3/2011 - ProAgria Oulu
3/2011 - ProAgria Oulu
3/2011 - ProAgria Oulu
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
viesti<br />
<strong>ProAgria</strong> Lapin, Kainuun ja <strong>Oulu</strong>n asiakaslehti 3/<strong>2011</strong><br />
Juha Sipilä<br />
uskoo<br />
uusiutuvaan<br />
energiaan<br />
KarjaKompassilla<br />
uutta suuntaa<br />
ruokintaan<br />
Savukala<br />
on herkkä herkku<br />
”Energiatehokkuus lähtee jokapäiväisistä asioista. Kannattaa miettiä,<br />
voisiko jonkun asian tehdä toisin.” Sivu 23<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 1
Nyt on oikea<br />
aika investoida!<br />
Oletko jo mahdollisesti aloittanut<br />
ensi vuoden investointien<br />
suunnittelun?<br />
Maatalouden investointeihin voidaan myöntää avustusta ja<br />
korkotukilainaa. Lisäksi lainan vakuudeksi voidaan myöntää<br />
valtiontakaus. Vuonna <strong>2011</strong> varatilanne ELY-keskuksella on<br />
hyvä. Pankki ja asiakas täyttävät yhdessä hakemuksen, joka<br />
toimitetaan ELY-keskukselle 17.10.<strong>2011</strong> mennessä.<br />
Avustusten hakuaika alkaa 1.9.<strong>2011</strong>.<br />
Tervetuloa keskustelemaan hakuun liittyvistä asioista:<br />
<strong>Oulu</strong>n OP, Matti Tyhtilä 010 2535 316, matti.tyhtila@op.fi<br />
Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu 010 2539 446,<br />
tuija.linjakumpu@op.fi<br />
010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa<br />
0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta<br />
0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %)<br />
FarMeri<br />
Seminaariristeily 3.–4.11.<strong>2011</strong><br />
Luvassa Silja Europan täydeltä ajankohtaista ammattiasiaa,<br />
messuesittelyjä ja risteilyelämyksiä. Pääpuhujana Sauli Niinistö!<br />
Lisätietoja www.atrianauta.fi tai www.op.fi/maatalous.<br />
Varaa matkasi:<br />
www.matkapojat.fi/<br />
farmeri<br />
tai p. 010 2323 109!<br />
A-Rehulta saat tuotteet<br />
karjatilasi kaikkiin tarpeisiin.<br />
Pyydä tarjous, p. 020 472 7700<br />
tai omalta asiakkuuspäälliköltäsi.<br />
Mika Luusua Lappi ja Koillismaa 0400 153 665<br />
Ari Salmela <strong>Oulu</strong>n ympäristö ja<br />
Tornionjokilaakso 040 537 2715<br />
Risto Moilanen Nivalan ympäristö 0400 283 559<br />
Pertti Karjalainen Kainuu 0400 280 292<br />
Matti Myllylä Lihanautatilat 0400 281 832<br />
2 maaviesti 3/<strong>2011</strong>
viesti<br />
Sisältö 3/<strong>2011</strong><br />
KarjaKompassi<br />
tuo uusia<br />
tuulia karjan<br />
ruokintaan.<br />
Se yhdistää<br />
maidontuotannon,<br />
kasvinviljelyn<br />
ja talouden.<br />
16<br />
Sosiaalisen median salat<br />
avautuvat maaseudun<br />
ikäihmisille maa- ja<br />
kotitalousnaisten Netti ohoi!<br />
-koulutuksissa.<br />
Karitsanniskaa padassa ja muita herkkuja eri<br />
ruhonosista syntyi Lapin ruokakoulutuspäivillä<br />
Torniossa ja Kemijärvellä.<br />
26<br />
12<br />
Pohjois-Pohjanmaalla viritellään<br />
laatuheinärengasta. Rantalan<br />
tila Muhoksella on kokenut<br />
hevosheinän tuottaja.<br />
15<br />
8 KANNESSA<br />
Juha Sipilä kannustaa maatiloja<br />
kehittämään energiayrittäjyyttä.<br />
10 SILLANRAKENTAJA<br />
Olga Ivanova luottaa yhteistyön ja<br />
verkostojen voimaan.<br />
12 LAMMASTUOTTEITA<br />
Lapin lammaskoulutuksessa syntyi taljoja,<br />
koruja ja karitsaruokia.<br />
15 HEVOSILLE HEINIÄ<br />
Laatuheinärengas parantaa hevosrehun<br />
laatua ja luo verkostoja.<br />
TOIMIVA NAVETTA<br />
Kainuun navettarakentajien koulutushanke<br />
sai jatkoaikaa.<br />
16 REHUA REAALIAJASSA<br />
KarjaKompassi vapauttaa aikaa<br />
keskusteluun ja tulkintaan.<br />
17 TUOTOSTULOKSIA<br />
Tuotosseurantakarjojen keskituotos jatkaa<br />
tasaista kasvuaan.<br />
19 NURMIHAVAINTOJA<br />
Alkukesän kierros nurmitiloilla paljasti<br />
viljelykierron puutteet.<br />
20 INFOJA VERKOSSA<br />
YmpäristöAgro-hankkeen infoihin voi<br />
osallistua kotikoneelta.<br />
22 JÄTEVESINEUVOJA<br />
Maksuton jätevesineuvonta jatkuu<br />
pilottikunnissa syksyn ajan.<br />
23 ENERGIANSÄÄSTÖÖN<br />
Energiatehokkuus on arkipäivän pienten<br />
purojen summa.<br />
24 KOUKUSSA KALAAN<br />
Savustaminen onnistuu, kun hallitsee<br />
vanhat hyvät konstit.<br />
26 NETTI OHOI!<br />
Maa- ja kotitalousnaiset opastavat<br />
ikäihmisiä sosiaaliseen mediaan.<br />
APUVA!<br />
Apua ja voimavaroja arkeen tarjoaa<br />
Kainuussa alkava Apuva!-hanke.<br />
27 NAISVOIMAA<br />
Lapin naisten ensimmäinen<br />
edustajakokous oli menestys.<br />
30 LAINVOIMAA<br />
Kalastuslain kokonaisuudistus etenee<br />
hitaasti mutta varmasti.<br />
Vakiot<br />
5 Pääkirjoitus<br />
6 Lyhyet<br />
13 Tekijä esiin<br />
25 Naisissa maaseudun voima<br />
28 Allakka<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 3
Hanki väsymätön vartija<br />
tärkeisiin kohteisiin!<br />
Tutustu ja tilaa sinulle sopiva tallennuspalvelu osoitteesta:<br />
www.isoveli.eu<br />
Maatilan paloturvallisuuden<br />
ammattilainen<br />
- pelastussuunnitelmat<br />
- Icas, vakuutusyhtiöiden hyväksymät<br />
palovaroitin järjestelmät<br />
- rosteriset pikapalopostit<br />
- sammutinhuolto<br />
- poistumistie kyltit<br />
ps. tarkempaa infoa:<br />
www.temrex.fi<br />
Pääkonttori:<br />
Temrex Oy<br />
Kempeleentie 7 A, 90400 OULU<br />
p. (08) 5208 919<br />
Kalkitse edullisella sänkihinnalla,<br />
saat maksuaikaa marraskuun loppuun!<br />
Annosteluohjeet www.maanparannus.com<br />
4 maaviesti 3/<strong>2011</strong>
PÄÄKIRJOITUS<br />
viesti<br />
Maaviesti on <strong>ProAgria</strong> Lapin,<br />
Kainuun ja <strong>Oulu</strong>n asiakaslehti,<br />
joka postitetaan osoitteellisena<br />
asiakastiloille ja -yrityksille,<br />
jäsenille ja jäsenyhteisöille<br />
sekä sidosryhmille.<br />
JULKAISIJA <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />
Kauppurienkatu 23 (PL 106)<br />
90101 <strong>Oulu</strong>, (08) 316 8611<br />
info.oulu@proagria.fi<br />
PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja<br />
TOIMITUS Viestintä-Karttimo<br />
Kiviniemen rantatie 9, 90810 Kiviniemi<br />
ella.karttimo@proagria.fi<br />
040 526 4880<br />
TAITTO Mari Lähteenmaa<br />
mari.lahteenmaa@proagria.fi<br />
ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen<br />
Kielontie 8, 87500 Kajaani<br />
(08) 637 740, 044 533 1713<br />
sirpa.heikkinen@proagria.fi<br />
OSOITTEENMUUTOKSET<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, (08) 316 8611<br />
info.oulu@proagria.fi<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuu, 044 320 1580<br />
info.kainuu@proagria.fi<br />
<strong>ProAgria</strong> Lappi, 020 747 2700<br />
raija.yrjanheikki@proagria.fi<br />
PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy<br />
PAINOS 12 000 kpl<br />
ILMESTYMISAJAT 21.11.<br />
TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta,<br />
asiakkaille ja jäsenille maksuton<br />
ISSN 0788-0979.<br />
Patoutunutta<br />
painetta leikata<br />
Uutisia leikkauksista ja säästöistä tulvii solkenaan eri uutisvälineiden kautta. Eurooppa elää<br />
kenties viimeisiä hyviä aikoja - murros jyskyttää oven takana. Idän suuret talousmahdit uhkaavat<br />
peitota kilpailukyvyllään Euroopan.<br />
Vanhojen eurooppalaisten maiden, kuten Ranskan, Italian ja Espanjan kilpailukyvyttömyys, velkaantuneisuus<br />
ja julkisen sektorin tehottomuus ovat paljastumassa tai paljastuneet. Paljon on ajatuksia<br />
ja viisautta ilmassa: mikä auttaa vai auttaako lopulta mikään muu kuin elää suu säkkiä myöten.<br />
Euroopassa on yhteinen maatalouspolitiikka, jossa Suomi on mukana. Nyt hallituksemme on<br />
kuitenkin leikkaamassa yhteisellä politiikalla saatuja rahoja ja oikeuksia. Valtiona olemme aiheuttamassa<br />
lisäongelmia itsellemme.<br />
Tällaisella politiikalla ei hoideta maaseudun asioita, vaan hajotetaan tehtyä työtä ja tuloksia.<br />
Voidaanko puhua vastuullisuudesta ollenkaan?<br />
Hämmästys on ollut vielä suurempi, kun esille ovat tulleet valtiovarainministeriön esitykset neuvontajärjestöjen<br />
leikkauksista: 70 prosenttia <strong>ProAgria</strong>n ja yli 40 prosenttia 4H-järjestöjen julkisesta<br />
tuesta. Tuntuu kuin takana olisi patoutunut tarve leikata määrärahoja.<br />
Toinen kummastuttava esimerkki on se, että on perustettu ProLuomu ry, joka<br />
on saamassa valtion rahaa toimintaansa. Sinänsä on kannatettava asia edistää<br />
luomua. Samalla kuitenkin ollaan leikkaamassa maatiloilla työtä tekevän<br />
<strong>ProAgria</strong>n rahoitusta luomuneuvonnastakin – siis käytännön työstä.<br />
Ilman maatiloja ja siellä tuotettuja luomutuotteita ei ole paljon myytävää.<br />
Rahaa tulisi kohdentaa tuotannon aikaansaamiseksi eli siihen työhön,<br />
jonka <strong>ProAgria</strong> osaa hyvin ja kustannustehokkaasti.<br />
Viimeisin uutinen on ollut, että sianlihantuotanto uhkaa näivettyä.<br />
Suomalaista lihaa on yhä vähemmän saatavissa. Nykyiset leikkaukset<br />
johtavat ajan mittaan siihen, että syömme maailmalta tänne<br />
saatavia halpoja – voisi sanoa ylijäämäeriä. Voi olla halpaakin –<br />
mutta mitä sitten lopulta on sisältö?<br />
Maaseutua kuritetaan. Tällä on hintansa, joka tulee maksuun<br />
ajan kuluessa. Toivoa sopii, että päätöksentekijät näkevät parin<br />
hallituskauden yli kuten valtiomiesten kuuluukin.<br />
Vesa Nuolioja<br />
johtaja<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> ry<br />
Syyskuu<br />
Nyt on aika...<br />
· hakea avustusta oman seurantalon korjaukseen<br />
30.9. mennessä – lomakkeet ja ohjeet osoitteessa<br />
www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset.<br />
· tehdä välitilinpäätös: päivittää kirjanpito sekä arvioida<br />
loppuvuoden tulot ja menot<br />
· pyytää energianeuvoja pohtimaan maatilan energia-asioita<br />
· hakea rakennusprojektille tai konehankintaan investointitukea<br />
17.10. mennessä<br />
· tutustua ja osallistua oman <strong>ProAgria</strong> Keskuksen ja<br />
Maa- ja kotitalousnaisten syksyiseen koulutustarjontaan<br />
Kannen kuva: Ella Karttimo<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 5
lyhyet<br />
Eläinten terveyden ja<br />
hyvinvoinnin huippuosaaja<br />
Ella Karttimo<br />
<strong>ProAgria</strong>-ryhmän panostus<br />
maitosektorin osaamiseen<br />
on johtanut uuteen toimintamalliin.<br />
Maitotilat saavat halutessaan<br />
avukseen valtakunnallisesti<br />
liikkuvia huippuosaajia, jotka<br />
keskittyvät erityisesti kehittävien ja<br />
investoivien tilojen haasteisiin.<br />
”Huippuosaajat tekevät asiakastilanteissa<br />
yhteistyötä paikallisten<br />
neuvojien kanssa. Näin tieto aikaisemmin<br />
tehdyistä suunnitelmista<br />
ja toimenpiteistä välittyy ja asiakas<br />
saa parhaan mahdollisen hyödyn<br />
palvelusta ja jatkoseurannasta”,<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n kotieläinagrologi<br />
Tiina Karlström sanoo.<br />
Hän on yksi 11 huippuneuvojasta<br />
osaamisalueinaan eläinten<br />
hyvinvointi ja terveys. Muita<br />
huippuosaajien vahvuusalueita<br />
ovat strateginen johtaminen ja<br />
talous, nurmen ja säilörehun tuotanto,<br />
eläinaineksen kehittäminen,<br />
lypsylehmän ruokinta sekä IT- ja<br />
mobiiliteknologia. Osaamisalueita<br />
yhdistetään asiakkaan tarpeen<br />
mukaan.<br />
Huippuosaajia on valmennettu<br />
omassa kehitysohjelmassa, jonka<br />
yksi tärkeä kehityskohde on ollut<br />
kansainvälisen tiedon hankinta ja<br />
soveltaminen käytäntöön. Huippuosaajilla<br />
on laaja kokemus asiantuntijatyöstä<br />
ja vaativista asiakasprojekteista.<br />
”Asiakastutkimukset ovat osoittaneet,<br />
että erityisesti kehittyvillä ja<br />
investoivilla tiloilla on tarvetta erikoistuneelle<br />
osaamiselle vaativien<br />
asioiden ratkaisemiseksi.”<br />
Huippuasiantuntijoita on myös<br />
sika- ja luomusektorilla. Sikayrittäjille<br />
tarjolla on osaamista talouteen,<br />
tuotantoon ja rakentamiseen.<br />
Luomusektorin huippuasiantuntijat<br />
ovat työskennelleet erityisesti<br />
isojen luomutilojen kasvi-,<br />
nurmi-, maito-, liha- ja elintarvikeketjuun<br />
liittyvissä asioissa.<br />
Lisätiedot: <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />
Tiina Karlström,<br />
puh. 040 5133 241,<br />
tiina.karlstrom@proagria.fi;<br />
www.proagria.fi > Asiantuntijat ><br />
Huippuosaajat.<br />
Huippuosaaja tekee asiakastilanteissa<br />
yhteistyötä paikallisten<br />
neuvojien kanssa. ”Kahdet silmät<br />
ovat aina enemmän kuin yhdet”,<br />
Tiina Karlström sanoo.<br />
Energiankulutus<br />
hallintaan!<br />
<strong>ProAgria</strong> osallistuu 10.-16.10. järjestettävään<br />
Energiansäästöviikkoon. Silloin esillä ovat<br />
maatilojen energia-asiat ja energiasuunnitelma.<br />
Viikon aikana voi muun muassa osallistua<br />
kampanjasivuilla energia-aiheiseen kilpailuun.<br />
<strong>ProAgria</strong>n Maatilan energiasuunnitelma<br />
-kampanjasivut nostavat esiin palvelun hyötyjä<br />
asiakastilojen näkökulmasta. Tarjolla on myös tietoa<br />
siitä, millaisilla toimilla maatila saa energia-asiansa<br />
hallintaan.<br />
Lisätietoa:<br />
www.energiansaastoviikko.fi<br />
www.proagria.fi/energiatehokkuus<br />
Nälkämaan laulun juhlaa<br />
edustajakokouksessa<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuun edustajakokous<br />
pidetään keskiviikkona<br />
30. marraskuuta<br />
Seppälän luonnonvaraoppilaitoksella.<br />
Kokousta juhlistaa<br />
tänä vuonna se, että niin ikään<br />
Seppälässä täydet 100 vuotta sitten<br />
oli Nälkämaan laulun ensiesitys<br />
Kajaanin maanviljelysseuran<br />
edustajakokouksessa.<br />
Maanviljelysseuran Ilmari<br />
Kiannolta ja Oskar Merikannolta<br />
tilaamasta laulusta on sen satavuotisen<br />
elämänkaaren aikana tullut<br />
yksi tunnetuimmista maakuntalauluista<br />
Suomessa. <strong>ProAgria</strong><br />
Kainuu on tästä erityisen ylpeä<br />
ja iloinen.<br />
Juhlaesitelmän pitää Kalevala<br />
Spirit Oy:n yrittäjä Akke Virtanen<br />
Kuhmosta. Hän tuo nykypäivään<br />
laulunkin kuvaamat kainuulaisen<br />
luonnon ja luonteenlaadun mahdollisuudet<br />
otsikolla ”Meidän on<br />
uudesta luotava maa”.<br />
Yrittäjyyden teema näkyy myös<br />
maaseudun pienyritysten neuvontaan<br />
liittyvänä infopisteenä kokouksen<br />
yhteydessä.<br />
Kokousväelle tarjotaan tänä<br />
vuonna lounas, ja kaikki kokoukseen<br />
osallistujat saavat muistoksi<br />
myös Maanläheisesti 100 vuotta<br />
-historiakirjan, jonka etu- ja takakansilla<br />
on Nälkämaan laulun alkuperäiset<br />
sanat ja nuotit.<br />
6 maaviesti 3/<strong>2011</strong>
Talkoisiin rukiin<br />
puolesta<br />
Ruisleipä on suomalaisen<br />
ruokakulttuurin johtotähti<br />
ja monipuolista terveysruokaa.<br />
Ruisleivän leipominen on<br />
edelleen arvostettu taito, jonka<br />
säilyttämistä kannattaa vaalia.<br />
Ruisleipätalkoot ovat olleet<br />
esillä kesän ja alkusyksyn aikana<br />
muun muassa <strong>Oulu</strong>n Roviantissa<br />
ja Kuhmon sadonkorjuumarkkinoilla.<br />
Syksyn aikana ja ensi vuonna<br />
Maa- ja kotitalousnaisten sekä<br />
MTK:n tuottajaliittojen ja -yhdistyksien<br />
tempauksia on edelleen<br />
luvassa eri puolilla Suomea.<br />
”Tapahtumissa muistutetaan<br />
ruisleivän mainioista ominaisuuksista<br />
ja annetaan vinkkejä rukiin<br />
käyttöön ja leivontaan. Lisäksi<br />
Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset<br />
tarjoavat ruisleivän leivontakursseja”,<br />
<strong>Oulu</strong>n piirikeskuksen<br />
toiminnanjohtaja Maija-Liisa<br />
Tausta-Ojala kertoo.<br />
MAA- JA KOTITALOUSNAISET<br />
kannustavat jäsenyhdistyksiään<br />
järjestämään Ruisleipätalkoita yhdessä<br />
paikallisten MTK-yhdistysten<br />
kanssa. Tapahtumassa voi vaikkapa<br />
myydä omaa ruisleipää ja taikinajuurta,<br />
opastaa leipomiseen,<br />
kertoa rukiin viljelystä ja paikallisesta<br />
ruisleipäperinteestä - jakaa<br />
perinnetietoa eteenpäin.<br />
Tapahtumiin on piirikeskuksissa<br />
runsaasti aineistoa: esitteitä,<br />
talkooliivejä, viirejä ja<br />
leipäpusseja. Ruisleipätalkoothanketta<br />
rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.<br />
Tavoitteena<br />
on lisätä ruisleivän kulutusta,<br />
palauttaa leipomiskäytäntöä<br />
arkeen, lisätä ruisleivän ja<br />
ruuan tekijöiden arvostusta ja<br />
