula Iinatti, Ranua<br />

0400 395 954<br />

Timo Ohinmaa, Kolari, Pello,<br />

Ylitornio 0400 164 817<br />

Enni Ylitalo, Kemijärvi, Salla<br />

040 777 7358<br />

Armi Uljua, Keminmaa, Simo,<br />

Tervola, Tornio 0400 484 305<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />

Hanne Aho, Haapavesi, Siikalatva,<br />

Siikajoki 045 657 8700<br />

Heli Alatalo, Pyhäjärvi<br />

0500 983 634<br />

Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä,<br />

Utajärvi 0400 285 291<br />

Laina Hekkala, Kuusamo,<br />

Taivalkoski 040 732 9658<br />

Leea Holmi, Pudasjärvi<br />

045 6578 707<br />

Satu Huovinen, Nivala<br />

040 513 3149<br />

Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi,<br />

Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki,<br />

Ylivieska 040 764 7904<br />

Risto Jokela, Alavieska<br />

0400 285 294<br />

Erika Jylhä-Pekkala, Raahe,<br />

Siikajoki 040 596 3634<br />

Sirkku Kaijala, Taivalkoski,<br />

Pudasjärvi 0400 244 189<br />

Markku Kalaoja, Nivala<br />

0400 292 061<br />

Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi,<br />

Kärsämäki, Nivala 040 546 4853<br />

Minna Kärenlampi, Muhos,<br />

Utajärvi 040 747 8076<br />

Sauli Kärenlampi, Liminka,<br />

Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki<br />

0400 412 659<br />

Leila Laine, Siikajoki<br />

045 6578 718<br />

Sanna Lehtimäki, <strong>Oulu</strong><br />

045 657 8706<br />

Martti Määttä, Kuusamo<br />

0400 477 621<br />

Esko Ojalehto, Pyhäntä,<br />

Siikalatva 0400 291 833<br />

Heikki Ollikainen, Alavieska,<br />

Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki,<br />

Siikajoki, Ylivieska 0400 285 292<br />

Tommi Palonen, Haapavesi,<br />

Merijärvi, Oulainen, Siikajoki,<br />

Ylivieska 040 553 5802<br />

Pasi Peltosaari, Nivala<br />

040 501 4469<br />

Maire Pikkarainen, Pyhäntä,<br />

Siikalatva 040 845 3580<br />

Anna-Maija Rautiainen,<br />

Kuusamo 040 542 1762<br />

Heini Rautiola, lammastilat<br />

045 6578 708<br />

Pekka Ryymin, Kärsämäki,<br />

Pyhäjärvi 0400 245 718<br />

Jouni Sassali, Raahe,<br />

Siikajoki 0400 387 340<br />

Juha Sohlo, <strong>Oulu</strong>n seutu<br />

0400 585 506<br />

Marja Suihkonen, Haapavesi,<br />

Nivala 045 657 8705<br />

Sanna Suomela, <strong>Oulu</strong>,<br />

Pudasjärvi, Muhos 0400 412 637<br />

Anitta Talus, Alavieska,<br />

Haapavesi, Merijärvi, Oulainen,<br />

Pyhäjoki, Ylivieska 0400 675 673<br />

Lauri Tölli, Haapajärvi,<br />

Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi<br />

0400 922 102<br />

Alpo Törmänen, Hailuoto,<br />

Kempele, Liminka, Lumijoki,<br />

Siikajoki 0400 688 757<br />

Pertti Törmänen, Kuusamo,<br />

Taivalkoski, Pudasjärvi<br />

0400 287 878<br />

Olli Valtonen, luomutilat<br />

040 735 5519<br />

Esko Viitala, Pudasjärvi,<br />

Taivalkoski, <strong>Oulu</strong> 0400 286 033<br />

Matti Viitala, Haapavesi,<br />

Kärsämäki 0400 285 293<br />

Paula Vilppola, <strong>Oulu</strong>, Kempele,<br />

Siikalatva 0400 846 906.<br />

14 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

www.pjfarm.fi<br />

KARJATALOUSTARVIKKEIDEN<br />

JA PAINEPESUREIDEN<br />

VERKKOKAUPPA<br />

- sähköpaimen<br />

pitää eläimet aidoissa!<br />

ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT<br />

Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia<br />

koko Pohjois-suomen alueelta.<br />

Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh. 040-724 6213, k. 08-272 413<br />

<strong>Oulu</strong>n Hankintakeskus Haataja Sakari p. 0400-171 611<br />

<strong>Oulu</strong>nseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, 90400 <strong>Oulu</strong><br />

Savo-Karjalan Liha Oy, www.savokarjalanliha.fi<br />

- jo vuodesta 1938<br />

- se ensimmäinen<br />

ja alkuperäinen<br />

Made in<br />

TUUSULA<br />

Farmcomp Oy<br />

<br />

YKSITYISTEILLE PALVELUJA<br />

• Yksiköinnit, tiekokoukset, taloushallinto<br />

• Perusparannusten suunnittelu ja valvonta<br />

Pohjois-Suomen Tieisännöinti, www.peskinpalvelut.fi<br />

040 570 7664, markku.koistinen@windowslive.com<br />

Olli_Maaviesti_90x63mm-2.indd 1 14.3.<strong>2013</strong> 8:11:23<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 15

maito<br />

Hedelmällisyyttä edistävä ruokinta<br />

saa kassan kilisemään<br />

Lehmän tuotantokaudesta<br />

tiineyden kolme viimeistä<br />

viikkoa aina uuteen<br />

tiineyteen saakka ovat karjan<br />

hallinnan ja taloudellisen<br />

tuloksen kannalta kaikkein<br />

kriittisintä aikaa. Mitä<br />

paremmin tämä aika<br />

hallitaan ilman takaiskuja,<br />

sitä suurempi merkitys sillä<br />

on karjan menestykseen<br />

ja maidontuotannon<br />

kannattavuuteen.<br />

Tiina Karlström<br />

Hedelmällisyys on ihanteellisella<br />

tasolla silloin, kun<br />

lehmä tiinehtyy ensimmäisestä<br />

siemennyksestä ilman<br />

eläinlääkärin hoitoja kolmen kuukauden<br />

kuluttua edellisestä poikimisesta.<br />

Onnistunut ruokinta antaa<br />

lehmän elimistölle positiivisen<br />

signaalin tuottaa lisää lajin yksilöitä<br />

hyviin olosuhteisiin, kertoo<br />

eläinten terveyteen ja hyvinvointiin<br />

erikoistunut huippuosaaja Tiina<br />

Karlström <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>sta.<br />

Mitä lehmä tarvitsee ruokinnalta<br />

tiinehtyäkseen hyvin?<br />

Korkean tuotantovaiheen aikana<br />

lehmän lievä laihtuminen eli kudosrasvojen<br />

muuntaminen energiaksi<br />

on normaalia. Ruokinnan hallinnalla<br />

voidaan tilannetta lieventää<br />

ja varmistaa positiivinen signaali<br />

ravinnon riittävyydestä myös lehmän<br />

lisääntymisosastolle.<br />

”Lehmä on korkeatuottoinen,<br />

kun se lypsää maitoa 20-kertaisesti<br />

elopainonsa verran. 700 kiloa painavalla<br />

lehmällä tämä tarkoittaa<br />

14 000 kilon vuosituotosta”, Tiina<br />

Karlström sanoo.<br />

Pystyäkseen ylläpitämään tuotannon<br />

lisäksi hyvään hedelmällisyyteen<br />

vaadittavan terveyden<br />

sen täytyy syödä keskimäärin 25<br />

kuiva-ainekiloa päivässä.<br />

Onko navetassa<br />

syönnin esteitä?<br />

Kuinka 25 kuiva-ainekilon syönti<br />

karjassa saavutetaan?<br />

Ruokinta on muutakin kuin rehuannoksen<br />

laskentaa. Maailman<br />

johtavat karjaosaajat puhuvat syön-<br />

Rehu työstetään maidoksi tehokkaimmin makuuasennossa märehtien. Miellyttävä parsi ja stressitön työympäristö<br />

antavat lehmälle parhaan tehokkuuden.<br />

nin esteistä, joita analysoidaan kuuden<br />

kohdan kautta. Näitä ovat rehu,<br />

vesi, valo, ilma, tila ja lepo.<br />

”Pitää varmistaa, että kaikki lehmät<br />

voivat aina halutessaan syödä.<br />

Pääsy rehun ulottuville tulee tehdä<br />

mahdollisimman helpoksi. Vesi,<br />

valo ja ilma ovat edullisia tuotantopanoksia,<br />

joten niitä kannattaa<br />

antaa niin paljon kuin mahdollista”,<br />

Tiina Karlström kertoo.<br />

Myös tuotantoympäristön lämpötila<br />

vaikuttaa syöntiin. Syöminen<br />

ei kiinnosta, kun hengittäminen<br />

on työlästä ja hiki tulee jo<br />

pelkästä olemisesta. Parhaassa<br />

lypsyssä olevien lehmien hengityksen<br />

vaivattomuuden tarkkailu<br />

kertoo navetan ilman laadun<br />

tilanteesta.<br />

Tilaa pitää olla riittävästi kaikille.<br />

”Varsinkaan vastapoikinut ei<br />

saa joutua jonottamaan mihinkään,<br />

sillä se on tuotannon ja<br />

hedelmällisyyden kannalta karjan<br />

herkin yksilö. Vastapoikinut eläin<br />

ruokintapöydän takana odottamassa<br />

vuoroaan pötsi tyhjänä on<br />

huono merkki.”<br />

Painon jojoilu on<br />

huono signaali<br />

Herumiskaudella lehmä suuntaa<br />

Tarja Paatero<br />

Oman karjan kuntoluokkien itsearviointiin kannattaa käyttää kansiotekniikkaa. Kuntoluokka on hyvä<br />

eli 3, jos päivänvalo näkyy selkärangan ja lonkkaluun välistä. Kuvan lehmä on hieman sitä hoikemmassa<br />

