Sekahedelmä 4-2011 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä 4-2011 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä 4-2011 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
|::| Vieraskynä<br />
Ole nyt siinä<br />
sitten isänmaallinen<br />
Kun tämä <strong>Sekahedelmä</strong> tulee painosta<br />
ovat itsenäisyyspäivä ja siinä<br />
samassa oma 78-vuotispäiväni taakse<br />
jäänyttä elämää.<br />
Suhtautumiseni Itsenäisyyspäivän viettoon<br />
ja isänmaallisuuteen ylipäätään on<br />
elämäni eri vaiheessa ollut hyvinkin erilainen.<br />
Olen syntynyt joulukuun kuudentena<br />
päivänä ja pienenä poikana Hangossa ennen<br />
talvisotaa olin hyvin ylpeä siitä, että<br />
Suomella ja minulla oli sama syntymäpäivä.<br />
Ylpeä oli myös itsekin joulukuun kuudentena<br />
syntynyt isoisäni Anton, joka entisenä<br />
poliisina muutenkin kuului sen ajan vitivalkoisiin<br />
isänmaallisiin. Mummo kertoi usein<br />
miten me yhdessä kävimme kaupungilla<br />
katsomassa kuinka meille liputettiin. Minun<br />
terävin muistikuvani varsin nuorena<br />
tapaturmaisesti kuolleesta isoisästä on kuitenkin<br />
siitä, kun heitin kukan hänen avoimeen<br />
hautaansa.<br />
Talvisodan jälkeen muutimme <strong>Helsingin</strong><br />
Munkkiniemeen. Silloin, ns. välirauhan<br />
aikana, isänmaallisuus ja revanssihenki<br />
olivat huipussaan. Munkkiniemessä oli siihen<br />
aikaan kadettikoulu ja me pikkupojat<br />
ihailimme kadetteja yli kaiken. Juoksentelimme<br />
heidän marssirivistöjensä perässä ja<br />
osaan vieläkin kaikki sen ajan marssilaulut,<br />
niin suomen- kuin saksankieliset. Ihailimme<br />
matalalla lentäviä sinisin hakaristein<br />
valkoisessa ympyrässä ja keltaisin siivenkärjin<br />
merkittyjä hävittäjäkoneita, ja olimme<br />
ylpeitä siitä, että olimme suomalaisia eikä<br />
mitään sloboja.<br />
Jatkosodan aikana olin sotalapsena<br />
Ruotsissa ja muistan olleeni varsin ylpeä<br />
suomalaisuudestani ja siitä, että Suomen<br />
itsenäisyyspäivää ja minuun syntymäpäivääni<br />
noteerattiin koulussa.<br />
Kun minut sodan jälkeisenä syksynä tuotiin<br />
junalla Suomeen, näytti maalaismaisema<br />
laossa olevine kitukasvuisine peltoineen<br />
ankealta ja kaupungit synkiltä ja ränsistyneiltä.<br />
Elämä oli köyhää ja kaikesta, jopa<br />
ruuasta oli puutetta. Olin jotenkin pettynyt<br />
isänmaahani, jossa kaikki oli niin paljon<br />
huonommin kuin mihin Ruotsissa olin tottunut.<br />
Eihän Suomessa edes osattu pelata<br />
jalkapalloa. Pikkuhiljaa kuitenkin kotiuduin<br />
ja lyseossa syötettiin isänmaallisuuttakin<br />
melko isolla lusikalla. Vastamyrkkyä tuli<br />
yleisessä saunassa, jossa sodan käyneet<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 4 | <strong>2011</strong><br />
13