4/2007 - Työterveyslaitos

ttl.fi

4/2007 - Työterveyslaitos

Numero 4 / 2007

Positiivista mittarointia ja kokonaisturvallisuusajattelua

Työturvallisuusrikosten tutkintaa kehitettävä

Työturvallisuus vuoden teemana ISS Palveluissa

Terveisiä Australiasta

Syksyinen jäsenseminaari sai suuren suosion

Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa


Jari Haijanen, turvallisuuspäällikkö

M-real Kirkniemi

Positiivista mittarointia

ja kokonaisturvallisuusajattelua

T

alvi alkaa jo olla pitkällä

ja Joulu kolkuttaa ovella.

Takana on kiivasrytminen

vuosisuunnittelujakso.

On istuttu yksin sekä ryhmässä

miettien ja suunnitellen

tulevaa vuotta. On asetettu

tavoitteita ja mittareita

sekä määritelty päätehtäviä

ja projekteja tavoitteiden

saavuttamiseksi. Turvallisuustoiminnan

suuntaviivat

ja päälinjat ovat selvillä tai

ainakin paperilla.

Kannattaa kuitenkin pysähtyä vielä hetkeksi puntaroimaan

turvallisuustyötä eri näkökulmista. Muutaman

ajatuksen uhraaminen esimerkiksi positiivinen mittarointiin

ja kokonaisturvallisuusajatteluun voi osoittautua

hedelmälliseksi.

Perinteisesti työsuojelun toimintaohjelmassa ja siihen

liittyvässä vuosisuunnitelmassa tarkastellaan vain työpaikalla

sattuneita tapaturmia. Joissakin tapauksissa

viitataan myös työmatkatapaturmiin. Tällöin tavoitteeksi

asetetaan usein pelkästään työtapaturmien vähentäminen,

minkä toteutumista sitten seurataan neljä

kertaa kokoontuvassa työsuojelutoimikunnassa.

On selvää, että tämä ei riitä tavoitteelliseen turvallisuustyöhön.

Vaikka oman työpaikan menettelyt eivät

olisikaan kuvatun kaltaisia, niin kannattaa tutustua

Nolla tapaturmaa foorumin viimeiseen kampanjamateriaaliin

ʺMittaa positiivisesti! ‐materiaalipakettiinʺ. Sen

kantavana ajatuksena on, että positiivinen palaute on

negatiivista tehokkaampaa. Onnistumisten mittaaminen

epäonnistumisten sijaan kannustaa viemään asioita

eteenpäin.

Materiaalipaketti pitää sisällään paljon enemmän kuin

ʺpelkkiä mittareitaʺ. Mukana on toimintaohjeita ja hyviä

käytäntöjä, joita sovelletaan laajalti turvallisuudeltaan

maailman kärki yrityksissä. Perinteisiä tapaturmatunnuslukuja

on täydennetty erityisesti ennakoivilla ja

toiminnan laatua kuvaavilla mittareilla. Tasapainoisella

ja kullekin työpaikalle sopivalla mittaristolla luodaan

edellytykset korjaaville toimenpiteille, ennen kuin ei

toivottu kehitys tai tapahtumat realisoituvat tapaturmina.

Työturvallisuusmittareista ja niihin liittyvistä käytänteistä

pohdintaa voi laajentaa työpaikan ulkopuolelle.

Esimerkiksi kokonaisturvallisuuteen, joka on noussut

korostetusti esiin viime vuosina. Tapaturmista puhuttaessa

on todettu hieman kärjistäen, että ihminen on

parhaiten turvassa työpaikallaan. Asiasta on tarjolla

tutkittuakin tietoa, mutta esimerkiksi M‐real Kirkniemessä

vuoden seurantajaksolla vapaa‐ajan tapaturmista

aiheutui yli puolet tapaturmapoissaoloista. Työmatkatapaturmien

osuus sairauspoissaoloista oli reilu neljännes

työpaikalla sattuneiden tapaturmien jäädessä hieman

yli viidennekseen.

Jos keskitymme vain työpaikkatapaturmiin, voimme

vaikuttaa vain tapaturmien vähemmistöön. Toisaalta

vaikeusaste kasvaa selvästi muiden tapaturmaryhmien

osalta. Puhumattakaan siitä, mihin asti työpaikan vaikuttaminen

on suotavaa, saati sitten sallittavaa. Vapaaajan

tapaturmien osalta hyväksyttäviä kestäviä vaihtoehtoja

ovat mm. työssä opittujen taitojen ja menettelyiden

”vapaaehtoinen siirtäminen siviiliin”. Tätä voidaan

tukea esimerkiksi henkilönsuojaimien hankinnassa

avustamalla tai kunnossa olevia turvavälineitä lainaamalla.

Turvallista käyttäytymisen voidaan kannustaa toisaalta

tarjoamalla tietoa, toisaalta myötävaikuttamalla itse

kunkin turvallisuusasenteiden kehittymiseen. Nolla tapaturmaa

‐foorumi on koko nelivuotisen historiansa aikana

tukenut myös kokonaisturvallisuuden edistämisessä

tarjoamalla kampanjamateriaaleja (Turvallisesti

kaiken aikaa, Turvallisesti pimeällä ja liukkaalla sekä

Liiku turvallisesti! ‐paketeilla) ja käsittelemällä aiheita

seminaareissa. Vaikuttavinta kokonaisturvallisuustyötä

on nolla tapaturmaa ‐ajattelun edistäminen. On ollut

ilahduttavaa havaita, että ajattelutavan vaikutukset alkavat

näkyä yhä enemmän suomalaisten arkipäivän askareissa.

