Ekokaari 2/2007 - Riihimäki
30.06.2014 • Views
Share Embed Report

Ekokaari 2/2007 - Riihimäki

Ekokaari 2/2007 - Riihimäki

Ekokaari 2/2007 - Riihimäki

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
riihimaki.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

JO 11 VUOTTA<br />

YMPÄRISTÖASIAA<br />

KOTIKUNNASTASI!<br />

Hämeen<br />

ympäristöpalkinto 2006<br />

Ekokarelle<br />

11 vuotta<br />

2/<strong>2007</strong> RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN SYYSKUU <strong>2007</strong><br />

Kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />

Luontoelämykset<br />

kannustavat<br />

lapsiakin suojeluun<br />

Suomenhevonen on kaunis ja luotettava<br />

Suomenhevonen juhlii tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa. Se viihtyy, kun sillä on lauma, kavereita ja<br />

hyvää ruokaa. Kuvan hevoset asuvat Hausjärvellä. Sivu 3.<br />

Kuva: TARJA HEIKKONEN<br />

Kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />

Riihimäen Kirjauksen päiväkodissa halutaan<br />

näyttää, että luonnossa voi nauttia, ja toivotaan,<br />

että sitä kautta lapsille syntyy halu<br />

luonnon suojeluun. Päiväkoti on niitä harvoja<br />

alallaan, jonka salossa liehuu kestävä Vihreä<br />

lippu. Sivu 2.<br />

Vahteristosta iso osa jää virkistysalueeksi<br />

Vahteristosta on tulossa riihimäkeläisille upea luonto- ja liikuntapuisto. Tulevalla luonnonsuojelualueella<br />

on liikuntapolkuja, mutta myös komeaa metsää ja muurahaispesiä. Sivu 6.<br />

Kuva: ELVI ANKKURI<br />

Tyrnimarja on<br />

luonnon tehopaketti<br />

Tyrnillä on uskomattomia ominaisuuksia.<br />

Marja on paketti, joka sisältää ihmisen tarvitsemat<br />

vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet<br />

sekä öljyt. Tyrniä voi viljellä omassa puutarhassa.<br />

Sivu 8.

2<br />

Energiansäästöllä<br />

ilmastonmuutosta vastaan<br />

Pohjoisesta jäämerestä samaan syksyiseen aikaan<br />

vuosina 1979 ja 2005 otetut ilmakuvat avaavat silmät.<br />

Jääpeitteestä on 26 vuodessa hävinnyt Ruotsin,<br />

Norjan ja Tanskan kokoinen osa. Yhä useampi<br />

tutkija on sitä mieltä, että Pohjoinen jäämeri on<br />

kokonaan sula vuonna 2030.<br />

Ilmastonmuutoksen todellisuuteen herääminen<br />

saa lisäpontta siitä, kun brittihallitukselle tehty selvitys<br />

todistaa, että valloilleen ryöstäytyessään ilmastonmuutos<br />

voi leikata maailmantaloudesta 5-20 prosenttia<br />

vuodessa ja enemmänkin. Vain 1930-luvun<br />

lama ja maailmansodat vetävät tälle vertoja. Vaikutukset<br />

tuntuvat joka maassa.<br />

Ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset voidaan<br />

välttää, jos ryhdytään ripeästi toimiin. Viivyttely käy<br />

kalliiksi, ja globaalit päästöt on saatava laskuun ennen<br />

vuotta 2020.<br />

Ilmastonsuojelusta tulee miljardien eurojen<br />

vuotuinen bisnes, ja se luo työpaikkoja. Se tuo<br />

myös suuria oheishyötyjä hengitysilman puhdistumisesta.<br />

Europarlamentaarikko Satu Hassi esitti syksyn<br />

alussa Brysselissä kalvoja, joihin edellinen teksti perustuu.<br />

Hän antoi ohjeita tavalliselle eurokansalaiselle<br />

siitä, miten ilmastonmuutosta vastaan voidaan<br />

arkielämässä taistella. Tässä muutamia vinkkejä.<br />

Isoin vaikutus on asumisella, liikkumisella ja<br />

ruoalla. Parhaat lämmitysmuodot ovat kaukolämpö,<br />

pelletti, hake ja maalämpö. Huonoimmat<br />

vaihtoehdot ovat sähkö ja öljy. Aurinkolämpökeräin<br />

voi tuottaa kolmanneksen lämpimästä vedestä.<br />

Asunnon lämpötilan alennus yhdellä asteella<br />

vähentää energiankulutusta 5 prosenttia. Viilennä<br />

siis, kun et tarvitse lämpöä!<br />

Jos vaihdat viisi 60 W:n hehkulamppua 11 W:n<br />

energiansäästölamppuihin, hiilidioksidipäästösi vähenevät<br />

35 kiloa vuodessa ja säästät lähes 20 euroa.<br />

Muista sammuttaa valot ja laitteet. Valon ja<br />

viihteen osuus kerrostalossa asuvan perheen sähkölaskusta<br />

on 40 prosenttia. Valmiustila voi viedä<br />

yhtä paljon sähköä kuin varsinainen toiminta.<br />

Kierrätä ja kompostoi. Kilo kaatopaikalla mädäntyvää<br />

biojätettä tuottaa puoli kiloa metaania.<br />

Suosi junaa, bussia, pyörää ja kävelyä. Aja<br />

henkilöautolla vain tosi tarpeeseen. Syö lähellä<br />

tuotettua ruokaa. Osta vihreää sähköä. Muista<br />

sulattaa pakastin ja jääkaappi. Ostaessasi katso<br />

energia- ja ympäristömerkintöjä.<br />

Katso energiansäästövinkit Ekokaaren sivulta 7.<br />

Lokakuussa vietetään energiansäästöviikkoa.<br />

URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />

Auringonkukat ilahduttavat<br />

Tänä vuonna Riihimäen kaupungin auringonkukkapellot<br />

ovat voineet hyvin. Jopa junalla ohi matkustaneet ihmiset<br />

ovat ihastelleet iloa tuottavia näkymiä. Erityisen hienoa<br />

on, että kukkia saa poimia.<br />

Kestävä vihreä lippu liehuu Kirjauksen päiväkodin salossa<br />

Myös lapset voivat<br />

tehdä ympäristötekoja<br />

Kirjauksen päiväkoti on Riihimäen<br />

ensimmäinen päiväkoti,<br />

joka on saanut pihasalkoonsa<br />

liehumaan kestävän<br />

Vihreän lipun. Sitä ovat edeltäneet<br />

lähiympäristön hoidosta<br />

ja jätteiden lajittelusta saatu<br />

ensimmäinen vihreä lippu,<br />

veden ympärille keskittynyt<br />

toinen vihreä lippu ja energiateemaa<br />

lapsille valottanut<br />

kolmas vihreä lippu.<br />

Vihreä lippu on Suomen<br />

ympäristökasvatuksen seura<br />

ry:n päiväkodeille, kouluille<br />

ja oppilaitoksille suunnittelema<br />

ympäristöohjelma.<br />

”Olemme tämän projektin<br />

aikana eli vuodesta 2002<br />

vähentäneet veden- ja energiankulutustamme<br />

ja tehostaneet<br />

jätteiden lajittelua”,<br />

selvittää kirjauksen Vihreän<br />

lipun yhteyshenkilö, lastentarhanopettaja<br />

Eila Anttila.<br />

”Koko hankkeen tarkoituksena<br />

on ollut tehdä lapsista<br />

aktiivisia toimijoita ja<br />

osoittaa, että myös lapset<br />

voivat tehdä ympäristötekoja.<br />

Vanhemmat ja kodit ovat<br />

olleet kiitettävästi mukana.”<br />

Nyt ollaan sitten siinä pisteessä,<br />

että luonto- ja ympäristökasvatus<br />

on mukana<br />

päiväkodin jokapäiväisessä<br />

arjessa. Joka osastolla lajitellaan<br />

jätteet eli paperi, kartonki,<br />

biojäte, lasi ja metalli<br />

päätyvät omiin osoitteisiinsa.<br />

Joka viikko – myös talvella<br />

– tehdään metsäretki<br />

läheiseen metsään. Lisäksi<br />

esikoululaiset ja 3-5 –vuotiaat<br />

kokoontuvat kerran viikossa<br />

ympäristöpiiriin.<br />

Kirjauksen päiväkodissa<br />

toimii myös ympäristötiimi,<br />

joka koostuu henkilökunnan<br />

ja vanhempien edustajista.<br />

Luontoelämykset<br />

kannustavat suojeluun<br />

”Painopiste on luontoelämyksissä.<br />

Pyrimme edesauttamaan<br />

lapsille elämyksellisen luontosuhteen<br />

syntymistä. Näytämme,<br />

että luonnossa voi nauttia,<br />

ja toivomme, että sitä kautta<br />

syntyy halu luonnon suojeluun”,<br />

Eila Anttila sanoo.<br />

Lähiympäristöstä huolehtiminen<br />

on jokapäiväistä; esimerkiksi<br />

metsäretkillä siivotaan<br />

matkan varrelta löytyneet<br />

roskat mukaan otettuihin<br />

muovipusseihin. Maanantaisin<br />

siivotaan päiväkodin piha,<br />

jota on usein viikonlopun aikana<br />

roskattu.<br />

Energiateeman aikana lapsia<br />

ohjattiin säästeliääseen<br />

energian käyttöön tietenkin<br />

turhia valoja sammuttamalla.<br />

Lisäksi huomattiin, että kitaran<br />

soitto ei kuluta energiaa,<br />

mutta radion kuunteleminen<br />

kuluttaa. Energiaa säästää<br />

myös pyykin ulkona eikä kuivausrummussa<br />

kuivattaminen.<br />

Aurinkoenergian voimaa<br />

todistivat kasvatuskokeet,<br />

joissa vesi ja aurinko tekivät<br />

ihmeitä. Näkyvänä merkkinä<br />

on pihan pajutunneli, joka<br />

kasvatettiin ekologiseksi leikkivälineeksi.<br />

Nyt siis vihreä lippu saa<br />

liehua Kirjauksen päiväkodin<br />

salossa, mutta laakereille<br />

ei voi jäädä lepäämään. Puolentoista<br />

vuoden välein on raportoitava<br />

Suomen Ympäristökasvatuksen<br />

Seuralle.<br />

Syyskuu <strong>2007</strong><br />

”Vettä kun lorottaa hanasta vähemmän, energiaa säästyy”, tietävät Kirjauksen päiväkotilapset kerätessään omalta pihalta<br />

mustaherukan lehtiä vanhempaintilaisuudessa tarjottavaan juomaan.<br />

Nyt keskitytään<br />

liikuntaan ja liikenteeseen<br />

Tulevan puolentoista vuoden<br />

aikana Kirjauksessa keskitytään<br />

luontoliikuntaan ja liikenteeseen.<br />

Lapset saavat kokemuksia,<br />

jotka kannustavat perheitä<br />

autoilemaan vähemmän ja<br />

kävelemään enemmän. Ekomaskotti<br />

oravaperhe lähtee<br />

vuorotellen lasten koteihin<br />

viikonlopuksi, ja mukana<br />

seuraa reissuvihko, jossa<br />

perhe saa kertoa, miten viikonlopun<br />

aikana on liikuttu.<br />

”Kodeissa on suhtauduttu<br />

tähän ympäristöhankkeeseemme<br />

erittäin hyvin,<br />

vaikka usein olemmekin kiusanneet<br />

vanhempia kotitehtävillä”,<br />

Eila Anttila kiittelee.<br />

Riihimäen muut päiväkodit<br />

eivät ole mukana Vihreä<br />

lippu –toiminnassa, eivät<br />

myöskään Lopen tai Hausjärven<br />

päiväkodit.<br />

Teksti ja kuva:<br />

URPU-KAARINA<br />

YLI-LAURILA

Syyskuu <strong>2007</strong><br />

Suomenhevonen on ahkera<br />

ja luotettava – ja kaunis<br />

”Suomalaiseen maisemaan<br />

kuuluu suomenhevonen”,<br />

sanoo hausjärveläinen Outi<br />

Heikkilä ylpeää vakautta<br />

äänessään. Siitä alkaakin<br />

sellainen suomenhevosen<br />

ylistys, että vähitellen<br />

on pakko uskoa, että kyllä<br />

se on ihan erityinen hevosrotu.<br />

Ja onhan se.<br />

Vuosi <strong>2007</strong> on ollut suomenhevosen<br />

juhlaa, sillä<br />

suomenhevosen kantakirjan<br />

perustamisesta on tänä<br />

vuonna kulunut sata vuotta.<br />

Outi Heikkilä sanoo olevansa<br />

isänmaallinen ihminen,<br />

joten oikea hevonen<br />

on suomenhevonen ja oikea<br />

koira on suomenpystykorva.<br />

”Suomenhevonen sopii<br />

luontaisesti meidän ilmastoomme,<br />

se kestää kesät ja<br />

talvet, pärjää talvella ulkona,<br />

ei pelkää pakkasta. Se<br />

on luotu tähän ilmastoon.”<br />

”Suomenhevonen on tehokas<br />

rehunkäyttäjä, jolle<br />

riittävät kotoiset hyvät heinät<br />

ja kaura. Se on kylläkin<br />

haastava, ei tusinaluonne.<br />

Jokaisella on omat erikoispiirteensä.<br />

Yleensä suomenhevonen<br />

on luotettava<br />

ja yhteistyökykyinen, kun<br />

sitä hoidetaan hyvin.”<br />

Hyvään hoitoon kuuluvat<br />

muun muassa lauma, kaverit<br />

ja hyvä ruoka. Joka aamu<br />

– myös pakkasella – Outi<br />

Heikkilä laskee hevosensa<br />

ulos, ja joka ilta hän päästää<br />

ne yöksi talliin.<br />

”Koko suomalainen hyvinvointi<br />

ja suomalainen<br />

maalaismaisema on tehty<br />

suomenhevosten avulla, sillä<br />

se oli ennen sotia ainoa maatalouskone.<br />

Aivan oma tarinansa<br />

on se, mitä suomenhevonen<br />

teki tämän maan eteen<br />

viime sodissamme.”<br />

Suomenhevonen<br />

sopii raviin ja työhön<br />

Suomenhevoset ovat Outi Heikkilän sydämen asia.<br />

Kaikki merkit näyttävät siihen suuntaan, että Villiveriä odottaa lupaava raviura.<br />

