Vuoden 2012 Metsoleijona ladattavissa pdf-tiedostona (n. 16 Mt)

lions.fi

Vuoden 2012 Metsoleijona ladattavissa pdf-tiedostona (n. 16 Mt)

107-G-piirin tiedotuslehti 2012

LEIJONAT

LIIKKEELLE

JA JOUKOLLA

JYVÄSKYLÄÄN

KESÄKUUSSA

s. 7-9


UUSIN METSO-LEIJONA on käsissäsi.

Lehti on kursittu kasaan tällä kertaa G-

piirin pohjoisella reunalla Viitasaarella.

Samalla paikkakunnalla, jossa piirimme

laumanjohtaja Pertti makoilee lyhyet lepoaikansa

kuvernöörikiireiden lomassa.

Kun kyseinen johtoleijona pyysi ottamaan

lehdentekovastuun, en enää voinut

kieltäytyä ihan paikallisen leijonakunnian

vuoksi. Kunniattomasti olen niin jo

kahtena vuonna tehnyt kiireisiin vedoten.

MIKÄ ON Metso-Leijonan tehtävä? Se on

piirimme tiedotuslehti, mutta pitäisikö

lehden aina pelkästään hyristä tyytyväisenä

lionsien voittokulusta… Saako se

joskus murista tai jopa karjahtaa? Eiköhän

sekin ole sallittua ja jopa toivottavaa

oikeasta aiheesta… Kuten joutavasta

Hyrinää ja murinaa

byrokratiasta, kuihtuvista klubeista,

jo puulta maistuvista perinteistä, joita

kukaan ei tohdi muuttaa... Tervetuloa siis

kantaa ottavat kirjoituksetkin!

Joka tapauksessa Metso-Leijonan pitää

mielestäni olla luettava, tyyliltään kohtuullisen

nykyaikainen ja monipuolinen.

Sellainen, johon on mahdollista myös

myydä tuki-ilmoituksia. Toivottavasti

osa näistä tavoitteista täyttyi jo tänä

vuonna. Toivon kaikenlaista palautetta

lehdestä. Edessäni lienee vielä kaksi

toimitusvuotta, jos piirihallitus näin

hyväksi näkee.

KIITÄN LÄMPIMÄSTI kaikkia, jotka ovat

lähettäneet juttuja Metso-Leijonaan. Ammattitoimittajan

tunnottomuudella olen

tehnyt joitakin muutoksia ja lisäyksiä.

Lehteen jäi varmasti kirjoitusvirheitä ja

muutakin huomautettavaa, mutta kannan

vastuun niistä samalla tunnottomuudella.

Kiitän lämpimästi myös niitä klubeja,

jotka olivat erityisen aktiivisia ilmoitusmyynnissä.

Itseasiassa yksi on ylitse

muiden. 50-vuotias LC Hankasalmi täytti

sivun paikallisilla ilmoituksilla, jolloin

pienen kunnan palvelut saivat ansaittua

näkyvyyttä. Kuka panee paremmaksi

ensi vuonna?

TÄMÄ METSO-LEIJONA jaetaan kaikille

Jyväskylän liittokokouksen osanottajille,

jotka toivottavasti huomaavat lehdestä

G-piirin olevan virkeä ja ajassaelävä

Lions-toiminnan lohko.

Pirjo Nyman

Metso-Leijonan päätoimittaja

LC Viitasaari Karoliina

Tervetuloa kaikki piirimme lionit ja puolisot

G-piirin

Arne Ritari-Lion juhlaan

pe 30.3.2012

klo 18.00

Varuskuntakerho

Tikkakoski

***

Smokki, tumma puku

V.p. viimeistään pe 15.3.201

G-piirin AR-säätiötoimikunnan pj. Kyösti Mikkonen

050 59 38 320

kyosti.mikkonen@elisanet.fi

2


Sisältöä:

Piirikuvernööriparimme Leena ja Pertti Jämsen

Mikä on Leena naisiaan ja Pertti miehiään.......................s.5

Kutsu Laukaan piirikokoukseen

Katso kuka pitää juhlapuheen ja muuta tärkeää................s.6

Kansikuva:

Piirikuvernööri Pentti Jämsen

LC Viitasaaresta ja Hannele Kivelä

LC Viitasaari Karoliinasta

istutustalkoissa Viitasaaren Viitakankaalla

vastaamassa kansainvälisen

presidentin haasteeseen.

Kuva: Pirjo Nyman.

Lisää aiheesta .................... s.11

Lions-liiton vuosikokous Jyväskylässä

Järjestäjien kokoustunnelmia ........................................s.7–9

Nenäpäivä-hulluttelua Jyväskylässä

”Soitin saksofonia ensi kertaa julkisesti”...................s.12–13

Sosiaalinen media ja leijonat

Piirin webmaster Jouni Huotari kannustaa ..............s. 16–17

”Paappa-leijona” rustasi kotisivut LC Mäntälle.............s. 17

Leijonapersoonia

Tervamestari Pentti Rautasalo, Kannonkoski ..........s. 18–20

Heimo Kupsu, Pihtipudas/Espanja ..........................s. 22–23

Skeba-kisasta vauhtia!

Jyväskyläläinen Four of Kind voitti viime vuonna Vaasassa

Skeba-bändikisan ansaitusti............................................s.23

Tukea Suomipojalle Viroon

Vaajakoskelaiset klubit Päijänne ja Vaajakoski tukevat Suomen

puolustamiseen osallistunutta veteraania................s.29

Tervamestari Pentti Rautasalo valmistautuu

tervahaudan sytytykseen.

Kuva: Risto Pöntinen.

Nenäpäivä-keräystä soittamalla

vauhdittanut Jouni Huotari

LC Jyväskylä Harjusta ja piirin keräysvastaava

Maarit Linjendahl

LC Jämsä Lyyleistä .

Klubien pyöreät vuodet

LC Hankasalmi 35 vuotta................................................s.30

LC Laukaa 50 vuotta.......................................................s.31

LC Viitasaari Porthan 35 vuotta......................................s.32

Suomen lionien unelma elää!

Tämän hetken tietoa Harri-Alikuljun

kansainvälinen presidentti -kampanjasta.........................s.34

Four of Kind Jyväskylästä

voitti Lions-liiton Skebabändikisan

viime vuonna.


Julkaisija:

Suomen Lions-liitto ry

MD 107 G-piiri


Päätoimittaja Pirjo Nyman

Puh. 050 4060479

Lehden postiosoite:

Metso-Leijona, Pirjo Nyman

Siekkiläntie 193, 44500 Viitasaari

Ilmestymisaikataulu:

Kerran vuodessa.

Lehden koko:

4-palstainen aikakausilehti, 4/4 väri

painopinta-ala: 240x340 mm.

Jakelu:

5 000 kpl: G-piirin leijonat, Lions-liiton

vuosikokousedustajat Jyväskylässä sekä

sidos- ja yhteistyöryhmät, kirjastot,

terveyskeskukset ym.

Painopaikka:

Kirjapaino Kari Ky, Jyväskylä


3


PIIRIKUVERNÖÖRIN PUHEENVUORO

Palvellen parempaan huomiseen

T

Teemallani ”Palvellen parempaan

huomiseen” tahdon

korostaa palveluaktiviteettien

tärkeyttä. Usein palvelun

tärkeyttä ei tiedosteta tai ei vaan itse

arvosteta sitä tarpeeksi ja kuitenkin

palvelu, ihmisen kohtaaminen, on

monessa tapauksessa millään muulla

tavalla korvaamaton asia.

Näitä palvelumahdollisuuksia on

monia. Lionsjärjestössä teemme tätä

työtä jatkuvasti ja lämmin kiitos

tästä G-piirin lioneille. Itselläni on

ollut hieno tilaisuus tutustua piirimme

toimintaan piirikuvernöörin

virkaa hoitaessani.

PIIRIKUVERNÖÖRIN virkaan valmistautuminen

alkaa tiivistyä

reilut puoli vuotta ennen virkaan

astumista. Koulutukset,

budjetoinnit, toimintasuunnitelmat,

hallituksen muodostaminen

jne. vievät ison määrän

työtunteja kevään aikana.

Varsinainen nimitys tulee

kansainvälisessä Conventionissa,

missä koulutusten

sekä vuosikokouksen lopuksi

vannotaan vala, jolloin n. 750

pk-elektistä ympäri maapallon

tulee piirikuvernöörejä.

Lionien kansainvälinen

94. Convention pidettiin

4–8.7.2011 Seattlessa

USA:ssa ja meitä oli paikalla

noin 15 000 lionia eri puolilta

maailmaa.Tässä samassa tilaisuudessa

vannoi virkavalan

kv-presidentiksi,Wing-Kun-

Tam, Hong Kong, China, eli

hän on tämän kauden lionien

kansainvälinen presidentti. 1.

varapresidentiksituli Wayne

Madden USA:sta ja 2. varapresidentiksi

Barry Palmer

Australiasta.

WING-KUN TAM, tämä lämminhenkinen

luonnonystävä, on

tehnyt paljon työtä lionismin eteen.

Seattlessa hän haastoi kaikki lionit

ympäri maailmaa istuttamaan miljoona

puuta. Lionit ottivat haasteen

vastaan ja puolessa vuodessa oli

istutettu jo yli 6 miljoonaa puuta.

Tämä on hyvä esimerkki järjestömme

voimasta, kuten myös

monet kansainväliset projektimme

sen osoittavat.

Vuosi 1981 oli Tam´ille merkityksellinen.

Hän perusti oman

yrityksen, meni naimisiin ja liittyi

leijoniin. Hän oli klubinsa nuorin

jäsen.

4


KLUBIPRESIDENTTI oli 94-vuotias

ja hän antoi Tamille hänen

ensimmäisen tehtävänsä, lahjojen

hankkimisen vanhuksille, joille

klubi järjesti risteilyn. Tam hankki

vanhuksille karamelleja ja muita

pieniä lahjoja.

”Heidän reaktionsa oli uskomaton,”

Tam muistelee. Hän

kertoi kokemuksestaan silloiselle

klubipresidentille. ”Hän sanoi, että

lahjojen arvo ei ole se mikä ilahdutti

vanhuksia. Se oli välittämisen

tunne, jonka toin heille”.

SAMANTAPAISIA tarinoita olen

kuullut myös G-piirissä tehdessäni

klubivierailuja. Tämä on se paras

palaute, mitä voimme saada työstämme,

onnellisuus lähimmäisen

kasvoilla tai jopa onnen kyyeleet

hänen silmissään. Nämä ovat

hetkiä, kun me koemme ne, niin

meistä tulee leijonia sen syvemmässä

merkityksessä. Palvelu on

lähimmäisestä välittämistä.

”Jos emme luo sitä elämää, jota

haluamme elää, elämme yksinkertaisesti

sitä elämää, joka meille

luodaan.”

KOTIPAIKKAKUNTA on lionsklubien

tärkein toimintakohde. On ollut

hienoa kuulla niistä moninaisista

palveluista piirissämme, mitä klubit

paikkakunnallaan tekevät.

Yksi osa toimintaamme on tehdä

palveluksia suoraan niitä tarvitseville.

On lumen aurausta, nurmikon

leikkuuta, vanhusten ulkoiluttamista,

pientä remonttiapua sekä

moninaisia muita apuja sellaisille

henkilöille, jotka eivät itse enää

pysty niistä suoriutumaan.

Tästä palvelutyöstä on tehty myös

kirjallisia sopimuksia paikkakunnan

järjestöjen kesken mm. Viitasaarella,

jossa oma klubini LC Viitasaari toimii.Tämänlaatuinen

työ on lionstoiminnan

ydinasiaa ”Me Palvelemme”

-hengessä.

TOINEN TAPA auttaa on antaa rahallisia

avustuksia eri kohteisiin mm.

vanhuksille, nuorisolle, sotaveteraaneillesekä

muille avuntarvitsijoille

mahdollisuuksien mukaan. Tämän

mahdollistaaksemme, lionit suorittavat

erilaisia varainkeruuaktiviteetteja,

joiden tuottoluovutetaanavustuskohteisiin.

Klubi ei ota näistä yleisöltä

kerätyistä tuotoista mitään oman

käyttöönsä. Klubilla on oma

hallintotili, mihin varoja kerätään

jäsenmaksuina ja omalla työllä,

esim. metsänraivaus, aurausviittojen

pystytys jne., oman toiminnan menojen

kattamiseksi. Maksamme siis

jäsenmaksua saadaksemme tehdä

Lions-järjestön presidentti DrWing-KunTam sekä Suomen G-piirin piirikuverööripari Pertti

ja Leena Jämsén Seattlen Conventionissa.


Jos emme luo

sitä elämää, jota haluamme

elää, elämme

yksinkertaisesti

sitä elämää, joka

meille luodaan.

tätä vapaaehtoistyötä.

SUOMESSA pidetään aika ajoin

myös valtakunnallisia kampanjoita.

Punainen Sulka -kampanjat lienevät

tulleet monille tutuiksi, joita on

toteutettu 5–10 vuoden välein vuodesta

1972 lähtien.

Varoja on kerätty mm. syöpätyöhön,

sotaveteraanien ja -invalidien,

vammaisjärjestöjen ja vanhusten

hyväksi. Viimeisin Punainen Sulka

–kampanja toteutettiin v. 2006,

jolloin varoja kerättiin Suomen

lasten ja nuorten paremman elämän

puolesta.

Tässä työssä me G-piirin lionit

olemme mukana, kaikkien muiden

lionien kanssa myös maailman laajuisesti.SightFirst–kampanjallalionit

ovat pelastaneet näkökyvyn yli 30

milj. ihmiselle ja vaikuttaneet yli

100 milj. ihmisen näkökyvyn paranemiseen.

SUURENA JÄRJESTÖNÄ olemme

hyvin uskottavia ja LCIF (lionsjärjestön

säätiö) on rankattu

maailman parhaaksi avustusjärjestöksi

avun perille menon

suhteen. Suurena järjestönä

olemme saaneet myös suuren

luokan yhteistyökumppaneita.

Esimerkiksi muutamat lääketehtaat

ovat luvanneet toimittaa

joitakin lääkkeitä ilmaiseksi,

jopa siihen asti, että sairaus

on saatu hävitetyksi kokonaan

ja me lionit huolehdimme

lääkkeiden jakelusta sekä

tarvittaessahoitohenkilöstön

koulutuksesta.

Pystymme vaikuttamaan

hyvin suuresti tulevaisuuteen

tehdäksemme siitä paremman.

Jos emme luo sitä elämää,

jota haluamme elää, elämme

yksinkertainsesti sitä elämää,

joka meille luodaan.

PIIRIKUVERNÖÖRINÄ kiertäessäni,

tätä kirjoittaessani yli

40:ssä klubissa, olen saanut

nauttia todella ystävällisestä ja

avoimesta ilmapiiristä, mikä on

tuonut uskoa piirimme kykyyn

ja haluun olla mukana tässä

palvelutyössä.

Kehotankin niitä lukijoita, jotka

eivät ole vielä saaneet kutsua

lionjärjestöön, ottamaan yhteyttä

paikalliseen klubiin/lioniin, saadakseen

lisätietoa lioneista ja työstämme,

sekä mahdollisesti ilmaisemaan

kiinnostuksensa lionstyötä kohtaan.

Meillä on halu ja tarve saada uusia

lioneita suorittamaan tätä arvokasta

palvelutyötä.

Maailma muuttuu ympärillämme.

Avuntarvitsijoita tulee olemaan yhä

enemmän, eikä yhteiskunta pysty

huolehtimaan kaikista avuntarvitsijoitaan

edes tällä hetkellä. Välittäkäämme

noista ihmisistä. Monta

kertaa ihmiseltä puuttuu lähimmäinen,

eikä kenelläkään ole aikaa.

Antakaamme heille osa ajastamme.

Sitä ei voi korvata rahalla.

Terveisin

Piirikuvernööripari 2011-2012

Pertti ja Leena Jämsén,

LC Viitasaari.


MILLAINEN LEENA?

PIIRIKUVERNÖÖRIPARI 2011-2012 PERTTI JA LEENA JÄMSÉN

HYVÄT PUOLET: Seurallinen,

avulias, jämpti. Tekee myyjän palvelutyössä

myös sosiaalista palvelutyötä.

Hyvä maku kodinsisustuksessa ja

ahkera kodinhoidossa.

MISSÄ PARANTAMISTA: Voisi

vähän enemmän harkita, mitä ja miten

äkkiä heitetään tavaraa pois kierrätykseen.

OUTO PIIRRE: Tavaroita pitää silloin

tällöin vaihtaa uuteen paikkaan.

HARRASTUKSET: ulkoilu, lukeminen.

MOTTO: ”Ei ole mitään väliä,

millainen ilma on ulkona,

kun sydämessä paistaa aurinko.”

(Lähteenä puoliso Pertti.)

MILLAINEN PERTTI:

HYVÄT PUOLET: Luotettava suomalainen

mies, pitää huolta perheestään,

erittäin henkinen ihminen.

MISSÄ PARANTAMISTA: Jättää

asiat joskus viime tippaan.

OUTO PIIRRE: Ovet ja laatikot

jäävät usein pikkuisen auki.

HARRASTUKSET: avantouinti,

karaoke, ihmisten henkisten voimien

tutkiminen.

MOTTO: ”Katotaan”.

(Lähteenä puoliso Leena.)

Samalla kelkalla jo 38 vuotta

E

lokuinen ilta viitasaarelaisen

ravintola Pihkurin tanssilattialla

vuonna 1973 oli kohtalokas.

Pertti Jämsén sattui

hakemaan Leena Tyyskän tanssiin

vähän vahingossa, koska luuli tanssivansa

hyvin samannäköisen siskotytön

kanssa.

Siitä alkoi heidän yhteinen tiensä:

Ensin 10 vuotta seurustelua, sitten

avioliittoon siten, että taival on kestänyt

38 vuotta. Jämséneillä on yksi

aikuinen tytär, joka asuu jo omillaan.

Molemmat perinjuurin

viitasaarelaisia

Molemmat ovat kotoisin Viitasaarelta

ja suurimman osan elämäänsä

siellä asuneetkin. Leena on tehnyt

myyjän moniosaavaa työtä Keskimaan

palveluksessa 38 vuotta.

Pertti teki pitkän, 28 uran Pisla

Oy:n palveluksessa viimeksi laatupäällikkönä.

Hän jäi pois työelämästä

muutamia vuosia sitten.

Leijonaharrastusta

jo 23 vuotta

Pertti liittyi LC Viitasaaren jäseneksi

vuonna 1989. Leena kertoo osallistuneensa

vain vähän lady-toimintaan

lukuun ottamatta Pertin presidenttivuotta

1997-98.

– En rivijäsenenä koskaan edes ajatellut

tähtääväni piirikuvernööriksi.

Toimin lohkopuheenjohtajana pari

vuotta sitten, ja tehtävän haku tuli

eteen täysin odottamatta, kun klubini

kannusti ja tuki, sanoo Pertti.

– Pikkuisen piti Leenaa pehmittää

asialle, mutta loppujen lopuksi päätin

hakemista varsin äkkiä.

Leenan epäröinti johtui osittain hänen

vuorotyöstään. Hän on kuitenkin


Kaikille meille

leijonille yksi taito

on ylitse muiden:

ole oma itsesi!

edustanut puolisonsa rinnalla niin

paljon kuin on pystynyt.

–Tästä ajasta on jäänyt mieleen miten,

mukavia ihmisiä leijonat ovat,

kiteyttää Leena.

Ikimuistoinen

elektimatka

Leena ja Pertti osallistuivat viime

kesänä piirikuvernöörielekteinä

Seattlessa, USAN:n luoteiskolkassa,

länsirannikkolla pidettyyn kansainväliseen

kokoukseen.

– Se oli ikimuistoista, sanovat molemmat.

Elektipariskuntia ympäri maailman

osallistui kokoukseen noin 750. Heidät

erotti muista lioneista elektinauhoistaan.

–Kummallista, miten he, samassa

tilanteessa olevat tuntuivat vanhoilta

tutuilta, muistelee Pertti.

Suurkaupunki, johon oli kokoontunut

noin 15 000 lionia, ohjelmaan

sisältyneet kansainväliset showt sekä

erityisen tiiviiksi rakentuneet ystävyyssuhteet

suomalaisten, tulevien

piirikuvernööripariskuntien välillä

jäivät myös matkalta mieleen.

Miten kausi

on kulkenut?

Pertti myöntää piirikuvernöörillä

olevan niin paljon tehtäviä, että tällä

hetkellä se vastaan hänelle melkein

työtä.

–Suuren osan siitä muodostaa

kiertäminen klubeissa. Paljon aikaa

vietän myös tietokoneen äärellä. Erityisesti

olen vaikuttunut siitä, miten

lämpimästi kaikissa klubeissa on

otettu minut vastaan.

–Tehtävä on myös kouluttanut

Jämseniä. Jos uuden tilanteen ja tuntemattomien

ihmisten kohtaamista

vähän jännitti alussa, niin siihen on

tottunut. Tietous lions-toiminnan kokonaisuudesta

on karttunut niin, että

sitä haluaa jakaa muillekin.

