Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

lehti.kuntatekniikka.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ALANSA YKKÖNEN

5/2009

Vesistölämpö

on Hannu urheiluopistolle

Säilä rakensivat hyvä

ja Elisa

ratkaisu, luonnonlajeista Marko

Ruti ekopuiston sanoo. Turun

keskustaan. sivu 31

sivulla 36

Viiden sillan Saaristokatu

on Kallaveden

kaunistus sivu 12

Manhattan sai vanhoista

junaraiteista vihreän

keitaan yläilmoihin sivu 22

Joensuu puhdistaa

entisen sahan alueen

20 milj. eurolla sivu 44

16 kaupungin

suurhanke uudistaa

tekniset palvelut sivu 50

VVY:n toimitusjohtaja

Osmo Seppälä on

vannoutunut

sivu 6

VESIMIES


”Tämä lehti

on luettava”

Vt. tekninen johtaja Elina Pekkarinen

Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela

Karkkilan kaupunki

Tapio Jokela

hakee Kuntatekniikkalehdestä

muun muassa tietoa

yrityksistä ja niiden palveluista.

Elina Pekkarinen lukee Kuntatekniikkaa

pysyäkseen alan kehityksen kyydissä.

Kuntatekniikka on alansa ykkönen. Sitä kustantaa ja julkaisee

Kuntaliiton tytäryhtiö KL-Kustannus Oy. Lehden toinen julkaisija

on Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY.

Kuntatekniikan lukijoista 72 prosenttia pitää lehteä erittäin tai melko

hyödyllisenä. 64 prosenttia säilyttää lehden yli kuukauden.

Keskimääräinen lukuaika on 38 minuuttia. Kolmella neljästä lukijasta

on vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto.

Kuntatekniikan lukija- ja huomioarvotutkimus 2009/Taloustutkimus Oy

ALANSA YKKÖNEN

Viiden sillan Saaristokatu

on Kallaveden

kaunistus sivu 12

Manhattan sai vanhoista

junaraiteista vihreän

keitaan yläilmoihin sivu 22

Joensuu puhdistaa

entisen sahan alueen

20 milj. eurolla sivu 44

16 kaupungin

suurhanke uudistaa

tekniset palvelut sivu 50

5/2009

VVY:n toimitusjohtaja

Osmo Seppälä on

vannoutunut

sivu 6

VESIMIES

Vesistölämpö

on Hannu urheiluopistolle

Säilä rakensivat hyvä

ja Elisa

ratkaisu, luonnonlajeista Marko

Ruti ekopuiston sanoo. Turun

keskustaan. sivulla 31 36

Tilaukset: (09) 771 2442, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Kustantaja: KL-Kustannus Oy/Kuntaliitto

http://lehti.kuntatekniikka.fi


SISÄLTÖ

5 / 2009

1. syyskuuta

12 Saaristokatu yhdistää uuden Saaristokaupungin

Kuopion keskustaan Kallaveden

pieniä saaria kauniisti myötäillen. Kuntatekniikan

saavutukseksi valittu viiden sillan

katu maksoi 21,5 miljoonaa euroa.

22 New York sai uuden nähtävyyden, kun

hylätyistä junaraiteista kunnostettiin vihreä

keidas keskelle Manhattania.

44 Tero Toivasen näpin alla on yli 20 milj.

euron maaperän kunnostusurakka paraatipaikalla

Joensuun keskustan kupeessa.

54 Kauniaisissa on maailman ensimmäinen

Green Office -kaupungintalo. Henkilökunta

on sitoutunut ilmastotalkoisiin monin tavoin.

VESIHUOLTO

VVY:n Osmo Seppälä: taantuma

testaa liikelaitosten autonomian 6

LIIKENNE

Kuopion Saaristokatu on

2009 kuntatekniikan saavutus 12

Helsingin Keskuskatu muuttuu

kävelykaduksi 2013 16

Kävelykadut ovat elävää

kaupunkikulttuuria 20

VIHERRAKENTAMINEN

High Line Park on vihreä keidas

Manhattanin teollisuusalueella 22

Tampere kunnosti Koskipuiston

1930-luvun henkeen 26

Taidepuisto piristi asuntomessuilla 30

Turun Ekoluoto syntyi luonnonkasveista

ja jäteraudasta 31

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 37

Kuntien Putkimestarit 41

UKTY 42

YMPÄRISTÖ

Joensuussa meneillään Suomen

suurin maaperän puhdistus 44

TEKNISET PALVELUT

Suurhanke teknisten palvelujen

kehittämiseksi 50

KIINTEISTÖT

Kauniaisten kaupungintalolla

säästetään energiaa ja paperia 54

Vihreät kiinteistöt valtaavat alaa 59

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Rytilät/Pekka Rytilä:

Raum o ain Raum 11

Kolumni/Mette Granberg:

Ei nastaa, vaan rakentavaa

asennetta 53

Uutisia 60

Tuoteuutuuksia 63

Henkilöuutisia 64

Tapahtumia 66

Palveluja 66

lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTAMARKKINAT

9.–10.9. – ohjelma

keskiaukeamalla

Kuntatekniikka 5/2009 3


Maahantuoja:


lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

■ Energia

■ Hankinnat

■ Ilmastonmuutos

■ Infra-IT

■ Jätehuolto

■ Kiinteistöt

■ Kunnossapito

■ Liikenne ja väylät

■ Liikuntapaikat

■ Maankäytön suunnittelu

■ Maarakennus

■ Rakentaminen

■ Turvallisuus

■ Uimahallit ja kylpylät

■ Vesihuolto

■ Viheralueet

■ Ympäristö

ALANSA YKKÖNEN

Viiden sillan Saaristokatu

on Kallaveden

kaunistus sivu 12

Manhattan sai vanhoista

junaraiteista vihreän

keitaan yläilmoihin sivu 22

Joensuu puhdistaa

entisen sahan alueen

20 milj. eurolla sivu 44

16 kaupungin

suurhanke uudistaa

tekniset palvelut sivu 50

5/2009

VVY:n toimitusjohtaja

Osmo Seppälä on

vannoutunut

sivu 6

VESIMIES

Vesistölämpö

on Hannu urheiluopistolle

Säilä rakensivat hyvä

ja Elisa

ratkaisu, luonnonlajeista Marko

Ruti ekopuiston sanoo. Turun

keskustaan. sivulla 31 36

Kannen kuva: Seppo Haavisto

TOIMITUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari

Puh. 050 352 3155

TOIMITUSNEUVOSTO

Heikki Lonka

Kirsi Rontu

Reijo Rosengrén

Juhani Sandström

Paavo Taipale

TILAUKSET

KL-Kustannus Oy

Puh. (09) 771 2442

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 69 €

Vuosikerta 78 €

Irtonumero 8,50 €

ILMOITUKSET

Suomen Business Viestintä Oy

Marianne Lohilahti

PL 356, 00101 Helsinki

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS

Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA

Forssan Kirjapaino Oy

ISSN 1238-125X

64. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry

Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi

Kehittyvien kuntien tekniikkaa


Kuntatekniikka maapolitiikasta ja kaavoituksesta lähtien on perinteisesti ollut kehittyvien

kuntien työväline ohjata kasvua haluamallaan tavalla. Aiemmin toimittiin

usein vieläpä neitseellisessä maastossa. Viime aikoina on jouduttu yhä enemmän

paneutumaan kaavojen ajantasaistamiseen, rakennusten peruskorjauksiin

ja kuntatekniikan verkostojen saneerauksiin.

Usein toimitaan kuitenkin kehittyvän kunnan illuusiossa. Uskotaan ja toivotaan

jatkuvaan asukas- ja työpaikkamäärän kasvuun. Tai ainakaan ei haluta uskoa ja

varautua näiden huomattavaan vähenemiseen. Se vaatiikin jonkinlaista tajunnan

laajentamista. Miten kuntatekniset palvelut toteutetaan, kun käyttäjät vähenevät?

Aiheesta julkaistiin vuosituhannen alussa väitöskirja, muutoin siitä ei ole

juuri puhuttu. Olisikohan jo aika puhua?

Valtakunnassa on toki suuri joukko kuntia, joissa voimakkaan väestönkasvun

takia palvelujen tarve lisääntyy rajusti. Siinä savotassa ovat myös hyvät vinkit tarpeen.

Tässä lehdessä esitellään kehittyvän kaupungin mallia Kuopiosta, jonka

Saaristokatu palkittiin toukokuussa vuoden kuntatekniikan saavutuksena, ja Helsingistä,

jossa Keskuskatua saneerataan laadukkaaksi kävelykaduksi.

Kuntatekniikan kehittämistä kaivataan sekä kasvavissa että taantuvissa kunnissa.

Työkalut vain ovat usein erilaiset. 16 kaupunkia ovat yhdessä lähteneet hakemaan

tähän työkalupakkiin täydennystä kokoamalla korkeakoulujen asiantuntemusta

ja Tekesin rahoitusta poikkeuksellisen laajaan teknisten palvelujen tutkimus-

ja kehittämishankkeeseen. Hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on

käynnistää radikaali uudistus palvelujen tuotantotavoissa. Hanke kestää vuoden

2011 loppuun. Kuntatekniikka raportoi sen etenemisestä säännöllisesti.

”Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta

jätei ja roskii?”

Osapuolten välinen peitsien kalistelu jätelain uudistuksen ympärillä on kesän aikana

jatkunut ajoittain äänekkäänäkin. Areenalla ovat otelleet keskenään etenkin

kuntien jätelaitoksia ja jätteenkuljetusyrityksiä edustavat yhdistykset. Teemana

ovat olleet jätteenkuljetuksen järjestämistä koskevat säädökset.

Ottelun tuoksinassa on kauhisteltu syrjäseutujen heitteille jättämistä ja syytetty

kuntien jätelaitoksia jätteen hyötykäytön laiminlyönnistä ja suurten jätevirtojen

hamuamisesta upouusien tai tulevien polttolaitostensa uuneihin.

Vielä pari vuotta sitten rahamarkkinoiden arveltiin hoituvan kokonaan markkinaperusteisesti

ilman sen ihmeempää säätelyä. Nyt on toinen ääni kellossa.

Jätehuolto on yhdyskunnan välttämättömyyspalvelu, jonka tulee toimia kaikissa

oloissa. Siihen saatetaan tarvita hitunen säätelyä – ja vain jokunen polttolaitos.

SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA

Kuntatekniikka 6 / 2009 4.9. 8.9. 29.9. Lautakuntapäivät 1.–3.10.

Kuntatekniikka 7 / 2009 9.10. 13.10. 3.11. Paikkatietomarkkinat 3.–4.11.

Kuntatekniikka 8 / 2009 13.11. 17.11. 8.12. Talvitiepäivät 27.–28.1.2010

5


VVY:n tuore toimitusjohtaja Osmo Seppälä:

TAANTUMA TESTAA

liikelaitosten autonomian

Suomessa on hyvät

edellytykset laadukkaan

vesihuoltopalvelun

järjestämiselle.

Espoon Vedestä

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen

toimitusjohtajaksi

siirtynyt

Osmo Seppälä, 53,

listaa kestävän talouden,

osaavan henkilöstön,

hyvän asiakaspalvelun

ja uudistuvan

johtamisen alan menestyksen

kulmakiviksi.

TEKSTIT Paavo Taipale

KUVAT Seppo Haavisto

Vesiasiat ovat kansainvälistenkin

vertailujen mukaan Suomessa

hyvässä hoidossa. Talouden

syvä taantuma varjostaa kuitenkin

myös vesihuoltoa.

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys

VVY:n toimitusjohtajana toukokuussa

aloittanut tekniikan tohtori

Osmo Seppälä näkee alan

keskeisenä haasteena lyhyellä aikavälillä

laitosten omistajatahojen

talouden, joka epäsuorasti

näyttää vaikuttavan myös vesihuoltolaitoksiin.

– Pitemmällä tähtäimellä on

näkyvissä iso rakennemuutos, jota

monet kuntaliitokset osaltaan

vahvistavat. Toisaalta infrastruktuuri

on ikääntymässä ja resurssit

vesihuolto-omaisuuden hallintaan,

sen ylläpitoon ja laitosten

toimintavarmuuden parantamiseen

ovat kovan väännön

takana.

Toinen iso kysymys on henkilöstön

ikääntyminen. Se koskee

kovimmin pienimpiä laitoksia,

joissa ollaan jo nyt osa-aikaisen

väen varassa.

– Osaavan henkilöstön varmistaminen

laitoksille lienee jopa

kaikkein vakavin haaste alalla,

Seppälä sanoo.

Imagotyötä riittää

Vesihuoltoalan ja -laitosten imagon

parantaminen on tärkeä tehtävä

myös yhdistykselle, jotta laitokset

olisivat kiinnostava työpaikka

nuoremmillekin.

Myönteisen julkisuuskuvan

ylläpidossa riittää Seppälän mielestä

vielä työtä, vaikka imagoa

on pystyttykin parantamaan.

– Vesihuoltolaitokset ovat hoitaneet

leiviskänsä asiakaspalvelijoina

kohtuullisesti. Tässä suhteessa

kehitys on viime vuosina

ollut ripeää. On ymmärretty vesihuollon

kokonaisuus paremmin

asiakkaan näkökulmasta ja irtauduttu

lakisääteisiä tehtäviä hoitavan

viranomaisen roolista.

Rahoitus hanskaan

Yksityisen rahoituksen mukaantulo

kuntavetoiselle vesihuoltoalalle

on Seppälän mukaan kaksiteräinen

miekka.

– On selvää, että nykyinen rahoitus

ei riitä ja lisäpanostukset

myös sektorin ulkopuolelta ovat

tervetulleita. Lähtökohtaisesti vesihuoltopalvelujen

tulee kuitenkin

olla kustannusvastaavaa toimintaa,

jolloin jatkuva ulkopuolinen

rahoitus ei voi olla kestävä

ratkaisu.

Sen sijaan tilapäisenä piristysruiskeena

ulkopuolinen rahoitus

voi Seppälän mukaan toimia. Sekä

laitokset että niiden omistajat

tulee saada vakuuttuneiksi vesihuolto-omaisuuden

ylläpidon

merkityksestä.

– Pidän kaikkea avointa keskustelua

terveellisenä enkä halua

suoralta kädeltä tyrmätä osin ulkopuoliseenkin

rahoitukseen tukeutuvia

ajatuksia. Vesi ei kuitenkaan

kuluttajan näkökulmasta ole

Suomessa niin kallista, ettei kestävään

kustannusvastaavuuteen

ja tasokkaaseen vesihuoltolaitosten

hoitoon päästäisi, jos vain poliittista

tahtoa löytyy.

Laitoskoko kasvussa

VVY:llä on nyt tasan 300 hyvin

erikokoista jäsenlaitosta.

– Vesihuoltolaitos voi joutua

kunnan talousarvion tasapainottajaksi

jopa lainvastaisesti,

Osmo Seppälä arvelee.

– Uudistuksissa tulee turvata

sellainen laitosrakenne, jonka

avulla pystytään tuottamaan palvelut

taloudellisesti kestävällä tavalla.

Lähtökohtaisesti ongelma

ei ole laitosten koko tai organisaatiomuoto.

Osa laitoksista on

kuitenkin niin pieniä, ettei tulorahoituspohja

ole kestävä. Osalla

ei ole liioin tarvittavaa henkilöstöä,

Seppälä arvioi.

Laitoskoon kasvu kuntaliitosten

myötä auttaa osittain, mutta

ei kosketa esimerkiksi osuuskuntia,

joita on yli tuhat. Vaikka ne

palvelevatkin vain pientä osaa

väestöstä, VVY:n on Seppälän

mielestä pidettävä näitä asioita

esillä koko vesihuoltolaitoskentän

puolesta.

Viime vuosikymmenellä ympäristölainsäädännön

nopea ja

merkittävä kiristyminen kiihdytti

jätelaitosten yhdistymisiä. Nyt sama

voi olla edessä vesihuoltolaitoksilla.

Seppälä toivoo ensisijaisesti

vapaaehtoisia yhdistymisiä.

– Voi olla, että EU-direktiivit

tukehduttavat jotkin pienet laitokset

ja fuusioita tulee sitä kautta.

Monimuotoinen vesihuoltolaitoskenttä

on jatkossakin toivottava.

Kunta kelpaa omistajaksi

Runsaat 80 prosenttia suomalaisista

saa vesihuoltopalvelunsa

kunnan omistamalta vesihuoltolaitokselta,

ja vajaa kymme-

6 Kuntatekniikka 5/2009


VESIHUOLTO

Kuntatekniikka 5/2009

7


VESIHUOLTO

“Vesihuollon liikelaitokset eivät

aiheuta kilpailun vääristymistä, joten

en näe niistä luopumista

välttämättömänä.”

nes on kokonaan laitosmaisen

vesihuoltopalvelun ulkopuolella.

Aika ajoin on julkisuudessa ja

myös asiantuntijoiden keskuudessa

keskusteltu laitosten omistajapohjasta.

– Yhtä viisautta ei ole tässäkään

asiassa, koska paikalliset

olosuhteet vaihtelevat. Moneen

paikkaan kuntaomistus sopii

hyvin, joissakin tapauksissa taas

yksityisomisteinen laitos voi olla

paikallaan, Seppälä toteaa.

– Kun ajatellaan vesihuoltoa

toimialana ja sen yhteiskunnallista

merkitystä, siinä on paljon

piirteitä, jotka edellyttävät jonkinlaista

demokraattista valvontaa.

Kunta on tässä mielessä vesihuoltolaitokselle

hyvinkin sopiva

omistajataho.

Kunnallisen päätöksenteon

kautta eri intressiryhmien näkemykset

tulevat keskusteluun.

Varjopuolena on ajoittain raskas

byrokratia.

– Kunta voi käyttää omistajan

oikeuksiaan myös vastuuttomasti.

Poliittinen päätöksenteko

voi aiheuttaa vesihuoltolaitoksen

toiminnalle tarpeettomia esteitä.

Laki tarjoaa vesihuoltolaitokselle

varsin laajan autonomian,

mutta taloudellisesti vaikeina

aikoina sitä koetellaan kovin

käsin. Vesihuoltolaitos voi joutua

kunnan talousarvion tasapainottajaksi

jopa lainvastaisesti, Seppälä

lataa.

Hänen mielestään pelkästään

tällä perusteella ei kuntien omistusta

vesihuoltolaitoksissa voida

kuitenkaan kokonaisuutena pitää

huonona asiana.

Toiminnan läpinäkyvyys

oikea tavoite

Liike-elämä on viime aikoina voimakkaasti

vaatinut kuntia luopumaan

liikelaitoksista organisaatiomuotona.

Tämänsuuntaisia

äänensävyjä on ajoittain myös

kansainvälisessä keskustelussa.

Valtaosa maamme suurista vesihuoltolaitoksista

on kunnallisia

liikelaitoksia. Kuntalakiin lisättiin

kunnallista liikelaitosta

koskeva säätely vasta pari vuotta

sitten.

Seppälän mukaan nyt eletään

kriittisiä aikoja liikelaitosten olemassaolon

oikeutuksen todentamiseksi.

– Olemme testitilanteessa. Jos

lainsäädännöllä turvattu liikelaitosten

itsenäisyys ei edelleenkään

toteudu, herää epäilys, miten liikelaitosten

asemaa vielä voidaan

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys uudistuu maltilla

– Uusien johtajien tulo vesihuoltolaitoksille

voi parhaassa

tapauksessa johtaa muutoksiin

johtamiskäytännöissä,

Osmo Seppälä arvioi.

■ Pitkään ja ansiokkaasti palvelleen

Rauno Piipon siirryttyä eläkkeelle

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen

toimitusjohtajan tehtävistä

viime keväänä saattaa laitoskenttä

odottaa järjestöltään uudistuksia.

Toukokuussa toimitusjohtajana

aloittanut Osmo Seppälä

myöntää uudistusten tarpeen,

mutta luottaa järjestöuudistuksissakin

pienten askelten strategiaan.

– Kartoitimme toimitusjohtajan

vaihdoksen yhteydessä jäsenten

ja sidosryhmien näkemyksiä

ja arvioimme niihin liittyviä kehittämistarpeita

yhdessä jäsenten

kanssa. Näin ei monenkirjavassa

jäsenkentässä kumarrettaessa toisille

samalla pyllistetä toisille, tuore

toimitusjohtaja kuvaa haasteita

VVY:n sisällä.

Erikokoisten jäsenlaitosten toiveet

jäsenpalveluista vaihtelevat

paljonkin. Luottamuselimissä

on pyritty ottamaan huomioon

jäsenkentän kirjo. Ruotsinkielisten

laitosten jäsenpalvelu on

Seppälän mukaan yksi kehittämiskohde.

Myös edunvalvonta EU:n piirissä

kuuluu toimintaan. Siinä

synergiaa haetaan soveltuvin osin

pohjoismaisesta yhteistyöstä kuten

tähänkin asti.

Maahan lienee syntymässä

myös pienten vesiosuuskuntien ja

-yhtymien yhteistyöjärjestö. Seppälä

pitää myönteisenä sitä, että

järjestäytymättömät pienetkin vesihuoltolaitokset

löytäisivät yhteisen

sävelen.

– Toivon, että myös osuuskunnat

voisivat kokea VVY:n omaksi

järjestökseen ja olen valmis kehittämään

VVY:tä siihen suuntaan.

En kuitenkaan halua millään tavalla

vaikeuttaa pienten laitosten

oman yhdistyksen perustamista.

Haluan päinvastoin hakeutua sen

kanssa tiiviiseen yhteistyöhön.

Ovea ei olla sulkemassa myöskään

mahdollisen uuden osuuskuntien

yhdistyksen rakenteelliselta

yhteistyöltä VVY:n kanssa.

– Yhteistyön muoto jää harkittavaksi.

Periaatteessa voisi olla

myös mahdollista tällaisen yhdistyksen

eräänlainen liitännäisjäsenyys,

Osmo Seppälä pohtii.

VESI- JA VIEMÄRI-

LAITOSYHDISTYS

■ Perustettu vuonna 1956.

■ Jäseninä 300 vesihuoltolaitosta,

joiden toiminta kattaa n.

90 % maamme vesihuollosta.

■ Henkilökuntaa 10.

■ Toimii vesihuoltolaitosten

edunvalvontaorganisaationa.

■ Kehittää ohjeita ja suosituksia

sekä ylläpitää vesihuoltolaitosten

tunnuslukutiedostoa ja kehittämisrahastoa.

■ Tarjoaa vesihuoltoalan koulutusta

ja asiantuntijapalvelua.

■ VVY:n kampanjoita:

– Vesikoulu, opetusmateriaalia

vedestä ja vesihuollosta internetissä,

www.vesikoulu.fi.

– Itämerihaasteeseen VVY vastaa

syksyllä Pytty-tiedotuskampanjalla,

jonka tavoitteena on

vähentää viemäriin tulevaa

kuormitusta ja haitallisia aineita.

– Vesihuollon erikoisliite syyskuussa

Kauppalehdessä.

■ www.vvy.fi

8 Kuntatekniikka 5/2009


selkiyttää. Vesihuollon liikelaitokset

eivät sen sijaan aiheuta

alalla kilpailun vääristymistä,

joten tämän vuoksi en näe

niistä luopumista välttämättömänä.

Seppälä vertaili aiemmin tutkijana

vesihuoltoalan päätöksentekoprosesseja

29 eurooppalaisessa

kaupungissa. Kirjo

oli laaja eikä päätöksenteko ollut

aina kovin ryhdikästä.

– Päätöksenteon läpinäkyvyyden

kannalta kuntaomisteinen

järjestelmä tarjoaa hyvän

pohjan, hän sanoo.

Muutamat suuret vesihuoltolaitokset

ovat taloudellisesti

erittäin kannattavia ja tuovat

omistajakunnilleen huomattavia

tuloja. Tähän on haluttu eri

tavoin ja eri tahoilta puuttua.

Asia on esillä myös parhaillaan

vesihuoltolain tarkistusta valmistelevassa

työryhmässä.

Vapaaehtoisesta

vertailusta pakolliseen

Seppälä karsastaa raskasta lainsäädäntöön

perustuvaa velvoitetta

alan taloudellisen säätelyn

selkänojaksi. Hän kuitenkin varoittaa,

että lain koura saattaa

näissäkin asioissa kiristää otettaan

jossain vaiheessa.

– Jos mitään ei omistajakunnissa

ja laitoksilla tehdä, tilanne

muodostuu kestämättömäksi.

Tällöin ajaudutaan väistämättä

lakiin pohjautuviin velvoitteisiin.

Näin ei käy ehkä pelkästään

sen vuoksi, että muutamat

suuret laitokset tuottavat hyvin,

vaan myös sen vuoksi, että

monet pienet laitokset toimivat

omistajansa subvention varassa.

Paine tulee siis molemmista

suunnista.

VVY tukee vesihuoltolaitosten

ja kuntien omaa aloitteellisuutta

laitosten taloudellisen

aseman arvioinnissa. Seppälä

epäilee, että yhdistyksen kehittämä

vertailutietokanta ei ehkä

kuitenkaan riitä viranomaisten

kaikkiin tarpeisiin.

– Pohjoismaissa näyttäisi lisääntyvän

paine siirtyä vapaaehtoisesta

laitosten vertailusta

(benchmarking) pakolliseen.

VVY pyrkii löytämään keinoja,

joilla laitokset ymmärtävät

itsesäätelyn välttämättömänä

vaihtoehtona ulkopuoliselle sanelulle.

Nokian vesiepidemia

ryhdisti

Seppälän mukaan lehdistä saadaan

yhä lukea erilaisista ongelmista

vesihuoltolaitoksilla harmittavan

usein. Sekä median

reagointikynnys että vesihuoltolaitosten

tiedotuskynnys on

madaltunut olennaisesti 2007

lopulla tapahtuneen Nokian vesiepidemiatapauksen

jälkeen.

Vesihuoltolaitosten järjestelmiä

on tarkistettu, ja nyt ollaan

entistä herkempiä reagoimaan

pienimpiinkin muutoksiin

ja muutosten uhkiin. Laitoksilla

ollaan tavallaan viestinnällisessä

murrosvaiheessa. Ne

ovat siirtymässä tiedottamaan

aktiivisemmin myös normaalitoiminnastaan

asiakkaille ja

kansalaisille.

Takavuosina ei asiakkaiden

kanssa juuri kommunikoitu, ei

hyvässä eikä pahassa.

– Vesihuollon todellista arvoa

ei ymmärretty, kun siitä ei

juuri puhuttu. Lisääntyvä viestintä

parantaa ajan myötä yleistä

tietoisuutta vesihuollosta ja

siitä, että niin vesihuoltolaitosten

kuin asiakkaidenkin on tehtävä

työtä hyvän vesihuoltopalvelun

turvaamiseksi, Seppälä

painottaa.

Seppälä tuli VVY:n johtoon

Espoon Veden toimitusjohtajan

paikalta.

– Nokian epidemia aiheutti

ryhdistäytymistä myös Espoossa.

Ei voi sanoa, että edes suuremmissa

suomalaisissa vesihuoltolaitoksissa

toimintavarmuus

olisi ylivoimaista. Huomasimme,

että vaikka meillä

oli suunnitelmia ja riskikartoituksia,

ne olivat osin tilkkutäkkiä.

Vesihuoltopoolille tilaus

Kolmisen vuotta sitten perustettiin

vesihuoltoalan huolto-

Nyt Suomessa taas!

Ketjulaahaimia selkeytysaltaisiin.

VA Teknik laahaimet ovat erittäin helppohoitoisia.

Tuotteemme soveltuvat käyttäjille, jotka arvostavat

hyvää laatua, erinomaista luotettavuutta sekä

pitkää käyttöikää.

Viimeisten 30 vuoden aikana olemme

toimittaneet yli 2500 laahainta ympäri maailmaa,

73 kpl Suomeen.


Kuntatekniikka 5/2009

9


VESIHUOLTO

varmuuden edistämiseksi Vesihuoltopooli

VVY:n, Kuntaliiton

ja Huoltovarmuuskeskuksen keskinäisellä

sopimuksella.

– Kun VVY toimii vesihuoltopoolin

toimistona, sillä on virallinen

rooli koordinoida huoltovarmuusasioita

laitosten suuntaan.

Kiinnostus poolin toimintaa

kohtaan on laitoksilla ollut aitoa

ja uskon, että poolin toiminnalle

on tilaus, Seppälä sanoo.

OSMO SEPPÄLÄ

■ Syntynyt 1956 Padasjoella

■ Asuu Espoossa

■ Tutkinnot: TkT 2004,

dipl.ins. 1982

■ VVY, toimitusjohtaja 2009–

■ Espoon Vesi, toimitusjohtaja

2007–09

■ FCG: Suunnittelukeskus Oy

1983–89, 1993–99, 2004–

05, Helsinki Consulting Group

2006–07

■ TTY/TTKK 1983, 1989–93,

1999–2004

■ Perhe: puoliso TkT Sari Soini

(s. 1972), tytär Riikka Seppälä

(s. 1985)

Laitosten johtaminen

keskiöön

Seppälä on visionäärisen johtamisen

asiantuntija, sillä hän on

väittellyt aiheesta tekniikan tohtoriksi.

Visionäärisen johtamisen

perusideana on kehitysvaihtoehtojen

arviointi tulevaisuuden näkökulmasta

käsin. Pesti Espoon

Veden toimitusjohtajana oli sen

vuoksi kiinnostava haaste.

– Tutkijana näitä pohdiskellessa

olin kriittinen vesihuoltolaitosten

konservatiivisen johtamistavan

suhteen. Nyt kun on ollut

tilaisuus käytännössä perehtyä

isoon laitokseen, on voinut

todeta, ettei teorioiden soveltaminen

elävään elämään ole niin

helppoa.

Johtamisen suhteen tilanne ei

ehkä kuitenkaan ollut niin huono

kuin Seppälä pelkäsi. Strategiatyötä

ja keskipitkän aikavälin

suunnittelua löytyy ainakin isommista

laitoksista. Se oli tutkijalle

myönteinen yllätys.

– Mutta jos asettaudutaan tämän

päivän noidankehän ulkopuolelle

tarkastelemaan asioita

25–30 vuoden päästä, tulee ajatteluun

rajoitteita. Uusien johtajien

tulo vesihuoltolaitoksille

voi parhaassa tapauksessa johtaa

muutoksiin johtamiskäytännöissä,

Seppälä arvioi.

Yksi avaus tällä saralla on syksyllä

käynnistyvä vesihuoltoalan

johdon ja asiantuntijoiden VE-

TO-täydennyskoulutusohjelma,

jossa myös johtamisen kehittämistä

pidetään esillä.

Teknologia kehittyy

hitaasti mutta varmasti

Vesihuollon perustekniikat ovat

olleet käytössä kymmeniä, osin

jopa satoja vuosia. Aikojen kuluessa

niitä on kehitetty asteittain.

Silloin tällöin on tehty ja otettu

käyttöön myös yksittäisiä merkittäviäkin

innovaatiota. Seppälä

näkee myös alan tulevaisuuden

enemmän asteittaisen kehitystyön

polkuna kuin vesihuoltotekniikan

jättiloikkina.

– En osaa tällä hetkellä näh-

dä mullistavia teknologisia uudistuksia,

vaikka toivonkin niitä

löytyvän. Luonnollisesti tietotekniikka

tuo koko ajan paljon uutta

myös vesihuoltoon.

– Osa alaan vaikuttavista teknologian

muutoksista ei ole vesihuoltoalalla

syntyneitä, mutta

niiden käyttöönotto voi merkittävästi

vaikuttaa toimintoihin ja

prosesseihin laitoksilla. Vedenja

jäteveden käsittelyprosesseissa

uusien innovaatioiden potentiaali

lienee edelleen suurempi kuin

vaikkapa verkostopuolella.

Tutkimusohjelmien lisäksi

uusiakin rahoitustapoja

Tutkimusrahoituksen kanavointi

vesihuoltoalalle on tulevaisuudessakin

tärkeää. Viimeaikaiset

vesialan tutkimusohjelmat ovat

osaltaan auttaneet tilannetta,

vaikka uusiakin rahoitustapoja

edelleen tarvitaan.

– Yliopistoissa ja korkeakouluissa

asiantuntijapohja on varsin

kapea, eikä kriittistä massaa alan

kokonaisvaltaiseen tutkimukseen

tahdo löytyä. VVY:n kehittämisrahastonkin

pienimuotoinen

siemenrahoitus jakautuu useille

pienehköille hankkeille, Seppälä

tunnustaa.

VVY:n kehittämisrahastosta

ovat toistaiseksi loistaneet poissaolollaan

eräät pääkaupunkiseudun

isot vesihuoltolaitokset.

– Pääkaupunkiseudun laitosten

nyt yhdistyessä jää nähtäväksi,

tuleeko uusi suuri laitos mukaan

yhdistyksen rahastoon vai

lähteekö se mieluummin itse panostamaan

omaan tutkimus- ja

kehittämistoimintaansa.

EU:n tutkimusrahoituksessa

trendi on ollut kohti yhä suurempia

tutkimuskokonaisuuksia.

Suomalaisille ehdoton edellytys

mukanaololle on keskinäinen

verkottuminen ja yhteistyö

ulkomaisten tutkimuslaitosten

kanssa. Viime vuosina tässä on

Seppälän mielestä edetty oikeaan

suuntaan.

– Poikkitieteellisyys nousee

entistä tärkeämmäksi. Vesihuollon

tutkijat osallistuvat muiden

tieteenalojen hankkeisiin, jolloin

tieteiden välinen vuorovaikutus

lisääntyy. Tämä voi usein

viedä alan kehitystä paljon paremmin

eteenpäin, ja innovaatiot

saattavat löytyä ennemminkin

pienen piirin ulkopuolelta kuin

sisäpuolelta.

Vesiala viehättää vieläkin

Osmo Seppälällä on kolmen vuosikymmenen

kokemus vesihuoltoalan

eri tehtävistä Suomessa ja

maailmalla. Hän on työpaikkoja

vaihtaessaankin aina pitänyt kiinni

siitä, että tehtävät liittyvät vesihuoltoon.

– Tämä on monipuolinen ja

yhteiskunnallisesti merkittävä

toimiala, enkä ole valintaani katunut.