kunnossa. Kuntoluokka on pyöristynyt eli 4, jos päivänvaloa ei näy.<br />

elimistönsä tehokkaasti maidontuotantoon.<br />

Mitä enemmän sen<br />

kehossa on kudosrasvoja, sitä<br />

helpommin elimistö ottaa ne käyttöönsä.<br />

Seurauksena on kylläinen<br />

olo ja verensokerin lasku, jolloin<br />

lehmän syöntitaso laskee.<br />

Sopivassa lihavuuskunnossa<br />

poikineella eläimellä vaihtoehtona<br />

on ainoastaan nostaa syöntiään<br />

riittävän energian saamiseksi.<br />

Hyvän hedelmällisyyden avain on<br />

kuntoluokan säilyminen tasolla 3<br />

poikimisesta poikimiseen.<br />

Maksa on keskeisessä roolissa<br />

kudosrasvojen hajotuksessa. Ylimääräinen<br />

rasva kertyy maksaan<br />

16 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

Karjakompassin Päivälaskelman ruokinnan<br />

hedelmällisyyteen vaikuttavia tunnuslukuja<br />

tavoite selite<br />

ME maidontuotantoon 5,15 Jos arvo on alle 5,15, lehmät ovat<br />

MJ/EKM-kg laihtuneet. Jos arvo on yli 5,15,<br />

lehmät ovat lihoneet.<br />

PVT g/kg ka 0-50 Pötsin valkuaistase, joka kertoo energian<br />

ja valkuaisen välisen tasapainon.<br />

Ennustaa maidon ureapitoisuutta.<br />

Maidon urea mg/100 ml 25-30 Rehuannoksen raakavalkuaisen ja energian<br />

riittävyys. PVT toteutuu oikein<br />

OIV g/valkuais g 1,41 Mitä suurempi luku, sitä tehottomammin<br />

lehmä käyttää OIV-valkuaista<br />

maitovalkuaisen tuotantoon.<br />

Valkuaisyliruokinta tai valkuaista käytetty<br />

energiavajeen paikkaamiseen.<br />

ja puhutaankin rasvamaksasta.<br />

Sen riski on suuri, kun lehmä lypsää<br />

kovasti lihoista. Rasvamaksan<br />

oireina mainitaan laskenut maitotuotos,<br />

alentunut syönti sekä yhteys<br />

poikimahalvaukseen, ketoosiin,<br />

utaretulehdukseen, juoksutusmahan<br />

siirtymään ja heikkoon hedelmällisyyteen.<br />

Lihomisriski kasvaa<br />

loppulypsykaudella<br />

Lehmä lihoo pääasiassa tuotantovaiheen<br />

lopussa. Sen estämiseksi<br />

oikea poikimavälirytmi on tärkeä.<br />

Haastavissa ruokintatilanteissa ja<br />

etenkin aperuokinnassa kannattaa<br />

lihovia lehmiä siirtää jopa aikaistetusti<br />

umpilehmien ryhmään. Näin<br />

turvataan eläinten hyvä syöntikyky<br />

herumiskaudella eikä altisteta<br />

niitä korkean kuntoluokan tuomiin<br />

riskeihin.<br />

Lihavien eläinryhmien ruokintaan<br />

suositellaan usein olkea.<br />

Alhaiselta energia- ja valkuaisarvoltaan<br />

se sopiikin näiden eläinten<br />

ruokintaan hyvin. Olkea hyödyntämällä<br />

voidaan myös näiden<br />

eläinryhmien vapaa syönti toteuttaa<br />

kätevästi.<br />

”Olki ei kuitenkaan riitä umpilehmien<br />

ja kantavien lehmien<br />

yksinomaiseksi ravinnoksi. Myös<br />

umpilehmien ruokinta kannattaa<br />

suunnitella ja toteuttaa huolellisesti,<br />

jotta muutos takaisin lypsävien<br />

rehustukseen ei ole liian suuri,<br />

Tiina Karlström sanoo.<br />

Ureapitoisuus tuo<br />

terveisiä maksalta<br />

Maidon ureapitoisuus kertoo rehustuksen<br />

energian ja valkuaisen<br />

tasapainosta pötsissä. Ylimääräinen<br />

valkuainen siirtyy pötsistä ammoniakkina<br />

verenkierron kautta<br />

maksaan. Se muuttaa ammoniakin<br />

ureaksi ja poistaa sen elimistöstä<br />

maidon ja virtsan mukana.<br />

Sama tilanne syntyy, jos rehustuksessa<br />

on liian vähän energiaa.<br />

Silloin pötsimikrobeilla ei ole riittävästi<br />

energiaa valkuaisen muuttamiseksi<br />

mikrobivalkuaiseksi ja<br />

tuotannossa hyödynnettäväksi.<br />

Hyödyntämättä jäänyt valkuainen<br />

siirtyy verenkierron kautta<br />

maksaan.<br />

Molemmissa tapauksissa verenkiertoon<br />

erittyvä ammoniakki<br />

kulkeutuu runsaasti verisuonia sisältävään<br />

kohtuun aiheuttaen alkioiden<br />

varhaiskuolemia.<br />

”Maidon valkuaispitoisuuteen<br />

liittyvät ruokinnalliset tekijät vaikuttavat<br />

positiivisesti myös hedelmällisyyteen.<br />

Kun ruokinta on<br />

tehokasta, lehmän energiavaje jää<br />

mahdollisimman pieneksi ja hyvä<br />

tiinehtyminen on mahdollista.<br />

Ruokinnan onnistumista ja hedelmällisyyteen<br />

vaikuttavia tunnuslukuja<br />

on helppo arvioida Karjakompassin<br />

Päivälaskelman avulla, Tiina<br />

Karlström muistuttaa.<br />

Mycoplasma Bovis<br />

hankala hallittava<br />

Mykoplasmat ovat<br />

hankalia taudinaiheuttajia.<br />

Mycoplasma bovista<br />

(M. bovis) kuvataan<br />

salakavalasti karjaan<br />

hiipiväksi bakteeriksi, johon<br />

lääkkeillä ei ole kunnon<br />

tehoa ja jota on vaikea<br />

saneerata pois.<br />

M. bovis löytyi Suomessa<br />

ensimmäisen kerran viime<br />

vuoden lopulla isosta<br />

ternivasikkakasvattamosta. Se<br />

toi mukanaan vakavia hengitystieja<br />

muita oireita kuten keskikorvan<br />

ja nivelten tulehduksia. Samaan<br />

aikaan lähialueen lypsykarjatilalla<br />

puhkesi vakava M. bovis -utaretulehdusongelma<br />

ja tilalta jouduttiin<br />

teurastamaan neljä lehmää.<br />

Maaliskuun <strong>2013</strong> puoliväliin<br />

mennessä on todettu tartuntaan<br />

viittaavia oireita ja bakteerilöydöksiä<br />

tai vasta-aineita yhteensä<br />

16 tilalta Pohjois- ja Etelä-Savossa<br />

sekä Keski-Pohjanmaalla. Joukossa<br />

on lypsykarja- ja lihanautatiloja<br />

sekä yksi hiehohotelli.<br />

Tartuntatilojen kontakteja on<br />

tutkittu, mutta tulosten perusteella<br />

ei voida vieläkään täysin<br />

hahmottaa taudin alkuperää.<br />

Todennäköisesti se on tullut vasikkakasvattamoon<br />

vasikoiden<br />

mukana jo viime kesänä. Ulkomaan<br />

tuontien yhteydessä otettujen<br />

verinäytteiden vasta-ainetasojen<br />

perusteella taudin alkuperä<br />

saattaa olla jo vuoden 2011<br />

nautaeläintuonneissa.<br />

Ajankohtaista tietoa mykoplasmatilanteesta<br />

löytyy ETT:n<br />

nettisivuilta www.ett.fi.<br />

NÄYTTEENOTTOA tulee jatkaa<br />

mykoplasmalle tyypillisten<br />

oireiden esiintyessä, kuolleisuuden<br />

ollessa suuri tai kun hoitovastetta<br />

ei saada tavanomaisilla<br />

antibiooteilla.<br />

Lypsykarjalla ja emoilla tartunta<br />

voi ilmetä myös utaretulehduksena.<br />

Näytteet kannattaa<br />

lähettää tutkittavaksi sellaiseen<br />

laboratorioon, jolla on käytössä<br />

PIRJO KORTESNIEMI,<br />

ERJA TUUNAINEN<br />

PCR-tutkimusmenetelmä.<br />

Ohjeet hengitystietulehdusnäytteiden<br />

ottamiseen ja lähettämiseen<br />

löytyvät Eviran nettisivuilta<br />

osoitteesta www.evira.<br />

fi > Eläimet > Eläinten terveys<br />

ja eläintaudit > Näytteenotto- ja<br />

lähetysohjeet > Nauta > Hengitystietulehdukset<br />

> Näytteenotto-ohjeet<br />

eläinlääkärille.<br />

RISKITILOINA voisi mainita<br />

eläinkauppaa, tuontia ja eläinnäyttelyitä<br />

harrastavat tilat. Vastuuta<br />

tarttuvien tautien ennaltaehkäisystä<br />

siirretään nyt entistä<br />

enemmän toimijoille. Eläinnäyttelyiden<br />

järjestäjillä on vastuu<br />

siitä, että näyttelyyn tulee eläimiä<br />

vain tartunnoista vapailta<br />

tiloilta, eivätkä näyttelyyn osallistuneet<br />

tilat saa kotiin viemisinä<br />

tarttuvia tauteja.<br />

Eläimiä ostettaessa tai siirrettäessä<br />

tilalta toiselle on aina<br />

syytä varmistaa, että niiden lähtötiloilla<br />

ei ole todettu M. bovis<br />

-tartuntaan viittaavia oireita ja<br />

että karjan utaretulehdusnäytteet<br />

on tutkittu<br />

M. boviksen toteamiseen soveltuvalla<br />

PCR-menetelmällä,<br />

joka on yleisesti käytössä meijerien<br />

laboratorioissa. Tilan tankkimaidon<br />

sekä nuorten eläinten<br />

sierainlimanäytteiden tutkiminen<br />

PCR:llä tuovat lisävarmuutta tilanneselvitykseen.<br />

M. bovis -vastustusohjelma<br />

alkaa pilottina Seinäjoen Farmarissa.<br />

ETU-nautatautiasiantuntijaryhmä<br />

valmistelee parhaillaan<br />

ohjelmaa turvallisen eläinkaupan<br />

avuksi. Tarkoituksena on, että tilat,<br />

jotka osallistuvat näyttelyyn,<br />

pääsisivät samalla vastustusohjelmaan<br />

ikään kuin pilotteina.<br />

Toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi<br />

ja terveydenhuoltoeläinlääkäri<br />

Erja Tuunainen työskentelevät on<br />

Eläintautien torjuntayhdistys ETT<br />

ry:ssä.<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 17

maito ja liha<br />

Maatalouslappi<br />

kouluttaa kotieläintiloja<br />

JARI JUUSOLA<br />

<strong>ProAgria</strong> Lapin<br />

Maatalouslappikoulutushanke<br />

tarjoaa<br />

kotieläintiloille talouden<br />

ja tilakokonaisuuden<br />

hallintaa tukevaa koulutusta.<br />

Tavoitteena on saada<br />

toimivat ja jatkuvuuden<br />

edellytykset täyttävät<br />

tuotantoyksiköt positiivisen<br />

kehittämisen uralle.<br />

Vuonna 1970 Lapissa oli<br />

reilut 7 300 maitotilaa ja<br />

kokonaismaitomäärä oli<br />

noin 90 000 miljoonaa litraa.<br />

Nyt vastaava maitomäärä tuotetaan<br />

noin 400 maitotilalla. Pääosa<br />

maidosta lypsetään alle 30<br />

lehmän karjoista.<br />

Noin 100 lappilaista tilaa tuottaa<br />

naudanlihaa reilut kolme miljoonaa<br />

kiloa. Lammastalouden<br />

vastaavat luvut ovat 100 tilaa ja<br />

0,07 miljoonaa kiloa.<br />

Erikokoisia<br />

maitotiloja<br />

Viime vuosikymmenen alkupuolella<br />

maidon tuotantomäärä ylitti<br />

100 miljoonan litran rajan. Lähimenneisyydestä<br />

tarkasteltuna<br />

suuntaus on siis laskeva. Suunnan<br />

kääntämiseksi keskeinen<br />

tekijä on ehkäistä ennalta niin<br />

sanotut turhat lopettamiset.<br />

Toimivat ja jatkuvuuden edellytykset<br />

täyttävät tuotantoyksiköt<br />

tulisi saada positiivisen kehittämisen<br />

uralle.<br />

Turhan usein maitotilan kehittämistä<br />

jarruttaa näkemys,että<br />

ainoastaan isossa mittakaavassa<br />

harjoitettu maidontuotanto on<br />

kannattavaa. Tosiasia kuitenkin<br />

on, ettei tuotannon tasolle ole<br />

standardia, joka takaisi yrittäjän<br />

tavoitteleman lopputuloksen.<br />

Tuloksen kannalta on oleellista<br />

keskittyä niihin tekijöihin, joihin<br />

voi vaikuttaa. Tuotannollinen<br />

osaaminen on kulmakivi, jonka<br />

pohjalta tili navetassa tehdään<br />

peltopuolen tuella. Tilin paksuuteen<br />

vaikuttaa yrittäjän kyky johtaa<br />

tilaa kokonaisuutena – toiminnan<br />

ja talouden välisen yhteyden ymmärtäminen<br />

on tärkeää.<br />

Jos navetta- ja peltopuolen<br />

tuotannollinen osaaminen sekä<br />

tuotto- ja kustannusrakenne ovat<br />

hallussa, todennäköisyys tulostavoitteen<br />

saavuttamiseen kasvaa<br />

huomattavasti.<br />

Investointi<br />

kannattaa<br />

Peruskorjaus tai pienimuotoinen<br />

laajentaminen on monissa tapauksissa<br />

järkevää. Pääosa Lapin maidosta<br />

tuotetaan pienissä ja keskisuurissa<br />

karjoissa. Useilla tiloista<br />

uudisrakentamista ei yrityksen tämänhetkisessä<br />

tilanteessa koeta<br />

realistiseksi vaihtoehdoksi.<br />

Sen sijaan nykyisen navetan peruskorjaukseen<br />

tai laajennusinvestointiin<br />

voi hyvinkin löytyä kestävät<br />

perusteet. Kannattavuusperustelujen<br />

ohella ihmisten ja eläinten<br />

hyvinvointia edistävät investoinnit<br />

tuovat mielekkyyttä päivittäiseen<br />

työhön ja vaikuttavat työkyvyn<br />

säilymiseen.<br />

Lihantuotannossa<br />

haasteensa<br />

Naudanliha- ja emolehmätuotanto<br />

sekä lammastalous ovat oleellinen<br />

osa Lapin maataloutta. Molemmissa<br />

tuotantosuunnissa on<br />

haasteensa.<br />

Naudanlihantuotannossa pitemmän<br />

aikaa jatkunut niukkuus<br />

ei ole omiaan parantamaan tilojen<br />

jatkuvuusennustetta ja kehittämishalukkuutta.<br />

Tilanne edellyttää<br />

yrittäjiltä entistäkin tarkempaa<br />

kokonaisuuden hallintaa tuottavuuden<br />

kasvattamista.<br />

Lammastalouden kestävän pohjan<br />

vahvistamiseksi keskeistä on<br />

pyrkimys lihasta ja muusta lampaan<br />

raakamateriaalista ja jalosteesta<br />

saadun tulo-osuuden kasvattamiseen.<br />

Jari Juusola<br />

Lapissa on hyvää ja riittävää tulosta tekeviä maitotiloja kokoon katsomatta.<br />

