MaaseutuMatkailu kesä 2007 - Maaseutupolitiikka
23.03.2014 • Views
Share Embed Report

MaaseutuMatkailu kesä 2007 - Maaseutupolitiikka

MaaseutuMatkailu kesä 2007 - Maaseutupolitiikka

MaaseutuMatkailu kesä 2007 - Maaseutupolitiikka

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
maaseutupolitiikka.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

&<br />

MAASEUTU<br />

Matka lu<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti

&<br />

MAASEUTU<br />

Matka lu<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

Maaseutu Matkailu lehti 12. vuosikerta<br />

S i s ä l t ö<br />

Julkaisija<br />

Matkailun teemaryhmä<br />

Päätoimittaja<br />

Nina Vesterinen<br />

Matkailun teemaryhmä<br />

c/o MEK, PL 625<br />

00101 Helsinki<br />

puh. 050 441 2852<br />

nina.vesterinen@ncp.fi<br />

www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu<br />

Tuotanto<br />

Viestintätoimisto NorthEXIT<br />

Sotkankatu 17-19 A2<br />

FI-33230 Tampere<br />

puh. 040 511 4460<br />

www.northexit.com<br />

Ulkoasu<br />

Hannu Karjalainen<br />

Tässä numerossa teemana UUDET OHJELMAT<br />

3 Pääkirjoitus<br />

4 Vuoden kellokas <strong>2007</strong><br />

7 Matkailu maaseutuohjelmassa<br />

8 Käyttöasteseuranta<br />

10 Esteetön matkailu<br />

12 Elämystalous haastaa ulos laatikosta<br />

14 Tekesin vauhdissa<br />

16 Ruskeiden tieviittojen esiinmarssi<br />

20 Turvallisuus tuo laatua<br />

21 Osaaminen on osa palvelua<br />

24 Maaseutuloma on vetovoimainen matkailutuote<br />

Ilmestyy 3 kertaa vuodessa<br />

<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

Kesä Kesä <strong>2007</strong> <strong>2007</strong>

PÄÄKIRJOITUS<br />

Nina Vesterinen<br />

Matkailun teemaryhmä<br />

Matkailun kehitys on ollut huimaa<br />

Tällaisia otsikoita olemme saaneet lukea koko kevään mediassa.<br />

Rekisteröityjä yöpymisiä kirjattiinkin vuonna 2006 Suomessa<br />

12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005. Matkailualan<br />

kasvu on kaiken kaikkiaan ollut voimakasta. Maaliskuussa<br />

<strong>2007</strong> ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen<br />

majoitusliikkeissä vajaat 398 000 vuorokautta, mikä oli lähes<br />

13 prosenttia enemmän kuin maaliskuussa 2006. Myös kotimaisten<br />

matkailijoiden yöpymisissä oli 6 prosenttia lisäystä<br />

viime vuodesta. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston<br />

ennakkotietoja.<br />

Näihin lukuihin ei valitettavasti kuitenkaan sisälly kuin murto-osa<br />

maaseudun majoitusyritysten yöpymisvuorokausista.<br />

Viime lokakuussa voimaan tullut laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta<br />

laajensi matkustajatietojen kirjaamista. Majoitustilastojen<br />

kattavuutta lisättiin kuitenkin vain ottamalla<br />

tilastoinnin piiriin mukaan keskusvaraamot, joiden kautta osa<br />

matkailukeskusten mökkivuokrauksesta tapahtuu. Muilta osin<br />

tilastoinnin laajennus ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä.<br />

Tästä syystä Matkailun teemaryhmä on lähettänyt jälleen<br />

kerran yli 3000 maaseudun majoitusyritykselle majoituksen<br />

käyttöseurantalomakkeen.<br />

- Toivon, että kaikki, jotka ovat kyselyn saaneet, myös täyttävät<br />

lomakkeen huolella ja lähettävät sen meille. Ainoastaan<br />

näin saamme tietoa maaseudun majoitusyritysten käytöstä ja<br />

pystymme edelleen tuomaan esille mm. päättäjille tämän laajan<br />

kentän tärkeyden Suomen koko matkailuelinkeinolle. Kyselymme<br />

vastausprosentti oli esimerkiksi viime vuonna todella<br />

alhainen, joten kaikkien lisäpanostusta tarvitaan. Kannattaa<br />

hyödyntää lakisääteisiä majoituskortteja tilastojen kokoamiseen.<br />

Olemme yhdessä KTM:n kanssa myös aloittaneet keskustelut<br />

muutamien tahojen kanssa siitä, millä tavalla tilastoja<br />

voitaisiin mm. alueellisesti laajemmin kerätä. Tästä lisätietoa<br />

syksyn lehdessä.<br />

Matkailustrategian toteutuminen lähtenyt<br />

hyvin käyntiin<br />

Niin kuin muistatte, Suomen matkailustrategia valmistui vuosi<br />

sitten. Nyt toukokuun viimeisenä päivänä esiteltiin sen toteutumista<br />

laadittujen seurantaindikaattorien avulla ja strategian<br />

sisältämän toimenpideohjelman etenemisen kautta. Lisäksi<br />

käytiin keskustelua strategian tarkistustarpeesta. Kaiken<br />

kaikkiaan strategian toteutuminen on lähtenyt hyvin käyntiin.<br />

Muistutan vielä, että strategia on meidän kaikkien yhteinen ja<br />

sen toteutuminen vaatii kaikkien toimijoiden panostusta.<br />

Matkailun teemaryhmä on ottanut oman vastuunsa Suomen<br />

matkailustrategiassa mainittujen toimenpiteiden toteutumisesta.<br />

Teemaryhmä mm. tiedottaa, panostaa laatu- ja turvallisuusasioiden<br />

eteenpäinviemiseen, kerää tilastotietoa sekä<br />

tukee alueita suunnitelmallisuuden ja ohjelmallisuuden lisäämisessä.<br />

Matkailustrategian kasvun painopisteeksi määriteltiin<br />

teemapohjainen kehittäminen. Jo syksyn lehdessä<br />

esiteltyjen kokonaisuuksien - Outdoors Finlandin ja Teemapohjaisen<br />

kylämatkailun - tulevien vuosien kehittämissuunnitelmat<br />

ovat luonnosvaiheessa. Myös kalastusmatkailun<br />

kehittämisen tueksi tehtävän toimenpideohjelman laadintaan<br />

osallistutaan.<br />

Kotisivut ja lehti uudistuneet<br />

Jos Matkailustrategian sisältö on unohtunut tai se ei ole lainkaan<br />

tuttu löydät sen, mm. kesäkuun 1. päivänä avatuilta<br />

Matkailun teemaryhmän uusilta nettisivulta osoitteesta<br />

www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu. Näillä sivuilla kannattaa<br />

muutenkin käydä aina välillä katsomassa ja lukemassa viimeisimmät<br />

uutiset. Niin kuin huomaat, myös lehtemme ilme ja ilmestymistapa<br />

ovat uudistuneet. Tästä eteenpäin lehti ilmestyy<br />

vain sähköisenä. Tieto ilmestymisestä lähetetään sähköpostitse<br />

ja sen voi lukea myös uusilta nettisivuiltamme. Seuraavat<br />

lehdet ilmestyvät 10/<strong>2007</strong> ja 2/2008.<br />

Pääsihteeri on vaihtunut – kiitos Raijalle!<br />

Teemaryhmän puolesta haluan kiittää edeltäjääni Raijaa innostavasta<br />

ja ammattitaitoisesta maaseutumatkailun kehittämistyöstä.<br />

Raija jatkaa päätoimisena matkailun lehtorina<br />

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Joensuussa, mutta<br />

myös teemaryhmän jäsenenä. Oma työsarkani uutena matkailun<br />

teemaryhmän pääsihteerinä alkoi maaliskuun alussa ja toivonkin,<br />

että yhdessä luotsaamme maaseudun matkailun kohti<br />

uusia tuulia.<br />

Toivotan kaikille menestyksekästä matkailukesää!<br />

p.s. Maaseutumatkailun historiikki on ilmestynyt ”Maaseutumatkailun<br />

puoli vuosisataa - artikkeleita kehittämisen eri näkökulmista”.<br />

Sekin löytyy uusilta nettisivuiltamme.<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu

Trahteerin isäntä ja emäntä<br />

VUODEN<br />

KELLOKAS <strong>2007</strong><br />

– KOSKENKORVAN TRAHTEERI - 10 VUOTTA<br />

MENESTYKSEKÄSTÄ YRITYSTOIMINTAA<br />

Maaseutumatkailuyrittäjien valtakunnallisessa seminaarissa<br />

Tampereella julkaistiin Vuoden kellokas <strong>2007</strong> Koskenkorvan Trahteeri,<br />

yrittäjinä Päivi ja Martti Koskenkorva. Perusteluina valinnalle raati totesi<br />

mm. seuraavaa: ” Yrityksessä on vahvaa maaseutumatkailuosaamista<br />

ja iloista asennetta sekä tekemisen meininkiä. Pohjalaisittain vahva<br />

itsetunto antaa tekijälle luvan kehua myös itseään, mikä on muille opiksi<br />

markkinointia ajatellen.”<br />

<br />

Koskenkorvan Trahteerin isäntä<br />

Martti Koskenkorva on asunut tilalla<br />

koko ikänsä. Vuonna 1974 hän lunasti<br />

tilan sisariltaan Leenalta ja Eevalta.<br />

Oman paikkansa mahdollisuuksia ja<br />

erityispiirteitä ei aina itse näe, vaikka<br />

tilalla on pidetty paljon juhlia vuosien<br />

varrella paikkakunnan emäntien avustuksella.<br />

Näin kävi myös Koskenkorvan<br />

Trahteerissa, missä ulkopuoliset auttoivat<br />

näkemään paikan upeat puitteet<br />

matkailuyrittämiselle. EU:n muutettua<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