Olen saanut tehdä monenlaisia

tehtäviä: tutkijana, kouluttajana,

konsulttina, laitosjohtajana

ja nyt järjestössä. Valtion virkamiehenä

en ole vielä ollut.

Järjestöjohtajan työ vaatii paljon

aikaa ja vie toimitusjohtajan

eri puolille maata ja myös ulkomaille

lukemattomia kertoja vuodessa.

Ainutlaatuista tilaisuutta

päästä tähän tehtävään ei kuitenkaan

voinut jättää käyttämättä.

– Vallankäyttö ei ole etusijalla,

vaan haluan ensisijaisesti seurata

alaa ja vaikuttaa. Siihen tämä

on juuri oikea näköalapaikka. En

koe tätä stressaavana velvollisuutena

vaan etuoikeutena. Se antaa

intoa ja voimaa.

Vapaa-ajalla Seppälä palautuu

töistä mieluiten kuntoilemalla ja

kesäisin varsinkin golfaamalla.

Mieluisiin harrastuksiin kuuluu

myös hirvenmetsästys syksyisin

lapsuusvuosien kotikulmilla Padasjoella.

– Kun vaimoni sattuu olemaan

myös paras kaverini, niin hänen

kanssaan harrastan monenlaista

liikuntaa sekä luontoon ja kulttuuriin

liittyvää, Osmo Seppälä

kertoo.

10 Kuntatekniikka 5/2009


Raum o ain Raum

Rauma loistaa sekä ympäristön

käsittelyssä että bisneksenteossa,

puhumattakaan omasta giälestä

ja kirjallisuudesta.

Keskustapalkinto 2009

Elävä Kaupunkikeskusta ry valitsi

Rauman vuoden 2009 keskustaksi

onnistuneesta ja pitkäjänteisestä

keskustauudistuksesta. Palkintoraadin

puheenjohtaja Matti Mare perusteli

valintaa: ”Rauma voitti muut

kilpailuun osallistuneet 50-kohtaisen

vertailutaulukon perusteella.

Maailmanperintökohteena olevan

puukaupungin kehittäminen on ollut

äärimmäinen haaste. Rauma on

onnistunut siinä erinomaisesti. Johdonmukainen

ja keskeytymätön kehittämisprosessi

käynnistyi vuonna

1982. Vanha Rauma kukoistaa kaikilla

mittareilla mitattuna”.

Palkintoraadin muita kommentteja:

”Yksi Suomen hienoimmista kaupunkimatkakohteista.”

”´Rakastunut Raumaan´ ei ole

vain pelkkä fraasi.”

”Kaupunki sai lahjaksi historiallisen

puukeskustan. – Lahjaa ei hukattu,

eikä tulipalo sitä tuhonnut.”

”Tiivistä, avointa ja laajaa kehittämisyhteistyötä.”

”Kaupunki ja elinkeinoelämä kehittävät

sekä kehittyvätkin yhdessä.”

”Omaperäinen, viihtyisä, turvallinen

ja kodikas.”

”Vanha puukeskusta toimii ympäri

vuoden kaupallisesti päivittäin.”

ihanne harkitusta itsehillinnästä ja

luonnonmukaisesta elämästä (ks.

Aurinkolaulu Vk 455 ). Vanha Rauma

on Unescon maailmanperintökohde

vuodesta 1991, pohjoismaiden

suurimpana yhtenäisenä puukaupunkikeskustana.

Muulta kulttuuripuolelta mainittakoon

kaupunginlääkäri Hjalmar

Nortamon teokset, jotka ikuistavat

Rauman säkättävän murteen. Merikirjailija

Unto Koskela ei tiettävästi

käynyt Rauman satamaa ulompana,

mutta osasi kuvata tunnelmia Kuubalaista

serenadia myöten.

Käsitöistä tunnetaan parhaiten

Rauman pitsit. Nykyisin Rauma on

myös Olkiluodon rakentajien kaupunki;

heillä on oma monikansallinen

jääkiekkojoukkuekin.

Huippuyrittäjien kaupunki

Johan Nurminen tuli Raumalle

1886, ja luova kilpimaalari lyhensi

etunimen muotoon John. Logistiikkayhtiö

kehotti aikanaan sattuvasti:

”Älä välit, an Nurmisen välittä”.

Toinen purjelaivakauden merkkimies

oli Alfred Kordelin, joka aloitti

Raumalla samoihin aikoihin 1888.

Kotikaupungissa hän toimi laivanvarustajana,

Tampereelle perusti

Suomen Trikoon, Porista hankki

Reposaaren sahan ja muualta useita

maakartanoita, kuten Jokioisen,

Mommilan ja Ypäjän.

Kordelinin tunnetuin aikaansaannos

on Naantalin Kultaranta, johon

hän teetti Lars Sonckin piirtämän

kesähuvilan, nykyisen presidentin

kesälinnan. Kordelin sai surmansa

Mommilassa 6.11.1917 sisällissotaa

edeltäneissä kahakoissa, mutta

hänen nimeään kantava kulttuurisäätiö

elää ja hengittää. Alfredilla

on hieno muistokappeli Raumalla,

Sonckin käsialaa sekin.

Uudempaa huippuyrittäjien kerrostumaa

edustaa Paasikiven teollisuussuku.

He olivat alun perin yksiotevipuhanatehtailijoita

Oraksen nimellä

ja laajensivat ensin Uponorin

vesijohtoihin. Huomasivat kai sitten

tarvitsevansa teollisuuskemikaaleja

vedenpuhdistuslaitoksiin ja ostivat

2007 ison osan valtionyhtiö Kemirasta.

Johdonmukaista, eikö totta.

Valtionyhtiöistä vastaava ministeri

Jyri Häkämies halusi myydä kotimaiselle

teolliselle omistajalle. Häkämies

järkeili, että Paasikivet ostavat pitääkseen

Kemiran. ”Meillä on halu kehittää

Kemiraa niin, että se pystyy jatkossakin

toimimaan itsenäisenä pörssiyhtiönä”,

veljessarjan vanhin, vuorineuvos

ja Oras Investin hallituksen puheenjohtaja

Pekka Paasikivi painottaa.

Pekka Rytilä on

70-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana

ja Pöyry Infran

erityisasiantuntijana.

567 vuotta kaupunkielämää

Nykyisin 40 000 asukkaan Rauma

sai kaupunkioikeudet 1442. Kustaa

I Vaasa lähetti 1550 Rauman porvarit

Helsinkiin, josta he saivat palata

takaisin jo 1557. Hesa oli ilmeisesti

silloinkin asumiskelvoton. Täydet tapulioikeudet

Rauma sai 1830, ja siitä

alkoi suuri purjelaivakausi. Rauma

laittoi yksityisvaroin rautatien 1897.

Vuodesta 1950 se on ollut valtion rata,

jopa osa Suomen runkoverkkoa.

Raumaa leimaa myös fransiskaanien

luostarikirkko ja Assisilaisen

Näkymä Rauman satamaan Martinkarin puolelta suurella purjelaivakaudella

noin 1900, jolloin satama oli Suomen vilkkain. Nytkin Rauma

kuuluu kärkiviisikkoon. Taulu löytyy satamatoimiston kokoussalista.

Kuntatekniikka 5/2009

11


12 Kuntatekniikka 5/2009

Saaristokaupunki on neljään Kuopion

eteläiseen niemeen sijoittuva uusien

kaupunginosien vyöhyke. Valmistuttuaan

2020 Saaristokaupunki on noin 14 000

asukkaan alue. Kartassa näkyvät Saaristokatu

sekä Lehtoniemen alue, missä järjestetään

kesän 2010 asuntomessut.


SAARISTOKATU

LIIKENNE

Viiden sillan maisemakatu vie Kuopion torille

ylittää Kallaveden luonnon ehdoilla

Savon Sanomat/Olli Herranen

Tie Kuopion keskustasta uuteen

Saaristokaupunkiin vie nyt Saaristokadun

kautta. Lokakuussa

2008 käyttöön otettu, noin 21,5

milj. euroa maksanut maisemakatu

ylittää Kallaveden 4,3 kilometrin

pituisena ja viiden sillan

kannattamana, pieniä saaria

hellästi koskettaen. Saaristokadun

rakentamisella tiivistettiin

yhdyskuntarakennetta ja vähennettiin

liikenteen päästöjä. Laadukkaan

suunnittelun ja toteutuksen

ansiosta Saaristokatu valittiin

tämän vuoden kuntatekniikan

saavutukseksi.

● Ismo Heikkinen

katupäällikkö, Kuopion kaupunki

● Ari Kalliokoski

diplomi-insinööri, Destia Oy

Kuopion Kallaveden saaristoon

rakennettu Saaristokatu

on ollut käytössä vuoden

verran. Kadun syntyvaiheet

ajoittuvat noin 20

vuoden taakse, jolloin Kuopion

alueiden kasvu laajeni

Petosen kaupunginosassa

koko ajan kauemmaksi

keskustasta. Teknisessä toimessa

huomattiin, että tuolloin

yli kymmenen kilometrin

päässä olevien Rautaniemen

ja Lehtoniemen alueiden

matkaa keskustaan voidaan

lyhentää rakentamalla

reitti Kallaveden ylitse.

Eteläisen pengertien nimellä

kulkevasta väylästä

tehtiin erilaisia selvityksiä, ja

kaupunki hyväksyi 1990-luvun

puolivälissä kadun alustavana

varauksena kaupunkirakennesuunnitelmaan.

Vauhtia hanke sai vasta noin

10 vuotta myöhemmin, kun

rakennettavat alueet etääntyivät

entistä kauemmaksi

keskustasta.

Saaristokaupunkihanke

syntyy

Petosen alueen kaupunkirakenteen

laajentuessa edelleen

tehtiin vuosituhannen vaihteessa

Kuopiossa johtopäätös,

että Saaristokadun rakentamisen

aika on tullut. Todettiin,

että kyse ei ole enää Petosen

laajennusalueista vaan

uudesta suurhankkeesta.

Hanke sai nimeksi Saaristokaupunki.

Aluksi Kallaveden

etelärannalta Savolanniemestä

myytiin poikkeuksellisesti

omakotitontteja. Tämän

jälkeen ympäröivät alueet

rakentuivat vauhdilla. Talouden

nousukauden myötä

etenkin pientalorakentaminen

eteni nopeasti Rautaniemeen

ja Lehtoniemeen

päin, jotka yleiskaavoitettiin

2000-luvun alkupuolella.

Kaavoituksen yhteydessä

kaivettiin vanhat pengertiesuunnitelmat

esiin. Ympäristöministeriö

päätti 2002,

että hankkeessa sovelletaan

ympäristövaikutusten arvioinnista

annettua menettelyä.

Ministeriö katsoi, että

Saaristokadun rakentaminen

aiheuttaisi todennäköisesti

laadultaan ja laajuudeltaan

haitallisia ympäristövaikutuksia.

Linjaustarkastelujen perusteella

kadusta laadittiin

ympäristövaikutusten arviointi,

josta yhteysviranomaisena

toiminut Pohjois-

Savon ympäristökeskus antoi

lausuntonsa maaliskuussa

2004. Lausunnossaan ympäristökeskus

kritisoi laadittuja

vesistötutkimuksia, joita

kuitenkin jatkettiin ja täydennettiin

hakemusvaiheen

muistutusten perusteella.

Veden laadun

turvaaminen etusijalla

Vesistövaikutusten arvioinnin

yhteydessä veden laadun

turvaaminen kadun rajaamalla

alueella oli tärkein

ydinkohta. Suurin vedenvaihtumispinta-ala

on keskustaan

kytketyn Kumpusaaren

ja alueen suurimman

saaren Pölhön välillä. Välissä

on enimmillään noin 15 metriä

vettä. Myös Kärängän vieressä

sijaitsevan Korkeasaaren

molemmin puolin oli syviä

kohtia. Muuten katulinjauksella

oli varsin matalaa.

Suunnitteluvaiheessa siltojen

sijoittamispaikkoja tutkittiin

näiden kohtien lisäksi

Pölhön eteläpuolella, josta

Kallaveden suunnasta oli

lyhin matka Rauhalahden

matkailukeskukseen. Lopulta

neljä saaristojakson vesistösiltaa

toteutettiin juuri näihin

kohtiin.

Kadun linjaus hellii

pieniä saaria

Kadun linjauksessa päädyttiin

Kallaveden syvyyskäyrien

tarkastelun avulla ratkaisuun,

jossa varsinaisella saaristojaksolla

katu linjattiin

saarten koillis- ja pohjoispuolelle

vesistöön rakennettavalle

penkereelle, joka hellästi

koskettaa pieniä, asumattomia

saaria. Näin saaret

jäävät koskemattomina virkistyskäyttöön.

Yleissuunnitelmatasoisen

tarkastelun yhteydessä

käytiin läpi vielä useita yleisön

esittämiä vaihtoehtoja

ja määritettiin kadun linjaus

keskustasta lähdettäessä.

Vesistösiltojen määräksi tuli

kolme.

Siltojen työniminä käytettiin

alueen saarien nimiä. Nyt

sillat ovat nimetty kuopiolaisten

kuvataiteilijoiden mukaan.

Kuvataiteilijoista kuuluisin

on Ellen Thesleff, joka

on asunut aikoinaan Saaristokadun

alkupäässä, Kumpusaaressa.

Tämän vuoden aikana

sillat saavat taitelijoita

kuvaavat nimikyltit.

Saaristojaksolla kadun

linjaus haluttiin sovittaa tarkasti

maisemaan. Pienipiirteisen

linjauksen sekä kadun

ja saarten yhtymäkohtien

tarkan maisemoinnin lisäksi

kadun tasaus pidettiin varsin

matalana. Pölhön luona

Kuntatekniikka 5/2009

13


SAARISTOKATU

■ Kadunrakentamisen kustannusarvio

22,3 milj. (vuonna

2003), tähän mennessä hanke

maksanut 21,5 milj. .

■ Saaristojakson kustannukset

olivat noin 13,4 milj. , kadun

kaupunginpään rakentaminen

noin 2,3 milj. , mannerosuus

kadun osalta noin 2,6 milj. ja

Keilankannan sillan ja kanavan

rakentaminen noin 3,2 milj. .

■ Urakkamuotoja kokeiltiin

monia:

– alkupää tehtiin 2008 kv-urakkana

(2 siltaa + suunnitelmat)

– saaristojakso 2006–08 kvurakkana

(4 siltaa+ suunnitelmat),

jossa yksikköhintaisia

osuuksia (louhinta + siltojen

paalutus)

– osa mannerosuudesta (n. 900

metriä) yksikköhintaisena urakkana

2008

– osa mannerosuudesta (n. 1 km)

omajohtoisena työnä 2007–08

– Keilankannan silta ja kanava

kv-urakkana 2006–07

■ Yleissuunnitelman ja YVA:n

laati SITO Oy. Katu- ja rakennussuunnitelman

saaristojaksolle

laati Tieliikelaitos (Destia Oy,

sillat Siltanylund Oy), mannerosuudelle

Kuopion kaupunki.

Urakan aikana sillan rakennussuunnitelmia

laati Siltanylund

Oy, Suunnittelukide Oy ja WSP

Finland Oy.

■ Urakoitsijana oli Tieliikelaitos /

Destia Oy saaristojaksolla ja yhdellä

mannerosuudella, Suomen

Maastorakentajat Oy kaupungin

puoleisella osuudella.

■ Saaristokadun kokonaispituus

on 4,3 km, kevyen liikenteen

väylää saman verran, Kärängässä

jalkakäytävää n. 1 km.

■ Vesistösillat: Ellen Thesleffin

silta, 6-aukkoinen, 280 m; Fridolf

Weurlanderin silta, 1-aukkoinen,

30 m; Anton Lindforsin

silta, 1-aukkoinen, 22 m;

Unto Koistisen silta, 3-aukkoinen,

160 m; Keilankannan silta,

3-aukkoinen, 125 metriä.

Muut sillat: Kumpusaaren risteyssilta,

2-aukkoinen, 69 m.

Kaikki betonisillat ovat jännitettyjä

jatkuvapalkkisiltoja, saaristojakson

sillat perustettu teräsputkipaaluille

kalliolle.

■ www.saaristokaupunki.fi

alikulkukorkeudeksi rajattiin viisi

metriä ja Kärängän paikallisväylän

luona kuusi metriä.

Korkeiden veneiden pääsemiseksi

Rauhalahteen tulikin Lehtoniemen

ja Rautaniemen välille

puhkaista uusi väylä avaamalla

noin 160 metriä pitkä kannas.

Keilankantaan palautettiinkin rakentamisen

yhteydessä aikoinaan

umpeen luotu vesiväylä rakentamalla

kannakseen kanava ja sen

ylle 16 metriä korkea silta.

Lähtökohtana

maisemakatu

Kadunsuunnittelussa lähtökohtana

oli maisemakadun luominen.

Tällöin kadulla liikkujalle avautuu

upeita vesistönäkymiä. Katu

on pääosaltaan kaksikaistainen.

Kevyen liikenteen väylä on kadun

länsipuolella. Väylä levenee

neljästä metristä viiteen siltojen

kohdalla.

Kadun mitoitusnopeutena

saaristojaksolla käytettiin 40 kilometriä

tunnissa. Tehtyjen nopeusmittauksien

perusteella nopeudet

ovat toistaiseksi pysyneet

maltillisina. Ihmiset ovat liikkuessaan

pystyneet nauttimaan kadulta

avautuvista maisemista.

Katuympäristön rakentamisessa

on huomioitu luonnollisuus

ja helppohoitoisuus. Kolmen

maisemaportin lisäksi ympäristössä

on käytetty erilaisia

kiveyksiä ja helppohoitoisia istutuksia.

Kuopiolle ominaiseen

tapaan kadun varrelle on istutettu

lehmuksia.

Valaistuksessa on käytetty

muualla pääkaduilla käytettyjä

valaisimia. Valaisimien värityksellä

on Saaristokadulle luotu

Kallaveden omaa tunnelmaa. Kadulla

olevat meluaidat on rakennettu

louheesta ja puusta. Puuosat

on käsitelty tervapitoisella

aineella, jotta tuoksukin täydentää

saaristolaistunnelman.

Kadun rakentaminen

alkoi 2006

Yleissuunnittelun ja YVA-menettelyn

aikana jo aloitettua yksityiskohtaista

suunnittelua oli jatkettu

yleissuunnitelman kolmen sillan

vaihtoehdon pohjalta. Tammikuussa

2005 olivat asemakaava,

katusuunnitelma ja vesilain mukainen

lupahakemus yhtä aikaa

nähtävinä. Asemakaava vahvistettiin

keskeiselle saaristojaksolle

ilman valituksia keväällä 2005,

jonka jälkeen myös katusuunnitelma

voitiin hyväksyä.

Vesilupa kadun rakentamiseksi

saatiin kesäkuussa 2005. Pohjois-Savon

ympäristökeskus valitti

kuitenkin luvasta. Valituksen

syynä olivat epäilyt veden riittävästä

vaihtumisesta kadun länsipuolelle

jäävässä osassa. Koska

valituksia tuli vain yksi, käynnisti

tekninen virasto neuvottelut

ympäristökeskuksen kanssa ongelman

ratkaisemiseksi.

Lopulta sovittiin siitä, että veden

vaihtumisen turvaamiseksi

avataan penkereeseen yksi siltaaukko.

Jotta ratkaisu ei nostaisi

rakentamiskustannuksia, niin

lisäksi sovittiin, että toista siltaaukkoa

voidaan saman verran

pienentää.

Sopimisen jälkeen ympäristökeskus

veti pois valituksensa Vaasan

hallinto-oikeudesta. Kaupunki

jätti samanaikaisesti muutoshakemuksen

vesilain mukaisesta

luvasta Itä-Suomen ympäristölupavirastoon.

Näin päädyttiin lopulta

neljään vesistösiltaan kadun

keskeisellä saaristojaksolla.

Saaristojakson urakkatarjousmenettely

aloitettiin loppuvuodesta

2005. Sitä seurasi urakkakilpailu

Keilankannan kanavan

ja sillan rakentamisesta.

Rakennustyöt alkoivat sekä

saaristojaksolla että Keilankannassa

keväällä 2006. Keilankannan

kanava saatiin ruopattua lauhasta

talvesta huolimatta seuraavana

talvena, jolloin myös kannan

ylittävä silta otettiin käyttöön.

Saaristokadun loppuosuuden

rakentaminen aloitettiin 2008.

Tällöin neljän kilometrin matkalla

oli yhtä aikaa neljä työmaata

käynnissä. Kärängän kohdalla

olevan kadun rakensi kaupungin

oma rakennusryhmä. Muusta rakentamisesta

pitivät huolen urakoitsijat.

Saaristojakson kaikki kalliorakenteet,

kuten penkereet, rakennettiin

Kumpusaaresta saa-

Saaristokatu on 2009 kuntatekniikan saavutus

Paavo Taipale

SKTY:n pj. Jorma Vaskelainen luovutti kuntatekniikan saavutuksen

tunnukset, noppakiven ja kunniakirjan kuopiolaisille

28.5., vas. kaavoituspäällikkö Leo Kosonen, kaupungininsinööri

Seppo Kesti, katupäällikkö Ismo Heikkinen ja tekninen

johtaja Tapio Räsänen.

■ Kuopion Saaristokatu on saanut koko

suunnittelun ja rakentamisen ajan

valtakunnallista julkisuutta. Kadusta on

annettu ylistäviä sanoja eri medioissa.

Suomen kuntatekniikan yhdistys palkitsi

Kuopion Saaristokadun vuoden 2009

kuntatekniikan saavutuksena Kuntatekniikan

päivillä toukokuun lopulla

Tampereella.

Palkintoraadin mukaan hanke on oiva

esimerkki siitä, miten luovalla ratkaisulla

vähennetään kaupunkilaisten

matka-aikaa ja ajoneuvoliikenteen

päästöjä. Perusteena valinnalle oli laadukas

suunnittelu ja toteutus sekä välitön

hyöty kaupunkilaisille, mikä on

opiksi muille vastaaville hankkeille.

Hannu Miettinen

14 Kuntatekniikka 5/2009


LIIKENNE

Valaisimien värityksellä on Saaristokadulle luotu Kallaveden omaa tunnelmaa.

Kadulla olevat meluaidat on rakennettu

louheesta ja puusta.

Kärängän sillan muotin tekoa talvella 2008.

Kärängän sillan valu kesällä 2008.

dusta louheesta, jonka kokonaismäärä

oli noin neljännesmiljoona

kuutiota. Louhe

tuli kaupungin omistamalta

tontilta, jota käytetään vuoden

2010 asuntomessujen

pysäköintialueena.

Aikataulu ja työtapa

suurimmat haasteet

Vesiluvassa pengerrysten rakentaminen

määrättiin tehtäväksi

pääasiassa kesäkauden

ulkopuolella. Rakentamisen

aikaisessa seurannassa

todettiin kuitenkin, että

samentumisen vaikutukset

olivat niin vähäiset ja paikalliset,

että töitä voitiin tehdä

myös kesäkaudella. Samentumisen

suurimmat vaikutukset

esiintyivät aina jäidenlähtöjen

yhteydessä. Pengerrysten

pohjaan asti ulottuminen

varmistettiin poistamalla

pehmeää ainesta penkereen

teon alta.

Saaristojakson osalta suurimman

haasteen asettivat aikataulu

ja työtapa. Katua pystyi

rakentamaan käytännössä

vain yhdeltä suunnalta, josta

katupenkereen kiviaines tuli.

Ensimmäisen ja pisimmän

Ellen Thesleffin sillan osalla

urakoitsija teki riittävän leveän

apusillan, jotta siltaa voitiin

rakentaa yhtä aikaa louheen

kuljettamisen kanssa.

Kaksi seuraavaa siltaa olivat

lyhyempiä ja työn aikana ne

ajettiin täyteen louhetta.

Kaikki saaristojakson vesistösillat

rakennettiin teräsputkipaaluille

kallion varaan.

Syvimmät paalutukset ulottuivat

26 metrin syvyyteen.

Osa viimeistelytöistä tehtiin

kesän 2007 aikana, mutta

suurin osa kesällä 2008.

Mannerosuudella viimeistelytöitä

tehdään vielä tämän

vuoden aikana.

Saaristokatu saatiin käyttökuntoon

syksyllä 2008 ja

vihittiin juhlallisesti käyttöön

lokakuussa 2008.

Kuopion uusin

turistinähtävyys

Saaristokadusta on tullut

upeiden maisemiensa vuoksi

Kuopion uusin turistinähtävyys.

Kadun varren virkistyskäyttö

on laajentunut, ja runsas

käyttäjämäärä on houkutellut

kadun varrelle palveluja.

Saaristokadusta saatu palaute

on ollut lähes pelkästään

positiivista. Katua käyttää

noin 4 000 ajoneuvoa ja

toista tuhatta kävelijää ja pyöräilijää

päivittäin.

Kuopio on tiiviisti rakennettu

kaupunki, ja täydennysrakentamisen

mahdollisuudet

ovat ympäröivän Kallaveden

vesistön takia rajalliset.

Saaristokaupungin ja sen

keskustaan yhdistävän Saaristokadun

rakentamisella

on ratkaistu useita tähän liittyviä

ongelmia.

Liikenteen päästöt

vähenivät

Saaristokaupungin muuntuminen

nykyaikaiseksi asuntoalueeksi

on luonteva jatko

alueen historiassa, mutta

myös välttämätön osa kasvavan

Kuopion tulevaisuutta.

Saaristokaupungin asuntotarjonta

on monipuolista ja

kohtuuhintaista. Ratkaisulla

myös tiivistettiin yhdyskuntarakennetta

sekä vähennettiin

liikenteen päästöjä tarjoamalla

sujuva joukkoliikenteen

ja kevyen liikenteen

yhteys Saaristokaupungin ja

keskustan välillä.

Ilman Saaristokatua ei

Saaristokaupunki toteutuisi

monipuolisena asuntoalueena

vaan jäisi lähinnä pientaloalueeksi.

Onnistunut suunnittelu

ja toteutus, myönteinen

palaute sekä tyytyväiset

käyttäjät kertovat jälleen

yhden esimerkin savolaisesta

oivalluksesta ja uskalluksesta.


Kuntatekniikka 5/2009

15


Luonnonkiveä, sulanapitojärjestelmä

KESKUSKATU muu

Mosaiikkikuvion malliladonta

Havainnekuva katuympäristön suunnitelmasta/Arkkitehtityöhuone

Artto Palo

Rossi Tikka Oy

16 Kuntatekniikka 5/2009


– Helsingin ydinkeskustassa ei tingitä laadusta

LIIKENNE

ttuu kävelykaduksi 2013

Helsingin ydinkeskustaan

rakennetaan

”oikeaa kävelykatua”.

Urakka on harvinaisen

pitkä, Keskuskatu valmistunee

vasta 2013.

Liki 7 miljoonaa euroa

maksava remontti

kilpailutettiin hankintaklinikan

avulla.

● Reijo Järvinen

projektinjohtaja

HKR katu- ja puisto-osasto

Keskuskatu, entinen Hakasalmenkatu

välillä Kaivokatu–Aleksanterinkatu

sisältyi jo

1836 C.W.Gyldenin suunnitelmiin

Kluuvinlahden ympäristön

kaavoittamiseksi. Nykyisessä

muodossaan Keskuskatu syntyi

osana mm. Julius Tallbergin

ja Eliel Saarisen suurkaupunkivisioita

1910- ja 20-luvuilla.

Maaliskuussa 1917 kaupunginvaltuusto

hyväksyi Hakasalmenkadun

avaamisen kortteleiden

läpi Aleksanterinkadulta

Pohjoisesplanadille, ja työt aloitettiin.

Hakasalmenkatu avattiin

kokonaisuudessaan liikenteelle

2.11.1921. Nykyisen nimensä

Keskuskatu katu sai 1928, muutos

liittyi Stockmannin tavaratalon

rakentamiseen.

1989 julkistettiin Kävelykeskustan

periaatesuunnitelma,

jossa Keskuskatu määriteltiin

kävelykaduksi. Kaupunginhallitus

päätti 1999, että Keskuskatu

muutetaan kävelykaduksi ja

keskustan huoltoliikenne järjestetään

maanalaisesti jatkamalla

keskustan huoltotunnelia länteen.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto

käynnisti 2005 Keskuskadun

kävelykadun suunnittelun,

ja kadun rakentaminen käynnistettiin

heinäkuussa 2009.

Tavoitteena

”oikea kävelykatu”

Keskuskatu on toiminnallisesti

yksi Helsingin ydinkeskustan

merkittävimmistä katutiloista.

Kävelykaduksi muutettuna Keskuskatu

muodostaa kävelykeskustan

rungon, joka yhdistää muita

keskeisiä jalankulkualueita. Tavoitteena

on ”oikea kävelykatu”,

jolta huoltoajo poistetaan kokonaan

huoltotunnelijärjestelyillä.

Kadulla nyt olevista pysäköinti-/huoltotunneleiden

kolmesta

rampista jää toistaiseksi paikoilleen

Kaivokadun puoleisen

pään huoltoramppi, joka muutetaan

kaksisuuntaiseksi ja puretaan

myöhemmin. Keskuskadun

muuttamiseen kävelykaduksi liittyvät

myös Pohjoisesplanadin jalkakäytävän

ja Mannerheimintien

risteysalueen muutokset.

Kävelykatu liittyy kiinteästi

kadun liikekiinteistöjen, mm.

Stockmannin ja Makkaratalon

saneerauksiin.

Luonnonkiveys ja

sulanapitojärjestelmä

Keskuskadun keskeisestä sijainnista

ja merkittävyydestä johtuen

suunnittelulle asetettiin korkeat

kaupunkikuvalliset, tekniset

ja esteettiset tavoitteet. Katuympäristösuunnitelma

määrittelee

kadun kaupunkikuvalliset

suunnitteluperiaatteet sekä

kadun visuaaliseen ilmeeseen ja

laatuun vaikuttavat päällystys-,

kalustus-, valaistus- ja muut periaatteet.

Lähtökohta oli, että katu

päällystetään luonnonkivellä

ja kadulle rakennetaan sulanapitojärjestelmä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

valitsi 1.6.2006 ehdotetuista

vaihtoehdoista ns. avonaisen

”mosaiikkikuvioisen” vaihtoehdon

jatkosuunnittelun pohjaksi.

Mosaiikkikiveys (ns. penrosekuvio)

kootaan kolmesta erimuotoisesta

kivestä, jotka ovat vinoneliön

ja kolmion muotoisia. Värit

tuovat lisää vaihtoehtoja. Kiveyksen

ja laattojen testaamiseksi

tehtiin koeladonta syksyllä 2006.

Sen perusteella suunnitelma todettiin

toteuttamiskelpoiseksi, tosin

suuritöiseksi.

Yleisten töiden lautakunta hyväksyi

Keskuskadun katusuunnitelman

24.5.2007. Hyväksymistä

edelsi pitkä ja monivaiheinen lausunto-

ja muistutuskierros. Keskustelua

aiheutti erityisesti kadun

päällysteratkaisu ja valaistus sekä

Kaivokadun päähän suunnitellut

puuistutukset. Rakennussuunnitelmat

valmistuivat urakkakyselyä

varten joulukuussa 2008.

Hankintaklinikka

urakoitsijan valinnasta

Urakoitsijan valinnassa käytettiin

Rakli ry:n hankintaklinikka-palvelua.

Menetelmää on käytetty

menestyksekkäästi isoissa ja

monimutkaisissa hankinnoissa

muutaman vuoden ajan. Menetelmä

on hankintalain mukainen

kilpailullinen neuvottelumenettely,

jossa neuvotteluvaihe hoidetaan

hankintaklinikalla.

Hankintaklinikalla Rakli ry

järjestää intressivapaat puitteet,

kehittää ja ohjaa työskentelyprosessin

sekä dokumentoi ja julkistaa

tulokset. Neuvotteluissa toimitaan

hankintalain hengessä siten,

ettei kukaan osallistujista saa

ansiotonta etua tarjousvaiheessa.

Klinikan rahoituksesta vastaa

pääosin tilaaja.

Hankintailmoitus Keskuskadun

kilpailullisen neuvottelumenettelyn

käynnistämisestä julkaistiin

EU-ilmoituksena10.6.2008.

Kuntatekniikka 5/2009

17


KESKUSKATU-PROJEKTI

Määrätietoja

■ Mosaiikkikiveys 4 300 m 2

■ Graniittilaatoitus 3 500 m 2

■ Nupukiveys 1 500 m 2

■ Betonikiveys 400 m 2

■ Viemäri 200 m

■ Vesijohto 180 m

■ Sulanapitojärjestelmä 7 100 m 2

■ Lämmönjakokeskukset 2 kpl

Projektin osapuolet

■ Projektin johto ja suunnittelun

teettäminen: HKR katu- ja puisto-osasto/Reijo

Järvinen

■ Rakennuttaminen: HKR-Rakennuttaja/Kari

Nauska

■ Suunnittelu:

– Pääsuunnittelija Sito Oy/

Paavo Åvist

– Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtityöhuone

APRT/Yrjö Rossi

– Rakennussuunnittelu: Formacad

Oy/Ari-Pekka Roitto

– Sulanapito: LVI Insinööritoimisto

Lindroos Oy/Jukka Hänninen

■ Rakentaminen: Lemminkäinen

Betonituote Oy/Jaana Pörrö,

vast. työnjohtaja

Reuna-alueet tehdään perinteisellä ladontakuviolla

käyttäen vanhoja nupukiviä ja uusia graniittilaattoja.

Kuten niin usein ennenkin,

ilmoittautumisissa oli nähtävissä

urakoitsijoiden välinpitämättömyys

ja/tai huolimattomuus.

Hankintailmoituksia ei lueta

kunnolla tai niissä kerrotuista

vaatimuksista ei välitetä. Vain

viisi urakoitsijaa yhdeksästä ilmoittautuneesta

vastasi siihen,

mitä kysyttiin ja antoi vaaditut

selvitykset kelpoisuudestaan.

