Eteläportti-Kauramäki, kunnallistekniikka, yleissuunnitelma
Eteläportti-Kauramäki, kunnallistekniikka, yleissuunnitelma
Eteläportti-Kauramäki, kunnallistekniikka, yleissuunnitelma
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
FCG Finnish Consulting Group Oy<br />
Jyväskylän kaupunki<br />
KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA<br />
Yleissuunnitelma<br />
P16448<br />
29.2.2012
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma I<br />
P15306448<br />
29.2.2012<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA .......................................................................... 1<br />
1.1 Maaperä ja topografia ....................................................................................... 1<br />
1.2 Maankäyttö ...................................................................................................... 1<br />
2 KAURAMÄEN ASUKASMÄÄRÄ JA VEDENKULUTUS ........................................................... 1<br />
3 VESIJOHTOVERKOSTON YLEISSUUNNITELMA ................................................................ 2<br />
3.1 Nykytilanne ..................................................................................................... 2<br />
3.2 Verkoston mitoitus ............................................................................................ 2<br />
3.3 Suunniteltu verkosto ......................................................................................... 3<br />
4 VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA ............................................................................ 4<br />
4.1 Nykytilanne ..................................................................................................... 4<br />
4.2 Viemäriverkoston mallinnus ............................................................................... 5<br />
4.3 Suunniteltu verkosto ......................................................................................... 6<br />
4.4 Mitoitustulokset ................................................................................................ 7<br />
4.5 Tarvittavat toimenpiteet nykyisessä verkostossa .................................................. 8<br />
5 VESIHUOLLON KUSTANNUKSET ................................................................................... 8<br />
6 HULEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA .............................................................. 8<br />
6.1 Valuma-alueet ja –reitit ..................................................................................... 8<br />
6.2 Valumiskertoimet ............................................................................................. 9<br />
6.3 Vettä läpäisemättömien pintojen määrä .............................................................. 9<br />
6.4 Hulevesiin liittyvät ongelmat nykytilanteessa ...................................................... 10<br />
6.5 Suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset .............................................. 10<br />
6.5.1 Tulevan maankäytön aiheuttamat muutokset .......................................... 10<br />
6.5.2 Maankäytön vaikutukset hulevesien laatuun ............................................ 10<br />
6.6 Hulevesimallinnus ............................................................................................ 11<br />
6.6.1 Mallin kuvaus ...................................................................................... 11<br />
6.6.2 Mitoitustiedot ...................................................................................... 11<br />
6.6.3 Mallinnuksen tulokset tulevassa tilanteessa ............................................. 12<br />
6.7 Hulevesien hallintatoimenpiteiden suunnittelu ..................................................... 14<br />
