Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

lehti.kuntatekniikka.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ALANSA YKKÖNEN

4 /2011

Biokaasulaitos

on tulevaisuutta,

Kouvolan Veden

Timo Kyntäjä

uskoo. sivu 44

sivulla 36

Shared space – valta

ja vastuu kaikille

liikkujille sivu 14

Kaupungit tiivistyvät

pistetaloilla ja lisäkerroksilla

sivu 34

Helsingin maanalainen

kaava on kuntatekniikan

saavutus sivu 20

Kuopiossa massainsinööri

ohjaa ylijäämämaat

hyötykäyttöön sivu 40

Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...

Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä

Kirkkonummen

keskusta uusiksi

sivu 6


SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme

osaamisemme ja kokemuksemme

käyttöösi ja autamme sinua löytämään

parhaimmat tekniset ratkaisut.

Taustallamme ovat tunnetut

merkkituotteet, joiden

tuotekehitys on jatkuvaa

ja systemaattista.







Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!

Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa

jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n

asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin

ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.

Maahantuoja:

Kysy lisää!

SGN Tekniikka Oy

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa

Puh. 030 650 50

www.sgntekniikka.fi


SISÄLTÖ

4 / 2011

14. kesäkuuta

34 Helsinki kannustaa täydennysrakentamiseen

vanhoissa lähiöissä. Laajasalossa

1970-luvun vuokratalo kasvoi näyttävällä

lisäkerroksella.

17 Tero Luokkala ja Mikko Hyyppä iloitsevat

unelman täyttymyksestä: Kokkolan asuntomessualue

kiinnitti kaupungin jälleen mereen.

20 3D-mallinnus näyttää Helsingin tunnelit,

kuilut ja kääntöpaikat. Maanalainen yleiskaava

on vuoden kuntatekniikan saavutus.

48 Raumalle valmistui maaliskuussa täyden

mittakaavan veden tutkimusverkosto, jossa

on mm. 27 hanaa näytteidenottoa varten.

YHDYSKUNTA

Kirkkonummi rakentaa uutta

keskustaa kiihtyvään tahtiin 6

Keva rakennuttaa Kirkkonummen

kunnantalon 21 miljoonalla 10

Shared space on enemmän

kuin kävelykatu 14

Kokkolan asuntomessualue nousi

mereltä vallatulle joutomaalle 17

Helsinki ohjaa yleiskaavalla

maanalaista rakentamista 20

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 23

UKTY 27

Kuntien putkimestarit 28

lehti.kuntatekniikka.fi

RAKENTAMINEN

Helsinki täydentää lähiöitä

pistetaloilla ja lisäkerroksilla 34

Oulu ja Tampere tiivistävät

keskustojaan 36

Ylijäämämaiden hyötykäyttö

alkaa kaavoituksesta 38

Kuopio tehostaa ylijäämämaidensa

hyötykäyttöä 40

Uusi pelastuslaki tarkentaa

väestönsuojasäännöksiä 41

Liikuntapaikkojen korjausvelka

kasvaa Helsingissä 42

VESIHUOLTO

Kouvolan biokaasulaitos

muuttaa lietteen energiaksi 44

Raumalle valmistui ainutlaatuinen

veden tutkimusverkosto 48

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Rytilät/Pekka Rytilä:

Kuulumisia Keski-Euroopasta 13

KEHTO-foorumi: Innovaatiot

tuovat resursseja kuntainfraan 50

Uutisia 52

Tuoteuutisia 55

Henkilöuutisia 56

Palveluja 58

KUNTAMARKKINAT

14.–15.9. – ohjelma

keskiaukeamalla

Kuntatekniikka 4/2011 3


Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun

Valmistettu Suomessa

laadukkaista raaka-aineista

standardien mukaisesti

työntekijöitä kunnioittaen


lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

■ Energia

■ Hankinnat

■ Ilmastonmuutos

■ Infra-IT

■ Jätehuolto

■ Kiinteistöt

■ Kunnossapito

■ Liikenne ja väylät

■ Liikuntapaikat

■ Maankäytön suunnittelu

■ Maarakennus

■ Rakentaminen

■ Turvallisuus

■ Uimahallit ja kylpylät

■ Vesihuolto

■ Viheralueet

■ Ympäristö

ALANSA YKKÖNEN

Shared space – valta Helsingin maanalainen

ja vastuu kaikille kaava on kuntatekniikan

liikkujille sivu 14 saavutus sivu 20

Kaupungit tiivistyvät

pistetaloilla ja lisäkerroksilla

sivu 34

4 /2011

Kuopiossa massainsinööri

ohjaa ylijäämämaat

hyötykäyttöön sivu 40

Biokaasulaitos

on tulevaisuutta,

Kouvolan Veden

Timo Kyntäjä

uskoo. sivu 44 sivulla 36

Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...

Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä

Kirkkonummen

keskusta uusiksi

sivu 6

Kannen kuva: Seppo Haavisto

TOIMITUS

TUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari

Puh. 050 352 3155

Media-assistentti Sirpa Lokkinen

Puh. 09 771 2319, 050 312 0204

TOIMITUSNEUVOSTO

Heikki Lonka

Kirsi Rontu

Juhani Sandström

Sami Sillstén

Paavo Taipale

TILAUKSET

Puh. 09 771 2442

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €

Irtonumero 10 €

ILMOITUKSET

Suomen Business Viestintä Oy

Marianne Lohilahti

PL 356, 00101 Helsinki

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS

Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA

Forssa Print

ISSN 1238-125X

66. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry

Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi

Tiiviisti päästöistä


Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen keskeisenä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinona

on viime vuodet hallinnut suvereenisti maankäyttöön liittyvää valtakunnallista

keskustelua. Pientä säröä tähän yritti iskeä Helsingin Sanomien toukokuussa

referoima Aalto-yliopiston tutkimus, jossa asukasta kohti lasketut hiilidioksidipäästöt

kaupunkiyhdyskunnissa osoittautuivat maaseutuasukkaan päästöjä

suuremmiksi. Tutkimus leimattiin internetin uutiskeskusteluissa nopeasti tarkoitushakuiseksi

nollatutkimukseksi.

Nollatutkimus tai ei, se toi esille tärkeän näkökohdan, joka tiivistämishuumassa

on jäänyt sivuosaan: ihmisten elintavat ja kulutustottumukset yleisesti. Elintason

nousun myötä urbaaniin elämään monesti liittyvä kaikki-mulle-nyt-heti -asenne

on omiaan lisäämään kasvihuonekaasupäästöjä, vaikka yhdyskuntarakenne

olisi miten tiivis tahansa. Hiukan rennompi ote elämään ja kohtuullisuus joka suhteessa

voisi johtaa kaikille tasapainoisempaan tulevaisuuteen.

Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen on toki varaa ja tarvetta. Tässä lehdessä

kerromme, mitkä ovat Helsingin, Oulun ja Tampereen täydennysrakentamisen reseptit.

Tonttien jakamisen ja uudisrakennusten lisäksi voidaan vanhoihin taloihin

rakentaa lisäkerroksia ja ottaa ullakko- tai kellaritiloja asuinkäyttöön.

Kansijuttumme puolestaan pureutuu Kirkkonummen keskustauudistukseen.

Ainakin pääkaupunkiseudulla kehyskuntien keskustat ovat monin paikoin jääneet

jotenkin epämääräiseen tilaan vuosikausiksi osin sen vuoksi, että kiivas kasvu on

pakottanut keskittymään asuinalueiden ja niiden lähipalveluiden kehittämiseen.

Pienemmänkin kunnan keskusta ansaitsee asiallisen ja samalla houkuttelevan ilmeen,

jolla toivottaa tulijan tervetulleeksi.

Keikkuen kesään

Kunnon pakkastalven jälkeen teillä ja radoilla liikkuessa saattoi konkreettisesti todeta,

miten ”kevät keikkuen tulevi”. Vanha kansa ei tällä sanonnalla tosin tarkoittanut

pomppuista matkantekoa routavaurioisilla kulkuväylillä, vaan keväisen sään

usein nopeaa vaihtelua. Routavauriot muistuttavat meitä siitä, missä maailmankolkassa

elämme ja mitä erityishaasteita liikenneväylien rakentamisessa ja ylläpidossa

täällä on otettava huomioon eteläisempiin maihin verrattuna.

Kun kesä on jo vakaasti ottanut meidät syleilyynsä, kannattaa rentoutua, jotta

syksyn koittaessa on taas voimia tehdä hyvää kuntatekniikkaa. Romaanisankarin

sanoin: asialliset asiat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat. Kuntatekniikka

toivottaa kaikille lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen virkistävää kesää!

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT

5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9.

6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät

7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto

8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus


6 Kuntatekniikka 4/2011

Pari vuotta sitten

Kirkkonu

KUNTA


YHDYSKUNTA

alkaneelle keskustarakentamiselle ei näy loppua

mmi tahtoo houkuttavan

KESKUKSEN

Kirkkonummen keskusta on

parin viime vuoden ajan ollut

yhtä rakennustyömaata,

ja tahti vain kiihtyy. Muuttuvaan

maisemaan on ilmestynyt

matkakeskus, pysäköintitalo,

uusia teitä, asuintaloja,

liikekeskus ja kiertoliittymiä.

Kunnantalo valmistuu loppuvuodesta,

asuin- ja liikekortteleita

pysäköintitaloineen

on käynnistymässä. Hintaa

keskustauudistukselle tulee

15–20 miljoonaa euroa.

TEKSTIT Merja Kihl ja Ari Mononen

Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo

Aarnio kertoo, että valtuustossa on

haluttu kohentaa kuntakeskuksen yleisilmettä

jo parinkymmenen vuoden ajan.

Rakennustöiden aloittamiselle oli kuitenkin

käytännöllisempiä syitä.

Väestö Kirkkonummella on kasvanut

noin kaksi prosenttia vuodessa koko

2000-luvun ajan. Maaliskuussa meni

37 000 asukkaan raja rikki.

– Kasvuennusteiden mukaan kunnassa

on vuosien 2025–30 vaiheilla jo 48 000

Ari Mononen

Kirkkonummen keskusta muuttaa muotoaan jatkuvasti.

Kunnantalo (vas.) on valmis marraskuussa, sitä vastapäätä

nousee asuintalokortteli pysäköintilaitoksineen, välissä kulkee

uusi Ervastintie kiertoliittymineen ja vanha linja-autoasema

muuttuu Ervastinpuistikoksi. Mäen päällä on perinteinen

Kirkkotori, josta kaavaillaan kulttuurikeskittymää.

Seppo Haavisto

Kunnanjohtaja Tarmo Aarnion mukaan

Kirkkonummen keskustan alueelle halutaan

lisää asukkaita.

Kuntatekniikka 4/2011

7


YHDYSKUNTA

Asemanseudun maisemat muuttuivat alkuvuodesta, jolloin asemarakennuksen viereinen bussiterminaali eli matkakeskus sekä pysäköintilaitos

otettiin käyttöön. Pysäköintalon (oik.) vieressä on 1970-luvulla rakennettu kolmikerroksinen terveyskeskus, jonka taakse ruvetaan

rakentamaan uutta sairaalaa 2013–16. Junaradan eteläpuolelle (vas.) on kaavailtu kuusikerroksista asuin- ja liiketaloa.

asukasta. Tämänkin takia kuntakeskus

on Kirkkonummelle tärkeä.

Sinne on saatava riittävät

hallinnolliset ja kaupalliset palvelut,

Aarnio korostaa.

Keskustaan saatava

lisää asukkaita

Uusien kauppaliikkeiden houkuttelemiseksi

juuri Kirkkonummen

keskustaan halutaan lisää asukkaita.

13 000 asukkaan kuntakeskus

ei ole ollut nopeimmin kasvavaa

aluetta. Masalaan ja itäiselle

Kirkkonummelle on muuttanut

väkeä ripeämpään tahtiin.

– Jotta taajama saisi uusia kaupallisia

palveluja, lähipalvelujen

käyttäjiksi tarvitaan 15 000–

20 000 asukasta, Aarnio toteaa.

Syksyllä 2013 valmistuva

moottoritie Kivenlahdesta Kirkkonummelle

tuo lisää veronmaksajia

kuntaan. Myös junalla

ja bussilla pääsee Helsinkiin melko

nopeasti.

– Lähivuosina kunnan joukkoliikenteen

suunnittelu siirtyy

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle,

jonka jäsen Kirkkonummi

on. Myös maankäytön

suunnitteluhankkeissa pohditaan

aiempaa syvällisemmin asukkaiden

joukkoliikennetarpeita.

– Jos kaupunkirataa saadaan

jatkettua Leppävaarasta Espoon

keskukseen, raiteille mahtuisi lisää

junia. Se mahdollistaisi paremmat

liikenneyhteydet myös

Kirkkonummelta Helsingin ja Espoon

suuntaan, Aarnio pohtii.

Kiertoliittymiä ja

taiteellinen matkakeskus

Liikenneväyliä on parannettu

merkittävästi myös kuntakeskuksen

alueella. Keskustan läpi

kulkevalle Kirkkonummentiel-

Keva rakennuttaa 21 miljoonan kunnantalon – työntekijät

Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa

Forstén vastaa kunnan edustajana kunnantaloprojektista.

Ensimmäisen kerroksen

isojen ikkunoiden takana on tuleva

valtuustosali.

8 Kuntatekniikka 4/2011

Seppo Haavisto

Kirkkonummen uusi

kunnantalo valmistuu

marraskuussa. Taloon

muuttaa vuodenvaihteessa

noin 200 työntekijää

12 toimipisteestä

eri puolilta kuntaa.

21 miljoonaa euroa

maksavan talon rakennuttaa

Keva, joka vuokraa

sen kunnalle.

■ Tällä hetkellä Kirkkonummella

ei ole varsinaista kunnantaloa.

Konsernihallinto on

sijoitettu entiseen sairaalaan,

tekninen toimi osin kuntakeskukseen,

osin Jorvakseen.

Kunnantalo on Kirkkonummen

kunnan ja Kevan (entinen

Kuntien eläkevakuutus)

yhteishanke. Sitä varten on

perustettu kiinteistöosakeyhtiö.

Kirkkonummella on vuokrasopimus

25 vuodeksi. 15

vuoden jälkeen kunta voi lunastaa

kiinteistön itselleen.

– Kyseessä on eräänlainen

elinkaarimalli. Se kuitenkin

poikkeaa perinteisestä elinkaarimallisopimuksesta,

jossa

on mukana rakennuksen ylläpito.

Me maksamme vuokraa

vain tilasta ja vastaamme itse

lämmitys- ja muista kustannuksista,

kunnanjohtaja Tarmo

Aarnio selittää.

– Omistamme itse asiassa

osan kiinteistöstä, koska luovutimme

tontin kiinteistöosakeyhtiölle.

Pääosin olemme

silti Kevan vuokralaisia.

– Kevalle kunnantalo on sijoitus.

Se pitää kuntaa hyvänä

ja varmana vuokralaisena

ja haluaa sijoitetulle pääomalle

tuoton.

Maaperää puhdistettiin

– Kunnantalon rakentamispäätös

oli valtuustossa 2008.

Rakennustyöt alkoivat toukokesäkuussa

2010, yhdyskuntatekniikan

toimialajohtaja

Ewa Forstén toteaa.

Työmaa on hieman myöhässä

alkuperäisestä tavoitteesta

rakennuspaikan maaperäongelmien

takia.

– Maaperässä oli öljyä.

Tontti koostuu kahdesta vanhasta

tontista, joista toisella

oli ollut huoltoasema.

Kun entisen huoltoasematontin

maaperä oli puhdistettu,

myös viereiseltä tontilta

löytyi öljyn pilaamaa maata.

– Tontti puhdistettiin kesällä

2010. Ympäristökeskus teki

asiassa päätöksiä ripeästi,

mutta hanke viivästyi silti noin

kuukauden alkuperäisestä aikataulusta,

Forstén kertoo.

Kunnantalossa on kerrosalaa

noin 7 700 neliötä. Rakennustilavuus

on 44 268

kuutiota.

– Taloon tulee kunnan palvelupiste

ja tietenkin paljon


Pirjo Valtakari

Kevan ja kunnan yhteishankkeena valmistuneessa pysäköintitalossa

on paikat 450 autolle. Talon julkisivussa pitäisi näkyä merimaisema,

mutta sen hahmottaminen vaatii hyvää mielikuvitusta.

le on rakennettu lisäkaistat ja iso

kiertoliittymä. Sen itä- ja länsipuolelle

on sijoitettu pienemmät

kiertoliittymät. Uuden Ervastintien

varrelle rakennetaan uutta

kunnantaloa. Ervastintie johtaa

kunnan perinteiseen keskustaan,

Kirkkotorille, jota niin ikään aiotaan

kehittää lähivuosina.

Aseman tuntumaan on rakennettu

kunnan ja Kevan yhteishankkeena

5,2 miljoonaa euroa

maksanut pysäköintitalo. Alkuvuodesta

valmistuneen talon

julkisivutaide jakaa kuntalaisten

mielipiteitä.

Vuoden alussa rautatieaseman

vieressä aloitti toimintansa myös

uusi matkakeskus.

Keskustan hinnaksi

15–20 miljoonaa euroa?

Aarnion mukaan on vaikeaa arvioida

tarkasti, kuinka paljon Kirkvihdoin

saman katon alle

Sigge Oy

Uuden kunnantalon julkisivussa käytetään punatiiltä, kuparia ja

lasia. Läpinäkyvä käytävä yhdistää uuden talon ja viereisen Aseman

Ostarin kiinteistön, johon sijoittuu koko tekninen toimi.

kokoustiloja. Niistä onkin ollut

pulaa, Forstén sanoo.

Kunnanhallituksen kokoushuone,

kunnanvaltuuston auditoriotila

sekä ryhmähuoneet, ravintola

ja kunnan palvelupiste sijaitsevat

sisääntulokerroksessa.

