02.11.2014 Views

svul:n kunniajäsenet

svul:n kunniajäsenet

svul:n kunniajäsenet

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

~~....,..."mittatyönä':

TOIMINTAKERTOMUS 1985

TOSIKORTTI 1, jolla saa käteistä pankkiautomaateista.

TOSIKORTTI 2, jolla saa käteistä ja jolla voi

maksaa.

TOSIKO RTTI 3, jolla saa käteistä, jolla voi

maksaa ja jolla saa maksuaikaa.

TOSIKO RTTI 4, jolla saa käteistä, jolla voi

maksaa myös ulkomailla ja jolla saa maksuaikaa.

KÄYTTÖlUOTTO

HEIKÄL Ä INE

~1234 $ 6 i1 89/

b 1: lf

ATT

R 1 /Il, 7

TOSIKORTTI 5, jolla saa luottoa.

Jotain

näistä tarvitset

vannastt.


Tilaa se nyt !

~ KANSALLISPANKKI

Toimitus ja ulkoasu Mirja Lindgren

Kuvat Pentti Pekkala

Painopaikka Grafitex Oy Helsinki

Puheenjohtajan katsaus

SVUL:n avaintiedot 1985

SVUL:n hallinto 1985

Liittohallitus

Liittovaltuusto

Valiokunnat

SVUL:n edustukset eri yhteisöissä

Urheilun suunta

SVUL:n strateginen suunnitelma

Nuorten Talvisuurkisat 1985

SVUL:n toiminta 1985

Keskushallinnon toimihenkilöorganisaatiomuutos

Kehittämistoiminta

Seuratoiminta

Valmentajakoulutus

Nuorisotoiminta

Liikuntapoliittinen toiminta

Kansainvälinen toiminta

Tiedotustoiminta

Suomen Urheilulehti

SVUL:n kunniajäsenet

Ansiomerkit

Henkilökunta

Talous

Tuloslaskelma

Tase

Tilintarkastuskertomus

Töölön Urheilutalosäätiö

SVUL:n uusi toimitalo

Töölön Urheiluhallit - SVUL:n Sguashhallit

Jerismaja

Suomen Urheiluopisto

Jäsenjärjestöt

Liittojen edustukset lajien kansainvälisissä liitoissa

Jäsenliittojen määrän kasvu

Jäsenmäärät ja toimintamäärärahat

Jäsenliittojen seurat piireittäin

Seuratilastoja

€lIlIL!I

SUOMEN VALTAKUNNAN URHEILULIITTO

Radiokatu 12, 00240 Helsinki

Puh. (90) 1581

2

3

4

4

4

6

8

10

12

14

16

16

17

18

18

19

20

22

24

25

26

26

28

31

32

33

34

35

36

39

40

41

42

44

46

47

48

49


"'-~--~---'-l-~- SVtlt:~ AVAI T IEE>OT~~~~~~ __

KIMPASSA

SUURKISOIHIN

MENESTYKSEN JA PÄÄTÖSTEN VUOSI

Jäsenliittoja 51

Jäsenpiirejä 18

Seuroja 6 319 l3 788)*

Henkilöjäseniä 1 124 750 ~89 657)**

_

_ Seuroissa toimivia ohja~ia ja valmentajia 31 948

~ Seurojen järlestämiä kilpailuja (yksilölalitl 10 442

Seurojen järjestämiä muita tilaisuuksia 1 014 418

Palkattu toimihenkilöstö 384

- Keskushallinto66

Jäsenpiirit 93-­

Jäsenliitot 225

-------

(Seurat 2 094: täystoimisia 489, osa="äikaisia 1 605) :

SVUL:n valtionapu 38839000,-

. Jäsenjärjestöille jaettu avustus 32 901 445-

Taseen loppusumma 50.210.444,10

*) Piireihin kuuluvia seuroja. Piireihin kuulumattornia

seuroja ja Suomen Metsästäjäliiton yhdistyksiä yhteensä

n. 2 531

**) Piireihin kuulumattornia seuroja ja Suomen

Metsästäjäliiton henkilöjäseniä yhteensä n. 135 093.

2

SVUL:n johtava rooli suomalaisessa urheiluelämässä

korostui monin tavoin vuonna 1985. Kyseessä ei ollut

välivuosi, vaan monessa suhteessa ratkaisujen

vaihe.

Marras-joulukuun vaihteessa Oulussa pidetty liittokokous

leimasi jo pitkään sVl,Jllilaista järjestötoimintaa

keskushallinnossa, liitoissa ja piireissä. Neljän

vuoden välein kokoontuva SVUL:n ylin päättävä elin

käsittelee järjestön suuria linjakysymyksiä - mm.

sääntöjä, periaateohjelmia ja määrärahakriteerejä.

Nyt pidetty liittokokous oli tavallistakin merkittävämpi.

Siellä käsitellyt "Urheilun suunta" eli SVUL:n

liikuntapoliittinen periaateohjelma ja SVUL:n Strateginen

suunnitelma ohjaavat paljolti maamme liikuntakulttuuria

lähivuosina. Molempia asiakirjoja oli jo

pitkään valmisteltu SVUL:ssa eri tasoilla. Jäsenjärjestöt

olivat eri työryhmissä ja lausuntovaiheessa vaikuttaneet

niiden sisältöön.

SVUL-strategian pohjalta asetetut tavoitteet seuraavalle

nelivuotiskaudelle ovat vaativia, mutta kovalla

työllä saavutettavissa. Asettamalla seurat niille

kuuluvaan pääosaan svullilaisessa toimintakentässä

antoi liittokokous päätöksellään niille myös oikeuden

edellyttää keskushallinnolta, liitoilta ja piireiltä

niiden toimivuutta ja elinkelpoisuutta edistäviä päätöksiä.

Helmikuussa pidetyt SVUL:n Nuorten Talvisuurkisat

osoittivat päätöksen SVUL:n kisajärjestelmän

luomisesta oikeaan osuneeksi. Jyväskylässä oli

omalla ohjelmallaan mukana yli 40 jäsenliittoa, mikä

luku talvitapahtuman osalta oli yllättävän suuri.

Myös osanottoinnostus seuroissa yllätti järjestäjät.

Hyvin jyväskyläläiset kisaisännät kuitenkin selvisivät

tavoitteet ja odotukset ylittäneestä osanottajamäärästä.

Kevään tuloon liittyy meillä yleensä keskustelu urheilumäärärahoista

ja niiden jaosta. Niin myös viime

keväänä. Voimakkaalla ja määrätietoisella edunvalvontatoiminnalla

saimme päättäjät vakuuttuneiksi

siitä, että SVUL:n avustus on järjestön toiminnan

laatuun, laajuuteen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen

verrattuna liian alhainen ja SVUL:lle myönnettiin

kuoppakorotus. Se kasvattaa kolmelle vuodelle

jaksoteltuna valtiolta saamaamme toiminta-avustusta

merkittävästi.

Seurojen yhteiskunnalta saama tuki ei kasvanut

viime vuonnakaan liikuntalain antamien odotusten

mukaan. Liittokokouksessa asetettujen tavoitteiden

mukaan SVUL edellyttää tämän vuosikymmenen aikana

seuratoiminnan tuen kolminkertaistamista.

Monet pitivät vuotta 1985 huippu-urheilumme osalta

heikkona. Vuoden yhteenveto osoittaa kuitenkin

aivan muuta. Suomi saavutti yli 60 aikuisten EM- ja

MM-mitalia, joista valtakunnallisten urheilujärjestöjen

osalta lähes kaikki SVUL:n urheilijoiden tuomina.

Koko 80-luvulla on vain olympiavuonna pystytty

parempaan. Huippu-urheilumenestyksen kärjessä

olivat hiihdon MM-kisojen suomalaisedustajat, mutta

myös monet muut perinteiset ja uudet lajit ilahd

uttivat hui ppu-u rhei I u myönteistä suomalaisyle isöä.

SVUL-ORGANISAATIO

18

JÄSEN- -

PIIRIÄ

LIITTOKOKOUS

1 krt / 4 v.

I

1

2 krt / v.

51

-

L1ITTO-

JÄSEN-

VALTUUSTO

LIITTOA

LIITTO-

HALLITUS

f--------

KESKUS-

HALLINTO

3788 URHEILUSEURAA

(+ 2000 metsästysseuraat

Noin MILJOONA HENKILOJÄSENTÄ

3


~ SVUl:::N HALl::INTO 1985--

4

SVUL:N LIITIOHALLITUS SVUL:N LIITIOVALTUUSTO 1982-85

PUHEENJOHTAJA

Jukka Uunila

VARAPU H EENJOHTAJAT

Orvo Anttila

Seppo Hieta

Osmo Niemelä

Paavo Pekkanen

MUUT JÄSENET

Martti Alopaeus

Matti Autio

Tapani Ilkka

Impi Jokinen

Tapio Koivula

Matti Lähdesmäki

Teemu Pesola

Jorma Räisänen

Pertti Tuomala

Marjatta Väänänen

PU H EENJOHTAJA

VARAPUHEENJOHTAJAT

JÄSENLIITOISTA

Amatöörinyrkkeilijäin liitto

Ampujai n liitto

Ampumahiihtoliitto

Autourheilijoiden liitto

Baseball- ja Softball-liitto

Golfliitto

Hiihtoliitto

Hockeyliitto

Jousiampujainliitto

Judoliitto

Jääkiekkoliitto

Kanoottiliitto

Karateliitto

Koripalloliitto

Kuntou rheiluliitto

Käsipalloliitto

Kävelyurheiluliitto

Lentopalloliitto

Luisteluliitto

Metsästäjäliitto

Miekkailuliitto

Moottoriliitto

Moottoriveneliitto

Naisten Liikuntakasvatusliitto

Nykyaikaisen 5-ottelun liitto

Painiliitto

Painonnostoliitto

Pesäpalloliitto

Purjehtijaliitto

Pyöräilyliitto

Pöytätennisliitto

Ratsastajain liitto

Hannu Koskivuori

Erkki J. Toivanen

Erkki J. Woivalin

Tauno Salminen

Markku Nöyränen

Erkki J. Toivanen

Algot Kettunen

Erkki Lähdeaho

Seppo Soratie

Hannu Koskivuori

Toivo Lehtovuori

Paavo M. Petäjä

Antti Hyvärinen

Markku Vuotilainen

Esko Immonen

Timo Harju

Pentti Leino

Voitto Rajaniemi

Erkki J. Woivalin

Kari Kuula

Keijo K. Kulha

Pertti Tuomala

v. -85 vj . Raimo Viskari

Jorma Järvi

Maire Suominen

Erkki Isoniemi

Erkki Levy

Henrik Vaenerberg

Väinö Kangaspunta

Rune Nylander

Raimo Peltonen

Eero Multamäki

Olavi Skog

Erkki E. Nurmi

Helmer Viiala

Jorma Salomaa

Liisa Orko

Maija-Liisa Saarinen

Arto Norovirta

Seppo Kylmänen

Pekka Kare

Matti Huttunen

Antti Heinonen

Rafael Wolontis

Eino Lehtovirta

Esa Ellonen

Olli Pesonius

Rygby- ja Salamapalloliitto

Soutuliitto

Squashliitto

Sulkapalloliitto

Suunnistusliitto

SVUL:n Nuoret

Tae Kwon Do-liitto

Taitoluisteluliitto

Tanssiurheilun Keskusliitto

Tennisliitto

Uimaliitto

Urheiluliitto

Urheilusukeltajain liitto

Vesihiihtoliitto

Voimisteluliitto

JÄSENPIIREISTÄ

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Helsinki

Häme

Kainuu

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lahti

Lappi

Länsi-Pohja

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Satakunta

Seppo Kairaneva

Bo Gammals

Mauno Rintanen

Tuomo Tenn ilä

Kalevi Kapanen

Matti Salmen kylä

Raimo Salo

Erkki O. Auranen

Urho Rouvali

Urpo Vihervaara

Aimo Näräkkä

Ilkka Lantto

Erkki Jänkä

Pentti Karvonen

Veikko Marttinen

Olavi Niemelä

Lauri Vesala

Kalervo Rehnbäck

Jorma Perolahti

Tapio Koivula

v. -85 vj . Tuomo Jalantie

Jorma Räisänen

v. -85 vj . Timo Ruoppa

Ilmari Ylä-Autio

Matti Lähdesmäki

v. -85 vj. Heikki Luoma

Pirkko Lilja

Yrjö Perälä

Juhani Salmenkylä

Anneli Vanamo

Olavi Lehtisalo

Ilkka Tuominen

Pauli Vyyryläinen

Orvo Anttila

v. -85 vj . Mikko Koski

Jukka Lampiniva

Pauli Koskinen

Matti Virtanen

Teemu Pesola

v. -85 vj . Antero Taanila

Raija Salomaa

Esa Riihimäki

Rauno Jaakkola

Olavi Eronen

Reino Mikkelä

Lasse Ahtiainen

Pentti Larjanne

Olavi Poikela

Seppo Pelttari

Yrjö Karttunen

Eero Niku

Sulo Lehto

Lauri Re inikainen

Kalevi Tiihonen

Risto Tuominen

Nina Eriksson

Oll i Pal mu

Suur-Savo

Uusimaa

Varsinais-Suomi

LISÄJÄSENET

Kai Hagelberg

Hilkka Hakola

Kaarlo Hartiala

Leena Jääskeläinen

Arnevi Lassila

Mauri Miettinen

Pertti Paloheimo

Pekka Silvola

Magnus Ståhlberg

Eino Uusitalo

Seppo Westerlund

Raimo Viita

Otso Vilhunen

Pirkko Väänänen

Toivo Yläjärvi

Leo Turunen

Aatto Val kokivi

Pentti Räty

Pirkko Mantere

Johan Helenius

Pentti Pihlakoski

Timo Lehmuskoski

Timo Pekkala

5


VALIOKUNNAT

SVUL:N LIITTOKOKOUS OULUSSA

TI EDOTUSVALlOKU NTA

Orvo Anttila (puheenjohtaja)

Terttu Karhumaa, Esko Ojala, Matti

Salmenkylä, Raimo Viskari, Ari J.

Aalto (esittelijä)

TALOUSVALlOKU NTA

SUOMEN URHEILUSÄÄTIÖN

HALLITUS

Seppo Hieta (puheenjohtaja)

Tapio Koivula, Mikko Leppänen,

Juhani Salmenkylä, Sirpa Toivanen,

Kimmo Varjovaara, Teuvo

Holopainen (esittelijä)

LIIKUNTAPOLIITTINEN

VALIOKUNTA

Paavo Pekkanen (puheenjohtaja)

Leena Jääskeläinen , Anna-Maija

Kivimäki, Keijo K. Kulha, Pentti

Kurunmäki, Jukka Wuolio, Kalevi

Suortti (esittelijä)

ANSIOMERKKIVALIOKUNTA

Olavi Lehtisalo (puheenjohtaja)

Antti Arponen , Erkki Helenius,

Pellervo Hyytiäinen, Impi Jokinen,

Marja Saarinen, Ari J. Aalto (esittelijä)

HENKILÖSTÖVALIOKUNTA

Mauri Moren (puheenjohtaja)

Hilkka Hakola, Matti Nummela

Annika Copeloussis, Matti Virt~nen,

Ritva Wright, Esko Eklund (esittelijä)

JERISMAJAN JOHTOKUNTA

Mikko Leppänen (puheenjohtaja)

Heikki Hietanen, Heikki Lahelma,

LUOTI AMUSORGANISAATIO

Rolf Pircklen , Nina Sarvana, Pekka

Syrjänen, Hannu Suominen

TÖÖLÖN URHEILUHALLlEN

JOHTOKUNTA

Kai Hagelberg (puheenjohtaja)

Erkki Helenius, Jaakko Holopainen,

Tyttl Kormi, Pekka Pukero, Erkki

Viinikainen , Esko Eklund (esittelijä)

URHEILULEHDEN

JOHTOKUNTA

Orvo Anttila (puheenjohtaja)

Heikki Lehmusto, Antti Mälkönen ,

Antero Raevuori, Henrik

Rasmussen , Teuvo Holopainen

LIITTOKOKOUS

U RH EI LUVALlOKU NTA

Osmo Niemelä (puheenjohtaja)

Pirkko Alho, Heikki Kantola, Seija

Toivonen, Kalevi Tuominen, Leo

Turunen, Seppo Liitsola (esittelijä)

LIITTQVAl TUUSTO

LIITTOHALLITUS

PUH EE NJOHT AJISTO

Liittokokouksen avauspuheenvuorossa Jukka Uunila

korosti SVULn urheilullista ja järjestöllistä menestystä

kuluneella nelivuotiskaudella.

Jukka Uunila valittiin yksimielisesti uudelleen SVULn puheenjohta­

JakSI. Nuoret oululaisurheilijat onnittelivat järjestön puheenjohtajaa

päätöksen jälkeen.

