Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
PONSSE NEWS<br />
Tuottavan puunkorjuun kärjessä<br />
Suomi<br />
2•2011<br />
Jonas Knutes,<br />
Knutes Enterprenad AB,<br />
ON MUKANA<br />
PONSSEN<br />
KEHITYSTYÖSSÄ<br />
SIVU 30<br />
NOSTURISPECIAL<br />
UUSIEN NOSTURIMALLIEN<br />
KÄYTETTÄVYYS ON OMAA<br />
LUOKKAANSA<br />
SIVU 4<br />
AN MASKINTEKNIK AB<br />
PONSSEN<br />
JÄLLEENMYYJÄNÄ<br />
YLI 20 VUOTTA<br />
SIVU 24<br />
PONSSE BEAR 8W<br />
RASKAAN SARJAN<br />
TEHONYRKKI SKOTLANNIN<br />
RINTEILLÄ<br />
SIVU 26<br />
Ponsse News 2 • 2011 1
Rautaa, softaa ja serviisiä<br />
savotan sankarit<br />
Metsämaailma<br />
Savottauutiset<br />
PONSSE NEWS 2 • 2011<br />
Sisällys<br />
Pääkirjoitus...........................................................................................3<br />
Rautaa, softaa ja serviisiä<br />
Nosturispecial: Uusien nosturimallien käytettävyys on omaa luokkaansa............4<br />
Metsäkoneiden päästörajat kiristyvät – ympäristö kiittää,<br />
mutta mitä sanoo kuljettaja?....................................................................10<br />
Iisalmen huoltopalvelukeskuksesta maailmalle:<br />
Huoltoa ja varaosia kellon ympäri..............................................................14<br />
PONSSE Loadoptimizer -kuormainvaa’asta alykäs apuri................................18<br />
Puoli elämää Ponssella...........................................................................19<br />
Huolto se Ponssen metsässä pitää...........................................................20<br />
Lisää tehoja tuotantoon..........................................................................22<br />
PONSSE koneiden työmukavuuteen vaikuttavia ominaisuuksia........................23<br />
SAVOTAN SANKARIT<br />
Ponssen jälleenmyyjänä Ruotsissa yli 20 vuotta: AN Maskinteknik AB.............24<br />
PONSSE Bear <strong>8w</strong>: Raskaan sarjan tehonyrkki testattiin Skotlannin rinteillä......26<br />
Asiantuntijaa kuunnellen: Ponssen asiakas Jonas Knutes<br />
on mukana Ponssen kehitystyössä............................................................30<br />
Ponssen arvot ......................................................................................32<br />
Metsämaailma<br />
Menestystarinan takana vahvat juuret: Ponsse on Vieremällä kotonaan..........34<br />
Ponsse Ladyt – toiminnassa mukana jo vuodesta 2001:<br />
Naisenergiaa Ponssen tapaan..................................................................37<br />
Turvemaiden puunkorjuu on uusvanha kehittämishanke................................38<br />
Markkinakatsaus: Kasvua Venäjän metsäkonemarkkinoilla............................39<br />
Hyvä palvelu säästää yrittäjän aikaa ja rahaa..............................................40<br />
Shingu Shoko Ltd: Maahantuontia moottorisahoista harvestereihin................42<br />
A.L.P.A. Equipment Ltd.: 35 vuotta pettämätöntä palvelua Kanadassa...........43<br />
Tapahtumia vuoden varrelta.....................................................................44<br />
Savottauutiset<br />
Kuljettajakoulutusta naisille......................................................................48<br />
Adam & Becky Czarneski from US............................................................48<br />
Uusi sopimushuoltoja Wisconsiniin...........................................................48<br />
Sujuvasti sukupolvelta toiselle...................................................................49<br />
Iisalmeen komeat koulutustilat.................................................................49<br />
Ponsse sponsoroi .................................................................................50<br />
Nimityksiä Ponssella...............................................................................54<br />
Ponsse menossa mukana: Tapahtumakalenteri 2012..................................55<br />
Ponsse News 2/2011<br />
Ponssen asiakaslehti asiakkaille ja yhteistyökumppaneille<br />
Julkaisija:<br />
Ponsse Oyj, Ponssentie 22, 74200 Vieremä<br />
Tilaukset ja<br />
osoitteenmuutokset: puh. 020 768 800, fax 020 768 8690<br />
Toimitus:<br />
Ponsse Oyj<br />
Taitto:<br />
Työmaa, www.tyomaa.com<br />
Kirjapaino:<br />
Kalevaprint Oy<br />
Palaute:<br />
<strong>ponsse</strong>news@<strong>ponsse</strong>.com<br />
Osoitelähde:<br />
Ponsse News -asiakaslehden postitusrekisteri<br />
Tervehdys Vieremältä,<br />
Vuosi 2011 on ollut monella tavalla mielenkiintoinen. Alkuvuodesta yleinen talouden tilanne oli hyvä<br />
ja koneita tehtiin Vieremällä kiihtyvällä vauhdilla. Asiakkaamme olivat kaikilla markkinoillamme<br />
hyvin työllistettyjä, mikä näkyi selvästi uusien koneiden myynnissä ja huoltopalvelujemme kovana<br />
kysyntänä. Maailmantalouden tilanne on kuitenkin heikentynyt loppukesästä lähtien ja velkakriisistä<br />
johtuva epävarmuus on alkanut näkyä myös reaalitaloudessa. Talouden hidastuminen on ollut<br />
odotettua nopeampaa ja euroalue on suurien haasteiden edessä. Tilanteen pitkittyessä vaikutukset<br />
tulevat heijastumaan myös metsäteollisuuteen ja sitä kautta metsäkoneiden kysyntään. Hyvät yritykset<br />
tulevat erottumaan ketteryydellään haasteellisessa taloudellisessa ympäristössä.<br />
Ponssella vuosi 2011 on ollut kiireinen. Uusien koneiden myynti on ollut vilkasta ja tehdas on<br />
päässyt kasvattamaan kapasiteettiaan ripeästi. Tilauskantamme on ollut historiallisella tasolla erityisesti<br />
vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. Päämarkkina-alueillamme on ollut vilkasta<br />
ja erityisesti Suomi, Venäjä, Ranska ja Saksa ovat olleet hyvässä vauhdissa. Myös Ruotsin markkinoiden<br />
panostukset ovat alkaneet tuottaa tuloksia. Tytäryhtiöidemme johdossa on tapahtunut<br />
muutoksia. Norjassa on toimitusjohtajana aloittanut Sigurd Skotte, Ranskassa Clément Puybaret<br />
ja Yhdysvalloissa Pekka Ruuskanen. Toivotan kaikille menestystä uudessa tehtävässä.<br />
Vaikka olemme kasvattaneet kapasiteettiamme, olemme pystyneet samalla kehittämään tuotteidemme<br />
laatua. Laatu on Ponssella aina etusijalla ja tuotekehityksen, hankintatoimen sekä tehtaan<br />
yhteiset ponnistukset näkyvät tuotteissamme. Myynnin ja huollon kautta tuleva asiakaspalaute<br />
pitää huolen siitä, että keskitymme oikeiden asioiden kehittämiseen. Tuotteiden viimeistelyyn<br />
panostaminen sekä tuotekehityksessä, tehtaalla että toimittajaverkossa on tärkeä asia, johon<br />
olemme panostaneet ja johon tulemme edelleen panostamaan. Tuotteiden jatkuvan parantamisen<br />
ohella olemme tuoneet kuluneen vuoden aikana markkinoille myös uusia tuotteita. Vuonna 2011<br />
lanseerattuja tuoteuutuuksia ovat olleet C22-nosturin rinnalle isompaan kokoluokkaan kehitetty<br />
C44-nosturi, H5-harvesteripää, 20 tonnin ElephantKing-kuormatraktori, Bear <strong>8w</strong> -harvesteri, uusi<br />
Opti-tietojärjestelmän 4.710-versio sekä alkuvuodesta sarjaan tuleva uusi käyttöliittymä PONSSE<br />
Comfort. Kova urakka on tehty myös LoadOptimizer-kuormainvaa’alle, joka nyt täyttää asiakkaidemme<br />
vaatimukset mittaustarkkuudellaan. Iloksemme kahdeksanpyöräiset harvesterimme kaikissa<br />
kokoluokissa – Bear <strong>8w</strong>, Ergo <strong>8w</strong> ja Fox – ovat suosittuja konemalleja kaikilla markkinoillamme.<br />
Päästövaatimuksiin liittyvät moottorimuutokset kuormittavat tuotekehitystä edelleen. Uudet Euromot<br />
3B ja Tier 4i -moottorit tulevat Ponssen metsäkoneisiin ja sarjatuotantoon konemalleittain<br />
vuoden 2012 alkupuolella. Uusien moottoreiden myötä päästöt (NOx ja partikkelit) tulevat vähenemään<br />
merkittävästi. Uusi SCR-moottoriteknologia perustuu lisäaineen ruiskuttamiseen pakokaasun<br />
sekaan moottorin katalysaattorissa.<br />
Myös keväällä tehty organisaatiomuutos tietojärjestelmien tuotekehityksessä on osoittautunut<br />
hyväksi kehitysaskeleeksi. Olemme sekä Epecillä että Ponssella pystyneet keskittymään ydinosaamiseemme<br />
ja olemme pystyneet nopeuttamaan tietojärjestelmien tuotekehityssykliä. Ponssen Kajaanin<br />
yksikön tuotekehityksessä toimii 25 tietojärjestelmien tuotekehityksen ammattilaista, jotka<br />
keskittyvät täysipäiväisesti PONSSE metsäkoneiden mittalaitteen, ohjausjärjestelmien sekä PClaitteistojen<br />
kehitykseen.<br />
Jatkamme investointiohjelmaamme suunnitellun mukaisesti. Loppuvuodesta 2011 valmistuu<br />
tehtaan 1 200 neliön laajennus ja tehtaalle saadaan asennettua uusi harvesteripäiden koneistuskeskus.<br />
Aiemmin tänä vuonna on investoitu myös hitsausrobottien uusimiseen. Tuotekehityksen<br />
testaushalli runko- ja puomirakenteiden väsytystestausta varten otetaan käyttöön niin ikään vuoden<br />
lopussa. Huoltopalvelujen investoinnit ovat normaalisti liikkeellä ja panostukset näkyvät pääasiassa<br />
Suomessa, Ranskassa, Venäjällä ja Ruotsissa.<br />
Ponssen historiasta kumpuavat arvot ovat meille tärkeitä.<br />
Olemme käyneet läpi ja jämäköittäneet arvojamme kuluneen<br />
syksyn aikana. Jokapäiväinen toimintamme pohjautuu<br />
asiakasläheisyyteen, rehellisyyteen, innovatiivisuuteen ja<br />
Ponsse-henkeen. Uskomme, että vahvat arvot vievät Ponssea<br />
rohkeasti eteenpäin.<br />
Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta asiakkaille, <strong>ponsse</strong>laisille<br />
ja yhteistyökumppaneille, ja menestystä vuodelle 2012!<br />
Juho Nummela<br />
toimitusjohtaja, CEO<br />
Ponsse News 2 • 2011 3
nosturispecial<br />
UUSIEN NOSTURIMALLIEN<br />
KÄYTETTÄVYYS ON OMAA LUOKKAANSA<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
Jarmo Udd on toiminut<br />
Ponssen testikuljettajana<br />
yli 12 vuoden ajan.<br />
Kokemusta metsäkoneen<br />
kuljettajan työstä löytyy<br />
vielä pidemmältä ajalta sekä<br />
Suomesta että Saksasta.<br />
Testauksia ja demoja Jarmo<br />
on ajanut lähes kaikilla<br />
Ponssen markkina-alueilla.<br />
Merkittävä osa toimenkuvaa<br />
on asiakaspalautteen<br />
kerääminen.<br />
Uusia PONSSE C22 ja C44 -liikeratanostureita<br />
kehuessaan Jarmo Udd ei säästele<br />
sanojaan. – Nosturit ovat suunnittelun<br />
riemuvoitto. Niiden käytettävyys on aivan<br />
omaa luokkaansa ja niitä on todella helppo<br />
ja vaivaton ajaa. Samalla nosturit ovat kuitenkin<br />
erittäin nopeita ja tehokkaita.<br />
– Nostureiden geometrian vuoksi niiden<br />
käytettävyys on parempi kuin perinteisillä<br />
paralleeleilla. Uudenlainen geometria<br />
mahdollistaa myös ns. kuolleella alueella<br />
tarkasti hallittavan työskentelyn. Perinteisesti<br />
työskenneltäessä lähellä konetta työ<br />
on epätarkempaa, mutta uudessa ratkaisuissa<br />
ei jouduta useinkaan kuolleille tai<br />
heikommille alueille – työskentely on kaikilla<br />
työalueilla helppoa ja tarkkaa.<br />
– Uusien nosturimallien rakenne on<br />
yksinkertainen. Yksinkertaisen rakenteen<br />
ansiosta nosturi on kevyt ja käytön nopeus<br />
esimerkiksi liikettä kiihdytettäessä on siten<br />
suurempi. Yksinkertaisen rakenteen ansiosta<br />
nosturit ovat huoltoystävällisiä. Niiden<br />
rakenteessa on vain murto-osa liikkuvia ja<br />
jatkuvaa huoltoa vaativia osia perinteisiin<br />
paralleelinosturimalleihin verrattuna. Päivittäistä<br />
huoltoa vaativia kohteita eli lähinnä<br />
rasvattavia niveliä on vähemmän. Letkutukset<br />
ovat yksinkertaisia ja letkujen käyttöikä<br />
on siten pitkä.<br />
– Täysin uudenlaisella, hydraulisella<br />
kytkennällä saadaan aikaan perinteinen<br />
paralleelitoiminto ja samalla nosturin keveys.<br />
Paralleelitoiminnossa öljyä ei tarvitse<br />
pumpata niin paljon ja polttoainetta säästyy.<br />
C22- ja C44-nosturien paralleelitoiminto<br />
hyödyntää puomin, harvesteripään<br />
ja puun potentiaali- eli asemaenergiaa. Toinen<br />
siirtosylinteri toimii pumppuna nostosylinterille<br />
paralleelitoiminnossa ja hydraulipumpulta<br />
ei tarvitse ottaa öljyvirtausta<br />
ollenkaan nostosylinterille. Tämän kuulee<br />
moottorin pienempänä kuormituksena<br />
nosturia käytettäessä. Ratkaisulla pienennetään<br />
polttoaineenkulutusta, Jarmo Udd<br />
kertoo.<br />
Jarmo Uddin työhön kuuluvat myös uutuustuotteiden<br />
demot ja testit eri markkinoilla<br />
ja näytöksissä. – Kunnon tuntuman<br />
koneisiin saa vain ajamalla niitä. Tämän<br />
vuoksi järjestämme demoja myös siten,<br />
että kuljettajat ja asiakkaat pääsevät itse<br />
testaamaan<br />
– Kun kuljettajat ovat kokeilleet uusia<br />
nosturimalleja ensimmäistä kertaa, suurin<br />
yllätys on ollut kuinka nopeasti nosturia<br />
oppii käyttämään, vaikka aiempaa<br />
kokemusta Ponssen koneista ei olisikaan,<br />
”Suurin yllätys kuljettajille<br />
on ollut kuinka nopeasti<br />
nosturia oppii käyttämään.”<br />
Jarmo kertoo. – Myös vannoutuneet liukupuominosturin<br />
käyttäjät ovat ottaneet uudet<br />
liikeratanosturit omakseen. Ja ryhtyneet<br />
ajamaan niitä aivan kuin olisivat aina<br />
ajaneet. Myös muiden harvesterimerkkien<br />
sekä kuormatraktorin ja kaivinkoneen kuljettajat<br />
ovat päässeet nosturin käytöstä nopeasti<br />
jyvälle, sillä nosturin toimintaperiaatteet<br />
ovat ennalta tutut. Nosturia voidaan<br />
ohjata vasemmalla kahvalla ns. paralleelisti<br />
tai molemmilla kahvoilla ns. teleskooppisesti.<br />
Nostureiden rakenne muistuttaa kaivinkoneiden<br />
nostureiden rakennetta, mikä<br />
näkyy esim. helpompana lähityöskentelynä.<br />
Rakenne mahdollistaa myös nosturin<br />
liikkeiden kanssa ”pelaamisen” erikoiskohteissa.<br />
– Tärkeänä etuna on myös muita paralleelinostureita<br />
korkeampi nosto- ja työskentelykorkeus.<br />
Tämän vuoksi nosturi sopii<br />
hyvin erityishakkuille kuten ylispuiden<br />
poistoon taimikoiden päältä, energiapuun<br />
korjuuseen ja rinteisiin, Jarmo sanoo.<br />
– Se, että nosturit ovat helppokäyttöisiä<br />
ja niiden toiminnot on helppo oppia, on<br />
ehdoton etu esim. silloin, kun yrittäjällä on<br />
useita eri merkkisiä koneita. Tällöin kuljettaja<br />
on helppo siirtää juuri Ponsseen eri<br />
mallisen tai -merkkisen koneen ohjaimista<br />
C22- tai C44-nosturilla varustettuun koneeseen.<br />
Samankaltaisuus kaivinkoneen<br />
nosturiin tarkoittaa myös sitä, että metsäkoneen<br />
kuljettajaksi olisi helppo kouluttaa<br />
kaivinkoneen kuljettajia, koska hallintakahvojen<br />
toiminnot tehtäviin liikkeisiin<br />
ovat samanlaiset.<br />
PONSSE C6 rinteisiin ja<br />
uudishakkuisiin<br />
Jarmo Udd kertoo, että isompia nosturimalleja<br />
kuten PONSSE C6 -liukupuominosturi,<br />
ei juuri Vieremän seudulla päästä<br />
tosioloissa testaamaan. Sen vuoksi suurempia<br />
kone-, nosturi- ja harvesteripäämalleja<br />
testataan niillä markkinoilla, joille ne<br />
alunperinkin on tarkoitettu. Kuten Bear <strong>8w</strong><br />
H8-harvesteripäällä ja C6-nosturilla varustettuna.<br />
– Perinteinen liukupuominosturi on<br />
edelleen paras nosturi esim. erittäin järeärunkoisissa<br />
kohteissa, kun tarvitaan paljon<br />
voimaa kaikissa korjuutilanteissa. Esimerkiksi<br />
Keski-Euroopassa jyrkkiä rinteitä ja<br />
erikoiskohteita on paljon eikä kaikille kohteille<br />
ole edelleenkään metsäkoneella asiaa<br />
vaan töitä tehdään edelleen myös metsureiden<br />
voimin. C6:lla harvesterin käyttöaluetta<br />
voidaan laajentaa. Kun C6:lla pystyy korjaamaan<br />
laajan nostoalueen ja suuren nostovoiman<br />
ansiosta järeitä runkoja taimikon<br />
päältä, ei kilpailijaa nosturin voimille löydy.<br />
Esim. Keski-Euroopassa joudutaan usein<br />
vetämään metsurin kaatamia puita hankalista<br />
paikoista tielle ja siinä nosturin laaja<br />
geometria ja suuri nostovoima mahdollistavat<br />
runkojen tehokkaan käsittelyn. Vaikeassakin<br />
maastossa nosturin voima on aina<br />
sama riippumatta siitä onko kone menossa<br />
rinnettä ylös- vai alaspäin.<br />
– Voidaan sanoa, että C6 on yllätyksetön<br />
nosturi – maaston muodot eivät aiheuta<br />
kuljettajalle yllätyksiä. Liukupuominosturi<br />
on turvallinen eikä sen käytössä<br />
ole vaaraa, että vahingossa vahingoittaisi<br />
konetta osumalla harvesteripäällä koneen<br />
takaosaan. Väkivahva nosturi on suunniteltu<br />
erityisesti Keski-Eurooppaan, Etelä-<br />
Ruotsiin ja läntiseen Kanadaan.<br />
– Keski-Euroopassa koneilla joudutaan<br />
pienien palstakokojen vuoksi tekemään<br />
paljon siirtoja ja siirrot leimikoiden välillä<br />
tehdään usein ajamalla. Siellä joudutaan<br />
ajamaan paljon pienten kylien läpi, ja siksi<br />
monen kilpailijamerkin kohdalla siirrot<br />
ovat ongelmallisia. Joillakin koneilla<br />
siirtoihin joudutaan varaamaan aina kaksi<br />
henkilöä, jolloin toinen menee edeltä<br />
autolla risteyksiin ja toinen ajaa konetta.<br />
C6:n laittaminen kuljetuskuntoon on vain<br />
muutaman sekunnin juttu eikä ”paketti”<br />
ole liian pitkä siirroissa. Ajosuuntaan on<br />
esteetön näkyvyys eli kuljettaja voi helposti<br />
siirtää koneen leimikolta toiselle yksin,<br />
Jarmo Udd kertoo.<br />
kahdeksanpyöräiset harvesterit<br />
muuttavat puunkorjuuta<br />
Jarmo Udd toteaa, että koneiden tuottavuus<br />
on kasvanut monen yrittäjän arvion<br />
mukaan 20 prosentilla siirryttäessä 8-pyöräisiin<br />
koneisiin, tehokkaampiin harvesteripäihin<br />
ja vahvempiin nostureihin, esim.<br />
PONSSE Ergo <strong>8w</strong> C44-nosturilla ja H7-<br />
harvesteripäällä varustettuna. – Suurin ero<br />
tuottavuudessa harvennuksilla tulee nosturista<br />
ja kahdeksanpyöräisen vakaudesta.<br />
Toista tai kolmatta harvennusta teen aina<br />
mieluiten Ergo <strong>8w</strong>:lla. Nosturin ketteryys<br />
ja kahdeksan pyörän vakaus nostavat tuottavuutta.<br />
– Kahdeksanpyöräiset harvesterit<br />
muuttavat puunkorjuun luonnetta. Kahdeksanpyöräiset<br />
ovat yleiskoneita, joiden<br />
Jarmo Udd koeajamassa PONSSE Bear <strong>8w</strong> -harvesteria C6-nosturilla.<br />
käyttöalue on laajempi ja ne ovat vakautensa<br />
ansiosta erittäin kuljettajaystävällisiä.<br />
Koneen painopiste pysyy alhaalla parantaen<br />
vakautta ja ajettavuutta, eikä koneen voimakkuudesta<br />
tarvitse tinkiä. Vakaus korostuu<br />
pidemmällä ulottumalla työskenneltäessä.<br />
Ero kuusipyöräisiin on suuri erityisesti<br />
isompien nostureiden kanssa. Uusien<br />
harvestereiden kahdeksanpyöräisyys mahdollistaa<br />
vakauden ansiosta myös uuden<br />
ajotavan. Kuljettajan ei tarvitse puida niin<br />
lähellä konetta vaan hän voi puida puomiston<br />
alle pidemmällä ulottumalla.<br />
– Sekä koneiden että nostureiden tehokkuus<br />
on kasvanut, mutta samalla on<br />
saatu entistä ympäristöystävällisempiä koneita<br />
kun pintapaineet ovat alhaiset. Nyt<br />
päästään myös pehmeille maille ja rinteille,<br />
ja uusilla nostureilla puuta voidaan korjata<br />
tehokkaasti myös erittäin tiheiltä harvennuksilta.<br />
Aikaisemmin ei esim. kuusikkoharvennuksille<br />
ole ollut asiaa tosi märkinä<br />
kesinä juuristovaurioiden vuoksi. Nyt<br />
kahdeksanpyöräisillä harvestereilla päästään<br />
vaivatta myös näihin arempiin kohteisiin.<br />
Kahdeksanpyöräisten vakauden ja<br />
alhaisten pintapaineiden ansiosta voidaan<br />
tehdä esim. kesäajan harvennuksia ja rinteitä<br />
ilman teloja ja ketjuja. Tämä luonnollisestikin<br />
säästää polttoainetta – kulut pienevät<br />
ja kone on ympäristöystävällisempi,<br />
Jarmo Udd toteaa.<br />
Tämä on suuri etu myös sellaisissa<br />
maissa, joissa koneet täytyy turvallisuuden<br />
vuoksi ajaa viikonlopuksi johonkin<br />
suojaan. Kun kahdeksanpyöräinen moto<br />
antaa riittävän vakauden ilman teloja, telat<br />
eivät estä siirtelyä. Joissain olosuhteissa<br />
kuusipyöräisissä motoissa on pakko käyttää<br />
teloja riittävän vakauden saavuttamiseksi<br />
– se vaikeuttaa työtä ja lisää hurjasti<br />
kustannuksia, jos ”telasulkeisia” on tehtävä<br />
jopa useamman kerran viikossa.<br />
– Kun kahdeksanpyöräistä harvennusharvesteria<br />
PONSSE Foxia esiteltiin<br />
ensimmäisen kerran Saksassa, ensivastaanotto<br />
oli tyly. Saksa on olosuhteiltaan ja<br />
vaatimustasoltaan varsin kriittinen markkina-alue<br />
ja ensimmäiset kommentit olivat,<br />
ettei Fox sovellu harvennuksille. Kone<br />
näytti monien mielestä epäsuhtaiselta ja<br />
sanottiin, että nosturi sijaitsee liian kaukana<br />
takarenkaista. Kun lähdimme Saksaan<br />
demokiertueelle ja kuljettajat pääsivät itse<br />
kokeilemaan Foxia, mielipiteet muuttuivat<br />
täysin. Foxia myytiin suoraan demoista,<br />
mikä on Saksan markkinoilla erittäin<br />
epätavallista. Koneen vakaus ja helppo käytettävyys<br />
on saanut erinomaista palautetta!<br />
Myös se, että C22-nosturin ulottuma H5-<br />
harvesteripäällä on 11 metriä, on merkittävä<br />
tekijä. Koneella päästään todella tiheille<br />
ensiharvennuksille, kun nosturia on siirretty<br />
keskemmälle konetta. Myös koneen<br />
