Sekahedelmä 4-2011 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä 4-2011 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä 4-2011 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Sekahedelmä</strong><br />
4 • <strong>2011</strong><br />
<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong> • Osasto <strong>10</strong><br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
1
Sisältö<br />
Sihteerin terveiset ................................. 4<br />
Slangi-visa ............................................ 5<br />
Tasa-arvoako? ....................................... 5<br />
Raamihuijaus ........................................ 6<br />
Osasto <strong>10</strong>:n johtokunta 2012 ............... 7<br />
<strong>Sekahedelmä</strong>n lukijoille ....................... 8<br />
Maahanmuutto keskusteluun ................ 9<br />
Ole nyt siinä sitten isänmaallinen ....... 13<br />
Sekahelmä<br />
Toimitus<br />
Vastaava Jukka Mahlamäki,<br />
jukka.mahlamaki @ meira.fi<br />
Heikki Vesanto<br />
heikki.vesanto @ luukku.com<br />
Taitto Anitta Kainulainen<br />
Tulostus SEL toimisto<br />
Seuraava <strong>Sekahedelmä</strong> -lehti ilmestyy maaliskuussa.<br />
Aineistot 27.2.2012 mennessä päätoimittajalle.<br />
<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong> ao. Osasto <strong>10</strong><br />
Siltasaarenkatu 4, 5 krs, 00530 Helsinki puh. 02077 40713 www.osasto<strong>10</strong>.com<br />
Johtokunta <strong>2011</strong><br />
Puheenjohtaja:<br />
Jukka Mahlamäki<br />
GSM 050 3393 288<br />
jukka.mahlamäki @ meira.fi<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
Jukka Nissinen, Koff<br />
Sihteeri:<br />
Heikki Vesanto<br />
GSM 050 5293 067<br />
heikki.vesanto @ luukku.com<br />
Osaston varasihteeri:<br />
Olli Hallikas<br />
Meira maustetehdas<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
Tarja Palmamäki,<br />
Meira<br />
Pauli Paavola,<br />
Mildola<br />
Juha Sulisalo,<br />
Paulig<br />
Heikki Ylä-Hokkala,<br />
Paulig<br />
Pekka Helin,<br />
Koff<br />
Jaokset ja vastaavat<br />
Taloudenhoitaja:<br />
Pirjo Vainio<br />
puh. 020 774 0616, GSM<br />
040 729 5587<br />
etunimi.sukunimi@sel<strong>ry</strong>.fi<br />
2<br />
Talousjaos:<br />
Puheenjohtaja, sihteeri,<br />
vara-pj, taloudenhoitaja<br />
Tiedotusjaos:<br />
Heikki Vesanto,<br />
Jukka Mahlamäki<br />
Opinto-ja nuorisojaosto:<br />
Olli Hallikas<br />
Jukka Nissinen<br />
Urheilujaos:<br />
- Kesälajit:<br />
Heikki Vesanto<br />
- Talvilajit:<br />
Juha Sulisalo
Pääkirjoitus<br />
Moi<br />
Osasto <strong>10</strong> väki toivottaa<br />
kaikille lukijoille<br />
herkullista joulua<br />
ja<br />
onnellista alkavaa<br />
vuotta 2012<br />
www.osasto<strong>10</strong>.com<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
3
Sihteerin terveiset<br />
Tervehdys toverit<br />
Olin jo hetken huolissani siitä, että<br />
onko vasemmistolaisten ainoa<br />
pressaehdokas Paavo Väy<strong>ry</strong>nen. Näin<br />
myös eräs SKP:n rouva jonka tapasin<br />
Torniossa käydessäni, oli kanssani samasta<br />
asiasta huolissaan ja totesi myös,<br />
että kai Väy<strong>ry</strong>sestä olisi tehtävä pressa,<br />
kun ei muitakaan varteen otettavia ehdokkaitakaan<br />
ole. Onneksi toinen Paavo,<br />
eli Arhinmäki Vasemmistoliitosta ilmoitautui<br />
kisaan mukaan. Oishan ollut vielä<br />
yksi Paavo, mutta arvelen hänen olevan<br />
kuitenkin enemmän oikealla,kuin tämä<br />
Väy<strong>ry</strong>nen.<br />
Pidettiin jälleen syyskokous marraskuun<br />
alussa. Porukkaakin oli tällä kertaa aika<br />
mukavasti. Erityisesti Koffin porukka oli<br />
hyvin edustettuna. Tehtiin jopa päätöksiä<br />
kokousväen ehdotusten pohjalta. Myös<br />
puheenjohtajavaalit käytiin kahden ehdokkaan<br />
välillä. Puheenjohtaja vaihtui, etunimi<br />
pysyi samana, vain sukunimi vaihtui.<br />
Osaston johtokunnan uusi puheenjohtaja<br />
on nyt Jukka Nissinen, Koffilta. Sihteeriksi<br />
valittiin joulukuun alussa järjestäytymiskokouksessa<br />
entinen varasihteeri Olli Hallikas,<br />
Meiralta. Nykyinen sihteeri nimitettiin <strong>Sekahedelmä</strong>n<br />
päätoimittajaksi. Joten tämänkin<br />
palstan kirjoittaja vaihtuu. Koko osasto<br />
<strong>10</strong>:n johtokunta vuodelle 2012 kerrotaan<br />