TIETEELLINEN VALIOKUNTA

Pekka Oja (puheenjohtaja)

Risto Elovainio, Rainer Rauramaa,

Seppo Rehunen, Timo Takala,

Jukka Viitasalo, Tero Viljanen,

Hannu Holappa, Seppo Liitsola

(esittelijä)

SÄÄNTÖVALlOKU NTA

Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja)

Pentti Antikainen, Solveig

Fredriksson, Antti Heinonen, Eero

Korpela, Risto Sylvelin, Kalevi

Suortti (esittelijä)

6

YLEI SHALLINNON

TOIMIALA

URHEILUOSASTON

TOIMIALA

TALOUSOSASTON

TOIMIALA

Naisvoimistelijat esittivät liittojen

ja piirien liittokokouseduslajille

näytön seuratoiminnan

tuloksista

7


8

SVUL:N EDUSTUKSET ERI YHTEISÖISSÄ

JÄÄKENTTÄSÄÄTIÖ

- edustajiston jäsen

Jukka Uunila

KANSALAISJÄRJESTÖJEN RAITIIUS­

TOIMINNAN KESKUSLIITTO

- edustaja Annu Tuominen

KISAKALLIOSÄÄTIÖ

- valtuuskunnan jäsen

Brita Ikävalko

Onerva Kivelä

Tapio Koivula

Keijo K. Kulha

Pirkko Luostarinen

Eine Rauttola

Maija-Liisa Saarinen

Anna-Maija Silvola

Eeva Sippola

Eila Stenbäck

Sirkku Teräsvirta

Pertti Tuomala

Lilian Vaarna

Urpo Vihervaara

Marjatta Väänänen

- johtokunnan jäsen

Eero Ehrnrooth

Juha Sipilä

Osmo Niemelä

KIINTEISTÖMAALIIKENNE OY

- hallituksen puheenjohtaja

Jukka Uunila

- hallituksen jäsen

Seppo Hieta

Teuvo Holopainen

Paavo Pekkanen

ALFRED KORDELININ YLEISEN

EDISTYS- JA SIVISTYSRAHASTON

URHEILUN TUKIRAHASTO

- johtokunnan jäsen

Osmo Niemelä

Mauri Oksanen

LlIKU~.NAN JA KANSANTERVEYDEN

EDISTAM ISKESKUS

- valtuuskunnan jäsen

Tor Jungman

OY MULTIFAC AB

- hallituksen puheenjohtaja

Seppo Hieta

- hallituksen jäsen

Mikko Leppänen

Robert Liljeström

Jan Törnroth

Teuvo Holopainen

OTANIEMEN URHEILUSÄÄTIÖ

- valtuuskunnan jäsen

Martti Alopaeus,

varajäsen Seppo Liitsola

Esko Eklund,

varajäsen Erkki Viinikainen

Esa Ellonen,

varajäsen Erkki Helenius

Antti Lanamäki,

varajäsen Eero Uotila

Olavi Lehtosalo,

varajäsen Eero Vettenranta

- hallituksen jäsen

Erkki Helenius,

varajäsen Hannu Suominen

Pauli Vyyryläinen,

varajäsen Pekka Vasala

POHJOIS-SUOMEN URHEILUN

KALOTTIKESKUS

- SVUL:lla ei ole varsinaista edustajaa

mutta oikeus olla läsnä kokouksissa

ilman äänioikeutta; yhdyshenkilö

Jouko Purontakanen

GRETA JA VIKTOR SMEDSIN

RAHASTOSÄÄTIÖ

- hallituksen puheenjohtaja

Seppo Hieta,

varajäsen Mauri Oksanen

- hallituksen varapuheenjohtaja

Juhani Salmenkylä,

varajäsen Teuvo

Holopainen

STADION-SÄÄTiÖ

- edustajiston jäsen

Nisse Hagman

Tapani Ilkka

Yrjö Kokko

Mauri Oksanen

Jukka Uunila

- hallituksen jäsen

Rolf Haikkola

SUOMEN NYRKKEILYSÄÄTIÖ

- hallituksen jäsen

Paavo Pekkanen

SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS

- valtuuskunnan puheenjohtaja

Jukka Uunila

- valtuuskunnan jäsen

Tellervo Haapaniemi­

Koskinen

Carl-Olaf Homen

Taina Impiö

Osmo Niemelä

Mauri Oksanen

Paavo Pekkanen

- hallituksen puheenjohtaja

Carl-Olaf Homen

- hallituksen jäsen

Mauri Oksanen

- valtuuskunnan jäsen

Seppo Liitsola

SUOMEN RETKEILYMAJAJÄRJESTÖ

- edustajiston jäsen

Jaakkko Holopainen,

varajäsen Esko Salasuo

- hallituksen varapuheenjohtaja

Erkki Helenius

SUOMEN UIMAOPETUS- JA

HENGENPELASTUSLIITTO

- hallituksen jäsen

Erkki Helenius,

varajäsen Kai Hagelberg

SUOMEN URHEILUMUSE:OSÄÄTIÖ

- hallintoneuvoston jäsen

Osmo Niemelä

- hallituksen puheenjohtaja

Martti Alopaeus

- hallituksen jäsen

Erkki Helenius

- Suomen urheilun keskusarkiston

johtokunnan jäsen

Erkki Helenius

Martti Noponen

- Urheilun yleisarkiston toimikunnan

puheenjohtaja

Erkki Helenius

- Urheilun yleisarkiston toimikunnan

jäsen

Esko Eklund

SUOMEN URHEILUOPISTO

- kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston

puheenjohtaja

Paavo Pekkanen

- kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston

jäsen

Lasse Ahtiainen

Heino Avikainen

Paul Blomqvist

Eero Ehrnrooth

Yrjö Kokko

Urho Rouvali

- hallituksen puheenjohtaja

Jukka Uunila

- hallituksen jäsen

Pekka Leino

Aimo Näräkkä

Mauri Oksanen

Juhani Salmen kylä

- opiston johtokunta = hallitus +

opiston rehtori Tapani Ilkka

SUOMEN URHEILUSÄÄTIÖ

- valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus

- hallituksen puheenjohtaja

Seppo Hieta

- hallituksen jäsen

Tapio Koivula

Mikko Leppänen

Juhani Salmenkylä

Sirpa Toivanen

Kimmo Varjovaara

- esittelijä Teuvo Holopainen

TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄTIÖ

- valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus

- hallituksen puheenjohtaja

Seppo Hieta

- hallituksen jäsen

Erkki Helenius

Kai Hagelberg

Jaakko Holopainen

Lauri Kärävä

Mikko Leppänen

Osmo Niemelä

- varalla Nisse Hagman

Impi Jokinen

Erkki Viinikainen

- sihteeri Esko Eklund

URHEILULÄÄKETIETEEN SÄÄTiÖ

- hallituksen puheenjohtaja

Antti Ahlström ,

varajäsen Heikki Rusko

- hallituksen jäsen

Seppo Hieta,

varajäsen Tor Jungman

URHEILULÄÄKETIETEEN SÄÄTiÖN

HELSINGIN URHEILULÄÄKÄRIASEMA

- johtokunnan jäsen

Seppo Liitsola,

varajäsen Jorma Savola

VALTION URHEILUNEUVOSTO

- jäsen Mauri Oksanen

VAPAAEHTOISEN PELASTUS­

PALVELUN KESKUSTOIMIKUNTA

- yhdyshenkilö

Kalevi Suortti

VARALAN SÄÄTiÖ

- hallituksen jäsen

Orvo Anttila

Raimo Peltonen

VALTION LIIKUNTATIETEELLINEN

NEUVOSTO

- jäsen Jorma Savola

VUOKATINRINTEET Oy

- hallituksen puheenjohtaja

Seppo Hieta

- hallituksen jäsen

Teuvo Holopainen

VUOKATIN SÄÄTiÖ

- edustajiston jäsen

Erkki J. Toivonen ,

varajäsen Heikki Hovi

Aimo Näräkkä,

varajäsen Erkki Hulkkonen

Pentti Pihlakoski ,

varajäsen Lauri Reinikainen

Eero Niku,

varajäsen Paavo Poutiainen

- hallituksen jäsen

Matti Virtanen

Teuvo Holopainen

9


- tJB ~tJ IA---------------I

SVUL:lla on ehdoton johtoasema maamme liikuntaelämässä. Sen vahvistavat

monet eri tekijät. Urheilujärjestöjemme runsaassa määrässä SVUL

on ylivoimaisesti suurin sekä laadullisesti että määrällisesti tuloksiltaan, jäsenmäärältään,

toiminnaltaan ja yhteiskunnalliselta painoarvoltaan.

Täten on luonnollista, että järjestö tuntee vakavaa vastuuta maamme liikuntakulttuurin

kehittämisestä ja sen tulevaisuuden näkymistä.

SVUL:n korkein päättävä elin -liittokokous - kokoontuu joka neljäs vuosi

ratkaisemaan SVUL:n ja suomalaisen urheilun linjakysymyksiä. Viime marras-joulukuun

vaihteessa Oulussa pidetty liittokokous oli tavallista merkittävämpi,

koska siellä käsiteltiin sekä SVUL:n periaateohjelmaa - SVUL

suuntaa - sekä SVUL:n strategista suunnitelmaa vuosiksi 1986-89.

Molempien mittavien asiakirjojen työstämisessä jäsenjärjestöillä oli tärkeä

rooli ja niiden kannanottoja ja lausuntoja otettiin huomioon jo valmisteluvaiheessa.

Sekä periaateohjelma että strategia hyväksyttiin liittokokouksessa

yksimielisesti.

SVUL:N PERIAATTEET JA TAVOIIT:~~I

URHEILUN KE~IUÄMISEKSI

Liikuntakulttuuri on viimeisen kymmenen vuoden aikana

kokenut huomattavia muutoksia. Kehitystä ovat

muovanneet toisaalta urheilun omat sisäiset tekijät,

toisaalta yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Liikunnan

harrastus on lisääntynyt ja sukupuolten välinen

ero liikuntaan osallistumisessa on tasaantunut.

Uudet lajit ovat vetäneet mukaan myös uusia harrastajaryhmiä,

urheilun kansainvälisyys on lisääntynyt ja

urheilun julkisuusarvo noussut. Suomen urheilun

edellytyksiin on lisäksi vaikuttanut 1980 voimaan astunut

liikuntalaki.

SVUL viitoittaa urheilun suuntaa uudella periaateohjelmaIlaan.

Ohjelma ei käsittele kattavasti liikuntakulttuurin

kaikkia eri kysymyksiä. Se on SVUL:n näkemys

keskeisistä liikuntakulttuurin kehittämiskohteista

tämän ja huomispäivän Suomessa. Niitä ovat:

• Millaista urheilua haluamme Suomessa harrastettavan

• Kenelle urheilutoimintaa tulee järjestää

• Mitä edellytyksiä urheilu tarvitsee

• Mitkä ovat Suomen tehtävät urheilussa kansainvälisesti

ajatellen.

Ohjelman toteuttaminen riippuu SVUL:n lisäksi

myös muiden liikunnasta ja sen edellytyksistä vastaavien

tahojen ratkaisuista ja toimista. Tämän vuoksi on

välttämätöntä, että ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen

pyritään yhteistyössä eri vastuutahojen kesken.

I Millaista urheilua

.• Urheilun perimmäisenä tarkoituksena tulee olla ihmisen

kokonaisvaltainen kehittäminen

• Urheilutoiminnan on oltava "reilun pelin" hengen mukaista

• Vastuu urheilun kuvasta on kaikilla toiminnassa mukana

olevilla

• Urheiluun, erityisesti lasten ja nuorten urheiluun, on

saatava lisää monipuolisuutta ja leikkimielisyyttä

• Mikään tavoite urheilussa ei ole dopingin käytön arvoinen

• Väkivallan pesiytyminen urheiluun on estettävä

• Liike-elämän kanssa harjoitettavan yhteistoiminnan

tulee tapahtua urheilun ehdoin

• Huippu- ja kilpaurheilun palkkiojärjestelmän tulee olla

avoin ja julkisen tarkastelun kestävä

• Urheilun tulee olla puoluepoliittisesti sitoutumatonta.

1/ Kenelle liikuntaa

• Liikunnan harrastaminen läpi elämän tehtävä mahdolliseksi

kaikille

• Naisten osallistumismahdollisuuksia kilpa- ja huippu-urheiluun

kehitettävä

• Liikuntatoimintaa järjestettävä myös tähän asti vähemmälle

huomiolle jääneille ryhmille

• Seurojen toiminta monipuolisemmaksi.

/II Urheilun edellytykset

ORGANISAATIO

• Vapaaehtoiseen työhön perustuvan seuratoiminnan

itsenäisyyttä tulee kunnioittaa

• Kunta, urheiluseurat ja muut liikuntatoimintaa järjestävät

tahot saatava yhteistyöhön liikuntapalvelujen kehittämiseksi

• Koulut ja urheiluseurat saatava yhteistyöhön liikuntakasvatuksessa

• Keskusjärjestöt yhdistettävä

• Opetusministeriöön perustettava urheiluosasto.

VETÄJÄT

• Vetäjäksi tulon kynnystä madallettava

• Korvauksen saaminen säännöllisestä vetäjä toiminnasta

mahdollistettava

• Turvattava vetäjille mahdollisuus koulutukseen ja "urakiertoon':

TALOUS

• Seurojen talous saatava vakaammalle pohjalle; menoista

vähintään 1/3 on katettava julkisin varoin

• Julkinen tuki saatava liikuntalain periaatteiden mukaiseksi.

LIIKUNTAPAIKAT

• Perusliikuntapaikat kaikille paikkakunnille

• Erityistiloja rakennertava harrastuksen laajenemisen

myötä

• Lajiliittojen asiantuntemusta hyödynnettävä

• Valtion osallistuminen liikuntapaikkojen käyttökustannuksiin

selvitettävä.

IV Kansainvälisyys urheilussa

• Urheilussa mukana olevat kasvatettava kansainvälisyyteen

• Suomalaisten tulee osallistua nykyistä enemmän kansainvälisten

järjestöjen päätöksentekoon ja hallintoon

• Urheilu liitettävä osaksi kehitysyhteistyötä.

I (#j!l! L9 IHIliGn hyyiä urheiluseuroia I

10

11


SVUL:N STRATEGINEN SUUNNITELMA

SEUROJEN TOIMIVUUS JA EUNVOIMAISUUS

SVUL:n strateginen suunnitelma

vuosiksi 1986-90 on pitkän prosessin

tulos. Syksyllä 1984 perustettiin

työryhmä, jonka jäseninä oli

SVUL:n liittojen, piirien, keskushallinnon

ja seurojen edustajia. Ryhmien

työtä oli pohjustettu jo useissa

kokouksissa ja seminaareissa.

Vajaan vuoden kuluessa SVUL:n

pääsihteeri Oksasen johdolla toiminut

ryhmä sai työnsä siihen vaiheeseen

, että se voitiin lähettää lausuntokierrokselle

SVUL:n jäsenjärjestöihin.

Liittokokoukselle esitettyä

SVUL:n strategiasuunnitelmaa olivat

käsitelleet ennen SVUL:n liittohallitusta

kaikki SVUL:n liitot ja piirit

omissa elimissään, joten koko organisaatio

oli sitoutunut vahvasti

sen toteuttamiseen.

SVUL:N STRATEGISEN SUUNNITELMAN VIITEKEHYS

SVUL:n toiminta-ajatuksena on edistää kansalaisten

tarpeita vastaavaa seurojen liikuntatoimintaa

sekä kehittää vastuullisesti suomalaista kunto-,

kilpa- ja huippu-urheilua.

,---J_---T - - _1 _--, ____ 1_ ---,

~

L-______ ,-______________ ~--------------~------~ ~

I

1 1 1 I 1

~ SEUROJEN TOIMIVUUS JA ELlNVOIMAISUUS I

00

I [9

1

[Q]

HUIPPU- i KILPA- i KUNTO-JA

1

1

URHEILU URHEILU HARRASTE-

1 1

I I I LIIKUNTA

I

I

I

...

~

c

:;

ö

3

~

.!.

1

..

1

I g!

1 ~ ,

Iii

i ~

I !!

1

1

1

1

12

HUlppu·URHEILU

KILffiURHEILU

KUNTO- JA HARRASTEUIKUNTA

UUSI TOIMINTA-AJATUS

Strategian työstämisen yhteydessä

myös SVUL:n toiminta-ajatus on

uudistettu nykyaikaa ja tulevaisuuden

strategiaa vastaavaksi: "SVUL:n

toiminta-ajatuksena on edistää kansalaisten

tarpeita vastaavaa seurojen

liikuntatoimintaa sekä kehittää

vastuullisesti suomalaista kunto-,

kilpa- ja huippu-urheilua." Strategian

mukaisesti SVUL:n voima ja

tulevaisuus on itsenäisesti toimivissa

luovissa ja tuloksellisissa jäsenjärjestöissä.

Strategiassa toiminnot jaetaan

neljään alueeseen: seurojen toimivuus

ja elinvoimaisuus, huippu-urheilu,

kilpaurheilu sekä kunto- ja

harrasteliikunta. Se korostaa erityisesti

vapaaehtoisen urheiluseuratoiminnan

merkitystä. SVUL edel­

Iytt~ä jäsenjärjestöiltä monipuolista

seuratoimintaa.

Seurojen toimivuus ja elinvoimaisuus

merkitsee tuloksia svullilaisissa

seuroissa, joiden hyvinvointi on

SVUL:n elinkysymys. Svullilainen

1. Aatteellinen

1

1. Aatteellinen

1

1. Aatteellinen

päämäärä

1

päämäärä

1

päämäärä

2. Toiminnallinen

1 1

1 2. Toiminnallinen I 2. Toiminnallinen

päämäärä 1 päämäärä I päämäärä

3. Seurojen I 3. Seurojen I 3. Seurojen

elinvoimaisuutta I elinvoimaisuutta I elinvoimaisuutta

tukeva I tukeva I tukeva

päämäärä I päämäärä I päämäärä

I

I

L _________ 1 _________ -.l _________ -.J

urheilu- ja liikuntakasvatustyö seuroissa

tapahtuu niiden omilla ehdoilla.

Seurat ovat sekä harrastus-,

yhdessäolo- että tuloksenteko-organisaatioita.

Ne toimivat omien yksilöllisten

lainalaisuuksiensa mukaan,

noudattaen urheilun sääntöjä

ja periaatteita.

Huippu-urheilu, kilpaurheilu sekä

kunto- ja harrasteliikunta muodostavat

SVUL-urheilun koko kuvan.

Niiden osa-alueille asetetuilla

päämäärillä SVUL haluaa taata tasapainoisen

ja tuloksekkaan kehityksen.

Strateginen suunnitelma on

1

I ~

I ~

<

I f

13-

I ~

1;'

I ~

I ~

o

I

SVUL:n keskushallinnon, liittojen ja

piirien työväline. Se määrittelee toiminnoille

tehokaat kehittämis- ja toteuttamispuitteet

ja sisältää koko

SVUL:n strategiset valinnat, joiden

hoitamisesta vastaa koko järjestö.

Strategia on vuosisuunnittelun kulmakivi,

jonka kytkennästä arkipäivän

urheilutoimintaan vastaavat

kaikki SVUL:n luottamus- ja toimihenkilöt.

Strategia on joustava, se muuttuu

mahdollisten ympäristön ja

SVUL-organisaation muutosten

mukaan.

13


----- svtJl::~ IDIMI~]A j985--~

SVUL:N KESKUSHALLINNON

TOIMIHENKILÖORGANISAATIOMUUTOS

KEHITTÄMISTOIMINTA

OSASTOSIHTEERI

MARITA KAARTINEN

Liittohallitus vahvisti kesäkuussa

SVUL:n keskushallinnon uuden toimihenkilöorganisaation.

Muutoksen

ensisijaisena perusteena oli

SVUL-strategian toteuttaminen keskushallinnossa.

Muutoksella vastattiin

lisäksi niihin tarpeisiin, joita jäsenjärjestöt

esittivät lukuisissa strategian

valmisteluun liittyvissä seminaareissa,

kokouksissa (mm. liittovaltuusto)

ja neuvonpidoissa. Muutoksessa

lähdettiin siitä, että organisaatio

on joustava ja sille asetettavien

tulostavoitteiden mukaan

muuntuva, josta syystä tulevaisuudessa

on varauduttava siihen, että

SVUL:N KESKUSHALLINNON TOIMIHENKILÖORGANISAATIO 10 .6. 1985 ALKAEN

SIHTEERI

RITVA THUSBERG

TOIMISTOSIHTEERI

PÄIVI KAUKIAINEN

PÄÄSIHTEERI

MAURI OKSANEN

toimihenkilöorganisaatio todennäköisesti

tulee muuttumaan huomattavasti

entistä useammin.

Keskeisimmät organisaatiomuutokseen

liittyvät asiat:

• Toimihenkilöstö jakautuu kahteen

osastoon ja "esikuntatoimintaan"

• Laajentuva urheiluosasto vastaa

SVUL-strategian toteuttamisesta

keskushallinnossa. Osastolle siirtyivät

yleiseltä osastolta järjestöasiat

ja liikuntapoliittiset selvitystyöt

sekä kaksi yleisen osaston

toimihenkilöä. Urheiluosastolle

jäi myöhemmin ratkaistavaksi

nuorisotoiminnan organisoitumi-

r---------------,

I I ~~~~0~~~~ii+~~ ÄI~IDJOT~;[TÄt LLl KKÖ I

I

OSASTOSIH TEER I TIEDOTUSSIHTEERI I MARGA LINDAHL MIRJA LINDGREN I

L ______________ ...J

nen sekä lähellä urheiluosastoa

toimivan Nuorten Suurkisa-projektin

purkautumisesta syksyllä

1986 aiheutuvat muutokset.

