svul:n kunniajäsenet
svul:n kunniajäsenet
svul:n kunniajäsenet
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
~~....,..."mittatyönä':
TOIMINTAKERTOMUS 1985
TOSIKORTTI 1, jolla saa käteistä pankkiautomaateista.
TOSIKORTTI 2, jolla saa käteistä ja jolla voi
maksaa.
TOSIKO RTTI 3, jolla saa käteistä, jolla voi
maksaa ja jolla saa maksuaikaa.
TOSIKO RTTI 4, jolla saa käteistä, jolla voi
maksaa myös ulkomailla ja jolla saa maksuaikaa.
KÄYTTÖlUOTTO
HEIKÄL Ä INE
~1234 $ 6 i1 89/
b 1: lf
ATT
R 1 /Il, 7
TOSIKORTTI 5, jolla saa luottoa.
Jotain
näistä tarvitset
vannastt.
•
Tilaa se nyt !
~ KANSALLISPANKKI
Toimitus ja ulkoasu Mirja Lindgren
Kuvat Pentti Pekkala
Painopaikka Grafitex Oy Helsinki
Puheenjohtajan katsaus
SVUL:n avaintiedot 1985
SVUL:n hallinto 1985
Liittohallitus
Liittovaltuusto
Valiokunnat
SVUL:n edustukset eri yhteisöissä
Urheilun suunta
SVUL:n strateginen suunnitelma
Nuorten Talvisuurkisat 1985
SVUL:n toiminta 1985
Keskushallinnon toimihenkilöorganisaatiomuutos
Kehittämistoiminta
Seuratoiminta
Valmentajakoulutus
Nuorisotoiminta
Liikuntapoliittinen toiminta
Kansainvälinen toiminta
Tiedotustoiminta
Suomen Urheilulehti
SVUL:n kunniajäsenet
Ansiomerkit
Henkilökunta
Talous
Tuloslaskelma
Tase
Tilintarkastuskertomus
Töölön Urheilutalosäätiö
SVUL:n uusi toimitalo
Töölön Urheiluhallit - SVUL:n Sguashhallit
Jerismaja
Suomen Urheiluopisto
Jäsenjärjestöt
Liittojen edustukset lajien kansainvälisissä liitoissa
Jäsenliittojen määrän kasvu
Jäsenmäärät ja toimintamäärärahat
Jäsenliittojen seurat piireittäin
Seuratilastoja
€lIlIL!I
SUOMEN VALTAKUNNAN URHEILULIITTO
Radiokatu 12, 00240 Helsinki
Puh. (90) 1581
2
3
4
4
4
6
8
10
12
14
16
16
17
18
18
19
20
22
24
25
26
26
28
31
32
33
34
35
36
39
40
41
42
44
46
47
48
49
"'-~--~---'-l-~- SVtlt:~ AVAI T IEE>OT~~~~~~ __
KIMPASSA
SUURKISOIHIN
MENESTYKSEN JA PÄÄTÖSTEN VUOSI
Jäsenliittoja 51
Jäsenpiirejä 18
Seuroja 6 319 l3 788)*
Henkilöjäseniä 1 124 750 ~89 657)**
_
_ Seuroissa toimivia ohja~ia ja valmentajia 31 948
~ Seurojen järlestämiä kilpailuja (yksilölalitl 10 442
Seurojen järjestämiä muita tilaisuuksia 1 014 418
Palkattu toimihenkilöstö 384
- Keskushallinto66
Jäsenpiirit 93-
Jäsenliitot 225
-------
(Seurat 2 094: täystoimisia 489, osa="äikaisia 1 605) :
SVUL:n valtionapu 38839000,-
. Jäsenjärjestöille jaettu avustus 32 901 445-
Taseen loppusumma 50.210.444,10
*) Piireihin kuuluvia seuroja. Piireihin kuulumattornia
seuroja ja Suomen Metsästäjäliiton yhdistyksiä yhteensä
n. 2 531
**) Piireihin kuulumattornia seuroja ja Suomen
Metsästäjäliiton henkilöjäseniä yhteensä n. 135 093.
2
SVUL:n johtava rooli suomalaisessa urheiluelämässä
korostui monin tavoin vuonna 1985. Kyseessä ei ollut
välivuosi, vaan monessa suhteessa ratkaisujen
vaihe.
Marras-joulukuun vaihteessa Oulussa pidetty liittokokous
leimasi jo pitkään sVl,Jllilaista järjestötoimintaa
keskushallinnossa, liitoissa ja piireissä. Neljän
vuoden välein kokoontuva SVUL:n ylin päättävä elin
käsittelee järjestön suuria linjakysymyksiä - mm.
sääntöjä, periaateohjelmia ja määrärahakriteerejä.
Nyt pidetty liittokokous oli tavallistakin merkittävämpi.
Siellä käsitellyt "Urheilun suunta" eli SVUL:n
liikuntapoliittinen periaateohjelma ja SVUL:n Strateginen
suunnitelma ohjaavat paljolti maamme liikuntakulttuuria
lähivuosina. Molempia asiakirjoja oli jo
pitkään valmisteltu SVUL:ssa eri tasoilla. Jäsenjärjestöt
olivat eri työryhmissä ja lausuntovaiheessa vaikuttaneet
niiden sisältöön.
SVUL-strategian pohjalta asetetut tavoitteet seuraavalle
nelivuotiskaudelle ovat vaativia, mutta kovalla
työllä saavutettavissa. Asettamalla seurat niille
kuuluvaan pääosaan svullilaisessa toimintakentässä
antoi liittokokous päätöksellään niille myös oikeuden
edellyttää keskushallinnolta, liitoilta ja piireiltä
niiden toimivuutta ja elinkelpoisuutta edistäviä päätöksiä.
Helmikuussa pidetyt SVUL:n Nuorten Talvisuurkisat
osoittivat päätöksen SVUL:n kisajärjestelmän
luomisesta oikeaan osuneeksi. Jyväskylässä oli
omalla ohjelmallaan mukana yli 40 jäsenliittoa, mikä
luku talvitapahtuman osalta oli yllättävän suuri.
Myös osanottoinnostus seuroissa yllätti järjestäjät.
Hyvin jyväskyläläiset kisaisännät kuitenkin selvisivät
tavoitteet ja odotukset ylittäneestä osanottajamäärästä.
Kevään tuloon liittyy meillä yleensä keskustelu urheilumäärärahoista
ja niiden jaosta. Niin myös viime
keväänä. Voimakkaalla ja määrätietoisella edunvalvontatoiminnalla
saimme päättäjät vakuuttuneiksi
siitä, että SVUL:n avustus on järjestön toiminnan
laatuun, laajuuteen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen
verrattuna liian alhainen ja SVUL:lle myönnettiin
kuoppakorotus. Se kasvattaa kolmelle vuodelle
jaksoteltuna valtiolta saamaamme toiminta-avustusta
merkittävästi.
Seurojen yhteiskunnalta saama tuki ei kasvanut
viime vuonnakaan liikuntalain antamien odotusten
mukaan. Liittokokouksessa asetettujen tavoitteiden
mukaan SVUL edellyttää tämän vuosikymmenen aikana
seuratoiminnan tuen kolminkertaistamista.
Monet pitivät vuotta 1985 huippu-urheilumme osalta
heikkona. Vuoden yhteenveto osoittaa kuitenkin
aivan muuta. Suomi saavutti yli 60 aikuisten EM- ja
MM-mitalia, joista valtakunnallisten urheilujärjestöjen
osalta lähes kaikki SVUL:n urheilijoiden tuomina.
Koko 80-luvulla on vain olympiavuonna pystytty
parempaan. Huippu-urheilumenestyksen kärjessä
olivat hiihdon MM-kisojen suomalaisedustajat, mutta
myös monet muut perinteiset ja uudet lajit ilahd
uttivat hui ppu-u rhei I u myönteistä suomalaisyle isöä.
SVUL-ORGANISAATIO
18
JÄSEN- -
PIIRIÄ
LIITTOKOKOUS
1 krt / 4 v.
I
1
2 krt / v.
51
-
L1ITTO-
JÄSEN-
VALTUUSTO
LIITTOA
LIITTO-
HALLITUS
f--------
KESKUS-
HALLINTO
3788 URHEILUSEURAA
(+ 2000 metsästysseuraat
Noin MILJOONA HENKILOJÄSENTÄ
3
~ SVUl:::N HALl::INTO 1985--
4
SVUL:N LIITIOHALLITUS SVUL:N LIITIOVALTUUSTO 1982-85
PUHEENJOHTAJA
Jukka Uunila
VARAPU H EENJOHTAJAT
Orvo Anttila
Seppo Hieta
Osmo Niemelä
Paavo Pekkanen
MUUT JÄSENET
Martti Alopaeus
Matti Autio
Tapani Ilkka
Impi Jokinen
Tapio Koivula
Matti Lähdesmäki
Teemu Pesola
Jorma Räisänen
Pertti Tuomala
Marjatta Väänänen
PU H EENJOHTAJA
VARAPUHEENJOHTAJAT
JÄSENLIITOISTA
Amatöörinyrkkeilijäin liitto
Ampujai n liitto
Ampumahiihtoliitto
Autourheilijoiden liitto
Baseball- ja Softball-liitto
Golfliitto
Hiihtoliitto
Hockeyliitto
Jousiampujainliitto
Judoliitto
Jääkiekkoliitto
Kanoottiliitto
Karateliitto
Koripalloliitto
Kuntou rheiluliitto
Käsipalloliitto
Kävelyurheiluliitto
Lentopalloliitto
Luisteluliitto
Metsästäjäliitto
Miekkailuliitto
Moottoriliitto
Moottoriveneliitto
Naisten Liikuntakasvatusliitto
Nykyaikaisen 5-ottelun liitto
Painiliitto
Painonnostoliitto
Pesäpalloliitto
Purjehtijaliitto
Pyöräilyliitto
Pöytätennisliitto
Ratsastajain liitto
Hannu Koskivuori
Erkki J. Toivanen
Erkki J. Woivalin
Tauno Salminen
Markku Nöyränen
Erkki J. Toivanen
Algot Kettunen
Erkki Lähdeaho
Seppo Soratie
Hannu Koskivuori
Toivo Lehtovuori
Paavo M. Petäjä
Antti Hyvärinen
Markku Vuotilainen
Esko Immonen
Timo Harju
Pentti Leino
Voitto Rajaniemi
Erkki J. Woivalin
Kari Kuula
Keijo K. Kulha
Pertti Tuomala
v. -85 vj . Raimo Viskari
Jorma Järvi
Maire Suominen
Erkki Isoniemi
Erkki Levy
Henrik Vaenerberg
Väinö Kangaspunta
Rune Nylander
Raimo Peltonen
Eero Multamäki
Olavi Skog
Erkki E. Nurmi
Helmer Viiala
Jorma Salomaa
Liisa Orko
Maija-Liisa Saarinen
Arto Norovirta
Seppo Kylmänen
Pekka Kare
Matti Huttunen
Antti Heinonen
Rafael Wolontis
Eino Lehtovirta
Esa Ellonen
Olli Pesonius
Rygby- ja Salamapalloliitto
Soutuliitto
Squashliitto
Sulkapalloliitto
Suunnistusliitto
SVUL:n Nuoret
Tae Kwon Do-liitto
Taitoluisteluliitto
Tanssiurheilun Keskusliitto
Tennisliitto
Uimaliitto
Urheiluliitto
Urheilusukeltajain liitto
Vesihiihtoliitto
Voimisteluliitto
JÄSENPIIREISTÄ
Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Helsinki
Häme
Kainuu
Keski-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Lahti
Lappi
Länsi-Pohja
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Satakunta
Seppo Kairaneva
Bo Gammals
Mauno Rintanen
Tuomo Tenn ilä
Kalevi Kapanen
Matti Salmen kylä
Raimo Salo
Erkki O. Auranen
Urho Rouvali
Urpo Vihervaara
Aimo Näräkkä
Ilkka Lantto
Erkki Jänkä
Pentti Karvonen
Veikko Marttinen
Olavi Niemelä
Lauri Vesala
Kalervo Rehnbäck
Jorma Perolahti
Tapio Koivula
v. -85 vj . Tuomo Jalantie
Jorma Räisänen
v. -85 vj . Timo Ruoppa
Ilmari Ylä-Autio
Matti Lähdesmäki
v. -85 vj. Heikki Luoma
Pirkko Lilja
Yrjö Perälä
Juhani Salmenkylä
Anneli Vanamo
Olavi Lehtisalo
Ilkka Tuominen
Pauli Vyyryläinen
Orvo Anttila
v. -85 vj . Mikko Koski
Jukka Lampiniva
Pauli Koskinen
Matti Virtanen
Teemu Pesola
v. -85 vj . Antero Taanila
Raija Salomaa
Esa Riihimäki
Rauno Jaakkola
Olavi Eronen
Reino Mikkelä
Lasse Ahtiainen
Pentti Larjanne
Olavi Poikela
Seppo Pelttari
Yrjö Karttunen
Eero Niku
Sulo Lehto
Lauri Re inikainen
Kalevi Tiihonen
Risto Tuominen
Nina Eriksson
Oll i Pal mu
Suur-Savo
Uusimaa
Varsinais-Suomi
LISÄJÄSENET
Kai Hagelberg
Hilkka Hakola
Kaarlo Hartiala
Leena Jääskeläinen
Arnevi Lassila
Mauri Miettinen
Pertti Paloheimo
Pekka Silvola
Magnus Ståhlberg
Eino Uusitalo
Seppo Westerlund
Raimo Viita
Otso Vilhunen
Pirkko Väänänen
Toivo Yläjärvi
Leo Turunen
Aatto Val kokivi
Pentti Räty
Pirkko Mantere
Johan Helenius
Pentti Pihlakoski
Timo Lehmuskoski
Timo Pekkala
5
VALIOKUNNAT
SVUL:N LIITTOKOKOUS OULUSSA
TI EDOTUSVALlOKU NTA
Orvo Anttila (puheenjohtaja)
Terttu Karhumaa, Esko Ojala, Matti
Salmenkylä, Raimo Viskari, Ari J.
Aalto (esittelijä)
TALOUSVALlOKU NTA
SUOMEN URHEILUSÄÄTIÖN
HALLITUS
Seppo Hieta (puheenjohtaja)
Tapio Koivula, Mikko Leppänen,
Juhani Salmenkylä, Sirpa Toivanen,
Kimmo Varjovaara, Teuvo
Holopainen (esittelijä)
LIIKUNTAPOLIITTINEN
VALIOKUNTA
Paavo Pekkanen (puheenjohtaja)
Leena Jääskeläinen , Anna-Maija
Kivimäki, Keijo K. Kulha, Pentti
Kurunmäki, Jukka Wuolio, Kalevi
Suortti (esittelijä)
ANSIOMERKKIVALIOKUNTA
Olavi Lehtisalo (puheenjohtaja)
Antti Arponen , Erkki Helenius,
Pellervo Hyytiäinen, Impi Jokinen,
Marja Saarinen, Ari J. Aalto (esittelijä)
HENKILÖSTÖVALIOKUNTA
Mauri Moren (puheenjohtaja)
Hilkka Hakola, Matti Nummela
Annika Copeloussis, Matti Virt~nen,
Ritva Wright, Esko Eklund (esittelijä)
JERISMAJAN JOHTOKUNTA
Mikko Leppänen (puheenjohtaja)
Heikki Hietanen, Heikki Lahelma,
LUOTI AMUSORGANISAATIO
Rolf Pircklen , Nina Sarvana, Pekka
Syrjänen, Hannu Suominen
TÖÖLÖN URHEILUHALLlEN
JOHTOKUNTA
Kai Hagelberg (puheenjohtaja)
Erkki Helenius, Jaakko Holopainen,
Tyttl Kormi, Pekka Pukero, Erkki
Viinikainen , Esko Eklund (esittelijä)
URHEILULEHDEN
JOHTOKUNTA
Orvo Anttila (puheenjohtaja)
Heikki Lehmusto, Antti Mälkönen ,
Antero Raevuori, Henrik
Rasmussen , Teuvo Holopainen
LIITTOKOKOUS
U RH EI LUVALlOKU NTA
Osmo Niemelä (puheenjohtaja)
Pirkko Alho, Heikki Kantola, Seija
Toivonen, Kalevi Tuominen, Leo
Turunen, Seppo Liitsola (esittelijä)
LIITTQVAl TUUSTO
LIITTOHALLITUS
PUH EE NJOHT AJISTO
Liittokokouksen avauspuheenvuorossa Jukka Uunila
korosti SVULn urheilullista ja järjestöllistä menestystä
kuluneella nelivuotiskaudella.
Jukka Uunila valittiin yksimielisesti uudelleen SVULn puheenjohta
JakSI. Nuoret oululaisurheilijat onnittelivat järjestön puheenjohtajaa
päätöksen jälkeen.