Tulossa<br />

koulutusta<br />

<strong>ProAgria</strong> Lapin Maatalouslappi-koulutushanke<br />

tarjoaa maidontuottajille<br />

maitotilayrityksen<br />

kokonaisuuden hallintaan sekä<br />

navetan peruskorjaukseen ja pienimuotoiseen<br />

laajentamiseen liittyvää<br />

koulutusta.<br />

Naudanliha- ja emolehmätuotantoon<br />

sekä lammastalouteen<br />

liittyvien koulutusten pääpaino on<br />

taloudessa. Osa koulutuksista on<br />

luonteeltaan tuotantosuunnasta<br />

riippumattomia.<br />

Maatalouslappi-koulutushanketta<br />

on rahoittanut Lapin ELYkeskus<br />

Euroopan maaseudun<br />

kehittämisen maatalousrahastosta.<br />

Lisätiedot: projektipäällikkö<br />

Jari Juusola, puh. 040 536 1187,<br />

jari.juusola@proagria.fi,<br />

www.lappimaatalous.fi.<br />

18 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

talous<br />

TRAKTORIHUOLTO<br />

Jouni <strong>Oulu</strong>järvi Oy<br />

Puh. 0400 389 242<br />

Timperintie 22, 87400 Kajaani | jouni.oulujarvi@kajaani.net<br />

<br />

<br />

Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva<br />

<br />

● Valikoitu hiivalaji Sc 47<br />

● Rekisteröity EU:ssa<br />

lypsylehmille, lihakarjalle<br />

ja pienille märehtijöille<br />

● Euroopan Unionin<br />

hyväksyntä<br />

on lisätakuu<br />

koostumuksesta,<br />

turvallisuudesta ja<br />

tehosta.<br />

<br />

• Säilyttää pötsin pH:n<br />

optimaalisella tasolla.<br />

• Vähentää happomahan<br />

riskiä.<br />

• Suosii mikrobien<br />

uudiskasvua.<br />

<br />

• Pötsin toiminta tehostuu<br />

ja energiaa syntyy enemmän<br />

lihasten ja utareen käyttöön.<br />

• Lisää maidon määrää.<br />

• Parantaa kasvua ja tehostaa<br />

rehun hyväksikäyttöä.<br />

Valmistaja<br />

Lisätietoja, ota yhteyttä<br />

Oy Farmika Ab<br />

08700 Lohja Puh.<br />

019-343921 - 0400-616151<br />

Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 19

YRITYS<br />

Cavadeos luottaa<br />

laatuun ja osaamiseen<br />

Maaliskuussa <strong>Oulu</strong>n<br />

kupeeseen Virpiniemeen<br />

perustettu Ratsutalli<br />

Cavadeos haluaa tarjota<br />

uusissa tiloissaan<br />

laadukasta täyshoitoa sekä<br />

monipuolisia valmennus- ja<br />

ratsastuspalveluja.<br />

SATU HAAPAKOSKI<br />

Kuvat: Satu Haapakoski<br />

Cavadeos sijaitsee Virpiniemen<br />

eläinurheilualueella,<br />

20 kilometriä <strong>Oulu</strong>n keskustasta<br />

pohjoiseen. Ratsutallin<br />

toimitusjohtajana toimii pankkialalla<br />

työuransa tehnyt Minna<br />

Moilanen. Käytännön työstä ja<br />

tekemisestä vastaa tallimestari<br />

Miia Rinne, jolla on vuosien kokemus<br />

hevosalan asiakaspalvelutyöstä.<br />

Yrityksessä on mukana<br />

myös Minnan aviomies Antti Moilanen,<br />

joka toimii neuvonantajana<br />

ja sijoittajana.<br />

”Haluamme tarjota asiakkaillemme<br />

todellista hevosten täyshoitopalvelua.<br />

Hoidamme hevoset<br />

niin arkisin, viikonloppuisin<br />

kuin pyhinäkin. Meille voi vaikka<br />

unohtaa hevosensa, kun lähtee<br />

20 maaviesti 2/<strong>2013</strong><br />

Minna Moilanen ja Miia Rinne<br />

toivovat, että hevosala puhaltaisi<br />

yhteen hiileen kannattavuuden<br />

parantamiseksi.<br />

HevosAgro II edistää<br />

alan yrittäjyyttä ja palveluja<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> jatkaa vuosina<br />

<strong>2013</strong>-2014 HevosAgro II<br />

– Kehittäen kärkeen -hankkeella<br />

Pohjois-Pohjanmaalla vahvasti<br />

alkanutta hevostalouden<br />

kehittämistä. Maakunnallinen<br />

kehittämishanke edistää erityisesti<br />

hevosalan yritystoimintaa,<br />

palvelutuotantoa ja palveluiden<br />

saatavuutta. Samalla se parantaa<br />

neuvonnan toimintamalleja<br />

ja asiantuntijaverkostoja.<br />

Hevosyrittäjyys on merkittävä<br />

elinkeino sekä pää- että sivutoimisesti.<br />

Alan monipuolinen toiminta<br />

kattaa muun muassa hevoskasvatuksen,<br />

hoitopalveluiden<br />

tuottamisen, valmennuksen, ratsastuskoulut,<br />

hyvinvointipalvelut<br />

ja matkailun.<br />

Hevosalalle siirrytään yrittäjäksi<br />

usein harrastuksen kautta. Moni<br />

hevosalan yritys perustetaan ilman<br />

tarkkaa pitkän tähtäimen<br />

harkintaa ja liiketoimintasuunnitelmaa.<br />

Yrityksen pyörittäminen<br />

vaatii kuitenkin myös paljon liiketalouden<br />

osaamista.<br />

OSAAMINEN, kannattavuus ja<br />

työssä jaksaminen ovat hevospalveluyrityksien<br />

haaste. Tämä on<br />

todettu muun muassa Hevosten<br />

Pohjois-Pohjanmaa -kehittämisohjelmassa<br />

ja Hevosyrittäjien työhyvinvointi<br />

Pohjois-Pohjanmaalla<br />

2011 -kartoituksessa. Alan kehityksen<br />

kannalta on olennaista lisätä<br />

tietotaitoa.<br />

HevosAgro II -hanke tarjoaa<br />

Raikasta ilmaa tulee talliin käytävän yläpuolelta ja ilma poistuu tallista<br />

kaikkien karsinoiden takaosista. Ilmankiertoa on tehostettu karsinoiden<br />

seinien alaosassa olevilla ritilöillä.<br />

yrittäjyyteen liittyvää tietoa eri<br />

kanavia hyödyntäen sekä järjestää<br />

seminaaripäiviä ja yrittäjien<br />

pienryhmävalmennusta.<br />

Hankkeen kokoaman Pohjois-<br />

Pohjanmaan hevosalan palveluhakemiston<br />

tavoitteena on toimia alan<br />

yrittäjien ja asiakkaiden kohtauspaikkana.<br />

Yrityskohtaista apua löytyy<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n Masva-hankkeen<br />

ja yrityspalveluiden kautta.<br />

HevosAgro II-hanke on saanut<br />

rahoitusta Euroopan maaseudun<br />

kehittämisen maatalousrahastosta.<br />

Tuen on myöntänyt Pohjois-<br />

Pohjanmaan ELY-keskus.<br />

Lisätiedot: Projektipäällikkö<br />

Heini Iinatti, 040 555 1674,<br />

heini.iinatti@proagria.fi<br />

työmatkalle tai lomalle”, Miia ja<br />

Minna sanovat.<br />

Avainasiana<br />

hyvinvointi<br />

Yrityksen tärkeimpiä tavoitteita on<br />

profiloitua korkeatasoiseksi hevosten<br />

täysihoitotalliksi. Laadukkaan<br />

toiminnan takaavat ammattitaitoinen<br />

ja koulutettu henkilökunta<br />

sekä uudet toimivat tilat.<br />

Tavoitteena on, että asiakkaat<br />

arvostavat palveluita, joita ostavat.<br />

Tyytyväiset asiakkaat ja vapaus<br />

tehdä töitä haluamallaan tavalla<br />

ovat Miian mielestä talliyrittäjyydessä<br />

parasta.<br />

Ratsutalli Cavadeoksen rakentamisen<br />

perustana on ollut asiakkaiden<br />

ja hevosten viihtyvyys ja hyvinvointi.<br />

Tallissa on 14 tilavaa karsinapaikkaa,<br />

joissa kaikissa on ulos aukeavat ikkunat.<br />

Hevosten pesupaikka löytyy<br />

sekä ulkoa että sisältä.<br />

Tallissa on erillinen eläinlääkäri-,<br />

kengitys- ja hevosten hieron-

tatila, jossa on myös solarium.<br />

Asiakkaiden käytössä on loimien<br />

kuivaushuone, teollisuuspesukone,<br />

ruokinnan aputila ja lisärehujen<br />

säilytystilat. Tallin pihassa<br />

on 25x65 metrin valaistu kenttä<br />

ja pihapiiriin on tulossa myös kävelytyskone.<br />

Tallin rakentamisvaiheessa on<br />

panostettu erityisesti ilmanvaihtoon<br />

ja paloturvallisuuteen. Talli-ilman<br />

takaa koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä.<br />

”Tallin rakentamisessa ja yritystoiminnan<br />

suunnittelussa kannattaa<br />

ehdottomasti hyödyntää<br />

ammattilaisten palveluita. Meille<br />

suuri hyöty oli <strong>ProAgria</strong>n Masvahankkeesta,<br />

jonka yritysneuvoja<br />

HevosAgron kevään <strong>2013</strong> tapahtumia<br />

Osaava yrittäjä – menestyvä yritys<br />

-seminaarisarja hevostalousyrittäjille jatkuu<br />

Asiakaslähtöinen markkinointi ja tuotteistaminen to 25.4. klo<br />

9-16 Haapajärvi, Haapajärven ammattiopisto, Erkkiläntie 1<br />

- Lilli Vanhatalo, Trainers’ Academy<br />

Johtaminen ja laatuajattelu ti 7.5. klo 9-16 Kalajoki, Tapion<br />

tupa, Matkailutie 3 - kotieläinagrologi Tiina Karlström, <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />

Yrittäjän jaksaminen to 30.5. klo 9-16 Siikajoki, Ruukin maaseutuopisto,<br />

Sammalkankaantie 280 - Jenni Hakosalo, Vertepro Oy<br />

Päivissä tarjolla myös aihepiiriin liittyviä esimerkkejä hevosalalta<br />

sekä oman yrityksen kehittämiseen liittyviä tehtäviä ja keskusteluja.<br />

Hevonen hyvinvointipalveluissa<br />

Mervi Koukka teki yrityksen kannattavuuteen<br />

liittyvät laskelmat.<br />

Tallin suunnittelussa hyvä arkkitehti<br />

on puolestaan kaiken a ja<br />

o”, Minna ja Miia kertovat.<br />

Heidän mielestään hevosalan<br />

pitäisi panostaa yhdessä kannattavuuteen.<br />

Asiakkailta pitäisi uskaltaa<br />

pyytää palveluista sellaista<br />

hintaa, että toiminta on kannattavaa.<br />

Kun jotkut yrittäjät alihinnoittelevat<br />

palvelunsa asiakkaiden<br />

tavoittamiseksi, menee pohja myös<br />

muiden yrittäjien toiminnalta.<br />

Satu Haapakoski on HevosAgro II<br />

-hankkeen projektisihteeri.<br />

Ratsutalli Cavadeokseen voi tutustua<br />

osoitteessa www.cavadeos.fi.<br />

Hyvinvointipalveluja tuottavien hevosyritysten pienryhmävalmennus<br />

keväällä <strong>2013</strong>. Päivissä mukana mm. asiantuntijaluentoja,<br />

yritysvierailuja ja verkostoitumista. Tilaisuuksien tarkemmat<br />

ohjelmat ja paikat vahvistetaan piakkoin.<br />

pe 12.4. Hevosen käyttö hyvinvointipalveluissa<br />

ma 29.4. Liiketoimintasuunnitelma ja tuotteistaminen<br />

ma 13.5. Asiakkaan kohtaaminen ja markkinointi<br />

to 13.6. Eläin yhteistyökumppanina<br />

Kehittyvä hevosala Pohjois-Pohjanmaalla -<br />

hevostalouden kehittämisseminaarit<br />

ke 17.4. klo 17.30-21, <strong>Oulu</strong>n ravirata, katsomon kahvio<br />

to 18.4. klo 17.30-21, Keskisen ravirata, Ylivieska, tallikahvio<br />

pe 19.4. klo 17.30-21, Sokos Hotel Kuusamo<br />

Tilaisuuksissa kuullaan mm. valtakunnallisesta Mahdollisuuksien<br />

hevonen -kehittämisohjelmasta, maakunnallisen seurantakyselyn<br />

tuloksista ja keskustellaan paikallisista hevostalouden<br />

kehittämistarpeista.<br />

Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia! Lisätietoa ja ilmoittautumiset<br />

osoitteessa www.proagriaoulu.fi/hevosagro > Ajankohtaista<br />

tai satu.haapakoski@proagria.fi, puh. 045 6578 716.<br />

www.proagriaoulu.fi/hevosagro<br />

Luomutilat<br />

luottavat<br />

tulevaisuuteen<br />

Tuotannon tehokkuuden<br />

ja tuottavuuden<br />

parantaminen satotasoa<br />

nostamalla, oman<br />

osaamisen kehittäminen<br />

sekä tilojen välisen<br />

yhteistyön lisääminen ovat<br />

luomutilojen tärkeimpiä<br />

kehityskohteita.<br />

”Luomutilat panostavat uusien<br />

teknologiavaihtoehtojen käyttöönottoon<br />

sekä entistä parempaan<br />

tuotteiden myynnin ja<br />

markkinoinnin suunnitteluun,<br />

kertoo <strong>ProAgria</strong> Keskusten Liiton<br />

luomupalvelujen kehityspäällikkö<br />

Marja Suutarla.<br />

Tulokset käyvät ilmi Pro-<br />

Agrian tammikuussa teettämästä<br />

luomukyselystä, jossa<br />

luomutuotantotilat arvioivat<br />

tuotannon kehittämiseen ja<br />

luomutuotannon näkymiin<br />

liittyviä asioita. Kyselyyn vastasi<br />

344 luomutilaa eri puolelta<br />

Suomea.<br />

Kyselyyn vastanneista luomutiloista<br />

45 prosenttia piti kannattavuuttansa<br />

tällä hetkellä<br />

tyydyttävänä, 31 prosenttia hyvänä<br />

ja viisi prosenttia erittäin<br />

hyvänä. Tiloista 44 prosenttia<br />

arvioi kannattavuuden säilyvän<br />

kolmen tulevan vuoden aikana<br />

ennallaan ja noin 38 prosenttia<br />

arvioi sen paranevan<br />

nykyisestä.<br />

”Kannattavuusnäkemyksiin<br />

vaikuttaa viime vuosien kotimaisen<br />

kysynnän vahvistuminen<br />

ja luomuhintojen positiivinen<br />

kehitys. Luomusektorin<br />

elintarvikeketjut kertovat kysynnän<br />

kasvusta myös tulevaisuudessa”,<br />

Marja Suutarla<br />

toteaa.<br />

LUOMUTUOTANTOON siirtymiseen<br />

vaikuttaa eniten kannattavuus.<br />

Yli 40 prosenttia<br />

tiloista vastasi siirtyneensä<br />

tavanomaisesta tuotannosta<br />

luomuun tästä syystä.<br />

Luomutilat pitivät tärkeimpinä<br />

kannattavuuden parantamisen<br />

keinoina satotasojen<br />

nostoa, lisämaan hankintaa<br />

ja yhteistyötä muiden tilojen<br />

kanssa. Tuotannon kehittämisen<br />

ja kasvun pahimpina<br />

esteinä nähtiin lisämaan oston<br />

tai vuokrauksen ja tuotantopanosten<br />

korkea hinta sekä<br />

tuotantoehdot ja niihin liittyvä<br />

byrokratia.<br />

”Elintarvikeketjun muut toimijat<br />

pitävät tärkeänä, että<br />

luomuun siirrytään kannattavuuden<br />

vuoksi. Se merkitsee<br />

yrittäjämäistä toimintatapaa,<br />

jolloin ketjun jäsenet voivat<br />

keskustella keskenään samanlaisista<br />

asioista”, Marja Suutarla<br />

sanoo.<br />

MENESTYVÄLLE luomutilalle<br />

tunnusomaista on osaamisen<br />

jatkuva kehittäminen ja<br />

ennakkoluulottomuus. Luomutilat<br />

kokevat tarvitsevansa<br />

asiantuntijan tukea tulevaisuudessa<br />

muun muassa tuotannon-<br />

ja teknologiavaihtoehtojen<br />

ja viljelyn suunnitteluun<br />

sekä EU-tukiasioihin ja<br />

markkinointiin.<br />

”Asiantuntijoilta viljelijät<br />

kertoivat saavansa varmuutta<br />

tekemiseen, vertailutietoa<br />

ja kannattavuutta. Myös luomutuotannossa<br />

ovat lisääntyneet<br />

viljelijöitä kokoavat pienryhmät,<br />

jotka ovat yksi tärkeä<br />

<strong>ProAgria</strong>n toimintamuoto viljelijöiden<br />

verkottamiseen”, Marja<br />

Suutarla sanoo.<br />

<strong>ProAgria</strong> Keskusten<br />

luomuasiantuntijoiden<br />

yhteystiedot löytyvät osoitteesta<br />

www.proagria.fi/asiantuntijahaku<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 21