• Talousosasto jatkaa uudessa organisaatiossa

entisin tehtävin ja

henkilöstöin. Muutoksen perusteluissa

todettiin, että myöhemmin

selvitettävä mahdollinen uusi tapa

toteuttaa koko järjestön henkilöstöpolitiikkaa

saattaa muuttaa

osin talousosaston organisaatiota.

• "Esikuntatoiminnalla" vastataan

niihin keskeisimpiin jäsenistön

odotuksiin, joita strategiat yön yhteydessä

on selvitetty. Yleisen

osaston päällikkö keskittyy entistä

enemmän SVUL:n edunvalvontaroolin

toteuttamiseen yhdessä

pääsihteerin kanssa. Tiedotuspäällikön

sijoittuminen

osastojen ulkopuolelle on varsin

tavanomainen ja paljon käytetty

ratkaisutapa. Sillä pyritään korostamaan

keskushallinnon tiedotustoimen

lisääntyvää vastuuta ja

entistä korkeampaa tavoitetasoa

erityisesti nopeasti kehittyvän

viestinnän ja tietoliikenteen alueilla.

SVU L: n nelivuotisen tavoitejohtamis-projektin

seurauksena ns. JO­

TAVA-tyyppiset koulutus- ja suunnittelutekniikat

ovat tulleet jo johtokuntien

työtavaksi.

JOTAVA-kursseja pidettiin vuonna

1985 urheiluopistolla 42. Näistä

valtaosa toteutettiin Suomen Urheiliopistolla

Johtoinstituutin kanssa

yhteistyönä. Liittoja osallistui JO­

TAVilIe kaikkiaan 13, piirejä 9, minkä

lisäksi järjestettiin 13 jaostoJO­

TAVAA. Merkittävää on, että Suomen

Jääkiekkoliitto aloitti viime

vuonna 'JOTAVA-projektinsa", johon

tulevat osallistumaan vuoden

1986 loppuun mennessä liiton liigaja

I divisioonaseurat.

Keskushallinnon kannalta avainhenkilöitä

JOTAVA-koulutuksen ja

yleensäkin kehittämistyön eteenpäin

viennissä ovat ns. JOTAVAkouluttajat,

joiden vastuulla ovat olleet

JOTAVA-tilaisuuksien valmistelut

ja käytännön toteutus. Tämä

joukko, noin 11-13 henkilöä, tulee

olemaan ratkaiseva resurssi kehittämistyön

edistymisessä SVUL:ssa.

Vuosi 1985 osoitti, että liittojen

avainseurojen tarve tulla mukaan

JOTAVA-koulutukseen tulee lisäämään

JOTAVA-kouluttajien määrää

lähivuosina.

JOTAVA-koulutuksen luonteisena

jaksona on liitto- ja piirikohtainen

konsultointitoiminta, jonka tarkoituksena

on ollut.vuoden 1985 aikana

varmistaa ja tukea liitoissa ja piireissä

aloitettuja kehittämisprosesseja.

Myös tämäntyyppisen yhteistyön

tarve tullee lähivuosina lisääntymään.

KEHITYS­

PÄÄLLIKKÖ

JORMA SAVOLA

KISAPROJEKTI

PROJEKTIPÄÄ LLIKKÖ

SEPPO INNANEN

16

PROJEKTISIHTEERI

SIRPA NORDQVIST

17


SEURATOIMINTA

VALMENTAJAKOULUTUS

NUORISOTOIMINTA

Seuratoiminnan tukemisessa on toteutettu

ajatusta palvelujen kohteistamisesta.

Keskeisenä välineenä

ollut seurakonsulttijärjestelmä tavoitti

yksilöllisellä tavalla 50 konsultin

toimesta 150 seuraa.

Toimivista seurakonsulteista raportoivat

- Ampujainliitto

- Hiihtoliitto

- Judoliitto

- Kanoottiliitto

- Koripalloliitto

- Lentopalloliitto

- Moottoriveneliitto

- Paini.liitto

- Soutu liitto

- Suunnistusliitto

- Tanssiurheluliitto

- Urheiluliitto

18

E

MUKAAN

SEURAAN

If- 1

{:

Uusia seurakonsultteja koulutettiin

27.

Seurojen oman tiedotustoiminnan

tueksi toimitettiin seuroille

maksutonta TULE MUKAAN SEU­

RAAN -materiaalia

Vuoden lopulla käynnistettiin kisajärjestelmään

pohjautuva Kimpanvetäjäkampanja

tukemaan

uusien vetäjien rekrytointia seuratoimintaan.

Seurojen aktiivivetäjien motiiveista

sekä Nuorten Talvisuurkisojen

kokemuksista teetettiin tutkimus.

Vuoden aikana valmistui uusi talousjohtamisen

kurssi. Etäis- ja lähiopiskelutekniikalla

toteutettava

kurssi tukee ensisijaisesti suurseurojen

talousvastaavien työtä antamalla

suoraan urheiluseuran talousjohtamiseen

soveltuvaa tietoutta.

Kurssi on toteutettu yhteistyönä

Suomen Urheiluopiston ja Multitrainin

kanssa.

Suurseurojen kehittämistoiminnan

tueksi on toteutettu räätälöityjä

JOTAVA-kursseja yhteistyössä liittojen

kanssa.

Piirit ovat suorittaneet seurakohtaista

konsultointia sekä toteuttaneet

järjestötoiminnallista koulutusta

seuraavien nimikkeiden alla:

- puheenjohtajakurssi

- sihteerikurssi

- markkinointikurssi

- talouskurssi

- tiedottajakurssi

- seuratoiminnan kehittämiskurssi

- JOTAVA-kurssi.

Valmentajakoulutuksen painopistealueena

on ollut uuden A-tason valmentajakoulutuksen

vakiinnuttaminen.

Uusi järjestelmä, joka jakaantuu

pakolliseen yleisosaan ja sen

jälkeen mahdollisuuden valita

oman urheilumuotonsa mukainen

erikoisosa - kamppailut, kestävyys,

palloilu, taito tai voima ja nopeus

- on toiminut hyvin ja se on

saanut hyvän vastaanoton kaikkialla.

Koko koulutuksen perusidea -

runsaasti käytännön läheistä valmentajakoulutusta

- on saanut erityisesti

kiitosta.

Kansallinen valmentajatutkinto

on vakiinnuttanut asemansa

SVUL:n valmentajakoulutusjärjestelmässä.

KVT:n kehittäminen on

jatkunut mm . pakollisella kolmen

viikon kielijaksolla. Tämä suuntaus

on saanut varsin hyvän vastaanoton.

C- ja B-tason peruskoulutusjärjestelmät

ovat toimineet jo usean

vuoden ja ne antavat riittävän pohjan

korkeammalle koulutukselle.

Voidaankin todeta, että svullilainen

valmentajakoulutus on valmiina antamaan

peruskoulutusta seuratasoita

aina huipulle saakka.

Toisaalta keskusjärjestön antama

koulutus ei vielä anna pätevyyttä

valmentajaksi, vaan tarvitaan myös

tehokasta lajikoulutusta. Vasta molemmat

osa-alueet hyvin toteutettuna

tuottavat lajille riittävän päteviä

valmentajia. Jäsenliitot ovatkin kehittäneet

omaa koulutustaan mm.

uusimalla vuosina 1984-1985 runsaasti

omaa valmentajakoulutustaan.

Toivottavasti tällainen suuntaus

edelleenkin jatkuu.

Valmentajakoulutuksesta osaltaan

vastaaville piirien koulutuspäälliköilIe

on vuoden aikanajärjestetty

kaksi koulutustilaisuutta. liittojen

valmennuksesta ja koulutuksesta

vastaaville on edellämainitun

tilaisuuden lisäksi järjestetty kolme

kou I utusti laisu utta.

Val mentajakoulutus on viime

vuosien aikana kehittynyt voimakkaasti

ja voi vain toivoa, että tämä

su untau s tulee seuraavina vuosina

jatkumaan , jotta urheiluvalmennukseen

liittyvät moninaiset haasteet

vo idaan kiitettävästi toteuttaa.

SEUROISSA TOIMIVAT OHJAAJAT

JA VALM ENTAJAT

A-valmentajat

2 162

B-valmentajat

4915

C- ja muut valmentajat 13409

ja ohjaajat

11 462

31 948

OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOU­

LUTUS

Seuravalmentajatutkinto 895

Avalmentajaseminaari 153

Nuoriso-ohjaajakoulutus 375

1 423

SVUL:N KISAJÄRJESTELMÄ

Nuorten Talvisuurkisat

Jyväskylässä

Nuorten Talvisuurkisat Jyväskylässä

toteutuivat sisällöltään ja osanottajamääriltään

vähintään tavoitteiden

mukaisesti. Osallistujia kisoissa

oli 23000 43 eri liitosta. Eräissä

yksiköissä, Suurleirillä ja yleisurheilussa,

ei kaikkia halukkaita voitu

vastaanottaa. Kisat toteuttanut

noin 2 000 henkilön vapaaehtoisjoukko

osoitti, että suomalaisella

urheilulla on edelleen käytössään

ainutlaatuiset resurssit vapaaehtoisessa

seuratoiminnassa. Kerätyn

palautteen mukaan yli 90 % ohjaajista

ja osanottajista sai kisoista positiivisia

kokemuksia.

Nuorten Suurkisojen

valmistelut

Nuorten Suurkisojen valmisteluissa

keskeisenä tavoitteena on ollut

saada kisajärjestelmä palvelemaan

entistä konkreettisemmin seurojen

toimintaa. Tässä tarkoituksessa toteutettiin

toimintavuoden aikana

seuraavat toimenpiteet:

- Maskottiratakilpailu, jonka tarkoituksena

on saada monipuolisuutta

seurojen harjoitustoimintaan

teemana ketteryyden ja

kimmoisuuden kehittäminen

- Kimpanvetäjäkampanjan suunnittelu,

kampanjan toteutus vuoden

1986 aikana, tavoitteena ohjaajien

määrän lisääminen

- Puheenjohtajapäivien ohjelman

suunnittelu.

Liittojen ohjelmat olivat vuoden

lopussa viimeistelyä vaille valmiit.

Kaikki SVUL:n liitot osallistuivat kisoihin

omilla ohjelmillaan. Myös

Suurleirin valmisteluissa leirin runko-ohjelma

valmistui.

Nuorten Suurkisojen markkinointia

varten tehtiin ensimmäisen kerran

kokonaisvaltainen suunnitelma

ja sitä toteutettiin sovitulla tavalla.

Suunnitelman keskeisinä teemoina

ovat toimenpiteiden valinta eri kohderyhmien

mukaan sekä kokonaisuuden

muodostuminen sellaiseksi,

että se palvelee koko urheilun

kuvan kirkastamista.

Lahden piirissä kisojen järjestelytoimikunta

toteutti kisavalmistelut

sovitulla tavalla. Toimikunnan alaiset

osastot ja jaostot miehitettiin ja

ne aloittivat työnsä omilla vastuualueilla.

Organisaatio täydentyy kisoihin

mennessä niin, että kokonaisvahvuus

tulee olemaan noin

5 000 henkilöä.

LASTEN URHEILUKOULU

Lasten urheilukoulutoiminnan jatkuva

leviäminen seuratasolla osoittaa,

että ideologia on oikea. LUKtoiminnasta

on muotoutumassa yksi

seurojen elinvoimaisuuden tukipilareista.

Vuoden 1985 vuosi-ilmoitusten

perusteella LUK-tyyppistä

harjoitustoimintaa toteutti 936 seuraa.

Toimintaan osallistui 51 138

lasta. (Vastaavat luvut edellisvuodelta

olivat 830 ja 46 928).

Liittokokouksen hyväksymä SVUL

strategia ohjaa ja painottaa seuratason

nuorisotoiminnan lisääntymisen

tärkeyttä. Samoin uusi määrärahakriteeristö

omalta osaltaan luo

mahdollisuuksia nuorisotoiminnan

palkitsem iselle.

LUK-ideologiaja toimintamalli on

ilahduttavasti leviämässä myös

koulujen liikuntakerhoihin. Heinäelokuussa

pidetty didaktiikan lehtorien

koulutustilaisuus oli merkittävä

toimenpide koululiikunnan ja

LUK-toiminnan yhtenäistämisessä.

Kesän -86 Nuorten Suurkisoihin

ja varsinkin sen Suurleiriin (n .

11 000 osallistujaa) valmistautuminen

on antanut -85-vuodelle tärkeän

toiminnallisen tavoitteen organisaation

eri osilla. Mm. ohjaajakoulutuksen

aktivoimisessa sillä on

tärkeä rooli.

Piirikohtaiset lajikoulu- ja nuorisokoulukokeilut

ja projektit ovat onnistuneesti

etsineeUatkaisua LUKtoiminnan

jatkomuodoiksi puberteetti-ikään.

Tämän tyyppinen kehittäminen

vaatii jatkuvaa panostusta

myös tulevina vuosina.

19


II

i

.'--

I

LIIKUNTAPOLlIlTlNEN TOIMINTA

"

It

20

SVLJL:n liittovaltuuston jäsenet korostivat

joulukuussa 1984 valtuuston

kokouksen yhteydessä tehdyissä

ryhmätöissä poikkeuksellisen

voimakkaasti SVUL:oon kohdistuvia

odotuksia urheilun ja oman jäsenkunnan

etujärjestönä. Tulos on

ymmärrettävä osaksi ajankohdastakin

johtuvaksi. Urheilun perimmäiset

aatteet ja ihanteet olivat joutuneet

koetukselle erinäisten doping

-tapausten johdosta. Urheilun

osuuteen veikkauksen tuotosta

kohdistui jatkuvia paineita. Veikkausasetuksesta

poiketen oopperatalon

rakentamishankkeeseen oli

päätetty vv. 1985-87 irrottaa yhteensä

250 mmk. SVUL:n toiminta

ja tulokset olivat myös liikuntalain

voimassaolon aikana kehittyneet

nopeammin kuin mihin valtionavustuksemme

kasvu ylsi. Tämän

tuloksena SVUL:n saaman avustuksen

osuus valtinapuun oikeuttavista

menoista oli jäämässä poikkeuksellisen

alhaiseksi. Tarve tasokorotuksen

saamiseen oli voimistunut

ratkaisevasti.

Liikuntalain säätämisen yhteydessä

erääksi tärkeimmistä tavoitteista

oli asetettu seurojen julkisen

tuen radikaali lisääminen. SVUL:n

ja opetusministeriön vuosittaisten

selvitysten mukaan voitiin havaita,

että seura-avustukset olivat maassa

toki keskimäärin lisääntyneet.

Radikaalia tason nousua ei oltu kuitenkaan

saatu aikaan.

Edellä kuvatut näkökohdat ohjasivat

voimakkaasti vuoden 1985 aikana

toteutettua liikuntapoliittista

työtä. SVUL:n puheenjohtajistolla

oli ratkaiseva asema edunvalvontaan

liittyvien toimintalinjojen luomisessa

ja tavoitteiden määrittelyssä.

SVUL:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat

varmistivat henkilökohtaisella

panoksellaan parhaan

mahdollisen tuloksen saavuttamisen

monissa edunvalvontaan liittyvissä

kysymyksissä.

Yhtäältä on mainittava myös

SVUL:n piirien johdon näkyvät ja

tulokselliset tukitoimet niin valtion

urheilubudjettiin vaikutettaessa

kuin erityisesti SVUL:n valtionavustukseen

vaaditun tasokorotuksen

varm istam isessa.

Urheilun ja SVUL-järjestön edunvalvontatoimiin

kohdistuvien odotusten

johdosta kävi kevään aikana

ilmeiseksi tarve lisätä tarkoitukseen

soveltuvia voimavaroja. SVUL:n

strategiasuunnittelun yhteydessä

syntyneiden organisaation muutospaineiden

vauhdittamana päädyttiinkin

organisaatioratkaisuun, joka

tarjoaa mahdollisuuden edunvalvontaresu

rssien kasvattam iseen

henkilöstön määrään puuttumatta.

Keskushallinnon yleinen osasto

lakkautettiin, jolloin niin entisen

osastopäällikön kuin tiedotuspäällikönkin

panoksesta aiempaa suurempi

osuus saataneen valjastettua

suoraan pääsihteerin käyttöön.

Urheilun valtionapu

a) Veikkauksen tuotonkehitys

1984 760 mmk

1985 800 mmk: kasvu 5,3 %

b) Valtion urheilumäärärahat

1984 255 mmk

1985 286 mmk: kasvu 12,2 %

Vuosikymmenen alkuun verrattu:

na veikkauksen tuoton kasvu aikoI

osoittaa laantumisen merkkejä.

Keskustelua ryhdyttiin siksi käymään

ylipäätään urheilun valtio~avun

veikkaussidonnaisuudesta Ja

toisaalta siitä, mitä urheilumenoja

voitaisiin siirtää rahoitettavaksi

muilla kuin veikkausvaroilla.

Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla

jouduttiin voimakkaasti puolu:,­

tamaan jälleen urheilun asemia

vuoden 1986 valtion budjettiesitystä

käsiteltäessä.

SVUL:n valtionapu

a) Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen

määrärahat

1984 69 mmk

1985 82 mmk: kasvu 18,8 %

b) SVUL:n toimintamääräraha

1984 30,607 mmk

1985 36,549 mmk: kasvu 19,5 %

Liikuntalaki edellyttää, että järjestöjä

avustettaessa otetaan huomioon

toiminnan laatu, laajuus ja

yhteiskunnallinen merkitys. Vuosien

ajan SVUL:n toimesta on osoitettu

, että vallitsevat avustus- ja toiminnallisuussuhteet

eivät pitäneet

yhtä.

Hakiessaan vuodelle 1985 valtionavustusta

SVU L vaati , että tasokorotustarpeet

selvitetään vuoden

1985 määrärahaesitystä valmisteltaessa.

Mikäli selvitys osoittaa,

että jonkun järjestön avustus

olisi jäljessä, tilanne olisi korjattava

.

Pitkällisten keskustelujen jälkeen

, valtion urheiluneuvosto, jonka tulee

lain mukaan antaa opetusministeriölle

lausunto järjestömäärärahaasiassa,

päätti suositella urheilun

keskusjärjestöjen avustuksiin tasokorotusta.

SVUL:n kohdalla jälkeenjääneisyys

oli voimakkainta.

VUN:n sisäisen sopimuksen mukaan

SVUL:n avustukseen tehtiinkin

yleiskorotuksen lisäksi 3,8

mmk:n tasokorotus. Edelleen VUN

oli sitä mieltä, että lähes vastaavanlainen

tasokorotus tulisi tehdä

SVUL:lle myös kahtena seuraavana

vuonna.

