Me Rakentajat 3/02 pdf

Syksy 2002 

Hinta 5 € 

Märkätilat kevyesti, 

nopeasti ja turvallisesti 

Hiekalla ja hiekalla 

on eroa 

Aki Parviainen viihtyy 

Nastolan maisemissa 

1 

Kestosuosikki: 

rintamamiestalo

Asiantuntijana 

Ei määräten, vaan ohjaten 

mpäristöministeriö edistää kestävää 

Ykehitystä. Tavoitteena on hyvä ja turvallinen elinympäristö, 

luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ympäristöhaittojen 

ehkäiseminen sekä asunto-olojen kehittäminen. 

Suora lainaus ympäristöministeriön toiminta-ajatuksesta. 

Huhtikuun alusta asunto- ja rakennusosaston 

rakennusneuvoksen virkaan nimitetty diplomi-insinööri 

Helena Vuorelma kiteyttää oman vastuualueensa: – Rakentamisen 

valtakunnallinen ohjaus ja kehittäminen, ei 

määräyksiin nojaten vaan ohjaten. 

Uusi rakennuslaki astui voimaan vuoden 2000 alusta. Laki sisältää 

uusia määräyksiä, joita kuntien rakennustarkastajat välittävät 

pientalorakentajille, jotka tässä tilanteessa tarvitsevat enemmän 

ohjausta pyrittäessä hyvään rakennustapaan ja siten laadukkaaseen 

ja kestävään lopputulokseen. Lainlaatija toivookin, että 

rakentajat ymmärtävät, ettei kysymyksessä ole kiusanteko vaan 

auttaminen hyvään lopputulokseen. Rakennuslaissa korostetaankin 

myös rakennushankkeeseen ryhtyvän omaa vastuuta. 

Vastuu ammattilaisille 

Rakennusneuvos 

Helena Vuorelma 

tuli “tuttuun taloon”, 

sillä vuodesta 

1984 hän on 

toiminut ympäristöministeriössä 

monissa eri tehtävissä, 

joihin on 

kuulunut myös 

kansainvälistä yhteistyötä. 

Vuodet 

1997-2001 hän oli 

LVI-Keskusliiton 

toimitusjohtajana. 

toimii, se voidaan pitää vaikka työmaalla, sanoo Vuorelma saaduista 

kokemuksista ja kiittää pääkaupunkiseudun lisäksi erityisesti vahvan 

pientalorakentamisen Oulua, jossa uusilla, isoillakin alueilla rakennustarkastaja 

pitää erityistä neuvontatoimistoa. Yhtä tärkeänä Vuorelma 

pitää hankkeen toista päätä: – Vastaanottotarkastuksessa tulisi 

todeta, että käyttö- ja huolto-ohjeet on tehty. Tässä tulisi olla yhtä 

tarkkana kuin käytetyn auton kaupassa, jossa lähes ensimmäisiä kysymyksiä 

on huoltokirjan merkinnät, vertaa Vuorelma. 

Iso osa pientalon rakentamisen vastuusta on nyt pääsuunnittelijalla. 

Tätä rakennusneuvos Vuorelmakin painottaa: – On oltava 

osaavat suunnittelijat, vastuu pitää olla ammattilaisilla ja kehottaakin 

pientalorakentajaa panostamaan ennen kaikkea suunnitteluun. 

Se maksaa, mutta toisaalta rakentaja saa parempaa toimivuutta, 

parempaa laatua. Hyvä suunnittelija ymmärtää myös rakentamisen 

elinkaariajattelun. Kaiken kaikkiaan tähänkin sopii 

vanha viisaus; hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. 

Tarkastuksia etätyönä 

Rakennustarkastajan rooli on muuttunut. Kun aiemmin rakennustarkastaja 

tarkasti, on tilanne nyt päinvastoin. – Esimerkiksi kun ennen 

katsottiin, että onko piippu muurattu oikein, niin nyt katsotaan, 

ovatko piirustukset oikein, vertaa Vuorelma. Vastaavan työnjohtajan 

rooli onkin korostunut, sillä työnjohtajan on nyt täytettävä työmaatarkastusasiakirja, 

jossa hän vastuullisena kuittaa tarkastuksen alaiset 

kohteet oikein tehdyiksi. Uudet välineet mahdollistavat tarkastukset 

myös etätyönä esim. Helsinki-Kuopio -akselilla. Työnjohtaja näkee 

työmaalle asennetusta nettikamerasta rakentamistilanteen ja voi lähettää 

työmaalle vaikkapa tekstiviestin: Nyt voitte peittää. 

Aloituskokous avainasemassa 

Rakennustarkastajan kokoama aloituskokous on rakentamisen 

ensimmäinen peruskiven muuraus. Rakennustarkastaja kokoaa suunnittelijat 

ja työnjohdon samaan palaveriin ja koko hanke käydään 

läpi. Tarkastaja on kuin orkesterinjohtaja, ei sellisti. – Aloituskokous 

Samat asiat ammattirakentajilla 

Periaatteessa samat asiat koskevat myös ammattirakentamista. 

Osaaminen tuo laatua. – Toivommekin, että tämä näkyy erityisesti 

asuinrakentamisessa, jossa edellytyksenä on tietysti mm. 

realistiset aikataulut. Tuntuma on, että suunta on kohti parempia 

lopputuloksia, uskoo Vuorelma. 

– Kysymys on vain siitä, että on osaavaa porukkaa, opitaan 

käyttämään suunnittelijoita. Muutos saadaan aikaiseksi vain nostamalla 

tekijöiden pätevyyttä esim. erilaisten jatkokoulutusten avulla, 

Vuorelma jatkaa. 

Uudet energiamääräykset 

Eurooppalaiseen järjestelmään tulossa olevat tekniset vaatimukset 

ovat Suomessa jo tuttuja, mutta odotettavissa on uutta hygienia- 

ja terveysympäristön sekä energiatalouden osalla. – Sisäilman 

terveellisyyshän on monen osatekijän summa, valitut materiaalit, 

sijainti, ilmanvaihto jne. Myös elinkaarisuunnittelu korostuu, kun 

mietitään mitä rakennusmateriaaleille tehdään, kun rakennus aikanaan 

puretaan. Miten hävitetään vai onko uuskäyttöä, kysyy Vuorelma. 

Elinkaariosaamiseen kuulunee, että energiatalous tuntuu 

lompakossa. Uudet energiamääräykset ovat tulossa vuoden 2003 

aikana. Niitä on tiukennettu vuoden 1975 määräyksistä 25-30 %. 

– Tosin tekniikka on jo olemassa ja käytännössä onkin kysymys 

määräysten päivittämisestä nykykäytäntöön, toteaa Vuorelma. 

Jatkuu s. 44 

2

Kesä 2002 

Julkaisija: 

Me Rakentajat yhteistyöryhmä 

Toimitus: 

Suorakanava Oy 

Luotsinmäenpuistokatu 1 

28100 Pori 

P. 02-641 2161, F. 02-633 6284 

Päätoimittaja: 

Raimo Holopainen 

raimo.holopainen@suorakanava.fi 

Toimituspäällikkö: 

Tapio Näslund 

tapio.naslund@suorakanava.fi 

Toimituskunta: 

Mirja Forsman 

Paula Kaseva 

Anna Kavén-Toppi 

Markku Mäenpää 

Asko Mäisti 

Tuula Nordberg 

Heikki Perkiö 

Anita Suvanen 

Raimo Holopainen 

Taitto ja ulkoasu: 

Virve Rintasalo 

virve.rintasalo@suorakanava.fi 

Eija Kannisto-Setälä 

eija@suorakanava.fi 

Ilmoitusmyynti: 

Aulis Ruotsalainen 

P. 044-564 0564 

aulis.ruotsalainen@suorakanava.fi 

Painopaikka: 

Punamusta 

Kansikuva: 

Marja Jakola 

4 

7 

8 

10 

12 

13 

14 

16 

18 

20 

22 

23 

26 

27 

28 

30 

33 

34 

37 

38 

40 

41 

42 

43 

44 

45 

46 

48 

Sisältö 

Laadukas vai 

turvallinen? 

Suomalaisen rakentamisen huonosta laadusta puhuttiin 

kymmenisen vuotta sitten painavin sanoin. Rakentamisen 

laatu kohenikin yhtä nopeasti kuin laivamatkustamisen turvallisuus 

Estonian turman jälkeen. Nykyrakentamisen avainsanoja 

ovatkin turvallisuuden ohella kokonaisenergiatalous, verkottuminen, 

asunnon muunneltavuus ja rakentamisympäristö. Turvallisuudella käsitetään asunnon 

rakenteellista ja terveydellistä turvallisuutta, murto- ja vahinkoturvallisuutta sekä perheen 

ja lasten turvallisuutta työ- ja koulumatkoilla. Rakentaminen nähdäänkin nykyisin paljon laajempana 

kokonaisuutena. Emme tuijota enää vain talopaketin hintaa vaan ajattelemme rakentamisen 

kokonaiselinkaarta. Kestävä kehitys, etätyö, perhekoon muuttuminen ja koko 

asuinympäristön sekä jatkuvuuden huomioon ottaminen ovat muuttaneet rakentamisen ja 

asumisen arviointi- ja vaatimuskriteereitä niin, että koko elin- ja asuinympäristömme tulisi 

olla laadukas, turvallinen, toimiva ja pitkäikäinen. Ja hyvä niin, olemme oppineet vaatimaan 

ja katsomaan tulevaisuuteen aivan eri tavalla – sanotaanko vaikka eurooppalaisittain. 

Raimo Holopainen, päätoimittaja 

Kotimainen Tiileri 50 vuotta! 

Pöyhöset pääsivät muuttamaan sisään 

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa 

Upoclean-pienpuhdistamo sopii tontille kuin tontille 

Hiekalla ja hiekalla on eroa 

Hiekkaa kullanmuruille 

Pientalotontti kaikkien saatavilla Vantaalla 

“Hengittävä” talo ei täytä määräyksiä 

Lafarge Tekkinin vuosikymmen katemarkkinoilla 

Syksy on kiireistä aikaa puhallusvillaurakoitsijalle 

Talotekniikka on talon elimistö 

Uusiutuvaa energiaa lämmitykseen 

Suodattimien nettikauppa vilkastuu 

Aki Parviainen viihtyy Nastolan maisemissa 

Helppo ja toimiva lisä-ääneneristys pitää äänet seinän takana 

Märkätilat kevyesti, nopeasti ja turvallisesti 

Lampinen on hyvä laatoittaja 

Laattalattia on kaunis ja helppohoitoinen 

Keraamisen laatan puhdistus on helppoa 

Asumismukavuuteen kannattaa sijoittaa 

Viilatehtaan uusi elämä 

Ylipaine parantaa tulisijan syttyvyyttä 

Ilmanvaihto ja tulisija ovat kokonaisuus 

Tutkimus paljasti päiväkotien sisäilmassa puutteita 

Kestosuosikki: rintamamiestalo 

Piilosana-tehtävä 

Reiska rakentaa 

Uudet tuulet 

3

Tiilirakentaminen 

Kotimainen Tii 

Leo Seppälä toimii kaikkien Tiileri-tehtaiden toimitusjohtajana. 

Teksti: Pentti Teponoja Kuvat: Tiileri 

4


leri 50 vuotta! 

iilerin historian kirjoi- 

Ttus alkoi, kun vuonna 1952 viisi veljestä, 

Leo, Leevi, Lauri, Paavo ja Esko 

Seppälä, perustivat Tarvasjoelle avoimen 

yhtiön nimeltä Seppälän Tiili- ja 

Putkitehdas. Nuorten yrittäjien iät 

olivat tuolloin vain 14-21 vuotta. Hallituksen 

puheenjohtajana ja yhtiön 

toimitusjohtajana toimi Leo Seppälä. 

Vuonna 1978 avoin yhtiö muutettiin 

Seppälän Tiili Oy:ksi. 

Poltettu tiili rakennusaineena 

Poltettu tiili on kestävyydeltään lähes 

ikuinen, luonnon omista raaka-aineista valmistettu 

rakennusmateriaali. Poltettu tiili on 

ensimmäinen ihmiskäden muotoilema pysyvä 

rakennusmateriaali, ajateltiinpa asiaa 

egologisuuden, taloudellisuuden tai rakennustekniikan 

kannalta. Poltettu tiili onkin 

edelleen kiistatta eräs parhaista rakennusmateriaaleista. 

Valmistusmenetelmät ominaisuuksien 

mukaan 

Suomessa valmistetaan poltettuja tiiliä 

kolmella eri menetelmällä, märkä-, kankija 

kuivapuristusmenetelmällä. Käytettävillä 

menetelmillä parannetaan käyttökohteiden 

edellyttämiä ominaisuuksia, kuten mittatarkkuutta. 

Myös jokaisella Tiileritehtaalla 

on oma erikoistuotteensa. 

Tiileritehtaiden toimialueena on nykyään 

koko Suomi. Tehtaita on kolme, myyntikonttoreita 

seitsemän ja jälleenmyyjiä ympäri 

Suomen. Tiileritietotaitoon kuuluu laadun 

ja monipuolisuuden ohella myös toimitusvarmuus. 

Aito Tiileri-tiili onkin ollut 

suomalaisen varma valinta jo 50 vuotta. 

Raaka-aine ratkaisee värin 

Tiilen tekemisen lähtökohtana on tietysti 

luonnonmukaiset laadukkaat raaka-aineet. 

Ensimmäinen lähtökohta on savi, joka pitkälti 

määrää valmiin tiilen värin. Savea tuodaan 

myös ulkomailta, jotta halutut värit voidaan 

toteuttaa luonnon omista tuotteista ilman 

kemiallisesti valmistettuja väriaineita. 

Luonnon omat värit ovat kestäviä, miltei ikuisia. 

Vaikka savi on poltetun tiilen tärkein raaka-aine, 

pelkkää savea ei tiili kuitenkaan ole. 

Runsaasti kierrätysmateriaalia 

Tiilimassa sisältää runsaasti myös kierrätysmateriaalia. 

Laaduntarkastuksessa hylätyt 

tiilet ja tiililaatat voidaan käyttää uudelleen 

tiilen raaka-aineena, lisäksi esimerkiksi Keramian 

tehtaalle tuodaan viallista porsliinia 

kahdelta suurelta suomalaistehtaalta. Myös 

paperin valmistuksessa käytettävää kaoliinia 

voidaan sekoittaa tiilimassaan. Kaiken kaikkiaan 

poltetun tiilen valmistus on kierrätystä 

parhaimmillaan eikä tehtaalta synny käytännössä 

lainkaan teollisuusjätettä. 

Rooman imperiumin rakentajat olivat epäilemättä ensimmäiset, 

jotka nykyisen Euroopan alueella käyttivät tiiltä rakennusmateriaalina 

todella laajassa mittakaavassa. Suurimpaan kukoistukseensa 

roomalainen tiiliarkkitehtuuri kohosi keisariaikana. 

Rooman legioonien jalanjäljissä tiili saapui myös imperiumin 

pohjoisille äärialueille, Britanniaan ja Germanian läntisimpiin 

osiin. 

Kansainvaellukset ja Rooman valtakunnan hajoaminen merkitsivät 

pahaa takaiskua tiilen käytölle rakennusmateriaalina. 

Tiiltä toki käytettiin rakentamiseen Rooman valtakunnan hajoamisen 

jälkeenkin, mutta sen kulutus oli vain murto-osa siitä, 

mitä se oli ollut roomalaisaikana. Silti ei tiilen käyttö päässyt 

unohtumaan Rooman perikatoa seuranneina vuosisatoina. Tiilentekotaidon 

kohdalla taantuminen oli epäilemättä aivan toista 

luokkaa. Rakentajat eivät yleensä valmistaneetkaan tarvitsemiaan 

tiiliä, vaan ottivat ne roomalaisten aikoinaan muuraamista 

rakennuksista. 

Suomeen tiilirakentaminen saapui Ruotsin ja Baltian kautta 

1200-luvulla. Vanhin ja suurin Suomeen keskiajalla perustetuista 

ns. valtakunnanlinnoista on jokaisen tuntema Turun Linna, 

joka rakennettiin 1280-luvulla. 1286 puolestaan aloitettiin 

mitä ilmeisemmin Turun tuomiokirkon rakentaminen. Nämä historiallisen 

vanhat tiilirakennukset kertovat hyvin tiilen säilymiskyvystä. 

Tiili ei pala eikä lahoa. Kuvaavaa on myös se, että 

maailman vanhimpien tiilirakennusten tarkka ikä ei ole edes tiedossa. 

Nykyisin poltetun tiilen valmistuksessa huippuosaamista 

edustaa kotimainen Tiileri. Aito Tiileri-tiili syntyy savesta 

polttamalla yli 1000 asteen lämpötilassa. Poltettu Tiileritiili 

kestää hyvin suomalaisia vaihtelevia sääolosuhteita kuten 

myös lisääntyvien saasteiden syövyttäviä vaikutuksia. 

5


Liekkivaalea, Seppälä 

Sahara, Keramia 

Ruukintiili “käsinlyöty” kirjava, Ylivieska 

Liekkitumma, Seppälä 

Tiileri Seppälä 

Preeria, Keramia 

Kaamos, vaalea antiikki, Ylivieska 

Tiileri Ylivieska 

Ensimmäinen Tiileritehdas, Tiileri Seppälä, 

valmistaa ainoana Suomessa poltettuja 

tiiliä kuivapuristusmenetelmällä. Menetelmällä 

valmistuu mittatarkkoja tiiliä, jotka 

voidaan muurata kerralla molemmin puolin 

puhtaaksi. Kuivapuristusmenetelmällä 

valmistettu tiili on erinomainen väliseinätiili 

niin kuiviin kuin kosteisiinkin tiloihin. Tiileri 

Seppälän tuotevalikoimaan kuuluu myös, 

ainoana Suomessa, muurattaviin tulisijoihin 

tarkoitetut taloustulitiilet, joita valmistetaan 

kolmea kokovaihtoehtoa. 

Tiileri Keramia 

Tiileritehtaat saivat perheenlisäystä, kun 

vuoden 1970 alussa Leo, Leevi ja Lauri 

Seppälä ostivat Kemiön Mjösundissa sijaitsevan 

tiilitehtaan, jonka nimeksi saatiin 

myöhemmin 1977 perinteikäs Keramia 

Oy. Hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana 

on 70-luvun alusta alkaen ollut 

Leo Seppälä. 

Tiileri Keramia on erikoistunut vaaleiden 

sisä- ja ulkokäyttöön soveltuvien poltettujen 

tiilien ja tiililaattojen valmistukseen 

kankimenetelmällä. Kauniit vaaleat värit 

tarjoavat vaihtoehdon niille, jotka eivät pidä 

perinteisestä punaisesta tiilestä. Värit vaihtelevat 

luonnonvalkoisesta keltaisiin sävyihin. 

Yhteistä väreille on niiden luonnonmukaiset 

sävyt ja värien hyvä säilyvyys. 

Tiileri Keramian valikoimaan kuuluvat 

Tundra, Keramia 

myös tummat, punakeltaiset ja ruskeat 

poltetut tiilet, tiililaatat ja pihakivet. Yksi 

tehtaan menekkituotteista on myös keraaminen 

kiuaskivi. Tämä rakenteeltaan huokoinen 

kiuaskivi imee itseensä vettä antaen 

pitkän ja pehmeän löylyn. Hitaampi 

höyrystyminen pitää ilman miellyttävän 

kosteana. Keraamisten kiuaskivien myyntimäärää 

rajoittaa se, ettei niitä tarvitse 

vaihtaa vuosittain, sillä ne kestävät murenematta 

useita vuosia jopa laitossaunojen 

kiukaissa. 

Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisesta 

Tiileri-myynti: 

Helsinki, puh. 09-878 5432 

Tampere, puh. 03-368 5883 

Turku, puh. 02-275 7500 

Kouvola, puh. 05-886 1125 

Kuopio, puh. 017-282 4805 

Oulu, puh. 08-371 995 

Seinäjoki, puh. 0500-565 906 

Viimeisin lenkki Tiileritehtaisiin saatiin 

huhtikuussa 1977, kun Keramia Oy ja 

Seppälän Tiili Oy ostivat Ylivieskan Tiili 

Oy:n koko osakekannan. Leo Seppälä tuli 

tuolloin yhtiön toimitusjohtajaksi ja 1978 

alusta myös hallituksen puheenjohtajaksi. 

Tiileri Ylivieska on maailman pohjoisin 

tiilitehdas ja sen tiilissä näkyvät pohjoisen 

ominaisvärit. Valikoimaan kuuluu 11 eri 

väri- ja pintavaihtoehtoa eri kokoina. Ylivieskan 

punainen sopii hyvin suomalaiseen 

ympäristöön. Tiileri Ylivieskan erikoisuutena 

on perinteikäs, eläväpintainen, käsinlyöty 

Ruukintiili. Tiili soveltuu hyvin ulkoja 

sisäseiniin, tulisijoihin ja piharakenteisiin. 

Rukintiiltä voidaan kutsua Suomen 

monipuolisimmaksi tiileksi. Värivaihtoehtoja 

on kolme: vaalea, punainen ja kirjava. 

Tiileri Ylivieska valmistaa myös sisäseinätiiliä. 

www.tiileri.fi 

Tiileritehtaat: 

Tiileri Keramia 

25730 Mjösund, 

puh. 02-420 000, fax 02-420 300 

Tiileri Seppälä 

Kyröntie 504, 21450 Tarvasjoki, 

puh. 02-484 300, fax 02-484 8919 

Tiileri Ylivieska 

Lentokentäntie 833, 84880 Ylivieska, 

puh. 08-427 6000, fax 08-427 139 

6

Asuntomessut Kotkassa 

Kun messuportit sulkeutuivat, 

Pöyhöset pääsivät muuttamaan sisään 

Asuntomessut ovat jokavuotinen 

raskas rupeama osallistujille 

ja messutalot rakentaneille tai 

ostaneille perheille pitkä aika odotella 

sisään muuttamista. Messujen 

päättymisen jälkeen saattaa vielä kulua 

useita päiviä kulumia ja mahdollisia 

messujen aikana syntyneitä vaurioita 

korjailtaessa. Sitten muutetaan 

ja pitkä urakka on ohi. 

Olohuoneessa riittää korkeutta. 

Akustoiva Gyptone-katto on korkeassa olohuoneessa 

välttämättömyys, sillä se aukeaa 

yläkertaan saakka. 

– Meillä oli tuuria. Oikeastaan mitään ei 

mennyt rikki. Korjauksetkin rajoittuivat pintamaalin 

paikkaamiseen, Kodikas-talo 

Tyrskyyn muuttanut Tuomas Pöyhönen 

kertoi tyytyväisenä. 

Pöyhösten asuntomessutalossa käytettiin 

kipsilevyä runsaasti kaikissa sisäpinnoissa 

ja tietenkin tuulensuojana. Pöyhöset rakensivat 

myös märkätilat kipsilevyistä. Lattiamateriaalina 

oli LAPIKAS -lattiakipsilevy 

GL 15. 

Gyptone-katto yläkerran käytävässä on paitsi 

akustisesti tehokas, myös hyvin kaunis katsella. 

Pöyhösten olohuoneen juhlavuutta ja 

kuutiomäärää on kasvatettiin jättämällä 

huone osaltaan aukeamaan yläkerran kattoon 

saakka. Yläkerran akustoivaksi sisäkattomateriaaliksi 

valittiinkin Gyptoneakustiikkalevyt. 

Pöyhösten Kodikas-paketissa oli jo sisäseinälevytys 

paikallaan. Gyproc-pinnat 

tasoitettiin huolellisesti, sillä taloon tuli 

sekä tapetoitavaa että maalattavaa seinäpintaa. 

Tyylikäs tummasävyinen keittiö houkuttelee 

kokkaamaan. 

Ykkösmakuuhuoneeseen valittiin pääväriksi 

tumma sininen. 

Pöyhösten pesuhuone toteutettiin Gyproc 

Kylpyhuonejärjestelmää noudattamalla. 

7 

Lisätietoja: www.gyproc.fi. 

Uusi Pienrakentajan opas 2002 löytyy 

rautakaupasta. 

