Vuosikertomus 2005 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
Vuosikertomus 2005 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
Vuosikertomus 2005 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA<br />
<strong>Vuosikertomus</strong><br />
<strong>2005</strong>
Dekaanin tervehdys ......................................................................... 3<br />
Tiedekunnan vuosi <strong>2005</strong> .................................................................. 4<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ....................................... 6<br />
Kliinisen eläinlääketieteen laitos .................................................... 8<br />
Peruseläinlääketieteen laitos .......................................................... 10<br />
Yliopistollinen eläinsairaala ............................................................ 12<br />
Saaren yksikkö ................................................................................. 13<br />
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus ........................................... 14<br />
Professori Airi Palvan haastattelu ................................................... 15<br />
Tuoreen tohtorin mietteitä ................................................................. 16<br />
Tohtorit <strong>2005</strong> ....................................................................................... 17<br />
Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys ............................................... 18<br />
http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/english/annualreport<strong>2005</strong>.pdf
JUHLAVUOSI ARVIOINTIEN JA TYÖN MERKEISSÄ<br />
Eläinlääketieteellinen korkeakoulu perustettiin<br />
tasavallan presidentti Mannerheimin allekirjoittamalla<br />
lailla 17.7.1945. Samana syksynä pääministeri<br />
Paasikivi allekirjoitti presidentin puolesta<br />
asetuksen korkeakoulun väliaikaisen toiminnan<br />
järjestämisestä. Uuden korkeakoulun ensimmäisen<br />
lukuvuoden avajaiset pidettiin 4.9.1946 yliopiston<br />
pienessä juhlasalissa.<br />
Itsenäinen korkeakoulu kasvoi Hämeentiellä ja<br />
Hautjärvellä. Vuonna 1995 korkeakoulu lakkautettiin<br />
ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong> perustettiin. Kohta Hämeentien<br />
rakennuksia ei enää ole. Yliopiston pieneen<br />
juhlasaliin on palattu, nyt viettämään juhlallista<br />
publiikkia kahdesti vuodessa. Ympyrä on sulkeutunut.<br />
Suurten muutosten aika ei ole kuitenkaan ohi<br />
– ei kenties tule koskaan olemaankaan. Tässä<br />
vuosikertomuksessa kerrotaan tarkemmin<br />
toimintaympäristön rakentumisesta vuonna<br />
<strong>2005</strong>. Opintojen rakenteellinen ja sisällöllinen<br />
uudistustyö on jatkuvaa, mutta kertomusvuonna<br />
muutokset olivat poikkeuksellisen suuria.<br />
Uskon, että tiedekunnassamme tehdyt uudistukset<br />
ovat monelta osin mallina muillekin. Maininnan<br />
ansaitsee esimerkiksi portfolio-HOPS.<br />
Myös tiedekunnan hallinnon kehittämistyö on<br />
ollut esimerkillistä.<br />
Vuosi <strong>2005</strong> oli useiden arviointien vuosi. Jokaista<br />
henkilökunnan edustajaa koskivat ja koettelivat<br />
uuden palkkausjärjestelmän arvioinnit.<br />
Toivoa sopii, että tuossakin työssä lopussa kiitos<br />
seisoo. Helsingin yliopiston tutkimus vuosilta<br />
1999–2004 arvioitiin, ja eläinlääketieteen<br />
kansainvälinen arviointipaneeli vieraili tiedekunnassamme<br />
lokakuussa. Tätä kirjoitettaessa tiedämme,<br />
että arvioinnin tulos oli tiedekunnalle<br />
erittäin myönteinen.<br />
Tiedekunnan tutkimus menestyi muissakin arvioinneissa:<br />
mikrobiologian, elintarvikehygienian<br />
ja ympäristöhygienian tutkimusyhteenliittymä<br />
sai erinomaisen arvosanan huippuyksikköhakemuksestaan<br />
– ensi kerralla ehkä rahoitustakin.<br />
Lisäksi Suomen Akatemia arvioi elintarviketutkimusta.<br />
Kotieläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu<br />
sai puolestaan niin hyvän arvion, että se aloitti<br />
toimintansa vuoden 2006 alussa.<br />
Koko 2000-luvun alkuvuodet tiedekunnassa on<br />
tehty paljon työtä, ja syke on ollut korkealla.<br />
Monista vaikeista vaiheista on selvitty ja myönteisiä<br />
tuloksia on saavutettu niin tutkimuksen,<br />
opetuksen kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisen<br />
saroilla. Tilannetta arvioidessa jää toivomaan,<br />
että yhteiskunta – keitä ne perimmäiset päättäjät<br />
sitten ovatkaan – näkisi eläinlääketieteen ja<br />
eläinlääkärikoulutuksen mahdollisuudet hiukan<br />
kirkkaammin ja osoittaisi tiedekunnalle sen toimintaan<br />
