Vientiopas Argentiina ja Brasilia - Mol.fi

More documents

Recommendations

Info

4 SUOMALAISTEN PÄÄSEKTORIT ARGENTIINAN MARKKINOILLA Mauno Mäntykoski Finpron vientikeskus, Buenos Aires, heinäkuu 1999 Pääsektorimme Argentiinassa ovat metsä-, energia-, ympäristö- ja telekommunikaatiosektorit, kaikki voimakkaasti kasvavia aloja. Metsäsektori on myös Argentiinan valtion pääpainopistealoja, sillä maassa on valtava metsätalouspotentiaali. Syksyllä 1998 maassa hyväksyttiin uusi metsälaki, joka sisältää merkittäviä verohelpotuksia ja avustuksia. Lain uskotaan käynnistävän voimakkaat investoinnit metsänistutukseen ja metsämaan ostamiseen. Argentiinassa metsämaan hinta on vielä halpaa ja puun kasvu on nopeaa. Alaa kehitetään määrätietoisesti hallituksen metsänkehityssuunnitelman puitteissa. Tavoitteena on lisätä sekä tietoa, teknologiaa että metsäalaa lähivuosina. Telekommunikaatiosektorilla eletään mielenkiintoisia aikoja. Toukokuun lopulla huutokaupatut kolme PCS -toimilupaa (personal communication system) muuttavat kilpailutilannetta matkaviestimissä, ja myös lankapuhelinmarkkinoilla tapahtuu, sillä sektorin vapautuminen etenee jälleen loppuvuodesta. Näiden lisäksi internet-tekniikassa ja datansiirrossa kysyntä on vilkasta ja kasvussa. Energiasektoria on yksityistetty voimakkaasti viime vuosina. Energiankulutus tulee kasvamaan lähiaikoina, lähinnä kasvavan toiminnan vuoksi että saatavuuden lisäännyttyä. Argentiina on merkittävä maakaasun viejä ja se toimittaa kaasua varsinkin naapurimaihinsa. Myös energiansäästämismentaliteetti tulee lisääntymään. Ympäristöala seuraa globaalia ympäristön huomioivaa trendiä. Tähän saakka ympäristöön on suhtauduttu välinpitämättömästi. Maassa on laiminlyöty mahdollisia ympäristönormeja, mutta asiaan on tulossa muutos. Ympäristönäkökohdat ovat kansainvälisessä kilpailussa kilpailukeino, valttikortti, jota ilman ei yritys pärjää. Normistot ja standardit ovat asettumassa pysyvästi myös Argentiinaan. Rakentaminen suhdanneherkkänä alana kärsii lamasta nyt, mutta kysyntää on sekä infrastruktuurirakentamisessa, laadukkaassa asuinrakentamisessa että aikaasäästävissä menetelmissä. Hotellirakentaminen on vilkasta, sillä matkailu lisääntyy, eikä maassa ole vielä laadukasta ja kattavaa majoitusverkostoa. Vuosina 1999-2001 hotelleihin investoidaan 500 miljoonaa USD:a. 24
5 KLUSTERIANALYYSI VALIKOIDUISTA ARGENTIINAN TOIMIALOISTA Elintarvikesektori Metsäsektori: Mekaaninen puunjalostusteollisuus Kaivossektori Kemian sektori Energiasektori Telekommunikaatiosektori Terveydenhuolto- ja hyvinvointisektori Ympäristöteknologia 25
Page 1: SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kaupa
Page 5 and 6: Sisällysluettelo 1 JOHDANTO.......
Page 7: 10.4.2.3 -Erityispiirteitä argenti
Page 10 and 11: 2 ETELÄ-AMERIKKA MARKKINA-ALUEENA
Page 12 and 13: heilahteluita, mikä suureksi osaks
Page 14 and 15: ARGENTIINA - ARGENTINA * Pinta-alal
Page 16 and 17: Argentiina jakautuu 23 provinssiin
Page 18 and 19: 3.1 1990-luvun talouden käännekoh
Page 20 and 21: miinuskasvusta huolimatta pysyvän
Page 22 and 23: metsäteollisuustuotteiden uskotaan
Page 26 and 27: 5.1 Elintarvikesektori: elintarvike
Page 28 and 29: Argentiinan kansallisen viljainstit
Page 30 and 31: Keksit ja makeiset Argentiinan teol
Page 32 and 33: Tärkeimmät yritykset ovat: Viinit
Page 34 and 35: 5.1.1.3.3 Kalastus Kalatuotteiden k
Page 36 and 37: YRITYSTEN SIJOITUKSET ELINTARVIKETE
Page 38 and 39: 5.1.2.2 Elintarviketeollisuuden osu
Page 40 and 41: 5.1.3 Elintarviketeknologia 5.1.3.1
Page 42 and 43: 5.1.4 Vähittäiskauppa Supermarket
Page 44 and 45: 5.2.1 Yleistä metsäsektorista Vii