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

Me Rakentajat 

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, 

eli mitkä asiat askarruttavat rakentajaa 

Oeteen tulee rakentamistöiden edetessä monta uutta ja ihmeellistä asiaa. Me 

maa taloaan rakentava on useimmiten ensikertalainen ja näin 

Rakentajat -lehti lähti selvittämään mitkä rakentamisvaiheet aiheuttavat eniten 

ongelmatilanteita ja mitkä ovat ne yleisimmät kysymykset, joihin rakentaja 

etsii vastausta. Vastausten löytämiseksi otimme yhteyttä rakentajia ja 

remontoijia netin kautta osoitteessa www.suorakanava.fi palvelevan sivuston 

Kysy niin vastaamme -palstan ”vastaavaan mestariin” rakennusinsinööri 

Tapio Näslundiin. 

– Kysy niin vastaamme -palsta on eräs on todettu kannattavaksi toimenpiteeksi, 

vanhimmista ja eniten käytetyistä palveluistamme. 

Palstan perimmäinen tarkoitus on haan eristeeseen ja rakenteeseen ei ole it- 

mutta uuden eristeen yhdistäminen van- 

auttaa kysyjää kesken hankkeen, usein yllättäen 

eteen tulevissa ongelmatilanteissa, mykset ovat myös tarkassa seurannassa ja 

sestään selvyys. Palstalle jo esitetyt kysy- 

joissa omat tiedot tuntuvat riittämättömiltä, 

kertoo Tapio Näslund. – Esitetyt kysy- 

auttavatkin monia muita lukijoita. 

hyvin esitetyt kysymykset vastauksineen 

mykset ja vastaukset muodostavat jo yksistään 

varsinaisen tietopankin, sillä kysymykset 

ja vastaukset ovat kaikkien lukijoi- 

Perustus, 350 kysymystä 

demme nähtävillä. Palstan kysymykset on Remontoijat hallitsivat siis pääosaa eristämiskysymyksistä, 

mutta perustusosion 

jaoteltu aihepiireittäin, jonka lisäksi palstalla 

on hakutoiminto. Haun avulla käyttäjämme 

voivat etsiä itseään kiinnostavia Talon perustaminen on jäänyt suurelle 

kattavat lähes kokonaan uudisrakentajat. 

asioita. Monet kysymyksistä muistuttavat osalle uudisrakentajista vähemmälle etukäteishuomiolle. 

Parhaimmat kokemukset on 

toisiaan, joten ennen uuden kysymyksen 

esittämistä kannattaakin tutustua aihealueen 

muihin kysymyksiin, joista saattaa löy- 

mutta silti se kätkee sisäänsä paljon ”salai- 

saatu osallistumalla perustustalkoisiin, 

tyä valmis ratkaisu myös omaan pulmaan. suuksia”. Perustuksien osalta askarruttaa 

Mikäli sopivaa ratkaisua ei kuitenkaan löydy, 

kannattaa rohkeasti esittää oma kysy- 

tiivistäminen. Kysymyksien asettelusta il- 

mm. sorastuksen laatu, kerrospaksuudet ja 

mys, jatkaa Tapio Näslund. 

menee myös se positiivinen asia, että käytettävän 

soran laatuun osataan jo kiinnittää 

entistä enemmän huomiota. 

Se hämmästyttää, kummastuttaa 

Palstalle on esitetty jo yli 3.000 kysymystä 

ja aihepiirijaottelu kertoo, että pii- 

Lämmitys ja ilmanvaihto, 349 kysymystä 

lossa olevat rakenteet ja rakenneratkaisut Tässä osiossa toistensa kaltaiset kysymykset 

ovat harvemmassa kuin muissa ai- 

ovat niitä suurimpia ongelmakohtia. Seuraavassa 

viisi eniten askarruttavaa aihealuettakennusten 

ilmanvaihdon kohentamisessa, 

hepiireissä. Apua kaivataan vanhojen ra- 

lämmönlähteen valinnassa, tarkistetaan 

Eristäminen, 483 kysymystä 

lämmitystavan vaihdon kannattavuutta ja 

kysytään eri töiden tarkempaa kustannustietoutta. 

Kysyjät jakautuvat tasapuolisesti 

Koko Kysy niin vastaamme -palstan yksi 

pohdituimmista aiheista on höyryn- ja ilmansulun 

käyttö rakenteissa. Tässä aitoisen 

lämmityksen lisääntyminen ja ilman- 

uudisrakentajiin ja remontoijiin. Vesikierhealueessa 

varsinkin peruskorjaajat etsivät vaihdon parantamistarve näkyvät kysymyksissä. 

apua ongelmiinsa. Lisälämmöneristäminen 

Kylpyhuone ja saunatilat, 258 kysymystä 

Tässä osiossa pääroolia näyttelevät saunan 

ilmanvaihto sekä vesieristykset ja laatoitusjärjestys. 

Uusia kysymyksiä on tälle 

osastolle jo vaikea etsiä, sillä aihealueessa 

on käyty läpi kaikki rakenne- ja pintavaihtoehtoratkaisut. 

Myös tässä aihealueessa 

kulkevat uudisrakentajat ja remontoijat rinta 

rinnan. 

Älä unohda ammattilaisen apua 

Rakennusinsinööri Tapio Näslund arvelee, 

että isolla osalla kysymyksistä haetaan 

myös vain varmistusta omiin ajatuksiin. – 

Sivustomme sisältää tuhansia artikkelisivuja 

rakentamis- ja remontoimisohjeita, joihin 

tutustumalla vastaus useimpiin kysymyksiin 

jo löytyykin. Kysymyksistä käykin usein 

ilmi, että kysyjä on perehtynyt aiheeseen 

Rakentajakoulumme tarjonnan avulla ja 

haluavat vain varmistaa käsittäneensä ohjeet 

oikein tai varmistaa ohjeiden soveltuvuuden 

omaan, hieman esimerkkikohteesta 

poikkeavaan kohteeseen. Toisaalta jotkut 

rakentajista esittävät kymmeniäkin kysymyksiä, 

mikä kertoo siitä, ettei kohteen 

vastaava mestari ole ollut tehtäviensä tasalla. 

Rakentajan ja usein remontoijankin 

on syytä hankkia avukseen ammattilainen, 

joka tapaukseen tutustumalla ja tarvittaessa 

paikan päällä voi todeta ongelman kaikkine 

siihen liittyvine osatekijöineen. Tällöin 

päästään ongelmassa parhaimpaan tai 

ainakin sopivimpaan ratkaisuun lähes kaikissa 

tapauksissa. 

Kun käyttää hyviä suunnittelijoita, rakentajan 

ei itsensä tarvitse miettiä rakenteellisia 

vaihtoehtoja. Normaalit, yleisesti hyväksytyt 

rakenteet on tutkittu ja laskettu kaikilta 

osiltaan. Suomalaisen rakentamisen 

suurimmat virheet ovat syntyneet ja syntyvät 

vastakin siitä syystä, että rakenteet tehdään 

väärin, vastoin ohjeita ja huolimattomasti. 

Ei noudateta sitä, mitä on suunniteltu 

ja tämän valvonnassa todelliset ammattilaiset 

ovat avainasemassa. 

Teksti: Pentti Teponoja 

8

Rakenna & 

Remontoi messut 

7.-9.2.2003 

VRakenna & Remontoi messut on jokaisen vuonna 2003 

antaan Myyrmäki-hallissa järjestettävät 

rakentavan ja myös sitä myöhemmin suunnittelevan todellinen 

lähtölaukauksen hetki. Hae nyt uuden ajan rakennusmessuilta 

kaikki se tieto, mitä tarvitset rakentamisessa, 

remontoinnissa ja asunnonvaihdossa. 


Etsitkö vielä tonttia? 

Pääkaupunkiseudun ja ympäristön pientalotonttien laaja esittely. 

Jos et ole vielä ostanut tonttia, tule ja näe koko tarjonta – ja 

valitse paras tontti itsellesi ja perheellesi! 

Rakennatko? 

Jos olet vasta aloittamassa rakentamista ja vaikka olisit jo jossain 

perustusten ja vesikaton välimaisemissa, käy hakemassa viimeisin 

tietoa ja näkemässä uusimmat tuotteet. 

Remontoitko? 

Koko messujen ajan jatkuvat lyhyet tietoiskut ja seminaarit, joita 

täydentää 14 kertaa päivässä vaihtuva työnäytös, antavat remontoijalle 

hyvän lopputuloksen varmistavia vinkkejä. 

Lisää messuista: 

Messujen sisältöä ja tarjontaa ylläpidetään messujärjestäjän 

kotisivuilla osoitteessa: www.suorakanava.fi. 

9

Jätevesijärjestelmät 

Upoclean-pienpuhdistamo 

sopii tontille kuin tontille 

Säiliöosan asennus 

vauhdissa. 

Halikkolaisen Jari Kaariman perheen uusi koti sijaitsee rauhallisessa 

ympäristössä. Männikköiselle mäelle lähelle Wiurilan golf-kenttää 

rakennetut talot ovat esimerkki haja-asutusalueiden eduista. Vuorentaan kartanosta 

lohkotut tontit ovat kooltaan noin hehtaarin kokoisia, joten talojen 

väliin jää reilusti tilaa hengittää. Haja-asutusalueelle rakentava joutuu kuitenkin 

huolehtimaan asioista, joiden järjestelyt taajamissa hoidetaan kuntien 

puolesta. Yksi esimerkki on jätevesien käsittely. 

Alunpitäen Kaarimoiden perheen taloon 

oli suunniteltu kaksivesijärjestelmällä toimiva 

jätevesiratkaisu. Mustat vedet umpisäiliöön 

ja harmaat vedet maapuhdistamoon 

aivan kuten muutamissa naapuritaloissakin 

oli tehty. Tontin suuresta koosta ja metsäisyydestä 

huolimatta suunnittelu ei sujunut 

aivan toivotulla tavalla. Ylitsepääsemättömän 

ongelman kaksivesijärjestelmän rakentamiselle 

muodosti lähellä maanpintaa 

oleva peruskallio. Vaikka koko tontti tutkittiin 

perin pohjin, sopivaa paikkaa ei löytynyt. 

Maata löytyi kallion päältä vain puolesta 

metristä metriin. Kun tontti on suureksi 

osaksi vielä melko jyrkkää rinnettä, 

vaihtoehdot hupenivat sitä mukaa mitä 

pidemmälle aika kului. 

Vaihtoehto löytyy aina 

Ongelmaa Jari Kaarima ratkoi yhdessä 

särkisalolaisen kaivinkoneurakoitsijan Juha 

Ympäröivän maan tiivistys kannattaa tehdä 

huolella. 

Lönnqvistin kanssa. Asiaa tutkittuaan Juha 

ehdotti oikeastaan ainoaa mahdollista ratkaisua, 

Upoclean-pienpuhdistamoa. 

Upocleania varten ei tarvittaisi suurta puhdistamokenttää 

ja se olisi mahdollista asentaa 

tontille ilman, että kalliota jouduttaisiin 

räjäyttelemään. Paikka puhdistamolle 

löytyikin lopulta tontille johtavan tien varresta. 

Kun tarvittavat lupa-asiat saatiin lopulta 

kuntoon, päästiin asennuksissa eteenpäin. 

Upocleanin asennustyöstä huolehtinut 

kaivinkoneurakoitsija Juha Lönnqvist on 

toiminut Uponorin yhteistyökumppanina 

jo useita vuosia. Särkisalossa toimivan yrityksensä 

nimissä hän on asentanut lukuisan 

määrän Uponor Sako -maapuhdistamoita 

ja Halikon työmaa oli hänelle jo neljäs 

Upoclean-asennus lyhyen ajan sisällä. 

Maasto-olosuhteista johtuen Upocleanin 

säiliöosa jouduttiin asentamaan melko 

kauas itse rakennuksesta. Kallion vuoksi 

säiliö oli pakko asentaa osittain maan 

päälle. Peittäminen ja eristäminen sujui 

kuitenkin melko vaivattomasti, joten pelkoa 

jäätymiselle ei ole. Talosta lähtevät 

viemärit oli valmiiksi rakennettu kaksivesijärjestelmälle, 

joten ne yhdistettiin ja 

putki johdettiin varsinaiseen puhdistamoosaan. 

Puhdistetun veden imeytys järjes- 

Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy 

10

Jätevesijärjestelmät 

Upoclean herätti ansaittua huomiota kävijöiden keskuudessa. 

Upoclean-panospuhdistamossa puhdistetut 

vedet voi myös imeyttää maahan. 

tettiin pienen kentän avulla tontin alaosaan 

noin 60-70 metrin päähän rakennuksesta. 

Maastollisesti se sijaitsee kohdassa, 

josta on riittävä suojaetäisyys naapuritonttien 

kaivoihin. Upocleanilla puhdistettu 

jätevesi on suotuisissa olosuhteissa 

mahdollista johtaa suoraan ojaan. Halikossa 

tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan 

ollut, joten puhdistetulle vedelle rakennettiin 

imeytyskenttä. 

Upoclean-puhdistamo on tarkoitettu 

vaativiin olosuhteisiin, kuten ympäristöllisesti 

herkille alueille. Koska panospuhdistamo 

ei vaadi suurta puhdistamokenttää, 

se on helppo sijoittaa tontille kuin 

tontille. Tämä on suuri etu myös Juha 

Lönnqvistin mielestä. Asennustyöt sujuivat 

tässäkin tapauksessa nopeasti, vaikka 

maasto-olosuhteet eivät olleetkaan parhaat 

mahdolliset. 

Jätevesien käsittelyn ratkaisut 

kiinnostavat 

Halikon Upoclean-asennus kuului osana 

Kestävä Saaristo -hankkeen koulutusja 

neuvontatilaisuuksien sarjaan. Yksi tämän 

ESR:n osittain rahoittaman projektin 

kolmesta teemasta käsittelee haja- ja 

vapaa-ajanasutuksen jätevesien käsittelyn 

tehostamista. Sen tarkoituksena on lisätä 

kuntien ympäristöviranomaisten, terveysja 

rakennustarkastajien sekä alan urakoitsijoiden 

ja tavarantoimittajien tietoutta jäteveden 

käsittelyjärjestelmien suunnittelusta 

ja toteutuksesta sekä tulevan asetuksen 

mukanaan tuomista muutoksista. Koulutustilaisuuksien 

ja myös rakentajille avoimien 

työnäytösten järjestäjänä toimii Varsinais-Suomen 

Agenda 21. Upoclean-työnäytöksen 

käytännön järjestelyistä paikan 

päällä vastasi piiripäällikkö Pekka Kakko 

Uponorilta. Kiinnostus Upocleania kohtaan 

olikin kiitettävää. Paikalla kävi esittelypäivän 

aikana noin 70 jätevesiasioista 

kiinnostunutta. Mukana oli kuntien ja 

kaupan edustajien lisäksi myös runsaasti 

rakentajia, joille puhdistamoasiat olivat 

ajankohtaisia joko uudisrakentamisen tai 

nykyisten järjestelmien peruskorjauksen 

vuoksi. 

11

Lohja Rudus 

Kiipeilytelineen alla on 

Lohja Ruduksen Turvahiekkaa. 

Alue on rajattu 

maisemakivillä, joita on 

saatavana monenvärisiä, 

-muotoisia ja -kokoisia. 

Hiekalla ja hiekalla on eroa 

Turvahiekka – Leikkihiekka 

Salaojasora – Kapillaarikatkosepeli 

Maanvaraisten lattioiden alle edellytetään tehtäväksi salaojituskerros. 

Tämä ohjeiden sanavalinta aiheuttaa usein, että lattian alle valitaan 

käytettäväksi salaojasoraa. Salaojasora ja laatan alle suunniteltu täyttökiviaines 

– Kapillaarikatkosepeli – ovat kuitenkin kaksi eri tuotetta, joilta edellytetään 

erilaisia toiminnallisia vaatimuksia. Samoin ovat lasten leikkikentille 

tarkoitetut Turvahiekka ja Leikkihiekka kuin yö ja päivä. 

Salaojasora suodattaa ja siivilöi 

nusaluetta suunniteltaessa laaditaan aina – 

tai ainakin tulisi laatia – myös pihan kuivatussuunnitelma. 

– Suunnittelijoiden ja rakennuttajien on 

ymmärrettävä tuotteiden erot, Hanna Salaojat toimivat ja talojen rakenteet pysyvät 

kuivina, kunhan käytetään Järvenpää toteaa. – Nykyisin talon raken- 

oikeaa 

tuotetta oikeaan paikkaan. Salaojasoran 

tehtävä on päästää sateesta ja lumesta tuleva 

kosteus lävitseen salaojaputkeen sekä 

siivilöidä roskat, jotta ne eivät tuki salaojaputkia. 

Jos rakennuspaikka on alavalla 

maalla eikä maaperä suodata vettä, vesi 

“suppautuu”. Tuolloin pohjaveden pinta 

voi nousta. Tällaiseen paikkaan salaojasoraksi 

pitää valita niin karkea laatu, että 

kosteus ei pääse nousemaan alhaalta ylöspäin. 

Normaalisti salaojissa käytetään normien 

mukaisia laatuja RIL I ja RIL II , jois- 

Teksti: Mirja Forsman Kuvat: Lohja Rudus 

12

Kiviainekset 

ta RIL I on selkeästi karkeampaa. Tarpeen 

vaatiessa myös Kapillaarikatkosepeliä voidaan 

käyttää salaojakiviaineksena. Salaojarakenteita 

tehtäessä perusmaan ja karkean 

salaojasoran väliin on asennettava suodatinkangas, 

joka estää maa-ainesten sekoittumisen. 

Kapillaarikatkosepeli pitää rakenteet 

kuivina 

Näihin päiviin asti myös talojen laattaperustusten 

alla on käytetty salaojasoraa, 

mutta se on tehtävään liian hienorakeista. 

Käytäntö on osoittanut, että sen läpi rakenteisiin 

saattaa nousta kosteutta. - Lohja 

Ruduksessa on tutkittu maanvaraisten 

laattaperustusten ongelmia vuosia ja yhtiössä 

on kehitetty käyttökohteeseen sopiva 

tuote, Kapillaarikatkosepeli. Sitä käyttämällä 

varmistetaan, että kosteus ei pääse 

nousemaan rakenteissa ylöspäin. 

Hiekkaa kullanmuruille 

Leikkikenttien turvallisuus on tärkeää. Leikki on lasten työtä ja työtä tehdessä sattuu 

myös tapaturmia. Yli 70 % leikkikenttien onnettomuuksista tapahtuu putoamisesta maahan 

ja vammat syntyvät useimmiten pään alueelle. Siksi keinujen, kiipeilytelineiden ja 

liukumäkien alustat on nykyisten ohjeitten mukaan varustettava iskua vaimentavalla materiaalilla. 

Lohja Ruduksen tuotekehitys on ollut aktiivista myös leikkikenttärintamalla; 

yhtiössä on kehitetty Turvahiekka lasten parhaaksi. 

Lohja Ruduksen Turvahiekka on pyöreänmuotoista, tiivistymätöntä soraa – tuotetta, 

joka pehmentää putoamisesta aiheutuvaa iskua antamalla periksi ja siten vaimentaen 

törmäystä. 

Lohja Ruduksen Leikkihiekka on puhdasta hienorakeista hiekkaa – komeiden hiekkakakkujen 

leivonta-ainetta. Onnistumisen salaisuus on hiekan hyvä tiivistyminen. 

Putoamisalustoille on voimassa eurooppalainen standardi SFS-EN 1177: Leikkikenttien 

iskua vaimentavat alustat, turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät. 

Testauksessa määritetään putoamisalushiekan eri kerrospaksuuksille kriittinen putoamiskorkeus. 

Tämä ilmaisee suurimman putoamiskorkeuden, jolla tuote vielä kyseisellä 

kerrospaksuudella antaa hyväksyttävän iskunvaimennustason. Putoamiskorkeus 

ilmoitetaan metreinä yhden desimaalin tarkkuudella. 

Yksi olennaisista asioista on putoamisalustojen oikea suunnittelu ja asennus. 

Turvahiekkaa tulee asentaa 200 mm paksumpana kerroksena kuin mikä on testauksessa 

todettu riittäväksi kerrospaksuudeksi kriittisen putoamiskorkeuden läpäisemiseksi. 

Näin otetaan huomioon Turvahiekan mahdollinen paikaltaan siirtyminen 

lasten leikkien yhteydessä. Useimmiten turvahiekkapatjan kokonaispaksuudeksi 

tulee 400-500 mm. 

Lohja Ruduksen turvahiekan toiminnallinen laatu on testattu virallisissa kokeissa Tampereen 

Teknillisessä Korkeakoulussa (TTKK) ja tulokset on raportoitu tuoteselosteessa. 

Iskuja pehmeästi vaimentavaa Turvahiekkaa keinujen ja telineiden alle 

– Leikkihiekkaa linnojen rakentamiseen. 

– Nykyisin pystytään tarkasti valitsemaan oikea 

kiviaines oikeaan paikkaan. Ennen kiinnitettiin 

huomiota vain kiviaineksen lujuusominaisuuksiin. 

Nykyisin ymmärretään, että 

toiminnallinen laatu on tärkeintä; siihen vaikutetaan 

oikealla materiaalilla ja tuotantotavalla, 

sanoo Lohja Ruduksen kehityspäällikkö 

Hanna Järvenpää. 

Leikki- ja Turvahiekka ovat kaksi eri tuotetta; lapset ja leikkikenttäsuunnittelijat sen tietävät! 

Vasemmalla: RIL II, oikealla Kapillaarikatkosepeliä. 

Lisätietoja: 

Lohja Rudus Oy Ab Kiviaines 

Kehityspäällikkö Hanna Järvenpää, 

puh. 020 447 7367 

Kehityspäällikkö Raimo Ahveninen, 

puh. 020 447 7512 

13


Pientalotontti kaikkien 

saatavilla 

Pääkaupunkiseudulle kohdistuva muuttovirta 

edellyttää seudun kaupungeilta lisää asuntorakentamista 

ja lisää palveluja. Myös pientalorakentaminen ja - 

tontit, ja nimenomaan tonttipula puhuttavat. Tosiasiassa 

suurimpien kaupunkien kohdalla tilanne on kovinkin erilainen, 

Helsingissä ei tontteja juurikaan ole ja Espoossa 

ne ovat kalliita. – Vantaalla on ja ei ole tonttipulaa, sillä 

tontteja kyllä on, mutta ei kaikilla alueilla ja kaikissa ilmansuunnissa, 

mutta kaikki tarjottavat tontit ovatkin sitten 

kohtuuhintaisia ja siten kaikkien saatavilla, lupaa Vantaan 

kaupungin maankäyttöinsinööri Tuula Hurme. 

Suomen neljänneksi suurin kaupunki Vantaa jatkaa kasvuaan 

niin muuttovirran kuin luonnollisenkin lisääntymän kautta. Vantaa 

on pientalovaltainen kaupunki ja haluaa sellaisena pysyäkin, 

vaikka pääosa uustuotannosta onkin kerrostalovaltaista. Kerrostaloille 

on valmiiksi kaavoitettua tonttimaata viiden vuoden tarpeisiin 

ja pientalotontteja jopa kymmeneksi vuodeksi. Vantaan 

tavoitteena on ollut n. 2.000 asunnon vuosivauhti, mutta siihen 

ei olla aivan päästy, vaan jääty 1.400-1.700 asunnon tasoon. 

Yhtenä syynä on huonot arava-ehdot. 

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen 

14


100 tonttia vuodessa 

Kun Vantaan tonttitarjonta on vuosittain 

n. 500 tonttia, on kaupungin oma tavoite 

luovuttaa 100 tonttia, johon ei olla päästy. 

– Tontteja kyllä on, mutta kun kaikki 

haluaisivat rakentaa Tikkurilaan tai Myyrmäkeen, 

kaupungin keskuksiin, niin tarjonta 

ja kysyntä eivät aina kohtaa, huokaa 

Hurme. Tonttien hintakaan ei ole esteenä, 

sillä hinta on keskimäärin alle kuin yli 

40.000 euroa. – Nuoret lapsiperheet hakevat 

n. 800 m 2 :n tonttia ja yllättävää kyllä, 

käyttävät heti kokonaan jopa 160 m 2 

rakennusoikeuden, sanoo Hurme. 

Tiivistä ja matalaa – kenelle? 

Maankäyttöinsinööri Tuula Hurme on 

myönteinen kaikelle kokeilevalle rakentamiselle 

ja sanoo Vantaan kaupungilla olevan 

kaikki valmiudet uusienkin asioiden toteuttamiseksi. 

Kasvavan kaupungin resurssit 

vaan ovat kaikki käytössä ja varsinkin 

yrityspuoli työllistää. – Ei toki asuntorakentamisen 

kustannuksella, Hurme täsmentää. 