Jari Haijanen on Nolla tapaturmaa ‐foorumin johtoryhmän jäsen.

Sähköposti: jari.haijanen@m‐real.com

2

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2007


Anne Alvesalo, vanhempi tutkija

Työterveyslaitos

Kirsi Jauhiainen, tutkimusapulainen

Poliisiammattikorkeakoulu

Työturvallisuusrikosten

tutkintaa

kehitettävä

Suomessa lainsäätäjä ilmaisi paheksuvansa

työturvallisuutta loukkaavia menettelytapoja

siirtämällä niitä koskevat rangaistussäännökset

rikoslakiin vuonna 1995. Uudistuksen

yhteydessä työturvallisuusrikoksen rangaistusasteikkoa

korotettiin. Talousrikossäännösten

uudistamisen yhteydessä vuonna

2003 oikeushenkilön rangaistusvastuu säädettiin

koskemaan myös työrikoksia.

L

ainsäädännön muutoksilla on haluttu korostaa työturvallisuusrikosten

vahingollisuutta ja paheksuttavuutta.

Työturvallisuusrikoksen muotoilussa on nähtävissä

ajatus, jonka mukaan työssä tapahtuneita vaaratilanteita

tai vammautumisia ei tule automaattisesti

kohdella rangaistavan käyttäytymisen ulkopuolelle

jäävinä ”tapaturmina” tai ”onnettomuuksina”. Tutkinnassa

tulee selvittää niiden yhteydessä mahdollisesti

tapahtuneet työnantajatahon rangaistavat teot tai laiminlyönnit.

Harva tapaus tuomiolle

Lainsäädännön muutoksista huolimatta, rikosoikeusjärjestelmään

joutuneiden ja tuomioon johtaneiden työturvallisuustapausten

määrä on jäänyt vähäiseksi. Uhritutkimusten

mukaan Suomessa on tuntuvasti enemmän

vammaan johtaneita työturvallisuustapauksia kuin virallisesti

on tilastoitu. Tilastot perustuvat vakuutusyhtiölle

tehtyihin ilmoituksiin, joiden perusteella työpaikoilla

vammautuu vähintään 100 000 henkilöä vuosittain.

Poliisin tietoon tulee vain murto‐osa työntekijän

turvattomuuteen liittyvistä tapauksista.

Suuri osa jutuista tulee poliisin tietoon muuta kautta

kuin työnantajalta tai työturvallisuutta valvovan viranomaisen

eli työsuojelupiirin välityksellä. Vuonna 2003

poliisin tietoon tuli yhteensä 910 tapausta, joista mahdollisiksi

rikoksiksi määriteltyjä tapauksia (Rilmoituksia)

oli noin neljäsosa. Suurimman osuuden

muodostivat tapaukset, joiden tutkinta oli päätetty sekalaisena

(71,1 %). Syyteharkintaan eteni noin 17 % kaikista

ilmoituksista.

Viime vuosina ensimmäisessä oikeusasteessa syyksi on

luettu noin 150 työturvallisuusrikosta ja ‐rikkomusta.

Oikeushenkilön rangaistuvastuun oltua voimassa runsaat

kolme vuotta, yhteisösakkoon oli työturvallisuusrikoksesta

tuomittu muutama yritys. Myös mahdollisuutta

tuomita rikoksen tuottama hyöty menetetyksi

valtiolle käytetään tässä rikoslajissa harvoin. Vankeusrangaistus

on mahdollinen seuraamus työturvallisuusrikoksista,

mutta käytännössä niistä ja niiden yhteydessä

tapahtuneista kuoleman‐ ja vammantuottamuksista

on tuomittu ainoastaan lieviä sakkorangaistuksia

Määritelmien, strategioiden ja tutkinnan

katveessa

Kriminologisessa kirjallisuudessa työturvallisuusrikokset

määritellään osaksi talous‐ ja yhteisörikollisuutta ja

niitä kutsutaan myös yhteisöjen väkivaltarikoksiksi.

Tällainen väkivalta juontuu yhteisön toiminnassa tehdyistä

kollektiivisista ratkaisuista, joiden seurauksena

ihmiset altistuvat vahinkoa aiheuttaviin olosuhteisiin.

Työturvallisuusrikosten taustalla on usein kustannusten

minimointia. Työntekijöihin kohdistunut yhteisöväkivalta,

esimerkiksi työntekijän vammautuminen

työtehtävissä ei ole haluttu lopputulos, vaan taloudellisten

motiivien seuraus. Taustalla on rangaistavaa huolimattomuutta.

Työn turvallisuutta loukkaavat menettelytavat

vaarantavat työntekijöiden hengen ja terveyden.

Kuva: stock.xchng: Sophie

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2007 3


Suomessa työturvallisuusrikokset ovat jääneet vähälle

huomiolle rikollisuutta ja sen aiheuttamaa turvattomuutta

ja vahingollisuutta koskevissa keskusteluissa ja

strategioissa. Niitä ei käsitellä osana rikollisuusongelmaa

niissä toimintaohjelmissa, jotka koskevat kansallista

rikoksentorjuntaa (1998) ja sisäistä turvallisuutta

(2005). Työturvallisuusrikoksia koskevia toimenpidesuosituksissa

ei ole tehty myöskään väkivaltarikollisuutta

koskeviin strategioihin. Kansallisessa ohjelmassa

väkivallan vähentämiseksi (2005) työväkivaltaa pohditaan

suppeasti, perinteisen yksilörikollisuuden näkökulmasta.

