Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

lehti.kuntatekniikka.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

ALANSA YKKÖNEN

7 /2010

Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna:

Kunta

ei kykene jätevesineuvontaan

paikan

sivulla 36

päällä. sivu 44

Shared Space yhdistää

julkisen tilan kaikkien

käyttöön sivu 18

Bostonin pysäköinninvalvonnassa

uusinta

teknologiaa sivu 29

Vantaa on testannut

hulevesiohjelmaansa

vuoden verran sivu 38

Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin,

Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat

sivu 6

LUVAT VERKOSTA


SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme

osaamisemme ja kokemuksemme

käyttöösi ja autamme sinua löytämään

parhaimmat tekniset ratkaisut.

Taustallamme ovat tunnetut

merkkituotteet, joiden

tuotekehitys on jatkuvaa

ja systemaattista.







Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!

Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa

jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n

asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin

ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.

Maahantuoja:

Kysy lisää!

SGN Tekniikka Oy

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa

Puh. 030 650 50

www.sgntekniikka.fi


SISÄLTÖ

7 / 2010

2. marraskuuta

18 Norrköpingin Skvallertorget on

yhteistä katutilaa, jolla autot ajavat

varoen. Aukio on suunniteltu Shared

Space -periaatteiden mukaisesti: julkinen

tila kaikkien käyttöön.

13 Palkittu Kymppi R -ohjelma on tiivistänyt

Jyväskylän ydinpalveluverkkoryhmän yhteistyötä

alueiden ja palvelujen suunnittelussa.

26 Helsinki uusii pysäköinnin toiminnanohjausjärjestelmänsä.

Ensi keväänä Tiina Korhoselle

on luvassa kämmentietokone.

38 Yksi Vantaan hulevesiohjelman kohteista

on Marja-Vantaa, jonka keskuspuistoon

rakennetaan hulevesiallas.

INFRA-IT

Jyväskylässä on rakennus- ja

katutyölupia siirretty verkkoon 6

Espoossa ja Turussa on parin

vuoden kokemus verkkoluvista 8

KRYSP-hanke tehostaa

kuntatiedon tarjontaa 12

Jyväskylä ohjaa yhdyskuntakehitystään

reaaliajassa 13

Hollola ja Nastola hyötyisivät

etäluennan ulkoistamisesta 15

YHDYSKUNTA

Shared Space yhdistää julkisen

tilan kaikkien liikkujien käyttöön 18

Kiertoliittymän sijaan

“ons dorpsplein” 20

Työympäristö murroksessa –

kunnanvirastosta monitoimitila 24

LIIKENNE

Helsingille uusi pysäköinnin

toiminnanohjausjärjestelmä 26

Boston hyödyntää pysäköinninvalvonnassa

uutta teknologiaa 29

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 31

Kuntien Putkimestarit 35

UKTY 36

VESIHUOLTO

Vantaa on toteuttanut hulevesiohjelmaa

reilun vuoden 38

Kuntien arvioitava hulevesitulvien

riski 43

Vihdissä parisataa taloa saa

jätevesineuvojan pihalleen 44

lehti.kuntatekniikka.fi

Kuntaliiton ympäristöasiantuntija:

Koppalakit naulaan 46

Yli-insinöörin ratkaisu pulmiin

on neuvonta 48

Selkeät kunnan linjaukset tarpeen

haja-asutuksen vesihuollossa 49

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Rytilät/Pekka Rytilä:

Perämerenkaari 17

Kolumni/Mette Granberg:

Eräänlainen porttiteoria 37

Lukijoilta/Jaakko Rahja

Kuntien syytä herätellä tiekuntia 51

Uutisia 52

Tuoteuutisia 55

Henkilöuutisia 56

Palveluja 58

Kuntatekniikka 7/2010 3


edellä!

Niemisen Valimon laatusertifi oidut kansistot

ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia.

Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta

Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi

Puh. 029 006 160 www.lining.fi

Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi

kedm.fi


lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

■ Energia

■ Hankinnat

■ Ilmastonmuutos

■ Infra-IT

■ Jätehuolto

■ Kiinteistöt

■ Kunnossapito

■ Liikenne ja väylät

■ Liikuntapaikat

■ Maankäytön suunnittelu

■ Maarakennus

■ Rakentaminen

■ Turvallisuus

■ Uimahallit ja kylpylät

■ Vesihuolto

■ Viheralueet

■ Ympäristö

Kannen kuva: Juha Sorri

TOIMITUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari

Puh. 050 352 3155

TOIMITUSNEUVOSTO

Heikki Lonka

Kirsi Rontu

Juhani Sandström

Sami Sillstén

Paavo Taipale

TILAUKSET

KL-Kustannus Oy

Puh. (09) 771 2442

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 70 €

Vuosikerta 79 €

Irtonumero 8,50 €

ILMOITUKSET

Suomen Business Viestintä Oy

Marianne Lohilahti

PL 356, 00101 Helsinki

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS

Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA

Forssan Kirjapaino Oy

ISSN 1238-125X

65. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry

Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi

Oletko pahassa paikassa?


Otsikon kysymys on nopeasti vakiintunut suomalaisten mobiiliviestinnän aloitusrepliikiksi.

Sen sijaan että esittäydyttäisiin ja tervehdittäisiin, kysytään paikkaa,

koska soittajan näkee jo puhelimesta.

Ennen kännyköiden valtakautta puhujan paikasta ei ollut epäselvyyttä. Hän oli

siellä, minne linja oli vedetty. Ja yhden linjan päässä oli useimmiten vain yksi puhelin.

On hiukan paradoksaalista, että nykymaailmassa, jossa paikkatietoa on tarjolla

enemmän kuin koskaan, aloitetaan puhelinkeskustelu kysymyksellä olinpaikasta.

Ehkä piankin puhelin kertoo myös tämän ennen kuin puhelu edes alkaa.

Monet paikkatietoa hyödyntävät kaupalliset mobiilipalvelut tarjoavat arkea

helpottavaa tietoa kuluttajille, rakentajille, logistiikkayrityksille... Mahdollisuudet

ovat kuitenkin paljon nykyistä laajemmat. Onnistuminen edellyttää paitsi rohkeaa

tuotekehitystä palveluyrityksissä myös paikkatietoaineistojen keruun ja ylläpidon

oikeudenmukaista ja kestävää rahoitusratkaisua. Kunnat keräävät merkittävän

osan maassamme kaupallisesti hyödynnettävästä paikkatiedosta, eikä niiden

toimintaedellytyksiä tiedon keruussa ja ylläpidossa pidä vaarantaa yliolkaisilla puheilla

tietojen luovuttamisesta vapaasti kaupalliseen käyttöön.

Monipuolinen paikkatiedon käyttö ja siihen perustuvat sähköiset palvelut voivat

tehostaa kuntien toimintaa lähitulevaisuudessa merkittävästi. Edellytyksenä

on ennakkoluulottomuus uusien palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa.

On ymmärrettävä, ettei ehkä sittenkään kannata tehdä kuten aina

ennen. Joissain tapauksissa lainsäädännön tarkistaminenkin saattaa olla tarpeen.

Asetuksen asettelua

Hajajätevesikeskustelu tulvahti yli äyräiden kesällä, kun TM Rakennusmaailma

julkisti ensimmäiset testituloksensa pientalojen jätevedenpuhdistamojen toimivuudesta.

Vaalienaluskiihkossa eräät poliitikot ovat avautumisillaan muuttaneet

haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanoprosessin täydelliseksi farssiksi.

Nyt kelvottomaksi haukutun asetuksen toimeenpanoa yritetään tehostaa

muuttamalla ympäristönsuojelulakia. Tuloksena on eriskummallista lainsäädäntöä.

Asetuksen toimeenpanoa valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset

ovat päätyneet ikävään välikäteen. He joutuvat ratkomaan ”sosiaalisten suoritusesteiden”

ja muiden poikkeavuuksien merkittävyyttä kovin ailahtelevassa säädösympäristössä.

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT

8/2010 12.11. 9.12. Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus

1/2011 7.1. 1.2. Liikuntapaikat ■ Viheralueet

2/2011 25.2. 22.3. Vesihuolto ■ Kiinteistöt ■ Jäähallit

3/2011 13.4. 10.5. Liikenne ja väylät ■ Jätehuolto ja ympäristö ■ YT-messujulkaisu

4/2011 20.5. 14.6. Rakentaminen ■ Maankäytön suunnittelu

5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9.

6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät

7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto

8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus


Katutöissä uusi palvelu on havaittu hyväksi

JYVÄSKYLÄN

LUPAPROSESSIT

verkkoon vähitellen

Osa suurista kaupungeista on alkanut siirtää

paikkatietoa hyödyntäviä palvelujaan vähitellen

verkkoon. Espoo, Turku ja Jyväskylä ovat etujoukoissa

rakennuslupien ja katutyölupien

sähköistämisessä. Toimijoiden halu ja kyky

ottaa käyttöön uusia työkaluja vaihtelevat niin

viranomaisten kuin asiakkaidenkin keskuudessa.

TEKSTI Paavo Taipale

KUVAT Juha Sorri

Jyväskylä hyödyntää paikkatietoa

monipuolisesti perinteisten

karttapalvelujen lisäksi muun

muassa maankäytön ja kaupungin

palveluverkon suunnittelun

eri vaiheissa. Kaupunki on ollut

viime vuosina tiiviisti mukana

paikkatietopalvelujen kehittämishankkeissa.

Tietoa tarjotaan yhteisesti kehitettyjen

tietopalvelurajapintojen

kautta. Tarkoitus on, että asiakkaan

järjestelmät noutavat tarvittavat

tiedot näistä rajapinnoista

itsenäisesti ilman, että tiedon tuottajan

tarvitsee reagoida yksittäisiin

pyyntöihin.

– Muutaman vuoden takaisessa

laajassa KuntaGML-hankkeessa

kehitetty kantakarttapalvelu

ja ajantasa-asemakaavatieto

ovat käytettävissä rasterimuotoisina.

Myös ulkoilukartta ja pyöräilyreitistö

on saatavilla tietopalvelurajapinnassa.

Vektorimuotoista

paikkatietoaineistoa emme ole

vielä avanneet. Sille ei juuri ole ollut

kysyntää, Jyväskylän kaupungin

paikkatietopäällikkö Janne

Hartman sanoo.

Kunnon alkusysäys

tarpeen

Tekninen valmius rakennus- ja

ympäristölupatietojen avaamisesta

on olemassa, kunhan rajapintapalvelut

ovat saatavissa. Tietojen

hyödyntämiseksi tarvittaisiin

Hartmanin mielestä kunnon

alkusysäys, jotta palvelu saadaan

laajaan käyttöön. Oikea kysyntä

tietopalvelurajapinnoille puuttuu

vielä. Se olisi kuitenkin edellytys

sille, että kaikki tiedontuottajat ottaisivat

ne käyttöön.

– Kantakartta-aineistolla on

kysyntää, ja meillä on merkittäviä

vuosisopimuksia yritysten kanssa.

Jos sen luovutuksesta ei voitaisi

periä maksua asiakkaalta lainkaan,

tarvittaisiin muita rahoituslähteitä.

Maksutuloilla saamme

katettua ehkä 10–20 prosenttia

nykyisen paikkatietopalvelumme

ylläpitokustannuksista, Hartman

kertoo.

Katutyöluvat siirtyvät

vauhdilla verkkoon

Yleisten alueiden lupia, kuten johtojen

sijoituspaikka- ja katutyölupia

sekä tapahtumalupia, on voitu

Jyväskylässä hakea sähköisesti kuluvan

vuoden alusta lähtien. Asiakaspalaute

oli erityisesti käyttöohjeiden

osalta alkuvaiheessa kriittistä,

vaikka ohjeistus on varsin

perusteellinen.

– Muun muassa Jyväskylän

Energia Oy tytäryhtiöineen otti

kuitenkin palvelun innostuneesti

käyttöön ja toivoo, että myös päätökset

voitaisiin toimittaa sähköi-

6 Kuntatekniikka 7/2010


INFRA-IT

Jyväskylän kaupungin katupäällikkö

Tuula Smolander ja

JE-Urakointi Oy:n projektinvetäjä

Ari Itkonen Keskustien

kaapelointityömaalla.

Kuntatekniikka 7/2010

7


INFRA-IT

sesti. Sähköisen allekirjoituksen

toteutettavuus ja arkistointisäädökset

estävät toistaiseksi tämän,

Jyväskylän katupäällikkö Tuula

Smolander sanoo.

Katualueen lupia käsittelevä

henkilöstö pitää sähköistä lupaprosessia

työtä helpottavana uudistuksena.

Hakemukseen on

helppo pyytää ja saada täydennyksiä

paperisen lupahakemuksen

täydentämiseen verrattuna.

– Olemme lupakäytännöissämme

ilmeisesti olleet jo aiemmin

niin tiukkoja, ettei sähköinen

palvelu ole lisännyt puutteellisten

hakemusten määrää. Luvilla on

yleensä niin kiire, että tarvittavat

täydennykset toimitetaan ripeästi.

Toisaalta on paljon myös niitä,

jotka hakevat lupaa aivan liian

myöhään, Smolander kertoo.

Yksi työvaihe siirtynyt

asiakkaalle

Kun luvanhakija on merkinnyt

paikan ja muut tiedot sähköiseen

hakemukseen, lupakäsittelijän

työ helpottuu ja nopeutuu.

– Olemme pankkien tapaan

siirtäneet yhden työvaiheen asi-

Tuula Smolander ja Ari Itkonen ovat tyytyväisiä sähköisen lupaprosessin

sujuvuuteen. Katutyölupien hakemisesta verkossa on syntymässä

vakiintunut käytäntö JE-Urakointi Oy:ssä. Se on Jyväskylän

Energia Oy:n tytäryhtiö, jonka toimialana on energia- ja vesihuoltoverkostojen

rakentaminen ja kunnossapito.

akkaalle, Smolander naurahtaa.

Johtojen sijoituspaikka- ja katutyöluvista

haetaan sähköisenä

noin viidennes, tapahtumaluvista

vajaat puolet. Viime vuonna,

jolloin sähköinen lupaprosessi ei

vielä ollut käytössä, katutyölupia

myönnettiin Jyväskylässä noin

600 kappaletta ja yhteensä yleisten

alueiden lupia noin tuhat.

Suurin osa katutyö- ja sijoituspaikkalupahakemuksista

tulee

Jyväskylän Energia Oy:ltä.

Sähköisen lupaprosessin käyttäminen

riippuu olennaisesti

työmaan vetäjästä: jotkut ottavat

uusia toimintatapoja nopeammin

käyttöön kuin toiset.

Smolander toivoo sähköisten lupahakemusten

määrän lisääntyvän

jatkossa.

Hakemusten laatu

vaihtelee

Yleisten alueiden luvanhakijat

ovat pääasiassa ammattilaisia.

Siitä huolimatta lupahakemusten

taso vaihtelee paljon. Pientalohankkeissa

hartiapankkirakentajat

unohtavat usein hakea katutyöluvat

kokonaan.

Espoossa ja Turussa jo parin vuoden kokemus

■ Espoossa ja Turussa on jo parin

vuoden kokemus sähköisistä

rakennusluvista. Turussa on tänä

aikana ehditty käsitellä parisataa

rakentamiseen vaadittavaa lupaa

ja Espoossa reilut sata. Myönnettyjen

lupien kokonaismäärästä

sähköiset luvat muodostavat

kuitenkin vain muutaman prosentin.

Espoossa sähköisistä lupahakemuksista

valtaosa on kohdistunut

pientaloihin, mutta lupaprosessin

on usein hoitanut esimerkiksi

pääsuunnittelija. Sähköisellä

rakennusluvalla on tosin laitettu

vireille myös kokonaan uuden

kerrostalokohteen rakentaminen.

Molemmissa kaupungeissa

palvelua pyritään varsinaisten rakennuslupien

osalta suuntamaan

ja markkinoimaan lähinnä ammattilaisille.

Hakemukset puutteellisia

Sekä Turussa että Espoossa on

Jyväskylän tapaan törmätty puutteellisiin

hakemuksiin. Sähköistä

lupaa on myös käytetty kohteissa,

joissa on rasitteena aiempia

epäselvyyksiä, kuten luvatta rakentamista,

riitaisia naapurisuhteita,

aiempia kielteisiä lupapäätöksiä

tai maksamattomia suunnittelupalkkioita.

Espoossa isoja rakennusliikkeitä

ja muita isoja toimijoita kaivattaisiin

nykyistä enemmän palvelun

käyttäjiksi. Jatkossa palveluun

voisi lisätä lupapäätöksen

jälkeen tapahtuvat toimenpiteet,

kuten esimerkiksi työnjohtajien

hyväksyttäminen ja työmaakatselmusten

yhteydessä vaadittavien

asiakirjojen toimittaminen.

Lisää havainnollisuutta

Espoon rakennusvalvonnan mukaan

palvelusta voisi kehittää

sähköpostia ja puhelinta korvaavaan

yhteydenpitovälineen käsittelijän

ja hakijoiden välille, mikä

ehkä toisi käytännön uudistuksia

myös lupakäsittelijöiden työhön.

Turussa pidetään jatkokehityksen

kannalta tärkeänä sitä, että

kerättävä tieto kuvaisi rakennushanketta

nykyistä havainnollisemmin.

Se edellyttäisi visuaalisempaa

käyttöliittymää, jonka

avulla hakija harjoittaisi eräänlaista

virtuaalirakentamista.

Pori mukaan marraskuussa

Porissa puolestaan on käyty läpi

oman henkilöstön koulutusvaihe,

ja palvelua on syksyn aikana

testattu suppean pääsuunnittelijajoukon

kanssa. Palvelu avataan

marraskuussa, jolloin rakennusvalvonta

on muuttanut toisiin

toimitiloihin.

8 Kuntatekniikka 7/2010


“Asiakas pääsee sähköisessä

palvelussa helpommalla,

kunhan ensin oppii palvelun

käytön.”

– Ammattilaistenkin keskuudessa

lupa-asioiden hoidossa

voi olla huikeita eroja. Jotkut

eivät tunnu välittävän oman

työmaansa ulkopuolisesta elämästä

yhtään mitään, kun toiset

hoitavat viimeisen päälle sekä

lupa-asiat että itse työmaatkin.

Taso vaihtelee uskomattoman

paljon, Tuula Smolander

hämmästelee.

Hänen mukaansa talonrakennustyömailla

esimerkiksi

työturvallisuuteen suhtaudutaan

vakavasti, mutta työmaan

viereisen kevytliikenneväylän

liikenneturvallisuudesta

ei useinkaan olla kiinnostuneita,

vaikka työmaa vaikuttaisi

siihen merkittävästi.

Sähköinen lupahakemus

vielä harvinaisuus

Lupasihteeri Päivi Turpeinen

Jyväskylän rakennusvalvonnasta

kertoo, että sähköinen rakennuslupa

on ollut käytössä noin

vuoden. Toistaiseksi vain pieni

osa rakennusluvista haetaan

sähköisenä.

– Voidaan oikeastaan puhua

vielä yksittäistapauksista.

Lähiaikoina on tarkoitus järjestää

rakennuttajille infotilaisuuksia,

jotta käyttäjiä saataisiin

lisää. Asiakkaiden palaute

palvelusta on ollut kirjavaa.

Toiset ottavat uusia toimintatapoja

mielellään käyttöön, toiset

taas pitäytyisivät mieluummin

vanhassa käytännössä, Turpeinen

sanoo.

Mieltymykset vaihtelevat

myös lupavalmistelijoiden keskuudessa.

Yleisenä ongelmana

kaikilla sähköisen rakennusluvan

käyttäjillä on lain vaatimukset

täyttävän sähköisen arkiston

puuttuminen. Näin ollen

hakemusasiakirjat joudutaan

toistaiseksi arkistoimaan

paperimuodossa.

Tekla Oyj:n kehittämä sähköisen

rakennusluvan käyttöliittymä

on käyttöönottovaiheen

tarkistusten jälkeen toiminut

teknisesti hyvin. Hakemuksen

täydentäminen liitteillä

on myöhemmin helppoa.

Hakemusten täydennystarve

viivyttää lupaa

Jyväskylän kaupunkirakennepalvelujen

rakennusvalvonnan

vastuualueen johtaja Raimo

Ström sanoo, että asiakas pääsee

sähköisessä palvelussa helpommalla,

kunhan ensin oppii

palvelun käytön. Asian vireille

saaminen siis helpottuu.

– Työ alkaa oikeastaan vasta

tästä. Jos lupahakemus saapuu

meille verkon kautta kovin keskeneräisenä,

sen saaminen päätöksentekoa

edellyttävään kuntoon

voi vaatia useamman täydennyskierroksen.

Se hidastaa

lupaprosessia. Kovin suurien

hankkeiden lupahakemuksiin

ei sähköistä kanavaa ole vielä

sovellettu.

Hakuoikeudet vain

ammattilaisille?

Strömin mukaan Jyväskylässä

on miettitty sellaistakin vaihtoehtoa,

että oikeudet sähköisen

luvan hakemiseen annettaisiin

vain hankkeiden vastaaville

työnjohtajille tai pääsuunnittelijoille,

jotka hoitaisivat prosessin

luvanhakijan puolesta.

– Näin kertarakennuttajien

ei tarvitsisi opetella sähköistä

hakuprosessia. Uskon, että tällaisesta

järjestelystä olisi hyötyä,

Raimo Ström korostaa.

Jyväskylän rakennusvalvonta

parantaa jatkuvasti omaa valmiuttaan

sähköisten lupien käsittelyssä.

Toistaiseksi palvelun

markkinoinnissa asiakkaille on

edetty maltillisesti, jotta uutta

palvelumuotoa käyttäviä asiakkaita

kyetään palvelemaan riittävän

hyvin.

Hyvät vesimittarit

pitävät pintansa

laadussa, kestävyydessä

ja mittatarkkuudessa

KROHNEN VESIMITTARIT -

-

-




Kuntatekniikka 7/2010

9


10 Kuntatekniikka 7/2010


Ajantasa-asemakaava, kantakartta, rakennusluvat,

ympäristöluvat, opastavat tiedot...

KRYSP avaa ja tehostaa

kuntatiedon tarjontaa

INFRA-IT

Kaikille paikkatietopohjaisen

tiedon tarvitsijoille avoimia

tiedonsiirtorajapintoja

on viime vuosina kehitetty

kahdessa laajassa kuntien,

valtion ja alan yritysten

yhteisessä hankkeessa.

Kevääseen 2011 jatkuvassa

KRYSP-hankkeessa (kuntien

rakennetun ympäristön sähköiset

palvelut) tavoitteena

on kuntien palveluprosessien

tehostaminen ja palvelujen

laadun parantaminen.

TEKSTI Paavo Taipale

– Hankkeessa mukana olevissa

kunnissa on yhteensä 4,4

miljoonaa asukasta, joten se

kattaa yli 80 prosenttia maamme

väestöstä. Siinä on pyritty

parantamaan kuntien omia tietojärjestelmiä

ja yhteistoimintaa,

mutta myös kuntien ja valtion

sekä kuntien ja yritysten

välistä tiedon siirtoa. Taustalla

on julkisen hallinnon tehostamisvaatimus,

kertoo hankkeen

johtaja, maankäyttöinsinööri

Matti Holopainen Suomen

Kuntaliitosta.

Kun tietojärjestelmiä tarjoavia

yrityksiä on runsaasti, on

järjestelmien yhteentoimivuutta

parantavien käytäntöjen löytäminen

ollut erittäin haasteellista.

Aiemmassa KuntaGMLhankkeessa

avattiin tiedonsiirtorajapintaan

kaksi palveluprosessia:

ajantasa-asemakaava ja

kantakartta.

– Nyt siihen lisätään rakennusluvat

ja ympäristöluvat sekä

ns. opastavat tiedot, joihin kuuluvat

muun muassa opaskarttaja

osoitepalvelut. Samassa yhteydessä

parannetaan aiempia

tiedonsiirtorajapintoja.

Sähköisen asioinnin

työpöytä valmisteilla

Valtionhallinnossa on käynnissä

SADE-hanke (sähköinen

asiointi ja demokratian edistäminen).

Siinä tehdään parhaillaan

esiselvityksiä muun muassa

Väestörekisterikeskuksen,

Suomen ympäristökeskuksen

sekä ympäristöministeriön

asumisen palvelujen kehittämisestä.

Valtion hankkeessa on ollut

tavoitteena valtakunnallisen

sähköisen asioinnin kehittäminen

tukemaan kuntien toiminnan

tehokkuutta. Kuntien näkemyksen

mukaan kansallisten

tietopalvelujen lisäksi tarvitaan

palveluja, jotka ohjaavat asiakkaita

kunnan palvelujen sähköisen

asioinnin työpöydälle.

– Ongelmana nykyisessä

SADE-hankkeen rahoitusraamissa

on, että sen kautta ei katsota

voitavan myöntää rahoitusta

kuntien sähköisen asioinnin

käyttöönottoa ja toteutusta

varten, vaikka tavoitteena on

kuntien toiminnan tehostaminen,

Holopainen harmittelee.

Sähköisen asioinnin työ-

KRYSP

Sähköisen

asioinnin

työpöytä

Kokoava tietopalvelu

Rakennetun

ympäristön

tietopalvelut

Valtakunnallisten

palvelujen tietopalvelurajapinnat

Lisäarvopalvelut

Paikkatietopalvelurajapinta (KuntaGML)

Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Maankäyttö

Rakennusvalvontaprosessi

Ympäristötoimen

prosessit

Opastavien

tietojen

prosessi

Ajantasa

asemakaavaprosessi

Kantakarttaprosessi

Paikkatietopalvelurajapinta

(KuntaGML)

KTJ

VTJ

SYKE

TOA

SARKK

Dokumentit

Arkistot Asianhallinta

...

Kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) -hankekonsepti

Kuntatekniikka 7/2010

11


pöydän määrittelytyö on valmistunut.

Nyt keskustellaan parhaasta

käytännön toteutustavasta.

Kokoava tietopalvelu on tarkoitus

saada määriteltyä vuodenvaihteeseen

mennessä, ja se olisi

käytettävissä kesällä 2011.

– Kunnissa haasteena on myös

se, miten sähköinen asiointi ja

palveluprosessi on kytketty kunnan

sähköisen asioinnin yhteisiin

tukipalveluihin.

Esimerkiksi asioinnin, dokumenttien

hallinnan ja arkistoinnin

järjestelmissä on laaja kirjo.

Tietojen siirtyminen ei ole automaatio

vaan vaatii perusteellista

valmistelua ja määrätietoista tiedonsiirtoratkaisujen

ja sähköisten

palvelujen toteutusta.

– Ei riitä, että verkkosivu

näyttää hyvältä, Holopainen painottaa.

Kustannusten

kattaminen haasteena

Sähköisten palvelujen ja tiedon

saatavuuden parantamisen rahoitus

on osittain ratkaisematta.

Paikkatietojen luovuttaminen

maksutta viranomaiskäytön

lisäksi myös kaupalliseen

käyttöön on pohdittavana. Siitä

aiheutuu Holopaisen mukaan

kunnissa ongelmia palvelun rahoitukselle.

– Kuntatoimijat pitävät palvelun

rahoituksen turvaamista keskeisenä

kysymyksenä kansallista

tietopolitiikkaa ja sen toteuttamista

linjattaessa. Eräät kaupungit

ja kunnat saavat merkittäviä

tuloja paikkatietojen luovuttamisesta

kaupalliseen käyttöön. Jos

tämä tulovirta ehtyy, jouduttaisiin

tietoaineistojen keräämisen

ja ylläpidon kustannukset kattamaan

verovaroista, Holopainen

toteaa.

Jos maksurahoitteinen vaihtoehto

jää pois laskuista, ko. tietoaineistojen

ylläpitoon ja jakeluun

tarvitaan hänen mielestään valtion

rahoitusta.

Julkisuudessa on esitetty, että

paikkatietojen maksuton jakelu

on vallitseva käytäntö useissa

maissa. Suurta osaa paikkatiedoista

voi esimerkiksi Britanniassa

hyödyntää kaupallisesti

kuitenkin vain maksua vastaan.

Vain pienimittakaavainen kartta-aineisto

on vapaasti käytettävissä

ja valtion kustannusvastuulla.

Yhdysvalloissa puolestaan

tietoaineistojen ylläpito on maksurahoitteista,

vaikka niiden kokoaminen

on rahoitettu budjettivaroin.

Tietoa rajapintoihin

Holopaisen mukaan tärkeää on

se, että kunnat ottavat tiedonsiirtorajapinnat

käyttöön ja avaavat

tietonsa saataville rajapinnan

kautta. Tekninen valmius rajapintojen

käyttöönottoon on vuodenvaihteessa.

– Kunnat saavat korvauksetta

käyttöoikeuden rajapintatoiminnallisuuteen.

Sen sijaan mahdollinen

oman tietovarannon kehittäminen

ja järjestelmän ylläpito

jäävät kunnan maksettavaksi.

Keskisuuret ja suuret kaupungit

ovat aloittaneet rajapintojen

avaamisen. Se on työlästä niissä

kaupungeissa, joissa on vanhemmat

tietojärjestelmät ja -aineistot.

– Suurten kaupunkien tietomäärä

on valtava, ja sen saattaminen

rajapinnan kautta hyödynnettäväksi

on suuri työ. Mutta

palkintokin on suuri: jos kaikki

tuo tieto saadaan rajapintaan,

sillä on paljon kysyntää erilaisissa

palveluissa.

– Olennaista on saada keskeiset

toimijat avaamaan rajapinnat

ja kytkeä ne kuntien kokoavaan

tietopalveluun. Yhtä tärkeää on

saada yritykset ja valtion organisaatiot

käyttämään niitä. Muun

muassa SYKE ja VRK ovat jo ilmoittaneet

näin tekevänsä, Matti

Holopainen kertoo.

Kansallisen tietopolitiikan linjauksilla

ja julkisia palveluja kehitettäessä

tulee pitää huolta siitä,

että tietojärjestelmien ja palvelujen

markkinoilla säilyy kilpailu.

Asiakkaan ja veronmaksajan

kannalta sekä julkiset että

yksityiset monopolit ovat huonoja

ja kalliita ratkaisuja. Ilman

toimivia kotimarkkinoita suomalaiset

yritykset eivät ole kilpailukykyisiä

kansainvälisillä markkinoilla.