siirto leimikolta toiselle on C22:n kanssa<br />
helppoa, Jarmo kertoo.<br />
4<br />
Ponsse News 2 • 2011<br />
Ponsse News 2 • 2011 5
nosturispecial<br />
Wolfgang Wendel, Saksa<br />
PONSSE Fox+C22+H53e<br />
Wolfgang Wendel (yrittäjä, kuljettaja)<br />
Ikä: 42 vuotta<br />
Yrityksen konekalusto:<br />
2 harvesteria; 2 kuormatraktoria;<br />
2 telaketjunosturia; 1 kuorma-auto<br />
Yleiset työskentelyalueet: lähinnä<br />
yksityismetsät, sekä tasamaa että<br />
rinnemaastot, pienpuu ja tukkipuu<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
PONSSE C22<br />
-liikeratanosturi<br />
– Uuden Foxin ajaminen on erittäin tasaista<br />
ja siihen oli helppo oppia. Totuttautuminen<br />
Ergon jälkeen Foxiin kesti tuskin<br />
kolmea päivää. Koneen hallittavuus on erilaisissa<br />
työskentelytilanteissa erittäin hyvä.<br />
Kone toimii erittäin ketterästi ja pidän<br />
koneen vakautta erittäin hyvänä. PONSSE<br />
koneiden laatu on parantunut viime vuosina<br />
koko ajan.<br />
– En voi sanoa muuta kuin, että olen<br />
innoissani. C22-nosturin suuren ulottuman<br />
ansiosta minulta säästyy paljon ajomatkaa,<br />
mikä tehostaa työskentelyä. Työn<br />
tuottavuus on parantunut. Myös koneen<br />
ketteryyden ansiosta parannusta on kertynyt<br />
pienpuun osalta jopa 30–50 %. Hyvin<br />
myönteinen seikka on lisäksi mahdollisuus<br />
kaataa puita muutaman metrin<br />
korkeudelta esimerkiksi luiskan reunan<br />
yläpuolella. C22:n teho ja suorituskyky<br />
sallivat työskentelyn jopa järeämmillä uudistushakkuilla,<br />
mikä ei kuitenkaan liene<br />
koneen pääasiallinen käyttöalue.<br />
– Foxin edut C22-nosturilla ovat kiistattomat.<br />
Pienpuun korjuun tuottavuus<br />
on kasvanut jopa 50 %, ja kone on selvästi<br />
muita nopeampi, ketterämpi ja monikäyttöisempi.<br />
PONSSE C22 on erityisesti harvennustyöskentelyyn<br />
suunniteltu, hydraulisella liikeratatoiminnolla<br />
varustettu tehokas harvesterinosturi.<br />
Kevyt ja yksinkertainen rakenne<br />
yhdistettynä jopa 11 metrin ulottumaan,<br />
helppoon ohjailtavuuteen sekä suureen<br />
kääntö- ja nostovoimaan tekevät työskentelystä<br />
erittäin tehokasta. C22-nosturi on saatavilla<br />
PONSSE Fox ja Beaver -harvestereihin<br />
ja siihen voidaan liittää joko PONSSE<br />
H5 tai H6 -harvesteripää. Nosturin ulottuma<br />
H5-harvesteripäällä on 11 metriä ja H6-<br />
harvesteripäällä 10,3 metriä.<br />
PONSSE C22 -liikeratanosturin tekniset tiedot:<br />
Kääntömomentti (brutto)<br />
Tiltin kallistuskulma<br />
Nosturin kääntökulma<br />
Nostomomentti (brutto)<br />
Ulottuma<br />
Nostovoima täydellä ulottumalla<br />
44 kNm (Fox)<br />
35 kNm (Beaver)<br />
+-15 astetta<br />
250 astetta<br />
190 kNm<br />
11 m (H5)<br />
10,3 m (H6)<br />
1100 kp/11 m<br />
Kone säilyttää erittäin hyvin tasapainonsa,<br />
ja sen käyntiääni on hyvin hiljainen myös<br />
harvesteripään työskennellessä sekä ilman<br />
teloja. Tunnen oloni turvalliseksi, mikä on<br />
mielestäni tärkeä tekijä.<br />
– Kone on uskomattoman ketterä, mikä<br />
johtuu myös sen keveydestä. Lisäksi arvostan<br />
Foxin parempaa työskentelykorkeutta,<br />
sillä se pystyy tarttumaan runkoon vaivatta<br />
muutaman metrin korkeudelta. Kenties<br />
nosturin kallistuskulma voisi olla vieläkin<br />
suurempi.<br />
Veljekset Hokkanen Oy, suomi<br />
PONSSE Fox+C22+H6<br />
Hannu Hokkanen, (yrittäjä, kuljettaja)<br />
C Olsson Logging AB, ruotsi<br />
PONSSE Beaver+C22+H53e<br />
Conny Olsson, (yrittäjä, kuljettaja)<br />
– Nosturi on erittäin helppokäyttöinen,<br />
ketterä ja uskomattoman vahva. Nosturin<br />
saa todellakin säädettyä niin nopeaksi<br />
kuin ikinä haluaa. Nosturi ja alustakone<br />
eivät aseta rajoja sille kuinka nopeasti ja<br />
tuottavasti puunkorjuu etenee. Rajat asettaa<br />
ainoastaan kuljettajan ammattitaito ja<br />
reaktionopeus.<br />
– C22 on ehdottomasti parhaita nosturimalleja,<br />
joita olen koskaan ajanut. Ja olen<br />
tehnyt töitä kaikilla kilpailevilla konemerkeillä.<br />
En ole koskaan ajanut näin nopealla<br />
ja pehmeästi toimivalla nosturilla kuin<br />
C22. Jokainen, joka on ajanut metsäkonetta<br />
aikaisemmin, oppii tämän nosturimallin<br />
käytön hetkessä. Kestää vain muutamia<br />
tunteja päästä sisälle nosturin toimintaan.<br />
Olen erittäin tyytyväinen koneeseen ja nosturiin!<br />
Alexander Pfau, Saksa<br />
PONSSE Fox+C22+H6<br />
Alexander Pfau (yrittäjä, kuljettaja)<br />
Ikä: 27 vuotta<br />
Kokemus: 2 vuotta päätoimisena, aiemmin<br />
ajanut satunnaisesti. Ajanut ennen Foxia<br />
paralleelinosturilla varustettua harvesteria.<br />
Yleiset työskentelyalueet: Tasamailta rinnemaastoihin<br />
– Fox on erittäin helposti ohjattava ja ketterä.<br />
Kuljettajan työ on huomattavasti hel-<br />
pottunut, mikä parantaa työn tuottavuutta.<br />
Kone soveltuu erittäin hyvin myös harvennushakkuuseen,<br />
kaikenkokoisen puun<br />
korjaamiseen myös lehtimetsässä. Myös<br />
huollettavuus ja kaikkien huoltokohteiden<br />
saavutettavuus teki meihin vaikutuksen.<br />
Tähän mennessä kertyneiden 600 käyttötunnin<br />
jälkeen emme ole havainneet vielä<br />
mitään mainittavia korjaustarpeita.<br />
– Koneen suorituskyvystä voin todeta,<br />
että se toimii erinomaisesti kaikissa tilanteissa<br />
ja C22:lla on erittäin laaja ulottuma.<br />
– Parasta C22:ssa on ollut sen helppokäyttöisyys.<br />
Uuden kuljettajan on ollut helppo<br />
oppia käsittelemään konetta. Kiitosta ovat<br />
antaneet myös aiemmin kilpailevalla konemerkillä<br />
ajaneet kuljettajat.<br />
– Olemme olleet Foxiin erittäin tyytyväisiä.<br />
Kone on varustettu uudella Opti<br />
4.710-ohjelmaversiolla ja kone ajaa minimiläpimittaan<br />
hyvin. Polttoaineen kulutus<br />
on ollut Foxilla merkittävästi pienentynyt<br />
2-5 l/h), mikä tuntuu moottorin tasaisempana<br />
kierroslukuna ja miellyttävämpänä<br />
ajona kuljettajalle.<br />
6<br />
Ponsse News 2 • 2011<br />
Ponsse News 2 • 2011 7
nosturispecial<br />
PONSSE C44<br />
-liikeratanosturi<br />
PONSSE C44 -liikeratanosturin geometria<br />
on suunniteltu suositun pikkuveljensä<br />
PONSSE C22:n pohjalta, mutta rakenteet<br />
on toteutettu raskaamman kokoluokan järeydellä<br />
ja voimalla. Mallissa yhdistyvät<br />
hydraulisesti toteutetun liikeratanosturin<br />
keveys ja hyvä hyötysuhde, tarkkaan harkitun<br />
liikeradan ja parhaan nosturinhallinnan<br />
tuoma käytön helppous sekä <strong>ponsse</strong>mainen<br />
voima ja kestävyys.<br />
PONSSE C44 -liikeratanosturin tekniset tiedot:<br />
Kääntömomentti (brutto)<br />
Tiltin kallistuskulma<br />
Nosturin kääntökulma<br />
Nostomomentti (brutto)<br />
Ulottuma<br />
43 kNm<br />
30 astetta<br />
250 astetta<br />
230 kNm<br />
11 m (H6), 10 m (H7)<br />
Thor Schulz, Saksa<br />
PONSSE Ergo <strong>8w</strong>+C44+H7<br />
Thor Schulz (itsenäinen kuljettaja)<br />
Ikä: 40 vuotta<br />
Kokemus: metsäteknikon koulutus,<br />
22 vuoden kokemus harvestereista<br />
Yritys: WMH<br />
Yleiset työskentelyalueet:<br />
60 % rinteillä, 40 % tasamaalla<br />
– Uuden paralleelinosturin ja kahdeksanpyöräisen<br />
koneen ansiosta työni tehokkuus<br />
on parantunut noin 20 %. Tästä 10 % johtuu<br />
arvioni mukaan vähentyneistä edestakaisin<br />
ajoista ja toiset 10 % nosturin suuremmasta<br />
nopeudesta ja ketteryydestä.<br />
– Kaikki koneen huoltokohteet ovat hyvin<br />
saavutettavissa ja käsiteltävissä. Koneen<br />
päivittäinen huolto sujuu erittäin nopeasti.<br />
– Voin vain todeta, että Ergo <strong>8w</strong> on kaiken<br />
kaikkiaan hyvin tasapainotettu kone,<br />
jonka kaikki osat toimivat hyvin yhdessä.<br />
Moottori, pumput, nosturi – kaikki osat<br />
sopivat yhteen täydellisesti. Koneen yleiset<br />
vakausominaisuudet ovat erittäin hyvät.<br />
Varsinkin jyrkillä rinteillä koneen vakaus<br />
on vaikuttava. Teliakseliston nostaminen<br />
ilmaan on lähes mahdotonta. Rinteillä kone<br />
on vertaansa vailla.<br />
– Ennen ajattelin, että minun tontilleni<br />
ei kenelläkään ole asiaa, kunnes kokeilin<br />
Ponssea. Sen jälkeen mielipiteeni muuttui<br />
täysin. Aloitettuani puunkorjuun Ponssen<br />
paralleelinosturilla työni tuottavuus on parantunut<br />
selvästi. Nyt en voisi kuvitella itselleni<br />
parempaa konetta.<br />
Karttulan Metsätyö Oy, suomi<br />
PONSSE Ergo+C44+H6<br />
Hannu Liikanen (yrittäjä, kuljettaja)<br />
– Nosturin ulottuma on 11 m eli sillä ylettyy<br />
todella hyvin. Perinteinen liukupuominosturi<br />
on hyvä uudishakkuilla ja isoilla puilla,<br />
koska sillä on suuremmat nostovoimat pidemmällä<br />
ulottumalla. Kun mennään harvennuksille,<br />
niin C44-paralleelinosturin<br />
edut ovat ilmeiset.<br />
– C44 on sirompi ja jouheampi liikkeissään.<br />
Ja ennen kaikkea C44 on käyttäjäystävällinen.<br />
Sitä on helppo säätää ja oppia<br />
käyttämään. Nosturi tuntuu heti ”sopivan<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
käteen”! Luulen, että jatkossakin meillä<br />
nosturit ovat C22- tai C44-nostureita.<br />
Veljekset Hokkanen Oy, suomi<br />
PONSSE Ergo+C44+H7<br />
Esa Hokkanen (yrittäjä, kuljettaja)<br />
– Parasta C44-nosturissa on ollut ehkä nosturin<br />
monipuolisuus. Se on sopinut hyvin<br />
sekä uudistushakkuille että harvennuksille.<br />
Tuottavuus on etenkin harvennuksilla<br />
parantunut – yksinkertaisesti sanottuna<br />
koneella saa tehtyä enemmän runkoja.<br />
Myös polttoaineen kulutus on meillä ollut<br />
C44:lla selvästi pienempi (2-5 l/h)<br />
– En keksi moittimista. Tämä on tulevaisuuden<br />
nosturi, ehdottomasti!<br />
A. ja T. Myyry Oy, suomi<br />
PONSSE Ergo+C44 2 kpl<br />
Tapio Myyry<br />
– Mitäpä näistä nostureista sen enempää:<br />
C44 on markkinoiden paras mahdollinen<br />
nosturi. Tällainen nosturin pitää olla!<br />
Piiroset Ky, suomi<br />
PONSSE Beaver+C22 ja<br />
PONSSE Ergo+C44<br />
Oskari Piironen<br />
– Kyllä näillä tykkää tehdä puita! Molemmat<br />
nosturit ovat helppokäyttöisiä ja niiden<br />
käyttöön oppii nopeasti. Jatkossa nosturit<br />
tulevat meillä olemaan myös C22:ia<br />
ja C44:ia.<br />
Christian Nannestad<br />
PONSSE C6<br />
-liukupuominosturi<br />
PONSSE C6 jatkaa Ponssen suosittua liukupuomityypin<br />
nosturien tuotelinjaa, jolla on jo yli 20 vuoden perinteet.<br />
Liukupuominosturin edut tulevat esille erityisesti jyrkissä<br />
rinteissä ja järeillä uudistushakkuukohteilla H8-harvesteripään<br />
kanssa.<br />
PONSSE C44 -liikeratanosturin<br />
tekniset tiedot:<br />
Kääntömomentti (brutto)<br />
Tiltin kallistuskulma<br />
Nosturin kääntökulma<br />
Nostomomentti (brutto)<br />
Ulottuma<br />
55 kNm<br />
+-20 astetta<br />
250 astetta<br />
310 kNm<br />
10 m<br />
WNK Skogsgallring AB, ruotsi<br />
Christian Nannestad<br />
PONSSE Bear+C6+H8<br />
– C6-nosturin liikkeet ovat pehmeät ja sitä<br />
on helppo ajaa. Ennen kaikkea nosturilla<br />
on helppo työskennellä ahtaissa paikoissa<br />
esim. sähkölinjojen alla. Myös siirtojen<br />
aikana nosturi on fantastinen – nosturi<br />
tarvitsee vain taittaa kuljetusasentoon ja sitten<br />
menoksi. Pallokahvoilla nosturin ohjaus<br />
on helppoa.<br />
– Tällä nosturilla koko kone saadaan<br />
erittäin vakaaksi myös hankalassa maastossa<br />
ja työskenneltäessä suuressa puustossa.<br />
Nosturissa on uskomattoman paljon<br />
voimaa ja se poimii vaivattomasti millaisen<br />
Oliver Hofstetter, Sveitsi<br />
PONSSE Bear 8+C6+H8<br />
– Nosturi oli yksi ostopäätöksen suurimpia<br />
tekijöitä vaihtaessamme konetta Beariin.<br />
Millään muulla nosturilla ei näissä<br />
olosuhteissa voi hakata yhtä tehokkaasti,<br />
koska millään muulla nosturilla ei riitä<br />
nostovara jyrkissä rinteissä. C6 on todella<br />
tehokas nosturi, eikä sen tehoihin vaikuta<br />
ollaanko tasaisella, ajetaanko rinnettä ylös<br />
vai alaspäin – teho on aina kaikissa työskentelyasennoissa<br />
sama.<br />
rungon tahansa. Koneen tuottavuus on ollut<br />
odottamaamme parempi erityisesti erittäin<br />
järeässä puustossa, jossa koneen voima<br />
pääsee oikeuksiinsa. Liukupuominosturissa<br />
joutuu opettelemaan puinnin aivan<br />
koneen vierestä eri tavalla, mutta nosturi<br />
on ylivoimainen voimansa ja helpon hallittavuutensa<br />
osalta.<br />
– Yksi todella tärkeä ominaisuus C6:lla<br />
on se, että sillä pystyy tasapainottamaan sivurinteissä<br />
konetta siten, että pylväs vedetään<br />
taakse ja toimitaan vain nosturin ylettimellä.<br />
Silloin koko nosturin painopiste<br />
siirtyy alas ja taakse, ja ylettimen geometria<br />
on loivasti ylöspäin vetävä, jolloin nostoa<br />
ei tarvitse käyttää. Paralleelinosturilla tätä<br />
ei voi tehdä. Kyllä C6 on uskomattoman<br />
tehokas nosturi! Ominaisuus on ehdoton<br />
esim. ylispuiden poistossa, jossa kokorunkoja<br />
joutuu nostelemaan taimikon päällä.<br />
8<br />
Ponsse News 2 • 2011<br />
Ponsse News 2 • 2011 9
autaa, softaa ja serviisiä<br />
Metsäkoneiden päästörajat kiristyvät –<br />
ympäristö kiittää, mutta<br />
MITÄ SANOO KULJETTAJA?<br />
UUDET RAJOITUKSET<br />
VAATIVAT uutta<br />
teknologiaa<br />
Euroopan Unioni ja Pohjois-Amerikka ovat<br />
asettaneet päästörajoituksia mm. ei-tieliikennekäyttöisille,<br />
dieselkäyttöisille työkoneille.<br />
EU-säädöstö on nimeltään Euromot<br />
ja Pohjois-Amerikan Tier-säädöstö. Euromot<br />
ja Tier -järjestelmät on harmonisoitu<br />
siten, että keskeiset vaatimukset ovat molemmissa<br />
samat.<br />
Säädöstöt koskevat päästörajoituksia typen<br />
oksideille (NOx) ja partikkeleille. Euroopassa<br />
Euromot-säädöksen vaihe I astui<br />
voimaan vuonna 1999, vaihe II vuosina<br />
2001-2002 ja vaihe III a vuonna 2006. Tier<br />
I -vaihe alkoi 1996, Tier 2 vuonna 1998 ja<br />
Tier 3 vuonna 2006. Nämä tasot oli mahdollista<br />
saavuttaa säätämällä moottorin<br />
polttoaineen syöttöä ja palotapahtumaa.<br />
Näin saatiin aikaan alhaisemmat päästötasot,<br />
mutta samalla moottorin hyötysuhde ja<br />
suorituskyky yleensä heikkeni.<br />
Vuonna 2011 astui voimaan Euromot III<br />
b sekä Tier 4i (interim) vaiheet, jotka laskivat<br />
sallittuja NOx -päästöjä 50 % ja partikkelipäästöjä<br />
90 % verrattuna edelliseen<br />
Euromot 3a / Tier 3 tasoon. Vaadittuihin<br />
NOx -tasoihin tarvitaan moottoreihin uutta<br />
teknologiaa – yleensä joko EGR- tai SCRjärjestelmä.<br />
Euromot IV ja Tier 4 f (final)<br />
astuvat voimaan 2014 alentaen edelleen sallittuja<br />
NOx -päästötasoja. Tämä tulee vaatimaan<br />
lisää teknisiä ratkaisuita, esimerkiksi<br />
EGR- ja SCR -tekniikoiden yhdistämisen.<br />
Ponssen 3B/4i -ratkaisu:<br />
SCR-teknologia<br />
SCR on jälkikäsittelyjärjestelmä, joka alentaa<br />
typenoksidien määrää (NOx) pakokaasussa.<br />
SCR-menetelmässä pakokaasun sekaan<br />
ruiskutetaan ilmaa ja DEF-liuosta.<br />
DEF on veden ja urean liuos, joka pakokaasun<br />
lämmön avulla pelkistää pakokaasun<br />
typen oksideja (NOx) vaarattomiksi typeksi<br />
ja vesihöyryksi. Järjestelmä vaatii katalysaattorin,<br />
joka sijaitsee äänenvaimentimessa.<br />
Diesel-koneiden päästörajat ovat kiristyneet jälleen vuoden 2011 alusta.<br />
Moottorinvalmistajilla on tarjolla parikin erilaista vähemmän saastuttavaa ratkaisua.<br />
Ponssen valinta on SCR-järjestelmä, jonka lupauksena on jopa vähäisempi<br />
polttoaineen kulutus. Mutta mitä mieltä ovat koneen kuljettajat, kun uudesta<br />
moottorista on otettu mittaa tositoimissa?<br />
SCR-järjestelmän komponentit:<br />
• Lämmitetty DEF-säiliö (lämpenee<br />
moottorin esilämmittimen avulla moottorin<br />
jäähdytysnestekierron kautta)<br />
• Paineilmajärjestelmä sisältäen kompressorin,<br />
säiliöt ja kuivaimen<br />
• DEF-annosteluyksikkö<br />
• DEF-ruiskutusjärjestelmä<br />
• Katalysaattori (pakoputken<br />
äänenvaimentimen yhteydessä)<br />
• Putkitus<br />
Jatkuu sivulla 13<br />
10<br />
Ponsse News 2 • 2011<br />
Ponsse News 2 • 2011 11
autaa, softaa ja serviisiä<br />
Yrittäjä Hannu Liikanen ja kuljettaja Jussi Tenhunen, Karttulan Metsätyö Oy<br />
Metsäkoneala kantaa oman rankansa kekoon<br />
yhteisissä ympäristötalkoissa, kun<br />
uudet dieselkäyttöisten työkoneiden päästöjä<br />
koskevat säännökset astuivat voimaan<br />
vuoden 2011 alusta Euroopan Unionin ja<br />
Pohjois-Amerikan alueella. Moottorinvalmistajat<br />
tarjoavat päästöjen alentamiseksi<br />
kahta eri vaihtoehtoa. Ponsse on valinnut<br />
ratkaisukseen SCR-järjestelmän (Selective<br />
Catalytic Reduction). Katalysaattorissa pakokaasun<br />
sekaan ruiskutettava DEF-liuos<br />
(Diesel Exhaust Fluid) muuttaa haitalliset<br />
typen oksidit typpikaasuksi ja vesihöyryksi.<br />
Näin moottorin suorituskyky voidaan<br />
optimoida parhaan mahdollisen polttoainetaloudellisuuden<br />
ja tehontuoton kannalta.<br />
Kiistatta lisää tehoja<br />
Päästörajat eivät kuitenkaan ole ensimmäisenä<br />
mielessä, kun vaakakupissa toisaalla<br />
ovat koneen luotettavuus, taloudellisuus<br />
ja käyttömukavuus. A&L Harju Oy Savukoskelta<br />
on ollut ensimmäisten joukossa<br />
mukana testaamassa Ponssen SCR-järjestelmää<br />
– myös talvioloissa.<br />
”Positiivista on se, että<br />
vääntöä tuntuu olevan<br />
enemmän, eli ei kuormita<br />
niin paljon kuin<br />
perinteisen tekniikan<br />
moottori.”<br />
–Uusi järjestelmä oli luontevaa ottaa<br />
testaukseen uuden koneen myötä. Tähän<br />
asti kokemukset ovat olleet aivan myönteisiä,<br />
kertoo Lauri Harju.<br />
–Uusi kone on ollut meillä joulukuusta<br />
2009, eli melkein kaksi vuotta ja noin<br />
7500 tuntia.<br />
Harjun protokone on PONSSE Ergo<br />
H6-kouralla. Polttoaineen kulutuksen<br />
arviointi on Lauri Harjun mukaan hyvin<br />
haastavaa ja riippuu monesta tekijästä.<br />
–Tällä koneella tehdään pääosin päätehakkuita,<br />
jolloin kulutus noin 14 litraa tunnissa.<br />
Kulutus on samaa luokkaa kuin perinteisellä<br />
moottorilla, ei suurta eroa. Polttoaineen<br />
kulutusta meillä ei sinällään voi<br />
suoraan verrata, sillä muissa koneissa on<br />
eri kouramalli.<br />
Kiitosta saa kuitenkin moottorin parantunut<br />
tehokkuus.<br />
– Positiivista on se, että vääntöä tuntuu<br />
olevan enemmän, eli ei kuormita niin paljon<br />
kuin perinteisen tekniikan moottori.<br />
Samaan tulokseen on tultu myös Karttulan<br />
Metsätyö Oy:ssä.<br />
–Ero entisenmalliseen moottoriin on<br />
huomattava! Kone syö hyvin puuta entiseen<br />
verrattuna. Tehoa löytyy, kun savutuksen<br />
estolla ei enää leikata tehoja konetta<br />
kuormittaessa. Moottori ei kyykkää ja syöttää<br />
todella hyvin isollakin puulla – mitalle<br />
ajo menee nopeasti, kiittää yrittäjä Hannu<br />
Liikanen.<br />
DEF-liuos: lisähyötyä vai lisätyötä?<br />
SCR-jälkikäsittelyjärjestelmässä pakokaasun<br />
sekaan ruiskutetaan ilmaa ja DEF-liuosta<br />
(tuotemerkkinä esim. AdBlue). SCR:n<br />
kiistattomat hyödyt ovat moottorin alempi<br />
lämpökuorma ja sitä kautta moottorin<br />
komponenttien vähäisempi kuluminen.<br />
Käyttö- ja huolto-ominaisuuksiltaan SCR-<br />
moottori on vaivaton, eikä vaadi erillisiä<br />
säätöjä. Koneen käyttäjän vastuulle jää<br />
urealiuoksen lisääminen.<br />
Siinä missä tehot ja kulutus saavat kiitosta,<br />
suuri kysymysmerkki on SCR-moottorin<br />
talviominaisuudet, sillä polttoaineeseen<br />
lisättävä urealiuos jäätyy -11 asteessa.<br />
Talvioloissa SCR-järjestelmän testannut<br />
Lauri Harju on rehti kommenteissaan:<br />
–Kyllä siitä oma vaivansa on. Liuos on<br />
tuotava sulana ja lämpimänä työmaalle.<br />
Alemman päästökuorman avainsanoja<br />
3B-moottori: yleisnimitys moottoreille,<br />
jotka täyttävät vuonna 2011 voimaan astuneen<br />
Euromot III b -vaiheen päästörajoitukset.<br />
SCR (Selective Catalytic Reduction): järjestelmä,<br />
jossa katalysaattorissa pakokaasun<br />
sekaan ruiskutettava liuos muuttaa<br />
haitalliset typen oksidit harmittomiksi<br />
typpikaasuksi ja vesihöyryksi.<br />
Säilyttäminen ei talviaikaan onnistu ulkona<br />
lainkaan. Lisäämme AdBluen tankkiin<br />
tankkauksen yhteydessä kerran vuorokaudessa,<br />
eli onneksi sen kanssa ei kuitenkaan<br />
erikseen tarvitse touhuta.<br />
Vaivannäöstä huolimatta Lauri Harju<br />
on sujut uuden järjestelmän kanssa.<br />
– En suoraan lähtisi järjestelmää moittimaan,<br />
edessähän tämä joka tapauksessa<br />
on kaikilla, kun säännöt tiukentuvat. Ylimääräiset<br />
tankkaukset tuovat oman vaivansa<br />
eikä AdBluen lisäkustannuksia voi<br />
ainakaan kiitellä. Toisaalta moottorin osalta<br />
ei huollossa tai muussa ylläpidossa ole<br />
ollut eroa.<br />
Hienosäätöä ja kehitysideoita<br />
Urealiuoksen erillisen tankkauksen haasteet<br />
ovat synnyttäneet myös kehitysideoita.<br />
–Esimerkiksi jonkinlainen lämpöeristetty<br />
säiliö AdBluen tankkaukseen voisi olla<br />
käyttökelpoinen ratkaisu, ideoivat yrittäjä<br />