riittävät varat.<br />
kuva: Liisa Söderlund<br />
Hannu Saloniemi<br />
dekaani
Tiedekunnan vuosi <strong>2005</strong><br />
rakennuksia, juhlia ja juhlavieraita<br />
Eläinsairaala harjakorkeuteen Viikissä<br />
Viikintien varteen kohoavan eläinsairaalan rakennustyömaalla<br />
vietettiin vuoden aikana useampikin juhlahetki.<br />
Rakennuksen peruskivi muurattiin huhtikuussa.<br />
Muurauspuheen piti opetusministeri Tuula Haatainen.<br />
Harjannostajaisia juhlittiin marraskuussa.<br />
Myös eläinsairaalan vieressä sijaitsevan, niin kutsutun<br />
oppilasrakennuksen peruskorjauksen harjannostajaisia<br />
vietettiin marraskuussa. Remontoidut tilat tulevat kliinisen<br />
eläinlääketieteen laitoksen käyttöön.<br />
Eläinlääke- ja elintarviketieteiden<br />
talo vihittiin<br />
Eläinlääketieteellisen ja maatalous-metsätieteellisen<br />
tiedekunnan yhteisen EE-rakennuksen vihkiäisiä vietettiin<br />
syyskuussa. Vihkinauhan leikkasi maa- ja metsätalousministeri<br />
Juha Korkeaoja arvovaltaisen kutsuvierasjoukon<br />
läsnä ollessa. Juhlapuheissa kiiteltiin sitä, että<br />
uuden rakennuksen myötä eläinlääketieteen opinnot<br />
voivat vakiinnuttaa paikkansa Viikissä. Virallisen osuuden<br />
jälkeen juhla jatkui grillijuhlissa pihamaalla.<br />
Presidentti vieraili Saaren yksikössä<br />
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja valiokuntaneuvos<br />
Pentti Arajärvi kävivät tutustumassa Saaren yksikön<br />
toimintaan osana marraskuista maakuntavierailuaan.<br />
Presidenttipari kävi vierailun aikana niin eläinsairaalassa<br />
kuin kartanon laboratorio- ja eläintiloissa.<br />
Eläinlääketieteen opetus 60 vuotta<br />
Eläinlääketieteellisen korkeakoulun perustamisesta tuli<br />
vuonna <strong>2005</strong> kuluneeksi 60 vuotta. Myös eläinlääketieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong> täytti tasavuosia: korkeakoulusta<br />
tuli Helsingin yliopiston <strong>tiedekunta</strong> vuonna 1995.<br />
Tiedekunnan dosentti<br />
suunnitteli juhlapostimerkit<br />
Tiedekunnan emeritusdosentti Sven Nikander suunnitteli<br />
eläinlääketieteen opetuksen 60-vuotisjuhlavuoden<br />
kunniaksi kolme juhlapostimerkkiä tutkimusteknikko<br />
Matti Järvisen teknisellä avustuksella. Postimerkkejä<br />
käytettiin muun muassa EE-talon vihkimistilaisuuden<br />
kutsukirjeissä.<br />
kuva: Satu Himanen kuva: Anne Rauhamäki kuva: Ilkka Saastamoinen<br />
4
Ensimmäinen vuosikurssi aloitti uuden<br />
tutkintorakenteen mukaisesti<br />
Syksyllä opintonsa aloitti 52 uutta opiskelijaa. Tämä<br />
vuosikurssi on ensimmäinen, joka kokonaisuudessaan<br />
suorittaa opintonsa uuden tutkintorakenteen mukaisesti.<br />
Vanhemmilta vuosikursseilta kaksiportaiseen koulutusohjelmaan<br />
siirtyi parisenkymmentä opiskelijaa.<br />
kuva: Satu Himanen<br />
Yhteispohjoismaiset kurssit<br />
saivat tuulta alleen<br />
Pohjoismaisessa NOVA-verkostossa suunniteltiin yhteisiä<br />
intensiivikursseja eläinlääketieteen perusopintoihin.<br />
Kursseja työstettiin eri yliopistojen asiantuntijoiden yhteisissä<br />
työpajoissa, joiden aikana määriteltiin intensiivikurssien<br />
aihealueet. Osa ryhmistä tuotti lähes valmiita<br />
kurssiohjelmia.<br />
Lisäksi eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> järjesti vuoden<br />
aikana kaksi NOVA-kurssia, joille osallistui useita opettajia<br />
ja opiskelijoita kaikista NOVA-yliopistoista.<br />
Kansainvälisiä luottamustehtäviä<br />
ja kunnianosoituksia<br />
Tiedekunnan edustajat saivat vuoden aikana luottamusta<br />
ja kunnianosoituksia alan kansainvälisissä järjestöissä.<br />
Dekaani, kotieläinhygienian professori Hannu<br />
Saloniemi valittiin oman alansa tieteellisen seuran<br />
International Society for Animal Hygiene (ISAH) kunniajäseneksi<br />
syksyllä. Tiedekunnan dosentti, ELT Riitta<br />
Maijala valittiin eurooppalaisen eläinlääkäreiden<br />
erikoistumisjärjestön, European College of Veterinary<br />
Public Health, puheenjohtajaksi.<br />
kuva: Jukka Laisi<br />
5
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
Elintarvike- ja ympäristövalvonnan<br />
tutkimus alkoi<br />
Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvän tutkimustoiminnan<br />
aloitus oli eräs vuoden merkittävimmistä tapahtumista<br />
elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella.<br />
Tätä varten perustettiin uusi virka, johon valittiin<br />
dosentti Riitta Maijala. Laitoksen vahvan molekyylibiologisen<br />
osaamisen rinnalle saatiin näin yhteiskuntatieteellistä<br />
näkökulmaa tutkimukseen. Sen avulla<br />
pystytään paremmin vastaamaan alan uudenlaisiin<br />