Ja totta on sekin, että suomenhevonen<br />

käy lähes kaikkeen:<br />

ratsun roolin lisäksi<br />

sille sopii ravi, työ, ajelu ja<br />

urheilu. Outi Heikkilä käyttää<br />

omia hevosiaan muun<br />

muassa polttopuun ajoon<br />

talvella. Myös hevosten perusvalmennus<br />

tehdään talvisin<br />

perinteisillä vanhoilla<br />

työvaljailla ja reellä.<br />

Outi Heikkilän hevoset<br />

ovat nimenomaan ravihevosia.<br />

Joukon nestori, 18-<br />

vuotias Jalo-Ralli, on setämies<br />

ja jo eläkeläinen. Sillä<br />

on takanaan lyhyt raviura.<br />

Jalo-Rallin veljenpojista<br />

Rallin Onni, 16, on myös jo<br />

eläkeläinen, mutta vuonna<br />

2004 se voitti raviratsastuksen<br />

Suomen mestaruuden ja<br />

se on tienannut huomattavia<br />

summia ravirahoja. Parhaillaan<br />

kilpailee vielä Onnin<br />

veli Rallin Huuko, 8.<br />

Puolitoistavuotias Villiver<br />

on eri sukua, lupaava<br />

ravihevonen, tulevaisuuden<br />

toivo, jonka ajolle opetus<br />

on jo alkanut. Seuraavat<br />

kolme vuotta kuluvat perusvalmennuksessa<br />

ennen kuin<br />

Suomenhevoset seisovat usein hyvin lähekkäin. Ne hoitavat, hierovat ja rapsuttavat toisiaan.<br />

