You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 3/2014<br />
LAPSEMME<br />
Liikettä<br />
luihin<br />
Lastenvaunut<br />
rullaavat<br />
ajassa<br />
Lukumummi<br />
auttaa<br />
lukemaan<br />
Kun lasta<br />
pelottaa<br />
Leikin iloa<br />
levittämässä<br />
Pitäisikö pojista huolestua?
UUSI APOBASE.<br />
NYT ENTISTÄKIN IHANAMPI IHOLLESI.<br />
Uudet parabeenittomat Apobaset nyt apteekeissa.<br />
www.apobase.fi<br />
<strong>Lapsemme</strong>_Apobase_186x270_8/14.indd 1 20/08/14 11:49
Pääkirjoitus<br />
12.9.2014<br />
Kohti lapsiystävällistä yhteiskuntaa<br />
S<br />
uuretkin muutokset lähtevät unelmista. Ne voivat aluksi tuntua mahdottomilta, mutta<br />
muuttuvat vähitellen tekojen kautta todeksi. Muutoksen lähtökohta on, että joku<br />
uskaltaa ajatella uudella tavalla, sanoa ajatuksensa ääneen ja innostaa muitakin asiansa<br />
taakse. Jaettu toive konkretisoituu ja saa tarttumaan toimeen.<br />
Ajatus siitä, että jokaisella lapsella on oikeus hellyyteen, huolenpitoon ja hyvään elämään,<br />
synnytti aikanaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton parantamaan suomalaisten lasten<br />
hyvinvointia. Se, mihin ongelmiin tartutaan ja miten käytännössä toimitaan, on muuttunut<br />
lasten elinolojen ja yhteiskunnan kehittymisen myötä. Perustehtävä on säilynyt<br />
samana, mutta tavoitteita ja toimintatapoja on päivitetty monta kertaa.<br />
Tänä kesänä Turun liittokokouksessa päätettiin strategiasta, joka ohjaa MLL:n työtä<br />
vuoteen 2024 saakka. Tahtotilamme on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu<br />
asetetaan etusijalle ja lapset ja nuoret voivat hyvin.<br />
Se, että päätöksiä arvioitaisiin lasten näkökulmasta ja lapsen etu ohjaisi valintoja, voi<br />
näinä päivinä tuntua kaukaiselta. Muutos ei synny helposti, mutta on mahdollinen.<br />
Meiltä muutoksentekijöiltä vaaditaan avoimuutta, ketteryyttä, kumppanuutta, osaamista<br />
sekä intoa jatkuvaan kehittämiseen. Oleellista on myös keskittyä vahvuuksiimme:<br />
monipuoliseen ja innostavaan vapaaehtoistoimintaan, lasten, nuorten ja vanhempien<br />
kuuntelemiseen ja tukemiseen sekä vahvaan vaikuttamiseen lasten ja perheiden<br />
puolesta.<br />
Strategiaa valmisteltiin pitkään ja isolla porukalla. Samaa voimaa tarvitaan sen<br />
toteuttamiseen. Mahdollisuudet ovat hyvät. Olemme iso ja aktiivinen joukko, jolla on<br />
yhteinen suunta, kyky löytää kumppaneita ja halu rakentaa lapsille parempaa maailmaa.<br />
Miksi emme onnistuisi?<br />
Liisa Partio, päätoimittaja<br />
Sisältö<br />
3 Pääkirjoitus<br />
4 Liitossa tapahtuu<br />
8 Pitäisikö pojista huolestua?<br />
Koulumenestys ja terveysasiat askarruttavat<br />
14 Turussa tehtiin tärkeitä päätöksiä<br />
MLL:n liittokokous 2014<br />
16 Vaunut rullaavat muutosta<br />
Lastenvaunut kuvastavat ajan henkeä<br />
19 Lasten asialla<br />
20 Onkohan se mörkö?<br />
Lapsen pelko pitää ottaa vakavasti<br />
24 Leikin iloa levittämässä<br />
28 Viestejä Wilmassa<br />
Koulun ja kodin yhteydenpito puhuttaa<br />
31 Isän kynästä<br />
32 Lukumummi kannustaa<br />
Lukumummi auttaa lasta lukemaan<br />
35 Lastenkulttuuri<br />
Kirjakko<br />
Kulttuurikierros<br />
38 Liikettä luihin<br />
Osteoporoosi vaivaa myös lapsia ja nuoria<br />
41 Kirjoissa & kansissa<br />
44 Poimitut<br />
47 Mitä mielessä?<br />
48 Jäsensivut<br />
441 428<br />
PAINOTUOTE<br />
LAPSEMME<br />
Päätoimittaja Liisa Partio l Toimitussihteeri Sisko Kajama l Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen l Ulkoasu ja taitto Merja Lensu l Kansikuva Tomi Nuotsalo l<br />
Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola l Toimituksen osoite PL 141, 00531 Helsinki, p. 075 324 5571, lapsemme@mll.fi l<br />
Tilaukset ja osoitteen muutokset: www.mll.fi, p. 075 324 5545. Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun l Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2,<br />
00210 Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) 682 0400, jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) 682 0100, jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@bouser.fi.<br />
<strong>Lapsemme</strong> 4/2014 ilmestyy 14.11.2014 l Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L 0358-7908, ISSN 0358-7908, ISSN 2323-4946 l Paino Forssa Print l <strong>Lapsemme</strong>lehti<br />
ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 43. vuosikerta.<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 3
Liitossa tapahtuu<br />
Perhekahvila on monen<br />
henkireikä<br />
Eri puolilla Suomea toimii 534 MLL:n perhekahvilaa.<br />
Niissä kokoonnuttiin viime vuonna 15 900<br />
kertaa, käyntikertoja oli yhteensä 328 000.<br />
Kesän kynnyksellä tehdyn perhekahvilakyselyn<br />
mukaan kävijöistä ja ohjaajista noin kaksi kolmasosaa<br />
on 25–35 vuotiaita äitejä. Enemmistö<br />
vastaajista oli äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla.<br />
Kävijöistä noin kolmasosa koki olevansa<br />
uupunut ja yhtä moni arvioi tarvitsevansa tukea<br />
vanhemmuuteen.<br />
l Yli 80 % prosenttia kävijöistä oli saanut perhekahvilassa<br />
lisää tuttavia ja ystäviä.<br />
l 89 % kertoo lapsensa saaneen seuraa ja leikkikavereita,<br />
ja yli puolet arvioi, että heidän lapsensa<br />
taidot toimia ryhmässä vahvistuivat.<br />
l 81 % :n mielestä perhekahvilassa käyminen on<br />
vaikuttanut myönteisesti omaan mielialaan.<br />
l 34 % kävijöistä oli saanut perhekahvilassa tukea<br />
ja ideoita arjen pulmiin ja lasten kasvatukseen.<br />
l 61 % oli saanut tietoa alueensa lapsiperheille<br />
suunnatuista palveluista ja toiminnasta.<br />
Kyselyyn vastasi yhteensä 595 henkeä, joista<br />
perhekahvilan kävijöitä oli 425 ja ohjaajia 170.<br />
Kuva: Matti Matikainen<br />
Jos perhekahvilaa ei olisi…<br />
”Olisin yksinäisempi.”<br />
”Olisi arkemme tylsempää. Perhekahvila on suuri osa pienen kunnan<br />
kotiäitien ja -isien arkea.”<br />
”En tuntisi alueeni muita lapsiperheitä läheskään niin hyvin kuin nyt.”<br />
”Lasten olisi ollut vaikeampi tutustua ikäisiinsä lapsiin ja saada<br />
kavereita.”<br />
Lapsiin investoiminen tuo yhteiskunnalle säästöä!<br />
Lue lisää: www.mll.fi > kannanotot<br />
Ohjeita äideille 70 vuotta sitten<br />
w<br />
”Jokaisella lapsella täytyy olla oma makuupaikka. Sen<br />
järjestämisen ei tarvitse tulla kalliiksi. Parhaimpia ovat<br />
rauta- tai puusängyt. Älkää tehkö niitä niin syviksi, että<br />
lapset makaavat syvällä kuin höyrykaapissa voimatta<br />
seurata, mitä ympärillä tapahtuu. Silloin on myös vaikea<br />
hoitaa heitä. Tehkää sänkyyn säleikköseinämä. Silloin<br />
ilma voi vapaasti kiertää, pienokaiset näkevät ympärilleen<br />
huoneeseen ja saavat säleistä kiinni nostaessaan<br />
itseään.”<br />
Terveet lapset – kodin ilo ja kansan tulevaisuus. Leikki- ja kouluikäisten<br />
lasten terveyden hoidon opas äideille. Kenraali Mannerheimin<br />
Lastensuojeluliitto 1944.<br />
Tutkimusapurahojen haku<br />
MLL:n tutkimussäätiö myöntää vuodeksi 2015 tutkimusapurahoja<br />
väitöstutkimuksiin, joiden tutkimusaiheena<br />
on<br />
- lasten ja kasvattajien myönteisen vuorovaikutuksen<br />
lisääminen,<br />
- lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäiseminen tai<br />
- leikkikulttuuria koskeva tutkimus.<br />
Hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma ja<br />
tutkimuksen ohjaajan lausunto. Apurahan saajilta<br />
edellytetään päätoimista sitoutumista tutkimukseen<br />
tutkimusapurahakaudella.<br />
Hakulomakkeen saa osoitteesta www.mll.fi/tutkimussaatio.<br />
Hakemukset toimitetaan 31.10.2014<br />
mennessä osoitteeseen: MLL:n tutkimussäätiö, PL<br />
141, 00531 Helsinki. Hakemuksia ei palauteta.<br />
Lisätietoja: tutkimussäätiön asiamies Maarit Päivike,<br />
puh. 040 521 5146, maarit.paivike@mll.fi.<br />
Kiitos kaikille Kevätilo-keräykseen<br />
osallistuneille.<br />
Paikallisyhdistykset ja piirit<br />
keräsivät toimintaansa 125 000<br />
euroa.<br />
4 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014
Liitossa tapahtuu<br />
Lapsen oikeuksien päivänä<br />
leikitään<br />
Lapsen oikeuksien päivän kansallinen<br />
teema on tänä juhlavuotena<br />
leikki. Koko Suomi<br />
leikkii -hankkeen leikkilähetit<br />
järjestävät Lapsen oikeuksien<br />
viikolla eri puolella<br />
Suomea tilaisuuksia, joiden<br />
kautta tuodaan tutuksi<br />
leikin, mielikuvituksen ja sukupolvien<br />
sillan merkitystä sekä<br />
lapsen oikeutta leikkiin. Seuraa<br />
tapahtumailmoittelua hankkeen nettisivuilta<br />
www.kokosuomileikkii.fi.<br />
Koulurauhaa!<br />
Kuva: Anu Pynnönen<br />
Valtakunnallinen koulurauha julistettiin 21.8. Tampereen Ratinan<br />
stadionilla. Tapahtumaan osallistui yli 3 000 koululaista. Tänä<br />
vuonna julistuksella haluttiin kiinnittää huomiota ystävyyteen.<br />
Koulurauha-ohjelmaa toteutetaan peruskouluissa ja toisen asteen<br />
oppilaitoksissa. Ohjelma on laajenemassa myös päiväkoteihin,<br />
joissa julistetaan eskarirauha. www.koulurauha.fi<br />
Kuva: Harri Joensuu<br />
Pääsihteerin pohdintoja…<br />
...nukenvaunuista<br />
Pienen talon vinttikerroksessa on<br />
kahdet nukenvaunut, vaaleanpunaiset<br />
ja tummemman punaiset.<br />
Kovin vanhoja ne eivät ole, mallit<br />
lienevät 1980-luvun loppupuolelta.<br />
Minun huostaani ne päätyivät,<br />
kun aikuistuneet tyttäret eivät raaskineet kierrättää<br />
niitä vaan arvelivat, että ne ovat minulle tunnetasolla<br />
tärkeitä. Joten siellä ne nyt ovat. Enkä raaski kierrättää<br />
niitä, kun arvelen, että ne voivat olla tyttärille tunnetasolla<br />
tärkeitä.<br />
Kun vaunut nyt ovat siellä, käyn toisinaan katsomassa<br />
niitä. Muistelen, kuinka vähän aikaa sitten tytöt olivat<br />
pieniä ja leikkivät nukkeleikkejään. Kuinka nukkeja<br />
ruokittiin, niille vaihdettiin vaippoja, puettiin. Kuinka<br />
seisoin salaa katsomassa ja kuuntelemassa heidän leikkejään<br />
ja kuinka ajattelin silloin, että tyttö on nukkeleikissään<br />
samanaikaisesti äitinsä tytär ja tyttärensä äiti.<br />
Ja koska he käsittelivät nukkeja ja pehmoleluja hellästi<br />
joskin huolettomasti, arvelin asioiden olevan riittävän<br />
hyvin.<br />
En kuitenkaan silloin voinut tajuta, kuinka aika kiitää<br />
ja kuinka vähän aikaa lapset ovat pieniä, lähellä ja<br />
tarvitsevia. Kuinka paljon aikaa niille tulee antaa juuri<br />
sen takia, että aikaa on niin vähän. Samalla oivallan,<br />
että tämäkin aika kiitää yhtä nopeasti, joten mikä on se<br />
tärkein asia, jolle pitää antaa aikaa, nyt?<br />
Nukenvaunut vinttikerroksessa ovat palauttaneet<br />
minulle palan historiaa, jota tyttäret arvelevat minun<br />
arvostavan. Siinä he ovat oikeassa. Kunpa lisäksi muistaisin<br />
aina riittävästi arvostaa sitä, mitä minulla on tässä<br />
ja nyt.<br />
Mirjam Kalland<br />
Koululaiset kaipaavat kuuntelijaa<br />
Koulujen alkaessa lasten ja nuorten puhelimeen tulee puheluja<br />
huomattavasti enemmän kuin tavallisina viikkona. Lapset<br />
ja nuoret kaipaavat kuuntelevaa aikuista, jonka kanssa jutella<br />
koulujännityksestä, kaverisuhteista ja muista kouluasioista.<br />
Valitettavan monessa yhteydenotossa lapset ja nuoret kertovat<br />
koulussa kohtaamastaan väkivallasta ja sen aikaansaamista<br />
vakavista psyykkisistä oireista. www.mll.fi/lnpn<br />
Anne V inikka (toim.)<br />
Mentalisaatio<br />
perheiden kohtaamisessa<br />
UUTUUS!<br />
Tukea kohtaamiseen<br />
MLL julkaisee lokakuussa kirjan Mentalisaatio<br />
perheiden kohtaamisessa. Kirjassa kerrotaan, mitä<br />
ovat mentalisaatio ja reflektiivinen työote ja<br />
mitä hyötyä niistä on lapsi- ja perhetyötä tekevälle<br />
tai alaa opiskelevalle.<br />
Tilaukset www.mll.fi/kauppa<br />
HYVÄ ALKU KOULUTIELLE<br />
Helli ja hoivaa<br />
pientä koululaista<br />
HYVÄ ALKU YLÄKOULUUN<br />
Kuuntele ja kannusta<br />
yläkoululaista<br />
Tukea koulun alkuun<br />
MLL tavoitti Hyvä alku koulutielle- ja Hyvä<br />
alku yläkouluun -kampanjoillaan yli 100 000<br />
koululaisen vanhemmat.<br />
Ensiluokkalaiset saivat koulujen kautta lahjaksi<br />
harrastuspussin, jonka sisällössä muistutettiin<br />
vanhempia perheen yhteisen ajan,<br />
leikin ja riittävän unen merkityksestä sekä<br />
kannustettiin yhteistyöhön koulun kanssa.<br />
Seitsemäsluokkalaisten vanhemmille lähetetyssä<br />
kirjeessä kerrottiin alakoulusta yläkouluun<br />
siirtymisestä ja murrosikäisen hyvinvoinnille<br />
tärkeistä asioista.<br />
Kampanjat mahdollisti yhteistyökumppaneilta<br />
ja säätiöiltä saatu tuki.<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 5
Liitossa tapahtuu<br />
Kuva: MLL:n Kymen piiri<br />
Kouvolassa iloittiin onnistuneesta Taikamaratonista.<br />
Suomalaisista taikureista koostuva joukko esiintyi tauotta<br />
72 tuntia ja keräsi yli 5200 euroa MLL:n Kymen piirille kiusaamisen<br />
vastaiseen työhön.<br />
1 000 päivysti suojateillä<br />
Uudenmaan piirin ja alueen 40 paikallisyhdistyksen järjestämään<br />
suojatiepäivystykseen osallistui tänä vuonna ennätykselliset<br />
1 000 vapaaehtoista. Vapaaehtoiset päivystivät 120<br />
koulun läheisyydessä olevilla suojateillä.<br />
Koulun alun tempauksen tarkoituksena on kiinnittää autoilijoiden<br />
ja muiden tiellä liikkujien huomio lapsiin ja varmistaa<br />
pienten koululaisten turvallinen tien ylitys. Kampanjan yhteistyökumppanina<br />
on If Vahinkovakuutusyhtiö.<br />
Nettisivuston<br />
suosikki<br />
Uusia ystäviä on Vanhempainnetin<br />
keskustelupalstojen suosikki. Palstalla<br />
vanhemmat voivat etsiä uusia<br />
ystäviä muista vanhemmista tai lapsiperheistä.<br />
www.mll.fi/vanhempainnetti/keskustelut/<br />
Nimityksiä<br />
Satakunnan piirin uudeksi<br />
toiminnanjohtajaksi<br />
on valittu KM Tia<br />
Kemppainen. Hän aloittaa<br />
tehtävässään 1.10.<br />
Kuva: MLL:n Uudenmaan piiri<br />
TEKSTI MAARIT PIIPPO KUVAT ANU PYNNÖNEN<br />
Parisuhde paremmaksi<br />
Hyvä parisuhde vahvistaa vanhemmuutta ja parhaimmillaan<br />
vanhemmuus syventää parisuhdetta. MLL:n Uudenmaan<br />
piirin Yhdessä vanhempana -hankkeessa etsitään keinoja<br />
tukea parisuhdetta.<br />
L<br />
apsiperheiden vanhemmille<br />
ruuhkavuodet<br />
ovat kiireisiä ja parisuhteen<br />
hoito saattaa jäädä<br />
vähemmälle. Hyvä ja turvallinen<br />
parisuhde auttaa puolisoita olemaan<br />
parempia vanhempia lapsilleen.<br />
Yhdessä vanhempana -hanke on Uudenmaan<br />
piirin matalan kynnyksen toimintaa,<br />
jossa tavoitetaan pariskuntia<br />
esimerkiksi perhekahviloiden ja isä-lapsi-ryhmien<br />
kautta. Hankkeen aikana on<br />
toteutettu teemailtoja, järjestetty ohjattuja<br />
keskusteluja ja asiantuntijaluentoja<br />
sekä tehty osallistavia tehtäviä.<br />
Nuoret isät kiinnostuneita<br />
Vuonna 2013 käynnistyneen hankkeen<br />
toisena toimintavuonna kartutetaan kokemuksia<br />
ja niiden pohjalta kehitetään<br />
malleja valtakunnalliseen vapaaehtoistyöhön.<br />
– Tarkoitus on luoda parisuhdetta tukevia<br />
malleja osaksi MLL:n jo olemassa<br />
olevaa lapsi- ja perhetoimintaa, kertoo<br />
hankkeen projektipäällikkö Kari Koponen.<br />
Äitien tavoittaminen on helppoa perhekahviloiden<br />
kautta, mutta päivisin<br />
työssä olevien isien saaminen mukaan<br />
on haaste. Uudenmaan piirillä on kuitenkin<br />
hyviä kokemuksia miesten tavoittamisesta<br />
esimerkiksi isä-lapsi-ryhmissä.<br />
– Nykyaikana myös isät ovat kiinnostuneita<br />
miettimään parisuhdettaan.<br />
Miehiä motivoi mukaan erityisesti tehtävien<br />
ja pelien kautta tapahtuva toiminnallisempi<br />
työskentely kuin pelkkä<br />
keskustelu, huomio Koponen.<br />
Molempien vanhempien osallistuminen<br />
yhtä aikaa toimintaan vaatii erikoisjärjestelyjä.<br />
Siksi parikahviloiden ja<br />
parisuhdeiltojen oheen on tarjottu maksutonta<br />
lastenhoitoa.<br />
6 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014
Liitossa tapahtuu<br />
Parisuhdeillassa tehdään<br />
tehtäviä yhdessä puolison<br />
kanssa. Hanna ja Torbjörn<br />
Karlsson ovat oppineet<br />
huomioimaan enemmän<br />
toisiaan arjen keskellä.<br />
Aikaa kuunnella<br />
Porvoolaisilla Hanna ja Torbjörn Karlssonilla<br />
oli ollut useita voimavaroja vaativia<br />
tapahtumia elämässään, kun he<br />
lähtivät mukaan Yhdessä vanhempana<br />
-toimintaan. Vauvan syntymisen aikaan<br />
osuivat talon remontointi, Hannan äidin<br />
kuolema, sisarusperheen hajoaminen,<br />
Torbjörnin työkiireet sekä vesivahinko<br />
kotona. Kolmilapsisessa perheessä tekemistä<br />
riitti niin paljon, että voimat alkoivat<br />
olla vähissä ja tilanne vaikutti jo<br />
vanhempien keskinäiseen suhteeseen.<br />
MLL:n Uuden Porvoon paikallisyhdistyksen<br />
varapuheenjohtajana toimiva<br />
Hanna näki hankkeen keinona tarkistaa<br />
asenteita ja tavoitteita puolisona. Torbjörnin<br />
osallistumisen mahdollisti tilaisuuksien<br />
ajoitus illaksi töiden jälkeen.<br />
MLL:n palkkaama lastenhoitaja tapahtumien<br />
yhteyteen oli ehdoton edellytys<br />
molempien osallistumiselle, koska Karlssoneilta<br />
