Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
04.11.2014 • Views
Share Embed Flag

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lehti.kuntatekniikka.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

ALANSA YKKÖNEN<br />

8/2008<br />

Vesistölämpö<br />

on Hannu urheiluopistolle<br />

vetää Suomen hyvä<br />

Kerkelä<br />

ratkaisu, laajinta ESCOtoteutusta<br />

sanoo.<br />

Marko<br />

Ruti<br />

Lapissa. sivu 54<br />

sivulla 36<br />

Turvallinen kunta<br />

on yhteinen<br />

haaste sivu 16<br />

Jätevesiklinikka<br />

neuvoo Pohjois-<br />

Karjalassa sivu 38<br />

Maankäytön<br />

yhteistyö sujuu<br />

yhtiössä sivu 48<br />

Lauri Laine ja Jan-Erik Andersson<br />

Sateenkaaren salaisuuden äärellä<br />

Turun Biolaaksossa<br />

TAITEESTA<br />

TULI INFRAA<br />

sivu 6

PARASTA LAATUA<br />

MAAILMAN PARHAIMMALLE VEDELLE<br />

Hawle Vario<br />

Teleskooppinen laippaliitin<br />

mahdollistaa myös 10 º<br />

kulmapoikkeaman<br />

Hawle A<br />

Monokokkirakenteinen<br />

linjaventtiili<br />

sisäänrakennetuilla<br />

sähköhitsausmuhveilla<br />

SUORAAN AMMATTILAISILTA AMMATTILAISILLE

SISÄLTÖ<br />

8 / 2008<br />

• 25. marraskuuta<br />

16 Suomi on Euroopan turvallisin maa<br />

vuoteen 2015 mennessä. Tähän tähtää<br />

toukokuussa valtioneuvoston vahvistama<br />

sisäisen turvallisuuden ohjelma.<br />

38 Petri Kurki ja Marko Tyyskä kertovat<br />

kiteeläisille, kuinka panospuhdistamo käsittelee<br />

haja-asutuksen jätevedet.<br />

48 Helsingin Arabianranta on yksi 13 JYMYkohteesta,<br />

joissa selvitettiin julkisen ja yksityisen<br />

tahon yhteistyötä maankäytössä.<br />

54 Lapin ammattiopiston luonnonvara- ja<br />

ympäristöalan yksikössä alkaa ankara energiansäästökuuri<br />

ensi vuonna.<br />

JULKISTEN TILOJEN TAIDE<br />

Turun Biolaakson yrityspuisto<br />

muuttui Sateenkaaren salaisuudeksi 6<br />

Vuoreksen silta saa taiteellisen<br />

melusuojauksen 11<br />

Rovaniemen ydinkeskustaa<br />

elävöittää Lapin taide 12<br />

TURVALLISUUS<br />

Turvallisuussuunnitelma saatava<br />

jokaiseen kuntaan 16<br />

Pelastustoimen palvelutaso<br />

on yleisesti parantunut 20<br />

Pirkanmaalla valmiussuunnittelun<br />

verkosto on varautumisen ydin 23<br />

UHHA antaa eväät suuronnettomuuden<br />

hallintaan 26<br />

Vesihuoltolaitokset saivat<br />

ohjeet kriisiviestintään 29<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 31<br />

Kuntien Putkimestarit 35<br />

UKTY 36<br />

VESIHUOLTO<br />

LokaPuts ohjaa Pohjois-Karjalan<br />

haja-asutusta jätevesiasioissa 38<br />

Espoon Vesi yhdisti veden myynnin<br />

ja sakolietteen vastaanoton 43<br />

Itsearviointi vesilaitoksen<br />

johtamistyökaluna 46<br />

YHDYSKUNTA<br />

Yhteistyöyhtiö on hyvä ratkaisu<br />

laajoissa maankäyttöhankkeissa 48<br />

Kuntayhteistyö parantaa<br />

rakennusvalvonnan palvelua 52<br />

KIINTEISTÖT<br />

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä<br />

teki ESCO-sopimuksen 54<br />

Koulujen katot kuntoon<br />

paloturvallisella pinnoituksella 58<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Safety First 25<br />

Kolumni/Mette Granberg:<br />

Lupa avautua 45<br />

Uutisia 60<br />

Tuoteuutuuksia 63<br />

Henkilöuutisia 64<br />

Tapahtumia 66<br />

Palveluja 66<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

3

AxFlow – täyden<br />

palvelun pumpputalo<br />

palveluksessasi<br />

AxFlow edustaa maailman johtavia syrjäytys-, keskipako-ja<br />

tyhjöpumppuja. Tarjoamme toimivat, tehokkaat<br />

ja edulliset ratkaisut vesihuollon, jäteveden käsittelyn,<br />

kaukolämmön ja voimalaitosten tarpeisiin.<br />

Mono – Epäkeskoruuvipumput<br />

Hidrostal –<br />

ruuvikeskipakopumput<br />

Huippuluokan hyötysuhde, ainutlaatuinen<br />

kartioruuvijuoksupyörä on käytännössä tukkeutumaton.<br />

Erinomaisia niin elintarviketeollisuuteen<br />

kuin jäteveden käsittelyynkin ja kaikkeen siltä<br />

väliltä. Taajuusmuuttajakäyttöön soveltuvat<br />

jyrkkäkäyräiset hydrauliikat. Sopii myös suuriin<br />

nostokorkeuksiin. Runsaasti vaihtoehtoja.<br />

Flowserve – Pleuger-uppopumput<br />

Flowserve – Vesipumput<br />

Flowserve – Prosessipumput<br />

Oma konepajamme ja huoltohenkilöstömme varmistaa<br />

räätälöityjen ratkaisujen sopivuuden kaikkiin tarpeisiisi<br />

sekä täydet huolto- ja varaosapalvelut. Ota yhteyttä, niin<br />

pumpataan lisää tehoa prosesseihisi!<br />

www.axflow.fi<br />

Jokisuunkuja 3<br />

00560 Helsinki<br />

Puh. 010 836 9900<br />

Fax 010 836 9950<br />

Verstaankatu 2 B 24<br />

33100 Tampere<br />

Puh. 010 836 9900<br />

Fax 010 836 9960<br />

Paulaharjuntie 22<br />

90530 Oulu<br />

Puh. 010 836 9933

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

- Energia<br />

- Geotekniikka<br />

- Hankinta<br />

- Jätehuolto<br />

- Kiinteistöt<br />

- Kunnallistekniikka<br />

- Käyttö ja kunnossapito<br />

- Liikuntapaikat<br />

- Tietotekniikka<br />

- Vesihuolto<br />

- Väylät ja liikenne<br />

- Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Turvallinen kunta<br />

on yhteinen<br />

haaste sivu 16<br />

Jätevesiklinikka<br />

neuvoo Pohjois-<br />

Karjalassa sivu 38<br />

Maankäytön<br />

yhteistyö sujuu<br />

yhtiössä sivu 48<br />

8/2008<br />

Vesistölämpö<br />

on Hannu urheiluopistolle<br />

vetää Suomen hyvä<br />

Kerkelä<br />

ratkaisu, laajinta ESCOtoteutusta<br />

sanoo.<br />

Marko<br />

Ruti<br />

Lapissa. sivu 54 sivulla 36<br />

Lauri Laine ja Jan-Erik Andersson<br />

Sateenkaaren salaisuuden äärellä<br />

Turun Biolaaksossa<br />

TAITEESTA<br />

TULI INFRAA<br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Faksi (09) 771 2486<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />

Puh. 050 352 3155<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Heikki Lonka<br />

Reijo Rosengrén<br />

Juhani Sandström<br />

Paavo Taipale<br />

sivu 6<br />

Kannen kuva: Robert Seger<br />

TILAUKSET<br />

KL-Kustannus Oy<br />

Puh. (09) 771 2442<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 69 €<br />

Vuosikerta 78 €<br />

Irtonumero 8,50 €<br />

ILMOITUKSET<br />

Suomen Business Viestintä Oy<br />

Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti<br />

PL 356, 00101 Helsinki<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

paavo.taipale@kuntaliitto.fi<br />

Turvallista tulevaisuutta<br />

”<br />

Turvallisuusasiat ovat kunnissa nousseet selvästi näkyvämmin keskustelun aiheeksi<br />

kuluneen runsaan vuoden aikana sattuneiden ikävien ja uudentyyppistenkin<br />

kansalaisten turvallisuuden tunnetta koetelleiden tapahtumien takia.<br />

Turvallinen asuinympäristö ja turvalliset olosuhteet elinkeinotoiminnalle ovat<br />

tärkeitä kunnan menestystekijöitä. Hyviin tuloksiin pääseminen edellyttää kunnalta<br />

avointa yhteistyötä sekä omien palveluyksiköiden kesken että kuntalaisten<br />

ja yritysten kanssa. Valtioneuvoston keväällä hyväksymän sisäisen turvallisuuden<br />

ohjelman paikallistason toimenpiteet ovat jatkossa osa kuntien toimintaa.<br />

Tässä numerossa tarjotaan muutamia näkökulmia turvallisuuteen ja turvallisuussuunnitteluun.<br />

Kuntien ja aluepelastuslaitosten yhteistyö kuntien valmiussuunnittelussa<br />

on saamassa vahvempaa jalansijaa nyt, kun pelastustoimen<br />

alueellistamisen alkukankeudet alkavat olla ohitse. Liikenneturvallisuus, työturvallisuus<br />

ja tietoturva jäävät tässä lehdessä vähemmälle, mutta niitä ei missään<br />

tapauksessa pidä kunnissa unohtaa. Kuntatekniikan asiantuntijoilla on suuri vastuu<br />

myös turvallisuuskulttuurin jatkuvasta kehittämisestä kunnissa.<br />

Turvallisuus on myös osa ympäristön viihtyisyyttä. Kaupunkiympäristön viihtyisyyden<br />

lisäämiseksi on monia vaihtoehtoja. Edellisessä numerossa esiteltiin valaistuksen<br />

keinoja – nyt vuorossa on taide kaupunkitilan elävöittäjänä.<br />

Näin sydämeeni joulun teen<br />

Nämä alkusanat ovat eräästä suosikkijoululaulustani. Niitä on lukemattomia,<br />

sillä minulle juuri musiikki tuo joulun. Vaikka otsikon säe on hiukan tuoreemmasta<br />

joululaulusta, joulumusiikissa perinteet ovat jyllänneet näihin päiviin asti.<br />

Suomessa ikivihreän joulumusiikin tuotteliain luomiskausi näyttää osuneen viime<br />

vuosisadan alkukymmenille. Vanhat hitit kelpaavat yhä uusille sukupolville.<br />

Hyvä, että tässä nopean muutoksen maailmassa on – ainakin toistaiseksi – jotakin<br />

pysyvää.<br />

Jouluvalmisteluihin käytetään kodeissa aikaa ja energiaa usein varsin paljon.<br />

Joku saattaa ajatella, ettei joulu tulekaan, kun arjen hyörinä vain jatkuu. Anna<br />

itsellesi ja läheisillesi niin työyhteisössä kuin kotonakin lupa tehdä joulu sydämeen.<br />

Kun joulu on sydämessä, on se myös ympärillä.<br />

Rauhallista joulunaikaa kaikille Kuntatekniikan lukijoille!<br />

SIVUNVALMISTUS:<br />

Faktor Oy<br />

PAINOPAIKKA:<br />

Forssan Kirjapaino Oy<br />

ISSN 1238-125X<br />

2. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/<br />

Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2008<br />

SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY KOKO VUODEN AIHEITA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1 / 2009 9.1. 13.1. 3.2. Energia Hankinnat<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2 / 2009 13.2. 17.2. 10.3. Ilmastonmuutos Infra-IT<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3 / 2009 20.3. 24.3. 16.4. Jätehuolto Kiinteistöt<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4 / 2009 24.4. 28.4. 19.5. Kunnossapito Liikenne ja väylät<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5 / 2009 7.8. 11.8. 1.9. Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6 / 2009 4.9. 8.9. 29.9. Maarakennus Rakentaminen<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7 / 2009 9.10. 13.10. 3.11. Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8 / 2009 13.11. 17.11. 8.12. Viheralueet Ympäristö<br />

5

Turun Biolaaksossa yhdistyvät infra ja taide<br />

INSINÖÖRI JA TAITEILIJA<br />

Turun Biolaakson savipelto<br />

ojineen muuttui<br />

palkituksi yritys- ja tehdasympäristöksi.<br />

Rakentaja<br />

kutsui rohkeasti koolle<br />

eri alojen edustajat jo<br />

suunnitteluvaiheessa.<br />

TEKSTI Sari Järvinen<br />

KUVAT Robert Seger<br />

■■ Jättiläismäinen lapio on juuri<br />

iskeytymässä puroon. Sen<br />

keskellä kulkee silta, jolla kävelee<br />

keskusteluun syventyneenä<br />

kaksi miestä: kuvataiteilija ja<br />

viheraluepäällikkö. Molemmat<br />

ovat pukeutuneet hyvin, molemmat<br />

nauravat: näitä herroja<br />

ei tarvitse erikseen pyytää hymyilemään<br />

kameralle.<br />

Turun kaupungin viheraluepäällikkö<br />

Lauri Laineen ja kuvataitelija<br />

Jan-Erik Anderssonin<br />

onkin syytä olla iloisia, sillä<br />

silta, jolla he kävelevät, on osa<br />

helmikuussa palkittua ympäristötaidetekoa.<br />

Ympäristötaiteen<br />

säätiö valitsi vuoden 2007 kohteeksi<br />

Anderssonin teoskokonaisuuden<br />

”Sateenkaaren salaisuus”.<br />

Se on osa Biolaaksoa,<br />

Keidas-pilottihanketta, jossa<br />

yhdistettiin taide kunnallistekniikkaan<br />

ja yritysympäristö<br />

puistoon.<br />

Lapiosilta ja kauempana oleva<br />

sydänsilta ovat paitsi puistoyhteyksiä,<br />

mutta ornamenttei-<br />

6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

JULKISTEN TILOJEN TAIDE<br />

saman lapion varressa<br />

neen ja näyttävine muotoineen<br />

myös kuin veistoksia. Keidashanke<br />

muokkasi bioalan yritysten<br />

vieressä vellovan kuraisen<br />

ojanpientareen värikkääksi,<br />

maisema-arkkitehtuuriseksi<br />

kokonaisuudeksi.<br />

Kaiken takana oli suunnittelu,<br />

joka toteutettiin paitsi<br />

laaja-alaisena myös hyvissä<br />

ajoin.<br />

– Kun hanketta mietittiin<br />

1990-luvulla, alettiin puhua<br />

taiteen prosentti -periaatteesta<br />

lähinnä talonrakentamisessa.<br />

Infran puolella käytiin samaa<br />

keskustelua. Emme kuitenkaan<br />

sijoita prosenttia taiteelle joka<br />

kohteeseen, vaan valikoimme<br />

paikat, Laine kertoo.<br />

Kun viheraluepäällikkö<br />

kirjoitti rahoitushakemusta<br />

EU:n tavoite 2 -ohjelmaan,<br />

hän tiesi, että paperille oli saatava<br />

jotain uutta ja innovatiivista.<br />

Muuten ei eurooppalaista<br />

tukea heruisi.<br />

– Soitin Wäinö Aaltosen<br />

museoon ja kysyin, voisivatko<br />

he suositella jotain taitelijaa.<br />

Sieltä sain Jan-Erik Anderssonin<br />

nimen.<br />

Biolaaksosta<br />

unelmaprojekti<br />

Anderssonille Laineen puhelu<br />

ei olisi voinut osua parempaan<br />

saumaan. Taiteilija oli<br />

juuri saanut tarpeekseen pienistä<br />

gallerioista ja siirtynyt<br />

Lauri Laine (vas.) ja Jan-Erik<br />

Andersson osoittivat, että julkinen<br />

taide voi olla muutakin<br />

kuin patsas puiston peränurkassa.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

7

“Taiteen tehtävä<br />

on olla<br />

yhteiskunnassa,<br />

ei pelkästään<br />

gallerioissa.”<br />

KEIDAS-HANKE<br />

Rahoittaja ja valvoja: Lounais-Suomen<br />

ympäristökeskus<br />

Vastuu kokonaisuudesta: Turun<br />

kaupungin kiinteistölaitos<br />

Rahoitus: EU 38 %, kansallinen<br />

12 % ja Turun kaupunki<br />

50 %<br />

Valmistelu alkoi vuonna<br />

2000, toteutui 2007<br />

Itä-Turun tavoite 2 -ohjelman<br />

kehittämishanke<br />

Keidas-hanke muokkasi bioalan yritysten vieressä vellovan kuraisen<br />

ojanpientareen värikkääksi, maisema-arkkitehtuuriseksi kokonaisuudeksi.<br />

suunnittelemaan arkkitehti Erkki<br />

Pitkärannan kanssa taloja ja<br />

mm. Kumina-navettaa.<br />

– Minua kiinnostaa taiteen<br />

yhdistäminen arkkitehtuuriin.<br />

Taiteen tehtävä on olla yhteiskunnassa,<br />

ei pelkästään gallerioissa.<br />

Anderssonille Biolaaksosta tuli<br />

unelmaprojekti. Suomen oloissa<br />

oli uutta, että taiteilija otettiin<br />

mukaan jo suunnitteluvaiheessa.<br />

Siten varmistettiin elementtien<br />

näkyvyys ja sopivuus kokonaisuuteen.<br />

– Koin ensimmäistä kertaa<br />

elämässäni, että taiteilija oli tervetullut<br />

kaupungin projektiin.<br />

Minut otettiin vakavasti. Kun<br />

esitin ideoita, niihin suhtauduttiin<br />

positiivisen innostuneesti, eikä<br />

oltu puolustuskannalla, kuten<br />

monessa muussa paikassa on oltu,<br />

Andersson sanoo.<br />

Kaideornamenteilla aikuinenkin<br />

pääsee kurkistamaan lasten veikeään<br />

maailmaan.<br />

Ennakkoluulot<br />

riesana<br />

Laine myöntää, että teknisellä<br />

puolella on vahvoja ennakkoluuloja<br />

taiteen tekijöitä kohtaan. Ajatellaan,<br />

että taiteilijan kanssa on<br />

vaikea sopia teknisistä asioista.<br />

– Kyllä taiteilijakin – ainakin<br />

minä – osaa käyttää 3D-ohjelmia,<br />

Andersson toteaa.<br />

Myös Biolaakson maisemasuunnittelun<br />

tehnyt maisema-<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

JULKISTEN TILOJEN TAIDE<br />

Jan-Erik Andersson suunnitteli alueen 24 lyhtypylvään päälle erilaisia<br />

tutkijoiden siluettikuvia, jotka pyörivät kuin tuuliviirit. Kun<br />

tolppien lujuus ei kestänyt hahmojen kokoa, tutkijat kutistettiin<br />

puolta pienemmiksi.<br />

Jan-Erik Andersson halusi tuoda taiteellaan ja taustalla näkyvällä<br />

sydänsillallaan iloa ja energiaa tehdasympäristöön.<br />

arkkitehti Ria Ruokonen on tyytyväinen<br />

rakennuttajan ratkaisuun<br />

koota saman pöydän ympärille<br />

eri alojen osaajat.<br />

– Mukana oli myös kalatalouden<br />

edustajia. Heidän kauttaan<br />

Jaaninojaan tuli mukaan vesielämää:<br />

rapuja, kaloja ja lintuja.<br />

Luonnonkasvillisuutta istuttamalla<br />

pyrittiin lisäämään lintujen<br />

pesimäpaikkoja, Ruokonen Maisema-Arkkitehti<br />

Byman & Ruokonen<br />

Oy:stä kertoo.<br />

Arkkitehdin mielestä kuviota<br />

voisi hyödyntää kunnissa useamminkin.<br />

Alat, jotka muuten harvoin<br />

kohtaavat, voi olla hyödyllistä<br />

tuoda rohkeasti saman suunnittelupöydän<br />

ääreen.<br />

– Biolaaksossa yhteistyö toimi<br />

hyvin. Andersson oivalsi heti,<br />

mistä on kyse. Hänen ideansa<br />

ruokkivat myös yleistä suunnittelua<br />

ja päinvastoin. Andersson puki<br />

sanoiksi Biolaakson ajatuksen<br />

sateenkaaren salaisuuden etsimisestä,<br />

Ruokonen toteaa.<br />

Vääntö kaarista<br />

Taiteen ujuttaminen kunnallisteknisiin<br />

rakenteisiin vaati kärsivällisyyttä<br />

kummaltakin osapuolelta.<br />

Taiteilija pänttäsi hartaudella<br />

kaavamerkintöjä ja insinöörit<br />

taiteilivat tekniikan mahdollisuuksien<br />

rajoilla.<br />

Andersson suunnitteli alueen<br />

24 lyhtypylvään päälle erilaisia<br />

siluettikuvia, jotka pyörivät kuin<br />

tuuliviirit. Yhdessä tutkijan piti<br />

tähyillä horisonttia, toisessa kadunkulkijoita<br />

kourassaan proteiinikuljetussysteemi.<br />

Kaikki hahmot olivat liian<br />

suuria. Tolppien lujuus ei kestänyt.<br />

Tutkijat kutistettiin puolta<br />

pienemmiksi, jolloin ne voitiin<br />

kiinnittää turvallisesti paikoilleen.<br />

Pylväät maalattiin sateenkaaren<br />

väreihin.<br />

Myös sillassa oli omat haasteensa.<br />

Andersson sai perustella<br />

suunnittelusta vastaavalle insinööri<br />

Olavi Lankiselle, miksi<br />

halusi kaiteista kaarevia. Apuna<br />

oli myös Anderssonin yhteistyökumppani<br />

Launo Laatikainen<br />

Turun Juvasta.<br />

– Kaiteet nousevat keskellä siltaa<br />

korkeammaksi, sillä silloin aikuinen<br />

voi kokea jälleen olevansa<br />

lapsi, kun joutuu kurkistelemaan<br />

kaiteen välistä. Konepaja pystyi<br />

lopulta tekemään kaaren, vaikka<br />

ensin taistelikin sitä vastaan. Se<br />

osoittaa, että taitoa tehdä vaikeita<br />

orgaanisia muotoja vielä löytyy.<br />

Andersson kuitenkin peräänkuuluttaa<br />

taitelijaltakin kärsivällisyyttä<br />

ja joustoa. Seinän – tai<br />

lyhtypylvään lujuuden – tullessa<br />

vastaan, inspiraatio täytyy löytää<br />

uudesta paikasta.<br />

Fysiikan lakien lisäksi piti ottaa<br />

huomioon budjetti, vaikka<br />

Biolaaksoon olikin satsattu taiteelle<br />

enemmän kuin prosentti.<br />

– Talouden takia jouduimme<br />

jonkin verran karsimaan suunnitelmia.<br />

Valaistus ei tullut siltoihin<br />

mukaan, sillä valokuidut jäivät<br />

laittamatta, Laine kertoo.<br />

Lapio löysi kuitenkin paikkansa<br />

purossa ja lähialueen ihmisten<br />

ulkoilureittinä. Ruokosen suunnittelemissa<br />

viherkeitaissa kasvaa<br />

Maa- ja elintarviketalouskeskus<br />

Piikkiön tutkimuskasveja.<br />

Rakennusten taustalla nousee<br />

jyrkkä kalliorinne. Sen suojassa<br />

kelpaa bioalan tutkijoiden<br />

ratkoa molekyylien rakennetta ja<br />

sateenkaarien salaisuuksia. ■<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

9

2009<br />

Vesihuollon osto-oppaan 2009 paikat ovat nyt jaossa.<br />

Aineistopäivä on 20.4.2009.<br />

Nettioppaan suosio jatkuu.<br />

Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.<br />

VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT<br />

alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä<br />

kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä<br />

tarjoavat yritykset yhteystietoineen<br />

NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI<br />

linkki yrityksen kotisivuille<br />

päivitys ympäri vuoden<br />

OTA YHTEYTTÄ:<br />

Marianne Lohilahti<br />

Suomen Business Viestintä Oy<br />

puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

Painettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikille<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan<br />

päättäjille mm. Yhdyskuntatekniikka 2009 -messuilla 27.–29.5.<br />

Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä<br />

hankinnoista päätettäessä.<br />

Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!<br />

Julkaisija: KL-Kustannus Oy / <strong>Kuntatekniikka</strong><br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

JULKISTEN TILOJEN TAIDE<br />

Särkijärven silta yhdistää 13 500 asukkaan Vuoreksen kaupunginosan puistokadun välityksellä Tampereen itäiseen ohikulkutiehen. Siltasuunnittelukilpailun<br />

voitti keväällä 2007 Insinööritoimisto Pontek Oy:n ehdotus ”Vaiheittain”.<br />

Vuorekseen johtava silta saa Suojelusenkelin<br />

MELUSUOJAUKSESTA tulee taidetta<br />

■■ Tulevaan Tampereen ja Lempäälän<br />

yhteiseen Vuoreksen kaupunginosaan<br />

johtavan Särkijärven<br />

sillan meluseiniä ja melukaiteita<br />

koskeva taidekilpailu on ratkaistu.<br />

Voittanut ehdotus on nimeltään<br />

Suojelusenkeli. Ehdotuksen<br />

tekijänä on työryhmä Paavo<br />

Räbinä, kuvataiteilija ja Jarkko<br />

Reiman, SIO sekä avustajat Jukka<br />

Savolainen, SAFA ja Jorma<br />

Valkama, SIO.<br />

Kilpailun avulla pyrittiin Särkijärven<br />

sillalle ja sillan ympäristöön<br />

rakennettavien melusuojausten<br />

taiteellisesti korkeatasoiseen,<br />

ympäristötaiteen tunnusmerkit<br />

täyttävään toteutukseen.<br />

Kaksivaiheiseen kilpailun toisen<br />

vaiheen jatkokehittelyssä oli<br />

mukana neljä ehdotusta, jotka oli<br />

valittu ensimmäiseen vaiheeseen<br />

osallistuneista 55 ehdotuksesta.<br />

Valaistuksella tärkeä rooli<br />

Palkintolautakunnan mukaan<br />

palkitussa ehdotuksessa on vahva<br />

taiteellinen ote ja idea. Myös<br />

maisemallisesti haasteellinen tehtävä<br />

on ratkaistu hienosti.<br />

Suojelusenkelissä on rohkeasti<br />

lähdetty etsimään uutta ajattelua<br />

henkivää ratkaisua, jossa uudella<br />

valaistustekniikalla on tärkeä<br />

rooli. Suojelusenkeli antaa tilaa<br />

maisemalle päiväaikaan, jolloin<br />

näkyvillä on meluseinien graafinen<br />

pintakuvio. Pimeän aikaan<br />

teoksesta on näkyvillä ohikulki-<br />

Särkijärven sillan melusuojausten taidekilpailun voittaneessa Suojelusenkelissä<br />

valaistustekniikalla on tärkeä rooli.<br />

joiden liikkumiseen aktivoituva<br />

valoteos.<br />

Suojelusenkelin kantavana<br />

ajatuksena on taideteoksen ja ihmisen<br />

kohtaaminen. Toteutuessaan<br />

teos vahvistaa Vuoreksen<br />

identiteettiä huipputeknologiaa<br />

ja luonnonläheisyyttä yhdistävänä<br />

uuden asumisen mallina.<br />

Tampereen kaupunki päättää<br />

erikseen teosten toteuttamisesta.<br />

Särkijärven sillan rakentaminen<br />

on tarkoitus aloittaa ensi vuonna.<br />

Silta yhdistää 13 500 asukkaan<br />

Vuoreksen kaupunginosan<br />

puistokadun välityksellä Tampereen<br />

itäiseen ohikulkutiehen. ■<br />

www.tampere.fi/vuores/suunnittelukilpailut/melusuojaustaide/index.html<br />

SÄRKIJÄRVEN SILTA<br />

Särkijärven sillan suunnittelukilpailun<br />

voitti keväällä<br />

2007 Insinööritoimisto Pontek<br />

Oy:n ehdotus ”Vaiheittain”.<br />

Särkijärven leveys sillan<br />

kohdalla on 180 ja syvyys 17<br />

metriä. Sillalle sijoitetaan ajoneuvoliikenteelle<br />

kaksi kahdeksan<br />

metrin levyistä ajorataa,<br />

joista toinen voidaan<br />

muuttaa kaksiraiteiseksi pikaraitiotieksi.<br />

Kevyt liikenne saa<br />

neljä metriä leveän väylän.<br />

Sillan suunnittelussa otetaan<br />

huomioon myös vesi- ja<br />

viemärijohtojen sekä kaukolämpöputkien<br />

vetäminen.<br />

Vesiliikenteelle on varattu<br />

sillan alle 30 metriä leveä<br />

väylä. Sillan alikulkukorkeus<br />

on 10 metriä. Rantaviivan<br />

tuntumassa sillan ali on mahdollisuus<br />

kulkea myös jalan.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

11

Rovaniemi kirkasti identiteettiään ja lisäsi vetovoimaansa<br />

LAPIN TAIDE<br />

elävöittää ydinkeskustaa<br />

Koskikatu päättyy Kemijoen rantaan, jonne Kompassiaukiolle<br />

suunniteltiin kiveyksistä kompassikuvio. Kuvio esittää<br />

Lapin rikkauksia Olaus Magnusin mukaan.<br />

Rovaniemen ydinkeskustan ehostus valmistui<br />

lokakuussa. Liki neljän miljoonan euron<br />

hankkeella on kirkastettu Lapin pääkaupungin<br />

identiteettiä ja vahvistettu sen vetovoimaa<br />

niin kaupunkilaisten kuin matkailjoidenkin<br />

silmissä. Taiteella on tärkeä rooli<br />

hankkeen onnistumisessa.<br />

Rakovalkea-valaisimet iltavalaistuksessa<br />

Rovakadun kävelypainotteisella<br />

osuudella.<br />

Kadun pintoja elävöittävät vanhojen rovaniemeläisten talojen<br />

puumerkit. Kävelykadulla ne toteutettiin kiveyksillä<br />

kookkaina aiheina koko kävelypinnalle sekä pienempinä<br />

kaiverrettuina graniittilaattoihin.<br />

Pirkka Hartikainen, aluepäällikkö<br />

FCG Planeko Oy, Rovaniemi<br />

pirkka.hartikainen@fcg.fi<br />

Rovaniemen kaupunki on johdonmukaisesti<br />

viime vuosina kiinnittänyt<br />

erityistä huomiota Rovaniemen<br />

ydinkeskustan matkailullisen<br />

vetovoiman kehittämiseen, alueen<br />

yritysten toimintaedellytysten ja<br />

toimintaympäristön parantamiseen<br />

sekä asuinympäristön viihtyisyyden<br />

parantamiseen. Rovakadun saneeraus<br />

ja Koskikadun kävelykadun laajennus<br />

olivat osa tätä hanketta.<br />

Rovaniemen keskustan rakennuskanta<br />

on varsin uutta, ja vihreää keskustan<br />

katualueilla ei entuudestaan<br />

juuri ollut. Parannettavat katuosuudet<br />

on rakennettu 1960-luvulla, eivätkä<br />

enää vastanneet nykypäivän vaatimuksiin<br />

kaupungin keskustaympäristöstä.<br />

Lunta on Rovaniemellä talvisin<br />

paljon, ja keskustassa järjestetään<br />

ympäri vuoden tapahtumia. Turisteja<br />

kaupungissa vierailee runsaasti kaikkina<br />

vuodenaikoina.<br />

Hankkeen suunnittelutyö käynnistettiin<br />

kesäkuussa 2004. Katusuunnitelmat<br />

valmistuivat joulukuussa<br />

2005. Suunnittelutyöhön valittiin<br />

tarjouskilpailun perusteella FCG Planeko<br />

Oy (silloin Suunnittelukeskus<br />

12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

JULKISTEN TILOJEN TAIDE<br />

Oy). Hankkeen rakentaminen toteutettiin<br />

kahdessa vaiheessa kesällä<br />

2007 ja 2008. Toteutuksen<br />

pääurakoitsijana toimi molemmissa<br />

vaiheissa Lemminkäinen<br />

Oy, ja koko hankkeen kustannusarvio<br />

oli 3,9 M€.<br />

Suunnittelussa ja toteutuksessa<br />

painotettiin erityisesti korkeatasoisen<br />

kaupunkiympäristön<br />

luomista, missä kaikki liikennemuodot<br />

toimivat sopusoinnussa.<br />

Tämän vuoksi suunnittelu toteutettiin<br />

katualueilla ns. seinästä<br />

seinään -periaatteella, jolloin lopputuloksesta<br />

saatiin sekä käyttäjien<br />

että kauppaliikkeiden kannalta<br />

toimiva.<br />

Liiku enemmän, viihdy<br />

pidempään<br />

Keskeisenä suunnitteluperiaatteena<br />

oli luoda sellainen keskusta-alue,<br />

joka houkuttelisi liikkumaan<br />

enemmän kävellen tai<br />

pyörällä ja saisi niin matkailijat<br />

kuin paikallisetkin ihmiset viihtymään<br />

keskustassa pidempään.<br />

Lisäksi suunnittelussa panostettiin<br />

esteettömään liikkumiseen,<br />

paikallisuuteen ja omaleimaisuuteen<br />

sekä siihen, että ratkaisut<br />

olisivat toimivia niin kesällä<br />

kuin talvellakin.<br />

Rovakatu on keskustan tärkein<br />

sisääntulokatu ja kauppakatu,<br />

joka ennen suunnitelman<br />

toteuttamista oli yksisuuntainen.<br />

Rovakatu saneerattiin siten,<br />

että koko kadun varrelle rakennettiin<br />

nykyisten ajoradan ja<br />

jalkakäytävien lisäksi yhtenäinen<br />

pyöräilykaista sekä katupuukaista.<br />

Ydinkeskustan puoleinen jakso<br />

Rovakadusta muuttui suunnitelman<br />

toteutumisen myötä kävelypainotteiseksi<br />

kaduksi, jossa<br />

ajoneuvoliikenne on sallittu.<br />

Koskikadulla jo sijaitsevaa kävelykatua<br />

laajennettiin korttelin verran<br />

molempiin suuntiin. Sekä Rovakadulle<br />

että Koskikadulle suunniteltiin<br />

esteetön reittiyhteys.<br />

Kaupungin identiteetti<br />

johtotähtenä<br />

Suunnittelutyö piti sisällään myös<br />

katupinnoitteiden, kasvillisuuden,<br />

kalusteiden ja valaistuksen<br />

suunnittelun sekä ympäristötaiteen<br />

panoksen. Työssä pyrittiin<br />

löytämään kaupungin identiteettiä<br />

korostavia aiheita. Katupuuksi<br />

valittiin pitkän harkinnan jäl-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

13

SG-valuraudalla<br />

katuja auki kaivamatta<br />

Kaivamaton tekniikka on kaupunkiolosuhteissa<br />

usein ainoa vaihtoehto vesijohtolinjan<br />

saneerauksessa.<br />

Suomessa SG-valurautaputkea on käytetty<br />

pakkosujutuksissa erittäin hyvin tuloksin.<br />

Lujuutensa ja rengasjäykkyytensä ansiosta<br />

SG-valurautaputki taipuu ja kestää kaikkein<br />

vaativimmissakin kohteissa. Siististi ja<br />

häiriöt ympäristölle minimoiden.<br />

SG-valurautaputki onkin mainio valinta<br />

missä tahansa ympäristössä aina vesistöalituksista<br />

ahtaisiin kaupunkiolosuhteisiin.<br />

Saint-Gobain Pipe Systems Oy<br />

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI<br />

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601<br />

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />

www.sgps.fi<br />

keen puistolehmus. Varsinaisten<br />

katupuiden lisäksi kävelykatua<br />

jäsentävät erillisiin istutuslaatikkoihin<br />

sijoitetut pilvikirsikkaryhmät.<br />

Valaistus tärkein kadun<br />

kalusteista<br />

Valaistus nähtiin jo heti suunnittelun<br />

alussa hyvin tärkeäksi<br />

elementiksi ja tärkeimmäksi kadun<br />

kalusteeksi. Ydinkeskustan<br />

osuudelle suunniteltiin VALOA<br />

design Oy:n Roope Siiroisen<br />

toimesta uusi uniikki valaisinpylväs<br />

”Rakovalkea”.<br />

Valaisimessa pääasiallinen<br />

valaistus tapahtuu pylvään päässä<br />

olevan epäsuoran valaisimen<br />

toimesta. Lisäksi pylvään rungossa<br />

on toteutettu led-tekniikalla<br />

itse rungon valaistus. Valaistusta<br />

ohjataan tietokoneella,<br />

ja siinä voidaan esittää kahdeksan<br />

erilaista valaistusohjelmaa<br />

riippuen vuodenajasta tai<br />

tapahtumasta. Valaistussuunnittelun<br />

yhteydessä ideoitiin<br />

myös jouluvalaistuksen ilmettä<br />

ja sijoituspaikkoja. Valaisimet ja<br />

muut kalusteet tukevat katualueen<br />

tilajäsentelyä yhdessä katupuiden<br />

kanssa.<br />

Katu- ja kävelyalueiden pintamateriaalien<br />

valinnassa otettiin<br />

huomioon eri liikennemuotojen<br />

erottelu sekä esteettömyys.<br />

Materiaalien laatutaso on korkeatasoisinta<br />

ydinkeskustan alueella<br />

sekä kadun pinnoitteiden<br />

osalta että kalusteissa.<br />

Talojen puumerkit saavat<br />

kadun pinnat elämään<br />

Kadun pintoja elävöittämään ehdotti<br />

suunnitteluryhmässä mukana<br />

ollut professori Timo Jokela<br />

vanhojen rovaniemeläisten<br />

talojen puumerkkejä. Kävelykadulla<br />

ne toteutettiin kiveyksillä<br />

kookkaina aiheina koko kävelypinnalle<br />

sekä pienempinä kaiverrettuina<br />

graniittilaattoihin.<br />

Puumerkkien muotokieltä toistettiin<br />

myös kävelykadulle suunnitelluissa<br />

teräsrakenteisissa lasikatteisissa<br />

myyntikatoksissa ja<br />

kadun kalusteissa.<br />

Koskikatu päättyy Kemijoen<br />

rantaan. Rannan merkitystä korostamaan<br />

suunniteltiin aukio,<br />

”Kompassiaukio”, jonka keskel-<br />

le suunniteltiin kiveyksistä kompassikuvio.<br />

Kompassissa esittäytyvät<br />

Lapin luonnonrikkaudet<br />

Olaus Magnusin mukaan. Koskikadun<br />

toiseen päähän sijoittuvalle<br />

aukiolle on jätetty tilavaraus<br />

taideteokselle.<br />

Keskustan vetovoima<br />

lisääntynyt<br />

Hanke valmistui kokonaisuudessaan<br />

lokakuussa 2008. Toteutetut<br />

järjestelyt ovat saaneet sekä<br />

asukkailta että matkailijoilta positiivisen<br />

vastaanoton. Hanke on<br />

osaltaan saavuttanut tavoitteensa<br />

keskustan viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden<br />

lisäämiseksi. Keskustassa<br />

on alkamassa useita sekä<br />

asunto- että liikerakentamiseen<br />

tähtääviä rakennus- ja kehittämishankkeita.<br />

■<br />

Kävelykadun laajennus<br />

Rovakadun ja Koskikadun<br />

risteyksessä.<br />

KESKUSTAHANKE<br />

Tilaaja: Rovaniemen kaupunki,<br />

tekninen virasto, kaupungininsinööri<br />

Olli Peuraniemi<br />

Projektin johto: FCG Planeko<br />

Oy/Pirkka Hartikainen, ins.<br />

Katutekniikka: FCG Planeko<br />

Oy/ Pirkka Hartikainen, ins.,<br />

Merja Mustalampi, ins.<br />

Ympäristösuunnittelu: FCG<br />

Planeko Oy/Arja Sippola,<br />

Taina Tuominen<br />

Ympäristötaide: professori<br />

Timo Jokela<br />

Valaistussuunnittelu:<br />

VALOA design Oy, Roope<br />

Siiroinen<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

Tee oikea siirto,<br />

valitse ratkaisu!<br />

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität<br />

tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi<br />

ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />

Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet,<br />

joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista.<br />

Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu -<br />

ja huoltokin on helpompaa.<br />

Ultra V tuo potkua<br />

pumppaukseen!<br />

Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät<br />

pumput täysin uudelle tasolle.<br />

Uskomattoman suorituskykyinen<br />

Ultra V pystyy jopa 100 metrin<br />

nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden,<br />

lietteen sekä kiinteät aineet.<br />

Ultra V:n asennus ja huolto<br />

tapahtuvat huomattavasti uppopumppua<br />

helpommin, ja pystyt<br />

ennakoimaan pumpun käyttökustannukset<br />

tarkasti.<br />

Maahantuoja:<br />

SGN-tekniikka<br />

Kysy lisää!<br />

S.G. Nieminen Oy<br />

SGN-tekniikka<br />

PL 15, 02631 Espoo<br />

(09) 502 811<br />

www.sgnieminen.fi

TURVALLINEN KUNTA<br />

Turvallisuusasioiden merkitys<br />

on kasvanut viime vuosina. Yksi<br />

tärkeä syy tähän on yhteiskunnan<br />

haavoittuvuuden lisääntyminen.<br />

Turvallisuus ei ole enää<br />

vain joihinkin kunnan toimintoihin<br />

liittyvä ominaisuus eikä turvallisuuden<br />

”ammattilaisten”<br />

yksinoikeus vaan seikka, joka on<br />

otettava huomioon laajasti kaikissa<br />

kunnan toiminnoissa.<br />

Vesi- ja energiahuolto, liikenne,<br />

kaavoitus ja maapolitiikka, tietotekniikka<br />

ja logistiikka – kaikki<br />

nämä ovat alueita, joita tulee<br />

arvioida myös turvallisuuden näkökulmasta.<br />

Kouvola hyväksyttiin viime kesänä toisena<br />

suomalaiskuntana jäseneksi kansainväliseen<br />

Safe Community/Turvallinen kunta -verkostoon.<br />

Kouvolan kaupunkikeskustatyö ja turvallisuusnäkökulman<br />

nivominen siihen on<br />

saanut erityistä kiitosta.<br />

Kuva/Kouvolan kaupunki<br />

16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

on yhteinen haaste<br />

TURVALLISUUS<br />

Tarja Mankkinen<br />

sisäisen turvallisuuden sihteeristön<br />

päällikkö, sisäasiainministeriö<br />

■■ Yhteiskunnan keskeiset toiminnot<br />

ja palvelut sekä niiden<br />

ohjaus ovat siirtyneet yhä enenevässä<br />

määrin tietoverkkoihin.<br />

Tietoverkkojen haavoittuvuus on<br />

noussut esille erityisesti kriittisen<br />

infrastruktuurin turvaamisen yhteydessä.<br />

Kunnan monet keskeiset<br />

toiminnot ovat riippuvaisia<br />

tietoverkoista. Esimerkkeinä<br />

näistä voidaan mainita sähkönjakelu<br />

ja sairaalat. Nämä uudet uhkat<br />

on otettava huomioon samalla<br />

kun huolehditaan kuntien arjen<br />

turvallisuudesta laajasti.<br />

Tietoverkkoihin liittyvä haavoittuvuus<br />

on vain yksi esimerkki<br />

siitä, millaisten turvallisuushaasteiden<br />

edessä kunnat ovat<br />

monimutkaistuvassa maailmassa.<br />

Haasteista selviytyminen edellyttää<br />

enemmän ja laajempaa yhteistyötä.<br />

Tämän yhteistyön edistämiseksi<br />

on kehitetty paikalliseen<br />

turvallisuussuunnitteluun<br />

perustuva yhteistyön toimintamalli.<br />

Mitä on paikallinen<br />

turvallisuussuunnittelu?<br />

Paikallinen turvallisuussuunnittelu<br />

on paikallisen tason riskien<br />

ja ongelmien tunnistamista,<br />

turvallisuuden parantamista<br />

ja ongelmiin puuttumista hallintokuntien<br />

rajat ylittävällä yhteistyöllä.<br />

Työn tulosten seuranta ja<br />

arviointi ovat tärkeä osa yhteis-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

