Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

More documents

Recommendations

Info

12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2009 Saaristokaupunki on neljään Kuopion eteläiseen niemeen sijoittuva uusien kaupunginosien vyöhyke. Valmistuttuaan 2020 Saaristokaupunki on noin 14 000 asukkaan alue. Kartassa näkyvät Saaristokatu sekä Lehtoniemen alue, missä järjestetään kesän 2010 asuntomessut.
SAARISTOKATU LIIKENNE Viiden sillan maisemakatu vie Kuopion torille ylittää Kallaveden luonnon ehdoilla Savon Sanomat/Olli Herranen Tie Kuopion keskustasta uuteen Saaristokaupunkiin vie nyt Saaristokadun kautta. Lokakuussa 2008 käyttöön otettu, noin 21,5 milj. euroa maksanut maisemakatu ylittää Kallaveden 4,3 kilometrin pituisena ja viiden sillan kannattamana, pieniä saaria hellästi koskettaen. Saaristokadun rakentamisella tiivistettiin yhdyskuntarakennetta ja vähennettiin liikenteen päästöjä. Laadukkaan suunnittelun ja toteutuksen ansiosta Saaristokatu valittiin tämän vuoden kuntatekniikan saavutukseksi. ● Ismo Heikkinen katupäällikkö, Kuopion kaupunki ● Ari Kalliokoski diplomi-insinööri, Destia Oy Kuopion Kallaveden saaristoon rakennettu Saaristokatu on ollut käytössä vuoden verran. Kadun syntyvaiheet ajoittuvat noin 20 vuoden taakse, jolloin Kuopion alueiden kasvu laajeni Petosen kaupunginosassa koko ajan kauemmaksi keskustasta. Teknisessä toimessa huomattiin, että tuolloin yli kymmenen kilometrin päässä olevien Rautaniemen ja Lehtoniemen alueiden matkaa keskustaan voidaan lyhentää rakentamalla reitti Kallaveden ylitse. Eteläisen pengertien nimellä kulkevasta väylästä tehtiin erilaisia selvityksiä, ja kaupunki hyväksyi 1990-luvun puolivälissä kadun alustavana varauksena kaupunkirakennesuunnitelmaan. Vauhtia hanke sai vasta noin 10 vuotta myöhemmin, kun rakennettavat alueet etääntyivät entistä kauemmaksi keskustasta. Saaristokaupunkihanke syntyy Petosen alueen kaupunkirakenteen laajentuessa edelleen tehtiin vuosituhannen vaihteessa Kuopiossa johtopäätös, että Saaristokadun rakentamisen aika on tullut. Todettiin, että kyse ei ole enää Petosen laajennusalueista vaan uudesta suurhankkeesta. Hanke sai nimeksi Saaristokaupunki. Aluksi Kallaveden etelärannalta Savolanniemestä myytiin poikkeuksellisesti omakotitontteja. Tämän jälkeen ympäröivät alueet rakentuivat vauhdilla. Talouden nousukauden myötä etenkin pientalorakentaminen eteni nopeasti Rautaniemeen ja Lehtoniemeen päin, jotka yleiskaavoitettiin 2000-luvun alkupuolella. Kaavoituksen yhteydessä kaivettiin vanhat pengertiesuunnitelmat esiin. Ympäristöministeriö päätti 2002, että hankkeessa sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnista annettua menettelyä. Ministeriö katsoi, että Saaristokadun rakentaminen aiheuttaisi todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan haitallisia ympäristövaikutuksia. Linjaustarkastelujen perusteella kadusta laadittiin ympäristövaikutusten arviointi, josta yhteysviranomaisena toiminut Pohjois- Savon ympäristökeskus antoi lausuntonsa maaliskuussa 2004. Lausunnossaan ympäristökeskus kritisoi laadittuja vesistötutkimuksia, joita kuitenkin jatkettiin ja täydennettiin hakemusvaiheen muistutusten perusteella. Veden laadun turvaaminen etusijalla Vesistövaikutusten arvioinnin yhteydessä veden laadun turvaaminen kadun rajaamalla alueella oli tärkein ydinkohta. Suurin vedenvaihtumispinta-ala on keskustaan kytketyn