opetus- ja tutkimustarpeisiin.<br />
Ensimmäisen bakteerigenomin salat julki<br />
Professori Johanna Björkrothin tutkimusryhmä muodosti<br />
yhdessä biotekniikan instituutin Petri Auvisen<br />
ja Lars Paulinin johtaman ryhmän kanssa tutkimuskonsortion,<br />
joka sekvensoi vuonna <strong>2005</strong> ensimmäisen<br />
kokonaisen bakteerigenomin Suomessa. Projektissa<br />
sekvensoitiin Leuconostoc gasicomitatum LMG<br />
18811 -kanta. Björkrothin tutkimusryhmän löytämä<br />
ja kuvaama bakteerilaji on merkittävä suomalaisia siipikarjanlihavalmisteita<br />
pilaava maitohappobakteeri.<br />
Sekvensointi toteutettiin TEKESin ja elintarviketeollisuuden<br />
rahoituksella.<br />
Ympäristövirologian<br />
tutkimusryhmä kotiutui<br />
Elintarvike- ja ympäristövirologian tutkimus vakiinnutti<br />
asemansa osana laitoksen toimintaa, kun vuonna<br />
2004 laitoksen alaisuuteen siirtyneen ympäristövirologian<br />
tutkimusryhmän työ pääsi vauhtiin. Leena<br />
Maunulan ja Carl-Henrik von Bonsdorf<strong>fi</strong>n vetämässä<br />
ryhmässä tutkitaan elintarvikkeiden ja veden välityksellä<br />
ihmisiin leviäviä virusinfektioita.<br />
DNA-mikrosiruilla tietoa<br />
ruokamyrkytysbakteerien toiminnasta<br />
6<br />
kuva: Antti Sukura<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella on otettu<br />
käyttöön ruokamyrkytysbakteerien DNA-mikrosirudiagnostiikka,<br />
joka mahdollistaa tutkittavien bakteereiden<br />
koko genomin laajuisen geeniekspressio- ja<br />
DNA-analyysin. Menetelmää on tähän mennessä sovellettu<br />
Clostridium botulinumin ja Listeria monocytokuva:<br />
Satu Himanen
geneksen tyypittämiseen epidemiologisissa tutkimuksissa<br />
sekä bakteerien fysiologian tutkimiseen erilaisissa<br />
elintarvikkeiden prosessointiympäristöissä.<br />
Maidon teollisen hygienian<br />
professuurista lahjoituspäätös<br />
Koko laitoksen yhteisenä ilonaiheena oli Walter Ehrströmin<br />
säätiön tekemä lahjoituspäätös maidon teollisen<br />
hygienian professuurin perustamiseksi. Virka<br />
sijoitetaan eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvike-<br />
ja ympäristöhygienian laitokselle, ja sen opetus-<br />
ja tutkimusala tulee olemaan maitovalmisteiden<br />
turvallisuus, laatu sekä prosessihygienia. Professuuri<br />
tulee olemaan toinen säätiön tiedekunnalle lahjoittama.<br />
Elintarviketieteilijät palkitsivat<br />
opinnäytetyön<br />
Elintarviketieteiden seura palkitsi eläinlääketieteen<br />
kandidaatti Elina Leen stipendillä ansiokkaasta opinnäytetyöstään.<br />
Leen laitoksen kesäkoulussa tekemä<br />
syventävien opintojen tutkielma käsitteli DNA-mikrosirun<br />
käyttöä elintarvikepatogeenien tutkimuksessa.<br />
kuva: Anu Näreaho<br />
kuva: Satu Himanen<br />
7
Kliinisen eläinlääketieteen laitos<br />
Opetuksen kokonaisuudet uusiksi<br />
Mennyt vuosi <strong>2005</strong> oli vilkas toiminnan vuosi. Laitoksen<br />
opetusta koottiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi<br />
dosentti Mirja Ruohoniemen vetämässä Pirstaleista<br />
blokeiksi -ohjelmassa. Tarkoitus on vähentää tenttien<br />
määrää ja hahmottaa kokonaisuuksia ala- ja eläinlajipainotteisesti.<br />
Kliininen teoriaopetus tullaan antamaan<br />
kokonaisuudessaan neljännen opiskeluvuoden loppuun<br />
mennessä, ja viides vuosi on käytännön potilastyötä<br />
eläinsairaalassa ja Saaren yksikössä.<br />
Pohjoismaisten NOVA-yliopistojen jatkokoulutustoiminta<br />
aktivoitui kahden yhteisen kokouksen kautta:<br />
tammikuussa vierailtiin Ruotsissa ja elokuussa <strong>tiedekunta</strong><br />
järjesti kokouksen Viikissä. Yhteisten vaihtoehtoisten<br />
ja post-graduate NOVA-kurssien järjestäminen<br />
otti aimo harppauksen eteenpäin. Opettajien tapaaminen<br />
oli antoisa myös tutkimuksen vuorovaikutuksen<br />
kannalta.<br />
Laitos tuotti puolet<br />
tiedekunnan väitöskirjoista<br />
Alkuvuodesta tehtiin mittava määrä työtä yliopiston tutkimuksen<br />
arvioinnissa. Kunkin professorin johdolla kerätty<br />
materiaali koottiin edustavaksi esitykseksi laitoksen<br />
tutkimustoiminnasta. Kaikkiaan neljä kuljetuslaatikollista<br />
materiaalia toimitettiin kansainvälisille arvioijille Ruotsiin,<br />
Tanskaan, Italiaan, Itävaltaan ja USA:han. Lisäksi<br />
tuskailtiin uutta palkkausjärjestelmää ja harjoiteltiin kehityskeskusteluja<br />
muun työn ohessa.<br />
Puolet tiedekunnan 10 väitöskirjasta valmistui kliinisen<br />
eläinlääketieteen laitokselta. Olli Mäkelä väitteli hevosen<br />
nivelrikon hoitomenetelmistä, Anu Saikku-Bäckström<br />
biomateriaaleista koiran murtumankorjauksessa,<br />