maatalouden kannattavuutta ratkaisevasti<br />

aloitettiin Koskenkorvan tilalla uusi<br />

vaihe kun emännän johdolla Koskenkorvan<br />

Trahteeri aloitti toimintansa vuonna<br />

1997. Ajatuksena Päivi ja Martti Koskenkorvalla<br />

oli, että tehdään ensin vähän,<br />

niin kuin vähän harjoiteltaisiin, mutta<br />

todellisuus iski vastaan selvitettäessä<br />

viranomaisten asettamia erilaisia määräyksiä,<br />

mm. vaadittavien WC-tilojen<br />

määrää. Yrityksen aloituskustannukset<br />

nousivat alkuperäisestä huomattavasti.<br />

” Emme kuitenkaan lannistuneet niistä,<br />

vaan jatkoimme sisukkaasti eteenpäin”,<br />

kertoo isäntä.<br />

Hyvää ja Erikoosta!<br />

Trahteeri toimii vanhassa pohjalaisessa<br />

maalaistalossa, joka on rakennettu<br />

vieraiden käyttöön vanhaa säilyttäen,<br />

omaperäisesti ja hauskasti vieraiden<br />

viihtyvyyttä ajatellen. Talvisaikaan käytössä<br />

on päärakennus, jossa Renkitu-<br />

Kesä <strong>2007</strong>

pa ja Ruokasali toimivat ruokailu- ja<br />

juhlatilana ja sali puolestaan pienempien<br />

ryhmien edustustilana. Kesäaikaan<br />

voidaan palvella myös useampaa ryhmää<br />

yhtäaikaa. Tällöin löytyy myös majoitustilaa<br />

25 hengelle Vilja-aitasta ja Puorin<br />

yläkerrasta. Kymmenen toimintavuoden<br />

aikana yrityksessä on tehty jo yhdeksän<br />

laajennusta. ” Kasvun vaatimukseen on<br />

ollut pakko nöyrtyä ja kehittää toimintaa<br />

eteenpäin”, toteaa Martti Koskenkorva.<br />

Yrityksen liikeideana on tarjota ”Hyvää<br />

ja Erikoosta”. Päätuote on ruoka,<br />

joka on vähän erilaista. ”Se meinaa virallisesti<br />

sitä, jotta keittiössä ruuat valmistetaan<br />

kotimaisista raaka-aineista ja<br />

omanmoisen säväyksen trahteeraukseen<br />

antaa maustaminen ja tarjoileminen tarinoiden<br />

kera, esimerkiksi viinalle maustettu<br />

kala on meillä kännikalaa”, kertoo<br />

isäntä emännän tuotoksista. Kaikkein<br />

tärkeintä on, että ruoka on viimeisen<br />

päälle tehtyä ja palvelu sekä tilat tasokkaita.<br />

Finfood myönsi Koskenkorvan<br />

Trahteerille Hyvää Suomesta -ravintolatunnuksen<br />

syksyllä 2003. Tunnus oli<br />

kymmenes ravintolalle myönnetty laatumerkki.<br />

Koskenkorvan Trahteerin toiminta-ajatuksen<br />

lähtökohtia on luoda tilaisuuksista<br />

omaleimaisia, vähän erikoisia<br />

jokaiselle ryhmälle erikseen suunnitellun<br />

ohjelman avulla. Melko uusi tuote on<br />

persoonallinen rentoutumispaikka eli<br />

kylpylä, jonka työnimenä on ollut “Yleislääketieteellinen<br />

kylpyläosasto”. Kylpylässä<br />

hemmotellaan asiakkaita, etenkin<br />

naisia, senpä vuoksi kylvettäjänäkin on<br />

useimmiten talon isäntä. Saunassa ei<br />

tarvitse olla alasti vieraiden ihmisten<br />

kanssa, sillä loistavaksi ideaksi on muodostunut<br />

asiakkaiden käyttöön valmistetut<br />

saunatrikoot. Saunoja on erilaisia;<br />

savu-, aitokiuas saunat ohrapellon reunalla<br />

sekä viihde- ja infrapunasaunat “ulkokartanon”<br />

Kylpylässä.<br />

Jatkuvaa ideointia<br />

Asiakkaat ovat kaikki ryhmiä - erikokoisia<br />

ja erilaisia. Yritysten tyky-päiville<br />

tehdään ainutlaatuisia ohjelmia, esimerkiksi<br />

uudella luovalla tavalla luodaan<br />

yritykselle uudet arvot. Ilmajoen Musiikkijuhlille<br />

mennessä pysähtyy bussiryhmiä<br />

syömässä Trahteerissa. Kesäkuun<br />

puoleenväliin mennessä avataan uusiin<br />

isännän tekemiin tiloihin Koskenkorva-Museo,<br />

minne tulee esille Altian<br />

Koskenkorvan tehtaan historiaa, suomalaista<br />

alkoholipolitiikkaa ym. mielenkiintoista.<br />

”Museo on ollut aikaisemmin<br />

toisessa paikassa ja vuosi sitten ostimme<br />

esineet ja oikeudet”, kertoo Martti.<br />

Tämän myötä myös yksittäisten asiakkaiden<br />

määrän odotetaan kasvavan. Ulkomaalaisia<br />

asiakkaita on käynyt jo joka<br />

mantereelta.<br />

Uusia vinkkejä ja ideoita saadaan koko<br />

ajan asiakkailta. ”Välillä olemme olleet<br />

vähän liiankin herkkäkorvaisia asiakkaiden<br />

ideoille” kertoo Martti Koskenkorva.<br />

Yrittäjäpariskunta ei tyydy vain asiakkailta<br />

saatuun palautteeseen vaan he miettivät<br />

myös itse koko ajan uusia juttuja,<br />

miten voisi tehdä asian toisin ja vieläkin<br />

paremmin. Aina ei idea lyö läpi, kuten<br />

kävi vähän omaperäisemmälle idealle,<br />

perhevessalle, joka muutetaan tänä kesänä<br />

tupakkahuoneeksi. Asiakkailta ei<br />

pelkästään kerätä kirjallista palautetta,<br />

vaan asiakkaan reaktioita seurataan<br />

koko palveluprosessin ajan. Yrityksen<br />

perusperiaatteisiin kuuluukin oma henkilökohtainen<br />

läsnäolo ja tarinat.<br />

Asiakas on aina oikeassa vai<br />

onko?<br />

Isännän kirjoittaman tekstin pohjalta<br />

emäntä toteaa kiitospuheessaan Tampereella:<br />

Näin vaalien jäläkehen oon ajatellut, että mitenkähän<br />

matkailuyritys pärjääs, jos se toimis<br />

samoin kuin politikot ?<br />

Ajatellahampa nyt vaikka asiakasryhymää,<br />

joka kokis savusaunas vähä tikua eikä suihkuustakaa<br />

tullu kun haloosta vettä ja paikan<br />

erikoosherkku loppuu kesken ja muuskin<br />

tarjottavas oli aivan liikaa suolaa. Sitten tilaasuuren<br />

jäläkehen isäntäväki toteaas: sitten<br />

seuraavalla kerralla oomma ajatellu lämmittää<br />

saunaa vähä paremmin ja lisätä uuren<br />

vesivaraajan ja keksiä aivan uusia herkkuja,<br />

jotta tervetuloa vaan sitten uurelleen vieraaksemme.<br />

Kun kokemus ja sanoma eroaa paljon,<br />

niin asiakkaat äänestää jalollaan, eikä<br />

seuraavaa kertaa tule. Tämän politikot kokee<br />

kerran neljäs vuodes, mutta me matkailuyrittäjät<br />

koemme sen joka ryhmän kera, päivittäin.<br />

Tässä jos mihinä pätee totuus: Se mitä<br />

sanotahan ja luvatahan, pitää sitten pitää<br />

myös paikkansa.<br />

Toisaalta asiakkaiden ”ääniä” olis helppo<br />

ostaa tarjoamalla halavalla ja senkin päälle<br />

vielä ilimaasia lisukkeita, mutta siten ei vain<br />

kerta kaikkiaan päriää talourellisesti, ellei<br />

isäntä oo pankis töissä !!!<br />

Tässä taiteenlajissa saa joka päivä miettiä<br />

tarkkahan, jotta mihinä menöö se raja, johona<br />

asiakkaan orotukset vois ylittää talourellisesti<br />

kannattavalla tavalla. Ja usein joutuu<br />

huomaamahan, että asiakkaan orotukset on<br />

sellaaset, ettei niitä kerta kaikkiaan voi ylittää.<br />

Joskus olis viisasta jäättä koko ryhmä<br />

ottamatta. Vaikka haasteisiin valamihina<br />

mehän nyt tairetahan ottaa vaikiatkin ryhymät<br />

ajatuksella: jos se ei tapa, niin se ainakin<br />

vahavistaa.<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

Vuoden kellokas <strong>2007</strong> pitää kiitospuhetta<br />

Meillä kaikilla taitaa olla sellaasia vikoja,<br />

että pyritähän toteuttamahan niitä asiakkairen<br />

maharottomiakin tarpeita ja orotuksia,<br />

annetahan vaikka oma paita päältä, jos sillä<br />

saarahan asia hoirettua. Kuitenkin pitkän<br />

päälle pitääs päästä tilanteesehen, että tehe- >><br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu

ähän sitä mihinä ollahan hyviä ja se sitten<br />

niin hyvin, jotta varmahan piisaa, sillä niin<br />

toimien jaksetahan pirempähän.<br />

Erikoostuminen oman osaamisen alueelle tuntuu<br />

joskus puuruttavalle ja haluaas monesti<br />

kokeella uuttaki ja pitäähän tietenkin yritystä<br />

kehittää, mutta peräs ei pirä hiihtää, ku puoles<br />

Suomes ei latuja taira enää tulevaasuures<br />

ollakaan, ilimasto lämpiää, Siitähän sitä<br />

taas saarahan uusia ireoota tuotteeksi – vain<br />

muutos on pysyvää.”<br />

Talon emäntä Päivi Koskenkorva viihtyy<br />

asiakkaiden kanssa. Hän on myös hyvin<br />

kunniahimoinen siinä, että paikat ovat<br />

tiptop kunnossa. Käden kätevyys, ajatuksen<br />

selkeys, mielikuvituksen korkea<br />

laatu ja geeneistä kumpuava idearikkaus<br />

ovat luoneet yrityksestä sen mitä se tänä<br />

päivänä on.<br />

Taisteluparina eteenpäin<br />

”Oman parisuhteen ylläpidon kannalta<br />

on tärkeää, että kumpikin toimii omalla<br />

osaamisalueellaan, itsenäisesti ja tulosvastuullisesti.<br />

Yhdessä toimitaan kuin<br />

taistelupari – ei toisiaan vastaan, vaan<br />

toisiaan tukien, toinen toistensa töitä<br />

tuuraten, niin päästähän parhaasehen<br />

tuloksehen”, kertoo isäntä yhteistyöstä<br />

emännän kanssa. Vaikka pariskunnalla<br />

on erilaisia ajatuksia siitä mihin<br />

suuntaan yritystä kehitetään, suurempia<br />

ristiriitoja ei ole vielä syntynyt. Martti<br />

on vielä töissä toisaalla, joka osaltaan<br />

helpottaa asiaa. ”Saa katsoa miten asiat<br />

luonnistuvat, sitten kun jään eläkkeelle<br />

ja ollaan ympärivuorokauden yhdessä”<br />

miettii Martti pilke silmäkulmassa.<br />

Omaa ammattitaitoa pidetään yllä<br />

koko ajan. Isäntä pysyy ajan tasalla oman<br />

päivätyönsä kautta. Emäntä suoritti heti<br />

toimintaa aloitettaessa maaseutumatkailun<br />

ammattitutkinnon. Lisäksi eri<br />

hankkeiden kautta on saatu tukea omille<br />

ajatuksille ja kuultu uusista tuulista.<br />

Yhteistyötä tehdään mm. Etelä-Pohjanmaan<br />

Matkailun ja alueen muiden yrittäjien<br />

kanssa. Päivi on myös aktiivisesti<br />

mukana Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät<br />

ry:n toiminnassa.<br />

Mitä yrittäjyyttä miettiville<br />

evääksi?<br />

”Yritystoiminnan aloittaminen vaatii<br />

ponnistuksia, sillä yrittäjällä on edessä<br />

säädösten ja lakien viidakko. Yrittäjäksi<br />

aikovan tulee valmistautua tähän jo<br />

etukäteen, ettei hän hyydy jo ennen kuin<br />

toiminta on saatu kunnolla käyntiin”,<br />

muistuttaa Martti Koskenkorva. ”Jotta<br />

saisimme lisää yrittäjiä alalle, tulisi valtiovallan<br />

tehdä muutoksia mm. myöntää<br />

arvonlisäverotukseen liittyviä helpotuksia<br />

uusille yrittäjille. Yksin ei kannata<br />

myöskään tehdä kaikkea, vaan alusta alkaen<br />

luoda toimivat yhteistyöverkostot.<br />

Usein myös toiminnan kannattavuuden<br />

kanssa voi olla vaikeuksia, kun esimerkiksi<br />

pitopöytään laittaa hintaan nähden<br />

liikaa tarjottavaa vain vieraanvaraisuuden<br />

tähden”, jatkaa Martti.<br />

Tulevaisuus Korkenkorvan Trahteerissa<br />

näyttää hyvältä. Parhaillaan mietitään<br />

seuraavan kymmenen vuoden toimintasuunnitelmaa.<br />

Myös Trahteerissa pohditaan<br />

sitä, niin kuin monessa muussakin<br />

yrityksessä maaseudulla, että löytyykö<br />

jatkajaa. Trahteerin sijainti on hyvä, kasvukeskuksen<br />

lähellä, jolloin muitakin<br />

toimijoita, potentiaalisia yhteistyökumppaneita<br />

on lähietäisyydellä. ”Trahteeri<br />

tarjoaa vaihtoehdon niille, jotka eivät<br />

halua syödä ketjuravintolassa”, toteaa<br />

Martti. ” Yleisesti ottaen näyttää olevan<br />

kysyntää erityisesti mökkipalveluille.<br />

Asiakkaiden vaatimukset niin laadun,<br />

puhtauden kuin ruoan tason suhteen<br />

ovat kovat ja yrittäjän on pakko satsata,<br />

jotta pärjäisi kilpailussa. Liikaan laatuun<br />

ja kovaan hintatasoonkaan ei ole kaikkien<br />

kuitenkaan hyvä pyrkiä. Pienilläkin,<br />

hyvin tehdyillä asioilla, pärjää”, sanoo<br />

Martti Koskenkorva lopuksi. &<br />

Nina Vesterinen<br />

Matkailun teemaryhmä<br />

<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

Häät Koskenkorvan<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

Trahteerissa

MATKAILU<br />

MAASEUTUOHJELMASSA<br />

Ohjelmakaudella <strong>2007</strong>-2015 EU:n maaseuturahaston<br />

varoja maaseudun kehittämiseen ohjataan manner-Suomen<br />

maaseudun kehittämisohjelman kautta. Kaikkia Suomen maaseutualueita<br />

Ahvenanmaata lukuun ottamatta kehitetään yhdellä<br />

ohjelmalla. Enää ei siis törmätä ohjelma-alueiden rajoihin.<br />

Ohjelman toteuttamisessa keskeisiä ovat TE-keskusten alueelliset<br />

ja toimintaryhmien paikalliset maaseudun kehittämisohjelmat.<br />

Matkailun kehittämisen kannalta olennaista on myös<br />

mahdollisuus usean maakunnan yhteisten tai valtakunnallisten<br />

kehittämishankkeiden kokoamiseen.<br />

Maaseudun kehittämisohjelmassa matkailun kehittäminen<br />

on osa maaseudun elinkeinojen kehittämistä. Ohjelmasta<br />

voidaan myöntää yritystukea yritysten kehittämiseen ja investointeihin<br />

sekä ensimmäisten vakituisten työntekijöiden<br />

palkkaukseen. Tuen kohteena ovat maaseudulla sijaitsevat mikroyritykset<br />

(alle 10 työntekijää) sekä maatilat niiden ryhtyessä<br />

harjoittamaan tai harjoittaessa muuta yritystoimintaa kuin maataloutta.<br />

Nyt siis käytännössä kaikki maaseudun pienet matkailuyritykset<br />

ovat saman tuki- ja kehittämisjärjestelmän piirissä.<br />

Matkailuyritykset ovat periaatteessa samalla viivalla muiden<br />

toimialojen yritysten kanssa yritystukia myönnettäessä. Ohjelman<br />

tavoitteena on uusien työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien<br />

luominen. Tämä edellyttää, että mieluummin tuetaan<br />

sellaisten yritysten kehittymistä, jotka hakevat asiakkaansa<br />

muualta kuin paikallisilta markkinoilta. Matkailussa näin on lähes<br />

poikkeuksetta. Tässä matkailuyrityksillä on siten pieni etumatka.<br />

Kaikkien toimialojen yrityksiä koskevien yritystoiminnan<br />

kehittämistoimenpiteiden lisäksi ohjelmassa on matkailuelinkeinon<br />

edistämistä varten oma toimenpide. Tästä voidaan<br />

rahoittaa ns. elinkeinojen kehittämishankkeita, jotka eivät sisällä<br />

nimeltä mainittujen yritysten kehittämistoimenpiteitä. Tavoitteena<br />

on edistää maaseutumatkailun kansainvälistymistä<br />

ja tukea tuotekehitystä sekä markkinointi- ja myyntiyhteistyön<br />

kokoamista. Pienessä määrin toimenpiteen varoja on mahdollisuus<br />

käyttää myös olemassa olevien reitistöjen kehittämiseen<br />

ja matkailulliseen varustamiseen. Uusien reitistöjen rakentamiseen<br />

sen sijaan suhtaudutaan pidättyväisesti.<br />

Laajempia hankkeita toivotaan<br />

Matkailuelinkeinon kehittämistoimenpiteeseen varatut varat<br />

ovat päättyvään kauteen verrattuna sen verran niukat, että kehittämishankkeiden<br />

suunnittelussa olisi syytä paneutua laajojen,<br />

useamman maakunnan alueella toteutettavien hankekokonaisuuksien<br />

kokoamiseen. Leader-ryhmät toteuttavat osan toimenpiteen<br />

hankkeista omissa ohjelmissaan, jolloin ne voivat<br />

puolestaan keskittyä paikallisen matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen.<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