lehdessä muutaman sivun päässä.<br />
Toivotan koko osaston väelle<br />
Hyvää Uutta Vuotta,<br />
siinä tapauksessa myös Hyvää Joulua,<br />
jos lehti ehtii ilmestyä ennen sitä.<br />
Hessu<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
4
Slangi-visa<br />
1. ”Tsennaatsä sen slöden skutsarin”<br />
Mites on? Okei, sulle riittää et bonjaat ton<br />
lauseen.<br />
1) Osaatko sen ovelan lyöntilaukauksen<br />
(jääkiekossa).<br />
x) Tiedätkö sen lihavan suutarin.<br />
2) Tunnetko sen maksullisen naisen.<br />
2. HANAA! on nykypäivän sana, sehän on<br />
mediastaki tuttu. Mut mitä se tarkottaa?<br />
1) Lisää vauhtia.<br />
x) Kivaa! (Ihanaa)<br />
2) (Lainaa) rahaa!<br />
3. ”Jusa oli ihan sika hebe. Sen oikee<br />
mesta ois ollu skobe. Heebo ei jättäny<br />
kärpästkää rauhaa, vaa rääkkäs ja sikana<br />
alko nauraa”. Mitä tarkoittaa slangisana<br />
SKOBE?<br />
1) Karsina.<br />
x) Koppi.<br />
2) Koti.<br />
(Sami Garam: Jörde Juge, Tammi 2001)<br />
4. SKIMBAT on jotai ski-, mut tarkemmin?<br />
1) Suksisauvat.<br />
x) Sukset.<br />
2) Hiihtokengät.<br />
5. Mikä onkaan HAGIKSEN TORTSI tai<br />
jotkut skrivaa TORDSI.<br />
1) Haagan paloaseman torni.<br />
x) Hakasalmen työväenorkesteri.<br />
2) Hakaniemen tori.<br />
6. HESKA tarkoitti, Stadissa ennenvanhaan?<br />
1) <strong>Helsingin</strong> kutsumanimi.<br />
x) Hevonen.<br />
2) Herne ja hernesoppa.<br />
OIKEA RIVI: x1x x22<br />
TASA-arvoako?<br />
Kuulin, että Säkylän Apetit Pakasteella aikoo<br />
työnantajan edustajat asettaa "täyden"<br />
tupakointikiellon 1.5.2012 alkaen<br />
koskien "koko" tuotantolaitoksen aluetta.<br />
Laitoin nuo pari sanaa lainausmerkkeihin,<br />
koska kuulin myös, että "täyskielto" ei koskekkaan<br />
ns. toisen kerroksen väkeä.<br />
Vaikka kuinka kaikki tietäisivätkin röökin<br />
polton haitat ja olen itsekkin ollut yli 14<br />
vuotta blaadaamatta, niin mielestäni tässä<br />
loukattaisiin tasa-arvo säännöksiä eri henkilöstökunta<strong>ry</strong>hmien<br />
välillä.Mielestäni tämä<br />
asia pitäisi käsitellä yhteistoiminta neuvotteluissa.<br />
Pitääköhän sekin paikkansa, että ns. toisen<br />
kerroksen väelle on järjestetty erityiset<br />
tupakointi tilat?<br />
Mitä asia mulle kuuluu vois joku kysyä?,<br />
olenhan "eri firman" työsuojeluvaltuutettu.<br />
Olemme kuitenkin saman konsernin<br />
palveluksessa ja meillä on samat henkilöstöjohtajat.<br />
Jos tälläinen työnantajan<br />
edustajien tasa-arvosta piittaamaton sanelupolitiikka<br />
duunareita kohtaan tapahtuisi<br />
ja onnistuisi yhdellä työpaikalla, niin sitä on<br />
helppo jatkaa muissakin taloissa.<br />
Hessu<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
5
Aluesihteerin palsta<br />
Raamihuijaus<br />
Paljon puhetta ja julkisuutta saanut<br />
keskusjärjestöjen välinen raamisopimus,<br />
jossa sovittiin palkoista ja jossa<br />
hallitus kohensi työttömyysturvaa ja perui<br />
vuorotteluvapaakorvauksen tason pudotuksen,<br />
saa koomisia piirteitä, kun asiaan<br />
syventyy tarkemmin. Hallitusneuvotteluissa<br />
sovittiin, että talouden kehityksen<br />
mukaan tehdään leikkauksia ja verotusta<br />
kiristetään. On yleisesti tiedossa, että<br />
ministeriöissä esitykset valtiontalouden<br />
tasapainottamiseksi olivat pitkällä jo ennen<br />
eduskuntavaaleja mutta kukapa olisi<br />
uskaltanut ääneen kertoa millaisia kiristyksiä<br />
veronmaksajille on tulossa. Sehän<br />
olisi ollut poliittinen itsemurha. Kaikki<br />
puolueet vakuuttivat, että leikkauksia ei<br />
tarvita ja ministeriöiden listat ovat ylimitoitettuja<br />
ja ennenaikaisia.<br />
Raamisopimuksen hehkutus ja ylenpalttinen<br />
kehuminen ostovoiman turvaamisella<br />
ja kilpailukyvyn säilyttämisellä eivät<br />
vakuuta. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien<br />
mukaan ostovoima kohenee ensi<br />
vuonna 0,8 prosenttia mutta laskelmassa<br />
ei huomioida hintojen kallistumista. Lisäksi<br />
jokaisen talouden todellinen ostovoima, eli<br />
paljonko rahaa jää pussiin pakollisten maksujen<br />
jälkeen, riippuu perheen rakenteesta.<br />
SAK:n toiminta on järjetöntä; tehdään<br />
sopimus, jota ylistetään tietoisena siitä,<br />
että ensi vuonna avataan keskusteluun<br />