KATUYLEISSUUNNITELMA .................................................................................................... 15<br />
6.8 Yleistä ............................................................................................................ 15<br />
6.9 Katupoikkileikkauksen mitoitus.......................................................................... 15<br />
6.10 Geometriat ..................................................................................................... 15<br />
6.11 Katualueen mitoitus ......................................................................................... 16<br />
LIITTEET<br />
Yleissuunnitelmakartta<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 1 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI<br />
KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA<br />
1 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA<br />
1.1 Maaperä ja topografia<br />
1.2 Maankäyttö<br />
Kauramäen kaava-alue on korkeusasemaltaan hyvin vaihtelevaa rakentamatonta<br />
metsämaastoa. Maaperä on lähtöaineistojen perusteella moreenia.<br />
Kauramäen alueen pohjoisosan länsipuolen hulevedet viettävät Kauramäen ja<br />
Ylä-Myllyjärven välissä sijaitsevaan Vuorilampeen sekä pohjoisalueen eteläosassa<br />
asuinalueiden väliin sijoittuvaan Kuusikkolampeen. Lammet laskevat<br />
kosteikkoalueiden läpi, Kauraojaa pitkin valtatie yhdeksän varteen.<br />
Kauramäen pohjoisosan itäpuoli viettää Mustalammen ja Kolmisoppisen suuntiin,<br />
jotka laskevat Huhtalan kala-altaiden kautta Eteläportin suuntaa. Huhtalampi<br />
ja Tilkunlampi liittyvät tähän laskuojaan. Eteläisen Kauramäenalueen<br />
osalta veden virtaavat luontaisesti pohjoisosasta Huhtalammen ja Tilkunlammen<br />
suuntaan ja etelässä uomia pitkin kohti moottoritietä.<br />
Maaston korkeus vaihtelee Eteläportintien päästä +150 tasolta nousten Mäkelän<br />
huipulle tasoon +220.<br />
Kauramäentien itäpuolelle jää maaston muovaama laaja suo- ja kosteikkoalue.<br />
Nykyiset uomat ja altaan (lammet) toimivat valumavesiä tasaavana<br />
elementtinä siten että huomattavakaan sade ei aiheuta tulvahuippua purkautumispisteessä.<br />
Nykyisiä uomia voidaan käyttää hyväksi esim. hulevesien virtaamien<br />
tasaamisessa (ylivuotopadot ja keinotekoiset altaan ja kosteikot).<br />
Valumahuippujen vaikutus altaisiin tulee kuitenkin tarkistaa.<br />
Kauramäen kaava-alue on metsämaastoa, joka on virkistyskäytössä. Alueella<br />
kulkee mm. Ladun Majan ympäristön hiihtourat.<br />
Alueen tuleva maankäyttö on suurimmaksi osaksi kaavoitettu asuinkäyttöön,<br />
poislukien eteläportin alueen liikerakentaminen.<br />
2 KAURAMÄEN ASUKASMÄÄRÄ JA VEDENKULUTUS<br />
Alustavan yleiskaavan mukaan Kauramäen alueelle on kaavoitettu uudisrakentamista<br />
seuraavan taulukon mukainen määrä.<br />
rakennuslaji määrä<br />
asukasta /<br />
kiinteistö asukasmäärä<br />
kerrostalot 115 kpl 30 3 450<br />
rivitalot 66 kpl 18 1 188<br />
tiimatalot 85 kpl 3 255<br />
omakotitalot 629 kpl 4 2 516<br />
Yhteensä 7 409<br />
Asukasmäärään perustuva vedenkulutus on 150 l/as×d ominaiskulutuksella<br />
laskettuna yhteensä 1 111 m³/d (=46,3 m³/h, 12,9 l/s).<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 2 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
3 VESIJOHTOVERKOSTON YLEISSUUNNITELMA<br />
3.1 Nykytilanne<br />
3.2 Verkoston mitoitus<br />
Kauramäen alueen eteläpuolelle on valmistunut vuonna 2010 uusi Keljonkankaan<br />
ylävesisäiliö. Uusi ylävesisäiliö toteutettiin turvaamaan Keljonkankaan<br />
alueen sekä koko eteläisen Jyväskylän vedenjakelua sekä varautumisena Eteläportin<br />
ja Kauramäen alueiden rakentamiseen.<br />
Kauramäen alueelle vesi voidaan johtaa alueen pohjoisosaan Ylämyllyjärven<br />
painepiiristä ja alueen eteläosaan Keljonkankaan painepiiristä. Varayhteytenä<br />