–Kannustan lioneita lähtemään piirin

tason tehtäviin, koska usein vasta

silloin saa kuvan siitä, miten aikaansaavassa

kansainvälisessä järjestössä

on mukana.

Hän korostaa, että klubien suuri

ponnistus on vetää passiivijäsenet

mukaan toimintaan. Ainut, vaikkakin

monesti toistettu neuvo, on tehdä

klubi-illoista niin kiinnostavia, että

niistä ei haluta jäädä pois.

–Avustuskohteista kannattaa pyytää

vierailijoita kokoukseen, jotta kiitos

ja avustuksen käyttötapa menee perille

kaikille klubin jäsenille.

Mitä piirikuvernööriltä

vaaditaan?

Pertti arvioi, että piirikuvernöörin

tehtävässä auttaa innokkuus ottaa asioista

selvää ja kyky kohdata ihmisiä.

–Kokouksen johtamis- ja esiintymistaidosta

on hyötyä, mutta kaikille

meille leijonille yksi taito on ylitse

muiden: ole oma itsesi.

Ilman englanninkielen taitoakin piirikuvernöörinä

voi toimia. Suomen

kieli on yksi Lions-järjestön virallisista

kielistä, sitä kannattaa käyttää

hyväksi.

Joillakin on harhakuvitelma siitä,

että piirikuvernöörille maksettaisiin

tehtävästä palkkio. Tämä ei pidä paikkaansa.

Päämaja kustantaa kansainvälisen

kokousmatkan, ja matkoista saa vaatimattoman

14 sentin korvauksen kilometrille.

Virkapuku hankitaan omalla

kustannuksella ja aivan pakollisia kuluja

kertyy mm. kuvernöörineuvoston

kokouksista.

Pirjo Nyman


5


PIIRIN VUOSIKOKOUS LAUKAASSA 14.4.2012

Kutsu

Uusittu

Kylpylähotelli

Peurunka

piirikokoukseen

107 G-piirin vuosikokous

pidetään 14.4.2012

Kylpylähotelli Peurungassa

Laukaassa alkaen klo 15.00.

Laukaan alueen klubit kutsuvat kaikki

107 G-piirin klubit 47. piirikokoukseen.

Virkailijoiden koulutukset ovat

perinteiseen tapaan aamupäivällä.

Alustavan suunnitelman mukaan koulutusta

klubien presidenteille, sihteereille, rahastonhoitajille,

alueen- ja lohkopuheenjohtajille,

tail twistereille sekä lisäksi nettikoulutusta.

Puoliso-ohjelmassa on aamupäivällä

keskustelutilaisuus puolisotoiminnasta sekä iltapäivällä

Kylpylähotelli Peurungan

järjestämä luentotilaisuus.

Iltajuhla pidetään Kylpylähotelli Peurungassa.

Ilmoittautuminen kokoukseen 30.3.2012

mennessä. Ilmoittautumisohjeet ja muu

kokousinformaatio löytyvät piirikokousdistrict107-g/LaukaaSara/piirikokous/index.html

Tervetuloa Laukaaseen!

LC Laukaa, LC Laukaa Sara, LC Lievestuore

6

Päiväjuhla

Liput saapuvat

Leijonahenki, säestys kanttori Jouni Vaaja

Seppelpartio, Laukaan klubien edustajat

Juhlahartaus, Laukaan srk:n edustaja

Tervehdys, järj.toimikunnan pj. Erkki Myllylä

Tervehdys, piirikuvernööri Pertti Jämsén

Tervehdys, Laukaan kunnanjohtaja Esko Koliseva

Musiikkiesitys, Mieskuoro LauCanto, joht. Jouni Vaaja

Juhlapuhe, hallinto- ja kuntaministeri

Henna Virkkunen

Keski-Suomen kotiseutulaulu,

säestys Jouni Vaaja

(Ohjelman kesto noin 1 h 15 min).

Palvellen parempaan huomiseen!


VUOSIKOKOUS JYVÄSKYLÄSSÄ 8.–10.6.2012

KUVA: JUHANA KONTTINEN

LEIJONAT LIIKKEELLE !

Uusia näkökulmia leijonavuosikokoukselle

v

uoden 2012 vuosikokouksen

lähtölaskenta alkoi 107

G -piirissä syksyllä 2007,

jolloin perustettiin työryhmä tavoitteenaan

saada vuoden 2012

vuosikokous Jyväskylään. Tästä

alkoi työskentely, joka huipentuu

8.–10.6.2012 Jyväskylä Paviljongissa

vietettävään leijonaviikonloppuun.

Tiesimme jo hakiessamme tehtävän

moninaisuuden ja haasteellisuuden,

mutta toisaalta kaikki seutukuntamme

klubit olivat valmiit

ottamaan yksimielisesti tuon tehtävän

vastatakseen.

Olemme nyt valmistelleet yli

neljä vuotta viikonloppuamme ja

voin todeta, että valmistelumme

ovat edenneet toivotulla tavalla ja

into päästä toteuttamaan suunnitelmamme

on erittäin korkealla.

VUOSIKOKOUKSEN teemaksi on valittu

Leijonat liikkeelle. Jos kurkistamme

hieman ensivaikutelmaa

syvemmälle, voimmekin oivaltaa

monia eri vivahteita, joita se

tuo tullessaan. Monelle teema tuo

viitteen keskeisestä paikasta ja sen

mukana tuomasta innosta lähteä tapaamaa

leijonaystäviä.

Ehkäpä ohjelmamme saa jonkun

Teistä oivaltamaan uuden näkökulman

teemaamme. Oheisohjelmistamme

löytyy myös viitteitä.


Koko viikonlopun

ohjelma on

rakennettu teitä

varten ja toiveitanne

kuunnellen.

Toivonkin, että löydätte oman tulkintanne

teemastamme ja saatte

vahvistuksen siihen viikonloppumme

aikana.

OLEMME suunnitelleet viikonlopun

tapahtumat uudella tavalla. Osin

tämä johtuu kansainvälisen järjestömme

säännöistä, jotka edellyttävät

tiettyä aikataulua. Vuoden 2012

kansainvälinen vuosikokous pidetään

Busanissa, Etelä-Koreassa

tavallista aikaisemmin, joten aloitamme

vuosikokouksen jo perjantaina

saadaksemme tehtyä vaaditun

päätöksen sääntöjen mukaisesti.

Kokouksesta pääsemmekin suoraan

mukaan perjantain rennon

leijonahenkiseen iltatilaisuuteen,

jossa tapaamme tuttavia ja vaihdamme

kuulumisia. Perinteinen

iltajuhla pidetään tutulla paikalla

lauantai-iltana vuosikokouksen 2.

osan jälkeen.

ERITTÄIN tärkeänä muutoksiin johtaneena

asiana pidän kuitenkin keräämiämme

toiveita, joita Te olette

antaneet meille eri yhteyksissä.

Uskonkin, että voitte aistia vuosikokouksemme

ilmapiirissä muutoksen

tuulia.

Vuosikokoussivuiltamme ( www.

dotteistamme löytyy tarkempaa tietoa

viikonlopun ohjelmasta. Myös

ilmoittautumisessa sekä maksujärjestelyissä

olemme huomioineet

toiveitanne.

VIIKONLOPPU koostuu myös monista

oheistapahtumista mm. Leojen

oma vuosikokous, Skeba-bändikikolmannen

sektorin seminaari, joihin

meillä kaikilla on mahdollisuus

osallistua.

Myöskään ei pidä unohtaa sunnuntai

aamupäivän konserttiamme,

jossa esiintyjänä on yksi rock- ja

kevyenmusiikin merkittävimmistä

vaikuttajistamme. Nämä ja koko

muu viikonlopun ohjelma on rakennettu

Teitä varten ja toiveitanne

kuunnellen.

TOIVOTAN yhdessä koko järjestelyorganisaation

kanssa Teidät kaikki

mukaan nauttimaan Euroopan

suurimmasta leijonatapahtumasta.

Tapahtumat ovat keskeisellä, hyvien

kulkuyhteyksien varrella olevalla

paikalla, jossa palvelut ja majoitus

ovat lähellä.

Nyt siis Leijonat liikkeelle

Heikki Pamilo

VK 2012 päätoimikunnan pj.


7


L

VUOSIKOKOUS JYVÄSKYLÄSSÄ 8.–10.6.2012

Reilua leijonanautinnollisuutta

hyvällä hinta-laatusuhteella

Näin lupaa toimikuntapuheenjohtaja Keijo Valve.

ion Keijo Valve, majoitus- ja

ravitsemustoimikunnan puheenjohtaja,

mitä tulet tekemään,

että täällä Jyväskylän

vuosikokouksessa viihdytään ja tämä

muistetaan järjestelyiltään hyvänä

leijontatapahtumana?

– Toimikuntamme tehtävänä oli

valmistella vuosikokouksen järjestelyt

ja vieraiden majoitus sekä ravitseminen

ensisijaisesti huomioiden

vieraidemme viihtyvyys. Tiedämme,

että nämä ovat palveluja, jotka muistetaan;

ne joko ihastuttavat tai vihastuttavat,

totesi veli Keijo.

Sujuva kokous

kaikin puolin

– Näistä lähtökohdista olemme lähteneet

suunnittelemaan vuosikokousta

motolla: ”Reilua leijonanautinnollisuutta

hyvällä hinta-laatusuhteella”.

Tavoitteena on järjestää kokous,

mikä on toimiva, sujuva ja helppo.

Tällöin on tärkeätä, että hallitsemme

isojen massojen liikuttelun kokoustiloissa

ja ravintoloissa ilman kohtuutonta

jonottamista. Samoin kulku

hotelleista kokouspaikalle on oltava

vaivatonta. Nämä ovat asioita, joita

painotimme työskentelyssämme.

Toisekseen kokouksen on oltava

tunnelmallinen ja antaa positiivinen

kokemus. Tässä ravintolapalvelut

näyttelevät tärkeätä osaa.

Ruokien tulee olla maittavia, ja

ravitsevia eikä ruoka saa loppua.

Atmosfäärissä on hengittävä tunnelmaa.

Leijonien sosiaalinen osallistuminen

on tärkeä ohjenuora.

Hinnoittelussa

etsittiin keskitie

– Kolmanneksi palvelujen hinnoittelu

on pidettävä hallinnassa. Emme voi

alentaa hintaa palveluja minimoimalla

tai ruokaa ” heikentämällä”. Mielestämme

esimerkiksi keittolounas

Majoitus- ja ravitsemustoimikunta on tehnyt työtä jo lähes neljä vuotta Jyväskylän vuosikokouksen onnistumiseksi. Toimikunnan jäset Risto Roiha (vas.),

Outi Kiviranta, Tapio Karsio, Keijo Valve uskovat vieraiden muistavan Jyväskylän hyvästä ruuasta ja onnistuneesta majoitusjärjestelyistä.

lauantaina on turhan heppoinen pitkän

kokouspäivän ravitsemukseen.

Toisaalta ylilaatu on kallista. On

löydettävä keskitie. Panostimme

myös siihen, että iltapäivisin on saatavissa

virkistystä. Mm. kahvi- ja

pullatarjoilua niin paljon kun kukin

jaksaa, sisältyy myytäviin ravintolapasseihin,

jatkoi toimikunnan puheenjohtaja

veli Keijo.

– Uskomme, että Jyväskylässä on

erinomaiset mahdollisuudet järjestää

juuri toimiva, mutta mieliin painuva

kokous. Jyväskylässä on noin 1 500

hotellihuonetta valmiina majoittamaan

2 500 henkilöä vuorokaudessa.

Jyväskylän ravintolaelämä on monipuolista

luoden osaamisperustan

tällaisten tapahtumisen järjestämiselle

kaupungissa. Ravintolaelämän

keskus sijaitsee kuuluisalla kävelykadulla.

Paviljonki

keskuspaikkana

Kokousjärjestelyt on keskitetty yhteen

paikaan, Jyväskylä Paviljonkiin.

Kokouspaikka on kävelymatkan

päässä hotelleista. Paviljongissa

on kokemusta suurten tapahtumien

ravintolajärjestelyistä. Uskomme ravintolapalvelujen

hoitamisen alan

ammattilaisille.

Leijona- talkoolaiset toki ovat mukana

kuvassa aputöissä ravintoloissa.

Eiköhän näistä järjestelyistä meidät

muisteta, kuhan hoidamme työmme

moitteetomasti, tuumi majoitus- ja

ravitsemustoimikunnan puheenjohtaja

veli Keijo.

Ossi Kurki

KUVA: TOMMI PENTTINEN

8


Paviljonki-ravintolat toteuttavat vuosittain satoja kattauksia erilaisten

asiakasryhmien tarpeisiin.

Paviljongin tiloissa on mahdollista toteuttaa niin pienet kuin suuretkin

tapahtumat. Tässä valmistellaan viime syksyn Nordic Business Forumia.


Jyväskylän

suurkokouksen

perusta tehtiin

jo syksyllä

L

auantaista tulee varmasti sähäkkä,

mutta onneksi meillä

on ripeitä ihmisiä käytössä ja

tilaakin on selvästi enemmän

kuin aikaisemmissa kokouksissa,

miettii kansliatoimikunnan puheenjohtaja

Viljo Hokkanen Lions-Liiton

tulevaa vuosikokousta Jyväskylän

Paviljongissa.

Kokous tuo Jyväskylään ainakin 2

200 vierasta 8.–10. kesäkuuta, joista

keskimmäinen päivä on aamusta

iltaan yhtä suurta tapahtumaa Paviljongissa.

Samalla luonnollisesti

täyttyvät kaupungin ja lähialueiden

hotellit vieraista.

SUURTA TAPAHTUMAA on valmisteltu

useissa kokouksen toimikunnissa,

joista kansliatoimikunta valmistautuu

ottamaan vieraat vastaan, tarkistamaan

näiden valtakirjat, jakamaan

asiakirjat ja erilaiset varaustodistukset

sekä myymään ohjelmapaketit,

hoitamaan lukuisat äänestykset ja

laskemaan ripeästi tulokset äänen

tarkkuudella kohdalleen.

Erilaisissa tehtävissä on mukana

kymmeniä ja taas kymmeniä leijonia.

Järjestäjät tulevat 17. Jyväskylän

seudun klubista. Joukko hoitaa

kokousjärjestelyitä, ruokahuoltoa,

ohjelmatapahtumia, liikennettä ja

markkinointia erityisesti Paviljongissa,

mutta yhtä hyvin myös hotelleissa.

Apuna on vuosien aikana kerätty

kokoustottumus, jossa Paviljonki ja

messut muutetaan Lions-Liiton kokouspaikaksi.

Yksityiskohtaisia valmisteluja on

tehty jo 2011 aikana ja esimerkiksi

sähköinen ilmoittautuminen kokouksiin

ja hotelleihin alkoi jo joulun alla.

Luonnollisesti esimerkiksi markkinointi,

tiedotus, aineiston valmistelu

ja suuren kokouksen yksityiskohtainen

suunnittelu on tehty pitkälle jo

ennen vuoden vaihtumista. Ainoa

ongelma ovat rakennustyöt, jotka

näkyvät Paviljongin vierellä.

VIIMEISET PÄIVÄT ennen kokousta

painetaan ja kootaan kokousedustajien

aineistopaketteja, jotka räätälöidään

henkilökohtaisiksi tehtyjen

tilausten mukaan. Kokousvalmius

Paviljongissa alkaa jo keskiviikkona,

mutta valmiiksi niin kalusteet

kuin kaikki hallien aineisto kootaan

vasta perjantaiksi – ja puretaan saman

tien sunnuntaina tulevien tapahtumien

alta.

– Koko kokousvalmius saadaan

aikaan talkootyöllä, jonka tuntimäärät

ovat selvillä vasta joskus kesällä.

Parasta tässä urakassa on ollut järjestäjien

halu suunnitella ja tehdä

mahdollisimman hyvää työtä,miettii

puheenjohtaja Vilho Hokkanen.

Risto Pynnönen

kansliatoimikunnan sihteeri

VUOSIKOKOUS JYVÄSKYLÄSSÄ 8.–10.6.2012


asioita Vuosikokous-

on käsitelty

jokaisessa

kokouksessa.

Koko klubi on

valjastettu myös

talkootöihin.

KUVA: HANNA KORHONEN

Jyväskylän vuosikokous 2012

LC Jyväskylä/ Viitaniemen klubiaktiviteettina

LC Jyväskylä/ Viitaniemi on ottanut

ensi kesän Jyväskylän vuosikokouksen

majoitus- ja ravintolatoimikunnan

järjestelytehtävät koko klubinsa

huolenpidon aiheeksi ja klubinsa

aktiviteetiksi. Majoitus- ja ravitsemisjärjestelytoimikunta

on yksi toimikunta

muiden joukossa.

– Tultuani v. 2008 lopulla pyydetyksi

vuosikokouksen järjestelyjen

päätoimikuntaan, esitin klubilleni,

että ottaisimme vastuun järjestelyistä

koko klubina. Mielestäni sitä perusteli,

että klubissamme on useita

majoitus- ja ravintola- tai elintarvikealaa

tavalla tai toisella hallitsevaa

leijonaa, muistelee järjestelytoimikunnan

pj. Keijo Valve toimikunnan

alkutaipaletta.

Täten vuosikokous 2012 on ollut ja

on Viitaniemen klubin aktiviteettina

vuodet 2009–2012. Näin toimien on

alun alkaen varmistettu, että toimikunnan

työ rakentuu kestävälle pohjalle.

Onhan toimikunnan työ viime

kädessä klubin presidentin ja hallituksen

valvonnassa.

Vuosikokousaktiviteettitoimikunnan

ydin rakentuu Viitaniemen klubin

leijonista. Toimikunnan koko on

valmisteluvaiheessa ollut verrattain

pieni 3–4 henkilöä. Toimikunnan pj

on ollut Keijo Valve ja varapj. Risto

Roiha. Ryhmään on kuulunut myös

Jouko Välisaari.

Koska toimikunta on tarvinnut

myös naisenergiaa, on ryhmässä mukana

LC Palokka/Vilmaa edustava

Outi Kiviranta. Outin ansioita mukana

oloon perustelee mm. se että

hänellä on pitkä kokemus suurten

tilaisuuksien varausjärjestelmistä.

Toimikunnan pieni koko on riittänyt,

koska päätoimikunta valitsi kokouksen

pitopaikaksi Jyväskylä Paviljongin.

Toimikunnan tehtävänä on

ollut lähinnä neuvotella palvelujen

alihankinnasta ja palvelutarjonnan

sisällöstä sekä hinnoittelusta. Vaihtoehtona

pidettiin kyllä ideaa järjestää

vuosikokoustilaisuudet Hippos-hallissa.

Tuolloin toimikunnan työ olisi

ollut laajempi järjestelyiltään. Tästä

ideasta kuitenkin luovuttiin Paviljongin

ehdottomien kokonaisetujen

kannalta.

–Klubitoiminnassamme tämä klubiaktiviteetti

on tarkoittanut, että

vuosikokousasioita on käsitelty jokaisessa

kokouksessa normaalien

aktiviteettiasioiden lailla. Jokaisessa

kokouksessa on kerrottu toimintakatsaus.

Samalla on tunnistettu lisätoimenpiteiden

ja organisoinnin tarpeet

aina eteenpäin, toteaa toimikunnan

varapuheenjohtaja Risto Roiha.

Kun vuosikokousjärjestelyissä ollaan

talvella 2012 ” loppusuoralla”,

on ”kirivaiheen” aika. Se tarkoittaa

LC Jyväskylä/ Viitaniemi klubin toimikunnan

työ on tiivistynyt ja suunnitelmia

viedään operaatioihin.

Toimikuntaa on laajennettu käytännön

toimijoilla. Koko klubi on

valjastettu myös talkootöihin, joita

ravintolatoiminnan piirissä on avustavien

töiden muodossa. Talkootyövoiman

tarve ravintoloissa on noin

20 henkilöä. Talkootyövoimaa tarvitaan

ja on hankittu myös muiden

klubien joukosta.

– On hyvä muistaa, että talkootyö

on tarpeellista, jopa välttämätöntä

kokouksen läpiviennin kannalta

myös taloudellisesti. Se on myös

rahanarvoista työtä. Maksaahan ravintoloitsija

talkootyöstä pienen

tuntikorvauksen, mikä tulee klubien

hyväksi kertoi pj. Valve.

Järjestelyt toimikuntamme ennakkovalmistelujen

osalta ovat jo nyt

täysin valmiit. Hotellit on varattu ja

ravintolamenut suunniteltu. Varausjärjestelmämmekin

toimivat ja ovat

toimineet kiitettävästi.

Täten olemme valmiina vastaanottamaan

ja luomaan viihtyisät puitteet

Teille Leijonat kokousviikonlopuksi

täällä Jyväskylässä. Hyvä kokous

syntyy yhdessä Leijonien myötävaikutuksella

meidän luomissa puitteissa.

Tervetuloa!

Keijo Valve

majoitus- ja ravitsemistoimikunnan

puheenjohtaja


9


Äänekoski täytti 100 vuotta

Lionsklubit kunnioittivat tapahtumaa istutustalkoilla.