Hankintaklinikka käynnistyi

syyskuussa. Hankintaklinikassa

keskusteltiin mm. tilaajan tavoitteista

ja esiteltiin suunnitelmat

urakoitsijoille. Neuvotteluissa

keskusteltiin myös kivihankinnoista

ja urakkaehdoista sekä sovittiin

mm. indeksiehdon poisjättämisestä,

vaikka urakka-aika on

neljä vuotta.

Klinikassa pidettiin viisi neuvottelutilaisuutta,

joista viimeisin

pidettiin tarjousaikana. Siinä käsiteltiin

urakoitsijoiden tarjousaikana

esittämät kysymykset.

Mosaiikkikuvion laatan mitat tarkistettiin jo

Kiinassa sapluunan avulla.

Tiukka hintakilpailu

Urakkatarjoukset saatiin 3.3.2009

ja niistä valittiin halvimman tarjouksen

tehnyt Lemminkäinen

Betonituote Oy. Halvin urakkatarjous

oli 6,8 milj. € (alv=0).

Voittajan ja kolmanneksi tulleen

tarjouksen ero oli vain 1,6 %. Tilaaja

oli arvioinut urakkahinnaksi

6,9 milj. €.

Tiukka hintakilpailu on pitkälti

hankintaklinikan ansiota.

Kaikki urakoitsijat tiesivät, mitä

> 24/7 lupa rakentaa

> Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7.

18 Kuntatekniikka 5/2009


LIIKENNE

Sulanapitojärjestelmän runkoputki sijaitsee sisätiloissa, mistä se

tuodaan kannen läpi jakokaivoon ja liitetään jakotukkeihin.

Uutta laatoitusta asennetaan Stockmannia vastapäätä elokuun

puolivälissä.

Hulevesikaivot ja -putket sijoitettiin

kansirakenteeseen.

oli odotettavissa, eikä urakkahintaan

tarvinnut liittää turhia riskivarauksia.

Sulanapitojärjestelmän rakentamiskustannukset

ovat 134 €/m 2

(alv=0). Ylläpitokustannukset

jaetaan kaupungin ja kiinteistöjen

kesken siten, että kaupungin

osuus on 34,33 % ja kiinteistöjen

65,67 %. Kustannusjako perustuu

kiinteistöjen osuuteen kadun talvikunnossapitovastuusta.

Päällystekivet Kiinasta

Rakentamisvaiheen suurimmaksi

haasteeksi arveltiin etukäteen

päällystekivien hankintaa ja asennusta.

Urakoitsijan tarjoamat kivet

tulevat pääosin Kiinasta.

Päällystelaattojen laatu käytiin

hyväksymässä Kiinassa toukokuussa.

Kivien toimittajat olivat

tehneet mallikivet sekä malliladonnan.

Mittatarkkuus tarkastettiin

urakoitsijan alumiinista

tekemien sapluunoiden avulla.

Kaikki esitellyt mallikivet eivät

täyttäneet vaatimuksia, mutta

puutteiden korjaamisesta sovittiin

toimittajan kansssa.

Laattojen pinta on käsitelty ns.

karkealla ristipäähakkauksella,

ja laatat hakataan Kiinassa kaik-

ki käsityönä. Laattojen yläreunojen

käsittelyssä käytetään ”kevyttä

ylihakkausta”.

Keskuskatu välillä Aleksanterinkatu

– Pohjoisesplanadi rakennetaan

maanalaisten tilojen kannelle.

Tästä seuraa mm., etteivät

ainakaan pohjat painu. Toisaalta

tästä aiheutuu kuivatus- ja korkotaso-ongelmia:

päällystekiville

jää vain vähän tilaa, ja osa laatoista

joudutaan madaltamaan. Hulevesikaivot

on suunniteltu erikseen

tähän kohteeseen ja rakennettu

osittain kannen sisään.

Sulanapitojärjestelmän runkoputki

asennetaan tällä osuudella

kiinteistön sisätiloihin.

Ensimmäisessä vaiheessa

asennettiin pintaputket koko kadun

leveydeltä heinäkuussa. Pintaputkisto

on asennettu kuitubetonikerrokseen,

jonka päälle tulee

maakostea asennusbetoni.

Katutöiden aikana liikennejärjestelyt

ja varastoalueiden puute

ovat aina ongelma, kun töitä tehdään

jo rakennetussa ympäristössä

ja varsinkin kaupungin keskustassa

samaan aikaan kiinteistöjen

saneeraustöiden kanssa. Kaikkiin

liikkeisiin täytyy päästä koko

ajan. Päällysteen ladontakuvio ja

sulanapitojärjestelmän asennustyöt

vaativat käyttöönsä tietynsuuruisen

työmaa-alueen.







Valmista vasta 2013

Seuraavassa vaiheessa asennetaan

päällystekiveys maakostean

betonin varaan. Täysin toisenlainen

haaste on Pohjoisesplanadin

ja Mannerheimintien risteyksen

ajoradan päällystäminen nupukiveyksellä.

Tiedottamisen merkitystä

ei voi korostaa liikaa.

Urakan ajoitus on riippuvainen

viereisten kiinteistöjen saneeraustöiden

etenemisestä. Laman myötä

osa kiinteistöistä on venyttänyt

omia urakka-aikojaan, esimerkiksi

City-Centerin (Makkaratalo)

valmistuminen on siirtynyt ainakin

vuodella.

Kadun urakka-aika on harvinaisen

pitkä, katu valmistuu näillä

näkymin vasta 2013. Erikoislaatuisen

kiveyksen vuoksi koko katu

haluttiin kuitenkin samaan urakkaan.

Näin varmistetaan päällystekivien

tasalaatuisuus koko katualueella.

Mosaiikkikiveyksen vaativa

ladontakuvio on haastava työ

ja kysyy tekijöiltään ammattitaidon

lisäksi erityistä tarkkuutta ja

huolellisuutta. Kiveystyöt aloitettiin

elokuun alussa.

Väli Aleksanterinkatu–Pohjoisesplanadi

valmistuu 2010, noin

1/3 osuudesta otetaan käyttöön

jo ennen joulua 2009. Väli Aleksanterinkatu–Kaivokatu

rakennetaan

vasta 2012–13.

Kuntatekniikka 5/2009

19


LIIKENNE

Perustamisbuumi osui 2000-luvulle

KÄVELYKATU kuuluu moderniin

suomalaiseen kaupunkikeskustaan

Suomessa kaupallinen

kävelykatu löytyy

33 kaupungista. Kävelykatuja

on perustettu

eniten 2000-luvulla.

Ensimmäisen kävelykatunsa

saivat 2001 mm.

Turku ja Lahti.

● Martti Wilhelms,FM

wilhelmsmartti@gmail.com

Kaupalliset kävelykadut inventoitiin

alkuvuodesta 2009 Elävä

Kaupunkikeskusta ry:n toimeksiannosta.

Kävelykaduilla ei

ole tiukkaa määritelmää. Tässä

yhteydessä kävelykadulla tarkoitetaan

autoliikenteeltä rauhoitettuja,

keskustapalveluita omaavia

katuja ilman pitkiä siirtymätaipaleita.

Nämä ovat yleensä keskustan

ns. ”ykköskatuja”.

Suomessa on 33 kaupunkia,

joissa on kaupallinen kävelykatu.

Yli 40 000 asukkaan kaupungeista

lähes kaikista, kolmea lukuun

ottamatta, löytyy kävelykatu.

Myös tätä pienemmistä kaupungeista

niitä löytyy. Kävelykadut

ovat Suomessa kuitenkin

melko nuoria ja vaatimattomia,

verrattuna muihin Pohjoismaihin,

saati Keski-Eurooppaan.

Kerava pituusindeksin

kärkikastia

Suurin kävelykatukaupunki on

odotetusti Helsinki, jossa on yhdeksän

keskustan kaupalliseksi

kävelykaduksi laskettavaa katua

yhteispituudeltaan 1 840 metriä.

Asukasluvultaan pienin kävelykatukaupunki

on Kauniainen,

jonka noin 300 metristä kävelykatua

rakennetaan paraikaa uudestaan.

Kokoluokassa 28 000–40 000

asukasta kuudessa 13:sta kaupungista

on kävelykatu. Tätä pienemmissä

kaupungeissa kävelykatuja

on satunnaisemmin. Maalaiskunnissa

ei kävelykatuja ole. Ensimmäinen

on rakenteilla kaupungistuvan

Kirkkonummen keskustaan.

Uusia kävelykatuja on aktiivisen

suunnittelutyön alla ainakin

viidessä kaupungissa.

Kävelykatujen pituus on odotetusti

suhteessa kaupungin kokoon,

mutta poikkeuksiakin esiintyy.

Muutamat kokoluokaltaan pienet

kaupungit, kuten Kerava (33 000

as.), Raahe (22 400 as.) ja Kauniainen

(8 500 as), yltävät moninkertaisiin

indeksilukuihin. Erityisesti

pienempien kaupunkikeskusten

kohdalla kävelykadun kaupallinen

”intensiteetti” ei välttämättä

ole yhtä vahva kuin isommissa

kaupungeissa.

Seutukuntakohtaisessa kävelykatujen

pituusvertailussa kaupunkien

väliset jyrkimmät erot

hieman tasoittuvat. Seutukuntakohtaisessa

tarkastelussa ”kävelykatuniukkuus”

näyttäisi kärjistyvän

Turussa ja Porvoossa (vanhan

Porvoon kauppakujat eivät ole kävelykatuja).

Kuudentoista suurimman

kaupungin seutukuntakohtaisessa

tarkastelussa eniten kävelykatumetrejä

suhteessa asukasmäärään

löytyy maakuntakaupungeista

Kouvolasta, Vaasasta

ja Joensuusta.

Kävelykatumme nuoria

Suomalaisten kävelykatujen keskiarvoikä

on noin 15 vuotta (perustamisvuosien

ka.1994) ja perustamisvuoden

mediaani 1999.

Ensimmäinen suomalainen kä-

Jyväskylän kaupunki / Juhana Konttinen

Jyväskylän

kävelykatu

on rakennettu

1990-luvun

puolivälissä.

Viihtyisyyttä

lisäävät

erityisesti

lämmitetty

katualue, istutukset

ja

omaleimaiset

valaisimet.

Oman lisänsä

kävelykadun

iltavalaistukseen

antaa

Valo on Jyväskylässä

-tapahtuma,

joka järjestetään

seuraavan

kerran

2010.

20 Kuntatekniikka 5/2009


Kävelykatujen pituusindeksi suurimmissa kaupungeissa

pituus suhteessa kaupungin asukaslukuun

pituus suhteessa seutukunnan asukaslukuun

7,00

6,00

5,00

4,00

3,00

2,00

1,00

0,00

Helsinki

Espoo

Tampere

Vantaa

Turku

Oulu

Jyväskylä

Lahti

Kuopio

Kouvola

Pori

Joensuu

Lappeenranta

Hämeenlinna

Rovaniemi

Vaasa

URHOtiivistekannet

Seutukuntakohtainen indeksiluku on laskettu vain seutukunnan suurimman kaupungin vertailuluvuksi.

Espoon ja Vantaan osalta ei ole seutukuntakohtaista vertailulukua. Pääkaupunkiseudulla kaupunkien kävelykatujen

yhteen laskeminen korottaisi koko pääkaupunkiseudun yhteistä indeksilukua 4,2:een.

velykatu perustettiin 1966 Tammisaareen.

Varsinaiset kävelykatujen

perustamisen ruuhkavuodet

osuvat kuitenkin 2000-luvulle,

jolloin on perustettu 11 uutta

”kävelykatukaupunkia”. Vasta

tuolloin ensimmäisen kävelykatunsa

ovat saaneet niinkin isot

kaupungit kuin Turku ja Lahti

(molemmat 2001).

Kävelykaduista on pyritty tekemään

ympäristöltään ja pinnoiltaan

korkeatasoisia, niinpä

kävelykatujen pintamateriaaleina

on yleensä betoni- ja luonnonkiveä.

Muutamat kävelykadut

on varustettu lämmityksellä

talviajan sulanapidon vuoksi.

Hieman yllättäen kävelykadut

liittyvät suoraan torialueeseen

vain hieman yli puolessa

kaupungeista (18/33). Joihinkin

kävelykatuihin tosin liittyy aukio

tai oleskelutori, joka ei kuitenkaan

toimi vakituisesti kauppatorina.

Yrittäjät ja keskustayhdistykset

hallinnoivat

Kävelykatujen hallinnointi on

yhdeksässä kaupungissa (9/33)

luovutettu kaupungissa toimivalle

yrittäjä- tai keskustayhdistykselle;

hallinnoija vastaa mm. kadulle

myönnettävistä luvista (torimyynti

ja yleisötapahtumat) ja

palveluiden markkinoinnista.

Keskustan toimijoiden yhteinen

yhdistys on 25 kaupungissa.

Yhdistykset ovat pääasiassa

keskustan kauppiaiden ja palveluyrittäjien

tukiorganisaatioita,

joissa yleensä osapuolena on

myös kaupunki ja kiinteistönomistajia.

Kävelykatujen ja -alueiden

toteuttaminen edellyttää huolto-

ja asiakasliikenteen järjestelyä,

niiden ohjaamista yleensä

maanalaisiin huoltotunneleihin

ja parkkitaloihin. Niinpä kävelykatujen

perustaminen edellyttää

hyvää yhteispeliä kiinteistönomistajien

ja kaupungin välillä.

Kävelykatuja täydentävät

usein kauppakeskusten sisälle

ulottuvat katetut kauppakäytävät.

Hyvä kävelykeskusta tulee

olla saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla.

Pysäköinnissä

tulisi pyrkiä ns. yhden pysäköinnin

malliin; asiakas jättää autonsa

parkkiin ja asioi keskusta-alueella

jalan.

Elävää kaupunkikulttuuria

Kävelykadut ilmentävät elävää

kaupunkikulttuuria ja ovat osoitus

keskustan vireydestä ja kaupallisesta

vetovoimasta. Kävelykatu

näyttääkin olevan isoissa kaupungeissa

lähes itsestäänselvyys.

Kävelykadut ovat osa modernia

kaupunkikeskustaa, mutta

myös muilla ratkaisuilla ja rakenteilla

voidaan luoda miellyttävää

ja turvallista infrastruktuuria.

Erityisesti vanhaan (ja

usein kaupalliselta intensiteetiltään

heikompaan) kaupunkirakenteeseen

näyttää sopivan myös

erityyppiset hidaskaturatkaisut,

joissa autoliikenteen nopeutta hidastamalla

osoitetaan tilaa kevyelle

liikenteelle.

Suomalaiset kävelykadut -selvitys 2009,

tekijä FM Martti Wilhelms, Jyväskylä,

teettäjä Elävä Kaupunkikeskusta ry, rahoitus

ympäristöministeriö.

URHO-tiivisteinnovaation myötä

voidaan vanhoihin ratkaisuihin verrattuna

puhua jopa ikitiivisteestä. URHO

todella kestää - tätä on odotettu!

Tilaa omat testikappaleesi heti ja

totea URHO-kansien ylivertaisuus.

URHO-tiivisteratkaisu voidaan yhdistää

sekä umpi- että ritiläkansiin. Mitä

pahempi paikka sitä URHOmpi kansi!

HUIPPU-UUTUUS

Ulefos NV Niemisen valimolta.






Ulefos NV Oy – Niemisen Valimo,

myynti@ulefosnv.com

Puh. 010 403 4600

Kuntatekniikka 5/2009

21


Vanhan teollisuusalueen junaraiteet kunnostettiin

HIGH LINE PARK on Manhatt

New Yorkin uusin nähtävyys on vihreä keidas

Manhattanilla, 18 metriä liikenteen yläpuolella.

Osa vanhan lihapakkaamon junaraiteista on

kunnostettu vehmaaksi puistoksi, jonka

vehreydessä viihtyvät niin linnut, perhoset

kuin kaupunkilaisetkin. High Line Parkin ensimmäinen

osa avattiin kesäkuussa, toinen osa

valmistunee 2010. Kustannukset ovat reilut

152 miljoonaa dollaria.

Iwan Baan

TEKSTI: Gunilla Heick

New Yorkin pormestari

Michael R. Bloomberg katkaisi

8. kesäkuuta punaisen nauhan

merkiksi siitä, että uuden High

Line Parkin ensimmäinen osa oli

valmis avattavaksi yleisölle.

– Maailman innovatiivisin

puisto, fantastinen lahja kaupungillemme,

Bloomberg ylisti.

Pormestaria ympäröivät lakimiehet,

poliitikot ja arkkitehdit

– ihmiset, jotka kaikki olivat

olleet vaikuttamassa siihen, että

visio vihreästä keitaasta vanhan

lihapakkaamon alueen keskellä

saattoi toteutua.

Nyt kaupunkilaiset ovat saaneet

puistoväylän puineen ja

pensaineen, lintuineen ja perhosineen,

kolme kerrosta autojen

pakokaasujen ja melun yläpuolella.

Junaliikenne hiipui,

purkutyöt alkoivat

High Line rakennettiin 1934.

Tarkoituksena oli siirtää tavaraliikenne

muualle West 10th Avenuen

alueelta. Junien, tavarakuljetusten,

hevosten ja jalankulkijoiden

loputon jono oli tuonut kadulle

lisänimen ”Hell´s Avenue”.

Lihapakkaamon alue oli New

Yorkin lihateollisuuden keskus,

joka oli täynnä varastoja, teurastajia

ja teollisuustyöntekijöitä.

Havainnekuva/James Corner Field Operations ja Diller Scofidio + Renfro

High Line Park vuonna 2010, kun puiston toinen osa on valmis.

22 Kuntatekniikka 5/2009


VIHERRAKENTAMINEN

puistoksi New Yorkissa

nin vihreä keidas

High Line Parkin puutarhasuunnittelu on hollantilaisen

Piet Oudolfin käsialaa.

High Line Park kesäkuussa 2009.

Kuntatekniikka 5/2009

23


VIHERRAKENTAMINEN

Parin vuosikymmenen ajan

High Linen junat hoitivat lihaja

maitotuotteiden kuljetukset

New Yorkin asukkaille. Mutta

1950-luvulla kuljetuksissa ryhdyttiin

käyttämään yhä enemmän

kuorma-autoja, ja tavarajunista

tuli vähitellen tarpeettomia.

1980 kuljetettiin viimeinen

kuorma pakastettuja kalkkunoita

Gansevoortin markkinoille.

Sen jälkeen ryhdyttiin purkamaan

High Linea, joka alun perin

oli ollut 21 km pitkä ja ulottunut

etelässä Spring St. -kadulta

Spuyten Duvaliin pohjoisessa.

Purkutöiden ensimmäinen

vaihe osui 1960-luvulle, ja 1991

revittiin jälleen yksi osa radasta.

Jäljelle jäi vain 2,33 kilometrin

pätkä rautaa ja betonia hylättyjen

teollisuusrakennusten ja purettujen

asuinkortteleiden väliin.

Asukkaat heräsivät,

FHL perustettiin

New Yorkin päättäjien tarkoituksena

oli purkaa loputkin radasta,

mutta silloin ihmiset heräsivät

huomaamaan radan merkityksen

nähtävyytenä. Vanhojen junakiskojen

väliin oli muodostunut rehevää

kasvustoa: ruohoa, kukkia,

sammalta ja pensaita. Samaan aikaan

kaupunkilaiset toivoivat lisää

viheralueita.

Free-toimittaja Joshua David

ja taidemaalari Robert Hammond

asuivat molemmat alueella.

He tapasivat eräässä kokouksessa

1999 ja huomasivat, että

heillä on samanlaisia visioita

High Linesta.

Pian sen jälkeen perustettiin

aatteellinen yhdistys Friends of

the High Line (FHL). David ja

Hammond eivät ymmärtäneet

mitään kaupunkisuunnittelusta

High Line valmistui 1934 sujuvoittamaan

Manhattanin teollisuusalueen

tavarakuljetuksia.

HIGH LINE PARK

■ High Line rakennettiin 1934,

purkutyöt aloitettiin 1960-luvulla

■ 1990-luvulla syntyi kansanliike

High Linen jäljelle jääneen

osan säilyttämiseksi ja rakentamiseksi

puistoalueeksi.

■ Puiston ensimmäinen osa

avattiin 9.6.2009, toinen osa

avattaneen 2010, kolmas osa

on vielä suunnittelupöydällä.

■ Kun kaikki osat ovat valmiit,

High Line on 2,4 kilometriä

pitkä, kolme kerrosta maanpinnan

yläpuolella sijaitseva

puisto.

■ Puiston kahden ensimmäisen

osan kustannukset ovat runsaat

152 milj. dollaria. Osan

kustannuksista maksaa New

Yorkin kaupunki, osa katetaan

liittovaltion varoin ja osa

Friends of the High Line -yhdistyksen

keräämillä 44 miljoonalla

dollarilla.

■ Puistoon pääsee kiipeämällä

portaita, jotka sijaitsevat Gansevoort

Streetin ja Washington

Streetin kulmassa. Hissiyhteys

löytyy 14th ja 16th Streetiltä.

■ Puiston lukuisat vapaaehtoiset

vastaavat kävijöiden kysymyksiin.

Heidät tunnistaa harmaista

t-paidoista, joissa on

vihreä High Line -logo ja teksti

”Ask me about the High Line”.

■ Friends of the High Line -yhdistys

järjestää opastettuja retkiä

rata-alueella.

■ www.thehighline.org

24 Kuntatekniikka 5/2009

Joel Sternfeld

Friends of the High Line

Iwan Baan

High Line oli hylättynä melkein 30 vuotta.

High Line Parkin ensimmäisen osan rakentaminen alkoi 2006...

... ja puisto valmistui kesäkuussa 2009.

Gunilla Heick

Friends of the High Line

FHL:n toiminnanjohtaja Rick

Little näyttää t-paidastaan, mikä

osuus High Line -radasta

avattiin 9.6.


tai puutarhanhoidosta, mutta he

olivat innostuneita ja saivat pian

monia muitakin mukaan hankkeeseen,

jonka tavoitteena oli radan

jäljellä olevan osan muuttaminen

puistoksi.

Lobbaaminen kävi työstä

Viranomaisten vakuuttamiseksi

vaadittiin kuitenkin melkoisesti

työtä. Hyvä argumentti oli se, että

USA:ssa oli herätty huomaamaan,

miten tärkeää vanhojen

rautatieosuuksien suojelu oli.

FHL korosti New Yorkin High

Linen erinomaista sijaintia. Korkealla

sijaitseva rata voisi olla osa

vanhan teollisuuskorttelin kehittämistä

ja houkutella sijoittajille.

Lobbaaminen oli vaativaa ja

aikaavievää. Sen lisäksi, että viranomaiset,

poliitikot ja yleisö piti

saada vakuuttuneeksi projektin

tärkeydestä, oli tehtävä yhteistyötä

kaupungin johdon kanssa, jotta

lupa-asiat olisi saatu kuntoon.

Rahoituksen hankkiminen sponsoreilta

ja lahjoittajilta oli oma

lukunsa.

High Line Parkin ensimmäiseen

osaan oli 19.6. mennessä

tutustunut lähes 100 000

ihmistä.

Nimekkäät

suunnittelijat asialla

Viranomaiset innostuivat vähitellen

ideasta. Maisema-arkkitehtitoimisto

James Corner Field Operations

sai tehtäväkseen suunnitella

uuden puiston yhteistyössä

arkkitehtitoimisto Diller Scofidio

& Renfron ja nimekkään hollantilaisen

puutarha-asiantuntijan

Piet Oudolfin kanssa.

Tiistaina 9. kesäkuuta 2009

avautui yleisölle uuden High Line

Parkin ensimmäinen osa, joka

sijaitsee kahden talon välissä

ja ulottuu Gansevoort Streetiltä

West 20th Streetille. Avajaisten

jälkeisten kymmenen päivän aikana

kävi puistossa lähes 100 000

ihmistä.

Puiston toinen osa, joka ulottuu

30th Streetille asti, on rakenteilla

ja valmistunee syksyllä

2010. Kolmas ja viimeinen, 34th

Streetille ulottuva osa on vielä

suunnitteluvaiheessa.

Linnut ja perhoset

muuttivat puistoon

Uuden puiston näkymät ihastuttivat

kävijöitä. Entisöityjen rautatiekiskojen

vieritse kulkevia polkuja

reunustaa 210 erilaista puuta,

pensasta ja kasvia.

Kulkuväylät on päällystetty

pitkulaisilla betonilaatoilla, jotka

muistuttavat kamman piikkejä.

Osa laatoista taipuu ylöspäin

penkkien muotoiseksi. Kiemurteleva

polku antaa tilaa vehmaille

istutuksille.

Kasvillisuus vaihtelee vuodenaikojen

mukaan. Linnut ja perhoset

ovat löytäneet puiston ja luoneet

siitä taianomaisen keitaan.

Tasaisin välein avautuu näkymä

Hudson-joelle.

Suurenmoinen

West Side Story

Tavoite koko alueen imagon

kohentumisesta on osoittautunut

realistiseksi. Pormestari

Michael R. Bloomberg sanoi avajaisissa,

että High Line Park on alku

koko ympäristön uudistumiselle.

Yli 30 puistoon liittyvää

uutta projektia on joko suunnitteilla

tai jo käynnissä.

Tai kuten Manhattan Boroughin

(yksi New Yorkin viidestä

hallintoalueesta) hallituksen

puheenjohtaja Scott M.

Stringer totesi: ”suurenmoinen

West Side Story!”










































Kuntatekniikka 5/2009

25


Vapriikin kuva-arkisto, kuvaaja tuntematon

Koskipuiston mannermainen rantapromenadi syntyi koskiuoman

kaventamisen yhteydessä 1930-luvulla.

Ranja Hautamäki 2008

Koskipuisto on kaupunkilaisten kesäinen olohuone ja avautuu suotuisaan

ilmansuuntaan. Istutukset ja kalusteet uusittiin kulutusta kestäviksi.

Ranja Hautamäki 2008

Kunnostuksen keskeisenä kohteena oli rantapromenadin ilmeen palauttaminen. Alkuperäisen malliset kaarivalaisimet, koskesta nostetut

kivet ja perinteiset puistosohvat luovat juhlavan tunnelman. Punaisia kannoja on istutettu kosken varteen 1930-luvulta lähtien.

26 Kuntatekniikka 5/2009


VIHERRAKENTAMINEN

Rantapromenadi tuo tuulahduksen

1930-luvulta

Tampere kunnosti

KOSKIPUISTON

historiaa kunnioittaen

Viime vuonna valmistunut

kunnostus palautti Tampereen

Koskipuiston entiseen

loistoonsa ja kaupunkilaisten

olohuoneeksi. 1,8 miljoona

euroa maksanut remontti

valittiin 2009 kuntatekniikan

kunniamaininnan arvoiseksi

Kuntatekniikan päivillä 28.5.

● Ranja Hautamäki

maisema-arkkitehti

Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut

Koskipuisto on Tampereen keskeisimpiä

viheralueita ja osa Tammerkosken

valtakunnallisesti merkittävää kansallismaisemaa.

Puiston kunnostus suunniteltiin

2005–06 ja toteutettiin kolmessa vaiheessa

2006–08. Tavoitteena oli parantaa

puiston ja lähikadun kaupunkikuvallista

ilmettä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Ratkaisuja etsittiin mm.

riittämättömään valaistukseen,

ilkivaltaan, epäsiisteyteen

ja huonokuntoisiin

kalusteisiin sekä

nurmikoihin.

Kunnostus oli luonteeltaan

paikan historiallisia

arvoja kunnioittava,

ja uudistukset sovitettiin

historialliseen

ilmeeseen. Puiston tunnelma

iäkkäine puineen

ja tuttuine kävelyreitteineen

säilytettiin. Uusitut

kalusteet, juhlava valaistus,

huolitellut nurmikot

Tampereen kaupunki, Lentokuva Vallas Oy

sekä näyttävät koristeistutukset ovat kohentaneet

alueen ilmettä ja palauttaneet

Koskipuiston aseman keskustan edustuspuistona.

Kunnostuksen yhteydessä uusittiin

myös puiston kunnallistekniikka. Samanaikaisesti

kunnostetut viereiset katualueet

muodostavat puiston kanssa kokonaisuuden,

joka on esimerkkinä yli hallintorajojen

tapahtuneesta keskustan uudistustyöstä.

Koskipuisto sijaitsee keskustan ytimessä ja on osa Tammerkosken

kansallismaisemaa.

Rantapromenadi

kunnostuksen keskiössä

Suunnitelman pohjaksi laadittiin selvitys

puiston rakentumisvaiheista ja arvokkaista

piirteistä. Koskipuisto on rakentunut

kahdessa vaiheessa, jotka otettiin kunnostuksen

lähtökohdaksi. Ylempi Koskipuisto

perustettiin 1800–1900-lukujen

vaihteessa ja on puustoltaan monilajinen

ja varjoisa maisemapuisto. Rinteeseen

rakennettu puisto muodostaa katsomon,

joka kääntyy koskimaisemaan

päin. Kunnostuksessa alueen tiheää havupuustoa

harvennettiin ja maisemapuistoon

palautettiin alkuperäinen, lehtipuuvaltainen

ilme.

Vehmaan maisemapuiston vastapainona

on 1930-luvulla rakennettu avoin

ja aurinkoinen rantapuisto, jonka tärkeänä

osana oli mannermainen rantapromenadi.

Promenadin juhlavien kalusteiden,

kaarivalaisimien ja koristeistutusten palauttaminen

oli kunnostuksen keskeisimpiä

tavoitteita.

Valaisimet, puistosohvat ja kukat

kuin silloin ennen

Komeat kaarivalaisimet muodostivat aikanaan

koskialuetta kiertävän aiheen. Ne

palautettiin alkuperäisille paikoilleen käytävän

keskelle, jossa ne jakavat tilan kävelijöitä

ja istuskelijoita varten. Juhlavat

7-metriset valaisinpylväät ovat italialaista

valmistuotantoa ja vastaavat mittasuhteiltaan

alkuperäisiä 1930-luvun pylväitä.

Valaistussuunnittelun varsinainen

haaste oli yhdistää nykyaikainen häikäisemätön

valaistusoptiikka perinteiseen

pallokupuun, jonka ongelmana

on hajavalo ja huono valotehokkuus.

Ongelma ratkaistiin

leikkaamalla palloon reikä ja

asentamalla aukkoon rihlalasi,

joka suuntaa valon tehokkaammin

alaspäin.

Rantapromenadille tuotiin

alkuperäisen mallin mukaan

kaupungin verstaassa rakennetut

valkoiset puistosohvat. Promenadia

elävöittävät myös veden

hiomat koskesta nostetut

kivet, jotka palautettiin alkuperäisille

paikoilleen silmän iloksi

ja lasten kiipeilypaikoiksi.

Kesäisin rantapromenadia

Kuntatekniikka 5/2009

27


KOSKIPUISTO

Kustannukset

■ Koskipuisto, pinta-ala 1,9 ha,

yhteensä 1 138 t€ (60 /m 2 )

■ Sähkölaitoksen aukio portaineen

176 t€

■ Koskikatu 200 t€

■ Hämeenkatu ja Rossonaukio

315 t€

Kunnostuksen työryhmä

■ Rakennuttajat:

Puisto: Tampereen kaupunki,

kaupunginpuutarhuri

Timo Koski

Katualueet: Tampereen kaupunki,

rakennuttajainsinööri

Raija Tevaniemi

Valaistus: Tampereen kaupunki,

rakennuttajainsinööri Mika

Heikkilä

■ Suunnittelijat:

Pääsuunnittelu: Tampereen

kaupunki, maisema-arkkitehti

Ranja Hautamäki

Kunnallistekninen suunnittelu

ja rakennesuunnittelu: Ramboll

Oy, Kai Lappalainen, Tiina

Kemppainen

Valaistussuunnittelu: Valoa Oy,

Roope Siiroinen, Reija Pasanen,

Arto Heiskanen

Sähkösuunnittelu: Tampereen

kaupunki, Pentti Putaja

■ Toteuttajat:

Puisto: Tampereen kaupunki,

Viheryksikkö

Katualueet: Tampereen kaupunki,

Maanrakennusyksikkö

Portaat: Tampereen Puutarha-

Center Oy

Koskipuisto on historiallinen puisto, jonka vanhin osa on rakentunut 1800–1900-lukujen vaihteessa.

Puisto oli alkujaan nykyistä kapeampi ja koskiuoma leveämpi. Vehreän puiston rantakäytäviltä saattoi

ihailla virtaavaa vettä ja vireän teollisuuskaupungin siluettia.

reunustavat näyttävät punaiset

kannaistutukset (Canna Indica).

Kannapenkit ovat koristaneet

koskenvartta vuodesta 1939.

Valaistuksella näyttävyyttä

ja turvallisuutta

Puiston valaistuksen kohentaminen

oli kunnostuksen tärkeitä tavoitteita.

Valaistuksella parannettiin

alueen turvallisuutta ja luotiin

näyttävyyttä pimeän ajan

kaupunkikuvaan. Vanhat, huonosti

valaisevat pallovalaisimet

korvattiin eleettömillä moderneilla

pylväsvalaisimilla.

Komeat maisemapuut ja Hämeensillan

siluetti valaistiin maahan

upotetuilla spoteilla. Aimo

Tukiaisen Virvatulet-veistokseen

palautettiin alkuperäinen sinertävä

valo, joka kuvaa tykistötulen

jälkeistä loimua taivaalla.

Koskimaisema on ollut jo pitkään

erikoisvalaistuksen painopiste

ja koskenvarren rakennuksia

on korostettu julkisivuvalaistuksella.

Tulevina vuosina uusitaan

myös koskiuoman ”liikkuva”

valaistus ja luodaan putoukselle

uusi ilme valaistuksen keinoin.

Ranja Hautamäki 2008

Kulutuskestävyyttä ja

sujuvampia reittejä

Puiston kuluneet nurmikot uudistettiin

ja rajattiin nupukivireunalla,

mikä loi käytäville viimeistellyn

ilmeen. Puiston kunnallistekniikka

uusittiin, huonokuntoiset

kivikourut kunnostettiin ja sadevesikaivoja

lisättiin. Tämän ansiosta

käytävien poikki kulkevat

pintavesikourut voitiin poistaa ja

esteettömyyttä parantaa.