Toiseen kerrokseen sijoitetaan

perusturvan tiloja sekä yhteyskäytävä

viereiseen Aseman Ostarin

kiinteistöön, johon yhdyskuntatekniikan

toimiala sijoittuu.

Talon kolmanteen kerrokseen

tulee sivistystoimen tiloja, neljänteen

konsernihallinto sekä kattokerrokseen

muun muassa sauna-

ja kokoustiloja. Kellaritilassa

on 70 autopaikkaa.

Uuden kunnantalon energiatehokkuusluokka

on B. Talon

julkisivussa käytetään punatiiltä,

kuparia ja lasia. Suunnittelusta

vastasi Arkkitehtitoimisto

Sigge Oy.

Kuntatekniikka 4/2011

9


Seppo Haavisto

Pirjo Valtakari

– Keskustan rakentamiskustannuksista säästettiin yli

10 prosenttia, kun osa urakoista ajoittui taantumaan,

kunnallistekniikkapäällikkö Eero Vartiainen kertoo.

Kirkkolaaksoon nousee kymmenkunta kerrostaloa, joihin tulee noin 700 asukasta.

Ensimmäinen talo valmistuu kesällä. Kauppakeskus Kirsikan edessä on Limnellinaukio

katoksineen, sen laidalla gourmetravintola.

Seppo Haavisto

Seppo Haavisto

Galleriakäytävä yhdistää asemanseudun ja kauppakeskus Kirsikan.

Yllä kulkeva Kirkkonummentien silta joudutaan jossain vaiheessa

korvaamaan nelikaistaisella sillalla, joka maksaa 7 milj. euroa.

Kirkkolaakson Limnellin puistikossa virtaavan Jolkbynjoen uomaa

jouduttiin siirtämään paikoin 50 metriä, jotta kerrostalot saatiin sopimaan.

Joen ylittää neljä siltaa, joista yksi on katettu.

konummen keskusta-alueen uudistaminen

kaikkiaan maksaa.

– Kuntakeskus koostuu muutamasta

erillisestä asemakaavasta.

Toisaalta investoinnit – kuten

Kirkkonummentien leventäminen,

kiertoliittymät ja matkakeskus

– eivät palvele vain tiettyä

asuinaluetta, vaan koko Kirkkonummea.

Tähän mennessä tehtyjen ja

aloitettujen investointien arvo

on noin 15–20 miljoonaa euroa.

Jossain vaiheessa Kirkkonummentien

rautatiesilta korvataan

uudella nelikaistaisella sillalla.

Pelkästään se maksaa Aarnion

mukaan seitsemän miljoonaa

euroa.

– Myös perinteisen liikealueen

ja rautatien eteläpuoleisen

Munkinmäen yhteyksiä parannetaan

rautatien alittavalla uudella

kadulla, jonka kautta järjestetään

yhteydet myös junalaitureille.

Hankkeet parantavat liikenneturvallisuutta,

Aarnio korostaa.

Radan ja moottoritien tuntumaan uusi Tolsan asuinalue – rake

■ Kirkkonummella rakennetaan

kiivaasti muuallakin kuin keskustassa.

Uusia asuinalueita on tulossa

useita. Espoon rajalla Sarvvikissa

infrastruktuuria rakennetaan

parhaillaan. Rakennusprojektia

on jouduttu siirtämään alkuperäisestä

aikataulusta, koska

alueella on käynnissä myös kantatie

51:n moottoritiehanke.

Luoman ja Masalan alueilla

käynnistyy lähivuosina osayleiskaavoitus.

– Luoma tulee jatkossakin säilymään

kylämäisenä alueena.

Kuntakeskuksen uudistamisen

jälkeen meillä on tarkoitus siirtää

voimavaroja Masalan seudun

kehittämiseen ja parantamiseen,

kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi

kertoo.

Parhaillaan on alkamassa myös

Sepänkankaan kolmoshanke.

Upinniementien varrelle rakennetaan

uusi asuinalue noin 6–7 kilometriä

kuntakeskuksesta.

Radan viereen uusi asuinalue

Sen sijaan Tolsan rautatieaseman

välittömään läheisyyteen suunniteltava

uusi asuinalue tulee vain

pari kilometriä kuntakeskuksesta

Helsinkiin päin.

– Asemanseudun kaavoitus

on jo verraten pitkällä. Mahdollisesti

pieniä tarkennuksia on vie-

Tolsan kohdalla pari kilometriä Kirkkonummen keskustasta Helsinkiin

päin tuleva moottoritie ei noudata kantatie 51:n (vas.) linjausta,

joka on liian mutkainen.

Seppo Haavisto

10 Kuntatekniikka 4/2011


YHDYSKUNTA

Seppo Haavisto

Seppo Haavisto

Keskustan isoimman kiertoliittymän alittaa kevyen liikenteen väylä, joka yhdistää Ervastintien ja Kirkkolaakson.

Ympyrään on rakennettu perusta maamerkille, josta ei vielä ole päätöksiä. Takana näkyy

Limnellin puistikon kaksi kaarisiltaa.

Limnellin puistikossa on kaksi

lasten leikkipaikkaa, joista toinen

on aidattu.

Kunnantalo Kevan piikkiin,

taantumasta säästöjä

Marraskuussa keskustaan valmistuu

uusi kunnantalo, jonka

rakentamiskustannukset – noin

21 miljoonaa euroa – menevät

Kevan piikkiin. Talo toteutetaan

elinkaarimallin tapaisella järjestelyllä.

– Vaikka näin paljon uutta on

rakennettu, kunta ei ole tämän

takia joutunut talousvaikeuksiin.

Toisaalta kunnallistekniikkaan ja

asumiseen liittyvät investoinnit

houkuttavat kuntaan uusia veronmaksajia,

Aarnio pohtii.

Hän vakuuttaa, ettei kuntakeskuksen

uudistamisen taustalla

ole kuntaliitoshankkeita.

– Vuosi sitten teimme esiselvitystä

Kirkkonummen, Siuntion ja

Inkoon mahdollisesta yhdistämisestä.

Kunnanvaltuusto kuitenkin

päätti jättää asian sikseen. Olemme

valinneet itsenäisen mutta yhteistyöhaluisen

kuntapolitiikan,

Tarmo Aarnio vakuuttaa.

Kunnallistekniikkapäällikkö

Eero Vartiaisen mukaan keskusta-alueen

rakennustyöt alkoivat

pääosin taantuman alkuaikoina,

noin kaksi vuotta sitten.

– Kilpailutimme ensimmäiset

urakat jo ennen laskusuhdannetta.

Suurin osa urakoista ajoittui kuitenkin

taantumaan, jolloin rakentamiskustannukset

olivat pudonneet.

Kunnalle tuli säästöä kokonaiskustannuksista

noin kymmenen

prosenttia, ehkä hiukan enemmänkin,

Vartiainen laskee.

Kuntakeskus yhtä

rakennustyömaata

Koska suuri osa rakennustöistä

aloitettiin samaan aikaan, lähes

koko kuntakeskus oli pitkään yhtä

rakennustyömaata.

– Meillä oli kaksi vaihtoehtoa:

joko rakennamme erissä viisi

vuotta tai pidämme keskustan

työmaana kaksi vuotta ja saamme

aikaan jotain valmista. Päädyimme

jälkimmäiseen vaihtoehtoon,

joka osoittautuikin onnistuneeksi

ratkaisuksi.

– Aluksi rakennettiin koko

Ervastintie, minkä jälkeen Kirkkonummentien

risteysaluetta

avattiin. Heti sen jälkeen uusittiin

koko Kirkkonummentie. Samalla

rakennettiin Ervastintien

jatkeeksi Asemankaari ja vielä

Asemankulma. Myös kauppa- ja

liikekeskuksen, pysäköintitalon

sekä kunnantalon työmaat olivat

käynnissä, Vartiainen selostaa rakennusvaiheita.

– Ervastintien ykkösvaihe valmistui

aikataulussa, vaikka tienpohjaa

oli vahvistettava ja joitakin

suunnitelmia muutettava.

Vesihuoltolinjojen alle jouduttiin

rakentamaan paalulaattaa.

Ervastintietä pitkin kulkee myös

yksi kunnan merkittävimpiä viemärilinjoja.

Joenuoma siirtyi

asuntojen tieltä

Kirkkonummentien itäpuolelle

Kirkkolaaksoon on kaavoitettu

uusia asuntoja, muun muassa

kymmenkunta kerrostaloa, joihin

tulee noin 700 asukasta. Kaksi

ensimmäistä taloa on jo rakenteilla.

Alueella jouduttiin siirtämään

Jolkbynjoen uomaa paikoin

yli 50 metriä itäänpäin.

– Uomaa oli siirrettävä, jotta

suunnitellut kerrostalot saatiin

sopimaan alueelle. Sinne raken-

ntaminen alkanee ensi vuonna

Rantaradan varteen suunnitellaan uutta Tolsan asuinaluetta.

Kerrostalorivistön takana kulkee junarata ja sen takana syksyllä

2013 valmistuva moottoritie.

Kirkkonummen kunta

lä tulossa kaavaan. Maankäyttösopimuksia

tehdään parhaillaan,

Luomajärvi sanoo.

– Radan viereen tulee kerrostaloalue

sekä pienkerrostaloja tai

rivitalo. Alue täydentää Laajakallion

pientalopainotteista asuntoaluetta.

Jatkossa kaavoitetaan

myös aseman lähialueet, kuten

Tolsanmäki ja Tolsanjärvi. Nämä

asemakaavahankkeet alkavat

lähivuosina, Tero Luomajärvi

kertoo.

Toimialajohtaja Ewa Forstén

täsmentää, että Laajakallion alueella

on jo koulu ja päiväkoti.

– Meillä on valmiudet rakentaa

sinne vielä toinen päiväkoti.

Lähipalvelut saadaan kyllä Tolsan

alueelta, mutta yläkoulu on Kirkkonummen

keskustassa.

– Nyt hyödynnetään jo olevaa

infrastruktuuria, jota täydennetään

tarvittaessa, Ewa Forstén

toteaa.

Kaikkiaan Tolsan uudelle alueelle

tulee koteja yli 600 asukkaalle.

Sinne on tulossa myös

pieni torialue, jonka yhteyteen

rakennetaan pieni lähikauppa ja

muutakin liiketilaa.

Tolsan uuden aseman rakentaminen

alkanee 2012. Sen jälkeen

uudistetaan myös Jorvaksen

asema. Suunnittelutyö on jo

käynnissä.

Kuntatekniikka 4/2011

11


YHDYSKUNTA

Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Kirkkonummen 1980-luvulla rakennettu kirjasto, keskiaikainen

kivikirkko ja tori edustavat perinteistä kuntakeskusta.

Kirkkotori säilyy jatkossakin kunnan ykköstorina. Sen ympäristöä

aletaan kohentaa loppuvuodesta. Torin äärelle on tulossa asuinrakentamista

ja kirjaston viereen kulttuuritalo.

Pirjo Valtakari Pirjo Valtakari

Vastapäätä uutta kunnantaloa tulee 300 asukkaan kerrostalokortteli

pysäköintitaloineen (edessä). Korttelia ympäröi punatiilinen aita.

– Keskustaan on haluttu asuntoja, jolloin sinne saadaan toimintaa

ja sosiaalista kontrollia. Paikka halutaan pitää koko ajan elävänä,

kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi korostaa.

Seppo Haavisto

nettiin myös neljä kevyen liikenteen

siltaa, Vartiainen sanoo.

– Haasteellisinta kuntakeskuksen

rakennushankkeissa oli

se, että yhtä aikaa oli töissä paljon

urakoitsijoita – parhaimmillaan

toistakymmentä urakoitsijaa

– ja kaikkien työt piti saada sovitettua

yhteen. Mutta kyllä se hyvin

sujui, kun järjestimme säännöllisesti

yhteiskokouksia ja sovimme

asioista.

– Keskitimme voimavaramme

siihen, että kilpailutimme kaikki

urakat omana työnä, valvoimme

suunnittelutyötä ja pidimme

projektit näpeissämme. Meillä on

pieni organisaatio. Enimmilläänkin

meiltä oli kaksi henkilöä päätoimisesti

mukana tässä projektissa,

Eero Vartiainen kertoo.

Kirjasto laajenee,

viereen kulttuuritalo

Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi

kertoo kuntakeskuksen

suunnittelun perustuneen koko

ajan siihen ajatukseen, että Kirkkotori

säilyy jatkossakin kunnan

ykköstorina ja sen ympäristöä

parannetaan.

– Siellä on kirkko ja kirjasto,

jonka laajentaminen käynnistynee

lähivuosina. Uusi kaava mahdollistaa

myös kulttuuritalon rakentamisen

kirjaston viereen,

Luomajärvi kertoo.

Torin eteläpuolen kiinteistönomistajat

ovat tehneet kaavoitusaloitteen,

jonka mukaan alueelle

voitaisiin rakentaa pieni kauppakeskus.

Torin äärelle tullee myös

asuinrakentamista.

Tavoitteena pikkukaupunkimainen

katukuva

Rakenteilla olevan kunnantalon

edessä olevalle tyhjälle alueelle

rakennetaan noin 300 asukkaan

kerrostalokortteli. Kortteliin tulee

myös 5 000 neliön pysäköintilaitos,

jossa on tilaa 220 autolle

kolmessa kerroksessa. Talojen

kivijalkaan Ervastintien puolelle

tulee uusia liikehuoneistoja.

–Tällä tavoin pyritään saamaan

katukuvaa pikkukaupunkimaisemmaksi.

Korttelista tulee

kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti

tärkeä pari Kirkkolaakson

kerrostaloille.

Ervastintien varrelle, vanhan

bussiaseman paikalle on suunniteltu

Ervastinpuistikko. Sen rakentaminen

käynnistyy kesällä.

– Uuden kunnantalon viereen

on tulossa myös Villa Hagan tori.

Näillä uudistuksilla saadaan aikaan

kaupunkikuvallisesti miellyttäviä

paikkoja, Tero Luomajärvi

vakuuttaa.

Uusi sairaala aikaisintaan

parin vuoden päästä

Keskustauudistukseen liittyy

myös uusi sairaala 1979 rakennetun

terveyskeskuksen viereen.

Nyt päivitetään vanhoja projektisuunnitelmia.

Lisää rahaa suunnittelubudjettiin

saadaan ehkä jo

vuodeksi 2012.

Näillä näkymin uusi sairaala

toteutetaan 2013–16. Hankkeen

kustannukset voivat nousta yli 15

miljoonaan euroon.

Asemanseudulle radan eteläpuolelle

on kaavailtu kuusikerroksista

asuin- ja liiketaloa matkakeskuksen

maamerkiksi. Matkakeskuspalvelut

on tarkoitus

keskittää vanhaan asemarakennukseen.

Kartanonmäelle on puolestaan

harkittu liike- ja toimistorakentamista

tai hotellia.

KIRKKONUMMI

■ Asukkaita 37 091 (30.4.),

kasvuennuste 2025–30:

48 000 asukasta

■ Keskustassa asukkaita 13 000,

tavoite 20 000

■ Tuloveroprosentti 19

Keskustauudistus

■ Alkoi 2009

■ Kustannukset kunnalle

15–20 milj. euroa

■ Valmiina mm. kauppakeskus

Kirsikka, matkakeskus, pysäköintitalo,

3 kiertoliittymää, Ervastintie,

Limnellin aukio ja puistikko

(Jolkbynjoen uoma, 2 leikkipaikkaa,

4 siltaa)

■ Valmistumassa mm. kunnantalo

ja Aseman Ostarin peruskorjaus

sekä Kirkkolaakson ensimmäiset

asuintalot

■ Suunnitteilla mm. terveyskeskussairaala,

Villa Hagan tori,

Ervastinkortteli ja -puistikko,

Kirkkotorin ympäristön parannus,

kirjaston laajennus ja kulttuuritalo,

aseman eteläpuolelle

6-kerroksinen asuin- ja liiketalo,

Kartanonmäelle liike- ja toimistorakentamista

tai hotelli, ison

kiertoliittymän taideteos

12 Kuntatekniikka 4/2011


Kuulumisia Keski-Euroopasta

Kuntatekniikkamme juuret ovat

syvällä Keski-Euroopan satumaissa.

Tässä kerrotaan muutamia

terveisiä toukokuun alun kongressimatkalta

Salzburgiin. Välikohteita

ovat Rostock ja Bad Füssing, joka

toimi yöpuupaikkana.

Rostock

Suomesta liikennöi Rostockiin

kaksikin linjaa, Finnlines ja Tallink.

Matka vie runsaan vuorokauden.

Finnjetin yltiöpäinen yritys

22:n tunnin sivusta vuodelta 1977

on kuollut ja itse laivakin kuopattu.

Itämerellä on vilkas merenkulku,

konttilaivat useimmin nähtyjä.

Ruoka laivassa on hyvää, ja sitä

on riittävästi. Matkustajina on venäläisiä

turisteja ja Afrikkaan matkaavia

Suomessa loppuunajettuja

Toyota pakettiautoja, virolaisissa

rekoissa.

Rostockin tuhatvuotinen hansakaupunki

on 65 vuodessa jo vähän

elpynyt 2. maailmansodan pommituksista,

jotka johtuivat kaiketi

satamista ja Heinkelin lentokonetehtaista.

DDR:n aikana Rostock

oli koko maan pääsatama, nyt yksi

monista. Asukkaita löytyy Warnow-joen

molemmilta puolilta

noin 200 000, ja kaupungissa on

ratikka ja kaupunkijuna. Rostock

on Suomesta katsoen hyvä portti

Saksan kuuluisaan moottoritieverkkoon,

joka päsähtää suoraan satamaan

ohi keskustan.

Matkallaan etelään suomalainen

poikkeaa tietenkin Lutherstadt

Wittenbergissä ja lounastaa uudessa

Autohofissa. Niissä on hyvät

ateriat, koska pääasiakaskunta on

rekkakuskeja. Rekoissa on nopeudenrajoittimet

ja heikko tehopainosuhde,

joten keskinäinen ohittaminen

on hidasta ja kestää kilometrikaupalla.