– Mutta mitä on se paljon puhuttu ja peräänkuulutettu 

tiivis ja matala rakentaminen, 

kysyy Hurme. – Toki vanhat rintamamiestalot 

edustavat mielestäni hyvää 

suunnittelua ja odotammekin mielenkiinnolla 

kokemuksia Olli Lehtovuoren Konalan 

alueesta Helsingissä. Jos tiiviillä ja 

matalalla tarkoitetaan englantilaistyyppistä 

rakentamista, kuten Säterinmetsä, niin 

sen tyyppinen ei ole aivan minun mieleistäni, 

koska mahdollisuus on väljempäänkin 

rakentamiseen, sanoo Hurme ja jatkaa: 

– Kysyntää ei jostain syystä tunnu olevan 

myöskään yhtiömuotoisille pientaloille. 

Hankkeet eivät ole lähteneet liikkeelle, 

ilmeisesti valmis loppuhinta pelottaa. Oletetaan, 

että omatoimisesti tehdään halvemmalla. 

Kartanonkoski – Vantaan ylpeys 

Tuula Hurme on ollut alusta asti mukana 

Kartanonkosken kehittämisessä. Moderniin 

suunnitteluun – kuten Ruholahti – vihkiytynyt 

arkkitehtikunta on kritisoinut hanketta, 

mutta alue on osoittautunut kysytyksi. 

Kaupungin ohjaus on ollut jämäkkää. – 

Siellä tehdään just, lipsumisia ei sallita, 

Hurme painottaa. – Yhtä lailla pyrimme 

nyt tarkempiin rakentamisohjeisiin myös 

uusissa pientaloalueissa esim. kattomateriaalien 

ja -kaltevuuksien osalta. Muutenhan 

alueiden talot olisivat kuin “rautakaupasta 

ostettuja.” Kyllä Vantaalla on muitakin 

hyvin toteutettuja alueita kuin Kartanonkoski, 

esim. Päiväkumpu, Vallinoja ja 

Ylästö. Näissä ohjeet olivat aika tiukoissa 

raameissa – ja hyvää tuli. Ja piakkoinhan 

meillä alkaa kokonaan uuden kaupunginosan, 

Marja-Vantaan, suunnittelu ja rakentaminen, 

kunhan ratahankekin viimein lähtee 

liikkeelle, toteaa Tuula Hurme tulevista 

haasteista. 

15

Rakenteen hyvällä ilmatiiveydellä on keskeinen merkitys 

rakennuksen energiankulutukseen. Rakenteen 

sisäpinnan tulee olla vähintään viisi kertaa tiiviimpi 

kuin ulkopinta. Tällöin rakenne toimii riittävän kuivana. 

Parhaiten tiiviys saavutetaan höyrynsululla. Parocin 

Ilmansulkupaperi täyttää myös ohjeiden mukaisen tiiviysvaatimuksen. 

Lämmöneristys 

V 

uoden 2003 alussa tulevat 

voimaan uudet lämmöneristysmääräykset ja 

-ohjeet. Ympäristöministeriön mukaan rakennuksen 

vaipan eristysvaatimukset kiristyvät tällöin 

noin 30 %. Määräykset ja ohjeet sisältävät 

myös huomattavan määrän muita, rakennuksen 

energiatalouteen tähtääviä tavoitteita. 

Etenkin talon vaipan ilmanpitävyyteen ja tuulitiiviyteen 

on kiinnitetty erityistä huomiota ja 

ohjeissa onkin runsaasti hyvän rakennustavan 

mukaisia vaatimuksia. 

Talon tiiviysvaatimukset korostuvat 

uusissa lämmöneristysmääräyksissä 

– hatara, “hengittävä” talo ei täytä määräyksiä 

Tunnettu tosiasia on, että rakennuksen 

epätiiviys ja hallitsemattomat ilmavuodot 

vaikuttavat oleellisesti talon energiankulutukseen. 

Niin kauan kuin ihminen on asumuksia 

itselleen rakentanut, on talven alla 

pyritty kaikki reiät ja raot tilkitsemään mahdollisimman 

hyvin. Muinoin ei tosin puhuttu 

energiankulutuksesta, kyse oli yksinkertaisesti 

vedon ja kylmyyden torjumisesta. 

Asumismukavuuteen ja hyvään sisäilmanlaatuun 

tähtäävät tietysti myös uudet määräykset 

ja ohjeet. Hallittu ja riittävä ilmanvaihto 

edellyttävät rakennuksen vaipalta 

hyvää tiiviyttä. Muussa tapauksessa ilmanvaihto 

ei toimi suunnitellulla tavalla ja rakennus 

on tuulen armoilla. 

Talon tiiviyttä kuvaa n 50 

-luku. Nykyisten 

uusien omakotitalojen tiiviysluku n 50 

on luokkaa 

3-4. Uusien määräysten tavoitteena on 

tiiviysluku 1. Rakentajan tulee ymmärtää 

hyvän tiiviyden merkitys sekä rakennuksen 

että talon käyttäjien kannalta. Hallittu ilmanvaihto, 

johon kuuluu lämmön talteenotto, 

toimii parhaiten vain tiiviissä rakennuksessa. 

Ilma virtaa tällöin ennalta suunniteltuja 

reittejä pitkin. Ilmaa tuodaan sinne missä 

sitä eniten tarvitaan, esim. makuuhuoneisiin 

ja vastaavasti poistetaan esim. Wc- ja 

pesutiloista. Samalla poistettavan ilman lämmöstä 

voidaan esilämmittää sisälle otettavaa 

ulkoilmaa. Näin säästyy energiaa eikä 

sisälle tuleva korvausilma ole liian kylmää. 

Suomeen tulossa uusia vaatimuksia 

Suomessa on rakennettu ja seurattu ns. 

matalaenergiataloja jo yli 10 vuotta. Kauppa- 

ja teollisuusministeriön Motiva on tehnyt 

paljon työtä saadakseen rakentajat te- 

Teksti: Pekka Rönkkö Kuvat: Paroc Oy Ab 

16


Uusien lämmöneristysmääräysten ohjeessa annetaan tuulensuojalle 

ensimmäisen kerran Suomessa ilmanläpäisevyydelle maksimiarvo. 

Parocin Tyvek-pintainen runkolevy täyttää myös uudet vaatimukset. 

Runkolevy 50 mm on sekä tehokas lämmöneriste että tuulensuoja. 

Monille rakentajille aaltopahvista 

valmistettu tuulenohjain 

on tuttu jo 10 vuoden takaa, 

mutta vasta nyt uusien eristysmääräysten 

ohjeissa on sen 

käytöstä suositus. Etenkin puhalluseristeitä 

käytettäessä ohjain 

varmistaa reuna-alueen 

täyteen puhalluksen ja estää 

tuulen vaikutuksen eristeeseen. 

kemään vähemmän energiaa kuluttavia ja taloudellisestikin kannattavia 

taloja. Alan tutkimukset aloitettiin 80-luvun lopulla VTT:n 

ja Paroc Oy:n toimesta. Vaikka tutkimus- ja kokemustieto on vankkaa, 

vain valistuneimmat rakentajat ovat tiedostaneet energiansäästön 

merkityksen ja edut. 

EU:n energiaministerit ovat sopineet rakennusten energiansäästöön 

tähtäävästä direktiivistä. EU:n parlamentti ottaa kantaa ministeriön 

esitykseen syksyn aikana. Mikäli kanta on myönteinen, 

direktiivi saatetaan voimaan mahdollisimman pikaisesti. 

Tulevissa energialaskelmissa rangaistaan hataraa taloa 

Uusien lämmöneristysmääräysten jälkeen tulevat EU:n direktiivien 

mukaiset energialaskelmat, joiden on tulevaisuudessa kaavailtu 

kuuluvan rakennuslupahakemuksen liitteeksi. Laskelmissa on 

esitettävä talon tiiviystaso. Tiiviystaso taas vaikuttaa oleellisesti esim. 

talon lämmöneristyksen tasoon, valittuihin ikkunoihin ja oviin tai 

lämmön talteenoton tehokkuuteen. Mikäli tiiviystaso ei ole korkea, 

sitä joudutaan kompensoimaan muilla energiaa säästävillä toimenpiteillä. 

Laskentaohjeiden kehitys aloitettiin Suomessa pari vuotta 

sitten ja niiden pitäisi valmistua v. 2002 aikana. Laskenta edellyttää 

kyseiseen tarkoitukseen tehdyn tietokoneohjelman hankkimista. 

Laskentaohjelma valmistunee vuoden v. 2003 aikana. 

Direktiiviin kuuluu myös talon energiatodistus, jolla pyritään 

vaikuttamaan talon myyntiarvoon tai vuokraan ja näin ohjaamaan 

rakentajia tekemään parempia taloja. Taloa myytäessä tai vuokrattaessa 

tulee talon omistajan esittää enintään 10 vuotta vanha 

energiatodistus. 

Tuulitiiviys nousee määräyksissä hyvin esille 

Jokainen on havainnut tuulen vaikutuksen asunnon lämpöoloissa 

tai omassa vaatetuksessaan. Pidempään puhaltava kylmä tuuli 

tunkeutuu pienistäkin rakosista eristekerrokseen ja heikentää lämmöneristystä. 

Tämä on huomioitu nyt uusien määräysten ohjeissa, 

joissa on esitetty monia vaatimuksia tuulensuojan yksityiskohtien 

osalta. Tuulensuojan tulee olla kauttaaltaan kiinni lämmöneristeessä. 

Kaikki liittymät, läpiviennit ja tuulensuojan saumat on 

toteutettava tuulitiiviisti. Yläpohjan reuna-alueella suositellaan tuulenohjainta. 

Lisäksi Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa annettu 

tuulensuojalle suurin sallittu ilmanläpäisyarvo. Nämä uudet määräykset 

ja ohjeet tulevat vaikuttamaan pääasiassa työn suoritukseen 

työmaalla, jossa vaaditaan huolellisuutta. Määräykset vaikuttavat 

myös tuotteisiin. Ilman tuulitiivistä pintaa olevat villatuulensuojat 

poistuvat. Uusien määräysten mukaisia ovat esim. Parocin 

WPS-tuotteet, jotka on päällystetty tuulitiiviillä ja vedenpitävällä 

pinnoitteella. Katsotaanko sitten voimakkaasti kosteusmuutoksissa 

kutistuvien ja turpoavien kuitulevytuulensuojien täyttävän vaatimukset 

jää nähtäväksi. Myös saumojen vaatimusten mukainen 

kiinnipysyvyys voi aiheuttaa ongelmia. 

Uudet määräykset pyrkivät laadulliseen parannukseen rakentamisessa, 

mutta avainasemassa ovat suunnittelijat ja rakennuttajat. 

Mikäli työselityksissä tai detaljeissa ei rakennustapaa ole 

kyllin selvästi esitetty, käyttää rakentaja helposti sitä halvinta 

tapaa. Ja tietysti sitten se ammattimies työmaalla pelastaa tai 

pilaa kaiken. 

Pientaloille 30 %:n lämmitysenergian säästövaatimus Saksassa 

Helmikuussa 2002 hyväksyttiin Saksassa asetus, jonka tavoitteena 

on pudottaa uusien pientalojen lämmitysenergiankulutusta 

30 % aiempaan verrattuna. Myös vanhemmat talot tulee saattaa 

asetuksen mukaiseen kuntoon vuoden 2006 loppuun mennessä. 

Asetuksen tavoitteena on ilmansuojelusopimuksen mukaisesti 

vähentää energiankulutuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. 

Tämä merkitsee Saksassa arviolta kahden miljoonan pientalon 

energiaremonttia. Useimmiten tulee kyseeseen lämmöneristyksen 

parantaminen, rakenteiden ilmatiiveyden parantaminen ja 

lämmitysjärjestelmän kunnostaminen. Tavoitteena on että pientalo 

kuluttaa lämmitysöljyä korkeintaan seitsemän litraa neliömetriä 

kohden vuodessa. Rakennuskustannusten on arvioitu 

nousevan noin pari prosenttia. Asetus tulee lisäämään lämmöneristeiden, 

taloudellisten lämmityskattiloiden sekä uusiutuvia 

energiamuotoja käyttävien laitteiden kysyntää. Asetuksen vaatimukset 

täyttävälle talolle myönnetään energiatodistus. Talon 

omistajan on esitettävä tämä todistus talon myynnin tai vuokrauksen 

yhteydessä. 

17

Vesikatto 

Lafarge Tekkinin vuosikymmen katemarkkinoilla: 

Ympäristötietoista valmistusta, 

huipputason katteita ja täyttä palvelua 

Puolet suomalaisista omakotirakentajista 

valitsee omakotitaloonsa betonitiilikaton. Kymmenessä 

vuodessa betonitiilikatteen markkinaosuus on kasvanut 

35:stä prosentista yli 52:een! 

RTS:n tuoreen tutkimuksen mukaan valintaperusteena ovat 

betonitiilikaton pitkäikäisyys, äänettömyys, ympäristöön sopivuus, 

näyttävyys ja säänkestävyys. 

Lafarge Tekkin Oy juhlii tänä vuonna kymmenvuotistaivaltaan 

hyvissä merkeissä. Betonikattotiilen suosio kasvaa ja monipuolistunut 

valikoima ennustaa myös savitiilille hyvää tulevaisuutta. Pelkästä 

kattotiilien myynnistä on siirrytty kokonaisiin kattopaketteihin. 

Kattotarvikkeiden valikoima kasvaa ja myynti lisääntyy vuosi 

vuodelta. Erityisesti asennuspalvelun merkitys painottuu nykyisillä 

katemarkkinoilla. 

Kymmenessä vuodessa suomalaisessa kattobisneksessa on tapahtunut 

paljon. – Tilanne on täysin muuttunut vuodesta 1992, kun 

aloitimme Ormax Oy:nä, yrityksen silloinen toimitusjohtaja Pekka 

Pohjalainen muistelee. – Teräskatteella oli silloin 54:n prosentin 

markkinaosuus omakotirakentamisessa, mutta myös Vartti-kate ja 

bitumikerni olivat varsin vahvoilla. Nyt niiden markkinaosuus on vähäinen 

ja teräskatteenkin osuus on laskenut 38:een prosenttiin omakotirakentamisessa, 

Pekka Pohjalainen huomauttaa. 

Nimi vaihtuu kuin siistin pojan paita 

Ormax Oy perustettiin suomalaisen rakennusmateriaaliteollisuuden 

lamavuosina. Taustalla olivat 1980-luvun rajut hintakilpailun 

vuodet katemarkkinoilla. Oy Partek Ab:ssa valmistauduttiin 

voimakkaaseen rakennemuutokseen ja sen katemateriaalivalmistuksesta 

haluttiin päästä eroon. Partekin Katemateriaalien johtaja 

Pekka Pohjalaisen ajatus yhdistää Partekin ja Lemminkäisen 

betonikattotiilitoiminta johti sitten Ormax Oy:n syntyy. Yritys aloitti 

virallisesti toimintansa marraskuussa 1991, mutta käytännössä 

vuoden 1992 alussa. 

Varsin rauhallista Ormaxin elämä kotimaisilla rakennusmateriaalimarkkinoilla 

ei ollut, mitä kuvastavat lukuisat omistaja- ja niiden 

myötä nimivaihdokset. Jo syyskuussa 1992 Partekin osuus 

Ormax Oy:stä myytiin Lohja Muuraustuotteet Oy:lle. Seuraavana 

vuonna Lohja myytiin Euroc Ab:lle (myöhemmin Scancem). Ensi 

töikseen uusi omistaja halusi myydä Ormaxin, joten se siirtyi marraskuussa 

1994 Redland Ltd:n pian hankkimalle Braas GmBH:lle. 

Omistajamuutokset jatkuivat myös vuosikymmenen puolivälissä: 

Ranskalainen rakennusmateriaalijätti Lafarge osti Redlandin 

1997 ja seuraavana vuonna Ormax muutti nimeään Lafarge Braas 

Ormax Katot Oy:ksi. Viime vuonna yritys muutti jälleen nimeään: 

nyt se on Lafarge Tekkin Oy. 

Villa Aurinkoranta sijaitsee 

upealla rantatontilla. 

Hulppean kartanomaisen 

talon katolle valittiin savitiilenpunainen 

Ormax-betonikattotiili. 

Teksti: Dakota Lavento Kuvat: Dakota Lavento ja Juha Jarva 

18

Vesikatto 

Uusi tehdas ja uusi tuote 

Kymmenen vuotta sitten Ormax valmisti 

betonikattotiiliä kahdella tehtaalla Muijalassa 

ja Orimattilassa. Nykyinen Lafarge Tekkinin 

betonikattotiili Ormax on uuden sukupolven 

betonikattotiili, joka valmistetaan 

nyt toista vuotta toimivassa, Pohjoismaiden 

nykyaikaisimmassa Orimattilan Pennalassa 

sijaitsevassa tehtaassa. Sen tuotanto 

on teknisesti edistyksellistä, mahdollisimman 

automatisoitua ja niin ympäristöystävällistä 

kuin se olemassa olevalla tekniikalla 

vain on mahdollista. 

Lafarge Tekkin onkin halunnut olla edelläkävijä 

sekä ympäristön huomioon ottamisessa 

että valmistuksen teknisessä edistyksellisyydessä. 

– Ormaxilla oltiin aivan 

ensimmäisten joukossa panostamassa 

mahdollisimman ympäristöystävälliseen 

toimintaan, tuotantojohtaja Tuula Råman 

huomauttaa. – Saimmekin joulukuussa 

1997 toisena suomalaisena rakennusmateriaalivalmistajana 

ISO 14001 -ympäristösertifikaatin, 

Tuula Råman jatkaa syystäkin 

ylpeänä. 

– Lafarge Tekkinin prosessipohjainen 

ISO 9001/2000 -standardin mukainen 

laatujärjestelmää sertifioitiin ensimmäisenä 

rakennusalan yrityksenä Suomessa 

vuonna 2001. SFS:n Ormax -tiilille myöntämä 

tuotesertifikaatti on ensimmäinen kattotiilille 

myönnetty SFS-merkintälupa, Tuula 

Råman jatkaa. 

Laatukatot suosiossa 

Suomalaiset haluavat edelleen asua 

omakotitaloissa. Rakennustutkimus RTS:n 

toimitusjohtaja Aarne Jussila sanookin, että 

tulevaisuudessa on yhä enemmän kysyntää 

kivirakenteisella omakotitalolla, jossa on 

hyvä, määräyksiä parempi lämmöneristys 

ja kunnon vesikatemateriaali! 

– Katteesta on tullut entistä enemmän 

osa pientalon julkisivua: sen ulkonäöllä ja 

laadulla suuri merkitys. Eikä kattoa enää 

haluta asentaa itse: kokonaispalvelu, erityisesti 

asennus, on kattomarkkinoilla jo 

tätä päivää, Aarne Jussila sanoo. 

Kattopaketti parasta palvelua 

Kymmenessä vuodessa talopakettien 

osuus uusista omakotitaloista on noussut 

50:stä prosentista 62:een prosenttiin. 

– Muutos edellyttää uudenlaista palvelua 

myös katetoimittajilta. Yhä harvemmat 

omakotirakentajat tai katonvaihtajat haluavat 

asentaa kattonsa itse, mutta ammattitaitoisia 

tiilikattoasentajia ei ole välttämättä 

kovin helppo löytää, Lafarge Tekkin 

Oy:n myyntijohtaja Anna Kavén-Toppi 

huomauttaa. 

Lafarge Tekkinillä on jo useamman vuoden 

ollut täydellinen kattopalvelu niin rakentajalle 

kuin korjaajalle. Selkeät kattotarvikepaketit 

helpottivat rakentajaa ja korjaajaa 

tarvikepaljouden edessä. Kattopaketin 

sisältö määritellään aina tapauskohtaisesti. 

Tyrskyn herra Ormax-katollaan. Kodikas-talopakettiin saa itse 

valita katteen ja Tuomas Pöyhöselle valinta oli itsestään selvä: 

– Halusin Lafarge Tekkinin Ormax-betonitiilikaton erityisesti 

sen äänettömyyden vuoksi. 

Punainen Ormax-betonikattotiili korostaa hyvin Kodikas-talon 

vaaleankeltaista julkisivua. 

Etualalla punainen, taustalla musta 

Ormax-betonikattotiili Asuntomessuilla 

Kotkassa. 

Palvelua kattopaketissa edustavat esimerkiksi 

kattotarkastus, tuotteiden määrälaskenta, 

vanhan katemateriaalin kierrätys, 

tiilien katollenosto ja katon asennus. Tänä 

vuonna Lafarge Tekkin Oy:n Ormax Kattoasennus 

-palvelu laajentui koko maahan. 

Ormax Kattoasennuksen voi tilata rakennustarvikeliikkeestä. 

Edessä loistava tulevaisuus 

– Odotamme todellakin tulevaisuudelta 

paljon, Anna Kavén-Toppi vakuuttaa.– Tulemme 

laajentamaan tuotevalikoimaamme, 

jotta jatkossa rakentajalla on valittavanaan 

erityyppisiä betoni- ja savikattotiiliä erilaisiin 

rakennuksiin ja tarpeisiin. Tuotevalikoimassa 

tulee olemaan vaihtoehtoja niin 

perinteisiin omakotitaloihin kuin arkkitehtonisesti 

monimuotoisiin rakennuksiinkin. 

– Niin kattotarvike kuin palvelupakettimmekin 

tulee jatkossa täydentymään tarpeiden 

mukaan. Haluamme olla myös parhaiten 

palveleva katevalmistaja Suomessa, Anna 

Kavén-Toppi huomauttaa. – Jatkossa vanha 

mainosslogan saattaakin kuulua, että 

(betoni)tiilikaton alla asuu onnellisin perhe… 

Entä kuinka markkinaosuutta voitaisiin 

vielä kasvattaa? – Suomalaiset rakentavat 

yhä laadukkaampia loma- ja kakkosasuntoja. 

Vanhoja mökkejä muutetaan myös talviasuttaviksi. 

Siellä on vielä paljon tehtävää, 

Anna Kavén-Toppi lopettaa. 

19


Puhallusvilla toimitetaan katetulla kuormaautolla, 

jossa on mukana puhalluslaitteisto. 

Toinen miehistä syöttää laitteistoon villaa ja 

toinen käyttää puhallusletkua ullakolla. 

Syksy on kiireistä aikaa 

puhallusvillaurakoitsijalle 

Puhallusvillaa on käytetty Suomessa jo 25 vuoden ajan. Se 

onkin vaivattomuutensa ja nopeutensa ansiosta suurelta osin syrjäyttänyt 

levyeristeiden käytön yläpohjien lämmöneristeenä. Työ tehdään valtuutettujen 

ja koulutettujen urakoitsijoiden toimesta. Toiminta painottuu hyvin voimakkaasti 

syksyyn ja silloin ovat kaikki miehet ja kalustot liikkeellä ja toimitusaika 

voi olla jopa 2-3 viikkoa. 

Paroc Oy aloitti Suomessa puhallusvillatoiminnan 

25 vuotta sitten. Siitä saakka tään. Paroc Oy valitsi jo 80 -luvulla poik- 

maailmalla, missä puhalluseristeitä käyte- 

vuorivillapohjainen puhalluseriste on ollut keavan toimintatavan, eli puhallusurakoitsija 

ei osta villaa, vaan hän saa Paroc Oy:ltä 

suosituin puhalluseriste Suomessa. Muutamia 

vuosia myöhemmin tulivat kilpailevat korvauksen puhallustyöstä. 

puhalluseristeet. Ensin tuli jätepaperista 

revitty sellueriste ja sitten lasivillasta tehty Urakoitsijalta vaaditaan joustavuutta 

puhallusvilla. 