Reittejä parannettiin ja rantakäytävän

päätteeksi rakennettiin

kiviportaat, joiden myötä pääsee

koskenvartta pitkin pohjoiseen.

Kosken varren yhtenäiset kävelyreitit

ovat olleet jo pitkään kaupunkisuunnittelun

keskeisiä tavoitteita.

Koskikatu

kävelypainotteiseksi

Koskipuiston peruskorjauksen

yhteydessä kunnostettiin myös

puistoon liittyvä Hämeenkadun

jalkakäytävä ja Koskikatu, joka

muutettiin kävelypainotteiseksi

hidaskaduksi.

Jalkakäytäviä levennettiin,

ajorata kavennettiin ja muutettiin

yksisuuntaiseksi. Jalkakäytävät

päällystettiin betonilaatoin

ja valaistus uusittiin kävelykadun

ilmeen mukaiseksi. Matalat reunakivet

tukevat kävelypainotteisuutta.

Ilta-aurinkoon ja kauniiseen

koskimaisemaan avautuva jalkakäytävä

täyttyy kesäisin terasseista.

Koskikadun ja Hämeenkadun

kulmaan luotiin uusi aukio,

johon voi istahtaa jäätelölle seuraamaan

Hämeenkadun vilkasta

katuelämää ja nauttimaan koskimaisemasta.

Koskipuisto osana

keskustan kohennusta

Koskipuiston kunnostus on osa

laajempaa ydinkeskustan kehittämistä,

jossa pyritään kohentamaan

keskustan laatutasoa ja luomaan

erityisesti kävelijöille miel-

Koskipuisto on koskimaisemaan avautuva katsomo, jonka alaosa

on aurinkoinen ja juhlava ranta-promenadi ja yläosa vehmas maisemapuisto.

Kunnostuksen tavoitteena oli vahvistaa näiden kahden

erilaisen, eri aikoina syntyneen alueen luonnetta.

Vihtori Ylisen piirtämä koulutaulu 1920-luvulta

28 Kuntatekniikka 5/2009


VIHERRAKENTAMINEN

Ranja Hautamäki 2008

Hämeenkadun ja puiston kulmaan luotu uusi aukio

ja kioski houkuttelevat pysähtymään. Puistoremontissa

kohennettiin myös jalkakäytävää.

Ranja Hautamäki 2008

Kävelypainotteisen Koskikadun jalkakäytävät ovat kesäisin täynnä terasseja. Jalkakäytäviä

levennettiin ja kivettiin ja valaistus uusittiin kävelykadun ilmeen mukaiseksi.

Matalat reunakivet tukevat kävelypainotteisuutta.

lyttävää kaupunkitilaa.

Keskustan puistojen kunnostus

on määritelty Tampereen viheralueohjelman

painopisteeksi

vuosiksi 2005–14. Ennen Koskipuistoa

peruskorjattiin kosken

varressa sijaitseva Työnpuisto ja

Verkatehtaanpuisto. Koskipuiston

jälkeen kunnostus etenee vastarannalla

sijaitsevaan Kirjastonpuistoon.

Kaupunkilaisten olohuone

Koskipuiston ja Koskikadun

kunnostus on otettu vastaan hyvin.

Kaupunkilaisille järjestettiin

mahdollisuus osallistua suunnitteluun

ja kommentoida puiston

yleissuunnitelmaa.

Työmaa toteutettiin lohkoittain

siten, että valmistuneet osaalueet

avattiin kaupunkilaisten

käyttöön. Valmista Koskipuistoa

juhlittiin kaikille avoimessa avajaistapahtumassa

torvien soidessa

ja hernesoppaa syödessä.

Kesäisin puisto täyttyy kävelijöistä

ja istuskelijoista. Tamperelaiset

löytävät edelleen vanhan

Koskipuiston piirteet ja omat

lempipaikkansa – tuttuina mutta

kohennettuina.












F

S























Kuntatekniikka 5/2009

29


Punatiilinen portti tervehtii

tulijaa Taikatilusten reunalla.

Messutalojen terasseilla oli

kokoa ja näköä.

Taikatiluksilla luikerteli Suomessa

ennennäkemätön käärmelaji.

Taikatilusten vesiaihetta oli elävöitetty

monenlaisilla veden eläimillä ja kasveilla.

30 Kuntatekniikka 5/2009

TAIDEPUISTO piristi

asuntomessuilla

TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale

Järjestyksessä 40. asuntomessut

järjestettiin heinä-elokuussa

Valkeakoskella. Messuihin tutustui

neljän viikon aikana runsaat

141 000 kävijää, mikä on hieman

enemmän kuin Vaasassa viime

vuonna.

Pientaloasumisen energiaratkaisut

olivat messujen kantavana

teemana. Esillä oli useampia passiivitaloja

ja vaihtoehtoisia lämmitysratkaisuja.

Valkeakosken messuilla vierailleista

suurta osaa miellytti erityisesti

väljä kaava, jonka myötä

tontit olivat muutamiin viime

vuosien messualueisiin verrattuna

suurehkoja.

Messutalojen keskikoko oli

nyt aiempaa pienempi, joten niiden

kustannuksetkin olivat lähempänä

tavallisen kansalaisen

maksukykyä.

Taidetilukset

virkistävä keidas

Kuntatekniikan näkökulmasta

Valkeakosken asuntomessut eivät

tarjonneet erityisiä innovaatioita,

sillä väljästi rakennettu alue mahdollisti

esimerkiksi kuivatuksen

moni paikoin avo-ojien avulla.

Viheralueilta kuitenkin löytyi

silmäniloa, sillä messuille rakennettu

Taikatilukset-taidepuisto

piristi mukavasti.

Puiston erilaiset taideteokset

olivat Valkeakosken kuvataidekoulun

ja Valkeakoski-opiston

käsityökoulun oppilastöitä. Puiston

suunnittelusta puolestaan oli

Lohikäärme lymyili osittain Taikatilusten

kävelyreitin alla.

vastannut Hämeen ammattikorkeakoulun

maisemansuunnittelun

osaston opiskelijaryhmä.

6–18-vuotiaiden lasten ja

nuorten luomukset puiston portista

lähtien tekivät Taikatiluksista

virkistävän keitaan messualueelle.

Valtaosa teoksista oli esillä

vain asuntomessujen ajan, mutta

puiston punatiilinen portti jää

paikalleen pysyvästi.

Kuopion messujen

pihasuunnittelukilpailu

ratkaistu

■ Kuopion asuntomessujen 2010

pihasuunnittelukilpailun parhaaksi

on valittu Linda Hakkaraisen

suunnitelma ”Sirotuomipihlajan

alla”. Kilpailuun osallistui kuusi

ammattilais- ja 17 opiskelijaehdotusta.

Kilpailijoilta toivottiin innovatiivisia,

ennakkoluulottomia, kohtuuhintaisia

ja helppohoitoisia piharatkaisuja.

Voittajasuunnitelma

täytti raadin mukaan kaikki nämä

kriteerit. Lisäksi se henkii positiivisuutta

ja raikasta järvitunnelmaa,

joka sopii Kuopion asuntomessujen

teemoihin.

Asuntomessut ovat Kuopion

Saaristokaupungissa 16.7.–

15.8.2010.


VIHERRAKENTAMINEN

Ekoluodossa kasveilla on lupa hiippailla

Hannu ja Elisa

Säilä väänsivät

kaupungin

kanssa kättä käsijohteesta,

joka

rakennettiin kierrätetystä

raudasta.

SUOMEN EKOLOGISIN PUISTO

syntyi luonnonkasveista ja jäteraudasta

Turun keskustassa kukkii vaatimaton

Ekoluoto, joka rakennettiin

kierrätetystä materiaalista.

Se toimii taustana ulkoilmataiteelle,

mutta on myös itsessään

nähtävyys.

TEKSTI Sari Järvinen

KUVAT Robert Seger

Äkkiä voisi ajatella, että kaikki puistot

huokuvat vihreitä arvoja. Toiset kuitenkin

edustavat niitä enemmän kuin toiset.

Turussa puutarhuri-taiteilija Hannu Säilä

päätti muokata uudesta kaupungin puistosta

Suomen ympäristöystävällisimmän. Geeniperimältään

suomalaisia, kestäviä luonnonperennoja

on toki istutettu julkisille viheralueille

ennenkin, ja mm. Viikissä on osattu imeyttää

ja hyödyntää hulevedet kastelussa.

– Mutta kierrätysmateriaalia ei ole käytetty

puiston rakentamisessa näin paljon hyväksi.

Siinä mielessä tämä on askel pidemmälle,

Säilä sanoo ja nostaa jalkansa alimmalle

portaalle.

Kyläkurjenpolvi on yksi luonnonlajeista, joita

istutettiin ekopuistoon. Etualalla on tuttu

päivänkakkara.

Siitä lähtevät raput pieneen Ekoluotoon.

Ne on pohjustettu ja reunustettu edesmenneiden

rakennustelineiden raudoilla. Multaa

ja hiekkaa on valutettu päälle sen verran, että

keskellä askelmaa kukkii – ainakin vielä tallaamatta

jäänyt – metsämansikka.

Toukokuussa avatun puiston aidan käsijohde

väännettiin raudoitusraudasta, joka löytyi

romukaupasta. Ylätasanteella, ulkoilmataideteoksen

kupeessa sijaitsee muodostelma

matalia penkkejä. Ne rakennettiin tontilta perustustyön

aikana löytyneistä kivistä. Ekologisia

ne ovat paitsi materiaaliltaan, mutta myös

sen puolesta, ettei niitä kuljetettu kuorma-autolla

paikasta toiseen.

Maamassoja pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman

pitkälti suoraan rakennusalueella.

Jos materiaalia ostettiin, se hankittiin läheltä

pitkien kuljetusten välttämiseksi.

Kierrätys on haaste

suunnittelijalle

Ennen puistonrakennustyötä Säilän oli haettava

toimenpidelupa kaupungilta. Ongelmaksi

muodostui kierrätysmateriaali.

– En pystynyt piirtämään papereihin käsijohteesta

tarkkaan, mistä materiaalista se tu-

Kuntatekniikka 5/2009

31


“Näyttävyys on katsojan

silmissä. Minusta massa

on huutamista, tämä on

kuiskaamista.”

Hannu ja Elisa Säilä antavat kaikkien kukkien kukkia – jopa ruohosipulin,

josta hyötypuutarhuri nappaa kukinnon pois paremman sadon

toivossa.

lee. Kierrätysmateriaalista ei etukäteen

tiedä, millaista löytää, Säilä

toteaa.

Myös standardit harmittivat

taitelija-puutarhuria. Ekoluodon

tasanteelle kaivettiin vanhoja

laattoja, jotka ovat peräisin Nousiaisten

Osuuskaupan pihalta.

– Mistä minä tiedän, ovatko ne

Betoniliiton suositusten mukaisia?

Kun kaupasta ostaa uutta tavaraa,

niistä on tiedot ja tutkimukset olemassa.

Vanhoista ei ole.

Säilä kaipaa ekologisen rakentamisen

suhteen enemmän joustavuutta

säädöksien suhteen, sillä

siten säästyisi kuluja. Vaikka ei

hän uskokaan löytävänsä virkamiestä,

joka antaisi luvan tehdä

mitä tahansa taiteilija haluaa.

Turun kaupungin kiinteistön

ylläpitoinsinööri Tuija Nummela

ei puolestaan kokenut lupa-asioita

hankaliksi.

– Koska tila on julkinen, meidän

tehtävämme on valvoa, että

se täyttää normaalit terveellisyyden

ja turvallisuuden kriteerit.

Käyttäjät eivät saa liukastua, kaiteiden

on oltava kunnolliset ja vesielementtien

turvallisia.

Toisaalta Ekoluodon suunnittelu

ja toteutus sujuivat hyvin.

Etuna oli, että Säilä hoiti molemmat

itse. Apunaan hänellä oli yrityksensä

Perniön Taimiston henkilökuntaa.

– Olin aikoinani Turun kaupungin

viheryksikössä töissä.

Kun ollaan maastossa, huomataan,

etteivät kaikki suunnitelmat

toimi käytännössä. Sitten aina

miettii, minkä verran voi vaivata

suunnittelijaa.

Perennat kilpasilla

Säilän puoliso, Elisa Säilä sijoitti

100 neliölle yli 150 luonnonkasvia

ja maatiaislajia, jotka ovat

kestäviä geeniperimältään. Sisua

kasveilta vaaditaankin, sillä ensihoidon

jälkeen niiden on tarkoitus

pärjätä lähes omillaan. Ekoluodon

pitäisi pitkässä juoksussa

hoitaa itse itsensä.

– Ihmisellä on tarve kontrol-

loida kaikkea, mutta täällä kasvit

saavat vaeltaa vapaasti. Toisena

vuonna jokin laji menestyy paremmin

kuin toisena, Elisa Säilä

sanoo.

Myös rikkaruohoilla on tapana

vaeltaa – vieläpä hyvällä menestyksellä.

Miten puutarha aikoo

hoitaa ne?

– Mietipä, mikä on rikkaruoho.

Se on vain kasvi, joka on

jonkun mielestä väärässä paikassa.

Täällä saavat kasvaa kaikki.

Keväällä tuossa penkissä oli esimerkiksi

voikukka, Hannu Säilä

hymähtää.

Aggressiivisille rajat

Yksinäinen voikukka sai komeilla

rauhassa. Mutta puutarhurit lupaavat,

että jos jokin kasvi äityy

aggressiiviseksi, sen valloittamaa

alaa saatetaan rajoittaa.

Säilien kasvatusmetodi eroaa

yleisestä puistosuunnittelusta.

Usein muutamaa lajia istutetaan

yhteen paikkaan paljon, jotta siitä

saadaan näyttävä. Värikylläisyyttä

lisäävät jalostetut kesäkukat.

– Pitääkö sen olla niin? Näyttävyys

on katsojan silmissä. Minusta

massa on huutamista, tämä

on kuiskaamista, Hannu Säilä

sanoo.

Puisto on tausta taiteelle

Ekoluoto perustettiin ideakilpailun

myötä Wäinö Aaltosen museon

tontille. Intendentti Riitta Kormanon

mukaan Säilä osui suunnitelmallaan

naulan kantaan.

– Ekoluoto kunnioittaa kaupungin

strategian ympäristöarvoja.

Tämä on se suuntaus, mihin ollaan

menossa. Hulevedet hyödynnetään

kastelussa ja kasvit on valittu

ekologisesti. Puisto on neutraali

tausta esittävälle taiteelle. Lisäksi

se on luiskien takia saavutettavissa

myös vammaisille.

Elisa Säilä valikoi osan taimista

sen perusteella, että ne istutettaisiin

museon naapuriin. Vanhaa

perimää säilyy harvinaisissa suomalaisissa

luonnonkasveissa.

– Ojakurjenpolvi on uhanalainen

ja lehtoängelmä hyvin harvinainen.

Tuossa on tuttu kissankäpälä.

Se ei ole uhanalainen, mutta

on tarkkailussa, sillä sen luonnolliset

kasvupaikat ovat häviämässä,

Elisa Säilä kertoo.

Väliaikaisuus varjostaa

Reilun 1 000 neliön puistoon on

jätetty kuivaa rinnettä, metsää ja

kosteikkoa, joten kasvuolosuhteiltaan

ja kasvistoltaan se on

monipuolinen. Maa on käytettyä

multaa, joten sen joukosta saattaa

vielä nousta yllätyksiä.

Yksi yllätyksistä on ekopuutarhassa

sijaitseva pieni parkkipaikka.

Sitä Säilä ei alun perin

Ekoluotoon halunnut, mutta

museon henkilökunta tahtoi jättää

autoilleen pysäköintitilan.

Toinenkin epäekologinen piirre

varjostaa puiston tulevaisuutta.

Se on suunniteltu väliaikaiseksi,

sillä museolla on tontille rakennusoikeus.

Isokonnantataret ja

ailakit kuitenkin hiippailevat vapaasti

Aurajoen rantamilla ainakin

vielä Turun kulttuuripääkaupunkivuoden

2011.

EKOLUOTO

■ Avattiin toukokuussa 2009

■ Ekologinen monimuotoisuus

syntyy istuttamalla puistoon

monenlaisia, geeniperimältään

Suomen luontoon sopeutuneita

ja kestäviä kasveja.

■ Hoito on yksinkertaista.

■ Ideologia tukee kaupungin

kestävää kehitystä.

■ Hanke rahoitettiin Turun kaupungin

Kaunistamisrahaston

määrärahoilla.

■ Koko Ekoluodon budjetti

oli 37 000 euroa, josta Perniön

Taimiston osuus oli 28 000

euroa.

32 Kuntatekniikka 5/2009


Sisäänpääsy ja tilaisuudet ovat ilmaisia.


Kuntatalolla, käyntiosoite

tapahtuman aikana

Alppikatu 1, Helsinki

9.–10.9.2009

keskiviikkona 9.9.2009 klo 9.00 – 17.00 torstaina 10.9.2009 klo 9.00 – 16.00




Kuntaliiton osaston G1 (K-kerros)

teemana on Uusi kunta 2017. Teemaan

liittyen voit keskustella aiheesta

ja seurata Kuntaliiton huippuasiantuntijoiden

haastatteluita. Osastolla pääset

myös kertomaan mielipiteesi Uusi kunta

-pelissä: mikä sinun mielestäsi on uuden,

elinvoimaisen kuntamallin perusta?


Kiinnostaako sinua kuulla, miten

ja minkälaisia lupaavia käytäntöjä

muut kunnat ovat kehittäneet toimintansa

kustannustehokkuuden ja

vaikuttavuuden parantamiseksi?

Tule Hyvien käytäntöjen markkinoille

kuulemaan esimerkiksi, miten teknologiaa

hyödyntämällä perusterveydenhuollon

palveluita on tuotettu asiakaslähtöisemmin

ja kustannustehokkaammin tai





miten kuntien järjestämisvastuulla olevia

palveluita ja tuotteita on kehitetty yhteistyössä

PK-yritysten kanssa.

Esittelyssä on 8 erilaista esimerkkiä,

joilla tavoitellaan kustannustehokkaampia

ja vaikuttavampia tapoja tuottaa kuntapalveluja.

› Hyvien käytäntöjen markkinat järjestetään

huoneessa 4.9., Kuntatalon 4. kerroksessa.


KESKIVIIKKO

9.9.2009:

Valaistusta on uusittava

9:30 - 9:50

Tietokimara, K-kerros

Kokkonen, Antti asiantuntija Motiva Oy




Ympäristölupajärjestelmän

keventäminen

9:30 - 10:15

Huone 3.4, 3. kerros

Kunnan rakennetun ympäristön

sähköiset palvelut

10:00 - 10:20

Huone 4.1, 4. kerros

Holopainen, Matti hankejohtaja Kuntaliitto

Palvelujen pelastus

- rahoituksen riittävyys

10:00 - 12:00

Luentosali, 1. kerros

Kuntaliiton hallitustyöskentelyssä

mukana olevien puolueiden

puheenjohtajien paneelikeskustelu

Jätelaki uudistumassa

10:30 - 11:15

Huone 3.4, 3. kerros

Eränkö, Leena ympäristölakimies

Kuntaliitto

Paajanen, Seija ympäristöinsinööri

Kuntaliitto

Kiinteistöylläpidon ja

rakennuttamisen

palvelukokonaisuus ja konsepti

11:00 - 11:20

Huone 4.12, 4. kerros

Knaapila, Osmo avainasiakaspäällikkö

Buildercom Oy

Uuden joukkoliikennelain

vaikutukset Matkahuollon

aikataulu- ja lippupalveluihin

11:00 - 11:20

Tietokimara, K-kerros

Ylitalo, Jukka henkilöliikennepäällikkö

Oy Matkahuolto Ab

Kuljetukset ja

joukkoliikennelaki

11:30 - 12:30

Huone 3.4, 3. kerros

Koulujen peruskorjaus

25 vuoden takuulla

- totta vai tarua?

12:00 - 13:00

Huone 3.3, 3. kerros

Lehto, Kimmo toimitusjohtaja

Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy

Ilmastonmuutoksen

hillintä ja muutokseen

sopeutuminen kunnissa

12:15 - 12:45

Huone 4.10, 4. kerros

Hyrkkänen, Satu konsultti

FCG Finnish Consulting Group Oy

Fennovoima - ilmastoystävällistä

ja taloudellista ydinvoimaa

paikallisille energiayhtiöille

12:30 - 12:50

Huone 4.12, 4. kerros

Onko kuntasi turvallinen

- pelastuslaitos työkalunasi

13:00 - 15:00

Huone 3.4, 3. kerros

Kaukonen, Esko erikoistutkija Pelastusopisto

Ihamäki, Veli-Pekka pelastusjohtaja

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lokka, Seppo pelastusjohtaja

Etelä-Savon pelastuslaitos

Ojanen, Olli-Pekka pelastusjohtaja

Tampereen aluepelastuslaitos

Kurola, Jouni ensihoidon vastaava lääkäri

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Holmlund, Anne sisäministeri

Sisäasiainministeriö

VIRVE kunnan

viestivälineenä arkipäivän

toimissa ja poikkeustiloissa

13:00 - 13:20

Huone 4.14, 4. kerros

Oksanen, Matti osastopäällikkö

Suomen Erillisverkot Oy

Ilmastonmuutos

– mahdollisuus vai uhka

kuntataloudelle

14:00 - 15:30

Luentosali, 1. kerros

Anttonen, Kaisu ympäristöpäällikkö

Tampere

Kiander, Jaakko johtaja Palkansaajien

tutkimuslaitos

Raitanen, Jari toimitusjohtaja Devoi Oy

Karessuo, Leena johtaja Kuntaliitto

Karavirta, Hannu toimitusjohtaja Cursor Oy

Paronen, Petteri kaupunginjohtaja Kuopio

Tilaaja-tuottaja -toimintatapa

- tuotteistuksella tuloksellisuutta

palveluihin

15:00 - 16:30

Huone 4.9, 4. kerros

Esimerkkinä Rovaniemi ja

Oulun tekninen sektori


Kunta tunnetaan vaakunastaan. Mutta miten niiden

käy kuntamyllerryksessä? Kuntamarkkinoilla voit

tarkistaa löytyykö oman kuntasi vaakuna faktori Pekka

Granqvistin kokoelmasta, jossa lienee jo yli 300 vaakunaa.

Jos ei löydy, niin Pekka ottaa sen mielellään vastaan.

› Vaakunakokoelmaan voit tutustua Kuntamarkkinoilla

Kuntatalon 1. kerroksessa, luentosalin vieressä.

Jos oman kuntasi uusi tai vanha vaakuna puuttuu,

voit sopia Pekan kanssa sen toimittamisesta

kokoelmaan, puhelin 0500 811 237 tai

sähköpostilla: pekka.granqvist@kuntaliitto.fi

Ympäristöinnovaatiot

15:30 - 16:15

Huone 3.4, 3. kerros

Case: Hiilineutraalit kunnat -hanke

Hilden, Mikael professori Suomen

ympäristökeskus

Seppälä, Jyri tutkimusprofessori

Suomen ympäristökeskus

Toimiva työyhteisö

16:30 - 17:00

Huone 4.10, 4. kerros

Sinkkilä, Riitta johtava konsultti

FCG Finnish Consulting Group Oy

Majava, Jarkko johtava konsultti

FCG Finnish Consulting Group Oy

TORSTAI

10.9.2009:

Romuajoneuvolaista

siirtolakiin

9:30 - 10:15

Huone 3.4, 3. kerros

Ajoneuvojen siirtolaki tuli voimaan

1.4.2009. Menettelyjä on nopeutettu ja

valtuuksia lisätty. Kuntaliiton ympäristölakimies

Leena Eränkö kertoo uudistuksen

vaikutuksista.

Uuden joukkoliikennelain

vaikutukset Matkahuollon

aikataulu- ja lippupalveluihin

10:00 - 10:20

Tietokimara, K-kerros

Ylitalo, Jukka henkilöliikennepäällikkö

Oy Matkahuolto Ab

Koulujen ja päiväkotien

peruskorjaustarve

10:30 - 11:15

Huone 3.4, 3. kerros






Kolmiulotteinen ympäristön

mallintaminen osa modernia

kuntasuunnittelua ja

päätöksentekoa

11:00 - 11:20

Huone 4.11, 4. kerros

Torvela, Timo toimitusjohtaja GIdim3 Oy

Fennovoima - ilmastoystävällistä ja

taloudellista ydinvoimaa

paikallisille energiayhtiöille

11:30 - 11:50

Huone 4.12, 4. kerros

Kunnan- ja kaupungintalot, ERP

11:30 - 12:15

Huone 3.4, 3. kerros

Kaunein kunnan- ja kaupungintalo -kilpailun

tuloksen julkistaminen. Lisätietoja: arkkitehti

Markku Axelsson, Kuntaliitto

Suomen vangitsevin

hotelli esittäytyy

11:30 - 11:50

Huone 4.13, 4. kerros

Käyhty, Heimo hotellinjohtaja

Best Western Premier Hotel Katajanokka

Nurmi, Pirjo myyntipäällikkö Best Western

Premier Hotel Katajanokka

VIRVE kunnan viestivälineenä

arkipäivän toimissa

ja poikkeustiloissa

12:00 - 12:20

Huone 4.14, 4.kerros

Oksanen, Matti osastopäällikkö

Suomen Erillisverkot Oy

Kunnan

rakennetun ympäristön

sähköiset tietopalvelut

13:00 - 13:45

Huone 3.4, 3. kerros

Kuntien kriisiviestintä

14:00 - 14:45

Tietokulma, 1. kerros

Kuntien kriisiviestinnän ohjeistus on

valmistunut. Ohjeistuksen esittelyä ja

keskustelua. Puheenjohtaja Jari Seppälä,

viestintäjohtaja, Kuntaliitto

Teknisten palvelujen

tuotantotavat

14:00 - 15:00

Huone 3.4, 3. kerros

Ajankohtaista

energiatehokkuudesta

14:30 - 14:50

Tietokimara, K-kerros

Silvonen, Seppo yksikönpäällikkö

Motiva Oy


NÄYTTEILLEASETTAJAT, JOTKA OVAT VAHVISTANEET MUKANAOLONSA KUNTAMARKKINOILLA.


Amiedu

Aronet-Esitysyhtiöt Oy

Asianajotoimisto Bützov Oy

ASPA-Palvelut Oy

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)

Asumispalvelusäätiö ASPA

Audiator-yhtiöt

Buildercom Oy

Casatino Oy

Diakonia ammattikorkeakoulu

Digiroad/Tiehallinto

DigitalMikkeli

Digium Oy

Documenta Oy

Encore Ympäristöpalvelu Oy

Energosave Oy

Esperi Care Oy

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

Etätulkki.fi

Eventizer Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy

Fennovoima Oy

Gustavelund

Haaga-Perho

Oy Hedengren Security Ab

Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus

Palmenia

”Hyvinvointia liikkeellä”

IMS

Inspira

Intrum Justitia

Invalidiliiton Asumispalvelut Oy

ISS Palvelut Oy

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Järvenpään sosiaalisairaala

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansallisarkisto/SAHA-hanke

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry

Kerhokeskus-koulutyön tuki ry

Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry

KPMG

Kuntakamarin koulutus


i

Kuntalehti

Kuntarahoitus Oyj

Kuntatekniikka-lehti

Kuntien eläkevakuutus

Kustannus Oy Demari

Kustannus Oy Duodecim

KVPS Tukena Oy

Lausteen perhekuntoutuskeskus

Lauttasaaren Työkalupakki Ky

Leaf Suomi Oy

Liikenne- ja viestintäministeriö

Lindorff Oy

Logica

Logium Oy

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR

Mainio Vire Oy

Oy Matkahuolto Ab

Med Group Oy

Mehiläinen

Merikratos lastensuojelu Oy

Microtieto Suomi Oy

Mikeva Oy

Motiva Oy

Neurologiset Vammaisjärjestöt

Niscayah Oy

Nordic Lan & Wan Communication Oy

Nuori Suomi ry

Nuorten ystävät

OP-Pohjola

Opetushallitus

Paperinkeräys Oy

Pelastuslaitosten kumppanuus -hanke

Pelco Finland Oy

Pfizer Oy

Piiri09

Preve Oy

Ramboll Finland Oy

Reilun kaupan edistämisyhdistys ry

Reumasäätiö

SDP

Silta Oy

SLU-alueet

Sodexo Oy

SOL Palvelut Oy

Kuntamarkkinoilla kahvila- ja ravintolapalveluista vastaa Palmia. Ravintolat tarjoavat

lounasta, salaatteja, suolaista ja makeaa. Kuntamarkkinoiden sivuilla on esitelty

ravintolat ja kahvilat sekä tarjottavat tuotteet.

Kahviloissa ja ravintoloissa voit maksaa myös etukäteen varatuilla maksulipuilla.

Varaukset ja tiedustelut: ravintola.kuntatalo@palmia.fi ja puhelin (09) 771 2283.

Markkinointipäällikkö

MARIANNE SINKKONEN

puhelin (09) 771 2636 ja

050 352 3156

marianne.sinkkonen@kuntaliitto.fi

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Sosiaalialan korkeakoulutettujen

ammattijärjestö Talentia ry

Sponda Oyj

Suomen Ammattiliittojen

Solidaarisuuskeskus

Suomen Asiakastieto Oy

Suomen Erillisverkot Oy

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry

Suomen Kuntaliitto

Suomen Kuntoliikuntaliitto ry

Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Suomen Sairaankuljetusliitto ry

Suomen Taksiliitto ry

Suomen Terveystalo Oy

SuPer ry

Talentum Media Oy

Tehy ry

Tekes

Terveyden edistämisen keskus (Tekry)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Tieto

Tilaajavastuu.fi

TRIM-softa Oy

Triplan Oy

Turun kauppakorkeakoulu

Työterveyslaitos

Työturvallisuuskeskus

Oy Valitut Palat-Readers Digest Ab Valtakunnallinen

Perhehoitopankki

Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry

Valtiokonttori

Valtiovarainministeriö

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry

Vanhustyön keskusliitto –

Centralförbundet för de gamlas väl ry

Vapo Oy

Varamiespalvelu-Yhtiöt

Verve

Videra Oy

Yritystaito Oy

Yrjö&Hanna Oy

Järjestäjät Kuntalehti ja Kuntaliitto


Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Jyrki Meronen

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi

PL 41, 04401 Järvenpää

puh. 050 550 2146

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 376 7414

kyosti.oasmaa@hel.fi

Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef

Dan-Henrik ”Danne” Långström

Alalinnake 1 C 26

02160 Espoo

puh. 050 462 8352

dan.langstrom@kolumbus.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 559 1435

jyrki.vatto@hel.fi

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan

Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Kari Haapaniemi

puh. 050 380 1022

kari.haapaniemi@hel.fi

Kuntatekniikan päivien osanottajia perinteisessä ryhmäpotretissa

Tampereen Messu- ja urheilukeskuksen edustalla.

KIITOS NÄÄS!

Kiitokset jäsenille, että olitte

aktiivisia ja osallistuvia ja teitte

taas Kuntatekniikan päivien

osallistumisennätyksen. Päivät

olivat hyvät ja onnistuneet.

Tampereella oli taas kuntatekniikan

osaajia todella sankoin

joukoin, kun oli näyttelyvuosikin.

Toimme Tampereen

talousalueelle merkittävän

piristysruiskeen viikon aikana

kaikkine oheistoimintoineen,

ja ensi vuonna rynnimme

Joensuuhun vielä suuremmalla

joukolla.

Kiitos myös kaikille tapahtuman

mahdollistajille. Kiitokset

Tampereen kaupungin

puolelta järjestelyistä vastanneelle

Milko Tietäväiselle

SKTY:n puheenjohtaja Jorma

Vaskelainen avasi päivät.

ja kaikille muille järjestelyissä

mukana olleille tamperelaisille,

kauniit kiitokset myös kaikille

yhteistyökumppaneille, joiden

vieraanvaraisuudesta saimme

päivien aikana nauttia.

Hyvän ja kiinnostavan

luento-ohjelman ja seminaarikokonaisuuden

oli kasannut

Merosen Jyrki. Vätön Jyrki

tuntui olevan aina ja joka paikassa

(onkohan se kloonattu?).

Kaikki järjestelyt toimivat

moitteettomasti, ja mies jaksoi

vielä lauantaina soittaa laivalla

kitaraa.

Kyösti (Oasmaa) maksoi

silmääkään räpäyttämättä

päivien laskut ja korjasi pankkiin

tuotot, joilla toivottavasti

Perinteiset Kuntatekniikan päivät

ja Suomen kuntatekniikan yhdistyksen

vuosikokous pidettiin

Tampereella 28.–30. toukokuuta.

Päivät olivat samalla yhdistyksen

83-vuotisjuhlat. Päiville osallistui yli

280 kuntatekniikan kärkijoukon

edustajaa ympäri Suomea sekä ulkomailta.

Palautteen perusteella

päivät onnistuivat hyvin. Kiitokset

tästä isäntäkaupungille ja SKTY:n

loistaville työmyyrille!

Päivien teemana oli ”KUNTA-

pärjätään taas seuraavaan

näyttelyvuoteen asti. YTnäyttelyä

väänsivät isot miehet

Raimo K. Saarinen ja Danne

Långström, ja hyvää jälkeä

syntyi. Kokemusta ja intoa

tuntuu tällä porukalla riittävän.

Puheenjohtajan osa on tässä

helppo, KIITÄN KAIKKIA!

Kuntakentällä tapahtuu

nyt enemmän kuin vuosikymmeniin

ja lamasta noustaan.

Katsotaan, millä teemalla

kokoonnumme Joensuuhun

ensi vuonna ja onko lamasuden

selkä jo siihen mennessä

taittunut. Hyvää alkusyksyä.

● Jorma Vaskelainen

puheenjohtaja

KUNTATEKNIIKAN PÄIVILLÄ

Tampereella otettiin lama haltuun

TEKNIIKKA EI LAMAANNU”. Luentojen

aiheina olivat alan ajankohtaiset

asiat, mm. vesihuollon

yhdistyminen pääkaupunkiseudulla,

kuntatekniikan rahoitusmuodot,

yhteinen kadunrakennustyömaa,

pysäköintiliiketoiminta, jätehuollon

tulevaisuushaasteet sekä

Kuntatekniikan Foorumi.