Rekkaralli sotkee

pahasti henkilöautojen menoa.

800 km:n matka Rostockista

Bad Füssingiin sujuu koko matkan

moottoriteitä, joilla on edelleen vapaan

nopeuden osuuksiakin. Ne ilmaistaan

merkillä 130 km/h päättyy.

Sachsen-Anhaltin ja Thüringenin uudet

moottoritiet ovat erikoisen hienoja

kumpuilevissa maisemissaan.

Bad Füssing

Passaun lähellä sijaitseva Bad Füssing

on uusi kylpyläkaupunki, jonka

lähteet löytyivät vasta 1938. Nyt siellä

on kolme huippuhienoa kylpylää

ja paratiisimaiset tunnelmat varsinkin

toukokuussa, jota paikalliset kunnioittavat

sanonnalla der wunderschöne

Monat Mai.

Kukkaloisto häikäisee. Kylpyläatmosfääri

on parhaimmillaan. Asiaan

kuuluvat lehtipuut, kohtuullisen kokoiset

rakennukset, vapaa kävely ja

pyöräily (kynnyksettömyys) ja autot

piilossa pihoilla ja maan alla.

Kylpyläelämässä päivä rakentuu kylpy-

ja hoitorupeamista, runsaista aterioista,

pitkistä puistokävelyistä ja pyöräretkistä

lähiympäristöön, keveistä

konserteista, kirkkojen tilaisuuksista ja

toisten kylpylävieraiden tarkkailusta.

Saksassa kylpypaikkakunta on Kurort

tai etuliitteellä Bad varustettu paikannimi.

Englanniksi asia ilmaistaan sanalla

Spa, joka on alun perin Belgian

kuninkaallinen kylpyläkaupunki

Salzburg

Salzburgin keskustassa on mieletön

autoruuhka, ja ensimmäinen yritys

päästä Schloss Leopoldskroniin kilpistyy

suistumiseksi takaisin tulosuuntaan.

Toinen onnistuu ajamalla ensin

bussikaistaa ja sitten vastavirtaan

yksisuuntaisen kadun jalkakäytävää.

Kongressin järjestäjä SCUPAD perustettiin

1965, jolloin kirjoittajallakin oli

mahdollisuus osallistua pitempään

seminaariin. Vuosikongressi 2011 käsitteli

ajankohtaisia liikenneteemoja.

Tällä kerralla olivat esillä Amsterdam,

Stuttgart ja Zürich.

Amsterdamin infra- ja liikenneosaston

erityisasiantuntija Rick Betelaan

piti kongressin avajaisesitelmän kotikaupunkinsa

liikenteen kehityksestä.

Pyöräily parantaa jatkuvasti markkinaosuuttaan,

joka on jo 55 prosenttia.

Taustatekijöiksi Rick mainitsi, että

heillä on tasamaa, hyvin säilytetty

pre-car -keskusta, tiukka P-politiikka

ja hinnoittelu 5 euroa tunnilta

(Helsingin keskustassa 2).

Tulevista liikennemuodoista Rick

osasi sanoa vain sen, ettei niille rakenneta

uutta infraa. Ratkaisevaa

on kaupungin tahtotila säilyttää

kulttuuriperintö ja rikkoa liikenteen

kasvumalli. Kuulostaa jotenkin

Suomen Liikennerevoluutiolta.

● Pekka Rytilä on

72-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana

ja Pöyry CM Oy:n

erityisasiantuntijana.

Rostockin komeaa keskustaa hallitsevat iso evankelinen

kirkko ja pienemmät kaupunkitalot (town houses).

Bad Füssingiin tullaan asianmukaisesti ison kiertoliittymän

kautta. Siihen jätetään turha kiire.

Barokkilinna Schloss Leopoldskron majoittaa

Salzburgin huippuseminaaria ja sen siivellä pidettäviä

kongresseja.

Kuntatekniikka 4/2011

13


Julkinen tila on sallittu kaikille liikennemuodoille –

Shared space on enemmän

Lappeenrannan kävelypainotteinen

Valtakatu ostoskatuna.

Shared space on vyörynyt

Euroopasta suomalaiseenkin

kaupunki- ja

liikennesuunnitteluun.

Meillä termillä viitataan

usein sekä kävelypainotteisiin

katuihin että

kaikenlaiseen liikenteen

rauhoittamiseen.

Lappeenrannassa, Kuopiossa

ja Raumallakin

ollaan lähempänä totuutta.

● Mikko Heikkilä,

arkkitehti, Sito Oy

● Lotta Junnilainen,

sosiologi, Sito Oy

Termiä ”shared space” on vaikea

suomentaa. “Jaettu tila” ei terminä

toimi, koska Suomessa sanalla

jakaa on kaksi vastakkaista

merkitystä: jakaa jotain omastaan

sekä jakaa jotain osiin. Usein käytetty

ilmaus ”yhteinen tila” antaa

asialle oikeansuuntaisen sisällön,

mutta kuvaa enemmän fyysistä

tilaa kuin siinä käyttäytymistä.

Shared space on iskevä ja laajalle

levinnyt termi, vaikkakin

englanninkielinen. Käytetään

siis sitä, kunnes joku keksii paremman.

Termin sisältö tarvinnee

kuitenkin täsmentämistä.

Suojeleeko suojatie?

Shared space tarkoittaa julkista

tilaa, jossa kaikki liikennemuodot

ovat sallittuja, myös yksityisautoilu.

Shared space ei siis tarkoita

kävelykatua. Se tarkoittaa

tilaa, jossa kaikenlaisen liikenteen

annetaan sekoittua ilman

eri liikennemuotojen fyysistä tai

visuaalista ohjausta omille alueilleen.

Kuulostaa turvattomalta,

mutta niin sen kuuluukin.

Kun liikkujat tiedostavat onnettomuuden

riskin, he hidastavat

vauhtia, kiinnittävät huomionsa

muuhun liikenteeseen

ja käyttäytyvät varovaisemmin.

Jos tila on liian tarkkaan määritelty,

se synnyttää vain illuusion

turvallisuudesta ja saa liikkujan

käyttäytymään varomattomasti.

Terminä suojatie on paljastava,

koska se kertoo, että vain suojatiellä

jalankulkijan on tarkoitus

tuntea olevansa turvassa.

Ympäristö, joka tuntuu hieman

turvattomalta, on tosiasiassa

turvallisempi kuin ympäristö,

joka on täytetty liikennemerkeil-

lä ja -säännöillä. Kuulostaa utopistiselta,

jopa naiivilta, mutta

lukemattomat esimerkit todistavat,

että se toimii. Toteutetuissa

shared space -kohteissa onnettomuudet

eivät ole lisääntyneet

vaan vähentyneet. Miten tämä

on mahdollista?

Helsingin Aleksanterinkadun

eroteltu liikenne.

14 Kuntatekniikka 4/2011


YHDYSKUNTA

liikkujat ottavat vastuun itsestään ja muista

kuin kävelykatu

Ympäristö pakottaa

kommunikointiin

Liikenneonnettomuuksien ja

konfliktien syynä on tavallisesti

kommunikoinnin puute.

Liikenteen ehdoilla suunnitellussa

tilassa meistä tulee autoilija,

pyöräilijä tai jalankulkija,

jonka oikeudet ja velvollisuudet

ympäristö on määritellyt

valmiiksi.

Tunnemme yhteenkuuluvuutta

samalla tavalla liikkuvien

kanssa ja pidämme kiinni

ryhmämme oikeuksista.

Muut liikennemuodot tuntuvat

olevan vain tiellä ja häiritsevän

etenemistä.

Liikkuessamme luotamme

liikennemerkkeihin ja -sääntöihin

sen sijaan, että kommunikoisimme

muiden liikkujien

kanssa. Konflikteja ja vaaratilanteita

syntyy heti, jos joku ei

noudata liikennemerkkeihin

liittyviä sääntöjä.

Shared space -tilassa ympäristöstä

on poistettu elementit,

jotka erottelevat liikkujaryhmät

ja sääntelevät liikennettä.

Liikkujat eivät enää

voi luottaa liikennesääntöihin,

vaan heidän on luotettava toisiinsa.

Vastuu liikkumisesta siirtyy

liikennesäännöiltä ihmisille,

jolloin yksilö ymmärtää

vastuunsa ja oppii kunnioittamaan

muita. Silloin liikkujat

muuttuvat liikennesääntöjen

noudattajista sosiaalisiksi

toimijoiksi. Ympäristö pakottaa

sosiaalisuuteen, koska liikenteen

sujumiseksi liikkujilla

ei ole muuta mahdollisuutta

kuin kommunikoida keskenään.

Katsekontaktia

tarvitaan

Kommunikoinnissa tärkeintä

on katsekontakti, mikä merkitsee

ihmisten mahdollisuutta

seurata toisiaan ja reagoida

muuttuviin tilanteisiin. Katsekontakti

on mahdollinen kuitenkin

vain ihmisen nopeudella.

Liikenteen tulee kulkea

enintään 30 km/h. Suuremmissa

nopeuksissa auto koetaan

uhkaavana, ympäristöstään

irrallaan liikkuvana peltikoppina.

Kun autoilija hidastaa

vauhtiaan, hän tuntee olevansa

osa sosiaalista ympäristöä

ja käyttäytyy sen mukaisesti.

Leikkivät lapset ja kadulle

levittäytyvä elämä vaikuttavat

käyttäytymiseen enemmän

kuin merkit ja säännöt.

Alhaisemmissa nopeuksissa

muu ympäristö ei joudu liikkumaan

autojen ehdoilla, jolloin

pyöräilijöille ja jalankulkijoille

jää enemmän tilaa.

Autoilijaa ei kuitenkaan

väheksytä tai ajeta ahtaalle.

Sosiaalisen kanssakäymisen

edellytys on, että kaikki liikkujat

– autoilijat mukaan lukien

– ovat tasa-arvoisia keskenään.

Shared space

-sovelluksia Suomessa

Shared space -periaatetta ei

vielä ole tietoisesti sovellettu

Suomessa, vaikka sentyyppisiä

sovelluksia on olemassa.

Niin kutsuttuja kävelypainotteisia

katuja on toteutettu liikenteen

sekoittumisen periaatteella,

jos katutilaa on ollut

liian vähän eikä autoilua ole

haluttu kokonaan kieltää.

Tämä toteutetaan niin, että

ajorata nostetaan jalkakäytävien

tasoon, jolloin jalankulkijan

reviiri laajenee ja autoilijan

riski törmätä jalankulkijaan

tulee näkyväksi. Tämä

lisää oikeaa ajotapaa väistämättä.

Rauman vanhassa kaupungissa

Kuninkaankatu ja

Kauppakatu toimivat näin.

Lappeenrannan Valtakatu on

tästä myös hyvä esimerkki ja

Kuopion rännikatuverkostoa

on ratkaistu samalla tavalla.

Mikkelin Maaherrankadunkin

ratkaisumallina tämä on

yksi vaihtoehto.

Olisipa Helsingin Aleksanterinkatukin

aikanaan ko-

Kuopion rännikadut ovat shared space -sovellus

Shared space on terminä outo, mutta

sentyyppinen ajattelu on ollut monin

tavoin mukana Kuopion suunnittelussa.

Hyvä esimerkki ajatustapojen ja asennoitumisen

muuttumisesta on Kuopion rännikatujen

kehityskaari.

1700-luvulta periytyvät rännikadut

Yhteistä tilaa Kuopion rännikadulla.

ovat perinteisesti olleet sekoittuvan liikenteen

aluetta. Henkilöautojen pysäköinti

alkoi kuitenkin hallita kapeaa katutilaa.

Pysäköintiä ja läpiajoliikennettä alettiin

poistaa 1980-luvulla, jolloin tilanne oli

jo sietämätön. Liikennemerkeistä ei ollut

kuitenkaan apua, sillä pihoihin ajo oli sallittua

ja katutilat olivat epämääräisiä

asfalttikenttiä.

1990-luvun alussa tilannetta

ryhdyttiin määrätietoisesti

muuttamaan samalla,

kun katujen alla olevaa

kunnallistekniikkaa ja kadun

pintarakenteita uudistettiin.

Pintamateriaaleilla,

istutuksilla ja aidoilla katutilat

kavennettiin takaisin jalankulkijan

mittakaavaan.

Lisäksi käytettiin graniittitolppia,

joilla viestittiin katutilan

muutoksista.

Uudistusten myötä rännikadut ovat

muuttuneet 10 kilometriä pitkäksi kävelykujien

verkostoksi. Osa kujista on pelkästään

kävelijöille ja pyöräilijöille, osa on

pysyvästi shared space -tyyppistä yhteistä

tilaa. Shared space -ajattelua on toteutettu

myös Saaristokadulla, joka on niin pienimuotoista

tilaa, että ajoneuvoliikenteen

nopeus sopeutuu kävelyn, pyöräilyn ja ulkoiluliikkumisen

mittasuhteisiin.

Astetta pidemmälle shared space -ratkaisuissa

on menty Särkilahden uudessa

kaupunginosassa, jossa kävelijät, pyöräilijät

ja bussiliikenne käyttävät samaa katutilaa

ja yhteisiä kaistoja toisilleen tietä

antaen. Katutilan muutoksista viestitään

porteilla, jotka on muodostettu rakennusten

sijoituksilla, pylväillä ja tolpilla.

● Leo Kosonen

hankepäällikkö

Kuopion kaupunki

Kuntatekniikka 4/2011

15


Hyvä esimerkki Raumalta

■ Ympäristö- ja kaupunkitilasuunnittelijan

kannalta suunnittelu vapautuu

paljonkin, kun liikennettä ohjaavaa

rekvisiittaa voidaan jättää pois.

Hyvä esimerkki on alkuvaiheessa

oleva Rauman Kalatorin suunnittelu.

Vapaampi tilan käsittely on tehnyt

mahdolliseksi luonnostella torin

Rauman kalatorin suunnitelman

havainnekuva.

pintaan näkyviin esimerkiksi muinaista

rantaviivaa ja vanhojen varastoaittojen

paikkoja historiallisten dokumenttien

perusteella.

Näiden esittäminen eri pintamateriaaleilla

tuo esiin paikan historiallisia

kerrostumia ja toisaalta ohjaa huomaamatta

kävelijöitä toria ympäröivien

palvelujen ääreen. Tila alkaa toimia

omilla eikä liikenteen ehdoilla.

“Toteutuneissa

shared space

-kohteissa onnettomuudet

eivät ole

lisääntyneet

vaan vähentyneet.”

rotettu jalkakäytävien tasoon. On

murheellista katsoa raitiovaunujen

ja taksien matelevan omilla

kaistoillaan keskellä katua jalankulkijoiden

pakkautuessa kapeille

jalkakäytäville kukin omalle

kadunpuoliskolleen. Tila on

jäsennelty eri liikennemuotojen

ehdoilla, mikä on estänyt pääkaupungin

tärkeimmän kauppakadun

muuttumisen yhtenäiseksi ja

miellyttäväksi ihmisten tilaksi.

Julkinen tila on ikkuna

yhteiskuntaan

Julkinen tila kertoo, mitä yhteiskunnassa

pidetään tärkeänä, ketä

arvostetaan ja miten ihmisten

halutaan käyttävän yhteistä tilaa.

Normaalissa, liikenteen ehdoilla

suunnitelussa katutilassa ihmisten

on tarkoitus edetä loogisesti

ja ripeästi paikasta toiseen. Sosiaalista

kanssakäymistä ei tarvita,

sillä ihmisten ei ole tarkoitus seurata

toisiaan vaan liikennemerkkejä.

Sen sijaan, että ympäristö

houkuttelisi ihmisiä yhteisölliseen

kaupunkielämään, se vaatii

lakia noudattavaa liikennekäyttäytymistä.

Shared space näkee julkisen

tilan toisin. Liikenne tulee tasa-arvoiseksi

muun toiminnan

kanssa, eikä liikkuminen ole enää

vain paikasta toiseen siirtymistä

vaan sosiaalista toimintaa ja arvo

itsessään. Siihen sekoittuu muiden

tilan käyttäjien kanssa oleskelua,

tilassa viipymistä ja yhdessä

viihtymistä. Esimerkiksi Hollannissa

kulttuuriaukioilla voi

vaikka huuhtoa auton alustan

ajamalla suihkulähteen ylitse samalla,

kun vieressä lapset hyppivät

ruutua ja rouvat hörppivät aamukahviaan.

Mitä enemmän julkisessa tilassa

tapahtuu erilaisia asioita,

sitä enemmän erilaiset ihmiset

käyttävät sitä. Tilasta voi tulla

elävä vain silloin, kun se kuuluu

kaikille.

Turvattomuuden tunteen ja

eriarvoisuuden lisääntyessä on

suhtauduttava vakavasti julkisen

tilan mahdollisuuksiin synnyttää

yhteisöllisyyttä. Shared space

-ajatusta ei pidä nähdä pelkkänä

suunnittelumetodina vaan

uutena lähtökohtana ja mahdollisuutena

ajatella julkinen tila uudestaan.

Autoilua ei kuitenkaan tarvitse

kieltää, jotta tilat voisivat olla

kaikille käyttäjille miellyttäviä.

Julkisen tilan kehittäminen vaatii

vain, että hyväksymme riskit

välttämättömänä osana ihmisten

välistä kanssakäymistä.

Siirtämällä painoarvoa turvattomuuden

hallinnasta tilojen sosiaalisille

merkityksille, käyttäytyminen

muuttuu toisia huomioivaksi

ilman kontrollin lisäämistä.

Pohjimmiltaan kysymys on

poliittisesta päätöksestä: ketä tai

mitä varten katu on olemassa.

Haasteita ei tarvitse

pelätä

Shared space ei ole ongelmaton.

Liikuntaesteisten ja erityisesti näkövammaisten

on pystyttävä liikkumaan

yhteisessä tilassa sujuvasti.