Puhallusurakoitsijoita on yhteensä 60- – Syksyllä ja syystalvella pitää joustaa ja 

70 ja kilpailu alalla on kova. Vuosittain osa venyä, sillä 3 kuukauden aikana puhalletaan 

lähes puolet koko vuoden puhallus- 

urakoitsijoista poistuu markkinoilta ja uusia 

tulee tilalle. Alalle pääsy edellyttää investointia 

katettuun kuorma-autoon sekä lä-Suomen Eristys ja Kate Oy:n Markku 

määrästä, kertoo Pirkkalassa toimivan Ete- 

puhalluslaitteistoon. Aina ei laitteiden kuoletus 

onnistu ja puhaltajankin pitäisi tiena- 

ensimmäisten pakkasten saavuttua ja sil- 

Saren. Asiakkaat havahtuvat usein vasta 

ta leipänsä. Useimmat puhallusvillan valmistajat 

myyvät eristeen urakoitsijalle, joka kaa. Sama tilanne koskee sekä ammattiloin 

pitäisi olla monessa paikassa yhtä ai- 

sitten myy ja puhaltaa eristeen haluamallaan 

tavalla ja vastaa itse lopputuloksesta. de ole edes puhalluskunnossa, kun tilatut 

rakentajia että pienrakentajia. Aina ei koh- 

Tämä on yleinen käytäntö myös muualla puhaltajat saapuvat paikalle. Putket voivat 

olla vintillä asentamatta, eristämättä tai 

muita välttämättömiä töitä ei olekaan tehty. 

Silloin täytyy aina neuvotella tilaajan 

kanssa turhan käynnin tai odotusajan kustannuksista, 

kuvailee Saren tilannetta. Samalla 

hän korostaa sitä, että asiakkaiden 

tulisi olla urakoitsijaan yhteydessä 2-3 viikkoa 

ennen puhallustyötä, jolloin tarvittavat 

yksityiskohdat voidaan yhdessä sopia 

ja samalla tehdä alustava aikataulu, jota 

sitten täsmennetään muutama päivä ennen 

puhallustyötä. 

– Olemme puhaltaneet Parocin villaa jo 

15 vuotta, vaikka olemmekin Parocin urakoitsijoista 

sieltä uusimmasta päästä. Kaikki 

urakoitsijat ovat toimineet jo hyvin kauan 

alalla ja hyvä ja pitkäjänteinen yhteistyö sekä 

urakoitsijan, asiakkaiden että päämiehen 

välillä on ainoa jatkuvuuden ja laadukkaan 

toiminnan tae, toteaa Saren tyytyväisenä. 

Kisa on kovaa – miten markkinoilla voi 

elää ja säilyä 

– Ei tällä alalla kyllä kultaa vuolla eikä 

omaisuuksia kerätä, mutta syöty on joka 

päivä, naurahtaa Saren. 

Teksti: Pekka Rönkkö Kuvat: Paroc Oy Ab 

20


Vain pitkäjänteisellä työllä sekä luotettavalla 

ja vastuullisella toiminnalla luodaan 

vähitellen kuva yrityksestä ja toiminnasta, 

joka sitten hiljalleen leviää asiakaskunnassa. 

Ja sitten tietysti on oltava tarkkana yrityksen 

talouden suhteen, sillä toiminnan 

kate on todella tiukka ja virheisiin ei kerta 

kaikkiaan ole varaa, toteaa vuosikymmeniä 

rakennusalalla toiminut ammattilainen. 

Suuren osan menestymisestä Saren laskee 

myös Vuorivillan maineelle, joka etenkin 

ammattirakentajien keskuudessa on erittäin 

hyvä. Palamattomuus, puhallusvillan latistumattomuus 

ja pitkän ajan käyttökokemukset 

ovat varmasti hyvin tärkeä valinnan 

peruste. Mutta tästä laatuerosta ei paljon 

enempää monikaan haluaa maksaa. Kyllä 

me joudumme kilpailijoiden hintoja seuraamaan 

hyvin ta rkasti. Tässä menee mersu 

usein mossen hinnalla, on Sarenin hieman 

kitkerä kommentti. Samalla hän kuitenkin 

toteaa, että markkinoilla on elettävä markkinoiden 

ehdoilla. Kun ihminen jotain tekee, 

hän voi tehdä virheitäkin. Mahdolliset 

reklamaatiot tulee hoitaa aina asiakkaan 

kanssa sovinnossa ja hyvin hoidettu reklamaatio, 

jossa asiakas on tyytyväinen tulokseen, 

on Sarenin mukaan paras mainos. 

Markkinoilla on epätervettäkin kilpailua 

Rakennusalalle on tyypillistä kova hintakilpailu 

ja hyvin usein laatu jää hinnan jalkoihin. 

Työkustannuksissa ei voi tinkiä. Työ 

vie väistämättä aina tietyn ajan ja palkka 

on maksettava sovituin perustein. Auton ja 

kaluston kuluissa ei myöskään voi tinkiä, sillä 

vakuutukset, polttoaineet, huollot ja joskus 

myös kaluston vaihto on kaikkien urakoitsijoiden 

edessä. Asiakkaan maksamasta hinnasta 

noin yksi kolmannes on työstä ja kalustosta 

aiheutuvia kustannuksia ja kaksi 

kolmannesta materiaalista aiheutuvia kustannuksia. 

Jos urakoitsija ostaa villan, voi 

tulla kiusaus säästää tiukkaan tarjotussa työssä 

hieman materiaalissa ja näin parantaa 

urakan kannattavuutta. 

– Materiaalin säästö voi olla yksi syy siihen, 

että meille tulee vuosittain muutamia 

kymmeniä lisäeristyksiä 10-15 vuotta sitten 

puhallettujen sellueristeiden päälle. 

Onko sitten kyse siitä, että alun perinkään 

ei ole riittävää määrää puhallettu tai onko 

materiaali puhallettu liian kevyeksi, jolloin 

painuma vuosien mittaan on poikkeavan 

Ilmanvaihtokanavat on syytä eristää ennen varsinaista puhalluseristystä. Tämä vaatimus sisältyy 

myös EU:sta muutaman vuoden kuluttua tulevaan puhallusvillastandardiin. 

suuri. Tällainen toiminta leimaa helposti 

koko puhalluseristealan, kuten kävi aikoinaan 

lisäeristeeksi puhalletulle humpuuki 

vaahdolle, Saren harmittelee. Tuore esimerkki 

hänellä on yli 1000 neliömetrin 

kanalan yläpohja, johon omistajan mukaan 

puhallettiin 200 mm vuonna -86. Nyt 

VTT:n mittauksen mukaan siellä on enää 

70-80 mm eristettä. 

– Kyllä jokaisen alalla toimivan pitäisi 

ajatella yrityksen elinkaari pitkällä tähtäimellä 

niin, että vastuu voidaan ottaa jopa 

silloin, kun mahdollinen seuraava sukupolvi 

tulee jatkamaan toimintaa. Alalta poistuneiden 

urakoitsijoiden töistä vastaa aina 

asiakas itse. Muita vastuunkantajia ei silloin 

ole, toteaa Saren lopuksi. 

Tuplavarma-eristyksessä ladotaan 100 mm villalevyt puh-villan alustaksi. Tässä n. 140 m 2 

eristyksessä työhön kului kahdelta mieheltä puoli päivää ja taloa päästiin lämmittämään ja 

kuivattamaan. Reunoilla näkyy oikeaoppiset tuulenohjaimet. 

21


Esimerkki hyvästä, tilaan sopivasta ja ei välttämättä 

teknisen näköisestä sisääntuloilman 

jakajasta on tutkimuskeskus Biomedicumin 

ala-aulassa. Mittasuhteita antaa artikkelin 

asiantuntija, markkinointipäällikkö Markku 

Mäenpää Vallox Oy:stä. 

osasivat kuunnella perheitä ja tehdä heille 

toimivat, mieleiset tilat ja julkisivun. Kun 

taloja sitten rakennettiin, oli talotekniikan 

tekijöillä tuskaa löytää tilaa tekniikalle, mm. 

ilmanvaihtoputkien kuljettamiselle. 

Talotekniikkaa ihmisille 

Talotekniikka 

– talon elimistö 

Trakentamisen “pakkopullalta.” Kun markkinointipäällikkö Markku Mäenpää 

alotekniikka kuulostaa sanana kovin tekniseltä ja sisällöltään 

Vallox Oy:stä sanoo, että talotekniikka antaa ihmiselle mahdollisuuden asua 

ja elää, kuulostaakin se heti paljon pehmeämmältä, käsin kosketeltavalta. Ja 

kun Mäenpää jatkaa vielä, että talotekniikka on talon sydän, keuhkot ja aivot 

sekä poistaa vielä kuonatkin, tekee mieli kysyä, että onko talotekniikalla 

sielukin? 

Talotekniikan ammattilaiset törmäävät että niin arkkitehti kuin rakenne- ja LVISsuunnittelijat 

käyvät rakennushankkeen riit- 

jatkuvasti tilanteeseen, jossa tehdään huippunykyaikaista 

taloa, niin kaikki huippuarkkitehditkään 

eivät ole huomioineet paikpää. 

– Tässä ollaan ihan oikeasti uuden 

tävän ajoissa yhdessä läpi, opastaa Mäenkaa 

talotekniikalle. On keittiö, kodinhoitohuone, 

työhuone, hygieniatilat ja lämpiykset 

tiukentuvat ja taloihin lisätään ken- 

haasteen edessä, kun mm. energiamäärämät 

autotallit, mutta ei paikkaa, josta näiden 

tilojen vaatimaa tekniikkaa hoidetaan, elää ja hengittää, asuminen ei saa pysähties 

eristystä. Silti talon tarvitsee edelleen 

eikä mietittyjä kanavia tekniikan vaatimien 

putkistojen ja johdatusten asentamisek- 

sen, miten talo toimii. Talotekniikan osaltyä. 

Parhaat arkkitehdit ovatkin mieltäneet 

si. Talotehtaiden tyyppitaloissa asiat ovat ta onkin ymmärrettävä sen tekniikan ja rakenteiden 

lisäksi myös sen toiminnallinen 

paremmin kohdallaan, mietittynä tai virheiden 

kautta mietittynä. 

puoli. Erilaiset asumisviihtyvyyden toiminnot 

ja niiden ”älyn” ymmärtäminen vaatii 

Suunnittelijat yhteen! 

suunnittelijoiden ja rakentajien yhteistyötä 

ja vuoropuhelua, painottaa Mäenpää toistamiseen. 

– Talotekniikka ja sen oivaltaminen on 

vaikea asia, eikä välttämättä yhden suunnittelijan 

hallinnassa, siksi onkin tärkeätä, suunnittelijoina nuoria arkkitehtejä, 

Lappeenrannan asuntomessuilla oli 

jotka 

Markku Mäenpää näkisi hyvänä tilanteen, 

jossa edes 90 % talotekniikan tarpeista pystyttäisiin 

määrittelemään etukäteen. Sillä 

yhtä lailla, kun talo on tehty ihmisille, niin 

myös talotekniikka on vain ihmisiä varten. 

Niinpä tekniikasta puhumisen sijasta tulisikin 

puhua siitä, mitä saadaan aikaiseksi; 

lämpöä, juoksevaa vettä, puhdasta ilmaa 

jne. – Kun lisäksi tiedostetaan muutkin tarpeet, 

esim. jäähdytys, tietokoneet, hälyttimet 

ja vaikkapa viinikaappi, ovat valmiudet 

hyvään suunnitteluun, rakentamiseen ja sitä 

kautta viihtyisään ja terveelliseen asumiseen. 

Talotekniikan suurin haaste onkin yhteispeli, 

kiteyttää Mäenpää. 

Uusi tekniikka tuo mahdollisuuksia 

Äärimmäinen tietotekniikka on järjetöntä, 

sen hallinta ei saa olla sen vaikeampaa 

kuin sähköpostin lähettäminen. Käyttäjän 

täytyy ymmärtää mitä tapahtuu, kun jotain 

nappulaa painaa tai kiertää. Huonomuistisille 

tekniikka on myös rauhoittava apuväline, 

kun Internetillä tai kännykällä voi 

tarkistaa jäikö silitysrauta päälle ja muutakin 

asunnon tilaa. Ja onhan se ihan mukava 

laittaa mökkiin lämpö ja sauna päälle, 

kun ollaan vasta matkalla. – Tässähän on 

vain sellainen ketju, että tilaajan tulisi tietää, 

mitä haluaa, suunnittelijan tietää, miten 

se toteutetaan ja rakentajan kuinka 

rakennetaan. Sitten pallo palautuukin käyttäjälle 

– kuinka tekniikkaa käytetään, piirtää 

Mäenpää kehän. – Uudessa tekniikassa 

ei tarvittaisi enää koekaniineja ja mm. 

Tekesin suhteen Mäenpää on tyytyväinen. 

Enää ei tutkimuksia tehdä tutkimuksen 

vuoksi, vaan haetaan markkinoitavia tuotteita, 

vientiin ja hyödyksi ihmisille. 

Teksti ja kuva: Raimo Holopainen 

22

Öljylämmitys 

Uusiutuvaa energiaa 

lämmitykseen 

K:n järjestämässä kestävän kehityksen huippukokouksessa elokuun lopulla nostettiin esille voi- 

Ymakkaasti uusiutuvan energian käytön lisääminen. Matka Etelä-Afrikan Johannesburgista tänne pohjan perukoille 

on pitkä useassakin mielessä. Siitä huolimatta on ehkä hyvä katsoa, mitä yksittäinen omakotiasukas voisi tehdä tässä 

asiassa. Fortumilla on kokemusta uusiutuvaa energiaa hyödyntävistä järjestelmistä sekä niiden kehittäjänä että myyjänä 

jo parin kymmenen vuoden ajalta. Aurinkolämpöjärjestelmät ovat kuuluneet Fortumin toimituksiin jo viimeiset 

kymmenen vuotta. Aurinkolämpö onkin omakotiasujan näkökulmasta helppokäyttöisyytensä ja lähes ilmaisten käyttökustannustensa 

vuoksi ehkä yksi mielenkiintoisimmista uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista. 

Perinteiset ratkaisut 

Uusia mahdollisuuksia 

Puu on luonteva uusiutuvan energian lähde metsäisessä Suomessa. 

Niinpä sitä on käytetty pitkään ja kulloinkin vallitsevaan 

asumisen ja elämisen tapaan sovitettuna. Nykyisin varsinainen 

puulämmitys ei uudisrakennuksissa ole kovin yleinen, mutta puulämmityksen 

osuus uudisrakennuksissa on varsin vakaa. Lisälämmönlähteenä 

puu on nykyisin lähes talossa kuin talossa: Takka tai 

muu tulisija on paikallaan paitsi tunnelman luojana niin myös poikkeustilanteiden 

varalta. 

Perinteisen klapin rinnalle on kehitetty ja ollaan edelleen kehittämässä 

uusia käyttötapoja. Puuhakkeesta tehdään nykyisin jo 

koemielessä polttonestettäkin. Fortumin teknologiakeskuksessa 

Porvoossa on käytössä pilot-laitteisto, jonka perusteella määritellään 

tekniset ja kaupalliset mahdollisuudet puuöljyn tuotannolle ja 

käytölle. 

Aurinkoenergian hyödyntäminen on hyvinkin perinteinen tapa 

käyttää uusiutuvaa energia hyväksi. Pelkästään rakennuksen suunnittelulla 

ja suuntauksella voidaan vaikuttaa lämmitysenergian kulutukseen. 

Jos talo on kuitenkin jo valmis, ei näihin asioihin enää 

ole mahdollista vaikuttaa. Uusiutuvan energian lisähyödyntämisen 

mahdollisuudet on tällöin etsittävä muista keinoista. 

Uusiutuvan energialähteen käyttöönotto on helpointa aina silloin, 

kun lämmityslaitteistoon tehdään muutenkin kunnossapitotöitä. 

Aurinkolämpölaitteisto koostuu katolle asennettavista keräimistä, 

pumppu- ja ohjausyksiköstä sekä varaajasta. Keräimet 

sekä pumppu- ja ohjausyksikkö on yleensä suhteellisen helppo 

sijoittaa jälkikäteenkin, mutta varaajan järjestäminen kustannustehokkaasti 

on helpointa muun remontin yhteydessä. 

Käytännön vaihtoehdot 

Aurinkolämpöjärjestelmän periaate 

Aurinkolämpölaitteet voidaan asentaa käytännössä mihin tahansa 

omakotitaloon lämmitystavasta riippumatta. Kaukolämmön 

piirissä olevat talot ovat tässä suhteessa vaikeimpia, koska niissä 

ei luonnostaan ole lämmön varastointiin soveltuvaa varaajaa tai 

muuta vesitilaa. 

Sähkölämmitteisissä taloissa voidaan aurinkoeräimet aina kytkeä 

vesivaraajaan. Jos lämmitys on hoidettu sähköpattereilla, - 

kaapeleilla tai kattolämmityskelmuilla, keräimet liitetään käyttövesivaraajaan. 

Keräimissä kiertää pakkasneste, joten kytkentä tehdään 

lämmönsiirtimen kautta. Tavallisessa käyttövesivaraajassa 

23 

Teksti: Seppo Peltola Kuvat: Fortum Oil Refining Oy


vaihdinta ei ole, joten aurinkokeräinten lisääminen kannattaa tehdä 

varaajan vaihdon yhteydessä. Markkinoilla olevien aurinkoliitännällä 

varustettujen mallien on muutama sata euroa korkeampi kuin 

perusmallin. 

Käyttövesivaraajat ovat tilavuudeltaan tyypillisesti noin 300 l. 

Tällaiseen varaajaan voidaan liittää kaksi keräintä. Pienelle perheelle 

tämä tarkoittaa, että noin puolet vuotuisesta lämpimästä 

käyttövedestä voidaan lämmittää aurinkoenergialla. 

Jos sähkölämmitys on toteutettu vesikiertoisena, voidaan keräimet 

kytkeä energiavaraajaan. Jälleen tarvitaan lämmönvaihdin 

tai ainakin paikka sille. Koska energiavaraajat ovat tilavuudeltaan 

varsin suuria, voidaan niihin haluttaessa liittää suuriakin keräinmääriä. 

Käytännössä keräimiä ei kuitenkaan kannata asentaa 

juurikaan enempää, kuin mitä tarvitaan kesäaikaisen lämpimän 

käyttöveden valmistukseen. Yleensä 3-5 keräintä riittää mainiosti. 

Jos vanhassa varaajassa ei ole paikkaa lämmönvaihtimelle tai 

se on väärässä paikassa, joudutaan käytännössä hankkimaan uusi 

varaaja. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa valita pyöreä varaaja, 

koska se on lämpöteknisesti edullisempi ja antaa paremmat 

mahdollisuudet keräinpiirin lämmönvaihtimen sijoittamiselle. 

Puukattilan yhteydessä on useimmiten varaaja. Aurinkolämmön 

kytkeminen tähän varaajaan onnistuu samoilla periaatteilla kuin 

vesikiertoisessa sähkölämmityksessä. Koska tavoitteena on usein 

päästä puukattilan käytöstä kesäksi, on keräinpiirin lämmönvaihtimen 

oikea sijoittaminen erityisen tärkeää. Liian alas sijoitettu 

vaihdin vaatii enemmän keräinpinta-alaa tai varaajan lämpötilataso 

voi jäädä turhan alhaiseksi. 

Myös öljylämmityksen yhteydessä aurinkolämmön integrointi 

onnistuu vaivattomimmin kattilan vaihdon yhteydessä. Tilan käytön 

kannalta edullisin vaihtoehto on erityisesti aurinko- ja öljylämmityksen 

yhdistelmään suunniteltu SolarMax (r) kattilavaraaja. 

Se ei tarvitse enempää lattia pinta-alaa kuin tavallinenkaan kattila. 

Korkeussuunnassa tilaa tarvitaan tosin tavanomaista enemmän, 

mutta normaali huonekorkeus riittää mainiosti. 

Perinteiseen kattilaan keräimiä ei voida kunnolla kytkeä, vaan 

tarvitaan erillinen varaaja. Se liitetään lämmitysjärjestelmään samalla 

tavalla kuin varaaja liitetään tavalliseen kaksoispesäkattilaan. 

Kaksoispesäkattiloita ei valmisteta aurinkovarusteilla, joten 

öljyn ja puun yhdistelmälämmityksessä erillinen varaaja on ainoa 

vaihtoehto. 

Aurinkolämmitys ja puulämmitys sopivat erinomaisesti yhteiskäyttöön. 

Varaajassa on otettava huomioon aurinkolämmön liitäntämahdollisuus. 

Kuvassa Fortumin kokonaisjärjestelmä. 

Öljylämmitykseen voidaan helposti liittää aurinkolämpö, kun kattilan 

asennuksen yhteydessä käytetään Fortumin kehittämää SolarMaxkattilavaraajaa, 

jolloin erillistä varaajaa ei tarvita. 

Mitä maksaa? 

Hyvälaatuiset, testatut aurinkokeräimet maksavat tänä päivänä 

Fortumin lämmityskaupassa 700 €/kpl ja pumppu- ja ohjausyksikköyhdistelmä 

likimain saman verran. Kun päälle lisätään vielä 

hiukan kiinnitystarpeita sekä kupariputkea keräinpiiriä varten, on 

laitteiden hinta tyypilliselle kolmen keräimen järjestelmälle noin 

3000 € suuruusluokassa. Lisäksi on huomioitava varaajan tai 

kattilavaraajan muutaman sadan euron lisähinta tavanomaiseen 

ratkaisuun verrattuna. 

Taloudellisen lämmityksen ja toimintavarmuuden takaamiseksi 

lämmityslaitteet kannattaa pitää kunnossa ja huoltaa säännölli- 

Aurinkolämpö ja kaksoispesäkattila erillisellä kattilalla ja varaajalla. 

Kaksoispesäkattilan tilalla voi olla myös tavallinen öljykattila. Öljylämmityksen 

yhteydessä voi uusiutuvien energioiden osuus olla suurikin, 

kun käytetään erillistä varaajaa ja kaksoispesäkattilaa. Varaajaan 

voidaan yhdistää helposti halutun kokoinen aurinkolämpöjärjestelmä. 

Fortumilta saa koko lämmitysjärjestelmäkokonaisuuden mitoitettuna 

kuhunkin käyttötarkoitukseen. 

24


sesti ja uusia ajoissa. Kunnostuksen yhteydessä aurinkolämpöä 

kannattaa tänä päivänä jo harkita vakavasti ja ainakin varautua 

sen käyttöönottoon. Seuraavan kerran sen voi tehdä helposti vasta 

parin vuosikymmenen päästä, jolloin kaukoviisaat kuluttajat ovat 

jo pitkään nauttineet puhtaasta aurinkolämmöstä. 

vakuuksia. Näin voi kätevästi tasapainottaa kuluja useammalle 

kuukaudelle tai vuodelle. 

Mistä saa? 

Fortumin lämmityskaupasta saa luotettavaa apua, kun tulevaisuuden 

lämmitysratkaisut ovat ajankohtainen asia. Sieltä on myös 

helppo hankkia eri lämmitysjärjestelmien yhteyteen soveltuva 

aurinkolämpöjärjestelmä oikein mitoitettuna. Kaiken lisäksi Fortum 

lämmityskauppa on yhdessä OP-Kotipankin kanssa miettinyt 

kunnostukseen sopivan rahoituksen, johon ei vaadita takuita eikä 

Lisätietoja lämmitysjärjestelmistä 

Fortumin lämmityskaupassa asiantuntijat auttavat tekemään 

lämmitykseen liittyvät päätökset. Lämmityskauppa suunnittelee 

ja toimittaa järjestelmät, niin perinteiset kuin aurinkolämpöjärjestelmät. 

Fortum Oil Refining Oy 

Lämmityskauppa 

Asiakaspalvelu 010 45 24800 

www.fortum.fi/lammitysjarjestelmat 

25

Ilmanvaihto 

Syksy 

on suodattimien vaihtokautta 

Suodattimien nettikauppa vilkastuu 

Vallox Oy aloitti viime vuonna ilmanvaihtolaitteidensa 

suodattimien verkkokaupan. Kuluttajat ovat 

vähitellen löytäneet sähköisen kauppaväylän ja verkossa 

käytävä kauppa on tasaisesti lisääntynyt. 

Valloxin verkosivujen kautta suodattimia tilaavan on tarkastettava 

vain ilmanvaihtolaitteensa malli ja valmistusvuosi. Tämän tiedon 

avulla hän voi valita oikean suodatinpakkauksen ja tehdä tilauksen. 

Tiedot löytyvät koneen sisällä olevasta tyyppikilvestä, valmistusvuosi 

on valmistusnumeron kaksi tai neljä ensimmäistä numeroa, 

konetyypistä riippuen valmistusvuosi voi olla myös ilmoitettu 

muulla tavalla. Valmistusajankohtana voidaan pitää myös 

koneen asennusvuotta. 

Suodattimet sopivat tuotteena luonteeltaan hyvin verkkokauppaan. 

