Akateemisen debattikisan syntyvaiheet vuosina ... - Turun yliopisto

Akateemisen debattikisan syntyvaiheet vuosina 1999 -
2005
Riitta Koskimies ja Liisa Lavón
Filosofian lisensiaatti Liisa Lavón ja filosofian maisteri Riitta Koskimies ovat Turun
kauppakorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtoreita. He ovat osallistuneet debattikisan
järjestämiseen alusta asti. Riitta Koskimies on myös debattikisan johtoryhmän jäsen.
Turun yliopistoissa puheviestintää opettavat lehtorit alkoivat 1990-luvun lopussa miettiä, miten
yliopistojen yhteistyötä voitaisiin kehittää ja saada puheviestintätaitojen merkitys tutuksi myös
suurelle yleisölle. Näiden pohdintojen tuloksena päätettiin kehitellä yhdessä akateemista
väittelykilpailua.
Keväällä 1999 muotoiltiin ensimmäisen kerran kilpailukutsu ja määriteltiin kilpailun tavoitteeksi
”edistää akateemista puhekulttuuria ja turkulaisten yliopistojen ja tiedekuntien välistä yhteistyötä”.
Painotus puhetaidollisiin tavoitteisiin juontui ideoijien taustasta. Turun yliopiston ja Rauman
opettajankoulutuslaitoksen puheopin didaktiikan lehtori Jorma Immonen sekä Turun
kauppakorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtorit Liisa Lavón ja Riitta Koskimies näkivät
tavoitteet vaikuttamisessa ja puhetaidossa.
Ensimmäisenä vuotena kisa oli nimeltään Akateeminen väittelykilpailu. Siitä julkaistussa tiedotteessa
näkyy selvästi opetuspainotus: ”Väittely on hyvä puheviestinnän koulutusmuoto. Argumentointi luo
pohjaa rationaaliselle päätöksenteolle ja opettaa erottamaan merkittävät asiat vähemmän tärkeistä. Se
opettaa puheenvuoron rakentamis- ja esittämistaitoa sekä tietenkin mielipiteiden perusteiden
punnitsemista ja kuuntelutaitoa. Viestintämuotona väittelyssä korostuu älyllisyys ja loogisuus, vaikkei
tunnepitoista ainesta ole missään nimessä poissuljettu.”
Ensimmäinen kisa oli pienimuotoinen, joukkueita oli neljä, eikä yleisöäkään ollut paljon. Kuitenkin
idean toteuttamiskelpoisuuden ja toimintamallin testaaminen onnistui. Opiskelijoiden innostus ja
oivallus puheviestintätaitojen merkityksellisyydestä kannusti jatkamaan ensimmäisen kokeilun
jälkeen.
Seuraavana vuonna kisa sai nykyisen nimensä Turun korkeakouluopiskelijoiden debattikisa ja silloin
järjestettiin Mediatutkimuksen oppiaineessa myös ensimmäinen Argumentointi ja debatti
-kurssi. Kurssin hyvine oheismateriaaleineen toteuttivat Nora Kärkkäinen ja Marianna Nousiainen.
Kilpailun järjestäjinä toimivat puheviestinnän lehtorit Turun yliopiston mediatutkimuksesta ja
OKL:stä sekä Turun kauppakorkeakoulusta ja Åbo Akademista. Kisaan ilmoittautui seitsemän
joukkuetta, joten oli järjestettävä myös ensimmäinen karsintakilpailu. Joukkueita oli sekä Turun
yliopistosta että Turun kauppakorkeakoulusta. Åbo Akademista ei saatu joukkuetta mukaan, eikä
sieltä tämän jälkeen ole ollut mukana järjestäjiä eikä joukkueita.
Vuosina 2000 ja 2001 kilpailu muotoutui pitkälti nykyisenlaiseksi. Sääntöjä on toki tarvittaessa
muutettu vuosittain, mutta muun muassa karsinnan ja kilpailun ajankohdaksi vakiintui marraskuu ja
joukkueissa väittelevien määräksi kolme. Vaikka joka vuosi on mietitty, voisiko aiheet antaa
joukkueille etukäteen, on kuitenkin päätetty pitäytyä sellaisissa aiheissa, jotka eivät suosi minkään
tieteenalan opiskelijoita ja joihin voi heittäytyä väittelemään kymmenen minuutin valmistautumisajan
jälkeen yleis- ja ajankohtaistiedon varassa.