Päivien luentojen esityskalvot

löytyvät KunFon sivuilta www.

kuntatekniikka.fi.

Päivien viralliset puheet ja

Kuntatekniikka 5/2009 37


Kuntatekniikan päivien ohjelmaan kuului myös tutustuminen Tampereen Raatihuoneeseen,

joka valmistui 1890, suunnittelijana Georg Schreck.

luennot pidettiin Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa.

SKTY:n puheenjohtaja

Jorma Vaskelaisen päivien avauksen

jälkeen oli vuorossa Tampereen kaupungin

tervehdys ajankohtaisten hankkeiden

kera. Tampereen sanansaattajina toimivat

apulaispormestari Timo Hanhilahti ja tilaajapäällikkö

Risto Laaksonen. SITRA:n

toimialajohtaja Juha Kostiainen vastasi

luennossaan, miksi valtakunta tarvitsee

kuntatekniikkaa nyt ja etenkin tulevaisuudessa.

Yhdyskuntatekniikka-näyttelyyn

YT2009 tutustuttiin taukojen aikana kumpanakin

päivänä.

Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului

myös vierailu Tampereen Raatihuoneella.

Kiertoajelu tutustutti kaupungin kuntateknisiin

nähtävyyksiin ja ajankohtaisiin hankkeisiin.

Illanvietto – get together – päätti

torstaipäivän alan verkostoitumisen ja tiedonvaihdon

saattelemana.

Kuntatekniikan päivien toinen päivä

oli perinteinen. Maan parhaat asiantuntijat

luennoivat hyvistä hankkeista, käytännöistä

ja uusista oivalluksista. Päivien luennot

päättyivät perinteiseen Kuntatekniikan

Foorumin paneeliin, jossa keskustelijoina

olivat SKTY:n puheenjohtajan lisäksi Leila

Strömberg, Milko Tietäväinen, Kimmo

Lehto sekä kokousyleisö.

Perjantain juhlaillallinen pidettiin alkulämmittelyn

jälkeen Hotelli Ilveksessä perinteisin

ohjelmin. Yhdistyksen ansiomerkin

saivat tänä vuonna Vuokko Eerolainen

ja Markus Rönty.

Tampere luovutti kiertokapulan ja isännyyden

Joensuulle, jossa vietetään seuraavia

Kuntatekniikan päiviä 3.–5.6.2010. Siis

vuoden kuluttua Karjalassa kajahtaa. Päivät

päättyivät lauantaina onnistuneesti risteilyllä

Näsijärvellä.

Vuosikokous ja hallituksen

kokous päivien yhteydessä

Kuntatekniikan päivien yhteydessä pidettiin

SKTY:n vuosikokous 28.5. Vuoden lopussa

yhdistyksen hallituksesta erovuorossa

ovat TkL Anu Näätänen Joensuusta, DI

Mikko Leppänen Espoosta ja DI Jouko

Lehtonen Vantaalta. Suuret kiitokset teille

ansiokkaasta työstä alamme hyväksi!

Vuosikokous valitsi hallituksen uusiksi

jäseniksi DI Hannu Virtasalon Helsingistä,

ins. Tuula Smolanderin Jyväskylästä ja

ins. Kimmo Laulan Turusta. Tervetuloa!

Hallitus hyväksyi 27.5. pitämässään

kokouksessa yhdistyksen uusiksi jäseniksi

seuraavat henkilöt: Maija Alasalmi, Vaasa;

ins., FM Anni Bäckman, Helsinki; DI

Asko Aalto, Helsinki; DI Mauri Suuperko,

Helsinki; ins. Tommi Jalkanen, Nokia;

arkkitehti Leena Kallioniemi, Oulu;

DI Mika Järvelä, Lahti; arkkitehti Vesa

Erikkilä, Helsinki; DI Osmo Ovaska,

Vaasa; ins. Sanna Syrjänen, Helsinki; ins.

amk Timo Karjalainen, Ruovesi; arkkitehti

Jorma Hakola, Tampere; ins. amk Janne

Laine, Turku; ins. Erkki Ervasto, Espoo;

DI Paula Jääskeläinen, Vantaa; ins.

amk Juha Lemmetyinen, Joensuu; ins.

amk Kari Pitkänen, Vääksy; Matti Matinheikki,

Oulu; arkkitehti Pia Rantanen,

Helsinki; arkkitehti Kimmo Kuisma,

Helsinki; ins. Mikko Ilkka, Kangasala sekä

rkm Eila Hägg.

● Jyrki Meronen

toiminnanjohtaja

Kuntatekniikan päivien julkilausuma:

KUNTATEKNIIKKA EI LAMAANNU

Pitkä ja ajoittain liiankin vauhdikas nousukausi on takana,

ja nyt joudumme jonkin aikaa elämään seuraavaa nousukautta

valmistellen.

Kuntatekniikkaa tarvitaan aina, muulloinkin kuin huippusuhdanteiden

aikana. Ihmiset elävät elämäänsä, lapsia

syntyy, perheet kasvavat, ihmiset muuttavat, asuntoja rakennetaan,

katuja ja puistoja tarvitaan, maata kaavoitetaan

ja mitataan, vettä ja energiaa tarvitaan, jätettäkin syntyy,

kauppa käy ja liikennettä riittää. Ei ole näköpiirissä, etteivätkö

yhteiskunnan perusrakenteet säily ja kuntatekniikan

palveluille riitä kysyntää.

Maailman ja oman Suomemme nykyisessä tilanteessa

monia toimintoja joudutaan kuitenkin muuttamaan, tehostamaan

ja karsimaan. Yksityinen ja julkinen sektori joutuvat

etsimään kaikesta toiminnastaan säästöjä, jotka valitettavasti

kohdistuvat kipeästi myös kuntatekniikan toimintoihin.

Yhteiskunnan rattaat tulee kuitenkin pitää pyörimässä,

yksityisten ja julkisten toimijoiden tulee toimia yhdessä, tukea

alan toimintaa tarpeellisilla investoinneilla ja hyödyntää

nyt saatavilla olevia resursseja.

Ratkoessamme ajankohtaisia ongelmia tulee meidän

muistaa, että juuri nyt meidän tulee valmistautua tulevaan,

myös tulevaan nousukauteen.

Meidän tulee pitää itsemme ja organisaatiomme toimintakykyisinä.

Jos kiivaan nousukauden aikana emme

ehtineet panostaa kehittämiseen ja koulutukseen, niin viimeistään

nyt meidän tulee viedä kehityshankkeita eteenpäin

ja käyttää riittävästi aikaa koulutukseen.

Tarve tulevaisuuden tekijöistä ei ole hävinnyt mihinkään.

Meidän tulee pitää huoli, että myös tulevaisuudessa

kuntatekniikan alalla riittää ammattitaitoisia

toimijoita, ihmisiä ja yrityksiä. Tähän me

kaikki voimme vaikuttaa.

Vuoden 2009 kuntatekniikan

saavutus on Kuopion Saaristokatu

Kuntatekniikan saavutus myönnettiin Tampereen Kuntatekniikan

päivillä 21. kerran, tällä kertaa Kuopion Saaristokadulle.

Perusteena valinnalle oli laadukas suunnittelu

ja toteutus sekä välitön hyöty kaupunkilaisille. Lue lisää

Saaristokadusta tämän lehden s. 12.

Tampereen Koskipuiston kunnostus sai kunnianmaininnan.

Perusteena valinnalle oli mm. historiallisten arvojen

kunnioittaminen ja onnistunut ratkaisu, jossa kaupunkilaiset

viihtyvät. Lue lisää Koskipuiston kunnostuksesta

tämän lehden s. 26.

---------

Vuoden kuntatekniikan saavutus annetaan vuosittain merkittävälle

kuntatekniselle kohteelle, jolla parannetaan asukkaiden

elinympäristöä ja edistetään kestävää kehitystä. Aikaisemmin

on palkittu mm. Espoon Finnoon kiertoliittymä, Helsingin

Aurinkolahden ranta-alueet, Oulun Rotuaari-kävelykatu sekä

kuntatekninen yhteistyö Lahden seudulla.

Valinnan tekee Suomen kuntatekniikan yhdistyksen nimeämä

lehdistöraati, johon kuuluvat edustajat Helsingin Sanomista, Tie ja

liikenne-lehdestä, Rakennuslehdestä, Tekniikka&Talous-lehdestä ja

Kuntatekniikka-lehdestä.

38 Kuntatekniikka 5/2009


Isafjördur tarjosi luentoja islanniksi, haita ja pontikkaa

Olin pikakomennuksella puolisoni

kanssa Islannin kuntatekniikan päivillä

(S.A.T.S.) toukokuun puolivälissä

Suomen kuntatekniikan yhdistyksen

edustajana.

Ensikosketus Islantiin saatiin Keflavikin

kansainvälisellä lentokentällä

ärhäkkäästi puhaltavan tuulen

muodossa. Bussimatkalla Keflavikistä

Reykjavikiin avautuvat laavapeltomaisemat

kertoivat saaren syntyhistoriasta.

Hotelliin kirjautumisen jälkeen

tutustuimme Reykjavikin keskustaan.

Kova tuuli oli muuttanut

kadut lähes autioiksi. Me kuitenkin

kolusimme katu kadulta ihmetellen

Euroopan reunalla sijaitsevan maan

pääkaupunkia. Siellähän asuu lähiympäristöineen

lähes puolet maan

asukkaista.

Torstaiaamuna lähdimme kivenheiton

päässä hotellista olevalta

Reykjavikin kotimaan lentokentältä

kello 8 kohti Isafjörduria, missä islantilaiset

pitivät tämänvuotisen seminaarinsa

ja kokouksensa. Sää oli

yön aikana vaihtunut aurinkoiseksi,

eikä edellispäivän äkäisestä tuulesta

ollut tietoakaan. 50-paikkainen

Fokker oli lastattu lähes yksinomaan

kunnallisteknikoilla.

Luentoja ja tunnelityömaata

Isafjördurin kolmentuhannen asukkaan

pikkukaupunki sijaitsee Islannin

luoteiskolkassa, jonne lennettiin

lumisten maisemien yli. Vuonon

pohjukassa sijaitseva idyllinen pikkukaupunki

oli jo haihduttanut lumensa,

ja vähäiset lehtipuut ja pensaat

olivat lehdessä. Vieraita vastassa oli

paikallisista kokousjärjestelyistä vastannut

Anna Gudrun Gylfadottir,

Isafjördurin tekninen johtaja.

Kunnallistekniikan päivien seminaarit

pidettiin islanniksi, joten esitysten

sisältö jäi ymmärtämättä.

Merkille pantavaa oli, että seminaarien

luentoja kuunneltiin tunnollisesti

molempina seminaaripäivinä.

Toisena seminaaripäivänä kävimme

tunnelityömaalla. Meren rantaa

myötäilevä tie on haluttu korvata

tunnelilla, koska lumi- ja kivivyö-

Islantilaisisännät pitivät pohjoismaisista vieraistaan erinomaista huolta,

vas. Islannin yhdistyksen (S.A.T.S.) puheenjohtaja Erlandur Hjalmarsson

ja Isafjördurin tekninen johtaja Anna Gudrun Gylfadottir.

ryt ovat vaaraksi liikenteelle. Tunnelia

urakoi sveitsiläinen firma, työntekijät

tulivat Sloveniasta. Globalisaatio

oli siis hiipinyt Islantiinkin. Tunnelityömaan

lisäksi saimme tutustua

paikallisen kalastajan kertomana

ja Anna Gudrunin englanniksi kääntämänä

merestä elantonsa saavien

elämään. Tarjolla oli pieni pala haita

ja palan painikkeeksi sikäläistä pontikkaa,

erikoisia makuja.

Mukavan lunkia porukkaa

Meitä vieraita oli kaikista pohjoismaista.

Meistä pidettiin hyvää huolta.

Ensimmäisen päivän juhlaillallisella

saimme viereemme uudeksi

puheenjohtajaksi valitun herrasmiehen,

joka piti meille pitkän luennon

Islannin historiasta ja saaren synnystä

sekä sen erikoisuuksista.

Lauantaina lensimme takaisin

Reykjavikiin ja ehdimme myös kokea

islantilaisen erikoisuuden, kuumavesialtaan.

Keskellä laavakivipeltoa tulee

vastaan Blue Lagoon, merivedellä

ja erilaisilla mineraaleilla täytetty

maitomainen vesiallas. Parin tunnin

polskuttelun jälkeen olimme rentoutunein

mielin valmiit palaamaan takaisin

Reykjavikiin.

Islantilaiset osoittautuivat mukavan

lunkiksi porukaksi. Olisi voinut

kuvitella olevansa suomalaisessa

seurassa, niin hyvin laulu ja juhlintakin

onnistuivat. Maan talouden alamäki

huolestutti ja suututti seminaariväkeä.

Syyllisiksi katsottiin muutama

keinottelija, joiden uskottiin sekoittaneen

rauhallisen ja hyvinvointiin

tottuneen maan elämänmenon.

Kaiken kaikkiaan Islanti oli mukava

paikka tutustua ja kokea.

● Jouko Vehkakoski

2. varapuheenjohtaja

SKTY Islannin kuntatekniikan päivillä Pohjoismaista

samarbetea

Pidimme Tampereella kokouksen

pohjoismaisten järjestöjen

kanssa ja mukana oli myös Viro.

Virohan on tullut mukaan tähän

pohjoismaiseen komiteaan, ja kokouskielikin

vaihtui silloin englantiin.

Kokouspaikalla kyllä oli välillä

englannin lisäksi skandinaavisten

kielten sekamelskaa, mutta viro

jäi vähille, kun kokouksessa oli

vain yksi Viron edustaja.

Ilahduttavaa oli, että paikalle

oli saapunut edustajat kaikista

pohjoismaista ja Virosta. Kukin

jäsenmaa kertoi ajankohtaisista

asioistaan, ja kuinka ollakaan,

useimmilla taloudelliset ongelmat

olivat päällimmäisinä. Pahiten

talouskriisi koettelee kuntia

Virossa ja Islannissa, joissa rakentaminen

on julkisellakin sektorilla

lähes pysähtynyt. Mutta usko

tulevaisuuteen oli vahva. Islannin

Anna Gudrun totesi: ”We never

give up.”

Tanskan kuntauudistus on

saatu loppuun, ja kuntien määrä

väheni radikaalisti. Nyt käydään

läpi seurauksia ja vaikutuksia.

Ratkaisut vaikuttavat merkittävästi

myös heidän kuntatekniikan

yhdistyksensä toimintaan. Muutamassa

maassa on ensi vuonna

eduskuntavaalit, ja puolueet haeskelevat

jo lähtökuoppia talouden

tasapainottamiseksi.

Keskustelimme myös yhteisistä

hankkeista ja projekteista, joita

voitaisiin toteuttaa NKS:n piirissä.

Asiaan sovittiin palattavan

seuraavassa kokouksessa. Puheenjohtajavastuu

siirtyy Ruotsilta

Tanskaan seuraavaksi kahdeksi

vuodeksi.

● Jorma Vaskelainen

puheenjohtaja

The Estonian

Association of

Municipal

Engineering

The Estonian Association of Municipal

Engineering (EAME) was

founded on May 15, 2002 in active

cooperation with employees of

Tallinn Municipal Engineering Services

Department.

The main task of the association

is to enhance the knowledge

and skills of its members through

organising training and seminars

in the field of municipal engineering

and discussing the problems

and harmonizing the standpoints.

At present the association has 103

members (23 organisations and 80

individuals).

Every year approximately 9 seminars

take place and generally 16

persons belong to the preparatory

committee (3-4 organisers and

10–12 lecturers). In average there

are 100 participants in one seminar,

the largest number of participants

has been 240.

Long cooperation with the Finnish

Association of Municipal Engineering

(FAME) has been successful

and taught us the importance

of international relations. On

2008 annual conference the EAME

board decided to designate the

foreign relations contact person,

whose task was to develop relations

with International Federation

of Municipal Engineering (IFME)

and Nordic Municipal Engineering

Cooperation Committee.

For the Estonian Association

of Municipal Engineering the first

contact with the activities of IFME

was in November 2008, when IF-

ME board meeting took place in

Scotland, Glasgow. Since 1. January

2009 EAME is the member of International

Federation of Munici-

Kuntatekniikka 5/2009 39


pal Engineering.

The objective of participation in international

associations is to share experience,

to establish contacts and

through it acquaint new perspectives

to the members of our association,

where representatives of local governments,

organisers of public works

and activists of other organisations are

represented.

It is not less important how we can

be useful to IFME. So our first aim is to

establish contacts with Latvia, Lithuania

and Russia and bring them closer to international

movement. Since the beginning

of this year we have been in correspondence

with Riga, Vilnius, Moscow

and Sankt Petersburg associations and

local government organisations.

On autumn IFME annual conference

Australia will give the leadership

over to Finland, who gains the right

and responsibility to organise 2012

annual conference. We are glad that

for the first time in the history of the

association the annual conference will

be organised in cooperation of three

states – Finland, Sweden and Estonia.

It is appreciation to our activity, which

has been useful to both parties and

we are equal partners.

We appreciate the high position of

Finnish organisation and are ready to

support the activities of FAME in every

possible way maturing ourselves at

the same time.

The 9th Annual International Conference

of the Estonian Association of

Municipal Engineering takes place on

6–7. October, 2009 in Tallinn. The presentations

will be translated into English

and Russian simultaneously.

● Ain Valdmann, (Ph.D)

Chairman of the Estonian Association

of Municipal Engineering

● Marrit Murre

International Relations Contact Person

Kesä tuli, kesä meni...

Nyt on vasta elokuun alku,

mutta kun lehti ilmestyy, niin

syksy on jo ovella. Tampereen

päivätkin menivät, rootvallit

tutkittiin ja ilma oli sen verran

hyvä, ettei pipaa tarvinnut laittaa

päähän illalla Tapolan mustamakkarakioskillakaan.

Kaikki

meni ihan loistavasti, ja kaikkia

osapuolia on jo moneen otteeseen

kiitelty lehden muissa kirjoituksissa,

joten omaalta osaltani

jätän sen väliin – mutta,

olihan siellä sen verran kivaa ja

hyvää, että SUURkiitos kaikille

minunkin puolestani ;-)

Koko kesä on mennyt Lande-nimisessä

paikassa, mutta

elokuun puolivälissä alkaa taas

tapahtua. 12.8. on Malmilla

kokous ITA:n (International

Tunneling Association) kanssa.

ITA:lla on 2011 kansainvälinen

kongressi Helsingissä, ja

meillä on vuotta myöhemmin

oma IFME-triannelimme (konferenssi).

Tapaamisessa tarkoituksemme

on katsoa, josko

löytyisi paikka jonkinlaiselle

yhteistyölle. Katsotaan, mitä

kokoontumisemme tuo tullessaan

ja kerrotaan lisää asiasta,

jos yhteistyömahdollisuutta

löytyy.

Elokuun lopulla on myös

ensimmäinen YT11-näyttelykokous.

Tässä kokouksesssa

tutkitaan tarjouksia ja päätetään,

missä ja koska seuraava

(vuoden 2011) YT-näyttely pidetään.

Kokouksessa käydään

tietenkin läpi myös Tamperenäyttelyn

plussat ja miinukset,

ja koetetaan taas ottaa opiksi,

jotta tulevat näyttelyt olisivat

vieläkin paremmat.

Täysi lasti Melbourneen

Lehdessäkin mainostettu

SKTY:n ja KunFon matka Melbournen

IFME-trianneliin järjestetään,

ja matkalle lähdetään

28.8.

Matkaa suunnitellessani

ajattelin optimistisesti, että sille

voisi lähteä noin 15 henkilöä,

mutta yltiöoptimistina varasin

kuitenkin lentopaikat ja hotellihuoneet

25:lle – ja matkalle

on lähdössä TASAN 25 henkilöä.

Matkaajista neljä tulee

mukaan Ruotsista ja neljä Norjasta

– huomasivat, että ohjelma

on hyvä (kuka sitä kissanhäntää...)

ja ettei pyörää kannata

kahta kertaa keksiä.

Melbournessa on meikäläisen

hyödyllistä käydä ihan jo

senkin takia, että meillä on tämä

sama IFME-konferenssi järjestettävänä

2,5 vuoden päästä...

ja pitäähän se nähdä, kun

Vaskelaisen Jorma ”kruunataan”

IFME:n puheenjohtajaksi.

Syyskuussa on taas hallituksen

kokous, ja syys-lokakuun

vaihteessa NKS-kokous

Ruotsin yhdistyksen vuosipäivien

yhteydessä. Lokakuun

alussa Tallinnassa on Viron yhdistyksen

vuosipäivät... eikä aikaakaan,

niin (perjantaina 13.

marraskuuta) tulenkin jo takaisin

vuorotteluvapaalta.


Danne Långström

yhteyspäällikkö

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/Ordförande

Jorma Vaskelainen

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka

PL 202, 15101 Lahti

puh. (03) 814 2425, 050 63892

jorma.vaskelainen@lahti.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Anu Näätänen

Joensuun kaupunki, Tekninen virasto

Muuntamotie 5, 80100 Joensuu

puh. (013) 267 3500, 050 5505490

anu.naatanen@jns.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Jouko Vehkakoski

Espoon kaupungin tekninen keskus

PL 41, 02070 Espoo

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030

jouko.vehkakoski@espoo.fi

Muut jäsenet

Jouko Lehtonen, Riihimäen kaupunki,

Tekninen virasto

Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki

puh. (019) 758 4800, 050 381 5824

jouko.lehtonen@riihimaki.fi

Mikko Leppänen, Ramboll Finland Oy

Piispanmäentie 5, 02241 Espoo

puh. (020) 755 6300, 0400 425 914

mikko.leppanen@ramboll.fi

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,

Insinöörirakentaminen

PL 114, 00101 Helsinki

puh. 020 719 2898, 040 842 4804

tero.pyssysalo@skanska.fi

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,

tekninen toimiala

PL 38, 53100 Lappeenranta

puh. (05) 616 2433, 040 5215503

jussi.salo@lappeenranta.fi

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,

kaupunkisuunnitteluosasto

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. (014) 625 089, 040 7718867

leila.stromberg@jkl.fi

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

puh. (03) 5656 6250, 040 5068600

milko.tietavainen@tampere.fi

Det är mitten av augusti, och jag sitter

på stugan mitt bland sädesfälten, men när

tidningen utkommer, så står hösten inför

dörren. Tammerforsdagarna kom och gick

– och de gick som smort. Nytt deltagar rekord

trots lågkonjukturen är inte fy skam,

och även mässan drog bra – så nu kan man

själv dra på smilbanden.

12.8 har FKTF ett möte med personer

från den internationella tunnel föreningen

(ITA). ITA kommer att ha ett världsmöte

i Helsingfors 2011, och vi har ju våran IF-

ME konferens året därpå, så vi skall undersöka

möjligheter till samarbete, så vi får se.

I slutet av augusti har vi vårt första möte angående

mässan och årsdagarna 2011. På

mötet går vi igenom offerter och besluter

var och när 2011-mässan hålls. Dessutom

går vi naturligtvis igenom vad som hände

i Tammerfors – både plus och minus, och

försöker naturligtvis förbättra konseptet,

för att i framtiden vara ännu bättre.

28.8 bär det av till Trianneln i Melbourne.

Vi är 25 personer med på resan, och 4

av dessa kommer från Sverige samt 4 från

Norge. Dessutom vet jag om ca 10 andra

som kommer från Norden till Melbourne,

men som reser sina egna vägar – så vi har

en rätt god representation där från Norden.

Efter Melbourne blir det styremöte i

Villmanstrand i september, i månadskiftet

september-oktober är det de svenska årsdagarna

i Gävle och samtidigt har vi årets

andra NKS-möte där. I början av oktober

har den estniska föreningen sitt årsmöte i

Tallinn, så det är full rulle, ända fram till (fredagen)

13.11, då jag kommer tillbaks från

mitt sabbatsår...

● Danne Långström

kommunikationschef

40 Kuntatekniikka 5/2009


ILMOITTAUDU NYT syksyn

koulutus- ja neuvottelupäiville

Valtakunnalliset Kuntien Putkimestarien koulutus-

ja neuvottelupäivät ovat 14.–16. lokakuuta Turussa

Holiday Club Caribiassa.

Koulutus- ja neuvottelupäivien järjestelyistä vastaaville

on yleensä tapahtuman toteuttamisen suurimmaksi

haasteeksi noussut päiville ilmoittautumiseen

liittyvät ongelmat. Aivan viime hetkeen ajoittunut

ilmoittautuminen tai sen kokonaan laiminlyöminen

vaikeuttaa asioitten hoitoa ennen kaikkea

tilaisuuden järjestämispaikan ravintolatoimintojen

osalta. Veljesiltaan osallistuvien määrä kun

tulee ilmoittaa jo viimeistään neljä viikkoa ennen

tilaisuuden ajankohtaa. Siksi toivomme, että arvoisat

jäsenet noudattaisivat seuraavaa menettelyä ilmoittautumisessa.

Ilmoittautumismenettely:

4.9.2009.


osoitteeseen sihteeri@kuntienputkimestarit.fi


organisaatio.


rauksessa tarvittavat tiedot, jonka jälkeen osallistujan

pitää tehdä huonevarauksensa itse.

Muuta:


luennot, kahvit ja illallinen ovat ilmaisia.


se tulee varata huonevarauksen yhteydessä.

Ohjelma on nähtävissä nettisivuillamme

www.kuntienputkimestarit.fi.

Kannattajajäsenille tiedoksi, että vielä on

jäljellä muutamia näyttelypaikkoja.

Toivomme runsasta osanottoa yhdistyksemme

koulutus- ja neuvottelupäiville Turkuun.

Tervetuloa!

● Reijo Rosengrén

yhdistyksen puheenjohtaja

Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Jäsenmaksu on 30 euroa.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,

s-posti: reijo.rosengren@turku.fi

puh. 050 522 7371

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

Kuntien Putkimestarien KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 14.–16.10.2009 Turussa Holiday Club Caribiassa

OHJELMA

Keskiviikko 14.10.2009

13.00-15.30 1. Tutustumiskäynti Turun Puhdistamon

Oy:n uudessa Kakolan kallioperään rakennettussa

jäteveden puhdistuslaitoksessa

2. Tutustuminen vesihuoltotyömaahan

Bussi lähtee Holiday Club Caribian edestä

klo 12.30, paluu noin klo 15.30

16.00-18.00 Näyttelyn avajaiset ja näyttelyyn

tutustuminen

Torstai 15.10.2009

08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit torstaina

saapuville

09.00-09.15 Koulutuspäivien avaus ja päivien ohjelman

esittely


Reijo Rosengrén, yhdistyksen

puheenjohtaja

09.15-09.25 Turun kaupungin tervehdys


Jarkko Virtanen, Turun kaupungin

ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja

09.25-09.45 Turun vesilaitoksen esittely ja

tulevaisuuden näkymiä


Irina Nordman, Turun vesiliikelaitos,

toimitusjohtaja

10.10-10.40 Ajatuksia vesihuolto-organisaatioista ja

niiden toimintatavoista tulevaisuudessa


Martti Lipponen, Lahti Aqua,

toimitusjohtaja

10.40-11.00 Futuristisia ajatelmia vesihuoltoverkostojen

ylläpidon ja rakentamisen menettelytavoista


Anders Öström, Turun vesilaitos,

vesihuoltomestari ja KPM ry:n sihteeri

11.00-11.30 Ilmastonmuutoksesta mahdollisesti aiheutuvat

uhat vesihuolto-organisaatioille



11.30-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

12.30-13.00 Spinkler-palosammutusjärjestelmien

asettamat vaatimukset vesilähteelle ja

spinkler-laitteiden koestusvaihtoehtoja


Markku Kauriala, Insinööritoimisto

Markku Kauriala Oy, toimitusjohtaja

13.00-13.25 DigiSewer – viemäreiden digitaalinen

videokuvausjärjestelmä

Sakari Kuikka, Painehuuhtelu Oy PTV /

DigiSewer Production Ltd., toimitusjohtaja

13.25-13.50 Vaakaporaustekniikan ja pakkosujutuksen

käyttösovellutukset verkostojen

rakentamisessa ja saneeraamisessa


Pekka Alho, Sujutek Oy, toimitusjohtaja

13.50-14.15 Virtausmittaukset avokanavissa ja

vajaatäyttöisissä putkissa


Petri Tonteri, Labkotec Oy, tuotepäällikkö

14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen

14.35-15.00 Laitetoimittajien puheenvuorot



heidän tuotteidensa esittelyjä

15.00-15.30 Kansainvälinen yhteistyö vesihuoltoalalla

ja Suomen rooli yhteistyössä


Rauno Piippo, DI

15.30-16.00 Hygienian huomioon ottaminen

verkostotöissä – Alustus ja keskustelua


Sami Sillsten, Helsingin Vesi,

tuotantoinsinööri

16.10– Yhdistyksen syyskokous

18.00– Näyttelyyn tutustuminen

19.30– Päivällinen, veljesilta,

yhdistyksen viirien jako

Perjantai 16.10.2009

7.30– Aamiainen

9.00 – 11.00 Seminaarikeskustelu erilaisista verkostojen

suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon

virheratkaisuista ennen ja nyt sekä niiden

vaikutuksista

Valmistellut alustuspuheenvuorot:


Rauno Piippo









11.00– Päivien päätössanat


Reijo Rosengrén, yhdistyksen

puheenjohtaja

Kuntatekniikka 5/2009

41


ENERGIATALOUS KIINNOS

– käyttötiedot luovutettava

Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

■ Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä noin

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan

työnsä tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä

yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Kesä on lopuillaan ja hukkumistilastot ovat aika

lailla murheellisia. Ihmisten käyttäytyminen

tuhansien järvien maassa on yllättänyt kaikki. Uimataito

ja kuningas alkoholi ovat suurimmat syyt

hälyttäviin tilastoihin, mutta myös ihmisten heikko

yleiskunto. Kun lähdetään yksin uimaan kuvitellaan,

että ollaan paremmassa kunnossa, ja sitten

väsytään ja jäädään matkalle, kun apua ei ole

saatavissa. Näihin syihin pystyy vain ihminen itse

vaikuttamaan, joskin sivustatukea voidaan antaa ja

näin auttaa parempaan lopputulokseen.

Uimataitoa voi parantaa esimerkiksi uimahalleissa

ja kylpylöissä. Uimaopetus on uimataidon

parantamisen tärkeä peruspilari. Myös kuntouinti

ja erilaiset harjoitteet altaissa ovat keinoja hyvän

kunnon ylläpitämiseksi.

Uimahallien ja kylpylöiden rakentaminen ja perusparantaminen

on tärkeää – eikä vähiten nykypäivänä,

kun maassa on taantuma.

Energiatilastoista on saatava tietoa

Energiatalous on eräs tärkeimmistä asioista, kun

pidetään hallit hyvässä kunnossa. Tähän kuuluu

hyvä energiankulutuksen seuranta ja tilastointi koko

valtakunnassa. Vai onko sitä? Opetusministeriöhän

tukee urheilulaitosten rakentamista yhteiskunnan

varoin, joten luulisi, että asiat ovat kunnossa

ja tietoja saa kun pyytää.

Näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Tutkijat,

jotka tekevät energia- ym. tutkimuksia parempien

olosuhteiden luomiseksi halleille, ovat kertoneet,

ettei tietoa ole annettukaan. Tiedusteltuani

asiaa opetusministeriöstä minulle vastattiin, että

päätöksessä ei ole mainintaa tietojenantovelvollisuudesta,

eikä näin ollen OPM pysty asiaan vaikuttamaan.

Kuitenkin tutkimuksia tehdään opetusministeriön

rahoilla.

Jos ja kun julkinen hallinto jakaa yhteiskunnan

rahaa, täytyy velvollisuutena olla vähintään käyttötietojen

luovuttaminen tutkimuskäyttöön, etenkin

kun sillä palvellaan laitoksia itseään. Tehokas energiatilastojen

aikaansaaminen palvelee myös merkittävästi

uusien hallien rakentajia sekä erityisesti

perusparannustyön suunnittelijoita.

Hallien energiatalouden selvityksen yhteydessä

on käynyt ilmi, että hallit ovat kiinnostuneita energiataloudesta.

On halleja, jotka ovat aidosti mukana

tekemässä selvitystä halleistaan ja haluavat

oman hallin toimivan mahdollisimman energiataloudellisesti

ja ovat valmiita pistämään itsensä likoon

saadakseen hyvän lopputuloksen.

Sitten on halleja, jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita

energiatalouden parantamisesta. He

vain sanovat, että se menee mikä kuluu, sillä kuluuhan

sitä muissakin laitoksissa. Jos näin yleisesti

ajateltaisiin, silloin ei olisi juurikaan toivoa paremmasta

energiatehokkuudesta. Uskon kuitenkin vakaasti,

että edellä mainitut epäkohdat saadaan tulevaisuudessa

kuntoon.

Uusia haasteita koulutukseen

Tulossa on aivan uusia haasteita, jotka liittyvät erikoisurheilulaitosten

hoitajien koulutukseen. Tämän

päivän talotekniikka ja siihen liittyvän automatiikan

voimakas laajentuminen ovat iso haaste ja vaativat

todellista erikoisosaamista. Laadittaessa uusia koulutusohjelmia

tulisi esimerkiksi uimahallien ja jäähallien

teknisen hoitamisen koulutusohjelmat laa-

42

Kuntatekniikka 5/2009


TAA HALLEJA

tutkimuskäyttöön

tia uuteen uskoon, että saisimme innostuneita ja

osaavia erikoisammattilaisia palvelemaan laajenevaa

laitoskantaa.

Yhdistyksemme on panostanut voimakkaasti

energiataloustutkimukseen, jota vetää HTKK, prof.

Martti Viljanen. Lisäksi meillä on työn alla Uimahallien

ja kylpylöiden rakennuttaminen -ohjekirjan

päivitys. Yhdistyksemme valmistelee myös vuoden

2010 uimahalli- ja kylpyläpäivien ohjelmaa, joten

kyllä tekemistä riittää näin talkooporukalla.

