Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

lehti.kuntatekniikka.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

ALANSA YKKÖNEN

6 /2011

Martha Schwartz:

Puisto on

graalin malja

kaupungille.

sivu 42

sivulla 36

Tulvasuojelu pahensi

New Orleansin

tuhoja sivu 12

Karviassa kylä rakentaa

kevyen liikenteen

väylää talkoilla sivu 24

Musiikkitalon ympäristö

muuttuu kaupunkilaisten

olohuoneeksi sivu 36

Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa

MYRSKYN JÄLKEEN

sivu 6


SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme

osaamisemme ja kokemuksemme

käyttöösi ja autamme sinua löytämään

parhaimmat tekniset ratkaisut.

Taustallamme ovat tunnetut

merkkituotteet, joiden

tuotekehitys on jatkuvaa

ja systemaattista.







Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!

Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa

jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n

asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin

ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.

Maahantuoja:

Kysy lisää!

SGN Tekniikka Oy

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa

Puh. 030 650 50

www.sgntekniikka.fi


SISÄLTÖ

6 / 2011

4. lokakuuta

36 Töölönlahden tilapäinen puisto valmistui

Musiikkitalon avajaisiin elokuun lopulla.

Projektinjohtaja Kaija Laine Helsingin

kaupungin rakennusvirastosta ihailee

puiston näyttäviä kesäkukkaistutuksia.

16 Skeittausta harrastava Pyry Tamminen arvostaa

Helsingin Tuorinniemen skeittipuistoa ja

sen kestomuovilla pinnoitettua vaneria.

24 Esa Yliluoma, Jaakko Kallioniemi ja Karvian

Kantin kyläläisten voimannäyte: talkoilla

syntyvä kevyen liikenteen väylä.

46 Kouvolassa hallitaan keskustan hulevesitulvia

Keskuspuistoon asennetun maanalaisen

viivytysrakenteen avulla.

TURVALLISUUS

Etelä-Savon turvallisuussuunnittelu

sai vauhtia myrskystä ja lumesta 6

Etelä-Savo panostaa valmius- ja

turvallisuussuunnitelmiin 10

New Orleansin hirmumyrsky

paljasti hallinnon haurauden 12

Hyvä skeittialue on haasteellinen

ja turvallinen 16

Uusi laki parantaa myös

skeittialueiden turvallisuutta 18

Pelastustoimen kustannukset

ovat kehittyneet maltillisesti 21

LIIKENNE

Karvian Kantin kylällä tehdään

kevyen liikenteen väylä talkoilla 24

Uudella menetelmällä työmaiden

haitat hallintaan 29

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 31

UKTY 35

VIHERALUEET

Musiikkitalo sai kylkeensä

tilapäisen puiston 36

Martha Schwartz: Puisto versoo

menestystä kaupungille 42

lehti.kuntatekniikka.fi

VESIHUOLTO

Stormwater-hanke ratkaisee hulevesiongelmia

ja tukee bisnestä 46

Kouvolaan maanalainen

hulevesien viivytysrakenne 47

Sammutusvesisuunnitelmista

tuli lakisääteisiä 49

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Rytilät/Pekka Rytilä:

Pisara 23

Pakina/Eero Hiltunen:

Viimeinen dinosaurus 41

Uutisia 51

Tuoteuutisia 55

Henkilöuutisia 56

Palveluja 58

Kuntatekniikka 6/2011 3


lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

■ Energia

■ Hankinnat

■ Ilmastonmuutos

■ Infra-IT

■ Jätehuolto

■ Kiinteistöt

■ Kunnossapito

■ Liikenne ja väylät

■ Liikuntapaikat

■ Maankäytön suunnittelu

■ Maarakennus

■ Rakentaminen

■ Turvallisuus

■ Uimahallit ja kylpylät

■ Vesihuolto

■ Viheralueet

■ Ympäristö

ALANSA YKKÖNEN

6 /2011

Martha Schwartz:

Puisto on

graalin malja

kaupungille.

sivulla 36

sivu 42

Tulvasuojelu pahensi Karviassa kylä rakentaa Musiikkitalon ympäristö

New Orleansin kevyen liikenteen muuttuu kaupunkilaisten

tuhoja sivu 12 väylää talkoilla sivu 24 olohuoneeksi sivu 36

Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa

MYRSKYN JÄLKEEN

sivu 6

Kannen kuva: Lehtikuva/Marita Waenerberg

TOIMITUS

TUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari

Puh. 050 352 3155

Toimituksen sihteeri Anne-Mari Salminen

Puh. 09 771 2319, 040 502 6389

TOIMITUSNEUVOSTO

Heikki Lonka

Kirsi Rontu

Juhani Sandström

Sami Sillstén

Paavo Taipale

TILAUKSET

Puh. 09 771 2442

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €

Irtonumero 10 €

ILMOITUKSET

Suomen Business Viestintä Oy

Marianne Lohilahti

PL 356, 00101 Helsinki

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS

Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA

Forssa Print

ISSN 1238-125X

66. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry

Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi

Kuntatekniikka turvaa arkea


Kansalaiset arvostavat arjen turvallisuutta – sitä, että asiat sujuvat häiriöttä ja ilman

henkilökohtaisia turvallisuusuhkia. Kuntatekniikka on monella tapaa mukana

turvaamassa kansalaisten arkea. Liikenneturvallisuutta edistetään hyvällä suunnittelulla,

rakentamisella ja kunnossapidolla sekä liikenteen ohjauksella. Kiinteistöturvallisuutta

parannetaan kulunvalvonnalla, kameravalvonnalla sekä automaattisilla

palohälytin- ja sammutinlaitteilla. Työturvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän

huomiota. Myös kuntien yleinen turvallisuussuunnittelu vahvistuu.

Varautuminen uhkiin ja häiriötilanteisiin ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.

Kun on totuttu hyvin toimiviin peruspalveluihin, varautuminen unohtuu helposti.

Muisti palaa, kun kohdalle osuu vaikkapa poikkeuksellinen luonnonilmiö. Runsaan

vuoden takaiset kesäiset rajuilmat ja niiden seuraukset saivat Onnettomuustutkintakeskuksenkin

kartoittamaan ja arvioimaan kuntien ja muiden viranomaisten

varautumista.

Juuri julkaistusta tutkimusraportista löytyy useita suosituksia laajojen häiriötilanteiden

varalle myös suoraan kuntatekniikan tekijöille. Tällaisia ovat muun

muassa vesihuoltolaitosten varautumisen tehostaminen, kuntien avainhenkilöiden

hälyttämismenettelyt ja liikenneverkkojen raivausjärjestelyt. Ne on syytä ottaa nyt

vakavasti, eikä toimia kuten joskus aiemmin vastaavien suositusten kanssa on toimittu

eli unohtaa sujuvasti.

Useissa tämän lehden jutuissa turvallisuus on läpileikkaavana teemana. Kansijutussa

kerromme Etelä-Savon turvallisuus- ja valmiussuunnittelun kehitysaskeleista

Asta-myrskyn ja viime talven tykkylumiongelmien jälkeen. Tarkastelemme myös

kaupunkien skeittipuistojen suunnittelua ja rakentamista turvallisuusnäkökulmasta

ja esittelemme uuden pelastuslain edellyttämää sammutusvesisuunnitelmaa.

Turvallisuus on tarpeen pitää mielessä kaikissa kuntatekniikan tehtävissä.

Tukipalvelut tökkivät

Kuntien tukipalveluja on viime aikoina ahkerasti koottu kahteen valtakunnalliseen

kuntaomisteiseen yhtiöön, Tieraan ja Taitoaan. Ensimmäinen tarjoaa tietohallinnon

ja toinen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. Kuntia ja kuntayhtymiä liittyy

osakkaiksi vähitellen. Tierassa niitä on mukana jo yli 200 ja Taitoassa toistasataa.

Tietoa ja taitoa tuntuu tukipalveluista vielä puuttuvan. Pienten kuntien ohuista

ja haavoittuvista organisaatioista on puhuttu vuosikaudet, mutta osataan sitä

tunaroida isoissa kuntayhtymissäkin.

90-vuotias, kodissaan yksin asuva äitini oli elokuussa muutaman päivän hoidettavana

maakunnan keskussairaalassa. Kotiutushetken koittaessa ei sairaalan

säilytykseen ottamia potilaan vaatteita löytynyt mistään, vaan taksimatkalle lähdettiin

sairaalan aamutakissa. Syyskuun lopulla vaatteet olivat edelleen teillä tietymättömillä.

Lasku hoitojaksosta sentään muistettiin lähettää.

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT

7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto

8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus


Asta-myrsky ja tykkylumi vauhdittivat maakunnan

Etelä-Savo varautuu nyt

Asta-myrsky riepotteli pahiten

Etelä-Savon aluetta. Myrskyn jälkiä

maastossa korjasi Suur-Savon

Sähkön noin 200 asentajaa, kymmeniä

metsureita, 20 kaivinkonetta

ja 10 metsäkonetta.

6 Kuntatekniikka 6/2011


TURVALLISUUS

turvallisuussuunnittelua

paremmin

Kuvat Järvi-Suomen Energia Oy

ASTA MYRSKY 30.7.2010

■ Myrskyn alkamisesta noin tunnin päästä

rintama Etelä-Savosta oli ohi.

■ Tämän jälkeen tilanne oli stabiili.

■ Sähkönjakeluhäiriöalueella noin 32 000

asiakasta oli ilman sähköä.

■ Häiriöalueella vakituisia asukkaita on noin

30 000 ja runsaasti kesäasukkaita.

■ Valoisaa ja lämmintä.

■ Kaatuneet puut haittasivat liikkumista.

■ Matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä.

TYKKYLUMI 25.1.2011

■ Tilanne laajeni noin 12 h.

■ Häiriöalue oli epästabiili.

■ Sähkönjakeluhäiriöalueella noin 32 000

asiakasta oli ilman sähköä.

■ Pimeä vuodenaika, seuraavan vuorokauden

lämpötilaennuste oli –25 °C.

■ Lumi haittasi liikkumista sekä teillä että

sähkölinjoilla.

■ Matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä.

Kesän 2010 Asta-myrskystä ja viime talven tykkylumiongelmista

saadut kokemukset ovat hioneet

Etelä-Savon valmius- ja turvallisuussuunnitelmia.

Parannettavaa löytyi etenkin toimintojen käynnistämisestä

ja tilannekuvan välittämisestä viranomaisten

kesken ja tavallisille kansalaisille.

● Seppo Lokka, pelastusjohtaja

Etelä-Savon pelastuslaitos

Kesällä 2010 Suomeen iski

useampi voimakas myrsky. Etelä-Savoa

pahiten koetteli Astamyrsky

heinä-elokuun vaihteessa.

Myrskyn jälkeen tarkastelimme

kriittisesti omaa toimintaamme

ja havaitsimme, että kuntien

tilannekuvan muodostamisessa

oli ongelmia. Kuntien johtoryhmien

hälyttämiseen oli myös paneuduttava

aikaisempaa huolellisemmin.

Asta-myrskyn jälkeen

pohdittiin myös sitä, onko häiriötilanteisiin

varautuminen jätetty

liian vähälle huomiolle.

Kuntien kanssa oli tehty paljon

työtä valmius- ja turvallisuussuunnitelmien

hyväksi. Liioitellen

voisi todeta, että suunnitelmat

olivat hyviä. Niissä oli

vain yksi vika: ne eivät toimineet

käytännössä. Etelä-Savossa syntyi

voimakas tarve konkretisoida

suunnitelmia ja tehdä niistä käytännössä

toimivia asiakirjoja.

Syksyllä 2010 järjestimme tilaisuuden

kunnanjohtajille yhdessä

puolustusvoimien ja Etelä-Savon

poliisilaitoksen kanssa.

Kävimme läpi valmiussuunnitteluun

ja turvallisuussuunnitteluun

liittyviä kysymyksiä ja sovimme

Kuntatekniikka 6/2011

7


TURVALLISUUS

Tykkylumi taivutti puita sähköjohdoille ja aiheutti sähkökatkoja Etelä-Savossa viime tammikuussa.

Vikapaikkoja kartoitettiin helikopterilla.

OPERAATIO TYKKYLUMI

Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimenpiteitä

tykkylumen aiheuttaman

laajan sähkönjakeluhäiriön

aikana tammikuun lopulla 2011:

■ Viesti- ja johtokeskus oli miehitettynä

25.1.2011 klo 12 –

29.1.2011 klo 15.

■ Tehtiin tiivistä yhteistyötä sähköyhtiön

kanssa.

■ Aktivoitiin häiriöalueen kuntien

johtoryhmät hätäkeskuksen kautta

ryhmätekstiviesteillä.

■ Aktivoitiin ja komennettiin ”yhteysupseerit”

kuntien johtoryhmien

tueksi.

■”Yhteysupseeri” sähkölaitoksen

käyttökeskukseen/valvomoon.

■ Evakuoitiin yhteensä noin 100

erityisryhmiin kuuluvaa henkilöä

yhdessä kuntien viranomaisten

kanssa.

■ Lämmitettiin erityisryhmien

asuntoja.

■ Tarkastettiin yhdessä kuntien viranomaisten

kanssa haja-asutusalueen

erityisryhmien turvallisuus

ja hyvinvointi.

■ Lähetettiin viranomaistiedotteita.

■ Avattiin medialle tiedotuspuhelin.

■ Koottiin tilannekuvaa maakunnasta.

■ Välitettiin tilannekuvaa maakunnasta

kaikille Etelä-Savon kunnille,

Itä-Suomen aluehallintovirastolle,

naapuripelastusalueille, muille viranomaisille

sekä sisäministeriön

pelastusosaston päivystäjälle.

■ Lähetettiin tilanneraportit edellä

mainituille tahoille kerran vuorokaudessa.

■ Lähetettiin mediatiedotteita

Suomen medialle vähintään kaksi

kertaa vuorokaudessa.

■ Järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta.

■ Koordinoitiin omien ja eräiden

muiden tahojen varavoimakapasiteettia.

■ Siirrettiin omaa kuljetuskapasiteettia,

muuta kalustoa ja henkilökuntaa

häiriöalueille.

■ Pyydettiin virka-apua puolustusvoimilta

(10 maastoajoneuvoa,

1 aggeregaatti).

■ Sovittiin evakuointeihin liittyvästä

virka-avusta poliisin kanssa.

■ Jaettiin pelastuslaitoksen vedenjakelusäiliöitä

maatiloille.

■ Huolehdittiin hälytyksien perillemenosta

VIRVE-häiriöalueille.

■ Kartoitettiin naapuripelastusalueilta

saatava varavoimakapasiteetti.

■ Tilattiin ilmatieteenlaitokselta

tarkemmat maakunnan sääennusteet,

jotka välitettiin tietoa tarvitseville.

■ Tilattiin maistraatista koko maakunnan

alueelta yli 70-vuotiaiden

asukkaiden osoitetiedot, kun valmistauduttiin

tilanteen pahenemiseen.

■ Tiedotettiin ja aktivoitiin

VAPEPA-organisaatio, mikäli tilanne

pahenisi.

■ Tehtiin alustava tiedustelu maakuntajoukkojen

käytettävyydestä,

mikäli tilanne pahenisi.

■ Tilanteen katsottiin olevan ohi

2.2.2011 klo 13.30.

■ Pelastuslaitoksen tilannepäiväkirjaan

tehtiin 261 merkintää.

Järvi-Suomen Energia Oy

käytännössä muutamista keskeisistä

toimintaperiaatteista.

Maakunnan valmiussuunnitelma

työn alle

Asta-myrskyn jälkeen Etelä-Savoon

ryhdyttiin tekemään maakunnan

valmiussuunnitelmaa.

Alusta asti oli selvillä, ettei se korvaa

eri viranomaisten eikä kuntien

omia lakisääteisiä valmiussuunnitelmia.

Tavoitteena oli ja

on edelleen käydä läpi eri viranomaisten

voimavarat ja tehtävät

ja välttää voimavarojen päällekkäistä

kehittämistä.

Myrskyn jälkeen selvisi, että

kuntakohtaisten valmiussuunnitelmien

rinnalle on tehtävä laajempi

suunnitelma. Kuntakohtaisen

suunnitelman avulla suunnitellaan

ja mietitään yksityiskohdat

ja varautuminen eri tilanteisiin

eri kunnissa. Lisäksi alueella

laaditaan ylikunnallisten organisaatioiden

toiminnat yhteensovittava

valmiussuunnitelma.

Kun asiaa pohdittiin pidemmälle,

niin maakunnan valmiussuunnitelma

alkoi hahmottua tietynlaisen

valmiusmatriisin ja tilannekohtaisten

toimintakorttien

muotoon. Suunnittelutyö jalostui

turvallisuussuunnitelmaksi

ja valmiussuunnitelmaksi.

Turvallisuussuunnitelman

pääpaino on onnettomuuksien,

rikollisuuden ja syrjäytymisen

estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin

liittyvissä asioissa Turvallisuussuunnittelun

avulla pidetään

huoli sitä, että turvallisuus

otetaan huomioon kaikissa päätöksissä

ja toiminnoissa eri tasoilla

organisaatioissa ja yhteisöissä.

Valmiussuunnitelma on kunta-

tai toimialakohtainen suunnitelma

(organisaation tasolla) siitä,

miten palvelut järjestetään normaaliolojen

häiriötilanteessa tai

poikkeusoloissa. Valmiussuunnittelun

avulla varmistetaan organisaatioiden

toiminta eri tilanteissa

eri turvallisuustasoilla.

Tykkylumi katkoi sähköjä

Tammi-helmikuun vaihteessa

Etelä-Savossa oli jälleen poikkeuksellisen

laaja sähköhäiriötilanne,

kun puihin kerääntynyt raskas

tykkylumi painoi puita säh-

8 Kuntatekniikka 6/2011


TURVALLISUUS

kölinjoille. Linjojen korjaustöitä

vaikeutti maaston paksu puuterilumikerros.

Valmius kohdata

haasteet oli kuitenkin selvästi

edelliskesää parempi.

Kun tilanteen vakavuus selvisi,

ryhdyimme toimimaan juuri

siten, kuin olimme edellisenä

syksynä kuntien kanssa sopineet

(ks. kaavio alla). Sähkönjakeluhäiriön

aikana pelastuslaitoksen

rooli muodostui laaja-alaiseksi.

Tykkylumitilanteen jälkeen

arvioimme jälleen toimintaamme.

Keskeinen havainto oli se, että

kunnat ja muut viranomaiset

osaavat kyllä toimia, kun jossain

päin ”lamppu syttyy” ja kaikille

osallisille saadaan kerrottua, mikä

on tilanne.

Kuntien viranomaisten ja johdon

hälyttäminen ja sen varmistaminen

korostuu häiriötilanteissa.

Suomeen on luotu valtakunnallinen

hätäkeskusjärjestelmä,

jonka kautta on voitava hälyttää

myös kuntien viranomaiset ja

kunnan johto tarpeen vaatiessa.

Etelä-Savossa on sovittu, että kunnan

johtoryhmä voidaan hälyttää

pelastusviranomaisen pyynnöstä

hätäkeskuksen kautta.

Valtakunnallinen

kriisiportaali tarpeen

Tilannekuvan välittäminen viranomaisten

kesken ja tavallisille

ihmisille on edelleen vaikeaa.

Sähkönjakeluhäiriöiden yhteydessä

huomattiin, että puhelinverkot

kaatuvat varsin nopeasti.

Niiden toiminta-aika häiriötilanteessa

olisi saatava pidemmäksi.

Esille nousi myös tarve kehittää

valtakunnallinen tai alueellinen

kriisiportaali, joka tarjoaisi kansalaisille

tietoa häiriötilanteesta.

Yleisradiolla on julkisen palvelun

rooli. Meidän häiriötilanteissamme

maakuntaradio ja valtakunnallinen

radio sekä televisio

auttoivat tiedon levittämisessä.

Voisiko eri viranomaisille rakentaa

yhteisen, tiedotusta tukevan

yksikön? Keskitetysti toimivan

tukiyksikön kautta voitaisiin varmistaa

esimerkiksi viittomakielen

ja muiden kielien tulkkipalvelut

nopeasti tiedotusvastuussa olevan

viranomaisen tueksi.

Väestön ikääntyessä yhteiskunnalla

on kovat paineet hoitaa

ihmisiä entistä pidempään kotona.

Sähkönjakeluhäiriöissä kotihoidossa

olevien henkilöiden

turvallisuuden varmistaminen

on mietittävä etukäteen. Kun terveysviranomainen

arvioi hoidontarvetta,

niin jatkossa on arvioitava

myös henkilön kotona selviytyminen

häiriötilanteissa.

Käytäntö osoitti, että jos ikäihmisillä

on toimintakykyä jäljellä,

he selviytyvät hyvin häiriötilanteissa.

Vanhemmilla ihmisillä on

kokemusta vaikeista olosuhteista.

Heillä ei mene heti sormi suuhun,

jos vettä tai sähköä ei tule.

Sama riskinarvio

kaikilla tasoilla

Valmiussuunnitelmat on laadittava

jatkossa ensisijaisesti normaaliajan

häiriötilanteisiin. Pohjana

ETELÄ-SAVON TOIMINTAMALLI HÄIRIÖTILANTEESSA

Asukkaat

KUNTA

Poliisi +

muut toimijat

Yhteinen

tilannekuva

Pelastuslaitos

Pelastuslaitos tukee/avustaa kuntaa

kriisijohtamisessa:

■ pitää yllä turvallisuustilannekuvaa

■ hälyttää tarvittaessa kunnan johtohenkilöstön

■ pelastuslaitoksen viesti- ja johtokeskus

avustaa kuntaa esim. tiedottamisessa

■ antaa tarvittaessa viranomaistiedotteita

■ perustaa tarvittaessa puhelinpalvelun

■ antaa tarvittaessa hätätiedotteita

■ käynnistää tarvittaessa väestöhälytysjärjestelmän

■ ym.

Kuntatekniikka 6/2011

9


Kuntien kanssa oli

tehty paljon työtä

valmius- ja turvallisuussuunnitelmien

hyväksi. Suunnitelmat

olivat hyviä.

Niissä oli vain yksi

vika: ne eivät toimineet

käytännössä.

voidaan käyttää yhteiskunnan

turvallisuusstrategian mukaisia

uhkamalleja. Häiriötilanteisiin

varautumisen lisäksi on huolehdittava

poikkeusolojen vaatimista

erityispiirteistä, kuten henkilövarauksista.

Poikkeusoloissa voi olla häiriötilanteita

ja niitä voi esiintyä

tiuhemmin ja hoitamiseen tarvittavat

resurssit voivat olla pienemmät.

Poikkeusoloissa kuitenkin

palvelutasoa yleensä lasketaan

yhteiskunnan päätöksillä.

Siten häiriötilanteiden hoitaminen

on samanlaista normaaliaikana

kuin se olisi poikkeusoloissa.

Tulipalo on tulipalo poikkeusoloissakin.

Perusidea on se, että jokainen

osaa ja huolehtii omista tehtävistään

normaalitilanteessa. Lisäksi

jokaisen on mietittävä, mitä erityistarpeita

oman toiminnan turvaamiseksi

tarvitaan esimerkiksi

sähköhäiriötilanteessa. Valmiussuunnitelma

ei ole oppikirja

vaan toimintaa ohjaava asiakirja.

Ylemmillä tasoilla valmiussuunnitelma

muodostuu yhteistoiminnan

kuvauksesta.

Etelä-Savossa on huomattu

matriisimallin toimivan hyvin eri

viranomaisten ja muiden toimijoiden

työnjaon ja tehtävien kuvaamisessa.

Tärkeää on se, että

kaikilla tasoilla on samat uhat eli

sama riskinarvio. Jokaisen on sitten

itse arvioitava uhkien vaikutukset

omaan toimintaan. Tämän

jälkeen alueella voidaan muodostaa

yhteinen näkemys asioiden

Etelä-Savo panostaa valmius- ja turvallisuussuunnitelmiin

● Seppo Lokka, pelastusjohtaja

Etelä-Savon pelastuslaitos

■ Etelä-Savossa on panostettu

viime vuosina valmius- ja turvallisuussuunnitelmien

tekemiseen.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen

perustamisesta lähtien kuntien

valmiussuunnittelun ohjaus ja

kuntien avustaminen suunnitelmien

tekemisessä on ollut yksi

pelastuslaitoksen keskeisistä

tehtävistä.

Talvella 2010 aloitettiin kuntien

valmiussuunnitelmien päivittäminen.

Päivittäminen tehtiin

seutukunnittain siten, että

kustakin kunnasta kutsuttiin toimialoittain

edustajat yhteiseen

kokoukseen. Toimialakohtaiset

suunnitelmat kuhunkin kuntaan

laadittiin ryhmätyönä. Tavoitteena

oli yhdenmukaistaa ja parantaa

suunnitelmia.

Naapuriapu toimii hyvin

Tässä työssä onnistuttiin hyvin,

ja kuntien toimialat löysivät

työn edetessä jopa uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Huomasimme,

että kunnat ovat toisilleen

parhaita tukijoita. Jos esimerkiksi

vesilaitoksella on ongelmia,

niin todennäköisesti naapurikunnan

vesilaitoksen päivystäjältä

saa parhaiten apua.

Toimintaympäristöt ovat periaatteessa

samanlaisia kaikissa

kunnissa, ja naapurikunnan päivystäjä

on heti ”kartalla” ongelmatilanteessa.

Lisäksi uuden yhteistyömallin

avulla saimme paremmin

tietoon kunnissa olevan

toimintakyvyn ja resurssit.

Turvallisuuteen liittyviä

suunnitelmia ja

suunnitelmien

laatimisvelvolliset:

Valtio/kunta/

seutukunta

Kiinteistö/virasto/

laitos/yleisötilaisuuden

järjestäjä

Työnantaja

Hoitolaitokset/

palvelu- ja tukiasumisyksiköt

Pelastuslaitos

Etelä-Savon pelastuslaitos on pohtinut eri yhteistyötahojen kanssa suunnitelmien välisiä suhteita.

Maakuntakin sai

turvallisuussuunnitelman

Etelä-Savossa on tehty myös kunta/seutukuntakohtaisia

sisäisen

turvallisuuden ohjelman mukaisia

turvallisuussuunnitelmia. Niissä

pääpaino on onnettomuuksien,

rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä

ja ihmisten hyvinvointiin

liittyvissä asioissa.

TURVALLISUUSSUUNNITELMA: (Sisäisen turvallisuuden ohjelma,

valtioneuvoston yleisistunto 8.5.2008)

Kunta/seutukuntakohtainen suunnitelma, jossa pääpaino on onnettomuuksien,

rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin

liittyvissä asioissa.

VALMIUSSUUNNITELMA: (Valmiuslaki 1080/1991 § 40)

Kuntakohtainen suunnitelma (organisaatiotasolla), jossa selvitetään, miten

palvelut järjestetään normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

NORMAALIOLOT – NORMAALIOLOJEN HÄIRIÖTILANNE – POIKKEUSOLOT

PELASTUSSUUNNITELMA: (Pelastuslaki 379/2011 § 15)

Kiinteistö-, virasto-, laitos- ja yleisötilaisuuskohtainen suunnitelma siitä,

miten ko. kohteessa varaudutaan ja toimitaan huomioiden erilaiset

onnettomuustilanteet.