puuttuu oma tukiverkosto kotipaikkakunnalta.<br />
Yhdessä vanhempana -tilaisuuksissa<br />
Porvoossa alustivat muun muassa<br />
Väestöliiton, Perheasiain neuvottelukeskuksen<br />
ja paikallisen seurakunnan<br />
asiantuntijat. Teemat käsittelivät esimerkiksi<br />
vuorovaikutustaitoja, parisuhteen<br />
arvoja sekä miehen näkökulmaa<br />
isyyteen ja puolisona olemiseen. Tärkeä<br />
heräte vuorovaikutustaidoissa Karlssoneille<br />
oli pysähtyä kuuntelemaan, mitä<br />
puoliso todella sanoo.<br />
– On hyvä tarkistaa, mikä on faktaa ja<br />
mikä on vain oletus. Usein oma kokemus<br />
on jotain aivan muuta kuin mitä puoliso<br />
on tarkoittanut, kuvailee Torbjörn Karlsson.<br />
Unelmia ja myönteistä palautetta<br />
Yhteisen aarrekartan teko muistutti<br />
alkuaikojen unelmista ja omista vahvuusalueista<br />
sekä kertoi tulevaisuuden<br />
tavoitteista, kuten remontin valmistumisesta<br />
ja koko perheen lomamatkasta.<br />
– Suurin oivallus oli lisätä hyvinvointia<br />
arjessa ja ymmärtää positiivisen palautteen<br />
merkitys, kertoo Hanna Karlsson.<br />
Vertaistuessa on arvokasta huomata,<br />
että vastaavanlaisia ongelmia on muissakin<br />
perheissä. Parisuhteen hoitoon on<br />
varattava aikaa, sillä muuten tunteet ja<br />
ajatukset hukkuvat arjen pyöritykseen.<br />
Perheiden yhteisesti jakamat kokemukset<br />
innostavat oppimaan toinen toisiltaan.<br />
– Toimintaan osallistuminen on ollut<br />
kuin suunnistusta rastilta rastille ja toivottavasti<br />
lopulta myös maaliin, Torbjörn<br />
kuvailee.<br />
Parisuhteeseen panostaminen on jo<br />
näkynyt Karlssoneiden kotona keventyneenä<br />
ilmapiirinä. Lapsetkin ovat huomanneet<br />
myönteisen vaikutuksen.<br />
Apua, nyt ne pussaa!, ovat lapset saattaneet<br />
kommentoida, kun vanhemmat<br />
ovat huomioineet toisiaan arjen keskellä.<br />
Yhdessä vanhempana -hanke jatkuu<br />
vuoden 2015 lopulle. Tavoitteena on, että<br />
hankkeen jälkeen kaikki MLL:n piirit<br />
jatkavat parisuhdetoimintaa paikallisyhdistystensä<br />
kanssa.<br />
Lisätiedot: uudenmaanpiiri.mll.fi<br />
Kirjavinkkejä parisuhteesta<br />
Åberg Ritva (toim): Sata kysymystä parisuhteesta.<br />
Väestöliitto ry, Parisuhdekeskus. 2013.<br />
Lijeström Sari: Vuorovaikutustaidot parisuhteessa.<br />
Kataja-parisuhdekeskus ry. 2012.<br />
Sjöroos Margit: Myötätunto - Ole lähellä, elä<br />
mukana. Minerva kustannus oy. 2010.<br />
Tanskanen Elina: Auta, Elina! -parisuhdekirja.<br />
Tammi. 2012.<br />
Parisuhteen hoito vaatii aikaa.<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 7
Pitäisikö pojista<br />
TEKSTI TIINA KIRKAS<br />
KUVAT TOMI NUOTSALO<br />
huolestua?<br />
Pienellä patistuksella iso osa<br />
pojista saataisiin pärjäämään<br />
koulussa ja huolehtimaan<br />
itsestään nykyistä paremmin.<br />
Valtaosa suomalaisista pojista<br />
pärjää mainiosti. He<br />
käyvät koulua, harrastavat<br />
monipuolisesti ja viettävät<br />
vapaa-aikaa kavereidensa<br />
kanssa. Silti monien<br />
asiantuntijoiden mielestä suomalaispojilla<br />
voisi mennä paremminkin. Erityistä<br />
huolta on kannettu poikien heikkenevästä<br />
koulumenestyksestä.<br />
Esimerkiksi tuoreimmasta PISA-tutkimuksesta<br />
ilmenee, että joka seitsemäs<br />
15-vuotias suomalaispoika ei suoriudu<br />
kelvollisesti yksinkertaisistakaan matemaattisista<br />
tehtävistä. Lisäksi lähes viidennes<br />
pojista on heikkoja lukijoita. Itäja<br />
Pohjois-Suomessa pojat ovat lukutaidoltaan<br />
jopa kaksi vuotta tyttöjä jäljessä.<br />
Tulokset tarkoittavat, että osa suomalaisista<br />
pojista saa peruskoulusta erittäin<br />
heikot valmiudet selviytyä niin jatko-opinnoissa,<br />
työelämässä kuin arjessakin.<br />
Se taas lisää heidän syrjäytymisriskiään.<br />
Poikien heikentyvä koulumenestys ei<br />
ole vain suomalainen ilmiö. Suomalaista<br />
sen sijaan on se, että pojat lukevat huomattavan<br />
paljon huonommin kuin tytöt,<br />
ja ero kasvaa koko ajan. Kun suurin osa<br />
koulutyöstä perustuu luetun omaksumiseen,<br />
sillä on merkitystä poikien opintomenestykselle.<br />
Syytä poikien tilanteeseen on haettu<br />
koulusta, jonka sanotaan suosivan lukuhaluisia<br />
tyttöjä toiminnallisten poikien<br />
kustannuksella. Kun tytöt istuvat paikoillaan<br />
ja puurtavat, pojat oppivat tekemällä<br />
projekteja. Koulua kuitenkin käydään<br />
enimmäkseen luokkahuoneessa,<br />
joten pojat turhautuvat ja tylsistyvät.<br />
8 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 9
”Pojat eivät vain<br />
terveyskäyttäydy<br />
vaan elävät<br />
nuoren ihmisen<br />
elämää tässä<br />
ja nyt”.<br />
Poikien tyttöjä heikompaa koulumenestystä<br />
on selitetty myös biologialla<br />
eli sillä, että poikien aivot kypsyvät hitaammin<br />
kuin tyttöjen. Se taas vaikuttaa<br />
heidän oppimisvalmiuksiinsa. Varsinkin<br />
loppuvuodesta syntyneet pojat saattavat<br />
yläkouluikäisinä olla kehityksessään reilusti<br />
jäljessä luokkansa tyttöjä.<br />
Vastahakoiset pojat<br />
Tutkija Harry Lunabba Helsingin yliopistosta<br />
tunnistaa huolen poikien heikentyvästä<br />
koulumenestyksestä. Hän<br />
kuitenkin muistuttaa, että pojilla ei ole<br />
mitään luontaista estettä oppia ja viihtyä<br />
koulussa. Tutkimus ei myöskään tue väitettä,<br />
jonka mukaan pojat jäisivät opetuksessa<br />
paitsioon.<br />
– Poikien suuri enemmistö pärjää<br />
koulussa ihan hyvin, eikä koulu ole pojille<br />
niin huono paikka kuin moni väittää.<br />
Toisaalta kaikki tytötkään eivät menesty<br />
koulussa.<br />
Lunabban mielestä poikien ja tyttöjen<br />
eroja ei ole tarvetta erikseen korostaa,<br />
sillä kumpaankin ryhmään kuuluu monenlaisia<br />
yksilöitä. Huonosti pärjäävien<br />
poikien joukko on myös suhteellisen<br />
pieni, eikä koulua tulisi kehittää yksinomaan<br />
heidän ehdoillaan, vaikka he tukea<br />
tarvitsevatkin.<br />
Jos Lunabba johonkin puuttuisi, niin<br />
poikien tapaan asennoitua koulutyöhön<br />
tyttöjä nuivemmin. Hän puhuu poikien<br />
vastahakoisuuskulttuurista, jota pitäisi<br />
purkaa aikuisin esimerkein.<br />
Samuli Kukkosta ja Niko Takkoa opiskelu<br />
kiinnostaa. Pojat harrastavat jalkapalloa,<br />
joka vie lähes koko vapaa-ajan.<br />
– Poikien keskuudessa on jotenkin<br />
kiellettyä tai noloa pärjätä koulussa. Ainakaan<br />
ei saa osoittaa kavereille, että tekee<br />
jotain koulunkäyntinsä hyväksi.<br />
Lunabba kehottaa myös opettajia pohtimaan,<br />
miksi he antavat joidenkin poikien<br />
alisuoriutua luokalta toiselle ilman,<br />
että he kannustavat tai patistavat poikia<br />
opiskelemaan omalla tasollaan. Usein<br />
kyse on pojista, jotka ovat sosiaalisesti<br />
lahjakkaita mutta koulutyössään laiskoja.<br />
– Poikien toimintatapaa ei tulisi vahvistaa<br />
toteamalla, että ”pojat ovat poikia,<br />
eikä heistä ole käymään koulua”.<br />
Kyynistyvät pojat<br />
Toistaiseksi pojat ovat voineet suhtautua<br />
koulunkäyntiinsä huolettomammin<br />
kuin tytöt. Kehnotkaan arvosanat eivät<br />
ole erityisemmin estäneet heitä hankkiutumasta<br />
kohtuullisiin töihin ja asemiin<br />
yhteiskunnassa.<br />
Tulevaisuudessa poikien tilanne hankaloituu,<br />
kun yhä useammassa ammatissa<br />
vaaditaan koulutusta, ja kilpailu opiskelu-<br />
ja työpaikoista kiristyy. Heikoimmassa<br />
asemassa ovat ne, joita opiskelu<br />
ei kiinnosta lainkaan. Välinpitämätön<br />
asenne saattaa periytyä kotoa tai kertoa<br />
vaikeasta elämäntilanteesta. Koulussa se<br />
näkyy häiriökäyttäytymisenä tai poissaoloina.<br />
– Piittaamattomuus voi olla myös tapa<br />
reagoida ongelmiin koulussa. Keskinäinen<br />
kilpailu ja suorituspaineet korostuvat<br />
etenkin lukiossa, jossa osa tytöistä<br />
uupuu ja masentuu, kun taas osa pojista<br />
kyynistyy. Se tarkoittaa, että koulunkäynti<br />
menettää merkityksensä heidän<br />
elämässään, kertoo tutkijatohtori Heta<br />
Tuominen-Soini Helsingin yliopistosta.<br />
– On tyypillistä olla kyyninen poika lukion<br />
ensimmäisellä ja kolmannella luokalla.<br />
On myös tyypillistä olla koulusta<br />
innostunut poika vielä ensimmäisellä<br />
10 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014
Aleksi Rapeli aikoo parantaa keskiarvoaan<br />
yhdeksännellä luokalla<br />
päästäkseen lukioon.<br />
mutta ei enää kolmannella luokalla. Jotain<br />
siis pojille tapahtuu lukiossa.<br />
Myöhemmin pojat voivat suhtautua<br />
kielteisesti koulun lisäksi koko yhteiskuntaan,<br />
Tuominen-Soini sanoo.<br />
– Suomalaistutkimusten mukaan kyynisillä<br />
nuorilla on lähes nelinkertainen<br />
riski pudota koulutusjärjestelmästä.<br />
Näkymättömät pojat<br />
Heta Tuominen-Soinin mielestä kaikki<br />
hyötyisivät, jos koulu korostaisi nykyistä<br />
enemmän oppimista ja asioiden syvällistä<br />
ymmärtämistä.<br />
Koulu on ykkönen<br />
Espoolaiselle Aleksi Rapelille koulu on nyt tärkeintä elämässä. Yhdeksännellä<br />
luokalla ratkeaa, pääseekö hän ensi vuonna tavoittelemaansa<br />
lukioon.<br />
– Kahdeksannen luokan keskiarvoa on kyllä parannettava, hän sanoo.<br />
Aleksille koulu on aina maittanut, eikä lukeminenkaan tuota ongelmia.<br />
Koulustaan hän tuntee myös muita poikia, jotka ovat opiskelusta<br />
kiinnostuneita mutta saattavat arkailla sen tunnustamista kavereilleen.<br />
Muutoin Aleksi arvelee, että tytöt pärjäävät koulussa poikia paremmin,<br />
koska heidän murrosikänsä alkaa varhemmin kuin pojilla.<br />
– He ymmärtävät aikaisemmin, mikä on tärkeää. Pojat taas pelaavat<br />
ja ovat kavereiden kanssa. Poikien pitäisi vain tajuta, että koulu on ykkönen.<br />
Järvenpääläiset Samuli Kukkonen ja Niko Takko opiskelevat ensimmäistä<br />
vuottaan lukiossa. Opiskelu kiinnosti jo yläkoulussa, kuten<br />
myös monia muita heidän kavereitaan.<br />
– Niin tytöt kuin pojatkin kilpailivat koearvosanoista. Ne, joita koulunkäynti<br />
ei kiinnostanut, eivät välittäneet numeroistaan. Ehkä he ajattelevat<br />
nyt toisin, kun eivät ole päässeet mihinkään opiskelemaan, Samuli<br />
kertoo.<br />
Ei koske kaikkia<br />
Aleksi pelaa yhdeksättä vuotta jääkiekkoa ja käy harjoituksissa lähes<br />
joka päivä.<br />
– En syö useinkaan pikaruokaa, ja äiti kehottaa muutenkin syömään<br />
terveellisesti.<br />
Samuli ja Niko pelaavat jalkapalloa, joka vie lähes kaikki heidän arkiiltansa<br />
ja viikonloppunsa. Urheilulliseen kaveripiiriin ei tupakointi kuulu.<br />
Lukiossakin keskitytään opiskelemaan, kun taas läheisessä ammattikoulussa<br />
näkyy taajaan poikia tupakkapaikalla.<br />
– Olen kysynyt tupakoivilta kavereiltani, miksi he eivät lopeta tupakointia.<br />
He vastaavat, että voisivat hyvinkin lopettaa mutta polttavat<br />
silti, Niko kertoo.<br />
Hän sanoo, että nuoret eivät ajattele tekojensa seurauksia aikuisten<br />
tapaan. Ainakaan he eivät korvaa tupakointia tai oluen juontia terveysteoilla,<br />
kuten urheilulla.<br />
Kaverukset huomauttavat, että kaikkia poikia ei tulisi tuomita koulun<br />
ja terveen elämän vieroksujiksi pienen ryhmän perusteella.<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 11
Aleksilla on terveelliset elämäntavat.<br />
Hän tapaa kavereitaan ja pelaa jääkiekkoa<br />
lähes joka päivä.<br />
– Koulutyötä vältteleviä poikia voisi<br />
tukea tarjoamalla heille pystyvyyden<br />
ja osaamisen kokemuksia. Heidän pitäisi<br />
myös voida yhdistää opiskelu omaan<br />
elämään heille merkityksellisellä tavalla.<br />
Harry Lunabba näkisi koulussa nykyistä<br />
enemmän hyviä kohtaamisia.<br />
Eniten häntä mietityttävätkin pojat, jotka<br />
ovat luokassa lähes näkymättömiä.<br />
He eivät erotu muista pojista metelillä<br />
tai yksinololla, joka saisi aikuiset huolestumaan.<br />
Lunabba toteaa, että he ovat poikia,<br />
jotka eivät herätä opettajissa mitään<br />
tunteita.<br />
– Nämä pojat ovat hiljaista keskikastia,<br />
joka hoitaa asiansa. Kukaan ei kuitenkaan<br />
tiedä, mitä heille oikein kuuluu.<br />
On selvää, että opettajilla ei ole mahdollisuutta<br />
tuntea jokaista oppilasta. Silti<br />
jokainen tarvitse koulussa ainakin yhden<br />
turvallisen aikuisen, ja sen toteutuminen<br />
ei vaadi opettajiltakaan liikoja.<br />
– Hyvä opettaja on uskottava, ja häntä<br />
on helppo lähestyä, Lunabba sanoo.<br />
Terveyskuria uhmaavat pojat<br />
Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan<br />
noin puolet pojista liikkuu ja nukkuu<br />
vähemmän kuin asiantuntijat suosittelevat.<br />
Sen sijaan he istuvat paljon<br />
myös vapaa-ajallaan ja syövät epäterveellisesti.<br />
Joka neljäs 16-vuotias poika<br />
arvioi itsensä ylipainoiseksi.<br />
Pojat myös tupakoivat enemmän ja<br />
juovat itsensä humalaan säännöllisemmin<br />
kuin tytöt. Riskikäyttäytyminen näkyy<br />
sairaaloissa, joihin pojat päätyvät<br />
tyttöjä useammin tapaturmien ja väkivallan<br />
seurauksena.<br />
Tutkija Anna Ojajärvi Nuorisotutkimusverkostosta<br />
kuitenkin muistuttaa,<br />
että poikien tilanne ei ole näin synkkä.<br />
Tilastoissa korostuvat ääripäät, ja suu-<br />
12 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014<br />
rin osa suomalaisista pojista voi paremmin<br />
kuin koskaan.<br />
Ojajärvi kehottaakin pohtimaan, ovatko<br />
aikuiset aidosti huolissaan poikien<br />
terveydestä vai onko kyse pikemminkin<br />
siitä, että pojat eivät noudata aikuisten<br />
terveyskuria. Osa pojista saattaakin<br />
tietoisesti uhmata asiantuntijoiden neuvoja.<br />
He esimerkiksi tietävät, että tupakointi<br />
on vaaraksi terveydelle mutta tupakoivat<br />
siitäkin huolimatta.<br />
– Pojalle tupakointi voi olla looginen<br />
ratkaisu, jos se esimerkiksi auttaa häntä<br />
saamaan kavereita tai rentoutumaan.<br />
Poika voi myös urheilla paljon ja ajatella,<br />
että siksi hän voi polttaa tupakkaa, Ojajärvi<br />
sanoo.<br />
Useista tutkimuksista myös tiedetään,<br />
että koti, kaverit ja asuinympäristö vaikuttavat<br />
suuresti terveyskäyttäytymiseen.<br />
Tilastoissa se näkyy siten, että ammattikoululaisista<br />
pojista 35 prosenttia<br />
mutta lukiolaisista vain kahdeksan prosenttia<br />
tupakoi päivittäin. Myös humalajuominen,<br />
huumekokeilut ja ylipaino<br />
ovat yleisempää ammattikouluissa kuin<br />
lukioissa.<br />
Ojajärvi huomauttaakin, että pojat eivät<br />
vain terveyskäyttäydy vaan elävät<br />
nuoren ihmisen elämää tässä ja nyt. Keskustelemalla<br />
poikien kanssa voi selvitä,<br />
miksi he toimivat omalla tavallaan.<br />
– Tupakkapaikka voi olla koulussa<br />
ainoa tila, joka on rauhallinen ja jonka<br />
poika kokee omakseen. Meidän on pohdittava,<br />
miksi näin on ja millaisia muita<br />
paikkoja me voisimme hänelle tarjota.<br />
Raitistuvat pojat<br />
Syyllistämisen sijaan Anni Ojajärvi perää<br />
aikuisilta toimia poikien terveyden hyväksi.<br />
Esimerkkinä hän mainitsee liikunnan,<br />
joka on paljolti ulkoistettu urheiluseuroille.<br />
Ne taas keskittyvät seulomaan<br />
kilpaurheilijoita.<br />
– Minkälaisia liikuntamahdollisuuksia<br />
tarjoamme niille, jotka eivät halua kilpaurheilla<br />
tai joilla ei siihen ole varaa?<br />
Nykyään yläkouluikäisen pojan voi olla<br />
vaikeaa aloittaa enää jääkiekkoa, koska<br />
harrasteryhmiä on heikosti tarjolla.<br />
Samaan aikaan mahdollisuudet liikkua<br />
arjessa vähenevät. Taajamissa kouluun<br />
kuljetaan joko perheen autolla, julkisilla<br />
liikennevälineillä tai omalla mopolla.<br />
Kaupunkikeskustoissa kävely tai<br />
pyöräily liikenteen seassa saattaa pelottaa<br />
niin poikia kuin vanhempiakin.<br />
Myös ulkoleikit korvautuvat tietokonepeleillä<br />
ja sisäistumisella. Aina se ei<br />
ole poikien oma valinta, koska monilla<br />
kaupunkipihoilla pallopelit ja skeittaaminen<br />
ovat kiellettyjä huveja.<br />
Toisaalta osa pojista on omaksunut<br />
terveellisen elämäntavan jo siksi, että<br />
se on keino rakentaa omaa identiteettiä<br />
ja erottua muista. Osittain kyse on poikien<br />
kasvaneista ulkonäköpaineista, mikä<br />
näkyy punttisaleilla mutta myös syömishäiriöinä.<br />
Tehokkainta valistusta on saada poika<br />
itse ajattelemaan terveyttään.<br />
– Avoin keskustelu arjen valinnoista<br />
toimii paremmin kuin faktatiedon jakaminen<br />
ylhäältä alas.<br />
Ojajärvi näkee paljon hyvääkin poikien<br />
terveyskulttuurissa. Enää ei tarvitse<br />
tehdä perinteisen äijämäisiä valintoja,<br />
kuten tupakoida, jotta pääsee porukkaan.<br />
Raittiita nuoria on myös enemmän.<br />
Kyse ei ole vain nuorison alakulttuureista<br />
vaan yleistyvistä yksilövalinnoista.<br />
l<br />
Juttua varten on haastateltu myös<br />
lastenpsykiatrian erikoislääkäriä Jari Sinkkosta.
TÄMÄN MERKIN<br />
TAKANA ON TUHANSIA<br />
HYVIÄ KOJA<br />
RAY TUKEE TÄNÄ VUONNA<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO RY:N<br />
HYVIÄ TEKOJA 3 287 000 EUROLLA.<br />
Tämän merkin takana on tuhansia hyviä tekoja.<br />
RAY rahoittaa vuosittain n. 800 järjestön toimintaa.<br />
Sadattuhannet saavat apua eri elämäntilanteissa.