Työturvallisuusrikokset kuuluvat sisäasianministeriössä

määriteltyyn talousrikollisuuden käsitteeseen. Tästä

huolimatta niitä ei ole liitetty osaksi poliisin talousrikostorjuntaa.

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden

torjuntaan on kohdennettu viime vuosikymmenen aikana

runsaasti voimavaroja. Resursseja ei ole kuitenkaan

kohdennettu työturvallisuusrikosten tutkintaan,

joka on jäänyt rikoksentorjunnan marginaaliin.

Työturvallisuusrikosten tutkinta

"ei kenenkään omaisuutta"

Työturvallisuusrikosten tutkintaa ei ole poliisissa pääsääntöisesti

keskitetty määrätyille henkilöille. Suuressa

osassa kihlakuntia lähes kuka tahansa poliisi voi saada

tällaisen tapauksen tutkittavakseen. Tutkintajärjestelyt

ja käytännöt kihlakunnissa viittaavat siihen, että työturvallisuusrikokset

ovat poliisissa ”kenen tahansa” ja

sen vuoksi ”ei kenenkään omaisuutta”. Joissain kihlakunnissa

työturvallisuustapausten tutkinta on sijoitettu

väkivaltarikosyksiköihin. Osassa kihlakuntia kyseinen

järjestely koetaan toimivaksi ja mielekkääksi, mutta osa

väkivaltarikostutkijoista kokee perinteiset, yksilöinä

tehdyt väkivaltarikokset omakseen, ja siten työturvallisuusrikosten

tutkinta saattaa tuntua pakkopullalta.

Työturvallisuustapausten tutkintatyö ei ole suosittua

eikä arvostettua. Asennoitumista selittää osaltaan poliisien

epävarmuus omasta osaamisestaan työturvallisuustapausten

selvittämisessä. Poliisiorganisaatio tarjoaa

koulusta vähän, ja tutkinta perustuu paljolti poliisin

peruskoulutuksen antamiin valmiuksiin. Asennoitumisella

saattaa olla merkitystä tutkinnan suorittamiseen ja

sen tehokkuuteen.

Työrikokset osaksi talousrikostutkintaa?

Tutkintajärjestelyiden ja koulutuksen puutteellisuuden

vuoksi rikostutkijoilla on usein ongelmia tapausten selvittämisessä.

Onnistunut tutkintatyö edellyttäisi lisää

tietämystä työturvallisuutta koskevista säännöksistä,

tekniikkaan liittyvistä kysymyksistä ja vastuun kohdentumista

koskevista periaatteista. Pitkät aliurakointiketjut

hämärtävät työnantajan vastuuta entisestään. Ongelmia

tutkijoille tuottavat myös rikokseen liittyvän rikoshyödyn

ja oikeushenkilön rangaistusvastuun hahmottaminen.

Vain harvat poliisit mieltävät työturvallisuustapauksiin

liittyvän kustannuksia säästämällä tapahtuvaa

taloudellisen hyödyn tavoittelua. Tällainen

näkemys vaikuttanee myös vastuun kohdentamiseen

sekä siihen, että mahdollista rikoshyötyä tai oikeushenkilön

rangaistusvastuuta ei lähdetä esitutkinnassa selvittämään.

Työturvallisuustapauksia tulisi tarkastella laajasti. Perinteinen

näkemys, jonka mukaan rikos on pistemäinen,

ajassa ja paikassa havainnoitavasta oleva teko, rajoittaa

tapausten oikeudellista arviointia ja tutkintatoimenpiteiden

mitoittamista. Jos ʺoikeaksiʺ rikokseksi

mielletään ainoastaan yksittäisen rikoksentekijän tekemä

sellaisenaan kielletty, tahallinen toiminta, jossa teolla

ja konkreettisella vahinkoseurauksella on ilmeinen

syy‐yhteys, jäävät työturvallisuusrikokset helposti toissijaisiksi

ja pahimmassa tapauksessa kokonaan tutkimatta.

Eräs varteenotettava ratkaisu olisi työturvallisuusrikosten

tutkinnan keskittäminen talousrikosyksiköihin, ainakin

niissä kihlakunnissa, joissa työturvallisuusrikosten

tutkintajärjestelyt on heikosti hoidettu. Muutos

saattaisi vaikuttaa myönteisesti poliisien, syyttäjien ja

tuomioistuimien alttiuteen hahmottaa työturvallisuusrikosten

taustalla olevat vastuukysymykset ja taloudelliset

intressit. Näin olisi mahdollista tuoda tutkintaan

nykyistä laajempi tarkasteluperspektiivi, jossa huomioitaisiin

muun muassa taloudelliset näkökohdat, oikeushenkilön

rangaistusvastuu, vastuun kohdentamisen

monet mahdollisuudet ja välillisten syiden selvittämisen

tärkeys. Järjestelyjen puolesta puhuu myös se, että

harmaan talouden tutkinnan yhteydessä olisi luontevaa

selvittää myös työturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Tutkimusaineisto koostui kyselystä, haastatteluista sekä

vuonna 2003 poliisin tietoon tulleiden tapausten analyysistä.