Juha Virolainen sikojen ruokinnan vaikutuksesta lisääntymiseen,<br />
Satu Raussi vasikoiden hyvinvoinnista ja Minna<br />
Rajamäki koirien keuhkosairauksista.<br />
8<br />
kuva: Jukka Laisi<br />
Kansainvälisiä vieraita ja koulutusohjelmia<br />
Silmätautien professori Elizabeth Giuliano vieraili laitoksella<br />
helmikuussa ja kliinisen mikrobiologian professori<br />
David Walker huhtikuussa. Kumpikin pitivät antoisat<br />
alansa jatkokoulutuskurssit kliinikoillemme. Edellisen<br />
vuoden Fulbright-vieraamme, pieneläinkirurgian professori<br />
Daniel Smeak Ohio State Universitystä, saapui jälleen<br />
toukokuussa kahden viikon tutkimus- ja opetusvierailulle<br />
laitokselle.<br />
Kliinisen eläinlääketieteen viime vuonna aloitetut residenssi-jatkokoulutusohjelmat<br />
silmätaudeissa, diagnostisessa<br />
kuvantamisessa ja pieneläinkirurgiassa ovat
edenneet hyvin. Myös laitoksen hevoskirurgian erikoistumisohjelma<br />
hyväksyttiin eurooppalaisessa eläinkirurgian<br />
järjestössä (ECVS). Residenssiin valmentava, niin<br />
sanottu ’internship’-harjoittelu on myös käynnistynyt.<br />
Neljä nuorta eläinlääkäriä aloitti vuoden mittaisen, eri<br />
osastoilla kiertävän harjoittelunsa pieneläinsairaalassa.<br />
Rakennustyömaalla edettiin vauhdilla<br />
Kliinisen laitoksen ja yliopistollisen eläinsairaalan peruskiven<br />
muuraus huhtikuussa oli kevään kohokohta.<br />
Rakennus on valmistunut vauhdilla, ja asiantunteva<br />
henkilöstömme on ollut kiitettävästi mukana suunnittelutyössä<br />
yhdessä arkkitehtien kanssa. Projekti on kaikille<br />
osapuolille ainutkertainen. Laitos saa rakennuksesta<br />
komeat uudet puitteet toiminnalleen.<br />
Kovakuntoinenkin henkilökunta kovilla<br />
Laitoksen henkilöstön vaihtuvuus on ollut suuri. Etenkin<br />
kliinisten opettajien poislähtö on puhuttanut kuluneen<br />
vuoden aikana. Jatkuvasti kasvanut opiskelijamäärä<br />
suhteessa opettajiin koetaan rankkana. Myös<br />
opetuksen, tutkimuksen sekä mittavan ”kolmannen<br />
tehtävän”, kliinisen potilastyön, haasteet ja päivystystoiminta<br />
uuvuttavat.<br />
Opettajakuntaa työllistävät omien perusopiskelijoiden<br />
lisäksi erikoistumiskoulutus, ulkomaisten eläinlääkäreiden<br />
täydennyskoulutus sekä ulkomaiset vaihto-opiskelijat.<br />
Resursseja näiden toimintojen läpiviemiseen<br />
on kovin niukasti. Myös palkkaustaso yksityispuolella,<br />
ja osin julkisella sektorillakin, on selkeästi parempi<br />
kuin laitoksen kliinisten opettajien viroissa. Kokeneita<br />
opettajia on vähän, ja työntekijöiden lähteminen koettelee<br />
laitoksen resursseja vaiheessa, jossa erikoistuminen<br />
kliinisen eläinlääketieteen alalla vain lisääntyy.<br />
Laitoksen tulisi kyetä vastaamaan tähän haasteeseen.<br />
Myös laitoksen panosta täydennyskoulutuksen antamiseen<br />
laajemmin on peräänkuulutettu.<br />
Hyvän fyysisen kunnon merkitys on huomattu ja siihen<br />
panostettu kiitettävällä tavalla. TYKY-ryhmä on ansiokkaasti<br />
järjestänyt erilaisia tilaisuuksia Naisten Kympistä<br />
kuntotestaukseen ja harjoitusohjelmien tekemiseen.<br />
Yliopistoliikunnan kanssa toteutettu yhteistyöhanke<br />
on vienyt monen kuntoa kohisten ylöspäin. Muuttolaatikoitakin<br />
on sitten kesällä kevyempi kantaa uuteen<br />
Clinicum-rakennukseemme Viikissä.<br />
kuva: Veikko Somerpuro<br />
9
Peruseläinlääketieteen laitos<br />
Uusitun tutkimuslaitteiston myötä tutkimusyhteistyö<br />
on edelleen tiivistynyt<br />
Muuton vaikutukset ja tilojen käyttöönotto heijastuivat<br />
vielä vuonna <strong>2005</strong> laitoksen arkipäivään. Muuton<br />
yhteydessä yliopistolta saatu laiteraha takasi sen, että<br />
tutkimuslaitteisto on nyt parempi kuin koskaan ennen.<br />
Lisäksi tutkimuslaboratorioiden käytössä on toteutunut<br />
se, mitä muuton myötä toivottiinkin: päivitetty<br />
laitekanta on ollut ahkerassa yhteisessä käytössä, ja<br />
yhteistyö laitos- ja oppiainerajat ylittävää. Tutkimusyhteistyön<br />
lisäksi myös välinehuolto on sulautettu peruseläinlääketieteen<br />
ja elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
laitosten yhteiseksi toiminnaksi.<br />
Tutkimuksen arviointia ja<br />
huippuyksikköhakemuksia<br />
Erityisesti alku- ja loppuvuonna laitoksella paneuduttiin<br />
tutkimuksen kansainväliseen arviointiin. Keväällä<br />
koottiin aineistoa panelisteille lähetettäväksi, ja syksyllä<br />
arviointipaneelin jäsenet vierailivat tiedekunnassa<br />
sekä haastattelivat laitosten tutkijoita. Esimerkkinä<br />
laitosten välisestä onnistuneesta yhteistoiminnasta<br />
tutkimuksen osalta voidaan mainita myös peruseläinlääketieteen<br />