TEKSTI CAMILLA HEIKKILÄ KUVAT MARI MÄNNISTÖ<br />
Liittokokous käynnistyi perinteiseen tapaan Marsalkan<br />
hopeatorvilla ja lasten vauhdikkailla esityksillä.<br />
Turussa tehtiin tärkeitä päätöksiä<br />
Tutustu Suunta 2024<br />
-strategiaan<br />
www.mll.fi/strategia<br />
Mannerheimin Lastensuojeluliiton<br />
liittokokous<br />
hyväksyi Turussa 14.–15.6.<br />
uuden, vuoteen 2024<br />
ulottuvan strategian ja valitsi<br />
liitolle uudet puheenjohtajat.<br />
L<br />
iittokokous on MLL:n ylin<br />
päättävä elin, joka kokoontuu<br />
kolmen vuoden välein<br />
linjaamaan liiton toimintaa<br />
sekä valitsemaan liittovaltuuston<br />
sekä liittohallituksen puheenjohtajan.<br />
Tällä kertaa agendalla oli myös uuden<br />
strategian hyväksyminen. Kesäinen Turku<br />
houkutteli paikalle yli 270 osallistujaa<br />
eri puolilta Suomea. Tärkeiden päätösten<br />
lisäksi liittokokous on myös paikka tavata<br />
muita vapaaehtoisia, vaihtaa kuulumisia<br />
ja viettää aikaa yhdessä.<br />
Tavoitteena lapsiystävällinen<br />
yhteiskunta<br />
MLL:n uusi Suunta 2024 -strategia painottaa<br />
avoimuutta, kumppanuutta, vapaaehtoistyötä<br />
ja lasten oikeuksien<br />
edistämistä. Strategian mukaan MLL rakentaa<br />
yhdessä kumppaneidensa kanssa<br />
lapsiystävällistä yhteiskuntaa, jossa<br />
lapsia ja lapsuutta arvostetaan ja jossa<br />
kaikki kantavat vastuunsa lasten hyvinvoinnista.<br />
Uuden strategian työstäminen käynnistyi<br />
jo kaksi vuotta sitten ja prosessissa<br />
on kuultu niin MLL:n piirejä, paikallisyhdistyksiä,<br />
yhdistysten jäseniä, lapsia<br />
ja nuoria kuin sidosryhmien edustajia.<br />
Uuden strategian tarkoituksena on vahvistaa<br />
MLL:n kykyä uudistua toimintaympäristön<br />
muuttuessa.<br />
– Strategia auttaa meitä tekemään oikeita<br />
asioita ja uudistumaan – mutta vain<br />
jos siitä tulee elävä osa arkea. Nyt onkin<br />
aika kirjata seuraavan vuoden toimintasuunnitelmiin,<br />
miten se viedään käytäntöön,<br />
muistuttaa pääsihteeri Mirjam<br />
Kalland.<br />
Liiton puheenjohtajisto vaihtuu<br />
Liittokokous valitsi liittohallituksen<br />
puheenjohtajan sekä liittovaltuuston.<br />
Puheenjohtajana aloittaa 1.1.2015 lasten-<br />
ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri<br />
Linnea Karlsson. 44-vuotias Karlsson<br />
seuraa tehtävässä lastentautiopin emeritusprofessoria<br />
Olli Simelliä, joka toimi<br />
Liittohallituksen puheenjohtajana<br />
aloittaa vuoden 2015 alusta lasten- ja<br />
nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja Turun<br />
yliopiston kehityspsykiatrian dosentti<br />
Linnea Karlsson.<br />
”Arvostan<br />
vapaaehtoisten<br />
työtä ja olen<br />
mielelläni<br />
tukemassa sitä”.<br />
MLL:n liittohallituksen puheenjohtajana<br />
kaksi kautta.<br />
Linnea Karlsson on ollut mukana perustamassa<br />
laajaa FinnBrain-seurantatutkimusta,<br />
jonka tavoitteena on selvittää<br />
stressin ja kasvuolosuhteiden vaikutuksia<br />
lapsen kehitykseen raskausajasta aikuisuuteen.<br />
Tutkimus pyrkii löytämään<br />
tekijöitä, joiden avulla voidaan kehittää<br />
lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia tukevia<br />
palveluja ja hoitomuotoja.<br />
Valtuuston varapuheenjohtajat Anu Mustonen ja Jarmo<br />
Heimo saivat onnittelukukat kunniapuheenjohtaja Tuula<br />
Tammiselta ja pääsihteeri Mirjam Kallandilta.<br />
– Työssäni näen paljon asioita, joita<br />
suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi<br />
kehittää. Siksi koen, että on äärimmäisen<br />
arvokasta saada olla mukana vaikuttamassa<br />
lasten asioihin mahdollisimman<br />
ennaltaehkäisevästi ja tehokkaasti, Karlsson<br />
sanoo.<br />
– Puheenjohtajana koen olevani palvelutehtävässä<br />
ja haluan antaa työssäni ja<br />
tutkimuksissani kertyneen tiedon liiton<br />
käyttöön niin, että voimme yhdessä luo-<br />
da lasten hyvinvointia ja hyvän kasvun<br />
edellytyksiä. Arvostan vapaaehtoisten<br />
työtä ja olen mielelläni tukemassa sitä,<br />
Karlsson jatkaa.<br />
Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin<br />
hallintojohtaja, varatuomari Tarja Larmasuo<br />
Helsingistä ja varapuheenjohtajiksi<br />
kaupunkiarkkitehti Jarmo Heimo<br />
Paimiosta ja yhteysjohtaja, psykologian<br />
tohtori Anu Mustonen Jyväskylästä. l<br />
14 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 15
TEKSTI ANNI-ELINA KARVONEN<br />
KUVAT TOMI NUOTSALO JA<br />
SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA<br />
Lastenvaunut heijastavat aikaansa. Ne kertovat muutoksista<br />
lastenhoidossa, elämäntavoissa, arvoissa ja asenteissa.<br />
2000-luvulla vauvat pötköttelevät kierrätysvaunuissa ja<br />
kulkevat vanhempiensa mukana lähes kaikkialle.<br />
Vaunut rullaavat muutosta<br />
L<br />
astenvaunut ovat yleensä<br />
perheen ensimmäinen<br />
hankinta, johon äiti ja isä<br />
yhdessä osallistuvat. Hankintapäätös<br />
ei synny tuosta<br />
vaan. Vaunut rullaavat parin<br />
vuoden ajan perheen arjessa lähes joka<br />
päivä, joten ei ole ihan sama, millaisissa<br />
kärryissä pienokainen nukkuu ja liikkuu.<br />
Päätös lastenvaunuista onkin usein<br />
hyvin latautunut. Vaunuihin kiteytyy<br />
tulevien vanhempien iso elämänmuutos<br />
toiveineen ja tunteineen. Vaunut<br />
ovat usein myös ensimmäinen konkreettinen,<br />
muille ihmisille viestivä symboli<br />
siitä, että perheeseen tulee vauva.<br />
– Vaunut viestivät perheen elämäntyylistä<br />
ja arvomaailmasta. Viimeisintä<br />
muotia seuraavien vanhempien vaunuissa<br />
näkyvät muotivärit ja -kuosit,<br />
liikunnalliset vanhemmat lykkivät vauvaansa<br />
sporttimallisilla vaunuilla, kertoo<br />
lastenvaunujen historiaa tutkinut ja<br />
keväällä aiheesta kirjan julkaissut kansantieteilijä<br />
Hanna Forssell.<br />
2000-luvulla vaunuissa on valinnanvaraa.<br />
Suomalaisten vaunuhankintojen<br />
keskeinen kriteeri on 1970-luvulta<br />
saakka ollut turvallisuus. Vaunut eivät<br />
saa kaatua eivätkä rämähtää kasaan eikä<br />
niissä saa olla välejä, joihin lapsi voisi<br />
työntää sormensa ja loukata itsensä. Materiaaleissa<br />
ei saa olla vaarallisia kemikaaleja.<br />
Turvallisuuden lisäksi vaunujen<br />
hankinnan kriteerit ovat käytännöllisyys<br />
ja tyyli.<br />
Kierrätetään ja tuunataan<br />
1900-luvun alkupuolella lastenvaunuilla<br />
oli perheen varallisuuteen liittyvä statusarvo.<br />
2000-luvulla rahan vastavoimaksi<br />
ovat tulleet ekologisuus ja kierrättäminen.<br />
Mikäli vaunut kestävät, niitä käyttävät<br />
kaikki perheen lapset. Tämä tosin<br />
Pajukorivaunut kuvattuna vuonna<br />
1917. Vaunuihin kuului vetoaisa.<br />
on nykyisin vaikeampaa kuin esimerkiksi<br />
1960-luvulla, koska vaunut ovat nykyään<br />
heikommin tehtyjä kuin silloin.<br />
Joskus vanhat, esimerkiksi kirpputorilta<br />
ostetut vaunut, tuunataan käyttökelpoisiksi.<br />
Silloinkin käyttöönoton<br />
ratkaisee se, että vaunut ovat varmasti<br />
turvalliset. Vaunujen rinnalle on myös<br />
entistä enemmän tullut kantoliinoja ja<br />
-reppuja.<br />
Nykyisin myös retroillaan. Vanhemmat<br />
palaavat mielellään lapsuusmuistoihinsa<br />
ja omien vaunujensa tyyliin.<br />
Harvan vanhemman lapsuudenkodissa<br />
on kuitenkaan ollut riittävästi tilaa<br />
säilyttää isoja vaunuja ja ne on annettu<br />
pois tai niille on keksitty muuta käyttöä.<br />
Lastenvaunuvalmistajat ovat vastanneet<br />
kysyntään ottamalla uustuotantoon vanhoja<br />
muotoja mukailevia vaunumalleja.<br />
Vaikka lastenvaunuihin ei enää yhdistetäkään<br />
kovin vahvasti perheen varallisuuteen<br />
liittyvää statusta, ne kertovat<br />
kuitenkin kulutustottumuksista.<br />
– Uudet lastenvaunut ovat kalliit eikä<br />
kaikilla perheillä ole varaa uusiin<br />
vaunuihin. Ne perheet, joilla rahaa on<br />
enemmän ja jotka haluavat käyttää sitä<br />
esimerkiksi autoihin, lastenvaunuihin ja<br />
muihin vastaaviin asioihin, voivat hankkia<br />
juuri sellaisen mallin, jonka haluavat,<br />
Forssell sanoo.<br />
Lastenvaunut 1930-luvulta.<br />
1950-luvun vaunut olivat<br />
kuplamaisen pyöreitä.<br />
Raittiiseen ilmaan<br />
Suomessa vauvat nukkuvat niin kesällä<br />
kuin talvella päiväuniaan lastenvaunuissa<br />
omakotitalojen pihoilla ja kerrostalojen<br />
parvekkeilla. Tämän kansallisen<br />
erikoisuuden toi suomalaiskoteihin Arvo<br />
Ylppö, joka 1920-luvulla kannusti<br />
vanhempia nukuttamaan lastaan raittiissa<br />
ilmassa.<br />
– Lasten nukuttaminen ulkona ei ollut<br />
vain lapsen etu. Se antoi myös äideille<br />
mahdollisuuden lähteä hoitamaan asioita<br />
tai ulkoilemaan lapsen kanssa, Forssell<br />
kertoo.<br />
Koska vaunut olivat nykyajan vaatimuksiin<br />
nähden suuria ja kömpelöitä,<br />
äidit saattoivat jättää pienokaisensa<br />
vaunuihin nukkumaan kaupan ulkopuolelle<br />
sillä välin, kun he tekivät kaupassa<br />
ostoksia. Tällaista näkyi yleisesti vielä<br />
1970-luvulla. Nykyisin vaunuilla pystyy<br />
liikkumaan kaupan sisällä, ja monien<br />
vaunujen alaosassa on kori tai työntöaisassa<br />
kassi, jonne voi kätevästi lastata<br />
ostoksensa.<br />
Suomen talvi asettaa lastenvaunuille<br />
muitakin kriteerejä kuin sen, että<br />
vaunuissa pitää olla lämmin nukkua.<br />
Etenkin maaseudulla niiden kanssa on<br />
voitava kulkea lumisessa maastossa. Onpa<br />
vaunuihin joskus kehitetty renkaiden<br />
tilalle jalakset, joilla vaunuja oli kevyempi<br />
työntää. Jalakset toimivat hyvin myös<br />
silloin, kun vaunut piti kerrostalossa vetää<br />
portaita pitkin yläkerroksiin. Nykyisin<br />
jalasten tilalle ovat tulleet kookkaat<br />
ja leveät renkaat, joilla pääsee epätasaista<br />
ja raskasta maastoa hyvin eteenpäin.<br />
– Vaunut muuttuvat tänään moneksi,<br />
se on käytännöllisyyttä, jota vanhemmat<br />
arvostavat, Forssell sanoo.<br />
Kaupunkilaisvanhemmat tarvitsevat<br />
kaduille pienemmät renkaat kuin<br />
maaseudulla asuvat vanhemmat, jotka<br />
lykkivät vaunuja hiekkaisilla ja lumisilla<br />
teillä. Autoilevat perheet tarkistavat,<br />
kuinka hyvin vaunut menevät kasaan ja<br />
auton peräkonttiin. Vanhojen kerrostalojen<br />
hisseihin mahtuvat vain pienikokoiset<br />
rattaat.<br />
16 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 17
1960-luvulta (vas.) 1990-luvulle<br />
tultaessa vaunut muuttuivat<br />
muhkeiksi ja pehmeiksi<br />
yhdistelmävaunuiksi.<br />
Kun vauva on kasvanut<br />
taaperoksi, vaunuilla on<br />
viety muuttokuormia,<br />
toreilla myyty niistä<br />
tavaraa ja niistä on tehty<br />
mäkiautoja.<br />
Kuin Ford Taunus<br />
Isät ovat osallistuneet vaunujen hankintaan<br />
silloinkin, kun he eivät vielä olleet<br />
mukana vauvanhoidossa niin kuin nyt<br />
ovat.<br />
Ei ole sattumaa, että vuosikymmenten<br />
ajan vaunut ovat muistuttaneet toista<br />
statusesinettä, autoa. Auto on ennen<br />
kuulunut niihin perheen hankintoihin,<br />
joista mies on ottanut vastuun. Auto- ja<br />
vaunuteollisuus ovat kulkeneet rinnakkain.<br />
Etenkin 1950-luvulla autojen ja<br />
lastenvaunujen muotoilu ja materiaali<br />
olivat lähellä toisiaan. Molempien kyljissä<br />
oli kromattuja virtaviivaisia koristeita.<br />
1960-luvulla Brion de Luxe -lastenvaunut<br />
toivat mieleen Ford Taunuksen.<br />
Vaikka lastenvaunujen ulospäin näkyvä<br />
muotoilu ja tekniset uudistukset<br />
kehitettiinkin autoteollisuutta mukaillen,<br />
vaunujen sisätilat suunniteltiin vapaammin.<br />
Sisäverhoilussa oli erivärisiä<br />
ja -kaltaisia kuoseja, ja kirkasta valontuloa<br />
vaunuihin estivät runsaat rimpsuverhot.<br />
Vauvan viihtyvyyttä alettiin<br />
1970-luvulta alkaen lisätä vaunuleluilla.<br />
Pärekorista hybridiin<br />
l 1700-luvulla käynnistyi lastenvaunuteollisuus.<br />
l 1800-lopulla pajukorivaunut levisivät Suomen kaupunkikuvaan.<br />
Ne olivat ylellisyysesine.<br />
l 1920-luvulla vaunuihin tuli jouset, vaunut olivat matalat ja väril-<br />
tään usein mustat.<br />
l 1930-luvulla muun muassa teräsputkihuonekalufirma Heteka toi<br />
myyntiin helposti puhtaana pidettävät vaunut.<br />
l 1940–1950-luvulla vaunut muistuttivat autoja.<br />
l 1950-luvulle saakka monien tavallisten perheiden lastenvaunut<br />
olivat Suomessa usein itse tehtyjä. Suurin osa lapsista nukkui pärekorissa,<br />
puukärryissä tai puuhun sidotussa pellavalakanassa.<br />
l 1960-luvulla teolliset lastenvaunut löytyivät jo lähes joka perheestä.<br />
Ne olivat aiempaa korkeammat ja yleensä sinisävyiset.<br />
l 1970-luvulla avainsana oli turvallisuus. Vaunuissa oli hyvät jarrut,<br />
vaunukori pysyi hyvin kiinni ja heijastimilla taattiin näkyvyys pimeällä.<br />
Vaunulelut viihdyttivät vauvaa.<br />
l 1980-luvulla vaunuteollisuus todella vauhdittui ja muun muassa<br />
kolmipyöräiset juoksurattaat keksittiin. Vaunut olivat värikkäitä.<br />
l 1990-luvulla lastenvaunut olivat muhkeita ja pehmeitä yhdistel-<br />
mävaunuja.<br />
l 2000-luvulla vaunut ovat ketterästi kääntyviä ja neutraalin sävyisiä<br />
hybridejä. Ne ovat turvallisemmat ja käytännöllisemmät kuin<br />
koskaan aiemmin.<br />
Entäpä nyt, kun isät ovat lähes yhtä<br />
tuttu näky vaunuja lykkimässä kuin äidit?<br />
– Isien osallistuminen lastenhoitoon<br />
näkyy lastenvaunuissa siten, että niiden<br />
värit ovat neutraalimmat, väri on yleen-<br />
sä musta, ja vaunuissa on vähemmän<br />
verhoja ja rimpsuja. Säädettävä työntöaisakin<br />
tuli vaunuihin vasta, kun isät<br />
ryhtyivät niitä työntämään, vaikka eripituiset<br />
äiditkin sellaista tarvitsevat, kertoo<br />
Forssell. l<br />
18 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014
Lasten asialla<br />
Esa Iivonen<br />
asiantuntijalakimies,<br />
vaikuttamis- ja strategiatyö<br />
Tämän päivän säästö – huomisen kustannus?<br />
Kansantalous on taantumassa ja julkinen talous<br />
vaikeuksissa. Hallitus on listannut rakennepoliittiseen<br />
ohjelmaansa erilaisia<br />
säästökohteita. Monet niistä kohdistuvat lapsiin<br />
ja nuoriin. Julkiset palvelut, kuten päiväkodit,<br />
koulut, lukiot, ammattikoulut ja<br />
vapaa-ajan palvelut ovat lasten ja nuorten arjen<br />
kasvuympäristöjä ja hyvinvoinnin rakentajia.<br />
Leikkausten kohdentuminen lasten ja<br />
nuorten kannalta olennaisiin kasvuympäristöihin<br />
herättää kysymyksen, onko tämän päivän<br />
säästö sittenkin huomisen iso kustannus?<br />
Yksi säästökohteista on lukio- ja ammattikoulutuksen<br />
rahoituksen leikkaaminen. Säästöjä<br />
on tarkoitus saada muun muassa karsimalla<br />
lukio- ja ammattioppilaitosverkkoa. Minkälaisia<br />
vaikutuksia lukioiden ja ammattikoulujen<br />
kohdistuvilla leikkauksilla on?<br />
Ensinnäkin leikkaukset heikentävät opetuksen<br />
laatua. Opettajia, opetusta ja yksilöllistä<br />
ohjausta on aiempaa vähemmän. Erityisesti<br />
opiskeluun heikosti motivoituneet nuoret<br />
kärsivät tästä. Aiempaa useamman nuoren<br />
opiskelu uhkaa jäädä kesken. Opiskelun keskeyttämisen<br />
ehkäiseminen vaatii opetuksen<br />
kehittämistä sekä riittävää opiskelun tukemista<br />
ja opiskeluhuoltoa. Nämä edellyttävät<br />
voimavaroja, joita ollaan nyt leikkaamassa.<br />
Toiseksi oppilaitosverkoston harventaminen<br />
johtaa siihen, että yhä useampi nuori joutuu<br />
15–16-vuotiaana muuttamaan pois kotoaan<br />
päästäkseen lukioon tai ammattikouluun. Kotoa<br />
pois muuttaminen tässä ikävaiheessa on<br />
riskitekijä nuoren hyvinvoinnille, koska vanhempien<br />
tarpeellinen päivittäinen tuki jää<br />
saamatta. Liikenneyhteydet kaupunkien ulkopuolella<br />
ovat usein niin huonot, että koulun<br />
käyminen kotoa on mahdotonta.<br />
Kolmanneksi koulutuksen periytyvyys vahvistuu.<br />
Vanhemmilla, joiden koulutus, työmarkkina-asema<br />
tai tulotaso on heikompi, on<br />
vähemmän mahdollisuuksia tukea lastensa<br />
opintoja toisella paikkakunnalla. Koulutuksen<br />
alueellisen saavutettavuuden heikentyminen<br />
vaikuttaa siis myös sosioekonomiseen tasaarvoon.<br />
Neljänneksi rakenneuudistusten perustavoite<br />
työllisyyden ja talouden paranemista uhkaa<br />
jäädä saavuttamatta, jos toisen asteen koulutuksen<br />
laadun ja saavutettavuuden heikentyessä<br />
koulutuksen keskeyttäminen lisääntyy.<br />
Tavoite siitä, että 90 %:lla ikäluokasta olisi<br />
vähintään toisen asteen tutkinto jää saavuttamatta.<br />
Joka viides 20–24-vuotiaista nuorista<br />
oli vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa<br />
vuonna 2012.<br />
Koulutukseen ja opintojen etenemisen tukemisen<br />
panostamisella voidaan pidentää<br />
työuria. Tästä vahvana osoituksena on Tilastokeskuksen<br />
kehittämispäällikön Pekka<br />