eläkeikä, sosiaalietuudet, työttömyysturva<br />
ja verotus. Miksei avoimesti niitä tuotu<br />
esiin nyt, jotta liitot ja palkansaajat olisivat<br />
aidosti voineet päättää onko sopimus hyväksyttävissä<br />
vai ei. On hankala neuvotella<br />
työelämän keskeisistä kysymyksistä, kun<br />
työrauha on turvattu raamisopimuksella jo<br />
etukäteen. Me elintarviketyöläiset emme<br />
ole mukana raamisopimuksessa, koska<br />
työnantaja liitto ei kyvyttömyyttään kyennyt<br />
asiallisesti mukana olosta keskustelemaan.<br />
Voimassa oleva sopimuksemme menee<br />
omalla aikataulullaan ja palkankorotukset<br />
määräytyvät muiden liittojen keskiarvon<br />
mukaan. Myöskään 150 euron kertakorvausta<br />
ei elintarvikeduunareille tule.<br />
Määräaikaisten sopimusten ketjuttamisista,<br />
eli peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia<br />
ilman hyväksyttävää syytä tehdyistä<br />
sopimuksista tuli merkittävä päätös käräjäoikeudesta,<br />
joka jäi myös lainvoimaiseksi,<br />
koska työnantaja ei valittanut hoviin. Työn-<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
6
antaja tuomittiin maksamaan 9 kuukauden<br />
palkan ja oikeudenkäyntikulut. Kaikkien<br />
määräaikaisilla sopimuksilla työskennelleiden<br />
kannattaa tarkastaa työpaikkansa<br />
luottamusmieheltä ovatko heidän määräaikaisuuksiensa<br />
perusteet lainmukaisia.<br />
Tapauksista on mahdollista nostaa oikeusjuttu<br />
kahden vuoden kuluessa työsuhteen<br />
päättymisestä.<br />
Rauhallista joulun odotusta ja<br />
jaksamista arkiseen aherrukseen…<br />
Jouni Konttila<br />
Aluesihteeri<br />
040 544 5<strong>10</strong>1<br />
jouni.konttila @ sel<strong>ry</strong>.fi<br />
Osasto <strong>10</strong>:n<br />
johtokunta vuodelle 2012<br />
Koko johtokunta :<br />
Pauli Paavola ____________ Mildola<br />
Heikki Vesanto __________ Mildola<br />
Jukka Mahlamäki _________ Meira<br />
Olli Hallikas ______________ Meira<br />
Tarja Palmamäki __________ Meira<br />
Jukka Nissinen _____________Koff<br />
Pekka Helin ________________Koff<br />
Antti Tervonen _____________Koff<br />
Juha Sulisalo _____________ Paulig<br />
Eija Högel _______________ Paulig<br />
Minna Ohvo _____________ Halva<br />
Puheenjohtaja Jukka Nissinen<br />
Varapuheenjohtaja Juha Sulisalo<br />
Sihteeri Olli Hallikas<br />
Varasihteeri Heikki Vesanto<br />
Taloudenhoitaja Pirjo Vainio<br />
Jaokset:<br />
Talousjaos:<br />
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja,<br />
sihteeri ja taloudenhoitaja<br />
Tiedoitusjaos:<br />
Jukka Nissinen ja Heikki Vesanto,<br />
<strong>Sekahedelmä</strong>n päätoimittajana<br />
Opinto- ja nuorisojaos:<br />
Olli Hallikas ja Antti Tervonen<br />
Urheilujaos:<br />
kesälajit Antti Tervonen ja talvilajit<br />
Juha Sulisalo<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
7
<strong>Sekahedelmä</strong>n<br />
lukijoille<br />
Runsas vuosi sitten jäin eläkkeelle Elintarviketyöläisten<br />
aluetoimistosta ja vuosi<br />
on mennyt ripeästi. Olen kirjoittanut väitöskirjaa,<br />
joka nyt menossa kirjapainoon<br />
ja työ on ollut tuskaista. Hyvin usein isäntä<br />
on tullut syömään ja löytänyt mamman<br />
savuavien kattiloiden ja kärähtäneen ruoan<br />
keskeltä.<br />
Keväällä 20<strong>10</strong> kun Valio irtisanoi luottamusnaisen<br />
Mira Auerin, heräsin hetkeksi<br />
karmeaan arkeen ja yritin olla mukana<br />
vaatimassa työelämän oikeuksia muiden<br />
selliläisten kanssa. Meidän työehtosopimusjärjestelmämme<br />
elää sen varassa, että<br />
työpaikkojen työntekijät ja luottamushenkilöt<br />
pitävät omalla työpaikallaan kiinni<br />
oikeuksistaan, jokainen nujerrettu yksikkö<br />
lisää mahdollisuuksia nujertaa seuraava<br />
porukka.<br />
Uusia reseptejä on syntynyt, kun isäntä<br />
pakotettiin kolesterolitarkkailuun. Olen<br />
opetellut tekemään kakkuja <strong>ry</strong>psiöljystä ja<br />
ohessa piimäkakun resepti muillekin terveysviranomaisten<br />
uhreille. Mildolan neitsyt<strong>ry</strong>psiöljy<br />
sinänsä on toki hieno suomalaistuote,<br />
jota suosin ihan aatteenkin takia.<br />
Piimäkakku<br />
5 kkp karkeita vehnäjauhoja<br />
3 kkp sokeria<br />
1tl soodaa tai ½ tl soodaa ja<br />
½ tl leivinjauhetta<br />
3 kkp piimää<br />
1 kkp öljyä<br />
Kourallinen rusinoita<br />