voidaan käyttää Valimontien ja Jokipakantien vesijohtoa.<br />
Mitoitusvesimäärä on laskettu alueen alustavan osayleiskaavan mukaisen<br />
asukasmäärän perusteella.<br />
Asukasmäärä 7 400<br />
Keskimääräinen vedenkulutus<br />
ominaisvedenkulutus<br />
mitoitusvesimäärä<br />
1 100 m³/d<br />
150 l/s × d<br />
1 600 m³/d<br />
Vuorokausikäyttökerroin 1,5<br />
Tuntikäyttökerroin 2,0<br />
130 m³/h<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 3 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
3.3 Suunniteltu verkosto<br />
Alueen korkeuseroista johtuen Kauramäen kaava-alueen vesijohtoverkosto toteutetaan<br />
kahtena eri painepiirinä. Kaava-alueen eteläosa liittyy Keljonkankaan<br />
painepiiriin ja pohjoisosa liitetään Ylämyllyjärven painepiiriin, mihin vettä<br />
johdetaan Keltinmäen painepiiristä.<br />
Suunniteltu vesijohtoverkosto on mallinnettu osana koko Jyväskylän kattavaa<br />
vesijohtoverkoston mallia. Kauramäen runkovesijohtoverkosto muodostuu<br />
edellä esitetyn kartan mukaisista runkovesijohdoista. Kauramäen alueen vesijohtoverkosto<br />
muodostuu Keljonkankaan ja Ylä-Myllyjärven painepiirin väliselle<br />
alueelle.<br />
Verkosto toteutetaan siten, että vedenjakelu koko Kauramäen alueelle voidaan<br />
hoitaa joko Keltinmäen tai Keljonkankaan painepiiristä. Ylämyllyjärven<br />
painepiiriä laajennetaan käsittämään Kauramäen maastollisesti korkeimmat<br />
alueet ja Keljonkankaan painepiiriä laajennetaan kattamaan Kauramäen kaava-alueen<br />
eteläosa.<br />
Tavanomaisessa käyttötilanteessa vedenjakelu toteutetaan Ylämyllyjärven ja<br />
Kauramäen ylempään painepiiriin Keltinmäen painepiiristä Roninmäen paineenkorotuspumppaamon<br />
kautta ja Kauramäen eteläiseen osaan Keljonkankaan<br />
painepiiristä.<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 4 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
Runkovesijohto Kauramäen alueella Keljonkankaan ylävesisäiliön ja nykyisen<br />
Ylämyllyjärven välillä on DN 250. Keljonkankaan ylävesisäiliön ja Eteläportin<br />
alueen välinen runkovesijohto on samoin DN 250. Liitospisteitä olemassa olevaan<br />
vesijohtoverkostoon on suunniteltu 4 kappaletta ja ne on esitetty seuraavassa<br />
kartassa.<br />
Liitospistettä 2 edeltävä 110 M vesijohto (pituus noin 150 m) tulee saneerata<br />
kokoon DN 200. Samassa yhteydessä Jokipakantien viemäri on suurennettava.<br />
Nykyiseen vesijohtoverkostoon ei tarvita edellä mainitun lisäksi toimenpiteitä,<br />
vaan olemassa olevat yhteydet veden johtamiseksi Kauramäen alueelle<br />
ovat riittävät.<br />
4 VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA<br />
4.1 Nykytilanne<br />
Nykyinen viemäröinti on esitetty seuraavassa kartassa. Yleissuunnitelmassa<br />
nykyinen viemäriverkosto ja sen mitoitus on tarkasteltu Kylmänoron pumppaamolle<br />
saakka.<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 5 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
4.2 Viemäriverkoston mallinnus<br />
Ylämyllyjärven viemäröinti toimii nykyisin pääosin Myllyjärven kautta ja länsireunan<br />
osalta Ronsuntaipaleentien kautta. Viemärikoot Ylämyllyjärvellä ovat<br />
160…315.<br />
Keljonkankaan pääviemäri kooltaan 400 mm ja eteläportin alueelta 9- tien<br />
alittava viemäri 315 mm mikä jatkuu Solhberginkadulla 300 mm betoniviemärinä<br />
ja liittyy Myllylampeen johtavan ojan vierellä Keljonkankaan 400 mm<br />
pääviemäriin.<br />
Kapasiteetin osalta olemassa olevissa viemäreissä ei ole ongelmia. Mallinnuslaskelmien<br />
perusteella putkien hyödynnettävissä olevasta kapasiteetista on<br />
käytössä pääosin alle 40 %.<br />
Kauramäen kaava-alueen jätevesien johtaminen nykyiseen viemäriverkostoon<br />
on mallinnettu FCGSWMM- ohjelmalla.<br />
Mitoitusvesimäärät Kauramäen kaava-alueelta ovat mallinnuksessa olleet 1,2-<br />
kertaiset vedenkulutukseen verrattuna. Vuotoveden osuus on 20 % viemäriveden<br />