Tutkimus toteutettiin Poliisiammattikorkeakoulussa. Se

on julkaistu oppikirjaksi tarkoitetussa teoksessa, jossa on

myös asiantuntijakirjoituksia tutkintaa koskevista menettelysäännöksistä,

rangaistusvastuun edellytyksistä, rikoshyödystä

sekä uhrin myötävaikutuksen merkityksestä.

Alvesalo, Anne ‐ Jauhianen Kirsi: Työturvallisuustapaukset

poliisissa. Teoksessa: Alvesalo, Anne ‐ Nuutila,

Ari‐Matti (toim.): Rangaistava työn turvattomuus. Poliisiammattikorkeakoulun

oppikirjat 13, 2006

4

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2007


Susanna Kinnari, viestintäpäällikkö

ISS Palvelut

Työturvallisuus

vuoden teemana

ISS Palveluissa

Yrityksille ja yhteisöille kiinteistö‐ ja toimitilapalveluita

tarjoava ISS Palvelut on nimennyt

tämän vuoden teemakseen työturvallisuuden.

Reilut 12 000 henkeä työllistävässä

ISS:ssä tapaturmien aiheuttamat kustannukset

ovat liiketaloudellisesti merkittäviä ja

siksi työturvallisuus nähdään osana laadukasta

toimintaa.

I

SS:ssä halutaan parantaa yleistä asennetta ja ymmärrystä

siitä, että työturvallisuus on asia, josta jokainen

on omalta osaltaan vastuussa. Vuoden alussa uusittu

työsuojeluorganisaatio ja tapaturmaprosessin päivitetty

toimintaohje ovat osa käytännön uudistuksia. Työsuojelu‐

ja kehityspäällikkö Marja Virtala‐Kantola pitää kuitenkin

yhtä tärkeänä tapaturmien ja läheltä piti ‐

tilanteiden seuraamista.

– Niiden avulla meillä on mahdollisuus kehittää toimintaamme

ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Siksi palkitsemme

työntekijöitämme vaaratilanneilmoituksista.

Keveyttä työhön työergonomian avulla

ISS Palveluiden suurin työntekijäryhmä ovat siivoojat,

joita työskentelee kaikkiaan noin 8000 sadoissa asiakaskohteissa

ympäri Suomea. Heidän työnsä on hyvin fyysistä

eikä heillä aina ole alan ammattikoulutusta taustalla.

ISS Palveluissa työntekijät myös työskentelevät

pääsääntöisesti asiakkaiden tiloissa. Vaikka ISS tekee

paljon työturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä, kuten

ohjeistuksia, yhdessä asiakkaiden kanssa, on työntekijöiden

sairastuvuus‐ ja tapaturma‐alttius suuri juuri

moninaisen työympäristön vuoksi.

Yksi yleisimmistä työterveyskäynnin syistä liittyy tukija

liikuntaelinoireisiin. Tapaturmia tapahtuu taakkojen

nostotilanteissa ja työskenneltäessä virheellisissä työasennoissa,

ja näistä aiheutuu usein myös yläraajaongelmia,

joista pahimmassa tapauksessa voi seurata

ammattitauteja.

Työnantajan keinoina puuttua tuki‐ ja liikuntaelinvaivoihin

on varhaisen puuttumisen malli. ISS Palveluilla

on myös käytössä ennaltaehkäisevät niska‐ ja selkäryhmät.

ISS Palveluiden monipalvelustrategia tarjoaa

myös keinon välttää yksitoikkoisia sekä raskaita työtehtäviä

ja vähentää siten työn kuormittavuutta. Mallissa

työntekijä siirtyy työpäivän aikana eri työtehtävistä toiseen

tehden esim. siivousta, aulapalvelu ‐ ja muita toimistotehtäviä

tai ruokailupalvelutehtäviä.

Avainasemassa yksilöllinen

ergonomiaohjaus

Kuva: Matti Salmi

Siivoustyötä on kehitetty paljon viime vuosina, ja tämän

päivän siivous onkin keventynyt merkittävästi aiemmasta

mm. mikrokuitumenetelmän, ekologisen siivoustavan

käytön ja koneellistumisen myötä. Siivoojat

kokevat kuitenkin edelleen työnsä raskaana, siksi ergonomiakoulutukselle

on tarvetta. Parhaiten raskaita

työvaiheita voidaan helpottaa tavoitteellisella, ammattitaitoisella

opastuksella ja työvälinemuutoksilla sekä

koulutuksen tuoman tiedon ja siten varmemman osaamisen

avulla.

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2007 5


ISS Palveluissa toteutettiin tänä syksynä Keveyttä työhön

‐ergonomiavalmennus Euroopan työterveys‐ ja

työturvallisuusviraston teeman puitteissa. Koulutuksen

kohderyhmäksi valittiin palveluohjaajat, jotka toimivat

siivoushenkilöstön opastajina ja ovat siten merkittävä

kohderyhmä osaamisen edelleen jalkauttajina. Palveluohjaajien

tehtävänkuvaan kuuluu työntekijöiden

opastaminen sekä ergonomisten työasentojen ohjaus ja

valvonta.