Tilaamisen tekeminen mahdollisimman helpoksi auttaa pitämään 

huolta suodattimien oikea-aikaisesta ja riittävällä tiheydellä 

tapahtuvasta vaihtamisesta. 

Syksyllä aika vaihtaa puhtaat suodattimet 

Syksy on luonteva aika suodattimien vaihdolle. Kevään ja kesän 

siitepölykauden jälkeen orgaanisia yhdisteitä keränneet suodattimet 

saadaan vaihtamalla talvikuntoon ja toimimaan moitteettomasti 

seuraavan kevään ja kesän. 

Valloxin mukaan suodattimet tulisi tarkastaa noin neljännesvuosittain, 

jolloin karkeasuodattimet tulisi tarvittaessa pestä tai imuroida, 

karkeasuodattimet olisi hyvä uusia noin vuoden valein. Hienosuodattimien 

vaihtoväli on normaalisti yksi, enintään kaksi vuotta. 

Vaihtotiheys on kuitenkin hyvin yksilöllinen, asunnon käytöstä 

ja sijainnista riippuva tekijä. 

Suodattimissa saattaa olla eroja huolimatta niiden samaksi ilmoitetusta 

suodatustehosta. Ilmanvaihtolaitteessa onkin parasta 

käyttää valmistajan omia tai valmistajan suosittelemia suodattimia. 

Tällöin varmistetaan suodattimien sopivuus ja saavutetaan 

varmimmin haluttu suodatustulos. 

Teksti: Jukka Aarnio Kuvat: Vallox Oy 

26


Aki Parviainen 

viihtyy Nastolan maisemissa 

Keihäänheittäjä Aki Parviaiselle valmistui uusi koti viime vuoden 

lopulla Pikku-Kukkasen rannalle Nastolan Salmenmäelle Lahden itäpuolelle. 

Viimeisimpiä pihakiviä aseteltiin juhannuksen tietämissä, joten koti alkaa 

olla hyvällä mallilla, vaikka eiväthän omakotiasujalta koskaan työt lopu. 

Aki ja hänen perheensä, vaimo Mari ja 

leikki-ikäiset pojat Niko ja Jere, ovat kotiutuneet 

Nastolaan loistavasti. Läheinen 

Pajulahden Liikuntakeskus on entisestään 

parantanut Akin harjoittelumahdollisuuksia. 

Akin talon nurkalta lähtee lenkkipolku 

suoraan liikuntakeskukseen, jossa on parhaat 

mahdolliset harjoitteluolosuhteet. 

Pajulahti on vetänyt Nastolaan myös muita 

urheilijoita. Aivan naapurissa asustaa 

aerobicin maailmanmestari Tuuli Matinsalo 

perheineen. 

Akin talonrakennus sujui aikataulun mukaisesti. 

Vähän päänvaivaa tuotti se, että 

talo on rakennettu kallioperäiselle Salpausselän 

harjulle, mutta kallioistakin selvittiin 

kunnialla. 

Uponor Vent -ilmastointiputkessa kulkevat 

keihäät kätevästi. 

27 

Parviaisen taloon on asennettu Uponorin 

putkistot ja salaojitus sekä Uponor 

Vent -ilmanvaihtojärjestelmä. Avaimet 

käteen -periaatteella toimitettu ilmanvaihtojärjestelmä 

on ollut erittäin toimiva. Sen 

rakentaminen sujui niin vauhdikkaasti, 

että putket hujahtivat kattoon aivan huomaamatta. 

Tyytyväisiä tuntuvat asukkaat 

olevan uuteen kotiinsa. Ja mikä on ollessa, 

kun on toimiva uusi talo ja pihalla kesäluonto 

kukkeimmillaan. 

Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy

Lisä-ääneneristys 

Helppo ja toimiva lisä-ääneneristys 

pitää äänet seinän takana 

anhan talon huoneistojen välisen sei- 

Vnän äänieristystä parannettiin yksinkertaisella, mutta toimivalla 

tavalla. Naapurusten kanssakäyminenkin pysyy 

sopuisana ja mutkattomana, kun elämisen äänet pysyvät 

omien seinien sisäpuolella. 

Esimerkkitapauksessamme yläkerran remonttimies ei piipahtanut 

paria kerrosta alempana uteliaisuuttaan. Hän kävi kertomassa, 

että vanhan talon huoneistojen välinen seinä oli pelkkä 

näköeste. Kaikki kuului läpi. 

Alakerrassa asuntoa nikkaroineella ei ollut moista havaintoa. 

Naapurihuoneistossa kun ei asunut vielä ketään. Hän otti kuitenkin 

saamastaan tiedosta vaarin eikä tyytynyt pelkkään tapetoimiseen. 

Raot, aukot ja halkeamat on tiivistettävä 

On parempi tuumia tunti kuin tehdä turhaa työtä. Lisä-ääneneristyksen 

rakentajat selvittivät äänen kulkutapoja ja perehtyivät ilmaja 

runkoääniteorioihin. Tavallisen kerrostalon asuntojen välisen seinän 

eristävyys on noin 50 desibeliä. Naapurin äänestä tulee tämän 

arvion perusteella läpi ainoastaan yksi sadastuhannesosa. 

Mistäkö sitten johtuu, että voimakas puheääni kuuluu seinän toiselle 

puolelle. Puhumattakaan muista äänistä. Rakentajamme oppivat, 

että ääni kulkee myös aukkojen tai rakojen kautta. Puolenkin 

millin suuruinen rako päästää äänen läpi lähes vaimentamattomana. 

Äänieristyksen ensimmäinen tärkeä periaate onkin, että kaikki 

raot, aukot ja halkeamat on tiivistettävä. Vuosisadan alkupuolella 

rakennetun talon väliseinässä ei ilmeisesti ollut muuta kuin hal- 

Rako 

väh. 

20 

mm. 

k 600 

Runkotolpat voi asentaa kattoon ja lattiaan vedettyjen juoksujen väliin. 

Ne voi kiinnittää myös kulmateräksen, esimerkiksi 45x45 mm, 

avulla. 

Runkotolppien väliin asennetaan pehmeä eristelevy Paroc UNS 38. 

Seinät levytetään kaksinkertaisella Gyproc-levytyksellä. Levyjen saumat 

tiivistetään ja tasoitetaan huolella, pällekkäisten levyjen saumat 

eivät saa asettua samalle runkotolpalle. 

Teksti: Pentti Teponoja Kuvat: Keijo Aula 

28

Lisä-ääneneristys 

Seinien, katon ja lattian liitoskohdat tiivistetään 

akryylimassalla. 

keamia, joten pelkkä seinän vierustojen tilkitseminen 

ei olisi riittänyt. Vanhan seinän 

halkeamien tiivistyksen lisäksi remontoijamme 

päättivät tehdä erillisen lisä-ääneneristyksen 

vanhaan tiivistettyyn seinään. 

Toimiva ratkaisu 

Ääni ei pelkästään siirry tilojen välisten 

rakenteiden läpi. Edetessään se heiluttelee 

kaikkia huoneen rajapintoja, minkä vuoksi 

yhden rakenteen eristämisen parantaminen 

ei aina riitä. Ääni voi kulkeutua useaa tietä. 

Vasta kun kaikki äänen siirtymistiet on poistettu, 

päästään hyvään ja toimivaan lopputulokseen. 

Esimerkkitapauksessamme tehtiin 

naapurien väliselle seinälle lisäkoolaus 50 

mm:n puutaravarasta. Huoneistojen välisten 

seinien äänieristyksiä parannettaessa on tärkeää, 

että vanhan seinän ja uuden rungon 

väliin jätetään noin 20 mm:n ilmarako. Uuden 

seinän tolppajako mitoitetaan 60 cm:ksi 

keskeltä keskelle. Näin väliin asetettavat mineraalivillat 

ja päälle kiinnitettävät levyt aset- 

tuvat leikkaamatta paikoilleen. Äänieristeeksi 

tolppien väliin kelpaa vain pehmeä villa, ihanteellinen 

on Paroc Vuorivilla. Seinän takana 

asuu nykyisin nuori pariskunta upouuden 

vauvan kanssa. Ei kuulu itku eikä parkuminen 

läpi. Ei kuulu myöskään remonttiperheen 

koiran satunnainen haukku ja ulvahtelu 

häiriöksi asti naapurin puolelle. Elo on 

mukavaa ja sopuisaa. 

Eri tilojen välinen äänieristys lisää 

asumismukavuutta 

Eri tilojen välinen hyvä ääneneristys on 

aina etu ja tarjoaa ylimääräistä asumismukavuutta. 

Tämä korostuu erityisesti harrastusja 

asuintilojen välillä, mutta myös makuu- ja 

oleskelutilojen samoin kuin saniteettitilojen 

välille on hyvä tehdä kunnollisesti ääntä eristävät 

rakenteet. Parhaiten ääntä eristää raskas 

ja ilmatiivis rakenne. Kivirakenteinen 

seinä on paras, mutta hyvään tulokseen päästään 

myös runkorakenteisella seinällä. 

Väliseinän ääneneristys 

Koolatun rungon väliin asennettu PA- 

ROC UNS Vuorivilla parantaa runkorakenteisen 

seinän eristävyyttä n. 20-25 %. Rakenteen 

painoa ja eristävyyttä voidaan vielä 

lisätä käyttämällä kaksinkertaisia kipsilevykerroksia. 

Lisä-ääneneristys tulisi, mikäli 

mahdollista, viedä ylhäällä sisäkaton pinnoitteiden 

läpi yläpohjan eristeisiin saakka. 

Sama koskee lattiaa, jos kyseessä on koolattu 

puulattia. Seinä viedään tällöin betonilaattaan 

saakka ja erotetaan betonista 

bitumihuopakaistalla. Näin estetään äänen 

kulkeutuminen kevyiden rakenteiden liittymien 

kautta. Valitse myös hyvin ääntä eristävät 

ovet. Äänieristysseinä toimii palotilanteessa 

myös palon etenemistä hidastavasti. 

Välipohjan äänieristys 

Kun eri asuinkerrosten välille halutaan 

hyvä eristävyys, voidaan menetellä seuraavasti: 

Kantavien palkkien väliin asennetaan 

PAROC UNS Vuorivillaa. Palkkien päälle 

asennetaan raakaponttilauta, lattialastulevy 

tai riittävän jäykkä vaneri. Tämän päälle rakennetaan 

“uiva lattia”, eli käytetään askelääniä 

vaimentavana joustavana kerroksena 

PAROC SSB 2 Vuorivillalevyä. Tämän päälle 

voidaan sitten tehdä lattia kipsi- tai lastulevystä 

valmistajan ohjeiden mukaan ja päällystää 

se halutulla materiaalilla. 

Jos kantavana rakenteena on betoni, 

tehdään askeläänivaimennus PAROC SSB 

1 Vuorivillalevyllä ja sen päälle valetaan 

pintabetoni. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää 

PAROC SSB 2-levyjä, joiden päälle 

tulee kuidulla vahvistettu sopiva tasoite. 

Kaksitasoratkaisuissa voidaan portaiden 

kautta kulkeutuvia ääniä vaimentaa portaikon 

seiniin ja kattoon asennetuilla akustiikkalevyillä. 

Samalla saadaan sisustukseen 

persoonallista ilmettä. 

Välipohjarakenteen ääneneristävyyttä 

voidaan parantaa ”uivan lattian” avulla. 

Lattian pintarakenteiden alle asennetaan 

joustava PAROC SSB 1 Vuorivillalevy 

vaimentamaan askelääniä. 

Kantavien rakenteiden väliin on asennettu 

PAROC UND Vuorivillalevyt. 

29

Märkätilat 

Gyproc kylpyhuonejärjestelmä sertifioitu 

Märkätilat kevyesti, 

nopeasti ja turvallisesti 

Sertifioitu Gyproc kylpyhuonejärjestelmä on tutkittu ja taatusti turvallinen 

tapa rakentaa märkätilat myös omakotitaloon. Kuivarakennustapa 

on kevyt, nopea ja helppo toteuttaa yksityiskohtaisten ohjeiden ja selkeiden 

detaljien avulla. Ja tuotteet löytyvät kaikista rautakaupoista. 

Teksti: Dakota Lavento Kuvat: Gyproc Oy, kylpyhuonekuva Oy Pukkila Ab 

30

Märkätilat 

Kestävän rakentamisen periaatteiden 

mukaisesti rakennus on suunniteltava ja rakennettava 

siten, ettei kosteuden kertymisestä 

rakennuksen osiin tai sisäpinnoille 

aiheudu sen käyttäjille terveysriskiä. Rakenteiden 

ja rakennusosien kosteusteknisestä 

toiminnasta on varmistuttava ja kosteudelle 

alttiina oleviin rakenteisiin on käytettävä 

siihen tarkoitettuja materiaaleja. 

Kuulostaa selvältä, mutta miksi virheitä 

sitten on aikaisemmin tehty? 

– Märkätilarakentamisessa on todellakin 

ollut riittämiin ongelmia. Laatat ovat irronneet, 

seinärakenteet kastuneet ja lattiarakenteet 

olleet märkiä. Lattiakaivot ovat 

vuotaneet ja puutteellinen ilmanvaihto on 

pitänyt kylpyhuoneet jatkuvasti kosteina, 

myyntijohtaja Eerik Lundmark kertoo. 

Homeongelmasta kosteuden hallintaan 

Seuraukset ovat kaikkien muistissa. Rakennevauriot 

aiheuttivat merkittäviäkin taloudellisia 

menetyksiä ja paljon korjaamista. 

Asukkaat oireilivat jopa allergisoitumalla. 

– Homeongelma oli kaikkien huulilla. 

Vei aikaa saada julkinen keskustelu keskittymään 

varsinaiseen ongelmaan: kosteuden 

hallintaan rakenteissa, Eerik Lundmark 

sanoo. 

– Syitä rakennusvirheisiin on helppo listata, 

Eerik Lundmark jatkaa. – Rakentamisen 

kireät aikataulut, kustannuspaineet, 

puutteelliset suunnitelmat, huolimaton tai 

ammattitaidoton toteutus. Joissakin tapauksissa 

on yksinkertaisesti käytetty vääriä 

materiaaleja. 

– Rakennusteollisuus vaatii keveitä ja nopeasti 

pystytettäviä rakenteita myös märkätiloihin. 

Sertifioitu Gyproc kylpyhuone on paitsi 

nopeasti rakennettava, varmasti turvallinen 

ja tarkkaan testattuun tutkimustietoon perustuva 

märkätilan rakennusjärjestelmä, Gyproc 

Oy:n myyntijohtaja Eerik Lundmark sanoo. 

(kuva Pirjo Koivunen) 

Myös kylpyhuoneiden käyttötottumuksemme 

ovat muuttuneet. Asuntojen märkätilat 

ovat aiempaa suuremman kosteusrasituksen 

kohteena. Syistä merkittävimpiä ovat 

asuntokohtaiset saunat ja kylpyammeista luopuminen 

sekä suihkun käytön lisääntyminen. 

Monissa kylpyhuoneissa kuivatetaan myös 

päivittäin pyykkiä. Näin ne eivät oikeastaan 

koskaan ehdi täysin kuivua. 

Lisääntynyt rasitus edellyttää rakenteilta 

ja osilta entistäkin parempaa ja pitkäaikaisempaa 

toimivuutta. 

– Nopearytminen rakentaminen vaatii 

keveitä ja nopeasti pystytettäviä rakenteita. 

Siksi suomalaiset rakentajat ja rakennusmateriaaliteollisuus 

havahtuivat viime 

vuosikymmenellä kehittämään turvallisia, 

tutkimustietoon perustuvia, nopearakenteisia 

kylpyhuonejärjestelmiä. Tuotenimiin 

perustuva järjestelmä oli kuitenkin hankala 

ja raskas käytössä, Eerik Lundmark kertoo. 

Rakennusteollisuuden Keskusliitto ry, 

NCC-Puolimatka, Polar Rakennus, YIT- 

Yhtymä ja Skanska Etelä-Suomi käynnistivät 

Kosteusvarma kylpyhuone -tutkimuksen 

vuonna 1997. Tutkimus oli osa Terve 

talo -teknologiaohjelmaa. Tutkimuksen laboratoriovaihe 

valmistui vuonna 1999 ja 

loppuraportti vuonna tänä vuonna. 

Laajojen tutkimusten, viranomaiskeskustelujen 

ja käytännön kokemusten pohjalta 

Gyprocissa ryhdyttiin kehittämään 

uutta sertifiointikelpoista kylpyhuoneiden 

rakentamisen järjestelmää, joka ei perustuisi 

tuotenimiin, vaan olisi avoin. Työrupeama 

kulminoitui heinäkuussa 2002 

Gyproc Kylpyhuonejärjestelmän sertifioimiseen. 

– Takaamme, että järjestelmän 

noudattaminen takaa tutkitusti turvallisen, 

kosteusteknisesti toimivan kevytrakenteisen 

märkätilan, Eerik Lundmark lupaa 

tyytyväisenä. 

Gyproc kylpyhuonejärjestelmä sopii käytettäväksi 

niin pientaloissa, rivi- ja kerrostalojen 

asuntokohtaisissa märkätiloissa kuin 

Rakenna märkätila oikein. Kuvassa esitetään 

laattapintaisen kylpyhuoneen rakentaminen. 

1. Märkätilan levyiksi sopivat Erikoiskova 

Gyproc GEK13 tai Gyproc ERGO GEKE13. 

2. Painavat varusteet ripustetaan runkoon. 

3. Levyt kiinnitetään ruuveilla. 

4. Ennen vedeneristeen ja pinnoitteen asentamista 

Gyproc-levyt käsitellään kahteen kertaan 

kosteussulkuaineella. 

5. Läpiviennit on tiivistettävä huolella. 

6. Märkätilan lattiat ja seinät eristetään joka 

kohdastaan vesitiiviiksi ennen laattojen asennusta. 

7. Ulkoseinän höyrynsulkumuovia ei tarvita! 

8. Laatat kiinnitetään laattalaastilla. 

9. Laattasaumauksessa käytetään laattasaumausainetta. 

Liittymät ja läpiviennit saumataan 

saniteettisilikonilla. 

10. Varmista, että ilmanvaihto on riittävä. 

31

Märkätilat 

myös sosiaali- ja majoitustilojen kylpyhuone-, 

suihku- ja saunatiloissa. 

Kiviainespohjainen, elämätön kipsilevy 

on oivallinen märkätilojen rakennusmateriaali. 

Se on allergiaturvallinen, kipsistä tehty 

rakennuslevy, josta ei erity hajua eikä 

terveydelle vaarallisia aineita. Pintamateriaalina 

Gyproc kipsilevyt sijoittuvat M1- 

luokkaan. 

Kuiva rakentamistapa lyhentää rakennusaikaa 

ja säästää siten kustannuksia. Taatusti 

kuiva rakentamistapa merkitsee, että 

rakenteiden kuivumista ei tarvitse odottaa 

vaan päästään heti jatkamaan rakentamista. 

Gyproc kylpyhuonejärjestelmä 

Seinät: 

– Teräs- tai puurunko 

– Gyproc GEK13 tai GEKE13 

– Kipsilevyseiniin soveltuva VTT:n sertifioimia 

vedeneristysjärjestelmä 

– Vahvikekankaat saumoissa ja läpivienneissä. 

– Pintarakenne 

Gyproc kylpyhuonejärjestelmän märkätilan 

puoleiset seinät koostuvat erikoiskovilla 

Gyproc GEK13 tai GEKE13 -levyillä 

levytetyistä rankaseinärakenteista ja levysaumoihin, 

kipsilevyn ja muun seinärakenteen 

välisiin saumoihin, lattian ja seinän 

välisiin liitoksiin sekä läpivienteihin asennettavasta 

vahvikekankaasta sekä kipsilevyseiniin 

soveltuvasta märkätilan vedeneristys- 

ja pintarakennejärjestelmästä. 

Runkorakenteena on vähintään 66 mm 

x 37 mm teräsrunko tai 66 mm x 42 mm 

puurunko. Runkotolppajako vähintään 

k400 GEK 13 ja k450 GEKE13. 

Levyjen kiinnitys runkoon tehdään 

Gyproc kevytrakenne käsikirjan 2001 

asennusohjeiden mukaisesti. Alusrakenteiden 

on oltava vesitiiviit ennen pintamateriaalin 

kiinnittämistä. 

Tärkeät detaljit 

1. Kalusteiden ja varustelujen tukirakenteet 

asennetaan ennen seinien levytystä. 

2. Vahvikekangaskaistat asennetaan 

saumoihin, kulmiin ja liittymiin. Mahdollinen 

pohjustus tehdään ennen vahvikekankaiden 

asentamista. 

3. Putket tiivistetään huolellisesti. 

4. Seinäpinnat käsitellään vedeneristysaineella. 

5. Lattiaan tehdään riittävät kallistukset. 

Lattiakaivo asennetaan valmistajan ohjeiden 

mukaisesti. Kaivon ja vedeneristeen 

liitoksen teossa on oltava erityisen huolellinen. 

6. Saniteettisilikonilla tiivistetään kaikki 

kohdat, joissa jälkiasennukset lävistävät vedeneristyksen, 

myös ruuvien läpimenopaikat. 

Ammattitaitoa asennukseen 

Toimiva Gyproc kylpyhuonejärjestelmä 

edellyttää osaavien ammattimiesten käyttöä. 

Levytyksen asentavat kipsilevyrakentamisen 

osaavat asentajat ja vedeneristysjärjestelmän 

asentavat vedeneristäjän henkilösertifikaatin 

haltijat tai muun soveltuvan 

ammattitutkinnon tai koulutuksen suorittaneet 

henkilöt. 

– Kosteusvarma kylpyhuone -tutkimuksessa 

todettiin, että märkätilan vedeneristystyö 

edellyttää osaamista. Asentajalla on 

oltava hyvä ammattitaito ja hänen on hallittava 

pohjarakenteiden vedeneristyskelpoisuuden 

ja oman työn laadun varmistusmenettelyt. 

Asentajan on myös tärkeää 

tietää, miksi työ kunkin tuotteen kohdalla 

on tehtävä tietyllä tavalla. Ammattitaidon 

säilymisen ja kehittymisen takia 

asentajan tehtävä tietty määrä vedeneristyksiä 

vuoden aikana, Eerik Lundmark 

huomauttaa. 

Jotta vedeneristys pysyisi tiiviinä saniteettisilikonilla 

tiivistetään kaikki sellaiset kohdat, 

joissa jälkikäteen asennettujen varusteluiden 

kiinnikkeet lävistävät vedeneristeen. Samalla 

tiivistetään myös niitä kiinnittävien ruuvien 

läpimenopaikat. 

Lattia: 

– Lattiat ja katot betonia tai levytetty GL 

15 lattiakipsilevyllä 

– Lattiankallistukset 

– Vedeneristysjärjestelmä lattioissa ja läpivienneissä. 

Lattioissa käytetään valitun vedeneristysjärjestelmän 

kanssa yhteensopiviksi todettuja 

lattiakaivoja ja läpivientitiivistyksiä. 

Lisätietoja www.gyproc.fi ja Pienrakentajan 

oppaasta 2002, jonka saa rautakaupasta. 

32


Lampinen 

on hyvä laatoittaja 

almistuihan se mei- 

Vdänkin talo jouluksi niin kuin naapureillekin. 

Meille tosin yhtä vuotta 

myöhemmin, vaikka samana pääsiäisenä 

päästiin puita kaatamaan. Kun 

omaa työtä kertyi kaikkiaan yli 1 700 

tuntia, ei sitä alle puolentoista vuoden 

ehtinytkään rakentaa. 

Omakotitalo on monelle vain haave, varsinkin 

pääkaupunkiseudulla, jossa tuskaillaan 

tonttipulasta, sen sijainnista tai hinnasta, 

johon pahimmillaan uppoaa kerrostalokaksion 

hinta. Me saimme pitkäaikaisen 

paikkakuntauskollisuuden tukemana 

kaupungin tontin sopuhintaan. Monivuotinen 

vakaa velkasuhde pankkiin puolestaan 

takasi lisälainoituksen. – Ystävällisyys 

ja pitkäaikaiset suhteet kannattavat, sanoi 

silloinen työkaverini – olkoon vaikka Pertsa 

tässä – piipahtaessaan jälleen kerran tuttuun 

paikkaan päiväkahville. 