määrästä.<br />
Kauramäen kaava-alueen viemäröinti toteutetaan seuraavan kartan mukaisesti<br />
kolmeen pääsuuntaan. Pohjoinen osa Kauramäestä johdetaan Ylämyllyjärven<br />
kautta Roninmäentien viemäriin. Keskeinen osa ja pääosa Kauramäen<br />
alueen jätevesistä johdetaan Jokipakantien kautta Keljonkankaan pääviemäriin.<br />
Kauramäen alueen eteläinen osa viemäröidään Eteläväylän viemäriin.<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 6 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
Seuraavassa kartassa on esitetty Kauramäen alueelta johdettava viemärivesimäärät.<br />
4.3 Suunniteltu verkosto<br />
Mallinnuksessa sekä etelä- että pohjoisosan viemärivesimäärä on noin 300<br />
m³/d ja pääosa Jokipakantielle johdettava viemärivesimäärä noin 1400 m³/d.<br />
Kaava-alueen viemäriverkosto voidaan toteuttaa lähes kokonaan viettoviemärein,<br />
eikä pumppauksia alueella tarvita kuin yksi. Kaava-alueen pääviemärit<br />
ovat kooltaan 250…315 mm, sekä alueiden sisäiset viemärit 160…200 mm.<br />
Alueen viemäreiden kapasiteetit ovat putkikokoihin suhteutettuna kohtalaisen<br />
suuret, koska viettokaltevuudet maaston korkeuserojen vuoksi ovat keskimäärin<br />
4 %.<br />
Suurimmat virtaamat Jokipakantielle ovat noin 25 l/s.<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 7 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
4.4 Mitoitustulokset<br />
Olemassa olevan viemäriverkoston kapasiteettitarkastelu osoittaa, että nykyisessä<br />
viemäriverkostossa ei varsinaisia kapasiteettikapeikkoja muodostu. Jokipakantien<br />
nykyisen PVC 200 viemärin kapasiteetti riittää mallinnuslaskelmien<br />
perusteella hyvin. Viemäriosuus kannattaa kuitenkin suurentaa 315<br />
mm:iin, kun kadulla sijaitseva vesijohto suurennetaan.<br />
Kapasiteetiltaan tarkistettavia viemäriosuuksia olemassa olevassa viemäriverkostossa<br />
on esitetty seuraavassa kartassa.<br />
Pituusleikkaus Ylämyllyntien ja Ronsutaipaleentien välisestä nykyisestä viemäristä<br />
on seuraava.<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 8 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
4.5 Tarvittavat toimenpiteet nykyisessä verkostossa<br />
Kapasiteetiltaan riittämättömiä viemäriosuuksia ei varsinaisesti ole. Jokipakantien<br />
viemärin uusiminen on taloudellisesti järkevää toteuttaa vesijohdon<br />
suurentamisen yhteydessä 200 mm:stä 315 mm:iin.<br />
5 VESIHUOLLON KUSTANNUKSET<br />
Vesihuollon runkolinjojen kustannusarvio on eritelty seuraavassa taulukossa.<br />
6 HULEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA<br />
6.1 Valuma-alueet ja –reitit<br />
Kauramäen kaava-alueen valuma-alueiden hulevesien virtausreitit on esitetty<br />
seuraavalla kartalla. Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä hulevesien kulkeutuminen<br />
on tarkasteltu Kauramäen kaava-alueelta Keljonlahteen saakka.<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 9 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
Nykyisin alueen hulevedet kulkeutuvat VT9:n varteen jonka ne alittavat pääasiassa<br />
kahdesta paikkaa:<br />
Kaava-alueen eteläpäässä sijaitsevan Härköojan kohdalta jatkaen Kaijanlampeen<br />
sekä edelleen Myllylammen kautta uomaa pitkin Keljonlahteen.<br />
Pohjoispäässä Kauraojan kohdalta Valimontien länsipuolella sijaitsevaan<br />
lampeen yhtyen Myllylammen lasku-uomaan.<br />
6.2 Valumiskertoimet<br />
Yleissuunnitelmassa käytetyt valumakertoimet ovat.<br />
Maan käyttötapa<br />
Manningin kerroin<br />
Kosteikko / Suo 0,8<br />
Metsämaa 0,4<br />
Rakennetut piha-alueet, sorapinta 0,024<br />
Asfaltoidut alueet, pihat ja kadut 0,015<br />
Kauramäen kaava-alueen luontaiset valumareitit ovat luonnonmuovaamia ojia<br />
ja lampia. Rakentamattomat tai osin rakennetut ojat hidastavat sateiden tai<br />