se on valmis vauhtiharjoituksiin<br />

raviradalla.<br />

Lajin säilyttäminen<br />

on tärkeää<br />

Outi Heikkilän hevosura alkoi<br />

jo teinityttönä, jolloin<br />

hän innostui ratsastuksesta.<br />

Ensimmäiseksi hevosekseen<br />

hän osti Jalo-Rallin.<br />

Suomenhevoset ovat Outi<br />

Heikkilälle sydämen asia.<br />

”Olen ajatellut niin, että pitää<br />

olla ihmisiä, jotka vihkiytyvät<br />

suomenhevosen lajin säilyttämiseen.<br />

Näinä aikoina,<br />

jolloin lämminverisiä hevosia<br />

tuodaan valtavasti Ruotsista,<br />

USA:sta ja Ranskasta,<br />

on erittäin tärkeää, että meillä<br />

on oma hevosrotu.”<br />

”Minun maisematekoni<br />

on se, että pidän tienreunassa<br />

suomenhevosia. Nautin<br />

siitä, kun ihmiset pysähtyvät<br />

näyttämään niitä lapsilleen<br />

ohi kulkiessaan”, Outi<br />

Heikkilä kertoo.<br />

”Kun suomenhevosen raviura<br />

on ohi, sitä voi vielä<br />

pitää pihahevosena ja puun<br />

ajossa tai sillä voi ratsastaa<br />

metsässä. Lämminveriset<br />

päätyvät valitettavasti usein<br />

liian aikaisin teuraaksi.”<br />

Teksti ja kuvat:<br />

URPU-KAARINA<br />

YLI-LAURILA<br />

Siilille<br />

talvipesä<br />

3<br />

Riihimäen kierrätyskeskuksesta<br />

voi ostaa valmiin siilin<br />

talvipesän ja tarvittaessa<br />

vaikka siilinkin!<br />

Rakentamalla siilille pesälaatikon<br />

voit auttaa hyväkuntoisen<br />

siilin yli talven. Siili<br />

sinnittelee Suomessa elinalueensa<br />

äärirajoilla. Varsinkin<br />

pitkä talvi koettelee siiliä: aikuisista<br />

puolet ja tämänkesäisistä<br />

poikasista enemmänkin<br />

saattaa menehtyä talvella.<br />

Talveksi paksu<br />

rasvakerros<br />

Siiliä voi auttaa selviytymään<br />

talvesta ruokkimalla sitä syksyllä<br />

ja rakentamalla sille tekopesä<br />

talvenviettopaikaksi.<br />

Talvehtimisen onnistumisen<br />

kannalta on tärkeintä, että siili<br />

ennen syys-lokakuussa tapahtuvaa<br />

horrokseen vaipumista<br />

ehtii kerätä ihonsa alle<br />

riittävästi rasvakudosta.<br />

Siili on hyönteissyöjä. Sitä<br />

voi ruokkia esimerkiksi lihalla,<br />

kalalla, koiran- ja kissanmakkaroilla<br />

ja ruuantähteillä.<br />

Liian suolaisia ja pilaantuneita<br />

ruokia ei tule tarjota. Syysruokinta<br />

ei viivästytä siilin<br />

horrokseen menoa. Kun siilejä<br />

ruokkii niille rakennetun<br />

talvipesän läheisyydessä, ne<br />

löytävät sen varmemmin.<br />

Talvipesä<br />

talven turvaksi<br />

Siilien talvipiiloiksi sopivat<br />

risu- ja lehtikasat ja ryteiköt<br />

siivotaan nykyisin pois<br />

pihoilta. Rakennusten allekin<br />

on vaikea päästä talvipesää<br />

rakentamaan. Talvesta<br />

selviytymistä voidaan helpottaa<br />

rakentamalla siilille<br />

asunto talveksi.<br />

Laudasta tai mieluimmin<br />

säänkestävästä vesivanerista<br />

tehty talvipesä on kuin pohjaton<br />

laatikko. Kulkuaukolla<br />

varustettu laatikko asetetaan<br />

loppukesällä tai viimeistään<br />

nyt alkusyksyllä alassuin kuivaan<br />

paikkaan niin, ettei sulavesi<br />

pääse suojasäällä valumaan<br />

sisään.<br />

Paras sijoituspaikka on pihan<br />

rauhallinen nurkkaus<br />

mahdollisimman kaukana kaduista<br />

ja ajoradoista. Pesälaatikon<br />

pohjalle pannaan kerros<br />

kuivia puunlehtiä ja laatikko<br />

täytetään kuivalla heinällä.<br />

Pesään ei panna ruokaa.<br />

Lähde: www.sll.fi/jasensivut/luonnonharrastus/siilintalvipesa

4<br />

Jätteiden poltto<br />

alkoi Riihimäellä<br />

Ekokemin jätevoimala on valmiina.<br />

Ensi vuoden alusta Riihimäkeä<br />

ja Hyvinkäätä lämmitetään<br />

jätteiden poltolla.<br />

Ekokemin jätevoimala<br />

aloitti uuden jätevoimalansa<br />

käytön 10.9. Täydellä teholla<br />

toiminta pääsee vauhtiin<br />

loppuvuodesta. Marraskuussa<br />

valmistuu loppupätkä Hyvinkään<br />

ja Riihimäen välistä<br />

kaukolämpöputkea.<br />

Jäteautojen kuljetusreitit<br />

on jo muutettu suuntaamaan<br />

kuormansa Riihimäen Ekokemiin.<br />

Kuluttajalle muutos<br />

ei näy. Jätteenkuljetus<br />

jatkuu kuten ennenkin.<br />

Ekokemin jätevoimala on<br />

Suomen ensimmäinen EUdirektiivit<br />

täyttävä jätevoimala.<br />

Riihimäen hanke pääsi<br />

toteutumaan ensimmäisenä.<br />

Toinen jätevoimala on vireillä<br />

Kotkaan. Turussa hanke<br />

on juuttunut ympäristölupaan.<br />

Ekokemin merkittävimpänä<br />

yhteistyökumppanina on<br />

Kiertokapula Oy, joka tuottaa<br />

jätevoimalalle jätettä yli<br />

Lajittelun ilosanomaa enemmän esille<br />

Jätteenpolton alkaminen ei<br />

hetkauta tavallista kuluttajaa<br />

– vaikka pitäisi. Nyt olisi<br />

entistä tärkeämpää lajitella<br />

omat jätteet, ettei polttoon<br />

eksy sinne kuulumatonta eli<br />

metallia, pahvia, paperia tai<br />

kodin ongelmajätteitä.<br />

Taloyhtiöt saisivat pienennettyä<br />

jätekulujaan, jos ihmiset<br />

lajittelisivat jätteensä kunnolla<br />

eri pisteisiin. Biojätteen<br />

erottelua sekajätteestä tulisi<br />

lisätä. Nykyisin raja Riihimäen<br />

seudulla on 10 asuntoa.<br />

Sitä pienemmissä taloyhtiöissä<br />

ei tarvitse kerätä biojätettä<br />

erikseen. Jotkut Kiertokapulakunnat<br />

kuten Mäntsälä ovat<br />

määritelleet rajan ympäristöystävällisemmin<br />

esimerkiksi<br />

viiteen talouteen ja haluavat<br />

pitää siitä kiiinni.<br />

Taloyhtiö voi halutessaan<br />

hankkia itse erilliskeräysastian<br />

ja sopia tyhjennyksestä tai<br />

hankkia kompostorin. Omakotitalossa<br />

ekoteko on oma<br />

kompostori.<br />

Lajittelu ei ole muutenkaan<br />

helppoa. Omakotiasukkaan pitää<br />

yhdistää jätteiden keräyspaikkoihin<br />

viemisensä kauppareissuiin.<br />

Tieto pitää jostain<br />

hakea. Esimerkiksi vanhat<br />

lääkkeet tulisi muistaa viedä<br />

takaisin apteekkiin.<br />

Muoveja ei erikseen kerätä,<br />

vaikka muovijätettä kertyy<br />

paljon. Lapsiperheissa muovi-<br />

17 kunnasta 325 000 asukkaalta<br />

ja kuntien laitoksilta.<br />

Kiertokapulan kuormat käyttävät<br />

jätevoimalan kapasiteetista<br />

vasta puolet. Loput jätteet<br />

tulevat teollisuudelta.<br />

Nykyiset Kapulan ja Karanojan<br />

vanhat kaatopaikat<br />

suljetaan syksyn aikana.<br />

Karanojan uusi kaatopaikkalaajennus<br />

jää käyttöön.<br />

Biojätteiden kompostointilaitos<br />

jatkaa Hyvinkäällä, ja<br />

sinne ajetaan biojätteet koko<br />

Kiertokapulan alueelta.<br />

Jätehuoltomääräykset uudistuvat<br />

Kaikkien Kiertokapulan alueen<br />

kuntien jätehuoltomääräykset<br />

ovat uudistumassa. Kukin<br />

kunta tulee käsittelemään<br />

ja hyväksymään omat jätehuoltomääräyksensä<br />

yhteistyössä<br />

laaditun luonnoksen<br />

pohjalta. Tavoitteena on saada<br />

uudet määräykset voimaan<br />

kaikissa alueen kunnissa vuoden<br />

2008 alusta alkaen.<br />

Jätehuoltomääräyksiin tulee<br />

pieniä tarkennuksia, jotka<br />

liittyvät jätteenkäsittelyjärjestelmän<br />

muutoksiin.<br />

Kiertokapula Oy ja Ekokem<br />

Oy aloittavat syksyllä jätteiden<br />

koepoltot ja energiahyödyntämisen<br />

uudessa jätevoimalassa<br />

Riihimäellä.<br />

Myös jätteiden materiaalihyötykäyttö<br />

tulee lisäänty-<br />

mään uusien lajittelukeskusten<br />

myötä.<br />

Lisätietoa:<br />

Keräysjärjestelmän muutoksesta<br />

Kiertokapulasta: johtava<br />

neuvoja Liisa Sivusaari,<br />

puh: (019) 426 2244.<br />

Jätehuoltomääräyksistä ja<br />

niiden uusimisesta kunnan<br />

jätettä voi vähentää suosimalla<br />

kestäviä ja pestäviä kestovaippoja<br />

kertakäyttöisten sijaan.<br />

Kansa kaipaa<br />

jäteneuvoja<br />

Lajittelussa kannustaisi neuvonta.<br />

Siinä jäteyhtiöillä olisi<br />

tekemistä. Missä viipyvät<br />

jätteiden lajittelukampanjat ja<br />

tietous, mihin hyötykäyttöön<br />

jätteemme päätyvät? Kiertokapulalla<br />

on kolme neuvojaa.<br />

Se on 17 kunnan alueella liian<br />

vähän.<br />

Jätevoimalaan liittyvä kaksivuotinen<br />

ns. Ysyeke-projekti<br />

on hakenut tutkimuksilla<br />

tietoa, miten vähentää jätteitä<br />

Jätevoimala käyttää poltettavaksi<br />

kelpaavaa yhdyskuntajätettä,<br />

josta ensin on poistettu<br />

kierrätykseen kelpaavat<br />

jätteet kuten lasit, paperit,<br />

metallit ja ongelmajätteet.<br />

Jätteenpolton aloitukseen<br />

liittyy siirtokuormaus- ja lajittelukeskusten<br />

rakentaminen<br />

Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan<br />

ja Järvenpäähän.<br />

Kaikki muut kuin pussikuormat<br />

lajitellaan ja hyötykäyttöön<br />

poimittavat jätteet<br />

otetaan talteen.<br />

ympäristöviranhaltijalta:<br />

Riihimäki: ympäristönsuojelusuunnittelija,<br />

vs. Jenni<br />

Nissinen, p. (019) 758 4161<br />

tai 040 330 4161.<br />

Hausjärvi: ympäristösihteeri<br />

Riina Paunonen, p. (019)<br />

758 6561 tai 040 758 6561.<br />

Loppi: ympäristöpäällikkö<br />

Juha Viinikka, p. (019) 758<br />

6048 tai 040 758 6048.<br />

ja lisätä hyötykäyttöä. Hankkeesta<br />

pitäisi jäädä käteen jotain<br />

muutakin kuin paperia.<br />

Luonnonsuojeluyhdistys on<br />

ehdottanut jäteyhtiöille neuvontabussin<br />

hankintaa. Bussi<br />

voisi kiertää koko alueella<br />

kouluissa ja laitoksissa jakamassa<br />

tärkeää tietoa.<br />

Jokainen kuluttaja voi vaikuttaa.<br />

Minkä nuorena oppii,<br />

sen vanhana taitaa ja rahaakin<br />

säästyy!<br />

TARJA HEIKKONEN<br />

Kirjoittaja on Riihimäen<br />

seudun luonnonsuojeluyhdistyksen<br />

puheenjohtaja ja<br />

Ysyeke-projektin ohjausryhmän<br />

asiantuntijajäsen.<br />

Syyskuu <strong>2007</strong><br />

Jätteiden energiahyödyntäminen<br />

alkaa<br />

- lajittele jätteet<br />

jo syntypaikalla<br />

Jätteiden energiahyödyntäminen<br />

aloitetaan tänä syksynä<br />

Riihimäellä Ekokem Oy<br />

Ab:n jätevoimalassa. Tämä<br />

ei aiheuta yksittäisen kotitalouden<br />

jätehuollossa juurikaan<br />

muutoksia. Huolellinen<br />

jätteiden syntypaikkalajittelu<br />

takaa parhaiten hyvän ja<br />

tehokkaan jätteiden energiahyödyntämisen.<br />

Energiahyödyntämisen<br />

aloittaminen nostaa Kiertokapula<br />

Oy:n alueella jätteiden<br />

hyötykäyttöastetta 70<br />

prosenttiin, jolloin alueellisen<br />

jätehuollon taso oleellisesti<br />

parantuu. Jätteidenkäsittelyalueille<br />

päätyy näin<br />

ollen vain murto-osa syntyvästä<br />

jätemäärästä ja tätä<br />

kautta myös jätteiden käsittelystä<br />

aiheutuvat ympäristöhaitat<br />

kaatopaikoilla<br />

vähenevät: uusia loppusijoituspaikkoja<br />

tarvitaan entistä<br />

vähemmän, metaanipäästöt<br />

ilmakehään vähentyvät ja<br />

haittaeläinmäärät pienenevät.<br />

Jätteiden lajittelu<br />

edelleen tärkeää<br />

Jätteiden lajittelu kaikissa<br />

jätteiden syntypaikoissa on<br />

edelleen ensisijaisen tärkeää.<br />

Jätteet on lajiteltava erikseen<br />

voimassa olevien kuntien<br />

jätehuoltomääräyksien<br />

mukaisesti. Keräysvelvoiterajat<br />

vaihtelevat kunnittain.<br />

Lisätietoja kuntien jätehuoltomääräyksistä<br />

sekä<br />

tarkemmat jätteiden lajitteluohjeet<br />

löytyvät verkkopalvelusivuilta<br />

www.kiertokapula.fi<br />

Lajitteluneuvoja sekä tietoja<br />

käsittelyalueiden aukioloajoista<br />

ja keräyspaikoista saa<br />

myös puhelimitse jäteneuvojilta,<br />

puh. 075 753 0011.<br />

Lajiteltavat<br />

jätteet ovat:<br />

l biojäte<br />

l kuivajäte<br />

l keräyspaperi<br />

l keräyslasi<br />

pienmetalli<br />

l keräyskartonki<br />

l sähkö- ja elektroniikkalaitteet<br />

l ajoneuvon renkaat<br />

l romuautot<br />

l isot erät remontti- ja rakennusjätettä<br />

l erityisjätteet<br />

l ongelmajätteet<br />

Jäteastiaan ei suurina erinä<br />

saa laittaa energiahyötykäyttöön<br />

soveltuvia muoveja,<br />

joita syntyy mm. rakentamisen<br />

yhteydessä ja muussa<br />

vastaavassa toiminnassa.<br />

Energiahyötykäyttöön<br />

kelpaamattomia<br />

muoveja:<br />

l mapit, muovitaskut, piirtoheitinkalvot<br />

l vinyyliäänilevyt<br />

l monet ns. syvävedetyt<br />

myyntipakkaukset (mm leluja<br />

autotarvikepakkaukset)<br />

l puhallettavat lelut, uimapatjat<br />

jne.<br />

l muoviripustimet<br />

l sadetakit, kerniliinat, suihkuverhot<br />

l keinonahka<br />

l sähköjohtojen ja –kaapeleiden<br />

eristeet<br />

l erilaiset putket ja letkut<br />

(esim. sähköputket, paineilma-<br />

ja kasteluletkut)<br />

l kumihansikkaat ja muut<br />

suojavaatteet<br />

l suojapeitteet, muovipressut<br />

ja –ritilät<br />

l rakentamisessa käytetyt<br />

muovit (mm. tapetit, lattiapäällysteet,<br />

ikkunapuitteet,<br />

listat, katteet ja kattokourut)<br />

Listassa olevia normaalissa<br />

asumisessa syntyviä<br />

jätteitä, esimerkiksi satunnaisen<br />

rikkoutuneen ripustimen<br />

tai lelupakkauksen<br />

saa laittaa omaan jäteastiaan.<br />

Kiviainekset, kuten betoni,<br />

tiilet ja kiuaskivet eivät<br />

myöskään suurina erinä<br />

kuulu jäteastiaan.<br />

Jätteidenkäsittelyalueet<br />

palvelevat asiakkaitaan lokakuun<br />

ajan 6.-27.10.<strong>2007</strong><br />

myös lauantaisin klo 9-14.<br />

Arkipyhien aattoina 2.11. ja<br />

5.12. alueet ovat poikkeuksellisesti<br />

avoinna 7-17.<br />

Tervetuloa asioimaan<br />

syksyn aikana jätteidenkäsittelyalueilla!<br />

VIRPI VUOLAHTI<br />

Kirjoittaja on Kiertokapula<br />

Oy:n viestintäsuunnittelija.

Syyskuu <strong>2007</strong><br />

5<br />

Lukijat kysyvät<br />

Miksi jäteastioiden ympäristö on epäsiisti?<br />

Lukija ihmettelee miksi Riihimäellä<br />

monen jätepisteen<br />

ympärys on erittäin epäsiisti.<br />

Näyttää siltä, että roskakoreista<br />

ja jäteastioista pudonneet<br />

paperit ja järeämmätkin<br />

roskat jäävät lojumaan ympäristöön<br />

jäteastioiden tyhjennysten<br />

jälkeen.<br />

Miksi jätepisteen ympärillä<br />

maassa lojuu monenlaista<br />

roskaa, suunnitteluinsinööri<br />

Sirpa Somerpalo<br />

teknisestä virastosta?<br />

”Tämä on ikuisuuskysymys,<br />

johon ei ole yksiselitteistä<br />

vastausta. Pohjimmiltaan<br />

kyse on jätepisteitä<br />

käyttävien ihmisten toiminnasta.”<br />

Eikö teillä ole kylliksi määrärahoja<br />

ja ihmisiä paikkojen<br />

siistimiseen?<br />

”Näillä voimavaroilla<br />

emme pysty säännölliseen<br />

siistimiseen. Pulaa on sekä<br />

rahasta että ihmisistä. Alueellisten<br />

yhdyskuntajätteen<br />

keräyspisteiden kustannukset<br />

on jätelakiin perustuen<br />

katettava jätemaksuilla.<br />

Yksi mahdollisuus on ostaa<br />

jätepisteiden siivouspalvelu,<br />

mikä kylläkin aiheuttaa painetta<br />

korottaa jätemaksuja.”<br />

SER- ja ongelmajätteiden ja pienmetallin vastaanotto<br />

Kunnat ottavat ilmaiseksi<br />

vastaan sähkö- ja elektroniikkaromua,<br />

ongelmajätteitä<br />

ja puhdasta pienmetalliromua.<br />

Jätteet lajitellaan<br />

omatoimisesti niille varattuihin<br />

kontteihin. Vastaanottopaikkojen<br />

ollessa suljettuina,<br />

jätteiden jättäminen<br />

esimerkiksi portille on ehdottomasti<br />

kiellettyä!<br />

Näin Riihimäellä<br />

Tyhjentävätkö jätefirmat<br />

vain jätesäiliöt, ei maassa<br />

lojuvaa jätettä?<br />

”Kyllä esimerkiksi sekajätteet<br />

keräävän Lassila<br />

&Tikanojan tehtävänä on<br />

myös kerätä ympäristöstä<br />

esimerkiksi säkissä olevat<br />

tai muuten kohtuullisen kokoiset<br />

irtojätteet. Jätepisteiden<br />

siivoaminen sen sijaan<br />

ei kuule astioiden tyhjennysurakkaan.”<br />

Hausjärvellä<br />

Hausjärvellä yllä mainittuja<br />

jätejakeita voi viedä kunnan<br />

keskusvarastolle osoitteeseen<br />

Vanha Valtatie 25, OIT-<br />

TI. Keskusvarasto on auki<br />

arkipäivisin ma-pe klo. 8.00–<br />

14.30. Ohjeita ja tarkempia<br />

tietoja antaa varastonhoitaja,<br />

puh. 040 330 6831.<br />

Hausjärven maankaatopaikka<br />

Oitin Kisällintiellä<br />

on avoinna ma-pe klo. 8.00–<br />

14.30 ja keväisin ja syksyisin<br />

kahtena lauantaina, erikseen<br />

ilmoitettavina päivinä. Sinne<br />

voi tuoda puutarhajätteitä.<br />

Lopella<br />

Lopella SER- ja ongelmajätteitä<br />

ja metalliromua ottaa<br />

vastaan kunnan tekninen<br />

varikko, osoitteessa Ojajoenkaari<br />

94, LOPPI. Vastaanotto<br />

on keskiviikkoisin klo 7.30–<br />

16.00. Muina arkipäivinä sopimuksen<br />

mukaan työajan<br />

puitteessa. Asiasta sovittava<br />

varastonhoitajan kanssa puh.<br />

040 330 6353.<br />

Riihimäellä<br />

Riihimäellä SER jätteitä vastaanottavat<br />

Kaupungin varikko,<br />

Ekokem-Palvelu Oy<br />

ja Stena Metalli Oy.<br />

Kaupungin varikko sijaitsee<br />

osoitteessa Mäkisenkatu<br />

2, Riihimäki. Jätteitä varikolle<br />

voi viedä maanantaisin<br />

Kenen tehtävä on siivota<br />

roskakorin vieressä maassa<br />

makaava irtopaperi?<br />

”Ensisijaisesti jätepisteen<br />

käyttäjän tulee laittaa kaikki<br />

roskat astiaan, ei sen viereen.<br />

Jäteastioita on hallinnollisesti<br />

monenlaisia. Hyötyjätteen<br />

keräyksen ja jätepisteiden siivouksen<br />

tältä osalta organisoi<br />

Kiertokapula Oy, kaupungin<br />

tekninen virasto huolehtii<br />

yhdyskuntajätteen yhteisistä<br />

keräyspisteistä ja esimerkiksi<br />

kaupat huolehtivat osaltaan<br />

omista pisteistään.”<br />

Valitetaanko teille epäsiisteydestä?<br />

”Kyllä saamme yleisöltä<br />

ilmoituksia, ja silloin lähetämme<br />

paikalle siivoojan,<br />

että sotku saadaan pois.”<br />

Kenenkään tehtävänä ei<br />

siis ole säännöllisesti korjata<br />

kaupunkialueelta roskia<br />

maasta?<br />

”Tehtävänjako riippuu siitä,<br />

millaisella alueella ollaan.<br />

Katujen kunnossapitolain<br />

mukaan kadun puhtaanapito<br />

kuuluu tontin omistajalle<br />

tontin rajasta katualueen keskilinjaan<br />

saakka. Puhtaanapitoon<br />

kuuluu lian, lehtien, roskien,<br />

irtonaisten esineiden ja<br />

rikkaruohojen poistaminen.<br />

Tonttien omistajat eivät aina<br />

ole tietoisia tästä velvollisuudesta,<br />

asiasta tiedottamista<br />

olisi hyvä lisätä.”<br />

”Kaupungin teknisen viraston<br />

katujen kunnossapitoyksikössä<br />

käytetään<br />

ympärivuotisesti yhden, kesäaikana<br />

myös toisen työntekijän<br />

työpanos yleisten<br />

alueiden, lähinnä kaupungin<br />

vastuulla olevien katualueiden<br />

ja sisääntuloteiden var-<br />

klo 7.00-18.00 ja ti-pe klo<br />

7.00-14.00.<br />

Ekokem-Palvelu Oy toimii<br />

osoitteessa Agantie 3, Riihimäki.<br />

Jätteiden viemisestä<br />

voi sopia soittamalla puh.<br />

010 7551 283.<br />

Stena Metalli Oy toimii<br />

osoitteessa Pajakatu 7-9, Riihimäki.<br />

Jätteiden viemisestä<br />

voi sopia soittamalla puh.<br />

050 5401 150.<br />

sien siivoamiseen.”<br />

”Lisäksi puistoyksikön<br />

työntekijät käyttävät yhden<br />

henkilötyövuoden puistoja<br />

istutusalueiden siivoamiseen.”<br />

”Ensi vuoden aikana suunnitellaan<br />

toteutettavaksi Siisti<br />

Näin Pariisissa<br />

Riksu -kampanja, jolla herätellään<br />

ja motivoidaan kaikkia<br />

asukkaita vaikuttamaan<br />

siistimmän ja viihtyisämmän<br />

ympäristön puolesta.”<br />

URPU-KAARINA<br />

YLI-LAURILA<br />

Pariisin roskikset on vaihdettu läpinäkyviin tarpeeksi<br />

suuriin muovisäkkeihin, jotka on helppo vaihtaa, kun ne<br />

alkavat täyttyä. Eri värit osoittavat minkä laatuista jätettä<br />

mihinkin säkkiin saa laittaa. Katuja ja muita yleisiä<br />

paikkoja siivotaan ahkerasti, joten näkymät ovat siistit.<br />

Pienmetallia Riihimäellä<br />

kerätään hyötyjätepisteissä,<br />

listan keräyspisteistä<br />

saa ympäristönsuojeluyksiköstä.<br />

Isommat metalliromut<br />

voi viedä Stena Metalli<br />

Oy:lle osoitteeseen Pajakatu<br />

7-9, Riihimäki, puh. 050<br />

5401 150.<br />

Pieniä eriä ongelmajätteitä<br />

Riihimäellä vastaanottaa<br />

Kaupungin varikko osoitteessa<br />

Mäkienkatu 2, Riihimäki.<br />

Varikko on avoinna<br />

maanantaisin klo 7.00-18.00<br />

ja ti-pe 7.00-14.00. Suuret<br />

erät viedään Kapulan Jätteidenkäsittelyalueelle,<br />

Kapulansillantie<br />

10, Hyvinkää<br />

puh. (019) 426 2221.<br />

TARU LAINKARI<br />

Kirjoittaja on vesihuoltoneuvoja.