kestäviä ruokavalintoja sekä<br />
edistää paikallista ruuantuotantoa<br />
ja sen näkymistä kuluttajalle.<br />
Lisätiedot: Kainuun Maa- ja<br />
kotitalousnaiset,<br />
puh. 040 585 5296 tai<br />
Marjatta Pikkarainen,<br />
puh. 044 320 1585.<br />
Lapin Maa- ja kotitalousnaiset:<br />
Anneli Salmela,<br />
puh. 040 509 7038.<br />
<strong>Oulu</strong>n Maa- ja kotitalousnaiset,<br />
Maija-Liisa Tausta-Ojala,<br />
puh. 040 580 0438.<br />
Ammattilaiset<br />
kohtaavat<br />
KoneAgriassa<br />
Tämän syksyn KoneAgria-näyttely<br />
pidetään 19.-<br />
22.10. Jyväskylän Paviljongissa.<br />
Näyttely kokoaa maatalouden<br />
ja maaseudun<br />
ammattilaiset tutustumaan uusimpaan<br />
tarjolla olevaan teknologiaan.<br />
KoneAgria on maatalouden<br />
koneiden ja laitteiden erikoisnäyttely.<br />
Näyttelyn antia täydentävät<br />
tuotantopanosten ja tietokoneohjelmistojen<br />
myyjät sekä<br />
maataloustuotteita ostavat tahot.<br />
Mukana ovat myös neuvonta,<br />
koulutus, rahoitus, hallinto ja<br />
työhyvinvointi.<br />
”Uutuustuotteita on myös luvassa”,<br />
näyttelypäällikkö Marko<br />
Toivakka kertoo.<br />
<strong>ProAgria</strong>n osastolla ovat esillä<br />
muun muassa energiasuunnitelmat<br />
ja rakentamisen kokonaisuus.<br />
Maidontuottajat voivat tehdä kiperiä<br />
kysymyksiä <strong>ProAgria</strong>n huippuosaajille,<br />
keskustella asiantuntijoiden<br />
kanssa lehmien ruokinnasta<br />
ja tutustua Karjakompassin ruokintaosioon.<br />
Se tuo ruokintaan<br />
liittyvät tutkimustulokset maidontuottajan<br />
käyttöön.<br />
AVAUSPÄIVÄN seminaarin aluksi<br />
esiintyy maa- ja metsätalousministeri<br />
Jari Koskinen. Puheenvuoron<br />
jälkeen on ministerin kyselytunti ja<br />
varsinaisen seminaari, joka keskittyy<br />
maaseudun ja maaseutuyrittämisen<br />
tulevaisuuteen.<br />
Torstaina on maidontuottajille<br />
suunnattu Uusia tuulia ruokinnan<br />
suunnitteluun -seminaari.<br />
Perjantain seminaari keskittyy<br />
nurmen suorakylvöön.<br />
Uutta ovat lauantaina järjestettävät<br />
luomutreffit, joilla luonnonmukaista<br />
tuotantoa käsitellään<br />
seminaaria kevyemmin.<br />
Seminaareihin on vapaa pääsy.<br />
KoneAgrian kotisivut ovat uudistuneet.<br />
Kotisivujen kautta voi<br />
ostaa esimerkiksi pääsylippuja.<br />
Näyttelyn järjestävät <strong>ProAgria</strong><br />
Keski-Suomi ja <strong>ProAgria</strong> Farma.<br />
KoneAgria on avoinna ke-pe<br />
klo 9-17 ja la klo 9-16.<br />
Lisätietoa: www.koneagria.fi.<br />
Toimisto Ruukkiin<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> avasi elokuun<br />
alussa uuden toimipisteen<br />
Siikajoen Ruukin Maaseututalossa.<br />
Uusi toimistotila toimii<br />
piiriagrologi, talousneuvoja<br />
Jouni Sassalin sekä maitotilaneuvojien<br />
Erika Jylhä-Pekka-<br />
lan ja Sauli Kärenlammen tukikohtana.<br />
Pääasiassa tiloilla työtään<br />
tekevät neuvojat ovat Maaseututalolla<br />
satunnaisesti, niinpä<br />
tapaamisesta toimistolla kannattaa<br />
sopia etukäteen.<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n Nivalan toimisto<br />
on muuttanut Nitekin katutasoon.<br />
Nivalan toimiston avoimien ovien päivä<br />
pe 21.10.<strong>2011</strong> kello 10 alkaen osoitteessa Pajatie 5.<br />
Kahvitarjoilu. Tervetuloa.<br />
Uusia tuulia<br />
maitotilaneuvontaan<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n maitotilavaliokunta<br />
päätti kokouksessaan 14. syyskuuta,<br />
että maitotilaneuvonnan rakenne ja hinnoittelu<br />
uudistetaan jo vuodeksi 2012.<br />
Uudistus tarkoittaa muun muassa sitä, että tuotosseurannasta<br />
tulee oma kokonaisuus, jonka päälle voi valita<br />
erilaisia ja erilaajuisia paketteja esimerkiksi ruokinnan ohjauksesta,<br />
maidontuotannon taloudesta, eläinten hyvinvointia tukevasta neuvonnasta<br />
tai vaikka peltopuolen kehittämisestä.<br />
Hinnoittelussa siirrytään pakettikohtaisiin hintoihin. Tuotosseuranta<br />
laskutetaan perusmaksun sekä lehmä- ja karjamaksun kautta.<br />
Laskentakeskus perii edelleen suoraan asiakkailta oman osuutensa.<br />
Tilakäyntimaksu otetaan mukaan kattamaan matkakustannuksia.<br />
Neuvojat esittelevät uudistukset asiakkailleen loppusyksyn aikana.<br />
Pyrimme järjestämään myös asiakastilaisuuksia.<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 7
Kuvat: Ella Karttimo<br />
Konttivoimalat liitetään osaksi valtakunnan sähköverkkoa, jolloin esimerkiksi maatilalla tuotettu sähkö tasapainottaa verkkoa aikoina, kun<br />
sähkön tarve kasvaa.<br />
Energiayrittäjyys<br />
on maatilan luonteva valinta<br />
ELLA KARTTIMO<br />
Energiayrittäjyys sopii<br />
maatilan oheen luontevasti.<br />
On omaa metsää, koneet<br />
valmiina ja taito niiden<br />
käsittelyyn.<br />
Uusiutuviin energialähteisiin<br />
perustuva energiaomavaraisuus<br />
ja energian säästäminen<br />
alkoivat kiehtoa yrittäjä<br />
ja kansanedustaja Juha Sipilää<br />
1990-luvun loppupuolella, kun<br />
edessä oli oman kesämökin energialähteiden<br />
valinta. Sähköliittymälle<br />
olisi tullut hintaa peräti<br />
70 000 euroa.<br />
”Se sai miettimään, eikö energiaa<br />
voisi tehdä siellä, missä sitä<br />
käytetään ja missä myös raakaaine<br />
on lähellä.”<br />
Kesämökin pihapiiriin kohosikin<br />
pian tuulimylly inverttereineen<br />
ja akustoineen – rinnalle energiaa<br />
tuottava puulämmitys. Energiakärpäsen<br />
purema ja idean kehittely<br />
eivät tähän jääneet, vaan seuraava<br />
askel oli puukaasulla kulkeva<br />
häkäpönttöauto.<br />
Tämän jälkeen alettiinkin puhua<br />
jo kokonaisesta ekokorttelista,<br />
joka sai ensimmäiset asukkaansa<br />
Kempeleessä alkuvuodesta<br />
2010.<br />
EKOKORTTELISSA on tehty uraauurtavaa<br />
työtä, sillä se on Suomen<br />
ensimmäinen, kokonaan valtakunnan<br />
sähköverkosta irti oleva talokeskittymä.<br />
Hanke on saanut runsaasti<br />
huomiota ja muun muassa<br />
”Nettomittarointi<br />
on erinomainen<br />
tapa vauhdittaa<br />
uusiutuvan energian<br />
pientuotantoa.”<br />
Rakennusinsinöörien liitto RIL valitsi<br />
sen vuoden rakennuskohteeksi.<br />
Kymmenen omakotitalon sähkö-<br />
ja lämpöenergia tuotetaan<br />
omassa pienvoimalaitoksessa<br />
pääasiassa puuhakkeesta ja osin<br />
tuulivoimalla. Rankana ostettava<br />
polttopuu haketetaan ja kuivataan<br />
itse.<br />
”Korttelille on asetettu kolme<br />
tavoitetta. Energiaomavaraisuuden<br />
lisäksi keskeistä on energian<br />
säästäminen. Kortteli tarjoaa lisäksi<br />
Fortel Components Oy:lle<br />
ympäristön kehittää jatkotekniikkaa.”<br />
MATALAENERGIATALOISSA<br />
on tehty energiaa säästäviä valintoja,<br />
jotka näkyvät niin sähköteknisissä<br />
ratkaisuissa kuin kodinkoneissakin.<br />
”Omakotitaloissa on vesikiertoinen<br />
lattialämmitys ja sähkökiukaat<br />
kiellettyjä. Nekin lämpiävät<br />
puulla.”<br />
Hukkalämmön talteenotto on<br />
yksi avainasia ja sillä lämpiää korttelin<br />
käyttövesi. Putkissa kiertävä<br />
65-asteinen vesi on samanlämpöistä<br />
kuin hukkalämpö eli vettä<br />
ei tarvitse erikseen lämmittää.<br />
8 maaviesti 3/<strong>2011</strong>
KANNESSA<br />
Yksi ekokorttelin matalaenergiatalo<br />
kuluttaa puuta noin 20<br />
kiintokuutiota? vuodessa. Tähän<br />
on laskettu mukaan myös 15 000<br />
kilometriä ajoa sähköautolla. Ensimmäinen<br />
ekokorttelin sähköauto<br />
otetaan käyttöön lähiaikoina.<br />
Alkuvaiheen kokemukset omavaraisesta<br />
energiantuotannosta<br />
ovat olleet positiivisia. Pienvoimalan<br />
varajärjestelmänä toimiva<br />
akusto on käytössä muun muassa<br />
yöaikaan.<br />
JATKOKEHITTELYNÄ ekokorttelin<br />
pienvoimalaitoksesta syntyneessä<br />
konttivoimalassa syntyy sähköä<br />
ja lämpöä puuhakkeesta kaasuttamalla.<br />
Energiakontti toimii osana<br />
valtakunnan sähköverkkoa toisin<br />
kuin ekokortteli.<br />
Konttivoimalassa tuotettava<br />
sähkö hyödynnetään pääasiassa<br />
lähialueen rakennuksissa ja ylimääräinen<br />
sähkö syötetään sähköverkkoon.<br />
Sähköntuotannossa<br />
syntyvä hukkalämpö hyödynnetään<br />
viereisien rakennuksien ja<br />
käyttöveden lämmittämiseen sekä<br />
polttoaineena käytettävän puuhakkeen<br />
kuivaamiseen.<br />
”Ratkaisevaa on ollut <strong>Oulu</strong>n Seudun<br />
Sähkön myönteinen suhtautuminen<br />
asiaan. Sähkölain kieltämä<br />
risteävän sähköverkon rakentaminen<br />
voisi jopa kaataa tällaiset hankkeet,<br />
jos verkkoyhtiö ei ole hankkeelle myötämielinen”,<br />
Juha Sipilä sanoo.<br />
”Puu ja biokaasu ovat<br />
maatiloilla luontevia<br />
energianlähteitä.<br />
Nyt energiakulut<br />
ovat maatiloille suuri<br />
kustannus.”<br />
Tällä hetkellä merikonttiin pakattuja<br />
voimaloita on valmiina<br />
kaksi ja kolmas on parhaillaan<br />
valmistumassa. Ensi vuonna pienvoimalaitoksen<br />
ottaa käyttöön<br />
kuusi maatilaa.<br />
UUSIUTUVA energia on Juha<br />
Sipilän mielestä yksi lupaavimmista<br />
kehittyvistä toimialoista.<br />
”Puu ja biokaasu ovat maatiloilla<br />
luontevia energianlähteitä.<br />
Nyt energiakulut ovat maatiloille<br />
suuri kustannus. Sähkö halutaan<br />
vaihtaa uusiutuvaksi energiaksi,<br />
kun sähkön ja öljyn hinta nousevat<br />
ja EU:n säädökset kiristyvät.<br />
Omien energianlähteiden lisäksi<br />
tiloilla on koneet valmiina ja taito<br />
niiden käsittelyyn.”<br />
Saksassa moni tila saa merkittävän<br />
osan tuloistaan energiayrittäjyydestä,<br />
lämpiää hukkalämmöllä<br />
ja myy sähköä hyvällä hinnalla<br />
sähköverkkoon. Karjanlanta hyödynnetään<br />
energiaksi niin tehokkaasti,<br />
että raaka-aineesta on suoranainen<br />
pula.<br />
Suomessa maatilojen biokaasun<br />
käyttöä on hidastanut nykyinen<br />
syöttötariffi, joka ei suosi maatilakokoa.<br />
”Uuden hallitusohjelman mukaan<br />
nettomittarointi tutkitaan. Se olisi<br />
erinomainen tapa vauhdittaa uusiutuvan<br />
energian pientuotantoa. Sen<br />
avulla sähköntuottaja maksaa vain<br />
kulutuksen ja oman tuotantonsa<br />
erotuksen sähköyhtiölle.”<br />
Nettomittaroinnista on hyviä kokemuksia<br />
muun muassa monessa<br />
USAn osavaltiossa.<br />
”Viljelijä ovat tiukoilla, niinpä halua<br />
investointeihin ei ole niin kauan<br />
kuin ei ole varmuutta siitä, että investointi<br />
maksaa itsensä takaisin”,<br />
Juha Sipilä pohtii ja kannustaa viljelijöitä<br />
miettimään myös useamman<br />
tilan energiayhteistyötä.<br />
Puu ostetaan ekokorttelin pienvoimalaan rankoina, joista se<br />
haketetaan itse.<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 9
teema– yritys<br />
Olgan liiketoiminta<br />
palvelee koko Kainuuta<br />
SOILI HYPÉN<br />
Venäläistaustainen<br />
Olga Ivanova on asunut<br />
Suomessa 20 vuotta. Tänä<br />
aikana hän on opiskellut<br />
sekä ollut työelämässä<br />
ja yrittäjänä Suomessa<br />
ja Venäjällä. Nyt hän<br />
auttaa kainuulaisyrityksiä<br />
tavoittamaan rajantakaisia<br />
asiakkaita.<br />
Olga Ivanovalle yrittäjyyden<br />
alkutaival oli kivikkoinen.<br />
Hän toteaakin, että ulkomaalaisilla<br />
on tänä päivänä paljon<br />
paremmat mahdollisuudet yrittämiseen<br />
kuin 15 vuotta sitten.<br />
”Muualta muuttaneet kaipaavat<br />
kannustusta. Tietoa tarvitaan<br />
myös maan lainsäädännöstä, verotuksesta<br />
ja kulttuurista, koska<br />
tavat ja käytännöt ovat niin erilaisia.<br />
Ulkomaalaisissa on paljon<br />
yrittäjäpotentiaalia ja uusia, tuoreita<br />
ideoita. Mielestäni itsensä<br />
työllistäminen on arvokkaampaa<br />
kuin etuuksilla eläminen, jos siihen<br />
on pienikin mahdollisuus”,<br />
Olga sanoo.<br />
Pärjätäkseen ja maahan kotiutuakseen<br />
Olga on opiskellut useita<br />
tutkintoja. Takana on taloushallinnon<br />
ja tietojenkäsittelyn ammattitutkinnot<br />
sekä tuoreimpana tänä<br />
syksynä läpäisty oikeustradenomin<br />
tutkinto.<br />
”Seuraavaksi alan opiskella kasvatustieteitä”,<br />
hän naurahtaa.<br />
TALOUSTAANTUMAN hyvänä<br />
puolena Olga pitää sitä, että<br />
se saattaa ihmisiä yhteen ja pakottaa<br />
tiiviimpään yhteistyöhön<br />
yhteisten etujen eteen. Toimivat<br />
verkostot ovat välttämättömiä ja<br />
niiden luominen on monelle ulkomaalaiselle<br />
hidasta.<br />
”Täytyy itse olla aktiivinen ja<br />
ottaa rohkeasti yhteyttä. Yhteistyökumppaneihin<br />
on uskallettava<br />
luottaa. Yksin ei kukaan tänä päivänä<br />
pärjää”, Olga kertoo omasta<br />
kokemuksestaan.<br />
”Ulkomaalaisissa<br />
on paljon yrittäjäpotentiaalia<br />
ja uusia,<br />
tuoreita ideoita.”<br />
Olgan nykyinen yritys on mediaalalla<br />
toimiva Käännös- ja matkailupalvelut<br />
Ivanov. Yritys julkaisee<br />
venäjänkielistä ja Venäjälle jaettavaa<br />
Kainuu.ru-lehteä yhteistyössä<br />
Kotiseutu Plus -lehden kanssa lokakuusta<br />
alkaen. Lehden rinnalle<br />
luodaan Kainuu.ru-portaali.<br />
Median avulla tehdään kainuulaisille<br />
yrityksille asiakashankintaa<br />
Venäjältä. Portaali ja lehti<br />
palvelevat kaikkia toimijoita, jotka<br />
haluavat tiedottaa, tavoittaa<br />
venäläisiä ostosmatkailijoita tai<br />
luoda asiakassuhteita Venäjälle.<br />
Liiketoimintansa vahvuutena Olga<br />
pitää Venäjän lakien, lupabyro-<br />
kratian ja tullimuodollisuuksien<br />
tuntemista.<br />
”Tärkeintä on osata toimia<br />
maassa maan tavalla ja tietää oikeat<br />
kontaktit.”<br />
Kuvat: Merja Ronkainen<br />
Olga Ivanova tietää, ettei yksin kukaan pärjää, vaan toimivat verkostot<br />
ovat välttämättömiä. Monelle ulkomaalaiselle niiden luominen<br />
on hidasta.<br />
YRITTÄJÄN taipaleellaan Olga<br />
on kokenut tarvitsevansa ulkopuolista<br />
tukea ja apua. Intotalon<br />
Osuuskuntayrittäjyysvalmennus<br />
oli käänteentekevä. Hän haluaa-<br />
Maittava ja runsasenerginen<br />
uutuus robottilypsyyn<br />
Maito-Tähti 210 Robotti auttaa lypsyä<br />
Maito-Tähti 210 Robotti on uutuusrehu, jonka maittava koostumus<br />
houkuttelee lehmän robottilypsypaikalle. Lisäksi rehu vaikuttaa<br />
suoraan myös lypsävyyteen: sen avulla voi täydentää valkuaistarvetta<br />
lehmäkohtaisesti.<br />
Uutuusrehu huolehtii myös näistä:<br />
• tehostaa lehmien kiertoa robotilla (matala tärkkelystaso)<br />
• auttaa pötsiä pysymään kunnossa (sis. soodaa ja elävää hiivaa)<br />
• huolehtii sorkkien kunnosta (sis. biotiiniä ja NDF-kuitua)<br />
• ehkäisee tulehdussairauksia luonnollisella tavalla (sis. E-vitamiinia)<br />
(08) 5144 700, Utajärvi<br />
www.kinnusenmylly.fi<br />
10 maaviesti 3/<strong>2011</strong>
teema– yritys<br />
kin kiittää valmennuksesta ”Ollis”<br />
Leppästä, joka valoi häneen<br />
uskoa ja antoi potkua lähteä toteuttamaan<br />
pitkään mielessä kytenyttä<br />
liikeideaa.<br />
Kainuun ELY-keskus ohjasi Olgan<br />
edelleen ProAgia Kainuun Masvahankkeeseen,<br />
jonka kautta kartoitettiin<br />
rahoituskanavat, työstettiin<br />
liiketoimintasuunnitelmaa sekä valmisteltiin<br />
investointitukihakemus ja<br />
starttirahahakemus.<br />
Myös <strong>ProAgria</strong> Kainuun yritysneuvonnan<br />
näkökulmasta asiakaskunnan<br />
ja toimialojen kirjo<br />
on lisääntynyt. Maailman meno<br />
muuttuu koko ajan vaikeammin<br />
ennustettavaksi. Aikajänteet ovat<br />
lyhentyneet ja muutoksesta on<br />
tullut pysyvä osa yrittäjyyttä ja<br />
elämää yleensäkin. Siksi asioiden<br />
tilaa yrityksissä pitää seurata, taloutta<br />
suunnitella ja korjausliikkeitä<br />
tehdä.<br />
YRITYSNEUVOJAN työ on rinnalla<br />
kulkemista ja ratkaisujen<br />
hakemista. Yksittäisiä toimenpiteitä<br />
tärkeämpää on yrityskokonaisuuden<br />
hallitseminen. Näihin<br />
yritysjohtamiseen ja talouteen<br />
liittyviin kysymyksiin ProAgrioiden<br />
yritysneuvojat tarjoavat mielellään<br />
apuaan.<br />
Soili Hypén (vasemmalla) sanoo yritysneuvojaa yrittäjän rinnalla kulkijaksi.<br />
Hän on hakenut Olga Ivanovan kumppanina muun muassa<br />
rahoituskanavia ja työstänyt liiketoimintasuunnitelmaa.<br />
Maksutonta alkuvaiheen<br />
neuvontaa<br />
Yrittäjyyttä harkitseville ja<br />
yritystoimintansa alkuvaiheessa<br />
oleville on tarjolla<br />
maksutonta neuvontaa muun<br />
muassa Yritys-Suomi-palvelun ja<br />
<strong>ProAgria</strong> Keskusten eri hankkeiden<br />
kautta.<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuun yritysneuvojat<br />