kasvi<br />

Typpimittaukset<br />

alkavat vapun tienoilla<br />

OLLI VALTONEN<br />

Liukoisen typen mittaus<br />

on yksi ympäristötuen<br />

lisätoimenpiteistä.<br />

Mittauksella selvitetään<br />

maanäytteestä nitraatti- ja<br />

ammoniumtypen määrä.<br />

Ympäristötukiehdot edellyttävät,<br />

että lohkoilta määritetään<br />

vähintään nitraattityppi.<br />

Lisäksi lohkoilta, joille on<br />

levitetty orgaanista lannoitetta,<br />

muokattu vihermassaa tai jotka<br />

ovat erittäin runsasmultaisia, pitää<br />

selvittää myös ammoniumtyppi.<br />

<strong>ProAgria</strong> mittaa kaikista näytteistä<br />

kummankin typen epäselvyyksien<br />

välttämiseksi.<br />

Typpinäytteet on otettava mittausta<br />

edellyttäviltä kasvulohkoilta<br />

siten, että näytteitä otetaan vähintään<br />

yksi näyte viittä hehtaaria<br />

kohti. Pieniä lohkoja voi yhdistellä<br />

siten, ettei viisi hehtaaria ylity.<br />

Tilan pitää analysoida vähintään<br />

30 prosenttia ympäristötukikelpoisesta<br />

alasta. Tähän<br />

alaan ei lasketa mukaan 1- ja 2-<br />

ryhmän puutarhakasvialoja eikä<br />

siemenmausteiden viljelyaloja.<br />

Puutarhatilojen jokaiselta kasvulohkolta<br />

on tehtävä vuosittain<br />

oma analyysi ennen kevät- ja lisälannoitusta.<br />

Kunta Osoite Päivämäärä Klo<br />

Vastuuhenkilö Kirsti Voho 0400 387 406<br />

Nivala <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n toimisto, Pajatie 5 2.5. ja 10.5. 8.00-13.00<br />

Haapajärvi HAI, Erkkiläntie 1 3.5. 8.00-12.00<br />

Kärsämäki Kataja 6.5. 8.00-13.00<br />

Pyhäjärvi Keskuskoulu, Tunturitie 1 7.5. 8.00-12.00<br />

Vastuuhenkilö Maire Pikkarainen 040 8453 580<br />

Haapavesi Nora 2.5. ja 10.5. 8.00-13.00<br />

Pulkkila A.Tahvola, Viitastentie 64 6.5. 8.00-12.00<br />

Kestilä Kanttorila, Kestilänraitti 4 as 2 8.5. 8.00-14.00<br />

Pyhäntä Tavastkengän koulu 7.5. 8.00-13.00<br />

Rantsila Maataloustoimisto, Sandelsintie 2 3.5. 8.00-13.00<br />

Vastuuhenkilö Sauli Kärenlampi 0400 412 659<br />

Siikajoki<br />

Ruukin Maaseututalo,<br />

<strong>ProAgria</strong>n toimisto, Ahlsrömintie 1P 2.5. 8.00-14.00<br />

Liminka, Lumijoki Limingan Osuusmeijeri, Meijeritie 4 3.5. ja 7.5. 8.00-14.00<br />

Muhos, Tyrnävä Koivikko, laboratorioluokka, Kirkkotie 1 6.5. 8.00-12.00<br />

<strong>Oulu</strong>, Hailuoto, <strong>Oulu</strong>nsalo, Kempele V. Blomqvist, Ollikaisentie 2, <strong>Oulu</strong> 6.5. 12.00-15.00<br />

Vastuuhenkilö Anitta Talus 0400 675 673<br />

Alavieska Vanha Nuoppari, Virintie 5 6.5. 8.00-13.00<br />

Pyhäjoki P. Tiirinki, Hiihtomajantie 39 7.5. 8.00-11.00<br />

Merijärvi Kunnan varikko, Varikkotie 2.5. 8.00-12.00<br />

Vastuuhenkilö Olli Valtonen 040 7355 519<br />

Vihanti Nuorisoseurantalo, Onnelantie 16 30.4. 8.00-13.00<br />

Oulainen Honkamaja, vanha puoli 3.5. 8.00-13.00<br />

Ylivieska O.Valtonen, <strong>Oulu</strong>ntie 6 29.4. ja 8.5. 8.00-12.00<br />

Vastuuhenkilö Esko Viitala 0400 286 033<br />

Yli-Ii Karjalankylän Kuohu, Karjalantie 490 15.5. 8.00-12.00<br />

Pudasjärvi<br />

<strong>Oulu</strong>n seudun ammattioppilaitos, Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18 A<br />

Pajarakennus, käynti takapihan puolelta 16.5. 8.00-12.00<br />

Vastuuhenkilö Laina Hekkala 040 7329 658<br />

Kuusamo <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n toimisto, Keskuskuja 1 C 12 ilm. myöhemmin 8.00-12.00<br />