17

TURVALLISUUS<br />

työtä, ja seurannan ja arvioinnin<br />

kautta voidaan yhteistyötä kehittää<br />

edelleen.<br />

Paikallinen turvallisuussuunnittelu<br />

käynnistyi 1999, jolloin se<br />

oli pääsääntöisesti poliisitoimen<br />

johdolla tehtävää rikoksentorjuntayhteistyötä.<br />

Työn edetessä kävi<br />

kuitenkin selväksi, että kunnan<br />

kannalta rikoksentorjunta<br />

on muuttuvassa toimintaympäristössä<br />

liian kapea lähestymistapa<br />

kunnan turvallisuuteen. Tästä<br />

syystä hallitus päätti hyväksyessään<br />

ensimmäisen sisäisen turvallisuuden<br />

ohjelman syyskuussa<br />

2004 laajentaa paikallisen turvallisuussuunnittelun<br />

kattamaan<br />

kaikki keskeiset turvallisuusongelmat<br />

paikallisesti tehtävän toimintaympäristön<br />

analyysin ja riskien<br />

arvioinnin perusteella.<br />

Turvallisuussuunnitelman<br />

vetäjänä kunnan johto<br />

Paikallista turvallisuussuunnittelua<br />

johtaa johtoryhmä, jonka<br />

muodostavat kunnan johto, poliisitoimen<br />

johto ja alueellisen<br />

pelastustoimen johto. Johtoryhmä<br />

vastaa turvallisuussuunnittelun<br />

johtamisesta, organisoimisesta<br />

ja työn tuloksista kokonaisuudessaan.<br />

Turvallisuussuunnittelun etenemistä<br />

koskevien tietojen perusteella<br />

näyttää siltä, että suurimmassa<br />

osassa kuntia kunnan<br />

johto on ottanut johtavan roolin<br />

turvallisuussuunnittelussa. Joissain<br />

kunnissa työtä johtaa poliisipäällikkö.<br />

On myös kuntia, joissa<br />

Myös sisäisen turvallisuuden<br />

ohjelman esite löytyy<br />

osoitteesta www.intermin/sisainenturvallisuus.<br />

työtä johdetaan yhdessä kolmikantayhteistyönä.<br />

Turvallisuussuunnitelma voidaan<br />

laatia joko kuntakohtaisesti<br />

tai laajemmalle alueelle. Poliisin<br />

organisaatio uudistuu vuoden<br />

2009 alussa. Uudistuksen myötä<br />

poliisilaitosten määräksi tulee 24<br />

nykyisten 90 sijasta. Tämän seurauksena<br />

poliisilaitosten ja alueellisten<br />

pelastuslaitosten alueet<br />

vastaavat nykyistä paremmin<br />

toisiaan. Yhden poliisilaitoksen ja<br />

alueellisen pelastuslaitoksen alueella<br />

voi olla useita kuntia.<br />

Kunnat voivat yhdessä alueen<br />

poliisi- ja pelastustoimen kanssa<br />

sopia siitä, valmistellaanko<br />

jokaiselle alueen kunnalle oma<br />

turvallisuussuunnitelma, tehdäänkö<br />

yksi laajempi suunnitelma,<br />

jossa jokaisella alueen kunnalla<br />

on oma tarkentava osuutensa,<br />

vai valitaanko jokin muu<br />

turvallisuussuunnitelman malli.<br />

Tärkeintä on tehdä suunnitelma,<br />

joka vastaa todellisia tarpeita eikä<br />

jää hyllyyn homehtumaan.<br />

Riskianalyysin tukena<br />

ARTU-järjestelmä<br />

Turvallisuussuunnitelman perustan<br />

muodostaa paikallisesti tehtävä<br />

riskianalyysi. Riskianalyysi<br />

voidaan tehdä esimerkiksi yhdistelemällä<br />

eri viranomaisilla olevaa<br />

tilasto- ja muuta tietoa laajemmiksi<br />

kokonaisuuksiksi.<br />

On tärkeää tehdä turvallisuustilanteen<br />

analyysista myös julkinen<br />

versio, joka voidaan julkaista<br />

ja johon kuntalaiset, yhteisöt ja<br />

LISÄÄ TIETOA<br />

Sisäasiainministeriö järjestää<br />

yhteistyössä sosiaali- ja<br />

terveysministeriön, oikeusministeriön<br />

rikoksentorjuntaneuvoston,<br />

liikenne- ja viestintäministeriön,<br />

Kuntaliiton<br />

ja Etelä-Suomen lääninhallituksen<br />

kanssa valtakunnallisen<br />

paikallisen turvallisuussuunnittelun<br />

seminaarin 28.–<br />

29.1.2009.<br />

Sisäisen turvallisuuden ohjelman<br />

sivut: www.intermin.<br />

fi/sisainenturvallisuus<br />

Turvallisuussuunnittelun tietopankki:<br />

www.turvallisuussuunnittelu.fi<br />

Turvallisuussuunnitteluprosessi<br />

Lähde: sisäasiainministeriö, sisäisen turvallisuuden sihteeristö<br />

yritykset, voivat antaa palautetta.<br />

Näin saadaan turvallisuussuunnitteluun<br />

mukaan sellaista tietoa,<br />

joka ei vielä näy viranomaisten tilastoissa.<br />

Riskianalyysin tekemistä tukee<br />

ARTU-järjestelmä, joka on<br />

kaikkien turvallisuussuunnitteluun<br />

osallistuvien viranomaisten<br />

käyttöön suunniteltu työväline.<br />

Lisää tietoa ja ARTU-käsikirja<br />

löytyy os. www.intermin/sisainenturvallisuus.<br />

Turvallisuussuunnitelmassa<br />

päätetään toimenpiteistä, joilla<br />

puututaan turvallisuustilanteen<br />

analyysissa esille tulleisiin tärkeimpiin<br />

riskeihin ja ongelmiin.<br />

Siinä määritellään, mitä tehdään,<br />

missä aikataulussa ja kuka on asiasta<br />

päävastuussa. Myös yhteistyön<br />

näkökulma on tärkeä ottaa<br />

huomioon. Turvallisuussuunnitelmassa<br />

on hyvä sopia erityisesti<br />

sellaisista asioista, joihin puuttuminen<br />

edellyttää useamman kuin<br />

yhden toimijan toimenpiteitä.<br />

Valtioneuvoston 8.5.2008 vahvistamassa<br />

sisäisen turvallisuuden<br />

ohjelmassa on tavoitteeksi<br />

asetettu, että kunnanvaltuustot<br />

hyväksyvät uusien linjausten mukaisesti<br />

laaditut turvallisuussuunnitelmat<br />

viimeistään 2010 aikana.<br />

Kunnanvaltuustoilla on myös tärkeä<br />

rooli turvallisuussuunnitelman<br />

toimeenpanon seurannassa<br />

ja tulosten arvioinnissa.<br />

Ennalta estävä työ<br />

säästää resursseja<br />

Paikallisen turvallisuussuunnittelun<br />

tilannetta koskevat tiedot<br />

koottiin 2008 alussa, ja ne on julkaistu<br />

raportissa ”Paikallisen turvallisuussuunnittelun<br />

tilannekatsaus,<br />

sisäasiainministeriön julkaisuja<br />

26/2008”. Tietojen perusteella<br />

paikallinen turvallisuussuunnittelu<br />

etenee varsin hyvin. Yhä<br />

laajempi joukko kuntia on tunnistanut<br />

turvallisuuden merkityksen<br />

kunnan eri toiminnoille<br />

ja nähnyt sen hyödyn, jota turvallisuusyhteistyö<br />

voi parhaimmillaan<br />

tuottaa kunnalle niin turvallisuuden<br />

parantumisena kuin resurssien<br />

käytön tehostumisena.<br />

Yksi tärkeimmistä syistä turvallisuussuunnittelun<br />

merkityksen<br />

lisääntymiselle on se, että se<br />

antaa uusia mahdollisuuksia rikoksia,<br />

onnettomuuksia ja häiriöitä<br />

ennalta estävälle työlle. Kuntatalouden<br />

vaikeudet ovat lisänneet<br />

kunnissa tietoisuutta siitä,<br />

miten paljon kustannuksia kunnille<br />

aiheutuu rikoksista, häiriöistä<br />

ja onnettomuuksista. Siirtämällä<br />

kunnan toiminnan painopistettä<br />

korjaavasta työstä ennalta<br />

estävään työhön voidaan<br />

säästää resursseja ja samalla lisätä<br />

kuntalaisten hyvinvointia ja<br />

viihtyvyyttä.<br />

Turvallisuuskoordinaattori<br />

useissa kaupungeissa<br />

Useat kaupungit ovat perustaneet<br />

turvallisuuskoordinaattorin tehtävän<br />

joko yksin tai yhteistyössä<br />

poliisin kanssa. Helsingissä on<br />

turvallisuussuunnittelun käytännön<br />

toteuttamiseksi perustettu<br />

kaupungin hallintokeskukseen<br />

turvallisuus- ja valmiusosasto.<br />

Myös Oulussa on turvallisuuskoordinaattori,<br />

samoin Turussa,<br />

Rovaniemellä ja useassa muussa<br />

kaupungissa.<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

Näyttääkin siltä, että turvallisuuskoordinaattorilla<br />

on keskeinen<br />

rooli tuloksellisen yhteistyön<br />

syntymisen kannalta. Kunnan<br />

johdon selkeä tuki turvallisuuskoordinaattorin<br />

työlle ja sitoutuminen<br />

turvallisuusyhteistyöhön<br />

ovat merkkejä koko organisaatiolle<br />

siitä, ettei hallintokuntien rajat<br />

ylittävä yhteistyö ole vain juhlapuheiden<br />

sisältöä.<br />

Turvallisuussuunnittelua tehdään<br />

yhä laajemmassa yhteistyössä.<br />

Seurantatietojen mukaan<br />

yhteistyössä ovat laajasti mukana<br />

myös järjestöt ja elinkeinoelämän<br />

edustajat. Näiden osallistumista<br />

yhteistyöhön on kuitenkin<br />

syytä edelleen lisätä.<br />

Osa kunnista luottaa vielä<br />

hyvään onneen<br />

On kuitenkin kuntia ja kaupunkeja,<br />

joissa turvallisuussuunnittelu<br />

ei ole kunnolla käynnistynyt.<br />

Turvallisuuskysymyksiä ja niistä<br />

aiheutuvia kustannuksia ja muita<br />

ongelmia ei tunnisteta, turvallisuusongelmia<br />

pidetään yksittäisinä<br />

tapauksina tai ajatellaan, että<br />

turvallisuus on poliisin tehtävä.<br />

Osa kunnista saattaa vielä<br />

luottaa hyvään onneen: koska aiemmin<br />

ei ole tapahtunut mitään<br />

erityistä, niin mitään ei tapahdu<br />

jatkossakaan. Näkyvät väkivaltatapaukset,<br />

jotka käynnistyivät Jokelan<br />

kouluammuskeluista marraskuussa<br />

2007, ovat varmasti herätelleet<br />

myös näitä kuntia turvallisuusasioihin.<br />

Myös Nokian vesikriisi osoitti,<br />

miten haavoittuva kunta on turvallisuuden<br />

pettäessä. Kaikkeen<br />

ei voi varautua ja riskit toteutuvat<br />

harvoin sellaisina kuin etukäteen<br />

on arvioitu. On kuitenkin tärkeää<br />

huomata, että kunnat, jotka<br />

tuntevat turvallisuuteensa liittyvät<br />

asiat, tunnistavat riskit ja joissa<br />

turvallisuusyhteistyö toimii,<br />

ovat huomattavasti paremmassa<br />

tilanteessa myös silloin, kun jotain<br />

odottamatonta tapahtuu.<br />

Sisäisen turvallisuuden<br />

ohjelma<br />

Valtioneuvosto teki 8.5.2008 periaatepäätöksen<br />

sisäisen turvallisuuden<br />

ohjelmasta. Vuoteen 2015<br />

ulottuvassa ohjelmassa hallitus<br />

määrittelee poikkihallinnollisesti<br />

sisäisen turvallisuuden keskeiset<br />

tavoitteet ja toimenpiteet.<br />

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa<br />

vahvistetut toimenpiteet<br />

toimeenpannaan osana eri<br />

hallinnonalojen tulosohjausta ja<br />

paikallista turvallisuussuunnittelua.<br />

Jokaisessa kunnassa olisi<br />

hyvä osana paikallista turvallisuussuunnittelua<br />

arvioida, mikä<br />

merkitys sisäisen turvallisuuden<br />

ohjelmassa esitetyillä tavoitteilla<br />

on oman kunnan turvallisuuden<br />

kannalta.<br />

Ohjelmassa on päätetty toimenpiteistä,<br />

jotka ovat tärkeitä<br />

kuntien turvallisuustyön kannalta.<br />

Näissä on otettu huomioon<br />

myös harvaan asuttujen alueiden<br />

eritystarpeet. Ohjelmaan sisältyvät<br />

väkivallan vähentämistä ja<br />

onnettomuuksien ja tapaturmien<br />

määrän vähentämistä koskevat<br />

tavoitteet ja toimenpiteet<br />

ovat tärkeitä jokaiselle kunnalle,<br />

samoin ohjelmaan sisältyvät<br />

toimenpiteet suuronnettomuuksiin<br />

ja ympäristötuhoihin varautumiseksi.<br />

Yhdyskuntasuunnittelun<br />

manuaali tekeillä<br />

Kuntatekniikan kannalta yksi tärkeimmistä<br />

tavoitteista on se, että<br />

sisäisen turvallisuuden ohjelman<br />

mukaisesti turvallisuusseikat tulee<br />

jatkossa ottaa yhä selkeämmin<br />

huomioon rakennetun ympäristön<br />

suunnittelussa. Nyt vahvistetussa<br />

ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi<br />

laatia yhdyskuntasuunnittelua<br />

käsittelevä manuaali, joka<br />

on tarkoitettu yhdyskunta- ja<br />

rakennussuunnittelijoille sekä<br />

muille asiantuntijoille, opiskelijoille<br />

ja päättäjille.<br />

Manuaalin pohjalta laaditaan<br />

verkkosivusto ja järjestetään koulutusta<br />

ja tiedotusta. Toimenpiteen<br />

toteuttamisesta päävastuussa<br />

on ympäristöministeriö ja toimeenpanon<br />

etenemistä voi seurata<br />

sisäasiainministeriön verkkosivulta.<br />

Sieltä löytyy sisäisen<br />

turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa<br />

koskeva suunnitelma,<br />

jota päivitetään säännöllisesti<br />

ja jonka toteutumisesta raportoidaan<br />

sisäisen turvallisuuden<br />

ministeriryhmälle. ■<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Ketterästi<br />

kovaan käyttöön.<br />

GE XL GO on on markkinoiden helppokäyttöisin ja kevein videoendoskooppi,<br />

joka on omiaan haastaviin työolosuhteisiin. Erinomainen<br />

kuvanlaatu, ilman erillisiä johtoja tai tukiasemaa.<br />

Ominaisuudet: kokonaispaino 1,7 kg • yhtenäinen rakenne (ei<br />

erillisiä osia) • LCD-näyttö ja LED-valo • akkukäyttöinen, 2 tai<br />

4 h • työskentelypituus tähystimellä 2-8 metriä • 2 USB-, VGAja<br />

audioliitännät<br />

Tutustu ja testaa visuaalisen tarkastuksen uusi huipputuote<br />

Sonarilta: www.sonar.fi/xlgo<br />

puh. 020 7411 990 • www.sonar.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

19

Heikkenemistä väestönsuojelutehtävissä ja kiireellisessä<br />

PELASTUSTOIMEN PALVELUTASO on<br />

Alueellinen pelastustoimi<br />

on tulossa viiden<br />

vuoden ikään. Yleisarviona<br />

on palvelutason<br />

parantuminen ja maltillinen<br />

talouskehitys.<br />

Parannusta tuo myös<br />

pelastuslain uudistaminen<br />

ja pelastuslaitosten<br />

ja sopimuspalokuntien<br />

toimintakyvyn turvaamishanke.<br />

Markku Haiko<br />

kehittämispäällikkö, Kuntaliitto<br />

■■ Olavi Kallio ja Reijo Tolppi<br />

ovat tutkimuksessaan ”Pelastustoimen<br />

alueellistamisen lähtölaukaus”<br />

selvittäneet alueellisen<br />

pelastustoimen alkutaipaletta ja<br />

verranneet kehitystä aikaan ennen<br />

alueellistamista. Tutkimuksessa<br />

on kymmenen eri indikaattorin<br />

perusteella verrattu pelastustoimen<br />

palvelutasoa vuosina<br />

2001 ja 2006. Ensilähdön ajoneuvojen<br />

keski-iän kasvamista<br />

lukuunottamatta kaikilla muilla<br />

mittareilla mitattuna palvelutaso<br />

on parantunut.<br />

Samansuuntaisen arvion asiasta<br />

antavat myös kuntien edustajat.<br />

Heidän arvionsa mukaan<br />

palvelutaso on ollut erittäin hyvä<br />

tulipalojen sammuttamisessa<br />

ja liikenneonnettomuuksien<br />

hoidossa, ja näissä tehtävissä on<br />

alueellistamisen myötä jopa tapahtunut<br />

palveluiden parantumista.<br />

Myös suuronnettomuuksien<br />

hoidon ja palotarkastusten<br />

osalta palvelutaso on parantunut.<br />

Kuntien edustajien mukaan<br />

heikkenemistä palvelutasossa on<br />

tapahtunut väestönsuojelutehtävien<br />

hoidossa sekä kiireellisessä<br />

sairaankuljetuksessa.<br />

Talouskehitys maltillista<br />

Tutkimuksessa on tarkasteltu pelastustoimen<br />

talouden kehitystä<br />

vuodesta 1998 vuoteen 2006.<br />

Tuona aikana asukasta kohti lasketut<br />

nettokäyttökustannukset<br />

ovat kasvaneet 9 eurolla eli 53<br />

eurosta 62 euroon vuoden 2006<br />

rahanarvossa mitattuna. Merkittävää<br />

on, että alueellisen pelastustoimen<br />

kautena 2004–06 reaalikasvua<br />

ei ole tapahtunut.<br />

Vaikka alueellistamisen jälkeen<br />

kustannuskehitys on ollut<br />

maltillista, mielenkiintoista on<br />

se, että tutkimuksessa saatujen<br />

vastausten perusteella yli 80 prosenttia<br />

kuntien edustajista kokee<br />

nettomenojen lisääntyneen paljon<br />

tai jonkin verran. Kuntavastaajien<br />

arvio on ristiriidassa todellisuudessa<br />

tapahtuneen kehityksen<br />

kanssa. Yhtenä selityksenä<br />

saattaa olla vallitseva käsitys voimakkaasta,<br />

jopa hallitsemattomasta<br />

kustannustason noususta.<br />

Siihen voi suurelta osin vaikuttaa<br />

se, että äänekkäimpiä ovat olleet<br />

ne kunnat, joiden kustannukset<br />

ovat nousseet.<br />

Vaikka pelastustoimen kustannusten<br />

kehitys kokonaisuutena<br />

on pysynyt maltillisena, ovat<br />

yksittäisten kuntien kustannukset<br />

nousseet tai laskeneet (kuvat 1 ja<br />

2). Tämä johtuu osaltaan siitä, että<br />

kuntien sopima kustannusten<br />

jako muuttuu useamman vuoden<br />

kuluessa yhteistoimintasopimuksissa<br />

lopulliseksi kustannusten<br />

jaoksi sovitun mukaiseksi.<br />

Pelastuslakia tarkistetaan<br />

Sisäministeriö on käynnistänyt<br />

hankkeen, jonka tarkoituksena<br />

on uudistaa pelastuslaki. Hank-<br />

20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

TURVALLISUUS<br />

Kuva 1. Pelastustoimen nettokustannukset €/as.<br />

Tilastokeskuksen aineisto, indeksi julkisten menojen<br />

hintaideksi, kuntatalous<br />

abs.<br />

Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden<br />

ohjelmassa yhtenä asumisen<br />

turvallisuutta edistävänä<br />

toimena esitetään, että hoito- ja<br />

hoivalaitokset suojataan automaattisella<br />

sammutuslaitteistolla,<br />

jollei turvallisuusselvityksen<br />

perusteella voida osoittaa muita<br />

ind.<br />

Kuva 2. Kuntien ilmoittamien pelastustoimen nettokäyttökustannusten<br />

muutos €/as. vuosina 2005–06<br />

Tilastokeskuksen aineisto<br />

sairaankuljetuksessa<br />

yleisesti parantunut<br />

keen pääpaino on onnettomuuksien<br />

ehkäisyä ja väestönsuojelua<br />

sekä väestösuojien rakentamista<br />

koskevien säädösten tarkistamisessa.<br />

Lisäksi selvitetään pelastustoimintaa<br />

ja pelastustoimen hallintojärjestelmää<br />

koskevien säädösten<br />

muutostarpeet. Valmistelutyö<br />

on jaettu kolmeen osaan.<br />

Kutakin osakokonaisuutta valmistelee<br />

oma jaostonsa.<br />

Onnettomuuksien ehkäisyn jaosto<br />

valmistelee muutokset, jotka<br />

koskevat (onnettomuuksien ehkäisyn<br />

näkökulmasta) asuntojen<br />

ja hoitolaitosten paloturvallisuutta,<br />

poistumisturvallisuutta,<br />

rakennusten turvallista käyttöä,<br />

viranomaisvalvontaa, palotarkastuksia,<br />

valistusta ja neuvontaa,<br />

omatoimista varautumista, pelastustoimen<br />

palvelutasoa, pelastusviranomaisten<br />

yhteistyötä (myös<br />

muiden viranomaisten kanssa),<br />

pelastusviranomaisten asiantuntijatehtäviä,<br />

suunnitteluvelvoitteita,<br />

palontutkintaa, nuohousta<br />

sekä pelastustoimen henkilöstön<br />

Sprinklerit hoito- ja hoivalaitoksiin<br />

keinoja riittävän turvallisuustason<br />

saavuttamiseksi.<br />

Tavoitteena on, että 50 prosenttia<br />

laitoksista on suojattu noilla<br />

laitteistoilla 2015 mennessä.<br />

Tällä hetkellä hoito- ja hoivalaitoksista<br />

arvioidaan olevan suojattuna<br />

laitteistoilla noin 13 prosenttia.<br />

Jouko Langen<br />

valmiuksia onnettomuuksien ehkäisytyöhön.<br />

Väestönsuojelujaosto valmistelee<br />

muutokset, jotka koskevat väestönsuojelujärjestelmää<br />

ja väestösuojien<br />

rakentamista.<br />

Pelastustoiminta- ja hallintojärjestelmäjaosto<br />

valmistelee pelastuslain<br />

ja asetusten muutokset,<br />

jotka koskevat pelastustoimintaa,<br />

sopimuspalokuntia, vapaaehtoisten<br />

osallistumista, aluehallinnon<br />

uudistamista, pelastustoimen<br />

alueiden muodostamista<br />

ja yhteistoimintaa, kansainvälistä<br />

avunantoa, koulutusvastuita, pelastustoimen<br />

henkilörekistereitä,<br />

pakkokeinoja ja rangaistuksia<br />

sekä pelastustoimen palvelujen<br />

maksullisuutta.<br />

Tämän vuoden aikana laaditaan<br />

muutoksista pohjaehdotukset,<br />

joita käsitellään kuulemistilaisuuksissa<br />

ensi keväänä. Lokakuun<br />

2009 loppuun mennessä<br />

on tarkoitus saada valmiiksi<br />

luonnos hallituksen esityksestä.<br />

Lain muutokset on tarkoitus saattaa<br />

voimaan 2011 alussa.<br />

Lain tarkistamisen yhteydessä<br />

tullaan pohtimaan mm. sitä,<br />

millainen rooli pelastuslaitoksilla<br />

on kuntien valmiussuunnitelmien<br />

koordinoinnissa ja miten<br />

pelastuslaitokset tukevat kuntien<br />

valmiussuunnittelua. Kuntaliiton<br />

mielestä pelastustoimen<br />

roolia tässä suhteessa pitäisi vahvistaa<br />

kuten muutamat laitokset<br />

ovat jo tehneetkin.<br />

Laaja hanke toimintakyvyn<br />

turvaamiseksi<br />

Sisäministeriö käynnisti viime<br />

vuonna laajan hankkeen, jonka<br />

tavoitteena on turvata pelastuslaitosten<br />

ja sopimuspalokuntien<br />

toimintakyky tulevaisuudessa.<br />

Hankkeen päämääränä on, että<br />

pelastustoimi on oikein mitoitettu<br />

pelastustoimen henkilöstölle on<br />

urakehitysvaihtoehtoja ja koulutusjärjestelmä<br />

tukee monipuolista<br />

pelastustoimen osaamista sekä<br />

mahdollistaa erikoistumisen,<br />

pelastustoimen tutkimusta hyödynnetään<br />

ja uusien toimintamenetelmien<br />

ja tekniikoiden analysointi<br />

ja mahdollinen käyttöönotto<br />

tapahtuu järjestelmällisesti,<br />

tarvelähtöinen työterveys- ja<br />

työturvallisuustoiminta tukee ja<br />

edistää laaja-alaisesti henkilöstön<br />

hyvinvointia koko työuran ajan,<br />

henkilöstö omaksuu tehtäviin<br />

liittyvät henkilökohtaiset vaatimukset.<br />

Hanke on jaettu neljään osahankkeeseen,<br />

joista ensimmäinen<br />

selvittää pelastushenkilöstön mitoituksen<br />

perusteet ja suorituskykyvaatimukset.<br />

Tämä osahanke<br />

on kuntien kannalta keskeinen,<br />

koska sen perusteella luodaan<br />

pohja pelastustoimen resurssien<br />

mitoitukselle tulevaisuudessa.<br />

Tarkoitus on, että hankkeen<br />

lopputuloksena uudistetaan pelastustoiminnan<br />

mitoitusta ohjaava<br />

toimintavalmiusohje sekä<br />

pelastustoiminnan palvelutasovaatimukset.<br />

Toinen osahanke tarkastelee<br />

henkilöstön urakehityksen linjauksia<br />

sekä sitä, miten koulutusjärjestelmä<br />

tukee henkilöstön<br />

urakehitystä. Kolmannessa osahankkeessa<br />

selvitetään tutkimusja<br />

kehittämistoiminnan edistämistä<br />

sekä tulosten hyödyntämistä.<br />

Neljäs osahanke selvittää<br />

työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävän<br />

ja edistävän toiminnan<br />

tehostamista. Kaikki osahankkeet<br />

ovat sidoksissa toisiinsa ja vaikuttavat<br />

siihen, millaista suorituskykyä<br />

pelastustoimelta voidaan tulevaisuudessa<br />

edellyttää. ■<br />

Ohjelmassa esitetyn tavoitteen<br />

toteutuminen edellyttäisi sitä, että<br />

kaikki uudet hoito- ja hoivalaitokset<br />

varustetaan automaattisilla<br />

sammutuslaitteistoilla ja että<br />

laitteistot asennetaan myös kaikkien<br />

laajamittaisten saneerausten<br />

yhteydessä. Tavoitteen huomioon<br />

ottaminen koskettaa merkittävästi<br />

kuntien rakennushankkeita.<br />

Tämän johdosta hyvänä<br />

voidaan pitää esitykseen sisältyvää<br />

velvoitetta selvittää automaattisten<br />

sammutusjärjestelmien<br />

rahoitusjärjestelyt sekä valtion<br />

osallistuminen rahoitukseen.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

21

Yhdyskuntatekniikka<br />

Infratech 2009<br />

Tampereen<br />

Messu- ja Urheilukeskus<br />

27.–29.5.2009<br />

• Energiahuolto • Jätehuolto • Katu-, tie- ja liikennetekniikka • Konekalusto • Mittaustekniikka ja laboratoriopalvelut<br />

• Satamat ja väylät • Informaatiotekniikka • Työmaavarusteet • Urheilu- ja virkistysalueet • Vesihuoltotekniikka<br />

• Yhdyskuntasuunnittelu • Ympäristönsuojelu<br />

Varaa osastosi heti syyskuussa 2008.<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi

Aluepelastuslaitos ja kunnat yhteistyössä<br />

Kuntien valmiussuunnitelman<br />

tulee olla ”tulentorjuja”,<br />

ajan tasalla<br />

oleva asiakirja, joka rakentuu<br />

normaaliaikojen<br />

häiriötilanteille ja jonka<br />

käyttöönottokynnys on<br />

alhainen unohtamatta<br />

suunnitelman tärkeyttä<br />

myös poikkeusoloissa.<br />

Markku Lehtonen<br />

valmiuspäällikkö<br />

Tampereen aluepelastuslaitos<br />

■■ Kun Suomessa 1.1.2004 siirryttiin<br />

alueelliseen pelastustoimeen<br />

ja uusittiin pelastuslaitosten<br />

organisaatiomallit, oli vaarana, että<br />

oli syntymässä eräänlainen tyhjiö<br />

sille perinteiselle toimintamallille,<br />

jossa kunnanjohtaja ja kunnan<br />

palopäällikkö yhteistyössä hoitelivat<br />

varautumiseen ja valmiussuunnitteluun<br />

liittyvät suunnittelutehtävät.<br />

Pirkanmaalla asiaan reagoitiin<br />

siten, että Tampereen aluepelastuslaitoksen<br />

johtosääntöön<br />

kirjattiin kuntien valmiussuunnittelun<br />

yhteensovittaminen ja<br />

koordinointi. Kuntiin nimettiin<br />

kunnanjohtajien päätöksillä valmiussuunnittelun<br />

yhteyshenkilöt<br />

ja vastaavasti aluepelastuslaitokselle<br />

nimettiin valmiustyöryhmä,<br />

jossa puheenjohtajana on valmiuspäällikkö<br />

ja sihteerinä valmiussuunnittelija<br />

ja jäseninä toimialueiden<br />

palomestarit. Palomestareiden<br />

tehtävänkuvaan liitettiin<br />

osana valmiussuunnittelu ja siihen<br />

kuuluva yhteistyö toimialueen<br />

kuntien kanssa.<br />

Pirkanmaan pelastustoimen<br />

alue muodostuu 28 kunnasta, ja<br />

tämä alue on jaettu kuuteen toimialueeseen.<br />

Kuntien valmiussuunnittelua ja<br />

TURVALLISUUS<br />

VALMIUSSUUNNITTELUN VERKOSTO<br />

on Pirkanmaan varautumisen ydin<br />

varautumista kehitettäessä todettiin,<br />

että pelkästään valmiuslain<br />

kuvaamat uhkamallit eivät kata tämän<br />

päivän todellisia uhkia. Siksi<br />

lähdettiinkin laajennetulla turvallisuusajattelulla<br />

ratkomaan kuntien<br />

kokonaisvarautumista.<br />

Varautumisella varmistetaan<br />

tehtävien mahdollisimman häiriötön<br />

toiminta kaikissa turvallisuustilanteissa.<br />

Varautumistoimenpiteitä<br />

ovat mm. valmiussuunnittelu<br />

ja siihen liittyvät<br />

etukäteisvalmistelut sekä valmiusharjoitukset.<br />

Varautumisen<br />

turvajärjestelmä voidaankin jakaa<br />

kolmeen osa-alueeseen: normaaliaikaan,<br />

normaaliajan häiriötilanteisiin<br />

ja poikkeusoloihin.<br />

Mihin varaudutaan?<br />

Valtioneuvoston periaatepäätös<br />

23.11.2006 yhteiskunnan elintärkeiden<br />

toimintojen turvaamisen<br />

strategiaksi (YETTS) on keskeinen<br />

asiakirja myös kuntien varautumisessa<br />

ja valmiussuunnittelussa.<br />

Asiakirjassa elintärkeiksi toiminnoiksi<br />

on nimetty valtion johtaminen,<br />

kansainvälinen toiminta,<br />

valtakunnan sotilaallinen puolustaminen,<br />

sisäisen turvallisuuden<br />

ylläpitäminen, talouden ja infrastruktuurin<br />

toimivuus, väestön<br />

toimeentuloturva ja toimintakyky<br />

sekä henkinen kriisinkestävyys.<br />

Valmiussuunnittelun verkosto<br />

Katsoimme, että valtion johtaminen,<br />

kansainvälinen toiminta<br />

ja valtakunnan sotilaallinen puolustaminen<br />

ovat valtakunnantason<br />

tehtäviä, joten kuntatasolle<br />

valmiussuunnitelman pohjaksi<br />

YETTS:stä otimme<br />

1) Sisäisen turvallisuuden ylläpitämisen<br />

käsittäen mm. pelastustoiminnan<br />

ja laajamittaisen maahantulon<br />

hallinnan sekä ympäristövahinkojen<br />

torjunnan.<br />

2) Talouden ja infrastruktuurin<br />

toimivuuden käsittäen mm.<br />

julkisen talouden toimivuuden<br />

ja yhteiskunnan perustoimintojen<br />

ylläpitämisen (rahoitusmarkkinat,<br />

vakuutusjärjestelmät, sähköiset<br />

tieto- ja viestijärjestelmät,<br />

energiahuolto, elintarvikehuolto<br />

ja vesihuolto, asuminen, väestön<br />

toimeentulon ja maanpuolustuksen<br />

kannalta elintärkeä teollisuus-<br />

ja palvelutuotanto, työvoiman<br />

saanti, yhteiskunnan tekniset<br />

palvelut, sekä koulutus- ja tutkimustoiminta).<br />

3) Väestön toimeentuloturvan ja<br />

toimintakyvyn käsittäen mm. sosiaaliturvan,<br />

sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

palvelujärjestelmän sekä<br />

terveysuhkien havainnointi-, seuranta-<br />

ja torjuntajärjestelmät.<br />

4) Henkisen kriisinkestävyyden<br />

käsittäen mm. tiedotustoiminnan,<br />

opetustoimen, kulttuuri-identiteetin,<br />

kirkot ja muut uskonnolliset<br />

yhteisöt sekä turvallisuutta tukevan<br />

vapaaehtoistoiminnan.<br />

Uhkamallisto yhtenäistää<br />

suunnittelua<br />

YETTS-asiakirjassa mainitulla<br />

uhkamallistolla yhtenäistetään<br />

viranomaisten ja muiden tahojen<br />

suunnittelua, jotta he voivat<br />

turvata yhteiskunnan elintärkeät<br />

toiminnot. Näitä uhkia ovat:<br />

Sähköisen infrastruktuurin<br />

häiriintyminen<br />

Väestön terveyden ja toimeentuloturvan<br />

vakava häiriintyminen<br />

Taloudellisen toimintakyvyn<br />

vakava häiriintyminen<br />

Suuronnettomuudet ja luonnon<br />

aiheuttamat onnettomuudet<br />

Ympäristöuhkat<br />

Terrorismi sekä järjestäytynyt<br />

ja muu vakava rikollisuus<br />

Väestöliikkeisiin liittyvät uhkat<br />

Poliittinen, taloudellinen ja<br />

sotilaallinen painostus<br />

Sotilaallisen voiman käyttö<br />

Suunnittelusta kuntien<br />

toiminnan tukemiseen<br />

Pelastustoimen uudelleenjärjestelyjen<br />

ja tarkentuneiden yhteiskunnan<br />

uhkamallien myötä kuntien<br />

valmiutta nopeaan operatiiviseen<br />

johtamiseen on tarkasteltu<br />

uudelta pohjalta.<br />

Uhkat ja häiriötilanteet saattavat<br />

olla kunnan sisäisiä, mutta kuitenkin<br />

laajoja väestönosia koskevia.<br />

Tällöin tilanteen hoitamiseksi<br />

tarvitaan lähinnä kunnan omia<br />

johtamisjärjestelmiä sekä operatiivisia<br />

toimialaorganisaatioita. Näissä<br />

tilanteissa ei välttämättä tarvita<br />

pelastustoimen resursseja lainkaan<br />

tai niiden tarve on vähäinen.<br />

Häiriö vaatii kunnalta kuitenkin<br />

nopeaa reagointia operatiivisen<br />

toiminnan aloittamiseksi omilla<br />

organisaatioillaan, mutta kuntien<br />

järjestelmien luonteesta johtuen<br />

niillä ei aina ole valmiutta nopeaan<br />

reagointiin etenkään virka-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

23

TURVALLISUUS<br />

ajan ulkopuolella.<br />

Koska häiriötilanteiden vaikutukset<br />

väestöön saattavat olla vakavat<br />

ja myös taloudelliset menetykset<br />

erittäin suuret, on tarkoituksenmukaista<br />

huomioida varautumisessa<br />

aluepelastuslaitoksen 24h-valmiudessa<br />

olevat keskitetyt ja alueelliset<br />

järjestelmät ja mahdollisuudet<br />

aloittaa nopeasti häiriötilanteissa<br />

tarvittavien kunnallisten vastuuhenkilöiden<br />

ja yhteistyötahojen hälyttäminen<br />

sekä tarvittavien johtamisjärjestelmien<br />

luominen.<br />

Valmiustoiminnan<br />

käynnistäminen<br />

Häiriötilanteessa kunnan tai<br />

kunnan toimialan yhteydenotto<br />

aluepelastuslaitoksen valvomoon<br />

käynnistää tilanteen vaatimat tukitoimenpiteet.<br />

Valvomon saadessa tukitoimintapyynnön<br />

kunnasta, niin<br />

valvomosta (päivystäjä) otetaan<br />

yhteyttä ko. alueen P3:een (alueen<br />

päivystävä palomestari) ja aina<br />

myös P2:een (päällikköpäivystäjä).<br />

Mikäli tukitoimintapyyntö<br />

tulee hätäkeskuksen kautta, niin<br />

hätäkeskus ottaa yhteyden alueen<br />

P3:een ja P2:een. P2/P3 ovat yhteydessä<br />

häiriötilanteen ilmoittajaan,<br />

jolloin pelastuslaitos saa<br />

päätöksenteon tueksi ensimmäisen<br />

tilannekuvan häiriötilanteesta.<br />

P2:n informoi tilanteesta P1:ä<br />

(pelastusjohtaja).<br />

Tilannekuva<br />

Alkuvaiheen tilanteesta pitää saada<br />

seuraavat tiedot:<br />

häiriön aiheuttaja<br />

onko ihmisiä vaarassa<br />

onko häiriö kehittymässä vaiheittain<br />

pahemmaksi (muut riskit)<br />

toimenpide-ehdotukset<br />

Tilannekuvan pohjalta tehtävät<br />

päätökset ja toimenpiteet:<br />

toiminnan käynnistämisen painopisteet<br />

tarvittavat organisaatiot<br />

tiedottaminen<br />

aluepelastuslaitoksen antama<br />

toiminnallinen tuki (yhteyshenkilö<br />

kunnan johtoryhmään / tarvittava<br />

muu valmiusorganisaatio<br />

tehtäväannot valvomolle<br />

Valvomon tehtävät<br />

Tehtäväannot aluepelastuslaitoksen<br />

valvomolle antaa P2 tai alueen<br />

P3. Valvomossa on kuntakohtainen<br />

kunnan valmiussuunnitelman<br />

mukainen ”tietopankki”<br />

eli hälytyskaavio, josta selviää<br />

seuraavat kunnan valmiustoiminnan<br />

käynnistämiseen tarvittavat<br />

toimenpiteet:<br />

kunnan johtoryhmän hälyttäminen<br />

virka-apupyynnöt<br />

viranomaistiedotteet<br />

tarvittavat tukiorganisaatiot<br />

(SPR/ vapepa, seurakunta jne.)<br />

tiedottaminen väestölle ja tiedotusvälineille<br />

tiedottaminen Länsi-Suomen<br />

lääninhallitukselle ja sisäasiainministeriölle<br />

Yhteistyön onnistumisen<br />

vaatimukset<br />

Saumattoman yhteistyön onnistumiseen<br />

vaaditaan, että kunnan<br />

eri valmiussuunnitelmien (yleinen<br />

osa, toimialasuunnitelmat)<br />

osioissa on ohje nopean toiminnan<br />

käynnistämisen periaatteista<br />

sekä pelastuslaitoksen roolista<br />

kunnan tukiorganisaationa. Valmiussuunnittelussa<br />

ja kokonaisvarautumisessa<br />

ei pidä unohtaa<br />

kuntien luottamushenkilöitä.<br />

Kuntien hallintosääntöihin tai<br />

kunnanhallitusten ja lautakuntien<br />

johtosääntöihin tulisi kirjata<br />

lauseke kunnan riskienhallinnasta<br />

sekä kunnan elintärkeiden toimintojen<br />

turvaamisen strategiasta.<br />

Näin saadaan vastuu jakaantumaan<br />

tasaisemmin virkamiesten<br />

ja luottamushenkilöiden välille.<br />

Kuntien häiriötilanneherkkyys<br />

on kasvanut, joten hyvän<br />

suunnittelun ja harjoittelun ansiosta<br />

tuskin joutuisimme häiriötilanteen<br />

alkuvaiheessa sanomaan<br />

kuten Tenavat-sarjan Jaska Jokunen<br />

tullessaan baseball-matsista:<br />

”Hetken oli voiton avaimet käsissäni,<br />

mutta sitten alkoi peli.” ■<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

Safety First<br />

Marsia kiertää kaksi kuuta. Toisen<br />

nimi on Pelko ja toisen<br />

Kauhu. Voi ihmispoloa.<br />

Turvallisuus tunteena<br />

Turvallisuus tarkoittaa, että kaikki sujuu<br />

suotuisasti, onnellisesti (Happy<br />

Landing). Onni on tavoiteltua mutta<br />

herkkää. ”Kell’ onni on, se onnen kätkeköön”,<br />

kehottaa Eino Leino. Tutumpi<br />

on sen vastakohta, onnettomuus.<br />

Job (5:7) sanoo: ”Ihminen syntyy<br />

onnettomuuteen, niin kuin kuumien<br />

hiilten kipinät sinkoilevat ylös.”<br />

”Onnettomuus-termin rasite on sen<br />

kantasana onni, joka viittaa sellaiseen<br />

suotuisaan lopputulokseen, johon tekijä<br />

ei ole vaikuttanut ja jonka puutteeseen<br />

johdettu termi onnettomuus<br />

viittaa”, kertoo tohtori Reima Lehtimäki<br />

(Liikenne 2002:1 s. 17) ja jatkaa:<br />

”Käsite turma olisi ilmeisen hyvä, mutta<br />

se ei ole yleisessä käytössä. Käsitteen<br />

vaikeus on melko universaali. Esimerkiksi<br />

englannin accident tarkoittaa<br />

perusmerkitykseltään sattumaa. Ihmiset<br />

pyrkivät vähättelemään syytään<br />

haittaseurauksiin.”<br />

Suomen kieli on uudehkona sivistyskielenä<br />

vielä hieman kömpelö. Esimerkiksi<br />

”rakkaus” tarkoittaa ainakin<br />

neljää eri lajia: agape, eros, filia ja<br />

äidinrakkaus. Samoin ”turvallisuus”<br />

on sekä safety että security. Jälkimmäinen<br />

voisi tarkoittaa vaikka niitä<br />

toimia, joilla edellinen taataan. Mutta<br />

toisaalta safety belt on turvavyö ja<br />

security risk turvallisuusriski. – Ota<br />

noista selvää. Helppo ymmärtää, että<br />

niin hämyinen alue kuin ”turvallisuus”<br />

on suotuisa bisnesala.<br />

Turvallisuuden tuntuun kuuluu<br />

kaikenlaista muutakin vaikeata, kuten<br />

Pelon maantiede. Ihminen pelkää<br />

metsässä, pimeässä, yksin. Tarvitaan<br />

siis tuttuutta, valoa, yhteisyyttä.<br />

”Alasaksilainen talonpoika uhmaa<br />

talonsa kotoisuudella häntä ympäröivän<br />

lakeuden pelottavuutta. Keskiajan<br />

kaupunkilainen työntyy ahtaaseen<br />

tilaan välttääkseen kaukaisuuksien<br />

pelottavuuden. Vain kaupungista<br />

esiin pistävissä torneissa hän puhkaisee<br />

ahtauden kuoren, mutta<br />

niissäkin ylöspäin, tuonpuoleiseen,<br />

ei olemassaolon laveuteen päin.”<br />

(Paul Tillich 1928, Tekninen kaupunki<br />

symbolina).<br />

Liikenneturvallisuus<br />

Työturvallisuudesta on huolehdittu<br />

melko hyvin, mutta aika työssä<br />

lyhenee lyhenemistään, olisiko nykyisin<br />

keskimäärin enää noin 8 prosenttia<br />

ihmisen elinkaaren tunneista.<br />

Ratkaiseva turvallisuus onkin liikenteen<br />

ja vapaa-ajan turvallisuutta,<br />

siis hyvin yleistä lajia.<br />

Liikenteessä tapahtuu näyttäviä<br />

suuronnettomuuksia, mutta pääosa<br />

uhreista kertyy hajautetusti tieliikenteessä.<br />

Siinä ajavat ja kulkevat<br />

”kaikki”, osittain hyvinkin vajavaisilla<br />

kyvyillä ja välineillä. Ohjauksesta<br />

huolehtivat yleisluontoiset säännöt,<br />

merkit ja pistokoevalvonta. Miten<br />

on ylipäätään mahdollista, että yleinen<br />

tieliikenne selviytyy kohtuullisin<br />

turmaluvuin? – Ihme se onkin, sanovat<br />

kokeneet tutkijat.<br />

Onnettomuus ei kuitenkaan iske<br />

kuin salama kirkkaalta taivaalta,<br />

vaan sitä voidaan huolellisuudella<br />

ennakolta estää. Tieliikenneturvallisuuden<br />

ylläpito ja parantaminen<br />

vaatii kymmeniä toimia, joiden<br />

pitää olla päällä jatkuvasti. Liikenneturvallisuutta<br />

mitataan onnettomuuksina<br />

vuodessa tai muuta aikayksikköä<br />

tai matkasuoritetta kohden.<br />

Sehän on tietysti aivan väärin,<br />

että mitataan turvattomuutta turvallisuuden<br />

sijasta, mutta positiivimääritelmän<br />

perustutkimukset ovat<br />

pahasti kesken.<br />

Riskinhallinta<br />

Riskinhallinta on ”turvallisuuden”<br />

toisen kertaluvun hämyalue. Riskillä<br />

tarkoitetaan epäonnistumisen,<br />

menetyksen tai vaaran uhkaavaa<br />

mahdollisuutta. Riskin hallinta edellyttää,<br />

että riski tunnistetaan, mitataan<br />

ja suhteutetaan. Riskinjaossa<br />

määritellään, kuka hankkeen tai<br />

toiminnan osapuolista kantaa minkin<br />

riskilajin. Force majeure -riskin<br />

purkautuessa jako määritellään jälkeenpäin.<br />

Esimerkiksi lentoyhtiöillä<br />

oli 11.9.2001 saakka täysi vastuu<br />

koneidensa aiheuttamista kaikenlaisista<br />

vahingoista, mutta ei enää<br />

New Yorkin WTC-episodin jälkeen.<br />

Tapaninpäivän 2004 aamuyön tsunami<br />

yllätti kaikki niin, että jouduttiin<br />

tilanteeseen pelastakoon itsensä<br />

ken voi. 200 000 ei voinut.<br />

Poliittiset ja hallinnolliset riskit<br />

kantaa yleensä valtio tai teettäjä.<br />

Niitä ovat luonnonkatastrofit, sodat,<br />

sisäiset levottomuudet, lamat,<br />

lainsäädännön muutokset ja muutokset<br />

politiikassa, kuten hallituksen<br />

irtisanoutuminen aikaisemmista<br />

sopimuksista. Tekniset riskit kantaa<br />

tehtävän suorittaja. Niitä ovat<br />

valmiiksi saaminen, laatu, viivästymiset<br />

ja kustannusten ylittyminen.<br />

Tästä saadaan parhaillaan havainto-opetusta<br />

Olkiluoto kolmosessa.<br />

Rakennuskustannusten nousut arvioiduista<br />

aiheutuvat pääasiassa projektin<br />

heikosta määrittelystä ja geologisten<br />

olosuhteiden arvaamattomuudesta.<br />

Ympäristöön liittyviä riskejä vähennetään<br />

ympäristövaikutuksien<br />

arvioinnilla. Protestoijien aiheuttamia<br />

riskejä voidaan käsitellä rehellisellä<br />

informaatiolla ja selvittämällä<br />

ennalta yleisön tuntemukset ja<br />

asenteet.<br />

Näillä ajatuksilla kolumnisti toivottaa lukijoille<br />

turvallista matkaa Joulun Ihmemaahan,<br />

jossa taivas koskettaa maata Jumalan<br />

Pojan syntyessä ihmiseksi.<br />

Vaara vaanii metsässä, pimeällä. Näe ja näy.<br />

● Pekka Rytilä on<br />

70-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti, joka toimii<br />

Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana<br />

ja Pöyry Infran<br />

erityisasiantuntijana.<br />

Piirros Saara Rytilä<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

25

Raakatieto<br />

(eri lähteet)<br />

Mittausdata<br />

(pitoisuus,<br />

voimakkuus, ...)<br />

Silminnäkijä-<br />

havainnot<br />

UHHA<br />

Kerää ja esittää tietoa<br />

Järjestää tietoa<br />

Välittää tietoa<br />

“omistaa”/on verkottunut:<br />

Ennakoiva riskianalyysi<br />

Leviämismalli<br />

Spatio-temporaalinen malli<br />

Onnettomuusdatan<br />

historiatietopankki<br />

Asiantuntijat<br />

Avoin UHHA<br />

(maksullinen/ilmainen)<br />

Analysoitu ja toimitettu<br />

onnettomuustieto kansalaisille,<br />

medialle jne.<br />

Suljettu UHHA<br />

Analysoitu<br />

onnettomuustieto<br />

viranomais-,tutkimus<br />

yms. tarpeisiin<br />

Tiedon siirron ja<br />

varastoinnin tekniikat<br />

ja järjestelmät<br />

Paikalliset tietokeskukset<br />

UHHA tietokeskus<br />

Tiedon siirron tekniikat<br />

Sähköposti,<br />

mobiili/kännykkä,<br />

Internet,Teksti TV, TV jne.<br />

Kuva 1. Uhkatilanteen hallintajärjestelmän (UHHA) rakenne<br />

Työkaluja suuronnettomuuden hallintaan<br />

TIETO PELASTAA<br />

Onnettomuus- ja uhkatilanteissa<br />

tiedonpuute<br />

voi estää tehokkaan<br />

pelastustoiminnan. Tekesin<br />

Turvallisuus-ohjelmaan<br />

kuuluvan UHHAhankkeen<br />

tavoitteena<br />

on tehostaa tiedonvälitystä<br />

onnettomuustilanteessa<br />

ja tuottaa<br />

päätöksentekijöille<br />

valmiiksi analysoitua<br />

tietoa. Näin nopeutetaan<br />

pelastustoimintaa<br />

ja edistetään ihmisten<br />

pelastamista onnettomuustilanteista.<br />

Riitta Molarius, tutkija, VTT<br />

■■ Nykymaailma on moniulotteinen<br />

ja kompleksinen. Tietotekniikka<br />

leviää voimallisesti ja monimutkaistaa<br />

syy-seuraussuhteita<br />

ihmisten, instituutioiden, järjestelmien<br />

ja tapahtumien välillä.<br />

Yleensä riskit aiheutuvat tunnistettavissa<br />

olevista tapahtumista,<br />

ja niiden aiheuttama haitta yhdelle<br />

järjestelmän osalle voidaan<br />

ennustaa. Joskus kuitenkin käy<br />

niin, että arvioidut haitat kasvavat<br />

tai vaikuttavat eri suuntaan<br />

kuin on odotettu muun muassa<br />

kokonaisjärjestelmän osien syyseuraussuhteiden<br />

vuoksi. Tämä<br />

voi lopulta johtaa kaaokseen koko<br />

järjestelmässä.<br />

Tällaisia systeemisiä riskejä<br />

voidaan löytää mistä vain. Esimerkkinä<br />

voi olla liikenneonnettomuus<br />

(kahden auton törmäys),<br />

jossa tiedonkulun hitaus<br />

johtaa vakavampaan tilanteeseen<br />

kuin mikä oli alkuperäinen onnettomuus<br />

(kemikaalirekka joutuu<br />

samaan onnettomuuteen).<br />

Kemikaalivuototilanteessa voidaan<br />

ihmisiä ohjata pelastautumaan<br />

väärään suuntaan, jos kemikaalin<br />

kulkeutumista ei tunneta.<br />

Lomailija etelän paratiisisaarella<br />

voi joutua maanjäristyksen<br />

vuoksi eristyksiin ulkomaailmasta<br />

ja toimillaan jopa vaikeuttaa<br />

omaa pelastautumistaan.<br />

Monessa tilanteessa tietoa olisi<br />

kuitenkin saatavilla, jos vain tiedettäisiin,<br />

mistä sitä hakisi ja toisaalta,<br />

jos vastaanottaja ymmärtäisi,<br />

mitä tieto merkitsee. Onnettomuuskentässä<br />

tiedon nopea<br />

analysointi ja sen siirtäminen oikeaan<br />

päätöksentekopaikkaan on<br />

äärimmäisen tärkeää.<br />

Yhteishanke parantaa<br />

turvallisuutta<br />

UHHA-hanke – Uhkatilanteen<br />

hallinta- hälytys-, tilannekuva- ja<br />

varoitusjärjestelmän kehittäminen<br />

CBRN- (chemical, biological,<br />

radiation, nuclear) ja luonnononnettomuustilanteissa<br />

– on Ilmatieteen<br />

laitoksen, VTT:n, Teknillisen<br />

korkeakoulun ja Helsingin<br />

yliopiston yhteishanke, jonka tavoitteena<br />

on parantaa kansalaisten<br />

turvallisuutta onnettomuustilanteissa<br />

ja luoda turvallisuusalan<br />

liiketoimintaa. Hankkeen päärahoittaja<br />

on Tekes.<br />

Hankkeen pääideana on kehittää<br />

järjestelmä, joka tuottaa<br />

onnettomuudesta ajankohtaista<br />

tietoa kaikille sitä tarvitseville.<br />

Kuvassa 1 UHHA-tietokeskukseen<br />

tulee raakatietoa esimerkiksi<br />

tehtaan kemikaaliantureista.<br />

Tietokeskus järjestää ja muokkaa<br />

tietoa asiantuntijoiden ja kansalaisten<br />

käyttöön soveltuvaksi. Esimerkiksi<br />

kemikaaliantureilta tulevasta<br />

tiedosta laaditaan kemi-<br />

26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

TURVALLISUUS<br />

Riihimäen matkakeskuksen palo 2008/Terho Pelkonen<br />

UHHA-HANKE<br />

Hanke alkoi 1.12.2007 ja<br />

päättyy 31.12.2009.<br />

Hankkeessa ovat mukana Keski-Uudenmaan<br />

pelastuslaitos,<br />

Turvatekniikan keskus, Pelastusopisto,<br />

Finanssialan keskusliitto<br />

ry, C-osaamiskeskus, Valtioneuvoston<br />

kanslia, Suomen Punainen<br />

Risti, ulkoministeriö ja sisäministeriön<br />

pelastusosasto. Lisäksi<br />

mukana on lukuisa joukko<br />

yritysosapuolia.<br />

Hankkeen yhdyshenkilöt:<br />

Koordinaattori: Tapio Tourula,<br />

Ilmatieteen laitos<br />

VTT:n osuuden vastuuhenkilö:<br />

Riitta Molarius, VTT<br />

Maanjäristyscase: Pekka J<br />

Heikkinen, Helsingin yliopisto,<br />

Seismologian laitos<br />

Spatio-temporaalinen malli:<br />

Kirsi Virrantaus, TKK, Maanmittaustieteiden<br />

laitos<br />

Kaasun leviämismallinnus: Ari<br />

Karppinen, Ilmatieteen laitos<br />

Langattomat anturiverkot:<br />

Henrik Huovila, VTT<br />

Tietotekniikan arkkitehtuuri:<br />

Ville Kotovirta ja Jussi<br />

Yliaho, VTT<br />

Liiketoimintakonsepti:<br />

Nina Wessberg, VTT<br />

ta tukemalla standardinmukaisten<br />

ja avoimien rajapintojen käyttöä<br />

ja toisaalta huomioimalla viranomaisjärjestelmien<br />

erityispiirteet<br />

ja rajapinnat. Järjestelmän ei<br />

ole tarkoitus olla suljettu uusilta<br />

tietolähteiltä ja prosessoinneilta,<br />

vaan sensoriverkkojen liittämisen<br />

pitää olla jouhevaa ja eri<br />

laskennallisten mallien korvaamisen<br />

vastaavilla pitää olla mahdollista.<br />

Tavoitteena on toimittaa viranomaisten<br />

järjestelmiin mahdollisimman<br />

automaattisesti sellaista<br />

tietoa, joka on nykyteknologialla<br />

mahdollista kerätä ja analysoida,<br />

mutta mitä ei vielä viranomaiskäytössä<br />

hyödynnetä. Tavoitteena<br />

on myös varmistaa, että<br />

onnettomuustilanteissa tieto kulkee<br />

kaikille sen tarvitsijoille.<br />

Analysoitua tietoa<br />

päättäjille<br />

UHHA-hankkeessa on keskeistä<br />

myös valmiiksi analysoidun tiedon<br />

tuottaminen päätöksentekijöille.<br />

Onnettomuustilanteessa<br />

voidaan saada nopea tieto esimerkiksi<br />

siitä, mitä ympäristöön<br />

vuotaa. Sen sijaan on huomattavasti<br />

vaikeampaa selvittää, mitä<br />

vaaraa tämä aiheuttaa alueella<br />

oleskeleville ihmisille. Ja vielä<br />

vaikeampaa on arvioida, paljonko<br />

alueella on ihmisiä altistumassa<br />

päästölle.<br />

Hankkeemme tuo tähän apua<br />

kehittämällä menetelmiä onnettomuuspaikalta<br />

mitattavan kemikaalitiedon<br />

siirtämiseen analysoijille,<br />

päästöpilven kulkeutumisen<br />

selvittämiseen sekä ihmisten sijainnin<br />

mallintamiseen. Pääajatuksena<br />

on, että tieto tulisi automaattisesti<br />

päätöksentekijän tietojärjestelmiin<br />

asiantuntijoiden<br />

analysoimana. Kemikaalitietojen,<br />

päästömallinnusten ja ihmisten<br />

sijainnin lisäksi analysoitua tietoa<br />

tuotetaan maanjäristyksistä.<br />

Kemikaalionnettomuuspilotissa<br />

teollisuuslaitoksen ympärille<br />

suunnitellaan yrityksen oman<br />

riskianalyysin perusteella mittausverkko<br />

anturiverkkosovelluksena.<br />

Hankkeessa sovelletaan<br />

kaupallisessa käytössä olevaa anturiverkkotekniikkaa,<br />

mobiileja<br />

ratkaisuja, datan käsittelyä ja tietokonemalleja.<br />

Järjestelmät sekä<br />

niiden mallinnus suunnitellaan<br />

niin, että ne ovat yhdistettävissä<br />

jo olemassa oleviin tekniikoihin<br />

ja varoitusjärjestelmiin.<br />

Hälytysten, tilannekuvan ja<br />

varoitusten välittäminen toteutetaan<br />

mobiileilla ratkaisuilla.<br />

Mahdollisessa onnettomuustilanteessa<br />

tieto kemikaalipäästöstä<br />

siirtyisi rakennetun anturiverkon<br />

välityksellä UHHA-tietokeskuksen<br />

kautta Ilmatieteen laitokselle<br />

mallinnusta varten.<br />

Leviämismalleja kehitteillä<br />

Ilmatieteen laitos kehittää hankkeessa<br />

kemikaalien leviämismalleja<br />

siten, että niitä voidaan soveltaa<br />

nykyistä luotettavammin<br />

ja helpommin onnettomuuksien<br />

tilannekuvan muodostamisessa<br />

ja siten, että ne pystyvät hyödyntämään<br />

käytettävissä olevaa mitattua<br />

sääaineistoa (kuva 2). Leviämismallit<br />

tarvitsevat lähtöaineistonaan<br />

säätietoja, joiden saatavuus<br />

ja käyttö selvitetään ensin<br />

yleisesti. Menetelmiä sovelletaan<br />

sen jälkeen pilottikohteissa.<br />

Leviämislaskentajärjestelmät<br />

sovitetaan toimimaan yhdessä<br />

paikka-aika (spatio-temporaalisen)<br />

-väestömallin kanssa, jonka<br />

toimittaa Teknillisen korkeakoulun<br />

Geoinformaatio- ja paikannustekniikan<br />

laboratorio.<br />

Malli käyttää hyväkseen mm. rakennuskantatietoja<br />

ja digitaalista<br />

tieaineistoa. Mallin tuloksena<br />

saadaan tieto siitä, missä ihmiset<br />

oleskelevat esimerkiksi eri vuorokauden<br />

aikaan.<br />

Myös maanjäristyksistä voi-<br />

kaalipilven leviämislaskelmat ja<br />

myrkyllisyysarviot, jotka välitetään<br />

pelastuslaitoksille.UHHAan<br />

rakennettava väestömalli kertoo,<br />

missä ihmiset ovat.<br />

Analyoitu tieto voidaan välittää<br />

esimerkiksi pelastusjohdolle,<br />

hätäkeskukseen, poliisille tai<br />

kunnan johdolle. Tieto onnettomuudesta<br />

voidaan välittää myös<br />

esimerkiksi nettiportaalin kautta<br />

lehdistölle, onnettomuusalueella<br />

asuville ihmisille tai kenelle tahansa<br />

asiasta kiinnostuneelle. Järjestelmään<br />

voidaan liittää myös<br />

varoitustekstiviestien lähettämismahdollisuus.<br />

Hankkeen ytimenä<br />

on siis tehokas tiedonvälitys<br />

sekä henkilö-, organisaatio- että<br />

järjestelmätasolla.<br />

Tiedonvälityksen<br />

tehostaminen<br />

UHHAssa tiedonvälitystä tehostetaan<br />

järjestelmätasolla toisaal-<br />

© Affecto Finland Oy, Lupa L 7705/08<br />

Kuva 2. Esimerkki leviämislaskennan visualisoinnista mahdollisessa onnettomuustilanteessa<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

27

Kuva 3. Rhodoksella 15.7.2008 tapahtuneen maanjäristyksen automaattianalyysin tulos. Järistyksen<br />

keskus on esitetty kartalla isolla punaisella ympyrällä ja mukana analyysissa olevat seismiset asemat<br />

pienillä palloilla.<br />

daan tuottaa analysoitua tietoa<br />

päätöksentekijöille. Helsingin<br />

yliopiston Seismologian laitos simuloi<br />

lomakohteessa tapahtuvan<br />

maanjäristystilanteen. Se toteutetaan<br />

hyödyntämällä olemassa<br />

olevaa mittaustietoa maanjäristyksistä<br />

(kuva 3). Hankkeessa kehitetään<br />

arviointimenetelmiä siten,<br />

että analysoitu tieto voidaan<br />

viedä suoraan osaksi tilannekuvajärjestelmää.<br />

Varoitusten perillemenon<br />

tehostamiseksi kehitetään<br />

matkapuhelinviestintää.<br />

Miten hanke hyödyttää<br />

kuntasektoria?<br />

UHHA-hanke parantaa kansalaisten<br />

turvallisuutta onnettomuustilanteissa.<br />

Vaikka hanke on<br />

tässä vaiheessa selkeästi kohdennettu<br />

pelastustoiminnan tueksi,<br />

tavoitteena on laajentaa konseptia<br />

koskemaan useamman tyyppisiä<br />

onnettomuuksia. Jatkossa<br />

pyritään tutkimaan UHHA-konseptin<br />

toimivuutta rataliikenteen<br />

ja vesiliikenteen onnettomuustilanteissa.<br />

Esimerkiksi tänä vuonna tapahtuneen<br />

Nokian vesiepidemian<br />

kaltaisessa tilanteessa tai vuonna<br />

2003 sattuneen Kaukaan jätevesipäästötilanteen<br />

yhteydessä<br />

UHHA olisi voinut lievittää kansalaisten<br />

hätää. UHHA lisää myös<br />

kuntien onnettomuuksien sietokykyä<br />

(resilienssiä) ja onnettomuuksista<br />

toipumista, koska sen<br />

avulla voidaan kohdentaa resurssit<br />

tarkemmin kriittisimpiin kohteisiin,<br />

ja vältytään yliresurssoinnilta.<br />

Kokonaisuutena UHHA parantaa<br />

kansalaisten turvallisuutta<br />

kaikissa paikkasidonnaisissa onnettomuustilanteissa<br />

riippumatta<br />

pelastusorganisaatiosta. UHHAkonseptin<br />

tavoitteena on luoda<br />

myös liiketoimintaa suomalaisille<br />

yrityksille lähtien komponenttien<br />

valmistajista ja tiedonsiirron kehittäjistä<br />

aina analysoidun asiatiedon<br />

tuottajiin asti. ■<br />

> 24/7 lupa rakentaa<br />

> Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7.<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

Vesihuoltolaitokset saivat<br />

OHJEET KRIISIVIESTINTÄÄN<br />

Vesihuoltopooli räätälöi<br />

vesihuoltolaitosten tarpeisiin<br />

oman kriisiviestintäohjeen.<br />

Tavoitteena<br />

oli laatia selkeä ja<br />

yksityiskohtainen ohje<br />

erityistilanteiden viestintään.<br />

Ohjeesta löytyy<br />

tietoa ja malleja kriisiviestinnän<br />

suunnitteluun<br />

ja toteuttamiseen.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

■■ Suomalaiset vesihuoltolaitokset<br />

saavat nyt entistä paremmat<br />

valmiudet kohdata kriisejä ja<br />

viestiä niistä. Viestinnän arvostus<br />

on Nokian vesikriisin jälkeen<br />

noussut huimasti. Hyvä ja kattava<br />

viestintä vähentää olennaisesti<br />

kriisistä aiheutuvia haittoja.<br />

Tehokas viestintä on kiinteä<br />

osa erityistilanteiden hallintaa.<br />

Nokian vesikriisi loppuvuodesta<br />

2007 osoitti, että vesihuoltoalan<br />

olemassa olevat viestintäohjeet<br />

eivät ole riittävän käytännönläheisiä.<br />

Vesihuoltopooli päätti vesihuoltolaitosten<br />

tarpeet huomioon<br />

ottavan ohjeistuksen laatimisesta<br />

heti Nokian vesikriisin<br />

jälkeen.<br />

Suunnittelu ja harjoittelu<br />

tarpeen<br />

Laadittu ohje toimii pohjana vesihuoltolaitoksen<br />

omalle kriisiviestintäsuunnitelmalle.<br />

Ohje sisältää<br />

vesihuoltolaitosten kriisitiedottamisen<br />

yleiset toimintaohjeet<br />

ja laitosten itse täytettäviä valmiita<br />

pohjia tiedottamisen eri asiakirjoiksi<br />

ja työvälineiksi. Ohjeessa<br />

painotetaan kriisien ennakkoharjoittelua,<br />

jossa viranomaisten<br />

välinen yhteistyö lujittuu. Ohje<br />

laadittiin niin, että se soveltuu<br />

hyvin erikokoisten vesihuoltolaitosten<br />

kriisiviestintään.<br />

Kaikissa vesihuoltolaitoksissa,<br />

mutta aivan erityisesti pienemmissä<br />

ja keskisuurissa laitoksissa,<br />

yhteistyö kunnan johdon ja muiden<br />

toimialojen edustajien kanssa<br />

on välttämätöntä kriisiviestinnässä.<br />

Usein viestintää kriisitilanteessa<br />

hoitavia henkilöitä joudutaan<br />

hankkimaan vesihuoltolaitoksen<br />

ulkopuolelta. Varsinainen<br />

kriisitilanteen hallinta vaatii<br />

niin ikään saumatonta yhteistyötä<br />

kunnan eri palveluyksiköiden<br />

ja yksityisten palvelutarjoajien<br />

kesken.<br />

Viestinnän kohderyhmät<br />

Onnistuneen kriisiviestinnän<br />

edellytyksenä on viestinnän kohderyhmien<br />

tunnistaminen. Kriisitilanteen<br />

hoitamisen ehdoton<br />

edellytys on kattava vesihuoltolaitoksen<br />

sisäinen viestintä. Laitoksen<br />

henkilöstön on oltava ajan<br />

tasalla tilanteesta. Näin he voivat<br />

omia tehtäviään hoitaessaan ottaa<br />

kriisitilanteen huomioon ja jakaa<br />

oikeaa tietoa viestintäsuunnitelman<br />

työnjaon mukaisesti.<br />

Laitoksen asiakkaille on saatava<br />

nopeasti tieto tilanteen vakavuudesta<br />

ja sen edellyttämistä<br />

toimenpiteistä veden käytön<br />

osalta. Tiedotuskanavat vaihtelevat<br />

tilanteesta ja paikasta riippuen.<br />

Tarvittaessa voidaan käyttää<br />

esimerkiksi hätäkeskusten kautta<br />

välitettävää radiossa luettavaa<br />

hätätiedotetta.<br />

Lehdistö ja sähköiset viestimet<br />

kiinnostuvat poikkeuksellisista<br />

tilanteista. Niille on tarjottava<br />

mahdollisimman nopeasti<br />

mahdollisimman ajantasaista tietoa<br />

tapahtumien kulusta. Se mikä<br />

tiedetään, kerrotaan. Arvailuja<br />

ei ole tarpeen esittää. Kun uutta<br />

tietoa saadaan, se välitetään viipymättä<br />

viestimille. Tiedotusvälineisiin<br />

luodaan toimivat yhteis-<br />

TURVALLISUUS<br />

Koulutusta luvassa ensi vuonna eri puolilla Suomea<br />

työsuhteet jo ennalta kertomalla<br />

laitoksen uutisia ja kuulumisia<br />

niille normaalin arkipäivän toiminnan<br />

lomassa.<br />

Kenttäkierros ensi vuonna<br />

Ohje ei paranna tilannetta, jos se<br />

pölyttyy toimiston hyllyssä. Sen<br />

vuoksi ohjeistus jalkautetaan vesihuoltolaitoksille<br />

ensi vuoden aikana<br />

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen<br />

ja sosiaali- ja terveysministeriön<br />

järjestämissä koulutustilaisuuksissa.<br />

Koulutustilaisuuksia<br />

järjestetään eri puolilla Suomea.<br />

Tarkat ajankohdat ja paikat<br />

selviävät lähikuukausina.<br />

Kriisiviestintäohje tehtiin vesihuoltopoolin<br />

aloitteesta ja sen<br />

toteutti poolin nimittämän ohjausryhmän<br />

asiantuntijatuella<br />

viestintätoimisto AC-Sanafor<br />

Oy. Vesihuoltopoolin tehtävänä<br />

on tukea alan varautumista normaalioloissa,<br />

erityistilanteissa ja<br />

poikkeusoloissa. Poolin osapuolina<br />

ovat Huoltovarmuuskeskus,<br />

Kuntaliitto ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys.<br />

■<br />

Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje<br />

on maksutta ladattavissa Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen<br />

verkkosivuilla<br />

www.vvy.fi > Vesihuoltopooli, Kuntaliiton<br />

verkkosivuilla www.kunnat.net/<br />

yty > Vesihuolto sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

tuotevalvontakeskus<br />

STTV:n verkkosivuilta www.sttv.fi ><br />

Terveydensuojelu > Ohjeet.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

29

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Finlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Jyrki Meronen<br />

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />

PL 41, 04401 Järvenpää<br />

puh. 050 550 2146<br />

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 376 7414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Yhteyspäällikkö/Relationschef<br />

Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />

Alalinnake 1 C 26<br />

02160 Espoo<br />

puh. 050 462 8353<br />

dan.langstrom@kolumbus.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Jyrki Vättö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 559 1435<br />

jyrki.vatto@hel.fi<br />

Syksyä ilmassa ja vuorotteluvapaa ovella<br />

KANSAINVÄLISYYS ON KURSSISSA<br />

Skotti-Danne...<br />

■ Tämä lehti ilmestyy 25.11. eli samana päivänä, kun aloitan<br />

vuoden mittaisen vuorotteluvapaani. Paluupäivä sattuu<br />

osumaan perjantaiksi 13. marraskuuta 2009. Kunhan varon<br />

sinä päivänä mustia kissoja, niin eiköhän se työkin ala sujua<br />

sen jälkeen. SKTY:llä ei ole – niin kuin tiedätte – palkattua<br />

henkilökuntaa, vaan me olemme kaikki enemmän tai vähemmän<br />

vapaaehtoispohjalta. Tämä taas tarkoittaa sitä, että<br />

HKR:n projektipäällikkö on vuorotteluvapaalla, mutta<br />

SKTY:n yhteyspäällikkö toimii tänäkin aikana ihan niin kuin<br />

ennen! Vuorotteluvapaan ajan yhteystiedot löydät toimihenkilöpalstalta.<br />

Tampereella kaikki hyvin hanskassa<br />

Edellisessä lehdessä oli jo mainintaa Tampereen ensi vuoden<br />

päivistä ja niiden yhteydessä olevasta YT09-näyttelystä.<br />

Olemme sen jälkeen käyneet Tampereella tervehtimässä<br />

paikallista järjestelykomiteaa, ja siellä kaikki sujuu aivan 100-<br />

prosenttisesti niin kuin pitääkin. Milko Tietäväinen ja hänen<br />

pieni ryhmänsä tuntuu olevan ajan hermolla, ja kaikki<br />

on siis siltä osin aikataulussa. Myös näyttelyn osalta olemme<br />

vastikään pitäneet kokouksen, ja samat ovat sävelet senkin<br />

osalta – kaikki tuntuu olevan hyvin hanskassa.<br />

Viron yhdistyskin satsaa kansainvälisyyteen<br />

Kiireiseen syksyyn on kuulunut myös osallistuminen Viron<br />

yhdistyksen vuosipäiville. Osmo Torvinen on kirjoittanut<br />

tästä lyhyen yhteenvedon. Muutoin voidaan todeta, että<br />

Viro ja EKÜ satsaa tämän jälkeen myös huomattavasti enemmän<br />

kansainväliseen yhteistyöhön. Puheenjohtaja Ain Valdmann<br />

nimesi hallintopäällikkö Marrit Murren kansanvälisten<br />

asioiden hoitajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen kanssaan<br />

teen työtä vuoden 2012 IFME-maailmankokouksen<br />

tiimoilta.<br />

SKTY esimerkkinä Ruotsin yhdistykselle<br />

Ruotsin yhdistys on ottanut SKTY:stä mallia, ja nimennyt kansainvälisten<br />

asioiden hoitajan. Hän on hallituksen edellinen<br />

puheenjohtaja Lars-Åke Holmkvist. SKTY on ollut esimerkkinä<br />

myös siinä, että Ruotsin yhdistys valitsee nykyään ”vuoden<br />

kuntatekniikan saavutuksen”, ja kaiken lisäksi he ottivat<br />

palkinnokseen (yllätys, yllätys) NOPPAKIVEN.<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan<br />

Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />

Kari Haapaniemi<br />

puh. 050 380 1022<br />

kari.haapaniemi@hel.fi<br />

... ja aito skotti kuvattuina<br />

IFME:n hallituksen kokouksen<br />

yhteydessä Glasgow´ssa Skotlannissa<br />

lokakuun lopulla.<br />

IFME:n varapuheenjohtaja vaihtuu<br />

Kansainvälisesti teemme siis hyvää ja tiivistä yhteistyötä.<br />

Tahdon kiittää Matti-Pekka Rasilaista siitä, että hän on kiitettävästi<br />

hoitanut IFME:n varapuheenjohtajuuden. Rasilainen<br />

oli ensimmäinen suomalainen IFME:n puheenjohtajistossa<br />

– onneksi olkoon MP! Kun meillä vuodenvaihteessa vaihtuu<br />

omassa yhdistyksessämme puheenjohtaja, niin se vaikuttaa<br />

samalla siihen, että Jorma Vaskelaisesta tulee myös<br />

IFME:n varapuheenjohtaja ja syyskuussa 2009 varsinainen<br />

puheenjohtaja – onnittelut Jormalle jo etukäteen tästäkin!<br />

Kansallisin ja kansainvälisin terkuin,<br />

Danne Långström<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008 31

Viron<br />

kuntatekniikan<br />

yhdistyksen<br />

puheenjohtaja<br />

Ain Valdmann.<br />

tu esittelemään tavoitteitaan<br />

rät ja koostumus. Talkooväki<br />

ja toimintaansa. Ohjelmaan<br />

mobilisoitiin systemaattisella<br />

kuului myös suunnittelua ja<br />

ja hyvin sponsoroidulla kam-<br />

rakentamista koskevia esityk-<br />

panjalla lähtemään mukaan.<br />

siä ja kiertoajelu. Mieleen jää-<br />

Projekti käynnistyi syys-<br />

vää Tarton konferenssissa oli<br />

kuussa 2007, ja 3.5.2008 yh-<br />

runsaan osanottajajoukon ak-<br />

teensä 50 000 vapaaehtois-<br />

Siltatyömaa Tartossa<br />

tiivisuus kommentoida kuulemaansa<br />

ja keskustella.<br />

ta – jalkaväkeä, työkoneita<br />

ja kuorma-autoilijoita – kerä-<br />

VIRON<br />

kuntatekniikan<br />

insinöörit<br />

koolla Tartossa<br />

ma ”Kehityssuunnitelmat<br />

ja kestävä kumppanuus”<br />

oli kerännyt runsaslukuisen<br />

joukon alan toimijoita kuulemaan<br />

ja keskustelemaan<br />

ajankohtaisista aiheista.<br />

olevia teemoja, kuten kaivutöiden<br />

hallinta, yleisten<br />

alueiden hoito ja kevyen liikenteen<br />

olosuhteiden kehittäminen.<br />

Vesihuoltoa ja<br />

viemäröintiä seudullisena ja<br />

Suomalaisena osallistujana<br />

mielenkiintoisinta oli varmasti<br />

esitys projektista ”Tehdään<br />

se vuonna 2008”. Projektissa<br />

organisoitiin valtakunnallinen<br />

talkoopäivä luvattomien kaatopaikkojen<br />

siivoamiseksi ko-<br />

si eri puolilla maata yli 7 000<br />

tonnia jätettä keräysasemille<br />

ja hävitettäväksi. Upea ja<br />

ennakkoluulottomasti toteutettu<br />

kampanja, josta mekin<br />

voimme ottaa oppia.<br />

■ Viron kuntatekniikan yhdistys<br />

kokoontui 8. konfe-<br />

Konferenssin ohjelma<br />

oli monipuolinen. Alustuk-<br />

kaupunkitason järjestelynä<br />

käsiteltiin useammassakin<br />

ko Viron alueella. Ensiksi paikannettiin<br />

vapaaehtoistyönä<br />

Osmo Torvinen<br />

renssiinsa 7.–8. lokakuuta<br />

sissa käsiteltiin täällä Suo-<br />

esityksessä. Alalla toimivia<br />

luvattomat pienet ja suuret<br />

Tartossa. Konferenssin tee-<br />

messakin jatkuvasti esillä<br />

organisaatioita oli kutsut-<br />

jätekasat, arvioitiin jätemää-<br />

IFME:n hallitus Skotlannissa<br />

■ IFME:llä oli vuoden toinen hallituksen kokous<br />

lokakuun lopulla Glasgow´ssa Skotlannissa.<br />

Samalla oli mahdollisuus seurata<br />

Skotlannin vuoden kuntatekniikan saavutuksen<br />

palkintojenjakotilaisuutta sekä osallistua<br />

Skotlannin yhdistyksen vuosipäiviin<br />

Perthissä.<br />

Kokouksessa todettiin, että Tanska oli<br />

ensimmäistä kertaa mukana, Uusi-Seelanti<br />

oli liittynyt yhteisöön ja Viro liittyy mukaan<br />

varsinaiseksi jäseneksi ensi vuoden alusta.<br />

Viron yhdistyksen vuosipäivien yhteydessä<br />

sovittiin puheenjohtaja Ain<br />

Valdmannin kanssa, että jos EKÜ (Viron<br />

yhdistys) ei pääse osallistumaan kaikkiin<br />

IFME-kokouksiin, niin allekirjoittanut saa<br />

heiltä valtakirjan ja voi silloin toimia heidänkin<br />

edustajanaan.<br />

Islannista ei ole kuulunut mitään (liekö<br />

paikallisella rahatilanteella osuutensa<br />

asiaan?), mutta sen sijaan olemme olleet<br />

yhteydessä ainakin Liettuan, Unkarin, Belgian,<br />

Espanjan ja USA:n kanssa. Kaikki ovat<br />

jossain vaiheessa ilmaisseet mielenkiintonsa<br />

tulla mukaan yhteenliittymään.<br />

Keskusteltiin vuoden 2009 maailmankokouksesta.<br />

Tahtoisin vielä muistuttaa<br />

kaikkia siitä, että ”Call for Papers” maailmankokoukseen<br />

on voimassa joulukuun<br />

3. päivään asti. Lisätietoa tästä löydät Kun-<br />

Fon sivuilta (www.kuntatekniikka.fi). Olisi<br />

todella kivaa, jos saisimme ainakin yhden,<br />

mutta mieluummin useamman puhujan<br />

Suomesta Melbourneen... ja tähän toivomukseeni<br />

yhtyy myös pj:mme.<br />

SKTY ja KunFo:lla on tarkoitus järjestää<br />

opintomatka Melbourneen – mietipä sitä!<br />

Allekirjoittaneen aloitteesta saim-<br />

Falkirk Wheel Skotlannissa on ainoa pyörivä venehissi maailmassa. Hissi<br />

yhdistää Forth- ja Clyde-kanavat Union-kanavaan. Kanavien korkeusero on<br />

hissin kohdalla 24 metriä. Falkirk Wheel rakennettiin 2002 osana Englannin<br />

Millennium plan -projektia 17,5 miljoonalla punnalla, ja se korvasi aikaisemmat<br />

11 sulkua. www.thefalkirkwheel.co.uk<br />

32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

Frank Gehryn<br />

suunnittelema<br />

Guggenheim-museo<br />

Bilbaossa Nervión-joen<br />

rannalla.<br />

Bilbao ja Madrid –<br />

mittavien muutosten<br />

kaupungit<br />

■ Tämän vuoden toinen foorumimatka<br />

suuntautui 14.–17. lokakuuta Espanjaan.<br />

Teemoina olivat joukkoliikenteen<br />

järjestelyt ja keskustarakenteen uudistaminen.<br />

Bilbao lähialueineen sijaitsee Pohjois-<br />

Espanjassa baskialueella, ja alueella on<br />

noin miljoona asukasta. Kaupungin keskellä<br />

kulkee Nervion-joki, joka laskee Biskajanlahteen.<br />

Bilbao on esimerkki rakennemuutoksen<br />

kohteesta, jossa kaupunki<br />

on uudistunut täysin.<br />

Joen rannoille oli syntynyt raskasta<br />

telakkateollisuutta, joka hallitsi kaupunkikuvaa.<br />

Teollisuus kukoisti, kunnes<br />

1980-luvulla aluetta kohtasi kaksi katastrofia:<br />

tulva ja lama. Pahimmillaan joka<br />

kolmas työikäinen oli työtä vailla ja kaupunki<br />

ajautui kaaokseen – köyhyyttä, so-<br />

siaalisia ongelmia ja mellakointia.<br />

Kaupungin päättäjät ymmärsivät<br />

muutoksen tarpeen,<br />

ja muutoksen saavuttamisessa<br />

tarvittiin yhteistyötä. Ihmisille piti<br />

löytää tekemistä, mutta vanhaan<br />

teollisuuspainotukseen ei<br />

ollut paluuta. Alueella päätettiin<br />

keskittyjä palvelujen tuottamiseen.<br />

Sitä varten tarvittiin viihtyisiä<br />

paikkoja oleskeluun, kaupunki,<br />

joka on kaunis, houkutteleva<br />

ja tarjoaa mahdollisuuksia<br />

vapaa-ajanviettoon.<br />

Bilbao pesi kasvonsa<br />

Strategisiksi ratkaisuksi määriteltiin<br />

neljä linjausta: kaupunki<br />

avautuu kohti vettä, ongelmista<br />

löydetään mahdollisuudet, tavoitellaan<br />

korkealaatuista arkkitehtuuria<br />

ja toiminta edellyttää<br />

viranomaisten saumatonta yhteistyötä.<br />

Nervión-joella oli leima ”viemärinä,<br />

jossa laivat voivat kulkea”.<br />

Raskaan teollisuuden aiheuttamat<br />

ympäristöhaitat olivat<br />

ensimmäinen este palveluiden<br />

kehittymiselle ja vieraiden<br />

houkuttelemiselle kaupunkiin.<br />

Kaupungin kasvot oli pakko<br />

pestä.<br />

Kaupungissa ryhdyttiin mittaviin<br />

toimenpiteisiin joen puhdistamiseksi:<br />

telakka siirrettiin<br />

kaupungin keskeltä, teollisuusalueita<br />

muovattiin asutukseen<br />

sopiviksi, uusia kulkuyhteyksiä<br />

luotiin ja joen rannat avattiin<br />

asukkaille. Joen lisäksi rautatie<br />

jakoi kaupungin kahtia. Ratkaisuna<br />

siirrettiin raiteita sekä<br />

sivu- että korkeussuunnassa ja<br />

keskeinen raiteiden risteyskohta<br />

katettiin, jolloin asutukselle,<br />

viheralueille ja kulkuyhteyksille<br />

saatiin uutta tilaa.<br />

Muutos maksoi<br />

3,5 miljardia<br />

Rakentamisessa oli tavoiteltu<br />

korkealaatuista arkkitehtuuria,<br />

josta tunnetuin lienee Frank<br />

Gehryn suunnittelema Guggenheimin<br />

museo kaupungin<br />

keskustassa. Lisäksi oli rakennettu<br />

uusi lentoasema, messukeskus,<br />

teknologiakeskus, kirjasto,<br />

metro... Jopa kertaalleen 1950-<br />

luvulla purettu raitiotieverkosto<br />

on rakennettu uudelleen. Kaikki<br />

rakentaminen on vaatinut viranomaisten<br />

yhteistyötä ja vision<br />

ymmärtämistä, mikä on ollut<br />

muutoksen vaativin osa.<br />

IFME:n hallitus ryhmäpotretissa Glasgow´n kokouksessa lokakuun<br />

lopulla.<br />

Doulton, Glasgow´ssa sijaitseva maailman suurin Terracottasuihkulähde.<br />

me nykyisen sihteerin (Neil Buckhan,<br />

SCO) ja rahastonhoitajan (Piet<br />

Paatjens, NED) jatkamaan toimissaan<br />

Helsingin vuoden 2012 kokoukseen<br />

asti.<br />

Keskusteltiin kokouksessa myös<br />

kolmesta pääteemastamme (ylläpito<br />

ja hoito, koulutetun henkilöstön<br />

puute sekä ilmastonmuutos) ja<br />

lisäksi tietenkin rahamaailman vaikeuksista.<br />

Keskusteltiin myös nyt jo<br />

hyvin toimivista kotisivuista (www.<br />

ifmefiim.com), ja Matti-Pekka<br />

Rasilainen lupasi olla yhteydessä<br />

liikennesuunnittelupäällikkö Olli-<br />

Pekka Poutaseen ja pyytää häntä<br />

tekemään pienen alustuksen sivuille<br />

aiheesta ”Traffic Calming”.<br />

MP kiitteli hallituksen jäseniä<br />

ajastaan IFME:ssä ja sen varapuheenjohtajana,<br />

ja puheenjohtaja<br />

Chris Champion vastasi kiitoksiin<br />

ja kiitti erityisesti Helsingin vieraanvaraisuudesta,<br />

kun Australian yhdistyksen<br />

edustajat kävivät opintomatkallaan<br />

täällä.<br />

Skotlannin yhdistyksellä oli siis<br />

palkintojenjakotilaisuus. Vuoden<br />

parhaimmaksi tekniseksi saavutukseksi<br />

valittiin ”Loch Katrine Water<br />

Project”, josta voitte halutessanne<br />

lukea enemmän osoitteesta www.<br />

saltiresociety.org.uk ja edelleen Civil<br />

Engineering.<br />

Danne Långström<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008 33

Rajattu joukko matkalaisia.<br />

Muutos on maksanut 3,5 miljardia<br />

euroa, ja rahoituksessa on hyödynnetty<br />

monenlaisia eri muotoja:<br />

mm. lainaa, elinkaarimalleja, budjettirahoitusta.<br />

EU on tukenut hankkeita<br />

72 miljoonalla eurolla.<br />

Rohkaisuksi kaikille kunnille, jotka<br />

kamppailevat jatkuvasti päälle<br />

kaatuvien ongelmien kanssa: ongelmat<br />

haastavat ratkaisujen etsimiseen.<br />

Ainakin Bilbaossa ennakkoluuloton<br />

ja rohkea toiminta on mahdollistanut<br />

uutta. Historiallisia alueita<br />

yhdistettynä moderniin taiteeseen,<br />

vanhaa ja uutta – Bilbao on tutustumisen<br />

arvoinen kaupunki.<br />

Madridissa matkakeskukset<br />

sujuvoittavat liikennettä<br />

Bilbaon jälkeen matka jatkui Madridiin.<br />

Madrid lähialueineen muodostaa<br />

jo selkeästi Bilbaota isomman<br />

kokonaisuuden. Asukkaita alueella<br />

on yli kuusi miljoonaa, mikä asettaa<br />

haasteita myös liikennejärjestelyille.<br />

Lähtökohtana joukkoliikenteen<br />

suunnitelmalle on ollut kaupungin<br />

keskustan ympärillä olevat<br />

kaksi kehälinjaa, jotka kytkevät keskustaan<br />

tulevat seitsemän pääreittiä<br />

toisiinsa.<br />

Liikennejärjestelmän kokonaissuunnitelma<br />

on tehty vuosille 1986–<br />

2013 lähtökohtaisena ajatuksena<br />

ratkaisut, jotka kestävät aikaa ja satoja<br />

miljoonia käyttäjiä. Suunnitelmassa<br />

joukkoliikennejärjestelmään<br />

on kytketty bussit, junat ja metro. Eri<br />

liikennemuotojen käyttöä on sujuvoitettu<br />

matkakeskuksilla ja mm. 20<br />

km päähän keskustasta sijoitetuilla<br />

liityntäpysäköintipaikoilla.<br />

Raiteita ristikkäin,<br />

päällekkäin, rinnakkain...<br />

Matkakeskuksissa raiteita oli ristikkäin,<br />

päällekkäin ja rinnakkain...ihan<br />

kaikenlaista. Bussiterminaalit olivat<br />

maan pinnalla (Plaza de Castilla)<br />

tai maan alla (Moncloa tai Avenida<br />

de América), mutta joka paikasta<br />

oli suora yhteys metroon tai junaan.<br />

Käyttäjän näkökulmasta suunnitelman<br />

perusajatuksena oli ollut<br />

turvallisuus, laatu ja palvelutason<br />

parantaminen, jotka myös<br />

vaikuttivat käytännössä toteutuneen.<br />

Käyttäjää pyrittiin ohjaamaan<br />

värien valinnalla, selkeästi<br />

havaittavilla opasteilla ja johdonmukaisilla<br />

tilaratkaisuilla.<br />

Meille kuvatut rakentamisen<br />

haasteet kuulostivat tutunlaisilta:<br />

rakentamisen aikainen toiminta<br />

ympäristössä, jossa jo oli valmiita<br />

rakenteita ja käyttäjiä, yksityisen<br />

omistajuuden ja julkisten palveluiden<br />

tarpeiden huomioon ottaminen,<br />

poliittisen päätöksenteon<br />

lyhytjänteisyys ja toteutettavien<br />

rakenteiden elinkaarivastuut.<br />

Haasteista huolimatta muutokset<br />

oli onnistuttu tekemään, ja joukkoliikenne<br />

vaikutti toimivalta.<br />

Muutoksen<br />

kimmokkeena pakko<br />

Molemmissa kaupungeissa oli<br />

tehty mittavia muutoksia kaupunkirakenteeseen.<br />

Muutoksen<br />

kimmokkeena oli ollut pakko;<br />

Bilbaossa yhdyskuntarakenteen<br />

muutos ja uuden elinvoiman tarve,<br />

Madridissa kaupungin kasvu<br />

ja joukkoliikenteen järjestämisen<br />

tarve ovat edellyttäneet toimenpiteitä,<br />

jotka olivat olleet sekä<br />

päättämisen rohkeutta ja teknistä<br />

taitoa vaativia.<br />

Matkan onnistumisen edellytyksiä<br />

loivat lämpimän sään ohella<br />

hienosti hoidetut matkajärjestelyt<br />

(kiitos Sepolle ja Javierille) ja<br />

mukavat matkakumppanit (kiitos<br />

kaikille matkalla olleille).<br />

Päivi Ahlroos<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Matti-Pekka Rasilainen<br />

HKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. (09) 3103 8801, 0500 439595<br />

matti-pekka.rasilainen@hel.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Anu Näätänen<br />

Joensuun kaupunki, Tekninen virasto<br />

Muuntamotie 5, 80100 Joensuu<br />

puh. (013) 267 3500, 050 5505490<br />

anu.naatanen@jns.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Jouko Vehkakoski<br />

Espoon kaupungin tekninen keskus<br />

PL 41, 02070 Espoo<br />

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />

jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Matti Karhula, Oulun kaupungin<br />

tekninen keskus<br />

PL 32, 90015 Oulun kaupunki<br />

puh. (08) 5584 2410, 044 7032410<br />

matti.karhula@ouka.fi<br />

Jussi Kauppi, Suomen Kuntaliitto<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki.<br />

puh. (09) 771 2560, 050 367 5840<br />

jussi.kauppi@kuntaliitto.fi<br />

Jouko Lehtonen, Riihimäen kaupunki,<br />

Tekninen virasto<br />

Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki<br />

puh. (019) 758 4800, 050 381 5824<br />

jouko.lehtonen@riihimaki.fi<br />

Mikko Leppänen, Ramboll Finland Oy<br />

Piispanmäentie 5, 02241 Espoo<br />

puh. (020) 755 6300, 0400 425 914<br />

mikko.leppanen@ramboll.fi<br />

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,<br />

Insinöörirakentaminen<br />

PL 114, 00101 Helsinki<br />

puh. 020 719 2898, 040 842 4804<br />

tero.pyssysalo@skanska.fi<br />

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />

tekninen toimiala<br />

PL 38, 53100 Lappeenranta<br />

puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />

jussi.salo@lappeenranta.fi<br />

■ I kort kan man säga, att jag<br />

blir på alterneringsledighet<br />

samma dag som denna tidning<br />

kommer ut, dvs. 25.11,<br />

och fortsätter med den ända<br />

till 13.11.2009. FKTF-angelegenheterna<br />

fortsätter jag med<br />

dock som vanligt. Mina nya<br />

kontaktuppgifter hittar du på<br />

sidan där funktionärerna är<br />

uppräknade.<br />

Förberedningarna för<br />

kommuntekniska dagarna i<br />

Tammerfors 2009, samt utställningen<br />

i samband med<br />

dem går undan för fullt, och<br />

i detaa nu ser allt ut att vara i<br />

god ordning.<br />

FKTF och den estniska<br />

föreningen EKÜ, kom på deras<br />

årsdagar i Tartto överens om,<br />

att undertecknad kunde fungera<br />

med fullmakt som deras<br />

representant, om de själva inte<br />

alltid kan vara representerade<br />

på NKS och/eller IFME-möten.<br />

Ain Valdmann valdes till<br />

föreningen ordförande och<br />

Marrit Murre till att sköta<br />

im internationella relationer,<br />

och kommer därmed att bli<br />

vår närmaste kontakt på södra<br />

sidan om finska viken, när<br />

vi lägger ihop programmet för<br />

Helsingfors (Tallinn – Stockholm)<br />

kongressen 2012.<br />

FKTF ordnade tillsammans<br />

med KunFo årets andra studieresa<br />

– till Bilbao och Madrid<br />

och i nästa år är det meningen,<br />

att ordna dessa två resor<br />

till St. Petersburg (på våren)<br />

samt den andra till IFME:s<br />

världskongress i september till<br />

Melbourne.<br />

IFME hade sitt styrelsemöte<br />

i Glasgow, och där lyckades<br />

undertecknad att övertala förbundets<br />

sekreterare samt skattemästare<br />

att fortsätta i jobbet<br />

under Finlands ordförarskap<br />

ända till Helsingfors-kongressen<br />

2012.<br />

Matti-Pekka Rasilainen<br />

tackade för sin del, då hans<br />

period som viceordförande<br />

tar slut. Vid årsskiftet tillträder<br />

alltså Jorma Vaskelainen<br />

som ordförande för FKTF och<br />

samtidigt som vice i IFME, och<br />

från och med september 2009<br />

som ordförande inom sammanslutningen.<br />

Danne Långström<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

PUTKIMESTARIPÄIVÄT<br />

pidettiin onnistuneesti Vantaalla<br />

Kuntien Putkimestarit ry:n järjestämät<br />

perinteiset koulutus- ja neuvottelupäivät<br />

pidettiin onnistuneesti Sokos Hotelli<br />

Vantaassa 8.–10.10.2008. Laitetoimittajien<br />

edustajia paikalla oli noin sata<br />

ja yhdistyksen jäsenistöä noin sataviisikymmentä.<br />

Edellisen kerran koulutusja<br />

neuvottelupäivät pidettiin Vantaalla<br />

vuonna 1997.<br />

■ Putkimestaripäivien yhteydessä pidettiin perinteiseen<br />

tapaan pienoisnäyttely, jossa laitetoimittajat ja yhdistyksen<br />

yhteistyötahot esittelivät uusimpia tuotteitaan, palveluitaan<br />

sekä toimintatapojaan. Tarjolla oli monipuolista<br />

tietotaitoa niin vesijohto- kuin viemäripuolenkin rakentamiseen<br />

ja ylläpitoon liittyvistä välineistä ja palveluista.<br />

Ensimmäisenä päivänä pidettiin päivien starttina<br />

Vantaan Veden organisoima tutustumiskäynti Helsingin<br />

Veden Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokseen sekä myöhemmin<br />

iltapäivällä pienoisnäyttelyn avajaiset. Tämän<br />

jälkeen päästiinkin tutustumaan ja verkottumaan illanvieton<br />

merkeissä Sokos Hotelli Vantaan monipuolisissa<br />

ravintolatiloissa.<br />

Toinen päivä oli tehokas ja seminaaritäyteinen. Aamu<br />

aloitettiin luennoilla, joista viimeisin loppui kello 16.<br />

Osallistuminen luennoille oli tänäkin vuonna kiitettävän<br />

hyvää. Luentoaiheita oli AGA:n kaasusovelluksista,<br />

opetushallinnon näkemyksistä vesihuoltoalan<br />

koulutustarpeeseen, tapaus Nokian jälkiarvioinnista,<br />

Bentleyn verkostonmallinnusohjelmistosta,<br />

viemäriverkoston digitaalisista kuntotutkimuksista,<br />

Vantaan veden verkostonhallintajärjestelmistä<br />

sekä vastuullisesta työkäyttäytymisestä. Luennot<br />

ovat ladattavissa yhdistyksen kotisivuilla.<br />

Illalla syötiin perinteinen veljesillallinen, ja lähes<br />

kaikki varatut paikat tulivatkin täyteen. Illallistilaisuuden<br />

yhteydessä jaettiin yhdistyksen viirejä. Viirien<br />

saajat olivat Tomi Pitkänen, Rauno Piippo,<br />

Keypro Oy sekä Juhani Nissinaho.<br />

Päivät päättyivät perjantai-aamuna pidettyyn luentoon<br />

kriisitiedottamisesta Helsingin Vedessä sekä<br />

edelleen paneelikeskusteluun kriisitiedottamisen<br />

merkeissä.<br />

Yhdistyksen hallitus lähes ennallaan<br />

Yhdistyksen hallitus pysyy suurimmaksi osaksi<br />

vuonna 2009 samanlaisena kuin se on tänä vuonna<br />

ollut. Sami Sillstén valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi.<br />

Hallitukseen Matti Ikäläisen tilalle<br />

valittiin Kari Sova ja Matti Hintikan tilalle Pekka<br />

Pahkamäki. Yhdistys sai kaksi uutta jäsentä,<br />

jotka ovat Sari Rajajärvi sekä Georg Fischer, Pipe<br />

Systems.<br />

Suuri kiitos yhdistyksen puolesta kuuluu näytteilleasettajille,<br />

luennoitsijoille, kutsuvieraille sekä<br />

tapahtumaan osallistuneille yhdistyksen jäsenille.<br />

Seuraava tapahtuma on laivaseminaari, joka järjestetään<br />

4.–6.3.2009 Silja Symphonyllä välillä Helsinki-Tukholma-Helsinki.<br />

Tapahtumasta ja ilmoittautumisesta<br />

tulee lähitulevaisuudessa lisätietoa tälle<br />

palstalle sekä yhdistyksen kotisivuille.<br />

Kuntien Putkimestarit<br />

Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />

on perustettu 1975 suomalaisten<br />

vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />

viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />

rakentamis-, rakennuttamis-,<br />

ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />

vastaavien henkilöiden yh-teistoiminnan<br />

ja ammattitaidon<br />

kehittämiseksi. Tarkoitusta<br />

toteutetaan tutkimalla uusia<br />

työmenetelmiä, tiedottamalla<br />

niistä jäsenistölle, järjestämällä<br />

alan kursseja ja työnäytöksiä<br />

sekä muita ammattitaitoa<br />

lisääviä tilaisuuksia ja tapahtumia.Varsinaisia<br />

jäseniä on noin<br />

300, ja he ovat kunnallisissa ja<br />

osakeyhtiömuotoisissa vesihuoltolaitoksissa<br />

tai vesiosuuskunnissa<br />

työskentelevät työnjohtajat,<br />

teknikot, rakennusmestarit,<br />

insinöörit sekä hankintoja<br />

tekevät henkilöt. Kannattajajäsenistö<br />

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />

joita on noin<br />

80. Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,<br />

s-posti: reijo.rosengren@turku.fi<br />

puh. 050 522 7371<br />

Sihteeri, s-posti:<br />

anders.ostrom@turku.fi<br />

www.kuntienputkimestarit.fi<br />

Heti putkimestaripäivien alkuun käytiin tutustumassa<br />

Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokseen.<br />

Anders Öström<br />

yhdistyksen sihteeri<br />

Viirienjakoa veljesillallisella. Rauno Piipolle jaettiin<br />

erikseen viiri jo luentotilaisuuden yhteydessä.<br />

Yhdistyksen jäsenistöä tutustumassa pienoisnäyttelyyn.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008 35

UIMAHALLIHANKE<br />

on kunnalle hieno sijoitus<br />

terveyteen ja imagoon<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet,<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />

työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.net<br />

s-posti: info@ukty.net<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Kalle Kallio<br />

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi<br />

puh. 0400 577 569<br />

■ Yhdistyksen koulutusmatka Stuttgartin Interbad-messuille<br />

toteutui 16.–19. lokakuuta. Messujen<br />

laajuudesta huolimatta varsinaisesti uutta löytyi<br />

varsin vähän, mutta messut antavat hyvän yleiskuvan<br />

uimahalli- ja kylpyläsektorista Keski-Euroopassa.<br />

Messujen ohella matkalla tutustuttiin kahteen<br />

kylpylään, joissa molemmissa oli myös normaalit<br />

uimahallitoiminnat. Panorama Theme kylpylään<br />

3 700 asukkaan Beurenin kaupungissa tutustuttiin<br />

kylpylän johtaja Eric Hartmanin toimiessa<br />

isäntänä. Hän on myös kaupungin pormestari.<br />

Toinen kohde oli Aquatoll-niminen kylpylä<br />

Neckarsulmissa. Molemmissa paikoissa tavoitteena<br />

on löytää uusia toimintoja, jotta asiakasmäärät pysyisivät<br />

korkeina ja talous asetettujen tavoitteiden<br />

mukaisena. Molempien kylpylöiden asiakkaat tulevat<br />

melko laajalta alueelta.<br />

Uimahallikäynnin hinnat olivat suomalaista tasoa,<br />

kylpyläosastojen kertakäynnin hinta oli molemmissa<br />

15 euron luokkaa. Näihin verrattuna suomalaiset<br />

kylpyläkäynnit ovat huomattavan kalliita.<br />

Uimahallin rakentaminen kannattaa aina<br />

Yhdistyksen taholta on toistuvasti tuotu esiin, miksi<br />

uimahallin rakentaminen on perusteltua niille<br />

paikkakunnille, joissa sitä ei vielä ole. Virkistäytymisen<br />

lisäksi eriasteinen kunnon ylläpito ja kuntoutus<br />

sekä uinninopetus ovat tärkeimmät syyt, miksi halleja<br />

rakennetaan. Nykyaikaisen uimahallin palvelut<br />

edistävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia vauvasta<br />

vanhukseen. Alueen imago ja houkuttelevuus<br />

eivät ainakaan vähene nykyaikaisen uimahallin<br />

toteutuessa paikkakunnalle.<br />

On todennäköistä, että taloudellisen tilanteen<br />

vuoksi vireillä olevissa hallihankkeissa vesivoimistelun,<br />

vesijuoksun ja muun vesiliikunnan käyttöön<br />

tarkoitetut allastilat poistetaan kustannuksia karsittaessa.<br />

Iso allas ja opetusallas riittivät 1960- ja 70-<br />

luvuilla mutta eivät enää. Nykyiset vesiliikuntamuodot<br />

ovat tulleet jäädäkseen, ne eivät ole hetken<br />

muoti-ilmiöitä.<br />

Vammalan hallihanke siirtyy taas<br />

Uimahallihanke voi muodostua vuosikymmenien<br />

kunnallispoliittiseksi kestoaiheeksi. Näin on käynyt<br />

nykyisen Vammalan kaupungin hallihankkeelle. Se<br />

on ollut vireillä noin 30 vuotta ja on edelleen päivittäinen<br />

puheenaihe paikkakunnalla. Hankkeen<br />

kustannusten lisäksi näyttää vastustajien eniten<br />

toistama argumentti vuosien kuluessa olleen se,<br />

että syrjemmällä asuvat eivät hyödy hallista vaan<br />

ainoastaan keskustassa asuvat.<br />

Vuodenvaihteen kuntaliitos tuo Äetsän kunnan<br />

liittymisen mukana kaksi pientä uimahallia uuteen<br />

Sastamalan kaupunkiin. Toinen halli on Säästöpankin<br />

rakennuttama silloiseen Kiikan kuntaan<br />

ja toinen Finnish Chemicals Oy:n rakennuttama silloiseen<br />

Keikyän kuntaan 60–70-lukujen vaihteessa.<br />

Molempien hallien toiminta on ollut jo pitkään<br />

käytännössä kunnan vastuulla. Keskusteluun uuden<br />

hallin rakentamisesta tulee varmaan uusia vivahteita,<br />

kun siihen liittyy myös kahden vanhan<br />

pienen vanhan hallin tulevaisuus.<br />

Paikallislehdissä hallihankkeesta käyty keskustelu<br />

on ollut mielenkiintoista. Ennen vaaleja hallihanke<br />

vaikutti etenevän, mutta muut hankkeet ja<br />

taloudellinen tilanne näyttävät siirtävän hanketta<br />

taas eteenpäin. Uimahallin rakentamisen ongelmat<br />

ovat alan ammattilaisilla tiedossa, mutta hankkeen<br />

etenemiselle on lukemattomia esteitä jo ennen<br />

rakentamispäätökseen pääsyä. Voi olla, että<br />

Sastamalan kaupungissa vuoden 2028 kunnallisvaalien<br />

alla keskustelun alla on edelleen uimahallihanke.<br />

Helmikuun päivien teemana olosuhteet<br />

Uimahallien ja kylpylöiden suunnittelun ja rakentamisen<br />

ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja<br />

taas ensi helmikuusssa, Valtakunnalliset uimahalli-kylpyläpäivät<br />

2009 järjestetään 4.–6. helmikuuta<br />

perinteisesti m/s Mariellalla Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />

-risteilynä. Yleisotsikkona päivillä on ”Olosuhteet”.<br />

Esitelmissä käsitellään allastilojen työolosuhteita<br />

ja henkilökunnalla havaittuja hengitysoireita,<br />

allastilojen sisäilmaa ilmanvaihdon ja rakenteiden<br />

kannalta ja allastilojen hygienian tutkimustuloksia.<br />

Rakentamiseen liittyviä aiheita ovat työn vastaanotto<br />

urakoitsijalta, vedenpuhdistusurakoitsijan<br />

kokemuksia ja epoksisaumauksen toteutuksessa<br />

esiintulleita kokemuksia.<br />

Lisäksi päivillä on esillä tärkeä uimahallien eri<br />

toiminnoista aiheutuvien kulutusten mittaus. Se<br />

liittyy tutkimushankkeeseen, jossa on pyrkimyksenä<br />

selvittää uimahallien tyypilliset ominaiskulutukset.<br />

Mikäli riittävän kattava aineisto hallien energiakulutuksista<br />

olisi käytettävissä, niin silloin olisi<br />

mahdollista määritellä realistiset tavoitteet, joihin<br />

hallien lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusluvuissa<br />

tulisi päästä ilman, että viihtyvyys ja terveellisyys<br />

esimerkiksi sisäilman laadun suhteen kärsisi.<br />

Ilmoittautuminen uimahalli-kylpyläpäiville yhdistyksen<br />

nettisivujen kautta.<br />

Hyvää syksyä!<br />

Kalle Kallio<br />

varapuheenjohtaja<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

ALANSA YKKÖNEN<br />

Haja-asutus<br />

korjaa laiskasti<br />

jätevesiensä<br />

käsittelyä sivu 18<br />

Kaupunkitulva<br />

sai Porin<br />

varautumaan sivu 24<br />

Espoon vilkkain<br />

kiertoliittymä<br />

palvelee kahdessa<br />

kerroksessa sivu 44<br />

Keski-Eurooppa<br />

siirtyy jo passiivitaloista<br />

+energia-<br />

taloihin sivu 48<br />

sivu 6<br />

5/ 2008<br />

Vesistölämpö<br />

on Lakeuden urheilu-Etappopistolle<br />

hallitsee hyvä<br />

ratkaisu, lietelogistiikan, Marko<br />

Ruti Satu sanoo. Suomijoki<br />

tietää. sivu 55<br />

sivulla 36<br />

Professori Riku Vahala:<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

ESPOOSSA<br />

5.–7.6.<br />

sivu 6<br />

VESIOSAAMISEMME<br />

VIENTILAATUA<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKKA 08<br />

10.–12.9.2008<br />

VIRALLINEN MESSULUETTELO<br />

KESKIAUKEAMALLA<br />

8 kansi.indd 1 14.8.2008 09:54:10<br />

ALANSA YKKÖNEN MYÖS<br />

2009<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

4/ 2008<br />

Vesistölämpö<br />

Mikkelin on urheiluopistolle<br />

yhtiölle, hyvä<br />

tekniset<br />

palvelut<br />

Mikko ratkaisu, Jukolalla Marko<br />

pitkä Ruti sanoo. lista<br />

hyödyistä. sivu 30<br />

sivulla 36<br />

Kuusamo teki<br />

jätti-investoinnin<br />

Rukan matkailu-<br />

infraan sivu 54<br />

UUDEN<br />

VUODEN<br />

LUPAUS:<br />

Saat entistä<br />

monipuolisemman<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>lehden<br />

ensi vuonna.<br />

Kahdeksan numeroa<br />

kestotilauksena vain<br />

69 euroa. Kaupan<br />

päälle Vesihuollon<br />

osto-opas 2009.<br />

Vaasan<br />

Suvilahdessa<br />

yhdistyvät<br />

MEREN LUMO JA LÄMPÖ<br />

Espoo rakentaa<br />

Woking on brittikuntien<br />

Suurpeltoon<br />

kärkeä ilmastotyössä sivu 50<br />

tietoajan puisto-<br />

kaupungin sivu 22<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

ESPOOSSA<br />

5.–7.6.<br />

sivu 6<br />

energia hankinnat ilmastonmuutos infra-it jätehuolto kiinteistöt kunnossapito<br />

liikenne ja väylät liikuntapaikat maankäytön suunnittelu maarakennus<br />

rakentaminen uimahallit ja kylpylät vesihuolto viheralueet ympäristö<br />

Ö<br />

Ö<br />

Ö<br />

TILAUKSET<br />

http:// lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

puh. (09) 771 2442<br />

Kuntatekniikan kustantaja on<br />

Suomen Kuntaliiton omistama<br />

KL-Kustannus Oy. Lehteä<br />

julkaistaan yhdessä Suomen<br />

kuntatekniikan yhdistyksen<br />

kanssa.