mikrobiologian oppiaineen ja elintarvikeja<br />
ympäristöhygienian laitoksen yhteinen, hyvin menestynyt<br />
huippuyksikköhakemus.<br />
UPJ puhutti<br />
Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon liittyvä<br />
työ on leimannut koko laitoksen vuotta. UPJ on työllistänyt<br />
esimiehiä ja luonut epävarmuutta henkilöstön<br />
keskuuteen. Henkilökunta on suhtautunut kritiikistä<br />
huolimatta asiaan rauhallisesti. Tulevat vuodet näyttävät,<br />
miten UPJ:lle asetetut odotukset toteutuvat.<br />
Laitoksella käynnistyi ensimmäistä kertaa suunnitelmallinen<br />
henkilöstön kehittämis- ja hyvinvointihanke.<br />
Tavoitteena oli kehittää ja sopia yhteisistä pelisäännöistä.<br />
Yhteisiä toimintatapoja hiottiin tiimityökoulutuksessa.<br />
Uusien käytäntöjen kehittämisessä päästiin<br />
vuoden aikana hyvään alkuun.<br />
10<br />
Oppiaineiden ilonaiheita<br />
Laitoksen oppiaineissa tapahtui vuoden aikana monenlaista.<br />
Näin kuvaavat vuoden kohokohtia eläinlääkuva:<br />
Satu Himanen<br />
kuva: Mikael Niku
ketieteellisen biokemian professori Antti Iivanainen sekä<br />
patologian professori Antti Sukura:<br />
Antti Iivanainen: Menneen vuoden ehdottomasti<br />
mieltä kohottavin asia biokemian oppiaineessa olivat<br />
yliopistonlehtori Matti Kaikkosen korkeatasoiset julkaisut<br />
cesiumin kinetiikasta eläimillä. Hän on kehittänyt<br />
halvan, nopean ja luotettavan menetelmän, jonka<br />
avulla voidaan mitata fysiologisia cesium-pitoisuuksia<br />
biologisista näytteistä. Cesium ei ole välttämätön elimistölle,<br />
mutta luotettavien cesium-mittausten avulla<br />
voidaan tehdä päätelmiä solujen homeostaasin kannalta<br />
ensiarvoisen keskeisten ionikanavien ja -pumppujen<br />
toiminnasta.<br />
Tutkimuksen fysiologiset tulokset julkaistiin vuonna<br />
<strong>2005</strong> ja menetelmä vuoden 2006 alussa.<br />
Antti Sukura: Vuoden aikana saatiin perustettua parasitologian<br />
yliopistonlehtorin virka, mikä on parantanut<br />
oppiaineen opetuksen ja tutkimuksen edellytyksiä.<br />
Myös Nordforskin rahoituksella Tvärminnessä<br />
keväällä järjestämämme täydennyskoulutuskurssi zoonoottisista<br />
parasiiteista oli menestys. Kurssilla oli runsas<br />
kansainvälinen osanotto, ja luennoimassa oli alan<br />
huippuja ympäri maailman.<br />
kuva: Eeva Jokinen/ VIELO-hanke kuva: Eeva Jokinen/ VIELO-hanke<br />
kuva: Satu Himanen<br />
11
Yliopistollinen eläinsairaala<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan Helsingin yksiköt, pieneläinsairaala<br />
ja hevossairaala, saavuttivat maksupalvelutoiminnalle<br />
asetetut rahalliset tavoitteensa vuonna<br />
<strong>2005</strong>.<br />
Pieneläinsairaalassa hoidettiin kaikkiaan 14 070 potilasta,<br />
mikä oli vähemmän kuin vuonna 2004. Valtaosa<br />
pieneläinpotilaista oli pääkaupunkiseudulta. Hevossairaalassa<br />
hoidettiin 2243 hevospotilasta, joista valtaosa<br />
tuli muualta kuin naapurikunnista. Potilasmäärien vaihtelusta<br />
johtuen eläinsairaalan maksupalvelutoiminnan<br />
tulot laskivat edellisestä vuodesta.<br />
Eläinsairaalalla on voimassa oleva sopimus Helsingin,<br />
Espoon ja Kauniaisten kaupunkien kanssa löytöeläintoiminnan<br />
hoitamisesta. Sairaalassa hoidettiin 1348<br />
löytöeläintä. Loukkaantuneita luonnoneläimiä, joiden<br />
hoitokustannuksiin osallistuu ympäristöministeriö,<br />
oli hoidossa edellisvuotta vähemmän, yhteensä 584<br />
eläintä.<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan palveluksessa Helsingissä oli<br />
vuoden vaihteessa 49 henkilöä. Eläinsairaalan toiminta<br />
on ympärivuotista ja -vuorokautista, minkä vuoksi tarvitaan<br />
vuosilomittajia, virkavapaa- ja sairaslomasijaisia sekä<br />
sijaisia opetus- ja tutkimusjaksojen aikana.<br />
12<br />
kuva: Ilkka Saastamoinen
Saaren yksikkö<br />
Saaren yksikkö Mäntsälässä vastaa tiedekunnan tuotantoeläimiin<br />
liittyvästä opetuksesta ja tutkimuksesta.<br />
Yksikköön saatiin vuoden aikana uusi eläinlääketieteellisen<br />
sisätautiopin professori, kun Timo Soveri nimitettiin<br />
virkaan, jonka erityisala on märehtijöiden sairaudet.<br />
Yksikössä työskennelleistä jatko-opiskelijoista<br />
Juha Virolainen väitteli tohtoriksi. Hänen väitöskirjansa<br />
käsitteli sikojen ruokintastrategioiden vaikutuksia sikojen<br />
hedelmällisyyteen.<br />
Saaren vuosi huipentui marraskuussa tasavallan presidentti<br />
Tarja Halosen ja valiokuntaneuvos Pentti Arajärven<br />
vierailuun yksikössä osana maakuntakäyntiään.<br />
Presidenttipari oli kiinnostunut yksikössä tapahtuvasta<br />
ammattikoulutus- ja yliopistotoiminnasta.<br />