Raimo Vastamaa ja kuljettaja Jari Komu<br />
Metsäkoneurakointi Vastamaa Oy:stä.<br />
Muutoin viiden kuukauden kokemuksen<br />
perusteella Vastamaan palaute SCR-moottorista<br />
on erittäin positiivinen.<br />
–Polttoainetaloudessa ja vetokyvyssä on<br />
otettu hyvä askel eteenpäin!<br />
AdBluen tankkaus on ainoa asia, jota<br />
kritisoi myös yrittäjä Jarmo Kuukka Forest-<br />
Team Kuukka Oy:stä.<br />
–Tankkaus Foxiin on sinällään helppoa,<br />
mutta kyllä siitä työnlisää on. Kiitosta<br />
Kuukka antaa Foxin voimasta ja väännöstä.<br />
–Toimii hienosti, ja on lisäksi todella<br />
hiljainen.<br />
Vaikka päästörajoituksilla pyritään niin<br />
vähäisempään ympäristökuormitukseen<br />
kuin takaamaan kuljettajille puhtaampi ja<br />
turvallisempi työympäristö, Lauri Harju<br />
mieltää metsäkonealan varsin vähämerkitykselliseksi<br />
yhteisissä ympäristötalkoissa:<br />
–Päästöjen alentaminen yleisesti hyvä,<br />
mutta metsäkonepuolella en pidä sitä tarkoituksenmukaisena.<br />
DEF (Diesel Exhaust Fluid):<br />
vesi-urealiuos, esim. AdBlue.<br />
EGR (Exhaust Gas Recirculation): vaihtoehtoinen<br />
3B-järjestelmä, jossa osa pakokaasuista<br />
johdetaan moottorin imuilmaan<br />
ja sitä kautta sylintereihin. Hapen<br />
korvaaminen pakokaasulla alentaa palotapahtuman<br />
lämpötilaa, jolloin typen<br />
oksideja syntyy vähemmän. Haittapuolena<br />
on huonompi hyötysuhde.<br />
Jatkoa sivulta 11<br />
SCR-järjestelmän etuja<br />
Moottorin hyvä luotettavuus<br />
• Sallii moottorin alemman lämpökuormituksen<br />
(paremmin optimoitu<br />
palotapahtuma), mikä takaa<br />
monille moottorikomponenteille<br />
paremman kestävyyden<br />
Moottorin parempi suorituskyky<br />
• Alhaisempi polttoaineenkulutus<br />
normaaliolosuhteissa<br />
SCR-moottori ei ole herkkä polttoaineen<br />
laatuvaihteluille<br />
• SCR-moottori on helppo käyttää ja<br />
ylläpitää. Lisättävä ainoastaan DEFlisäainetta<br />
tarpeen mukaan, ei säätö-<br />
tms. tarpeita<br />
• Useimmat suuret työkonemoottoreiden<br />
valmistajat ovat valinneet<br />
SCR-menetelmän nk. tulevaisuuden<br />
tekniikaksi, jonka kautta tullaan<br />
pääsemään Euromot4/Tier4F<br />
-tasoille<br />
• SCR-tekniikka muuntaa haitalliset<br />
typen oksidit vaarattomiksi typeksi<br />
ja vesihöyryksi<br />
Merkittävästi pienempi ilmastovaikutus<br />
• Puhtaampi ja turvallisempi työympäristö<br />
myös koneen kuljettajalle<br />
Muuta huomioitavaa:<br />
SCR-järjestelmä tuo moottoriin lisää<br />
komponentteja ja hieman lisää huoltokohteita<br />
(suodattimien vaihto).<br />
DEF-lisäaine maksaa – tosin vähemmän<br />
kuin polttoaine. Kokonaisvaikutus<br />
on positiivinen, koska polttoaineen<br />
säästö on suurempi kuin lisäaineen<br />
kulutus.<br />
DEF-lisäaineen jäätymispiste on<br />
-11°C mikä täytyy muistaa aineen säilytyksessä,<br />
kuljetuksessa ja käsittelyssä.<br />
Suorituskyky ja taloudellisuus<br />
Päästöjen rajoittaminen SCR-järjestelmällä<br />
sallii moottorin toiminnan säätämisen<br />
parhaan mahdollisen tehon,<br />
väännön ja polttoainetalouden mukaisesti<br />
– päästöjä ei tarvitse rajoittaa heikentämällä<br />
palotapahtumaa.<br />
Käyttäjien kokemusten mukaan<br />
SCR-moottori vastaa selkeästi vanhaa<br />
paremmin äkilliseen kuormitukseen –<br />
kuten aloitettaessa suuren puun syöttäminen.<br />
12<br />
Ponsse News 2 • 2011<br />
Ponsse News 2 • 2011 13
<strong>ponsse</strong> huoltopalvelut<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
Iisalmen huoltopalvelukeskuksesta maailmalle<br />
Huoltoa ja varaosia<br />
kellon ympäri<br />
Ponssen asiakkaita palvellaan ajantasaisesti ja asiantuntemuksella kaikkialla maailmassa,<br />
missä ikinä keltaiset koneet töitä tekevätkin. Täsmällisistä varaosatoimituksista, teknisestä<br />
tuesta ja palveluiden kehittämisestä vastaa Ponssen Iisalmen huoltopalvelukeskus yhdessä<br />
globaalin palveluverkoston kanssa.<br />
14<br />
Ponsse News 2 • 2011<br />
Ponsse News 2 • 2011 15
autaa, softaa ja serviisiä<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
aktiivisesti etulinjaan niin, että se on asiakkaamme<br />
käytettävissä sekä Ponssen ammattilaisten<br />
että sopimushuoltajiemme kautta,<br />
Mertanen summaa.<br />
Myös palveluiden kehittäminen ja asiakastyytyväisyyden<br />
kartoittaminen niin tytäryhtiöiden,<br />
jälleenmyyjien kuin asiakkaiden<br />
osalta kuuluvat olennaisena osana<br />
huoltopalvelukeskuksen toimintaan.<br />
Huoltokeskuksen kansainvälistä<br />
arkea<br />
Viennin varaosamyyjä Irina Gomanille<br />
kansainvälinen toiminta on arkipäivää.<br />
– Venäjä on Ponsselle tärkeä vientimaa.<br />
Omaan vastuualueeseeni kuuluvat myös<br />
Latvia, Liettua ja Viro, Goman kertoo.<br />
Iisalmen huoltokeskuksesta yhteydet<br />
tytäryhtiöihin ja huoltokeskuksiin maailmalla<br />
ovat päivittäisiä.<br />
– Päivät ovat kiireisiä! Esimerkiksi Pietariin<br />
lähtee viikoittain kaksi varastotilausta<br />
sekä yhdestä kolmeen pikatilausta.<br />
Pietarin kautta puolestaan hoidetaan koko<br />
Venäjän alueen asiakkaamme, Goman<br />
hahmottaa.<br />
Huolto-osatoimitusten aikataulut vaihtelevat<br />
reilustikin kohdemaasta riippuen.<br />
– Tullauskäytäntöjen takia toimitusajat<br />
Venäjälle ovat noin kahdesta neljään viikkoa.<br />
Ero on suuri, jos sitä vertaa esimerkiksi<br />
Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan, jonne<br />
toimitusaika on parhaimmillaan vain vuorokaudesta<br />
kahteen. Tämän vuoksi kattavien<br />
paikallisten varaosapalveluiden merkitys<br />
on monilla markkinoilla suuri.<br />
Kaikkiaan 25 Ponsse-maan varaosatilauksista<br />
huolehtii Iisalmen huoltokeskuksen<br />
vientiosastolla viisi varaosamyyjää.<br />
Varastonimikkeitä yhden katon alta löytyy<br />
noin 22 000. Paitsi päävarastointi, Iisalmesta<br />
tarjotaan myös kansainvälistä huoltoneuvontaa.<br />
– Maiden välillä on eroja. Venäjän kohteissa<br />
huolto hoidetaan aina paikan päällä,<br />
Goman kertoo.<br />
Kun asiakas pärjää, me pärjäämme<br />
– Kun on kyse metsäkoneiden tyylisistä investointihyödykkeistä,<br />
ja siitä, että avullamme<br />
asiakas rakentaa omaa toimintaansa, se<br />
vaatii pitkäaikaisen sitoumuksen ja luottamuksellisen<br />
suhteen, pohtii Tapio Mertanen<br />
Ponssen toimintaperiaatteita.<br />
– Paitsi teknistä ja logistista edelläkävijyyttä,<br />
meidän ja asiakkaidemme menestys<br />
vaatii asiakaslähtöisen palvelukulttuurin<br />
omaksumista. Olen ylpeä siitä, että olemme<br />
kansainvälisestikin saaneet joukkoomme<br />
väkeä, joka on sitoutunut <strong>ponsse</strong>laisiin<br />
asiakaspalveluarvoihin!<br />
Olipa kyse varaosista, sopimushuolloista,<br />
teknisestä tuesta tai koulutuksista,<br />
Ponssen asiakas saa täyden tuen paikalliselta<br />
ammattitaitoiselta osaajajoukolta –<br />
Ponssen omalta henkilökunnalta tai valtuutetuilta<br />
sopimishuoltajilta. Kansainvälisen<br />
huoltopalveluverkoston koulutuksia<br />
järjestetään paikallisten koulutusten lisäksi<br />
Iisalmessa ja Vieremällä jatkuvasti.<br />
– Huomioimme aina olosuhteet, ja<br />
tuomme niin maantieteellisesti kuin paikallisen<br />
toimintakulttuurin huomioiden<br />
palvelumme mahdollisimman lähelle asiakasta.<br />
Kansainvälisen verkoston ammattitaidon<br />
ylläpitäminen kaikilla markkinoilla<br />
yhtä korkealla on iso haaste, mutta siihen<br />
haluamme panostaa, kertoo Mertanen.<br />
– Tärkeintä meille on, että pystymme<br />
järjestämään paikalliset palvelut vastaamaan<br />
asiakkaidemme tarpeita. Tarvittaessa<br />
vaikka 24/7, riippumatta siitä, mitä kello<br />
on Suomessa, kiteyttää huoltopalvelujohtaja<br />
Tapio Mertanen. Ponssen nopean,<br />
luotettavan ja maailmanlaajuisen palvelun<br />
mahdollistaa ajatuksella rakennettu huoltoverkko.<br />
150 huolto- ja varaosakeskusta<br />
ympäri maailman ovat lähellä – siellä missä<br />
asiakkaatkin. Tärkeä osa palvelukokonaisuutta,<br />
keskusvarasto, sijaitsee vain 25<br />
km päässä tehtaalta.<br />
– Näemme, että tehtaan läheisyys on<br />
tärkeä etu Iisalmen huoltopalveluiden ja<br />
tehtaan välisessä yhteistyössä. Vieremän<br />
tehdas myös valmistaa ison osan varaosiamme.<br />
Kun varaosa- ja huoltopalvelujärjestelmämme<br />
tytäryhtiöiden suuntaan<br />
toimii kansainvälisesti, asiakkaan kannalta<br />
ei ole merkitystä missä varsinainen logistiikkakeskus<br />
sijaitsee. Suomalaisena ja yläsavolaisena<br />
yrityksenä meille on kuitenkin<br />
merkityksellistä tehdä työtä täältä käsin.<br />
Iisalmen huoltopalvelukeskus on keskusvarasto,<br />
jossa ylläpidetään maanosa- ja<br />
maakohtaisesti räätälöityjä paikallisia varaosavarastoja.<br />
Vuodessa Iisalmesta lähtee<br />
maailmalle yli miljoona kappaletta osia ja<br />
tarvikkeita lähes 100 000 erillisinä lähetyksinä.<br />
Varasto toimii ympäri vuorokauden<br />
kolmessa vuorossa, seitsemänä päivänä<br />
viikossa.<br />
– Olemme investoineet merkittävästi<br />
paikallisiin varastoihin ja rakentaneet paikalliset<br />
toiminnot paikallisia asiakastarpeita<br />
varten. Näin minimoidaan ajankäyttöön<br />
ja logistiikkaan liittyvät riskit. Paikalliset<br />
toimijat tuntevat alueensa sekä asiakkaansa<br />
kalustoineen ja erityistarpeineen. Säännöllinen<br />
varastojen täydentäminen runkotoimituksin<br />
takaa toimivan ja saumattoman<br />
palvelun lähellä asiakasta ja työmaita.<br />
Kasvua asiakastarpeiden mukaan<br />
Iisalmen huoltopalvelukeskus työllistää kokonaisuudessaan<br />
noin 100 henkeä ja käsittää<br />
varaosavaraston, korjaamon, varaosien<br />
kunnostuksen, huoltoneuvonnan sekä<br />
-koulutuksen, dokumentoinnin ja vaihtokonemyynnin.<br />
– Muutimme Iisalmeen Vieremältä<br />
vuonna 1995. Huoltokeskuksen toiminta<br />
on sittemmin laajentunut ja monipuolistunut<br />
niin, että kaksi jo tehtyä laajennustakin<br />
ovat ajan kanssa osoittautumassa pian<br />
riittämättömiksi.<br />
– On aika katsoa eteenpäin, ja näin ollen<br />
logistiikkakeskuksen laajennus on aivan<br />
tulevaisuudessa ajankohtainen, Tapio<br />
Mertanen valottaa.<br />
Pelkkä keskusvarasto tai -verstas ei Iisalmen<br />
huoltopalvelukeskus missään tapauksessa<br />
ole. Käytännön varaosalogistiikan<br />
lisäksi keskuksen kautta suunnitellaan,<br />
kartoitetaan ja kehitetään niin koulutusta<br />
kuin palveluitakin.<br />
– Koulutusjärjestelmiä kehitetään jatkuvasti.<br />
Sitä tietotaitoa, jota olemme vuosien<br />
saatossa innovoineet ja koonneet, viedään<br />
150 huolto- ja varaosakeskusta ympäri maailmaa<br />
ovat lähellä – siellä missä asiakkaatkin.<br />
Kuvassa varaosamyyjä Ilpo Keränen (vas.) ja<br />
huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen.<br />
Viennin varaosamyyjä Irina Goman vastaa<br />
Venäjän ja Baltian varaosalähetyksistä.<br />
16<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 17
autaa, softaa ja serviisiä<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
PONSSE LoadOptimizer<br />
-kuormainvaa’asta älykäs apuri<br />
punnitus helpottuu ja tarkentuu<br />
Ponsse julkaisi kesällä uuden version<br />
PONSSE LoadOptimizer -kuormainvaa’an<br />
ohjelmistosta. Uudet työtä helpottavat ominaisuudet<br />
tehostavat energiapuun ja joukkokäsitellyn<br />
ainespuun korjuuta. Punnitustarkkuutta<br />
on kehitetty ahkerasti, koska<br />
kuormainvaakamittausta käytetään yhä<br />
yleisemmin luovutus- ja työmittana. Menetelmä<br />
on saanut kuljettajilta ja puunostajilta<br />
erittäin positiivisen vastaanoton.<br />
PONSSE LoadOptimizerin 2.0 -versiossa<br />
tarkastusmittausta helpotetaan uudella<br />
satunnaisotantaan perustuvalla menetelmällä.<br />
Vaa’an tarkastaminen ja säätäminen<br />
ovat entistä vaivattomampia, kun ne hoituvat<br />
osana työn kulkua. Ohjelmisto ehdottaa<br />
kuljettajalle satunnaisotantapunnituksia,<br />
opastaa mittauksissa ja raportoi tarkkuuden<br />
puutavaralajeittain. Satunnaisotantaan<br />
perustuva kuormainvaakamittauksen säätö<br />
ja mittauksen seuranta on liitetty osaksi<br />
Metsätehon kalibrointi- ja säätöohjetta.<br />
JOUKKOKÄSITTELYN RUNKOLASKURI<br />
Keväällä julkaistu Opti4G:n päivitys tehostaa<br />
joukkokäsittelyä entisestään. Metsäteho<br />
Oy:n kesällä tekemässä tutkimuksessa<br />
Opti4G version 4.710 runkolaskurin<br />
lukutarkkuus todettiin hyväksi (Kärhä &<br />
Mutikainen: Metsätehon tuloskalvosarja<br />
14/2011).<br />
Harvesteripään ohjelmoidut ja automaattiset<br />
keruuliikkeet hoitavat sekä<br />
joukkokäsittelyn että yksittäisten puiden<br />
hakkuun. Harvesteri tuottaa runkojen<br />
lukumääräraportit suoraan Opti4Gtietojärjestelmään.<br />
Joukkokäsitellyn aines-<br />
ja energiapuun mittaus tehdään<br />
puolestaan kuormatraktoriin asennetulla<br />
kuormainvaa’alla. Opti4G kerää ja raportoi<br />
joukkokäsiteltyjen puiden tiedot StanForDstandardin<br />
mukaisiin tiedostoihin.<br />
Kehitystä kuljettajan hyödyksi<br />
– Automatiikkaa on monenlaista. Joskus se<br />
tarkoittaa kivoja toimintoja ilman todellista<br />
käyttäjätarvetta. Ponssella automatiikka<br />
palvelee aina kuljettajaa ja tehostaa hänen<br />
työtään. Vaa’an satunnaisotantapunnitus<br />
on tästä hyvä esimerkki, kertoo Ponssen<br />
koulutuspäällikkö Esko Havimäki.<br />
– Kuljettajan työtehoon vaikuttaa paljon<br />
se, että hän voi luottaa koneeseensa. Satunnaisotanta<br />
käynnistyy automaattisesti noin<br />
viisi kertaa työvuoron aikana. Automatiikka<br />
on tehty kuljettajaa varten, ettei hänen<br />
tarvitse jatkuvasti miettiä mittausasetuksia<br />
tai laitteen tarkistusta.<br />
Vaaka kerää automaattisesti tiedot tarkistusnostoista<br />
ja viikkotarkistuksista. Kuljettajan<br />
ei tarvitse pitää erillistä lokikirjaa<br />
vaan tiedot mittaustarkkuudesta sekä tehdyistä<br />
säädöistä tallentuvat vaa’an muistiin<br />
ja voidaan sieltä lähettää tiedonsiirtona tai<br />
tulostaa paperille.<br />
- Kuljettajan työ ei hidastu punnitsemisen<br />
vuoksi. Puuta siirtyy pinolle<br />
myös jokaisella tarkistusnostolla<br />
ja ”putkijumppa” eli punnuksien<br />
nostelu tarkistusmittausta varten jää<br />
kokonaan pois, koulutuspäällikkö<br />
Esko Havimäki sanoo.<br />
Heinäkuussa 60 vuotta täyttänyt Risto<br />
Vidgrén on yli 30-vuotisen Ponsse-uransa<br />
aikana ehtinyt työskennellä varastonhoitajana,<br />
ostajana, huoltopäällikkönä ja tuotekehittäjänä<br />
ennen nykyistä tuotepäällikön<br />
pestiään. Risto on työtehtävien myötä kulkenut<br />
kotiseuduilta kansainvälisten asiakkaiden<br />
pariin.<br />
Mieleenpainuvimmat hetket tekniikan<br />
miehenä tunnettu Risto on viettänyt asiakkaiden<br />
ja erilaisten kehitysprojektien<br />
parissa. Kohokohtia ovat olleet alumiinirunkoon<br />
siirtyminen, ensimmäisten harvesteripäiden<br />
ja tuoteperhe 2000:n kehitys<br />
sekä hydrostatiikan käyttöönotto. Kaikkea<br />
on aina viety eteenpäin asiakkaiden ja metsäalan<br />
toiveita kuunnellen.<br />
– On ollut hienoa tehdä pitkäaikaista<br />
yhteistyötä niin koti- kuin ulkomaistenkin<br />
asiakkaiden kanssa. Yhteistyö on jatkunut<br />
usein sukupolvenvaihdoksenkin jälkeen,<br />
kuten Metsä-Multia Oy:n omistajien Kai<br />
ja Aki Laajan tapauksessa. Yhteistyö oli tiivistä<br />
jo heidän isänsä, Reijo Laajan kanssa.<br />
Asiakkaista huolehtiminen, joustavuus ja<br />
ajatus ”kun asiakas pärjää, mekin pärjäämme”<br />
ovat säilyneet tärkeinä arvoina Ponssella<br />
vuosikymmenten saatossa, miettii Risto.<br />
Helppo ja vaivaton käyttää<br />
– Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa työtä.<br />
Satunnaisotannan käyttöliittymä neuvoo<br />
kuljettajaa yksinkertaisilla teksteillä<br />
ja kuvallisilla ohjeilla. Kuljettajan tarvitsee<br />
normaalisti kuitata vain kerran OK-painikkeella<br />
yhden satunnaisotantanoston aikana,<br />
tarkentaa Havimäki.<br />
– PONSSE LoadOptimizer ei hidasta tai<br />
muuta työskentelytapoja. Olemme erityisesti<br />
halunneet pitää kiinni siitä, ettei mittalaitteesta<br />
tule työtä hidastavaa laitetta.<br />
Uudessa satunnaisotantaan perustuvassa<br />
punnitusmenetelmässä mittalaite opettelee<br />
kuljettajan työtavan eikä koneen tuotos<br />
laske vaa’an takia.<br />
Vaaka oppii kuljettajan työtavan<br />
Ranualaisella Kauko Kaarlejärvellä uusi satunnaisotantapunnitusmenetelmä<br />
on ollut<br />
käytössä reilut pari kuukautta Metsäliiton<br />
savotoilla.<br />
– Uusi punnitussysteemi oli simppeli<br />
homma oppia. Vanhassa menetelmässä<br />
Puoli elämää Ponssella<br />
Ovella käy vilinä heti aamusta. Työhuoneessa istuu mies,<br />
joka tuntee Ponssen koneet kuin omat taskunsa. Hän on<br />
harvesterilinjan tuotepäällikkö Risto Vidgrén.<br />
Aktiivisesti asiakkaiden parissa<br />
– Mieleeni on erityisesti jäänyt reissu Yhdysvaltoihin<br />
vuonna 1992. Vaikka tuolloin<br />
reissasin huoltopäällikkönä paljon maailmalla,<br />
saapuminen uudelle mantereelle<br />
oli jännittävää. Kentällä minua oli vastassa<br />
yrityksemme pitkäaikainen asiakas Dennis<br />
Brown. Pelkästään hänen kohtaamisensa<br />
ensimmäistä kertaa oli vaikuttava kokemus,<br />
muistelee Risto.<br />
– Tosin on sitä yli kolmeenkymmeneen<br />
vuoteen mahtunut toisenlaisiakin tarinoita,<br />
jossa yhteistyön alku ei ole käynnistynyt<br />
ihan toivotulla tavalla. Kerran harvesteripää<br />
ei toiminutkaan niin kuin sen piti,<br />
ja homma meinasi mennä kirjaimellisesti<br />
painiksi. Siitäkin tilanteesta selvittiin ja yhteisymmärrykseen<br />
lopulta päästiin.<br />
Mikä on pitänyt Risto Vidgrénin yli 33<br />
vuotta Ponssella?<br />
– Yksi syy löytyy varmasti siitä, että<br />
olen ollut äärimmäisen kiinnostunut tekniikasta<br />
ja sen kehittämisestä. Eikä into ole<br />
laantunut näihin päiviinkään asti. Tottakai<br />
ympäristölläkin on ollut merkityksensä –<br />
sukuni on täältä lähtöisin, tänne on koti<br />
perustettu ja täällä ovat myös ystävät.<br />
vaaka säädettiin 20 kertaa punnusta nostellen.<br />
Siinä tuli tunne, että miestä säädetään<br />
toimimaan vaa’an mukaan. Nyt uudella<br />
menetelmällä tuntuu todella siltä,<br />
että vaaka säädetään toimimaan miehen<br />
mukaan.<br />
Metsäyhtiön kanssa on toistaiseksi sovittu,<br />
että viikkotarkastus tehdään joka leimikon<br />
alussa. Satunnaisotantanostot ovat<br />
sujuneet hyvin.<br />
– Kuormainta tulee käytettyä vähän eri<br />
tavalla puolesta riippuen. Jokaisella kuljettajalla<br />
on vielä oma työskentelytapansa –<br />
toiset purkavat kuorman oikealle, toiset vasemmalle.<br />
On hyvä, että satunnaisotantanostot<br />
tehdään kuljettajittain ja eri puolille<br />
kuormatilaa erikseen. Kun menetelmää on<br />
oppinut käyttämään, eivät satunnaisotantapunnitukset<br />
hidasta työskentelyä ja vaa’an<br />
tarkkuuteen voi luottaa.<br />
Lisätietoja LoadOptimizerista saat Ponssen<br />
palvelukeskuksista ja käyttökouluttajilta.<br />
18<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 19
<strong>ponsse</strong> huoltopalvelut<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
Huolto se<br />
Ponssen<br />
metsässä pitää<br />
Ponsse palvelee koneyrittäjiä kiinteähintaisilla<br />
huoltosopimuksilla. Kun Ponsse vastaa<br />
määräaikaishuollosta ja pidennetystä<br />
takuusta sekä vääntää tehoruuvit oikeaan<br />
asentoon, voit rauhassa keskittyä korjuutyöhön<br />
ja koneesi pysyy<br />
luotettavana sekä tuottavana<br />
savotasta toiseen.<br />
Valitset vain palvelupaketistamme<br />
itsellesi sopivan<br />
vaihtoehdon.<br />
Logger’s Total -huoltosopimuksella<br />
ulkoistat metsäkoneesi määräaikaishuollot<br />
Ponsselle.<br />
Ammattilaisten säännöllisesti huoltama<br />
kone pysyy varmemmin käyttökunnossa<br />
ja säilyttää arvonsa. Logger’s Totaliin<br />
saatava Lisäturva-palvelu pidentää koneen<br />
Metsä-Häkkinen Oy, Timo Häkkinen<br />
osien tehdastakuuta kattaen kaikki koneen<br />
pääkomponentit, tietokoneet ja ohjausmoduulit.<br />
Logger’s Back-up -lisäpalvelulla metsätyökoneesi<br />
tuottavuutta parannetaan huomattavasti<br />
muun muassa<br />
koneen optimoinnilla ja<br />
kuljettajien lisäkoulutuksella.<br />
Ja mikä parasta, hinnat<br />
pysyvät samoina koko<br />
sopimuskauden ajan. Et<br />
myöskään joudu maksamaan<br />
etukäteismaksuja, koska työt laskutetaan<br />
vasta tehtyjen huoltojen jälkeen.<br />
Lisätietoja PONSSE Huoltosopimuksista<br />
saat lähimmältä aluemyyntipäälliköltäsi.<br />
Ponsse huoltosopimuksiin luottavat myös Keski-Suomessa<br />
urakoivat Metsätyö Veljekset Oksanen ja Metsä-Häkkinen Oy.<br />
• 200 000 mottia vuodessa<br />
• 4000 h/vuosi<br />
• Alihankkijoina neljä koneketjua<br />
• Koneet: PONSSE WisentDual <strong>8w</strong>, PONSSE Elk <strong>8w</strong>, 2 x PONSSE Fox <strong>8w</strong>, PONSSE Beaver<br />
Timo Häkkisen koneyrittäjäura alkoi<br />
90-luvun alkupuolella nimellä Häkkinen<br />
