Sekahedelmä 4-2011 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

More documents

Recommendations

Info

heidän liikehdintänsä painostivat poliitikot säätämään esimerkiksi USA:n maahanmuuttorajoitukset. Yhtäläisyydet nykypäivään ovat heidän mukaansa ilmeisiä. Epätasa-arvoisuus on lisääntynyt OECD-maissa vuodesta 1970 lähtien, ja erityisesti juova koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman palkkatason välillä on kasvanut juuri kuten tapahtui työvoimaa vastaanottavissa maissa aiemman voimakkaan globalisaation vaiheessa. Kouluttamattoman työvoiman palkkakehitys on hidastunut jälleen sitten vuoden 1970 ja heidän reaalitulonsa on jäänyt jälkeen muista. Tästä syystä ei pitäisi olla kovin yllättynyt kansalaisten uudistuneesta kiinnostuksesta vähentää maahanmuuttoa Euroopan ja USA:n rajoilla. Vuonna 1999 julkaistussa kirjassaan tutkijat ennustivat: ”että jos historia toistaa itseään, maahanmuuttovastaisuus tulee lisääntymään tulevaisuudessa ainakin niin pitkäksi aikaa, kun kouluttamaton työvoima pysyy taloudellisessa kuopassa 5 ". Valtava työvoiman muutto Yhdysvaltoihin synnytti maahanmuuton kontrollilait estämään työntekijöiden eriarvoisuuden kasvua. Tutkijoiden näkemys on, että ”mikäli poliitikot eivät arvioi riittävästi sitä, kuka hyötyy ja kuka kärsii, he saattavat äänestäjien pakottamina joutua pysäyttämään tai jopa purkamaan globalisaation edistämisen rakenteet 6 ”. Epätasa-arvon ja palkkojen kehitys EU:ssa Aalto yliopiston professori Pertti Haaparanta esittelee blogissaan vastajulkaistua kansainvälistä tutkimusta “Markups and Euro”, jossa David Cook on arvioinut, miten euroon siirtyminen on vaikuttanut palkkatulojen osuuteen kokonaistuloista sekä maa- että toimialatasolla. Koko euroalueen tasolla euroon siirtyminen on alentanut työtulojen osuutta tuloista. Maatasolla vaikutus on erityisen merkittävä Irlannissa, Italiassa – ja Suomessa. Yleisesti ottaen palkkojen tulo-osuus on euroon siirtymisen vuoksi laskenut maissa, joissa ammatillinen järjestäytyminen on ollut korkeaa ja joissa työelämän säätelyä on purettu 7 . Viimeisin varoitus lisääntyneestä epätasa-arvoisuudesta saatiin 5.12.2011 julkaistussa OECD:n uusimmassa raportissa, jossa todettiin että rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on laajenemassa kaikkein kehittyneimmissä teollisuusmaissa. Tuloerojen kasvu on OECD:n mukaan seurausta siitä, että koulutetut työntekijät, ylin johto sekä pankkiirit hyötyvät eniten globaaleista työmarkkinoista 8 . Uuden Suomen verkkolehti otsikoi 20.11.2011, kuinka palkkioiden kasvun takia epätasa-arvo lähestyy Britanniassa jo viktoriaanisen aikakauden luokkayhteiskuntaa. Esimerkiksi Barclays-pankkiryhmän pääjohtajan ansiot ovat nousseet lähes 5000 prosenttia vuodesta 1979. Samana aikana esimerkiksi poliisien keskivertoansiot ovat noin nelinkertaistuneet eli kasvaneet noin 300 prosentilla. Barclays on ääriesimerkki, mutta ei ainoa laatuaan. Johtajien palkkiot ja yhtiön tulos ovat harvoin yhteydessä toisiinsa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana 350 suurimman pörssiyhtiön johtajien keskimääräinen vuosibonus kasvoi 187 prosenttia, kun samaan aikaan osakkeen arvo laski keskimäärin 71 prosenttia. Konkurssiin tai valtion avun varaan ajautuneet yhtiöt ovat maksaneet keskimäärin korkeampia bonuksia kuin kilpailijansa, jotka ovat pysyneet pystys - sä. Esimerkiksi valtion syliin kaatuneet pankit olivat tutkimuksen mukaan usein maksaneet muita pankkeja suurempia palkkioita 9 . Kun eliitti on toivonut parempia palvelu- Sekahedelmä 4 | 2011 10