toimivat Kainuussa maaseutuyritysten<br />
asiakasvastaavina ja ovat<br />
osa Yritys-Suomi-palveluverkostoa.<br />
He keskittyvät yritysten investointien<br />
suunnitteluun ja valmisteluun<br />
sekä auttavat rahoitusten<br />
hakemisessa. Kainuun ja Pohjois-<br />
Pohjanmaan MASVA-hankkeen<br />
kautta on mahdollista antaa asiakkaalle<br />
maksutonta neuvontaa<br />
päivän verran vuotta kohti. Lapissa<br />
ProYritys-hanke tarjoaa maksuttoman<br />
tapaamiskerran maaseudun<br />
mikroyrityksille.<br />
Yrittäminen vaatii koko ajan<br />
uusiutumista ja uusien mahdollisuuksien<br />
haarukointia samalla kun<br />
entistä toimintaa viedään eteenpäin.<br />
Myös maatiloilla mietitään<br />
vaihtoehtoisia elämisen mahdollisuuksia<br />
perinteisen maatilatalouden<br />
rinnalle. <strong>ProAgria</strong>n yritysneuvojat<br />
tulevat avuksesi miettimään<br />
ja arvioimaan ideoidesi toteuttamismahdollisuuksia.<br />
Toimivilla yrityksillä ja yritystä<br />
suunnittelevilla on mahdollisuus<br />
hakea kehittämistukea asiantuntijapalveluiden<br />
hankintaan.<br />
Kehittämistuessa avustuksen<br />
osuus on 90 prosenttia alkavalle<br />
yrittäjälle ja 50 prosenttia toimivalle<br />
yritykselle. Maaseutuyritysten<br />
asiakasvastaavat auttavat myös<br />
tässä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 11
teema– yritys<br />
Karitsasta on moneksi<br />
ANNE NÄRHILÄ<br />
<strong>ProAgria</strong> Lapin hallinnoiman<br />
Yhteistyöllä kilpailukykyä<br />
-hankekokonaisuuden lammasosio<br />
on järjestänyt ryhmäkoulutuspäiviä,<br />
opintomatkoja, messuja<br />
ja muita alan teemapäiviä.<br />
Lisäksi tarjolla on ollut tilakoulutuksia<br />
- täsmäkoulutusta tilan eri<br />
tarpeisiin asiantuntijan johdolla.<br />
Kesäajan koulutukset suunniteltiin<br />
toiminnallisiksi. Niiden tarkoituksen<br />
oli edistää karitsan kokonaisvaltaista<br />
hyödyntämistä.<br />
KARITSAN NAHKAN luonnonmukainen<br />
muokkaaminen oli aiheena<br />
kahden päivän koulutuskokonaisuudessa<br />
Tervolassa Louen<br />
maaseutuoppilaitoksessa. Päivien<br />
aikana tuli tutuksi lampaantaljan<br />
luonnonmukainen ja ekologinen<br />
käsittely muinaistekniikan artesaani<br />
Hellu Isomäen opastuksella.<br />
Raakataljat kokivat kahden<br />
päivän aikana seuraavat työvaiheet:<br />
nahkan kaapiminen, pesu<br />
ja huuhtelu, kuivatus, rasvaparkitus,<br />
kuivatus, nahkan ilmominen,<br />
liotus mäntysuopavedessä,<br />
huuhtelu, kuivatus ja nahkan pehmentäminen.<br />
Kurssien osallistujat innostuivat<br />
karitsan ja lampaan raakamateriaalin<br />
hyödyntämisestä myös omas-<br />
Liekitetyt munuaiset oli yksi karitsaruokakoulutuksen herkuista.<br />
sa toiminnassaan. Koulutuspäivät<br />
järjestettiin yhteistyössä Peräpohjolan<br />
kehitys ry:n Arctic Label 2<br />
- Jokivarsilta markkinoille -hankkeen<br />
kanssa.<br />
KARITSAN LUU käsityömateriaalina<br />
oli Rovaniemellä Johannes<br />
Laurin Käsityötalolla pidetyn koulutuksen<br />
aiheena. Päivän aikana<br />
muinaistekniikan artesaani Hellu<br />
Isomäki esitteli luun mahdollisuuksia<br />
koruvalmistuksessa.<br />
Tuotekehityksessä hyödynnetään<br />
karitsan kinnerluut, joiden<br />
työvaiheet ovat seuraavat: luiden<br />
nylkeminen, sahaaminen, luuytimen<br />
poisto, pesu, keittäminen,<br />
sahaaminen pienempiin osiin, hiominen,<br />
värjääminen, hiominen ja<br />
haluttaessa vielä puleeraus.<br />
Luiden värjäysmateriaaleina<br />
käytettiin voikukkaa, nokkosta,<br />
sipulia ja verihelttaseitikkiä. Kauniinvärisistä<br />
koruluista kurssilaiset<br />
työstivät oman korva-, rinta- tai<br />
kaulakorun.<br />
KARITSARUOKIA eri ruhonosista<br />
arkeen ja juhlaan syntyi heinäkuun<br />
lopussa ruokakoulutuspäivillä MeriLapin<br />
Lomassa Torniossa ja Uitonpirtillä<br />
Kemijärvellä.<br />
Päivien opettajana toimi keittiömestari<br />
Irja Wüstefeld. Raakaaineena<br />
käytettiin Lapin erikoistuotteeksi<br />
kehitettyä Meri-Lapin<br />
Karitsaa, jonka asiakaslähtöisen<br />
verkostoyhteistyön rakentamisessa<br />
hän on ollut yhtenä avainhenkilönä.<br />
Päivän aikana valmistui seesaminsiemenillä<br />
leivitettyä karitsanmaksaa,<br />
karitsaribsejä, munuaisvartaita,<br />
erilaisia jauhelihapihvejä<br />
ja paahtopaistia. Lisäksi kurssilaiset<br />
valmistivat uunissa haudutettua<br />
ja yrttiöljyllä maustettua karitsan<br />
laparullaa, karitsanniskaa<br />
padassa, karitsanliha-raparperikeittoa,<br />
liekitettyjä munuaisia,<br />
karitsa-kaalikääryleitä, karitsan<br />
kieltä salaattipedillä sekä tietenkin<br />
rosvopaistia.<br />
Lisäkkeinä nautittiin oman alueen<br />
kauden kasviksia ja ohrahelmisalaattia.<br />
Kurssilaiset saivat<br />
myös mukaansa reseptilehtisen,<br />
jonka ohjeita jokainen voi soveltaa<br />
kotikeittiössään.<br />
Anne Närhilä toimii<br />
hankevastaavana <strong>ProAgria</strong><br />
Lapin Yhteistyöllä kilpailukykyä<br />
-hankekokonaisuuden<br />
lammasosiossa.<br />
-<br />
Nuorkarjahavaintopäiviä<br />
to 29.9. Yli-Iissä Katri ja Tommi Keskikallion tilalla<br />
pe 4.11. Lohtajalla Marita ja Seppo Karhulan tilalla<br />
to 17.11. Kalajoella Marja-Leena ja Esa Rahjan tilalla<br />
klo 10-11.30 Nuorkarjahavaintoja® - keskustelua ja<br />
pohdintaa vasikan tiestä terveeksi ja kestäväksi lypsylehmäksi<br />
klo 11.30-12.30 Käytännön havainnointia poikima- ja<br />
vasikkaosastolla<br />
klo 12.30-13.30 Käytännön havainnointia hieho-osastolla<br />
klo 13.30-15 Kahvitauko ja havaintojen yhteenveto<br />
Kouluttajana kotieläinagrologi Tiina Karlström, <strong>ProAgria</strong><br />
<strong>Oulu</strong>. Osallistumismaksu 110 euroa + alv 23 % / henkilö.<br />
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Yli-Iin päivä, Tiina Karlström, 040<br />
513 3241, tiina.karlstrom@proagria.fi; Lohtajan ja Kalajoen<br />
päivät, Sari Hihnala, 0400 974 165, sari.hihnala@proagria.fi<br />
www.proagriaoulu.fi<br />
Välitilinpäätös kuuluu syksyyn<br />
Yrityksen välitilinpäätös tuo ryhtiä loppuvuoden tulojen ja<br />
menojen hallintaan. Se päivittää kirjanpidon ajan tasalle ja<br />
arvioi loppuvuoden tulot ja menot. Näin voidaan laskea ennakoitu<br />
verotettavan tulon määrä.<br />
Välitilinpäätöksellä tuotettua tietoa ja aineistoa voidaan käyttää<br />
lähtötietoina yrityksen toiminnan ja talouden analysoinnissa<br />
ja seurannassa. Sen pohjalta voidaan luoda tilan tulevan<br />
vuoden talousarvio, jotta usein syksyyn painottuvat tulot<br />
saadaan jaksotettua koko vuodelle.<br />
Lisätietoa välitilinpäätöksestä ja sen tekemisestä antavat<br />
<strong>ProAgria</strong>n neuvojat.<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuu, Osmo Tiikkainen, 0400 286 786<br />
<strong>ProAgria</strong> Lappi, Erkki Juntunen, 040 836 7644<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, Antti Harjunen, 0400 285 291<br />
www.proagria.fi<br />
12 maaviesti 3/<strong>2011</strong>
teema – yritys<br />
Johannes Vallivaara ja muut <strong>ProAgria</strong>n neuvojat auttavat uusia<br />
ja jo toimivia yrityksiä siirtämään tavoitteet ja suunnitelmat käytäntöön.<br />
Maaseutuyrityksen<br />
menestys palkitsee<br />
Tässä numerossa<br />
kysymyksiin vastaa <strong>ProAgria</strong><br />
Lapin yritysasiantuntija<br />
Johannes Vallivaara,<br />
joka aloitti uudessa työssään<br />
kesän alussa.<br />
Millainen on koulutusja<br />
työtaustasi?<br />
Olen suorittanut alemman korkeakoulututkinnon<br />
pääaineena<br />
johtaminen ja pitkänä sivuaineena<br />
laskentatoimi. Ylemmästä<br />
korkeakoulututkinnosta puuttuu<br />
se kuuluisa gradu, joka on<br />
valmistumassa tämän vuoden<br />
puolella. Ammatillisia valmiuksia<br />
on lisännyt yritystutkijan auktorisointitutkinto,<br />
ja paraikaa<br />
olen yritysneuvojan valmennusohjelmassa.<br />
Nuoruuden kesät menivät<br />
pääasiassa kuljetuspuolen eri<br />
tehtävissä - ensin apumiehenä<br />
ja ajokortin jälkeen niin taksin,<br />
kuorma-auton kuin linja-autonkin<br />
kuljettajana. Kokopäiväiset<br />
toimistotyöt aloitin TE-keskuksessa<br />
rahoituspuolen avustavissa<br />
tehtävissä, joista siirryin pian<br />
viestintään. Erityisesti sähköinen<br />
viestintä työllisti minua muutamia<br />
vuosia ennen siirtymistä rahoituksen<br />
asiantuntijatehtäviin.<br />
Ennen <strong>ProAgria</strong> Lappia toimin<br />
ELY-keskuksessa kolmisen vuotta<br />
yritysasiantuntijan nimikkeellä<br />
EAKR-kehittämisavustuksen<br />
esittelijänä.<br />
Mitä teet <strong>ProAgria</strong> Lapissa?<br />
Yritysneuvojan tehtävänä on auttaa<br />
yritystoiminnasta kiinnostuneita<br />
henkilöitä selvittämään yritysideansa<br />
toimivuus käytännössä<br />
ja jo toimivia yrityksiä kehittämään<br />
liiketoimintaansa. Manner-Suomen<br />
Maaseuturahaston<br />
rahoittaman ProYritys-hankkeen<br />
kautta voimme tarjota maksuttoman<br />
tapaamiskerran lappilaisille<br />
kaupunkikeskusten ulkopuolisille<br />
mikroyrityksille. Tapaaminen<br />
voi sisältää liikeidean arviointia,<br />
liiketoimintasuunnitelman ja liiketoiminnan<br />
käynnistämisen ohjausta,<br />
rahoitusvaihtoehtojen<br />
läpikäymistä, yrityksen nykytilaanalyysin,<br />
kehittämistarpeiden<br />
tunnistamista sekä asiantuntijaja<br />
muihin kehittämisprosesseihin<br />
ohjaamista.<br />
Missä työskentelet?<br />
Toimin entisen Lapin läänin alueella.<br />
Toimialue on laaja, joten<br />
matkustuspäiviä tulee aika paljon.<br />
Toimipaikkani on Rovaniemi, jossa<br />
myös asun. Selkeää toimialue- tai<br />
toimialajakoa ei yritysneuvojiemme<br />
kesken ole, mutta asiakkuudet<br />
ovat pitkälti jakautuneet siten, että<br />
liikun Pohjois-Lapissa ja Rovaniemen<br />
seudulla.<br />
Millainen on tyypillinen<br />
työpäiväsi?<br />
Työpäivä alkaa aamulla kahdeksan<br />
maissa sähköpostien läpikäymisellä.<br />
Asiakastapaamisia<br />
pyrin päivän aikana hoitamaan<br />
yhdestä kolmeen riippuen siitä,<br />
missä päin olen ja miten aikataulullisesti<br />
on järkevää. Reissupäivät<br />
ovat pitkiä ja kotiinpaluu<br />
on yleensä virka-ajan ulkopuolella,<br />
samoin meno.<br />
Yritysneuvonnan asiakkuudet<br />
painottuvat pitkälti matkailu-,<br />
elintarvike-, luonnontuote- ja<br />
käsityöalaan sekä kotimaiseen<br />
energiaan. Asiakas ottaa yleensä<br />
meihin yhteyttä tai saamme<br />
yhteistyöverkostomme kautta<br />
tiedon hänen tarpeestaan.<br />
Käymme puhelimessa asiaa lyhyesti<br />
läpi, jonka jälkeen asiakas<br />
laittaa ajatuksiaan paperille. Jo<br />
toimiva yrittäjä toimittaa tarvittavia<br />
tietoja. Samalla sovimme<br />
tapaamisen ajan ja tavoitteet.<br />
Sen tuloksena saamme yhdessä<br />
luotua arvion liiketoiminnan<br />
tai kehittämistoimien kannattavuudesta<br />
sekä suunnitelman,<br />
kuinka edetä.<br />
Ajankohtaista juuri nyt?<br />
Sukupolvenvaihdoksiin valmistautuminen,<br />
maailmantalouden<br />
epävarmuuden vaikutukset rahoituksen<br />
saatavuuteen ja yritysten<br />
kannattavuudesta huolehtiminen.<br />
Tekijä esiin -palsta tekee tutuksi <strong>ProAgria</strong>n asiantuntijoita<br />
Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.<br />
Mikä on työssäsi<br />
haastavinta?<br />
Haastavinta on ainakin näin<br />
alkuun ollut se, että jokainen<br />
tapaus ja asiakas ovat erilaisia.<br />
Edellisessä työssäni toimin<br />
isompien ja jo vuosia toimineiden<br />
yritysten parissa. Nyt olen<br />
päässyt näkemään kaupunkien<br />
ulkopuolella toimivien pienten<br />
yritysten arkea. On myös ollut<br />
palkitsevaa päästä osaltaan<br />
auttamaan yrittäjiä eteenpäin<br />
ja nähdä mitä mahdollisuuksia<br />
maaseutu tarjoaa.<br />
Terveiset lappilaisille<br />
yrityksille<br />
Kysyvä ei tieltä eksy. Jos mielessä<br />
on liiketoiminnan aloittaminen<br />
tai kehittäminen, kannattaa olla<br />
yhteydessä yritysneuvojiin. Rahoitus<br />
ei koskaan ole ongelma,<br />
jos kehittämistoimenpiteet ovat<br />
järkeviä ja tarpeellisia.<br />
Miten nollaat ajatuksesi<br />
työpäivän jälkeen?<br />
Vaikka nautin työstäni, pidän<br />
sitä kuitenkin vain työnä. Pystyn<br />
nollaamaan ajatukseni hyvinkin<br />
helposti. Kun sulkee työhuoneen<br />
oven, ajatukset on jo<br />
suunnattu vapaa-aikaan. Töiden<br />
vastapainona on liikunnallisia<br />
harrastuksia ja jonkin verran<br />
myös kulttuuria.<br />
Asiantuntija auttaa alkuun<br />
• Yrittäminen on nimensä mukaisesti<br />
yrittämistä, se ei ole rakettitiedettä.<br />
• Käytä asiantuntijoita liiketoiminnan<br />
suunnittelun alkuvaiheessa. Se voi estää<br />
pahimmat lapsukset.<br />
• Asiakas, asiakas, asiakas – sieltä se<br />
kassavirta muodostuu!<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 13<br />
Tekijä esiin
viesti<br />
Maaviesti 4/<strong>2011</strong> ilmestyy 21.11.<br />
Aineistot 28.10. mennessä<br />
ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT<br />
Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia<br />
koko Pohjois-suomen alueelta.<br />
Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh. 040-724 6213, k. 08-272 413<br />
<strong>Oulu</strong>n Hankintakeskus Haataja Sakari p. 0400-171 611<br />
<strong>Oulu</strong>nseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, 90400 <strong>Oulu</strong><br />
Savo-Karjalan Liha Oy, www.savokarjalanliha.fi<br />
Tilaa viljavuustutkimus<br />
VIPU-kartoilta paikantaen<br />
www.viljavuuspalvelu.fi<br />
TILAUSLAARI<br />
Näytteet kartalta<br />
paikantaen;<br />
> tulokset<br />
Näyte:1<br />
sähköisillä<br />
VIPU-viljavuuskartoilla!<br />
5320034415<br />
Lohkorajat<br />
Prov:6<br />
Teemakartat<br />
Näyte:2<br />
Näytteet<br />
Happamuus<br />
Kalsium<br />
5320034718<br />
Fosfori<br />
5320034516<br />
Kalium<br />
Näyte:3 Näyte:5<br />
Magnesium<br />
Rikki<br />
Boori<br />
Kupari<br />
5320034617<br />
Mangaani<br />
Näyte:4<br />
Sinkki<br />
Kalkitussuositus<br />
UUDET TEEMA-<br />
KARTAT AVATTU<br />
TULOSLAARI<br />
VIPU-kartta<br />
<br />
VIPU-VILJAVUUSKARTAT<br />
Nopealiukoiset Agro-lannoitteet<br />
Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat<br />
tutkitusti parhaan tuoton pellostasi.<br />
Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus<br />
on aina ollut kunnia-asiamme.<br />
Pyydä lannoitetarjous!<br />
Testivoittaja<br />
CEMAGRO OY<br />
Kasteninkatu 2, 08150 Lohja<br />
Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548<br />
www.cemagro.fi<br />
www<br />
cemagro.fi<br />
14 maaviesti 3/<strong>2011</strong>
teema – yritys<br />
Laatuheinää hevosille<br />
ELLA KARTTIMO<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n<br />
HevosAgro-hanke virittelee<br />
laatuheinärenkaan<br />
perustamista Pohjois-<br />
Pohjanmaalle. Toimiva<br />
heinärengas toisi<br />
markkinointikanavan<br />
heinäntuottajille ja takaisi<br />
laadukkaan heinän hevosen<br />
omistajille.<br />
Hyvä heinä on hevosen ruokinnan<br />
perusta. Sen laatu<br />
vaikuttaa ratkaisevasti hevosen<br />
terveyteen ja suorituksiin. Laatuheinästä<br />
on vuodesta toiseen ollut<br />
alitarjontaa. Hevosheinäntuotanto<br />
tarjoaisi mahdollisuuksia erityisesti<br />
taajamien lähiseudun viljelijöille.<br />
”Ongelmana on usein verkostojen<br />
puute. Heinäntuottajat ovat<br />
maalla ja hevoset omistajineen<br />
taajamissa, eivätkä ostaja ja myyjä<br />
aina löydä toisiaan. Laatuheinärengas<br />
on yksi malli luoda verkostoja”,<br />
projektipäällikkö Heini<br />
Iinatti sanoo.<br />
Heinärenkaan tavoitteena on<br />
heinäntuotannon laadun kehittäminen.<br />
Tässä avainasioita ovat laatukoulutus,<br />
tuotantomenetelmien<br />
parantaminen sekä yhteistyön<br />
lisääminen sidosryhmiin, toisiin<br />
viljelijöihin ja asiakkaisiin.<br />
Toimivia laatuheinärenkaita<br />
on eri puolilla Suomea jo useita.<br />
Renkaan jäsenet tuottavat nimenomaan<br />
hevosille viljeltyä heinää ja<br />
säilöheinää. Asiakkaina on talleja<br />
ja hevosen omistajia, joilla on<br />
halu ruokkia hevosia oikein niille<br />
sopivilla rehuilla sekä taata hyvälaatuinen<br />
heinä koko ruokintakaudelle.<br />
HEVOSHEINÄÄ vuodesta 1998<br />
Muhoksen Kylmälänkylässä tuottanut<br />
Mika Kukkohovi on mukana<br />
vapaamuotoisessa hevosheinäntuottajien<br />
porukassa.<br />
”Kyse on ennen kaikkea toisilta<br />