Taivalkoski Maaseututoimisto ilm. myöhemmin 8.00-12.00<br />

Näytteiden ottaminen<br />

- Mitattavalta lohkolta 15-25 osanäytettä.<br />

- Näyte otetaan 20-30 sentin eli<br />

käytännössä koko kyntökerroksen<br />

syvyydeltä.<br />

- Näytteeseen ei pidä tulla mukaan<br />

karjanlantaa tai muuta lannoitetta,<br />

joka vääristää tulosta.<br />

- Maata tarvitaan noin 2-3 dl eli<br />

noin puoli maanäyterasiaa.<br />

- Näytteet voi myös toimittaa pienissä<br />

muovipusseissa.<br />

- Näytteeseen tulee kirjata viljelijän<br />

nimi, tilatunnus ja kasvulohkon<br />

koko pitkä numero.<br />

Mitattavat lohkot<br />

Mitattavia lohkoja on oltava 30<br />

prosenttia tilan ympäristötukikel-<br />

poisesta pinta-alasta seuraavassa<br />

järjestyksessä:<br />

- Lohkot joille edellisenä syksynä<br />

on levitetty lantaa tai<br />

- esikasvina on ollut nurmi- tai<br />

viherkesanto tai palkokasvi, joka<br />

on kynnetty tai muokattu edellisenä<br />

syksynä.<br />

Ellei 30 prosentin alavaatimus<br />

täyty edellä mainituista tapauksista,<br />

viljelijä voi ottaa näytteet haluamistaan<br />

lohkoista seuraavasti:<br />

- heikkosatoiset lohkot<br />

- lohkot, joiden sato on jäänyt korjaamatta<br />

märkyyden takia<br />

- lohkolla on viljelty kasvia, jonka<br />

jälkeen maahan on mahdollisesti<br />

jäänyt tavallista runsaammin typpeä<br />

(herne, härkäpapu, kaali)<br />

Jos raiviolohkoille haetaan ympäristötukea,<br />

ota lisänäytteet oletetun<br />

tulevan ympäristötukialan<br />

mukaisesti. Suositeltavaa on ottaa<br />

tarvittavat näytteet ensisijaisesti<br />

vanhoista ympäristötukikelpoisista<br />

lohkoista.<br />

Näytteen säilytys<br />

- Viileässä tilassa enintään 12 tuntia<br />

ennen mittausta.<br />

- Jos yöt ovat viileitä, näytteet voi<br />

ottaa edellisenä ilta ja säilyttää<br />

ulkona.<br />

Ilmoittautuminen<br />

Tilaukset ja ilmoittautumiset tehdään<br />

osoitteessa www.proagriaoulu.fi.<br />

Palvelun voi tilata nettilomakkeella,<br />

johon on linkki pääsivulta.<br />

Ilmoittautua voi myös<br />

mittausten vastuuhenkilöille, joiden<br />

puhelinnumerot ovat tällä<br />

sivulla.<br />

Ilmoittaneille laitetaan tekstiviesti<br />

kännykkään mittausajankohdasta<br />

ja muistutus edellisenä päivänä<br />

mittauksesta. Näytteiden vastaanottoa<br />

helpottaa, kun ilmoittautumisen<br />

yhteydessä annetaan<br />

myös lohkotunnukset. Näytteen<br />

analysointihinta on 17,25 euroa,<br />

johon lisätään arvonlisävero.<br />

Viljelijä toimittaa maanäytteet<br />

mittauspaikalle ilmoitettuna aikana.<br />

Näytteet analysoidaan samana<br />

päivänä. Jos tulokset vaikuttavat<br />

lannoituksen, viljelijälle soitetaan<br />

tieto samana päivänä. Muuten<br />

pöytäkirjat tulevat postin välityksellä<br />

1-3 päivän aikana.<br />

22 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

Maatilan paloturvallisuuden<br />

ammattilainen<br />

- pelastussuunnitelmat<br />

- Icas, vakuutusyhtiöiden hyväksymät<br />

palovaroitin järjestelmät<br />

- rosteriset pikapalopostit - sammutinhuolto<br />

- poistumistie kyltit<br />

ps. tarkempaa infoa: www.temrex.fi<br />

PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ<br />

MAATALOUDEN<br />

KOTIELÄIN- JA TUOTANTORAKENNUKSIIN<br />

– Näytteenottoon perustuva laite<br />

– Tehokas pölynsuodatus<br />

ehkäisee vääriä hälytyksiä<br />

– Akkuvarmennus 24 h<br />

– Hälytyksen siirto GSM- tai<br />

lankapuhelinrobotilla<br />

– Alennusta vakuutusmaksuista<br />

PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ<br />

Pääkonttori: Puh. 020 845 0920<br />

BL-Palontorjunta Oy<br />

Temrex Oy Fax (09) 854 3181<br />

Kempeleentie 7 A, 90400 OULU<br />

p. (08) 5208 919<br />

www.icas.fi<br />

JUKKA-POTKURISEKOITIN<br />

Tehokkuus omaa luokkaansa<br />

muotoillun potkurin<br />

ansiosta.<br />

Katso tarkemmat<br />

tiedot ja kuvat<br />

netistä<br />

http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/<br />

TIKKASEN PAJA ky<br />

74720 Niemiskylä. Jari Tikkanen, p. 050 5642 878<br />

Kotimaiset taitto-ovet<br />

Puh. 0208 384 530<br />

www.findoor.fi, findoor@findoor.fi<br />

SIISTEJÄ<br />

HALLEJA<br />

NOPEASTI!<br />

Kotimaista polyuretaani-elementtien<br />

valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels)<br />

Nosto- ja rakentamispalvelut<br />

Termo Panels Oy<br />

Korpinmaantie 1<br />

18100 Heinola<br />

puh. (03) 883 700<br />

www.termopanels.fi<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 23

maisema<br />

Kyläkävelyllä harjaantuu<br />

maisemanlukutaito<br />

KIRSI KOSKELA<br />

Maisemanlukutaito<br />

vaatii harjaannusta<br />

ja alueen ympäristöja<br />

kulttuurihistorian<br />

tuntemista. Tätä taitoa<br />

voi harjoitella esimerkiksi<br />

kyläkävelyjen yhteydessä.<br />

Maiseman käsite voi olla<br />

monelle vieras ja laajaalaisuudessaan<br />

hankala.<br />

Maisema kattaa oikeastaan kaiken,<br />

mikä ympärillämme näkyy.<br />

Kulttuuriympäristöllä ja -maisemalla<br />

tarkoitetaan alueita, joilla<br />

näkyy ihmisen kädenjälki: muinaisjäännökset,<br />

eri-ikäiset rakennukset<br />

ja hakamaat.<br />

Luonnonmaisemia eli alkuperäisen<br />

luonnon alueita ei oikeastaan<br />

enää ole, sillä ihminen on jättänyt<br />

jälkensä kaikkialle. Maisemat eivät<br />

kuitenkaan liity aina näköaistiin,<br />

vaan on olemassa myös ääni- ja<br />

hajumaisemia. Jokaisella meistä<br />

on myös omia mielenmaisemia,<br />

kuten muistoja paikoista, jotka<br />

ovat meille tärkeitä.<br />

Yhteistyötä<br />

Maisemanlukutaito vaatii harjaannusta<br />

ja alueen ympäristöja<br />

kulttuurihistorian tuntemista.<br />

Kyläkävely on erinomainen tapa<br />

tutustua omaan kylämaisemaan.<br />

Voimme yhdessä etsiä maiseman<br />

arvot ja keskustella siitä, mil-<br />

Lampaat maisemanhoitotöissä Kolarin Vaattojärvellä elokuussa 2012.<br />

Luonnonmaisemia<br />

eli alkuperäisen<br />

luonnon alueita ei<br />

oikeastaan enää<br />

ole, sillä ihminen<br />

on jättänyt jälkensä<br />

kaikkialle.<br />

laisia mahdollisuuksia kohteilla<br />

olisi matkailun, vapaa-ajan tai<br />

kulttuuriympäristökasvatuksen<br />

kannalta.<br />

Kävelyllä kuljetaan yhdessä ennalta<br />

suunniteltu reitti kylän maisemassa,<br />

keskustellaan maisemaan<br />

liittyvistä arvoista ja erilaisista kei-<br />

Heli Pääkkö<br />

noista hoitaa maisemaa.<br />

Maisemanhoidonneuvojan työnkuvaan<br />

kuuluu myös kartoittaa kylien<br />

ja taajamien niittyjä, maisemapeltoja<br />

ja perinnemaisemia<br />

sekä tehdä niille hoitosuunnitelmia.<br />

Yhteistyötahoina voivat olla<br />

kunnat, kyläyhdistykset ja matkailuyritykset.<br />

Maisemasta kiinnostuneen kannattaa<br />

tutustua Maa- ja kotitalousnaisten<br />

maisemapalvelun kotisivuihin<br />

osoitteessa www.maajakotitalousnaiset.fi<br />

> Maisemasuunnittelu.<br />

Kestävää kehitystä<br />

Lapin Maa- ja kotitalousnaisten<br />

maisemanhoidon neuvonta<br />

jatkaa yhteistyötä Lapin ELYkeskuksen<br />

Maisemat Ruotuun<br />

(MARU) -hankkeen kanssa. Se<br />

jatkuu vuoden loppuun ja jatkoa<br />

suunnitellaan. Tänä vuonna<br />

hankkeessa korostuu yhteistyö<br />

matkailuyritysten kanssa, mutta<br />

myös kyläkävelyitä ja talkoita järjestetään.<br />

Lisäksi tulossa on erilaisia kursseja<br />

ja koulutuksia, jotka liittyvät<br />

kulttuuriympäristöihin, maisemanhoitoon,<br />

puutarhaan ja kierrätysmateriaaleihin.<br />

Haluan maisemanhoidonneuvojana<br />

edistää työssäni luonnon monimuotoisuuden<br />

ja kulttuuriympäristöjen<br />

tuntemusta ja säilymistä<br />

sekä tukea kestävää kehitystä.<br />

Yhteistyökumppanimme Lapin<br />

ammattiopiston Metsäruusun toimipiste<br />

Rovaniemellä palkittiin<br />

juuri Okka-säätiön eli opetus-,<br />

kasvatus- ja kulttuurialojen säätiön<br />

kestävän kehityksen sertifikaatilla.<br />

Sertifikaatti on ulkoinen<br />

tunnustus ansiokkaasta kestävän<br />

kehityksen työstä.<br />

Toivon, että kaikkialla Lapissa<br />

otetaan mallia Metsäruususta ja<br />

toimitaan arjessa kestävän kehityksen<br />

arvojen mukaisesti.<br />

Kirsi Koskela työskentelee<br />

Lapin Maa- ja kotitalousnaisten<br />

maisemanhoidonneuvojana.<br />

Maisemanhoidon päiviä Kainuussa<br />

Maisema ruotuun -hanke<br />

järjestää kesäkuussa kyläkävelyitä<br />

Kainuussa.<br />

Mukaan ovat tervetulleita maanomistajat,<br />

asukkaat, kesäasukkaat<br />

ja kaikki kiinnostuneet.<br />

Suomussalmen Kuivajärven vienalaismaisemissa<br />

kävelylle lähdetään<br />

maanantaina 17.6. kello 17.<br />

Kävelyllä pohditaan, mitä alueita<br />

kylällä voisi hoitaa laiduntamalla<br />

ja niittämällä.<br />

Kyläkävelyn jatkoksi järjestetään<br />

18.6. päivätalkoot, jonka<br />

kohteena on alustavasti kylän<br />

tanssilava. Puutavaralahjoituksia<br />

otetaan vastaan Domnan pirtillä.<br />

Yhteistyökumppanina talkoissa on<br />

Vienan Veräjä ry.<br />

Ruhtinansalmen kyläkävely järjestetään<br />

keskiviikkona 19.6 kello<br />

18. Kävelyllä saadaan eväitä kylän<br />

maisemanhoitoon. Maisemat<br />

Ruotuun -hanke järjestää kävelyn<br />

Ruhtinansalmen kyläyhdistyksen<br />

kanssa.<br />

Paltaniemen Eino Leino -talolla<br />

on rakennusperintöilta torstaina<br />

16.5. kello 14-19.<br />

Työnäytöksissä kunnostetaan<br />

ikkunoita ja keitetään punamultaa.<br />

Tarjolla on tietoa rakennusperinnön<br />

hoidosta ja tuista.<br />

Punamultamaalia voi tilaisuuden<br />

lopuksi ostaa omiin astioihin.<br />

Yhteistyökumppanina on<br />

MARA-hanke.<br />

Lisätietoa: Sari Leinonen,<br />

044 320 1641, sari.leinonen@<br />

maajakotitalousnaiset.fi;<br />

Kuivajärven tapahtumasta<br />

myös Anni Huovinen,<br />

044 358 2177,<br />

anni@domnanpirtti.fi ja<br />

Paltaniemen tapahtumasta<br />

Esa Heikkinen, 040 725 0478,<br />

esa.heikkinen@proagria.fi<br />

24 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

RUOKA<br />

Lähiruoan Lastauslaituri<br />

kokoaa tuottajat ja ostajat<br />

Miten lisätä lähiruoan<br />

käyttöä? Mistä tuottajat<br />

saisivat lisää asiakkaita?<br />

Mitä tuotteita kauppa<br />

haluaa hyllylleen? Muun<br />

muassa näihin kysymyksiin<br />

haetaan vastauksia Kainuun<br />

lähiruokafoorumin Lähiruoan<br />

Lastauslaituri -tapahtumassa<br />

16. huhtikuuta Kajaanissa.<br />

Lähiruokafoorumi on ostajien<br />

aktiivisuudesta syntynyt<br />

tapa yhdistää tuottajat ja<br />

ostajat. Tarkoituksena on lisätä<br />

näiden kahden toimijaportaan<br />

yhteistyötä ja kaupan käyntiä. Ostajat<br />

haluavat käyttää paikallisia<br />

tuotteita ja löytää uusia tuotteita<br />

tarpeisiinsa.<br />

Lähiruokafoorumi järjestetään<br />

messutapahtumana, jossa tuot-<br />

tajat ja jalostajat esittelevät ja<br />

maistattavat tuotteitaan. Ostajia<br />

on kutsuttu tilaisuuteen laajasti:<br />

Kainuun alueelta kauppojen, ravintoloiden<br />

ja julkisten ammattikeittiöiden<br />

edustajia sekä kauppojen<br />

edustajia <strong>Oulu</strong>n, Kuusamon,<br />

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon<br />

alueelta.<br />

Lähiruokafoorumiin on ilmoittautunut<br />

parikymmentä lähiruoan<br />

tuottajaa ja jalostajaa.<br />

”Tuottajia on ilmoittautunut jo<br />

tässä vaiheessa kiitettävästi. Tuotteita<br />

on laidasta laitaan: maito-,<br />

marja- ja sienituotteita, kalaa ja<br />

kalatuotteita, lihaa ja leipomotuotteita”,<br />

kertoo tapahtumaa<br />

organisoiva Anna-Kaija Kaikkonen<br />

Kainuun Maa- ja kotitalousnaisista.<br />

”Foorumi on hyvä tapa tutustua<br />

potentiaalisiin ostajiin. Haluamme<br />

ehdottomasti olla mukana esittelemässä<br />

tuotteitamme ja hakemassa<br />

uusia kontakteja. Toivomme,<br />

että elintarvikealan toimijat<br />

koosta riippumatta osallistuvat<br />

foorumiin”, kertoo Sotkamon<br />

Rahtipurkituksen yrittäjä Hannu<br />

Koponen.<br />

Kainuun<br />

lähiruokafoorumi,<br />

Lähiruoan<br />

Lastauslaituri<br />

tiistaina 16.4. klo<br />

12-15 Sokos Hotel<br />

Valjuksessa.<br />

Aitojamakuja.fi<br />

esittelee lähiruokaa<br />

Tulevaisuudessa foorumia voidaan<br />

toteuttaa myös muun muotoisena<br />

kuin messuina. Tärkeintä on luoda<br />

toimintamalli, josta sekä ostajat<br />

että tuottajat hyötyvät. Tapahtumaa<br />

tehdään ja kehitetään kohderyhmien<br />

toiveiden mukaan.<br />

Päivässä on mukana myös valtakunnallinen<br />

Aitoja Makuja -hanke<br />

tiedottamassa aitojamakuja.fi-sivuston<br />

mahdollisuuksista yrittäjille<br />

ja ostajille. Hanke on toteuttanut<br />

internetsivuston, jonka avulla voi<br />

hakea alueittain paikallisia elintarvikkeita.<br />

Lisätietoja: <strong>ProAgria</strong> Kainuu,<br />

Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset,<br />

suunnittelija Anna-Kaija Kaikkonen,<br />

puh. 044 320 1587, anna-kaija.<br />

kaikkonen@maajakotitalousnaiset.fi<br />

Kansainvälinen seminaari syksyllä <strong>Oulu</strong>ssa:<br />

Pohjoisia makuja, paikallista ruokakulttuuria<br />

Pohjoiset puhtaat raakaaineet,<br />

ruoka-alan trendit ja<br />

uusimmat tutkimustulokset<br />

sekä paikallinen<br />

ruokakulttuuri nousevat<br />

arvoonsa ja puheenaiheiksi<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 4.-6. syyskuuta<br />