Pohjois-Karjalan LokaPuts-hankkeet ohjaavat haja<br />

KYLÄPUTSARI VAI SIIRTOVIE<br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

VESIHUOLTO<br />

-asutusta käsittelyjärjestelmien saneeraukseen<br />

MÄRI – jätevesiklinikka neuvoo<br />

Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien<br />

uusiminen on lähtenyt<br />

hitaasti liikkeelle. Pohjois-Karjalassa<br />

asiaa on viety eteenpäin<br />

EU:n tukemilla LokaPuts-hankkeilla.<br />

Niistä saadun kokemuksen<br />

perusteella hankevastaava<br />

Petri Kurki antaa kaksi vinkkiä:<br />

tiedottamista on lisättävä ja<br />

kunnissa kannattaa laatia jätevesihuollon<br />

yleissuunnitelmat.<br />

TEKSTI: Anna-Mari Tyyrilä<br />

KUVAT: Pentti Potkonen<br />

■■ Valtioneuvoston asetus talousjätevesien<br />

käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen<br />

ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan<br />

2004 alussa. Asetuksessa määrätään, kuinka<br />

puhtaaksi jätevedet on käsiteltävä ennen kuin<br />

ne päästetään ympäristöön.<br />

Vuoden 2004 jälkeen rakennetuissa kiinteistöissä<br />

määräys astui voimaan heti. Tätä<br />

ennen rakennettujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät<br />

on korjattava kuntoon vuoteen<br />

2014 mennessä.<br />

Asetuksen mukaan jäteveden orgaanisesta<br />

aineesta on puhdistettava 90 prosenttia, fosforista<br />

85 ja typestä 40 prosenttia.<br />

Kun asetuksen voimaantulo oli tiedossa,<br />

Pohjois-Karjalassa käynnistettiin ensimmäinen<br />

LokaPuts-hanke heinäkuussa 2003. Sen<br />

keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää hajaasutusalueilla<br />

sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien<br />

käsittelyä ja vähentää jätevesikuormitusta.<br />

Tärkeimpinä keinoina olivat tiedottaminen,<br />

koerakentamiskohteet ja niiden seuranta<br />

sekä haja-asutusalueiden kiinteistöille<br />

tehdyt selvityskäynnit.<br />

Tavoitteet olivat yhteneväiset vuosien<br />

2006–07 jatkohankkeessa. Suomen Salaojakeskus<br />

Oy:n palveluksessa toimiva hanke-<br />

Merja ja Juha Vuorjoen tilalle Kiteellä asennettiin<br />

panospuhdistamo lokakuussa. Kun<br />

puhdistamo on otettu käyttöön, sen toimintaa<br />

voi seurata sisätiloista, jonne on<br />

asennettu ohjausjärjestelmän keskusyksikkö.<br />

Äänisummeri ja näytölle ilmaantuva hälytysteksti<br />

ilmoittavat toimintahäiriöstä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

39

Panospuhdistamo asennettiin<br />

vaakasuoraan hiekka-alustalle,<br />

ja se ankkuroitiin venymättömillä<br />

liinoilla ja kiila-ankkureilla<br />

kallioon ja kiviin. Työnäytöstä<br />

seurasi Kiteellä noin 30 ihmistä.<br />

Näkymä puhdistamon sisältä,<br />

huoltoaukon 2 alta eli prosessisäiliöstä<br />

(tilavuus 1,5 m 3 ). Alalaidassa<br />

ovat kemikaalisäiliö<br />

ja annostelupumppu. Keskellä,<br />

säiliön pohjalla on kelluva koneisto<br />

(uppopumput).<br />

päällikkö Petri Kurki kuvaa hankkeiden<br />

vaikutuksia sanalla ympäristöpositiivinen.<br />

– Ensimmäisellä kerralla ajankohtaista<br />

jätevesitietoutta jaettiin<br />

viidessä infotilaisuudessa 94<br />

asukkaalle, toisella 104:lle. Selvityskäyntejä<br />

tehtiin yhteensä 482<br />

tilalle. Koulutusta annettiin 193<br />

ihmiselle, työnäytöksissä kävi 350<br />

ihmistä ja jätevesien käsittelyn tehostamisesta<br />

saatiin kiinnostumaan<br />

noin 210 kiinteistönomistajaa,<br />

Kurki listaa.<br />

Määrällisesti tavoitteet saavutettiin<br />

erittäin hyvin.<br />

– Laadullisia tavoitteita oli<br />

vaikea mitata, mutta hankkeilla<br />

oli positiivista merkitystä jätevesikuormituksen<br />

vähentämiseen,<br />

Kurki näkee.<br />

Ensimmäisen hankkeen koerakentamiskohteista<br />

neljässä<br />

puhdistettiin asumisjätevesiä<br />

ja kahdessa sekä asumajätevesiä<br />

että maitohuoneen jätevesiä.<br />

Toisessa hankkeessa seurattiin,<br />

kuinka kaksi fosforinpoistolla<br />

tehostettua maapuhdistamoa<br />

toimivat.<br />

– Tutkimustulosten perusteella<br />

voidaan sanoa, että nykyisillä<br />

puhdistustekniikoilla voidaan<br />

saavuttaa asetuksessa määritellyt<br />

käsittelyvaatimukset. Mutta<br />

erityisesti laitepuhdistamoissa<br />

pitää olla tarkkana fosforin saostuskemikaalin<br />

riittävyyden kanssa,<br />

Kurki sanoo.<br />

Hankevastaava painottaakin,<br />

että erilaisten puhdistamoiden<br />

tuloksia kannattaa vertailla<br />

muiden tutkimusten tuloksiin,<br />

jotta toimivuustietoa saa enemmän<br />

puhdistamovalinnan perusteeksi.<br />

Puhdistamoiden käytössä ja<br />

ylläpidossa on edelleen kehittämisen<br />

tarvetta.<br />

– Esimerkiksi alueellista huoltotoimintaa<br />

voisi laajentaa. Laitepuhdistamoiden<br />

tekniikka pitäisi<br />

tarkastaa vähintään kerran<br />

vuodessa, ja kaikkineen puhdistamoiden<br />

säännöllisestä tarkkailusta<br />

pitäisi tehdä rutiini, Kurki<br />

katsoo.<br />

Jatkohankkeessa<br />

jätevesiklinikka<br />

LokaPuts sai jatkoa tänä vuonna,<br />

kun Suomen Salaojakeskus<br />

hallinnoi 2011 loppuun ulottuvaa<br />

Hajajätevesihuolto-hanketta.<br />

Tavoitteet ovat samat kuin aiemminkin,<br />

mutta niiden lisäksi<br />

hanke laatii jätevesihuollon yleissuunnitelman<br />

viiteen kuntaan<br />

yhdeksästä hankkeessa mukana<br />

olevasta kunnasta.<br />

– Kiinteistönomistajat voivat<br />

tarkastaa suunnitelmasta, onko<br />

Työnäytös panospuhdistamon asennuksesta<br />

Hajajätevesihuolto-hanke järjesti<br />

lokakuussa kaksi puhdistamoiden<br />

asennusnäytöstä. Toinen<br />

niistä oli Pipelife V6-panospuhdistamon<br />

rakentaminen Juha ja<br />

Merja Vuorjoen Pekkala-tilalle<br />

Kiteellä.<br />

Panospuhdistamon valintaan<br />

vaikutti muun muassa kallioinen<br />

maaperä. Lisäksi pohjavesi oli<br />

melko lähellä maanpintaa, noin<br />

puolentoista metrin syvyydessä.<br />

Puhdistamo mitoitettiin kuuden<br />

asukkaan maksimikuormitukselle,<br />

jollaiseksi määriteltiin<br />

150 litraa per henkilö vuorokaudessa.<br />

Puhdistamo toimii niin, että<br />

se puhdistaa jaksottaisesti yhden<br />

jätevesiannoksen kerrallaan.<br />

Kun saostussäiliössä on riittävästi<br />

jätevettä, prosessi käynnistyy<br />

ja ottaa kerralla yhden panoksen<br />

prosessisäiliön puolelle käsiteltäväksi.<br />

Puhdistus tapahtuu automaattisesti<br />

biologis-kemiallisessa prosessissa<br />

asetetun ohjelman mukaisesti.<br />

Puhdistusvaiheita on viisi:<br />

ilmastus, kemikaalisyöttö, hapeton<br />

vaihe, selkeytys ja ylijäämälietteen<br />

poisto.<br />

Ilmastuksessa jäteveteen syötetään<br />

happea, jotta mikrobien<br />

elinolot ovat hyvät biologiselle<br />

puhdistukselle. Selkeytysjaksolla<br />

aktiiviliete laskeutuu ja fosfori<br />

saostuu säiliön pohjalle. Puhdistunut<br />

jätevesi pumpataan purkuputkea<br />

pitkin purkupaikkaan,<br />

ja ylijäämäliete palautetaan saostussäiliöön,<br />

josta se poistetaan<br />

säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä.<br />

Tyhjennystarve on 1–2 kertaa<br />

vuoden aikana. Fosforin saostuskemikaalia<br />

on lisättävä 4–5 kertaa<br />

vuodessa.<br />

Panospuhdistamon ohjehinta<br />

oli noin 9 000 euroa. Tällä<br />

kohteella kustannukset jäivät alhaisemmaksi,<br />

koska kiinteistönomistaja<br />

(kaivinkoneurakoitsija)<br />

hoiti asennustyöt itse.<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

VESIHUOLTO<br />

Jätevesijärjestelmien vertailukustannukset yhden talouden jätevesille<br />

2008 (mitoitus 5 asukkaalle ja 1 000 l/d, tod. vedenkulutus keskim. 550 l/d)<br />

Kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä<br />

– Jos kimppasaneeraukset<br />

ovat mahdollisia, tiedottaminen<br />

kannattaa suunnata kyläkunnille.<br />

Jalkautuminen olisi tietysti kaikkein<br />

tehokkainta, mutta onko siihen<br />

resursseja?<br />

Oleelliseksi Kurki näkee<br />

myös jätevesihuollon yleissuunnitelmien<br />

laatimisen kuntatasolla<br />

– tai vaihtoehtoisesti olemassa<br />

olevien vesihuollon kehittämissuunnitelmien<br />

päivittämisen.<br />

Jo niiden avulla kiinteistönomistajat<br />

saattaisivat pystyä<br />

ratkaisemaan, mikä jätevesiratkaisu<br />

olisi paras.<br />

Hajajätevesi-hanke järjesti lokakuussa<br />

kaksi työnäytöstä, joissa<br />

rakennettiin erilaiset jäteveden<br />

käsittelyjärjestelmät. Niiden<br />

toimivuutta seurataan ottamalla<br />

näytteitä kahdeksan kertaa.<br />

Tarkkailussa ovat edelleen<br />

myös aiemmissa hankkeissa rakennetut<br />

kohteet, jolloin seurannassa<br />

on kaikkiaan viitisentoista<br />

jätevesijärjestelmää.<br />

Hankkeen rahoituksesta puo-<br />

Investointikulut<br />

€<br />

Käyttökulut<br />

€/v.<br />

15 v.<br />

kust. €<br />

(ilman<br />

korkoja)<br />

Maahan imeyttämö 2 x 15 m, yht. 40 m 2 3 000 150 5 250<br />

Tehostettu maahan imeyttämö 40m 2 3 500 150 5 750<br />

Maasuodattamo 2 x 7,5 m, 20 m 2 4 500 150 6 750<br />

Maasuodattamo 2 x 11 m, 30 m 2 5 000 150 7 250<br />

Maasuodattamo 2 x 15 m, 40 m 2 5 500 150 7 750<br />

Maasuodattamo 40 m 2 + biotiittihiekkakerros<br />

Maasuodattamo 40m 2 fosforin poiston tehostamisella<br />

(esisaostusjärjestelmä sisätiloissa)<br />

Maasuodattamo 40 m 2 fosforin poiston tehostamisella<br />

(esisaostus erillisessä fosforinpoistokaivossa)<br />

Maasuodattamo 40m 2 fosforin poiston tehostamisella<br />

(fosforimassakaivo, jälkisuodinkaivo)<br />

Maasuodattamo 40m 2 + pumppaus, ei fosforinpoiston<br />

tehostusta (kumparesuodatuskenttä)<br />

Vaakavirtaus-ms 6m x 10m (sepelistä jakokerros)<br />

6 250 150 8 500<br />

6 000 225 9 375<br />

8 000 225 11 375<br />

7 000 275 11 125<br />

7 000 200 10 000<br />

4 000 150 6 250<br />

Vaakavirtaus-ms 6m x 10m + biotiittiosio 4 500 150 6 750<br />

IN-DRÄN-maapuhdistamo (imeytysmodulit):<br />

– maahan imeyttämö 1,5 m x 10 m 4 000 150 6 250<br />

– maasuodatin 1,5 m x 10 m 4 750 150 7 000<br />

– vaakavirtausmaasuodatin 5 m x 10 m 4 750 150 7 000<br />

– vaakavirtausmaasuodatin + biotiittiosio 5 200 150 7 450<br />

– maasuodatin + fosforimassakaivo 5 750 275 9 875<br />

Kaksivesijärjestelmä:<br />

– umpisäiliö 5m 3 wc-vesille + imeytys harmaat<br />

4 800 800 16 800<br />

vedet<br />

– umpisäiliö 5m 3 wc- ja ms 20m 2 harmaille<br />

6 500 800 18 500<br />

vesille<br />

Kaksivesijärjestelmä:<br />

– umpisäiliö 10m 3 wc-vesille + imeytys harmaat<br />

6 500 500 14 000<br />

vedet<br />

– umpisäiliö 10m 3 wc- ja ms 20m 2 harmaat 8 200 500 15 700<br />

vedet<br />

Umpisäiliö 5-5,5 m 3 kaikille jätevesille 2 300 3 000 47 300<br />

Umpisäiliö 10-11 m 3 kaikille jätevesille 4 000 1 500 26 500<br />

Biosuodin vanhoihin sakokaivoihin 3 600 350 8 850<br />

Biosuodin ilman huoltosopimusta 7 700 350 12 950<br />

Biosuodin huoltosopimuksella<br />

(huolto 230 €/v)<br />

7 700 580 16 400<br />

Panospuhdistamo ilman huoltosopimusta 8 500 350 13 750<br />

Panospuhdistamo huoltosopimuksella 8 500 580 17 200<br />

(230 €/v)<br />

Hinnat kaikkien järjestelmien osalta sis. toimenpideluvan (75 €), suunnittelun<br />

(500 €), laitteiston ja muovitarvikkeet, tulo- ja purkuviemärin (yht. 30<br />

m), asennuksen, maarakennustyöt, maamassat ja mahdolliset sähkötyöt<br />

Pienpuhdistamoiden käyttökustannuksissa ei ole huomioitu laiterikkoja,<br />

pumppujen ja kompressorien kunnossapitoa ym. Kustannukset laskettu kaivinkoneurakoitsijan<br />

ja apumiehen kanssa tuntityönä teetettynä.<br />

Jätevesijärjestelmien välillä on suuria eroja investointi- ja käyttökustannuksissa.<br />

Maapuhdistamot ovat helppohoitoisimpia. Pienpuhdistamot<br />

vaativat tarkkailua ja säännöllistä hoitoa.<br />

(Lähde Petri Kurki, Hajajätevesi-hanke)<br />

heidän alueelleen kenties suunniteltu<br />

siirtoviemäriä tai olisiko<br />

kyläkohtainen puhdistamo mahdollinen,<br />

Kurki kertoo.<br />

Käytännössä siirtoviemärin<br />

rakentaminen kustannustehokkaasti<br />

edellyttää noin viittä taloutta<br />

kilometriä kohti. Kyläputsari<br />

voi olla kannattava vaihtoehto,<br />

jos pienehköllä alueella sijaitsee<br />

useita kiinteistöjä.<br />

Yleissuunnitelmissa vertaillaan<br />

myös siirtoviemärin, kyläputsarin<br />

ja kiinteistökohtaisten<br />

järjestelmien kustannuksia.<br />

Uutta tässä hankkeessa on<br />

myös jätevesiklinikka.<br />

– Minä, kunnan rakennustarkastaja<br />

ja ympäristönsuojelusihteeri<br />

olemme pitäneet vastaanottoa,<br />

jonne on voinut tulla kyselemään<br />

jätevesiasioista. Toistaiseksi<br />

klinikoilla on ollut vähän kävijöitä<br />

eli tiedottamista pitää lisätä.<br />

Petri Kurki painottaakin, että<br />

jätevesiasioiden eteenpäin viemisessä<br />

tiedottaminen on yksi tärkeimmistä<br />

tehtävistä.<br />

Nordkalk<br />

Filtra P<br />

Helppo ja luotettava<br />

ratkaisu jäteveden<br />

käsittelyyn<br />

Tee näin:<br />

1) Ota yhteyttä suunnittelijaan ja hanki passiivinen jäte veden<br />

käsittelyjärjes telmä.<br />

2) Tee Nordkalk-huoltosopimus – se takaa korkean puhdistustuloksen.<br />

3) Käytä vapaa-aikasi johonkin muuhun.<br />

Tilaukset ja lisää tietoa: puh. 0204 55 6999 tai nordkalk.com/FiltraP<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

41

Hankepäällikkö Petri Kurki<br />

(vas.) toimi työmaan valvojana.<br />

Pipelife Oy:n edustaja Marko<br />

Tyyskä kertoi työnäytösväelle,<br />

kuinka panospuhdistamo toimii.<br />

let tulee Euroopan aluekehitysrahastosta.<br />

Valtion tuki on 25<br />

prosenttia, kuntien osuus noin<br />

15 ja lopun maksavat alan yritykset.<br />

■<br />

http://hajavesihanke.sskoy.fi/<br />

Jätevesijärjestelmän uusijan muistilista<br />

Hyvän ja onnistuneen jätevesijärjestelmän<br />

hankinnan etenemisjärjestys<br />

on seuraava:<br />

Tehdään päätös jätevesien käsittelyjärjestelmän<br />

korjaamisesta<br />

tai uusimisesta.<br />

Otetaan yhteyttä ammattitaitoiseen<br />

jätevesisuunnittelijaan.<br />

Kunta tai ympäristökeskus kertovat<br />

pätevistä ja puolueettomista<br />

suunnittelijoista. Lisäksi FISEn pätevyysrekisterissä<br />

www.fise.fi on<br />

tietoja suunnittelijoista.<br />

Tilataan loka-autoyrittäjä tyhjentämään<br />

sakokaivot. Tyhjennyksen<br />

yhteydessä tarkistetaan<br />

kaivojen kunto.<br />

Suunnittelija tulee kiinteistölle<br />

ja esittelee eri käsittelyvaihtoehdot.<br />

Hän selvittää kohteella paikalliset<br />

olosuhteet kuten maaperän,<br />

kallion ja pohjaveden korkeusaseman,<br />

suojaetäisyydet vesikaivoihin<br />

ja vesistöön jne. Kiinteistön<br />

omistaja valitsee jätevesijärjestelmän.<br />

Suunnittelija laatii suunnitelma-asiakirjat,<br />

joiden tulee täyttää<br />

talousjätevesiasetuksen vaatimukset.<br />

Suunnittelija vastaa asiakkaalle,<br />

että jätevesijärjestelmä<br />

sopii kohteeseen.<br />

Toimenpide- tai rakennusluvan<br />

hakeminen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.<br />

Suunnitelma<br />

liitetään lupahakemukseen.<br />

Jätetään mahdolliset avustushakemukset<br />

rahoittavalle viranomaiselle.<br />

Suunnitelma ja muut<br />

tarpeelliset liitteet liitetään hakemukseen.<br />

Pyydetään tarjoukset jätevesijärjestelmän<br />

tarvikkeista ja rakentamisesta.<br />

Hankitaan jätevesijärjestelmän<br />

tarvikkeet rautakaupasta tai LVIliikkeestä.<br />

Rakentaja, yleensä maanrakennusurakoitsija<br />

ja apumies, saapuu<br />

työmaalle. Myös vastaava<br />

työnjohtaja, jos hän on eri henkilö<br />

kuin rakentaja, saapuu paikalle.<br />

Toteutetaan vanhan jätevesijärjestelmän<br />

saneeraaminen,<br />

tehostaminen tai uuden jätevesijärjestelmän<br />

rakentaminen. Rakentaja<br />

vastaa siitä, että järjestelmä<br />

on rakennettu suunnitelman<br />

mukaan.<br />

Pyydetään jätevesijärjestelmän<br />

loppukatselmus viranomaiselta.<br />

Otetaan järjestelmä käyttöön<br />

ja käytetään sitä oikein.<br />

Suoritetaan järjestelmän hoitoja<br />

kunnossapitotoimet huolellisesti<br />

ja oikea-aikaisesti käyttö- ja<br />

huolto-ohjeiden mukaisesti. Tehdään<br />

huoltosopimus saostuskaivojen<br />

vuosittaisesta tyhjennyksestä.<br />

Pienpuhdistamoiden osalta<br />

suositellaan vuosihuoltosopimuksen<br />

tekemistä. Kiinteistönomistaja<br />

vastaa siitä, että jätevesijärjestelmä<br />

täyttää asetuksen<br />

vaatimukset.<br />

Petri Kurki, hankepäällikkö<br />

Hajajätevesi-hanke<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

VESIHUOLTO<br />

Espoon Veden verkostoyksikössä<br />

kehitettiin<br />

innovatiivinen vedenmyynnin<br />

ja kotitalouksien<br />

sakokaivolietteen<br />

vastaanottojärjestelmä.<br />

Parin vuoden mittainen<br />

hanke onnistui niin hyvin,<br />

että siitä on kannustavaksi<br />

esimerkiksi<br />

muillekin vesilaitoksille.<br />

Kunnostettu Koskelon<br />

sakokaivolietteen<br />

kippauspaikka<br />

Espoon Veden uusi tuote miellyttää asiakkaitakin<br />

Veden myynti ja sakolietteen<br />

vastaanotto samaan järjestelmään<br />

Ari Jousmäki<br />

toimintovastaava, Espoon Vesi<br />

Suunnitteluvaiheessa luotu kuva järjestelmävaatimuksista<br />

■■ Muutamia vuosia sitten Espoon<br />

Veden korjaustoiminnossa<br />

mietittiin, kuinka vedenmyyntiä<br />

voitaisiin kehittää. (Tällä ei tarkoiteta<br />

normaalia kiinteistön<br />

käyttämää vettä eikä pullovettä.)<br />

Espoon Vesi vuokraa asiakkaiden<br />

käyttöön pystyputkimittareita.<br />

Niiden tarkoituksena on<br />

mitata veden määrä. Laskutus tapahtuu<br />

mitatun kulutuksen mukaan.<br />

Sen lisäksi on ollut käytössä<br />

vihkoon merkitsemisen (tukkimiehen<br />

kirjanpidon) mukaista<br />

veden myyntiä, joka perustuu<br />

luottamukseen.<br />

Osa pystyputkimittareista on<br />

kuitenkin vanhentuneita ja palautettujen<br />

mittareiden kunto usein<br />

sen verran kehno, että ne vaativat<br />

vuokrauksen jälkeen kunnostusta.<br />

Ongelmana oli myös hallitsematon<br />

veden otto, mikä aiheutti<br />

verkostossa laatuhäiriöitä. Näin<br />

syntyi ajatus toiminnan kehittämisestä.<br />

Sakolietteen vastaanottoasemat<br />

myös mukaan<br />

Liikkeelle lähdettiin suunnitelemalla<br />

puhtaan veden myyntipisteitä<br />

eri puolille Espoota. Vedenotto<br />

tapahtuu näissä käyttämällä<br />

ns. asiakaskorttia. Vedenmyyntipisteiden<br />

avulla pyrimme<br />

varmistamaan verkoston toimivuuden<br />

ja pääsemään hallittuun<br />

sekä täsmälliseen veden myyntiin.<br />

Tavoitteena on parantaa asiakkaiden<br />

saamaa palvelua, selkeyttää<br />

ja varmentaa laskutusta<br />

sekä sujuvoittaa toimintaa. Näin<br />

perustettiin vedenmyynnin kehittämishanke,<br />

jonka projektipäälliköksi<br />

nimettiin tämän artikkelin<br />

kirjoittaja.<br />

Samassa yhteydessä sovittiin,<br />

että kotitalouksien sakokaivolietteen<br />

vastaanottoasemat pitää<br />

liittää uuteen järjestelmään mukaan.<br />

Järjestelmä on lähes sama,<br />

mutta niissä on myös lietteen<br />

näytteenottomahdollisuus.<br />

Näin sallittu liete pystytään kohdentamaan<br />

oikeaan tuojaan, sillä<br />

Espooseen tuodaan lietettä myös<br />

naapurikunnista. Jatkotoimenpiteinä<br />

oli mm. uusien toimintatapojen<br />

määrittely, asemien ja järjestelmän<br />

tarjouspyyntöasiakirjo-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

43

Säästä jopa 50 %<br />

käyttökustannuksissa<br />

uudella patentoidulla<br />

pumppaamotekniikalla.<br />

Wilo-EMUPORT.<br />

1 Tuuletus 2 Sulkukuula 3 Erotteluläpät 4 Sisääntulo 5 Jakelusäiliö<br />

6 Poistoputki 7 Kokoomasäiliö 8 Kiinteän aineen erottelusäiliö<br />

Wilo- EMUPORT<br />

Tutustu Wilon uuteen pumppaamoratkaisuun,<br />

joka säästää jopa 50 % käyttökustannuksissa.<br />

Se on helppohoitoinen ja tukkeutumaton.<br />

Patentoidulla EMUPORT-ratkaisulla<br />

10 vuoden takuu.<br />

WILO Finland Oy,<br />

puh. 0207401540<br />

www.wilo.fi<br />

jen valmistelut, asemien rakentamistavan<br />

ja aikataulun määrittäminen<br />

sekä käyttöönoton suunnittelu.<br />

Kortinlukija<br />

avainasemassa<br />

Alkuvaiheessa Ramboll Finland<br />

Oy:n vesihuoltoyksikkö teki hankintaerittelyn,<br />

johon kuului alustavaa<br />

suunnittelua asemista ja selvittelyä<br />

laitetoimittajista. Asemien<br />

paikkojen määrittely tapahtui<br />

verkostoyksikön toimesta.<br />

Toimintaperiaate on, että veden<br />

hakija tai tuoja tunnistetaan<br />

kortinlukijalla. Mikäli hakijalla<br />

on oikeus veden saantiin<br />

tai lietteen purkuun, niin järjestelmä<br />

avaa venttiilin tai puomin<br />

ja kytkee virtausmittauksen toimintaan.<br />

Laitteisto kirjaa ylös asiakkaan,<br />

paikan, ajan ja määrän.<br />

Tiedot lähetetään palvelutarjoajalle,<br />

josta voidaan järjestelmää<br />

myös hallita, saada hälytykset ja<br />

saadaan raportit mm. laskutusta<br />

varten (ks. kaavio s. 43).<br />

Hankkeesta tehtiin kaikille<br />

nykyisille käyttäjille asiakaskysely.<br />

Siinä kerrottiin järjestelmästä<br />

ja pyydettiin palautetta, jonka<br />

perusteella suunnittelua jatkettiin<br />

Espoon Veden toimesta.<br />

Tiedustelut osoittivat, että<br />

hanke olisi hankala toteuttaa<br />

urakkamenettelyllä. Näin päädyttiin<br />

toteuttamaan se neuvottelumenettelyllä<br />

siten, että laitteisto<br />

ja ohjelmointi hankitaan kilpailutuksen<br />

kautta ja rakentaminen<br />

tehdään pääosin omana työnä.<br />

Lisäksi tavoitteena oli hyödyntää<br />

jo olemassa olevia asemia mahdollisimman<br />

paljon.<br />

Rakentaminen<br />

sujui nopeasti<br />

Asemien rakentaminen toteutettiin<br />

yhdessä Insta Automation<br />

Oy:n kanssa, jolta hankittiin laitteisto<br />

ja ohjelmointi. Insta Automation<br />

Oy toimitti asemille laiteasennukset<br />

ja ohjelmoinnit sekä<br />

ohjelmoinnit käyttäjien koneille.<br />

Espoon Vesi teki asemilla<br />

maanrakennustyöt ja osan asennustöistä.<br />

Yhteistyö sujui hyvin ja<br />

rivakasti. Samalla vanhojen asemien<br />

kuntoa kohennettiin. Ainoastaan<br />

yksi vedenottopiste tuli ai-<br />

Leppävaaran vedenmyyntipisteessä<br />

Ari Jousmäki (vas.) Espoon<br />

Vedestä ja Tapio Lähteinen<br />

Insta Automation Oy:stä.<br />

van uuteen paikkaan. Espoon Vesi<br />

tiedotti asiakkailleen tilanteen<br />

kehittymisestä.<br />

Samaan aikaan käytiin henkilöstön<br />

kanssa läpi tehtäväkuvauksien<br />

muutokset ja pidettiin henkilöstölle<br />

koulutusta uudesta järjestelmästä.<br />

Hankkeesta syntyi uusi<br />

innovatiivinen tuote<br />

Asiakkaat voivat noutaa asiakaskortteja<br />

Espoon Vedestä, ja he<br />

saavat samalla mukaansa myös<br />

asemien käyttöohjeet. Asiakaskortteja<br />

on haettu yli odotusten.<br />

Toiminta asemilla ei ole tuottanut<br />

ongelmia. Jatkossa asiakkaiden<br />

on mahdollista saada yksilöidyt<br />

tiedot haetusta vedestä tai<br />

tuodusta kotitalouksien sakokaivolietteestä<br />

esim. laskun mukana<br />

tai erikseen pyydettäessä. Toistaiseksi<br />

laskutus tehdään raporttien<br />

kautta eikä tietoja viedä suoraan<br />

Aquan laskutusjärjestelmään.<br />

Asiakkaat ovat ottaneet järjestelmän<br />

hyvin vastaan, ja käyttöönotto<br />

on sujunut melko ongelmattomasti.<br />

Tiedämme koko<br />

ajan, mitä asemilla tapahtuu ja<br />

pystymme tietokoneen näytöltä<br />

näkemään reaaliajassa sekä yksilöidyn<br />

että kokonaistilanteen.<br />

Voimme myös hallinnoida järjestelmää<br />

suoraan toimistolta.<br />

Projekti on nyt päättynyt, ja<br />

Espoon Vedellä on uusi innovatiivinen<br />

tuote käytössä. Hanke oli<br />

työläs mutta kannattava. ■<br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

Lupa avautua<br />

Useilla työpaikoilla tehdään<br />

syksyisin työtyytyväisyyskyselyitä.<br />

Kyselyissä selvitetään työntekijöiden<br />

mielipiteitä työpaikasta<br />

sekä selvitetään työpaikan kehittämistarpeita.<br />

Yleensä tuloksista<br />

kerrotaan yksikkö- ja toimialakokouksissa<br />

joko hehkuttaen tai otsa<br />

rypyssä. Kuten kaikissa mielipidekyselyissä,<br />

näidenkin tyytyväisyyskyselyjen<br />

ongelmana on<br />

helposti vastaajien määrä ja laatu<br />

sekä kysymysten asettelusta johtuvat<br />

väärinymmärrykset. Työntekijöillä<br />

on usein myös krooninen<br />

kiire, ja vastauksia saatetaan<br />

läiskiä hetkellisten tuntemusten<br />

perusteella. Toki kyselyt ovat tärkeitä<br />

ja hienoa on, että työtyytyväisyyden<br />

merkitys on alettu ymmärtää<br />

suomalaisillakin työpaikoilla.<br />

Todellinen työtyytyväisyystesti<br />

on loppuvuodesta kuitenkin<br />

vasta edessä.<br />

● ● ●<br />

Se hetki on nyt käsillä, joillain<br />

tämä etappi on jo ohitettukin:<br />

pikkujoulut. Elämme parhaillaan<br />

sitä aikaa vuodesta, kun suomalaiset<br />

käyvät läpi jokavuotista<br />

kansallista morkkistaan. Kaikki<br />

tietävät, että me olemme juroa<br />

kansaa, joka käyttää liikaa alkoholia.<br />

Tämä kulminoituu työelämässä<br />

vähintään kerran vuodessa<br />

firman pikkujouluissa. Pikkujouluissa<br />

pukumiehet ja -naiset heittävät<br />

kravatit narikkaan, ehkä lähentelevät<br />

toisiaan sekä jatkavat<br />

todellisen totuusseerumin voimin<br />

kehityskeskustelujaan esimiestensä<br />

ja muiden työtovereidensa<br />

kanssa. Tätä sitten kuuluu hävetä,<br />

niin etukäteen kuin etenkin<br />

jälkeenpäin. Pikkujoulujen jälkeiset<br />

kahvitunnit ovat hiljaisia kuin<br />

huopatossutehtaalla, kun kaikki<br />

luikkivat avokonttoreissa häntä<br />

koipien välissä toisiaan vältellen.<br />

Tämä on aivan liian yleinen,<br />

yksioikoinen ja kielteinen käsitys<br />

pikkujouluista. Sen lisäksi, että<br />

pikkujouluissa päästään purkamaan<br />

vuoden aikana kertyneitä<br />

kielteisiä paineita, pikkujoulut<br />

ovat tärkeitä myös siksi, että niissä<br />

pääsee kehumaan läheisiä työkavereitaan<br />

vaikuttamatta nuoleskelijalta.<br />

Sillä miltä tuntuisi, jos joku aivan<br />

selvin päin ja keskellä kirkasta<br />

päivää marssisi kanssatyöntekijänsä<br />

huoneeseen ja tokaisisi ”Sä<br />

olet kuule Jussi todella hyvä tyyppi.<br />

Olen aina tykännyt sun tyylistä<br />

tehdä töitä. Sulla on myös tosi kiva<br />

huumorintaju, ja tykkään sun<br />

tavastasi kertoa vitsejä. P.S. kiva<br />

skraga.”? Ei, selvin päin homma<br />

ei vain toimi. Tarvitaan pieni nousuhumala,<br />

jotta kehu voidaan antaa<br />

ja vastaanottaa. Kaikki ymmärtävät,<br />

jos saman asian viestittää<br />

pienessä pöhnässä. (Joillain<br />

edistyneillä tahoilla vietetään<br />

myös kesäjuhlia, ilmeisesti siksi,<br />

jotteivät pikkujoulujen avautumispaineet<br />

kasautuisi liian suuriksi.)<br />

● ● ●<br />

Toki pikkujoulut voivat mennä<br />

myös pieleen. Liian pitkät puheet,<br />

liian vähäinen tai liian suuri<br />

ohjelmatarjonta sekä liian kitsas<br />

alkoholitarjonta voivat pilata hyvähenkisenkin<br />

työyhteisön illan.<br />

Eräs kaupallisella alalla työskentelevä<br />

ystäväni kertoi työpaikkansa<br />

entisen toimitusjohtajan pitäneen<br />

pikkujouluissa puheen koko<br />

henkilökunnalle. Puheessa, joka<br />

oli kuulemma aivan liian pitkä<br />

pikkujoulupuheeksi, toimitusjohtaja<br />

esitteli ylpeänä hyviä työtyytyväisyystuloksia<br />

saatesanoin<br />

”kansainväliset tutkimukset ovat<br />

osoittaneet selkeän positiivisen<br />

korrelaation työtyytyväisyyden ja<br />

firman tuloksen kanssa. Ei näitä<br />

työtyytyväisyyskyselyitä siis turhaan<br />

tehdä!”<br />

Ihan kiva puhe. Entinen toimitusjohtaja<br />

tuli siis sanoneeksi,<br />

että työtyytyväisyys on tärkeää,<br />

koska se vaikuttaa taloon virtaavaan<br />

rahamäärään. Olisipa toimitusjohtaja<br />

ollut edes humalassa,<br />

mutta ei, hän meni esittämään<br />

moisen sammakon alkuillasta ja<br />

täysin ilman alkoholin selittävää<br />

vaikutusta. Puheen jälkeen toimitusjohtaja<br />

kuulemma poistui takavasemmalle<br />

ja vei alaisiltaan<br />

mahdollisuuden avautua työpaikan<br />

todellisista kehittämistarpeista.<br />

Kuten mainittu, toimitusjohtaja<br />

on entinen sellainen.<br />

Sanomani on: ihmiset juokaa<br />

– tai olkaa juomatta – organisaationne<br />

pikkujouluissa, avautukaa<br />

sekä hyvistä että huonoista puolista<br />

mutta erityisesti hyvistä puolista<br />

ja nauttikaa toistenne seurasta.<br />

Se on ihan ok, suorastaan<br />

suotavaa. Ja jos mieluummin<br />

osallistutte työpaikkanne kehittämiseen<br />

todellisen työtyytyväisyyskyselyn<br />

kautta, sekin on ihan ok.<br />

Tärkeintä on, että hyvistä ja huonoista<br />

asioista keskustellaan. Sillä<br />

mikään ei ole vaarallisempaa<br />

työyhteisölle kuin purkautumaton<br />

mätä.<br />

● ● ●<br />

Itse olen onnellisessa asemassa.<br />

Pääsen tänä vuonna kaksiin<br />

pikkujouluihin. Olen jättämässä<br />

loistavan työyhteisön, jonka pikkujouluissa<br />

minulla on enemmän<br />

kehuttavia ihmisiä kuin laki tai<br />

pikkujoulujen aikarajat sallivat.<br />

Toisaalta olen siirtymässä uuteen<br />

työyhteisöön, jonka henkilökunnasta<br />

minulla on myös ainoastaan<br />

hyvää sanottavaa. On niin<br />

paljon ylistettävää, ettei mikään<br />

aika tai alkoholi voi siihen riittää.<br />

Onneksi on tämä kolumni.<br />

Hei hei WSP:läiset, olette parhaita!<br />

Hei YTV:läiset, arvostan<br />

teitä jo nyt enemmän kuin voitte<br />

kuvitella. Rakentavaa pikkujouluaikaa<br />

kaikille muillekin!<br />

● Mette Granberg<br />

on 32-vuotias liikennetekniikan<br />

DI, joka on<br />

siirtymässä WSP Finland<br />

Oy:ltä Pääkaupunkiseudun<br />

yhteistyövaltuuskuntaan<br />

(YTV:lle)<br />

liikennesuunnittelijaksi.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

45

Vesihuoltomme on maailman huippua – miten pitkään?<br />

ITSEARVIOINTI<br />

vesihuoltolaitoksen johtamistyökaluna<br />

Kuva 1. Hyvän vesihuollon kriteerit<br />

Kuva 2. Vesihuoltolaitoksen kriittiset toiminnot<br />

Hyvälle vesihuoltopalvelulle<br />

ei ole vaihtoehtoa:<br />

sen on oltava jatkuvasti<br />

laadukasta,<br />

edes tyydyttävä tila ei<br />

kelpaa. Siksi tarvitaan<br />

työkaluja, jotka auttavat<br />

tunnistamaan vesihuollon<br />

puutteet ja<br />

heikkoudet ja hälyttävät<br />

toimimaan ajoissa.<br />

Paul Silfverberg, DI<br />

Konsulttitoimisto Planpoint Oy<br />

paul.silfverberg@kolumbus.fi<br />

■■ Vaikka vesihuollon tila onkin<br />

maassamme tällä hetkellä<br />

pääosin hyvä, uhkaa palveluiden<br />

laatua ja luotettavuutta moni<br />

tekijä. Asianmukainen varautuminen<br />

tulevaisuuden haasteisiin<br />

edellyttää vesihuollossa monien<br />

teknisten, taloudellisten ja<br />

palvelua koskevien kriteerien<br />

täyttämistä (kuva 1).<br />

Suomen nykyiset vesihuoltopalvelut<br />

täyttävät suurelta osin<br />

hyvän toiminnan tunnusmerkit.<br />

Palveluiden kattavuus on kansainvälisestikin<br />

ottaen varsin hyvä:<br />

järjestetyn vedenjakelun piirissä<br />

on noin 90 prosenttia talouksista,<br />

ja järjestetty viemäröinti<br />

ja jätevedenpuhdistuskin kattaa<br />

noin 80 prosenttia talouksista.<br />

Veden laatu ja vedenjakelun toimintavarmuus<br />

ovat olleet varsin<br />

hyviä, ja myös jätevedenpuhdistuksessa<br />

saavutetaan puhdistukselle<br />

asetetut tavoitteet poikkeustilanteita<br />

lukuunottamatta.<br />

Vesihuollon hyvä taso ei kuitenkaan<br />

ole itsestään selvää. Suurelta<br />

osin 1960- ja 1970-luvuilla<br />

rakennetut nykyiset järjestelmät<br />

alkavat tulla saneerausikään,<br />

alan henkilöstö on eläköitymässä,<br />

minkä lisäksi vesihuollon toimintaympäristöön<br />

on vaikuttamassa<br />

monia ulkoisia muutostrendejä:<br />

ilmastonmuutoksesta aiheutuva<br />

sääolojen ääri-ilmiöiden lisääntyminen,<br />

väestön keskittyminen<br />

entistä enemmän harvoihin kasvukeskuksiin,<br />

kuntien palvelurakenneuudistus,<br />

vesihuoltopalveluiden<br />

avautuminen kansainväliselle<br />

kilpailulle jne. Myös tiukentuvat<br />

terveys- ja ympäristövaatimukset<br />

edellyttävät vesihuollon<br />

kehittämistä.<br />

Jotta vesihuoltolaitos pystyy<br />

turvaamaan palvelut myös tulevaisuudessa,<br />

on laitoksen kaikkien<br />

osa-alueiden oltava riittävästi<br />

resurssoituja, organisoituja ja<br />

johdettuja. Suunnitelmallisuus<br />

ja varautuminen ovat hyvän toiminnan<br />

avainsanoja (kuva 2).<br />

Arvioinnista<br />

johtamistyökalu<br />

Toiminnan systemaattinen arviointi<br />

voi olla keino, jolla vesihuoltolaitokset<br />

voivat tunnistaa ajoissa<br />

kehittämistarpeitaan. VVY:n<br />

vertaisarviointiin (benchmarking)<br />

perustuva tunnuslukujärjestelmä<br />

on hyvä työkalu erityisesti<br />

suurille ja keskisuurille laitoksille.<br />

Järjestelmän kattavuus<br />

on kuitenkin vielä melko pieni<br />

– tällä hetkellä järjestelmässä<br />

on mukana 38 laitosta – eikä ole<br />

realistista olettaa, että kattavuutta<br />

saadaan laajennetuksi satoihin<br />

laitoksiin. Mistä siis arviointityökalu<br />

niille laitoksille, jotka eivät<br />

liity VVY:n järjestelmään?<br />

Ratkaisua lähdettiin pohtimaan<br />

muutama vuosi sitten maaja<br />

metsätalousministeriön käynnistämässä<br />

vesihuollon tulevaisuuden<br />

suuntaviivoja pohtineessa<br />

prosessissa. Strategisten kehittämissuuntaviivojen<br />

määrittelyn<br />

ohella käynnistettiin vesihuoltolaitoksille<br />

soveltuvan itsearviointimittariston<br />

laatiminen. Mittaristotyöhön<br />

osallistui VVY:n, Kuntaliiton<br />

ja ministeriön edustajien<br />

lisäksi joukko vesihuoltolaitosten<br />

johtajia. Työ saatiin päätökseen<br />

kesäkuussa 2008. Mittaristo on<br />

nyt julkaistu VVY:n monistesarjassa<br />

sekä VVY:n, Kuntaliiton ja<br />

ministeriön www-sivuilla.<br />

Vesihuoltolaitoksen<br />

itsearviointimittaristo<br />

Kehitetyssä itsearviointimittaristossa<br />

on määritelty kuusi perustekijää,<br />

joiden kautta arviointia<br />

tehdään:<br />

Organisointi ja talous; laitoksen<br />

asema ja rahoituspohja<br />

Tekniset prosessit; veden<br />

laatu ja jäteveden puhdistustulokset,<br />

prosessin ohjaus, vuodot<br />

46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

VESIHUOLTO<br />

Taulukko 1. Arviointitasot<br />

Kriteeri<br />

Tarve toimenpiteisiin<br />

Tilanne hyvä Toimintaa voidaan jatkaa ja kehittää nykyiseen hyvin<br />

suunniteltuun ja johdettuun tapaan<br />

Tilanne tyydyttävä Tilannetta on seurattava aktiivisesti ja kehittämistoimenpiteiden<br />