12 Kuntatekniikka 7/2010


INFRA-IT

Kymppi R :llä toiminta kokonaisvaltaiseksi

JYVÄSKYLÄ OHJAA

yhdyskuntakehitystään reaaliajassa

Jyväskylän ydinpalveluverkkoryhmä tekee tiivistä yhteistyötä. Vas. yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, kaavoitustutkija Orvokki Riekkinen,

opetustoimen johtaja Eino Leisimo, tilakeskuksen asiakkaiden palveluverkkojen vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo ja

päivähoidon vastuualuejohtaja Pirjo Tuosa.

Jyväskylän maankäytön suunnittelutyökalu

Kymppi R -ohjelma on ainutlaatuinen

ratkaisu kuntien yleisimpään ongelmaan

– maankäytön, asumisen ja palveluiden

yhteensovittamiseen – siten että palvelut

ovat saavutettavissa ja taloudellisesti

hallittavissa. Hankekohtaisesta suunnittelusta

on siirrytty kokonaisvaltaiseen,

verkostomaiseen alueiden ja palvelutarpeiden

toimintatapaan.

TEKSTI Paavo Taipale

KUVAT Juha Sorri

Syyskuussa Tulevaisuuden kestävä

kunta -kilpailussa yhtenä neljästä kehitysideasta

palkittu Kymppi R on perusratkaisuiltaan

pian teini-iässä. Sen avulla

hallinnoidaan asuinalueiden ja niiden

tarvitsemien palvelujen toteutusta

nyt 130 000 asukkaan kaupungissa.

– Tulin Jyväskylään 12 vuotta sitten

kehittämään maankäytön suunnittelua.

Silloinen Tampereen teknillinen korkeakoulu

oli saanut useilta kunnilta yhteydenottoja

maankäyttö- ja rakennuslain

soveltamiseen liittyen. Perustettiin

tutkijakoulu, jossa suoritin jatko-opintoja

ja kokosin väitöskirjan, sanoo Jyväskylän

yleiskaavapäällikkö, tekniikan

tohtori Leena Rossi.

Jyväskylän kaavoittajat kokivat, että

1990-luvulla hankkeita käsiteltiin liian

tapauskohtaisesti. Kaivattiin pitemmän

aikajänteen näkemyksiä yhdyskuntarakenteeseen.

– Alusta alkaen lähtökohtana oli

paikkatietojen käyttö päätöksenteon

apuna. Yhdyskuntasuunnittelua yhdistettiin

rakennusalan tietotekniikkaan.

Tietomallintaminen ja sen hyödyntäminen

yhdyskuntasuunnittelussa kiin-

Kuntatekniikka 7/2010

13


nosti niin minua kuin paria professoriakin,

Rossi muistelee ohjelman

varhaisvaiheita.

Kaavatalous kunniaan

Talouden hallinta on ollut kehitystyössä

koko ajan tärkeänä näkökulmana.

Kaavan toteuttamiskustannusten

laskentaa on parannettu.

Sitä varten kehitettiin Excel-pohjainen

dokumentinhallintajärjestelmä,

johon kootaan kustannustietoa

jokaisesta uudesta

alueesta suunnittelun edetessä.

Täydennysrakentamisen painottuminen

merkitsee sitä, että

hallittavana on yhden tai muutaman

alueen sijasta kymmenien

alueiden suunnittelu ja toteutus.

Järjestelmässä on nykyisin 130

alueen kustannustiedot.

– Yhdyskuntatekniikan ohella

mietimme yhdyskuntarakenteen

kehittymistä ja sen vaikutuksia

palveluverkkoon 10 vuoden

aikajänteellä. Laissa edellytetty

vaikutusten arviointi on kytketty

tiukasti suunnitteluprosessiin,

Rossi kertoo.

Uusi käytäntö sai tukea kaupungin

johtoryhmätasolta. Yhteistyötavat

hallintokuntien kesken

ovat vähitellen vakiintuneet

esimerkiksi palveluverkkotyössä.

Varsinkin opetus- ja päivähoitopalvelut

ovat tiiviisti mukana

suunnittelussa.

Kaupungin ydinpalveluverkkoryhmässä

on Rossin ja kaavoitustutkija

Orvokki Riekkisen lisäksi

tilakeskuksen asiakkaiden

palveluverkkojen vastuuhenkilö

suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo,

opetustoimen johtaja

Eino Leisimo ja päivähoidon

vastuualuejohtaja Pirjo Tuosa.

Sitoutumista

kaikilla tasoilla

Rossin mukaan myös luottamushenkilöt

ovat olleet tyytyväisiä aiempaa

kokonaisvaltaisempaan

valmisteluun. Yhtä kaavaa laajempien

kokonaisuuksien suunnittelu

on otettu myönteisesti vastaan.

Ymmärretään, että tarkoitus






Artic-Freetec Oy

UUSIEN JA KÄYTETTYJEN PRINOTH RINNE-

JA RINNE- LATUKONEIDEN JA LATUKONEIDEN TEHTAANVALTUUTTAMA

MAAHANTUOJA

MAAHANTUOJA SUOMESSA EESTISSÄ. SUOMESSA JA EESTISSÄ

LISÄKSI VARUSTAMME RINNEKONEITA

KESÄKÄYTTÖÖN TURVE/ AUMAUSKONEIKSI.

Demac lumitykit ja

lumetusjärjestelmät

Artic-Freetec Oy

SIPOLANTIE 5, 96100 Rovaniemi

TEL. +358 16 310 121

FAX. +358 16 310 521

www.artic-freetec.com

Katso vaihtokoneet netistä!

Erikoisvarustellut koneet.

Kysy Lisää!

TEL. +358 400 690 872

Leena Rossia ilahduttaa kaikkien osapuolten sitoutuminen asuinalueiden

ja niiden palvelujen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun

Kymppi R -ohjelman avulla. Taustalla perinteikäs Puistokoulu, joka

sai tänä syksynä avatun laajennuksensa kautta kylkeensä muualta

keskustasta muuttaneen Päivärinteen päiväkodin.

on perustella alueiden käyttöönotto

huolellisesti.

– On ollut ilahduttavaa huomata

kaikkien osapuolten sitoutuminen

yhteiseen suunnitteluun.

Kymppi R on auttanut siinä.

Kaikki näkevät sen tuomat

hyödyt.

– Ote tonttituotantoon on

tiukka: tontteja syntyy, tuloksia

mitataan, menekkiä seurataan ja

maanhankintaa arvioidaan. Toimintamalli

ja sitä palvelevat ohjelmistot

kytkeytyvät tiiviisti yhteen,

Rossi summaa ohjelman

hyötyjä.

– Haluamme että asuinalueiden

rakentamispäätökset ja investoinnit

palvelutoimipisteisiin

tai niiden harmilliset lakkautukset

olisivat yhteisesti perusteltuja.

Eri lautakuntiin lähtee yhteen

suuntaan ja yhteisesti valmisteltuja

päätöksiä. Yhteistyön helpottajina

on varsin yksinkertaisia

käytännön kautta syntyneitä

ja testattuja verkkoselainpohjaisia

ratkaisuja.

Myös Jyväskylään viime

vuonna liittyneiden kuntien alueilta

tulevat päättäjät ovat ottaneet

heille uuden toimintamallin

omakseen. Liitosalueilla on

menossa ennätysmäärä esimerkiksi

koulujen saneeraustarpeiden

arviointihankkeita.

– Kuntaliitossopimuksessa on

yksittäisiä kouluja, joiden tarkoituksenmukaisuutta

arvioidaan

nyt osana yhdyskuntarakenteen

kehitystä uudelleen. Ensimmäinen

uuden kunnan Kymppi R -ohjelma

tehtiin viime vuonna vain

kolmelle vuodelle, mutta tänä kesänä

valtuusto jo hyväksyi kymmenen

vuoden ohjelman.

Kaupallinen tuote

kehitteillä

Kymppi R -ohjelman kehitystyössä

on ollut koko ajan mukana

Tampereen teknillisen yliopiston

TTY:n rakentamisen tietotekniikan

yksikkö. Osan työstä

on tehnyt heidän alihankintayrityksensä.

Kymppi R on vielä kaupallistamatta.

– Palkinnon mahdollistaman

hankerahoituksen myötä siitä pyritään

kehittämään kaupallinen

tuote. Markkinoita uskoisin löytyvän,

koska ohjelman saatavuutta

ja hintaa on minultakin kyselty,

Rossi kertoo.

TTY:n suojissa on syntynyt

alan yrityksiä. Toistaiseksi kehitystyö

on ollut kaupungin ja yliopiston

kahdenvälistä ja viime

vuodet myös kaupungin rahoittamaa.

– Jatkotyössä karttasovelluksen

toiminnallisuutta parannetaan

edelleen ja pohditaan lisäaineistojen

liittämisen teknologisia

tarpeita. Tarkoituksemme on

myös kuvata palveluverkkoa aiempaa

syvällisemmin.

– Olennaista on tietomallinnuksen

parempi hyödyntäminen.

Tavoitteena on solmia muihin

kaupunkeihin tiiviimpiä yhteyksiä

ja jakaa toimintatavasta

enemmän tietoa verkossa, Leena

Rossi sanoo.

14 Kuntatekniikka 7/2010


Energiankulutuksen mittaus tehostuu

ETÄLUENNAN ULKOISTAMINEN

edullisinta Hollolalle ja Nastolalle

Kunnat ottavat parhaillaan

käyttöön energianja

vedenkulutuksen etäluentatekniikkaa.

Kulutuskohteiden

tunnistaminen

edellyttää jatkuvaa

ja riittävän tarkkaa

seurantaa rakennuksissa.

Etäluentajärjestelmän

toteutusvaihtoehtoja

selvitettiin Hollolassa

ja Nastolassa.

● Ari Serkkola, dos., johtava tutkija

Aalto-yliopisto, Lahden keskus

Serkkola työskentelee EU:n alueellisen

rakennerahaston (EAKR) ”Asumisen

ekotehokkuuden monitorointipalvelut”

-projektissa (Asemo).

● Aki Pesola, DI, konsultti

Gaia Consulting Oy

Pesola työskenteli ”Paikallisilla

teoilla ilmastomuutoksen hillintään”

-projektissa (IMMU).

Seuraavassa tarkastellaan

etäluentajärjestelmien tarvetta

ja vaihtoehtoisia toteutustapoja

Hollolassa ja Nastolassa. Kummassakin

kunnassa on etäluentaan

siirtyminen teknisesti ja taloudellisesti

haastavaa.

Kuntien rakennuskannan ikä

on keskimäärin 30 vuotta, ja se

koostuu pääasiassa palvelu-, opetus-

ja hoitoalan rakennuksista.

Koulut, urheilutilat ja päiväkodit

kuluttavat suurimman osa energiasta.

Hollola hallinnoi kaikkiaan

65 rakennusta ja Nastola noin

50 kiinteistöä. AMR-järjestelmä

(Automatic Meter Reading) on

kannattavaa ottaa käyttöön vain

isommissa rakennuksissa.

Etäluentaan 2014 alussa

Valtioneuvoston mittausasetus

velvoittaa verkonhaltijat 2014

mennessä varustamaan vähintään

80 prosenttia käyttöpaikoista laitteistolla,

joka mittaa sähkönenergiaa

tunnin välein. Myös kaukolämmön

mittauksessa siirrytään

etäluentaan, vaikka mittausasetus

ei vaadi sitä verkkoyhtiöiltä.

AMR-järjestelmään kuuluu

huoneistoon tai rakennukseen

sijoitettu energiamittari, tiedon

keruulaite eli tallennusyksikkö

ja kaukolukupääte. Useimmissa

rakennuksissa on vain etäluettava

sähkömittari, josta kulutus

siirretään kaukolukulaitteen tietokantaan.

Isommissa kiinteistöissä tarvitaan

useita mittaavia antureita,

joista keruulaite kokoaa datan

ja siirtää sen kaukolukulaitteelle.

Keruulaite voi kerätä sähkö-,

kaasu- ja vesipulssit tai datan

kaikista asunnon ja rakennuksen

mittareista: sähköstä, kaukolämmöstä,

vedestä ja kaasusta.

Tietokannassa dataa voidaan

käsitellä ja analysoida seurantatarpeiden

mukaisesti. Tulokseksi

saadaan sähkön, lämmön ja veden

kulutustiedon vaihteluja eri

kohteista, vertailutietoa samaan

tai muihin rakennuksiin ja hälytystietoa

kulutuspiikeistä jne. Kulutustietoja

voidaan seurata eri

aikaresoluutioilla tunnin, vuorokauden,

viikon, kuukauden ja

vuoden välein.

Etäluennan perusmallit AMR-järjestelmässä. a) Taajaman, b) hajaasutusalueen

ja c) rakennuskohteen mittaritiedon siirtäminen.

Arvioitu säästö energian- ja vedenkulutuksessa (%)

Säästö 10 % 17 % 25 %

Kustannukset

Hollola 111 200 189 100 278 100

(€/a) Nastola 71 000 120 700 177 500

Hollolan ja Nastolan arvioidut energian- ja vedenkulutuksen säästöt

suhteessa kustannuksiin. Arviossa on otettu huomioon kannattava

investointi AMR-järjestelmään vuodessa.

INFRA-IT

Etäluennan

kustannukset ja hyödyt

AMR-järjestelmä on eurooppalaisten

kokemusten mukaan kannattavaa,

jos etäluennan vuotuiset

käyttö- ja ylläpitokustannukset

ovat neljä kertaa energian- ja

vedenkulutuksen kustannuksia

pienemmät. AMR:n kustannukset

koostuvat hankinta- ja asennuskustannuksista,

tiedonsiirrosta

sekä muista käyttökustannuksista.

Hollolassa energia- ja vesikustannukset

ovat valituissa rakennuksissa

1,11 miljoonaa euroa.

Hollola voi investoida etäluentajärjestelmään

ja muihin energiaa

säästäviin toimenpiteisiin

vuoden aikana 111 000 euroa, jos

samanaikaisesti energiaa säästyy

10 prosenttia.

Nastolassa vastaavat energiaja

vesikustannukset ovat noin

710 000 euroa vuodessa. Mikäli

AMR-järjestelmä otettaisiin käyttöön

Nastolassa, energiainvestoinnit

voisivat olla 71 000 euroa

kymmenen prosentin säästöllä.

Kunnissa kuitenkin odotetaan

pysyvää energiankulutuksen tehostumista,

minkä johdosta kaikkea

säästöä ei ole perusteltua sijoittaa

monitorointitekniikkaan.

Monitorointitekniikka ei itsessään

säästä energiaa.

Kustannussäästöjä saavutetaan

epäsuorasti myös kiinteistöhuollon

työajassa. Mittareita voidaan

päivittää ja ohjata etätoiminnoilla.

Monitorointijärjestelmää voidaan

rakentaa myös kustannustehokkaasti

isommista kulutuskohteista

pienempiin.

Kuntien toiveita ja

vaatimuksia

Pesola vertailee diplomityössään

kolmea AMR-järjestelmän perusvaihtoehtoa

(ks. s.16). Hollolan ja

Nastolan tekniset toimet ilmoittivat

toiveita ja vaatimuksia etäluennalle

mm. seuraavasti:

Kuntatekniikka 7/2010

15


INFRA-IT

“Hollola voi

investoida AMRjärjestelmään

yhden

vuoden aikana

111 000 euroa,

jos samanaikaisesti

energiaa säästyy

10 prosenttia.“

● Seuranta tapahtuu etäluentana

tunnin aikaresoluutiolla.

● Kulutusdata siirtyy kunnan tai

muun mittausosapuolen palvelimelle.

● Palaute kulutuksesta tarjotaan

sovituille ammattilaisille ja rakennusten

käyttäjille.

Kuntien tekniset toimet pitivät

tärkeinä myös seuraavia asioita:

● Mittalaitteiston päivitettävyys

● Verkkoyhtiöiden osallistuminen

● Mittaustiedon graafinen ja numeerinen

esitys

● Kaikki mitattavat suureet samaan

ohjelmistoon internetissä

● Mahdollisuus laajentaa järjestelmää

● Kustannusten ja kunnan henkilöstöresurssien

käytön välinen

tasapaino

Paras hyöty ulkoistetulla

vaihtoehdolla

Hollolan ja Nastolan kriteerien

painotusten perusteella päädyttiin

tulokseen, jossa paras hyöty

saavutetaan ulkoistetulla vaihtoehdolla.

Myös vaihtoehto, jossa

kunta perustaa AMR-järjestelmän

ja pitää sitä yllä, sai tukea.

Kahdessa vaihtoehdossa on kuitenkin

kyse trade-off -tilanteesta,

jossa ulkoistettu palvelu aiheuttaa

elinkaarensa aikana enemmän

kustannuksia mutta säästää

kunnan työtekijöiden aikaa.

Kunnat voivat myös yhdistellä

omaa ja ulkoistettua palvelua

esimerkiksi hankkimalla mittauslaitteiston

ja asennusurakoinnin

ja ulkoistamalla pelkästään

AMR-järjestelmän, sen ohjelmiston

ja ylläpidon. Pääasia on, että

kunnat saavat keskitetyn kulutustiedon,

jonka ne voivat jakaa hajautetusti

eri osapuolille.

Haja-asutuksessa keruulaite,

taajamissa keskitin

Kunta kartoittaa alussa rakennusten

mittarikannan. Osa mittareista

soveltuu sellaisenaan AMRjärjestelmään.

Joihinkin mittareihin

voidaan tehdä ohjelmointi-

ja tiedonsiirtomuutoksia. Esimerkiksi

mittareihin liitettävät

moduulit toimivat kulutustietojen

keruulaitteina. Osa mittareista

uusitaan kokonaan. Sähkömittareiden

ja kaukolämpömittareiden

vaihtamisen kunta voi jättää

jakeluverkkoyhtiön huoleksi.

Seuraavaksi kulutustieto siirretään

tietokantaan. Haja-asutusalueilla

data kootaan luentajärjestelmään

keruulaitteilla, jotka

keräävät datan RS-kaapelilla

tai M-Bus-väylällä. Rakennuksen

päämittari on yleensä keruulaite,

johon moduuli lähettää tiedon.

Keruulaitteesta tiedot luetaan ja

siirretään luentajärjestelmään

normaalisti GPRS-yhteydellä tai

omalla televerkolla. Muita tiedonsiirtotekniikoita

ovat sähkö-,

radio- ja tietoliikenneverkko

(kuva s. 15).

Taajamassa käytetään mittariston

ja luentajärjestelmän välillä

yleensä keskitintä. Keskitin kerää

ja tallentaa usean eri kiinteistön

sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot.

Tiedot poimitaan luentajärjestelmään

isompana datapakettina

esimerkiksi kerran

vuorokaudessa. Keskitin vähentää

tietoliikennettä ja myös transaktiokustannuksia.

Yksi luentajärjestelmä

ei ehkä riitä

Kunta ratkoo eri valmistajien

mittarijärjestelmien tiedonsiirron

rajapintoja. Mittalaitteistot

noudattavat kansainvälisiä standardeja,

jotka yhtenäistävät mittausinfrastruktuuria

ja mahdollistavat

avoimet luentatekniikat.

Käytännössä kuitenkin huomataan,

että kaikkien valmistajien

laitteet eivät tue toisiaan. Siksi

yksi luentajärjestelmä ei välttämättä

riitä keräämään kulutustietoa

kaikista mittareista. Lisäksi

vesimittarit perustuvat usein

pulssimittaukseen, mikä monimutkaistaa

datan keruuta.

Kaukolämmössä mitataan

neljää eri suuretta: energiamäärää,

vesitilavuutta sekä meno- ja

tuloveden lämpötilaeroa. Monimutkaisemman

mittausdatan luenta

ei välttämättä onnistu perinteisellä

luentajärjestelmällä. Siksi

joudutaan käyttämään kahta

luentajärjestelmää rinnakkain.

Rinnakkaisella luennalla eri parametrit

saadaan samaan tietokantaan.

Keskeistä on, että rinnakkaisen

luennan aikaleimat

ovat samassa ajassa.

Yhteensopivuus

varmistettava

Kulutusseurantaohjelmiston tulee

olla selkeä ja käyttäjäystävällinen.

Siinä tulee olla ainakin tarkasteltavan

kiinteistön perustiedot:

nimi, osoite, rakennustyyppi,

rakennusvuosi, rakennustilavuus

ja lämmitysmuoto. Ohjelmiston

tulee näyttää myös kulutushistoria,

nykytaso, tavoite,

muutos, keskiarvo, maksimi

ja minimi, keskimääräinen taso

sekä seurantajakson tiedot tuntitarkkuudella.

Lopuksi on varmistettava yhteensopivuus

jakeluverkkoyhtiöiden

ja/tai sähkönmyyjien tietojärjestelmiin.

Tietojen vaihtaminen

järjestelmien välillä edellyttää

tunnisteiden, aikaleimojen,

lukemien ja lukemasarjojen

keskinäistä määrittelemistä. Varminta

on tehdä määrittely ensin

isommissa rakennuksissa ja laajentaa

tiedonsiirto myöhemmin

muihin kohteisiin. Näin myös

AMR-järjestelmän investointija

rakennuskustannukset pidetään

kohtuullisina.

Etäluentajärjestelmän kolme perusvaihtoehtoa

Energian- ja vedenkulutuksen

seuranta voidaan järjestää kolmella

tavalla:

1

Ensimmäinen vaihtoehto on

se, että kunta rakentaa ja ylläpitää

monitorointijärjestelmää

omatoimisesti. Tämä edellyttää

etäluennan laitteiston ja kulutusseurannan

ohjelmiston hankkimista.

Omatoimisuus vähentää

riippuvuutta mittauspalvelun tarjoajista,

mutta järjestelmän käyttöönotto

edellyttää hyvää osaamista.

Lisäksi kunnan oma seurantajärjestelmä

vähentää pitkällä

16 Kuntatekniikka 7/2010

aikavälillä seurannan muuttuvia

kustannuksia.

2

Toinen vaihtoehto hyödyntää

kulutusseurannassa jakeluverkkoyhtiön

palvelua. Sähkön

ja kaukolämmön verkkoyhtiöt tarjoavat

asiakkailleen kulutustietoa

kuukauden välein. Jakeluverkkoyhtiö

lähettää kulutusraportin laskutuksen

yhteydessä. Jotkin verkkoyhtiöt

– kuten Lahti Energia Oy

– tarjoavat palvelun Internetissä,

jossa kunnan edustajat voivat tarkastella

suurten kulutuskohteiden

(pääsulake yli 63 ampeeria) tuntikohtaista

sähkönkulutusta päivän

viiveellä. Palvelu on ilmainen. Ongelma

energiayhtiön palvelumallissa

on, että vain harva jakeluverkkoyhtiö

on integroinut veden kulutustiedot

samaan palveluun. Lisäksi

seuranta koskee vain rakennusten

kokonaiskulutusta. Se ei kerro

mitään sähkönkulutuksen jakaantumisesta

rakennuksen sisällä.

3

Kolmas vaihtoehto on ulkoistaa

AMR-järjestelmä mittauspalveluyritykselle.

Suomessa toimii

yrityksiä, jotka järjestävät rakennusvaiheessa

laitteet, asennuksen

ja käyttöönoton. Myös

kulutusseurantaohjelmisto ja sen

ylläpito kuuluvat mittauspalveluun.

Kunta-asiakas seuraa ohjelmistolla

sähkön, lämmön ja veden

kulutusta tunnin välein, mutta

vuorokauden viiveellä. Käyttäjä

voi tässä kuten omatoimisessakin

seurannassa valita ja säätää kulutuksen

seurantaohjelmistoa. Ostopalvelun

elinkaarikustannukset

saattavat nousta korkeaksi. Kustannukset

riippuvat kunnan kiinteistöjen

mittareista ja alueellisen

tiedonsiirron infrastruktuurista.


Perämerenkaari


Maa kaunehin maa on pohjoinen,

missä metsät peltoja pelkää,

karu, paatinen, kylmä on pinta

sen, ei lannista aurat sen selkää,

mut uhmaten hongat harmaat

ain sen taivahan ääriä saartaa ja

yllä korpien vaikenevain sen pilvissä

kotkat kaartaa.”

Noin Bertel Gripenberg* runoili,

Eino Leino suomensi ja Leevi

Madetoja sävelsi noin sata vuotta

sitten. Kun mieskuoro sen kajauttaa,

niin onpa oksat pois kuin suutarin

joulukuusesta.

Itämeren kylmempi

lahdenpohjukka

Pohjanlahden Perämeren ympärillä

on vähemmän väkeä kuin pienemmän

Suomenlahden pohjukassa. Pietariin

työntää koko valtava Venäjänmaa

potentiaalinsa, mutta Perämeren

takamaassa (engl. hinterland) on vain

Ruijan raukkoja rajoja. Eipä kuitenkaan

vähätellä, ei edes tohtori Paavo

Väyrystä, Keminmaan merkkimiestä.

Hän saa aina noin 100 000 ääntä

mistä milloinkin haluaa.

Pohjoisen malmivarat saattavat vielä

näyttää taivaan merkit koko maailmalle.

Kirunan kaupungin keskustaa

ollaan jo siirtämässä louhoksen tieltä,

koska malmi on niin hyvää, että maailma

ei tule toimeen ilman sitä.

Pohjois-Pohjanmaan liitto on kumppaniensa

kanssa äskettäin listannut

tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet

raporttiinsa ”Pohjois-Suomen

kansainväliset liikennekäytävät”. Kaivosten

avaaminen yhdessä matkailun

nopean kasvun kanssa luo uusia kuljetuksia

ja työpaikkoja. Myös metalliteollisuus

tekee alueelle suuria investointeja,

vaikka perinteinen metsäteollisuus

onkin rakennemuutosten kourissa.

Kaukana ovat tosiaan ne ajat,

jolloin Lapin jätkät Suomen ja Neuvostoliiton

sotien syttyessä odottelivat

* Bertel Gripenberg oli suomenruotsalainen

runoilija ja aatelismies 1878–1947,

tulisieluinen kotiseuturomantikko, Nobelehdokas

1931, kunniatohtori 1932.

jonkin aikaa nähdäkseen, ”kumman

puolelle Kemi-yhtiö rupiaa”.

Pohjois-Suomen kautta kulkevat

monet tärkeät kansainväliset

kuljetuskäytävät eli korridoorit. Niiden

ympärillä käy kuhina. Narvikin

satamasta pääsee kaikkialle kuinka

suurella laivalla tahansa. Koillisväylä

sulaa ja avaa pikareitin Kauko-Itään.

Itämerellä möyrivät merten

moottoritiet. Etelässä on Nordic

Triangle jo viittä vaille valmiina,

kunhan Loviisan-Vaalimaan ekomoottoritie

vielä saadaan valmiiksi.

Kaarikaupunkien

helminauha

Virallisesti Perämerenkaari ulottuu

suunnilleen Kokkolasta Umeån

kaupunkiin. Rosvo-Roope seikkaili

etelämpänä, mutta pelko oli suuri

vielä Kokkolassakin. Laulu viittaa

siihen, että pohjoisessa on rauhallisempaa,

joten satamatoiminnalla

on paremmat edellytykset kuin

etelän rantarosvojen silmän alla.

Kaaren satamat ovatkin tehokkaita

ja hyvin toimivia. Ilmastonmuutoksen

vuoksi merenkulku

helpottuu Pohjanlahdellakin.

Jos Simo saa ydinvoimalansa, niin

Veitsiluodon satama-allas

pysyy sulana

ja siinä sivussa

koko kaari kaukolämmitettynä.

Vastapäivään luetellen

Perämerenkaaren

kaupungit

ovat Kokkola, Raahe,

Oulu, Kemi, Tornio,

Haparanda, Luleå,

Piteå, Skellefteå

ja Umeå. Monessa

on modernit lentoasematkin.

Luleå ja

Rovaniemi ovat havitelleet

globaalin

rahtihubin asemaa,

mutta eivät ole vielä

kovin pitkällä. Vaasasta

on sentään jo

ajeltu Antonovilla

eläviä kettuja itään.

Kaupunkien nimilista puhuu

puolestaan. Joukossa ei ole yhtään

nimeä, joka ei jotenkin säväyttäisi.

Paljon väylätarpeita

Pohjoisen infraa voisi kohentaa

nopeamminkin kuin nyt tehdään.

Sellainen itsestäänselvyys kuin

moottoritie Limingasta Tornioon

edistyy kovin vitkaan. On siitä sentään

jo jotakin valmiina molemmissa

päissä. Mutta ehkä Ii jarruttaa

tahallaan, että kaikki tulevat

varmasti ostamaan nahkiaisia.

Ruotsin puolella on tekeillä tärkeä

ratayhteys rantaa pitkin. Viimeinen

väli Kalixista Haparandaan

on jo viimeistelyvaiheessa. Etelämpänä

alkaa Botniabana valmistua

Umeån tasalle, ja siitä ylöspäin on

hankkeilla Norrbotniabana.

Sellainen on Pohjola. Se kutsuu,

se kiehtoo, se vaatii luo. ”Valtiomies”

Vladimir Zhirinovski oli

myös huomannut vetovoiman,

kun julisti, että surkean Suomenniemenne

saatte pitää, mutta

pohjoisen me otamme.

Perämerenkaari laajennettuna kummankin

maan pääkaupunkiin. Projekti-ideoita vilisee.

Pekka Rytilä on

72-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana

ja Pöyry Finland Oy:n

erityisasiantuntijana.

Kuntatekniikka 7/2010

17


Shared Space yhdistää kadut ja aukiot kaikkien liik

JAETTU TILA parantaa kaupu

Shared Space on suunnittelumenetelmä,

joka

yhdistää kadun ja

muun julkisen tilan

kaikkien käyttöön. Reunakivetykset,

kaistat ja

liikennemerkit korvataan

yhteisymmärryksellä

siitä, että autoilu,

pyöräily, käveleminen

ja oleskelu ovat tasaarvoisia

toimintoja. Ihmiset

kantavat vastuun

omasta käytöksestään

ja ottavat muut tilan

käyttäjät huomioon.