Keveyttä työhön ‐valmennuksen ensisijaisena tarkoituksena

oli opastajien ergonomiatiedon lisääminen ja

opastustaitojen vahvistaminen. Pitkällä tähtäyksellä

koulutuksen tavoitteena on ehkäistä sairastavuutta, tapaturmia

ja ammattitautien kehittymistä ja siten

edesauttaa työntekijöiden työssä jaksamista.

Työterveyshuolto yhteistyökumppanina

Siivoustyössä kuormittavuuteen tuovat haasteita työvälineiden

ja koneiden ergonominen käyttö sekä usein

toistuvat käsin tehtävät nostot. Siivoojat kuljettavat

painavia jätesäkkejä jätesäiliöön ja joutuvat usein nostamaan

säkin hankalissa olosuhteissa ja ääriasennoissa.

Yksi valmennusteemoista on oikea nostotekniikka. Kokeneempien

työntekijöiden työasentoihin huomion

kiinnittäminen on yhtä merkittävää kuin vähemmän

kuormittavien työasentojen opastus uusille työntekijöille.

Työergonomiassa opastaminen ja oikeanlaisen vireystilan

ylläpito koetaan ISS palveluissa tärkeäksi, sillä oikeilla

työasennoilla ja ‐menetelmillä on suuri merkitys

tapaturmien ennaltaehkäisyssä. ISS Palveluiden henkilöstöjohtaja

Sirpa Huuskosen mukaan yritys panostaa

työterveyshuollossa jatkossa entistä enemmän koulutukseen

ja muuhun ennaltaehkäisevään toimintaan.

Vuoden 2007 hankkeena on kouluttaa yhteistyössä työterveyshuollon

kanssa palveluohjaajia ergonomiaasioihin.

– ISS Palveluiden riskikartoitukset ja työpaikkaselvitykset

tehdään työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyönä.

Työpaikkakäynneillä kerrataan tarpeen mukaan yksittäisen

henkilön ergonomiaa. Tarkoituksena on, että

jokainen työterveyshoitaja on käynyt siivoustyön perehdytyksen

ja osallistunut siivouksen tehtäväkohtaiseen

perehdytystilaisuuteen. Lisäksi tavoitteena olivat

fysioterapeutin pitämät koulutuspäivät palveluohjaajille.

Tarvittaessa fysioterapeutti käy myös palveluohjaajien

luona neuvomassa hyviä ja ergonomisia työtapoja.

Vain itse osaamalla voi siirtää oppia oikein eteenpäin,

Huuskonen täsmentää.

Keveyttä työhön ‐valmennus toteutettiin yhteistyössä

Medivire Työterveyspalvelujen sekä ISS:n siivouksen

konsepti‐ ja työsuojeluasiantuntijoiden kanssa. Ensimmäiseen

koulutusjaksoon osallistui lähes sata palveluohjaajaa.

Valmennus etenee lähitulevaisuudessa uusiin

kohderyhmiin sekä työkohteisiin yksilötasolle.

NOSTA TURVALLISESTI!

Kuva: Matti Salmi

Hyvä ryhti yhdessä alaselän neutraaliasennon hallinnan

kanssa, erityisesti pitkäkestoisissa ja /tai rankaa kuormittavissa

tilanteissa, auttaa tehokkaasti ennaltaehkäisemään rankaperäisiä

vaivoja niin alaselässä kuin niska‐hartiaseudussakin.

Alaselän neutraaliasennolla tarkoitetaan lannerangan ojennus‐pyöristys

‐liikelaajuuden keskialuetta, joka saavutetaan

esim. seistessä ryhdikkäästi itseä ylöspäin venyttäen. Jotta selän

neutraali asento säilyisi esim. nostojen yhteydessä, tulee

vartaloa kallistaa suorana eteen lonkkia ja polvia koukistaen.

Liike vaatii hyvää liikkuvuutta lonkkanivelistä ja sen tähden

lonkan liikkuvuuteen vaikuttavien lihasryhmien (esim. lonkan

koukistajat ja lähentäjät, etu‐ ja takareidet) säännöllinen

venyttely on tärkeää.

Muista nostaessasi:

• Ajattele ennen kuin nostat!

• Pidä taakka lähellä vartaloa!

• Älä riuhtaise!

• Älä kierrä tai taivuta vaan säilytä selän neutraali asento!

• Jännitä vatsalihaksia!

• Ponnista reisilihaksilla!

Lisätietoja antavat:

Työfysioterapeutti Tarja Lepo, Medivire Työterveyspalvelut

Projektipäällikkö Elina Isomaa, ISS Palvelut

Työsuojelupäällikkö Marja Virtala‐Kantola, ISS Palvelut

Katso myös:

Euroopan työterveys‐ ja työturvallisuuskampanja

2007 ʺKeveyttä työhönʺ:

http://osha.europa.eu/.

6

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2007


Jorma Saari, professori

Työterveyslaitos

Terveisiä

Australiasta

Kuva: Jorma Saari

Nolla tapaturmaa ‐aate on tuttu myös Australiassa.

Työturvallisuuden asiantuntijoiden

puute on käynnistänyt Australiassa keskustelun

heidän kouluttamisestaan ja koulutusvaatimuksista.

