Vaasan SÃ¤hkÃ¶ Oy

Vuosi 2005 lyhyesti 

Emoyhtiö Konserni 

Liikevaihto 72 74 milj. € 

Henkilöstö keskimäärin 174 181 henk. 

Sähkön siirto asiakkaille 777 872 GWh 

Sähkön syöttö verkkoon 812 908 MW 

Sähkön siirron huipputeho 155 174 GWh 

Sähkön hankinta 1 204 - GWh 

Sähkön siirtoasiakkaita 52 694 58 393 kpl 

Sähkön jakelualue 2 300 3 050 km 2 

Sähkön siirtojohtoja 4 778 5 722 km 

Kaukolämmön myynti 600 - GWh 

Kaukolämmön huipputeho (vrk.) 183 - MW 

Kaukolämpöasiakkaita 2 348 - kpl 

Kaukolämpöjohtoja 173 - km 

Vaasan Sähkö 

TOIMINNALLINEN TAVOITE 

 

 

 

Vaasan Sähkö Oy on tehokas, kannattava ja hinnoiltaan edullinen energiayhtiö. 

Alueen hyvinvointi on yhtiön perusarvo ja toimitusvarmuus on avainasia. 

Yhtiön poikkeuksellista kilpailukykyä hyödynnetään avoimilla sähkömarkkinoilla.

Vaasan Sähkö – konsernihallinto 1.1.2006 

Sisältö 

Toimitusjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4 

Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6 

Konsernipalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10 

Sähkökauppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12 

Sähkön siirto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14 

Kaukolämpö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16 

Verkkourakointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18 

Laajakaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20 

Tilinpäätös 2005 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21 

Rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22 

Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23 

Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24 

Tilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26 

Ympäristökatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37 

Sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset . . . . . . . . . . . . . .39 

Esitys voittovarojen käytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42 

Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43 

Hallintoneuvoston lausunto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43 

3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 

Hannu Linna 

Merkittäviä muutoksia 

toimintaympäristössä 

Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat olleet Euroopan sähkömarkkinoiden 

avaamisen edelläkävijä. Euroopan sähkömarkkinoiden 

avautuminen on ajateltu toteutettavaksi alueellisten 

markkinoiden yhdistämisenä. Kansallisten etujen turvaaminen 

hidastaa edelleen Euroopan sähkömarkkinoiden avautumisen 

etenemistä. Vuoden 2005 alussa alkanut päästökauppa syö 

Euroopan teollisuuden kilpailukykyä globaalissa kilpailussa. 

Päästökauppa on muuttanut energia-alaa enemmän 

kuin etukäteen arvioitiin. Päästöoikeuksien markkinahintataso 

on osoittautunut ennakkokaavailuja korkeammaksi. 

Päästökauppa on nostanut sekä kaukolämmön että sähkön 

asiakashintoja. Vuoden 2005 aikana vallinnut runsas pohjoismainen 

vesitilanne on lieventänyt sähkön hinnan nousua. 

Energian hinnan nousu päästökaupan avulla oli poliittinen 

tavoite, jotta energian säästö tulisi entistä houkuttelevammaksi 

vaihtoehdoksi. 

Tilikauden jälkeinen pakkasjakso tammikuussa toi esille 

energian omavaraisuuden merkityksen yhteiskunnalle: ääritilanteissa 

energian saatavuus nousee energiamarkkinoiden 

tärkeimmäksi kysymykseksi. Sähkön riittävyys kovilla pakkasilla 

on vakava kysymys: lauhdevoimalat ovat välttämättömiä 

turvaamaan kovien pakkasten aikainen sähkön riittävyys; lauhdevoimalan 

omistaminen on toisaalta nykyisessä markkinatilanteessa 

merkittävä riski. Huipunaikaisen tehon riittävyys ei 

ole avatuilla sähkömarkkinoilla nykyisellään hallitusti hoidossa. 

4

Verkkoliiketoiminnan eriyttäminen muokkaa lähivuosina 

voimakkaasti toimialan rakenteita. Vuosi 2006 tulee olemaan 

eriyttämisen valmisteluvuosi monessa yhtiössä. Kaupunkilaitosten 

toimiminen verovapaasti sähkön myyjinä on energiayhtiöiden 

omistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi pikaisesti 

estettävä. 

Vaasan Sähkö valmistautunut 

toimintaympäristön muutoksiin 

Vaasan Sähkö Oy:n viime vuosien kasvu taittui lieväksi liikevaihdon 

laskuksi päästökaupan vähennettyä sähkökaupan 

volyymiä. Kannattavuus säilyi kuitenkin varsin hyvänä, ja 

sähkön edullisen hinnan vuoksi yhtiö sai merkittävän määrän 

uusia asiakkaita. 

Päästöoikeuksien myynnistä saatava tuotto kompensoi 

energian hankintakustannusten nousua. Lähivuosina on investoitava 

päästökaupan ulkopuoliseen tuotantoon, jos toiminnan 

supistuminen halutaan estää. Ilman norjalaista vesivoimaa 

Vaasan Sähkön liikevaihto olisi viime vuonna merkittävästi 

pudonnut. 

Hiilidioksidia tuottavien tuotantomuotojen osuus hankitusta 

sähköenergiasta oli noin kolmannes, kun edellisenä 

vuonna vastaava osuus oli yli 60 %. Vesivoiman merkitys 

Vaasan Sähkö Oy:n hankinnassa nousi odotetusti Ranan vesivoiman 

ansiosta. Etelä-Pohjanmaan Voima Oy rakentaa Tornioon 

Outokummun terästehtaan yhteyteen voimalaitoksen, 

joka tulee osaltaan lisäämään Vaasan Sähkön resursseja. 

Lämpimien säiden vuoksi kaukolämmön myynti ei lisääntynyt 

edellisestä vuodesta. Kaukolämmönkin hankintaan 

päästökauppa toi huomattavia lisäkustannuksia ja heikensi 

kannattavuutta. Vaasan alueen voimakas talouskasvu lisäsi 

sähkön siirtoliiketoiminnan volyymiä ja paransi kannattavuutta 

yhdessä toiminnan tehostumisen kanssa. 

Hallituksen toimintakertomuksessa on kuvattu Vaasan 

Sähkö -konsernissa toteutettu rakenteen ja hallinnon uudistus. 

Toteutetut muutokset täyttävät sähkömarkkinalain oikeudellisen 

ja hallinnon eriyttämisen etuajassa. Uusi toimintatapa 

tavoittelee tehokasta kilpailuympäristössä toimivaa kokonaisuutta. 

Henkilöstölle haluan osoittaa lämpimän kiitoksen hyviä 

tuloksia tuottaneesta uurastuksesta toiminnallisten muutosten 

keskellä. Erityisesti haluan kiittää toimikautensa päättäneiden 

hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä vuosia jatkuneesta 

rakentavasta ja tuloksia tuottaneesta yhteistyöstä. 

Lämmin kiitos myös asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. 

Hannu Linna 

toimitusjohtaja 

5

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 

Konserni Emoyhtiö 

2005 2004 2005 2004 

73 973 75 328 71 965 73 341 

Liikevaihto (1000 €) 

Hallituksen toimintakertomus 1. 1. – 31. 12. 2005 

Vaasan Sähkö -konserni on lämpö- ja sähköenergiaa asiakkailleen 

toimittava energiayhtiö, jonka tavoitteena on olla 

alueellisesti vahva, edullinen ja operatiivisesti tehokas. 

Konsernin suurin liiketoiminta-alue on sähkökauppa, jossa 

asiakkaita on eri puolilla Suomea. Sähköenergian hankinta 

katetaan pääasiassa voimalaitosyhtiöiden osakkuuksien kautta 

tuotetulla energialla. Kaukolämpö on toinen tärkeä liiketoiminta-alue, 

ja suurin osa kaukolämmöstä toimitetaan Vaasan 

kaupungin alueelle. 

Konsernin jakeluverkko kattaa Vaasan, Mustasaaren, Maalahden, 

Laihian, Vöyrin ja Korsnäsin alueet sekä pieniä alueita 

Närpiössä ja Jurvassa. Konsernin liiketoimintaan sisältyy myös 

sähkö- ja kaukolämpöverkkojen rakennustoimintaa sekä laajakaistaliiketoimintaa. 

Konsernirakenne 

Vaasan Sähkö -konsernin emoyhtiö on Vaasan Sähkö Oy. Konsernitilinpäätökseen 

sisältyvät tytäryhtiö Korsnäs Vindkraftspark 

Ab sekä osakkuusyhtiöt Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, 

Merenkurkun Tietopalvelu Oy ja Smedsby Värmeservice Ab. 

Vaasan Sähkö Oy fuusioi vuoden lopussa jakeluverkkotoimintaa 

Laihian ja Vöyrin alueilla harjoittaneet tytäryhtiöt 

Laihian Sähkö Oy ja Vörå Elektricitetsverk Ab emoyhtiöön. 

Syksyllä 2005 perustettiin emoyhtiön 100 %:een omistukseen 

tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy ja Oy Ravera Ab. Vuoden 

2006 alussa koko sähköverkkoliiketoiminta siirrettiin liiketoimintasiirrolla 

emolta Vaasan Sähköverkko Oy:lle. Tytäryhtiö 

Oy Ravera Ab puolestaan osti emoyhtiön urakointiliiketoiminnan 

1.1.2006. 

Vaasan Sähkö Oy:n myymästä energiasta suurin osa 

hankitaan Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ltä (EPV). Vaasan 

Sähkö -konsernin yleisomistus EPV:stä oli vuoden lopussa 

40,87 prosenttia (40,96 %). 

Taloudellinen kehitys 

Vaasan Sähkö -konserni on voimakkaasti muuttuneessa toimintaympäristössä 

säilyttänyt hyvän tulostasonsa huolimatta 

liikevaihdon lievästä alenemisesta. Merkittävin syy liikevaihdon 

laskuun on sähkökauppaliiketoiminnan liikevaihdon 

lasku 7,8 prosentilla edellisestä vuodesta. Muut liiketoiminnat 

kasvattivat hieman liikevaihtojaan. 

Sähkönmyynnin liikevaihto oli 35,2 miljoonaa 

euroa (38,1 M€). Lasku olisi ollut huomattavasti suurempi, 

ellei Ranan vesivoimalla olisi voitu korvata päästökaupan 

lauhdetuotantoon aiheuttamaa leikkausta edellisen vuoden 

tuotantomäärään verrattuna. 

Sähkönsiirron liikevaihto oli 17,2 miljoonaa euroa 

(16,8 M€) ja kaukolämmön 18,1 miljoonaa euroa (17,5 M€). 

Muun toiminnan liikevaihto oli 1,5 miljoonaa euroa (0,9 M€). 

Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään 

1 171 gigawattituntia (1 437 GWh), sähkön siirto 777 gigawattituntia 

(753 GWh) ja kaukolämmön myynti 600 gigawattituntia 

(600 GWh). 

Konsernin tilikauden voitto oli 12,7 miljoonaa euroa 

(13,9 M€) ja emoyhtiön tilikauden voitto 13,5 miljoonaa euroa 

(13,2 M€). Emoyhtiössä kolmen suurimman liiketoiminnan osuus 

tilikauden tuloksesta jakaantui seuraavasti: sähkökauppaliiketoiminnan 

osuus oli 62,8 %, sähkönsiirtoliiketoiminnan 24,3 % ja 

kaukolämpöliiketoiminnan 19,5 %. Verkkourakointi- ja laajakaistaliiketoiminnat 

olivat vielä vuonna 2005 tappiollisia. 