Myrskylän selvitys (2012), jonka mukaan<br />
koulutuksen jääminen peruskoulun varaan<br />
leikkaa keskimäärin kolmanneksen työurasta.<br />
Työttömyys ja katkonainen työura on<br />
perusasteen koulutuksen varassa oleville tavallista.<br />
Toisen asteen tutkinnon suorittaminen<br />
nostaa miesten työvuosien odotearvoa<br />
kuudella ja naisten kymmenellä. Koulutus on<br />
hyvä investointi. l<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 19
TEKSTI JAANA TAPIO PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI<br />
Onkohan se mörkö?<br />
Kun lasta pelottaa, tärkeintä on ottaa lapsen tunne vakavasti.<br />
Turvallisuudentunne palautuu yleensä ajan kanssa, kunhan<br />
tarjolla on tarpeeksi syliä.<br />
K<br />
un lapsi siirtyy taaperovaiheesta<br />
leikkiikään,<br />
mielikuvitus ja<br />
kielelliset kyvyt kehittyvät<br />
kohisten. Siinä<br />
missä pieni lapsi saattoi<br />
säikähtää kovia ääniä<br />
tai vaikka ampiaisia, leikki-ikäisen<br />
sängyn alle voi muuttaa yhtäkkiä mörkö,<br />
ja televisiosta tai satukirjoista tutut hahmot<br />
saattavat alkaa kummitella mielessä.<br />
Pimeässä huoneessa tuntuu mahdottomalta<br />
nukkua, kun mielikuvitus laukkaa.<br />
– Yleensä pelot liittyvät johonkin konkreettiseen.<br />
Harvemmin lapset keksivät<br />
asioita ihan tyhjästä. Nähdyt ja koetut<br />
asiat lähtevät elämään omaa elämäänsä<br />
lapsen mielikuvituksessa, sanoo erityislastentarhanopettaja<br />
Kirsi Sutton.<br />
Oma osansa pelkojen syntymisessä on<br />
medialla. Sutton ei kuitenkaan väitä, että<br />
media itsessään lisäisi pelkoja, vaan<br />
kyse on pikemminkin siitä, näkevätkö<br />
lapset omalle ikätasolleen sopivia ohjelmia.<br />
Tärkeää on myös se, että aikuiset<br />
ovat läsnä ja käytettävissä, kun televisio<br />
on päällä, eikä telkkari vain toimi lapsenvahtina.<br />
– Lapsi tulkitsee maailmaa eri tavalla<br />
kuin aikuinen. Lapsi ei välttämättä osaa<br />
pelätä niitä asioita kuin aikuinen luulisi,<br />
mutta sen sijaan lapsi voi napata pelon<br />
aiheeksi jotain aikuisen mielestä käsittämätöntä,<br />
lisää psykologi Tarja Salokoski.<br />
Pelot ilmenevät lapsissa eri tavoilla.<br />
Siinä, missä yksi itkee äänekkäästi,<br />
toinen voi jähmettyä paikoilleen, kolmas<br />
käyttäytyä aggressiivisesti ja neljäs<br />
aloittaa yökastelun. Ulkopuolisen on<br />
mahdotonta sanoa, kenen pelko on voimakkainta.<br />
Hyvin usein pieni lapsi ei vielä itse<br />
osaa nimetä tunnettaan peloksi eikä kertoa<br />
siitä muille. Vanhemman pitääkin oppia<br />
tuntemaan, miten oma lapsi ilmaisee<br />
pelkoa.<br />
Älä vähättele<br />
Vanhemman paras tapa auttaa lasta käsittelemään<br />
pelkoa on suhtautua siihen<br />
tosissaan ja olla tukena. Jos vanhempi<br />
vain tokaisee, että höpö höpö, ei noitia<br />
ole olemassakaan, lapsesta se saattaa<br />
tuntua vähättelyltä. Lapselle voi toki kertoa,<br />
ettei noitia oikeasti ole, mutta se ei<br />
saa olla ainut asia, mitä aikuisella on tilanteessa<br />
tarjota.<br />
– Pelko on totta lapsen mielessä, joten<br />
aikuisen vakuuttelu ei sitä muuksi<br />
muuta. Aikuinen voi sanoa, että olen<br />
tässä sinun turvanasi, ei ole mitään hätää,<br />
Sutton sanoo.<br />
Vanhemman ja lapsen kannattaa yhdessä<br />
etsiä juuri heille sopivia tapoja<br />
käsitellä pelkoja. Kun joku innostuu<br />
piirtämään, toinen saattaa käsitellä<br />
asiaa satuja lukemalla ja kolmas taas<br />
roolileikeillä. Aloitteen olisi hyvä tulla<br />
lapselta, ja vanhemman on syytä olla<br />
tarkkana, jotta osaa tarttua aloitteisiin<br />
oikealla hetkellä.<br />
Toisaalta esimerkiksi päiväkodissa<br />
voidaan myös luoda varta vasten tilanteita,<br />
joissa pelkoja käsitellään vaikkapa<br />
draaman avulla.<br />
Satuja lukiessa on hyvä jutella kirjan<br />
tapahtumista laajemminkin ja pyrkiä sitä<br />
kautta etsimään yhteyttä lapsen ajatuksiin.<br />
– Lapselta voi vaikka kysäistä, että<br />
huomasitko tämän tosi pelottavan kohdan,<br />
mutta kaikki päättyi silti hyvin, Sutton<br />
havainnollistaa.<br />
Tärkeintä on, että sekä vanhempi että<br />
lapsi kokevat valitun keinon omakseen.<br />
Lapsi kyllä huomaa vanhemman väkinäisyyden,<br />
jos tämä ei itsekään usko esimerkiksi<br />
piirtämisen auttavan.<br />
Mielikuvitus käyttöön<br />
Tarja Salokosken mielestä kannattaa<br />
muistaa, että mielikuvitusta voi myös<br />
käyttää hyväksi pelkojen purkamisessa.<br />
– Se ei tarkoita, että pelkoon lähdetään<br />
mukaan, vaan että rikasta mielikuvitusta<br />
hyödynnetään hyvään tarkoitukseen.<br />
Silloin edetään lapsen logiikalla. Salokoski<br />
esimerkiksi itse kertoo aina<br />
painajaisista kärsiville lapsille salaisuutena,<br />
ettei painajaisia oikeasti ole olemassa.<br />
Hölmistyneet lapset väittävät<br />
yleensä vastaan, mutta Salokoski vertaa<br />
painajaista elokuvaan, jossa on onnellinen<br />
loppu. Jos unen uskaltaa katsoa<br />
loppuun, kaikki onkin taas hyvin. Jos lapsella<br />
on hyvä mielikuvitus, hänen saattaa<br />
olla helpompi kuvitella unelle onnellinen<br />
loppu.<br />
– Erilaiset tekniikat oppia käsittelemään<br />
omia tunteitaan ovat lapselle<br />
vahvuus. Vanhemmat voivat satujen,<br />
leikkien ja mielikuvituksen avulla auttaa<br />
lasta löytämään tunteidenkäsittelyn keinoja,<br />
Salokoski sanoo.<br />
Joskus vanhemman oma temperamentti<br />
on hyvin erilainen kuin lapsen.<br />
Arka ja pelokas lapsi voi turhauttaa aikuista,<br />
joka itse on temperamentiltaan<br />
20 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 21
Lapselle<br />
pelko on totta.<br />
rempseä ja peloton. Silloin hänen voi olla<br />
vaikea ymmärtää lasta.<br />
Niin Suttonin kuin Salokoskenkin mielestä<br />
on kuitenkin tärkeää, että lasta ei<br />
pakoteta olemaan reipas. Lapsen pitäisi<br />
saada olla sellainen kuin on ja käsitellä<br />
pelot omassa tahdissaan. Aina ei tarvitse<br />
olla reipas ja omatoiminen.<br />
– Pakottaminen saattaa päinvastoin<br />
lisätä pelkoa. On hyvä harjoitella pienin<br />
askelin ja saada onnistumisen kokemuksia,<br />
Salokoski sanoo.<br />
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei<br />
voisi asettaa rajoja. Ketä tahansa saattaa<br />
ärsyttää, jos lapsi tassuttelee vuoteestaan<br />
olohuoneeseen sadatta kertaa. Loputtomiin<br />
rallia ei kannata jatkaa.<br />
– Siinäkin täytyy olla tosi herkkä. Käykö<br />
lapsi vain tavan vuoksi, vai onko hänellä<br />
oikeasti tunne, että pelottaa. Ei ole<br />
yleismaailmallista ohjetta, montako halausta<br />
vielä sallitaan, Sutton sanoo.<br />
Syli auttaa<br />
Yleensä pelot menevät ohi ajan kanssa.<br />
Ulkopuolista apua kannattaa etsiä siinä<br />
vaiheessa, kun pelot rajoittavat tekemästä<br />
asioita, esimerkiksi leikkimästä. Apua<br />
voi hakea muun muassa perheneuvolasta.<br />
Asia kannattaa ottaa puheeksi myös<br />
päivähoidossa, jotta ammattikasvattajat<br />
pystyvät käsittelemään pelkoja tarpeen<br />
mukaan ryhmässä. Joskus sama<br />
pelko voi vaivata muitakin ryhmän lapsia,<br />
jos esimerkiksi tietty satuhahmo on<br />
ollut hiljattain esillä.<br />
Häädä pelko<br />
Mielikuvituspelon käsittelyssä on asetuttava lapsen tasolle ja yritettävä toimia<br />
hänen logiikkansa mukaan. Koska pelko on lähtöisin mielikuvituksesta, sitä<br />
kannattaa käyttää hyväksi myös pelon häätämisessä.<br />
l Kysele lapselta pelon kohteesta. Missä mörkö on, mistä se ei tykkää ja mikä<br />
saisi mörön lähtemään pois.<br />
l Ennen nukkumaanmenoa voidaan yhdessä tarkistaa, ettei mörkö ole sängyn<br />
alla. Vai auttaisiko, että äiti istuu hetken aikaa huoneessa, ettei mörkö<br />
uskalla tulla sisään?<br />
l Mitä mörkö pelkää? Pelkääkö se valoa? Siis sytytetään huoneeseen lamppu.<br />
l Kuvitellaan mörkö hassuksi. Piirretään sille vaikkapa tutti tai kuvitellaan se<br />
ihan pieneksi. Vähitellen mörkö alkaa tuntuakin hassulta.<br />
l Pelon kohteesta piirretään kuva, joka suljetaan purkkiin. Purkki viedään<br />
pois, eikä mörkö enää pääse sieltä ulos.<br />
l Parhaat konstit syntyvät yhdessä lapsen kanssa, eivätkä kaikki kikat toimi<br />
kaikilla. Mielikuvituksen avulla löytyvät ne juuri omalle perheelle sopivat<br />
konstit.<br />
– Lapset saattavat ilmaista asioita hyvinkin<br />
eriskummallisissa tilanteissa.<br />
Joskus kun lähdetään ulos ja autan lasta<br />
pukemaan, lapselle tulee läheinen tunne,<br />
ja hän saattaa haluta kertoa pelostaan.<br />
Silloin pitää yrittää olla läsnä ja kuunnella.<br />
Haasteena on tunnistaa se hetki, Sutton<br />
sanoo.<br />
Joskus vanhemmille ei koskaan selviä,<br />
mikä pelon aiheutti. Pelko saattaakin<br />
olla epäsuora viesti jostakin muusta<br />
tarpeesta, eikä lapsi osaa kertoa, mikä<br />
kaiken taustalla todella on.<br />
– Päiväkodissa on ehkä tapahtunut jotain<br />
ikävää, mistä on jäänyt kaihertava<br />
tunne ja paha mieli. Lapsi ei välttämättä<br />
muista koko asiaa enää jälkikäteen, mutta<br />
tunne saattaa ilmentyä pelkona, koska<br />
sen kautta saa vanhemman lähelleen,<br />
Sutton sanoo.<br />
Joillakin lapsilla pelkoja on paljon,<br />
mutta se ei välttämättä ole merkki siitä,<br />
että lapsella olisi ongelmia perusturvallisuuden<br />
kanssa. Jotkut lapset vain ovat<br />
pelokkaampia kuin toiset. Toisaalta monien<br />
ongelmien kanssa kamppailevien<br />
perheiden lapset eivät välttämättä osaa<br />
pelätä lainkaan, koska he eivät erota turvallista<br />
aikuista turvattomasta.<br />
– Pelkojen käsittelyssä tärkeintä on,<br />
että aikuinen on läsnä ja sylistä löytyy<br />
aina turva, Sutton sanoo. l<br />
22 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014
Katso video www.mll.fi/auta<br />
”Tästä on vähän vaikea puhua...”<br />
Yksin jääminen on<br />
musertava kokemus.<br />
Liian moni nuori on ilman yhtään läheistä ystävää tai aikuista kuuntelijaa.<br />
Auta meitä auttamaan. Jo 10 eurolla kuukaudessa saat paljon aikaan.<br />
Katso videot ja lahjoita: www.mll.fi/auta.
"LEIKKImielellä"<br />
TEKSTI KAARINA KOKKONEN KUVAT MATTI MATIKAINEN<br />
Leikin iloa levittämässä<br />
Terhokerhoja syntyy parhaillaan nopeaan tahtiin pitkin maata.<br />
Sukupolvien kohtaamispaikkojen perustamisessa MLL:n yhdistysten<br />
ja SPR:n osastojen apuna ahkeroi 10 leikkilähettiä.<br />
S<br />
uomen Kulttuurirahaston,<br />
yhdessä MLL:n ja SPR:n<br />
kanssa keväällä käynnistämän<br />
Koko Suomi leikkiihankkeen<br />
tavoitteena on, että<br />
vuoden 2016 loppuun mennessä<br />
jokaisessa kunnassa toimii Terhokerho.<br />
Kerho on suunnattu erityisesti 5–10<br />
-vuotiaille lapsille, jotka tarvitsevat vielä<br />
paljon leikkiä ja aikuisten huomiota.<br />
Terhokerhossa vanhemmilla ihmisillä<br />
on mahdollisuus antaa lapsille aikaansa.<br />
Samalla seniorit saavat omaan elämäänsä<br />
sisältöä ja tekemistä. Terhokerhoon,<br />
jossa unohdetaan hetkeksi hektinen arki<br />
ja kiire, ovat lämpimästi tervetulleita<br />
myös lasten vanhemmat.<br />
– Kerhon sanoma on koettu tärkeäksi<br />
ja sitä on kiitelty vuolaasti. Monet vapaaehtoiset<br />
ja muut ihmiset ovat ottaneet<br />
yhteyttä ja kertoneet Terhokerhon olevan<br />
sellaista vapaaehtoistyötä, jota he<br />
haluavat tehdä, kertoo Pirkanmaan-Hämeen<br />
leikkilähetti Noora Pajari.<br />
Etelä-Savon ja Kymen leikkilähetti Piia<br />
Kleimola huomauttaa, että Suomesta on<br />
tullut ikäluokkayhteiskunta, jossa lapset,<br />
nuoret, aikuiset ja vanhukset ovat omissa<br />
lokeroissaan.<br />
– Se, että Terhokerhossa puretaan ikäryhmien<br />
välisiä rajoja ja tuodaan eriikäisiä<br />
yhteen, sai minut kiinnostumaan<br />
leikkilähetin tehtävästä. Me tarvitsemme<br />
takaisin Mauri Kunnaksen kuvaamaa<br />
Koiramäen henkeä!<br />
Toinen asia, jonka puolesta leikkilähetti<br />
Kleimolan sydän sykkii, on ilo.<br />
– Ilo pitää ihmisen hengissä ja laittaa<br />
menemään eteenpäin. Tässä työssä autan<br />
löytämään iloa ja yhdessä tekemistä,<br />
hän sanoo.<br />
Terhokerhon hienoja periaatteita ovat<br />
myös avoimuus ja maksuttomuus. Jokainen<br />
voi tulla kerhoon silloin, kun se itselle<br />
sopii.<br />
Piia K.<br />
Raili<br />
Anna<br />
Noora<br />
Maija<br />
Satuja, pihaleikkejä, saunavihtoja<br />
Kun MLL:n yhdistys tai SPR:n osasto tai<br />
vaikka ulkopuolinen kerhon ohjaamisesta<br />
kiinnostunut henkilö ottaa leikkilähettiin<br />
yhteyttä, tämä kokoaa molempien<br />
järjestöjen avainhenkilöt, muita vapaaehtoisia<br />
ja yhteistyötahoja yhteiseen<br />
työpajaan. Siinä päätetään kerhon perustamisesta<br />
ja toteutuksesta, kuten kerhopaikasta.<br />
Piia T.<br />
Eeva-Liisa<br />
Hanne<br />
Taija<br />
Inkeri<br />
Terhokerhoja on erilaisia. Niitä suunnitellaan<br />
yhdessä osallistujien, lasten ja<br />
aikuisten kanssa. Joissakin kerhoissa teemaksi<br />
on valittu esimerkiksi tarinat, taide,<br />
liikunta tai luonto.<br />
– Myös vaihteleva teema on koettu hyväksi.<br />
Joku kerta ollaan luontopolulla, toisella<br />
kerralla luetaan satuja tai tehdään<br />
vaikka saunavihtoja, toteaa Noora Paja-<br />
24 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014
i, joka on avustanut jo kahdeksan kunnan<br />
Terhokerhon syntymistä.<br />
Satakunnan leikkilähetti Eeva-Liisa<br />
Koskinen kertoo, että Satakunnassa<br />
Terhokerhojen suosituinta sisältöä ovat<br />
perinteet, joita lapsille halutaan välittää.<br />
– Toivotaan perinneleikkejä, pihaleikkejä,<br />
vanhan ajan askartelua ja vanhoista<br />
asioista puhumista. Kaikkea sellaista, jota<br />
lapset ja ikäihmiset voivat tehdä yhdessä.<br />
Aitoja kohtaamisia<br />
Kaikki leikkilähetit kokevat, että Terhokerhot<br />
tuovat yhdistysten toimintaan uusia<br />
vapaaehtoisia. Kun vastuuta voidaan<br />
jakaa useamman kesken, työ ei kuormita<br />
ja siinä säilyy myös ilo. Onpa nähty sekin,<br />
että Terhokerhon aloittaminen on piristänyt<br />
osaston tai yhdistyksen toimintaa<br />
aivan uudella tavalla.<br />
Yksi innoittaja on ollut myös järjestöjen<br />
välinen yhteistyö. Yhdessä ollaan<br />
enemmän.<br />
– MLL:lla ja SPR:llä ovat samat arvot,<br />
minkä vuoksi ne sopivat hyvin kumppaneiksi.<br />
Terhokerhossa järjestöjen eri<br />
kohderyhmät voivat kohdata luontevasti,<br />
Eeva-Liisa Koskinen muistuttaa.<br />
Hänen mukaansa kahden suuren järjestön<br />
yhteishanke on tuonut yhdistyksille<br />
myös lisää näkyvyyttä.<br />
– Yhteistyö on koettu hyvänä myös siinä<br />
mielessä, että osapuolet tutustuvat<br />
toistensa työhön, jolloin nähdään ihan<br />
uudenlaisia yhteistyön mahdollisuuksia.<br />
Noora Pajari kiittää leikkihankkeen<br />
vahvaa tukea yhdistyksille. Kerhoja varten<br />
on tuotettu muun muassa Terhoreppu,<br />
joka sisältää apuvälineitä kerhon<br />
käynnistämiseen ja toteuttamiseen.<br />
– Me leikkilähetit tuomme ideoitamme<br />
ja käytännön apua Terhokerhon perustamiseen.<br />
Kun toiminta suunnitellaan<br />
alussa hyvin ja sovitaan pelisäännöt, yhdistysten<br />
on helppo päästä liikkeelle.<br />
Haaveena on, että kerhot jäisivät pysyvästi<br />
yhdistysten toimintaan, Pajari sanoo.<br />
Hän suosittelee lämpimästi lapsia ja<br />
vanhempia tutustumaan Terhokerhoon.<br />
– Lasten ja seniori-ikäisten kohtaamiset<br />
ovat aitoja ja lämpimiä. Vanhemmilla<br />
ihmisillä ja lapsilla ei ole kiirettä, molemmat<br />
ovat ennakkoluulottomia ja välittömiä<br />
ja kummatkin osaavat heittäytyä<br />
leikkiin.<br />
Kiinnostaako vapaaehtoistyö Terhokerhossa?<br />
Ota yhteyttä alueesi leikkilähettiin:<br />
Etelä-Savo ja Kymi, Piia Kleimola<br />
piia.kleimola@mll.fi, p. 040 158 7122<br />
Pirkanmaa-Häme, Noora Pajari<br />
noora.pajari@punainenristi.fi, p. 040 647 7473<br />
Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa, Piia Tuhkanen<br />
piia.tuhkanen@mll.fi, p. 044 020 5142<br />
Keski-Suomi, Taija Savolainen<br />
taija.savolainen@punainenristi.fi, p. 044 975 8696<br />
Lappi, Raili Pokka-Mattanen<br />
raili.pokka-mattanen@punainenristi.fi, p. 040 545 1566<br />
Pohjanmaa, Anna Granlund<br />
anna.granlund@mll.fi, p. 044 591 9941<br />
Satakunta, Eeva-Liisa Koskinen<br />
eeva-liisa.koskinen@mll.fi, p. 044 356 6500<br />
Savo-Karjala, Inkeri Tiitinen<br />
inkeri.tiitinen@punainenristi.fi, p. 0400 225 192<br />
Uusimaa, Maija Pokkinen<br />
maija.pokkinen@punainenristi.fi, p. 040 661 2254<br />
Varsinais-Suomi, Hanne Mustiala<br />
hanne.mustiala@mll.fi, p. 044 723 5552<br />
Lisätietoa: terhokerho.fi<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 25
KUVA KRISTIINA KONTONIEMI<br />
Pihaleikeissä saa verratonta<br />
liikuntaa. Kymmenen tikkua<br />
laudalla innostaa edelleen.