valmistelu on käynnistettävä suunnitelmallisesti<br />

Tilanne heikko<br />

ja verkoston huuhtelutarve<br />

Henkilöstö ja johtaminen;<br />

johtamisen taso, henkilöstön taso<br />

ja riittävyys, varallaolojärjestelyt,<br />

henkilöstön kehittäminen<br />

Toimintavarmuus ja erityistilanteisiin<br />

varautuminen;<br />

häiriöiden määrä ja laatu, valmius<br />

toimia erityistilanteissa, varaveden<br />

saatavuus<br />

Asiakassuhteet; sopimukset<br />

ja asiakastyytyväisyys<br />

Dokumentaatio; teknisen<br />

ja hallinnollisen dokumentaation<br />

taso<br />

Kullekin perustekijälle on<br />

määritelty 2–6 konkreettista mittaria.<br />

Mittaristossa on näin yhteensä<br />

22 arvioitavaa tekijää.<br />

Kullekin mittarille on sen lisäksi<br />

määritelty kolme toiminnan<br />

tasoa, joiden pohjalta voidaan arvioida<br />

kehittämistoimenpiteiden<br />

tarvetta (taulukko 1).<br />

Toisin kuin VVY:n tunnuslukujärjestelmässä,<br />

itsearviointimittaristossa<br />

ei ole pyrittykään<br />

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä<br />

ja/tai järjestelmiä on uusittava merkittävästi<br />

numeerisiin mittareihin vaan kuvailemaan<br />

sanallisesti ao. mittarin<br />

hyvä, tyydyttävä ja heikko tila.<br />

Arviointi ei siten edellytä laitokselta<br />

kattavaa hallinta- ja raportointijärjestelmää,<br />

minkä vuoksi<br />

mittaristoa voidaan käyttää kaikentyyppisissä<br />

ja -kokoisissa laitoksissa.<br />

Vaikka alunperin tarkoituksena<br />

olikin luoda työkalu erityisesti<br />

pienemmille laitoksille,<br />

ovat myös suuret laitokset kommentoineet<br />

mittaristoa hyväksi<br />

kehittämiskeskusteluidensa työkaluksi.<br />

Itsearvioinnista herätteet<br />

toiminnan kehittämiseen<br />

Arviointi kannattaa toteuttaa<br />

vuosittain, tai mikäli laitoksen<br />

tilanteessa ei ole ilmennyt merkittäviä<br />

muutoksia, 2–3 vuoden<br />

välein. Parhaiten itsearviointi onnistuu,<br />

kun sen tekemiseen osallistuvat<br />

kaikki laitoksen johtamisesta<br />

ja sen eri toiminnoista vastaavat<br />

henkilöt. Tällöin arvioin-<br />

Taulukko 2. Henkilöstöä ja johtamista koskevat mittarit<br />

Henkilöstö ja johtaminen (mittarit 7–10)<br />

Tilanne hyvä Tilanne tyydyttävä Tilanne heikko<br />

7 Laitoksella on selkeä organisaatio,<br />

johtamismalli ja ammattimainen<br />

johto (pienellä laitoksella johtaja voi<br />

olla myös osa-aikainen), joka hallitsee<br />

johtamisessa tarvittavan osaamisen<br />

(talous, tekniikka, palveluorganisaation<br />

johtaminen)<br />

8 Palveluksessa on riittävästi pätevää<br />

henkilöstöä ja/tai sitä hankitaan pitkäaikaiseen<br />

sopimukseen perustuvana<br />

ostopalveluna toiselta vesihuoltolaitokselta<br />

tai pätevältä palvelutuottajalta<br />

9 Laitoksella on kattava henkilöstön<br />

kehittämissuunnitelma ja perehdyttämisjärjestelmä,<br />

vesihuoltoalan<br />

koulutuksen omaavaa henkilöstöä<br />

ja henkilöstöllä on osaamispassit<br />

10 Työturvallisuuden ylläpito on suunnitelmallista<br />

ja sen noudattamista<br />

seurataan<br />

Laitosta johtaa pätevä henkilö,<br />

mutta oman toimensa ohessa, tai<br />

johtamisessa käytetään ulkopuolista<br />

palvelua (isännöinti)<br />

Palveluksessa on ammattitaitoista<br />

henkilökuntaa päivittäisiin rutiineihin<br />

ja erityisosaaminen saadaan<br />

sopimukseen perustuvana<br />

ostopalveluna kohtuullisen nopeasti<br />

Henkilöstötilanteeseen kiinnitetään<br />

huomiota, mutta vain osalla<br />

henkilöstöä on osaamispassi ja<br />

henkilöstön koulutus ja perehdyttäminen<br />

on sattumanvaraisesta<br />

Työturvallisuuden edellyttämät<br />

puitteet ovat kunnossa, mutta<br />

työturvallisuuden noudattamista<br />

ei seurata<br />

Johtamisvastuu on epäselvä ja laitokselta<br />

puuttuu johtamisessa tarvittava<br />

osaaminen, tai johtamisosaaminen<br />

on katoamassa lähitulevaisuudessa<br />

eikä ongelmaa ole<br />

kyetty ratkaisemaan<br />

Palveluksessa ei ole vakituisia työntekijöitä<br />

eikä laitoksella ole sopimusta<br />

palvelujen ostosta ja palveluita<br />

joudutaan tilaamaan sattumanvaraisesti<br />

sieltä, mistä niitä kulloinkin<br />

saa<br />

Laitoksella ei ole henkilöstön kehittämissuunnitelmaa<br />

eikä henkilöstöasioita<br />

suunnitella<br />

Työturvallisuutta ei ole systemaattisesti<br />

huomioitu<br />

nista muodostuu yhteinen oppimisprosessi,<br />

minkä lisäksi eri<br />

toiminnoista vastaavat henkilöt<br />

saavat näkemyksensä ja kehittämisehdotuksensa<br />

johdon tietoon.<br />

Arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi<br />

laitoksen kehittämispäivässä<br />

tai muussa kehittämispalaverissa.<br />

Laitoksen tilaa arvioidaan<br />

valitsemalla kustakin mittarista<br />

parhaiten laitoksen tilaa kuvaava<br />

taso. Näin saadaan yleiskuva<br />

laitoksen eri toimintojen laadusta<br />

hyvään vesihuoltopalvelun tilaan<br />

verrattuna. Mittariston kuvaukset<br />

on laadittu tyypillisen vesihuoltolaitoksen<br />

tilanteeseen, minkä<br />

vuoksi jokin mittareista voi olla<br />

epätarkoituksenmukainen juuri<br />

tietyn laitoksen arvioinnissa.<br />

Koska kyse on itsearvioinnista,<br />

voi mittaristoa kuitenkin soveltaa<br />

tilanteen mukaan. Mittarit eivät<br />

siten ole virallisia vaatimuksia,<br />

jotka on ehdottomasti täytettävä<br />

ja joita viranomaiset seuraavat,<br />

vaan työkaluja, joiden avulla<br />

vesihuoltolaitosten johto ja omistajat<br />

voivat itse tunnistaa laitoksensa<br />

kehittämistarpeita.<br />

Vaikka mittariston avulla voidaan<br />

myös arvioida laitoksen<br />

yleistilaa, on sen päätarkoituksena<br />

auttaa tunnistamaan laitoksen<br />

konkreettisia kehittämistarpeita.<br />

Siten kaikissa niissä tekijöissä,<br />

joissa tilanne on heikko, on syytä<br />

pohtia tilanteen vakavuutta ja<br />

käynnistää tarvittaessa kiireelliset<br />

toimenpiteet tilanteen parantamiseksi.<br />

Mikäli mittari osoittaa tilanteen<br />

olevan tyydyttävä, on syytä<br />

kriittisesti pohtia, aiheuttaako ao.<br />

tekijä riskin vesihuoltopalveluiden<br />

pitkäjänteiselle turvaamiselle<br />

vai onko tilanne todellisuudessa<br />

kuitenkin hyvä ja riskitön. Mikäli<br />

riski on ilmeinen, on laitoksella<br />

syytä alkaa valmistella kehittämistoimenpiteitä,<br />

jotta tilanne<br />

saataisiin hyvän mittarin tasolle<br />

3–5 vuoden kuluessa.<br />

Ongelmiin on<br />

reagoitava etukäteen<br />

Rutiiniin juuttuminen ja itsetyytyväisyys<br />

lienevät meidän kaikkien<br />

– jopa vesihuoltoammattialaisten<br />

– paheita. ”Mitäs hätää<br />

tässä on, näin on aina toimittu<br />

eikä suurempia ongelmia ole ilmennyt”<br />

ei kuitenkaan ole asenne,<br />

jolla turvataan vesihuoltopalvelun<br />

laatu myös tulevaisuudessa.<br />

Koska vesihuolto kuuluu yhteiskuntamme<br />

kriittisiin palveluihin<br />

ja koska siinä syntyvien ongelmien<br />

vaikutukset voivat olla<br />

sekä terveydellisesti että ympäristöllisesti<br />

erittäin vakavia, ei hyvälle<br />

vesihuoltopalvelulle itse asiassa<br />

ole vaihtoehtoa: vesihuollon<br />

on oltava jatkuvasti laadukasta,<br />

edes tyydyttävä tila ei kelpaa.<br />

Sen vuoksi tarvitaan työkaluja,<br />

jotka auttavat tunnistamaan vesihuollon<br />

puutteet ja heikkoudet ja<br />

jotka hälyttävät toimimaan ajoissa,<br />

ennen kuin vahinko tapahtuu.<br />

Itsearviointimittaristo voi aktiivisesti<br />

käytettynä olla yksi työkalu,<br />

joka varmistaa, että hälytyskellot<br />

soivat, jos siihen on tarvetta. ■<br />

Silfverberg, P., Vesihuollon kehittämisen<br />

suuntaviivoja, VVY:n monistesarja<br />

nro 20, 2007<br />

Silfverberg, P., Vesihuoltolaitoksen tilan<br />

itsearviointimittaristo, VVY:n monistesarja<br />

nro 22, 2008<br />

www.vvy.fi => julkaisut / monistesarja<br />

www.kunnat.net => yhdyskunta,<br />

tekniikka ja ympäristö => vesihuolto<br />

www.mmm.fi => vesivarat => vesihuolto<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

47

Julkisen ja yksityisen sektorin toimintaa selvitettiin<br />

MAANKÄYTÖN YHTEISTYÖ<br />

Julkisen ja yksityisen<br />

sektorin maankäytön<br />

yhteistyö -hankkeen<br />

(JYMY) tavoitteena on<br />

ollut parantaa ja tukea<br />

kunnan ja yksityisten<br />

toimijoiden yhteistyötä<br />

maankäyttöhankkeissa.<br />

Esimerkkikohteita<br />

on ollut 13 eri puolilta<br />

Suomea. Merkittävimmät<br />

haasteet liittyvät<br />

laadun varmistamiseen<br />

ja taloudellisten<br />

riskien ennakoimiseen.<br />

Yhtiömuotoinen toiminta<br />

on yksi ratkaisu laajoissa<br />

maankäyttöhankkeissa.<br />

Matti Holopainen<br />

maankäyttöinsinööri<br />

Kuntaliitto<br />

■■ Kuntien ja yksityisen sektorin<br />

toimijoiden välinen yhteistyö<br />

maankäytön suunnittelussa<br />

ja rakentamisessa on välttämätöntä<br />

lisääntyneen kilpailun, yhteiskunnan<br />

moniarvoistumisen,<br />

yhdyskuntarakenteen sekä palvelutuotannon<br />

haasteissa. Perinteinen<br />

kuntavetoinen kaupunkisuunnittelu<br />

ja -rakentaminen tarvitsee<br />

rinnalleen uusia toimintatapoja<br />

yhä monipuolisempiin ja<br />

vaativampiin maankäyttö- ja kaupunkirakentamiskohteisiin<br />

sekä<br />

aluerakentamiskohteisiin.<br />

Parhaimmillaan julkisen ja<br />

yksityisen tahon yhteistyössä eri<br />

osapuolten kehittämisosaaminen<br />

ja innovaatiot tulevat hankkeen<br />

hyödyksi jo sen ohjelmointi- ja<br />

suunnitteluvaiheessa. Hyödyntämällä<br />

hankkeissa yksityisen sektorin<br />

markkinatuntemusta saadaan<br />

aikaan paremmin käyttäjien<br />

ja asukkaiden tarpeita vastaavia<br />

kohteita.<br />

Helsingin Arabianranta on yksi 13 JYMY-hankkeesta.<br />

Yhteistyön mukanaan tuoma<br />

lisäresurssi helpottaa kuntasektorin<br />

resurssipulaa. Yhteiset visiot<br />

ja tavoitteet sitouttavat osapuolet<br />

pitkäjänteiseen yhteistyöhön<br />

ja varmistavat hankkeiden toteutusta.<br />

Pitkäjänteinen yhteistyö<br />

edellyttää, että yhteistyön organisoinnissa<br />

ja riskien hallinnassa<br />

on varauduttu myös talouden<br />

laskusuhdanteisiin.<br />

Hankkeen tavoitteena on ollut<br />

mahdollistaa laaja, pitkäkestoinen<br />

julkisen ja yksityisen sektorin<br />

yhteistyö maankäytön hankkeissa.<br />

Pitkäkestoinen yhteistyö<br />

nostaa vääjäämättä esille yhteistyön<br />

toimivuuden ja hallinnan<br />

vaihtuvissa taloussuhdanteissa.<br />

Tarvitaan toimivaa taloudellisten<br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

YHDYSKUNTA<br />

13 esimerkkihankkeessa<br />

KUVAT HELSINGIN ARABIANRANNASTA: SEPPO HAAVISTO<br />

sujuu joustavasti yhtiössä<br />

JYMY-malli: Yhteistyön valmistelun viitekehys – oikeat asiat oikeaan aikaan ja oikeassa järjestyksessä.<br />

JYMY-HANKKEET<br />

Arabianranta, Helsinki<br />

Kakolanmäki, Turku<br />

Kampin keskus, Helsinki<br />

Leinelä, Vantaa<br />

Leppiniemi, Muhos<br />

Oulun keskustakortteli, Oulu<br />

Pasilan konepaja-alue,<br />

Helsinki<br />

Pirkkalan keskusta, Pirkkala<br />

Rauha-Tiuru, Joutseno<br />

Sallan matkailukeskus, Salla<br />

Sundsberg, Kirkkonummi<br />

Suurpelto, Espoo<br />

Vuores, Tampere<br />

riskien hallinta- sekä kustannusten<br />

ja tuottojen jakamismekanismia.<br />

Miten pitkälle päästään oikea-aikaisin<br />

sopimuksin? Milloin<br />

on perusteltua perustaa yhteisiä<br />

organisaatioita? Selvityksessä esitellään<br />

eri yhteistyömuotojen peruspiirteet.<br />

Julkisen ja yksityisen sektorin<br />

maankäytön yhteistyö -hankkeen<br />

tavoitteena on ollut parantaa ja<br />

tukea kunnan ja yksityisten toimijoiden<br />

vuorovaikutusta ja yhteistyötä<br />

maankäyttöhankkeissa.<br />

Hankkeessa on tutkittu tarkemmin<br />

13 julkisen ja yksityisen toimijan<br />

maankäytön yhteistyöhanketta.<br />

Hankkeet on valittu siten,<br />

että esille tulisivat erilaiset päämaankäyttömuodot<br />

ja mahdolliset<br />

alueen sijainnista aiheutuvat<br />

erot.<br />

Riskien hallinnassa on<br />

parannettavaa<br />

Esimerkkihankkeissa on havaittu<br />

tarvetta kehittää edelleen mm.<br />

osapuolten osallistumista tavoitteiden<br />

asettamiseen, konseptikilpailujen<br />

käyttöä, oikean toimintamallin<br />

valintaa, toteutuksen<br />

joustavuutta, riskianalyysia<br />

hankkeen kaikissa vaiheissa sekä<br />

kohteen elinkaaren ja käytön<br />

ja ylläpidon huomioimista hankkeen<br />

suunnitteluvaiheesta lähtien.<br />

Yhteistyöhankkeiden merkittävimmät<br />

haasteet liittyvät toteutuksen<br />

laadun varmistamiseen<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

49

ALOITEVAIHE<br />

Aloitevaiheeseen liittyviä<br />

mahdollisuuksia ja riskejä:<br />

Hankkeen soveltuvuus kunnan ja<br />

muiden osapuolten tavoitteisiin ja<br />

suunnitelmiin<br />

Hankkeeseen liittyvät taloudelliset<br />

tuottomahdollisuudet ja riskit<br />

Alueen maanomistustilanteesta<br />

aiheutuvat epävarmuustekijät<br />

Yhteistyötahojen luotettavuus,<br />

toimintakyky ja resurssit<br />

Hankkeen ajoitus<br />

Hankkeen suhde muihin<br />

hankkeisiin<br />

Aloitevaiheeseen<br />

liittyviä kysymyksiä:<br />

Miten hanke tukee kunnan tai<br />

muiden toimijoiden strategisten<br />

suunnitelmien tai muiden tavoitteiden<br />

toteutumista?<br />

Onko hanke sopusoinnussa<br />

kunnan maankäyttötavoitteiden<br />

kanssa?<br />

Tuoko hanke uutta lisäarvoa ja<br />

ideoita kunnan kehittämiselle tai<br />

yksityisen tahon liiketoiminnalle?<br />

Aiheuttaako hanke voimassaolevien<br />

suunnitelmien uudelleenarvioinnin<br />

tarvetta?<br />

Miten hankkeen liikkeellelähtö<br />

velvoittaa ja sitouttaa eri<br />

osapuolia?<br />

Millaisia taloudellisia velvoitteita<br />

hanke voi aiheuttaa yhteistyötahojen<br />

talouteen esim. investointien,<br />

palvelujen tai rahoituksen muodossa?<br />

Millainen merkitys hankkeella on<br />

pitkän aikavälin yhdyskuntataloudellisesta<br />

näkökulmasta?<br />

Onko yhteistyöosapuolten maanomistus<br />

alueella kattavaa?<br />

Miten maanhankinta järjestetään?<br />

Ovatko yksityisen tahon toimijat<br />

sekä heidän taloudellinen tilanteensa<br />

ja toimintatapansa tuttuja<br />

ja luotettavia?<br />

Sopiiko hankkeen arvioitu aikataulu<br />

toimijoiden suunnitelmiin tai<br />

käytettävissä oleviin resursseihin?<br />

Mitä muita vastaavia tai hankkeeseen<br />

muuten vaikuttavia hankkeita<br />

on vireillä?<br />

YHTIÖ<br />

Suunnittelu:<br />

Kehitysideointi<br />

Rahoitus- ja toteutussuunnittelu<br />

Kaavoitus<br />

Vuorovaikutus:<br />

– Rakennusliikkeet<br />

– Sijoittajat<br />

– Rahoittajat<br />

– Palveluntuottajat<br />

– Käyttäjät<br />

Kehitysidea Raakamaa Tonttimaa<br />

KUNTA<br />

kaavoitus<br />

suunnittelu<br />

Inspira Oy on hankkeen yhteydessä valmistellut yhteistyöyhtiöön perustuvaa organisointimallia.<br />

sekä taloudellisten riskien ennakointiin<br />

ja hallintaan. Laajan<br />

ja pitkäkestoisen hankekokonaisuuden<br />

yhteistyön järjestäminen<br />

sopimuksiin perustuen<br />

on osoittautunut ongelmalliseksi.<br />

Hankkeita on käynnistetty<br />

ilman riskianalyysia tai taloudellista<br />

arviointia hankkeen<br />

tuloksesta. Joissakin hankkeissa<br />

yhteistyö perustui yleispiirteisiin<br />

kirjallisiin tai jopa suullisiin<br />

sopimuksiin hankkeen<br />

käynnistämis-, markkinointija<br />

suunnitteluvaiheessa.<br />

Julkisen ja yksityisen sektorin<br />

maankäytön yhteistyö<br />

-hankkeessa on julkisten tahojen<br />

ja rakennusalan yritysten<br />

ja järjestöjen yhteistyönä kuvattu<br />

maankäytön yhteistyön<br />

rakentamisen periaatteita sekä<br />

huomioon otettavia riskejä<br />

ja mahdollisuuksia. Tuloksena<br />

on syntynyt maankäytön yhteistyön<br />

viitekehys (JYMY-malli).<br />

Keskeinen lähtökohta on, että<br />

hankkeen elinkaaren kattava<br />

tavoitteenasettelu, yleispiirteinen<br />

suunnittelu ja ohjelmointi<br />

tehdään jo maankäyttöhankkeen<br />

valmisteluvaiheeseen.<br />

Tavoitteena on parantaa sekä<br />

kunnan että yksityisen sektorin<br />

valmiuksia tehdä suunnitelmallista<br />

yhteistyötä. Mallia<br />

YHTEISTYÖYHTIÖN TEHTÄVIÄ<br />

PÄIVÄKODIT, KOULUT, TERVEYSASEMA, VUOKRA-ASUNNOT, KAUPPAKESKUS<br />

kehitys<br />

omistus<br />

exit<br />

OMISTUSASUNNOT, TOIMISTOT<br />

kehitys<br />

MAA-ALUEIDEN<br />

MYYNTI<br />

exit<br />

kehitys<br />

exit<br />

Kassavirta<br />

voidaan käyttää apuvälineenä ja<br />

tarkistuslistana kaikenkokoisten<br />

maankäytön yhteistyöhankkeiden<br />

valmistelussa. Oleellista<br />

maankäyttöhankkeen valmistelussa<br />

on muistaa arvioida ja ottaa<br />

huomioon kaikki oleelliset<br />

näkökulmat hanketta valmisteltaessa.<br />

Mallin eri vaiheisiin<br />

on liitetty ao. vaiheen valmisteluun<br />

keskeisesti liittyvät kysymykset<br />

sekä hankkeista saadut<br />

kokemukset, mahdollisuudet ja<br />

riskit sekä sovittavat asiat (ks.<br />

viereinen tietolaatikko).<br />

Kokemuksia<br />

esimerkkihankkeista<br />

Tutkituissa esimerkkihankkeissa<br />

on hankkeiden aloitteentekijä<br />

vaihdellut mm. maanomistuksen<br />

mukaan.<br />

Helsingin Arabianrannassa<br />

kaupunginhallituksen suunnittelujaosto<br />

päätti jo 1980-luvun<br />

lopulla perustaa Hermanni-Toukolan<br />

aluerakentamisprojektin,<br />

myöhemmin nimi<br />

muuttui Arabia-Hermannin<br />

aluerakentamisprojektiksi.<br />

Helsingin Pasilan konepaja<br />

-hankkeessa aloitteen varsinaisen<br />

suunnittelun aloittamisesta<br />

teki VR-Yhtymä Oy maanomistajan<br />

roolissa.<br />

Joutsenon Rauha-Tiurun<br />

KUNNALLISTEKNIIKKA: KADUT, SÄHKÖ, VESI JA JÄTEVESI<br />

ylläpito<br />

KUNNALLISET YDINPALVELUT: ESIM. OPETUS, TERVEYDENHUOLTO, PÄIVÄHOITO<br />

palvelut<br />

kohdalla poliittiset päätöksentekijät<br />

olivat hankkeessa mukana<br />

jo alkuneuvotteluista lähtien.<br />

Kaupunginvaltuusto päätti<br />

yksimielisesti alueen ostamisesta<br />

ja hyväksyi aiesopimuksen.<br />

Aloitteen osayleiskaavan<br />

muuttamisesta tekivät Joutsenon<br />

kaupunki ja Joutsenmaa<br />

Oy, joka perustettiin alueen kehittämisyhtiöksi.<br />

Espoon Suurpellon hankkeessa<br />

kaupunki yritti ensi<br />

hankkia raakamaan omistukseensa,<br />

mutta tämän kariuduttua<br />

lähdettiin neuvottelemaan<br />

maankäyttösopimuksista. Kaupunki<br />

päätti olla käyttämättä lunastusmahdollisuutta.<br />

Selkeät tavoitteet<br />

maankäyttöhankkeille<br />

Taloudellisten tulosten ja riskien<br />

hallinnassa on oleellista, että<br />

kunta asettaa selkeät taloudelliset<br />

tavoitteet, joita keskeisesti<br />

toteutetaan oikea-aikaisella<br />

maanhankinnalla ja -omistuksella.<br />

Malli ei ole sidottu maanomistukseen<br />

hankkeen alussa<br />

tai toteutusvaiheessa. Palvelutarpeiden<br />

ja vastuiden tunnistaminen<br />

sekä palvelurakentaminen,<br />

palvelujen järjestäminen<br />

ja ylläpito ovat kunnan ja<br />

asukkaan näkökulmasta kes-<br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

YHDYSKUNTA<br />

keinen osa jokaista maankäyttöhanketta.<br />

Yhteistyö eri toimijoiden<br />

kesken voidaan pääsääntöisesti<br />

järjestää sopimuksiin ja toimijoiden<br />

kilpailutukseen perustuen.<br />

Pitkäkestoinen yhteistyötarve<br />

maankäytön hankkeessa voi<br />

johtaa kunnan ja yksityisen sektorin<br />

toimijoiden yhteisyrityksiin.<br />

Selvityshankkeessa arvioidaan<br />

myös yhteisyritysten toiminta-ajatusta<br />

sekä mahdollisuuksia<br />

ja haasteita.<br />

Julkisen ja yksityisen tahon<br />

pitkäjänteinen yhteistyö edellyttää,<br />

että yhteistyön organisoinnissa<br />

ja riskien hallinnassa on<br />

varauduttu myös talouden<br />

laskusuhdanteisiin.<br />

Yhteistyöyhtiö on<br />

yksi ratkaisu<br />

Kunnan näkökulmasta maankäyttöhanke<br />

voidaan organisoida<br />

eri tavoin riippuen siitä, millaisia<br />

valmiuksia ja resursseja on<br />

käytettävissä. Kunta voi toimia<br />

ainoastaan viranomaisorganisaationa,<br />

joka tilaa, ohjaa ja päättää.<br />

Tällöin kunta kilpailuttaa ja ostaa<br />

kaikki tarvitsemansa palvelut:<br />

hankkeen hallinnan, suunnittelun,<br />

rakentamisen, palvelujen järjestämisen<br />

ja ylläpitotehtävät.<br />

Kunta voi myös valita roolinsa<br />

siten, että resurssiensa puitteissa<br />

kunta vastaa toteuttajana kaikista<br />

osavaiheista ja täydentää omia resurssejaan<br />

kilpailuttamalla ja ostamalla<br />

yksityisten toimijoiden<br />

resursseja. Yhteistyö perustuu<br />

hankkeen eri vaiheissa tehtäviin<br />

sopimuksiin. Kunta voi järjestää<br />

omat tehtävänsä omistamiensa<br />

taseyksikköjen, liikelaitosten<br />

tai täysimääräisesti omistamansa<br />

yrityksen muodossa.<br />

Yhteistyö kunnan ja yksityisen<br />

sektorin välillä voidaan<br />

järjestää myös ns. aluekehitysyhtiön<br />

puitteissa. Yhtiömuoto<br />

tarjoaa parhaat mahdollisuudet<br />

joustavasti sopeutua toimintaympäristön<br />

muutoksiin kysynnässä,<br />

tarjonnassa, kustannuksissa<br />

ja tuotoissa. Hankekohtaisesti<br />

etsitään toimiva omistus- ja riskinjakopohja<br />

sekä päätetään yhtiön<br />

vastuista.<br />

Yhtiömuotoinen toimintamalli<br />

on yksi mahdollinen ratkaisu<br />

laajoissa maankäyttöhankkeissa.<br />

Yhteistyöyhtiön tehtävät<br />

voivat vaihdella suuresti. Suppeimmillaan<br />

yhtiö vastaa aluekehityshankkeen<br />

kehitystyöstä<br />

ilman, että sen omistukseen<br />

tulee merkittäviä omaisuuseriä.<br />

Laajemmassa merkityksessä yhtiön<br />

tehtäviin kuuluvat toteutettavan<br />

alueen kokonaisvaltainen tai<br />

osittainen suunnittelu yhteistyössä<br />

kaavoitusviranomaisen kanssa<br />

sekä toteutuksen ja ylläpidon järjestäminen.<br />

■<br />

Selvityshankkeen keskeiset tulokset julkaistaan<br />

painettuna julkaisuna sekä koko<br />

hankeaineisto Kuntaliiton internetsivuilla<br />

(www.kunnat.net) tämän vuoden<br />

loppuun mennessä. Hankkeen rahoittajia<br />

ovat Kuntaliitto ja ympäristöministeriö<br />

sekä Asuntosäätiö, NCC Rakennus<br />

Oy, Rakennusteollisuus RT, Sato<br />

Oyj, Skanska Oy, SRV Yhtiöt Oyj, Asunto-,<br />

toimiala- ja rakennuttajaliitto RAKLI<br />

ry, VVO Oy ja YIT Oyj. Hankkeen konsultteina<br />

ovat toimineet Pöyry Environment<br />

Oy ja Kuntarahoitus Oyj.<br />

EASY AIR 8000<br />

-KOMPRESSORIPAKETIT<br />

paine- ja tyhjiökäyttöön<br />

KIERTOMÄNTÄPUHALTIMET<br />

kompressori- ja tyhjiökäyttöön<br />

KÄYTTÖKOHTEITA<br />

• jätevesien ilmastus<br />

• pneumaattiset kuljetukset<br />

• puhallukset<br />

• teollisuussovellukset<br />

www.hyxo.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

51

Yhteinen viranomaislautakunta kykenee toimimaan<br />

RAKENNUSVALVONNAN PALVELU<br />

Kokemukset kuntien<br />

vapaaehtoisesta yhteistyöstä<br />

rakennusvalvontapalveluissa<br />

ovat olleet<br />

hyviä etenkin pienissä<br />

kunnissa. Tämä<br />

käy ilmi Kuntaliiton<br />

selvityksestä.<br />

Markku Axelsson, arkkitehti<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