6


2005 2004 2005 2004 

17 691 18 214 17 792 18 157 

Liikevoitto (1000 €) 

Konserni 

Emoyhtiö 

2005 2004 2005 2004 

-1,8 8,14 -1,88 8,46 

Liikevaihdon muutos-% 


2005 2004 2005 2004 

23,92 24,18 24,72 24,76 

Liikevoitto-% 

Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat 

Vaasan Sähkö Oy on merkinnyt 36,15 %:n omistusosuudella 

osakkeita EPV:n T-osakesarjasta, jotka oikeuttavat Tornion 

Voima Oy:n rakentaman voimalaitoksen tuottamaan sähköön. 

Omistus merkitsee noin 14 MW:n teho-osuutta voimalaitoksesta, 

jonka tuotanto alkaa vuonna 2008. 

Tammikuun 2006 pakkasjakso ja siihen liittyneet sähkön 

tuontirajoitukset Venäjältä Suomeen toimitettavasta sähköstä 

ovat tuoneet esille kysymykset valtakunnan sähkön tuotannon 

riittävyydestä talvikauden kulutushuippuina. Asialla on suuri 

merkitys, koska Vaasan Sähkön rasitteena on huomattava 

määrä huippuvoimaloiden tuotantoresursseja. 

Tilikauden jälkeen ei ole tapahtunut muita tuotantokapasiteettiin, 

maksuvalmiuteen tai yhtiön toimintaedellytyksiin 

vaikuttavia muutoksia. 

Investoinnit 

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 6,0 miljoonaa 

euroa (17,6 M€), josta sähkö- ja kaukolämpöverkon 

osuus 4,4 miljoonaa euroa (5,1 M€). 

Arvio tulevasta kehityksestä ja merkittävimmistä 

toiminnan riskeistä 

Vaasan Sähkö -konsernin näkymät ovat vuosien 2006 ja 2007 

osalta valoisat. Liikevaihto palaa kasvu-uralle ja kannattavuus 

säilynee vahvana. 

Epävarmuus toisen päästökauppajakson pelisäännöistä 

vuosille 2008 – 2012, yhdessä valtakunnallisten energiapoliittisten 

linjausten kanssa, muodostavat sähkökauppa- ja kaukolämpöliiketoimintojen 

merkittävimmät liiketaloudelliset riskit. 

Pohjoismainen vesitilanne ja muutokset siinä vaikuttavat myös 

omalta osaltaan sähkökauppaliiketoiminnan tuloksentekokyvyn 

vakauteen. 

Esitys voittovarojen käyttämisestä 

Konsernin voitonjakokelpoiset varat ovat 29 318 miljoonaa 

euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 29 935 

miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 13 465 miljoonaa 

euroa. 

Emoyhtiö voi jakaa osinkoina korkeintaan konsernin voitonjakokelpoisten 

varojen määrän 29 318 miljoonaa euroa. 

Rahoitus 

Liittymismaksuja konsernissa kertyi 1,4 miljoonaa euroa 

(1,6 M€). Pitkäaikaisia lainoja vähennettiin 3,8 miljoonaa 

euroa, kun edellisenä vuonna niitä lisättiin 3,9 miljoonaa 

euroa. Osinkoa maksettiin 7,0 miljoonaa euroa (6,0 M€). 

Henkilöstö 

Henkilöstömäärä oli konserniyrityksissä vuoden aikana keskimäärin 

181 (192) ja henkilötyövuosia kertyi yhteensä 174 

(180). Henkilöstökulut olivat 6,9 miljoonaa euroa (6,5 M€). 

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat 

käytetään seuraavasti: 

- osinkona jaetaan 254 euroa/osake eli yhteensä 8.001.000,00 € 

- jätetään omaan pääomaan 21.933.666,00 € 

29.934.666,00 € 

7


2005 2004 2005 2004 

32,73 33,04 32,49 32,61 

Käyttökate-% 


2005 2004 2005 2004 

17,23 18,51 18,71 17,99 

Nettotulos-% 


2005 2004 2005 2004 

15,14 15,96 16,80 18,23 

Sijoitetun pääoman tuottoaste-% 

Yrityshallinto 

Yhtiökokouksen valitsemina kuuluivat hallintoneuvostoon 29.11.2005 saakka Matti Kannelmaa (puh.joht.), Bruno Grägg 

(1. varapuh.joht.), Juha Häkkinen (2. varapuh.joht.), Virve Airaksinen (30.5.2005 alkaen), Johanna Backman, 

Viveca Bäck, Olavi Finnilä, Veijo Hautamäki, Sami Hirvonen, Toini Koskinen, Tarja Launonen, Sirpa Lindroos, 

Matti Paloneva, Claus Stolpe, Tuula Sumula-Moisio, Veikko Suorsa, Liisa Virtanen († 3.3.2005) ja Tuula Wägar. 

Hallintoneuvoston valitsemina kuuluivat hallitukseen 29.11.2005 saakka varsinaisina jäseninä Kaj Skåtar (puh.joht.), 

Seppo Sanaksenaho (varapuh.joht.), Helena Boucht-Lindeman, Markku Mäntymaa, Anita Niemi-Iilahti, Eino Sainio 

ja Rauha Vörlund sekä varajäseninä Robert Grönblom, Martti Koivumäki ja Matti Heikkilä. 

Yhtiöjärjestystä muutettiin 30.5.2005 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallintoneuvoston tehtävien osalta ja 

29.11.2005 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenmäärän osalta. 

Hannu Linna 

Arja Rosing 

Markku Mäntymaa 

8

Konserni 

Emoyhtiö 

2005 2004 2005 2004 

72,12 72,40 72,30 72,09 

Omavaraisuusaste-% 


2005 2004 2005 2004 

1,82 1,47 1,18 1,10 

Maksuvalmius (Quick Ratio) 


2005 2004 2005 2004 

135,6 125,3 136,1 120,8 

Tase M€ 

Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Sune Back. 

Yhtiökokouksen valitsemina kuuluivat hallintoneuvostoon 29.11.2005 alkaen Jarmo Wahlström (puh.joht.), Viveca Bäck 

(varapuh.joht.), Niilo Hamari (varapuh.joht.), Virve Airaksinen, Ragnvald Blomfeldt, Sami Hirvonen, Juha Häkkinen, 

Eija Kivimäki, Raija Kumpula, Sirpa Lindroos, Claus Stolpe, Anne Södervik ja Tomi Vuollet. Lisäksi hallintoneuvoston 

kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina luottamushenkilöt Seppo Aro, Karl-Erik Gullblom, Ulla Hissa ja Matti Konttas. 

Hallintoneuvoston valitsemina kuuluivat hallitukseen 29.11.2005 alkaen varsinaisina jäseninä Kaj Skåtar (puh.joht.), 

Anita Niemi-Iilahti (varapuh.joht.), Seppo Sanaksenaho, Markku Mäntymaa ja Riitta Viitala. 

Seppo Sanaksenaho 

Riitta Viitala 

Kaj Skåtar 

Anita Niemi-Iilahti 

9

KONSERNIPALVELUT 

Yhtiön sisäisistä palvelutoiminnoista 

konsernipalveluyksiköksi 

Konserni- ja hallintorakenteen uudistuessa muutettiin myös 

tukitoimintojen organisatorinen rakenne vuoden 2005 aikana 

vaiheittain eri palvelutoimintojen muodostamaksi konsernipalveluyksiköksi. 

Palvelutoimintojen rakenneuudistuksella pyritään 

lisäämään toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta sekä 

selkeyttämään palveluiden ja liiketoimintojen yhteistyötä. 

Arja Rosing 

Asiakaspalvelu avainasemassa 

Uusi sekä sähkönsiirto-, sähkönmyynti- että kaukolämpöasiakkaita 

palveleva asiakaspalvelu aloitti toimintansa syksyn 2005 

aikana. 

Asiakaspalvelu huolehtii koko konsernin asiakaspalvelusta, 

laskutuksesta, perinnästä ja luotonvalvonnasta, teknisestä neuvonnasta 

sekä markkinointiviestinnästä. 

Uudella rakenteella pyritään varmistamaan asiakaspalvelutoiminnan 

kehittäminen ja tehostaminen. Asiakkaiden palvelut 

keskitettiin rakennemuutoksen yhteydessä yhteen paikkaan 

asioinnin helpottamiseksi. 

10

HENKILÖSTÖ 

Sitoutunut, ammattitaitoinen ja tavoitteensa tunteva henkilöstö 

on yhtiömme keskeinen menestystekijä. Vuonna 2004 

tehtyjen eläkeratkaisujen jälkeen konsernin henkilöstömäärä 

kääntyi kasvuun vuoden 2005 aikana. Vakituisten työntekijöiden 

määrä kasvoi neljällä hengellä ja oli vuoden lopussa 

167 henkeä. Tästä määrästä 137 oli miehiä ja 30 naisia. Määräaikaisia 

henkilöitä vuoden lopussa oli 11 henkilöä, mikä oli 

yksi henkilö vähemmän kuin vuotta aiemmin. 

Tytäryhtiö Laihian Sähkö Oy:n palveluksesta siirtyi emoyhtiö 

Vaasan Sähkö Oy:n palvelukseen 30.12.2005 seitsemän 

henkilöä tytäryhtiön sulautuessa emoyhtiöön. 

Henkilöstön määrä liiketoimintoalueittain 

31.12.2005 31.12.2004 

Sähkökauppa 5 20 

Sähkönsiirto 57 54 

Kaukolämpö 39 41 

Urakointi 30 29 

Laajakaista 4 1 

Konsernipalvelut 43 23 

Yhteensä 178 168 

Suurin muutos liiketoimintojen välillä on sähkökaupasta 

eriytetyn asiakaspalveluhenkilöstön (19 henkilöä) siirtyminen 

konsernipalveluihin. 

Koulutamme huomisen osaajia 

Henkilöstöä koulutettiin keskimäärin 3 päivää henkilöä 

kohden toimintavuoden aikana. Sisäisesti järjestettiin koulutusta 

235 päivän edestä ja ulkoisia koulutuspäiviä kertyi 

253 päivää. Koulutuksen pääpaino oli IT- ja esimiestaidoissa. 

TYHY-toiminnalla jaksamista 

Henkilöstön kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittämiseksi 

yhtiössä mietittiin uusia tapoja toteuttaa yhteisiä 

liikuntapäiviä. Kokeiltu yksipäiväinen tapahtuma sai henkilöstöltä 

varsin paljon positiivista palautetta. 

Virkistys- ja harrastustoiminnassa liikuntaseteleiden käyttämisestä 

saatiin ensimmäiset kokemukset. Niiden käyttöä on päätetty 

jatkaa saatujen positiivisten kokemusten perusteella. Yhtiön 

oma liikuntakeskus Purolassa keräsi edelleen sulkapallon ja muun 

kuntoilun harrastajia kiitettävästi ympäri vuoden. 