A

ustralialla menee lujaa. Maalla on suuret hiili‐ ja

rautamalmivarannot, joita Kiina nielee kiihtyvällä

vauhdilla. Hiilituotanto on kasvanut kaksi ja puolikertaiseksi

vain kolmessa vuodessa. Pulaa on putkimiehistä

ja muista kädentaitajista mutta myös työturvallisuuden

asiantuntijoista.

Työturvallisuusasiantuntijoiden palkat ovat kiivenneet

niin, että vasta yliopistosta valmistuva insinööri saa paremman

palkan työturvallisuustehtävissä kuin muissa

insinööritöissä. Yritysten työturvallisuusjohtajien palkka

voi olla 200 000 € vuodessa.

Nykypäivälle on tyypillistä, että pallon toisella puolella

puhutaan aivan samoista asioista kuten politiikasta,

masennuksesta, ylipainosta, ikääntymisestä, itsekkyyden

kasvusta jne. Liekö ongelmien tasa‐arvoistumista.

Työturvallisuusasiantuntijoiden puute on käynnistänyt

Australiassa keskustelun heidän kouluttamisestaan ja

koulutusvaatimuksista. Australian turvallisuusinstituutti

järjesti marraskuulla visiokonferenssin, johon he

kutsuivat ja kustansivat kirjoittajan kertomaan Euroopan

näkymistä asiantuntijoiden koulutuksen ja pätevyysvaatimusten

kehittymisestä.

Nolla tapaturmaa ‐aate on yleinen myös Australiassa.

Samat globalisaation vaatimukset vauhdittavat kehitystä

siellä kuin täälläkin. Lukuisat yritykset ovat kuulemma

ottaneet nollavision ohjenuorakseen. Eikä pelkästään

nolla tapaturmaa vaan ʺZero harmʺ. Se sisältää

tietenkin ammattitaudit mutta myös kaikki psykologiset

ja sosiaaliset haitat, joita työ voi synnyttää.

Eroakin turvallisuusasioissa on. Oikeudenkäynneillä on

suuri merkitys lakien tulkinnassa. Tämän takia asianajajia

toimii työsuojelun alueella aivan eri määrä kuin

meillä. Sama pätee konsultteihin, heitä on paljon

enemmän kuin Suomessa työsuojelun alalla.

Yksityisten toimijoiden tulot riippuvat onnistumisesta

tuotteiden myynnissä. Tämä varmaankin näkyy sekä

konsultointituotteiden että fyysisten turvallisuustuotteiden

tarjonnassa. Näistä jälkimmäisistä mielenkiintoisin

oli tikkaat korvaava piennostin. Se korvaa pienissä

työkohteissa telineet tai muut raskaammat ratkaisut ja

mahdollistaa sellaisia töitä, joita tikkailta ei voi tehdä.

Yksi henkilö pystyy siirtämään laitteen paikasta toiseen.

Vähäisemmissä työkohteissa nostimella voi työskennellä

molemmin käsin ja pitää työkalut sekä tarvikkeet

mukana.

Muutoinkin markkinoilla näytti olevan paljon apuvälineitä,

jotka sopivat pientä nousemista vaativiin töihin.

Konferenssissa jaettiin paljon esitteitä eikä painotus ollut

henkilönsuojaimissa, vaan erilaisissa työtä helpottavissa

ja turvallistavissa apuvälineissä ja laitteissa.

Eräs esimerkki tikkaat korvaavasta piennostimesta on

nähtävillä osoitteessa:

www.nollatapaturmaa‐foorumi.fi

‐> Lisätietoa ‐> Aineisto

‐> Uutislehti 2007 numeron 4 Lisäsivu.

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2007 7


Taru Lankinen, tutkimusinsinööri

Työterveyslaitos

Syksyinen jäsenseminaari

sai

suuren suosion

Tähän mennessä suurin Nolla tapaturmaa ‐

foorumin jäsenseminaari järjestettiin lokakuun

alussa Espoossa. Osallistujia seminaarissa

oli 137 henkeä lähes 60 jäsentyöpaikasta.

Kokeneiden seminaarilaisten lisäksi mukana

oli paljon ensikertalaisia. Liikkeelle oli

lähtenyt ilahduttava määrä myös työpaikkojen

johtotasoa.

Luennoitsijoista pidettiin

Seminaarissa pyrittiin totuttuun tapaan jakamaan hyviä

käytäntöjä työpaikkojen kesken ja antamaan kaikille

ideoita turvallisuustyöhön. Tämä perusajatus näkyi

seminaarin otsikossakin ʺIdean siemeniä ja työn hedelmiäʺ.

Palautteen mukaan tavoite toteutuikin. Erityisesti

pidettiin Skanska Oy:n toimitusjohtaja Juha Hetemäen

luennosta turvallisuus tuloksen tekijänä. Kiinnostusta

herättivät myös mm. Enerke Oy:n toimitusjohtaja Jukka

Kärjen sitoutuminen turvallisuustyöhön, Metso Paper

Oy:n työsuojelun kehityspäällikkö Eero Halmetojan luento

työturvallisuudesta ulkomaanmatkoilla, sekä vanhempi

tutkija Mikael Sallisen osuus vireyden ja toimintakyvyn

yhteydestä työturvallisuuteen. Myös monikulttuurisuus

ja NCC:n video asenteiden muokkaamiseen

herättivät keskustelua. Ensimmäisen päivän tiukkaa luentopainotteisuutta

oli kevennetty kahdella hieman

toiminnallisemmalla osuudella työmaatreenistä ja rentoutuksesta.