● Pieter de Haan, liikennesosiologi

Shared Space -instituutti,

Drachten, Hollanti

(p.dehaan@sharedspace.eu)

KÄÄNNÖS Enna de Haan-Muinonen

EDITOINTI Ilona Mansikka,

arkkitehti, Sito Oy

Julkinen tila on rakennetussa

ympäristössä kaikkien omaa. Se

on kuin sää tai ilma: me olemme

sen keskellä ja jaamme sen. Julkista

tilaa on rajallinen määrä ja

käyttäjiä paljon. Sille muodostuu

taloudellista arvoa, joka täytyy jakaa.

Tästä syystä julkiseen kaupunkitilaan

– kaduille, aukioille

ja risteyksiin – kohdistuu paljon

määräyksiä siitä, kuinka tilaa

jaetaan ja kuinka siellä käyttäydytään

ja liikutaan.

Liikennesäännöt määrittävät

vahvasti julkista tilaa. Kadut ovat

täynnä liikennemerkkejä ja -valoja,

ja ihmiset on luokiteltu sen

mukaan, miten kukin liikkuu ja

toimii. Erilaiset toiminnot kuten

asuminen, työ ja vapaa-aika on

erotettu toisistaan. Erottelun tuloksena

syntyy tarve liikkua entistä

enemmän. Liikkuvuudella

tarkoitetaan yleensä liikennettä,

jota hallitsevat autot. Se määrittelee

katutilan ja erottaa yhteisöjä

ja toimintoja toisistaan.

Moottoriliikenne

lisäsi sääntöjä

Päätiet jakavat keskustoja. Appleyardin

tutkimus San Franciscosta

paljasti jo 1969, kuinka liikenteen

määrän kasvu vähentää ihmisten

yhteyttä toisiinsa kaduilla.

Moottoriliikenteen kasvun

vuoksi liikennesäännöt ovat tulleet

yhä tärkeämmiksi. Tarvitaan

enemmän liikennemerkkejä, teitä,

valoja ja erittelyjä – aivan kuin

julkisen katutilan säätely olisi tärkeämpää

kuin sulava ja turvallinen

liikenne, tienkäyttäjien kognitiiviset

kyvyt ja lainvalvonta.

Nopeusrajoituksia noudatetaan

vain, jos sakkojen saaminen

on todennäköistä. Ja ylinopeudesta

selviäminen ilman sakkoja

johtaa rikkeiden kasvuun.

Shared Space yhdistää

toimintoja

Shared Space on julkisen kaupunkitilan

teoria, jonka Hans

Monderman perusti ihmisten

väliseen kanssakäymiseen ja

käyttäytymiseen rakennetussa

ympäristössä. Shared Space voidaan

kääntää yhteiseksi katutilaksi

tai keskustaksi. Se on tapa

ajatella ja toimia, ja sen tavoitteena

on parantaa julkista kaupunkiympäristöä.

Shared Space tarjoaa filosofian

ja suunnitteluperiaatteita julkisen

tilan suunnitteluun, hallin-

Ruotsista yhteistä katutilaa löytyy

paljon – mm. Norrköpingistä

Skvallertorget, jolla autot

ajavat varoen.

Pieter de Haan

18 Kuntatekniikka 7/2010


YHDYSKUNTA

kujien käyttöön

nkiympäristöä

Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy

Suomesta hyvä esimerkki on vanha Rauma, jonka katutilat on

toteutettu pitkälti Shared Space -periaatteiden mukaisesti.

Kuntatekniikka 7/2010

19


YHDYSKUNTA

Pieter de Haan

Drachten de Kaden ennen (vas.) ja nyt (oik.). Uudistukset on toteutettu 2000-luvun alussa.

SHARED SPACE

■ Shared Space -ratkaisuja on

ympäri maailmaa, Euroopassa

eniten Hollannissa, josta on kotoisin

myös teorian isä, liikenneinsinööri

Hans Monderman.

■ Myös Saksassa, Itävallassa ja

Englannissa on hienoja Shared

Space -tiloja, samoin Uudessa-

Seelannissa, Australiassa, Hongkongissa

ja Yhdysvalloissa.

■ Shared Space on yhteistä keskusta-

ja katutilaa, joka on

● paikka johon mennään,

tavataan ja oleskellaan,

● paikka jossa tehdään ostoksia

ja katsellaan paikkoja,

● julkisen elämän olohuone,

● luonnollisella tavalla kasvava

ja tunnistettavissa,

● ihmisten omistama,

● historian ja tulevaisuuden

piirteitä yhdistävä sekä

● turvallisempi ja kestävämpi.

■ www.shared-space.org

taan ja ylläpitoon. Perusajatuksena

on ihmisten eri toimintojen

yhdistäminen erottelun sijasta.

Prosessissa painotetaan kaikkien

osapuolten, niin julkisten kuin

yksityistenkin vuorovaikutusta ja

sitoutumista kaupunkitilan kehittämiseen.

Kenttätutkimukset ovat osoittaneet,

että Shared Space -teoria

vaikuttaa lupaavalta ja toimivalta.

Sitä ei voi soveltaa ympäristöön,

jossa ainoana toimintana on liikenne.

Kaikissa muissa tilanteissa

teoriaa kannattaa soveltaa.

Esimerkkinä Shared Space

-teorian soveltamisesta on Hollannin

Drachten, jossa myös

Shared Space -instituutti toimii.

Drachtenissa on risteys, jossa yli

10 vuotta sitten kulki 18 000 ajoneuvoa

päivässä ja jossa olivat perinteiset

liikennevalot, liikennemerkit

ja kaistamerkinnät.

Nykyisin sama risteys on ilman

minkäänlaisia liikennemerkkejä,

ja siinä kulkee 22 000

kulkuneuvoa päivässä. Liikenne

sujuu silti ilman ruuhkia ja vakavia

onnettomuuksia.

Kestävää ajattelua

Hiilidioksidipäästöt vähenevät jo

pelkästään sulavan liikenteen ja

alhaisempien nopeuksien myötä.

Uuden ajattelutavan soveltamisen

ansiosta liikenteen vaikutukset

ympäristöön jäänevät vähäisemmiksi

kuin nykyisessä liikenneympäristössä,

jota hallitsevat

liikennevalot ja -merkit sekä

pysähtyvät ja jälleen liikkeelle

lähtevät autot.

Shared Space -ajattelu on kestävää

myös siksi, että uudenlaisessa

katutilassa ihmiset ottavat

vastuuta omista päätöksistään.

Sääntöjen ja rajoitusten tilalle tulee

toisten kunnioitusta ja vähemmän

valvontaa. Siksi uusista sosiaalisista

normeista tulee pysyviä,

eivätkä ne menetä merkitystään.

Katutilassa on lisäksi useita

toimintoja, tilaa käytetään tehokkaammin

ja monipuolisemmin

ja uusia toimintoja voidaan lisätä

joustavasti ilman uusia liikenne-

ja katutilajärjestelyjä.

Kaikki ovat tasa-arvoisia

Liikennesäännöt, -merkit ja muu

ohjaus eivät ole niinkään arjen liikennetilanteita

kuin poikkeuksia

varten – varmuuden vuoksi. Shared

Space -kadun käyttäjät joutuvat

luottamaan omaan arvostelukykyynsä,

ottamaan vastuun ja

olemaan kanssakäymisessä muiden

tienkäyttäjien kanssa liikennemerkkien

sijaan.

Yhteistä katutilaa painottavassa

ajattelutavassa kaikki ovat

tasa-arvoisia ja kaikilla on samat

oikeudet. Liikkumisen oikeus ei

riipu liikkumisen suunnasta tai

liikennevälineen tyypistä. Se riippuu

sosiaalisista sopimuksista ja

kanssakäymisestä. Auto on henkilö

samalla tavalla kuin kaikki

muutkin samassa tilanteessa.

Jatkossa tutkitaan, aiheuttavatko

Shared Space-ratkaisut

ongelmia ns. heikommille tien

käyttäjille kuten liikunta- tai nä-

Shared Space -instituutti

Shared Space -instituutti

Siegerswoude ennen (vas.) ja luonnoksena (oik.). Uuden tilanteen voi nähdä nettikamerasta osoitteessa www.arob.hadaro.nl.

Kiertoliittymän sijaan tuli ”ons dorpsplein”

■ Shared Space -prosessille on

tärkeää, että ihmiset osallistuvat

ja sitoutuvat kehittämiseen. Prosesseja

ja niihin liittyvää vuorovaikutusta

kehitetään mm. EU-rahoitteisessa

Interreg-hankkeessa.

Hyvä esimerkki osallistavasta

suunnitteluprosessista on hanke

Siegerswoudessa, Frieslannin

läänissä Hollannissa. Puolen kilometrin

päässä kyläkeskustasta sijaitsi

hyvin perinteinen ja vaarallinen

kahden päätien risteys (ajonopeudet

80 km/t).

Nykyisen ajattelutavan ja suunnittelutekniikan

mukaan kiertoliittymä

olisi ollut sopivin vaihtoehto

risteyksen parantamiseksi.

Uusi Shared Space -teoriaan pohjautuva

ratkaisu laadittiin yhdessä

kylän asukkaiden kanssa. Tavoitteeksi

nousi aukioratkaisu, joka

on nyt toteutettu. Aukiotilassa liikutaan

varovasti, koska jokaisen

kulkijan pitää siellä määritellä itse

oma kulkuväylänsä. Aukiota

lähestyessään liikkujan vauhti hidastuu

itsestään, koska näkyvyys

aukiolle ei ole selvä.

Vuoden lopulla laadittavasta

arvioinnista luultavasti selviää, että

risteys on muuttunut turvallisemmaksi.

Hyvän tuloksen saavuttaminen

yhteistyössä asukkaiden

ja Shared Space -asiantuntijoiden

kanssa ei ollut prosessin

ainoa tulos. Kylän nettisivuilla

asukkaat puhuvat nykyään aukiosta

nimellä “ons dorpsplein”

(meidän kyläaukio).

20 Kuntatekniikka 7/2010


Teklan sähköisen asioinnin ratkaisut pitävät Espoon rakennusvalvontakeskuksen avoinna 24/7.

Lue lisää: www.tekla.com/espoon-kaupunki


YHDYSKUNTA

Shared Space -instituutti

Noordlarenissa Hollannissa tien vieressä olevan koulun piha oli turvaton (kuva vas.). Sitä suunniteltiin yhdessä vanhempien ja lasten

kanssa. Piha laajenee nyt viereisen tien yli (kuva oik.). Liikenne on rauhoittunut, ja autoilijat ovat “vierailijoita” kouluympäristössä.

kövammaisille, heikkonäköisille,

lapsille tai vanhuksille. Englannissa

näkövammaisten järjestö

vastustaa Shared Space -teorian

soveltamista julkisen kaupunkitilan

suunnittelussa.

Hollannissa on havaittu vain

muutamia ongelmia. Pääsääntönä

Shared Space -ajattelutavassa

on, että jokaisen pitää huomioida

muut kulkijat ja erityisesti heikommat

tienkäyttäjät. Hollannin

lainsäädännössä autoilija on aina

vastuussa pyöräilijälle tai jalankulkijalle

sattuneesta onnettomuudesta,

ja pyöräilijä on vastuussa

jalankulkijalle sattuneesta

onnettomuudesta. Shared Space

-ympäristössä kaikki ovat tasa-arvoisia.

Muita sääntöjä kuin

”pysy oikealla ja anna tietä oikealta

tulevalle” ei ole. Vastuullisuus

tekee ‘vahvemmasta’ tienkäyttäjästä

valppaamman.

Shared Space -ratkaisuja on

suunniteltu monessa hankkeessa

yhdessä näkövammaisten asiantuntijoiden

kanssa. Yhteistyöstä

on saatu arvokasta tietoa. Harenin

kaupungissa näkövammaisten

instituutti sijaitsee suuren

Shared Space -risteyksen vieressä.

Kohteen seurantatutkimuksen

tulokset ovat lupaavia.

Yhteistyötä eri sidosryhmien

ja järjestöjen kanssa suositellaankin

parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.

Yhtenäinen ja tasainen

pinta helpottaa pyörätuolilla liikkumista,

ja kaduille sijoitettavat

ohjauskiveykset ovat tärkeitä näkövammaisille.

Opaskoiria varten

voidaan asentaa jopa tuoksuvia

katukiviä. Yhteistyön kautta

on opittu muun muassa se, etteivät

vain jalkakäytävän reunat ole

tärkeitä. Mm. rakennusten seinät

auttavat akustiikan hahmottamisessa,

mikä helpottaa oikean reitin

löytämistä.

Julkisessa kaupunkitilassa jokaisella

on tasa-arvoiset oikeudet,

velvollisuudet ja mahdollisuudet.

Katutila kuuluu kaikille, ja sen

käyttö perustuu toisten kunnioittamiseen

ja vastuullisuuteen.

Monta tapaa hankkia standardeja

Kuntatekniikan ammattilainen - Standardeilla varmistetaan

tuotteiden yhteensopivuus ja laatu, lisätään turvallisuutta

sekä edistetään kestävää kehitystä.

Oletpa sitten vastuussa työn teettämisestä, toteutuksesta

tai valvot työn laatua, voit hankkia oman alasi standardit

SFS:stä.

Standardeja saa perinteisesti paperilla tai pdf-tiedostona.

Niitä voi ostaa yhden kerrallaan tai tehdä kestotilauksen

- myös ONLINE-palveluna.

Kysy lisää. Kerromme mielellämme vaihtoehtoisista

tavoista hankkia standardeja!

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY

Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki

Puh. 09 149 9331, faksi 09 146 4914

Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi

22 Kuntatekniikka 7/2010


24/7 - lupa rakentaa

Espoon kaupunki ja Tekla

Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki.

Asukkaita on yli 244 000 ja kaupungin maapinta-ala

on 312 km 2 , josta vajaa puolet on vahvistetun

asemakaavan piirissä.

Kasvavan ja kehittyvän kaupungin kannalta

on oleellista, että alueiden suunnittelussa ja

toteutuksessa tarvittavat lähtötiedot ovat mahdollisimman

ajantasaisina saatavissa yhdestä

paikasta. Lisäksi tiedon pitää olla helposti

siirrettävissä paikkatietojärjestelmästä muihin

suunnittelujärjestelmiin, mikä vaatii järjestelmältä

integroitavuutta.

Karttatiedon hallintaan Espoo valitsi vuonna

1997 Tekla Xcityn, ja vuoden 2003 alussa Espoo

siirtyi käyttämään Tekla Xcity -kuntarekisteriä.

— Tekla Xcityllä on hyvin vahva rooli tiedonhallinnassa

Espoon teknisellä toimialalla. Järjestelmä

on erinomainen ja toimittaja luotettava,

tietohallintojohtaja Ritva Tolvanen toteaa.

Rajapinnoilla tehoa ja ajantasaisuutta

Tietojärjestelmien tehokkaan käytön yksi ehto

on niiden keskinäinen kommunikointi.

— Rajapintoja rakennetaan, jotta tieto liikkuu

eri järjestelmien välillä ja jotta tieto saadaan pysymään

eheänä. Tieto tallennetaan vain yhteen

paikkaan ja jaetaan sieltä rajapintojen avulla

tiedon hyödyntäjille, kuntarekisteriasiantuntija

Ritva Suominen kuvailee. Espoon kaupungissa

Teklan järjestelmiä käyttää noin 900 työntekijää.

— Tietoa halutaan hyödyntää horisontaalisesti

yli sektorirajojen. Tämä on mahdollista järjestelmien

integroinnilla. Teklassa on lähdetty erittäin

hyvin mukaan järjestelmien integroimiseen, Ritva

Tolvanen huomauttaa.

— Järjestelmä toteuttaa vuosi vuodelta yhä

paremmin sitä visiota, mikä meillä oli tietojärjestelmäkokonaisuudesta,

toteaa Suominen.

Sähköinen rakennuslupamenettely

Vuonna 2008 Espoo otti ensimmäisten joukossa

käyttöön Teklan sähköisen rakennuslupaasioinnin.

Vuotta aikaisemmin kaupunki aloitti

siirtymisen rakennuslupa-asiakirjojen osalta

sähköiseen dokumenttienhallintaan. Sähköiset

rakennuslupa-asiakirjat saadaan esille Tekla

Xcitystä. Tämän mahdollistaa Teklan rakentama

rajapinta Tekla Xcityn ja dokumenttienhallintajärjestelmän

välille.

— Sähköisestä järjestelmästä dokumentit löytää

helpommin kuin mapeista ja käytettävissä

on aina ajantasaista tietoa, Suominen kehuu.

— Rakennusvalvonnan sähköinen asiointi oli

erittäin kunnianhimoinen projekti, mutta siinä

onnistuttiin hyvin, kiittelee Tolvanen.

Tietovarastot päätöksenteon tueksi

Kaupungin luottamushenkilöt haluavat suunnittelun,

päätöksenteon ja alueiden kehittämisen

tueksi jo olemassa olevia tietovarastoja hyödyntävän

raportointijärjestelmän.

Tietovarastojen entistä tehokkaampaa hyödyntämistä

varten kaupunki on luonut konsernitietovaraston,

jonne kootaan mm. sosiaali- ja

terveydenhuoltosektorin tietoja sekä kustannus-

ja väestötiedot. Jatkuvasti laajenevasta

tietovarastosta saadaan massatietoja erilaisina

taulukoina ja tilastoina.

Asiakaspalveluun integroitu palauteratkaisu

— Tulevaisuudensuunnitelmana on saada integroidumpi

järjestelmäkokonaisuus, jonka yhtenä

elementtinä tulee olemaan karttapohjainen

palautejärjestelmä. Haluamme että paikkatieto

on suunnittelun ja raportoinnin oleellinen osa,

jonka kautta päästään käsiksi muihin tietoihin.

Se helpottaa myös palveluiden suunnittelun visualisointia,

Tolvanen visioi.

Teklan sähköisen asioinnin ratkaisut pitävät Espoon rakennusvalvontakeskuksen avoinna 24/7.

Lue lisää: www.tekla.com/espoon-kaupunki


BES-tutkimusryhmän tutkijoiden Beach-tila Otaniemessä.

Kestävä kehitys, elvyttävät, usean sukupolven tilat...

TYÖYMPÄRISTÖ murroksessa

Työympäristömuutosten

edelläkävijöitä ovat

olleet yksityissektorin

organisaatiot. Uudet

tavat tehdä työtä, kestävän

kehityksen haasteet

ja tuottavuutta

tavoittelevat muutosprosessit

ohjaavat yhä

enemmän myös julkista

sektoria pohtimaan

työympäristöä ja sen

käyttöä.

● Suvi Nenonen, tutkimuspäällikkö

Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön

palvelujen tutkimusryhmä,

työympäristöjohtaminen

Työympäristöjohtaminen on

muuttunut perinteisestä kiinteistön

ylläpidosta strategiseksi

toiminnaksi, jossa fyysinen,

virtuaalinen ja sosiaalinen työympäristö

nähdään resurssina.

Tämän resurssin suurin arvo

on käyttäjäorganisaation toiminnan

tukemisessa. Tarvitaan

yhteistyötä sekä neliömetrien,

digitaalisen bittiavaruuden ja

henkilöstön toimintaa ohjaavien

tapojen välillä. Yhdessä ne

luovat organisaatiolle toimintaalustan,

jonka käytön ohjaaminen

on yhtä tärkeää kuin fyysinen

tilaratkaisu.

Työympäristöjohtamisella pyritään

kehittämään tiloja ja paikkoja

sujuville ja tuottaville työn

tekemisen prosesseille sekä samalla

tehostamaan tilojen käyttöä.

Kehittäminen on ajankohtaista,

koska työn tekemisen tavat

ovat muuttuneet.

Käytämme työmme tekemiseen

fyysisen ympäristön lisäksi

myös virtuaalista ympäristöä:

siellä meillä on työpöytä, kansiot,

saapuva ja lähtevä posti, yhteiset

dokumentit ja asiakirjat –

kaikki se oli ennen tietoteknologian

kehitystä ainoastaan toimistopöydillämme

ja hyllyissämme.

Virtuaalisessa ympäristössä

on myös mahdollista rupatella ja

pitää kokouksia. Toimisto ja fyysiset

tilat eivät katoa työn tekemisen

paikkoina: niiden merkitys

muuttuu.

Toimistoista

monitilaympäristöjä

Toimistot muuttuvat monitilaympäristöiksi,

joita käytetään uudella

tavalla. Tietotyön prosesseille

tarvitaan ympäristöjä, joissa tilat

mahdollistavat uudella tavalla

yhteisen työskentelyn, pelkät

neuvotteluhuoneet eivät riitä. Perinteiset

hukkaneliömetrit käytävillä,

portaikoissa ja ns. tukitiloissa

voidaan suunnitella tietoisesti

ohjaamaan ihmisvirtoja, satunnaisia

kohtaamisia sekä erityyppistä

yhteistyötä. Niin ikään tiedon

pureskelu omassa rauhassa

ja keskittyneesti tarvitsee omia

ympäristöjään. Työntekijöiden

käytössä voi olla erilaisia työpisteitä

ja niitä voidaan käyttää monilla

tavoilla.

Suomalaisista monitilaympäristöistä

yhä uudelleen kansainvälistäkin

huomiota saa mm.

SOL Cityn ainutlaatuinen työympäristö,

jossa toimisto muodostaa

oman kaupunkimaisen kokonaisuutensa

ja työntekijät voivat va-

24 Kuntatekniikka 7/2010


Mitä tehdä tyhjälle kunnantalolle?

Onko edessäsi tyhjiä käytäväkilometrejä?

Voidaanko tiloilla tukea toiminnan muutosta?

YHDYSKUNTA

Kuvat Inka Kojo

lita työtilansa aina tehtävän mukaan.

Henkilökohtaisista työpisteistä

on luovuttu.

Tuottavan tietotyöympäristön

ominaisuudet

Uudenlaisella tilatarkastelulla

voidaan tukea organisaatioiden

muutosprosesseja. Monitilatoimistoissa

keskeistä on se, ettei

kaikkiin työtehtäviin tarvita

samanlaista tilallista ratkaisua.

Yhtenä tarkastelunäkökulmana

on esimerkiksi se, kuinka paljon

työstä tehdään toimistolla ja

kuinka paljon asiakkaiden tai yhteistyökumppanien

luona. Joitakin

tehtäviä voidaan hoitaa myös

etätyönä.

Vuosi sitten päättyneessä Pro-

Work hankkeessa Aalto-yliopistossa

kiteytettiin tuottavan tietotyöympäristön

kolme tärkeintä

ominaisuutta. Toimistolle tullaan

ensi sijassa sen takia, että siellä on

työn tekemisen kannalta keskeisiä

työtovereita. Käsitys siitä, että

toimisto on kohtaamispaikka,

vahvistui entisestään.

Toisena tärkeänä tietotyöympäristön

ominaisuutena pidettiin

saumatonta ja toimivaa tieto- ja

viestintäteknologista infrastruktuuria:

neliömetrien tehokkaan

käytön lisäksi tärkeää on se, että

bittiympäristömme kaistat ovat

tarpeeksi laajoja ja että ne toimivat

mutkattomasti.

Kolmantena nousi esiin toimistotilojen

merkitys työn ja työyhteisön

prosessien tyyssijana siten,

että usein hyvin abstrakti ja

käsitteellinen työ tulee eri tavoilla

näkyväksi ja yhteisesti jaetuksi.

Tietotyön raaka-aine, tieto, on

luonteeltaan sosiaalista.

Työssämme vastaan tulevat

ongelmat ovat yhä monimutkaisempia

ja niiden ratkaiseminen

eri osaamisia yhdistämällä on

usein tuloksellisempaa kuin yksin

pähkäily. Tuottavuuden kannalta

keskeistä on se, kuinka kauan

meiltä kuluu aikaa tiedon lähteille

pääsemiseen – työtoverimme

ja verkostomme voi olla helposti

löydettävissä joko työtiloissa

tai vaikkapa virtuaalisella yhteistyöalustalla.

Tehokkuutta tilankäyttöön

Kokonaisvaltainen työtilojen tarkastelu

organisaation toimintaprosessien

mahdollistajana tuo

yleensä mukanaan tehokkaampaa

tilan käyttöä, ja sitä kautta vapautuu

myös taloudellista resurssia.

Sen sijaan, että tilakustannusten

tunnuslukuna käytetään pelkkää

euro/neliömetri, tulee mitata

kuinka paljon ihmisiä eri tiloissa

on ja kuinka pitkiä aikoja tilat

ovat käytössä (tai käyttämättä).

Tyhjäkäytöllä olevien tilojen

monikäyttöisyyttä voidaan lisätä

ja tilatehokkuutta parantaa.

Kauppalehti kertoi elokuussa

Microsoftin päätoimiston työympäristöhankkeesta

Amsterdamissa.

Lehden mukaan toimitilojen

erilaisen käytön myötä työpisteiden

käyttöaste on noussut 24

prosentista 40 prosenttiin. Tiloihin

on pääsy 1 050 ihmisellä, joten

työntekijää kohti tilaa menee

noin 11 neliötä. Aiemmin määrä

oli 16 neliötä.

Globaali toimija on kehittänyt

omaa työympäristötoimintaansa

14 vuotta. Tyypillistä tällaiselle

toiminnalle on kehittämisen ohjelmoittaminen.

Lähtötilanteen

kartoittamisesta alkaen on oleellista

kuunnella käyttäjien kokemuksia

tiloista työn tekemisen

tukena. Muutosjohtaminen on

keskeinen osa työympäristöjohtamista.

Yhteistä oppimista ja

oivaltamista

Moni kunta on pohtimassa uusia

toimintamalleja – myös tilojen

tarkastelu tässä yhteydessä on

tärkeää. Ne voivat tukea muutosta,

mutta tarvitaan avointa agendaa

ja yhteistä kehittämistä. Käyttäjien

osallistaminen sekä yhteistyö

fyysisen, virtuaalisen ja sosiaalisen

tilan organisoijen välillä

luo perustan yhteiskehittämiselle.

Tämä on parhaimmillaan yhteistä

oppimista ja oivaltamista.

Työympäristöjohtaminen ei tähtää

pelkästään lopulliseen tilaratkaisuun

vaan tilojen käytön jatkuvaan

kehittämiseen.

Valtion eri toimialoilla on tehty

työympäristömuutoksia. Senaatti-kiinteistöt

on tarjonnut

asiakkailleen strategialähtöistä

työympäristön kehittämistä toimitilojen

ja toiminnan kehittämisen

tueksi. Etelä-Karjalan verotoimiston

muutosprosessi on

ollut useasti esimerkkinä onnistuneesta

ja kokonaisvaltaisesta

työympäristömuutoksesta.

Tilaresurssia kannattaa

tarttua sarvista

Työympäristöjen kehittäminen

ei rajoitu vain toimistotiloihin.

Oppimisympäristöt, asiakaspalvelutilat,

hyvinvointiympäristöt –

strategista työympäristöresurssiajattelua

voi soveltaa laajemminkin.

Toiminnan muutoksen yhteydessä

kannattaa tarttua tilaresurssia

sarvista.

Suomalaiset työympäristöt

ovat alun perin laadukkaita. Elvyttävä

ympäristö, ympäristövastuullinen

toiminta ja eri sukupolvien

tarpeiden tunnistaminen

voidaan sujuvasti ottaa työympäristömuutoksen

vauhdittajaksi.

Kyse on muutosjohtamisen

kompetensseista sekä monitoimijaverkoston

valjastamisesta

yhteisen tavoitteen puolesta: hyvissä

työympäristöissä on mukava

työskennellä. Sitä resurssia ei

kannata jättää käyttämättä.

www.bes.tkk.fi









Kuntatekniikka 7/2010

25


Uusi pysäköinnin toiminnanohjausjärjestelmä PASI

HELSINGIN PYSÄKÖINNINTARKA

Helsingin kaupungilla on uusi

pysäköinnin toiminnanohjausjärjestelmä

PASI loppusuoralla.

Kun projektin toinen vaihe

valmistuu ensi keväänä,

pysäköinnintarkastajat saavat

säänkestävät kämmentietokoneet

ja tulostimet, joilla voi

mm. kerätä tietoa reaaliajassa

ja lukea rekisterikilpiä.

Pysäköinnintarkastaja

Tiina Korhosella

on kämmentietokone

koekäytössä. Uudet

työkalut on

luvassa kaikille

Helsingin pysäköinnintarkastajille

ensi keväänä.

Lauri Hänninen

26 Kuntatekniikka 7/2010


LIIKENNE

otetaan käyttöön ensi keväänä

STAJILLE kämmentietokoneet

● Kari Vuorinen,

prosessijohtaja

Helsingin

kaupungin

rakennusvirasto

Nykytilanteessa

pysäköinnin- ja

siirronvalvontaa

hoidetaan Helsingin

kaupungissa

useilla eri järjestelmillä.

Järjestelmien

kehittäminen

on alun perin tapahtunut

eri organisaatiossa,

minkä

takia osa järjestelmien

toiminnoista

on päällekkäisiä

ja integraatiota eri

järjestelmien välillä

ei ole.

Järjestelmät on

alun perin otettu

käyttöön 1990-luvulla. Järjestelmiä

on kehitetty vuosien varrella

vastaamaan uusiin vaatimuksiin.

Käytössä olevien järjestelmien

kehityspolut oli käyty loppuun

ja oli aika käynnistää uuden järjestelmän

suunnittelu.

luonnos 25.3.2008

PASI-JÄRJESTELMÄN ARKKITEHTUURI

Vuodessa noin 235 000

maksukehotusta

Nykyisin Helsingin kaupungin

rakennusviraston pysäköinninvalvonnan

noin 65 pysäköinnintarkastajaa

kirjoittavat maksukehotuksia

eli pysäköintivirhemaksuja

noin 235 000 kpl vuosittain

esipainetuille lomakkeille. Käsin

kirjoitetut pysäköintivirhemaksut

kuvaluetaan eli skannataan

järjestelmään.

Toiminnan volyymit ovat

suuria, vuosittain lähetetään asiakkaille

80 000 korotettua virhemaksua

eli maksumääräystä.

Ulosottoon lähetetään noin

28 000 tapausta. Vastalauseita käsitellään

noin 15 000 kpl.

Kunnossa- ja puhtaanapidon

sekä virheellisen pysäköinnin

vuoksi suoritetaan vuosittain

yli 12 000 ajoneuvon siirtoa, joista

Tattarisuolla toimivan ajoneuvojen

siirtokeskuksen varastoon

lähetetään noin 2 000 ajoneuvoa.