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI (Työturvallisuuslaki

738/2002 § 10)

Työpaikan työntekijöille vaaraa aiheuttavien olosuhteiden tunnistaminen ja

riskinarviointi sekä toimenpiteet riskien minimoimiseksi.

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYS (Pelastuslaki 379/2011)

Hoito-, palvelu- ja tukiasumisyksiköiden selvitys, miten asukkaiden ja potilaiden

poikkeava tai heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon tulipaloihin

ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä.

VALVONTASUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011)

Suunnitelmassa määritetään suoritettavat palotarkastukset sekä muut

pelastusviranomaisen valvontatoimenpiteet.

ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVIEN KOHTEIDEN ULKOINEN

PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011)

Viranomaisten operatiivisen toiminnan ja ympäristön varoittamisen sekä

evakuoinnin suunnitelma.

Vuoden 2010 aikana Etelä-

Savoon tehtiin myös maakunnan

turvallisuussuunnitelma, jossa

keskityttiin maakunnalliseen

näkökulmaan ja ns. turvallisuustilannekuvan

aikaansaamiseen.

Turvallisuustilannekuvalla tarkoitetaan

tietoa esimerkiksi siitä, mitä

onnettomuuksia on sattunut ja

mitä on tehty asioiden parantamiseksi

maakunnan tasolla.

Maakunnan turvallisuussuunnitelman

tekemiseen valjastettiin

Etelä-Savon valmiustyöryhmä,

jossa on edustettuna kaikki

keskeiset toimijat maakunnasta.

Käytännönläheisesti ajattelimme

yhdistää valmiusasiat ja turvallisuussuunnittelun.

Mukaan tuli

myös Etelä-Savon maakuntaliitto.

Järvi-Suomen Energia Oy

10 Kuntatekniikka 6/2011


TURVALLISUUS

Asta-myrsky aiheutti Etelä-Savossa pahimmat vauriot linjalla Sulkava – Halttula – Rantasalmi.

hoidosta eri tilanteissa.

Tällä hetkellä pelastuslaitokset

ovat suunnitelleet ottavansa käyttöön

poikkeusoloissa omatoimisen

varautumisen organisaatiot.

Tätä varten on alue jaettu suojelupiireihin,

lohkoihin ja yksiköihin.

Näitä organisaatioita voitaisiin

hyödyntää myös häiriötilanteessa,

samoin paikallisten järjestöjen

resursseja.

Tykkylumitilanteessa pelastuslaitos

pyysi puolustusvoimilta

virka-apua. Virka-avun pyytämisessä

noudatettiin ennalta sovittua

protokollaa, joka toimi hyvin.

Tässä yhteydessä pohdittiin kuitenkin

sitä, voisiko osan puolustuskyvyn

turvaamiseen hankittavasta

materiaalista sijoittaa siviiliviranomaisten

käyttöön. Voisiko

meillä olla lähtökohtana häiriötilanteisiin

valmistautuminen ja

siinä tarvittava suorituskyky?

Laaja turvallisuuskäsitys

varautumisen perustaksi

Yhteiskunnan varautuminen eri

tilanteisiin voitaisiin uudistaa siten,

että Suomeen muodostettaisiin

laajan turvallisuuskäsityksen

mukaiset poikkihallinnolliset työryhmät

eri tasoille. Valtakunnan

Suur-Savon Sähkölle aiheutui kesän 2010 myrskyistä noin kuuden

miljoonan euron kustannukset.

Järvi-Suomen Energia Oy

tasolla laajan turvallisuuskäsityksen

mukainen toiminta voisi olla

osa valtioneuvoston ja ministeriöiden

toimintaa. Aluetasolla voitaisiin

mennä suoraan maakuntapohjaisiin

työryhmiin.

Operatiivisen tason toiminnassa

sekä poliisin että pelastuslaitoksen

osalta on jo nyt siirrytty

kahteen portaaseen. Myös ensihoidossa

luodaan parhaillaan

alueellista ensihoitojärjestelmää.

Niin sanottu kovan ytimen muodostava

sisäisen turvallisuuden

toiminta on keskitetty tai se on

keskittymässä alueelliseksi toiminnaksi.

Tämän ytimen ympärille

voitaisiin rakentaa laajan

turvallisuuskäsityksen mukainen

toimintamalli. Laaja turvallisuuskäsitys

sisältää sekä turvallisuussuunnittelun

että valmiussuunnittelun

tarpeet.

On myös pohdittava, olisiko

käsitteistöä häiriötilanteista laajennettava

vakaviin häiriötilanteisiin

ja poikkeusoloihin. Laajan

turvallisuuskäsityksen mukaisesti

organisoiduilla alueellisilla

työryhmillä ja valtion tasolla

toimivalla työryhmällä voisi

olla erikseen säädetyt tehtävät

toiminnan yhteensovittamisessa

ja tilanteiden aikaisen koordinaation

yms. asioiden hoitamisessa.

Kuntien suunnitelmat

edelleen tarpeen

Viranomaisten toimivaltuudet

ovat tällä hetkellä riittävät ja selvät,

mutta laajoissa ja vakavissa

häiriötilanteissa keskinäinen informaatio,

tilanteiden hoitaminen

ja tilannekuvan muodostuminen

vaativat hyvää yhteistoimintaa.

Toiminnan rationalisoimiseksi

samalla kokoonpanolla

voitaisiin hyvin hoitaa myös turvallisuussuunnittelun

ja valmiussuunnittelun

tarpeet ja niiden

koordinointi aluetasolla. Aluetason

suunnitelmat eivät poista tarvetta

tehdä yksityiskohtaisia kuntakohtaisia

suunnitelmia.

Kuntakohtaisissa suunnitelmissa

perustan muodostavat toimialojen

yksityiskohtaiset suunnitelmat.

Kunnassa pitää huolehtia siitä, että

kaikissa päätöksissä otetaan huomioon

laajan turvallisuuskäsityksen

mukaiset tarpeet. Lisäksi kuntien

suunnittelu-, tuotannonohjaus-

ja raportointijärjestelmiin on

saatava mittarit em. asioiden arvioimiseksi,

ja tarvittaessa toimintaa

on ohjattava oikeaan suuntaan.

Kuntatekniikka 6/2011

11


Hallinnon hauraus paljastui hirmumyrskyn jälkeen

Tulvasuojelu osasyy New

Kuusi vuotta sitten elokuussa

New Orleansin suurelta osin

tuhonnut hirmumyrsky Katrina

paljasti hallinnon haurauden eri

tasoilla. Kyvyttömyys ennakoida

tulvasuojelun haittoja aiheutti

osaltaan ennenkokemattoman

laajaa inhimillistä ja aineellista

tuhoa.

TEKSTI Hannu Taavitsainen

Ranskalaisten 1718 Mississippi-joen suistoon

perustama New Orleans on kokenut lukuisia

tulvia kohta 300-vuotisen historiansa

aikana. Kaupungin perustanut Sieur de Bienville

uskoi, että joen ja järven väliselle kannakselle

olisi turvallista perustaa kaupunki.

Vaikka alue oli osin meren pinnan alapuolella,

suiston uskottiin turvaavan sitä Meksikonlahden

myrskyiltä ja järvien suojaavan joen

tulvilta.

Bienville ei olisi voinut erehtyä pahemmin.

New Orleans on kärsinyt toistuvista tulvista ja

myrskyistä sekä sodista, epidemioista ja köyhyydestä.

Tulvia on opittu hillitsemään, mutta

hurrikaanit ovat paheneva uhka.

Tulvasuojelu lisännyt tuhojen riskiä

Tulvasuojelu on itse asiassa lisännyt tutkijoiden

mukaan riskiä, että kohdalle osuva hirmumyrsky

tuo tuhot kaupunkiin. Tulvilta

suojaudutaan nykyisin niin tehokkaasti, että

Gulf of Mexico

Mississippi River

The National Atlas of the United States of America

USA:n laivaston helikopterista 31.8.2005 otetussa kuvassa

näkyy, miten koko New Orleansin keskusta on

tulvaveden peitossa. Keskellä on Louisiana Superdome,

urheilu- ja messurakennus, josta kymmenet tuhannet

kaupunkilaiset etsivät suojaa.

12 Kuntatekniikka 6/2011


TURVALLISUUS

Orleansin tuhoon

U.S. Navy/Jeremy L. Grisham

Kuntatekniikka 6/2011

13


Jocelyn Augustino/FEMA 30.8.2005

New Orleansia suojaavat neljä metriä korkeat padot eivät kestäneet hirmumyrskyn vaikutuksia. Lähes 80 prosenttia kaupungista jäi

veden alle.

joki ei enää kuljeta maa-ainesta

jokisuistoon, joka supistuu eikä

enää entiseen tapaan pysty sitomaan

myrskyn nostattamia merivesiä.

Kyvyttömyys ennakoida tulvasuojelun

haittoja oli ilmeinen

osatekijä siinä, että elokuun lopulla

2005 alueelle iskenyt hirmumyrsky

Katrina aiheutti ennen

kokemattoman laajaa inhimillistä

ja aineellista tuhoa.

Hauras ja hidas hallinto oli

syyllistynyt myös moniin muihin

laiminlyönteihin. Hurrikaani

Betsyn (1965) aiheutettua 58

kuolonuhria ja miljardin dollarin

vahingot New Orleansissa,

Yhdysvaltain kongressi valtuutti

vahvistamaan kaupungin tulvavalleja.

Kuitenkin neljä vuosikymmentä

kongressin päätöksen

jälkeen 2005 tulvasuojaus oli yhä

puutteellista.

Evakuointi vauraille,

köyhimmät jäivät

Kun 23.8.2005 Bahaman vesillä

syntynyt matalapaine lähestyi

USA:n etelärannikkoa, onnettomuutta

ei vielä osattu pelätä. Floridassa

maihin iskenyt trooppinen

myrsky voimistui Meksikon

lahdella ja työntyi Louisianaan 3.

kategorian hurrikaanina. Uhkakuvat

alkoivat toteutua pelättyä

paljon vakavimpina.

Kun uhkaan herättiin, pormestari

Ray Ragin antoi vasta

sunnuntaiaamuna 28.8. käskyn

evakuoida 1,4 miljoonan asukkaan

kaupunki. Vauras väestö

lähti pakoon omilla autoillaan,

mutta autottomille ei ollut riittävästi

busseja. Köyhimmät eivät

voineet, ymmärtäneet tai halunneet

lähteä. Katrinan iskiessä

maanantaiaamuna 29.8. New

Orleansiin, kymmenet tuhannet

olivat jääneet.

Tässäkään vaiheessa ei osattu

ennakoida pahinta: puutteelliset

tulvavallit murtuivat kahdesta

kohtaa kaupunkia jakavien kanavien

kohdalta, kun myrskykeskus

oli jo ohittamassa kaupungin.

Valtavalla voimalla vyöryvä vesi

peitti 80 prosenttia kaupungista,

ja noin 1 200 ihmistä hukkui.

Käytännöllisesti katsoen kaikki

asunnot tuhoutuivat täysin tai

osittain, tulvalta pelastui vain

liikekeskusta. Tutkija ja kansalaisaktiivi

James Perry kertoo,

että hirmumyrskyn jäljiltä

350 000 asuntoa on täytynyt korjata

tai rakentaa täysin uudelleen.

Jälleenrakennus on yhä kesken

monilla keskustan ulkopuolisilla

alueilla.

Tulvan jälkeen

hallinto halvaantui

Politiikan tutkija Cynthia Horan

Yalen yliopistosta sanoo Katrinan

paljastaneen hallinnon epäonnistumiset

kaikilta tasoilta. USA:n

liittovaltio, Louisianan osavaltio

ja New Orleansin kaupunki olivat

kaikki kyvyttömiä varautumaan

katastrofiin ja toimimaan

sen tapahduttua.

Varautumista laiminlyötiin,

vaikka kaikki tiesivät joka syk-

Lillie Long/FEMA

Manuel Broussard/FEMA

Tim Burkitt/FEMA

New Orleansin jätevesilaitoksen ilmastusaltaat vaurioituivat

hirmumyrskyssä. FEMA (Federal Emergency Management

Agency) rahoitti niiden kunnostusta 210 miljoonalla dollarilla.

Uusi St. Louisin lahden silta, joka rakennettiin hirmumyrskyssä tuhoutuneen

sillan tilalle.

14 Kuntatekniikka 6/2011


TURVALLISUUS

KATRINA

■ New Orleansiin elokuussa

2005 iskenyt Katrina oli kallein

ja eniten ihmisuhreja vaatinut

hurrikaani Yhdysvaltain historiassa.

■ Virallinen uhriluku (7.10.2005)

on 1 242 kuollutta.

■ Katrina oli mitatuista hurrikaaneista

kaikkien aikojen kuudenneksi

voimakkain. Kovimmillaan

tuulen voimakkuus oli 78 m/s.

■ Lähes 80 prosenttia kaupungista

jäi veden alle.

■ Aineellisten vahinkojen arvioidaan

nousseen jopa yli 200 miljardin

dollarin suuruisiksi.

Lähde Wikipedia

Kaupungin punaiset raitiovaunut joutuivat pahoin tulvaveden runtelemiksi. FEMA rahoitti raitiovaunujen

korjaamista 21,6 miljoonalla dollarilla.

Seth Knudsen

Yksikerroksiset köyhien alueiden talot jäivät kokonaan Katrina-tulvan

alle. Osa niistä on purettu, osa odottaa tyhjillään kunnostusta.

Seth Knudsen

New Orleansin vauraalle väestölle on tarjolla suojataloja, joissa

alakerrassa on varastoja ja yläkertaan voi paeta tulvan sattuessa.

sy toistuvat hurrikaanit ja kaupungin

haavoittuvuuden. Lähes

puolet New Orleansista on meren

pinnan alapuolella. Edellisen kerran

hurrikaanitulva tuhosi kaupunkia

1992.

Valmiusongelmat paljastuivat

evakuointivaiheessa ja kärjistyivät

veden noustessa. Kanavat

eivät enää vieneet vettä pois

kaupungista vaan toivat tulvavettä

sisään. Sitten lähes sata vuotta

vanhat kanavaseinämät eivät

enää kestäneet vaan murtuivat

äkillisesti.

Tulvan vyöryttyä kaduille

kaikki viestintäyhteydet katkesivat.

Avun tarvitsijat eivät enää

saaneet yhteyttä auttajiin. Sairaaloista

loppui sähkö, kun generaattorit

jäivät tulvan alle.

Koko hallinto halvaantui. Kritiikki

kohdistui ennen kaikkea

presidentti Georg W. Bushiin,

joka viivytteli kansalliseen katastrofiin

vastaamisessa.

Kaavoitusta tyyliin

”kapitalismi päättää”

Historiantutkija Graig E. Colten

Louisianan valtionyliopistosta

muistuttaa myös kaavoituksen

ja kaupunkisuunnittelun

virheistä. Katrinan vahingot

olivat aiempia tulvia laajemmat,

koska varautuva suunnittelu on

unohdettu.

Kun New Orleans syntyi, arkkitehtuuri

suosi 1700-luvulta alkaen

suojattuja taloja. Ne perustettiin

paaluille, alakerta jätettiin

varastoiksi ja asuintilat sijoitettiin

ylemmäs, jolloin niihin pääsi

suojaan toistuvilta tulvilta.

Suojataloperinne kuitenkin

syrjäytettiin 1950-luvulla, ja alaville

maille kaavoitettiin köyhille

yksikerroksisia halpataloja. Katrina-tuhojen

jälkeen suojatalojen

ideaa on koetettu elvyttää, mutta

huonolla menestyksellä. James

Perry kertoo, että ”kapitalismi

päättää” -perinne toteutuu

taas suunnittelussa ja asuntopolitiikassa.

New Orleans asuttaa yhä

köyhiä riskialueille.

Sääntelemätön markkinatalous

ja onnettomuusriskien torjunta

sopivat tutkijoiden mielestä

huonosti yhteen. Jotta kaupunki

kykenisi varautumaan katastrofeihin

ja toipumaan niistä, sen tulisi

kyetä kokoamaan kaikki sosiaaliryhmät

ja toimijat sekä sääntelemään

alueensa kehittymistä.

Kaupungeista sitkeitä ja

vastustuskykyisiä

Tutkijat toivovat taajamakehityksen

suuntaamista kohti vastustuskykyisiä

ja sitkeitä yhteisöjä (resilient

communities). Sitkeä yhteisö

kykenee kokoamaan toimijat

ja voimavarat yhteen sekä pääsemään

yli shokkitilanteista, joiden

riski kasvaa.

New Orleans oli yhteisönä

vielä 1960-luvulla vahva. Kun

hurrikaani Betsy 1965 iski alueelle,

asukkaat auttoivat toisiaan

ja kuolonuhrien määrä jäi vähäiseksi

naapuriavun toimiessa,

mutta 2006 rikkaat pakenivat ja

jopa piilottivat veneensä, jotta pelastajat

eivät löytäisi niitä.

Yksi pelastusviranomaisten

piilosta löytämistä veneistä on

esillä kaupunginmuseon edessä.

Sillä pelastettiin satoja ihmisiä,

jotka onnistuivat pakenemaan

äkillistä tulvaa katoille.

Kirjoittaja osallistui keväällä New Orleansissa

pidettyyn kaupunkitutkijoiden

konferenssin, joka käsitteli mm. hirmumyrsky

Katrinan tuhoista toipumista.

Kuntatekniikka 6/2011

15


16 Kuntatekniikka 6/2011


TURVALLISUUS

Kurbit, ditsit ja reilit kuntoon

HYVÄ SKEITTIALUE

on haasteellinen ja turvallinen

Pienet kolhut ja ruhjeet

kuuluvat rullalautailuun,

mutta eivät repsottavat

vaneripinnat

ja koholla olevat ruuvit.

Espoossa kaivataan

koordinointia skeittialueiden

suunnitteluun ja

ylläpitoon.

TEKSTI JA KUVAT Riitta Malve

– Hyvä rullalautailualue on

riittävän monipuolinen, haasteellinen

ja turvallinen, kertoo

Espoon rullalautailijat ry:n varapuheenjohtaja

ja rullalautailun

harrastaja Jan Roberts.

Yhdistys kunnostaa Tapiolassa

sijaitsevan skeittihallin rakenteita,

ennen kuin tuhannet harrastajat

kolistelevat sisään kesälaitumilta.

Kuluneet vaneripinnat

vaihdetaan uusiin, tukirakenteet

tarkistetaan ja parannellaan

muutenkin härveleitä. Se on

varapuheenjohtajan yleisnimitys

rakenteille, joiden esikuvat ovat

kaupunkiympäristössä.

– Kohollaan olevat ruuvit ja

repsottavat tai suorastaan reikäiset

vanerit ovat vanhojen skeittirakenteiden

tavallisimpia ongelmia,

jotka lisäävät kaatumisia.

Totta kai hyvillä härveleillä on

myös hauskempaa rullalautailla,

Roberts toteaa.

Tuulimäen hallissa on tähän

asti vältytty suuremmilta tapaturmilta.

Varapuheenjohtaja uskoo

sen johtuvan hallin hyvästä suunnittelusta

ja rakenteiden kunnon

tarkkailusta.

– Tärkeimpiä turvallisuuden

kannalta ovat turva-alueet ja ajolinjojen

rakentaminen niin, etteivät

skeittaajat kulje ristiin. Nopeasti

liikkuvat voidaan erottaa

hitaista, ja vauhtia säädellään

myös rakennelmien korkeuksilla.

Pinnassa on olennaista sileys,

kovuus, tukevuus ja oikea luisto.

Täällä on myös hyvä vuorovaikutus,

joten kuulemme nopeasti vioista

ja parannusehdotuksista.

Yhdistyksellä on myös omia

niksejä, joiden toimivuudesta

Roberts ei anna takuuta. Esimerkiksi

uuden vesivanerin liukkautta

vähennetään kumoamalla

kaksi litraa cola-juomaa pinnalle

muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen

se hiotaan kevyesti.

Kuhmut ja naarmut

kuuluvat lajin luonteeseen

Kuhmut, naarmut ja venähdykset

kuuluvat kuitenkin lajin luonteeseen.

Tavallisimmin vahinkoja

sattuu nuoremmille, joiden tasapaino

ja harkinta eivät ole vielä

kehittyneet.

Espoon rullalautailijoiden yhdistys

suosittelee suojainten käyttöä,

mutta ne eivät ole pakollisia.

Jotkut pitävät kestomuovilla

pinnoitettua vaneria liian liukkaana,

mutta skeittausta harrastavasta

koululaisesta Pyry Tammisesta

se toimii hyvin.

Janne Saarion suunnittelemassa Luulajan skeittipuistossa sileän sisäpinnan toteutuksesta vastasi kanadalaisista

skeittareista koostunut rakennustiimi Newline. Läheisen terästehtaan lahjoittamat teräsosat

kuten vanha masuuni on hyödynnetty skeittirakenteina ja penkkeinä.

Kuntatekniikka 6/2011

17


Eläintarhan rullalautailualueen mielenkiintoinen betonipooli ja luonnonkivirakenteet houkuttelevat

harrastajia koko pääkaupunkiseudulta. Lauta rullaa hyvin sileällä betonipinnalla eikä turhia kaatumisia

synny rosojen takia.

Poikkeus on Robertsin mukaan

kolme metriä korkea vertti, jossa

kannattaa käyttää kaikkia suojia.

– Jokainen uusi temppu, jonka

skeittaaja oppii, tarkoittaa myös

uuden kaatumistavan opettelua,

Jan Roberts korostaa.

Turvallisuus on tullut ajankohtaiseksi,

kun monet yli 35-vuotiaat

skeittarit rullalautailevat nyt

lastensa kanssa. Toisin kuin keskivertovanhemmat,

he osaavat

kiinnittää huomiota skeittipaikan

yksityiskohtiin lasten kannalta.

Espoon skeittipuistojen

kunto kohtuullinen

Espoolaiset rullalautailijat taistelivat

kaupungin ensimmäisen

skeittihallin puolesta viisitoista

– Käytämme erikoisruuveja vanerien kiinnittämiseen, koska ne pitävät

paremmin ja ulkona ilkivallantekijän on vaikeampaa irrottaa

niitä, kertoo Jan Roberts Tuulimäen skeittihallissa Espoossa.

vuotta, kunnes kaupunki antoi

tuhannen neliön tilan Tuulimäen

väestösuojasta 2004.

Espoon rullalautailijat ry pyrkii

kehittämään kaupungin skeittipaikkoja,

rakentamaan niille

uusia laitteita ja pitämään alueita

kunnossa. Rakennusmateriaalit

se saa pääasiassa kaupungilta. Lisäksi

Espoon nuorisopalveluiden

nuoriso-ohjaajana työskentelevä

Roberts tuo työssään esiin skeittipaikkojen

kunnostustarpeita ja

uudistusehdotusia.

– Järjestely on skeittaajien

kannalta hyvä, sillä lajin harrastajien

asiantuntemusta tarvitaan

joka tapauksessa ylläpidossa. Vastuu

huonokuntoisen rakenteen

aiheuttamasta tapaturmasta on

tietenkin kaupungilla.

Roberts pitää Espoon ulkona

sijaitsevien skeittipuistojen kuntoa

kohtuullisena. Muutamilla

alueilla lyhytikäiset vanerirakenteet

kaipaavat kuitenkin kipeästi

korjausta ja uusimista, mutta

kaupungilla ei ole ollut siihen

määrärahoja. Skeittaajien mielestä

olisi kannattavampaa rakentaa

betonista, joka on kustannustehokkaampaa

ja palvelee rullalautailua

paremmin.

Koordinaatiota skeittialueiden

ylläpitoon

Espoon apulaisliikuntajohtaja

Jarmo Ikävalko saa paljon aloitteita

uusista rullalautailualueista.

Nuorimmat haluavat skeittipaikan

kodin lähistölle, minkä Ikä-

Uusi kuluttajaturvallisuuslaki parantaa myös skeittialueiden

■ Kun rullalautailualueella tapahtuu

onnettomuus, vastuukysymykset

eivät ole yksiselitteisiä,

selvittää rullalautailun asiantuntija

ja harrastaja Tero Malinen, joka

on kirjoittanut Rullalautailualueiden

suunnittelu ja turvallisuus

-teoksen.

Liikuntapaikkojen turvallisuuteen

liittyy joukko lakeja ja standardeja,

joista tärkeimmät ovat

tuotevastuulaki ja rullalautailualueita

koskeva standardi SFS-EN

14974, joka on ohjannut rullalautailualueiden

suunnittelua ja

rakentamista vuodesta 2007.

– Standardit ovat vain suosituksia,

mutta vastuukysymyksissä niihin

kiinnitetään huomiota. Siksi

kaupungit suosivat valmiita skeittirakenteita,

jotka on rakennettu

standardin mukaan. Tämän seurauksena

skeittipuistot ovat vaarassa

muistuttaa toisiaan, mikä ei

palvele lajia, Malinen kertoo.

Hän pitää standardeja käyttökelpoisina,

koska ne ovat väljiä.

Laji on kuitenkin stardardin näkökulmasta

hankala, koska sen

luonteeseen kuuluu jatkuva uusien

muotojen ja skeittaustapojen

etsiminen.

Etelä-Suomen kaupungit ja

kunnat ovat selvittämässä rullalautailualueidensa

kuntoa ja ylläpidon

periaatteita aluehallintoviraston

ja Tukesin projektissa,

jonka tulokset saadaan vuoden

lopussa. Malisella on kuitenkin

epäily, miten lajia tuntematon

terveystarkastaja havaitsee

puutteet.

Uusi laki parantaa

turvallisuutta

Ensi vuonna voimaan tuleva uusi

kuluttajaturvallisuuslaki parantaa

muun muassa rullalautailualueiden

turvallisuutta. Uudesta skeittipuistosta

tulee ilmoittaa kunnan

kuluttajaturvallisuusviranomaiselle

ja laatia sen toiminnasta turvallisuusasiakirja.

Kunnissa ei ole opittu skeittipaikoilla

tapahtuneista tapaturmista,

koska niistä ei ole tilastotietoa.

Turvallisuuden seuraaminen

kuitenkin helpottuu, jos terveyskeskuksissa,

sairaaloissa ja

yksityisillä poliklinikoilla hoidettavien

tapaturminen tapahtumapaikka

ja liikuntalaji aletaan merkitä

sähköiseen potilastietojärjestelmään.

Kouvolassa ryhdyttäneen tilastoimaan

päivystyspoliklinikan potilastietojärjestelmään

eri urheilulajeihin

liittyvää tapaturmatietoa

18 Kuntatekniikka 6/2011


valko ymmärtää hyvin.

– Espoosta puuttuu kokonaan

skeittialueita koskeva pitkän

tähtäimen suunnittelu ja

koordinointi, mutta sitä yritetään

ponkaista nyt liikkeelle.

Kun kaupungin eri virastot

saadaan yhteisen näkemyksen

taakse lautailijoiden kanssa,

myös uusia skeittialueita on helpompaa

suunnitella ja huolehtia

niistä, Ikävalko toteaa

Hän pitää hyvänä Helsingissä

toimivaa skeittityöryhmää, jossa

ovat mukana kaikki lajin harrastamisen

kanssa toimivat virastot

ja järjestöt Sen laatima skeittiohjelma

antaa suuntaviivat kaupungin

skeittipaikkojen ylläpitoon

ja kehittämiseen.