Vuonna 2000 Turun yliopiston puheopin lehtori Esko Vierikko toi kisaorganisaatioon ryhtiä
tuottamalla yksityiskohtaiset säännöt sekä määrittelemällä väittelyn kulun. Hänellä oli kokemusta ja

näkemystä kilpailusta ja selvänä tavoitteena rituaalinomaisen tapahtuman luominen. Se tarkoittaa, että
väittelyn puheenvuorojen kesto ja kulku on etukäteen tiedossa tarkkaan ja että niin joukkueet kuin
tuomaritkin perehtyvät huolellisesti määrämuotoihin.
Nyt oltiin siinä tilanteessa, että väittelykisan katsottiin olevan erilaisia viestintätaitoja opettava
tilaisuus, josta on tehtävä traditio. Väittelykisaa varten perustettiin työryhmä, joka myöhemmin
muuttui johtoryhmäksi. Johtoryhmän tehtävänä on vuosittain tarkistaa säännöt, valita tuomarit ja
ohjeistaa heitä, kehitellä aiheet ja vastata tiedottamisesta ja kisan järjestelyistä.
Järjestelytoimikuntaan liittyi vuonna 2001 argumentointia vahvasti filosofiselta ja loogiselta kannalta
tarkastelevia argumenttien muodon ja rakenteen ymmärtäjiä: Arto Tuomola, Olli Tuomola ja Juho
Ritola. Samana syksynä ilmestyi Loquor (1), Turun yliopiston mediatutkimuksen väittelyjulkaisu. Sen
päätoimittaja ja useiden kilpailujen tuomarina toiminut Olli Tuomola muotoilee väittelytuomariston
arviointiperusteet samaisena syksynä seuraavasti: ”Kaikki kolme tuomaria syventyvät väittelyn aikana
molempien joukkueiden argumentointiin ja esiintymiseen. Argumentaatiolle annetaan suurin
painoarvo. Väittelyn aikana jokainen tuomari kirjaa omiin papereihinsa molempien joukkueiden
tärkeimmät argumentit ja muut ansiot. Huomiota pyritään kiinnittämään siihen, mitkä argumentit
jäävät vaille vastapuolen vastausta eli tulevat niin sanotusti hyväksytyksi vastapuolen taholta.”
Vuodesta 2001 alkaen kisan järjestelyvastuu siirtyi Turun yliopiston Mediatutkimukseen. Lehtori
Esko Vierikko otti sydämenasiakseen Argumentointi ja debatti -kurssin pitämisen kurssitarjonnassa ja
vähitellen muodostui jatkuvuuden kannalta välttämätön osaava kurssin ja kilpailujen järjestäjien
kaarti. Tällaisenaan järjestelyvastuu on pysynyt, ja vuosina 2000–2004 suurimman osan käytännön
järjestelyistä on hoitanut Esko Vierikko yhdessä puheopin opiskelijoiden kanssa. Ilman hänen työtään
kisa ei olisi kasvanut nykyisen laajuiseksi ja saanut ansaitsemaansa julkisuutta.
Raikasta kiistelyä arviointiperusteista ja tuomarityöskentelystä on aitoon urheiluhenkeen käyty
jokaisen kisan jälkeen. Linjanvetoa argumenttien sisällön ja esitystavan arvostamisen ja painottamisen
välillä on käyty koko ajan. Samoin on keskusteltu siitä, pitäisikö tuomareiden perustaa arvionsa kerta
kuulemaan vai tarkkaan argumenttianalyysiin.