Henkilöstöopas kokoaa tiedon 

Yksi toimintavuoden projekteista oli kerätä esimiesten ja henkilöstön 

työvälineeksi henkilöstöasiat yksien kansien väliin laajaksi 

ja kattavaksi henkilöstöoppaaksi. Henkilöstöoppaan tarkoituksena 

on myös korostaa henkilöstön merkitystä ja henkilöstökysymysten 

ajankohtaisuutta osana normaalia arkityötä. 

Työterveyshuolto ja sairastavuus 

Paikallinen lääkärikeskus toimi työterveyshuollon asiantuntijapalveluiden 

tuottajana sekä avusti mm. ergonomia- ja 

työsuojeluasioissa. 

Sairastavuus yhtiössä on 4,1 % vuodessa. Henkilömäärään 

suhteutettuna se on 10,2 päivää henkilöä kohden vuodessa, 

ja laskua edelliseen vuoteen nähden siinä on 0,4 päivää/ 

henkilö/vuosi. 

Työturvallisuus ja työsuojelutoiminta 

Työsuojelua koordinoivana ja valvovana elimenä toimii työsuojelutoimikunta, 

jossa jäseninä ovat emoyhtiön toimitusjohtaja, 

työsuojelupäällikkö ja henkilöstön valitsemat edustajat. Kussakin 

tytäryhtiössä ja tulosyksikössä on työsuojeluryhmä, joka 

käsittelee yksikkönsä työsuojeluasiat. Työsuojeluryhmä voi olla 

erikseen työsuojeluasioihin perehtyvä ryhmä, yksikön johtoryhmä 

tai vastaava elin täydennettynä työsuojeluasiamiehellä. 

Kirjattuja työtapaturmia sattui 11 kpl, mikä on yksi enemmän 

kuin vuonna 2004. Sattuneet työtapaturmat olivat lieviä. 

Työsuojelutoiminnan organisaatio 1.1.2006 alkaen 

Työsuojelutoimikunta 

Työsuojeluryhmät 

Linna Hannu puheenjohtaja Kaukolämpö 

Kulju Seppo työsuojelupäällikkö Vaasan Sähköverkko Oy 

Österåker Eirik työsuojeluvaltuutettu Oy RAVERA Ab 

Kristo Markku työsuojeluvaltuutettu Asiakaspalvelu, tiiminvetäjien palaveri 

Pada Nils työntekijöiden edustaja Talous, palvelupalaveri 

Kupulisoja Veikko työntekijöiden edustaja Sähkökauppa, yksikköpalaveri 

Högström Lise-Lotte sihteeri 

11

SÄHKÖKAUPPA 

Operatiivisesti erinomainen 

– pysyvästi edullista sähköä 

Olli Arola 

Sähkökaupan liiketoimintastrategiaa terävöitettiin skenaariolähtöisellä 

strategiaprojektilla, jossa määriteltiin myynnin ja 

hankinnan peruslinjaukset muuttuvassa toimintaympäristössä 

aina vuoteen 2010 saakka. Tavoitteena on olla operatiivisesti 

erinomainen, mikä tulee näkymään asiakkaille suoraviivaisena 

toimintana, vaivattomana asiointina ja pitkällä aikavälillä 

edullisena sähkönä. 

Vuoden aikana lisättiin Vaasan Sähkön tunnettuutta 

potentiaalisena sähkönmyyjänä. Uusia asiakkuuksia saatiin 

merkittävä määrä. Asiakaslisäystä vauhditti Vaasan Sähkön 

saama mediajulkisuus valtakunnallisten TV-kanavien sähkönhintavertailuissa. 

Sähkön sopimusmyynnissä saatiin vuoden 2005 aikana 

selvä volyymikasvu, kun vuoden aikana hankittiin merkittävästi 

lisää uusia asiakkaita oman verkkoalueen ulkopuolelta. 

Toimitusvelvollisen myynnin volyymi säilyi edellisvuoden 

tasolla ja asiakkaille edullisena. 

Päästökaupan haasteet 

Euroopan unionin laajuinen päästökauppa alkoi vuoden 2005 

alussa. Maltillisen alkuvuoden jälkeen päästöoikeuden hintakehitys 

ylitti kaikki aikaisemmat ennusteet. Päästöoikeuden 

hinnat nousivat alkuvuoden noin 6 €/t CO 2 

tasosta voimakkaasti 

keväällä ja heinäkuussa hintataso oli noin 30 €/t CO 2 

. 

Loppuvuodesta hinnat vakiintuivat välille 20 – 24 €/t CO 2 

. Varsinaiselle 

Kioton kaudelle 2008 – 2012 tehtävän jakosuunnitelman 

on määrä valmistua vuoden 2006 aikana. Ennakkotietojen 

mukaan lauhdetuotannon asema vuodesta 2008 alkaen 

tulee heikkenemään oleellisesti nykyisestä. Ilmastomuutoksen 

torjunta on tärkeää, mutta onko EU:lla varaa jatkaa päästökauppaa, 

jos joukko suurimpia maita ei liity Kioton sopimukseen. 

Sopimuksen ulkopuolelle jättäytyneiden suurien maiden 

tavoitteena on panostaa teknologiseen kehitykseen ja saada 

sitä kautta kasvihuonekaasujen päästöt vähenemään. 

Markkinahinnan kehitys nousujohteinen 

Vuoden alussa hydrologinen tilanne Pohjoismaissa oli hyvä ja 

päästöoikeuksien hintataso alhaalla. Nousujohteinen hintakehitys 

oli seurausta päästöoikeuksien hinnannoususta. 

Päästöoikeuden hinta ja parantunut vesitilanne heikensivät 

lauhdesähkön tuotannon kannattavuutta, jonka seurauksena 

tuotanto Suomessa väheni merkittävästi vuoden aikana. Vähentynyttä 

tuotantoa korvattiin lähinnä sähköntuonnilla Ruot- 

12

sista. Lauhdetuotannon näkymät tulevaisuudessa heikkenevät 

entisestään, jos päästöoikeuksien jako seuraavalle kaudelle 

toteutuu siitä saatujen ennakkoarvioiden mukaisesti. 

Tammikuussa 2005 sähkömarkkinoilla kuukausikeskiarvo 

oli halvin kolmeen vuoteen, sillä edellisen kerran kuukauden 

keskihinta oli alle tammikuun hintatason vuoden 2002 elokuussa. 

Suomen hinta-alueella pörssisähkön keskihinta nousi 

noin 10 % vuodesta 2004 ja oli 30,53 €/MWh. Vuositasolla 

Suomen aluehinta oli systeemihintaa kalliimpi 1,20 €/MWh, 

kun edellisenä vuonna Suomen aluehinta oli 1,24 €/MWh 

halvempi kuin systeemihinta. 

Ympäristöystävällistä vesivoimaa ja uusia 

panostuksia 

Strategisen linjauksen mukaisesti sähkönhankintaresurssit on 

keskitetty Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:öön (EPV). Vaasan 

Sähkön sähkönhankinta vuonna 2005 oli 1 204 GWh, jossa oli 

vähennystä edellisestä vuodesta 18 %. Hankinnan volyymia 

pienensi merkittävästi lauhdetuotannon raju väheneminen, 

vaikka vesivoimaa Norjasta hankittiin sopimusperusteisesti 

ensimmäistä vuotta 168 GWh. 

Vaasan Sähkö, EPV:n suurimpana osakkaana, on mukana 

Outokummun Tornion terästehtaan yhteyteen rakennettavassa 

sähköä ja lämpöä tuottavassa voimalaitoshankkeessa. Vaasan 

Sähkö saa sähköä tästä vuoden 2008 alussa käynnistyvästä 

laitoksesta noin 14 MW:n teho-osuudella. Olkiluodon uuden 

ydinvoimalaitoksen työmaalla käynnistyivät varsinaiset rakennustyöt. 

Valitettavasti hanke oli vuoden vaihteeseen mennessä 

myöhässä noin puoli vuotta suunnitellusta aikataulusta. Viivästymisen 

kiinniottaminen projektin edetessä tulee olemaan 

haasteellista. 

sähkön hankintaa kompensoivat voimantuotantoyhtiöille 

myönnettyjen päästöoikeuksien myynnistä saadut päästöoikeustulot. 

Sähkökaupan riskienhallinnassa käynnistettiin riskipolitiikan 

uudistamisprojekti, joka valmistuu vuoden 2006 

alkupuolella. 

Markkinointistrategiaa täsmennettiin 

Liiketoimintastrategian laatimisen jälkeen suunniteltiin uusi 

markkinointistrategia, joka tukee toiminnallisten tavoitteiden 

saavuttamista ja yhdenmukaistaa sidosryhmille kerrottavaa 

viestiä Vaasan Sähköstä. 

Asiakkaille tarjottavien sähköisen asioinnin palveluiden 

kehittäminen on yksi Vaasan Sähkön lähiajan tärkeistä tavoitteista. 

Kuluttajille avattujen Online-palveluiden käyttäjämäärä 

lisääntyi, ja sitä kautta vastaanotettiin vuoden aikana merkittävä 

määrä uusia sähkönmyyntisopimuksia. 

Nette-asiakaslehti jaettiin kaikille asiakkaille neljä kertaa 

vuoden aikana. Omasta asiakaslehdestä saatu palaute oli 

edelleen hyvää ja Vaasan Sähkön myönteistä yrityskuvaa 

vahvistavaa. 

Sähkökaupan tulos säilyi hyvänä 

Sähkökaupan liikevaihto vuonna 2005 oli 35,2 milj. euroa ja 

liikevoitto oli 11,7 milj. euroa. Vuoden aikana kallistunutta 

13

SÄHKÖN SIIRTO 

Energiamarkkinaviraston 

uusi valvontamalli käyttöön 

Sähkönsiirron liiketoimintayksikkö vastaa sähkön siirrosta ja 

jakelusta sekä niihin liittyvien palvelujen tarjoamisesta Vaasan, 

Mustasaaren, Maalahden, Korsnäsin ja Närpiön pohjoisosan 

asukkaille ja yrityksille edullisesti ja hyvälaatuisena. Sähköverkkoon 

liitettiin 449 uutta kiinteistöä (438). Siirtoasiakkaita 

oli vuoden lopussa yhteensä 52 694 kpl (52 173 kpl). 

Sähkön siirto reilusti kasvussa 

Asiakkaille siirretyn sähkön määrä oli 777 gigawattituntia 

(753 GWh). Lämpimistä säistä huolimatta kasvu oli yli keskimääräisen, 

yhteensä 3,2 prosenttia (1,2 %). Alenevien kustannusten 

trendi jatkui vuonna 2005, mikä näkyi liiketoiminnan 

hyvänä tuloksena. 

Sähkönsiirtoyksiköstä osakeyhtiö 

Toimintavuosi oli sähkönsiirron tulosyksikön viimeinen. 

Konsernin sähköverkkoliiketoiminnot eriytetään vuoden 2006 

alusta tarkoitusta varten perustettuun yhtiöön, Vaasan Sähköverkko 

Oy:öön. Yhtiöittämisellä ensisijaisesti selkiytetään liiketoimintajakoa 

ja täytetään vuoden 2007 alusta voimaan tuleva 

lainsäädännöllinen verkkoliiketoiminnan yhtiöittämispakko. 

Hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta 

Vuosi 2005 oli kolmivuotisen valvontajakson ensimmäinen. 

Energiamarkkinavirasto vertaa liiketoiminnan tulosta sähköverkon 

nykykäyttöarvosta laskettavaan pääoman maksimituottoon. 

Vaasan Sähkö Oy:n jakeluverkon jälleenhankinta-arvoksi 

vahvistettiin valvontajakson alussa 186 miljoonaa euroa, josta 

verkon nykykäyttöarvoksi saadaan noin 100 miljoonaa euroa, 

kun keskimääräinen pitoaika on 35 vuotta ja verkon keski-ikä 

16,4 vuotta. Uusi valvontamalli ei ole aiheuttanut muutostarpeita 

sähkön siirtopalveluiden hinnoitteluun. 

119 minuuttia (32 min) asiakasta kohden. Vakiokorvauksia 

yli kahdentoista tunnin mittaisista keskeytyksistä maksettiin 

yhteensä 13 kotitalousasiakkaalle. 

Kehittämistoiminta 

Vuoden aikana uusittiin materiaalipalveluiden varasto- ja 

ostotilausjärjestelmä. Uuden järjestelmän ominaisuuksiin kuuluvat 

sähköiset tilaukset keskeisille toimittajille sekä sähköiset 

liitynnät suunnittelun ja talouden tietojärjestelmiin. 

Toimintavuoden aikana tehtiin selvitys kWh-mittareiden 

etäluennan toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista 

yhtiön verkkoasiakkaille. Kolmen toimittajan kanssa tehtiin 

sopimus etäluennan pilotointijärjestelmien rakentamisesta 

eri puolille Vaasaa. Etäluennassa on kaikkiaan vajaa tuhat 

asiakasta. Pilottien avulla arvioidaan tekniikan ja toimittajien 

soveltuvuutta alueemme verkkoliiketoiminnan mittaustarpeiden 

täyttämiseen. 

Vaasan Sähkö teki toimintavuoden aikana yhteistyötä 

verkkoyhtiöiden, teollisuuden ja TEKESin rahoittamissa 

tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa, esimerkkinä 

Verkkovisio 2030 -tutkimus. 

Sähkönsiirtoyksikössä jatkettiin tasapainotetun tuloskortin 

(BSC) käyttöönottoa ja oman toiminnan arviointia valittujen 

mittareiden avulla. 

Keskeytysajat 

Talvimyrskyt ja tykkylumi koettelivat Suomen sähkönjakelua. 

Vaasan Sähkön jakelualueella kirjattiin kokonaisuudessaan 

146 (48) keskijänniteverkon käyttökeskeytystä. Vaasan 

Sähkön keskijänniteverkon vuotuinen keskeytysaika oli noin 

14

15 

Juha Rintamäki

KAUKOLÄMPÖ 

Ossi Suortti 

16

Lämmönmyynti 

edellisen vuoden tasolla 

Vuosi 2005 oli Vaasassa ennakoitua lämpimämpi. Lämmönmyynti 

säilyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla, mutta 

sääolosuhteet huomioon ottaen kasvua oli noin 2 prosenttia. 

Suhteellisesti kylmimmät kuukaudet olivat maaliskuu ja 

joulukuu, jolloin myynti oli tavanomaista suurempaa. Kokonaismyynniksi 

muodostui 600 gigawattituntia, josta 308 GWh 

suuntautui asuintaloille, 276 GWh teollisuudelle ja julkisille 

rakennuksille sekä 16 GWh Smedsby Värmeservice AB:lle 

Mustasaaren kuntaan. 

Kaukolämmön myynnin verollinen keskihinta vuonna 

2005 oli 36,7 euroa/MWh, kun se edellisenä vuonna oli 

35,4 euroa/MWh. 

Kaukolämpö tuotettiin kesäkuukaudet öljyllä 

Kaukolämpöä hankittiin toimintavuoden aikana yhteensä 

654 gigawattituntia eli likimain saman verran kuin edellisenä 

vuonna. Yhteistuotannolla kaukolämpöä tuotettiin hiilellä 

Vaskiluoto 2:ssa 580 GWh, öljyllä Wasa Pilot Power Plant Oy:n 

diesellaitoksessa 2 GWh ja öljyllä omassa vastapainelaitoksessa 

0,2 GWh. Yhteistuotannon kokonaismäärä oli 582 GWh 

eli lähes 89 prosenttia koko hankinnasta. Kesäaikana 

Vaskiluoto 2:n sähköntuotanto oli kannattamatonta, minkä 

vuoksi laitos pysäytettiin, ja lämpö tuotettiin omilla öljykäyttöisillä 

lämpökeskuksilla. Oman lämpökeskustuotannon 

kokonaismäärä vuonna 2005 oli 72 GWh eli 11 prosenttia 

koko hankinnasta. 

Suurin hankinnan tuntikeskiteho mitattiin 27.12.2005, jolloin 

kaukolämpöverkkoon syötetty kokonaisteho oli 211 megawattia. 

Kemiran tehdasalue liitettiin kaukolämpöön 

Kaukolämpöön liittyi toimintavuoden aikana 35 uutta asiakasta, 

joista 16 oli omakotitaloja. Asiakkaiden kokonaismäärä 

vuoden lopussa oli 2 348. Suurin yksittäinen liittymiskohde oli 

Kemiran tehdasalueen liittyminen kaukolämpöön, jolloin noin 

70 000 m 3 rakennuskantaa siirtyi kaukolämmön piiriin. 

Uutta verkostoa rakennettiin vuoden aikana 4 356 metriä 

ja vanhaa verkostoa purettiin 154 metriä. Vaurioitunutta 

verkostoa uusittiin 66 metriä ja paikallisia vuotoja korjattiin 

kolme. Kaukolämpöverkoston kokonaispituus oli vuoden 

lopussa 173 km. 

Verkosto- ja mittaushäviöt olivat toimintavuoden aikana 

52 GWh eli 8 prosenttia verkostoon syötetystä energiasta. 

17

VERKKOURAKOINTI 

Kohti RAVERAa 

Vuosi 2005 oli verkkourakointiyksikön kolmas ja samalla 

viimeinen toimintavuosi Vaasan Sähkön tulosyksikkönä. Tuona 

aikana asiakaskunta on kasvanut ja toiminta-alue laajentunut 

Vaasan Sähkön oman jakelualueen ulkopuolelle. 

Verkkourakointiyksikkö on vuoden aikana osallistunut 

lukuisiin urakkakilpailuihin jakeluverkon ja tievalojen rakentamisesta. 

Näiden tuloksena toteutettiin useita suuria 

verkkoprojekteja, mm. Pjelaxin 110 kV sähköaseman 20 kV 

lähdöt ja Altian tehtaan 20 kV syötön kaapelointi Koskenkorvalla. 

Runsorissa aloitettiin Vacon Oyj:n tehdasalueen 20 

kV kaapeloinnin laajennus. Loppuvuodesta saatiin töitä myös 

Ylistarosta, Ylihärmästä ja Lapualta. 

Pääpaino Vaasassa 

Verkonrakennuksen pääpaino oli kuitenkin edelleen Vaasan 

Sähkön omassa jakeluverkossa. Eri puolilla jakelualuetta rakennettiin 

ilmajohtoverkkoa mm. Raippaluodossa, Lotlaxissa, 

Hagnäsissa, Taklaxissa ja Kalvholmissa. Suurimmat kaapelointikohteet 

olivat Metsäkalliossa, Isolahdessa ja Bölessä. 

Varsinaisten rakennusprojektien ohella rakennettiin yli 400 kpl 

kuluttajaliittymiä ja suoritettiin kunnossapitotöitä. 

Valaistusurakointi kasvussa 

Valaistusurakointi kasvoi merkittävästi, kun yksikkö sai 

keväällä Tiehallinnolta urakan Vaasan ja Kokkolan alueiden 

tievalojen huollosta. Nämä kaksi huoltoaluetta käsittävät rannikkoseudun 

kunnat Kristiinankaupungista Himangalle. Elokuussa 

solmittiin katuvalojen huoltosopimus myös Maalahden 

kunnan kanssa. Yhdessä Vaasan kaupungin katuvaloverkon 

kanssa yksikön vastuulla on nyt noin 30000 tie- ja katuvalaisimen 

huolto, mikä on yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen 

verrattuna. Näihin sopimuksiin liittyen vaihdettiin 

pääasiassa ryhmävaihtoina yli 5600 lamppua. 

Marraskuussa verkkourakointiyksikkö urakoi Lahdessa Kariston 

ulkoilualueen ulkovalaistuksen. Urakka oli merkittävä päänavaus 

uusille markkina-alueille. Vuoden aikana toteutettiin 

useita muitakin tie- ja katuvalaistusprojekteja. Kokonaan uusia 

valopisteitä rakennettiin Vaasan ja Lahden kaupungeille sekä 

Tiehallinnolle yhteensä noin 610 kpl. Määrä on kolminkertainen 

edellisvuoteen verrattuna. 

Toimintavuoden aikana yksikköön rekrytoitiin kaksi uutta 

projektivastaavaa, ja vuoden lopussa henkilöstömäärä oli 

yhteensä 30 henkilöä. 

Toimialalla kilpailu kiristyy jatkuvasti ja kustannuspaineet ovat 

kovat. Verkkourakointiyksikkö yhtiöitettiin vuoden 2006 alussa. 

Uuden yhtiön koko osakekannan omistaa Vaasan Sähkö Oy ja sen 

nimi on Oy RAVERA Ab. Koko verkkourakointiyksikön entinen 

henkilöstö jatkaa uudessa yhtiössä. 

18

19 

Kyösti Salo

LAAJAKAISTA 

Valokuitua 

runkoverkkoon 

– uusia mahdollisuuksia 

laajakaistamarkkinoilla 

Vaasan Sähkön tulo laajakaistamarkkinoille alkoi vuoden 2004 lopulla 

tehdyllä Netsafir Oy:n liiketoiminnan ostolla. Vuosi 2005 oli rakentamisen 

aikaa. Laajakaistavalmius oli alkuvuonna vain muutamassa kymmenessä 

talossa, kun se vuoden lopulla oli 267 kerros- ja rivitalossa Vaasan ja 

Mustasaaren Sepänkylän alueella. Liiketoimintakaupassa siirtyneen 

asiakasmäärän kaksinkertaistuminen vuoden 2005 loppuun mennessä oli 

tavoitteiden mukaista. 

Vuoden aikana Vaasan Sähkö teki tunnetuksi laajakaistatuotettaan, 

Nette Laajakaistaa. Kahden työpäivän toimitusaika ja kokonaisvaltainen 

asennus ovat Vaasan Sähkön suurimpia kilpailuvaltteja. Nette Laajakaista 

avasi oman asiakaspalvelupisteensä Vaasan Sähkön asiakaspalvelun 

yhteyteen. 

Oman runkoverkon vahvistaminen valokuidulla oli yksi vuoden 2005 

haasteellisimmista tehtävistä. Tällä hetkellä Nette Laajakaista -verkolla 

on valmiudet käsitellä suuria asiakasmääriä ja yksittäisiä asiakkaita, joilla 

on käytössään hyvin suuret nopeudet. Neten vahvistettu verkko on 

omiaan tarjoamaan myös yrityssektorille soveltuvia ratkaisuja. 