Urheiluseura-avustukset

a) Liikuntalain mukaisten seuraavustusten

kokonaismäärä

1983 47,0 mmk

1984 54,1 mmk: kasvu 15 %

b) Kuntien liikuntatoimen kokonaismenot

1983 1.270,5 mmk

1984 1.472,8 mmk: kasvu 16 %

Kuntien panokset maamme julkisen

liikuntatoimen hoitamisessa

on kunnioitettava. Selvitysten mukaan

kunnat käyttävät liikuntatoimen

hoitamiseen noin viisi kertaa

niin paljon kuin valtio.

Kuntien saamat valtionosuudet

liikuntatoimen hallinnonalalla ovat

erittäin pienet, vain murto-osa siitä

, mitä ne ovat monilla muilla vapaa-aikatoimen

ja kulttuuritoimen

sektorilla.

Seura-avustukset kattavat urheiluseurojen

varaintarpeesta keskimäärin

10 % . SVUL on katsonut,

että osuus on liian pieni ja esittänyt,

että avustusten kokonaismäärä

tulisi kolminkertaistaa vuosikymmenen

loppuun mennessä.

SVUL:n liittokokouksessa vahvistettu

strategia-asiakirja ilmoittaa ao.

tavoitteen konkreettisesti . Vuoden

aikana tavoitetta ryhdyttiin pitämään

säännöllisesti esillä.

--

~

Kunnalliset urheilumAlrö'

rahat v. 1984

1400.".",.

21

1


KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

22

SVUL:n kansainvälinen toiminta

voidaan jakaa seuraaviin alueisiin :

- liittojen kansainvälinen toiminta

oman lajinsa puitteissa

- keskushallinnon kansainvälinen

toiminta:

a) pohjoismaisten keskusjärjestöjen

välinen säännönmukainen

yhteydenpito

b) eurooppalaisten urheilun

keskusjärjestöjen välinen

säännönmukainen yhteydenpito

c) osallistuminen valtioiden väliseen

liikuntakulttuurin alan

yhteistoimintaan

d) liikunta-alan kehitysyhteistyö

e) kansainvälinen asiantuntijayhteistyö.

Vuoden lopussa tehdyn kartoituksen

perusteella kävi ilmi, että 75

eri henkilöä on valittu SVUL:n jäsen

liitoista kansainvälisten erikoisliittojen

erilaisiin tehtäviin. Kansainvälisen

liiton tai Euroopan liiton hallituksissa

oli vuoden lopulla yhteensä

kuusitoista SVUL:n jäsenliiton

edustajaa. Yhteensä 95 kansainvälisen

erikoisliiton toimielimessä on

SVUL:n jäsenliiton edustus.

Kansainvälistä vertailua ei ole

käytettävissä, mutta voitaneen todeta,

että vuosittain yhä useammat

SVUL:n liitot saavat edustajiaan

yhä useampiin keskeisiin kansainvälisiin

tehtäviin. Vuoden aikana virisi

keskustelu myös siitä, millä tavoin

keskushallinto voisi nykyistä

paremmin tukea jäsenliittoja kansainvälisissä

kysymyksissä.

Pohjoismaisten urheilun keskusjärjestöjen

Faelleskomitea kokoontui

syksyllä Norjassa. Pohjoismaisen

yhteistyön tuloksista on mainittava

yhteisen doping-säännöstön

aikaansaaminen sekä erityisen media-työryhmän

perustaminen pohtimaan

urheilun asemaa ja etuja

kehittyvässä joukkoviestinnässä.

Faelleskomitea suositteli myös

pohjoismaisille kansallisille erikoisliitoille

entistä aktiivisempaa otetta

lajinsa kansainvälisten liittojen

suuntaan mm. doping-kysymysten

ratkaisem iseksi.

Merkille pantavaa toimintavuoden

aikana oli myös yleinen aktivoituminen

henkilö-, linja- ja osastokohtaisessa

yhteydenpidossa veljesjärjestöjen

välillä.

Laajempaa keskusjärjestöjen välistä

kansainvälistä kanssakäymistä

leimasi mm. IANOS-järjestöön

liittyvät ongelmat. SVUL oli edelleen

tarkkailijana - kuten myös

Ruotsin ja Norjan keskusliitot. IA­

NOS:n istuva puheenjohtaja Thomas

Keller syrjäytettiin Kobessa pidetyssä

järjestön kolmannessa

yleiskokouksessa. Ratkaisu heijastui

välittömästi eurooppalaisten

suhtautumiseen IANOS:n tulevaisuuteen.

NGO-klubin kokouksissa

käydyn keskustelun perusteella kävi

ilmeiseksi, että SVUL:n jäsenyydestä

IANOS-järjestössä ei tarvinne

lähiaikoina tehdä päätöksiä.

Valtioiden välisen urheiluyhteistyön

alueella vakiintui vuoden aikana

käytäntö, jonka mukaan SVUL

sai lähes säännönmukaisesti tarkkailijaedustuksen

niin pohjoismaisiin

kokouksiin kuin eurooppalaiseenkin

virkamiestyöhön . Opetusministeriön

urheilutoimiston ja urheilujärjestöjen

välisen vuoropuhelun

lisääntymisen kansainvälisissäkin

kysymyksissä havaittiin palvelevan

molempia osapuolia - kuten

on luonnollistakin.

Eurooppalainen Urheilukonferenssi

järjestettiin lokakuussa Gardiffissa.

Konferenssi nimesi Suomen

puheenjohtajaksi yhteen alatyöryhmäänsä

- Sport for the

World-työryhmään. Kahden seuraavan

vuoden ajan kahdeksan

maan edustajista koostuva työryhmä

pyrkii selvittämään urheilun keh

itysyhteistyömahdoll isu u ksia Euroopan

ja Afrikan välillä.

Vuonna 1984 VUN :n asettamassa

työryhmässä pohdittiin mahdollisuuksia

liikunta-alan kehitysyhteistyön

aloittamiseen Suomen ja jonkun

maamme kehitysyhteistyön ohjelmamaan

kanssa. Urheilun keskusjärjestöt

perustivat työryhmän ,

johon SVUL nimesi yhteysjohtaja

Kalevi Suortin ja kehityspäällikkö

Jorma Savolan.

Vuoden lopulla päädyttiin pilottitutkimuksen

toteuttamiseen Tansaniassa

vuoden 1986 aikana. Tutkimuksen

tulosten perusteella on ajateltu

aloitettavan varsinainen liikunta-alan

kehitysyhteistyöprojekti .

Hankkeeseen haettiin erillistä valtionavustusta.

Samanaikaisesti pilottitutkimuksen

kanssa päätettiin

ryhtyä toteuttamaan erityisesti urheilujärjestöjen

sisällä kehitystyöstä

kertovaa tiedotusta.

Vuoden 1985 aikana oli nähtävissä

kansainvälistymiseen tähtääviä

piirteitä. Näistä leimaa-antavin lienee

henkilötasolla tapahtuvan kansainvälisen

yhteydenpidon lisääntyminen.

SVUL:n keskushallinnon edustajien

osallistuminen kansainvälisiin

tilaisuuksiin:

Pohjoismainen keskusjärjestöjen

välinen yhteydenpito

- Pääsihteerikokous:

Oslo 18.-20.3.

- Kalevi Suortti

- Faelleskomitea: Oslo 13.-15.9.

- Jukka Uunila

- Mauri Oksanen

- Kalevi Suortti

- Seppo Liitsola

- II Masters Games -1989/pohjoismaisten

keskusjärjestöjen neuvottelu:

Kööpenhamina

14.-15.10.

- Kalevi Suortti

- Pääsihteeri kokous: Kööpenhamina

5.-6.11 .

- Kalevi Suortti

- Pohjoismainen urheilun kehitysyhteistyökokous:

Helsinki

9.-10.12.

- Kalevi Suortti

- Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi

21 .-28.7. Bosön , Ruotsi

- Jukka Hukka, Antti Jylhä,

Taina Laaksonen, Hannu

Rantanen , Tiina Runsas,

Annu Tuominen

- Pohjoismainen nuorisoleiri

26.7.-2.8. Laugarvatn , Islanti

- Ulla Härkönen, Rikka Kevo,

Soile Levola, Heli

Raatikainen , Maarit Repo,

Tero Hallila, Pirkko Alho

Pohjoismaisten urheilun keskusjärjestöjen Faelleskomitea kokoontui syyskuussa

Oulussa.

- Sport jugend Niedersaehsen

Scandinavium Seminar

22 .-28.10. Hannover

- Pirkko Alho

- Pohjoismaiden koulutuspäällikkökonferenssi

14.-16.10.

- Jorma Savola, Olli Pekkanen ,

Jukka Pekkala, Seppo

Li itsola

- Pohjoismaiden tieteellinen kongressi

5.-7.11. Tampere

- Jorma Savola, Oll i Pekkanen

- Tutkimuskongressi 22.2. Bosön,

Ruotsi

- Seppo Liitsola, Seppo

Rehunen

- IX International Trim and Fitness

Congress 7.-11.10. Isle of Man

- Jorma Savola

Eurooppalainen keskusjärjestöjen

välinen yhteydenpito

- NGO-klubi: Pariisi 22.-24.4.

- Osmo Niemelä

- Kalevi Suortti

- NGO-klubi: Lontoo 10.-12.11 .

- Osmo Niemelä

- Kalevi Suortti.

Valtioiden välinen liikuntakulttuuria

koskeva yhteistoiminta

- Pohjoismaisten urheilusta vastaavien

ministeriöiden virkamieskokous:

Trondheim 13.-15.2.

- Kalevi Suortti

- Euroopan Neuvoston urheilukomitea:

Strasbourg 4.-8.3.

- Kalevi Sl!Jortti

- Eurooppalaisen Urheilukonferenssin

työryhmä "Sport for the

World ": Oslo 11.-13.6.

- Kalevi Suortti

- Pohjoismaisten urheilusta vastaavien

ministeriöiden virkamieskokous:

Turku 4.-6.9.

- Kalevi Suortti

Muut kansainväliset edustukset

- I Masters Games:

Toronto 17.-27.8.

- Kalevi Suortti Oärjestäjien kutsuvieraana)

23


TIEDOTUSTOIMINTA

SUOMEN URHEILULEHTI

Viime vuoden aikana Suomen Valtakunnan

Urheiluliitto oli järjestönä

voimakkaasti esillä julkisuudessa.

Tiedotustoiminnalle loivat erinomaiset

mahdollisuudet vuoden suuret

tapahtumat: Nuorten Talvisuurkisat,

uuden toimitalon valmistuminen

ja SVUL:n liittokokous.

Nuorten Talvisuurkisoja seurasi

Jyväskylässä yli 100 tiedotusvälineiden

edustajaa. Heidän välittämänään

Nuorten Talvisuurkisojen

monipuolisuus ja iloinen meno tulivat

tunnetuiksi ympäri Suomen.

Kisoista tehty video-ohjelma sekä

kuvajulkaisu tallensivat yli 20000

osanottajan kokemuksia. Talvisuurkisat

olivat pohjana myös seuraavan

kesän Nuorten Suurkisojen tiedottamisen

suunnittelulle. Vuoden

aikana tuotettiin jo runsaasti materiaalia

Lahden tapahtumien tiedottamiseksi.

Uuden toimitalon valmistuminen

ja SVUL:n muutto olivat järjestön

toiminnan kannalta historiallisia tapahtumia,

jotka saivat myös ansaitsemansa

julkisuuden. Muuttoon

liittyi mittava määrä SVUL:n ja sen

jäsenjärjestöjen painotuotteiden

uusimista. Yhdenmukaistamalla eri

tuotteita - kirjelomakkeita, -kuoria,

käyntikortteja jne. - luotiin jo edellisenä

vuonna hyväksytyn SVUL:n

graafisen ohjelmiston mukaista ilmettä

ja näin kehitettiin järjestön ulkoista

SVUL-kuvaa.

Vuoden järjestöllinen kohokohta

oli SVUL:n liittokokous marrasjoulukuun

vaihteessa Oulussa. Liittokokouksessa

olivat pääaiheina

SVUL:n urheilun suunta eli SVUL:n

liikuntapoliittinen periaateohjelma

sekä SVUL:n strateginen suunnitelma

seuraaviksi neljäksi vuodeksi.

Järjestön sisällä näistä käytiin perusteelliset

keskustelut. liikuntapoliittisesti

merkittävinä sekä periaateohjelma-

että strategiakeskusteluun

saatiin myös tiedotusvälineet mukaan.

Asiat esiteltiin erikseen mm.

päätoimittajille järjestetyssä seminaaritilaisuudessa.

SVUL:n tiedotusvaliokunnan johdolla

perehdyttiin viestinnän teknologian

kehitykseen. Vuoden alussa

järjestettiin yhteistyössä MTV: n

kanssa liittojen toiminnanjohtajille

seminaari sähköisen viestinnän tulevaisuuden

näkymistä ja kesällä

valmistui yhteenveto aiheesta. Syksyllä

käynnistyi Faelles-komitean

aloitteesta Pohjoismaisen mediaryhmän

työskentely.

KERTOMUSVUODEN AIKANA

ILMESTYNEET JULKAISUT

• Urheilun tulevaisuus

• Toimintakertomus 1984

• Urheilukalenteri 1986

• Soita SVUL 1985: urheilun puhelin-

ja osoitekirja

• Ansiomerkkisäännöt

• SVUL kouluttaa 1986

• Kisaopas

• Nuorten Talvisuurkisat 1985

• Doping - kiitos ei, uusintapainos

• Lasten Urheilukoulu LUK 1,

uusintapainos

• Lasten Urheilukoulu LUK II,

uusintapainos

• Lasten Urheilukoulu LUK 111,

uusintapainos

• Lasten Urheilukoulu LUK IV,

uusintapainos

• Liikuntalaki: julkinen ohjaus, tuki

ja seuranta kunto- ja erityisryhmien

liikunnassa

• Liikuntatieteellinen sarja

- Jalkalihaksia kuormittavissa

nopeusvoimaharjoitteissa

tuotettu voima, nopeus ja Iihasaktiivisuus

• Tutkimus- ja tietopalvelu

- Lyhennelmiä ulkomaisista urheilutieteellisistä

ja valmennuksellisista

aikakauslehdistä

(3 numeroa)

• Seuravalmentaja -tutkinto, B-perusosa

• Henkilöstölehti Kotiottelu (3 numeroa)

SVUL:n pää-äänenkannattaja Suomen

Urheilulehti on elänyt 80-luvulla

voimakkaan kehittämisen aikaa.

Kehitystyön lähtökohtana on ollut

saattaa lehti vastaamaan niitä toiveita

ja vaatimuksia, joita urheilun

lukijakunta nyky-yhteiskunnassa lisääntyvässä

määrin asettaa.

Niiden täyttämiseksi on Suomen

Urheilu lehden roolia muutettu perinteisestä

järjestöjulkaisusta suurta

urheiluyleisöä kiinnostavammaksi

ja viihdyttävämmäksi urheilun erikoislehdeksi.

Samalla on luotu pohjaa

lehden kaupalliselle markkinoinnille

ja taloudelliselle vakiinnuttamiselle.

Lehden kehitys on konkreettisesti

luettavissa Levikintarkastus Oy:n

suorittamista virallisista levikintarkastuksista.

Kun levikki vuonna

1982 oli 17700, oli se vuonna 1984

jo 29387. Positiivinen kehitys jatkui

myös viime vuonna, jolloin viralliseksi

levikkilukemaksi tuli 32886

kappaletta.

Viime vuonna lehden kehittämistä

jatkettiin aikaisempaa voimakkaammin

muuttamalla myös lehden

ulkonäköä nykyajan vaatimuksia

vastaavammaksi. Tähän sisältyivät

muutokset paperin laadussa

ja värikkyydessä. Toimintavuoteen

liittyi olennaisesti myös pohjat yö ilmoitus-

ja levikkimyynnin uudelleen

organisoimiseksi.

Sisällön osalta lehden tulevaa

mallia vahvistettiin toimintavuoden

aikana solmimalla yhteistyösopimus

Suomen Kuntourheiluliiton

kanssa myös vapaa-ajan liikunnan

roolin lisäämisestä aihepiirissä.

Kaikki edellä mainitut toimenpiteet

vaativat myös taloudellista satsausta,

jotka tähtäävät tulokseen

viimeistään lehden täyttäessä 90

vuotta kahden vuoden kuluttua.

Merkkejä toimenpiteiden oikeasta

valinnasta on ollut nähtävissä jo alkaneen

vuoden ensimmäisten kuukausien

aikana.

Toimintavuonna Suomen Urheilulehti

ilmestyi aikaisempaan tapaan

52 eri numerona eli kerran viikossa.

Lisäksi Suomen Urheilulehti

julkaisi perinteisen Urheilijan Joulu-erikoislehden,

jonka taloudellinen

tulos oli edelleen kasvava.

24

25


SVUL:N KUNNIAJÄSENET

KUNNIAPUHEENJOHTAJAT

Ivar Wilskman (1914-1982)

Jukka Rangell (1954-1982)

Erkki Kivelä (1982-1984)

KUNNIAJÄSENET

Orvo Anttila, Bore Bergman , ~arri

Eljanko, Lempi Hartikka, Erkki Helenius,

Seppo Hieta, Paavo H~nkajuuri,

Arvi Jantunen, Impi Joklne~ ,

Risto Kalajo, Urho Kekkonen , Irja

Kleemola, Elna Kopponen , Hannu

Koskivuori , Ukko Könni , Väinö. Lahtinen

Aaro Laine, Aino Manninen,

Liisa 'Mattila-Oukari, Osmo Niemelä,

Paavo Oinaala, Liisa qrko, Erkki

Palolampi, Paavo Pekkanen ~

Pentti Pihlakoski , Reino Piirto, Laun

Reinikainen , Valle Resko, Helka

Ristolainen, Tauno Salonen , Esko

Sarvikas, Heikki Savolainen , Aaro

Tynell, Jukka Uunila, Armas Valste.

EDESMENNEET

KUNNIAJÄSENET

Karl G.R. Ahlbäck, Bruno Arjanko,

Toivo Aro, J.G. Blomqvist, Ernst

Bredberg, Viktor Damm, Aksel Ek,

Viktor Heikel, Arvo Himberg, Rolf

Hohenthal, Mikko Hämäläinen, Eemeli

Juureva, Yrjö Kaloniemi, Kaarina

Kari, V.A.M. Karikoski, Akseli

Kaskela, Aarne Kiira, Erkki Kivelä,

Kauno Kleemola, Ali Koskimaa,

Kallio Kotkas, Kalle Käkönen, Heikki

Lehmusto, Jukka Lehtinen, K.E.

Levälahti, Harry Lindblad, John

Lihdstedt Edvard Lundström, K.H.

Majantie,' Une Melkko, Erkki. Merinen,

v.J. Niiniluoto, Aarno Pajunen ,

Lauri Pihkala, Väinö Pynninen, Oskari

Rikkilä, Urho Saariaho, Veli

Saarinen, Yrjö Salmela, Anton Salmenkylä,

Lauri Rantala, \(iktor

Smeds, Erkki Sorakuru, Laun Tanner

Väinö Teivaala, Toimi Tulikoura,

Yrjö Valkama, Arvo Vartia, Gösta

Wasenius, Ivar Wilskman, Aatos

Vuolle-Apiala.