Rakentaminen alkoi sitten aikanaan. Ja 

rehvakkaasti: – Kyllähän joka ukko yhden 

talon rakentaa. Itse totesin tuossa projektini 

puolivälin paikkeilla, että haave oli 

muuttunut haasteeksi. Mukavaltakin tuntui, 

kun talotehtaan asentamat seinät ja 

katto olivat paikoillaan ja rahaa pankissa 

vielä satatuhatta markkaa. Silloin en vielä 

tiennyt pientalorakentamisen 80/20 -sääntöä: 

– Kun massasta on 80 % paikalla, vastaa 

se 20 % loppukustannuksista. 

Suurin piirtein tässä vaiheessa siirtyi vaimo 

projektin vastaavaksi työnjohtajaksi. 

Minun vaimoni olikin siitä poikkeuksellinen, 

että tahtoi ottaa ihan oikeasti kantaa 

rakentamisen eri vaiheisiin. Ottihan hän 

kantaa muihinkin asioihin, kuten firman 

pikkujoulujen normaaliin kotiintuloaikaan, 

golf-kierrosten määrään viikossa ja ajonopeuteen 

mökkitiellä, mutta vain kannustavassa 

mielessä, luulisin. Yksi vaimon mielirepliikeistä 

oli: – Rakas, annathan sitten 

ammattimiehen tehdä tuon ja tuon työvaiheen. 

Vaimon aika kului kuitenkin nuorimmaisemme 

hoidossa, eikä siten päässyt 

kovinkaan usein työmaakäynnille. Ja aina 

kun pääsi, totesi myöhästyneenä, että ammattilaisen 

tehtäväksi ajateltu työvaihe oli 

jotenkin vaan lipsahtanut valmiiksi omin 

voimin. 

Kun sitten viimein edettiin laatoitusvaiheeseen, 

jouduin jo melkein kirjallisesti lupaamaan 

työn antamisen laatoittajalle. 

Niinpä pestasin muurari Lampisen. Hyvät 

33 

suositukset saanut Lampinen aloitti eräänä 

lauantaina pesuhuoneen seinästä ja 

muutamassa tunnissa edettiin jo silmäkorkeudelle. 

Työtä sovittiin jatkettavaksi sunnuntaina. 

Iltasella käytin vaimoa työmaalla 

ja kysyin, että kelpaako se tämä Lampisen 

kädenjälki. No, vaimo nenä kiinni laattoihin 

ja toteamaan työtä ensiluokkaiseksi 

ja jatkamaan nomitäminäsanoin jne. 

Sunnuntaiaamuna lähdin jatkamaan 

Lampisen kanssa, mutta käry kävi. Vaimo 

nimittäin kaivoi polkupyöränsä kellarista ja 

karautti yllätyskäynnille. Kun vaimon varjo 

peitti pesuhuoneen oviaukon, käperryin 

nurkkaan kuin omenavarkaista kiinni jäänyt 

pikkupoika puunrungon taakse. Jäin 

siis kiinni suoraan sanottuna itse teossa, 

kun ei koko Lampista ollut tietysti olemassakaan 

– tai ainakaan meidän työmaalla. 

Vaimo puolestaan fiksuna tyttönä muisti 

hyväksyntänsä työn jäljestä ja murahti vain 

kevyesti jotain suupielestään, siten kuin 

vain rakastavat vaimot osaavat. 

Mitä tästä opimme? A) Joka ukko tekee 

sittenkin talon, B) vaimo on paras kontrolli, 

C) Lampinen on hyvä laattamies – ja 

nokkela. 

Teksti: Raimo Holopainen Kuva: Keijo Aulu

Hyvä lattia on kestävä, 

kaunis, käytännöllinen ja helppohohoitoinen. 

Ei ihme, että valinta 

kohdistuu yhä useammin keraamiseen 

laattaan. 

Sisustaminen 

Laattalattia on kaunis ja 

helppohoitoinen 

Kaunis ja helppohoitoinen materiaali on 

itsestään selvä vastaus, kun omakotitalon 

rakentajilta kysytään lattiamateriaalivalintaa. 

Hyvän lattian on kestettävä elämää. 

Pinnassa ei saisi näkyä koirankynsien naarmut, 

leikkitraktorin pyöränjäljet eikä korkojen 

tai huonekalujen painaumat. 

Lattia on myös voitava puhdistaa helposti, 

sillä vaikka perheessä ei allergikkoja 

olisikaan, pöly ja kura ei tee ketään terveemmäksi 

eikä nykyajan perheillä ole aikaa 

tuhrata suuritöiseen siivoamiseen. 

Lattialämmitys on lisännyt suosiotaan jatkuvasti. 

Hyvä lattian pintamateriaali sallii 

lattialämmityskaapeleiden tai putkien asentamisen. 

Kylmässä ilmanalassamme lämmin 

lattia ei ole ylellisyys, vaan välttämättömyys. 

Universo 33x33 

Ylellinen mosaiikkikuvio 

syntyy 

luonnonkiven ja 

keramiikan yhdistelmästä. 

Kuvion koko on 

66x66. 

Terra 33x33 

Laatan juju on piparkakkumaisissa reunoissa ja voimakkaasti strukturoidussa 

pinnassa. Upealla mosaiikkilistalla lattiaan saa eräänlaisen 

mattoreunuksen. 

Canyon 33x16,5 ja 16,5x16,5 

Canyonista löytyy useita kokoja, joita voi yhdistellä keskenään. 

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento 

34

Sisustaminen 

Inca 33x33 

Rauhallista Incaa piristää runsasvärinen kukkalista. 

Bellavista 33x33 

Bellavistan kauniit vaaleat värit toistuvat mosaiikkilistoissa. 

Lattiamateriaalin pitäisi sopia kauniisti 

muuhun sisustukseen. Vaihtoehtoja pitäisi 

olla kaikenlaisiin makuihin ja kukkaroihin. 

Hyvä omakotitalon lattia pitäisi olla myös 

suhteellisen helposti itse asennettavissa. 

Laattaa kaikkiin lattioihin 

Hyvältä lattialta vaaditaan paljon, mutta 

ei suinkaan mahdottomia. Keraaminen laatta 

toteuttaa kaikki toiveet. Eipä siis kumma, 

että se märkätilojen lattioista on siirtynyt suoraan 

keittiöiden, eteisten ja takkahuoneiden 

kautta olohuoneisiin ja makuuhuoneisiin. 

Pukkilassa laattalattian esiinmarssia on 

tietysti seurattu tyytyväisenä. – Keraaminen 

laatta on lattiamateriaalina aivan ehdoton, 

Paula Kaseva sanoo. – Jos voisimme 

esitellä kattavan läpileikkauksen suomalaisten 

ammattisisustajien omien asuntojen 

lattiavalinnoista, sieltä löytyisi runsaasti 

kaunista laattapintaa. Totta kai olen 

käyttänyt laattaa omassa kodissanikin, 

enkä suinkaan ammatin vuoksi, Paula Kaseva 

naurahtaa. 

Pukkilan Kaakelitoreilla laattoja on esillä 

paitsi inspiroivina pikkumiljöinä, myös 

hieman suurempina laatoitettuina levypintoina. 

Yksittäisestä laatasta kun olisi vaikea 

saada kuvaa suuremman pinnan luonteesta. 

Paula Kaseva vetää esiin toinen 

toistaan herkullisempia variaatioita uusimmista 

lattialaatoista. – Meillä on todella runsaasti 

väri- ja kokovaihtoehtoja koristelistoineen, 

Paula Kaseva kertoo. 

Suurin osa tuotteista tulee omilta Ricchetti 

Groupin tehtailta. – Ja erilaisella ladonnalla 

lattiapinnasta saa samaakin laattaa 

käyttämällä täysin erilaisen ilmeeltään, 

hän huomauttaa. 

Viking 20x20 ja Season 10x10 

Hyvinkin erityyppisiä laattoja voi yhdistää keskenään: 10x10 Seasonista 

saa hauskan mosaiikkimaisen listan. 

Medina 33x33 

Medinan hillityt kohokuviolaatat ovat saman sävyisiä kuin pohjalaattakin. 

35

Sisustaminen 

Piazze 33x50 

Pukkilan syksyn uutuuksiin kuuluvassa 

Piazzessa on paljon eri kokoja, 

kuten ylellinen 33x50 koko. 

Värejä kaikenlaisiin sisustuksiin 

Suomalaisetkin näyttävän suosivan laattaväreissä 

maanläheistä ruskeaa tummasta 

Country 14,6x14,6 

Kotimainen Country soveltuu lattialaataksi 

niin sisälle kuin uloskin. Kovaa kulutusta 

kestävässä Country-sarjassa on runsaasti helposti 

toistensa kanssa yhdisteltäviä värejä. 

terrakotasta hyvin vaaleaan kermaan. Värivaihtelut 

tekevät laatasta eläväpintaisen. 

Esimerkiksi Canyonin toffeen sävy on niin 

aito, että karkinnälkä herää välittömästi. 

– Laattalattiassa on sekin hyvä puoli, ettei 

valkoinen pinta ole ollenkaan niin epäkäytännöllinen 

kuin moni luulee, Paula 

Kaseva rohkaisee asiakasta, joka epäröi 

lähes puhtaan valkean pinnan ja perinteisemmän 

vaaleanruskean välillä: – Toki lika 

näkyy vaaleassa paremmin, mutta toisaalta 

sen helppohoitoisempaa pintaa kuin 

keraaminen laatta ei olekaan. Asiakas hymyilee 

ja alkaa tyytyväisenä kallistua hohtavanvalkoiseen 

sisustukseen. 

Laattojen valinnassa apua saa Pukkilan 

omilta Kaakelitoreilta, joiden henkilökunta 

innostuu etsimään oikeita ratkaisuja kaikkiin 

asiakkaan laatoituspulmiin. Kaakelitorit 

löytyvät pääkaupunkiseudulta Vantaan Petikosta 

ja Espoon Suomenojalta, Oulusta, 

Turusta sekä Tampereelta. 

Provence 33x33 

Vaikka ruskean eri 

sävyt ovat lattiavärityksenä 

suosituimmat, 

muitakin vaihtoehtoja 

toki löytyy 

värien ystäville. Esimerkiksi 

Provencesarjasta 

löytyvät 

kaikki raikkaat perusvärit. 

Pukkila Geo 30x30 

Lasittamattomia porcellanato-laattoja 

on 

eri sarjoina. Väri- ja 

pintavaihtoehtoja on 

paljon ja tuotteita saa 

usein sekä mattana 

että kiiltävänä. 

Pukkila Kaakelitori/Espoo 

Finnoonniitynkuja 1, 02270 Espoo 

p. 09- 5840 0431 

Pukkila Kaakelitori/Oulu 

Lekatie 2, 90150 Oulu 

p. 08-882 1802 

Pukkila Kaakelitori/Tampere 

Viinikankatu 47, 33800 Tampere 

p. 03-389 9790 

Pukkila Kaakelitori/Turku 

Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku 

p. 02 -412 2750 

Pukkila Kaakelitori/Vantaa 

Tiilipojanlenkki 4, 01720 Vantaa 

p. 09-4159 2770 

36

Sisustaminen 

Ratkaisut löytyvät jokaiseen pulmaan 

Keraamisen laatan puhdistus on helppoa 

Keraamiset laatat ovat muihin pintamateriaaleihin verrattuna 

etulyöntiasemassa paitsi kestävyytensä, myös helppohoitoisuutensa vuoksi. 

Niin lasitetut kuin lasittamattomatkin laatat valmistetaan pintaominaisuuksiltaan 

mahdollisimman helposti puhdistettaviksi. Ne kestävät happoja, alkaaleja 

sekä liuotinaineita. Siksi ne valitaankin suureittiöihin ja muihin tiloihin, 

joiden hygieniamääräykset ovat erityisen tiukat. Käytännöllisesti katsoen 

kaikki kaupalliset puhdistusaineet sopivat laatan puhdistamiseen. 

Peruspuhdistukseen käyvät useimmat pesuaineet. 

Lithofin Easy Care on kehitetty nimenomaan 

laattapinnoille. 

Keraamisten laattojen hoitoon ja laattapintojen 

puhdistukseen on myös kehitetty 

omia aineitaan, jotka poistavat ikävimmätkin 

tahrat, kuten kalkkipinnan suihkutilan 

seinistä. Näitä erityisesti keraamisten laattojen 

hoitoon tarkoitettuja aineita saa Pukkilasta. 

Asiantuntevat myyjät neuvovat mielellään, 

mikä aine on sopivin valinta mihinkin 

pulmaan. 

Erikoisaineet vaikeisiin tahroihin 

hieman esimerkiksi Lithofin Easy Care - 

puhdistusainetta. Säännöllistä hoitokäsittelyä 

ei yleensä suinkaan tarvita. Keraaminen 

laatta on hoitovaatimuksiltaan kuin 

hiukset. Liiallinen hoitoaineiden käyttö ei 

ole hyväksi, vaan voi jopa tehdä aikaa 

myöten pinnan tahmeaksi. 

Laattapinta puhdistetaan ensimmäisen 

kerran heti laatoittamisen jälkeen. Puhdistamiseen 

käy yleispesuaine tai Pukkilan Lithofin 

tuotesarjan pesuaine. Sementtijäänteet 

voi puhdistaa happamilla puhdistusaineilla, 

kuten Lithofin Cement-Away:llä tai 

KF Cement residue removerilla. 

Lasitettu lattia ei paljoakaan puhdistusta 

kaipaa. Loraus Lithofin Easy-Care -puhdistusainetta 

riittää. Karheapintainen lasittamaton 

laatta kannattaa puhdistaa hieman 

useammin. Säännöllinen puhdistus aineella 

kirkastaa väriä ja hoitaa pintaa. Vaikeisiin 

tapauksiin suositellaan Lithofin Wexaa, FZ- 

Intensive Cleaneria tai FZ-Conditioning 

Cleaneria. Lasittamattoman klinkkerin 

puhdistukseen voi myös käyttää vähän hankauspulveria. 

Lithof-sarjasta löytyy myös suoja-aineita 

erilaisiin tarkoituksiin. Suojaus- ja hoitokäsittelyn 

tarkoituksena on paitsi helpottaa 

puhdistamista, myös antaa pinnoille 

huoliteltu ilme. Hoitoaineet ovat enimmäkseen 

uusien pintojen ensikäsittelyaineita. 

Omat hoitoaineensa on niin erilaisille laatoituksille 

kuin saumoillekin. 

Pukkilan myymistä Lithofin tuotteista on 

yli 40 vuoden kokemus. Peruspuhdistusja 

hoitotuotteiden lisäksi sarjaan on kehitetty 

erikoispuhdistusaineet kaikkiin mahdollisiin 

tahroihin. Omat aineensa on paitsi 

sementtijäänteiden poistoon, öljytahroihin, 

rasvoihin, maali- ja lakkatahroihin, tervaan, 

vahaan, orgaanisen materiaalin aiheuttamiin 

värjäymiin (esim. kukkien terälehdet) 

myös kylpyhuonelaattojen rasittavaan viholliseen, 

kalkkiin. 

Laattapinnan säännölliseen puhdistukseen 

riittää yleensä lämmin vesi, jossa on 

Kalkki pois 

Vedessä oleva kalkki jättää kuivuessaan 

laattapintaan rumat kuivumisjäljet. Ihon 

rasvat sekä saippuajäämät takertuvat kuivuvaan 

kalkkiin. Tuloksena on harmaanvalkoinen 

likakerrostuma suihkun alla, kylpyammeiden 

seinämissä ja kiinnikkeiden 

juurilla. Onneksi muutama pisara Lithofin 

KF Ceramic Cleanilla kostealla sienellä 

todella poistaa jäljen. Huuhtelun jälkeen 

laatta on puhdas ja kiiltävä kuin uutena 

konsanaan. 

Vaikuttava 

valikoima 

laattapintojen 

puhdistamiseen 

ja hoitoon 

löytyy 

Pukkilan 

Kaakelitoreilta. 

Lisätietoja: 

Pukkila Oy, puh. (02) 412 2600. 

37 

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento


Tainan, Anna-Julian ja 

Markon mielestä asumismukavuuteen 

kannattaa 

panostaa. 

Asumismukavuuteen kannattaa sijoittaa 

– sisustusta voi uusia 

myös jälkeenpäin 

Kun Räsäsen perhe rakensi omakotitalon kaksi vuotta sitten, suurimmat panostukset tehtiin asumismukavuuteen. 

Räsäsen taloon Espoon Lahnukseen suunniteltiin ja asennettiin luotettavat ja turvalliset lämpö-, vesija 

ilmastointijärjestelmät, joiden ansiosta talossa on miellyttävä sisäilma, edulliset lämmityskustannukset ja turvalliset, 

elektronisesti valvotut tekniset ratkaisut. 

– Asumismukavuuteen vaikuttavat tärkeät 

päätökset on tehtävä suunnittelun alkuvaiheessa, 

sanoo perheen isä Marko 

Räsänen. Hän sai perheen yhteisellä päätöksellä 

sijoittaa alan parhaaseen tekniikkaan 

osin sisustuksen ja muiden hankintojen 

kustannuksella. Myös perheen äiti Taina 

on tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin. 

– Sisustusta voi aina vaihtaa ja uusia tarpeen 

mukaan. Talossamme on satsattu 

perustöihin ja tekniikkaan. Vaikka minulla 

on taipumusta kiinnittää huomiota ennen 

kaikkea juuri sisustusratkaisuihin, olen tyytyväinen, 

että päätimme rakentaa huolellisesti 

ja valita parhaat mahdolliset tekniset 

ratkaisut, jotka vaikuttavat asumismukavuuteen 

vuosien päähän, hän kertoo. 

Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy 

Perheen aikaisemmassa kerrostaloasunnossa 

ilma oli häiritsevän kuuma ja kuiva, 

kun se nyt on tasaisen ja miellyttävän lämmin. 

Lisäksi lämpötila voidaan säätää kaikissa 

huoneissa erikseen halutulle tasolle. 

Vanhempien makuuhuoneessa lämpötila 

on pidetty 19-20 asteessa, pian neljä vuotiaan 

Anna-Julian huoneessa se on ollut 

pari kolme astetta korkeampi. Miellyttävästä 

sisäilmasta ja lämpimistä lattiapinnoista 

nauttii myös perheen mustaterrieri Dora. 

Räsästen talo rakennettiin ns. pitkästä 

puusta ja sen lämpimäksi alaksi tuli kokonaista 

240 m 2 . Talo on Tainan ja Markon 

yhdessä suunnittelema. Teknisten ratkaisujen 

suunnittelusta ja asennuksesta vastasi 

Marko itse lvi-alan ammattilaisena. 

38 

Markolla on pääkaupunkiseudulla toimiva 

lvi-suunnitteluun, asennuksiin ja valvontaan 

erikoistunut yritys Pohjois-Espoon LVI. 

Uuteen taloonsa Marko valitsi Wirsbon 

valmiiksi eristetyt vesijohdot ja Wirsbo 

Genius -lattialämmitysjärjestelmän, jossa 

on langaton huonekohtainen lämpötilan 

säätö. Talossa on myös mm. kosteusanturi 

saunassa, joka säätää saunaosaston ilmastointia. 

Elektroninen hälytysjärjestelmä 

valvoo ja mahdolliset vikailmoitukset tulevat 

suoraan Markon kännykkään. 

– Nykyisin asennetaan uuteen taloon 99- 

prosenttisesti lattialämmitys. Käytetyt energiamuodot 

ovat sähkö, öljy ja maalämpö. 

Näistä maalämpö alkaa olla yleisin. Koska 

lattialämmitys on matalalämpöjärjestelmä,


Isännällä on jo aikaa oikaista terassille, kun 

talon tekniikka hoitaa itse itsensä. 

maalämpöpumppu pystytään hyödyntämään 

siinä mahdollisimman hyvin. Omaan 

taloonsa Marko valitsi myös lattialämmityksen 

ja energialähteeksi öljyn. 

– Öljylämmitys on perustamiskustannuksiltaan 

huomattavasti maalämpöä edullisempi, 

kertoo Marko. 

– Öljyä kuluu 3000 litraa vuodessa, mikä 

on tämän kokoisessa talossa vähän. Eniten 

energiaa kuluttaa käyttöveden lämmittäminen. 

Markolla on kokemusta lattialämmityksestä 

jo 10-15 vuoden ajalta. – Kannattaa 

ehdottomasti käyttää hyväksi tunnettuja 

materiaaleja ja tunnettuja järjestelmätoimittajia. 

Wirsbon 20 mm:n lattialämmitysputki 

on optimoitu lämmön tuonnin suhteen, 

kertoo Marko. Koska happidiffuusiokalvo 

kulkee putken sisällä, se ei ole arka naarmuuntumiselle 

eikä ole riskiä putken rikkoutumisesta. 

Polyeteeniputkea Marko ei 

suosittele lattialämmitysputkeksi. 

– Uponor Wirsbolla on pitkä kokemus 

ja se on varma toimittaja: rakentaja saa 

valmiit suunnitelmat, takuu ja huolto pelaavat. 

Itse valitsimme Wirsbo-puulattiaasennuksen 

lämpökaseteilla, koska se vähentää 

rakentajan työtä ja käytin itse paljon 

omaa aikaani rakentamiseen. 

Taloon asennettiin laminaattilattiat, koska 

parketti olisi ollut liian arka isokokoisen 

koiran kovaan menoon. 

Wirsbo Genius -lattialämmitysjärjestelmä 

on varustettu huonekohtaisin, langattomin 

termostaatein. Se edustaa edistyksellistä ja 

huipputeknistä lämmitysjärjestelmän säätötekniikkaa. 

Pienet huonetermostaatit 

(120x60x22 mm) voidaan sijoittaa melkein 

minne tahansa, ja niitä voidaan siirtää milloin 

tahansa. Termostaateille ei tarvitse 

asentaa putkia eikä johtoja. 

Wirsbo Geniuksen hienouksiin kuuluu, 

että se tunnistaa sekä ilman lämpötilan että 

säteilylämmön. Esimerkiksi takkahuoneeseen 

tai muuhun tilaan, jossa ilma lämpiää 

ja lattialämmitys saattaa sen vuoksi kytkeytyä 

pois päältä, on saatavana irtoanturi, 

jota voidaan käyttää myös muualla varsinkin 

tiloissa, joissa on kivilattia. Se on 

erinomainen myös esimerkiksi autotallissa. 

Huolellisuutta rakentamiseen 

Talon vesija viemärilaitteistotyössä (kvvtyössä) 

sekä kiinteistön ilmanvaihtotyössä 

(iv-työssä) tulee olla rakennusvalvontaviranomaisen 

hyväksymä henkilö, joka johtaa 

kvv- ja iv-työtä ja vastaa siitä, että kvv- ja 

iv-laitteisto asennetaan määräysten mukaisesti. 

Kvv- ja iv-työnjohtajan tulee omalta 

osaltaan huolehtia katselmusten tilaamisesta 

ja olla niissä läsnä. Työnjohtajana toimiva 

henkilö on kymmenen vuotta henkilökohtaisesti 

vastuussa työn jäljestä. 

– Kannattaa hankkia rakennukselle lvivalvoja, 

joka valvoo urakoitsijan työtä. Kyseessä 

on noin 800-1000 euron kustannus, 

mikä on pieni summa verrattuna siitä 

saatavaan hyötyyn. Vastaava mestari ei 

yleensä ehdi valvoa, että kaikki työt on tehty 

oikein ja huolellisesti, tähdentää Marko. 

Lattialämpösuunnitelmia ja -asennuksia 

työkseen tekevä Marko sanoo, ettei hyvistä 

materiaaleista oikein toteutetussa lattialämmityksessä 

ole mitään riskiä. Hän muistuttaa 

kuitenkin tärkeästä varotoimenpiteestä, 

joka usein unohtuu tehdä: menoveden 

lämpötila pitää rajoittaa +50°C:een, jotta 

lämmönsäätöjärjestelmä pysyy kunnossa ja 

putket eivät turhaan joudu alttiiksi liian 

kuumalle vedelle. Maalämpötalossahan ei 

tätä ongelmaa ole. Yleensäkin hän painottaa 

ammattimaista suunnittelua, järjestelmätoimittajien 

käyttämistä ja valvottua rakentamista. 

Näillä resepteillä tehty talo 

palvelee hyvin asukkaitaan ja säilyttää arvonsa. 

Edistyksellinen lämmitysjärjestelmä 

2000 m 2 :n tontilla on tilaa temmeltää. 