TIETEELLINEN VALIOKUNTA
Pekka Oja (puheenjohtaja)
Risto Elovainio, Rainer Rauramaa,
Seppo Rehunen, Timo Takala,
Jukka Viitasalo, Tero Viljanen,
Hannu Holappa, Seppo Liitsola
(esittelijä)
SÄÄNTÖVALlOKU NTA
Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja)
Pentti Antikainen, Solveig
Fredriksson, Antti Heinonen, Eero
Korpela, Risto Sylvelin, Kalevi
Suortti (esittelijä)
6
YLEI SHALLINNON
TOIMIALA
URHEILUOSASTON
TOIMIALA
TALOUSOSASTON
TOIMIALA
Naisvoimistelijat esittivät liittojen
ja piirien liittokokouseduslajille
näytön seuratoiminnan
tuloksista
7
8
SVUL:N EDUSTUKSET ERI YHTEISÖISSÄ
JÄÄKENTTÄSÄÄTIÖ
- edustajiston jäsen
Jukka Uunila
KANSALAISJÄRJESTÖJEN RAITIIUS
TOIMINNAN KESKUSLIITTO
- edustaja Annu Tuominen
KISAKALLIOSÄÄTIÖ
- valtuuskunnan jäsen
Brita Ikävalko
Onerva Kivelä
Tapio Koivula
Keijo K. Kulha
Pirkko Luostarinen
Eine Rauttola
Maija-Liisa Saarinen
Anna-Maija Silvola
Eeva Sippola
Eila Stenbäck
Sirkku Teräsvirta
Pertti Tuomala
Lilian Vaarna
Urpo Vihervaara
Marjatta Väänänen
- johtokunnan jäsen
Eero Ehrnrooth
Juha Sipilä
Osmo Niemelä
KIINTEISTÖMAALIIKENNE OY
- hallituksen puheenjohtaja
Jukka Uunila
- hallituksen jäsen
Seppo Hieta
Teuvo Holopainen
Paavo Pekkanen
ALFRED KORDELININ YLEISEN
EDISTYS- JA SIVISTYSRAHASTON
URHEILUN TUKIRAHASTO
- johtokunnan jäsen
Osmo Niemelä
Mauri Oksanen
LlIKU~.NAN JA KANSANTERVEYDEN
EDISTAM ISKESKUS
- valtuuskunnan jäsen
Tor Jungman
OY MULTIFAC AB
- hallituksen puheenjohtaja
Seppo Hieta
- hallituksen jäsen
Mikko Leppänen
Robert Liljeström
Jan Törnroth
Teuvo Holopainen
OTANIEMEN URHEILUSÄÄTIÖ
- valtuuskunnan jäsen
Martti Alopaeus,
varajäsen Seppo Liitsola
Esko Eklund,
varajäsen Erkki Viinikainen
Esa Ellonen,
varajäsen Erkki Helenius
Antti Lanamäki,
varajäsen Eero Uotila
Olavi Lehtosalo,
varajäsen Eero Vettenranta
- hallituksen jäsen
Erkki Helenius,
varajäsen Hannu Suominen
Pauli Vyyryläinen,
varajäsen Pekka Vasala
POHJOIS-SUOMEN URHEILUN
KALOTTIKESKUS
- SVUL:lla ei ole varsinaista edustajaa
mutta oikeus olla läsnä kokouksissa
ilman äänioikeutta; yhdyshenkilö
Jouko Purontakanen
GRETA JA VIKTOR SMEDSIN
RAHASTOSÄÄTIÖ
- hallituksen puheenjohtaja
Seppo Hieta,
varajäsen Mauri Oksanen
- hallituksen varapuheenjohtaja
Juhani Salmenkylä,
varajäsen Teuvo
Holopainen
STADION-SÄÄTiÖ
- edustajiston jäsen
Nisse Hagman
Tapani Ilkka
Yrjö Kokko
Mauri Oksanen
Jukka Uunila
- hallituksen jäsen
Rolf Haikkola
SUOMEN NYRKKEILYSÄÄTIÖ
- hallituksen jäsen
Paavo Pekkanen
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS
- valtuuskunnan puheenjohtaja
Jukka Uunila
- valtuuskunnan jäsen
Tellervo Haapaniemi
Koskinen
Carl-Olaf Homen
Taina Impiö
Osmo Niemelä
Mauri Oksanen
Paavo Pekkanen
- hallituksen puheenjohtaja
Carl-Olaf Homen
- hallituksen jäsen
Mauri Oksanen
- valtuuskunnan jäsen
Seppo Liitsola
SUOMEN RETKEILYMAJAJÄRJESTÖ
- edustajiston jäsen
Jaakkko Holopainen,
varajäsen Esko Salasuo
- hallituksen varapuheenjohtaja
Erkki Helenius
SUOMEN UIMAOPETUS- JA
HENGENPELASTUSLIITTO
- hallituksen jäsen
Erkki Helenius,
varajäsen Kai Hagelberg
SUOMEN URHEILUMUSE:OSÄÄTIÖ
- hallintoneuvoston jäsen
Osmo Niemelä
- hallituksen puheenjohtaja
Martti Alopaeus
- hallituksen jäsen
Erkki Helenius
- Suomen urheilun keskusarkiston
johtokunnan jäsen
Erkki Helenius
Martti Noponen
- Urheilun yleisarkiston toimikunnan
puheenjohtaja
Erkki Helenius
- Urheilun yleisarkiston toimikunnan
jäsen
Esko Eklund
SUOMEN URHEILUOPISTO
- kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston
puheenjohtaja
Paavo Pekkanen
- kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston
jäsen
Lasse Ahtiainen
Heino Avikainen
Paul Blomqvist
Eero Ehrnrooth
Yrjö Kokko
Urho Rouvali
- hallituksen puheenjohtaja
Jukka Uunila
- hallituksen jäsen
Pekka Leino
Aimo Näräkkä
Mauri Oksanen
Juhani Salmen kylä
- opiston johtokunta = hallitus +
opiston rehtori Tapani Ilkka
SUOMEN URHEILUSÄÄTIÖ
- valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus
- hallituksen puheenjohtaja
Seppo Hieta
- hallituksen jäsen
Tapio Koivula
Mikko Leppänen
Juhani Salmenkylä
Sirpa Toivanen
Kimmo Varjovaara
- esittelijä Teuvo Holopainen
TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄTIÖ
- valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus
- hallituksen puheenjohtaja
Seppo Hieta
- hallituksen jäsen
Erkki Helenius
Kai Hagelberg
Jaakko Holopainen
Lauri Kärävä
Mikko Leppänen
Osmo Niemelä
- varalla Nisse Hagman
Impi Jokinen
Erkki Viinikainen
- sihteeri Esko Eklund
URHEILULÄÄKETIETEEN SÄÄTiÖ
- hallituksen puheenjohtaja
Antti Ahlström ,
varajäsen Heikki Rusko
- hallituksen jäsen
Seppo Hieta,
varajäsen Tor Jungman
URHEILULÄÄKETIETEEN SÄÄTiÖN
HELSINGIN URHEILULÄÄKÄRIASEMA
- johtokunnan jäsen
Seppo Liitsola,
varajäsen Jorma Savola
VALTION URHEILUNEUVOSTO
- jäsen Mauri Oksanen
VAPAAEHTOISEN PELASTUS
PALVELUN KESKUSTOIMIKUNTA
- yhdyshenkilö
Kalevi Suortti
VARALAN SÄÄTiÖ
- hallituksen jäsen
Orvo Anttila
Raimo Peltonen
VALTION LIIKUNTATIETEELLINEN
NEUVOSTO
- jäsen Jorma Savola
VUOKATINRINTEET Oy
- hallituksen puheenjohtaja
Seppo Hieta
- hallituksen jäsen
Teuvo Holopainen
VUOKATIN SÄÄTiÖ
- edustajiston jäsen
Erkki J. Toivonen ,
varajäsen Heikki Hovi
Aimo Näräkkä,
varajäsen Erkki Hulkkonen
Pentti Pihlakoski ,
varajäsen Lauri Reinikainen
Eero Niku,
varajäsen Paavo Poutiainen
- hallituksen jäsen
Matti Virtanen
Teuvo Holopainen
9
- tJB ~tJ IA---------------I
SVUL:lla on ehdoton johtoasema maamme liikuntaelämässä. Sen vahvistavat
monet eri tekijät. Urheilujärjestöjemme runsaassa määrässä SVUL
on ylivoimaisesti suurin sekä laadullisesti että määrällisesti tuloksiltaan, jäsenmäärältään,
toiminnaltaan ja yhteiskunnalliselta painoarvoltaan.
Täten on luonnollista, että järjestö tuntee vakavaa vastuuta maamme liikuntakulttuurin
kehittämisestä ja sen tulevaisuuden näkymistä.
SVUL:n korkein päättävä elin -liittokokous - kokoontuu joka neljäs vuosi
ratkaisemaan SVUL:n ja suomalaisen urheilun linjakysymyksiä. Viime marras-joulukuun
vaihteessa Oulussa pidetty liittokokous oli tavallista merkittävämpi,
koska siellä käsiteltiin sekä SVUL:n periaateohjelmaa - SVUL
suuntaa - sekä SVUL:n strategista suunnitelmaa vuosiksi 1986-89.
Molempien mittavien asiakirjojen työstämisessä jäsenjärjestöillä oli tärkeä
rooli ja niiden kannanottoja ja lausuntoja otettiin huomioon jo valmisteluvaiheessa.
Sekä periaateohjelma että strategia hyväksyttiin liittokokouksessa
yksimielisesti.
SVUL:N PERIAATTEET JA TAVOIIT:~~I
URHEILUN KE~IUÄMISEKSI
Liikuntakulttuuri on viimeisen kymmenen vuoden aikana
kokenut huomattavia muutoksia. Kehitystä ovat
muovanneet toisaalta urheilun omat sisäiset tekijät,
toisaalta yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Liikunnan
harrastus on lisääntynyt ja sukupuolten välinen
ero liikuntaan osallistumisessa on tasaantunut.
Uudet lajit ovat vetäneet mukaan myös uusia harrastajaryhmiä,
urheilun kansainvälisyys on lisääntynyt ja
urheilun julkisuusarvo noussut. Suomen urheilun
edellytyksiin on lisäksi vaikuttanut 1980 voimaan astunut
liikuntalaki.
SVUL viitoittaa urheilun suuntaa uudella periaateohjelmaIlaan.
Ohjelma ei käsittele kattavasti liikuntakulttuurin
kaikkia eri kysymyksiä. Se on SVUL:n näkemys
keskeisistä liikuntakulttuurin kehittämiskohteista
tämän ja huomispäivän Suomessa. Niitä ovat:
• Millaista urheilua haluamme Suomessa harrastettavan
• Kenelle urheilutoimintaa tulee järjestää
• Mitä edellytyksiä urheilu tarvitsee
• Mitkä ovat Suomen tehtävät urheilussa kansainvälisesti
ajatellen.
Ohjelman toteuttaminen riippuu SVUL:n lisäksi
myös muiden liikunnasta ja sen edellytyksistä vastaavien
tahojen ratkaisuista ja toimista. Tämän vuoksi on
välttämätöntä, että ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen
pyritään yhteistyössä eri vastuutahojen kesken.
I Millaista urheilua
.• Urheilun perimmäisenä tarkoituksena tulee olla ihmisen
kokonaisvaltainen kehittäminen
• Urheilutoiminnan on oltava "reilun pelin" hengen mukaista
• Vastuu urheilun kuvasta on kaikilla toiminnassa mukana
olevilla
• Urheiluun, erityisesti lasten ja nuorten urheiluun, on
saatava lisää monipuolisuutta ja leikkimielisyyttä
• Mikään tavoite urheilussa ei ole dopingin käytön arvoinen
• Väkivallan pesiytyminen urheiluun on estettävä
• Liike-elämän kanssa harjoitettavan yhteistoiminnan
tulee tapahtua urheilun ehdoin
• Huippu- ja kilpaurheilun palkkiojärjestelmän tulee olla
avoin ja julkisen tarkastelun kestävä
• Urheilun tulee olla puoluepoliittisesti sitoutumatonta.
1/ Kenelle liikuntaa
• Liikunnan harrastaminen läpi elämän tehtävä mahdolliseksi
kaikille
• Naisten osallistumismahdollisuuksia kilpa- ja huippu-urheiluun
kehitettävä
• Liikuntatoimintaa järjestettävä myös tähän asti vähemmälle
huomiolle jääneille ryhmille
• Seurojen toiminta monipuolisemmaksi.
/II Urheilun edellytykset
ORGANISAATIO
• Vapaaehtoiseen työhön perustuvan seuratoiminnan
itsenäisyyttä tulee kunnioittaa
• Kunta, urheiluseurat ja muut liikuntatoimintaa järjestävät
tahot saatava yhteistyöhön liikuntapalvelujen kehittämiseksi
• Koulut ja urheiluseurat saatava yhteistyöhön liikuntakasvatuksessa
• Keskusjärjestöt yhdistettävä
• Opetusministeriöön perustettava urheiluosasto.
VETÄJÄT
• Vetäjäksi tulon kynnystä madallettava
• Korvauksen saaminen säännöllisestä vetäjä toiminnasta
mahdollistettava
• Turvattava vetäjille mahdollisuus koulutukseen ja "urakiertoon':
TALOUS
• Seurojen talous saatava vakaammalle pohjalle; menoista
vähintään 1/3 on katettava julkisin varoin
• Julkinen tuki saatava liikuntalain periaatteiden mukaiseksi.
LIIKUNTAPAIKAT
• Perusliikuntapaikat kaikille paikkakunnille
• Erityistiloja rakennertava harrastuksen laajenemisen
myötä
• Lajiliittojen asiantuntemusta hyödynnettävä
• Valtion osallistuminen liikuntapaikkojen käyttökustannuksiin
selvitettävä.
IV Kansainvälisyys urheilussa
• Urheilussa mukana olevat kasvatettava kansainvälisyyteen
• Suomalaisten tulee osallistua nykyistä enemmän kansainvälisten
järjestöjen päätöksentekoon ja hallintoon
• Urheilu liitettävä osaksi kehitysyhteistyötä.
I (#j!l! L9 IHIliGn hyyiä urheiluseuroia I
10
11
SVUL:N STRATEGINEN SUUNNITELMA
SEUROJEN TOIMIVUUS JA EUNVOIMAISUUS
SVUL:n strateginen suunnitelma
vuosiksi 1986-90 on pitkän prosessin
tulos. Syksyllä 1984 perustettiin
työryhmä, jonka jäseninä oli
SVUL:n liittojen, piirien, keskushallinnon
ja seurojen edustajia. Ryhmien
työtä oli pohjustettu jo useissa
kokouksissa ja seminaareissa.
Vajaan vuoden kuluessa SVUL:n
pääsihteeri Oksasen johdolla toiminut
ryhmä sai työnsä siihen vaiheeseen
, että se voitiin lähettää lausuntokierrokselle
SVUL:n jäsenjärjestöihin.
Liittokokoukselle esitettyä
SVUL:n strategiasuunnitelmaa olivat
käsitelleet ennen SVUL:n liittohallitusta
kaikki SVUL:n liitot ja piirit
omissa elimissään, joten koko organisaatio
oli sitoutunut vahvasti
sen toteuttamiseen.
SVUL:N STRATEGISEN SUUNNITELMAN VIITEKEHYS
SVUL:n toiminta-ajatuksena on edistää kansalaisten
tarpeita vastaavaa seurojen liikuntatoimintaa
sekä kehittää vastuullisesti suomalaista kunto-,
kilpa- ja huippu-urheilua.
,---J_---T - - _1 _--, ____ 1_ ---,
~
L-______ ,-______________ ~--------------~------~ ~
I
1 1 1 I 1
~ SEUROJEN TOIMIVUUS JA ELlNVOIMAISUUS I
00
I [9
1
[Q]
HUIPPU- i KILPA- i KUNTO-JA
1
1
URHEILU URHEILU HARRASTE-
1 1
I I I LIIKUNTA
I
I
I
...
~
c
:;
ö
3
~
.!.
1
..
1
I g!
1 ~ ,
Iii
i ~
I !!
1
1
1
1
12
HUlppu·URHEILU
KILffiURHEILU
KUNTO- JA HARRASTEUIKUNTA
UUSI TOIMINTA-AJATUS
Strategian työstämisen yhteydessä
myös SVUL:n toiminta-ajatus on
uudistettu nykyaikaa ja tulevaisuuden
strategiaa vastaavaksi: "SVUL:n
toiminta-ajatuksena on edistää kansalaisten
tarpeita vastaavaa seurojen
liikuntatoimintaa sekä kehittää
vastuullisesti suomalaista kunto-,
kilpa- ja huippu-urheilua." Strategian
mukaisesti SVUL:n voima ja
tulevaisuus on itsenäisesti toimivissa
luovissa ja tuloksellisissa jäsenjärjestöissä.
Strategiassa toiminnot jaetaan
neljään alueeseen: seurojen toimivuus
ja elinvoimaisuus, huippu-urheilu,
kilpaurheilu sekä kunto- ja
harrasteliikunta. Se korostaa erityisesti
vapaaehtoisen urheiluseuratoiminnan
merkitystä. SVUL edel
Iytt~ä jäsenjärjestöiltä monipuolista
seuratoimintaa.
Seurojen toimivuus ja elinvoimaisuus
merkitsee tuloksia svullilaisissa
seuroissa, joiden hyvinvointi on
SVUL:n elinkysymys. Svullilainen
1. Aatteellinen
1
1. Aatteellinen
1
1. Aatteellinen
päämäärä
1
päämäärä
1
päämäärä
2. Toiminnallinen
1 1
1 2. Toiminnallinen I 2. Toiminnallinen
päämäärä 1 päämäärä I päämäärä
3. Seurojen I 3. Seurojen I 3. Seurojen
elinvoimaisuutta I elinvoimaisuutta I elinvoimaisuutta
tukeva I tukeva I tukeva
päämäärä I päämäärä I päämäärä
I
I
L _________ 1 _________ -.l _________ -.J
urheilu- ja liikuntakasvatustyö seuroissa
tapahtuu niiden omilla ehdoilla.
Seurat ovat sekä harrastus-,
yhdessäolo- että tuloksenteko-organisaatioita.
Ne toimivat omien yksilöllisten
lainalaisuuksiensa mukaan,
noudattaen urheilun sääntöjä
ja periaatteita.
Huippu-urheilu, kilpaurheilu sekä
kunto- ja harrasteliikunta muodostavat
SVUL-urheilun koko kuvan.
Niiden osa-alueille asetetuilla
päämäärillä SVUL haluaa taata tasapainoisen
ja tuloksekkaan kehityksen.
Strateginen suunnitelma on
1
I ~
I ~
<
I f
13-
I ~
1;'
I ~
I ~
o
I
SVUL:n keskushallinnon, liittojen ja
piirien työväline. Se määrittelee toiminnoille
tehokaat kehittämis- ja toteuttamispuitteet
ja sisältää koko
SVUL:n strategiset valinnat, joiden
hoitamisesta vastaa koko järjestö.
Strategia on vuosisuunnittelun kulmakivi,
jonka kytkennästä arkipäivän
urheilutoimintaan vastaavat
kaikki SVUL:n luottamus- ja toimihenkilöt.
Strategia on joustava, se muuttuu
mahdollisten ympäristön ja
SVUL-organisaation muutosten
mukaan.
13
----- svtJl::~ IDIMI~]A j985--~
SVUL:N KESKUSHALLINNON
TOIMIHENKILÖORGANISAATIOMUUTOS
KEHITTÄMISTOIMINTA
OSASTOSIHTEERI
MARITA KAARTINEN
Liittohallitus vahvisti kesäkuussa
SVUL:n keskushallinnon uuden toimihenkilöorganisaation.
Muutoksen
ensisijaisena perusteena oli
SVUL-strategian toteuttaminen keskushallinnossa.
Muutoksella vastattiin
lisäksi niihin tarpeisiin, joita jäsenjärjestöt
esittivät lukuisissa strategian
valmisteluun liittyvissä seminaareissa,
kokouksissa (mm. liittovaltuusto)
ja neuvonpidoissa. Muutoksessa
lähdettiin siitä, että organisaatio
on joustava ja sille asetettavien
tulostavoitteiden mukaan
muuntuva, josta syystä tulevaisuudessa
on varauduttava siihen, että
SVUL:N KESKUSHALLINNON TOIMIHENKILÖORGANISAATIO 10 .6. 1985 ALKAEN
SIHTEERI
RITVA THUSBERG
TOIMISTOSIHTEERI
PÄIVI KAUKIAINEN
PÄÄSIHTEERI
MAURI OKSANEN
toimihenkilöorganisaatio todennäköisesti
tulee muuttumaan huomattavasti
entistä useammin.
Keskeisimmät organisaatiomuutokseen
liittyvät asiat:
• Toimihenkilöstö jakautuu kahteen
osastoon ja "esikuntatoimintaan"
• Laajentuva urheiluosasto vastaa
SVUL-strategian toteuttamisesta
keskushallinnossa. Osastolle siirtyivät
yleiseltä osastolta järjestöasiat
ja liikuntapoliittiset selvitystyöt
sekä kaksi yleisen osaston
toimihenkilöä. Urheiluosastolle
jäi myöhemmin ratkaistavaksi
nuorisotoiminnan organisoitumi-
r---------------,
I I ~~~~0~~~~ii+~~ ÄI~IDJOT~;[TÄt LLl KKÖ I
I
OSASTOSIH TEER I TIEDOTUSSIHTEERI I MARGA LINDAHL MIRJA LINDGREN I
L ______________ ...J
nen sekä lähellä urheiluosastoa
toimivan Nuorten Suurkisa-projektin
purkautumisesta syksyllä
1986 aiheutuvat muutokset.