TEKSTI KATI PITKÄNEN KUVA ANU PYNNÖNEN<br />
Viestejä Wilmassa<br />
Vanhempi ja rehtori istuivat saman pöydän ääreen<br />
puhumaan koulun ja kodin yhteydenpidosta<br />
– etenkin Wilmasta.<br />
Helsinkiläisen<br />
Mitä yhteydenpidolta oikein toivotaan ja miten sitä<br />
voi rakentaa?<br />
Kosonen: Se kuulostaa tosi hyvältä. Jos tilanne menee<br />
intiimiksi, silloin ei kirjoitella Wilmaan tai laiteta<br />
Kahden koulupojan<br />
Taivallahden<br />
sähköpostia vaan soitetaan. Jos on vielä intiimimpää,<br />
äiti<br />
niin tavataan. Vaikka olisi kuinka hyvä kirjoit-<br />
Kaisu Iisakkila<br />
peruskoulun<br />
Hannu Kosonen: Varsinkin alkuopetuksessa opettajat<br />
miettivät tosi tarkkaan, miten oppilaat ja vanhemtaja,<br />
verkossa kirjoitettaessa tunneilmaisun taso jää<br />
Espoosta.<br />
rehtori Hannu<br />
Kosonen.<br />
mat otetaan haltuun, jotta koulupolku käynnistyy<br />
pois. Kun soittaa, kuulee heti äänensävystä, mikä fiilis<br />
mahdollisimman hyvin.<br />
Kaisu Iisakkila: Olen kuullut meidän koulun rehtorilta,<br />
että jotkut vanhemmat pelkäävät olla yhteydessä<br />
kouluun. Heillä saattaa olla ikäviä muistoja<br />
koulusta.<br />
Uskon, että kommunikaatio koulun ja kodin välillä<br />
olisi helpompaa, jos vanhemmat tulisivat enemmän<br />
mukaan yhteistyöhön. Itse ihan ihmettelin, miten<br />
paljon vanhempia kutsutaan kouluyhteisöön.<br />
soittajalla on.<br />
Iisakkila: Itse olen tosin aina ensin kirjoittanut Wilmassa<br />
opettajalle, jos lapsilla on ollut kouluun liittyviä<br />
murheita. Vasta sen jälkeen on puhuttu. En tiedä,<br />
miten opettajat yleensä kokevat tällaisen.<br />
Kosonen: Kun huoltaja lähestyy pikaviestillä selkeän<br />
asian kanssa, johon opettaja pystyy vaikuttamaan,<br />
jokainen opettaja osaa ottaa sen vastaan ja<br />
ryhtyy tekemään asialle jotakin. Jos taas tulee jokin<br />
kiivasluonteinen hyökkäys, eihän sitä hyvänä koeta.<br />
Jotkut vanhemmat ovat alkaneet puuttua kärkkäästi<br />
opetukseen ja kyseenalaistavat esimerkiksi oppilaiden<br />
arvosanoja. Ovatko nykyvanhemmat liiankin<br />
kiinnostuneita koulusta?<br />
Olennaista on tapa, jolla asioista viestitään.<br />
Iisakkila: Tämä on minunkin kokemukseni.<br />
Kosonen: Olen saanut vanhemmilta myös sellaista<br />
palautetta ja ihan aiheesta, että Wilma-viestejä tulee<br />
koulusta niin paljon, että huoltaja on ahdistunut eikä<br />
Kosonen: Yleinen trendi on, että koulun ja ylipäänsä<br />
jaksa enää käsitellä niitä.<br />
virkamiesten toimintaa kyseenalaistetaan. Meillä<br />
Ennen näitä nopeita viestintävälineitä asioita hoidettiin<br />
paljon enemmän koulun sisällä. Kaipaan<br />
se ei näy mitenkään massiivisesti, enkä ole siitä erityisen<br />
WILMA<br />
huolestunut, mutta on se yleistynyt. Yksi huol-<br />
joskus entisiä aikoja, jolloin asioita selvitettiin opet-<br />
l Koulun ja kodin yhteydenpitoon suunnitaja<br />
esimerkiksi yritti puuttua opettajan asettamaan<br />
tajien ja oppilaiden kesken. Sillä tavallahan kasvetaan<br />
ja opitaan. Ei joka asiassa tarvita huoltajaa.<br />
teltu verkkopohjainen ohjelma, joka<br />
istumajärjestykseen. Siinä mentiin sellaisen rajan yli,<br />
yleistyi 2000-luvun puolivälissä. Käytejota<br />
ei kannattaisi ylittää.<br />
Lapsi ei kehitä omaa omaa tuntoaan ja elämänhallintaansa,<br />
jos joku toinen on koko ajan vastuussa.<br />
tään sadoissa peruskouluissa, lukioissa ja<br />
Iisakkila: Samaa mieltä.<br />
ammattioppilaitoksissa.<br />
Kosonen: Myös oppilasarviointeja kyseenalaistetaan<br />
Iisakkila: Omiin käsiin vastuun pitää tietysti pikku<br />
l Yli miljoonalla suomalaisella on tunnuknykyään<br />
vähän aiempaa enemmän. Eihän koulu eikä<br />
kukaan opettaja tietysti ole arvioinnin yläpuolella.<br />
tettiin kaikki liikuntatarvikkeista alkaen, mutta kun<br />
hiljaa tulla. Esimerkiksi ekaluokalla Wilmassa tiedo-<br />
set Wilmaan.<br />
l Korvannut perinteisempiä yhteydenpito-<br />
Joskus hyvin esitetty kritiikki on paikallaan, ja koulu<br />
pojat siirtyivät ylemmille luokille, näitä viestejä ei<br />
tapoja kuten reissuvihkoja, paperitiedotorganisaationa<br />
pystyy kyllä ottamaan sen vastaan.<br />
enää tullut.<br />
teita ja puhelinsoittoja.<br />
Kosonen: Vanhemmatkin eroavat siinä, kuinka paljon<br />
he haluavat tietoa.<br />
l Opettajat merkitsevät Wilmaan muun<br />
Jotkut vanhemmat valittavat, että Wilmassa, joka on<br />
muassa oppilaiden poissaolot, myöhästykoulun<br />
ja kodin verkkopohjainen yhteistyöväline, viestitään<br />
liian herkästi oppilaiden huonosta käytöksestä.<br />
man Facebook-sivuston Wilma pilasi elämäni. Jos itse<br />
Tunnette muuten varmaan tämän nuorten perusta-<br />
miset, tuntikäyttäytymisen ja arvosanat<br />
sekä lähettävät huoltajille viestejä.<br />
Osa opettajista taas kokee, että vanhempien rajut yhteydenotot<br />
ovat lisääntyneet Wilman myötä.<br />
mässä kaikkea hölmöä ja yrittämässä saada nimeäni<br />
olisin nyt teini, olisin varmasti siellä mukana keksi-<br />
l Huoltajat voivat viestiä Wilmassa opettajille,<br />
selvittää lastensa poissaoloja ja taresille.<br />
Se on tosi mainio sivusto.<br />
kastaa esimerkiksi arvosanat.<br />
Iisakkila: Itse haluan, että koulu tiedottaa Wilman<br />
Iisakkila: Se on sellaista haltuunottoa.<br />
l Toimii nykyään myös matkapuhelimissa.<br />
kautta aikataulut ja järjestysasiat – milloin on koulukuvaus<br />
Kosonen: Juuri näin. Nuoret oivalsivat heti, millaisia<br />
tai retki. Huolenaiheista ei meidän koulus-<br />
samme yleensä kerrota Wilmassa.<br />
ongelmia tällaiseen viestintään liittyy. Ja he oivalsivat,<br />
että tästä saadaan vielä aikaan paljon hauskaa. l<br />
28 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 29
30 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014
Isän kynästä<br />
Roope Lipasti on lietolainen<br />
toimittaja ja neljän lapsen isä<br />
Kauhutarinoita<br />
Ihmiset ovat outoja otuksia. Ihan pienenä<br />
ne eivät pelkää mitään paitsi ehkä<br />
sitä, että tissi ehtyy. Sitten muutaman<br />
kuukauden ikäisenä vauvat alkavat<br />
saada ahdistuskohtauksia jos niitä katsoo,<br />
puhumattakaan jos ottaa syliin.<br />
Viimeksi yksi vauva sai hermoromahduksen,<br />
kun annoin sille tutin.<br />
Kun lapsi kasvaa, pelot muuttuvat.<br />
Meillä on pelätty ainakin saunaa,<br />
pomppis-sämpylöiden mainoshahmoa,<br />
Muumien mörköä, Joulupukin kuumaa<br />
linjaa (tai sitä, että jostain syystä pitäisi<br />
soittaa sinne), Pelle Hermannia sekä<br />
sieniä. Tytär selitti nyt myöhemmin<br />
syyksi, että koska sienet ovat niin outoja<br />
– sairauksia eikä syötävää.<br />
Eikä lista tähän lopu. Kauhunhetkiä<br />
ovat aiheuttaneet myös laastarinlaitto<br />
kaikissa tapauksissa paitsi silloin jos sitä<br />
saa laittaa itse eikä ole haavaa, pimeä,<br />
Särkänniemen kummitusjuna,<br />
eno, Orlochlessin satukasetti (Mikä on<br />
kasetti? kysyi kuopus isommilta sisaruksiltaan),<br />
hissit ja hyvin aidonnäköinen<br />
Ransu-nukke isomummilassa.<br />
Nykyään kun ovat vanhempia, yleinen<br />
levottomuutta aiheuttava asia on<br />
pelko kokiksen loppumisesta.<br />
Omasta lapsuudestani muistan elävästi<br />
sen, kuinka minua muutaman vuoden<br />
nuorempi sisareni pelkäsi Kauheaa<br />
Röyhtäisijää. Se oli Simo Salmisen hahmo<br />
eräässä sketsissä: Salminen saattoi<br />
nousta vaikka sohvan takaa, kun ihmiset<br />
olivat katselemassa teeveetä – ja<br />
sitten hän röyhtäisi.<br />
Niin, se oli todella pelottavaa.<br />
Itse vietin lukuisia unettomia öitä –<br />
ei, vuosia! – nähtyäni Kivikasvojen Dracula-musikaalin.<br />
Myös Neil Hardwickin<br />
”Hello Hello” -kieliohjelma oli melko<br />
pelottava, koska siinä sanottiin, että<br />
”The cat is in the moon”.<br />
Mutta ehkäpä nämä pelkojen aiheet<br />
kertovat jotain myös lapsen elämästä.<br />
Siis ihan samalla tavalla kuin ihmisen<br />
hyvinvoinnin tason voi päätellä<br />
siitä, mistä ihminen marisee (mitä oudommat<br />
marinan aiheet, sitä paremmin<br />
menee), paljon voi tietää lapsen<br />
elämästä kuuntelemalla hänen pelkojaan.<br />
Mikäli peloista suurin kohdistuu<br />
Pelle Hermanniin, sopii olla tyytyväinen.<br />
Silloin asiat ovat luultavasti kohtuullisella<br />
tolalla.<br />
Entä kun tulee vanhemmaksi, miten<br />
käy peloille?<br />
Koululaisia pelottaa erilaisuus ja<br />
huomion kohteeksi joutuminen. Se, että<br />
mokaa ja muut katsovat. Tai että on<br />
sellaiset kengät, jotka ovat toisenlaiset<br />
kuin muilla.<br />
Koko ajan näiden hirveiden ja todellisten<br />
pelkojen ohelle – siis esimerkiksi<br />
kynsienleikkuun, tukanleikkuun sekä<br />
tukan pesemisen ohelle – kasvaa<br />
myös toisenlaisia pelkoja. Kaveripiiristä<br />
ulosjäämisen pelkoa, pelkoa ettei<br />
pärjää elämässä, ahdistusta maailman<br />
tapahtumista, sodista ja muista, kuolemanpelkoakin.<br />
Meillä on edelleen seinällä äitienpäiväkortti,<br />
jonka joku lapsista on täyttänyt.<br />
Sen ideana on, että siihen on<br />
valmiiksi painettu Äiti osaa, Äiti uskaltaa<br />
jne. ja sitten on pitänyt itse täyttää<br />
loput. Siellä on kohta ”Toivoisin, että…”<br />
ja siihen on kirjoitettu, että ”äiti<br />
pysyisi elossa”.<br />
Ja se on varmaan se ihmisen perustoive<br />
– tai käänteisesti pelko siitä, että<br />
menettää jonkun läheisen.<br />
Kuva: Sari Kettunen<br />
Jos nyt sitten listaa edellä sanotun –<br />
pelot vauvasta 18-vuotiaaksi – niin ihminen<br />
pelkää näköjään lähinnä muita<br />
ihmisiä, läheisen poismenoa, hurjia<br />
teeveeohjelmia, toisten ihmisten pilkkaa,<br />
ihmisen aiheuttamia katastrofeja<br />
sekä pimeää.<br />
Tuo kaikki on tietenkin hellyttävän<br />
lapsellista ja on suuri onni, että näin<br />
aikuisena kaikki on toisin. On päässyt<br />
kokemuksensa, kypsyytensä ja tietojensa<br />
ansiosta turhanaikaisista peloista<br />
kokonaan eroon!<br />
Aikuisena ei nimittäin pelkää enää<br />
kuin lähinnä muita ihmisiä, läheisen<br />
poismenoa, hurjia teeveeohjelmia,<br />
toisten ihmisten pilkkaa, ihmisen aiheuttamia<br />
katastrofeja sekä pimeää.<br />
PS. Sarjassamme ”Klassikkopelkoja”<br />
esitellään tänään taidonnäyte vuodelta<br />
2001: isi otti silmälasit pois päästään<br />
sillä seurauksella että syntyi<br />
katastrofi.l<br />
Roope Lipasti<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 31
TEKSTI TUULI OJAKANGAS KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI<br />
Lukumummi<br />
kannustaa<br />
Lukumummi on koululuokalle mieluinen vieras.<br />
Yhteisillä lukuhetkillä lapsen lukeminen alkaa sujua.<br />
– Tiedättekös, kuka meillä on tänään<br />
vieraana? kysyy luokanopettaja, lehtori<br />
Sanna Pakarinen Jyväskylän Normaalikoulun<br />
2 C -luokan oppilailta.<br />
Lapset huutavat yhteen ääneen: Riitta!<br />
– Tämä on paras palkinto, jonka tästä<br />
hommasta saa: lasten innostus ja ilo, sanoo<br />
lukumummi Riitta Kauranen ja hymyilee<br />
lapsille astuessaan luokan eteen.<br />
Riitta on käynyt kolmella eri koululla<br />
Jyväskylässä lukemassa lasten kanssa<br />
kahden vuoden ajan. 2 C -luokan lukumummina<br />
hän on käynyt tammikuusta<br />
lähtien tiistaiaamuisin tunnin kerrallaan.<br />
Ajankohta sopii hyvin eläkkeellä olevan<br />
aikatauluun, sillä heti lukutuokion jälkeen<br />
hän suuntaa koulun vieressä olevaan<br />
uimahalliin vesijumppaan.<br />
– Kaikki tykkäävät Riitasta, ja lukeminen<br />
tuntuu ihanalta, Malva tunnustaa.<br />
Elmerikin haluaa nykyään niin kovasti<br />
lukea, että oppituntien alussa häntä saa<br />
patistaa laittamaan kirjan pulpettiin.<br />
Eläimiä, etsiviä ja Tarzania<br />
Lukumummin kanssa etsitään kullekin<br />
lapselle sopivantasoista, monipuolista<br />
ja kiinnostavaa luettavaa. Tässä korvaamattomana<br />
apuna on ollut myös<br />
Normaalikoulun kirjastonhoitaja Anne<br />
Lauttaanaho, joka tuntee koko tarjolla<br />
olevan valikoiman. Tekstiä ja kuvia pitää<br />
olla sopivassa suhteessa ja helpommasta<br />
siirrytään kohti vaikeampaa.<br />
– Lukumummi ei opeta, vaan innostaa,<br />
kannustaa ja on läsnä, opettaja Sanna tiivistää.<br />
Elmeri ja Malva ovat suorittaneet lukumummin<br />
avustuksella lukudiplomia, jonka<br />
tarkoitus on motivoida alakoululaisia<br />
lukemaan ja tutustuttaa heitä erilaisiin<br />
kirjoihin. Diplomikirjalistalta kukin valitsee<br />
teoksia luettavaksi.<br />
Viimeisimmät lukuhetket Riitta, Elmeri<br />
ja Malva ovat viettäneet hyvinkin tekstipainotteisten<br />
etsiväseikkailujen parissa.<br />
Halukkaita riittää<br />
Aluksi Riitta luki muutamia kertoja Vaahteramäen<br />
Eemeliä koko luokalle. Sitten<br />
opettaja Sanna valitsi muutamia lapsia,<br />
jotka tarvitsivat vielä kannustusta lukemiseen.<br />
Kevään aikana kymmenen lasta<br />
kävi lukumummin luona, osa yhden ja<br />
osa useamman kerran.<br />
– Kaikki lapset tahtoisivat päästä Riitan<br />
kanssa lukemaan! Eniten tukea tarvitsevat<br />
kuitenkin ne oppilaat, jotka eivät vielä<br />
lue sujuvasti. Tällöin lapsi tarvitsee apua<br />
löytääkseen sopivaa lukemista ja ennen<br />
kaikkea kannustamista lukemiseen. Riitan<br />
avulla sitä löytyy, Sanna toteaa.<br />
Kahdeksanvuotiaat Elmeri Mikkonen<br />
ja Malva Teerijoki ovat käyneet Riitan<br />
luona muutamia kertoja.<br />
Luokanopettaja Sanna Pakarisen mukaan lukumummia<br />
odotetaan luokassa innolla.<br />
32 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014
– Kotona luen eläintietokirjoja ja Tarzania,<br />
Elmeri lisää.<br />
Malvalla on työn alla runokirja ja<br />
pulpettikirjana erilaisia arvausleikkejä<br />
sisältävä teos. Pulpettikirjat lainataan<br />
kirjastosta ja niitä saa pitää pulpetissa,<br />
kunnes ne on luettu. Riitan mukaan eläinja<br />
hevosaiheiset kirjat ovat mieluisimpia<br />
tytöille ja etsivätarinat taas pojille.<br />
Riitta huomaa lasten kehityksen juuri<br />
innostuksena lukemiseen. Kun lukuhetki<br />
on mieleinen, kiinnostus kasvaa kohisten.<br />
Lisäksi rauhallinen hetki auttaa<br />
keskittymään luettuun.<br />
Vuorotellen, toistaen<br />
tai yhtä aikaa<br />
Ongelmat lukemisen sujuvuudessa ilmenevät<br />
siten, että lapsi on hidas lukemaan,<br />
hän toistelee sanoja ja arvailee sanojen<br />
loppuja lukemista nopeuttaakseen, eikä<br />
hän muista lukemaansa. Hitaudesta seuraa<br />
usein haluttomuus lukea. Kun lukeminen<br />
sujuu, ymmärtäminen ja oppiminen<br />
helpottuvat, lapsen kiinnostus lukemiseen<br />
paranee, ja itsetunto vahvistuu.<br />
– Kun lukee hitaasti ja katkonaisesti, ei<br />
se luettu jää päähän, Malva toteaa.<br />
Usein lukuhetkissä harjoitellaankin<br />
muun muassa pitämään tauko pisteen<br />
kohdalla. Tekstiä luetaan ääneen kolmella<br />
eri tavalla: vuorotellen lauseittain<br />
tai kappaleittain, toistaen aikuinen<br />
ensin ja lapsi perässä tai yhteen ääneen.<br />
Lapsi seuraa tekstiä kirjasta koko ajan.<br />
Hankalinta Riitan mukaan on yhtä aikaa<br />
lukeminen. Yleensä luetaankin vuorotellen.<br />
Malva Teerijoki ja Elmeri Mikkonen ovat suorittaneet<br />
Riitta Kaurasen avustuksella lukudiplomia.<br />
Sitten luetusta keskustellaan. Näin<br />
lasta tuetaan luetun ymmärtämisessä.<br />
Usein jutellaan paljon muutakin.<br />
– Tuntuu, että pelkkä aikuisen läsnäolo<br />
ja yleinen jutustelu ovat lapsille<br />
tärkeitä. He kertovat kuulumisistaan ja<br />
elämästään ja kyselevät paljon kaikenlaista,<br />
Riitta kertoo.<br />
2 C otti lukumummin lämpimästi vastaan,<br />
ja nyt hän on koko luokan yhteinen<br />
mummo. Kahdenkeskisissä lukuhetkissä<br />
joku lapsista saattoi aluksi suhtautua<br />
varauksellisesti, mutta tutustuttuaan<br />
Riittaan kiinnostus kasvoi.<br />
Opettajan mukaan luokasta yli puolet<br />
lukee jo sujuvasti. Oppilaita on 22, joten<br />
aikaa ei jää paljon jokaisen lapsen yksilölliseen<br />
luetuttamiseen. Moni lapsi<br />
tarvitsisi tätä aikaa vielä tuplasti enemmän.<br />
Tähän tarpeeseen lukumummi on<br />
oiva vastaus.<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 33
Mielekästä ja antoisaa<br />
Riitta Kauranen päätyi lukumummiksi,<br />
kun MLL:n vapaaehtoistyön koordinaattori<br />
pyysi häntä mukaan uudenlaiseen<br />
kokeiluun. Ennen kouluvierailuja hän<br />
kävi Niilo Mäki Instituutin ja MLL:n järjestämässä<br />
koulutuksessa, jossa perehdyttiin<br />
lukumummi ja -vaaritoimintaan,<br />
käytiin läpi lukutekniikat ja harjoiteltiin<br />
ääneen lukemista.<br />
Monilla lukumummeina ja -vaareina<br />
toimivilla ei ole omia lastenlapsia, tai<br />
nämä asuvat kaukana. Kolmasosa vapaaehtoisista<br />
on entisiä opettajia, mutta<br />
lopuilla on laaja kirjo erilaisia ammattitaustoja.<br />
Muita edellytyksiä ei vaadita<br />
kuin innostus lukemiseen. Vapaaehtoiset<br />
ovat erilaisissa elämäntilanteissa, ja<br />
käyntikerrat ja ajanjaksot ovatkin yksilöllisesti<br />
sovittavissa. Alkuun sitoudutaan<br />
pariksi kuukaudeksi ja jatkaa saa<br />
halutessaan miten pitkään tahansa.<br />
Toimintaan mukaan lähtemistä Riitta<br />
ei ole katunut.<br />
– Tästä on saanut niin paljon. Lasten<br />
kanssa lukeminen ja heidän oppimisensa<br />
tukeminen on todella mielekästä<br />
ja antoisaa. Minua kiinnosti myös mahdollisuus<br />
tutustua nykyajan koulumaailmaan,<br />
joka on muuttunut paljon omista<br />
kouluajoistani. Nykyään lapset ovat rohkeita<br />
ja uteliaita. He tietävät paljon ja kyselevät<br />
valtavasti asioita. l<br />
Toiminta laajenee<br />
Lukumummi ja -vaaritoiminta alkoi Niilo Mäki Instituutin (NMI) Lukemissujuvuuden<br />
kehityksen tukeminen kouluiässä -hankkeesta, joka toteutetaan<br />
vuosina 2012–2014. Hankkeessa kehitetään välineitä sujuvaan lukemiseen.<br />
Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa NMI järjestää<br />
vapaaehtoistoimintaa yhdessä MLL:n kanssa. Jatkossa MLL pyrkii<br />
liittämään toiminnan osaksi Kylämummi ja -vaaritoimintaa.<br />
– Suomen kielessä lukemisen ongelmat liittyvät yleensä sujuvuuteen,<br />
joka taas liittyy nopeuteen. Lukija ei tunnista isompia kokonaisuuksia,<br />
vaan lukee tavu tai jopa kirjain kerrallaan. Mitä aiemmin ongelmiin kiinnitetään<br />
huomiota, sen helpommin sujuvuuden kehitystä voidaan tukea,<br />
sanoo hankevastaava, tutkija Paula Salmi Niilo Mäki Instituutista.<br />
Lukutoiminta suunnataan alakoululuokille. Siinä on tähän asti ollut mukana<br />
25 koulua, 78 luokkaa ja lähes 200 lasta Jyväskylän seudulla. Vapaaehtoisia<br />
mummeja ja vaareja on 74.<br />
He ovat MLL:n Järvi-Suomen piirin perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin<br />