20

TILINPÄÄTÖS 2005 

Sakari Salin 

Rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 

Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 

Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 

Tilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 

Ympäristökatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 

Sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset . . . . . . . . . . . 39 

Esitys voittovarojen käytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 

Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 

Hallintoneuvoston lausunto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 

21

RAHOITUSLASKELMA 

(1000 € ) Konserni Emo 

2005 2004 2005 2004 

Liiketoiminnan rahavirta 

Liikevoitto 17.691 18.214 17.792 18.157 

Oikaisut liikevoittoon 6.864 6.894 5.553 5.808 

Käyttöpääoman muutos 1.612 -4.308 1.692 -4.117 

Maksetut korot -453 -520 -453 -520 

Saadut korot 230 232 199 199 

Saadut osingot 3 1 10 1 

Maksetut verot -4.847 -5.324 -4.716 -5.177 

Liiketoiminnan rahavirta 21.100 15.189 20.078 14.351 

Investointien rahavirta 

Osakkeiden ostot -365 -11.680 -327 -11.178 

Muun käyttöomaisuuden ostot -5.627 -5.896 -4.840 -5.133 

Muun käyttöomaisuuden myynnit 264 8 268 8 

Investointien rahavirta -5.728 -17.568 -4.899 -16.302 

Kassavirta ennen rahoitusta 15.372 -2.379 15.179 -1.951 

Rahoituksen rahavirta 

Pitkäaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -3.815 3.864 -3.815 3.864 

Pitkäaikaisten saamisten lisäys (+) tai vähennys (-) 0 0 35 13 

Liittymismaksujen lisäys 1.403 1.630 4.176 1.504 

Konsernirakenteen muutos 0 -8 - - 

Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -321 -733 -321 -733 

Maksetut osingot -7.006 -6.005 -7.006 -6.005 

Fuusio 0 0 -2.860 0,00 

Rahoituksen rahavirta -9.738 -1.252 -9.791 -1.357 

Rahavarojen muutos 5.634 -3.631 5.388 -3.308 

Rahavarat 1.1. 4.151 7.782 2.111 5.419 

Fuusio 0 0 2.166 0 

Rahavarat 31.12. 9.785 4.152 9.665 2.111 

Oikaisut liikevoittoon 

Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta 379 243 0 - 

Poistot ja arvonalentumiset 6.518 6.651 5.586 5.760 

Pakollinen varaus -33 0 -33 48 

6.864 6.894 5.553 5.808 

Käyttöpääoman muutos 

Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) -1.511 -2.478 -1.682 -2.339 

Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+) 805 -203 725 -191 

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) tai väh. (-) 2.319 -1.627 2.080 -1.586 

Fuusio 0 0 570 0 

1.612 -4.308 1.692 -4.117 

22

TULOSLASKELMA 

(1000 € ) Konserni Emo Liitetieto 

2005 2004 2005 2004 

LIIKEVAIHTO 73.973 75.328 71.965 73.341 1 

Liiketoiminnan muut tuotot 411 459 582 612 2 

Materiaalit ja palvelut 

Energian ostot -35.899 -38.813 -35.814 -38.697 3 

Muut aine-, tarvike- ja tavaraostot -1.010 -588 -951 -498 

Varastojen muutos -805 204 -778 191 4 

Ulkopuoliset palvelut -844 -872 -794 -848 

Henkilöstökulut 5 

Palkat ja palkkiot -5.600 -5.401 -5.385 -5.172 

Henkilösivukulut 

Eläkekulut -1.008 -1.010 -966 -963 

Muut henkilösivukulut -288 -119 -282 -110 

Poistot ja arvonalentumiset 

Suunnitelman mukaiset poistot -6.149 -6.294 -5.586 -5.760 6 

Konserniliikearvon poisto ja konsernireservin vähennys -370 -357 - - 

Liiketoiminnan muut kulut -4.343 -4.081 -4.199 -3.941 7 

-56.314 -57.330 -54.754 -55.796 

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -379 -243 - - 

LIIKEVOITTO 17.691 18.214 17.792 18.157 

Rahoitustuotot ja -kulut 8 

Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä - - 8 0 

Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 3 1 2 1 

Muut korko- ja rahoitustuotot 230 231 199 199 

Korkokulut ja muut rahoituskulut -453 -520 -453 -520 

-220 -287 -243 -320 

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 17.471 17.927 17.549 17.837 

Tilinpäätössiirrot 

Poistoeron muutos - - 632 535 

Tuloverot 9 

Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot -4.847 -5.324 -4.716 -5.177 

Laskennallisen verovelan muutos 119 1.343 - - 

Vähemmistöosuudet 5 -2 - - 

TILIKAUDEN VOITTO 12.747 13.944 13.465 13.195 

23

TASE 

VASTAAVAA 


2005 2004 2005 2004 

PYSYVÄT VASTAAVAT 

Aineettomat hyödykkeet 

Aineettomat oikeudet 385 382 385 382 10 

Liikearvo 3.500 174 3.500 174 11 

Konserniliikearvo 0 3.553 - - 

Muut pitkävaikutteiset menot 84 98 84 92 12 

3.969 4.207 3.969 648 

Aineelliset hyödykkeet 

Maa- ja vesialueet 746 747 691 647 13 

Rakennukset ja rakennelmat 1.383 1.476 1.369 1.323 14 

Energian tuotantolaitteet 5.725 6.127 5.725 6.127 15 

Sähkönjakeluverkosto 43.932 44.303 43.932 38.281 16 

Kaukolämpöverkosto 7.306 7.489 7.306 7.489 17 

Koneet ja kalusto 1.040 832 954 713 18 

Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 400 341 400 341 19 

60.533 61.314 60.376 54.921 

Sijoitukset 

Osuudet saman konsernin yrityksissä - - 150 8.711 20 

Osuudet omistusyhteysyrityksissä 43.633 38.618 44.252 37.707 21 

Muut osakkeet ja osuudet 203 199 202 150 22 

43.836 38.817 44.604 46.567 

Pysyvät vastaavat yhteensä 108.337 104.339 108.950 102.136 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 

Vaihto-omaisuus 

Aineet ja tarvikkeet 452 511 452 431 

Voimalaitoksen polttoaineet 1.940 2.685 1.940 2.685 

2.392 3.196 2.392 3.116 

Pitkäaikaiset saamiset 23 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä - - 34 80 

Lainasaamiset 9 2 9 2 

Muut saamiset 7 2 7 2 

16 4 49 84 

Lyhytaikaiset saamiset 24 

Myyntisaamiset 10.593 9.375 10.593 9.358 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 1.133 1.352 1.134 1.278 

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 1.012 1.001 1.012 1.001 


Siirtosaamiset 2.339 1.838 2.332 1.752 

15.083 13.571 15.077 13.395 

Rahoitusarvopaperit 

Rahat ja pankkisaamiset 9.785 4.151 9.665 2.111 

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 27.276 20.923 27.184 18.706 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 135.613 125.262 136.133 120.843 

24

VASTATTAVAA 


2005 2004 2005 2004 

OMA PÄÄOMA 25 

Osakepääoma 1.589 1.589 1.589 1.589 

Edellisten tilikausien voitto 46.797 39.889 16.470 12.217 

Tilikauden voitto 12.747 13.944 13.465 13.195 

Oma pääoma yhteensä 61.133 55.422 31.524 27.001 

VÄHEMMISTÖOSUUS 

Vähemmistöosuus 86 158 - - 

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 

Poistoero - - 40.830 37.276 

PAKOLLISET VARAUKSET 

Muut pakolliset varaukset 15 48 15 48 

VIERAS PÄÄOMA 

Laskennallinen verovelka 10.622 10.740 - - 26 

Pitkäaikainen vieras pääoma 27 

Lainat rahoituslaitoksilta 4.800 8.175 4.800 8.175 

Eläkelainat 1.318 1.757 1.318 1.757 

Liittymismaksut ja muut velat 36.671 35.268 36.671 32.495 

42.789 45.200 42.789 42.427 

Lyhytaikainen vieras pääoma 28 


Eläkelainat 439 439 439 439 

Ostovelat 2.087 1.656 2.087 1.592 

Velat saman konsernin yrityksille 24 161 34 731 

Velat omistusyhteysyrityksille 7.336 1.653 7.336 1.653 

Muut velat 5.644 4.216 5.642 4.161 

Siirtovelat 2.062 1.912 2.062 1.858 

20.968 13.693 20.976 14.091 

Vieras pääoma yhteensä 74.378 69.633 63.765 56.518 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 135.613 125.262 136.133 120.843 

25

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 

Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laskentaperiaatteet 

Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty tytäryhtiöinä kaikki ne yhtiöt, 

joiden osakkeiden tuottamasta äänimäärästä emoyhtiö omistaa suoraan 

tai välillisesti yli 50 %. 

Sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintameno-menetelmän 

mukaisesti. 

Konsernin oman pääoman eliminointi on tehty tasekaavan mukaisessa 

järjestyksessä ylhäältä alaspäin. 

Osakkuusyritykset Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Smedsby Värmeservice 

Ab ja Merenkurkun Tietopalvelu Oy on yhdistetty konsernitilinpäätökseen 

pääomaosuus-menetelmällä. 

Konserniliikearvon poistoajan määrittämisessä on otettu huomioon 

energiantuotanto- ja siirtotoiminnan investointien pitkäaikaisluonne. 

Korsnäs Vindkraftspark Ab:n osakkeiden oston yhteydessä syntynyt 

konsernipassiiva on kohdennettu tuulivoimalaitteisiin. 

Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, voitonjako sekä sisäiset 

saamiset ja velat on eliminoitu. 

Konserniyhtiöön kuuluvista tytäryhtiöistä ei ole tehty konsernitasolla 

eriyttämislaskelmaa. 

Laskennallinen verovelka on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen 

välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua 

seuraavien vuosien verokantaa. 

Vörå Elektricitetsverk Ab:n ja Laihian Sähkö Oy:n fuusio 

31.12.2005 

Tytäryhtiöiden fuusiokirjauksissa on noudatettu aikaisempaa konserniperiaatetta 

siten, että fuusiotappiosta, joka on 5.250.896,26 €, on 

kirjattu liikearvoksi 3.314.585,91 € ja voittovaroihin 1.936.310,35 €. 

Tällä tavalla on konsernin jatkuvuusperiaatetta noudatettu. Aktivoitu 

liikearvo (fuusiotappio) kirjataan kuluksi konsernitilipäätöksen poistoperiaatetta 

noudattaen, eli 10 vuodessa. 

Johdannaissopimukset 

Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja 

myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti 

sähkötermiinejä ja -futuureja. 

Sähkökaupan riskienhallintapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksen 

päätöksellä. Sähkökauppaan liittyvät limiitit on määritelty ja hyväksytty 

yhtiön hallituksessa ja niitä seurataan järjestelmällisesti. Riskienhallinnan 

keinona käytetään pääasiallisesti riskien pienentämistä. 

Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa 

seurataan systemaattisesti. Vaasan Sähkön riskipolitiikan 

päätarkoitus on suojata hankinta- ja loppuasiakasmyyntivolyymin 

välinen nettopositio, jolla sähkökauppa altistuu markkinahinnan 

vaihteluille. 