• Talousosasto jatkaa uudessa organisaatiossa
entisin tehtävin ja
henkilöstöin. Muutoksen perusteluissa
todettiin, että myöhemmin
selvitettävä mahdollinen uusi tapa
toteuttaa koko järjestön henkilöstöpolitiikkaa
saattaa muuttaa
osin talousosaston organisaatiota.
• "Esikuntatoiminnalla" vastataan
niihin keskeisimpiin jäsenistön
odotuksiin, joita strategiat yön yhteydessä
on selvitetty. Yleisen
osaston päällikkö keskittyy entistä
enemmän SVUL:n edunvalvontaroolin
toteuttamiseen yhdessä
pääsihteerin kanssa. Tiedotuspäällikön
sijoittuminen
osastojen ulkopuolelle on varsin
tavanomainen ja paljon käytetty
ratkaisutapa. Sillä pyritään korostamaan
keskushallinnon tiedotustoimen
lisääntyvää vastuuta ja
entistä korkeampaa tavoitetasoa
erityisesti nopeasti kehittyvän
viestinnän ja tietoliikenteen alueilla.
SVU L: n nelivuotisen tavoitejohtamis-projektin
seurauksena ns. JO
TAVA-tyyppiset koulutus- ja suunnittelutekniikat
ovat tulleet jo johtokuntien
työtavaksi.
JOTAVA-kursseja pidettiin vuonna
1985 urheiluopistolla 42. Näistä
valtaosa toteutettiin Suomen Urheiliopistolla
Johtoinstituutin kanssa
yhteistyönä. Liittoja osallistui JO
TAVilIe kaikkiaan 13, piirejä 9, minkä
lisäksi järjestettiin 13 jaostoJO
TAVAA. Merkittävää on, että Suomen
Jääkiekkoliitto aloitti viime
vuonna 'JOTAVA-projektinsa", johon
tulevat osallistumaan vuoden
1986 loppuun mennessä liiton liigaja
I divisioonaseurat.
Keskushallinnon kannalta avainhenkilöitä
JOTAVA-koulutuksen ja
yleensäkin kehittämistyön eteenpäin
viennissä ovat ns. JOTAVAkouluttajat,
joiden vastuulla ovat olleet
JOTAVA-tilaisuuksien valmistelut
ja käytännön toteutus. Tämä
joukko, noin 11-13 henkilöä, tulee
olemaan ratkaiseva resurssi kehittämistyön
edistymisessä SVUL:ssa.
Vuosi 1985 osoitti, että liittojen
avainseurojen tarve tulla mukaan
JOTAVA-koulutukseen tulee lisäämään
JOTAVA-kouluttajien määrää
lähivuosina.
JOTAVA-koulutuksen luonteisena
jaksona on liitto- ja piirikohtainen
konsultointitoiminta, jonka tarkoituksena
on ollut.vuoden 1985 aikana
varmistaa ja tukea liitoissa ja piireissä
aloitettuja kehittämisprosesseja.
Myös tämäntyyppisen yhteistyön
tarve tullee lähivuosina lisääntymään.
KEHITYS
PÄÄLLIKKÖ
JORMA SAVOLA
KISAPROJEKTI
PROJEKTIPÄÄ LLIKKÖ
SEPPO INNANEN
16
PROJEKTISIHTEERI
SIRPA NORDQVIST
17
SEURATOIMINTA
VALMENTAJAKOULUTUS
NUORISOTOIMINTA
Seuratoiminnan tukemisessa on toteutettu
ajatusta palvelujen kohteistamisesta.
Keskeisenä välineenä
ollut seurakonsulttijärjestelmä tavoitti
yksilöllisellä tavalla 50 konsultin
toimesta 150 seuraa.
Toimivista seurakonsulteista raportoivat
- Ampujainliitto
- Hiihtoliitto
- Judoliitto
- Kanoottiliitto
- Koripalloliitto
- Lentopalloliitto
- Moottoriveneliitto
- Paini.liitto
- Soutu liitto
- Suunnistusliitto
- Tanssiurheluliitto
- Urheiluliitto
18
E
MUKAAN
SEURAAN
If- 1
{:
Uusia seurakonsultteja koulutettiin
27.
Seurojen oman tiedotustoiminnan
tueksi toimitettiin seuroille
maksutonta TULE MUKAAN SEU
RAAN -materiaalia
Vuoden lopulla käynnistettiin kisajärjestelmään
pohjautuva Kimpanvetäjäkampanja
tukemaan
uusien vetäjien rekrytointia seuratoimintaan.
Seurojen aktiivivetäjien motiiveista
sekä Nuorten Talvisuurkisojen
kokemuksista teetettiin tutkimus.
Vuoden aikana valmistui uusi talousjohtamisen
kurssi. Etäis- ja lähiopiskelutekniikalla
toteutettava
kurssi tukee ensisijaisesti suurseurojen
talousvastaavien työtä antamalla
suoraan urheiluseuran talousjohtamiseen
soveltuvaa tietoutta.
Kurssi on toteutettu yhteistyönä
Suomen Urheiluopiston ja Multitrainin
kanssa.
Suurseurojen kehittämistoiminnan
tueksi on toteutettu räätälöityjä
JOTAVA-kursseja yhteistyössä liittojen
kanssa.
Piirit ovat suorittaneet seurakohtaista
konsultointia sekä toteuttaneet
järjestötoiminnallista koulutusta
seuraavien nimikkeiden alla:
- puheenjohtajakurssi
- sihteerikurssi
- markkinointikurssi
- talouskurssi
- tiedottajakurssi
- seuratoiminnan kehittämiskurssi
- JOTAVA-kurssi.
Valmentajakoulutuksen painopistealueena
on ollut uuden A-tason valmentajakoulutuksen
vakiinnuttaminen.
Uusi järjestelmä, joka jakaantuu
pakolliseen yleisosaan ja sen
jälkeen mahdollisuuden valita
oman urheilumuotonsa mukainen
erikoisosa - kamppailut, kestävyys,
palloilu, taito tai voima ja nopeus
- on toiminut hyvin ja se on
saanut hyvän vastaanoton kaikkialla.
Koko koulutuksen perusidea -
runsaasti käytännön läheistä valmentajakoulutusta
- on saanut erityisesti
kiitosta.
Kansallinen valmentajatutkinto
on vakiinnuttanut asemansa
SVUL:n valmentajakoulutusjärjestelmässä.
KVT:n kehittäminen on
jatkunut mm . pakollisella kolmen
viikon kielijaksolla. Tämä suuntaus
on saanut varsin hyvän vastaanoton.
C- ja B-tason peruskoulutusjärjestelmät
ovat toimineet jo usean
vuoden ja ne antavat riittävän pohjan
korkeammalle koulutukselle.
Voidaankin todeta, että svullilainen
valmentajakoulutus on valmiina antamaan
peruskoulutusta seuratasoita
aina huipulle saakka.
Toisaalta keskusjärjestön antama
koulutus ei vielä anna pätevyyttä
valmentajaksi, vaan tarvitaan myös
tehokasta lajikoulutusta. Vasta molemmat
osa-alueet hyvin toteutettuna
tuottavat lajille riittävän päteviä
valmentajia. Jäsenliitot ovatkin kehittäneet
omaa koulutustaan mm.
uusimalla vuosina 1984-1985 runsaasti
omaa valmentajakoulutustaan.
Toivottavasti tällainen suuntaus
edelleenkin jatkuu.
Valmentajakoulutuksesta osaltaan
vastaaville piirien koulutuspäälliköilIe
on vuoden aikanajärjestetty
kaksi koulutustilaisuutta. liittojen
valmennuksesta ja koulutuksesta
vastaaville on edellämainitun
tilaisuuden lisäksi järjestetty kolme
kou I utusti laisu utta.
Val mentajakoulutus on viime
vuosien aikana kehittynyt voimakkaasti
ja voi vain toivoa, että tämä
su untau s tulee seuraavina vuosina
jatkumaan , jotta urheiluvalmennukseen
liittyvät moninaiset haasteet
vo idaan kiitettävästi toteuttaa.
SEUROISSA TOIMIVAT OHJAAJAT
JA VALM ENTAJAT
A-valmentajat
2 162
B-valmentajat
4915
C- ja muut valmentajat 13409
ja ohjaajat
11 462
31 948
OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOU
LUTUS
Seuravalmentajatutkinto 895
Avalmentajaseminaari 153
Nuoriso-ohjaajakoulutus 375
1 423
SVUL:N KISAJÄRJESTELMÄ
Nuorten Talvisuurkisat
Jyväskylässä
Nuorten Talvisuurkisat Jyväskylässä
toteutuivat sisällöltään ja osanottajamääriltään
vähintään tavoitteiden
mukaisesti. Osallistujia kisoissa
oli 23000 43 eri liitosta. Eräissä
yksiköissä, Suurleirillä ja yleisurheilussa,
ei kaikkia halukkaita voitu
vastaanottaa. Kisat toteuttanut
noin 2 000 henkilön vapaaehtoisjoukko
osoitti, että suomalaisella
urheilulla on edelleen käytössään
ainutlaatuiset resurssit vapaaehtoisessa
seuratoiminnassa. Kerätyn
palautteen mukaan yli 90 % ohjaajista
ja osanottajista sai kisoista positiivisia
kokemuksia.
Nuorten Suurkisojen
valmistelut
Nuorten Suurkisojen valmisteluissa
keskeisenä tavoitteena on ollut
saada kisajärjestelmä palvelemaan
entistä konkreettisemmin seurojen
toimintaa. Tässä tarkoituksessa toteutettiin
toimintavuoden aikana
seuraavat toimenpiteet:
- Maskottiratakilpailu, jonka tarkoituksena
on saada monipuolisuutta
seurojen harjoitustoimintaan
teemana ketteryyden ja
kimmoisuuden kehittäminen
- Kimpanvetäjäkampanjan suunnittelu,
kampanjan toteutus vuoden
1986 aikana, tavoitteena ohjaajien
määrän lisääminen
- Puheenjohtajapäivien ohjelman
suunnittelu.
Liittojen ohjelmat olivat vuoden
lopussa viimeistelyä vaille valmiit.
Kaikki SVUL:n liitot osallistuivat kisoihin
omilla ohjelmillaan. Myös
Suurleirin valmisteluissa leirin runko-ohjelma
valmistui.
Nuorten Suurkisojen markkinointia
varten tehtiin ensimmäisen kerran
kokonaisvaltainen suunnitelma
ja sitä toteutettiin sovitulla tavalla.
Suunnitelman keskeisinä teemoina
ovat toimenpiteiden valinta eri kohderyhmien
mukaan sekä kokonaisuuden
muodostuminen sellaiseksi,
että se palvelee koko urheilun
kuvan kirkastamista.
Lahden piirissä kisojen järjestelytoimikunta
toteutti kisavalmistelut
sovitulla tavalla. Toimikunnan alaiset
osastot ja jaostot miehitettiin ja
ne aloittivat työnsä omilla vastuualueilla.
Organisaatio täydentyy kisoihin
mennessä niin, että kokonaisvahvuus
tulee olemaan noin
5 000 henkilöä.
LASTEN URHEILUKOULU
Lasten urheilukoulutoiminnan jatkuva
leviäminen seuratasolla osoittaa,
että ideologia on oikea. LUKtoiminnasta
on muotoutumassa yksi
seurojen elinvoimaisuuden tukipilareista.
Vuoden 1985 vuosi-ilmoitusten
perusteella LUK-tyyppistä
harjoitustoimintaa toteutti 936 seuraa.
Toimintaan osallistui 51 138
lasta. (Vastaavat luvut edellisvuodelta
olivat 830 ja 46 928).
Liittokokouksen hyväksymä SVUL
strategia ohjaa ja painottaa seuratason
nuorisotoiminnan lisääntymisen
tärkeyttä. Samoin uusi määrärahakriteeristö
omalta osaltaan luo
mahdollisuuksia nuorisotoiminnan
palkitsem iselle.
LUK-ideologiaja toimintamalli on
ilahduttavasti leviämässä myös
koulujen liikuntakerhoihin. Heinäelokuussa
pidetty didaktiikan lehtorien
koulutustilaisuus oli merkittävä
toimenpide koululiikunnan ja
LUK-toiminnan yhtenäistämisessä.
Kesän -86 Nuorten Suurkisoihin
ja varsinkin sen Suurleiriin (n .
11 000 osallistujaa) valmistautuminen
on antanut -85-vuodelle tärkeän
toiminnallisen tavoitteen organisaation
eri osilla. Mm. ohjaajakoulutuksen
aktivoimisessa sillä on
tärkeä rooli.
Piirikohtaiset lajikoulu- ja nuorisokoulukokeilut
ja projektit ovat onnistuneesti
etsineeUatkaisua LUKtoiminnan
jatkomuodoiksi puberteetti-ikään.
Tämän tyyppinen kehittäminen
vaatii jatkuvaa panostusta
myös tulevina vuosina.
19
II
i
.'--
I
LIIKUNTAPOLlIlTlNEN TOIMINTA
"
It
20
SVLJL:n liittovaltuuston jäsenet korostivat
joulukuussa 1984 valtuuston
kokouksen yhteydessä tehdyissä
ryhmätöissä poikkeuksellisen
voimakkaasti SVUL:oon kohdistuvia
odotuksia urheilun ja oman jäsenkunnan
etujärjestönä. Tulos on
ymmärrettävä osaksi ajankohdastakin
johtuvaksi. Urheilun perimmäiset
aatteet ja ihanteet olivat joutuneet
koetukselle erinäisten doping
-tapausten johdosta. Urheilun
osuuteen veikkauksen tuotosta
kohdistui jatkuvia paineita. Veikkausasetuksesta
poiketen oopperatalon
rakentamishankkeeseen oli
päätetty vv. 1985-87 irrottaa yhteensä
250 mmk. SVUL:n toiminta
ja tulokset olivat myös liikuntalain
voimassaolon aikana kehittyneet
nopeammin kuin mihin valtionavustuksemme
kasvu ylsi. Tämän
tuloksena SVUL:n saaman avustuksen
osuus valtinapuun oikeuttavista
menoista oli jäämässä poikkeuksellisen
alhaiseksi. Tarve tasokorotuksen
saamiseen oli voimistunut
ratkaisevasti.
Liikuntalain säätämisen yhteydessä
erääksi tärkeimmistä tavoitteista
oli asetettu seurojen julkisen
tuen radikaali lisääminen. SVUL:n
ja opetusministeriön vuosittaisten
selvitysten mukaan voitiin havaita,
että seura-avustukset olivat maassa
toki keskimäärin lisääntyneet.
Radikaalia tason nousua ei oltu kuitenkaan
saatu aikaan.
Edellä kuvatut näkökohdat ohjasivat
voimakkaasti vuoden 1985 aikana
toteutettua liikuntapoliittista
työtä. SVUL:n puheenjohtajistolla
oli ratkaiseva asema edunvalvontaan
liittyvien toimintalinjojen luomisessa
ja tavoitteiden määrittelyssä.
SVUL:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
varmistivat henkilökohtaisella
panoksellaan parhaan
mahdollisen tuloksen saavuttamisen
monissa edunvalvontaan liittyvissä
kysymyksissä.
Yhtäältä on mainittava myös
SVUL:n piirien johdon näkyvät ja
tulokselliset tukitoimet niin valtion
urheilubudjettiin vaikutettaessa
kuin erityisesti SVUL:n valtionavustukseen
vaaditun tasokorotuksen
varm istam isessa.
Urheilun ja SVUL-järjestön edunvalvontatoimiin
kohdistuvien odotusten
johdosta kävi kevään aikana
ilmeiseksi tarve lisätä tarkoitukseen
soveltuvia voimavaroja. SVUL:n
strategiasuunnittelun yhteydessä
syntyneiden organisaation muutospaineiden
vauhdittamana päädyttiinkin
organisaatioratkaisuun, joka
tarjoaa mahdollisuuden edunvalvontaresu
rssien kasvattam iseen
henkilöstön määrään puuttumatta.
Keskushallinnon yleinen osasto
lakkautettiin, jolloin niin entisen
osastopäällikön kuin tiedotuspäällikönkin
panoksesta aiempaa suurempi
osuus saataneen valjastettua
suoraan pääsihteerin käyttöön.
Urheilun valtionapu
a) Veikkauksen tuotonkehitys
1984 760 mmk
1985 800 mmk: kasvu 5,3 %
b) Valtion urheilumäärärahat
1984 255 mmk
1985 286 mmk: kasvu 12,2 %
Vuosikymmenen alkuun verrattu:
na veikkauksen tuoton kasvu aikoI
osoittaa laantumisen merkkejä.
Keskustelua ryhdyttiin siksi käymään
ylipäätään urheilun valtio~avun
veikkaussidonnaisuudesta Ja
toisaalta siitä, mitä urheilumenoja
voitaisiin siirtää rahoitettavaksi
muilla kuin veikkausvaroilla.
Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla
jouduttiin voimakkaasti puolu:,
tamaan jälleen urheilun asemia
vuoden 1986 valtion budjettiesitystä
käsiteltäessä.
SVUL:n valtionapu
a) Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen
määrärahat
1984 69 mmk
1985 82 mmk: kasvu 18,8 %
b) SVUL:n toimintamääräraha
1984 30,607 mmk
1985 36,549 mmk: kasvu 19,5 %
Liikuntalaki edellyttää, että järjestöjä
avustettaessa otetaan huomioon
toiminnan laatu, laajuus ja
yhteiskunnallinen merkitys. Vuosien
ajan SVUL:n toimesta on osoitettu
, että vallitsevat avustus- ja toiminnallisuussuhteet
eivät pitäneet
yhtä.
Hakiessaan vuodelle 1985 valtionavustusta
SVU L vaati , että tasokorotustarpeet
selvitetään vuoden
1985 määrärahaesitystä valmisteltaessa.
Mikäli selvitys osoittaa,
että jonkun järjestön avustus
olisi jäljessä, tilanne olisi korjattava
.
Pitkällisten keskustelujen jälkeen
, valtion urheiluneuvosto, jonka tulee
lain mukaan antaa opetusministeriölle
lausunto järjestömäärärahaasiassa,
päätti suositella urheilun
keskusjärjestöjen avustuksiin tasokorotusta.
SVUL:n kohdalla jälkeenjääneisyys
oli voimakkainta.
VUN:n sisäisen sopimuksen mukaan
SVUL:n avustukseen tehtiinkin
yleiskorotuksen lisäksi 3,8
mmk:n tasokorotus. Edelleen VUN
oli sitä mieltä, että lähes vastaavanlainen
tasokorotus tulisi tehdä
SVUL:lle myös kahtena seuraavana
vuonna.