Tiedoksi kaikille, että on ilmestynyt uima-altaiden

suunnittelussa huomioonotettavaksi turvallisuusvaatimukset

ja käyttöturvallisuusvaatimukset

SFS-EN 15288-1 ja SFS-EN 15288-2, joka on vahvistettu

suomalaiseksi standardiksi. Julkaisut ovat

englanninkielisiä ainakin toistaiseksi.

Lopuksi haluan muistuttaa niitä yhdistyksemme

jäseniä, jotka ovat unohtaneet pienen velvoitteensa

yhdistystämme kohtaan, nimittäin vuosittaisen

jäsenmaksun suorittamisen. Hoidathan asian kuntoon

mahdollisimman pian, etteivät jäsenetusi loppuisi.

Yhdistyksemme hallitushan on päättänyt, että

vuoden lopussa poistetaan jäsenluettelosta ne

henkilöt, jotka eivät ole velvoitettaan täyttäneet.

Näin voimme paremmin kehittää toimintaamme.

Kaunista alkavaa syksyä kaikille!

Terveisin,

● Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

■ Yhteystiedot

Internet: www.ukty.net

s-posti: info@ukty.net

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Kalle Kallio

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi

puh. 0400 577 569

Kuntatekniikka 5/2009

43


Entisen sahan alueesta kunnos

SUOMEN SUURI

Penttilänrannan alueella on ollut sahateollisuutta

1800-luvun lopulta lähtien.

Kuva Pohjois-Karjalan museo

Tukkialtaan pohjasedimenttiin sotketaan

polymeeri ja seos pumpataan

vedenpitävällä kalvolla vuorattuihin

altaisiin. Tero Toivanen seisoo kuvan

vasemmassa reunassa osoittamassa

pilottivaiheen altaiden laajuutta.

Lopulliset sedimentin käsittelyaltaat

tulevat olemaan kooltaan moninkertaiset.

Taustalla näkyvät vanhan sahan

raamit, jotka on tarkoitus siirtää

paraatipaikalle muistoksi alueen

menneisyydestä.

44 Kuntatekniikka 5/2009


YMPÄRISTÖ

tetaan Joensuulle uusi keskusta 20 miljoonalla

PUHDISTUS joen suussa

Joensuussa puhdistetaan paraatipaikalla

oleva saha-alue uudeksi kaupunginosaksi.

Kaupunki osti Pielisjoen suussa

sijaitsevan kymmenien hehtaarien alueen

yhdellä eurolla, mutta sen puhdistaminen

maksaa yli 20 miljoonaa euroa.

Kolme vuotta kestävä puhdistusoperaatio

on Suomen suurin.

● Ville Moilanen

tiedotustoimittaja

Joensuun kaupunki

Reilun 500 metrin

päässä Joensuun torilta oleva

Penttilänrannan alue on

uinunut pitkään. Alueella

oli sahateollisuutta 1800-luvulta

aina vuoteen 1988,

jolloin Rauma-Repola Oy

lopetti sahansa. Jäljelle jäänyt

saharakennus paloi onnettomuudessa

1996.

Joensuun kaupunki osti

autioituneen 33 hehtaarin

alueen UPM-Kymmeneltä

2008. Kauppahinta oli yksi

euro. Hintaan vaikuttivat

tiedossa olevat laajat puhdistustyöt,

sillä alue oli pilaantunut

sahaus- ja kyllästämötoiminnan

jäljiltä.

Saha-alueen maaperää

on tutkittu moneen kertaan.

Ensimmäiset tutkimukset

tehtiin jo 1994.

– Vuosien aikana näytteitä

on otettu lähes tuhannesta

pisteestä vanhalta saha-alueelta,

teollisuuskaatopaikalta

ja tukkialtaan

pohjasta, Joensuun kaupungin

teknisen viraston

toimistorakennusmestari

Hannu Tarssanen kertoo.

Tutkimustulokset ovat

korutonta luettavaa. Alueella

on dioksiinia, furaania,

arseenia, raskasmetalleja

ja polysyklisiä aromaattisia

hiilivetyjä eli niin

sanottuja PAH-yhdisteitä.

Pitoisuudet ovat onneksi

suurimmalta osin hyvin

pieniä.

Kaikkein pahiten pilaantunut

on tukkialtaan

pohjasedimentti, johon on

Pohjois-Karjalan museo

Tuleva pienvenesatama oli sahan toiminta-aikana tukkiallas.

Allas höyrysi talvisin komeasti, koska sen jäätyminen

estettiin johtamalla sahan voimalaitoksen savukaasut

altaan veteen.

Kuntatekniikka 5/2009

45


YMPÄRISTÖ

Penttilänrannan alue on paraatipaikalla

Pielisjoen suulla ja Joensuun keskustan

läheisyydessä.

kertynyt myrkkyjä sekä valumavesistä

että voimalaitoksen savukaasuista,

joilla allasta pidettiin

sulana talvipakkasillakin.

– Altaan pohjassa on lajitelma

kaikista niistä myrkyistä, joita

tällä alueella on koskaan käytetty,

Tarssanen selvittää.

Projektipäällikkö Tero Toivasen näpin alla on yli 20 miljoonan

euron kunnostusurakka. Hankkeella on takanaan lähes

poikkeuksellisen yhtenäinen poliittinen tahtotila.

Tukkialtaasta venesatama

Suomen mittakaavassa laajuudeltaan

suurin käynnissä oleva yksittäinen

pilaantuneen maa-alueen

puhdistamisurakka on jaettu

kolmeen osaan: tukkialtaaseen,

saha-alueeseen ja vanhaan teollisuuskaatopaikkaan.

Joensuun kaupungin halki

virtaavan Pielisjoen kupeessa olevasta

vanhasta tukkialtaasta tehdään

Penttilänrannan asukkaille

komea ja suojaisa venesatama,

josta on hyvät kulkuyhteydet sekä

etelään Saimaalle että pohjoiseen

Pieliselle. Tukkialtaan koko

on noin kolme hehtaaria, ja vettä

siinä on 90 000 kuutiota. Vesiyhteys

altaasta Pielisjokeen estetään

puhdistustöiden ajaksi.

Altaan puhdistaminen on

aloitettu vedenalaisten rakenteiden

ja uppotukkien poistamisella.

Työ tehdään ponttonilautan päällä

olevalla kaivinkoneella, jonka

pihtikauhalla käydään läpi altaan

pohjan jokainen neliömetri. Löydetyt

tukit pestään ja toimitetaan

erityiskaatopaikalle. Tukeille ollaan

selvittämässä jatkokäyttömahdollisuuksia

niiden pilaantuneisuuden

mukaan. Jopa hyötykäyttö

voi olla mahdollista.

Pilaantunut pohjasedimentti

nostetaan pohjasta imuruoppaamalla.

Sedimenttiä on pohjassa

noin metrin paksuudelta. Varmuuden

vuoksi pohjasta poistetaan

vielä 20 senttiä sedimentin

alaista pohjamaata. Kaikkiaan

altaan pohjasta imetään massaa

noin 20 000 kuution edestä.

Allaskuivaus vai

geotuubi?

Kuluneena kesänä on testattu sedimentin

puhdistamiseen käytettäviä

menetelmiä. Ensimmäisenä

valittiin puhdistuksessa käytettävä

vedenerotuspolymeeri, joka

sakeuttaa lietettä.

– Se on kuin kuravesi sangossa.

Hiekka vajoaa pikkuhiljaa

pohjalle. Polymeeri vain nopeuttaa

sitä prosessia, Penttilänrantahankkeen

projektipäällikkö Tero

Toivanen selventää.

Kesäkuussa tehtyjen kokeiden

perusteella tukkialtaan sedimentin

kanssa parhaiten toimivaksi

polymeeriksi todettiin Flopamin

FO4190SH.

Toinen kokeilemista vaativa

asia on lietteen käsittely. Testejä

varten nostetaan 1 000 kuutiota

sedimenttiä. Puolet lietteestä käsitellään

allaskuivauksella ja puolet

niin sanotulla geotuubilla.

Allaskuivauksessa liete nostetaan

vesitiiviillä kalvolla vuorattuihin

altaisiin. Ensimmäisenä

altaan pohjalle jää vedenerotus-polymeerikäsittelyn

jäljiltä

karkeampi liete. Vesi valuu puolestaan

jälkimmäiseen altaaseen,

jonka pohjalle jäävät pienemmätkin

hiukkaset. Testeillä puhdistuneeksi

varmistettu vesi johdetaan

takaisin tukkialtaaseen. Pilaantunut

liete kuljetetaan erityiskaatopaikalle.

Geotuubikäsittelyssä polymeerillä

terästetty liete pumpataan

polypropeenista valmistettuun

9 x 20 -metriseen säkkiin.

– Se on kuin kahvinkeittimen

Carement Oy / Mikko Honkonen

Tukkialtaan pohjasedimentin puhdistamiseen käytettävää polymeeriä testattiin

kesällä. Kaikkiaan kokeiltiin viiden eri polymeerin toimintaa. Parhaaksi

testeissä osoittautui Flopamin FO4190SH-polymeeri.

Vanhan tukkialtaan pohjan jokainen neliömetri perataan

perusteellisesti ennen pohjasedimentin imuruoppausta.

Irtotukkeja altaasta on löytynyt noin 4 000.

46 Kuntatekniikka 5/2009


suodatinpussi, josta vesi tihkuu

ulos ja sakka jää sisälle, Toivanen

yksinkertaistaa geotuubin

toimintaa.

Varsinainen tukkialtaan ruoppaus

ja lietteen erottelu tehdään

kesällä 2010. Käytettävä menetelmä

valitaan kesän testien perusteella

vasta myöhemmin syksyllä.

Maata siirretään lähes

puoli miljoonaa kuutiota

Projektipäällikkö Tero Toivasen

mukaan tukkialtaan pohjan puhdistaminen

on teknisesti vaikein

osa koko Penttilänrannan siivouksessa.

Massoiltaan ja kuluiltaan

suurin on puolestaan vanhan saha-alueen

maapohjan kunnostaminen.

– Käytännössä poistamme

koko alueelta maata keskimäärin

metrin syvyydeltä, Toivanen

selvittää.

Maata kaivetaan kaikkiaan 25

hehtaarin alueelta. Enimmillään

maata kaavitaan pois jopa neljän

metrin syvyyteen asti. Kevyemmin

saastuneista kohdista poistetaan

vain muutamia kymmeniä

senttejä pintamaata. Kaikkiaan

alueelta kaivetaan ja siirretään

pois lähes 500 000 kuutiota

maata.

– Valtaosa alueesta kelpaisi

nykyisten raja-arvojen puitteissa

sellaisenaankin rakennusalustaksi,

mutta me haluamme olla

sataprosenttisen varmoja alueen

puhdistumisesta. Siksi perkaamme

koko alueen, Toivanen

painottaa.

Poisajettua maata ei vielä tässä

vaiheessa korvata uudella, vaan

se tehdään aikanaan asuintalojen

rakentamisen yhteydessä.

– Olemme parhaillaan tekemässä

suunnitelmaa alueen väliaikaisesta

maisemoinnista. Tarkoituksena

on tehdä pölyämätön,

turvallinen ja viihtyisä ympäristö

rakentamisen ajaksi. Rakentaminen

on kuitenkin jopa vuosikymmeniä

kestävä projekti, Toivanen

selvittää.

Vaikka kaivu-urakka on teknisesti

helppo, vaatii se Toivasen

mukaan urakoitsijalta paljon.

– Työ on tehtävä niin sanotusti

lajittelukaivuna. Maan alta voi

tulla vastaan vaikka mitä. Alueella

on ollut teollisuutta 1800-luvun

lopulta saakka, ja sieltä voi löytyä

kaikkea vanhoista viemäriputkista

lähtien. Lisäksi alueella on vanhojen

rakennusten perustuksia,

jotka täytyy purkaa.

Pilaantunutta maata nostetaan

kiivaimmillaan saha-alueelta siihen

tahtiin, että sitä kuljettaa alueelta

pois päivittäin 70-80 rekkaautoa.

Pölyn leviämisen ehkäisemiseksi

kuormat peitetään ja tarvittaessa

autojen renkaat pestään

ennen alueelta poistumista.

Maa-aines suljettavalle

kaatopaikalle

Valtaosa maa-aineksesta kuljetetaan

alle kymmenen kilometrin

päässä sijaitsevalle Kontiosuon

yhdyskuntajätteen kaatopaikalle,

jossa sitä käytetään kaatopaikan

vanhan osan sulkemiseen.

– Ympäristölupa velvoittaa

sulkemaan Kontiosuon kaatopaikan

vanhan osan vuoden 2011

loppuun mennessä. Penttilänrannan

puhdistamisen ajoittuminen

samaan ajankohtaan ei ole sattumaa,

toimistorakennusmestari

Hannu Tarssanen naurahtaa.

Kaupungin kannalta hankkeiden

päällekkäisyys on täysosuma.

Pilaantuneiden maiden loppusi-

Ympäristön kunnostaminen

alkaa parhaiten

kaivamalla ensin tietoa.

Ekokem-Palvelu on pilaantuneiden maiden

ja vesien asiantuntija. Vastaamme

työn onnistumisesta alusta loppuun. Tiesitkö,

että kunnostus on usein mahdollista

hoitaa itse kohteessa? Ota meihin

yhteyttä, niin kaivamme sinulle lisätietoa

palveluistamme.

www.ekokem-palvelu.fi

Kuntatekniikka 5/2009

47


PENTTILÄNRANTA

■ Entisen saha-alueen kunnostaminen

vie kolme vuotta. Alueen

rakentaminen kestää jopa

30 vuotta.

■ Teollisuuskaatopaikan kunnostus

– kaatopaikan läjitys 5/2009–

11/2009

– pintarakenne 4/2011–11/2011

■ Tukkiallas

– siivous ja pilotti-koe 6/2009–

10/2009

– sedimentin ruoppaus 5/2010–

11/2010

– sedimentin loppukäsittely

6/2011–11/2011

■ Saha-alue

– kaivu ja maamassojen loppusijoitus

8/2009–11/2011

■ Katujen ja vesihuollon

suunnittelu ja rakentaminen

2010–12

■ Tonttien luovutus alkaa 2011

■ Asuintalojen rakentaminen

alkaa 2012

■ Ensimmäiset asukkaat 2013

■ Pienvenesataman rakentaminen

ja kevyen liikenteen silta Pielisjoen

yli 2015

■ Kustannukset

Penttilänrannan alueen kunnostaminen

maksaa yhteensä 21 miljoonaa

euroa, josta kaatopaikan

osuus on 4,2, tukkialtaan 2,7 ja

saha-alueen 14,1 miljoonaa euroa.

Uuden asuinalueen tarvitseman

kunnallistekniikan rakentaminen

tulee maksamaan noin 20 miljoonaa

euroa.

Joensuun kaupunki saa sijoittamansa

eurot takaisin tonttien luovutuksesta

saatavina tuloina.

■ Tilaaja Joensuun kaupunki/

tekninen virasto

■ Projektinjohtokonsultti

Sito-Rakennuttajat Oy

■ Suunnittelijat: kaatopaikka/FCG

Planeko Oy, tukkiallas/Pöyry Environment

Oy, saha-alue/FCG Planeko

Oy, Kontiosuon toiminnot/

Groundia Oy

■ Urakoitsijat: kaatopaikka/Karjalan

louhinta ja lujitustyö Oy, tukkiallas/Vesirakennus

Ojanen Oy,

saha-alue/Ekokem-Palvelu Oy

■ Valvojat: paikallisvalvoja Carement

Oy, PIMA-valvonta/Golder

Associates Oy, ympäristötarkkailu/

Groundia Oy, viranomaisvalvonta/

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus

48 Kuntatekniikka 5/2009

joitus tulee edullisemmaksi, eikä

kaupungin tarvitse hankkia

toisaalta maamassoja kaatopaikan

sulkemiseen.

Saha-alueelta poistettavan

maan pilaantuneisuutta mitataan

koko ajan töiden edistyessä.

Pahiten likaantuneet maat

kuljetetaan erikoiskaatopaikalle.

Osa vähemmän pilaantuneista

maista läjitetään vanhan teollisuuskaatopaikan

yhteyteen.

Kaatopaikasta

pulkkamäki

Sahan käytössä ollut teollisuuskaatopaikka

jätetään omalle paikalleen,

mutta se kapseloidaan.

Kaatopaikan pinta-alaa pienennetään

läjittämällä massoja alueen

keskiosiin. Seitsemän hehtaarin

tasaisesta läntistä puristetaan

neljän ja puolen hehtaarin

kumpare, jolle tulee korkeutta

15 metriä.

Kumpareesta muotoutuukin

yksi uuden asuinalueen maamerkeistä.

Puistoalueeksi luokiteltavaan

kumpareeseen on

suunniteltu muun muassa kävelypolkuja

ja pulkkamäki.

Kaatopaikan maa-aines läjitetään

enintään puolen metrin

kerroksissa, jotka tiivistetään.

Koko kaatopaikkapenger

peitetään vedenpitävällä bentoniittimatolla

ennen puhtaan

maa-aineksen, mullan ja istutusten

tekoa.

Käytettävän bentoniittimaton

vedenläpäisevyyden k-arvo

on vähintään 1x10 –9 m/s. Bentoniittimaton

alle tehdään erillinen

kaasunkeräysjärjestelmä.

Kaikkiaan kumpareen sisuksissa

olevan jätemaan päälle tulee

yhdestä kahteen metriä paksu

pintarakenne, jossa on useita eri

kerroksia.

Ponttiseinämää

maisemamäen ympärille

Maisemamäen vakavuus varmistetaan

ponttaamalla se ympäriinsä

jopa viisi metriä korkeilla teräsponteilla.

Ponttaukseen käytetään

Luxemburgissa valmistettuja

AZ-pontteja, joiden erikoisvalssatussa

liitoksessa on mukana

erillinen tiivistemassa.

Massa turpoaa kosteuden

vaikutuksesta ja tekee ponttiseinämästä

täysin vedenpitävän.

Valmista ponttiseinämää

tulee mäen ympärille noin 800

metriä. Urakkaan tarvitaan 80

senttiä leveitä pontteja kahdeksan

rekka-autollisen verran.

– Koko kaatopaikkamäen

rakenteesta tehdään sellainen,

että sadevesi ei pääse missään

vaiheessa kosketuksiin kaatopaikkamassojen

kanssa, Toivanen

painottaa.

Kumpareen ympäri kiertää

vielä kaiken varalta salaojaputkisto,

jonne mahdollisesti

tihkuva vesi ohjataan omalle

pumppuasemalleen ja pumpataan

viereiselle Kuhasalon jätevedenpuhdistamolle.

Yli sata ympäristölupamääräystä

Penttilänrannan kunnostustöille

on myönnetty ympäristölupa

2006. Lupa päivitettiin keväällä

2009 vastaamaan valtioneu-

Kaatopaikan ympärille tulee 800 metriä ponttiseinämää. Pisimmät

maahan upotettavat pontit ovat viisimetrisiä.

voston 2007 antamaa maaperän

pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen

arviointia koskevaa niin

sanottua PIMA-asetusta.

Kun kyseessä on laaja projekti,

on myös luvissa paljon pykäliä.

Saha-alueen, tukkialtaan ja kaatopaikan

kunnostamista koskevia

lupamääräyksiä on hiukan yli

100. Lisäksi ympäristökeskus antaa

töiden edistyessä erillisiä päätöksiä

seurannasta, tarkkailusta ja

jälkitarkkailusta.

Maasta otettavien näytteiden

lisäksi koko ajan seurataan muun

muassa melua, pölyn leviämistä

ja tutkitaan näytteitä sekä pohjaettä

pintavesistä.

– Pölynmittauspisteitä on

puolenkymmentä, kaukaisimmat

niistä joen toisella puolella.

Alueen ympäristötarkkailua tehdään

vielä viisi vuotta kunnostusoperaation

jälkeen. Sillä varmistetaan,

että kaikki on tehty onnistuneesti,

Toivanen selvittää.

Joensuun kaupunki on palkannut

kunnostustöihin omat

valvojansa. Viranomaisvalvontaa

hoitaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskus.

– Laajuudeltaan tämä on sitä

luokkaa, että taitaa Penttilänranta

työllistää sielläkin yhden ihmisen

täyspäiväisesti, Toivanen

nauraa.

Viestintään panostettu

Penttilänranta-hankkeessa on

panostettu myös viestintään, jota

tukemaan on tehty erillinen

viestintäsuunnitelma. Periaatteena

on avoimuus ja viestinnän

tarpeiden ennakointi.

Erityisesti on panostettu Penttilänrannan

alueen lähellä asuville

ihmisille tiedottamiseen. Tähän

mennessä on jo järjestetty useita

yleisötilaisuuksia, joiden suosio

on yllättänyt toimijatkin. Lisäksi

hankkeen edistymistä dokumentoidaan

ja siitä tehdään muun

muassa DVD-esitys.

– Viestinnän keskeisenä tehtävänä

on tukea hankkeen toteutumista,

herättää mielenkiintoa

hanketta kohtaan ja tehdä uudesta

Penttilänrannasta houkutteleva

alue, hankkeen viestintäkonsultti

Kirsti Kärkkäinen tiivistää.


Uuden asuinalueen selkärankana rantaraitti

Uusi Penttilänranta / Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy

■ Joensuun keskustassa sijaitsevasta

Penttilänrannasta tehdään

uudenlainen osa kaupunkia.

Suunnitelmissa puhutaan jopa

omasta kaupungista kaupungin

sisällä. Villeimmät visionäärit näkevät,

että tulevaisuudessa Joensuussa

on kaksi keskustaa: niin

sanottu vanha keskusta ja Penttilänrannan

uusi keskusta.

Penttilänrannasta tehdään tiivis

ja kaupunkimainen asuin- ja

työpaikka-alue 3 000 ihmiselle.

Kerros- ja rivitalovaltainen rakentaminen

ryhmitellään Pielisjoen,

maaston muotojen ja joen yli

avautuvien näkyminen mukaan.

– Rakennettavat alueet kiertyvät

mäntymetsää kasvavan Pajamäen

ympärille. Alueen selkärangan

muodostavat joen rantaan

sijoittuvat rantakorttelit, niitä

yhdistävä rantaraitti ja sen varrelle

sijoittuvat viihtyisät aukiot,

viheralueet ja pienvenesatama,

kaavoitusarkkitehti Touko Linja-

YMPÄRISTÖ

ma selvittää.

Penttilänrantaan rakennetaan

myös uusi kevyen liikenteen silta,

jota pitkin pääsee Pielisjoen toiselle

puolelle, ”vanhaan keskustaan”.

Maankäytön suuntaviivat

on ratkaistu jo 2002 Penttilän

osayleiskaavassa. 2003 järjestettiin

osayleiskaavaan pohjautunut,

sahan aluetta ja Aittarantaa koskenut

ideakilpailu. Kilpailun voittivat

arkkitehdit Jesse Anttila ja

Mikko Rusanen ehdotuksellaan

”Kapteeni koukku”. Asemakaavoitus

pohjautuu näihin suunnitelmiin.

– Koska alueen toteutuksen aikajänne

on arviolta 25 vuotta,

asemakaavoitus tehdään vaiheittain.

Kukin vaihe kattaa muutaman

vuoden tontinluovutuksen

tarpeet. Ensimmäisen vaiheen

asemakaava laaditaan ensi vuoden

loppuun mennessä, Linjama

kertoo.

Penttilänrannan kaavoituksessa

kokeillaan Joensuussa ensimmäistä

kertaa niin sanottua kumppanuuskaavamenettelyä,

jossa rakennusliikkeet

pääsevät mukaan

kaavoitukseen jo alkumetreillä.

Penttilänrannan rakentaminen

osuu ajankohtaan, jossa rakennusmääräykset

kiristyvät energiatehokkuuden

osalta reippaasti.

Myös ilmastokysymysten merkitys

korostuu tulevaisuudessa. Penttilänranta

onkin mukana kahdessa

Tekesin Kestävä Yhdyskunta -ohjelman

hankkeessa.

Alueella selvitetään muun muassa

kestävän rakentamisen prosesseja

sekä alueen lämmön ja

sähkön tuottamista uusiutuvilla

energialähteillä. Samalla huomioidaan

myös energiatehokkaan

rakentamisen myötä pienenevä

lämmitysenergian tarve.

Penttilänrannan alueen sijainti

aivan keskustan tuntumassa ja

jo rakennetun infran keskellä antaa

puolestaan oivalliset mahdollisuudet

kevyen liikenteen suosimiseen

ja uudentyyppiseen suunnitteluun.

JÄTEVESIPUMPPAAMOILLE

likaisen ja puhtaan veden

sekoittumisen estoon

ÅS 1 -takaisinvirtaussuoja/vesikatkolaite

Estää puhtaan ja likaisen veden sekoittumisen

Sisältää pumpun, tyhjennys- ja uimuriventtiilin sekä kuivakäyntisuojan

Käyttöjännite 230 V, 50 Hz

Standardisoitu ratkaisu jätevesipumppaamoille, pumppuasemille

ja muihin vastaaviin sovelluksiin

Saatavilla myös ÅS 2 -takaisinvirtaussuoja suurille virtauksille.

TEKNISET TIEDOT:

Pumppu: Lowara Scuba

Nostokorkeus: 25-67 m

Työpaine: 8 bar

Tuotto: 40–120 l/min

Jännite: 230 V, 50 Hz

Tehontarve: 1100 W

Rakennemitat: pituus 600 mm, leveys 400 mm,

korkeus max. 1000 mm

www.sgnieminen.fi

Maahantuoja: S. G. Nieminen Oy / SGN-tekniikka, Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa, puh. 030 650 50, fax. 030 650 5403, sgntekniikka@sgn.fi , www.sgnieminen.fi

Kuntatekniikka 5/2009

49


Kuusitoista kaupunkia käynnistivät Tekesin tuella

TEKNISET PALVELUT uudi

Kuntarakenteen voimakas muutos, henkilöstön

ikääntyminen ja talouden reunaehdot edellyttävät

reippaita otteita myös teknisen sektorin

palvelutuotannossa. Historian laajin kuntien

teknisten palvelujen järjestämis- ja tuotantotapojen

uudistamishanke käynnistyi elokuussa

aktiivisten kaupunkien johdolla ja Tekesin merkittävällä

kehittämistuella.

Kuntien perusrakennepalveluja

uudistavan

KUPERA-hankkeen takana

on 16 kaupunkia.

Vaasa

Pori

Rauma

Turku

Seinäjoki

Tampere

Jyväskylä

Hämeenlinna

Lahti

Vantaa

Espoo

Helsinki

Kuopio

Mikkeli

Kouvola

Joensuu

TEKSTI Paavo Taipale

Hankkeella tähdätään laadukkaisiin

palveluihin nykyistä

tehokkaampia tuotantotapoja

kehittäen ja soveltaen. KUPERAnimeä

kantava hanke syventyy

kuntien perusrakenteiden ja perusrakennepalvelujen

rahoituksen,

omistajuuden ja tuotannon

innovaatioihin. Perusrakennepalveluilla

tarkoitetaan tässä kaikkia

kuntien vastuulla olevia rakentuvaan

ympäristöön liittyviä tehtäviä

alkaen maapolitiikasta ja kaavoituksesta

ja ulottuen kadunpitoon,

kiinteistöihin sekä jäte- ja

vesihuoltoon.

Toteutusvastuu 16 kaupungin

käynnistämästä hankkeesta on

Teknillisen korkeakoulun BITtutkimuskeskusksella

ja Tampereen

yliopiston yhdyskuntatieteiden

laitoksella. Kokonaisbudjetiltaan

1,3 miljoonan euron hanke

päättyy 2011 lopussa. Rahoituksesta

782 000 euroa tulee Tekesin

Rakennettu ympäristö -ohjelmasta,

runsaat 260 000 euroa

hankkeeseen mukaan lähteneiltä

kaupungeilta ja saman verran

hankkeen toteuttavilta tutkimuslaitoksilta.

Kaupungit yksissä tuumin

Hanketta valmisteltiin toista

vuotta lähinnä parinkymmenen

suurimman kaupungin teknisen

sektorin johtavien viranhaltijoiden

ja Kuntaliitto-konsernin

edustajien yhteistyönä KEHTOtyönimellä

(kehittämisen haltuunotto

ja toteutus) kokoontuneessa

ryhmässä. Työryhmässä

koettiin vahvasti, että nyt on

aika ennakkoluulottomasti arvioida

uudelleen teknisen sektorin

palvelut ja niiden tuotanto.

– Tavoitteena oli saada uutta

draivia alan kehittämiseen ja

koota kehittämisrahoitusta, jolloin

tulostakin syntyy paremmin.

Kun toimintatavat ovat kunnilla

yhteiset, on yhteistyökumppaneiden

ja sidosryhmien kanssa helpompi

toimia, kiteyttää hankkeen

taustoja Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri

Kari Ström,

joka on ollut alusta alkaen mukana

hankevalmistelun ytimessä.

Ström pitää tärkeänä, että nyt

saadaan myös asiantuntevaa ja

puolueetonta tutkimustietoa teknisen

sektorin strategiavalintojen

tueksi. Aiemmin tutkimuksellinen

ote on hankkeissa usein ollut

hajanaista.

– Ykkösjuttu myös Jyväskylän

kannalta on se, että näitä asioita

tehdään ja pohditaan yhdessä.

Kaikki kaupungit kuitenkin painiskelevat

samojen haasteiden

kanssa. Talouden tiukat ajat panevat

tosissaan miettimään, miten

tekniset palvelut tuotetaan

laadukkaasti ja tehokkaasti.

Hankkeen valmistelu sujui innostavassa

hengessä.

– Kaupungit lähtivät erittäin

hyvin mukaan hankkeen yhteiseen

valmisteluun. Useat kollegat

ovat minulle sanoneet, että näin

meidän tulisi toimia. Tuntuu siltä,

että tätä hanketta on kunnissakin

odotettu, Ström iloitsee.

Toteuttajatahot

ajoissa mukaan

Vuoden 2008 alkupuolelta lähtien

neljästi kokoontunut teknisten

palvelujen tulevaisuutta

pohtinut KEHTO-ryhmä kutsui

marraskuussa kokoukseensa

alan kehittämisestä kiinnostuneiden

tutkimuslaitosten edustajia.

Tämän jälkeen käynnistyi laajan

tutkimus- ja kehittämishankkeen

valmistelu yhteistyössä toteutustahojen

kanssa.

– Valmistelu on sujunut erittäin

hyvin sekä kaupunkien että

50 Kuntatekniikka 5/2009


TEKNISET PALVELUT

historiallisen laajan kehittämishankkeen

stuvat 1,3 miljoonalla

meille yhteistyökumppanina aiemmin

tuntemattoman Tampereen

yliopiston kanssa. Hanke

saatiin kokoon poikkeuksellisen

ripeästi, hankevalmistelua loppuvaiheessa

vetänyt TKK:n BIT-tutkimuskeskuksen

tutkimusjohtaja

Pekka Malinen kertoo.

Hän myöntää avoimesti yllättyneensä

kaupunkien vahvasta

tahdosta laajan kehittämishankkeen

käynnistämiseksi yhteisin

tavoittein.

– Julkisen sektorin ajatusmaailma

on muuttunut. Siellä

koetaan tarve tehostaa toimintoja

erityisesti nyt taloudellisesti

vaikeina aikoina. Maailma ei tällä

hankkeella vielä muutu, mutta

muutosprosessi saadaan hyvään

alkuun. Uskon mukanaolevista

kaupungeista löytyvän hyviä pilottikohteita

hankkeen eri vaiheissa,

Malinen sanoo.

TKK:n BIT-tutkimuskeskuksen

tutkimusjohtaja Pekka

Malinen löysi KUPERAhankkeen

myötä uusia yhteistyökumppaneita

Tampereen

yliopistosta.

TaY Tutkimus- ja kehittämiskomponentit

KEHTO-ryhmän puheenjohtajana

toimineen Jyväskylän

apulaiskaupungininsinööri

Kari Strömin mukaan

kaupungit lähtivät innostuneesti

mukaan yhteiseen

valmisteluun.

KUPERA peruskysymysten

äärellä

Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin

KEHTO-ryhmän toiminnan

vakiinnuttaminen. Siitä on tarkoitus

kehittää kuntien perusrakennesektoriin

kohdistuvaa

tutkimus- ja kehittämistoimintaa

tukeva pysyvä foorumi ja yhteistyöverkosto.

Näin kunnilla on

paremmat mahdollisuudet pysyä

muutoksessa yhdessä mukana.

KEHTO-ryhmän pysyvän toiminnan

keskeisiksi tavoitteiksi on

tunnistettu kehittämistoimien

hallinta, edunvalvontakanavan

tarjoaminen, informaation keskinäinen

jakaminen ja jalostaminen

sekä riittävä integroituminen

yhteistyökumppanien kanssa.

KUPERA-hankkeen toteuttajiksi

valittiin TKK:n BIT tutkimuskeskus

ja Tampereen yliopiston

yhdyskuntatieteiden laitos.

Näiltä löytyi tarvittavaa tutkimusosaamista

palveluinnovaatioista

sekä toisaalta kuntahallinnosta

ja perusrakennepalvelujen

roolista siinä.

Tutkimushankkeen ideana

on tuottaa innovatiivisia organisointimalleja,

joiden avulla palveluja

voidaan tuottaa ja hallita

aiempaa tuloksellisemmin. Palvelujen

tuottavuutta ja laatua voidaan

parantaa mm. edistämällä

kilpailua, kehittämällä yhteistoimintaverkostoja

ja kuntien tulosohjausta

ja tuotteistamalla hallinnollisia

toimintoja.