Johdannaissopimuksiin sovelletaan pääasiassa suojauslaskentaa. 

Suojauslaskentaa sovellettaessa johdannaisinstrumenttien tulosvaikutus 

kirjataan yhtäaikaa suojattavan kohteen kanssa ja suojauslaskennan 

alaisten erien realisoitumattomat tulokset esitetään tilinpäätöksen 

liitetiedoissa. 

Trading-salkun realisoitumattomat tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. 

Käyttöomaisuuden arvostus 

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä 

suunnitelman mukaisilla poistoilla. 

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden 

taloudellisen pitoajan perusteella. 

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: 

Aineettomat oikeudet ja liikearvo .......................................... 5 vuotta 

Konserniliikearvo ................................................................. 20 vuotta 

Muut pitkävaikutteiset menot ..........................................5-10 vuotta 

Rakennukset ja rakennelmat .........................................10-50 vuotta 

Energian tuotantolaitteet .................................................... 25 vuotta 

Sähkönjakeluverkosto ....................................................20-25 vuotta 

Kaukolämpöverkosto ......................................................20-25 vuotta 

Koneet ja kalusto ..............................................................5-10 vuotta 

Muut aineelliset hyödykkeet ................................................. 5 vuotta 

Vaihto-omaisuuden arvostus 

Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon 

tai sitä alemman jälleenhankintahinnan määräisenä. 

26

Eläkemenojen jaksotus 

Konserniyhtiöiden eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. 

Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut 

perustuvat eläkevakuutusyhtiössä tehtyihin laskelmiin. Eläkemenot 

kirjataan kuluksi kertymisvuonna. 

Muut vastuut 

Käytöstä poistettavien CCA-kyllästettyjen pylväiden käsittelymaksut 

kirjataan kuluiksi niiden realisoitumisvuonna. 

Sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset 

Sähkönsiirto- ja sähkökauppaliiketoimintojen lisäksi yhtiön tilinpäätös 

sisältää kaukolämpö-, verkkourakointi- ja laajakaistaliiketoiminnat. 

Yhteisten kulujen ja tase-erien jakoperusteet: 

Tiettyyn liiketoimintoon kuuluvat kulut ja tuotot on kirjattu suoraan 

kyseiselle toiminnolle. Yhteiset kulut on jaettu liiketoiminnoille 

sisäisen laskennan avulla. 

Organisaatiorakenteessa tapahtuneet muutokset on huomioitu ainoastaan 

päättyneen tilikauden osalta, eikä vertailutietoja ole tältä osin 

niiden merkityksen vähäisyyden vuoksi muutettu. 

Tase-erät on jaettu sähkön siirrolle ja muille liiketoiminnoille sen 

mukaan, mille toiminnolle kukin erä kuuluu. Tasaavana eränä on käytetty 

pitkäaikaisia sisäisiä saamisia ja velkoja. 

VL2:n kaukolämpöosan poistot on kaukolämpö laskuttanut sisäisesti 

sähkökauppaliiketoiminnalta siten, että nettopoistoista kohdistuu 

14 % kaukolämmölle ja 86 % sähkön hankinnalle Elektrowatt-Ekonon 

laskelman mukaan. 

Sähkön siirron tunnusluvut: 

Henkilökunnan lukumäärä sähkön siirtoliiketoiminnassa keskimäärin 

tilikauden aikana oli 48 henkilöä. 

Bruttoinvestoinnit (1.000 €) 

ATK-ohjelmat ...................................................................... 79 

Muut pitkävaikutteiset menot ............................................. 21 

Koneet ja laitteet ................................................................. 49 

Sähkönjakeluverkosto ..................................................... 3252 

Sijoitukset ......................................................................... 207 

KTM:n tunnuslukupäätöksen mukaisesti laskettu sijoitetun pääoman 

tuottoprosentti on 7,05. 

Vaasan Sähkö -konserni kuuluu Vaasan kaupungin konserniin. 

Vaasan kaupungin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta 

Vaasan Kaupunki, Vaasanpuistikko 10, 65100 VAASA. 

27


Tuloslaskelman liitetiedot 

(1000 €) Konserni Emoyhtiö 

2005 2004 2005 2004 

1. LIIKEVAIHTO 

Sähkön myynti 35.092 38.057 35.208 38.166 

Siirron myynti 19.274 18.888 17.169 16.765 

Lämmön myynti 18.086 17.545 18.086 17.545 

Verkkourakoinnin myynti 1.207 814 1.207 814 

Laajakaistamyynti 191 12 191 12 

Muu myynti 122 13 104 40 

73.972 75.328 71.965 73.341 

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 

Vuokratuotot 98 240 79 216 

Muut liiketoiminnan muut tuotot 313 219 503 397 

411 459 582 612 

3. ENERGIAN OSTOT 

Sähkön ostot -21.795 -25.886 -22.036 -26.097 

Kanta- ja alueverkon siirtomaksut -3.486 -3.417 -3.160 -3.090 

Lämmön ostot -8.792 -8.441 -8.792 -8.441 

Päästöoikeudet -15 0 -15 0 

Polttoöljyostot -941 -1.048 -941 -1.048 

Johdannaiset -839 0 -839 0 

Valmistevero -30 -22 -30 -22 

-35.899 -38.813 -35.814 -38.697 

4. VARASTOJEN MUUTOS 

Polttoainevarastojen muutos -745 238 -745 238 

Tavaravarastojen muutos -59 -34 -32 -47 

-805 204 -778 191 

5. HENKILÖSTÖ 

Henkilötyövuodet 

Toimihenkilöitä 98 98 96 95 

Työntekijöitä 76 82 71 77 

174 180 167 172 

Henkilölukumäärä keskimäärin 

Toimihenkilöitä 100 105 98 102 

Työntekijöitä 81 87 76 82 

181 192 174 184 

Yhteisyrityksissä 20 20 - - 

Johdon palkat ja palkkiot 

Hallituksen jäsenet 45 45 25 26 

Hallintoneuvoston jäsenet 7 6 7 6 

52 51 32 32 

28

Tuloslaskelman liitetiedot 


2005 2004 2005 2004 

6. POISTOT JA ARVONALENNUKSET 

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu konsernissa yhdenmukaisin 

periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina 

tasapoistoina. 