lumen sulamisen aiheuttamia valumia ja virtaamia. Huhtalan tilan länsipuolelle<br />
rakennetut lohilammikot (kalankasvatusaltaat) on otettu hulevesien johtamisen<br />
yhteydessä huomioon, siten ettei rakennetun alueen hulevesiä johdeta<br />
niiden kautta, vaan rakennetun alueen hulevedet johdetaan ylempänä rinteessä<br />
viemärissä ja ojassa kalankasvatuslammikoiden ohitse Kuusikkolampeen.<br />
Rakennetuilla alueilla ei ole mallinnuksen yhteydessä pidätetty tai imeytetty<br />
hulevesiä.<br />
Metsä ja viheralueilta sadannasta oletetaan tulevan 10…20 % hulevedestä<br />
pintavaluntana mallinnettuihin ojiin. Muu osa sadannasta imeytyy maaperään.<br />
6.3 Vettä läpäisemättömien pintojen määrä<br />
Suunnittelualueen rakentamisen hydrologiset vaikutukset arvioitiin läpäisemättömien<br />
pintojen perusteella, koska niiltä muodostuu suurin osa hulevesistä.<br />
Läpäisemättömistä pinnoista merkittävimpiä ovat kattopinnat, koska ne<br />
ovat usein kytketty suoraan tontin kuivatusjärjestelmään. Lisäksi kattojen<br />
kaltevuus on yleensä muita rakennettuja pintoja suurempi ja virtausvastus<br />
pieni, etenkin peltikatoilla. Näin ollen kattovedet johtuvat nopeasti syöksyputkien<br />
kautta hulevesiviemäriverkkoon, maan pinnalla oleviin hulevesikouruihin<br />
tai vastaaviin ja edelleen osavaluma-alueen purkupisteeseen.<br />
Valuma-alueilta määritettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärä, jota<br />
on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total Impervious<br />
Area (TIA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain<br />
läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös<br />
jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa,<br />
joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään tai imemään<br />
kaikkea niille satavaa vettä.<br />
Läpäisemättömien pintojen määrän lisäksi on huomioitava, että uudisrakentamisen<br />
myötä läpäisemättömien pintojen laatu tasoittuu ja kaltevuudet kasvavat.<br />
Näin ollen rakentaminen pienentää pintojen painanteisiin varastoituvan<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 10 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
veden, eli painannesäilynnän määrää. Esimerkiksi luonnontilainen alue voi pidättää<br />
jopa 10 millimetrin sademäärän, kun taas uusi asfalttipinta pidättää<br />
vain alle millimetrin. Rakentamisen myötä myös päällystämättömät pinnat tiivistyvät<br />
luonnontilaan verrattuna. Kokonaisuudessaan rakentaminen tehostaa<br />
tonteilla tapahtuvaa hulevesien keräystä ja johtamista merkittävästi, mikä<br />
johtaa purkautuvien hulevesien määrän ja virtaaman selvään kasvuun. Tarkasteluissa<br />
käytetyt läpäisemättömän pinnan osuudet (TIA) ja painannesäilynnän<br />
ominaisarvot erilaisille pinnoille on koottu seuraavaan taulukkoon.<br />
Tarkasteluissa käytetyt rankkasadetilanteissa pätevät pintojen TIA-arvot sekä<br />
painannesäilynnän ominaisarvot.<br />
Pinta TIA Painannesäilyntä<br />
katto 100 % 0 mm<br />
asfaltti 95 % 0,5 mm<br />
kiveys, laatat, sora 60 % 2 mm<br />
viherpinta, maa 20 % 5 mm<br />
metsä, puisto 10 % 12 mm<br />
Edellä olevassa taulukossa esitettyjen TIA-ominaisarvojen ja alustavien<br />
maankäyttötietojen perusteella määritettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärät<br />
(TIA) rakentamisen jälkeen. Kaavoituksen mukainen rakentaminen<br />
muuttaa nykyistä pääosin luonnontilaista metsäaluetta (TIA 10 %) rakennetuksi<br />
pienteollisuusalueeksi. Muutos johtaa tehokkaasti sadevettä pidättävien<br />
metsäalueiden korvaamiseen vettä läpäisemättömillä katto- ja asfalttipinnoilla.<br />
Tonttien rakentamisen jälkeen niiden TIA-arvot vaihtelevat noin 35–<br />
60 % tontista riippuen.<br />
Kaavoitettava alue ei sisällä nykytilassa lainkaan läpäisemättömiä pintoja. Tulevaisuudessa<br />
osalla tiheimmin rakennettua aluetta, vettä läpäisemättömien<br />