kyselemisessä ja oppimisessa.<br />
Kaikkien ei tarvitse kokeilla samoja<br />
asioita itse.”<br />
Rantalan tilalla toimii yksityistalli,<br />
joka tarjoaa ratsastustunteja<br />
pienryhmissä ja kasvattaa suomalaisia<br />
puoliverisiä FWB-hevosia.<br />
Tila tuottaa ja myy latokuivattua<br />
tai pyöröpaaliheinää. Heinäntuotannosta<br />
tilalla on auditoitu<br />
laatukäsikirja. Heinistä teetetään<br />
analyysit, joiden tulokset asiakas<br />
saa mukaansa.<br />
Mika Kukkohovin mielestä heinärengas<br />
tuo varmuutta ja jatkuvuutta<br />
sekä tuottajan että asiakkaan<br />
arkeen.<br />
Arja Rautakoski<br />
Muhoksen Kylmälänkylässä hevosheinää viljelevän Mika Kukkohovin<br />
mielestä heinärengas tuo varmuutta ja jatkuvuutta sekä viljelijälle<br />
että asiakkaalle.<br />
”Voisi melkein sanoa, että laatuheinärengas<br />
on tehnyt tehtävänsä,<br />
kun tuottaja ja asiakas ovat<br />
kohdanneet ja yhteistyösuhde<br />
syntynyt.”<br />
Rantalan tilan asiakkaat ovat<br />
ravi- ja ratsastusyrityksiä ja harrastajia<br />
<strong>Oulu</strong>n seudulta - osa jo<br />
10 vuoden takaa.<br />
Lisätiedot: <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />
HevosAgro-hanke, Heini Iinatti, 040<br />
555 1674, heini.iinatti@proagria.fi,<br />
www.proagriaoulu.fi/hevosagro<br />
Navettarakentajien koulutus jatkuu<br />
ESA HEIKKINEN<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuun<br />
Maaseuturakentamisen<br />
koulutushanke on saanut<br />
jatkoaikaa ja rahoituksen<br />
vuoden 2014 loppuun<br />
saakka.<br />
Kainuun ELY-keskuksen rahoittama<br />
MARA 2 on jatkoa<br />
vuodesta 2008 toteutetulle<br />
hankkeelle, joka on järjestänyt<br />
maaseudun tuotantorakennusinvestointeja<br />
suunnitteleville tiloille<br />
koulutusta ja opintomatkoja.<br />
Hanke on ollut investoinnin<br />
suunnitteluvaiheessa rakentajien<br />
tukena ja koonnut yhteen asiantuntijoita<br />
onnistuneen lopputuloksen<br />
saavuttamiseksi. <strong>ProAgria</strong>n<br />
yhteistyökumppaneina ja kouluttajina<br />
jatkavat edelleen Maveplan<br />
Oy, meijereiden asiantuntijat,<br />
eläinlääkärit sekä muut asiantuntijat<br />
ja tutkijat.<br />
Hankkeen päätoiminta-alueena<br />
on Kainuu, mutta yleisiin koulutustilaisuuksiin<br />
voi osallistua myös<br />
muualta kuin Kainuusta.<br />
Tätä on tarjolla!<br />
MAASEUDUN elinvoiman turvaaminen<br />
Kainuussa edellyttää<br />
sekä sukupolvenvaihdoksia että<br />
maaseutuyritysten investointeja.<br />
Jokainen investoiva yritys jatkaa<br />
toimintaansa ja säilyttää työpaikkoja<br />
maatiloilla, maaseudulla ja<br />
koko elintarvikeketjussa.<br />
Investointien työllisyysvaikutukset<br />
myös rakentamisen aikana ovat<br />
merkittävät: tutkimusten mukaan<br />
17 henkilötyövuotta miljoonan euron<br />
investointia kohti. Erityisesti<br />
lypsykarjatilojen investoinnit ovat<br />
nykyisin mittavia ja vaativat yrittäjältä<br />
hyviä valmiuksia.<br />
KOULUTUSHANKKEELLA on<br />
kolme päätavoitetta.<br />
Koulutuksella, yrityskohtaisella<br />
tiimivalmennuksella ja aiempien<br />
rakennusinvestointien kokemuksia<br />
hyödyntäen parannetaan yrittäjien<br />
valmiuksia toteuttaa onnistunut<br />
hanke.<br />
Yleisenä tavoitteena on edistää<br />
tuotantorakennusten toiminnallista<br />
tarkoituksenmukaisuutta,<br />
tuotantoeläinten hyvinvointia, investointien<br />
talouden hallintaa ja<br />
uusien tuotantotilojen tehokasta<br />
käyttöön ottoa.<br />
Hanke parantaa myös rakennettua<br />
maaseutuympäristöä ja<br />
säilyttää rakennuskulttuuria sekä<br />
edistää puurakentamisen ja perinteisten<br />
rakennusmenetelmien<br />
osaamista.<br />
Lisätiedot: <strong>ProAgria</strong> Kainuu,<br />
projektipäällikkö Esa Heikkinen,<br />
puh. 040 725 0478,<br />
esa.heikkinen@proagria.fi<br />
· Yrityskohtainen koulutus, ohjaus ja esiselvitykset – investoinnin alkukartoitus tilalla<br />
· Yrityskohtainen esisuunnittelu ja tiimikoulutus – asiantuntijaryhmän yhteistyö<br />
· Tuotantorakennuksen käyttöön otto – tuotannon käynnistysvaiheen ongelmat<br />
· Yleiset koulutustilaisuudet ajankohtaisista aiheista – toiminnallisuus, hyvinvointi, rakenteet<br />
· Opintomatkat Kainuussa, kotimaassa ja ulkomailla – navettaretket, näyttelyt<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 15
maito<br />
KarjaKompassilla<br />
uutta suuntaa ruokintaan<br />
KarjaKompassi on <strong>ProAgria</strong>n<br />
uusi palvelu maitotilojen<br />
ruokinnanohjaukseen. Kun<br />
aiemmin laskettiin energian<br />
ja valkuaisen tarve ennalta<br />
määrätyn maitotuotoksen<br />
perusteella, nyt arvioidaan<br />
maitotuotos lehmien syönnin<br />
perusteella. Karjalle annetaan<br />
lupa tuottaa.<br />
KarjaKompassi säätää lehmien<br />
ruokinnan tuottavaksi ja<br />
kustannustehokkaaksi rehujen<br />
määrät, hinnat ja laadun huomioon<br />
ottaen. Se auttaa varmistamaan,<br />
että suunniteltu ruokinta<br />
toteutuu reaaliaikaisesti.<br />
”KarjaKompassin perustana<br />
on suomalainen kotieläintutkimus:<br />
mittava ja monivuotinen<br />
rehuarvotyö sekä lypsylehmien<br />
rehujen syönnin, sulatuksen ja<br />
maidontuotantovasteiden mallinnus.<br />
KarjaKompassi jalkauttaa<br />
tutkimustulokset maidontuottajien<br />
käyttöön”, KarjaKompassin<br />
projektipäällikkö Virva Hallivuori<br />
<strong>ProAgria</strong> Keskusten liitosta sanoo.<br />
Rehujen laatu ja määrät vaihtelevat<br />
vuosi- ja eräkohtaisesti.<br />
Niiden kohdistaminen eri eläinryhmille<br />
tuottavimmin edellyttää<br />
tietoa rehuista ja eläinten tarpeista<br />
eri tuotos- ja ikävaiheissa.<br />
Ruokinnan onnistumisen tarkastelu<br />
karjan kuntoa, syötyjä rehumääriä<br />
ja maitotuotosta vertailemalla<br />
antaa kuvan tulevan<br />
ruokinnan reunaehdoista.<br />
Viime talvena maidontuottajille<br />
tuli tutuksi ruokinnan seurantaan<br />
kuuluva päivälaskelma, jonka avulla<br />
voidaan arvioida, ovatko ruokinta<br />
ja rehustus kohdallaan. Sen<br />
”KarjaKompassi on<br />
uusi tapa yhdistää<br />
kannattavasti<br />
maidontuotanto,<br />
kasvinviljely ja talous.”<br />
tietoihin perustuu tänä syksynä<br />
käyttöön otettu ruokinnan suunnittelupalvelu.<br />
Nämä kaksi palvelua<br />
yhdessä muodostavat ruokinnan<br />
ohjaus -kokonaisuuden.<br />
OPTIMOINNIN perusteeksi valitaan<br />
useimmiten maitotuotoksen<br />
ja rehukustannusten erotus.<br />
Tavoitteina voi olla myös korkea<br />
maitotuotos ja valkuaispitoisuus,<br />
alhainen rehukustannus tai alhaiset<br />
typpi- ja fosforipäästöt.<br />
KarjaKompassin ruokinnan<br />
ohjauspalvelu taipuu jokaiseen<br />
tavoitteeseen ja optimointeja voi<br />
tehdä useasta näkökulmasta.<br />
Taloudellisen optimoinnin avulla<br />
voidaan ottaa huomioon ruokinnan<br />
muutosten taloudelliset<br />
vaikutukset maidon määrän ja<br />
koostumusten muutosten kautta.<br />
Tuotantopanosten ja tuotteiden<br />
nopeat hintamuutokset saadaan<br />
myös hallintaan optimointivaihtoehtojen<br />
avulla.<br />
”KarjaKompassi kytkeytyy entistä<br />
jouhevammin rehuntuotantoon<br />
ja talouteen. Palvelukokonaisuus<br />
tuo asiantuntijat tulosten analysointiin,<br />
ennusteiden laadintaan<br />
sekä suunnitteluun ja seurantaan”,<br />
Virva Hallivuori lisää.<br />
Lisätietoa: www.proagria.fi ><br />
<strong>ProAgria</strong> Maito.<br />
Gallup<br />
Aikaa navettaan ja pellolle<br />
Asiakastapaamiset ovat entistä tiiviimpää<br />
tulosten analysointia, käytännön<br />
neuvontaa navetassa ja rehuntuotannon<br />
tarkastelua pelloilla. Toimistolla valmisteltu<br />
tilakäynti vapauttaa aikaa keskusteluun<br />
ja tulosten tulkintaan. Tätä mieltä ovat kolme<br />
maitotilaneuvojaa, jotka vastasivat gallupissa<br />
seuraaviin kysymyksiin:<br />
1. Miten KarjaKompassi muuttaa<br />
neuvojan työtä?<br />
2. Mitä uutta KarjaKompassi<br />
tuo maitotilalle?<br />
3. Miten maitotila saa palvelusta<br />
irti parhaan hyödyn?<br />
Maitotilaneuvoja<br />
Maire Pikkarainen,<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />
1. Rutiineja tehdään toimistolla<br />
ja tilakäynnillä<br />
keskitytään varsinaiseen<br />
neuvontaan. Talous- ja<br />
kasvinviljelyneuvojat löytävät<br />
tarvittaessa karjan<br />
tuotos- ja ruokintatietoja helposti internetistä.<br />
16 maaviesti 3/<strong>2011</strong><br />
2. Tilan tulosten ja uusimman tutkimustiedon<br />
entistä parempaa ja nopeampaa<br />
hyödyntämistä ruokinnan suunnittelussa.<br />
Internetissä päivitettävät laskelmat ovat välittömästi<br />
tilan käytettävissä, vaikka ne tehtäisiin<br />
toimistolla.<br />
3. Lähettämällä pyydetyt tiedot neuvojalle ennen<br />
neuvontakäyntiä sähköpostilla tai puhelimella.<br />
Molemminpuolinen valmistautuminen<br />
neuvontakäyntiin nopeuttaa työtä.<br />
Maire Pikkarainen on yksi <strong>ProAgria</strong>n ruokinnansuunnitteluohjelman<br />
kouluttajista.<br />
Kotieläinneuvonnan<br />
vastaava Kaisu Risto,<br />
<strong>ProAgria</strong> Lappi<br />
1. Enemmän etätyötä ja<br />
tiiviimpää yhteydenpitoa<br />
tilalle. Tilakäynti ei tuherru<br />
tietojen tallennukseen, kun<br />
nettiyhteydet ovat monessa<br />
paikassa huonot.<br />
2. Tulosteissa näkyvät myös eurot. Voidaan<br />
vertailla, miten eri rehut vaikuttavat rahana.<br />
3. Oikeat ja ajantasaiset tiedot antavat parhaat<br />
lähtökohdat laskelmille. Mikä tärkeintä<br />
- kotoisten rehujen analyysit nousevat nyt tosi<br />
tärkeään asemaan ruokinnan suunnittelussa<br />
ja optimoinnissa.<br />
Maitotilakehittäjä<br />
Minna Tanner,<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuu<br />
1. Asiakaskäyntiin valmistaudutaan<br />
entistä paremmin<br />
ja tilalle mennään<br />
valmiiden tulosten<br />
kanssa. Analysointiin,<br />
ruokinnan onnistumisen<br />
seurantaan ja eläinten hyvinvointiin tarkasteluun<br />
tilalla jää enemmän aikaa. Netissä<br />
toimiva KarjaKompassi helpottaa neuvojien<br />
yhteistyötä.<br />
2. Toivottavasti entistä tiiviimpää yhteistyötä<br />
asiakkaan ja neuvojan välillä. Uudennäköisiä<br />
tulosteita ja uutta ajattelua lehmien ruokintaan.<br />
3. Toimittamalla sovitut etukäteistiedot<br />
neuvojalle. Neuvontakäynnillä voidaan näin<br />
keskittyä enemmän oleelliseen esimerkiksi<br />
navetassa.
MAITO<br />
Keskituotos lähenee 9 000 kiloa<br />
<strong>ProAgria</strong>n tietopankkien<br />
mukaan karjojen<br />
keskituotos jatkaa<br />
kasvuaan ja on nyt koko<br />
maassa 8 886 kiloa.<br />
<strong>Oulu</strong>n ja Kainuun<br />
keskituotokset olivat<br />
lähes 9 000 kiloa -<br />
<strong>ProAgria</strong> Lapin alueella<br />
jo 9 336 kiloa.<br />
Keskituotoksen nousu näkyi<br />
elinikäistuotoksen nousuna.<br />
Elossa olevien elinikäistuotos<br />
oli keskimäärin 18 431 kiloa ja<br />
poistettujen 24 704 kiloa.<br />
<strong>ProAgria</strong>n tuotosseurantakarjojen<br />
koko kasvoi koko maassa<br />
keskimäärin 1,4 lehmällä. Lapissa<br />
oli sama tahti ja Pohjois-Pohjanmaalla<br />
1,3 lehmää. Kainuussa<br />
kasvu oli isojen navettainvestointien<br />
ansiosta vauhdikkainta: karjakoko<br />
kasvoi siellä keskimäärin<br />
kahdella lehmällä.<br />
Koko maan maitotiloista tuotosseurantaan<br />
kuului 72 prosenttia<br />
ja yli 50 lehmän karjoista 95<br />
prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan<br />
maitotiloista tuotosseurantaan<br />
kuului 67,2 prosenttia, Kainuussa<br />
66 prosenttia ja Lapissa x prosenttia.<br />
”Tuotosseurantaan kuuluminen<br />
auttaa tiloja seuraamaan ruokinnan<br />
onnistumista ja hallitsemaan<br />
utareterveyttä. Maidon laatuun<br />
liittyvät ongelmat ja ruokinnan<br />
puutteet tuntuvat suoraan tuottajan<br />
tilissä”, <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n<br />
kotieläinagronomi Virpi Huotari<br />
sanoo.<br />
Tavoitteena<br />
kestävä lehmä<br />
Lehmien valtakunnallinen keskipoikimakertojen<br />
määrä pysyi edellisvuoden<br />
tasolla 2,33. Lehmien<br />
keskimääräinen poistoikä on tällä<br />
hetkellä viisi vuotta.<br />
”Toivottavasti poistoikä nousee<br />
tulevaisuudessa. Jos lehmiä<br />
pidetään kauemmin, saadaan<br />
enemmän maitoa, koska parhaat<br />
keskituotokset saavutetaan vasta<br />
neljännellä ja viidennellä lypsykaudella”,<br />
Virpi Huotari lisää.<br />
Leea ja Mikko Sangin maitotilalla<br />
Limingassa vietettiin kesällä tuplajuhlia,<br />
kun 11-vuotias Oona ja 12-<br />
vuotias Noppa kohosivat lypsykarjasta<br />
satatonnareiden kastiin.<br />
”Näillä lehmillä kaikki keskeiset osaalueet<br />
ovat naksahtaneet kohdalleen:<br />
ruokinta, hyvä eläinaines ja terveys”,<br />
Leea sanoo.<br />
Vaikka isäntäväki hoitaakin karjaansa<br />
johdonmukaisesti ja hyödyntää<br />
maitotilaneuvonnan mahdollisuudet,<br />
tarvitaan emännän mukaan vielä yksi<br />
tärkeä - hyvä tuuri.<br />
Lisätiedot:<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuu,<br />
Minna Tanner, 040 572 3197,<br />
minna.tanner@proagria.fi<br />
<strong>ProAgria</strong> Lappi,<br />
Kaisu Risto, 040 526 9868,<br />
kaisu.risto@proagria.fi<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />
Virpi Huotari, 0400 786 933,<br />
virpi.huotari@proagria.fi.<br />
TUOTOSTILASTOT 2010<br />
Kainuu Lappi <strong>Oulu</strong> Koko maa<br />
2009/2010 2009/2010 2009/2010 2009/2010<br />
Tiloja 249/231 396/379 985/952 8235/7830<br />
Keskilehmäluku 24,8/26,8 22,8/24,2 26,9/28,3 27,8/29,2<br />
Lehmiä 6134/6194 9056/9171 26458/26934 228838/228346<br />
Keskituotos, kg 8871/8988 9336/9316 8940/8948 8840/8886<br />
Valkuaisprosentti 3,35/3,35 3,39/3,42 3,43/3,42 3,43/3,43<br />
Rasvaprosentti 4,08/4,08 4,00/4,07 4,09/4,1 4,16/4,19<br />
Solut, 1000 kpl 151/156 165/169 162/166 174/178<br />
Elopaino, kg 586/590 600/603 599/608 592/598<br />
Keskipoikimakerta 2,45/2,45 2,28/2,30 2,35/2,33 2,33/2,33<br />
Elossa olevien<br />
elinikäistuotos, kg 19072/19337 19125/19580 18549/18660 18209/18431<br />
On aika tutkia säilörehun laatu<br />
Optimaalisen ja edullisen<br />
ruokinnan järjestämiseen<br />
tarvitaan aina rehuanalyysi.<br />
Säilörehuanalyysi selvittää<br />
rehun säilöntälaadun, sulavuuden<br />
ja koostumuksen.<br />
Rehuanalyysin tuloksia hyödyntäen<br />
voi 50 lehmän karjassa<br />
säästää rehukustannuksia kymmeniä<br />
tuhansia euroja vuodessa.<br />
Rehuanalyysin avulla on mahdol-<br />
lista kehittää nurmen viljelyä, korjuuta<br />
ja säilöntätekniikkaa.<br />
<strong>ProAgria</strong>n rehunäytteenottopalvelun<br />
avulla saat käyttöösi<br />
• nopean ja helpon tavan ottaa<br />
rehunäytteet<br />
• asiantuntevan näytteenottajan<br />
• nykyaikaiset näytteenottovälineet<br />
• akkuporakäyttöisellä kairalla vaivattomasti<br />
edustavat näytteet<br />
• valmis näytepussi saatekortti<br />
täytettynä suoraan maitoauton<br />
vietäväksi<br />
• tulokset ovat nopeasti hyödynnettävissä<br />
KarjaKompassin ruokinnansuunnittelussa<br />
ja -seurannassa<br />
Lisätietoa antavat <strong>ProAgria</strong> Kainuun,<br />
Lapin ja <strong>Oulu</strong>n maitotilaneuvojat.<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 17
VIELÄ EHDIT TILATA<br />
MEKAANISEN VALTRA A92<br />
PERUSTRAKTORIN<br />
Valitse OIKEA ovi.<br />
VAIN TURNERILTA<br />
80 mm<br />
vahva<br />
ovi maatalouteen!<br />
Kuvan traktori lisävarustein.<br />
Mekaaninen suunnanvaihto • Mekaanisesti hallittava nostolaite<br />
4-sylinterinen moottori, 101 hv<br />
TARJOAMME SINULLE LISÄKSI<br />
ILMASTOINTILAITTEEN KAUPANPÄÄLLE!<br />
Kajaani Esa Sutinen, 040 352 2228 • Keminmaa Jari Leinonen, 040 849 7176<br />
Kuusamo, Lasse Pätsi, 0400 343 785 • Rovaniemi, Esko Torvinen, 0400 343 786<br />
<strong>Oulu</strong>, Topi Väänänen, 040 759 7204 • <strong>Oulu</strong>, Juha Yliklaavu, 0400 343 784<br />
Ylivieska, Tuomo Aho, 0400 696 651 • Ylivieska, Rauno Somero, 0400 696 652<br />
Ylivoimaisen vahva ovi maatalouteen.<br />
Turnerin 80 mm vahva alumiinipintainen, rst-heloilla<br />
varustettu nosto-ovi ei turhia nöyristele - se on työmies!<br />
Soita 0207 330 330<br />
ja löydä se oikea!<br />
www.turner.fi<br />
18 maaviesti 3/<strong>2011</strong>
Nurmihavaintoja<br />
pellon pientareella<br />
KASVI<br />
OLLI VALTONEN<br />
RISTO JOKELA<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n neuvojat<br />