Ajoneuvon siirtoja kirjataan osittain

kahteen eri järjestelmään.

Asiakaspalvelussa hoidetaan

vuosittain yli 30 000 asukas-, yritys-,

sotaveteraanipysäköintitunnuksen

vaatimat toimenpiteet eri

järjestelmällä.

= hankinnan kohde

Nimikilpailu

käynnisti projektin

Projektin aluksi halusimme löytää

järjestelmälle nimen ja nimikilpailun

voittajaksi valittiin

PASI. Nimi tulee sanoista PysäköintiAsiakaspalveluSIirronvalvonta.

Käynnistimme kunnianhimoisen

PASI-projektin, jonka

tarkoituksena on yhdistää pysäköinninvalvonnan

järjestelmät

yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin

saavutetaan tietoteknisesti

yksi hallittava kokonaisuus ja se

mahdollistaa toiminnan rationalisoinnin.

Tarjouspyyntöä ja määrittelyä

varten käytimme paljon aikaa

2007–08. Asetimme seuraavia

tavoitteita:

Pysäköinninvalvonnan eri

järjestelmien yhdistäminen.

Pysäköintivirhemaksun

kirjoitus yksinkertaiseksi ja täsmälliseksi.

Pysäköintivirhemaksun

sähköinen käsittely alusta loppuun.

Lisätä sähköistä asiointia ja

nopeuttaa tiedon kulkua sekä vähentää

asiakaspalvelun ruuhkaa.

Rakentaa paras pysäköinninvalvonnan

tietojärjestelmä.

Suomalaiset tietojärjestelmätoimittajat

olivat hyvin kiinnostuneita

projektista. Hankintaprosessin

jälkeen PASI-järjestelmän

toimittajaksi valikoitui Innofactor

Oy 2009.

Uusinta teknologiaa

Kehittämisen lähtökohtana on

toteuttaa uusimman teknologian

tarjoamia ratkaisuja, jotka mahdollistavat

toiminnan

mm. kämmentietokoneissa.

Järjestelmän

arkkitehtuurisuunnitelman

keskeisiä tavoitteita

ovat skaalautuvuus,

modulaarisuus

ja helppo muunneltavuus,

tietoturva,

sekä hallittavuus.

Näiden saavuttamiseksi

PASI-järjestelmän

toteutusympäristöksi

on valittu

Microsoftin .NET

Framework käyttäen

C#-ohjelmointikieltä,

XML-kuvauskieltä ja

Microsoft SQL Server

tietokantapalvelinta.

WWW-käyttöliittymärajapinnassa

käytetään

XHTML-kuvauskieltä.

PASI-järjestelmän

komponentit toteutetaan

modulaarisina elementteinä,

jolloin elementit on helppo integroida

ja niiden jatkokehitys ja ylläpito

on kustannustehokasta.

Sovellus toteutetaan monikerrosmallin

mukaisesti. Ratkaisuissa

eritellään käyttöliittymä-, toiminnallinen

ja tiedonhallintakerros.

Lisäksi arkkitehtuuriin

on suunniteltu erillinen liityntärajapinta,

jonka avulla ratkaisuun

voidaan liittää ulkoisia ja sisäisiä

järjestelmiä sekä jatkossa muita

moduuleita.

Asiat käsitellään

järjestelmän sisällä

PASI-järjestelmässä hallitaan

kaupungin pysäköinnin- ja siirronvalvonnan

toimintoja. PA-

SI-järjestelmää varten on kuvattu

uusi toimintamalli, missä järjestelmään

kirjataan kaikki ajoneuvolle

syntyneet tapahtumat

omille asianumeroille. Asiat käsitellään

järjestelmän sisällä ja

ainoastaan kirjanpito hoidetaan

omassa taloushallinnan SAP-jär-

Kuntatekniikka 7/2010

27


Tulevaisuudessa asiakas voi hoitaa

pysäköintiasioita kotitietokoneeltaan

kaupungin asiointiportaalin avulla.

jestelmässä.

Kaikki paperiset dokumentit

skannataan PASI-järjestelmään,

missä ne kohdistetaan liitteiksi

yhdelle tai useammalle asianumerolle.

Asianumerolla on

eri vaiheita, mihin liittyy erilaisia

toiminnallisuuksia mm. laskutus,

perintä, ulosotto ja vastalauseet.

Haasteena liitynnät

ulkoisiin järjestelmiin

Projektin läpivientiin oman haasteensa

tuovat ulkoisiin järjestelmiin

tehtävät liitynnät.

Ajoneuvojen tiedot poimitaan

Trafin ajoneuvotietojärjestelmästä

PASI-järjestelmään, ja

tulevaisuudessa tiedot tuodaan

suoraan pysäköinnintarkastajien

kämmentietokoneisiin kentällä.

Tämä mahdollistaa mm. ajoneuvon

teknisten tietojen ja anastusilmoitusten

näyttämisen kämmentietokoneen

näytöllä.

Voimme välittää tiedon tästä

poliisille. Poliisille tuomme ekstranetin

avulla lisäksi ajoneuvojen

siirtotiedot reaaliajassa.

Tämä helpottaa asiakaspalvelua.

Ulosoton sähköinen liityntä Uljas

mahdollistaa ulosoton palvelut.

Integraatio asiakaspalvelun

asiakaspalautejärjestelmään parantaa

tiedon välitystä asiakkaalta

kentälle ja takaisin asiakkaalle.

Tulevaisuudessa asiakas voi hoitaa

määrättyjä pysäköintiin liittyviä

asioita esim. kotitietokoneeltaan

Helsingin kaupungin asiointiportaalin

avulla.

Ensi keväänä on käsin paperilomakkeelle kirjoitettavien maksukehotusten

aika ohi Helsingin pysäköinninvalvonnassa.

Kämmentietokoneet

pysäköinnintarkastajille

PASI-projektissa olemme siirtyneet

projektin toiseen vaiheeseen,

missä tuodaan pysäköinnintarkastajille

modernit työvälineet

tietojen keräämiseen. Pysäköinnintarkastajan

työväline on

keväällä 2011 säänkestävä kämmentietokone

ja tulostin, jonka

avulla on mahdollista mm. tulostaa

tarvittavia dokumentteja, kerätä

tietoa reaaliajassa sekä lukea

rekisterikilpiä.

Yhdistämällä edellä mainitut

toiminnallisuudet Helsingin kaupunki

saa omistukseensa uuden

korkean käytettävyyden PASIjärjestelmän,

jonka rakentaminen

on tällä hetkellä loppusuoralla.

Järjestelmän käyttöönotto

on 2011 alkupuolella.

Lauri Hänninen

Vesimittari MULTICAL® 61

MULTICAL® 61 on huipputarkka ultraäänivesimittari.

Ennen kaikkea se mahdollistaa veden mittauksen yhdistämisen

kaukolämpö- ja/tai sähkömittareiden etälukujärjestelmiin mm.

radio-, M-Bus-, LonWorks- ja ZigBee-teknologian avulla.

Kamstrup A/S Suomen toimisto · Lars Sonckin kaari 14 · 02600 Espoo · Puh. 09-2511 220 · info@kamstrup.fi · www.kamstrup.fi

28 Kuntatekniikka 7/2010


LIIKENNE

Suuret volyymit edellyttävät hyviä työkaluja

BOSTON luottaa pysäköinninvalvonnassa

uuteen teknologiaan

Kari Vuorinen

Kari Vuorinen

Bostonin kaupunki ylläpitää 8 200 pysäköintimittaria. Pysäköinti tuo kaupungille yli 70 miljoonan dollarin tulot vuodessa.

Bostonissa kirjoitetaan

1,6 miljoonaa pysäköintivirhemaksua

vuodessa. Suoritteiden

valtava määrä ja

tiukentunut talous sai

Bostonin kehittämään

pysäköinninvalvonnan

tietojärjestelmiään ja

hyödyntämään uusinta

teknologiaa.

● Pekka Henttonen

toimistopäällikkö

Helsingin kaupungin

rakennusvirasto

Katu- ja puisto-osasto

– Bostonin kaupunki on taloudellisen

pakon edessä joutunut

tehostamaan toimintaansa,

totesi kaupungin pysäköinninvalvonnan

johtaja, ’kunnallinen

pysäköinninvalvoja’ Gina Fiandaca

kaupungissa elokuussa

järjestettyyn APWA:n (American

Public Works Association)

PYSÄKÖINNINVALVONNAN VERTAILUA

kongressiin osallistuneille suomalaisille.

– Pysäköinninvalvonnassa tämä

on tarkoittanut määrätietoista

tietojärjestelmien kehittämistä

ja uuden teknologian hyödyntämistä,

kertoi Fiandaca Bostonin

kaupungintalossa järjestetyssä tilaisuudessa.

Johtuneeko kaupungin maailmankuuluista

Harvardin ja

MIT:n yliopistoista, että Boston

on edelläkävijä uuden tekniikan

hyödyntäjänä pysäköinninvalvonnassa

ja pysäköintiasioissa

(Parking Management)?

Tämä ei ole välttämättä ainoa

syy. 600 000 asukkaan ja maapinta-alaltaan

126 neliökilometrin

Bostonissa kirjoitetaan 1,6

miljoonaa pysäköintivirhemaksua

ja myönnetään yli 55 000 asukaspysäköintitunnusta

vuodessa

sekä ylläpidetään 8 200 pysäköintimittaria.

Suuret volyymit edellyttävät,

että työkalut ja prosessit

ovat kunnossa.

Pysäköinnistä yli

70 milj. dollarin tulot

Pysäköinti tuo Bostonin kaupungille

yli 70 miljoonan dollarin tulot

vuodessa. Helsingissä tulot

maksullisesta pysäköinnistä ja

pysäköinninvalvonnasta olivat

21,9 milj. euroa vuonna 2009.

Boston Helsinki

Asukkaita 600 000 585 000

Pinta-ala 126 km 2 215 km 2

Pysäköintivirhemaksuja/v. 1,6 milj. kpl 240 000 kpl

Asukaspysäköintitunnuksia/v. yli 55 000 kpl 28 000 kpl

Pysäköintimittareita 8 200 560 (automaatteja)

Tulot/vuosi yli 70 milj. $ 21,9 milj.

Virhemaksun suuruus 15–120 $ 40 ja 50 (keskusta)

Viivästysmaksu + 1/3 + 50 %

Bostonissa virhemaksun suuruus

vaihtelee virheen vakavuuden

mukaan 15 dollarista 120

dollariin. Suomessa maksu on

kiinteä 40 euroa, Helsingissä keskusta-alueella

50 euroa.

Ellei maksua määräajassa suoriteta,

on Bostonissa seuraamuksena

kolmanneksen korotus. Suomessa

maksu korottuu ainakin

toistaiseksi 50 prosentilla.

Kämmentietokoneet

toimivat talvellakin

Bostonin pysäköinnintarkastajat

– jotka eivät kirjoittajan havaintojen

mukaan toimi pareittain –

kulkevat ennalta määriteltyjä reittejä.

Helsingissä tarkastajilla on

määritellyt alueet, joilla tarkastajat

itse suunnittelevat reittinsä.

Bostonissa pysäköinnintarkastajat

ovat käyttäneet vuodesta

2004 lähtien kämmentietokonetta

virhemaksujen kirjoittamiseen.

Laitteita pidettiin yleisesti

toimivina.

Yhdysvaltain itärannikolla,

Charles Riverin suulla sijaitseva

Boston muistuttaa ilmastoltaan

Helsinkiä.

Kuntatekniikka 7/2010

29


LIIKENNE

Bostonin kaupungin virhemaksun etu- ja takaosa.

– Talvi ei kuitenkaan hyydytä

uutta teknologiaa, kertoi johtaja

Gregory T. Rooney.

Laitteiden akut kestävät lataamatta

normaalin työpäivän. Laitteilla

tehtävät tulosteet ovat sään-

ja repimisen

kestävää

muovitettua

paperia.

Bostonissa

pysäköinnintarkastaja

ei tarvitse

kynää, jäljentäviä

lomakkeita

eikä muovipusseja.

Tieto

annetusta

virhemaksusta

siirtyy

kämmentietokoneista

keskitettyyn

tietojärjestelmään, jonka

avulla pysäköinninvalvonta hallitsee

kaikkea pysäköintiin liittyvää

tietoa yksittäisestä virhemaksusta

kirjeenvaihtoon, päätöksiin,

maksujen perintään ja

kirjanpitoon.

Johdolle järjestelmä toimii toiminnanohjauksen

välineenä. Sen

avulla johto saa ajantasaiset tiedot

suoritetusta valvonnasta, annetuista

huomautuksista ja virhemaksuista

ja muista toimenpiteistä

tiettynä aikana, tietyllä alueella

tai tietyn tarkastajan toimesta.

Pysäköintiasiat

hoituvat internetissä

Bostonissa asiakkaita ohjataan

hoitamaan pysäköintiasioitaan

internetissä, erityisessä asiakasportaalissa,

jossa kaupunkilaiset

voivat hoitaa myös muuta

kaupunkiin liittyvää asiointia.

Portaalin avulla kaupunki voi

viestiä asiakkaalle annetusta virhemaksusta

ja esimerkiksi muistuttaa

erilaisista määräajoista.

Virhemaksuista tehdään valituksia

ja asukaspysäköintitunnuksia

uusitaan enenevässä määrin

portaalin kautta, mikä on

edistänyt merkittävästi kaupungin

pysäköinninvalvonnan tavoitetta

paperittomasta asioinnista.

Bostonissa maksetaan pysäköintiin

liittyvistä maksuista internetin

kautta 38 prosenttia. Se on

merkittävä saavutus maassa, jossa

verkkopankkitoiminta ei ole

Pohjoismaiden tasolla.

Pyörälukkoa ei vielä

käytetä Suomessa

Erilaisesta lainsäädännöstä johtuen

pysäköinninvalvonta on

Suomessa erilaista kuin Yhdysvalloissa.

Suomessa pysäköinnintarkastaja

ei esimerkiksi voi – vielä

– asentaa pyörälukkoa virheellisesti

pysäköityyn ajoneuvoon.

Yhteistä on kuitenkin suoritteiden

valtava määrä ja siitä aiheutuva

tarve työkalujen eli laitteiden

ja tietojärjestelmien sekä

prosessien jatkuvaan kehittämiseen.


Artikkeli perustuu SKTY:n elokuussa

2010 tekemään matkaan Bostoniin ja

siellä pidettyyn APWA:n kansainväliseen

kongressiin.

Yksi kone, monta työtä

• Auraus

• Hiekoitus

• Harjaus

• Kadunpesu

• Ruohonleikkaus

• Massojen siirto ja tasaus

• Lehtien keräys

• Jyrsintä

• Kaivaminen


Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kunnille ja seurakunnille

- kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa

tasavertaisesti perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja

suorituskyvyllään, mutta huomattavasti edullisempaan hintaan.

Pienemmät 200- ja 400-sarjan koneet ovat oivia talonmiehen alupulaisia.

Avantilla on kiinteistönhoidossa töitä ympärivuoden.

Ylötie 1

33470 YLÖJÄRVI

Puh. (03) 347 8800

Hinnat alkaen 12.165 € sis. alv

www.avanttecno.com

30 Kuntatekniikka 7/2010


Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Lahden kokous ideoi Kuntatekniikan päiville 2011 sloganin:

KUNTATEKNIIKKA – SIJOITUS

TULEVAISUUTEEN

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Jyrki Meronen

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi

PL 41, 04401 Järvenpää

puh. 050 550 2146

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 376 7414

kyosti.oasmaa@hel.fi

Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef

Dan-Henrik ”Danne” Långström

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 462 7300

dan-henrik.langstrom@hel.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 559 1435

jyrki.vatto@hel.fi

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan

Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Kari Haapaniemi

puh. 050 380 1022

kari.haapaniemi@hel.fi

Lahden tekninen johtaja Timo Ahonen (kuva oik.) selvitti kaupungin

näkymiä SKTY:n hallituksen kokousväelle, vas. Jyrki Vättö,

Kyösti Oasmaa, Hannu Virtasalo, Tuula Smolander, Jouko Vehkakoski,

Danne Långström ja Jussi Salo.

Tämän vuoden neljäs hallituksen

kokous pidettiin syyskuussa

Lahdessa. Puheenjohtaja oli estynyt

tulemasta, mutta onneksi yhdistyksessä

on varapuheenjohtajat,

jotka tarvittaessa astuvat remmiin.

Tällä kertaa sain ensimmäisenä

varapuheenjohtajana kunnian

johtaa kokousta.

Dannesta uusi

toiminnanjohtaja

Kokouksessa oli monta päätettävää

asiaa. Merosen Jyrki oli perhesyihin

vedoten pyytänyt eroa

toiminnanjohtajan tehtävistä. Perheeseen

on syntymässä esikoinen,

minkä johdosta kateellisina

onnittelemme Jyrkiä. Näin Jyrki oli

päättänyt lopettaa toiminnanjohtajan

pestin, jonka hän on hoitanut

erinomaisen mallikkaasti yli

kymmenen vuoden ajan. Kiitokset

”Jyrälle” siitä. Homman hoito

on ollut moitteetonta, eikä ansioita

kiistetty.

Puheenjohtaja Jorma Vaskelainen

oli ehdottanut Danne

Långströmiä Jyrkin seuraajaksi.

Dannen odottaessa käytävällä hallitus

päätti lyhyen keskustelun jälkeen

hyväksyä ehdotuksen. Näin

ollen Danne aloittaa toiminnanjohtajan

tehtävät 2011 alusta. Onnittelut

Dannelle nimityksestä.

Danne tuntee yhdistyksen toiminnan

hyvin ja on toiminut ansiokkaasti

yhteyspäällikkönä vuosia.

Toimivuuden nimissä toiminnanjohtajan

pitää tulla yhdistyksen

sisältä, ja yhdessä hallitus päätti

Dannen täyttävän hyvinkin Jyrkiltä

tyhjiksi jäävät saappaat. Hyvin hoidetun

yhteyspäällikön hommat pitää

sitten junailla muuten.

Kuntatekniikan päiville

ideoitiin slogan

Kokouksessa keskusteltiin myös

ensi vuoden kuntatekniikan päivien

teemasta. YT11-neuvottelukunnan

kanssa olemme sopineet,

että päivien ohjelma pitää olla valmiina

2011 tammikuun loppuun

mennessä eli kuukautta aikaisemmin

kuin edellisinä vuosina.

Ideointi oli kiitettävän vilkasta

ja tuottoisaa. Lopulta päädyttiin

sloganiin ”Kuntatekniikka – sijoitus

tulevaisuuteen”. Otsikko sopii

hyvin nykyiseen kuntatekniikan tilanteeseen.

Siitä on myös luontevaa

jatkaa 2012 kokoukseen (joka

siis on Helsingissä IFME2012-seminaarin

yhteydessä), jonka aihe/slogan

on ”Sustainable Communities

Plan, Design, Construct and Maintain

...for a better future”.

Tämän lisäksi mietittiin luennoitsijoita

ja muuta päiviin liittyvää,

jotta toimihenkilöillä on helpompaa

normaaliin tapaan kasata

päivät yhteen.

Uusia jäseniä ja

Lahden kuulumisia

Uusiksi jäseniksi hallitus hyväksyi

seuraavat jäsenyyttä hakeneet: DI

Leena Viljanen, Uusikaupunki;

ins. Outi Säntti, Espoo; DI Pentti

Lehtomäki, Espoo (uudelleen

rekisteriin); DI Jyrki Laitinen,

Helsinki, ins. Janne Koskinen,

Kangasala ja DI Esa Moilanen,

Hämeenlinna.

Kun kerran oltiin Lahdessa,

niin kävimme kutsuttuina tietenkin

myös Lahden teknisessä virastossa

teknisen johtajan Timo

Ahosen vieraina. Ahonen kertoi

meille Lahden organisaatiosta, näkymistä

ja heidän tavastaan hoitaa

asioita.

Rakennuttajapäällikkö Mika

Lastikka kertoi lähemmin Lahden

kaupungin ylläpidosta, alueurakointimallista

ja hankintapolitiikasta.

Aihe ja malli ovat todella

mielenkiintoisia – myös tämän

lehden palstoilla jossain vaiheessa

julkaistaviksi.

● Hannu Virtasalo

yhdistyksen varapuheenjohtaja

Kuntatekniikka 7/2010

31


Helsingin IFME2012-tapahtuman nettisivut avattu

MAAILMANKONGRESSIN VALMISTELUT VAUHDISSA

Syksyn tulon myötä ovat kesälomat

päättyneet ja kokoukset lisääntyneet.

Yhdistyksen toimesta on

myös palaveerattu monissa eri istunnoissa.

Viikoittainen kokouskierre alkoi

syyskuun puolivälissä, jolloin yhdistyksen

toimihenkilöt kokoontuivat

omaan valmistelukokoukseen.

Syyskuun lopulla pidettiin SKTY:n

hallituksen kokous Lahdessa.

Syyskokouksen pääasiallisena aiheena

olivat henkilöstöasiat ja ensi

vuoden Kuntatekniikan päivien teemoitus.

Lokakuun puolella kokoonnuttiin

valmistelemaan IFME:n (International

Federation of Municipal

Engineering) vuoden 2012 maailmankongressia

sekä vuoden 2011

Turun Kuntatekniikan päiviä.

IFME 2012:n nettisivut avattu

Kansainvälinen kuntatekniikan maailmankongressi

pidetään Helsingissä

4.–7.6.2012. Lokakuinen kokous

pidettiin Suomen Rakennusinsinöörien

Liitto RIL:n tiloissa Helsingissä.

RIL on valittu tapahtuman vastuulliseksi

järjestäjäksi, ja hyvin ammattitaitoisesti

liiton henkilöstö (Helena

Soimakallio, Anu Karvonen

ja Ville Raasakka) asiaa eteenpäin

viekin. Isojen kansainvälisten seminaarien

järjestäminen näyttää olevan

RIL:lle tuttua puuhaa. Turhien

ORGANIZERS:

Plan, Design, Construct and Maintain

...for a better future!

FAME

IFME2012.COM

2012 IFME WORLD CONGRESS ON MUNICIPAL ENGINEERING

Sustainable Communities

IFME 2012

Helsinki, Finland

JUNE 4–7

Helsingissä pidettävään IFME-kongressiin tehty kutsukansi ja

tapahtuman logo.

asioiden miettimiseen ei tarvitse kokouksissa

kuluttaa aikaa.

Vaikka tapahtumaan on vielä reilut

puolitoista vuotta, sille on avattu

sivut osoitteessa www.ifme2012.

com. Toistaiseksi sivuilta löytyy vain

yleistä tietoa tapahtumasta, aikataulusta

ja järjestäjistä, mutta sivujen sisältö

kehittyy koko ajan tilaisuuden

lähestyessä.

Lokakuun aikana käynnistyy vajaan

vuoden kestävä luentoehdotusten

vastaanotto. Tämän jälkeen ehdotukset

arvioidaan, ja lopulliset luentoaiheet

päätetään 2011 lopulla.

Osanottajien ilmoittautuminen

Finlandia-talossa pidettävään seminaariin

alkaa vasta vuoden kuluttua,

marraskuussa 2011.

IFME 2012

Helsinki, Finland

JUNE 4–7

Ulkomaan ekskursioitakin

luvassa 2012

Tuleva tapahtuma keskittyy luonnollisesti

pääosin Helsinkiin, mutta seminaarin

kansainvälistä kiinnostavuutta

pyritään tehostamaan mm.

ulkomaan ekskursioilla. Alustava

aikataulu on suunniteltu siten, että

maanantai painottuisi avajaisille

ja kuntateknisille kiertoajeluille, tiistai

ja keskiviikko olisivat luentopäiviä

oheistapahtumineen ja torstain ohjelmaan

kuuluisi vierailu Tallinnaan.

Viron kuntatekninen yhdistys ja

Tallinnan kaupunki toimivat tuolloin

vierailun isäntänä. Seminaariohjelman

ulkopuolelle on vielä suunnitteilla

viikonloppuvierailu Tukholmaan

(8.–10.6.2012). Kuntatekniikan

päivillä tutuksi tullutta risteilyä

on siis luvassa aimo annos parin vuoden

kuluttua.

Turun päivien ohjelma

täydentyy pikku hiljaa

Seuraavia Kuntatekniikan päiviä valmistellaan

myös kovalla tohinalla.

Turun tiimi ja allekirjoittanut kokoontuivat

Kimmo Laulan johdolla

Turun Kiinteistöliikelaitoksen tiloissa

lokakuun toisella viikolla. Turun KTpäivien

ohjelma täydentyy pikku hiljaa

siten, että päivät voidaan toteuttaa

19.–20.5.2011.

Seminaarin ohella pidetään

myös Yhdyskuntatekniikan näyttely

(YT11), ja tapahtumapaikkana on

Turun Messu- ja Kongressikeskus.

Tuttuja oheistapahtumia tulee olemaan

Turun keskustassa lauantaiaamuista

risteilyä unohtamatta.

Lunta odotellessa,

● Jyrki Vättö

kokousmestari

Tallinnan NKS-kokous pohti nimeään

NKS:n kokous pidettiin 8.10. Tallinnassa, vas. Håkan Bergeå, Ilmar

Link, Marrit Murre, Kersti Lootus, Åke Persson ja Torben Nöhr.

Vuoden 2010 toinen NKS-kokous

pidettiin Viron yhdistyksen (EKÜ)

vuosipäivien yhteydessä Tallinnassa

lokakuun alussa.

Yhteistyökomiteassa olemme jo

jonkin aikaa keskustelleet komitean

nimestä. Viro liittyi mukaan kolme

vuotta sitten, ja silloin muuttui luonnollisesti

myös kokouskieli – kun aikaisemmin

puhuttiin ”skandinaviskaa”,

niin nyt se on englanti. NKS:n

nimeä pidettiin pikkuisen harhaanjohtavana,

kun se suoraan käännettynä

tarkoittaa ”pohjoismainen

kuntatekninen yhteistyökomitea”,

ja koska Viro ei kuulu Pohjoismaihin,

niin…

Kokous keskusteli hetken asiasta,

ja lopuksi tultiin siihen tulokseen,

että jokin Nordic and Baltic jne. olisi

jo nimihirviö. Niinpä päätettiin,

ettei nimi miestä pahenna ja pidetään

sama vanha nimi, vaikka se ei

enää olekaan lyhenne. Jatkamme

siis NKS:nä.

Vaihto-oppilasprojekti

etenee

NKS:n sisällä on tarkoitus pilottina

aloittaa aikaisemmissa lehdissä kertomani

”vaihto-oppilasprojekti”.

Helsinki ja Silkeborg (Tanska) yrittävät

kuumeisesti saada konkretiaa

aikaiseksi. Helsingissä olemme jo

löytäneet sopivan ”koekaniinin”, ja

nyt pallo on taas Silkeborgilla.

Tarkoitus on, että löydetään

mahdollisimman samanlaista työtä

tekeviä. Sen jälkeen kyseiset henkilöt

pitävät yhteyttä sähköpostitse.

Sitten – heidän itsensä valitsemalla

aikataululla – toinen menee viikoksi

toisen luo tutustumaan kaikkiin

hänen tekemiinsä töihin ja ru-

32 Kuntatekniikka 7/2010


Älykäs ekotalo ja opit työyhteisön kehittämisestä Bostonin-matkan kohokohtia

Innovoivaa työtilaa ja hyvää työtä etsimässä

Olavi Tikka

Genzyme Corporationin pääkonttori

Cambridgessä on älykäs

ekotalo ja biotekniikkayrityksen

900 työntekijän työpaikka.

Joroffin asiantuntevalla opastuksella.

Kampuksen esittelyn jälkeen professori

Dennis Frenchman kertoi

meille ”The joint program in city design

and development/CDD” -ohjelmasta,

jossa tutkimuksen ja tiedonvaihdon

kautta haetaan uusia ideoita

tulevaisuuden kaupungeiksi.

Hän esitteli laajasti käytännön

projekteja, joita käytetään kohteina

ja akateemisen tutkimustyön tukena.

Kohteita on USA:n lisäksi Brasiliassa,

Ukrainassa, Englannissa ja Kiinassa.

Tutkimusprojektin yhteydessä

syntyy myös paljon loppututkintoja.

Olavi Tikka

Kuntatekniikan yhdistyksen elokuinen

Bostoniin suuntautunut sekä

Yhdysvaltain ja Kanadan yhdistysten

vuosikongressiin liittynyt opintomatka

oli sisällöltään varsin oivallinen

myös henkilöstöhallinnon näkökulmasta.

Tarjolla oli mm. ajatuksia

herättäviä johtamisen kehittämiseen

liittyviä luentoja.

Matkamme sai aivan erityistä lisäpontta

koulutuspäällikkö Pirjo

Honkaniemen järjestettyä meille

hyvien verkostojensa avulla mahdollisuudet

tutustua Genzyme Centeriin,

älykkääseen ekotaloon sekä

Massachusetts Institute of Technologyn

kampukseen ja kaupunkisuunnittelutoimintaan.

Saimme vierailla

myös Harvardin yliopistossa, jossa

isäntänä oli professori, kehityspsykologian

tutkija Howard Gardner.

MIT:n kampuksesta ja toiminnasta

saimme laajan kuvan professori

Michael Joroffin tyttären Aladdin

Professori Howard Gardner on

tutkinut hyvän työn salaisuuksia

yli 15 vuotta.

tiineihin, ja sen jälkeen vastavuoroisesti

päinvastoin. Uskoisin, että

saamme tämän ensimmäisen kokeilun

aikaan ensi vuoden aikana,

minkä jälkeen voimme kehittää ja

laajentaa tämän tapaista oppimisyhteistyötä.

Kokouksessa juteltiin myös yhteistyöprojekteista.

Yhtenä esiin

tuli ilmastomuutoksen mukanaan

tuomat sateet ja myrskyt ja niiden

aiheuttamat tulvat yms. Näitä aiheita

tullaan käsittelemään seuraavissa

kokouksissa.

Seuraava kokous on keväällä

Norjassa ja vuoden 2011 toinen

kokous syksyllä Tanskan yhdistyksen

vuosipäivien yhteydessä.