Kuivattuja ja pieniksi leikattuja aprikooseja,<br />
viikunoita, kaupan kuivattuja kirsikka ym.<br />
kakkuun.<br />
Näitä pitäisi laittaa runsaasti.<br />
Paistan neljä pientä foliovuokaa, johon<br />
paisto-ohje: 180 astetta vajaa tunti.<br />
To ivotan <strong>Sekahedelmä</strong>n lukijoille<br />
Hienoa vuotta 2012 yhteisten<br />
toiminnan ja toveruuden puolesta,<br />
haasteet senkun kovenee!<br />
Päivi Uljas<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
8
Me elämme maassa, jossa kansalaisten valtaosa on hyvinvointivaltion<br />
puolella ja sotilasliittoja vastaan 1 .<br />
Miksi näitä vasemmiston perinteisesti puolustamia arvoja<br />
kannattava kansa äänestää oikeistoa?<br />
Onko vika kansassa vai vasemmistossa?<br />
Maahanmuuttokeskusteluun<br />
Monet piirteet 1900-luvun loppupuolen<br />
kansainvälisessä taloudessa<br />
ovat hyvin samantyyppisiä kuin<br />
1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä.<br />
Ensinnäkin, vuodet 1870-1913 olivat nopean<br />
globalisaation aikaa: pääoma ja työvoima<br />
liikkuivat yli kansallisten rajojen ennätyksellisen<br />
suuressa määrin ja kauppa<br />
kasvoi voimakkaasti nopeasti laskevien<br />
kuljetuskustannusten vuoksi. Toisekseen<br />
1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä<br />
elintasot alkoivat lähentyä toisiaan alueella,<br />
joka nyt voitaisiin käsittää OECD-maiksi.<br />
Maailmansotien välisenä aikana palattiin<br />
kuitenkin tullien suojaamaan kauppapolitiikkaan,<br />
tapahtui kansainvälisten pääomamarkkinoiden<br />
romahdus sekä massamuutto<br />
loppui tai ainakin hidastui huomattavasti.<br />
Kansainväliset pääomamarkkinat saavuttivat<br />
vasta 1990-luvun lopulla edellisen<br />
vapaakaupan ajanjakson tason eikä<br />
muuttoliike todennäköisesti ikinä tulekaan<br />
saavuttamaan samanlaisia mittasuhteita<br />
kuin ennen ensimmäistä maailmansotaa.<br />
Noin 60 miljoonaa eurooppalaista muutti<br />
pois vuoden 1820 jälkeen, heistä kolme<br />
viidesosaa Yhdysvaltoihin. Maahanmuutolla<br />
oli valtava merkitys työvoiman tarjontaan:<br />
Euroopan työvoima väheni 13<br />
prosenttia ja työvoimaa vastaanottavien<br />
maiden työvoima lisääntyi 40 prosentilla.<br />
Euroopan köyhimpien periferian maiden<br />
työvoima vähentyi jopa 22 prosenttia vuosina<br />
1870-1913 2 . Suurimmat muutokset<br />
olivat maissa, joista työvoimaa lähti eniten:<br />
Irlannin palkkataso nousi 32 prosenttia,<br />
Italian 28 prosenttia ja Norjan <strong>10</strong> prosenttia.<br />
Vastaavasti Argentiinan palkat laskivat<br />
21 prosenttia, Australian 15, Kanadan 16<br />
ja Amerikan 8 prosenttia 3 . Vuosina 1870-<br />
1913 epätasa-arvoisuus kasvoi voimakkaasti<br />
Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa,<br />
mutta väheni etenkin Norjassa,<br />
Tanskassa ja Ruotsissa, joista lähti erityisen<br />
paljon siirtolaisia 4 .<br />
USA:ssa alettiin rakentaa jo vuodesta<br />
1880 lähtien puolen vuosisadan aikana<br />
lukuisa joukko uusia lakeja ja rajoituksia,<br />
jotka pyrkivät estämään maahanmuuttoa<br />
ja sama tapahtui Argentiinassa, Australiassa,<br />
Brasiliassa ja Kanadassa. Tutkijoiden<br />
O´Rourken ja Williamssonin mukaan maahanmuuttoon<br />
suuttuneet kansalaiset ja<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
9
heidän liikehdintänsä painostivat poliitikot<br />
säätämään esimerkiksi USA:n maahanmuuttorajoitukset.<br />
Yhtäläisyydet nykypäivään<br />
ovat heidän mukaansa ilmeisiä. Epätasa-arvoisuus<br />
on lisääntynyt OECD-maissa<br />
vuodesta 1970 lähtien, ja erityisesti juova<br />
koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman<br />
palkkatason välillä on kasvanut juuri<br />
kuten tapahtui työvoimaa vastaanottavissa<br />
maissa aiemman voimakkaan globalisaation<br />
vaiheessa. Kouluttamattoman työvoiman<br />
palkkakehitys on hidastunut jälleen<br />
sitten vuoden 1970 ja heidän reaalitulonsa<br />
on jäänyt jälkeen muista. Tästä syystä ei<br />
pitäisi olla kovin yllättynyt kansalaisten<br />
uudistuneesta kiinnostuksesta vähentää<br />
maahanmuuttoa Euroopan ja USA:n rajoilla.<br />
Vuonna 1999 julkaistussa kirjassaan<br />
tutkijat ennustivat: ”että jos historia toistaa<br />
itseään, maahanmuuttovastaisuus tulee<br />