Suunnitelman mukaiset poistot 

Aineettomat oikeudet -149 -215 -149 -215 

Liikearvo -40 -19 -40 -19 

Konserniliikearvo -370 -357 0 0 

Muut pitkävaikutteiset menot -37 -39 -35 -37 

Rakennukset ja rakennelmat -101 -106 -96 -99 

Energian tuotantolaitteet -480 -494 -480 -494 

Sähkönjakeluverkosto -4.147 -4.383 -3.758 -3.878 

Kaukolämpöverkosto -727 -727 -727 -727 

Koneet ja kalusto -467 -310 -300 -291 

-6.518 -6.651 -5.586 -5.760 

7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 

Vapaaehtoiset henkilösivukulut -313 -363 -303 -354 

Kaukolämpöverkon maa-aluevuokra -501 -487 -501 -487 

Toimitilakulut -379 -385 -359 -357 

Ajoneuvokulut -314 -320 -300 -305 

ATK-laite ja ohjelmistokulut -653 -735 -642 -729 

Muut kone- ja kalustokulut -101 -102 -89 -98 

Matkakulut -231 -189 -219 -174 

Myynti- ja markkinointikulut -333 -290 -329 -286 

Tutkimus- ja kehityskulut -28 -27 -28 -25 

Muut hallinto- ja liikekulut -1.490 -1.182 -1.429 -1.124 

-4.343 -4.081 -4.199 -3.941 

8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 

Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 0 0 8 0 

Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 

Muilta 3 1 2 1 

Muut korko- ja rahoitustuotot 

Saman konsernin yrityksille 8 6 1 2 

Muilta 222 226 198 197 

230 231 199 199 

Korkotuototot pitkäaikaisista sijoituksista 

ja muut korkotuotot yhteensä 232 233 209 200 

Korkokulut ja muut rahoituskulut 

Saman konsernin yrityksille -3 -130 -3 -130 

Muille -449 -390 -449 -390 

-453 -520 -453 -520 

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -220 -287 -243 -320 

9. VÄLITTÖMÄT VEROT 

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -4.847 -5.324 -4.716 -5.177 

Laskennallisen verovelan muutos 119 1.343 - - 

-4.729 -3.981 -4.716 -5.177 

29


Taseen liitetiedot PYSYVÄT VASTAAVAT 


2005 2004 2005 2004 

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 

10. AINEETTOMAT OIKEUDET 

Hankintameno 1.1. 2.202 1.983 2.166 1.947 

Lisäykset 152 219 152 219 

Hankintameno 31.12. 2.318 2.202 2.318 2.166 

Kertyneet sumupoistot 1.1. 1.820 1.604 1.784 1.569 

Tilikauden sumupoisto 149 215 149 215 


Kirjanpitoarvo 31.12. 385 382 385 382 

Kertynyt poistoero 1.1. 99 116 99 116 

Tilikauden poistoerojen muutos -32 -18 -32 -18 


11. LIIKEARVO 

Hankintameno 1.1. 6.329 6.112 193 0 

Lisäykset 183 217 52 193 

Fuusio - - 6.267 0 

Hankintameno 31.12. 6.512 6.329 6.511 193 

Kertyneet sumupoistot 1.1. 2.602 2.226 19 0 


Fuusio - - 2.952 0 

Kertyneet sumupoistot 31.12. 3.012 2.602 3.012 19 

Kirjanpitoarvo 31.12. 3.500 3.727 3.500 174 


Tilikauden poistoerojen muutos 9 19 9 19 


12. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT 

Hankintameno 1.1. 534 503 509 480 

Lisäykset 22 30 21 29 

Fuusio - - 26 0 

Hankintameno 31.12. 556 534 556 509 

Kertyneet sumupoistot 1.1. 436 396 417 380 


Fuusio - - 20 0 



Kertynyt poistoero 1.1. -35 -60 -35 -60 



30



2005 2004 2005 2004 

AINEELLISET HYÖDYKKEET 

13. MAA- JA VESIALUEET 

Hankintameno 1.1. 750 750 647 647 

Fuusio - - 44 0 

Hankintameno 31.12. 750 750 691 647 





Maa-alueiden hankintamenoon sisältyvät arvonkorotukset 

Arvonkorotukset 1.1. 420 420 420 420 


14. RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 

Hankintameno 1.1. 3.561 3.488 3.255 3.182 


Fuusio - - 289 0 

Hankintameno 31.12. 3.569 3.561 3.552 3.255 



Fuusio - - 155 0 


Kirjanpitoarvo 31.12. 1.384 1.476 1.369 1.323 

Rakennuksien hankintamenoon sisältyvät arvonkorotukset 


Fuusio - - 84 0 




Fuusio - - -5 0 


15. ENERGIAN TUOTANTOLAITTEET 

Hankintameno 1.1. 13.047 13.047 13.047 13.047 


Hankintameno 31.12. 13.126 13.047 13.126 13.047 





Kertynyt poistoero 1.1. 4.883 4.983 4.907 4.995 


Fuusio - - -35 0 


31



2005 2004 2005 2004 

16. SÄHKÖNJAKELUVERKOSTO 

Hankintameno 1.1. 108.568 105.320 97.228 94.728 

Lisäykset 4.183 4.154 3.398 3.403 

Vähennykset 2.802 906 2.802 903 

Fuusio - - 12.126 0 

Hankintameno 31.12. 109.949 108.568 109.949 97.228 


Luovutuksien kertyneet sumupoistot -2.543 -896 -2.543 -896 

Tilikauden sumupoisto 4.294 4.383 3.758 3.878 

Fuusio - - 5.855 0 





Fuusio - - 4.234 0 


17. KAUKOLÄMPÖVERKOSTO 

Hankintameno 1.1. 23.280 22.398 23.280 22.398 

Lisäykset 545 882 545 882 

Hankintameno 31.12. 23.825 23.280 23.825 23.280 








18. KONEET JA KALUSTO 

Hankintameno 1.1. 6.100 5.890 5.598 5.399 

Lisäykset 527 377 527 367 

Vähennykset 0 167 300 167 

Fuusio - - 262 0 

Hankintameno 31.12. 6.626 6.100 6.387 5.598 



Luovutuksien kertyneet sumupoistot 0 -166 0 -166 

Fuusio - - 249 0 


Kirjanpitoarvo 31.12. 1.040 832 954 713 



Fuusio - - -9 0 


32



2005 2004 2005 2004 

19. ENNAKKOMAKSUT JA MUUT KESKENERÄISET HANKINNAT 

Hankintameno 1.1. 341 373 341 373 

Lisäykset 381 454 381 454 

Vähennykset 323 486 323 486 

Hankintameno 31.12. 400 341 400 341 

SIJOITUKSET 

20. KONSERNIYRITYKSET - omistusosuus -% 

Korsnäs Vindkraftspark Ab; osakekannasta 60,99 60,92 60,99 60,92 

Korsnäs Vindkraftspark Ab; äänistä 68,76 68,76 68,76 68,76 

Vörå Elektricitetsverk Ab - 97,39 - 97,39 

Laihian Sähkö Oy - 99,28 - 99,28 

Vaasan Sähköverkko Oy 100,00 - 100,00 - 

Oy RAVERA Ab 100,00 - 100,00 - 

Osuudet saman konsernin yrityksissä 

Hankintameno 1.1. - - 8.711 8.655 

Lisäykset - - 315 56 

Fuusio - - -8.876 0 

Hankintameno 31.12. - - 150 8.711 

Kirjanpitoarvo 31.12. - - 150 8.711 

21. OSAKKUUSYRITYKSET - omistusosuus-% 

Smedsby Värmeservice Ab 20,00 20,00 20,00 20,00 

Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 40,87 40,96 40,87 38,72 

Merenkurkun Tietopalvelu Oy 32,69 32,69 32,69 32,69 

Osuudet omistusyhteysyrityksissä 

Hankintameno 1.1. 38.619 30.873 37.707 28.399 

Alkusaldokorjaus -30 -1.772 0 0 

Lisäykset 4 9.762 0 9.308 

Osakeanti 11.10.2005 5.423 0 5.127 0 

Vähennykset -382 244 0 0 

Fuusio - - 1.418 0 

Hankintameno 31.12. 43.633 38.619 44.252 37.707 


22. MUUT OSAKKEET JA OSUUDET 

Hankintameno 1.1. 199 159 150 112 


Vähennykset -8 0 -8 0 

Fuusio - - 48 0 

Hankintameno 31.12. 203 199 202 150 


23. PITKÄAIKAISET SAAMISET 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 

Pitkäaikaiset konsernilainasaamiset 0 0 34 80 


Muut saamiset 7 2 7 2 

16 4 49 84 

33

Taseen liitetiedot VAIHTUVAT VASTAAVAT 


2005 2004 2005 2004 

24. LYHYTAIKAISET SAAMISET 

Myyntisaamiset 10.593 9.375 10.593 9.358 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 

Konsernimyyntisaamiset 1.133 952 1.134 1.225 

Konsernisiirtosaamiset 0 1 0 54 

Konsernilainasaamiset 0 400 0 0 

Yhteensä 1.133 1.352 1.134 1.278 

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 

Omistusyhteysyritysmyyntisaamiset 85 75 85 75 

Omistusyhteysyrityssiirtosaamiset 927 925 927 925 

Yhteensä 1.012 1.001 1.012 1.001 


Siirtosaamiset 

Mittarissa oleva sähkö 1.916 1.626 1.916 1.626 

Eläkevakuutusmaksut 13 82 13 79 

Muut siirtosaamiset 410 130 403 47 

2.339 1.838 2.332 1.752 

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 15.083 13.571 15.077 13.395 

25. OMA PÄÄOMA 

Osakepääoma 1.1. 1.589 1.589 1.589 1.589 

Osakepääoma 31.12. 1.589 1.589 1.589 1.589 

Voitot edellisiltä tilikausilta 1.1. 39.889 37.320 12.217 6.455 

Edellisten tilikausien voitto 13.944 10.355 13.195 11.768 

Osingonjako -7.006 -6.005 -7.006 -6.005 

Fuusiotappio - - -1.936 0 

Konsernirakenteen muutos -30 0 - - 

Tytäryritysten omistusosuuksien muutos 0 -8 - - 

EPV:n omistusosuuksien muutos 0 -1.772 - - 

46.797 39.889 16.470 12.217 


Oma pääoma yhteensä 61.133 55.422 31.524 27.001 

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. 

Kertyneet voittovarat 31.12. 46.797 39.889 16.470 12.217 


Oma pääoma-osuus kertyneestä poistoerosta -30.226 -30.532 - - 

Yhteensä 29.318 23.301 29.935 25.412 

34



2005 2004 2005 2004 

26. LASKENNALLINEN VEROVELKA 

Laskennalliset verovelat kertyneestä poistoerosta 10.622 10.740 - - 

27. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 


Eläkelainat 1.318 1.757 1.318 1.757 

Liittymismaksut 36.671 35.268 36.671 32.495 

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 42.789 45.120 42.789 42.427 

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 

Liittymismaksut ja muut velat 36.671 35.268 36.671 32.495 

Yhteensä 36.671 35.268 36.671 32.495 

28. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 


Eläkelainat 439 439 439 439 

Ostovelat 2.087 1.656 2.087 1.592 

Velat saman konsernin yrityksille 

Ostovelat konserniyrityksille 24 17 34 574 

Muut velat konserniyrityksille 0 143 0 143 

Siirtovelat konserniyrityksille 0 0 0 14 

Yhteensä 24 161 34 731 

Velat omistusyhteysyrityksille 

Ostovelat omistusyhteysyrityksille 2.209 1.653 2.209 1.653 

Siirtovelat omistusyhteysyrityksille 5.127 0 5.127 0 

Yhteensä 7.336 1.653 7.336 1.653 

Muut velat 5.644 4.216 5.642 4.161 

Siirtovelat 

Lomapalkkamenot 817 767 817 735 

Tilikauden verojaksotus 764 543 764 543 

Eläkevakuutusmaksut 154 141 154 138 

Muut siirtovelat 

Valuuttatermiinien korkoelementti 0 236 0 236 

Muut siirtovelat 328 224 327 206 

2.062 1.912 2.062 1.858 

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 20.968 13.693 20.976 14.091 

35



2005 2004 2005 2004 

29. ANNETUT VAKUUDET 

Rahalaitoslainat 1.495 2.990 1.495 2.990 

Annetut yrityskiinnitykset 7.177 7.177 7.177 7.177 

Annetut kiinteistökiinnitykset 10.000 10.000 10.000 10.000 

Pankkitakaus, sähköjohdannaiskaupan vakuudeksi 

Annetut yrityskiinnitykset 8.000 8.000 8.000 8.000 

Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 25.177 25.177 25.177 25.177 

30. LEASING- JA VUOKRAVASTUUT 

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 20 0 20 0 

Myöhemmin maksettavat 24 0 24 0 

44 0 44 0 

31. JOHDANNAISSOPIMUKSET 

Sähköjohdannaiset Emoyhtiö 2005 Emoyhtiö 2004 

Määrä 

GWh 

Käypä arvo 

(1000 €) 

Määrä 

GWh 

Käypä arvo 

(1000 €) 

Forwardit 

Ostot 

Tulouttamattomat tappiot 0 0 39 -65 

Tulouttamattomat voitot 53 49 0 0 

Myynnit 

Tulouttamattomat voitot 0 0 403 828 

Tulouttamattomat tappiot 252 -3.138 261 -393 

Yhteensä 305 -3.088 704 370 

Muut johdannaiset 

Nimellisarvo 

(1000 € ) 

Käypä arvo 

(1000 € ) 

Nimellisarvo 

(1000 € ) 

Käypä arvo 

(1000 € ) 

Valuuttajohdannaiset 0 0 6.192 117 

Korkojohdannaiset 7.895 0 10.990 0 

Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken diskonttaamattomiin markkinahintoihin. 

Valuuttamääräiset arvot on muutettu tilinpäätöshetken kurssiin euromääräisiksi. Tilinpäätöshetkellä avoimena olevien valuuttatermiinien korkoelementti 

on kirjattu tulosvaikutteisesti. Kirjattu korkoelementti sisältyy käypään arvoon. 

Kaikki tilinpäätöshetkellä avoimena olevat johdannaissopimukset on tehty suojaustarkoituksessa ja niihin on sovellettu suojauslaskennan 

periaatteita. Suojauslaskentaa sovellettaessa johdannaisinstrumenttien tulosvaikutus kirjataan yhtäaikaa suojattavan kohteen kanssa ja suojauslaskennan 

alaisten erien realisoitumattomat tulokset esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kaupankäyntitarkoituksessa tehtyjen johdannaisten 

realisoitumattomat tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti. 

Termiineissä käypä arvo on sama kuin arvostusvoitto tai -tappio, koska termiinin arvo sopimuksen solmimishetkellä on Nordea Pankki Suomi Oyj:n nolla. 

32. MUUT VASTUUSITOUMUKSET 

Nord Pool ASA:n kanssa tapahtuvan sähkön termiinikaupan vakuutena oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2005 tilillä 173 000 euron suuruinen NOKmääräinen 

talletus ja 50 000 euron suuruinen EUR-määräinen talletus. 

36

YMPÄRISTÖKATSAUS 

Vaasan Sähkö Oy:n lähtökohtana suhteessaan ympäristöön on tuntea 

toimintansa ympäristövaikutukset sekä toimenpiteillään suhteellisesti 

vähentää aiheuttamaansa haittaa ympäristölle. 

EU:n sisäinen päästökauppa, joka koskee tällä hetkellä ainoastaan 

hiilidioksidia, alkoi vuoden 2005 alussa. Helmikuussa toiminnanharjoittajien 

päästökaupparekistereihin jaettiin päästöoikeudet vuodelle 

2005. Vaasan Sähkö Oy:lle päästöoikeuksia kirjattiin yhteensä 20 747 

hiilidioksiditonnia. Hiilidioksidipäästöjä tarkkailtiin vuoden aikana 

päästöluvassa sovittujen tarkkailumenetelmien mukaisesti. Energiamarkkinavirastolle 

annetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä 

todennettu päästöselvitys, jossa ilmoitetaan edellisen vuoden kokonaispäästömäärä. 