Urheiluseura-avustukset
a) Liikuntalain mukaisten seuraavustusten
kokonaismäärä
1983 47,0 mmk
1984 54,1 mmk: kasvu 15 %
b) Kuntien liikuntatoimen kokonaismenot
1983 1.270,5 mmk
1984 1.472,8 mmk: kasvu 16 %
Kuntien panokset maamme julkisen
liikuntatoimen hoitamisessa
on kunnioitettava. Selvitysten mukaan
kunnat käyttävät liikuntatoimen
hoitamiseen noin viisi kertaa
niin paljon kuin valtio.
Kuntien saamat valtionosuudet
liikuntatoimen hallinnonalalla ovat
erittäin pienet, vain murto-osa siitä
, mitä ne ovat monilla muilla vapaa-aikatoimen
ja kulttuuritoimen
sektorilla.
Seura-avustukset kattavat urheiluseurojen
varaintarpeesta keskimäärin
10 % . SVUL on katsonut,
että osuus on liian pieni ja esittänyt,
että avustusten kokonaismäärä
tulisi kolminkertaistaa vuosikymmenen
loppuun mennessä.
SVUL:n liittokokouksessa vahvistettu
strategia-asiakirja ilmoittaa ao.
tavoitteen konkreettisesti . Vuoden
aikana tavoitetta ryhdyttiin pitämään
säännöllisesti esillä.
--
~
Kunnalliset urheilumAlrö'
rahat v. 1984
1400.".",.
21
1
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
22
SVUL:n kansainvälinen toiminta
voidaan jakaa seuraaviin alueisiin :
- liittojen kansainvälinen toiminta
oman lajinsa puitteissa
- keskushallinnon kansainvälinen
toiminta:
a) pohjoismaisten keskusjärjestöjen
välinen säännönmukainen
yhteydenpito
b) eurooppalaisten urheilun
keskusjärjestöjen välinen
säännönmukainen yhteydenpito
c) osallistuminen valtioiden väliseen
liikuntakulttuurin alan
yhteistoimintaan
d) liikunta-alan kehitysyhteistyö
e) kansainvälinen asiantuntijayhteistyö.
Vuoden lopussa tehdyn kartoituksen
perusteella kävi ilmi, että 75
eri henkilöä on valittu SVUL:n jäsen
liitoista kansainvälisten erikoisliittojen
erilaisiin tehtäviin. Kansainvälisen
liiton tai Euroopan liiton hallituksissa
oli vuoden lopulla yhteensä
kuusitoista SVUL:n jäsenliiton
edustajaa. Yhteensä 95 kansainvälisen
erikoisliiton toimielimessä on
SVUL:n jäsenliiton edustus.
Kansainvälistä vertailua ei ole
käytettävissä, mutta voitaneen todeta,
että vuosittain yhä useammat
SVUL:n liitot saavat edustajiaan
yhä useampiin keskeisiin kansainvälisiin
tehtäviin. Vuoden aikana virisi
keskustelu myös siitä, millä tavoin
keskushallinto voisi nykyistä
paremmin tukea jäsenliittoja kansainvälisissä
kysymyksissä.
Pohjoismaisten urheilun keskusjärjestöjen
Faelleskomitea kokoontui
syksyllä Norjassa. Pohjoismaisen
yhteistyön tuloksista on mainittava
yhteisen doping-säännöstön
aikaansaaminen sekä erityisen media-työryhmän
perustaminen pohtimaan
urheilun asemaa ja etuja
kehittyvässä joukkoviestinnässä.
Faelleskomitea suositteli myös
pohjoismaisille kansallisille erikoisliitoille
entistä aktiivisempaa otetta
lajinsa kansainvälisten liittojen
suuntaan mm. doping-kysymysten
ratkaisem iseksi.
Merkille pantavaa toimintavuoden
aikana oli myös yleinen aktivoituminen
henkilö-, linja- ja osastokohtaisessa
yhteydenpidossa veljesjärjestöjen
välillä.
Laajempaa keskusjärjestöjen välistä
kansainvälistä kanssakäymistä
leimasi mm. IANOS-järjestöön
liittyvät ongelmat. SVUL oli edelleen
tarkkailijana - kuten myös
Ruotsin ja Norjan keskusliitot. IA
NOS:n istuva puheenjohtaja Thomas
Keller syrjäytettiin Kobessa pidetyssä
järjestön kolmannessa
yleiskokouksessa. Ratkaisu heijastui
välittömästi eurooppalaisten
suhtautumiseen IANOS:n tulevaisuuteen.
NGO-klubin kokouksissa
käydyn keskustelun perusteella kävi
ilmeiseksi, että SVUL:n jäsenyydestä
IANOS-järjestössä ei tarvinne
lähiaikoina tehdä päätöksiä.
Valtioiden välisen urheiluyhteistyön
alueella vakiintui vuoden aikana
käytäntö, jonka mukaan SVUL
sai lähes säännönmukaisesti tarkkailijaedustuksen
niin pohjoismaisiin
kokouksiin kuin eurooppalaiseenkin
virkamiestyöhön . Opetusministeriön
urheilutoimiston ja urheilujärjestöjen
välisen vuoropuhelun
lisääntymisen kansainvälisissäkin
kysymyksissä havaittiin palvelevan
molempia osapuolia - kuten
on luonnollistakin.
Eurooppalainen Urheilukonferenssi
järjestettiin lokakuussa Gardiffissa.
Konferenssi nimesi Suomen
puheenjohtajaksi yhteen alatyöryhmäänsä
- Sport for the
World-työryhmään. Kahden seuraavan
vuoden ajan kahdeksan
maan edustajista koostuva työryhmä
pyrkii selvittämään urheilun keh
itysyhteistyömahdoll isu u ksia Euroopan
ja Afrikan välillä.
Vuonna 1984 VUN :n asettamassa
työryhmässä pohdittiin mahdollisuuksia
liikunta-alan kehitysyhteistyön
aloittamiseen Suomen ja jonkun
maamme kehitysyhteistyön ohjelmamaan
kanssa. Urheilun keskusjärjestöt
perustivat työryhmän ,
johon SVUL nimesi yhteysjohtaja
Kalevi Suortin ja kehityspäällikkö
Jorma Savolan.
Vuoden lopulla päädyttiin pilottitutkimuksen
toteuttamiseen Tansaniassa
vuoden 1986 aikana. Tutkimuksen
tulosten perusteella on ajateltu
aloitettavan varsinainen liikunta-alan
kehitysyhteistyöprojekti .
Hankkeeseen haettiin erillistä valtionavustusta.
Samanaikaisesti pilottitutkimuksen
kanssa päätettiin
ryhtyä toteuttamaan erityisesti urheilujärjestöjen
sisällä kehitystyöstä
kertovaa tiedotusta.
Vuoden 1985 aikana oli nähtävissä
kansainvälistymiseen tähtääviä
piirteitä. Näistä leimaa-antavin lienee
henkilötasolla tapahtuvan kansainvälisen
yhteydenpidon lisääntyminen.
SVUL:n keskushallinnon edustajien
osallistuminen kansainvälisiin
tilaisuuksiin:
Pohjoismainen keskusjärjestöjen
välinen yhteydenpito
- Pääsihteerikokous:
Oslo 18.-20.3.
- Kalevi Suortti
- Faelleskomitea: Oslo 13.-15.9.
- Jukka Uunila
- Mauri Oksanen
- Kalevi Suortti
- Seppo Liitsola
- II Masters Games -1989/pohjoismaisten
keskusjärjestöjen neuvottelu:
Kööpenhamina
14.-15.10.
- Kalevi Suortti
- Pääsihteeri kokous: Kööpenhamina
5.-6.11 .
- Kalevi Suortti
- Pohjoismainen urheilun kehitysyhteistyökokous:
Helsinki
9.-10.12.
- Kalevi Suortti
- Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi
21 .-28.7. Bosön , Ruotsi
- Jukka Hukka, Antti Jylhä,
Taina Laaksonen, Hannu
Rantanen , Tiina Runsas,
Annu Tuominen
- Pohjoismainen nuorisoleiri
26.7.-2.8. Laugarvatn , Islanti
- Ulla Härkönen, Rikka Kevo,
Soile Levola, Heli
Raatikainen , Maarit Repo,
Tero Hallila, Pirkko Alho
Pohjoismaisten urheilun keskusjärjestöjen Faelleskomitea kokoontui syyskuussa
Oulussa.
- Sport jugend Niedersaehsen
Scandinavium Seminar
22 .-28.10. Hannover
- Pirkko Alho
- Pohjoismaiden koulutuspäällikkökonferenssi
14.-16.10.
- Jorma Savola, Olli Pekkanen ,
Jukka Pekkala, Seppo
Li itsola
- Pohjoismaiden tieteellinen kongressi
5.-7.11. Tampere
- Jorma Savola, Oll i Pekkanen
- Tutkimuskongressi 22.2. Bosön,
Ruotsi
- Seppo Liitsola, Seppo
Rehunen
- IX International Trim and Fitness
Congress 7.-11.10. Isle of Man
- Jorma Savola
Eurooppalainen keskusjärjestöjen
välinen yhteydenpito
- NGO-klubi: Pariisi 22.-24.4.
- Osmo Niemelä
- Kalevi Suortti
- NGO-klubi: Lontoo 10.-12.11 .
- Osmo Niemelä
- Kalevi Suortti.
Valtioiden välinen liikuntakulttuuria
koskeva yhteistoiminta
- Pohjoismaisten urheilusta vastaavien
ministeriöiden virkamieskokous:
Trondheim 13.-15.2.
- Kalevi Suortti
- Euroopan Neuvoston urheilukomitea:
Strasbourg 4.-8.3.
- Kalevi Sl!Jortti
- Eurooppalaisen Urheilukonferenssin
työryhmä "Sport for the
World ": Oslo 11.-13.6.
- Kalevi Suortti
- Pohjoismaisten urheilusta vastaavien
ministeriöiden virkamieskokous:
Turku 4.-6.9.
- Kalevi Suortti
Muut kansainväliset edustukset
- I Masters Games:
Toronto 17.-27.8.
- Kalevi Suortti Oärjestäjien kutsuvieraana)
23
TIEDOTUSTOIMINTA
SUOMEN URHEILULEHTI
Viime vuoden aikana Suomen Valtakunnan
Urheiluliitto oli järjestönä
voimakkaasti esillä julkisuudessa.
Tiedotustoiminnalle loivat erinomaiset
mahdollisuudet vuoden suuret
tapahtumat: Nuorten Talvisuurkisat,
uuden toimitalon valmistuminen
ja SVUL:n liittokokous.
Nuorten Talvisuurkisoja seurasi
Jyväskylässä yli 100 tiedotusvälineiden
edustajaa. Heidän välittämänään
Nuorten Talvisuurkisojen
monipuolisuus ja iloinen meno tulivat
tunnetuiksi ympäri Suomen.
Kisoista tehty video-ohjelma sekä
kuvajulkaisu tallensivat yli 20000
osanottajan kokemuksia. Talvisuurkisat
olivat pohjana myös seuraavan
kesän Nuorten Suurkisojen tiedottamisen
suunnittelulle. Vuoden
aikana tuotettiin jo runsaasti materiaalia
Lahden tapahtumien tiedottamiseksi.
Uuden toimitalon valmistuminen
ja SVUL:n muutto olivat järjestön
toiminnan kannalta historiallisia tapahtumia,
jotka saivat myös ansaitsemansa
julkisuuden. Muuttoon
liittyi mittava määrä SVUL:n ja sen
jäsenjärjestöjen painotuotteiden
uusimista. Yhdenmukaistamalla eri
tuotteita - kirjelomakkeita, -kuoria,
käyntikortteja jne. - luotiin jo edellisenä
vuonna hyväksytyn SVUL:n
graafisen ohjelmiston mukaista ilmettä
ja näin kehitettiin järjestön ulkoista
SVUL-kuvaa.
Vuoden järjestöllinen kohokohta
oli SVUL:n liittokokous marrasjoulukuun
vaihteessa Oulussa. Liittokokouksessa
olivat pääaiheina
SVUL:n urheilun suunta eli SVUL:n
liikuntapoliittinen periaateohjelma
sekä SVUL:n strateginen suunnitelma
seuraaviksi neljäksi vuodeksi.
Järjestön sisällä näistä käytiin perusteelliset
keskustelut. liikuntapoliittisesti
merkittävinä sekä periaateohjelma-
että strategiakeskusteluun
saatiin myös tiedotusvälineet mukaan.
Asiat esiteltiin erikseen mm.
päätoimittajille järjestetyssä seminaaritilaisuudessa.
SVUL:n tiedotusvaliokunnan johdolla
perehdyttiin viestinnän teknologian
kehitykseen. Vuoden alussa
järjestettiin yhteistyössä MTV: n
kanssa liittojen toiminnanjohtajille
seminaari sähköisen viestinnän tulevaisuuden
näkymistä ja kesällä
valmistui yhteenveto aiheesta. Syksyllä
käynnistyi Faelles-komitean
aloitteesta Pohjoismaisen mediaryhmän
työskentely.
KERTOMUSVUODEN AIKANA
ILMESTYNEET JULKAISUT
• Urheilun tulevaisuus
• Toimintakertomus 1984
• Urheilukalenteri 1986
• Soita SVUL 1985: urheilun puhelin-
ja osoitekirja
• Ansiomerkkisäännöt
• SVUL kouluttaa 1986
• Kisaopas
• Nuorten Talvisuurkisat 1985
• Doping - kiitos ei, uusintapainos
• Lasten Urheilukoulu LUK 1,
uusintapainos
• Lasten Urheilukoulu LUK II,
uusintapainos
• Lasten Urheilukoulu LUK 111,
uusintapainos
• Lasten Urheilukoulu LUK IV,
uusintapainos
• Liikuntalaki: julkinen ohjaus, tuki
ja seuranta kunto- ja erityisryhmien
liikunnassa
• Liikuntatieteellinen sarja
- Jalkalihaksia kuormittavissa
nopeusvoimaharjoitteissa
tuotettu voima, nopeus ja Iihasaktiivisuus
• Tutkimus- ja tietopalvelu
- Lyhennelmiä ulkomaisista urheilutieteellisistä
ja valmennuksellisista
aikakauslehdistä
(3 numeroa)
• Seuravalmentaja -tutkinto, B-perusosa
• Henkilöstölehti Kotiottelu (3 numeroa)
SVUL:n pää-äänenkannattaja Suomen
Urheilulehti on elänyt 80-luvulla
voimakkaan kehittämisen aikaa.
Kehitystyön lähtökohtana on ollut
saattaa lehti vastaamaan niitä toiveita
ja vaatimuksia, joita urheilun
lukijakunta nyky-yhteiskunnassa lisääntyvässä
määrin asettaa.
Niiden täyttämiseksi on Suomen
Urheilu lehden roolia muutettu perinteisestä
järjestöjulkaisusta suurta
urheiluyleisöä kiinnostavammaksi
ja viihdyttävämmäksi urheilun erikoislehdeksi.
Samalla on luotu pohjaa
lehden kaupalliselle markkinoinnille
ja taloudelliselle vakiinnuttamiselle.
Lehden kehitys on konkreettisesti
luettavissa Levikintarkastus Oy:n
suorittamista virallisista levikintarkastuksista.
Kun levikki vuonna
1982 oli 17700, oli se vuonna 1984
jo 29387. Positiivinen kehitys jatkui
myös viime vuonna, jolloin viralliseksi
levikkilukemaksi tuli 32886
kappaletta.
Viime vuonna lehden kehittämistä
jatkettiin aikaisempaa voimakkaammin
muuttamalla myös lehden
ulkonäköä nykyajan vaatimuksia
vastaavammaksi. Tähän sisältyivät
muutokset paperin laadussa
ja värikkyydessä. Toimintavuoteen
liittyi olennaisesti myös pohjat yö ilmoitus-
ja levikkimyynnin uudelleen
organisoimiseksi.
Sisällön osalta lehden tulevaa
mallia vahvistettiin toimintavuoden
aikana solmimalla yhteistyösopimus
Suomen Kuntourheiluliiton
kanssa myös vapaa-ajan liikunnan
roolin lisäämisestä aihepiirissä.
Kaikki edellä mainitut toimenpiteet
vaativat myös taloudellista satsausta,
jotka tähtäävät tulokseen
viimeistään lehden täyttäessä 90
vuotta kahden vuoden kuluttua.
Merkkejä toimenpiteiden oikeasta
valinnasta on ollut nähtävissä jo alkaneen
vuoden ensimmäisten kuukausien
aikana.
Toimintavuonna Suomen Urheilulehti
ilmestyi aikaisempaan tapaan
52 eri numerona eli kerran viikossa.
Lisäksi Suomen Urheilulehti
julkaisi perinteisen Urheilijan Joulu-erikoislehden,
jonka taloudellinen
tulos oli edelleen kasvava.
24
25
SVUL:N KUNNIAJÄSENET
KUNNIAPUHEENJOHTAJAT
Ivar Wilskman (1914-1982)
Jukka Rangell (1954-1982)
Erkki Kivelä (1982-1984)
KUNNIAJÄSENET
Orvo Anttila, Bore Bergman , ~arri
Eljanko, Lempi Hartikka, Erkki Helenius,
Seppo Hieta, Paavo H~nkajuuri,
Arvi Jantunen, Impi Joklne~ ,
Risto Kalajo, Urho Kekkonen , Irja
Kleemola, Elna Kopponen , Hannu
Koskivuori , Ukko Könni , Väinö. Lahtinen
Aaro Laine, Aino Manninen,
Liisa 'Mattila-Oukari, Osmo Niemelä,
Paavo Oinaala, Liisa qrko, Erkki
Palolampi, Paavo Pekkanen ~
Pentti Pihlakoski , Reino Piirto, Laun
Reinikainen , Valle Resko, Helka
Ristolainen, Tauno Salonen , Esko
Sarvikas, Heikki Savolainen , Aaro
Tynell, Jukka Uunila, Armas Valste.
EDESMENNEET
KUNNIAJÄSENET
Karl G.R. Ahlbäck, Bruno Arjanko,
Toivo Aro, J.G. Blomqvist, Ernst
Bredberg, Viktor Damm, Aksel Ek,
Viktor Heikel, Arvo Himberg, Rolf
Hohenthal, Mikko Hämäläinen, Eemeli
Juureva, Yrjö Kaloniemi, Kaarina
Kari, V.A.M. Karikoski, Akseli
Kaskela, Aarne Kiira, Erkki Kivelä,
Kauno Kleemola, Ali Koskimaa,
Kallio Kotkas, Kalle Käkönen, Heikki
Lehmusto, Jukka Lehtinen, K.E.
Levälahti, Harry Lindblad, John
Lihdstedt Edvard Lundström, K.H.
Majantie,' Une Melkko, Erkki. Merinen,
v.J. Niiniluoto, Aarno Pajunen ,
Lauri Pihkala, Väinö Pynninen, Oskari
Rikkilä, Urho Saariaho, Veli
Saarinen, Yrjö Salmela, Anton Salmenkylä,
Lauri Rantala, \(iktor
Smeds, Erkki Sorakuru, Laun Tanner
Väinö Teivaala, Toimi Tulikoura,
Yrjö Valkama, Arvo Vartia, Gösta
Wasenius, Ivar Wilskman, Aatos
Vuolle-Apiala.