Kokemusten perusteella shared

space ei kuitenkaan ole lähtökohta,

joka kannattaa hylätä haasteiden

takia. Tärkeintä on, että suunnittelijat,

asiantuntijat ja kaikki

käyttäjäryhmät otetaan mukaan

yhteisen tilan suunnitteluun ja että

tilan toimivuutta seurataan sen

toteuttamisen jälkeen.

Talviolosuhteissa shared space

on tietysti ajateltava uudestaan.

Todennäköisesti lumiset talvet

eivät ainakaan estä shared space

-periaatteen soveltamista Suomessa.

Viime talvena, kun lumi

peitti katupintojen näkyvän

liikenteen ohjauksen ja teki onnettomuuden

riskin näkyväksi,

kaikki alensivat nopeuksia. Liikenteessä

käyttäydyttiin tavallista

kohteliaammin muut huomioon

ottaen. Syntyi siis automaattisesti

shared space -tyyppistä liikennekäyttäytymistä.


Mikkelin ytimeen tullee shared space -katu

■ Mikkelin keskustauudistusta

on rakennettu kolmisen vuotta.

Seuraavaksi suunnitellaan torin

laidan Maaherrankadun uusi liikenteellinen

tehtävä ja miljöö

kahden korttelin matkalla. Maaherrankatu

on keskustan perinteinen

pääkatu. 1980-luvun

vaihteeseen saakka valtatie 5

kulki siitä Lahdesta Kuopioon.

Mikkelin kaupunkikeskustan

kehittämisyhdistys Mikke ry:n

edustajat tutustuivat shared

space -ajatteluun viime vuonna

EKK:n Rauman-konferenssissa.

Se tuntuu tällä hetkellä parhaalta

ratkaisulta. Vaikka shared

space on alun perin radikaali

idea, Mikkelissä se voi toimia

kompromissina nykytilanteen ja

kävelykadun kesken.

Mikkeliin toteutettiin 2009–

2011 yksi kävelykatu. Korkeatasoisesti

rakennetusta Hallituskadusta

on tullut erittäin suosittu

kohtaus- ja kulkupaikka.

Silti liikenteelliset muutokset

tuntuvat ydinkeskustassa vaikeilta.

Autoliikenteen sujuvuus priorisoidaan

yleensä itsestäänselvästi

ykköstavoitteeksi, vaikka

se ei olisi enää kaupallisesti, liikenteellisesti

eikä sosiaalisesti

tärkeää.

● Janne Viitamies

FM, toiminnanjohtaja

Mikkelin kaupunkikeskustan

kehittämisyhdistys Mikke ry

16 Kuntatekniikka 4/2011


YHDYSKUNTA

Joutomaasta kaupungin unelmien täyttymys

Kokkolan asuntomessualue

NOUSI MERESTÄ

Tämän vuoden asuntomessut Vanhansatamanlahdella

toteuttaa Kokkolan pitkäaikaisen

unelman saada kaupunki jälleen

kiinni mereen.

● Johanna Rantanen

tiedottaja, Kokkolan kaupunki

Vanhansatamanlahden

perukan tie toisarvoisesta lumenkaatopaikasta

upeaksi

asuntomessualueeksi on ollut

pitkä. Alueen hyödyntämistä

on mietitty yli 40 vuotta.

Ensimmäinen laaja suunnitelma

valmistui jo 1982.

Suunnitelma jäi kuitenkin

pöytälaatikkoon sen vaatimien

suurten investointien

vuoksi. Ajatus sai uutta tuulta

alleen 2000-luvun alussa,

kun suunnitteluun ja toteutukseen

saatiin EU-rahaa.

Joulukuussa 2000 Vanhansatamanlahdelle

valmistui

yleiskaava. Siihen kirjattiin

merkintä, että asumiseen

varatulle alueelle täytyy laatia

tarkka kaava. Asemakaavan

vahvistaminen jäi hautumaan

useammaksi vuodesi,

kun ensin kunnostettiin

asuntomessualueen viereinen

Kansanpuisto.

Kaupunki merelle

Tietoisesti väljäksi jätetty

asemakaava vahvistettiin

elokuussa 2008. Asemakaavaan

sisältyi määräys rakentamista

ohjaavan korttelisuunnitelman

ja rakentamismääräysten

laatimisesta.

Suunnitelman laatijaksi

pyydettiin tunnettu helsinkiläinen

korttelisuunnitteluvelho

Jukka Turtiainen,

joka oli mielissään päästessään

jatkamaan Kokkolan

kaupungin kaavoituspäällikkö

Veli-Pekka Koivun johdolla

syntynyttä asemakaa-

Asuntomessualue huhtikuussa 2011/Aki Paavola

Asuntomessualue sijaitsee Vanhansatamanlahden perukassa,

joka on entinen lumenkaatopaikka. Se on täyttömaalla

muokattu pyöreäksi ja syvätiivistetty kolmeen

kertaan 10 tonnin juntalla.

Kuntatekniikka 4/2011

17


vaa. Kaava haki selvästi peruseurooppalaista,

kaupunkimaista

korttelisuunnitelmaa – toisin

kuin Suomessa kaupungeissa

yleensä.

Fiilasimme vielä itse Turtiaisen

suunnitelmaa sen jälkeen,

kun tonttien ensimmäisen hakukierroksen

jälkeen näimme, mitä

tulevilla rakentajilla oli mielessään.

Mahdollisuus antaa tarkemmat

määräykset korttelisuunnitelman

kautta teki toiminnasta

nopeaa. Jos tarkennukset olisi

pitänyt tehdä asemakaavamuutosten

kautta, prosessi olisi vienyt

vähintään puoli vuotta, aluevalvoja

Mikko Hyyppä taustoittaa.

Hyyppä kertoo, että Vanhansatamanlahden

rakentuminen

upeaksi asuntoalueeksi toteuttaa

lopultakin Kokkolassa pitkään

työn alla olleen ”kaupunki

merelle ” -johtoajatuksen. Ennen

kaupungin keskustassa lainehtinut

Pohjanlahti on vuosisatojen

saatossa karannut kauas. Kokkolassa

on tehty sitkeästi töitä sen

eteen, että kaupunki saadaan jälleen

aidosti kiinni mereen.

Syvätiivistystä ja

paalutusta

Vanhansatamanlahden pohjukassa

sijaitseva asuntomessualue

oli vielä muutamia vuosia sitten

toisarvoisessa käytössä epämääräisenä

rantapusikkona. Kun tavoite

saada Kokkolan keskusta

mereen kiinni konkretisoitui

asuntomessualueeksi Vanhansatamanlahdella,

ryhdyttiin aluetta

muokkaamaan pyöreäksi täytemaalla.

Kaupunki teki jo varhaisessa

vaiheessa periaatepäätöksen

siitä, että jokainen alueelle rakennettava

talo on paalutettava. Varoittavat

esimerkit osoittivat, ettei

turhia riskejä kannata ottaa.

– Ensin toteutettiin maan syvätiivistys.

Kesällä 2009 alue juntattiin

kolmeen kertaan kymmenen

tonnin painoisella juntalla.

Syvätiivistyksellä pääsimme

maan tiheydessä samaan, mitä

normaali maaperä on luonnostaan.

Ilman syvätiivistystä olisivat

todennäköisesti jo ensimmäisen

talven jälkeen tiet, istutukset

ja kivetykset eläneet. Pitemmällä

aikajänteellä painumat olisivat

voineet vaikuttaa esimerkiksi viemäreiden

kallistumiin.

Suurin osa taloista

betonipaalutettu

– Oli perusteltua olettaa, että täyttömaan

joukossa on todennäköisesti

paljon kiviä ja betonipaalu

kestää kiviä teräspaalua paremmin.

Paalutus alkoi toukokuussa

2010 jatkuen juhannukseen

Arto Wiikari

saakka. Noin 80 prosenttia

taloista on betonipaalutettu.

Loput paalutettiin myöhemmin

teräspaaluilla viimeisten

paalutussuunnitelmien

valmistuttua. Teräspaalutus

aiheuttaa vähemmän tärinää

kuin betonipaalutus, ja

oli siksi parempi vaihtoehto

siinä vaiheessa, kun lähiympäristössä

olivat jo työmaat

käynnissä.

– Viimeinen paalutus tehtiin

helmikuussa. Paalutussyvyydet

vaihtelivat 8–17 metrin välillä.

Paaluja on 20–25 taloa kohti,

enimmillään erikoisissa rantakohteissa

jopa 60, Hyyppä kertoo.

Kunnallistekniikan suunnitteluinsinööri

Tero Luokkala (vas.) ja

aluevalvoja Mikko Hyyppä iloitsevat

Kokkolan asuntomessualueen

ainutlaatuisuudesta.

Asuntomessualue sijaitsee

Pohjanlahden rannalla, kaksi ki-

Mäntyharjun loma-asuntomessuilla teemana ekotehokkuus

18 Kuntatekniikka 4/2011

● Kristiina Makkonen

markkinointi- ja viestintäpäällikkö

Mäntyharjun kunta

■ Noin 6 500 asukkaan Mäntyharjun

kunnassa on lähes 5 000 loma-asuntoa.

Kesäisin kunnan väkiluku

liki kolminkertaistuu. Mökkikuntaimago

vahvistuu entisestään

kesän loma-asuntomessujen

ansiosta. Kyseessä on suurin tapahtuma

kunnan historiassa.

Kymmeniä tuhansia kävijöitä

keräävät loma-asuntomessut on

kunnan näkökulmasta iso projekti,

jota on valmisteltu usean vuoden

ajan. Käytännön toteutus alkoi

2008, kun kunta osti noin 25

hehtaarin maa-alueen parin kilometrin

päästä Viitostiestä. Ranta-asemakaavatyö

käynnistyi, ja

alustava luonnos oli valmis 2008

lopulla. Samoihin aikoihin lopullinen

sopimus messujen järjestämisestä

yhdessä Suomen Asuntomessujen

kanssa lyötiin lukkoon.

Pyhäveden rannalla olevalle

alueelle kaavoitettiin 25 lomaasuntotonttia

ja viisi omakotitalotonttia.

Kaavatyöhön ja alueen

suunnitteluun panostettiin alusta

alkaen. Tonttien sijoittelulla ja

riittävällä koolla haluttiin nostaa

esiin alueen maisema-arvoja.

Kaavoitus onnistui, sillä kaavasta

ei tehty yhtään valitusta

tai huomautusta. Kunnanjohtaja

Jussi Teittinen näkee kaavoituksen

sujuvaan etenemiseen yhden

selkeän syyn: avoimuus.

– Alusta lähtien kaikkia osapuolia

tiedotettiin suunnitelmista

huolellisesti. Kaikki tiesivät, mitä

alueelle on tulossa. Kysymyksiin

vastattiin ja suunnitelmat mitoitettiin

heti alusta järkevästi.

Loma-asuntomessualue Pyhäkosken Pähkinälehto sijaitsee

Pyhäveden rannalla 10 kilometriä Mäntyharjun keskustasta

länteen.

Alueen valinnassa painoivat

mökkeilylle sopivien maisemien

lisäksi ennen muuta alueen sijainti

lähellä Viitostietä ja kuntakeskusta.

Kunnallistekniikan rakentamista

helpotti se, että runkovesilinja

kulki messualueen pohjoispuolen

läpi.

Alueella on asemakaava, joten

tonttien kylkiäisenä tuli kunnallistekniikan

lisäksi kunnan ympärivuotisesti

ylläpitämät tiet. Lisäksi

alueelle asennettiin kuitukaapeli

nopeita nettiyhteyksiä varten.

Hannu Vallas/Ilmakuva Vallas


YHDYSKUNTA

Noin 80 prosenttia asuntomessualueen

taloista on betonipaalutettu,

loput teräspaalutettu.

lometriä kaupungin ydinkeskustasta.

Kevyenliikenteenväylä keskustasta

Vanhansatamanlahdelle

on idyllinen. Kahdelle lähimmälle

alakoululle on matkaa alle kilometri,

bussireitti kulkee jatkossa

alueen laidalta ja suunnitteilla on

myös pieni lähikauppa alueelle.

Energiatehokkuus

huippuluokkaa

Alueen vallitseva lämmitysmuoto

on kaukolämpö, mutta suositus ei

ole rakentajia sitova. Taloista 25

on kaukolämmössä (myös alueen

kolme kerrostaloa), viidessä

on kalliolämpö, neljä on passiivitaloja

ja yksi on hybridi, jossa

yhdistyvät monet lämmitysmuodot.

Alue on energiatehokkuudeltaan

huippuluokkaa, sillä

kahta lukuun ottamatta kaikki

rakennukset kuuluvat energialuokkaan

A.

Aluevalvoja Mikko Hyyppä

on ollut mukana alueen kehittämisessä

alkuvaiheista alkaen. Äänessä

on selvää ylpeyttä hänen todetessa,

että toista samanmoista

aluetta ei Suomesta löydy. Alueen

pyöreä muoto ja mielenkiintoinen

asemakaava ovat herättäneet

kansainvälistäkin kiinnostusta.

USA:sta saatiin terveisiä, että

pyöreä merenranta-alue muistuttaa

NASA:n laukaisualustaa.

Hulevedet kivipuron

kautta mereen

Kaupungin kunnallistekniikan

suunnitteluinsinööri Tero Luokkala

kertoo, että alueen hulevesiratkaisut

ovat enimmäkseen perinteisiä.

Valtaosasta aluetta hulevesi

kerätään kaduilta sadevesiverkostoon,

rantatonteilta vedet

valuvat suoraan mereen ja alueen

oikeassa reunassa hulevedet ohjataan

merta kohti maisemoidun

kivipuron kautta.

Asuntomessualuetta rakennettaessa

on kunnostettu myös

alueen vasemmalta puolelta mereen

laskeva Tullioja, joka kerää

Kokkolan keskustan hulevedet.

Tulliojaan on rakennettu viivytysaltaita

ja istutettu puhdistavaa

kasvillisuutta.

– Katualueen reunoille istutetuille

puille on laitettu kantava

kasvualusta. Puita ei istuteta

juurten kasvua rajoittaviin laatikoihin,

vaan ne saavat levittää

juurensa laajemmalle. Näin puut

kasvavat vahvemmiksi ja vankemmiksi

eivätkä kellahda vinoon

kovin helposti. Kasvualusta

on peitetty nurmikivellä, joka

päästää veden läpi juuriin saakka,

Luokkala selvittää.

Kukkaloistoa ja perhosia

Suunnitteluhortonomi Jouko

Härkönen kertoo, että viheralueiden

perussuunnittelusta vastasi

FCG Oy. Suunnitelma koostuu

seitsemästä erillisestä osa-alueesta,

jotka muodostavat monipuolisen

puistorakenteen erilaisten

alueteemojen ja rikkaan kasvivalikoiman

ansiosta.

Alueen keskellä oleva aukio on

asukkaiden yhtenäinen oleskelualue

monipuolisine kuntoilulaitteineen.

Keskusaukiolta johtaa käytäviä

puistoihin, mm. Meripuistoon,

Laivapuistoon, Aurinkopuistoon

ja Meriharakanpuistoon.

– Monien suunnitelmien toteutuminen

vaatii aikansa. Esimerkiksi

Tulliojan reunamille

on kylvetty niittykukkaseosta,

mutta se alkaa kukkia vasta toisena

vuonna, samoin perhosia

houkuttelevat lajikkeet. Niinpä

asuntomessukesän kukkaloisto

on taattu kylvämällä myös mm.

unikkoa, joka kukkii jo ensimmäisenä

kesänä, Jouko Härkönen

kertoo.

ASUNTOMESSUT

■ Kokkolassa Vanhansatamanlahden

alueella 15.7.–14.8.

■ Pääteemana on ”kaikenkokoisia

koteja – kaikenikäisille”.

■ 9 hehtaarin alueelle tulee 131

asuntoa, joista näyttelykohteita

40. Omakotitaloja on 30, kerrostaloasuntoja

7, rivitalohuoneistoja

2 ja 1 paritalo. Asuntojen

koot 34 neliön yksiöistä yli 300

neliön omakotitaloihin.

■ Omarantaisia tontteja on kahdeksan,

kahdella on laiturioikeus

ja muilla alueen asukkailla

mahdollisuus venepaikkaan

omassa pienvenesatamassa.

■ Oheiskohde vanhakaupunki

Neristanissa, Isokatu 36:ssa

vuonna 1818 rakennettu lääkäri,

runoilija Ernst V. Knapen kotitalo.

■ www.asuntomessut.fi/kokkola

Kunnanjohtaja Jussi Teittinen on

hyvillään Mäntyharjun mökkikuntaimagon

vahvistumisesta.

– Ne olivat hyviä myyntivaltteja.

Nykyisin yhä useampi haluaa

helppoa lomailua ja lähes täydellisen

kakkoskodin. Myös ympäristön

kannalta keskitetty vesihuolto

ja loma-asuminen ovat hyviä, Teittinen

sanoo.

Mäntyharjun kunta

Ekotehokkuus on tätä päivää

Mäntyharjun mökkikuntaimagoa

vahvistaa ennen muuta ympäristöseikkojen

huomioiminen.

– Ekotehokkuus ja ympäristöystävällisyys

loma-asumisessa ovat

vielä vähän uutta, mutta vahvasti

nousussa. Siksi loma-asuntomessujenkin

pääteemaksi valittiin

ekotehokkuus, Teittinen kertoo.

Hän uskoo, että jatkossa ekotehokkuus

ei näy vain rakennuksissa

vaan myös kaavoituksessa.

Messuhankkeen rinnalla on

kulkenut Tekes-rahoitteinen Eko-

Latu-hanke, jonka sisällä on luotu

uusi arviointikriteeristö loma-asumisen

ekotehokkuudelle. Ekopassi-arviointimenetelmä

on ensimmäistä

kertaa käytössä Mäntyharjun

loma-asuntomessuilla.

Teittinen uskoo, että ekopassin

kaltaiset konkreettiset esitykset

auttavat myös tavallista rakentajaa

ymmärtämään paremmin lomaasumisen

ympäristövaikutukset.