Page 46 and 47: ovat pinus elliottii ja pinus taeda
Page 48 and 49: Basilio Domanski Sacifia paneeli (v
Page 50 and 51: 5.2.8 Huonekalusektori 5.2.8.1 Ylei
Page 52 and 53: 5.2.8.3 Huonekalujen kysyntä ja ja
Page 54 and 55: Taulukko 13. Argentiinan huonekalut
Page 56 and 57: 5.2.8.5 Markkinamahdollisuuksia Arg
Page 58 and 59: 5.3 Kaivossektori Tradenomi Jaana S
Page 60 and 61: 5.4 Kemian sektori Tradenomi Jaana
Page 62 and 63: 5.5 Energiasektori Tradenomi Jaana
Page 64 and 65: 5.6 Telekommunikaatiosektori Traden
Page 66 and 67: 5.7 Terveydenhuolto- ja hyvinvointi
Page 68 and 69: 5.8 Ympäristöteknologia Tradenomi
Page 70 and 71: BRASILIA - BRAZIL * Etelä-Amerikan
Page 72 and 73: Brasilia muodostuu 26 osavaltiosta
Page 74 and 75:
Rio de Janeiro on Brasilian toiseks
Page 76 and 77:
Yksi ulkomaisia suoria sijoituksia
Page 78 and 79:
São Paulon vientikeskuksen mukaan
Page 80 and 81:
6.3.1 Brasilian ja Suomen välinen
Page 82 and 83:
8 KLUSTERIANALYYSI VALIKOIDUISTA BR
Page 84 and 85:
8.1.1 Johdanto Brasilian on luontai
Page 86 and 87:
1.Rotu: -suurinta osaa lypsävistä
Page 88 and 89:
8.1.2.4 Lihantuotanto Brasilia on m
Page 90 and 91:
Elintarviketeollisuuden menestys ri
Page 92 and 93:
Nestle - SP 3310,4 Ceval Cargill Sa
Page 94 and 95:
Taulukko 28. Elintarvikkeidenvähit
Page 96 and 97:
LEMMIKKIELÄINRUOKA Taulukko 29. Le
Page 98 and 99:
Yhdysvaltain kauppakamari on ennust
Page 100 and 101:
8.2.1.2 Kilpailu Suuri osa Brasilia
Page 102 and 103:
8.3 Metsäsektori: Mekaaninen puunj
Page 104 and 105:
1400 1200 m ilj.m 3 Teolliset hakku
Page 106 and 107:
Rakennusteollisuus on maan ja sen v
Page 108 and 109:
makuun tottuneelle varsin "kalsea".
Page 110 and 111:
Brasilian markkinoiden avauduttua u
Page 112 and 113:
Taulukko 36. Brasilian huonekaluvie
Page 114 and 115:
8.4 Kaivossektori Tradenomi Liisa K
Page 116 and 117:
8.5 Kemian sektori Tradenomi Liisa
Page 118 and 119:
SWOT-analyysi Brasilian kemian sekt
Page 120 and 121:
ydinvoimalla on vähäinen merkitys
Page 122 and 123:
8.7 Telekommunikaatiosektori Traden
Page 124 and 125:
SWOT-analyysi Brasilian telekommuni
Page 126 and 127:
tulee olla innovatiivisia, ergonomi
Page 128 and 129:
8.9 Ympäristöteknologia Tradenomi
Page 130 and 131:
9 ARGENTIINAN JA BRASILIAN KAUPPALI
Page 132 and 133:
Vaikka EU on kokonaisuudessaan mene
Page 134 and 135:
uttokansantuotteen määrältään
Page 136 and 137:
* Liikeyhteyspalvelut, vientineuvon
Page 138 and 139:
BRASILIA: Kaupallinen sihteeri ja p
Page 140 and 141:
Yhtiön tai pysyvän edustuston per
Page 142 and 143:
- Banco de Galicia y Buenos Aires -
Page 144 and 145:
metsäteollisuudesta (12 %). Ei-tuo
Page 146 and 147:
Taulukko 42. AB-maiden viennin %-os
Page 148 and 149:
10.2.7 Yritysten markkinointiviesti
Page 150 and 151:
Vuosikymmenen vaihteen korruptio-on
Page 152 and 153:
Muut tietolähteet 30 % Omat suhtee
Page 154 and 155:
10.3 Tarvittavat vientiasiakirjat 1
Page 156 and 157:
Total valor CIF Buenos Aires ......
Page 158 and 159:
tavaran mukana, ja se luovutetaan v
Page 160 and 161:
Tuontilupakäytäntö vaihtelee jat
Page 162 and 163:
Proformalaskuun lisätään yleens
Page 164 and 165:
10.4 Liiketoimintakulttuuri 10.4.1
Page 166 and 167:
- saadut tarjouspyynnöt - agentin
Page 168 and 169:
”Brasiliassa on varsinainen johta
Page 170 and 171:
markkinoiden kasvattaman ja oman tu
Page 172 and 173:
aikana, vaikka vastapuoli saattaaki
Page 174 and 175:
suhdekeskeisiä (relationship-focus
Page 176 and 177:
Lonergan, E. (1996). Brazil: Invest
Page 178 and 179:
Rastor (1998). Vientilähetykset ja
Page 180 and 181:
181
show all

Vientiopas Argentiina ja Brasilia - Mol.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?