& Mäki. Nykyään Timo johtaa Metsä-Häkkinen<br />
Oy:nsä urakointia Mänttä-Vilppulasta<br />
käsin. Uran varrella Timolle on kertynut<br />
kokemusta Ponssesta useammankin<br />
koneen ohjaksissa. Niistä vanhimpiin lukeutuvat<br />
Cobra, Bison ja Ergo HS15.<br />
– Vuonna 2006 tein ensimmäisen<br />
huoltosopimukseni. Viiden vuoden kokemuksen<br />
jälkeen voin sanoa olevani edelleen<br />
tyytyväinen, kertoo Timo.<br />
Häkkisen kaikissa koneissa on tänä päivänä<br />
Logger’s Total -huoltosopimus Lisäturva-palvelulla<br />
täydennettynä.<br />
Ammattilaisen<br />
huoltama kone pysyy<br />
käyttökunnossa ja<br />
säilyttää arvonsa.<br />
– Huoltosopimus tuo koneiden huoltoon<br />
lisää suunnitelmallisuutta. Paljon<br />
säästöä kertyy jo siitä, kun ei tarvitse itse<br />
ylläpitää erillistä huoltohallia tai käsitellä<br />
suuria määriä jäteöljyjä. Näin aikaa jää<br />
enemmän muun yritystoiminnan pyörittämiseen,<br />
tarkentaa Häkkinen.<br />
Metsä-Häkkisen koneiden määräaikaishuollot<br />
tehdään pääosin Jyväskylän toimipisteellä.<br />
Työmaiden sijainnin vuoksi Häkkinen<br />
huollattaa koneitaan myös Ponssen<br />
Tampereen huoltopalveluissa. Molemmat<br />
toimipisteet saavatkin Häkkiseltä lämpimät<br />
kiitokset hyvästä ja joustavasta palvelusta.<br />
Timo Häkkinen, vaimo Mia Häkkinen sekä<br />
lapset Rasmus ja Roope Häkkinen.<br />
Ponssen aluemyyntipäällikkö Pekka Rajala (vas.), yrittäjät Hannu, Unto ja Jari Oksanen<br />
sekä Jarin pojat Eetu ja Aleksi. Haastattelu osui juuri Unton 60-vuotissyntymäpäiväksi!<br />
Metsätyö<br />
Veljekset Oksanen ky,<br />
Hannu ja Jari Oksanen<br />
• 200 000 mottia vuodessa<br />
• 4000 h/vuosi<br />
• Alihankkijoina kolme koneketjua<br />
• Koneet: PONSSE Elk <strong>8w</strong>,<br />
PONSSE Buffalo <strong>8w</strong>, PONSSE Beaver,<br />
PONSSE Ergo<br />
Niemisjärveläisten veljesten, Hannu ja Jari<br />
Oksasen metsäkoneurakointiyhteistyö alkoi<br />
reilut seitsemän vuotta sitten, kun he<br />
perustivat oman yrityksen. Keltanokkina<br />
veljekset eivät hommiin ryhtyneet. Metsätyöt<br />
ja koneurakointi tulivat aikanaan<br />
tutuiksi nuorten poikien työskennellessä<br />
isänsä urakointiyrityksessä Unto Oksanen<br />
Ky:ssä.<br />
Ensimmäisen PONSSE huoltosopimuksen<br />
Hannu ja Jari tekivät vuonna<br />
2008 PONSSE Ergolle. Huoltosopimukset<br />
lunastivat saman tien paikkansa. Tällä<br />
hetkellä Oksasten kaikki koneet kuuluvat<br />
sekä Logger’s totalin että Lisäturva-palvelun<br />
piiriin.<br />
– Kyllähän se suunnitelmallisuus helpottaa.<br />
Me pystymme ennakoimaan huoltotarpeet<br />
ja pysymme aikatauluissa, jolloin<br />
myös vältämme turhia seisokkeja. Tavallisena<br />
huoltopäivänä viemme koneen heti<br />
aamusta Ponssen Jyväskylän toimipisteelle.<br />
Seuraavana päivänä kone yleensä hurisee<br />
täydessä iskussa pitkin metsää, kertoo<br />
Hannu.<br />
– Onhan se selvä, kun huollossa käytettävät<br />
osat ovat alkuperäislaatua ja määräaikaishuollot<br />
tekee ammattitaitoinen porukka,<br />
niin jälleenmyyntiarvokin pysyy parempana,<br />
toteaa Hannu.<br />
– Niin, ja näin perheellisenä sitä arvokasta<br />
vapaa-aikaakin on lisää, kun itse ei<br />
tarvitse rassailla ja läträtä öljyjen kanssa<br />
enää vuoron jälkeen, lisää Jari.<br />
Kiitosta saa myös vuoden alussa käyttöönotettu<br />
PONSSE Bonus -järjestelmä.<br />
Metsätyö Veljekset Oksanen saa sen myötä<br />
arvokasta etua Ponssen varaosaostoista ja<br />
parhaan hyödyn Ponssen huoltosopimusasiakkuudestaan.<br />
”Huoltosopimus tuo<br />
koneiden huoltoon lisää<br />
suunnitelmallisuutta.”<br />
20<br />
Ponsse News 2 • 2011<br />
Ponsse News 2 • 2011 21
autaa, softaa ja serviisiä<br />
rautaa, softaa ja serviisiä<br />
PONSSE koneiden työmukavuuteen<br />
vaikuttavia ominaisuuksia<br />
3<br />
1<br />
Meillä ei tingitä ergonomiasta<br />
ja helposta käytöstä.<br />
PONSSE Comfort -käyttöliittymässä<br />
ergonomiset hallintakahvat yhdistyvät<br />
helppoihin käsinojien säätöihin ja<br />
selkeisiin hallintalaitteisiin.<br />
2<br />
PONSSE ergonomian pyhä<br />
kolminaisuus – näkyvyys, mukavuus ja<br />
helppokäyttöisyys ovat kuljettajan työssä<br />
tärkeimmät ominaisuudet. Isot ikkunat,<br />
vähäinen tärinä ja heilunta sekä yksityiskohdat<br />
korin muotoilussa leimaavat<br />
jokaista PONSSE konetta. Kun tämä<br />
kruunataan älykkäällä tietojärjestelmällä,<br />
on työmukavuus vertaansa vailla.<br />
4<br />
Helppokäyttöinen ja monipuolinen<br />
Opti-tietojärjestelmä säätyy juuri<br />
kuljettajan toiveiden mukaisesti.<br />
5<br />
Valoteho riittää koko<br />
työskentelyalueelle.<br />
6<br />
Erinomainen näkyvyys avautuu tilavasta<br />
ohjaamosta, jonka ergonomisessa<br />
työympäristössä jaksaa pidemmänkin<br />
vuoron.<br />
Lisää tehoja tuotantoon<br />
Ponssen tehtaan<br />
tuotantokapasiteettia<br />
tehostetaan laajentamalla<br />
kokoonpanon tiloja sekä<br />
investoimalla koneistusja<br />
hitsauskapasiteettiin<br />
sekä automaatioon.<br />
Tuotekehityksen toimintaa<br />
on puolestaan kehitetty<br />
rakentamalla tehtaan<br />
yhteyteen testaushalli.<br />
Vuoden 2012 alkupuolella valmistuvan tehdaslaajennuksen<br />
rakennuttaa Vieremän<br />
toimitilat Oyj. Rakenteilla on 1200 m² lisää<br />
kokoonpanotilaa. Laajennuksella tehostetaan<br />
Vieremän tehtaan tuotannon lisäksi<br />
sisäistä logistiikkaa.<br />
– Laajennus tarjoaa entistä paremmat<br />
mahdollisuudet nopeuttaa tuoteuudistusten<br />
ja tuotekehitysprojektien läpivientiä,<br />
kertoo tehtaanjohtaja Juha Haverinen.<br />
– Laajennuksen myötä voimme siirtää<br />
tuotekehitysmallien ja -uudistusten valmistuksen<br />
pois varsinaiselta tuotantolinjalta.<br />
Tämä rauhoittaa tuotantolinjan keskittymään<br />
omaan työhönsä. Samalla varmistamme<br />
tuotekehitysmallien tehokkaan<br />
valmistuksen.<br />
Ponssen tuotantotilojen pinta-ala on<br />
laajennuksen jälkeen yhteensä noin 2,2 ha.<br />
Tilat sijaitsevat edelleen samalla paikalla,<br />
mihin tehdas aikanaan perustettiin vuonna<br />
1970. Tehdasta on laajennettu vuosien<br />
varrella toistakymmentä kertaa.<br />
Tehtaan kehityssuunnitelman mukaisesti<br />
laiteinvestoinnit saadaan käyttöön<br />
loppuvuodesta 2011. Merkittävimpiin investointeihin<br />
kuuluvat runkohitsauksen<br />
robotti, FMS-hyllystöhissijärjestelmä ja<br />
koneistuskeskus harvesteripäiden runkojen<br />
koneistukseen. Uusittu hyllystöhissi<br />
tukee erityisesti uuden koneistuskeskuksen<br />
toimintaa.<br />
testaushalli antaa tilaa<br />
tuotantolinjalle<br />
Tuotekehityksen tarpeisiin rakennettu testaushalli<br />
otetaan käyttöön Vieremällä niin<br />
ikään vuoden 2011 lopussa. Hallia käyttöönottamassa<br />
ovat olleet testausinsinööri Jami<br />
Leivo ja FEM-laskija Toni Kohio. Testaushalli<br />
tukee tuotekehityksen mekaniikkasuunnittelua<br />
ja toimii väsytystestauspaikkana<br />
metsäkoneiden runko- ja puomirakenteille.<br />
Jami Leivo ja Toni Kohio kertovat, että<br />
testauksella tähdätään tuotteiden entistäkin<br />
parempaan laatuun ja luotettavuuteen.<br />
– Toki koneita testataan edelleen myös<br />
aidoissa savottaolosuhteissa. Nopeutettu<br />
väsytystestaus maastotestien rinnalla tuo<br />
kuitenkin nopeammin esille pitkän rasituksen<br />
aiheuttamat ongelmat. Näin mahdollisiin<br />
ongelmiin päästää tarttumaan entistä<br />
tehokkaammin ja aikaisemmin, Leivo<br />
kertoo.<br />
Merkittävä investointi Ponssen toimintoihin<br />
on ollut myös 124 uuden <strong>ponsse</strong>laisen<br />
palkkaaminen yhtiön palvelukseen viimeisimmän<br />
vuoden sisällä. Uusi henkilökunta<br />
työskentelee pääasiassa tuotannossa<br />
ja huoltopalveluissa.<br />
7<br />
Huoltotyötä helpottavat ja turvaavat<br />
runsaat askelmat sekä tartuntakahvat.<br />
8<br />
Huollettavuutta kehitetään jatkuvasti<br />
esimerkiksi avattavilla ohjaussylinterikoteloilla,<br />
siirrettävillä huoltoportailla ja<br />
kouran kääntyvällä öljysäiliöllä.<br />
9<br />
8-pyöräinen harvesteri ei turhia heilu.<br />
Huippuluokan ajettavuuden ja mukavien<br />
työolosuhteiden ansiosta kuljettaja pysyy<br />
virkeänä.<br />
10<br />
Tarvikkeille ja varaosille löytyy<br />
säilytystilaa niin ohjaamosta kuin<br />
ulkopuoletakin.<br />
11<br />
Isompien mallien sylinterirunkolukko<br />
on jämäkkyydestään huolimatta<br />
pehmeätoiminen.<br />
12<br />
Tankkauspumpuissa<br />
on ylitäytön esto.<br />
22<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 23
Savotan sankarit<br />
Savotan sankarit<br />
Ponssen jälleenmyyjänä Ruotsissa yli 20 vuotta:<br />
AN Maskinteknik AB<br />
Perheyritys AN Maskinteknik AB on Ponssen ensimmäinen jälleenmyyjä maailmassa.<br />
AN Maskinteknikin ja Ponssen yhteistyö alkoi vuonna 1990. Nykyään yritys myy PONSSE<br />
-metsäkoneita sekä tarjoaa varaosa- ja huoltopalveluita Norbottenin alueella jo toisessa polvessa.<br />
AN Maskinteknik AB:n omistaa Veli Niskala<br />
yhdessä poikansa Kimmo Niskalan<br />
kanssa. Sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi<br />
vuosi sitten, kun Veli Niskalan yhtiökumppani<br />
ja yrityksen toinen perustaja<br />
Göte Alatalo jäi eläkkeelle. Siirtyminen yhtiön<br />
omistukseen ei ollut Kimmo Niskalalle<br />
itsestään selvää. Vuosina 1996–2003<br />
AN Maskinteknikin huoltoasentajana työskenneltyään<br />
hän muutti perheensä kanssa<br />
toiselle paikkakunnalle.<br />
– Ratkaisu tuntuu erittäin hyvältä, Kimmo<br />
Niskala toteaa.<br />
Kimmon mukaan lyhyt etäisyys tehtaalle<br />
antaa mahdollisuuden käydä säännöllisesti<br />
Ponssen koulutuksissa myös Suomessa.<br />
Hänestä voi selvästi aistia intoa yrityksen<br />
kehittämiseen.<br />
– Jatkuva kouluttautuminen on erittäin<br />
tärkeää, sillä ammattitaitomme näkyy asiakaspalvelussa<br />
välittömästi. Meillä on nyt<br />
yrityksessä hyvä tekemisen meininki ja kova<br />
into jatkuvaan kehittymiseen. Olemme<br />
uusineet huoltoautokalustoa ja työkaluja,<br />
nykyaikaistaneet toimintoja ja panostaneet<br />
enemmän yritysilmeeseen.<br />
Kokonaisvaltaista palvelua<br />
Tänä päivänä AN Maskinteknikillä on Haaparannassa<br />
hyvin varustetut 1100 m² tilat,<br />
joissa on myös kattava varaosavarasto.<br />
Huoltohallissa voidaan huoltaa samanaikaisesti<br />
neljää konetta. Velin ja Kimmon<br />
lisäksi yrityksessä työskentelee kaksi huoltomiestä<br />
ja varaosamyyjä.<br />
AN Maskinteknik tekee Ponsse AB:n<br />
kanssa yhteistyötä esimerkiksi vaihtokonemyynnissä.<br />
Norrbotten on iso lääni, jossa<br />
on verraten karua maastoa, sekametsää ja<br />
paljon paksuoksaista mäntyä jokilaaksoissa.<br />
Siirtomatkat leimikoiden välillä ovat pitkiä<br />
ja kuormatraktoreiden on oltava isoja.<br />
Niskalat tuntevat Ruotsin markkinoiden<br />
haasteet.<br />
”Parasta yhteistyössä<br />
Ponssen kanssa on<br />
mutkattomuus”<br />
– Paikalliset koneyrittäjät myöntävät,<br />
että Ponssella on erinomaiset ajokoneet ja<br />
päätehakkuilla harvesterien teho on lyömätön.<br />
Harvennuksilla emme kuitenkaan ole<br />
aiemmin saaneet Ruotsissa kunnon jalansijaa.<br />
Nyt tilanne on muuttumassa uusien<br />
C22- ja C44-nostureiden, H5-harvesteripään,<br />
Foxin ja muiden kahdeksanpyöräisten<br />
motojen myötä. Meillä on nyt todelliset<br />
työkalut harvennuksille ja joukkokäsittelykohteisiin<br />
sekä lisäetuna kahdeksanpyöräisten<br />
kantavuus pehmeillä mailla. Myös<br />
muuttuvat kuormatilaratkaisut ja balanssitelit<br />
ajokoneissa ovat Pohjois-Ruotsissa<br />
pitkien ajomatkojen vuoksi tärkeitä. Asiakkaiden<br />
toiveisiin on vastattu ja nyt tuotevalikoima<br />
on kattava, Niskalat summaavat.<br />
Historiaa keltavihreistä<br />
kahdeksanpyöräisiin<br />
Veli Niskala kertoo Ponsse-yhteistyön alkaneen<br />
hänen entisen yhtiökumppaninsa<br />
Göte Alatalon vierailtua Ponssen tehtaalla<br />
1987. Alatalo oli tehtaalla yhdessä norrbottenilaisen<br />
metsäkoneyrittäjän kanssa, joka<br />
halusi tehdä konekaupat suoraan tehtaan<br />
kanssa. Kaupat syntyivät Norrbottenin toisesta<br />
keltavihreästä Ponssesta.<br />
Einari Vidgrén esitti, että Ponsse tarvitsee<br />
huoltopalvelut paikalliselle asiakkaalle.<br />
Syksyllä 1988 Alatalo ja Niskala perustivat<br />
huoltopalveluyrityksen. Tuolloin Norbottenin<br />
alueella oli kolme keltavihreää Ponssea,<br />
joten yritys kiersi huoltoautolla tekemässä<br />
myös muiden konemallien huoltoja.<br />
– Heti firman perustamisen jälkeen<br />
saimme Einarilta kirjeen, jossa hän kertoi<br />
myyneensä Ponssen Norcarille. Meitä<br />
uunituoreita yrittäjiä tieto kylmäsi, vaikka<br />
Einari ja Esa Vidgrén Norcarin johdossa<br />
jatkoivatkin. Vuonna 1992 Einari osti yhtiön<br />
takaisin ja samana vuonna möimme<br />
Norbotteniin 1. Ponsse-merkkisen harvesteripään,<br />
kertoo Veli Niskala.<br />
– 90-luvulla oltiin koko ajan tien päällä.<br />
Autoon kertyi kilometrejä vuodessa<br />
145 000, sillä myyntialue oli puoli Ruotsia.<br />
Ponsse AB perustettiin vuonna 1995, jonka<br />
jälkeen keskityimme toimimaan Norrbottenissa.<br />
Vuonna 1995 allekirjoitimme<br />
Ponssen kanssa ensimmäisen virallisen<br />
jälleenmyyntisopimuksen.<br />
– Vuonna 2000 otimme uuden askeleen<br />
yrityksen kehittämisessä ja hankimme<br />
omat kiinteät toimitilat. Olimme jo<br />
useamman vuoden toimineet vuokratiloissa.<br />
Sitä ennen pidimme varastoa Göten autotallissa,<br />
naurahtaa Veli Niskala.<br />
– 2011 on ollut hyvä vuosi ja uudet kahdeksanpyöräiset<br />
harvesterit sekä harvennuksille<br />
suunniteltu H5-harvesteripää ovat<br />
selvästi piristäneet myyntiä.<br />
Hyvä yhteistyö antaa uskoa<br />
tulevaisuuteen<br />
Yhteistyöstä tehtaan ja AN Maskinteknikin<br />
välillä Veli Niskala haluaa ensimmäisenä<br />
mainita vieraanvaraisuuden ja yhtiön arvot.<br />
– Aina kun tulemme asiakkaiden kanssa<br />
Vieremälle, vastaanotto on lämmin.<br />
Poikkeuksellinen asiakaslähtöisyys kaikessa<br />
toiminnassa on asia, joka on Ponssella<br />
kantanut pitkälle. Toimintaperiaate ”se pidetään,<br />
mitä luvataan” erottaa meidät kilpailijoista<br />
myös vientimarkkinoilla.<br />
– Parasta yhteistyössä Ponssen kanssa<br />
on mutkattomuus. Asioista puhutaan<br />
suoraan ja ongelmat ratkaistaan nopeasti,<br />
Kimmo Niskala kiteyttää.<br />
Jatkuva kouluttautuminen ja tiivis vuorovaikutus tehtaan<br />
kanssa antavat vahvan pohjan myös omalle asiakaspalvelulle,<br />
Veli (vas.) ja Kimmo Niskala kertovat. AN Maskinteknikin<br />
yhteyshenkilönä Ponssella on aluejohtaja ja vaihtokoneiden<br />
tuotepäällikkö Jussi Hentunen (keskellä).<br />
24<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 25
Savotan sankarit<br />
Savotan sankarit<br />
PONSSE Bear <strong>8w</strong><br />
Erittäin vakaana ja tehokkaana koneena<br />
PONSSE Bear <strong>8w</strong> soveltuu erityisen hyvin<br />
rinteisiin ja muutoin haastaville työmaille<br />
ja uudistushakkuille. Bearissa on<br />
tehokas moottori ja kaksipiirihydrauliikka.<br />
Myös uusi PONSSE C6 -liukupuominosturi<br />
parantaa entisestään Bearin<br />
ominaisuuksia, antaen työskentelyyn<br />
lisää vakautta, nopeutta ja voimaa. Liukupuominosturi<br />
on lyömätön erityisesti<br />
jyrkissä rinteissä ja järeillä uudistushakkuukohteilla<br />
H8-harvesteripään kanssa.<br />
tekniset tiedot:<br />
Pituus:<br />
8 885 mm<br />
Moottori:<br />
Mercedes-Benz OM626 LA<br />
Teho:<br />
240 kW (322 hp)<br />
Nosturin pumppu:<br />
190 cm³<br />
Harvesteripään pumppu:<br />
190 cm³<br />
Harvesteripää:<br />
PONSSE H8 (syöttönopeus 0-5 m/s,<br />
suurin avauma 740 mm, syöttövoima 36 kN)<br />
Nosturit:<br />
PONSSE C55 tai PONSSE C6<br />
Omapaino (alkaen):<br />
26 800 kg<br />
Tavallisimman kokoonpanon omapaino:<br />
27 900 kg<br />
PONSSE Bear <strong>8w</strong><br />
Raskaan sarjan tehonyrkki testattiin Skotlannin rinteillä<br />
Kirjoittaja: Mark Andrews (Forestry Journal)<br />
PONSSE Bear <strong>8w</strong> lanseerattiin suurelle yleisölle kesällä 2011 Ruotsin Skogsnolia ja SkogsElmia<br />
-messuilla. Skotlannin jyrkillä rinteillä PONSSE Bear <strong>8w</strong> on ollut kuitenkin tositoimissa jo parin<br />
vuoden ajan. Ennen tuotteen ottamista sarjatuotantoon Bear <strong>8w</strong> testattiin niissä olosuhteissa, joihin<br />
kone on suunniteltukin. Ponssen Vieremän tehtaan lähimaastoista on turha hakea niin jyrkkiä<br />
rinteitä ja järeää puuta, että Bearin ominaisuudet pääsisivät oikeuksiinsa.<br />
Kuljettaja Sandy Douglas on ajanut PONS-<br />
SE Bear <strong>8w</strong> -harvesteria veljensä Bruce<br />
Douglasin palveluksessa jo kahden vuoden<br />
ajan. Hän siirtyi sen käyttöön kuusipyöräisestä<br />
Ergosta, joten hän pystyy hyvin vertailemaan<br />
6- ja 8-pyöräisiä harvestereita.<br />
Ainoa asia, jota hän jäi kaipaamaan 6-pyöräisestä<br />
Ergosta, on sen aktiivivaimennettu<br />
ohjaamo.<br />
– Muilta osin Bear on joka suhteessa<br />
parempi. Vaikka se painaa puolet enemmän,<br />
se kulkee kahdeksanpyöräisyytensä<br />
ansiosta pehmeällä maaperällä paljon kevyemmin.<br />
Kuusipyöräinen kone voi tehdä<br />
maahan painumia suurilla takapyörillään.<br />
Lisäksi Bear on huomattavasti parempi kiipeämään<br />
jyrkimpiä rinteitä ja sen vakaus<br />
ja pito ovat paremmat, Sandy Douglas vakuuttaa.<br />
– En ole vielä kaivannut teloja, Sandy<br />
kertoo, vaikka onkin työskennellyt pohjattomassa<br />
turvesuossa kasvavan mäntymetsikön<br />
kimpussa.<br />
Ponsse UK:n myyntipäällikkö Gareth Williams ja<br />
kuljettaja Sandy Douglas Bear <strong>8w</strong> -savotalla.<br />
Sukkelasti myös soita pitkin<br />
C55-nosturin voima on tullut turvesuolla<br />
tarpeeseen. Sandyn mukaan nosturi pystyy<br />
nostamaan puita suosta juurakoineen. Ja<br />
kyseessä on kuitenkin kohde, jossa on aiemmin<br />
käytetty tela-alustaisia harvestereita,<br />
ja niilläkin liikkuminen oli ollut vaikeaa.<br />
Haastattelun aikana Bear on savotalla,<br />
jossa korjataan nyt 4 000 tonnin verran<br />
puuta, pääasiassa sitkakuusta. 500 tonnia<br />
on vielä jäljellä, joten työ kestäisi seuraavalle<br />
viikolle. Aiemmat urakoitsijat olivat<br />
jättäneet urakan kesken onnettomuuden<br />
jälkeen. He eivät olleet päässeet käsiksi<br />
leimikon kaikkein vaikeimpiin kohteisiin,<br />
ja joitakin haastavia alueita erityisen suoperäisellä<br />
maalla oli jäljellä.<br />
Sandyn ohjaama Bear on ensimmäinen<br />
8-pyöräinen PONSSE Bear -harvesteri – itse<br />
asiassa prototyyppi. Prototyypin kanssa<br />
ei ilmeisesti ollut ongelmia?<br />
– Suuremmat kääntömoottorien paluuputket<br />
jouduttiin vaihtamaan; niiden lisäksi<br />
ei juuri muuta.<br />
Beariin on asennettu 11-metrin ulottuman<br />
C55-liikeratanosturi. Haluttaessa siihen<br />
voidaan asentaa myös uusi C6-liukupuominosturi.<br />
Sandyn mukaan koneen polttoaineen<br />
kulutus on 15 tai 16 litraa tunnissa, eli<br />
hieman enemmän kuin vanhassa Ergossa.<br />
Harvesteripäänä Bearissa on PONSSE<br />
H8. Sandy on ollut vaikuttunut nopeudesta,<br />
jolla koura syöttää puita – 5 metriä sekunnissa.<br />
Harvesteripäässä on neljä syöttömoottoria,<br />
jotka käyttävät kolmea syöttöpyörää.<br />
Jotkut hakkuutyömaalla korjatuista<br />
puista ovat painaneet neljä tonnia. Niiden<br />
ympärysmitta oli niin suuri, että tarvittiin<br />
useita sahauskertoja ennen kuin puut kaatuivat.<br />
”Tuhannen viillon kuolema”, kuten<br />
Sandy asian ilmaisi, ja lisäsi korjanneensa<br />
joitakin melkoisen suuria puita, myös sellaisia,<br />
jotka olisi oikeastaan pitänyt jättää<br />
moottorisahalle. Opti-mittausjärjestelmä<br />
on ollut erityisen tarkka – pilkulleen oikein.<br />
Ja koska harvesteripään geometrian<br />
ansiosta teriä ei tarvitse käyttää puun pitelemiseen,<br />
suurten runkojen käsittely oli<br />
helppoa.<br />
Kahdeksan pyörän vakaudella<br />
Hakkuualue, jolla Bear on nyt käytössä,<br />
sijaitsee Inverfarigaigissa Loch Ness -järven<br />
vieressä. Vaikka Bearia on ajettu koko<br />
käyttöikänsä ajan Skotlannin ylämailla ja<br />
se on joutunut selviytymään jyrkistä rinteistä,<br />
Sandyn mielestä sitä ei ole vielä koskaan<br />
viety äärirajoilleen.<br />
Et varmaan malta odottaa, että pääset<br />
kokeilemaan sitä todella jyrkällä maaperällä?<br />
– Ei suinkaan, Sandy nauraa.<br />
– Viihdyn varsin hyvin tasaisemmalla!<br />
Kun jyrkille rinteille kuitenkin joudutaan,<br />
koneen vakautta parantaa se, että<br />
kuusi renkaista on täytetty vedellä. Ohjaamon<br />
takana sijaitsevat kaksi rengasta voidaan<br />
täyttää samaan tapaan, jos se joskus<br />
osoittautuisi tarpeelliseksi. Koneen paino<br />
oli ennen veden lisäämistä 27,5 tonnia.<br />
Ennen siirtymistään kahdeksanpyöräiseen<br />
Beariin Sandy oli erittäin tyytyväinen<br />
kuusipyöräiseen Ergoonsa, jolla käsiteltiin<br />
erittäin suuria ja hankalia sitkankuusia<br />