Kaarina Lehdon mukaan lähteneet innolla mukaan.<br />
Toiminta on leviämässä Jyväskylän seudun ulkopuolellekin.<br />
– Mikään ei estä laajentamasta toimintaa myös muualle Suomeen ja<br />
vaikkapa iltapäiväkerhoihin, Paula Salmi toteaa.<br />
Palaute on ollut kaikin puolin hyvää: lapset lukevat sujuvammin, ja mummit<br />
ja vaarit ovat kertoneet elämänlaatunsa parantuneen. Koulut taas<br />
ovat saaneet kaivattua tukea opetustyöhön. Toiveena on, että lukumummi<br />
ja -vaaritoiminnasta tulisi pysyvää.<br />
Vanhempien opas lukemisen sujuvuudesta ja sen tukemisesta valmistuu<br />
vuoden loppuun mennessä, ja se on kaikkien käytettävissä verkkosivulla<br />
www.lukusilta.fi.<br />
Vapaaehtoistoimintaa<br />
seniori-ikäisille<br />
Senioreilla on monia mahdollisuuksia<br />
osallistua MLL:n toimintaan.<br />
He voivat olla muun muassa vapaaehtoisia<br />
l kylämummeja ja -vaareja<br />
l lukumummeja ja -vaareja<br />
l Terhokerhon ohjaajia tai<br />
osallistujia<br />
l perhekummeja<br />
l lasten hoitajia<br />
l perhekahvilan järjestelijöitä.<br />
Lisätietoja osoitteesta: www.mll.fi/tue<br />
työtämme/tule vapaaehtoiseksi<br />
Lukumummin kanssa etsitään kullekin lapselle<br />
sopivaa luettavaa.<br />
34 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014
Kuva kirjasta Metsän outo vieras.<br />
Lastenkulttuuri<br />
Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija<br />
ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja.<br />
Miten tulla juttuun<br />
Ulla Lehtonen:<br />
METSÄN OUTO VIERAS.<br />
Kuvittanut Sari Airola. Lasten Keskus 2014. 26 s.<br />
Metsässä nähdään outo otus: piikkinen ja mustakuonoinen,<br />
huojuvakäyntinen kuin villisika! Huhumylly jauhaa, eläimet<br />
pelkäävät ja aikovat pyydystää tuon hirviön. Pöllö heittää kuitenkin<br />
jäitä turkismyssyihin ja ehdottaa, että otus kutsutaan<br />
kuultavaksi. Niin eläimet tutustuvat Saara-siiliin, joka on hellepakolainen:<br />
se on lähtenyt kuivuneesta pihasta etsimään ruokaa<br />
poikaselleen. Tämän syyn kaikki ymmärtävät, ja niin sopu<br />
antaa sijaa piikkipallollekin.<br />
Ulla Lehtosen tarina etenee riimein, mutta kuvakirjan lopussa<br />
on napakka tietosivu siilistä ruokinta- ja pesänteko-ohjeineen.<br />
Sari Airolan kuvitusjälki on yhtä aikaa värikylläistä ja<br />
veistoksellista, ja erityisen ilmeikkäitä ovat eläinten silmät. Kuvitus<br />
tukee myös sanomaa. Kirjan alussa kukin kurkkii omasta<br />
ympyrästään, mutta lopussa mahdutaan jo samaan kehään.<br />
Jukka-Pekka Palviainen:<br />
PERJANTAI ON HYVÄ PÄIVÄ LÄHTEÄ.<br />
Karisto 2014. 158 s.<br />
On the road -tarinat ovat klassikkoja, mutta Jukka-Pekka Palviainen<br />
onnistuu puhaltamaan vanhaan formaattiin raikkautta.<br />
Romaani alkaa uteliaisuutta herättävästi teini-ikäisen Lotan<br />
haaveista ja tuo seuraavaksi kuvaan oudon pojan, johon Lotta<br />
tutustuu puistossa. Nuoret vaistoavat toisissaan haavoittuvuuden<br />
ja lähdön kaipuun, ja pian ollaan reppumatkalla Länsija<br />
Varsinais-Suomessa. Lotta ikävöi ja jäljittää isäänsä, joka oikeudessa<br />
todistettuaan pakenee rikollisia; aluksi nimettömäksi<br />
jäävä poika taas etsii itseään ja vapauttaan.<br />
Preesensissä kerrottu tarina on herkkä ja huumorin sävyttämä<br />
ja saa lukijan uskomaan Lotan tavoin, että uutta alkua etsivän<br />
on helpompi turvata vieraaseen kuin tuttuun. Lotta on hyvä<br />
lukemaan ihmisiä ja poika ihmistä vailla, joten rakkauskin<br />
viriää kuin kevyt tuuli. Ainut miinus romaaniin tulee lopusta,<br />
jossa isän ongelma ratkeaa satumaisen helposti.<br />
Miten selvitä kumman tyypin kanssa?<br />
Voiko outo ollakin tavallinen? Onko<br />
vaikeille asioille selityksiä? Onko vieras<br />
joskus parempi kuin tuttu?<br />
Tittamari Marttinen & Aiju Salminen:<br />
IKIOMA PERHEENI.<br />
Pieni Karhu 2014. 43 s.<br />
leikkiikäiselle<br />
nuorelle<br />
koululaiselle<br />
Kreetta Onkeli:<br />
SELITYSPAKKI.<br />
Kuvittanut Ninka Reittu-Kuurila. Otava 2013. 142 s.<br />
Sateenkaariperheille ei ole ollut suomenkielisiä kirjoja,<br />
kun on haluttu lukea lapselle omanmallisesta<br />
perheestä. Ikioma perheeni paikkaa tätä aukkoa ja<br />
toimii myös tietokirjana.<br />
Tarina pikku koululaisen, Kuun, syntymäpäivästä<br />
on tietoisen myönteinen, valistava ja suvaitsevainen.<br />
Kahden äidin perheessä tehdään tavallisia asioita,<br />
kuten myös naapurissa kahden isän perheessä.<br />
Sekä teksti että kuvitus viestivät, että sukupuoli<br />
ei ole identiteetin tärkein määrittäjä. Keskeistä on,<br />
että kukin saa olla oma itsensä, ja se, että on rakastettu<br />
ja antaa rakkautta.<br />
Hyväksymisen ja erilaisuuden teemat löytyvät<br />
myös Kreetta Onkelin Selityspakista. Siinä kuuluu<br />
se viisaan aikuisen ääni, jota moni lapsi on elämässään<br />
vailla. Pipon kiristämättä Onkeli käsittelee<br />
pikku tarinoissaan ja selityksissään mm. ystävyyttä,<br />
pännimistä ja hylkäämistä, kylmiä vanhempia,<br />
spurguja ja kerjäläisiä, minikoviksia, vanhuksia ja<br />
rahapulaa – asioita, jotka lapsia rasittavat, surettavat<br />
tai pelottavat.<br />
Onkeli on tosissaan mutta velmu ja kehottaa lapsia<br />
myös soveltamaan aikuisiin heidän omia lääkkeitään,<br />
kuten tunkeilevaa kyselemistä. Kirjaa voi<br />
suositella sekä lapsen että aikuisen työkalupakiksi,<br />
ja moittia sitä voi vain sisällysluettelon puuttumisesta.<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 35
Lastenkulttuuri Teksti Maarit Piippo<br />
Kuva: Tiina Nuto<br />
Kulttuurikierros<br />
ELOKUVAT<br />
Teatteri<br />
netti<br />
Kuva: Miika Riikonen<br />
Tempo yhdistää<br />
lähiöiden lapsia<br />
S<br />
amaan rytmiin soittaminen<br />
voi olla alku yhteisöllisyydelle<br />
myös elinympäristössä. Lastenorkesteri<br />
Tempo tuo soittamisen<br />
iloa lähiöiden lapsille.<br />
Venezuelalainen El Sistema -hanke<br />
on menestyksellisesti tuonut köyhien<br />
asuinalueiden lapsia orkesterimusiikin<br />
piiriin jo 1970-luvulta lähtien. Tavoitteena<br />
on suojella lapsuutta haastavissa<br />
olosuhteissa. Vantaan musiikkiopiston<br />
lehtori Jarmo Ahvenainen halusi<br />
soveltaa El Sisteman metodia Koivukylän<br />
ja Länsimäen asuinalueilla, joissa<br />
on paljon maahanmuuttajia. Yhdessä<br />
eri vantaalaisten toimijoiden kanssa<br />
perustettu ensimmäinen Tempo-orkesteri<br />
aloitti Suomessa vuonna 2009.<br />
Sittemmin Tempo-toiminta laajeni<br />
Helsingin Jakomäkeen ja Vesalaan.<br />
Tällä hetkellä yhteensä noin 130 koululaista<br />
soittaa viulua, alttoviulua, selloa,<br />
kontrabassoa tai puhaltimia yhdeksässä<br />
eri kokoonpanossa.<br />
Tempo on sosiaalinen projekti, joka<br />
soveltaa musiikkia yhteisöllisyyden ja<br />
itsetunnon vahvistamiseen. Orkesteriin<br />
haetaan maahanmuuttajaperheiden ja<br />
kantaväestön lapsia, jotka eivät aiemmin<br />
ole opiskelleet musiikkia.<br />
– Tempo on osoittanut, että kaikki voivat<br />
oppia soittamaan. Tavoitteellinen toiminta<br />
kannustaa lapsia, kertoo orkesterinjohtaja<br />
Jarmo Ahvenainen.<br />
Orkesterissa soitetaan suoraan mallista<br />
oppien, ja nuottien opiskelu aloitetaan<br />
myöhemmin. Esiintymiset motivoivat<br />
lapsia panostamaan harjoitteluun, ja<br />
Tempon suurimpia saavutuksia on ollut<br />
esiintyminen presidentti Tarja Haloselle<br />
Ritarihuoneella.<br />
– Ohjelmistoomme kuuluu klassisia<br />
melodioita ja kansanlauluaja. Soittaminen<br />
ei saa olla tylsää tai liian teknistä,<br />
huomioi Ahvenainen.<br />
Tänä syksynä Tempo esiintyy Helsingin<br />
konservatoriossa Lapsen oikeuksien<br />
päivänä 20.11. Toimintaa rahoittavat<br />
Vantaan ja Helsingin kaupungit sekä<br />
opetusministeriö. Lisätiedot: www.<br />
orchestratempo.blogspot.fi<br />
Orpopoika etsii vastauksia<br />
11-vuotiaan Oliverin vanhemmat ovat<br />
kuolleet autokolarissa, mutta poika kieltäytyy<br />
suremasta ja alkaa tutkia onnettomuuden<br />
syitä. Etsiminen johtaa tapaamisiin<br />
erikoislaatuisten ihmisten kanssa,<br />
ja tuloksena on ystävyys kolmiodraaman<br />
pyörteissä kipuilevan aikuisen Joonaksen<br />
kanssa. Juha Lehtolan kirjoittaman<br />
ja ohjaaman draamakomedian pääosissa<br />
ovat nuori Esa Nikkilä sekä Kari<br />
Hietalahti. Elämänmyönteinen selviytymistarina<br />
Aikuisten poika on nähtävillä<br />
elokuvateatterissa syksyn aikana.<br />
Seikkailua Kreikan saaristossa<br />
Teini-ikäinen Toni ei innostu lomamatkasta<br />
Kreikkaan isänsä ja tämän naisystävän<br />
kanssa, mutta kiinnostuksen herättää<br />
lopulta paikallinen Adriana-tyttö.<br />
Kun Adriana yllättäen kidnapataan,<br />
Toni lähtee veljiensä kanssa etsintämatkalle,<br />
joka ulottuu eri puolille Kosin tarunomaisen<br />
saariston huikeaa luontoa.<br />
Taavi Vartian ohjaamassa koko perheen<br />
toimintaseikkailussa pääosassa rohkeuttaan<br />
mittaa Nuuti Konttinen mukanaan<br />
Suomen ja Kreikan tunnetuimpia näyttelijöitä.<br />
Lomasankarit-elokuvan ensi-ilta<br />
on 31.10. kautta maan.<br />
Kuva: Yle Kuvapalvelu/Seppo Sarkkinen<br />
Luksuselämän pauloissa<br />
Muumit, Niiskuneiti ja Pikku Myy lähtevät<br />
merimatkalle, ja taifuunin voimasta<br />
seurue rantautuu Rivieran lomaparatiisiin.<br />
Muumipappa viehättyy suihkuseurapiireistä,<br />
ja kansainvälinen playboy alkaa<br />
kosiskella Niiskuneitiä, mutta kaikki<br />
eivät innostu elämästä luksushotellissa.<br />
Muumimamma ja Muumipeikko muuttavat<br />
veneen alle, ja perheen yhtenäisyys<br />
alkaa rakoilla.<br />
Tove Janssonin Muumit Rivieralla -sarjakuvaan<br />
perustuva elokuva tuo juhlavuoden<br />
kunniaksi piirroshahmot myös<br />
valkokankaalle. Animaation on tuottanut<br />
Hanna Hemilä ja ohjannut ranskalainen<br />
Xavier Picard, suomalaisina ääninä<br />
kuullaan Maria Sidia ja Mats Långbackaa.<br />
Satiirisen, kaikille sallitun elokuvan<br />
ensi-ilta on 10.10. kautta maan.<br />
moominsontheriviera.com<br />
Musiikki<br />
Laulusuosikkeja lastenohjelmista<br />
Villahousurock, Gommin ja Pommin Kamelilaulu<br />
ja Sor-Sor-Sormileikki ovat<br />
Yleisradion lastenohjelmien musiikkihelmiä<br />
vuosien varrelta. Ne ja monia<br />
muita esityksiä on nähtävissä ja kuultavissa<br />
Elävän arkiston nettipalvelussa. Artistien<br />
joukossa musisoivat M.A. Numminen,<br />
Ti-Ti Nalle, Eeva-Leena Sariola<br />
sekä useat lapsilaulajat. Tallenteet löytyvät<br />
Elävästä arkistosta hakusanalla ’lastenmusiikki’.<br />
www.yle.fi/elavaarkisto<br />
Vauhtia rosvoperheessä<br />
10-vuotias Vilja Vainisto ryöstetään rosvoperheen<br />
lasten leikkikaveriksi, ja pian<br />
hän tempautuu Rosvoloiden riehakkaan<br />
elämän pyörteisiin. Autojen ja karkkien<br />
ryöstely tuntuu iloiselta anarkialta, ja<br />
Viljan listailukyvystä on hyötyä rosvokeikoilla.<br />
Sini Kolun Finlandia Juniorilla<br />
palkittuun lastenromaaniin perustuva<br />
Me Rosvolat -näytelmä on vapauden<br />
ja lapsuuden puolustuspuhe. Olka Horilan<br />
ohjaus nähdään Lahden kaupunginteatterissa<br />
syyskauden ajan. www.lahdenkaupunginteatteri.fi<br />
Kuva: Mari Kettula<br />
Muumipeikko talven lumoissa<br />
Minne aurinko on kadonnut? Kuka kumma<br />
piileksii tiskipöydän takana? Muumipeikko<br />
herää kesken talviunien ja ihmettelee<br />
lumen peittämää maailmaa. Talven<br />
kylmä kauneus hämmentää, mutta uteliaisuus<br />
saa Muumipeikon tutustumaan<br />
uusiin talviystäviin, kuten hiihtelevään<br />
Hemuliin. Pikku Myykin ottaa lumesta<br />
kaiken ilon irti. Vaasan kaupunginteatterin<br />
versio Tove Janssonin rakastetusta<br />
kertomuksesta on sekoitus perinteistä<br />
näyttelemistä, nukketeatteria ja digitaalista<br />
kuvaa. Seppo Honkosen ohjaama<br />
Taikatalvi-esitys on nähtävillä Vaasassa<br />
syksyn ajan, ja sitä suositellaan yli 4-vuotiaille.<br />
teatteri.vaasa.fi<br />
Eläinystävien aarrearkku<br />
Suomen eläinsuojeluyhdistyksen Ellunettisivut<br />
ovat nuorille eläinten ystäville<br />
tarkoitettu tietopankki. Sieltä löytyy<br />
vinkkejä lemmikkieläimen hankintaan,<br />
eläinaiheisia testejä ja pelejä sekä<br />
tietoja ja tarinoita eläinten käyttäytymisestä.<br />
10–16-vuotiaille soveltuvalla<br />
Ellu-kurssilla voi suorittaa Eläintaitokortin.<br />
Ellussa voi myös kysyä eläimistä<br />
tai selata asiantuntijoiden vastauksia. Sivuilla<br />
on eläinaiheisten kirjojen arvosteluja<br />
sekä kuvia ja videoita, joissa esiintyy<br />
tanssivia lehmiä, varastelevia pingviinejä<br />
ja taidokkaita papukaijoja. www.ellukortti.fi<br />
Näyttelyt<br />
Kuva: Heureka<br />
Taitojen karttumista leikkimielellä<br />
Kuukävelyä, trikkikuvausta ja tasapainoilua.<br />
Tiedekeskus Heurekan lastennäyttely<br />
tarjoaa toiminnallisuutta pelaamisen,<br />
pallottelun ja rakentelun kautta.<br />
Kognitiivisia taitoja ja tilan hahmottamista<br />
kehittävä kokonaisuus kannustaa<br />
leikkimieliseen yhteistyöhön. Monet<br />
näyttelykohteista soveltuvat myös<br />
liikuntarajoitteisille. Lasten Heureka on<br />
esillä 24.1.2016 saakka. www.heureka.<br />
fi/lasten-heureka<br />
36 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 37
KAARINA KOKKONEN KUVA RODEO<br />
PIIRROKSET ILMO ANUNDI<br />
Liikettä luihin<br />
Osteoporoosi ei ole vain vanhojen tauti, vaan se vaivaa<br />
myös lapsia ja nuoria. Luuston haurastumista voi<br />
onneksi ehkäistä yksinkertaisin keinoin.<br />
Millainen sairaus osteoporoosi on,<br />
projektipäällikkö, TtM Jenni Tuomela<br />
Suomen Luustoliitosta?<br />
– Osteoporoosi eli luukato on sairaus,<br />
jossa luun määrä vähenee ja rakenne<br />
heikkenee niin, että luu murtuu helposti.<br />
Sairaus ei välttämättä oireile<br />
mitenkään. Suomalaisista osteoporoosia<br />
sairastaa arviolta 400 000 ihmistä<br />
ja saman verran osteopeniaa, osteoporoosin<br />
esiastetta. Lasten lisääntyneet<br />
luunmurtumat viittaavat siihen, että<br />
38 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014<br />
osteoporoosi on yhä useammin myös<br />
lasten sairaus.<br />
Miksi lapset ja nuoret sairastuvat<br />
osteoporoosiin?<br />
– Lasten ja nuorten osteoporoosin taustalla<br />
on usein joku toinen sairaus tai<br />
lääkitys. Luukadolle altistavat esimerkiksi<br />
lasten reuma, krooniset suolistosairaudet,<br />
keliakia, anoreksia, bulimia,<br />
syövät, elinsiirrot, harvinainen perinnöllinen<br />
luustosairaus ja kortisonihoidot.<br />
Myös pitkään jatkunut vuodelepo<br />
haurastuttaa luita. Osteoporoosille ei<br />
aina löydy yhtä selkeää syytä. Luuston<br />
kuntoon vaikuttavat paljon perimä sekä<br />
elintavat eli yksipuolinen ravitsemus<br />
ja liikunnan puute.<br />
Miten lapsen tai nuoren luuston<br />
haurastuminen näkyy?<br />
– Osteoporoosi ei näy ulospäin. Huoli<br />
luustosta herää yleensä silloin, kun<br />
lapsi tai nuori saa toistuvia murtumia<br />
hyvin lievistä tapaturmista tai tavallisista<br />
tilanteista, kuten kaatumisesta,
Luustolle hyvää<br />
vahvistusta antaa jo<br />
kymmenen hyppyä<br />
pari–kolme kertaa<br />
päivässä.<br />
Normaali luu.<br />
Osteoporoottinen luu.<br />
kompastumisesta, alle metrin korkeudelta<br />
hyppäämisestä tai putoamisesta,<br />
jotka terve luusto yleensä kestää. Yksikin<br />
tällainen selkänikaman murtuma<br />
tai useampi murtuma, esimerkiksi<br />
olka- tai kyynärvarressa tai ranteessa,<br />
ovat merkkejä siitä, että luuston kunto<br />
pitäisi selvittää. Osteoporoosille altistavissa<br />
sairauksissa luun kunnon kartoitus<br />
tulee olla osa hoitoa.<br />
Mikä tekee luista lujat?<br />
– Luusto tarvitsee kalsiumia, D-vitamiinia,<br />
proteiinia ja säännöllistä liikuntaa.<br />
Kalsium sitoutuu luun kollageenirakenteeseen<br />
lujittaen luukudosta. D-vitamiini<br />
tukee kalsiumin imeytymistä. Lisäksi<br />
se tehostaa luukudoksen uusiutumista<br />
ja mineralisoitumista. D-vitamiini alentaa<br />
myös lisäkilpirauhashormonitasoa,<br />
mikä puolestaan vähentää luukatoa.<br />
Proteiini tehostaa luun ja lihaksiston<br />
kasvua sekä D-vitamiinin muuntumista<br />
aktiiviseksi. Liikunta antaa luukudokselle<br />
ärsykettä, jotta luusto vahvistuu.<br />
Mitkä asiat heikentävät luustoa?<br />
– Tupakka, alkoholi ja laihduttaminen<br />
ovat luuston vihollisia. Tupakointi<br />
kumoaa luukudosta suojaavan estrogeenihormonin<br />
vaikutusta. Lisäksi se<br />
lamaannuttaa luuta muodostavien solujen<br />
toimintaa. Tupakoijilla on todettu<br />
alhaisempia luun mineraalitiheyksiä.<br />
Myös alkoholi hidastaa luun muodostumista<br />
ja voi häiritä kalsiumin ja D-<br />
vitamiinin aineenvaihduntaa. Lisäksi<br />
alkoholinkäyttö lisää murtumariskiä,<br />
sillä päihtyneille sattuu enemmän onnettomuuksia.<br />
Laihduttamisessa on vaarana se, että<br />
elimistö ei saa ravinnosta riittävästi<br />
kalsiumia, jolloin se otetaan luustosta.<br />
Raju laihduttaminen häiritsee myös<br />
luustoa suojaavaa hormonitoimintaa.<br />
Voiko haurastuneen luuston<br />
korjata?<br />
– Kyllä voi. Oli luusto minkä ikäinen tai<br />
kuntoinen tahansa perushoitona on<br />
monipuolinen ravinto ja liikunta. Osteoporoottista<br />
luustoa voidaan hoitaa<br />
myös lääkkeillä. Lääkehoidolla luusto<br />
voidaan parantaa osteopenian tasolle<br />
tai lähelle tervettä luuta. Lääkkeet on<br />
suunnattu kuitenkin enimmäkseen aikuisille,<br />
ja niiden vaikutus on hyvin yksilöllinen.<br />
Mitä huonosti kehittynyt luusto<br />
merkitsee aikuisena?<br />
– Luusto kasvaa ja vahvistuu lapsuudessa<br />
ja nuoruudessa. Sen huipputiheys<br />
saavutetaan 20–30 vuoden iässä. Tämän<br />
jälkeen on 10–20 vuoden tasainen<br />
vaihe, jolloin luun tiheys säilyy samana,<br />
jos ravinto ja liikunta ovat kunnossa.<br />
50 vuoden vaiheilla alkaa luuston<br />
luonnollinen haurastuminen. Lapsuudessa<br />
ja nuoruudessa kerätään ikään<br />
kuin luustopankkia. Mitä lujempi luusto<br />
tuolloin rakennetaan, sitä enemmän<br />
luustolla on vara vanhempana haurastua<br />
ilman, että ihminen sairastuu luukatoon.<br />
Perimä määrittelee jopa 80 prosenttia<br />
ihmisen luuston huipputiheydestä.<br />
Ravitsemus ja liikunta nuoruudessa<br />
vaikuttavat siihen, kuinka paljon tuosta<br />
huipputiheydestä saavutetaan. Omilla<br />
elintavoilla on siten suuri merkitys<br />
luuston kuntoon.<br />
Miten vanhempi voi parhaiten<br />
tukea lapsensa luuston terveyttä?<br />
– Lapsen luuston kunnon huoltaminen<br />
alkaa pienestä pitäen. Vanhemman<br />
tehtävänä on huolehtia, että lapsi syö<br />
terveellisesti ja saa riittävästi D-vitamiinia.<br />