● Danne Långström

yhteyspäällikkö

Viron yhdistyksen

vuosikokous

Viron yhdistys EKÜ piti vuosikokouksensa

Tallinnassa lokakuun

alussa. Kokous oli järjestetty samaan

aikaan kuin Tallinnan Kadriorg-puiston

perinteinen valojuhla,

jolloin puistoa koristavat tuhannet

kynttilät, tuikut ja soihdut.

Säätiedotteet lupasivat sadetta

ja myrskytuulta, ja sehän olisi ollut

tuhoisaa tällaiselle tapahtumalle.

Onneksi ennusteet eivät toteutuneet,

ja puistossa oli taas kerran

hieno tunnelma.

Seuraavana päivänä oli vuorossa

luento-osio. Sen aloitti SKTY:n

oma poika, Pentti Peurasuo. Tämän

jälkeen luennot jatkuivat Viron

ajankohtaisilla asioilla. Myöhemmin

päivällä kaikki läsnäolleet

Viron yhdistyksen kokouksessa vas. rahastonhoitaja

Eva Tsizikova, hallituksen jäsen Ain Järve,

puheenjohtaja Ain Valdmann ja luennoimassa

kunnossapitopäällikkö Tarmo Sulg.

pohjoismaiset järjestöt

esiintyivät

lyhyesti kertomalla

omasta yhdistyksestään.

Kuriositeettina

voi kertoa, että

koko Viron yhdistys

on saanut alkuunsa

siitä, kun

heidän nykyinen

puheenjohtajansa

kävi Suomessa

SKTY:n vuosipäivillä.

Päästyään

takaisin Tallinnaan

hän otti ja perusti kansallisen

yhdistyksen myös sille puolelle

Suomenlahtea. Tämän jälkeen yhdistyksiemme

välillä yhteistyö on ollut

säännöllistä ja tiivistä. Niin kuin

NKS-osiossa jo kerroin, kolme vuotta

sitten EKÜ liittyi mukaan pohjoismaiseen

yhteistyöhön, ja vuosi sen

jälkeen vielä IFME-yhteisöön.

● Danne Långström

yhteyspäällikkö

Kuntatekniikka 7/2010

33


Niistä melkoinen osa on tohtoritasoisia.

Löytyi sieltä meille helsinkiläisille

jotain aivan tuttuakin. Professorimme

oli ollut mukana ideoimassa

Arabianranta-projektia.

Älykäs ekotalo on

Leed-sertifioitu

Älykäs ekotalo (oma termini),

Genzyme Center on Genzyme

Corporationin pääkonttori Cambridgessä.

Ultramoderni rakennus

on biotekniikkaa tutkivan ja kehittävän

yrityksen 900 työntekijän

työpaikka. Se sijaitsee lähellä MIT:n

kampusta Charles-joen rannalla.

Ekotalo ja vielä älykäskin, koska

rakennus on saanut korkeimman

Leed-sertifioinnin (platina) U.S.

Green Building Councililta. Se täyttää

kovimmat vaatimukset kestävän

maankäytön, veden käytön tehokkuuden,

energian käytön, materiaalien

valinnan ja kierrätyksen, sisäilman

laadun sekä suunnitteluprosessin

innovatiivisuuden suhteen.

Rakennusmassa kiertää kahdentoista

kerroksen korkuista keskiatriumia,

ja siinä on lasiset kaksoisjulkisivut.

Atrium on olennainen

tekijä sekä valaistuksen että ilmanvaihdon

kannalta. Katolla on

auringonvaloa heijastavia peilejä,

valoa ja lämpöä sääteleviä paneeleja

ja lähitulevaisuudessa oma

tuulivoimala. Julkisivuilla on säätyvät

paneelit, jotka – kuten muutkin

talon järjestelmät – tietokoneohjatusti

ohjaavat valoa ja lämpöä tarpeen

mukaan joko ulos tai rakennukseen

sisälle.

Oivallista ja innovoivaa

työympäristöä

Genzyme Center suunniteltiin käyttäjien

ehdoilla. Tavoitteena oli työympäristö,

jossa väki voi työskennellä

mukavasti, viihtyisästi, tuottavasti

ja tehokkaasti. Hyvä sisäilma,

oikea lämpötila ja luonnonvalo

ovat lähtökohtina poikkeavan sisälayoutin

sekä tyylikkään sisustuksen

lisäksi.

Työhuoneet ovat varsin pienikokoisia,

mutta sitä vastoin siellä on

normaalia enemmän yhteisiä tiloja

ja vihreitä alueita, ”keitaita”. Tällä

luodaan edellytyksiä sekä spontaaniin

että ennalta suunniteltuun

ryhmätyöskentelyyn, joka tukee

yrityksen arvoja ja tavoitteita sekä

tiedon vaihtoa.

Kierrellessämme taloa totesimme,

että sisäilma oli erittäin hyvää,

valo oli pehmeää ja luonnollista,

yhteiset tilat houkuttivat kokoontumaan

ja ympäristö miellytti silmää

sekä mieltä. Oivallista ja innovoivaa

työympäristöä – näin totesimme

yksimielisinä.

Hyvän työn aakkoset

Harvardin professorin Howard

Gardnerilta pyysimme audienssia,

koska halusimme lisäoppia, miten

kehittäisimme työyhteisössämme

”hyvää työtä”. Professori Gardner

on yli 15 vuotta jatkuneessa Good

Work -hankkeessa tutkimusryhmineen

haastatellut tuhansia työntekijöitä

siitä, mikä saa heidät tekemään

työnsä parhaalla mahdollisella

tavalla.

Hän on kiteyttänyt hyvän työn

edellytykset kolmeen E:hen: Excellence,

Engagement ja Ethics. Eli vapaasti

sanottuna hyvän työn aakkoset

tulevat siitä, että osaa työnsä

hyvin, sitoutuu siihen ja toimii työssään

eettisesti. Näistä muodostuu

hyvä työkulttuuri ja hyvä työ.

Professori Gardnerilla on myös

mielenkiintoinen teoria viidestä tulevaisuuden

ajattelutaidosta (Five

Minds for the Future), minkä avulla

voisi innoittaa asiantuntijoita elinikäiseen

oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.

Mutta siitä ehkä tulevaisuudessa

lisää, kunhan olen lukenut

kaikki ne mielenkiintoiset

Gardnerin teokset, jotka ostin ikiihanasta

Harvardin yliopiston kirjakaupasta.

Hieno vierailukohde Bostonin

matkoille, suosittelen.

● Tuula Mäkelä

Luennoitsijaksi Australiaan

Australian yhdistys IPWEA järjestää 21.–25.8.2011

Canberrassa International Public Works Conferencen,

jonka teemana on Public Works – Capital Solutions.

Yhdistys hakee konferenssin teemasta kiinnostuneita

luennoitsijoita 26.11.2010 mennessä. Lisätietoa löydät

osoitteesta www.ipwea.org.au/canberra2011.

IPWEA:n konferenssi järjestetään Canberran

National Convention Centressä.

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/Ordförande

Jorma Vaskelainen

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka

PL 126, 15141 Lahti

puh. (03) 814 2425, 050 63892

jorma.vaskelainen@lahti.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Hannu Virtasalo

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. (09) 310 38806, 050 5591419

hannu.virtasalo@hel.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Jouko Vehkakoski

Espoon kaupungin tekninen keskus

PL 41, 02070 Espoo

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030

jouko.vehkakoski@espoo.fi

Muut jäsenet

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,

Insinöörirakentaminen

PL 114, 00101 Helsinki

puh. 020 719 2898, 040 8424804

tero.pyssysalo@skanska.fi

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,

tekninen toimiala

PL 38, 53100 Lappeenranta

puh. (05) 616 2433, 040 5215503

jussi.salo@lappeenranta.fi

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,

kaupunkisuunnitteluosasto

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. (014) 625 089, 040 7718867

leila.stromberg@jkl.fi

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

puh. (03) 5656 6250, 040 5068600

milko.tietavainen@tampere.fi

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,

yhdyskuntatekniikka

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. (014) 266 5137, 050 5901032

tuula.smolander@jkl.fi

Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos

PL 335, 20101 Turku

puh. (02) 262 4610, 0500 789301

kimmo.laula@turku.fi

Hannu Virtasalo skriver

i sin artikel om styrelse mötet

i Lahtis. Styrelsens ordförande

Jorma Vaskelainen var

sjukledig, och mötet drogs alltså

av Hannu ”Hintu” Virtasalo.

Jyrki Meronen hade berättat,

att han av familjeskäl drar sig

undan ur sin post som verksamhetsledare

för föreningen – Jyrki

och hans hustru Johanna får

sin förstfödda alldeles i dagarna

då jag skriver detta, så man får

bara gratulera. Jorma och Jyrki

rekommenderade underskriven

till att fortsätta med Jyrkis

välgjorda jobb – och på mötet

beslöt styrelsen, att det blir så –

fr.o.m. 1.1.11.

På mötet beslöts också om

årsdagarnas tema i Åbo i maj

2011, och det blev till slut, och

efter livlig diskussion, Kyösti

Oasmaas förslag ”Kuntatekniikka

– sijoitus tulevaisuuteen”

(Kommunteknik – en placering

för framtiden) som valdes. På

mötet diskuterades naturligtvis

också livligt och mycket om

vad och vem som kunde hålla

föredrag i ämnet, och Jyrki

fick många goda förslag att välja

mellan.

NKS hade sitt andra av två årliga

möten i samband med de

estniska årsdagarna, och där

beslöt man bl.a. att samarbetet

kommer att fortsätta under

samma förkortning (NKS) fast

Estland ju inte hör till Norden,

men istället för att göra något

av ett namnmonster av det hela,

så beslöt vi hålla oss kvar i det

gamla namnet/forkortningen.

Angående ”utbyteselev”

projektet, så har nu Helsingfors

kommit upp, med en möjlig

”försökskanin”, och nu är

bollen hos danskarna och Silkeborg,

för att de skall komma

upp med en jobbfrände, som

kunde vara den andra parten

i pilotförsöket. Vi väntar alltså

ivrigt på svar från Danmark,

så att vi kunde starta projektet,

som jag personligen väntar mej

en hel del av.

IFME2012 projektet går också

framåt. Det hölls ett möte i början

av oktober, och nu är det då

att gå ut med ”Call for Papers”

och annat dylikt, och allt om

detta kan du följa med på hemsidorna

www.ifme2012.com.

● Danne Långström

kommunikationschef

34 Kuntatekniikka 7/2010


VAASAN koulutus- ja neuvottelupäivät

olivat menestys

Menestyksekkäät Kuntien Putkimestarien koulutusja

neuvottelupäivät Vaasassa pidettiin lokakuussa. Lähes

200 jäsentämme nautti isäntien hienoista järjestelyistä,

erilaisista luennoista ja kokemusten vaihdosta. Kiitos

Vaasan kaupungille tervehdyksestänne sekä mahdollisuudesta

kokoontua vieraananne.

Vaasan Veden toimitusjohtaja Pertti Reinikainen

kertoi liikelaitoksen haasteista ja kehitysnäkymistä. Kyrönjoesta

valmistettava talousvesi luo omat haasteensa

puhdistusprosessille, mutta laadukas lopputuote on varmistettu

mm. hidassuodatuksella. Usean kunnan yhteishankkeena

valmistuva jäteveden puhdistamo on syönyt

laitoksen investointivarat, mutta nyt projektin päättyessä

kohdentuvat investoinnit verkostoihin.

Kuntaliitokset tuoneet uusia haasteita

Kuntaliitokset ovat tuoneet aivan uudenlaisia haasteita

alueiden vesihuollolle. Liitosten/yhdistymisten haasteet

ovat eri kokoluokista huolimatta hyvin samanlaisia. Erilaiset

toimintatavat, taksojen sekä hintojen erilaisuudet,

eri vesilähteet, verkostojen sekä niiden tietojen erilaisuudet

ovat haastavia, mutta luovat myös mahdollisuuksia

kehittämiselle.

Suurin riskitekijä on kuitenkin usein kuultu perustelu

kuntaliitokselle: säästöt investoinneissa ja käyttömenoissa.

Tämä ajatusmaailma ei sovi kansallisen vesihuollon

nykytilanteeseen. Saneerausvelkaa on paljon, ja saneerausinvestointeja

on lisättävä!

Aikuiskoulutuksessa mahdollisuuksia

Esittely vesihuollon aikuiskoulutuksen mahdollisuuksista

herätti keskustelua. Mm. alalletulokoulutus voi olla hyvä

apu, kun vääjäämätön sukupolvenvaihdos toden teolla

alkaa. Useat samanaikaiset rekrytoinnit vaativat huomattavat

perehdytysresurssit, eikä sellaisia laitoksella välttämättä

ole. Niinpä kohdennetuista koulutuksista voisi löytyä

tarvittavaa apua.

Koulutuksen suunnittelu on kuitenkin tärkeää, sillä

pintapuolinen koulutus ei tuo toivottavaa hyötyä. Toisaalta

ei liian pitkä koulutuskaan ole tiukassa resurssitilanteessa

mahdollista.

Helsingissä marraskuussa 2009 sattunut Kaivokadun

metroaseman vesivahinkotapauksen läpikäynti keräsi

kiinnostuneita kuulijoita. Mystisen reiän syntyperän

spekulointi jatkui iltaan asti. Epäilemme kuitenkin, ettei

tarkkaa selvyyttä saatu Vaasassakaan.

Kuntotutkimukset saneerauksen ydin

Verkostojen saneeraaminen puhutti jälleen. Peruskysymykset,

kuten ”mitä on saneerausvelka” tai ”mikä tulisi

olla mm. teoreettinen putken käyttöikä”, askarruttivat

kuulijoita. Yhteisten kriteerien ja mittarien puute tekee

eri laitosten saneeraustarpeiden vertailun vaikeaksi. Yhteisten

mittareiden avulla olisi saneeraustarveinvestoinnit

selkeämmin perusteltavissa.

Kuntotutkimukset ovat luonnollisesti kaiken perustellun

saneerauksen ydin. Viemäritutkimukset ovat hyvin

halussa, mutta vesijohtojen tutkimukset ovat kaikille

haaste. Akaan kaupungissa tehdään parhaillaan mielenkiintoista

kehitystyötä vesijohtotutkimuksissa. Pienten

”makupalojen” tueksi saimme lupauksen menetelmän

tarkemmasta esittelystä tulevilla koulutuspäivillä.

Verkkotietojärjestelmät keskeisiä

Verkkotietojärjestelmien käyttäjien demoesityksistä totesimme

nopeasti, että järjestelmien todelliselle esittelylle

tarvittaisiin vähintään puoli päivää. Verkkotietojärjestelmät

ovat niin keskeinen osa vesilaitosten nykypäivän toimintaa,

että asiaan on pikimmiten palattava. Käyttäjien

demoesitysten kautta löydämme mm. mahdolliset järjestelmien

pullonkaulat.

Järjestelmien käytettävyyteen on panostettava, sillä

vesilaitoksilla on hyvin erilaisia järjestelmien käyttäjiä.

Suunnittelijan työkalujen tulee olla kattavat kuten kuntotutkijoidenkin.

Toisaalta kunnossapitäjien käyttöliittymän

tulee olla kevyempi, mutta täysin toimintavarma. Asiakaspalvelussa

on myös omanlaiset tarpeet.

Mato Valtonen veti salin täyteen

Seminaarikeskustelu päivän aiheista oli niin vilkasta, että

puheenjohtajan oli pakko keskeyttää se varatun ajan ylityttyä.

Kesätyöntekijöiden työllistämisestä ja tehtävistä käytyä

keskustelua sovittiin jatkettavan yhdistyksen foorumilla.

Torstai huipentui perinteiseen Veljesiltaan. Muutamien

yhteistyökumppaneiden tarjoamasta yllätysohjelmasta

pääsi nauttimaan myös suuri osa Vaasasta. Kiitos vielä

kerran.

Koulutus- ja neuvottelupäivät huipentuivat perjantaiaamun

luentoon johtamisesta ja johtajuudesta. Täysi

sali kuunteli herkeämättä yli kahden tunnin ajan Mato

Valtosen näkemyksiä esimiesten haasteista, ja paljon jäi

mieliin pohdittavaakin paluumatkojen alkaessa.

Foorumi on jäsenten keskustelupaikka

Yhdistyksen sihteeri esitteli koulutuspäivien aluksi yhdistyksen

nettisivuja ja siellä toimivaa keskustelufoorumia.

Foorumi on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille keskustelupaikaksi,

jossa voi kysyä neuvoja ongelmatapauksissa,

esitellä ideoita ja kehittää niitä yhdessä tai ihan mitä

vain – tosin mainospaikka se

ei ole. Toimiakseen foorumi

vaatii kaikilta aktiivista käyttöä,

joka on kuitenkin todella

helppoa. Kaikki siis rekisteröitymään

foorumiin!

Keväällä tapaamme jälleen

koulutusristeilyllä, jota

suunnitellaan Pietariin. Syksyn

2011 koulutus- ja neuvottelupäivät

pidetään Jyväskylän

Laajavuoressa.

Yhteisellä asialla, vesihuollon vuoksi

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

Vaasan koulutus- ja neuvottelupäiville

osallistui lähes 200

KPM:n jäsentä. Tiivis tunnelma

näkyi myös näyttelytiloissa.

Anders Öström

Kuntatekniikka 7/2010

35


www.ukty.fi

Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

■ Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä noin

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan

työnsä tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä

yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.fi

s-posti: ukty@ukty.fi

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Kalle Kallio

s-posti: kalle.kallio@ukty.fi

puh. 0400 577 569

HALLEIHIN MITTARISTOT

seuraamaan kulutusta ja

keräämään tietoa

Uimahalli- ja kylpylärekisteri on yhdistyksessämme

opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta

työn alla. Olemme tämän syksyn aikana aloittaneet

aineiston keräämisen ja päässeet siinä hyvään

alkuun. Haluan tässä tuoda esille siitä saatuja kokemuksia.

Yleisesti ottaen on halleissa ja kylpylöissä ollut

hyvin positiivinen vastaanotto etenkin, kun on selvitetty,

mitä varten tietoja kerätään. On poikkeuksiakin,

mutta nehän vain vahvistavat säännön. Mielenkiintoinen

asia tuli esille yritettäessä selvittää hallin

suunnittelu-, rakentamis-, käyttökustannus- ja

käyttötietoja. Tällaisten tietojen olemassaoloa halleilla

ei useinkaan tunneta. Tiedot ovat jakautuneet

useille eri hallintokunnille, eikä kenelläkään ole oikein

kunnon tietoa halleista, joista tietoa kerätään.

Suurin ongelma on siinä, että halleilla on ehkä

kävijätiedot, mutta hallin kulutus- ja muut tekniset

tiedot saattavat olla esimerkiksi tilapalveluyksiköillä.

Halleilla ei myöskään ole varsinaista tulosvastuuhenkilöä,

jota asia kiinnostaisi. Kuitenkin hallit ovat

erittäin teknisiä ja energiaa kuluttavia laitoksia. On

herännyt kysymys, kiinnostaako omistajia, miten

laitos toimii ja kuluttaa.

Energiatalkoot koskevat myös

uimahalleja ja kylpylöitä

On muistettava, että valtiovallan päätöksellä tulee

energiatasoja pudottaa vähintään 10 prosenttia.

Energiatalkoista puhutaan kaikkialla, ja nehän koskevat

myös uimahalleja ja kylpylöitä. Samaan hengenvetoon

on sanottava, että on myös laitoksia,

joissa nämä asiat ovat erittäin hyvin hallinnassa –

joskin ne ovat vähemmistönä.

Erittäin monessa laitoksessa on tekniikan hoito

ulkoistettu, ja siitä syystä tiedot ovat olemattomia.

Eräs tekniikan alue on sähkö, jonka kulutustietojen

saanti on ollut melkein kiven alla. Tietämäni mukaan

tähän on tulossa muutos lähivuosina, jolloin

kulutustiedot tulee saada jatkuvaan seurantaan.

Halleissa kulutusta vievät eri tavoin niin kiukaat,

erilaisten pumppujen ja ilmastoinnin moottorit kuin

valaistuskin. Näidenkin jakojen aikaansaaminen olisi

suuri askel. Tämä onnistuu mittaristolla, josta voidaan

seurata erilaisia kulutuksia. Näistä mittareista

on puhuttu ainakin parikymmentä vuotta, mutta

niitä ei halleille tunnu saatavan. Herää kyllä kysymys,

eivätkö energiankulutus ja sen kustannukset

kiinnosta omistajaa.

Sellaisestakaan kohteesta, jossa on uimahallin

ja kylpylän lisäksi muita laitoksia – esimerkiksi urheiluhalli,

hotelli ym. – kulutuksia ei saada erilleen,

koska tarvittavaa mittaristoa tai järjestelmää ei ole

luotu.

Uimahalliportaaliin osallistumisen

tulisi olla itsestäänselvyys

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut VTT:lle

tehtäväksi luoda uimahalliportaali, joka palvelisi nimenomaan

halleja ja lisäksi suunnittelijoita ja päättäjiä

ym. Portaaliin osallistumisen pitäisi olla halleille

itsestäänselvyys etenkin, kun se ei maksa niille

mitään. Kyseiseen portaaliin pääsee tutustumaan

osoitteessa http://uimahallit.vtt.fi.

Lattioiden liukkaudesta on tutkittua tietoa

– miksei sitä hyödynnetä?

Eräs asia, joka koskee uimahalleja ja kylpylöitä, on

märkien tilojen lattioiden liukkaus. Tuli taas tietoa,

että juuri valmistuneessa laitoksessa lattiat märissä

tiloissa ovat liukkaita.

Vaikka meillä on Tampereen yliopiston tutkimustietoa,

jossa todetaan lyhyesti, että märkien tilojen

lattiamateriaalin kitkan pitäisi olla suurempi kuin

0.7, niin tätä tietoa ei vain haluta käyttää suunnittelu-

ja rakentamisvaiheessa hyväksi. Luullaan että

tiedetään, eikä luoteta tutkimuksen tietoon.

Uimahalli- ja kylpyläpäivät lähestyvät!

Helmikuu lähestyy kovaa vauhtia. Ja silloin ovat valtakunnalliset

Uimahalli- ja kylpyläpäivät m/s Mariellalla

2.–4.2.2011.

Silloin kaikki alalla työskentelevät tai toimivat haluavat

tavata toisensa, ja sehän onnistuu parhaiten

osallistumalla päiville. Tarkempaa tietoa ilmoittautumisesta,

ohjelmasta ym. löydät yhdistyksemme sivuilta

www.ukty.fi marraskuun 5. päivän jälkeen.

Ohjelma tulee olemaan monipuolinen ja kiinnostava.

Tee jo nyt kalenteriisi varaus päivien kohdalle.

Pikkujoulua odotellessa,

Terveisin

● Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

36

Kuntatekniikka 7/2010


Eräänlainen porttiteoria

Ystäväni sai vastikään palkankorotuksen

epätavallisella tavalla.

Hän oli hihkunut työhuoneessaan

ahaa-elämyksen kourissa ja huuteli

itsekseen, kuinka ansaitsee tästä

hyvästä lisää liksaa. Hänen esimiehensä

sattui olemaan juuri silloin

työhuoneen ulkopuolella, kuuli tunteenpurkauksen

ja oli samaa mieltä

palkanlisän aiheellisuudesta.

Tunteiden näyttämisen kannattavuudesta

työpaikalla voi olla montaa

mieltä. Ystävälläni on asiaan selkeä

vastaus ja eurojen arvosta perusteluja

näkemykselleen. Vaikka raha ei

tietenkään aina todista mitään, olen

asiasta samaa mieltä. Lisäksi väitän,

että tunteiden pitäminen piilossa on

työelämässäkin muuttunut haastavammaksi

viimeisen parinkymmenen

vuoden aikana. Perustan väitteeni

siihen, että työelämä vaatii monilta

ihmisiltä yhä säännöllisempää

läsnäoloa, jos ei aina fyysistä, niin

ainakin henkistä.


Maailman meno nopeutuu, on

nopeutunut jo vuosia. Internet

on mullistanut maailmaa, se on

nopeuttanut monenlaista asiointia

ja samalla vaikuttanut olennaisesti

käsitykseemme tavoitettavuudesta.

Netti on avannut mahdollisuuksia

tehdä vaikkapa ostoksia 24 tuntia

vuorokaudessa, ja nykyisin osa

ruokakaupoistakin on auki jo varsin

myöhään, jotkin jopa kellon ympäri.

Uskon, että näillä asioilla on

keskinäinen yhteys: kun ihmiset tottuvat

tietynlaiseen palveluun yhtäällä,

sitä aletaan vaatia toisaallakin.

Samoin tuntuu käyneen esimerkiksi

ajantasaisille pysäkkinäytöille: kun

niitä alettiin vuonna 1999 toteuttaa

Helsingissä muutamille pysäkeille,

oppivat matkustajat arvostamaan

niiden toimintaa ja alkoivat haluta

niitä lisää. Näyttöjen tuoma lisäarvo

muuttui pikkuhiljaa oletusarvoksi.

Sellaista se on, kun tarjotaan

pikkusormea, viedään koko käsi.

Eivätkä muutkaan ruumiinosat ole

turvassa.


Jokin aika sitten sain Facebookissa

kutsun erääseen työhöni

liittyvään ryhmään. Emmin hetken

– tai oikeastaan viikon, jos totta

puhutaan – ennen kuin liityin.

Vaikka kannatan ryhmän ajamaa

asiaa, tuntui jotenkin pelottavalta

ja aavistuksen väärältä liittyä

yksityisminälläni ryhmään, jossa

puidaan työasioita.

Lisäksi työminän ja henkilökohtaisen

minän sekoittuminen

huoletti: mitä jos henkilökohtaisella

sivullani haluaisin tehdä

jotain sellaista, jota työminänäni

en tekisi? Mietin jopa hetken,

josko pitäisi perustaa erillinen työprofiili,

mutta sekin tuntui oudolta

– ja toisaalta sitä vartenhan on

jo olemassa www.linkedin.com

(sekin vielä!).

Sosiaalisen median lonkeroitten

ulottaminen yksityiselämän

puolelta työelämään tuli itselleni

yllättäen. Vasta vähän aikaa sitten

uutisoitiin siitä, kuinka jotkin yritykset

kielsivät Facebookin käytön

työaikana. Yritykset tietysti kielsivät

Facebookin sen vuoksi, että

sen vapaa-ajankäyttö vei työaikaa.

Kuka kieltäisi Facebookin nyt, kun

työelämä uhkaa vapaa-aikaa?


Työelämästä tulleita vapaa-ajansyöppöjä

on muitakin. Esimerkiksi

työsähköpostien vieminen kännykkään

on pirullinen keksintö.

Vaikka sähköpostista kännykässä

on hyötyäkin, ovat erityisesti

maanantaiaamuisin puhelimeen

tupsahtavat työmeilit jokseenkin

masentavia. Jos postit yrittää olla

huomioimatta, loistaa puhelimessa

syyttävä @-merkki.

Useimmiten sitä alistuu ja

lukee postit oli sitten missä vain.

Lomien ajaksi sähköpostitoiminnon

kuitenkin suljen. Siihen vedän

rajan siitä huolimatta, että erään

verkko-operaattorin mainoksissa

on jo joitakin kesiä havainnollistettu

heidän kattavaa verkkoaan

sekä sen mahdollisuuksia esittämällä,

kuinka kunnon työntekijä

hoitelee työasioitaan läppärillä

laiturinnokassa. Hrh. Puistattavaa.


Oli miten oli, uskon siis, että

ne ihmiset, jotka osaavat näyttää

tunteensa työpaikallaan,

voivat pidemmän päälle nykyyhteiskunnassa

paremmin kuin

muut. Ihminen ei voi voida hyvin,

jos joutuu patoamaan tunteensa

kaiken sen ajan, kun on läsnä

joko fyysisesti tai virtuaalisesti

työn vaatimissa merkeissä.

Ja ehkä hyvällä työpaikalla

voi välillä vilauttaa rakentavasti

niitä vähemmän myönteisiäkin

tunteita, kunhan eivät jää päälle.

Kannattaa tietysti muistaa, että

sähköisestä murahtamisesta jää

yleensä todisteet. Voi siis olla

hyödyllistä suosia erityisesti

elävässä elämässä esiintyviä, iloisia

tunteenpurkauksia. Kuka sitä

paitsi tietää, vaikka esimies sattuisi

oven taakse.

Mette Granberg

on 34-vuotias liikennetekniikan

DI, joka

työskentelee liikennesuunnittelijana

HSL

Helsingin seudun

liikenteessä.

.

VIISI VINKKIÄ TUNNE-ELÄMÄÄN

(www.talouselama.fi/tyoelama/article273868.ece)

■ Älä esitä! Tule työpaikalle sellaisena kuin olet.

■ Muista, että kehon kieli ilmiantaa palturipuheet.

■ Työpaikalle töihin, ei tunteita vatvomaan!

■ Varo teflonia! Tunteettomuus on kamalinta.

■ Et jaksa töissä, jos kotonasi on piru irti.

Kuntatekniikka 7/2010

37


Kaupunkiluonnon monimuotoisuus ja hyvä tiedon

VANTAA ottaa hulevedet

Vantaa on toteuttanut hulevesiohjelmaa

reilun vuoden. Tietoa valuma-alueista

ja vesistöistä on täydennetty

ja hallintamenetelmiä testattu

pilottikohteissa. Vuoropuhelua on

käyty niin asukkaiden, naapurikuntien

edustajien kuin muidenkin osapuolten

kanssa. Mitoitukset, hulevesien

laatu, menetelmien tehokkuus

ja kustannukset ovat askarruttaneet.

● Ulla Loukkaanhuhta, maisema-arkkitehti,

suunnittelupäällikkö, Ramboll Finland Oy

Kirjoittaja työskenteli Vantaan kaupungilla 2009 maisema-arkkitehdin

äitiys- ja vanhempainvapaan sijaisena.

Tehtävään kuului hulevesityöryhmän vetäminen.