6<br />

Syyskuu <strong>2007</strong><br />

Vahteristoon suojelualue ja uusia ulkoilureittejä<br />

Vahteriston luonnonsuojelualueesta<br />

ja virkistysalueesta<br />

on valmistunut viheraluesuunnitelma.<br />

Alueesta<br />

on tulossa riihimäkeläisille<br />

upea luonto- ja liikuntapuisto.<br />

Suunnitelman laati<br />

konsulttina Ympäristötutkimus<br />

Yrjölä. Suunnitelman<br />

työryhmässä olivat mukana<br />

laaja joukko kaupungin<br />

virkamiehiä sekä luonnonsuojeluyhdistyksen,<br />

Kiista-<br />

Veikkojen ja Vahteristoliikkeen<br />

edustajat.<br />

Koko suunnitelma-alue<br />

käsittää noin 230 hehtaaria,<br />

josta on asutukselle kaavoitettu<br />

noin 50 hehtaaria<br />

Teerimäenkadun varteen,<br />

ja luonnonsuojelualueen<br />

alustava rajaus on noin 120<br />

hehtaaria. Kaavoituksen yhteydessä<br />

asuinaluetta pienennettiin<br />

1,2 hehtaarilla.<br />

Muutoksella saatiin suojelualueen<br />

ja asutuksen väliin<br />

laajempi vihervyöhyke.<br />

Suunnitelman reitit noudattavat<br />

pitkälti nykyisiä<br />

polkuja. Latu-ura Suonummen<br />

majalle siirtyy kulkemaan<br />

Uhkolan suon kautta.<br />

Suolle muodostetaan lapsille<br />

ja kevyempää tasaista<br />

hiihtomaastoa kaipaaville<br />

ympyrälenkki. Siihen voidaan<br />

mahdollisesti myöhemmin<br />

lisätä maamassoilla<br />

lasten hiihtomaa.<br />

Luonnonsuojeluyhdistys<br />

suunnitteli korpialueelle<br />

puolentoista kilometrin<br />

luontopolun, jonne pääsee<br />

aikanaan Teerimäenkadun<br />

puolelta. Polulle on suunniteltu<br />

pitkospuita kosteimpiin<br />

paikkoihin.<br />

Vahteristosta virkistystä<br />

vuoden ympäri<br />

Uutta on talvisin kävelijöille<br />

auki pidettävä polku asuinalueelta<br />

Uhkolan kioskille.<br />

Reiteille on merkitty kaksi<br />

lähtöpaikkaa. Toinen<br />

niistä on nykyisin käytössä<br />

olevan parkkipaikan luona<br />

Uhkolan kioskin vieressä,<br />

toinen Uhkolansuon länsiosassa<br />

Patastenmäen sillan<br />

kupeessa. Reittisuunnitelmassa<br />

on paikka myös kuntoilutelineille.<br />

Tulevan luonnonsuojelualueen<br />

hoito ei ole ristiriidassa<br />

ulkoilun kanssa, kun<br />

molempien tarpeita on jo<br />

suunnittelussa nivottu yhteen.<br />

Sienestys ja marjastus<br />

tulevat olemaan sallittuja.<br />

Tarkemmissa suojelualueen<br />

määräyksissä päätetään, sallitaanko<br />

alueella massatapahtumien<br />

järjestäminen.<br />

Ulkoilureittien suunnittelussa<br />

on jo etukäteen kuultu<br />

Hämeen ympäristökeskusta,<br />

joka lopullisesti suojelualueen<br />

rauhoittamisesta päättää.<br />

Riihimäen kaupunginvaltuusto<br />

saa sekä suojelualueesityksen<br />

että Vahteriston<br />

asemakaavat päätettäväksi<br />

kuluvan syksyn aikana.<br />

Luonnonsuojeluyhdistys<br />

esittelee Vahteriston luontoarvoja<br />

ja viheraluesuunnitelmaa<br />

yhdistyksen nettisivuilla<br />

www.sll.fi/riihimaki<br />

Lisää tietoa Vahteristosta<br />

on myös Riihimäen kaupungin<br />

kotisivuilla www.riihimaki.fi<br />

kohdassa kaupungin<br />

palvelut/tekniset palvelut.<br />

Teksti ja kuva:<br />

TARJA HEIKKONEN<br />

Kirjoittaja on Riihimäen<br />

seudun luonnonsuojeluyhdistyksen<br />

puheenjohtaja.<br />

Pyöräilijöitä tulevan luonnonsuojelualueen kohdalla, jossa ulkoilupolku säilyy nykyisellä<br />

paikallaan.<br />

Kartta osoittaa Vahteriston<br />

kävely- ja hiihtoreitistöt.<br />

Vihreä alue on<br />

luonnonsuojelualueeksi<br />

ehdotettu osa. Harmaalla<br />

on merkitty asumiseen<br />

ja viheralueeksi<br />

kaavoitettu alue.<br />

Minne voi viedä puutarhajätteet?<br />

Kompostointi<br />

Puutarhajätteiden suositeltavin<br />

käsittelytapa on omatoiminen<br />

kompostointi.<br />

Puutarhajätteen voi kompostoida<br />

esimerkiksi lautarakenteisessa<br />

kehikossa.<br />

Sen sijaan talousjätteelle<br />

on oltava lämpö- ja jyrsijäeristetty<br />

kompostori. Kompostoinnista<br />

ei saa aiheutua<br />

haittaa naapureille tai ympäristölle.<br />

Kompostointiohjeita<br />

saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä<br />

ja Kiertokapulasta.<br />

Avopoltto<br />

Puutarhajätteiden avopoltto<br />

on vähäisessä määrin sallittu<br />

taaja-asutusalueen ulkopuolella.<br />

Poltosta ei saa<br />

aiheutua haittaa tai vaaraa<br />

naapureille tai ympäristölle.<br />

Taaja-asutusalueella<br />

avopoltto on kielletty.<br />

Kiertokapula<br />

Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueelle<br />

puutarhajätettä<br />

voi viedä maanantaista<br />

perjantaihin klo 7-19.<br />

Haravointijäte ja risut on<br />

lajiteltava omiin kasoihinsa<br />

ja muovisäkit poistettava.<br />

Puutarhajätteestä veloitetaan<br />

7 euroa/kuorma. Lisätietoja<br />

p. (019) 426 2211.<br />

Riihimäki<br />

Kinturinmäen maankaatopaikka<br />

Kinturinmäen maankaatopaikalla,<br />

Kinturinkuja<br />

1, otetaan maksutta vastaan<br />

haravointijätettä (lehtiä<br />

ja ruohonleikkuujätettä).<br />

Oksia ja risuja ei<br />

oteta vastaan. Lisätietoja<br />

p. (019) 758 4933.<br />

Järjestetty jätteenkuljetus<br />

Biojäteastiaan voi laittaa<br />

lehtiä ja haravointijätettä<br />

kunnan jätehuoltomääräyksiä<br />

noudattaen.<br />

Riihimäellä kiinteistökohtaisessa<br />

keräyksessä<br />

haravointijäte voidaan pakata<br />

enintään 15 kg painavaan<br />

säkkiin ja sijoittaa<br />

jäteastian viereen kuljetusta<br />

varten. Biojätteen erilliskeräykseen<br />

kuuluvissa<br />

kiinteistöissä on säkin oltava<br />

biohajoava.<br />

Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa<br />

kaupunki perii<br />

jäteastian ulkopuolelle jätetyistä<br />

pusseista taksan<br />

mukaisen irtojätemaksun.<br />

Suuremmat erät on kuljetettava<br />

itse.<br />

Hausjärvi<br />

Oitin maankaatopaikka:<br />

Kisällintie, 12100 Oitti aukioloaika<br />

ma-pe klo 8-14.30<br />

keväisin ja syksyisin avoinna<br />

kahtena lauantaina erikseen<br />

ilmoitettavina päivinä<br />

Loppi<br />

Jokiniemen maankaatopaikka:<br />

Puutarhajätettä, risuja ja oksia<br />

otetaan vastaan Lopen<br />

kunnan maankaatopaikalle,<br />

joka sijaitsee Niittypellontien<br />

päässä Jokiniemessä, Kantatie<br />

54:n pohjoispuolella.<br />

Puutarhajätteen (myös oksat<br />

ja risut) viemisestä tulee<br />

sopia Lopen kunnan teknisen<br />

toimen kanssa kunnantalolla<br />

(osoite Yhdystie 5),<br />

josta saa ohjeet ja puomin<br />

avaimen. Avain palautetaan<br />

tekniseen toimeen.