Näistä mielipiteet jakautuivat jonkin verran.

Muutamat eivät nähneet näitä tarpeellisina, mutta

toiset puolestaan pitivät paljon.

Vierailukäynnit päivien mausteena

Seminaariin osallistuja tutustui vierailukäynnillä valintansa

mukaan johonkin kolmesta tutustumiskohteesta:

meriturvallisuuteen Meriturvassa, järjestys‐ ja siisteyshavainnointiin

Keslog Oy:ssä tai rakennustyömaan turvallisuushavainnointiin

SRV Viitosten rakennustyömaalla.

Jokainen kohde sai kehuja: ideoita oli saatu ja

tutustumiskäynnit olivat avanneet silmiä. Joidenkin

mielestä tutustumiskäynnit olivat olleet jopa seminaarin

parasta antia.

Verkostoituminen on tärkeää!

Seminaariohjelmasta löytyy aina aikaa yhteiselle tekemiselle,

keskustelulle ja tutustumiselle. Taukojen lisäksi

tällä kertaa tähän oli hyvä mahdollisuus iltaohjelman

aikana. Iltaohjelmana oli seitsemän leikkimielisen rastin

kiertäminen pienissä ryhmissä. Ryhmät ideoivat turvallisuusyhteistyötä

ja ‐materiaaleja, ratkaisivat aivojumppatehtäviä,

testasivat tasapainoaan ja alkoholin vaikutusta

siihen promillelasien avulla sekä harjoittelivat hätäensiavun

antamista. Vapaamuotoista keskustelua jatkettiin

tämän jälkeen vielä päivällisen merkeissä. Parasta

seminaarissa monien mielestä olikin yhteiset keskustelut

ja kokemusten vaihto. Verkostoitumista varten

foorumi on perustettukin!

Tulevien seminaarien haasteet

Foorumiin on viimeaikoina liittynyt kiitettävästi myös

ei‐teollisia toimipaikkoja, kuten palvelua, kuntatyönantajia

ja terveydenhuoltoa. Näin ollen haasteet kaikkia

kiinnostavan sisällön laatimiseen kasvavat. Ohjelmia

järjestäessämme pyrimme huomioimaan kaikkien foorumin

jäsenten tarpeet. Tätä varten kyselemme palautetta

seminaarien jälkeen, kuuntelemme avoimesti jäsentyöpaikoilta

tulevia yhteydenottoja ja kartoitamme

ennen seminaaria jäsenten kiinnostusta mahdollisiin

aiheisiin. Olemalla itse aktiivinen jäsentyöpaikat saavat

näköisensä seminaarit. Erittäin aktiivisia olette olleetkin.

Kiitos siitä! Johtavana ajatuksenamme on, että hyvät

ideat eivät ole toimialaan sidottuja, vaan niitä pystyy

muokkaamaan omaankin toimintaan sopivaksi.

Seminaariin kannattaa siis lähteä uteliaana ja avoimin

mielin.

Valokuvia seminaarista sekä mm. iltarasteilla saatuja

ideoita voi käydä katsomassa Nolla tapaturmaa ‐

foorumin ekstranetistä. Seuraava jäsenseminaari on

toukokuussa 2008. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan

myöhemmin.

8

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2007


Nolla tapaturmaa

-foorumi tiedottaa

Työturvallisuuden tason arvioinnit

uudistuvat!

Nolla tapaturmaa ‐foorumin tasoluokituksen tavoitteena

on kannustaa työpaikkoja positiivisesti turvallisuustason

parantamiseen. Foorumin jäsentyöpaikat voivat

hakea vuosittain 1.1–31.3. työturvallisuuden tason arviointia.

Luokitus on edelleen kolmiportainen:

Taso I Maailman kärjessä

Taso II Kohti maailman kärkeä

Taso III Suuntana maailman kärki

Johtoryhmä vahvisti 12.–13.11.2007 tehdyssä päätöksessään

seuraavat tasoluokitusta koskevat uudistukset,

jotka astuvat voimaan jo vuonna 2008 haettaessa tasoluokitusta

vuodelle 2007.

Lisäkriteerit verrattuna vanhoihin vaatimuksiin:

Tasolla I hakijan tulee kirjata ylös ja tutkia yhteistyössä

hakijan hallinnoimilla alueilla ulkopuoliselle työvoimalle

sattuneet työtapaturmat (ei työmatkoja).

Tasolla I hakijan tehtyjen työtuntien ollessa alle 100 000

vuodessa tasoluokituksen kriteereitä tarkastellaan kahden

vuoden tietojen perusteella. Esimerkiksi ensi vuoden

haussa summataan vuosien 2006 ja 2007 tapaturmat,

henkilöstön lukumäärät jne. yhteen, ja niiden perusteella

lasketaan tunnusluvut kuten taajuus ja vakavuus.

Jos hakija ei saa tällä laskentatavalla Tasoa I lasketaan

tunnusluvut kuten muillakin arvioitaessa mahdollisuutta

saavuttaa Taso II ja III.

Tasoluokituksen haku laajenee:

Tähän asti työturvallisuuden tason arviointia on voinut

hakea jäsentyöpaikka kokonaisuutena. Jatkossa myös

jäsentyöpaikkoihin kuuluvat tulosvastuulliset yksiköt

voivat hakea tasoluokitusta seuraavilla ehdoilla:

• väh. 50 henkilötyövuotta/tulosvastuullinen yksikkö

• käsittelymaksu tulosvastuulliselle yksikölle on 300

€/hakemus

Tasohakemuslomakkeet ja uudistetut kriteerit tulevat

ekstranettiin tammikuun alussa 2008.