havainnoivat alkukesästä<br />
nurmia usealla kymmenellä<br />
tilalla. Osa nurmista oli<br />
erinomaisia, kun taas<br />
joillakin tiloilla oli heikompia<br />
nurmia lähinnä viljelykierron<br />
puutteiden vuoksi.<br />
Rikkakasvien määrä on lisääntynyt<br />
nurmissa viiden viime<br />
vuoden aikana. Osasyynä<br />
leviämiseen on aikainen kevät ja<br />
kylmäjakso siinä vaiheessa, kun<br />
nurmi on kasvussa.<br />
Voikukka ja monet muut nurmien<br />
rikkaruohot esiintyvät yleensä<br />
vanhemmissa kolmannen ja neljännen<br />
vuoden nurmissa. Kolmannen<br />
ja neljännen vuoden nurmissa<br />
timotei on usein alkanut harventua<br />
ja rikat pääsevät hyvin kasvamaan,<br />
jos seoksessa ei ole ollut<br />
ruokonataa.<br />
Suositeltavaa on, että nurmen<br />
ikä olisi korkeintaan kolme vuotta,<br />
ellei käytetä täydennyskylvöä.<br />
Kasvinsuojeluaineilla kasvusto pysyy<br />
kyllä puhtaana, mutta torjunnan<br />
jälkeen se saattaa olla hyvinkin<br />
harva. Kun käytetään hyväksi havaittua<br />
viljelykiertoa, jossa on kaksi<br />
viljaa ja kolme nurmea, on rikkaruohoista<br />
harvoin haittaa.<br />
Nurmen lopetus kannattaa<br />
yleensä tehdä joko pikakesannolla<br />
tai glyfosaatilla ennen kyntöä hyvissä<br />
olosuhteissa. Eloperäisillä<br />
mailla nurmen rikkominen toisen<br />
sadon jälkeen esimerkiksi rullakarhilla<br />
herättää levossa olevan<br />
juolavehnän juuren kasvuun, mikä<br />
tehostaa ruiskutuksen tehoa.<br />
Myös kyntöjäljellä on suuri vaikutus<br />
rikkojen hävitykseen. Kyntöviilun<br />
pitää kääntyä niin hyvin,<br />
etteivät rikat pääse viilun välistä<br />
kasvamaan läpi.<br />
Rikkaruohojen torjuntaan kannattaa<br />
paneutua havainnoiden,<br />
mitä rikkoja nurmissa on. Niiden<br />
torjuntaan on kuusi ainetta, joilla<br />
on selvät erot eri rikkojen torjunnassa.<br />
Leinikkejä torjuvat parhaiten Gratil<br />
ja Primus - voikukkaa Starane XL,<br />
Tomahawk, Starane ja Tandus. Hierakalle<br />
hyviä torjunta-aineita ovat<br />
Gratil, Tomahawk, Starane ja Tandus.<br />
Peltokanankaalta torjuu parhaiten<br />
Primus ja Starane XL.<br />
Eri torjunta-aineiden tehot löytyvät<br />
<strong>ProAgria</strong>n julkaisemasta<br />
Peltokasvien kasvinsuojeluoppaasta.<br />
KASVUSTOKÄYNTIEN aikana ilmeni<br />
selvästi, että nurmissa on hyvä<br />
olla mukana syväjuurisia kasveja<br />
sadon turvaamiseksi. Kuivemmilla<br />
lohkoilla pelkkä timotei ei menesty<br />
kuivina ja kuumina kesinä. Nurmija<br />
ruokonata sekä puna-apila lisäävät<br />
satovarmuutta ja -määriä.<br />
Lietelannan multauksella nurmiin<br />
myöhään syksyllä on saatu<br />
oikein hyviä tuloksia. Keväällä<br />
nurmiin levitetty lietelanta näyttää<br />
vaikuttavan aika vähän. Tällöin<br />
myös lannan levityksen jäljet<br />
näkyvät selvästi kasvustossa ja<br />
pienentävät satoa.<br />
Kun perustetulle nurmelle levitetään<br />
liete multaamalla esimerkiksi<br />
viljankorjuun jälkeen, jo heti<br />
ensimmäinen sato antaa valtavia<br />
määriä nurmea. Yksi vaikuttava tekijä<br />
saattaa olla lietteen mukana<br />
tuleva kali, joka vahvistaa kasvia<br />
talvea varten.<br />
Kevään tilakäynneillä usean tilan<br />
nurmet olivat osittain hailakoita<br />
eli lannoitus oli tehty liian aikaisin,<br />
liian myöhään tai liian pienellä<br />
määrällä. Lannoitusmäärät kannattaa<br />
tehdä ympäristötukiehtojen<br />
sallimissa rajoissa. Tänä vuonna<br />
sopivin lannoitusajankohta näytti<br />
olleen noin 10. toukokuuta.<br />
Lisätiedot: <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />
Risto Jokela puh. 0400 285 294;<br />
Olli Valtonen, puh.040 735 5519.<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuu,<br />
Matti Partanen, puh. 0400 282 092<br />
<strong>ProAgria</strong> Lappi, Ari Alamikkotervo,<br />
puh. 040 061 6970<br />
YmpäristöAgro II -hankkeen infopäivät liittyen maan hoitoon ja lannoitukseen<br />
Hyviin ja laadukkaisiin satoihin ympäristöä kuunnellen<br />
Lannoituksen suunnittelua havainnollistetaan atk-ohjelman avulla, esimerkkinä<br />
Wisu. Tietoa voidaan soveltaa myös muihin ohjelmiin.<br />
to 10.11. Nivala, NITEK, Pajatie 5<br />
ke 16.11. Tyrnävä, Hannuksen Piilopirtti, Keskikyläntie 54 b<br />
pe 18.11. Siikajoki, Ruukin Maaseutuopisto (päärakennuksen luokka),<br />
Sammalkankaantie 280<br />
ti 22.11. Pudasjärvi, OSAO, Pudasjärven yksikkö,<br />
Jyrkkäkoskentie 18a<br />
ti 29.11. Haapajärvi, HAI, Liiketalouden yksikkö (auditorio),<br />
Opintie 1<br />
Ohjelma:<br />
9.45 Kahvit, YmpäristöAgro II -hanke tarjoaa<br />
10.00 Maatilojen energian käytön tehostaminen<br />
10.15 Maanhoidon uudet mahdollisuudet: viherlannoitus,<br />
luonnonhoito-, riista- ja maisemapellot sekä niiden<br />
siemenseokset<br />
11.00 Kesän 2012 viljelysuunnittelu huomioiden edellisen kesän<br />
kokemukset viljan ja nurmien viljelyssä<br />
12.00 Ruokailu, omakustanteinen (6-9 euroa)<br />
12.45 Ympäristötukiehtojen mukainen viljelyn suunnittelu:<br />
muistiinpanojen teko, fosforitaseiden tarkistus,<br />
tukijärjestelmätiedot, peruslohkorekisteri<br />
14.00 Ennakkotietoja uudesta ympäristötukiohjelmasta<br />
Keskustelua<br />
14.30 Tilaisuuden päätös<br />
Lisätiedot ja luennot: <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />
kasvinviljelyneuvonnan vastaava Risto Jokela puh. 0400 285 294;<br />
kasvintuotannon asiantuntija Juha Sohlo puh. 0400 585 506<br />
Ilmoittautumiset: Yhteystiedot ja erityisruokavaliot kaksi viikkoa ennen<br />
tilaisuutta: <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, puh. (08) 316 8611, anne.kipina@proagria.fi<br />
Tulossa vuoden vaihteeseen YmpäristöAgro II –hankkeen eläinten<br />
hyvinvointiin liittyviä infotilaisuuksia: esim. miten hyödynnetään<br />
erilaiset tulosteet utareterveystilanteen hahmottamisessa ja muussa<br />
terveydenhuollossa. Havainnollistetaan atk-ohjelman avulla, esimerkkinä<br />
Ammu. Lisätietoa paikallislehdissä ja www.proagriaoulu.<br />
fi > Ajankohtaista.<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 19
Perinnemaiseman<br />
hoitoa verkossa<br />
Oletko kiinnostunut tietämään enemmän yhdistysten<br />
ympäristötuista sekä niiden käytännön kokemuksista? Mikäli<br />
olet, tule paikan päälle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen<br />
järjestämään Kosteikkoja kylille yhdistysten voimin -tilaisuuteen<br />
kuulemaan aiheesta lisää. Tilaisuus on osa maaseutuverkoston<br />
Ympäristötuet yhdistyksille -kiertuetta. Mukana on myös<br />
YmpäristöAgro II -hanke.<br />
Kosteikkoja kylille yhdistysten voimin<br />
keskiviikko 12.10.<strong>2011</strong> klo 9.00– n. 15.30,<br />
Helmen pirtti (Ketunmaantie 1, Ala-Temmes)<br />
Tilaisuuden ohjelma:<br />
9.00 Aamukahvit ja tilaisuuden avaussanat<br />
Asiantuntija Johanna Helkimo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus<br />
Ympäristötuet yhdistyksille -kiertueen esittely<br />
Ohjelmajohtaja Pekka Hynninen, Rantasalmen<br />
Ympäristökasvatusinstituutti<br />
9.30 Monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja toteutus<br />
Insinööri Arto Lehto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus<br />
10.00 Yhdistysten ympäristötuet kosteikkojen perustamiseen ja<br />
hoitoon<br />
Maisemasuunnittelija Maarit Satomaa, <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> / <strong>Oulu</strong>n<br />
Maa- ja kotitalousnaiset / YmpäristöAgro II -hanke<br />
10.30 Happihyppely 10 min<br />
10.40 Riistakosteikot<br />
Riistanhoidonneuvoja Harri Hepo-oja, Suomen riistakeskus<br />
11.10 Toimintaryhmäpuheenvuorot<br />
Toiminnanjohtaja Pirjo Hongisto, Jokivarsien Moderni<br />
Maaseutuyhdistys Jomma ry ja toiminnanjohtaja Soila Haapsaari<br />
Nouseva Rannikkoseutu ry<br />
Kevyt kenttälounas ja jälkiruokakahvit sekä lähtö linjaautolla<br />
Limingan kosteikkokohteille<br />
Matkan aikana kohteiden alustuspuheenvuorot<br />
Tutustuminen kohteisiin<br />
Paluumatkalla tilaisuuden yhteenveto ja vapaata<br />
keskustelua<br />
Asiantuntijoina Johanna Helkimo ja Arto Lehto, Pohjois-<br />
Pohjanmaan ELY-keskus<br />
- Matkan aikana kohteiden alustuspuheenvuorot<br />
- Tutustuminen kohteisiin<br />
- Paluumatkalla tilaisuuden yhteenveto ja<br />
vapaata keskustelua<br />
Ilmoittautumiset 6.10.<strong>2011</strong> mennessä www.maaseutu.fi<br />
-tapahtumakalenterin kautta kyseisen päivän ja tilaisuuden<br />
kohdalta. Tilaisuus on maksuton tarjoiluineen ja avoin kaikille<br />
asiasta kiinnostuneille. Tervetuloa!<br />
YmpäristöAgro-hanke suunnittelee<br />
parhaillaan loppuvuoden<br />
infotilaisuuksia.<br />
Uutena kokeiluna on tarkoitus<br />
aloittaa etäyhteyksillä pidettävät<br />
infotilaisuudet. Pitkien etäisyyksien<br />
maakunnassa tämä antaa uusia<br />
mahdollisuuksia osallistua tilaisuuksiin<br />
kotitietokoneelta.<br />
Sähköisiä infotilaisuuksia on<br />
suunniteltu järjestettävän Connect<br />
Pro -verkkokokousympäristössä,<br />
jossa myös vuorovaikutus onnistuu<br />
erinomaisesti. Ennen kokoukseen<br />
osallistumista toimitetaan tarvittavat<br />
ohjeet ja testataan yhteydet.<br />
Syksyn aikana pidetään sähköisiä<br />
tilaisuuksia perinnebiotooppi-<br />
Tervetuloa töihin!<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />
MASVA-asiantuntijana on aloittanut Pekka Myllylä.<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n maaseutuyritysten asiakasvastaava<br />
-hankkeet tarjoavat maksutonta alkuvaiheen<br />
neuvontaa maa seudulla aloittaville tai kehittäville<br />
yrityksille Nivala-Haapajärven, Siikalatvan, <strong>Oulu</strong>n ja<br />
Raahen seudulla.<br />
Lisätiedot: Pekka Myllylä, puh. 045 6578 704,<br />
pekka.myllyla@proagria.fi<br />
Talousasiantuntijana Nivalassa työskentelee Pasi<br />
Pelto saari. Hän palvelee alueen maatiloja ja maaseutuyrityksiä<br />
kirjan pitoon, verotukseen ja EU-tukineuvontaan<br />
liittyvissä kysymyksissä. Aiemmin hän toimi<br />
yrittäjänä Nivalan Maataloustilitoimistossa.<br />
Lisätiedot: Pasi Peltosaari, puh. 040 501 4469,<br />
pasi.peltosaari@proagria.fi<br />
laiduntajille ja muille maiseman- ja<br />
luonnonhoidosta kiinnostuneille.<br />
Myös kosteikoiden perustajat, luomuviljelijät,<br />
lampurit, rekisteröityneet<br />
yhdistykset tai valkuaiskasvien<br />
käytöstä kiinnostuneet voivat ottaa<br />
yhteyttä ja esittää toiveita syksyn<br />
ja kevään tilaisuuksista.<br />
Ilmoittautuminen perinnemaisemiin<br />
liittyviin etätilaisuuksiin ja muihin<br />
infoihin:<br />
Maarit Satomaa, 040 566 7924,<br />
maarit.satomaa@proagria.fi.<br />
Päivämäärät sovitetaan ryhmän<br />
mukaan. Tilaisuudet ovat avoimia<br />
kaikille Pohjois-Pohjanmaan alueen<br />
maa- ja metsätaloudessa toimiville.<br />
Talousneuvojaksi Nivalaan ja <strong>Oulu</strong>n eteläiselle alueelle<br />
on valittu Lauri Tölli. Uusi työ sisältää maatilojen<br />
ja maaseutuyritysten kirjanpito- ja veroneuvontapalveluja<br />
sekä viljelysuunnittelua.<br />
Lisätiedot: Lauri Tölli, puh. 0400 922 102,<br />
lauri.tolli@proagria.fi<br />
Tilipalvelut Sotkamosta Kajaaniin<br />
Maatalouden vero- ja tilipalveluja Sotkamon Kainuuntiellä<br />
hoitanut Eila Määttä jäi kesän aikana eläkkeelle. Hänen<br />
työtään jatkaa maatilayritysneuvoja Katariina Sivonen<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuun toimistolla Kajaanissa osoitteessa Osmonkatu 9.<br />
Hänet tavoittaa numerosta 040 703 2870 tai sähköpostitse katariina.sivonen@proagria.fi.<br />
<strong>ProAgria</strong> Lappi, Lapin Maa- ja<br />
kotitalousnaiset<br />
Puutarhuri ja maisemasuunnitteluhortonomi Heli<br />
Pääkkö on aloittanut maisemanhoidon neuvojana. Aiemmin<br />
hän on toiminut muun muassa <strong>ProAgria</strong> Lapin<br />
maisemanhoitohankkeen vetäjänä ja opettajana Lapin<br />
ammattiopistossa. Helin toimipaikka on Rovaniemellä,<br />
mutta hän liikkuu koko Lapin alueella.<br />
Lisätiedot: Heli Pääkkö, puh. 040 728 5813,<br />
heli.paakko@proagria.fi.<br />
20 maaviesti 3/<strong>2011</strong>
KESTOPUU PYLVÄITÄ<br />
Pylväät ovat<br />
1,5 m – 15 m<br />
pitkiä.<br />
Halkaisijat<br />
käyttötarkoituksen<br />
mukaan.<br />
Uusia ajatuksia<br />
metsästä.<br />
Stora Ensossa saat puukauppatuloille<br />
hyvän 5,00 % korkotuoton<br />
Tähtitilillä ® . Kysy lisää.<br />
Torgarentie 3 68500 KRUUNUPYY<br />
puh. (06) 8231 400, fax. (06) 8231 444<br />
www.paras.fi<br />
mail@paras.fi<br />
Stora Enso Metsä<br />
p. 020 46 1478<br />
www.storaensometsa.fi<br />
JUKKA-POTKURISEKOITIN<br />
Tehokkuus omaa luokkaansa<br />
muotoillun potkurin<br />
ansiosta.<br />
Katso tarkemmat<br />
tiedot ja kuvat<br />
netistä<br />
http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/<br />
TIKKASEN PAJA ky<br />
74720 Niemiskylä. Jari Tikkanen, p. 050 5642 878<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 21
ympäristö<br />
Ella Karttimo<br />
Puolueetonta, kiinteistökohtaista<br />
ja maksutonta<br />
JÄTEVESI-<br />
NEUVONTAA<br />
Jos jätevesijärjestelmän riittävyys<br />
ja muut jätevesien käsittelyyn<br />
liittyvät asiat askarruttavat,<br />
kannattaa kutsua paikalle<br />
jätevesineuvoja. Maksuttoman<br />
käynnin aikana haetaan eri kysymyksiin<br />
paras mahdollinen<br />
kiinteistökohtainen ratkaisu.<br />
Lisätiedot ja neuvojakäyntien<br />
varaukset:<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />
projektipäällikkö<br />
Merja Talvitie<br />
puh. 045 657 8611<br />
merja.talvitie@proagria.fi<br />
Puhelinneuvonta:<br />
puh. 045 657 8611<br />
Nettineuvonta:<br />
www.proagriaoulu.fi ><br />
Jätevesineuvonta<br />
Jätevesineuvonnan kehittämishanketta<br />
<strong>2011</strong> Pohjois-Pohjanmaan<br />
pilottialueella hallinnoi<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> ja rahoittaa ympäristöministeriö.<br />
www.proagriaoulu.fi<br />
Lisätietoa<br />
maa- ja kotitalousnaisten<br />
piirikeskuksista<br />
22 maaviesti 3/<strong>2011</strong><br />
Kauko Lumiaho (vasemmalla) ja Ilmari Ojakoski pitävät tärkeänä, että maaseutu säilyy asuttuna ja ihmiset<br />
voivat elää siellä mahdollisimman pitkään. Ainakaan jätevesijärjestelmään asuminen ei saa kaatua.<br />
Pilottikuntien jätevesineuvonta<br />
jatkuu vielä syksyn ajan<br />
Haapaveden, Oulaisten,<br />
Siikalatvan ja Pyhännän<br />
asukkailla on ainutlaatuinen<br />
mahdollisuus saada<br />
jätevesikysymyksiinsä<br />
maksutonta ja puolueetonta<br />
neuvontaa vielä tämän<br />
syksyn ajan.<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n keväällä aloittama<br />
jätevesineuvonnan kehittämishanke<br />
on tarkoitettu<br />
kaikille olemassa oleville pilottialueen<br />
kiinteistöille, joilla jo on<br />
tai ainakin pitäisi olla jätevesien<br />
käsittelyjärjestelmä.<br />
”Tavoitteena on varmistaa, että<br />
alueen kiinteistönomistajat saavat<br />
luotettavaa ja oikeaa tietoa<br />
jätevesien käsittelystä ja välttävät<br />
virheinvestoinnit. Neuvontaa voivat<br />
hyödyntää sekä vakituiset että<br />
kesäasukkaat”, projektipäällikkö<br />
Merja Talvitie sanoo.<br />
Kunkin pilottikunnan alueelle<br />
on palkattu yhdestä kahteen jätevesineuvojaa,<br />
jotka ovat käyneet<br />
Suomen Ympäristökeskuksen<br />
järjestämän jätevesineuvojakoulutuksen.<br />
Projektin kautta<br />
on mahdollisuus tilata maksuton<br />
jätevesineuvontakäynti omalle<br />
kiinteistölle.<br />
”Neuvoja selvittää kiinteistön<br />
jätevedenkäsittelyn tehostamistarpeet<br />
ja rajoitteet. Hän myös opas-<br />
taa, kuinka hankkeessa kannattaa<br />
edetä. Varsinaista suunnittelua<br />
neuvojakäyntiin ei kuulu”, Merja<br />
Talvitie kertoo.<br />
Jätevesijärjestelmän ajanmukaistamiseen<br />
on tarjolla neuvoja myös<br />
netin ja puhelimen välityksellä.<br />
SIIKALATVAN alueen jätevesineuvoja<br />
Ilmari Ojakoski sanoo,<br />
että pilottihankkeen maksuton<br />
ja puolueeton neuvonta on otettu<br />
hyvin vastaan.<br />
”Kiinteistökäyntien määrä on<br />
kasvanut erityisesti kesän jälkeen.<br />
Myös mökkiläiset ovat olleet neuvonnasta<br />
hyvillään. Tämä on mahtava<br />
mahdollisuus, joka kannattaa<br />
hyödyntää.”<br />
Mankilassa asuva Kauko Lumiaho<br />
on yksi jätevesineuvontaa<br />
hyödyntäneistä alueen asukkaista,<br />
joka Laakson Vesalla pidetyssä<br />