Ä

änekoski tunnetaan metsäteollisuudesta

ja kun kaupunki

vietti viime vuonna 100-vuotisjuhliaan,

niin mikäpä sopisi

meille paikkakunnan leijonille

sen paremmin kuin Kansainvälisen

presidentti Wing-Kun Tamin puunistutuskampanja

kunnioittamaan

juhlivaa kaupunkia.

Klubit toteuttivat kampanjaa istuttamalla

paraatipaikalle kauniiseen

Rantapuistoon kaupungintalon läheisyyteen

kukin klubi yhden puun.

Puisto rajoittuu lisäksi Keitelejärveen,

mikä valittiin syksyllä Keski-

Suomen maakuntajärveksi.

Viisi klubia yhdessä

lapion varressa

Paikkakunnalta viisi klubia, LC Äänekoski,

Kotakennäs, Helmi, Sumiainen

ja Suolahti tempaisivat yhdessä

lokakuisena perjantai-iltapäivänä

ja kokoontuivat joukolla talkoisiin.

Koko edellisen yön oli suorastaan

myrskytuuli raivonnut ja satanut

kaatamalla, joten jännittyneenä odotimme

päiväksi luvattua auringonpaistetta.

Säätiedotus piti paikkansa ja innokas

istuttajien joukko leijonia tarttui

lapioihin kauniissa syysilmassa. Eikä

siinä kauan lapiot heiluneet, kun puut

olivat tukevasti omilla paikoillaan.

Taalainmaankoivuja

ja kukkasipuleita

LC Kotakennään Simo Kettunen

hankki klubeille yhteisostona puut

ja mullat. Puistoon istutettiin taalainmaankoivuja

ja ensi keväänä puiden

keskelle tuodaan jyhkeä kivilohkare,

mihin kiinnitetään kyltti muistuttamaan

kaupungin juhlasta ja leijonien

kampanjasta.

Puiden lisäksi LC Äänekoski/Helmi

istutti kaupungin sisääntulotielle

sata kukkasipulia kaupungin yhtä

monen vuoden kunniaksi.

Nyt vain odotamme kukkien loistoa

sekä koivujen vihreyttä tulevina

vuosina.

Äänekosken viisi lionsklubia

ahkeroivat lokakuussa

kaupunkinsa Rantapuiston istutustöissä.

IPDG Pirkko Kokkonen

LC Äänekoski/Helmi


Kuka tahansa

voi istuttaa puun.

Se on erittäin näkyvä

ja käytännöllinen tapa,

jolla jokaikinen lion

voi vaikuttaa.

Kansainvälinen presidentti Wing-Kun Tam

10


Yksi puun taimista, jotka lionit istuttavat tällä kaudella maapallon keuhkoiksi. Metso-Leijonan painoon mennessä niitä on yhteensä reippaasti yli 6,6 miljoonaa.

Ja maailma pelastuu

K

ansainvälinen presidentti

Wing-Kun Tam on haastanut

lionit istuttamaan miljoona

puuta maapallolle tällä toimintakaudella.

Arvon kansainvälisellä johtajalla

ei tainnut olla käytännön realiteetit

globaalista taimenistutuksesta tai

leijonien uutteruudesta aivan tiedossa

tavoitetta asettaessaan. Pääsemme

juhlimaan tavoitteen monin-moninkertaista

toteutumista.

Kuvernööri

putken varressa

Piirikuvernööri Pertti Jämsén näytti

jo syksyllä hyvää esimerkkiä istutuskampanjassa.

Hän istutti omin

kätösin 702 puuta ja aikoo jatkaa kevätkaudella.

Syyskuussa Jämsén ja muutama

LC Viitasaari Karoliinan leijona

viimeisteli yhden uudistusalan istutuksen

Viitasaaren Viitakankaalla.

Siviiliammattissaan metsänhoitoyhdistyksen

metsäneuvojana toimiva

lion Hannele Kivelä järjesti istuttajille

pottiputket ja taimilaukut.

Istutus sujui kuten hyvät talkoot ainakin:

ei tiennyt tehneensäkään, kun

työtä oli vain sopivasti ja seura mitä

mainioin.

Taimien istutus ei liene aivan uusi,

mutta ehkä osittain unohdettu aktiviteetti.

Mikäli kohde on sopiva ja sää

suosii, tälläkin tavalla voi kartuttaa

klubin hallinto- tai aktiviteettitiliä ja

kohottaa samalla kuntoa.

Uskovan palkinto on osa kansainvälistä

istutuskampanjaa. Piirit ja

kkubit, jotka uskovat palvelun mahtiin,

voivat saada sen. Jokainen piirikuvernööri,

jonka piirissä vähintään

puolet klubeista osallistuu puunistutukseen,

saa I´m A Believer –laatan

muistoksi.

Kunkin vaalipiirin 100 klubia, joiden

jäsenet ovat istuttaneet eniten

puita, saavat erityisen palkintolaatan

ja julkisia mainintoja. Kaikki osallistuneet

klubit saavat lippumerkin

aktiviteetistä.

Osallistuvien klubien ja piirien pitää

ilmoittautua kirjallisesti ja mahdollisesti

kuvallisesti Lions Clubs

Internationaliin lionien palveluaktiviteettiilmoituksella

toukokuun alkuun

mennessä.

Pirjo Nyman

Maailmanlaajuisen istutuskampanjan tilannetta

voi seurata netissä sivulla:

http://www.lionsclubs.org/FI/member-center/membership-and-new-clubs

/global-membership-team/presidents-theme/million-tree/index.php

LC Viitasaari Karoliinan viime kauden presidentti Tarja Parviainen järjestää taimia istutuskoriin.


11


LEIJONA-GALLUP

Mikä on

mieluisin

leijonamuistosi?

Pirkko Kokkonen, LC Äänekoski Helmi,

lion vuodesta 2002

– Uusien klubien perustaminen, joissa

olen ollut mukana: oma klubi , jossa

olin charter-pressa sekä kummiklubien

LC Saarijärvi Saarettaren ja

LC Vaajakoski Ewen perustaminen.

Merja Noronen, LC Pihtipudas Emmit,

lion vuodesta 2004

– Viime kauden presidenttivuosi kokonaisuudessaan,

mutta viimeisimpänä:

Rotaryt haastoivat Emmit karaoketaistoon

tammikuun alussa.Emmit

voitti joukkueosan- ja minä henkilökohtaisen

kilpailun.

ARNE RITARI -SÄÄTIÖN

APURAHAT HAUSSA

Aarne Ritari -säätiö perustettiin

Kuvernöörineuvoston päätöksellä v.

1986. Tavoitteena on tukea omilla

päätöksillä suomalaisten klubien palveluaktiviteetteja

ja tukea muutenkin

lionstoimintaa.

Sääntöjen mukaisesti säätiö vaalii

maamme lionstoiminnan perustajan

Arne Ritarin elämäntyötä. Säätiö

toteuttaa tarkoitustaan jakamalla

apurahoja Suomen Lions-liitto ry:n

jäsenklubien omille tai yhteisille piiri-

ja liittotason aktiviteeteille sekä

tukemalla muutenkin suomalaista

Lions-toimintaa

Säätiön tärkein apurahakohde on

klubien palveluaktiviteettien rahoitus,

jolloin klubin osuus rahoituksesta

on vähintään puolet.

Säätiö myöntää myös apurahoja

perheille, joita on kohdannut katasttulipalon

muodossa. Tällöin ei välttämättä

vaadita klubilta palvelutyötä

tai täyttä 50 prosenttia omarahoitusta.

Hakemuksen tulee olla Lions-klubin

tekemä.

Säätiö on myös tukenut piirien ja liiton

lionismia edistäviä hankkeita.

Apurahan hakeminen tehdään hakulomakkeella.

Hakijan nimen (klubi)

jälkeen tulevat tarkat osoite- ja

yhteystiedot sekä tieto aikaisemmin

myönnetyistä apurahoista. Klubi voi

hakea uutta apurahaa aikaisintaan

kolmen vuoden kuluttua edellisen

myöntämisestä. Avustuskohde ilmaistaan

muutamalla sanalla samoin

kohteen sijainti.

Apurahoja myönnetään vain toteutumattomiin

kohteisiin. Mitä suurempi

on palvelutyön määrä, sitä paremmin

hakemus hyväksytään.

Huom! Palvelutyötä ei ole klubinrahoitusosuuden

hankkimiseksi käytetty

aktiviteettityön määrä.

Tarkemmat tiedot kohteesta, palvelutyön

toteutuksesta ja talousarviosta

voivat olla myös yhtenä liitteenä.

Hakijan pankkiyhteys (klubin

aktiviteettitili) tulee aina merkitä

hakemukseen.

Hakemuksia hylätään vuosittain:

suurin syy on hakemuksen väärä

kohde. Haetaan siis rahoitusta

varainhankinta-aktiviteetille, jota ei

ohjesäännön mukaisesti rahoiteta.

Säätiöllä on puute hyvistä kohteista

ts. puhtaista palveluaktiviteeteista,

jotka ovat ainutkertaisia eikä vuosittain

toistuvia. Säätiö ei myöskään

tue Suomen Lions-liiton ohjelmaan

kuuluvia kertaluontoisia tai jatkuvia

aktiviteetteja (esim. Lions Quest).

Mitä nyt sitten pitäisi

klubeissa tehdä?

Nenäilyä Jyväskylän jäähallissa

Kannustan klubeja miettimään, onko

teillä sellaisia kertaluontoisia aktiviteetteja,

jotka soveltuisivat AR-säätiön

apurahakohteiksi. Klubeilla on

itse asiassa tällaisia hankkeita, mutta

jostain syystä AR-säätiön apurahaa

ei vain ole haettu.

Soitelkaa allekirjoittaneelle ja mietitään

vaikka yhdessä, soveltuuko

klubinne hanke tuen kohteeksi.

AR-säätiön kautta klubilla on mahdollisuus

kaksinkertaistaa oma panoksensa

hankkeeseen ja monesti

tällaisella lisätuella on merkittävä

vaikutus avustuskohteelle.

Piirissämme on tällä hetkellä kaksi

hakemusta vireillä ja lisää odottelen.

Kaikki ennen 15.5.2012 tulleet hakemukset

käsitellään vielä tämän kauden

aikana.

PS. Olen 1.1.2012 siirtynyt eläkkeelle

päivätyöstäni, joten aikaa hakemusten

teossa avustamiseen on ja

kuten edeltäjäni Tuomo Kilpinen on

aiakisempina vuosina todennut säätiöstä:

” RAHAA ON.”

Kyösti Mikkonen

Arne Ritari- toimikunnan

puheenjohtaja, G-piiri

Yhteystiedot:

Kyösti Mikkonen

Puh: 050 59 38 320,

Sähköposti:

Osoite: Kullerontie 4 As 1

40520 JYVÄSKYLÄ

Kalevi Varis, LC Viitasaari Porthan,

lion vuodesta 1966

– Olen kuulunut aiemmin Kyyjärven

ja Karstulan klubeihin. Meillä oli

Kyyjärvellä hyvin originelli jäsen Boris

Mikojan, ravintoloitsija ja taiteen

kerääjä. Kerran erehdyin sanomaan,

että pidin yhdestä hänen taulustaan.

Antelias Boris halusi klubi-illan päätteeksi

lahjoittaa minulle tämän suuren

taulun ja kaivoi vielä pakastimesta

lady Vapulle kotiinviemisiksi ruisleivän

ja täytekakun. Piti tilata pakettiauto

lahjojen kuljetukseen.

12

Jääkiekkofanit hieraisivat silmiään

astuessaan JYP-Ilves otteluun

1.11.2011 Jyväskylän jäähalliin.

Turvatarkastuksen jälkeen vastassa

oli punanenäinen ja peruukkipäinen

leijona helisyttäen keräyslipastaan.

Voiko tähän kutsuun vastata muuten

kuin antamalla muutaman kolikon

hyväntekeväisyyteen?

Ensin yhteydenotto

Jypiin Kari Tyniin

Juttuhan lähti siitä, että LC Vaajakoski

Ewen Helvi otti yhteyttä JYP:n

markkinointijohtaja Kari Tyniin kysyen,

voiko otteluun tulla tekemään

hyväntekeväisyyttä?

Vastaus oli myönteinen ja innostunut,

niinpä lippuluukulla odottikin

kuusi kutsuvieraslippua lipaskerääjille.

Kuusi Eweläistä iloisella mielellä,

peruukit ja nenät päässä asettautuivat

sisäänkäyntien läheisyyteen vastaanottamaan

kiekkokansaa.

Vastaanotto oli positiivinen ja ihmiset

iloisesti yllättyneitä, myös rahakukkaroiden

nyörit höltyivät.

Herätti hilpeyttä ja

lahjoituksia rapisi

Väliajoilla punanenät kiertelivät käytävillä

herättäen hilpeyttä - jopa kioskijonossa

annettiin lahjoitus silläkin

uhalla, että ostokset jäivät saamatta.

Peliajalla kerääjät jännittivät muiden

fanien mukana katsomossa.Nenien

lisäksi myös kämmenet punoittivat

kun kannustettiin JYP 4-0 voittoon!

Eeva-Kaisa Rouhiainen

Helvi Stolt

Helvi ja Eeva-Kaisa jännittävät

JYP:n menestystä jäähallissa.


Nenäpäivänä hulluttelua

hyvän asian puolesta

N

enäpäivän keräys sopii monella

tapaa Lions-toimintaan.

Siinä yhdistyvät hyväntekeväisyys

ja sosiaalinen yhdessäolo

– samalla saamme hieman

näkyvyyttä ja kenties ajan mittaan

uusia jäseniä.

Keräyspäivä 4.11.2011 onnistui

monella tavalla yli odotusten. Ihmiset

lahjoittivat auliisti rahaa, kerääminen

oli hauskaa ja tuotti hyvää

mieltä sekä kerääjille että lahjoittajille.

Tuhannet kiitokset kaikille ja erityiskiitos

”päänenä” Maarit Liljendahlille,

G-piirin keräysvastaavalle!

Keräyspäivänä mainostimme samana

iltana ollutta YLE TV2:n Nenäpäivä-showta.

Kun suora lähetys

klo 24 päättyi, oli Nenäpäivä kerännyt

yhteensä 2 021 158 euroa kehitysmaiden

lasten auttamiseksi.

Useita kohteita

Jyväskylässä

Jyväskylän alueella keräys tapahtui

useassa eri kohteessa. LC Jyväskylä/Aino-klubi

keräsi mm. Keljon

ABC:llä ja Harju- ja Chydeniusklubien

edustajat Jyväskylän keskustassa.

Harju-klubin Pauli Viitala ja

Jouni Huotari uhmasivat hieman

koleaa ilmaa ja soittivat hanurilla ja

saksofonilla muutamia tuttuja kappaleita.

Jounin päätös osallistua vuoden

2011 Nenäpäivän keräykseen katusoittajana

syntyi jo alkuvuodesta

2011. Tällöin Jounin kummi Harjuklubista

Seppo Pitkänen esitti haasteen

yhteisen työpaikan, Jyväskylän

ammattikorkeakoulun, henkilöstölehdessä:

tee jotain ”extremeä” eli

sellaista, jota aiemmin elämässäsi et

ole tehnyt.

– Aloitin vastikään uuden harrastuksen,

saksofonin soiton. Päätin

soittaa julkisesti ensimmäistä. kertaa

ja samalla kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen,

Jouni toteaa.

Mistä idea tulee,

mihin raha menee?

Mistä Nenäpäivä on tullut ja mihin

rahat menevät?

Isossa-Britanniassa Red Nose Day

on näkynyt katukuvassa jo 20 vuotta.

Briteissä kyseessä on varsinainen

kansanliike: siellä on kerätty jo yli

100 miljoonaa puntaa! Nenäpäivää

vietetään nykyään myös mm. Saksassa,

Australiassa, Norjassa ja Islannissa.

Vuosina 2011–2013 kerätyt varat

käytetään lasten auttamiseen Afrikassa

ja Etelä-Aasiassa.

Keräystuotto käytetään lasten koulutukseen,

perheiden ja yhteisöjen

vahvistamiseen sekä terveyden ja

hyvinvoinnin edistämiseen

Hanuristi Pauli Viitala ja saksofonisti Jouni Huotari soittivat Jyväskylän keskustassa Nenäpäiväkeräyksen

hyväksi.


Tee jotain

”extremeä eli

sellaista, jota

aiemmin

elämässäsi

et ole tehnyt!

Seppo Pitkänen

Maarit Ryhänen ja Leena Säämänen-

Huotari LC Jyväskylä Ainosta

iloisissa keräystunnelmissa.

LEIJONA-GALLUP

Mikä on

mieluisin

leijonamuistosi?

Osmo Kontula

LC Pihtipudas, lion vuodesta 1990

– Touhuaminen eri tapahtumissa,

mm. messut, Kylien kyvyt -tapahtumat,

tervanpoltto, konsertit, joulukadun

avajaiset ja joulupukkikulkue.

Klubikokoukset ovat persoonallisia,

koska joka vuosi on uusi presidentti.

Presidentti luo leijonakuvan aikakaudestaan.

Kirsi Salojärvi, LC Viitasaari Karoliina

lion vuodesta 2006

– Päällimmäisenä Charter Nigh -juhlamme

toukokuussa 2006. Me naisleijonat

olimme Lions-taipaleemme

alkumetreillä, kaikki oli uutta ja me

perustajajäsenetkin osin tuntemattomia

toisillemme. Ruuponsaari tarjosi upeat

puitteet arvokkaalle juhlalle, joka soljui

eteenpäin mukavasti hyvässä seurassa.

Vieraiksemme olimme saaneet mm.

Viitasaaren miesleijonia puolisoineen.

Markku Paananen,

LC Viitasaari Porthan, lion vuodesta 1999

– Risusavotta 2000-luvun alussa, jossa

olin työnjohtajana Lion-veljille,

jotka olivat saapuneet juuri saapuneet

leijonaretkeltä JYP:n ottelusta. Yöunia

oli ehtinyt kertyä pari tuntia.


13


LEIJONA-GALLUP

Mikä on

mieluisin

leijonamuistosi?

Pekka Termonen

LC Kannonkoski, lion vuodesta 2005

– Hallituksen vaihtajaiset ovat hauska

tapa. Teatteriretkille tulee lähdettyä

harvoin muussa kuin leijona- ja

ladyporukassa. Se on vaivatonta: kun

muistaa tulla torille sovittuun aikaan

bussi vie ja bussi tuo. Tervahaudalla

valvominen kesällä 2005 oli unohtumaton

kokemus. Viime kevään

pilkkikilpailussa oli mahtava keli:

Kalaa saivat paljon ne, jotka osasivat

pyytää.

Ari Järvinen, LC Äänekoski Kotakengäs

lion vuodesta1989

– Muutamana vuotena olen ollut toteuttamassa

klubimme järjestämää

seutukuntamme omaishoitajien virkistystapahtumaa.

Osallistujat muistavat

meitä kiitollisuudella vielä pitkään

tapahtuman jälkeenkin kadulla

tavatessamme. Mieltä lämmittää tietoisuus,

että aktiviteettimme on ollut

hyvä ja tarpeellinen.

LC Äänekoski Kotakengäs -kalenteri on myynnissä Torpparissa, joka on paikallisten tuotteiden suoramyyntipiste.

Seinäkalenteri

varainhankintavälineenä

LC Äänekoski Kotakennäs on vuosikaudet

tehnyt seinäkalenteria yhteistyössä

LC Konginkankaan kanssa.

Muutama vuosi sitten käytimme kuvamateriaalina

eri yritysten omia kuvia

menneisyydestä ja nykypäivästä.

Tämä toimi siten, että yhtenä kuukautena

oli kuva yrityksen alkuvaiheista

ja toinen kuva samalla sivulla

nykypäivästä. Näin yhteen kalenteriin

saatiin mahtumaan 12 eri yritystä.

Seuraavana vuonna oli jälleen 12

muuta yritystä.

Kansikuvaksi pyrittiin löytämään

mielenkiintoinen maisemakuva tai

kuvaus tunnetusta tapahtumasta

paikkakunnalla. Yritykset saivat kalentereihin

oman logonsa.

Huolehdimme painatukset ja jakelun

yrityksille. Yritykset ostivat kalenterit

meiltä ja antoivat kalentereita

lahjoina omille työntekijöilleen ja

yhteistyökumppaneilleen.

Äänekosken kokoisella paikkakunnalla

ei tällä systeemillä voinut kovin

montaa vuotta toimia. Yritykset eivät

kovin innokkaasti halunneet kalenteria,

jossa oli kilpailijan kuvia.

Mielestäni näin oli aluksi siinä mielessä

hyvä, että pääsimme tutuiksi

monen yrityksen kanssa. Tällä hetkellä

markkinoimme kalenteria pääasiallisesti

edelleen yrityksille.