Tavoitteena on osoittaa markkinoiden

hyödyntämisen mahdollisuuksia

julkisissa perusrakennepalveluissa,

kerätä siitä saatuja

kokemuksia ja arvioida sen

potentiaalisia hyötyjä ja haittoja

Infrastruktuuri- ja toimitilarakenteiden

ja palvelujen

WP3 rahoitusinnovaatiot

Innovaatioalustat WP6

Kaupunkien ja yritysten

yhteistyöverkostot

Luova kaupunkikehittäminen ja kansainväliset analyysit WP2

Omistajuuden

innovaatiot WP5

KEHTO FOORUMIN organisointi ja kehittäminen WP1

Valtakunnalliset kehittämissuositukset, Best practice -mallit WP8

KUPERA-hankkeen tutkimus- ja kehittämisosiot ja vastuutahot

Infrastruktuuri- ja toimitilapalvelujen

tuotanto- ja

operointi-innovaatiot WP4

Innolab-toiminta WP7

Kuntayhteistyö

kaupunkiseudulla

BIT Tutkimus- ja kehittämiskomponentit

Kuntatekniikka 5/2009

51


TEKNISET PALVELUT

“Tätä hanketta

on kunnissakin

odotettu.”

sekä antaa suosituksia kuntien

teknisen sektorin hallintomallien

uudistamiseksi. Tutkimus nostaa

esiin esimerkkejä alan kansainvälisistä

kokeiluhankkeista ja arvioi

ulkomaisten palveluinnovaatioiden

soveltuvuutta Suomessa.

Hankkeessa tarkastellaan

myös, mitkä ovat kuntien velvollisuudet

ja oikeudet omistaa perusrakenteita,

ja mitä velvoitteita

ja oikeuksia kunnallisen omistajuuden

pitäisi merkitä teknisen

sektorin päätöksenteossa.

Hankkeessa

kahdeksan osaa

KUPERA-hanke jakautuu kahdeksaan

osioon, joista kummallakin

toteuttajaosapuolella on

vastuullaan neljä. Hankkeen arvioidut

kustannukset jakautuvat

kahdelle toteuttajataholle jokseenkin

tasan.

BIT keskittyy KEHTO-foorumin

kehittämiseen, julkis-yksityiseen

yhteistyöhön ja kaupunkiseutujen

yhteistyöhön sekä valtakunnallisten

kehittämissuositusten

kokoamiseen hankkeen

tulosten pohjalta.

Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden

laitos puolestaan

keskittyy luovan kaupunkikehittämisen

kansainvälisiin kokemuksiin

sekä infrastruktuuri- ja

toimitilapalvelujen rahoituksen,

omistajuuden ja operoinnin innovaatioihin.

Hanke luo ja tuottaa uutta

tieteellistä tietoa palveluinnovaatioista

ja niiden vaikutuksista.

Työssä kehitetään myös uusia

toimintamalleja sekä kuntayhteistyöhön

että yhteistyöhön yritysten

kanssa. Tuloksina syntyy

toimenpide-ehdotuksia KEH-

TO-foorumille ja suosituksia

alan järjestöille, kunnille ja kuntayhtymille.

Kehittämisen mallit ja menetelmät

voivat määrätietoisen jatkotyön

kautta levitä myös kuntakentälle

laajemmin, jolloin valtakunnallinen

merkitys vielä kasvaa.

Tekes tukena kuntien

muutoksessa

Teknologian ja innovaatioiden

kehittämiskeskus Tekes on viime

vuosina uudistanut strategiaansa

niin, että myös palveluinnovaatiot

ovat rahoitustuen

kohteena. Tekes arvioi, että julkisen

sektorin palveluja on kyettävä

tuottamaan nykyistä tehokkaammin.

Kuntien hankkeista ei

aiemmin ole juuri runsaudenpulaa

ollut. KUPERA-hanke osuukin

hyvään saumaan.

– Kunnat ovat aiemmin varsin

heikosti hyödyntäneet tutkimuslaitosten

osaamista. Tässä hankkeessa

on kuitenkin toimittu hienolla

tavalla, tunnustaa Tekesin

Rakennettu ympäristö -ohjelman

päällikkö Kari Hiltunen.

Vuoden alussa käynnistyneen

ohjelman yksi kantava teema on

julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön

edistäminen.

Hiltunen pitää kuntien perusrakennepalvelujen

tutkimushanketta

erittäin tärkeänä ja toivottuna

kuntasektorin aloitteellisuuden

osoituksena. Siksi Tekes on

valmis osallistumaan merkittävällä

summalla hankkeen rahoitukseen.

– Tutkimushankerahoitusta ei

ole ohjelmasta vielä paljon jaettu,

vaikka yritysrahoitusta onkin

myönnetty jo reilusti. On todella

hienoa, että kunnat ovat lähteneet

tällaiseen yhteiseen ponnisteluun.

Tämä on juuri sitä, mitä

haluamme, Kari Hiltunen painottaa.


>

>

>

Lukittava AQUATOP SG-valurautakansisto

Jousilukitus pitää kannen tiiviisti paikoillaan.

Normaalia kevyempi kansi on vaivaton avata ja sulkea.

Sadevesiritilän ja kehyksen innovatiivinen muotoilu

UUTUUS !

tehostavat sadeveden ohjautumista kaivoon.

> Kuvioinnin ansiosta kansi on turvallinen kevyelle liikenteelle.

Saint-Gobain Pipe Systems Oy

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com

www.sgps.fi

52 Kuntatekniikka 5/2009


Ei nastaa, vaan

rakentavaa asennetta

Kuluneena kesänä pyöräily on

ollut paljon esillä mediassa.

Erilaiset asiantuntijat ovat kertoneet

mielipiteitään esimerkiksi

pyöräilykypärän käyttöpakosta, ja

näitä mielipiteitä ovat sitten kommentoineet

niin aktiiviset pyöräilijät,

autoilijat kuin jalankulkijat.

On hienoa, että pyöräilystä on

keskusteltu ja se on saanut näkyvyyttä.

Pyöräilyn lisääminen on

hyödyllistä monesta syystä, joista

jo pelkästään liikkumismuodon

terveysvaikutukset olisivat riittävä

syy kannustaa kansaa pyöräilemään

nykyistä enemmän.

Eräässä hollantilaisessa tutkimuksessa

todettiin, että jo kolmen

kilometrin pyöräily neljänä

päivänä viikossa riittää parantamaan

fyysistä suorituskykyä. Jos

pyöräilyyn siirtyvät tekisivät matkansa

muuten henkilöautolla, on

pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisesta

vielä enemmän hyötyä.

Pyöräilijöiden määrän kasvu

taas parantaisi kulkumuodon näkyvyyttä

ja voisi muuttaa liikennekulttuuria

osaltaan pyöräilylle

suotuisammaksi.


Vaikka kannatan pyöräilystä

puhumista ja erityisesti sen lisäämistä,

tunnustan, että olen kuluneena

kesänä itse pyöräillyt ennätysvähän.

Toisaalta olen myös ymmärtänyt

jotain olennaista itsestäni

liikkujana. Ensiksi, liikkumismuodon

vaihtaminen on minulle

hidasta. Kun olen koko pitkän

talven laiskasti istuttanut itseni

bussien ja ratikoiden penkkeihin,

tuntuu pyörän selkään siirtyminen

jonkinlaiselta ylitettävältä kynnykseltä,

sen verran olen kulkumuodosta

ehtinyt vieraantua.

Toinen asia, joka on ollut osittain

syynä pyöräilyni vähäisyyteen,

on ollut työpaikkani vaihtuminen

ja sen mukana pyöräilyympäristön

muuttuminen kannaltani

huonompaan. Sillä myönnettävä

on, että minua hieman pelottaa

pyöräillä osassa Helsingin

kantakaupunkia.

Kolmas pyöräilyyni vaikuttanut

asia, jonka olin viime talven aikana

ehtinyt unohtaa, on se vihamielisyys,

jota pyöräilijä Helsingissä

saa osakseen. Se muistui mieleeni

heti ensimmäisellä pyörämatkallani,

kun eräs autoilija oli

ajaa minut ja pyöräni lituskaksi.

Ylitin vihreällä valolla suojatietä

pyörätiellä, ja autoilija oli väistämisvelvollinen

kääntyessään suojatien

yli. Anteeksipyynnön tai pahoittelevan

katseen sijaan sain

perääni kolme torvensoittoa kuljettajalta,

joka itse puhui kännykkään.


Autoilijoiden vihan lisäksi pyöräilijöitä

katsovat karsaasti myös

jalankulkijat ja joskus jopa toiset

pyöräilijät. Rauhallinen sunnuntaipyöräilijä

saattaa ilmeisesti häiritä

joitakin tekniikkaorientoituneita,

kärpäsiä muistuttavia pyöräilijöitä,

jotka kiitävät ohi yli 30 kilometrin

tuntinopeudella GPS-laitteet,

sykemittarit ja muut vipstaakkelit

sauhuten.

Ja ikään kuin tässä ei vielä olisi

riittävästi syitä menettää pyöräilyfiiliksiä,

sitten on vielä niitä omituisia

ihmisiä, jotka ovat valmiit

menemään liikenteessä pidemmälle

kuin pelkkien kansainvälisten

ääni- ja käsimerkkien esittelyyn.

Lähipiirini edustaja ajoi heinäkuussa

Helsingin keskustassa

pyörätiellä tällaisen henkilön asettamaan

nastaan.

Erikoiselta tuntuu myös useiden

kielteinen asenne pyöräilijän

kellon soittoon. Kelloa aktiivisesti

käyttävä saa herkästi osakseen

vihaisia mulkaisuja. Voisiko osasyynä

olla ikävät kellon äänet?

Olisiko takaa tulevalta pyöräilijältä

mukavampi saada nykyisiä äänimerkkejä

iloisempi ja kannustavampi

signaali kuin perinteinen

vihaiselta ja kiireiseltä kuulostava

kling kling, joka suorastaan huutaa

”pois tieltä!”?


Pia Mäkinen kirjoitti Helsingin

Sanomien mielipidesivuilla

4.8.2009 pyöräilystä ja helsinkiläisten

liikenneasenteista. Hän

toivoi rentoutta, sallivuutta ja

toisten huomioon ottamista liikenteessä.

Yhdyn toiveeseen täydestä

sydämestäni. Liikenneinsinöörien

tehtävänä on kehittää liikennejärjestelyjä

pyöräilyä ja jalankulkua

suosivaksi. Asenteisiinsa

ja käytökseensä voi kuitenkin

vaikuttaa jokainen liikkuja, ja tulos

näkyy välittömästi. Liikkumistyylinsä

ja -asenteensa tarkistusta

tarvitaan erityisesti autoilijoilta

syksyisinkin, kun pienet koululaiset

astelevat opinahjoihinsa ja

kun päivien lyhentyessä illat vielä

entisestään pimenevät.

Kannustan siis kaikkia – itseni

mukaan lukien – pyöräilemään

entistä enemmän. Löysin vasta

YTV:n kevyen liikenteen reittioppaasta

(http://kevytliikenne.ytv.fi)

itselleni sopivan työmatkapyöräreitin,

jossa on vain vähän mahdollisia

konfliktikohtia autoilijoiden

kanssa.

Tästä lähtien aion yrittää olla

parempi ihminen ja pyöräillä

enemmän. Yritän olla olematta

tiellänne te autoilijat, jalankulkijat

ja kärpäspyöräilijät, yrittäkää tekin

kestää meitä sunnuntaipyöräilijöitä!

Mahdumme kaikki liikenteeseen.

Ja jos vaikka emme aina

kaikki ja joka paikkaan mahtuisikaan,

pyöräily lienee se viimeinen

kulkumuoto, jonka käyttöä on

syytä lähteä vähentämään.

Mette Granberg

on 32-vuotias liikennetekniikan

DI, joka

työskentelee Pääkaupunkiseudun

yhteistyövaltuuskunnan

(YTV)

liikennesuunnittelijana.

Kuntatekniikka 5/2009

53


Kauniainen vähentää vihreässä toimistossaan ener

Maailman ensimmäinen Gre

Kauniaisten kaupungintalolla

vältetään paperin tuhlausta,

lajitellaan jätteet ja sammutetaan

valot ja tietokoneet poistuttaessa

työhuoneista. Näin pyritään

70 hengen voimin vähentämään

luonnonvarojen kulutusta.

Kaupungintalolle on myönnetty

Green Office -status ensimmäisenä

kaupungintalona

maailmassa.

TEKSTIT Merja Kihl ja

Ari Mononen

KUVAT Ari Mononen

Green Office on toimistoille

tarkoitettu ympäristöjärjestelmä.

Sen on kehittänyt WWF

Suomi eli Maailman Luonnonsäätiön

Suomen organisaatio.

’Vihreän toimiston’ keskeisenä

tavoitteena on se, että toimistoissa

kehitettäisiin keinoja,

joilla jokainen sen työntekijä

voi omin teoin vähentää luonnonvarojen

haaskaamista ja jarruttaa

ilmastonmuutosta. Tähtäimessä

on myös energiankulutus,

jota pitäisi vähentää. Siinä

apuna ovat energiatehokkaat ja

ympäristöystävälliset laitteet sekä

niiden käyttäjien myötäsukaiset

asenteet.

Suomen Green Office

-toimistot säästivät

2008 yhteensä

2 740 tonnia

hiilidioksidipäästöjä

edellisvuoteen

verrattuna kulutustaan

vähentämällä.

Tällä hetkellä

Green

Of-

54 Kuntatekniikka 5/2009


KIINTEISTÖT

gian ja paperin kulutusta ja jätemäärää

en Offi ce -kaupungintalo

fice -verkostossa on 133 organisaatiota,

joissa on noin

37 000 työntekijää. Mukana on

niin yrityksiä, julkishallintoa

kuin kolmannen sektorin toimijoita.

Pääkaupunkiseudulla

verkos-

tossa ovat mukana muun muassa

Helsingin kaupungin opetusvirasto,

HKL, YTV:n toimistot ja

Kauniaisten kaupungintalo.

Kauniaisten kaupungintalon

puuhanaisen, assistentti Marika

Visakovan mukaan Green

Office -hankkeesta innostuttiin

kaupungintalolla parisen vuotta

sitten. Vauhtia antoi pääkaupunkiseudun

ilmastostrategia

2030,

jota alettiin

suunnitella 2007. Se hyväksyttiin

keväällä 2008.

– Kauniainen halusi osallistua

ilmastostrategian toteuttamiseen.

Kaupungin taloussuunnitelmaankin

kirjattiin, että kaupunki selvittää,

miten se voi omalta osaltaan

vaikuttaa ilmastomuutoksen

torjumiseen. Samassa yhteydessä

Kauniaisten ympäristötoimen

tavoitteeksi asetettiin hankkia

Green Office -status kaupungintalolle,

kaupunginsihteeri Gun

Söderlund selvittää.

Paperikasat kasvavat,

muutosta tarvitaan

Söderlundin mukaan Kauniaisten

kaupungintalolle on laadittu

Green Office -ympäristöohjelma.

Siinä on lueteltu erilaisia toimenpiteitä

ja tavoitteita sekä määritelty

vastuuhenkilöt ja toimenpiteiden

aikataulutus.

– Paperinkulutuksen vähentäminen

on ainakin minun ja oman

toimialani – yleishallinnon – kannalta

tärkein toimenpide. Pyrimme

supistamaan 2012 mennessä

paperin kulutusta 25 prosenttia.

Se on huikea tavoite, sillä todellisuudessa

tuntuu, että paperin

käyttö lisääntyy entisestään.

Kun pääkaupunkiseudun yhteistyö

käynnistyi täysmittaisena,

pelkästään se lisäsi paperinkulutusta

melkoisesti.

– Kaupungintalon paperimäärä

kasvoi seitsemästä lavallisesta

yhteentoista 2007 aikana, Söderlund

huomauttaa.

– Yhteistyö vaatii laajoja selvityksiä,

kokouksia pidetään kokousten

päälle ja esityslistoja laajoine

liite- ja oheismateriaaleineen

kopioidaan ja monistetaan suurelle

määrälle viranhaltijoita ja

luottamushenkilöitä.

Kaupungintalo rakennettiin

Kauniaisiin 1978. Lähitulevaisuudessa

rakennuksen talotekniikka

uusitaan entistä ympäristöystävällisemmäksi.

Kuntatekniikka 5/2009

55


– Tosin minunkin on hankala

lukea laajoja selvityksiä

ja asiakirjoja verkosta. Haluan

nähdä ne paperilla. Mutta

samanaikaisesti ilmastonmuutos

huolestuttaa.

Niinpä Kauniaisten kaupungintalolla

onkin ohjeet,

joiden avulla paperia voi

säästää helposti: kopioi molemmille

puolille paperia tai

pienennä tekstiä, niin että

kaksi sivua mahtuu yhdelle

arkille.

Lajittelu tullut osaksi

työrutiineja

Kaupungintalon Green Office

-statuksen mukaisesti

kaikki jätteet lajitellaan huolellisesti.

Jokaisessa työhuoneessa

on erilliset astiat valkoiselle

ja muulle paperille ja lisäksi

roskakori sekajätteille. Wctiloissa

on biojätteille pussit,

joihin paperiset käsipyyhkeet

voi heittää. Pusseihin työntekijät

voivat viedä myös omista

eväistä kertyvää biojätettä,

vaikkapa banaanin tai muiden

hedelmien kuoria.

– Lasitavaraa ja metalleja

varten meillä on astiat

keittiössä. Ongelmajätteille

olemme perustaneet keräyspisteen

kellariin, Marika Visakova

kertoo.

Paperit itse kukin vie huoneestaan

isompaan keräysastiaan,

joka on kaupungintalon

ensimmäisessä kerroksessa.

Pahvit puolestaan kiikutetaan

keittiön ulkopuolella

sijaitsevaan astiaan.

– Meille on tulossa 2010

kaupungintalon laaja peruskorjaus.

Silloin rakennetaan

kunnollinen jätekatos, joten

kaikki isommat keräysastiat

saadaan samaan paikkaan,

Visakova kertoo.

Tiedotus mennyt

hyvin perille

Lajittelusta ja energian säästämisestä

on tiedotettu paljon.

Kaupungin sisäisessä

viestinnässä käytetään omaa

– Kauniaisten kaupungintalo

on ensimmäinen kaupungintalo

maailmassa, jolla on Green Office

-status, kaupunginsihteeri

Gun Söderlund kertoo.

GREEN OFFICE

■ Maailman luonnonsäätiön

WWF:n Green Office on toimistoille

tarkoitettu ympäristöpalvelu,

jonka tavoitteena on

ilmastonmuutoksen hidastaminen,

kestävien toimintamallien

edistäminen ja ympäristötietoisuuden

lisääminen.

■ Green Office -merkin käyttöoikeuden

saamiseksi toimiston

tulee mm.

– valita Green Office -vastaava;

– laatia käytännönläheinen

ympäristöohjelma;

– valistaa henkilöstöään Green

Office -toimintamalleista;

– kierrättää ja lajitella jätteet

jätehuoltomääräysten mukaan;

– vähentää hiilidioksidipäästöjään

säästämällä energiaa;

– seurata tavoitteidensa toteutumista

ja raportoida tiedot

vuosittain WWF:ään;

– tähdätä ympäristöasioissa

jatkuvaan parantamiseen.

■ Green Office -verkoston liittymismaksu

on henkilöstön

määrästä riippuen 800–

3 500 euroa, vuosimaksu

1 500–6 000 euroa.

■ www.wwf.fi/greenoffice


KIINTEISTÖT

– Kaupungintalolle on hankittu monitoimikoneita. Samassa laitteessa

on tulostin, kopiokone ja skanneri. Suositamme kaksipuolista

kopiointia, Marika Visakova kertoo.

KAUPUNGINTALON YMPÄRISTÖOHJELMA

Tavoite: 2007–12 kaupungintalossa vähennetään paperin kulutusta 25

prosenttia, sähkön kulutusta 9 prosenttia ja sekajätettä 25 prosenttia.

■ Henkilöstön ympäristökoulutus ja motivointi

■ Tekniset parannukset LVI- ja muihin talotekniikkajärjestelmiin

■ Selvitys henkilökunnan etätyöskentelymahdollisuuksista

■ Julkisen liikenteen ja pyöräilyn suosiminen työmatkoilla

■ Internet- tai videoneuvottelumahdollisuuksien järjestäminen

■ Kokousten ja seminaarien pitäminen sellaisissa paikoissa, joihin

pääsee helposti joukkoliikennevälineillä tai yhteiskuljetuksilla

■ Vihreän sähkösopimuksen solmiminen

■ Ympäristömerkittyjen ja/tai uusiomateriaaleista valmistettujen toimistotarvikkeiden

hankkiminen

■ Elintarvikehankinnoissa suositaan luonnonmukaisesti ja/tai lähellä

tuotettua kotimaista ruokaa

■ Monitoimikopiokone erillisten laitteiden sijaan

■ PVC-muovia ja muita ympäristön kannalta haitallisia aineita sisältävistä

materiaaleista luopuminen

■ Paperin kulutuksen vähentäminen, suositaan sähköisiä julkaisuja ja

laskuja

■ Rullapyyhelaitteet tai kangaspyyhkeet saniteettitiloihin

■ Yhteistyö henkilöstöruokalan kanssa, jotta kahvi- ja muut tarjoilut

hoidetaan kestoastioista ja jätteet hoidetaan oikein keräykseen

■ Oma muki -systeemi

■ Tuotteiden tilaaminen mahdollisimman niukassa/ympäristöystävällisessä

pakkauksessa

■ Jätteiden lajittelun ja kierrätyksen edistäminen

■ Lajitteluohjeiden esille laittaminen lajittelupisteiden yhteyteen sekä

lajittelu- ja kierrätyskoulutuksen järjestäminen henkilökunnalle

intranet-verkkoa. Kaupungintalolla

apuna ovat myös sähköposti

ja henkilöstölehti ’Vinkkeli’.

Lisäksi kaupungintalon eri tilaisuuksissa

on henkilöstölle kerrottu

ympäristöasioista.

– Olemme panostaneet perusopastukseen

ja ohjeistamiseen

sekä kertoneet, miten jokainen

voi toimia ympäristömyönteisemmin

ihan pienin teoin, Visakova

painottaa.

Idea onkin juurtunut henkilökuntaan

hyvin.

– Olen alkanut säilyttää paljon

tietoja tietokoneelle enkä ota

niistä enää paperiversioita. Kierrätän

kirjekuoria. Ja aina kun lähden

pitemmäksi aikaa työhuoneesta,

sammutan valot ja tietokoneen,

kaupungintalon henkilöstösihteeri

Sirpa Paakkola listaa.

Myös hallintopäällikkö Tiina

Strandberg muistaa sammutella

valot ja tietokoneen, kun lähtee

kokoukseen tai kaupungintalon

ruokalaan syömään. Energiaa

Strandberg säästää myös lämmityksessä.

– Pidän viileistä huoneista,

joten en kytke lisää lämmitystä

päälle. En ole pahemmin lämpöpatteria

käyttänyt, Strandberg

kertoo.

Biojätteiden keräämisjärjestelmä

saa kiitosta sekä Paakkolalta

että Strandbergiltä.

– Esimerkiksi banaanin kuoria

ja muuta biojätettä tulee tosi

paljon. Sitä on nyt helppo kierrättää.

Lisäksi vesiautomaatin kertakäyttömukit

vaihtuivat laseihin ja

– Kierrätän työssäni kirjekuoria

ja pyrin muutenkin säästämään

paperia, kaupungintalon henkilöstösihteeri

Sirpa Paakkola

kertoo.

kertakäyttöiset kahvimukit posliinimukeihin.

Laitehankintoihin lisää

ympäristöystävällisyyttä

Marika Visakovan mukaan Green

Office -hanke on Kauniaisissa

niin alussa, ettei elektroniikkalaitteita

ole vielä ryhdytty järjestelmällisesti

vaihtamaan energiatehokkaampiin

malleihin.

– Neuvotteluhuoneisiin on

kuitenkin hankittu videotykit,

jotta esityksiä voidaan näyttää

tietokoneilta eikä papereita tarvita.

Tietokoneisiin on jonkin verran

hankittu kuvaputkinäyttöjen

tilalle litteitä näyttöjä, jotka kuluttavat

vähemmän sähköä.

Kun jotain uutta hankitaan,

tavoitteena on tehdä ympäristöystävällisiä

hankintoja.

Green Office -strategian mukaisesti

Kauniaisten tekemissä

hankinnoissa suositaan energiatehokkaita

laitteita, jotka on varustettu

Energystar-merkinnällä.

Lähivuosina selvitetään, kannattaisiko

pöytätietokoneita uusimistilanteissa

korvata kannettavilla

sähkön säästämiseksi.

Kaupungintalo

remonttiin 2010

Laajempiakin teknisiä uudistuksia

on suunnitteilla.

– Kauniaisten kaupungilla on

ensi vuoden talousarviossa määräraha

talon perusteellista kunnostusta

varten. Kaupungintalohan

on valmistunut 1978, Gun

Söderlund kertoo.

Kauniaisten rakennuttajapääl-

Hallintopäällikkö Tiina Strandberg

säästää valaistus- ja lämmityssähköä.

Hän ei myöskään

enää turvaudu kertakäyttöisiin

kahvimukeihin.

Kuntatekniikka 5/2009

57


Kaupungintalolla suositaan pyöräilyä ja muita ympäristön

kannalta edullisia liikkumismuotoja.

Kauniaisten keskustaan rakennetaan vanhojen liikekiinteistöjen tilalle

uusia asuintaloja.

likkö Mauri Laakkosen mukaan

kaupungintalon varsinainen peruskorjaus

– jonka yhteydessä

myös talotekniikkaa muutetaan

paremmin energiaa säästäväksi

– on alkamassa 2010. Määräraha

hankkeen toteuttamiseksi on nykyisessä

taloussuunnitelmassa.

– Jouduimme kuitenkin aikaistamaan

kaupungintalon alakerran

saneerausta sisäilmaongelmien

takia, mikä johti muiden

korjausten suunnittelun lykkäytymiseen.

Alakertaremontti on

parhaillaan käynnissä, Laakkonen

kertoo.

LVI-järjestelmiin liittyvät

kunnostus- ja parannustoimet

UUTTA OUREXILTA: TEOLLISUUDEN

SIIVOUSJÄRJESTELMÄT

Ota yhteys ja kysy lisää teille soveltuvimmasta ratkaisusta:

Liikuteltavat imurit

2,2 - 11 kW

Keskussiivousjärjestelmät

Suurtehoimurointilaitteistot

vaihtolavalle tai erilliselle kärrylle

Ourex Oy

Rasulankatu 7 A 2 • 33730 Tampere

puh. (03) 212 8000 • faksi (03) 212 8158

www.ourex.fi • ourex@ourex.fi

Veden puhdistusjärjestelmä

LEVÄKASVUN TORJUNTAAN

LG-Sonic ultraäänimenetelmällä

pystytään hajottamaan

leväkasvustojen ja bakteerien

solurakenteita sekä

tehostamaan orgaanisten

aineiden hajoamista.

Laitteet soveltuvat mm. käyttöja

jätevesialtaisiin ja -säiliöihin,

uima-altaisiin, akvaarioihin ja

kalankasvatusaltaisiin, lampija

järvivesien leväntorjuntaan

ja puhdistukseen.

Barock Oy Vuorikatu - Lahti p. 010-4221 344 barock@barock.fi www.barock.fi

talossa on määrä toteuttaa 2010

peruskorjauksen yhteydessä. Silloin

taloon on tarkoitus asentaa

myös valaistusta ohjaavia liiketunnistimia

ja ajastimia. Lisäksi

toimistojen valaistusta jaksotettaneen

useammille katkaisimille,

jos suuria alueita toimistovalaistusta

on samassa sarjassa.

Edelleen taloon hankitaan lisää

vettä säästäviä vesikalusteita

tai hankitaan ja asennetaan vedensäästöprikkoja.

Kauniaisten kaupunki on liittymässä

kuntien vapaaehtoiseen

energiansäästösopimukseen viimeistään

2010.

– Pääosa energiaa säästävistä

korjauksista kaupungintalossa on

tarkoitus toteuttaa 2010 aikana.

Osa niistä saattaa valmistua kuitenkin

vasta 2011 puolella, koska

niitä koskeva budjetti vahvistetaan

vasta tammikuussa 2010,

Mauri Laakkonen selvittää.

Keskusta-aluetta pyritään

rakentamaan ekologisesti

Juuri nyt Kauniaisten kaupunkikuvaa

hallitsee suuri työmaa.

Keskustan alueelta puretaan

1960-luvulla rakennettuja liiketaloja.

Niiden tilalle pystytetään

kymmenen asuintaloa, joista

osaan tulee myös myymälöitä ja

ravintoloita.

Samassa yhteydessä kaupunki

rakentaa ja saneeraa keskustaalueen

kunnallistekniikkaa. Työmaan

alta on poistettu leikkipuisto,

mutta kaupunkikeskustaan on

tarkoitus rakentaa joitakin uusia

aukioita ja puistoalueita.

Kauniaisten yhdyskuntatoimen

johtaja Marianna Harju arvioi,

että keskusta-alueen uusimisen

peruslähtökohdat ovat ympäristön

kannalta myönteisiä.

– Keskustaan on kaavoitettu

asuinrakentamista hyvien liikenneyhteyksien

tuntumaan, Harju

perustelee rakennushankkeiden

ekologisuutta.

Kaupunkilaisilta saatu

myönteistä palautetta

Marika Visakovan mukaan kaupungin

ympäristöystävälliset toimet

ovat jo tähän mennessä herättäneet

Kauniaisissa myönteistä

mielenkiintoa.

– Kun kaupungintalon Green

Office -statuksesta oli juttua Kauniaisten

paikallislehdessä, niin

heti tuli kommenttia valveutuneilta

asukkailta.

– Jotkut kyselivät, mikä tässä

Green Officessa on uutta ja erikoista

– eikö ole ihan normaalia

toimintaa, että sammutetaan

valoja ja säästetään paperia. Minusta

keskeistä on, että Green

Officessa sitoudutaan vähentämään

toiminnan ympäristövaikutuksia.

– Tavoitteita on kirjattu ja

niihin on päätetty pyrkiä. Lisäksi

meillä on ulkopuolisen tahon

varmennus siitä, että me täytämme

kriteerit ja olemme tosissamme

liikkeellä, Visakova hehkuttaa.


58 Kuntatekniikka 5/2009


KIINTEISTÖT

Vihreät kiinteistöt valtaavat alaa

■ Euroopan keskussairaaloiden liitto HOPE

on kehittämässä ohjeita, joiden avulla sairaaloiden

ympäristöhaittoja voidaan vähentää

ja energiatehokkuutta lisätä.

– HOPEn ’Green Hospital’ -hankkeessa

muun muassa ilmastonmuutoksen ehkäiseminen

on tärkeä kysymys, Kuntaliiton

ylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki mainitsee.

Kuntaliitto edustaa 1966 perustetussa

HOPE:ssa suomalaisia sairaanhoitopiirejä.

Hiljattain kävi ilmi, että esimerkiksi Englannissa

NHS:n (National Health Service) alaiset

sairaalat olivat varsin huomattavia hiilidioksidipäästöjen

lähteitä. Voipio-Pulkin mukaan

NHS oli vähällä jopa joutua päästökaupan

säädösten kohteeksi.

Parhaillaan HOPEn Green Hospital -projektiin

etsitään eurooppalaisia pilottikohteita.

– Kun esimerkkisairaaloita löytyy, HOPE

laatii sairaaloille energiatehokkuusoppaan,

Voipio-Pulkki toteaa.

Turun yliopistollisen keskussairaalan

(TYKS) teknillinen johtaja Juha Rantasalo

kertoo, että HOPE:n uuden hankkeen myötä

EU-alueen sairaaloita kannustetaan parantamaan

energiatehokkuuttaan.

– Myös TYKS pyrkii vähentämään sairaalakiinteistön

energiankulutusta rakennuskuutiota

kohti. Sairaaloissa on usein LVI-puolella

paljon säästöpotentiaalia. Varsinkin ilmastointijärjestelmät

hukkaavat herkästi lämpöä,

Rantasalo arvioi.

Vihreitä rakennuksia

sertifioidaan USA:ssa

USA:ssa otettiin jo 2000 käyttöön ympäristöystävällisten

rakennushankkeiden pisteytys-

ja sertifiointijärjestelmä. Sitä voidaan soveltaa

sairaaloiden lisäksi myös muihin julkisiin

rakennuksiin, laboratorioihin ja liikekiinteistöihin.

Amerikkalaisen ’vihreiden rakennusten’

LEED-pisteytysjärjestelmän (LEED = Leadership

in Energy and Environmental Design) jäseninä

on noin 15 000 rakennusalan organisaatiota

tai yritystä.Viiden ensimmäisen vuoden

aikana sertifikaattia oli haettu yli 1 200

rakennushankkeelle.

Järjestelmässä annetaan rakennushankkeille

pisteitä sen mukaan, miten hyvin energiatehokkuus

ja muut ympäristökysymykset

on otettu kiinteistön suunnittelussa ja toteutuksessa

huomioon.

Kiinteistön talotekniikan sekä jätteidenkierrätys-

ja -varastointijärjestelmän on oltava

kunnossa. Niin ikään kasvihuonekaasupäästöt

on saatava minimoitua ja tupakansavun

leviäminen ympäri kiinteistöä estettyä.

Rakennuksessa käytetyistä maaleista tai rakennusmateriaaleista

ei saa haihtua haitallisia

yhdisteitä ilmaan.

Lisäpisteitä saa uusiutuvan energian käytöstä

ja vedenkäytön tehostamisesta.

Rekisteröinti- ja sertifiointikustannukset

ovat yhteensä noin 10 000 dollaria rakennuksen

koosta riippuen.

Emoryn yliopistossa Atlantassa LEED-sertifiointiin

vaaditut rakentamisen lisäkustannukset

olivat noin 145 000 dollaria, mutta

ne maksoivat itsensä takaisin kolmessa vuodessa.

Emoryn yliopistokiinteistössä säästettiin

energiaa 23 prosenttia ja vedenkulutusta

peräti 75 prosenttia vastaavaan ’normaaliin’

hankkeeseen verrattuna.

-laatua

FlowTech maahantuo Suomeen saksalaisen

Homan laajaa valikoimaa sekoittimista

virtauksen kehittäjiin. Homan

pitkän perinteen tuoma tietotaito näkyy

tuotteissa korkeana laatuna sekä toimintavarmuutena.

FlowTech tarjoaa myös Gorman-Ruppin

pumput, varaosat ja huoltopalvelut asiantuntevasti.