Matkailuyritysten ja niiden välisen yhteistyön kehittämiseen<br />

soveltuu erityisen hyvin yritysryhmänä toteutettava<br />

kehittämistyö. Yritysryhmässä voidaan samaan aikaan toteuttaa<br />

sekä ryhmässä mukana olevien yritysten omia kehittämistoimenpiteitä<br />

että ryhmän yhteisiä valmennus- ja<br />

kehittämistoimia. Yritysryhmälle myönnetty tuki jyvitetään<br />

osallistujayrityksille EU:n valtiontukisääntöjen mukaiseksi<br />

de minimis-tueksi, joten tukea voidaan käyttää samoihin toimenpiteisiin<br />

kuin yksittäisen yrityksen saamaa yritystukea.<br />

Yritysryhmähanke on yrityskohtaisen tuen lisäksi ainoa<br />

mahdollisuus konkreettiseen yrityskohtaiseen kehittämistyöhön.<br />

Uudella ohjelmakaudella yksittäisiä yrityksiä suoraan<br />

hyödyttäviä kehittämispalveluita ei voida tarjota ns. yleisten<br />

elinkeinojen kehittämishankkeiden osana. Tämä tarkoittaa,<br />

että myös suoraan yrityksiä palvelevat markkinointitoimenpiteet<br />

on toteutettava yritysryhmähankkeina.<br />

Yritysryhmähankkeen tuen hakijana ja saajana (hallinnoijana)<br />

voi toimia ainakin vielä tänä vuonna ohjelmaa käynnistettäessä<br />

ainoastaan yksi ryhmän yrityksistä. Säädöksiä on<br />

kuitenkin tarkoitus heti syksyllä muuttaa niin, että hallinnoija<br />

voisi olla myös ulkopuolinen taho, esimerkiksi kehittämisorganisaatio.<br />

Näin on tarkoitus palata päättyvällä kaudella<br />

käytössä olleeseen käytäntöön.<br />

Runsaasti mahdollisuuksia kehittämiseen<br />

Uusi ohjelmakausi näyttäisi ainakin maaseutuohjelman osalta<br />

tarjoavan runsaasti mahdollisuuksia maaseudun matkailuyritysten<br />

kehittämiseen. Kehittämistyössä on käytettävissä<br />

kaikki tähän mennessä kertynyt osaaminen, kokemus ja yhteistyöverkostot.<br />

Laajoja hankkeita on mahdollista rakentaa<br />

enemmän matkailun toiminnallisten alueiden kuin hallinnollisten<br />

rajojen mukaan. Vuoteen 2013 jatkuva ohjelmakausi<br />

mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun. Paikallisen, alueellisen<br />

ja valtakunnallisen toiminnan saumattomana yhteistyönä<br />

toteutettavalla kehittämistyöllä voidaan luoda edellytyksiä<br />

ja rohkaista yrityksiä kehittymään ja kasvamaan. Yritystuet<br />

omalta osaltaan ovat myös tähän kannustamassa. Ohjelmallinen<br />

kehittäminen on monenlaisten välineiden käyttämistä<br />

yhteisten, tavoitteellisten suunnitelmien mukaisesti. Nyt on<br />

suunnittelun aika. Tositoimiin päästään loppuvuodesta. &<br />

Lisätietoja maaseudun kehittämisohjelmasta:<br />

www.maaseutu.fi<br />

www.mavi.fi<br />

Reijo Martikainen<br />

Maaseutuvirasto<br />

reijo.martikainen@mavi.fi<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu

KÄYTTÖASTESEURANTA<br />

Käyttöasteseurantamme mukaan viime vuoden kesä oli maaseudun<br />

majoitusyrittäjille paras kolmeen vuoteen. Seurantayrityksissä talvi ja<br />

alkukevät olivat sitä vastoin koko tämän vuosituhannen huonoimpia.<br />

Kesäkauden käyttöasteet olivat vuonna 2006 kolmesta viiteen<br />

prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna 2005. Totuttuun<br />

tapaan heinäkuu oli yrityksissä vuoden vilkkain kuukausi<br />

ja majoitustilojen käyttöasteet nousivat 60 %:iin. Kesä- ja elokuun<br />

käyttöasteet olivat myös aikaisempia vuosia parempia:<br />

käyttöasteet olivat noin 40 %.<br />

Koko alkuvuoden, tammikuusta toukokuuhun, majoitustilojen<br />

käyttöasteet jäivät alle 20 %:n. Tammi-maaliskuun käyttöasteet<br />

laskivat 6-10 %-yksikköä vuodesta 2005.<br />

Loppuvuoden käyttöasteet olivat marraskuuta lukuunottamatta<br />

yli 20 %. Marras- ja joulukuun käyttöasteet olivat koko<br />

kymmenvuotisen seurantajakson parhaimmat. Loppuvuoden<br />

luvut ovat trendinomaisesti kasvaneet vuosi vuodelta. Nyt kasvua<br />

edellisvuoteen verrattuna oli 3-4 %-yksikköä. Esimerkiksi<br />

joulukuun käyttöasteet nousivat 23 prosenttiin.<br />

Perinteisesti marraskuu on ollut vuoden hiljaisin kuukausi.<br />

Viime vuonna tähän tuli muutos. Vuoden hiljaisin kuukausi oli<br />

tammikuu. Tammikuussa majoitustilojen käyttöaste oli 13 % ja<br />

marraskuussa 17 %.<br />

Kuva 1. Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen käyttöasteiden<br />

kuukausikohtainen vertailu 2001-2006.<br />

Vuodepaikkojen käyttöasteet<br />

Majoitustilojen käyttöasteiden lisäksi on perinteisesti seurattu<br />

myös vuodepaikkojen käyttöä. Vuodepaikkojen käyttöasteessa<br />

suhteutetaan yöpyjien määrää yrityksen koko yöpymiskapasiteettiin.<br />

Majoitustilojen käyttöaste taas kertoo, kuinka moni<br />

yrityksen huone/mökki on ollut käytössä, riippumatta siitä<br />

onko esimerkiksi yhdessä mökissä yksi tai viisi yöpyjää.<br />

Seurannassa vuoden 2006 vuodepaikkojen käyttöasteet<br />

noudattavat pitkälti edellisvuotisia lukuja. Merkittävin muu-<br />

<br />

Lähde: MEKin kuvapankki<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

Kesä <strong>2007</strong>

tos tapahtui kesäkauden ja etenkin heinäkuun tilanteessa.<br />

Vuodepaikkojen kesäkauden käyttöasteet ovat ilahduttavasti<br />

nousseet ja heinäkuun käyttöaste, 58 %, on jo lähellä majoitustilojen<br />

käyttöastetta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun majoitustilat<br />

ovat käytössä, on niissä ollut entistä enemmän majoittujia.<br />

Yritysten tuloihin tällä ei välttämättä ole merkitystä, esimerkiksi<br />

mökkikohteissa hinta on yleensä mökkikohtainen, ei henkilömäärästä<br />

riippuva.<br />

Kuva 4. Ulkomaalaisvieraiden jakauma majoituspalveluita tarjoavissa<br />

maaseudun matkailuyrityksissä vuosina 2002-2006.<br />

Käyttöasteseuranta vuonna 2006<br />

Kuva 2. Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen ja vuodepaikkojen<br />

käyttöasteet 1/2002-12/2006.<br />

Ulkomaalaiset asiakkaat<br />

Seurantaan vastanneissa runsaassa 120 yrityksessä yöpyi vuoden<br />

aikana noin 25 000 asiakasta. Heistä 3 500, noin 14 %, tuli<br />

ulkomailta. Ulkomaalaisten suhteellinen osuus pysyi samalla<br />

tasolla vuoteen 2005 verrattuna. Kuukausivaihtelut ovat kuitenkin<br />

vuoden mittaan suuret. Ulkomaalaisten osuus oli suurimmillaan<br />

tammikuussa, jolloin runsas kolmannes kaikista<br />

vieraista tuli ulkomailta. Huomioitavaa on, että ulkomaalaisten<br />

asiakkaiden viipymä on pitempi kuin kotimaisten asiakkaiden.<br />

Suurimmillaan ulkomaalaisten osuus yöpymisistä oli<br />

tammikuussa, jolloin heidän osuutensa oli 50 %.<br />

Edellä mainitut tulokset perustuvat Matkailun teemaryhmän<br />

tekemään käyttöasteseurantaan. Käyttöasteseurannan kohteena<br />

ovat maaseudun majoitusyritykset, jotka ovat Tilastokeskuksen<br />

tilastoinnin ulkopuolella. Toisin sanoen kohteet, joissa<br />

on alle 10 majoitushuonetta tai mökkiä.<br />

Käyttöastetiedot kerättiin perinteiseen tapaan majoitusyrittäjiltä<br />

postikyselyn avulla. Lomakkeet lähetettiin kolmessa<br />

erässä: tammi-toukokuun lomakkeet lähetettiin yrittäjille kesäkuussa,<br />

kesä-syyskuuta koskevat kyselyt lokakuussa ja loppuvuoden<br />

lomakkeet tämän vuoden tammikuussa. Kaiken<br />

kaikkiaan kysely lähetettiin tammi-syyskuun osalta 1000 yritykselle.<br />

Edellisvuonna lomakkeita lähetettiin muutama kymmenen<br />

enemmän.<br />

Vuoden aikana tietoja saatiin kaiken kaikkiaan 129 yritykseltä,<br />

mikä on 13 prosenttia kyselyn vastaanottajista. Vastausprosentti<br />

putosi viimevuotisesta viisi prosenttiyksikköä. Tuloksia<br />

tarkasteltaessa on huomioitava, että kevään osalta meillä on<br />

tietoja vain noin 40 yritykseltä, kesäkuukausina runsaalta sadalta<br />

ja syyskuukausien osalta noin 80 yritykseltä. Edellisvuoteen<br />

verrattuna havaintomäärä kevätkuukausien osalta on<br />

pienempi, mikä on syytä ottaa huomioon kun lukuja verrataan<br />

edellisvuosien tuloksiin.<br />

Maaseudun pienten majoitusyritysten käyttöasteseurannan<br />

ajateltiin siirtyvän Tilastokeskukselle tämän vuoden alussa uuden<br />

Majoitus- ja ravitsemistoimintaa koskevan lainsäädännön<br />

muuttuessa. Näin ei kuitenkaan vielä ole käynyt, mutta lähivuosien<br />

aikana Tilastokeskus tullee ottamaan myös pienet yritykset<br />

tilastoinnin piiriin. Matkailun teemaryhmä jatkaa siis<br />

tilastointia vielä vuoden <strong>2007</strong>. &<br />

Susanna Markkola<br />

Matkailun teemaryhmä<br />

susanna.markkola@ippnet.fi<br />

Kuva 3. Ulkomaalaisten kuukausittainen osuus majoituspalveluita<br />

tarjoavien maaseudun matkailuyritysten asiakkaista ja näiden<br />

yöpymisvuorokausista 1/02-12/06<br />

Ulkomaalaisten yöpyjien keskuudessa suurin ryhmä oli venäläiset.<br />

Venäläisten osuus kohosi lähes 40 prosenttiin kaikista<br />

ulkomaalaisista majoittujista. Osuus kasvoi vuodesta 2005<br />

noin 10 prosenttyksikköä. Toisena tulivat saksalaiset matkailijat,<br />

joita oli 22 prosenttia. Muiden kansallisuuksien osuus<br />

oli kahdesta kahdeksaa prosenttiin. Luokkaan ”muut” kuuluu<br />

useita eri kansallisuuksia. Tämän ryhmän osuus putosi lähes<br />

kymmenen prosenttiyksikköä vuosien 2004-2005 tasosta.<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

Lähde: MEKin kuvapankki<br />

&<br />

MAASEUTU<br />

Matka lu

ESTEETÖN<br />

MATKAILU<br />

– IKÄÄNTYVÄT ASIAKKAAT:<br />

MATKAILUALAN HAASTE JA<br />

TULEVAISUUDEN TODELLISUUS<br />

10<br />

Esteetön matkailu on todellisuutta – jo nyt<br />

ja yhä vahvemmin myös tulevaisuudessa.<br />

Lähivuosina esteettömien matkailupalvelujen<br />

merkitys tulee korostumaan ikääntyvän<br />

väestön kasvun myötä Suomessa ja monissa<br />

muissa maissa.<br />

Toisiansa tukevat esteetön infrastruktuuri<br />

ja palvelukokonaisuus luovat uusia<br />

liiketoimintamahdollisuuksia matkailualalla<br />

toimiville yrityksille sekä täysin<br />

uudenlaisille toimijoille, jotka osaavat<br />

kääntää saavutettavuuden ja toimivuuden<br />

kilpailueduiksi. Luova, monialainen<br />

yhteistyö voisi parhaimmillaan tuottaa<br />

esimerkiksi ikääntyville suunnattuja<br />

tuotteita, joissa laadukas esteetön ympäristö<br />

ja siihen luontevasti liittyvät toiminnot<br />

muodostavat asiakkaan kannalta<br />

omalle toimintakyvylle hyvin soveltuvan<br />

palvelun. Pisimmälle vietynä esteettömät<br />

matkailupalvelut kattavat matkailun<br />

palveluympäristön, teknologian ja<br />

rakennetun infrastruktuurin, viestinnän<br />

sekä markkinoinnin. Täysin esteetön<br />

matkailukonsepti vaatii toteutuakseen,<br />

että kaikilla matkailutuotteen tasoilla ja<br />

laadun osa-alueilla pystytään toteuttamaan<br />

riittävän korkea esteettömyyden<br />

vaatimus. Pelkästä hyvästä tuotteesta ei<br />

ole iloa, jos esimerkiksi viestintä ei tavoita<br />

asiakkaita. Asiakaslähtöiset viestinnän<br />

ja markkinoinnin keinot voivatkin<br />

joskus poiketa tutuista tavoista: Harvoin<br />

törmää pistekirjoituksella toteutettuun<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