Syyskuu <strong>2007</strong><br />

Lehahtiko lepakko?<br />

Korvayököllä on suuret korvat ja erinomainen kuulo.<br />

Suomesta on löydetty yksitoista<br />

lepakkolajia – maailmassa<br />

niitä on noin tuhat.<br />

Kaikki 11 lajia esiintyvät<br />

Etelä-Suomessa ja pohjoista<br />

kohti mentäessä lajien määrä<br />

vähenee. Kaikki Suomen lepakot<br />

ovat hyönteissyöjiä. Ne<br />

saalistavat kesäöisin hyönteisiä<br />

kaikuluotaamalla niitä ultraäänien<br />

avulla. Lepakoiden<br />

ääniä kuunnellaan ultraäänidetektorilla<br />

ja lajit voidaan<br />

tunnistaa kaikuluotausäänien<br />

perusteella. Lisäksi lepakoilla<br />

on sosiaalisia ääniä keskinäistä<br />

kanssakäyntiä varten.<br />

Pohjanlepakko on levinnyt<br />

koko Suomeen ja se on<br />

maailman pohjoisin lepakkolaji.<br />

Nyt syksyllä pohjanlepakko<br />

käyttää saalistuksessa<br />

hyväkseen katuvaloja.<br />

Katuvalot toimivat hyönteisrysinä,<br />

joiden ääreltä nahkasiipi<br />

poimii parhaimmat<br />

herkkupalat. Pohjanlepakon<br />

tapaa saalistamassa etenkin<br />

valkoisten lamppujen ympäriltä,<br />

koska valkoinen valo<br />

vetää hyönteisiä paremmin<br />

puoleensa kuin keltainen.<br />

Vesisiipat kaartelevat<br />

yleensä lähellä veden pintaa<br />

tyynillä rannoilla. Vesisiippa<br />

viihtyy hyvin alueella,<br />

jonka rannassa kasvaa puita,<br />

mutta jossa ei ole kaislikkoa<br />

eikä kasvillisuutta<br />

veden pinnalla.<br />

Viiksisiippa ja isoviiksisiippa<br />

saalistavat vanhojen<br />

metsien siimeksessä maaseutumaisessa<br />

ympäristössä. Isoviiksisiippaa<br />

ja viiksisiippaa<br />

Kuva: SIRPA SARAJA<br />

ei voi erottaa toisistaan kaikuluotausäänen<br />

perusteella.<br />

Korvayökköä on vaikea<br />

havaita detektorilla, koska se<br />

on usein vaiti. Korvayököllä<br />

on suuret korvat ja erinomainen<br />

kuulo. Se voi roikkua<br />

puun oksalla ja kuunnella,<br />

kuuluko lähistöltä hyönteisten<br />

jalkojen nitinää. Kaupunkialueella<br />

korvayökköjä<br />

tapaa varmimmin hautausmailta<br />

ja puistoista.<br />

Lampisiippaa on havaittu<br />

ensimmäisen kerran<br />

maassamme vuonna 2002<br />

ja siitä on tehty vain muutamia<br />

havaintoja.<br />

Ripsisiippa on Suomessa<br />

luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.<br />

Laji viihtyy maaseutumaisessa<br />

ympäristössä<br />

kartanoiden ja maatilojen<br />

liepeillä.<br />

Talveksi horrokseen tai<br />

Keski-Eurooppaan<br />

Talvella hyönteisiä on rajoitetusti<br />

saatavilla, joten<br />

lepakot vaipuvat talveksi<br />

horrokseen tai muuttavat<br />

Keski-Eurooppaan.<br />

Isolepakko, kimolepakko,<br />

pikkulepakko ja vaivaislepakko<br />

saapuvat Suomeen<br />

toukokuun lopussa ja<br />

poistuvat syyskuun alussa.<br />

Pikkulepakko on muuttavista<br />

lepakoista yleisin.<br />

Iso-, kimo- ja vaivaislepakkoa<br />

tavataan vain muutama<br />

yksilö vuosittain.<br />

Lepakot hakeutuvat syksyllä<br />

mm. luoliin, kallionhalkeamiin,<br />

kivikasoihin ja<br />

rakennuksiin, joissa ne horrostavat<br />

talven noin 0–5 asteen<br />

lämpötilassa. Lepakot<br />

heräävät horroksesta huhti–<br />

toukokuussa.<br />

EU:n tiukassa<br />

suojeluksessa<br />

Lepakot ovat pitkäikäisiä.<br />

Ne saattavat elää jopa 30-<br />

vuotiaiksi.<br />

Lepakot parittelevat syksyllä<br />

ja naaraat saavat juhannuksen<br />

tienoilla yleensä<br />

yhden poikasen. Muuttavilla<br />

lajeilla ja pohjanlepakolla<br />

voi olla kaksikin poikasta.<br />

Naaraat kerääntyvät synnyttämään<br />

yhdyskuntiin.<br />

Maankäyttö- ja rakennuslain<br />

mukaan kaavojen ekologiset<br />

vaikutukset on selvitettävä<br />

ja lepakot kuuluvat<br />

liito-oravan tavoin EU:n<br />

luontodirektiivillä tiukasti<br />

suojelemiin lajeihin.<br />

Myös Riihimäellä on kesän<br />

<strong>2007</strong> aikana kartoitettu<br />

lepakoita ympäristönsuojelu-<br />

ja kaavoitustoimen tilauksesta.<br />

Tutkimusraportti<br />

valmistuu syyskuun aikana.<br />

Siitä kerrotaan Ekokaaressa<br />

1/2008.<br />

Teksti ja kuva:<br />

YRJÖ SIIVONEN<br />

Kirjoittaja on lepakkokartoittaja,<br />

joka on kuluneen<br />

kesän aikana kartoittanut<br />

Riihimäen kaupungin alueen<br />

lepakot.<br />

Energiaa<br />

kannattaa säästää<br />

Pullonpalautus on muuttumassa<br />

vuoden 2008 alusta.<br />

Kaupat uusivat jo kovaa<br />

vauhtia pullonpalautusautomaattejaan.<br />

Markkinoille tulee vuoden<br />

alusta panttipulloja, jotka on<br />

tehty pet-muovista eli nykyisiä<br />

täyttöpulloja ohuemmasta<br />

muovista. Pet-pulloja ei käytön<br />

jälkeen täytetä uudelleen,<br />

vaan ne murskataan rouheeksi.<br />

Uusiokäytössä niistä voi<br />

tulla vaikka rakennusainetta<br />

tai tekstiilien kuitua. Suomessa<br />

pet-pulloja käyttää jo<br />

Lidl-ketju. Ne murskaa riihimäkeläinen<br />

Muovix Oy, joka<br />

valmistaa raaka-aineesta kuitua<br />

fleecepuseroihin.<br />

Kuluttajaa voi askarruttaa,<br />

mikä on ekologisempaa,<br />

ostaa juomaa tölkissä,<br />

lasipullossa, muovipullossa<br />

vai Pet-kertakäyttöpullossa.<br />

Kaikki ovat vuoden alusta<br />

pantillisia.<br />

Energiansäästöviikkoa vietetään<br />

8.-14.10.<br />

Energiansäästöviikon tavoitteena<br />

on lisätä tietoisuutta<br />

tarkoituksenmukaisesta<br />

energiankäytöstä. Järkevän<br />

energiankäytön avulla<br />

vähennetään ympäristöön<br />

kohdistuvaa kuormitusta.<br />

Tarkoituksena on tinkiä vain<br />

turhasta kulutuksesta.<br />

Kokemus osoittaa, että<br />

energiaa säästyy, kun tietoisuus<br />

tehokkaasta energiankäytöstä<br />

lisääntyy yrityksissä<br />

ja yhteisöissä.<br />

Lisää energiaa säästyy,<br />

kun energiansäästöviikon<br />

aikana hankittuja kokemuksia<br />

sovelletaan vuoden<br />

jokaisena päivänä.<br />

Energian säästäminen ei<br />

ole vaikeaa, kun siihen vain<br />

osataan kiinnittää huomiota.<br />

Jokainen vaikuttaa omalla<br />

toiminnallaan siihen, kuinka<br />

paljon energiaa kuluu. On<br />

aika aloittaa OnOff-suhde!<br />

Seuraavassa muutamia<br />

hyviä vinkkejä kuinka myös<br />

sinä voit osaltasi olla mukana<br />

viettämässä energiansäästöviikkoa.<br />

Alenna<br />

huonelämpötilaa<br />

-1 °C vähentää lämmityskustannuksia<br />

5 prosenttia;<br />

40 prosenttia kaikesta maailman<br />

energiankäytöstä liittyy<br />

asumiseen ja rakennuksiin.<br />

Vaihda energiansäästölamppuun<br />

Energiansäästölamppu kuluttaa<br />

75-80 prosenttia vähemmän<br />

energiaa valaisinta<br />

kohti. Säästö tuntuu sinun<br />

lompakossasi.<br />

7<br />

Ota lyhyempi suihku<br />

Jos otat kahden minuutin<br />

suihkun 10 minuutin sijaan,<br />

säästät jo viikossa leffalipun<br />

tai laadukkaan viinipullon<br />

hinnan.<br />

Aja taloudellisesti<br />

Taloudellisen ajotavan oppeja<br />

noudattamalla säästät polttoainekuluissasi<br />

vuoden aikana<br />

keskimäärin 240 euroa.<br />

Tuki vuodot<br />

Parsinneulan kokoinen vuotokohta<br />

lisää vesikustannuksiasi<br />

vuodessa 750 euroa.<br />

Sammuta valmiustilassa<br />

oleva laite<br />

Jos julkishallinnon tietokoneet<br />

olisivat päällä vain<br />

käytettäessä, säästyisi verovaroja<br />

vuosittain lähes 10<br />

miljoonaa euroa.<br />

Kävele tai pyöräile<br />

lyhyet matkat<br />

Suurin osa 1-3 kilometrin<br />

matkoista kuljetaan autolla.<br />

Pullopoliisit on luontojärjestöjen<br />

leikkimielinen kampanja,<br />

jossa kannustetaan<br />

kuluttajia uudelleen täytettävien<br />

juomapullojen käyttöön.<br />

Sivusto löytyy osoitteesta<br />

www.luontoliitto.fi/<br />

pullopoliisi<br />

Uudelleen täytettävä muovipullo<br />

voidaan täyttää keskimäärin<br />

18 kertaa, lasipullo 33<br />

kertaa. Pet-pulloa ei täytetä<br />

kuin kerran. Kaikissa tapauksissa<br />

kuluu energiaa. Nykyiset<br />

muovipullot pitää kuljettaa<br />

takaisin juomatehtaalle,<br />

pestä, täyttää uudelleen ja<br />

kuljettaa takaisin myytäväksi.<br />

Kertamuovipullo matkaa<br />

palautustiskiltä vain tehtaaseen,<br />

jossa muovia voidaan<br />

rouhia uudeksi raaka-aineeksi.<br />

Pet-pullon muodossa energiaa<br />

kuluu eniten.<br />

Lasipulloista luopuminen<br />

on ainakin onni koiraihmisille.<br />

Kaduille rikottujen lasipullojen<br />

riesa ainakin vähenee.<br />

Tärkeää on, että kuluttaja<br />

jaksaa edelleen viedä juomapullonsa<br />

tai tölkkinsä kaupan<br />

keräyspisteeseen. Siihen<br />

kannustaa pantti, joka on pikkupullosta<br />

10 senttiä ja litran<br />

pullosta 40 senttiä.<br />

TARJA HEIKKONEN<br />

Kirjoittaja on Riihimäen<br />

seudun luonnonsuojeluyhdistyksen<br />

puheenjohtaja.<br />

Riina Paunonen palasi Hausjärven ympäristösihteeriksi<br />

Pirjo Siik lopetti työrupeamansa<br />

Hausjärven ympäristösihteerinä<br />

ja Riina<br />

Riina Paunosella on takanaan<br />

parin vuoden kokemus<br />

Hausjärven ympäristöasioiden<br />

hoidosta.<br />

Paunonen palasi virkaansa<br />

kahden vuoden äitiysloman<br />

ja hoitovapaan jälkeen<br />

syyskuun alussa. Joonaksesta,<br />

2, tuli samaan aikaan<br />

päiväkotilainen.<br />

”Paluu tuntui hyvältä,<br />

vaikka toisaalta sitä olisi<br />

voinut olla vielä kotonakin”,<br />

kuuluvat tuntemukset parin<br />

Kilpailevat pet-pullot päätyvät fleece-puseroiksi Muovixin kautta<br />

Pullopoliisi neuvoo<br />

valitsemaan täyttöpullon<br />

työpäivän jälkeen.<br />

Työympyrät ovat tutut,<br />

jopa jotkin kaksi vuotta sitten<br />

tekemättöminä odottaneet<br />

työt odottavat edelleen.<br />

Ikuisuusasioita on paljon, ja<br />

resurssit riittämättömät.<br />

Jotakin on toki kahdessa<br />

vuodessa muuttunutkin,<br />

kunnanjohtaja on vaihtunut<br />

Hannu Mäkelästä Päivi<br />

Terävään.<br />

Soraisella Hausjärvellä<br />

maa-ainesten otto ja valvonta<br />

työllistävät ympäristösihteeriä<br />

eniten. Monissa<br />

kunnissa maa-ainesten ottolupien<br />

valmistelu ja valvonta<br />

eivät edes kuulu ympäristösihteerille.<br />

Maa-aineslupien käsittelyn<br />

ohessa häntä työllistävät<br />

ympäristöluvat ja jätevesijärjestelmiin<br />

liittyvä<br />

neuvonta.<br />

Riina Paunosen tavoittaa<br />

puhelimitse numerosta (019)<br />

758 6561 tai 040 330 6561.<br />

Sähköpostiosoite on riina.<br />

paunoanen@hausjarvi.fi

8<br />

Asko Särkelä:<br />

Kokemuksia huuhtelevasta kompostikäymälästä<br />

Sipoonkorvessa järven rannalla<br />

sijaitsevan ympärivuotisessa<br />

käytössä olevan<br />

asuinrakennuksen<br />

laajennuksen yhteydessä<br />

kiinteistön jäteveden käsittelyjärjestelmä<br />

uudistettiin<br />

jäteveden käsittelyvaatimuksien<br />

mukaiseksi. Jo<br />

alusta asti oli selvää, että<br />

kohteeseen asennettaan<br />

kompostikäymälä.<br />

Lukuisista markkinoilla<br />

olevista komposti- ja kuivakäymälämalleista<br />

oli vaikea<br />

valita; tutkimustietoa<br />

käymälöiden toimivuudesta<br />

ja käyttökokemuksista ei<br />

tuolloin juuri ollut. Nykyään<br />

sen sijaan on olemassa<br />

hyviä esitteitä, ja kuiva- ja<br />

kompostikäymälöiden käyttökokemuksia<br />

on tutkittu<br />

useissa hankkeissa.<br />

Pitkällisen selvitystyön<br />

pohjalta päädyin huuhtelevaan<br />

suurisäiliöiseen<br />

kompostikäymälään. Kyseisen<br />

mallin tyhjennysväliksi<br />

ilmoitetaan vuosia,<br />

jopa kymmeniä. Harva tyhjentäminen<br />

perustuu säiliön<br />

suureen kokoon ja sen mahdollistamaan<br />

pitkään kompostoitumisaikaan.<br />

Uloste<br />

sisältää vain 2-3 prosenttia<br />

mineraaliainesta, lopun ollessa<br />

biologisesti kompostoituvaa.<br />

Käyttökokemuksia<br />

Kuva: ASKO SÄRKELÄ<br />

Ulkonäöltään ja käytöltään<br />

istuin ei juuri eroa normaalista<br />

vesivessasta, käytännössä<br />

polkaistaan vetämisen<br />

asemesta. Ulosteen huuhteluun<br />

normaalilla viemäriputkikaadolla<br />

tarvitaan vain<br />

noin kaksi desilitraa vettä<br />

käyttökertaa kohden. Vessaistuinta<br />

voi tarvittaessa<br />

käyttää normaalin vesivessan<br />

tapaan.<br />

Puoleksi haketta ja turvetta<br />

sisältävää kuiviketta<br />

on lisätty kerran viikossa<br />

säiliön aukosta pitkävartisella<br />

kauhalla.<br />

Kolmen vuoden ympärivuotisen<br />

käytön aikana<br />

kompostisäiliö on täyttynyt<br />

hiljalleen. Käyttäjiä<br />

ovat kaksi aikuista ja yksi<br />

lapsi. Kompostisäiliötä ei<br />

siis ole tarvinnut tyhjentää,<br />

eikä tarvitse luultavasti vielä<br />

vuosiin.<br />

Kun aika koittaa, säiliön<br />

tyhjennys on järjestetty helpoksi;<br />

laitteen mukana toimitetaan<br />

tyhjennysputki,<br />

jonka sisällä olevan kierteen,<br />

ruuvinväännintä apuna<br />

käyttäen, avulla valmis<br />

kompostimassa tyhjennetään<br />

ämpäriin. Valmis komposti<br />

tullaan, mahdollisen<br />

jälkikompostoinnin jälkeen,<br />

käyttämään maanparannusaineena<br />

tontilla.<br />

Hajuhaittoja ei ole ilmennyt<br />

painovoimaisesta<br />

tuuletuksesta huolimatta.<br />

Korvausilma otetaan suodosnesteen<br />

poistoputken kautta<br />

maasuodatuskentästä.<br />

Maljamaisen muodon ansiosta<br />

posliininen wc-istuin<br />

ei suttaannu ja on tarvittaessa<br />

helppo puhdistaa.<br />

Järjestelmän edut<br />

Kompostikäymälän käytöstä<br />

ja huollosta kolmen<br />

Ainoa ero vessan ulkonäössä tavanomaiseen vesivessaan verrattuna on poljin, jota istunnon<br />