kuva: KLEL/ ELTDK kuva: KLEL/ ELTDK<br />
13
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus<br />
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus kokoaa<br />
yhteen yliopiston eri tiedekuntien kotieläinten<br />
hyvinvoinnin asiantuntijat. Keskuksen<br />
tutkimus perustuu soveltavaan eläinten<br />
käyttäytymistieteeseen.<br />
Vuoden <strong>2005</strong> keskeisimmät tutkimusprojektit liittyivät<br />
lihasikojen, pikkuvasikoiden, lypsylehmien ja kanojen<br />
hyvinvointiin. Keskuksen jäsenet tutkivat esimerkiksi<br />
lepokäyttäytymisen ja unenlaadun yhtäläisyyksiä,<br />
juotto- ja vieroitustapoja sekä ympäristön virikkeitä ja<br />
sosiaalisia kontakteja.<br />
Vuosi päättyi iloisesti FM Satu Raussin puolustaessa<br />
väitöskirjaansa Group management of young dairy<br />
cattle in relation to animal behaviour and welfare.<br />
Väitöskirjassa todettiin sosiaalisen seuran parantavan<br />
vasikoiden stressinsietokykyä ja hoitajan säännöllisen<br />
eläinten käsittelyn helpottavan niiden hoitoa.<br />
Alan uusimmista tuloksista kerrotaan muun muassa<br />
keskuksen verkkosivuilla osoitteessa: www.vetmed.<br />
helsinki.<strong>fi</strong>/hyvinvointikeskus/hyvinvointikeskus.htm.<br />
Kansainvälisiä yhteyksiä<br />
Keskuksen toiminta on kansainvälistä. Tutkijat osallistuvat<br />
Maataloustutkimuksen pohjoismaisen kontaktielimen<br />
NKJ:n vasikka- ja kanaprojekteihin sekä eurooppalaiseen<br />
COST-846 ”Measuring and monitoring<br />
farm animal welfare” –hankkeeseen. Keskuksen yhteyshenkilö<br />
Anna Valros on alan kansainvälisen järjestön<br />
ISAE:n kansainvälinen sihteeri. Jatko-opiskelijoiden<br />
ohjaajina on asiantuntijoita Ruotsista, Tanskasta,<br />
Ranskasta ja Kanadasta.<br />
Vierailevat kansainväliset tutkijat pitivät tieteellisiä<br />
seminaareja. Aiheina olivat muun muassa Ruotsin<br />
munintakanojen hyvinvointi ja terveys, makuuajan<br />
merkitys korkeatuottoisille lehmille sekä tuottajan<br />
temperamentin ja lehmien ontumisen välinen yhteys.<br />
14<br />
kuva: Satu Raussi<br />
Opetusministeriön rahoitus<br />
uudelle tutkijakoululle<br />
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus on keskeisesti<br />
mukana uudessa eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulussa,<br />
joka sai viisi tutkijaopiskelijapaikkaa. Seuraavan<br />
neljän vuoden aikana tutkijakoulussa selvitetään monitieteellisin<br />
keinoin eläinten hyvinvoinnin ongelmia.<br />
Professori Hannu Saloniemen vetämässä tutkijakoulussa<br />
on mukana useita yliopistoja sekä tutkimuslaitoksia<br />
ympäri Suomen.
Professori Airi Palva<br />
Kokemuksella ja pitkäjänteisyydellä onnistuneita tutkimushankkeita<br />
Eläinlääketieteellisen mikrobiologian professori<br />
Airi Palva tutkii suolistomikrobeja sekä suolistoinfektioiden<br />
ehkäisemistä eläimillä ja ihmisillä.<br />
Tällä hetkellä yksi hänen päätutkimushankkeistaan<br />
on Lactobacillus pintakerrosproteiinien nanobioteknologiseen<br />
hyödyntämiseen tähtäävä<br />
projekti EU:n rahoittamassa tutkimushankkeessa<br />
”Nano-Arrayed Systems Based on Self-Assembling<br />
Proteins”.<br />
Tutkimusprojektille haettiin menestyksekkäästi tutkimusrahoitusta<br />
vuonna 2004, ja kolmevuotinen tutkimusprojekti<br />
käynnistyi vuoden <strong>2005</strong> huhtikuussa. Tutkimuksessa on mukana<br />
yhdeksän yhteistyökumppania eri puolilta Eurooppaa.<br />
Suomesta projektiin osallistuu muun muassa FT Silja Åvall-<br />
Jääskeläinen, joka väitteli peruseläinlääketieteen laitokselta<br />
vuonna <strong>2005</strong>.<br />
Onnistuneen hankkeen takana<br />
useita menestystekijöitä<br />
Professori Palvan mukaan tämän EU-hankkeen keskeisimmät<br />
menestystekijät ovat laaja-alaisuus, erittäin ajankohtainen tutkimusaihe<br />
sekä hankkeeseen osallistuvien monipuolinen osaamistausta.<br />
- Mukana on muun muassa molekyyligeneetikkoja sekä elektronimikroskopian,<br />
atomivoimamikroskopian ja kuva-analyysin<br />
eksperttejä, Palva kertoo.<br />
Hankkeen laaja-alaisuus näkyy myös siinä, että vaikka nyt tehdään<br />
kartoittavaa perustutkimusta, hankkeessa on jo mukana<br />
teollisuutta, joka aikanaan voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia.<br />
Tulevia tutkijoita hän evästää pitkäjänteisyyteen:<br />
- Tutkimusrahoitusrintamalla oman aseman vakiinnuttaminen<br />
ei välttämättä tapahdu hetkessä. Kilpailu tutkimusrahoituksesta<br />
on kovaa. Menestyminen rahoituksen hankinnassa edellyttää<br />
paitsi korkeatasoista, innovatiivista tutkimussuunnitelmaa<br />
ja uusimpien tutkimusmenetelmien käyttöä, myös tutkimuksen<br />