■■ Kunta- ja palvelurakenneuudistus<br />

ei velvoita kuntia järjestämään<br />

uudelleen rakennusvalvontapalvelujaan.<br />

Viranomaispalvelut<br />

kehittyvät joko kuntien vapaaehtoisesti<br />

yhdistyessä tai yhteistyösopimuksilla.<br />

Kunnat ovatkin<br />

2000-luvulla solmineet yli 30 yhteistyösopimusta<br />

rakennusvalvontaviranomaisten<br />

tehtävistä.<br />

Kuntaliitto on selvittänyt kuntien<br />

vapaaehtoisesta yhteistyöstä<br />

rakennusvalvontapalveluissa<br />

saatuja kokemuksia niissä kunnissa,<br />

joissa myös yhdessä vastataan<br />

tehtävien kustannuksista.<br />

Selvityksestä ilmenee enemmän<br />

yhteistyön etuja kuin haittoja.<br />

Selvitys tehtiin viideltä seutualueelta,<br />

joilla oli sovittu mm. rakennusvalvonnan<br />

ja ympäristönsuojelun<br />

kuntayhteistyöstä.<br />

Kuntayhteistyölle<br />

useita syitä<br />

Selvityksestä ilmenee käynnistämisen<br />

taustoja ja syitä. Monet selvityskunnista<br />

ovat asukasluvultaan<br />

pieniä. Näissä rakennustarkastajan<br />

palvelut tyypillisesti yhdistyvät<br />

yhden henkilön ja kunnan<br />

teknisen tai ympäristösektorin<br />

monitoimitehtäväksi.<br />

Selvityskunnissa oli koettu yhden<br />

rakennusalan ammattihenkilön<br />

varassa toimivan rakennusvalvonnan<br />

haavoittuvuus ja tehtävien<br />

ylikuormitus. Viranomaisena<br />

oleminen ja luvista päättäminen<br />

edellyttää rakennustarkastajalta<br />

pätevyyttä ja virka-asemaa.<br />

Loma- ja sairausloma-aikana<br />

rakentajia palvelevia sijaisia ei<br />

yhden henkilön varassa toimivissa<br />

kunnissa ole. Selvityskunnissa<br />

tämä puute koettiin yleisesti jo<br />

epäkohdaksi.<br />

Muina tärkeinä syinä yhteistyön<br />

käynnistämiseen olivat viranomaispalvelujen<br />

riippumattomuuden<br />

ja rakentajien tasapuolisen<br />

kohtelun parantaminen. Viranomaispalvelut<br />

haluttiin eriyttää<br />

teknisestä lautakunnasta ja<br />

kuntien omien rakennushankkeiden<br />

päätöksenteosta. Tätä varten<br />

kunnat halusivat yhteisen viranomaispalveluihin<br />

keskittyvän<br />

lautakunnan. Ratkaisun odotettiin<br />

parantavan myös kuntien yhteistä<br />

kilpailukykyä ja vähentävän<br />

keskinäistä kilpailua.<br />

Myös rakentajien ja yritysten<br />

palveluja haluttiin parantaa yhteisellä<br />

ja laajemmalla ammattiosaamisella<br />

sekä yhdenmukaistamalla<br />

kuntakohtaisia erilaisia<br />

viranomaiskäytäntöjä ja maksuja.<br />

Lisäksi yhteistyön käynnistämiseen<br />

vaikuttivat kuntakohtainen<br />

taloustilanne ja kustannusten<br />

säästötavoitteet tai maaseutualueen<br />

kehittäminen sekä palvelujen<br />

turvaaminen kaupunkikeskeisyyden<br />

vastapainona.<br />

Kokemukset ovat<br />

myönteisiä<br />

Selvityskohteissa rakennusvalvonnan<br />

yhteiset toimistopalvelut<br />

oli sijoitettu joko ”palvelupiste joka<br />

kuntaan” -periaatteella tai yksi<br />

yhteinen palvelupiste yhteen sopijakunnista.<br />

Kokemuksista havaittiin,<br />

että palvelupisteiden lukumäärällä<br />

sopijakunnissa ei ole<br />

ollut niin suurta merkitystä nykyisellä<br />

mobiili- ja sähköpostiaikakaudella<br />

kuin hyvän asiantuntijuuden<br />

määrällä ja asiantuntijoiden<br />

tavoitettavuudella asiakkaalle<br />

sopivana aikana. Yhdellä<br />

selvitysalueella henkilöstö jalkautui<br />

joustavasti kentälle ja kynnystä<br />

palvelun tarjoamiseen asiakkaan<br />

luona ja tulevalla rakennuspaikalla<br />

pidettiin tietoisesti matalana.<br />

Selvityksen mukaan luottamushenkilöt<br />

kokivat yhteistyön<br />

taloudellisesti kannattavaksi, kun<br />

huomioidaan palvelujen selkeä<br />

paraneminen kunnissa. Monella<br />

yhteistyöalueella ei saavutettu<br />

taloudellisia säästöjä. Kustannukset<br />

aikaisempaan verrattuna eivät<br />

kuitenkaan nousseet samalla,<br />

kun koettiin palvelujen parantuneen.<br />

Rakennusvalvonnan palvelujen<br />

saatavuus lisääntyi, asiantuntijapalveluissa<br />

ja lupa-asioissa<br />

toiminta tehostui, koska sijaisuudet<br />

kyetään hoitamaan loma- tai<br />

sairausaikoina säännöllisesti ja 12<br />

kuukauden ajan vuodessa.<br />

Selvityskunnissa kunnanjohtajat<br />

ja muut viranhaltijat kokivat,<br />

että yhteistyöllä rakennusvalvonnan<br />

tehtäviä voidaan yhdessä<br />

järkeistää ja niiden hoitoa kehittää<br />

asiantuntevammaksi sekä yl-<br />

SEUTUALUEET<br />

Selvitys tehtiin tiedonkeruulla ja<br />

haastattelemalla yli 20 luottamushenkilöä,<br />

kunnanjohtajaa<br />

sekä johtavaa kuntatekniikkaja<br />

ympäristöpäällikköä viideltä<br />

seutualueelta:<br />

Eura, Säkylä ja Köyliö: monikuntayhteistyö<br />

Juva, Joroinen ja Rantasalmi:<br />

monikuntayhteistyö<br />

Raahe ja Siikajoki: parikuntayhteistyö<br />

sekä Raahe ja Pyhäjoki<br />

ja Raahe ja Vihanti: viranomaispalvelujen<br />

ostosopimusyhteistyö<br />

Pielavesi ja Keitele: parikuntayhteistyö<br />

Askola, Pukkila, Pornainen ja<br />

Myrskylä: monikuntayhteistyö<br />

Mikkeli<br />

Joroinen<br />

Varkaus<br />

Juva<br />

Rantasalmi<br />

Savonlinna<br />

JUVA, JOROINEN JA RANTASALMI<br />

Yhteensä 17 241 asukasta<br />

Ympäristölautakunta 15 jäsentä<br />

Isäntäkunta Rantasalmi 4 321 as./5 jäsentä,<br />

Juva 7 324 as./5 jäsentä, Joroinen<br />

5 596 as./5 jäsentä<br />

Eura<br />

Kiukainen<br />

Köyliö<br />

Säkylä<br />

EURA, KÖYLIÖ JA SÄKYLÄ<br />

Yhteensä 17 180 asukasta<br />

Ympäristölautakunta 8 jäsentä<br />

Isäntäkunta Säkylä 4 888 as./2 jäsentä,<br />

Eura 9 413 as./4 jäsentä,<br />

Köyliö 2 907 as./2 jäsentä<br />

Merkkien selitykset<br />

Viranomaispalvelutoimisto<br />

Palvelupiste<br />

Yhteistyösopimusalue<br />

Kuntalaisten<br />

työssäkäyntialue<br />

Viranomaispalvelun<br />

myynti<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

YHDYSKUNTA<br />

kaikkien edun puolesta<br />

paranee kuntayhteistyöllä<br />

läpitää henkilöstön ammattitaitoa.<br />

Viranhaltijat pitivät myönteisenä<br />

myös aikaisemman tehtäväkuvan<br />

selkiytymistä. Tärkeä<br />

havainto selvityskunnissa oli, että<br />

rakennusvalvontapalvelua tuottava<br />

suurempi kunta kykenee myös<br />

huomioimaan pienemmän naapurinkuntansa<br />

erilaisia maankäyttötavoitteita.<br />

Viranomaislautakunta<br />

ajaa yhteistä etua<br />

Kaikissa selvityskohteissa oli sovittu<br />

kuntien yhteisestä viranomaislautakunnasta,<br />

lukuunottamatta<br />

Raahen viranomaispalvelujen<br />

myyntiä Pyhäjoelle ja<br />

Vihannille. Yhteisissä lautakunnissa<br />

oli 8–15 jäsentä. Kuntien<br />

jäsenmääräosuudesta lautakunnassa<br />

sovittiin useimmiten kuntien<br />

asukasluvun suhteessa. Lautakuntapaikoista<br />

oli kyetty myös<br />

sopimaan muulla tavalla, ja asukasluvultaan<br />

selvästi erikokoiset<br />

kunnat olivat sopineet myös<br />

yhtä suurista lautakuntapaikkamääristä.<br />

Selvityksen mukaan lautakuntatyöskentelyssä<br />

esiintyy<br />

alussa näkemyseroja, jotka toiminnan<br />

vakiintuessa jäävät taka-alalle.<br />

Lautakunnan yhteistyökykyä,<br />

viranomaistoiminnan<br />

ymmärtämistä ja kuntien yhteisen<br />

edun puolesta toimimista selkeästi<br />

edistää kokeneiden kuntapoliitikkojen<br />

valitseminen viranomaislautakuntaan.<br />

Parhaimmillaan<br />

yhteinen viranomaislautakunta<br />

työskentelee kuntien yhteisten<br />

etujen ajajana ja vahvistaa<br />

toiminnallaan seudun kilpailukykyä.<br />

Edullista etenkin<br />

pienille kunnille<br />

Selvityksen mukaan kuntayhteistyön<br />

keskeisiä etuja ovat:<br />

Rakentajille on tarjolla rakennusvalvontapalveluja<br />

katkotta<br />

12 kuukautta, myös kesällä ja<br />

sairaustapausten aikana, ja rakentajien<br />

lupa- ja katselmusasiat<br />

toimivat näissä kunnissa.<br />

Kuntien yhteinen 5–7 henkilön<br />

rakennusvalvonta-, asiantuntija-<br />

ja palveluyksikkö tarjoaa<br />

rakentajille laajemman ammattiosaamisen<br />

mm. rakenne- ja paloturvallisuus-,<br />

ympäristökuva-,<br />

kaavoitus- ja ympäristönsuojeluasioissa<br />

kuin mihin yhden henkilön<br />

varassa toimien kyetään.<br />

Yhteisen viranomaislautakunnan<br />

oikeusharkintaisten päätösten<br />

riippumattomuus ja tasapuolisuus<br />

lisääntyy sekä lupapäätösten<br />

laatu paranee.<br />

Maksut, rakennusjärjestykset<br />

ja viranomaiskäytännöt yhdenmukaistuvat.<br />

Rakennusvalvontatyötä tekevän<br />

henkilöstön työnkuva selkiintyy<br />

ja arvostus rakennustarkastajan<br />

tehtävää kohtaan lisääntyy.<br />

Kuntatyönantaja parantaa<br />

omaa houkuttelevuutta työnantajana<br />

suuremmalla viranomaisyksiköllä.<br />

Kuntayhteistyö tuo<br />

vähän haittoja<br />

Kuntayhteistyössä kunnan rakentamisen<br />

ja viranomaistoiminnan<br />

asiantuntijat etääntyvät kunnan<br />

muusta strategisesta hallinnosta,<br />

tai osa-aikainen asiantuntijapalvelupiste<br />

on etäällä isäntäkunnan<br />

muusta hallinnosta. Myös suuri<br />

lautakuntakoko lisää hallinnon<br />

työmäärää ja yhteistyön kustannuksia<br />

sekä heikentää lautakuntatyöskentelyn<br />

tehokkuutta.<br />

Vastaus normitalkoiden<br />

haasteisiin<br />

Selvitysalueiden kunnat ovat<br />

edelläkävijöitä rakennusvalvontapalvelujen<br />

uudistamisessa. Näiden<br />

kuntien päättäjät ovat nähneet<br />

tärkeämmäksi kehittää rakentajien<br />

palvelujen yhdenmukaisuutta<br />

ja laatua sekä rakentamisen<br />

tasoa kuin pitää tiukasti<br />

kiinni hallintoalueidensa rajoista<br />

tai itsehallinnollisesta oikeudestaan<br />

päättää maa-alueidensa<br />

rakentamisesta. Näin he ovat<br />

vastanneet myös asuntoministerin<br />

normitalkoiden haasteisiin<br />

rakennusvalvonnan kehittämiseksi.<br />

Selvityksen tulokset ovat heti<br />

sovellettavissa lähes 250 pienen<br />

kunnan rakennusvalvontapalvelujen<br />

kehittämiseen. Vastaava<br />

rakennusvalvonnan palvelujärjestely<br />

kuin selvitysalueilla<br />

oli aikaisemmin, on yhä vajaassa<br />

150 kunnassa. Lisäksi meillä<br />

on yli 100 kuntaa, joissa on yksi<br />

päätoiminen rakennustarkastaja<br />

ja joissa on toinen henkilö<br />

teknisen tai ympäristösektorin<br />

tehtävissä. Tämänhetkisen tietämyksen<br />

mukaan pienillä kunnilla<br />

on mahdollisuus saada parhaat<br />

edut rakennusvalvontapalvelujen<br />

kuntayhteistyöstä, jossa yhteistyön<br />

kykenee solmimaan kahta<br />

useampi kunta, esimerkiksi 3–7<br />

kuntaa. ■<br />

Lahti-Orimattila<br />

Siikajoki<br />

Raahe<br />

Keitele<br />

Pielavesi<br />

Pukkila<br />

Myrskylä<br />

Vihanti<br />

Pääkaupunkiseutu<br />

Pornainen<br />

Askola<br />

Pyhäjoki<br />

RAAHE JA SIIKAJOKI<br />

Yhteensä 28 226 asukasta<br />

Ympäristölautakunta 11 jäsentä<br />

Isäntäkunta Raahe 22 399 as./ 7 jäsentä,<br />

Siikajoki 5 827 as./4 jäsentä<br />

PIELAVESI JA KEITELE<br />

Yhteensä 8 059 asukasta<br />

Ympäristölautakunta 10 jäsentä<br />

Isäntäkunta Pielavesi 5 367 as./<br />

5 jäsentä, Keitele 2 692 as./<br />

5 jäsentä<br />

ASKOLA, PUKKILA, PORNAINEN JA MYRSKYLÄ<br />

Yhteensä 13 546 asukasta<br />

Rakennus- ja ympäristölautakunta 10 jäsentä<br />

Isäntäkunta Askola 4 627 as./3 jäsentä,<br />

Pukkila 1 611 as./2 jäsentä, Pornainen 4 851 as./3 jäsentä,<br />

Myrskylä 2 050 as./2 jäsentä<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

53

Tavoitteena 6–7 prosentin säästö 2,5 miljoonan<br />

Suomen laajin ESCO-toteu<br />

Lapin suurin koulutuksen järjestäjä,<br />

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä<br />

omistaa lämmitettäviä,<br />

vanhenevia kiinteistöjä<br />

26 jalkapallokentän verran.<br />

Lisähaastetta tuovat arktiset<br />

olot. Rakennusten teknistä tasoa<br />

ja energiataloutta on ryhdytty<br />

parantamaan ESCO eli<br />

Energy Service Company -mallilla.<br />

Tällä poistetaan korjausvelkaa,<br />

leikataan energiakulujen<br />

kasvua ja parannetaan työoloja<br />

ja sisäilman laatua.<br />

TEKSTI: Hilkka Jankkila<br />

■■ ESCO-sopimuskumppanina Rovaniemen<br />

koulutuskuntayhtymällä on kiinteistöautomaatioon<br />

erikoistunut TAC Finland Oy,<br />

jolla on vastuu investoinnista, sen rahoituksesta<br />

ja sopimusaikaisesta käytöstä.<br />

– Hankkeen kokonaiskulut ovat noin 3,57<br />

Hilkka Jankkila<br />

Koulutuskuntayhtymän kiinteistöpäällikkö,<br />

entinen aktiivijalkapalloilija Hannu Kerkelä<br />

kehittelee innovatiivisia kehittämisajatuksia<br />

usein lenkkeillessään.<br />

Rovaniemen koulutuskuntayhtymään<br />

kuuluvalla Lapin ammattiopiston luonnonvara-<br />

ja ympäristöalan yksiköllä on<br />

käytössä mm. pellettilaitos.<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

KIINTEISTÖT<br />

energialaskussa<br />

tus Lapissa<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

55

ROVANIEMEN KKY<br />

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on<br />

perustettu 1995<br />

Yksiköt: Rovaniemen ammattikorkeakoulu,<br />

Lapin ammattiopisto, Lapin oppisopimuskeskus,<br />

yhteiset palvelut, Lapin kesäyliopisto<br />

ja liikelaitos Lapin urheiluopisto<br />

Omistajat: Rovaniemi, Ranua,<br />

Sodankylä ja Kittilä<br />

Henkilöstöä 920 päätoimista,<br />

opiskelijoita 8 500<br />

Kiinteistöala 156 520 m², josta opetuskäytössä<br />

134 536 m², kiinteistöjen arvo<br />

noin 150 milj. €<br />

Energiakulutus 36 000 MWh/vuosi, säästötavoite<br />

2 900 MWh, energiakustannukset<br />

noin 2,5 milj. €/vuosi (sähkö, energia, vesi)<br />

Energialähteet: kaukolämpö, yksi pellettilaitos,<br />

yksi öljylämmitys<br />

Kiinteistöjen käyttömenot n. 7,3 milj. €/v,<br />

rakennusinvestoinnit n. 6 milj. €/v<br />

Kiinteistöhenkilöstö: 45 kuntayhtymän<br />

työntekijää, noin 40 henkilöä ostopalveluissa<br />

Tilojen sisäinen vuokra keskimäärin<br />

3,52 €/m²/kk<br />

Kiinteistöjen ylläpitokustannukset<br />

1 156 €/opiskelija<br />

miljoonaa euroa, jotka kuntayhtymä<br />

maksaa osittain<br />

saavutettavilla säästöillä ja<br />

käyttäjiltä kerätyillä korjausvastuilla<br />

10 vuoden aikana,<br />

koulutuskuntayhtymän kiinteistöpäällikkö<br />

Hannu Kerkelä<br />

kertoo.<br />

Energiasäästö alkaa investoinnin<br />

valmistuttua ensi<br />

vuoden aikana. Ylläpidon<br />

kokonaiskulut säilyvät alussa<br />

entisenä. Euromääräiset<br />

säästöt tulevat investoinnin<br />

kuoletuksen jälkeen. Vuosisäästöiksi<br />

lasketaan noin<br />

2 857 MWh ja 164 000 euroa,<br />

joskin energian hinnannousu<br />

voi syödä osan säästöstä.<br />

Laskelmissa energianhinnan<br />

nousuvaraus on noin 5 prosenttia.<br />

Työ- ja elinkeinoministeriö<br />

(TEM) avustaa hanketta<br />

arviolta noin 390 000 eurolla.<br />

Kuntayhtymä sitoutuu<br />

9 prosentin energiansäästöön<br />

vuoteen 2016 mennessä<br />

ja uusiutuvien energialähteiden<br />

käytön lisäämiseen.<br />

Tällä päästään EU:n määrittämiin<br />

energiansäästötavoitteisiin.<br />

ESCO ei sido pääomia<br />

Hannu Kerkelä pitää ESCOn<br />

etuna sitä, että se ei sido pääomia<br />

eikä korjausvelan määrä<br />

kuntayhtymän kiinteistöissä<br />

kasva. Palveluostot ja<br />

laitevuokrat kirjataan käyttömenoiksi.<br />

Hanke ei myöskään<br />

muuta sisäisiä vuokria,<br />

mitä kuntayhtymän yksiköt<br />

pelkäsivät.<br />

ESCO-malli ei ole yleinen<br />

eikä näin laajaa toteutusta ole<br />

muualla Suomessa.<br />

– Uuden ajatusmallin lanseeraaminen<br />

kuntayhtymän<br />

päättäjille, hankkeen tekninen<br />

valmistelu, kilpailutus<br />

ja sopimusasiat veivät pari<br />

vuotta, Kerkelä kertoo.<br />

– Haimme kilpailulla kehittäjää,<br />

jonka piti tarjouksessaan<br />

kertoa, millä toimenpiteillä,<br />

minkälaisilla investoinneilla<br />

ja minkälaiseen<br />

energiansäästöön hankkeella<br />

päästään. Toimittajaksi valittu<br />

on antanut energiansäästötakuun<br />

ja valvoo myös kiinteistöhoitomme<br />

toimintaa.<br />

ESCO-hanke sisältää tekniikan<br />

saneerausta, henkilöstön<br />

koulutusta ja energiankäytön<br />

tehostettua seurantaa.<br />

Kiinteistöissä kiinni<br />

150 miljoonaa<br />

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän<br />

kiinteistöomaisuuden<br />

arvo on noin 150<br />

milj. euroa. ESCO-sopimus<br />

kattaa koko noin 156 000 m2<br />

kiinteistökannan sisältäen<br />

mm. 15 oppilaitosta, asunto-<br />

Kotimaiset laadukkaat ja eko-tehokkaat<br />

AIRIT-ilmastimet<br />

• selvää sähkönsäästöä<br />

• portaaton säätö ja suora takaisinkytkentä<br />

happimittariin<br />

• automaattinen potkurin puhdistussykli<br />

• aina 7 metrin altaisiin soveltuva ilmastimen<br />

imuputki estää lietteen laskeutumisen<br />

• asennus ja huolto allasta tyhjentämättä<br />

MIXIT-sekoittimet<br />

• vakiona portaaton säätö<br />

• automaattinen potkurinpuhdistussykli<br />

• yksinkertainen ja luotettava rakenne<br />

• asennus ja huolto allasta tyhjentämättä<br />

Meiltä myös ilmastimien ja sekoittimien<br />

pitkä-ja lyhytaikainen vuokraus.<br />

WWW.WATERIX.COM<br />

WATERIX OY Luoteisrinne 5, 02270 Espoo • Puh. 020-7981 230 • Fax 020-7981 239<br />

56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

KIINTEISTÖT<br />

Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on noin 156 000 neliötä lämmitettäviä<br />

tiloja Rovaniemellä, Kittilässä ja Sodankylässä. Kuvassa<br />

keskellä on koulutuskuntayhtymän punatiilinen hallintorakennus.<br />

loita ja urheiluhalleja. Tiloja on<br />

Rovaniemellä, Kittilässä ja Sodankylässä.<br />

Kiinteistöjen moninaisuuden,<br />

ilmasto-olojen ja välimatkojen<br />

vuoksi TAC Finland<br />

Oy pitää hanketta haastavana.<br />

Kuntayhtymän vuosittaiset<br />

energiakustannukset ovat noin<br />

2,5 milj. euroa. Hankkeen kohteena<br />

olevissa kiinteistöissä lämmönkulutuksen<br />

säästöksi lasketaan<br />

keskimäärin 13 prosentia ja<br />

sähkönkulutuksen säästöksi noin<br />

5 prosenttia. Energiakustannukset<br />

laskevat noin 6–7 prosenttia<br />

yksiköstä riippuen.<br />

Kaikki kiinteistöt liitetään<br />

LAN-yhteydellä samaan valvontayksikköön,<br />

josta kiinteistöjen<br />

taloteknisiä järjestelmiä ja energiankulutusta<br />

hallitaan. Tietojen<br />

keskeisiä käyttäjiä ovat kuntayhtymän<br />

kunnossapitoinsinööri Tapani<br />

Tuomaala, palveluja tuottavien<br />

ISS:n ja TAC:n henkilöstö<br />

sekä kiinteistöpäällikkö.<br />

Pitkäjänteinen hoito pitää<br />

kiinteistöt ryhdissä<br />

Koulutuskuntayhtymässä on viime<br />

vuosina muutettu kiinteistöpolitiikkaa,<br />

kehitetty kiinteistöjä<br />

ja myyty tarpeettomia. Kuluja leikataan<br />

tehostamalla jäljellä olevien<br />

kiinteistöjen käyttöä ja parantamalla<br />

automaatiolla tilojen<br />

käytön hallintaa. Vuodesta 2004<br />

on toteutettu laajaa investointi- ja<br />

korjausohjelmaa, joka energia- ja<br />

ylläpitokulujen kanssa on vienyt<br />

vuosittain yli 14 milj. euroa.<br />

Kuntayhtymän omistajapolitiikasta<br />

kertoo tilapalvelut-yksikön<br />

nimen muuttaminen kiinteistöpalveluksi,<br />

joka vastaa keskitetysti<br />

kiinteistöjen hallinnosta,<br />

ylläpidosta ja rakennusinvestoinneista.<br />

– Kiinteistöjä hallitaan nyt kokonaisvaltaisesti<br />

ja roolit on selvät<br />

eli omistaja omistaa ja vastaa<br />

kiinteistöistä ja käyttäjä käyttää<br />

niitä, Kerkelä selvittää.<br />

Myös kiinteistönhoidon toimintamalli<br />

uusittiin vuosi sitten.<br />

Virastomestareista tuli kiinteistöjen<br />

avainhenkilöitä, joilla annettiin<br />

valtaa ja vastuuta. Talotekniikkaa<br />

hoitaa kolme kiinteistönhoitohenkilöä.<br />

Malli on todettu<br />

toimivaksi. Työntekijät ovat tyytyväisiä,<br />

ja kiinteistönhoito ja palvelu<br />

ovat parantuneet.<br />

Hannu Kerkelä korostaa kiinteistöjen<br />

elinkaariajattelua ja pitkäjänteisen<br />

hoidon sekä kunnossapidon<br />

merkitystä. Tätä palvelee<br />

internet-pohjainen Ryhti-huoltokirja,<br />

johon kirjataan kiinteistöjen<br />

tapahtumat. Kerkelällä on rakennusinsinöörin<br />

koulutus ja 30<br />

vuoden rakennusalan kokemus:<br />

10 vuotta yksityisessä rakennusliikkeessä,<br />

14 vuotta Pohjois-Suomen<br />

YH-rakennuttajissa ja viime<br />

vuodet Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä.<br />

■<br />

Rakenna viisaasti ja<br />

eristä Finnfoamilla!<br />

Routaeriste, johon voit luottaa<br />

Routaeristeen tulee toimia luotettavasti vuosikymmeniä. Jo varsin pieni määrä kosteutta<br />

routaeristeessä puolittaa sen eristyskyvyn. Vaadi routaeristeeltä luotettavuutta!<br />

Upotus- ja jäädytyskoe (jäädytyksiä 4 kpl)<br />

Voittamaton solurakenne<br />

4,00 %<br />

3,50 %<br />

3,00 %<br />

2,50 %<br />

2,00 %<br />

1,50 %<br />

1,00 %<br />

0,50 %<br />

0,00 %<br />

Finnfoam<br />

2kk 4kk 6kk 8kk 10kk<br />

Pitkäaikainen upotuskoe, jossa näyte<br />

myös aika ajoin jäädytetään, paljastaa<br />

todelliset erot routaeristeiden<br />

vesitiiviydessä. Finnfoamin kosteustekniset<br />

ominaisuudet eivät muutu<br />

pitkänkään ajan kuluessa. Finnfoam<br />

on routaeriste, johon voit luottaa.<br />

Routaeriste 22 kg/m³<br />

(28 vrk< 2 t%)<br />

Routaeriste 33 kg/m³<br />

(28 vrk< 1 t%)<br />

Routaeriste 42 kg/m³<br />

(28 vrk< 1 t%)<br />

Finnfoam 32-42 kg/m³<br />

(28 vrk< 0,7 t%)<br />

FINNFOAM<br />

F-300<br />

EPS<br />

Routa-120<br />

Finnfoamin solurakenne<br />

on täysin yhtenäinen,<br />

toisin kuin EPS:n. Finnfoamin<br />

suljetun solurakenteen<br />

sisälle eivät<br />

pääse pitkänkään ajan<br />

kuluessa vesi, maaaines<br />

eivätkä puunjuuret.<br />

Pitkäaikainen upotus- ja jäädytyskoe (4kpl jäädytyksiä). Lähde: TTY/Talonrakennustekniikka<br />