järjestettävässä Pohjoiset<br />

arktiset maut – Northern<br />

Arctic Flavours -seminaarissa.<br />

Hotelli-ravintola Lasaretin<br />

alueella pidettävään seminaariin<br />

ja matkailutapahtumaan<br />

odotetaan kotimaisten<br />

ja paikallisten osallistujien<br />

lisäksi vähintään 100 kansainvälistä<br />

vierasta.<br />

”Seminaariin on tulossa kansainvälisiä<br />

alustuksia muun muassa<br />

slow food -liikkeestä ja marjojen<br />

terveysvaikutuksista. Ruoan<br />

turvallisuus ja puhtaus ovat jatkuvasti<br />

kiinnostava ja keskustelua herättävä<br />

aihe, projektisuunnittelija<br />

Arja Keränen sanoo.<br />

Seminaarin järjestää <strong>ProAgria</strong><br />

<strong>Oulu</strong>n ja <strong>Oulu</strong>n Maa- ja kotitalousnaisten<br />

hallinnoima Bothnia<br />

á carte -hanke. Paikallisina yhteistyökumppaneina<br />

ovat muun<br />

muassa Pohjois-Pohjanmaan<br />

Keittiömestarit, <strong>Oulu</strong>n keskustan<br />

ravintoloita, oppilaitoksia ja eri<br />

toimijoiden hankkeita.<br />

”Keittiömestarit ja keskustan<br />

ravintolat vastaavat tapahtuman<br />

osanottajille ja kaikille kiinnostuneille<br />

tarjottavasta Northern Arctic<br />

Flavours -menusta, jonka raaka-aineet<br />

tulevat paikallisilta pientuottajilta”,<br />

Arja Keränen kertoo.<br />

KESKIVIIKKO 2. syyskuuta osanottajat<br />

saavat esimakua arktisten<br />

makujen maailmasta yhteisessä iltatapahtumassa.<br />

Torstaipäivän seminaariteemana<br />

on arktinen kiireetön elämä ja ruoka.<br />

Kansainvälisten ja kotimaisten<br />

asiantuntijoiden puheenvuorot esittelevät<br />

muun muassa slow food -toimintaa<br />

Suomessa ja maailmalla.<br />

Iltapäivän työpajoissa Lasaretissa<br />

ja lähiseudun kohteissa paneudutaan<br />

slow food -teemaan, ruisleivän<br />

leivontaan, luonnonkaloihin sekä<br />

sienien ja marjojen poimintaan.<br />

Tarjolla on myös tutustumisretkiä<br />

alueen lähimatkailukohteisiin.<br />

PERJANTAINA on luvassa tietoa<br />

muun muassa terveellisestä ja turvallisesta<br />

ruoasta. EU:n näkökulmaa<br />

esittelee europarlamentaarikko<br />

Sirpa Pietikäinen. Luonnonmarjojen<br />

terveysvaikutuksista alustaa<br />

FT, tutkimusjohtaja Laura Jaakola<br />

Tromssan yliopiston Ilmastolaboratoriosta.<br />

Pohjoista marjanpoimintakulttuuria<br />

esittelee FM Satu<br />

Massa <strong>Oulu</strong>n yliopistosta.<br />

Seminaarin jälkeen osallistujat<br />

lähtevät retkille tutustumaan maakunnan<br />

erityispiirteisiin ja matkailukohteisiin.<br />

”Koillismaan ja Kuusamon retken<br />

sisällöstä vastaavat Bothnia á<br />

la carte ja Masva-hankkeiden pienryhmiin<br />

osallistuneet, ruokamatkailuverkostoa<br />

kehittävät paikalliset<br />

yrittäjät,”, Arja Keränen lisää.<br />

Bothnia á la carte on osa MAS-<br />

VA – Elinvoimaa ja menestystä<br />

maaseudulle -hanketta, jota rahoittaa<br />

Euroopan Maaseuturahasto.<br />

Tuen on myöntänyt Pohjois-<br />

Pohjanmaan ELY-keskus.<br />

Lisätiedot: Bothnia à la carte -hanke,<br />

projektisuunnittelija Arja Keränen,<br />

040 743 9731, arja.keranen@<br />

maajakotitalousnaiset.fi,<br />

www.arcticfla.fi.<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 25

uoka<br />

Gluteenittomia herkkuja<br />

keliaakikon kevätjuhliin<br />

Suomessa on yli 30 000<br />

diagnosoitua keliaakikkoa,<br />

joten aika moni miettii<br />

gluteenittomia tarjottavia<br />

kevään ja kesän<br />

kekkereihin. Kohtelias<br />

vieras ilmoittaa isäntäväelle<br />

erityisruokavalionsa jo<br />

kutsuun vastatessaan.<br />

Kun vieraita on pieni joukko,<br />

kaikki tarjottavat voivat olla<br />

gluteenittomia ja sopia kaikille.<br />

Keliaakikon ruokavaliossa<br />

ohra, ruis ja vehnä korvataan esimerkiksi<br />

riisillä, maissilla, tattarilla,<br />

hirssillä, tapiokalla, saagolla,<br />

sokerijuurikashiutaleilla, amarantilla,<br />

kvinoalla, taarolla, maniokilla,<br />

jamssilla, prosessoidulla vehnätärkkelyksellä<br />

sekä peruna-, soijaja<br />

arrowjuurijauhoilla.<br />

Myös puhdas kaura sopii keliaakikolle,<br />

kunhan varmistaa, ettei<br />

samassa myllyssä ole käsitelty<br />

keliaakikolle sopimattomia viljoja.<br />

Suurempia juhlia suunniteltaessa<br />

kannattaa miettiä tarjottavat<br />

niin, että suurin osa kävisi myös<br />

erityisruokavaliota noudattaville<br />

vieraille.<br />

Vinkkejä gluteenittomaan<br />

leivontaan<br />

• säilytä gluteenittomat tuotteet<br />

erillään gluteenia sisältävistä raaka-aineista<br />

• säilytä ja tarjoa leivonnaiset<br />

omissa astioissa<br />

• pese kädet ja kaikki työvälineet<br />

huolellisesti ennen käyttöä – myös<br />

pellit, kakkuvuoat ja uuni<br />

• käytä aina puhdasta leivinpaperia<br />

• gluteenittomia leipiä ei voi paahtaa<br />

samassa paahtimessa kuin tavallisia<br />

leipiä<br />

• laita gluteenittomat leivonnaiset<br />

eri lautaselle tarjolle ja varaa<br />

keliaakikkovieraalle oma aloittamaton<br />

leipärasvarasia ja puhdas<br />

voiveitsi<br />

• leivonnassa aineiden mittaus on<br />

erityisen tärkeää<br />

• kakkuvuokien jauhottamiseen soveltuvat<br />

mantelirouhe, kookoshiutaleet<br />

ja gluteenittomat jauhot<br />

• tavalliset ohjeet voi muuntaa gluteenittomiksi:<br />

yleissääntönä on,<br />

että 1 dl vehnäjauhoa vastaa 1 dl<br />

gluteenitonta jauhoseosta<br />

• leivonnaisten rakennetta voi parantaa<br />

lisäämällä taikinaan kananmunaa,<br />

maitoa, maitorahkaa<br />

tai juustoa<br />

• taikinat kannattaa alustaa koneella<br />

työn helpottamiseksi<br />

• taikinoita on helpompi käsitellä<br />

öljytyin käsin<br />

• lisäämällä leivonnaisiin gluteenittomia<br />

hiutaleita, rouheita, leseitä,<br />

pähkinöitä ja siemeniä saadaan<br />

leivonnaisiin tärkeää kuitua<br />

• kohota hiivataikinaleivonnaisia<br />

vain kerran<br />

• leivonnaiset kannattaa pakastaa<br />

mahdollisimman pian, koska ne<br />

kuivuvat nopeasti<br />

Gluteenittoman leivonnan<br />

apuaineet<br />

Gluteenittomassa leivonnassa käytetään<br />

apuaineina ksantaania ja<br />

psylliumia, jotka parantavat taikinoiden<br />

leivottavuutta. Taikina<br />

ei tartu käsiin, kaulittavuus helpottuu,<br />

käsiteltävyys paranee ja<br />

leivonnaisista tulee meheviä.<br />

Psylliumjauhe sekoitetaan nesteeseen<br />

ennen jauhoja ja annetaan<br />

turvota 10 minuuttia. Jauheen<br />

annostus on 1-2 ruokalusikkaa<br />

nestelitraa kohden. Psyllium sopii<br />

hiivalla ja leivinjauheella kohotettaviin<br />

leivonnaisiin. Psyllium sisältää<br />

72 prosenttia kuitua.<br />

Ksantaani kuohkeuttaa leivonnaisia<br />

ja antaa niille rapean kuoren.<br />

Se sopii erityisesti pikkuleipäja<br />

kakkutaikinoihin. Jauhe sekoitetaan<br />

jauhojen joukkoon ja sen<br />

annostus on yksi teelusikka jauhokiloa<br />

kohden. Pitsataikinoissa annostus<br />

on 2-3 teelusikkaa jauhokiloa<br />

kohti. Ksantaania käytetään<br />

murenemisen estämiseen ja se pitää<br />

leivonnaiset mehevinä.<br />

Kahvipöydän hurmaavat herkut<br />

-kursseillamme on hyviksi havaittu<br />

muun muassa seuraavat gluteenittomat<br />

leivonnaiset.<br />

Gluteeniton<br />

parsakaalipiirakka<br />

3 dl karkeaa jauhoseosta (Semper)<br />

½ tl suolaa<br />

100 g margariinia tai voita<br />

1 muna<br />

Täyte:<br />

250 g parsakaalia<br />

100 g sinihomejuustomurua<br />

3 munaa<br />

2 dl maitoa<br />

mustapippuria<br />

Nypi rasva jauhoseoksenjoukkoon.<br />

Lisää muna ja suola ja vaivaa taikinaksi.<br />

Painele taikina piirakkavuokaan,<br />

jonka halkaisija on 28<br />

senttiä. Esipaista pohjaa 200 asteessa<br />

noin 10 minuuttia. Pilko<br />

parsakaali pieniksi kukinnoiksi<br />

ja keitä niitä noin viisi minuuttia.<br />

Levitä parsakaalit ja homejuusto<br />

esipaistetulle piirakkapohjalle.<br />

Sekoita munat ja maito, mausta<br />

seos ja kaada pohjan päälle.<br />

Paista piirakkaa 200 asteessa noin<br />

30 minuuttia.<br />

Gluteenittomat<br />

vaniljakierrepullat (25-30 kpl)<br />

Pullataikina<br />

3 dl maitoa<br />

½ palaa hiivaa<br />

2 tl psylliumia<br />

1 tl suolaa<br />

1 dl sokeria<br />

1 kananmuna<br />

½ rkl kardemummaa<br />

9 dl hienoa jauhoseosta<br />

½ tl ksantaania<br />

100 g pehmeää rasvaa<br />

Vaniljatäyte<br />

75 g rasvaa<br />

2 dl tomusokeria<br />

1 tl maissitärkkelystä<br />

1 tl vanilliinisokeria<br />

Sekoita täytteen ainekset keskenään<br />

tasaiseksi massaksi. Liuota<br />

hiiva kädenlämpöiseen maitoon.<br />

Lisää nesteeseen psyllium ja anna<br />

sen turvota hetki. Sekoita taikinaan<br />

suola, sokeri, kananmuna ja<br />

kardemumma. Sekoita ksantaani<br />

jauhoihin ja lisää noin puolet jauhoista<br />

taikinaan koko ajan vaivaten.<br />

Lisää pehmeä rasva ja loput<br />

jauhot. Kauli taikinasta heti hyvin<br />

jauhotetulla pöydällä noin puolen<br />

sentin paksuinen suorakaiteen<br />

muotoinen levy. Levitä täyte<br />

levylle ja rullaa taikina tiiviiksi<br />

rullaksi. Leikkaa rullasta paloja.<br />

Kohota valmiita pullia lämpimässä<br />

20-30 minuuttia. Voitele pullat<br />

kananmunalla ja ripottele pinnalle<br />

raesokeria. Paista 225 asteessa<br />

noin 15 minuuttia.<br />

Macaronit (n. 20 kpl)<br />

3 kpl kananmunanvalkuaista<br />

½ dl sokeria<br />

3 dl tomusokeria<br />

150 g mantelijauhetta<br />

elintarvikeväriä<br />

Täyte:<br />

1 dl Lemoncurd-tahnaa, hilloa tai<br />

marmeladia<br />

26 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

HELENA LAHDENPERÄ<br />

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähän<br />

kerrallaan koko ajan vatkaten. Sekoita joukkoon<br />

varovasti tomusokeri, mantelijauhe ja tilkka elintarvikeväriä.<br />

Pursota noin 40 kahden euron kokoista<br />

ympyrää vieretysten leivinpaperille uunipellille. Paista<br />

150 asteessa alimmalla tasolla 15-20 minuuttia. Irrota<br />

marengit leivinpaperista, levitä toiselle puolikkaalle<br />

täytettä ja paina toinen puolikas päälle.<br />

Mansikkakakku<br />

pohja:<br />

4 munaa<br />

1½ dl sokeria<br />

1 dl perunajauhoja<br />

½ dl kaakaojauhoja<br />

1 tl leivinjauhetta<br />

Täyte 1: mansikkahilloa<br />

Täyte 2 ja kuorrutus:<br />

5 dl vispikermaa<br />

200 g vähälaktoosista tuorejuustoa tai<br />

mascarponejuustoa<br />

1 dl sokeria<br />

1 tl vaniljasokeria<br />

1 appelsiinin raastettu kuori<br />

1 l tuoreita mansikoita<br />

Kostutukseen:<br />

¾ dl kahvijuomaa<br />

vaniljasokeria<br />

Koristeeksi:<br />

1 l tuoreita mansikoita<br />

sitruunamelissan tai mintunlehtiä<br />

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää siivilän läpi<br />

keskenään sekoitetut jauhot, kaakao ja leivinjauhe.<br />

Levitä taikina leivinpaperille uunipannulle ja paista<br />

225 asteen lämmössä noin kahdeksan minuuttia.<br />

Leikkaa jäähtynyt levy kahtia. mausta kylmä kahvi<br />

vaniljasokerilla ja kostuta toinen kakkulevy pullapensselin<br />

avulla. Valmista täyte. Vaahdota kerma<br />

ja lisää siihen juusto ja sokerit. Pese appelsiini<br />

kuumalla vedellä ja raasta kuoren oranssi pinta.<br />

Lisää kuoriraaste ja pilkotut mansikat täytteeseen.<br />

Levitä pohjan päälle ohut kerros mansikkahilloa<br />

ja sen päälle puolet täytteestä. Aseta toinen kakkulevy<br />

päälle. Kostuta se lopulla kahvilla ja levitä<br />

päälle ohut mansikkahillokerros ja sitten loput<br />

täytteestä. Viipaloi tuoreet mansikat ja koristele<br />

kakku niillä ja sitruunamelissan oksilla.<br />

Vinkki: voit valmistaa kakun myös pakastetuista<br />

lakoista. Valuta marjat ja käytä mehu kostutukseen.<br />

Helena Lahdenperä on <strong>Oulu</strong>n Maa- ja<br />

kotitalousnaisten kotitalous- ja elintarvikeneuvoja.<br />

Perhehoidosta apua vanhuksille<br />

Ikääntyvien osuus kasvaa maaseudulla nopeasti. Samalla kasvaa myös vanhusten<br />

erityyppisten asumisvaihtoehtojen kysyntä. Mahdollisuuksia perhehoidon<br />

järjestämiseksi on maaseudulla enemmän kuin arvaammekaan.<br />

Maa- ja kotitalousnaiset ovat edistäneet vanhusten perhehoitoa Perhehoito<br />

– apu vanhuksille ja mahdollisuus maaseudulle -hankkeen avulla. Sen tavoitteena<br />

oli lisätä perhehoidon tunnettuutta maaseudulla ikäihmisten hoitomuotona,<br />

koota tietoa perhehoitajiksi aikoville ja kannustaa perhehoitajaksi<br />

ryhtymistä maaseudulle.<br />

Hanke on toteutettu yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa ja sitä on rahoittanut<br />