pintojen kokonaismäärä voi nousta nykytasosta suuruusluokkaan 40–60 %.<br />
6.4 Hulevesiin liittyvät ongelmat nykytilanteessa<br />
Nykyisin hulevesistä ei ole aiheutunut raportoituja ongelmia.<br />
6.5 Suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset<br />
6.5.1 Tulevan maankäytön aiheuttamat muutokset<br />
Tuleva maankäyttö lisää maastossa ja katualueilla kulkeutuvien hulevesien<br />
määrää huomattavasti, mutta pitkät valuntareitit Kuusikkolammesta ja Vuorilammesta<br />
9- tien alitse Lohilammentien pohjoispuolella sijaitsevaan lampeen<br />
hidastavat tehokkaasti virtaamien kasvua, eikä mallinnetuilla sateilla (60 min<br />
/ 10 a ja 1 vrk sade / 100 a) varsinaisia tulvia saada aikaiseksi.<br />
6.5.2 Maankäytön vaikutukset hulevesien laatuun<br />
Tuleva maankäyttö lisää hulevesien mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien<br />
kulkeutumista purkuvesistöihin. Vaikutuksien voidaan katsoa olevan suhteelli-<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 11 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
6.6 Hulevesimallinnus<br />
6.6.1 Mallin kuvaus<br />
6.6.2 Mitoitustiedot<br />
sen vähäisiä, ottaen huomioon suhteellisen pitkät valumareitit ja niiden varrella<br />
olevat kosteikkoalueet.<br />
Suunnitellun hulevesien hallintajärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena sekä<br />
alueellisten hallintajärjestelmien mitoitusta tarkasteltiin hulevesimallin avulla.<br />
Mallinnus suoritettiin FCGSWMM -ohjelmalla (FCG Storm Water Management<br />
Model), joka sisältää hulevesien muodostumista kuvaavan hydrologinen valuma-aluemallin<br />
sekä virtausreittejä kuvaavan hydraulisen mallin.<br />
Hydrologisella mallilla kuvataan erityisesti valuma-alueelta muodostuvan pintavalunnan<br />
määrää ajan suhteen. Hydrologinen malli perustuu syötteenä olevaan<br />
sadetapahtumaan ja valuma-alueiden ominaisuuksista johtuvien sadannan<br />
häviöiden laskemiseen. Malliin rakennettiin osavaluma-alueet ja valumareitit<br />
ominaisuuksineen, joista huomioitiin mm. pinta-ala, läpäisemättömän<br />
pinnan määrä, keskimääräinen kaltevuus sekä virtausvastuskerroin. Mallinnuksen<br />
tuloksena saatiin valuma-aluekohtaiset purkautumiskäyrät, jotka toimivat<br />
syötteenä hydrauliselle verkostomallille.<br />
Hydraulinen malli rakennettiin yhdistämällä edellä kuvattu hydrologinen valuma-aluemalli<br />
avo-uomista ja sadevesiviemäreistä muodostuvaan verkostomalliin.<br />
Hydrauliseen malliin sisällytettiin myös suunnitellut hulevesien hallintajärjestelmät.<br />
Mallin avulla voitiin tarkastella monipuolisesti mm. ajasta riippuvia<br />
virtaamien summakäyriä, vedenpinnan tasoja ja altaiden tilavuuksia.<br />
Hydraulisessa mallinnuksessa käytettiin nk. dynaamista menetelmää, jolla<br />
voitiin tarkastella monimutkaisiakin ilmiöitä kuten paineellista virtausta, taaksepäin<br />
virtausta sekä virtausreittien tulvimista ja padotusta.<br />
Mallinnuksessa mitoitussateeksi on valittu kerran 10 vuodessa tapahtuva 60<br />
minuuttia kestävä sade ja kerran 100 vuodessa toistuva 1 vuorokauden mittainen<br />
yhtäjaksoinen sade.<br />
Yleissuunnitelmassa ja laaditussa hulevesimallissa on pyritty alueella muodostuvat<br />
hulevedet johtamaan pääosin avo-ojissa. Mallinnukseen on otettu mukaan<br />
vain päävirtausreitit. Alueen sisäisiä hulevesiviemäreitä ei ole suunniteltu.<br />
Ainoa alue missä alueen hulevedet johdetaan putkessa, on esitetty seuraavassa<br />
kartassa.<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 12 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
6.6.3 Mallinnuksen tulokset tulevassa tilanteessa<br />
Mallinnuksen tulokset osoittavat, että mitoitussateiden aiheuttama valunta<br />
pystytään suunnitelluilla hulevesien hallintamenetelmillä johtamaan Kauramäen<br />
kaava-alueelta Keljonlahteen lähes ongelmitta.<br />