Kumpusaaren ja alueen suurimman saaren Pölhön välillä. Välissä on enimmillään noin 15 metriä vettä. Myös Kärängän vieressä sijaitsevan Korkeasaaren molemmin puolin oli syviä kohtia. Muuten katulinjauksella oli varsin matalaa. Suunnitteluvaiheessa siltojen sijoittamispaikkoja tutkittiin näiden kohtien lisäksi Pölhön eteläpuolella, josta Kallaveden suunnasta oli lyhin matka Rauhalahden matkailukeskukseen. Lopulta neljä saaristojakson vesistösiltaa toteutettiin juuri näihin kohtiin. Kadun linjaus hellii pieniä saaria Kadun linjauksessa päädyttiin Kallaveden syvyyskäyrien tarkastelun avulla ratkaisuun, jossa varsinaisella saaristojaksolla katu linjattiin saarten koillis- ja pohjoispuolelle vesistöön rakennettavalle penkereelle, joka hellästi koskettaa pieniä, asumattomia saaria. Näin saaret jäävät koskemattomina virkistyskäyttöön. Yleissuunnitelmatasoisen tarkastelun yhteydessä käytiin läpi vielä useita yleisön esittämiä vaihtoehtoja ja määritettiin kadun linjaus keskustasta lähdettäessä. Vesistösiltojen määräksi tuli kolme. Siltojen työniminä käytettiin alueen saarien nimiä. Nyt sillat ovat nimetty kuopiolaisten kuvataiteilijoiden mukaan. Kuvataiteilijoista kuuluisin on Ellen Thesleff, joka on asunut aikoinaan Saaristokadun alkupäässä, Kumpusaaressa. Tämän vuoden aikana sillat saavat taitelijoita kuvaavat nimikyltit. Saaristojaksolla kadun linjaus haluttiin sovittaa tarkasti maisemaan. Pienipiirteisen linjauksen sekä kadun ja saarten yhtymäkohtien tarkan maisemoinnin lisäksi kadun tasaus pidettiin varsin matalana. Pölhön luona <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2009 13
Page 1 and 2: ALANSA YKKÖNEN 5/2009 Vesistöläm
Page 3 and 4: SISÄLTÖ 5 / 2009 1. syyskuuta 12
Page 5 and 6: lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNII
Page 7 and 8: VESIHUOLTO Kuntatekniikka 5/2009 7
Page 9 and 10: selkiyttää. Vesihuollon liikelait
Page 11: Raum o ain Raum Rauma loistaa sekä
Page 15 and 16: LIIKENNE Valaisimien värityksellä
Page 17 and 18: - Helsingin ydinkeskustassa ei ting
Page 19 and 20: LIIKENNE Sulanapitojärjestelmän r
Page 21 and 22: Kävelykatujen pituusindeksi suurim
Page 23 and 24: VIHERRAKENTAMINEN puistoksi New Yor
Page 25 and 26: tai puutarhanhoidosta, mutta he oli
Page 27 and 28: VIHERRAKENTAMINEN Rantapromenadi tu
Page 29 and 30: VIHERRAKENTAMINEN Ranja Hautamäki
Page 31 and 32: VIHERRAKENTAMINEN Ekoluodossa kasve
Page 33 and 34: Sisäänpääsy ja tilaisuudet ovat
Page 35 and 36: Kunta tunnetaan vaakunastaan. Mutta
Page 37 and 38: Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 5
Page 39 and 40: Isafjördur tarjosi luentoja islann
Page 41 and 42: ILMOITTAUDU NYT syksyn koulutus- ja
Page 43 and 44: TAA HALLEJA tutkimuskäyttöön tia
Page 45 and 46: YMPÄRISTÖ tetaan Joensuulle uusi
Page 47 and 48: suodatinpussi, josta vesi tihkuu ul
Page 49 and 50: Uuden asuinalueen selkärankana ran
Page 51 and 52: TEKNISET PALVELUT historiallisen la
Page 53 and 54: Ei nastaa, vaan rakentavaa asennett
Page 55 and 56: KIINTEISTÖT gian ja paperin kulutu
Page 57 and 58: KIINTEISTÖT - Kaupungintalolle on
Page 59 and 60: KIINTEISTÖT Vihreät kiinteistöt
Page 61 and 62: Tuore lukemistutkimus: Kuntatekniik
Page 63 and 64:
Lastenlehdon huoltotunneli, Helsink
Page 65 and 66:
Reetta Tikkanen Jouko Lehtomäki
Page 67 and 68:
Tarkat laitos ja kunta sääasemat,
show all

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?