Hyvät kuvat

tiukassa

Kuvamateriaali on kuitenkin kokonaan

muutaman vuosikymmenen

takaisia henkilökuvia tai kuvia vanhoista

rakennuksista. Hyvien vanhojen

kuvien löytäminen on työllistävää,

mutta palkitsevaa. Kuvat eivät

saa kuitenkaan olla niin vanhoja, että

nykyihmiset eivät enää tunnista kuvan

henkilöitä.

Kalenterin katumyynti ei ole kovin

tuottavaa. Ovelta ovelle myyntiä

meillä tekevät oppilaat, jotka saavat

osan myyntihinnasta leirikoulun

rahoitukseen. Jäsenemme ovat

aika ajoin myyneet kalenteria ison

kauppaliikkeen edessä. Sitä on ollut

myynnissä yhdessä tai kahdessa kaupassa.

Näillä myyntikonsteilla saamme

näkyvyyttä ja PR:ää, mutta ei kovinkaan

hyvää taloudellista tuottoa.

Nykyään monet lehdet ja yritykset

antavat asiakkailleen ilmaiseksi hyvälaatuisia

kalentereita. Näin ollen

kalenterimme on yleisömyynnissä

liian kallis. Ihan pienellä hinnalla ei

kuitenkaan kannata myydä, koska

esimerkiksi painatuskustannukset

ovat mittavat.

Avainjuttu on yhteistyö paikallisten

yritysten kanssa. Alkuvaiheessa

asia vaatii klubin jäseniltä aktiivista

markkinointia yrityksiin. Kohtalaisen

aktiivinen tulee olla kaiken

aikaa. Harvemmin joku yritys omaaloitteisesti

tiedustelee kalenteria.

Kalenterityön käynnistämme kesällä

kuvien valinnalla, yrityksiin

otamme yhteyttä syksyn mittaan ja

myyntiin kalenterin saamme hyvissä

ajoin ennen joulua.

Raimo Veintie

LC Äänekoski /Kotakennäs

Timo Paananen,

LC Viitasaari,lion vuodesta 2004

– Presidenttivuosi 2009–2010. Silloin

oli koko ajan jotain touhua.

Markku Tukia,

LC Saarijärvi,

lion vuodesta

1971.

– Peltoahon Vanhustenpuiston

vihkijäisissä 20.8.2010 lausumani

luovutussanat:

Minulle on annettu mieluisa tehtävä

luovuttaa tämä 113 346 euron

arvoinen Peltoahon Vanhustenpuisto

Saarijärven kaupungin

omaisuudeksi ja Perusturva-liikelaitos

Saarikan käytettäväksi.

Pyydän, että kaupunginjohtaja

Janne Kinnunen ja liikelaitosjohtaja

Mikael Palola yhdessä ottavat

puiston vastaan ja avaavat

puiston käyttöön leikkaamall

a a uki s i ll al la ol ev an nau han .

Saarijärven Lions klubit odottavat,

että tulevat, nousevat sukupolvet

vaalivat tätä puistoa ja kunnioittavat

meiltä perimiään arvoja ikääntyvien

kunnioittamisessa. Täten

julistan puiston avatuksi ja vihityksi

käyttöön.

14


Varainhankintaa ilmavalokuvilla

LC Jämsä Himoksella on tapana

hankkia varoja toimintaansa mitä

erilaisimmilla viihdyttävillä tempauksilla.

On muun muassa hiihdetty vuorokausi,

pyöräilty Inarista Jämsään,

taaplattu Päijänteen ympäri ja viimeksi

narrattu kalaa Jämsänjoesta

kellonympärys. Tempauksista kertyneet

varat on aina lahjoitettu hyväntekeväisyyteen.

Joulun tienoilla klubi päätti kerätä

varoja myös hallintotilin kartuttamiseksi.

Leijonat kuvauttivat moottoroidusta

liitovarjosta koko komean

kotiseutunsa.

Kakkiaan liitovarjomiehet Aarno

Isomäki ja Heikki Ristolainen napsivat

kevään, kesän ja jo lumienkin

maahan tultua Jokilaaksosta ja sen

” Vaikka

kuva-CD-levyjen

hankkiminen

vaatikin kohtuullisen

alkupääoman, ollaan

nyt jo tuloksellisesti

voiton puolella.

Jämsäläistä järvimaisemaa lintuperspektiivistä.

ympäristöstä 1500 valokuvaa. Parhaat

kuvat koottiin CD-levyille,jotka

laitettiin myyntiin parahiksi joulumarkkinoille.

Klubi osti haltuunsa myös kuvien

oikeudet ja teetti ja teettää yhäkin

myös yksittäisiä kuvasuurennoksia

niitä haluaville. Sekä kuvakoostetta,

että yksittäisiä kuvia saa hankkia LC

Jämsä Himoksen veljiltä.

Vaikka kuva-CD-levyjen hankkiminen

vaatikin kohtuullisen alkupääoman,

ollaan nyt jo tuloksellisesti

voiton puolella. Samankaltaista varainhankintatempausta

voi siis hyvinkin

suositella paikkakunnille, jossa

sitä ei vielä ole tehty.

Hannu Reijonen

LC Jämsä Himos

Sotainvalidien

rakentama

Sen johdosta, että jälkipolvet osaisivat

arvostavasti kunnioittaa Sotainvalidien

tärkeää panosta sodanjälkeistä

Suomea rakennettaessa, neljän

sotainvalidien rakentaman talon seinään

Jyväskylässä kiinnitettiin ”Sotainvalidien

rakentama”-teksti.

Tekstilaatan paljastusjuhlaa vietettiin

4.10.2011 Sotainvalidien Sairaskodilla

keskussairaalantiellä. Tilaisuuden

avasi kamarineuvos Erkki

Fredrikson ja paljastuspuheen piti

kaupunkineuvos Jaakko Lovén.

Sää oli syksyisen sateinen, mutta

tekstin paljastus suoritettiin sille

kuuluvalla arvokkuudella. Sisätiloissa

sairaskodin asukit olivat suurin

joukoin paikalla ja niille, jotka eivät

jaksaneet tulla paikalle, juhla näytettiin

suorana lähetyksenä televisioissa.

K-S:n Sairaskotisäätiön hallituksen

puheenjohtaja Raimo Kinnunen,

sekä säätiön kunniapuheenjohtaja,

sosiaalineuvos Taito

Lampinen(myös lion), pitivät ansiokkaat

puheet valottaen nykytilannetta

ja menneisyyttä. Juhlassa

esiintyi myös henkilökunnan kuoro,

Pertti Jämsén, Keski-Suomen Sairaskotisäätiön hallituksen pj. Raimo Kinnunen, sosiaalineuvos ja Sairaskotisäätiön kunniapj. sekä johtaja-ylilääkäri Pia

Laukkanen tekstilaatan paljastusjuhlassa.

Ilonat ja kuorolaiset toivat olemuksellaan

pirteän tuulahduksen niin

juhlijoille kuin asukkaillekin.

Lionit ovat olleet vahvasti mukana

sekä perustamisvaiheessa, että

toiminnan aikana. Suomen Lionsliiton

Punainen Sulka –keräyksestä

sotiemme veteraanien hyväksi Sotainvalidien

Veljesliitto ohjasi Sisä-

Suomen piirille 1 000 000 markkaa

Sairaskodin omaksi pääomaksi. Se

oli merkittävä panostus Sotainvalidien

Sairaskodin rakentamiseksi Jyväskylässä.

Lisäksi paikallisen lionit ovat olleet

aktiivisesti mukana mm. tarvikehankinnoissa

ja ohjelmaesitysten

muodossa. Nämä ohjelmalliset tuokiot

ovat olleet todella suosittuja ja

piristäviä tapahtumia normaaliin arkirutiinin

keskellä.

Piirikuvernööri

Pertti Jämsén


15


Sosiaaliset nettileijonat

jakavat ja löytävät tietoa

G

-piirin webmaster Jouni

Huotari odottaa sosiaalisesta

mediasta luotettavaa ja

avointa palvelua leijonatoimintaan.

Verkkopalvelut ovat Lions-toiminnalle

Huotarin mukaan mahdollisuus.

– Luotettava ja avoin palvelu

tarvitaan. Toisaalta palvelun pitää

sallia myös yhteisön sisäinen

kommunikointi siten, että siihen on

mahdollisuus klubin sisällä ja myös

piirin sisällä. Helppokäyttöisyys on

avainasemassa ihmisten yksityisyyden

turvaamisen lisäksi.

Harju hyödyntää

Googlen palveluita

Huotarin omassa klubissa LC Jyväskylä

Harjussa tieto pysyy netin

kautta näppärästi hallussa sekä klubin

omassa toiminnassa että muille

jaettavaksi.

– Käytämme Googlen tarjoamia

palveluja, kuten Google docsia. Pöytäkirjat

ja muistiot löytyvät Googlen

palveluista, samoin muun muassa

16


Jouni Huotari kehottaa etsimään helppokäyttöisiä ja ihmisten yksityisyyttä turvaavia sosiaalisen

median ratkaisuja klubien käyttöön.

klubikokouksiin osallistuneet. Siten

saamme muun muassa osallistujaprosentit

ja muut tiedot saman tien

ilmoitettavaksi piirin toimintailmoitukseen.

Uusia jäseniä klubi ei ole vielä Facebook-

tai kotisivujen kautta saanut,

mutta yksi verkostoitumisen kanava

netti on myös uusille jäsenille.

– Olemme saaneet klubin www-sivujen

kautta yhteydenottopyyntöjä.

Yhtään klubistamme kiinnostunutta

ei ole vielä www-sivujen kautta

ilmoittautunut, mutta sosiaalisen


Jaa tietoja,

ideoita ja videoita.

Anna maailman

tietää, että olet

ylpeä lioniudesta!

L E IJONAT UUDISTUVAT

median esitys (löytyy Slidesharesta,

slideshare.com => hae esimerkiksi

avainsanoilla sosiaalinen media

lions-toiminnassa) on ainakin muutamia

innostanut hakemaan lisätietoa

sosiaalisen median hyödyntämisestä.


Vinkkejä Leijona-verkkoon

VOIT LUODA klubisi jäsenistä ryhmän, joka voi jakaa toisilleen

tietoja ja lähettää sähköpostia ryhmän tunnuksella.

OHJEET

postitusryhman-luonti-linkki

LINKKEJÄ

LIONIT verkossa esim.

Kotisivut klubeille

jopa ”63 vee” paapan

vähäisillä atk-taidoilla

NIIN MEIDÄN kuin monen muunkin klubin kotisivut ovat tekemättä

tai päivittämättä. Meillä kaikilla on nykyään kiire – myös minulla

”valtionelätillä”; jos olen perjantai-iltapäiväksi tilannut parturin, en

uskalla muuta sille viikolle enää ”buukata”!

Mikään ei ole ilmaista, mutta jotkut asiat ovat maksuttomia, kuten

leijonien pari verkkosivustopohjaa: Liiton tai Päämajan ylläpitäminä.

Päädyin jälkimmäiseen, koska HTML-kieli tms. on minulle

täysin vieras. Lisäksi Liiton nettityöryhmän puheenjohtaja, Lionskummipoikani

Viljo Hokkanen sekä G-piirin webmaster Jouni

Huotari rohkaisivat minua käyttämään e-Klubitaloa.

Jouni Huotari

Myös kansainvälisiä

verkkoja

Sosiaalisen median vahvuuksia

ovat Huotarin mukaan nimenomaan

verkostoituminen muiden

klubien kanssa sekä Suomessa että

kansainvälisesti. Tiedonjakoon se

on kätevää, sillä klubin asiakirjat,

valokuvat, videot ynnä muut ovat

tallessa ja käytettävissä netin kautta

kätevästi.

Hyvien käytäntöjen ja ideoiden

jakaminen säästää saman asian äärellä

työskentelevien voimavaroja.

Eikä tähän tarvitse kuluttaa isoja

rahoja, sillä yhteydenpitoon on paljon

ilmaisia verkkopalveluja.

Verkkopalvelun etuja ovat nopea

palaute, yksilöllisyys, jatkuvasti

toisiinsa kytkeytyminen.

Taitoa muillekin

lionille

Webmasterille tietotekniikka on työtä

ja arkea. Hän toimii yliopettajana

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

teknologia ja ICT-puolella.

Kuinka pitkälti sosiaalisen median

käyttö klubitoiminnassa sitten

on tietotekniikasta tietokirjoja

tehneen Jouni Huotarin vastuulla?


Kurki, mitä

muut kirjoittavat.

Osallistu

keskusteluihin.

Jaa ideoita

ja linkkejä.

Bloggaa ja tiedota.

Minkälainen on LC Jyväskylä/Harjun

tietotekninen valmius ja innostus

sosiaaliseen mediaan kaiken

kaikkiaan?

– Tietotekninen valmius on vielä

tällä hetkellä monilla jäsenillä

sellainen, että koulutusta tarvitaan.

Pääasiallinen haaste on luoda webbipohjaisista

palveluista sellaisia,

että ne ovat turvallisia ja helppoja

käyttää. Harju-klubi on saman

haasteen edessä kuten muutkin klubit:

mistä löytää aikaa ottaa haltuun

parhaat ja luotettavimmat palvelut,

joita ”netistä” on saatavilla.

Oppimisessa verkostoituminen

auttaa, sillä kaikkea ei tarvitse aloittaa

tyhjästä ja ajatella itse. Helpoin

tapa oppia on matkia.

Huotari neuvoo aloittamaan pienestä.

– Kurki, mitä muut kirjoittavat.

Osallistu keskusteluihin ja jaa ideoita

ja linkkejä. Bloggaa ja tiedota.

Tätä kautta voi löytää oman tapansa

toimia verkkoyhteisössä.

Jouni Huotarin esitys sosiaalisen

median mahdollisuuksista on osoitteessa

http://www.slideshare.net/

JouniHuotari/lionit-sosiaalinenmedia.

Jaana Räihälä

LC Viitasaari Karoliina

SIVUJEN LAATIMINEN ja päivittäminen on yllättävän helppoa ja vaivatonta,

kunhan uskaltaa klikata ja saa tukea/oppia klubin nuoremmilta

ATK-taitajaleijonilta, kuten itse sain Jaakko Karppiselta. Hän istui

pari tuntia vierelläni ja neuvoi: ”Paina tuosta, klikkaa tuo täppi,

kokeile tuota!” Se oli siinä – melkein! Myös LC Kontiolahti/Höytiäinen

klubin Timo Hakkaraisen muokkaama ja poikansa Samin

suomentama, netistä löytyvä ohje oli hyvä apu.

Tein tämän jutun G-piirimme lehteen pyynnöstä, rohkaisemaan

muitakin kotisivujen päivittäjiä.Kyseessä ei ole kaiken kattava ohje,

kirjasin ainoastaan kokemuksiani!

TÄSSÄ MUITA SYITÄ, miksi valitsin Päämajan ylläpitämän

Lions e-Clubhousen:

- Jos osaat käyttää Wordia, osaat käyttää e-Clubhousea!

Olen mainoksen uhri…

- Suomenkielinen, mutta kapeahko sivu – hiirellä alakulmasta raahaten

saa työstövaiheessa laajemmaksi.

- Tunnukset ja saatekirje tulivat illassa Johnilta ”Rapakon takaa”…

Voi herranen aika sitä ATK:lla käännettyä suomenkieltä

– ei haittaa!

- Melko selkeä verkkosivujen pohja, jonka vasemmasta laidasta piilotin

kolme sivustoa, ”Etusivua” ei voi piilottaa. Lisäsin neljä omaa

sivustoa,joiden tekstiosiin laitoin pari kuvaa.

- Kuvagalleriaan saa laittaa vain kymmenen kuvaa ja niiden pitää

olla kooltaan pienempiä kuin 1 Mt (John kirjoitteli saatteessaan 75

KB:stä?) ja leveydeltään alle 470 pikseliä. Kuvia onnistuin muokkomentoja:

sivujen hallinta, muokkaa, esikatsele, julkaise, lisää

kuva, selaa, tallenna palvelimelle, ok, jne. Sivut toimivat nopeasti

ainakin Mäntässä mokkulalla.

- Koska omavalintaisia lisäsivustoja saa laittaa vain viisi, ujutin

sivuille linkkejä, mm. klubin säännöt, jäsenet 50 vuoden aikana, ym.

Linkkien on oltava PDF-tiedostona.

- Olen onnistunut siirtämään mm. Word-asiakirjoja sivuillemme.

Käytin ”kopioi-liitä”-toimintoa, jossa on kuulemma hyvät ja huonot

puolensa tässä yhteydessä – ainakin vielä pelittää!

- En laittanut sähköpostiosoitteisiin @-merkkiä roskapostin minimoimiseksi!

- Toistaiseksi emme ota käyttöön Intranet-osiosivua, jolla voi lähettää

vain jäsenille suunnattua tietoa. Jäsenet tarvitsevat salasanan

päästäkseen Intranet-osioon. Sinänsä hyvä osio.

- G-piirissä oman klubini lisäksi LC Jyväskylä/Ainolla on sama

pohja. Kannattaa harrastaa ”teollisuusvakoilua” ja tehdä opintoretkiä

muiden klubien sivuille. 1970-luvulla Taxi-lehdessä oli mainos:

”Kaikkea hyvää kannattaa matkia, siksi otimme uuteen Volkswageta/index.php

Lion Pekka Marttila

LC Mänttä


17



Uutta tervaa

LC Kannonkoski

lupaa kesäksi 2013.

Pilkotut tervakset ladotaan hautaan säteittäisesti laidoilta keskelle eli napaan päin.

Tervamestari Pentti Rautasalo heittää kirveen haudan yli. Se ja muuta vanhat taiat takasivat hyvän tervasaannon.

Valokuvat tervanpolttopaikalta: lion Risto Pöntinen, Mikkeli.

Vanhan perinteen mukaan tervanpolttajat kiersivät haudan kahdesti myötäpäivään ja mumisivat

loitsuja. Samalla hautaa ripsuttiin lepänlehvillä. Tervamestari Pentti Rautasalo vetää letkaa.

Tervahaudasta tulee paljon savua vain hetki

sytytyksen jälkeen. Sen jälkeen avotuli

tukahdutetaan turpeilla ja pilkkeet palavat

hitaasti hiiltymällä.

Tervamestarin tuntevat piispat ja ministeritkin


Tervaa tulee vain

pihkoittuneista

männynkannoista.

tervamestarikaan

ei pysty loihtimaan

tervaa kannoista,

joissa sitä ei ole.

K

annonkosken tervamestari leijonaveli

Pentti Rautasalo on

tervanpolttotaitonsa ansiosta

tutustunut niin katolisen kirkon

piispaan kuin pääministeri Harri

Holkeriinkin.

Tutuiksi miehet tulivat kesällä 1990

Kannonkosken Piispalassa partiolaisten

Tervas –leirillä. Myöhemmin Rautasalo

kävi lähetystön kanssa viemässä

Holkerille pienen puutynnyrillisen

Kannonkoskella poltettua tervaa.

”Tervasleiri oli valtava tapahtuma.

Vierailupäivänä Piispalassa oli 33 000

ihmistä”, Rautasalo muistelee.

Kannonkosken leijonat rakensivat

Piispalan rantatörmään betonisen

tervahaudan juuri partioleiriä varten.

Tervamestarin mukaan leirihaudassa

pilkkeitä oli peräti 42 kuutiota.

Tervahaudalle vaelsi kansaa yötä

päivää. Tervamestaria ilahdutti amerikkalaisten

leiriläisten laulama Yhdysvaltain

kansallislaulu aamuyön

tunteina. LC Kannonkosken polttamaa

tervaa lähti eri puolille maailmaa,

kun 11 000 leiriläisestä jokainen

sai muovipullollisen mukaansa.

Kolmannen polven

tervanpolttomestari

Pentti Rautasalo (80) on tervanpolttaja

jo kolmannessa polvessa. Hänen

isoisänsä hankki osan elannostaan

tervanpoltosta.

Isä-Jalmari ryhtyi puuhaan vasta

vanhoilla päivillään. Pentti oli tervahaudalla

ensimmäisen kerran noin

15-vuotiaana.

Isä-Rautasalo lähti metsään kirveen

ja tikkakuokan kanssa ja veti kannoista

pilkkomansa tervakset kelkalla

haudan lähelle. Nyt tervakset nostetaan

ja ajetaan tienvarteen metsäkoneella.

Kannonkoskella on kehitetty traktorikäyttöinen

kantojen pilkontalaite,

joka tällä kertaa on sovitettu metsäkoneen

puomiin. Kirveille on silti

töitä. Ja niiden heiluttajille.


Latomiseen

ja polttoon löytyy

voimia. Kantojen

pikkominen on

suurin työ.

Haudan lähellä on jälleen mittava

kasa pilkkomattomia kantoja. ”Niistä

tulee ainakin 50 kuutiota pilkkeitä”,

tervamestari laskee ja huokailee jo

nyt edessä olevaa valtavaa pilkontaurakkaa.

”Latomiseen ja polttoon löytyy voimia,

pilkkominen on kovin työ”, mies

tietää kokemuksesta.

Uutta tervaa LC Kannonkoski lupaa

kesäksi 2013.