jätevesi-illassa tilasi neuvojan<br />
kiinteistökäynnille.<br />
”Moni miettii, riittääkö nykyinen<br />
järjestelmä ja miten sitä kannattaisi<br />
parantaa. Itse sain vahvistuksen<br />
siitä, että nykyisellä systeemillä<br />
pärjätään.”<br />
Sen verran kiinteistökatselmus<br />
kuitenkin poiki, että 1970-luvulla<br />
kolmelle taloudelle tehdyn imeytyskentän<br />
ja kahden kaivon järjestelmää<br />
päätettiin tehostaa vielä<br />
yhdellä lisäkaivolla.<br />
ELLA KARTTIMO<br />
”Vaikka omavalvonta meillä onkin<br />
ollut kunnossa, ulkopuolinen<br />
ihminen tuo aina asioihin uutta<br />
näkökulmaa.”<br />
”Suuri osa jätevesijärjestelmistä<br />
on rakennettu 1970-80 luvun<br />
tiedoilla ja ehdoilla. Sen jälkeen<br />
määräykset ovat tiukentuneet. Samaan<br />
aikaan jätevesimäärät ovat<br />
maaseudulla kuitenkin pienentyneet,<br />
kun väki on vähentynyt”, Ilmari<br />
Ojakoski lisää.<br />
OMAVALVONTA toimii Ilmari<br />
Ojakosken mukaan haja-asutusalueen<br />
kiinteistöillä hyvin.<br />
”Kaivojen ja säiliöiden kuntoa<br />
pitää seurata. Tyhjennys on kaiken<br />
aa ja oo. Imeytyskentän puutteet<br />
huomaa hajuhaitoista.”<br />
Hän sanoo kannattavansa mahdollisimman<br />
ekologista toimintatapaa.<br />
Kun imeytyskentän teho<br />
heikkenee, kannattaa rakentaa<br />
uusi kenttä vanhan viereen, jos<br />
olosuhteet sen mahdollistavat.<br />
Hän toivoo myös kaikinpuolista<br />
joustavuutta ja maalaisjärjen käyttöä<br />
maaseudun jätevesijärjestelyihin.<br />
Jos talous sijaitsee vaikkapa<br />
kaava-alueen rajalla, pitäisi selvittää<br />
mahdollisuus sen liittämisestä<br />
kunnalliseen järjestelmään.<br />
Lisätiedot: www.proagriaoulu.fi ><br />
Jätevesineuvonta
Energiatehokkuus<br />
syntyy arkipäivän asioista<br />
ENERGIA<br />
ESKO VIITALA<br />
Maatilojen keskinäistä<br />
energiankulutusta on<br />
vaikea verrata, koska kahta<br />
samanlaista tilaa ei ole.<br />
Samankokoisten tilojen<br />
vertailu antaa asiasta<br />
jonkinlaisen käsityksen,<br />
mutta vielä oleellisempaa<br />
on, mitä kulutetulla<br />
energiamäärällä on saatu<br />
aikaan.<br />
Maatilojen ja kotitalouksien<br />
on tärkeää tietää,<br />
kuinka paljon energiaa<br />
kuluu. Yleisimpiä energialajeja<br />
maatiloilla ovat sähkö, polttoöljyt<br />
moottori- ja lämmityskäytössä<br />
sekä puuperäiset polttoaineet.<br />
Tilat voivat käyttää myös turvetta,<br />
biokaasua ja nestekaasua.<br />
Jotta potentiaaliset säästökohteet<br />
löytyisivät, pitää myös pystyä<br />
määrittelemään, mihin energia on<br />
kulunut. Siellä missä on suuri energiankulutus,<br />
voidaan pienelläkin<br />
toimenpiteellä pienentää vuosittaista<br />
kulutusta huomattavasti.<br />
Karjatilojen energiankulutus on<br />
moninaisempaa kuin kasvinviljelytilojen.<br />
Nykyaikaisiin tuotantorakennuksiin<br />
on sijoitettu paljon<br />
työtä helpottavia välineitä, jotta<br />
työt ennätetään ja jaksetaan tehdä.<br />
Myös valaistukseen saattaa<br />
kulua paljon sähköä. Lisäksi joudutaan<br />
lämmittämään käyttövettä<br />
ja jossakin määrin tuotantorakennuksia.<br />
Lämmöntuotannossa kannattaa<br />
käyttää mahdollisimman paljon<br />
kotimaista uusiutuvaa metsä- ja<br />
peltoenergiaa. Oma metsäenergia<br />
on kohtuullisen edullista, jos<br />
tila on jo hankkinut tarvittavat<br />
koneet. Jos koneet ovat vielä hakusalla,<br />
kannattaa hyödyntää lähialueen<br />
urakoitsijoita esimerkiksi<br />
haketuksessa.<br />
SÄHKÖN hyötysuhde polttomoottoreihin<br />
verrattuna on ylivoimainen,<br />
niinpä sähköllä toimivia<br />
apuvälineitä kannattaa suosia.<br />
Sähkön helppo käyttö ja vaikea<br />
laitekohtainen seuranta tekevät<br />
siitä joskus yllättävän apulaisen.<br />
Ajattelemattomalla käytöllä sähkömittari<br />
saattaa pyöriä todella<br />
nopeasti.<br />
Tilakäynneillä on joskus laskettu<br />
erään avokourulannanpoistokoneiston<br />
kuluttavan sähköä jopa<br />
18 000 kWh vuodessa. Navetan<br />
yksi ilmanvaihtoyksikkö kuluttaa<br />
2 000-3 500 kWh vuodessa.<br />
Tuotantorakennuksia suunniteltaessa<br />
kannattaa miettiä, että<br />
ratkaisut ovat mahdollisimman<br />
yksinkertaisia ja kuluttavat vähän<br />
energiaa.<br />
Uusissa rakennuksissa kannattaa<br />
suosia esimerkiksi luonnollista<br />
ilmanvaihtoa ja materiaaleja, jotka<br />
läpäisevät luonnonvaloa.<br />
Kyntö vaatii suhteellisen paljon<br />
energiaa. Sitä voidaan keventää<br />
pienentämällä työsyvyyttä 20-25<br />
sentistä esimerkiksi 10-15 senttiin<br />
tai käyttämällä matalakyntöön<br />
suunniteltuja minisiipiauroja.<br />
Oleellista on hyvä kyntöjälki, jotta<br />
varsinaista kylvömuokkausta<br />
voidaan vähentää.<br />
Auraton viljely voi tuoda huomattavia<br />
energiansäästöjä.<br />
Tutkimusten mukaan kevennetyllä<br />
muokkauksella saadaan 40<br />
prosentin ja suorakylvöllä jopa<br />
70 prosentin energiansäästö kyntämiseen<br />
verrattuna.<br />
ENERGIATEHOKKUUS lähtee tavallisista<br />
jokapäiväisistä asioista.<br />
Omaan toimintatapaan kannattaa<br />
kiinnittää huomiota ja miettiä,<br />
voisiko jonkin asian tehdä tehokkaammin.<br />
Maatilat voivat saada avukseen<br />
ulkopuolisen henkilön miettimään<br />
tilan energia-asioita. Maatilan<br />
energiaohjelmaan liittyessään tilalla<br />
on mahdollisuus tilata energiasuunnitelma,<br />
jonka laatimiseen saa<br />
valtion tukea 85 prosenttia. Tuen<br />
hakee energiasuunnitelman laatija<br />
ja tilalle jäävä lopullinen kustannus<br />
on 165 euroa (alv 0%).<br />
Tila saa raportin, johon on yksityiskohtaisesti<br />
lueteltu suositeltavat<br />
toimenpiteet energiatehokkuuden<br />
parantamiseksi. Tuetun<br />
maatilan energiasuunnitelman laatijan<br />
pitää olla Maaseutuviraston<br />
hyväksymä pätevöitynyt energianeuvoja.<br />
<strong>ProAgria</strong>n energianeuvojat<br />
Pohjois-Suomessa<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuu, Tarja Poikela,<br />
0400 386 274,<br />
tarja.poikela@proagria.fi<br />
<strong>ProAgria</strong> Lappi, Harri Salow,<br />
040 553 0817,<br />
harri.salow@proagria.fi<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, Esko Viitala,<br />
0400 286033,<br />
esko.viitala@proagria.fi;<br />
Hannu Kokkoniemi,<br />
040 546 4853,<br />
hannu.kokkoniemi@proagria.fi<br />
Bioenergian edelläkävijät -hankkeen viljelijätilaisuudet syksyllä <strong>2011</strong><br />
Liminka to 29.9.<strong>2011</strong> klo 16.00-19.00, Helmen Pirtti, Ketunmaantie 1<br />
• maastoinfo viljelijöille ja kyläläisille Temmesjokivarressa<br />
• aiheet: energiapuunkorjuu ja maisemanhoito, eroosioherkkien ranta-alueiden hoidon periaatteita, jokirantojen hoidon toimintamallit<br />
• yhteistyössä: <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> / Maa- ja kotitalousnaiset, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Waterpraxis-hanke ja Limingan kunta<br />
Liminka, Helmen pirtti ma 3.10.<strong>2011</strong> klo 10.00-15.15<br />
• ELY-keskus: energiainvestointien rahoitus<br />
• <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>: maatilojen energiatehokkuus ja maatilan energiasuunnitelma<br />
Bioenergian edelläkävijät on<br />
• vierailu Kempeleen Ekokylään<br />
Yli-Ii, Karjalankylän Kuohu to 6.10.<strong>2011</strong> klo 19.00<br />
• Auringonlämmön talteenotto sekä maatilan energiatehokkuus ja energiasuunnitelma<br />
Haapajärvi 11.10.<strong>2011</strong> klo 19.00, Siiponkoski, Jokikeskus<br />
• <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>: maatilojen energiatehokkuus ja maatilan energiasuunnitelma<br />
Pyhäjoki 8.11.<strong>2011</strong>, kellonaika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin<br />
• teemana peruna / maatilojen energiatehokkuus<br />
• yhteistyössä <strong>ProAgria</strong> Keskusten Liiton kanssa<br />
Rantsila 10.11.<strong>2011</strong>, Kalajoki 22.11.<strong>2011</strong>, kellonaika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin<br />
• teemana biokaasu / maatilojen energiatehokkuus<br />
• yhteistyössä OAMK:n BioG-hankkeen kanssa<br />
Päivämäärät ja paikat varmistuvat osoitteessa www.proagriaoulu.fi > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat.<br />
maaseuturahaston rahoittama hanke,<br />
jota hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan<br />
metsäkeskus. Tuen hankkeelle myönsi<br />
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.<br />
Hanke toimii Pohjois-Pohjanmaan<br />
alueella vuoden <strong>2011</strong> loppuun<br />
saakka. Hanketta toteutetaan<br />
yhteistyössä <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n ja <strong>Oulu</strong>n<br />
Maa- ja kotitalousnaisten kanssa.<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 23
RUOKA<br />
Hyvä kala,<br />
savukala!<br />
HELENA LAHDENPERÄ<br />
Savukala on herkullisinta<br />
sellaisenaan höyryävän<br />
kuumana suoraan<br />
savustuspöntöstä. Siitä<br />
syntyvät myös maukkaat<br />
salaatit, keitot, piirakat<br />
ja uuniperunoiden tai<br />
ohukaisten täytteet.<br />
Helena Lahdenperä<br />
Savustaminen onnistuu savustuslaatikossa<br />
tai tynnyrisavustimissa.<br />
Retkellä vanha<br />
rautapata tai kattila käy savustusuunin<br />
tarpeiksi. Markkinoilla<br />
on myös savustuspusseja, joilla<br />
kalan voi savustaa uunissa tai<br />
grillissä.<br />
Savustettaessa savustusastian<br />
pohjalla olevat puulastut savuavat<br />
lämmön vaikutuksesta. Lämpö<br />
kypsyttää kalan ja savu maustaa<br />
sen. Leppälastut antavat kalalle<br />
hyvän savun maun, ja myös koivulastuja<br />
voi käyttää. Poista puusta<br />
lehdet ja kuori ennen vuolemista,<br />
sillä niistä tulee kitkerää makua.<br />
Savustamisen saloja<br />
Perkaa kalat ennen savustamista.<br />
Älä suomusta niitä, sillä suomupeite<br />
pitää kalan mehevänä. Kalan<br />
nahkoja ei syödä.<br />
Suolaa huuhdotut kalat. Käytä<br />
kaksi teelusikallista suolaa kilolle<br />
kalaa. Anna kalojen suolautua<br />
kylmässä kalan koosta riippuen<br />
1-4 tuntia. Kuivaa kalat ennen savustamista,<br />
sillä kosteus hidastaa<br />
kaloja saamasta väriä.<br />
Levitä savustuspurua tasainen<br />
kerros savustusastian pohjalle.<br />
Pari desilitraa purua riittää kilolle<br />
kaloja. Muutama sokeripala hakkeen<br />
joukossa tuo kaunista väriä<br />
kalan pintaan.<br />
Lado kalat savustusritilälle ja<br />
nosta savustusastiaan. Ritilän<br />
voi öljytä ennen kalojen asettelua,<br />
jotta kypsät kalat eivät tartu<br />
kiinni. Sulje astia tiiviisti, ettei<br />
muodostuva savu pääse pois astiasta.<br />
Aluksi lämmön tulee olla<br />
hyvä, että savunmuodostus pää-<br />
see vauhtiin.<br />
Savustusaika vaihtelee astian,<br />
kuumuuden ja kalojen koon mukaan.<br />
Varo savustamasta kaloja<br />
liian kauan, sillä kalat kuivuvat ja<br />
nahka tarttuu lujasti kiinni.<br />
Kalan kypsyyden voi todeta<br />
helposti irtoavista evistä ja kalan<br />
lihan väristä. Kypsä kala on läpikuultamatonta.<br />
Tarjoa savukalaa<br />
lämpimänä tai kylmänä. Voit lämmittää<br />
savukalaa uudelleen mikrossa<br />
juuri ennen ruokailua.<br />
Herkkä herkku<br />
Jäähdytä lämminsavustettu kala<br />
mahdollisimman nopeasti ja säilytä<br />
jääkaapissa, sillä savustaminen<br />
ei paranna kalan säilyvyyttä.<br />
Nauti savukalaa vain silloin tällöin,<br />
sillä varsinkin tummaksi<br />
savustunut kalan nahka sisältää<br />
runsaasti elimistölle haitallisia<br />
PAH-yhdisteitä. Kalan nahka ja<br />
liian tummiksi paahtuneet kalat<br />
on paras jättää syömättä.<br />
Savukalakeitto<br />
½ kg perunoita<br />
sipulia<br />
tai<br />
500 g peruna-sipuliseosta<br />
2 rkl öljyä<br />
1 l vettä<br />
2- 3 rkl kalafondia<br />
tai<br />
1 kalaliemikuutio<br />
2 dl ruokakermaa<br />
300 g perattuja savukaloja<br />
tai<br />
2 tlk säilöttyjä savumuikkuja<br />
tilliä, suolaa<br />
ProKala ry<br />
Kuori ja lohko perunat. Hienonna sipulit ja kuullota niitä hetki<br />
öljyssä. Lisää joukkoon vesi ja liemitiiviste ja kuumenna. Lisää<br />
perunat ja keitä, kunnes perunat kypsyvät. Lisää kerma ja savumuikut<br />
kokonaisina tai ruodottomat ja paloitellut savukalanpalat.<br />
Kuumenna ja tarkista maku. Lisää keittoon runsaasti<br />
hienonnettua tilliä.<br />
Jos valmistat keiton säilykemuikuista, käytä tölkin öljyä sipulin<br />
hauduttamiseen.<br />
24 maaviesti 3/<strong>2011</strong>
RUOKA<br />
Savukalapihvit<br />
1 viipale vaaleaa leipää<br />
½ dl maitoa<br />
tai kerma-maitoa<br />
300 g tuoretta kalaa<br />
fileinä (haukea,<br />
siikaa, kuhaa,<br />
ahventa)<br />
n. 2 dl savukalaa perattuna<br />
(lohta, silakoita tai<br />
siikaa)<br />
1 kananmuna<br />
½ tl yrttisuolaa<br />
ripaus (sitruuna)pippuria<br />
½ tl paprikajauhetta<br />
Paistamiseen öljyä tai<br />
margariinia<br />
Savumuikkupiirakka<br />
500 g pakastettua ruistaikinaa<br />
n. 400 g savumuikkuja tai muuta perattua savukalaa<br />
800 g varhais- tai kesäkaalia<br />
2 dl hienonnettua tilliä<br />
5 dl maitoa tai ruokakermaa<br />
4 munaa<br />
½ tl suolaa<br />
mustapippuria<br />
Kaaviloi sulanut taikina uunipellin kokoiseksi levyksi leivinpaperin<br />
päälle. Nosta pellille ja painele reunoille. Paloittele varhaiskaali<br />
ja hauduta, kunnes neste haihtuu. Jäähdytä hetki. Levitä<br />
kaali ja hienonnettu tilli pohjalle. Vatkaa munat, ruokakerma<br />
ja mausteet sekaisin. Kaada 2/3 seoksesta päälle. Asettele kalat<br />
piirakan päälle ja lisää loput munamaidosta. Paista piirakkaa<br />
uunin alatasolla n.30 min. kunnes täyte on hyytynyt.<br />
Kevyesti savustettua lohta ruotsalaisittain<br />
4 palaa lohta (100 g/kpl)<br />
1 dl suolaa<br />
1 dl sokeria<br />
1 l vettä<br />
ProKala ry<br />
Murenna leipä kulhoon ja kaada maito päälle. Anna seistä, kunnes<br />
maito on imeytynyt leipään. Jauha kalafileet hienoksi esimerkiksi<br />
monitoimikoneessa ja hienonna savukala haarukalla pieneksi.<br />
Sekoita kalat leipäseokseen kananmunan ja mausteiden<br />
kanssa. Muotoile massasta kostutetuin käsin pihvejä ja paista<br />
miedolla lämmöllä esimerkiksi lettupannulla pihvejä. Voit kypsentää<br />
pihvit myös 200-asteisessa uunissa. Laita pihvit leivinpaperoidulle<br />
pellille ja kypsennä noin 15 minuuttia.<br />
Sekoita suola, sokeri ja vesi liemeksi. Tuoresuolaa lohipaloja<br />
suola-sokeriliemessä kaksi tuntia. Huuhtele ja kuivaa lohipalat.<br />
Savusta lohipaloja noin 5-10 minuuttia.<br />
Helena Lahdenperä on <strong>Oulu</strong>n Maa- ja kotitalousnaisten<br />
kotitalous- ja elintarvikeneuvoja.<br />
Näe hyvä lähellä<br />
Lähestyn jo ensi vuoden kolmivuotisteemaamme<br />
”Näe hyvä lähellä”. Toiminnan<br />
kautta haluamme nostaa esiin erityisesti<br />
lähiruuan merkitystä ja sen arvostusta ruokapöydässä.<br />
Lähiruoka sekä sen valmistaminen ja nauttiminen<br />
ovat osa kulttuuria ja sosiaalisia suhteita.<br />
Ruuan ympärille rakentuu tapojen, arvojen, tiedon ja taidon<br />
verkko, joka on kiinteässä suhteessa ja osana hyvinvointia.<br />
Ruoka aiheuttaa myös hämmennystä. Seuraamme tiiviisti<br />
mediassa käytävää ruoka- ja ravitsemuskeskustelua, joka koskettaa<br />
erityisesti meitä neuvonnan parissa työskenteleviä. Miten<br />
nopeasti tieto muuttuukaan?<br />
Koululaisten ravitsemus huolestuttaa myös. Liiallinen energiansaanti,<br />
runsas lisäaineiden ja energiajuomien käyttö sekä<br />
kasvisten ja marjojen vähäisyys aiheuttavat myöhemmin suurempia<br />
ongelmia.<br />
MAISEMANHOIDOSSA Näe hyvä lähellä -teema tarkoittaa<br />
lähimaiseman arvostamista. Tutustutaan vaikkapa retkeillen<br />
oman lähialueen luonto- ja virkistyspaikkoihin.<br />
Myös Lapissa kiinnostus puutarhanhoitoon on lisääntynyt<br />
vuosi vuodelta. Kiitos siitä kuulunee radion ja television puutarhaohjelmille,<br />
joista olemme saaneet vinkkejä myös oman<br />
pihan suunnitteluun.<br />
Pihatöitä pidetään hyvänä kuntoilumuotona. Puutarhatyöt<br />
rauhoittavat nykyajan kiireessä. Kauniilla kylämaisemalla on<br />
myös oma psykologinen vaikutuksensa.<br />
Lapin maa- ja kotitalousnaisten toimintaan tuli vahvistusta<br />
elokuussa, kun maisemanhoidonneuvoja Heli Pääkkö aloitti<br />
työt Maisemat ruotuun -hankkeessa. Sen kohderyhmänä ovat<br />
yhdistykset, maatilat, matkailuyritykset ja yksityiset henkilöt.<br />