matkailuesitteeseen tai selkokielellä kirjoitettuun<br />

markkinointikirjeeseen, joka<br />

olisi suunnattu ikäihmisille. Yleistäen<br />

voisi todeta, että harva kohde, jolla olisi<br />

oikeutus tuoda esille esteettömyyttä<br />

myyntiargumenttina, sen oikeasti tekee!<br />

Esteettömyys<br />

asiakaspalvelutilanteessa<br />

Palveluiden ja elämysten tuottamisessa<br />

– myös matkailualalla, yksi tärkeimmistä<br />

tuotteen osa-alueista on henkilökohtainen<br />

kontakti ja vuorovaikutus<br />

asiakkaan ja palvelun tarjoajan välillä.<br />

Väestön ikääntyessä voisi olla aiheellista<br />

kouluttaa asiakaspalveluhenkilöstöä<br />

esteettömän palvelun periaatteisiin.<br />

Aistitoimintojen, kuten kuulon tai näön<br />

heikentyessä, oikea toiminta asiakaspalvelutilanteessa<br />

antaa asiakkaalle luotettavan<br />

ja laadukkaan kuvan yrityksen<br />

toiminnasta ja lisää viihtyvyyttä. Vastaavasti<br />

pienetkin puutteet toimintaympäristön<br />

esteettömyydessä suvaitaan<br />

paremmin, jos palvelun kautta pystytään<br />

huomioimaan henkilökohtaiset tarpeet<br />

ja erityistoiveet.<br />

Suuret ikäluokat, jotka ovat eläköitymässä<br />

lähivuosina, ovat omaksuneet entisestä<br />

sukupolvesta poikkeavan tavan<br />

kuluttaa myös vapaa-ajan palveluihin<br />

ja matkailuun. Aktiivinen elämäntapa<br />

asettaa myös haasteita matkailutuotteiden<br />

markkinoinnille ja tuotekehitykselle.<br />

Perustava kysymys kuuluukin: Kuinka<br />

ikäihmiset mieltävät esteettömät tuotteet<br />

ja löytävätkö he asiakasryhmänä nämä<br />

palvelut? Ikäihmiset eivät ehkä kuluttajina<br />

ja asiakkaina samaista itseään vammaisryhmiin,<br />

eivätkä välttämättä halua<br />

kuluttaa tuotteita, joita markkinoidaan<br />

vahvasti esteettöminä. Vaarana on myös,<br />

etteivät kuluttajat löydä tuotteita, koska<br />

eivät osaa ajatella itseään toimintarajoitteisina.<br />

Tämä siitäkin huolimatta, että<br />

asiakasryhmään kuuluu jo henkilöitä,<br />

jotka hyötyisivät esteettömästä ympäristöstä<br />

ja tuotteista.<br />

Kaikille sopivat tuotteet<br />

– tulevaisuuttako?<br />

Ehkäpä esteettömän matkailun sijasta<br />

tulevaisuudessa pitäisikin puhua Universal<br />

Design – ajattelun soveltamisesta<br />

myös matkailualalle. Universal Design<br />

tai Design for All – konseptit viittaavat<br />

kaikille soveltuviin tuotteisiin ja palveluihin,<br />

helppoon saavutettavuuteen ja<br />

käyttävyyteen. Yrityskentällä Universal<br />

Design – ajatteluun on vähitellen herätty;<br />

Scandic – hotelliketju lanseerasi<br />

alkuvuonna <strong>2007</strong> kaikkiin hotelleihinsa<br />

Pohjoismaissa esteettömyys-standardin,<br />

jonka tavoitteena on lisätä kaikkien<br />

asiakkaiden viihtyvyyttä ja esteetöntä toimimista.<br />

Käytännössä tämä tarkoittaa<br />

Kesä <strong>2007</strong>

Mitä esteettömyys<br />

tarkoittaa käytännössä?<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

esimerkiksi induktiosilmukoita asiakaspalvelupisteissä,<br />

allergiaa aiheuttavien<br />

materiaalien ja koristeiden välttämistä<br />

hotellin tiloissa sekä värinällä toimivaa<br />

herätystä ja palovaroitinta.<br />

Parhaimmillaan Universal Design –<br />

ajattelu lävistää koko yhteiskunnan ja eri<br />

liiketoiminta-alat. Esimerkiksi Japanissa<br />

esteettömyys-ajattelu on viety esimerkillisesti<br />

osaksi yhteiskuntasuunnittelua,<br />

jolloin matkailun tarvitsema perusinfrastruktuuri<br />

on olemassa muun muassa<br />

lentokentillä, ostoskeskuksissa ja julkisissa<br />

liikennevälineissä. Japanissa väestö<br />

ikääntyy vielä nopeammin kuin Euroopassa<br />

tai Suomessa, joten valinnalle on<br />

myös selkeä demografinen perusta.<br />

Varmaa on, että monissa jälkiteollistuneissa<br />

maissa ikääntyvien kuluttajien<br />

merkitys palveluiden ostajina ja kuluttajina<br />

tulee korostumaan voimakkaasti,<br />

ja samalla tämän ryhmän vaatimukset<br />

personoiduista tuotteista lisääntyvät. Esteettömyyden<br />

huomiointi täytyisi nähdä<br />

tässä osana henkilökohtaista palvelua ja<br />

laatua, jonka kautta voidaan palvella erilaisia<br />

asiakkaita. Suomessa matkailualan<br />

osaamisresurssit mahdollistaisivat esteettömyyden<br />

paremman huomioimisen<br />

ja jopa profiloitumisen esteettömään<br />

matkailuun. Kannattaa tarttua haasteeseen!<br />

&<br />

Maarit Siitonen<br />

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu<br />

maarit.siitonen@pkamk.fi<br />

Lieksan Ruunaalla sijaitseva Lieksan<br />

Koskikierros Ky on toteuttanut<br />

esteettömiä luontopalveluja jo usean<br />

vuoden ajan. Pirjo Heikkinen kertoo,<br />

että heidän leiripaikassaan on<br />

otettu huomioon liikuntarajoitteiset<br />

rakentamalla ajosillat, inva-wc, sekä<br />

esteetön pääsy nuotiolle, ruokailuun<br />

ja veneeseen. Näin on varmistettu<br />

esteetön liikkuminen myös pyörätuoliasiakkaille.<br />

Palveluille on<br />

huomattu olevan kysyntää ja yritys<br />

on saanut lisää asiakkaita. Yrityksen<br />

esteettömien palvelujen suurin<br />

käyttäjäryhmä on ollut vammaiset.<br />

Pirjo on itse työskennellyt vanhusten<br />

ja kehitysvammaisten parissa useita<br />

vuosia. Tämän kokemuksen pohjalta<br />

he ovat kehittäneet yritystoiminnassa<br />

juuri näitä nimenomaisia palveluja.<br />

Paikkoja on rakennettu vaiheittain.<br />

Osa ajosilloista on rakennettu<br />

vuonna 1998. Tarkoitukseen sopiva<br />

vene hankittiin muutamaa vuotta<br />

myöhemmin eli vuonna 2002.<br />

Esteettömien palvelujen tarjoaminen<br />

vaatii yrittäjältä investointeja,<br />

uutta osaamista ja entistä enemmän<br />

aikaa itse palveluun. Pirjo Heikkinen<br />

näkee, että esteettömien palvelujen<br />

kysyntä tulee lisääntymään. Yrittäjille,<br />

jotka vasta miettivät esteettömien<br />

palvelujen tuottamista Pirjo<br />

antaa vinkiksi, että esteettömyys<br />

olisi huomioitava missä vain se on<br />

mahdollista, sillä kaikilla ihmisillä<br />

pitäisi olla mahdollisuus osallistua<br />

myös luonnossa tarjottaviin elämysretkiin.<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

11

Elämystalous<br />

haastaa ulos laatikosta<br />

Englannin kielessä on oivallinen<br />

käsite: “think outside the box”. Suoraan<br />

käännettynä se tarkoittaa ajattelemista<br />

laatikon ulkopuolella. Sisällöllisesti se<br />

tarkoittaa avointa mieltä ja rohkeutta<br />

ajatella uudella tavalla. Kaikkea vanhaa<br />

ei tarvitse suinkaan heittää romukoppaan,<br />

mutta sanaleikki rohkaisee<br />

kyseenalaistamaan vanhat tutut kaavat<br />

ja etsimään uudenlaisia vaihtoehtoja ja<br />

toimintamalleja.<br />

Uudistua voi vain hyppäämällä laatikon<br />

ulkopuolelle. Miksi seurata trendejä,<br />

jos voi tehdä niitä itse? Mutta vaikka<br />

idearikkautta riittäisi, tarvitaan hyvin<br />

usein sparrausta ja tukea, jotta ideat jalostuvat<br />

– ja mikä tärkeintä – toteutuvat.<br />

Tästä on kyse Matkailun ja elämystuotannon<br />

klusterissa, joka on osa uutta,<br />

vuoden <strong>2007</strong> alussa käynnistynyttä osaamiskeskusohjelmaa.<br />

Klusterimalli avaa<br />

aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yritysten<br />

tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen.<br />

Elämystuotanto tarjoaa matkailuyrityksille<br />

aivan uudenlaisia mahdollisuuksia<br />

tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen.<br />

- Nyt tarvitaan ennakkoluulottomuutta<br />

rikkoa toimialarajoja ja nähdä tulevaisuuteen,<br />

sanoo Matkailu ja elämystuotanto –klusterin<br />

koordinaattori Petri Salmi .<br />

12<br />

Elämykset tuovat<br />

kilpailukykyä<br />

Tilastokeskuksen arvion mukaan elämystalouden<br />

osuus Suomen kansantaloudesta<br />

on tällä hetkellä noin seitsemän<br />

prosenttia. Luku on jatkuvassa kasvussa,<br />

ja elämystaloudesta ennustetaankin<br />

Suomen seuraavaa viennin veturia.<br />

Suomen osuus kansainvälisestä matkailusta<br />

on puolestaan vain noin 0,4 prosenttia.<br />

Elämystuotannon ja matkailun<br />

yhdistäminen onkin todellinen mahdollisuus<br />

luoda uusia liiketoimintamalleja<br />

ja saada aikaan kestävää kasvua kansainvälisillä<br />

markkinoilla.<br />

- Se, että matkailu ja elämystuotanto<br />

on mukana kansallisessa osaamiskeskusohjelmassa,<br />

on osoitus siitä, että<br />

elämystaloutta pidetään tulevaisuuden<br />

potentiaalisena kasvusektorina, sanoo<br />

Miikka Raulo Lapin elämysteollisuuden<br />

osaamiskeskuksesta.<br />

Toimialarajat joutavat elämystalou-<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

Joulupukin Kammarissa<br />

Lähde: MEKin kuvapankki<br />

Kesä <strong>2007</strong>

dessa romukoppaan. Eikä palvelutuotteen<br />

perinteinen malli välttämättä enää<br />

toimi. Mutta kun matkailu yhdistetään<br />

teknologiaan, sisällöntuotantoon, muotoiluun<br />

sekä kulttuuri- ja viihdeteollisuuteen,<br />

saadaan aikaan aivan uudenlaisia<br />

palvelukonsepteja, joista voi jalostua todellisia<br />

elämystuotteita.<br />

Disneyland-huvipuiston 50-vuotisjuhlan<br />

kunniaksi kehitetty Virtual Magic<br />

Kingdom (www.vmk.com) on erinomainen<br />

esimerkki kuinka teknologian avulla<br />

on mahdollista tuoda matkakohteeseen<br />

aivan uutta ulottuvuutta. VMK on ilmainen<br />

virtuaaliyhteisö, jonka sisältö ja<br />

toiminnallisuudet liittyvät läheisesti varsinaisen<br />

huvipuiston rakenteeseen, huvituksiin<br />

ja tapahtumiin. Käyttäjät, joita<br />

on USA:ssa jo yli kaksi miljoonaa, luovat<br />

itse aktiivisesti sisältöä tut-tuun Disney-tarinaan.<br />

Verkkoyhteisö toimii myös<br />

erinomaisena markkinointikanavana oikealle<br />

huvipuistolle. Yhteisöllisyys onkin<br />

elämystuotannon ytimessä. Eikö samaa<br />

voisi soveltaa myös Suomessa?<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