Betonilla rullaa

tasaisemmin

Myös Suomen Rullalautailuliitto

haluaa lisätä betonisia rullalautailualueita,

koska ne tarjoavat

paremmat harrastusmahdollisuudet.

Ongelmana on kuitenkin

betonin korkeat kustannukset

ja rakennustaidon puuttuminen.

Ensimmäisissä betonisissa

skeittipuistoissa on jouduttu

korjaamaan muun muassa epätasaista

pintaa ja esiin tullutta

betoniraudoitusta.

Rullalautailijat odottavatkin

nyt kuumeisesti pilottihanketta,

jonka avulla betonisiin skeittipuistoihin

liittyvä käsityötaito

kuten betonipinnan hiertäminen

sileäksi tuotaisiin Suomeen

turvallisuutta

jo ensi vuoden alussa.

Skeittipuistot ovat kuitenkin

vain yksi rullalautailijoiden areenoista.

Yhtä paljon ellei enemmänkin

lautaillaan muissa julkisissa

tiloissa eli spoteissa. Janne

Saarion suosikkeja Helsingissä

ovat keskustan asfaltoidut kadut

ja sisäpihat sekä Itä-Pasilan kivetty

kaupunkiympäristö.

– Jos rullalautailijoita todella

halutaan elävöittämään kaupunkia,

tulisi se huomioida myös

kaupunkirakenteiden kestävissä

materiaaleissa, Anssi Paukkunen

ehdottaa.

Kadulla skeittaaja rinnastetaan

– Jos johonkin projektiin saataisiin

mukaan skeittipuistoihin

erikoistunut, ulkomainen, betonirakentaja,

suomalaisilla urakoitsijoilla

olisi mahdollisuus

oppia. Näin on toimittu Ruotsissa,

muun muassa Malmön

maineikkaassa Stapelbäddensparkenissa,

Suomen Rullalautaliiton

toiminnanjohtaja Anssi

Paukkunen selvittää.

Skeittialueet moderneja

kaupunkipuistoja

Suomalainen suunnittelu kuitenkin

kiinnostaa ulkomailla. Janne

Saario, joka on ammattilaistason

rullalautailija ja viittä vaille

valmis maisema-arkkitehti, on

suunnitellut rullalautailualueen

Luulajaan Ruotsiin. Hänen käsialaansa

on myös Eläintarhan

Mikropolis-skeittipuisto.

– Betonista saa hyvännäköisiä

skeittialueita, jotka ovat samalla

moderneja kaupunkipuistoja.

Muutkin kaupunkilaiset

viihtyvät niiden läheisyydessä,

Saario kertoo.

Hän haluaisi tutustua monen

skeittaajan ylistämään Landhauspalziin

Innsbruckin keskustassa.

Se on vanha aukio, joka

uudistettiin äskettäin yhtenäiseksi

rullalautailtavaksi kaupunkitilaksi.

Valtavassa projektissa

on jo huomattu skeittaajien

läsnäolon vähentävän aukion

turvattomuutta, joka houkuttelee

muitakin ottamaan paikka

omakseen.

jalankulkijaan. Paukkunen muistuttaa,

että skeittauksen alkeet

olisi hyvä osata oman ja muiden

turvallisuuden takia ennen kuin

lähtee rullalautailemaan. Luonnon

spoteilla, kuten skeittaajat

kutsuvat hyviä kaupunkikohteita,

hauskuus ja turvallisuus riippuvat

urbaaneista erätaidoista ja

kyvystä käyttää kaupunkia luovasti.

Siinä standardit eivät auta.

Tero Malinen ja Suomen Rullalautaliitto

ry: Rullalautailualueiden suunnittelu

ja rakentaminen, opetusministeriön

liikuntapaikkajulkaisu 95, Rakennustieto

2008

Sade- ja hulevedet

hallintaan AQUATOP-kansistoilla

AQUATOP-tuotesarja on suunniteltu erikseen

tarkastus- ja sadevesikaivoon.

Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi

ohjautuu ritiläkannen nieluihin.

Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopinta-alan

ansiosta 25-50 % parempi kuin perinteisissä

sadevesiritilöissä.

Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä

on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti

sadevesien pääsyn verkostoon.

Saint-Gobain Pipe Systems Oy

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA

ail: sgps.finland@saint-gobain.com

www.sgps.fi

Kuntatekniikka 6/2011

19


TURVALLISUUS

Aluepelastuslaitokset parantaneet palvelua

Pelastustoimen kustannukset

kehittyneet maltillisesti

Kunnille kuuluneet pelastustoimen

tehtävät

siirtyivät 2004 alueellisille

pelastuslaitoksille.

Muutoksen jälkeen

eräiden kuntien maksuosuudet

ovat pienentyneet,

toisten kasvaneet.

Palvelutaso on parantunut

kaikissa kunnissa.

Uusien paloasemien

sijoittuminen on nyt

selvästi tehokkaampaa,

koska kuntarajojen vaikutus

sijaintipäätöksiin

on vähentynyt.

● Olavi Kallio, yliopistotutkija

Tampereen yliopisto

Siuntio Espoo Kauniainen

Orimattila

Padasjoki Hämeenkoski

Inkoo

Hanko Karkkila Raasepori

Karjalohja

LÄNSI-UUDENMAAN ALUE

PÄIJÄT-HÄMEEN ALUE

Lohja Yhteensä Kirkkonummi

Nummi-

Pusula

Nastola Heinola Yhteensä Lahti Hollola Kärkölä Hartola Asikkala Sysmä

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 ◆ Muutos 2004–10

Kuntien maksuosuudet ja niiden muutos 2004–10, €/asukas 2010 rahanarvon mukaan Länsi-Uudenmaan

alueella (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) ja Päijät-Hämeen alueella (Päijät-Hämeen liitto).

Vihti

Muutos, /asukas

Muutos, /asukas

Pelastustoimesta kunnille

aiheutuneet nettomenot olivat

2009 keskimäärin 70 euroa

asukasta kohti eli vajaat 1,5 prosenttia

kaikista nettokustannuksista.

Osuus on ollut 2000-luvun

aikana lievästi laskeva. Pelastustoimen

menokehitys on siis seurannut

kohtalaisen tarkasti yleistä

kuntatalouden kustannuskehitystä.

Alueiden erityispiirteet

vaikuttavat maksutasoon

Pelastustoimen menokehitystä

on mahdollista tarkastella Pronto-tietokannassa

olevien kuntien

maksuosuuksien (€/asukas)

perusteella. Pelastustoimen alueiden

välisessä kuntien keskimääräisten

maksuosuuksien

tarkastelussa on käytetty Pronton

2006–10 tietoja vuoden 2010

rahanarvossa.

Kustannustasossa on alueelli-

KUSTANNUSTEKIJÄT

Maksuosuuksia ja niiden muutoksia

tarkasteltaessa on huomioitava

seuraavat euroa/asukas -lukuihin

vaikuttavat tekijät:

■ Aluepelastuksen kulut ja tuotot

sekä niiden erotuksena syntyvä nettomeno,

joka peritään sopijakunnilta

(ml. palautukset ja lisäkannot).

■ Sopimuksessa määritellyt perusteet,

joiden mukaan kunnilta perittävä

osuus jaetaan kuntakohtaisiksi

maksuosuuksiksi. Jakoperusteissa

on aluekohtaisia eroja.

■ Ennen vuotta 2004 syntyneet

kuntien palo- ja pelastustoimen

menot (1999–2003) olivat jakoperusteena

aluepelastuksen ensimmäisinä

vuosina. Menoissa ja erityisesti

niiden kirjaamisperusteissa

oli suuria eroja.

■ Siirtymäkauden pituus ja erilaiset

tavat, joilla kunnilta perittävä

osuus asteittain siirtyi sopimusten

mukaisiksi, yleensä asukaslukuperusteisiksi

maksuiksi.

sia eroja: kuntien maksuosuudet

ovat keskimääräistä korkeampia

Helsingin, Itä-Uudenmaan, Satakunnan

sekä Jokilaaksojen pelastustoimen

alueilla ja vastaavasti

keskimääräistä alhaisempia Keski-Uudenmaan,

Kanta-Hämeen,

Keski-Suomen, Pirkanmaan ja

Oulu-Koillismaan pelastustoimen

alueilla.

Pelastustoimen alueet ovat erilaisia

muun muassa väestön, asutusrakenteen

ja taloudellisen toiminnan

suhteen. Nämä vaikuttavat

onnettomuusriskeihin varautumiseen

ja edelleen pelastustoimen

menoihin. Tästä syystä alueiden

välinen suora kustannusvertailu

ei ole mielekästä.

Maksuosuuksien nousu on ollut

suhteellisen maltillista, keskimäärin

kaksi prosenttia vuodessa.

Eräillä alueilla kuten Helsingissä

ja Itä-Uudellamaalla maksuosuuksien

nousu on ollut huomattavasti

suurempaa. Sen sijaan

Keski-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä

ja Pirkanmaalla maksuosuudet

ovat pienentyneet.

Kahden pelastusalueen

tarkastelua

Kuntien näkökulmasta kiinnostavaa

on myös se, miten oman kunnan

maksuosuudet ovat muuttuneet

alueellisen pelastustoimen

kaudella. Tähän voidaan vastata

tarkastelemalla pelastustoimen

ylläpitäjien ilmoittamia sopijakuntien

maksuosuuksia 2004–

10. Tiedot maksuosuuksista perustuvat

ylläpitäjien ilmoituksiin

ja tilinpäätöksiin.

Seuraavassa tarkastellaan kahden

erilaisen pelastusalueen kuntakohtaisten

maksuosuuksien

kehitystä. Esimerkkialueet ovat

Länsi-Uusimaa ja Päijät-Häme.

Kummankin alueen tarkastelussa

tuodaan esille sovellettavat erilai-

Kuntatekniikka 6/2011

21


TURVALLISUUS

Pirkanmaalla kuntien maksuosuudet pelastustoimen kustannuksista

ovat pienentyneet.

set maksuosuuksien jakoperusteet

ja myös niin kutsutut siirtymäkauden

perusteet.

Länsi-Uudellamaalla

hidasta kasvua

Maksuosuuksien perusteiden

muutos näkyy sivun 21 kuviossa

erittäin selvästi. 2004–05 maksut

jakautuivat kuntien palo- ja

pelastustoimen menojen 1999–

2001 mukaisessa suhteessa (kuntien

tilinpäätösten mukainen jakoperuste).

Tästä on asteittain

siirrytty 2006–09 aikana kohti

asukasluvun mukaista jakoperustetta.

Hangon, Karkkilan ja Raaseporin

maksuosuudet ovat pienentyneet.

Vastaavasti Espoon,

Kauniaisten ja Vihdin maksuosuudet

ovat kasvaneet 10–20

eurolla asukasta kohti.

Länsi-Uudenmaan alueella

maksuosuuksien muutos on ollut

hitaasti kasvava (lisäystä vajaat

neljä euroa asukasta kohti,

vuosikeskiarvon muutos 0,58

euroa). Maksuosuuksien palautuksista

ja lomapalkkojen kirjauskäytännön

muutoksesta johtuen

eri vuosien maksuosuudet eivät

ole täysin vertailukelpoisia.

Päijät-Hämeessä kasvu

epätasaista

Päijät-Hämeen pelastuslaitos on

liikelaitos, joka toimii Päijät-Hämeen

liiton alaisuudessa. 2004–

05 kunnat jakoivat kustannukset

1999–2001 tilinpäätösten toteutuneiden

kustannusten ja kunnissa

vuosittain tapahtuvien asukasmäärän

ja rakennusten kerrosalamäärän

muutosten suhteessa.

Kustannusjaon perusteet uudistettiin

2006 alussa.

Uuden sopimuksen 6 §:n mukaan

”sopijakunnat jakavat kustannukset

palvelutasoon perustuvan

kuntajaon mukaisesti”. Palvelutason

mukaan ensimmäiseen

kuntaryhmään kuuluvat 2011

kuntajaon mukaan Asikkala,

Hartola, Hämeenkoski, Kärkölä,

Padasjoki ja Sysmä. Toisen kuntaryhmän

muodostavat Heinola,

Hollola, Orimattila ja Nastola ja

kolmannen ryhmän Lahti.

Päijät-Hämeessä kuntien

maksuosuudet ovat nousseet

2004–10 aikana asukasta kohti

15,50 euroa. Alkuvuosien 2004–

05 maksuosuudet poikkeavat

voimakkaasti uuden sopimuksen

mukaisista osuuksista useiden

kuntien kohdalla. Tästä syystä

maksuosuuksien kasvu ei jakaudu

kuntien kesken tasaisesti.

Orimattilan ja Padasjoen kohdalla

kasvu on jäänyt pieneksi (alle

2 €/asukas). Sen sijaan Asikkalan,

Hartolan, Kärkölän ja Sysmän

maksuosuudet ovat nousseet

yli 20 euroa/asukas.

Yhdyskuntarakenne

selittää kustannuseroja

Tilastoihin liittyvänä ongelmana

on se, että eri tietolähteet (Tilastokeskuksen

keräämät tilinpäätöstiedot,

aluepelastuksen tilinpäätökset,

Pronto-tietokanta)

eivät anna yhtenevää tietoa

pelastustoimen kustannuksista.

Paavo Taipale

Eräissä tapauksissa erot ovat yllättävänkin

isoja. Alueellistamisen

jälkeen pelastustoimen kustannustaso

on seurannut kuntien

yleistä kustannustasoa. Muutokset

ovat olleet pieniä.

Kun tarkastellaan kustannuksia

pelastustoimen alueittain, syntyy

jo merkittäviä eroja. Kustannuseroja

selittävät mm. seuraavat

tekijät:

● Pieni koko asukasluvulla mitattuna,

johon usein vielä yhdistyy

asukasluvun pienentyminen.

Tämä nostaa asukasta kohti laskettuja

nettomenoja. Alenevaan

väestökehitykseen sopeutuminen

on vaikeaa, sillä menoja ei voi heti

vähentää samassa tahdissa kuin

asukkaat vähenevät. Saattaa olla

jopa niin, etteivät onnettomuusriskit

vähene, vaikka alueen asukasmäärä

pienenee.

● Pitkät etäisyydet, hajanainen

yhdyskuntarakenne ja alhainen

väestötiheys voivat joillain alueilla

nostaa kustannustasoa.

● Alueilla on erilainen yhdyskunta-

ja asutusrakenne. Erityisesti

1. luokan riskialueet ja niiden lisääntyminen

nostavat kustannuksia.

Merkittävä osa menoista syntyy

onnettomuuksiin varautumisesta,

joka edellyttää korkeimman

riskiluokan alueilla ympärivuorokautista

varallaoloa.

Asukaslukupohjainen

kustannusjako vakiintunut

Kuntien maksuosuuksien jaossa

on asteittain, eripituisten muutoskausien

jälkeen, siirrytty asukaslukupohjaiseen

jakoon. Pelastustoimen

nettokustannukset

jaetaan sopijakuntien maksuosuuksiksi

asukaslukujen suhteessa.

Muutos näkyy erittäin selvästi

kuntakohtaisessa tarkastelussa,

jossa kuntien väliset maksuosuuksien

erot asukaslukuihin

suhteutettuina ovat pienentyneet

voimakkaasti – osin jopa hävinneet

kokonaan.

Vuoden 2004 jälkeen eräiden

kuntien maksuosuudet ovat pienentyneet

ja toisten kasvaneet.

Oleellista on se, miten palvelutason

muutos on seurannut kustannusten

muutoksia. Pelastustoimen

ylläpitäjien mukaan palvelutaso

on yleisesti parantunut

kunnallisen palo- ja pelastustoimen

ajoista kaikissa kunnissa.

Alueellinen onnettomuusriskien

kartoitus on yhtenäistänyt kuntien

riskialuejakoa. Uusien paloasemien

sijoittuminen on nyt selvästi

tehokkaampaa, koska kuntarajojen

häiritsevä vaikutus sijaintipäätöksiin

on oleellisesti

vähentynyt.

Nykyisen kustannusjaon

hyvät ja huonot puolet

Asukaslukuun perustuvaa maksuosuusjakoa

puoltavat yksinkertaisuus

ja läpinäkyvyys. Se myös

noudattaa suhteellisen hyvin aiheuttamisperiaatetta.

Mitä enemmän

asukkaita kunnassa on, sitä suurempi

on erilaisten onnettomuuksien

todennäköisyys. Tulevina vuosina

mahdollisesti tapahtuvat kuntaliitokset

ja keskimääräisen kuntakoon

kasvu lisäävät entisestään

asukaslukupohjaisen kustannusjaon

tarkoituksenmukaisuutta.

Eräissä tapauksissa asukasluku

voi poiketa onnettomuuksien

todennäköisyydestä, jolloin

riskit ja riskialueet eivät jakaudu

tasaisesti suhteessa kunnan kokonaisväkilukuun.

Poikkeamia

voivat aiheuttaa suuret tuotantolaitokset

taajamien ulkopuolella

(tehdasalueet), pääliikenneväylät,

lomakeskukset ja vapaa-ajan

vietto vakinaisen asuinkunnan

ulkopuolella. Tällaisille tehdasja

vapaa-ajanviettopaikkakunnille

puhtaasti asukaslukuun perustuva

maksuosuuksien jako on

edullinen ja muille pelastusalueen

kunnille epäedullinen.

Näissäkin tapauksissa on vaikea

löytää maksuosuuksien jakoperustetta,

joka toteuttaisi aiheuttamisperiaatetta

paremmin kuin

asukaslukupohjainen jako. Tällainen

tarkentava kustannusjako

ei voi olla universaali, pikemminkin

se on aluekohtainen ja vain

joitain alueen kuntia koskeva.

Tampereen yliopistossa on tehty seurantatutkimusta

pelastustoimen alueellistamisen

vaikutuksista asukkaiden ja kuntien

näkökulmasta vuodesta 2003. Uusin

tutkimusraportti, jossa tarkastellaan

alueellistamisen vaikutuksia 2008–10,

valmistuu keväällä 2012.

22 Kuntatekniikka 6/2011


Pisara

Pisara on Helsingin keskustaan

suunniteltu maan alla kulkeva

paikallisliikenteen rataosuus,

jolla purettaisiin päärautatieaseman

ruuhkaa. Hanke on saanut

nimensä radan muodosta. Reitti

kulkisi Pasilasta Hakaniemen,

keskustan ja Töölön kautta takaisin

Pasilaan muodostaen 7,5 kilometrin

mittaisen lenkin.

Lenkki liittäisi toisiinsa Espoon

ja Vantaankosken sekä Keravan

suunnan radat. Radan rakentaminen

voisi tapahtua vuoden

2030 jälkeen, mutta on myös

kaavailtu, että voitaisiin aloittaa

jo aikaisemmin. Hakaniemen

rautatieasema tulisi metroaseman

yhteyteen. Keskustan asema

tulisi kauppakeskus Forumin

kulmille ja Oopperan eli Töölön

asema Kansallisoopperan alapuolelle.

Parikymppinen idea

Pisaran idealla on ikää jo kunnioitettavat

23 vuotta. Se pulpahti

esiin HKL:n 100-vuotisideakilpailussa

1988. Voittanut nimimerkki

Andante – tekijöinään Marja

Rosenberg, Björn Silfverberg

ja Mirja Valtonen – esitti sen selvimmin,

mutta teema oli esillä muissakin

kärkipään töissä. Mainittakoon

että kolumnistin tiimi Pekka Rytilä,

Teuvo Juntunen ja Markus Lankinen

sai lunastuksen ideallaan Stadikka,

joka oli rengas-pikaratikka.

Andante säväytti palkintolautakuntaa,

johon kuuluivat muun muassa

Pentti Murole (pj) ja Heikki

Salmivaara. Heikki sanoo vieläkin

asiasta kuultuna, että hanke on

oikein hyvä. Monet muut ovat eri

mieltä.

Kovaa kritiikkiä

Kesällä 2011 Helsingin Sanomissa

käytiin keskustelua hankkeen arveluttavista

puolista. Wille Mikkola

(20.7.) ehdotti viiden raiteen levitystä

nykyiseen ratapihaan ja kaupunkisuunnitteluviraston

siirtoa Oulunkylän

tasalle, jotta sen väki havaitsisi

kaupungin toimintojen muuton keskustasta

väljempiin maisemiin.

Samuli Korkeaharju (20.7.) oli

huolissaan tunneli-Pisaran toiminnasta

ja kysyi, ovatko kaikki neljä lähiliikennesuuntaa

päivittäin sekaisin.

Onko järkeä pudottaa junat ja ihmiset

40 metrin syvyyteen ja nostaa

sähkömoottoreilla ylös?

Monet muutkin ovat olleet toimintavarmuudesta

huolissaan.

Lauri Oinonen (26.7.) vertaili Pisaran

miljardihintaa pääradan

Seinäjoen ja Oulun välisen osuuden

peruskunnostukseen ja peräsi

Helsingin lähiliikenteeseen halvempia

ratkaisuja.

Heiluttaa hallituksia

Tunneliratojen vastustusta on virinnyt

myös muissa suurkaupungeissa.

Mainittakoon erityisesti

Stuttgart, jossa Helsinkiä vastaavan

pääteaseman muuttaminen

maan alle ja läpiajettavaksi sai aikaan

niin suuren kansanliikkeen,

että koko Baden-Württenbergin

hallitus vaihtui vaaleissa.

Suomen nykyisen hallituksen

ohjelman taustapapereissa ja

HLJ:ssä Pisara on mukana vakavasti

selvitettävänä hankkeena.

Siinäpä on liikenneministeri Merja

Kyllöselle pähkinää kaikkien

muiden ongelmien lisäksi. Rahan

puute voi ratkaista asian itsestään,

koska kaupunkiradoille ei

löydy maksajia markkinavoimista.

Pekka Rytilä on

72-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana

ja Pöyry CM Oy:n

erityisasiantuntijana.

Havainnekuva/www.liikennevirasto.fi/pisara

Rata ja tunnelin suuaukko Alppipuistossa etelän suuntaan.

Pisaran hinnaksi arvioidaan vajaa miljardi. Radalle tulee kolme uutta maanalaista

superasemaa, varmaan liikkuvilla jalkakäytävillä ja tehokkailla koneportailla

varustettuina. Alppila on vielä esillä neljäntenä vaihtoehtona.

Kuntatekniikka 6/2011

23


Kyläläiset kyllästyivät odottamaan valtion rahaa

Karviassa kevyen liikenteen

Karvian Kantin kylään ulottuvan kevyen

liikenteen väylän maansiirto- ja pohjatyöt

tehdään valmiiksi tämän vuoden aikana.

Väylän asfaltointi jää ensi vuoteen.

24 Kuntatekniikka 6/2011


LIIKENNE

väylä syntyy talkoilla

Karviassa pyöräillään ja

lenkkeillään pian turvallisesti

kuntalaisten

rakentamaa kevyen liikenteen

väylää pitkin.

Onko asukkaiden talkootyö

tulevaisuudessa

pikkukuntien arkea?

TEKSTI Aune Waronen

Pohjoissatakuntalaisessa

Karvian kunnassa ehdittiin puhua

kevyen liikenteen väylän

tarpeellisuudesta parikymmentä

vuotta. Rakentaminen kaatui

kerta toisensa jälkeen rahoitusongelmiin.

Valtion tiemäärärahojen jaossa

hanke sivuutettiin, sillä selvitysten

mukaan pyöräilijöitä ja kävelijöitä

oli tienpätkällä liian vähän.

Lopulta kunnan keskustan

eteläpuolella sijaitsevan Kantin

kylän väki otti tienteon omiin käsiinsä.

Nyt 5,3 kilometrin pituinen

pyörätie syntyy talkootyönä

kunnan ja ely-keskuksen tuella.

– Teimme vuosi sitten valtuustolle

aloitteen, että kylään pääsisi

kevyen liikenteen väylää pitkin

ja sitouduimme työhön. Siitä asia

lähti etenemään, kertoo kyläläinen

Esa Yliluoma.

Kun tiehankkeelle haettiin

valtion rahoitusta, puhe oli kolmen

kilometrin pätkästä. Se olisi

loppunut reilut kaksi kilometriä

ennen Kanttia.

– Valtiolta rahaa ei ollut luvassa

edes tulevaisuudessa. Kantin

kyläläisiin nousi taisteluhenki:

kun tehdään väylä, tehdään se

saman tien kaksi kertaa niin pitkäksi

kuin suunniteltiin, kylään

asti, kertoo kunnan rakennusmestari

Jaakko Kallioniemi.

Maarakennus talkoilla

Tämän vuoden aikana maansiirto-

ja pohjatyöt tehdään valmiiksi.

Väylän asfaltointi jää ensi vuoteen.

Kunta maksaa maa-aineksen

ja rumpuputket, asfaltoinnin

ja liikennemerkit sekä kaivureiden

ja muiden koneiden polttoaineet.

Maarakennustyöt tehdään talkoilla.

Mukana on noin 30 kyläläistä,

joista 15 paiskii töitä erityisen

aktiivisesti.

Budjetissa hankkeelle on varattu

400 000 euroa. Saman verran

lasketaan talkootyön osuudeksi.

Aune Waronen

Harri Kontiainen

Esa Yliluoma (vas.) on yksi kyläläisistä, jotka ovat mukana talkootyössä.

Rakennusmestari Jaakko Kallioniemi valvoo kunnan puolesta kevyen liikenteen

väylän rakentamista.

Kuntatekniikka 6/2011

25


Aune Waronen

Aune Waronen

Aune Waronen

Kantin kylässä asuva Esa Yliluoma on tehnyt

töitä koko ikänsä kaivureiden ja koneiden

kanssa.

Jaakko Kallioniemi pitää talkoohankkeen hyvänä puolena

sitä, että me-henki kylässä vahvistuu.

Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma

toivoo tasapuolisuutta tiemäärärahojen

jaossa.

Syksyllä mukana työssä oli

myös Jalasjärven ammatillinen

kurssikeskus, jonka aikuiskoulutuksen

maansiirtokurssin oppilaat

tekivät pätkän tietä harjoittelutyönään.

Juridisesti väylän rakennuttaja

on kunta, ja Kallioniemi valvoo

työtä kunnan puolesta. Myös

väylää 50 000 euron avustuksella

tukevalla ely-keskuksella on valvontavastuu.

Työn jäljen on kelvattava

myös tieinsinööreille.

26 Kuntatekniikka 6/2011

– Kun tie on valmis, se luovutetaan

valtiolle. Ely-keskus huolehtii

jatkossa tien kunnossapidosta,

Kallioniemi kertoo.

Huoli turvallisuudesta

Ennen valtuuston käsittelyä tien

varrella asuvilta noin 50 maanomistajalta

varmistettiin, että he

luovuttavat tarkoitukseen pyörätien

alle jäävät maat. Suostumukset

olivat edellytyksenä hankkeen

hyväksymiselle.

Karvian kunta maksaa maa-aineksen ja rumpuputket, asfaltoinnin ja liikennemerkit sekä kaivureiden

ja muiden koneiden polttoaineet. Maarakennustyöt tehdään talkoilla. Mukana on noin 30 kyläläistä,

joista 15 paiskii töitä erityisen aktiivisesti.

Harri Kontiainen

– Kun asia saatiin vireille, ei

mennyt monta päivää ja nimet oli

kerätty, kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma

muistaa.

Alkuosa maantiestä, jonka

vierellä kevyen liikenteen väylä

kulkee, on kuntakeskuksen

kaava-alueella. Nopeusrajoitus

lähellä keskustaa on 60, loppuosalla

tienpätkästä 80 kilometriä

tunnissa.

