sähköinen versio - Keski-Suomen liitto
sähköinen versio - Keski-Suomen liitto
sähköinen versio - Keski-Suomen liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Alueen turvetuotannon potentiaali on sijoittunut siten, että välittömien vaikutusten runkovesistöjen<br />
tilalle tai ekologialle voidaan olettaa olevan vaihtelevia, mutta pääasiassa vähäisiä. Toisaalta<br />
osavalumaalueiden sisällä haitat voivat olla soiden hyödyntämisasteesta riippuen merkittäviäkin.<br />
Alueen tuotantopotentiaalin laajin keskittymä on Viivajoen vesistöalueella (14.445), jolla<br />
sijaitsevat myös useimmat valumaalueen heikkokuntoisimmista järvistä.<br />
Luokittelun mittakaava Luokkasijoitus Kuvaus<br />
2. jakovaihe 2 Tuotannon vesistövaikutukset ovat vähäistä merkittävämpiä<br />
4.3.4.1 Vuosjärven a 14.441<br />
Alueella sijaitsee Jukkosuon, Suurisuon ja Töyrinevan tuotannon kaavavaraukset.<br />
Suurisuon ja Jukkosuon vedet laskevat noin 0,1 km matkan Pudasjärvestä Vuosjärveen johtavan<br />
Hilmonjoen yläosaan. Hilmonjoki on strategisesti merkittävä vesieliöstön vaellus<br />
/kulkuväylä. Se yhdistää Potmonkosken, Huopanankosken ja Keihärinkosken ohella yhden<br />
maakunnan suurimmista vesistöistä (Kivijärvi) Kymijoen vesistöalueen yläosan suuriin reittijärviin.<br />
Hilmonjoella on tehty kalataloudellinen kunnostus 1990 –luvulla ja nykyisin joki ja siihen<br />
kuuluvat koskijaksot ovat tärkeitä virtakutuisten kalojen poikastuotanto ja elinalueita. Jukkosuon<br />
ja Suurisuon mahdollisella tuotannolla voi olla merkittäviä haittavaikutuksia mm. alueen<br />
kalastoon, sillä tuotannon kuormitushuiput ajoittuvat usein juuri kevääseen, jolloin lohikalojen<br />
elinkierto on herkimmillään. Tuotannon vesistöriskejä lisää myös Hilmonjoen vähäinen virtaama,<br />
mikä johtuu Kivijärven alueen (14.443) osittain ihmisperäisestä bifurkaatiosta. Valtaosa (noin<br />
95%) alueen vesistä purkautuu Hilmon voimalaitoksen läpi johtavan kaivetun kanavan kautta<br />
suoraan Vuosjärveen. Jäljelle jäävä osa laskee Potmonkosken ja Hilmonjoen kautta.<br />
Töyrinevan vedet laskevat noin kilometrin matkan Topelopuron kautta pieneen ja rannoiltaan<br />
rakentamattomaan Junninlampeen. Lammesta vedet jatkavan noin 6,0 kilometriä pitkän Junninpuron<br />
kautta Vuosjärven Lakoselälle. Töyrinevan tuotannon vesistövaikutukset kohdistuvat<br />
suon alapuolisiin laskuuomiin ja Junninlampeen, joka on peruskartan mukaan kokoonsa nähden<br />
syvä. Lammesta ei ollut käytettävissä vedenlaatutietoja, mikä vaikuttaa mm. haittojen arviointia.<br />
Vesistöalueen tuotantoedellytyksiä kokonaisuutena arvioitaessa voidaan todeta, että Jukkosuo<br />
ja Suurisuo soveltuvat vesistövaikutusten osalta erittäin huonosti tuotantoon, koska niiden tuotanto<br />
voisi vaarantaa Hilmonjoen merkityksen Kivijärven ja Keiteleen yhdistävänä ekologisen<br />
väylän osana. Sen sijaan Töyrinevan vaikutukset kohdistuvat strategisesti vähemmän merkittäviin<br />
vesistöihin.<br />
Luokittelun mittakaava Luokkasijoitus Kuvaus<br />
2. jakovaihe 2 Tuotannon vesistövaikutukset ovat vähäistä merkittävämpiä<br />
3. jakovaihe 4 Vesistövaikutukset ovat mitä todennäköisimmin merkittäviä<br />
Luokkapisteet yht. 6<br />
4.3.4.2 Kivijärven a (bifurkaatio) 14.443<br />
Alueella sijaitsee "Hiilinginsuon" ja Niskanevan tuotannon kaavavaraukset sekä mahdollisesti<br />
tuotantokelpoiseksi todettu Tiensuunneva.<br />
40
Change language