Hulevesien johtamisessa merkittävimmässä roolissa ovat Vuorilammessa ja<br />
Kuusilammesta johtavat pitkät maastopainanteet, mitkä on mallinnettu ojina.<br />
Ojat valuma-alueelta pidättävät ja tasaavat sekä pienentävät virtaamia alapuolisissa<br />
uomissa.<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 13 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
Seuraava kartta esittää ojien ja lampien sijainnin.<br />
Vuorokauden kestävän mitoitussateen aiheuttama tuleva vesimäärä lampiin<br />
ja lammista purkautuva vesimäärä ovat seuraavat.<br />
Edellisiä virtaamakuvaajia selkeämmin lampien virtauksia tasaava vaikutus<br />
näkyy 1 tunnin kestävän mitoitussateen aiheuttamissa tulo- ja lähtövirtaamissa.<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 14 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
Lampien virtaamia tasaava vaikutus on erittäin suuri, kun tulovirtaamat ovat<br />
noin 10- kertaisia lammesta lähtevään virtaamaan verrattuna.<br />
6.7 Hulevesien hallintatoimenpiteiden suunnittelu<br />
Alueen lampien purkuojat tulee toteuttaa siten, että purkautumiskynnys asetetaan<br />
sellaiselle tasolle, ettei lammen vesipinta nouse häiritsevän korkealle<br />
tai ojaan sateen jälkeen purkautuva vesimäärä aiheuta tulvaa alapuolisessa<br />
ojassa. Virtausnopeudet tulee ojien rakennetuilla osilla pyrkiä minimoimaan,<br />
ettei eroosio vie maa-aineksia veden mukana ja tuki alapuolisia teiden alittavia<br />
rumpuputkia. Pääkadut tulisi mahdollisuuksien mukaan toteuttaa ilman<br />
reunakiviä ja kuivatus hoitaa sivuojilla. Katualueet tulisi toteuttaa niin leveinä,<br />
että leveät sivuojat mahdollistavat hulevesien osittaisen imeytymisen maaperään.<br />
Rakenteellisesti muuta hulevesien vähentämistä katualueilla suunnitelman<br />
mukaan tehdä.<br />
Eroosiosuojauksia esitetään tehtäväksi seuraavalla kartalla esitetyillä virtausreiteillä.<br />
Pituusleikkauksessa samat kohdat ovat seuraavat.<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 15 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
KATUYLEISSUUNNITELMA<br />
6.8 Yleistä<br />
Kauramäen 1. vaiheen katuyleissuunnittelu käsitti Kauramäentien (kaavaalueen<br />
halki kulkeva pääväylä) kaava-luonnokseen varatun katualueen soveltuvuustarkastelun<br />
sekä alustavien vaaka- ja pystygeometrioiden suunnittelun.<br />
Lisäksi tarkasteltiin alueen eteläosassa oleva nykyisen Härköojantien uudelleenlinjausvaihtoehtoja,<br />
johtuen alueen maankäytössä tapahtuvista muutoksista.<br />
Kauramäentie on ajateltu toteutettavaksi ilman reunakiveä ja kuivatus toteutetaan<br />
sivuojilla/painanteilla. Katualueiden määrityksessä tulee huomioida leveät<br />
sivuojat/painanteet, jotka mahdollistavat hulevesien osittaisen imeytymisen<br />
maaperään ja toisaalta avo-ojavirtaus hidastaa hulevesien virtausta tehokkaammin,<br />
joka pienentää sateesta aiheutuvaa hetkittäistä valuntahuippua<br />
purkautumispisteessä.<br />
Rakennussuunnitteluvaiheessa hulevesien virtauksen hidastamista voidaan<br />
edelleen tehostaa esim. vihersuunnittelulla ja hidastusaltaiden suunnittelulla.<br />
Myös tonteilla muodostuviin hulevesiin tulee kiinnittää huomiota varsinkin<br />
suurilla päällystetyillä alueilla kuten parkkipaikat.<br />
6.9 Katupoikkileikkauksen mitoitus<br />
KAURAMÄENTIE<br />
Kauramäentien poikkileikkaus pohjautui Eteläportin alueelle tehdyn esisuunnitelmaan<br />
ollen: ajorata 7.00m, viherkaista 3.00m, jkpp 3.50m. Mitoittavana<br />
tekijänä on alueellisen kokoojakadun ohjearvot, sekä bussiliikenteen sujuvuuteen<br />
vaikuttavat suunnitteluparametrit.<br />
HÄRKÖOJANTIE<br />
Härköojantien poikkileikkaus on suunniteltu nykyisen kadun poikkileikkauksen<br />
mukaan.<br />
6.10 Geometriat<br />
KAURAMÄENTIE<br />
Kauramäentien geometriatarkastelussa lähtökohtana oli alueelliselle kokoojakadulle<br />