Aviemoren lähellä. Hän on testannut kahdeksanpyöräistä<br />
Bearia myös pienemmällä<br />
nosturilla varustettuna, mutta on sitä mieltä,<br />
että se ei ollut koneeseen sopiva.<br />
Sandy aloitti metsätyöt vuonna 1986.<br />
Hän työskenteli vuosia hakkuumiehenä<br />
Timberjack-metsätraktorilla. Hän tutustui<br />
koneelliseen puunkorjuuseen ensimmäistä<br />
kertaa siirtyessään käyttämään Ösa-harvesteria.<br />
Nykyään ohjaamossa on hyvin erilaista<br />
kuin tuolloin.<br />
– Löytyy jopa paikka teen säilyttämiseen,<br />
hän kertoo selvästi tyytyväisenä.<br />
– Tämä on oikeastaan aika helppoa työtä,<br />
Sandy sanoo ympäristöään tutkiskellen,<br />
ennen kuin muistaa lisätä:<br />
– Jotkut osat tästä leimikosta ovat kyllä<br />
olleet melkoista painajaista.<br />
Jotkut pahimmista kohdista ovat vielä<br />
jäljellä, kuten muutamat erittäin hankalissa<br />
paikoissa olevat yksittäiset puut.<br />
– Hoidan ne saman tien. Miksiköhän<br />
he jättivät tämän, hän ihmettelee työskennellessään.<br />
– Tämä on tehokkain markkinoilla<br />
oleva pyöräharvesteri, Sandy lisää, ehkä<br />
omaan kysymykseensä vastaten.<br />
Nyt on kuitenkin aika palata kotiin. Oli<br />
perjantai-iltapäivä, ja vietettyään viikon<br />
spartalaisissa oloissa työmaan asuntovaunussa<br />
Sandylla on viikonlopuksi muita<br />
suunnitelmia. Ja samalla myös Bearilla on<br />
vuorossa pari vapaapäivää.<br />
26<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 27
PONSSE Fox
Savotan sankarit<br />
Savotan sankarit<br />
30<br />
ASIANTUNTIJAA kuunnellen<br />
Ponssen asiakas Jonas Knutes on mukana Ponssen kehitystyössä<br />
Jonas Knutes ei kadu sitä, että valitsi Ponssen. Päinvastoin, nyt hän on itse mukana<br />
kehittämässä H5-harvesteripäätä uuteen PONSSE Foxiinsa.<br />
– Kun Ponssen suunnittelijat ovat käyneet täällä, olen saanut olla mukana<br />
suunnittelemassa harvesteripäätä juuri sellaiseksi kuin haluan. Kone on selvästi paras,<br />
jossa olen koskaan istunut, kertoo Knutes.<br />
Vuosien kokemus koneista<br />
Jonas Knutes aloitti työuransa neljätoistavuotiaana<br />
metsänistuttajana. Työt veivät<br />
Knutesin pian raivaus- ja hakkuutöiden<br />
pariin. Metsäkoneita hän on kuljettanut<br />
vuodesta 1985. Ensimmäiset koneensa<br />
hän osti vuonna 2004 perustaessaan yrityksensä.<br />
Tuolloin koneena oli muun muassa<br />
PONSSE Wisent. Vuonna 2007 yhtiö<br />
hankki PONSSE Beaver -harvesterin, joka<br />
saa nyt tehdä tilaa uudelle PONSSE Foxille.<br />
Jonas Knutes sekä Knutes Enterprenad<br />
AB:n kolme muuta työntekijää Envikenissä<br />
odottavat myös tilaamaansa PONSSE<br />
Buffaloa.<br />
– Mielestäni on järkevää, että koko ketju<br />
on samalta toimittajalta. Yhteisestä huoltopalvelusta<br />
on etua, ja myös monet varaosat<br />
ovat yhteisiä. Tunnen kuljettajien työympäristöt<br />
ja sen, kuinka kaikki toimii. Koneiden<br />
välillä vaihtaminen on paljon helpompaa.<br />
Siitä on selvästi hyötyä, kertoo Knutes.<br />
Kysymys juuri Ponssen valinnasta saa<br />
miehen mietteliääksi.<br />
– Tulen hyvin toimeen näiden koneiden<br />
kanssa. En tiedä. Vaikea sanoa miksi näin<br />
on, mutta minä vain tulen toimeen Ponssen<br />
kanssa.<br />
Mikä on mielestäsi PONSSE Foxissa<br />
parasta?<br />
–Yksinkertaisesti sanottuna se on luotettava<br />
kone. Peruskone. Kahdeksan pyörää<br />
lisää vakautta ja kulkukelpoisuutta<br />
– kone selviää hyvin sekä kivikkoisessa<br />
maastossa että huonosti kantavalla maalla.<br />
Se on tosiaan paras, jossa olen istunut.<br />
Ja minä olen istunut koneissa melkoisen<br />
osan elämästäni. Sitä on helppo ajaa.<br />
– C22-nosturi on erittäin hyvä – nosturiksi<br />
hyvin notkea ja helppokäyttöinen.<br />
Ajomukavuus on kaiken kaikkiaan erittäin<br />
hyvä. Ohjaamo on suuri, ja siinä on hyvät<br />
tilat kuljettajalle. Kun koneessa on istuttava<br />
pitkään, sitä haluaa pysyä virkeänä mahdollisimman<br />
kauan. Mielestäni Ponsse on<br />
onnistunut ohjaamon ja uuden nosturin<br />
suhteen.<br />
Knutesin mielestä Foxissa on sellaisia<br />
hyviä ominaisuuksia, joiden ansiosta kone<br />
taipuu hyvin harvennushakkuisiin.<br />
– Se näyttää aika isolta. Nykyisille 4–4,5<br />
metriä leveille pistoteille kolme metriä leveä<br />
kone mahtuu hyvin. Tässä on myös<br />
yhdentoista metrin nosturi. Tällä pärjää<br />
helposti 20 prosentin pistotiealalla. Yhdentoista<br />
metrin nosturilla yltää 22 metrin<br />
alueelle, joten tällä ei koskaan tarvitse<br />
ajaa itse metsikössä. Tällä yltää sinne minne<br />
pitääkin.<br />
Koneen hyvät ominaisuudet lisäävät<br />
sen tuottavuutta.<br />
– Vakaus, joustavuus ja harvesteripään<br />
nopeus – monet pikkuasiat vaikuttavat siihen,<br />
että tarvittava kuutiomäärä saadaan nopeasti.<br />
Keskeinen sana on joustavuus. Tämän<br />
koneen kohdalla on selvästi ajateltu jokaista<br />
pikkuasiaa. Kone on vakaa, nosturi on<br />
joustava ja harvesteripää katkaisee nopeasti.<br />
Sen avulla saadaan enemmän kuutioita.<br />
Koneiden kehitystyötä myös jatketaan.<br />
Uusi H5-harvesteripää on muokattu joukkokäsittelyyn<br />
sopivaksi.<br />
– Minulla on ensimmäinen H5-harvesteripää,<br />
jonka kehitystä jatkamme. Olen siihen<br />
erittäin tyytyväinen. Se on jo nyt todella<br />
hyvä, vaikka hiukan työtä on vielä jäljellä.<br />
Arvokasta yhteistyötä<br />
Kuinka kehitystyö sujuu Ponssen kanssa?<br />
– Pidämme yhteyttä ja heittelemme toisillemme<br />
ideoita. Viimeksi viime viikolla<br />
Suomesta käytiin täällä. Käytimme koko<br />
päivän paineiden säätöön ja asetusten tekoon.<br />
Nykyään joukkokäsittely toimii entistä<br />
paremmin.<br />
Mitä etuja näet näissä muutoksissa?<br />
– Ajotyylistä tulee rauhallisempi ja puita<br />
voi katkoa useampia ennen käsittelyä. Tästä<br />
on hyötyä muutenkin kuin vain harvesterille.<br />
Tavoitteena on saada puu kannosta<br />
pinoon mahdollisimman vähällä energialla<br />
ja työllä. Joukkokäsittelyllä saadaan korkeampia<br />
pinoja ja tarvitaan vähemmän työtä.<br />
Jos harvesterissa on joukkokäsittelytoiminto,<br />
nosturiajoa tarvitaan vähemmän ja puukuutiota<br />
kohti kuluu vähemmän dieseliä.<br />
Tämä näkyy joskus myös kirjanpidossa viimeisellä<br />
rivillä.<br />
Myyjän mietteitä lars dahlin<br />
Miltä tuntuu päästä osallistumaan tuotekehitykseen<br />
tällä tavalla?<br />
– Se on erittäin hienoa. Minulla on<br />
Ponssella yhteyshenkilö, jolle voin soittaa<br />
ja heittää ideoitani. Kyselen välillä, voisiko<br />
joku ajatukseni toimia. Toki minäkin voin<br />
olla väärässä, vaikkei uskoisi, Knutes naureskelee.<br />
– Joskus ideaani on jo kokeiltu, joskus<br />
yhteyshenkilöni sanoo: ”mielenkiintoista,<br />
kokeilemme tätä”. Sen jälkeen hän esittää<br />
idean Suomeen, ja myöhemmin saan Suomesta<br />
palautetta. Hemmetin hienoa, että<br />
asiat menevät eteenpäin ja siitä saa palautettakin.<br />
Tuntuu, että minua arvostetaan ja<br />
kuunnellaan. Se tuntuu hyvältä. Yritämme<br />
kuitenkin kaikki tehdä tuotteesta hyvän.<br />
Jos minä käytän tuotetta, minulla voi myös<br />
olla siitä jotain arvokasta sanottavaa.<br />
– Jos kysymykseen ei saa vastausta, ongelman<br />
voi korjata itse eikä jatkossa tarvitse<br />
kysellä. Nykyisessä järjestelyssä minä<br />
Ponsse AB:n myyjä Lars Dahlin on samaa<br />
mieltä Foxista kuin Jonas Knutes.<br />
– Tärkeimmät ominaisuudet, jotka minä<br />
yleensä esittelen, ovat vakaus, joustavuus,<br />
ulottuvuus ja joukkokäsittely.<br />
Knutes on erittäin tyytyväinen Foxin vakauteen,<br />
mitä mieltä olet siitä?<br />
– Koneessa on tavallista parempi vakaus<br />
ja kantavuus kahdeksan pyörän ansiosta,<br />
mikä on erittäin tärkeää esim. joukkokäsittelyä<br />
tehtäessä. Hankalina talvina,<br />
joita viime vuosina on ollut, koneeseen voi<br />
tarvittaessa asentaa telat kantavuutta tehostamaan.<br />
Monetkaan koneet eivät pysty<br />
nostamaan yhdentoista metrin päästä, koska<br />
kone ei pysy vakaana ja nosturi on liian<br />
heikko. PONSSE Foxin vakaus mahdollistaa<br />
pitkätkin nostot.<br />
Foxissa on myös uusi harvesteripää,<br />
PONSSE H5. Kerrotko meille siitä.<br />
– H5-harvesteripää on alusta asti suunniteltu<br />
joukkokäsittelyyn. Siinä on tukevampi<br />
runko, vahvemmat moottorit ja leveämmät<br />
pyörät. Pidemmillä terillä saadaan<br />
suurempi ympärysmitta, ja tartuntavarret<br />
pitävät puut nipussa.<br />
Knutes pitää konetta helppokäyttöisenä ja<br />
hän viihtyy siinä, mutta hänen on vaikea<br />
sanoa, miksi näin on. Minkä yksityiskohtien<br />
luulet tekevän PONSSE Foxista erityisen<br />
tuntuisen?<br />
– PONSSE Foxissa nosturi on lähempänä<br />
ohjaamoa, joten näkymä työalueelle on<br />
annan oman pienen apuni. Siitä on hyötyä<br />
sekä Ponssen suunnittelijoille että minulle.<br />
Silloin ollaan oikealla tiellä, kun voin<br />
sanoa ”haluan sen olevan näin”, ja minua<br />
kuunnellaan. Kun näitä töitä on tehnyt 26<br />
vuotta, tietää aika hyvin, mitä haluaa. Kokemusta<br />
on kertynyt älyttömän paljon. Voin<br />
sanoa, että kun pääsee mukaan suunnittelemaan<br />
harvesteripäästä sellaista kuin haluaa,<br />
se on todella kova juttu.<br />
Knutes on panostanut konehankintoihinsa<br />
paljon, ja hän luottaa tulevaisuuteen.<br />
– Kyllä, näen tulevaisuuden myönteisenä.<br />
Muutenhan en olisi ostanut kahta uutta<br />
konetta. Työskentelen päivittäin ja ajan<br />
vuoden ympäri, eikä silloin huvita istua<br />
missään romussa. Olen sitoutunut toimittamaan<br />
puuta, eikä silloin voi seistä metsässä<br />
kiristämässä muttereita. Varusteiden<br />
on oltava kunnossa ja huoltopalvelun on<br />
pelattava, jotta homma toimii.<br />
parempi. Nosturissa on kaksi kääntömoottoria<br />
kummallakin puolella. Se nopeuttaa<br />
nosturiajoa. Suuren ohjaamon ansiosta<br />
penkissä voi istua rennosti ja silti nähdä<br />
latvukset ilman, että on tarvetta kurotella<br />
tai katsella ylöspäin. Työalueen näkee kokonaan<br />
eri tavalla, jolloin konetta voi ajaa<br />
huomattavasti rennommin.<br />
Yrittäjille on tärkeää säästää dieseliä. Millä<br />
tavalla PONSSE Foxista on tehty energiatehokkaampi?<br />
– Monella eri tavalla, luonnollisesti.<br />
C22- ja C44-nosturien paralleelitoiminto<br />
hyödyntää puomin, harvesteripään ja puun<br />
potentiaali- eli asemaenergiaa. Toisin sanoen<br />
nosturin taiton paralleelitoiminnossa<br />
toinen sylinteri toimii pumppuna nostosylinterille.<br />
Tällöin hydraulipumpulta ei<br />
tarvitse ottaa öljyvirtausta nostosylinterille,<br />
joka yleensä toimii korkealla paineella.<br />
Tämän kuulee moottorin pienenä kuormituksena<br />
nosturia käytettäessä.<br />
– Ratkaisulla pienennetään polttoaineenkulutusta.<br />
Jos kulutus pienenee esimerkiksi<br />
2-3 litraa, se tekee päivässä 40<br />
litraa. Vuodessa se on monta euroa – parhaimmillaan<br />
jopa 15 000 euroa. Olemme<br />
optimoineet koneen kokonaan tietokoneohjelman<br />
päivitystä myöten. Uudella<br />
4.710-versiolla käynti ja polttoaineenkulutus<br />
on saatu optimoitua ja moottorin on<br />
tehoa nostettua. Nyt Foxin moottori tuottaa<br />
145 kilowattia, kun taas Beaverin moottori<br />
tuottaa 130 kilowattia.<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 31
Savotan sankarit<br />
Savotan sankarit<br />
PONSSEN ARVOT<br />
Ponsselainen arvomaailma syntyi samalla hetkellä<br />
kun koneyrittäjä Einari Vidgrén perusti yhtiön tyhjästä<br />
vuonna 1970. Kun koneyrittäjä lähti tekemään itselleen ja<br />
toisille koneyrittäjille metsäkoneita tukenaan kourallinen<br />
luottomiehiään, metsäkoneen käyttöolosuhteet ja asiakkaan<br />
tarpeet olivat tarkkaan tiedossa.<br />
Perheyrityksen perinteikäs historia jatkuu<br />
nyt seuraavan sukupolven ohjauksessa Einarin<br />
viitoittaman arvomaailman mukaisesti.<br />
Yhtä kaikki yrityksen arvot eivät ole<br />
mitään ilman että koko henkilökunta tuntee<br />
ne omakseen. Yhteisiin onnistumisiin<br />
tarvitaan yhteiset tavoitteet.<br />
Erkki Tarvainen ja Jouko Kelppe ovat<br />
erottamaton osa yhtiön historiaa. Erkki<br />
Tarvainen aloitti Einarin työparina samoilla<br />
savotoilla jo vuonna 1961 ja hän oli Ponssen<br />
ensimmäinen työntekijä toimien alkuaikoina<br />
mm. huollossa ja protosuunnittelussa.<br />
Jouko Kelppe aloitti Ponssen ensimmäisenä<br />
suunnittelijana vuonna 1970. Molemmat<br />
jäivät Ponssen palveluksesta eläkkeelle<br />
pari vuotta sitten, mutta <strong>ponsse</strong>laisia<br />
miehet ovat edelleen – Ponsse-seniorit<br />
-toiminnan puuhamiehinä ja konsultointiapuna<br />
tarpeen mukaan. Omalta osaltaan<br />
molemmat ovat vaikuttaneet <strong>ponsse</strong>laisen<br />
toimintatavan ja arvomaailman syntymiseen.<br />
Tänä päivänä samoja arvoja pitää yllä,<br />
jokainen omalla panoksellaan, yli 900<br />
<strong>ponsse</strong>laista ja satoja jälleenmyyjien edustajia<br />
eri puolilla maailmaa.<br />
Jouko Kelppe ja Erkki Tarvainen pohtivat<br />
kuinka he <strong>ponsse</strong>laiset arvot näkevät.<br />
REHELLISYYS<br />
• Toiminnan eettisyys ja korkea moraali<br />
• Luotettavuus<br />
• Mitä luvataan se pidetään, ei anneta<br />
katteettomia lupauksia<br />
• Avoimuus<br />
– Asiakkaan edessä on Ponssella aina<br />
oltu rehellisiä. Epärehellisyyden tai katteettomien<br />
lupausten jälkeen toista kauppaa<br />
ei enää tarvitse tehdä. Kyllä koneissa on<br />
vuosien varrella vikojakin ollut ja virheitä<br />
on tehty. Mutta silloin kun ongelmia on,<br />
niin asiakasta ei jätetä yksin. Se on paljon<br />
luvattu. Kyllä se on vaatinut aikamoista venymistä<br />
<strong>ponsse</strong>laisiltakin.<br />
Rehellisyys pitää olla aitoa myös johdon<br />
ja työntekijöiden välillä. Toistemme työn<br />
ja panoksen arvostaminen sekä keskinäinen<br />
avoimuus näkyvät myös asiakkaiden<br />
suuntaan.<br />
Einari opetti kansakoulupohjalta loistavia<br />
esimiestaitoja ihan ilman konsultteja<br />
ja oli erinomainen ihmisten innostaja.<br />
Einarin oppien mukaisesti virheet pitää<br />
rehdisti selvittää ja ottaa niistä opiksi. Epäonnistumisiin<br />
ei kuitenkaan kannata jäädä<br />
rypemään vaan eteenpäin pitää mennä uudella<br />
innolla. Sitä kautta virheet on uskallettu<br />
tuoda esille eivätkä ongelmat pääse<br />
kasautumaan.<br />
INNOVATIIVISUUS<br />
• Tuotteiden, palveluiden ja prosessien<br />
jatkuva parantaminen<br />
• Aloitteellisuus ja avarakatseisuus<br />
• Muutoksen mahdollisuus<br />
– Kaupankäynnin periaatteena on talossa<br />
ollut myydä asiakkaalle oikeanlainen<br />
kone asiakkaan tarpeeseen. Ponsse perustettiin<br />
Einarin omiin konetarpeisiin ja Einarilla<br />
oli vielä kauan oma puunkorjuuyritys<br />
Ponssen rinnalla. Se asetti varmasti<br />
ne periaatteet, joiden mukaan ollaan aina<br />
oltu hyvin kiinni asiakkaiden arjessa. Tämän<br />
en soisi koskaan muuttuvan. Koneen<br />
suunnittelijoiden pitää tuntea yrittäjän toimintaympäristö.<br />
Käytännönläheisyydellä<br />
olemme erottuneet kilpailijoista. Koneen<br />
pitää olla tuottava, mutta samalla turvallinen,<br />
mukava ja helppo käyttää. Oma koeajo<br />
oikealla savotalla on kullanarvoinen.<br />
Koekuljettajilta saadaan asiakaspalautteen<br />
lisäksi päivittäin raportit koneiden toimivuudesta.<br />
Firman alkutaipaleella pienen organisaation<br />
oli pakko olla rohkea ja ennakkoluuloton.<br />
Rohkeutta etsiä jatkuvasti entistä<br />
parempia ratkaisuja tarvitaan edelleen.<br />
Esim. tietotekniikan puolella ollaan jo kauan<br />
oltu edelläkävijöitä. Siinä on varmasti<br />
auttanut se, että tieto ja osaaminen on pidetty<br />
itsellä, talon sisällä.<br />
PONSSE-HENKI<br />
• Nöyryys ja sisukkuus työn edessä<br />
• Menestymisenhalu ja yrittäjyys<br />
• Päätöksentekokyky<br />
• Periksiantamattomuus tavoitteiden<br />
saavuttamisessa<br />
• Vastuunotto<br />
• Lupsakkuus ja reilu meininki<br />
• Henkilöstön huomioiminen ja hyvä<br />
kommunikaatio<br />
• Työkaverin auttaminen ja muiden<br />
huomioiminen<br />
– Ponsse-henki on syntynyt ns. itsestään<br />
talon toimintatavoista. Porukkaan<br />
mahtuu monenlaista ihmistä, mutta on<br />
selvä, että yhteinen menestys vaatii yhteisiä<br />
tavoitteita. Sooloilulla ei kukaan pidemmän<br />
päälle tällä alalla menesty. Jokaisen pitää<br />
hoitaa oma työnsä, se on selvää, mutta<br />
samalla pitää kantaa vastuuta myös yhteisistä<br />
töistä. Jokainen meistä on <strong>ponsse</strong>laisena<br />
rakentamassa paitsi yrityksen myös<br />
omaa tulevaisuuttaan.<br />
Henkilöstön johtamisen tärkeimpiä<br />
tehtäviä on työntekijöiden yhteisöllisyyden<br />
vahvistaminen ja positiivisen hengen luominen.<br />
Työntekijöiden tasapuolinen ja kannustava<br />
kohtelu ja jokaisen ymmärrys siitä,<br />
että kaikkien panosta tarvitaan, saa hommat<br />
rullaamaan. Yhteistä halua menestyä<br />
on ylläpidettävä. Motivoitunut henkilöstö<br />
on tae menestykselle. Kai <strong>ponsse</strong>laisuus on<br />
vähän kuin elämäntapa – tai ainakin se on<br />
monelle enemmän kuin pelkkä työpaikka.<br />
Erkki Tarvainen (vas) ja Jouko Kelppe ovat omalta<br />
osaltaan vahvasti vaikuttaneet <strong>ponsse</strong>laisen<br />
arvomaailman syntymiseen.<br />
Huonoja aikoja tulee yrityksen toiminnassa<br />
vastaan aina aika ajoin, ja vasta silloin<br />
punnitaan niin johdon kuin työntekijöidenkin<br />
henki ja sitoutuminen. Lannistua<br />
ei saa missään tilanteessa. Tämä on<br />
pitkä linjan hommaa, jossa jokaisen on<br />
nähtävä vaivaa keskinäisen luottamuksen<br />
ja yhteishengen rakentamisessa. Vidgrénien<br />
perheen sitoutuminen yhtiön kehittämiseen,<br />
paikkakuntaan ja työntekijöihin<br />
on tuonut monelle myös turvaa oman elämän<br />
rakentamiselle tehtaan läheisyyteen.<br />
Määräysvallan on hyvä olla yksissä käsissä<br />
- yhtiön toiminta pysyy joustavana ja päämäärät<br />
ovat selkeitä.<br />
ASIAKASLÄHEISYYS<br />
• Aito kiinnostus asiakasta kohtaan<br />
• Asiakkaan liiketoiminnan tunteminen<br />
• Tavoitettavuus ja nopea reagointi<br />
• Palveluhalu ja asiakkaan hyvä tuki<br />
• Matala organisaatio<br />
- Tuotekehitystä on Ponssella vahvasti<br />
ohjannut asiakaslähtöisyys. Asiakaslähtöiset<br />
ja rehdit toimintatavat ovat kantaneet<br />
pitkälle. Ponsselainen lupsakka tekemisen<br />
meininki, sitoutuminen ja asiakaslähtöisyys<br />
ovat vahvuuksia, jotka erottavat Ponssen<br />
kilpailijoistaan tänäkin päivänä. Mitä<br />
luvataan, se pidetään.<br />
Hyvin tehdyn työn ja asiakkailta saadun<br />
positiivisen palautteen jälkeen saa tuntea<br />
työstään ylpeyttä. Tämä homma on tehty<br />
yhdessä ja meidän tuotteemme avulla asiakas<br />
pärjää! Asiakaslähtöisyyttä kaikessa toiminnassa<br />
ei koskaan korosteta liikaa. Einari<br />
juurrutti taloon sanonnan, jonka kaikki<br />
<strong>ponsse</strong>laiset varmasti tuntevat ”Asiakas on<br />
meidän jokaisen palkanmaksaja”. Tottahan<br />
se on – ei näitä koneita tehdä itselle tai insinööreille.<br />
32<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 33
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
Menestystarinan takana vahvat juuret<br />
Ponsse on<br />
Vieremällä<br />
kotonaan<br />
Pieni yläsavolainen kunta, Oulun ja Kuopion puolivälissä.<br />
Kylänraitilla arkiaamuina kolme eläkeläistä ja pystykorva,<br />
muutama juniori koulutiellään. Komeaa viljelysmaisemaa<br />
järvien kannaksilla, ja sitten – metsää. Tyypillinen<br />
verkkainen pikkukunta, tämä Vieremä. Paitsi että on Ponsse.<br />
Vieremän kylänraittia<br />
–Tuskin Vieremää olisi ilman Ponssea. Ei<br />
ainakaan nykyisenlaisena elävänä ja vetovoimaisena<br />
kuntana, myöntää kunnanjohtaja<br />
Ari Hukkanen.<br />
–Ponssen vaikutus tuntuu suoraan ja<br />
välillisesti likimain kaikkeen, mitä kunnassa<br />
ja alueella tapahtuu.<br />
Ohikulkijanakaan ei Ponssen vaikutusta<br />
voi olla huomaamatta. Ponssen keltamusta<br />
logo tulee vastaan joka käänteessä, eikä<br />
Ponssen tehdasta Vieremän kylän keskustan<br />
tuntumassa voi huomaamatta ohittaa.<br />
–Kunnan kanssa yhteistyö on aina ollut<br />
vaivatonta. Olipa kyse sitten tuotantotilojen<br />
laajentamisesta tai muista yhteistyötarpeista,<br />
kunta on aina tullut hienosti<br />
vastaan, kiittelee Ponsse Oyj:n hallituksen<br />
puheenjohtaja Juha Vidgrén.<br />
Ponssen kylkeen on kasvanut myös Vieremän<br />
kumppanuusyrityskylä, jossa valtaosin<br />
Ponsselle alihankintaa tekevät yritykset<br />
toimivat ja työllistävät yhteensä noin<br />
200 henkilöä. Kunnan nopea reagointi<br />
Ponssen alihankintaverkoston kehittämistarpeisiin<br />
käynnisti Kumppanuuskylähankkeen<br />
vuonna 2005. Yritysten toiminta<br />
on lähtenyt kehittymään vahvasti.<br />
Koko kylän Ponsse<br />
4000 asukkaan Vieremälle virtaa päivittäin<br />
työntekijöitä myös lähikunnista.<br />