Messut vauhdittaneet

kaupan investointeja

Messut eivät tarjoa suoranaisia taloudellisia

pikavoittoja kunnalle,

vaan hyödyt tulevat pääosin kiertoteitse

ja pitkänkin ajan kuluttua.

– Tapahtuma näkyy paikallisten

yritysten tilauskirjoissa ja kauppojen

kassajonoissa. Vähintään yhtä

tärkeä on se henkinen hyvä, jota

näin iso ja myönteinen tapahtuma

tuottaa, Jussi Teittinen arvioi.

Loma-asuntomessut ovat vauhdittaneet

kunnassa erityisesti kaupan

alan investointeja. Uusia marketneliöitä

on rakennettu parin

vuoden aikana keskustaan useita

tuhansia.

LOMA-ASUNTOMESSUT

■ Mäntyharjussa Pyhäkosken

Pähkinälehdossa 27.6.–10.7.

■ Järjestäjinä kunta ja Osuuskunta

Suomen Asuntomessut.

■ Esittelykohteita on 22 ja 11

erillistä saunaa. Yksi omakotitalo,

loma-asunto ja rantasauna

ovat esillä peruskorjauskohteina.

■ Oheiskohde on vanhassa kirkonkylässä

sijaitseva Iso-Pappilan

museoalue.

■ Tonttikoko on noin 2 800 m 2 ,

huoneistoalat 42–150,5 m 2 .

■ Tonttihinnat 10–48 /m 2 sisältävät

kunnallistekniikan liittymismaksun.

■ Rantakohteita on 13, 10:llä on

erillinen rantasauna 11–30 m 2 .

■ www.loma-asuntomessut.fi

Kuntatekniikka 4/2011

19


Helsi

MAANA

Helsinkiin on valmistunut ensimmäinen maanalainen

yleiskaava. Vastaavaa maanalaista rakentamista säätelevää

kaavaa ei ole löytynyt muualta maailmasta.

Maanalaisella yleiskaavalla ohjataan uusien suurten ja

merkittävien kalliotilojen ja tunneleiden sijoittumista

ja tilavarauksia keskenään.

Peik Salonen

● Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunki

Suomen kuntatekniikan yhdistys

SKTY palkitsi kaavan vuoden

kuntatekniikan saavutuksena

Turussa toukokuussa. Kaava on

suunniteltu kolmiulotteiseen maanalaiseen

maailmaan. Tilat ja kallion

turvavyöhykkeet on otettava huomioon

suunnitelmia laadittaessa.

Kaava on kuitenkin jouduttu esittämään

kaksiulotteisilla kartoilla.

Tämä on johtanut kerroksellisten,

toiminnoittain luokiteltujen teemakarttojen

käyttöön. Teemakartoilta

käyvät ilmi erikseen kaikki

Helsingin 400 jo rakennettua ja noin

100 uutta suunniteltua kalliohanketta

nimettyinä ja numeroituina.

Kerroksellisuus ja tilojen päällekkäisyys

on johtanut kaavan uusien

varausten jaottelua vain kahteen

käyttöluokkaan. Samoin olemassa

olevat tilat on luokiteltu, tosin eri

värein. Kaavakartan tiloja sijaitsee

monessa kerroksessa päällekkäin,

syvimmät 80 metriä merenpinnan

alapuolella. Kolmas käyttöluokka

ovat uudet kallioresurssit. Osoittamalla

kallioresursseja kantakaupungin

ulkopuolelle pyritään purkamaan

keskusta-alueen suurta kysyntää.

Tilojen käyttötarkoitusta ei

osoiteta kaavakartalla vaan selostuksesta

löytyvillä teemakartoilla.

Kaava poikkeaa näin täysin

maanpäällisistä kaavoista. Mitään

ohjeita merkinnöille ei ole ollut saatavana,

vaan ne on kehitetty työtä

tehtäessä. Normaalisti maan päällä

voidaan soveltaa ympäristöministeriön

ohjeita.

Pitkäjänteisen työn tulos

Kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisessa

toimistossa nähtiin

tämän vuosituhannen alussa

tarve laatia maanalainen yleiskaava.

Tilavarauksista oli pidetty aiemmin

tilavarauskarttaa ja luetteloa, joilla

ohjattiin suunnittelua jo 1970-luvulta

alkaen. Kalliorakentamisen kasvu

on tuonut varsinkin ydinkeskustan

20 Kuntatekniikka 4/2011


KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS

Palkittu kaava on ainutlaatuinen maailmassa

nki ohjaa yleiskaavalla

AISTA RAKENTAMISTA

Keskustan maanalaisista tiloista on tehty 3D-mallinnusta, jossa näkyvät

kalliotilat, tunnelit, pysty- ja vinokuilut, kääntöpaikat ja muut osat.

alueille suurta kysyntäpainetta. Perinteisten

teknisen huollon ja liikennehankkeiden

lisäksi alkoivat yksityiset

tahot kiinnostua laajentamaan

tilojaan maan alle.

Suunnitteluperiaatteet maanalaisen

yleiskaavan laatimiselle valmistuivat

2005. Kaavan luonnos valmistui

2007. Ehdotus hyväksyttiin

kaupunkisuunnittelulautakunnassa

2008 ja täydennettynä uudelleen

2009. Helsingin kaupunginvaltuusto

hyväksyi lopullisesti kaavan 2010

joulukuussa.

Koko laadinnan aikana käytiin

laajaa vuorovaikutusta ja lausuntoprosessia

asianosaisten kanssa. Yhteistyö

teknisten hallintokuntien –

Helsingin Energian, Helsingin seudun

ympäristöpalveluiden, pelastuslaitoksen,

rakennusviraston ja kiinteistöviraston

– kanssa on ollut jatkuvaa.

Kaava ei kata kaikkea

rakentamista

Maanalainen kaava on oikeusvaikutteinen

eli maanomistajia ja viranomaisia

sitova suunnitelma.

Kaava on ohjeena laadittaessa asemakaavoja.

Usein on kysytty, mitä

kaikkea rakentamista yleiskaava

ohjaa. Yleiskaavakartassa esitettyjen

tilavarausten lisäksi sallitaan muu

maanalainen rakentaminen, mikäli

se ei ole ristiriidassa yleiskaavassa

esitetyn toiminnon kanssa. Myöskään

julkiset tilat eivät kuulu tämän

yleiskaavan tilavarauksiin.

Maanpäällisellä asemakaavalla

säädellään rakennuksia yleensä toiseen

tai kolmanteen kellarikerrokseen

asti, mutta tämän alle menevässä

maanalaista rakentamista ohjataan

yleiskaavalla ja tarkempiasteisella

maanalaisella asemakaavalla.

Turvallisuus tärkeää

maan alla

Maanalaisia tiloja suunniteltaessa

kiinnitetään erittäin suurta huomiota

turvallisuuteen. Palo- ja pelastusturvallisuuden

takaavat järjestelmät

ovat kalliorakennustekniikan ja taloteknisten

järjestelmien lisäksi tärkeimpiä

turvallisuuteen vaikuttavia

YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Nykyiset rakennetut maanalaiset liikennetunnelit

ja niihin liittyvät tilat

Suunnitellut liikennetunnelit ja tilat

Nykyiset rakennetut maanalaiset tilat

Suunnitellut maanalaiset tilat

Kallioresurssi, joka soveltuu maanalaisten tilojen

rakentamiseen

Kuva Helsingin maanalaisesta yleiskaavasta, kartta 2,

joka tarkentaa kaavakarttaa nro 1 . Kartta 2 on mittakaavaltaan

1:10 000 ja ote kaavakartasta nro 1 keskustan

osalta.

Kuntatekniikka 4/2011

21


KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS

“Maanalaisen

yleiskaavan tulkinta

maalämpökaivojen

rakentamiseen on

selkeä. Maalämpökaivoja

ei sallita

rakennettaviksi

kaavakartan jo

varatuille alueille.”

tekijöitä maanalaisissa tiloissa.

Automaattiset valvonta-, hälytysja

sammutusjärjestelmät tukevat

hyvin suunniteltuja ja toteutettuja

tiloja. Palotilanteessa on tärkeää,

että tiloihin on toteutettu toimiva

savu- ja palo-osastointi.

Kaupungin toimintakykyä

turvaavan yhdyskuntateknisen

huollon toiminnot ovat suojassa

kalliotiloissa kaupungin alla.

Huolto tapahtuu häiritsemättä

maanpäällisiä toimintoja. Kauko-

Yhteiskäyttötunneli, johon voidaan sijoittaa kaukolämpö- ja jäähdytysjohtojen

lisäksi vesijohtoja sekä sähkö- ja tietoliikennekaapeleita.

lämpö- ja jäähdytysputkien sekä

sähkö- ja telekaapeleiden suuret

siirtolinjat kulkevat yhteiskäyttötunneleissa.

Linjoja on Helsingin

alueella kaikkiaan 300 kilometriä.

Maan alla on myös vesihuollon

laitoksia, lämpökeskuksia, sähköasemia,

tukikohtia, varikkoja sekä

hiili- ja öljyvarastoja.

Maanalaisen yleiskaavan tulkinta

maalämpökaivojen rakentamiseen

on selkeä. Maalämpökaivoja

ei sallita rakennettaviksi

kaavakartan jo varatuille alueille.

Asia mainitaan kaavan liitemateriaalissa.

Yleiskaava on ollut

pohjana laadittaessa lakimuutosta

lämpökaivojen luvanvaraisuuteen,

joka astui voimaan 1.5.2011.

Lupa maalämpökaivojen rakentamiselle

sallitaan, mikäli yleiskaava

ei osoita tilavarauksia haetulle

alueelle.

Yleiskaavan jälkeen laaditaan

uusille hankkeille maanalaiset

asemakaavat ja hankkeen kallio-,

Helsingin Energia

rakenne-, liikenne-, LVI- ja palosekä

pelastustekniset yleissuunnitelmat

konsulttivoimin.

Kaava turvaa kalliotiloja

tulevaisuuteenkin

Maanalaisen yleiskaavan ajantasaisuutta

seurataan kaupunkisuunnitteluviraston

teknistaloudellisessa

toimistossa. Uusimistarve

tulee ajan myötä eteen, ja

kaavaa tarkistetaan tarpeen mukaan.

Myös alueellisesti rajattujen

maanalaisten osayleiskaavojen

laadinta on mahdollista.

Hyvän maanalaisen suunnittelun

tehtävänä on taata, että

kalliotilaa on saatavana keskustan

alla tulevaisuudessakin sinne

kuuluville tärkeille hankkeille.

Tänä päivänä ei välttämättä ole

vielä tiedossa, mitkä tulevaisuuden

tilavaraukset ovat.

Maanalaista yleiskaavaa ovat olleet Helsingin

kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisessa

toimistossa kirjoittajan

lisäksi laatimassa Seija Narvi, Matti

Neuvonen ja Sirpa Kolu.





CRAMON







Jarmo Vasankari puh. 050 330 1600

Cramo Production Oy

22 Kuntatekniikka 4/2011


Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Danne Långström

PL 51, 00131 Helsinki

puh. 09 3103 8556, 045 3536534

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3102 5957, 050 3767414

kyosti.oasmaa@hel.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Toimittaja/Redaktör

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 8631, 050 5591435

jyrki.vatto@hel.fi

jyrki.vatto@kolumbus.fi

Toimihenkilö/Funktionär

Ville Alatyppö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 9943, 040 334 5430

ville.alatyppo@hel.f

Turun päivien osanottajat

perinteisessä ryhmäkuvassa.

Uusi ennätys syntyi – osanottajia 331!

Kuntatekniikan päivät jymymenestys

Suomen Turussa pidettiin 18.–

20.5. valtakunnallinen yhdyskuntatekniikan

näyttely YT11. Nyt jo

15. kertaa järjestetyssä näyttelyssä

oli tänä vuonna mukana 200 näytteilleasettajaa

ja messupäivien aikana

kävijöitä oli järjestäjien arvion

mukaan noin 5 000.

Suureen kävijämäärään ylsi

myös näyttelyn yhteydessä pidetyt

Kuntatekniikan päivät, sillä ilmoittautumismäärä

ylitti tänä vuonna

maagisen 300 osallistujan rajan.

Jälki-ilmoittautuneiden noteeraamisen

jälkeen lopullinen tulos oli

331. Toissavuotinen, Tampereella

syntynyt ennätys meni rikki, ja

osanottajamäärässä päästiin aivan

uudelle sataluvulle. Tämä on myös

haaste ensi vuonna Helsingissä pidettäville

päiville.

Loistavat järjestelyt

Turussa perjantain juhlaillallisella

yli 200 henkilöä koki hyvän ruoan

ja seuran ohessa mm. Veli Rauhalan

ja turkulaisen Förin Äijän

(Markku Heikkilä) esityksiä. Viimeisenä

ohjelmanumerona Turun

Jouko Turto luovutti isäntäkaupungin

kapulan Helsingin Raimo

K. Saariselle. Tämän jälkeen

juhlakansa tanssi Timo Rautalan

Atlas-yhtyeen kanssa pitkälle

lauantain puolelle, minkä jälkeen

osa hakeutui vielä keskustan jatkopaikkoihin.

Lauantaiaamupäivällä,

kauniissa säässä pidetty risteily Turun

edustalla oli tietysti vielä piste

i:n päällä.

Kiitoksia jaettiin jo seminaarin

juhlaillallisen loppupuolella, mutta

kokousmestarin ominaisuudessa

haluan vielä yhdistyksen puolesta

kerran kiittää Turun kaupunkia,

yhdistyksemme jäsenistöä ja kaikkia

yhteistyökumppaneitamme hyvähenkisistä

seminaaripäivistä sekä

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston

Eija Kivilaakso

(vas.) ja Seija Narvi

ottivat vastaan noppakiven

Jorma Vaskelaiselta

merkiksi kuntatekniikan

saavutuksesta.

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,

rakentamispalvelu STARA

PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 39630, 050 3801022

kari.haapaniemi@hel.fi

Kuntatekniikan päivät järjestetään ensi vuonna Helsingissä.

Turun Jouko Turto (vas.) luovutti isäntäkaupungin kapulan Helsingin

Raimo K. Saariselle. Keskellä SKTY:n Danne Långström.

Kai Söderlund ja Anna Gudrun

Gylfadottir juhlaillallisella yli

200 muun osallistujan kera.

Kuntatekniikka 4/2011

23


unsaasta osallistumisesta. Yhdessä

pystyimme jälleen kerran rakentamaan

mielenkiintoisia tilaisuuksia

keskustella ja kuunnella – niin työasioista

kuin niiden vierestäkin. On

hienoa huomata, kuinka isäntäkaupungit

ottavat vuosittain päiviemme

järjestelyt vakavissaan ja yhteistyökumppanit

ovat innokkaasti mukana

talkoissa. Myös jäsenistön halu

osallistua tilaisuuteen suurella sydämellä

ja innolla tekee tapahtumasta

ikimuistoisen. Vilpittömät kiitokset

teille kaikille.

Kuntatekniikan saavutus

Helsingille

Tämänvuotinen Kuntatekniikan

saavutus myönnettiin kilpailuehdotukselle

”Helsingin maanalainen

yleiskaava”. SKTY:n edustajalla

vahvistettu lehdistöraati (Rakennuslehti,

Helsingin Sanomat,

Tekniikka&Talous sekä Kuntatekniikka-lehti)

valitsivat yksimielisesti kohteen

yhdeksän ansiokkaan ehdotuksen

joukosta. Perusteluina valinnalle

olivat mm. hankkeen ainutlaatuisuus,

tarpeellisuus ja soveltuvuus

muihinkin kaupunkeihin. Helsingin

maanalaisesta yleiskaavasta on artikkeli

tämän lehden sivuilla 20–22.

Kunniamaininnalla huomioitu

ehdotus Turun kulttuurikerrokset

infran rakenteena kuvasi tapaa, jolla

Turussa on otettu hienosti huomioon

vanha kulttuuri ja rakenteet sekä

nykyiset rakentamistarpeet sekä

kaupungin historiallisuus. Yhteistyö

eri toimijoiden välillä on onnistunut,

ja toimenpiteet istuvat hyvin kulttuuripääkaupungin

imagoon.

Kunniamaininnan niin ikään

saanut Vantaan Valkoisenlähteentien

rakentaminen ottaa oivallisesti

huomioon asukkaiden elinympäristön

parantamisen ja väylän merkityksen

asukkaiden elinympäristössä.

Sujuva toteutus vaikeissa olosuhteissa

on johtanut toimivaan arjen

ratkaisuun.

Kunniamerkkejä ja

uusi golfmestari

Muina huomionosoituksina päivien

aikana myönnettiin SKTY:n kunniamerkit

yhdistyksen toiminnan

eteen tehdystä työstä Joensuun

Anu Näätäselle ja Järvenpään

Jyrki Meroselle. Molempien ansiot

SKTY:n ja kuntatekniikan saralta

ovat kiistämättömät.

Seminaaripäiviä edeltäneessä

golfturnauksen tasoituslyöntikilpailussa

voittajaksi suoriutui Nefco Oy:n

Kari Homanen. Vähiten lyöntejä

18 reiän radalla löi Maarianhaminan

Kai Söderlund (tulos 85). Pisimmän

driven löi Kaitos Oy:n Jari

Lahtinen ja lähimmäksi lippua löi

Helsingin Sataman Hannu Kärki.

Golfkilpailuun osallistui tänä vuonna

ennätykselliset 36 kilpailijaa.

Hallituksen kokous

Suomen Joutsenella

Yhdistyksen hallitus piti kokouksensa

seminaaria edeltäneenä iltana

Suomen Joutsenella. Kapteenin salongissa

pidetyssä kokouksessa käsiteltiin

mm. Turun päivien ohjelmaa

ja jäsenhakemuksia. Yhdistyksen

uusiksi henkilöjäseniksi haki seitsemän

henkilöä ja yhteisöjäseniksi yksi

yritys.