ANSIOMERKIT
SVUL:n ansiomerkkivaliokunta toimi
vuoden aikana aktiivisesti käsitellen
lähes 300 SVUL:n huomionosoitusten
anomusta sekä syksyllä
yli 400 Suomen liikuntakulttuurin
ja urheilun huomion?soi.~~~~e~
esitystä. Ivar Wilskmanln p~l~ana
26.2. julkistetussa opetusr:.'lnlsteriön
myöntämien Suomen liikuntakulttuurin
ja urheilun listassa svul~
lilaisten urheilujohtajien osuus oli
hallitseva.
SVUL:n liittovaltuusto kutsui joulukuun
1. päivänä järjestölle kahdeksan
uutta kunniajäsentä. Vuosikymmeniä
SV~.L:~ ja s~om~laisen
urheilun hyvaksl monin en tavoin
toimineina kunniajäsenen arvoon
nousivat Erkki Helenius, Seppo
Hieta, Irja Kleemola, Osm~ N~emelä,
Paavo Pekkanen, Pentti Plhlakoski,
Lauri Reinikainen ja Esko
Sarvikas.
)
J
MVÖNNETYT SVUL:N ANSIOMERKIT 1976-1985
1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985
Kunniajäsenmerkki 10 8
SVUL-kunniakilpi 2 3 3 2 1 1 3 3
SVUL-kilpi 33 9 5 11 9 4 3 10 4 4
Kultainen ansiomerkki 28 9 18 17 54 19 10 17 21 13
Hopeinen ansiomerkki 157 67 98 106 169 95 67 115 93 61
Tunnustusmerkki 73 35 41 21 49 13 31 45 75 35
Kultainen plaketti 4 5 5 6 34 15 9 15 11 9
Hopeinen plaketti 65 39 59 36 52 87 45 92 82 51
Tunnustusplaketti 12 13 20 5 4 10 15 31 10 21
Kultaviiri 6 2 4 5 6 5 6 10 19 4
Hopeaviiri 10 3 5 7 7 10 9 9 9 10
Tunnustusviiri 30 5 25 12 24 12 18 25 28 25
Yhteensä 420 190 283 228 419 259 214 372 355 241
\
,
Liittovaltuusto
kutsui 1.12. SVUL/le kahdeksan uutta
kunniajäsentä . Tunnustusta saaneet urheilujohtajat vasemmalta
Erkki Helenius, Seppo Hieta, Irja Kleemola,
Osmo Niemelä, Paavo Pekkanen, Pentti Plhlakoskl, Lauri
Reinikainen ja Esko Sarvikas.
26
27
I
HENKILÖKUNTA
28
KESKUSHALLINTO
Aalto Ari J., tiedotuspäällikkö
Blomqvist Leena, pääkirjanpitäjä
Copeloussis Annika, kielenkääntäjä
Eklund Esko, konttoripäällikkö
Elomaa Nea, postitusapulainen
Grönberg Christer, monistamoapulainen
16.8. asti
Holopainen Teuvo, talousjohtaja
Huopainen Jukka, offsetpainaja
Immonen Heikki, lähetti 26.7. asti
Innanen Seppo, nuoriso-/
projektipäällikkö
Ikävalko Mika, monistamoapulainen
Jaakkola Virpi, keskuksenhoitaja
Joki Riku, oto, talouspäällikkö
Järvelä Aaro, kenttäpäällikkö
Kaartinen Marita, osastosihteeri
Karhu Pirjo, jakeluapulainen
Karjalainen Sakari, offsetpainaja
Kaukiainen Päivi, toimistosihteeri
Klemi Toini, kirjanpitäjä
Kormu Ismo, jakeluapulainen
Koskinen Liisa, tekstinkäsittelijä
21.2. asti
Kujala Jarkko, lähetti
Kukkonen Irja, kirjanpitäjä
Lamberg Marko, offsetpainaja
Laine Sirke, kirjanpitäjä
Leilas Tapio, painoapulainen
4.9. alkaen
Liitsola Seppo, koulutuspäällikkö
31.7. asti
Lindahl Marga, osastosihteeri
Lindberg Roger, offsetpainaja
9.9. alkaen
Lindgren Mirja, tiedotussihteeri
Lötjönen Maire, postituksenhoitaja
Malinen Hilkka, vt.kirjanpitäjä
10.6. alkaen
Moilanen Kristiina, kassaapulainen
Mäkinen Hannele, jakeluapuiainen
Nio Helena, pääkassa
Nordqvist Sirpa, projektisihteeri
Oksanen Mauri, pääsihteeri
Pekkala Jukka, koulutuspäällikkö
1.10. alkaen
Pekkanen Olli, järjestösihteeri
Purontakanen Jouko, osastonjohtaja
9.9. alkaen
Rautio-Suihkonen Kirsi, keskuksenhoitaja
Räsänen Nina, postitusapulainen
28.2. asti
Saarnio Eija, kirjan pitäjä
Salmi Anna, kielenkääntäjä
Saviaro Eino, vahtimestari
Savola Jorma, kehityspäällikkö
Savolainen Kaisa, toimistoapulainen
29.10. alkaen
Segercrantz Tim, autonkuljettaja
29.10. alkaen
Silfer Susanne, postitusapulainen
25.2. alkaen
Suominen Hannu, markkinointipäällikkö
31.12 . asti
Suortti Kalevi, osastopäällikkö
Svedström Antero, atk-suunnittelija
Söderholm Anna-Liisa, jakelunhoitaja
Tarkiainen Marko, autonkuljettaja
25.2.-20.11.
Thusberg Ritva, sihteeri
Tiainen Tarja, kassa-apulainen
Toivanen Irma, kirjanpitäjä
Toropainen Raija, paIkkakirjanpitäjä
Tuominen Annu, nuorisosihteeri
30.9. asti
Turunen Elli, tekstinkäsittelijä
Turunen Leila, toimistosihteeri
Vajamo Kirsi, tekstinkäsittelijä
19.8. alkaen
Viljamaa Paula, kirjanpitäjä
Wilskman Jyrki, autonkuljettaja
1.3. asti
Wistrand Helkky, postitusapulainen
Vitali Hannele, osastosihteeri
Vähä-Ruona Jouko, monistamon
hoitaja
Vähätaio Pekka, nuorisopäällikkö
1.11 . alkaen
Välläri Terttu, jakeluapulainen
19.9. asti
Örså Vuokko, kassanhoitaja
Österlund Raili, tekstinkäsittelijä
URHEILULEHTI
Aunula Anne-Maj, toimittaja
20.5.-12.9.
Halava Brita, toimistonhoitaja
Juola Aate, ilmoituspäällikkö
Karppinen Lauri, toimittaja
Linnonmaa Raili , toimistosihteeri
Nurminen Kimmo, toimittaja
26.11 . alkaen
Närhi Riitta, toimittaja 1.11. asti
Pajunen Pekka, myyntipäällikkö
18.2. alkaen
Saarela Kauko, levikkipäällikkö
Teronen Arto, päätoimittaja
TÖÖLÖN URHEILUHALLlT
Eklund Esko, isännöitsijä
Hagelberg Martti. laitosmies
I
I
I
Hamnell Kaija, lipunmyyjä
Hirvonen Helena, toimistovirkailija
Holmström Marina, uinninvalvoja
Huhta Reino, laitosmestari
Joki Tiina, uinninvalvoja
Kettula Juhani, laitosmies
Kettukangas Kari , uinninvalvoja
3.3. asti
Kuikka Rauni , lipunmyyjä
2.11. asti
Lind Pasi , uinninvalvoja
Luoto Aune, toimistonhoitaja
Mustakari Kirsi-Marja, osastopäällikkö
21.10. alkaen
Nuutinen Raine, hallimestari
Pesonen Helena, lippukassanhoitaja
Roth Hjalmar, kokoussalivahtimestari
SVUL :N KESKUSHALLINNON TOIMIHENKILOORGANISAATIO
I
I PAASIHTEERI
MAURI OKSANEN ~--------------1
SIHrEERI 11------1
RITVA THUSBERG I
TALOUSOSASTO
I
I TALOUSJOHTAJA
TEUVO HOLOPAINEN
IOSASTOSIHTEERI EJ.t------i I
I MARITA KAARTI NE I
I
I
1 YHTEYSJOHTAJA ~1;2~Li~~o 1
I KALEVI SUORTTI ARI J AALTO I
1 I
1 ~~~~T~E:~6~~~1 ~~~~T~I~~~~~~RI I
1 I
L _____________ ...J
rOIMISTO- I TOIMISTO- I OSASTO- ~
SIHTEERI- SIHTEERI SIHTEERI
PAIVI KAUK1AINEN LEILA TURUNEN hANNElI VITAll
.
PALVELUYKSIKÖT
I
I I I I
III PUHEUN+ lll pOSTlTUS I NEUVQNT
MYYNTI·
PALVELU KESKUS KOKOUS-
TILAT
'--_....'-_......'--_.... ~~~~ÄRIT
LAHETtT
PAIKOfTUS
KULJETUK~
SET
HUOLTO
Rouhola Mika, uinninvalvoja
Salminen Jarkko, uinninvalvoja
12.8. asti
Satola Marja, vahtimestari
Tammilehto Pirjo, lippukassanhoitaja
Vartio Satu , asiakasneuvoja
Vikki Aulis, autohallimestari
Ylenius Aira, lipunmyyjä 10.8. asti
URHEILUSÄÄTIÖ/URHEILU
MEDIAT
Battilana Enrico, myyntipäällikkö
Elo Tarja, sihteeri 5.3. alkaen
Naumanen Irmeli, sihteeri
17.2. asti
I URHEILUOSASTO
1.-----'-------.
1 IOSASTONJOHTAJA
I IJOUKO PURONTAKANEN
KISAPROJEKTI
PAOJEKT1PAALLlKKO
SEPPO INNANEN
PROJEKTISIHTEERI
SIRPA NORDOVIST
NUORISOSIHTEERI I
29
Ii
30
POHJOLAN
[1111111111111011
ml1l1l1l1DlIl1
MITEN VOIT
VARMISTIJA SIITÄ,
E1·IENÄT RAHAT
LOPU SILLOIN, KUN
NIITÄ ENITEN
TARVITIAISIIN?
(eJ ta kaiki~e perheesi jäsenille Kansalaisv~uutu~! Se maksaa sairauskulut,
antaa pätvärahaa työkyvyttömyystapaukSlSsa, pItää elintasoa yllä perheenpään
kuoleman jälkeen ja suojaa säästöt inflaatiolta.
Etkä eläissäsi muuta tarvitse, sillä Kansalaisvakuutusta voit kasvattaa, kun on
tarvis.
Kysy lisää lähimmästä Pohjolan konttorista!
RAHOITUSLASKELMA
VUOSITULOS
Rahoitustulos
VAIHTO-OMAISUUS
Varaston muutos
KÄYTIÖOMAISUUS JA MUUT
PITKÄVAIKUTIEISET MENOT
Jerismaja-kiinteistö
Koneet ja kalusto
Muut pitkävaikutteiset m.enot
SALDO
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen lisäys
Pitkäaikainen lisäys
RAHOITUSOMAISUUDEN MUUTOS
RAHOITUSOMAISUUS VUODEN ALUSSA
RAHOITUSOMAISUUS VUODEN LOPUSSA
RAHOITUSOMAISUUDEN MUUTOS
SVUL:n valtionavustus kasvoi kuluneelle
vuodelle 18 % edellisestä
vuodesta.
Saamastaan 38.839.000 markan
valtionavustuksesta SVUL jakoi jäsenjärjestöilleen
avustuksina
32.901.445 markkaa. Jäsenjärjestöjen
avustukset kasvoivat kertomusvuonna
17,4 % vuodesta 1984.
Varsinaisen toiminnan osalta tehty
taloussuunnitelma toteutui varsin
hyvin. SVUL:n varsinaisen toiminnan
kulujäämä oli 8.857.294 markkaa,
jossa on kasvua edellisestä
vuodesta 16,9 %.
Sijoitustoiminnan tulos saavutti
asetetut tavoitteet. Sijoitustoiminnan
tuotto kertomusvuonna oli
2.964.744 markkaa.
Varainhankinnan tulos jäi asetetuista
tavoitteista 1.480.475 markkaa.
Suurimpana tähän vaikuttavana
tekijänä oli Suomen Urheilulehden
tulos, joka jäi tavoitteestaan
975.924 markkaa. Lehden tappio
31.12.1985
- 242.287
10.238
-1.528.222
- 148.329
+ 3.187.565
+ 893.101
36.727.055
30.762.461
38.878.648
36.727.055
---
+ 2.151.593 + 5.964.594
johtui uusmyynnin suurista kustannuksista
sekä vanhan ilmoituskannan
poisjäännistä. Toinen suurempi
tekijä varainhankinnan tulokseen
oli Töölön Urheiluhallien 305.708
markan budjetoitua suurempi tappio.
Korkokulut kasvoivat vuonna
1985 22 % edellisestä vuodesta
johtuen TEL-lainan kasvusta ja
Nuorten Suurkisoja varten otetusta
lainasta.
Tilinpäätöksessä on käyttöomaisuudesta
tehty poistoja 226.821,80
markkaa.
Nuorten Suurkisojen tappio
2.043.727,42 markkaa ja opetusministeriön
myöntämä tappiontakuu
1.800.000 markkaa on kirjattu vuoden
1985 tulokseen, joka yhteisvaikutukseltaan
rasittaa tulosta
243.727,42 markkaa.
Tilikauden tuottojen toteutuma
on 98,6 % ja kulujen toteutuma
98,9 %. Tilikauden tulos osoittaa
469.108,47 markan alijäämää.
31.12.1984
242.287 + 733.448 + 733.448
10.238 + 7.890 + 7.890
252.525
+ 741 .338
-1 .566.261
- 978.724
- 1.676.551 - 53.476 - 2.598.461
- 1.929.076
- 1.857.123
+ 4.080.669
+ 2.151.593
+5.092.331
+ 2.729.386 + 7.821.717
+ 5.964.594
31
1.
l '
lil
i
32
TULOSLASKELMA
VARSINAINEN TOIMINTA
Urheiluosasto
Yleistoiminta
Koulutustoiminta
Tuotot
Kulut
Seuratoiminta
Järjestöllinen koulutus
Nuorisotoiminta
Kulut
Tutkimus- ja tieteellinen toiminta
Yleinen osasto
Liikuntapoliittinen toimina
Kulut
Tiedotustoiminta
Tuotot
Kulut
Julkaisutoiminta
Tuotot
Kulut
Kansainvälinen toiminta
Hallinto- ja talousosasto
Yleishallinto
Palveluyksiköt
Tuotot
Kulut
Oman v~rsinaisen toiminnan kulujäämä
KESKI NAISET AVUSTUKSET
SVUL:n avustukset liitoille
MUIDEN YHTEISÖJEN
AVUSTUKSET
Kulut
Opintostipendit
Suomen Urheilusäätiö
Varsinaisen toiminnan kulujäämä
SIJOITUSTOIMINTA
Tuotot
Kulut
VARAINHANKINTA
Tuotot
Kulut
KORKOKULUT
Omatoiminen kulujäämä
YLEISAVUSTUKSET
Tuotot
Opetusministeriö
Toimintamäärärahaa
Valmentajamäärärahaa
Muut avustukset
Kulut
Toimintamääräraha liitoille
Toimintamääräraha piireille
Valmentajamääräraha liitoille
Muut avustukset
TILIKAUDEN TOIMINNALLINEN
YLIJÄÄMÄ
POISTOT
PALAUTETUT AVUSTUKSET
OPM :LLE
NUORTEN TALVISUURKISAT -85
Tuotot
Kulut
OPM:n myöntämä tappiontakuu
TILIKAUDEN YLI-/ALlJÄÄMÄ
1.1 .-31.12.1985
456.211 ,64
+ 268.791 ,-
811.123,06
246.277,62
295.351,46
454.235,76
168.715,85
771.315,43
1.073.723,81
+ 281 .971 ,22
186.341 ,85
79.609,74
1.519.940,06
+ 5.589.741 ,54
8.993.934,78
+ 4 .278.272,93
1.313.528,42
+ 14.593.394,23
-12.598.868,84
+ 58.933,-
36.549.000,-
2.245.000,-
45.000,-
22.140.195,-
8.516.000,-
2.245.000,-
- 2.163.074,39
- 1.770.086,61
+
4.924.133,30
8.857.294,30
+ 1.945.723,97
3.989.451 ,39
2 .043.727,42
+ 1.800.000,-
232.672,-
9 .089.966,30
175.000,-
9 .264.966,30
2 .964.744,51
6.300.221 ,79
+ 1.994.525,39
4.305.696,40
1.620.402,85
- 5.926.099,25
+ 11.455,75
226.821 ,80
215.366,05
+ 38.839.000,-
-32.901.445,-
10.015,-
225.381,05
243.727.42
mk- 469.108,47
1.1.-31.12.1984
464.561 ,70
+ 317.316,-
710.070,09
349.131,81
576.668,87
412.669,27
151 .829,32
645.034,75
+ 74.376,50
872.054,76
+ 292.801,10
142.343,89
21.959,60
1.290.652,32
+ 4.975.418,93
7.601.064,50
+ 4.238.947,65
1.304.725,94
+ 13.440.665,14
-11 .010.418,60
- 2.347.615,06
- 1.314.215,40
+
3.916.297,89
7.578.128,35
175.000,-
250.000,-
30.607.000,-
1.665.000,-
640.000,-
18.586.394,-
7.169.000,-
1.665.000,-
640.000,-
152.000,-
7.730.128,35
425.000,-
8.155.128,35
2.934.221,71
5.220.906,64
+ 2.430.246,54
2.790.660,10
1.327.487,97
- 4.118.158,07
+ 32.912.000,-
-28.060.394,-
+ 733.447,93
659.269,92
+ 74.178,01
mk + 74.178,01
TASE
VASTAAVAA
RAHOITUSOMAISUUS
Rahat ja pankkisaamiset
Myyntisaamiset
Saamiset jäsenliitoilta
Töölön Urheilutalosäätiö
Suomen Urheilusäätiö
Lainasaamiset
Kiinteistömaaliikenne Oy
Töölön Urheilutalosäätiö
Muut lainasaamiset
Ennakkomaksut
Siirtosaamiset
VAIHTO-OMAISUUS
Tavaravarasto
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT
PITKÄVAIKUTIEISET MENOT
Maa-alueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Osakkeet ja osuudet
Muut pitkävaikutteiset menot
VASTATTAVAA
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Vel".t jäsen liitoille
Lär,si-Pasila
Ennakkomaksut
Siirtovelat
Muut lyhytaikaiset velat
Lainojen lyhennykset
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Eläkelainat
Jäsenliittojen edelleen
sijoittamat varat
OMA PÄÄOMA
Rakennusrahasto
EdeII. tilikausien ylijäämä
.1. KTM:n avustus v. 83
Tilikauden yli-/alijäämä
1.457.901 ,12
825.976,42
2.852.053,08
1.626.666,07
3.581.493,11
18.251 .927,-
2.120.000,-
925.000,-
7.237.631 ,50
2.399,661 ,59
3.963,318,43
3.525,763,87
10.422.416,48
146.879,55
3.670.944,45
3.363.629,80
2.183.694,-
1.723.635,-
36.650,-
3.551 .288,37
4.005.000,-
1.583.836,-
6,286.156,-
14,300.000,-
605.461 ,83
Vastuut:
Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset omista sitoumuksista 4.230.000,-
Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset muiden sitoumuksista 900.000,-
31.12.1985 31.12.1984
38.878.648,30
243.013,-
11 .088.782,80
mk 50.210.444,10
15.539,754,39
20.234.336,35
469,108,4 7 14.436.353,36
I mk 50.210.444,10
Annetut pantit omista sitoumuksista 29.310,-
Takaukset muiden sitoumuksista 12,530.034,64
Alkaneet eläkevastuut 5.043.000,-
Jukka Uunila
Timo Kivi-Koskinen
Paavo Pekkanen
Helsingissä 13. maaliskuuta 1986
Orvo Anttila
Matti Lähdesmäki
Osmo Niemelä
Tapio Koivula
Matti Autio
Matti Virtanen
Aila Flöjt
Jorma Räisänen
1.378.888,08
1.125.703,63
3.541.512,65
1.909.042,38
1.837.290,68
18.404.592,09
2.120,000,-
1.525.000,-
20.000,-
4.865.025,74
146.879,55
3.834.489,45
1.835.408,-
2.183.694,-
1.638.583,-
1.1 98.213,21
3.571 .543,44
2.989.444,74
34.620,-
3.079,673,65
126.925,-
1,351.766,20
4,054.353,44
9.000.726,48
6.286.156,-
14.300.000,-
1.384.383,82
853.100,-
+ 74.178,01
Tapani Ilkka
Mauri Oksanen
Impi Jokinen
Edellä oleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.
Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.
Helsingissä 1. päivänä huhtikuuta 1986
Ilmari Aro
HTM
Kari Miettinen
KHT
36.727.055,25
232.774,74
9.639.054,-
mk 46.598.883,99
12.352.186,24
19.341 .235,92
14.905.461 ,83
mk 46.598.883,99
33
["
--TÖ0l:0N l:JBI:IEIl:tJfAteSÄÅT=16-t
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Olemme tarkastaneet Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry:n
tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tilivuodelta 1985 hyvän tilintarkastustavan
edellyttämässä laajuudessa.
Olemme myös tarkastaneet liiton kirjanpitoon yhdistetyt Suomen
Urheilulehden, Töölön Urheiluhallien, SVUL:n Squashhallien ja Retkeilyhotelli
Jerismajan sekä Nuorten Suurkisojen kirjanpidot erillisine
tilinpäätöksineen.
Tilikauden jatkuvan tarkastuksen on suorittanut KHT-yhteistyö SaImi,
Virkkunen & Helenius Ky.
Tilinpäätös 31.12.1985, joka osoittaa tappiota 469.108,47 markkaa,
on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti.
Saadut avustukset on käytettyavustusehtojen mukaisesti.
Edellä esitetyn perusteella ehdottamme, että tilinpäätös vahvistetaan
ja että liittohallituksen jäsenille sekä muille tilivelvollisille myönnetään
vastuuvapaus.
Helsingissä 1. huhtikuuta 1986
Töölön Urheilutalosäätiö perusti
Töölön Urheilu- ja terveystalo Oy
-nimisen keskinäisen kiinteistöyhtiön,
joka merkittiin kaupparekisteriin
1.12.1983. Yhtiön tarkoituksena
on hallita vuokraoikeuden nojalla
yleishyödylliseen tarkoitukseen varattua
tonttia ja voittoa tavoittelematta
ylläpitää tontilla sijaitsevaa,
omistamaansa Töölön Urheilutaloa.
Töölön Urheilutalosäätiö myi
13.4.1984 Suomen valtiolle Töölön
Urheilu- ja terveystalo Oy:n osakkeet,
jotka oikeuttavat rakennuksen,
yhteensä 6 075,5 m 2 suuruisten
toimisto- ja kokoustilojen sekä
niihin liittyvien noin 2 420 m 2 suuruisten
autopaikka- ja varastotilojen
hallintaan.
Tilojen hallinta siirtyi ostajalle
kauppakirjan ehtojen mukaisesti
20.12.1985 SVUL:n muutettua
uuteen toimitaloonsa marras-joulukuun
vaihteessa.
Talon kokonaispinta-ala on
12 192,5 m 2 ja tilavuus 49 125 m 3 .
Kiinteistö kokonaisuudessaan oli
kertomusvuoden aikana 20.12.1985
saakka Töölön Urheilutalosäätiön
hallinnassa. Kiinteistöön edelleen
liittyvät Töölön Urheiluhallit ja
SVUL:n Squashhallit jäivät Töölön
Urheilutalosäätiön omistukseen ja
hallintaan.
Kiinteistössä toteutettiin kertomusvuoden
aikana kauppaehtojen
mukaiset sähkön, veden ja energian
jakoon liittyvät muutostyöt mittariasennuksineen.
Ilmari Aro, HMT
Kari Miettinen, KHT
34
SVUL:N UUSI TOIMITALO LÄNSI-PASILASSA VALMISTUI
SVUL:n uuden toimitalon suunnittelu
käynnistyi vuoden 1983 alussa
tavoitteena turvata järjestön toiminnan
kehittymistä ja kasvua vastaavat
tilat.
Toimitalon rakennuspäätös tehtiin
SVUL:n liittohallituksen kokouksessa
17.11.1983. Rakennuttajana
toimi tehdyn päätöksen mukaisesti
Töölön Urheilutalosäätiö. Urakkasopimus
allekirjoitettiin Polar-rakennusosakeyhtiön
kanssa marraskuussa
1983 ja louhintatyöt aIkoivat
saman vuod~m joulukuussa
Länsi-Pasilan tontilla.
Uusi toimitalo sijaitsee Länsi-Pasilan
luoteisreunalla, Radiokadun
varrella. Rakennuksessa on kahdeksan
maanpäällistä kerrosta ja
sen pinta-ala on 12400 m 2 . Toimitalon
pohjoispuolinen tontti on kaavoitettu
liikuntalaitoksen rakentamista
varten. Toimitalon tontin
vuokrasopimusehtoihin liittyy velvoite
osallistua liikuntalaitoksen rakentamiseen.
Toimitalon peruskivi muu rattiin
toukokuussa 1984. Peruskiven
muuraajina toimivat mm. eduskunnan
puhemies Erkki Pystynen, Helsingin
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Harri Holkeri, SVUL:n
kunniapuheenjohtaja Erkki Kivelä,
SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila
ja rakenustoimikunnan puheenjohtaja
Seppo Hieta.
Toimitalo valmistui marraskuun
alussa 1985 noin kuukauden määräajastaan
etuajassa. Rakennuksen
kustannukset pysyivät hyvin
ennakkosuunnitelmien mukaisina.
Toimitalon kustannukset tehtyine lisä-
ja muutostöineen sekä rakennuttajan
hankintoineen olivat 79
mmk.
Muutto Topeliuksenkadun kiinteistöstä
Länsi-Pasilaan ajoittui
marraskuun kahdelle viimeiselle
viikolle ja uuden toimitalon avajaiset
pidettiin 13.12.1985. Avajaistilaisuudessa
rakennustoimikunnan
puheenjohtaja Seppo Hieta luovutti
toimitalon avaimen SVUL:n puheenjohtaja
Jukka Uunilalle.
Rakennuksessa on kahdeksan
kerrosta sekä lisäksi kellari- ja ullakkokerros.
Kellariin sijoittuu autotalli (66 autopaikkaa)
ja varastotilat. 1. kerroksessa
ovat SVUL:n palvelupisteet
(vahtimestari, puhelinvaihde, postitus,
monistamo ja jakelu), lenkkeilijöiden
suihkutilat, varastotiloja sekä
pieniä liike- ja toimistohuoneistoja.
Pihakannella 1. kerroksen tasossa
ovat asiakaspysäköintiin tarkoitetut
autopaikat. 2. kerros käsittää
toimistotilojen lisäksi henkilöstöravintolan
keittiötiloineen sekä kokous-
ja koulutustilat. 3.-7. kerros
ovat tyypillisiä toimistokerroksia. 8.
kerroksessa on toimistotilojen lisäksi
saunaosasto. Ullakkokerroksessa
on i1manvaihto- ja hissikonehuoneet.
Tontin eteläosassa on toimitaloon
liittyvä kaksikerroksinen liikerakennus.
Toimitalon arkkitehtisuunnittelun
on toteuttanut Arkkitehti- ja yhdyskuntasuunnittelutoimisto
Järvinen
& Valjakka, arkkitehti Simo Järvinen.
Toimitalon rakennustoimikuntaan
ovat kuuluneet puheenjohtajana
Seppo Hieta, varapuheenjohtajana
Kai Hagelberg sekä jäseninä Polarrakennusosakeyhtiön
edustajana
Ritmo Laine ja SVUL:n edustajina
Paavo Pekkanen , Juhani Salmenkylä,
Pertti Tuomala, Pekka Pukero,
Teuvo Holopainen ja Esko Eklund.
SVULn puheenjohtaja Jukka Uunila ja Po/ar-raken- Arvovaltaisessa muurausjoukossa Toimitalon harjannostajaisia vietettiin helmikuussa
nusosakeyhtiön apulaisjohtaja Ritmo Laine huoleh- laastikauhaa käytti mm. SVULn 1985. Tilaisuuden viihteestä huolehti hanuristi Kautivat
muurauspäivän tietoaineiston taltioinnista pe- puheenjohtaja Jukka Uunila . ko Ikonen.
ruskiveen.
36
Uuden SVUL-ta/on avajaisissa osoittivat tyytyväisyyttään onnistunees
ta rakennusprojektista sekä isännät että pääurakoitsija Po/ar-raken-
nusosakeyhtiö vuorineuvos Kauko Rastaan johdolla.
37
Uuden toimitalon avajaiset pidettiin 13.12.1985. Avajaistilaisuudessa
rakennustoimikunnan puheenjohtaja Seppo Hieta luovutti talon
avaImet SVULn puheenjohtaja Jukka Uunilalle.
SVULn uusi toimitalo Länsi-Pasilassa valmistui
marraskuussa. Talon arkkitehtisuunnittelun on toteuttanut
Arkkitehti- ja yhdyskuntasuunnittelutoimisto
Järvinen & Valjakka ja sisustussuunnittelun
Studio Perjo Oy
TÖÖLÖN URHEILUHALLIT -
SVUL:N SQUASHHALLIT
Ii;
.'
Töölön Urheiluhallien ja SVUL:n
Squashhallien toimintaan liittyvät
liikuntatiloina uimahalli, pallohalli ,
kuntokoulu, squashkentät sekä voimailusali.
Erillisinä asiakaspalvelupisteinä
ovat kahvio- ja ravintolatilat,
parturi-kampaamo, hieronta ja
solarium.
Hallien pääasiakasryhmän muodostaa
edelleen uimahallissa kävijät,
jonka ryhmän osuus koko kävijämäärästä
on yli 70 %.
Töölön Urheiluhallien hoidosta ja
käytöstä on vastannut edelleen
SVUL. Urheilutilojen käyttäjien kokonaismäärä
oli kertomusvuonna
252 000 henkilöä. Aukiolopäiviä oli
313.
Kuluneen vuoden lokakuussa
tehtiin Suomen Kuntourheiluliiton
kanssa hallitoiminnan käytännön
hoitoon liittyvä yhteistyösopimus.
Kuluneen vuoden aikana halleissa
ei tehty mainittavimpia korjaustöitä
eikä investointeja. Kesätauon
aikana tehtiin lähinnä normaalit vesihuoltoon
liittyvät työt.
Henkilökunnan määrä oli 16 eli
sama kuin . edellisenäkin vuotena.
Ravintola-, parturi-kampaamo- ja
hierontatilojen vuokrasopimuksia
jatkettiin entisten vuokralaisten
kanssa samoin kuin kuntokoulun ja
voimailusalin vuokrasopimusta
Suomen Kuntourheiluliiton kanssa.
Kahvionpidosta solmittiin uusi sopimus
kuluneen vuoden lokakuussa.
"",X>
,""OlO
00000
- -
KÄVIJÄMÄÄRÄT 1964-1985
1~1985 19&41965 198-t1985 19841985
UIMAHALLI SOUASHHAlLl KUNTOKOULU
1984
Uimahalli 191 641
Pallohallit 23439
Kuntokoulu 31022
Squashallit 14965
Hieronta 1 109
262176
196-' 1965
HtERQNTA
-
1985
184480
21595
30905
13989
1 041
252010
-
lQ8.61985
YHTEENSÄ
~dEBISMAJA=====-=--___ __
C~) --SljeME~ l:JB~Ell:tJe~ISID--
40
Jerismajan palvelut ja toiminnot
on suunniteltu nimenomaan
liikunnallisille lomanviettäjille.
Toimintavuonna Jerismaja
palveli asiakkaitaan laajennetuissa
ja saneeratuissa tiloissa.
Jerismaja on SVUL:n omistama
majoitusliiketoimintaa harjoittava
yksikkö Muoniossa, Jerisjärven
rannalla. Jerismaja on suosittu urheilujärjestöjen
käyttämä harjoittelu-
ja valmennuspaikka, samoin
kuin yritysten, yhteisöjen ja yksittäisten
lomanviettäjien suosima 10-
makohde.
Vuosi 1985 oli ensimmäinen toimintavuosi
Jerismajan laajennuksen
ja saneerauksen jälkeen.
Jerismajalla on majoitushuoneita
kaikkiaan 27, joissa kaikissa on
WC, suihku, vatteiden kuivauskaappi
ja puhelin. Päärakennuksessa
on lisäksi kaksi saunaa, takkatupa,
monitoimitila, kahvio- ja ravintolatilat
sekä suksien huolto- ja
varastotila. Jerisjärven rannalla on
iso rantasauna ja piha-alueella kaksi
pihamökkiä, joissa on majoitustilaa
yhteensä 11 henkilölle.
Syksyllä 1985 tehtiin esisopimus
20 ha maa-alueen ostosta Jerismajan
matkailupalvelujen kehittämiseksi.
Alue rajoittuu Jerismajan nykyiseen
tonttiin kahdelta sivulta. Lopullinen
kauppa on tarkoitus tehdä
vuoden 1986 loppupuolella.
Jerismajan tulos vuodelta 1985
osoittaa 44 300 markan alijäämää.
Majoitusvuorokaudet nousivat
8 906 vuorokauteen, jossa on kasvua
edellisestä vuodesta 900 vuorokautta.
Liikevaihto kasvoi
1 350 00 markasta 1 556 000 markkaan.
Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiön
kertomusvuosi 1985 oli
alkuvuodesta tyypillinen olympiadin
ensimmäinen vuosi. Toisaalta
kertomusvuotta sävyttivät valtiovallan
monet suunnittelutoiminnot, joiden
käyntiin lähtöä on sittemmin
siirretty eri syistä. Muuten kertomusvuosi
jatkoi toiminnallisesti vakiinnuttamisen
kautta (1981-84).
Vuodelle asetetuista, sekä toiminnallisista
että taloudellisista tulostavoitteista
jäätiin jonkin verran.
Koulutuskeskus saavutti edellisen
vuoden ennätyksellisen tason kurssivuorokausissa.
Opiston lakisääteisessä kurssitoiminnassa
saavutettiin ja ylitettiin
asetetut tavoitteet. Kouluhallitus on
asettanut lakisääteiselle kurssitoiminnalle
katon (45000 kvrk), joka
saavutettiin (n. 47 000 kvrk) ja siten
taataan valtionavun toteutuminen
suunnitellulla tavalla.
Vuoden 1985 aikana viimeisteltiin
useampaa valtiovallan toimesta
käynnistettyä uudistussuunnitelmaa.
Urheiluopistolaki ja -asetus
valmistuivat, ja niiden piti astua voimaan
vuoden 1986 alusta. Syksyllä
1985 selvisi, ettei näin käy, vaan
voimaantulo siirtyi tulevaisuuteen.
Liikunnanohjaajatutkinnon keskiasteen
mukainen tutkinnonuudistus
tarkistettiin, ja kouluhallituksen antaman
ilmoituksen mukaan sen piti
käynnistyä Suomen Urheiluopistossa
1986, mutta aloitus siirtyi syksyllä
1985 annetulla ilmoituksella toistaiseksi
tuntemattomaan ajankohtaan.
Näin ollen liikunnanohjaajatutkinto
jatkuu kaksivuotisena ainakin
seuraavan kurssi (1986-88).
Opetusministeriön toimesta laadittiin
urheiluopistojen kauden 1986
:-90 investointi- ja peruskorjausohjelma.
Se tulee valmistumaan vuoden
1986 alkupuolella, jolloin sel
~iää Suomen Urheiluopiston valtionavun
alaiset investoinnit. Opisto
esitti suunnitelmaan strategisen
suunnitelmansa mukaiset, keskiasteen
tutkinnonuudistuksen vaatimat,
investoinnin ja peruskorjaukset:
- uimahallin peruskorjaus,
- tietokeskus- ja opetushallintorakennus,
- oppilasasuntola (40 paikkaa) sekä
- ns. päärakennuksen saneerausvaihe
IV, joka sisältää mm. teknisen
osaston työ- ja sosiaalitilat.
Ohjelma totutunee yliäolevana
lukuunottamatta päärakennuksen
saneerausta. Näin ollen
vuonna 19n aloitettua saneerausta
ei saada tälläkään suunnittelukaudella
loppuunsuoritetuksi.
Toimintavuoden aikana on valtiovallan
toiminta tempoillut ennenkokemattomalIa
tavalla. Tämä on heijastunut
urheiluopistojen toiminnassa
eräänlaisena linjattomuutena
ja epävarmuutena. Lisäksi valtionapujen
ennakoiden (1982-84)
jälkierien korjaukset ovat huomattavasti
myöhässä. Tämä on rasittanut
opiston maksuvalmiutta kohtuuttomasti.
KURSSITOIMINTA
Suomen Urheiluopiston kurssitoiminta
jatkoi aikaisempien vuosien
luomaa linjaa. Lakisääteisestä
kurssitoimintaa rajoitti edelleen
kouluhallituksen määräämä kiintiö.
Valmentajainstituutissa käynnistyi
V Kansallinen Valmentajatutkinto,
jolle otettiin 17 opiskelijaa. Johtoinstituutisaa
tapahtui JOTAVA-projektin
päätyttyä tuotteiden uudistaminen
. Vuoden aikana sopeutettiin
kurssit SVUL:n strategian mukaisiksi.
PerusJOTAVAT tulevat jatkumaan,
mutta uutena kurssimuotona
ovat strategiaJOTAVAT, joiden
menestys on ollut hyvä. Pääkurssina
on edelleen Liikuntahallintotutkinto.
Kauden aikanan käynnistyi
kurssi VII, jolle hyväksyttiin 16 opiskelijaa.