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Hankkeen aikana järjestettiin eri<br />

puolilla Suomea infotilaisuuksia perhehoidosta<br />

ja tehtiin perhehoitajille<br />

suunnattu haastattelututkimus.<br />

PERHEHOITAJAKSI ryhtyminen oli<br />

usein lähtenyt henkilökohtaisesta<br />

muutoshalusta tai -tarpeesta. Aiheen<br />

pariin oli vetänyt vanhustyön arvostus ja halu tehdä työtä omassa kodissa esimerkiksi<br />

pitkien työmatkojen välttämiseksi. Lapsilta tai omaisilta vapautuneet<br />

huoneet olivat usein yksi käytännön taustatekijä ratkaisuissa.<br />

Haastatteluissa perhehoitajat kertoivat hyvistä kokemuksistaan, joita olivat<br />

mahdollisuus hoitaa pieniä lapsia tai muita omaisia kotona, hyvä mieli toisten<br />

auttamisesta, itsenäinen ja vaihteleva työ, mukavat juttutuokiot ja naurunhetket<br />

vanhusten kanssa sekä ilo asukkaiden ja omaisten tyytyväisyydestä.<br />

PERHEHOIDOSSA vanhus otetaan asumaan omaan kotiin joko osa-aikaisesti<br />

tai pysyvästi. Se on hyvä ratkaisu, kun vanhus ei vielä tarvitse laitoshoitoa, mutta<br />

eläminen omassa kodissa tuntuu turvattomalta ja yksinäiseltä. Lyhytaikainen<br />

perhehoito sopii hyvin esimerkiksi omaishoitajien lomitukseen<br />

Perhehoitajaksi voi ryhtyä periaatteessa kuka tahansa, kun hoidettavia on<br />

enintään neljä. Kunta tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa ja<br />

samalla varmistaa, että hoitaja ja hänen kotinsa soveltuvat tehtävään.<br />

Vanhuksia ilahduttaa hoitopaikan kodinomaisuus. Maaseudulla tilavat rakennukset<br />

ja luonnonläheinen ympäristö sekä mahdollisuus piha- ja puutarhatöihin<br />

luovat hyvät perhehoidon puitteet. Ne tuovat lisäarvoa vanhusten<br />

hyvinvointiin, hoitoon ja asumiseen.<br />

Vanhusten perhehoidon järjestämisestä ja valvonnasta vastaa kunta. Sen<br />

vastuulla on tehdä toimintaohje, joka kuvaa, miten perhehoito toteutetaan.<br />

Kunta arvioi hoidettavan toimintakyvyn ja hyväksyy perhehoitajan ja kodin tilojen<br />

soveltuvuuden tehtävään.<br />

Kunta ja perhe-hoitaja solmivat sopimuksen muun muassa hoitopalkkiosta,<br />

kulukorvauksesta ja perhehoitajan muusta tuesta.<br />

POHJOIS-POHJANMAAN joissakin kunnissa on virinnyt kiinnostus vanhusten<br />

perhehoitoon. Tietoa ja keskustelua asiasta tarvitaan paljon, että löydetään sopivat<br />

toimintamallit kunnan, vanhuksen, perhehoitajan ja omaisten kesken.<br />

Tulevina vuosina tarvitaan uusia vaihtoehtoisia hoitomalleja. Perhehoito<br />

olisi yksi parhaista kokeilemisen arvoisista malleista maaseudulla.<br />

Lisätietoa asiasta saa Perhehoitoliitosta ja kunnan vanhuspalveluista<br />

vastaavalta henkilöltä.<br />

Maa- ja kotitalousnaisten kotisivuilla www.maajakotitalousnaiset.fi<br />

on lisätietoa toteutuneesta hankkeesta. <strong>Oulu</strong>n<br />

Maa- ja kotitalousnaisten HYPYT-hankkeessa käsitellään<br />

myös perhehoitoon liittyviä asioita.<br />

MAIJA-LIISA TAUSTA-OJALA<br />

toiminnanjohtaja<br />

<strong>Oulu</strong>n Maa- ja kotitalousnaiset<br />

Aitojen asioiden puolesta<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 27

allakka<br />

siellä missä aurinko paistaa!<br />

Jo15 vuotta<br />

lomia suomalaisille!<br />

Juhlavuoden<br />

tarjouksia netissä !<br />

SUORAT LENNOT<br />

OULUSTA<br />

TURKKIIN<br />

Lennot lauantaisin<br />

ALK.509 €<br />

esim. Alanya 18.5.<br />

LAVINIA-hsto, 3*, ea<br />

ALL INCLUSIVE!<br />

ALK.619 €<br />

esim. Alanya 18.5.<br />

Hot. Grand Atilla 3*<br />

KOHTEINA MYÖS:<br />

ANTALYA, KEMER, BELEK<br />

sekä 18.10. BODRUM<br />

SYKSYLLÄ MYÖS<br />

TUNISIAAN<br />

SUORAAN OULUSTA<br />

perjantaisin 4.-25.10.<br />

ALK. 589€<br />

(esim. lähtö 4.10)<br />

Alkaen/1 vko. Majoitus 2h-huoneessa,<br />

yksin matkustavalle 1h- lisä.<br />

Ilman palvelumaksua 24 h<br />

detur.fi<br />

Parhaat tarjoukset netistä<br />

P. 0207 850 850<br />

ma-pe 8:30 - 22, la-su 10-19<br />

Koulutukset ja tapahtumat<br />

<strong>ProAgria</strong> Kainuu<br />

KAJAANI<br />

Ennakoivan ajon kurssi la<br />

13.4. Kainuun Prikaati,<br />

Kivimäen ajoharjoittelurata.<br />

Järj. Maanpuolustuskoulutus<br />

ry.<br />

Lisätietoja: www.mpk.fi ><br />

Koulutuskalenteri<br />

Kainuun Lähiruokafoorumi,<br />

Lähiruoan Lastauslaituri<br />

ti 16.4. klo 12-15,<br />

Sokos Hotel Valjus. Sivu 25<br />

Rakennusperintöilta to 16.5. klo<br />

14-19 Paltaniemen Eino Leino<br />

-talo, Sutelantie 28. Sivu 24<br />

PALTAMO<br />

Perhe- ja perintöoikeuden tupailta<br />

ti 16.4. klo 18.30 Kainuun<br />

Opisto. Sivu 7.<br />

Varhaisen välittämisen koulutuspäivä<br />

pe 3.5. klo 9.30-15 Kainuun<br />

Opisto. Asiantuntijana psykologi<br />

Pirkko Lahti. Ilm. 29.4. mennessä<br />

044 320 1581<br />

PUOLANKA<br />

Kuntosaliopastusta tiistaisin 23.4.<br />

saakka klo 11-12. Lisäksi ti 30.4.<br />

klo 10 UKK-kuntotesti.<br />

Toukokuun alusta kuntosali jatkuu<br />

omatoimisesti (maksuton).<br />

SOTKAMO<br />

Vesiliikunta maanantaisin ma<br />

22.4. saakka klo 12-12.45. Tied.<br />

Marjatta Pikkarainen, 044 320 1585.<br />

SUOMUSSALMI<br />

Maisemanhoidon päivät – kyläkävely<br />

ja päivätalkoot – Kuivajärven<br />

Domnan pirtillä ma-ti 17.-18.6.<br />

Ruhtinansalmen kyläkävely ke<br />

19.6. Sivu 24<br />

Opintoretkelle!<br />

Luomuretki Länsi-Suomeen ti-to<br />

23.-25.4. Tutustutaan luomutilohin,<br />

luomutuoteyrityksiin ja mm.<br />

MTK:n tyyppinavettaan Vesilahdella.<br />

Tied. Esa Heikkinen 040 725<br />

0478<br />

Lisätietoa Kainuun koulutuksista<br />

ja tapahtumista osoitteessa<br />

www.proagria.fi/kainuu.<br />

Lisäksi maa- ja metsätalouteen<br />

liittyviä koulutuksia osoitteessa<br />

www.tukinetti.net.<br />

<strong>ProAgria</strong> Lappi<br />

ROVANIEMI<br />

Maa- ja kotitalousnaisten<br />

edustajakokous ja järjestöväen<br />

virkistyspäivä la 20.4. klo 10<br />

Lapin Urheiluopisto.<br />

<strong>ProAgria</strong> Lappi ry:n vuosikokous<br />

ti 7.5. Eteläranta 55.<br />

Tietoa Lapin koulutuksista<br />

osoitteissa www.proagrialappi.fi<br />

ja www.lappimaatalous.fi.<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />

HAAPAJÄRVI<br />

Asiakaslähtöinen markkinointi<br />

ja tuotteistaminen -seminaari<br />

hevostalousyrittäjille to 25.4. klo<br />

VYYHTI-hankkeen vesistökunnostuksen<br />

ja ympäristönhoidon<br />

opastustyöpajat alkavat!<br />

Katso lähipaikkakuntasi tilaisuus ja<br />

ilmoittaudu! Lisätietoja:<br />

www.proagriaoulu.fi/vyyhti tai<br />

Jaana Rintala, puh. 045 6578 717.<br />

9-16 Haapajärven ammattiopisto.<br />

Sivu 21<br />

KALAJOKI<br />

Johtaminen ja laatuajattelu -seminaari<br />

hevostalousyrittäjille ti 7.5.<br />

klo 9-16 Tapion tupa. Sivu 21<br />

KUUSAMO<br />

Kehittyvä hevosala Pohjois-<br />

Pohjanmaalla – hevostalouden<br />

kehittämisseminaari pe 19.4. klo<br />

17.30-21, Sokos Hotel Kuusamo.<br />

Sivu 21<br />

Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi<br />

la 20.4. klo 9-15, testi klo 15-16,<br />

Vuotungin Kylätalo, Vuotungintie<br />

319. Ilm. anne.kipina@proagria.fi,<br />

(08) 316 8611<br />

OULU<br />

Kehittyvä hevosala Pohjois-<br />

Pohjanmaalla - hevostalouden<br />

kehittämisseminaari ke 17.4. klo<br />

17.30-21, <strong>Oulu</strong>n ravirata, katsomon<br />

kahvio. Sivu 21<br />

Hygieniaosaamistesti ke 24.4. ja<br />

pe 14.6. klo 10-11, 20.9. klo<br />

15-16.<br />

Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi<br />

ti 4.6. klo 9-16 <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, Kauppurienkatu<br />