Henkilöjäseniksi hyväksyttiin ins.

Vesa Raimesalo Espoosta, tekn.

Tapio Lindström Tampereelta, DI

Marko Sjölund Vahanen Environment

Oy:stä, tekn. Jarmo Silvennoinen

FCG:sta, DI Jouko Turto

Turusta, FM Jorma Paananen

Destiasta ja arkkitehti Tero Vanhanen

Neapo Oy:stä. Yhteisöjäseneksi

hyväksyttiin Buildercom Oy. Yhdistyksessämme

on tällä hetkellä

aika tarkalleen 850 henkilöjäsentä.

Hallituksen uudeksi jäseneksi

helmikuussa yllättäen menehtyneen

Kimmo Laulan tilalle valittiin

kaupungininsinööri Antti Korte

Raisiosta.

Kuntatekniikan päivät osoittivat

jälleen kerran ammatillisen yhteenkuuluvaisuuden

ja verkostoitumisen

tärkeyden. Nyt olisikin taas hyvä

syy ja tilaisuus aktivoitua ja liittyä

– tai pyytää työkaveria liittymään –

yhdistyksemme jäseneksi. Kun seminaariosallistumisessa

onnistuttiin

pääsemään tänä vuonna aivan uudelle

sataluvulle, niin asetetaan tämän

vuoden toiseksi tavoitteeksi

päästä myös jäsenmäärässä uudelle

sataluvulle.

Turun hauskoista hetkistä kiittäen

ja kepeää kesää toivottaen,

● Jyrki Vättö

kokousmestari

Kuntatekniikan päivien julkilausuma:

Kuntatekniikka ilmaston ja kestävän talouden palveluksessa

Kuntatekniikalla on maailman

kolkasta riippuen jopa tuhansien

vuosien historia. Se on mahdollistanut

ihmisten ja tavaroiden liikkumista

sekä mielen virkistystä. Kuntatekniikka

on siirtänyt juomavettä

ja vienyt jätteet pois. Kuntatekniikka

on luonut perustan peruspalveluille

ja hyvinvoinnille. Kuntatekniikan

palvelut koskettavat kaikkia

tuloista tai yhteiskunnallisesta asemasta

riippumatta. Jos elämäntapamme

aiheuttamaa hiilijalanjälkeä

halutaan pienentää ja ilmastonmuutosta

torjua, ei kuntatekniikan

tarjoamia mahdollisuuksia voida

ohittaa.

Kuinka hyvin kuntatekniikan

merkitys näkyy päätöksenteossa?

Peruspalveluista puhuttaessa esillä

ovat hyvinvointiyhteiskunnan muut

palvelut. Kuntatekniikan ammattilaisten

mielestä sillä ei ole merkityksensä

mukaista asemaa keskustelussa

yhteiskunnan resurssien jakamisesta.

Pitkävaikutteiset investoinnit

ja vuosittaiset menot asetetaan

vastakkain, ja tämä johtaa

usein investointien leikkaamiseen

laadun ja elinkaaren aikana saatavien

hyötyjen kustannuksella.

Uhkana verkostojen

laadun heikkeneminen

Verkostojen laajentuessa investointien

seurauksena myös tarve ylläpitomenoille

kasvaa. Ylläpitomenot

kuitenkin usein unohdetaan budjeteista.

Seurauksena on verkostojen

laadun heikentyminen kun tarpeellisia

korjaus- ja ylläpitorahoja ei

ole. Ihmisten eriarvoisuus lisääntyy,

kun esimerkiksi ikääntyvä väestö ja

ja liikuntaesteiset eivät pysty käyttämään

palveluja. Hiilijalanjälki kasvaa,

kun elinkaaren aikaiset vaikutukset

unohdetaan investointivaiheessa.

Vähemmän päästöjä tuottavat

ratkaisut ovat miltei aina kalliimpia

kuin perinteiset ratkaisut.

Yhteiskuntiemme tarvitsema

alue laajenee koko ajan, vaikka

asukkaiden määrä ei kasvakaan

samassa suhteessa. Verkoston pituutta

kohden on koko ajan vähemmän

maksavia asiakkaita. Ilmiön

vaikutukset sekä palvelujen

laadulle että ilmastolle ovat erittäin

haitalliset. Olemme luomassa hyvin

tehotonta yhteiskuntaa.

Mitä näille vahingollisille ilmiöille

voidaan tehdä? Ikääntymisen

seurauksena kansantalouden rahoitusvaje

kasvaa, eikä rahoitusta

voida siksi kasvattaa. Ainoaksi

vaihtoehdoksi jää tehokkaampi

olemassa olevien resurssien käyttö.

Tässä kuntatekniikan ammattilaiset

tarjoavat asiantuntemuksensa yhteiskunnan

käyttöön.

Investointien ilmasto- ja

elinkaarivaikutukset esiin

Kuntatekniikan ammattilaiset esittävät,

että jokaisen investoinnin

yhteydessä vaadittaisiin laskelmat

vaikutuksista ilmastolle ja elinkaarikustannuksille.

Elinkaaren alibudjetointia

ei tulisi sallia. Samanlainen

tarkastelu olisi tehtävä myös alueita

kaavoitettaessa. Kunnan asukasta

kohden lasketun hiilijalanjäljen

tulisi jokaisen toimenpiteen seurauksena

pienentyä eikä kasvaa.

Kaikki tämä on mahdollista ja

vain poliittisten päättäjien tahdosta

kiinni. Me kuntatekniikan ammattilaiset

olemme valmiita toimittamaan

kaiken tarvittavan tiedon

ja kehittämään ratkaisut tavoitteen

saavuttamiseksi.

Kuntatekniikka ei ole itseään

varten. Se palvelee ihmisen ja ympäristön

tarpeita. Tarpeet ja arvot

muuttuvat. Sen vuoksi teknisten

järjestelmien ja rakennetun ympäristön

on hallitusti sopeuduttava

muutokseen. Perustehtävien lisäksi

niiden on tyydytettävä myös elämyksellisiä

tarpeita.

Toimivan kuntatekniikan toteuttamiselle

ja ylläpidolle on annettava

riittävät henkiset ja taloudelliset

edellytykset. Sillä tavalla

voidaan osaltaan varmistaa kestävää

hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa.

Kuntatekniikka ei ole ohimenevä

muoti-ilmiö. Sitä tarvitaan

aina.

24 Kuntatekniikka 4/2011


SKTY:n IFMEprojektille

WDC-status

Teollisen muotoilun kansainvälinen

järjestö International

Council of Societies of Industrial

Design (Icsid) valitsi marraskuussa

2009 Helsingin – 46 hakijakaupungin

joukosta – vuoden

2012 World Design Capitaliksi

eli maailman muotoilupääkaupungiksi.

Asema myönnetään

joka toinen vuosi vain

yhdelle kaupungille maailmassa.

Statukseen myönnettävältä

kaupungilta edellytetään muotoilun

alalla osoitettua mainetta,

johtajuutta ja toimintaa. Kyseisen

vuoden aikana kaupungin

tulee myös tarjota kansainvälisesti

kiinnostavaa ohjelmaa.

Helsingin hakemus oli yhteishanke

Vantaan, Espoon,

Kauniaisen ja Lahden kanssa.

Hakemuksen mukaan Helsinki

suuntautuu muotoilupääkaupunkina

tulevaisuuteen ja pyrkii

liittämään muotoilun tiiviisti

osaksi kansalaisten elinolojen

kehittämistä. Vuoden teemaksi

on valittu ”Open Helsinki –

Embedding Design in Life”.

Keväällä 2011 SKTY:n kunnianhimoinen

IFME 2012 -seminaariprojekti

sai Kansainväliseltä

designsäätiöltä WDC-statuksen.

Tämä oikeuttaa mm.

käyttämään tilaisuuden yhteydessä

WDC-tunnusta. Seminaarin

teemana on ”Plan, design,

construct and maintain… for

a better future”.

Ensimmäinen designpääkaupunki

oli Italian Torino

2008. Samaista kunniaa sai

2010 toteuttaa Etelä-Korean

Soul, ja ensi vuonna status kuuluu

siis Helsingille.

www.wdc2012helsinki.fi

IFME 2012

Helsinki, Finland

JUNE 4–10

Islannin yhdistyksen päivät pidettiin Dalvikissa.

SKTY maailmalla

Kulkiessani Helsinki-Vantaan lentokentän

ympäristössä ihailemassa

lähestyviä lentokoneita katseeni

kiinnittyi ensin kentän eteläpäädyssä

olevaan työmaahan, sitten hiukan

etäämmällä olleeseen Kehäradan

työmaatauluun. Muistin, että

myös Länsimetro on tekeillä ja Pisararata

suunnitteilla. Pääkaupunkiseudulla

rakennetaan siis todella

mittavia, joukkoliikennettä palvelevia

infrahankkeita.

Kehärata vie lentoasemalle

Maailman suurkaupungeissa metrolla

tai muulla julkisella joukkoliikennevälineellä

pääsee usein keskustasta

suoraan lentokentälle tai laivasatamaan.

Kohta tämä on mahdollista

pääkaupunkiseudullakin, kun 18 kilometrin

Kehärata muodostaa yhteyden

lentoaseman kautta pääradan

ja Vantaankosken radan välille.

Hankkeen kustannukset ovat

noin 605 miljoonaa euroa. Ne jakautuvat

valtion (n. 69 %) ja Vantaan

kaupungin (n. 31 %) kesken. Radan

pitäisi olla valmis kesällä 2014. Matkaa

pystytään taittamaan tuolloin

paikoitellen jopa 120 km/h vauhdilla

ja lentoasema saavutetaan Helsingistä

puolessa tunnissa ja Tikkurilasta

8 minuutissa. Liikenne kulkee osin

maan päällä, osin tunnelissa.

Länsimetro Suomen suurin

Länsimetro valmistunee 2016. Tuolloin

Ruoholahden nykyiseltä pääteasemalta

pääsee 16 minuutissa Es-

Berliinissä ehdittiin Trabi-safarillekin.

Tuula Smolander oli Islannin

yhdistyksen kutsumana heidän

vuosipäivillä. Päivät olivat Dalvikissa

Akureyrin pohjoispuolella vuonon

rannalla. Islantilaiset isännät

pitivät hyvää huolta vieraistaan ja

esittelivät mm. uusia tunnelihankkeita

ja muita hankkeita sekä myös

mm. kalanjalostustehtaan ja olutpanimon.

Islannissa sovittiin myös

alustavasti, että toinen IFME:n 2013

hallituksen kokouksista tullaan mitä

suurimmalla todennäköisyydellä

pitämään Islannissa. Tulivuorikaan

ei purkautunut tällä kertaa… vasta

pari viikkoa kokouksen jälkeen.

YT-neuvottelukunta kävi Berliinissä

tutkailemassa, miten saksalaisella

täsmällisyydellä järjestetään

näyttelyitä. Wasser Berlin -näyttelyssä

tutustuttiin mm. sisäänkirjoittautumiseen

sekä siihen, miten sen saa

nopeammaksi, vaivattomammaksi

ja niin, ettei tuhottomia jonoja syntyisi.

Tällaisesta saatiin oppia, niin

kuin messujärjestelyistä yleensäkin…

mutta kerettiin me YHDELLE

oluellekin ja jopa Trabi-safarille.

● Danne Långström

toiminnanjohtaja

Mittavia joukkoliikennehankkeita pääkaupunkiseudulla

Jyrki Vättö

Kehärataa pitkin pääsee kohta Helsinki-Vantaalle.

poon Matinkylään vajaan 14 kilometrin

pituista metrolinjaa pitkin.

Metron on laskettu kuljettavan tällä

osuudella yli 100 000 matkustajaa

vuorokaudessa. Koko metrolinjan

Helsingin Vuosaaresta Espoon Matinkylään

tulisi kulkea tuolloin automatisoidusti,

ilman kuljettajaa.

Länsimetro on tällä hetkellä Suomen

suurin infrahanke, jonka myötä

syntyy mm. noin 3 miljoonaa kuutiota

kalliomursketta. Hankkeen kokonaishinnaksi

on arvioitu noin 714

miljoonaa euroa. Rakentamista voi

seurata os. www.lansimetro.fi.

Pisara sujuvoittaa Helsingissä

Joukkoliikennettä pyritään Helsingissä

parantamaan myös Pisara-radalla,

joka kulkisi joskus 2019 maan

alla Pasilasta Töölön kautta keskustaan

ja sieltä Hakaniemen kautta

takaisin Pasilaan (ja tietenkin myös

toisin päin). Hankkeen yleissuunnitelma

ja ympäristövaikutusten arviointi

on jo valmistunut. Sitä vastoin

päätöstä arviolta 740–1 040 miljoonan

euron hankkeen toteuttamisesta

ei ole vielä tehty. Kaupunkiradan

tavoitteena on junaliikenteen palvelukyvyn,

kapasiteetin ja toimintavarmuuden

lisääminen.

Köysiradalla Hakaniemeen

Kun Laajasalon öljysataman paikalle

rakennettava, noin 10 000 asukkaan

Kruunuvuorenranta valmistuu

joskus 2020-luvun puolivälissä, niin

sieltä saattaa päästä köysiradalla Hakaniemeen,

josta pääsee kätevästi

Pisaralla Pasilaan. Pasilasta voi matkustaa

lähijunalla vaikka Tikkurilaan,

josta pääsee Kehärataa pitkin lentoasemalle.

Sieltähän pääsee vaikka

maailman ääriin tai ainakin Pariisiin.

Pariisissa voi jo nyt matkustaa 6 miljoonan

kanssamatkustajan kanssa

jopa viidessä kerroksessa kulkevassa

metroverkostossa, jossa on yhteensä

368 asemaa.

● Jyrki Vättö

Kuntatekniikka 4/2011

25


Livet efter årsdagarna

Årsdagarna i Åbo kom och

gick. Outi Kapanen och Eila

Kesti från Åbo såg till att allt

gick som smort, och föreningens

konferensmästare skötte

om resten. Samtidigt som vår

85 år unga förening hade sina

årsdagar, så ordnade det också

en kommunteknisk utställning

YT11. Utställningen var

den 15 i raden, och eftersom

den ordnas vartannat år, så är

den också in i sitt trettionde

år. Utställningen drog cirka

5 000 människor på plats,

och våra egna årsdagar 331

personer – som är det klart

bästa resultatet någonsin –

med en cirka 10 % ökning till

det tidigare rekordet.

Årets kommuntekniska

prestation gick till Helsingfors

underjordiska generalplan.

Priset väljs varje år av ett

grupp av representanter från

olika tekniska tidskrifter samt

Helsingin Sanomat, och även

om vi fick in en hel del goda

förslag till årets prestation, så

var rådet/juryn helt överens

om, att generalplanen var

den absolut bästa. Hedersomnämnanden

gick dessutom

till Vanda stad för byggandet

av Vitbäcksvägen i Dickursby

samt till Åbo stad för ett samarbete

mellan stadens tekniska

sektor och museiverket,

om hur man tar i beaktande

kulturskikten när man bygger

ut infrastrukturen.

Antti Korte in i styrelsen

Som bekant så sitter styrelse

medlemmarna i tre år åt taget,

och varje år byts 3 ut mot

nya. På grund av den tragiska

bortgången av vår vän Kimmo

Laula, så valdes Raisios

stadsingenjör Antti Korte in

för resten av Kimmos tid i styrelsen,

alltså för 1,5 år och

denna specialåtgärd godkändes

av årsmötet. Som andra

specialitet föreslog valnämnden

och verksamhetsledaren

(alltså jag), att vår ordförande

Jorma Vaskelainen skulle

fortsätta med en annan treårs

period – mest p.g.a. Finland

och FKTF ännu är djupt med i

IFME, med vår kommande

IFME2012-kongress. Dessutom

fortsätter ordföranden

i IFME i tre år till som ”President

Past”, och vi såg ingen

anledning att byta ut Jorma

mot någon annan.

Två från styrelsen utgår i

alla fall fr.o.m. 1.1.12, och det

är då fråga om Leila Strömberg

från Jyväskylä och Milko

Tietäväinen från Tammerfors.

In istället för dessa

två kommer Päivi Ahlroos

från SITO samt Jere Klami

från Uleåborg. Valnämnden

fick också två nya ombord, då

Jan Olin samt Tom Granström

hade meddelat, att de

inte vill fortsätta. Istället för

dessa två valdes in Terhi Tikkanen-Lindström

från WSP

samt Kai Söderlund från

Mariehamn. Man kan bara

önska alla nya välkomna, och

hoppas, att ni ställer upp med

samma iver och dedikation

som de tidigare hade.

Internationella gäster

Traditionellt bjuder vi in representanter

från Norden till våra

årsdagar (och vi blir i vår tur

inbjudna till de andras årsdagar),

och i år var Inger Sundström

från Sverige, Anders

Thanning från Danmark

samt Anna Gudrun Gylfadottir

från Island på platts.

Norrmännen lyste med sin

frånvaro även i år. Från Estland

kom både ordförande

Ain Valdman och vice ordförande

Ilmar Link. dessutom

hade vi för första gången representanter

från Ryssland och

närmare bestämt Sankt Petersburg

med, dvs. Maksim

Likhogrud samt Vladimir

Sidelnikov.

Nästä år blir det

Helsingfors

Nästa år blir det då Helsingfors,

i samband med

IFME2012-kongressen. Årsmötet

kommer då att äga

rum 4.6, tidigt på måndag

morgonen – före det andra

programmet börjar. Jag hoppa

att ni då alla kommer till

kongressen, och att vi slår rekordet

av finländare från Åbo

– och igen med +10%. Intresset

för våra dagar i nästa år

har varit stort, och som en liten

detalj kan jag berätta, att

den svenska föreningen SK-TF

kommer också att ha sitt årsmöte

i Helsingfors under konferensen.

Skriv alltså upp i kalendern

”IFME2012 / Helsingfors

(+ Tallinn och Stockholm)

/ 4–10.6.2012!