Kantin kylässä, jossa on noin

150 taloutta, on paljon lapsiperheitä.

Reitti kylästä kunnan keskustaan

muuttuu merkittävästi

turvallisemmaksi.

– Talkootyö on valtava uhraus

päivätyöltä ja perheeltä. Olen

todella tyytyväinen, että tällaisia

kuntalaisia löytyy vielä, Tarja Hosiasluoma

kiittää.

Tosiasia oli, ettei rahoitusta

saatu muualta. Silti alueellinen

tasa-arvo pitäisi turvata kaikille

suomalaisille.

– Tiemäärärahoja saisi suunnata

myös pieniin kuntiin, Hosiasluoma

toivoo.

Ely-keskus mukana

Asiaa hoitanut Varsinais-Suomen

ely-keskuksen tieinsinööri Pauli

Laivo pitää talkootyönä toteutettavaa

näin laajaa hanketta äärimmäisen

harvinaisena.

Tosin vastaavia, mutta huomattavasti

lyhyempiä pätkiä

pyörätietä on viime vuosien aikana

tehty samalla periaatteella

Kankaanpään Vihteljärvellä ja

Huittisissa.

– Karvian hanke taitaa olla

Suomen ennätys. Monet tiepiirit

eivät ole välttämättä lähteneet

tällaisiin mukaan ollenkaan,

Laivo sanoo.

Ilman talkootyötä väylän tekeminen

ei olisi onnistunut, mutta

kyse on yhteispelistä. Paitsi rahallisesti,

ely-keskus on tukenut

karvialaisia suunnittelussa. Kunta

on vakuuttanut kaikki talkoolaiset

sekä kouluttanut heidät tieturvallisuuskurssilla.

Pauli Laivo näkee toimintatavassa

sekä hyvää että huonoa.

– Ei ole tarkoitus, että kunta


LIIKENNE

“Ei ole tarkoitus, että

kunta tekee valtiolle

kuuluvia hankkeita

ja että asukkaat

hoitavat ne vielä

talkoilla.”

tekee valtiolle kuuluvia hankkeita

ja että asukkaat hoitavat ne vielä

talkoilla.Toisaalta vaihtoehto voi

olla, että hanke jää kokonaan tekemättä.

Olennaista Karviassa on ollut

kuntalaisten yksituumaisuus.

– On todella ihmeellistä, että

tänä päivänä löytyy vielä tällaista

yhteishenkeä. Tärkeää oli

myös, että väylän varrella sattui

asumaan sellaisia urakoitsijoita

ja maanviljelijöitä, joilla oli sopivia

koneita ja osaamista, Laivo

sanoo.

Alueet otettiin haltuun elykeskuksen

hakemalla maantietoimituksella.

Hankkeen valmistuttua

ely-keskus maksaa korvaukset

lunastetuista maa-alueista

maanomistajille.

Korvaukset ovat tasolla, joka

kunnassa maksetaan vastaavasta

maa-alueesta. Ne määriteltiin

normaalin maanmittaustoimituksen

avulla.

Pyöräilijöiden kunta

Karvia on innokkaiden pyöräilijöiden

kunta. Haastepyöräily saa

pienen kunnan väen polkemaan

kymmeniä tuhansia kilometrejä

vuodessa.

– Varsinkin pyöräilijöille väylä

on tarpeellinen. Navigaattorit

ovat lisänneet kunnan läpi kulkevaa

raskasta liikennettä huomattavasti.

Nykyisin moni rekka

ajaa Karvian kautta Porin seudulta

Pohjanmaalle, Tarja Hosiasluoma

kertoo.

Kunnassa tehdään samaan aikaan

pohjoisen suuntaan kevyen

liikenteen väylää, jonka pituus

on kolmisen kilometriä. Urakkana

tehtävän työn kustannusarvio

on 0,5 miljoonaa euroa, josta

kunta maksaa 64 ja valtio 36

prosenttia.

– Tästäkin on puhuttu ainakin

20 vuotta, ja nyt koettiin että

se on pakko tehdä, kun rahaa

on vielä mahdollisuus saada edes

tämän verran, Jaakko Kallioniemi

sanoo.

Kantin kylässä tienteko on

saanut vain uutta virtaa yhteishenkeen.

Vireillä on vajaan kilometrin

pituinen jatko nyt talkootyönä

tehtävälle väylälle. Siihen

tarvittaisiin joen ylittävä silta.

– On ajateltu kevytrakenteista

pioneerisiltaa, joita on Liikenneviraston

varastoissa poikkeustilanteita

varten, Kallioniemi kaavailee.

Kunnassa on meneillään yli

miljoonan euron talkoohankkeet.

Myös harrastekeskus ja

KANTIN KYLÄN

HANKE

■ Kevyen liikenteen väylä, pituus

5,3 kilometriä.

■ Rakennuttaja Karvian kunta.

■ Tien omistus ja kunnossapitovastuu

siirtyvät valmistumisen

jälkeen valtiolle.

■ Kustannusarvio materiaalien

ja suunnittelun sekä asfaltointityön

osalta 400 000 €, joka on

kunnan ja ely-keskuksen rahoittamaa.

■ Arvio talkootyön osuudesta

400 000 €.

■ Karviassa on asukkaita 2 700.

■ Kunnan kokonaispinta-ala on

519,80 m².

metsästysseuran maja nousevat

talkoilla.

– Valitettavasti käytäntö voi

yleistyä, kun katsoo millaisia leikkauksia

kuntatalouteen on tulossa,

Kallioniemi sanoo.

12.–14.10.2011

Helsingin Messukeskus

FINNSEC ANTAA KOKONAISKUVAN TURVALLISUUS-

JA SUOJELUALAN KEHITYKSESTÄ

Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon

internetissä tai Messukeskuksessa sisäänkäyntien asiakaspäätteillä. Samalla lipulla

myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual.

www.finnsec.fi

Mediayhteistyössä:

Turvallisuus &

Riskienhallinta -lehti

Kuntatekniikka 6/2011

27


LIIKENNE

Uusi menetelmä koekäytössä Helsingissä

TYÖMAIDEN HAITAT HALLINTAAN

Pauliina Kuronen

Työmaista koituvien haittojen hallintamenetelmää koekäytetään Helsingin työmaahankkeiden suunnittelussa syksyn aikana.

Työmaiden aiheuttamia

haittoja kolmansille

osapuolille ei ennakoida

riittävän laajasti

ja tarkasti. Haasteena

on tunnistaa tahot,

joille koituu työmaasta

eniten haittoja. Työmaiden

haittojen hallintamenetelmän

avulla voidaan

paremmin ottaa

huomioon haitat ja eri

tahojen vaatimukset jo

suunnitteluvaiheessa.

● Olli Haveri, DI, projektipäällikkö

WSP Finland Oy

Liikennesuunnitteluyksikkö

Moni kokee katujen muuttuvan

kesäaikaan yhdeksi suureksi

rakennustyömaaksi. Erityisesti

pääväylien ja keskusta-alueiden

katutyömaat otetaan vastaan

vuosi toisensa jälkeen yhtä

suurella epäluulolla. Kaivannot

tiessä, muuttuneet liikennejärjestelyt

ja kovaääniset työkoneet eivät

välttämättä saa ihmisiä ajattelemaan

ensimmäiseksi, että työmaat

ovat kiinteä osa jatkuvasti

kehittyvää kaupunkia.

Vaikka rakennustöiden lopputulosta

arvostetaankin, ulkopuoliset

kokevat työmaat suurimmaksi

osaksi haitaksi. Työmaista

koituvia haittoja pyritään yleisimmin

minimoimaan saamalla

projekti mahdollisimman nopeasti

valmiiksi. Nykykäytännössä

haittoja ei kuitenkaan osata ennakoida

riittävällä laajuudella ja

tarkkuudella.

Kolmansien osapuolten

kärsimys

Työmaista aiheutuvista haitoista

kärsivät yleensä eniten ns. kolmannet

osapuolet eli ne, jotka eivät

ole työmaan kanssa tekemisissä

muuten kuin ulkopuolisena

tarkkailijana. Kolmansia osapuolia

ovat mm. autoilijat, joukkoliikenteen

käyttäjät, jalankulkijat

(erityisryhminä lapset, vanhukset,

liikuntaesteiset), lähialueiden

asukkaat sekä yrittäjät.

Viranomais- ja tilaajaorganisaatioiden

sekä kolmansien osapuolien

haastatteluissa on noussut

esiin myös muita ongelmallisia

aihealueita edellä mainittujen

lisäksi. Merkittävimpiä kehityskohteita

koettiin olevan mm. juuri

haittojen ennakoivassa arvioinnissa

ja hallinnassa eri osapuolten

kannalta, työmaiden aikataulutuksessa

sekä tiedonkulussa ja

HAITTOJA

Tyypillisimpiä kolmansille osapuolille

kohdistuvia työmaiden

aiheuttamia haittoja ovat:

■ Haitat liikenteelle (ruuhkat, hidastuminen,

järjestelyjen muuttuminen,

yhteydet kiinteistöihin,

esteettömyys, pysäköinti

jne.)

■ Melu, pöly ja tärinä

■ Erilaiset turvallisuusongelmat

■ Sosiaaliset vaikutukset

■ Esteettinen haitta

■ Ympäristövauriot

■ Haitat liiketoiminnalle

tiedotuksessa työmaan vaikutuspiirissä

oleville eri osapuolille.

Hallinta alkaa

suunnitteluvaiheessa

Eri toiminnot ja osapuolet kokevat

työmaiden aiheuttamat haitat

Kuntatekniikka 6/2011

29


LIIKENNE

“Haasteena on tunnistaa

tahot, joille

koituu työmaasta

eniten haittoja.”

eri tavoin. Myös kohteiden häiriöherkkyys

johtuu monesta tekijästä.

Näiden tekijöiden tunnistaminen

ja huomioon ottaminen

jo työmaajärjestelyjen suunnittelussa

edesauttaa hyvään ja kolmansia

osapuolia mahdollisimman

vähän häiritsevään lopputulokseen

pääsemistä. Haasteena

on tunnistaa tahot, joille koituu

työmaasta eniten haittoja.

WSP Finland on kehittänyt

Helsingin kaupungin rakennusviraston

toimeksiannosta työmaista

koituvien haittojen hallintamenetelmää

2010–11 aikana.

Tarkoituksena on auttaa lupaviranomaisia

ja työn tilaajia ottamaan

nykyistä paremmin huomioon

kolmansiin osapuoliin kohdistuvat

haitat ja eri tahojen vaatimukset

jo työmaan suunnitteluvaiheessa.

Suunnitteluvaiheen haittojen

arviointimenetelmän avulla

on tarkoitus sovittaa työmaa kivuttomammin

alueen muuhun

toimintaan sekä varmistaa sujuvat

ja turvalliset olosuhteet sekä

työmaalla että sen ympäristössä.

Samalla rakennuttajat saavat selkeämmän

kokonaiskäsityksen

hankkeen kustannuksista määrittelemällä

ennakkoon suunnitellut

tilapäisjärjestelyt jo urakkaasiakirjoissa.

Määräyksiä ei noudateta,

lupia jopa puuttuu

Työmaiden suunnitteluun on lukuisia

viranomaisten laatimia ohjeita.

Selkeät tilaajan ja lupaviranomaisen

antamat ohjeet suunnitteluvaiheessa

ovat tärkeä osa sujuvaa

työmaaprosessia, jotta vältytään

tulkintaongelmilta toteuttamisvaiheessa.

Ohjeiden noudattamista

käynnissä olevalla

työmaalla on myös seurattava ja

valvottava tarkasti. Ongelmaksi

on koettu se, että määräyksiä ja

lupaehtoja jätetään noudattamatta

tai lupia voi jopa puuttua.

Esimerkiksi työmaa-alueiden

aitauksen puutteet aiheuttavat

turvallisuusriskejä erityisesti kolmansille

osapuolille. Myös työnaikaiset

liikenne- ja työmaajärjestelyt

tulee ottaa entistä paremmin

huomioon jo suunnittelussa.

Näin parannetaan toimintojen ja

liikenteen sujuvuutta sekä vähennetään

niin kolmansiin osapuoliin

kuin työmaan työntekijöihinkin

kohdistuvia turvallisuusriskejä.

Myös järjestelyiden aktiivisen

päivittämisen työmaan muuttuessa

ja työpäivän päätyttyä tulee olla

olennainen osa jo suunnitteluvaiheessa

tehtävää ennakointia.

Haittojen tilalle hyödyt

Työmaiden erityisjärjestelyiden

määrittäminen etukäteen auttaa

tilaajaorganisaatioita, koska

vaatimukset voidaan kirjata jo

tarjouspyyntöasiakirjoihin. Sitä

kautta ne ovat mukana työn resursoinnissa.

Tarjousten muuttuessa

yhteneväisemmiksi voidaan

samalla vaikuttaa työn laatuun

valitsemalla halvimman tarjouksen

sijaan kokonaistaloudellisesti

laadukkain tarjoaja.

Työmaan haasteiden tunnistaminen

helpottaa myös aikataulujen

ja tiedottamisen tarkempaa

suunnittelua. Tiedottamisen

hyödyt korostuvat mm. asukkaiden,

koulujen, toimistojen ja

liikkeiden ajan tasalla pitämisessä,

joukkoliikenteen ja huoltoliikenteen

suunnittelussa ja töiden

yhteensovittamisessa.

Projektin alussa muodostui yhdessä

tilaajan kanssa tehdyn ideoinnin

perusteella mielikuva, jonka

mukaan työmaat kiinnostavat

kansalaisia ja niistä ollaan ylpeitä.

Haittojen sijaan puhutaan työmaiden

hyödyistä. WSP:n menetelmää

koekäytetään syksyn aikana

Helsingin työmaahankkeiden

suunnittelussa, minkä jälkeen se

otetaan aktiivikäyttöön. Jatkokehityksen

kohteena on paikkatietojen

kattava hyödyntäminen arviointia

tehtäessä.

Yksi kone, monta työtä


Avant 600-sarja

Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg.

Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm.

Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h.

600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%.

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi

mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa

suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja

ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen

ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,

mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan

työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen

kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.

30 Kuntatekniikka 6/2011

20

YEARS

Ylötie 1

33470 YLÖJÄRVI

Puh. (03) 347 8800

Mallivalikoima

alkaen:

10.137 € alv 0%.

www.avanttecno.com


Danne Långström

Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Danne Långström

PL 51, 00131 Helsinki

puh. 040 1251570

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3102 5957, 050 3767414

kyosti.oasmaa@hel.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Toimittaja/Redaktör

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 8631, 050 5591435

jyrki.vatto@hel.fi

jyrki.vatto@kolumbus.fi

Toimihenkilö/Funktionär

Ville Alatyppö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 9943, 040 3345430

ville.alatyppo@hel.fi

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,

rakentamispalvelu STARA

PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 39630, 050 3801022

kari.haapaniemi@hel.fi

Nordisk Kommunalteknisk Samarbetskommittén hallituksen kokous pidettiin 8.9. Linköpingissä.

Kokouksen osanottajia vas. Ane-Marie Tanskasta, Henrik Ruotsista, Torbjörn Norjasta, Inger Ruotsista,

Agnar vaimoineen Islannista ja Åke Ruotsista.

NKS kokoontui Linköpingissä syyskuussa

Vauhtia pohjoismaisiin yhteistyöprojekteihin

Ruotsin yhdistyksen vuosipäivät

pidettiin 7.–8.9. Ruotsin viidenneksi

isoimmassa kaupungissa, Linköpingissä.

Isompia kaupunkeja siellä

ovat Tukholma, Göteborg, Malmö

ja Uppsala.

”Samhällsbyggnad i världsklass”

(maailmanluokan yhteiskuntarakentaminen)

oli päivien vaatimaton

teema, ja sitä ruodittiin

luonnollisesti monelta eri kantilta.

Linköpingissä pidettiin samalla

NKS:n (Nordisk Kommunalteknisk

Samarbetskommitté) kokous, johon

osallistui väkeä Islannista, Norjasta,

Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta.

Viron yhdistyksestä ei tällä

kertaa ollut osallistujaa mukana.

Ilmastonmuutos NKS:n

yhteistyöprojekteja...

NKS-kokouksessa juteltiin yhteistyöprojekteista,

muun muassa ilmastonmuutoksesta.

Pohdittiin,

miten asiaa tulisi käsitellään eri

Pohjoismaissa ja mitä voimme oppia

toisiltamme.

Paikalla oli asiantuntijana Maria

Mikkelsen. Hän kertoi, mitä

tähän asti on Pohjoismaissa tehty

ja mihin lähivuosina pyritään. Aihetta

koskeva raportti julkaistaan

Kuntatekniikka-lehdessä lähitulevaisuudessa.

Suomesta mukana

ovat mm. Syke ja nyt myös SKTY.

Pohjoismaiden ministerineuvostokin

on ollut mukana. Mikkelsen

esitteli neuvoston edellisessä kokouksessa

samaa raporttia kuin nyt

NKS:lle.

... samoin arktiset alueet

ja IFME2012

Arktisten alueiden alue- ja yhdyskuntasuunnittelu

oli myös esillä.

Norjan yhdistys haluaisi tulla luennoimaan

aiheesta ensi kesäkuussa

Helsingissä järjestettävään

IFME2012-kongressiin. Tässäkin

tarkoituksena olisi yhdistää pohjoismaiset

voimat ja tietotaito, ettei

kaikkien tarvitsisi erikseen keksiä

pyörää uudestaan. Norjan yhdistys

tulee jatkossa pitämään ohjakset

käsissään, jotta yhteishanke

edistyy.

IFME2012 on tietenkin Suomen

ja SKTY:n vetämä yhteishanke, jossa

mukana ovat SK-TF Ruotsista ja

EKÜ Virosta. Norjasta, Tanskasta ja

Islannista on tulossa delegaatioita.

Kokouksessa allekirjoittanut kertoi

muille, missä mennään ja mitä (hyvää)

on odotettavissa.

Vastuu NKS:sta Norjalle

Kokouksen päätteeksi Tanskan

yhdistys (KTC), joka on toiminut

NKS:n puheenjohtaja- ja sihteeriyhdistyksenä

2010-2011, luovutti

vastuun Norjan NKF:lle vuosiksi

2012–13. Norjan jälkeen vuorossa

on Viron EKÜ 2014–15, tämän jälkeen

seuraavat kaksi vuotta SKTY.

Suomen ja SKTY:n piti alun

perin toimia puheenjohtajana jo

Tanskan jälkeen, mutta koska meillä

on tällä hetkellä IFME-puheenjohtajuus,

niin vaihdoimme Norjan

kanssa paikkaa. Virokin liittyi mukaan

yhteistyöhön. Tämän takia

heille annettiin puheenjohtajuus

ennen kuin SKTY taas ottaa nuijanvarresta

kiinni.

● Danne Långström

toiminnanjohtaja

Kuntatekniikka 6/2011

31


Pohjoismaiset katupäällikköpäivät

Helsingissä

Pohjoismaiset katupäällikköpäivät

pidettiin tänä vuonna Helsingissä.

Perinteinen tapahtuma järjestetään

vuosittain elo-syyskuun vaihteessa

joko Kööpenhaminassa, Göteborgissa,

Tukholmassa, Oslossa tai

Helsingissä. Silloin vaihdetaan mielipiteitä,

kerrotaan uusista innovaatioista

ja menetelmistä.

Katupäällikköpäivät pidettiin

Scandic Hotel Simonkentässä. Lisäksi

kierreltiin bussilla katselemassa

Helsingin kuntateknisiä nähtävyyksiä:

Crusellin siltaa, Länsilinkkiä,

Jätkäsaarta, Arabianrantaa,

keskustan huoltotunnelia sekä Staran

Kampin tukikohtaa.

Kokous oli kaikin puolin onnistunut.

Ensi vuonna jatketaan perinnettä

kokoontumalla Kööpenhaminassa.

Helsingistä mukana

olivat Raimo K. Saarinen, Osmo

Torvinen, Olli-Pekka Poutanen,

Ville Alatyppö sekä Dan-

Henrik Långström.

YT13-väki tutustumassa Jyväskylän messukeskuksen

tiloihin.

Meiltä ja maailmalta

YT13 Jyväskylässä

tai Lahdessa?

YT-näyttelytoimikunta kävi kokouksensa

yhteydessä katsomassa tiloja,

joissa voisimme järjestää seuraavan

YT-näyttelyn eli YT13:n. Kävimme

tutustumassa Jyväskylän ja Lahden

messukeskuksiin, jotka esittelivät

tilojaan ja osaamistaan.

Paikkakuntaa ei ole vielä päätetty.

Sen sijaan päätettiin, että aikaistetaan

ajankohtaa siten, että

se olisi toukokuun alkupuolella

mieluummin kuin touko-kesäkuun

vaihteessa. Lisäksi päätettiin, että

näyttely olisi kaksipäiväinen eli perjantaina

ei siis enää olisi näyttelyä.

Lisätietoa tulee heti, kun paikkakunta

on valittu – ja tietenkin

myös päivämäärät.

Kokouksen yhteydessä oli myös

perinteinen vuosittainen kilpailu

järjestävien yhdistysten kesken. Satoi

kaatamalla, minkä takia kaavailtu

”oikea kilpailu” siirrettiin sisätiloihin.

Tilalle valittiin taitoa vaativa

”laji” eli Kimble. Kun kyseessä

oli näinkin vaativa peli, niin mestariksi

saatiin leivottua joku muu

kuin SKTY – eli VVY. SKTY onnittelee

voittajia!

Vieraita Tanskan

Frederikshavnista

Tanskan yhdistyksen KTC:n entinen

puheenjohtaja Mikael Jentz

kävi joukkoineen SKTY:n ja Helsingin

kaupungin vieraina. Ryhmään

kuului Frederikshavnin politiikkoja

ja teknisiä johtohenkilöitä (Mikael

on kaupungin tekninen johtaja).

Ryhmä oli Helsingissä kaksi

päivää. Sinä aikana heille esiteltiin

mm. apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Saurin johdolla Helsingin

rantarakentamista. Vieraita

kiinnosti myös kaupungintalon

arkkitehtuuri. Yhteistyö toimii siis

SKTY:n kautta varsin hyvin

IFME2012:een tulossa

isoja delegaatioita

Uudesta-Seelannista on näillä näkymin

tulossa 10–20 hengen ryhmä

konferenssiin jo edellisenä tiistaina.

Olemme yhteistyössä Helsingin,

Espoon ja Vantaan kanssa kehittämässä

heille ammatillista ohjelmaa

keskiviikoksi (Vantaa), torstaiksi (Espoo)

ja perjantaiksi (Helsinki). Kiitokset

jo etukäteen Vehkakosken

Joukolle, Westlinin Henrylle ja

Saarisen Raimolle, jotka heti olivat

juonessa mukana niin, että tämä

oli helposti toteutettavissa.

Hollannista on näillä näkymin

myös tulossa iso delegaatio. Hekin

ovat suunnittelemassa kongressin

lisäksi muutakin ammatillista ohjelmaa.

Myös Yhdysvalloissa kiinnostus

on ollut suurta.

● Danne Långström

toiminnanjohtaja

Haamurajaan on noin 50 henkilön vaje

Tavoitteena yli 900 jäsentä

Syksy tekee tuloaan ja yhdistyselämäkin

taas vilkastuu. Hallituskin

kokoontuu toimihenkilöiden kanssa

syys-lokakuun vaihteessa linjaseminaariin,

jossa päätetään vuoden

2012 tapahtumista, yhdistyksen tulevasta

toiminnasta ja strategiasta

sekä pohjustetaan vuosien 2012 ja

2013 Kuntatekniikan päivien teemoja

ja ohjelmistoa. Marraskuussa hallitus

pitää Jyväskylässä vielä yhden, tämän

vuoden viimeisen kokouksensa.

Vuoden vaihtuessa hallituskokoonpano

hiukan muuttuu, kun

kaksi toimiajaltaan vanhinta hallituksen

jäsentä (Leila Strömberg,

Jyväskylä ja Milko Tietäväinen,

Tampere) joutuvat luovuttamaan

paikkansa uusille jäsenille (Jere

Klami, Oulu ja Päivi Ahlroos, Sito

Oy). Puheenjohtaja Jorma Vaskelainen

valittiin kevään vuosikokouksessa

jatkamaan toiselle kaudelleen.

Täten ensi vuodeksi vaihtuu

vain kaksi hallitusjäsentä. Normaalisti

hallitusjäsenten toimintakausi

on kolmevuotinen.

IFME2012:n

valmistelut etenevät

Kansainvälistä IFME2012-konferenssia

kokoonnuttiin suunnittelemaan

taas syyskuun alussa RIL:n

tiloihin. Valmistelut ovat menneet

taas askeleen eteenpäin, ja Call

for Papers -vastaanottoaikataululle

päätettiin antaa hiukan jatkoa.

Tapahtuman valmisteluaikataulua

voi käydä katsomassa osoitteessa

www.ifme2012.com.

Muuten kansainvälistä toimintaa

on ylläpidetty mm. Linköpingissä

järjestetyillä Ruotsin yhdistyksen

vuosipäivillä sekä Helsingissä järjestetyillä

pohjoismaisilla katupäällikköpäivillä.

Kuntatekniikan

päiviä

aikaistettaneen

Tulevien Kuntatekniikan

päivien

ajankohtaa saatetaan

hieman aikaistaa.

Touko-kesäkuun

vaihde on

monelta osin vuosien

aikana osoittautunut

haasteelliseksi.

Tuohon aikaan

on usein paljon muitakin tapahtumia,

ja mm. kaupunkien hotellikapasiteetit

ovat olleet välillä

kortilla.

Tämän vuoden Turun päivilläkin

osa joutui majoittumaan Raisioon ja

jopa Saloon asti. Turku oli tosin tänä

vuonna kulttuuripääkaupungin

roolissa muutenkin täyteen buukattu.

Touko-kesäkuun vaihdetta saattaa

rasittaa myös koulujen päättäjäiset,

jotka ovat aiheuttaneet monille

esteitä osallistua yhdistyksen

päiville.

Jos Kuntatekniikan päiviä saataisiin

aikaistettua muutamilla viikoilla,

niin paikalle olisi mahdollista saada

paremmin myös tekniikan parissa

opiskelevia nuoria. Heitä voisi samalla

houkutella kuntatekniikan sekä

yhdistyksemme pariin.

Tavoitteena yli 900 jäsentä

Yhdistykselle on tullut kevään ja kesän

aikana kymmenkunta uutta jäsenhakemusta.

Hakemukset käsitellään

aina hallituksen kokouksissa,

joten jos haluaa vielä tämän vuoden

aikana liittyä yhdistykseemme,

niin jäsenhakemus kannattaa käydä

täyttämässä yhdistyksen nettisivuilla

www.kuntatekniikka.fi tai ottaa

yhteyttä esimerkiksi allekirjoittaneeseen.

Hallitusjäsenten ja toimihenkilöiden

yhteystiedot löytyvät lehtemme

sivuilta.

Yhdistyksen hallituksen kirjoittamaton

tavoite on saada jäsenmäärä

nousemaan lähiaikoina yli 900. Tähän

haamurajaan on vielä noin 50

henkilön vaje.

Syksyä odotellen,

● Jyrki Vättö

kokousmestari

Syksy tekee tuloaan myös Levin Kätkätunturilla.