Tervaa tulee vain

tervaskannoista

Tervaa tulee vain vanhoista pihkottuneista

männynkannoista. Tervamestarikaan

ei pysty loihtimaan tervaa

kannoista, joissa sitä ei ole. Tämän

Rautasalo joutui ensi töikseen kertomaan

Tohmajärvellä, minne hänet

kutsui Pro Kellotapuli –liike.

Tohmajärveläiset olivat päättäneet

uusia kirkonmäen kellotapulin paanukaton

ja tehdä sekä paanut että tervan

itse.

Pioneerit olivat nostaneet ja pilkkoneet

suuren määrän kantoja. Valitettavasti

ne olivat tuoreita, joista ei tulisi

tervaa edes mestarin opein.

Rautasalon toppuutteluista huolimatta

”tervakset” poltettiin. Saalis oli

200 litraa tervankusta eli pihkavettä.

(Jatkuu seuraavalla sivulla.)

18 19


Tervamestari hämmästelee sitä

valtavaa innostusta, mikä Tohmajärvellä

vallitsi koko polttotapahtuman

ajan. Joensuun kaupunginteatterin

näyttelijät pitivät showta yllä, kirjailija

Heikki Turunen valvoi tervahaudalla

muiden mukana baskeri

kallellaan.

Tohmajärveläiset eivät masentuneet,

vaan hankkivat kunnon tervakset

ja saivat paanuihinsa tervaa.

Rautasalo ei päässyt onnistuneeseen

polttotapahtumaan.

Pyhän Laurin ja

Kärsämäen kirkot


Aitoa hautatervaa

kysytään joka

kevät. Vieläkin on

paljon puuvene

en omistajia, jotka

haluavat terva

ta veneen ennen

vesillelaskua.

Rautasalon opein poltetulla tervalla

on suojattu säätä vastaan muun muassa

Pyhän Laurin kirkkoa Lohjalla

ja Kärsämäen paanukirkkoa.

”Lohjalle meni yli tuhat litraa,

Kärsämäelle 400 litraa”, Rautasalo

muistelee.

Miehen kasvoilla häivähtää lievä

vahingonilo, kun hän kertoo Lohjan

seurakunnan taloudenhoitajan tekemästä

vanhasta ja yksinkertaisesta

tervatestistä. Tynnyriin työnnetään

höylätty puukeppi, joka paljastaa armotta

tervaan lisätyn tai siinä muutoin

olevan liian veden.

Lohjan ”lotnikka” hylkäsi Pihtiputaan

leijonien tervaerän, Kannonkosken

tavara kelpasi.

Aitoa hautatervaa kysytään joka

kevät. Vieläkin on paljon puuveneen

omistajia, jotka haluavat tervata

veneen ennen vesillelaskua. Myös

mökkejä ja muita puurakennuksia

suojataan tervalla, aineista parhaimmalla.

Reijo Vesterinen

Pentti Rautasalo on yksi neljästä LC Kannonkosken Melvin Jones -jäsenestä.

Kuva: Reijo Vesterinen

LEIJONAPERSOONA


Ravintola Hallin Janne

Haukilahdentie 4, 35 600 Halli, puh. 03-532 0120



Kauppaneuvoksenkatu 3 A, Mänttä



20


Tiian rauhanjuliste oli

erilainen ja moniulotteinen

aailman Lions-järjestön toimintakauden

2011–2012 rauhanjulistekilpailun

teemana oli ”Lapset tietävät,

mitä rauha

M

on”.

Taiteilija Arvi Saaren johtama rauhanjulistetoimikunta

valitsi G-piirissä parhaaksi

työksi Jyväskylän Keltinmäen koulun 5.

luokan oppilaan Tiia Mykkäsen työn, joka

erottui muista kilpailutöistä julistemaisuudellaan,

väritykseltään selkeänä ja monin

tavoin kilpailun teeman esittävänä.

Tiia kirjoitti kilpailutyönsä tarraan: ”Jos

yhdistämme hyvät aikeemme, saamme

maailmasta paremman paikan”.

Tiian työ lähti Helsinkiin edustamaan G-

piiriä kilpailussa, jossa valitaan Suomen

paras juliste. Se puolestaan kilpailee Yhdysvalloissa

koko kansainvälisen kilpailun

parhaan julisteen palkinnosta.

Haasteelliset

säännöt

Maailmanlaajuisen rauhanjulistekilpailun

säännöt ovat sitovat ja kilpailijoille erittäin

haasteelliset. Kilpailun aiheen mukaisesti

työssä tulisi näkyä jollakin tavoin koko

globaalia maailmaa koskeva rauha. Kilpailutyön

pitää olla henkilökohtaisesti ja käsin

tehty. Siihen ei saa liimata mitään (kollaasitöitä

ei hyväksytä).

Kirjoitusten ja numeroitten käyttö ei ole

sallittua, mutta muuten tekniikka on vapaa.

Useimmat kilpailutyöt on tehty väriliituja,

vesivärejä tai väri- ja lyijykynää käyttäen.

Keltinmäen koulussa rauhanjulistekilpailuun

osallistui 75 oppilasta kolmen opettajan

johdolla. Kilpailun sponsoriklubina

toimi LC Lohikoski.

Palkintojenjako

marraskuussa

Marraskuun 21. päivänä suoritettiin koulussa

kilpailun palkintojen jako. Klubin presidentti

Ossi Kurki ja kilpailun yhteyshenkilö

Heikki Suni ojensivat palkinnot koulun kilpailun

kolmelle voittajalle. Tilaisuuden huipentumana

piirikuvernööri Pertti Jämsèn

ojensi piirin palkintona ”kirjekuoren” G-

piirin voittajalle Tiia Mykkäselle.

Rauhanjulistetoimikunta kiittää kaikkia

kilpailuun osallistuneita oppilaita, koulujen

opettajia ja sponsoriklubeja. Kilpailu tukee

osaltaan arvokasta rauhankasvatustyötä,

toimikunta toivoo ensi vuoden rauhanjulistekilpailuun

vieläkin runsaampaa osallistumista.

Jyväskylän Keltinmäen koulun oppilaan Tiia Mykkäsen voittoisa rauhanjuliste

edustaa G-piiriä Suomen ja kansainvälisessä kisassa.



Törmäsen Juhlapalvelu Ky

Haapasaarentie 3, Viitasaari

040-5060116




Puristamme omenoita

28.8.-28.9.2012

Ajanvaraus: p. 045 2073340

(laita talteen).

Lisätietoja kotisivultamme

district107-g/JklJyvasseutu/

ajankohtaista.html

LC Jyväskylä/

Jyvässeudun

aktiviteetti


21


PDG Heimo Kupsu

50 vuotta leijonana

P

Pihtiputaan Lionsklubi juhli

viime maaliskuussa 55-vuotiasta

toimintaa. Juhlan yhteydessä

palkittiin ansiomerkeillä

useita 30, 40 ja 50 vuotta toimineita

lioneita. Arvokkain huomionosoitus

oli PDG Heimo Kupsulle myönnetty

ansiomerkki 50 vuoden toiminnasta.

Pihtiputaan klubin historiassa Heimo

on toinen lion joka on ollut mukanan

toiminnassa yli 50 vuotta. Aikaisemmin

ainoastaan perustajäsen

Reino Varha oli yli 50 vuotta klubin

jäsenenä.

Uusi klubi kehitti

innolla Pihtipudasta

Ensimmäinen Heimon kokemus

Lions-toiminnasta tuli Lions-iltamista.

– Pari vuotta ennen kuin 1961 minut

kutsuttiin klubin jäseneksi tutustuin

klubin iltamissa ensimmäistä

kertaa lionismiin. Näin siellä mm.

miehen joka oli pukeutunut suureen

leijonan pukuun.

Uuden klubin toiminta oli 1960-luvulla

aktiivista ja erityisellä innolla

oltiin kehittämisessä Pihtipudasta.

– Lions-henki oli hyvin 60-luvulla

innostunutta ja kokoukset lähes

poikkeuksetta täysilukuisia. Innostus

aktiviteeteissa kohdistui pääasiassa

Pihtiputaan kehittämiseen.

Klubiesitelmien seurauksena miltei

poikkeuksetta syntyi tulokseksi aktiviteetti

paikkakunnan olojen parantamiseksi.

Kyläkuvan parantamiseksi

järjestettiin pihakilpailu, syntyi

aloite Pihtipudas-seuran, Kotiseudun

Sanomat -paikallislehden perustamisesta,

myös museohanke sai vauhtia

klubin aloitteesta.

– Aktiviteetit olivat usein talkootöitä.

Siten saivat alkunsa

mm.ampumaradan perustukset, jääkiekkokaukalon

rakentaminen, yms.

muistelee Heimo 1960-luvun klubitoimintaa.

Näkyvä ja

monipuolinen lion-ura

Aktiivinen lion, Heimo, sai pian

vastuu klubin, piirin ja liiton tehtävissä.

Hän oli klubin presidenttinä

1968–69, I-piirin piirikuvernöörinä

1972–73, Lions-liiton varapuheenjohtaja

1973–74, Lions-liiton nuorisovaihtojohtaja

1974–1979.

Oma klubi ei kuitenkaan täysin

huomannut Heimon kykyjä, eikä hän

ottanut vastaan Lions-liiton puheenjohtajan

tehtävää.

– Kukaan ei ole profeetta omalla

maallaan! Olin innokkaasti toiminut

erään klubiveljeni mainosmiehenä

hänen pyrkiessään piirikuvernööriksi,

mutta tulinkin itse merkityksi.

Yllätykseksi LC Kalajoki ja LC

Kärsämäki olivat tehneet minusta

esityksestä ja tulin valituksi I-piirin

22


Jälleen elokuussa 2010 nuorisovaihdon tehtävissä PDG Heimo Kupsu jakoipalkintoja Lucky Lake Lions -nuorisoleirin Pihtipudas päivään päätteeksi.

Kun Heimo on talvet Espaniassa presidentti Harri Back luovutti ansiomerkin 50-vuoden ansiokkaasta

lions-toiminnasta Heimon ”kesäloman” aikana elokuun 2011 klubi-illassa.

piirikuvernööriksi.

– Kuvernöörineuvoston kokouksessa

tulin valituksi Lions-liiton

puheenjohtajaksi 1973. En voinut

millään suostua tehtävään opettajatehtäväni

ohessa, kun olin juuri ostanut

osake-enemmistön yrityksessä,

jonka kehittäminen oli ykkösasia.

Onneksi vpj. Hannu Koskivuori

oli valmis tehtävään ja vaihdoimme

puheenjohtajuudet keskenämme kuvernöörineuvoston

suostumuksella.

Muiden kokousten lisäksi vuosina

1972–1980 olin 28 peräkkäisessä kuvernöörineuvoston

kokouksessa.

Tehtävät veivät

ympäri maailman

Lions-tehtävät veivät Heimon myös

lukuisille matkoille ympäri maailmaa.

– Lions-liiton tehtävät ovat vieneet

minua monille matkoille. Piirikuvernöörin

koulutuksen sain Mexico Cityssä.

Nuorisovaihdon tehtävissä oli

Honolulun ja Tokion convensonissa.

Kuuden vuoden aikana osallistuin

mm. Brightonin, Berliinin, Nizzan,

Maltan, Torremolinoksen, Frankfurtin

ja Turun Eurooppa Forum -kokouksiin.

Lisäksi olin nuorisovaihdon

ja pohjoismaisissa kokouksissa.

Lions-tehtävissä ulkomaanmatkoja

kaikkiaan kertyi yli kaksikymmentä.

Eläkepäivät

Espanjassa

LEIJONAPERSOONA

Neljän kauden toiminta Lions-liiton

nuorisovaihdon johtajana on jättänyt

Heimoon pysyvän jäljen ja vienyt

hänet eläkepäivinä Espanjaan. Eikä

tuosta kansainvälisyydestä ole oma

klubikaan kärsinyt, sillä klubi on

lähettänyt ympäri maailmaa yli 60

nuorta.

(Jatkuu seuraavalla sivulla.)



Käyn Torremolinoksessa

Lions-kokouksissa

silloin tällöin.

Golf-kärpäsen puraisema

Heimo Kupsu, joka viettää

talvet Espanjassa.

– Pihtiputaan klubin yksi merkittävin

aktiviteetti on ollut nuorisovaihto.

Kiihkeimpänä vuonna lähetimme

viisi pihtiputaalaista nuorta Amerikkaan,

Texasiin. Lisäksi kolme nuorta

matkusti Ruotsiin ja kaksi Tanskaan

nuorisoleirille. Pihtiputaalaisia on

ollut nuorisovaihdossa Amerikassa,

Aasiassa, Afrikassa, Väli-Amerikassa

ja ainoastaan Etelä-Amerikka

ja Australia ovat jääneet vaihdon

ulkopuolelle. Nuorisovaihtoa on

myös kotimaassa, sillä olimme Ilmo

Kurosen kanssa 1960-luvun lopulla

kansainvälisen nuorisoleirin

vetäjinä Hauholla ja Kuortaneella.

– Olin 1991 Venäjän ensimmäisen

lions-klubin LC Moskovan perustamisdelegaatiossa

ja klubimme oli

mukana LC Viipurin perustamisjuhlassa.

– Minusta tuntuu että tämä kansainvälinen

toiminta jättänyt minuunkin

jälkensä, sillä olen nyt eläkepäivinä

asunut talvikaudet Espaniassa jo 11

vuoden ajan, golf-kärpänen puraisemana.

– Käyn Torremolinoksessa Lionskokouksissa

silloin tällöin. Se on espanjalainen

lions-klubi, joka on suomalaisten

klubi, sillä siellä puhutaan

suomea.

Klubitoiminnan

kehittäjä

Heimolla on aina riittänyt virtaa ja

ideoita klubin toiminnan kehittämiseen.

Hänen ideoistaan ovat saaneet

alkunsa mm. Kinnulan klubi, Pihtiputeet

-messut josta alkoi useiden

messujen sarja.

– LC Kinnulan perustamisessa olin

kummina ja opasleijonana 1967.

Kolmas klubin viiri, klubilippu ja

Pihtiputaan-isännänviirin klubi on

toteuttanut ehdotukseni pohjalta.

Lions-toiminnansta 50 vuoden ajalta

on jäänyt paljon hyviä muistoja.

– Mieleenpainuvimmat muistot,

lions-taipaleelta, ovat kansainväliset

kokoukset ja yhteistyö eri maiden

lionien kanssa. Tietysti myös oman

klubin erilaiset yhteistilaisuudet saunailtoineen

ja retkineen ovat mieluisia

muistoja.

– Lionismin ylevät eettiset arvot ja

päämäärät eivät jätä varmaan ketään

kylmäksi! Kun oli halu olla yhteistyössä

samoin ajattelevien naisten ja

miesten kanssa, oli helppo innostua

Lions-työstä, ja olla tekemässä tätä

maailmaa paremmaksi elää ja asua,

kiteyttää Heimo yli 50 vuotta kestänyttä

innostustaan.

Pekka Arkilahti

Jyväskyläläinen Four of Kind voitti Lions-liiton Skeba-kisan viime vuonna. Kuva: Four of Kind.

Skebasta vauhtia

tulevaisuuteen

I

stahdamme alas jyväskyläisessä

kahvilassa. Pöydän toisella

puolella istuvat tarkoilla silmillä

varustetut tulevaisuuden

rokkitähdet: Paulus Riuttaanmäki

(16) ja Nuutti Juvonen (16) Pojat

hörppivät kaakaota ahkerasti ja odottavat.

Mistäs

olikaan kyse...

”Tykkää Four of

Kindia Facebookissa

tai ota yhteyttä

osoitteeseen

gmail.com

Suomen Lions-liitto järjestää tänä

vuonna jo kolmatta kertaa SKEBAnuorten

bändikilpailun. Kilpailun

tarkoituksena on antaa nuorille ja

lupaaville yhtyeille mahdollisuuden

näyttää osaamisensa koko Suomen

tasolla.

Kilpailussa mittaa ottavat niin raskaampaa

metallia soittavat nuorta

uhoa täynnä olevat pojat kuin kauniita

harmonioita tarjoavat poppibändit.

Ainoa rajoitus kilpailuun on

yläikäraja 20 vuotta sekä jäsenten 18

vuoden keski-ikä.

Viime vuonna Skebassa järjestettiin

piirien alkukarsintojen jälkeen

sassa kilpailun ehdottomasti parhaan

shown tarjonnut ryhmä voitti ansaitusti

myös koko kisan. Jyväskylästä

kotoisin oleva Four of a Kind loisti

soittotaidoillaan, lavaesiintymisellään

sekä loistavilla omilla lauluillaan.

Vaasasta takaisin Jyväskylään

ja tähän vuoteen.

Musikaalisuus

perittyä

Nuutti ja Paulus ovat molemmat

perineet musikaalisuuden vanhemmiltaan.

Musiikki harrastuksena on

ollut molemmilla mukana elämässä

jo nuoresta alkaen.

Nuutti tarttui rumpukapuloihin

isänkin hakatessa rumpuja. Paulus

taas aloitti basistina, kun bändiä perustaessa

basso oli vapaa soitin.

Four of a Kindin taru alkoi jo ensimmäisestä

bändistä 3. luokalla.

Muutaman nimenvaihdoksen jälkeen

Four of a Kind, tai FOAK vakiintui

yhtyeen nimeksi.

Bändikilpailuissa

enemmänkin menestystä

Mitä nämä 16-vuotiaat nuoret rokkarit

sitten ovat saaneet aikaan? Yhtye

on voittanut paikallisen Toukofestin

bändikilpailun neljä kertaa peräkkäin

(vaikkakin neljännellä kerralla

oli ensimmäinen sija jaettu). Ääni

Skebaan pojat päättivät lähteä yhtyeen

kolmas jäsen Noel Syvälahti

(15) löysi kilpailun netistä. Hommaa

oli jo tehty hyvän aikaa ja settikin oli

valmis, joten päätös lähteä kisaan oli

helppo silloiselle nelikolle, nykyiselle

kolmikolle. Kisan voittaneessa

kokoonpanossa vaikutti myös Matias

Naskali, 16, joka on voiton jäänyt

pois kokoonpanosta.

Skebasta jäi yhtyeelle vain hyviä

muistoja. Kisan taso oli korkea

ja erilaisia tyylisuuntia riitti vaikka

muille jakaa. Omasta mielestään yhtye

erottui monipuolisella ja hyvin

treenatulla lavaesiintymisellä.

Pääpalkinto menee kuulemma ensimmäisen

virallisen demon tekemiseen.

Pidemmän matkan tavoitteena

on levytyssopimus ja tarpeeksi keikkoja.

Kuva leijonistakin on kuulemma

muuttunut ja vielä entistä positiivisempaan

suuntaan.

Mitä Nuutti ja Paulus siis odottavat?

Nopeita autoja ja rokkitähden

elämää?

– Seuraavaksi mennään treenikämpälle

treenaamaan, kuuluu Nuutin

vastaus.

Vanha sanonta pitää näköjään

edelleen paikkansa. Harjoitus tekee

mestarin, ja mestari harjoittelee jatkuvasti.

Jos haluat seurata Four of a Kindin

menoa, tykkää heistä Facebookista

foak@gmail.com

Vili Urpilainen

Leo Club Jyväskylä/Lohikoski


23


KOKEMUKSIA

NUORISO-

VAIHDOSTA

ISÄNTIEN

SILMIN

24

Mizuki Sato oli

Anne Niemisen

(oik.) perheessä

vaihto-oppilaana

muutamia vuosia

sitten ja tutustui

muun muassa

suomalaisiin kansallispukuihin.

0

lipa hienoa, että saimme turkkilaisen

vaihto-oppilaan Lionsliiton

kautta viime kesänä. Olen

nimittäin ollut töissä Turkissa

ja osaan hieman kieltäkin. Käymme

edelleenkin kauppaa Turkin kanssa

työni puitteissa ja pidän tärkeänä

kielitaitoni ylläpitoa. Näin myös

lapseni saivat kosketuksen minulle

rakkaaseen maahan. Olemme jo suunnittelemassa

vastavierailua hänen

kotikaupunkiinsa ensi kesäksi.”

Turkkilaisen vaihto-oppilaan

isäntäperheen isä

Alkukommentti on lainattu mukavasta

puhelinkeskustelusta, jonka kävin

isäntäperheen kanssa viime elokuussa.

On aina mieltä lämmittävää saada positiivista

palautetta tekemästään työstä,

jota pitää arvokkaana.

Kielitaidon ylläpito on yksi yleisimmistä

syistä ottaa nuori kotiinsa. Eri

kieliä on tarjolla useita, sillä Lionsliitto

on jo 50 vuoden ajan järjestänyt

joka vuosi kansainvälistä nuorisovaihtoa

– nykyään yli 40 maan kanssa.

Onko perheessäsi nuori, joka kirjoittaa

englannin tai jonkin muun kielen

syksyllä 2012 ylioppilaskokeessa tai

kaipaa muuten vain kielikylpyä? Ensi

kesänä Keski-Suomeen tulee jälleen

noin 15 nuorta etupäässä Euroopan

alueelta.