yhteiskunnallisen merkityksen huomioonottamista.<br />
Uusi tutkimuskulttuuri kehittymässä<br />
Airi Palva on työskennellyt eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
kahdeksan vuotta. Hän kehuu tuona aikana tapahtunutta<br />
erittäin positiivista kehitystä tiedekunnan tutkimustoiminnassa.<br />
- Tiedekunnassa on vahva pyrkimys tutkimuksen ammattimaistamiseksi.<br />
Uudenlainen tutkimuskulttuuri on kehittymässä<br />
nopeasti, hän sanoo ja jatkaa:<br />
- Tutkimuksen painoarvo on lisääntynyt, tutkimusrahoituksen<br />
ja jatko-opiskelijoiden määrä on kasvanut ja tutkimusryhmiä<br />
on tullut lisää.<br />
Professori Palva kertoo odottavansa myönteisen kehityksen<br />
näkyvän myös tiedekunnan tieteellisen pro<strong>fi</strong>ilin edelleen voimistumisena<br />
ja tutkimustoiminnan merkityksen lisääntymisenä<br />
sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Hän toteaa tiedekunnan<br />
menestyksen vuoden <strong>2005</strong> tutkimuksen arvioinnissa<br />
olleen odotettu: kaikki laitokset paransivat tulostaan.<br />
kuva: Satu Himanen<br />
15
ELT Juha Virolainen<br />
Haasteita ja hyötyä jatko-opinnoista<br />
16<br />
kuva: Reijo Jokivuori<br />
Eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta valmistui<br />
vuoden <strong>2005</strong> aikana 11 tohtoria. Yksi heistä on<br />
Juha Virolainen, joka teki väitöstutkimuksensa<br />
ruokintastrategioiden vaikutuksista sikojen hedelmällisyyteen.<br />
- Näyttää siltä, että ensikoille ja kerran porsineille emakoille<br />
on tiineyden alkuvaiheessa hyötyä runsaasta ruokinnasta,<br />
tiivistää tuore tohtori tuloksensa.<br />
Tutkimustuloksia on jo hyödynnetty sekä käytännössä, että<br />
sikojen ruokintasuosituksia päivitettäessä.<br />
Jatko-opintoihin Virolaista ajoi tiedonhalu.<br />
- Toimiessani terveydenhuoltoeläinlääkärinä LSO Foodsissa<br />
huomasin miten paljon erityistietoa tuottajien tarpeisiin<br />
vastaaminen vaatii, kertoo Virolainen.<br />
Kun dosentti Olli Peltoniemen johtamasta Sikojen hedelmällisyys<br />
ja tuotantokestävyys -projektista sitten tarjoutui<br />
kiinnostava aihe, Juha Virolainen oli pian suunnittelemassa<br />
ensimmäistä osakoetta. Aiheen innostavuudesta hän<br />
muistuttaa myös tohtoriopintoja harkitsevia:<br />
- Jatko-opintoja ei kannata tehdä mielestäni vain tutkintoa<br />
varten, vaan aiheen tulee olla itselle mielekäs.<br />
Kova työ tuottaa uusia kysymyksiä<br />
Tutkimustyö osoittautui haastavaksi. Kliinisen tutkijan piti<br />
venyä moneen ja hallita kaikkea: tutkija suunnittelee<br />
ja valmistelee osakokeet, hankkii tarvikkeet ja apujoukot,<br />
tekee itse laboratoriotöitä, perehtyy tilastotieteeseen ja<br />
analysoi datansa.<br />
- Ja lopuksi koko paketti pitää kirjoittaa selkeästi ja hyväksyttävästi<br />
kansainväliseen julkaisuun, lopettaa Virolainen<br />
hengästyttävän luettelonsa.<br />
Turhauttavimmaksi hän koki sen, ettei tutkijana aina saakaan<br />
selkeitä vastauksia. Kysymyksiä herää usein lähes<br />
yhtä monta lisää, kuin niitä oli työhön ryhdyttäessä.<br />
Yhteishenkeä ja innostavia ohjaajia<br />
Juha Virolainen teki tutkimuksensa pääosin eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan Saaren yksikössä Mäntsälässä. Hän<br />
pitää paikkaa erinomaisena tutkijalle.<br />
- Ympärillä oli osaavia ja innostavia ohjaajia, sekä nuoria<br />
kollegoja, joiden kanssa oli ilo työskennellä.<br />
Hänelle tarjoutui myös mahdollisuus työskennellä vierailevana<br />
tutkijana Sydneyn yliopistossa Australiassa. Tällaista<br />
kokemusta hän suosittelee kaikille.<br />
- Mieleenpainuvinta koko prosessissa oli tutkijoiden hyvä<br />
yhteishenki – niin Suomessa kuin Australiassakin, hän<br />
muistelee.<br />
Opinnot toivat uutta tietoa ja kriittisyyttä<br />
Jos Virolainen jotain parantaisi, se on tutkijan palkkaus.<br />
Hän myöntää, että parannusta on jo se, että mukaan on<br />
saatu yliopiston ulkopuolista rahoitusta. Rahoituksen saaminen<br />
vaatii kuitenkin aktiivisen ohjaajan sekä ulkopuolisen<br />
tahon, joka on kiinnostunut aihepiiristä sitoutuakseen<br />
siihen taloudellisesti.<br />
Virolaisen mukaan jatkotutkinnosta on nykyään paljon<br />
hyötyä.<br />
- Tulevaisuudessa on tarkoitus tarjota erityisosaamiseeni<br />
liittyvää palvelua kollegan kanssa perustamassani yrityksessä<br />
VETHAUS Oy:ssä, hän kertoo suunnitelmistaan.<br />
Tiedon lisäksi jatko-opinnoista jäi käteen kriittisyyttä.<br />
- Nyt on aiempaa paremmat valmiudet lukea tutkimustuloksia<br />
kriittisesti ja tarvittaessa kyseenalaistaa asioita,<br />
Juha Virolainen toteaa.