Uutena tuotteena käynnistettiin
"mikrokurssit", joille o·sallistui
lukuisia eri järjestöjen sekä opiston
henkilökuntaa. Lyhytkurssitoiminnan
alueella kehitettiin erityisesti
liikuntalaitoshenkilöstön täydennyskoulutusta.
Kurssien toteutuma
oli erinomainen. Lisäksi tennis-
sekä perheliikuntakurssien
suosio jatkui aikaisempien vuosien
kaltaisena.
YLE I STAR KASTU S
Kouluhallitus on suorittanut, opetusministeriön
toimeksiannosta, viime
vuosina urheiluopistojen yleistarkastuksia.
Toimintavuoden aikana,
6.-8.5.1986, se tehtiin myös
Suomen Urheiluopistossa. Tarkastuksen
suorittivat ylitarkastaja Sven
Gladh, ylitarkastaja Leena Jääskeläinen,
ylitarkastaja Aimo Juvonen
sekä vs. ylitarkastaja Matti Lähdesmäki.
Tarkastus koski opiston hallintojärjestelmää,
opetustointa, taloutta,
työskentelyilmapiiriä sekä
-olosuhteita. Suomen Urheiluopisto
läpäisi tarkastuksen hyvillä arvosanoilla
ja erityisesti todettiin opiston
suunnittelu- ja johtamisjärjestelmien
sekä opetustoimen olevan
kunnossa. Erityistä huomautettavaa
oli opetustilojen sekä kirjaston
ja teknisten tilojen suhteen. Em.
kohdat opisto velvoitettiin saattamaan
kuntoon .
MUU KEHITTÄMISTOIMINTA
Kauden aikana käynnistyi Mikkelin
Vesipiirin sekä Heinolan mlk:n toimesta
opiston jätevesihuollon työt.
Opistolla oli velvoite saattaa jätevesihuolto
kuntoon toimintavuoden
loppuun. Samassa yhteydessä toteutui
myös opiston raakaveden
saanti tulevaisuudessa. Projekti on
sikäli merkittävä ja historiallinen, että
Heinolan mlk avustaa Suomen
U rheilupistoa taloudellisesti.
Em . projektin käynnistyttyä oli
myös mahdollista käynnistää
alueen strategisen ohjelman työt:
kuntokylän ja golf-kentän jatkosuunnittelu
toteutusta varten.
41
II
---~t--~--------- ~iiri ... ___ _
SUOMEN RYGBY- JA SALAMA
PALLOLlITIO
pj . Markku Siira
LÄNSI-POHJA -------...
_-1------- LAPPI
SUOMEN SOUTU LIITTO
pj. Bo Gammals
valmennus- ja koulutuspäällikkö
Juha Peltonen
LIITOT
SUOMEN AIKIDOLlITIO
pj . Kai Perttula
sihteeri Monika Sköld
SUOMEN AMATÖÖRI
NYRKKEILlJÄIN LlITIO
pj. Tauno Salminen -85
pj . Reino Björklund 86-
toiminnanjohtaja Matti Korkala
SUOMEN AMERIKKALAISEN
JALKAPALLON LIITTO
pj. Jari Närhi
liittosihteeri Heli Merja Lumes
SUOMEN AMPUJAINLlITIO
pj . Erkki Karmila
toimitusjohtaja Juha Tikkanen
SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITTO
pj . Jorma Helen
toiminnanjohtaja Pauli Tuorila
SUOMEN AUTOURHEILIJOIDEN
LIITTO
pj . Olli Järvelin
toiminnanjohtaja Jussi Rikkilä
SUOMEN BASEBALL- JA
SOFTBALL-LIITIO
pj . Jyrki Antila -85
Bettina Frosterus 85-
SUOMEN GOLFLIITTO
pj . Seppo Soratie
toiminnanjohta Jorma Huhtanen
SUOMEN HIIHTOLIITIO
pj. Hannu Koskivuori -85
toim itusjohtaja Lasse Pirskanen
SUOMEN HOCKEYLlITIO
pj . Markku Voutilainen
toiminnanjohtaja oto Pekka
Kilpiäinen -85
SUOMEN JOUSIAMPUJAINLIITIO
pj . Reino Lahtinen
toiminnanjohtaja Esko Salminen
SUOMEN JUDOLIITIO
pj. Raimo Heino
valmennuspäällikkö Jorma Kivinen
42
SUOMEN JÄÄKIEKKOLlITIO
pj . Kaj Hietarinta
toimitusjohtaja Tor Jungman
SUOMEN KANOOTTILlITIO
pj . Matti Myllylä -85
pj. Thorvald Strömberg 85-
toiminnankehittäjä Heino Lipsanen
SUOMEN KARETELlITTO
pj. Kari Kuula -85
pj. Timo Wiiala 85-
SUOMEN KORIPALLOLlITIO
pj. Keijo K. Kulha -85
pj . Jukka Mäki 85-
toiminnanjohtaja Pekka Litmanen
SUOMEN KUNTOURHELULlITIO
pj . Pertti Tuomala
pääsihteeri Heikki Niininen
SUOMEN KÄSIPALLOLIITIO
pj . Henrik Vaenerberg
toiminnanjohtaja Tapio Arponen
SUOMEN KÄVELYURHEILULIITIO
pj. Väinö Kangaspunta
SUOMEN LENTOPALLOLIITIO
pj . Raimo Peltonen
toiminnanjohtaja Harry Sundell
SUOMEN LUISTELULlITIO
pj . Eero Multamäki -85
pj. Olli Puntila 86-
koulutus- ja valmennuspäällikkö
Jorma Veistola
SUOMEN METSÄSTÄJÄLlITIO
pj. Heikki S. Heikkilä
toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko
SUOMEN MIEKKAILULIITIO
pj . Heikki Saarento
toiminnanjohtaja Leo Heiskanen - 85
toiminnanjohtaja Jukka Lehto 85-
SUOMEN MOOTTORILIITIO
pj . Helmer Viiala
toiminnanjohtaja Eino Louhio
SUOMEN MOOTTORIVENELIITTO
pj . Jorma Kettunen -85
pj . Viljo Härkönen 86-
toiminnanjohtaja Hannu Mäntylä
SUOMEN NAISTEN LIIKUNTA
KASVATUSLIITIO
pj . Impi Jokinen
toiminnanjohtaja Pirkko Vepsä
SUOMEN NYKYAIKAISEN
5-0TTELUN LIITTO
pj. Heikki Rajala
sihteeri Mervi Kunnas
SUOMEN PAINILlITIO
pj. Aulis Lindell
toiminnanjohtaja Arto Savolainen
SUOMEN PAINONNOSTOLIITIO
pj . Pekka Kare
toiminnanjohtaja Juhani Salakka
SUOMEN PESÄPALLOLIITTO
pj . Martti Aloepaeus
toiminnanjohtaja Markku Pullinen
SUOMEN PURJEHTIJALIITIO
pj . Rafael Wolontis
pääsihteeri Goerge Gebhard
SUOMEN PYÖRÄILYLIITTO
pj . Eino Lehtovirta -85
pj . Pertti Kokkonen 86-
toiminnanjohtaja Sirpa Laukka
SUOMEN PÖYTÄTENNISLlITIO
pj . Esa Ellonen
toiminnanjohtaja Gösta Wahlström
SUOMEN RATAGOLFLIITTO
(1 .12. alkaen)
pj. Harald Björ
sihteeri Jurgen Novak
SUOMEN RATSASTAJAINLIITIO
pj . Christopher Wegelius
toiminnanjohtaja Kaija Borup
SUOMEN RINGETTELIITTO
(1.12. alkaen)
pj . Antti Simola
toiminnanjohtaja Merja Li ikanen
SUOMEN SQUASHLIITTO
pj . Timo Kivi-Koskinen
toiminnanjohtaja Jorma Vertainen
SUOMEN SULKAPALLOLIITIO
pj. Tuomo Tennilä
koulutus- ja valmennuspäällikkö
Seppo Heino
SUOMEN SUUNNISTUSLIITIO
pj . Seppo Siirilä
toimitusjohtaja Jouko Purontakanen-85
toimitusjohtaja Lasse Niemelä 85-
SUOMEN TAE KWON DO LIITTO
pj . Klaus Rytöhonka
toiminnanjohtaja Dae Zin Hwang
SUOMEN TAITOLUISTELULlITIO
pj . Marjatta Väänänen
toiminnanjohtaja Maunu Rautonen -85
SUOMEN TENNISLIITTO
pj . Aimo Näräkkä
toiminnanjohtaja Eero Kiuttu
SUOMEN UIMALIITTO
pj. Ilkka Lantto
toiminnanjohtaja Ari Kautto -85
Rolf Mikkola 85-
SUOMEN URHEILULIITTO
pj . Tapani Ilkka
toimitusjohtaja Rolf Haikkola
SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN
LIITTO
pj . Kalervo Rehnbäck
toiminnanjohtaja Brita Ikävalko
SUOMEN VESIHIIHTOLIITIO
pj . Raimo Laaksonen
SUOMEN VOIMISTELULIITIO
pj . Tapio Koivula -85
pj . Juha Sipilä 86-
toiminnanjohtaja Rauno Muukkonen
SVUL:N NUORET
pj . Matti Huttunen
TANSSIURHEILUN KESKUSLIITTO
pj . Esko Numminen
liittosihteeri Kirsti Strohmayer
POHJOIS-POHJANMAA -------,j~_
KESKI-POHJANMAA ----,,......_
ETELÄ- POHJANMAA
KESKI-SUOMI----i...-----...-:::;of---e
SATA K UN TA--~"'--4I
H ÄME----.--~~
VARSINAIS-SUOMI-.--...
PIIRIT
ETELÄ-KARJALAN PIIRI
pj . Jorma Räisänen
piirijohtaja Reijo Rinkinen
ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI
pj . Ilmari Ylä-Autio
piirijohtaja Pertti Haapaharju
HELSINGIN PIIRI
pj . Olavi Lehtisalo
piirijohtaja Eero Vettenranta
HÄMEEN PIIRI
pj . Orvo Anttila
piirijohtaja Pekka Syrjänen
KAINUUN PIIRI
pj. Matti Virtanen
piirijohtaja Erkki Hulkkonen
KESKI-POHJANMAAN PIIRI
pj . Antero Taavila
piirijohtaja Eero Korkeaniemi
KESKI-SUOMEN PIIRI
pj . Lau ri Ranto
piirijohtaja Kari Sinkkonen -85
Tapio Partanen 85-
KYMENLAAKSON PIIRI
pj . Reino Mikkelä
piirijohtaja Paavo Tarnanen -85
pi irijohtaja Markku Korkka 86-
LAHDEN PIIRI
pj . Heino Avikainen
pii rijohtaja Arto Pasanen
-~~----KAINUU
-~----'-- POHJOIS-SAVO
_----lr- POHJOIS-KARJALA
----'\-#----SUUR-SAVO
.-4----+1-------LAHTI
...... ~--- ETELÄ-KARJALA
,,\ ... ~--,,~---- KY MENLAAKSO
~~-+--:;;;;;::::I-------- UUSIMAA
r.~------------ HELSINKI
~~-
LAPIN PIIRI
pj . Raimo Räme
piirijohtaja Jarmo Suomäki
LÄNSI-POHJAN PIIRI
pj . Seppo Pelttari
piirijohtaja Tapio Miettunen
POHJOIS-KARJALAN PIIRI
pj . Yrjö Karttunen
piirijohtaja Sulo Repo
POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI
pj . Eero Niku
piirijohtaja Pertti Kemppainen
POHJOIS-SAVON PIIRI
pj . Lauri Reinikainen
piirijohtaja Väinö Ihalainen
SATAKUNNAN PIIRI
pj . Tapani Liski
piirijohtaja Markku Korkka -85
piirijohtaja Jari Haapanen 86-
SUUR-SAVON PIIRI
pj . Leo Turunen
piirijohtaja Pertti Lehikoinen
UUDENMAAN PIIRI
pj . Pentti Räty
piirijohtaja Risto Sylvelin
VARSINAIS-SUOMEN PIIRI
pj . Pentti Pihlakoski
piirijohtaja Unto Suvanto
43
1---
.=.
LIITTOJEN EDUSTUKSET LAJIEN KANSAINVÄLISISSÄ LIITOISSA
44
Kansainvälinen liitto
European Aikido Federation
European Amateur Boxing Association
European FootbalI League
International Shooting Union UIT
European Shooting Confederation ESC
Union Internationale de Pentathlon
Moderne et Biathlon UIPMB
Federation Internationale 'de
LAutomobile FISA/FIA
AKK/SAUL
Kv. Rallicrossliitto ERA
European Golf Association
International Ski Federation FIS
International Ice Hockey Federation
European Karate Union
Federation Internationale
de Basketball Amateur
International Handball Federation
" Länsi-Euroopan käsipalloli itto"
Epävirallinen yhteenliittymä
Toimielin
hallitus
hallitus
nuorisovaliokunta
valmennusvaliokunta
lääketieteellinen valiokunta
hallitus
sääntö- ja tuomarikomitean puh .joht.
kiväärijaosto
pistoolijaosto
kiväärijaosto
lehdistöjaosto
riistamaalijaosto
hallitus
teknillinen komitea
materiaalikomitea
tilintarkastaja
tilintarkastajan varamies
FIA:n hallitus
FIA:n vetoomustuomio
FISA:n kalenterivaliokunta
FISA:n offroadvaliokunta
FISA:n teknillinen valiokunta
FISA:n rallivaliokunta
ERA:n puheenjohtaja
ERA:n sihteeri
The Amateur Tech .Comm.
hallitus
hiihtokomitea
hiihtokomitean hallitus
hiihdon maailmancupkomitea
naisten hiihtokomitea
mäkikomitea
mäkirakennuskomitea
mäkituomari- ja TA-komitea
mäkihypyn maailmancupkomitea
mäkihypyn valm.- ja välinekomitea
mäkihypyn sääntökomitea
yhdistetyn kilpailun komitea
alppilajien edustaja
alppilajien kelenterikomitea
lääkärikomitea
koulutus- ja valmennuskomitea
kuntohiihtokomitea
varustesääntökomitea
nuorisovaliokunta
hallitus, 3. varapuheenjohtaja
Comission for Bye-Iaws and
Regulations
ei virallista edustusta
Geschäftsfuhrende Kommission
International Amateur Athletic Federation kävelykomitea
Federation Internationale de Volleyball pelisääntövaliokunta
FIVB:n Euroopan alueliiton EVC
hallitus
kilpailuvaliokunta
lääketieteellinen valiokunta
Henkilö
Kai Perttula
Tauno Salminen
Tauno Salminen
Esko Pallaspuro
Mikko Saari
Jari Närhi
Jari Närhi
Jussi Nordqvist
Markku Nöyränen
Matti Seppänen
Rene Nordqvist
K.O. Tanner
Erkki J. Toivanen
Heikki Hovi
Heikki Hovi
Jorma Helen
Armo Pesonen
Kari O. Sohlberg
Ermei Kanninen
Antti Syvälahti
Boris Rung
Jaakko Markula
Kari O. Sohlberg
Boris Ru.ng
Jommi Ounap
Asko Arkkola
Hannu Koskivuori
Paavo M. Petäjä
Paavo M. Petäjä
Taina Itkonen
Taina Itkonen
Niilo Halonen
Pentti Värälä
Kalevi Männys
Niilo Halonen
Matti Pulli
Kalevi Männys
Esa Klinga
Tor-Björn Stenfors
Tor-Björn Stenfors
Tapio Videman
Erkki Hautamäki
Väinö Eskelinen
Niilo Halonen
Erkki Turunen
Kari Kuula
Oiva Virtanen
Henrik Waenerberg
Väinö Kangaspunta
Kainu Mikkola
Rune Nylander
Raimo Peltonen
Martti Kvist
Toimikausi
1985-89 (1980-85)
1982-86
1982-86
1982-86
1982-86
1985-87 (1983-85)
toistaiseksi
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-87
1984-88
1984-88
1984-88
1984-88
1984-88
1986-89
1986
1986
1986
1986
1986
1986
1986
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
n. 10 v. -1 986
1982-86
1985-89
toistaiseksi
1985-88
1984-88
1983-87
1983-87
1983-87
Federation Internationale Motocycliste urheilu komitea CCR (Road Racing)
urheilukomitea CTE (Trial , Enduro yms.)
urheilukomitea CCP (Speedway)
tekninen komitea CT
Union Internationale Motonautique offshore-komitea
tekninen komitea
Union Internationale de Pentathlon
Moderne et Biathlon
tekninen valiokunta
International Weightlifting Federation IWFtilintarkastaja
European Weightlifting Federation EWF johtokunta
Nordiska Tyngdlyftningsförbundet NTF hallitus
International Yacht Racing Union IYRU Permanent Committee; Vice President
Offshore Racing Council ORC
Federation Internationale Amateur
de Cyclisme FIAC
International Table Tennis
Federation ITTF
European Table Tennis Union ETTU
Nordisk Bordtennisunion NBTU
Federation Equestre Internationale
Federation Internationale des
Societes d'Aviron FISA
Class Policy and Organization
Committee;
Vice Chairman
Racing Rules Committee
Measurement Committee; Chairman
Level Rating Classes Committee
hallitus
hallitus
sääntövaliokunta
hallitus
koulutusvaliokunnan puheenjohtaja
puheenjohtaja
Finances et Administration
hallitus
retkisoutu komission , puh.joht.