Klusterimallista hyötyvät<br />

kaikki<br />

Matkailun ja elämystuotannon klusteri<br />

kokoaa yhteen Suomen merkittävimmät<br />

matkailun ja elämystuotannon keskittymät<br />

ja niiden huippuosaamisen.<br />

Klusterin koordinaatiovastuu on<br />

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksessa<br />

(LEO). Savonlinnassa vastuuorganisaationa<br />

on Savonlinnan<br />

Innovaatiokeskus Oy, Turussa Turku<br />

Science Park ja pääkaupunkiseudulla<br />

Culminatum Oy. Jyväskylä vastuuorganisaationaan<br />

Jyväskylän ammattikorkeakoulu<br />

on klusterin liitännäisjäsen.<br />

- Uutta klusterimallissa on se, että<br />

hanke- ja yhteistyön kehittämisvastuut<br />

jaetaan osaamiskeskusten kesken. Näin<br />

alueiden toisiaan täydentävä erikoisosaaminen<br />

pystytään hyödyntämään<br />

koko valtakunnan tasolla. Ideana onkin,<br />

että tietyssä kehitysympäristössä syntyneet<br />

tulokset siirretään toisiin osaamiskeskuksiin,<br />

Petri Salmi kertoo.<br />

Mitä sitten ovat kehitysympäristöt? -<br />

Ne ovat ikään kuin ”kohdelaboratorioita”,<br />

joiden toimintakonsepteja voidaan<br />

monistaa kansallisesti ja kansainvälisesti.<br />

Kehitysympäristöihin valitaan avoimella,<br />

alueellisesti koordinoidulla haulla<br />

yritysverkostoja, matkailukeskittymiä ja<br />

muita taloudellisesti merkittäviä kohteita,<br />

joiden suunnitelmalliseen ja pitkäaikaiseen<br />

kehittämiseen paneudutaan<br />

kokonaisvaltaisesti, Salmi selventää.<br />

Soveltava, monialainen tutkimus on<br />

kehittämistoiminnan perusta. Osaamiskeskukset<br />

eivät kuitenkaan tee itse tutkimusta<br />

vaan luotaavat ja jalostavat sitä<br />

yritysten ja yritystoimintaa tukevien julkisten<br />

investointien tueksi. Klusteri tuo<br />

myös laatua hanketoimintaan, jolloin rahoituksen<br />

vaikuttavuus paranee.<br />

Nyt jos koskaan Suomella on tuhannen<br />

taalan paikka tulla maailman johtavaksi<br />

elämystuotannon osaajaksi.<br />

Tartuthan haasteeseen! &<br />

Tuija Härkönen<br />

Lapin Elämystuotanto Oy<br />

Elämyksiä ei voi<br />

kopioida<br />

Suomalaista huippumuotoilua keskellä<br />

arktista erämaata, joulu keskellä<br />

kesää, nokipannukahvit ja<br />

kullanhuuhdontaa neljän seinän<br />

sisällä – mitä ihmettä? Design House<br />

Idoli, Santamus ja Joulupukin Kammari<br />

ovat hyviä esimerkkejä, kuinka<br />

tuttuja asioita voi tehdä ja yhdistellä<br />

uudella tavalla.<br />

Suomalaisen luonnon ja muotoilun<br />

yhteys avautuu aivan uudella<br />

tavalla Design House Idolissa, hiljaisuuden<br />

keskellä Inarijärven rannalla.<br />

Napapiirillä sijaitseva Santamus<br />

on puolestaan kultahipun muotoinen<br />

hirsirakennus, joka kätkee sisäänsä<br />

palasen Lapin luontoa solisevine puroineen<br />

ja linnun lauluineen. Saattaapa<br />

siellä sadekin yllättää! Luovat<br />

ratkaisut ovat avainasemassa myös<br />

jo 15 vuoden ajan joulusatua ylläpitäneessä<br />

Joulupukin Kammarissa, jota<br />

parhaillaan uudistetaan. Vierailusta<br />

joulupukin luo tehdään teknologiaa<br />

hyödyntäen elämyksellinen niin, että<br />

jo itse jonotus joulupukin polvelle on<br />

täynnä yllätyksiä.<br />

Toimialarajoja rikkovat palvelukonseptit<br />

lisäävät siis tuotteiden<br />

elämyksellisyyttä tehden niistä<br />

aidosti erilaisia ja kiinnostavia<br />

käyntikohteita. Digitaalisen median,<br />

muotoilun ja sisällöntuotannon avulla<br />

voidaan luoda matkailutuotteita,<br />

jotka eivät ole pelkkää hauskapitoa,<br />

vaan parhaimmillaan auttavat meitä<br />

oppimaan ja kasvamaan ihmisinä.<br />

Koska elämyksiin liittyy aina<br />

yksilöllisyys, liiketoiminnallisesta<br />

näkökulmasta haasteeksi nousee<br />

se, kuinka vastata kustannustehokkaasti<br />

erilaisten kohderyhmien<br />

yksilöllisiin makumieltymyksiin.<br />

Vastauksena on teknologisia sovelluksia<br />

hyödyntävä massaräätälöinti,<br />

jossa asiakas voi tehdä yksilöllisiä<br />

valintoja valmiista moduuleista jo<br />

ennen matkaa. Yrityksen näkökulmasta<br />

tämä tarkoittaa parempaa<br />

tarjontaa, alempia tuotantokustannuksia<br />

ja enemmän potentiaalisia<br />

asiakkaita.<br />

Joka tapauksessa on muistettava,<br />

että elämys on aina henkilökohtainen<br />

kokemus, jota ei voi tuottaa<br />

liukuhihnalta.<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

13

Tekes (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus)<br />

vahvistaa vapaa-ajan palveluja tarjoavien suomalaisyritysten<br />

kehitystoimintaa. Uusi Vapaa-ajan palvelujen tutkimus- ja<br />

kehittämisohjelma keskittyy ensi vaiheessa matkailualan<br />

innovatiivisten palvelujen kehittämiseen.<br />

TEKESIN VAUHDISSA<br />

Tekes haluaa olla tukemassa valtakunnallisen matkailustrategian<br />

edistämistä ja siksi vapaa-ajan matkailu on ohjelman<br />

ensimmäinen painopistealue. Esimerkiksi majoitus-,<br />

ravintola-, kuljetus- ja matkatoimistopalvelut, matkailun ohjelma-<br />

ja sisältöpalvelut kuten safarit, tapahtumat, liikuntapalvelut,<br />

sekä suoraan yleisölle matkailun sisältönä tarjottavat<br />

viihde- ja kulttuuripalvelut kuuluvat ohjelman piiriin.<br />

Ohjelman tavoitteet<br />

Ohjelma on käynnissä vuosina 2006-2012 ja yritysten rahoitushaku<br />

on avoinna koko ajan. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa<br />

asiakaslähtöistä vapaa-ajan palvelujen innovaatio- ja liiketoimintaa.<br />

Kaikkien hankkeiden tulosten tulee siis palvella<br />

loppukäyttäjää eli asiakkaita, sisällöltään ideoiden tulee olla<br />

uusia ja ainutlaatuisia Suomessa ja mielellään myös maailman<br />

laajuisesti. Hankkeilla pyritään parantamaan yritysten omaa<br />

liiketoimintaa.<br />

• Palvelujen tuottamisen uudet konseptit<br />

o Olemassa olevien palvelujen uudet ja innovatiiviset tuottamistavat<br />

sekä palvelun tuottamisen kokonaisuus ja arvoketjun<br />

hallinta. Lisäksi kannustetaan yritysrajat ylittävien<br />

tuotantoprosessien kehittämiseen.<br />

o Konsepteja, joilla palveluja voidaan tuottaa tehokkaammin<br />

ja laadukkaammin<br />

• Vapaa-ajan tilat ja ympäristöt<br />

o Uudet vapaa-ajan palvelujen tilakonseptit<br />

o Virtuaaliteknologioiden hyödyntäminen<br />

Kehittämisen sisältöalueita on asiakastarpeen ja kuluttajakäyttäytymisen<br />

hallinta siten, että kehitetään menetelmiä ja<br />

osaamista monikulttuurisen asiakaskunnan tarpeisiin. Asiakaslähtöisyys<br />

ja asiakkaan tunteminen ovat avainkysymyksiä.<br />

Toinen sisältöalue on palvelukonseptia tukevan teknologian<br />

tai sen soveltava kehittäminen asiakasrajapinnassa, taustajär-<br />

Teknologia ei ole määräävässä roolissa<br />

Vapaa-ajan palvelujen ohjelmassa korostetaan asiakkaiden<br />

tarpeisiin vastaavaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Kehitystyötä<br />

ei tehdä teknologiavetoisesti: rahoitettavissa tutkimus- ja<br />

tuotekehitysprojekteissa hyödynnetään teknologiaa tai muita<br />

menetelmiä, mutta kehittämisen painopiste on uusissa palvelukonsepteissa<br />

ja uusissa tavoissa tuottaa palveluja. Ohjelman<br />

hankkeissa voidaan kehittää uusia vapaa-ajan palveluja ja tehostaa<br />

olemassa olevia. Erityisesti uudet tavat tuottaa palveluja<br />

yritysten muodostamassa palveluketjussa voivat vaatia haasteellista<br />

kehittämistyötä ja soveltua siten ohjelmaan.<br />

Ohjelman painopistealueet<br />

Ohjelmalle on valittu kolme painopistealuetta, joiden piiriin<br />

hankkeiden tulisi kuulua. Painopisteet ovat:<br />

14<br />

• Uudet innovatiiviset vapaa-ajan palvelukonseptit<br />

o Näissä keskitytään kokonaan uusien palveluideoiden<br />

kehittämiseen liiketoiminnaksi. Kehittämisen lähtökohtana<br />

tulee olla asiakastarpeen ja markkinapotentiaalin<br />

tuntemus.<br />

o Haasteena on löytää aidosti uusia matkailutuotteita, joita<br />

ei ole olemassa muualla.<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

Lähde: MEKin kuvapankki<br />

Kesä <strong>2007</strong>

jestelmissä tai välineiden ja laitteiden osalta. Kolmas sisältöalue<br />

on palveluprosessien sujuvuus, johtaminen ja palvelujen<br />

tuottaminen verkostoituneessa toimintaympäristössä, jolloin<br />

huomioidaan palvelun laatu, turvallisuus, elämyksellisyys,<br />

tasokkuus sekä yrityksen kasvun haasteet liiketoimintaprosesseille.<br />

Kestävä kehitys ja ympäristön säästävä käyttö ovat itsestään<br />

selviä sisältöalueita.<br />

Kuka voi osallistua?<br />

Ohjelmaan voivat osallistua kaikkia suomalaiset vapaa-ajan<br />

palveluja tuottavat yritykset, joilla on uusia ja innovatiivisia<br />

ideoita palvelukonseptien kehittämiseen. Myös laitteita tai välineitä<br />

kehittävät yritykset voivat osallistua, jos tavoitteena on<br />

kehittää laitetta tai välinettä yhdessä palvelukonseptin kanssa.<br />

Välineen kehittäjä ja palvelukonseptin kehittäjä voivat olla<br />

myös eri yrityksiä, jos niillä on tiivis yhteistyö. Lisäksi vapaaajan<br />

palvelu –toimialoille suunnattuja yrityspalveluja kehittävät<br />

yritykset, jos niillä on innovatiivisia uusia yrityspalveluja tälle<br />

toimialalle. Tutkimuslaitokset ja –yksiköt, esim. ammattikorkeakoulut<br />

ja yliopistot, voivat osallistua yhteistyössä alan yritysten<br />

kanssa.<br />

Jos sinulla on idea ja se täyttää alla olevat kriteerit,<br />

niin ota yhteyttä ohjelman yhteyshenkilöön alueesi TEkeskuksessa.<br />

Heidän yhteystiedot löytyvät osoitteesta<br />

www.tekes.fi/vapaa-aika.<br />

• Uutuusarvo<br />

Palvelukonseptin tulee olla merkittävä parannus aiempiin<br />

markkinoilla oleviin vastaaviin palvelukonsepteihin. Palvelukonseptihankkeen<br />

tulee sisältää palveluprosessiin ja/tai sen<br />

lopputulokseen palvelutuotteeseen liittyvä uudistus<br />

• Toistettavuus ja monistettavuus<br />

Palvelukonseptin tulee olla toistettavissa tai monistettavissa<br />

joko kokonaan tai osittain<br />

• Teknologioiden ja/tai menetelmien hyödyntäminen<br />

Palvelukonseptin kehittäminen perustuu joko teknologioiden<br />

tai ei-teknologisten innovatiivisten menetelmien järjestelmälliseen<br />

hyödyntämiseen<br />

• Projektointi (koskee kaikkia Tekes-hankkeita)<br />

Hankkeen tulee olla selkeästi projektoitu. Projektilla on oltava<br />

selkeät vastuutahot ja -tekijät, aikataulutus, osatehtävät ja tavoitteet<br />

Kehitystyö pitää pystyä erottamaan yrityksen normaalista<br />

liiketoiminnasta<br />

Mitä ohjelma tarjoaa?<br />

Tekesin ohjelmat ovat strategisia valintoja tutkimus- ja kehitysrahoituksen<br />

kohteiksi. Ohjelmat sisältävät kohdennettuja<br />

rahoitus-, verkottamis- ja asiantuntijapalveluita elinkeinoelämän<br />

ja yhteiskunnan kannalta tärkeille alueille. Vapaa-ajan<br />

ohjelma koostuu kahdesta osasta, jotka ovat rahoituspalvelut<br />

ja ohjelmapalvelut.<br />

Rahoituspalveluita ovat perinteinen tutkimus- ja kehitysrahoitus<br />

sekä valmistelurahoitus, jolla voidaan valmistella<br />

tuotekehityshankkeita, kehittää yrityksen liiketoimintaa tai<br />

strategiaa tai mm. kansainvälisiä hankkeita.<br />

Ohjelmapalvelut ovat lisäarvo ohjelmaan osallistujille. Ohjelma<br />

tuottaa mm. kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä, esimerkiksi<br />

USA:ssa Lake Tahoen ja Las Vegasin alueiden selvitys<br />

on jo valmistunut. Suunnitteilla on benchmarking-matka edellä<br />

mainittuihin kohteisiin syksyllä <strong>2007</strong>.<br />

Ohjelma toimii myös esiin tulleiden hankkeiden jalostajana<br />

ja partnerien verkottajana. Ohjelmassa käynnistetään myös<br />

teemayhteistyö ohjelman strategian kehittämiseen, jolloin perustetaan<br />

kansallisia ja alueellisia teematyöryhmiä. Ohjelma<br />

järjestää mm. vuosiseminaarin, road show – kiertueen TE-keskuspaikkakunnilla<br />

sekä tarvittaessa työpajoja parhaiden käytäntöjen<br />

levittämiseksi.<br />

Kansainvälissä yhteyksissä ohjelman tukena ovat Tekesin<br />

omat ulkomaan toimistot, Innovaatiokeskukset sekä Finpron<br />

yli 40 ulkomaan toimiston verkosto, jotka voivat laatia mm.<br />

asiakastarve- ja markkinaselvityksiä. Lisäksi ohjelmassa on yhteydet<br />

Eureka Tourism –ohjelmaan, joka on kansainvälinen<br />

alusta T&K-projekteille sekä IRC-verkostoon, joka on alusta<br />

teknologiasiirtoon. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen<br />

tutkijanvaihtoon ulkomaalaisten huippuyliopistojen<br />

kanssa.<br />

Ohjelmaa esitellään eri puolella Suomea järjestettävissä Road<br />

Show tilaisuuksia kevään ja syksyn <strong>2007</strong> aikana. Käy osoitteessa<br />

www.tekes.fi/vapaa-aika ja seuraa ilmoittelua tilaisuuksista.<br />

Osoitteessa voit liittyä myös ohjelman postituslistalle.<br />

Lisätietoja Vapaa-ajan ohjelmasta<br />

ohjelmapäällikkö Risto Mäkikyrö risto.makikyro@tekes.fi<br />

ohjelman koordinaattori Pauli Santala pauli.santala@fcg.fi<br />

Ohjelmalla on myös yhdyshenkilö kaikissa TE-keskuksissa<br />

teknologian kehittämisosastolla, heidän yhteystiedot löytyvät<br />

osoitteesta www.tekes.fi/vapaa-aika. &<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