lisääntymään tulevaisuudessa ainakin niin<br />
pitkäksi aikaa, kun kouluttamaton työvoima<br />
pysyy taloudellisessa kuopassa 5 ".<br />
Valtava työvoiman muutto Yhdysvaltoihin<br />
synnytti maahanmuuton kontrollilait estämään<br />
työntekijöiden eriarvoisuuden kasvua.<br />
Tutkijoiden näkemys on, että ”mikäli<br />
poliitikot eivät arvioi riittävästi sitä, kuka<br />
hyötyy ja kuka kärsii, he saattavat äänestäjien<br />
pakottamina joutua pysäyttämään<br />
tai jopa purkamaan globalisaation edistämisen<br />
rakenteet 6 ”.<br />
Epätasa-arvon ja<br />
palkkojen kehitys EU:ssa<br />
Aalto yliopiston professori Pertti Haaparanta<br />
esittelee blogissaan vastajulkaistua<br />
kansainvälistä tutkimusta “Markups and<br />
Euro”, jossa David Cook on arvioinut,<br />
miten euroon siirtyminen on vaikuttanut<br />
palkkatulojen osuuteen kokonaistuloista<br />
sekä maa- että toimialatasolla. Koko<br />
euroalueen tasolla euroon siirtyminen on<br />
alentanut työtulojen osuutta tuloista. Maatasolla<br />
vaikutus on erityisen merkittävä<br />
Irlannissa, Italiassa – ja Suomessa. Yleisesti<br />
ottaen palkkojen tulo-osuus on euroon<br />
siirtymisen vuoksi laskenut maissa, joissa<br />
ammatillinen järjestäytyminen on ollut<br />
korkeaa ja joissa työelämän säätelyä on<br />
purettu 7 . Viimeisin varoitus lisääntyneestä<br />
epätasa-arvoisuudesta saatiin 5.12.<strong>2011</strong><br />
julkaistussa OECD:n uusimmassa raportissa,<br />
jossa todettiin että rikkaiden ja köyhien<br />
välinen kuilu on laajenemassa kaikkein kehittyneimmissä<br />
teollisuusmaissa. Tuloerojen<br />
kasvu on OECD:n mukaan seurausta<br />
siitä, että koulutetut työntekijät, ylin johto<br />
sekä pankkiirit hyötyvät eniten globaaleista<br />
työmarkkinoista 8 .<br />
Uuden Suomen verkkolehti otsikoi<br />
20.11.<strong>2011</strong>, kuinka palkkioiden kasvun<br />
takia epätasa-arvo lähestyy Britanniassa jo<br />
viktoriaanisen aikakauden luokkayhteiskuntaa.<br />
Esimerkiksi Barclays-pankki<strong>ry</strong>hmän<br />
pääjohtajan ansiot ovat nousseet lähes<br />
5000 prosenttia vuodesta 1979. Samana<br />
aikana esimerkiksi poliisien keskivertoansiot<br />
ovat noin nelinkertaistuneet eli kasvaneet<br />
noin 300 prosentilla. Barclays on<br />
ääriesimerkki, mutta ei ainoa laatuaan.<br />
Johtajien palkkiot ja yhtiön tulos ovat harvoin<br />
yhteydessä toisiinsa. Viimeisen kymmenen<br />
vuoden aikana 350 suurimman<br />
pörssiyhtiön johtajien keskimääräinen vuosibonus<br />
kasvoi 187 prosenttia, kun samaan<br />
aikaan osakkeen arvo laski keskimäärin<br />
71 prosenttia. Konkurssiin tai valtion avun<br />
varaan ajautuneet yhtiöt ovat maksaneet<br />
keskimäärin korkeampia bonuksia kuin<br />
kilpailijansa, jotka ovat pysyneet pystys -<br />
sä. Esimerkiksi valtion syliin kaatuneet pankit<br />
olivat tutkimuksen mukaan usein maksaneet<br />
muita pankkeja suurempia palkkioita<br />
9 .<br />
Kun eliitti on toivonut parempia palvelu-<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
<strong>10</strong>
ja ja ihannoiden puhunut siitä miten Amerikassa<br />
tullaan pesemään autonikkunoita<br />
parkkipaikalla, viesti on ymmärretty oikein<br />
hyvin niiden ihmisten piirissä, joiden suotaisiin<br />
kärkkyvän ikkunanpesumahdollisuutta<br />
kylmällä parkkipaikalla henkensä pitimiksi.<br />
Sosiaaliturvan supistuksia 1992-<strong>2011</strong><br />
välisinä vuosina on puolusteltu sellaisella<br />
periaatteella, että heikompi sosiaaliturva<br />
kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan myös<br />
huonommin palkattuja töitä. Viesti on<br />
hyvin karu, kun sen antaa hyvällä palkalla<br />
työskentelevä eliitin jäsen, jota itseään<br />
vastaava tilanne ei uhkaa. Suomessa on<br />
1990-luvun lamasta alkaen heikennetty<br />
työttömyysturvaa, lisätty paikallisen sopimisen<br />
mahdollisuutta, vapautettu vuokrafirmojen<br />
toimintaa, katseltu rauhassa<br />
siivouksen, pakkauksen, kuljetuksen ym.<br />
ulkoistamista, sallittu harmaan talouden<br />
leviäminen ja pantu työttömät palkattomaan<br />
työhön: tämä on kaikki on tapahtunut<br />
ammattiyhdistysliikkeen johdon kanssa<br />
sopien. Vielä 1980-luvulla esimerkiksi<br />
siivoojien, postikantajien ja bussikuskien<br />