Jyrki Vättö

32 Kuntatekniikka 6/2011


Helsingin Maununnevan ikuinen jäätikkö ihmettelyn aiheena

Talvihoito kiinnosti kansainvälistä lehdistöä

Grogilasi-ilmiötä isossa mittakaavassa.

Anna Batasheva (vas.) ihmettelee allekirjoittaneelle,

miten lumi ehtii sulaa ennen uutta lunta.

Tätä itsekin ihmettelin. Ulkoministeriön kuvaaja

(oik.) teki koostetta päivän aiheista.

Kun kutsu kansainväliseen näkyvyyteen

tulee, niin se pitää käyttää

hyödyksi. Niin nytkin, kun helteisenä

päivänä 9.8.2011 kaksi toimittajaa

kävi Helsingin kaupungin ja

SKTY:n vieraina tutustumassa kuntatekniikan

toimivuuteen. Sain tällöin

tilaisuuden näyttää venäläiselle

Anna Batashevalle ja amerikkalaiselle

Robert Downsille Maununnevan

ikuista jäätikköä. Kylmän

sodan päättyminen näkyi heillä yhtäläisenä

innostuksena kesäistä lunta

kohtaan.

Itse asiassa kyseiset toimittajat

viettivät Suomessa ulkoministeriön

vieraina kokonaisen kuukauden,

jonka aikana heille esiteltiin Helsingin

lisäksi mm. Turkua, Naantalia,

pohjoismaista yhteistyötä, ruokaa,

koulutusjärjestelmiä jne. Tämän

lisäksi he saivat tutustua Lapin

taikaan. Tosin tuona ajankohtana

oli enää hyvin vähän sääskiä,

ruska vasta tuloillaan ja porot kesävaatteissaan.

Lumitietoudelle on kysyntää

Vierailijat haastattelivat kuntien liikenteen

toimivuudesta talvella ja

kerroin heille, että lumi on meillä

kohtalaisen tuttua ja sen kanssa

on totuttu elämään – vaikkakin joskus

itsestä talven aikana tuntui, ettei

näin ollutkaan.

Nuorten toimittajien kokemukset

talvihoidosta olivat kovin erilaisia.

Itärajan takana oli totuttu tarpomaan

paksussa lumipatjassa. Rapakon

takana taas käytetään suolaa

niin paljon, että se tuntuu hengityksessä

asti. Toivottavasti vierailijat

vievät tietoa meidän ympäristöä

vähemmän vahingoittavasta

metodiikasta mukanaan myös kotimaihinsa.

● Ville Alatyppö

IFME2012 on tilaisuus esitellä kuntatekniikan osaamistamme

Suomen kuntatekniikan yhdistys

SKTY:llä on ilo isännöidä IFME

World Congress 2012 Helsingissä

4.–10.6.2012. Suomen Rakennusinsinöörien

Liitto RIL on mukana

järjestämässä kongressia. Lisäksi

kumppaneina ovat SKTY:n Ruotsin

ja Viron sisarjärjestöt. Ruotsalaiset

järjestävät vuosikokouksensa

Helsingissä kongressin aikana sekä

isännöivät teknistä ekskursiota Tukholmassa

9.6.2012.

Kongressin pääteemana on

kestävät yhteisöt, suunnittelu, rakentaminen

ja ylläpito paremman

tulevaisuuden puolesta. Teemoina

ovat mm. seuraavat aihepiirit:

Kaupunkisuunnittelu

Liikenneratkaisust

Energiaratkaisut

Kunnallinen suunnittelu ja

rakentaminen

Rakentaminen ja kunnossapito

Nyt on aika lähettää esitelmäehdotuksia

(abstrakteja) järjestäjille

edellä mainistuista teemoista.

Aikaa on 31.10. saakka. Kirjoitusohjeet

löytyvät osoitteesta www.

ifme2012.com. Esitelmäehdotukseksi

sopii hyvin erilaiset case-esimerkit.

Suomalaisille

ainutkertainen tilaisuus

Kongressin järjestelyt ovat hyvässä

vauhdissa – onhan järjestelyt aloitettu

jo keväällä 2010. Tiedossa on

laajan esitelmätarjonnan lisäksi ekskursioita

niin Helsingissä kuin Tallinnassa

sekä vapaamuotoista iltaohjelmaa.

Osallistujilla on mahdollisuus

myös lähteä kongressin päätteeksi

ekskursiolle Tukholmaan.

Finlandia-talo tarjoaa laadukkaat

puitteet kansainväliselle verkottumiselle.

Suomalaisille tämä on ainutkertainen

tilaisuus näyttää kuntatekniikan

osaamistaan niin näyttelyssä

kuin esitelmätarjonnassa.

Nyt on aika varata

näyttelypaikka

IFMEn maailmankongressi pidetään

joka kolmas vuosi. Edellinen

kongressi oli syyskuussa 2009 Melbournessa

Australiassa.

IFME-kongressi korvaa Kuntatekniikan

päivät 2012. Kongressin

ohjelmarakenne sisältää perinteisiä

elementtejä Kuntatekniikan päiviltä,

mutta myös suuren kansainvälisen

kongressin mahdollisuuksia.

Tapahtuman yhteydessä on

kaupallinen näyttely, joka on avoinna

kongressin aikana 5.–6.6.2012.

Parhaat näyttelypaikat varataan

ensin, joten nyt on aika tehdä varaus.

Näyttelyvaraukset: kaisa.

venalainen@ril.fi

Lämpimästi tervetuloa!

IFME World Congress 2012

Järjestäjät: SKTY, International

Federation of Municipal Engineering

IFME, RIL, Estonian Association

of Municipal Engineering

EAME ja Svenska Kommunal-

Tekniska Föreningen KT

Lisätietoja www.ifme2012.com

ja IFME World Congress 2012

sihteeristö:

Jyrki Vättö, Suomen kuntatekniikan

yhdistys SKTY, jyrki.vatto@hel.

fi, +358 50 559 1435

Ville Raasakka, Suomen

Rakennusinsinöörien Liitto RIL,

ville.raasakka@ril.fi,

+358 50 366 8687

Kuntatekniikka 6/2011

33


Hej på er alla!

Eftersom jag i tidningens förra

nummer skrev om Tomas

Ledin och hans låt, så kan jag

väl fortsätta med en 100 % finlands-svensk

låt, vars ord är av

den ”riktiga” Mumin Mamman,

Tove Jansson – nämligen

”Höstvisan”:

...dagarna mörknar minut

för minut,

tänd våra ljus, det är nära

till natten,

snart är den blommande

sommarn slut.

Så är det, men i alla fall så

är det trevligt med årstider.

September och hösten har alltså

kommit (och när tidningen

kommer ut, så är det redan oktober),

och föreningsverksamheten

aktiveras igen.

IFME2012-konferensen

närmar sej med stormsteg,

och dagarna fylls allt mer och

mer med detta.

Allt är i alla fall på god väg.

Call for Papers proceduren har

förlängts med en månad, och

deadlinen för denna står vid

slutet av oktober. Efter att vi

har fått in alla abstrakten, så

blir det dags att välja ut de allra

intressantaste, och att lägga

ihop det slutliga programmet.

För tillfället har vi gått ut

med att marknadsföra utställningen,

och håller på att skaffa

sponsorer till evenemanget.

Om allt detta kan du hitta

mer information på www.ifme2012.com.

Intresset för kongressen har

varit väldigt stort, och man kan

ju bara hoppas, att det räcker

hela vägen ut. Själv är jag ju jäv

att säga någonting, men även

jag tror att det skall bli (mycket)

lyckat. Vi gör ju hela tiden samarbete

med Sverige och SK-

TF, Estland och EKÜ, IFPRA

(park och grönområden), ITA-

CUS (underjordiska), NKS och

naturligtvis resten av IFME. En

delegation från Nya Zealand på

10–20 personer är att väntas

(NZL tar ju över ordförandeskapet

efter FKTF). Kiwi-befolkningen

kommer till Helsingfors

redan tisdagen innan konferensen,

och kommer att stifta

bekantskap med den tekniska

sektorn i såväl Esbo, Helsingfors

som Vanda.

Från Nederländerna kommer

också att komma en större

delegation, likaså så har intresset

vari stort i Nordamerika och

naturligtvis i de andra Nordiska

länderna, och egentligen

”runt om”.

Svenska årsdagarna

och NKS

De svenska årsdagarna hölls

i Linköping 7–8.9. Linköping

ligger 200+ km sydväst om

Stockholm, och är med sina

knappa 150 000 invånare Sveriges

femte största stad. SK-TF

och ”Nummer 5” tog väl vara

om oss gäster under årskongressen,

vars tema var: ”Samhällsbyggnad

i världsklass” och

det här tacklades då ur olika

synvinklar, med föreläsare från

bl.a. Berlin och Lyon.

Efter årskongressen, på fredag,

hölls också ett NKS-möte.

Danmark och KTC agerade

som sista gång som ordförande.

Efter mötet överlät

Ane-Marie klubban åt NKF,

Norge och Torbjörn för åren

2012–13.

På NKS-mötet diskuterades

klimatförändringar, och Maria

Mikkelsen höll en presentation

om detta – samma

som hon tidigare hade visat för

det Nordiska Ministerrådet. Vi

kommer att få en artikel om

allt detta, av Maria, i nåt av tidningens

nästa nummer.

Norge framförde på förra

mötet i Tromsö, att vi skulle

ha ett samarbete angående

”Nordic Cooperation between

the Nordic Countries within

the Arctic area on Arctic- and

Community-planning”. Norge

och NKF håller i styret för detta

projekt, och NKF ville också

ha ett föredrag om detta på

IFME2012-kongressen i Helsingfors.

Dessutom diskuterades också

IFME2012-kongressen, och

undertecknad berättade om

vilka förberedelser har gjorts.

Finländska årsdagarna

2013 samt annat internationellt

samarbete

2013 är det igen dags för att

ha en kommunteknisk utställning

i samband med årsdagarna.

Gruppen som bestämmer

om var och när (i utställningsväg)

var på besök i Jyväskylä

och Lahtis för att se oss omkring,

på vad städerna ifråga

hade att bjuda på. Inget

är ännu bestämt, men dessa

två ligger väl bäst till för tillfället.

Det som däremot beslöts

var, att årsdagarna och mässan

kommer att hållas i början

av maj istället för månadsskiftet

maj–juni, och att utställningen

kommer att inskränkas till

att vara 2 dagar lång (on–to) istället

för att den skulle fortsätta

in på fredagen, såsom det tidigare

har varit.

Nordiskt Gatuchefsmöte

hölls i år i Helsingfors. På dessa,

årligen i augusti–september

skiftet hållna möten, träffas

ledarna från det kommuntekniska

i Köpenhamn, Göteborg,

Oslo, Stockholm och Helsingfors.

Från Helsingfors deltog i

år Raimo K. Saarinen, Osmo

Torvinen, Olli-Pekka Poutanen,

Ville Alatyppö samt

Dan-Henrik Långström.

På mötet berättar delegationerna

om vad som är nytt

i diverse städer; nya metoder,

nya byggen etc. Olli-Pekka

Poutanen berättade on Helsingfors

nya underjordiska generalplan,

de nya investeringarna

inom kollektivtrafiken mm.

Dessutom gjordes en kommunteknisk

utflykt, där vi visade

bl.a. de nya bostadsområdena

längs med strandremsan,

servicetunneln i Centrum, Staras

depå i Kampen mm.

Besök från Frederikshavn

hade vi i mitten av augusti, då

den danska föreningens (KTC)

f.d. ordförande Mikael Jentz

(teknisk direktör i Frederikshavn)

tillsammans med politiker

samt tekniska experter var

på studiebesök i Helsingfors.

Biträdande stadsdirektör Pekka

Sauri och undertecknad

berättade om utbyggandet

av strandremsan i Helsingfors

mm. Samarbetet inom Norden

fungerar alltså bra!

● Danne Långström

verksamhetsledare

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/Ordförande

Jorma Vaskelainen

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka

PL 126, 15141 Lahti

puh. 03 814 2425, 050 63892

jorma.vaskelainen@lahti.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Hannu Virtasalo

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 310 38806, 050 5591419

hannu.virtasalo@hel.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Heikki Lonka

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Malminkaari 21, 00700 Helsinki

puh. 050 3504297

heikki.lonka@granlund.fi

Muut jäsenet

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,

kaavoitus

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. 014 625 5055, 040 7718867

leila.stromberg@jkl.fi

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

puh. 040 5068600

milko.tietavainen@tampere.fi

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,

yhdyskuntatekniikka

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. 014 266 5137, 050 5901032

tuula.smolander@jkl.fi

Antti Korte, Raision kaupunki,

tekninen keskus

PL 100, 21201 Raisio

puh. 02 434 3409, 044 7971252

antti.korte@raisio.fi

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,

rakennusvalvonta

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

puh. 09 8392 4438, 050 5592082

pekka.virkamaki@vantaa.fi

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,

Tekniikka ja ympäristö

PL 21, 05801 Hyvinkää

puh. 019 459 4601, 040 5419576

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi

34 Kuntatekniikka 6/2011


www.ukty.fi

Kunnallisissa halleissa

on Nokia-katastrofin

ainekset

Syksyn lehdet ovat putoilemassa puista ja ihmiset

palaamassa sisäuinnin pariin uimahalleihin ja kylpylöihin.

Monissa halleissa, etenkin kylpylöissä olisi toivottu

hieman kylmempiä ilmoja, että väki olisi löytänyt

sisätiloihin. Oli kuitenkin hienoa nauttia hyvistä

ilmoista koko kesän. Nyt kuitenkin ollaan saavuttamassa

normaalit käyttötasot, ja vesiliikunnalla parannetaan

omalta osaltaan kansamme nykykuntoa.

Uimahalliemme ja kylpylöidemme tekniikat ovat

toimineet vuosien varrella kohtuullisen hyvin. Etenkin

vedenpuhdistuksessa on erittäin vaativaa tekniikkaa,

jossa käytetään monenlaisia kemikaaleja. Uimavedelle

on asetettu tiukat laatuvaatimukset, joilla

varmistetaan turvallinen ja terveydelle vaaraton

uiminen halleissa ja kylpylöissä. Laatuvaatimusten

noudattamista valvovat paikalliset terveystarkastajat

sosiaali- ja terveysministeriön määräysten pohjalta.

Pahimmat puutteet tekniikan hoidossa

Halleilta saamieni kommenttien perusteella voin todeta,

että valtakunnassa tikittää tällä hetkellä aikapommi,

jonka ei toivoisi koskaan laukeavan. Pahimmat

puutteet löytyvät tekniikan hoidosta lähinnä

kunnallisissa laitoksissa. Kuntien hallinnon järjestelyissä

uimahallien tekniikan hoidosta on vähennetty

resursseja merkittävästi. Osaavaa henkilökuntaa

on vaihdettu täysin osaamattomiin työntekijöihin tai

hoito on organisoitu siten, että ongelman ilmettyä ei

osaavaa henkilökuntaa ole nopeasti saatavissa. Monissa

paikoissa on havaittavissa, että tilapalvelujen

vastaavat henkilöt eivät tunnu tiedostavan, miten

vaikean laitoksen hoidosta on kysymys. Ja näin käyttäjän

turvallisuus vaarantuu.

Täytyykö uimahalleissa tapahtua sama vahinko

kuin Nokialla aikoinaan, että asiaan saataisiin jotain

ryhtiä? Toivottavasti näin ei tule käymään, vaikka

kaikki katastrofin ainekset ovat tällä hetkellä olemassa.

Kuntahallinnon teknisessä johdossa ei ehkä ymmärretä

tai haluta ymmärtää, miten vaativia laitoksia

uimahalli ja kylpylä teknisessä mielessä ovat. Jotenkin

tulisi saada koulutusta tekniselle johdolle. Löytyisikö

Kuntaliitosta apua asian korjaamiseen?

Ukty on omalta osaltaan pyrkinyt kouluttamaan

ihmisiä järjestämällä valtakunnallisia uimahalli- ja kylpyläpäiviä,

joissa ohjelman pääpaino on uimahalleihin

ja kylpylöihin liittyvien asioiden parantamisessa.

Näin tapahtuu myös seuraavilla valtakunnallisilla uimahalli-

ja kylpyläpäivillä jotka ovat m/s Mariellalla

Tukholman risteilyn muodossa 7.–9.2.2011. Laitathan

päivämäärät kalenteriisi, laivalla tavataan.

Hygieniatason ylläpitämisessä haastetta

Meillä ei oikein ymmärretä, miten vaativia erikoislaitoksia

uimahallit- ja kylpylät samoin kuin jäähallit

ovat. Ne kuluttavat paljon energiaa, mutta oikealla

hoidolla saadaan energiatasettakin parannettua.

Myöskään hygienian hyvän tason ylläpitäminen

ei ole helppoa. Esimerkiksi siivoustyön menetelmillä

ja käytettävillä aineilla on ratkaiseva merkitys hoitotason

laatuun. Minulle on usein sanottu, että uimahallin

lattialaatat pitää vaihtaa, kun siivous ei saa

lattioita puhtaiksi. Yleensä silloin pitäisi katsoa peiliin,

miten työ on tehty. Oikein hoidettuna pinttymiä

ei pääse syntymään. Se vaatii erikoisammattitaitoa,

jota ei aina löydy, kun työt on ulkoistettu ja töiden

määrä on mitoitettu täysin alakanttiin. Silloin ei ole

odotettavissa kuin suuria ja turhia kustannuksia.

Toiminta, joka perustuu oikeaan tekniikan hoitoon

ja laadukkaaseen siivoukseen, takaa käyttäjille

terveelliset ja turvalliset olosuhteet. Mehän hoidamme

uimahalleja ja kylpylöitä vain käyttäjiä varten.

Golf-mestaruus meni Lohjalle

UKTY:n golf-mestaruuskilpailut pidettiin Lohjalla elokuun

viimeisenä päivänä. Sää oli erittäin suosiollinen.

Osanottajia oli kymmenen. Lohjalaiset järjestäjät

olivat tylyjä isäntiä, sillä tasoituksellisen lyöntipeli

mestaruuden vei Markku Saarinen Lohjalta. Onnittelut

voittajalle sekä muillekin kiitokset osallistumiseksi.

Kisan hyvästä onnistumisesta haluan kiittää

yhteistyökumppaneita, jotka olivat auttamassa kisan

onnellista läpivientiä lahjoitusten muodossa. Putkiurakointi

Simpanen Oy:lle, Pusatek Oy:lle, Ardex

Oy:lle ja Suomen Allaslaite Oy:lle lämpimät kiitokset.

Tulevien valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien

2012 ohjelma on viimeistelyvaiheessa. Ohjelma

tulee olemaan monipuolinen ja mielenkiintoinen.

Päivien kutsut postitetaan lokakuun puolivälin jälkeen,

joten olkaa valppaina, että pääsette matkaan

kuulemaan mielenkiintoisia esitelmiä, tapaamaan

kollegoita ja tutustumaan tuotteisiin näyttelyssä.

Antoisaa ja työntäyteistä syksyä kaikille!

● Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

■ Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä noin

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan

työnsä tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä

yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.fi

s-posti: ukty@ukty.fi

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Tapio Ala-Peijari

s-posti:

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi

puh. 040 829 0068

Kuntatekniikka 6/2011

35


Töölönlahden alue muuttuu Helsingin takapihasta

Musiikkitalo sai kylkeensä

Elokuun lopussa käyttöön otettu Musiikkitalo

katsoo Helsingin ratapihalle tilapäisen puiston

ylitse. Kansalaistori ja vanhan makasiinin raunio

ovat osa uutta kaupunkilaisten olohuonetta. Töölönlahden

puistojen ja katujen suunnittelu sekä

niiden rakentaminen etenevät vaiheittain, osin väliaikaisratkaisujen

varassa.

36 Kuntatekniikka 6/2011

TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale

Töölönlahden eteläosan asemakaavamuutostyö

on käynnissä.

Eteläosasta on laadittu rakennussuunnitelma,

jonka toteutus

on viivästynyt kaavamuutostyön

vuoksi. Vain Musiikkitalon eteläpuolella

oleva Kiasmanpuisto on

toteutettu kutakuinkin alueen alkuperäisen

rakennussuunnitelman

mukaisesti.

Vuoden 2010 alussa kaupunginjohtaja

kehotti rakennusvirastoa

toteuttamaan alueelle tilapäisen

puiston. Valmista piti tulla

ja tuli Musiikkitalon avajaisiin


VIHERALUEET

etupihaksi vähitellen

tilapäisen puiston

Musiikkitalon tontin pihaalueella

on käytetty paljon

luonnonkiveä.

mennessä. Kukaan ei tällä hetkellä

tiedä, miten pitkään tilapäinen

puisto alueella tulee olemaan.

– Kaupunkilaisten olohuoneajatus

on ollut mukana koko ajan.

Keskeisellä paikalla rakentamisen

on oltava korkeatasoista ja liittyminen

ympäristöön saumatonta,

kertoo projektinjohtaja Kaija

Laine.

Laine vastaa Helsingin kaupungin

rakennusvirastossa Töölönlahden

alueen puistojen ja katujen

suunnitteluttamisesta.

Tiukka aikataulu

Tilapäisen puiston suunnitteluja

toteutusprosessi oli vauhdikas.

Aikataulu oli suurin haaste, eikä

Musiikkitalon avajaisten vuoksi

valmistumisajankohdassa ollut

joustonvaraa. Siirtonurmi oli ainoa

vaihtoehto saada puisto aiotulla

aikataululla vihreänä käyttöön.

Puiston kasvillisuus mietittiin

tarkkaan.

– Puut istutettiin isokokoisina.

Monelle ohikulkijalle voi syntyä

tunne, että nämähän ovat ol-

Kuntatekniikka 6/2011

37


Musiikkitalon viereen istutettiin heinäkuun lopulla näyttävä kesäkukkameri. Kesäkukkaistutukset ovat tilapäisessa puistossa

kutakuinkin alkuperäissuunnitelman vesiaiheen paikalla.

TÖÖLÖNLAHDEN

TILAPÄINEN

PUISTO

■ Siirtonurmikkoa 10 000 m 2

■ Asfalttipintaa 13 000 m 2

■ Reunakiveä 2 km

■ Luonnonkivilaattaa 1 400 m 2

■ Noppakiveä 750 m 2

■ Puita 72 kpl

■ Perennat ja pensaat 2 000 kpl

(osa näistä mattoa)

■ Kesäkukkia noin 30 lajia tai

lajiketta yhteensä runsaat

3 700 kpl

■ Lisäksi tavanomaiset puistokalusteet

ja varusteet (penkit,

roska-astiat, ym.)

Lisätietoa Töölönlahden

ympäristörakentamiskohteista:

www.finlandiapuisto.fi

leet tässä aina, Laine sanoo.

Pensaita on alueella vain vähän

ja yleisilme on haluttu pitää

avoimena. Ensimmäisissä kommenteissaan

ihmiset ovat olleet

myönteisesti yllättyneitä.

– Siisti yleisilme ja hyvät kulkuyhteydet

ovat tärkeitä. Nyt

alue on toimiva ja puistomainen,

kun se aiemmin oli hiukan

kuin takapihaa.

– Rakennuttajan näkökulmasta

hanke oli onnistunut. Ehkä

kymmenen prosenttia rakennuttamistani

kohteista sujuu yhtä

juohevasti kuin tämä. Urakka

on ollut haastava, mutta se on

mennyt lävitse ilman suurempia

ongelmia, toteaa puiston rakennuttamisesta

vastannut projektinjohtaja

Juhani Mäkinen

HKR-Rakennuttajasta.

Saastuneita maita jouduttiin

alueelta poistamaan hieman

suunniteltua enemmän, mutta

suuria kustannusvaikutuksia

tällä ei ollut. Kaiken kaikkiaan

hanke pysyi hyvin kustannusarviossaan,

joka oli vajaat kaksi

miljoonaa euroa. Lisätyöt nostivat

loppusummaa hiukan.

– Urakoitsijan tavarantoimittaja

ei saanut kaikkia kivituotteita

sovitussa ajassa. Tämä aiheutti

pientä viivästymistä ja joiltakin

osin jouduttiin tilapäisesti käyttämään

korvaavia materiaaleja,

Mäkinen sanoo.

Musiikkitalon ja Kiasman

väliin rakennettiin paalulaattaa

runsaat 300 neliömetriä. Kun

alueella jouduttiin työskentelemään

pohjavedenpinnan alapuolella,

niin ponttiseinät olivat

paalulaatan rakentamisessa käytössä.

Työnaikaiset liikennejärjestelyt

vaativat huomiota, mutta

muutoin rakentamisessa ei ollut

erityisiä teknisiä haasteita.

Kevyet pohjarakenteet ja

kestävät materaalit

Noin kahden hehtaarin tilapäinen

puisto on rakennettu selvästi

kevyemmillä pohjarakenteilla

kuin pysyvät puistot. Kun

tilapäisyyden kestosta ei ole tietoa,

on kuitenkin käytetty hyviä

ja ennen kaikkea kestäviä materiaaleja.

Luonnonkivipintoja ei tilapäiseen

puistoon paljon tehty,

vaan kovana pintana käytettiin

asfalttia. Reunakiveykset, istutukset,

kalusteet, varusteet ja valaistus

on kuitenkin suunniteltu

ja toteutettu laadukkaasti. Luonnonkiveä

on puolestaan käytetty

runsaasti Musiikkitalon tontin

ulkoalueiden päällysrakenteena.

Se luo kiinteistölle laadukkaan ja

kestävän ilmeen.

– Luonnonkiveä on käytetty

yleisillä alueillakin Musiikkitalon

ja puiston rajan tukimuurissa,

Ala-Mannerheimintien kevyen

liikenteen väylällä sekä Töölönlahdenkadun

jalkakäytävällä

ja Kiasmanpuiston alueella, Laine

huomauttaa.

Myös Makasiiniraunion reunalle

sijoittuva terassirakenne ja

Kansalaistorin esiintymislavan

reunarakenne on tehty luonnonkivestä.

38 Kuntatekniikka 6/2011


VIHERALUEET

Havainnekuva/Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy

Alkuperäisen Makasiinipuiston rakennussuunnitelmassa Musiikkitalon vieressä on vesiaihe. Tilapäisessa puistossa samalle alueelle

istutettiin näyttävä kesäkukkameri.

Projektinjohtaja Kaija Laine

Helsingin kaupungin rakennusvirastosta

on tyytyväinen, kun

kaupungin keskustan takapihasta

saatiin kaupunkilaisille

uusi olohuone.

Pysäköijät valtasivat

Kansalaistorin

Sanomatalon edustalla on Kansalaistoriksi

nimetty alue, joka on

varattu kaupunkilaisille erilaisten

tapahtumien pitopaikaksi. Se on

väliaikaisratkaisuna päällystetty

asfaltilla.

Kansalaistorin vieressä on

myös pieni hiekkatekonurmikenttä

(22 m x 37 m) esimerkiksi

katukoripallon, sählyn tai jalkapallon

pienpelien pelaamista varten.

Alue on kaupunkilaisten vapaasti

käytettävissä.

– Yhteistyö Musiikkitalon

suunnittelijoiden kanssa on ollut

tiivistä muun muassa suunnitelmien

rajapintojen yhteensovittamisessa.