● Danne Långström

verksamhetsledare

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/Ordförande

Jorma Vaskelainen

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka

PL 126, 15141 Lahti

puh. 03 814 2425, 050 63892

jorma.vaskelainen@lahti.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Hannu Virtasalo

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 310 38806, 050 5591419

hannu.virtasalo@hel.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Heikki Lonka

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Malminkaari 21, 00700 Helsinki

puh. 050 3504297

heikki.lonka@granlund.fi

Muut jäsenet

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,

kaavoitus

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. 014 625 5055, 040 7718867

leila.stromberg@jkl.fi

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

puh. 040 5068600

milko.tietavainen@tampere.fi

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,

yhdyskuntatekniikka

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. 014 266 5137, 050 5901032

tuula.smolander@jkl.fi

Antti Korte, Raision kaupunki,

tekninen keskus

PL 100, 21201 Raisio

puh. 02 434 3409, 044 7971252

antti.korte@raisio.fi

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,

rakennusvalvonta

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

puh. 09 8392 4438, 050 5592082

pekka.virkamaki@vantaa.fi

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,

Tekniikka ja ympäristö

PL 21, 05801 Hyvinkää

puh. 019 459 4601, 040 5419576

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi

Isländska ordföraren Erlandur

”Elli” Hjalmarsson

FKTF ute på vift

Tuula Smolander och underskriven

var på de isländska

årsdagarna i Dalvik, norr om

Akureyri. I år var där inga vulkanutbrott

– det kom först 2

veckor senare. Islänningarna

tog väl hand om oss – som

vanligt, och vistelsen där var

påde angenäm och givande.

I diskussioner med den isländska

ordföraren Erlandur

”Elli” Hjalmarsson kom vi

preliminärt överens om, att

IFME-styrelsen kommer att ha

ett av sina två möten 2013 på

Island – vare sej det blir på våren

eller hösten besluter vi om

i nästa IFME-möte i Johannesburg

i november. Trävligt i alla

fall, att också Island vill vara

med inom IFME.

Utställningsgruppen YT

i Berlin

Utställningsgruppen YT var

och tog exempel i Berlin, på

hur man ordnar mässor –

med tysk precision, hur man

använder teknik för att köerna

vid ingångarna skall minska

osv. I Åbo prövade vi oss

av ett nytt system redan, men

där finns det ännu mycket att

lära... och mycket nytt lärde vi

oss. Mellan raderna så hann

vi in på EN öl, och också ut på

en Trabiant- safari.

●Danne Långström

verksamhetsledare

26 Kuntatekniikka 4/2011


www.ukty.fi

VALTION PUUTUTTAVA

UIMAHALLIEN

ENERGIANKULUTUKSEEN

Uimahallien rakentaminen ja saneeraus on

kuumimmillaan näin kesän alussa. Ensi syksynä

valmistuu muun muassa Porin uusi uimahalli.

Siihen kohdistuu paljon odotuksia, onhan siellä

mukana kosolti uutta tekniikkaa, muun muassa

aurinkoenergian hyväksikäyttöä. Myös monia

työmaita on käynnistymässä.

Tästä päästäänkin taas meille kaikille tärkeään

aiheeseen: miten käytetään rahat kustannus-

ja laatutehokkaasti oikein. Siinä on tekniikan

ihmisillä miettimistä. Laatu puhuttaa tänä

päivänä eniten. Jos haluamme laadun paranevan,

meidän on muutettava ajattelutapaamme.

Niin kauan kuin päättäjillä ja rakennuttajilla on

erilaiset käsitykset siitä, miten hyvään laatuun

päästään, toivoa paremmasta ei juuri ole. Heidän

pitäisi puhaltaa yhteen hiileen saavuttaakseen

yhteisen tavoitteen eli hyvän ja laadukkaan

lopputuloksen.

Uimahallit eivät vieläkään tiedä

energiankulutuksestaan

Edessä olevat haasteet tulevat olemaan vaativia.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että esimerkiksi

energiakustannukset nousevat huomattavasti.

Niiden kurissapitämiseen pitää panostaa,

jos halutaan rahojen riittävän yhteiskunnan

pyörien pyörittämiseen. Jotta uimahalli toimisi

hyvin, se kuluttaa erittäin paljon energiaa. Tällä

hetkellä vain harva uimahalli on perillä energiakulutuksensa

rakenteesta.

Olemme kuluneen vuoden aikana keskustelleet

melkein kaikkien uimahallien ja kylpylöiden

edustajien kanssa tehdessämme uimahallija

kylpylärekisteriä opetusministeriölle, eikä hyvältä

näytä. Laitoksista vastaavien henkilöiden

tulisi nyt katsoa peiliin ja miettiä, mikä on heidän

laitoksensa laatutaso ja onko sen toiminta

kustannustehokasta. Näyttää todella siltä, että

kunnissa tapahtunut hallinnon hajauttaminen

johtaa meidät ojasta allikkoon, koska kukaan ei

tunnu vastaavan mistään.

Monella laitoksella olisi tässä paljon tekemistä.

Jos tuntuu, etteivät omat eväät riitä, olisi

haettava apua asiantuntijoilta. Väitänkin, että

tuhlaamme laitoksissamme erittäin paljon

energiaa ja meillä menee euroja taivaan tuuliin.

Näinhän ei saisi olla. Valtion taholta olisi kiireesti

puututtava uimahallien energiankulutukseen,

jotta päästäisiin asioissa mallikkaasti eteenpäin.

Koska valtio jakaa rahaa, niin sen tulisi myös

vaatia, että rahat käytetään kustannustehokkaasti.

Ensi vuoden uimahalli- ja

kylpyläpäivät 7.–9.2.2012

Yhdistyksessämme on päätetty, että ensi vuoden

valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät

ovat 7.–9.2.2012. Päivät järjestetään tuttuun

tapaan laivaristeilynä. Laitathan ajan kalenteriisi,

jotta pääset kuulemaan viimeisintä tietoa uimahalli-

ja kylpyläasioista. Tavataan laivalla.

Haluan tässä muistuttaa niitä jäseniä, jotka

syystä tai toisesta eivät ole vielä muistaneet

maksaa jäsenmaksuaan, hoitamaan maksunsa

välittömästi, jotta saamme pidettyä yhdistyksen

pyörät pyörimässä. Teemmehän näin!

Terveisin,

● Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

■ Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä noin

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan

työnsä tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä

yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.fi

s-posti: ukty@ukty.fi

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Tapio Ala-Peijari

s-posti:

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi

puh. 040 829 0068

Kuntatekniikka 4/2011

27


Pietarin-risteily siirtyy,

Jyväskylä kutsuu lokakuussa

Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

Maaliskuun koulutusristeily

peruuntui suureksi pettymykseksemme.

Ohjelma oli pitkään

valmisteltu ja saatu hyvä sisältö

rakennettua. Tutustumiskäyntiäkin

oli pitkään pohjustettu, ja

isännät olivat valmiit vastaanottamaan

meidät. Sitten talvi teki

tepposensa. Pitkään pelätty ja

seurattu jäätilanne vain paheni

ja paheni, kunnes lounaasta puhaltavat

tuulet lopulta pakkasivat

jäät niin, että vain muutama päivä

ennen lähtöä koko matka jouduttiin

perumaan.

Tästä kaikesta kuitenkin

opimme sen, että perinteisen

koulutusristeilyn ajankohtaa täytyy

miettiä tarkemmin. Koulu-

Antti-matonpesualtaat

ja -mattomankelit

Puhdasta mukavuutta

matonpesuun.

- moduulimitoitus, altaiden määrää

helppo lisätä

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään

- oikea ergonomia

Kysy lisätietoja

ja pyydä tarjous!

Koskentie 89, 25340 KANUNKI

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777

project@antti-teollisuus.fi

www.antti-teollisuus.fi

tusristeilymme perinteeksi tuntuu

tulleen jäiden ryskyminen keulassa

niin, että luennoitsijoiden äänenkäyttö

on kovilla.

Yhdistyksen hallitus piti huhtikuussa

kahden täyden päivän

suunnittelukokouksen, jossa pohdittiin

mm. peruuntunutta risteilyä.

Päätettiin, ettei tutustumiskäyntiä

Pietarin vesilaitokseen

Vodokanaliin peruta. Ajankohta

suunnitellaan uusiksi, mutta tutustumiskäynti

tullaan siis vielä

järjestämään.

Syksyn koulutuspäivät

Jyväskylässä

Hallituksen suunnittelukokouksen

varsinainen työ oli syksyn koulutuspäivien

ohjelman valmistelu.

Tässä myös onnistuttiin, ja ohjelma

julkistetaan lähitulevaisuudessa.

Putkimestariyhdistyksen koulutus-

ja neuvottelupäivät pidetään

Hotelli Laajavuoressa Jyväskylässä

12.–14.10.2011. Päivien

ehkä mielenkiintoisimpia aiheita

on ”Päivystysjärjestelyt Suomessa”.

Yhdistys käynnistää selvityksen

siitä, miten varallaolojärjestelyt

on toteutettu eri laitoksissa.

Ennakkotietojen perusteella voi

sanoa, että käytännöt ovat uskomattoman

kirjavia, vaikka toimintamme

perusteita määrittelee

mm. laki.

Mikä on nykypäivän esimies?

Päivien aikana haluamme myös

kartoittaa keskustelujen kautta

jäsenistömme näkemyksiä muun

muassa esimiehen asemasta ja

tehtävistä – eli mikä on nykypäivän

esimies? Myös oma alamme

on jakautumassa erikoisosaajiin,

kuten tuntuu muillakin toimialoilla

tapahtuvan.

Mutta mitä riskejä tämä saattaa

aiheuttaa esimerkiksi varallaoloon

eli siihen lakisääteiseen

velvoitteeseen, että olemme vastuussa

vesihuollosta toimialueillamme

24/7? Pystymmekö reagoimaan

poikkeavana työaikana

kaikkiin mahdollisiin häiriötilanteisiin?

Laitosten saneeraustoiminta

laahaa perässä

Laitosten saneeraustoiminta laahaa

pahasti saneerausvelan perässä.

Vain muutamilla laitoksilla

asia tuntuu olevan hallussa,

kuten esimerkiksi viime vuonna

saimme Vaasassa kuulla.

Lokakuun päivillä kuulemme

muutamien laitosten toimintamalleista

ja -tavoista verkostosaneerauksissa

etenkin, kun

työtä tehdään yhdessä muun

infran saneerauksen tai rakentamisen

yhteydessä. Yhteisillä toimintamalleilla

voidaan saavuttaa

huomattavaa kustannustehokkuutta

sekä helpotusta saneerausten

lisääntyessä, mutta laitosten

henkilöstön vähentyessä.

Syksyllä on siis luvassa mielenkiintoisia

aiheita, joten tervetuloa

kaikki Jyväskylään!

Yhteisellä asialla

vesihuollon puolesta,

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

28 Kuntatekniikka 4/2011


Pietarin-risteily siirtyy,

Jyväskylä kutsuu lokakuussa

Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

Maaliskuun koulutusristeily

peruuntui suureksi pettymykseksemme.

Ohjelma oli pitkään

valmisteltu ja saatu hyvä sisältö

rakennettua. Tutustumiskäyntiäkin

oli pitkään pohjustettu, ja

isännät olivat valmiit vastaanottamaan

meidät. Sitten talvi teki

tepposensa. Pitkään pelätty ja

seurattu jäätilanne vain paheni

ja paheni, kunnes lounaasta puhaltavat

tuulet lopulta pakkasivat

jäät niin, että vain muutama päivä

ennen lähtöä koko matka jouduttiin

perumaan.

Tästä kaikesta kuitenkin

opimme sen, että perinteisen

koulutusristeilyn ajankohtaa täytyy

miettiä tarkemmin. Koulu-

Antti-matonpesualtaat

ja -mattomankelit

Puhdasta mukavuutta

matonpesuun.

- moduulimitoitus, altaiden määrää

helppo lisätä

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään

- oikea ergonomia

Kysy lisätietoja

ja pyydä tarjous!

Koskentie 89, 25340 KANUNKI

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777

project@antti-teollisuus.fi

www.antti-teollisuus.fi

tusristeilymme perinteeksi tuntuu

tulleen jäiden ryskyminen keulassa

niin, että luennoitsijoiden äänenkäyttö

on kovilla.

Yhdistyksen hallitus piti huhtikuussa

kahden täyden päivän

suunnittelukokouksen, jossa pohdittiin

mm. peruuntunutta risteilyä.

Päätettiin, ettei tutustumiskäyntiä

Pietarin vesilaitokseen

Vodokanaliin peruta. Ajankohta

suunnitellaan uusiksi, mutta tutustumiskäynti

tullaan siis vielä

järjestämään.

Syksyn koulutuspäivät

Jyväskylässä

Hallituksen suunnittelukokouksen

varsinainen työ oli syksyn koulutuspäivien

ohjelman valmistelu.

Tässä myös onnistuttiin, ja ohjelma

julkistetaan lähitulevaisuudessa.

Putkimestariyhdistyksen koulutus-

ja neuvottelupäivät pidetään

Hotelli Laajavuoressa Jyväskylässä

12.–14.10.2011. Päivien

ehkä mielenkiintoisimpia aiheita

on ”Päivystysjärjestelyt Suomessa”.

Yhdistys käynnistää selvityksen

siitä, miten varallaolojärjestelyt

on toteutettu eri laitoksissa.

Ennakkotietojen perusteella voi

sanoa, että käytännöt ovat uskomattoman

kirjavia, vaikka toimintamme

perusteita määrittelee

mm. laki.

Mikä on nykypäivän esimies?

Päivien aikana haluamme myös

kartoittaa keskustelujen kautta

jäsenistömme näkemyksiä muun

muassa esimiehen asemasta ja

tehtävistä – eli mikä on nykypäivän

esimies? Myös oma alamme

on jakautumassa erikoisosaajiin,

kuten tuntuu muillakin toimialoilla

tapahtuvan.

Mutta mitä riskejä tämä saattaa

aiheuttaa esimerkiksi varallaoloon

eli siihen lakisääteiseen

velvoitteeseen, että olemme vastuussa

vesihuollosta toimialueillamme

24/7? Pystymmekö reagoimaan

poikkeavana työaikana

kaikkiin mahdollisiin häiriötilanteisiin?

Laitosten saneeraustoiminta

laahaa perässä

Laitosten saneeraustoiminta laahaa

pahasti saneerausvelan perässä.

Vain muutamilla laitoksilla

asia tuntuu olevan hallussa,

kuten esimerkiksi viime vuonna

saimme Vaasassa kuulla.

Lokakuun päivillä kuulemme

muutamien laitosten toimintamalleista

ja -tavoista verkostosaneerauksissa

etenkin, kun

työtä tehdään yhdessä muun

infran saneerauksen tai rakentamisen

yhteydessä. Yhteisillä toimintamalleilla

voidaan saavuttaa

huomattavaa kustannustehokkuutta

sekä helpotusta saneerausten

lisääntyessä, mutta laitosten

henkilöstön vähentyessä.

Syksyllä on siis luvassa mielenkiintoisia

aiheita, joten tervetuloa

kaikki Jyväskylään!

Yhteisellä asialla

vesihuollon puolesta,

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

28 Kuntatekniikka 4/2011


Pietarin-risteily siirtyy,

Jyväskylä kutsuu lokakuussa

Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

Maaliskuun koulutusristeily

peruuntui suureksi pettymykseksemme.

Ohjelma oli pitkään

valmisteltu ja saatu hyvä sisältö

rakennettua. Tutustumiskäyntiäkin

oli pitkään pohjustettu, ja

isännät olivat valmiit vastaanottamaan

meidät. Sitten talvi teki

tepposensa. Pitkään pelätty ja

seurattu jäätilanne vain paheni

ja paheni, kunnes lounaasta puhaltavat

tuulet lopulta pakkasivat

jäät niin, että vain muutama päivä

ennen lähtöä koko matka jouduttiin

perumaan.

Tästä kaikesta kuitenkin

opimme sen, että perinteisen

koulutusristeilyn ajankohtaa täytyy

miettiä tarkemmin. Koulu-

Antti-matonpesualtaat

ja -mattomankelit

Puhdasta mukavuutta

matonpesuun.

- moduulimitoitus, altaiden määrää

helppo lisätä

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään

- oikea ergonomia

Kysy lisätietoja

ja pyydä tarjous!

Koskentie 89, 25340 KANUNKI

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777

project@antti-teollisuus.fi

www.antti-teollisuus.fi

tusristeilymme perinteeksi tuntuu

tulleen jäiden ryskyminen keulassa

niin, että luennoitsijoiden äänenkäyttö

on kovilla.

Yhdistyksen hallitus piti huhtikuussa

kahden täyden päivän

suunnittelukokouksen, jossa pohdittiin

mm. peruuntunutta risteilyä.

Päätettiin, ettei tutustumiskäyntiä

Pietarin vesilaitokseen

Vodokanaliin peruta. Ajankohta

suunnitellaan uusiksi, mutta tutustumiskäynti

tullaan siis vielä

järjestämään.

Syksyn koulutuspäivät

Jyväskylässä

Hallituksen suunnittelukokouksen

varsinainen työ oli syksyn koulutuspäivien

ohjelman valmistelu.

Tässä myös onnistuttiin, ja ohjelma

julkistetaan lähitulevaisuudessa.

Putkimestariyhdistyksen koulutus-

ja neuvottelupäivät pidetään

Hotelli Laajavuoressa Jyväskylässä

12.–14.10.2011. Päivien

ehkä mielenkiintoisimpia aiheita

on ”Päivystysjärjestelyt Suomessa”.

Yhdistys käynnistää selvityksen

siitä, miten varallaolojärjestelyt

on toteutettu eri laitoksissa.

Ennakkotietojen perusteella voi

sanoa, että käytännöt ovat uskomattoman

kirjavia, vaikka toimintamme

perusteita määrittelee

mm. laki.