23, 3. krs. Tied. ja ilm. anne.kipina@<br />

proagria.fi, (08) 316 86111<br />

Kasvinsuojelukoulutus to 25.4.<br />

klo 10-14 <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulu,<br />

Luonnonvarayksikkö,<br />

Metsäkouluntie. Sivu 29<br />

Kalastuksenvalvojakoulutus ja<br />

-tentti to 2.5.<strong>2013</strong> klo 8.30-16<br />

<strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulu,<br />

Luonnonvara-alan yksikkö,<br />

Metsäkouluntie. Sivu 30<br />

HYPYT-hankkeen Sähköisen<br />

markkinoinnin sisällöntuotanto<br />

-seminaarit ja työpajat: Markkinointi<br />

ja myyntiseminaari to 18.4.<br />

Sisällöntuotantotyöpaja, videointi<br />

ke 22.5.<strong>2013</strong>. Sisällöntuotantotyöpaja,<br />

verkkokauppa ke 29.5.<br />

Tied. leila.junttila@maajakotitalousnaiset.fi,<br />

puh.040 514 1365<br />

Riukuaita kruunaa perinnemaisemia<br />

pe-la 16.-17.8. Pikkufarmari.<br />

Sivu 13<br />

Pohjoiset ja arktiset maut –<br />

Northern and Arctic Flavours<br />

-seminaari ja matkailutapahtuma<br />

ke-pe 4.-6.9. Lasaretti, Aurora-<br />

Sali. Sivu 25<br />

PUDASJÄRVI<br />

Kasvinsuojelukoulutus ti 7.5. klo<br />

10-14 <strong>Oulu</strong>n seudun ammattiopisto,<br />

Pudasjärven yksikkö. Sivu<br />

29<br />

Riukuaita kruunaa perinnemaisemia<br />

la 3.8. Jonku. Sivu 13<br />

PYHÄJÄRVI<br />

Laidunpäivä to 25.4. klo 10-15<br />

Verkkoranta. Sivu 13<br />

SIIKAJOKI<br />

Yrittäjän jaksaminen -seminaari<br />

hevostalousyrittäjille to 30.5.<br />

klo 9-16 Ruukin maaseutuopisto.<br />

Sivu 21<br />

SIIKALATVA<br />

Riukuaita kruunaa perinnemaisemia<br />

la 8.6. Siikajoki, Revonlahti ja<br />

la 7.9. Rantsila, Mankila. Sivu 13<br />

YLIVIESKA<br />

Kehittyvä hevosala Pohjois-<br />

Pohjanmaalla – hevostalouden<br />

kehittämisseminaari to 18.4.<br />

klo 17.30-21, Keskisen ravirata,<br />

tallikahvio. Sivu 21<br />

Tuorein tieto Pohjois-Pohjanmaan<br />

tulevista koulutuksista<br />

ja tapahtumista osoitteessa<br />

www.proagriaoulu.fi.<br />

Anu Pentik<br />

juhlapuhujaksi<br />

Lapin Maa- ja kotitalousnaisten<br />

edustajakokous<br />

ja virkistyspäivä<br />

pidetään lauantaina 20.4.<br />

klo 11-13.30 Rovaniemen<br />

Santasportissa Lapin Urheiluopistolla<br />

Hiihtomajantie<br />

2:ssa.<br />

Virkistyspäivän vieraaksi<br />

ja juhlapuhujaksi on tulossa<br />

lappilainen yrittäjänainen,<br />

keramiikkataiteilija Anu Pentik.<br />

Juhlan jälkeen on mahdollista<br />

käydä tutustumassa<br />

käsityömessuihin Lappi<br />

Areenalla.<br />

Puuttuuko<br />

hygieniapassi?<br />

<strong>Oulu</strong>n Maa- ja<br />

kotitalousnaiset järjestää<br />

hygieniaosaamistestejä<br />

säännöllisesti ympäri<br />

vuoden. Kevätkesän<br />

aikana on tarjolla<br />

testitilaisuuksia<br />

Kuusamossa ja <strong>Oulu</strong>ssa.<br />

28 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

Syysretkelle Pohjois-<br />

Norjaan 18.-22.8.<strong>2013</strong><br />

Tule mukaan <strong>Oulu</strong>n Maaja<br />

kotitalousnaisten retkelle<br />

Paatsjokilaaksoon ja Varangin<br />

vuonolle. Tutustumme<br />

Itä-Finnmarkin ainutlaatuiseen<br />

luontoon, kulttuuriin ja<br />

historiaan Pasvikin kansallispuistossa<br />

Venäjän rajan tuntumassa.<br />

Matkaamme Kirkkoniemestä<br />

Vuoreijaan maailman kauneimmaksi<br />

merimatkaksi kutsuttua<br />

Hurtigruten-reittiä.<br />

Sunnuntai 18.8. Matka Ivaloon.<br />

Ruokailemme ja kahvittelemme välillä.<br />

Majoitumme Hotelli Ivaloon<br />

ja ruokailemme yhdessä.<br />

Maanantai 19.8. Suuntaamme<br />

Sevettijärvelle ja piipahdamme<br />

perinnetalossa ja lounaalla. Näätämössä<br />

ylitämme Norjan rajan ja<br />

käännymme Svanvikiin. Majoitumme<br />

kansallispuistokeskukseen. Illan<br />

kruunaa päivällinen Melkefossissa<br />

Birkin viikinkitalossa.<br />

Tiistai 20.8. Tutustumme luontokeskuksen<br />

näyttelyyn ja lähdemme<br />

Kirkkoniemeen. Nousemme laivaan<br />

ja bussimme kiertää maitse<br />

Varangin vuonon. Merimatka M/S<br />

Lofoten -laivalla Kirkkoniemestä<br />

Vuoreijaan kestää nelisen tuntia<br />

ja sen aikana nautimme buffetpöydän<br />

herkuista. Majoitumme<br />

Vardö-hotelliin.<br />

Keskiviikko 21.8. Ajelemme Ekkeröyaan<br />

ja tutustumme lintukallioon,<br />

jolla pesii 20 000 pikkukajavaparia.<br />

Vesisaaressa käymme<br />

tuliaisostoksilla ja Polmakissa<br />

lounaalla. Palaamme Utsjoen<br />

kautta Suomeen ja majoitumme<br />

Saariselälle Riekonlinna-hotelliin.<br />

Illalla ruokailemme hotellin ravintolassa.<br />

Torstai 22.8. Kotimatkalla. Rovaniemen<br />

tienoilla lounastamme.<br />

Retkipaketti sisältää bussimatkan,<br />

majoituksen jaetussa kahden<br />

hengen huoneessa, Hurtigrutenlaivamatkan<br />

Kirkkoniemestä Vuoreijaan<br />

buffet-ruokailuineen, muut<br />

ohjelmassa mainitut ruokailut,<br />

pääsymaksut ja opastukset.<br />

Lisätiedot, ilmoittautumiset,<br />

syntymäajat ja<br />

erityisruokavaliotoivomukset 30.4.<br />

mennessä: <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />

puh. (08) 316 8611,<br />

anne.kipina@proagria.fi.<br />

Alfamer/Kariston<br />

taattua kalustoa<br />

Eilispäivän traktoreita<br />

Til.nro S187, suos.hinta 30,20<br />

TULOSSA<br />

TOUKOKUUSSA:<br />

Massey-Ferguson<br />

Suomessa 1958-1982<br />

Til.nro S307,<br />

suos.hinta 35,80<br />

Kotimaiset traktorit<br />

Uudistettu painos<br />

Til.nro S120,<br />

suos.hinta 33,20<br />

Traktorit Vetovoiman vuosisata<br />

Til.nro KA5534, suos.hinta 25,30<br />

Erikoiskirjakauppa Alfamer on nyt Helsingin keskustassa:<br />

Kaisaniemenkatu 13, 00100 Hki, puh. (09) 774 2810<br />

Nettikauppamme osoitteessa: www.alfamer.fi<br />

Valitse OIKEA ovi.<br />

Kevään <strong>2013</strong> ympäristötuen mukaiset<br />

kasvinsuojelukoulutukset<br />

to 25.4. klo 10-14 <strong>Oulu</strong>, <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulu,<br />

Luonnonvarayksikkö, Metsäkouluntie<br />

ti 7.5. klo 10-14 Pudasjärvi, <strong>Oulu</strong>n seudun ammattiopisto,<br />

Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18 A<br />

Ympäristötuen vaatimuksena olevaan kasvinsuojelukoulutukseen<br />

on osallistuttava viiden vuoden välein.<br />

Koulutus vaaditaan henkilöltä, joka tekee kasvinsuojeluruiskutuksia.<br />

Koulutuksen hinta on 65 euroa (sisältää kahvitarjoilun),<br />

joka maksetaan käteisellä paikan päällä. Kouluttajana<br />

on Antti Harjunen, <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>.<br />

Ilmoittautumiset kahta viikkoa ennen kurssiajankohtaa: <strong>ProAgria</strong><br />

<strong>Oulu</strong>, (08) 316 8611, anne.kipina@proagria.fi. Ilmoittautumisen<br />

yhteydessä tarvitaan tilatunnus ja yhteystiedot osallistumistodistusta<br />

varten.<br />

Turnerilta löydät vahvat ja<br />

kestävät ovet maatalouteen!<br />

Soita 0207 330 330<br />

ja löydä se oikea!<br />

www.turner.fi<br />

TEE NYT<br />

HUOLTO-<br />

SOPIMUS!<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 29

kala<br />

Kasvava kaivostoiminta vaikuttaa myös vesiluontoon<br />

Vesialueen omistajan on itse<br />

puolustettava oikeuksiaan<br />

OUTI KASKI<br />

Kiihtyvän kaivosbuumin<br />

kanssa lisääntyvät samaan<br />

tahtiin myös kaivosten<br />

moninaiset vaikutukset<br />

ympäristöön ja vesiluontoon.<br />

Vesialueiden omistajien on<br />

puolustettava itse omia<br />

oikeuksiaan ja pyrittävä<br />

huolehtimaan siitä, että<br />

niitä ei loukata. Ellei<br />

haittoja pystytä estämään,<br />

on huolehdittava asiaan<br />

kuuluvista korvauksista.<br />

Maailman kaivosteollisuuden<br />

uusi kausi näkyy<br />

myös Suomessa, kun<br />

malmin hinta on noussut uusiin<br />

ulottuvuuksiin. Pienetkin malmivarannot<br />

kannattaa kaivaa ja hyödyntää.<br />

Vuonna 2011 Suomessa<br />

oli 52 toimivaa kaivosta tai louhosta,<br />

joista metallimalmikaivoksia<br />

oli 12.<br />

Kaivostoiminnan tunnetuimpia<br />

asioita ovat toiminnassa käytettävän<br />

pintaveden suuri määrä<br />

ja jätevesimassojen haastava<br />

hallinta. Jätevesien vaihtelevalla<br />

happamuudella, metalli- ja suolapitoisuuksilla<br />

sekä kiintoaineilla<br />

on dramaattisia vaikutuksia alapuolisiin<br />

vesistöihin.<br />

Jätevedet heikentävät muun muassa<br />

kalastoa, pohjaeläimiä, virtavesien<br />

hyönteisiä ja kasvikuntaa.<br />

Vedenlaadun rajut vaihtelut vaikuttavat<br />

purojen taimen- ja harjuskantojen<br />

lisääntymiseen, poikasten<br />

selviytymiseen sekä niiden<br />

tärkeimpiin ravintokohteisiin kuten<br />

korentoihin ja vesiperhosiin.<br />

Järviveden kasvanut suolapitoisuus<br />

muuttaa veden fysikaalisia<br />

ominaisuuksia ja saattaa vaikuttaa<br />

siten muun muassa järvien kevätja<br />

syyskiertoihin. Yhdessä lisääntyneen<br />

kiintoaineen ja ravinteiden<br />

kanssa sillä voi olla vaikutuksia<br />

rehevöitymisprosessin syntyyn.<br />

Jäteveden raskasmetallit oletettavasti<br />

kertyvät vesieliöstöön ja säilyvät<br />

ekosysteemin ravinnekierrossa<br />

pitkään välillä pohjaan saostuen.<br />

Tästä mekanismista kaikille tuttu<br />

esimerkki ovat petokalojen korkeat<br />

elohopeapitoisuudet sisävesissä.<br />

Kaivosten jätevedet sisältävät<br />

jopa radioaktiivisia aineita.<br />

naan takaisin. Onko kenelläkään<br />

oikeutta pilata luontoa?<br />

Kaunein ajatus olisi se, että<br />

Suomen talous kasvaisi kestävästi<br />

luontoa ja sen puhtautta vaalien.<br />

Todellisuus on vielä valitettavan<br />

Vesialueen omistajalla on mahdollisuus<br />

päättää omaisuuden käytöstä lain<br />

puitteissa, oikeus tulla kuulluksi alueen<br />

hankkeissa, oikeus korvaukseen mikäli<br />

omaisuuden käyttöä rajoitetaan tai<br />

omaisuudelle aiheutetaan vahinkoa<br />

sekä mahdollisuus valittaa myönnetyistä<br />

luvista.”<br />

Lähde: Vesilaki (2011/587)<br />

Vesistövaikutuksista<br />

vähän tutkimustietoa<br />

Ikävintä kasvavassa kaivostoiminnassa<br />

on se, että vesistövaikutuksista<br />

ei ole riittävästi tutkittua<br />

tietoa. Suomessa tehtyjä järjestelmällisiä<br />

tutkimuksia kaivosten jätevesien<br />

vaikutuksista vesiekosysteemiin<br />

ei ole lainkaan – kirjoittajan<br />

selvityksen perusteella – lukuun<br />

ottamatta valtion teettämää<br />

selvitystä, joka koski Talvivaaran<br />

viimesyksyistä ympäristövahinkoa.<br />

Tiedossa kuitenkin on, että lukuisat<br />

muutokset vedenlaadussa yhteensä<br />

aiheuttavat kohtalokkaita<br />

seurauksia.<br />

Haittavaikutukset kohdistuvat<br />

muun muassa yksityiseen omaisuuteen.<br />

Ne aiheuttavat omaisuuden<br />

arvon laskua, vähentävät<br />

sen käyttöarvoa ja vaikuttavat negatiivisesti<br />

taloudelliseen hyödyntämiseen<br />

kuten ammattimaiseen<br />

kalastukseen.<br />

Taloudellisen arvonmenetyksen<br />

lisäksi luonnon pilaaminen<br />

loukkaa sen itseisarvoa: tuhottuja<br />

ekosysteemejä ei saada sellaisekaukana<br />

siitä. Kaivostoiminnan<br />

osalta valtiomme muistuttaa kehitysmaata.<br />

Kehitysmaiden teol-<br />

Korvauksista<br />

pidettävä kiinni<br />

Vesialueiden omistajien on puolustettava<br />

itse omia oikeuksiaan<br />

ja pyrittävä huolehtimaan siitä,<br />

että niitä ei loukata. Jos vesistöihin<br />

kohdistuvia haittoja ei pystytä<br />

estämään, on vähintään huolehdittava<br />

siitä, että korvaukset ovat<br />

asiaan kuuluvalla tasolla.<br />

Vesialueen omistajia palvelevat<br />

koko valtakunnan kattavat kalatalouden<br />

neuvonta- ja edunvalvontajärjestöt.<br />

KALASTUKSENVALVOJA-<br />

KOULUTUS JA TENTTI<br />

lisuutta leimaa yhteinen piirre:<br />

rahaa tehdään luonnon kustannuksella.<br />

Lisätiedot:<br />

<strong>Oulu</strong>n Kalatalouskeskus<br />

Outi Kaski, 045 657 8709<br />

Lapin kalatalouskeskus<br />

Eero Liekonen, 0400 398 857<br />

etunimi.sukunimi@proagria.<br />

to 2.5.<strong>2013</strong> klo 8.30-16 <strong>Oulu</strong>,<br />

<strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulu,<br />

Luonnonvara-alan yksikkö, Metsäkouluntie<br />

ti 28.5.<strong>2013</strong> klo 8.30 Kuusamo, Koillis-Suomen<br />

Aikuiskoulutuskeskus Oy, tentti klo 16.00 alkaen<br />

Kurssimateriaali itseopiskeluun löytyy osoitteesta<br />

www.ahven.net/kalastuksenvalvonta. Itsenäinen<br />

opiskelu ennen kurssille osallistumista on suotavaa.<br />

Ilmoittautumiset <strong>Oulu</strong>n koulutukseen pe 19.4. mennessä:<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, Anne Kipinä, puh. 045 6578 715,<br />

anne.kipina@proagria.fi ja<br />

Kuusamon koulutukseen ti 21.5. mennessä:<br />

Kalastusmatkailun kehittäminen Koillis-Suomessa -hanke,<br />

projektipäällikkö Vesa Nevanperä, puh. 040 731 6327,<br />

vesa.nevanpera@ksak.fi<br />

Lisätietoja kurssista tai tentistä: Outi Kaski, puh. 045 6578 709 tai<br />

Heikki Tahkola, puh. 040 7477 652, etunimi.sukunimi@proagria.fi<br />

30 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

Sähköistä palvelua metsänomistajalle<br />

Metsäsi löytyy<br />

nyt myös netistä!<br />

Nyt voit hoitaa metsääsi kätevästi<br />

kotona silloin, kun sinulle sopii.<br />

Metsään.fi-palvelua on helppo<br />

käyttää, eikä se vaadi metsäalan<br />

asiantuntemusta.<br />

Tutustu palveluun<br />

osoitteessa<br />

www.metsään.fi.<br />

Asiakastuki: 029 432 409<br />

Sähköposti: asiakastuki@metsakeskus.fi<br />

www.metsakeskus.fi<br />

Pohjois-Suomen Metsämarkkinat LKV<br />

Lapin Metsämarkkinat Oy LKV<br />

ERÄPAIKAT,<br />

METSÄTILAT, TONTIT<br />

Omistatko metsää?<br />

Hoidetaan metsä tuottamaan!<br />

Metsänhoito on tuottava sijoitus tulevaisuuteen. L&T Biowatti on<br />

erikoistunut nuorten metsien ja ensiharvennusmetsien hoitoon.<br />

Harvennamme metsiä ja ostamme samalla energia-, kuituja<br />

tukkipuuta pysty- ja hankintakaupalla.<br />

Tilaa ilmainen metsätilakäynti sinua palvelevalta L&T Biowatin<br />

paikalliselta metsäpalveluasiantuntijalta osoitteessa: www.biowatti.fi<br />

> hae kuntasi metsäpalveluasiantuntija<br />

Puusta puhdasta energiaa<br />

www.biowatti.fi<br />

p. 010 4608<br />

Metsätilat käyvät nyt hyvin kaupaksi.<br />

Ota yhteyttä alueesi välittäjään,<br />

suunnitellaan metsäsi myynti.<br />

YLI 1000 KAUPAN KOKEMUKSELLA!<br />

Välittäjien yhteystiedot sekä kaikki<br />

kohteemme netissä, osoitteessa:<br />

metsätilat.fi<br />

kattavin markkinapaikka<br />

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 31

32 maaviesti 2/<strong>2013</strong><br />

MP2 Itella Oyj

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!