The International Badminton Federation hallitus
International Orienteering Fed. IOF tekninen valiokunta
karttavaliokunta
kehittämisvaliokunta
hiihtosuunnistusvaliokunta
tiedotusvaliokunta
(International Council of Amateur
Dancers ICAD
European Tennis Association ETA
Federation Internationale de
Natation Amateur FINA
International Amateur Athletic
Federation IAAF
European Athletic Ass . EAA
Confederation Mondiale des
Activites Subaquatiques
Toimenpiteisiin suomalaisen edustajan
saamiseksi ICAD:n hallitukseen
on ryhdytty
erikoiskomitea " Special Matters"
juniorikomitea
veteraanikomitea
uimahyppykomitea
tekninen valiokunta
lääketieteellinen valiokunta
kävelyvaliokunta
Arbitration Panel (sovitt. neuv.)
hallitus
Sports Committee
Games Commission
Eino Louhio
Timo Katajamäki
Juhani Halme
Alexander Sorento
Enzio Raninen
Kaj G. Hagman
Eero Lohi
Mikko Kuntola
Mikko Kuntola
Pekka Kare
Peter Tallberg
Peter Tallberg
Fredrik Ehrström
Sven O. Hultin
Ernst Kindberg
Simo Klimscheffskij
Esa Ellonen
Matti Kolppanen
Esa Ellonen
Esa Ellonen
Esa Ellonen
Jonas Borup
Bo Gammals
Bo Gammals
Tuomo Tennila
Kalevi Tarvainen
Lasse Niemelä
Jouko Purontakanen
Matti Salmen kylä
Matti Salmen kylä
Aimo Näräkkä
Hannu Thoren
Erik Berner
Birger Kivelä
Tapani Ilkka
Pekka Peltokallio
Väinö Kangaspunta
Lauri Tarasti
Carl-Olof Hömen
Kalervo Rehnbäck
Kalervo Rehnbäck
-1988
-1988
-1988
-1988
1985-87
1985-87
1984-88 (-76, -80)
1985-88
1983-87
1985-88
ei määrätty (valittu viimeksi
uudelleen -82)
1983-87
1985-88
1985-87
1985-87
1984-86
1984-86
1984-86
1984-86
nelivuotiskausi
1982-86
1985-87 (83-)
1985-86
1985-86
1985-86
1985-86
1985-86
1985-86
1985-86
1985-86
(1985 asti; nyttemmin
kunniajäsen)
1985-88
1985-88
1985-88
1985-88
1984-87
1985-87
1985-87
45
I
1
Jäsenliittojen määrän kasvu
Jäsenmäärät ja toimintamäärärahat
TOIMINTA-
PIIRI MIEHET NAISET POJAT TYTÖT YHT. SEUROJA MÄÄRÄRAHA
Etelä-Karjala 13492 6604 4835 3534 28465 110 345707
Etelä-Pohjanmaa 35881 20977 19371 17100 93329 238 506292
Helsinki 79023 35216 28288 20184 162 711 653 560065
Häme 38991 19235 17601 14571 90398 340 528390
Kainuu 8740 4969 4150 3269 21 128 87 325083
Keski-Pohjanmaa 18854 10152 7432 7064 43502 117 371 489
-
Keski-Suomi 17652 10075 8551 7394 43672 190 371 489
Kymenlaakso 22080 11 377 6535 5855 45847 174 485666
Lahti 18150 10845 8512 7021 44528 171 386222
Lappi 11 911 5909 5414 4175 27409 121 308880
Länsi-Pohja 8278 5219 4777 4013 22287 93 280885
Pohjois-Karjala 11 956 6177 5630 3658 27421 155 384748
Pohjois-Pohjanmaa 19472 12567 10269 8878 51 186 161 370016
Pohjois-Savo 16580 11 109 8534 6515 42738 169 386958
JÄSEN-
LlITTYMIS- Satakunta 24730 15847 10090 9960 60627 220 550489
VUOSI LIITTOJA SEUROJA JÄSENIÄ VUOSI Suur-Savo 13241 7147 6019 4578 30985 194 378 119
1900-05 1932:
Uusimaa 28125 16310 12549 11 572 68556 295 469460
Varsinais-Suomi 35205 21 014 15071 13578 84868 300 506292
Urheilu-, VOimistelu-, Hiihto-,
KOKO MAA 422361 230749 183628 152919 989657 3788 YHT. 7516250
1906 70 3.065 Paini-, Pyöräily-, Pesäpallo-,
Poikaurheiluliito Piireihin kuulumattomia n. 30000 n. 300
1911 287 16.099 1935: Suomen Metsästäjäliitto 105093 2231
Painonnosto-, Nyrkkeilyliitto KOKONAISJÄSENLUKU 1 124750 6319
1916 554 33.149 1937:
Jääkiekko
1938:
1921 308 22.411
TOIMINTA-
Uimaliitto LIITTO SEUROJA' JÄSENIÄ' MÄÄRÄRAHA
1926 465 40.799 1945: Aikidoliitto 14 2074
Suunnistusliitto
1947:
Amatöörinyrkkeilyliitto 62 6308 271 325
1931 599 53.575 Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto
Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto 12 506
1948: Ampujainliitto 265 30231 648544
1936 9 801 89.295 Naisten Liikuntakasvastusliitto Ampumahiihtoliitto 242 23338 358555
1957: Autourheilijoiden liitto 170 30080 460211
1941 11 1.201 115.084 Käsipalloliitto Baseball- ja Softball-liitto 4 109 36750
1961 : Golfliitto 24 5878 101 968
1946 12 1.781 202.407 Taitoluistelu-, Kuntourheilu-, Hiihtoliitto 788 205617 2445514
Lentopalloliitto Hockeyliitto 12 554 99200 I
1951 16 1.527 358.457 1962: Jousiampujainliitto 58 2296 163318
Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Judoliitto 86 15782 336996
1956 16 1.403 350.997 Ampujain-, GOlf-, Kanootti-, Jääkiekkoliitto 435 68127 1 285623
Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Kanoottiliitto 49 4614 220553
1961 20 1.586 436.927 1963: Karateliitto 55 8969 140203
Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-, Koripalloliitto 252 24154 850102
1966 36 2.294 609.450 Moottoriliitto Kuntourheiluliitto 2064 451 888
1964:
Käsipalloliitto 53 4244 161 241
1970 37 2.563 744.336 Purjehtijaliitto Kävelyurheiluliitto 72 7633 112354
1965:
Moottorivene-, Vesihiihtoliitto
Lentopalloliitto 720 79769 1 416 144
1972 38 2.557 772.554 1966: Luisteluliitto 31 3849 291 285
Rugby- ja Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto Metsästäjäliitto 2231 105093 58850
1973 40 2.615 789.260 1967: Miekkailuliitto 14 977 103982
Kävelyurheiluliitto Moottoriliitto 152 20220 425649
1974 41 2.738 813.013 1971 : Moottoriveneliitto 101 14529 181 443
Maahockeyliitto (erotettu 1983) Naisten Liikuntakasvatusliitto 385 96743 1 132 318
1975 42 5.118 909.764 1973: Nykyaikaisen 5-ottelun liitto 15 621 122624
Squash-, Urheilusukeltajain liitto Painiliitto 79 15710 446534
1976 43 5.180 910.277 1974: Painonnostoliitto 137 13527 403966
Urheiluautoilijoiden liitto Pesäpalloliitto 311 65979 991 516
1977 44 5.187 921.439 1975: Purjehtijaliitto 154 33344 442325
Metsästäjäliitto Pyöräilyliitto 74 9015 262026
1978 44 5.563 927.091 1976: Pöytätennisliitto 101 3994 222570
Tanssiurheilun Keskusliitto Ratagolfliitto 342730
1979 44 5.178 957.236 1977: Ratsastajain liitto 124 16306
Karateliitto
Ringetteliitto 9 321 26750
1980 45 5.545 949.364 1980: Rugby- ja Salamapalloliitto 4 118
Juosiampujain liitto
Soutuliitto 28 2598 200884
1981 45 5.288 967.185 1982: Squashliitto 91 4335 212460
Baseball- ja Softball-liitto
Tae Kwon Do-liitto
Sulkapalloliitto 64 3 008 103460
1982 47 5.422 996.024 1983: Suunnistusliitto 429 70957 1 304554
Hockeyliitto Tae Kwon Do-liitto 7 554 33540
1983 47 5.532 1.030.556 1985: Taitoluisteluliitto 54 11 921 310430
Aikidoliitto Tanssiurheilun Keskusliitto 54 5320 148381
1984 47 5.757 1.066.569 Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto Tennisliitto 321 27452 483379
Ratagolfliitto Uimaliitto 114 17305 418757
1985 51 6.319 1.124.750 Ringetteliitto Urheiluliitto 702 207251 2543309
Urheilusukeltajain liitto 122 5479 119363
• Vain SVUL:n piireihin
46 kuuluvat seurat mukana
(Tilanne 31.12 .1985)
Vesihiihtoliitto 14 803 109042
Voimisteluliitto 91 14540 424863
YHTEENSÄ 20998 750
47
I
..-
48
Jäsenliittojen seurat piireittäin
LIITOT
~
SVUL:N SEUROJEN KILPAILUTOIMINTA
Järjestettyjä kilpailuja (yksilölajeissa)
SVUL:N SEUROJEN TILAISUUDET
~ TILAISUUKSIA OSANOTTAJIA
~
~
~
~
KILPAILUJA OSANOTTAJIA
~ -
~
....J Z
~
~ Leirejä 4603 96893
~ ~ ~
....J z Z 0 Kansainväliset
"""') """')
0 0
~ ~
~ - C/)
~ a:: I > ::::> kilpailut 395 97409 Lasten Urheiluf-
"""') """')
"""') ~ ~
"""') C/)
ä: a:: I
~ 0 ~ ~ 0
kouluja LUK 37320 823763
I
~ 0
0 ~ I ~ c.. C/) f-
> dJ
,~ SM- ja kansalliset
- :;z 0 ::::> ~
0 dJ dJ dJ z C/)
CL ~ c.. ....J ~
~ Urheilu kouluja ja
~ kilpailut 2750 296962
,~ ,~ z ::::> q. C/)
z q. ::::> C/)
z ,
6 6 6
z z
kerhoja (12-16 v.) 19579 485017
w ....J ....J U5 w ::::> :;z
~
:;z w ~ CL U5
r± ~ - """') """') """')
Piirimestaruus- ja
~ z ~ C/) w
C/) w W ....J C/) C/) ~ I c.. Z I I I f- ::::> U5 a:: f- Koulutustilaisuuksia 18357 173285
~
piirikunnalliset kilpailut 7289 363368
,~ f- f- W ,~ W W >- ~ ~
w 0 ,~
W I I
0 0 ~ ::::> ::::> ~ I
"""') ~ ~ ~ ~ ....J ....J ....J c.. c.. c.. C/) C/) ::::> > >- YHTEENSÄ 10434 757739 Jäsentenvälisiä
Aidikoliitto - - 3 1 2 - 1 1 - - - 1 - 1 1 - 2 1 14
Amatöörinyrkkeilijäinliitto 2 4 14 12 - 4 3 2 1 2 - 1 2 1 3 3 5 3 62
Amerikk. Jalkapallon Liitto 2 - 4 1 - - 1 - - - - 1 - - 1 - 1 1 12
Ampujainliitto 7 33 33 20
7 18 15 11 12 10 7 14 13 16 13 9 18 9 265
Ampumahiihtoliitto 10 29 10 16 8 13 17 10 11 9 9 11 12 14 18 14 12 19 242
SVUL:N SEURALUKUMÄÄRÄN KEHITYS
Autourheilijoiden liitto 4 18 12 18 5 10 13 5 11 1 4 8 9 7 9 8 17 11 170 1981-1985
Baseball- ja Softball-liitto - - 3 1 - - - - - - - - - - - - - - 4 (METSÄSTYSYHDISTYKSET JA ~.IIREIHIN
Golfliitto 1 1 5 2 1 2 1 2 1 - - - 1 1 2 1 - 3 24 KUULUMATTOMAT SEURAT EIVAT OLE
Hiihtoliitto 24 46 45 63 26 27 52 39 31 53 32 42 46 52 51 45 46 68 788 LUVUISSA MUKANA)
Hockeyliitto - - 7 1 - - - - 1 - - - - - 1 - 2 - 12
kilpailuja 26858 575410
Kuntoliikuntatilaisuuksia
112722 2309041
Harjoitustilaisuuksia 832299 14306394
YHTEENSÄ
1 051 738 18769803
Judoliitto 3 5 12 5 1 3 2 5 4 2 3 6 5 3 7 5 10 5 86 SVUL:N SEUROISSA TOIMIVAT
Jousiampujainliitto 2 7 7 6 1 1 1 2 2 2 3 1 2 - 7 3 8 3 58 VALMENTAJAT JA OHJAAJAT 1981-1985
Jääkiekkoliitto 15 26 50 46 13 13 18 13 19 11 5 29 30 22 37 26 22 40 435
3800
Kanoottiliitto - 1 12 9 - - 2 2 1 1 3 2 1 1 6 5 1 2 49 3700
Karateliitto 1 2 13 5 2 2 4 1 1 1 2 2 2 4 2 1 3 7 55
3800
Koripalloliitto 1 11 77 23 9 4 18 17 12 3 4 4 6 9 6 6 18 24 252
Kuntourheiluliitto 62 129 293 155 73 59 121 147 119 60 48 85 91 110 128 95 133 156 2064
3300
13000
Käsipalloliitto - - 36 1 - - - - 1 - - - - - 2 - 8 5 53 3200
C- ja muut
3100 valmentajat
Kävelyurheiluliitto 3 8 9 10 - 5 6 - 5 1 1 1 1 4 6 2 4 6 72
Lentopalloliitto 19 51 77 61 24 28 44 22 29 36 20 37 33 47 45 43 37 67 720
Luisteluliitto - 2 5 5 1 - 3 - 1 1 1 1 1 1 3 3 - 3 31 2800
Miekkailuliitto 1 - 5 2 - - 1 - 2 - - - - - - 1 1 1 14 10000
Moottoriliitto 4 11 14 11 3 7 11 5 9 9 6 9 5 7 7 9 13 12 152 1981 1982 1983 198_ 1985
9000
Moottoriveneli itto 2 2 38 8 - - 2 5 4 1 2 5 2 2 4 7 4 13 101
Naisten Liikuntakasv.liitto 13 30 49 33 8 17 26 21 16 11 14 14 18 20 29 20 16 30 385 3246 3406 3496 3635 3788
8000
Nykyaikaisen 5-ottelun liitto 1 - 2 2 1 - 2 1 1 - - - - - 1 1 2 1 15
~
Painiliitto 3 20 7 5 1 6 4 7 3 3 2 4 - 5 - 6 3 79
Painonnostoliitto 6 12 13 12 2 12 11 6 7 5 2 8 5 8 9 5 6 8 137 SVUL:N SEUROJEN HENKILÖJÄSEN-
Pesäpalloliitto 10 32 25 26 11 14 24 21 9 3 6 17 26 14 21 16 19 17 311
MÄÄRÄN KEHITYS 1981-1985
3500
3400
3000
2900
12000
11 000
Ohjaajat
Purjehtijaliitto 3 4 43 11 1 5 6 6 7 8 3 5 4 7 7 7 9 18 154 (METSÄSTYSYHDISTYSTEN JA PI.I.REIHIN 5000
Pyöräilyliitto 1 10 6 12 1 6 2 4 5 2 2 2 1 1 6 2 6 5 74 KUULUMATIOMIEN SEUROJEN JASENET B-valmentajat
_000
Pöytätennisliitto 2 1 31 4 - 3 4 2 6 4 - 2 6 6 3 9 6 12 101
, EIVÄT OLE LUVUISSA MUKANA)
Ratagolfliitto
3000
Ratsastajainliitto 2 11 2() 9 2 4 5 5 4 1 2 2 5 3 6 5 21 11 124
2000
Ringetteliitto - - 1 1 - - - - 2 - - - - - - - 1 4 9 -
Rugby- ja Salamapalloliitto - - 2 - - - - 1 1 - - - - - - - - - 4
1000
Soutuliitto 5 - 4 3 - - 1 2 1 - - 2 - - 2 3 2 3 28 1 000 000
Squashliitto 1 4 27 11 1 4 3 3 5 2 2 1 2 1 4 4 9 7 91 1981 1982 1983 198_ 1985
950 000
Sulkapalloliitto 2 1 21 3 1 - 1 1 4 3 - 1 2 5 4 4 6 4 64
Suunnistusliitto 15 29 33 37 15 18 31 14 18 17 18 25 24 22 29 21 20 43 429
9()() 000
Tae Kwon Do-liitto - - 4 1 - - - - 1 - - - - - - - - 1 7
850 000 1981 1982 1983 1984 1985
Taitoluisteluliitto - 2 12 5 2 1 1 1 4 - - 5 1 1 3 3 5 8 54 C- ja muut
8()() 000
Tennisliitto 11 25 46 29 9 14 17 9 14 4 6 19 18 13 15 20 19 33 321
valmentajat 10993 12559 13074 13166 11 462
Uimaliitto 3 5 18 8 2 9 6 3 8 6 4 2 6 5 7 5 9 8 114 Ohiaaiat 8545 9645 10627 11 397 13409
Urheiluliitto 22 36 45 55 23 24 50 35 29 37 24 40 41 44 51 40 41 65 702 B-valmentaiat 3826 4364 4808 4805 4915
A-va lmentaiat 1 750 1 884 2134 . 2186 2162
Urheilusukeltajain liitto 3 7 37 8 2 5 4 4 4 2 2 6 2 6 3 5 8 14 122
1981 1982 1983 1984 1985
YHTEENSÄ 25114 28452 30643 31 554 31 948
Vesihiihtoliitto 1 1 1 5 - 1 2 - -- - - - - 1 1 1 - - 14
Voimisteluliitto 3 10 17 4 3 4 3 6 7 6 4 2 2 3 5 4 1 7 91
Tanssiurheilun Keskusliitto 2 5 4 5 1 2 3 3 2 3 1 3 2 3 3 3 6 3 54
'--
872885 897302
925930 965767 989657
7000
8000
./"
A-valmentajat
49
VIHDOINK N KORTII JOKA
YMMARTM ELAMM.
o N
PARATIISI
PALA ETELÄÄ ,
•
. Sinun. ei t~Nitse oll~ osuuspankin asiakas saadaksesi Kultakortin, maan ensimmäisen luotoIlisen
pankkikortin. Mutta Ihme on, elleivät Sinuakin ilahduttaisi ne mahdollisuudet joita Kulta kortti
voi Sinulle osuuspankissa avata.
'
Tule panemaan
f--Geaflex --1
Finnair tarjoaa kotimaan lennoilla
ns. Punaisia Vuoroja, joilla on voimassa
Minihinta eli SO%:n alennus.
Punaiset Vuorot näet Punaisten
Vuorojen aikataulusta. Pyydä matkatoimistostasi.
Lentäen puoli -ilmaiscksi niii llä chdoi lla: Aina
mcno-paluuhinta, pcrillä vähintiiiin 2 yötii ja cnintään
15 yötä (lauantain liihdöi llii ci minimirajoitusta) .
Varaus ja lunast us samanaikaisesti, muutoksesta pcritään
50,-, maksettua lippua ci osteta takaisin . Lisii ksi
lapsialcnnus 50% .
f--- Vauhdikkaaseen
menoonl -------1
Geaflex - piilolinssejä saat hyvinvarustetuista
optikkoliikkeistä kautta maan.
Maahantuoia:
p. q TI!rb!k-Optik Oy
----i
LOMAPAlKKA. HARJOITTWJPAIKKA. KOKOUSPAIKKA.
KASSIMATTI OY
PL 1
32701 Huittinen
Puh. (932) 6/ 522
Telex 22479 mpr sf
Uusittu Jerismaja tarjoaa käy!
töösi ajanmukaiset tilansa ja
majaitusmahdollisuutensa.
- 26 kahden hengen huanetta
- kaksi hirsimökkiii
- maritaimitia
- takkahuane
- suksien hualtahuane
- rantasauna
- lapinkata
Ota etäisyyttä arkipäivään - tule
Jerismajalle.
. MUONIO
99380 JERISJÄRVI
puhelin 969lH1505
Valmistamme 'seuraavia tuotteita
- jääkiekko-harjoituspaidat
- jääkiekkosukat
- seurapipot ja kaulal ii nat
- Sport-paidat
NHL-neuleet
lrop IH 1(1) Illr
52
t@!p =/IJ}~llIIl(g
29810 Siikainen
Puhelin 939-521 200
SUOMEN VALTAKUNNAN URHEILULlITlO
Radiokatu 12, 00240 Helsinki. Puh. (90~ 1581
GRAFITEX Cf( HELSINKI 1986