Saapuvat nuoret ovat iältään

16–21-vuotiaita ja he tulevat 10–12 eri

maasta. Eurooppalaisten vaihtoaika on

2–3 viikkoa ja muilta mantereilta 4–5

viikkoa. Pidemmän vaihtoajan voi jakaa

puoliksi toisen perheen kanssa.

Vaihtoaika on ensi kesänä pääsääntöisesti

2–3 viikkoa heinäkuussa ja

päättyy 28.7. alkavaan kansainväliseen

leiriin. Leiri pidetään Pieksämäellä.

”Koskaan ei meillä ole syöty niin

hyvää ruokaa kuin sinä kesänä, kun

meillä oli italialainen poika nuorisovaihdossa.

Heidän kulttuuriinsa

ruoka kuuluu olennaisena osana jo

pienestä pitäen ja myös pojat ovat

kiinnostuneita keittiöaskareista. Hän

teki meille kotipuolensa ruokia pyytämättä

ja halusi oppia myös suomalaisia

reseptejä. Meillä oli lasten kanssa

tosi hauskaa keittiössä!”

Italialaisen vaihto-oppilaan

isäntäperheen äiti

Haluaisitko tutustua toiseen kulttuuriin

paikallisen asukkaan opastamana?

Joskus pienet ja arkisetkin asiat saattavat

tuntua ulkomaalaisesta uusilta

ja jännittäviltä – ja sama pätee toisin

päin.

”Hieman minua jännitti viedä

japanilainen miljoonakaupungin

asukas mökillemme Kainuuseen, kun

ei siellä ole sähköjäkään ja saunavedetkin

täytyy kantaa järvestä. Päivän

mittaan hän ihmetteli montaa asiaa:

oravat syövät pähkinöitä kädestä ja

siili taapertaa vapaana pihamaalla.

Iltanuotiolla päivän päätteeksi

makkaraa paistaessamme hän

vihdoin lausui: Kyllä Suomi on rikas

maa. – Kaivatessamme selitystä hän

tarkensi: Teillä on näin paljon puuta

ja puhdasta vettä! - Asioita, joita me

emme osaa aina arvostaa tarpeeksi.”

Japanilaisen vaihto-oppilaan

isäntäperheen isä


Viitasaarella, kesällä 2010 järjestetyllä Lucky Lake Lions -leirille osallistui 25 Lions-nuorisovaihtonuorta 18 eri maasta.


nuorisovaihtoon Leijonien

ei

liity opiskelu tai työ.

Nuori on perheessä

kuin oma lapsi.

Jos perheessäsi on ulkomaille nuorisovaihtoon

tulevaisuudessa haluava

nuori, mutta ikää ei ole vielä tarpeeksi

(vähintään 17 v.), on tässä sinulle

mainio tilaisuus ottaa vastavuoroisuusperiaatteella

ensin ulkomailta

vaihto-oppilas perheeseenne. Nuoret

pääsisivät tutustumaan toistensa kulttuuriin

sekä solmimaan kansainvälisiä

ystävyyssuhteita pitkälle aikuisikään

saakka.

Ottamalla nuoren perheeseesi lisäät

todennäköisyyttä saada tulevaisuudessa

oman nuoresi ulkomaille.

Leijonien nuorisovaihtoon ei liity

opiskelu eikä työ. Nuori on perheessäsi

kuin oma lapsi.

Hänelle tarjotaan oma nukkumapaikka

ja ateriat, aivan kuten suomalaisille

nuorille ulkomailla. Nuori

maksaa itse matkansa Suomeen.

Käymällä kirjeenvaihtoa etukäteen ja

selvittämällä, mitkä ovat hänen kiinnostuksensa

kohteita, vaihtoajasta saa

eniten myönteisiä kokemuksia.

”Kävi ilmi, että vaihto-oppilaamme

oli taiteellisesti erittäin lahjakas.

Otimme yhdessä selvää taidetarjonnasta

ja yllätyin itsekin, että joka

kunnassa on jonkinlainen kesänäyttely.

Vaihtoaika sujui rattoisasti

niitä kierrellen. Matkalle eksyi myös

monta kirpputoria ja kansallispukunäyttely

– oivallinen tapa esitellä

suomalaista designia ja kansanperinnettä.”

Keskisuomalainen

vaihtonuoren ”host äiti”

Paikalliset kohteet ovat helposti esiteltävissä,

samoin ruokakulttuurimme.

Suomessa on myös runsaasti

kesätapahtumia ja festivaaleja, joille

kannattaa osallistua.

”Intialainen poika tuli Suomeen

perheemme harmiksi juuri juhannusaattona.

Ei auttanut muu kuin viedä

hänet suoraan lentokentältä juhannustansseihin

– olimmehan ostaneet

liput tangon kuninkaan konserttiin

jo etukäteen. Illasta tuli kuitenkin

ainutlaatuinen. Delhiläinen ihastui

tangoon ja esiintyjä halusi samaan

kuvaan kaukaisen faninsa kanssa.

Hän esitteli kotona olevansa kuvassa

suomalaisen kuninkaallisen kanssa.”

Reijo Taipaleen juhannuskeikalta

poimittu

Kokonaisuutena ottaen vaihtoaika

opettaa molemmille osapuolille paljon.

Opiskelijavaihto on mitä parhainta

kansainvälisyyskasvatusta, jota voi

suositella kaikille lämpimästi.

Lisää tietoja saat parhaiten avaadistrict107-g

ja sieltä Nuorisovaihto.

Invitation and Host Family –lomakkeen

täyttämällä ja lähettämällä se

paikallisen lions-klubin edustajalle

osallistut hakuun. Tiedot klubeista

löydät myös em. sivulta. Voit myös

laittaa tiedusteluja suoraan nuorisovaihtojohtajalle

osoitteeseen anne.

Hakuaika on nyt ja päättyy maaliskuun

lopussa. – Ota yhteyttä!

Nuorten asialla

Anne Nieminen

107-G piirin nuorisovaihtojohtaja

Lummeniemen leirikeskuksen pihapöydässä käytiin monet keskustelut.

Amazing race Viitasaari -kisassa yhdellä rastilla piti valmistaa karjalanpiirakka.


25


Lions Quest kahden

opettajan kokemuksena

O

uti Palomiemi sai kuulla

Lions Questistä ensimmäisen

kerran omien lastensa koulun

kautta.

–Vanhemmille tiedotettiin LQtunneista,

ja tunnit olivat antoisia ja

niistä keskusteltiin meillä kotona.

Työkaverini, Johanna Arho-Forsblom,

hehkui Quest-intoa ja halusin

itsekin Questin työtavat käyttööni,

kertoo Paloniemi.

–Pääsin Hanna Kokkalan Lions

Quest –kurssille marraskuussa 2011.

LQ-kurssista jäi päällimäisenä mieleen

kurssin hyvä ja lämmin tunnelma.

Kurssipäivien jälkeen olen ollut

sitä mieltä, että kurssi oli antoisa.

Kurssilla kerrottiin ja koettiin hyvä

ja turvallinen lähestymistapa mm.

yhteistoimintaan ja mielipiteen kertomiseen.

Kouluttajamme Hanna oli

ammattitaitoinen ja rauhallinen sekä

asiansa osaava, löysi ratkaisuja kysymyksiimme

ja oli johdonmukainen.

–Myös yläkoulussa Questin toteuttaminen

on ehdottoman tärkeää.

Quest edesauttaa nuorten itsetuntemusta

juuri tuona murrosiän muutoksen

ja epävarmuuden aikana nykyyhteiskuntamme

vaativassa, kilpailun

täyttämässä yhteiskunnassa.

Opit heti

käyttöön

Paloniemi itse aloitti heti kurssin jälkeen

Questin muun muassa ryhmätyötilanteissa.

– Luokkani pikkujoulut pidin

Quest-hengessä ja oppilaskunnan

hallituksen tomintaan otin käyttöön

Venn-diagrammin, jonka avulla tarkastelimme

nuorten osallisuutta ja

osallistumista yläkoulumaailmassa.

Koen, että Quest-ohjelma auttaa

opettajaa helpoin ja oikeasti hyväksi

havaituin keinoin tukemaan lasta ja

nuorta tuntemaan ja kokemaan itsensä

omaksi arvokkaaksi itsekseen

sekä edelleen myös ymmärtämään ja

asettumaan toisen lapsen ja nuoren

asemaan.

Turvallisessa ilmapiirissä

elämää varten

Jo 16 vuotta Lions Quest -kouluttajana

toiminut Hanna Kokkala on

käyttänyt säännöllisesti Quest-ohjelmaa

vuodesta -94 alkaen.

– On ollut suuri ilo vetää viikoittain

ohjelmaa oman luokan lisäksi

muillekin luokka-asteille sekä myös

vanhempien kohtaamisessa. Tiedän

ja tunnen oppilaiden pitävän toiminnallisesta

opetuksesta, jossa jokainen

voi tutussa, turvallisessa ilmapiirissä

ajatella ja harjoitella elämässä tarvittavia

taitoja ja valmiuksia.

Itsetuntemuksesta lähtee kyky kohdata

arvostaen myös muut ihmiset.

(Jatkuu seuraavalla sivulla.)

26

Vasemmalla ensimmäistä kertaa Quest -kurssilla Outi Paloniemi ja oikealla Johanna Arho-Forsbom, juuri valmistunut Lions Quest -kouluttaja.

Lions Ouest -kouluttaja Hanna Kokkala ja Quintus-nalle.

KOKEMUKSIAAN KERTOVAT:

OUTI PALONIEMI

Historian ja yhteiskuntaopin

opettaja Tikkakosken koulussa

Jyväskylässä.

Osallistui Lions Questkoulutukseen

marraskuussa 2011.

HANNA KOKKALA

Luokanopettaja Raunistulan yhteinäiskoulussa

Turussa.

Toiminut Lions Quest -

kouluttajana vuodesta 1995.

Kouluttanut satoja henkilöitä

Lions Quest -kursseilla ja toivoo

työn jatkuvan vielä pitkään.

” Itsetuntemuksesta

lähtee

kyky kohdata

arvostaen myös

muut ihmiset.

Hanna Kokkala


Yhdessä koetun ilon kautta toisiin tutustuminen

luovat tunnesidettä toisista

välittämiseen ja huolenpitoon.

– Meille aikuisille ja kasvattajille

työkalut terveen kasvun tukemiseen

ovat osa vastuullista aikuisuutta.

Oppilaiden, ihan pientenkin, ajatukset

ja mielipiteet pystyvät yllättämään

aina vaan. Erityisesti on jäänyt

mieleen jo yläkouluun siirtyneiden

oppilaiden lausahdus siitä, miten ne

suojaavat tekijät, joiden kanssa niin

kovasti alakoulussa töitä tehtiin ovat

nyt iän karttuessa tulleet heille todeksi

ja tueksi, sanoo Kokkala.

Kun pienet oppilaat vievät Quintusnallen

kotiin, kirjoittavat kotiväen

kanssa Nalle-päiväkirjaa ja seuraavana

päivänä riemulla ja suurellä merkityksellisyydellä

esittelevät tuotosta

muulle luokalle, kyse ei ole vain

fyysisestä pehmolelun kuljetuksesta,

vaan syvemmästä kokemuksesta vastuun

kannosta. ”Paras tunti ikinä”-puhe

antaa lämpimän ja varman tunteen

Questin tarjoamien elämän mittaisten

eväiden tärkeydestä.

” Kasvaminen

ja kasvattaminen

ovat elämänmittainen

matka.

– Koko Questin maailma on ollut

minulle selkeyttävä, opettava ja valaiseva

ohjenuora niin opettajan työhön

kuin yksityiselämäänkin. Oma

rohkeuteni kohdata lapsi tai nuori ja

vaikuttaa koko oppilasryhmään ovat

syventäneet opettajuuttani ja kasvattajuttani.

Questissa teoriat limittyvät

toisiinsa saumattomaksi kokonaisuudeksi;

taidoissa ja toiminnoissa

kiteytyy koko inhimillinen elämä ja

vuorovaikutus.

– Ohjelman arvo ei ole sidottu aikaan

tai paikkaan. Toivomme maailman

muuttuvan parempaan suuntaan

ja päivittelemme ajan ilmiöitä. Muutos

alkaa kuitenkin aina itsestämme

ja näkemyksien laajentamisesta, oivalluksista

suhteessa mina ja muut.

Näissä pohdinnoissa Quest-ohjelmien

antama malli on erityisen antoisa,

selkeä ja toimiva.

– Erityisesti minuun on tehnyt

suuren vaikutuksen kasvatustieteilijä

H.Stephen Glenn teorioillaan

itsetunnosta, moraalista ja henkilökohtaisen

sitkeyden merkityksestä,

korostaa Kokkala.

Vanha kiinalainen sananlasku kiteyttää

syvän viisauden, joka koskettaessaan

voi olla tie omaan kasvuun

ja muutokseenkin. ”Jos annat minulle

kalan, saan ruokaa yhdeksi päiväksi.

Jos opetat minut kalastamaan,

saan ruokaa loppuelämäkseni.” Kyse

on siis taidoista välineenä elämässä

selviytymiseen ja pärjäämiseen.

Kasvaminen ja kasvattaminen

on pitkäaikainen prosessi,

elämänmittainen matka! Toivon,

että uudet näkökulmat vahvistavat

lähestymistapaa siihen.

Questista onnellisena

Johanna Arho-Forsbom

Borleus, Clarisia ja Rianne

Haitista ovat kiitollisia

Tässä he ovat, koko nuori perhe. Perheen

isä Borleus Louis (22) kertoo:

– Katsoin elokuvaa kadulla, ja lähdin

pois. Yhtäkkiä huomasin, kun

taloja alkoi sortua ja valaisinpylväitä

kaatui. Näin ihmisiä sortuneiden

talojen alla. Tulin surulliseksi, kun

en pystynyt tekemään mitään heidän

auttamisekseen. Sillä hetkellä olin

aivan toivoton ja tuntui kuin menettäisin

järkeni, mutta Jumala auttoi

minua selviytymään.

Myöhemmin iso auto poimi ihmisiä

viedäkseen heidät St.Marcin sairaalaan.

– Pääsimme St.Marciin, jossa serkkuni

auttoi meitä seuraavat päivät.

Uusi kaunis kotitalo

Perhe on juuri päässyt muuttamaan

Partiolaiset lähestyvät leijonia

Lionsklubeilla ja Suomen partiolaisilla

on ollut jo pitkään hyvää yhteistyötä

monella paikkakunnalla.

Lions-liitto on on päättänyt suhtautua

myönteisesti tuleviin avustuspyyntöihin

koskien lippukuntien retkeilyvarusteiden

hankintaa.

Klubeilta toivotaan samaa suhtautumista.

Partiolaiset ovat vastavuoroisesti

valmiita tulemaan klubien

tapahtumiin ja aktiviteetteihin esittelemään

toimintaansa.

Ohessa otteita Suomen Partiolaiset

ry:n puheenjohtaja Heidi Jokisen

yhteistyötä kehystävästä kirjeestä.

”Vuonna 2011 Suomen Partiolaisten

ohjelmapainotus oli retkeilyssä

ja partiotaitokisoissa. Painotuksen

iskulause kuului: Suuntaa retkelle,

suuntaa kisaan! Painotus onnistui

hyvin ja haluamme tänä vuonna jatkaa

teemaa hieman muunneltuna.

Luonnossa tapahtuvan partiotoiminnan

tavoitteena on opastaa

partiolaista omien kokemusten ja

elämysten kautta arvostamaan monimuotoista

luontoa. Vastuu luonnosta

ja elinympäristöstä kuuluu jokaiselle.

Haluamme, että myös tulevilla

sukupolvilla on mahdollisuus nauttia

luonnon monimuotoisuudesta, vanhoista

metsistä, eliölajien kirjosta

ja puhtaasta ilmasta. Suomalaisina

meillä on erityinen vastuu puhtaasta

Itämerestä ja vesistöistämme.

Haluamme levittää henkilökohtaista

ja kunnioittavaa suhdetta luontoon.

Jokaisella tulee olla mahdollisuus

päästä metsään ja vesille. Haluamme

kunnioittaa jokamiehen oikeuksia

ja edistää kestävää luonnossa liikkumista

sekä luonnon käyttöä lasten

ja nuorten toimintaympäristönä.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi

partiolaiset tarvitsevat luonnossa

liikkuessaan välttämättömiä retkivarusteita,

joiden puuttuminen voi olla

monessa lippukunnassa suoranainen

uuteen kauniiseen kotiinsa. Äiti Claricia

(19) on onnellinen. Talo on

toinen niistä kahdesta, suomalaisten

leijonien jo tähän mennessä rahoittamista

taloista Haitissa. Pientä Rianna

Kénolia (1) tulemme tapaamaan

vielä uudestaan.

Suomalaiset lionsklubit olivat jouluun

mennessä lahjoittaneet Haititaloille

yhteensä 15 129,20 euroa.

Haitilaisten taistelu elämän jälleenrakennushankkeessa

jatkuu. Niin

jatkuu meidänkin Haititalot-projektimme.

Suomalaiset leijonat rakentavat

pysyviä, myrskynkestäviä taloja ja

koteja haitilaisille. Tämä perhe on

onnellinen, heillä on nyt koti, joka

kestää myrskyt...

Toivottavasti saamme lahjoittaa

sellaisen mahdollisimman monelle.

Sinä ja klubisi voitte vaikuttaa

siihen. Lahjoituksia Haiti-taloihin

kerätään Suomen Lions-liiton katasenä

30.6.2012 asti eli tämän kauden

loppuun.

lion Leena Lappalainen

Haiti - talot projektikoordnaattori

Partiolaisten talviretkeilytarpeita voisi tyydyttää esimerkiksi Hawu-kamiinateltta.


Haluamme

levittää henkilökohtaista

ja

kunnioittavaa

suhdetta luontoon.

Jokaisella tulee olla

mahdollisuus päästä

metsään ja vesille.

retkitoiminnan este.

Suomen Lions-liitto ja Suomen

Partiolaiset ovat keskustelleet mahdollisuudesta

yhteistyöhön lasten

ja nuorten luontokokemusten lisäämiseksi.

Paikalliset Lions Club

-jäsenyhdistykset avustaisivat partiolippukuntia

retkivarustehankinnoissa

mahdollisuuksiensa mukaan.

Suomen Lions-liitto ry ja Suomen

Partiolaiset – Finlands Scouter ry

tiedottavat yhteistyössä omia jäsenjärjestöjään

asiasta talven/kevään

2012 aikana.

Yhtenä mahdollisuutena talviretkeilyyn

liittyvänä hankintana

lippukunnille mainostetaan Hawukamiinatelttaa,

joka on suunniteltu

partiolaisten lähtökohdista.”

Pirjo Nyman


27


LC Jyväskylä Cygnaeuksen palveluaktiviteetti

Pitkäaikaishoidossa olevien

vanhusten ulkoiluttaminen

LC Jyväskylä Cygnaeus liittyi mukaan

vanhusten vapaaehtoiseen ulkoiluttamiseen

vuoden 2010 alussa,

kun Keljon pitkäaikaishoidon palveluyksikön

johtaja, Eeva-Liisa Saarman

otti yhteyttä klubimme silloiseen

voimakaksikkoon, presidenttiin

ja sihteeriin.

Klubissamme nähtiin mahdollisuus

käynnistää hyödyllinen palveluaktiviteetti,

joka sopi erinomaisesti palveluajatukseemme.

Vapaaehtoisiksi

ilmoittautui kymmenkunta veljeä,

monet vielä ladyjen kanssa.

Toiminta jatkui siten, että osallistujat

jaettiin kahteen ryhmään

vanhainkodin osastojaon mukaisesti.

Taloon tutustumiskierroksen

ja perehdyttämisen jälkeen olimme

valmiit aloittamaan vapaaehtoistyön

työuramme tammikuun puolivälissä

2010. Toimintakaudella 2010–2011

palvelutunteja kertyi noin 500.

Yhteistyö toi mukanaan myös uuden

aktiviteetin, kun LC Jyväskylä

Cygnaeus lahjoitti vuonna 2010

Osasto 4:lle television asukkaiden

käyttöön.

Osaston näkökulmasta

Koska vanhusten ulkoiluttamiseen

on henkilökunnalla vain rajalliset

mahdollisuudet, tuo LC Jyväskylä

Cygnaeuksen aktiviteetti toivottua

apua henkilökunnalle ja vaihtelua

ja virkistystä vanhusten päivärutiineihin.Varsinkin

talvisaikaan asukkaiden

ulkoiluttaminen on pitkälti

vapaaehtoisten varassa. Myös omaiset

ulkoiluttavat omiaan varsin aktiivisesti.

Henkilökunnan toive on, että vapaaehtoistyöntekijä

olisi hyvinkin

omatoiminen varsinaisessa ulkoilutustyössä.

Henkilökunta toki auttaa

asukkaan pukemisessa ja riisumisessa

sekä tarvittaessa rullatuoliin

laitossa. Pääsääntöisesti asiakkaat

ovat tyytyväisiä ulkoiluun eikä negatiivista

palautetta asukkailta tai asukkaiden

omaisilta ole tullut.