Hulevesiohjelmaa on toteutettu Vantaalla vähän

yli vuoden ajan. Vesistöt on yleensä otettu hyvin

huomioon maankäytön suunnittelussa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Hulevesien kestäviä hallintatapoja

ja luonnonmukaista vesirakentamista

on sovellettu jo ennen hulevesiohjelman laatimista

mm. Kartanonkoskella ja Leinelässä. Alkuvaiheen

kokemusten perusteella on selvää, että hulevesiohjelman

toteuttaminen yleisenä suunnittelu- ja rakentamisperiaatteena

edellyttää kaupungin koko

organisaation yhteistä näkemystä.

Hulevesien hallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa

tarvitaan toimivaa vuoropuhelua ja eri

osapuolten laaja-alaista yhteistyötä alusta lähtien.

Yhteistyötä ja vuorovaikutusta tarvitaan myös valtion

laitosten, muiden kuntien, yksityisten yritysten

sekä järjestöjen, asukasyhdistysten ja asukkaiden

kanssa.

Ohjelmasta raportoidaan 2013 mennessä

Vantaan hulevesiohjelman laatiminen käynnistettiin

maankäytön ja ympäristön toimialalla loppuvuodesta

2007. Kaupunginhallitus hyväksyi hulevesiohjelman

11.5.2009. Samaan aikaan hulevesiohjelman

kanssa laadittiin selvitys Vantaan puroista

ja pienvesistä.

Hulevesiohjelmassa on kuvattu hulevesien hallinnan

tarve ja lähtökohdat yleensä, vantaalaiset

lähtökohdat hulevesien hallinnalle, hulevesien käsittelyn

ja johtamisen prioriteettijärjestys sekä tavoite-

ja toimenpidekokonaisuudet hulevesiohjelman

toteuttamiseksi. Toimenpiteille määritettiin

Aura Nukari

38 Kuntatekniikka 7/2010


VESIHUOLTO

kulku tavoitteina

hallintaan

Aura Nukari

Kartanonkosken Illenpuiston allas ja uoma ovat ns. ensimmäisen

sukupolven hulevesirakenteita (kuvat yllä ja alla). Yläpuolisen

alueen hulevesiä viivytetään ja laskeutetaan puiston altaassa ja

Illenpurossa ennen vesien johtamista Krakanojaan.

Hulevesiohjelman visiona on, että

luonnollinen vesitasapaino säilyy ja

vesien ekologinen tila paranee Vantaalla

eikä hulevesistä aiheudu haittaa

terveydelle, turvallisuudelle, viihtyisyydelle

tai kaupungin toimivuudelle.

Kuntatekniikka 7/2010

39


VANTAAN OHJELMAN TAVOITTEET

1. Hulevesien hallinnan parantaminen ja hulevesitulvien vähentäminen

2. Hulevesien laadun parantaminen ennen vastaanottavaan vesistöön laskemista

3. Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisääminen

4. Pohjaveden laadun parantaminen ja pohjaveden pinnan korkeustason säilyttäminen

5. Vesialueiden arvostuksen nostaminen ja huleveden hyödyntäminen positiivisena resurssina

6. Toimiva viranomaisyhteistyö ja tiedonkulun parantaminen hulevesiasioissa

7. Vantaan hulevesiin liittyvän toimintamallin kehittäminen ja osaamisen lisääminen

myös vastuutahot aikataulu.

Hulevesiohjelmaa päivitetään

mm. valmisteilla olevien

vesihuoltolain ja maankäyttöja

rakennuslain tarkistusten sekä

kansallisen hulevesioppaan

periaatteiden mukaiseksi. Ohjelman

toteutumisesta raportoidaan

lautakunnille ja tarvittaessa

kaupunginhallitukselle viimeistään

2013.

Hulevesityöryhmä koolla

parin kuukauden välein

Päävastuussa hulevesiohjelman

toteuttamisesta on maankäytön

ja ympäristön toimiala. Noin

kahden kuukauden välein kokoontuva

hulevesityöryhmä edistää

ja seuraa ohjelman toteuttamista.

Työryhmässä on edustajat

kuntatekniikan eri osaamisalueilta

mm. vesihuollon yleissuunnittelu,

maisemasuunnittelu,

geotekniikka, katutekniikka sekä

rakennuttaminen ja ylläpito,

ympäristökeskuksesta vesistöja

pohjavesiasiantuntijat,

kaupunkisuunnittelusta yleiskaavoituksen

maisema-arkkitehti

ja asemakaavoittaja,

rakennusvalvonnasta lupapäällikkö

ja lupa-arkkitehti,

yrityspalveluista maankäytön

kehittämispäällikkö sekä

tilakeskuksesta kaupunginarkkitehti.

Hulevesityöryhmässä on lisäksi

HSY:n ja SYKE:n edustajat.

Ryhmän työskentelyä ohjaa laajempi

työryhmä.

Vantaan toimintatapoja ja

-malleja työstetään pientyöryhmissä.

Hulevesien hallinta pyritään

viemään mahdollisimman

kattavasti nykyisiin prosesseihin ja

toimintatapoihin. Toimintatapojen

ja mallien työstämisessä hyödynnetään

pilottihankkeiden kokemusten

ohella kuntayhteistyössä

ja muissa yhteistyöryhmissä

saatuja kokemuksia

ja oppeja.

Menetelmät

tärkeysjärjestykseen

Hulevesiohjelman

prioriteettijärjestyksen

mukaisen käsittelyn

ohella ensimmäinen

ja tehokkain menetelmä

on hulevesien

muodostumisen

ja likaantumisen ehkäiseminen.

Hulevesien

hallintaa parannetaan

ja tulvia vähennetään

käsittelemällä

vedet tehokkain luonnonmukaisen

kaltaisin

menetelmin syntypaikallaan

tai mahdollisimman

lähellä. Tavoitteena

on, ettei rakentamisella

lisätä alueelta

(mitoitussateella) purkautuvia

virtaamia rakentamista edeltäneeseen

tilaan nähden eikä aiheuteta

muuta haittaa ympäristölle

tai rakenteille.

Ensisijaisesti hulevedet käsitellään

syntypaikallaan imeyttämällä

kasvillisuuspintojen kautta

maaperään tai käyttämällä vedet

hyödyksi. Imeyttäminen ylläpitää

veden luontaista kiertoa ja maaperän

vesitasapainoa. Jos imeyttäminen

tai hyödyntäminen ei ole

mahdollista, vesiä suodatetaan ja

viivästetään syntypaikallaan ja

vasta sen jälkeen johdetaan hallitusti

eteenpäin tai muualla käsiteltäväksi

ennen vesistöön purkamista.

Ylivuoto- ja tulvareiteistä

sekä rakenteiden kuivatuksesta

huolehditaan aina.

Pähkinärinne 4:n asemakaavoituksen yhteydessä laadittiin hulevesitarkastelu ja

mallisuunnitelmat hulevesien hallinnasta erityyppisillä piha-alueilla (vas.

rivitalon, oik. kerrostalon mallisuunnitelma). Pihasuunnittelulla pystyttiin vähentämään

kovien pintojen määrää jopa 20–25 prosenttia korttelityypistä riippuen.

Pienilläkin pihoilla pystytään pidättämään noin 10 mm:n sadetapahtumia.

Kasvillisuuden

merkitys keskeinen

Kasvillisuuden merkitys hulevesien

hallinnassa ja puhdistamisessa

on keskeinen: kasvillisuus

sitoo, vähentää ja puhdistaa vesiä

tehokkaasti, lisää vesien viivettä,

suojaa pintoja eroosiolta ja

ylläpitää maaperän läpäisevyyttä,

parantaa pienilmastoa sekä lisää

monimuotoisuutta ja virkistysarvoja.

Hulevesien vähentäminen ja

hallinta syntypaikallaan on paitsi

tehokasta ja valuma-alueen vesitalouden

kannalta järkevää, myös

tasapuolista ja vastuullista, kun

alkuvastuu kohdentuu hulevesiä

tuottavan alueen haltijalle rakentamisen

vesitaloudelle aiheuttamien

muutosten mukaisesti.

Maankäytön suunnittelu ja

rakennuslupa ohjaavat

Hulevesien hallinnan ja vesistöjen

kannalta merkittävät ratkaisut

tehdään maankäytön suunnittelun

ja kaavoituksen yhte-

Jaana Hakola

ydessä. Vesitalouden kannalta

tärkeiden alueiden, vesistöjen

ja luontaisten tulva-alueiden ja

kosteikkopainanteiden säilyttäminen

rakentamattomina antaa

hyvät lähtökohdat valuma-alueen

vesitalouden ja tulvien hallinnalle.

Purojen ja vesistökäytävien

jatkuvuuden ja riittävän leveiden

suojavyöhykkeiden turvaaminen

korostuu maankäytön

tiivistyessä.

Vantaalla on linjattu, että

maankäytön suunnittelun yhteydessä

tulee laatia hydrogeologinen

selvitys alueen nykytilasta,

selvittää suunnitellun maankäytön

vaikutukset alueen vesitalouteen

ja vastaanottavaan vesistöön

sekä laatia hulevesien hallintasuunnitelma.

Näiden perusteella

kaavassa voidaan esittää vesien

hallintaan tarvittavat aluevaraukset

sekä antaa vesien hallintaa

koskevia määräyksiä ja tavoittei-

40 Kuntatekniikka 7/2010


VESIHUOLTO

Jaana Hakola

PRIORITEETTI-

JÄRJESTYS

1.

Ensisijaisesti hulevedet käsitellään

ja hyödynnetään syntypaikallaan

= hulevesien käyttö ja

imeyttäminen.

2. Hulevedet johdetaan suodattavalla

ja hidastavalla järjestelmällä

= suodattaminen maassa

ja maan pinnalla.

3. Hulevedet johdetaan yleisillä

alueilla sijaitseville hidastus- ja

viivästysalueille ennen vesistöön

johtamista.

4. Hulevedet johdetaan suoraan

vastaanottavaan vesistöön.

+ 0! Hulevesien muodostumista

ja hulevesien likaantumista ehkäistään

hyvillä suunnittelu- ja

toimintatavoilla eli ns. ”päästökontrolli”

= tehokkain menetelmä

hulevesien hallinnaksi.

ta. Asemakaavan yhteydessä laadittavissa

rakentamisohjeessa ja

lähiympäristösuunnitelmassa esitetään

tarkemmin hulevesien hal-

Marja-Vantaan keskuspuiston ideasuunnitelmassa altaaksi levenevä hulevesiuoma rajautuu puiston

keskeiseen ympyräreittiin. Havainnekuva ja periaatepoikkileikkaus (ylimpänä) / Näkymä Oy

linta ja sitä edistävä ohjeistus.

Tonteilla rakennuslupahakemuksen

yhteydessä tulee esittää

hulevesien hallintasuunnitelma ja

vaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden

yhteydessä myös suunnitelma

hulevesien rakentamisen aikaisesta

hallinnasta. Hulevesien hallinta

tulee suunnitella kokonaisuutena

myös julkisilla alueilla ja hallintajärjestelmä

rakentaa valmiiksi

ennen kortteleita.

Pilottihankkeissa on osoittautunut

hyväksi käytännöksi, että

hulevesirakenteista laaditaan

huoltokirja tai muu järjestelmän

kuvaus, johon kirjataan keskeiset

suunnittelun lähtökohdat, käytetyt

mitoitukset ja ratkaisut, arvio

järjestelmän toiminnasta talvella

ja poikkeusolosuhteissa sekä rakenteiden

huollon ja ylläpidon

ohjeistus.

Pilottikohteissa testataan

menetelmiä

Hulevesiohjelman ensimmäisenä

vuonna painopiste on ollut hulevesien

hallinnan tietoisuuden lisäämisessä

sekä hulevesiohjelman

periaatteiden työstämisessä

ja käytäntöön viemisessä. Tietoa

valuma-alueista, vesistöistä ja niiden

ekologiasta sekä hydrologisista

yhteyksistä on täydennetty

selvityksin, kartoituksin ja opinnäytetöin.

Hulevesien hallinnan periaatteita

ja menetelmiä on sovellettu

pilottikohteissa eri suunnittelutasoilla,

uusien asemakaavojen

suunnittelussa sekä ajankohtaisissa

paljon hulevettä tuottavissa toteutushankkeissa,

joissa tarve hulevesien

hallinnalle on suuri. Hulevesien

hallintaan liittyvät keskeiset

prosessit on tunnistettu ja

niiden kehittäminen samoin kuin

tärkeimpien ohjeiden laadinta on

käynnissä.

Toteuttamisperiaatteita ja

-menetelmiä asuin- ja keskustaalueilla

sekä yleisillä alueilla testataan

ja kehitetään pilottikohteissa

sekä ajankohtaisissa kaavahankkeissa,

kuten Marja-Vantaalla

ja Pähkinärinteessä. Leinelästä

on muodostumassa hulevesien

luonnonmukaisen hallinnan

alueellinen pilottikohde, jossa ensimmäisten

kohteiden rakentaminen

on käynnistynyt.

Valmisteilla olevan viheralueohjelman

2011–20 yhteydessä on

laadittu ehdotus kunnostettavista

puro- ja pienvesikohteista. Ensimmäiset

katualueiden hulevesipilottikohteet

on ohjelmoitu,

ja niiden suunnittelu on käynnistymässä.

Aiemmin rakennetuista

ns. ensimmäisen sukupolven

hulevesirakentamiskohteista

aletaan saada kokemuksia hyödynnettäväksi.

Yleisille alueille

suunnitelluista ja toteutetuista

hulevesirakenteista laaditaan

parhaillaan kartoitusta, jonka perusteella

arvioidaan hulevesirakenteiden

ja järjestelmien kunnossapidon

resurssitarpeet tulevaisuudessa.

Keskustelu ja tieto tarpeen

Hulevesiin liittyvä vuoropuhe-

Kuntatekniikka 7/2010

41


Sinikka Rantalainen

Vantaan purojen ja pienvesien ekologisia arvoja kartoitettiin tarkemmin

tänä kesänä. Aatu Oikarinen ja Aki Janatuinen sähkökoekalastavat

Krakanojalla.



















lu on hankkeiden yhteydessä ollut

vilkasta. Asukkaille hulevesistä

on tiedotettu ajankohtaisten

hankkeiden myötä sekä vuosittaisissa

Vantaa suunnittelee ja

rakentaa -julkaisuissa.

Mitoitukset, hulevesien laatu

ja puhdistamistarve sekä eri menetelmien

toimivuus ja kustannustehokkuus

ovat myös puhuttaneet.

Erityisen suurella kiinnostuksella

odotetaan selkeyttäviä

tulkintoja hulevesien imeyttämisestä

pohjavesialueella. Voidaanko

esimerkiksi luonnonmukaisilla

menetelmillä puhdistettuja

pihavesiä imeyttää pohjavesialueella

ja millä edellytyksillä?

Vesistöihin ja valuma-alueisiin

liittyvä tieto muuttuu ja päivittyy.

Laaja-alaista suunnittelua

ja ohjelmointia varten tarvitaan

yleispiirteistä tietoa esim. koko

kaupungin tai kunnan rajat ylittävästä

valuma-alueesta. Imeytysrakenteiden

suunnittelua ja toteutusta

varten tarvitaan taas jo

melko varhaisessa vaiheessa melko

tarkkaa tietoa esim. pohjaveden

tasosta ja maaperän imeytyskelpoisuudesta.

On pohdittu, mikä

olisi paras tapa ylläpitää koko

kaupungin laajuista hydrologista

ja hulevesitietokantaa tai miten

voitaisiin helposti seurata valuma-alueiden

läpäisevän pinnan

määrää ja sen muutoksia.

Hulevesioppaalta

odotetaan paljon

Valmisteilla olevien maankäyttöja

rakennuslain sekä vesihuoltolain

tarkistusten odotetaan selkiyttävän

hulevesien hallintaan liittyviä

toimintatapoja ja erityisesti

vastuu- ja talouskysymyksiä. Valtakunnalliselta

hulevesioppaalta

odotetaan paljon: kattavaa kokonaisnäkemystä

hulevesien hallinnasta,

konkreettisia linjauksia

hulevesien hallinnan eri vaiheisiin

sekä selkeitä ja konkreettisia

suunnitteluohjeita.

Hulevesien hallinnan uudet

linjaukset voivat edellyttää tarkistuksia

myös rakentamismääräyskokoelmaan,

kunnan rakennusjärjestykseen

ja ympäristömääräyksiin

sekä ympäristö- ja

infrarakentamisen yleisiin laatuvaatimuksiin

ja suunnitteluohjeisiin.

Lisäksi voi olla tarpeen tulkita

joustavammin nykyisiä ohjeita

ja vakiintuneita käytäntöjä.

Pk-seudun yhteiselle

keskustelulle tilaus

Syyskuussa Vantaalla järjestettiin

hulevesi-iltapäivä, jossa kuultiin

naapurikaupunkien hulevesikuulumiset

ja esiteltiin tiivistetysti,

miten hulevesien hallintaa on

Vantaalla vuoden kuluessa eri tahoilla

edistetty. Seminaariin osallistui

yli 50 henkilöä, ja keskustelu

oli erittäin vilkasta.

Tarve yhteiselle hulevesikeskustelulle

ja ajatusten jakamiselle

on suuri. Keskustelua on hyvä

jatkaa oman kaupungin sisällä

sekä erityisesti myös pääkaupunkiseudun

muiden kuntien ja yhteisen

vesihuoltolaitoksen HSY:n

kanssa.

www.vantaa.fi > Maankäyttö ja ympäristö

> Ympäristokeskus >Julkaisut >

Vantaan hulevesiohjelma

42 Kuntatekniikka 7/2010


VESIHUOLTO

Kesällä hyväksytty laki jämäköittää varautumista

Kuntien arvioitava hulevesitulvien riski

Rankkasade voi yllättää

missä vain. Taajamaalueilla

sateesta aiheutuu

vahinkoa, jos viemärit

tukkeutuvat ja talot

kastuvat. Viime vuosina

Suomessakin on

koettu hulevesitulvia.

● Pia Rotko

kehitysinsinööri

Suomen ympäristökeskus

Näin kävi Perniössä 22.5.2010,

jolloin rankkasateen aiheuttama

tulvavesi valui kymmeniin rakennuksiin

ja pelastuslaitos auttoi ihmisiä

veden saartamista taloista.

Myös Porissa elokuussa 2007 rankkasade

katkaisi liikenteen useissa

keskustan alikuluissa ja hätäkeskuksen

linjat tukkeutuivat.

Ilmastonmuutoksen myötä

kasvaviin tulvaongelmiin pyritään

etsimään ratkaisuja EU:n

tulvadirektiivin avulla. Direktiivi

velvoittaa tekemään koko

Suomen alueelle hulevesitulvista,

kuten vesistö- ja merivesitulvistakin,

aiheutuvien tulvariskien

alustavan arvioinnin 22.12.2011

mennessä.

Kunnat arviointitöihin

Kunnan vastuulla on lain tulvariskien

hallinnasta (620/2010) mu-

Tulvariskien alustava arviointi

22.12.2011

Tulvavaara- ja tulvariskikartat

22.12.2013

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

22.12.2015

Tulvadirektiivin toimeenpanon

vaiheet ja 1. kierroksen määräajat.

kaan hulevesitulvariskien alustavan

arvioinnin tekeminen sekä

mahdollisten merkittävien hulevesitulvariskialueiden

nimeäminen.

Tulvariskin merkittävyyttä

arvioitaessa otetaan huomioon

tulvan todennäköisyys sekä tulvasta

aiheutuvat yleiseltä kannalta

katsoen vahingolliset seuraukset

ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle,

yhteiskunnan kannalta

tärkeille toiminnoille, taloudelliselle

toiminnalle, ympäristölle sekä

kulttuuriperinnölle.

Jos kunnan alueella sijaitsee

hulevesitulvan merkittävä tulvariskialue,

sen on laadittava nimetylle

alueelle tulvavaara- ja tulvariskikartat

sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat.

Tämä prosessi

toistuu kuuden vuoden välein,

seuraavan kerran 2018.

KUNNAN

TEHTÄVÄT

Kunnan tehtävänä on

■ vastata hulevesitulvariskien

alustavasta arvioinnista, johon

lähetetty kysely ja sen Excel-liite

toimivat aputyökaluina.

■ nimetä mahdolliset alustavan

arvioinnin perusteella tunnistetut

merkittävät hulevesitulvariskialueet

(osallistuminen ja tiedottaminen

620/2010, 19 § 3.

mom).

■ toimittaa tiedot nimetyistä merkittävistä

hulevesitulvariskialueista

oman alueen ELYn yhteyshenkilölle

22.12.2011 mennessä.

Tämän jälkeen kunnan

tehtävänä on

■ tehdä nimetyille merkittäville

hulevesitulvariskialueille

tulvavaara- ja tulvariskikartat

22.12.2013 mennessä.

■ laatia nimetyille merkittäville

hulevesitulvariskialueille hulevesitulvien

hallintasuunnitelmat

22.12.2015 mennessä.

Tämä prosessi toistuu kuuden

vuoden välein, seuraavan kerran

kuitenkin vuonna 2018.

Kysely apuna

arvioinnissa

Suomen ympäristökeskuksessa

(SYKE) on

laadittu internet-kysely

ja taulukko hulevesitulvariskien

alustavan

arvioinnin apukeinoksi

kunnille. Standardimuotoisen

kyselyn ja

siihen liittyvän taustaaineiston

avulla kunnat

voivat tunnistaa kohteet,

joissa on ryhdyttävä

hulevesitulvariskien

hallinnan jatkotoimiin.

Toisaalta kunnassa voidaan kyselyn

perusteella todeta, ettei merkittäviä

hulevesitulvariskejä ole.

Tarkoitus ei ole tehdä uusia

selvityksiä, vaan kyselyyn vastataan

käytettävissä olevien tietojen

perusteella. Selvitysten puuttuessa

tehdään kunnan eri viranomaisten

arvio tilanteesta.

Kyselyn toivotaan auttavan siinä,

että hulevesitulvariskit arvioidaan

koko maassa yhdenmukaisesti

ja että työmäärä pysyy vähäisenä.

Samalla lisätään tietoisuutta

hulevesitulvariskien hallintaan

liittyvistä asioista. Kyselyn

vastausten perusteella Suomen

ympäristökeskus raportoi

EU:lle hulevesitulvariskien alustavan

arvioinnin tulokset Suomen

osalta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

lähettivät internetkyselyn

Excel-liitteineen sekä kysymyksen

mahdollisesta merkittävän

tulvariskikohteen nimeämisestä

lokakuussa 2010.

www.ymparisto.fi/hulevesi

Näkökohtia tulvariskisäädösten soveltamisesta kunnissa

■ Tulvariskien hallintaa koskeva

laki (620/2010) tuli voimaan

30.6.2010 ja sen nojalla annettu

valtioneuvoston asetus

(659/2010) 7.7.2010.

■ Tulvariskien hallintasuunnitelmat

tulee sovittaa yhteen vesienhoidon

suunnittelun kanssa.

■ MMM asettaa maakunnanliiton

ehdotuksesta vesistöalueelle ja

merenrannikon alueelle tulvaryhmän,

jos alueella on alustavan arvioinnin

perusteella nimetty merkittävä

tulvariskikohde. Tulvaryhmä

mm. asettaa tulvariskien hallinnan

tavoitteet ja hyväksyy ehdotuksen

suunnitelmaksi ja siihen

sisältyviksi toimenpiteiksi.

■ Kuntien, maakunnanliittojen ja

alueellisen pelastuslaitoksen edustajat

osallistuvat tulvaryhmien toimintaan.

Myös niiden kuntien,

joiden omalla alueella ei ole merkittäviä

tulvariskikohteita mutta

joiden alueelle voidaan suunnitella

varautumistoimenpiteitä, on syytä

olla tulvaryhmässä aktiivisia.

■ Hulevesitulvien osalta kunta vastaa

tulvariskien hallintasuunnittelutyön

organisoinnista ja vastaa

mahdollisen suunnitelman laatimisesta

sekä hyväksyy tulvariskien

hallintasuunnitelman.

■ Hulevesitulvien alustava arviointi

tulee tehdä kaikissa kunnissa

22.12.2011 mennessä. Siinä tulee

ottaa huomioon myös ilmaston

muuttuminen pitkällä aikavälillä.

■ Tulvariskien hallintaa koskeva

laki määrää ELY-keskusten antamaan

kunnalle asiantuntija-apua

suunnittelutyöhön.

■ Lain tarkoittama suunnittelujärjestelmä

koskee merkittäviä tulvia.

Tavanomaisempiin tulviin varautuminen

liittyy kunnan eri sektoreiden

normaaliin toimintaan.

Lakiehdotuksen valmistelun aikana

arvioitiin, että lain tarkoittamia

varsinaisia hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmia

olisi tarpeen laatia

vain yksittäisiin kohteisiin muutamissa

kunnissa.

■ Tulvariskien alustava arviointi,

merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen,

tulvavaara- ja tulvariskikartat

sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat

tarkistetaan kuuden

vuoden välein, ensimmäisen kerran

viimeistään 22.12.2018.

Kuntatekniikka 7/2010

43


Vesiensuojeluyhdistys opastaa Länsi-Uudenmaan

JÄTEVESINEUVOJAT vievät as

Haja-asutuksen jätevesiasioiden

pitäisi olla

asetuksen mukaisessa

kunnossa 2015 loppuun

mennessä. Kaikilla

ei ole. Hajajätevesiasetuksen

veivaaminen

on sekoittanut päät

niin kuntien työntekijöiltä

kuin asukkailtakin.

Henkilökohtainen

neuvonta olisi tarpeen,

mutta sitä on luvassa

vain harvoille: Vihdissä

parillesadalle talolle.

Kunnalta ei suunnitteluapua

paljon irtoa.

TEKSTI Pirjo Tuusa

KUVAT Seppo Haavisto

Vihdin Oinasjoella Urpo

Hynnälä, 85-vuotias leskimies

odottelee jätevesineuvojia 1964

rakennetun talonsa pihalla.

Hynnälä päästää neuvojat

olohuoneeseensa, ja Länsi-Uudenmaan

vesiensuojeluyhdistyksen

jätevesineuvoja Heikki Pulkka

alkaa täyttää neuvontapöytäkirjaa:

asunnon pinta-ala, veden

käyttömäärä.

Suomalainen käyttää keskimäärin

150 litraa vettä joka

päivä. Urpo Hynnälä arvioi, ettei

hän niin paljon kuluta, vaikka

kaivosta saisikin 10 000 litraa

vuorokaudessa. Pulkka ehdottaa,

että määrä voisi olla 50–100 litraa,

ja Hynnälä hyväksyy.

Pulkka esittelee jätteenkäsittelyn

vaihtoehtoja, antaa esitteitä

ja mennään ulos katsomaan

kaivoja. Kaksi sakokaivoa on talon

lähellä ja kolmas kauempana

tien toisella puolella, sen alla oja

ja rinnepelto.

– Sakokaivon tyhjennys kerran

vuodessa riittää yksin asuen,

Urpo Hynnälä kertoo.

Viimeisen sakokaivon alla

ojassa ei ole rehevää kasvustoa.

Näyttää hyvältä, mutta normit

vaativat mitattuja lukuja. Asetuksen

mukaan jäteveden käsittelyn

pitää poistaa orgaanisesta aineesta

90 prosenttia, fosforista 85 prosenttia

ja typestä 40 prosenttia.

Nykysäännöin viimeistään 2013

lopussa, lakimuutos antanee aikaa

2015 loppuun asti.

Urpo Hynnälää laki ei huoles-

Urpo Hynnälä lupaa lukea jätevesineuvoja Heikki Pulkan tuomat

esitteet. Itse hän kuitenkin luottaa edelleen sakokaivoihinsa.

44 Kuntatekniikka 7/2010


haja-asutuksen kiinteistöjä paikan päällä

VESIHUOLTO

etussanomaa Vihdin kylille

Oinasjokelainen Pentti Juslin rakennutti talonsa jätevesille maasuodattamon

vuosi sitten. Muovikaivon partaalla kävi maakuntaa

kiertävä jätevesineuvoja Heikki Pulkka.

Jätevesineuvoja Karolina Örnmarkia (vas.) ja Länsi-Uudenmaan

vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntija Minttu Peuraniemeä huolettaa

jätevesineuvonnan jatkuvuus maakunnassa.

tuta. Hän saa vapautuksen ikänsä

puolesta eikä aio uusia kaivoja,

jotka toimivat hänen mielestään

ihan hyvin.

”Ei ainakaan

pienpuhdistamoa”

Seuraavassa paikassa pöytäkirjaa

täytellään Juslinien lasitetulla

kuistilla. Pentti Juslin tunnistaa

vierasjoukosta vesiensuojeluyhdistyksen

asiantuntijan Minttu

Peuraniemen, joka on esitelmöinyt

jätevesiratkaisuista Vihdin

kunnantalolla.

Pentti Juslin osallistui useampaankin

neuvontatilaisuuteen ennen

ratkaisuntekoa. Hän päätti,

ettei ota ainakaan pienpuhdistamoa,

jonka päivittäinen seuranta

ja viikottainen hoito kävisivät

liian työlääksi.

Ratkaisujen tarjoajista ei ollut

pulaa. Juslin valitsi tekijäksi

Suomen Jätevesi Oy:n, jolta tuli

ensin esite, sitten soitto, kauppamies

pihaan ja lopulta suunnitelman

tekijä.

Firman insinööri teki suunnitelmapaperin,

ja kesällä 2009 pihaan

ajoi keravalainen kaivuriauto,

joka myllersi maahan moduulisuodatuskentän.

Kentässä

on kahdeksan suodatustyynyä,

jotka voidaan likaannuttuaan

vaihtaa.

Väritön lopputulos

Maan alla on kaksi 1 500 litran

muovisäiliötä. Sakokaivot vaihdettiin

muovisiin, vaikka betonirenkaat

olivat Juslinin mukaan

vielä kelvolliset, vuodelta

1978 kuten talokin. Kunnan ympäristövalvonta

ei kuitenkaan hyväksy

vanhojen betonirenkaiden

käyttöä.

Keittiöön oli tarkoitus asentaa

fosforinpoistolaite, mutta se

on jäänyt tekemättä, koska urakoitsijalla

ei ollut osoittaa sähkömiestä

työhön. Suomen Jätevesi

Oy on mennyt konkurssiin eikä

ole tietoa, mistä neuvoa voisi kysyä

nyt.

Systeemi toimii kuitenkin hyvin.