FlowTech Oy, Kerkkolankatu 30, 05800 Hyvinkää

Simo Rantanen 050 431 7599, Pentti Järvinen 050 5651 488

a 019 70 40, www.lowtech.

Kuntatekniikka 5/2009

59


Keski-Uudenmaan

ympäristöyhteistyö

tiivistyy

● Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen

yhteistoimintasopimus

allekirjoitettiin kesäkuussa.

Keski-Uudenmaan

ympäristökeskus on neljän

KUUMA-kunnan, Järvenpään,

Keravan, Mäntsälän ja

Tuusulan ympäristönsuojelun

ja ympäristöterveydenhuollon

seudullinen yhteistyöhanke.

Tavoitteena ovat seudullisesti

yhtenäiset, laadukkaat

ja kokonaistaloudelliset ympäristöpalvelut

sekä hyvä ympäristön

tila.

Ympäristökeskus toimii

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan

alaisuudessa. Jokainen

sopijakunta on nimennyt

lautakuntaan kolme edustajaa.

Lautakunnan puheenjohtajuus

kiertää sopijakunnittain

asukasluvun mukaisessa

suuruusjärjestyksessä kahden

vuoden välein.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

tehostaa yhteistyötä

kuntarajat ylittävissä seudullisissa

ympäristökysymyksissä.

Tällaisia ovat esimerkiksi

KUUMA-ilmastostrategia ja

sen täytäntöönpano, seudulliset

vesiensuojelutoimenpiteet

sekä lento-, raide- ja tieliikennemelun

torjunta.

Matka.fi

kannustaa

joukkoliikenteen

käyttöön

Tapio Heikkilä

Hyypänjokilaakso edustaa Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien kulttuurimaisemia. Erityiseksi

sen tekee kapea pitkänomainen jokilaakso jyrkkine rinteineen.

KAUHAJOELLE SUOMEN SUURIN MAISEMANHOITOALUE

● Julkisen liikenteen reittiopas

www.matka.fi palvelee

joukkoliikenteen matkustajia.

Palvelun tiedot ovat laajentuneet

Hyvinkään, Hämeenlinnan,

Imatran, Jyväskylän,

Kuopion, Lahden, Seinäjoen

ja Varkauden paikallisliikenteen

aikatauluilla. Palvelu sisältää

myös aikataulutiedot

pääkaupunkiseudulta (Helsinki,

Espoo, Kauniainen, Vantaa,

Kerava ja Kirkkonummi), Joensuusta,

Kotkasta, Lappeenrannasta,

Mikkelistä, Oulusta seutukuntineen

sekä Tampereelta

ja Turusta.

– Palveluun on lisätty myös

Turun saariston lauttaliikenteen

aikataulut sekä Helsingin edustalta

liikenne Korkeasaareen,

Pihlajasaareen, Särkkään, Harakkaan

ja Pihlajasaareen, Destia

Trafficin palvelupäällikkö Armi

Vilkman kertoo.

Matka.fi:ssä on tarkka, nopeakäyttöinen

kartta ja kattava

tapahtumapaikka- ja osoitehakemisto

lähtö- ja määräpaikkojen

antamiseen. Reittilaskenta

huomioi myös kävelyyn ja vaihtoihin

kuluvan ajan.

Lahti haluaa

ympäristökaupungiksi

● Lahden kaupunginvaltuusto

hyväksyi kesäkuussa kaupun-

Uudessa strategiassaan Lahti

kertoo panostavansa erityisesti

ympäristöliiketoimintaan sekä

muotoilu- ja kulttuuriosaamiseen

perustuviin aloihin.

gin uuden strategian. Strategialla

Lahti hakee aiempaa vahvempaa ja

elinvoimaisempaa asemaa suurten

● Ympäristöministeriö on perustanut

Hyypänjokilaakson

maisemanhoitoalueen Kauhajoelle.

Kyseessä on Suomen

suurin valtakunnallinen maisemanhoitoalue,

jonka pituus on

28 kilometriä ja laajuus 3 950

hehtaaria. Alueella on 815 asukasta

ja noin 70 maatilaa, joista

21 on karjatiloja.

Hyypänjokilaakson maisemanhoidon

tärkein tavoite on

kylien elinvoimaisuuden, perinteisen

kulttuurimaiseman rakenteen,

avoimuuden ja luontoarvojen

säilyttäminen. Tämä

edellyttää maatalouden ja siihen

liittyvien elinkeinojen jatkuvuutta

sekä asukkaiden osallistumista

maisemanhoidon suunnitteluun

ja toteutukseen.

Aloite hankkeeseen tuli Hyypän

kyläseuralta ja Kauhajoen

kaupungilta, jotka hakivat maisemanhoitoalueen

perustamista.

Myös kaikki Hyypänjokilaakson

maanomistajat olivat aloitteen

takana.

Suomen ensimmäinen valtakunnallinen

maisemanhoitoalue

perustettiin Uudellemaalle Tammisaaren

Skärlandetiin 2007.

suomalaisten kaupunkien joukossa.

Keskeisen tavoitteen muodostaa

profiloituminen johtavana

ympäristökaupunkina, jossa

yhdistyy koko kaupungin ja kaupunkikonsernin

kestävä kehittäminen

vahvaan ympäristöosaamiseen

ja asemaan ympäristöliiketoiminnan

keskuksena.

Kasvihuonekaasupäästöt

Lahti aikoo puolittaa 1990 tasosta

vuoteen 2025 mennessä.

Yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää

kehitetään kevyen

ja julkisen liikenteen ehdoilla

sekä edistäen asukkaiden viihtyisyyttä,

terveyttä ja hyvinvointia

tukevaa elinympäristöä.

Ympäristökaupunkina Lahti

uskoo voivansa tarjota houkuttelevan

ympäristön kotimaisille

ja kansainvälisille yrityksille.

60 Kuntatekniikka 5/2009


Tuore lukemistutkimus:

Kuntatekniikka

kiinnostaa ja hyödyttää

● Keväällä tehdyn lukemistutkimuksen

mukaan noin 75 prosenttia Kuntatekniikka-lehden

lukijoista on erittäin tai

melko tyytyväinen lehden toimitukselliseen

sisältöön, ulkoasuun ja kuvitukseen.

Sama osuus lukijoista pitää lehteä

erittäin tai melko hyödyllisenä tietolähteenä.

Lähes yhtä moni pitää myös

palveluntarjoajien markkinointiviestintää

hyödyllisenä oman organisaationsa

hankintaprosessien kannalta.

Tulokset ovat samaa tasoa kuin kaksi

vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa.

Tutkimuksen tehneen Taloustutkimus

Oy:n mukaan tulokset ovat

ammattilehtien ryhmässä hyviä. Lähes

kaikki vastaajat (97 %) ilmoittivat vähintäänkin

selanneensa lehteä. Keskimääräinen

lukemiseen käytetty aika on

sekin lisääntynyt yli 10 prosenttia ja on

nyt 38 minuuttia.

Kuntatekniikkaa lukevat useimmi-

%

60

50

40

30

20

10

0

Kuntatekniikka-lehden hyödyllisyys

vastaajan itsensä kannalta

Erittäin hyödyllinen

Melko hyödyllinen

Ei hyödyllinen/ei hyödytön

Ei vastausta/eos

Melko hyödytön

Erittäin hyödytön

Lähde: Kuntatekniikka-lehden lukemistutkimus 2009

Taloustutkimus Oy, huhti-toukokuu 2009

ten kokeneet miespuoliset

ammattilaiset. 80 prosenttia

lukijoista on yli 50-vuotiaita

ja lähes 90 prosenttia

miehiä. Lukijoista yli puolet

on toiminut nykyisissä työtehtävissään

yli 10 vuotta.

Kaksi kolmannesta lukijoista kokee

saavansa lehdestä aina tai usein juuri

omaa ammattialaansa koskevaa tietoa.

Vastaukset luonnollisesti vaihtelivat,

koska Kuntatekniikka on kolmen

yhdistyksen jäsenlehti ja yhdistysten

jäsenet ovat tiettyjen kuntatekniikan

osa-alueiden ammattilaisia.

Verkkoviestinnän kulta-aikana kaivataan

edelleen paperilehteä, sillä harvempi

kuin joka kymmenes Kuntatekniikan

lukija tyytyisi pelkkään verkkolehteen.

Kuntatekniikka on saanut

myös lisää lukijoita, sillä keskimäärin

yhtä lehteä lukee nyt 2,8 henkilöä, kun

kahta vuotta aiemmin lukijoita oli 2,6

lehteä kohti.

Kuntatekniikka-lehden vuosittainen

Vesihuollon osto-opas koetaan niin

ikään tärkeäksi työvälineeksi. Kolmannes

oppaan saajista käyttää sitä säännöllisesti

oman työnsä apuvälineenä.

Huhti-toukokuussa tehtyyn tutkimukseen

vastasi yhteensä 199 Kuntatekniikan

lukijaa.

VTT VISIOI ENERGIA-

TULEVAISUUTTA

● VTT:n Energy Visions 2050 -kirjassa

esitetyt skenaariot osoittavat,

että teknologian kehittämisen

ja käyttöönoton sekä kansainvälisen

ilmastoyhteistyön avulla ilmastonmuutoksen

hillintä on mahdollista,

vaikka edellyttääkin koko energiajärjestelmän

uudistamista 2050

mennessä.

Energy Visions 2050 -kirjassa

arvioidaan keskeisiä globaalin

energiajärjestelmän tulevaisuuden

haasteita pitkällä aikavälillä

ja luodataan kattavasti keinoja

haasteisiin vastaamiseksi. Kirja

sisältää myös kattavan katsauksen

maailman energiavaroihin.

Kirjaan on koottu päättyvän

Tekesin ClimBus - ilmastonmuutoksen

hillinnän liiketoimintamahdollisuudet

-ohjelmaan

kuuluvan Energy Technology

Visions 2020–50 -tutkimushankkeen

tulokset.

www.vtt.fi

CITIES FOR SALE

● Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus-

ja koulutuskeskuksen väitöskirjasarjassa

on julkaistu Kaarin

Taipaleen väitöstutkimus

”Cities for sale – How economic

globalization transforms the local

public sphere”. Väitöskirjan keskeisimmät

aiheet ovat julkisuus

(julkisen päätöksenteon piiri, the

public sphere), yksityistäminen ja

kaupunkikonteksti.

Talouden globalisaatio

on johtanut jatkuvaan julkisen

omaisuuden ja julkisten

palveluiden yksityistämiseen.

Joukko julkisessa omistuksessa

olleita, entisiä kaupunkien

teknisiä laitoksia on yksityistetty

kahden viime vuosikymmenen

aikana. Paikallishallinnon

ulkoistamia julkisia

palveluita tuottavat yhä useammin

monikansalliset pörssiyhtiöt.

Julkaisua myy Yhdyskuntasuunnittelun

tutkimus- ja koulutuskeskus,

ja sen hinta on 25 euroa.

Julkaisun voi tilata sähköpostitse

ytk-tilaus@tkk.fi tai tilauslomakkeella

www.tkk.fi/Yksikot/

YTK/julkaisu/tilaaytk.html.

ENERGIA-

TEHOKKUUTEEN

● Rakentamismääräyskokoelman

erityisesti energiankäyttöön

vaikuttavat määräykset

on julkaistu koosteena

ympäristöministeriön ja Motivan

oppaassa.

Nykyiset energiaan liittyvät

rakentamismääräykset tulivat

voimaan 2008 alussa, ja

ne tulevat kiristymään 2010.

Määräysten muuttuessa on

rakentajien ja rakennuttajien

kiinnitettävä energiatehokkuuteen

ja energiatekniikkaan

entistä enemmän

huomiota.

”Rakentamismääräykset ohjaavat

energiatehokkuuteen”

-opas löytyy osoitteissa www.

ymparisto.fi ja www.motiva.fi.

Kuntatekniikka 5/2009

61


Villatehtaasta

Hyvinkään

kaupungintalo

● Hyvinkää vaalii kulttuuriarvojaan

saneeraamalla villatehtaan entisen

viimeistämön kaupungintaloksi.

Rakentaminen alkaa 2010 alussa.

Historialliseen miljööseen ja vanhoihin

puitteisiin valmistuvat nykyaikaiset

mutta alueen atmosfääriä

kunnioittavat avotoimistotilat.

Nykyisen kaupungintalon purku

ja muutto villatehtaalle liittyvät

laajempaan keskustakorttelin

kauppakeskushankkeeseen, joka

mullistaa koko 45 000 asukkaan

kaupungin keskustamiljöön neljäksi

vuodeksi.

Suomen

vesifoorumi

perustettu

● Suomalaista vesiosaamista maailmalla

edistävä yhdistys on perustettu.

Yhdistys sai nimekseen Finnish

Water Forum (FWF), Suomen

vesifoorumi ry. Mukana on yksityisiä

vesialan yrityksiä, julkishallinnon

laitoksia, tutkimuslaitoksia,

yliopistoja ja aatteellisia yhdistyksiä.

Tällä hetkellä jäseninä on 38

vesialalla toimivaan yhteisöä.

Yhdistyksen puheenjohtajana

toimii alivaltiosihteeri Marjatta

Rasi ulkoasianministeriöstä ja va.

toiminnanjohtajana tutkimusprofessori

Seppo Rekolainen Suomen

ympäristökeskuksesta.

www.ymparisto.fi/FWF

KAASUAUTOLLA SUOMESTA

ITALIAAN

● Biokaasun ja maakaasun

hyötykäyttöä edistetään

laajalla EU-maiden

yhteistyönä toteutettavalla

GasHighWay-hankkeella.

Tavoitteena on edistää

Euroopan läpi kulkevan kattavan

maa- ja biokaasun

tankkausasemaverkoston

syntymistä. GasHighWayn

ansiosta kaasuajoneuvoilla

voisi ajaa Suomesta ja Ruotsista

Italiaan saakka.

Hankkeessa on mukana

10 EU-maata sekä alan

kattojärjestö Natural Gas

Vehicle Association Europe.

Jyväskylä Innovation

Oy toimii hankkeen koordinaattorina.

Kaasuajoneuvoja on

maailmassa jo 10 miljoonaa.

Euroopassa biokaasun

liikennekäytön edelläkävijä

on Ruotsi, jonka 17 000

kaasuajoneuvoa käyttävät

jo enemmän bio- kuin maakaasua.

Maakaasun osalta

suuntaa näyttää puolestaan

Italia puolella miljoonalla

kaasuautollaan.

Suomessa on 11 maakaasun

tankkauspistettä ja

Laukaassa Suomen ensimmäinen

biokaasun tankkauspiste.

Yhdessä nämä tarjoavat

polttoaineen nykyisille

noin 500 kaasuajoneuvolle.

EKOKEM

30 VUOTTA

● Ekokem Oy Ab täytti 30 vuotta

kesäkuussa. Yhtiö perustettiin

20.6.1979 kehittämään maahamme

asianmukainen ongelmajätehuolto.

Vuosikymmenten saatossa

Ekokem on muuttunut pelkästä

ongelmajätteiden käsittelijästä

monipuoliseksi vaativan ympäristönhuollon

osaajaksi. Jätevoimalansa

myötä Ekokemistä on tullut

myös merkittävä kaukolämmön ja

sähkön tuottaja.

Yhtiön omistuksen perusjakauma

on säilynyt lähes samana

30 vuoden ajan. Yhtiön omistavat

yritykset (33,8 %), valtio (34,1

%) sekä kunnat ja kuntien yhteisöt

(32,1 %).

Kirjaamisasiat.fi

avattu

● Maanmittauslaitos on avannut

kirjaamisasioista ja niiden siirrosta

kertovan sivuston, www. kirjaamisasiat.fi.

Sivustolle on koottu

kattavasti tietoa kiinteistön ostajalle,

myyjälle ja vuokraajalle. Kiinteistöasioiden

tietopankkina sivusto

palvelee myös asioiden parissa

ammatikseen toimivia, kuten

pankkien ja kuntien edustajia.

Lait kiinteistöjen kirjaamisasioiden

siirtymisestä käräjäoikeuksista

Maanmittauslaitokseen ovat

tällä hetkellä eduskuntakäsittelyssä.

Lakien on määrä astua voimaan

1.1.2010.

EYT päätti Hampurin jätteenkäsittelystä – hyvä ratkaisu kuntien kannalta

● Euroopan yhteisön tuomioistuimen

(EYT) mukaan Hampurin

kaupunki ei riko hankintadirektiiviä

sopiessaan jätteen käsittelystä

yhteistyössä neljän piirikunnan

(Landkreis) kanssa.

Hampurin kaupungin jätteenkäsittelylaitoksen

operaattorina

toimii yksityinen operaattori.

Kaupunki on tehnyt

sopimukset neljän maakunnan

kanssa siitä, että nämä saavat

tietyin ehdoin tuoda laitokselle

jätteitä korvausta vastaan.

Lisäksi maakunnat sitoutuvat

eräisiin vastavuoroisiin suorituksiin

esimerkiksi jäljelle jäävän

jätteen sijoittelussa. Piirikunnat

korvaavat Hampurille

aiheutuvat kustannukset ennakolta

sovitulla tavalla.

Komissio vei järjestelyn tuomioistuimeen

ja esitti kanteessaan,

että kyse on ilman kilpailuttamista

tehdystä hankintasopimuksesta.

Tuomioistuimen ratkaisun

mukaan kyse ei ollut hankintasopimuksesta.

Yhteisön tuomioistuin

katsoi, että kunnat olivat

sopineet julkisen tehtävän

hoitamisesta yhdessä ilman, että

kyse olisi palvelun tai muun

hyödykkeen hankinnasta. Siten

toimenpide ei myöskään

syrji alalla toimivia elinkeinonharjoittajia.

Kuntaliiton johtava lakimies

Juha Myllymäki Julkisten hankintojen

neuvontayksiköstä pitää

ratkaisua hyvänä kuntien

välisen yhteistoiminnan kannalta.

– Suomessa kuntien välinen

yhteistoiminta on erityisen laajaa

ja siksi ratkaisu on merkittävä,

Myllymäki sanoo.

Hänen mukaansa kuntien

kannalta ratkaisu on erittäin

myönteinen, koska EYT totesi,

ettei yhteistoiminnan harjoittamiselle

aseteta erityisiä organisatorisia

vaatimuksia.

– Kunnat voivat hankintalainsäädännön

estämättä tietyin

edellytyksin harjoittaa yhteistoimintaa

myös ilman, että

niiden on perustettava esimerkiksi

yhteisiä yhtiöitä tai kuntayhtymiä,

Myllymäki toteaa.

62 Kuntatekniikka 5/2009


Lastenlehdon huoltotunneli, Helsinki

Maakunta-arkisto, Hämeenlinna

JULKISIVUUN

NÄYTTÄVÄÄ

GRAFIIKKAA

● Graphic Concrete Oy on kehittänyt

rakennusteollisuudelle

uudenlaisen ratkaisun, jolla kiinteistöjen

julkisivut saavat tyylikkään,

graafisen ilmeen. Tuotantomenetelmä

on kustannustehokas.

Se tarjoaa vaihtoehdon

perinteisille betonin pintakäsittelymenetelmille

ja keinon kohentaa

rakennetun ympäristön

ilmettä.

Tuote syntyy, kun haluttu pintakuvio

painetaan kemikaalilla

erikoiskalvolle, joka toimitetaan

elementtitehtaalle rullatavarana.

Kalvo levitetään muottipöydälle

ja betoni valetaan kalvon päälle.

Valua seuraavana päivänä elementin

pinta pestään painepesurilla.

Kuvio muodostuu elementin

pintaan jo valun yhteydessä,

eikä erillistä pinnoitusta tai maalausta

tarvita. Pinta on kestävä,

pitkäikäinen ja helppo huoltaa.

Eri värejä saadaan vaihtelemalla

runkoaineita tai värjäämällä sementtiä.

Graafinen betoni on edullinen,

ja siinä on rajattomat mahdollisuudet.

Kuva-aiheen betonipintaan

voi valita valmiista mallistosta

tai suunnitella itse.

Graafinen betoni sopii julkisivuihin,

seiniin, muureihin ja

laattoihin. Uusimpana käyttökohteena

ovat pihalaatat, joilla

saadaan ilmettä pihoille.

www.graphicconcrete.fi

Kovametallihammasterät tasoittavat

ja karhentavat polanteisen

tien.

Kovametalliterät

tehostavat aurausta

● Arctic Machine Oy:n kovametalliteriä

käytetään erilaisissa tienhoitokoneissa

ja -laitteissa, joissa kulutusterän

pitää kestää voimakasta

hankaavaa kulumista.

Kovametallitasaterät soveltuvat

lumenauraukseen ja työhön, jossa

terän kuluminen on voimakasta,

esim. sorateiden lanaamiseen. Kovametallihammasterät

soveltuvat

polanteen tasaukseen silloin, kun

pintaa halutaan karhentaa. Kovametallihammasterän

puhdas ja karhea

työjälki on erinomainen parantamaan

kevyen liikenteen väylien

liikkujien turvallisuutta.

Arctic Machinen kovametalliterien

valikoimalla voidaan tienhoidossa

korvata perinteiset tasa-, hammas-

ja rei’itetyt terät.

www.arcticmachine.com

Kiinteistödokumentointi

vähentää

yllätyksiä

● Mitä enemmän kiinteistöstä

on tietoa tarjolla, sitä vähemmän

yllätyksiä on luvassa. Sillman

Digital Oy tarjoaa useita

vaihtoehtoja rakennusten

dokumentointiin. Pintamalli

pohjautuu rakennuksen ulkopuolelta

tehtyyn mittaukseen

ja valokuvaukseen. Raakamalli

luodaan vanhojen kirjallisten

tietojen pohjalta saattamalla

nämä digitaaliseen muotoon.

Eniten tietoa saadaan kiinteistöstä

irti inventointimallin

(ARK) kautta. Tietoja kerättäessä

jalkaudutaan rakennukseen

ja mitataan huone huoneelta

ja neliö neliöltä. Mallia

voidaan täydentää taloteknisellä

(LVISA) inventoinnilla.

80 prosenttia yhtiön mittaamista

rakennuksista on ollut

suurempia kuin omistaja

on luullut. Yksi inventoinnissa

löydetty lisäneliö 5 000 neliön

kohteesta maksaa dokumentoinnin

kustannukset takaisin

vuokratuloina rakennuksen

elinkaaren aikana.

www.sillman.com

Vedenkäsittelykontti sisältää kosketuspaneelilla varustetun

ohjauskeskuksen, vedenpehmennyslaitteet, aktiivihiilisuodattimen

ja painesuodatuslaitteet (vas.) sekä

kemikaaliannostus- ja käänteisosmoosilaitteiston (oik.).

Vedenkäsittelyä

kontissa

● Käyttövalmiiksi tehtaalla rakennetulla

vedenkäsittelykontilla

saavutetaan säästöä niin

ajallisesti kuin taloudellisesti.

Vedenkäsittelykontit toimitetaan

täysin putkitettuina, sähköistettyinä

sekä paine- ja sähkökoestettuina,

jolloin asennusaika

paikan päällä lyhenee

huomattavasti.

HyXo on toimittanut useita

konttilaitteistoja mm. Afrikan,

Etelä-Amerikan ja Aasian voimalaitoksille.

Niiden yhteenlaskettu

virtaama on parhaimmillaan

jopa 120 m 3 /h. Hiljattain

tehtaalta lähtenyt laitteisto

koostui kahdesta 40 jalkaa

pitkästä kontista.

Kontit on varustettu käänteisosmoosilaitteen

pesuyksiköillä.

Lisäksi konteissa on

kosketuspaneelilla varustettu

logiikkaohjaus. Kontit toimivat

käyttöhenkilöstön työpisteinä,

joten niiden rakentamisessa

on otettu huomioon työolosuhteet.

Kontit ovat eristettyjä,

ilmastoituja ja valaistuja,

lisäksi niissä on erillinen

käyntiovi.

www.hyxo.fi

www.eurowater.fi

Kuntatekniikka 5/2009 63


FCG Finnish

Consulting

Group Oy




















FCG:n uusi

johtoryhmä



Paul Paukun


Matti Ojala









Jukka Meriluoto










Heikki Lonka










Eeva Kokki









Anette Vaini-Antila



Heli Kotilainen





Rene Rendic

FCG Planeko Oy

Hanna Tiira




Jorma Ilonen





Arto Wendelin





Maija Hakola-Äijö





Jaakko Peltonen





Aulikki Graf






Mari Kirjavainen





Katariina Pahkasalo





Jyrki Määttä





Laura

Ruohonen




Helsingin seudun

liikenne ky

Suvi Rihtniemi











Sitra





Juha Kostiainen








Marinetek

Construction Oy


Olli-Pekka Soininen

Peab Oy

Petri Suuperko







Ramboll

Finland Oy

Esko Liimatta





Taisto Kapulainen




Olli Koivula




Emil Matintupa





Maarit Nieminen



Ville Mikander





64

Kuntatekniikka 5/2009


Reetta Tikkanen




Jouko Lehtomäki





Jukka-Pekka

Häkämies


















Neapo Oy

Petri Wegelius







Tampereen

Infratuotanto

Harri Iso-Mustajärvi




Tekla Oyj







Carlos Vasquez



Krista Viita-aho

Öljy- ja Kaasualan

Keskusliitto




Helena Vänskä



Jarmo Nupponen










Lassila &

Tikanoja Oyj

L&T Biowatti

Vladislava Mäkinen



Jari Terävä


Jouni Tuukkanen



Tomi Vartiamäki




Ympäristöpalvelut

Ari Loukkola




Marko Surakka




Katja Syväniemi




Jarno Hellman







Rami Koskinen

Antti Mikkola

Juha-Matti Laurila

Juha Sihvo

Jouni Minkkinen



Kari Naatti



Teemu Salmela



Riitta Haapanen





Juha Tahvanainen



Kaika Tenovuo



Jorma Mikkonen



Petri Salermo



Markku Pullinen




Pertti Tammivuori




Arto Nivalainen




Osmo Bolander



Suur-Savon

Sähkö Oy




nna-

Leena Kuitunen




Markku Sirviö



Hajajätevesiselvitysmies



Lauri Tarastin




Kuntaliiton ympäristöinsinööri

Seija Paajanen valittiin vuoden

vääntäjäksi Jätelaitospäivillä

Tampereella. Vas. JLY:n toimitusjohtaja

Markku Salo.

Vuoden vääntäjä

ja kivenpyörittäjä

valittu





Seija Paajasen
























Yrjö Rossi





























Kuntatekniikka 5/2009 65


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia

vuonna 2009 ja 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

tapahtumakalenteri

2009

16th IFME World Congress on

Municipal Engineering

6.–10.9.2009 Melbourne

www.ipwea.org.au/melb2009

Kuntamarkkinat

9.–10.9.2009 Helsinki

www.kuntamarkkinat.fi

Teknisten palvelujen

tulevaisuuspäivät

16.–18.9.2009 Helsinki-Tallinna-Helsinki

www.fcg.fi

Sopimusyhteistyö infrarakentamisessa

YSE´98

30.9.–1.10.2009 Helsinki

www.kiinko.fi

Lautakuntapäivät

1.–3.10.2009 Helsinki-Tukholma-Helsinki

www.fcg.fi

Liikenne ja maankäyttö

7.–8.10.2009 Helsinki

www.fcg.fi

FinnSec09

7.–9.10.2009 Helsinki

www.finnsec.fi

ViherTek09

7.–9.10.2009 Helsinki

www.finnexpo/vihertek

Yksityistieasioiden peruskurssi

14.–15.10.2009 Kuopio

www.fcg.fi

Teknisen toimialan

hankintafoorumi

15.–16.10.2009 Helsinki

www.fcg.fi

Rakentamisen sopimusoikeus

ja sopimusjohtaminen

20.–22.10.2009 Helsinki

www.kiinko.fi

Entsorga-Enteco 2009

27.–30.10.2009 Köln

www.entsorga-enteco.de

Teolliset palvelut 09

Kunnossapitokongressi

28.–29.10.2009 Tampere

www.expomark.fi/teollisetpalvelut

ALANSA YKKÖNEN

Viiden sillan Saaristokatu

on Kallaveden

kaunistus sivu 12

Manhattan sai vanhoista

junaraiteista vihreän

keitaan yläilmoihin sivu 22

Joensuu puhdistaa

entisen sahan alueen

20 milj. eurolla sivu 44

16 kaupungin

suurhanke uudistaa

tekniset palvelut sivu 50

Paikkatietomarkkinat

3.–4.11.2009 Helsinki

www.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedot

Pohjoismainen jätevesikonferenssi

10.–12.11.2009 Odense, Tanska

www.vvy.fi

Teknisen hallinnon päivät

11.–12.11.2009 Tampere

www.fcg.fi

Infran kunnossapidon

johtaminen (KUP 2)

16.11.2009 alkaen, 5 lähijaksoa, Helsinki

www.kiinko.fi

2010

Talvitiepäivät

26.–28.1.2010 Lahti

www.tieyhdistys.fi

Kuntatekniikan päivät

3.–5.6.2010 Joensuu

www.kuntatekniikka.fi

Asuntomessut

16.7.–15.8.2010 Kuopio

www.asuntomessut.fi

FinnBuild-messut

6.– 9.10.2010 Helsinki

www.finnbuild.fi

Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi &

Viemäri, Jäte & Kierrätys 2010

6.–9.10.2010 Helsinki

www.ymparistotekniikkamessut.fi

5/2009

VVY:n toimitusjohtaja

Osmo Seppälä on

vannoutunut

Vesistölämpö

Hannu on urheiluopistolle

Säilä rakensivat hyvä

ja Elisa

luonnonlajeista

ratkaisu, Marko

ekopuiston Ruti sanoo. Turun

keskustaan. sivu 31

sivu 6

VESIMIES

sivulla 36

2009

Honkapuistontie 95, 28430 Pori

KunFo tietää!

www. kuntatekniikka.fi

on yhteinen verkostomme,

josta löydät mm. tuoreimmat

uutiset ja tapahtumat,

rekryfoorumin, matkapalveluja

ja kuvapankin.

Tilaa Kuntatekniikka!

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta

jatkuvana kestotilauksena

69 euroa. Saat kaupan päälle

toukokuussa 2009 ilmestyneen

Vesihuollon osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa

78 euroa, irtonumero 8,50 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen

voi hoitaa kätevimmin os.

http://lehti.kuntatekniikka.fi

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

tai puh. (09) 771 2442.

66 Kuntatekniikka 5/2009


Tarkat

laitos ja kunta

sääasemat,

ukkostutkaimet,

tuulimittarit.

www.sito.fi

SITO on liikenteen, ympäristön ja

infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja

tuottava moniosaaja.

Palvelutarjontamme kattaa

konsultoinnin, suunnittelun,

rakennuttamisen ja tietotekniikan.

Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-

LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-

LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTO













Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri

Geotekniikka ja kenttätutkimukset

Geotieteellinen konsultointi

Kalliorakennus-, rakenne- ja

tunnelisuunnittelu

Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi

Liikenteen konsultointi

Maisema- ja vihersuunnittelu

Paikkatietopalvelut

Siltasuunnittelu

Tie-, katu- ja ratasuunnittelu

Vesi- ja ympäristötekniikka

Ympäristökonsultointi

Pöyry Environment Oy

Pöyry Infra Oy

Jaakonkatu 3, 01620 Vantaa

Puh. 010 33 11

www.environment.poyry.fi

www.infra.poyry.fi

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O

LIIDEA OY

www.liidea.fi

08-8810300

LAADUKASTA OSAAMISTA

YHTEISTYÖKYKYISESTI

YHDYSKUNTATEKNIIKAN

ASIANTUNTIJA

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI

Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,

faksi (019) 31274

www.finnmap-infra.fi

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA

Golder Associates Oy

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden

tutkiminen ja kunnostus

• Jäteluokitukset

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit

• Hyötykäyttöarvioinnit

maanrakentamisessa

• Vesistöjen ja ranta-alueiden

sedimenttitutkimukset ja kunnostus

• Ympäristöriskien arvioinnit

• Vanhojen kaatopaikkojen

kunnostussuunnittelu

Kotimaiset, energiaa säästävät

AIRIT-ilmastimet

MIXIT-sekoittimet



Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien

suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja

tarvittaessa vuokraus.

WWW.WATERIX.COM

• rakennuttamispalvelut

• vesihuollon projektinhoito

• palveluhankintojen kilpailutus

• lietteen jatkokäsittelyhankkeet

• valmiussuunnittelu

Kuntatekniikka 5/2009

67


AxFlow – täyden

palvelun pumpputalo

palveluksessasi

AxFlow edustaa maailman johtavia syrjäytys-, keskipako-ja

tyhjöpumppuja. Tarjoamme toimivat, tehokkaat

ja edulliset ratkaisut vesihuollon, jäteveden käsittelyn,

kaukolämmön ja voimalaitosten tarpeisiin.

Mono – Epäkeskoruuvipumput

Hidrostal –

ruuvikeskipakopumput

Huippuluokan hyötysuhde, ainutlaatuinen

kartioruuvijuoksupyörä on käytännössä tukkeutumaton.

Erinomaisia niin elintarviketeollisuuteen

kuin jäteveden käsittelyynkin ja kaikkeen siltä

väliltä. Taajuusmuuttajakäyttöön soveltuvat

jyrkkäkäyräiset hydrauliikat. Sopii myös suuriin

nostokorkeuksiin. Runsaasti vaihtoehtoja.

Flowserve – Pleuger-uppopumput

Flowserve – Vesipumput

Flowserve – Prosessipumput

Oma konepajamme ja huoltohenkilöstömme varmistaa

räätälöityjen ratkaisujen sopivuuden kaikkiin tarpeisiisi

sekä täydet huolto- ja varaosapalvelut. Ota yhteyttä, niin

pumpataan lisää tehoa prosesseihisi!

www.axflow.fi

Jokisuunkuja 3

00560 Helsinki

Puh. 010 836 9900

Fax 010 836 9950

Verstaankatu 3

33100 Tampere

Puh. 010 836 9900

Fax 010 836 9960

Oulu

Puh. 010 836 9933

More magazines by this user
Similar magazines