39

Historian havinaa 

ontakohan asuntoa, koulua, laitosta ja tehdasta on Suomes- 

Msa tyhjillään? Tuhansia ja tuhansia ja vain ani harva niistä löytää uuden elämän 

sen jälkeen, kun on todettu, että asunnot ovat väärässä paikassa, kouluissa 

ei ole oppilaita, eikä joitain tuotteita yksinkertaisesta kannata enää 

valmistaa. 

Näin oli Vantaanjoen Kvarnbackan koskella sijaitsevan Dahlforsin viilatehtaankin 

laita. Puoli vuosisataa se rapistui Kuninkaantien varrella ennen 

kuin oikeat innovaattorit osuivat kohdalle. 

Viilatehtaan historian havina ulottuu vuonna 1889 Walfrid W. Wahlberhin perustaman 

viilatehtaan, joka oli pitkään 

aina keskiajalle saakka, sillä Turusta Viipuriin 

kulkeva Kuninkaantie ylitti viilatehtaan 

kohdalla Vantaankosken, joka oli ja työllistäen 1900-luvun alussa parikym- 

maamme ainoa viilojen teollinen valmista- 

1500-luvulla merkittävä kaupankäynnin mentä henkilöä. 

keskus. Siltaa pitkin ovat aikanaan kulkeneet 

kuninkaat, tsaarit, piispat, porvarit, Rakennettaisko ravintola? 

kauppiaat, taiteilijat ja pyhiinvaeltajat. Arvokasta 

kulttuurimiljöötä siis. Dahlforsin Mitä siitä seuraa, kun ravintoloitsija ja 

tehtaat rakennettiin kosken partaalle rakentaja lähtevät pohtimaan yhteistä bisnestä? 

No, he rakentavat tietysti ravinto- 

1800-luvin lopulla. Tehdasyhteisö käsitti 

myllyn, sahan, trasselinpuhdistamon ja lan. Idea viilatehtaan saneeraamisesta syntyi 

tietysti – kuinkas muuten – saunan lauteilla. 

Ja ei muuta kuin aloite asiasta Vantaan 

kaupungille, silloiselle apulaiskaupunginjohtaja 

Seppo Heinäselle. Viitisen vuotta 

sitten asiat sovittiin ja kaupungin vastuulle 

jäi rapistuneen rungon korjaus. Museoviraston 

valvovan silmän alla arkkitehti 

Jarmo Tuomala pyrki säilyttämään vanhaa 

niin paljon kuin mahdollista ottaen kuitenkin 

huomioon uuden liiketoiminnan vaatimukset. 

Vaikka osa seinistä jouduttiinkin 

tiili tiileltä purkamaan ikkunoiden alapinnasta 

ylöspäin ja muuraamaan uudestaan, 

on ns. vanha puoli alkuperäisen näköinen 

ulospäin, vain yksi ovi on vaihdettu. 

Kivilattia, vai onko sittenkään? 

Kuninkaan Lohet -tilausravintola on 

Veijo Kantasen ja Timo Kauppisen projekti 

isolla peellä. Kantanen on taustaltaan 

ravintoyrittäjä ja Kauppinen on puolestaan 

Viilatehtaan uusi elämä 

Viilatehtaan uudet isännät 

Veijo Kantanen (oik.) 

ja Timo Kauppinen kahvilan 

terassilla. 

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen 

40

Historian havinaa 

pitkän linjan rakentaja. Kumppanukset 

ovat ideoineet kahdestaan koko sisustuksen. 

Lähtökohtana oli säilyttää tehdasoloisuus 

ja kun 1800 -luvun loppu oli Jugendaikaa, 

ohjasi se sisustusta. Sisäpintojen rakentamisessa 

oli lattian teko vaativa, koska 

sen alle piilotettiin sähköistys, viemäröinti 

ja lämmitys. Lattia itsessään on erinomaisen 

onnistunut. Se näyttää aivan kuin 

jääkautiselta kalliolta, mutta onkin ”vain” 

värjättyä ja taiten käsiteltyä betonia, jonka 

päällä 4-5 -kertainen lakkaus. 

Ladosta baarin tekotarpeet 

Viinikellari, vesiturbiini… 

Vaikka tilausravintola on vasta ensimmäisiä 

viikkojaan auki, näkevät kumppanukset 

jo visioita tulevasta. Koskivirtaa 

juoksutetaan vesiturbiinin lävitse ja saatavalla 

energialla valaistaisiin pihavalot. Lisäksi 

suunnitelmissa on viinikellarin rakentaminen, 

lasikannella päällystetty akvaario, 

ravintolan oma terassi ja myllymiljöön 

muuttaminen gasthaus-tyyppiseksi majoitustilaksi. 

Näiden toteutumista tarvitsee tuskin 

kauan odottaa. Viilatehtaan onnistunut 

muutostyö ja vaikkapa Kassu Halosen 

Taidetalo-projekti Paltamossa ovat hyviä 

esimerkkejä siitä, kuinka vanhaa rakennuskantaa 

valjastetaan uuskäyttöön – purkamisen 

sijasta. 

Projektin kokonaiskulut ovat tähän saakka 

olleet n. 1,5 miljoonaa euroa. Vantaan 

kaupungin asukkaille ja satunnaisille ohikulkijoille 

on avoinna kahvila joka päivä klo 

12-16. Tilausravintolassa on 135 asiakaspaikkaa. 

Kokous- ja neuvottelutilat ovat 25 

hengelle. Tila- ja kokousvaraukset numerosta 

(09) 2532 5300. 

Baaritiskin tekotarpeet innovaattorit 

löysivät vanhasta ladosta, 

jonka patinoidut tiilet, madonsyömät 

puuosat ja kattopäreet ovat 

nekin löytäneet uuden tehtävän uudessa 

ympäristössä. Ravintolasalin 

seinä syntyi vahingossa valmiina, 

kun harmaata seinäpintaa alettiin 

hiekkapuhaltamaan ja alta löytyi 

puolen neliömetrin kokoisista lohkareista 

muurattu kiviseinä. 

Ravintolan keittiössä on modernin 

suurkeittiön kalustus. Nykytekniikka 

on myös lämmön talteenotto 

ja tilojen jäähdytys. Talossa on 

kaksi erillistä ja eri teemaista saunaa. 

Toisen lauteet ovat 2,5 metrin 

korkeudessa, josta voi katsoa 

kosken kuohuntaa ja toinen moderni 

laavakiuassauna. 

41

Ilmanvaihto 

Ylipaine parantaa tulisijan syttyvyyttä 

Ilmanvaihto ja tulisija ovat kokonaisuus 

Sisäilmateknologian edistyessä on myös tulisijan ja ilmanvaihdon yhteiskäyttöön kiinnitetty huomiota. Koneelliseen 

poistoon perustuva ilmanvaihtojärjestelmä aiheuttaa rakennukseen suurehkon alipaineen, joka heikentää tulisijan 

toimintaa. Tulo-poisto-ilmanvaihdolla voidaan rakennuksen ilmanvaihto toteuttaa pienehköllä alipaneella. Tulopoisto-ilmanvaihdolla 

voidaan aikaansaada tarvittaessa myös hetkellinen ylipaine, joka vastaavasti helpottaa tulen 

sytyttämistä. Hyvä suunnittelu on ilmanvaihdon ja tulisijan yhteiskäytön kannalta oleellista. 

– Tulo-poisto-ilmanvaihdon luoma sisäilmasto 

on normaalisti hieman alipaineinen. 

Tällä vältetään lämmityskautena kostean 

sisäilman tunkeutuminen ikkunoiden väliin 

ja rakenteisiin, kertoo tuotepäällikkö Erkki 

Marjasto Vallox Oy:stä. 

Valloxin ratkaisumallissa yhtiön Digit SE - 

ilmanvaihtolaitteet on varustettu niin sanotulla 

takkakytkintoiminnolla. Takkakytkimen 

painaminen aikaansaa asuntoon lievän ylipaineen, 

joka helpottaa tulisijan syttymistä. 

Suomen ilmasto-olosuhteissa ei voi jatkuvaa 

ylipainetta pitää asunnossa, joten takkakytkimen 

toiminta on rajoitettu. Painalluksen 

jälkeen toiminto on voimassa 15 minuuttia. 

Tarvittaessa kytkintä voidaan painaa uudelleen, 

jolloin toiminta jatkuu 15 minuuttia. 

– Yleensä tulisija toki toimii suunnitellulla 

tavalla, mutta takkakytkimen avulla voidaan 

helpottaa tilannetta ongelmallisissa sää- ja 

kosteusolosuhteissa tai tilanteessa, jossa rakennuksen 

sijainti vaikuttaa takan “vetoominaisuuksiin”. 

Tulisijan tyyppi vaikuttaa 

Teksti: Jukka Aarnio Kuvat: Vallox Oy 

42 

myös tulen sytyttämisen helppouteen. Esimerkiksi 

puuhellat voivat tietyissä olosuhteissa 

olla ongelmallisia, Erkki Marjasto arvioi. 

Takkakytkin ei ole pelastus huonolle tulisijalle, 

vaan sen tarkoitus on ainoastaan 

helpottaa tulisijan sytyttämistä. Takkakytkimen 

käyttöä on opeteltava, jotta sen vaikutuksen 

loppuminen ei pääse aiheuttamaan 

yllätyksiä vedon pienentyessä. 

Kuten edellä todettiin jatkuva ylipaine ei 

Suomen oloissa ole asunnoissa suotavaa. 

VTT tutki yhteiskäyttöä 

VTT on COMBI-projektissaan tutkinut 

tulisijan valintaan, käyttöön ja rakennuksen 

lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien 

yhteiskäyttöön liittyviä kysymyksiä. VTT 

korostaa, että toimivan ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien 

lopputuloksen keskeinen 

osatekijä on huolellinen ja ammattitaitoinen 

suunnittelu. Suunnittelussa on kiinnitettävä 

erityisesti huomiota laitteiden ja järjestelmien 

tehomitoitukseen. 

Suunnittelun merkittävä yksityiskohta on 

ilmanvaihdon painetasojen hallinta kaikissa 

käyttöolosuhteissa. Tulisijan palamisilma on 

tuotava hallitusti, eikä se saa aiheuttaa paikallisia 

vetohaittoja tai kosteusvaurioita. Palamisilman 

tuonti ei saa aiheuttaa esimerkiksi 

LTO-laitteiden jäätymisriskiä, kun poistoilmaa 

pienennetään sytytysvaiheen aikana. 

Siirtoilmaratkaisut ovat tehottomia 

Tulisija olisi edullista sijoittaa rakennuksessa 

riittävän isoon tilaan, josta lämpö pääsee 

siirtymään mahdollisimman vapaasti eri osiin. 

Tämä edistää parhaiten tulisijasta vapautuvan 

lämmön hyödyntämistä lämmityksessä. 

VTT:n selvityksen mukaan tulisijan luovuttamaa 

lämpöä ei voida siirtää erityisen tehokkaasti 

erilaisten siirtoilmaratkaisujen avulla 

rakennuksen eri osiin. Tyypillisellä 10 °C 

lämpötilaerolla ja 10 dm 3 /s ilmavirralla voidaan 

sirtää vain 120 W:n lämmitysteho.

Ilmanvaihto 

Tutkimus paljasti 

päiväkotien sisäilmassa puutteita 

ulun Ammattikorkea- 

Okoulun tekniikan yksikön tekemän 

tutkimuksen mukaan suomalaisissa 

päiväkodeissa kärsitään tunkkaisesta 

sisäilmasta. Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet 

kohoavat yli ohjearvojen 

lepohuoneissa, ryhmähuoneissa 

ja erityisesti talvisaikaan. 

Tekesin ja Suomen Ilmateknillisen Toimialayhdistyksen 

rahoittamassa tutkimuksessa 

oli mukana 22 päiväkotia ympäri 

Suomea. Päiväkotien sisäilmaa ei ole aiemmin 

tutkittu vastaavassa laajuudessa. 

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli 

mukana 15 uudehkoa, viime vuosikymmenellä 

rakennettua päiväkotia ja neljää vanhempaa, 

1960-1980-luvuilla rakennettua 

päiväkotia. Hiilidioksidin enimmäisarvo yli- 

tettiin kaikkiaan 32 lepohuoneessa. Henkilökunta 

valitti ilman tunkkaisuudesta, lattioiden 

kylmyydestä sekä ilman kuivuudesta. 

Tutkimuksen toisessa vaiheessa mukana 

oli kaksi uutta ja yksi peruskorjattu päiväkoti. 

Niiden rakentamisessa hyödynnettiin 

tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa 

saatuja tutkimustuloksia. Hiilidioksidin 

määrä aleni merkittävästi ja henkilökunta 

piti sisäilmaa hyvänä tai kohtalaisena. Ilmanvaihtojärjestelmä 

toteutettiin nykyistä, 

tavanomaista tekniikkaa hyödyntäen. 

Sisäilma suunniteltava ihmisille, ei 

neliöille 

Tutkimuksen vetäjä, tekniikan lisensiaatti 

Pirjo Kimari korosti, että päiväkotien ilmanvaihdon 

suunnittelussa olisi otettava 

huomioon rakennuksen neliöiden lisäksi 

lasten lukumäärä. Henkilökunnan tulisi tietää 

kuinka suurelle ihmismäärälle päiväkodin 

ilmanvaihto on suunniteltu. Suurimmat 

ongelmat johtuvat Kimarin mukaan siitä, 

että päiväkoteihin sijoitetaan liikaa lapsia 

suhteessa ilmanvaihtoon. 

Pirjo Kimarin mukaan uudistukset olemassa 

olevien päiväkotien ilmanvaihtojärjestelmiin 

eivät vaadi erityislaitteita, vaan 

normaali koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä 

riittää. Ilmavirtojen kasvattaminen 

ja ilmanvaihdon tehostaminen 

toisivat vuodessa vain 16-22 euron lisäkustannuksen 

lasta kohti. 

43 

Teksti: Jukka Aarnio Kuvat: Vallox Oy

intamamiestalot ovat erittäin kysyttyjä 

Rasuntoja, erityisesti ensiasunnon ostajien keskuudessa. Niihin 

pääsee suhteellisen edullisesti kiinni ja remonttia voi 

jatkossa tehdä tarpeen ja varallisuuden mukaan. Asuinalaa 

on mukavasti ja sijainti usein kadehdittavan hyvä. 


Kestosuosikki: rintamamiestalo 

Kaksio, kolmio vai oma talo? 

Omistusasuntoa etsivä törmää useimmiten ensin runsauden pulaan, 

mutta kun asetetaan muutama raja-arvo, kuten hinta ja sijainti, 

alkaa joukosta tippua vaihtoehtoja pois. Jäljelle jää kerrostalokolmioita, 

rivitalokaksioita ja rintamamiestyyppisiä omakotitaloja. 

Siinä missä rivitalokaksioista loppuu tila tai kun kerrostalo 

ei tarjoa pienintäkään pihaa, rintamamiestalossa on reilusti tilaa 

ja usein valmis piha puutarhoineen. 

Haluttu tyyppitalo 

Rintamamiestalo on ns. tyyppitalo, joita rakennettiin jo 1940- 

luvun lopulla, jälleenrakentamisen aikoina. Rintamamiestaloista 

tuli erittäin suosittuja ja niitä rakennettiinkin 1960-luvulle asti. Myös 

Alvar Aalto loi oman näkemyksensä yksinkertaisesta, mutta toimivasta 

perheasunnosta, joka vielä 50 vuoden kuluttuakin on suosittu 

ja haluttu kohde asuntomarkkinoilla. 

Mitä hyvää rintamamiestalo tarjoaa 

Ensimmäinen suunnitelmallisesti hyvä ominaisuus on kenties 

kattokaltevuus. Mutta miksi? 1960-luvulta alkaen taloihin rakennettiin 

tasakatto, joka pian havaittiin epäkäytännölliseksi meidän 

olosuhteissamme. Näitä kattoja uusitaan nykyisin ja ne aiheuttavat 

turhia kuluja. Vastaavasti 1970-luvun lopulta alkaen siirryttiin 

seuraavaan ääripäähän ja maahamme muodostui ns. käkikellotalokortteleita. 

Näiden asuinalueiden talojen kattokaltevuus on 1:1, 

eli metrin matkalla katto alenee metrillä. Tällainen katto on sateiden 

ja tuiskujen suhteen ihan hyvä vaihtoehto, mutta vie valtavasti 

asuinneliöitä yläkerrasta. Rintamamiestalossa kattokaltevuus on 

suurin piirtein 1:1,5, joka on toimiva säiden suhteen, mutta jättää 

enemmän asuinalaa yläkertaan. Rintamamiestalossa on sopivasti 

tilaa nelihenkiselle perheelle ja tavallisesti runsaasti varastotilaa. 

Sijainniltaan nämä talot ovat yleensä lähellä kouluja, päiväkoteja 

ym. palveluja ja tavallisesti myös varsin lähellä keskustaa. 

Eräs markkinoilla arvostettu ominaisuus on kohtuullinen hinta. 

Perusparannus vai pientä laittoa? 

Mitä alkuperäisemmässä kunnossa talo on, sitä edullisemmin sen 

saa hankittua, mutta vastaavasti siinä on enemmän korjaamista. Lämmöneristys 

on nykypäivän vaatimuksiin nähden heikko, ilmanvaihto 

saattaa olla puutteellinen, etenkin, jos taloon lisätään tai on jo lisätty 

Uudisrakentamisen vaihtoehtona kannattaa harkita vanhan asunnon 

peruskorjaamista. Suomessa on vielä runsaasti perusrungoltaan hyväkuntoisia 

rintamamiestaloja, joiden peruspohjaratkaisu soveltuu 

vielä nykyajankin tarpeisiin. 

märkätiloja. Lisäeristäminen, erityisesti ulkopuolinen, on helppo ja 

suhteellisen edullinen investointi ja myös koneellisen ilmanvaihdon 

toteuttaminen rintamamiestaloon on realistinen vaihtoehto. Vesikatto 

voi olla uusimisen tarpeessa, mutta esimerkiksi uusi tiilikatto on 

varsin helposti toteutettavissa. Mikäli talossa on öljylämmitys, on syytä 

selvittää kattilan ja polttimien ikä. Lämmitystavan vaihto ei ole suositeltavaa, 

mutta lämmityslaitteiston uusiminen maksaa nopeasti hintansa 

takaisin. Rintamamiestalon remontti on syytä suunnitella huolella. 

Mitä täytyy korjata ja mikä on tärkeysjärjestys. Pintaremontti ei 

välttämättä riitä, mutta huolella suunnitellulla ja toteutetulla remonttilla 

saa lähes uutta vastaavan asunnon, usein hyvällä sijainnilla ja 

valmiilla pihalla kruunattuna. 

Me Rakentajat -lehti palaa rintamamiestalojen 

korjaamiseen seuraavassa numerossa. 

Jatkoa s.2 

Yhteiset eurooppalaiset tyyppihyväksynnät 

Eurooppa yhdentyy rakennusalalla. Uudet direktiivit sisältävät 

mm. seuraavia pääkohtia: Energiamääräysten pohjautuminen 

kokonaisenergiatalouteen, energiatodistukset tulevat pakollisiksi 

eli energiankulutus on yksi laadun mittari ja tämä tulee 

olla silloin, kun uusi asunto luovutetaan ja vanha asunto myydään 

tai vuokrataan. Valmiina käytössä n. kuuden vuoden kuluttua. 

Rakennustuotteet tulevat CE-merkinnän piiriin tipotellen n. 

kymmenen vuoden kuluessa. Ensimmäisenä olivat sementtituotteet, 

seuraavana lämpöeristeet ja sitten palovaroittimet. Kaikkiaan 

muotoutuu n. 600 standardia, joiden perusteella tuotteet 

voidaan merkitä. – Tämä on tapa, millä rakennusala yhdentää 

Eurooppaa mahdollistaen mm. tavaran vapaan liikkumisen maasta 

toiseen ja koskettaa siis myös suomalaisten rakennusmateriaalien 

vientiä, sanoo kehittämisjohtaja Helena Vuorelma. 

Teksti: Tapio Näslund Kuva: Virve Rintasalo 

44

Ristikko 

Piilosanatehtävä 

2/2002 

Kevätnumerossamme olleeseen tehtävään 

tuli niin paljon oikeita vastauksia (123 

kpl), ettei tehtävän rakennetta ilmeisesti enää 

tarvitse selittää? Ne, jotka tuskastuivat tehtävään, 

voivat katsoa oikean ratkaisun ohesta 

ja paneutua näin logiikkaan. 

Tämänkertainen ristikkomme noudattaa 

samaa, laatijan mielivaltaista kaavaa; sanat 

on piilotettu mitkä mitenkin, mutta vastapainoksi 

vihjeitäkin on kyllä annettu runsaasti, 

joten siitä vaan älynystyröitä hieromaan. 

Edellisen kevät 2002 Me Rakentajien piilosanaristikon 

ratkaisu 

k 1 e o l l i t s k 

i 8 i r o t e a r a v a 

p i s t i l l u t 

2 3 4 5 6 7 

9 

10 

s i s k o v o12 

s m o t 

11 

i t n a i t u a o 

13 

l i e m i n s t u n t 

14 

e v a16 

l u n 

15 

a s i 

v17 

i i l u u s18 

a a r i 

y i k a n k i i l 

j u l i 

19 

o i a21 

n n i e 

20 

ä a t a t i t e t 

22 

Vaakasuoraan: 

Pystysuoraan: 

1. Päätön tonnikalas‘ ja hännätön tonnikalas‘ 

kiinnittäisi huomiota valastonnistossakin. 

1. Korkealle nousevat pilat hämmentävät. 

2. Lyhyt kuukausi Vatasessa oli ennen lai- 

8. Eri vala voi kääntyä perjantai-iltapäivän 

va, nyt paperia. 

työtehoon. 

3. Tuhat, nolla, yksi, viisi, euro. Kerro 

9. Laatoittava päivystävä upseeri, kirkonkylän 

vaikka Joulupukille. 

ensimmäinen Los Angeles. 4. Väsyneet Titaanit nousevat ilman il- 

10. Avattu teepurkki, ystäväkö sen palauttimatorjuntaa. 

11. Golfpallon alla 50. eri polttaja. 

5. At-tila oikeassa autotallissa tai ainakin 

olohuoneessa. 

15. Tyhmä ihminen tai eläin etualalla etupäästä 

ei kuulu EU:hun. 

6. Satuli siististi pöydällä antaa aihetta hymyyn. 

19. Bemarista Nieminen sai vain puskurin 

ja vankkaa rakennusainetta. 

7. Keskustan Jokke ravasi Järvenpään 

naapurissa. 

20. Numminen joi tuskaansa ilman pitkää 

Tapania, mutta yösija oli varattu. 

21. Tutkimuksissa luotan tai en väliraporttiin. 

22. Apu ratin keskellä ei soi, mutta helpottaa 

kutinaa. 

23. Kolikko eli tuuri. 

12. Voitko deitata kunnolla ilman ajatuksia? 

13. Talviset työt on uuden tuottamisia, jos 

on onni mukana. 

14. Säde, ei Rantasila merellä. 

16. Ulat ja keskellä ylväät. 

17. Onhan se ihan takaperoista, jos Sutila 

ei ylitä rimaa. 

18. Kotikoneet hurisevat niin, että riimut 

sekoilevat. 

Palauta ratkaisemasi ristikko tai sen kopio joulukuun loppuun mennessä osoitteella: 

Suorakanava Oy, Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 PORI. Kuoreen “MR-piilosana”. 

Oikein ratkaisseiden kesken arvomme seuraavat palkinnot: 

1 kpl Koti-Optimi Pientalon rakentamisen hallinta -kansio 

3 kpl Rakenna & Remontoi kirja 

3 kpl Mokille.com kirja 

1 

2 3 4 5 6 7 

8 

Arvonta suosi seuraavia ristikon oikein 

ratkaisseita henkilöitä: 

9 

10 

Koti-Optimi kustannusarvio-ohjelma: 

Lauri Linna, Helsinki 

Antti Antamo, Tampere 

Jukka Mäkelä, Mänttä 

Paula Ojala, Jyväskylä 

Rakenna & Remontoi kirja: 

Marja Halme, Pori 

Riitta Ranta, Pirkkala 

Heidi-Maria Helin, Tampere 

Veikko Kelhälä, Maksniemi 

Pekka Laanti, Helsinki 

Mokille.com kirja: 

Tommi Laanti Helsinki 

Raija Tamminen, Jyskä 

Tuomo Böök, Maksniemi 

Varpu Rahkonen, Toholampi 

Jukka Liikari, Nousiainen 

11 12 

13 

14 

15 16 

17 

18 

19 

20 

21 

22 

22 

Nimi_______________________________________________________________________ 

Osoite______________________________________________________________________ 

Arvio 1-6 _____1 = liian helppo, 2 aika helppo....5 aika vaikea, 6 liian vaikea 

45


T 

elevisiosta tuttu Remontti 

Reiska – Jorma Piisinen on 

neuvonut meitä Joka Kodin Asuntomarkkinat 

-ohjelmassa remontti- ja 

rakentamisasioissa jo kohta kymmenen 

vuotta. Mutta tiesimmekö, että 

hän on oikeasti raudanluja rakentamisen 

ammattilainen. Keväällä käynnistyi 

omakotitaloprojekti, jossa Jorman 

viisihenkiselle perheelle valmistuu 

unelmien koti. 