Pentti Juslin nostaa alimmasta

jätekaivosta vettä, joka ei ole

värillistä eikä haise.

Asiantuntija Minttu Peuraniemi

tutkii firman tekemää suunnitelmapaperia.

Se on muuten hyvä,

mutta käyttö- ja huolto-ohje

on ylimalkainen. Ohje saisi olla

paljon yksityiskohtaisempi.

Jätevesijärjestelmän uusiminen

maksoi vajaat 10 000 euroa.

Juslin ei pidä hintaa pahana, jos

systeemi vain toimii moitteettomasti

parikymmentä vuotta. Kaivuu-

ja rakennustyö tontilla kesti

vajaat kaksi päivää. Työn osuudesta

oli mahdollista saada koti-

Kuntatekniikka 7/2010

45


Pentti Juslin nostaa maasuodattamon puhdistamaa jätevettä todisteeksi

siitä, että systeemi toimii.

talousvähennystä.

Jätevesi-investointi ei harmita

Juslinia, mutta hän kysyy, miksi

yksiltä vaaditaan enemmän kuin

toisilta. Kylässä on karjatila, joka

levittää lietelantaa pelloilleen.

Sateella ravinteet valuvat suoraan

Hiidenveteen, jonka puhdistumisen

toivossa jätevesivaatimuksia

kiristetään. Hiidenvesi on yksi

Helsingin varavedenottamoista.

Runkoviemäri

liian kaukana

Oinasjoki on yksi Vihdin 59 kylästä.

Se näyttääkin kylältä: asutus

tien varressa on tiheää. Alueella

voisi olla keskitetty viemäröinti.

– Lähellä ei kuitenkaan ole runkoviemäriä,

johon kylä voisi liittyä,

Minttu Peuraniemi kertoo.

Talojen jätevesijärjestelmä

vaihtelee.

– Vihti on jo 1980-luvulta alkaen

vaatinut uusiin taloihin

kaksiputkijärjestelmän. Oinasjoella

on yleisesti johdettu wc-vedet

umpisäiliöön ja harmaat vedet on

imeytetty maahan, jätevesineuvoja

Heikki Pulkka kertoo.

Hän uskoo, ettei imeytystä

hyväksytä tulevaisuudessa tällä

alueella savisen maaperän vuoksi,

vaan harmaat vedet on käsiteltävä

tehokkaammassa maasuodattamossa.

Vaihtoehdoista pienpuhdistamot

ovat ainakin vielä ongelmallisia.

Niiden käyttö edellyttää paljon

työtä, tasaista jätevesimäärää

ja tarkkaa seurantaa, joka tahtoo

monilta jäädä tekemättä.

Länsi-Uusimaa haluaa

pilottikohteeksi

Länsi-Uudellamaalla seitsemän

kuntaa on mukana hankkeessa,

jossa vesiensuojeluyhdistyksen

neuvoja käy noin 500 talossa paikan

päällä. Asetus koskee alueella

kymmeniätuhansia kiinteistöjä,

mutta kaikkien ei tarvitse tehdä

muutoksia.

Jätevesineuvoja Karolina

Örnmark on kiertänyt ruotsinkielisiä

rannikkokuntia ja Heikki

Pulkka sisämaan paikkakuntia.

Kunnat ovat valinneet alueet, jotka

saavat henkilökohtaista neuvontaa:

Vihdissä Oinasjoen lisäksi

sitä saa Tervalampi.

Kaksivuotinen neuvontahanke

päättyy vuoden lopussa, ja tuleva

rahoitus on auki. Läntinen

Uusimaa toivoo pääsevänsä ympäristöministeriön

pilottikohteeksi.

Jätevesiasetuksen

muutos pelottaa

Vihdissä on va. ympäristösihteeri

Mari Pihlaja-Kuhnan mukaan

useita tuhansia kiinteistöjä viemäriverkoston

ulkopuolella. Vesiensuojeluyhdistyksen

neuvoja

Heikki Pulkka ehtii projektin aikana

käydä niistä 130:lla.

– Kunnalla ei ole resursseja

neuvontaan paikan päällä. Vastaamme

kysymyksiin, kun meille

soitetaan tai kuntalainen voi tulla

tänne meille papereidensa kanssa,

Pihlaja-Kuhna kertoo.

Hän harmittelee, että markkinamiesten

peli on ollut raakaa.

On myyty laitteistoja ja vakuutettu,

että kunta kyllä antaa luvan.

Kun lupaa ei ole tullutkaan, kauppaa

ei ole saatu puretuksi.

Jätevesiasetuksen muutos pelottaa

viranomaisia.

– Tämä on painajainen koko

soppa muutoksineen, pakka on

taas sekotettu. Emme ole lääkäreitä

emmekä sosiaalityöntekijöitä,

ja odotammekin ohjeita siitä,

mikä on riittävä peruste lykkäyksen

myöntämiseen.

Pihlaja-Kuhna pitää 68 vuoden

”vapautusikärajaa” armottomana.

Viiden vuoden lykkäysajan

antaminen sairaille ja pitkäaikaistyöttömille

taas aiheuttaa

paljon päänvaivaa. Entä jos lykkäystä

tarvitseva kohde on pohjavesialueella?

Kuivakäymälä vaatisi

aivopesua

Asumisen jätevesiongelma olisi

vähäinen, jos runsaasti bakteereja

sisältävää ihmisen jätettä ei se-

Pirjo Tuusa

Kuntaliiton ympäristöasiantuntija: Koppalakit naulaan

– Piiruntarkka intoilu kannattaa kylien

jätevesiasiassa unohtaa, Vesa Valpasvuo

suosittelee.

■ Jätevesiasiassa ei nyt kaivata

koppalakkisuutta, Kuntaliiton

ympäristöasiantuntija Vesa

Valpasvuo konkretisoi.

Suhteellisuudentajua tarvitaan,

vaikka vesiensuojelu onkin arvokas

tavoite.

Vesa Valpasvuolla on lahjaksi

saatu virkalakki työhuoneessaan.

Kuntien virkamiesten pitää

noudattaa lakeja ja asetuksia,

mutta piiruntarkka intoilu

kannattaa kylien jätevesiasiassa

unohtaa.

– Koppalakkiset käsittävät

ympäristönsuojelun idean väärin,

jos keskitytään vain normien

mittaamiseen. Usein on

kyse siitä, että viranhaltija, jolla

koulu on vielä liian lähellä,

pelkää tekevänsä virkavirheen,

Valpasvuo kuvailee.

Jäteveden käsittelyn onnistuminen

koostuu ”hirveän

monista tekijöistä”. Ratkaisu

pitäisi suunnitella rakennuksen

koko elinkaarta silmällä pitäen.

Valpasvuokin uskoo neuvontaan,

vaihtoehtojen esittelyyn.

Ensin olivat liikkeellä vain

kauppamiehet, jotka saivat

laitteistoja myydyksi kantovesitalouksiinkin.

Kesämökkien omistajien

kannattaisi Valpasvuon mielestä

miettiä, tarvitaanko vapaaajan

asunnolla vesivessaa.

– Teenkö mökille vesi-WC:n

vai panostan kuivakäymälään

tuhat tai kaksituhatta euroa ja

parannan sen tasoa ratkaisevasti,

Vesa Valpasvuo vertaa.

46 Kuntatekniikka 7/2010


VESIHUOLTO

Johtava rakennustarkastaja Jorma

Merisalo: Jätevesikysymys

on mennyt täydeksi farssiksi.

koitettaisi suureen vesimäärään.

Ympäristöasiantuntijat puhuvat

kehittyneen kuivakäymälän puolesta:

hieno ekokäymälä sopii sisätiloihinkin.

Professori Mirja

Salkinoja-Salonen esitteli kotitalonsa

sisällä sijaitsevaa kuivakäymälää

Suomen Kunnat -lehdessä

jo 1980-luvun alussa.

Miksi kuivakäymälä ei ole

yleistynyt?

– Vanhat asenteet ja mielikuvat

vaikuttavat. Kuivakäymälän

suosion lisääminen edellyttäisi

20 vuoden tehokasta aivopesua,

Vihdin johtava rakennustarkastaja

Jorma Merisalo arvioi.

Tekninen ja ympäristöjohtaja

Rauno Kujanpää: Resurssit eivät

riitä kaikkeen.

Jätevesikysymys on mennyt

”täydeksi farssiksi”. Merisalo ennusteli

sekasotkua jo 2003 asetusta

hyväksyttäessä.

– Sanoin, että nyt mennään

takapuoli edellä puuhun. Ei ole

suunnittelijoita, ei yrittäjiä eikä

tietoa tarpeeksi, hän kertoo.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen

on myöntänyt uusille

ja uusittaville jätevesijärjestelyille

lupia. Pääosa niistä on

myönnetty pienpuhdistamoille.

Hakemusten tulo tyrehtyi syksyllä

puhdistamojen ongelmista kertovien

tv-ohjelmien myötä.

Umpikaivo on yksi ratkaisu,

Va. ympäristösihteeri Mari Pihlaja-Kuhna:

Tämä on painajainen

koko soppa muutoksineen.

mutta Merisalon mielestä tuntuu

järjettömältä kuljettaa vettä

ja jätöksiä kymmeniä kilometrejä

dieselin voimalla puhdistamolle.

Pitäisi lähteä siitä, että jäte käsitellään

tontilla.

– Nykyinen jätevesijärjestelmä

kylissä ei toimi, mutta en osaa sanoa,

miten se pitäisi uudistaa, rakennustarkastaja

sanoo.

Vettä ja viemäri

kaava-alueelle

Jospa rakennetaan lisää viemäriverkostoa?

Ei niin vain rakennetakaan,

kun ei löydy rahoittajia.

– Kunnallistekniikan rakentaminen

perustuu kaavoitukseen.

Resurssit eivät riitä kaikkeen.

Kaavojakin pitäisi uudistaa, koska

lähes koko kunnan kaavoitus

on vanhentunutta, Vihdin tekninen

ja ympäristöjohtaja Rauno

Kujanpää kertoo.

Vihdin väestö kasvaa 2 prosentin

vuosivauhdilla. Asukkaita

on 28 000, joista 13 000 kuntakeskuksessa

Nummelassa. Sivummallekin

rakennetaan paljon.

Valtakunnan virallisen opin

mukaan asutusta pitäisi tiivistää,

ja ely-keskus on viime aikoina

valittanut haja-asutusalueiden

rakennusluvista aika usein hallinto-oikeuteen.

Miten kylien asukkaita autettaisiin

jätevesiasioissa? Rauno

Kujanpää suuntaa katseen valtion

viranomaisiin.

Heidän pitäisi rientää avuksi

nykyistä enemmän, koska he

ovat laatineet määräyksetkin. Se,

että laitteet eivät ole loppuunkehitettyjä

eivätkä täysin toimivia,

ei saa jäädä vain asukkaiden riesaksi.















Saint-Gobain Pipe Systems Oy

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI • Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA

Puh. 0207 424 600 • fax 0207 424 601 • E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com

www.sgps.fi

Kuntatekniikka 7/2010

47


– Noin 200 000:lla vakituisesti asutulla kiinteistöllä on tarvetta

tehostaa jätevesien käsittelyä, yli-insinööri Jorma Kaloinen arvioi.

Yli-insinöörin ratkaisu

pulmiin on neuvonta

TEKSTI ja KUVA Pirjo Tuusa

■ Sakokaivo ei riitä yksittäistalon

jätevesiratkaisuksi, koska se

edustaa 1960-luvun tekniikkaa.

– Nyt säädetyt vaatimukset

pätevät toivottavasti seuraavat

30 vuotta, ympäristöministeriön

yli-insinööri Jorma Kaloinen sanoo.

Hän oli luomassa kiisteltyä

jätevesiasetusta, joka tuli voimaan

2004.

Haja-asutusalueiden jätevesikysymys

noussee yhdeksi eduskuntavaalien

kiistakapulaksi maaseudulla.

Pakotetaanko maalaiset

ostamaan kehnoja laitteita, jotka

maksavat kymppitonnin, mutta

eivät edes toimi?

Jorma Kaloisen mielestä jätevesien

puhdistamisvaateesta

ei tule luopua. Vuosikymmeniä

vanhat sakokaivot eivät ole tarpeeksi

hyviä.

– Saostuskaivot poistavat

yleensä vain 20 prosenttia orgaanisesta

aineesta ja 10 prosenttia

ravinteista, eikä se riitä.

Jätevesikuormitusta voidaan

tehokkaimmin välttää, jos likaavia

aineita ei lainkaan sekoiteta

jäteveteen. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi

kuivakäymälöiden käyttöä

vesiklosettien sijasta.

– Kielteinen suhtautuminen

ulkokäymälöihin on menneisyyden

rasite, joka kuivakäymälöiden

täytyy pystyä murtamaan.

Hajavesisäädökset on laadittu siten,

että ne osaltaan edistävät

kuivakäymälöiden käyttöönottoa,

Kaloinen kuvailee.

Kun jätevesijärjestelmää on

tehostettava, on tärkeää, että

suunnittelija selvittää kiinteistölle

parhaiten sopivan ratkaisun,

yksilöllisesti.

Usein nykyinenkin

järjestely riittää

Suunnittelun myötä on Kaloisen

mielestä mahdollista siirtyä myyjien

markkinoista ostajien markkinoihin

jätevesienkäsittelyn

alalla. Monilla kiinteistöillä muutokset

onnistuvat ilman kymppitonnin

uhrausta. Usein nykyinenkin

järjestely riittää.

– Asetuksen piiriin kuuluvia

vakituisesti asuttuja kiinteistöjä

on 2014 arviolta runsaat

300 000, joista noin 200 000:lla

olisi tarve tehostaa jätevesien

käsittelyä. Näistä 70–80 prosenttia

selviytyy vaateista maaperäkäsittelyllä.

Kesämökkejä

on vajaat 500 000, mutta niistä

vain noin 50 000:lla saattaa olla

vähäistä suurempaa tarvetta parantaa

jätevesien käsittelyä.

Neuvonta, neuvonta ja neuvonta

on yli-insinöörin ratkaisu

pulmiin. Valtio tukee neuvontaa

yhteensä 2 miljoonalla ensi

vuonna. Pilottialueiden järjestöille

ja yhteisöille tarkoitettu

neuvontatuki, ensimmäinen

miljoona, on haettavana 5.11.

mennessä.

Neuvonnan menetelmiä kehitellään

Varsinais-Suomessa Salossa,

Sauvossa ja Kemiönsaarella,

Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa,

Lemillä, Savitaipaleella ja

Taipalsaaressa sekä Pohjois-Pohjanmaalla

Oulaisissa, Haapavedellä,

Siikalatvan kunnassa ja

Pyhännällä.

48 Kuntatekniikka 7/2010


Haja-asutuksen jätevesihuollon

kiristyvät

vaatimukset aiheuttavat

päänvaivaa niin vesilaitoksille

kuin osuuskunnillekin.

Yhteistyö

osuuskuntien kanssa

korostuu jatkossa entisestään.

Paras ratkaisu

on tehdä kunnassa selkeät

periaatepäätökset

ja laatia toimintamallit

haja-asutusalueiden vesi-

ja jätevesihuollolle.

● Laura Taimioja, käyttöinsinööri

Porvoon vesi

Porvoon vesi -liikelaitoksessa

tehtiin suppea kartoitus haja-asutusalueiden

verkostojen rakentamisen

suuntaviivoista eri kunnissa.

Työn tavoitteena oli kerätä

yhteen ja vertailla eri kuntien ja

kaupunkien sekä niiden vesihuoltolaitosten

strategioita haja-asutusalueen

vesihuoltoverkostojen

rakentamisessa.

Aineistoa voidaan jatkossa

käyttää muun muassa päätöksenteon

tukena Porvoon veden

ja muiden kaupunkien ja kuntien

toiminnassa. Päätöksenteko

voi koskea esimerkiksi haja-asutusalueiden

vesihuollon kehittämistä,

kaavoitusta ja avustusten

kohdentamista.

Työn pääaineisto kerättiin kyselylomakkeilla,

jotka lähetettiin

maaliskuussa 2010 sähköpostitse

19 vesihuoltolaitokselle. Materiaalia

poimittiin myös paikallisista

vesihuollon kehittämissuunnitelmista.

Kohteet valittiin

asukasluvun ja yhdyskuntarakenteen

perusteella niin, että

VESIHUOLTO

Käytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea

Selkeät kunnan linjaukset tarpeen

HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLOSSA

Kesällä valmistui Porvoon Sannaisiin uusi pienpuhdistamo, joka kokoaa yhteen ympäröivän haja-asutusalueen

jätevedet. Toteutuksessa päädyttiin kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla varustettuun paineviemäriratkaisuun.

ne olisivat mahdollisimman lähellä

Porvoon vastaavia. Työssä

otettiin esille kunnan ja vesihuoltolaitoksen

näkökulmasta

haja-asutusalueiden vesihuoltoa

ja sen järjestämistä koskeva lainsäädäntö.

Kirjallisuusselvityksessä

käsitellään kahta aiheeseen liittyvää

tutkimusta.

Kyselyyn vastasi 11 vesilaitosta.

Vastausten ja vertailun perusteella

saatiin selville, että kuntien

strategiat haja-asutusalueiden

vesihuollossa ovat hyvin erilaisia.

Toiminnan organisoinnin ja toimintatapojen

sekä muun muassa

osuuskuntien ja erilaisten yhtymien

tukemisen käytännöt vaihtelevat.

Vesihuollon toteuttamismallit

paikallisia

Tulosten perusteella voidaan todeta,

että haja-asutusalueiden vesihuoltoverkostojen

toteuttamismallit

ovat hyvin paikkakuntakohtaisia.

Käytännöt muotoutuvat

yhteistyössä kunnan tai kau-

Sune Broman

Kuntatekniikka 7/2010

49


pungin, vesihuoltolaitoksen,

osuuskuntien sekä paikallisten

ja alueellisten ympäristöviranomaisten

välillä.

Kunnissa on muodostunut

omia käytäntöjä, eikä yhteneviä

toimintamalleja ollut. Vain

Raumalla on tehty erillinen ohjeistus

haja-asutusalueiden viemäröinnin

rakentamisesta.

Vesihuollon kehittämissuunnitelmissa

on melko kattavasti

kuvattu toiminta-alueiden

laajenemista ja myös hajaasutusalueiden

vesihuollon kehittämistä,

mutta ne antavat lähinnä

vain kehykset toiminnalle.

Vastauksista huomaa myös

sen, että monessa kunnassa ei

ole muodostettu selkeää linjaa

liittyen tulevaisuuden osuuskuntatoimintaan

sekä niiden

verkostojen ja laitteiden hallintaan.

Tulevaisuutta

suunniteltava

Lain mukaan kunnilla on viime

kädessä huolehtimisvelvoite

alueensa vesihuoltopalveluista

ja niiden saatavuudesta. Tästä

syystä olisi suositeltavaa, että

kunnat muodostaisivat selkeän

strategisen linjauksen myös

osuuskuntien toiminnasta.

Muutamasta vastauksesta kävikin

ilmi, että tulevaisuudessa

osuuskunnat eivät välttämättä

suoriudu velvoitteistaan. Myös

tästä syystä olisi hyvä, että toimintamallit

olisivat selkeät.

Joissakin vesilaitoksissa ei

ole pohdittu juurikaan tulevaisuuden

muutoksia. Investoinnit

olivat suurimmalla osalla vain

karkeita arvioita. Yleistä talouden

tilaa on varmasti hankala

ennustaa, mutta selvää on, että

tulevaisuuden suunnitteluun

olisi hyvä keskittyä vielä nykyistä

enemmän.

Osakeyhtiömalli

heikentää yhteistyötä

Vastausten perusteella näyttäisi,

että siirryttäessä osakeyhtiömalliseen

toimintaan keskusteluyhteys

vesihuoltolaitoksen ja kunnan

välillä heikkenee. Yhteistyötä

tehdään oikeastaan vain vesihuollon

kehittämissuunnitelmia

ajantasaistettaessa.

Vaikka vesihuollon järjestäminen

on ensi sijassa kunnan

vastuulla, voisi käytännön

toiminnan kannalta olla helpompaa,

jos yhteistyö olisi tiiviimpää.

Usean kunnan alueella

toimiva yhtiö saattaa kokea

tiiviimmän yhteistyön kaikkien

osakaskuntiensa kanssa resurssiensa

puolesta haasteellisena.

Tulevaisuudessa haja-asutusalueiden

vesihuoltoverkoston

ja viemäröinnin rakentaminen

sekä sen eri toimintamallien

määrittäminen korostuvat

joissakin kunnissa. Lainsäädäntö

asettaa vaatimuksia,

joihin on otettava kantaa kunnan

hallinnossa ja tehtävä asian

suhteen periaatepäätöksiä

sekä muodostettava toimintamalleja.

Yhteistyö osuuskuntien

kanssa lisääntyy ja korostuu

entisestään. Myös alueellisten

ympäristöviranomaisten rooli

tulee varmasti näkyvämmäksi

alueellisen vesihuollon kehittämisen

vuoksi.

Porvoo investoinnut

haja-asutukseen

Porvoon vesi on viime vuosina

suunnannut merkittävän osan

investoinneistaan haja-asutusalueille.

Esimerkiksi 2009 ja

2010 rakennettiin Sannaisten

alueelle vesijohto- ja paineviemäriverkostoa.

Kesällä 2010

saatiin valmiiksi uusi pienpuhdistamo,

jonne kyseisen hajaasutusalueen

jätevedet johdetaan.

Porvoossa on päädytty hajaasutusalueiden

viemäröinnissä

paineviemäriratkaisuihin, jolloin

jokaiselle kiinteistölle asennetaan

oma kiinteistöpumppaamonsa.

Tämä suuntaus todennäköisesti

jatkuu Porvoossa

myös tulevaisuudessa.

Artikkeli perustuu kirjoittajan henkilökohtaiseen

PD-työhön osana Tampereen

teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus

Edutechin 2009–

10 järjestämää vesihuollon johtamisen

VETO-koulutusta.

50 Kuntatekniikka 7/2010


Yksityisteiden valtionapujen hakemisessa kannattaa kiirehtiä

KUNTIEN SYYTÄ HERÄTELLÄ

TIEKUNTIA

Viimeistään nyt kuntien kannattaa patistaa tiekuntia

laittamaan tiensä kuntoon. Valtio tarjoaa yksityisteille

avustusta vielä ensi vuonna 23 miljoonaa euroa, jatkosta

ei kukaan tiedä. Tästä 13 miljoonaa on asutuille

yksityisteille, loput puuhuollon turvaamiseen. Tuen

piiriin pääsee nyt sellaisiakin tiekuntia, joiden tie ei

aiemmin ole täyttänyt valtion avun ehtoja.

■ Kuntien on syytä patistella tiekuntia,

sillä siellä on nyt tarkan

euron paikka. Aktiivisimmat ja

nopeimmat tiekunnat pääsevät

hyötymään avustuksesta. Perusparantamisen

suunnittelu ja oma

päätöksenteko on syytä käynnistää

välittömästi.

Asuttujen teiden

valtiontuki

Mikäli tien vaikutuspiirissä on ainakin

kolme pysyvästi asuttua taloa

tai tie on paikkakunnalla merkittävä

läpiajotie, voi tiekunta saada

peruskorjauksiin tukea. Lisäksi

edellytyksenä on 1 kilometrin

vähimmäispituus. Nämä asuttujen

teiden pelisäännöt ovat olleet

voimassa jo vuosia, eikä niissä ole

muutoksia nyt tapahtunut. Tarjolla

on harkinnanvaraista tukea

enimmillään 60 prosenttia tien

parantamiseen ja 75 prosenttia

siltahankkeisiin.

Asuttujen teiden ja niiden varrella

olevien siltojen korjauksiin liikenee

vuositasolla koko maassa

13 miljoonaa euroa. Avustuskelpoisuutta

ja itse avustusta haetaan

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta

(ELY).

Tärkeille puukuljetusteille

määräaikaistukea

Metsäteollisuuden vaikeuksien takia

valtio päätti myöntää yksityisteiden

korjauksiin 2009–11 lisärahoitusta,

jonka ehdot jonkin verran

poikkeavat edellä mainitusta

asuttujen teiden tuesta.

Tätä erityisrahaa voi hakea

enää ensi vuoden loppuun saakka,

toki itse työtä voi tehdä vielä

seuraavankin vuoden.

Edellytyksenä on, että avustettavalla

tiellä katsotaan olevan

puutavarakuljetusten kannalta

huomattava merkitys. Tunnusmerkkejä

ovat tien laaja metsävaltainen

vaikutusalue ja tiedossa

olevat runsaat hakkuut. Merkittävyysarvioinnin

tekee paikallinen

metsäkeskus, jolta tiekunnan on

pyydettävä lausunto avustushakemuksensa

liitteeksi. Avustusta

voi saada myös esimerkiksi asutun

tien pelkästään metsätalouskäytössä

oleva ”loppuhäntä”.

Yksityisteillä pitää kaikissa tapauksissa

olla tiekunta, ja teiden pitää

olla autolla-ajokelpoisia.

Myös tämän määräaikaisen eritysavustuksen

hakemus tehdään

ELY-keskukseen. Hakemukseen liitetään

suunnitelman ja kustannusarvion

lisäksi edellä mainittu

metsäkeskuksen lausunto. Sitten

ELY tekee päätöksen, onko

tiekunta oikeutettu valtion avustukseen

ja saako se sitä kyseiseen

hankkeeseen.

Puuhuollon turvaamiseksi tarkoitettua

yksityisteiden tukea voi

saada 50 prosenttia arvonlisäverollisista

hyväksytyistä kustannuksista.

Metsäkeskuksiin kannattaa olla

yhteydessä muutoinkin kuin vain

em. lausunnon takia. Metsäkeskusten

kautta on metsäteille nimittäin

edelleen tarjolla niin sanottua

Kemera-tukea.

Tilaisuuteen

kannattaa tarttua

Kuntien on syytä muistuttaa tiekuntia,

että aikaa ei kannata tuhlata

miettimiseen eikä varsinkaan

turhanaikaiseen kinasteluun tie-

osakkaiden kesken.

Tiekunnan pitää aina tiekunnan

kokouksessa päättää hankkeeseen

ryhtymisestä sekä avustuksen

hakemisesta ja sen vastaanottamisesta.

Samoin tiekunnan kokous

valtuuttaa hoitokunnan tai

jonkun muun suunnitteluttamaan

hanke, kilpailuttamaan se ja sitten

aikanaan myös valvomaan toteutuksen.

Sillat ja rummut

tärkeitä korjauskohteita

Kaikkein tärkeimpiä yksityisteiden

korjauskohteita ovat siltojen

ja rumpujen peruskorjaukset, tien

routavaurioiden korjaaminen, tien

kantavuutta ja kuivatusta parantavat

hankkeet sekä liikenneturvallisuusperusteella

tehtävä parantaminen.

Myös tulvavahingoista

tai muusta poikkeuksellisesta

olosuhteesta johtuvan hankkeen

avustaminen on mahdollista.

Siltojen korjausten suunnittelussa

on käytettävä asiantuntevaa

suunnittelijaa. Monesti myös

muissa vaativissa erityiskohteissa

ammattisuunnittelija on tarpeen.

Suunnittelu- ja urakan valvonta-apua

löytyy muun muassa

insinööri- ja konsulttitoimistoilta,

metsäkeskuksista ja tieisännöitsijöiltä,

ellei sitten tiekunnan keskuudesta

löydy osaavaa henkilöä.

Jaakko Rahja

toimitusjohtaja

Suomen Tieyhdistys

■ Kuntatekniikan toimitus

ottaa mielihyvin tälle

palstalle lukijoidensa

mielipiteitä, palautetta,

keskustelunherätyksiä tai

pohdintoja ajankohtaisista

ja ajattomista aiheista.

Toiveena ovat tiiviit

kirjoitukset, enintään

noin 3 000 merkkiä.

Lähetä kirjoituksesi

sähköpostiosoitteeseen

toimitus@kuntatekniikka.fi

Kuntatekniikka 7/2010

51


Jyväskylän Guerrilla Lighting keräsi 23.10. suuren joukon kiinnostuneita seuraamaan valosissien loihtimia värikkäitä kohdevalaistuksia.

Tässä kohteena on Sepänaukion puisto.

VALOSISSIT

iskivät jälleen

Jyväskylässä

● Jyväskylässä on jälleen tänä

syksynä vietetty Valon kaupunki

-tapahtumaa. Sokerina pohjalla

oli Guerrilla Lighting -valotempaus.

Se valtasi Jyväskylän kadut

23.10. Tempauksessa valosissien

tehtäviin opastetut, noin 50

kaupunkilaista antoivat tehokkain

käsivalaisimin, värikalvoin

ja tuikuin ennalta sovituille valoiskukohteille

uuden, huomiota

herättävän ilmeen.

Valon kaupunki -tapahtumalla

halutaan kiinnittää huomio

kaupunkiympäristön valaistukseen

sekä näyttää kaupungin

arkkitehtonisia helmiä uudessa

valossa.

http://valonkaupunki.

jyvaskyla.fi/2010/tilaisuudet

Uutelassa on taidokkaasti rikastutettu ympäristöä tuomalla

meri kanavana kaupunkirakenteeseen.

Uutelan kanava

on vuoden 2010

ympäristörakenne

● Helsingin Aurinkolahdessa sijaitseva

Uutelan kanava ympäristöineen

on vuoden 2010 ympäristörakenne.

Kohde vakuutti

raadin erinomaisella suunnittelulla,

tasokkaalla toteutuksella ja

korkeatasoisilla materiaaleilla.

Peräti 700 metriä pitkä ja

12–45 metriä leveä kanava istuu

erinomaisesti rakennetun kaupungin

ja luonnontilaisen maiseman

väliseen tilaan. Kanavan

erisyvyisten osien porrastuksen

ansiosta kanavaan on muodostunut

turvallisia alueita erilaisille

toiminnoille.

Kanavan ympäristöineen on

rakennuttanut Helsingin kaupungin

rakennusvirasto ja totteuttaneet

Helsingin kaupungin

rakentamispalvelu Stara, Niska

& Nyyssönen Oy ja Skanska Infra

Oy. Suunnittelusta on vastannut

Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

yhdessä WSP Finland Oy:n kanssa.