Vuonna 2003 oli ensi kerran mukana joukkue Turun ulkopuolelta. Finaalin jälkeen
tamperelaisjoukkueen vetäjä Tapani Lepomäki vastasi joukkueen saamaan populismin
harjoittamiskritiikkiin: ”Selkeä vahvuutemme oli asia, jolle omassa opetuksessani panen paljon
painoarvoa. Se on puhujan ilmaisuvoima ja kyky pistää persoonansa peliin. Puhujan persoonan ja
esitystavan sopusointu oli yksi jo Aristoteleen keskeisistä ajatuksista. Nykypäivän näkökulmasta näen
sen uskalluksena panna itsensä alttiiksi, puhua innostuneesti, värikkäästi, mukaansatempaavasti ja
tuoda estradiesitykseen ripaus ihmisten arkisen vuorovaikutuksen mutkattomuutta ja hauskuutta.”
Toisaalta jo vuoden 2001 väittelykisaa avatessaan Esko Vierikko totesi: ”Yliopistolla on kolme
tehtävää: opettaa meidät näkemään, miten tieto syntyy, opettaa meidät kyseenalaistamaan ja opettaa
meidät argumentoimaan. Näistä kahta toteutamme täällä tänään.”
Argumentoinnin ja ilmaisukyvyn tasapainon löytyminen ja selkeä ilmaiseminen säännöissä on
tärkeää; selvää on, ettei debattikisaa jatkossakaan voi voittaa ilman esiintymistaitoa tai ilman kykyä
puolustaa omaa näkemystä.
Kaikkina vuosina kilpailijat on palkittu rohkeasta mukaantulosta kunniakirjalla ja voittajille on
annettu palkinnoksi yleensä kirjoja. Vuodesta 2001 alkaen Turun Akateemiset Naiset ry. on antanut
stipendin ”huomionosoituksena naisopiskelijalle, joka tuomariston arvioinnissa menestyy hyvin”.
Vaikka naisjoukkueitakin on ollut mukana, on vähintään noin kolme neljäsosaa kilpailijoista ollut
miehiä.

Debattikisapaikka, tuomarit ja finalistit vuosina 1999–2004
1999
(Turun
kauppakorkeakoulu,
sali 18)
2000
(Turun yliopisto,
Tauno Nurmela
-sali)
2001
(TY, Educarium)
2002
(TY, Publicum)
2003
(TuKKK,
auditorio)
2004
(TuKKK,
auditorio)
Tuomarit
Professori Pekka Pihlanto,
Toimittaja Anne Paasi
Yhteyspäällikkö Cay Sevón,
Tiedotuspäällikkö Jouko Hallia,
Päätoimittaja Pär Landor
Kansanedustaja Liisa Hyssälä,
Filosofian tutkija Juho Ritola,
FM, tj. Olli Tuomola
FM, KTM Leena Aarikka-
Stenroos,
Filosofian tutkija Juho Ritola,
FM, tj. Olli Tuomola
Emeritusprofessori Kalevi Wiik,
Teatteriohjaaja Marja-Leena
Kuronen,
Filosofian tutkija Juho Ritola
Professori Heikki Paloheimo,
FM, tj. Olli Tuomola,
Äidinkielen ja ilmaisutaidon
opettaja Anu Herhi
Finalistit (voittaja alleviivattu)
P-klubi (politiikan opiskelijoiden
ainejärjestö)
TuKKK:n ylioppilaskunta
P-klubi
Luonnonlahjakkuudet (monitieteellinen)
P-klubi
Pro-testeri (monitieteellinen)
Lex (oikeustieteen opiskelijat)
TVO:n Lanaajat (Varsinaissuomalainen
osakunta)
Lanaajat
Win-win ja 6-0 (monitieteellinen)
Lanaajat
Hyvät häviäjät (monitieteellinen)
Jatkuvuuden salaisuus
Kuusi kisaa on käyty, vieläkö järjestäjillä riittää kiinnostusta ja innostusta jatkaa. Nyt on koulutettu
asiaan vihkiytyneitä uusia harrastajia, jotka jo hakeutuvat työhön muualle, mutta haluavat edelleen
osallistua kisaan joko tuomalla oman joukkueen kilpailuun tai osallistumalla järjestäjinä.