”Isolla puolella” omatoimisesti ulkoilemaan

pystyviä asukkaita ei ole

ja vain muutama pystyy ulkoilemaan

Television lahjoitustilaisuus, vasemmalta presidentti Martti Kaipainen, Eila Räihä, Pekka Kantala ja Pekka Einovaara

kävellen, tosin talutettuna, enemmistön

vaatiessa pyörätuolin käyttöä.

Valtaosa dementiapuolen asukkaista

pystyisi kuntonsa puolesta ulkoilemaan

itsenäisestikin, mutta sairaudestaan

johtuen tarvitsisivat aidatun

ulkoilualueen.

Useita auttajatahoja

Leijonat eivät ole läheskään ainoa

vapaaehtoistyötä osastolla 4 tekevä

yhdistys. Kaikki seurakunnat toimivat

hyvin aktiivisesti, Sydänyhdistys

toimii isolla joukolla ja järjestää

osastolla mm. pikkujouluja, Jyväskylän

Ammattikorkeakoulu on myös

aktiivinen toimija.

Versova-hankkeen kautta on liittynyt

yksityishenkilöitä tekemään

Keljossa vapaaehtoistyötä. Kaiken

kaikkiaan erilaisten toimijoiden kirjo

on suuri. Joulun aikaan esiintyy jopa

ruuhkaa ja joskus eri ryhmien aikatauluttaminen

on työlästä.

Miten käytännössä...

Palveluaktiviteetin käytännön toteuttamisesta

kertoo hankkeessa alusta

asti mukana ollut Pekka Einovaara.

– Pyrin käymään kerran viikossa

asukkaiden ruokailun jälkeen ja aloitan

tavanomaisesti hieman ennen klo

13:a. Olen ollut periaatteessa vuoroviikkoina

Onnelassa (dementiaosasto)

ja Isolla puolella. Ilmoitan tekstiviestillä

osastonhoitajalle tulostani

ja saan paluuviestinä varmistetun ja

osaston aikatauluun sopivan tiedon

siitä, kummalle puolelle menen.

Ulkoilulenkki on lyhyehkö, 20–30

minuuttia. Yritän tehdä kaksi ulkoilukierrosta

päivässä. Onnelan

asukkaita ulkoilutan pääsääntöisesti

taluttaen ja joskus otteen on oltava

tiukkakin, ettei kaveri lähde omille

teilleen. Tässä on huomattavana

apuna se, että olen ”senttaaliklubin”

jäsen ja otteeni on tarvittaessa hyvinkin

pitävä. Ison puolen asukkaita ulkoilutan

pääasiassa pyörätuolissa.

Yritän ylläpitää kevyttä keskustelua,

jos asukas pystyy vastaamaan.

Aiheet kannattaa valita ulkoilutettavan

menneisyydestä, kysellä, mutta

ei udella. Suosittuja aiheita ovat

myös lapset, lastenlapset, asukkaan

entinen työ, marjastus, sienestys, autot,

matkustelu, maanviljelys, sää ja

verotus. Kesällä B –talon edustalla

oleva kiikku on varsin suosittu.

Tärkeintä ulkoiluttamisessa on sen

jatkuvuus siten, että siitä muodostuu

kevyt rutiini jaulkoilutettavat tunnistavat

sinut, kiteyttää Einovaara.

Heikki Paanila

LC Jyväskylä Cygnaeus

Osasto 4 pähkinänkuoressa

Osastoa 4 johtava sairaanhoitaja

Eila Räihä on toiminut alalla jo

noin 30 vuotta, joista viimeiset

neljä vuotta tämän osaston johdossa.

Hän kertoo osasto 4:n toiminnasta:

”Osastolla on henkilökuntaa

yhteensä 30, joista hoitohenkilökuntaa

24. Tiimityö on otettu

aktiivisesti käyttöön ja siihen on

annettu henkilökunnalle myös

koulutusta. Tiimityö on selkeästi

tehostanut toimintaa.

Osaston henkilökunnan määrä

vastaa annettuja suosituksia ja

osastolle myönnetyt resurssit varmistavat

hoidon hyvän tason. Tason

ylläpitäminen vaatii kuitenkin

kovaa työntekoa ja lisää tekeviä

käsiä kaivataan.

Osastolla on yli asukasta, joista

14 – 16 on dementiapuolella. Tätä

puolta osastosta kutsutaan Onnelaksi.

Toisen puolen nimitys keskuudessamme

on ”Iso puoli”.

Asukkaiden keski-ikä on 82

vuotta, nuorin on hiukan yli

50-vuotias ja vanhimmalla on

ikää reilut 100 vuotta. Useammalla

asukkaalla on jokin muistisairaus

ja lähes kaikilla on useampia

sairauksia.

Valitettavasti edelleenkin on joitakin

asukkaita, joita kukaan ei

käy katsomassa tai jonka luona

käydään erittäin harvoin.

28


LEIJONAT PALVELEVAT

Willem ja Lydia Ahas viettävät eläkevuosiaan Tallinnan itälaidalle rakentamassaan talossa.

Suomipojalle

tukea

Vaajakoskelta

V

aajakoskelaiset klubit Päijänne

ja Vaajakoski ovat ottaneet vastuulleen

Suomen puolustamiseen

osallistuneen sotaveteraanin

tukemisen. Suomi sai jatkosodassa

avuksi sotaan Neuvostoliittoa vastaan

Virosta 2 600 nuorukaista, joita nimitettiin

suomipojiksi.

Suomipojat karkasivat salaa Suomenlahden

yli pohjoiseen ja liittyivät täällä

koulutettuun suomipoikien joukkoosastoon.

Heidän mukanaan tuli myös

Willem Ahas, silloin vielä alaikäisenä

Tallinnasta, ja osallistui koulutuksen

jälkeen itärintaman sotaan.

Willem palasi muitten Suomipoikien

kanssa Viroon 1944 saksalaisten

sotaonnen loputtua ja osallistui Viron

itärintamalla taisteluun neuvostoliittolaisia

joukkoja vastaan. Taistelujen

loputtua Willem palasi kotiinsa Tallinnaan,

mistä hänet kumppaneittensa

kanssa otettiin kiinni maan valloittaneiden

neuvostoliittolaisten voimin.

Osa suomipojista karkasi ulkomailla

varsinkin Ruotsin suuntaan.

Willem karkotettiin

Siperiaan

Willemin kohtaloksi tuli karkotus Siperiaan,

missä hän joutui olemaan

lähes vuosikymmenen. Karkotus kärsittiin

hyvin karuissa oloissa ja välillä

lähes ruuatta.

–Siellä opin kunnioittamaan ruokaa

enkä koskaan sen jälkeenkään ole jättänyt

lautaselleni syömätöntä ruokaa,

muistelee Willem karkotusaikaansa.

Onnekseen Willemin tuomio loppui

ja hän pääsi palaamaan Tallinnaan.

Siellä nuori mies löysi puolisokseen

Lydian, jonka kanssa hän perusti perheen

ja rakensi omakotitalon Tallinnan

itälaidalle.

William ja Lydia elävät tänä päivänäkin

samassa, nyt jo parannetussa

talossa. William osallistuu suomipoikien

hupenevan järjestön toimintaan ja

on käynyt useita kertoja Suomessa.

Elämänkerta

valmistui

Viime vuonna hän sai valmiiksi elämästään

kertovan kirjan. LC Vaajakoski-Päijänne

otti Willemin tukensa

kohteeksi ja lupasi maksaa perheelle

vuoden lämmityskulut. Vaajakoski-

Päijänteen kuoltua LC Vaajakoski otti

vastuulleen perheen elinikäisen sopimuksen

ja on toimittanut tuen Willemille

ja Lydialle vuosittain.

Ahaksen perhettä on käyty joka

vuosi tuen toimittamisen yhteydessä

tapaamassa Tallinnassa ja heidän kotonaan.

Tänä vuonna LC Vaajakoski

lähtee Tallinnaan tutustumaan ladyjen

kanssa bussilla ja matkalla on tavoitteena

yhteinen iltapala vuotuista

lahjoitusta luovutettaessa. Suomen

valtiolta suomipojat ovat vasta viime

vuosina saaneet vähäistä tukea ja joukko

on nyt jo hyvin vähäinen.

Risto Pynnönen

Uusi pääsihteeri

aloittaa maaliskuussa

Lions-liiton uusi pääsihteeri Maarit

Kuikka aloittaa tehtävänsä hoidon

maaliskuun alusta.

Pitkäaikainen pääsihteeri Markus

Flaaming on lomalla vuoden alkupuoliskon

ja jää eläkkeelle heinäkuun

alusta.

Tammi- ja helmikuussa pääsihteerin

tehtävät on hoidettu tilapäisjärjestelyin.

Päivittäistä päätöksentekoa

vaativat asiat hoitavat

puheenjohtaja Heimo Potinkara

sekä varapj. Seppo Söderholm.

Heidän tukenaan on liiton hallituksen

nimittämä kahden lionin tukiryhmä:

PID Harri Ala-Kulju ja

PCC Jouko Ruissalo.

Pääsihteerille tulevat sähköpostiviestit

avaa vielä kuluvan kuukauden

ajan ensisijaisesti Heimo

Potinkara.

Pirjo Nyman

Yksi hakija kuhunkin

kuvernöörivirkaan

G-piirin kuvernöörivirkoihin on ilmoittautunut

yksi hakija kuhunkin.

DG:ksi hakee VDG Taisto Kotila

LC Laukaasta.

1. VDG:ksi hakee 2. VDG Jari

Rytkönen Uuraisilta ja 2. VDG:ksi

Kyösti Mikkonen LC Muuramesta.

Piirikuvernööri Pertti Jämsénin

mukaan kaikki hakijat täyttävät tehtäviin

asetetut vaatimukset. Valinta

tehdään piirin huhtikuun vuosikokouksessa

Laukaassa.

Helmikuun loppuun mennessä

lohkopuheenjohtajat keräävät lohkonsa

klubeilta tiedot vuosikirjan

lukumäärän tarpeesta.

Klubien ydinvirkailijoille on avattu

liiton jäsenrekisteriin salasanallinen

testikäyttö. Pääsy sallitaan koko

jäsenistölle mahdollisesti heinäkuussa.

Pirjo Nyman

Jäsenmäärä

on voimaa

Piirimme ja koko Lions-liiton jäsenmäärä

on hienoisessa laskussa

tällä kaudella. Vuoden vaihteessa

G-piirissä oli 1 729 jäsentä, miinusta

kertyi tälle kaudelle 10 jäsentä.

Koko maassa oli vuoden vaihteessa

162 leijonaa vähemmän kuin viime

kauden lopussa.

Jäsenmäärä on voimaa niin paikallisella

kuin kansainvälisellä tasolla.

Uudet jäsenet ovat klubien elinvoiman

ja tulevaisuuden avaintekijöitä.

Uuden kasvun

voima -palkinto

Lions-liiton jäsentoimikunta on lanseerannut

Uuden kasvun voima –palkinnon.

Jokaisessa piirissä palkitaan

yksi klubi, joka on vuoden aikana

kasvattanut jäsenmääräänsä. Kaikki

klubit, joiden jäsenmäärässä on tapahtunut

nettokasvu kauden aikana ,

saavat nimensä näkyviin vuosikokouksen

ansiolistalle.

Kasvun voima -palkinnon saajat

valitaan arpomalla tältä listalta. Palkinnot

jaetaan Jyväskylän vuosikokouksessa

kesäkuussa.

Myös oma

piiri palkitsee

Myös omassa G-piirissämme seurataan

tarkalla silmällä ja kannustaen

jäsenmääriä.

Piirin parhaiten kunnostautunut

klubi palkitaan 100 euron kannustuspalkinnolla,

joka jaetaan piirin

vuosikokouksessa Laukaassa huhtikuussa.

Pirjo Nyman


29


Hankasalmen lionit ovat tehneet muun muassa jäälyhtyjä.

LC Hankasalmi on toiminut 50 vuotta

16.2.2012 tulee kuluneeksi 50 vuotta,

kun Suomen kahdessadas LC- klubi

perustettiin Hankasalmelle.

19. helmikuuta 1962 päivätyn perustamisasiakirjan

mukaan klubia oli

perustamassa 18 jäsentä, joiden joukosta

ensimmäiseksi presidentiksi

valittiin pankinjohtaja Jaakko Ahti,

sihteeriksi farmaseutti Tor Steffansson

ja rahastonhoitajaksi piiriesimies

Esko Malste. Kummiklubina (sponsoring

club) toimi LC-Vaajakoski.

Perustajajäsenistä yksi veli, eläkkeellä

oleva opettaja Jorma Rissanen,

on vielä mukana klubin toiminnassa.

Klubin jäsenmäärä on alkuajoista

vakiintunut kolmenkymmenen paremmalle

puolelle. Nykyisin klubissa

on 34 jäsentä, joiden keski-ikä on

62 vuotta.

Alkuaikoina tiukasti

protokollan mukaan

Alkuaikoina kokoustaminen ja edustaminen

suoritettiin tarkasti protokollan

mukaan. Tuolloin huomattavan

monet asiat ratkaistiin demokraattisesti

äänestämällä.

Tarjoilut piti olla esillä viimeisen

päälle, ja se arvatenkin aiheutti paineita

tarjoilupuolella. Kokousten

kulku kirjattiin tarkasti pöytäkirjaan.

Komitea

joka lähtöön

Merkillepantavaa oli erilaisten komiteoitten

olemassaolo. Oli mm. kuntokomitea,

jossa punnittiin leijonaveljien

elopaino. Painon lisäyksestä veli

30

joutui maksamaan klubille 10 mk/kg,

ja vastaavasti painon vähenemisestä

klubi maksoi veljelle 1 mk/kg.

Muita komiteoita olivat mm. jäsen-,

ohjelma-, aktiviteetti-, läsnäolo-,

romu-, kansainvälisten suhteiden,

sääntöjenuudistus-, kirpputori-,

potkupallo-, vaali-, verokalenteri-,

viiri-, opintorahasto-, jäänveikkausja

naamiaiskomiteat.

Olipa mukana ns. mummokomiteakin,

jonka tehtäviin kuului iäkkäämmän

väestön avustaminen

kirkkomatkoilla. Yleensä komitean

perustaminen tapahtui niin, että kun

joku veli otti asian esille kokouksessa,

hänestä tehtiin komitean puheenjohtaja,

ja hän sitten täydensi

ryhmää. Komiteoitten määrä tahtoi

vain kasvaa.

Monet toiminnat ovat säilyneet hyvin

samantyylisinä alusta asti. Yksi

perinteistä on ns. kellon ryöstö vierailevan

klubin toimesta. 1980-luvulla

mukaan tulivat mm. palvelupäivä,

työaktiviteetti, palvelu-/yrityskalenteri,

Mikkomarkkinat, ja kaskukirja.

Yksi tunnetuimmista viime vuosien

aktiviteeteistä on ollut toukomarkkinat:

Neste Jari-Pekassa vuosittain

järjestettävä koko päivän markkinatapahtuma

huipentuu uuden auton

arvontaan. Muita aktiviteettejä ovat

olleet mm Revontuli-pilkin avustustehtävät,

Hankasalmen palveluhakemiston

laatiminen ja Neste Oil Rallin

lipunmyynti.

Palveluaktiviteettejä on järjestetty

Leijona-hengessä: Leijona-olympialaiset

ovat yhdessä paikallisen urheiluseuran

kanssa järjestettävät lasten

” Kuntokomiteassa

punnittiin leijonaveljien

elopaino.

Lisäyksestä joutui

maksamaan klubille

10 mk/ kilo.

yleisurheilukilpailut. Häkärinteillä

järjestettävässä vammaisten laskettelupäivässä

on avustettu.

Koulunsa aloittaville lapsille on

lahjoitettu pyöräilykypärät. Veteraanikeräysten

järjestelyihin on osallistuttu.

Ruokailut yhdessä

leidien kanssa

Aivan alkuaikoina kuukausikokouksissa

oli vain kahvitus, mutta myöhemmin

kuvioon tuli veljien toivoma

ruokailu. Ruoka nautittiin yhdessä

puolisoiden kanssa. Lisäksi esitelmä

kuunneltiin yhdessä, minkä jälkeen

osapuolet hajaantuivat pitämään

omaa kokoustaan.

Kautta aikojen leidit ovat osallistuneet

suurelle yleisölle tarkoitettujen

aktiviteettien järjestämiseen. Leideillä

on ollut myös omia stipendi- ja

avustuskohteita, viimeisimpänä rajan

takana olevan Paanajärven lasten

tukeminen.

Sakotustapaus

leijonanpennusta

Kuukausikokouksen ohjelmaan alusta

asti kuuluneita ohjelmanumeroita

ovat olleet tietoveikkaus, esitelmät ja

arpajaiset. Sakotuskäytännössä sattui

alkuaikoina tapaus, jossa jäsentä oli

sakotettu leijonapennun hankkimisesta

30 mk.

Oli tehty päätös, että jäsenelle

syntyvästä lapsesta oli suoritettava

ns. pentuvero klubille, ja

uudelta isältä asia oli unohtunut.

Myöhemmin käytännöstä kuitenkin

luovuttiin, kun ei haluttu rangaista

leijonapentujen syntymisestä.

Runsaasti

klubivierailuja

Klubivierailuja on ajan saatossa tehty

lukematon määrä, sekä paikkakunnan

sisällä että alueen ulkopuolelle.

Samoin teatteriesitykset ja vierailut

eri laitoksiin ovat olleet suosittuja.

Luonnollisesti kaikki varat, jotka

kerätään yleisöltä, jaetaan takaisin

erilaisille yhteisöille, pääasiassa

nuorison ja vanhusväestön piirissä

tapahtuvan toiminnan tukemiseen,

sosiaalisten tai taloudellisten syiden

perusteella.

LC-Hankasalmi jatkaa elinvoimaisena

kohti uusia haasteita.

Henry Aarnio


G-piiri

onnittelee

Kautena 2011–2012 merkkivuodet täyttyvät seuraavilta klubeilta:

55 v: LC Vaajakoski ja LC Jämsä.

50 v: LC Sysmä, LC Mänttä, LC Jyväskylä/Jyvä, LC Hankasalmi ja LC Tikkakoski.

45 v: LC Kinnula.

40 v: LC Luhanka, LC Pylkönmäki.

35 v: LC Viitasaari/Porthan, LC Keuruu/Lapinsalmi, LC Jyväskylä/Cygnaeus, LC Joutsa/Jousa.

30 v: LC Saarijärvi/Kalmari.

15 v: LC Saarijärvi/Kalmari.

10 v: LC Mänttä/Esteri.

Lähde: Lions-vuosikirja

LC Laukaa: auttamista ja juhlaa

LC Laukaan kauden tunnuslauseena

on: ”Auttaminen jalostaa ihmistä”.

Tässä näkyy keskeinen arvomme, auttaminen,

mikä toivottavasti on meille

myös sisäisen ilon asia.

Auttamistyötämme on ollut mm.

huolenpito ikääntyneistä henkilöistä

lunta luomalla, nurmikkoa ajamalla

ja polttopuita kantamalla. Samalla

on ollut tilaisuus keskustella heidän

kanssaan maailman menosta ja saada

virkistystä molemmin puolin.

Varoja avustuksia varten olemme

hankkineet osallistumalla Suomen

MM-rallitalkoisiin ja järjestämällä

yhdessä Laukaan seurakunnan kanssa

jo perinteisen kirkkokonsertin. Tänä

vuonna konsertin pääesiintyjä oli

Jaakko Ryhänen, joka veti kirkkoon

ennätysyleisön, noin 700 henkilöä.

Marraskuussa juhlimme Peurungassa

LC Laukaan 50-vuotistaivalta.

Juhlapuheen piti liiton varapuheenjohtaja

Seppo Söderholm. Tilaisuutta

kunnioittivat läsnäolollaan myös

Aarne-Ritari säätiön hallituksen jäsen

Matti Tallgren, piirikuvernööri Pertti

Jämsén sekä klubimme perustajajäsen

Pertti Laurila. Raha-avustuksia

juhlassa myönnettiin laukaalaisille

järjestöille, jotka tekevät lapsi- ja

nuorisotyötä tai työskentelevät ikääntyneiden

ja muiden apua tarvitsevien

parissa.

Juhlassa nautimme myös Ala-Keiteleen

musiikkiopiston lapsikuoro

Sirkuttajien ja Laukaan seurakunnan

kamarikuoron musiikkiesityksistä.

Klubimme 50-vuotishistoriikin oli

laatinut ja esitti Hannu Koskinen:

LC Laukaan syntysanat on lausuttu

Äänekosken ruumishuoneella kummiklubimme

LC Äänekosken edustajan

ja silloisen lääninlääkärin kesken tietyn

virantoimituksen yhteydessä!

Talouselämän pelisääntöjä klubimme

oppi, kun se hankki lainavaroilla

golf-osakkeen 1980-luvun lopulla.

Siitä piti tulla pieni ”rahasampo”,

mutta kohta alkanut lama ja osakkeen

arvon alentuminen johtivat vuosia

kestäneeseen taisteluun velkataakasta

selviytymiseksi. Kovalla työllä siitä

kuitenkin selvittiin.