Alueella pyrittiin minimoimaan

kaikki raskas maarakentaminen

kuitenkin niin, että

huoltoliikenteen ja ylläpidon tarpeet

on otettu huomioon, Kaija

Laine kertoo.

Heti alueen valmistumisen

jälkeen yksityisautoilijat löysivät

nokkelasti Kansalaistorilta pysäköintitilaa.

Alue ei ole kuitenkaan

pysäköintiin tarkoitettu, ja rakennusvirastossa

ryhdyttiinkin miettimään

toimenpiteitä autoliikenteen

rajoittamiseksi.

Uusi olohuone saanut

hyvän vastaanoton

Puiston rakennustöistä vastasi

tarjouskilpailun jälkeen VRJ Etelä-Suomi

Oy. Kaija Laineen ja Juhani

Mäkisen mukaan yhteistyö

urakoitsijan kanssa sujui hyvin.

Materiaalitoimituksissa tosin oli

ajoittain vaikeuksia.

Alueen kunnallisteknisestä

suunnittelusta vastasi SITO Oy,

puistosuunnittelusta Maisemaarkkitehtitoimisto

Näkymä Oy ja

valaistussuunnittelusta Cadvance.

Kaupunkikuvallisesta puolesta

vastasi Arkkitehtityöhuone

Artto Palo Rossi Tikka Oy.

Ihmiset ovat ottaneet uuden

Kuntatekniikka 6/2011

39


VIHERALUEET

sen pysyvän puiston suunnitelmien

mukaan kutakuinkin samalla

paikalla olisi vesiaihe, Kaija

Laine kertoo.

– On ollut äärimmäisen mielenkiintoista

olla mukana tässä

hankkeessa, kuten koko Töölönlahden

alueen suunnitteluprosessissa.

Käänteitä ja yllätyksiä

riittää.

Baanaksi ristitty, entisen satamaradan paikalle rakennettava kevytliikenneväylä tuo tulevaisuudessa

pyöräilijät ja jalankulkijat Ruoholahdesta Mannerheimintien alitse Kiasmanpuistoon.

olohuoneensa hyvin vastaan.

Roskaaminen tuntuu kuitenkin

olevan ongelma täälläkin.

Musiikkitalon avajaisia ja kulunutta

kesää varten puistoon

rakennettiin kymmeniä metrejä

pitkä kesäkukkaistutus, jossa

hehkuvat kaikki sateenkaaren

värit.

– Kukat päästiin istuttamaan

vasta heinäkuun loppupuolella,

mutta silti avajaisten aikaan värikäs

kukkaloisto oli parhaimmillaan.

Ensi kesänä kesäkukat koristavat

puistoa toivottavasti jo

alkukesästä lähtien. Alkuperäi-

Ratakuilusta rakennetaan

kevyen liikenteen Baana

Työ jatkuu Töölönlahden pohjoisosan

suunnittelun parissa.

Suunnittelualuetta on kaikkiaan

noin 11 hehtaaria, sisältäen puistoa,

katuja ja vesialuetta.

Puistosuunnittelun lähtökohtana

on ollut muun muassa eriluonteisten

teemapuistojen sarja.

Etelästä pohjoiseen siirryttäessä

teemapuistot muuttavat ilmettään

rakennetusta ympäristöstä

kohti luonnonmukaista ympäristöä.

Töölönlahden aluetta ja Ruoholahtea

yhdistävään entiseen

ratakuiluun on puolestaan rakenteilla

kevyen liikenteen väylä,

”Baana”. Valmistuttuaan Baana

muodostaa toiminnallisen ja

virkistyksellisen kevyen liikenteen

reitin, jossa on turvallista

liikkua ja josta on toimivat yhteydet

ympäröivään katuverkkoon.


Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä

kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.

Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.

Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla

www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat

tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.

www.kuntatekniikka.fi

40 Kuntatekniikka 6/2011


pakina

Viimeinen dinosaurus

Digitaalitekniikka ja sitä hyödyntävät

laitteet kehittyvät

sellaista vauhtia, että tällaista

vanhan kansan miestä hirvittää.

Tiedän, että kuulun näiden

laitteiden väistyvään käyttäjäsegmenttiin,

mutta saanen silti sananvapauden

nimissä esittää muutaman

kommentin.

Yleinen piirre näille laitteille on,

että niissä on aina vaan suurempi

määrä erilaisia toimintoja. Arvioni

on, että suuri osa käyttäjistä

tarvitsee vain pientä osaa laitteen

tarjoamista käyttötavoista. Kaikki

mikä on mahdollista ei ole välttämättä

tarpeellista. Käyttäjän kannalta

tärkeämpää olisi laitteen käytettävyys

ja kestävyys. Näissä ominaisuuksissa

on otettu jopa takapakkia.


Kännyköiden valmistajat ovat

ryhtyneet kilpailemaan laitteen pienuudella.

Pienestä koosta on tullut

itsetarkoitus. Minä ainakaan en

voi hankkia tällaista uutta kännykkää,

koska pelkään saavani syytteen

teräaseen hallussapidosta julkisella

paikalla. Uusissa kännyköissä

nimittäin näppäimet ovat niin

pieniä ja kiinni toisissaan, että laitteen

käyttämiseen tarvitaan sukkapuikko

tai jokin muu teräväkärkinen

esine. Jos yrittää käyttää laitetta

paljain käsin, niin helposti jää

neljä näppäintä aikamiehen sormenpään

alle.


Autossani on uusi hieno radio,

en vaan osaa oikein käyttää sitä.

Siinä on paljon erilaisia pieniä nappuloita,

en tiedä mitä ne tarkoittavat,

koska auton mukana ei tullut

radion ohjekirjaa. Yhtä nappulaa

painettaessa näytössä rupeavat

numerot juoksemaan. Ne ovat kai

asemia tai niiden aallonpituuksia

tai niin kuin nykyään sanotaan taajuuksia.

Taajaan ne juoksevatkin,

joskus onnistun pysäyttämään ne

haluamani aseman kohdalle.

Muistelen haikeana vanhan ajan

radioita, joiden suuressa näyttöruudussa

luki asemien nimet: Lahti,

Motala, Luxemburg, Oslo, Pariisi

ja Hilversum. Ruudussa näkyivät

myös kunkin aseman aallonpituus,

anteeksi taajuus. Ruudun oikealla

puolella oli suuri nappula, jota

pyörittämällä osoitin liikkui näytöllä

ja oli helppo löytää oikea asema.

Näytön alla olivat norsunluun väriset

painonapit, joista valittiin pitkät,

keskipitkät, lyhyet tai ula-aaltoalueet.

Vasemmalla puolella oli

pyöreä nappula, josta säädettiin

äänenvoimakkuus. Ainoa asia, joka

tässä hienossa aparaatissa jäi

vaivaamaan, oli se, etten koskaan

tullut tietämään, missä päin maailmaa

se Hilversum sijaitsee.


Hankin kotiin ilmalämpöpumpun.

Hieno laite, lämmittää ja tarvittaessa

viilentää huoneilman.

Laitetta ohjataan kaukosäätimellä.

Osaan panna laitteen päälle ja

sammuttaa sen, jos joku on ohjelmoinut

sen valmiiksi. Sitä varten

säätimessä on punainen painonappi.

Kapulassa on kannen alla suuri

määrä muita nappuloita, joista voi

säätää ja ohjelmoida sen tuhannen

erilaista toimintoa. Asentaja yritti

kertoa niistä, mutta opetus meni

minulta ohi, yli ja ympäri ymmärryksen.

Laitteen mukana tuli lähes puhelinluettelon

paksuinen ohjekirja.

Siinä on kerrottu ummet ja lammet.

Olen selaillut sitä, mutta sieltä

on vaikea löytää umpien ja lampien

seasta ohjetta juuri minun tarpeeseeni.

Onneksi vaimolla on paremmat

hermot.

Kaukosäätimessä on muun muassa

sellainen mystinen nappula,

jota aina uudelleen painamalla

tapahtuu jotain uutta. Tällaisia

nappuloita en ymmärrä. Oikea

nappula tai katkaisija on rakenteeltaan

tukeva, siinä on selkeästi

on- ja off-asento ja sitä käännettäessä

tai painettaessa kuuluu selvä

naks-ääni.


Tietokoneet ovat ihan oma lukunsa.

Niistä vain sen verran, että

työpaikalla otettiin käyttöön uusi

ohjelma, systeemi tai mikä lie käyttöjärjestelmä.

Minulle siitä ei ollut

mitään hyötyä, päinvastoin. Tarvitsen

työssäni tekstinkäsittelyä, lähetän

ja vastaanotan sähköpostia

ja kaivelen joskus tietoja lähinnä

googlesta. Työssäni painopiste on

muussa kuin tietokoneen käytön

hallinnassa.

Kun haluan tulostaa tekstiä tässä

uudessa systeemissä, painan ensin

tiedosto-ikkunaa, sen jälkeen

tulosta-ruutua sen jälkeen kone

usein vielä epäilee, että onkohan

tuo tosissaan ja kysyy, että haluanko

varmaan tulostaa ja koneelle pitää

vakuuttaa, että tulosta vaan.

Vanhassa systeemissä riitti, kuin

painoin kirjoituskonesymbolilla varustettua

näppylää.

Koneessa on myös muita erilaisia

automaattitoimintoja, jotka liittyvät

automaattiseen päiväykseen

ja ranskalaisten viivojen käyttöön

ja numeroituun luetteloon. Riitelen

jatkuvasti koneen kanssa ranskalaisista

viivoista, haluaisin tehdä ne

eri tavoin kuin kone, mutta kone

voittaa. Rengistä on tullut isäntä.

Ymmärrän, että uusi systeemi

on hyvä tekstinkäsittelijöille ja

muille, jotka tarvitsevat työssään

tietokonetta enemmän, ja ymmärrän,

että eri ihmisten koneiden pitää

pystyä ”keskustelemaan” toistensa

kanssa. Mutta miksi kaltaisteni

mielipide aina sivuutetaan?

Varmaan tällainen monia toimintoja

sisältävä kone on kalliskin, nyt

nämä hienoudet jäävät käyttämättä.

Miksi ostaa Stradivarius kaikille

harrastajaviulisteille?


Jos näistä tilanteista hakemalla

hakee jotain myönteistä, niin ovathan

ne avartaneet tajuntaani. Uskon

ymmärtäväni, miltä viimeisestä

dinosauruksesta on aikanaan

tuntunut.

Eero Hiltunen

Kirjoittaja on piakkoin

eläkkeelle siirtyvä

erityisasiantuntija.

Kuntatekniikka 6/2011

41


Martha Schwartz korostaa maiseman taloudellista

Puisto versoo menestystä

Manchesterin Exchangen aukion eri tasot yhdistettiin rampeilla, joiden korotetut reunat ovat sekä

penkkejä että yhdyskäytäviä. Kivien alla välkkyvä vesi symbolisoi joen merkitystä kaupungille.

Onnistunut sijoitus puistoon tai aukioon versoo

taloudellista menestystä alueen yrittäjille. Niin uskoo

ehkä maailman kuuluisin maisema-arkkitehti

Martha Schwartz, jonka kallein puisto maksoi

220 miljoonaa euroa. Yksi edullisimmista sisältyi

pysäköintitalon budjettiin.

TEKSTI Sari Järvinen

KUVAT Robert Seger,

Martha Schwartz Partners

Lauantaipäivänä kello 11.17

Manchesterin keskustassa räjähti.

Pommi repi rikki rakennusten

lasit, mursi seiniä ja tuhosi

Exchangen aukion. IRA:n heinäkuussa

1996 laukaisema pommi

oli suurin Britannian rauhanajan

historiassa.

Niillä raunioilla tumma ja

pitkä Martha Schwartz seisoi

kuukausia myöhemmin. Hänen

toimistonsa otti osaa suunnittelukilpailuun,

jonka piti nostaa

Manchesterin mustunut maine

tuhkasta.

Martha Schwartz Partners ehdotti

portaiden poistamista. Eri

tasot yhdistettiin maiseman kokoisilla

huonekaluilla; rampeilla,

joiden leveät korotetut reunat olivat

paitsi penkkejä myös leveitä,

42 Kuntatekniikka 6/2011


VIHERALUEET

vaikutusta

kaupungille

Martha Schwartz aikoo parantaa Barkerin puiston näkyvyyttä

avarin kulkureitein, jotta turkulaiset löytäisivät paikan.

esteettömiä yhdyskäytäviä. Niiltä

saattoi katsella veden pinnan

yläpuolella olevia graafisen asetelman

muodostavia kiviä, joiden

päällä lapset – ja joskus aikuisetkin

– leikkivät ja hyppelivät.

Ideaan kuului, että ihmiset

saivat itse valita. Joku keksi ottaa

aurinkoa taideteoksen päällä.

– Ihmiset tulivat aukiolle ja

söivät eväitä lounastunnilla. Aukiosta

tuli kokoontumispaikka.

Äkkiä kaupatkin halusivat tulla

sen läheisyyteen. Kaupunki oli

todistanut kykynsä muutokseen,

Schwartz kertoo.

Sulatusuuneja

Juuri puistojen ja maiseman

taloudellisesta vaikutuksesta

Schwartz haluaa puhua. Hänestä

siihen kiinnitetään liian vähän

huomiota.

– Perinteinen maalaismaisema

ei sisällä paljon teknologiaa,

mutta urbaanissa maailmassa se

on läsnä. Kaupunkimaisema on

pikemminkin sosiaalinen, kulttuurillinen

ja taloudellinen asia

kuin ympäristökysymys.

Parhaimmillaan puisto yhdistää

ihmiset. Se viihdyttää. Se rentouttaa.

Esillä oleva taide luo mielen

terveyttä ja se on Schwartzista

tärkeää. Ihmiset ovat kaupungin

voimavara.

– Ihmiset ovat taloudellisen

kasvun graalin malja. Etenkin

Euroopassa taloudellinen kilpailu

kaupunkien välillä on voimakasta.

Juuri meidän on oltava viehättäviä!

Kadut ja puistot ovat maisema-arkkitehdille

sulatusuunien

sulatusuuneja. Niiden tehtävä

on sitoa ihmiset yhteen tunteen,

toiminnan ja älyn tasolla. Katajien

lisäksi ihmisten pitäisi juurtua:

parhaimmillaan maisema on

osa identiteettiä, yksi syy rakastaa

kotikaupunkia.

– Puistoissa politiikka, sosiaalisuus

ja kulttuuri yhdistyvät ympäristöön.

Ne antavat maisemalle

tarkoituksen.

Kaikkien tila

Jos puistosta kaivetaan kaupungin

taloudellisen kasvun lähdettä,

mitä mieltä maisema-arkkitehti

on penkkien luovista käyttäjistä:

alkoholisteista ja narkomaaneista?

Se on ongelma, Schwartz

myöntää.

– Osa ihmisistä ei halua olla

kenenkään kanssa tekemisissä.

Turisteja kukaan paikallinen

ei halua nähdä, eikä köyhien toivota

tulevan puistoon. Mutta heidät

kaikki on tuotava yhteen!

Ratkaisuna ovat kulmat ja

huoneet. Ne tarkoittavat maisemasuunnittelijan

kielellä esimerkiksi

pensaiden, puiden tai pengerrysten

rajaamia tiloja, jotka

Dublinin kaupunki panosti sataman alueeseen, joka menestyy yhä, vaikka kaupungin talous on muutoin vaikeuksissa.

Kuntatekniikka 6/2011

43


VIHERALUEET

”Olkaa rohkeita

edustaessanne

taidetta, sillä se

edistää ihmisten

elämänlaatua.”

Lontoon Southwarkissa sijaitsevan St. Maryn kirkon vanha hautausmaa muutettiin lasten leikkipaikaksi,

jonka kumpareet muistuttavat entisistä hautakummuista.

73 miljoonan euron) edestä.

– Mutta emme hyljeksi pieniäkään

kohteita. Erääseen kaupunkiin

suunnittelimme puiston,

jonne ei saanut istuttaa yhtään

puuta. Tila oli maanalaisen

parkkihallin päällä, johon ei saanut

tuoda juuri multaa.

Rahaakaan tilaajalla ei ollut.

Puiston kulut piti ottaa parkkitalon

budjetista.

Suunnittelijat valitsivat halvimman

maa-aineksen, mitä löytyi

ja tekivät nurmikon peittämiä

pieniä kumpareita sinne tänne.

Niihin istutettiin puita. Ne tuskin

kasvavat kahta metriä korkeammiksi,

mutta näyttävät vaikuttavilta,

kun kumpareiden välissä

kävelee.

– Mahdotonta kohdetta ei

ole. Aina pitää yrittää, Martha

Schwartz toteaa.

muodostavat suojaisan alueen

yleisestä alueesta.

Tätä ajatusta Schwartzin toimisto

sovelsi julkiseen uimarantaan.

Rantaviiva jatkui esteettä

sivuille, mutta sen tuntumassa

pengerrys mutkitteli. Se muodosti

kuin pieniä yksityisiä rantoja,

joilla kaikilla oli oma tarkoituksensa.

Yksi sopi lapsille, yhdessä

toimi sukellusyrittäjä, yhteen

oli koottu suihkut ja muut yleiset

tilat.

– Beirutin puistoon suunnittelimme

nuorille hengailu- ja

skeittailupaikan lähes näkymättömiin,

rantapenkkaan sillan alle,

Schwartz kertoo.

”Suomessa ei panosteta”

Schwartz vieraili toista kertaa

Suomessa syyskuussa 2011. Hän

saapui puhumaan Turun kesäyliopiston

järjestämään Urban Nature

-seminaariin, jossa Turun

yliopiston suurin auditorio täyttyi

kuulijoista.

– Suomessa on upeaa arkkitehtuuria

ja hienosti muotoiltuja

tuotteita, mutta maisemasuunnitteluun

ei ole panostettu paljon.

Haasteena on saada päättäjät ymmärtämään

miten tärkeitä puistot

ovat.

Miljoonakaupunkeja kiertänyt

Schwartz näkee suomalaisen

maiseman vehreänä ja luonnollisena.

– Miksi pitäisi suunnitella

arkkitehtuuria sinne? En koe, että

Suomessa on kovin paljon painetta

suunnitella mitään kulttuuripuistoja.

Kalastusmetodi

Turussa Martha Schwartz Partners

on jättänyt suunnitelmat

Barkerin puistosta. Paikan päällä

Schwartz kävi itse ensimmäistä

kertaa vasta Kuntatekniikka-lehden

valokuvausta varten.

– En itse ehdi suunnitella

kaikkia kohteita, vaikka olenkin

niissä mukana. Suunnittelijani

tutustuvat niihin hyvin. He eivät

vain lue kirjoja vaan käyvät leikkimässä

alueen päiväkodissa, istuvat

kahvilassa ja käyvät aluetta

ympäröivissä rakennuksissa, arkkitehti

toteaa.

Schwartzista julkiset hankkeet

ovat haastavia. Niissä pitää yhdistää

monen eri tahon, usein vastakkainen,

mielipide.

– Käytän kalastusta. Kun esitutkimukset

on tehty, teemme

niiden pohjalta yksinkertaiset

suunnitteluvaihtoehdot. Näytämme

ne asiakkaalle ja jatkamme

työtä heidän esivalintansa

pohjalta.

Puuton puisto

Mikäli Schwartzin kallein puistosuunnitelma

olisi toteutettu kokonaisuudessaan,

se olisi maksanut

noin 300 miljoonaa dollaria (n.

220 miljoonaa euroa). Maisemaarkkitehti

muistelee, että kohde toteutetaan

osissa. Valmiina on puistoa

100 miljoonan dollarin (noin

MARTHA

SCHWARTZ

■ Urbaaniin maisemasuunnitteluun

erikoistunut amerikkalainen

maisema-arkkitehti ja taiteilija

(synt. 1950).

■ Maisema-arkkitehtuurin professori

Harvardin yliopiston

muotoilun tutkijakoulussa.

■ Voittanut lukuisia palkintoja

kuten Honorary Royal Designer

for Industry Award.

■ Johtaa kahta toimistoaan, joissa

on suunniteltu lukuisia puistoja

ja kohteita ympäri maailmaa.

44 Kuntatekniikka 6/2011


Stormwater-hankkeessa mukana Lahti, Kouvola ja

Hulevesiratkaisuista helpotusta

kunnille, bisnestä yrityksille

Tänä syksynä päättyvä valtakunnallinen

Stormwater-hanke on etsinyt uusia ratkaisuja

taajamien lisääntyviin hulevesiongelmiin.

Hulevesien hallinnan kunnalliset pilottikohteet

toteutettiin Lahdessa, Hollolassa ja Kouvolassa.

Lahden tiede- ja yrityspuisto on auttanut hankkeessa

mukana olevia yrityksiä jalostamaan

hulevesien hallinnan tuotteita ja löytämään

niille markkinoita.

● Sauli Zukale, viestintäpäällikkö

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Stormwater-hankkeessa kolme

kuntaa toteuttivat hulevesien

hallinnan pilottikohteita rakennetuilla

alueillaan: Kouvola Keskuspuistossa,

Lahti Joutjärven

rantamilla ja Launeen marketalueella

ja Hollola teollisuusalueella.

Ideana on käsitellä hulevedet

niiden syntysijoilla luonnon kiertokulkua

jäljitellen imeyttämällä

ja hidastamalla virtauksia. Tarvittavat

rakenteet on kätketty maan

alle tai suunniteltu luontevaksi

osaksi taajamamaisemaa.

– Uudet hulevesiratkaisut ovat

tulevaisuuden ympäristötekniikkaa,

jolla pyritään hallitsemaan

ilmastonmuutoksen myötä yleistyvää

kaupunkitulvintaa ja vesistökuormitusta

sekä suojelemaan

pohjavesiä, sanoo projektipäällikkö

Hanna Laaksonen Lahden

tiede- ja yrityspuistosta.

– Toivottavasti nämä asiat

46 Kuntatekniikka 6/2011


VESIHUOLTO

Kouvolan keskuspuistoon

asennettiin maanalaista

viivytysrakennetta maaliskuussa

2010.

Kuva Jarno Hujanen, Kouvolan Vesi

Kouvolaan maanalainen viivytysrakenne

■ Kouvolan keskustassa oli aiemmin

esiintynyt kesäisten rankkasateiden

aiheuttamia hulevesitulvia.

Keskustan alueelta valittiin

Stormwater-hankkeeseen kaksi

kohdetta: Kauppalankadun ja

Salpausselänkadun risteys sekä

Koulukadun ja Oikokadun risteys.

Korjauskohteista kertoi Kouvolan

Veden projekti-insinööri

Jarno Hujanen Stormwater-seminaarissa

30.8.

Ratkaisuksi korotettu

suojatie

Kauppalankadun ja Salpausselänkadun

risteyksessä ongelmana

oli se, ettei hulevesiä voinut viivyttää

tai ohjata virtausta muualle.

Vilkkaasti liikennöity risteys rajoitti

hallintavaihtoehtoja, ja hulevedet

kerääntyivät nopeasti pienelle

alueelle.

Ratkaisuksi tuli se, että hulevesien

virtaaminen ongelma-alueelle

estettiin rakentamalla korotettu

suojatie, jonka yhteyteen

asennettiin hulevedet keräävä

Jarno Hujanen, Kouvolan Vesi

kouru. Hulevesien poistumista

kadulta tehostettiin kitakaivoilla.

Lisäksi kävelykadun hulevesiverkostoon

virtaavan veden määrää

vähennettiin hajauttamalla risteyksen

alueella muodostuvia hulevesiä

eri suuntiin virtaaviin verkostoihin.

Keskuspuiston viivytysrakenne

toi säästöjä

Koulukadun ja Oikokadun risteyksessä

alueen hulevesiverkoston

kapasiteetti oli ylittynyt rankkasateiden

aikana. Hulevedet tulvivat

verkostosta takaisin kadulle.

Koko runkoverkon saneeraus

kapasiteetiltaan suuremmaksi

ei ollut taloudellisesti järkevää,

eikä hulevesiä voinut viivyttää tai

ohjata virtausta muualle katuja

käyttäen.Lisäksi risteys oli alueen

alin kohta, johon hulevedet kerääntyivät,

ja ritiläkaivojen ja hulevesiverkoston

(500/600 BET)

kapasiteetti oli rajallinen.

Ratkaisuna päädyttiin rakentamaan

Keskuspuistoon maanalainen

1 000 kuutiometrin viivytysrakenne,

jonka valuma-alue

on noin 9 hehtaaria ja valumiskerroin

0,75-0,85. Hulevesiä tulee

rakenteeseen ydinkeskustan

alueen kahdesta eri verkostosta.

Ratkaisu viivyttää verkoston

yläpäästä tulevia hulevesiä ja vapauttaa

kapasiteettia alemmille

osille.

Ratkaisun ansiosta kokonaisen

kaupunginosan hulevedet viivytetään

paikallisesti ja viivytysrakenteen

vaikutukset ulottuvat

koko verkoston alueelle. Ratkaisu

on myös taloudellisesti kannattava,

sillä verkoston saneeraus on

kallista.

Viivytysrakenteisiin varastoitunutta

hulevettä voidaan hyödyntää

esimerkiksi kasteluvetenä

puistossa. Viivytysrakenne puhdistaa

itsessään hulevettä laskeuttamalla

kiintoainetta. Esikäsittely

olisi lisännyt puhdistustehoa,

mutta sitä ei rakennettu tässä

vaiheessa.

Hollola

jatkossa hoidetaan jo taajamien

suunnittelun yhteydessä. Tällä

hetkellä kuitenkin uusia ratkaisuja

tarvitaan jo rakennetuille

alueille, Laaksonen korostaa.

Hulevesien hallinta tarjoaa

kosolti liiketoimintamahdollisuuksia

aina alueiden suunnittelusta

putkisto- ja kaivoratkaisuihin,

huoltopalveluihin, mittauslaitteisiin,

analytiikkaan, riskikartoituksiin

ja vakuutustuotteisiin

saakka.

Lahdessa suurten korkeuserojen takia hulevedet virtasivat esteettä läheiseen Joutjärveen ja aiheuttivat

turhaa ympäristökuormitusta. Tilanteen korjaamiseksi pieneen ja kapeaan tilaan rakennettiin viime

talvena hulevesiratkaisu, jolla hallitaan ja viivytetään hulevesien virtausta ja niiden mukana tulevia

kiintoaineita.

Kuntatekniikka 6/2011

47


Anniina Pouta

■ Hollolan kohteessa tavoitteena

oli ympäristölupaehdot täyttävä

hulevesien käsittely teollisuusyrityksille,

innovatiiviset menetelmät

ja imeyttämisen suosiminen,

kertoi Anniina Pouta Hollolan

kunnasta Stormwater-seminaarissa

30.8.

Teollisuuskiinteistöiltä 2009

otetuissa maaperänäytteissä havaittiin,

että raskasmetallien ja

raskaiden öljyhiilivetyjakeiden

pitoisuudet olivat kohonneet.

Biosuodatuskokeissa tutkittiin

Viivytysallas Hollolan

teollisuusalueella.

Hollola päätyi biosuodatukseen

pilottikohteiden maaperän kykyä

pidättää sinkkiä ja bisfenoli-

A:ta. Aineiden todettiin pidättyvän

tehokkaasti Hollolan kivennäismaahan.Tulosten

perusteella

biosuodatuksen todettiin olevan

sopiva käsittelymenetelmä

pilottikohteisiin.