päätyttyä polkaistaan.<br />

vuoden aikana saadut kokemukset<br />

ovat pelkästään<br />

positiivisia.<br />

Jos siinä, joitakin haittoja<br />

on, se on järjestelmän vaatima<br />

korkea tila, joten talon<br />

tulee käytännössä olla rossipohjainen.<br />

Käytössäni oleva suurisäiliöinen<br />

kompostikäymäläjärjestelmä<br />

on helppohoitoinen,<br />

varmatoiminen ja<br />

luotettava (ei riippuvainen<br />

sähköstä ja tekniikan kestävyydestä),<br />

halpa (investointi<br />

ja etenkin käyttökulut, käyttöikä<br />

käytännössä ikuinen)<br />

sekä ylivertaisen ympäristöystävällinen<br />

verrattuna<br />

vaihtoehtoisiin asetuksen<br />

vaatimukset täyttäviin järjestelmiin,<br />

joissa kaikki<br />

jätevedet johdettaisiin<br />

sakokaivojen kautta fosforinerotuskaivolla<br />

tehostettuun<br />

maasuodattimeen (sakokaivojen<br />

tyhjennykset 4<br />

henkisessä perheessä 3 - 4<br />

kertaa vuodessa) tai panospuhdistamoon<br />

(kemikaalilisäykset,<br />

laskeutuskokeet,<br />

huoltoyhtiö, teknisten laitteiden<br />

epävarmuus, sakokaivojen<br />

tyhjennysväli tiuha).<br />

Lisäetuna saan ilmaista<br />

maanparannusainetta ja lannoitetta<br />

puutarhaani ravinteita<br />

kierrättäen.<br />

Erityisesti järjestelmän<br />

huolettomuudelle ja varmuudelle<br />

annan suuren painoarvon.<br />

Jos ja kun jotain<br />

sattuu, vaikkapa sähkökatko,<br />

sakokaivojen tyhjennys<br />

tai kemikaalilisäykset unohtuvat,<br />

ympäristöön ei pääse<br />

käsittelemätöntä tai huonosti<br />

käsiteltyä jätevettä. Kompostikäymälöiden<br />

leviämisen<br />

esteenä taitavat olla<br />

asenteet, tiedon puute sekä<br />

suurisäiliöisissä malleissa<br />

suuri tilan tarve.<br />

Mikäli kompostikäymälän<br />

käyttöönotto tuntuu<br />

edelleen vieraalta, erillisviemäröidyissä<br />

kiinteistöissä,<br />

joissa uloste ja virtsa<br />

ohjataan umpikaivoon, harmaat<br />

vedet sakokaivoon,<br />

asetuksen vaatimukset voi<br />

helposti ja halvalla täyttää<br />

vaihtamalla perinteinen<br />

WC-istuin huuhtelevaan istuimeen,<br />

jonka vedenkulutus<br />

on minimaalinen ja joka<br />

on kustannukseltaan noin<br />

300 euroa. Umpikaivojen<br />

tyhjennysväli harvenee<br />

oleellisesti, eikä harmaiden<br />

vesien puhdistus sakokaivojen<br />

jälkeen vaadi enää suuria<br />

toimenpiteitä, mistä seuraa<br />

suuri kustannussäästö.<br />

Harmaiden ja mustien<br />

vesien erilaisen koostumuksen<br />

takia harmaiden<br />

vesien sisältämien nopeasti<br />

hajoavien orgaanisten happea<br />

kuluttavien aineiden<br />

puhdistuskäsittely tapahtuu<br />

nopeasti biologisesti aktiivisessa<br />

maassa muutamassa<br />

kymmenessä sentissä; pohjavedet<br />

ovat siten paremmin<br />

suojattuna. Harmaat<br />

vedet sisältävät myös huomattavan<br />

vähän ravinteita<br />

ja bakteeripitoisuudet ovat<br />

pääosin pieniä.<br />

Jatkosuunnitelmia<br />

Syksystä <strong>2007</strong> lähtien kiinteistölläni<br />

kokeillaan teräksisen<br />

maahan upotettavan<br />

harmaavesisuotimen soveltuvuutta<br />

ympärivuotisessa<br />

käytössä olevasta kiinteistöstä<br />

tulevien harmaiden<br />

vesien sekä kompostikäymälän<br />

suotonesteiden puhdistamiseen.<br />

Suodatinmateriaalina<br />

on puupurua, joka<br />

on tehty helpoksi vaihtaa<br />

ja kompostoida kiinteistön<br />

lehtikompostorissa.<br />

Tutkimuksen myötä selviää<br />

myös suodattimen suodatinmateriaalin<br />

vaihtoväli.<br />

Mikäli tutkimustulosten perusteella<br />

selviää, että suodin<br />

täyttää asetuksen käsittelyvaatimukset,<br />

pääsen jatkossa<br />

eroon tontillani runsaasti<br />

tilaa vievästä maasuodatuskentästä<br />

fosforinerotuskaivoineen.<br />

ASKO SÄRKELÄ<br />

Tarkempia teknisiä tietoja:<br />

asko.sarkela@vesiensuojelu.fi<br />

Kirjoittaja on ympäristöasiantuntija<br />

Vantaanjoen ja<br />

Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys<br />

ry:ssä.<br />

Järjestelmän toimintaperiaate<br />

selviää piirroksesta.<br />

Nyt on aika uusia<br />

jätevesijärjestelmä<br />

Asetus talousjätevesien käsittelystä<br />

haja-asutusalueella<br />

tuli voimaan 1.1.2004. Asetuksessa<br />

määrätään, kuinka<br />

puhtaaksi jätevedet on käsiteltävä<br />

ennen kuin ne voidaan<br />

johtaa ympäristöön.<br />

Asetuksen määräaikaa on<br />

jäljellä kuusi vuotta eli jätevesijärjestelmät<br />

on oltava<br />

asetuksen vaatimalla tasolla<br />

vuoden 2014 alussa. Tällä<br />

hetkellä jätevesijärjestelmiä<br />

on uusittu hyvin vähän, joka<br />

tarkoittaa ruuhkaa järjestelmien<br />

uusimiselle asetuksen<br />

loppuvuosina.<br />

Nyt siis kannattaa ryhtyä<br />

jätevesijärjestelmän<br />

uusimiseen, koska:<br />

l Asetus on ja pysyy!<br />

l Nyt hyvällä suunnittelijalla<br />

on sinulle aikaa<br />

l Saat urakoitsijan paikalle<br />

haluamanasi ajankohtana<br />

Syyskuu <strong>2007</strong><br />

l Kysyntä ei ole vielä ylittänyt<br />

tarjontaa – hinnat<br />

nousevat jatkossa<br />

Kaikille selvitys omasta<br />

jätevesijärjestelmästä!<br />

Vuoden <strong>2007</strong> loppuun<br />

mennessä kaikilla kiinteistöillä<br />

on oltava kirjallinen<br />

selvitys omasta jätevesijärjestelmästä.<br />

Selvitys<br />

on oltava myös vaatimattomista<br />

loma-asunnoista.<br />

Selvitys säilytetään kiinteistöllä<br />

ja pyydettäessä se<br />

on esitettävä kunnan ympäristöviranomaiselle.<br />

Lisätietoa<br />

jätevesiasioista<br />

saat oman kunnan ympäristöviranomaiselta.<br />

TARU LAINKARI<br />

Kirjoittaja on vesihuoltoneuvoja.