Tavoitteena on antaa tietoa maisemanhoitoon liittyvistä perinnemaisemista,<br />
rahoitusmahdollisuuksista, laidunalueista<br />
tai maisemanhoitotalkoiden järjestämisestä.<br />
Hankkeen tapahtumista löytyy tietoa osoitteesta www.ymparisto.fi/lap/maisemanhoito.<br />
Myös jäsenjärjestöillä on mahdollisuus tilata puutarhanhoitoon<br />
ja luonnonmateriaaleihin liittyviä kursseja.<br />
NAISET tarvitsevat oman verkoston. Naiset haluavat vaikuttaa<br />
myös yhteiskunnallisiin asioihin. Onnellisuustutkimuksissa<br />
on todettu yhteisöön kuulumisen ja yhteisten arvojen lisäävän<br />
onnellisuutta. Keväällä vietimme satapäisen naisjoukon kanssa<br />
maa- ja kotitalousnaisten edustajakokousta.<br />
Syksy on sadonkorjuun aikaa. Vietämme unohdettua juhlaa,<br />
kekriä, Mikkelinpäivän (29.9.) ja nykyisen pyhäinpäivän välisenä<br />
aikana. Kekri tarkoitti kansankielessä vuoden<br />
viimeistä päivää, joka päätti satokauden ja<br />
aloitti karjanhoitovuoden.<br />
Perinteistä juhlaa viettivät 18.9.<br />
Ylitorniolla talkoovoimin seurakunta,<br />
kunta, MTK, 4H, <strong>ProAgria</strong> ja maa- ja<br />
kotitalousnaiset.<br />
Anneli Salmela<br />
vs. toiminnanjohtaja<br />
<strong>ProAgria</strong> Lappi<br />
Naisissa maaseudun voima<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 25
hyvinvointi<br />
siellä missä aurinko paistaa!<br />
Sosiaalinen media tutuksi<br />
Netti ohoi!<br />
SUORAT LENNOT<br />
OULUSTA<br />
SYKSYN VIIMEISET<br />
PAIKAT OULUSTA:<br />
alk./1vko429 <br />
10.10., Alanya<br />
Määrittelemätön majoitus<br />
Yksin matkustavalle 1h-lisä.<br />
Hintatieto 6.9. tilanne, tarkista päivän<br />
hinta: www.detur.fi.<br />
Kohteinamme Turkissa <strong>Oulu</strong>sta myös:<br />
ANTALYA, KEMER, SIDE, BELEK<br />
KEVÄÄLLÄ TURKKIIN<br />
AJALLA 4.3. -22.4.<br />
alk./1vko599 <br />
esim. 4. ja 11.3. Alanya<br />
Kleopatra Tower-hsto DDD, ea<br />
KEVÄÄLLÄ TUNISIAAN<br />
AJALLA 2.3. -27.4.<br />
alk./1vko549 <br />
esim. 9./16./23.3. Sousse<br />
Hot. Kaiser DD+, aamiainen<br />
Ilman palvelumaksua 24 h<br />
detur.fi<br />
Parhaat tarjoukset netistä<br />
Puhelinmyynti 0207 850 850<br />
ma-pe 8:30 - 22, la-su 10-19<br />
Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh. + 7 snt/min,<br />
matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17 snt/min.<br />
Mitä mukavaa pitää sisällään<br />
Facebook? Mitä Skypellä voi<br />
tehdä? Maa- ja<br />
kotitalousnaisten aloittaman<br />
Netti ohoi!-projektin<br />
tavoitteena on saada<br />
maaseudun ikääntyvät<br />
asukkaat sosiaalisen median<br />
käyttäjiksi.<br />
Netti ohoi!-projekti opastaa<br />
muun muassa yhteisöpalvelujen,<br />
kuten Facebookin<br />
käyttöön, blogin kirjoittamiseen<br />
ja valokuvien jakamiseen netissä.<br />
Luonnollisesti tietoturva-asiat kuuluvat<br />
koulutukseen.<br />
”Olen Facebookissa siksi, että haluan<br />
nähdä mitä tyttären perhe puuhailee.<br />
Kun on aikaa katsoa heidän<br />
viikonloppumatkansa kuvia, voin tehdä<br />
sen kätevästi kotoa koneeltani”,<br />
kertoo Ulla, joka kuvailee itseään<br />
paljon matkustavaksi karavaanarimummoksi.<br />
”Olen ajatellut osallistua verkkoluotsikurssille,<br />
koska haluaisin oppia<br />
käyttämään erilaisia palveluita taitavammin,<br />
jotta lapsenlasten ei tarvitse<br />
aina tehdä kaikkea puolestani.”<br />
Keskustelut, tietolinkit, kuvien<br />
jakaminen ystäville ja yhteydenpito<br />
sukulaisiin ovat mielenkiintoista<br />
tekemistä. Kotoa käytettävällä<br />
koneella voi luoda yhteyden<br />
toisiin, vaikka liikkuminen olisi<br />
hankalaakin.<br />
”Olen töissä käyttänyt sähköpostia,<br />
mutta muuten käytän varsin vähän<br />
nettiä. Olisi mukavaa esimerkiksi osa-<br />
APUVA! – apua ja voimia arkeen<br />
Mitä on sosiaalinen media - some?<br />
Sosiaalinen media tarkoittaa internetin palveluja, joissa ihmiset<br />
ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Käyttäjät itse tuottavat<br />
ja jakavat sisältöä: kuulumisia, mielipiteitä, kokemuksia ja mitä tahansa<br />
kiinnostavia asioita. Käytetyimpiä palveluja ovat ä Facebook,<br />
Skype ja erilaiset keskusteluryhmät.<br />
ta laittaa kuvat heti tuoreena näytille<br />
myös muille”, Ulla tuumii.<br />
NETTI OHOI! ottaa sosiaalista<br />
mediaa haltuun kahdella tavalla:<br />
verkkoluotseja kouluttamalla ja<br />
yhteistyötahojen kanssa ryhmäopetusta<br />
järjestämällä.<br />
Verkkoluotsi on henkilö, joka<br />
kahden päivän koulutuksella saa<br />
haltuunsa sosiaalisen median<br />
käyttötaitoja ja jakaa sitten osaamisensa<br />
opastettavien kanssa.<br />
Kolmen vuoden aikana koulutetaan<br />
yhteensä 170 verkkoluotsia.<br />
He opastavat henkilökohtaisesti<br />
yhteensä 1200 käyttäjää niissä asioissa,<br />
jotka opastettavaa netissä<br />
kiinnostavat. Verkkoluotsikoulutus<br />
on osallistujalle maksuton ja verkkoluotsina<br />
toimiminen on vapaaehtoistyötä.<br />
Ryhmäkoulutuksissa<br />
esimerkiksi kansalaisopistoissa<br />
opastetaan 600 käyttäjää.<br />
Yhteistyökumppanina projektissa<br />
on Eläkeliitto ja sitä rahoittaa<br />
Raha-automaattiyhdistys.<br />
Projektissa ovat mukana myös<br />
Kainuun ja <strong>Oulu</strong>n Maa- ja kotitalousnaiset.<br />
Haluatko<br />
verkkoluotsiksi?<br />
Haluatko opastusta<br />
someen?<br />
Ota yhteyttä!<br />
Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset<br />
Marjatta Pikkarainen,<br />
puh. 044 320 1585,<br />
marjatta.pikkarainen@proagria.fi<br />
<strong>Oulu</strong>n Maa- ja kotitalousnaiset<br />
Maija-Liisa Tausta-Ojala,<br />
puh. 040 580 0438,<br />
maija-liisa.tausta-ojala@<br />
proagria.fi<br />
Lisätietoa:<br />
www.maajakotitalousnaiset.fi/<br />
nettiohoi<br />
MARJATTA PIKKARAINEN<br />
Apua ja voimavaroja arkeen<br />
maatiloille -hankkeen painopiste<br />
on aiempaa tyhyhanketta<br />
vankemmin paikallisessa<br />
toiminnassa. Erityyppisten pienryhmien<br />
kautta hyödynnetään<br />
asiantuntijavieraita ja tarjotaan<br />
myös tilakohtaisia neuvontakäyntejä<br />
asioissa, jotka koetaan jaksamisen<br />
kannalta keskeisiksi.<br />
Myös muutosvalmennus aloitetaan<br />
pienryhmämuotoisena<br />
osana hanketta. Tässä avaintoimijoina<br />
ovat <strong>ProAgria</strong> Kainuun ja<br />
Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten<br />
yritysneuvojat.<br />
Hanke järjestää edelleen myös<br />
liikunnanohjausta paikallisesti,<br />
maakunnallisia useamman päivän<br />
koulutuskokonaisuuksia ja<br />
yksittäisiä työhyvinvointiin liittyviä<br />
tilaisuuksia.<br />
Yön yli -kursseille tulee liikunnan<br />
lomaan painotuksia niin, että<br />
osalla kursseista voidaan oppia<br />
itsetuntemusta, osalla vaikkapa<br />
painonhallintaa tai työturvallisuutta.<br />
Erityinen tavoite on löytää sellaisia<br />
käytännön järjestelyjä ja sisältöjä,<br />
että nuoret viljelijät pääsisivät<br />
osallistumaan myös lasten<br />
kanssa.<br />
Hanke kestää huhtikuun 2014<br />
loppuun. Syksy <strong>2011</strong> on vielä pääosin<br />
hankkeen rakennusaikaa.<br />
Hankkeelle on haettu rahoitus<br />
Euroopan maatalousrahastosta ja<br />
Kainuun ELY-keskuksen Maaseutu<br />
ja energia -yksiköstä.<br />
Lisätiedot:<br />
Marjatta Pikkarainen,<br />
puh. 044 320 1585,<br />
marjatta.pikkarainen@proagria.fi,<br />
www.tyhynetti.net,<br />
www.tukinetti.net<br />
26 maaviesti 3/<strong>2011</strong>
JÄRJESTÖ<br />
Kuvat Anneli Salmela<br />
Edustajakokouksen osallistujamäärä vakuutti: maaseudun<br />
naiset tarvitsevat oman verkostonsa.<br />
Edustajakokouksessa palkittiin aktiivisesta toiminnasta ja hyvästä<br />
tiedottamisesta Alkkulan maa- ja kotitalousseura Ylitorniolta ja<br />
Lehtiniemen maa- ja kotitalousnaiset Posiolta.<br />
Lapin naisten edustajakokous<br />
Lapin Maa- ja kotitalousnaiset<br />
pitivät huhtikuussa edustajakokouksen<br />
kymmenen vuoden<br />
tauon jälkeen. Rovaniemelle<br />
Ounasvaaran Pirteille kokoontui<br />
historialliseen kokoukseen peräti<br />
110 naista.<br />
”Kokous todisti, että maaseudun<br />
naiset tarvitsevat oman ver-<br />
kostonsa. Toimintaa on tästä<br />
hyvä jatkaa uusilla säännöillä ja<br />
ajatuksilla”, Lapin Maa- ja kotitalousnaisten<br />
toiminnanjohtaja<br />
Anneli Salmela sanoo.<br />
Lapin maa- ja kotitalousnaisten<br />
piirikeskuksen hallituksen<br />
puheenjohtajana jatkaa Anu<br />
Tammela Tervolasta. Uusina<br />
jäseninä hallitukseen valittiin<br />
Kaisa Alatarvas Posiolta ja Sonja<br />
Välimaa Ylitorniolta. Vanhoina jäseninä<br />
jatkavat Helena Ailunka<br />
Rovaniemeltä ja Taina Kuusela<br />
Simosta.<br />
Edustajakokouksessa, joka oli<br />
samalla virkistyspäivä, palkittiin<br />
kaksi aktiivista jäsenyhdistystä<br />
hyvästä toiminnasta ja tiedottamisesta.<br />
Arabian lautasen saivat<br />
Alkkulan maa- ja kotitalousseura<br />
Ylitorniolta ja Lehtiniemen maa- ja<br />
kotitalousnaiset Posiolta.<br />
Tulevina vuosina edustajakokous<br />
pidetään aina Rovaniemellä.<br />
Maaseutupäiville Sotkamoon!<br />
Ensimmäiset Kainuun maaseutupäivät<br />
tarjoavat marraskuussa<br />
kohtaamispaikan<br />
maaseutuyrittäjille ja maaseudun<br />
sidosryhmille Sokos Hotel<br />
Vuokatissa ja Snowpoliksessa.<br />
Torstai 10.11. tukee työssä<br />
jaksamista luentojen, liikunnan<br />
ja iltaohjelman avulla. Perjantai<br />
11.11. nostaa esiin maatalouspolitiikan<br />
ajankohtaisia asioita<br />
sekä elintarviketuotannon ja muiden<br />
maaseutuelinkeinojen tulevia<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuu ry:n<br />
EDUSTAJAKOKOUS<br />
keskiviikkona 30.11.<strong>2011</strong> klo 10.00<br />
KaO, Seppälä, Kirkkoahontie 115, Kajaani<br />
Valtakirjojen tarkistus ja kahvit klo 9 alkaen.<br />
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuu ry, hallitus<br />
haasteita.<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuu ja Kainuun<br />
Maa- ja kotitalousnaiset ovat<br />
mukana muun muassa maitoon,<br />
rakentamiseen, luomuun, lähiruokaan,<br />
maaseudun pienyrityksiin ja<br />
työhyvinvointiin liittyen. Tapahtuma<br />
on majoitusta ja ruokailuja lukuun<br />
ottamatta maksuton.<br />
Ilmoittautumisohjeet MTT:n<br />
Elinvoima-hankkeen nettisivuilta<br />
www.tukinetti.net.<br />
<strong>Oulu</strong>n Maa- ja kotitalousnaisten<br />
EDUSTAJAKOKOUS<br />
lauantaina 19.11.<strong>2011</strong> klo 10<br />
Muhos, Metla, Kirkkosaarentie 7<br />
Kahvi ja valtakirjojen tarkistus klo 9.30 alkaen.<br />
Kokouksen ja ruokailun jälkeen vietämme hyvän olon<br />
iltapäivää.<br />
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. <strong>ProAgria</strong><br />
<strong>Oulu</strong>n jäsenyhdistysten maa- ja kotitalousnaiset ovat<br />
oikeutettuja lähettämään Maa- ja kotitalousnaisten<br />
edustajakokoukseen yhden (1) äänivaltaisen edustajan<br />
naisten yhteenlasketun jäsenmäärän alkavaa 20 jäsentä<br />
kohti.<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n jäsenillä (yrittäjäjäsenillä ja henkilöjäsenillä),<br />
jotka ovat liittyneet maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen<br />
jäseniksi on yksi ääni. Yrittäjäjäsenen puolesta äänioikeutta<br />
voi käyttää 18 vuotta täyttänyt jäseneksi merkitty<br />
perheenjäsen. Muulla perheenjäsenellä on läsnäolo- ja<br />
puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kunniajäsenellä on<br />
puhe- ja äänioikeus. Edustajien lisäksi jäsenyhteisöjen<br />
henkilöjäsenet ovat oikeutettuja<br />
olemaan läsnä edustajakokouksissa. Heillä on puheoikeus,<br />
mutta ei äänivaltaa.<br />
Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki neuvontatyöstä ja sen<br />
kehittämisestä kiinnostuneet.<br />
<strong>Oulu</strong>n Maa- ja kotitalousnaisten hallitus<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 27
allakka<br />
Koulutukset ja tapahtumat<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuu<br />
KAJAANI<br />
<strong>ProAgria</strong> Kainuu ry:n edustajakokous<br />
ke 30.11. klo 10 KaO,<br />
Seppälä. Sivu 29.<br />
Kainuulainen joulutori la-su 10.-<br />
11.12. Kajaanihalli.<br />
Tied. 044 320 1587,<br />
anna-kaija.kaikkonen@proagria.fi.<br />
SOTKAMO<br />
Kainuun maaseutupäivät to-pe<br />
10.-11.11. Sokos Hotel Vuokatti<br />
ja Snowpolis. Tied. 040 510 3445,<br />
katja.keranen@mtt.fi,<br />
www.tukinetti.net.<br />
Kantrikoulutushankkeen koulutuksia<br />
maaseutuyrittäjille. Katso<br />
ohjelmat, hinnat ja ilmoittautumisohjeet<br />
www.kao.fi /kantrikoulutus.<br />
Tied. 044 797 4504 tai<br />
kantrikoulutus@kao.fi.<br />
<strong>ProAgria</strong> Lappi<br />
PELLO<br />
Kannattavan maatilan toiminta<br />
ja talous ma 21.11. Kouluttajana<br />
talousneuvoja Ari Alamikkotervo.<br />
Tied. ja ilm. jari.juusola@proagria.fi,<br />
040 536 1187.<br />
TORNIO<br />
Kannattavan maatilan toiminta<br />
ja talous ti 25.10. Kouluttajana<br />
talousneuvoja Ari Alamikkotervo.<br />
Tied. ja ilm. jari.juusola@proagria.fi,<br />
040 536 1187.<br />
LÄHDE OPINTOMATKALLE!<br />
Opintomatka Kuusamoon 9.-<br />
10.11. Järjestäjinä Yhteistyöllä<br />
kilpailukykyä -hankekokonaisuu-<br />
Virkisty lomalla!<br />
Tammikuun terveysloma<br />
Ylihärmässä 22.-27.1.2012<br />
Järjestämme yhteistyössä Maaseudun<br />
Terveys- ja Lomahuollon<br />
kanssa Raha-automaatti-yhdistyksen<br />
tukeman kylpyläloman<br />
Härmän kuntokeskuksessa.<br />
Lomaohjelma sisältää testejä,<br />
ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja<br />
ja vapaa-ajan ohjelmaa.<br />
Loma on tarkoitettu ensisijaisesti<br />
niille, jotka eivät ole viime vuosina<br />
olleet minkään lomajärjestön<br />
avustamalla lomalla. Maaseudun<br />
Terveys- ja Lomahuolto myöntää<br />
tuen sosiaalisin, terveydellisin ja<br />
taloudellisin perustein.<br />
28 maaviesti 3/<strong>2011</strong><br />
den lammasosio ja Kantri-hanke<br />
Kainuusta.<br />
Opintomatka Suomen kädentaidot<br />
- Käsi- ja taideteollisuusmessuille<br />
Tampereelle pe-la 18.-19.11.<br />
Lapin käsityökulttuuri esittäytyy<br />
näyttelyssä, jonka tähtiä ovat<br />
lappilainen poro ja lammas.<br />
Opintomatka valtakunnallisille<br />
lammaspäiville Mikkeliin 22.-24.11.<br />
Tied. ja ilm. anne.narhila@proagria.fi,<br />
040 592 2164.<br />
<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />
HAAPAJÄRVI<br />
Koukussa kalaan -kurssi la 22.10.<br />
Oksavan koulu.<br />
Tied. helena.lahdenpera@proagria.fi,<br />
0400 599 473.<br />
Hyviin ja laadukkaisiin satoihin<br />
ympäristöä kuunnellen -infopäivä<br />
ti 29.11. klo 10-14.30 HAI Liiketalouden<br />
yksikkö. Sivu 19.<br />
HAAPAVESI<br />
Hevosen käyttäytyminen, käsittely<br />
ja hyvinvointi su 16.10. klo 8.45-<br />
18, Haapaveden Ammattiopisto ja<br />
Kujalan Ratsutila. Sivu 28.<br />
Talli- ja tapahtumaturvallisuus<br />
ja suureläinpelastus la 10.12. klo<br />
8-16, Haapaveden ammattiopisto,<br />
Kytökyläntie 260. Sivu 28.<br />
KESTILÄ<br />
Koukussa kalaan -kurssi la 8.10.<br />
peruskoulun opetuskeittiö.<br />
Tied. helena.lahdenpera@proagria.fi,<br />
0400 599 473.<br />
KIIMINKI<br />
Koukussa kalaan -kurssi la 12.11.<br />
Leirikeskus Suvela.<br />
Retkipaketti sisältää edestakaisen<br />
linja-automatkan Ylihärmään,<br />
torstain Vaasan retken, majoituksen<br />
kahden hengen huoneessa<br />
puolihoidolla, liikunnan ja vapaaajan<br />
ohjauksen sekä meno- ja paluumatkan<br />
tarjoilut.<br />
Ilmoittautumiset erityisruokavalioja<br />
allergiahuonetoivomuksineen pe<br />
21.10. mennessä: <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />
puh. (08) 3168 611, anne.kipina@<br />
proagria.fi.<br />
Tulossa Kevätretki Englantiin<br />
16.-20.4.2012<br />
Lisätietoa Maaviestissä 4/<strong>2011</strong> ja<br />
osoitteessa www.proagriaoulu.fi ><br />
Ajankohtaista.<br />
Tied. helena.lahdenpera@proagria.fi,<br />
0400 599 473.<br />
KUUSAMO<br />
Koukussa kalaan -kurssi to<br />
13.10. Suojärven koulu.<br />
Tied. helena.lahdenpera@proagria.fi,<br />
0400 599 473.<br />
LIMINKA<br />
Kosteikkoja kylille yhdistysten<br />
voimin ke 12.10. klo 9-15.30,<br />
Pitojen Helmi. Sivu 20.<br />
MUHOS<br />
<strong>Oulu</strong>n Maa- ja kotitalousnaisten<br />
edustajakokous la 19.11. klo 10<br />
Metla. Sivu 29.<br />
NIVALA<br />
Hyviin ja laadukkaisiin satoihin<br />