Hulevesijärjestelmä valmistui

kesäkuussa 2011. Sen rakentamiskustannukset

olivat noin

220 000 euroa. Tähän mennessä

järjestelmä toiminut niin kuin

pitääkin.

Patented

Supa Maxi vetoakestävä toleranssiliitin

Pitää kovimmissakin olosuhteissa!

Tutustu tarkemmin tuotteeseen ja ominaisuuksiin: www.avkvalves.fi

AVK FINLAND

AVK Finland

Pyhäranta 7 D

33230 Tampere

Puh. 03 389 1822

toimisto@avk.dk

www.avkvalves.fi

– Stormwater-hankkeen

markkinaselvitys antoi tuotekehityksellemme

hyödyllistä tietoa

siitä, millaisia vaatimuksia hulevesien

käsittelylle on asetettu

Suomessa, muissa Pohjoismaissa

ja Baltiassa, Tero Partanen

Uponorilta kertoo.

Valtakunnallisia

linjauksia tulossa

Valtio tai EU eivät toistaiseksi

määrää sitovasti hulevesien käsittelytapoja,

mutta laki velvoittaa

kunnat kartoittamaan hulevesitulvariskit

ja nimeämään riskialueet

tämän vuoden aikana sekä tekemään

hulevesien hallintasuunnitelmat

2015 mennessä. Kuntaliitossa

on valmistumassa loppuvuodesta

suosituksia ja vaihtoehtoja

esittelevä Hulevesiopas.

– Hulevesirintamalla Suomi

on hiukan jäljessä muuta Eurooppaa

ja esimerkiksi USA:ta

tai Australiaa. Täällä käytännöt

vaihtelevat alueittain. Valtakunnallisia

linjauksia tarvitaan, Hanna

Laaksonen sanoo.

Lahden tiede- ja yrityspuisto

edistää hulevesiliiketoimintaa

myös jatkossa. Syksyn aikana

on tarkoitus selvittää kuntien nykyinen

hulevesihallinnan tilanne

ja tulevaisuuden suunnitelmat.

Kohderyhmänä ovat ensi sijassa

kunnalliset vesilaitokset.

STORMWATER

■ Hanke alkoi helmikuussa

2008 ja päättyy syksyllä 2011.

■ Lahden tiede- ja yrityspuiston

lisäksi hankkeessa ovat mukana

Helsingin yliopisto, Aalto-yliopiston

teknillinen korkeakoulu,

Kouvolan Vesi, Hollolan kunta ja

Lahti Aqua Oy.

■ Hankkeeseen on saatu Päijät-

Hämeen liiton kautta rahoitusta

Euroopan aluekehitysrahastolta.

■ Lahden tiede- ja yrityspuiston

roolina on ollut mm. edistää hulevesiratkaisujen

kaupallistamista.

Tuotekehitys- ja markkinoiden

kartoittamisapua ovat saaneet

Uponor Suomi Oyj, Wavin-

Labko Oy ja Oy KWH Pipe Ab.

■ www.lahtisbp.fi

48 Kuntatekniikka 6/2011


VESIHUOLTO

Uusi opas tueksi suunnittelutyöhön

Sammutusvesisuunnitelmista

tuli lakisääteisiä

Heinäkuussa voimaan

tullut pelastuslaki edellyttää,

että pelastuslaitos

laatii sammutusvesisuunnitelman

yhdessä

pelastustoimen alueen

kuntien ja alueella toimivien

vesihuoltolaitosten

kanssa. Sammutusveden

toimittamisesta

ei ole säädetty voimassa

olevassa vesihuoltolaissa.

vesihuoltolain mukaisessa vesihuollon

kehittämissuunnitelmassa

sekä hyväksyessään vesihuoltolaitokselle

toiminta-alueen.

Kunnan tulee yhteistyössä

alueen vesihuoltolaitosten kanssa

laatia ja pitää ajan tasalla alueensa

kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat,

jotka ovat luonteeltaan

tavoitteellisia. Niissä on hyvä

tuoda esille ne toimenpiteet,

mitä asianmukainen sammutusvesisuunnitelman

toteuttaminen

osapuolilta edellyttää ja käsitellä

myös vesihuollon häiriötilanteita

ja niihin varautumista.

Kunta hyväksyy alueellaan

toimivalle vesihuoltolaitokselle

toiminta-alueen ja tarvittaessa

muuttaa sitä. Toiminta-alueen

tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen

voidaan katsoa kykenevän

huolehtimaan vastuullaan

olevasta vesihuollosta taloudellisesti

ja asianmukaisesti.

Kunnalla on velvollisuus huolehtia

sammutusvesisuunnitelmassa

määriteltävistä sammutusveden

ottopaikoista luonnonvewww.112.fi

Martti Honkala

operatiivinen päällikkö

Tampereen aluepelastuslaitos

Uuden lakikirjauksen tarkoituksena

on varmistaa, että sammutusvesisuunnitelma

tulee tehdyksi

ja määritellä eri osapuolten

vastuut sammutusvesijärjestelyissä.

Uutta nykyisessä pelastuslaissa

(379/2011) on se, että siinä

on säädetty paitsi suunnitelmasta

myös eri osapuolten velvollisuuksista.

Aiemmin sammutusveden

järjestäminen pelastustoimen

tarpeisiin oli määritelty pelkästään

kunnan vastuulla olevaksi

tehtäväksi. Nykyisin yksittäinen

kunta ei enää ole kaikissa tapauksissa

yksin vastuussa vesihuollosta

omalla alueellaan, vaan vesihuollosta

voivat vastata myös yksityisoikeudelliset

yhtiöt tai vesiosuuskunnat.

Siksi on katsottu

tarpeelliseksi säätää myös vesihuoltolaitosten

sammutusveden

toimitusvelvollisuuksista pelastuslaissa.

Sammutusvesisuunnittelun

tavoitteena on yhteistoiminnassa

pelastuslaitoksen, sen alueen kuntien

ja vesihuoltolaitosten kans-

Kunnan velvollisuutena on huolehtia sammutusveden hankinnasta. Asiaan voidaan vaikuttaa muun

muassa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ja toiminta-aluetta koskevin päätöksin.

sa sopia sellaisista järjestelyistä ja

toimenpiteistä, joilla sammutusveden

hankinta ja toimittaminen

vastaavat pelastustoimen palvelutasopäätöksessä

määriteltyjä onnettomuusuhkia.

Sammutusvesisuunnitelman

laatimisesta on valmisteltu opas

Kuntaliiton johdolla yhteistyössä

Suomen Vesilaitosyhdistyksen,

sisäasiainministeriön pelastusosaston,

pelastuslaitosten,

maa- ja metsätalousministeriön

vesitalousyksikön ja vesihuoltolaitosten

edustajien kanssa. Lainsäädäntö

korostaa osapuolten yhteistoimintaa.

Oppaan tarkoituksena

on jäsentää ja yhdenmukaistaa

sammutusvesisuunnitelmia

sekä auttaa sammutusvesisuunnitelmien

laadinnassa.

Sammutusvesisuunnitelman

rakenne

Oppaassa tarkastellaan sammutusvesisuunnitelman

laadinnan

perusteita, ja se noudattaa pääosin

samaa rakennetta kuin oppaan

liitteessä esitetty malli sammutusvesisuunnitelman

rungoksi.

Sammutusvesisuunnitelmassa

tarkastellaan pelastustoimen,

kuntien ja vesihuoltolaitosten

toimintoja sammutusvesijärjestelyissä

ja järjestelyjen nykytilaa.

Siinä kartoitetaan ja arvioidaan

riskit, jotka vaikuttavat sammutusvesisuunnitteluun

ja kuvataan

varautuminen häiriötilanteisiin.

Myös sammutusvesijärjestelyjen

tavoitetila sekä osapuolten

vastuut ja roolit määritellään

suunnitelmassa. Lisäksi sammutusvesisuunnitelmassa

määritellään

suunnitelman ylläpitojärjestelyt

ja kuvataan suunnitelman

laadintaprosessi ja hyväksymismenettely.

Osapuolten

vastuut ja roolit

Pelastuslain mukaan kunnan tulee

huolehtia alueellaan sammutusveden

hankinnasta pelastuslaitoksen

tarpeisiin sammutusvesisuunnitelmassa

määritellyllä

tavalla. Kunnan tulee ottaa sammutusveden

hankinta huomioon

Kuntatekniikka 6/2011

49


VESIHUOLTO

“Pelastuslain perustelujen

mukaan

pidetään tarkoituksenmukaisena,

että

sammutusvedestä ei

perittäisi maksuja.”

silähteisiin. Pelastustoimen alueeseen

kuuluvat kunnat voivat

myös sopia siitä, että sammutusveden

hankinnasta huolehtii alueen

pelastustoimi.

Vesihuoltolaki määrittelee vesihuoltolaitoksen

ja kunnan työnjaon.

Kunnan tehtävänä on huolehtia

vesihuollon kehittämisestä

ja siitä, että kunnassa on tarvetta

vastaava vesihuoltolaitos.

Vesihuoltolaitos huolehtii omalla

toiminta-alueellaan yhdyskunnan

vesihuollosta.

Pelastuslain 30 §:n 3 momentin

mukaan vesihuoltolaissa tarkoitetun

vesihuoltolaitoksen ja

tälle vettä toimittavan vesilaitoksen

tulee toimittaa sammutusvettä

vesijohtoverkostosta sammutusvesisuunnitelmassa

määritellyllä

tavalla. Sammutusveden toimittamiseen

kuuluu veden hankinta

ja johtaminen vesihuoltolaitoksen

verkostoon kuuluviin

paloposteihin ja sammutusvesiasemille.

Sammutusveden toimittamiseen

kuuluu myös palopostien

ja sammutusvesiasemien

kunnossapito ja huolto.

Sammutusvedestä

ei tulisi periä maksua

Sammutusveden toimittamisesta

aiheutuvien kustannusten jakamisen

perusteista sovitaan sammutusvesisuunnitelmassa

kunnan

tai alueen pelastustoimen ja

sammutusvettä toimittavan vesihuoltolaitoksen

kesken.

Pelastuslain perustelujen mukaan

pidetään tarkoituksenmukaisena,

että sammutusvedestä

ei perittäisi maksuja. Perustelujen

mukaan vesihuoltolaitoksen

osallistuminen palopostien ja

sammutusvesiasemien kunnos-

sapidosta ja huollosta aiheutuviin

kustannuksiin on perusteltua, sillä

ko. laitteita käytetään myös vesijohtoverkon

kunnossapidon ja

huollon tarpeisiin.

Sammutusveden toimittaminen

kiinteistökohtaisiin sammutusjärjestelmiin

ei ole suoraan lakisääteistä

toimintaa. Kiinteistökohtaisten

sammutusvesijärjestelmien

suunnittelu, rakentaminen

ja kunnossapito kuuluvat

kiinteistön omistajille. Kiinteistön

omistaja on velvollinen noudattamaan

vesihuoltolaitoksen

ohjeita ja määräyksiä vesijohtoverkkoon

kytkettyjen laitteiden

asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta

ja toiminnan tarkkailusta.

Kapasiteetti mitoitettava

uhkien mukaan

Sammutusvesisuunnitelman tarkoituksena

on, että sammutusveden

hankinta ja toimittaminen

vastaavat pelastuslain 29 §:ssä

tarkoitetussa pelastustoimen palvelutasopäätöksessä

määriteltyjä

onnettomuusuhkia. Jos jollain

alueella sammutusveden toimittamisen

kapasiteetti ei vastaa onnettomuusuhkia,

on sammutusvesisuunnitelmassa

mietittävä

keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Sammutusvesisuunnitelman tarkoituksena

on ensisijaisesti ohjata

etukäteissuunnittelua, yhteistoimintaa

ja toimenpiteitä niin, että

uhkiin pystytään vastaamaan.

Kunnan velvollisuutena on

huolehtia sammutusveden hankinnasta

ja asiaan voidaan vaikuttaa

muun muassa vesihuollon

kehittämissuunnitelmassa ja toiminta-aluetta

koskevin päätöksin.

Kaavoituksen keinoin asiaan

voidaan vaikuttaa esimerkiksi

yleis- ja asemakaavassa sekä

rakennusjärjestyksessä.

Automaattinen sammutinlaitteisto

riskikohteeseen

Yksittäisten riskikohteiden osalta

alueen pelastusviranomainen voi

tietyin edellytyksin määrätä toiminnanharjoittajan

esimerkiksi

asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston.

Näissä tapauksissa

suuret mitoitusvesimäärät

voidaan hoitaa esimerkiksi täyden

tilavuuden sammutusvesisäiliöillä

mikäli nykyisen verkoston

kapasiteetti ei ole riittävä ja asuntosprinklauksen

osalta mitoitusvesimäärät

mahtuvat normaalin

talousveden mitoitusmääriin.

Uudiskohteiden osalta tarvittavat

sammutuslaitteistot määritellään

rakennuslupakäsittelyn

yhteydessä.

Sprinklereiden vesimäärän

mitoituksesta on hyvä muistaa,

että tulipalotilanteessa palokunta

käyttää samaa verkostoa kuin

kiinteistökohtainen sammutusvesijärjestelmä.

Palokunnan verkostosta

ottama vesimäärä on

kuitenkin moninkertainen sammutuslaitteistojen

mitoitusvirtaamiin

ja vaikutukset talousveteen

tulipalotilanteessa huomattavasti

suuremmat. Automaattiset sammutusjärjestelmät

toimivat tehokkaasti

erityisesti palon alkuvaiheessa,

jolloin palo on mahdollista

sammuttaa murto-osalla

palokunnan käyttämään vesimäärään

verrattuna.

Sammutusvesisuunnitelma

laaditaan yhteistyössä

Sammutusvesisuunnitelman laadinta

edellyttää pelastuslaitosten,

kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä.

Koska yhden pelastustoimen

alueella on yleensä useita

kuntia ja useita vesihuoltolaitoksia,

on sammutusvesisuunnitelman

laadintaprosessi mietittävä

tarkkaan. Myös eri pelastustoimen

alueet poikkeavat

kooltaan ja toimintaympäristöltään

toisistaan, mikä edellyttää

suunnittelun ja laadintajärjestelmän

sovittamista

alueen ominaisuuksiin.

Vaikka pelastustoimen

alueelle laadittaisiinkin yksi

yhtenäinen sammutusvesisuunnitelma,

se voidaan

tehdä monella tavalla.

Suunnitelma voidaan

laatia kerralla koko

alueelle niin, että pelastuslaitoksen

lisäksi

mukana ovat edustajat kaikista

alueen kunnista ja vesihuoltolaitoksista.

On mahdollista myös,

että työ tehdään seutukunnittain

tai kuntakohtaisesti.

Laadintatyön käynnistämisestä

vastaa pelastuslaitos, joka kutsuu

aloituskokoukseen edustajat

kunnista ja kaikista alueen vesihuoltolaitoksista.

Aloituskokouksessa

sovitaan siitä, miten suunnitelma

laaditaan ja ketkä laadintatyöhön

osallistuvat. Kokouksessa

päätetään myös siitä, miten tiedot

kerätään ja minkälaisella aikataululla

edetään.

Ennen aloituskokousta pelastuslaitoksen

on määriteltävä

sammutusveden tarve sekä sellaiset

näköpiirissä olevat maankäytön

kehittämissuunnitelmat, joilla

on vaikutusta sammutusveden

tarpeeseen. Suositeltava suunnitelman

rakenne on sellainen, että

siinä on kaikille yhteinen yleinen

osa ja yksityiskohtaiset suunnitelmat

karttaliitteineen tehdään

kuntakohtaisina liitteinä.

Pelastuslain mukaan alueen

pelastustoimi hyväksyy sammutusvesisuunnitelman.

Koska

suunnitelma sisältää useita osapuolten

kesken sovittavia asioita,

on tarkoituksenmukaista, että

kaikki osapuolet allekirjoittavat

suunnitelman ennen sen viemistä

alueen pelastustoimen hyväksyttäväksi.

Allekirjoitusten voidaan

katsoa vastaavan eri osapuolten

sitoutumista noudattamaan

suunnitelmassa sovittua.

Oppaan voi ladata maksutta Kuntaliiton

verkkokaupasta, os. http://shop.kunnat.

net/product_details.php?p=2556.

50 Kuntatekniikka 6/2011


Turun uusi Myllysilta

avattiin liikenteelle

● Turun Aurajoen ylittävä uusi Myllysilta

avattiin osittain liikenteelle

19.9. Aluksi käytössä on kaksi ajokaistaa

ja kevyen liikenteen väylä.

Viimeistelytyöt jatkuvat marraskuun

alkuun. Siltaan asennetaan

ruostumattomasta teräksestä valmistettu

verhoilu ja rikkoutuneita

rantamuureja korjataan.

Siltaa ympäröivien alueiden viimeistelytyöt

– esimerkiksi kummankin

rannan kiviportaat ja pengerrysmuurit

sekä pienimuotoiset vihertyöt

– ajoittuvat ensi kesälle.

Turun vanha Myllysilta notkahti

puolitoista vuotta sitten. Uusi Myllysilta

on teräsrunkoinen. Sillan urakkahinta

on 5,4 miljoonaa euroa.

Joutsenoon

suunnitteilla suuri

biojalostamo

● Helsingin Energia, Metsä-Botnia

ja energiayhtiö Gasum tekevät yhdessä

esiselvityksen biokaasua tuottavan

jalostamon rakentamisesta

Lappeenrannan Joutsenoon. Laitos

valmistuisi 2016 mennessä.

Jalostamo tuottaisi puuraakaaineesta

biokaasua, joka siirrettäisiin

maakaasuverkoston kautta

käyttökohteisiin, kuten Helsingin

Energian Vuosaaren voimalaitokselle.

Suunnitellun jalostamon

vuosittain tuottama biokaa-

Risto Lahtinen, Turun kaupunki

Syyskuussa käyttöön otettu uusi Myllysilta on on 3-aukkoinen, liittorakenteinen jatkuva palkkisilta.

Sen jännevälit ovat 27+36+27 metriä. Sillan on suunnitellut WSP Finland Oy.

Joutsenon jalostamon biokaasua siirrettäisiin maakaasuverkkoa

pitkin esimerkiksi Helsingin Energian Vuosaaren

voimalaitokselle.

sumäärä riittäisi kattamaan yli

50 000 kotitalouden sähkön

ja lämmön kulutuksen. Jalostamon

tuotantoteho olisi jopa

200 MW.

Alustavan suunnitelman

Lentokuva Vallas Oy

mukaan Metsä-Botnia ja sen emoyhtiö

Metsäliitto vastaisivat puuraaka-aineen

hankinnasta ja biojalostamon

toiminnasta. Biokaasun

tuotannossa käytettäisiin pääasiassa

sellutehtaan puunhankinnan

sivuvirroista syntyvää metsähaketta

ja kuorta.

Jalostamolla hake kaasutettaisiin

ja jalostettaisiin vähintään

95-prosenttiseksi metaaniksi. Lopputuote

vastaisi siten koostumukseltaan

maakaasua. Gasum vastaisi

biokaasun syöttämisestä kaasuverkostoon

ja jakelusta kaasunkäyttäjille.

Onnettomuustutkintakeskus antoi suosituksia rajuilmoihin varautumisesta

● Onnettomuustutkintakeskuksen

tutkintaselostus 2010 heinäelokuun

vaihteen neljän rajuilman

tuhoista ja luonnonilmiöihin

varautumisesta on valmistunut.

Raportissa annetaan 14

suositusta turvallisuuden parantamiseksi

ja vakaviin luonnononnettomuuksiin

varautumisen kehittämiseksi.

Suositukset koskevat sähköverkkoyhtiöiden,

teleyritysten ja

vesihuoltolaitosten varautumista,

sähköverkkojen käyttövarmuutta,

VAARA-säätiedotteiden jakelua

ja erottuvuutta, hätäkeskusten

menettelyjä tehtäväruuhkatilanteissa,

pelastustoimen toimintavastuuta

ja pelastustoiminnan

johtamista laajoissa onnettomuustilanteissa,

kuntien avainhenkilöiden

hälyttämistä ja onnettomuusviestintää,

sähkö- ja viestintäverkkojen

sekä liikenneväylien

raivausta, valtakunnallisen tilannekuvan

muodostamista ja jakelua

mukaan lukien sähköenergiajärjestelmän

ja elinkeinoelämän

häiriötilannekuva sekä järjestöjen

hyödyntämistä vakavissa häiriötilanteissa.

Vuoden 2010 heinä-elokuun

vaihteen rajuilmoissa sähköverkkoja

vaurioitui yhteensä 35 000

kilometriä vaikeuttaen 480 000

asiakkaan elämää. Pisimmät yksittäiset

sähkökatkot olivat noin

kuuden viikon pituisia. Katkot

vaikuttivat merkittävästi yhteiskunnan

elintärkeisiin toimintoihin,

kuten viestintäverkkojen

toimintaan, vesihuoltoon ja liikenteeseen.

Rajuilmat aiheuttivat yhden

kuolemantapauksen ja useita

kymmeniä loukkaantumisia.

Omaisuusvahingoista merkittävimmät

olivat metsätuhot. Metsäntutkimuslaitos

Metlan mukaan

koko Suomessa puustoa

kaatui tai tuhoutui noin 8,1 miljoonaa

kuutiometriä.

Rajuilmojen vahinkojen hoitamisessa

viranomaisten keskinäinen

tiedonkulku ja tilannekuvan

ylläpitäminen vaikeutuivat.

Koska vakavia tuhoja aiheuttavat

sääilmiöt ovat olleet

Suomessa harvinaisia, eri toimijoilla

ei ollut riittäviä toimintamalleja

vakaviin säävaroituksiin

reagoimiseksi, ja toimenpiteisiin

ryhdyttiin vasta vahinkojen

tapahduttua Asta-rajuilman aikana.

Pelastustoimen toiminta

rajuilmojen aikana osoitti, että

käytännön johtamisvalmius yhtä

pelastustoimen aluetta laajemmissa

tilanteissa on puutteellinen.

Tutkintaselostus on osoitteessa

www.onnettomuustutkinta.fi.

Kuntatekniikka 6/2011

51


Kerrostalo seilasi Turun telakalta Hirvensaloon suurella ponttonialuksella, johon se siirrettiin

motorisoitujen lavettien avulla.

KERROSTALON NEITSYTMATKA MERELLÄ

● Kolmikerroksinen kerrostalo teki

syyskuussa vajaan kolmen tunnin

merimatkan Turun vesillä, kun se siirrettiin

yhtenä kokonaisuutena Turun

telakalta tontilleen Hirvensalon Lauttarantaan.

Talo rakennettiin kevään

telakan hallitiloissa täysin muuttovalmiiksi.

Toimisto- ja huoltorakennuksen

pääurakoitsija Neapo Oy povaa teräskennorakenteiselle,

maanjäristyksen

kestävälle kerrostalolle markkinoita

merikaupungeista ympäri maailmaa.

Ponttonilla teräskennotalon

paino on vain viidesosa vastaavankokoisen

betonikerrostalon painosta.

Kerrostalo on 33 metriä pitkä ja

12 metriä korkea ja painaa 220 tonnia.

Näin suuren kokonaisuuden siirtäminen

onnistuu rakennusten runkoaineena

käytetyn Fixcel-teräskennon

ansiosta: materiaali on äärimmäisen

kestävä ja jäykkä, mutta samalla

kevyt ja joustava.

Kokonaista kerrostaloa ei maailmalla

ennen ole rakennettu sisätiloissa.

Talo tehtiin yhtenä kokonaisuutena

telakkahallissa.

Teräskennoelementtien kokoonpano

aloitettiin joulukuussa 2010.

Ensimmäisessä koontivaiheessa tehtiin

teräsperustus. Runko koottiin

kolmesta suuresta lohkosta. Runkolohkot

asetettiin teräsperustuksen

päälle hallinostureilla. Kennorunkorakenne

kantaa sekä itsensä että

koko rakennuksen, joten erillistä

runkorakennetta ei tarvittu.

Taloon tehtiin hallitiloissa valmiiksi

myös LVIS-putkitukset, asennettiin

valaisimet ja laatoitettiin

märkätilat. Runko verhoiltiin ja sisä-

ja ulkopinnat viimeisteltiin. Tontilla

talo laskettiin laveteilta hydraulisesti

teräsbetonipaalujen päälle ja

kytkettiin kunnallistekniikkaan.

Kolmikerroksinen toimisto- ja huoltorakennus rakennettiin

telakalla, koska näin suuri kokonaisuus voidaan

kuljettaa tontilleen vain vesiteitse.

Antti Pulkkinen

Joukkoliikenteen suosio lisääntyi

pääkaupunkiseudulla

● Helsingin seudun joukkoliikenteen

matkustajamäärä kasvoi viime vuodesta

2,8 prosenttia. Tehtyjen matkojen

määrän ennustetaan nousevan

tänä vuonna yli 336 miljoonaan.

Matkoja tehdään tänä vuonna

aiempaa enemmän kaikissa liikennemuodoissa

paitsi ratikoissa, joissa

määrän arvioidaan laskevan hieman

muun muassa ankarien talvikelien

Yhä useampi hyppää bussiin

Helsingin seudulla. HSL arvioi

saavansa lipputuloja tänä vuonna

255 miljoonaa euroa.

sekä kesän ratatöistä seuranneiden

poikkeusjärjestelyjen vuoksi.

Lipputuloja arvioidaan kertyvän

tänä vuonna yhteensä 255 miljoonaa

euroa. HSL:n toimintatuloista lipputulojen

osuus on hieman alle puolet.

Toimintakustannukset koko vuonna

ovat ennusteen mukaan noin 410

miljoonaa euroa.

Ajoneuvojen

siirtoa esitetään

joustavammaksi

● Hallitus esittää ajoneuvojen

siirtämisestä annetun lain

muuttamista. Tienpitäjä voisi

esimerkiksi runsaan lumisateen

tai tulvan yhteydessä

ryhtyä omalla kustannuksellaan

ajoneuvon siirtoon ilmoittamatta

tiealueella tehtävästä

työstä ennakkoon.

Lain on tarkoitus tulla voimaan

2012 alusta. Lakimuutoksen

taustalla on muun

muassa viime talvien runsaiden

lumisateiden aiheuttamat

liikenneongelmat erityisesti

kaupunkialueilla.

Jätealan

yhteistyöryhmä

uudistettu

● Ympäristöministeriö on

asettanut uudelleen jätealan

yhteistyöryhmän toimikaudeksi

1.9.2011–31.12.2013.

Työryhmän tehtävänä on

edistää jätelain toimeenpanoa

ja jätealan asetusten

valmistelua. Kuntaliittoa

työryhmässä edustaa jäsen

yhdyskuntatekniikan päällikkö

Kirsi Rontu ja varajäsen

ympäristölakimies Leena

Eränkö.

Kuopiossa iso

kirjastoremontti

● Kuopion kaupunginkirjastossa

on meneillään iso ilmastointiremontti,

joka valmistuu

tammikuussa 2012.

Remontissa uusitaan ikääntyneet

ilmanvaihtokoneet ja

alapohjan alapuolinen viemäröinti.

Samalla rakennetaan

energiaa säästävä lämmön

talteenottojärjestelmä.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio

on noin miljoona

euroa.