Päästöoikeuksia on palautettava huhtikuun loppuun 

mennessä edellisen vuoden hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä. 

Vaasan Sähkö Oy:n merkittävin ympäristöön vaikuttava toiminto 

on energian tuotanto. 

Vuonna 2004 kaikille omille tuotantolaitoksille haettiin ympäristölupaa 

EU:n ja Suomen ympäristölainsäädännön uudistusten 

seurauksena. Tällä hetkellä Isolahden ja Vaskiluodon lämpökeskuksille 

on myönnetty ympäristölupa ja loppujenkin tuotantolaitosten luvat 

astunevat voimaan vuoden 2006 aikana. 

Vaasan Sähkö Oy:n omistamien voimaosuuksien ympäristövaikutuksista 

on kerrottu Teollisuuden Voima Oy:n ja Etelä-Pohjanmaan 

Voima Oy:n omissa ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporteissa. 

Energian hankinta 

Suurin osa Vaasan Sähkö Oy:n hankkimasta sähköstä ja kaukolämmöstä 

on peräisin energiantuottajilta, joissa yhtiö on osakkaana. 

Sähkön hankinta 

Ydin 42,0 % 

Tuuli 0,1 % 

Vesi 17,0 % 

Maakaasu 0,3 % 

Kivihiili 21,0 % 

Öljy 0,7 % 

Turve 11,0 % 

Markkinoilta 8,0 % 

Sähkön hankinta tuotantomuodoittain 

vuonna 2005 yhteensä 1204 GWh 

Sähkön kokonaishankinta oli toimintavuonna 1204,4 GWh, josta 

99,2 % hankittiin Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n voimaosuuksien 

kautta. Omaa sähköntuotantoa oli 0,3 GWh. Loppuosa sähkönhankinnasta 

koostui tuulivoimatuotannosta Korsnäsin tuulivoimapuistossa ja 

ostoista alueen teollisuudelta ja pientuottajilta. 

Kaukolämmön hankinta 

Yhteistuotanto kivihiilellä 89,00 % 

Osto ulkopuolelta: 

Yhteistuotanto öljyllä 0,40 % 

Yhteistuotanto öljyllä 0,03 % 

Oma tuotanto: 

Erillistuotanto öljyllä 11,00 % 

Kaukolämmön hankinta tuotantomuodoittain 

vuonna 2005 yhteensä 654 GWh 

37

Kaukolämmön kokonaishankinta oli yhteensä 654,0 GWh, josta 89 % 

tuotettiin sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. 580,4 GWh kaukolämmöstä 

tuotettiin kivihiilellä Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitoksella ja 

2,4 GWh öljyllä Wärtsilän koelaitoksilla. Omaa kaukolämmön tuotantoa oli 

71,2 GWh, josta oman yhteistuotantolämmön osuus oli 0,2 GWh. 

Oman energiantuotannon päästöt 

Veden kulutus omien laitosten 

energiantuotannossa ja kaukolämmön jakelussa 

Oman energiantuotannon kokonaispäästöt 

Veden kulutus energiantuotannossa ja 

kaukolämmön jakeluverkossa (m 3 ) 

Energiantuotantoon ja kaukolämmön jakeluun tarvittava vesi otetaan 

Vaasan Kaupungin vesijohtoverkostosta ja puhdistetaan tuotantoprosessia 

varten. Kokonaisuudessaan puhdistettua vettä kului energiantuotannossa 

240 m 3 ja kaukolämpöverkossa 5650 m 3 . 

Oman energiantuotannon päästöt lisääntyivät vuonna 2005 

edellisvuoteen verrattuna. Kaukolämpöä tuotettiin omilla laitoksilla 

aiempaa enemmän, koska peruslämmön yhteistuotanto Vaskiluodossa 

aleni alhaisen sähkön markkinahinnan ja alkaneen päästökaupan seurauksena. 

Oma kaukolämmön tuotanto liki kolminkertaistui verrattuna 

vuoteen 2004. 

Vaasan Sähkö Oy:n hiilidioksidipäästöt vuonna 2005 olivat yhteensä 

21 448 tonnia ja ne ylittivät ilmaiseksi saadut päästöoikeudet 

701 tonnilla. Päästöt kasvoivat 116 % edelliseen vuoteen verrattuna. 

Vaasan Sähkö ei käynyt kauppaa päästöoikeuksilla vuonna 2005. 

Vaasan Sähkö Oy:n rikkidioksidipäästöt lisääntyivät 115 % vuoteen 

2004 verrattuna ja olivat yhteensä 127,62 tonnia. Typen oksidipäästöt 

kasvoivat 234 % ja olivat yhteensä 60,73 tonnia typpioksidiksi laskettuna. 

Hiukkaspäästöt kasvoivat noin 30 % verrattuna vuoteen 2004 ja 

olivat yhteensä 4,5 tonnia. 

38

SÄHKÖLIIKETOIMINTOJEN ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 

TULOSLASKELMA 

(1000 €) Sähkön myynti Sähkön siirto 

2005 2004 2005 2004 

LIIKEVAIHTO 35.208 38.144 17.247 16.765 

Liiketoiminnan muut tuotot 1 3 231 268 

Materiaalit ja palvelut 

Energian ostot -22.874 -26.096 -8 -9 

Kanta- ja alueverkon siirtomaksut - - -3.160 -3.090 

Verkostohäviöt 770 734 -770 -734 

Omakäyttösähkön siirto 196 161 111 62 

Muut aine-, tarvike- ja tavaraostot 0 0 -294 -116 

Varastojen muutos - - -27 -27 

Ulkopuoliset palvelut -51 -78 -380 -393 

Henkilöstökulut 

Palkat ja palkkiot -263 -240 -1.491 -1.622 

Henkilösivukulut 

Eläkekulut -45 -47 -273 -266 

Muut henkilösivukulut -28 -23 -158 -71 

Poistot ja arvonalentumiset 

Suunnitelman mukaiset poistot -3 -2 -3.907 -4.013 

Liiketoiminnan muut kulut -1.223 -1.322 -2.979 -2.891 

-23.522 -26.914 -13.271 -13.170 

LIIKEVOITTO 11.687 11.234 4.143 3.863 

Rahoitustuotot ja -kulut 

Korkokulut ja muut rahoituskulut -330 -339 -52 -119 

-330 -338 -52 -119 

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 11.357 10.895 4.091 3.744 

Tilinpäätössiirrot 

Poistoeron muutos 0 0 222 178 

Tuloverot -2.904 -3.106 -1.046 -1.108 

-2.904 -3.106 -824 -930 

TILIKAUDEN VOITTO 8.453 7.789 3.268 2.814 

39

TASE VASTAAVAA 

(1000 €) Sähkön siirto 

2005 2004 

PYSYVÄT VASTAAVAT 

Aineettomat hyödykkeet 

Liikearvo 3.315 0 

Aineettomat oikeudet 183 148 

Muut pitkävaikutteiset menot 84 92 

3.582 240 

Aineelliset hyödykkeet 

Maa- ja vesialueet 249 205 

Rakennukset ja rakennelmat 273 155 

Sähköjakeluverkosto 43.932 38.281 

Koneet ja kalusto 128 137 

Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 187 333 

44.769 39.111 

Sijoitukset 

Osuudet saman konsernin yrityksissä 0 8.669 

Pysyvät vastaavat yhteensä 48.351 48.020 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 

Vaihto-omaisuus 

Aineet ja tarvikkeet 370 362 

Pitkäaikaiset saamiset 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 10.476 6.210 

Lyhytaikaiset saamiset 

Myyntisaamiset 2.915 1.944 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 270 282 

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 24 17 

Lainasaamiset 3 0 

Siirtosaamiset 1.309 838 

4.521 3.081 

Rahat ja pankkisaamiset 2.008 627 

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 17.375 10.280 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 65.725 58.300 

40

TASE VASTATTAVAA 

(1000 €) Sähkön siirto 

2005 2004 

OMA PÄÄOMA 

Osakepääoma 795 795 

Edellisten tilikausien voitto 1.363 1.928 

Tilikauden voitto 3.268 2.814 

Oma pääoma yhteensä 5.425 5.537 

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 

Poistoero 31.329 27.350 

VIERAS PÄÄOMA 

Pitkäaikainen vieras pääoma 

Lainat rahoituslaitoksilta 169 430 

Eläkelainat 515 686 

Liittymismaksut ja muut velat 24.296 20.536 

24.979 21.652 

Lyhytaikainen vieras pääoma 

Lainat rahoituslaitoksilta 112 710 

Eläkelainat 171 172 

Ostovelat 743 277 

Velat saman konsernin yrityksille 2 206 

Velat omistusyhteysyrityksille 5 5 

Muut velat 2.343 1.856 

Siirtovelat 616 536 

3.992 3.761 

Vieras pääoma yhteensä 28.971 25.413 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 65.725 58.300 

41

ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ 

Konsernin voitonjakokelpoiset varat ovat 29 318 miljoonaa euroa. 

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 29 935 miljoonaa euroa, 

josta tilikauden voitto on 13 465 miljoonaa euroa. 

Emoyhtiö voi jakaa osinkoina korkeintaan konsernin voitonjakokelpoisten 

varojen määrän 29 318 miljoonaa euroa. 

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat 

käytetään seuraavasti: 

- osinkona jaetaan 254 euroa/osake eli yhteensä 8.001.000,00 € 

- jätetään omaan pääomaan 21.933.666,00 € 

29.934.666,00 € 

Vaasassa 22. päivänä maaliskuuta 2006 

Kaj Skåtar 

Anita Niemi-Iilahti 

Markku Mäntymaa Seppo Sanaksenaho Riitta Viitala 

Hannu Linna 

toimitusjohtaja 

42

TILINTARKASTUSKERTOMUS 

Vaasan Sähkön Oy:n osakkeenomistajille 

Olemme tarkastaneet Vaasan Sähkö Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 

31.12.2005. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää konsernin ja emoyhtiön 

taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon 

tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja emoyhtiön hallinnosta. 

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 

laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja 

toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallintoneuvoston ja 

hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. 

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 

laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat kirjanpitolaissa 

tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. 

Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus 

myöntää emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. 

Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. 

Olemme tutustuneet tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyihin eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmiin, taseeseen ja lisätietoihin. 

Lausuntonamme esitämme, että ne on laadittu sähkömarkkinalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten 

mukaisesti. 

Vaasassa 24. päivänä maaliskuuta 2006 

Ernst & Young Oy 

KHT-yhteisö 

Sune Back, KHT 

HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO 

Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa tutustunut Vaasan Sähkö Oy:n tilinpäätökseen, konsernitilinpäätökseen 

ja tilintarkastuskertomukseen vuodelta 2005. Hallintoneuvosto merkitsee tilintarkastuskertomuksen tiedoksi ja toteaa, ettei sillä 

ole huomauttamista tilinpäätöksen johdosta. Hallintoneuvosto ehdottaa tilinpäätöksen ja siihen sisältyvän konsernitilinpäätöksen 

vahvistamista ja yhtyy hallituksen ehdotukseen voittovarojen käytöstä. 

Vaasassa 11. päivänä huhtikuuta 2006 

Hallintoneuvoston puolesta 

Jarmo Wahlström Viveca Bäck Niilo Hamari 

43

Vaasan SÃ¤hkÃ¶ Oy

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?