ANSIOMERKIT

SVUL:n ansiomerkkivaliokunta toimi

vuoden aikana aktiivisesti käsitellen

lähes 300 SVUL:n huomionosoitusten

anomusta sekä syksyllä

yli 400 Suomen liikuntakulttuurin

ja urheilun huomion?soi.~~~~e~

esitystä. Ivar Wilskmanln p~l~ana

26.2. julkistetussa opetusr:.'lnlsteriön

myöntämien Suomen liikuntakulttuurin

ja urheilun listassa svul~

lilaisten urheilujohtajien osuus oli

hallitseva.

SVUL:n liittovaltuusto kutsui joulukuun

1. päivänä järjestölle kahdeksan

uutta kunniajäsentä. Vuosikymmeniä

SV~.L:~ ja s~om~laisen

urheilun hyvaksl monin en tavoin

toimineina kunniajäsenen arvoon

nousivat Erkki Helenius, Seppo

Hieta, Irja Kleemola, Osm~ N~emelä,

Paavo Pekkanen, Pentti Plhlakoski,

Lauri Reinikainen ja Esko

Sarvikas.

)

J

MVÖNNETYT SVUL:N ANSIOMERKIT 1976-1985

1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985

Kunniajäsenmerkki 10 8

SVUL-kunniakilpi 2 3 3 2 1 1 3 3

SVUL-kilpi 33 9 5 11 9 4 3 10 4 4

Kultainen ansiomerkki 28 9 18 17 54 19 10 17 21 13

Hopeinen ansiomerkki 157 67 98 106 169 95 67 115 93 61

Tunnustusmerkki 73 35 41 21 49 13 31 45 75 35

Kultainen plaketti 4 5 5 6 34 15 9 15 11 9

Hopeinen plaketti 65 39 59 36 52 87 45 92 82 51

Tunnustusplaketti 12 13 20 5 4 10 15 31 10 21

Kultaviiri 6 2 4 5 6 5 6 10 19 4

Hopeaviiri 10 3 5 7 7 10 9 9 9 10

Tunnustusviiri 30 5 25 12 24 12 18 25 28 25

Yhteensä 420 190 283 228 419 259 214 372 355 241

\

,

Liittovaltuusto

kutsui 1.12. SVUL/le kahdeksan uutta

kunniajäsentä . Tunnustusta saaneet urheilujohtajat vasemmalta

Erkki Helenius, Seppo Hieta, Irja Kleemola,

Osmo Niemelä, Paavo Pekkanen, Pentti Plhlakoskl, Lauri

Reinikainen ja Esko Sarvikas.

26

27


I

HENKILÖKUNTA

28

KESKUSHALLINTO

Aalto Ari J., tiedotuspäällikkö

Blomqvist Leena, pääkirjanpitäjä

Copeloussis Annika, kielenkääntäjä

Eklund Esko, konttoripäällikkö

Elomaa Nea, postitusapulainen

Grönberg Christer, monistamoapulainen

16.8. asti

Holopainen Teuvo, talousjohtaja

Huopainen Jukka, offsetpainaja

Immonen Heikki, lähetti 26.7. asti

Innanen Seppo, nuoriso-/

projektipäällikkö

Ikävalko Mika, monistamoapulainen

Jaakkola Virpi, keskuksenhoitaja

Joki Riku, oto, talouspäällikkö

Järvelä Aaro, kenttäpäällikkö

Kaartinen Marita, osastosihteeri

Karhu Pirjo, jakeluapulainen

Karjalainen Sakari, offsetpainaja

Kaukiainen Päivi, toimistosihteeri

Klemi Toini, kirjanpitäjä

Kormu Ismo, jakeluapulainen

Koskinen Liisa, tekstinkäsittelijä

21.2. asti

Kujala Jarkko, lähetti

Kukkonen Irja, kirjanpitäjä

Lamberg Marko, offsetpainaja

Laine Sirke, kirjanpitäjä

Leilas Tapio, painoapulainen

4.9. alkaen

Liitsola Seppo, koulutuspäällikkö

31.7. asti

Lindahl Marga, osastosihteeri

Lindberg Roger, offsetpainaja

9.9. alkaen

Lindgren Mirja, tiedotussihteeri

Lötjönen Maire, postituksenhoitaja

Malinen Hilkka, vt.kirjanpitäjä

10.6. alkaen

Moilanen Kristiina, kassaapulainen

Mäkinen Hannele, jakeluapuiainen

Nio Helena, pääkassa

Nordqvist Sirpa, projektisihteeri

Oksanen Mauri, pääsihteeri

Pekkala Jukka, koulutuspäällikkö

1.10. alkaen

Pekkanen Olli, järjestösihteeri

Purontakanen Jouko, osastonjohtaja

9.9. alkaen

Rautio-Suihkonen Kirsi, keskuksenhoitaja

Räsänen Nina, postitusapulainen

28.2. asti

Saarnio Eija, kirjan pitäjä

Salmi Anna, kielenkääntäjä

Saviaro Eino, vahtimestari

Savola Jorma, kehityspäällikkö

Savolainen Kaisa, toimistoapulainen

29.10. alkaen

Segercrantz Tim, autonkuljettaja

29.10. alkaen

Silfer Susanne, postitusapulainen

25.2. alkaen

Suominen Hannu, markkinointipäällikkö

31.12 . asti

Suortti Kalevi, osastopäällikkö

Svedström Antero, atk-suunnittelija

Söderholm Anna-Liisa, jakelunhoitaja

Tarkiainen Marko, autonkuljettaja

25.2.-20.11.

Thusberg Ritva, sihteeri

Tiainen Tarja, kassa-apulainen

Toivanen Irma, kirjanpitäjä

Toropainen Raija, paIkkakirjanpitäjä

Tuominen Annu, nuorisosihteeri

30.9. asti

Turunen Elli, tekstinkäsittelijä

Turunen Leila, toimistosihteeri

Vajamo Kirsi, tekstinkäsittelijä

19.8. alkaen

Viljamaa Paula, kirjanpitäjä

Wilskman Jyrki, autonkuljettaja

1.3. asti

Wistrand Helkky, postitusapulainen

Vitali Hannele, osastosihteeri

Vähä-Ruona Jouko, monistamon

hoitaja

Vähätaio Pekka, nuorisopäällikkö

1.11 . alkaen

Välläri Terttu, jakeluapulainen

19.9. asti

Örså Vuokko, kassanhoitaja

Österlund Raili, tekstinkäsittelijä

URHEILULEHTI

Aunula Anne-Maj, toimittaja

20.5.-12.9.

Halava Brita, toimistonhoitaja

Juola Aate, ilmoituspäällikkö

Karppinen Lauri, toimittaja

Linnonmaa Raili , toimistosihteeri

Nurminen Kimmo, toimittaja

26.11 . alkaen

Närhi Riitta, toimittaja 1.11. asti

Pajunen Pekka, myyntipäällikkö

18.2. alkaen

Saarela Kauko, levikkipäällikkö

Teronen Arto, päätoimittaja

TÖÖLÖN URHEILUHALLlT

Eklund Esko, isännöitsijä

Hagelberg Martti. laitosmies

I

I

I

Hamnell Kaija, lipunmyyjä

Hirvonen Helena, toimistovirkailija

Holmström Marina, uinninvalvoja

Huhta Reino, laitosmestari

Joki Tiina, uinninvalvoja

Kettula Juhani, laitosmies

Kettukangas Kari , uinninvalvoja

3.3. asti

Kuikka Rauni , lipunmyyjä

2.11. asti

Lind Pasi , uinninvalvoja

Luoto Aune, toimistonhoitaja

Mustakari Kirsi-Marja, osastopäällikkö

21.10. alkaen

Nuutinen Raine, hallimestari

Pesonen Helena, lippukassanhoitaja

Roth Hjalmar, kokoussalivahtimestari

SVUL :N KESKUSHALLINNON TOIMIHENKILOORGANISAATIO

I

I PAASIHTEERI

MAURI OKSANEN ~--------------1

SIHrEERI 11------1

RITVA THUSBERG I

TALOUSOSASTO

I

I TALOUSJOHTAJA

TEUVO HOLOPAINEN

IOSASTOSIHTEERI EJ.t------i I

I MARITA KAARTI NE I

I

I

1 YHTEYSJOHTAJA ~1;2~Li~~o 1

I KALEVI SUORTTI ARI J AALTO I

1 I

1 ~~~~T~E:~6~~~1 ~~~~T~I~~~~~~RI I

1 I

L _____________ ...J

rOIMISTO- I TOIMISTO- I OSASTO- ~

SIHTEERI- SIHTEERI SIHTEERI

PAIVI KAUK1AINEN LEILA TURUNEN hANNElI VITAll

.

PALVELUYKSIKÖT

I

I I I I

III PUHEUN+ lll pOSTlTUS I NEUVQNT

MYYNTI·

PALVELU KESKUS KOKOUS-

TILAT

'--_....'-_......'--_.... ~~~~ÄRIT

LAHETtT

PAIKOfTUS

KULJETUK~

SET

HUOLTO

Rouhola Mika, uinninvalvoja

Salminen Jarkko, uinninvalvoja

12.8. asti

Satola Marja, vahtimestari

Tammilehto Pirjo, lippukassanhoitaja

Vartio Satu , asiakasneuvoja

Vikki Aulis, autohallimestari

Ylenius Aira, lipunmyyjä 10.8. asti

URHEILUSÄÄTIÖ/URHEILU­

MEDIAT

Battilana Enrico, myyntipäällikkö

Elo Tarja, sihteeri 5.3. alkaen

Naumanen Irmeli, sihteeri

17.2. asti

I URHEILUOSASTO

1.-----'-------.

1 IOSASTONJOHTAJA

I IJOUKO PURONTAKANEN

KISAPROJEKTI

PAOJEKT1PAALLlKKO

SEPPO INNANEN

PROJEKTISIHTEERI

SIRPA NORDOVIST

NUORISOSIHTEERI I

29


Ii

30

POHJOLAN

[1111111111111011

ml1l1l1l1DlIl1

MITEN VOIT

VARMISTIJA SIITÄ,

E1·IENÄT RAHAT

LOPU SILLOIN, KUN

NIITÄ ENITEN

TARVITIAISIIN?

(eJ ta kaiki~e perheesi jäsenille Kansalaisv~uutu~! Se maksaa sairauskulut,

antaa pätvärahaa työkyvyttömyystapaukSlSsa, pItää elintasoa yllä perheenpään

kuoleman jälkeen ja suojaa säästöt inflaatiolta.

Etkä eläissäsi muuta tarvitse, sillä Kansalaisvakuutusta voit kasvattaa, kun on

tarvis.

Kysy lisää lähimmästä Pohjolan konttorista!

RAHOITUSLASKELMA

VUOSITULOS

Rahoitustulos

VAIHTO-OMAISUUS

Varaston muutos

KÄYTIÖOMAISUUS JA MUUT

PITKÄVAIKUTIEISET MENOT

Jerismaja-kiinteistö

Koneet ja kalusto

Muut pitkävaikutteiset m.enot

SALDO

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen lisäys

Pitkäaikainen lisäys

RAHOITUSOMAISUUDEN MUUTOS

RAHOITUSOMAISUUS VUODEN ALUSSA

RAHOITUSOMAISUUS VUODEN LOPUSSA

RAHOITUSOMAISUUDEN MUUTOS

SVUL:n valtionavustus kasvoi kuluneelle

vuodelle 18 % edellisestä

vuodesta.

Saamastaan 38.839.000 markan

valtionavustuksesta SVUL jakoi jäsenjärjestöilleen

avustuksina

32.901.445 markkaa. Jäsenjärjestöjen

avustukset kasvoivat kertomusvuonna

17,4 % vuodesta 1984.

Varsinaisen toiminnan osalta tehty

taloussuunnitelma toteutui varsin

hyvin. SVUL:n varsinaisen toiminnan

kulujäämä oli 8.857.294 markkaa,

jossa on kasvua edellisestä

vuodesta 16,9 %.

Sijoitustoiminnan tulos saavutti

asetetut tavoitteet. Sijoitustoiminnan

tuotto kertomusvuonna oli

2.964.744 markkaa.

Varainhankinnan tulos jäi asetetuista

tavoitteista 1.480.475 markkaa.

Suurimpana tähän vaikuttavana

tekijänä oli Suomen Urheilulehden

tulos, joka jäi tavoitteestaan

975.924 markkaa. Lehden tappio

31.12.1985

- 242.287

10.238

-1.528.222

- 148.329

+ 3.187.565

+ 893.101

36.727.055

30.762.461

38.878.648

36.727.055

---

+ 2.151.593 + 5.964.594

johtui uusmyynnin suurista kustannuksista

sekä vanhan ilmoituskannan

poisjäännistä. Toinen suurempi

tekijä varainhankinnan tulokseen

oli Töölön Urheiluhallien 305.708

markan budjetoitua suurempi tappio.

Korkokulut kasvoivat vuonna

1985 22 % edellisestä vuodesta

johtuen TEL-lainan kasvusta ja

Nuorten Suurkisoja varten otetusta

lainasta.

Tilinpäätöksessä on käyttöomaisuudesta

tehty poistoja 226.821,80

markkaa.

Nuorten Suurkisojen tappio

2.043.727,42 markkaa ja opetusministeriön

myöntämä tappiontakuu

1.800.000 markkaa on kirjattu vuoden

1985 tulokseen, joka yhteisvaikutukseltaan

rasittaa tulosta

243.727,42 markkaa.

Tilikauden tuottojen toteutuma

on 98,6 % ja kulujen toteutuma

98,9 %. Tilikauden tulos osoittaa

469.108,47 markan alijäämää.

31.12.1984

242.287 + 733.448 + 733.448

10.238 + 7.890 + 7.890

252.525

+ 741 .338

-1 .566.261

- 978.724

- 1.676.551 - 53.476 - 2.598.461

- 1.929.076

- 1.857.123

+ 4.080.669

+ 2.151.593

+5.092.331

+ 2.729.386 + 7.821.717

+ 5.964.594

31

1.

l '


lil

i

32

TULOSLASKELMA

VARSINAINEN TOIMINTA

Urheiluosasto

Yleistoiminta

Koulutustoiminta

Tuotot

Kulut

Seuratoiminta

Järjestöllinen koulutus

Nuorisotoiminta

Kulut

Tutkimus- ja tieteellinen toiminta

Yleinen osasto

Liikuntapoliittinen toimina

Kulut

Tiedotustoiminta

Tuotot

Kulut

Julkaisutoiminta

Tuotot

Kulut

Kansainvälinen toiminta

Hallinto- ja talousosasto

Yleishallinto

Palveluyksiköt

Tuotot

Kulut

Oman v~rsinaisen toiminnan kulujäämä

KESKI NAISET AVUSTUKSET

SVUL:n avustukset liitoille

MUIDEN YHTEISÖJEN

AVUSTUKSET

Kulut

Opintostipendit

Suomen Urheilusäätiö

Varsinaisen toiminnan kulujäämä

SIJOITUSTOIMINTA

Tuotot

Kulut

VARAINHANKINTA

Tuotot

Kulut

KORKOKULUT

Omatoiminen kulujäämä

YLEISAVUSTUKSET

Tuotot

Opetusministeriö

Toimintamäärärahaa

Valmentajamäärärahaa

Muut avustukset

Kulut

Toimintamääräraha liitoille

Toimintamääräraha piireille

Valmentajamääräraha liitoille

Muut avustukset

TILIKAUDEN TOIMINNALLINEN

YLIJÄÄMÄ

POISTOT

PALAUTETUT AVUSTUKSET

OPM :LLE

NUORTEN TALVISUURKISAT -85

Tuotot

Kulut

OPM:n myöntämä tappiontakuu

TILIKAUDEN YLI-/ALlJÄÄMÄ

1.1 .-31.12.1985

456.211 ,64

+ 268.791 ,-

811.123,06

246.277,62

295.351,46

454.235,76

168.715,85

771.315,43

1.073.723,81

+ 281 .971 ,22

186.341 ,85

79.609,74

1.519.940,06

+ 5.589.741 ,54

8.993.934,78

+ 4 .278.272,93

1.313.528,42

+ 14.593.394,23

-12.598.868,84

+ 58.933,-

36.549.000,-

2.245.000,-

45.000,-

22.140.195,-

8.516.000,-

2.245.000,-

- 2.163.074,39

- 1.770.086,61

+

4.924.133,30

8.857.294,30

+ 1.945.723,97

3.989.451 ,39

2 .043.727,42

+ 1.800.000,-

232.672,-

9 .089.966,30

175.000,-

9 .264.966,30

2 .964.744,51

6.300.221 ,79

+ 1.994.525,39

4.305.696,40

1.620.402,85

- 5.926.099,25

+ 11.455,75

226.821 ,80

215.366,05

+ 38.839.000,-

-32.901.445,-

10.015,-

225.381,05

243.727.42

mk- 469.108,47

1.1.-31.12.1984

464.561 ,70

+ 317.316,-

710.070,09

349.131,81

576.668,87

412.669,27

151 .829,32

645.034,75

+ 74.376,50

872.054,76

+ 292.801,10

142.343,89

21.959,60

1.290.652,32

+ 4.975.418,93

7.601.064,50

+ 4.238.947,65

1.304.725,94

+ 13.440.665,14

-11 .010.418,60

- 2.347.615,06

- 1.314.215,40

+

3.916.297,89

7.578.128,35

175.000,-

250.000,-

30.607.000,-

1.665.000,-

640.000,-

18.586.394,-

7.169.000,-

1.665.000,-

640.000,-

152.000,-

7.730.128,35

425.000,-

8.155.128,35

2.934.221,71

5.220.906,64

+ 2.430.246,54

2.790.660,10

1.327.487,97

- 4.118.158,07

+ 32.912.000,-

-28.060.394,-

+ 733.447,93

659.269,92

+ 74.178,01

mk + 74.178,01

TASE

VASTAAVAA

RAHOITUSOMAISUUS

Rahat ja pankkisaamiset

Myyntisaamiset

Saamiset jäsenliitoilta

Töölön Urheilutalosäätiö

Suomen Urheilusäätiö

Lainasaamiset

Kiinteistömaaliikenne Oy

Töölön Urheilutalosäätiö

Muut lainasaamiset

Ennakkomaksut

Siirtosaamiset

VAIHTO-OMAISUUS

Tavaravarasto

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT

PITKÄVAIKUTIEISET MENOT

Maa-alueet

Rakennukset

Koneet ja kalusto

Osakkeet ja osuudet

Muut pitkävaikutteiset menot

VASTATTAVAA

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Ostovelat

Vel".t jäsen liitoille

Lär,si-Pasila

Ennakkomaksut

Siirtovelat

Muut lyhytaikaiset velat

Lainojen lyhennykset

Pitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta

Eläkelainat

Jäsenliittojen edelleen

sijoittamat varat

OMA PÄÄOMA

Rakennusrahasto

EdeII. tilikausien ylijäämä

.1. KTM:n avustus v. 83

Tilikauden yli-/alijäämä

1.457.901 ,12

825.976,42

2.852.053,08

1.626.666,07

3.581.493,11

18.251 .927,-

2.120.000,-

925.000,-

7.237.631 ,50

2.399,661 ,59

3.963,318,43

3.525,763,87

10.422.416,48

146.879,55

3.670.944,45

3.363.629,80

2.183.694,-

1.723.635,-

36.650,-

3.551 .288,37

4.005.000,-

1.583.836,-

6,286.156,-

14,300.000,-

605.461 ,83

Vastuut:

Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset omista sitoumuksista 4.230.000,-

Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset muiden sitoumuksista 900.000,-

31.12.1985 31.12.1984

38.878.648,30

243.013,-

11 .088.782,80

mk 50.210.444,10

15.539,754,39

20.234.336,35

469,108,4 7 14.436.353,36

I mk 50.210.444,10

Annetut pantit omista sitoumuksista 29.310,-

Takaukset muiden sitoumuksista 12,530.034,64

Alkaneet eläkevastuut 5.043.000,-

Jukka Uunila

Timo Kivi-Koskinen

Paavo Pekkanen

Helsingissä 13. maaliskuuta 1986

Orvo Anttila

Matti Lähdesmäki

Osmo Niemelä

Tapio Koivula

Matti Autio

Matti Virtanen

Aila Flöjt

Jorma Räisänen

1.378.888,08

1.125.703,63

3.541.512,65

1.909.042,38

1.837.290,68

18.404.592,09

2.120,000,-

1.525.000,-

20.000,-

4.865.025,74

146.879,55

3.834.489,45

1.835.408,-

2.183.694,-

1.638.583,-

1.1 98.213,21

3.571 .543,44

2.989.444,74

34.620,-

3.079,673,65

126.925,-

1,351.766,20

4,054.353,44

9.000.726,48

6.286.156,-

14.300.000,-

1.384.383,82

853.100,-

+ 74.178,01

Tapani Ilkka

Mauri Oksanen

Impi Jokinen

Edellä oleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.

Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Helsingissä 1. päivänä huhtikuuta 1986

Ilmari Aro

HTM

Kari Miettinen

KHT

36.727.055,25

232.774,74

9.639.054,-

mk 46.598.883,99

12.352.186,24

19.341 .235,92

14.905.461 ,83

mk 46.598.883,99

33

["


--TÖ0l:0N l:JBI:IEIl:tJfAteSÄÅT=16-t

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Olemme tarkastaneet Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry:n

tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tilivuodelta 1985 hyvän tilintarkastustavan

edellyttämässä laajuudessa.

Olemme myös tarkastaneet liiton kirjanpitoon yhdistetyt Suomen

Urheilulehden, Töölön Urheiluhallien, SVUL:n Squashhallien ja Retkeilyhotelli

Jerismajan sekä Nuorten Suurkisojen kirjanpidot erillisine

tilinpäätöksineen.

Tilikauden jatkuvan tarkastuksen on suorittanut KHT-yhteistyö SaImi,

Virkkunen & Helenius Ky.

Tilinpäätös 31.12.1985, joka osoittaa tappiota 469.108,47 markkaa,

on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti.

Saadut avustukset on käytettyavustusehtojen mukaisesti.

Edellä esitetyn perusteella ehdottamme, että tilinpäätös vahvistetaan

ja että liittohallituksen jäsenille sekä muille tilivelvollisille myönnetään

vastuuvapaus.

Helsingissä 1. huhtikuuta 1986

Töölön Urheilutalosäätiö perusti

Töölön Urheilu- ja terveystalo Oy

-nimisen keskinäisen kiinteistöyhtiön,

joka merkittiin kaupparekisteriin

1.12.1983. Yhtiön tarkoituksena

on hallita vuokraoikeuden nojalla

yleishyödylliseen tarkoitukseen varattua

tonttia ja voittoa tavoittelematta

ylläpitää tontilla sijaitsevaa,

omistamaansa Töölön Urheilutaloa.

Töölön Urheilutalosäätiö myi

13.4.1984 Suomen valtiolle Töölön

Urheilu- ja terveystalo Oy:n osakkeet,

jotka oikeuttavat rakennuksen,

yhteensä 6 075,5 m 2 suuruisten

toimisto- ja kokoustilojen sekä

niihin liittyvien noin 2 420 m 2 suuruisten

autopaikka- ja varastotilojen

hallintaan.

Tilojen hallinta siirtyi ostajalle

kauppakirjan ehtojen mukaisesti

20.12.1985 SVUL:n muutettua

uuteen toimitaloonsa marras-joulukuun

vaihteessa.

Talon kokonaispinta-ala on

12 192,5 m 2 ja tilavuus 49 125 m 3 .

Kiinteistö kokonaisuudessaan oli

kertomusvuoden aikana 20.12.1985

saakka Töölön Urheilutalosäätiön

hallinnassa. Kiinteistöön edelleen

liittyvät Töölön Urheiluhallit ja

SVUL:n Squashhallit jäivät Töölön

Urheilutalosäätiön omistukseen ja

hallintaan.

Kiinteistössä toteutettiin kertomusvuoden

aikana kauppaehtojen

mukaiset sähkön, veden ja energian

jakoon liittyvät muutostyöt mittariasennuksineen.

Ilmari Aro, HMT

Kari Miettinen, KHT

34


SVUL:N UUSI TOIMITALO LÄNSI-PASILASSA VALMISTUI

SVUL:n uuden toimitalon suunnittelu

käynnistyi vuoden 1983 alussa

tavoitteena turvata järjestön toiminnan

kehittymistä ja kasvua vastaavat

tilat.

Toimitalon rakennuspäätös tehtiin

SVUL:n liittohallituksen kokouksessa

17.11.1983. Rakennuttajana

toimi tehdyn päätöksen mukaisesti

Töölön Urheilutalosäätiö. Urakkasopimus

allekirjoitettiin Polar-rakennusosakeyhtiön

kanssa marraskuussa

1983 ja louhintatyöt aIkoivat

saman vuod~m joulukuussa

Länsi-Pasilan tontilla.

Uusi toimitalo sijaitsee Länsi-Pasilan

luoteisreunalla, Radiokadun

varrella. Rakennuksessa on kahdeksan

maanpäällistä kerrosta ja

sen pinta-ala on 12400 m 2 . Toimitalon

pohjoispuolinen tontti on kaavoitettu

liikuntalaitoksen rakentamista

varten. Toimitalon tontin

vuokrasopimusehtoihin liittyy velvoite

osallistua liikuntalaitoksen rakentamiseen.

Toimitalon peruskivi muu rattiin

toukokuussa 1984. Peruskiven

muuraajina toimivat mm. eduskunnan

puhemies Erkki Pystynen, Helsingin

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Harri Holkeri, SVUL:n

kunniapuheenjohtaja Erkki Kivelä,

SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila

ja rakenustoimikunnan puheenjohtaja

Seppo Hieta.

Toimitalo valmistui marraskuun

alussa 1985 noin kuukauden määräajastaan

etuajassa. Rakennuksen

kustannukset pysyivät hyvin

ennakkosuunnitelmien mukaisina.

Toimitalon kustannukset tehtyine lisä-

ja muutostöineen sekä rakennuttajan

hankintoineen olivat 79

mmk.

Muutto Topeliuksenkadun kiinteistöstä

Länsi-Pasilaan ajoittui

marraskuun kahdelle viimeiselle

viikolle ja uuden toimitalon avajaiset

pidettiin 13.12.1985. Avajaistilaisuudessa

rakennustoimikunnan

puheenjohtaja Seppo Hieta luovutti

toimitalon avaimen SVUL:n puheenjohtaja

Jukka Uunilalle.

Rakennuksessa on kahdeksan

kerrosta sekä lisäksi kellari- ja ullakkokerros.

Kellariin sijoittuu autotalli (66 autopaikkaa)

ja varastotilat. 1. kerroksessa

ovat SVUL:n palvelupisteet

(vahtimestari, puhelinvaihde, postitus,

monistamo ja jakelu), lenkkeilijöiden

suihkutilat, varastotiloja sekä

pieniä liike- ja toimistohuoneistoja.

Pihakannella 1. kerroksen tasossa

ovat asiakaspysäköintiin tarkoitetut

autopaikat. 2. kerros käsittää

toimistotilojen lisäksi henkilöstöravintolan

keittiötiloineen sekä kokous-

ja koulutustilat. 3.-7. kerros

ovat tyypillisiä toimistokerroksia. 8.

kerroksessa on toimistotilojen lisäksi

saunaosasto. Ullakkokerroksessa

on i1manvaihto- ja hissikonehuoneet.

Tontin eteläosassa on toimitaloon

liittyvä kaksikerroksinen liikerakennus.

Toimitalon arkkitehtisuunnittelun

on toteuttanut Arkkitehti- ja yhdyskuntasuunnittelutoimisto

Järvinen

& Valjakka, arkkitehti Simo Järvinen.

Toimitalon rakennustoimikuntaan

ovat kuuluneet puheenjohtajana

Seppo Hieta, varapuheenjohtajana

Kai Hagelberg sekä jäseninä Polarrakennusosakeyhtiön

edustajana

Ritmo Laine ja SVUL:n edustajina

Paavo Pekkanen , Juhani Salmenkylä,

Pertti Tuomala, Pekka Pukero,

Teuvo Holopainen ja Esko Eklund.

SVULn puheenjohtaja Jukka Uunila ja Po/ar-raken- Arvovaltaisessa muurausjoukossa Toimitalon harjannostajaisia vietettiin helmikuussa

nusosakeyhtiön apulaisjohtaja Ritmo Laine huoleh- laastikauhaa käytti mm. SVULn 1985. Tilaisuuden viihteestä huolehti hanuristi Kautivat

muurauspäivän tietoaineiston taltioinnista pe- puheenjohtaja Jukka Uunila . ko Ikonen.

ruskiveen.

36

Uuden SVUL-ta/on avajaisissa osoittivat tyytyväisyyttään onnistunees­

ta rakennusprojektista sekä isännät että pääurakoitsija Po/ar-raken-

nusosakeyhtiö vuorineuvos Kauko Rastaan johdolla.

37

Uuden toimitalon avajaiset pidettiin 13.12.1985. Avajaistilaisuudessa

rakennustoimikunnan puheenjohtaja Seppo Hieta luovutti talon

avaImet SVULn puheenjohtaja Jukka Uunilalle.


SVULn uusi toimitalo Länsi-Pasilassa valmistui

marraskuussa. Talon arkkitehtisuunnittelun on toteuttanut

Arkkitehti- ja yhdyskuntasuunnittelutoimisto

Järvinen & Valjakka ja sisustussuunnittelun

Studio Perjo Oy

TÖÖLÖN URHEILUHALLIT -

SVUL:N SQUASHHALLIT

Ii;

.'

Töölön Urheiluhallien ja SVUL:n

Squashhallien toimintaan liittyvät

liikuntatiloina uimahalli, pallohalli ,

kuntokoulu, squashkentät sekä voimailusali.

Erillisinä asiakaspalvelupisteinä

ovat kahvio- ja ravintolatilat,

parturi-kampaamo, hieronta ja

solarium.

Hallien pääasiakasryhmän muodostaa

edelleen uimahallissa kävijät,

jonka ryhmän osuus koko kävijämäärästä

on yli 70 %.

Töölön Urheiluhallien hoidosta ja

käytöstä on vastannut edelleen

SVUL. Urheilutilojen käyttäjien kokonaismäärä

oli kertomusvuonna

252 000 henkilöä. Aukiolopäiviä oli

313.

Kuluneen vuoden lokakuussa

tehtiin Suomen Kuntourheiluliiton

kanssa hallitoiminnan käytännön

hoitoon liittyvä yhteistyösopimus.

Kuluneen vuoden aikana halleissa

ei tehty mainittavimpia korjaustöitä

eikä investointeja. Kesätauon

aikana tehtiin lähinnä normaalit vesihuoltoon

liittyvät työt.

Henkilökunnan määrä oli 16 eli

sama kuin . edellisenäkin vuotena.

Ravintola-, parturi-kampaamo- ja

hierontatilojen vuokrasopimuksia

jatkettiin entisten vuokralaisten

kanssa samoin kuin kuntokoulun ja

voimailusalin vuokrasopimusta

Suomen Kuntourheiluliiton kanssa.

Kahvionpidosta solmittiin uusi sopimus

kuluneen vuoden lokakuussa.

"",X>

,""OlO

00000

- -

KÄVIJÄMÄÄRÄT 1964-1985

1~1985 19&41965 198-t1985 19841985

UIMAHALLI SOUASHHAlLl KUNTOKOULU

1984

Uimahalli 191 641

Pallohallit 23439

Kuntokoulu 31022

Squashallit 14965

Hieronta 1 109

262176

196-' 1965

HtERQNTA

-

1985

184480

21595

30905

13989

1 041

252010

-

lQ8.61985

YHTEENSÄ


~dEBISMAJA=====-=--___ __

C~) --SljeME~ l:JB~Ell:tJe~ISID--

40

Jerismajan palvelut ja toiminnot

on suunniteltu nimenomaan

liikunnallisille lomanviettäjille.

Toimintavuonna Jerismaja

palveli asiakkaitaan laajennetuissa

ja saneeratuissa tiloissa.

Jerismaja on SVUL:n omistama

majoitusliiketoimintaa harjoittava

yksikkö Muoniossa, Jerisjärven

rannalla. Jerismaja on suosittu urheilujärjestöjen

käyttämä harjoittelu-

ja valmennuspaikka, samoin

kuin yritysten, yhteisöjen ja yksittäisten

lomanviettäjien suosima 10-

makohde.

Vuosi 1985 oli ensimmäinen toimintavuosi

Jerismajan laajennuksen

ja saneerauksen jälkeen.

Jerismajalla on majoitushuoneita

kaikkiaan 27, joissa kaikissa on

WC, suihku, vatteiden kuivauskaappi

ja puhelin. Päärakennuksessa

on lisäksi kaksi saunaa, takkatupa,

monitoimitila, kahvio- ja ravintolatilat

sekä suksien huolto- ja

varastotila. Jerisjärven rannalla on

iso rantasauna ja piha-alueella kaksi

pihamökkiä, joissa on majoitustilaa

yhteensä 11 henkilölle.

Syksyllä 1985 tehtiin esisopimus

20 ha maa-alueen ostosta Jerismajan

matkailupalvelujen kehittämiseksi.

Alue rajoittuu Jerismajan nykyiseen

tonttiin kahdelta sivulta. Lopullinen

kauppa on tarkoitus tehdä

vuoden 1986 loppupuolella.

Jerismajan tulos vuodelta 1985

osoittaa 44 300 markan alijäämää.

Majoitusvuorokaudet nousivat

8 906 vuorokauteen, jossa on kasvua

edellisestä vuodesta 900 vuorokautta.

Liikevaihto kasvoi

1 350 00 markasta 1 556 000 markkaan.

Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiön

kertomusvuosi 1985 oli

alkuvuodesta tyypillinen olympiadin

ensimmäinen vuosi. Toisaalta

kertomusvuotta sävyttivät valtiovallan

monet suunnittelutoiminnot, joiden

käyntiin lähtöä on sittemmin

siirretty eri syistä. Muuten kertomusvuosi

jatkoi toiminnallisesti vakiinnuttamisen

kautta (1981-84).

Vuodelle asetetuista, sekä toiminnallisista

että taloudellisista tulostavoitteista

jäätiin jonkin verran.

Koulutuskeskus saavutti edellisen

vuoden ennätyksellisen tason kurssivuorokausissa.

Opiston lakisääteisessä kurssitoiminnassa

saavutettiin ja ylitettiin

asetetut tavoitteet. Kouluhallitus on

asettanut lakisääteiselle kurssitoiminnalle

katon (45000 kvrk), joka

saavutettiin (n. 47 000 kvrk) ja siten

taataan valtionavun toteutuminen

suunnitellulla tavalla.

Vuoden 1985 aikana viimeisteltiin

useampaa valtiovallan toimesta

käynnistettyä uudistussuunnitelmaa.

Urheiluopistolaki ja -asetus

valmistuivat, ja niiden piti astua voimaan

vuoden 1986 alusta. Syksyllä

1985 selvisi, ettei näin käy, vaan

voimaantulo siirtyi tulevaisuuteen.

Liikunnanohjaajatutkinnon keskiasteen

mukainen tutkinnonuudistus

tarkistettiin, ja kouluhallituksen antaman

ilmoituksen mukaan sen piti

käynnistyä Suomen Urheiluopistossa

1986, mutta aloitus siirtyi syksyllä

1985 annetulla ilmoituksella toistaiseksi

tuntemattomaan ajankohtaan.

Näin ollen liikunnanohjaajatutkinto

jatkuu kaksivuotisena ainakin

seuraavan kurssi (1986-88).

Opetusministeriön toimesta laadittiin

urheiluopistojen kauden 1986

:-90 investointi- ja peruskorjausohjelma.

Se tulee valmistumaan vuoden

1986 alkupuolella, jolloin sel­

~iää Suomen Urheiluopiston valtionavun

alaiset investoinnit. Opisto

esitti suunnitelmaan strategisen

suunnitelmansa mukaiset, keskiasteen

tutkinnonuudistuksen vaatimat,

investoinnin ja peruskorjaukset:

- uimahallin peruskorjaus,

- tietokeskus- ja opetushallintorakennus,

- oppilasasuntola (40 paikkaa) sekä

- ns. päärakennuksen saneerausvaihe

IV, joka sisältää mm. teknisen

osaston työ- ja sosiaalitilat.

Ohjelma totutunee yliäolevana

lukuunottamatta päärakennuksen

saneerausta. Näin ollen

vuonna 19n aloitettua saneerausta

ei saada tälläkään suunnittelukaudella

loppuunsuoritetuksi.

Toimintavuoden aikana on valtiovallan

toiminta tempoillut ennenkokemattomalIa

tavalla. Tämä on heijastunut

urheiluopistojen toiminnassa

eräänlaisena linjattomuutena

ja epävarmuutena. Lisäksi valtionapujen

ennakoiden (1982-84)

jälkierien korjaukset ovat huomattavasti

myöhässä. Tämä on rasittanut

opiston maksuvalmiutta kohtuuttomasti.

KURSSITOIMINTA

Suomen Urheiluopiston kurssitoiminta

jatkoi aikaisempien vuosien

luomaa linjaa. Lakisääteisestä

kurssitoimintaa rajoitti edelleen

kouluhallituksen määräämä kiintiö.

Valmentajainstituutissa käynnistyi

V Kansallinen Valmentajatutkinto,

jolle otettiin 17 opiskelijaa. Johtoinstituutisaa

tapahtui JOTAVA-projektin

päätyttyä tuotteiden uudistaminen

. Vuoden aikana sopeutettiin

kurssit SVUL:n strategian mukaisiksi.

PerusJOTAVAT tulevat jatkumaan,

mutta uutena kurssimuotona

ovat strategiaJOTAVAT, joiden

menestys on ollut hyvä. Pääkurssina

on edelleen Liikuntahallintotutkinto.