Turun yliopiston Mediatutkimuksen Argumentointi ja debatti -kurssi on keskeisin mahdollisuus
väittelyn harjoittelemiseen Turussa. Turun kauppakorkeakoulussakin on kahdesti järjestetty 2000-
luvun taitteessa samantapainen kurssi, mutta tällä hetkellä sille ei näy opetusohjelmassa jatkoa.
Harjoitella täytyy siis vapaaehtoisissa ryhmissä tai muiden oppituntien ohjelmassa. Käytännössä
joukkueiden ensisijainen mahdollisuus mitata taitavuuttaan on osallistua karsintaan, johon esimerkiksi
vuonna 2004 osallistui yhdeksän joukkuetta. Finaalissa argumentoinnin ja esiintymisen tulee olla
korkeatasoista ja yleisöä viihdyttävää.
Johtoryhmän mielestä olisi toivottavaa, että suurista tiedekunnista olisi omat joukkueet ja kisaan
osallistumisesta muodostuisi kunnia-asia. Paljon on kuitenkin puheviestinnän opettajan vastuulla ja
hänen innostuksensa varassa. Esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekunnan puheviestinnän opettaja
Teija Virtanen on aktiivisella tavalla kannustanut osallistujia mukaan. Turun kauppakorkeakoulussa
kiinnostusta on jatkuvasti ollut, mutta koska varsinaista argumentointikurssia ei ole voitu järjestää, on
kilpailuun osallistumisen kynnys korkea.

On oikeastaan ihme, että kisa on käyty säännöllisesti kuutena vuotena peräkkäin ilman virallista
järjestäjäorganisaatiota. Käytännössä lehtori Esko Vierikko on vuodesta 2000 alkaen ollut kisan sielu,
joka sopivina aikoina on meitä muita muistuttanut tarpeellisista toimista. Keväällä 2004 hän järjesti
kokouksen, jossa ilmoitti, että hän haluaa huolehtia sen vuoden kisaorganisaation kuntoon, mutta niin,
ettei hän enää ole itse mukana järjestelyissä.
Käytännössä kisa tarvitsee pääorganisaattorin, vaikka tällä hetkellä osaajia on kaikkiin tehtäviin.
Turun yliopiston puheopin päätoiminen tuntiopettaja Marianna Nousiainen johti iskukykyisen
järjestelyryhmän kanssa syksyn 2004 kisan kunnialla, ja tulevaisuus on sikäli valoisa, että innostus
asiaan on vahvaa.
Vuonna 2003 kisaan osallistui Tampereen teknillisen yliopiston joukkue ja vuonna 2004 Helsingin
yliopiston Varsinaissuomalaisen osakunnan joukkue. Tämän julkaisun kirjoittamisvaiheessa
johtoryhmä on optimistinen ja uskoo, että vuoden 2005 kisassa nähdään lisää haastajia muista
kaupungeista.
Puheviestinnän opetuksen kannalta kisa on ollut hyödyllinen. Kuusi vuotta sitten asetetut tavoitteet
alkavat toteutua. Puheviestinnän opettajien ja yliopistojen välinen yhteistyö on laajentunut,
puheviestinnän eri osa-alueiden merkitys on vahvistunut ja argumentointitaidon tärkeys on
korostunut. Erityisesti kisaan osallistuvat joukkueet ovat todenneet viestintätaitojensa kehittyneen ja
kuulijatkin ymmärtävät erilaisten osatekijöiden yhteisvaikutuksen, kun tuomarit perustelevat
päätöksensä ja kertovat, mitkä seikat viime kädessä ratkaisivat voittajan. Myös näkyvyyttä on saatu
toivotulla tavalla. Ja onpa tiedossamme, että myös useassa Turun seudun lukiossa kilpaillaan
sovelletuilla akateemisen debattikisan säännöillä.
Järjestäjien palkka on ollut yhteistyön ja opiskelijoiden innostuksen tuoma ilo. Virallista
organisaatiota ei ole ollut, joten tulevaisuus näyttää, miten pitkään tällä mallilla ja näillä resursseilla
kisoja voidaan järjestää.