Kanavaidea perustuu Aurinkolahden

kaavasuunnitelmaan,

jonka on laatinut arkkitehti Timo

Vormala.

Vuoden ympäristörakennekilpailun

järjestäjiä ovat Rakennustuoteteollisuus

RTT ja Puutarhaliitto

ry.

Kevennetyistä

määräyksistä

kokeilu?

● Hallitus esittää lakia kevennettyjen

rakentamis- ja kaavamääräysten

kokeilusta 2011–14. Lakia

sovellettaisiin Helsingissä, Vantaalla

ja Turussa. Lain nojalla voidaan

myös antaa asetus, jota sovellettaisiin

mm. Jyväskylässä.

Turussa maankäyttö- ja rakennuslain

mukainen poikkeamistoimivalta

siirrettäisiin ELYkeskukselta

kunnalle lukuun ottamatta

uuden rakennuksen rakentamista

ranta-alueelle.

Helsingissä kolmella alueella

voitaisiin asemakaavassa antaa

määräys kiinteistön liittämisestä

alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään.

Lisäksi voitaisiin

määrätä, että asuinrakennukset

on varustettava automaattisella

sammutuslaitteistolla.

AURAJOELLE

TORPEDO

● Torpedomaisesta jokipaviljongista

tulee Turun uusi maamerkki.

Se sai rakennusluvan 21.10.

– On loistavaa, että jokipaviljongin

toteutuminen edistyy.

Säätiö tulee käyttämään Kerää

monenlaisiin tilaisuuksiin ja

näyttelyihin, kulttuuripääkaupunkivuotta

valmistelevan Turku

2011:n toimitusjohtaja Cay

Sevón sanoo.

Kerän on suunnitellut arkkitehti

Janne Pihjalaniemi. Sen

rahoittaa ja rakennuttaa Sunborn

Oy.

Havainnekuva/Arkkitehtitoimisto M3

Torpedomainen Kerä on 40 metriä pitkä, ja sinne mahtuu 246

henkilöä. Jokipaviljonki on tarkoitus laskea Aurajokeen huhtitoukokuussa.

52 Kuntatekniikka 7/2010


Kimmo Brandt

ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAI TUNNUSTUSTA

Suomen Messusäätiön Ympäristön hyväksi -palkinnon saivat HKR

Rakennuttajien energianhallintapäällikkö Ulla Soitinaho ja vapaa

ympäristö- ja tiedetoimittaja Jussi Laitinen.

HKR Rakennuttajan energianhallintapäällikkö

Ulla Soitinaho

ja vapaa ympäristö- ja tiedetoimittaja

Jussi Laitinen ovat saaneet

tunnustusta kestävään korjausrakentamiseen

sekä energiaja

materiaalitehokkuuteen vaikuttaneesta

toiminnastaan. Heille

myönnettiin Ympäristön hyväksi

-palkinto ympäristötekniikkamessuilla

lokakuussa.

● HKR Rakennuttajan energianhallintapäällikkö

Ulla Soitinaho

on aktiivisesti edistänyt kestävän

kehityksen mukaista rakentamista

Helsingissä. Hän on edelläkävijä

kuntien energiatehokkuussopimusten

käyttöönotossa ja ollut

kehittämässä energian käytön tehostamistoimenpiteitä

ja katselmointia

Helsingin kaupungin kiinteistöissä.

Helsinki edelläkävijänä

– Helsinki aloitti energiatehokkuussopimusten

pilotoinnin jo 1993, ainoa

kaupunkina. Saimme siitä hyviä

kokemuksia, ja silloinen kauppa-

ja teollisuusministeriö lähti edistämään

sopimusmenettelyä voimakkaammin,

Soitinaho kertoo.

Uusiutuvat energialähteet nousivat

esille ilmastohaasteiden myötä

2000-luvun alussa. Helsinki teki

laajat selvitykset offshore-tuulivoimasta

ja kaavoihinkin tehtiin varauksia,

mutta toteutukseen asti ei

päästy. Nyt pilotoidaan hajautettua

energiatuotantoa uusiutuvilla.

Muun muassa kahteen helsinkiläiskouluun

on jälkikäteen asennettu

aurinkopaneeleita.

HKR Rakennuttaja koordinoi

kaupungin energiatehokkuustyötä.

1990-luvulla energiatehokkuuden

parantamista ei koettu kovin

tärkeäksi, mutta nyt on toinen ääni

kellossa.

– Meillä on matalaenergiarakentamisohjeet,

joita käytetään uudistuotannon

ohella myös peruskorjauksessa.

Käpylän peruskoulu 50-luvulta

peruskorjataan matalaenergiakohteeksi.

Haluamme selvittää,

miten se voidaan toteuttaa ja mitä

se maksaa.

Vanhakin koira

on oppinut istumaan

Asenteet ovat muuttuneet sekä

kokeneempien tekijöiden keskuudessa

että uusien työntekijöiden

myötä. Myös käyttäjät, tilakeskus

ja kiinteistöjen ylläpito vetävät yhtä

köyttä.

– Käyttäjien sitouttamiseksi

olemme kehittäneet oman energiatodistuksen,

Display-merkin. Sen

avulla viemme energiatietoa kouluihin

ja jatkossa päiväkoteihin. Jokaisen

hallintokunnan on asetettava

kahden prosentin energiansäästötavoite

ensi vuoden talousarvioon.

Muutos on ollut selvä joka

puolella, Soitinaho iloitsee.

– Joskus on tuntunut kuin olisi

työntänyt käärmettä pyssyyn, mutta

nyt käärme on jo liian tiukilla.

Pitäisi hiukan tarkemmin arvioida

kokonaisvaikutuksia ja mitä kannattaa

käytännössä tehdä. En ole

vienyt näitä yksin eteenpäin, vaan

innokas kuuden hengen yksikkömme

tekee muun muassa energiakatselmuksia

ja kulutusseurantaa

yhdessä.

Matalaenergiarakentamisen edistämisessä

on Soitinahon mukaan

toimistopäällikkö Jukka Forsmanin

tuki ollut erityisen arvokasta.

Kaupungin kiinteistöjen absoluuttinen

energiankulutus on Soitinahon

mukaan tuskin vähentynyt,

koska tilojen käyttöä pyritään lisäämään.

Energiatehokkuus on varmasti

parantunut, vaikka sen mittaaminen

onkin vaikeaa.

Älykkäät kaupungit

työn alle

Energiatehokkuusnäkökulman sisällyttäminen

kaupungin strategioihin

on ilahduttanut Soitinahoa. Hänet

on jo aiemmin palkittu työ- ja

elinkeinoministeriön Energiatsemppari-palkinnolla

sekä nimetty Euroopan

kaupunkien (Energy Cities)

energiasuurlähettilääksi.

– EU:ssa vaikuttaminen ja älykkäiden

kaupunkien idean eteenpäin

vieminen ovat seuraavaksi työlistalla,

Ulla Soitinaho kertoo.

● Paavo Taipale

Energiatehokkaan

asumisen opas

● Vapaa ympäristö- ja tiedetoimittaja

Jussi Laitinen on kirjoittanut ensimmäisen

suomalaisen tietokirjan

energiatehokkaasta asumisesta. Kirjan

idea on popularisoida tutkimustietoa

ja tuoda se kaikkien ulottuville

selkeällä kielellä sekä muuntaa faktat

käytännön toimenpiteiksi. Kuvitettu

opas kertoo havainnollisesti,

miten sähköä ja lämpöä voi säästää

ja käyttää tehokkaasti.

Jussi Laitinen: Pieni suuri energiakirja –

opas energiatehokkaaseen asumiseen.

148 s., hinta 24 .

www.intokustannus.fi

Home ja terveys

● Kirja on laaja katsaus kosteusvauriohomeiden

ja hiivojen terveyshaittoihin.

Homeista ja hiivoista esitetään suvuittain

perusteet, ydintiedot ja esimerkkitapauksia,

suosituksia ja yhteenvetoosa.

Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia

toimenpiderajoiksi. Kirja on tarkoitettu

terveydenhuollon ja terveydensuojelun

ammattilaisille sekä rakennusterveyden

asiantuntijoille.

Tuula Putus: Home ja terveys – Kosteusvauriohomeiden

ja hiivojen terveyshaitat.

Kustantaja Suomen Ympäristö- ja Terveysalan

Kustannus, 100 s., hinta 28 .

www.ymparistojaterveys.fi

Kuntatekniikka 7/2010

53


Kalasataman korttelitalo toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäiseksi 2014 valmistuvat

päiväkoti ja koulutilat 1. ja 2. luokille. Toisessa vaiheessa tehdään tilat koulun 3.–9. luokille.

Kalasatamaan

korttelitalo

● Helsinki rakentaa Sörnäistenniemeen

Kalasataman alueelle

korttelitalon, jossa saman katon

alla toimivat päiväkoti ja peruskoulu.

Kapungin julistaman arkkitehtuurikilpailun

voittajaksi on

Kosteus- ja hometalkoot

käyntiin

● Kosteus- ja homevaurioita sekä

niistä aiheutuvia terveyshaittoja

ja kustannuksia pyritään vähentämään

ympäristöministeriön

koordinoimilla kosteus- ja

hometalkoilla. Tavoitteena on

mm. yhtenäistää alan koulutusja

pätevöitymisjärjestelmä.

– Huonon sisäilmaston taloudellisen

vaikutuksen on arvioitu

olevan jopa kolme miljardia euroa

vuodessa, kosteus- ja hometalkoiden

ohjelmapäällikkö Juhani

Pirinen kertoo.

Talkoot toteutetaan 2010–

14 yhdessä muiden ministeriöiden,

kuntasektorin, koulutuslaitosten,

järjestöjen ja yritysmaailman

kanssa.

www.hometalkoot.fi

Viisi miljoonaa

designpääkaupungeille

● Helsinki on nimetty yhdessä

Espoon, Vantaan, Kauniaisten

ja Lahden kaupunkien kanssa

maailman designpääkaupungiksi

2012. Valtioneuvosto on

myöntänyt hankkeelle viiden

miljoonan euron rahoituksen.

Ehtona on kaupunkien oman

kuuden miljoonan rahoituksen

toteutuminen.

Edelliset designpääkaupungit

olivat Torino ja Soul.

Kirjastoista saa

energiansäästömittareita

● Järvi-Suomen alueen kirjastoista

saa nyt konkreettista

valittu JKMM Arkkitehdit Oy:n

ehdotus ”Wigwam”. Sen takana

ovat arkkitehdit SAFA Juha

Mäki-Jyllilä, Asmo Jaaksi,

Teemu Kurkela, Samuli Miettinen

ja Edit Bajsz.

Palkintoraadin mukaan ehdotuksen

omaleimainen arkkitehtuuri

antaa korttelitalolle vahvan

identiteetin, joka sopii Sörnäistenniemen

kaupunkikuvaan

ja tukee kasvavan alueen kaupunkirakennetta.

Yllätyksellinen

ja innovatiivinen ratkaisu tuottaa

luontevia arjen kohtaamispaikkoja

uuden alueen ytimeen.

apua energian säästämiseen.

Kirjastoista voi hakea viikoksi

kotiin energiankulutusmittarin.

Lainaus tapahtuu samoin kuin

kirjojenkin. Energiansäästömittarit

lainaajien käyttöön toimitti

Suur-Savon Sähkö.

Laadunvalvontaa

muoviputkien

hitsaukseen

● Muoviteollisuus ry on perustanut

muoviputkien hitsauksen

laadunvalvontajärjestelmän

neuvottelukunnan (NK). Tavoitteena

on luoda muoviputkien

(PE ja PP) pusku- ja sähköhitsauksen

koulutukseen yhtenäinen

järjestelmä ja varmistaa koulutuksen

laatu. Lisäksi tavoitteena

on pätevyyden omaavien yritysten

ja hitsaajien rekisteri.

UUTEEN

KYLÄKOULUUN

MAALÄMPÖ

● Lappeenrannan Kasukkalaan

on valmistumassa kyläkoulu, jonka

lämmitysenergiana käytetään

maalämpöä. Vanhalle koulunmäelle

nousevassa kyläkoulussa on

kerrosalaa on 1 150 neliötä ja tilaa

80 alakoululaiselle ja 10 esikoululaiselle.

Rakentamiskustannukset ovat

noin 2,4 miljoonaa euroa.

Lappeenrannan kaupungin rakennuttajapäällikkö

Erkki Suuronen

kuvailee uudisrakennusta

maalaismaisemaan hyvin sulautuvaksi,

energiataloudelliseksi ja tilaratkaisuiltaan

neuvokkaaksi.

Lämmitysenergiana käytettävä

maalämpö nousee kahdeksasta

noin 220 metrin syvyyteen poratusta

kaivosta. Vesi koululle tulee pihan

porakaivosta ja kiinteistöllä on

oma jätevesien pienpuhdistamo.

Vanha 1911 valmistunut kyläkoulu

purettiin uudisrakennuksen

tieltä. Vanhan koulun sauna säästetään.

Siihen sisustetaan ryhmätyötila,

jota voi käyttää lämpiminä

vuodenaikoina.

Kasukkalan kyläkoulun harjannostajaisia

vietettiin 8.10. Lappeenrannassa.

KEMI SAI UUDEN MAAMERKIN MOOTTORITIESILLAN TAIDETEOKSESTA

Kemin Valoportin 43 metriä pitkät osat on rakennettu

komposiittiputkesta.

● Lokakuun 6. avatun Valtatie

4:n yksi osa Kemin moottoritien

yhteydessä on saanut uniikin taideteoksen,

”Valoportin”. Karjalahden

risteyssillan molemmille

puolille sijoitetut Valoportit on

suunnitellut WSP Finland Oy.

Yhtiön Oulun siltayksikkö on

suunnitellut myös suurimman

osan valtatie 4:n uusista silloista

Kemin kohdalla. Toimeksiantoon

kuului 13 siltaa, kaksi tukimuuria

ja noin kolme kilometriä

meluseiniä.

Liikenneviraston tilaamassa

Valoportti-teoksessa oli suunnittelun

lähtökohtana jäinen portti.

Se viestii tienkäyttäjille Kemin

vahvuuksista. Kemin uusi maamerkki

on valaistu led-valoilla,

jotka on ohjelmoitu muuttumaan

vuorokauden ja vuodenaikojen

eri hetkien mukaan.

Valoportin ovat suunnitelleet

kuvanveistäjä Marjukka Korhonen,

valaistussuunnittelija,

muotoilija Ari Peltola, teollinen

muotoilija Mari Siikonen sekä

rakenneasiantuntija Antti Karjalainen.

54 Kuntatekniikka 7/2010


Parhaat maisemahankkeet

valittu

● Suomen parhaaksi maisemahankkeeksi

on valittu Suomen

luonnonsuojeluliiton Matkalla maisemaan

-hanke. Kunniamaininnat

jaettiin Vuosaaren huipun maisemoinnille

Helsinkiin ja Kairalan kyläyhdistyksen

maisemahankkeelle

Lappiin. Matkalla maisemaan -hanke

kilpailee ensi vuonna Suomen

edustajana Euroopan maisemapalkinnosta.

Voittajahanke kunnostaa perinnemaisemia

halki Suomen. Suomen

luonnonsuojeluliitto on toteuttanut

hankkeen yhteistyössä VR:n kanssa.

Hankkeessa on hoidettu 2008 lähtien

perinnemaisemia, radanvarsien

uhanalaisten lajien elinympäristöjä

sekä muita kulttuurihistoriallisesti

arvokkaita ympäristöjä yhteensä 67

paikassa pääosin talkoilla.

Kilpailun toisen kunniamainin-

Vuosaaren huipulle siirretään edelleen kasvillisuutta kaupungista

rakentamisen alta. Erityisesti keskitytään uhanalaisiin ja harvinaisiin

kasvilajeihin.

nan saanut Vuosaaren vanhan kaatopaikan

maisemointi on Helsingin

kaupungin rakennusviraston hanke,

joka aloitettiin 2003. Päätavoite

on ollut kehittää uusi ympäristöystävällinen

toimintatapa maankäytön

suunnitteluun ja maamassojen

käsittelyyn kaupungissa. Kaatopaikkamaisemaan

on toteutettu

perinteisestä kaupunkiviherympäristöstä

poikkeava alue.

Ympäristöministeriö ja Museovirasto

järjestävät Suomen paras

maisemahanke -kilpailun joka toinen

vuosi. Tuomaristossa on edustus

mm. Kuntaliitosta.

Viipurin fosforipäästöt

kuriin

● Suomen ympäristöministeriö,

John Nurmisen Säätiö ja Kemira

Oyj ovat käynnistäneet Viipurin

vesilaitoksen kanssa hankkeen, jonka

tavoitteena on vähentää Viipurista

Itämereen kulkeutuvan fosforin

määrää. Fosforinpoiston koeajot

käynnistettiin syyskuun lopulla Viipurin

jätevedenpuhdistamolla.

Koeajojen tavoitteena on osoittaa,

että käyttämällä kemiallista saostusta

Viipurin jätevedenpuhdistamolla

on mahdollista saavuttaa Itämeren

suojelukomission jätevesien

fosforipitoisuuksille määrittelemä

suositustaso 0,5 mg fosforia/litra.

Koeajot kestävät puoli vuotta.

Projektin kustannukset ovat noin

200 000 euroa, josta John Nurmisen

Säätiö rahoittaa suurimman

osan eli noin 130 000 euroa.

Mervi Palonen

ThermiSolin EPS-keventeitä on helppo käsitellä

kaivinkoneen ladontakouralla.

Kalasataman pehmeiköissä

käytetään EPS-keventeitä

● Helsinki rakentaa Kalasataman

kaupunginosaa

meren rannalle 175 hehtaarin

alueelle noin 25

vuodessa. Ykkösvaiheen

esirakentamisessa käytetään

ThermiSol EPS -keventeitä

pehmeikköalueilla

poistamaan painumaongelmia.

Keventeiden käyttö

tuo kustannussäästöjä,

kun paalutusta tai massanvaihtoja

ei tarvita.

ThermiSol EPS on luja

ja kestävä ratkaisu. Aikaa

myöten tapahtuva

noin 2–5 tilavuusprosentin

kostuminen ei aiheuta

muutoksia lujuusominaisuuksiin,

ja tilavuuspainon

kasvaminen on huomioitu

suunnitelmassa.

Keventeet optimoitiin

kohteeseen sopiviksi.

Leonkadulla puristuslujuudeksi

valittiin 200

kPa, joka on selvästi kovempaa

laatua kuin esimerkiksi

EPS 100 tai EPS

120 Routa.

Kakkosvaiheen tiealueelle

on tähän mennessä

tuotu 4 000 kuutiota EPSkevennettä,

joka on ollut

kokonaan hyötykäytössä.

Hukka on ainoastaan parikymmentä

kuutiota.

www.thermisol.fi

Liikenneviraston

hyväksyntä

Valopaalle

● Valopaa Oy on ensimmäisenä

suomalaisena valmistajana

saanut Liikenneviraston

hyväksynnän led-katuvalaisimilleen.

Valopaan

VP1301-katuvalaisimet on

Liikenneviraston päätöksen

myötä hyväksytty koko

EU:n alueella. Muunneltavat

valonsuuntaukset

ja valotehot

mahdollistavat

ledkatuvalotekniikan

käyttämisen teiden ja katujen

valaisun lisäksi aluesekä

liikuntareittien ja alikäytävien

valaisuun.

www.valopaa.com

Dulco-

Flow:ssa on

kaksirivinen

näyttö, käyttötilaledit

ja

kalvonäppäimet.

Virtausmittaus

sykkivään

annostukseen

● ProMinentin kehittämällä

virtausmittarilla on mahdollista

mitata

virtausmäärä

myös katkonaisesta

virrasta sekä

määrittää

sykkivän

virtauksen

virtausmäärä

tarkasti.

Virtausmit-

tari DulcoFlow® perustuu

ultraääneen. Laitteen osat,

jotka ovat kosketuksissa

kemikaalin kanssa, on valmistettu

kestävästä PVDF/

PTFE:stä. Laite asennetaan

suoraan putkeen, jossa mitattavaa

ainetta kulkee.

DulcoFlow®:n toiminta

perustuu kuluneeseen

aikaan. Koska toiminta

ei edellytä liikkuvia osia,

käyttöikä on pitkä eikä kuluvia

osia ole. Mittausväli

on 0,1–30 litraa tunnissa.

www.prominent.fi

Harmaavesi

WC:n

huuhteluun

● SunWatt Oy on tuonut

markkinoille harmaaveden

uudelleenkäyttöjärjestelmän,

jossa suihku- ja

pyykinpesuvesi muutetaan

WC:n huuhteluvedeksi.

Järjestelmässä erotetaan

harmaavesi muusta

jätevedestä ja johdetaan

laitteistoon, joka suodattaa

ja desinfioi veden ja varastoi

sen säiliöönsä. Järjestelmä

huolehtii veden laadusta

ja riittävyydestä.

www.harmaavesi.fi

Kuntatekniikka 7/2010

55


Ramboll

Finland Oy

Toni Wasenius





Laaksonen




Janica Backman




Aki Martikainen



Juha Pentikäinen


Riitta Kettunen




Pertti Keskitalo





Oskar Englund




Veli-Matti Hatvala




Timo Turunen






Vesa-Matti Matikainen





Anne Savolainen





Sari Ijäs



Hannu Harmoinen

o





Maria Kontro





Vesa Laineenkare




Isa

Melander




Jukka Penttilä




Andreas Salonen




Piia Silvennoinen



Terhi Ala-Ilkka




Jussi Joutsenvirta





Maarit Lavapuro




Virpi Kaarakainen




Risto Mäki





Laura Pyykkö




Mikko

Ruokolainen




Tuulikki

Tampereen

kaupunkiseutu





Aulikki Graf
















Ekokem Oy Ab



nimitetty Tom Östlund

Sari Salonen Tanja

Mäenpää


56

Kuntatekniikka 7/2010


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia

vuosina 2010 ja 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Myynti ja palvelut -organisaatioon

Riihimäelle.

SGN Tekniikka Oy

Timo Kallioja on nimitetty

1.9. perustetun SGN

Tekniikka Oy:n toimitusjohtajaksi.

Lisäksi hän vastaa

Sumeko Oy:n Harley-

Davidson-tuoteryhmästä.

Kallioja on toiminut tätä

ennen Sumeko Oy:n varatoimitusjohtajana.

WSP Finland Oy

Arkkitehti Katriina Nyman

on nimitetty projektipäälliköksi

Yhdyskunta ja

arkkitehtuuri -yksikköön

Helsinkiin. Aiemmin Nyman

on toiminut arkkitehtina

Foster + Partnersilla

Lontoossa ja Masdar-projektissa

Abu Dhabissa.

Ins. (AMK) Jarmo Turunen

on nimitetty LVIasiantuntijaksi

Tutkimus ja

mittaus -toimialalle Helsinkiin.

DI Matti Mielonen on

nimitetty projekti-insinööriksi

Teollisuus -toimialalle

Helsinkiin.

Waterix Oy

Waterix Oy on uudistanut

organisaatiotaan.

Hafmex Oy:n toimitus-

johtaja Jorma Karhunen

on nimitetty myös Waterix

Oy:n toimitusjohtajaksi.

Operatiivista toimintaa

hoitamaan on nimitetty

seuraavat henkilöt:

Tomi Martikainen,

kotimaan myyntipäällikkö

(Suomi & Ruotsi)

Marco Scappa, vientipäällikkö

Jani Nieminen, johtava

tekninen asiantuntija

(Business development,

Technical planning & project

implementation)

Taneli Rautiainen,

tuotantopäällikkö (R&D,

huolto ja alihankkijat)

Heikki Siitonen, johtava

jätevesiasiantuntija

Kingspan Oy

Rakennusinsinööri Kim

Nylund, 38, on nimitetty

Country Manageriksi.

Kemijärven

kaupunki

HTM Olli-Pekka Salminen

on valittu Kemijärven

kaupunginjohtajaksi

1.1.2011 alkaen.

Salminen toimii tällä hetkellä

Tervon kunnanjohtajana.

Fenestra Oy

Fenestran ulko-oviliiketoiminnan

johtajaksi

on valittu insinööri Jari

Pellinen (39). Pellinen

siirtyy Fenestralle Komas

Oy:n myyntijohtajan tehtävästä.

Fenestra konsernin talousjohtajaksi

on nimitetty

KTM Tom Blomqvist

(51). Blomqvist on toiminut

aikaisemmin NSS

Groupin palveluksessa sekä

konsernin talousjohtajana

että NSS:n Ruotsin

toimitusjohtajana.

2010

Paikkatietomarkkinat

2.–3.11.2010 Helsinki

www.paikkatietoikkuna.fi

Julkisten hankintojen

ajankohtaisfoorumi

11.11.2010 Helsinki

www.ptcs.fi/seminaari.php

Katuvalaistuksen

uudet haasteet

16.11.2010 Helsinki

www.fcg.fi

Teknisen hallinnon päivät

16.–17.11.2010 Vantaa

www.fcg.fi

Tulevaisuuden kaupunki -

eväitä kuntien tämän päivän

päätöksentekoon

18.11.2010, Helsinki

www.kunnat.net >Tapahtumat,

koulutus

Rakennuttamisen

johtaminen:

Juridiikkapäivät

18.–19.11.2010 Helsinki

www.kiinko.fi

Kaatopaikan sulkeminen

18.11.2010 Helsinki

www.fcg.fi

Liikunnan edistäminen

kunnassa

25.11.2010 Tampere

www.fcg.fi

Kuntien toimitilapäivät

1.–3.12.2010 Helsinki-Tukholma-

Helsinki

www.fcg.fi

2011

Rakennuttajapäivät 2011

20.–21.1.2010 Hämeenlinna

www.kiinko.fi

Uimahalli- ja kylpyläpäivät

2.–4.2.2011 m/s Mariella

www.ukty.fi

Viherpäivät ja

Vihertekniikka

8.–9.2.2011 Tampere

www.vyl.fi

Sportec 2011

24.–25.3.2011 Tampere

www.sportec.fi

VETO – Vesihuollon

johtaminen ja

kehittäminen

28.4.2011–16.3.2012 (7x2 pv)

Tampere

www.tut.fi/edutech

WASSER BERLIN

INTERNATIONAL

2.–5.5.2011 Berliini

www.wasser-berlin.de

Yhdyskuntatekniikka

YT11-näyttely

18.–20.5.2011 Turku

www.yhdyskuntatekniikka.fi

Kuntatekniikan päivät

19.–21.5.2010 Turku

www.kuntatekniikka.fi

Stone+tec

22.–25.6.2011, Nürnberg

www.stone-tec.com

Loma-asuntomessut

27.6.–10.7.2011, Mäntyharju

www.asuntomessut.fi

Asuntomessut

15.7.–14.8.2011, Kokkola

www.asuntomessut.fi

Kuntamarkkinat

14.–15.9.2011, Helsinki

www.kuntamarkkinat.fi

FinnSec

12.–14.10.2011, Helsinki

www.finnsec.fi

UrbanTec

24.–27.10.2011 Köln

www.urbantec.de

tapahtumakalenteri

Kuntatekniikka 7/2010 57


Lännen Alituspalvelu Oy

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella

www.lannenalitus.com

Työntöporausta American Augers 72-1200NG

koneella, DN1600 asennus.

ALITUSPORAUKSET

kaikilla menetelmillä

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon

asennuspituudet jopa 1000 m

Honkapuistontie 95, 28430 Pori

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928

email: lannenalitus@lannenalitus.com

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.

Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!

Puhelin: 010 8369900

www.axflow.fi

Kotimaiset, energiaa säästävät

AIRIT-ilmastimet

MIXIT-sekoittimet



Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien

suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja

tarvittaessa vuokraus.

Pöyry Finland Oy

Puh. 010 3311








ALANSA YKKÖNEN

Shared Space yhdistää

julkisen tilan kaikkien

käyttöön sivu 18

7 /2010

Bostonin pysäköinninvalvonnassa

uusinta

teknologiaa sivu 29

Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna:

Kunta

ei kykene jätevesineuvontaan

paikan

päällä. sivu 44

sivulla 36

Vantaa on testannut

hulevesiohjelmaansa

vuoden verran sivu 38

www.poyry.fi

YHDYSKUNTATEKNIIKAN

ASIANTUNTIJA

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI

Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,

faksi (019) 31274

www.finnmap-infra.fi

Tehokasta

täsmänäkyvyyttä

Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme

tuo tulosta.

Ota yhteys Marianne

Lohilahteen, puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

WWW.WATERIX.COM

GTK:n

palveluja

kunnille

Geologiset tietoaineistot

Maa- ja kiviainekset

Pohjavesi

Ympäristöselvitykset

Luontomatkailu

www.gtk.fi

2010

Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin,

Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat sivu 6

LUVAT VERKOSTA

Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana

kestotilauksena 70 euroa. Saat kaupan päälle

syyskuussa 2010 ilmestyneen Vesihuollon

osto-oppaan.

Tilaa Kuntatekniikka!

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

tai puh. 09 771 2442.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa 79 euroa,

irtonumero 8,50 euroa.

Kuntatekniikan lehtiarkisto palvelee

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi

Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.

58 Kuntatekniikka 7/2010


Tarkat

laitos ja kunta

sääasemat,

ukkostutkaimet,

tuulimittarit.

FCG – Hyvän elämän tekijät

Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n

a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t

pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,

kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset

kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset

Suunnittelemme hyvää

infrastruktuuria, ympäristöä

ja yhdyskuntaa

www.fcg.fi

p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi

Liikuntapaikkarakentamisen konsultit

Liikuntapaikkarakentamiseen keskittyvää

konsultointi- ja valvontapalvelua.

Hankekartoitukset ,kuntoarviot ja hankesuunnitelmat.

Avustamme suunnittelun järjestämisessä, ohjauksessa ja

suunnitelmien arvioimisessa.

P. 040 544 3998 www.liikuntapaikkarakentaminen.fi






VESIHUOLTOPALVELUA






Kuntatekniikka 7/2010

59


Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma

Yhdyskuntatekniikka 2011

Turun Messu- ja Kongressikeskus

18.–20.5.2011

Koko ala yhdessä näyttelyssä.

www.yhdyskuntatekniikka.fi

More magazines by this user
Similar magazines