Tohtorit <strong>2005</strong><br />
ELL Varpu Hirvelä-Koski<br />
Fish pathogens Aeromonas salmonicida and<br />
Renibacterium salmoninarum: diagnostic and<br />
epidemiological aspects<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienia<br />
Vastaväittäjä: ELT, dosentti Maria Fredriksson-Ahomaa<br />
(Ludwig-Maximilians yliopisto, München)<br />
ELL Ari Hörman<br />
Assessment of the microbial safety of drinking water<br />
produced from surface water under <strong>fi</strong>eld conditions<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienia<br />
Vastaväittäjä: dosentti Jorma Hirn<br />
(Elintarvikevirasto/Maa- ja metsätalousministeriö)<br />
FM Tarja Kohila<br />
Effects of Aluminium and Lead on the Rodent Cerebral<br />
Synaptosomal Integral Proteins In Vivo and In Vitro<br />
Kliininen eläinlääketiede<br />
Vastaväittäjä: professori Kirsi Vähäkangas<br />
(Kuopion yliopisto)<br />
FK Merja Korkalainen<br />
Structure and expression of principal proteins<br />
involved in dioxin signal transduction and<br />
potentially in dioxin sensitivity<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienia<br />
Vastaväittäjä: dosentti, FT Paavo Honkakoski<br />
(Kuopion yliopisto)<br />
ELL Olli Mäkelä<br />
Radiation Synovectomy with Holmium-166 Ferric<br />
Hydroxide Macroaggregate: Experimental Study in<br />
Rabbits and Horses<br />
Kliininen eläinlääketiede<br />
Vastaväittäjä: professori Sheila Laverty<br />
(University of Montreal)<br />
ELL Leena Oivanen<br />
Endemic trichinellosis – experimental and<br />
epidemiological studies<br />
Peruseläinlääketiede<br />
Vastaväittäjä: professori Arvid Uggla<br />
(Sveriges lantbruksuniversitet)<br />
ELL Minna Rajamäki<br />
Tissue inflammation in canine pulmonary eosinophilia<br />
with special reference to matrix metalloproteinases<br />
Kliininen eläinlääketiede<br />
Vastaväittäjä: dosentti Anja Kipar<br />
(University of Liverpool)<br />
FM Satu Raussi<br />
Group management of young dairy cattle<br />
in relation to animal behaviour and welfare<br />
Kliininen eläinlääketiede<br />
Vastaväittäjä: Marek Špinka<br />
(Research Institute of Animal Production, Praha)<br />
ELL Anu Saikku-Bäckström<br />
Biodegradable self-reinforced polylactic acid<br />
stereocopolymer implants in the <strong>fi</strong>xation of<br />
diaphyseal osteotomies and fractures<br />
Kliininen eläinlääketiede<br />
Vastaväittäjä: dosentti Brigitte von Rechenberg<br />
(Zurichin yliopisto)<br />
ELL, MVetSc. Juha Virolainen<br />
Post breeding effects of feeding on<br />
reproduction in gilts and sows<br />
Kliininen eläinlääketiede<br />
Vastaväittäjä: professori Cheryl Ashworth<br />
(The Scottish Agricultural College)<br />
ETM Silja Åvall-Jääskeläinen<br />
Characterization and applications of Lactobacillus brevis<br />
S-layer proteins and evaluation of Lactococcus lactis as a<br />
porcine cytokine producer<br />
Peruseläinlääketiede<br />
Vastaväittäjä: dosentti Benita Westerlund-Wikström<br />
(Helsingin yliopisto)<br />
17
Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys<br />
muun muassa kolme islanninhevosretkeä sekä ratsastusleirin<br />
Viron Ruilassa. Kerholaiset osallistuivat<br />
myös hevosten kengityskurssille Ypäjällä. Koiraharrastajien<br />
kerho K9 järjesti arkitottelevaisuuskursseja<br />
ja yhteislenkkejä usean koirakon voimin. K9 kävi<br />
myös tutustumassa agilityyn.<br />
kuva: Teija Viita-aho<br />
EKY opiskelijoiden asialla<br />
koulutuksessa ja vapaa-ajalla<br />
Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY ry on aktiivinen<br />
ainejärjestö, joka toimii opiskelijoiden äänenkannattajana<br />
opetus- ja koulutusasioissa sekä huolehtii jäsentensä<br />
hyvinvoinnista.<br />
Eläinlääketieteellisen korkeakoulun ylioppilaskunta<br />
EKY perustettiin vuonna 1946. Korkeakoulun liityttyä<br />
Helsingin yliopistoon vuonna 1995 ylioppilaskunnasta<br />
tuli Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys ry. Vuonna<br />
2006 pyöreitä täyttävän ainejärjestön kunniaksi koottiin<br />
sen taipaleesta kertova 60-vuotisjuhlajulkaisu.<br />
EKYn urheilutarjonta piti opiskelijoiden kunnon korkealla.<br />
Viikoittainen sählyvuoro houkutteli ekyläisiä<br />
kirjojen äärestä kentälle. Myös jäsenten uintiharrastusta<br />
tuettiin. Talvilajeista kokeiltiin lumilautailua keväthangilla.<br />
Syksyllä joukko ekyläisiä matkusti Uppsalaan,<br />
jossa pohjoismaalaiset eläinlääkäriopiskelijat<br />
kilpailivat yleisurheilumestaruuksista. Suomen joukkue<br />
ei aina kivunnut kultamitaleille, mutta joukkuehenki<br />
oli ekyläisillä paras.<br />
Eläinlääkis tutuksi varusmiehille<br />
EKY jatkoi edellisvuonna aloittamaansa miesopiskelijoiden<br />
rekrytointia, jonka tavoitteena on lisätä <strong>tiedekunta</strong>amme<br />
hakevien miesten määrää. Vuoden aikana<br />
tehtiin lukuisia vierailuja eri varuskuntiin, joissa kerrottiin<br />
varusmiehille eläinlääkärin ammatista. Ekyläiset<br />
saivat lämpimän vastaanoton, ja syksyllä tiedekunnassamme<br />
aloitti peräti kuusi miesopiskelijaa!<br />
18<br />
Kengityskurssista lumilautailuun<br />
Vuonna <strong>2005</strong> EKY järjesti jäsenilleen monipuolista toimintaa.<br />
Suosittuja EKY-iltoja pidettiin kuukausittain.<br />
Teemat vaihtelivat barffauksesta kauneudenhoitoon.<br />
Kulttuurinnälkäisille järjestettiin teatteri-, ooppera- ja<br />
balettikäyntejä. Innokkaista laulajista koostuva kaksivuotias<br />
Tympania-kuoro harjoitteli ahkerasti ja esiintyi<br />
loistokkaasti EKYn vuosijuhlassa.<br />
Hevosharrastuskerho Eqvet tarjosi hevosista ja ratsastuksesta<br />
kiinnostuneille monipuolista toimintaa,<br />
kuva: Teija Viita-aho
kuva: Anne Rauhamäki<br />
Toimitus: Satu Himanen ja Päivi Ala-Poikela<br />
Suunnittelu: Jenni Ahonen/ Salpausselän kirjapaino Oy<br />
Painotyö: Salpausselän kirjapaino Oy 2006
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong><br />
Agnes Sjöbergin katu 2 (PL 66)<br />
00014 Helsingin yliopisto<br />
Puh. (09) 1911 (yliopiston vaihde)<br />
Fax. (09) 191 57161<br />
http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>
Change language