15

RUSKEIDEN<br />

TIEVIITTOJEN<br />

ESIINMARSSI<br />

Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa <strong>2007</strong> uusia<br />

liikennemerkkejä palvelukohteiden viitoitukseen.<br />

Tieliikenneasetukseen lisättiin 11 kokonaan uutta<br />

tunnusta ja samalla osa tähän saakka sinisellä pohjavärillä<br />

esitetyistä merkeistä muuttui pohjaväriltään ruskeaksi.<br />

Ruskea pohjaväri otettiin käyttöön matkailullisesti<br />

kiinnostavien kohteiden opastusmerkeissä. Tähän asti<br />

ruskeaa pohjaväriä on käytetty vain matkailuteiden<br />

osoittamiseen. Ruskea pohjaväri matkailullisesti<br />

kiinnostavien kohteiden viitoituksessa perustuu<br />

kansainväliseen suositukseen ja ruskeita merkkejä<br />

käytetään jo monissa Euroopan maissa. Ensimmäiset<br />

muutetun tieliikenneasetuksen mukaiset ruskeat<br />

opastusmerkit ilmestyvät Suomen teiden varsille jo<br />

keväällä <strong>2007</strong>, vaikka useimmille merkeille onkin annettu<br />

siirtymäaikaa vuoden 2013 loppuun saakka.<br />

16<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

Kesä <strong>2007</strong>

Tieliikenneasetukseen määriteltiin<br />

nyt omina merkkeinään myös<br />

palvelukohteiden opastustaulut, jotka<br />

voivat sisältää merkkien tunnusosia,<br />

tekstiä, nuolia ja lisäkilpiä kuten nuoliosia.<br />

Myös palvelukohteen erkanemisviitta<br />

määritellään nyt asetuksessa erikseen.<br />

Aikaisemmin asetuksessa määriteltiin<br />

vain mahdollisuus yhdistää merkkien<br />

tunnusosia ja lisätä niihin tekstiä ja<br />

lisäkilpiä. Pienempien palvelukohteiden<br />

osoittamiseen on tarjolla kokonaan<br />

uusi ruskeapohjainen palvelukohteen<br />

osoiteviitta ja sen ennakkomerkki, jossa<br />

voidaan esittää yksi ruskeapohjaisen<br />

merkkiryhmän tunnus. Myös perinteisen<br />

mustan osoiteviitan mitoitusta tarkistettiin<br />

samalla ja asetukseen sillekin lisättiin<br />

oma ennakkomerkki.<br />

Ruskeapohjaisilla opastusmerkeillä<br />

osoitetaan ennen kaikkea vapaa-ajan<br />

matkailuun liittyviä kohteita. Wienin<br />

liikennemerkkisopimus ja eräät muut<br />

kansainväliset sopimukset määräävät<br />

kuitenkin osan merkeistä yksiselitteisesti<br />

sinipohjaisiksi, mistä johtuen sinisen<br />

ja ruskean rajaus ei ole aivan niin yksiselitteinen<br />

kuin alun perin toivottiin.<br />

Lähes puolet palvelukohteiden<br />

opastusmerkeistä säilyy jatkossakin<br />

sinipohjaisina. Suurin muutos on opastuspisteiden<br />

merkeissä. Entisen tekstimuotoisen<br />

opastus-information -merkin<br />

sijaan käytetään nyt i-tunnusta opastuspisteen<br />

yleismerkkinä. Opastustoimistot,<br />

joita tähän saakka on viitoitettu<br />

i-tunnuksella, saavat nyt oman uuden<br />

kattokuviolla varustetun i-tunnuksen.<br />

Majoitusliike on nyt nimeltään hotelli<br />

tai motelli, tällä korostetaan merkin<br />

tienkäyttäjälle antamaa mielikuvaa kohtuullisen<br />

tasokkaasta majoituspalvelusta.<br />

Ravintola muuttui ruokailupaikaksi,<br />

tien käyttäjälle lusikkahaarukalla kerrotaan<br />

nimenomaan ruokailupalvelusta.<br />

Kahvilatunnuksella osoitetaan sekä<br />

kahvilat että pikaruokapaikat, jolloin<br />

tämä merkki entistä selvemmin tarkoittaa<br />

yksinkertaisempaa ravitsemuspalvelua<br />

kuin ruokailupaikka. Kokonaan pois<br />

jää puhelimen merkki, yleisöpuhelimet<br />

katoavat sellaista vauhtia, ettei niitä enää<br />

ole tarvetta opastaakaan.<br />

Neljä ruskean merkin<br />

pääryhmää<br />

Ruskeat opastusmerkit jakautuvat neljään<br />

pääryhmään: matkailutiet, nähtävyydet,<br />

aktiviteetit ja maaseutuyritykset.<br />

Matkailutien ruskeapohjainen nimikilpi<br />

on ollut tieliikenneasetuksessa<br />

jo tähänkin saakka ja matkailuteiden<br />

reittejä on jo viitoitettu tiekohtaisilla<br />

yksilöllisillä tunnuksilla liikenne- ja<br />

viestintäministeriön kokeilulupien turvin.<br />

Nyt tämä kokeilukäytäntö vakiintuu<br />

ja hyväksyttyjä matkailutiereittejä voidaan<br />

pysyvästi viitoittaa ruskeilla opastusmerkeillä.<br />

Hyväksytylle matkailutielle<br />

vahvistettua yksilöllistä tunnusta voidaan<br />

käyttää myös matkailutien varrella<br />

osoitettaessa matkailutiehen kiinteästi<br />

liittyviä nähtävyyksiä tai muita palvelukohteita.<br />

Nähtävyyksille on viisi uutta opastusmerkkiä.<br />

Lisäksi vanha “hannunvaakuna”<br />

säilyy edelleen yleismerkkinä<br />

muiden nähtävyyksien osoittamiseen.<br />

Uusia merkkejä ovat museo tai historiallinen<br />

rakennus, maailmanperintökohde,<br />

luontokohde, näköalapaikka ja eläintarha<br />

tai -puisto. Museo tai historiallinen<br />

rakennus -merkillä osoitetaan museoviraston<br />

alueellisesti tai seudullisesti merkittävimmiksi<br />

luokittelemat kohteet,<br />

maailmanperintökohteet ovat UNESCO:<br />

n kansainväliseen luetteloon mukaan<br />

päässeitä ainutlaatuisia kohteita. Luontokohteet<br />

ovat tyypillisesti kansallispuistoja<br />

tai luontokeskuksia mutta myös<br />

muita luonnonnähtävyyksiä. Näköalapaikkoja<br />

voivat olla rakennetut näkötornit<br />

tai muut poikkeuksellisen kauniit<br />

maisemat tarjoavat kohteet, joiden yhteydessä<br />

on pysäköintipaikat ja muuta<br />

rakennettua palvelua. Eläintarhoja Suomessa<br />

ei ole kovin monta, mutta ne olivat<br />

selkeä oma nähtävyysryhmänsä, joka<br />

kerää suuria kävijämääriä.<br />

Ruskeapohjaiseen aktiviteettien sarjaan<br />

siirtyy vanhoista sinipohjaisista<br />

merkeistä uimapaikka, kalastuspaikka<br />

ja hiihtohissi. Uusia merkkejä ovat golfkenttä<br />

ja huvi- tai teemapuisto, molemmat<br />

sellaisia vapaa-ajan palveluryhmiä,<br />

joiden tarjonta on viime aikoina lisääntynyt<br />

merkittävästi.<br />

Maaseutuyritysten<br />

opastustunnukset<br />

Matkailupalveluja tarjotaan yhä monipuolisemmin<br />

myös maaseutuyrityksissä,<br />

joiden määrä kasvaa koko ajan. Vanha<br />

mustapohjainen tähkätunnus tarkoittaa<br />

nyt suoramyyntipaikkaa ja merkki<br />

muuttuu samalla ruskeapohjaiseksi ja<br />

mitoitukseltaan tasavertaiseksi muiden<br />

palvelukohteiden opastusmerkkien<br />

kanssa. Nykyinen mökkimajoitusmerkki<br />

siirtyy myös ruskeapohjaiseksi muuttuneena<br />

tähän ryhmään. Uusia merkkejä<br />

ovat käsityöpaja, kotieläinpiha ja ratsastuspaikka.<br />

Maaseutuyrityksillä on siis käytössään<br />

nyt kuusi erilaista tunnusta, joilla pystytään<br />

kuvaamaan entistä monipuolisemmin<br />

tarjolla olevia palveluita. Lisäksi<br />

ruskeaan opastusmerkkiin voi sisällyttää<br />

tunnuksia sinipohjaisten merkkien<br />

sarjasta, jos tarjottu palvelu myös tältä >><br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

17

Tiehallinnolla on<br />

monipuolista matkailuyhteistyötä.<br />

- valtakunnallinen matkailutyöryhmä<br />

- alueelliset matkailutyöryhmät<br />

- tiepiirien matkailuyhdyshenkilöt<br />

Lisätietoja:<br />

Tiejohtaja Tapani Pöyry,<br />

tapani.pöyry@tiehallinto.fi<br />

Asiakkuussuunnittelija Sanna Kolomainen,<br />

sanna.kolomainen@tiehallinto.fi<br />

osin täyttää siniselle merkille asetetut kriteerit. Esimerkiksi jos maaseutuyrityksen<br />

tarjoamat ruokailupalvelut ovat avoinna kaikille tienkäyttäjille ja palvelun aukioloajat<br />

vastaavat muillekin tienvarren ruokapaikkojen vaatimuksia, ruokapaikan tunnus voidaan<br />

useimmiten liittää ruskeapohjaiseenkin opastusmerkkiin.<br />

Maaseutuyrityksen osalta opastuksen toteuttamisen lähtökohtana on yleensä palvelukohteen<br />

osoiteviitta ja tarvittaessa sen ennakkomerkki. Näitä käytetään yleensä,<br />

kun kohde opastetaan yhdellä tunnuksella lähiopastuksena lähimmältä maantieltä.<br />

Mikäli kohde tarjoaa monipuolisia matkailupalveluja ja opastuksessa on perusteltu<br />

tarve käyttää useampia tunnuksia tai opastus voidaan myöntää useamman liittymän<br />

matkalle, maaseutuyritystenkin opastuksessa voidaan käyttää palvelukohteen opastustauluja.<br />

Vanhan mustapohjaisen tähkämerkin tilalle tulevat ruskeapohjaiset palvelukohteen<br />

osoiteviitat ennakkomerkkeineen ovat myös mitoitukseltaan lähempänä muita<br />

palvelukohteiden opastustauluja. Näin ne ovat luettavuudeltaan merkittävästi nykyistä<br />

parempia tienkäyttäjälle.<br />

Uudet palvelukohteiden viitoitusohjeet<br />

Tieliikenneasetukseen lisättyjen uusien merkkien myötä Tiehallinto julkaisee uudet<br />

palvelukohteiden viitoitusohjeet ja uudet mitoituspiirustukset kaikista tämän<br />

aihepiirin merkeistä. Uutena julkaisuna tulee alueellisten suunnitelmien laatimisen<br />

prosessiohje: Palvelukohteiden alueellisen viitoitussuunnitelman laatiminen. Palvelukohteiden<br />

uusista merkeistä on tehty esite, minkä lisäksi taskukokoinen kaikki<br />

liikennemerkit sisältävä yleisesite on päivitetty ajan tasalle.<br />

Tiehallinnon palvelukohteiden opastusmerkkien opasteluvat on käsitelty ja myönnetty<br />

lokakuusta 2006 lähtien valtakunnallisessa Lupapalvelut -yksikössä, joka<br />

toimii Tampereella. Opastelupakäytännöt uudistuvat myös samalla ja merkkien hankinta-<br />

ja hoitokäytäntöihin tulee uusia määritelmiä. Tavoitteena on, että palvelukohteiden<br />

opastusmerkit ovat yhtä paikkansapitäviä, hyväkuntoisia ja siistejä kuin kaikki<br />

muutkin viralliset opastusmerkit. &<br />

Liikenteen ohjauksen asiantuntija<br />

Tuomas Österman<br />

Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut<br />

Säädösperustat ja asiaan liittyvät julkaisut:<br />

- Valtioneuvoston asetus tieliikenneasetuksen 20 ja 21 §:n muuttamisesta, 184/<strong>2007</strong><br />

- Liikenne- ja viestintäministeriön asetus liikenteen ohjauslaitteista annetun liikenneministeriön<br />

päätöksen 22 ja 24 §:n muuttamisesta, 228/<strong>2007</strong><br />

- Palvelukohteiden viitoitus, TIEH 2000021-07<br />

- Palvelukohteiden alueellisen viitoitussuunnitelman laatiminen, TIEH 2100051-07<br />

18<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

Kesä <strong>2007</strong>

Lähde: MEKin kuvapankki<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

19

TURVALLISUUS TUO LAATUA<br />

- Ohjelmapalveluiden turvallisuuteen kiinnittävät<br />

huomiota palvelun ostajat ja matkanjärjestäjät<br />

Matkailijan on vaikea arvioida, onko palvelu turvallinen. Tämän<br />

tiedostaen yrittäjät pohtivat, miksi panostaa turvallisuusseikkoihin.<br />

Asiakkaan kokemukset ratkaisevat. Jos palvelu ei ole turvallista, sitä ei<br />

voi mainostaa laadukkaana.<br />

Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää<br />

turvallisuus- ja laatukoulutusta matkailu- ja ohjelmapalveluyrittäjille,<br />

yhdistyksille ja yhteisöille. Suunnittelija Sami<br />

Tantarimäki kertoo keskustelun kiihtyneen taannoisen koiravaljakko-onnettomuuden<br />

jälkeen. – Kiinnostus turvakoulutukseen<br />

näkyi suurempina osallistujamäärinä kuin tänään.<br />

Nauvossa Hotelli Strandbossa viisi henkilöä kävi huhtikuun<br />

alussa läpi seikkoja, jotka vaikuttavat tuotteen tai palvelun kokonaislaatuun<br />