Ponsse työllistää Ylä-Savon alueella suoraan<br />
noin 500 henkeä. Ja kun sidosryhmät<br />
ja alihankkijat lasketaan, nousee työllistävyysvaikutus<br />
koskemaan lähes tuhatta<br />
henkeä.<br />
–Vieremällä ”kaikki” ovat Ponssella<br />
töissä. Varmasti joka taloudessa on Ponsseen<br />
joku kytkös, kertoo Tarja Säisä, jonka<br />
perheen omistama metsäkonealan yritys,<br />
Kuljetusliike Eero Säisä Oy, toimii tiiviissä<br />
yhteistyössä Ponssen kanssa.<br />
–Ponsse vaikuttaa niin monella tavalla<br />
kylän ja kunnan elämään, että on vaikea<br />
kuvitella toista ilman toista.<br />
Säisä kiittää lämpimästi Vidgrénin<br />
perhettä, joille oman kylän ja kunnan sekä<br />
oman väen asiat ovat aina olleet vilpittömästi<br />
tärkeitä.<br />
–Uskon, että jokainen vieremäläinen<br />
tunnustaa ja ymmärtää arvon, mikä Ponssella<br />
meille kaikille on.<br />
Elävä kunta on myös aktiivinen kunta<br />
– niin Vieremäkin. Vieremän Kylänraitti<br />
ry on yhdistys, jonka tavoitteina ovat yhteisöllisyyden<br />
lisääminen, välittämisen ilmapiiri<br />
sekä turvallisen kylätaajaman kehittäminen.<br />
Puheenjohtajana häärii tuttu mies<br />
– Juha Vidgrén.<br />
–Meille on iso asia, että omistajat ja johtajat<br />
ovat osa yhteisöä ja porukkaa. Mukana<br />
tekemässä arkisia asioita yhdessä muiden<br />
kanssa, Tarja Säisä kiittää.<br />
–Vahvana tiimipelaajana Juha on kiteyttänyt<br />
yhdistyksemme tunnuslauseeksi<br />
’Yhdessä hyvä tulloo, porukalla vieläkin<br />
paremmas!’(Entäs Ponssen naisenergia?<br />
Lue lisää sivulta 37.)<br />
Vastavirtaan lohen suku<br />
Kun yhdessä tehdään ja mennään, koskevat<br />
huonot ajat yrittäjän lisäksi myös yhteisöä.<br />
Se nähtiin viimeksi kun talous notkahti<br />
vuonna 2009.<br />
–Tuon kesän aikana ei myyty ainoatakaan<br />
konetta. Se oli kova paikka kaikille.<br />
Mutta se opetti myös epävarmuuden sietämistä,<br />
ja vahvisti uskoa omalla tavalla tekemiseen,<br />
myöntää Juha Vidgrén.<br />
Ponsse on aina ollut toisin tekijä ja vastavirtaan<br />
kulkija – niin edelleenkin. Kun<br />
muut ulkoistavat, Ponsse ottaa toimintoja<br />
pikemminkin takaisinpäin omiin hoteisiin.<br />
Teollisuusneuvos Einari Vidgrénin perintö<br />
elää yrityksessä vahvana. Yrityksellä<br />
on edelleen kasvot, ja sen johto osa yhteisöä<br />
niin kylällä kulkiessaan kuin kansainvälisillä<br />
markkinoilla. Vaikka hyvänä päivänä<br />
on mukavaa olla kaikkien tuttu, Juha<br />
Vidgrén painottaa, että sitoutuminen ja läsnäolo<br />
punnitaan vasta siinä vaiheessa, kun<br />
kaikki ei mene aivan parhaiten.<br />
–Asioista niiden oikeilla nimillä puhuminen,<br />
avoin viestintä ja rehellisyys ovat<br />
taannet sen, että ihmiset on voinut kohdata<br />
pystypäin aina, niin huonoina kun hyvinä<br />
aikoina.<br />
Vahvat juuret kasvattavat hyvää<br />
puuta<br />
Sitoutuminen puolin ja toisin, pitkät työsuhteet<br />
ja työntekijöidenkin yrittäjähenkinen<br />
suhtautuminen työhön ovat perinteisesti<br />
olleet Ponsselle suuri voimavara.<br />
–Aikoinaan kun Einari firmaa aloitteli,<br />
niin ammattimiehet saattoivat päivän<br />
tehdä uutta konetta, ja iltasella toisen työpäivän<br />
asiakkaiden koneita korjaten. Tiedettiin,<br />
että työkalujen pitää pelata, kun<br />
niistä oli ihmisten leipä ja toimeentulo<br />
kiinni. Samaa sitoutuneisuutta ja työtapaa<br />
<strong>ponsse</strong>laiset pitävät yllä edelleenkin. Asiakkaalle<br />
tarpeiden mukaan ja yksilöllisesti<br />
valmistetut koneet sekä sitoutuminen<br />
tuotetukeen ja huoltoon kuuluvat edelleen<br />
kaikkien toimenkuvaan. Ammattimiehet<br />
ja -naiset ovat nykyisinkin Ponssen tärkein<br />
pääoma, kertoo Vidgrén.<br />
Tulevaisuuden ammattilaiset istuvat<br />
tällä hetkellä vielä koulujen penkeillä. Nuorisossa<br />
nähdään niin Ponssen kuin Vieremänkin<br />
tulevaisuus.<br />
–Oma lukio on meille tärkeä asia. Ja<br />
yhteistyötä teemme aktiivisesti myös ammattiopistojen<br />
suuntaan. Työelämäyhteydet<br />
esimerkiksi työssäoppimis- tai tet-<br />
34<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 35
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
jaksojen kautta tuovat Ponssea tutuksi jo<br />
ammatinvalintansa suunnitteluvaiheessa<br />
oleville nuorille, Vidgrén kertoo.<br />
Yhteistyö niin ammatti- kuin korkeakoulujenkin<br />
kanssa on kantanut hedelmää,<br />
ja esimerkiksi Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa<br />
Valtimolla voi opiskella suoraan<br />
PONSSE metsäkoneasentajaksi.<br />
–Opiskelijalle paras motivaattori on, että<br />
töitä on tiedossa. Meidän työvoimatarpeemme<br />
tulee tulevaisuudessa kasvamaan<br />
– vaikka meillä keski-ikä onkin tällä hetkellä<br />
muuta metallialaa kymmenisen vuotta<br />
alempi, noin 38 vuotta, Vidgrén vinkkaa.<br />
Uudet työntekijät, tai vaikkapa diplomitöitään<br />
Ponsselle tekevät tai vierailevat<br />
asiantuntijat ovat sitä kohderyhmää, joiden<br />
sitouttamiseen Ponssella ja Vieremän kunnalla<br />
on yhteiset intressit.<br />
–Meillä on pienenä kuntana mahdollisuus<br />
hyvin ketterästi räätälöidä palveluita<br />
tarpeiden mukaan. Hyvänä esimerkkinä<br />
laadukas päivähoito, jonka järjestelyissä<br />
on otettu huomioon vuorotyöläiset. Terveydenhoitopalveluiden<br />
taso on kunnan<br />
kokoon nähden erinomainen ja rakentajille<br />
mieluisia tontteja löytyy varmasti, toteaa<br />
kunnanjohtaja Ari Hukkanen.<br />
Jokaista tulijaa ei Ponssekaan työllistä,<br />
mutta jo varttitunnin ajomatkan päässä sijaitseva<br />
Iisalmen kaupunki tarjoaa niin työpaikkoja<br />
kuin palveluitakin, joita ei kuntakeskuksesta<br />
löydy. Työmatkaliikenne pendelöi<br />
sujuvasti molempiin suuntiin Iisalmi<br />
- Vieremä -väliä. Iisalmesta löytyy myös 100<br />
<strong>ponsse</strong>laista työllistävä Ponssen huoltopalvelukeskus,<br />
jonka kautta palvellaan huolto-<br />
Juha Vidgrén<br />
ja varaosa-asioissa koko Ponsse-yhteisöä<br />
kautta maailman.<br />
–Pienenä maaseutukuntana Vieremä<br />
on turvallinen paikka asua ja elää – ja toteuttaa<br />
vaikka harrastuksiin liittyviä haaveita,<br />
vinkkaa hevospitäjänäkin tunnetun<br />
Vieremän kunnanjohtaja.<br />
Kotonaan Ylä-Savon sydänmailla<br />
–Kenties Ponssen alku olisi voinut olla sujuvampi<br />
vaikkapa Pohjanmaalla, jossa yrittäjähenkisyys<br />
on perinteisesti vahvaa, Juha<br />
Vidgrén puntaroi.<br />
–Ylä-Savossa oli kuitenkin tiettyjä voimavaroja<br />
ja edellytyksiä, jotka muovasivat<br />
Ponssen toimintatapoja alusta pitäen.<br />
Maaseudun käsillä tekemisen perinne,<br />
kotitarpeista syntynyt metalli- ja konealan<br />
osaaminen ja saatavilla oleva työvoima siivittivät<br />
Einari Vidgrénin visioita eteenpäin.<br />
Sydänmaiden suuret savotat, vielä 70-luvun<br />
alussa sangen alkeellisine työvälineineen,<br />
olivat vetävä markkina.<br />
Maaseudulla Ponsse on edelleen kotonaan.<br />
Ympäristö on lisäarvo myös kansainvälisiä<br />
asiakkaita ajatellen. Paitsi omien<br />
koneiden toimintaa oikeilla työmailla,<br />
on vieraille ilo esitellä toimintaympäristöä<br />
laajemminkin - ihan kävelymatkan päässä<br />
tehtaalta.<br />
–Ei Ponssen merkitystä vähätellä tarvitse,<br />
mutta emme suinkaan ole alueen ainoa<br />
työllistäjä tai vaurauden tae. Vieremä<br />
on malliesimerkki elävästä maaseudusta,<br />
4000 lehmän pitäjässä on pitkät perinteet<br />
ja erittäin moderni ote esimerkiksi tämän<br />
päivän karjatalouteen. Hyvinvoivaa maaseutumaisemaa<br />
on mieluista esitellä, Vidgrén<br />
iloitsee.<br />
Muistaa täytyy, että pelkästä kotiseuturakkaudesta<br />
tai perinteiden velvoittamana<br />
Ponsse ei Ylä-Savossa kuitenkaan viihdy.<br />
–Yrityksen tarkoitus on tehdä voittoa,<br />
jotta toimintaa pystytään kehittämään. Investoinneilla<br />
luodaan kilpailukykyä ja pidetään<br />
markkinaosuudet tiukkenevassa<br />
kilpailussa. Se, miksi Ponsse toimii ja pysyy<br />
jatkossakin Vieremällä, perustuu toiminnallisiin<br />
ja taloudellisiin tosiasioihin.<br />
Tällaista korkean teknologian ja osaamisen<br />
yritystä kaikkine sidostekijöineen ei noin<br />
vain siirretä mihinkään. Ja kun on tarkoitus<br />
tehdä parasta mahdollista, tuloksen voi<br />
käytännössä taata vain mualiman pohjoisimmassa<br />
savolaiskylässä.<br />
Ponssen tehdas<br />
Ponsse Ladyt – toiminnassa mukana jo vuodesta 2004<br />
Naisenergiaa Ponssen tapaan<br />
Kaiken takana on nainen – tämä tiedetään myös Ponssella.<br />
Vuodesta 2004 lähtien on metsäkoneyrittäjien paremmille<br />
puoliskoille tarjottu omaa klubitoimintaa. Ponsse Ladyt<br />
kokoontuvat pari kertaa vuodessa, yhteisten tapaamisten ja<br />
reissujen merkeissä viettämään laatuaikaa naisporukalla.<br />
Ponsse Ladyt -toiminta käynnistettiin Finn-<br />
METKO-messuilla 2004. Klubin toimintaajatuksena<br />
on alusta asti ollut huomioida<br />
Ponsse-koneilla urakoivien yrittäjien puolisot<br />
tarjoamalla heille yhteistä toimintaa ja<br />
yhteydenpitomahdollisuuksia. Vuotuiseen<br />
Ladyt-kalenteriin kuuluu yhteinen ulkomaanmatka<br />
sekä tapaamispäiviä Ponssen<br />
tehtaalla Vieremällä. Mukana on 250<br />
naista, joista viitisenkymmentä aktiivisesti<br />
toiminnassa mukana. Saksassa Ponssen<br />
jälleenmyyjän Wahlers Forsttechnikin asiakkaiden<br />
puolisoilla toimii vastaava Ladytklubi,<br />
joka vierailee vuosittain Vieremällä.<br />
Myös yhteisiä tapaamisia kotimaan ja Saksan<br />
Ladyjen välillä on järjestetty.<br />
–Moni puoliso tekee huomattavan suuren<br />
työn yrityksen taustalla hoitamalla kodin<br />
lisäksi yrityksen asioita. Koimme että<br />
tälle tärkeälle joukolle olisi mielekästä järjestää<br />
jotain erityistä omaa. Ja kyllä toiminta<br />
on ollut mukavaa vaihtelua omaankin<br />
päivittäiseen työhön, kertoo Ponsse Ladyt<br />
-toiminnan pääemäntänä häärivä Ponssen<br />
asiakaskasrahoitusvastaava Tiina Nissinen.<br />
–Taidamme olla ihan oma rotumme,<br />
me Ponsse Ladyt! Parasta toiminnassa on<br />
tutustua ihaniin uusiin ihmisiin ja viettää<br />
rentouttavaa, irti arjesta -aikaa yhdessä mukavien<br />
ihmisten kanssa, kertoo alusta asti<br />
toiminnassa mukana ollut, omien sanojensa<br />
mukaan jo ”kantakirjalady” Tarja Säisä.<br />
–Metsäkoneyrittäjän puolison työ perheyrityksessä<br />
on usein aika itsenäistä ja<br />
yksinäistäkin puuhaa. On mahtavaa tavata<br />
kollegoita ja samassa elämäntilanteessa<br />
olevia naisia vapaa-ajanvieton merkeissä.<br />
Tarja Säisä kiittelee myös Ladyt-toiminnan<br />
järjestelyjä - sillä kun reissuun tai tapaamisiin<br />
lähdetään, Ladyt saavat rentoutua<br />
ja emännät huolehtivat järjestelyjen<br />
sujuvuudesta.<br />
–Toiminta ei rasita eikä velvoita meitä<br />
jäseniä ollenkaan, vaan saamme kyllä täyden<br />
palvelun. Reissuun ja tapaamisiin on<br />
aina mukava lähteä samanhenkisessä porukassa.<br />
Puhetta ja naurua niillä reissuilla<br />
riittää.<br />
Ponsse Ladyt -toiminnan mahdollistaa<br />
kolmen Ladyt-emännän tehotiimi. Tiina<br />
Nissinen, Piia Vidgrén ja Pia Kainulainen<br />
tekevät pitkin vuotta töitä ideoiden, suunnitellen<br />
ja toteuttaen toimintaa.<br />
–Teemme valmiiksi aika yksityiskohtaiset<br />
aikataulut ohjelmineen ja menuineen,<br />
jotta homma toimisi isommankin porukan<br />
kanssa. Aina on tarkoitus kehittää myös jotain<br />
uutta, kertoo Piia Vidgrén.<br />
Myös itse Ladyt ovat aktiivisia: esimerkiksi<br />
matkakohteista tulee ehdotuksia<br />
heiltä itseltään, samoin<br />
Ladyt-päivien ohjelmaehdotuksia<br />
kuunnellaan herkällä korvalla ja<br />
toteutetaan mahdollisuuksien<br />
mukaan. Kun tavataan<br />
Vieremällä, Ponssen<br />
toimintaan ja tiloihin<br />
tutustumisen<br />
lisäksi ohjelmassa<br />
on aina myös<br />
jotain uutta mielenkiintoista.<br />
–Meillä on ollut<br />
esimerkiksi viininmaistelua,<br />
lännentanssia, meikkausopetusta,<br />
värianalyysia, sauvakävelyä, yritysvierailua<br />
ja shoppailua. Tehdaskierrosta<br />
ja savotalla käyntiä unohtamatta, Vidgrén<br />
kertoo.<br />
Ulkomaanmatkoja Ladyt ovat tehneet<br />
pääasiassa kohteisiin, joissa on Ponssen<br />
tytäryhtiö tai jälleenmyyjä ja reissuohjelmaan<br />
on kuulunut myös paikalliseen<br />
Ponsse-toimintaan tutustuminen. Syyskuussa<br />
22 Ponsse Ladya vietti pidennetyn<br />
viikonlopun Pietarissa.<br />
Ponssen Ladyt-emännät toivottavat<br />
lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan<br />
kaikki kiinnostuneet: ”Ladyt-toiminta<br />
sopii ihan jokaiselle metsäkoneyrittäjän<br />
puolisolle ikään tai perhetilanteeseen katsomatta.<br />
Jäsenyys ei velvoita mihinkään,<br />
tapaamisille ja reissuille osallistuminen<br />
on täysin vapaaehtoista. Tervetuloa tutustumaan<br />
toimintaan!”<br />
www.<strong>ponsse</strong>.com/suomi/ladyt<br />
Facebook-ryhmään voivat liittyä vain<br />
Ladyt-klubin jäsenet. Ladyt-klubista voit<br />
kysyä: tiina.nissinen@<strong>ponsse</strong>.com,<br />
puh. 040 354 9124<br />
Ponsse Ladyt -klubin emännät:<br />
Pia Kainulainen, Piia Vidgrén ja Tiina Nissinen<br />
36<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 37
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
Tore Högnäs, Metsähallitus, kehittämistoiminto<br />
TURVEMAIDEN PUUNKORJUU<br />
ON UUSVANHA KEHITTÄMISAIHE<br />
Viime vuosina on paljon puhuttu turvemaista ja niiden korjuuongelmista. Asia ei kuitenkaan<br />
ole mitenkään uusi. Jo 1980 -luvun alussa oltiin huolestuneita laajojen ojitusalueiden<br />
puusadon talteenotosta, jonka seurauksena Metsähallituksen kehittämisjaostossa<br />
tehtiin aiheeseen liittyen runsaasti kehittämistyötä. Keskeisenä ongelmana oli tietysti<br />
maastokuljetus sulan maan aikana. Kokeiltavana oli tavallisia pyöräkoneita, telamaastureita<br />
ja suotelatraktoreita. Erilaisia teloja ja muita varusteita testattiin ahkerasti.<br />
Testaamalla eteenpäin<br />
Mainetta ovat saaneet erityisesti metsätraktoreiden<br />
ns. suokokeet. Niissä koneita verrattiin<br />
pehmeällä samoissa olosuhteissa.<br />
Ensimmäinen koe järjestettiin syksyllä<br />
1983. Kokeen tausta oli mielenkiintoinen.<br />
Ponsse Oy oli kehitellyt uuden kevyen<br />
alumiinikeulaisen metsätraktorin ja lokakuussa<br />
2010 keskuudestamme poistunut<br />
Einari Vidgren oli kertonut asiasta ylijohtaja<br />
Jaakko Piiroselle. Piironen innostui ja<br />
soitti yhtenä iltana nuorelle kehittämismetsänhoitajalle<br />
Tore Högnäsille. Järjestähän<br />
koe, jotta nähdään pitävätkö Einarin puheet<br />
paikkansa.<br />
Tehtiin työtä käskettyä. Teuvo Kumpareen<br />
kanssa laadittiin piirustukset kokeelle.<br />
Pyhännältä löydettiin sopiva kohde. Suunniteltiin<br />
ajoradat sekä harvennusmetsään että<br />
suolla sijaitsevalle peltoheitolle. Ponssen S15<br />
tyyppinimeä kantavan testikoneen vertailukoneiksi<br />
otettiin kehittämisjaoston oma Valmet<br />
862 etuteloilla ja jälleenmyyjän kautta<br />
saatu Lokomo 919T. Tiivistunnelmaiset kokeet<br />
alkoivat. Einarikin oli selvästi hermostunut:<br />
peltoajojen lähtöviivalla hän rankkasateessa<br />
pikkukenkäsillään pyyhki Ponssen<br />
eturenkaat rätillä mudasta puhtaiksi.<br />
<strong>ponsse</strong> kehityksen keulilla<br />
Ponsse S15 oli kokeessa selvästi paras.<br />
Ponssessa oli pienimmät raiteet ja sillä hinattiin<br />
ylös uponneet vertailukoneet. Tulokset<br />
laskettiin ja koeselostus kirjoitettiin<br />
saman tien. Tulokset saatiin vielä suoraan<br />
Koneurakoitsija -lehteen. Vasta ilmestynyt<br />
lehti oli Koneurakoitsijain liiton seminaarissa<br />
Aulangossa jaossa ja tulokset herättivät<br />
tilaisuudessa laajaa huomiota. Seurasi<br />
melkoinen ryöpytys kilpailijoiden taholta ja<br />
kokeen tulokset kyseenalaistettiin.<br />
Syntyneen keskustelun rauhoittamiseksi<br />
päätettiin järjestää uudet kokeet.<br />
Tällä kertaa yhdessä Metlan ja Veitsiluoto<br />
Oy:n kanssa. Koneita saatiin mukaan viisitoista.<br />
Puheet, että suolla pärjäävä kone<br />
ei kulje lumessa haluttiin testata lumikokeella.<br />
Legendaarisiksi muodostuneet kokeet<br />
järjestettiin vuonna 1984, lumikokeet<br />
helmikuussa Rovajärvellä ja suokokeet<br />
elo- syyskuussa Iissä. Uusintakokeet eivät<br />
muuttaneet päätelmiä Ponsse S15 -koneen<br />
suokelpoisuudesta. Lisäksi se kulki erittäin<br />
hyvin lumessa.<br />
Kokeiden seurauksena muut valmistajat<br />
kehittelivät omat keventyneet mallinsa.<br />
Näillä he vielä halusivat haastaa Ponsse<br />
S15:n. Sen vuoksi järjestettiin koe kesäkuussa<br />
1985 Parkanossa. Kokeessa olivat<br />
mukana upouudet Valmet 832 ja Lokomo<br />
909 Turbo sekä altavastaajana Ponsse S15.<br />
Tulokset olivat nyt tasaisempia, mutta eivät<br />
muuttaneet käsitystä Ponssen paremmuudesta.<br />
Nämäkin kokeet olivat tiivistunnelmalliset:<br />
eräs valmistaja kävi yöllä salaa pudottamassa<br />
koneensa ohjearvoihin säädettyjä<br />
eturenkaiden ilmanpaineita.<br />
Ponsse S15 -metsätraktorista tuli menestystuote,<br />
joka valmistettiin vuoteen 1988 asti.<br />
1980–luvun turvemaiden puunkorjuun<br />
tutkimus- ja koetoiminta vaikutti merkittävällä<br />
tavalla markkinoilla olevan metsäkonekaluston<br />
painoon ja siihen miten yleisesti<br />
suhtauduttiin maasto-vaurioihin.<br />
Ammattimaisten puunkorjuuyhtiöiden<br />
myötä venäläisen puunkorjuun tuottavuus<br />
ja tehokkuus on noussut viimevuosina<br />
uudelle tasolle. Paikalliset puunkorjuuyritykset<br />
voivat nykyisin myös ulkoistaa<br />
huolto- ja varaosapalvelut täysimittaisilla<br />
huoltosopimuksilla mikä ennen ei ole ollut<br />
mahdollista. Venäläisten asiakkaiden<br />
kanssa sovitaan tapauskohtaisesti toimintamallista,<br />
joka parhaiten soveltuu vallitsevaan<br />
tilanteeseen ja olosuhteisiin eri puolilla<br />
maata.<br />
Pula metsureista ja muista metsäalan<br />
ammattilaisista on osasyynä koneellisen<br />
Takaisin turvetesteihin<br />
Turvemaiden puunkorjuun kehittäminen<br />
jäi pariksi vuosikymmeneksi lähes unholaan.<br />
Venäjän puun saannin vaikeutuessa<br />
muutama vuosi sitten turvemaiden puuvarat<br />
alkoivat kovasti kiinnostaa. Kuinka ollakaan<br />
Ponssen Hannu Airavaaralta tuli esitys,<br />
että Metsähallitus ja Metla järjestäisivät<br />
perinteiset suokokeet. Tavoitteena oli selvittää<br />
miten konekaluston ominaisuuksia<br />
voidaan erilaisella telavarustuksella parantaa.<br />
Kokeet järjestettiin syksyllä 2007 Pudasjärven<br />
Asmuntissa. Tulokset eivät olleet<br />
hassumpia. Leveillä teloilla ja kokeessa kehitetyllä<br />
apupyörästöllä pystyttiin ratkaisevasti<br />
parantamaan tavallisen metsätraktorin<br />
pehmeän maan ominaisuuksia. Ponsse<br />
markkinakatsaus<br />
Kasvua Venäjän metsäkonemarkkinoilla<br />
Venäjän metsissä painaa pitkää päivää suuri määrä metsäkoneenkuljettajia.<br />
Viimeisen viiden vuoden aikana Venäjä<br />
on kasvanut yhdeksi suurimmista puutavaralajimenetelmän<br />
metsäkoneita käyttävistä markkinoista. Nykyaikaisten metsäkoneiden<br />
kysyntää vauhdittaa erityisesti niiden parempi<br />
tuottavuus, laatu ja taloudellisuus verrattuna vanhentuneeseen<br />
paikalliseen kalustoon. Venäjän markkinoiden tärkeyden ja<br />
sinne tehtyjen satsausten ansiosta saavat Ponssen asiakkaat<br />
nauttia ammattitaitoisesta palvelusta kaikilla tärkeillä<br />
metsätalousalueilla Venäjällä.<br />
puunkorjuun osuuden kasvuun Venäjällä.<br />
Koulutettujen kuljettajien ja muiden asiantuntijoiden<br />
puute kuitenkin myös jarruttaa<br />
uusien metsäkoneiden markkinointia.<br />
Ponsse tekee Venäjällä pitkäjänteistä kehitystyötä<br />
myös metsäalan ammattilaisten<br />
kouluttamiseksi.<br />
Koulutusta maan joka kolkassa<br />
Ponsse on pikkuhiljaa luonut koko Venäjän<br />
kattavan koulutusjärjestelmän auttaakseen<br />
metsäkoneyrityksiä kouluttamaan<br />
osaajia alalle. Tällä hetkellä kaikkiaan<br />
14 Ponssen koulutuspistettä, Venäjän<br />
on tuotteistanut apupyörästön, ja sillä varustetut<br />
koneet myydään 10 w:nä.<br />
Asmuntin kokeiden tuloksena syntyi<br />
myös luokituskaava, jossa suon ja kaluston<br />
ominaisuudet kytketään yhteen ja luokitellaan.<br />
Saadaan vastaus siihen, missä<br />
milläkin kalustolla voi toimia sulan maan<br />
ajan turvemaiden puunkorjuussa. Tämä<br />
tuo lisää turvemaakohteita korjuun piiriin<br />
ja tasaa konekaluston käyttöä. Laajamittainen<br />
turvemaiden puunkorjuu edellyttää<br />
luokituksen käyttöä. Valitettavasti kaikki<br />
eivät ole vielä oivaltaneet mistä luokituksessa<br />
on kysymys.<br />
tärkeimmillä metsäalueilla on varustettu<br />
simulaattoreilla, oppimateriaaleilla ja joissakin<br />
tapauksissa myös koneilla. Ponssen<br />
ja sen asiakkaiden välinen tiivis koulutusyhteistyö<br />
on tärkeää – ja alan kehityksen<br />
kannalta myös erittäin hyödyllistä.<br />
Suomi on monilla puunkorjuun osaalueilla<br />
johtava maa maailmassa ja olemme<br />