asetetut ohjearvot (vaakageometrian minimisäteet, pituusgeometrian<br />
maksimi pituuskaltevuus, bussiliikenteen huomioiminen yms.) sekä istuvuus<br />
nykyisiin maaston muotoihin. Lisäksi tutkittiin massatasapainoa alueen sisällä.<br />
Maaston huomattavista korkeuseroista johtuen kadun pystygeometrian suurin<br />
pituuskaltevuus Kauramäentien Eteläpäässä tulisi olemaan 7,5%, joka on jo<br />
yli ohjearvoista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tulee tutkia mahdollisuuksia<br />
pituuskaltevuuden pienentämiseksi (edellyttää että ympäröivä maankäyttö on<br />
selvillä).<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 16 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
Vaakageometrian osalta tutkittiin geometriavaihtoehtoa eteläisen ja pohjoisen<br />
alueen yhdistävän solan ylitykseen:<br />
<br />
<br />
Ve0 Katu perustetaan normaalisti maanvaraisesti (saattaa vaatia<br />
pohjanvahvistustoimenpiteitä) ja nykyisen puron kohdalle tehdään<br />
rumpu. Katu katkaisee solassa kulkevan ”viherväylän”, joten ainakin<br />
alikulku-vaihtoehto on syytä tutkia.<br />
Ve1 kadun vaakageometriaa muutetaan siten, että katulinjaus kulkee<br />
solan kapeimmasta kohti ja siihen toteutetaan silta (pituus n.<br />
100 m, vapaantilan korkeus n. 5 m). Silta mahdollistaisi Kuusikkolammensuunnasta<br />
tulevan viherväylän (liikuntareitit, vesiuoma,<br />
tulvareitti) jatkumisen kadun ali. Karkealla laskelmalla sillan kustannukset<br />
olisivat noin 10 kertaiset normaaliin katuun verrattuna.<br />
Lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoista linjausta plv 2100-2500 kohdalla, jossa katu<br />
sijoittuu jyrkkään rinteeseen. Vaihtoehtoinen linjaus ei kuitenkaan merkittävästi<br />
pienentänyt kadun pituuskaltevuutta. Mikäli mahdollista tulisi em. katuosuudella<br />
Kauramäentiehen liittyvien katujen määrää vähentää, jolla parannettaisiin<br />
Kauramäentien geometriaa ja myös liittyvien katujen geometriaa.<br />
HÄRKÖOJANTIE<br />
6.11 Katualueen mitoitus<br />
VE1 Katu linjattu alustavan kaavan mukaisesti nyk. Kuusakosken tontin länsipuolelle<br />
(luiskan yläreunaan). Kadun pohjoispäässä pituuskaltevuus on jyrkkä<br />
(10%), johtuen maaston korkeuseroista. Em. kohdalta liittymät itäpuolelle<br />
(pysäköintivyöhyke) on vaikea toteuttaa, mutta linjaus palvelisi paremmin<br />
länsipuolen kaupalle kaavailtua tonttia. Suurista pituuskaltevuuksista, johtuen<br />
linjaus ei ole paras mahdollinen (raskas liikenne Härköojantien eteläpään teollisuustonteille).<br />
Pohjoispäässä oleva suo kannattaisi myös mahdollisuuksien<br />
mukaan kiertää.<br />
VE2 Katulinjaus noudattaa eteläpäässä ve1 linjausta, mutta pohjoispää on<br />
linjattu nykyisen Kuusakosken tontin länsireunaan, jolloin korkeuserot kadun<br />
eriosien välillä eivät ole niin suuria ja pituuskaltevuudet ovat pienempiä. Liittymä<br />
länsipuolen kaupalle kaavaillulle tontille on vaikeampi toteuttaa (korkeusero<br />
kadun välillä huomattava n.10m).<br />
Eri linjauksia vertailtaessa ve2 palvelisi paremmin itäpuolen pysäköintivyöhykkeen<br />
ja etelään kaavaillun teollisuusalueen tarpeita, koska korkeuserot<br />
ja pituuskaltevuuden ei ole niin suuria<br />
Tässä yhteydessä katualueen leveyteen ei tarkemmin puututtu, mutta jatkosuunnittelussa<br />
tulee huomioida avo-ojakuivatus ja mahdolliset huleveden käsittely-/hidastustoimenpiteet<br />
katualueella.<br />
FCG Finnish Consulting Group Oy<br />
Hyväksynyt:<br />
Jarmo Silvennoinen<br />
aluepäällikkö, rkm.<br />
Laatinut:<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma 17 ( )<br />
P15306448<br />
Aki Patama ja Antti Smolander 29.2.2012<br />
Antti Smolander<br />
suunnittelupäällikkö, ins.<br />
Aki Patama<br />
Projektipääl, ins.<br />
Q:\Jkl\P164\P16448_Kauramäen_yls\Työaineisto\Tekstit\Yleissuunnitelma_kauramäki.doc
Change language