Syyskuu <strong>2007</strong><br />

Jätteidenkäsittelyalueiden<br />

aukioloajat keväällä:<br />

Lauantaiaukioloajat<br />

Jätteidenkäsittelyalueet ovat avoinna<br />

6.-27.10.<strong>2007</strong> klo 9-14.<br />

Arkipyhien aatot<br />

Jätteidenkäsittelyalueet ovat avoinna<br />

poikkeavasti: 2.11. ja 5.12. klo 7-17.<br />

Risut ja haravointijätteet<br />

Pientuojien (henkilö- ja pakettiautot<br />

peräkärryineen).<br />

Puutarhajätteet 7 euroa/kuorma.<br />

Risut ja haravointijätteet on lajiteltava eri kasoihin.<br />

Kapulasillantie 10, 05880 Hyvinkää, (019) 426 2211<br />

Karanojantie 145, 13430 Hämeenlinna, (03) 628 5900<br />

Istuta puu!<br />

Puun päivää vietetään Vesan nimipäivänä 27.9. Se on<br />

mainiota aikaa puun istuttamiseen.<br />

Seuraavassa mielenvirkistykseksi eri puulajien kasvukorkeuksia<br />

ja maksimi-ikiä.<br />

puulaji maksimi- maksimikorkeus<br />

/ m ikä / v<br />

mänty 30 500<br />

kuusi 40 350<br />

kataja 15 1000<br />

haapa 30 100<br />

raita 15 50<br />

koivu 25 100<br />

tervaleppä 25 100<br />

harmaaleppä 20 200<br />

tammi 25 900<br />

jalava 30 500<br />

tuomi 4 100<br />

pihlaja 20 150<br />

ruotsinpihlaja 20 100<br />

vaahtera 25 150<br />

hevoskastanja 30 400<br />

lehmus 20 1000<br />

saarni 30 500<br />

pyökki 40 400<br />

Lähde: Hyötykasviyhdistys Pähkylä 3/<strong>2007</strong>.<br />

Puilla muovaat maisemaa jopa sadoiksi vuosiksi.<br />

Pieni laiha<br />

sorsa<br />

7.<br />

10.<br />

5.<br />

9.<br />

1.<br />

4.<br />

8.<br />

Pieni, kultakutrinen tyttö<br />

kulki joenrantapolkua<br />

kohti kotia. Hänen<br />

nimensä oli Liisa. Liisa rakasti<br />

kaikkia metsäneläimiä<br />

ja jäi usein katselemaan avovedessä<br />

uiskentelevia sorsia<br />

sekä puissa hyppiviä oravia.<br />

Hänellä ei ollut kiire kotiin,<br />

koska hänen vanhempansa<br />

tulisivat vasta illalla kotiin<br />

töistään. Liisan perhe oli<br />

vasta muuttanut uuteen kaupunkiin<br />

ja Liisalla ei ollut<br />

vielä leikkikavereita.<br />

Metsäneläimet olivat Liisan<br />

kavereita. Hän olisi halunnut<br />

pienen koiranpennun,<br />

mutta ei sitä saanut, koska<br />

isä oli allerginen. Liisa katseli<br />

sorsia ja huomasi niiden<br />

joukossa yhden ihan pienen,<br />

laihan sorsan. Ihmiset heittelivät<br />

sorsille leivän ja pullan<br />

muruja, mutta pieni sorsa<br />

ei koskaan ehtinyt saada<br />

makupaloja. Liisa mietti kotiin<br />

mennessään, miten voisi<br />

pientä sorsa parkaa auttaa,<br />

että se pärjäisi kylmän talven<br />

yli.<br />

Liisa laski säästämänsä<br />

viikkorahat ja arveli saavansa<br />

niillä pähkinöitä ja<br />

talipalloja kaupasta. Pienelle<br />

sorsalle Liisa halusi antaa<br />

jotain tosi herkullista. Mitähän<br />

se voisi olla, hän mietti.<br />

Äidin paistamat munkit olivat<br />

todella maukkaita, niin<br />

sitten vielä tummaa ja vaaleaa<br />

leipää.<br />

Liisa ryhtyi tuumasta toimeen.<br />

Äiti leipoi illalla<br />

munkkeja ja laittoi pakastimeen.<br />

Liisa nappasi yhden<br />

pussin. Liisa laittoi siihen<br />

kauniin punaisen nauhan ja<br />

kirjoitti paperilapulle, pikkusorsan<br />

makupalat. Pähkinät<br />

ja talipallot hän sai ostettua<br />

säästämillään viikkorahoilla.<br />

Hän kävi kylää lähellä olevassa<br />

maalaistalossa ja pyysi<br />

isännältä linnuille kauran<br />

siemeniä ja sai vielä auringonkukan<br />

siemeniäkin.<br />

Eräänä iltana Liisa lähti<br />

vanhempiensa kanssa kävelylle.<br />

Liisa otti muovikassin<br />

mukaansa. Vanhemmat ihmettelivät,<br />

mitä Liisalla siinä<br />

oli. Ensin käveltiin joenvarsipolulle.<br />

Liisa hyppeli<br />

Luontoristikko<br />

Oheisen tehtävän ratkaisut<br />

palautetaan 30.<br />

marraskuuta mennessä<br />

Viimekertaisen tehtävän<br />

ratkaisijoiden joukosta<br />

onnetar suosi Rasmus<br />

2.<br />

3.<br />

6.<br />

osoitteella: Riihimäen<br />

ympäristökeskus, PL<br />

125, 11101 RIIHIMÄKI.<br />

Rimmiä Saarijärveltä<br />

ja Leo Liukkosta<br />

Säynätsalosta. Heille<br />

innoissaan silmät säteillen.<br />

Lähestyttiin sorsaparvea.<br />

Liisa kertoi, että halusi antaa<br />

lahjan sorsille ja varsinkin<br />

sille ihan pienelle, laihalle<br />

sorsalle. Kohta lenteli<br />

avoveteen munkin paloja,<br />

vaaleaa ja tummaa leipää.<br />

Liisa piti kädessään herkkupalaa<br />

ja odotti, että pieni<br />

sorsa uskaltaisi tulla ottamaan<br />

hänen kädestään makupalan.<br />

Sorsa ui hiljalleen<br />

kohti Liisaa ja uskaltautui<br />

naukkaamaan makupalan<br />

nokkaansa. Siten olivat vielä<br />

leipäherkut. Liisa ja sorsa<br />

ystävystyivät, niin että kun<br />

Liisa oli lähdössä pois, pieni<br />

sorsa taapersi tytön perässä.<br />

Sen räpylä oli loukkaantunut.<br />

Liisa otti sen<br />

lämpimään ja vei kotiinsa.<br />

Ratkaisemalla ristikon saat selville,<br />

minkälainen ihminen Liisa on.<br />

Vastanneiden kesken<br />

arvotaan kaksi palkintoa.<br />

on lähetetty kompassit.<br />

Oikea vastaus on<br />

SATEENKAARI.<br />

9<br />

Liisa laittoi sorsalle ammeeseen<br />

vettä sekä paljon<br />

leipää ja munkin muruja.<br />

Pieni sorsa uiskenteli onnellisena<br />

omassa lammessaan<br />

ja päästeli ihanan, iloisia<br />

ääniä ihan kuin se olisi<br />

halunnut kiittää.<br />

Liisan isä oli ammatiltaan<br />

lääkäri ja hän lupasi katsoa<br />

räpylää tarkemmin. Sorsan<br />

räpylä saatiin kuntoon ja Liisa<br />

vei linnun takaisin sen kotivesille.<br />

Sorsat tulivat tervehtimään<br />

kaveriaan, pikkusorsaa.<br />

Liisalla oli evästä mukana ja<br />

nyt myös pieni sorsa sai makupaloja<br />

siinä missä toisetkin<br />

sorsat. Liisa oli niin iloinen,<br />

että hän lupasi tuoda joka päivä<br />

sorsille ruokaa.<br />

TARU LAINKARI<br />

1. Missä sorsat<br />

uiskentelivat?<br />

2. Liisa ei saanut<br />

koiranpentua, koska<br />

Liisan isä oli?<br />

3. Mikä pikku sorsalla<br />

oli kipeänä?<br />

4. Mitkä olivat Liisan<br />

herkkua?<br />

5. Ketkä olivat Liisan<br />

kavereita?<br />

6. Mitkä eläimet<br />

hyppelivät puissa?<br />

7. Minkä Liisa ojensi<br />

kädestään pikku<br />

sorsalle?<br />

8. Liisan isän ammatti?<br />

9. Mitä pitkin Liisa<br />

kulki kotiin?<br />

10. Mistä Liisa sai<br />

kauran ja auringonkukan<br />

siemeniä?

10<br />

Syyskuu <strong>2007</strong><br />

SYKLI auttaa yrityksiä<br />

ja oppilaitoksia Kiinaan<br />

Viisi vuotta<br />

valtakunnallista<br />

ympäristökoulutusta<br />

Suomen ympäristöopisto<br />

SYKLI aloitti toimintansa<br />

syyskuun alussa 2002.<br />

Tuolloin Suomeen tarvittiin<br />

vahva ympäristöalan kouluttaja<br />

kehittämään ja toteuttamaan<br />

aikuisille suunnattua<br />

ympäristöalan ammatillista<br />

koulutusta sekä tukemaan<br />

yrityksiä ja julkisia organisaatioita<br />

ympäristöasioiden<br />

ja kestävän kehityksen sisällyttämisessä<br />

toimintaansa.<br />

Oppilaitoksen taustaorganisaatioina<br />

ovat Hyvinkään-<br />

Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiö,<br />

Palvelualojen<br />

ammattiliitto PAM ja Ympäristöyritysten<br />

Liitto.<br />

Syklin koulutusaloja ovat<br />

ympäristöhuolto, vesihuolto,<br />

teollinen puhtaanapito,<br />

ympäristölogistiikka ja<br />

ympäristöjohtaminen. Sykli<br />

on Suomen suurin kouluttaja<br />

ympäristöhuollon<br />

alalla. Vuoden <strong>2007</strong> alusta<br />

uusitussa koulutuksen järjestämisluvassa<br />

Syklin erityistehtäväksi<br />

määriteltiin<br />

ympäristöhuollon koulutuksen<br />

kehittäminen ja tarjonta<br />

valtakunnallisesti.<br />

SYKLIllä on toimipiste<br />

Riihimäen lisäksi Helsingin<br />

Malmilla.<br />

Kestäviä ratkaisuja<br />

ja kumppanuutta<br />

SYKLI on valtakunnallinen<br />

ammatillinen erikoisoppilaitos,<br />

jonka koulutuksiin osallistuu<br />

vuosittain yli tuhat<br />

opiskelijaa. Oman henkilöstön<br />

määrä on parikymmentä,<br />

ja osaamista täydennetään<br />

eri alojen asiantuntijoista<br />

koostuvan yhteistyöverkoston<br />

avulla.<br />

”Toimimme kapealla sektorilla,<br />

ja markkina-alueenamme<br />

on koko maa. Riihimäelle<br />

meidän mukanamme<br />

on syntynyt osaamiskeskittymä,<br />

josta hyötyvät paikalliset<br />

yritykset”, vararehtori<br />

Esa Leinonen tuumaa.<br />

Koko toimintansa ajan<br />

Sykli on ollut merkittävä<br />

vaikuttaja koulujen ja oppilaitosten<br />

kestävän kehityksen<br />

edistämisessä. Sykli on<br />

osallistunut mm. Koulujen<br />

ja oppilaitosten ympäristökriteerien<br />

kehittämiseen.<br />

Kiina-suhteista<br />

hyötyä laajalle<br />

Sykli on koko olemassaoloaikansa<br />

osallistunut aktiivisesti<br />

kansainväliseen<br />

yhteistyöhön erilaisten kehittämishankkeiden<br />

kautta.<br />

Syklillä on ollut myös monimuotoista<br />

Kiina-yhteistyötä<br />

vuodesta 2002 lähtien.<br />

SYKLIn kautta kiinalainen<br />

Suzhoun kaupunki on<br />

nimetty Riihimäen ystävyyskaupungiksi,<br />

tosin yhteistyö<br />

on rajattu ympäristöasioiden,<br />

koulutuksen ja<br />

elinkeinoelämän aloille.<br />

”Autamme muun muassa<br />

ammatillisia oppilaitoksia<br />

ympäri Suomea näillä Kiina-suhteillamme”,<br />

Esa Leinonen<br />

selvittää.

Syyskuu <strong>2007</strong><br />

Luontoon liikkumaan!<br />

Riihimäki<br />

Helmikuu 2008 (Päivä<br />

varmistuu myöhemmin,<br />

lumitilanteen mukaan.)<br />

Lumirieha Riutan laskettelukeskuksessa<br />

(Kormuntie).<br />

Tarkoituksena on<br />

antaa lapsiperheille mahdollisuus<br />

viettää yhdessä<br />

talvista liikuntapäivää.<br />

Ohjelmassa mm. laskettelua,<br />

pulkkamäki, moottorikelkka-ajelua<br />

ja puffet.<br />

Pääosin tapahtuma on<br />

maksuton, liikuntaseurat<br />

perivät omista pisteistään<br />

pientä korvausta. Maksuton<br />

parkkipaikka Riutan<br />

tanssilavalla. Järj. Riihimäen<br />

kaupungin liikuntayksikkö<br />

yhteistyössä eri<br />

liikuntaseurojen kanssa.<br />

Lisätietoja:<br />

www.riihimaki.fi tai Kulttuuri-<br />

ja vapaa-aikakeskus,<br />

puh. 019 758 4740,<br />

040 330 4740/Seija Hemmilä,<br />

seija.hemmila@riihimaki.fi<br />

KULUTTAJAPALSTA<br />

Parannuksia kuluttajasuojaan<br />

Kuluttajien oikeussuojaan<br />

tuli parannuksia 1.3.<strong>2007</strong>,<br />

kun viestintämarkkinalain<br />

muutokset sekä ryhmävalitus<br />

tulivat voimaan.<br />

Samaan aikaan kuluttajavalituslautakunnan<br />

toimiala<br />

laajeni kattamaan<br />

huoneenvuokra- ja asumisoikeusriitoja.<br />

Kuluttajavalituslautakunnan<br />

nimi muuttui samassa<br />

yhteydessä kuluttajariitalautakunnaksi.<br />

Ryhmävalitus<br />

Kuluttajariitalautakunta<br />

otti uutena menettelynä<br />

käyttöön ryhmävalituksen.<br />

Ryhmävalituksen laittaa<br />

vireille kuluttaja-asiamies<br />

kuluttajajoukon puolesta.<br />

Ryhmävalitusta voidaan<br />

käyttää tilanteissa, joissa<br />

Äänestä vuoden <strong>2007</strong> turhaketta<br />

Jälleen on aika äänestää<br />

vuoden turhaketta – tuota<br />

tarpeettominta, haitallisinta,<br />

oudointa tai älyttömintä<br />

esinettä tai ilmiötä. Turhake<br />

voi myös olla haitake,<br />

haisuke, saastuke tai häirike.<br />

Turhaketta on äänestetty<br />

vuosittain vuodesta 2000<br />

lähtien.<br />

Aiempien vuosien voittajina<br />

ovat olleet vuonna<br />

Hausjärvi<br />

7.10. klo 12-14 syksyinen<br />

koko perheen liikuntatapahtuma<br />

Karan koululla<br />

(sauvakävelyä, kuntotestausta,<br />

leikkimielisiä kilpailuja,<br />

kahvio yms.). Sopii<br />

koko perheelle, osallistuminen<br />

maksutonta.<br />

10.11.<br />

kylpylämatka.<br />

23.1. klo 18-20<br />

Kuutamohiihto Ryttylän<br />

Ykslammella, maksuton,<br />

koko perheelle. Hiihdon<br />

lisäksi avantouintia, pulkkamäki,<br />

tikkupullan paistoa,<br />

yms.<br />

2.3. klo 8.30-13<br />

Kallen laturetki, kuntohiihtotapahtuma<br />

koko<br />

perheelle, maksuton, reitti<br />

kulkee Hikiän ja Oitin<br />

välissä<br />

Lisätietoja:<br />

Hausjärven liikuntatoimi<br />

040 330 6780 tai jari.kovanen@hausjarvi.fi<br />

useiden kuluttajien vaatimukset<br />

samaa elinkeinonharjoittajaa<br />

kohtaan<br />

voidaan ratkaista yhdellä<br />

kuluttajariitalautakunnan<br />

päätöksellä. Hakemukseen<br />

ei tarvita kuluttajan pyyntöä,<br />

vaan kuluttaja-asiamies<br />

voi toimia oma-aloitteisesti.<br />

Viestintäpalvelut<br />

Viestintämarkkinalain<br />

muutokset mahdollistavat<br />

kuluttajan saamaan<br />

hyvitystä viestintäpalvelun,<br />

kuten lankaliittymän,<br />

matkapuhelimen ja laajakaistapalvelun<br />

virhe- ja<br />

viivästystilanteissa. Laissa<br />

on myös määritelty kuluttajan<br />

vastuu tilanteissa,<br />

jolloin matkapuhelin joutuu<br />

vääriin käsiin.<br />

2006 kahdet puhelinluettelot,<br />

2005 kaupunkimaasturi,<br />

2004 juotava jogurtti, 2003<br />

hampurilaisaterian kylkiäiset,<br />

2002 ulkomainen pullovesi,<br />

2001 vaipankätkijä ja<br />

2000 lehtipuhallin.<br />

Ehdotus tulee lähettää<br />

mahdollisine perusteluineen<br />

ja kuvineen Suomen Luonto<br />

-lehden toimitukseen syyskuun<br />

loppuun mennessä<br />

Loppi<br />

Su 30.9.<br />

Poronpolku kutsuu ulkoilemaan<br />

Lopen upeisiin<br />

maisemiin. Lähdöt reitistöille<br />

klo 9-12. Lähtö- ja<br />

tapahtumakeskuksena Riihisalon<br />

vapaa-ajanviettokeskus.<br />

Poronpolku johdattaa<br />

kulkijat eri pituisille<br />

reiteille, joten vaihtoehtoja<br />

löytyy jokaisen mieleen: 5<br />

km, 13 km, 18 km, 24 km ja<br />

30 km. Osallistumismaksu<br />

aikuisilta 6 euroa ja lapsilta<br />

2 euroa (S-Etukortilla aik. 5<br />

euroa). Soudun lisämaksut:<br />

polkupyörät 2 euroa/pyörä<br />

ja koirat 1 euroa. Osallistumismaksu<br />

sisältää soutu- tai<br />

kapulalossikyydin, saunan<br />

ja osallistumisen palkintojen<br />

arvontaan. Lisäksi<br />

kaikille osallistujille luovutetaan<br />

kunniakirja. Tervetuloa<br />

reippailemaan! Lisätietoja<br />

Riihisalosta, p.<br />

019-448 834.<br />

Lisätietoja:<br />

Liisa Ojala, puh. (019) 758<br />

6033, liisa.ojala@loppi.fi<br />

Asumisriidat<br />

Kuluttajariitalautakunnan<br />

toimivalta laajeni kattamaan<br />

huoneenvuokra- ja asumisoikeusriitoja.<br />

Vuokrausta<br />

koskevan erimielisyyden voi<br />

saattaa lautakunnan käsiteltäväksi<br />

sekä kuluttajavuokralainen<br />

että vuokranantaja,<br />

mikäli hän on yksityishenkilö.<br />

Asumisoikeuden luovutusta<br />

koskevan erimielisyyden<br />

asumisyhteisöä vastaan<br />

voi saattaa lautakunnan käsiteltäväksi<br />

sekä kuluttajaostaja<br />

että myyjä, jos hän on yksityishenkilö.<br />

Kuluttajariitalautakunnalla<br />

ei ole toimivaltaa mm.<br />

vuokrasuhteen irtisanomiseen,<br />

häätöön ja muuttopäivän<br />

siirtoon liittyvissä asioissa.<br />

Asumisoikeusasioissa<br />

toimivallan ulkopuolelle<br />

jäävät mm. kunnan tekemät<br />

asukasvalintapäätökset.<br />

RAUNI VÄISÄNEN<br />

Kirjoittaja on Riihimäen,<br />

Lopen ja Hausjärven kuluttajaneuvoja.<br />

osoitteella Suomen Luonto<br />

/ turhake, Kotkankatu 9,<br />

00510 Helsinki tai sähköpostilla:<br />

turhake@sll.fi<br />

Vuoden <strong>2007</strong> turhake julkistetaan<br />

Suomen Luonto<br />

-lehden joulukuun numerossa,<br />

joka ilmestyy 3.12.<strong>2007</strong>.<br />

Voittoisan turhake-ehdotuksen<br />

tekijä palkitaan rinkalla,<br />

retkikeittimellä ja makuupussilla.<br />

Tyrni hurmasi Elvi Ankkurin<br />

Tyrnimarja on luonnon oma tehopaketti, varsinainen luonnontuote, sillä sen viljelyssä<br />