Liikkumaan kannustaminen ja<br />
sen mahdollistaminen on tärkeää. Lapset<br />
liikkuvat luonnostaan monipuolisesti<br />
leikkiessään ja pelatessaan. Myös<br />
koulumatkat kannattaa liikkua. On hyvä<br />
muistaa, että mitä vähemmän istutaan,<br />
sen parempi.<br />
Luusto elää…<br />
Luu on jatkuvasti uusiutuvaa kudosta.<br />
Luukudoksessa ahkeroivat hajottajasolut,<br />
jotka syövät kudokseen kuoppia,<br />
joita luun rakentajasolut puolestaan<br />
täyttävät. Uusi luu on aluksi<br />
pehmeää, mutta kovettuu, kun siihen<br />
sitoutuu kalsiumia.<br />
Luukudos muodostuu pääasiassa kollageenista<br />
ja ympärillä olevasta kovasta<br />
mineraalista.<br />
… ja liikuttaa<br />
l Luusto on tukiranka, joka yhdessä<br />
lihaksiston kanssa mahdollistaa<br />
liikkumisen.<br />
l Luusto suojaa sisäelimiä, kuten aivoja,<br />
sydäntä ja keuhkoja.<br />
l Luusto toimii mineraalivarastona,<br />
johon on varastoitunut 99 prosenttia<br />
kalsiumista.<br />
l Luuytimessä muodostuu verisoluja.<br />
l Hampaat mahdollistavat syömisen.<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 39
Ohjeita luuston lujittamiseen<br />
Kalsium<br />
Tärkein kalsiumin lähde ovat maitotuotteet.<br />
Pienen koululaisen tarvittava päiväannos<br />
tulee nautittua, kun hän juo<br />
kaksi lasia maitoa ja syö 3–4 viipaletta<br />
juustoa.<br />
Jos perheessä ei haluta tai voida esimerkiksi<br />
allergian takia käyttää maitotuotteita,<br />
on tärkeää miettiä, mistä kalsiumin<br />
saa. Hyviä kalsiumin lähteitä ovat mm.<br />
kalat. Kalsiumia saadaan myös manteleista,<br />
pähkinöistä, soijapavuista, kananmunasta,<br />
kaalista, pinaatista ja muista<br />
kasviksista. Kalsiumia on myös monissa<br />
soija- ja kauramaidoissa.<br />
D-vitamiini<br />
D-vitamiinia saadaan kalasta, D-vitaminoiduista<br />
maitotuotteista, margariineista<br />
ja metsäsienistä. Tärkeä lähde on aurinko.<br />
D-vitamiinia syntyy iholla auringonvalon<br />
vaikutuksesta.<br />
D-vitamiinilisää tarvitaan kahden viikon<br />
iästä lähtien 10 µg vuorokaudessa ympäri<br />
vuoden 2-vuotiaaksi saakka.<br />
2–18-vuotiaille annetaan 7,5 µg:n lisä, jos<br />
lapsi tai nuori ei käytä säännöllisesti vitaminoituja<br />
maitovalmisteita, ravintorasvoja<br />
tai kalaa.<br />
Raskaana oleville ja imettäville suositellaan<br />
10 µg:n D-vitamiinilisää ympäri vuoden.<br />
Proteiini<br />
Jokaisella aterialla, välipalat mukaan lukien,<br />
olisi hyvä syödä jotain proteiinipitoista<br />
ruokaa. Proteiinia saa mm. maidosta,<br />
jogurtista, maitorahkasta,<br />
raejuustosta,<br />
kalasta, lihasta,<br />
kananmunasta, pavuista,<br />
linssistä ja<br />
pähkinöistä. Paljon<br />
urheilevalla proteiinin<br />
tarve voi olla tavallista<br />
suurempi.<br />
Liikunta<br />
Kaikenlainen liikunta, jossa kannatellaan<br />
kehon painoa, tekee luustolle hyvää. Tehokkaimmin<br />
luustoa vahvistaa liikunta,<br />
jossa on iskuja alustaa vasten, tärähdyksiä<br />
ja suunnanmuutoksia. Luustoa vahvistavat<br />
esim. vauhdikkaat pihaleikit,<br />
juokseminen, maila- ja pallopelit, jumpat.<br />
Myös lihasvoimaharjoittelu on tehokasta.<br />
Koska liikunta vaikuttaa vain niihin luihin,<br />
joita kuormitetaan ja ainoastaan kuormitetussa<br />
suunnassa, liikunnan pitää olla<br />
mahdollisimman monipuolista ja tarjota<br />
luille eri suunnista tulevia ärsykkeitä.<br />
Lasten ja nuorten pitäisi liikkua päivittäin<br />
vähintään kaksi tuntia. Tähän lasketaan<br />
arkiliikunta, kuten kävely tai pyöräily kouluun<br />
ja välituntiliikunta.<br />
Lisätietoa: www.luustoliitto.fi<br />
Liitolta on juuri ilmestynyt lapsille luurangon<br />
seikkailusta kertova satukirja Elmerin löytö.<br />
OHJELMISTO PISPALASSA<br />
SYKSYLLÄ 2014:<br />
SATUVARJON ALLA: KUK-KUU! (vauvateatteria 0 – 3 –vuotiaille)<br />
ke 24.9. klo 10.00 ke 8.10. klo 10.00<br />
to 25.9. klo 10.00 to 9.10. klo 10.00<br />
pe 26.9. klo 10.00 pe 10.10. klo 10.00<br />
la 27.9. klo 14.00 la 11.10. klo 11.00 ja 14.00<br />
ke 1.10. klo 10.00 ke 15.10. klo 10.00<br />
to 2.10. klo 10.00 ja 14.00 to 16.10. klo 10.00 ja 14.00<br />
pe 3.10. klo 10.00 pe 17.10. klo 10.00<br />
la 4.10. klo 14.00 la 18.10. klo 11.00 ja 14.00<br />
HIIRULAINEN JA UUDET LUISTIMET (yli 2-vuotiaille)<br />
su 9.11. klo 14.00 (kantaesitys) ti 18.11. klo 10.00<br />
ke 12.11. klo 10.00 ke 19.11. klo 10.00<br />
to 13.11. klo 10.00 to 20.11. klo 10.00 ja 18.00<br />
pe 14.11. klo 10.00 pe 21.11. klo 10.00<br />
la 15.11. klo 11.00 ja 14.00<br />
HUOM. ESITYKSET OVAT<br />
TILATTAVISSA YMPÄRI SUOMEN.<br />
JOULUYÖ (yli 3-vuotiaille)<br />
su 30.11. klo 14.00 ke 10.12. klo 10.00<br />
ma 1.12. klo 10.00 ma 8.12. klo 10.00<br />
ti 2.12. klo 10.00 ti 9.12. klo 10.00 ja 18.00<br />
ke 3.12. klo 10.00 la 20.12. klo 14.00<br />
to 4.12. klo 10.00 su 21.12. klo 11.00 ja 14.00<br />
LASTEN KEKKERIPÄIVÄT<br />
to 11.12. klo 18.00 Iloiset lasten joululaulut<br />
la 13.12. klo 11.00 ja 14.00 Iloiset lasten joululaulut<br />
Klikkaa netissä: www.teatterimukamas.com<br />
facebook.com/teatterimukamas | twitter.com/teatterimukamas<br />
Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, Tampere<br />
Tiedustelut ja ryhmämyynti<br />
puh. 050-4656 285<br />
myynti@teatterimukamas.com<br />
Aikataulumuutokset mahdollisia<br />
40 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014
Kirjoissa & kansissa<br />
Koonnut toimitus<br />
Kympin tytöt ja seiskan pojat?<br />
Temperamenttitutkimukseen pohjautuvassa<br />
kirjassa selvitetään, kuinka lapsen<br />
temperamentti vaikuttaa hänen kouluarvosanoihinsa.<br />
Temperamentti on ihmisen<br />
synnynnäinen toimintatyyli, jonka ei pitäisi<br />
vaikuttaa lainkaan numeroihin, mutta todellisuus<br />
on toinen. Kirja paljastaa myös<br />
sen, miten samat temperamenttipiirteet<br />
vaikuttavat eri tavoin tyttöjen ja poikien<br />
arviointiin. Kirjassa ehdotetaan kouluihin<br />
yhteismitallisia arviointimenetelmiä ja kuhunkin<br />
aineeseen kahden arvosanan käyttöönottoa.<br />
Liisa Keltikangas-Järvinen, Sari Mullola:<br />
Maailman paras koulu? WSOY.<br />
Erokriisissä<br />
Kun parisuhde karahtaa kiville, se pitää<br />
korjata tai hylätä. Ratkaisukeskeinen opas<br />
tarjoaa apua eroa harkitseville ja eronneille.<br />
Kirja helpottaa ymmärtämään eroprosessiin<br />
kuuluvia vaiheita ja neuvoo, miten<br />
käytännössä kannattaa toimia. Teos auttaa<br />
erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa<br />
olevia naisia löytämään uusia optimistisia<br />
näkökulmia. Kirjassa käsitellään myös lasten<br />
suojelemista erossa.<br />
Ilona Rauhala: Eron keskellä. Otava.<br />
Isien kokemuksia<br />
Kirja kartoittaa monipuolisesti isien omia<br />
kokemuksia isänä olemisesta. Teoksessa<br />
paneudutaan niin isäksi tulemisen moniin<br />
polkuihin kuin isyyden merkitykseen.<br />
Isät kertovat, millaisia tukiverkostoja he<br />
kaipaavat, mitkä asiat vaikuttavat perhevapaille<br />
jäämiseen ja millaista on isyys<br />
eron jälkeen. Äänensä saavat kuuluviin<br />
eri-ikäiset isät erilaisista perhetilanteista,<br />
koulutustaustoista ja yhteiskuntaluokista.<br />
Mukana on myös kertomuksia isoisyydestä.<br />
Petteri Eerola & Johanna Mykkänen: Isän<br />
kokemus. Gaudeamus.<br />
Mieletön fiilis<br />
Nuorena mieli ja tunteet myllertävät.<br />
Hyvän mielen käsikirja (Tammi) tarjoaa<br />
työkaluja omien tunteiden tunnistamiseen<br />
ja keinoja niiden kanssa pärjäämiseen.<br />
Nuorille suunnattu tietokirja<br />
tunnetaidoista on Suomessa ensimmäinen<br />
laatuaan.<br />
Jääsydän-poikien tarina<br />
Icehearts perustettiin vuonna 1996 pojille,<br />
joilla ei muuten olisi ollut mahdollisuuksia<br />
harrastaa. Toiminnasta tuli paljon muutakin<br />
kuin urheilua: sillä ehkäistään syrjäytymistä<br />
ja edistetään perheiden hyvinvointia.<br />
Mukaansa tempaavassa kirjassa seurataan<br />
toisenlaisen kasvattajaseuran vaiheita<br />
koko Suomen Iceheartsiksi ja kerrotaan,<br />
mistä palkitussa toimintamallissa on kyse.<br />
Mika Wickström: Lapsia liukkaalla jäällä.<br />
Kasvattajaseura Iceheartsin tarina. Aurinkokustannus.<br />
Pitkä tie äidiksi<br />
Adoptioperheet-järjestön puheenjohtajasta<br />
tuli äiti 17 vuoden odotuksen jälkeen,<br />
kun hän adoptoi Intiasta 8- ja 13-vuotiaat<br />
veljekset. Kirjassaan hän kertoo perheensä<br />
tarinan ja avaa tuoreita näkökulmia terapeuttiseen<br />
vanhemmuuteen ja monikulttuurisuuteen.<br />
Kirjaan on myös haastateltu<br />
monia asiantuntijoita ja tutkijoita. Teos on<br />
samalla katsaus kansainvälisen adoption<br />
muutoksiin, joissa yksi uusi ilmiö on vanhempien<br />
lasten adoptio.<br />
Lilly Korpiola: Pitkä tie äidiksi. Tammi.<br />
Rikkaaksi ilman miljoonia<br />
Tuoko raha onnea? Tarkoittaako säästäminen<br />
aina niukkuutta? Talousopas auttaa<br />
mm. ymmärtämään, miksi suuremmat<br />
tulot ovat harvoin ratkaisu oman talouden<br />
tasapainottamiseen, saati rikastumiseen.<br />
Kirjassa raha asetetaan sen oikealle paikalle<br />
ja valjastetaan toimimaan elämänlaadun<br />
edistäjänä. Avuksi saadaan konkreettisia<br />
neuvoja säästämiseen ja sijoittamiseen.<br />
Pasi Havia, Ville Lappalainen, Antti Rinta-<br />
Loppi: Erilainen ote omaan talouteen. Talentum.<br />
Ärsyttävä melu<br />
Melulle altistuminen on erityisen haitallista<br />
lapsille. Melu häiritsee muistia, keskittymistä,<br />
puheen erottamista, lukemaan<br />
oppimista ja luetun ymmärtämistä. Laaja-alainen<br />
teos tarjoaa läpileikkauksen<br />
ääniympäristömme vaikutuksesta terveyteemme<br />
ja hyvinvointiimme. Aiheina ovat<br />
mm. koulujen, päiväkotien ja vapaa-ajan<br />
melu, työmelun torjunta, luonnon rauha ja<br />
hiljaisuus. Sivuilta selviää sekin, voiko kuulokkeilla<br />
pilata korvansa tai tinnitusta hoitaa.<br />
Outi Ampuja & Miikka Peltomaa (toim.):<br />
Huutoja hiljaisuuteen. Ihminen ääniympäristössä.<br />
Gaudeamus.<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 41
Sari Haapa<br />
Päivi Mansikka-aho<br />
Maikki Parkkila<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELUL ITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
Osmo Omenamäki<br />
Jaana Aalto<br />
Maikki Parkkila<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELUL ITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
Tilaa nyt<br />
MLL:n joulukortit<br />
Kortit<br />
myös netissä<br />
www.mll.fi/<br />
kauppa<br />
Maikki Parkkila<br />
1-osaiset kortit:<br />
10.<br />
Maikki Parkkila:<br />
Tontun matka<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
Ulla Vehviläinen<br />
11.<br />
Ulla Vehviläinen:<br />
Oksan koristelu<br />
Korttien koko: 115 x 165 mm<br />
Hinta: 12 e/10 kpl:een nippu.<br />
Hyvää Joulua ja<br />
Onnellista Uutta Vuotta!<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
Kuva Salli Parikka<br />
Malli 1-osaisen kortin taustasta.<br />
2-osaiset kortit:<br />
Korttien koot: 105 x 210 mm,<br />
115 x 165 mm ja 148 x 148 mm<br />
Hinta: 18 e/10 kpl:een nippu,<br />
sisältää kirjekuoret.<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HYVÄKSI<br />
Kaikki hinnat sisältävät alv:n 23 %.<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
Hyvää Joulua<br />
ja<br />
Onnellista Uutta Vuotta!<br />
1.<br />
Päivi Mansikka-aho<br />
Salli Parikka:<br />
Tonttu ja tyttö<br />
4.<br />
Maikki Parkkila<br />
Päivi Mansikka-aho:<br />
Joulukylä<br />
2. Salli Parikka:<br />
3. Ulla Vehviläinen:<br />
Tontut luistimilla<br />
Kuusenhaku<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
Jaana Aalto<br />
5.<br />
Jaana Aalto:<br />
Jouluvalot<br />
1-osaiset kortit<br />
10 kortin lajitelmana, numerot 1–3<br />
12 e/nippu.<br />
#<br />
Tilauskortti<br />
Tilaa MLL:n joulukortit kätevästi<br />
l Verkkokaupasta: www.mll.fi/kauppa<br />
l MLL:n tilauspalvelusta:<br />
tilauspalvelu@mll.fi tai<br />
puhelimitse 075 324 5480 (arkisin 9–12)<br />
l Tällä tilauskortilla.<br />
Kortit myydään 10 kpl:een nipuissa. Merkitse tilaamasi<br />
nippumäärä sarakkeeseen haluamasi kortin kohdalle.<br />
Postitus- ja lähetyskulut<br />
Alle 160 e:n tilaukset 5–9 e/tilaus<br />
3 6<br />
(kirjeenä 5 e, postipakettina 9 e).<br />
7<br />
Yli 160 e:n tilaukset ilman toimituskuluja.<br />
Mannerheimin<br />
Maksutavat<br />
8<br />
Yksityisasiakkaat: Verkkomaksu tai<br />
9<br />
Lastensuojeluliitto ry<br />
Malli 2-osaisen kortin sisäosasta.<br />
postiennakko tilausta noutaessa.<br />
Tunnus 5007554<br />
10<br />
Maikki Parkkila:<br />
Yritykset: Verkkomaksu, postiennakko<br />
6.<br />
11<br />
Korttien toisella sivulla kannen<br />
Jouluyössä<br />
tilausta noutaessa tai lasku.<br />
00003 VASTAUSLÄHETYS<br />
kuvasta himmeä painatus.<br />
Toimitusaika<br />
Toimitamme joulukortit kahden viikon<br />
Kaikissa korteissa toivotus:<br />
kuluessa tilauksen saapumisesta.<br />
Tilaajan nimi<br />
Hyvää Joulua ja<br />
Toivotusteksti<br />
Onnellista Uutta Vuotta!<br />
Kaikissa korteissa vakiona tervehdysteksti: Y-tunnus (jos tilaajana yritys)<br />
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!<br />
Logopainatukset ja omat<br />
Yhteyshenkilö<br />
tervehdystekstit<br />
Puhelin ja sähköposti<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
Halutessasi kortteihin yrityksen oman<br />
9.<br />
Osmo Omenamäki:<br />
tervehdystekstin ja/tai logon, lue lisää Toimitusosoite<br />
Jouluisin sydämin<br />
ja tee tilaus osoitteessa: www.mll.fi/<br />
logokortti.<br />
Laskutusosoite (jos tilaajana yritys)<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HYVÄKSI<br />
Lisätietoja: MLL:n tilauspalvelu,<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
Sari Haapa:<br />
Sari Haapa:<br />
p. 075 324 5480 (arkisin klo 9–12).<br />
7.<br />
8.<br />
Joulukranssi<br />
Tonttujen joulutervehdys<br />
42 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014 43<br />
Sari Haapa<br />
Sari Haapa<br />
Osmo Omenamäki<br />
12.<br />
Lajitelmapaketit<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELUL ITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
1-osaiset kortit<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELUL ITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELUL ITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
2-osaiset kortit<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELUL ITON HYVÄKSI<br />
TILL FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
Lajitelmapaketit<br />
1 4 12 1-osaisten lajitelma<br />
2 5 13 2-osaisten lajitelma<br />
U la Vehviläinen<br />
13.<br />
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HYVÄKSI<br />
TI L FÖRMÅN FÖR MANNERHEIMS BARNSKYDDSFÖRBUND<br />
Sari Haapa<br />
2-osaiset kortit<br />
10 kortin lajitelmana, numerot 4–11<br />
18 e/nippu.<br />
Lajitelmassa ei ole logopainatusmahdollisuutta.<br />
MLL<br />
maksaa<br />
postimaksun
Poimitut<br />
Kävellen<br />
kouluun<br />
Koulumatkojen vertailussa Suomi poikkeaa<br />
monista länsimaista siinä, että<br />
meillä koulumatkat kuljetaan yleisesti<br />
kävellen, pyöräillen tai vaikka potkulaudalla.<br />
Suomessa 75 prosenttia koululaisista<br />
kulkee kouluun omin voimin 1–3 kilometrin<br />
matkoilla. Esim. Yhdysvalloissa vastaava<br />
luku on alle 20 prosenttia.<br />
Silti suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat<br />
liian vähän. Vain neljäsosa nuorista<br />
täyttää suosituksen eli liikkuu reippaasti<br />
vähintään 1–2 tuntia päivässä. Varsinkin<br />
istumista ja ruutuaikaa kertyy koululaisille<br />
liikaa.<br />
Jyväskylän yliopisto, LIKES tutkimuskeskus<br />
ja Liikkuva koulu -ohjelma<br />
1.10. vietetään valtakunnallista<br />
heijastinpäivää.<br />
Kuva: Matti Matikainen<br />
Kuva: Colourbox<br />
Liikuntaharrastus<br />
kallistunut<br />
Lasten ja nuorten harrasteliikunta<br />
seuroissa on kallistunut jonkin verran ja<br />
kilpaurheilulajien harrastaminen jopa<br />
kaksin- tai kolminkertaistunut kymmenessä<br />
vuodessa. Usean liikuntalajin<br />
harrastaminen kilpailumielessä on tullut<br />
mahdottomaksi jo 11–14-vuotiaille.<br />
Mikäli kustannusten nousu jatkuu<br />
samanlaisena, voivat yhden 17-vuotiaan<br />
kilpaurheilijan vanhemmat joutua<br />
pulittamaan vastedes lajista riippuen<br />
noin 3 500–23 000 euroa kaudessa.<br />
Tutkimuksessa mukana olivat golf,<br />
hiihto, jalkapallo, jääkiekko, koripallo,<br />
pesäpallo, ratsastus, salibandy, taitoluistelu,<br />
tanssi, uinti, voimistelu ja<br />
yleisurheilu.<br />
Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja<br />
nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista.<br />
OKM 2014<br />
Tapaturmat toiseksi yleisin<br />
lasten kuolinsyy<br />
Onnettomuustutkintakeskus<br />
selvitti ensimmäistä kertaa alle<br />
18-vuotiaiden kuolemantapauksia.<br />
Kolmen vuoden tarkastelussa<br />
oli mukana lähes 900<br />
tapausta. Tautikuolemia oli yhteensä 669.<br />
Muita kuolemantapauksia oli yhteensä 199. Näistä<br />
kaksi kolmasosaa (121 tapausta) johtui tapaturmista<br />
ja neljännes (51) itsemurhista.<br />
Tapaturmien syinä olivat yleisimmin hukkuminen ja<br />
riskikäyttäytyminen liikenteessä. Alkoholilla oli<br />
suora tai välillinen yhteys nuorten tapaturmiin.<br />
Alaikäisten itsemurhien taustalla oli usein mielenterveys-<br />
ja parisuhdeongelmia, kiusaamista,<br />
syrjäytymistä tai seksuaali-identiteettiin liittyvää<br />
ahdistusta. Kolme neljästä itsemurhan tehneestä<br />
oli poikia.<br />
Tapaturmien ehkäisemiseksi Onnettomuustutkintakeskus<br />
suosittaa mm., että mopoilun turvallisuutta<br />
parannetaan ja lasten uimataidosta huolehditaan.<br />
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden<br />
toteutumista on seurattava ja koulussa oppilailla on<br />
oltava mahdollisuus saada ongelmiaan käsittelyyn.<br />
44 <strong>Lapsemme</strong> 3/2014
Poimitut<br />
Vältä vaaranpaikat<br />
Turvallinen koti lapselle -oppaassa käsitellään mm. lastenhoitotarvikkeiden<br />
ja lelujen turvallisuutta sekä kodin kemikaalien ja kosmetiikan<br />
turvallista käyttöä. Pikkulasten vanhemmille suunnatusta oppaasta<br />
saa vinkkejä niin lastenhuoneen sisustamiseen kuin vauvan<br />
pesemiseen ja syöttämiseen.<br />
Opas löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta: www.tukes.fi<br />
Kasvukäyrät netissä<br />
Vanhemmat voivat seurata lapsensa kasvua<br />
Kasvuseula-nettipalvelussa. Tutkimuskeskus<br />
VTT:n kehittämä palvelu on kaikille<br />
avoin ja maksuton. Sen tavoitteena on löytää<br />
kasvun poikkeamat mahdollisimman<br />