palkat ja työolot olivat arvostettuja ja kohtuullisen<br />
hyvin palkattuja Ulkoistamisten ja<br />
kilpailuttamisten ja pitkien aliurakointiketjujen<br />
jälkeen heidän työelämänsä ja palkkauksensa<br />
taso on heikentynyt ja samaa<br />
tapahtuu ruokahuollossa, rakentamisessa<br />
ja monella muulla alalla. Vain tavallisten ihmisten<br />
elämää tuntematon kuplassa oleva<br />
eliitin osakas kuvittelee etteivät kansalaiset<br />
itse huomaa omaa elämäänsä koskevan<br />
turvallisuuden heikkenemistä.<br />
Siivooja, jonka työmäärä on lisääntynyt<br />
moninkertaiseksi ja palkka laskenut ulkoistamisen<br />
seurauksena, kuulee kyllä eliitin<br />
suvaitsevaisuussanoman, mutta hän tulkitsee<br />
viestin omasta näkökulmastaan: ”ne<br />
haluavat vain entisestään heikentää minun<br />
työolojani tuomalla tänne ulkomaalaista<br />
työvoimaa, ne haluavat ilmaisia piikoja, niin<br />
kuin ennenaikaisetkin rikkaat”. <strong>Helsingin</strong><br />
kaupungin bussikuskien työelämä on jatkuvien<br />
kilpailutusten seurauksena heikentynyt<br />
melkoisesti. Kun raamisopimusten<br />
yhteydessä AKT:n johtaja yritti neuvotella<br />
heille siedettäviä ehtoja, hänet tuomittiin<br />
julkisessa sanassa lähes maanpetturiksi,<br />
kiusaajaksi, jota AKT:n henkilökuntakin<br />
pelkää. Yksikään lehti ei tuonut itkevän<br />
AKT:n tiedottaja Hilkka Ahteen rinnalla helsinkiläistä<br />
bussikuskia, jota puheenjohtaja<br />
Timo Räty puolusti neuvotteluissa. Bussikuskin<br />
työpäivät ovat venyneet liian pitkiksi<br />
eikä perhe näe isäänsä tarpeeksi ja väsynyt<br />
äiti joutuu pyörittämään yksin arkea; ehkä<br />
häntäkin itkettäisi. Kun Paperiliitto taisteli<br />
naissiivoojien ulkoistamista vastaan lehdet<br />
moittivat paperityöläismiehiä itsekkäiksi<br />
ja ahneiksi. Yhteiskunta, jopa osa vasemmistoa<br />
ja ay-liikkeen johtoa viestii näin<br />
ihmisille, ketkä ovat tärkeitä, ketkä eivät.<br />
Kyse on kansantulon uusjaosta pääoman<br />
hyväksi, uusliberaalista talouspolitiikasta<br />
jota vasemmisto joko tukee tai ei pysty<br />
pysäyttämään. Vasemmiston johtavat poliitikot<br />
antavat näin itse omalla toiminnallaan<br />
kansalaisille selkeän viestin: oikeistolainen<br />
politiikka on ainoa oikea, eikä sille ole meillä<br />
vaihtoehtoa. Miksi kenenkään kannattaisi<br />
siis äänestää vasemmistoa, jos oikeistolainen<br />
toimintalinja on vasemmistollekin<br />
ainoa mahdollinen ja oikea, tai vasemmisto<br />
niin heikko, ettei pysty puolustamaan omiaan?<br />
Suomessa HTY:n Yrjönkadun toimitalon<br />
pihalla pidetyssä <strong>Helsingin</strong> työväenkokouksessa<br />
lokakuussa 1898 tutkiskeltiin<br />
samankaltaisia ongelmia. Tehtyään ensin<br />
vaalilakkopäätöksen, kokous hyväksyi julkilausuman:<br />
”Helsingissä järjestäytynyt<br />
työväestö, joka jo kauan aikaa on huomannut<br />
edustavansa nykyisten tunnustettujen<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
11
puolueiden ulkopuolella olevaa itsenäistä<br />
katsantokantaa, on viimeisten tapausten<br />
kautta entistä enemmän nähnyt, kuinka<br />
väärin vallassa olijat sen pyrintöjä ja toiveita<br />
ymmärtävät. Kieltääkseen julkisesti vallassa<br />
olijoilta kaiken holhoamis- ja kansan nimissä<br />
esiintymisoikeuden, julistautuu siitä<br />
syystä työväestö, ainakin mitä pääkaupunkiin<br />
tulee, itsenäiseksi puolueeksi <strong>10</strong> .”<br />
Nähtäväksi jää, kykeneekö suomalainen<br />
vasemmisto uudistumaan jälleen kerran<br />
voimakkaan ja hyvän taistelutraditionsa<br />
avulla vai nousevatko seuraavan liikehdinnän<br />
johtoon aivan uudenlaiset organisoitumisen<br />
muodot. Kolmantena vaihtoehtona<br />
näyttäytyy oikeistoradikalismin nousu ja / tai<br />
EU-totarilitarismi - pelottavia vaihtoehtoja,<br />
joiden torjumiseksi tulisi löytää todellinen<br />
ja laaja kansalaisrin tama: rintama, jonka<br />
tavoitteet perustuvat laajaan kansalaiskeskusteluun<br />
ja ihmisten kuulemiseen.<br />
Ay-liikkeen on aika sanoa: NYT RIITTÄÄ!<br />
1 Elinkeinoelämän Kansallinen arvo- ja asennetutkimus<br />
<strong>2011</strong>. Toim. Ilkka Haavisto – Pentti<br />
Kiljunen.<br />
2 O´Rourke, Williamsson 1999, 173.<br />
3 O´Rourke, Williamsson 1999, 162. Kyseessä<br />
on kouluttamattoman miestyövoiman palkkataso.<br />