ja ja ihannoiden puhunut siitä miten Amerikassa tullaan pesemään autonikkunoita parkkipaikalla, viesti on ymmärretty oikein hyvin niiden ihmisten piirissä, joiden suotaisiin kärkkyvän ikkunanpesumahdollisuutta kylmällä parkkipaikalla henkensä pitimiksi. Sosiaaliturvan supistuksia 1992-2011 välisinä vuosina on puolusteltu sellaisella periaatteella, että heikompi sosiaaliturva kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan myös huonommin palkattuja töitä. Viesti on hyvin karu, kun sen antaa hyvällä palkalla työskentelevä eliitin jäsen, jota itseään vastaava tilanne ei uhkaa. Suomessa on 1990-luvun lamasta alkaen heikennetty työttömyysturvaa, lisätty paikallisen sopimisen mahdollisuutta, vapautettu vuokrafirmojen toimintaa, katseltu rauhassa siivouksen, pakkauksen, kuljetuksen ym. ulkoistamista, sallittu harmaan talouden leviäminen ja pantu työttömät palkattomaan työhön: tämä on kaikki on tapahtunut ammattiyhdistysliikkeen johdon kanssa sopien. Vielä 1980-luvulla esimerkiksi siivoojien, postikantajien ja bussikuskien palkat ja työolot olivat arvostettuja ja kohtuullisen hyvin palkattuja Ulkoistamisten ja kilpailuttamisten ja pitkien aliurakointiketjujen jälkeen heidän työelämänsä ja palkkauksensa taso on heikentynyt ja samaa tapahtuu ruokahuollossa, rakentamisessa ja monella muulla alalla. Vain tavallisten ihmisten elämää tuntematon kuplassa oleva eliitin osakas kuvittelee etteivät kansalaiset itse huomaa omaa elämäänsä koskevan turvallisuuden heikkenemistä. Siivooja, jonka työmäärä on lisääntynyt moninkertaiseksi ja palkka laskenut ulkoistamisen seurauksena, kuulee kyllä eliitin suvaitsevaisuussanoman, mutta hän tulkitsee viestin omasta näkökulmastaan: ”ne haluavat vain entisestään heikentää minun työolojani tuomalla tänne ulkomaalaista työvoimaa, ne haluavat ilmaisia piikoja, niin kuin ennenaikaisetkin rikkaat”. Helsingin kaupungin bussikuskien työelämä on jatkuvien kilpailutusten seurauksena heikentynyt melkoisesti. Kun raamisopimusten yhteydessä AKT:n johtaja yritti neuvotella heille siedettäviä ehtoja, hänet tuomittiin julkisessa sanassa lähes maanpetturiksi, kiusaajaksi, jota AKT:n henkilökuntakin pelkää. Yksikään lehti ei tuonut itkevän AKT:n tiedottaja Hilkka Ahteen rinnalla helsinkiläistä bussikuskia, jota puheenjohtaja Timo Räty puolusti neuvotteluissa. Bussikuskin työpäivät ovat venyneet liian pitkiksi eikä perhe näe isäänsä tarpeeksi ja väsynyt äiti joutuu pyörittämään yksin arkea; ehkä häntäkin itkettäisi. Kun Paperiliitto taisteli naissiivoojien ulkoistamista vastaan lehdet moittivat paperityöläismiehiä itsekkäiksi ja ahneiksi. Yhteiskunta, jopa osa vasemmistoa ja ay-liikkeen johtoa viestii näin ihmisille, ketkä ovat tärkeitä, ketkä eivät. Kyse on kansantulon uusjaosta pääoman hyväksi, uusliberaalista talouspolitiikasta jota vasemmisto joko tukee tai ei pysty pysäyttämään. Vasemmiston johtavat poliitikot antavat näin itse omalla toiminnallaan kansalaisille selkeän viestin: oikeistolainen politiikka on ainoa oikea, eikä sille ole meillä vaihtoehtoa. Miksi kenenkään kannattaisi siis äänestää vasemmistoa, jos oikeistolainen toimintalinja on vasemmistollekin ainoa mahdollinen ja oikea, tai vasemmisto niin heikko, ettei pysty puolustamaan omiaan? Suomessa HTY:n Yrjönkadun toimitalon pihalla pidetyssä Helsingin työväenkokouksessa lokakuussa 1898 tutkiskeltiin samankaltaisia ongelmia. Tehtyään ensin vaalilakkopäätöksen, kokous hyväksyi julkilausuman: ”Helsingissä järjestäytynyt työväestö, joka jo kauan aikaa on huomannut edustavansa nykyisten tunnustettujen Sekahedelmä 4 | 2011 11
Page 1 and 2: Sekahedelmä 4 • 2011 Helsingin E
Page 3 and 4: Pääkirjoitus Moi Osasto 10 väki
Page 5 and 6: Slangi-visa 1. ”Tsennaatsä sen s
Page 7 and 8: antaja tuomittiin maksamaan 9 kuuka
Page 9: Me elämme maassa, jossa kansalaist
Page 13 and 14: |::| Vieraskynä Ole nyt siinä sit
Page 15: hin tahansa maahan, jossa vain suur

Sekahedelmä 4-2011 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template ?