– Kahdeksan vanhasta olin kesätöissä 

rakennuksilla. Ja jo kuudentoista ikäisenä 

tienasin leipäni vakituisissa rakennushommissa, 

Jorma Piisinen kertoo. Yhdeksäntoistavuotiaana 

he isänsä kanssa perustivat 

rakennusfirman. Parinkymmenen vuoden 

aikana on valmistunut toistasataa asuntoa, 

omakotitaloja, pari- ja rivitaloja sekä 

päiväkoteja ja pieniä kouluja. 

– Rakentaminen on muuttunut aika tavalla 

vuosien kuluessa, Piisinen toteaa. 

Hänen mielestään on kyllä tiedetty, miten 

pitäisi tehdä. Mutta toteutuksen kanssa on 

ollut vähän niin ja näin. 

- Ammattirakentajat ottavat aika huonosti 

vastaan uutta tietoa. Taitavat olla hieman 

jääräpäitä. Luulen, että vanhojen starojen 

ammattiylpeys ei oikein kestä neuvomista, 

Piisinen epäilee. Remontti Reiska 

on törmännyt usein esimerkiksi messuilla 

kommenttiin ”älä tule poika neuvomaan 

minua, olen jo neljäkymmentä vuotta 

tehnyt näitä hommia”. ”Ja minä olen sinun 

susiasi korjannut reilut kaksikymmentä 

vuotta” on ollut Piisisen napakka vastaus 

sen kaltaisiin viisauksiin. 

– Yksi syy heikkoon laatutasoon ja ongelmiin 

on tapa, jolla rakentaminen toteutetaan. 

Urakat pilkotaan niin pieniin osiin, 

että jää paikkoja, jotka eivät kuulu kenellekään. 

Urakkamies katsoo vain omaa 

osuuttaan ottamatta vastuuta laajemmasta 

kokonaisuudesta, Piisinen harmittelee. 

Moraali paranee 

– Rakentamisen moraali on nousemassa. 

Siihen on varmasti osasyynä myös 

asunnonostajien, rakennuttajien ja rakentajien 

lisääntynyt tietämys. Piisisen mukaan 

kokeilut ja idealistiset hulluttelut ovat jäämässä 

vähemmälle, paitsi asuntomessuil- 

Teksti: Hannu Hotakainen Kuvat: Hannu Hotakainen ja Paroc 

Remontti Reiska 

– Rakentaja 

Energiaa säästävässä talossa huolellisesti asennettu 

lämmöneristys on yksi ydinkohdista. 

la. Hyviksi koetut ratkaisut ovat taas arvossaan. 

Esimerkiksi tiivistä höyryn- ja ilmansulkua 

sekä hyvää eristämistä pidetään 

erittäin tärkeänä. 

– Erityisesti hartiapankkirakentajat hankkivat 

tietoa innokkaasti. He kiertävät alan 

messuilla jo jopa vuosi pari ennen rakentamista 

ja hakeutuvat erilaisille kursseille 

imemään tietoa. Tietoa on myös tarjolla 

merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi 

46 

kymmenen vuotta sitten. Lehdet, televisio, 

internet ja kurssit ovat erinomaisia tietolähteitä, 

Piisinen luettelee. 

Piisinen harmittelee, että valmiin asunnon 

ostajan kiinnostus on valitettavan usein 

vieläkin vähäistä. Luotetaan sokeasti siihen, 

että kaikki on kunnossa. Usein tuijotetaan 

liiaksi hintaan, sijaintiin tai huoneiden 

lukumäärään ja samalla tingitään laadusta. 

Pienelläkin hintaerolla voisi saada


kuitenkin perusratkaisuiltaan merkittävästi 

paremman talon. 

Joka kodin olohuoneessa 

Remontti Reiska on jakanut ohjeita ja 

vinkkejä televisiossa jo yhdeksän vuotta. 

– Elokuussa 2003 vietän kymmenvuotistaiteilijajuhlaa, 

laskeskelee Piisinen virne 

suupielessä. 

– Tv-ura alkoi siitä, kun muksujen kummi 

soitti eräänä kevätiltana vuonna 93 ja 

sanoi, että hänellä olisi tiedossa hyvä homma 

minulle. Joka kodin Asuntomarkkinat 

-ohjelmassa oli ennen kesätaukoa etsintäkuulutettu 

uutta Remontti Reiskaa. Tiesin 

ohjelman, vaikka en koskaan ollut nähnytkään 

edeltäjääni. 

– Näpättiin muutama kuva meikäläisen 

naamasta. Vein saman tien hakemuksen 

ja pikakehitetyt kuvat Juha Salmen putiikkiin, 

oli nimittäin viimeinen hakupäivä, Piisinen 

naureskelee. 

Kuudesta ehdokkaasta tv-katsojat valitsivat 

uuden Remontti Reiskan. Valinta taisi oli 

hyvä, sillä Jorma Piisinen tietää käytännön 

rakentamisesta ja remontoinnista enemmän 

kuin koulunpenkillä kirjoista opitaan. 

– On helpompi puhua ja neuvoa asioissa, 

joita itsekin on kokeillut ja osaa tehdä. 

– Jatkan Remontti Reiskana toistaiseksi, 

kuten sopimuksessa sanotaan. Uusien jaksojen 

purkitus on meneillään, joten tulen taas 

suomalaisten olohuoneisiin sunnuntaisin. 

Sen verran voin kertoa, että ohjelmissa puun 

käyttö rakentamisessa on vahvasti esillä. 

Haave toteutuu 

Edellisen omakotitalonsa Piisinen myi aikoja 

sitten. Sen myyntiin liittyvä tonttikauppa 

kariutui harmillisesti, ja uuden talon rakentaminen 

siirtyi. Sopivaa tonttia etsittiin 

kuumeisesti. Sitä oikeaa ei vain meinannut 

löytyä. Kunnes viime keväänä kaikki 

loksahti kohdalleen, ja haave uuden omakotitalon 

rakentamisesta käynnistyi. 

Piisinen rakentaa omakotitalonsa pitkästä 

tavarasta. Syitä oli monia. Paljon itsekin 

töitä paiskivana hän katsoi, että paikalla 

rakentamalla hän pääsisi parhaaseen 

lopputulokseen. 

– Päätin noudattaa oman taloni rakentamisessa 

tervettä periaatetta, että talon 

kestävyyden ja laadun kannalta olennaiset 

osat ja rakenteet tehdään mahdollisimman 

hyvin. Perustuksissa, lämmöneristyksessä, 

talon tiiviydessä, märkätiloissa sekä yläpohjan 

rakenteissa ja materiaaleissa ei tingitä 

tippaakaan, Piisinen vakuuttaa. 

– Pintamateriaaleja voi uusia vaivattomasti 

vaikka muutaman vuoden välein, mutta virheellisesti 

tai huolimattomasti toteutettujen 

perusrakenteiden korjaaminen on äärimmäisen 

kallista ja joskus lähes mahdotontakin. 

Talon sokkeli on ladottu ja valettu muottiharkoista, 

joiden varaan on asennettu ontelolaatat. 

Niiden päällä on lämmöneriste 

ja betoninen pintalaatta, johon vesikiertoisen 

lattialämmityksen putket on asennettu. 

Ulkoseinien rakenne on konstailemattoman 

yksinkertainen, mutta hyväksi ja ongelmattomaksi 

havaittu. Runkotolpat ovat 

50x150-milliset. Ulkopuolella on tuulensuojana 

kipsilevy. Sen jälkeen pystyrimoituksella 

toteutettiin kunnollinen tuuletusrako, 

ja ulkoverhoukseksi iskettiin jämäkkä 

lähes lankkumaisen paksu vaakalaudoitus. 

Sisäpuolelle on pystytolppiin kiinnitetty 

tiivis höyrynsulku, 50 mm:n koolaus ja sisimpänä 

kipsilevy. Sähkövedot ja rasioinnit 

saadaan vedettyä höyrynsulun sisäpuolella. 

Rakenteen ansiosta myös välipohjan 

kannatus voidaan toteuttaa ulkoseinissä 

höyrynsulkua rikkomatta. 

Uuden kodin lämpimyyden takaa 200 

mm:n lämmöneristys – 150 mm:n vuorivilla 

runkotolppien välissä ja 50 mm:n vuorivilla 

höyrynsulun sisäpuolella olevan lisäkoolauksen 

yhteydessä. 

Säältä suojaan 

Piharakennukset 

autotalleineen 

ja -katoksineen 

muodostavat 

suojaisan, 

perinteistä maalaiskartanoa 

muistuttavan sisäpihan. 

Mahdollisimman nopeasti Piisinen asensi 

taloonsa tiilikaton. Yläpohjan eristäminen 

sai vielä odottaa. Vuorivilla työnnetään 

kattoristikoiden väleihin alakautta. 

– Se on tietenkin näin päin hieman hankalaa, 

mutta eipä ole tarvinnut auki olevaa 

kattoa pressuttaa sateen varalta. Suojaavan 

katon alla pystyy yläpohjan eristämään 

hätäilemättä, jolloin lopputuloskin on mahdollisimman 

hyvä, Piisinen vakuuttaa. 

– Eikä kukaan tietenkään etukäteen voinut 

arvata, että kesästä tuli näin suotuisa 

rakentajan kannalta. 

Piisinen neuvoo olemaan erityisen tarkkana 

yläpohjan läpivientien kanssa. Ne saa 

ehkä tiiviiksi tilapäisesti vippaskonsteillakin, 

mutta niiden pitäisi toimia vuosikymmeniä. 

Oma lukunsa on pihapiiri kokonaisuudessaan. 

Tontilla on erillinen rakennusoikeus 

talousrakennuksille. Niinpä oli mahdollista 

suunnitella reilusti säilytystilaa kahteen 

piharakennukseen sen syömättä kodin 

rakennusoikeusneliöitä. 

Piharakennukset autotalleineen ja -katoksineen 

muodostavat suojaisan, perinteistä 

maalaiskartanoa muistuttavan sisäpihan. 

Myös reilun kokoinen tekninen tila 

on sijoitettu toiseen piharakennukseen. 

Siellä maalämpöpumput imevät edullista 

lämpöenergiaa kahdesta syvästä porakaivosta. 

– Lämmitettäviä kuutioita kertyy piharakennuksineen 

niin paljon, että halusin 

kiinnittää erityistä huomiota energiakustannuksiin. 

Niiden kurissapitämisen ehdoton 

edellytys on tietenkin riittävä, teknisesti 

turvallinen ja huolellisesti asennettu lämmöneristys. 

Se on tässä talossa tehty tinkimättömän 

tarkasti, vakuuttaa Jorma Piisinen, 

Remontti Reiska ja Rakentaja. 

47

Uusia tuulia 

Ormax Kattoasennus 

rautakaupasta 

Lafarge Tekkin Oy:n Ormax Kattoasennus 

-palvelu on laajentunut koko maahan 

ja sen voi nyt tilata vaivattomasti kaikista 

rakennustarvikeliikkeistä. 

Lafarge Tekkin halusi ottaa vahvemman 

roolin betonitiilikattojen avaimet käteen - 

toimitusten myynnissä ja laajensi Tiilikattomestarit 

Etelä-Suomi Oy:n tarjoaman 

asennustyön koko maahan. – Palvelulle on 

kasvava kysyntä. Yhä harvemmat omakotirakentajat 

tai katonvaihtajat haluavat 

asentaa kattonsa itse eikä ammattitaitoisia 

tiilikattoasentajia ole välttämättä kovin 

helppo löytää, myyntijohtaja Anna Kavén- 

Toppi kertoo. 

– Etelä-Suomessa Ormax -kokonaispalvelusta 

on jo useamman vuoden ajan vastannut 

Tiilikattomestarit Etelä-Suomi Oy. 

Muualla Suomessa saman palvelun on saanut 

Lafarge Tekkinin sertifioimilta luottoasentajilta. 

Kun asennustoiminta keskitetään 

tytäryhtiölle, palvelukonsepti selkiytyy entisestään. 

Vastuukysymykset ovat selvät ja 

palvelun asiantuntemus voidaan pitää huipussaan, 

Anna Kavén-Toppi jatkaa. 

Vuodesta 1997 alkaen kehitetty Tiilikattomestareiden-palvelukonsepti 

on tarkoitettu 

palvelemaan nimenomaan pientaloasiakkaiden 

tarpeita. Käytössä on laatujärjestelmä, 

joka ottaa huomioon juuri pientalokohteiden 

erityispiirteet. 

Lohja Ruduksen 

kiviainestoiminta on 

laatuja ympäristösertifioitu 

Lasten Leikkeihin 

Lohja Ruduksen Turvahiekka 

Lohja Ruduksen turvahiekka on pyöreänmuotoista, 

tiivistymätöntä soraa. Se 

täyttää leikkikenttien iskua vaimentaville 

materiaaleille asetetut yksilöidyt vaatimukset. 

Turvahiekan toiminnallinen 

laatu on testattu virallisissa kokeissa, ja 

tulokset on raportoitu Tuoteselosteessa. 

Lohja Ruduksen Leikkihiekka 

Salaojasora suodattaa ja siivilöi 

Salaojasoran tehtävä on päästää sateesta 

ja lumesta tuleva kosteus lävitseen 

salaojaputkeen sekä siivilöidä roskat, jotta 

ne eivät tuki salaojaputkia. Jos rakennuspaikka 

on alavalla maalla eikä maaperä 

suodata vettä, vesi "suppautuu". 

Tuolloin pohjaveden pinta voi nousta. 

Tällaiseen paikkaan salaojasoraksi pitää 

valita niin karkea laatu, että kosteus ei 

pääse nousemaan alhaalta ylöspäin. 

Normaalisti salaojissa käytetään normien 

mukaisia laatuja RIL I ja RIL II , joista 

RIL I on selkeästi karkeampaa. Tarpeen 

vaatiessa myös Kapillaarikatkokiviainesta 

voidaan käyttää salaojakiviaineksena. 

Salaojarakenteita tehtäessä 

perusmaan ja karkean salaojasoraan väliin 

on asennettava suodatinkangas, joka 

estää maa-ainesten sekoittumisen. 

Yhä harvemmat meistä haluavat asentaa kattonsa 

itse. Ammattitaitoista apua löytyy Tiikattomestarit 

Etelä-Suomi Oy:stä. 

Lohja Ruduksen Leikkihiekka on puhdasta 

hienorakeista hiekkaa - hiekkakakkujen 

leivonta-ainetta. Onnistumisen salaisuus 

on hiekan hyvä tiivistyminen. 

Talon rakentamiseen 

Kapillaarikatkosepeli pitää rakenteet 

kuivina 

Näihin päiviin asti myös talojen laattaperustusten 

alla on käytetty salaojasoraa, 

mutta se on tehtävään liian hienorakeista. 

Käytäntö on osoittanut, että sen läpi 

rakenteisiin saattaa nousta kosteutta. – 

Lohja Ruduksessa on tutkittu maanvaraisten 

laattaperustusten ongelmia vuosia ja 

yhtiössä on kehitetty käyttökohteeseen 

sopiva tuote, Kapillaarikatkosepeli. Sitä 

käyttämällä varmistetaan, että kosteus ei 

pääse nousemaan rakenteissa ylöspäin. 

Lisätietoja Kattolinjalta, 

p. 08001-67629 tai 

www.lafarge-tekkin.com. 

Lisätietoja: 

www.lohjarudus.fi/kiviaines Puh. (09) 50371 

48

Uusia tuulia 

Tiileri pihatiilet – 

Luonnollinen valinta 

Keraaminen pihatiili on valmistettu polttamalla 

luonnon savesta. Myös tiilen väri 

tulee savesta. Poltettu pihatiili pitää värinsä 

haalistumatta ja se patinoituu vuosien varrella 

kuten poltetusta tiilestä muuratut julkisivutkin. 

Pihatiileltä vaaditut ominaisuudet 

saadaan polttamalla pihatiili erittäin korkeassa 

lämpötilassa (yli 1000 °C), jolloin pihatiilen 

vedenimukyky saadaan riittävän alhaiseksi. 

Pihatiiliä on kahta eri värisävyä, vaalea 

ja tumma.Keraamisella pihatiilellä teet 

pihastasi entistä kauniimman ja samalla saat 

luonnollisen elävät pinnat myös pihaasi. 

Nurmitiilen ideana on tehdä nurmikkoalueelle 

helposti hoidettavissa olevia käytäviä. 

Nurmitiilikäytävän tarkoitus on piiloutua nurmikkoalueeseen, 

mutta toisaalta nurmitiili 

antaa kulkutielle riittävän kantavuuden. Nurmitiili 

sopii mainiosti myös nurmikolla olevan 

tuuletustelineen alle. 

Keraaminen pihatiili saa lopulliset mittansa 

polttoprosessissa. Pihatiiliä ladottakenteen 

(henkilöautot) oikein rakennetulla 

tävän suurena. Pihatiili kantaa kevyen liiessa 

tulee huomioida pienet mittaheitot ja pohjalla. Nurmitiili on tarkoitettu alueille, 

sen vuoksi saumojen koko täytyy pitää riit- joilla ei liikuta autoilla. 

Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisesta www.tiileri.fi 

Uusi rintapelti 

Ormax-kattoihin 

Lafarge Tekkinin kattopeltivalikoima 

täydentyi elokuussa uudella 135-asteisella 

rintapellillä. Uutta rintapeltiä saa 

viidessä värissä. Pelti on taivutettu siten, 

että se käy jyrkimmillään aina 45 

asteen kattokaltevuuteen saakka. Uutta 

rintapeltiä käytetään mm. kattolyhtyjen 

etuosan pellitykseen. Varastossa 

ovat nyt sekä 90-asteinen että 135-asteinen 

rintapelti, joita voidaan käyttää 

kaikkiin lappeen ja seinän liittymäkohtiin. 

Lisätietoja Kattolinjalta, 

p. 08001-67629 tai 

www.lafarge-tekkin.com. 

Saastuneet maat kuntoon! 

Jonkun on osattava käsitellä maata, silloinkin 

kun se on likaantunut. Suomessa 

on satoja suljettuja ja kymmeniä toimivia 

kaatopaikkoja, joiden eristysten on EUpäätösten 

mukaan oltava kunnossa vuonna 

2007. Mutta kenellä on teknistä osaamista 

vastata tällaisiin ympäristönsuojelun 

haasteisiin? Kenelle toimintaan liittyvät 

synergiaedut ovat sellaiset, että työstä 

muodostuu normaalia, kannattavaa liiketoimintaa? 

Lohja Ruduksen kehityspanostus1990-luvulla 

synnytti uuden liiketoimintayksikön, 

joka ”tarttui asiaan.” 

Lohja Rudus Ympäristöteknologia Oy Ab 

täytti 10 vuotta 

Saastuneita maita löytyy yhä lisää; muun 

muassa huoltoasemat ovat ympäristönäkökulmasta 

kriittisiä kohteita. Pohjavesien 

suojaamiseksi on tehtävä paljon töitä esimerkiksi 

siellä, missä valtatiet ylittävät ne. 

Päivittäin syntyy sellaista jätemateriaalia, 

joka olisi mielekästä kierrättää uuteen käyttöön, 

sanoo Lohja Rudus Ympäristöteknologia 

Oy Ab:n toimitusjohtaja Lauri 

Kivekäs. 

Lohja Rudus Ympäristöteknologia onkin 

kehittänyt erilaisia eristerakenteita, lentotuhkan 

ja betonin kierrätystapoja ja saastuneen 

maan kunnostusmenetelmiä. Toiminnan 

tarpeisiin on rakennettu myös erityinen 

maanpuhdistuskeskus. 

Lisätietoja: 

Lohja Rudus Ympäristöteknologia Oy Ab 

www.lohjarudus.fi/ympäristöteknologia 

P. (09) 50371 

49

MR palaute 

Rakentaja, remontoija, ammattilainen ja opiskelija! 

Tilaa ilmaista informaatiota ja päivitä 

muuttuneet tietosi ajan tasalle netissä 

Pystyäksemme palvelemaan sinua mahdollisimman hyvin, huolehdi 

siitä, että tietosi ovat ajan tasalla. Tietojen päivityksen tai liittymisen 

palveluun voit tehdä rekisteröitymällä www-palveluun osoitteessa 

www.suorakanava.fi. Samalla voit tilata maksuttomia palveluja tarpeesi 

mukaan, olitpa rakentaja, remontoija tai ammattilainen. Mikäli sinulla 

ei ole nettiyhteyttä, voit täyttää allaolevan kupongin tiedot. 

Varmista Me Rakentajat lehden ilmestyminen myös jatkossa 

Me Rakentajat lehti muuttuu maksulliseksi. Nyt sinulla on mahdollisuus 

tilata lehden vuosikerta itsellesi todella edulliseen kestotilaushintaan 

10 € (3 nroa/vuosi). 

Voit myös olla mukana kehittämässä lehteä itsellesi mieluisampaan 

suuntaa täyttämällä viereisellä sivulla olevan tietolähdetutkimuksen. Palauttamalla 

tutkimuksen osallistut Oras Ventura -suihkusetin arvontaan. 

50

Rakentajan Suorakanava internet-palvelu 

Rakentajan Suorakanava palvelu on rakentajille, remontoijille 

ja ammattilaisille tarkoitettu täysin veloitukseton 

palvelu. 

Palvelun tarjoaa 50 johtavaa rakennusteollisuuden yritystä. 

Rakenna & Remontoi verkkolehti 

Verkkolehti ilmestyy viikoittain. Lehden aihealueista ilmoitetaan 

lukijoille sähköpostin välityksellä. 

Rakentajakoulu 

Rakentajakoulusta lukija löytää yli 15.000 sivua ohjeita 

oman hankkeensa eteenpäin viemiseen. Tämän lisäksi 

rakentajakoulu sisältää videoituja työ- ja asennusohjeita. 

Kysy niin vastaamme 

Kysy niin vastaamme -palstalla lukijat voivat esittää kysymyksiä, 

joihin asiantuntijamme vastaavat pääsääntöisesti 

vuorokauden kuluessa. 

Laskurit 

Rakentajien, remontoijien ja alan ammattilaisten työtä 

helpottamaan lisätään sivustoille jatkuvasti erilaisia massalaskenta-, 

urakka- sekä tarvikelaskureita. Käytössä ovat 

mm. asumistuki-, palkkakustannus-, energiankulutus-, 

annuiteetti- ja korkotukilaskurit. 

Palvelut kunnittain 

Palvelut kunnittain -valikossa on tällä hetkellä yli 10.000 

rakentamis- ja remontointisektoria palvelevaa yritystä. 

Kuntien tonttitietoa -palstalla kunnat voivat ilmoittaa vapaana 

olevista tonteistaan. 

Kustannusarviot ja rakennusaikataulut 

Realistinen kustannusarvio on yksi tärkeimmistä asioista 

rakentamisen onnellisen loppuunsaattamisen kannalta. 

Palvelusta voi veloituksetta tilata kustannusarvion tai rakennusaikataulun. 

Tilastot 

Suorakanava on tehnyt rakennusalan tutkimusta jo yli 10 

vuoden ajan. Tutkimus on Suomen laajin ja kattaa lähes 

40 % suomalaisista omakotitalorakentajista. 

Kauppakatu 

Kauppakadulta voit tilata ilmaista lisäinformaatiota, tulostaa 

rakentamiseen liittyviä lomakkeistoja, pyytää tarjouksia, 

ostaa tuotteita suoraan verkosta. 

Kauppakadulle sijoitetaan eri yhteistyökumppaneiden 

verkkokaupat. 

Tarvitset vain yhden osoitteen...

Me Rakentajat 3/02 pdf - Rakentaja.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Me Rakentajat 3/02 pdf - Rakentaja.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?