ja turvallisuuteen. Elina Kylämäki Kylämäen hevostilalta<br />

Marttilasta toteaa, että aiheeseen on pakko panostaa.<br />

– Vasta kun olen selvittänyt asiat itselleni, voin todistaa asiakkaalle,<br />

että homma on kunnossa.<br />

Wilhelm Henriksson Gröndahlin mökkivuokrauksesta Nauvosta<br />

pohtii, että asiat ovat olleet mielessä ennenkin, mutta<br />

ehkä eri käsitteillä. Chrisse Lindqvist-Karppelin Åbolands<br />

folkhögskolanista, ja särkisalolaista Sumppu-yritystä edustava<br />

ProAgria Forman yritysneuvoja Eila Hoffrén pitävät hyvänä<br />

sitä, että nyt saadaan turvallisuussuunnitelmat yksityiskohtaisesti<br />

yksiin kansiin. Turvallisuusasiakirjaa varten selvitetään<br />

juuri oman yrityksen turvalliseen toimintaan vaikuttavat seikat.<br />

Kouluttajina toimivat Matkailun teemaryhmän valtuuttamat<br />

turvallisuusvalmentajat Pekka Sopanen ProAgria Etelä-Karjalasta<br />

ja melontakeskus Camp Suomijärven vetäjä Kimmo<br />

Karjalainen Lappeenrannasta. Sopanen korostaa turvallisuuden<br />

olevan jatkuvaa ajattelua ja toimintaa, ei pelkkä käsikirja.<br />

– Yrittäjä tekee työn ensin itselleen. Käytännön toteuttaminen<br />

kannattaa aloittaa heti. Turvallisuus on Suomen matkailun<br />

keskeisimpiä ja vetovoimaisimpia tekijöitä.<br />

Kimmo Karjalainen tarkistuttaa ensimmäisenä oman asenteen.<br />

– Emme ole estämässä mitään, vaan turvaamassa toiminnan<br />

jatkumisen. Diplomit eivät ole tärkeitä, vaan oma<br />

osaaminen ja suhtautuminen, laadun eri ulottuvuuksia ryhmän<br />

kanssa läpikäynyt kouluttaja esittää. Palvelun ostajat ja asiakkaat<br />

osaavat jo vaatia laatua. – Varsinkin välittäjäporras kysyy<br />

sitä. Yrittäjien asenne on kääntymässä positiivisempaan suuntaan.<br />

&<br />

Pekka Sopanen ja Karioskari Kangas Rymättylän<br />

Herrankukkarosta keskustelivat Strandbon ohjelmapäällikkö<br />

Rolf Lindblomin kanssa asiakkaiden<br />

kuljettamisesta maastossa. Stranbossa tarkoitukseen<br />

käytetään esimerkiksi Ruotsin armeijan vanhaa<br />

miehistönkuljetusvaunua.<br />

Anna-Silja Suutarinen<br />

20<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

Kesä <strong>2007</strong>

Osaaminen on osa<br />

palvelua<br />

Maaseutumatkailun<br />

ammattitutkinnon<br />

tutkintotodistuksen<br />

ovat tutkinnon<br />

voimassaoloaikana<br />

eli vuodesta 1999<br />

lähtien huhtikuun<br />

loppuun mennessä<br />

saaneet 84 henkilöä<br />

ja 35 henkilöllä on<br />

myös suoritettuna<br />

osatutkintoja.<br />

Lähde: MEKin kuvapankki<br />

Niin kuin tiedämme, maaseutumatkailu<br />

on tärkeä osa suomalaista<br />

matkailuelinkeinoa. Sillä on suuri<br />

merkitys maaseudun elinkelpoisuuden<br />

säilyttäjänä ja kehittäjänä sekä maaseudun<br />

ja kaupungin vuorovaikutuksen<br />

lisääjänä. Maaseutumatkailun merkitys<br />

maaseudun yritystoiminnan osana<br />

kasvaa ja palveluiden tarjonta monipuolistuu.<br />

Suomalainen maaseutumatkailu<br />

kansainvälistyy, markkinointi ulkomaille<br />

tehostuu ja ulkomaalaisten vieraiden<br />

määrä kasvaa. Myös kansainvälinen<br />

kilpailu kiristyy, sillä useat muut Euroopan<br />

unionin maat kehittävät maaseutumatkailuaan<br />

ja tehostavat kansainvälistä<br />

markkinointiaan. Kilpailun kiristyminen<br />

vaatii erityisen hyvää tuotekehitys-,<br />

verkottumis- ja asiakaspalvelutaitoa sekä<br />

markkinoinnin ja myynnin osaamista.<br />

Koska maaseutumatkailutoimintaan<br />

kohdistuvat vaatimukset ovat jat-<br />

kuvasti lisääntyneet, vaatii elinkeinon<br />

harjoittaminen entistä monipuolisempaa<br />

käytännöllistä ja teoreettista osaamista.<br />

Keskeisiä osaamisalueita ovat<br />

yrittäjyys, asiakaspalvelu ja asiakaslähtöisyys,<br />

yrityksen tuotekokonaisuuden<br />

hallinta ja tuotekehitystaito, yhteistyökyky<br />

ja verkottuminen alan yrittäjien sekä<br />

markkinointi- ja myyntitahojen kanssa.<br />

Työntekijän roolissa korostuvat erityisesti<br />

sisäinen yrittäjyys, asiakaspalvelutaidot<br />

sekä sitoutuminen yrityksen<br />

liikeideaan.<br />

Maaseutumatkailuyrittäjän ja yrityksen<br />

työntekijän on osattava ottaa vastaan<br />

asiakaspalautetta ja suhtauduttava<br />

positiivisesti asiakkaiden ja sidosryhmien<br />

antamaan kritiikkiin. Tätä palautetta<br />

on osattava käyttää oman toimintansa<br />

ja yrityksen palvelujen kehittämiseen. Itsensä<br />

kehittämisen tarve on jatkuvaa,<br />

sillä alalla työskentelevän on pystyttävä<br />

seuraamaan alan kehitystä ja oltava<br />

valmis tekemään kehityksen vaatimia<br />

muutoksia. Yrityksen kehittämiseksi<br />

ja laadun varmistamiseksi alalla työskentelevän<br />

on seurattava alaa ohjaavia<br />

säädöksiä ja viranomaismääräyksiä. Lisäksi<br />

hänen on huolehdittava asiakkaiden<br />

turvallisuudesta ja pidettävä huolta<br />

viihtyvyydestä sekä osattava käyttää alalla<br />

tarvittavia koneita, laitteita ja tietotekniikkaa.<br />

Matkailualalla toimivan on<br />

pystyttävä olemaan myös yhteistyökykyinen<br />

ja kommunikoimaan muullakin<br />

kuin omalla äidinkielellään ainakin<br />

ammatillisissa perusasioissa. Ammattilaisen<br />

tulee sisäistää suomalaisen maaseudun,<br />

maaseutukulttuurin ja luonnon<br />

arvot niin, että hän ottaa niiden vaalimisen<br />

sekä kestävän kehityksen periaatteet<br />

huomioon toiminnassaan.<br />

>><br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

21

22<br />

Miksi Maaseutumatkailun<br />

ammattitutkinto kannattaa<br />

suorittaa?<br />

JAKK Jalasjärvellä on valmistavassa koulutuksessa ollut mukana<br />

yrittäjänaisten aktiivinen ryhmä Alahärmästä. Päivi Hautala<br />

Jääskän loma Oy:stä ja Annika Kujanen Kujasen ratsutilalta ovat<br />

pitkän linjan yrittäjiä, jotka laittoivat osaamisensa ja yrityksensä<br />

asiakirjat kuntoon tutkinnon myötä. Ritva Näsi on uusi yrittäjä,<br />

joka kanavoi useamman vuoden elintarvikealan osaamisensa nyt<br />

oman yrityksen käyttöön. Kärrilän kotoosat- tuotteista tulette vielä<br />

kuulemaan!<br />

Päivi Hautala vastaa (kuvassa vasemmalla):<br />

- Ammattitutkinnon myötä sain ammatillisuutta omaan työhön. Keskustelut<br />

muiden yrittäjien kanssa, vertaistuki ja asioihin paneutuminen ajatuksella ja<br />

kriittisesti olivat asioita, joita pidin tärkeänä. Sain uusia linkkejä ja vinkkejä<br />

mistä joitain asioita voi hakea, mm. lakipykälät turvallisuusjutuissa. Vaikka<br />

koulutuspäivät oli joskus todella sovitettava omaan työhön, oli kiva katkaista<br />

ns. arki, eli vaihtelua päivään. Maaseutumatkailuseminaari olisi varmaan<br />

jäänyt pois ilman tätä koulutusta.<br />

Annika Kujanen vastaa (kuvassa oikealla):<br />

- Ittelle oli ainakin se, että sain suoritettua hygieniapassin ja osallistuin<br />

turvallisuuskoulutukseen jo tärkeetä. Lisäksi muiden yrittäjien ja yrittäjiksi<br />

aikovien tapaaminen ja ajatusten vaihto, sekä myös varsinaisen tutkinnon<br />

yhteydessä saadut kommentit omasta toiminnasta olivat hyviä. Itse kun tulee<br />

sokeaksi omalle toiminnalleen!<br />

Ritva Näsi vastaa (kuvassa keskellä):<br />

- Kaikki lakipykälät ja turvallisuusasiat olivat uusia asioita ja tosi hyödyllisiä.<br />

Muiden yrittäjien tapaaminen oli mukavaa. Kuulimme mielenkiintoisia asioita<br />

matkailusta kaiken kaikkiaan ja paljon uutta miettimisen aihetta oman<br />

yrityksen aloittamiseen. Avartava kokemus oli myös Maaseutumatkailuseminaari,<br />

sieltä sai paljon uutta näkökantaa ja ehkä ensi vuonna “uskaltautuu”<br />

lähtemään itsekin. Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen, että lähdin mukaan;<br />

sain uusia ystäviä, kokemuksia, ja paljon tietoa matkailun maailmasta, joka<br />

uudelle yrittäjälle on todella tarpeen.<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

Ammattitutkinto on<br />

käytännöllinen työväline<br />

varmistaa osaaminen<br />

Tutkinto on käytännöllinen työväline<br />

sekä toimivalle että alkavalle yritykselle<br />

varmistaa niin osaamisensa kuin<br />

yrityksensä asiakirjojen ajantasaisuus.<br />

Maaseutumatkailuyrityksessä työskentelevälle<br />

tutkinto antaa mahdollisuuden<br />

hankkia todistus osaamisestaan. Valmistavan<br />

koulutuksen avulla voi myös oivallisella<br />

tavalla hankkia tai päivittää alalla<br />

tarvittavan osaamisen. Ammattitaito<br />

arvioidaan tutkinnonosa kerrallaan niin,<br />

että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa<br />

verrataan vastaavan tutkinnonosan<br />

ammattitaitovaatimuksiin. Tutkinnon<br />

suorittajan osaamisesta tehdään alussa<br />

kartoitus, jonka perusteella hän voi tutkinnon<br />

läpäistäkseen hankkia lisäosaamista<br />

valmistavan koulutuksen avulla,<br />

jos tarvetta on. Jos tutkinnon suorittajalla<br />

on esittää aiemmin dokumentoitua<br />

osaamista, tutkinnon arvioijat arvioivat<br />

sen osana suoritettavaa tutkinnon osaa.<br />

Arviointikriteerien mukainen suoritus<br />

hyväksytään.<br />

Kaksi<br />

suuntautumisvaihtoehtoa<br />

Opetushallitus on hyväksynyt Maaseutumatkailun<br />

ammattitutkinnon<br />

uudistuneet perusteet vuonna 2005.<br />

Tutkinnossa on nyt kaksi suuntautumisvaihtoehtoa;<br />

maaseutumatkailuyrittäjän<br />

ja maaseutumatkailuyrityksen työntekijän.<br />

Muutosta aiempaan on myös siinä,<br />

että nyt tutkintotodistuksen saa jo kolmen<br />

tutkinnonosan suoritettuaan.<br />

Maaseutumatkailuyrittäjän tutkinto<br />

muodostuu kahdesta pakollisesta ja<br />

yhdestä valinnaisesta tutkinnonosasta.<br />

Yritystoiminta ja markkinointi ovat<br />

pakollisia. Lisäksi valinnaisista tutkinnonosista,<br />

joita ovat majoituspalvelut,<br />

ateriapalvelut ja ohjelmapalvelut, on<br />

suoritettava yksi.<br />

Maaseutumatkailuyrityksen työntekijän<br />

tutkinto muodostuu valinnaisista<br />

tutkinnonosista, jotka ovat seuraavat:<br />

majoituspalvelut, ateriapalvelut, ohjelmapalvelut<br />

ja yrittäjyys. Näistä kolme on<br />

suoritettava.<br />

Kesä <strong>2007</strong>

Maaseutumatkailuyrittäjä<br />

Yritystoiminta<br />

Markkinointi<br />

Majoituspalvelut<br />

Ateriapalvelut<br />

Ohjelmapalvelut<br />

Maaseutumatkailuyrityksen<br />

työntekijä<br />

Majoituspalvelut<br />

Ateriapalvelut<br />

Ohjelmapalvelut<br />

Yrittäjyys<br />

Ammattitaidon<br />

osoittamistavat<br />

Ammattitaidon osoittamisen lähtökohtana<br />

on saada selville, kuinka hyvin<br />

käytännön taidot ja niiden pohjana oleva<br />

tietoperusta sekä käsitteelliset rakenteet<br />

ovat sopeutuneet yhteen ja suhteessa siihen,<br />

mitä tutkinnon eri osissa vaaditaan.<br />

Tämä osaaminen näytetään pääasiassa<br />

toiminnallisilla tehtävillä, joita voidaan<br />

tarvittaessa täydentää suullisesti, kirjallisesti<br />

tai muilla tavoin.<br />

Ammattitaidon pääasiallisena arviointimuotona<br />

käytetään työtehtäviä, taitotestiä,<br />

työtoiminnan havainnointia<br />

tai simulointia ja kestoltaan vaihtelevia<br />

projektitehtäviä. Yksittäisen arviointimuodon<br />

käytön valinnassa otetaan huomioon<br />

muun muassa, kuinka hyvin se<br />

sopii tutkintovaatimusten mittaamiseen,<br />

miten se vastaa työelämän luonnollisia<br />

käytäntöjä, kuinka hyvin sen avulla<br />

voidaan erotella haluttu pätevyys ei-pätevästä<br />

osaamisesta, miten helppokäyttöinen<br />

se on eri toimintaympäristöissä<br />

sekä kuinka selkeä se on arvioijille ja arvioitavalle.<br />

Edellytetyn ammattitaidon<br />

taustalla olevan tiedon ja ymmärryksen<br />

tason selvittämiseksi toiminnallisen tutkintosuorituksen<br />

tukena voidaan käyttää<br />

kyselyjä ja haastatteluja, itse- ja ryhmäarviointia,<br />

kirjallisia tuotoksia, asiantuntijakeskusteluja<br />

tai muuta keinoa, jolla<br />

tutkinnon suorittajan osaamisen taso<br />

täsmentyy.<br />

Tutkintotoimikunta määrittelee kriteerit<br />

tutkintosuorituksia arvioiville henkilöille.<br />

Tässä lähtökohtana on, että<br />

arvioijilla on hyvä ammattitaito kyseessä<br />

olevalla tutkinnon alalla.<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

Tutkinnon<br />

järjestämisoikeudet omaavat<br />

oppilaitokset<br />

Maaseutumatkailun tutkintotoimikunta<br />

toimii Opetushallituksen valtuuttamana.<br />

Tutkintotoimikunnan tehtäviin kuuluu<br />

mm. suoritettujen tutkintosuoritusten<br />

vahvistaminen ja tutkintoa vastaanottavien<br />

oppilaitosten järjestämisoikeuksien<br />

myöntäminen. Näistä oppilaitoksista voi<br />

pyytää lisätietoja tutkinnon suorittamismahdollisuuksista:<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