ympäristöä kuunnellen -infopäivä to<br />
10.11. klo 10-14.30 Nitek. Sivu 19.<br />
PIIPPOLA<br />
Koukussa kalaan -kurssi la 15.10.<br />
Kairanmaatalo.<br />
Tied. helena.lahdenpera@proagria.fi,<br />
0400 599 473.<br />
OULU<br />
Hygieniaosaamistesti – hygieniapassi<br />
ke 28.9. klo 10, 27.10. klo<br />
13 ja 29.11. klo 10 <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />
Kauppurienkatu 23, 3. krs. Ilm.<br />
viimeistään ed. päivänä <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />
(08) 316 8611 tai 0400 182 584,<br />
soila.hiltunen@proagria.fi.<br />
Hevosen käyttäytyminen, käsittely<br />
ja hyvinvointi la 15.10. klo<br />
8.45-18, Äimärautio. Sivu 28.<br />
Taitajien tiernan joulutori 12.-<br />
22.12. Kalevankulma, Kirkkokatu<br />
11. Tied. 040 743 9731,<br />
arja.keranen@proagria.fi.<br />
PUDASJÄRVI<br />
Hyviin ja laadukkaisiin satoihin<br />
ympäristöä kuunnellen -infopäivä<br />
ti 22.11. klo 10-14.30 OSAO<br />
Pudasjärven yksikkö. Sivu 19.<br />
Talli- ja tapahtumaturvallisuus<br />
ja suureläinpelastus pe<br />
9.12. klo 8-16 <strong>Oulu</strong>n seudun<br />
ammattiopisto, Pudasjärven<br />
yksikkö. Sivu 28.<br />
SIIKAJOKI<br />
Hyviin ja laadukkaisiin satoihin<br />
ympäristöä kuunnellen -infopäivä<br />
pe 18.11. klo 10-14.30 Ruukin<br />
Maaseutuopisto. Sivu 19.<br />
TYRNÄVä<br />
Hyviin ja laadukkaisiin satoihin<br />
ympäristöä kuunnellen -infopäivä<br />
ke 16.11. klo 10-14.30 Hannuksen<br />
Piilopirtti. Sivu 19.<br />
YLI-II<br />
Nuorkarjahavaintopäivä to 29.9.<br />
klo 10-15, Keskikallion VMSpihatto.<br />
Ilm. 040 5133 241,<br />
tiina.karlstrom@proagria.fi.<br />
HevosAgron tiedotustilaisuudet syksy <strong>2011</strong><br />
Valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon -hankkeen Rakentamisen<br />
teemapäivä pe 7.10.<strong>2011</strong> <strong>Oulu</strong>ssa. Aiheina ulkoilu- ja urheilualueet<br />
sekä rakentamisen hyvät käytännöt. Lisätietoa: www.hevosyrittaja.fi.<br />
Hevosen käyttäytyminen, käsittely ja hyvinvointi<br />
la 15.10.<strong>2011</strong> <strong>Oulu</strong>: klo 9-13 teoria OR-klubi, Äimärautiontie 9 ja klo<br />
14-18 käytäntö <strong>Oulu</strong>n Hevosklinikan maneesi, Äimärautiontie 7<br />
su 16.10.<strong>2011</strong> Haapavesi: klo 9-13 teoria Haapaveden Ammattiopisto,<br />
Teollisuustie 2 ja klo 13.30-18 käytäntö Kujalan Ratsutilan maneesi, Oulaistentie<br />
109<br />
Asiantuntijoina Jenni Hakosalo ja Kari Vepsä: hyvinvointia edistävä hevosen<br />
pito ja koulutus, käyttäytymisongelmat, käsittelyharjoituksia.<br />
Talli- ja tapaturmaturvallisuus ja suureläinpelastus<br />
pe 9.12.<strong>2011</strong> kello 8-16 Pudasjärvi, <strong>Oulu</strong>n seudun ammattiopisto, Pudasjärven<br />
yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18A<br />
la 10.12.<strong>2011</strong> kello 8-16 Haapavesi, Haapaveden ammattiopisto<br />
Luennoitsijoina paloesimies, Suomen Hippoksen suurkilpailuvalvoja<br />
Matti Syrjä ja suureläinpelastuskouluttaja, hankekoordinaattori Eläinten<br />
Hyväksi EHY ry Essi Leminen: käytännön turvallisuus talleilla ja hevosalan<br />
tapahtumissa, miten ehkäistään onnettomuuksia, miten onnettomuustilanteissa<br />
toimitaan, suureläinpelastuksen välineistö ja tekniikat, eläinsuojelu<br />
onnettomuustilanteissa, kuljetus- ja tieliikenneonnettomuudet,<br />
toiminta onnettomuuspaikalla, yhteistyö pelastushenkilöstön kanssa.<br />
Tilaisuudet (pois lukien käytännön harjoitukset) ovat maksuttomia ja<br />
kaikille avoimia, tervetuloa!<br />
Ilmoittautumiset: <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, anne.kipina@proagria.fi, puh. (08) 316 8611<br />
www.proagriaoulu.fi/hevosagro
3M-hanke (milkkiä, mjölkkiä, maitoa)<br />
Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille<br />
Syksyn <strong>2011</strong> hyvinvointijaksot Rokualla<br />
28.-30.9.11 Kehon hyvinvointi – ”Löydä kadonnut sixpack”, 3 pv<br />
3.-6.10.11 Verkostot ja suhteet – ”Sykettä parisuhteeseen”, 4 pv<br />
4.-7.10.11 Työhyvinvointi – ”Minä Oy tekee tulosta”, 4 pv<br />
10.-12.10.11 Muutoksiin valmentautuminen –<br />
”Varaudu elämän yllätyksiin”, 3 pv<br />
14.-16.10.11 Kehon hyvinvointi –<br />
”Löydä kadonnut sixpack”, 3 pv<br />
24.-26.10.11 Muutoksiin valmentautuminen –<br />
”Varaudu elämän yllätyksiin”, 3 pv<br />
15.-18.11.11 Työhyvinvointi – ”Minä Oy tekee tulosta”, 4 pv<br />
9.-11.12.11 Mielen hyvinvointi –<br />
”Kirjoita itse oman elämäsi käsikirjoitus”, 3 pv<br />
Koulutus sisältää kuntotestauksen, teemaluentoja sekä ohjattua<br />
liikuntaa kotiohjeineen. Syventävä jakso ½ - 1 v. kuluttua.<br />
Omavastuuosuus tuottajalle: 3 päivän jakso 142 €/hlö, 4 päivän<br />
jakso 206 €/hlö ja viikonloppuna 155 €/hlö.<br />
Muut syksyn tapahtumat<br />
18.-20.10.11 Opintomatka Pohjois-Savoon ja<br />
KoneAgria-messuille, hinta enint. 150 €/hlö<br />
1.-2.11.11 Hyvinvointiseminaari +<br />
tuottajien pikkujoulu Rokualla<br />
Lisätietoja ja ilmoittautumiset viimeistään 2 viikkoa ennen ajankohtaa:<br />
projektipäällikkö Päivi Vitikka p. 040 4876 988, paivi.vitikka@rokua.com<br />
Ota ilmoitus talteen!<br />
VENE on edelleen vesillä!<br />
Jatkamme luentokoulutuksiamme lokakuussa.<br />
Eläinaineskoulutukset<br />
Laatua ja määrää! – Laajentavan lypsykarjatilan eläinaineksen<br />
hankinta: 10.10. Veteli, 11.10. Ylivieska, 12.10. Kannus,<br />
17.10. Liminka, 25.10. Taivalkoski<br />
Jalostus euroiksi – Eläinainekseen sijoittaminen on karjatilan<br />
kannattavimpia investointeja: 8.11. Kannus, 9.11. Taivalkoski,<br />
10.11. Liminka, 22.11. Ylivieska, 23.11. Veteli<br />
Terveys- ja hyvinvointikoulutukset<br />
Mitä lehmä kertoo? – Lehmän käyttäytyminen ja hyvinvointi navetassa:<br />
12.10. Kuusamo, 13.10. Nivala, 1.11. <strong>Oulu</strong>, 2.11.<br />
Toholampi, 15.11. Lohtaja, 16.11. Oulainen<br />
Verkkovirralla<br />
lämmitettävä<br />
juomapalju<br />
pihattoolosuhteisiin<br />
P. 0500 784 615<br />
Tmi Staffansbergin talli<br />
AgriBisnes<br />
–liiketoimintaosaamisen<br />
koulutus<br />
maatalousyrittäjille<br />
AgriBisnes on suunnattu<br />
kasvuun ja kehittämiseen sitoutuneille<br />
maatalousyrityksille ja niiden työntekijöille<br />
sekä alan neuvonta-, koulutus- ja<br />
ohjaustehtävissä toimiville. Koulutus<br />
suoritetaan noin 2 vuodessa.<br />
AgriBisnes -koulutushankkeen<br />
osallistumiskustannukset koostuvat 1<br />
033 € osallistumismaksusta ja ulkomaanosion<br />
matkustuskustannuksista.<br />
AgriBisnes -koulutus käynnistyy<br />
orientaatiopäivillä 27.-28.10.<strong>2011</strong>.<br />
Tutustu koulutuksen tarkempaan sisältöön,<br />
aikatauluun sekä hakumenettelyyn<br />
osoitteessa: http://www.chydenius.fi<br />
Lisätietoja antavat:<br />
Paula Kivinen, puh. 040-5148751<br />
paula.kivinen@chydenius.fi<br />
Pekka Huovinen, puh. 044-7250600<br />
pekka.huovinen@kpedu.fi<br />
Pientä pintaremonttia! – Pienparannuksilla navettaan tehokkuutta<br />
ja hyvinvointia: 22.11. Kuusamo, 24.11. Toholampi,<br />
25.11. Nivala, 13.12. Oulainen, 14.12. Lohtaja, 16.12. <strong>Oulu</strong><br />
Rehukoulutukset<br />
Tehokas korjuu – Hyvä rehu: 10.11. Haapajärvi, 11.11. Kälviä<br />
Tuotannon prosessit hallinnassa – Kustannukset kurissa:<br />
7.12. Haapajärvi, 8.12. Kälviä<br />
Katso lisätietoja ja ilmoittaudu: www.oamk.fi/vene<br />
VENE-hankkeen mukana KoneAgria-messuille!<br />
Ilmoittautuminen syksyn opintomatkallemme Pohjois-Savoon<br />
ja KoneAgria-messuille Jyväskylään 18.–20.10. on alkanut.<br />
Ilmoittaudu mukaan nyt, sillä paikkoja on rajoitetusti.<br />
Ohjelmassa ti 18.10.: tilavierailut Kiuruvedellä ja Pyhäjärvellä,<br />
majoittuminen Iisalmessa, ke 19.10.: tilavierailu Lapinlahdella,<br />
yritysvierailu Valion Lapinlahden tehtaalla, vierailu Työterveyslaitoksella<br />
Kuopiossa, majoittuminen Kuopiossa,<br />
to 20.10.: tutustuminen KoneAgria-messuihin.<br />
Matkan hinta on enintään 150 e / henkilö. Hinta sisältää bussikuljetuksen,<br />
hotelliyöpymiset sekä osan ruokailuista. Opintomatkaan<br />
voi hakea maatalousyrittäjän opintorahaa.<br />
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.oamk.fi/vene tai<br />
Kaija Korhonen, 040 163 4534, kaija.korhonen@kam.fi,<br />
Päivi Vitikka, 040 487 6988, paivi.vitikka@rokua.com<br />
AgriBisnes -koulutushanketta rahoittavat<br />
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto<br />
sekä Pohjanmaan ja Pohjois-<br />
Pohjanmaan ELY -keskukset.<br />
www.staffansberg.fi<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 29
kala<br />
Tapio Gustafsson/KKL<br />
Hoitokalastus vähempiarvoisten kalojen kuten särkikalojen poistamiseksi on yleistä. Kalastuslain kokonaisuudistuksessa ehdotetaan muun<br />
muassa, että hoitokalastuksen tarve olisi määritettävä kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa.<br />
Kalastuslain<br />
kokonaisuudistus<br />
kaipaa kansalaisten palautetta<br />
MIKKO TORSSONEN, EERO LIEKONEN<br />
Edelliseen hallitusohjelmaan<br />
sisällytetty kalastuslain<br />
kokonaisuudistus jäi<br />
pahoin keskeneräiseksi.<br />
Uusituksi saatiin ainoastaan<br />
kalastuksenvalvontaa<br />
koskevat pykälät, jotka<br />
tulevat voimaan 1.4.2012.<br />
Nykyinen hallitusohjelma<br />
sisältää uudistustyön jatkamisen,<br />
mutta valmistelusta<br />
vastuussa olevien jaostojen<br />
ja työryhmän toimikausi loppuu<br />
maa- ja metsätalousministeriön<br />
päätöksellä kuluvan vuoden lopussa.<br />
Vuoden 2012 alusta valmistelu<br />
jatkuu ministeriössä virkatyönä.<br />
Esitysluonnos lähtee sen jälkeen<br />
lausuntokierrokselle, jolloin kansalaisten<br />
tuntoja voidaan saattaa<br />
ministeriön tietoon ainakin kalatalousalan<br />
eri järjestöjen kautta.<br />
Eduskuntakäsittelyyn esitys on tarkoitus<br />
saada jo kuluvan vaalikauden<br />
ensimmäisellä puoliskolla.<br />
Vielä työtään jatkavista jaostoista<br />
laajin työsarka lienee kalastusoikeusjaostolla,<br />
jonka käsiteltäviin<br />
30 maaviesti 3/<strong>2011</strong><br />
asioihin kuuluvat muun muassa<br />
kalastusoikeutta, kalavesien hoitoa<br />
ja kalastuksen säätelyä koskevien<br />
säännösten uudistaminen.<br />
Pohjois-Suomesta jaostoon on<br />
kutsuttu kaksi jäsentä, kalatalousjohtaja<br />
Pentti Pasanen Lapin ELYkeskuksesta<br />
ja saamelaiskäräjien<br />
jäsen Anu Pietikäinen. Kaikkiaan<br />
jaostoon kuluu 17 kalatalousalan<br />
edustajaa. Kalatalousneuvontaa<br />
edustaa Kalatalouden Keskusliiton<br />
puheenjohtaja Pertti Mäki-<br />
Hakola.<br />
KÄSITTELYSSÄ ovat tällä hetkellä<br />
kalavarojen hoito, uhanalaisten<br />
kalalajien suojelu ja vaelluskalakysymykset.<br />
Seuraavassa poimintoja<br />
pintaan nousseista ehdotuksista:<br />
Eriytetäänkö kalavarojen hoitovastuuta<br />
nykyistä enemmän<br />
muillekin kuin vesien omistajille,<br />
esimerkiksi kalatalousalueelle<br />
(käyttö- ja hoitosuunnitelmiin<br />
kannanotto hoitotarpeista) ja ELYkeskukselle<br />
(toimivalta viranomaispäätöksiä<br />
vaativissa asioissa)<br />
Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma<br />
(KHS) sisältää istutuksissa<br />
noudatettavat periaatteet,<br />
joiden vastaiset istutukset eivät<br />
olisi sallittuja. KHS:ssa määrittelemättömään<br />
ja uuden lajin istuttamiseen<br />
olisi haettava aina ELYkeskuksen<br />
lupa, joka voisi sisältää<br />
ehtoja. Lakiin tulisi kielto luonnon<br />
monimuotoisuutta heikentävistä<br />
istutuksista ja laittomille istutuksille<br />
määrättäisiin sanktio.<br />
Nykyistä käytäntöä vahvistamaan<br />
lakiin tulisi kirjatuksi pykälät<br />
ELY-keskuksen toimivallasta kieltää<br />
kala- tai raputautiriskin sisältävät<br />
istutukset ja istutuspöytäkirjojen<br />
laatimisvelvollisuudesta.<br />
Istuttajalle tulisi istutusten vaikutusten<br />
seurantavelvoite. Se voisi<br />
olla myös kalatalousalueen eli<br />
nykyisen kalastusalueen vastuulla.<br />
Tässä yhteydessä istukkaiden<br />
ulkoinen merkitseminen kuten<br />
eväleikkaus olisi käyttökelpoinen<br />
työkalu.<br />
Hoitokalastuksen tarve olisi<br />
määritettävä kalatalousalueen<br />
KHS:ssa. Hoitokalastuksen tulisi<br />
kohdistua muihin kuin petokaloihin,<br />
joiden vapauttamisvelvollisuus<br />
olisi siihen yksi keino. ELYkeskus<br />
voisi olla hoitokalastuksen<br />
luvanmyöntäjä ja toiminnan ehtojen<br />
asettaja.<br />
Poistokalastukset ovat lyhytaikaisia<br />
käynnistyshankkeita, joilla<br />
pyritään luomaan hyödyntämiskanavat<br />
vähäarvoisille kalalajeille.<br />
Poistokalastuksen tukemisella ei<br />
saa lisätä petokaloihin kohdistuvaa<br />
kokonaispyyntiponnistusta.<br />
Mikko Torssonen on <strong>ProAgria</strong><br />
<strong>Oulu</strong>n ja Eero Liekonen <strong>ProAgria</strong><br />
Lapin Kalatalouskeskuksen<br />
toiminnanjohtaja.<br />
Kansalaiset voivat antaa suoraa palautetta lakiesitystä<br />
valmisteleville jaostoille ja työryhmälle internet-osoitteessa<br />
www.mmm.fi > Kalastus, riistanhoito ja porot > Vapaaajankalastus<br />
> Kalastuslain kokonaisuudistus.
Tilasi pysyy pystyssä vain,<br />
jos sinäkin pysyt.<br />
Räätälöi itsellesi sopiva Maatilayrittäjän Omaturva. Sen avulla suojaat tilasi talouden ja oman sekä perheesi toimeentulon, jos<br />
joudut yllättäen pidemmälle sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. MTK:n jäsenenä saat lisäksi tuntuvat edut.<br />
Lue lisää: tapiola.f/myomaturva tai kysäise omalta edustajaltasi.<br />
Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy.<br />
HIETALAHTI JA POJAT OY<br />
TOIMITAMME BETONISTA<br />
• TEOLLISUUSHALLIT • MAATALOUSELEMENTIT<br />
• VÄESTÖNSUOJAELEMENTIT • ASUINRAKENNUKSET<br />
Hallit myy:<br />
0400 723 116<br />
Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA<br />
p. (06) 860 5000, f. (06) 860 5070<br />
hp@halsua.fi myynti@halsua.fi<br />
www.hietalahtijapojat.fi<br />
Kun on aika kierrättää.....<br />
Kierrätämme veloituksetta kotitalouksien metalliromut,<br />
akut, autot, renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet.<br />
Tarjoamme myös rakennusten purkupalvelut.<br />
viesti<br />
Maaviesti 4/<strong>2011</strong><br />
ilmestyy 21.11.<br />
<strong>Oulu</strong>n palvelupiste<br />
Ruskonniityntie 4<br />
90630 <strong>Oulu</strong><br />
p. 020 781 7640<br />
Avoinna: ma - pe 7.30 - 16<br />
Kajaanin palvelupiste<br />
Nuaskatu 6<br />
87400 Kajaani<br />
p. 020 781 7580<br />
avoinna klo 8 - 16<br />
Kierrättämällä vähennät<br />
merkittävästi<br />
jätteen syntyä, säästät<br />
luontoa ja energiaa.<br />
Kalajoen palvelupiste<br />
Satamatie 422<br />
85180 Rahja<br />
p. 020 781 7590<br />
Avoinna: ma - pe 7 - 15.30<br />
Aineistot 28.10.<br />
mennessä.<br />
maksuton palvelunumero 0800 30 880<br />
<br />
3/<strong>2011</strong> maaviesti 31
MP2 Itella Oyj<br />
Kuva Plugi Oy<br />
Miten tähtäät<br />
hyvään<br />
tulokseen?<br />
Hyvin tehty kirjanpito kantaa pitkälle ja toimii<br />
perustana talouden arvioinnissa.<br />
Siitä on hyvä jatkaa verosuunnitteluun ja tilinpäätöksiin, joilla säästät rahaa ja saat hyvän pohjan<br />
yrityksesi kehittämiseen. Huolellisesti tehty suunnittelu ennakoi muutokset. Osumatarkkuutta<br />
parannat ottamalla kirjanpidon tiedot käyttöön talouden jatkuvassa arvioinnissa.<br />
Seuraava askel on Tulosanalyysipalvelu, jolla saat selville yrityksesi menestyksen<br />
ja taloudelliset kulmakivet sekä vertailutietoa kehittämiskohteiden<br />
hahmottamiseen.<br />
Tulosanalyysi<br />
Wakka kirjanpito-ohjelmalla maksat laskut, tiliöit ne ja teet<br />
kirjanpidon. Saat välitilinpäätöksen milloin tahansa.<br />
Tiedot ovat hyödynnettävissä myös tulosanalyysissä ja<br />
kustannuslaskennassa. Tutustu osoitteessa<br />
www.proagria.fi/itohjelmistot.<br />
Parhaat pisteet saat hyödyntämällä asiantuntijoidemme<br />
ammattitaidon.<br />
Kirjanpito<br />
Verosuunnittelu<br />
Tilinpäätös<br />
ISO 9001<br />
Tilaa jo tänään!<br />
www.proagria.fi/talouspalvelut tai www.agronet.fi<br />
SERTIFIOITU<br />
ORGANISAATIO<br />
<strong>ProAgria</strong> – Menestyksen mahdollisuuksia<br />
<strong>ProAgria</strong> Keskusten ja <strong>ProAgria</strong> Keskusten Liiton<br />
laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.<br />
32 maaviesti 3/<strong>2011</strong>