tai käsittelyssä ei käytetä torjunta- eikä säilöntäaineita.<br />

Yli 20 vuotta sitten loppilainen<br />

Elvi Ankkuri sai<br />

jotakin erityisen herkullista<br />

jälkiruoaksi. Selvisi, että<br />

aineksena oli tyrni, joka<br />

osoittautui sitä kiehtovammaksi<br />

marjaksi, mitä enemmän<br />

sitä tutki.<br />

Tyrnin viljely alkoi kokeilevana<br />

harrastuksena,<br />

mutta muuttui laajetessaan<br />

yritystoiminnaksi. Nyt Elvi<br />

Ankkuri on viljellyt tyrniä<br />

kymmenen vuotta poikansa<br />

Pekka Ankkurin kanssa, ja<br />

ihastus jatkuu ja syvenee.<br />

Ankkurit olivat viljelleet<br />

mansikkaa jo 1970-luvulta, ja<br />

vähitellen tyrni otti suuremman<br />

ja suuremman osan. Tyrnipensaita<br />

on nyt tuhatkunta,<br />

joista parisataa on poikapensaita,<br />

joiden tehtävänä on pölyttää.<br />

Tyttöpensaat kantavat<br />

marjoja. Yleensä pensas<br />

tuottaa ensimmäiset marjat<br />

kolmantena vuotenaan, neljäntenä<br />

vuonna marjoja tulee<br />

puolisen kiloa, ja viidentenä<br />

vuonna täysi sato, 5-15<br />

kiloa.<br />

Mehustettavaksi tarkoitettu<br />

marja poimitaan imurikoneella,<br />

mutta hillo- ja<br />

pakastemarjoiksi päätyvät<br />

marjat poimitaan käsin.<br />

Marjoista mehuja,<br />

hilloja, marmeladeja<br />

Ankkurin mansikkapaikka<br />

jalostaa suurimman osan<br />

tyrneistään mehuiksi, hilloiksi<br />

ja makeisiksi. Mehut<br />

puristetaan ja pastöroidaan<br />

Elimäellä, mutta hillot, hyytelöt<br />

ja marmeladit, joiden<br />

reseptit Elvi Ankkuri on<br />

itse kehittänyt, hän myös<br />

valmistaa itse.<br />

Asiakkaat noutavat suurimman<br />

osan myyntimarjoista<br />

Ankkurin mansikkapaikalta<br />

Lopen Hevosojalta.<br />

Tuotteita toimitetaan lisäksi<br />

asiakkaille lähialueelle. Elvi<br />

Ankkuri on tyrninoranssissa<br />

asussaan tuttu näky messuilla<br />

ja markkinoilla.<br />

”Kaupoissa meidän tuotteemme<br />

eivät kulje, sillä ne<br />

vaatisivat esittelyä”, Elvi<br />

Ankkuri sanoo.<br />

Elvi Ankkuri on ollut<br />

mukana lukuisissa kehityshankkeissa.<br />

AgroPolisin<br />

kehityshankkeesta aukeni<br />

mahdollisuus lähteä isoille<br />

ruokamessuille Ranskan<br />

Aurillaciin. Sitä kautta<br />

tuli tilauksia pariisilaisesta<br />

herkkukaupasta.<br />

Riihimäen Granitin aukiolla<br />

ja Ravintola Apollossa<br />

lauantaina<br />

24.11.<strong>2007</strong><br />

klo 10-15.<br />

11<br />

Mehustettavaksi tarkoitetut<br />

marjat poimitaan imurikoneella,<br />

hilloiksi ja marmeladeiksi<br />

päätyvät käsin.<br />

Tyrnimarja on<br />

luonnon tehopaketti<br />

”Tyrnillä on uskomattomia<br />

ominaisuuksia. Marja on<br />

paketti, joka sisältää ihmisen<br />

tarvitsemat vitamiinit,<br />

kivennäis- ja hivenaineet<br />

sekä öljyt. Öljyt auttavat<br />

flavonoidien imeytymistä.<br />

Kymmenkunta tyrnimarjaa<br />

tai ruokalusikallinen kylmäpuristettua<br />

pastöroitua<br />

tyrnimehua päivässä pitää<br />

ihmisen terveenä ja antaa<br />

puhtia elämään”, Elvi Ankkuri<br />

mainostaa.<br />

Eri tyrnilajikkeiden vitamiineissa<br />

ja öljyissä on<br />

suuria eroja, jotka riippuvat<br />

esimerkiksi kasvumaaperästä.<br />

Kuluttajan kannattaa<br />

olla tarkkana ja selvittää<br />

mistä marja on kotoisin.<br />

Vaikka kulunut kesä onkin<br />

ollut tyrninkasvattajalle<br />

huono, Elvi Ankkuri innostaa<br />

ihmisiä kokeilemaan<br />

tyrniä puutarhassaan.<br />

”Mikään helppo tapaus<br />

tyrni ei ole. Se vaatii istutettaessa<br />

hyvin kalkitun ja<br />

pehmeän maan. Ahtaaseen<br />

paikkaan ei tyrnipensasta<br />

kannata istuttaa. Joka pensaalle<br />

olisi hyvä varata ainakin<br />

viisi neliömetriä tilaa,<br />

jotta juuret pääsevät leviämään<br />

riittävästi ja saavat<br />

tarpeeksi ilmaa. Kasvi tuottaa<br />

ilman avulla itselleen<br />

typpeä ja ravinteita, joten<br />

sitä ei tarvitse lannoittaa.”<br />

”Tyrni on huono kilpailemaan<br />

muiden kanssa, sillä<br />

se tarvitsee tilaa, valoa ja<br />

pölyttymiseen tuulta”, Elvi<br />

Ankkuri summaa.<br />

Teksti:<br />

URPU-KAARINA<br />

YLI-LAURILA<br />

Kuvat:<br />

ELVI ANKKURIN arkisto<br />

Saksalaiset joulumarkkinat<br />

Myyntipaikkavaraukset:<br />

Urpu-Kaarina Yli-Laurila,<br />

puh. 050 5211 666,<br />

urpu.ylilaurila@kolumbus.fi<br />

Järjestäjä: Riihimäen Suomi-Saksa yhdistys.

12<br />

Kangaskassi on<br />

ekotehokkain<br />

kauppakaveri<br />

Syyskuu <strong>2007</strong><br />

Lähetä juttuvinkki<br />

Ekokaareen!<br />

Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille<br />

ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille)<br />

Toimitus ja ilmoitukset:<br />

<strong>Ekokaari</strong><br />

Uusi Herajoentie 143<br />

11710 RIIHIMÄKI<br />

puh. 050 5211 666, 019-765 488<br />

faksi 019-765 411<br />

Toimituskunta:<br />

Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö<br />

elina.maenpaa@riihimaki.fi<br />

Jenni Nissinen, Riihimäen vs. ympäristönsuojelusuunnittelija<br />

jenni.nissinen@riihimaki.fi<br />

Riina Paunonen, Hausjärven ympäristösihteeri<br />

riina.paunonen@hausjarvi.fi<br />

Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö<br />

juha.viinikka@loppi.fi<br />

Päätoimittaja:<br />

Urpu-Kaarina Yli-Laurila<br />

urpu.ylilaurila@kolmbus.fi<br />

Taitto:<br />

Sirpa Kekkonen, sirpa@antsi.pp.fi<br />

11. vuosikerta<br />

Jakelu 23 800 kpl<br />

Paino: Keski-Uusimaa Oy <strong>2007</strong><br />

Seuraava <strong>Ekokaari</strong> ilmestyy toukokuussa 2008<br />

<strong>Ekokaari</strong> ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta,<br />

jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai<br />

käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten<br />

julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta.<br />

EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA<br />

KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN<br />

www.riihimaki.fi<br />

>kaupungin palvelut>ympäristönsuojelu><strong>Ekokaari</strong><br />

Kangaskassi kestää vuosikausia<br />

ja on ympäristöystävällisin<br />

kauppakaveri.<br />

Seuraavaksi kirii muovikassi<br />

ja vasta kolmanneksi<br />

paperikassi.<br />

Kauppakassin valinnalla on<br />

vaikutusta ympäristöön. Ei<br />

siis ole yhdentekevää, miten<br />

ruoat kotiin kantaa.<br />

Monelle saattaa olla yllätys,<br />

ettei paperikassi olekaan<br />

paras ratkaisu eikä muovikassi<br />

huonoin.<br />

Suomen luonnonsuojeluliitossa<br />

on laskettu luonnonvarojen<br />

kulutusta mittaavalla<br />

MIPS-menetelmällä kauppakassien<br />

ekotehokkuutta ja havaittu<br />

kankaisen kestokassin<br />

olevan paras valinta luonnonvarojen<br />

kulutuksen kannalta.<br />

Kun oletetaan, että puuvillaista<br />

kestokassia käytetään<br />

vuoden ajan joka toinen<br />

päivä ja pestään sinä<br />

aikana kolme kertaa, kuluttaa<br />

se käyttökertaa kohden<br />

20 kertaa vähemmän uusiutumattomia<br />

luonnonvaroja<br />

kuin kerran käytettävä muovikassi.<br />

Paperikassiin verrattuna<br />

kangaskassin ekotehokkuus<br />

on jopa 250-kertainen<br />

uusiutumattomissa luonnonvaroissa<br />

mitattuna.<br />

”Vaikka muovi on uusiutumaton<br />

materiaali ja paperi<br />

uusiutuva, kuluu paperikassin<br />

valmistuksessa selvästi<br />

enemmän uusiutumattomia<br />

luonnonvaroja kuten esimerkiksi<br />

fossiilisia polttoaineita”,<br />

kertoo kestävän kulutuksen<br />

tutkija Satu Lähteenoja.<br />

Tietenkin kaikkien kassien<br />

käyttökertoja voidaan lisätä<br />

ekotehokkuuden parantamiseksi.<br />

Muovipussia ja paperipussiakin<br />

voidaan käyttää<br />

uudelleen kauppakassina, jolloin<br />

niiden ekologinen selkäreppu<br />

käyttökertaa kohden<br />

pienenee.<br />

Kauppakassia ei kannata<br />

ostaa roskapussiksi. Siihen<br />

on olemassa halvempi ja parempi<br />

vaihtoehto, kierrätysmuovista<br />

valmistettu ohut<br />

roskapussi.<br />

Lisätietoja laskelmista ja<br />

niiden taustoista: www.sll.fi/<br />

luontojaymparisto/kestava/<br />

mips/tietopankki/kauppakassi<br />

Suomen ympäristöopisto SYKLI<br />

– ympäristöön soveltuvia koulutusratkaisuja<br />

Suomen ympäristöopisto SYKLI kouluttaa<br />

laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen,<br />

ympäristöhuollon, vesihuollon ja ympäristölogistiikan<br />

ammattilaisia ja asiantuntijoita.<br />

Koulutus- ja konsultointipalvelumme soveltuvat<br />

yhtä hyvin yritysten, julkishallinnon kuin<br />

yksityishenkilöiden tarpeisiin.<br />

Järjestämme kursseja myös räätälöitynä eri alojen toimijoille.<br />

Ympäristötieteen perusopinnot ja ympäristöviestintä.<br />

Perusopinnot ovat alkaneet,<br />

kysy Riihimäen ryhmän vapaita paikkoja.<br />

Lisätietoja ja muu koulutustarjontamme www.sykli.fi<br />

Ekokem-yhtiöt ovat Suomen<br />

johtava vaativan ympäristöhuollon kokonaispalvelujen<br />

tuottaja.<br />

Ydinosaamista on luontevasti laajennettu myös muiden<br />

jätteiden hyödyntämiseen ja energiantuotantoon<br />

mm. uudessa jätevoimalassa, niihin liittyviin<br />

palveluihin, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden<br />

puhdistukseen sekä ympäristörakentamisen palveluihin.<br />

Yhtiö tarjoaa asiakkaidensa ympäristönhuoltoongelmiin<br />

turvallisia ja laadukkaita ratkaisuja.<br />

www.ekokem.fi

Yumpu Logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2026 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!