o<br />

Itä-Karjalan Kansanopisto, Punkaharju<br />

JAKK, Jalasjärvi<br />

Jyväskylän Aikuisopisto/Palvelualat,<br />

Jyväskylä<br />

Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä,<br />

Ikaalinen<br />

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä,<br />

Joensuu<br />

Rovaniemen palvelualojen oppilaitos,<br />

Rovaniemi<br />

Savon Ammatti- ja aikuisopisto,<br />

Muuruvesi<br />

Lisätietoja ammattitutkinnosta saa<br />

osoitteesta: www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/naytot/maaseutumatkat.pdf<br />

ja<br />

kirjoittamalla hakurobottiin: maaseutumatkailun<br />

tutkintotoimikunta. &<br />

Tuula Sundberg-Komppa<br />

Maaseutumatkailun<br />

tutkintotoimikunnan sihteeri<br />

Jo vähän aikaa sitten valmistuneelle<br />

Ilolan Maatilamatkailun<br />

Kirsi Ilola-Ollikkalalle tärkein<br />

anti tutkinnon suorittamisesta<br />

oli arvostuksen saaminen omalle<br />

työlle. ”Elämähän on ikuista<br />

oppimista!, toteaa Kirsi. ”Koulutuksen<br />

suurin anti oli tietenkin<br />

tutustuminen muihin yrittäjiin ja<br />

kuulumisten vaihtaminen. Oman<br />

yrityksen kannalta perehtyminen<br />

ja etenkin niiden asioiden syvällisempi<br />

miettiminen, joita ei joka<br />

päivä tule ajatelleeksi käytännön<br />

työssä,” kertoo Kirsi.<br />

Opiskelun ja työnteon yhdistäminen<br />

ei ole aina helppoa. ”Välillä oli<br />

kirjallisten töiden osalta kiirettä,<br />

mutta kuitenkin suureksi osaksi<br />

opiskelu tapahtui etätöinä, joten<br />

koko ajan töitä tehdessä mielessä<br />

oli kirjallisen puolen jutut ja opitut<br />

asiat”, muistelee Kirsi. Niille,<br />

jotka vasta miettivät tutkinnon<br />

suorittamista Kirsi antaa ohjeeksi:<br />

”Älkää enää miettikö, vaan<br />

ryhtykää hommaan. Se antaa<br />

sekä itselle että yrityksen muille<br />

osapuolille paljon!”<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

23

Maaseutuloma on vetovoimainen<br />

matkailutuote<br />

24<br />

Saksalainen IPK – tutkimusyritys on vastikään<br />

tehnyt MEKin toimeksiannosta selvitykset suomalaisen<br />

maaseutumatkailutuotteen kysyntäpotentiaalista<br />

Ranskan, Saksan ja Venäjän<br />

markkinoilla. Tutkimuksessa on haastateltu<br />

(edustava otos) kyseessä olevien maiden asukkaita<br />

heidän mielenkiinnostaan matkustaa<br />

Suomeen lomailemaan yleensä ja maaseutulomailusta<br />

erityisesti. Tutkimustulokset ovat<br />

hyvin positiivisia ja osoittavat, että lomamatkailulla<br />

ja maaseutumatkailulla on hyvät kasvumahdollisuuksia<br />

kaikilla kolmella markkinalla.<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

Saksan pienistä kunnista<br />

Suomen maaseudulle<br />

Kaikista kolmesta markkinasta Saksa<br />

on ylivoimaisesti potentiaalisin markkina-alue,<br />

tekeväthän saksalaiset noin<br />

60 miljoonaa lomamatkaa ulkomaille<br />

vuosittain. Kysyttäessä saksalaisilta<br />

voisivatko he yleensä harkita Suomea<br />

lomamatkan kohteena saatiin vastaukseksi,<br />

että 15 % yli 14 – vuotiaista vastasi<br />

“kyllä” ja 22 % “ehkä”. Tämä merkitsee,<br />

että yhteensä 24 miljoonaa saksalaista<br />

voisi harkita tulevansa Suomeen lomailemaan.<br />

Tämä ei tietenkään tarkoita, että<br />

kaikki näin tulevat tekemään. Kansainvälinen<br />

kilpailu on kovaa ja mikään maa<br />

ei saa niin montaa matkailijaa, kuin on<br />

yhteensä kiinnostuneita.<br />

Kun kysyttiin minkälainen loma Suomessa<br />

kiinnostaisi eniten, niin vasta-<br />

Kesä <strong>2007</strong>

ukseksi saatiin, että nimenomaan loma<br />

maaseudulla järven tai meren rannalla<br />

kesäaikaan on kaiken suosituin lomatyyppi.<br />

Vastanneista 61 %:a oli tämän<br />

kannalla. Seuraavaksi eniten mainintoja<br />

saivat kiertomatka (48 %), kaupunkilyhytloma<br />

Helsingissä (33 %), elämysloma<br />

luonnossa (32 %) ja lumiloma (19 %).<br />

Maaseutulomailusta Suomessa kiinnostuneet<br />

saksalaiset pitivät tärkeimpinä<br />

vetovoimatekijöinä kauniita maisemia,<br />

vapautumista stressistä, puhdasta, pilaantumatonta<br />

luontoa, maahan ja<br />

kansaan tutustumista sekä keskiyön aurinkoa<br />

ja revontulia. Tärkeäksi koettiin<br />

myös sijainti hyviä ostosmahdollisuuksia<br />

tarjoavan taajaman läheisyydessä.<br />

Pääasiallisiksi loma-aktiviteeteiksi katsottiin<br />

uiminen, retkien tekeminen lähiseudulle,<br />

kävely, vaellus, veneily, pyöräily<br />

ja melominen. Lomamökki olisi ylivoimaisesti<br />

halutuin majoitusmuoto. Hotellit<br />

ja lomakylät saivat puolet vähemmän<br />

mainintoja kuin mökit. Majoituskohteen<br />

pitää olla järven rannalla ja viihtyisä,<br />

mutta ei välttämättä kaikilla mukavuuksilla<br />

varustettu. Kohtuullinen hinta oli<br />

myös saksalaisille tärkeää.<br />

Runsas kolmannes maaseutulomailusta<br />

kiinnostuneista tulisi Suomeen<br />

lasten kanssa. Taustaltaan maaseutumatkailusta<br />

kiinnostuneet olivat hieman<br />

miesvoittoisia, painopisteenä 35 –44<br />

-vuotiaat, kaikkia koulutustasoja omaavia<br />

sekä keski- ja korkeampaan tuloluokkiin<br />

kuuluvia. Saksan läntisten osien<br />

osuus maaseutulomailusta kiinnostuneista<br />

oli 75 %, suurimpana alueena<br />

Nordrhein-Westfalen, Baijeri ja Niedersachsen<br />

(ml.) Bremen. Suurin kiinnostus<br />

maaseutulomailuun Suomessa oli<br />

henkilöillä, jotka asuivat kunnissa, joissa<br />

oli alle 20 000 asukasta.<br />

Ranskalaiset maaseudulle<br />

järven tai meren rannalle<br />

Kesä <strong>2007</strong><br />

Ranskassa yhteensä vajaat 21 miljoonaa<br />

henkilöä kertoi harkitsevansa tai ehkä<br />

harkitsevansa Suomea lomakohteena,<br />

mikä on yhteensä yli 40 %:a yli 14 – vuotiaista.<br />

Kuten Saksassa myös Ranskassa<br />

tulokseksi saatiin, että loma maaseudulla<br />

järven tai meren rannalla kesäaikaan<br />

oli suosituin lomatyyppi. Yhteensä<br />

53 % ranskalaisista oli tätä mieltä. Ero<br />

seuraavaksi suositumpaan lomamuotoon<br />

oli kuitenkin pienempi kuin Saksan<br />

kohdalla, sillä elämysloma luonnossa sai<br />

41 % kannatuksen ennen kiertomatkaa<br />

34 % ja kaupunkilyhytlomaa Helsingissä<br />

27 %. Lumiloma sai myös 27 % kannatuksen<br />

ja joulu/uuden vuoden lomat 21<br />

% osuuden. Tärkeimpinä vetovoimatekijöinä<br />

pidettiin kauniita maisemia,<br />

kohtuullista hintaa, vapautumista stressistä,<br />

mahdollisuutta tutustua maahan ja<br />

kansaan sekä keskiyön aurinkoa/revontulia.<br />

Myös ranskalaiset kokivat sijainnin<br />

hyvien ostosmahdollisuuksien läheisyydessä<br />

tärkeäksi. Pääasiallisiksi lomaaktiviteeteiksi<br />

katsottiin kävely, retkien<br />

tekeminen lähiseudulle, vaellus, veneily<br />

ja uiminen sekä pyöräily, ratsastaminen<br />

ja melonta. Myös ranskalaiset tahtovat<br />

majapaikakseen lomamökin. Seuraavaksi<br />

eniten mainintoja saa maatila ja bed/<br />

breakfast. Ainostaan 19 % ranskalaisista<br />

tahtoi yöpyä hotellissa maaseutulomalla.<br />

Tärkeimmät tekijät majoituskohteelle<br />

on sijainti järven rannalla, edullinen<br />

hinta sekä suhteellisen yksinkertainen<br />

varustus. Ranskalaiset ovat saksalaisia<br />

hieman lapsirakkaampia, sillä 42 %<br />

ranskalaisista viettäisi maaseutuloman<br />

lasten kanssa. Taustaltaan maaseutumatkailusta<br />

kiinnostuneet ranskalaiset<br />

ovat melkein yhtä paljon miehiä kuin<br />

naisia, eniten 35 – 44 -vuotiaita, pääsääntöisesti<br />

keski- ja korkean tason<br />

koulutuksen saaneita ja useimmiten<br />

keskituloisia. Pääasiallisin mielenkiinto<br />

Suomessa vietettävään maaseutulomailuun<br />

keskittyy Ranskassa Pariisin<br />

seudulle (22 %), Välimeren rannikolle ja<br />

länteen (molemmat 15 %).<br />

Venäläiset perhelomalla<br />

Tutkituista markkinoista Venäjän potentiaali<br />

on pienin, vaikka nykyhetken matkailu<br />

tästä maasta on kaikista kolmesta<br />

maista suurin. Yhteensä 3,3 miljoonaa<br />

venäläistä sanoi harkitsevansa tai ehkä<br />

harkitsevansa Suomea lomakohteena.<br />

Päinvastoin kuin Saksassa ja Ranskassa<br />

loma maaseudulla järven rannalla kesäaikaan<br />

ei ole suosituin lomailumuoto,<br />

sillä Venäjällä kiertomatka, urheiluloma<br />

ja joulu/uuden vuodenlomat ovat suositumpia<br />

kuin loma maaseudulla järven<br />

rannalla kesäaikaan. Tärkeimmät vetovoimatekijät<br />

olivat kauniit maisemat,<br />

puhdas/pilaantumaton luonto, luontoaktiviteetit,<br />

kulttuuritapahtumat, mahdollisuus<br />

mielenkiintoisiin retkiin sekä<br />

rauha ja hiljaisuus.<br />

Lomamatkojen aktiviteetit painottuivat<br />

myös hieman eri lailla kuin saksalaisilla<br />

ja ranskalaisilla, sillä venäläiset<br />

mainitsivat suosituimmiksi aktiviteeteiksi<br />

ensiksi kolme talviaktiviteettia, eli<br />

korivaljakkoretket, laskettelun ja moottorikelkkailun<br />

ja sitten retket lähiseudulle,<br />

veneilyn, ratsastuksen, kävelyn<br />

ja kalastuksen. Niin kuin saksalaiset ja<br />

ranskalaiset myös venäläiset tahtovat<br />

majoittautua omaan mökkiin. Seuraavaksi<br />

eniten mainintoja saa lomakylä ja<br />

sen jälkeen hotelli. Tärkeimmät tekijät<br />

majoituskohteelle olivat ylivoimaisesti<br />

sijainti järven tai meren rannalla ja selvästi<br />

pienemmällä osuudella edullinen<br />

hinta. Kaikista tutkituista maista venäläiset<br />

ovat perhekeskeisimpiä, sillä lähes<br />

puolet (47 %) ottaisi lapset mukaan<br />

maaseutulomalle. Taustaltaan Suomesta<br />

kiinnostunut maaseutumatkailija on selvästi<br />

useammin nainen (62 %), useimmiten<br />

25 – 34 –vuotias, keskitason ja<br />

ennen kaikkea korkeamman koulutuksen<br />

saanut sekä selvästi korkeampaan<br />

tuloluokkaan kuuluva. Suurin mielenkiinto<br />

maaseutulomailuun Suomeen<br />

löytyy Venäjällä Keski-Venäjällä (ml.<br />

Moskova) (60 %) ja Volgan alueella.<br />

Kaikissa kolmessa maassa löytyy<br />

tutkimuksen mukaan suuri määrä potentiaalisia<br />

maaseutumatkailijoita, jotka<br />

ovat valmiita tulemaan Suomeen viettämään<br />

lomaa maaseudulla joko kesällä<br />

tai talvella. Matkailijat eivät kuitenkaan<br />

tule Suomeen itsestään, vaan potentiaalin<br />

muuttaminen konkreettiseksi<br />

kaupaksi vaatii pitkäjänteistä, oikein<br />

kohdistettua ja näkyvää markkinointia ja<br />

tuotekehittelyä.<br />

Artikkelissa on esitetty vain pieni osa tutkimusten<br />

tuloksista. Tutkimukset on julkaistu<br />

englanniksi MEKin tutkimussarjassa kolmena<br />

erillisenä raporttina MEK A:152, part 1 – 3.<br />

Tutkimusta voi tilata MEKistä osoitteesta<br />

mek@mek.fi<br />

Tom Ylkänen<br />

tutkimuspäällikkö<br />

Matkailun edistämiskeskus<br />

puh.: 010 6058 249<br />

sähköposti: tom.ylkanen@mek.fi<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

25

Lähde: MEKin kuvapankki<br />

Hyvää Kesää<br />

26<br />

MAASEUTU<br />

&<br />

Matka lu<br />

Kesä <strong>2007</strong>

Yumpu Logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!