Nolla tapaturmaa -foorumin

seinäkalenteri 2008

Nolla tapaturmaa ‐foorumin seinäkalenteri vuodelle

2008 on tilattavissa! Kalenterikuukaudet käsittelevät

työturvallisuuden ja vapaa‐ajan turvallisuuden hyviä

käytäntöjä nolla tapaturmaa ‐ajattelun mukaisesti hyväntuulisten

piirroskuvien ryydittäminä. Kalenteri sopii

mainiosti vaikkapa joululahjaksi niin henkilöstölle

kuin kotiväellekin. Kalenteriesite ja tilauslomake löytyvät

osoitteesta www.nollatapaturmaa‐foorumi.fi.

Nolla tapaturmaa -foorumi kouluttaa

Nolla tapaturmaa ‐foorumi järjestää ʺVahingoista oppiminen

‐ Tapaturma‐ ja vaaratilannetutkintaʺ ‐

teemakoulutuksen helmikuussa 2008. Koulutustilaisuuksia

on kaksi, joiden sisältö on muilta osin samanlainen,

mutta harjoitustehtävät on kohdennettu eri toimialoille

seuraavasti:

Ti 26.2.2008 klo 8.00–16.00 koulutuksen harjoitustyöt

kohdennettu erityisesti teollisuuteen ja varastointiin.

Ke 27.2.2008 klo 8.00–16.00 koulutuksen harjoitustyöt

kohdennettu erityisesti kunta‐alalle ja terveydenhuoltoon.

Koulutuksen kohderyhmänä ovat linjajohto ja esimiehet,

työsuojelu‐ ja työterveyshuoltohenkilöstö sekä

henkilöstön edustajat. Koulutuksesta tiedotetaan tarkemmin

Nolla tapaturmaa ‐foorumin postituslistalla

sekä internet‐sivulla www.nollatapaturmaa‐foorumi.fi.

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2007 9


Nolla tapaturmaa -foorumin info- ja

keskustelutilaisuudet

Vuonna 2007 toteutettiin

ensimmäistä kertaa puolen

päivän mittaiset Nolla

tapaturmaa ‐foorumin info‐

ja keskustelutilaisuudet.

Tilaisuuksien tarkoituksena

on tavoittaa työ‐

Kuva: Pia Perttula

paikkoja, jotka ovat kiinnostuneita

työturvallisuudesta ja haluavat tavoitella

nollaa tapaturmaa.

Tilaisuuksien sisältönä oli vuonna 2007 Nolla tapaturmaa

‐foorumista tiedottaminen projektiryhmän kertoessa

käytännön toiminnasta ja jäsentyöpaikkojen jakaessa

omia kokemuksiaan liittymisestä ja sen hyödyistä.

Lisäksi jokaisella tilaisuudella oli oma erityinen työturvallisuusteemansa:

Palvelualan turvallisuus kohti maailman kärkeä,

8.2.2007, Helsinki, TTL

Kunta‐ ja palvelualan turvallisuus kohti maailman kärkeä,

29.5.2007 Helsinki, TTL

Yhteiset työpaikat ‐ turvallisuus on kaikkien asia,

18.9.2007, Lappeenranta, Valtion virastotalo

Tilaisuudet olivat suosittuja ja tavoitimme hyvin Nolla

tapaturmaa ‐foorumin jäsenyyttä miettiviä ja foorumiin

vasta liittyneitä työpaikkoja. Ensi vuonna tulemme järjestämään

samalla formaatilla kaksi tilaisuutta, joista

toinen pidetään keväällä ja toinen syksyllä 2008.

Uudet jäsentyöpaikat 1.9.–30.11.2007

Rautaruukki Oyj, Engineering Divisioona

Järvisuomen Teollisuuspuhdistus Oy

Diacor terveyspalvelut Oy

Cramo Finland Oy

Konecranes Service

Voimatel Oy

A‐Pihvi Kauhajoki Oy

Kuopion kaupunki

Tervetuloa mukaan!

Nolla tapaturmaa -foorumi

UUTISLEHTI

Julkaisija

Nolla tapaturmaa -foorumi

Työterveyslaitos

Topeliuksenkatu 41 a A

00250 Helsinki

puh. 030 4741

fax. 030 474 2020

nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi

www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

Toimitus

Henriikka Virta

Työterveyslaitos

Työturvallisuustiimi

puh. 030 4741

henriikka.virta@ttl.fi

Vastaava päätoimittaja

Markku Aaltonen

Työterveyslaitos

Työturvallisuustiimi

Julkaisupaikka

Helsinki, 2007

Jakelu

730

Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle

Nolla tapaturmaa -foorumi

Työterveyslaitos

Topeliuksenkatu 41 a A

00250 Helsinki

puh. 030 4741

fax. 030 474 2020

nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi

Kannen kuva

stock.xchng

Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä

158 (29.11.2007)

Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy

neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Seuraava uutislehti ilmestyy helmikuussa 2008.

Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -

foorumin internet-sivulta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

ISSN 1797-2906

10

Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2007

More magazines by this user
Similar magazines