olleet tyytyväisiä panostukseemme<br />
hyödyllisen tiedon ja hyväksi havaittujen<br />
menetelmien käyttöönotossa Venäjällä.<br />
Yleisesti puunkorjuuolosuhteet Suomessa<br />
ja Venäjällä ovat hyvin samankaltaisia,<br />
mutta luonnollisesti Venäjän metsillä<br />
ja olosuhteilla on omat erityispiirteensä,<br />
jotka otetaan huomioon jo uusien konemallien<br />
suunnitteluvaiheessa.<br />
Huolimatta nopeasta ja positiivisesta<br />
kehityksestä on Venäjän puunkorjuualalla<br />
edelleen selkeitä haasteita voitettavanaan.<br />
Esimerkiksi potentiaalisten hakkuualueiden<br />
logistiikkaa täytyy entisestään parantaa<br />
ja ammattitaitoisten metsäkoneurakoitsijoiden<br />
määrää tulisi lisätä ja alalle tulemista<br />
tukea.<br />
Jaakko Laurila<br />
toimitusjohtaja<br />
OOO Ponsse, Venäjä<br />
38<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 39
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
HYVÄ PALVELU<br />
SÄÄSTÄÄ YRITTÄJÄN<br />
AIKAA JA RAHAA<br />
Kun jokin menee rikki, koneenomistajan aika on rahaa.<br />
Apua on saatava nopeasti. Siksi palveluverkko muodostaa<br />
liiketoiminnan kannalta ratkaisevan linkin asiakkaaseen.<br />
– Ponssen huoltoteknikot on helppo tavoittaa, joten<br />
pystymme aina vastaamaan metsäkoneyrittäjälle nopeasti,<br />
toteaa huoltopalveluja tarjoava Eksjö Lantbruksservicen<br />
Henrik Ek.<br />
Ruotsissa Ponssen huoltopalveluverkostoon<br />
kuuluu Ponssen oman henkilökunnan<br />
lisäksi 29 paikallista sopimushuoltopistettä<br />
eri puolilta maata. Tämän joukon ammattitaito<br />
on tärkeä osa palvelua, koska sillä<br />
on suuri vaikutus siihen, miltä PONSSE<br />
koneen omistaminen tuntuu.<br />
Eräs näistä palveluntuottajista on Eksjö<br />
Lantbruksservicen Henrik Ek. Ponssen<br />
edustajana hän tietää, miten tärkeää<br />
aktiivinen yhteydenpito yhtiön huoltoteknikoihin<br />
on.<br />
– Ponsse on ehdottomasti paras kaikista<br />
konevalmistajista, joiden kanssa teemme<br />
yhteistyötä ja tarjoamme huoltopalveluita.<br />
Se hoitaa asiat moitteettomasti. Mikäli<br />
asiakkaan ongelma ei ratkea omin voimin,<br />
Ponsse AB:n huoltoteknikot ovat helposti<br />
tavoitettavissa ja aina avuliaita. Olen joskus<br />
soittanut myöhään perjantai-iltana, ja<br />
”Ponsse erottuu juuri<br />
siinä, että se hoitaa asiat<br />
heti eikä vitkuttele.”<br />
Henrik Ek,<br />
Eksjö Lantbruksservice<br />
he vastaavat aina. Se on minulle valtavan<br />
tärkeää, kertoo Ek.<br />
Nopeita vastauksia<br />
– Jos emme onnistu ratkaisemaan ongelmaa<br />
itse metsässä, meidän on ratkaistava<br />
se yhdessä Ponssen huoltoteknikoiden<br />
kanssa. Pystymme aina soittamaan ja palvelemaan<br />
yrittäjää nopeasti. Uskon asiakkaidemme<br />
pitävän nopeaa vastausaikaa<br />
osoituksena korkeasta ammattitaidosta,<br />
Ek toteaa ja lisää:<br />
– Varaosia saa tilattua hyvin puhelimitse,<br />
mutta teemme useimmiten tilaukset sähköpostitse.<br />
Jos teemme tilauksen ennen<br />
kello kolmea iltapäivällä, saamme osat seuraavana<br />
päivänä ennen aamuseitsemää. Lisäksi<br />
mahdolliset turhat tai väärät osat voi<br />
palauttaa maksutta.<br />
– Ponsse erottuu juuri siinä, että se<br />
hoitaa asiat heti eikä vitkuttele. Tämä on<br />
ominaista Ponssen koko työskentelytavalle<br />
– sille, miten yhtiössä hoidetaan asiat, hallinnosta<br />
lähtien. Takuumenettelytkin sujuvat<br />
nopeasti ja tehokkaasti. Siksi kokonaisuus<br />
toimii hyvin meidän kannaltamme.<br />
Se on tärkeää.<br />
Tosiasia myös on, etteivät asiat ole sopimushuoltajan<br />
näkökulmasta aina näin.<br />
– Valitettavasti monet konevalmistajat<br />
ja -myyjät ovat merkillisen välinpitämättömiä.<br />
Ne pitkittävät asioita eivätkä pidä<br />
lupauksiaan. On hyvin tavallista, että osia<br />
lähetetään takaisin, mutta niitä ei koskaan<br />
hyvitetä. Kuulostaa hullulta, mutta sitä tapahtuu.<br />
Yhteistyö ei aina suju kaikkien<br />
kanssa yhtä hyvin kuin Ponssen kanssa,<br />
kertoo Ek.<br />
Hyödyllisiä koulutuksia<br />
Sopimushuoltajia tuetaan Ponssen huoltoteknikoiden<br />
pitämillä koulutuksilla. Yksi<br />
kouluttavista huoltoteknikoista on Johan<br />
Wermlund. Hänellä on 20 vuoden kokemus<br />
huoltoasentajan ja tuoteteknikon töistä,<br />
joten hän ymmärtää palveluntuottajan<br />
arkea.<br />
– Kaikki sopimushuoltajamme saavat<br />
saman peruskoulutuksen, joten heillä on<br />
hyvä pohja tarjota laadukasta palvelua. Järjestämme<br />
huoltoporukalle jatkokoulutusta<br />
parantaaksemme heidän osaamistaan ja<br />
pitääksemme heidät ajan tasalla tuotteiden<br />
suhteen. Jokainen meistä on oma yksilönsä<br />
– kaikkien oppimistarpeisiin on yhtä tärkeää<br />
vastata, kertoo Wermlund.<br />
– Uskon, että koulutamme enemmän<br />
kuin kilpailijamme. Teemme näissä asioissa<br />
erittäin tiivistä yhteistyötä sopimushuoltajien<br />
kanssa. Siksi tunnen heidät niin hy-<br />
”Asiakkaiden tulee<br />
saada sellaista<br />
huoltopalvelua,<br />
joka mahdollistaa<br />
menestyvän<br />
liiketoiminnan.”<br />
Johan Wernlund,<br />
sopimushuoltajien<br />
koulutusvastaava, Ponsse AB<br />
vin ja tiedän, mitä he osaavat. Jos joudun<br />
antamaan usein samoihin asioihin liittyvää<br />
tukea, huomaan sen äkkiä. Sitten järjestämme<br />
kyseiseen ongelmaan keskittyvää<br />
koulutusta.<br />
Henrik Ek suhtautuu koulutuksiin<br />
myönteisesti.<br />
– Koulutukset ovat hyviä. Ne järjestetään<br />
usein pienryhmässä, mikä luo hyvää<br />
yhteishenkeä. Sekin on tärkeää.<br />
– Me sopimushuoltajat saamme myös<br />
olla mukana päättämässä, mitä asioita koulutuksissa<br />
käsitellään. Saamme kertoa tarpeemme,<br />
joiden pohjalta kehitetään uusia<br />
kursseja. Meitä kuunnellaan, ja se on todella<br />
hyvä asia, jatkaa Ek.<br />
Painopisteenä joustavuus<br />
Wermlundille on itsestään selvää, että<br />
huoltopalveluverkoston tukeminen edellyttää<br />
joustavuutta.<br />
– Sekä kouluttajana että neuvonantajana<br />
pyrin luomaan palveluntuottajien ja<br />
loppuasiakkaiden välille yhteistyö- ja luottamussuhteen.<br />
On tärkeää, että asentajat<br />
suoriutuvat tehtävästään hyvin, koska sillä<br />
ansaitaan asiakkaiden luottamus. On täysin<br />
selvää, että meidän pitää olla helposti<br />
tavoitettavissa. Meidän on oltava myös<br />
joustavia, jotta löydämme ongelmaan nopeimman<br />
mahdollisen ratkaisun. Haluan,<br />
että asiakkaiden liiketoimintaa luistaa ainakin<br />
hyvien palveluiden ansiosta. Tavoitteeni<br />
on, että sopimushuoltajat saavat elantonsa<br />
tyytyväisiltä asiakkailta.<br />
PONSSE huoltopalvelu aloittaa Åselessa<br />
Ponsse AB:n koulutusvastaavan<br />
Johan Wernlundin (vas.) ja<br />
Eksjö Lantbruksservicen<br />
yrittäjän Henrik Ekin mukaan<br />
yhteistyö toimii moitteettomasti.<br />
Vuoden 2012 alusta Ponsse tarjoaa<br />
Ruotsissa huoltopalveluita myös<br />
omassa palvelukeskuksessaan Åselessa<br />
Västerbotnian alueella. Omille alueellisille<br />
huoltopalveluille on kysyntää<br />
vahvan konekannan vuoksi. Palvelukeskuksen<br />
korjaamotiloihin sopii yhtä<br />
aikaa kolme konetta.<br />
Pääasiallinen tavoite on kuitenkin<br />
palvella huoltoautolla työmaalla asiakkaan<br />
luona. 6–7 huoltoasentajan lisäksi<br />
palvelukeskuksessa on vetovastuussa<br />
Mats Ferm, joka on aiemmin<br />
toiminut Ponsse AB:n jälkimarkkinointipäällikkönä<br />
Surahammarissa.<br />
40<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 41
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
A.L.P.A. Equipment Ltd.<br />
35 vuotta pettämätöntä palvelua Kanadassa<br />
Ponssen kanadalaisen<br />
jälleenmyyjän 35-vuotisjuhlia<br />
vietettiin 2.9.2011 Kanadan<br />
Balmoralissa, New<br />
Brunswickissa. Alpa on ollut<br />
Ponssen jälleenmyyjä New<br />
Brunswickin ja Nova Scotian<br />
alueella vuodesta 2000.<br />
Shingu Shoko Ltd<br />
Maahantuontia moottorisahoista harvestereihin<br />
Ponssen virallisena jälleenmyyjänä vuodesta<br />
2008 toiminut Shingu Shoko Ltd<br />
aloitti toimintansa puutukkurina jo vuonna<br />
1906. Yrityksen koneosasto perustettiin<br />
vuonna 1952, toisen maailmansodan<br />
päätyttyä. Samalla Shingu Shoko sai yksinoikeuden<br />
edustaa erästä amerikkalaista<br />
moottorisahamerkkiä. Seuraavana kesänä<br />
Shingu Shokon maahantuomasta moottorisahasta<br />
tuli Japanin ykkösmerkki, kun<br />
Japanin metsäviranomaiset pyysivät yritystä<br />
järjestämään moottorisahoille julkisen<br />
esittelyn Tokion Hachiojissa. Uusi moottorisaha<br />
vakuutti metsäalan ammattilaiset.<br />
Ajat ovat muuttuneet ja Japanissakin<br />
korjuutoiminta on nykyään pitkälle koneistettua.<br />
Silti historia näyttää toistavan<br />
itseään. Tällä kertaa tarinan päätähtinä olivat<br />
Ponssen pyörillä kulkevat metsätyökoneet.<br />
Lokakuussa 2011 Japanin metsäviranomaiset<br />
pyysivät julkista esittelyä PONSSE<br />
Beaver -harvesterille ja PONSSE Gazelle<br />
-kuormatraktorille. Järjestäjinä Hokkaidon<br />
Monbetsussa toimivat Shingu Shoko Ltd ja<br />
Ponssen asiakas Satoh Mokuzai, Sato Forest<br />
Products Co Ltd:stä. Kolme metsässä<br />
järjestettyä esittelypäivää seminaareineen<br />
ja paneelikeskusteluineen houkuttelivat<br />
paikalle satoja ihmisiä metsäalalta, tutkimuskeskuksista<br />
ja paikallishallinnosta.<br />
Ponsset Japanissa kuin kotonaan<br />
Satohin edustajat Muraya ja Moritaka järjestivät<br />
esittelyt onnistuneesti 30-vuotiaalla<br />
sahalininpihtaviljelmällä. PONSSE koneiden<br />
määrämittainen tavaralajimenetelmän<br />
puunkorjuumenetelmä pääsi näyttämään<br />
paremmuutensa perinteiseen kokorunkomenetelmään<br />
verrattuna. Viljelmän kohtalaisen<br />
jyrkät 16–25 asteen rinteet antoivat<br />
vielä oivan mahdollisuuden esitellä koneiden<br />
erinomaisia rinneominaisuuksia, mikä<br />
on vuoristoisessa Japanissa erittäin tärkeää.<br />
Kotimaisen puun kilpailukykyinen hinta<br />
on merkittävä seikka Japanin omavaraisuusasteen<br />
kannalta. Se on tällä hetkellä<br />
vain 24%, Japanin runsaista metsävaroista<br />
huolimatta. Vuosittain Japanissa korjataan<br />
noin 19 miljoonaa m³ puuta. Ponssen<br />
moderneilla metsäkoneilla voidaan jopa<br />
kaksinkertaistaa perinteisen japanilaisen<br />
korjuujärjestelmän tuottavuus nykyisestä.<br />
Pelkästään laitteiden tehokkuus ja käyttötuntien<br />
maksimointi vähentävät korjuukustannuksia<br />
huimasti.<br />
Alpa on Ponssen tapaan perheyhtiö, jonka<br />
puutavara-auton kuljettaja Armand Landry<br />
perusti vuonna 1976. Armand on edelleen<br />
aktiivisesti toiminnassa mukana, vaikka<br />
toimitusjohtajan pesti on siirtynyt hänen<br />
pojalleen Serge Landrylle. Ponssen kanssa<br />
yhteistyö on sujunut mallikkaasti jo yli 10<br />
vuoden ajan.<br />
– Alpa on vahva konetalo itäisessä Kanadassa,<br />
jossa se tunnetaan laadukkaista<br />
huoltopalveluistaan. Ponssen lisäksi Alpa<br />
myy muun muassa Huyndain ja Terexin<br />
maarakennuskoneita sekä Terex Fuchsin<br />
materiaalinkäsittelykoneita. Balmoralin<br />
päätoimipisteen lisäksi Alpalla on huoltopalvelukeskuksia<br />
useilla muilla paikkakunnilla.<br />
Se on metsäkonealalla erityisen tärkeää,<br />
kertoo Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja<br />
Jarmo Vidgrén.<br />
Alpa oli Ponssen ensimmäinen jälleenmyyjä<br />
Kanadassa. Tänä päivänä jälleenmyyjiä<br />
ovat myös Hydromec Inc. Quebecin<br />
alueella ja ReadyQuip Sales and Service<br />
Ltd. Ontariossa. Ponsse-huoltopalveluita<br />
tarjoaa lisäksi Woodland Equipment Ltd.<br />
Kamloopsissa. Yhdysvalloissa Ponssella on<br />
oman tytäryhtiön Ponsse North America<br />
Inc:n neljä toimipistettä. Niiden lisäksi Yhdysvalloissa<br />
toimivat Ponssen jälleenmyyjät<br />
Chadwick-BaRoss Inc. ja Al’s Service<br />
Mechanic.<br />
– Pohjois-Amerikassa metsäteollisuus<br />
on ollut aikamoisessa myllerryksessä, mikä<br />
on näkynyt tietysti myös metsäkonemyynnissä.<br />
Kulunut vuosi on onneksi ollut<br />
jo parempi kuin pari edellistä vuotta. Suunta<br />
on kääntynyt markkinoilla hiljalleen oikeaan<br />
suuntaan, toteaa Vidgrén.<br />
Isot puut vaativat isoja koneita<br />
Pohjois-Amerikassa suuri osa puusta korjataan<br />
telakoneilla ja kokorunkomenetelmällä,<br />
mutta CTL-teknologian koneet yleis-<br />
A.L.P.A. Equipment Ltd.:n 35-vuotisjuhlissa oli parituhatta asiakasta ja yhteistyökumppania<br />
Kanadasta sekä kauempaa Suomesta ja Keski-Euroopasta asti. Juha<br />
Vidgrén (vas.) ja Juho Nummela muistivat A.L.P.A:n pitkää taivalta lahjoittamalla<br />
Armand Landrylle Ponsse-pokasahan.<br />
tyvät koko ajan. Jarmo Vidgrénin mukaan<br />
suuremman kokoluokan koneet ovat olleet<br />
markkinoiden ykkössuosikkeja.<br />
– Myydyin harvesterimme on Kanadassa<br />
ollut PONSSE Ergo H7 -harvesteripäällä<br />
varustettuna. Kuormatraktoreista suosituimpia<br />
ovat olleet PONSSE BuffaloKing<br />
ja PONSSE Elephant. Kesällä Ruotsissa<br />
lanseerattu 20 tonnin PONSSE Elephant-<br />
King on suunniteltu erityisesti Kanadan<br />
haastaviin olosuhteisiin. Myös ensimmäinen<br />
ElephantKingin prototyyppi testattiin<br />
asiakkaalla Kanadassa, jotta pystyttiin varmistamaan<br />
tuotteen kestävyys ja soveltuvuus<br />
markkinoille.<br />
Alpan myyntialueella CTL-koneiden<br />
asema onkin ehkä vahvempi kuin missään<br />
muualla Pohjois-Amerikassa.<br />
– Koneilta vaaditaan paljon New Brunswickin<br />
ja Nova Scotian alueella, jossa<br />
maasto on mäkistä, puusto järeää ja talvet<br />
runsaslumisia. Hyvät huolto- ja varaosapalvelut<br />
sekä nopea reagointiaika asiakastarpeisiin<br />
on täällä ehdoton välttämättömyys,<br />
kertoo Alpan toimitusjohtaja Serge Landry.<br />
Jarmo Vidgrén kiittää A.L.P.A:n<br />
korkealaatuisia huoltopalveluita.<br />
42<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 43
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
16.–18.6.2011 skogsnolia, umeÅ<br />
26.–28.5.2011 skogselmia, jönköping<br />
20-tonnisen ElephantKingin kokoeroa<br />
ei voi olla huomaamatta!<br />
tapahtumia vuoden varrelta<br />
Metsästä messuille ja markkinoille<br />
SYYSKUU 2011 PONSSE Buffalo Andeilla, Chile<br />
3.9.2011 A.L.P.A. Equipment Ltd.<br />
35v-juhlat, Kanada<br />
14.9.2011 pohjois-suomen<br />
metsäenergiakiertue, kajaani<br />
11.–13.10. AUSTROFOMA 2011, steiermark, ITÄVALTA<br />
13.5.2011 markkinapäivä, iisalmi<br />
8.–10.9.2011 escanaba, mi, usa<br />
Logging Congress<br />
SYYSKUU 2011, LIETTUA<br />
Wisentin toimitus, ŠakiųForest State Company<br />
44<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 45
Metsämaailma<br />
Metsämaailma<br />
lokakuu 2011, demo ergo <strong>8w</strong> + c44, uruguay<br />
PONSSE C44 -nosturista esiteltiin syksyllä Uruguayssa uusi 8,5 metrin ulottumalla oleva malli, jonka<br />
pääasiallinen käyttökohde ovat eukalyptustyömaat mm. Etelä-Amerikassa. Lyhyessä nosturimallissa ei ole<br />
jatketta, jolloin nosturin paino jää alhaiseksi ja huoltokohteita on vähän. Eukalyptuksen korjuussa käytetään<br />
PONSSE H7euca –harvesteripäätä, joka on suunniteltu kuorimaan runko prosessoinnin aikana.<br />
Ponssen porukat maailmalla<br />
22.7.2011 PONSSE RAVIT JA EINARIN TANSSIT, VIEREMÄ<br />
Jonna Geagean, Sami Pitkämön ja Lenni-Kalle<br />
Taipaleen tahtiin Vieremän Rientolassa.<br />
Hupia ja harrastuksia Ponssen tyyliin<br />
7.6.2011 pietari<br />
Uuden palvelukeskuksen avajaiset<br />
LOKAKUU 2011, VIEREMÄ<br />
Troy Lambert (Lambert Forest Products, US), John Holmes<br />
(Ponsse), Ron Wiitala (Wiitala-Vozka Logging, US), Pekka<br />
Ruuskanen (Ponsse). Troy sai 7-piikkisen uroshirven!<br />
SYYSKUU 2011, JALKAPALLOPUULAAKI, IISALMI<br />
Kansainvälisessä Ponsse-joukkueessa<br />
pelaajia kolmelta eri mantereelta.<br />
MARRASKUU 2011<br />
OOO Ponssen lentopallojoukkue Vieremällä<br />
21.11 pelatussa lentopalloturnauksessa.<br />
13.8.2011 VIEREMÄ GP<br />
Polkuautokisa Vieremällä<br />
22.–25.9. ladyt matkalla, pietari<br />
1.11.2011 DEMO, TANSKA<br />
22.9.2011 iisalmi<br />
22 Ponssen konetta junalla kohti satamaa<br />
8.7.2011 8-OTTELU, VIEREMÄ<br />
Vieremän liikuntakentällä perinteikäs 8-ottelu<br />
<strong>ponsse</strong>laisten ja asiakkaiden välillä.<br />
46<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 47
Savottauutiset<br />
savottauutiset<br />
Kuljettajakoulutusta naisille<br />
Jämsän ammattiopistossa alkaa vuoden<br />
2012 alussa Suomen, ja kenties koko maailman<br />
ensimmäinen erityisesti naisille suunnattu<br />
metsäkoneenkuljettajakoulutus.<br />
– Uuden teknologian myötä metsäkonetyö<br />
on keventynyt fyysisesti ja metsäkonetyöt<br />
sopivat tänä päivänä naisille hyvin.<br />
Mielikuva fyysisesti raskaasta työstä on<br />
vanhentunut, sillä koneiden ohjaamot ovat<br />
turvallisia, ergonomisia ja lähes täysin tietotekniikkatoimisia.<br />
Koneiden perushuolto<br />
kuuluu metsäkoneen käyttäjän ammattiin<br />
ja suuremmat huollot tekee koulutettu<br />
metsäkoneasentaja, lehtori Helena Sneck<br />
Jämsän ammattiopistosta kertoo.<br />
Sneckin mukaan hyvälle metsäkoneen<br />
käyttäjälle löytyy hyvin töitä.<br />
– Ala työllistää hyvin ja hyvillä metsäkoneen<br />
kuljettajilla on kysyntää myös ulkomaille.<br />
Metsäkonetyö sopii jokaiselle, joka<br />
Uusi sopimushuoltaja Wisconsiniin<br />
Berg Welding & Fabricating LLC toimii<br />
uutena Ponssen sopimushuoltajana Wisconsinissa,<br />
Yhdysvalloissa. Mike ja Don-<br />
tulee toimeen itsensä ja luonnon kanssa.<br />
Pitkät jaksot metsässä vaativat myönteistä<br />
suhtautumista ja keskittymistä työhön,<br />
Sneck arvioi.<br />
– Nykyaikainen metsäkoneenkäyttäjä<br />
ottaa erityisesti huomioon luontoympäristön<br />
ja kunnioittaa kestävän kehityksen<br />
periaatteita. Tähän kiinnitetään huomiota<br />
myös koulutuksessa ja tutkinnoissa voidaan<br />
painottaa eri asioita opiskelijaryhmän<br />
tarpeiden mukaan, Sneck sanoo.<br />
13 kuukautta kestävä tutkinto painottuu<br />
suuntautumisen mukaan kuormatraktorin-<br />
tai harvesterinkuljettajan opintoihin,<br />
ja sopii erityisen hyvin henkilöille, joilla on<br />
jo aiempaa alan koulutusta tai halu vaihtaa<br />
ammattia. Tutkinnon ja työkokemuksen<br />
jälkeen opiskelua voi jatkaa esimerkiksi<br />
ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon<br />
tai ammattikorkeakoulututkintoon.<br />
Adam & Becky Czarnezki from US<br />
Yhdysvaltalainen asiakkaamme Adam ja<br />
Becky Czarnezki menivät vihille loppukesällä,<br />
ja vannoutuneen Ponsse-miehen<br />
häissäkin vilahteli Ponssen keltamustaa.<br />
Adam Czarnezki ajaa PONSSE Ergoa<br />
ja rva Becky Czarnezki hoitaa oman päivätyönsä<br />
lisäksi yhtiön kirjanpidon. Adam<br />
omistaa puunkorjuuyrityksen yhdessä<br />
isänsä Johnin kanssa. Isä-John ajaa pari<br />
viikkoa sitten hankittua PONSSE Wisent<br />
-kuormatraktoria ja kakunleipomistaidoistaan<br />
päätelleen omaa muitakin lahjoja!<br />
Donna ja Mike Berg sekä Stacy Wagler (Ponsse North America Inc.)<br />
na Berg ovat toimineet huoltoyrittäjinä<br />
kuuden vuoden ajan huoltaen ja korjaten<br />
erilaisia moottoriajoneuvoja ja työkoneita.<br />
Yrittäjä Jaana Pietilä<br />
Lisätietoja:<br />
Lehtori Helena Sneck,<br />
Jämsän ammattiopisto, puh. 040 341 4461<br />
Sydämelliset onnittelut kaikilta <strong>ponsse</strong>laisilta!<br />
Yritys toimii 150 mailin säteellä Tigertonista<br />
Wisconsinissa.<br />
Berg Welding & Fabricating LLC on<br />
erinomainen lisä alueen PONSSE huoltopalveluissa.<br />
Mike ja Donna Berg ovat saaneet<br />
asiakaskunnalta kiitosta korkealaatuisesta<br />
ja hyvästä asiakaspalvelusta. Yrityksen<br />
toimintaperiaatteena on, että asiakkaiden<br />
koneet huolletaan mahdollisimman<br />
nopeasti toimintakuntoon, jotta yrittäjän<br />
toiminta ei häiriintyisi.<br />
Tervetuloa Ponsse-tiimiin!<br />
Berg Welding & Fabricating LLC<br />
N4705 Cty Rd J<br />
Tigerton, WI 54486<br />
Tel. 715-216-4270, Fax # 715-535-2547<br />
bergmike@frontiernet.net,<br />
bergmike4896@gmail.com<br />
Sujuvasti sukupolvelta toiselle<br />
Ponssen sukupolvenvaihdosta<br />
käsitteleviin<br />
koulutuksiin osallistui<br />
kaikkiaan lähes 50 Ponssen<br />
asiakasta. Ensimmäinen<br />
tilaisuus pidettiin 20.<br />
lokakuuta Kouvolassa Ponssen<br />
huolto-palvelukeskuksessa<br />
ja toinen 3. marraskuuta<br />
Vieremän tehtaalla.<br />
Koulutuspäivän aikana perehdyttiin kolmeen<br />
aiheeseen: sukupolvenvaihdoksen<br />
suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon<br />
otettaviin asioihin, yrityksen omistajanvaihdoksen<br />
rahoitukseen sekä sukupolvenvaihdoksen<br />
verotukseen. Koulutuksissa<br />
luennoitsivat ProAgria Kymenlaakso<br />
ry:n yritysasiamies Jukka Ikonen, OP-Pohjola<br />
ryhmän yrityskauppojen asiantuntija<br />
Mikko Leskelä ja PwC- Pricewaterhouse-<br />