4. O´Rourke, Williamsson 1999, 176-177<br />
5 O´Rourke, Williamsson 1999, 206.<br />
6 O´Rourke, Williamsson 1999, 286-287.<br />
7 Haaparanta, 20.11.<strong>2011</strong>/ Review of Economics<br />
and Statistics, vol. 93, No. 4, <strong>2011</strong>,<br />
1440-1452<br />
8 Katso esim. Taloussanomat, Uusi Suomi Ylen<br />
uutiset 5.12.<strong>2011</strong>.<br />
9 Uusi Suomi 22.11.<strong>2011</strong>/ The High Pay<br />
Comission<br />
<strong>10</strong> Oittinen 1999, 37.<br />
Päivi Uljas<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
12
|::| Vieraskynä<br />
Ole nyt siinä<br />
sitten isänmaallinen<br />
Kun tämä <strong>Sekahedelmä</strong> tulee painosta<br />
ovat itsenäisyyspäivä ja siinä<br />
samassa oma 78-vuotispäiväni taakse<br />
jäänyttä elämää.<br />
Suhtautumiseni Itsenäisyyspäivän viettoon<br />
ja isänmaallisuuteen ylipäätään on<br />
elämäni eri vaiheessa ollut hyvinkin erilainen.<br />
Olen syntynyt joulukuun kuudentena<br />
päivänä ja pienenä poikana Hangossa ennen<br />
talvisotaa olin hyvin ylpeä siitä, että<br />
Suomella ja minulla oli sama syntymäpäivä.<br />
Ylpeä oli myös itsekin joulukuun kuudentena<br />
syntynyt isoisäni Anton, joka entisenä<br />
poliisina muutenkin kuului sen ajan vitivalkoisiin<br />
isänmaallisiin. Mummo kertoi usein<br />
miten me yhdessä kävimme kaupungilla<br />
katsomassa kuinka meille liputettiin. Minun<br />
terävin muistikuvani varsin nuorena<br />
tapaturmaisesti kuolleesta isoisästä on kuitenkin<br />
siitä, kun heitin kukan hänen avoimeen<br />
hautaansa.<br />
Talvisodan jälkeen muutimme <strong>Helsingin</strong><br />
Munkkiniemeen. Silloin, ns. välirauhan<br />
aikana, isänmaallisuus ja revanssihenki<br />
olivat huipussaan. Munkkiniemessä oli siihen<br />
aikaan kadettikoulu ja me pikkupojat<br />
ihailimme kadetteja yli kaiken. Juoksentelimme<br />
heidän marssirivistöjensä perässä ja<br />
osaan vieläkin kaikki sen ajan marssilaulut,<br />
niin suomen- kuin saksankieliset. Ihailimme<br />
matalalla lentäviä sinisin hakaristein<br />
valkoisessa ympyrässä ja keltaisin siivenkärjin<br />
merkittyjä hävittäjäkoneita, ja olimme<br />
ylpeitä siitä, että olimme suomalaisia eikä<br />
mitään sloboja.<br />
Jatkosodan aikana olin sotalapsena<br />
Ruotsissa ja muistan olleeni varsin ylpeä<br />
suomalaisuudestani ja siitä, että Suomen<br />
itsenäisyyspäivää ja minuun syntymäpäivääni<br />
noteerattiin koulussa.<br />
Kun minut sodan jälkeisenä syksynä tuotiin<br />
junalla Suomeen, näytti maalaismaisema<br />
laossa olevine kitukasvuisine peltoineen<br />
ankealta ja kaupungit synkiltä ja ränsistyneiltä.<br />
Elämä oli köyhää ja kaikesta, jopa<br />
ruuasta oli puutetta. Olin jotenkin pettynyt<br />
isänmaahani, jossa kaikki oli niin paljon<br />
huonommin kuin mihin Ruotsissa olin tottunut.<br />
Eihän Suomessa edes osattu pelata<br />
jalkapalloa. Pikkuhiljaa kuitenkin kotiuduin<br />
ja lyseossa syötettiin isänmaallisuuttakin<br />
melko isolla lusikalla. Vastamyrkkyä tuli<br />
yleisessä saunassa, jossa sodan käyneet<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
13
miehet tuntuivat olevan kaikkea muuta<br />
kuin isänmaallisia. Sen ajan itsenäisyyspäivistä<br />
ei ole jäänyt montakaan mieleeni.<br />
Työelämässä minusta tuli ammattiyhdistysaktiivi,<br />
jota työnantajat haukkuivat kommunistiksi.<br />
Lueskeltuani aikani Marxin oppeja<br />
minusta tulikin ihan oikea kommunisti,<br />
myöhemmin jopa puoluetoimitsija. Sen<br />
aikaiset toimitsijoiden nälkäpalkat saivat<br />
minut kuitenkin palaamaan oikeisiin töihin.<br />
Me, sen ajan ammattiyhdistyskommarit,<br />
olimme hyvin ammattitaitoista väkeä. Emmehän<br />
muuten olisi saaneet ollenkaan<br />
töitä. Jos joutui mustalle listalle oli ammatinvaihto<br />
edessä. Itsekin tulin aikoinani sitä<br />
kautta elintarvikealalle. Me olimme myös<br />
ammattiylpeitä ja vähän häpesimme idästä<br />
tulevien autojen ym. tekniikan huolimatonta<br />
tekoa. Kun ensimmäisen kerran palasin<br />
Neuvostoliitonmatkalta totesin hiljaa<br />
itsekseni, että Suomi on maa, josta voi olla<br />
ylpeä, täällä sähkötolpatkin seisoivat suorassa.<br />
Tämä ei tosin nykyisessä säästö- ja<br />
kilpailutusyhteiskunnassa enää päde.<br />