Lion-toiminnassa ansioituneita Lioneita

huomioitiin myös: Hannu Koskinen

lyötiin Lion-ritariksi ja Melvin

Jones huomionosoitukset myönnettiin

Reima Kurkiselle ja Mauno Rauramolle.

Matti Tallgren lyö Hannu Koskisen Lions-ritariksi klubin 50-vuotisjuhlissa.


LC Laukaan

syntysanat

on lausuttu

Äänekosken

ruumishuoneella

silloisen

lääninlääkärin

tietyn virantoimituksen

yhteydessä.

50 v

Ari Kuntsi

LC Laukaa

Leijonia lumitöissä Anja Kaurasen pihalla pimeänä alkutalven päivänä.


31


Porthan-klubi toteutti yhdessä Viitasaaren seurakunnan kanssa Rantapolku-aktiviteetin. Klubi veti toista kilometria kaapelia valoille ja pystyttivät 40 valopylvästä. Aikaa meni 150 talkootuntia ja rahaa 5 100 euroa.

Lions Club Viitasaari Porthan

lahjoittaa suuren summan

Toteutamme kansainvälisen Lionsjärjestön

periaatetta ’ We Serve-Me

palvelemme’ harjoittamalla vapaaehtoistyöhön,

palveluihin ja avustamiseen

perustuvaa toimintaa.

Avustustoimintamme haluamme

kohdistaa erityisesti lasten ja nuorten,

vammaisten, vanhusten ja sotaveteraanien

sekä muuten vaikeaan

tilanteeseen joutuneiden perheiden

hyväksi.

Viitasaaren keskus lähiympäristöineen

on klubimme toimipaikka.

Alueella sijaitsevat koulut lähialueineen

muodostavat luonnollisen toimintaympäristön

lasten ja nuorten

avustustyölle. Keskustan alueella

on myös kaupungin monia palvelulaitoksia

ja muita toimintayksiköitä,

joiden kautta tavoitamme avustettavia

kohteita.

Nuorten

tukeminen

Klubimme haluaa tukea eteenpäin

pyrkiviä nuoria jakamalla stipendejä

koulunsa päättäneille. Muistamme

stipendeillä peruskoulunsa päättäviä,

uusia ylioppilaita ja ammattiin valmistuvia.

Oppilasstipendit ovatkin

yksi tärkeimmistä avustustoimintamme

muodoista.

Vaikka klubimme ensi sijassa toimii

paikallisesti oman alueemme

asukkaiden hyväksi, osallistumme

omalla panoksellamme myös Lionsjärjestön

koordinoimiin sekä kansallisiin

että kansainvälisiin avustusohjelmiin

ja –kampanjoihin.

32

35-vuotias lionsklubi hankki 300 polkupyörän valoa ja heijastinta ja lahjoitti ne Viitasaaren koululaisille.

Armas Pasaselle valon luovutti lion Hannu Hämäläinen. Kuva: Viitasaaren Seutu

Koulutoimen piirissä klubimme

osallistuu merkittävällä panoksella

Lions Quest- ohjelmaan eli opettajien

valmennuskoulutukseen. Sen

avulla pyritään antamaan opettajille

lisävalmiuksia kohdata nykypäivän

erityishaasteita koulujen kasvatustoiminnassa

kuten huumevalistus,

käyttäytymiskoulutus, toisista välittäminen

jne. Klubimme onkin

kustantanut vuosien aikana useille

alueen opettajille tämän Quest- lisäkoulutuksen.

Merkittävä avustustoiminnan muoto

on Lions-klubien järjestämä kansainvälinen

nuorisovaihto. Klubimme

kautta lähtee nuorisovaihtoon

vuosittain 1–2 nuorta, joita matkajärjestelyjen

lisäksi tuemme vielä

matka-avustuksella.

Veteraanien tukeminen

pysyvästi ohjelmassa

Sotiemme veteraanit ovat olleet pysyvästi

Lions-klubin avustuskohteena.

Klubimme perinteisiin on kuulunut

syksyisten autokuljetusten järjestäminen

varusmiehille jotka ovat suorittamassa

keräystä eri puolilla pitäjäämme.

Olemme myös avustaneet

sotiemme veteraaneja muunmuassa

lahjoittamalla heille virkistäytymisja

hoitopaketteja kylpylöihin sekä

hoitolaitoksiin. Tärkeänä avustuskohteena

on ollut myös kehitysvammaisten

talviliikunta-päivän järjestäminen.

Lisäksi olemme tukeneet

vammaisyhdistyksen toimintaa.

Yhteistyö paikkakuntamme yritysten,

yhdistysten ja vapaaehtoisjärjestöjen

sekä Viitasaaren kaupungin

ja seurakunnan kanssa on sujunut

hyvin, kiitos teille. Haluamme myös

kiittää niitä paikkakuntalaisia jotka

ovat tukeneet toimintaamme osallistumalla

eri tapahtumiin ja keräyksiin

vuosien varrella.

Yhdeksän

tonnin avustus

Lions Club Viitasaari Porthan on

perustettu 8.12.1976 ja 35- vuosijuhlaa

vietettiin perjantaina 9. 12. 2011

Törmäsen Juhlapalvelutiloissa.

LC Viitasaari Porthan lahjoittaa 9

000 euroa 35-juhlavuoden kunniaksi

seuraaviin avustuskohteisiin:

vanhustenkotiyhdistys, polkupyörän

valaisimet ja heijastimet 300 kappaletta

kouluille, vuodeosaston lepotuoli,

joululahjakortit kymmenelle

lapsiperheelle, veteraaniavustukset,

vammaisyhdistyksen avustus, kehitysvammaisten

tukiavustus, nuorisovaihto,

opiskelijoiden stipendit ja

Quest-lisäkoulutukseen.

Esa Kainulainen

tiedotustoimikunta

LC Viitasaari Porthan

35 v


SUOMEN lionien unelma elää!

Suomalainen lionstoiminta on maailmanluokassa

varsin mittavaa. Reilun

viiden miljoonan suomalaisen

joukossa lähes 26 000 haluaa palvella

lionina. Niinpä meillä on oikeus

odottaa, että me voimme asettaa

edustajamme johtamaan kansainvälistä

järjestöä presidenttinä.

Meidän ehdokkaamme on Harri

Ala-Kulju, entinen kansainvälinenjohtaja.

Hänen takanaan olevalle

Suomi johtoon –kampanjalle vuodet

2013– 2015 ovat ratkaisevia.

Tällä hetkellä käymme kampanjaa

Busaniin vuosikokoukseen osallistumisen

ja kampanjan taloudellisen tukemisen

puolesta. Myös jäsenasioihin

kiinnitetään klubeissa ja piireissä

entistä enemmän huomiota.

Taloudelliset edellytykset ja kotikenttä

halutaan pitää kunnossa.

Olemme hankkineet Suomen ehdokkaalle

laajan tuen Euroopasta. Iloksemme

pohjoismaiset naapurimme

Ruotsi, Norja ja Islanti sekä itä- ja

etelänaapurimme Venäjä ja Viro ovat

meitä tukevien 14 maan joukossa.

Suomen tavoitteet tiedetään, ja ehdokkaamme

tuntee maailman lionsvaikuttajat

ja korkeimman lionsjohdon.

Miksi Suomesta halutaan

kansainvälinen presidentti?

Kun saamme Harrista kansainvälisen

presidentin, se hyödyttää kaikkia

lionsklubejamme. Saamme positiivista

julkisuutta medioissa, ja tunnettuutemme

ja imagomme paranee.

Silloin klubien on helpompi saada

riveihinsä uusia jäseniä sekä yhteistyökumppaneita

ja palvelu- ja varainkeräysaktiviteettien

hoitaminen

tulee helpommaksi.

– Meillä suomalaisilla on kansainväliselle

lionsjärjestölle paljon annettavaa

muun muassa osaamisessamme

ja tavassamme toimia. Ja kun

esimerkiksi Kanada, Ruotsi, Ranska

ja 11 muuta maata ovat saaneet oman

ehdokkaansa kansainväliseksi presidentiksi,

on niiden vaikutusvalta järjestössä

kasvanut pysyvästi, toteaa

kampanjapäällikkö Jouko Ruissalo.

– Lionsjärjestön kansainvälisen

presidentin tehtävä on mille tahansa

maalle kunnia-asia. Asiasta hyötyy

välillisesti koko kansakunta, mutta

eniten luonnollisesti lionsyhteisö, jokainen

klubi ja kaikki jäsenet, sanoo

Ruissalo.

Tarvitaan vaikuttamista

eri puolilla maailmaa

Harri ja Sirkku Ala-Kulju kansainvälisen presidentin

Wing-Kun Tamin seurassa,

Valintaprosessi vaatii pitkäjänteistä

vaikuttamista ja esiintymisiä eri puolilla

maailmaa

– Valintaprosessia voi verrata

minkä tahansa kansainvälisen organisaation

johtajan rekrytointiin.

Kaikkia ehdokkaita haastatellaan

useita kertoja, ja jokaisen toimintaa

tarkkaillaan, arvioidaan ja seurataan

useita vuosia. Lionsjärjestön johtoon

valittavan halutaan onnistuvan tehtävässään

ja siksi varmistetaan ehdokkaiden

kyvykkyys ja sopivuus, arvioi

Harri Ala-Kulju.

Hän onkin tavannut kansainväliset

johtajat jo moneen kertaan ja käynyt

virallisissa ja vähemmän virallisissa

haastatteluissa lukuisia kertoja.

Euroopan ja Suomen

vuoro on tulossa

Euroopan vuoro saada edustajansa

kansainväliseen presidenttiputkeen

toteutuu todennäköisesti vuosien

2013, 2014 tai 2015 vuosikokouksessa.

Kilpailu on kovaa ja kaikki

maanosat kilpailevat niistä vuosista,

jolloin ei ole USA:n vuoro. Busanin

vuosikokouksessa 2. varapresidentiksi

valittaneen Joe Preston Arizonasta,

USA:sta.

Jouko Ruissalon mukaan kilpailutilanne

Euroopan osalta elää koko

ajan. Tällä hetkellä Euroopasta on

Lue lisätietoja Harrista:

PID Harri Ala-Kulju

LC Espoo/Keskus

Puhelin 050 646 84

”Meillä

suomalaisilla on

kansainväliselle

lionsjärjestölle

paljon annettavaa.

Harri Ala-Kulju

ehdolla kaksi muutakin ehdokasta.

Englantilainen Phil Nathan ja

belgialainen Philippe Gerondal, ja

hekin pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekijöihin.

Harri Ala-Kulju on kuitenkin vahvoilla,

sillä hänellä on jo nyt suurin

osa Euroopan merkittävimpien lionsmaiden

antamista kannatustodistuksista.

Vuoden 2013 valintavuorosta Suomi

kilpailee Japanin kanssa. Maan todennäköinen

ehdokas Jitsuhiro Yamada

on hyvin vahva, onhan Japani

lionjärjestön mahtimaita. Euroopan

vuoro olisi sitten vuonna 2014 tai

2015, ja kampanjamme tähtää juuri

noiden vuosien valintoihin.

Kampanjan rahoitukseen päätettiin

vuosikokouksessa 2011 kerätä varoja

järjestämällä arpajaiset. Kun luvan

saanti tähän tarkoitukseen osoittautui

mahdottomaksi, päätimme järjestää

vapaaehtoisen tukimaksukeräyksen,

joka on ollut käynnissä joulukuusta

2011.

Lionien suhtautuminen keräykseen

on ollut varsin myönteistä.

Tavoitteena on kampanjatuen ohella

saada mahdollisimman monelle

suomalaiselle mahdollisuus osallistua

lionsjärjestön kansainväliseen

vuosikokoukseen. Siellä klubeilla on

mahdollisuus osallistua äänestyksiin,

saada tietoa ja koulutusta, ja ennen

kaikkea tavata toisia lioneita eri puolilta

maailmaa.

Mihin kampanja

käyttää rahat?

Suomi johtoon -kampanja edellyttää

matkustamista ja kansainvälisten

johtajien tapaamisia eri puolilla maailmaa

järjestävissä forumeissa ja kokouksissa.

Kampanjan vakuuttavuus

perustuu siihen, että esittäytymisiä ja

keskusteluja ei käy ehdokas yksin,

vaan mukana on aina toinen henkilö

Suomesta. Näin myös tapaamisissa

saatavat viestit ja vastaukset saavat

todistajan.

Kampanjan kuluista enin osa menee

matka- ja majoituskuluihin. Matkoilla

mahdollisesti mukana olevat

muut henkilöt, esimerkiksi puolisot,

maksavat matkansa itse.

Kampanja tarvitsee varoja myös

erilaisen markkinointi- ja pr-aineiston

tuottamiseen. Kaikki kampanjan

asiantuntijat ja suomalaiset vaikuttajat

toimivat luonnollisesti talkoohengessä

ilman palkkioita.

Tukimaksuja

palautetaan klubeille

Kaikki klubeilta kerättävät tukimaksut

eivät mene kampanjan kuluihin,

vaan merkittävä osa varoista palautetaan

lionsjärjestön kansainvälisen

vuosikokouksen osallistumismaksuina.

Tavoitteena on saada mahdollisimman

monta suomalaista

mukaan Etelä-Korean Busaniin 22.

– 26.6.2012.

– Suomalaisen lionstoiminnan kansainvälinen

näkyvyys on äärettömän

tärkeätä kampanjamme uskottavuuden

kannalta. Menemme tulevina

vuosina kansainvälisiin vuosikokoukseen

normaalia paljon suuremmalla

joukolla. Siten me osoitamme

oman vahvuutemme, vakuuttaa Jouko

Ruissalo.

– Kampanja on kestänyt jo monta

vuotta. Olen todella iloinen ja ylpeä

suomalaisten lionien minua kohtaan

osoittamasta luottamuksesta. Uskon

vankasti, että projektimme onnistuu.

Kiitos kaikille taustavoimille, iloitsee

Harri Ala-Kulju.

Lisätietoja kampanjan etenemisestä

antavat piirien kampanjavastaavat

sekä Suomi johtoon kampanjan työryhmien

puheenjohtajat. Kaikki konsivuilta

sekä piirien kampanjavastaavilta.

Tuomo Holopainen

Suomi johtoon -kampanjan

viestintätyöryhmän pj.


33


Kangaspuut pystyyn

mangopuun katveeseen

Yksityistä hyväntekeväisyyttä lionien keskuudessa.

K

aksi lionia LC Viitasaari Karoliinasta,

Aino Kemppainen ja

Kaija Korhonen, vuodattivat

tammikuun alun lomamatkallaan

Gambiassa muutaman ylimääräisen

hyväntekeväisyyshikipisaran.

Paikallisen helluntaikirkon lähetysaseman

pihaan Sukutaan, pääkaupunki

Banjulin lähelle pystytettiin

mangopuun alle kangaspuut ja niihin

vedettiin mattoloimi.

Paikallisille painotettiin, että puut

on syytä nostaa katon alle, kun sadekausi

alkaa. Kuivan kauden helteessä

maton kutomiselle paras paikka on

ulkona.

Kontillinen kierrätystavaraa

Gambiaan

Tarvikkeet olivat lahjoitus Viitasaaren

Käsityökeskukselta ja pieni osa

siitä tarvikekuormasta, joka viime

syksynä lähetettiin laivakontissa Viitasaarelta

Helsingin kautta Gambian

Banjuliin Afrikan länsirannikolle.

Konttiin pakattiin käytöstä poistettuja

Viitasaaren koulujen pulpetteja

ja muita huonekaluja, Jyväskylän lopetetun

sokeainkoulun erikoistarvikkeita

sekä liinavaatteita, vaatteita ja

kenkiä erityisesti lapsille.

Eläkkeellä oleva käsityönopettaja Aino Kemppainen pistää mattolointa puihin Gambian Sukutassa.

Lionsklubit auttoivat

osaltaan rahtauskuluissa

Aino ja Kaija puolisoineen sekä LC

Viitasaari Porthanin Jouko Räsänen

puolisoineen järjestivät tavaroiden

keräyksen, kuljetuksen sekä

varainkeruun lähetyskustannuksiin.

He olivat aiemmilla lomamatkoillaan

kuulleet helluntaikirkon aikeesta

rakentaa uusi koulu ja sen kalustepulasta.

Rahaa kertyi ja meni lähes 3 500

euroa. LC Viitasaari Porthan ja Karoliina

lahjoittivat myös keräykseen

pienet summat. Muun muassa Viitasaaren

Rotaryklubi lahjoitti myös

huomattavan summan tarkoitukseen.

Tavarat perillä

ja koulu rakenteilla

Nyt tammikuussa hyväntekijät totesivat

omin silmin sen, mikä sähköpostilla

oli saatu jo aiemmin tietää. Noin

80 pulpettia oli hyvässä säilössä odottamassa

160:lle oppilaalle rakennettavaa

koulua. Rakennuksen pohja oli

jo kaivettu ja tiilet valmiina kasassa.

Vaatteet oli jaettu seurakuntalaisille.

Sokeainkoulun tarvikkeet he kävivät

itse viemässä paikalliseen näkövammaisten

oppilaitokseen. Mukana

reissulla oli sokeainkoulun eläkkeellä

34


Luokanopettajan uran tehneellä Kaija Korhosella ei ole peukalo keskellä

kämmentä. Kun kudontatarvikkeet puuttuvat, hän valmistaa sellaisen

ruosteisella rautasahalla puun pätkästä.


Raha ei ole

aina paras,

eikä ainakaan

ainoa vaihtoehto

auttaa kehitysmaassa.

oleva opettaja Marjatta Lehtinen Jyväskylästä.

Mitä projekti

opetti?

– Mitä opit tästä projektista, lion

Aino?

–Todella paljon tullibyrokratiasta

ja ulkomaan tavaraliikenteen käytännöistä,

joista ei ennen ollut hajuakaan.

Sekä sen, että raha ei ole aina

paras eikä ainakaan ainoa vaihtoehto

auttaa kehitysmaassa. Jos rahaa lähettää,

sitä pitää lähettää valvotusti

Kirkon rahastonhoitaja John on siviiliammatiltaan kutoja ja tarttui heti

toimeen kokeilemaan skandinaavista tekniikkaa.

ja tarkkaan kohdistetusti. Pulpeteilla

on hyvä tulevaisuus aloittavassa

koulussa, muuten ne olisivat menneet

kaatopaikalle.

–Tätä projektia helpotti se, että Gambian

helluntaikirkko oli luotettava

yhteistyökumppani ja sähköpostiviestit

kertoivat hankkeen etenemisestä,

Aino Kemppainen tähdentää.

Hän kertoo, että monenlaisia epäilyksiä

konttihankkeen onnistumisesta

ja ylipäätään järkevyydestä esitettiin

ystäpiiristä ja kyllä niitä hiipi välillä

organisaattorin omaankin mieleen.

Pirjo Nyman


Paras paikka perheille

Täyttä Häkää

mökistä rinteeseen!


Tasokasta mökkimajoitusta Häkällä sekä

Lomakeskus Revontulessa! Katso lisää ja varaa netissä!

Laskettelupaketti

Revontulen hotellihuoneessa

kokopäivälippu Häkälle

majoitus 2-3 hlön huoneessa

sauna aamiainen

lauantaitansseihin pääsylippu

ma-pe 68 € / hlö / vrk / 2 hh la-su 73 €

lapset (alle 12-v) alennus 10 €

lisävuode lapselle 43 €

Laadukkaat kokouspalvelut

ja oheisohjelmat

laskettelua, lumikenkäilyä

savusaunomista, ulkoporeallas

värikuula-ammuntaa, seikkailuja

seinäkiipeilyä, rallia, kalastusta

Kysy lisää myyntipalvelustamme!

Häkärinteet

Pieksämäentie 262

41520 HANKASALMI

p. 0400-300 2320

Lomakeskus Revontuli

Revontulentie 1

41500 HANKASALMI

p. 014-8448 200


Paras paikka perheille

Täyttä Häkää

mökistä rinteeseen!


Tasokasta mökkimajoitusta Häkällä sekä

Lomakeskus Revontulessa! Katso lisää ja varaa netissä!

Laskettelupaketti

Revontulen hotellihuoneessa

kokopäivälippu Häkälle

majoitus 2-3 hlön huoneessa

sauna aamiainen

lauantaitansseihin pääsylippu

ma-pe 68 € / hlö / vrk / 2 hh la-su 73 €

lapset (alle 12-v) alennus 10 €

lisävuode lapselle 43 €

Laadukkaat kokouspalvelut

ja oheisohjelmat

laskettelua, lumikenkäilyä

savusaunomista, ulkoporeallas

värikuula-ammuntaa, seikkailuja

seinäkiipeilyä, rallia, kalastusta

Kysy lisää myyntipalvelustamme!

Häkärinteet

Pieksämäentie 262

41520 HANKASALMI

p. 0400-300 2320

Lomakeskus Revontuli

Revontulentie 1

41500 HANKASALMI

p. 014-8448 200

More magazines by this user
Similar magazines