varhaisessa vaiheessa, jotta lapsi voidaan<br />
ohjata tarvittaessa jatkotutkimuksiin.<br />
Äitien ykkösmaa<br />
Suomi on edelleen maailman paras<br />
paikka olla äiti, kertoo Pelastakaa<br />
Lapset -järjestön<br />
Maailman äitien tila<br />
-raportti.<br />
178 maata pisteytettiin järjestykseen<br />
äitien ja lasten<br />
terveydentilan, koulutustason<br />
sekä maan tulotason<br />
ja naisten poliittisen aseman<br />
perusteella. Vaikka Suomi<br />
ei ole millään osa-alueella paras,<br />
se on ainoa maa, joka sijoittuu<br />
15 parhaan joukkoon kaikilla osa-alueilla.<br />
Parhaimpia maita äideille ovat Suomen<br />
lisäksi Norja, Ruotsi, Islanti ja Alankomaat.<br />
Vaikeinta äideillä on Somaliassa.<br />
Tietoa ja tukea ”urpoille”<br />
Useimmat murrosikäisten vanhemmat saavat kuulla olevansa urpoja<br />
tai tyhmiä. Siitä nimi Väestöliiton uudelle Urpot.fi-nettipalvelulle,<br />
josta saa tietoa nuoren kasvusta sekä erilaisia vinkkejä vanhemmuuteen.<br />
Sivustolta voi myös katsoa asiantuntijoiden puheenvuoroja<br />
videolta, osallistua nettivastaanotoille ja kuunnella nettiluentoja.<br />
www.urpot.fi<br />
Hei, hei, heijastin<br />
Jokainen pimeässä tai hämärällä ulkona liikkuva<br />
tarvitsee heijastimen. Heijastin näkyy parhaiten alle<br />
puolen metrin korkeudelta. Kunnon heijastimessa<br />
on paljon heijastavaa pintaa, ja materiaali sopii tarkoitukseen.<br />
Tarkista, että heijastimessa tai sen pakkauksessa<br />
ovat tiedot: CE, EN 13356, tarkastuslaitoksen<br />
nimi, käyttöohjeet ja valmistaja. Heijastinliivi<br />
tehostaa näkymistä pimeällä. Liivin on myös oltava<br />
CE-hyväksytty ja siinä merkintä EN 1150.<br />
Kuva: Keksi/Suvi-Tuuli Kankaanpää<br />
Kansallista<br />
pelipäivää<br />
vietetään 15.11.<br />
www.pelipaiva.fi<br />
Kuva: Liikenneturva<br />
Mikä on keljuinta<br />
arjessa?<br />
l Liian vähän tekemistä koulun jälkeen<br />
(30 %).<br />
l Vanhemmat ovat pitkään töissä (25 %).<br />
l Vanhemmilla on aina niin kiire (22 %).<br />
l Vanhemmat ovat koko ajan puhelimessa<br />
tai tietokoneella (22 %).<br />
l Liikaa tekemistä koulun jälkeen, kuten<br />
harrastukset, treenit ym. järjestetty ohjelma<br />
(15 %).<br />
l Joutuu olemaan niin paljon yksin (9 %).<br />
Power-Parkin Taloustutkimuksella teettämään<br />
tutkimukseen osallistui 516 iältään 7–14-vuotiasta<br />
lasta. Yli puolet (57 %) lapsista haluaisi tehdä<br />
enemmän asioita perheen kanssa.<br />
Opastusta<br />
oppimisvaikeuksiin<br />
Oppimisvaikeudet vaikuttavat koulunkäynnin<br />
lisäksi lapsen kaverisuhteisiin<br />
sekä hänen käsitykseensä itsestään. Niilo<br />
Mäki Instituutin OMIS-opassarja antaa<br />
tietoa lapsille, nuorille ja vanhemmille<br />
luki- ja matematiikan oppimisvaikeuksiin<br />
liittyvistä hankaluuksista sekä siitä,<br />
miten lasta voidaan tukea kotona. Julkaisut<br />
ovat ladattavissa osoitteessa<br />
www.nmi.fi/julkaisut/ilmaiset-materiaalit/omis-oppaat<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 45
Ksylitolipastillit<br />
päiväkotiin ja<br />
kouluun<br />
Kätevästi ja edullisesti netistä<br />
UUTUUSMAKU<br />
MANSIKKA!<br />
46 <strong>Lapsemme</strong> 3/2013<br />
www.ksylitolikauppa.fi
?<br />
Mitä mielessä?<br />
”Kuulin, että rahankeräyslaki on muuttunut.<br />
Mikä muuttui ja miten uusi laki vaikuttaa<br />
MLL:n yhdistyksen varainhankintaan?”<br />
Vastaajana järjestölakimies<br />
Maarit Päivike<br />
Rahankeräyslakiin tehty osauudistus<br />
tuli voimaan 1.9.2014. Rahankeräyslupa<br />
voidaan jatkossa<br />
myöntää vaikka lupaa hakevan<br />
toimijan koko toiminta ei olisikaan<br />
yleishyödyllistä. Rahankeräyksellä<br />
voidaan kuitenkin<br />
hankkia varoja vain yksinomaan<br />
yleishyödylliseen tarkoitukseen.<br />
Lainmuutoksen myötä myös yliopistoilla<br />
sekä evankelisluterilaisella<br />
ja ortodoksisella kirkolla<br />
on nyt rahankeräysoikeus. Muutoksista<br />
johtuen erilaisia rahankeräyksiä<br />
on todennäköisesti<br />
aikaisempaa enemmän, ja kilpailu<br />
lahjoituksista kiristyy.<br />
MLL:n yhdistykset voivat hakea<br />
alueelliseen rahankeräykseen luvan<br />
paikalliselta poliisilaitokselta,<br />
silloin kun yhdistys järjestää<br />
keräyksen poliisilaitoksen alueella<br />
tai sen osalla esimerkiksi yhden<br />
kunnan alueella. Lupahakemuslomake,<br />
neuvoja luvan hakemiseksi<br />
sekä tilitys- ja raportointiohjeet<br />
löytyvät poliisilaitosten nettisivuilta.<br />
”Missä tilanteissa yhdistyksen pitää<br />
hankkia oma keräyslupa?”<br />
Palstalla käsitellään<br />
MLL:oon ja sen toimintaan<br />
liittyviä asioita.<br />
Kirjoittajina ovat liiton<br />
asiantuntijat. Kysymyksiä<br />
voi lähettää osoitteeseen<br />
lapsemme@mll.fi.<br />
Yhdistys tarvitsee oman keräysluvan<br />
aina kun se pyytää vastikkeettomia<br />
lahjoituksia ihmisiltä,<br />
yrityksiltä tai yhteisöiltä. Paikallisten,<br />
yhdistyksen omien lipas- ja<br />
listakeräysten järjestäminen vaatii<br />
siis rahankeräysluvan. Sen sijaan<br />
Kevätilo-keräykseen yhdistys<br />
ei tarvitse omaa rahankeräyslupaa,<br />
sillä Kevätilo on valtakunnallinen<br />
keräys, ja siihen luvan hakee<br />
MLL:n keskusjärjestö.<br />
Jos yhdistys hankkii varoja niin,<br />
että henkilö saa rahalla tuotteen<br />
tai palvelun vastikkeeksi, ei kyse<br />
ole rahankeräyksestä eikä rahankeräyslupaa<br />
tarvita. Tällaista varainhankintaa<br />
ovat esimerkiksi<br />
konserttien tai muiden maksullisten<br />
tapahtumien järjestäminen.<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 47
Jäsensivut<br />
Päivi Hyypiö<br />
”<br />
Miia Pöyliö ja Topias, 5 v.<br />
– Haluan kehua ja kiittää Kemijärven yhdistyksen<br />
puheenjohtajaa Miia Pöyliötä<br />
kannustavasta, uudistavasta ja mukaansa<br />
tempaavasta toiminnasta ja esimerkistä.<br />
Pari vuotta yhdistystä johtaneen Miian aikana<br />
sen toiminta on vilkastunut ja monipuolistunut.<br />
Yhdistys on aloittanut muun<br />
muassa suosiota saaneen isä-lapsitoiminnan.<br />
Miia on hyvä kuuntelija, ja hän miettii,<br />
miten yhdistys pystyisi toteuttamaan erilaisia<br />
ideoita. Yksi tärkeä asia hänelle on ollut<br />
MLL:n näkyvyyden lisääminen Kemijärvellä.<br />
Yhdistys on alkanut tehdä aiempaa enemmän<br />
yhteistyötä muiden tahojen kanssa ja<br />
olla mukana erilaisissa tapahtumissa. MLL:n<br />
markkinointia varten on hankittu myös poro-puku.<br />
MLL:n liivit päällä tepasteleva<br />
Kehu<br />
kaveria<br />
porohahmo tervehtii kaupunkilaisia eri tilaisuuksissa.<br />
Puheenjohtaja on virkistänyt perhekahvilatoimintaa,<br />
johon uudeksi yhteistyökumppaniksi<br />
on tullut SPR. Kahvilassa on nykyisin<br />
tarjolla hyvää ja terveellistä syötävää. Perhekahvilassa<br />
myös kävijät ovat aktiivisia. Kun<br />
kaupungissa lopetettiin lastenhiihdot, perhekahvilan<br />
äidit kumppaneineen järjestivät lapsille<br />
tärkeät, perinteiset kisat.<br />
Miian sydämen asiana ovat myös erityislapset,<br />
jotka yhdistys on ottanut entistä näkyvämmin<br />
toiminnassaan huomioon. Lisäksi<br />
nuori puheenjohtaja on päivittänyt yhdistyksen<br />
some-aikaan ja tuonut hallitukseen<br />
nuoria jäseniä, kertoo MLL:n Lapin piirin piirihallituksen<br />
jäsen Päivi Hyypiö.<br />
Haluatko auttaa lapsia ja nuoria?<br />
Liity jäseneksi<br />
ja kutsu ystäväsikin mukaan<br />
l Liittymällä jäseneksi tuet työtämme<br />
lasten, nuorten ja lapsiperheiden<br />
hyväksi.<br />
MLL auttaa äitejä ja isiä jaksamaan ja<br />
onnistumaan vanhempina.<br />
Liitto tuo esiin lapsiperheille<br />
tärkeitä asioita, ajaa perheiden etuja<br />
sekä nostaa kuuluville lasten ja<br />
nuorten oikeudet.<br />
l Jäsenenä saat <strong>Lapsemme</strong>-lehden<br />
ja muut seuraavalla sivulla luetellut<br />
jäsenedut sekä mahdollisia paikallisia<br />
jäsenetuja.<br />
l Olet tervetullut osallistumaan<br />
monipuoliseen vapaaehtoistyöhömme.<br />
l Jäsenenä kuulut oman asuinkuntasi<br />
paikallisyhdistykseen, ellet toisin toivo.<br />
l Jäsenmaksu on yhdistyskohtainen ja<br />
vaihtelee 20:sta 25:een euroon.<br />
Lue lisää ja liity jäseneksi netissä<br />
www.mll.fi<br />
✁<br />
Jäsentietolomake - Liity jäseneksi tai muuta jäsentietojasi<br />
Tähdellä (*) merkityt kohdat on ehdottomasti täytettävä.<br />
Uuden jäsenen tiedot tai nykyisen jäsenen muuttuneet tiedot<br />
sukunimi * etunimet (kutsumanimi alleviivataan) *<br />
MLL<br />
maksaa<br />
postimaksun<br />
syntymäaika *<br />
ammatti<br />
lähiosoite * postinumero ja postitoimipaikka *<br />
sähköposti<br />
puhelin<br />
jäsennumero* (Nykyinen jäsen täyttää. Katso numero osoitekentästä lehden takasivulla)<br />
Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi Toivon, että yhdistyksestä otetaan minuun yhteyttä. Yhteystietojen muutos<br />
Haluan siirtää jäsenyyteni uuden asuinpaikkakuntani yhdistykseen. Samalla siirtyvät perheen muut MLL:n jäsenet.<br />
Haluan irtisanoa jäsenyyteni. Samalla irtisanon seuraavat perheeni MLL:n jäsenet:<br />
Mannerheimin<br />
Lastensuojeluliitto ry<br />
Tunnus 5001604<br />
00003 Vastauslähetys<br />
MLL:n keskustoimisto pitää paikallisyhdistysten puolesta keskitettyä jäsenrekisteriä jäsenmaksujen laskutusta, jäsenlehden ja<br />
-kirjeiden sekä muun materiaalin postitusta ja muuta yhteydenpitoa varten. Tietoja ei ilman jäsenen kirjallista tai sähköisesti antamaa<br />
suostumusta luovuteta järjestön ulkopuolelle. Tietoja ei siirretä Euroopan unionin ulkopuolelle. Rekisteriseloste on saatavissa<br />
keskustoimistosta ja omasta paikallisyhdistyksestäsi.
PUHEENJOHTAJISTO<br />
Liittovaltuuston puheenjohtaja<br />
toimialajohtaja, varatuomari Kaija Kess<br />
Liittovaltuuston varapuheenjohtajat<br />
arkkitehti Jarmo Heimo<br />
viestintäpäällikkö Anu Mustonen<br />
Scandic Hotellit/Creative Commons<br />
Jäsenedut 2014<br />
Lastentossut.fi<br />
Liittohallituksen puheenjohtajan<br />
tehtävää hoitava varapuheenjohtaja<br />
hallintojohtaja Tarja Larmasuo<br />
Liittohallituksen toinen varapuheenjohtaja<br />
ent. vakuutuspiirin johtaja<br />
Reino Rouhiainen<br />
KESKUSTOIMISTO<br />
l <strong>Lapsemme</strong>-lehti 4 kertaa vuodessa,<br />
maksaville jäsenille.<br />
l MLL:n jäsenperheet saavat yleensä<br />
alennuksia muun muassa paikallisyhdistysten<br />
kerhomaksuista. Muista<br />
mahdollisista paikallisista jäseneduista<br />
yhdistyksesi tiedottaa jäsenkirjeissään<br />
ja nettisivuillaan.<br />
l Majoitus- ja kylpyläpalvelut<br />
HakoApajan Aikhikylä<br />
Hotelli Helka<br />
Hotel Vuoksenhovi<br />
Kylpylä Kivitippu<br />
Naantali Spa ja Ruissalon kylpylä<br />
Restel Hotel group/Rantasipi-kylpylähotellit<br />
Scandic Hotellit Uusi etu!<br />
Sokos hotel Edenin kylpylä ja kuntosalipalvelut<br />
Ukkohalla<br />
l Pääsymaksut<br />
Helsinki-kortti<br />
JU-design OY/VIHTI miniland<br />
Ranuan eläinpuisto<br />
Tiedekeskus Heureka<br />
Ähtärin eläinpuisto<br />
l Risteilyt<br />
Viking Line<br />
l Tuotteet<br />
Feelmax<br />
Ilmapallokeskus Balloon Center<br />
Instrumentarium<br />
KIDidea<br />
Kidorable<br />
Lastentossut.fi<br />
Leikkien Group<br />
MI minä itse<br />
Missy mom<br />
Nekku Design<br />
Oppi & ilo<br />
Sinooperi<br />
Tohvelisankari<br />
Viola & Max<br />
Leikkien<br />
l Auto- ja välinevuokraus<br />
City Car Club Uusi etu!<br />
Head Ski Rent<br />
Hertz autovuokraamo<br />
Ähtärin eläinpuisto<br />
Pääsihteeri Mirjam Kalland<br />
Järjestöjohtaja Milla Kalliomaa<br />
Viestintäjohtaja Liisa Partio<br />
Ohjelmajohtaja Marie Rautava<br />
Hallintojohtaja Seppo Ristilehto<br />
LASTEN JA NUORTEN PUHELIN<br />
JA NUORTENNETTI<br />
p. 116 111 (maksuton)<br />
ma–pe 14–20, la–su 17–20<br />
www.mll.fi/nuortennetti<br />
VANHEMPAINPUHELIN JA -NETTI<br />
p. 0800 922 77 (maksuton)<br />
ma 10–13 ja 17–20<br />
ti 10–13 ja 17–20<br />
ke 10–13<br />
to 14–20<br />
www.mll.fi/vanhempainnetti<br />
JÄSENPALVELUT<br />
p. 075 324 5540 ma–pe 9–12<br />
jasenpalvelu@mll.fi<br />
Viking Line<br />
Heureka<br />
YHDISTYSPUHELIN<br />
p. 075 324 5545 ma–to 11–18<br />
TILAUSPALVELU<br />
www.mll.fi/kauppa<br />
julkaisut ja järjestötuotteet<br />
p. 075 324 5480<br />
tilauspalvelu@mll.fi<br />
JU-design Oy/VIHTI miniland<br />
Tarkemmat tiedot jäseneduista<br />
www.mll.fi/jasenyys/jasenedut<br />
LAPSEMME-LEHTI<br />
tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />
p. 075 324 5545<br />
www.mll.fi/lapsemme<br />
lapsemme@mll.fi<br />
<strong>Lapsemme</strong> 3/2014 49
Ikäsuositus 3+ • Sh. 15 €<br />
Ikäsuositus 5–7 • Sh. 14,90 €<br />
Ikäsuositus 5–12 • Sh. 14,90 €<br />
19<br />
Kirjainkivaa_Cards.indd 19 19.12.2013 13.36<br />
14<br />
HYPÄT ÄN PITKÄ LÄ NARULLA<br />
Stiplut eivät hai t a, n itä tulee kaikille.<br />
Jokainen on<br />
vuoroll an ensimmäinen<br />
hy pääjä<br />
eli ho pi.<br />
Jokainen on<br />
vuoro laan<br />
pyöri täjä eli<br />
veivi.<br />
Ikäsuositus 5–99 • Sh. 11,90 €<br />
Ikäsuositus 8–12 • Sh. 14,90 €<br />
5<br />
KUUSI<br />
Suos i varjoisia<br />
ja kosteita<br />
pai koja.<br />
k usen<br />
käpy<br />
kuusenneulanen<br />
n. 1–2 cm<br />
v aleanvihreitä<br />
ja pehmeitä.<br />
KUUSENKERKKÄ-<br />
Ikäsuositus 5–99 • Sh. 11,90 €<br />
T E<br />
(kerät än kev ä lä)<br />
Hauduta 1 rkl kuusenker<br />
kiä 5–10<br />
min u tia kupi lis en<br />
k umaa ve tä.<br />
<strong>Lapsemme</strong>_02_14_Oppi_ja_ilo.indd 1 29.4.2014 13.10<br />
Tartu<br />
asiaan!<br />
Pesäpuun<br />
lehti<br />
Lapsuudesta voi kirjoittaa<br />
monin tavoin. Löydä oma lehtesi.<br />
1/2014<br />
Kohtaa aidosti,<br />
vaikuta vahvasti<br />
Tilaukset verkkosivuilta.<br />
Kiinnostaako lasten osallisuus<br />
lastensuojelussa, kokemusasiantuntijuus<br />
sekä uudet työmenetelmät ja -välineet?<br />
Tutustu Pesäpuun lehteen. www.pesapuu.fi<br />
ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI<br />
NO 3’2014<br />
Kuulumisia<br />
2/2014<br />
Lapset<br />
haluavat<br />
tietää<br />
eron<br />
syyn<br />
14<br />
Auroran<br />
hyväksi<br />
4<br />
8<br />
Voiko lapsikaappauksesta selviytyä<br />
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti Enska<br />
pureutuu rohkeasti ja asiantuntevasti<br />
yhteiskuntaan. Lue, miten päihteiden, väkivallan<br />
ja muiden ongelmien haastamia lapsiperheitä<br />
autetaan. www.ensijaturvakotienliitto.fi<br />
Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen<br />
Maailma on lasten suojelijoiden lukulehti.<br />
Ajankohtainen, tuore ja hyvin tehty. Lehti<br />
ottaa myös kantaa ja pyrkii selvittämään<br />
asioiden taustoja. www.lapsenmaailma.fi<br />
”Toimiva yhteys rinnakkaisessa<br />
vanhemmuudessa vahvistaa lasta”<br />
TÄRKEÄ SISARUUS - sivu 10 TUHON JÄLKEEN HYMYÄ - sivu 15<br />
Sonja Vanhanen, s.5<br />
YHTÄ SUURTA PERHETTÄ - sivu 18<br />
SOS-Lapsikylän Kuulumisia-lehti tarjoaa<br />
ihmisläheisiä näkökulmia lastensuojeluun<br />
sekä kurkistuksia kotimaan ja maailman<br />
SOS-lapsikylien arkeen.<br />
www.sos-lapsikyla.fi<br />
PELASTAKAA 4 | 2014<br />
Ville – kahden<br />
perheen muksu<br />
Voiko lapsi olla<br />
kaikkiruokainen?<br />
Millaista on olla lapsi<br />
Intiassa, Afrikassa ja<br />
Keski-Aasiassa<br />
perhehoito<br />
Pienten suosikki!<br />
ILOISTA PUUHAA KESÄLAITUMELLE!<br />
2/2014 Kätevät avaimenperäpakat!<br />
Iloa jäsenyydestä!<br />
SILITETTÄVÄN SULOISET LEMMIKIT<br />
Ihastuttava koskettelukirja, jossa tutustutaan<br />
lemmikkieläimiin ja niiden elämään.<br />
YMPYRÖI, JO SANAN ALU SA ULUU M.<br />
PII RÄ RASTI, JO SANA SA EI K ULU M.<br />
Laiva on lasta tu<br />
Yksi matkustajista valits e,<br />
mitä laivaan lastataan,<br />
esim. akirjaime la alkavia<br />
sanoja, eläimiä tai ruokia:<br />
”Laiva on lasta tu aaseilla”,<br />
minkä jälkeen vuoro<br />
s irt y vieruskaveri le.<br />
Saman sanan saa sanoa<br />
vain ke ran. Se joka ei<br />
keksi oikeaa sanaa,<br />
putoaa pois pelistä.<br />
Automatkojen_pelastus_Cards.in d 5 20.12.2013 10.29<br />
AUTOMATKOJEN PELASTUS<br />
Lystikästä tekemistä auton takapenkille:<br />
leiki, bongaa ja arvuuttele!<br />
Kerkän eli oksien uden vuosikasvu<br />
neulaset ovat keväisin<br />
Luontoretki_Cards_2p.in d 6 10.3.2014 15.14<br />
LUONTORETKI<br />
Iloa ja tekemistä metsäretkille:<br />
etsi, bongaa ja puuhaile!<br />
Lisäalennus<br />
-10 % MLL:n<br />
jäsenille!<br />
Etukoodilla LBA26HFF saat<br />
-10 % alennuksen koko<br />
Oppi&ilo-tuotevalikoimasta<br />
– myös tarjoustuotteista.<br />
LAPSEMME<br />
Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2014<br />
Kannabiksen<br />
käyttöä on<br />
vaikea huomata<br />
Tunne<br />
valtaa fanit<br />
Terhokerho<br />
yhdistää<br />
sukupolvet<br />
KIRJAINKIVAA<br />
Kynä käteen ja puuharetki<br />
kirjainten maailmaan voi alkaa.<br />
GET READY!<br />
Enkun matkasanasto haltuun!<br />
Ratko ristikoita, selvitä<br />
salakoodeja, hoksaa ja<br />
puuhaile.<br />
TEEMA<br />
Kokemukset ja merkitykset<br />
fyysisen sairauden taustalla<br />
Patinot kiinnostuivat<br />
sijaisvanhemmuudesta<br />
Yhdysvalloissa<br />
HYPPISLEIKIT<br />
Tuetulla lomalla<br />
Yli 40 hyppylorua ja -leikkiä<br />
on aikaa olla<br />
lasten kanssa<br />
Tule kaveriksi!<br />
Säännöt sovit an yhde sä esimerkiksi n in,<br />
e tä veivi pääs e hyppääm än, kun hypp äjä le<br />
on tu lut kolme virhettä eli stiplua.<br />
Hy pisleikit_Cards.in d 27 6.3.2014 12.06<br />
Yhdistyksen<br />
risteilyllä viihtyy<br />
koko perhe<br />
Tutustu ja tilaa!<br />
www.oppijailo.fi<br />
Tuotteet myös hyvinvarustelluista<br />
kirjakaupoista,<br />
marketeista ja tavarataloista.<br />
Vertaisryhmiä<br />
erolapsille<br />
Tottuneesti<br />
tabletilla<br />
Peruskoulun täytyy uudistua<br />
Pelastakaa Lapset -lehdessä kerrotaan<br />
asiantuntevasti ja ymmärrettävästi<br />
lasten suojelusta niin kotimaassa kuin<br />
maailmalla. Puhumme turvallisen<br />
lapsuuden ja lapsen oikeuksien puolesta.<br />
www.pelastakaalapset.fi<br />
Perhehoito-lehti on ainoa toimeksiantosuhteiseen<br />
perhehoitoon keskittynyt<br />
lehti Suomessa. Se tutustuttaa lukijansa<br />
sijaisperheiden arkeen, perhehoitajien<br />
yhdistystoimintaan sekä monimuotoiseen<br />
perhehoitoon. www.perhehoitoliitto.fi<br />
Mannerheimin Lastensuojeluliiton<br />
jäsenlehti <strong>Lapsemme</strong> on lehti kaikenikäisten<br />
lasten vanhemmille ja perheiden parissa<br />
työskenteleville ammattilaisille. <strong>Lapsemme</strong><br />
tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin, antaa tukea<br />
kasvatukseen ja herättää keskustelua. www.mll.fi
Change language