Ammattiyhdistyskommarina olin omalta<br />
vähäiseltä osaltani mukana taistelussa sen<br />
hyvinvointivaltion luomisessa jota tänään<br />
ollaan yhä kiihtyvämmällä vauhdilla purkamassa.<br />
Silloin oltiin ainakin sisimmässämme<br />
aika ylpeitä saavutuksistamme. Maa<br />
vaurastui ja me sen mukana. Työelämää<br />
säätävät lait paranivat, sosiaaliturva kehittyi<br />
ja tuntui hyvältä olla suomalainen. Sen<br />
varsinaisen itsenäisyyspäiväjuhlinnan mahtipontisine<br />
puheineen meikäläiset jättivät<br />
kuitenkin sovinnolla porvarillisten piirien<br />
juhlaksi.<br />
Olen eläessäni tehnyt kaksi epäisänmaallista<br />
tekoa. Ensimmäinen tapahtui<br />
kun suoritin asevelvollisuuttani Dragsvikin<br />
ruotsinkielisessä varuskunnassa. Siellä<br />
Itsenäisyyspäivän viettoon kuului paraati<br />
juhlajumalanpalveluksineen Tammisaaren<br />
torilla. Paraatimarssi oli takana ja kenttärovastin<br />
puheet olivat mielestäni pelkkiä<br />
pitkäveteisiä fraaseja. Seisoimme erään<br />
toisen stadin kundin kanssa takarivissä.<br />
Jalkoja väsytti ja kun huomasimme, että takanamme<br />
oli sopivasti jalkakäytävän reuna<br />
arvelimme, ettei kukaan varmaan huomaa<br />
jos istumme lepuuttamaan jalkojamme.<br />
Joku kuitenkin näki ja kirjoitti siitä Västra<br />
Nyland lehteen. Lähellä seisoneet kaverit<br />
eivät käräyttäneet, joten pääsimme kovista<br />
tutkimuksista huolimatta kuin koirat<br />
veräjästä tästä kirjoittajan mukaan hyvin<br />
epäisänmaallisesta teosta.<br />
Muistelimme joitakin aikoja sitten vanhan<br />
kaverini Leksan kanssa sitä toista epäisänmaallista<br />
tekoa, josta viisikymmentäluvulla<br />
olimme vähällä saada turpiimme. Huusimme<br />
kerran piruuttamme heijaa Sverige<br />
Suomi-Ruotsi maaottelussa. Se oli muuten<br />
ensimmäinen maaottelu sodan jälkeen,<br />
jonka Suomi voitti. Siitä olimme yhtä hyvillämme<br />
kuin muutkin katsojat.<br />
Telkkari tuo kansakunnan kerman itsenäisyyspäiväjuhlan<br />
jokaiseen kotiin. Jalo<br />
asia siinä taitaa kuitenkin hukkua daamien<br />
iltapukujen arvosteluun. Parhaan kuvauksen<br />
näistä juhlista antaa mielestäni Irvin<br />
Goodmanin laulama Juhlavalssi.<br />
Muistan joskus nuorena radikaalina julistaneeni,<br />
ettei jätkä omista isänmaata muualla<br />
kuin kynsiensä alla. Näin jälkeenpäin<br />
ajatellen olin siinäkin väärässä. Se musta<br />
mikä löytyi meidän verstasmiesten kynsien<br />
alta koostui kyllä etupäässä öljystä ja hiilestä,<br />
jotka molemmat ovat tuontitavaraa.<br />
Jos nyt joku vetää johtopäätöksen, etten<br />
minä ole erityisen isänmaallinen niin hän<br />
on kyllä erehtynyt. Olen pirun paljon isänmaallisempi<br />
kuin se aikoinaan isänmaallisuuden<br />
itselleen ominut omistava luokka,<br />
joka tänä päivänä sijoittaa Suomesta kiskomansa<br />
pääomat Kiinaan, Brasiliaan ja mi-<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
14
hin tahansa maahan, jossa vain suurempia<br />
voittoja on luvassa.<br />
Ne vähäiset isänmaalliset teot joihin me<br />
vaimon kanssa tänä päivänä pystymme<br />
ovat kotimaisten tavaroiden ja etupäässä<br />
ruuan ostaminen. Sekin tuntuu käyvän yhä<br />
vaikeammaksi. Meinasi mennä pullanpala<br />
väärään kurkkuun kun iltapäiväkahvilla luin<br />
juuri postiluukusta kolahtaneesta Elintakeesta,<br />
että sen Vaasan leipomon isoäidin<br />
pitkon siivun, jota parhaillaan mutustelin,<br />
taikina oli tehty Latviassa. Luettelo tällä<br />
lailla suomalaisiksi feikatuista tuotteista oli<br />
pitkä.<br />
Kai se alkuperäismaa pitää merkitä pakkauksiin,<br />
mutta se on yleensä tehty niin<br />
pienin kirjaimin, että tämän ikäisen pitäisi<br />
kantaa kaupassa suurennuslasin mukanaan.<br />
Ole nyt siinä sitten isänmaallinen!<br />
Tulipahan taas saarnattua, ehkä turhan<br />
pitkäänkin, joten nyt on aika toivottaa kaikille<br />
kymppiläisille hyvää joulua.<br />
Joulun aikoo allekirjoittanut viettää lasten<br />
ja lastenlasten parissa syöden kotimaista<br />
viljapossukinkkua koskenkorva<strong>ry</strong>ypyn<br />
kera.<br />
Kaunis kiitos muuten kaikille taistelussa<br />
mukana olijoille siitä, että tämä kansallisjuoma<br />
vielä valmistetaan Koskenkorvan<br />
kylässä.<br />
Limppu<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
15
Change language