52 Kuntatekniikka 6/2011


Katuympäristön

suunnitteluopas

● Rakennetun ympäristön,

julkisten katu-, tori- ja puistoalueiden

sekä aukioiden laatu

on nähty yhtenä kaupunkien

keskeisimmistä viihtyisyys- ja

imagotekijöistä. Samalla julkisen

katuympäristön ja sen elementtien,

kalusteiden, päällysteiden,

valaistuksen ja istutusten

suunnittelu on noussut

kasvavan huomion kohteek-

si. Katuympäristön suunnitteluoppaan

tavoitteena on aut-

taa kaikkia ympäristösuunnitteluun

liittyvien alojen ammattilaisia

työssään parem-

man kaupunkiympäristön aikaansaamiseksi.

a

Ensimmäisen kerran

2002 ilmestyneen kirjan

tavoitteena on tuoda esil-

le merkittävimpien ympäristösuunnittelun

osatekijöiden,

katupäällysteiden,

kadunkalusteiden ja katuistutusten

suunnittelua ja rakentamista

koskevaa taustatietoa

sekä käytännön materiaali-,

mitoitus- ja detaljitietoa. Teos

on tarkoitettu suunnittelijoille,

rakentajille ja ylläpitäjille sekä

ympäristösuunnitteluun liittyvien

alojen opiskelijoille.

Suunnittelualue on kehittynyt

viime vuosina voimakkaasti

mm. 2000 voimaan tulleen

maankäyttö- ja rakennuslain

(MRL 2000) mukaisten suunnittelukäytäntöjen

vakiinnuttua.

Nämä muutokset on otettu

huomioon Katuympäristön

suunnitteluoppaan 2011 uudistetussa

painoksessa.

Alkuperäisessä teoksessa

käsiteltyjen katuympäristön

peruselementtien, katupäällysteiden,

kadunkalusteiden

ja katuistutusten suunnittelun

lisäksi uudistetussa painoksessa

on uutena osiona ulkovalaistus.

Opasta on myös täydennetty

uusimmalla tiedolla

mm. esteettömyydestä ja hulevesien

hyödyntämisestä.

Teoksessa käsitellään pääasiassa

asemakaavoitetuilla

alueilla olevia julkisia katualueita,

joiden hallinta kuuluu

kaupungeille ja kunnille. Samoja

suunnitteluperiaatteita

voidaan soveltaa myös yleisillä

tiealueilla kaupungeissa ja

taajamissa, mutta vaadittavien

asiakirjojen ja päätöksentekoprosessin

osalta nämä alueet

poikkeavat jossain määrin

kaupunkien ja kuntien suunnittelukäytännöstä.

Teoksella halutaan tuoda

esille perinteisesti kunnallistekniseen

suunnitteluun liittyvän

detaljisuunnittelun merkitys

julkisen ympäristön laatutekijänä.

Tuomalla esille detaljisuunnittelun

periaatteita esteettiseltä

ja kaupunkikuvalliselta

kannalta halutaan auttaa

suunnittelijoita ottamaan

huomioon nämä näkökohdat

työssään.

Kirja on tarkoitettu kuntatekniikan

ja ympäristösuunnittelun

parissa työskenteleville

sekä edistämään näiden alojen

yhteistyötä.

● Ulla-Kirsti Junttila

Suomen kuntatekniikan yhdistys.

Julkaisu 24. Suomen kuntatekniikan

yhdistys ja Viherympäristöliitto,

2011.

messa puhdistamolietteen vallitsevana

käsittelymenetelmänä

on isoilla jätevedenpuhdistamoilla

mesofiilinen mädätys,

mutta termofiilinen prosessi

vuudesta ja stabiilisuudesta. säksi syntyi arvio eri käsittelyvaihtoehtojen

energiatehokkuudesta,

ympäristövaikutuk-uksista

ja

Li-

taloudesta.

on suuremman tehokkuuten-

sa ansiosta noussut kiinnostavaksi

vaihtoehdoksi.

Tämä käy ilmi Suomen ym-

Julkaisu on saatavana

vain verkosta:

www.ymparisto.fi/default.

asp?contentid=388149&lan=fi

Lietteestä

energiaa

● Jätevedenpuhdistamoilla

syntyvä liete vaatii käsittelyä,

joka maksaa lähes yhtä paljon

kuin itse jäteveden puhdistus.

Tehostettu lietteenkäsittely ja

lietteen hyötykäyttö energiantuotannossa

tarjoavat merkittävän

säästöpotentiaalin. Suo-

päristökeskuksen ja VTT:n selvityksestä

Energiatehokas lietteenkäsittely,

jossa on tutkit-

tu

jätevesilietteen mesofiilisen

mädätyksen muuttamista termofiiliseksi,

prosessien eroja

sekä erilaisten lietteenkäsittelyketjujen

energia-, päästö- ja

kustannustaseita. Projektin tuloksia

voidaan hyödyntää esimerkiksi

jätevesilaitosten päätöksenteossa

lietteenkäsittelyn

tehostamiseksi.

Tutkimuksessa saatiin kokeellista

tietoa mesofiilisen ja

termofiilisen mädätysprosessien

käynnistettävyydestä, kaasuntuotannosta,

kuormitetta-

Pihojen kivityöt

● Kirja Pihojen kivityöt –

suunnittelu ja rakentaminen

tutustuttaa kivitöissä

käytettävien materiaalien omipihojen

kivitöiden tekemiseen.

naisuuksiin ja opastaa yksityis-yis

Mukana on sekä betoni- että

luonnonkivistä tehtyjen pihojen,

muurien, portaiden ja

niihin liittyvien yksityiskohtien

suunnittelu- ja rakentamisohjeita.

Kuvasarjat kertovat työn

etenemisen yksityiskohtaisesti

alkaen pohjatöistä ja päättyen

valmiiseen kiveykseen. Kirjas-

sa on runsaasti esimerkkejä

hyvin toteutetuista pihoista.

Kirja on tarkoitettu ensisijaisesti

rakennusalan ammattilaisille,

opiskelijoille, maanrakentajille

ja viherrakentajille.

Pihojen kivityöt – suunnittelu ja

rakentaminen. Kari Heimonen,

Suvi Malmelin-Thiel. Kustantaja

Rakennustieto Oy, 2011. 99 s.,

46 euroa (sis. alv.).

www.rakennustieto.fi

Kuntatekniikka 6/2011

53


Väkeä riitti tungokseen asti Kuntatalolla 14.–15.9. järjestetyillä Kuntamarkkinoilla.

KUNTAMARKKINAT RIKKOI ENNÄTYKSIÄ

● Syyskuun puolivälissä Kuntatalolla

Helsingissä järjestetyt

18. Kuntamarkkinat vetivät paikalle

kahtena päivänä yhteensä

7 100 kävijää. Näytteilleasettajia

markkinoilla oli ennätykselliset

200.

Kuumaksi äitynyt kuntauudistusvalmistelu

kirvoitti värikkäitä

puheenvuoroja monissa

markkinoiden seminaareissa.

Ensimmäisen markkinapäivän

perinteinen puolueiden puheenjohtajien

paneelikeskustelu

käytiin varamiehisenä, koska

hallituksen budjettiriihi osui samalle

päivälle.

Hallinto- ja kuntaministeri

Henna Virkkunen joutui messuvieraiden

ympäröimäksi ja kysymystulvaan

vieraillessaan valtiovarainministeriön

osastolla

toisena markkinapäivänä.

Seuraavat Kuntamarkkinat

järjestetään Kuntatalolla 12.–

13.9.2012.

Kuntamarkkinoiden seminaarien ja

tietoiskujen esitelmiin voi tutustua

verkossa www.kuntamarkkinat.fi >

luentoaineistoja.

Heli Sorjonen

Tulvavahinkoja

korvataan vain

vakuutuksista

2014 alkaen

● Vesistötulvista aiheutuvia rakennus-

ja irtaimistovahinkoja

ei enää 1.1.2014 alkaen korvata

valtion varoista. Tämän jälkeen

korvaussuojan saa hankkimalla

tulvavahingot kattavan

vahinkovakuutuksen.

Valtioneuvosto on hyväksynyt

tulvakorvausjärjestelmän

uudistamiseen liittyvät lait.

Tulvariskit on arvioitu koko

maassa, ja suurimmille riskeille

alttiit alueet nimetään tämän

vuoden aikana. Vuoden

2015 loppuun mennessä alueille

tehdään myös tulvariskien

hallintasuunnitelmat, joissa

esitetään toimenpiteet tulvariskien

estämiseksi ja vähentämiseksi.

Kemijoki Oy

Rovaniemen Petäjäskosken voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä

155 000 kotitalouden tarpeisiin.

Mannerheimintien alle rakennetun pysäköintihallin pysäköintisektoreiden

pituus on 164 metriä ja leveys 17 metriä.

Suomen tehokkain

vesivoimalaitos

Rovaniemellä

● Rovaniemen eteläpuolella sijaitseva

Petäjäskoski on Suomen

tehokkain vesivoimalaitos. Kemijoki

Oy on nostanut Petäjäskosken

ensimmäisen koneen tehoa

jo toisen kerran. Tämän myötä

laitoksen kokonaisteho nousee

182 megawattiin.

Petäjäskosken keskimääräinen

vuosituotanto on 687 gigawattituntia,

joka vastaa noin

155 000 kotitalouden vuoden

kulutusta.

Tehonlisäys saavutetaan juoksupyörän

siipien muotoilulla, jolloin

koneiston kautta voidaan

ajaa suurempi virtaama.

Pysäköintisuunnittelu

toi

voiton WSP:lle

● WSP Finlandin yhteistyössä

Stockmannin, Helsingin kaupungin

ja Q-Parkin kanssa suunnittelema

Stockmann Q-Park on voittanut

kansainvälisesti arvostetun

European Parking Award -palkinnon

Torinossa syyskuun puolivälissä.

Voiton perusteina olivat pysäköintiä

edistävät käytännöt ja

kestävän kehityksen periaatteiden

toteuttaminen.

Lämmitetyt rampit ehkäisevät

jäänmuodostusta, valaistus toimii

liikkeentunnistuksella ja pinnat ovat

tulenkestäviä materiaaleja. Sisääntuloramppien

sijoitusten ansiosta

keskustan ruuhkista poistuu vuositasolla

noin 350 000 henkilöautoa

ja 100 000 huoltoajoneuvoa.

Mannerheimintien alle rakennettu

kolmikerroksinen,

600-paikkainen pysäköintihalli

otettiin käyttöön 2009. Pysäköintihallin

tieltä räjäytettiin yli

250 000 kuutiota kiviainesta.

VVY muutti nimeä

ja ilmettä

● Vesi- ja viemärilaitosyhdistys

on käyttänyt nimeä Vesilaitosyhdistys

elokuusta lähtien. Virallinen

nimi on yhdistyksen hallituksen

keväisen päätöksen mukaisesti

Suomen Vesilaitosyhdistys

ry. Lyhenne VVY säilyy käytössä

toistaiseksi. Nimenmuutoksen

yhteydessä myös yhdistyksen

graafinen ilme on uudistettu.

54 Kuntatekniikka 6/2011


Toimikunta

uudisti Tampereen

rakennuskulttuuria

● Tampereen kaupunkikuvatoimikunta

on toiminut vuoden. Avointa

keskustelufoorumia kiitellään uusien

tuulien tuomisesta Tampereen

rakennuskulttuuriin.

Kaupunginhallituksen asettama

toimikunta aloitti kesäkuussa 2010.

Sen perustaminen kuului olennaisena

osana Tampereen arkkitehtuuri-

Tampereen kaupunki/Petri Kivinen

ohjelmaan.

Toimikunnan tehtävänä on antaa

lausuntoja merkittävistä rakennushankkeista

ennen rakennuslupien

käsittelyä, merkittävien tontinluovutuskilpailujen

tarjouksista

sekä muista merkittävistä kaupunkikuvaan

vaikuttavista julkisten tilojen

hankkeista ja kaavoista.

Satakunnan silta on osa

Tampereen perinteisintä

kaupunkikuvaa.

Peruskorjauksen jälkeen 70-luvun kerrostalo on rinnastettavissa

uusiin passiivitaloihin: tilojen lämmitysenergiantarve

on alle 25 kWh/m 2 a.

Esivalmis

puuelementti

kerrostalon

saneeraukseen

● Riihimäen Peltosaaressa

saneerattavan 70-luvun

kerrostalon julkisivuelementit

ovat 12 metriä korkeita

kivivillaeristeisiä puurunkoelementtejä.

Elementeissä

on lämmöneristeet, ikkunat

ja ilmanvaihtokanavat

valmiina. Uusi menetelmä

minimoi työmaalla tehtävän

työn määrän ja häiriön

asukkaille.

Betonisandwich-elementtitalon

uloin kuori puretaan

ja vanha eristekerros

poistetaan. Sisäkuoren pintaan

asennetaan pehmeä

kivivillamatto, jolla tasataan

vanhan betonirakenteen

pinta. Uudessa julkisivuelementissä

ovat valmiina

asuntokohtaiset ilmanvaihtokanavat,

palamattomat

kivivillaeristeet ja ikkunat

sekä pinnassa pohjarappaus

lamellikivivillan päällä.

Uusi julkisivu koostuu

69 erilevyisestä elementistä.

Jokainen elementti on yksilö,

jonka mitat on saatu laserkeilauksella

ja 3D-mallinnuksella.

Elementtivalmistuksen

mittatoleranssi on 4

mm. Elementtien valmistaja

on Teeri-Kolmio Oy.

– Julkisivuelementit kuljetetaan

työmaalle ja nostetaan

paikalleen nosturilla.

Siten rakennusta ei tarvitse

huputtaa, eikä sen ympärille

tarvita telineitä, tuotekehityspäällikkö

Jukka Sevón

Paroc Oy Ab:sta sanoo.

Riihimäen Peltosaaren

Innova-korjaushankkeeseen

osallistuvat Sitra, ARA,

Tekes ja VTT sekä yrityksistä

Paroc, Enervent, Ensto ja

Lammin Ikkuna.

www.paroc.fi

Luontokeskus

nousee CLTpuuelementtitekniikalla

● Espoon Nuuksioon rakennettava

uusi Suomen

luontokeskus Haltia on

ensimmäinen Stora Enso

Puutuotteiden CLT-elementtitekniikalla

(cross

laminated timber) rakennettava

julkinen rakennus

Suomessa.

Asennusvalmiiden ja

mittatarkkojen CLT-elementtien

etuna on laadun

ohella nopea ja kustannustehokas

rakentaminen.

Rakenteiden tiiveys

takaa energiatehokkuuden

ja sitä kautta entistä

ekologisemman lopputuloksen.

Kaikkiaan 5 200 m²

suuruinen toimitus sisältää

ulko- ja väliseinien

sekä välipohjien CLT-elementit,

liimapuukannat-

Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Malkamäki Oy

timet ja kattoelementit.

2013 alussa valmistuvan

luontokeskuksen pääurakoitsija

on YIT.

www.storaenso.com

Musiikkitalon

puulattioissa

öljyvahaa

● Syyskuussa yleisölle

avautuneen Helsingin

Musiikkitalon puupintojen

pintakäsittely toteutettiin

Osmo Colorin luonnonöljypohjaisella

öljyvahalla.

Suomen luontokeskus Haltian kantaviksi rakenteiksi

määriteltiin suunnitteluvaiheessa ristiinlaminoidut

CLT-levyt, sillä rakennuksesta halutaan

mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava.

Musiikkitalossa on Osmo Colorilla käsiteltyä puulattiaa

runsaat 4 500 neliömetriä.

Musiikkitalon lattiapintojen

kova kulutus ja tilojen

sisäilmaa koskevat määräykset

asettivat tuotteille

tiukat kriteerit. Tärkeää oli

laatu ja rakennusmateriaalien

vähäpäästöisyys.

Värittömällä matta

öljyvahalla käsiteltiin Musiikkitalon

pähkinäpuiset

sisätilojen lattiat, joita

on mm. suuressa

1 700-paikkaisessa konserttisalissa,

urku- ja kamarimusiikkisalissa,

pienemmissä

harjoitussaleissa,

aulassa sekä kahvila- ja ravintolatiloissa.

Yleisötilojen

lattiapinnoille öljyvahaan

lisättiin karhennusainetta,

joka estää liukkautta.

Esiintymislava ja näyttämörakenteet

ovat suomalaista

mäntyä, ja ne käsiteltiin

Musiikkitaloa varten

sekoitetulla valkoisella

öljyvahalla. Öljyvahattu

pinta tukee puun akustisia

ominaisuuksia.

www.osmocolor.com

Kuntatekniikka 6/2011

55


Sito Oy

Espoon kaupunki



-


Carl Slätisin



imo

Karjalainen

-

-

-




Tenho Aarnikko -



-


FCG Finnish

Consulting

Group Oy

Jani Heikura

-

-

-


Iiro

Miettinen -





Kati Tolvanen

-



Mervi Alaluusua

-

-




Lappeenrannan

kaupunki

-

Kimmo Jarva

-


-

-


ECOonline Oy

-


Kari Eilamon

Markku Matilainen,

Markku Nurmi

Jukka Väisänen

Sanna Kuusisaari

-


Hannu

Ranta

-


Tuomas

Aholainen-

-



Kimmo Koski

-



Paperinkeräys Oy



Harri Lehtonen-

-


Mari Moilanen

-


-


Marjo Pihlaja


-


Piritta

Keto-

-



Ari Aalto

Vesa Mörsky,

Tero Peltomäki

Kimmo Seppälä -

-


Kyösti

Kukkohovi-


-

-


Tiina Mäkelä


-


Matti Haku-

linen-

-



Sari

Brusila-

-


Sampo

Perttula

-

-


Ekokem Oy Ab

-

Kirsi Rantala

Jukka Kortesniemi

Janne Saarinen



Jarkko Sadinkangas

Petteri Paananen

-

-


Seppo Hovi -



56

Kuntatekniikka 6/2011


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia

vuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Olli Huikari on nimitetty

palvelutuotannon

kehityspäälliköksi.

Hyötypaperi Oy

perinkeräys

Oy:n tytäryhtiössä,

Hyötypaperi

Oy:ssä on nimitetty Jarkko

Kiuru.

WSP Finland Oy

Maiju Lintusaari

on nimitetty suunnittelijaksi

liikennetoimialalle

Helsinkiin.

Simon de Neumann

on nimitetty projektipäälliköksi

siltatoimialalle

Helsinkiin.

Tom Hult on nimitetty

projektipäälliköksi

rakennuttamisyksikköön

Helsinkiin.

Harri Sarkkinen on

nimitetty projektipäälliköksi

talotoimialalle Ouluun.

Lassila & Tikanoja

Oyj

Pekka Saarimaa on

nimitetty vahinkosaneera-

yspäälliköksi.

Olli Niemi on nimitetty

Kiinteistötekniikan


palvelut -yksikön yhteyspäälliköksi.

Mateko Oy

Juha Riihiviita

(48) on nimittty

huolto-, korjaamo- ja varaosatoiminnoista

vastaavaksi

jälkimarkkinointijohtajaksi.

Tekla Oyj

Building & Construction

-liiketoiminta-alueella

on nimitetty seuraavat

henkilöt:

Software Engineer

-tehtävään

Matthew Grandy,

Gökhan Arikan,

Hannu Jokinen,

Arto Lappalainen ja

Kreeta Palo.

tävään

Risto Lankinen.

tävään

Ersen Firat.


David Lash.

Parma Oy

johtajaksi

on nimitetty varatoimitusjohtaja

Hannu

Tuukkala.


johtanut Jarmo Murtonen

jää eläkkeelle

31.12.2011.

Kokkolan kaupunki


nimitetty TkT, OTM Antti

Tieva

työskennellyt muun muassa

Lahden kaupungilla

sessä

korkeakoulussa.

Muuramen kunta


suunnitteluinsinöörin virkaan

on valittu insinööri

Minna Länsisalmi

FCG Finnish Consulting

Group Oy:stä.

2011

Maarakennuspäivä

6.10.2011 Helsinki

www.mank.fi

Valtakunnalliset

vesiosuuskuntapäivät

7.–8.10.2011 Kankaanpää

www.svosk.fi

Liikenne ja maankäyttö

11.–12.10.2011 Helsinki

www.fcg.fi

Varautuminen ja viestintä

vesihuollossa

12.10.2011 Tampere

www.vvy.fi

FinnSec 2011

12.–14.10.2011 Helsinki

www.finnsec.fi

ViherTek2011

12.–14.10.2011 Helsinki

www.vihertek.fi

Turvallisuus- ja erityistilannejohtaminen

18.10.2011 Helsinki

www.kauppakamarikauppa.fi

Rakentamisen sopimusoikeus

ja -johtaminen

18.–20.10.2011 Helsinki

www.kiinko.fi

World Sustainable Building

Conference

18.–21.10.2011 Helsinki

www.sb11.org

Vesilain uudistus

19.10.2011 Helsinki

www.fcg.fi

UrbanTec

24.–27.10.2011 Köln

www.urbantec.de

Teknisen toimialan prosessit

ja palvelujen tuotteistaminen

25.10.2011 Vantaa

www.fcg.fi

Infrastruktuurin tuottamisen

johtaminen (RAPS)

25.10.2011–31.8.2012, 6 x 2 pv, Helsinki

www.kiinko.fi

Julkisten hankintojen

peruskurssi

25.–26.10.2011 Mikkeli

www.ptcs.fi

Maanmittausinsinöörien ja

-teknikoiden koulutuspäivät

26.–27.10.2011 Lahti

www.fcg.fi

Vesihuollon suunnitteluttaminen

ja rakennuttaminen

26.–27.10.2011 Helsinki

www.vvy.fi

Paikkatietomarkkinat

1.–2.11.2011 Helsinki

www.paikkatietomarkkinat.fi

Yksityistiepäivät

1.–2.11.2011 Helsinki

www.fcg.fi

Rakennusvalvontapäivät

9.–11.11.2011 Jyväskylä

www.fcg.fi

Pohjoismainen jätevesikonferenssi

14.–16.11.2011 Helsinki

www.vvy.fi/nwc2011

Teknisen hallinnon päivät

17.–18.11.2011 Jyväskylä

www.fcg.fi

2012

Uimahalli- ja kylpyläpäivät

7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki

www.ukty.fi

Viherpäivät

14.–15.2.2012 Tampere

www.vyl.fi

Talvitiepäivät

15.–16.2.2012 Tampere

www.tieyhdistys.fi

tapahtumakalenteri

Kuntatekniikka 6/2011 57


sivulla 36

sivulla 36

KUNTA-

TEKNIIKKA

TURUSSA

18.–20.5.

sivulla 36

Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!

Puhelin: 010 8369900

www.axflow.fi








LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-

LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-

LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTO

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O

LIIDEA OY

www.liidea.fi

08-8810300

LAADUKASTA OSAAMISTA

YHTEISTYÖKYKYISESTI

Tehokasta

täsmänäkyvyyttä

Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme

tuo tulosta.

Ota yhteys Marianne

Lohilahteen,

puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

ALANSA YKKÖNEN

Tulvasuojelu pahensi

New Orleansin

tuhoja sivu 12

6 /2011

Karviassa kylä rakentaa

kevyen liikenteen

väylää talkoilla sivu 24

Martha Schwartz:

Puisto on

graalin malja

kaupungille.

sivu 42

sivulla 36

Musiikkitalon ympäristö

muuttuu kaupunkilaisten

olohuoneeksi sivu 36

2011

Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa

MYRSKYN JÄLKEEN

sivu 6

Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi

TILAA

Kuntatekniikka!

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana

kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle

syyskuussa 2011 ilmestyneen Vesihuollon

osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa 80 euroa,

irtonumero 10 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

tai puh. 09 771 2442.

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi

Maksaako se Lontoon olympiapuisto 21 vai 11 miljardia

euroa... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 1/2011 vai oliko

se 3/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto

paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.

sivu

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto

ALANSA YKKÖNEN

Pirkkala valitsi

maalämmön Toivion

kouluun sivu 12

Fiskarsin ruukkikylästä

tehdään vihreää

ekotaajamaa sivu 20

Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat

energiapilotin valmistumisesta

5 /2011

Kuntaliitos uudisti

organisaatiot

Hämeenlinnassa,

Timo Tuomola

kertoo. sivu 40

Porin uimahalli

saa lisävoimaa

sivu 6

AURINGOSTA

Merenpinnan nousu

vaaraksi Hangon

vesihuollolle sivu 44

ALANSA YKKÖNEN

Kaupunginhallituksen pj.

Minna Arve vanhan

tammen syleilyssä

sivu 6

3/2011

AS Tallinna Vesi

tehostaa jätevesien

typenpoistoa

Ellen Mihkleppin

johdolla. sivu 36

Kuntien ilmastotyöhön

on tullut

potkua sivu 13

Myllyn teräs

kohoaa Aurajoen

ylle sivu 16

Miten Helsinki

pärjäsi Lumisodassa?

sivu 24

Jätteet imuun

Espoon

Suurpellossa sivu 44

Turku yhtiöittää

2012 teknisiä

palvelujaan sivu 55

TURKU ON EUROOPAN

PUUPÄÄKAUPUNKI

ALANSA YKKÖNEN

1/2011

Pyynikin uimahalli-hotellista

tulee ainutlaatuinen,

Kirsti Hankela

iloitsee. sivu 14

Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa

Shanghaissa huippuluokkaa

sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47

rakennettiin hoito-

energiayhtiönsä veroja

John Hopkins rakennuttaa

hylätystä teollisuusalueesta

jättimäistä olympiapuistoa

6

LONTOOSEEN 2012

58 Kuntatekniikka 6/2011


Tarkat

laitos ja kunta

sääasemat,

ukkostutkaimet,

tuulimittarit.

Lännen Alituspalvelu Oy

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella

www.lannenalitus.com

ALITUSPORAUKSET

kaikilla menetelmillä

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon

asennuspituudet jopa 1000 m

Työntöporausta American Augers 72-1200NG

koneella, DN1600 asennus.

Honkapuistontie 95, 28430 Pori

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928

email: lannenalitus@lannenalitus.com

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,

ympäristön sekä maankäytön ja

rakentamisen kysymyksissä.

Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n

a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t

pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,

kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset

kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset

p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi

FCG – Hyvän elämän tekijät

Suunnittelemme hyvää

infrastruktuuria, ympäristöä

ja yhdyskuntaa

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.

www.fcg.fi

SUUNNITTELUPALVELUJA

MONIALAISESTI

RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,

TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE

Pöyry Finland Oy

Puh. 010 3311

www.poyry.fi

WSP Finland Oy

p. 0207 864 11

www.wspgroup.fi






VESIHUOLTOPALVELUA






Kuntatekniikka 6/2011

59


TULE JA PÄIVITÄ TIETOSI!

KYMMENIÄ

MAKSUTTOMIA

SEMINAAREJA JA

TIETOISKUJA.

REKISTERÖIDY ENNAKKOON

NETISSÄ JA VOITA iPad 2

VUODEN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA

12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus

LÄHES 500

NÄYTTEILLE-

ASETTAJAA!

Kiinteistö – korjausrakentaminen ja isännöinti

FinnSec – turvallisuus- ja suojeluala

ViherTek – viherrakentaminen ja -suunnittelu

Väri ja Pinta – maalaus ja pintakäsittely

Julkisivu – julkisivurakentaminen

Puhtauspalvelu – kiinteistöjen puhtaanapidon ostaminen

Audiovisual – kuva, ääni, valo

SÄHKÖ – sähköalan ammattilaisille

www.kiinteistoklusteri.fi

More magazines by this user
Similar magazines