Coopers oy:n veroasiantuntija Perttu Ervasti.<br />
Vieremän koulutuspäivään osallistui<br />
Eero Pyykkönen poikansa Markon kanssa.<br />
Heille Ponssen tarjoama sukupolvenvaih-<br />
Iisalmeen komeat koulutustilat<br />
Ponssen huoltopalveluiden käytössä on<br />
koulutusluokka Ylä-Savon Ammattiopiston<br />
tiloissa. Reilun kilometrin päässä Iisalmen<br />
huoltopalvelukeskuksesta sijaitsevia<br />
koulutustiloja käytetään PONSSE huoltopalveluverkoston,<br />
-sopimushuoltajien ja<br />
-jälleenmyyjien koulutukseen. Tarvittaessa<br />
huoltokoulutuksia pidetään Ponssen asiakkaillekin.<br />
Marko ja Eero Pyykkönen<br />
doskoulutus on jo toinen, sillä he kävivät<br />
ensimmäisessä omistajavaihdosta käsittelevässä<br />
seminaarissa Kajaanissa jo pari<br />
vuotta sitten.<br />
pitkään harkittu muutos<br />
Paltamolainen Eero Pyykkönen Ky on<br />
tuottanut metsäalan urakointipalveluja<br />
lähes viisikymmentä vuotta. Monialaisen<br />
urakoinnin ohella yritys on muun muassa<br />
omistanut sahan. Nyt toimintoja järjestetään<br />
uudelleen – Pyykköset pyrkivät keskittymään<br />
ydinosaamiseensa eli metsäkoneurakointiin.<br />
Muutos samalla helpottaa<br />
muutaman vuoden sisällä tehtävää omis-<br />
Koulutustiloissa on käytössä erityisesti<br />
hydrauliikan ja ohjausjärjestelmien havaintovälineistöä,<br />
jota hyödynnetään niin<br />
Ponssen omissa kuin ammattiopistonkin<br />
koulutuksissa. Tiloista löytyy muun muassa<br />
Ponssen huoltosimulaattori, Metvirosimulointiohjelmisto,<br />
mininosturi, sekä<br />
erilaisia hydrauliikka- ja ohjausjärjestelmäkomponentteja.<br />
tajanvaihdosta, vaikka rahoitus- ja verotusasiat<br />
tuovatkin omat haasteensa.<br />
Yrityksen omistajanvaihdos on ollut<br />
Pyykkösille selvä jo pitkään. Marko on<br />
työskennellyt yrityksessä toistakymmentä<br />
vuotta ja opiskelunsa hän suoritti metsäalaa<br />
ajatellen.<br />
Työnjakokin on tulevan omistajanvaihdoksen<br />
kannalta sopiva. Eero on vastannut<br />
pääosin Venäjällä vuosia toimineen yrityksen<br />
ulkomaan urakoinnista. Markon vastuulla<br />
ovat kotimaan markkinat, joihin Eero<br />
Pyykkönen Ky suunnitelmien mukaan<br />
keskitytään yhä enemmän.<br />
simulaattorit osana opetusta<br />
Uusimpana panostuksena koulutustiloihin<br />
on hankittu PONSSE H6 -harvesteripää,<br />
joka voidaan kytkeä toiminnalliseksi<br />
huoltosimulaattorin kautta. Metviro-ohjelma<br />
on metsäkoneasentajan virtuaalinen<br />
oppimisympäristö järjestelmälliseen<br />
vianhakuun. Mininosturilla simuloidaan<br />
nosturin hallintaa, huoltosimulaattorilla<br />
puolestaan havainnollistetaan ohjausjärjestelmän<br />
toimintoja. Lisäksi elektronisilla<br />
mittalaitteilla voidaan mitata ja tallentaa<br />
toimintoja sekä analysoida tehtyjä mittauksia<br />
osana opetusta.<br />
Ponssen huoltopalveluiden ja Ylä-Savon<br />
Ammattiopiston välinen yhteistyö antaa<br />
myös konetekniikan opiskelijoille entistä<br />
paremmat valmiudet valmistumisen<br />
jälkeen. Yhtä kattavia metsätyökoneisiin<br />
keskittyviä koulutustiloja tuskin löytyy aivan<br />
jokaisesta ammattiopistosta.<br />
48<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 49
Savottauutiset<br />
savottauutiset<br />
Sponsoroinnissa heijastuu Ponssen arvot<br />
Sponsorointi on yhteistyötä, jonka tavoitteena<br />
on olla hyödyksi molemmille osapuolille.<br />
Ponssen sponsorointikohteet on<br />
siksi valittu metsäkonemiehille ja muille<br />
tärkeille sidosryhmillemme läheisistä urheilulajeista.<br />
Ponssella uskotaan siihen, että paras<br />
hyöty sponsoroinnissa on saavutettavissa<br />
silloin, kun sekä meillä että kumppanillamme<br />
on samansuuntaiset arvot. Yrittäjähenkisyys<br />
on asia, joka korostuu omassa<br />
toiminnassamme ja haluamme myös<br />
sponsoroinnissa tehdä yhteistyötä yritteliäiden<br />
tahojen kanssa pitkäjänteisesti.<br />
Kumppaneina on paitsi pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita<br />
myös uusia, nuoria<br />
lupauksia.<br />
Sponsorointisopimukset tehdään kahdeksi<br />
vuodeksi kerrallaan ja tämänhetkiset<br />
sopimukset ovat voimassa vuoden 2012<br />
loppuun Kerttu Niskasta lukuun ottamatta.<br />
Kertun kanssa Ponssella on kolmivuotinen<br />
yhteistyösopimus. Seuraavan kerran<br />
Ponsselle otetaan uusia sponsorointisopimuksia<br />
vastaan elokuussa 2012.<br />
Hiihtäjä<br />
Marjaana<br />
Pitkänen<br />
Vieremän Koitto, s. 10.9.1991<br />
Ponsse sponsoroi<br />
Koko ikänsä hiihtänyt Marjaana Pitkänen<br />
osallistui ensimmäisiin kisoihin jo 3-vuotiaana.<br />
Tänä vuonna 23-vuotiaiden sarjaan<br />
siirtyvä, viime kevään ylioppilas kuuluu<br />
Suomen B-maajoukkueeseen. Viime kaudella<br />
Marjaanan parhaimpina sijoituksina<br />
olivat SM-kulta N20 20km perinteisellä ja<br />
SM-hopea yhdistetyllä 5km perinteisellä +<br />
5km vapaalla sekä kuudes Scandinavian<br />
Cupin osakilpailussa Virossa. Lisäksi hän<br />
osallistui nuorten MM-kisoihin Viron Otepäässä<br />
ollen 7. ja 10. N20 -sarjassa. Vuonna<br />
2012 Marjaana aikoo myös kiertää aktiivisesti<br />
Scandinavia Cupia. Lähivuosina hän<br />
tähyää A-maajoukkueeseen ja aikuisten arvokisoihin.<br />
Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki<br />
Seinäjoen Seudun Urheilijat<br />
s. 19.12.1982, Ilmajoki<br />
Tero Pitkämäki heitti keihästä ensimmäisen<br />
kerran kymmenvuotiaana osallistuttuaan<br />
ensimmäisissä yleisurheilukisoissaan<br />
kaikkiin lajeihin. Tero voitti keihäänheiton,<br />
joten lajivalinta oli täten hänen mukaansa<br />
helppo. Tosissaan Pitkämäki alkoi kilpailla<br />
keihäänheitossa viitisen vuotta myöhemmin,<br />
kun hän päätti lopettaa siihen asti<br />
päälajina pitämänsä hiihdon.<br />
Ponsse on tukenut Tero Pitkämäkeä vuodesta<br />
2004 lähtien. Hän on kehittynyt sinä<br />
aikana maailman keihäänheittoeliittiin.<br />
Parhaimpina saavutuksinaan Tero<br />
pitää vuoden 2008 Pekingin olympialaisten<br />
pronssia ja vuoden 2007 Osakan MMkultaa.<br />
Monet arvokisat kokenut Tero on<br />
napannut myös kaksi EM-mitalia: hopean<br />
ja pronssin. SM-mitaleita on kertynyt<br />
useita, joista kirkkaimpina viisi kultaa.<br />
Kausi 2012 tuo Pitkämäelle monia<br />
haasteita; kauteen mahtuu sekä Helsin-<br />
gin EM-kisat että Lontoon kesäolympialaiset.<br />
Uutta iskua harjoitteluun on tuonut<br />
valmennusyhteistyö Jan Zelesnyn kanssa.<br />
Parhaat saavutukset<br />
Pronssia, Olympialaiset 2008, Peking<br />
Kultaa, MM-kisat 2007, Osaka<br />
Hopeaa, EM-kisat 2006, Göteborg<br />
Pronssia, EM-kisat 2010, Barcelona<br />
5 SM-kultaa, 2 SM-hopeaa ja<br />
1 SM-pronssi<br />
Lentopalloilija Antti Siltala<br />
Delecta Bydgoszcz, Puola, s. 14.3.1984<br />
Kotikylän poikamme Antti Siltala aloitteli<br />
lentopalloilijauraansa Vieremän lentopallo<br />
-92:ssa. Tällä hetkellä Antti pelaa yhdessä<br />
maailman kovimmassa lentopallosarjassa,<br />
Puolan liigassa Delecta Bydgoszczissa.<br />
Lentopalloammattilaisena hän pelannut<br />
maailmalla jo usean vuoden ajan, muun<br />
muassa Suomessa, Ranskassa, Belgiassa,<br />
Kreikassa ja Turkissa. Antti on kuulunut<br />
myös Suomen lentopallomaajoukkueeseen<br />
vuodesta 2005.<br />
Parhaat saavutukset<br />
Suomen cup 2007<br />
SM-hopea 2007<br />
Belgian mestari<br />
Belgian Cup-mestari<br />
CEV-cupin hopea 2008<br />
Saavutukset 2010-2011<br />
Arvokisat<br />
10. nuorten MM-kisoissa 2011 (N20,<br />
10km yhdistelmähiihto) 15. nuorten<br />
MM-kisoissa 2011 (N20, 5km V)<br />
7. nuorten MM-kisoissa 2010 (N20,<br />
10km yhdistelmähiihto) 10. nuorten<br />
MM-kisoissa 2010 (N20, 5km P)<br />
SM-kisat<br />
Kulta ja hopea SM-kisoista (N20)<br />
vuonna 2011 4 kultaa nuorten SM-kisoissa<br />
(N20) vuonna 2010<br />
Paras Scandinavian Cup -sijoitus<br />
6. Jõulumäe, Viro (10km P)<br />
50<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 51
Savottauutiset<br />
savottauutiset<br />
KALPA<br />
Vieremän nuori hiihtolupaus kerttu niskanen<br />
Käynnissä on erittäin mielenkiintoinen<br />
jääkiekkokausi Savossa. Viime kaudella<br />
mitalipelit jäivät yhden voiton päähän ja<br />
keväällä KalPa vahvisti joukkuettaan merkittävästi.<br />
Sami Kapanen palasi kaukaloihin,<br />
Jukka ”Joroisten härkä” Hentunen palasi<br />
Savoon ja pitkäaikainen Ässä-kapteeni<br />
Matti Kuparinen hankittiin KalPan riveihin.<br />
Samalla KalPa kertoi kovasta tavoitteestaan<br />
– Savossa halutaan yltää seuraavan<br />
kahden kevään aikana SM-finaaleihin.<br />
Edellisen ja ainoan kerran KalPa nähtiin<br />
SM-finaaleissa keväällä 1991. Tuloksena oli<br />
silloin hopeaa.<br />
Kauden ensimmäisen ison voiton Kal-<br />
Pa-organisaatio sai jo keväällä kun se kutsuttiin<br />
24 joukkueeseen laajennettuun<br />
European Trophy -turnaukseen. Turnaukseen<br />
osallistui joukkueita muun muassa<br />
Tukholmasta, Berliinistä, Wienistä ja Prahasta.<br />
Kahdeksasta ottelusta KalPa raivasi<br />
tiensä pisteille kuudessa, kaataen Vienna<br />
Capitalsin lisäksi maineikkaat ruotsalaiset<br />
Djurgårdenin sekä HV71:n. Lopputurnauspaikkaan<br />
se ei silti riittänyt.<br />
Uuden päävalmentajansa Tuomas<br />
Tuokkolan johdolla ”kalakukot” ovat lentäneet<br />
alkusyksyn korkealla. Joulukuussa<br />
Kalpa on komeasti sarjan johdossa ja pistepörssin<br />
10 parhaan joukossa on kolme<br />
Kalpan pelaajaa. Joukkueen positiivinen ja<br />
innokas ote näkyy tuloksissa!<br />
KalPa haluaa olla raikas ja innovatiivinen<br />
organisaatio, joka tekee asioita eri tavalla.<br />
Lokakuun puolivälissä julkaistu 2012<br />
Kilpisoturit -vuosikalenteri sai positiivista<br />
mediahuomiota. Naisten iloksi kalenterin<br />
KalPa-pelaajat heittävät paidat nurkkaan ja<br />
esittelevät urheilullisuuttaan. Toisella puolella<br />
pelaajat ovat kaukalossa tutummissa<br />
varusteissa kuvattuna.<br />
Kotiotteluiden yleisökeskiarvo on noussut<br />
alkusyksyn aikana lähes 200 katsojal-<br />
Hiihtäjä Iivo Niskanen<br />
Vuokatti Ski Team Kainuu<br />
s. 12.1.1992<br />
Nuorten hiihtomaajoukkueeseen kuuluva<br />
Iivo Niskanen on ikäluokassaan Suomen<br />
kärkihiihtäjiä. Vieremäläissyntyisen Iivon<br />
viime kauden alkua häiritsi pieni sairastuminen,<br />
mutta kevättalven nuorten SMkisoista<br />
oli tuomisina kultaa ja pronssia.<br />
Nuorten MM-kisoissa hän ylsi parhaimmillaan<br />
seitsemänneksi sprintissä.<br />
Kauden 2012 päätavoite on helmikuun<br />
lopussa nuorten MM-kisoissa Erzurumissa,<br />
Turkissa, joissa viime vuoden sijoitusten<br />
parantaminen ja ensimmäinen arvokisamitali<br />
ovat päämääränä. Iivo aikoo myös<br />
mitata vauhtiaan aikuisten sarjassa muun<br />
muassa SM-kisoissa.<br />
Saavutukset 2010-2011<br />
Arvokisat<br />
7. nuorten MM-kisoissa 2011<br />
(M20, sprintti P)<br />
15. nuorten MM-kisoissa 2011<br />
(M20, 20km yhdistelmähiihto)<br />
7. nuorten MM-kisoissa 2010<br />
(M20, 10km P)<br />
14. nuorten MM-kisoissa 2010<br />
(M20, 20km yhdistelmähiihto)<br />
SM-kisat<br />
Kulta ja pronssi nuorten<br />
SM-kisoista (M20) vuonna 2011<br />
5 kultaa nuorten SM-kisoissa<br />
(M18 ja M20) vuonna 2010<br />
Sami Kapanen<br />
la ja keskiarvo on yli 4200 katsojaa ottelua<br />
kohti. Jääkiekkokausikausi huipentuu<br />
SM-liigakauden jälkeen koti-MM-kisoihin,<br />
joihin Suomi lähtee puolustavana maailmanmestarina.<br />
Sitä ennen KalPa taistelee<br />
pääsystä mitalipeleihin.<br />
Vieremän Koitto, s. 13.6.1988<br />
Suomen A-maajoukkueeseen kuuluvalle<br />
Kerttu Niskaselle on kertynyt jo muutamia<br />
maailmancupin startteja viime vuosina.<br />
Paras henkilökohtainen sijoitus on<br />
kymmenes Viron Otepäässä vuonna 2011.<br />
Viime kaudella Kerttu saavutti ensimmäisen<br />
aikuisten SM-mitalin voittamalla 30km<br />
matkan perinteisellä. Nuorten MM-kisoista<br />
Kerttu voitti MM-kultaa perinteisen sprinttikilpailussa<br />
ja MM-pronssia yhdistelmähiihdossa.<br />
Kauden kohokohtana oli ensimmäinen<br />
aikuisten startti MM-kisoissa<br />
Oslossa, josta sijoituksena tuli kovassa seurassa<br />
kahdeksas sija.<br />
– Viime kauden loppu meni erittäin<br />
vahvasti ja siitä jäi erittäin positiivinen<br />
mieli. Oikeastaan melkeinpä harmitti,<br />
kun kausi loppui ja kisat kulki niin hyvin.<br />
Kesällä harjoitukset onnistuivat hyvin ja<br />
olen saanut olla terveenä, joten odotan innolla<br />
alkavaa kautta. Tuleva kausi on MMkisojen<br />
osalta välivuosi, joten päätähtäin<br />
on Tour de Ski:ssä menestyminen vuoden<br />
vaihteessa, kertoo Kerttu.<br />
Tällä hetkellä kilpailu maajoukkueessa<br />
on kovaa ja se motivoi Kerttua harjoittelemaan<br />
entistä enemmän.<br />
Saavutukset 2010-2011<br />
Arvokisat<br />
Kahdeksas MM-kisoissa 2011<br />
(N, 10km P)<br />
Kultaa nuorten MM-kisoissa 2011<br />
(N23, sprinttihiihto P)<br />
Kultaa nuorten MM-kisoissa 2010<br />
(N23, 10km P)<br />
Pronssia nuorten MM-kisoissa 2011<br />
(N23, 15km yhdistelmähiihto)<br />
Seitsemäs nuorten MM-kisoissa 2010<br />
(N23, 15km yhdistelmähiihto)<br />
Yhdeksäs nuorten MM-kisoissa 2011<br />
(N23, 10km V)<br />
SM-kisat<br />
Kulta, SM-kisat 2011 (N, 30km V)<br />
Kulta, nuorten SM-kisat 2010<br />
(N23, 5km P)<br />
Hopea, nuorten SM-kisat 2010<br />
(N23, 10km V) Neljäs,<br />
SM-kisat 2010 (N, 30km P) Seitsemäs,<br />
SM-kisat 2011 (N, sprinttihiihto V)<br />
Paras maailmancup-osakilpailun<br />
sijoitus<br />
10. 10km P, Otepää, Viro, 2011<br />
4. parisprint, Liberec, Tsekki, 2011<br />
– Maajoukkueessa on nyt seitsemän<br />
naista, jotka kilpailevat maailmancupin<br />
osakilpailuihin osallistumisesta. Töitä saa<br />
kauden aikana tehdä paljon, jotta pääsee<br />
kilpailemaan cupin kisoissa.<br />
52<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 53
Savottauutiset<br />
savottauutiset<br />
nimityksiä <strong>ponsse</strong>lla<br />
Pekka Ruuskanen Ponsse North America Inc:n<br />
toimitusjohtajaksi<br />
Metsätalousinsinööri Pekka Ruuskanen<br />
(42) nimitettiin Ponssen yhdysvaltalaisen<br />
tytäryhtiön Ponsse North America Inc:n<br />
toimitusjohtajaksi 1.6.2011. Pekka Ruuskanen<br />
vastaa uudessa tehtävässään Ponsse<br />
North America Inc:n toiminnasta. Ruuskasen<br />
sijoituspaikkana on Rhinelander (WI),<br />
Yhdysvallat.<br />
Pekka Ruuskanen aloitti Ponsse-konsernin<br />
palveluksessa vuonna 1998 Yhdysvalloissa.<br />
Hän on toiminut metsäkonekouluttajana<br />
sekä aluemyynti-, tuote- ja myyntipäällikkönä.<br />
Ruuskanen on työskennellyt<br />
puunkorjuun ja metsäteollisuuden parissa<br />
Yhdysvaltojen lisäksi myös Suomessa,<br />
Ruotsissa ja Saksassa. Metsätalousinsinöörin<br />
tutkinnon lisäksi Ruuskanen on suorittanut<br />
metsäkoneenkuljettajan tutkinnon.<br />
Sigurd Skotte Ponsse AS:n toimitusjohtajaksi<br />
Metsätieteiden maisteri Sigurd Skotte (48)<br />
nimitettiin Ponssen norjalaisen tytäryhtiön<br />
Ponsse AS:n toimitusjohtajaksi 1.9.2011.<br />
Skotte siirtyi Ponsse AS:lle Tretorget AS:n<br />
metsäalan projektipäällikön tehtävistä.<br />
Skotte on työskennellyt aiemmin Ponsse<br />
AS:n palveluksessa vuosina 2005–2007<br />
markkinointivastaavana ja myyjänä. Sigurd<br />
Skotten sijoituspaikkana on Kongsvinger,<br />
Norja.<br />
Ponssen Norjan tytäryhtiö Ponsse AS<br />
on perustettu vuonna 1998 Kongsvingerissa<br />
Kaakkois-Norjassa. Omien huoltopalveluiden<br />
lisäksi Ponsse AS:lla on Norjassa<br />
sopimushuoltajat Skogservice AS Siljanissa,<br />
OP Maskin AS Kongsvingerissa ja Aker<br />
Rep & Service Kirkenærissä.<br />
Norja on hajanainen markkina-alue,<br />
minkä vuoksi on tärkeää tarjota asiakkaille<br />
monikäyttöistä kalustoa harvennukseen,<br />
uudistushakkuuseen ja energiapuun korjuuseen.<br />
Puunkorjuu on haastavaa jyrkkien<br />
rinteiden ja runsaan lumen vuoksi. Joukkokäsittelyyn<br />
soveltuvat harvesteripäät,<br />
kuusi- ja kahdeksanpyöräiset konemallit,<br />
nosturivaihtoehdot ja ympäristöystävälliset<br />
tuotteet ovat hyvä tuotevalikoima Norjan<br />
markkinoille. Erityisesti kahdeksanpyöräiset<br />
harvesterit ovat tulleet Norjan markkinoilla<br />
todelliseen tarpeeseen.<br />
Clément Puybaret Ponssé S.A.S:n<br />
toimitusjohtajaksi<br />
Ensimmäinen Ponsse myytiin vuonna<br />
1991 Yhdysvaltoihin Michiganiin St. John<br />
Forest Productsille, joka on edelleen Ponsselle<br />
tärkeä kumppani. Tytäryhtiö perustettiin<br />
Atlantaan vuonna 1995, mutta toiminta<br />
siirtyi Rhinelanderiin kolme vuotta myöhemmin.<br />
Suurten Järvien alueella noin 90<br />
% puunkorjuusta tapahtuu tavaralajimenetelmällä<br />
(CTL). Kokorunkomenetelmä (TL)<br />
on kuitenkin yhä vallitseva korjuumenetelmä<br />
muualla Yhdysvalloissa.<br />
Tällä hetkellä Ponssella on Yhdysvalloissa<br />
omat palvelukeskukset Michiganissa,<br />
Wisconsinissa ja Minnesotassa. Näiden<br />
lisäksi sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa<br />
on useita jälleenmyyjiä ja sopimushuoltajia.<br />
Yhtiön pääkonttori sijaitsee Rhinelanderissa,<br />
Wisconsinissa.<br />
Ponsse menossa mukana<br />
Tapahtumakalenteri 2012<br />
9.-10.2. Lapin 54. Metsätalouspäivät Levi, Suomi<br />
24.–25.2. Oregon Logging Conference Eugene, OR, USA<br />
Maaliskuussa Lesprom 2012 Syktyvkar, Venäjä<br />
26.–28.3 2nd Latin America Forest Industry Conference Sao Paulo, Brasilia<br />
27.–29.3. Russia Wood & Timber 2012 Moskova, Venäjä<br />
28.–29.3. Forum Brazil on Agroforestry Viçosa, Brasilia<br />
29.–30.3. Heavy Equipment Show Moncton, NB, Kanada<br />
31.3.–4.4. SilvaRegina Tsekki<br />
10.–13.4. Três Lagoas Forest 2012 Três Lagoas, Brasilia<br />
19.–21.4. Maamess 2012 Tartto, Viro<br />
19.–22.4. Technodrev Far East 2012 Khabarovsk, Venäjä<br />
24. – 26.4. Taitaja 2012, Nuorten ammattitaidon SM-kilpailu Jyväskylä, Suomi<br />
Toukokuussa Lesdrevtech 2012 Minsk, Valko-Venäjä<br />
7.–11.5. IV Forest Congress of Paraná Curitiba, Brasilia<br />
9.–11.5. 4th Forest Fair Gramado, Brasilia<br />
11.–12.5. NE Forest Products Expo Essex Junction, VT, USA<br />
23.–25.5. Seminar on Forest Protection Belo Horizonte, Brasilia<br />
28.5.–1.6. Argentina Ambiental 2012 Buenos Aires, Argentiina<br />
Kesäkuussa VjatkaDrevMash Kirov, Venäjä<br />
6.–8.6. Forexpo 2012 Mimizan, Ranska<br />
13.–16.6. KWF-fair Saksa<br />
30.6. Metsä rokkaa Juva, Suomi<br />
24.–25.8. Mellanskögsmässan Uppsala, Ruotsi<br />
30.8.–1.9. FinnMETKO Jämsä, Suomi<br />
30.8.–2.9. Holzmesse Klagenfurt Itävalta<br />
6.–8.9. Logging Congress Oshkosh, WI, USA<br />
11.–14.9. Technodrev Siberia 2012 Krasnojarsk, Venäjä<br />
13.–15.9. APF Show Alcester, Warwickshire, UK<br />
14.–15.9. Hurdagene Hurdal, Norja<br />
14.–15.9. North Star Expo USA<br />
18.–21.9. Siblesopolzovanie 2012 Irkutsk, Venäjä<br />
20.–22.9. Demo International 2012 St. Raymond, Quebec, Kanada<br />
24.–26.9. Forest Congress of the State of RS ja<br />
Nova Prata, Brasilia<br />
2nd Mercosur Seminar of Wood Chain<br />
9.–10.10. 45th Pulp and Paper International Congress and Exhibition Sao Paulo, Brasilia<br />
22.–26.10. Lesdrevmash 2012 Moskova, Venäjä<br />
Viikko 47 Ponsse Demo Day Baltian maat<br />
9.–12.12. Russian Forest 2012 Vologda, Venäjä<br />
Forest Engineer Clément Puybaret (30)<br />
nimitettiin Ponssen Ranskan tytäryhtiön,<br />
Ponssé S.A.S:n toimitusjohtajaksi<br />
15.8.2011. Puybaret on työskennellyt Ponssé<br />
S.A.S:n palveluksessa vuodesta 2006<br />
myyjänä ja kouluttajana. Puybaretin sijoituspaikkana<br />
on Gondreville, Ranska.<br />
Ponssé S.A.S:lla on Ranskassa kolme<br />
omaa huoltopalvelukeskusta ja seitsemän<br />
sopimushuoltajaa. Päätoimipaikka sijaitsee<br />
Gondrevillessä. Puunkorjuualueena<br />
Ranska on erittäin monipuolinen. Vaihtelevien<br />
ilmasto-olosuhteiden vuoksi alueella<br />
on runsaasti eri puulajeja, joista valtaosa<br />
on lehtipuuta. Puunkorjuussa on siirrytty<br />
yhä jyrkemmille rinteille, mikä lisää puunkorjuun<br />
haastavuutta.<br />
54<br />
Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 55
UUSI -TYÖVAATEMALLISTO!<br />
PONSSE COLLECTION<br />
Talvi 2011-2012<br />
Työvaatteet<br />
Työtakki<br />
80 00 €<br />
Koot:<br />
s-xxXxl<br />
avohaalari<br />
60 00 €<br />
koot:<br />
46-68<br />
Kokohaalari<br />
110 00 €<br />
Koot:<br />
s-xxxl<br />
971<br />
973<br />
972<br />
Turvatakki<br />
105 00 €<br />
Koot:<br />
s-xxxl<br />
Turvahousut<br />
80 00 €<br />
koot:<br />
46-68<br />
vapaa-aika<br />
Nahkatakki<br />
149 00 €<br />
koot:<br />
46-64<br />
949<br />
904<br />
saatavuus vaihtelee<br />
959<br />
taskuhuivi<br />
32 00 €<br />
retkeily<br />
Kuksat reppu<br />
16 50 €<br />
normaali<br />
34 00 €<br />
901<br />
pienet 2kpl<br />
28 00 €<br />
955 902<br />
900<br />
Hinnat sis. alv. 23 %. Tuotteet saatavana Ponssen palvelukeskuksissa ja<br />
www.<strong>ponsse</strong>collection.com. Muista myös PONSSE Collection -lahjakortit!
Change language