Kauden aikanan käynnistyi

kurssi VII, jolle hyväksyttiin 16 opiskelijaa.

Uutena tuotteena käynnistettiin

"mikrokurssit", joille o·sallistui

lukuisia eri järjestöjen sekä opiston

henkilökuntaa. Lyhytkurssitoiminnan

alueella kehitettiin erityisesti

liikuntalaitoshenkilöstön täydennyskoulutusta.

Kurssien toteutuma

oli erinomainen. Lisäksi tennis-

sekä perheliikuntakurssien

suosio jatkui aikaisempien vuosien

kaltaisena.

YLE I STAR KASTU S

Kouluhallitus on suorittanut, opetusministeriön

toimeksiannosta, viime

vuosina urheiluopistojen yleistarkastuksia.

Toimintavuoden aikana,

6.-8.5.1986, se tehtiin myös

Suomen Urheiluopistossa. Tarkastuksen

suorittivat ylitarkastaja Sven

Gladh, ylitarkastaja Leena Jääskeläinen,

ylitarkastaja Aimo Juvonen

sekä vs. ylitarkastaja Matti Lähdesmäki.

Tarkastus koski opiston hallintojärjestelmää,

opetustointa, taloutta,

työskentelyilmapiiriä sekä

-olosuhteita. Suomen Urheiluopisto

läpäisi tarkastuksen hyvillä arvosanoilla

ja erityisesti todettiin opiston

suunnittelu- ja johtamisjärjestelmien

sekä opetustoimen olevan

kunnossa. Erityistä huomautettavaa

oli opetustilojen sekä kirjaston

ja teknisten tilojen suhteen. Em.

kohdat opisto velvoitettiin saattamaan

kuntoon .

MUU KEHITTÄMISTOIMINTA

Kauden aikana käynnistyi Mikkelin

Vesipiirin sekä Heinolan mlk:n toimesta

opiston jätevesihuollon työt.

Opistolla oli velvoite saattaa jätevesihuolto

kuntoon toimintavuoden

loppuun. Samassa yhteydessä toteutui

myös opiston raakaveden

saanti tulevaisuudessa. Projekti on

sikäli merkittävä ja historiallinen, että

Heinolan mlk avustaa Suomen

U rheilupistoa taloudellisesti.

Em . projektin käynnistyttyä oli

myös mahdollista käynnistää

alueen strategisen ohjelman työt:

kuntokylän ja golf-kentän jatkosuunnittelu

toteutusta varten.

41


II

---~t--~--------- ~iiri ... ___ _

SUOMEN RYGBY- JA SALAMA­

PALLOLlITIO

pj . Markku Siira

LÄNSI-POHJA -------...

_-1------- LAPPI

SUOMEN SOUTU LIITTO

pj. Bo Gammals

valmennus- ja koulutuspäällikkö

Juha Peltonen

LIITOT

SUOMEN AIKIDOLlITIO

pj . Kai Perttula

sihteeri Monika Sköld

SUOMEN AMATÖÖRI­

NYRKKEILlJÄIN LlITIO

pj. Tauno Salminen -85

pj . Reino Björklund 86-

toiminnanjohtaja Matti Korkala

SUOMEN AMERIKKALAISEN

JALKAPALLON LIITTO

pj. Jari Närhi

liittosihteeri Heli Merja Lumes

SUOMEN AMPUJAINLlITIO

pj . Erkki Karmila

toimitusjohtaja Juha Tikkanen

SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITTO

pj . Jorma Helen

toiminnanjohtaja Pauli Tuorila

SUOMEN AUTOURHEILIJOIDEN

LIITTO

pj . Olli Järvelin

toiminnanjohtaja Jussi Rikkilä

SUOMEN BASEBALL- JA

SOFTBALL-LIITIO

pj . Jyrki Antila -85

Bettina Frosterus 85-

SUOMEN GOLFLIITTO

pj . Seppo Soratie

toiminnanjohta Jorma Huhtanen

SUOMEN HIIHTOLIITIO

pj. Hannu Koskivuori -85

toim itusjohtaja Lasse Pirskanen

SUOMEN HOCKEYLlITIO

pj . Markku Voutilainen

toiminnanjohtaja oto Pekka

Kilpiäinen -85

SUOMEN JOUSIAMPUJAINLIITIO

pj . Reino Lahtinen

toiminnanjohtaja Esko Salminen

SUOMEN JUDOLIITIO

pj. Raimo Heino

valmennuspäällikkö Jorma Kivinen

42

SUOMEN JÄÄKIEKKOLlITIO

pj . Kaj Hietarinta

toimitusjohtaja Tor Jungman

SUOMEN KANOOTTILlITIO

pj . Matti Myllylä -85

pj. Thorvald Strömberg 85-

toiminnankehittäjä Heino Lipsanen

SUOMEN KARETELlITTO

pj. Kari Kuula -85

pj. Timo Wiiala 85-

SUOMEN KORIPALLOLlITIO

pj. Keijo K. Kulha -85

pj . Jukka Mäki 85-

toiminnanjohtaja Pekka Litmanen

SUOMEN KUNTOURHELULlITIO

pj . Pertti Tuomala

pääsihteeri Heikki Niininen

SUOMEN KÄSIPALLOLIITIO

pj . Henrik Vaenerberg

toiminnanjohtaja Tapio Arponen

SUOMEN KÄVELYURHEILULIITIO

pj. Väinö Kangaspunta

SUOMEN LENTOPALLOLIITIO

pj . Raimo Peltonen

toiminnanjohtaja Harry Sundell

SUOMEN LUISTELULlITIO

pj . Eero Multamäki -85

pj. Olli Puntila 86-

koulutus- ja valmennuspäällikkö

Jorma Veistola

SUOMEN METSÄSTÄJÄLlITIO

pj. Heikki S. Heikkilä

toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko

SUOMEN MIEKKAILULIITIO

pj . Heikki Saarento

toiminnanjohtaja Leo Heiskanen - 85

toiminnanjohtaja Jukka Lehto 85-

SUOMEN MOOTTORILIITIO

pj . Helmer Viiala

toiminnanjohtaja Eino Louhio

SUOMEN MOOTTORIVENELIITTO

pj . Jorma Kettunen -85

pj . Viljo Härkönen 86-

toiminnanjohtaja Hannu Mäntylä

SUOMEN NAISTEN LIIKUNTA­

KASVATUSLIITIO

pj . Impi Jokinen

toiminnanjohtaja Pirkko Vepsä

SUOMEN NYKYAIKAISEN

5-0TTELUN LIITTO

pj. Heikki Rajala

sihteeri Mervi Kunnas

SUOMEN PAINILlITIO

pj. Aulis Lindell

toiminnanjohtaja Arto Savolainen

SUOMEN PAINONNOSTOLIITIO

pj . Pekka Kare

toiminnanjohtaja Juhani Salakka

SUOMEN PESÄPALLOLIITTO

pj . Martti Aloepaeus

toiminnanjohtaja Markku Pullinen

SUOMEN PURJEHTIJALIITIO

pj . Rafael Wolontis

pääsihteeri Goerge Gebhard

SUOMEN PYÖRÄILYLIITTO

pj . Eino Lehtovirta -85

pj . Pertti Kokkonen 86-

toiminnanjohtaja Sirpa Laukka

SUOMEN PÖYTÄTENNISLlITIO

pj . Esa Ellonen

toiminnanjohtaja Gösta Wahlström

SUOMEN RATAGOLFLIITTO

(1 .12. alkaen)

pj. Harald Björ

sihteeri Jurgen Novak

SUOMEN RATSASTAJAINLIITIO

pj . Christopher Wegelius

toiminnanjohtaja Kaija Borup

SUOMEN RINGETTELIITTO

(1.12. alkaen)

pj . Antti Simola

toiminnanjohtaja Merja Li ikanen

SUOMEN SQUASHLIITTO

pj . Timo Kivi-Koskinen

toiminnanjohtaja Jorma Vertainen

SUOMEN SULKAPALLOLIITIO

pj. Tuomo Tennilä

koulutus- ja valmennuspäällikkö

Seppo Heino

SUOMEN SUUNNISTUSLIITIO

pj . Seppo Siirilä

toimitusjohtaja Jouko Purontakanen-85

toimitusjohtaja Lasse Niemelä 85-

SUOMEN TAE KWON DO LIITTO

pj . Klaus Rytöhonka

toiminnanjohtaja Dae Zin Hwang

SUOMEN TAITOLUISTELULlITIO

pj . Marjatta Väänänen

toiminnanjohtaja Maunu Rautonen -85

SUOMEN TENNISLIITTO

pj . Aimo Näräkkä

toiminnanjohtaja Eero Kiuttu

SUOMEN UIMALIITTO

pj. Ilkka Lantto

toiminnanjohtaja Ari Kautto -85

Rolf Mikkola 85-

SUOMEN URHEILULIITTO

pj . Tapani Ilkka

toimitusjohtaja Rolf Haikkola

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN

LIITTO

pj . Kalervo Rehnbäck

toiminnanjohtaja Brita Ikävalko

SUOMEN VESIHIIHTOLIITIO

pj . Raimo Laaksonen

SUOMEN VOIMISTELULIITIO

pj . Tapio Koivula -85

pj . Juha Sipilä 86-

toiminnanjohtaja Rauno Muukkonen

SVUL:N NUORET

pj . Matti Huttunen

TANSSIURHEILUN KESKUSLIITTO

pj . Esko Numminen

liittosihteeri Kirsti Strohmayer

POHJOIS-POHJANMAA -------,j~_

KESKI-POHJANMAA ----,,......_

ETELÄ- POHJANMAA

KESKI-SUOMI----i...-----...-:::;of---e

SATA K UN TA--~"'--4I

H ÄME----.--~~

VARSINAIS-SUOMI-.--...

PIIRIT

ETELÄ-KARJALAN PIIRI

pj . Jorma Räisänen

piirijohtaja Reijo Rinkinen

ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI

pj . Ilmari Ylä-Autio

piirijohtaja Pertti Haapaharju

HELSINGIN PIIRI

pj . Olavi Lehtisalo

piirijohtaja Eero Vettenranta

HÄMEEN PIIRI

pj . Orvo Anttila

piirijohtaja Pekka Syrjänen

KAINUUN PIIRI

pj. Matti Virtanen

piirijohtaja Erkki Hulkkonen

KESKI-POHJANMAAN PIIRI

pj . Antero Taavila

piirijohtaja Eero Korkeaniemi

KESKI-SUOMEN PIIRI

pj . Lau ri Ranto

piirijohtaja Kari Sinkkonen -85

Tapio Partanen 85-

KYMENLAAKSON PIIRI

pj . Reino Mikkelä

piirijohtaja Paavo Tarnanen -85

pi irijohtaja Markku Korkka 86-

LAHDEN PIIRI

pj . Heino Avikainen

pii rijohtaja Arto Pasanen

-~~----KAINUU

-~----'-- POHJOIS-SAVO

_----lr- POHJOIS-KARJALA

----'\-#----SUUR-SAVO

.-4----+1-------LAHTI

...... ~--- ETELÄ-KARJALA

,,\ ... ~--,,~---- KY MENLAAKSO

~~-+--:;;;;;::::I-------- UUSIMAA

r.~------------ HELSINKI

~~-

LAPIN PIIRI

pj . Raimo Räme

piirijohtaja Jarmo Suomäki

LÄNSI-POHJAN PIIRI

pj . Seppo Pelttari

piirijohtaja Tapio Miettunen

POHJOIS-KARJALAN PIIRI

pj . Yrjö Karttunen

piirijohtaja Sulo Repo

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI

pj . Eero Niku

piirijohtaja Pertti Kemppainen

POHJOIS-SAVON PIIRI

pj . Lauri Reinikainen

piirijohtaja Väinö Ihalainen

SATAKUNNAN PIIRI

pj . Tapani Liski

piirijohtaja Markku Korkka -85

piirijohtaja Jari Haapanen 86-

SUUR-SAVON PIIRI

pj . Leo Turunen

piirijohtaja Pertti Lehikoinen

UUDENMAAN PIIRI

pj . Pentti Räty

piirijohtaja Risto Sylvelin

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI

pj . Pentti Pihlakoski

piirijohtaja Unto Suvanto

43


1---

.=.

LIITTOJEN EDUSTUKSET LAJIEN KANSAINVÄLISISSÄ LIITOISSA

44

Kansainvälinen liitto

European Aikido Federation

European Amateur Boxing Association

European FootbalI League

International Shooting Union UIT

European Shooting Confederation ESC

Union Internationale de Pentathlon

Moderne et Biathlon UIPMB

Federation Internationale 'de

LAutomobile FISA/FIA

AKK/SAUL

Kv. Rallicrossliitto ERA

European Golf Association

International Ski Federation FIS

International Ice Hockey Federation

European Karate Union

Federation Internationale

de Basketball Amateur

International Handball Federation

" Länsi-Euroopan käsipalloli itto"

Epävirallinen yhteenliittymä

Toimielin

hallitus

hallitus

nuorisovaliokunta

valmennusvaliokunta

lääketieteellinen valiokunta

hallitus

sääntö- ja tuomarikomitean puh .joht.

kiväärijaosto

pistoolijaosto

kiväärijaosto

lehdistöjaosto

riistamaalijaosto

hallitus

teknillinen komitea

materiaalikomitea

tilintarkastaja

tilintarkastajan varamies

FIA:n hallitus

FIA:n vetoomustuomio

FISA:n kalenterivaliokunta

FISA:n offroadvaliokunta

FISA:n teknillinen valiokunta

FISA:n rallivaliokunta

ERA:n puheenjohtaja

ERA:n sihteeri

The Amateur Tech .Comm.

hallitus

hiihtokomitea

hiihtokomitean hallitus

hiihdon maailmancupkomitea

naisten hiihtokomitea

mäkikomitea

mäkirakennuskomitea

mäkituomari- ja TA-komitea

mäkihypyn maailmancupkomitea

mäkihypyn valm.- ja välinekomitea

mäkihypyn sääntökomitea

yhdistetyn kilpailun komitea

alppilajien edustaja

alppilajien kelenterikomitea

lääkärikomitea

koulutus- ja valmennuskomitea

kuntohiihtokomitea

varustesääntökomitea

nuorisovaliokunta

hallitus, 3. varapuheenjohtaja

Comission for Bye-Iaws and

Regulations

ei virallista edustusta

Geschäftsfuhrende Kommission

International Amateur Athletic Federation kävelykomitea

Federation Internationale de Volleyball pelisääntövaliokunta

FIVB:n Euroopan alueliiton EVC

hallitus

kilpailuvaliokunta

lääketieteellinen valiokunta

Henkilö

Kai Perttula

Tauno Salminen

Tauno Salminen

Esko Pallaspuro

Mikko Saari

Jari Närhi

Jari Närhi

Jussi Nordqvist

Markku Nöyränen

Matti Seppänen

Rene Nordqvist

K.O. Tanner

Erkki J. Toivanen

Heikki Hovi

Heikki Hovi

Jorma Helen

Armo Pesonen

Kari O. Sohlberg

Ermei Kanninen

Antti Syvälahti

Boris Rung

Jaakko Markula

Kari O. Sohlberg

Boris Ru.ng

Jommi Ounap

Asko Arkkola

Hannu Koskivuori

Paavo M. Petäjä

Paavo M. Petäjä

Taina Itkonen

Taina Itkonen

Niilo Halonen

Pentti Värälä

Kalevi Männys

Niilo Halonen

Matti Pulli

Kalevi Männys

Esa Klinga

Tor-Björn Stenfors

Tor-Björn Stenfors

Tapio Videman

Erkki Hautamäki

Väinö Eskelinen

Niilo Halonen

Erkki Turunen

Kari Kuula

Oiva Virtanen

Henrik Waenerberg

Väinö Kangaspunta

Kainu Mikkola

Rune Nylander

Raimo Peltonen

Martti Kvist

Toimikausi

1985-89 (1980-85)

1982-86

1982-86

1982-86

1982-86

1985-87 (1983-85)

toistaiseksi

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-87

1984-88

1984-88

1984-88

1984-88

1984-88

1986-89

1986

1986

1986

1986

1986

1986

1986

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

n. 10 v. -1 986

1982-86

1985-89

toistaiseksi

1985-88

1984-88

1983-87

1983-87

1983-87

Federation Internationale Motocycliste urheilu komitea CCR (Road Racing)

urheilukomitea CTE (Trial , Enduro yms.)

urheilukomitea CCP (Speedway)

tekninen komitea CT

Union Internationale Motonautique offshore-komitea

tekninen komitea

Union Internationale de Pentathlon

Moderne et Biathlon

tekninen valiokunta

International Weightlifting Federation IWFtilintarkastaja

European Weightlifting Federation EWF johtokunta

Nordiska Tyngdlyftningsförbundet NTF hallitus

International Yacht Racing Union IYRU Permanent Committee; Vice President

Offshore Racing Council ORC

Federation Internationale Amateur

de Cyclisme FIAC

International Table Tennis

Federation ITTF

European Table Tennis Union ETTU

Nordisk Bordtennisunion NBTU

Federation Equestre Internationale

Federation Internationale des

Societes d'Aviron FISA

Class Policy and Organization

Committee;

Vice Chairman

Racing Rules Committee

Measurement Committee; Chairman

Level Rating Classes Committee

hallitus

hallitus

sääntövaliokunta

hallitus

koulutusvaliokunnan puheenjohtaja

puheenjohtaja

Finances et Administration

hallitus

retkisoutu komission , puh.joht.