FINNFOAM OY<br />

Satamakatu puh: (02) 777 300<br />

24100 Salo fax: (02) 777 3020<br />

www.finnfoam.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

57

Saumaton pinnoitus auttaa<br />

myös kohteissa, joissa<br />

kattokallistukset ovat<br />

epäonnistuneet.<br />

KOULUJEN KATOT KUNTOON<br />

paloturvallisella pinnoituksella<br />

Paloturvallinen kattopinnoitus<br />

on yleistynyt Englannissa etenkin<br />

koulukiinteistöissä, koska pinnoituskorjauksia<br />

voidaan tehdä pitkin<br />

vuotta, ei vain lomien aikana.<br />

Martti Matsinen, toimitusjohtaja, PiiMat Oy<br />

■■ Kattopinnoitusten paloturvallisuus on<br />

Suomessa huippuluokkaa. Olemme olleet<br />

edelläkävijöitä tulitöissä, sillä tulitöiden turvallisuuskoulutus<br />

on ollut käytössä jo 20 vuotta.<br />

Tulityökortti koulutuksineen sekä viranomaisten<br />

tarkat ohjeet tulitöiden suorittamisesta<br />

valvontoineen ovat tehokkaasti vähentäneet<br />

tulipaloja kattopinnoitustöissä. Tulitöiden<br />

osuus suurpalovahinkojen kustannuksista<br />

on em. ajanjaksona vähentynyt runsaasta<br />

20 prosentista noin 5 prosenttiin. Puhumme<br />

silti edelleen miljoonista euroista.<br />

Suurpalon riskit huomioon<br />

Suurpaloista kerrottaessa tärkeimpiä ovat palon<br />

aiheuttamien vahinkojen suuruus. Montako<br />

miljoonaa meni ja kuka korvaa? Yleensä<br />

vastauksena on, että vakuutus korvaa.<br />

Entä jos suurpalo tapahtuu tiloissa, joissa<br />

on paljon ihmisiä, vaikkapa koulussa koulupäivän<br />

aikana? Maailmalla tämä riski on<br />

jo huomioitu. Esimerkiksi suuri brittiläinen<br />

Englantilaiskoulun voimistelusaliin ”satoi”<br />

vettä. Täysin saumaton pinnoituskorjaus<br />

tehtiin yksikomponenttisella järjestelmällä,<br />

jonka ansiosta voidaan vähintään 15 vuotta<br />

luottaa vuotamattomaan kattoon.<br />

markettiketju Tesco on kieltänyt kuumina<br />

levitettävien pinnoitteiden ja liekkien käyttämisen<br />

kattopinnoitteidensa korjausprojekteissa.<br />

Samoin monet julkiset laitokset, joissa<br />

liikkuu paljon ihmisiä kuten lentoasemat,<br />

ovat rajoittaneet palovaarallisten menetelmien<br />

käyttöä.<br />

Suomessa asia on pitkälti hoidettu siten,<br />

että luotetaan urakoitsijoiden laatuun ja tulitöiden<br />

toteuttamiseen oikeilla menetelmillä.<br />

Lisäksi ajoitetaan korjaustyöt siten, ettei rakennuksessa<br />

ole ihmisiä. Kouluprojekteissa<br />

tämä tarkoittaa kesälomien aikana. Kun joka<br />

paikassa pyritään tekemään työt saman parin<br />

kuukauden aikana, kysyntä nostaa helposti<br />

sekä työn että materiaalien hintaa. Lisäksi<br />

projektin toteutus ja valvonta voi olla hankalaa<br />

henkilökunnan lomien vuoksi. Paloturvallisilla<br />

menetelmillä voitaisiin kouluprojektitkin<br />

toteuttaa lukukauden aikana.<br />

Tulipalon syttyminen<br />

Tulipalo vaatii kolmea asiaa: happea, palavan<br />

materiaalin ja sytyttäjän. Happea on kattopinnoituksissa<br />

aina tarjolla. Palavia materiaaleja<br />

löytyy sekä käytettävissä pinnoitteissa että<br />

alusrakenteissa. Helpoimmin poistettava tekijä<br />

on palon sytyttäjä.<br />

Perinteisillä menetelmillä sytyttäjä on aina<br />

läsnä, kun käytetään esimerkiksi avointa liekkiä,<br />

kuumaa bitumia tai kuumailmapuhallinta.<br />

Myös kermien kiinnittäminen kuumailmapuhaltimella<br />

on tulityötä, vaikka sitä ei aina<br />

ehkä työmaalla näin käsitetä, kun mitään<br />

liekkiä ei näy. Näin ollen myös kuumahitsaukset<br />

tulee toteuttaa tulityömenetelmin.<br />

If Vakuutusyhtiö puuttui palojen syttymiseen<br />

vahinkotiedotteessaan 2005, jolloin yhtiö<br />

kertoi Raumalla sattuneesta suurpalosta.<br />

Teollisuusrakennuksessa tehtiin kattokaivojen<br />

eristystöitä, jolloin palo pääsi irti ja koko<br />

5 000 neliön katto paloi, vaikka paikalla oli<br />

tehty tulityöluvan edellyttämät toimet. Pienestä<br />

korjauksesta syntyi suurpalo.<br />

Vaatimukset pinnoitteille<br />

Kattopinnoitteella on lukuisia vaatimuksia.<br />

Pinnoituksen tulee olla vesitiivis. Kattopinnoituksen<br />

päätarkoituksena on suojata alla<br />

olevia tiloja ja alusrakenteita säärasituksilta,<br />

58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

KIINTEISTÖT<br />

ennen kaikkea vedeltä ja lumelta.<br />

Pinnoitteen tulee kestää UV-säteilyä.<br />

Sateen lisäksi kattoa rasittaa auringonpaiste,<br />

jonka UV-säteily heikentää useiden pinnoitteiden<br />

ominaisuuksia aiheuttaen pinnoitteen<br />

hilseilyä, halkeilua ja irtoamista.<br />

Pinnoitteen tulee olla helposti muokattavissa<br />

vaikeisiinkin kohtiin. Katoilla on usein<br />

erilaisia läpivientejä, kattoikkunoita ja muita<br />

epäjatkuvuuskohtia, jotka ovat suuri riski<br />

vuotojen kannalta. Siksi pinnoitteen tulee<br />

olla sellainen, että voidaan varmistaa tiiveys<br />

myös näissä kohdissa.<br />

Pinnoituksen tulee olla saumaton. Kermipinnoituksilla<br />

saumattomuus toteutetaan<br />

kiinnittämällä kermit toisiinsa liima-, hitsaus-<br />

tai muulla menetelmällä. Todellinen saumaton<br />

pinnoitus kuitenkin saavutetaan vain<br />

nestemäisiä pinnoitteita käyttäen.<br />

Pinnoituksen, sekä uudis- että korjauspinnoituksen,<br />

tulee olla pitkäikäinen. Pinnoituksen<br />

ikää ei aina riittävästi huomioida<br />

suunnitteluvaiheessa. Suurempi panostus<br />

alkuvaiheessa maksaa itsensä takaisin, sillä<br />

mahdolliset korjaukset kattopinnoilla on<br />

yleensä hankalia ja kalliita toteuttaa. Sama<br />

koskee muutos- ja korjauspinnoituksia.<br />

Pinnoituksen tulee olla helposti ja turvallisesti<br />

korjattava. Vaikka kattopinnoitus<br />

suunnitellaan kestämään pitkiä aikoja, tulee<br />

vuosien mittaa eteen erilaisia tilanteita, jolloin<br />

pinnoitusta on voitava korjata siten, etteivät<br />

sen suojausominaisuudet vaarannu. Tällaisia<br />

tilanteita ovat esimerkiksi erilaiset uudet läpiviennit<br />

tai jostain mekaanisista rasituksista<br />

aiheutuneet vauriot.<br />

Viimeisin edellä olevista kohdista jätetään<br />

usein pinnoitusta suunniteltaessa huomioimatta,<br />

vaikka suurimmat paloriskit ovat juuri<br />

korjauspinnoituksissa, kun alla olevaa palavaa<br />

pinnoitetta joudutaan käsittelemään riskialttiilla<br />

menetelmillä.<br />

Pinnoitteen valinta<br />

Em. luettelossa on paljon vaatimuksia kattopinnoitteelle.<br />

Tästä johtuen tuotteeksi ei käykään<br />

mikään normaali maali. Jos listaan lisätään<br />

vielä paloturvallisuusvaatimus, tuotevalikoima<br />

supistuu lähes olemattomiin.<br />

Paloturvallisuutta ei ole pelkästään turvallisuus<br />

työvaiheessa. Se olisi helposti saavutettavissa<br />

kaikilla kylmänä levitettävillä maaleilla<br />

ja pinnoitteilla. Kattopinnoitteelta edellytetään<br />

kuitenkin paloturvallisuutta myös valmiina<br />

pintana.<br />

Katto ei työympäristönä ole kaikkein miellyttävin.<br />

Siksi pinnoitevalinnassa tulee harkita<br />

myös seuraavia asioita:<br />

Yksikomponenttinen tuote on huomattavasti<br />

yksinkertaisempi käyttää kuin useammasta<br />

komponentista sekoitettavat tuotteet.<br />

Lisäksi useamman komponentin sekoittamisessa<br />

on aina riski vääristä sekoitussuhteista<br />

ja sitä kautta epäonnistuneesta lopputuloksesta.<br />

Tuotteen tulee olla helposti levitettävissä<br />

eri menetelmillä.<br />

On eduksi, mikäli tuote ei ole arka alustan<br />

kosteudelle. Kattokorjauksiahan joudutaan<br />

usein tekemään heti sateen jälkeen, kun<br />

vuoto on havaittu.<br />

Edellä mainitut pikakorjaukset saatetaan<br />

joutua tekemään jopa sadekuurojen välillä ja<br />

tällöin on etuna, jos tuote kuivuu nopeasti tai<br />

ainakin kestää sateen huuhtelevaa vaikutusta<br />

huuhtoutumatta alas katolta.<br />

Katoilla on usein eri materiaaleista valmistettuja<br />

detaljeja. Tällöin on edullista, mikäli<br />

pinnoitteella on hyvä tartunta eri materiaaleihin.<br />

Jos tuote ei ole arka lämpötiloille, voidaan<br />

pinnoituskautta jatkaa. Käytännössä joidenkin<br />

tuotteiden osalta pinnoituskausi voi<br />

olla esimerkiksi maaliskuusta marraskuuhun<br />

ilman lisälämmityksiä tai sääsuojauksia. ■<br />

AVANT - juuri oikean kokoinen !<br />

Täysin uusi<br />

700-sarja<br />

• Moottorina Kubota 49 hv<br />

• Pystyy käsittelemään 1400 kg:n<br />

kuormalavan<br />

• Työntövoima peräti 2000 kp<br />

• 4 eri ohjaamovaihtoehtoa<br />

• Ulkopuolinen hydrauliikka 70 l/min<br />

• Erittäin tarkka ja täsmällinen ajo<br />

• Ajonopeus jopa 26 km/h<br />

• Kurottajatyyppinen puomi, joka<br />

takaa erinomaisen näkyvyyden<br />

työlaitteelle ja työhön<br />

• Markkinoiden laajin työlaitevalikoima<br />

AVANT TECNO OY<br />

Ylötie 1, 33470 YLÖJÄRVI<br />

Puh. (03) 347 8800<br />

Fax (03) 348 5511<br />

e-mail: sales@avanttecno.com<br />

www.avanttecno.com<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

59

Tietokonemallinnus Mikki Kuntun Valon Vuodenaika -teoksesta,<br />

joka herää eloon Senaatintorilla uudenvuodenaattona.<br />

UUSI VUOSI<br />

VAIHTUU VALOSSA<br />

Helsingin Senaatintorilla vietetään<br />

ja uudenvuodenaaton juhlaa<br />

valoteoksen loisteessa.<br />

– Valoteos tavoittelee dramaattisia<br />

sävyjä, jyrkkiä kontrasteja ja<br />

vaikuttavaa elämyksellisyyttä valon,<br />

musiikin ja arkkitehtuurin yhdistyessä.<br />

“Valon Vuodenaika” on<br />

kokonaisteos, joka elämyksellisyydessään<br />

pyrkii koskettamaan katsojaa<br />

muotojen, valojen ja varjojen<br />

vaihtelulla, valosuunnittelija Mikki<br />

Kunttu kertoo.<br />

Valoteos on koettavissa 1.1.2009<br />

klo 20–23 ja 2.–11.1.2009 klo 16–<br />

23, tasatunneilta alkaen.<br />

Energiatehokkuus on otettu<br />

huomioon valotapahtuman toteutuksessa<br />

mm. hyödyntämällä ledtekniikkaa.<br />

Helsingin Energia kannustaa<br />

tekemään energiaa säästävän<br />

uudenvuodenlupauksen osoitteessa<br />

www.energianeuvoja.fi.<br />

Tekijä ja copyright Mikki Kunttu<br />

Hallitus ohjaa<br />

asutusta<br />

radanvarsiin<br />

Valtioneuvosto on tarkistanut<br />

valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.<br />

Keskeiset<br />

tarkennukset koskevat<br />

yhdyskuntarakenteen<br />

eheyttämistä, Helsingin<br />

seudun asuntotuotannon,<br />

liikenteen ja maankäytön<br />

kokonaisuutta sekä energiakysymyksiä.<br />

Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet<br />

edistävät erityisesti<br />

ilmastonmuutoksen<br />

hillintää, jossa keskeisiä<br />

ovat liikenteen ja asumisen<br />

järjestelyt. Yksityisautoilun<br />

tarvetta tulee vähentää<br />

parantamalla joukkoliikennettä.<br />

Uusiutuvien<br />

energialähteiden hyödyntämistä<br />

vauhditetaan sekä<br />

kaukolämmön ja jäteperäisen<br />

polttoaineen käyttöä<br />

edistetään.<br />

Erityistä huomiota saa<br />

osakseen Helsingin seutu,<br />

jonka kehyskunnissa rakenteeltaan<br />

hajanaiset pientaloalueet<br />

ovat laajentuneet<br />

samalla kun asukastiheys<br />

on laskenut. Alueidenkäyttötavoitteissa<br />

korostuu, että<br />

Helsingin seudun liikenteen<br />

tulee perustua pääasiassa<br />

raideliikenteeseen.<br />

Rakentamista on suunnattava<br />

joukkoliikenteen,<br />

erityisesti raideliikenteen<br />

palvelualueelle. Jotta tavoitteisiin<br />

päästään, vahvistetaan<br />

Helsingin seudun<br />

liikennejärjestelmän suunnittelua<br />

yhtenä kokonaisuutena.<br />

Yhteiset edellytykset<br />

luodaan etenkin juna-<br />

ja metroliikenteen laajentamiselle.<br />

Valtioneuvoston päätös<br />

tavoitteiden tarkistamisesta<br />

tulee voimaan 1.3.2009.<br />

KUNNILLE NEUVONTAA YMPÄRISTÖ-<br />

MYÖTÄISIIN HANKINTOIHIN<br />

Motivassa on käynnistynyt julkisen<br />

sektorin ympäristöteknologiahankintojen<br />

neuvontapalvelu. Palvelu<br />

koskee suurempia kertaluonteisia<br />

hankintoja, esimerkiksi energian,<br />

jäte- ja vesihuollon, joukkoliikenteen<br />

ja logistiikan investointeja.<br />

Palvelun tavoitteena on löytää<br />

asiakkaalle teknisesti ja ympäristön<br />

kannalta paras ratkaisu<br />

ja tehdä hankinnan valmistelusta<br />

helpompaa.<br />

Motiva välittää tietoa kestävistä<br />

hankinnoista ja näitä tukevista<br />

työkaluista sekä hyvistä esimerkeistä.<br />

Apua saa myös tietyn hankintastrategian<br />

tai -suunnittelun valmisteluun<br />

sekä kilpailuttamisvaiheen<br />

asiakirjojen laadintaan sekä<br />

tietoa hankintojen valmistelun rahoitusmahdollisuuksista.<br />

Pilottihankkeille tukea<br />

Palvelun tarjontaa kehitetään tapauskohtaisten<br />

pilottien kautta<br />

kevään 2009 aikana. Motiva hakee<br />

yhteistyökumppaniksi kuntia<br />

ja muita julkisen sektorin organisaatioita,<br />

jotka haluavat kehittää<br />

hankintatoimintaansa tai suunnittelevat<br />

tiettyä ympäristöteknologiahankintaa.<br />

Hankinnoilla on keskeinen merkitys<br />

kuntien ympäristö- ja ilmastotavoitteiden<br />

saavuttamisessa. Esimerkiksi<br />

kuntien energiaohjelmissa<br />

ja energiatehokkuussopimuksissa<br />

velvoitetaan kuntia sisällyttämään<br />

energiatehokkuus julkisiin hankintoihin<br />

sekä edistämään uusiutuvien<br />

energialähteiden käyttöä.<br />

Riittävä tiedonsaanti ja vuoropuhelu<br />

teknologian tarjoajien ja hankkijoiden<br />

välillä on erityisen tärkeää<br />

suunnitteluvaiheessa, jotta uuden<br />

teknologisen ratkaisun hankintaan<br />

liittyvät riskit saadaan minimoitua.<br />

Tarjoamalla ympäristö- ja hankintaasiantuntijoiden<br />

kontakteja Motiva<br />

pyrkii edistämään vuoropuhelua tilaajien<br />

ja tarjoajien välillä. Näin helpotetaan<br />

myös innovatiivisten ratkaisujen<br />

markkinoillepääsyä.<br />

Isa-Maria Bergman, projektipäällikkö<br />

isa-maria.bergman@motiva.fi<br />

puh. 040 487 4242<br />

Ylläksen maisematien kiertoliittymän toteuttaja on<br />

Lapin tiepiiri, suunnittelija Ramboll Finland Oy.<br />

Ylläksen<br />

kiertoliittymä<br />

palkittiin<br />

Ylläksen maisematien<br />

kiertoliittymä on voittanut<br />

Vuoden kiertoliittymä -kilpailun.<br />

Palkinto luovutettiin<br />

valtakunnallisen Vihervuoden<br />

2008 päätöstilaisuudessa<br />

Helsingissä 14.11.<br />

Lapin tiepiirin tilaama<br />

kiertoliittymä sijoittuu Ylläsjärven<br />

puolelle tunturia<br />

ja on palkintolautakunnan<br />

mukaan kutsuva portti<br />

maisematielle. Ympäristörakentaminen<br />

on tehty<br />

huolellisesti voimia, vaivoja<br />

ja kustannuksia säästämättä,<br />

mikä näkyy kiertoliittymän<br />

pienipiirteisissä yksityiskohdissa.<br />

Liittymään<br />

siirretyt kelot ja rakkakivet<br />

on otettu rakennusvaiheessa<br />

tielinjalta talteen. Paikallisen<br />

materiaalin käyttö on<br />

ekologista. Lisäksi elementit<br />

sopivat ajatuksellisesti ja<br />

visuaalisesti ympäristöön.<br />

Muut loppukilpailuun<br />

selvinneet kiertoliittymät<br />

sijaitsevat Sallassa ja Kankaanpäässä.<br />

60 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

HOLLANNIN<br />

ARKKITEHTUURIN<br />

VUOSIKIRJA<br />

Juuri missään ei Suomesta<br />

käydä niin paljon arkkitehtuurin<br />

opintomatkoilla kuin Hollannissa.<br />

Hyvä näin: maassa panostettiin<br />

voimakkaasti juuri arkkitehtuuriin<br />

ja siihen liittyvään viestintään.<br />

Syntyi kokonainen ilmiö ja<br />

sen myötä tietoisuuteen tuli monia<br />

suunnittelijanimiä.<br />

Niistä tunnetuin maailmalla<br />

on Rem Koolhaas, joka kuuluu<br />

maailman ns. tähtiarkkitehtien<br />

kärkiryhmään. Muita suunnittelijanimiä<br />

ovat mm. MECANOO,<br />

MVRDV, SeARCH ti Dynamo<br />

Architecten. Hollannin arkkitehtien<br />

malliin kaikenlaiset<br />

kummalliset kirjainyhdistelmät<br />

tunkeutuivat myös suomalaisten<br />

toimistojen nimistöön:<br />

“Miettinen-Mutilainen-Toropainen<br />

Arkkitehdit”<br />

ei enää tämän jälkeen kuulostakaan<br />

yhtään miltään!<br />

Nyt on koottu järjestyksessä<br />

kolmas Alankomaiden arkkitehtuurin<br />

vuosikirja. Sen tekijöitä<br />

ovat Daan Baker, Allard Jolles,<br />

Michelle Provoost ja Cor<br />

Wagenaar.<br />

Noin 30 rakennuksen esittelyn<br />

lisäksi tämä ulkoasultaan reipas<br />

teos johdattelee lukijan Hollannin<br />

rakentamisen nykypäivään<br />

ja tulevaisuuteen neljän esseen<br />

avulla. Ne käsittelevät mm.<br />

utopiaa, kaupunkiuudistusta ja<br />

arkkitehdin työkentän tilaa.<br />

Valitut työt edustavat monia<br />

käyttötarkoituksia. Kiinnostavimpia<br />

ovat kanteen päässyt NDSM<br />

Studio City Amsterdamissa, lukuisat<br />

lasten ja nuorten rakennukset<br />

ja asuntokohteet.<br />

Vallan jänniä ovat myös<br />

puurakenteinen, palikkaleikkimäinen<br />

kulttuuritalo De Kamers<br />

Amersfoortissa tai vihreäseinäinen<br />

eläinten turvakotirakennus<br />

Amsterdamissa. Kiinnostavaa<br />

ajateltavaa tuo vanhan työväenkorttelin<br />

omatoiminen saneeraus<br />

asukkaiden itsensä toimesta<br />

mutta ammattiarkkitehtien<br />

avulla: asukkailleen perin edulliseksi<br />

tullut Rotterdamin Wallisblok<br />

toimii esimerkkinä kreatiivisesta<br />

asuntosaneerauksesta<br />

ja on ilman muuta jo saanut<br />

seuraajia.<br />

Tarja Nurmi<br />

NAI Publishers: Architectuur in<br />

Nederland / Architecture in the<br />

Netherlands 2007/08. 184 s.<br />

ISBN 978-90-5662-050-9<br />

www.naipublishers.nl<br />

YMPÄRISTÖOPAS | 2008<br />

KAIVON PAIKKA<br />

KANNATTAA<br />

TUTKIA<br />

Noin puoli miljoonaa suomalaista<br />

käyttää päivittäin<br />

omasta rengas- tai kallioporakaivosta<br />

otettua vettä. Lisäksi<br />

yli miljoona loma-asukasta<br />

käyttää kaivovettä pitkäaikaisesti<br />

tai satunnaisesti. Kaivoveden<br />

laadulla on siten suuri<br />

terveydellinen ja taloudellinen<br />

merkitys. Kaivovesi tulisikin<br />

tutkituttaa kuuden vuoden<br />

välein perusteellisesti ja<br />

kolmen vuoden välein suppeammin.<br />

Suomen ympäristökeskuksen<br />

uudessa oppaassa neuvotaan<br />

kaivon hyvän sijoituspaikan<br />

valinnassa ja kaivoveden<br />

laadun tutkimisesta. Oppaaseen<br />

sisältyy myös kaivoveden<br />

analyysitulkki, joka auttaa arvioimaan,<br />

miten juomakelpoista<br />

oman kaivon vesi on.<br />

Kirja, jonkalaista ei aiemmin<br />

ole julkaistu, on tarkoitettu<br />

kiinteistönomistajille, viranomaisille,<br />

konsulteille sekä<br />

alan urakoitsijoille.<br />

www.ymparisto.fi/kaivot<br />

www.ymparisto.fi/kaivot/<br />

analyysitulkki<br />

Suomen ympäristökeskus |<br />

KAIVON PAIKKA<br />

Kaivon paikka<br />

Selvitykset ja tutkimukset<br />

kiinteistön kaivon paikan määrittämiseksi<br />

Tuomo Hatva, Toivo Lapinlampi ja Sanna Vienonen<br />

Asuntomessualue<br />

kuin puutarhakaupunki<br />

Isot tontit luonnonläheisellä<br />

Lintulan alueella Valkeakosken<br />

keskustan tuntumassa, kylämäiset<br />

korttelit ja energiatehokkaan<br />

rakentamisen uutuudet<br />

ovat 10.7.–9.8.2009 järjestettävien<br />

asuntomessujen valttikortteja.<br />

Messutalojen pinta-ala on<br />

80–400 neliötä. Kohteista kaksi<br />

on passiivienergiataloa. Taloista<br />

puolet on rakentajaperheiden<br />

itselleen toteuttamia,<br />

loput ovat talotehtaiden to-<br />

Lintulan alueelle on rakenteilla Taikatilukset-puisto,<br />

suunnittelijoina Valkeakosken kuva- taidekoulu,<br />

käsityökoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulun<br />

maisemansuunnittelun opiskelijat.<br />

teuttamia.<br />

Lintulan aluetta on<br />

puhuteltu jopa puutarhakaupunkina<br />

– nykyaikaisena<br />

ja toimivana sovelluksena<br />

alkuperäisen<br />

eurooppalaisen puutarhakaupungin<br />

ideasta.<br />

Espoosta<br />

sähköautokaupunki<br />

Fortum ja Espoon kaupunki<br />

ovat aloittaneet yhteistyön,<br />

jonka tavoitteena<br />

on tehdä mahdolliseksi<br />

ladattavien sähköautojen<br />

käyttöönotto kaupungissa<br />

ja näin pienentää liikenteen<br />

päästöjä. Talven aikana Espoo<br />

hankkii kolme ja Fortum<br />

8–10 ladattavaa hybridi-<br />

ja täyssähköautoa testikäyttöön.<br />

Autojen latauspisteitä<br />

on aluksi viisi.<br />

Sähköautojen ja lataustekniikoiden<br />

testaamisen<br />

lisäksi hankkeessa tutkitaan<br />

laajamittaisen käyttöönoton<br />

vaatimuksia infrastruktuurille,<br />

selvitetään latauksen<br />

maksutapoja sekä<br />

tutkitaan sähköisen autoilun<br />

soveltuvuutta taksi- ja joukkoliikenteeseen.<br />

– Jos kaikki Espoon kaupungin<br />

käytössä olevat henkilöautot<br />

(150 kpl) olisivat<br />

sähköautoja, ilmaan pääsisi<br />

270 tonnia vähemmän hiilidioksidia<br />

vuodessa, kaupunginjohtaja<br />

Marketta Kokkonen<br />

toteaa.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008 61

Porin Satama sai<br />

uuden kemikaalilaiturin<br />

Porin Sataman investointi uuteen<br />

suurikapasiteettiseen kemikaalilaituriin<br />

Tahkoluodon satamanosassa on<br />

valmistunut. Hankkeen kokonaiskustannusarvio<br />

oli 4,4 miljoonaa euroa.<br />

Laituri sijaitsee 10 metrin väylällä, ja<br />

sen ansiosta sataman liikennettä voidaan<br />

nostaa yli 1 M tonnia.<br />

Uuden investoinnin myötä Porin<br />

Satama pystyy vastaamaan uuden<br />

ympäristöluvan vaatimuksiin.<br />

Uusi laituri mahdollistaa myös sen,<br />

että palavat ja palamattomat lastit<br />

voidaan erottaa eri laitureihin. Täten<br />

samaan aikaan voidaan purkaa tai<br />

lastata esim. kemikaali- ja öljylaivaa<br />

yhä kasvaneella lastaus- ja purkunopeudella.<br />

Projektin pääurakoitsijana toimi<br />

Terramare Oy, lisäksi mukana olivat<br />

mm. Porin tekninen palvelukeskus ja<br />

Länsi-Suomen Teollisuusasennus Oy.<br />

Tutkimus kreosootin<br />

terveysvaikutuksista<br />

Tutkimus kreosootin terveysvaikutusten<br />

ehkäisemisestä linjatyömailla<br />

osoittaa, että huolellinen suojautuminen<br />

altistumista vastaan on tärkeää.<br />

Huolellinen ihosuojaus, hyvä hygienia<br />

sekä suojakäsineiden, suojavaatteiden<br />

ja hengityssuojaimen käyttö<br />

puuta työstettäessä ovat olennaisia<br />

keinoja vähentää altistusta, koska altistuminen<br />

linjatyössä tapahtuu pääasiassa<br />

ihon kautta.<br />

Kreosoottiöljy on kivihiilitervan tisle,<br />

jota on käytetty vuosia pylväiden<br />

ja ratapölkkyjen kyllästämiseen. Öljy<br />

sisältää myös syöpävaarallisiksi luokiteltuja<br />

PAH-yhdisteitä.<br />

Energiateollisuus ry:n aloitteesta<br />

Työterveyslaitoksella toteutettua tutkimusta<br />

johti erityisasiantuntija Mauri<br />

Mäkelä.<br />

Uusi kemikaalilaituri Tahkoluodon<br />

satamanosassa Porissa.<br />

Suomen yhdistetty<br />

lämmön ja sähkön<br />

tuotanto sai kiitosta<br />

Kansainvälinen energiajärjestö<br />

IEA on myöntänyt täydet viisi tähteä<br />

Suomelle tehokkaasta tavasta<br />

käyttää energianhankinnassa yhdistettyä<br />

lämmön ja sähkön tuotantoa.<br />

IEA pitää yhdistettyä lämmön<br />

ja sähkön tuotantoa yhtenä tehokkaimmista<br />

energiantuotannon tehostamiskeinoista<br />

ja keinona vähentää<br />

hiilidioksidipäästöjä.<br />

Yhteistuotantolaitoksen hyötysuhde<br />

voi kohota jopa 90 prosenttiin.<br />

Ympäristöpäästöt ovat noin<br />

30 prosenttia pienempiä kuin erillisissä<br />

sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa.<br />

IEA antaa Suomelle<br />

tunnustusta myös kaukolämmön<br />

ja -jäähdytyksen hyödyntämisestä,<br />

teollisuuden lämmön ja sähkön<br />

yhteistuotannosta sekä biopolttoaineiden<br />

hyödyntämisestä yhteistuotannossa.<br />

www.iea.org/g8/chp/profiles/Finland.<strong>pdf</strong><br />

Espoon Suurpelto kokeilee<br />

nettikauppaa<br />

Suurpelto Espoossa on ensimmäinen aluerakennuskohde,<br />

jonka talot varustetaan tuotteiden vastaanottotiloilla,<br />

palvelueteisillä. Uudenlainen kodin ostosten tilaus- ja<br />

toimituspalvelu helpottaa etenkin lapsiperheiden ja vanhusten<br />

arkea. Espoon kaupunki ja Seulo-hanke ovat tehneet<br />

sopimuksen, jonka mukaan asukkaat tulevat saamaan<br />

lähipalvelut kotiin mahdollisimman ekologisina yhteistoimituksina.<br />

Ensimmäisten kerrostalojen palvelueteiset sisustetaan<br />

lukittavilla kaapeilla. Ruokaostokset toimitetaan lämpöeristetyissä<br />

ja kylmägeelillä varustetuissa kiertävissä kuljetuslaatikoissa.<br />

Pesulasta tulleille vaatteille on oma paikkansa<br />

kaapissa, samoin kirjastopalveluille ja apteekkituotteille.<br />

www.seulo.fi<br />

Suurpellon ensimmäisiin kerrostaloihin on varattu tilat<br />

lukittaville kaapeille.<br />

YTV:n jätevoimalasta kaksi tarjousta<br />

YTV:n jätevoimalahankkeesta jätettiin kaksi tarjousta<br />

31.10. mennessä. Tarjouksen jättivät Fortum Power and<br />

Heat Oy ja Vantaan Energia Oy. Fortum tarjoaa laitoksen<br />

rakentamista YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen<br />

alueelle Espoon ja Kirkkonummen rajalle. Vantaan Energian<br />

tarjouksessa esitetään, että jätevoimala sijoittuisi Långmossebergenin<br />

alueelle Vantaalle. Tarjouskilpailun voittajan ratkaisee<br />

YTV:n hallitus todennäköisesti 19.12.<br />

62 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

– Tavoitteemme on lisätä rakentamisen<br />

nopeutta, tehokkuutta ja<br />

turvallisuutta, Ruukki Constructionin<br />

johtaja Saku Sipola toteaa.<br />

Teräsrakentamiseen<br />

palosuojaussuunnittelua<br />

Rautaruukki kehittää teräsrakentamisen<br />

paloturvallisuutta. Uuden palosuunnittelun<br />

kokonaisratkaisun merkittävimpiä<br />

etuja ovat rakennusten paloturvallisuuden<br />

varmistaminen kaikissa<br />

palotilanteissa ja taloudellisesti tehokkaimman<br />

palosuojausmenetelmän<br />

valinta tilanteen mukaan.<br />

Suunnitteluratkaisu tekee simulaatiosta<br />

ja toiminnallisesta palomitoituksesta<br />

nopeaa ja sujuvaa. Kokonaisuus<br />

yhdistää rakennuksen suunnittelussa<br />

käytettävät tuotemalli- ja palosimulointiohjelmat<br />

sekä rakenneanalyysin saumattomaksi<br />

kokonaisuudeksi siten, että<br />

ohjelmistojen välillä ei tarvita riskialtista<br />

manuaalista tiedon siirtoa.<br />

Rakenteiden suojausmenetelmiä<br />

ovat mm. sprinkler- ja vesisumusuojausmenetelmät<br />

sekä palosuojamaalaus<br />

ja rakenteiden ylimitoitus.<br />

www.ruukki.com<br />

Uusi kuormaaja on<br />

vahva ja nopea<br />

Avant Tecno Oy on laajentanut kuormainsarjaansa<br />

700-sarjan koneisiin. Ne<br />

soveltuvat erityisen hyvin kiinteistönhoidon,<br />

rakentamisen ja viherrakentamisen<br />

ammattilaisten tarpeisiin.<br />

Punainen tupa<br />

asunnottomille<br />

Neapo Oy:n punainen tupa mahdollistaa<br />

asunnottomien ja moniongelmaisten henkilöiden<br />

inhimillisen asuttamisen kodikkaisiin,<br />

kestäviin ja helposti siirrettäviin pientaloihin.<br />

Punaisen tuvan materiaalit ja sisustusratkaisut<br />

valitaan asiakkaan toiveiden ja käyttötarkoituksen<br />

mukaan. 23 neliön tuvan perusvarustukseen<br />

kuuluvat WC, suihku, koneellinen<br />

ilmanvaihto, lattialämmitys, lämmön talteenotto<br />

ja minikeittiö. Sosiaalisen asumisen<br />

varustelu sisältää lisäksi WC-kalusteet ruostumattomasta<br />

teräksestä, turvalasit ja lattiakaivon<br />

makuualkovissa.<br />

Luja teräskennorunkoinen punainen tupa<br />

ei tarvitse erillistä perustusta, vaan se sijoitetaan<br />

tiivistetyn sorapatjan päälle. Kustannustehokkuutensa<br />

ja siirreltävyytensä ansiosta se<br />

soveltuu monenlaiseen käyttöön, ja sen käyttötarkoitusta<br />

voi vaihtaa tuotteen elinkaaren<br />

aikana. Punainen tupa on tarvittaessa kytkettävissä<br />

myös rivi-, pari- tai kerrostaloksi.<br />

www.neapo.com<br />

Punainen tupa on inva-mitoitettu, joten<br />

tuvan kaikissa osissa voi liikkua myös<br />

pyörätuolilla tai rollaattorilla.<br />

700-sarjan Avant on varustettu<br />

Kubota 49 hv:n dieselmoottorilla, ja<br />

se pystyy käsittelemään 1 400 kg:n<br />

painoista kuormalavaa. Hydraulinen<br />

vakaaja parantaa kuorman käsittelyä<br />

merkittävästi ja kurottajatyyppisen<br />

puomin ansiosta ohjaamosta on<br />

hyvä näkyvyys ulos ja työlaitteelle.<br />

700-sarjan Avantin työntövoima<br />

on 2 000 kp. Ulkopuolisen hydrauliikan<br />

tuotto on 70 l/min. Pienkuormaajan<br />

maksiminopeus on 25 kilometriä<br />

tunnissa, joten se soveltuu<br />

myös töihin, joissa ketteryyden lisäksi<br />

tarvitaan ripeää siirtonopeutta.<br />

www.avanttecno.com<br />

UUSI HENKILÖNOSTIN<br />

Leguan Liftsin uusi Leguan 160 2S soveltuu sekä<br />

sisä- että ulkokäyttöön. Tuotanto aloitetaan tammikuussa<br />

2009. Nostin on saatavana järeällä telaalustalla<br />

tai vahvalla nelivedolla. Tela-alusta on hyvä<br />

ratkaisu liikuttaessa pehmeillä alustoilla kuten hiekalla,<br />

metsässä tai lumessa. Puomistossa käytetään<br />

kolmipuomijärjestelmää, teleskooppia, kääntyvää<br />

koria sekä taittopuomia (jibiä). Nostimella saavutetaan<br />

15,6 metrin työskentelykorkeus ja 6,65 metrin<br />

sivu-ulottuma.<br />

www.leguanlifts.com<br />

Dubai Festival Cityn kelluva esiintymislava<br />

valmistuu vuoden loppuun mennessä. Varsinainen<br />

esiintymisareena sijaitsee kelluvan rakennuksen<br />

katolla. Alakerrassa on back stage.<br />

Kelluvia rakennuksia Dubaihin<br />

Marina Housing Oy toimittaa Dubaihin kelluvia<br />

venesataman huoltorakennuksia ja kelluvan esiintymislavan.<br />

Persianlahden alueelle on ideoitu jo<br />

vuosia erilaisia kelluvia rakenteita. Marina Housing<br />

rakentaa nyt ensimmäiset kelluvat talot tällä erittäin<br />

kilpaillulla markkina-alueella. Palm Jumeirahin<br />

palmun muotoisella tekosaarella kelluu vielä tämän<br />

vuoden aikana neljä venesataman huoltorakennusta.<br />

Dubai Festival Cityyn rakennetaan kelluva<br />

konserttilava.<br />

Jumeirah Palm -tekosaarelle valmistumassa olevaan<br />

Anchor Marinaan toimitettavat neljä kelluvaa<br />

venesataman huoltorakennusta ovat pinta-alaltaan<br />

noin 100 neliötä. Niissä on wc- ja suihkutilat sekä<br />

tekniset tilat. Arkkitehti Timo Uralan suunnittelemat<br />

rakennukset valmistetaan Marina Housingin<br />

alihankkijalla Virossa ja kuljetetaan Dubaihin talomoduuleina<br />

konteissa. Kaupat ovat arvoltaan yli<br />

2 milj. euroa.<br />

www.marinahousing.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008 63

FCG-konserni<br />

mo Niemeläinen on<br />

siirtynyt Helsingistä Lappeenrantaan.<br />

Hän toimii<br />

myös Lappeenrannan<br />

aluepäällikön varahenkilönä.<br />

Marinetek<br />

Group Oy<br />

• FCG-konsernin uudeksi<br />

toimitusjohtajaksi on<br />

nimitetty Paul Paukku.<br />

Paukku aloittaa konsernin<br />

palveluksessa 5.1.2009<br />

ja ottaa konsernijohtajan<br />

tehtävän vastuulleen<br />

1.2.2009, jolloin nykyinen<br />

konsernijohtaja Seppo<br />

Mäki jää eläkkeelle.<br />

Paukku siirtyy FCG:n<br />

johtoon Hewlett-Packardin<br />

palveluksesta, missä<br />

hän on viimeksi toiminut<br />

General Western Europe<br />

-palveluliiketoiminnan<br />

johtajana. Tätä ennen<br />

hän toimi 12 vuotta<br />

Hewlett-Packardin Suomen<br />

ja Baltian yhtiöiden<br />

toimitusjohtajana.<br />

• FT Arto Itkonen on nimitetty<br />

Pilaantuneet alueet<br />

-toimialalle suunnittelupäälliköksi<br />

Turkuun.<br />

• Maankäyttö ja maisema<br />

-toimialalle on nimitetty<br />

arkkitehti Johanna<br />

Närhi projektipäälliköksi<br />

Turkuun,<br />

• DI Anna Kuokkanen<br />

on nimitetty Prosessit ja<br />

tutkimus -toimialalle projekti-insinööriksi<br />

Helsinkiin.<br />

• Rakennetekniikka-toimialalle<br />

on nimitetty DI<br />

Aleksei Hamppu rakennesuunnittelijaksi<br />

Helsinkiin<br />

ja<br />

• Insinööri AMK Isto Tiihonen<br />

on nimitetty ICTyksikköön<br />

suunnitteluohjelmistovastaavaksi<br />

Helsinkiin.<br />

• DI Tapio Hartikainen<br />

on nimitetty Liikennesuunnittelu-toimialalle<br />

projektipäälliköksi/asiantuntijaksi<br />

Rovaniemelle.<br />

• Tekniseksi johtajaksi on<br />

nimitetty DI Jyrki Sauros.<br />

Hän toimii myös Marinetek<br />

Finland Oy:n toimitusjohtajana.<br />

• Projekti-insinööriksi on<br />

nimitetty insinööri Ville<br />

Leisti.<br />

64<br />

FCG Finnish Consulting<br />

Group Oy<br />

• Viestintä- ja HRD-päällikkö<br />

Eeva Kokki on nimitetty<br />

viestintä- ja HRDjohtajaksi.<br />

FCG International Oy<br />

• DI Per Kock on nimitetty<br />

projektipäälliköksi.<br />

FCG Planeko Oy<br />

• Pilaantuneet alueet<br />

-toimialan päällikkö Ti-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

• miljöösuunnitteluinsinööri<br />

AMK Pekka Seppänen<br />

nuoremmaksi<br />

suunnittelijaksi Tampereelle<br />

ja<br />

• arkkitehti Paula Julin<br />

suunnitteluarkkitehdiksi<br />

Jyväskylään.<br />

• Arkkitehti, artenomi<br />

Juhana Marttinen on<br />

nimitetty Arkkitehtuuri-toimialalle<br />

projektiarkkitehdiksi<br />

Helsinkiin.<br />

• rakennusinsinööri Tiina<br />

Väänänen suunnittelijaksi<br />

Kuopioon.<br />

• Rakennusinsinööri AMK<br />

Sanna Leskelä on nimitetty<br />

Verkosto ja yleissuunnittelu<br />

-toimialalle<br />

vesihuollon suunnittelijaksi<br />

Rovaniemelle.<br />

• Insinööri AMK Antti<br />

Saarikoski on nimitetty<br />

Satamat ja vesiväylät -toimialalle<br />

projektipäälliköksi<br />

Turkuun.<br />

• Insinööri Antti Ala-Kurikka<br />

on nimitetty Laitosja<br />

automaatiosuunnittelu<br />

-toimialalle suunnittelupäälliköksi<br />

Seinäjoelle.<br />

• Rakennusinsinööri Petteri<br />

Nieminen on nimitetty<br />

Rakennuttaminen ja<br />

ylläpitopalvelut -toimialalle<br />

rakennuttajapäälliköksi<br />

Turkuun.<br />

Rudus Betonituote<br />

Oy<br />

• Insinööri Mikael Fjäder<br />

on nimitetty Rudus Betonituote<br />

Oy:n toimitusjohtajaksi<br />

sekä Ruduksen johtoryhmän<br />

jäseneksi. Fjäder<br />

siirtyy Rudus Betonituotteen<br />

palvelukseen maxit<br />

Oy Ab:n markkinointijohtajan<br />

tehtävästä.<br />

• Logistiikkainsinööriksi<br />

on nimitetty insinööri<br />

(AMK) Jaakko Heinonen.<br />

• Suunnitteluinsinööriksi<br />

on nimitetty insinööri<br />

(AMK) Jonna Alanko.<br />

Marinetek<br />

Finland Oy<br />

• Tuotantopäälliköksi on<br />

nimitetty insinööri (AMK)<br />

Juha-Pekka Villa-Holmberg.

WSP Finland Oy<br />

den rakennesuunnittelun<br />

toimialapäälliköksi toimipaikkanaan<br />

Oulu.<br />

• Tuotantokoordinaattoriksi<br />

on nimitetty filosofian<br />

kandidaatti Slobodan<br />

Popovic.<br />

Marinetek<br />

Marinas Oy<br />

• Marinetek-konsernin<br />

venesatamien rakennuttamisyhtiö<br />

Marinetek Marinasin<br />

toimitusjohtajaksi<br />

on kutsuttu Kari Suonsilta.<br />

Jyväskylän<br />

kaupunki<br />

• Jyväskylän kaupungin<br />

hankintajohtajan virkaan<br />

on valittu asianajaja, varatuomari<br />

Marjo Laine<br />

1.1.2009 alkaen.<br />

Uuden Jyväskylän<br />

hankinta-asiat kuuluvat<br />

hallintokeskuksessa<br />

konsernipalveluiden kokonaisuuteen.<br />

Hankintajohtajan<br />

tehtävänä on<br />

kaupunkikonsernin hankintojen<br />

johtaminen ja<br />

koordinoiminen sekä<br />

hankintaosaamisen kehittäminen.<br />

• Arkkitehti Terhi Tikkanen-Lindström<br />

aloittaa<br />

WSP Finlandin Ympäristö<br />

ja arkkitehtuuri -toimialan<br />

johtajana 1.1.2009.<br />

Tikkanen-Lindström toimii<br />

tällä hetkellä Helsingin<br />

kaupungin rakennusviraston<br />

katu- ja puisto-osaston<br />

toimistopäällikkönä.<br />

Ramboll<br />

Finland Oy<br />

• RI Kimmo Nikama on<br />

nimitetty Ramboll FM-yksikön<br />

päälliköksi Espooseen.<br />

• Rak. mestari Harri Lassila<br />

on nimitetty toimialapäälliköksi<br />

Talotoimialalle<br />

toimipaikkanaan Espoo.<br />

• DI Senja Poukka on<br />

nimitetty suunnittelijaksi<br />

Alue- ja kunnallistekniikka<br />

-yksikköön Espooseen.<br />

• Ins. AMK Timo Massinen<br />

on nimitetty ympäristö-<br />

ja ympäristögeotekniikan<br />

projektipäälliköksi<br />

Mikkelin toimistoon.<br />

• Tekn. yo Juha Ukkonen<br />

on nimitetty infraalan<br />

suunnittelijaksi Mikkelin<br />

toimistoon.<br />

• DI Lauri Malinen on<br />

nimitetty Kaakkois-Suomen<br />

alueyksikköön toimistopäälliköksi<br />

Lappeenrantaan.<br />

• FM Anne-Mari Haakana<br />

on nimitetty suunnittelijaksi<br />

Kaakkois-<br />

Suomen alueyksikköön<br />

Lappeenrannan toimistoon.<br />

• Ins. AMK Mikko Pitkänen<br />

on nimitetty automaatiosuunnittelijaksi<br />

Automaatio ja sähkö -yksikköön<br />

Jyväskylään.<br />

• Ins. AMK Joonas Hämäläinen<br />

on nimitetty<br />

sähkösuunnittelijaksi<br />

Automaatio ja sähkö -yksikköön<br />

Varkauteen.<br />

• RI, tekn. yo Pertti Palokangas<br />

on nimitetty<br />

Talotoimialalle teollisuu-<br />

• Ins. AMK Mikael<br />

Lankoski on nimitetty<br />

rakennetekniikan<br />

suunnittelijaksi Oulun Talo-yksikköön<br />

toimipaikkanaan<br />

Tornio.<br />

Ramboll<br />

Analytics Oy<br />

• FM Miikka Karkela<br />

on nimitetty myyntipäälliköksi<br />

Ramboll Analytics<br />

Oy:hyn.<br />

Lassila & Tikanoja<br />

Oyj<br />

• Ari Laine on nimitetty<br />

Ympäristöpalvelujen tuotantopäälliköksi<br />

Pirkanmaan<br />

alueelle.<br />

• Vesa Launo on nimitetty<br />

Ympäristöpalvelujen<br />

Pirkanmaan alueen yksikönpäälliköksi.<br />

Hän jatkaa<br />

myös Hämeenlinnan<br />

yksikönpäällikkönä.<br />

• Satu Hannula on nimitetty<br />

myyntineuvottelijaksi<br />

Ympäristöhuollon<br />

myyntiin Vaasan seudulle.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden väki<br />

toivottaa kaikille lukijoille ja<br />

yhteistyökumppaneille<br />

rauhaisaa joulun odotusta ja<br />

menestyksekästä vuotta 2009!<br />

✸ ✸ ✸<br />

Kuntatekniikan vuosikerrat on luettavissa numerokohtaisina<br />

<strong>pdf</strong>-tiedostoina osoitteessa<br />

http://lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008 65

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />

2009 ja 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

tapahtumakalenteri<br />

2009<br />

Teknisen toimialan<br />

varautumissuunnitelmat<br />

26.–27.1.2009 Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

Katujen ja yleisten<br />

alueiden ylläpidon<br />

toimintatavat<br />

3.2.2009 Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

Uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />

4.–6.2.2009 m/s Mariella<br />

Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />

www.ukty.net<br />

Viherpäivät<br />

10.–11.2.2009 Tampere<br />

www.vyl.fi<br />

Rakentaminen ja Talotekniikka<br />

6.–8.3.2009 Jyväskylä<br />

www.jklmessut.fi<br />

Sportec 2009<br />

26.–27.3.2009 Tampere<br />

www.sportec.fi<br />

Wasser Berlin 2009<br />

30.3.–3.4.2009 Berlin<br />

www.wasser-berlin.com<br />

Jäähallipäivät<br />

14.–16.4.2009 Helsinki-<br />

Tukholma-Helsinki<br />

www.finnhockey.fi<br />

Kuntapäivät<br />

6,–7.5.2009 Jyväskylä<br />

www.kunnat.net<br />

Stone+tec 2009<br />

20.–23.5.2009 Nürnberg<br />

www.stone-tec.com<br />

Yhdyskuntatekniikka YT 09<br />

27.–29.5.2009 Tampere<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />

Kuntatekniikan päivät<br />

28.–29.5.2009 Tampere<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Asuntomessut<br />

10.7.–9.8.2009 Valkeakoski<br />

www.asuntomessut.fi<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Turvallinen kunta<br />

on yhteinen<br />

haaste sivu 16<br />

Jätevesiklinikka<br />

neuvoo Pohjois-<br />

Karjalassa sivu 38<br />

Maankäytön<br />

yhteistyö sujuu<br />

yhtiössä sivu 48<br />

DT 2009, 3rd International<br />

Dry Toilet Conference<br />

12.–15.8.2009 Tampere<br />

www.drytoilet.org/dt2009<br />

16th IFME World Congress on<br />

Municipal Engineering<br />

6.–10.9.2009 Melbourne<br />

www.ipwea.org.au/melb2009<br />

Kuntamarkkinat<br />

9.–10.9.2009 Helsinki<br />

www.kuntamarkkinat.fi<br />

Lautakuntapäivät<br />

1.–3.10.2009 Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

Liikenne ja maankäyttö<br />

7.–8.10.2009 Helsinki<br />

www.efeko.fi<br />

Entsorga-Enteco 2009<br />

27.–30.10.2009 Köln<br />

www.entsorga-enteco.de<br />

Paikkatietomarkkinat<br />

3.–4.11.2009 Helsinki<br />

www.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedot<br />

2010<br />

Talvitiepäivät<br />

27.–28.1.2010 Lahti<br />

www.tieyhdistys.fi<br />

FinnBuild-messut<br />

6. – 9.10.2010 Helsinki<br />

www.finnbuild.fi<br />

8/2008<br />

Vesistölämpö<br />

on Hannu urheiluopistolle<br />

vetää Suomen hyvä<br />

Kerkelä<br />

ratkaisu, laajinta ESCOtoteutusta<br />

Ruti sanoo.<br />

Marko<br />

Lapissa. sivu 54<br />

sivulla 36<br />

Lauri Laine ja Jan-Erik Andersson<br />

Sateenkaaren salaisuuden äärellä<br />

Turun Biolaaksossa<br />

TAITEESTA<br />

TULI INFRAA<br />

sivu 6<br />

14.11.2008 10:23:15<br />

2009<br />

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE-<br />

TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE<br />

LIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKA<br />

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O<br />

LIIDEA OY<br />

www.liidea.fi<br />

08-8810300<br />

Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULU<br />

Marjaniementie 29a, 00930 HELSINKI<br />

LAADUKASTA OSAAMISTA<br />

YHTEISTYÖKYKYISESTI<br />

KunFo tietää!<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

on yhteinen verkostomme,<br />

josta löydät mm. tuoreimmat<br />

uutiset ja tapahtumat, rekryfoorumin,<br />

matkapalveluja ja<br />

kuvapankin.<br />

Tilaa <strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta<br />

jatkuvana kestotilauksena<br />

69 euroa. Saat kaupan päälle<br />

toukokuussa 2009 ilmestyvän<br />

Vesihuollon osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa<br />

78 euroa, irtonumero 8,50 euroa.<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen<br />

voi hoitaa kätevimmin os.<br />

http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. (09) 771 2442.<br />

66 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008

Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

<br />

SITO on liikenteen, ympäristön ja<br />

infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja<br />

tuottava moniosaaja.<br />

Palvelutarjontamme kattaa<br />

konsultoinnin, suunnittelun,<br />

rakennuttamisen ja tietotekniikan.<br />

ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI<br />

• Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri<br />

• Geotekniikka ja kenttätutkimukset<br />

• Geotieteellinen konsultointi<br />

• Kalliorakennus-, rakenne- ja<br />

tunnelisuunnittelu<br />

• Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi<br />

• Liikenteen konsultointi<br />

• Maisema- ja vihersuunnittelu<br />

• Paikkatietopalvelut<br />

• Siltasuunnittelu<br />

• Tie-, katu- ja ratasuunnittelu<br />

• Vesi- ja ympäristötekniikka<br />

• Ympäristökonsultointi<br />

Pöyry Environment Oy<br />

Pöyry Infra Oy<br />

Jaakonkatu 3, 01620 Vantaa<br />

Puh. 010 33 11<br />

www.environment.poyry.fi<br />

www.infra.poyry.fi<br />

GEOPALVELU OY<br />

Ristimäenkatu 2<br />

G<br />

33310 Tampere<br />

P<br />

Puh (03) 2767 200<br />

Faksi (03) 2767 222<br />

geopalvelu@geopalvelu.fi<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA<br />

Golder Associates Oy<br />

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku<br />

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi<br />

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden<br />

tutkiminen ja kunnostus<br />

• Jäteluokitukset<br />

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit<br />

• Hyötykäyttöarvioinnit<br />

maanrakentamisessa<br />

• Vesistöjen ja ranta-alueiden<br />

sedimenttitutkimukset ja kunnostus<br />

• Ympäristöriskien arvioinnit<br />

• Vanhojen kaatopaikkojen<br />

kunnostussuunnittelu<br />

Kotimaiset, energiaa säästävät<br />

AIRIT-ilmastimet<br />

MIXIT-sekoittimet<br />

• Kunnallisen ja teollisen jäteveden käsittelyyn<br />

• Luonnonvesien hapetukseen<br />

Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien<br />

suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja<br />

tarvittaessa vuokraus.<br />

WWW.WATERIX.COM<br />

Hitsaajankatu 4 c<br />

00810 Helsinki<br />

puh. 044 091 77 77<br />

info@veela.fi<br />

www.veela.fi<br />

VESIHUOLTOPALVELUA<br />

•osaamistestaus<br />

•vesihuollon projektinhoito<br />

•suunnittelun valvonta<br />

•palveluhankintojen kilpailutus<br />

•osuuskuntien isännöinti<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008<br />

67

Varma ja kestävä<br />

Weholite-säiliö<br />

Weholite-säiliöt<br />

kokonaistoimituksina<br />

Esimerkkisovelluksia:<br />

• Alavesisäiliöt<br />

• Tasausaltaat<br />

• Alkalointisäiliöt • Ylivuotosäiliöt<br />

• Kemikaalisäiliöt • Tulvavesien keräilyaltaat<br />

• Saostussäiliöt<br />

WehoPutspienpuhdistamot<br />

• Laaja mallisto: kiinteistö- ja kyläkohtaiset puhdistamot<br />

• Tutkitusti parhaat puhdistustulokset<br />

• Vähäinen huollontarve<br />

Alla Konginkankaan kylän alavesisäiliö. Weholite-säiliö on sisämitaltaan<br />

2400 mm, pituudeltaan 25 m ja tilavuudeltaan 100 m 3 . Sisähalkaisijaltaan<br />

2200 mm:n pumppuhuone on liitetty säiliön päähän.<br />

www.kwhpipe.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!