Vientiopas Argentiina ja Brasilia - Mol.fi

Taulukko 42. AB-maiden viennin %-osuus yritysten liikevaihdosta.
Osuus
Määrä
alle 1 % 19
1-2 % 14
2-5 % 17
5-10 % 7
yli 10 % 0
(tyhjä) 2
Yhteensä: 59
Vastaajista 64 % ennusti viennin kasvavan Argentiinassa vuosina 1999-2002. Arvioitu
vientimäärän kasvu vaihteli välillä 5 - 400 %. Vastaajista 34 % arveli viennin pysyvän
ennallaan, ja vain yksi vastaaja arvioi vientinsä supistuvan Argentiinaan. Toimialoista
kasvun valokeilassa olivat metalli- ja konepajateollisuus, sähkö- ja
elektroniikkateollisuus, puu- ja metsäteollisuus, terveydenhuoltoala sekä
konsultointi. Yli 100 %:n vientimäärän kasvua ennustettiin sähkö- ja
elektroniikkateollisuudelle, terveydenhuoltoalalle, konsultointialalle sekä puu- ja
metsäteollisuudelle. Kasvua ennustettiin myös ympäristö- ja rakennusalalle.
71 % vastaajista arvioi vientinsä Brasiliaan kasvavan vuosina 1999-2002. Arvioitu
vientimäärän kasvu vaihteli välillä 5 - 300 %. Neljännes vastaajista arvioi vientimäärän
pysyvän ennallaan, ja vain kolme yritystä arvioi vientimäärän supistuvan seuraavan
viiden vuoden sisällä. Voimakkaimmin kasvavia toimialoja olivat metalli- ja
konepajateollisuus, puu- ja metsäteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus sekä
kemian teollisuus. Yli 100 %:n tai suurempaa vientimäärän kasvua ennustettiin metallija
konepajateollisuudelle, sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle sekä konsultointialalle.
Vientimäärien selvää laskua tai paikallaan pysymistä ei toimialoittain ollut
havaittavissa.
10.2.5 Suomalaisten tuotteiden kilpailuedut
Suomalaisten tuotteiden tehokkain kilpailuetu Argentiinan ja Brasilian markkinoilla on
laatu. Yleisesti vastaajat ilmoittivat monta kilpailuetua tuotteelleen (Kuvio 25), kuten
esimerkiksi ekologisuuden, designin, huollon, jälkimarkkinoinnin, korkean teknologian
ja kokeneen edustajan.
147