The International Badminton Federation hallitus

International Orienteering Fed. IOF tekninen valiokunta

karttavaliokunta

kehittämisvaliokunta

hiihtosuunnistusvaliokunta

tiedotusvaliokunta

(International Council of Amateur

Dancers ICAD

European Tennis Association ETA

Federation Internationale de

Natation Amateur FINA

International Amateur Athletic

Federation IAAF

European Athletic Ass . EAA

Confederation Mondiale des

Activites Subaquatiques

Toimenpiteisiin suomalaisen edustajan

saamiseksi ICAD:n hallitukseen

on ryhdytty

erikoiskomitea " Special Matters"

juniorikomitea

veteraanikomitea

uimahyppykomitea

tekninen valiokunta

lääketieteellinen valiokunta

kävelyvaliokunta

Arbitration Panel (sovitt. neuv.)

hallitus

Sports Committee

Games Commission

Eino Louhio

Timo Katajamäki

Juhani Halme

Alexander Sorento

Enzio Raninen

Kaj G. Hagman

Eero Lohi

Mikko Kuntola

Mikko Kuntola

Pekka Kare

Peter Tallberg

Peter Tallberg

Fredrik Ehrström

Sven O. Hultin

Ernst Kindberg

Simo Klimscheffskij

Esa Ellonen

Matti Kolppanen

Esa Ellonen

Esa Ellonen

Esa Ellonen

Jonas Borup

Bo Gammals

Bo Gammals

Tuomo Tennila

Kalevi Tarvainen

Lasse Niemelä

Jouko Purontakanen

Matti Salmen kylä

Matti Salmen kylä

Aimo Näräkkä

Hannu Thoren

Erik Berner

Birger Kivelä

Tapani Ilkka

Pekka Peltokallio

Väinö Kangaspunta

Lauri Tarasti

Carl-Olof Hömen

Kalervo Rehnbäck

Kalervo Rehnbäck

-1988

-1988

-1988

-1988

1985-87

1985-87

1984-88 (-76, -80)

1985-88

1983-87

1985-88

ei määrätty (valittu viimeksi

uudelleen -82)

1983-87

1985-88

1985-87

1985-87

1984-86

1984-86

1984-86

1984-86

nelivuotiskausi

1982-86

1985-87 (83-)

1985-86

1985-86

1985-86

1985-86

1985-86

1985-86

1985-86

1985-86

(1985 asti; nyttemmin

kunniajäsen)

1985-88

1985-88

1985-88

1985-88

1984-87

1985-87

1985-87

45

I

1


Jäsenliittojen määrän kasvu

Jäsenmäärät ja toimintamäärärahat

TOIMINTA-

PIIRI MIEHET NAISET POJAT TYTÖT YHT. SEUROJA MÄÄRÄRAHA

Etelä-Karjala 13492 6604 4835 3534 28465 110 345707

Etelä-Pohjanmaa 35881 20977 19371 17100 93329 238 506292

Helsinki 79023 35216 28288 20184 162 711 653 560065

Häme 38991 19235 17601 14571 90398 340 528390

Kainuu 8740 4969 4150 3269 21 128 87 325083

Keski-Pohjanmaa 18854 10152 7432 7064 43502 117 371 489

-

Keski-Suomi 17652 10075 8551 7394 43672 190 371 489

Kymenlaakso 22080 11 377 6535 5855 45847 174 485666

Lahti 18150 10845 8512 7021 44528 171 386222

Lappi 11 911 5909 5414 4175 27409 121 308880

Länsi-Pohja 8278 5219 4777 4013 22287 93 280885

Pohjois-Karjala 11 956 6177 5630 3658 27421 155 384748

Pohjois-Pohjanmaa 19472 12567 10269 8878 51 186 161 370016

Pohjois-Savo 16580 11 109 8534 6515 42738 169 386958

JÄSEN-

LlITTYMIS- Satakunta 24730 15847 10090 9960 60627 220 550489

VUOSI LIITTOJA SEUROJA JÄSENIÄ VUOSI Suur-Savo 13241 7147 6019 4578 30985 194 378 119

1900-05 1932:

Uusimaa 28125 16310 12549 11 572 68556 295 469460

Varsinais-Suomi 35205 21 014 15071 13578 84868 300 506292

Urheilu-, VOimistelu-, Hiihto-,

KOKO MAA 422361 230749 183628 152919 989657 3788 YHT. 7516250

1906 70 3.065 Paini-, Pyöräily-, Pesäpallo-,

Poikaurheiluliito Piireihin kuulumattomia n. 30000 n. 300

1911 287 16.099 1935: Suomen Metsästäjäliitto 105093 2231

Painonnosto-, Nyrkkeilyliitto KOKONAISJÄSENLUKU 1 124750 6319

1916 554 33.149 1937:

Jääkiekko

1938:

1921 308 22.411

TOIMINTA-

Uimaliitto LIITTO SEUROJA' JÄSENIÄ' MÄÄRÄRAHA

1926 465 40.799 1945: Aikidoliitto 14 2074

Suunnistusliitto

1947:

Amatöörinyrkkeilyliitto 62 6308 271 325

1931 599 53.575 Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto

Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto 12 506

1948: Ampujainliitto 265 30231 648544

1936 9 801 89.295 Naisten Liikuntakasvastusliitto Ampumahiihtoliitto 242 23338 358555

1957: Autourheilijoiden liitto 170 30080 460211

1941 11 1.201 115.084 Käsipalloliitto Baseball- ja Softball-liitto 4 109 36750

1961 : Golfliitto 24 5878 101 968

1946 12 1.781 202.407 Taitoluistelu-, Kuntourheilu-, Hiihtoliitto 788 205617 2445514

Lentopalloliitto Hockeyliitto 12 554 99200 I

1951 16 1.527 358.457 1962: Jousiampujainliitto 58 2296 163318

Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Judoliitto 86 15782 336996

1956 16 1.403 350.997 Ampujain-, GOlf-, Kanootti-, Jääkiekkoliitto 435 68127 1 285623

Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Kanoottiliitto 49 4614 220553

1961 20 1.586 436.927 1963: Karateliitto 55 8969 140203

Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-, Koripalloliitto 252 24154 850102

1966 36 2.294 609.450 Moottoriliitto Kuntourheiluliitto 2064 451 888

1964:

Käsipalloliitto 53 4244 161 241

1970 37 2.563 744.336 Purjehtijaliitto Kävelyurheiluliitto 72 7633 112354

1965:

Moottorivene-, Vesihiihtoliitto

Lentopalloliitto 720 79769 1 416 144

1972 38 2.557 772.554 1966: Luisteluliitto 31 3849 291 285

Rugby- ja Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto Metsästäjäliitto 2231 105093 58850

1973 40 2.615 789.260 1967: Miekkailuliitto 14 977 103982

Kävelyurheiluliitto Moottoriliitto 152 20220 425649

1974 41 2.738 813.013 1971 : Moottoriveneliitto 101 14529 181 443

Maahockeyliitto (erotettu 1983) Naisten Liikuntakasvatusliitto 385 96743 1 132 318

1975 42 5.118 909.764 1973: Nykyaikaisen 5-ottelun liitto 15 621 122624

Squash-, Urheilusukeltajain liitto Painiliitto 79 15710 446534

1976 43 5.180 910.277 1974: Painonnostoliitto 137 13527 403966

Urheiluautoilijoiden liitto Pesäpalloliitto 311 65979 991 516

1977 44 5.187 921.439 1975: Purjehtijaliitto 154 33344 442325

Metsästäjäliitto Pyöräilyliitto 74 9015 262026

1978 44 5.563 927.091 1976: Pöytätennisliitto 101 3994 222570

Tanssiurheilun Keskusliitto Ratagolfliitto 342730

1979 44 5.178 957.236 1977: Ratsastajain liitto 124 16306

Karateliitto

Ringetteliitto 9 321 26750

1980 45 5.545 949.364 1980: Rugby- ja Salamapalloliitto 4 118

Juosiampujain liitto

Soutuliitto 28 2598 200884

1981 45 5.288 967.185 1982: Squashliitto 91 4335 212460

Baseball- ja Softball-liitto

Tae Kwon Do-liitto

Sulkapalloliitto 64 3 008 103460

1982 47 5.422 996.024 1983: Suunnistusliitto 429 70957 1 304554

Hockeyliitto Tae Kwon Do-liitto 7 554 33540

1983 47 5.532 1.030.556 1985: Taitoluisteluliitto 54 11 921 310430

Aikidoliitto Tanssiurheilun Keskusliitto 54 5320 148381

1984 47 5.757 1.066.569 Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto Tennisliitto 321 27452 483379

Ratagolfliitto Uimaliitto 114 17305 418757

1985 51 6.319 1.124.750 Ringetteliitto Urheiluliitto 702 207251 2543309

Urheilusukeltajain liitto 122 5479 119363

• Vain SVUL:n piireihin

46 kuuluvat seurat mukana

(Tilanne 31.12 .1985)

Vesihiihtoliitto 14 803 109042

Voimisteluliitto 91 14540 424863

YHTEENSÄ 20998 750

47

I


..-

48

Jäsenliittojen seurat piireittäin

LIITOT

~

SVUL:N SEUROJEN KILPAILUTOIMINTA

Järjestettyjä kilpailuja (yksilölajeissa)

SVUL:N SEUROJEN TILAISUUDET

~ TILAISUUKSIA OSANOTTAJIA

~

~

~

~

KILPAILUJA OSANOTTAJIA

~ -

~

....J Z

~

~ Leirejä 4603 96893

~ ~ ~

....J z Z 0 Kansainväliset

"""') """')

0 0

~ ~

~ - C/)

~ a:: I > ::::> kilpailut 395 97409 Lasten Urheiluf-

"""') """')

"""') ~ ~

"""') C/)

ä: a:: I

~ 0 ~ ~ 0

kouluja LUK 37320 823763

I

~ 0

0 ~ I ~ c.. C/) f-

> dJ

,~ SM- ja kansalliset

- :;z 0 ::::> ~

0 dJ dJ dJ z C/)

CL ~ c.. ....J ~

~ Urheilu kouluja ja

~ kilpailut 2750 296962

,~ ,~ z ::::> q. C/)

z q. ::::> C/)

z ,

6 6 6

z z

kerhoja (12-16 v.) 19579 485017

w ....J ....J U5 w ::::> :;z

~

:;z w ~ CL U5

r± ~ - """') """') """')

Piirimestaruus- ja

~ z ~ C/) w

C/) w W ....J C/) C/) ~ I c.. Z I I I f- ::::> U5 a:: f- Koulutustilaisuuksia 18357 173285

~

piirikunnalliset kilpailut 7289 363368

,~ f- f- W ,~ W W >- ~ ~

w 0 ,~

W I I

0 0 ~ ::::> ::::> ~ I

"""') ~ ~ ~ ~ ....J ....J ....J c.. c.. c.. C/) C/) ::::> > >- YHTEENSÄ 10434 757739 Jäsentenvälisiä

Aidikoliitto - - 3 1 2 - 1 1 - - - 1 - 1 1 - 2 1 14

Amatöörinyrkkeilijäinliitto 2 4 14 12 - 4 3 2 1 2 - 1 2 1 3 3 5 3 62

Amerikk. Jalkapallon Liitto 2 - 4 1 - - 1 - - - - 1 - - 1 - 1 1 12

Ampujainliitto 7 33 33 20

7 18 15 11 12 10 7 14 13 16 13 9 18 9 265

Ampumahiihtoliitto 10 29 10 16 8 13 17 10 11 9 9 11 12 14 18 14 12 19 242

SVUL:N SEURALUKUMÄÄRÄN KEHITYS

Autourheilijoiden liitto 4 18 12 18 5 10 13 5 11 1 4 8 9 7 9 8 17 11 170 1981-1985

Baseball- ja Softball-liitto - - 3 1 - - - - - - - - - - - - - - 4 (METSÄSTYSYHDISTYKSET JA ~.IIREIHIN

Golfliitto 1 1 5 2 1 2 1 2 1 - - - 1 1 2 1 - 3 24 KUULUMATTOMAT SEURAT EIVAT OLE

Hiihtoliitto 24 46 45 63 26 27 52 39 31 53 32 42 46 52 51 45 46 68 788 LUVUISSA MUKANA)

Hockeyliitto - - 7 1 - - - - 1 - - - - - 1 - 2 - 12

kilpailuja 26858 575410

Kuntoliikuntatilaisuuksia

112722 2309041

Harjoitustilaisuuksia 832299 14306394

YHTEENSÄ

1 051 738 18769803

Judoliitto 3 5 12 5 1 3 2 5 4 2 3 6 5 3 7 5 10 5 86 SVUL:N SEUROISSA TOIMIVAT

Jousiampujainliitto 2 7 7 6 1 1 1 2 2 2 3 1 2 - 7 3 8 3 58 VALMENTAJAT JA OHJAAJAT 1981-1985

Jääkiekkoliitto 15 26 50 46 13 13 18 13 19 11 5 29 30 22 37 26 22 40 435

3800

Kanoottiliitto - 1 12 9 - - 2 2 1 1 3 2 1 1 6 5 1 2 49 3700

Karateliitto 1 2 13 5 2 2 4 1 1 1 2 2 2 4 2 1 3 7 55

3800

Koripalloliitto 1 11 77 23 9 4 18 17 12 3 4 4 6 9 6 6 18 24 252

Kuntourheiluliitto 62 129 293 155 73 59 121 147 119 60 48 85 91 110 128 95 133 156 2064

3300

13000

Käsipalloliitto - - 36 1 - - - - 1 - - - - - 2 - 8 5 53 3200

C- ja muut

3100 valmentajat

Kävelyurheiluliitto 3 8 9 10 - 5 6 - 5 1 1 1 1 4 6 2 4 6 72

Lentopalloliitto 19 51 77 61 24 28 44 22 29 36 20 37 33 47 45 43 37 67 720

Luisteluliitto - 2 5 5 1 - 3 - 1 1 1 1 1 1 3 3 - 3 31 2800

Miekkailuliitto 1 - 5 2 - - 1 - 2 - - - - - - 1 1 1 14 10000

Moottoriliitto 4 11 14 11 3 7 11 5 9 9 6 9 5 7 7 9 13 12 152 1981 1982 1983 198_ 1985

9000

Moottoriveneli itto 2 2 38 8 - - 2 5 4 1 2 5 2 2 4 7 4 13 101

Naisten Liikuntakasv.liitto 13 30 49 33 8 17 26 21 16 11 14 14 18 20 29 20 16 30 385 3246 3406 3496 3635 3788

8000

Nykyaikaisen 5-ottelun liitto 1 - 2 2 1 - 2 1 1 - - - - - 1 1 2 1 15

~

Painiliitto 3 20 7 5 1 6 4 7 3 3 2 4 - 5 - 6 3 79

Painonnostoliitto 6 12 13 12 2 12 11 6 7 5 2 8 5 8 9 5 6 8 137 SVUL:N SEUROJEN HENKILÖJÄSEN-

Pesäpalloliitto 10 32 25 26 11 14 24 21 9 3 6 17 26 14 21 16 19 17 311

MÄÄRÄN KEHITYS 1981-1985

3500

3400

3000

2900

12000

11 000

Ohjaajat

Purjehtijaliitto 3 4 43 11 1 5 6 6 7 8 3 5 4 7 7 7 9 18 154 (METSÄSTYSYHDISTYSTEN JA PI.I.REIHIN 5000

Pyöräilyliitto 1 10 6 12 1 6 2 4 5 2 2 2 1 1 6 2 6 5 74 KUULUMATIOMIEN SEUROJEN JASENET B-valmentajat

_000

Pöytätennisliitto 2 1 31 4 - 3 4 2 6 4 - 2 6 6 3 9 6 12 101

, EIVÄT OLE LUVUISSA MUKANA)

Ratagolfliitto

3000

Ratsastajainliitto 2 11 2() 9 2 4 5 5 4 1 2 2 5 3 6 5 21 11 124

2000

Ringetteliitto - - 1 1 - - - - 2 - - - - - - - 1 4 9 -

Rugby- ja Salamapalloliitto - - 2 - - - - 1 1 - - - - - - - - - 4

1000

Soutuliitto 5 - 4 3 - - 1 2 1 - - 2 - - 2 3 2 3 28 1 000 000

Squashliitto 1 4 27 11 1 4 3 3 5 2 2 1 2 1 4 4 9 7 91 1981 1982 1983 198_ 1985

950 000

Sulkapalloliitto 2 1 21 3 1 - 1 1 4 3 - 1 2 5 4 4 6 4 64

Suunnistusliitto 15 29 33 37 15 18 31 14 18 17 18 25 24 22 29 21 20 43 429

9()() 000

Tae Kwon Do-liitto - - 4 1 - - - - 1 - - - - - - - - 1 7

850 000 1981 1982 1983 1984 1985

Taitoluisteluliitto - 2 12 5 2 1 1 1 4 - - 5 1 1 3 3 5 8 54 C- ja muut

8()() 000

Tennisliitto 11 25 46 29 9 14 17 9 14 4 6 19 18 13 15 20 19 33 321

valmentajat 10993 12559 13074 13166 11 462

Uimaliitto 3 5 18 8 2 9 6 3 8 6 4 2 6 5 7 5 9 8 114 Ohiaaiat 8545 9645 10627 11 397 13409

Urheiluliitto 22 36 45 55 23 24 50 35 29 37 24 40 41 44 51 40 41 65 702 B-valmentaiat 3826 4364 4808 4805 4915

A-va lmentaiat 1 750 1 884 2134 . 2186 2162

Urheilusukeltajain liitto 3 7 37 8 2 5 4 4 4 2 2 6 2 6 3 5 8 14 122

1981 1982 1983 1984 1985

YHTEENSÄ 25114 28452 30643 31 554 31 948

Vesihiihtoliitto 1 1 1 5 - 1 2 - -- - - - - 1 1 1 - - 14

Voimisteluliitto 3 10 17 4 3 4 3 6 7 6 4 2 2 3 5 4 1 7 91

Tanssiurheilun Keskusliitto 2 5 4 5 1 2 3 3 2 3 1 3 2 3 3 3 6 3 54

'--

872885 897302

925930 965767 989657

7000

8000

./"

A-valmentajat

49


VIHDOINK N KORTII JOKA

YMMARTM ELAMM.

o N

PARATIISI

PALA ETELÄÄ ,


. Sinun. ei t~Nitse oll~ osuuspankin asiakas saadaksesi Kultakortin, maan ensimmäisen luotoIlisen

pankkikortin. Mutta Ihme on, elleivät Sinuakin ilahduttaisi ne mahdollisuudet joita Kulta kortti

voi Sinulle osuuspankissa avata.

'

Tule panemaan


f--Geaflex --1

Finnair tarjoaa kotimaan lennoilla

ns. Punaisia Vuoroja, joilla on voimassa

Minihinta eli SO%:n alennus.

Punaiset Vuorot näet Punaisten

Vuorojen aikataulusta. Pyydä matkatoimistostasi.

Lentäen puoli -ilmaiscksi niii llä chdoi lla: Aina

mcno-paluuhinta, pcrillä vähintiiiin 2 yötii ja cnintään

15 yötä (lauantain liihdöi llii ci minimirajoitusta) .

Varaus ja lunast us samanaikaisesti, muutoksesta pcritään

50,-, maksettua lippua ci osteta takaisin . Lisii ksi

lapsialcnnus 50% .

f--- Vauhdikkaaseen

menoonl -------1

Geaflex - piilolinssejä saat hyvinvarustetuista

optikkoliikkeistä kautta maan.

Maahantuoia:

p. q TI!rb!k-Optik Oy

----i

LOMAPAlKKA. HARJOITTWJPAIKKA. KOKOUSPAIKKA.

KASSIMATTI OY

PL 1

32701 Huittinen

Puh. (932) 6/ 522

Telex 22479 mpr sf

Uusittu Jerismaja tarjoaa käy!­

töösi ajanmukaiset tilansa ja

majaitusmahdollisuutensa.

- 26 kahden hengen huanetta

- kaksi hirsimökkiii

- maritaimitia

- takkahuane

- suksien hualtahuane

- rantasauna

- lapinkata

Ota etäisyyttä arkipäivään - tule

Jerismajalle.

. MUONIO

99380 JERISJÄRVI

puhelin 969lH1505

Valmistamme 'seuraavia tuotteita

- jääkiekko-harjoituspaidat

- jääkiekkosukat

- seurapipot ja kaulal ii nat

- Sport-paidat

NHL-neuleet

lrop IH 1(1) Illr

52

t@!p =/IJ}~llIIl(g

29810 Siikainen

Puhelin 939-521 200


SUOMEN VALTAKUNNAN URHEILULlITlO

Radiokatu 12, 00240 Helsinki. Puh. (90~ 1581

GRAFITEX Cf( HELSINKI 1986

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!