Mikä on nykypäivän esimies?

Päivien aikana haluamme myös

kartoittaa keskustelujen kautta

jäsenistömme näkemyksiä muun

muassa esimiehen asemasta ja

tehtävistä – eli mikä on nykypäivän

esimies? Myös oma alamme

on jakautumassa erikoisosaajiin,

kuten tuntuu muillakin toimialoilla

tapahtuvan.

Mutta mitä riskejä tämä saattaa

aiheuttaa esimerkiksi varallaoloon

eli siihen lakisääteiseen

velvoitteeseen, että olemme vastuussa

vesihuollosta toimialueillamme

24/7? Pystymmekö reagoimaan

poikkeavana työaikana

kaikkiin mahdollisiin häiriötilanteisiin?

Laitosten saneeraustoiminta

laahaa perässä

Laitosten saneeraustoiminta laahaa

pahasti saneerausvelan perässä.

Vain muutamilla laitoksilla

asia tuntuu olevan hallussa,

kuten esimerkiksi viime vuonna

saimme Vaasassa kuulla.

Lokakuun päivillä kuulemme

muutamien laitosten toimintamalleista

ja -tavoista verkostosaneerauksissa

etenkin, kun

työtä tehdään yhdessä muun

infran saneerauksen tai rakentamisen

yhteydessä. Yhteisillä toimintamalleilla

voidaan saavuttaa

huomattavaa kustannustehokkuutta

sekä helpotusta saneerausten

lisääntyessä, mutta laitosten

henkilöstön vähentyessä.

Syksyllä on siis luvassa mielenkiintoisia

aiheita, joten tervetuloa

kaikki Jyväskylään!

Yhteisellä asialla

vesihuollon puolesta,

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

28 Kuntatekniikka 4/2011


Inträdet och alla evenemang är gratis.


Inträdet och alla evenemang är gratis.


Kuka määrää tahdin ja miten

kuntien omistamissa osakeyhtiöissä?

OMISTA OIKEIN, JOHDA OIKEIN!

Kuntien yhtiöiden määrä on lisääntynyt ja niiden

merkitys on jatkuvasti kasvanut. Kehitys

askarruttaa kuntien johtoa ja poliittisia päättäjiä.

Suositusta Kuntayhtiöt-kirjasta on otettu kolmas

ja täydennetty painos. Kirja on oiva työväline

kuntajohdolle ja luottamushenkilöille

sekä kuntien osakeyhtiöiden

johdolle ja hallitusten jäsenille.

● Millainen strategia valitaan omistamiseen?

● Mitkä ovat vallan ja vastuun rajat yhtiöissä?

● Kuka lopulta johtaa: toimitusjohtaja, hallitus

vai kenties kunnanhallitus tai kunnanjohtaja?

● Miten yhtiötä valvotaan?

● Millaisilla pelisäännöillä hallitus toimii?

● Tilintarkastuksen rooli?

KIPERIIN KYSYMYKSIIN VASTAUKSET

ANTAA NELJÄN ASIANTUNTIJAN

LAATIMA HELPPOLUKUINEN PERUS-

TEOS KUNTAPÄÄTTÄJILLE!

Kirjoittajat:

Pentti Hakulinen

kokenut kuntajohtaja ja

Audiatorin entinen toimitusjohtaja

Heikki Niskakangas

Aalto-yliopiston Helsingin

kauppakorkeakoulun professori

Pasi Pönkä

yhtiöoikeuden tuntija,

lakimies Kuntaliitto

Ville Pönkä

tutkijatohtori

Helsingin yliopisto

Kolmas

painos

Kustantaja:

KL-Kustannus Oy

112 sivua

Hinta: 42 euroa (sis. alv.)

Ryhmätilaushinta: Yli 5 kpl -10 %.

Myynti ja tilaukset:

Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti

julkaisumyynti@kuntaliitto.fi

puh. 09 771 2199

HEIKKI NISKAKANGAS PASI PÖNKÄ

KL-KUSTANNUS OY

PENTTI HAKULINEN VILLE PÖNKÄ

Kunta

yhtiöt

o akeyhtiön hallinto

Omistajan ja päättäjän käsikirja

s

Kunnan omistaman

Kolmas täydennetty painos

ONKO OMAN KUNTASI YHTIÖIDEN OHJAUS KUNNOSSA?


Helsinki täydentää vanhoja lähiöitä

pistetaloilla ja lisäkerroksilla

KAUPUNKIEN

TIIVISTÄMINEN

on edessä

koko maassa

Helsinki haluaa lisää

asuntoja täydennysrakentamisella.

Vaihtoehtoja

ovat mm. lisäkerrokset

ja vanhojen talojen

väliin rakennetut

uudet pistetalot. Kaupunkien

tiivistäminen

on edessä muuallakin.

Oulussa ja Tampereella

kaupunkien keskustoista

haetaan paikkaa lisärakentamiselle.

TEKSTI ja KUVAT Riitta Malve

Helsingissä täydennysrakentamisen

vauhdittamiseksi perustettiin

poikkihallinnollinen työryhmä,

joka sai työnsä päätökseen

2010 lopussa. Toiminta jatkuu

projektiluontoisesti.

– Nyt on tärkeää saada liikkeelle

ensimmäisiä täydennysrakentamiskohteita

talo- ja kiinteistöyhtiöissä,

koska hyvät esimerkit

innostavat toisia, sanoo

projektinjohtaja Mari Siivola

Helsingin kaupungilta.

Lisärakentaminen keskittyy

pääasiassa olemassa olevien

palvelujen ja infrarakenteiden

äärelle, mikä vähentää rakennuskustannuksia,

energiankulutusta

ja ilmastopäästöjä.

Laadukkaalla rakentamisella

kohennetaan myös asuinalueen

vetovoimaa, joka on erityisen

tärkeää taantuville alueille.

Lisäksi tonttimaasta on pulaa,

koska kaupungin rajat ovat tulossa

vastaan.

– Uutta tonttimaata ei haluta

nakertaa viheralueista, vaan uusien

asuinrakennusten toivotaan

löytävän sijansa esimerkiksi nykyisiltä

tonteilta, Siivola toteaa.

Lisärakentamisen

porkkanat hakusessa

Helsingin omien kiinteistöjen lisärakentamismahdollisuudet

kartoitettiin

pari vuotta sitten. Kaupungin

kiinteistöyhtiöillä on vain

kaksi prosenttia asuintonttimaasta,

siksi myös muiden tontinhaltijoiden

panosta tarvitaan.

– Lisärakentamisesta ja rakennusoikeuden

myymisestä

voidaan saada houkutteleva

vaihtoehto talo- ja kiinteistöyhtiöille

suurten remonttien rahoittamiseen.

Nyt haetaan rajaa

porkkanoille, joilla hankkeiden

toivotaan lähtevän liikkeelle

ensimmäisillä alueilla, Siivola

kertoo.

Vuokratonteilla on käytössä

täydennysrakentamiskorvaus,

joka on kolmasosa kaavamuutoksen

tontille tuomasta nettoarvonnoususta.

Korvaus voi olla

kaksi kolmasosaa, jos rakentamisesta

aiheutuu merkittäviä

kustannuksia. Omistustonttien

maakäyttökorvauksen alaraja

on nostettu yhteen miljoonaan

euroon. Myös pysäköintivelvoitteeseen

kuuluvien autopaikkojen

vähentäminen vaikuttaisi rakennuskustannuksiin.

Kiinteistöviraston toimistopäällikkö

Esko Patrikainen korostaa

kaupungin vuokratonttien

ja yksityisten omistustonttien

yhdenvertaista kohtelua samalla

alueella.

– Kaupungin investoinnit ja

kannustimet eivät saisi nousta

niin suuriksi, ettei hanke ole

kaupungille taloudellisesti kannattava.

Toisaalta täydennysrakentaminen

on kaupungille

kannattavaa, vaikka koko lisärakennusoikeuden

arvo ylitettäisiin,

Patrikainen sanoo. Hän

myös neuvoo täydennysrakentamisesta

kiinnostuneita.

Elinkaariasumista

kotialueella

Kaupunki kehittää uusia suunnittelukäytäntöjä

asukasyhteis-

34 Kuntatekniikka 4/2011


RAKENTAMINEN

Laajasalon Kiinteistöt Oy:n väljästi rakennetulle tontille

on saatu mahtumaan kaksi pistetaloa puustoa

säästäen (kuva yllä).

Aravakruunu Oy:n 1970-luvulla rakennetut vuokratalot

(vas.) kasvavat näyttävillä lisäkerroksilla Laajasalossa.

HYVÄ ESIMERKKI LAAJASALOSTA

■ Hyvä esimerkki lisärakentamisesta on Laajasalon Kiinteistöt

Oy:n hanke, jossa 1970-luvun rakennuskantaa täydennettiin

pistetaloilla ja lisäkerroksilla.

■ Samassa yhteydessä vanhoihin taloihin lisättiin lämpöeristystä,

hissit ja lasitetut parvekkeet.

■ Saadut täydennysrakentamis-, energia- ja hissikorvaukset

kattoivat korjauskulut suurelta osin.

■ Kokemukset olivat niin hyviä, että samalla alueella toimiva

yksityinen kiinteistöyhtiö rakentaa parhaillaan lisäkerroksia.

”Tiivistettäessä voidaan

tehdä myös jotain hienoa,

jolla tuetaan alueen kehitystä

ja vetovoimaisuutta. ”

Kuntatekniikka 4/2011

35


Oulu tukee taloyhtiöitä,

Tampere etsii

rakennuspaikkoja

■ Oulu kehittää keskustaansa,

johon liittyy ensi vaiheessa kuuden

ydinkorttelin mittava lisärakentaminen

ja kävelykatuverkoston

luominen. Viime marraskuussa

tehty päätös korttelien

alle rakennettavasta Kallioparkista

käynnisti uuden sopimuskierroksen

tontinomistajien

kanssa. Nyt maanalaisen pysäköintitilan

rakennuttaa kaupungin

omistama pysäköintiyhtiö,

joka myös tulevaisuudessa operoi

laitosta. Valtaosa korttelien

velvoitepaikoista kohdentuu

kalliotilaan.

– Oulu tarjoaa veturikortteleille

muihin verrattuna jonkin

verran edullisempaa sopimusta

keskeisissä sopimustekijöissä,

autopaikan hinnassa ja kunnallistekniikan

korvauksessa.

Tontinomistajiin kuuluu sijoittajayhtiöitä,

suuria toimijayrityksiä

ja pienosakasyhtiöitä, Oulun

asuntotoimen päällikkö Jukka

Kokkinen kertoo.

– On perustellusti erilaisia sopimusehtoja,

koska tapaukset

ovat erilaisia. Sopimusten julkisuus

takaa tasapuolisuuden. Ne

ovat kaikkien nähtävissä päätösten

yhteydessä kaupungin

verkkosivuilla.

Taloyhtiöitä tuetaan

päätöksenteossa

– Opastammekin etsimään yhteisen

asiantuntijan, joka auttaa

arvioimaan kyseisen korttelin

lisärakentamisen kannattavuutta,

auttaa sopimisessa,

luomaan toteutusmallin ja etsimään

toteuttajaa. Näissä pienosakasyhtiöissä

tulojen saamisen

määrän ja ajankohdan tulee

olla joko ehdottoman varmoja

tai tulot on saatava menojen

kanssa yhtä aikaa.

– Korttelien rakentamisen

toivotaan käynnistyvän Kallioparkin

rakentamisen tahdissa.

Korttelit tekevät omat päätöksensä,

joiden mukaan rakentaminen

etenee ja kaupunki

päättää kortteleita kuultuaan itsenäisesti

kalliotilojen aikataulusta

ja suunnitelmista.

Täydennysrakentaminen tulee

olemaan tärkeää myös uuden

Oulun yleiskaavassa viiden

kunnan yhdistyessä. Kokkinen

kehuu Oulun maankäyttöpolitiikan

pitkäjänteisyyttä.

– Raakamaata hankitaan koko

ajan, ja vuokraamalla tontit

turvataan jatkuva kassavirta.

Iso osa tulevasta täydennysrakentamisesta

voidaan toteuttaa

kaupungin maalle. Näin Oulussa

on onnistuttu pitämään

asuntojen tuotantomäärät korkeina,

asumiskustannukset

kohtuullisina ja samalla turvaamaan

kaupungin edut maanomistajana.

Tampere kartoitti

keskustan rakennuspaikat

Tampereella valmistui äskettäin

luonnos Ehyt-selvityksestä,

jossa tutkittiin täydennysrakentamisen

mahdollisuuksia

nykyisessä korttelirakenteessa

keskustassa ja koko kantakaupungin

alueella. Sen taustaksi

tehtiin muun muassa rakennetun

ympäristön arvokartoituksia

keskustan ulkopuolella olevilla

kerrostalovaltaisilla asuinalueilla.

– Selvityksessä toteutettiin

täysimittainen rakennuspaikkojen

etsintä. Nyt ne ovat kartalla,

jota kiinteistö- ja taloyhtiöt voivat

käyttää hyväkseen kaupungin

ohella, kertoo selvitystä tehnyt

arkkitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys.

– Ajatuksena on, että arvoalueet

säilytetään ja täydennysrakentaminen

suunnataan

kohentamista kaipaaviin paikkoihin.

Palveluverkon tukeminen

on myös keskeinen tavoite,

Laakkonen-Pöntys sanoo.

Kaupunki toivoo tonttien tiivistämistä

peruskorjausten yhteydessä.

Kerrostaloalueiden

vuokratonteilla kannustimena

on mahdollisuus määräaikaiseen

tontinvuokran alennukseen.

Myllypuron vanhan ostoskeskuksen ja pysäköintialueiden tilalle

nousee uusimuotoinen palvelukeskus, jossa on tilaa myös liikkeille

ja asunnoille. Valmistuttuaan palvelukeskus monipuolistaa alueen

asuntokantaa.

työssä. Pisimmällä ollaan Kontulassa

ja Mellunmäessä, missä

kiinnostuneet yhtiöt saavat kaupungilta

suunnitteluapua. Maunulassa

tehtiin ensimmäiseksi

asukaskysely, johon vastanneista

koottiin sparrausklubi työstämään

ideoita eteenpäin.

Kyselyt ovat jo selvittäneet,

että perheet arvostavat eniten

asuinalueen lähikoulua ja päivähoitoa.

Mutta palveluverkon

säilyttämiseen alueella saatetaan

kaivata laajamittaisempaa täydennysrakentamista.

Tieto siitä, että uutta naapuritaloa

voidaan suunnitella yhdessä

kaavoittajan kanssa, on rohkaissut

taloyhtiöitä. Näin on mahdollista

saada lähelle alueelta puuttuvia

asumismuotoja, jotka mahdollistavat

elinkaariasumisen tutussa

ympäristössä.

– Tiivistettäessä voidaan tehdä

myös jotain hienoa, jolla tuetaan

alueen kehitystä ja vetovoimaisuutta.

Esimerkiksi Ruotsissa

on lisärakentamisen yhteydessä

parannettu alueen julkisia tiloja.

Näin nykyisetkin asukkaat saavat

LISÄRAKENTAMISEN VAIHTOEHTOJA

UUSI RAKENNUS

LISÄKERROS

KELLARIKERROS

ASUMISEEN

RAKENNUKSEN

JATKAMINEN

ULLAKKO-

RAKENTAMINEN

■ Helsinki on avannut

ensimmäisen yleisen

täydennysrakentamissivuston

www.taydennysrakentaminen.hel.fi.

■ Sinne on koottu Kiinteistöliiton

kanssa tietoa

taloyhtiön päätöksistä

ja koko prosessista.

■ Sivuille on tulossa tietoa

hyvistä esimerkeistä

ja laskuri, jolla voi arvioida

lisärakentamisen

hyötyä.

■ Piirrokset lisärakentamisen

vaihtoehdoista

ovat esitteestä, joka on

ladattavissa sivuilta.

36 Kuntatekniikka 4/2011


RAKENTAMINEN

Vuosaaren täydennysrakentaminen on käynnistynyt. Vanha, matala myymälärakennus korvattiin

kerrostalolla, johon kuuluu kaksikerroksinen siipirakennus ja yhteiseen pihapiiriin myös rivitalo.

Talo, jossa heijastuu naapuritalojen 1960-luvun arkkitehtuuri, parantaa ympäristöä Vuotien ja

Kallvikin tien risteyksessä.

lisärakentamisesta hyötyjä, Siivola

visioi.

Raha ei korvaa suuria

pihoja ja maisemaa

Kontulan aluearkkitehti Kaisa

Karilas on auttanut pariakymmentä

talo- ja kiinteistöyhtiötä,

jotka ilmoittautuivat täydennysrakentamisprojektiin.

Kevään

kuluessa taloyhtiöissä käsitellään

viitesuunnitelmia – joista selviää

uusien rakennusten sijainnit – ja

päätetään jatkosta.

– Tietenkin hyvät kannustimet

kaupungin taholta ja luotettavan

rakentamiskonsultin löytäminen

helpottaisivat ratkaisuja,

Karilas kertoo.

Toimitusjohtaja Juha Karjula

Kontulan Huolto Oy:stä kertoo,

että taloyhtiöt pitävät lisärakentamisesta

kertyviä korvauksia

varsin pieninä eivätkä projektin

alussa syntyneet odotukset ole

vastanneet todellisuutta. Yritys

isännöi lähes kaikkia projektiin

osallistuvia taloyhtiöitä.

– Vaakakupeissa ovat saatava

korvaus ja menetetty piha-alue

tai maisema. 1960-luvun alussa

rakennetulla alueella kaavoitus

on varsin väljää, mikä on koettu

alueen vahvuudeksi. Suuret

hoidetut pihat ovat luoneet hienon

sosiaalisen tapaamispaikan,

jossa yhdessä tekemisen mielekkyys

on selkeästi näkyvillä. Tämän

menettämisen tai radikaalin

muutoksen rinnalla korvaukset

tuntuvat varsin pieniltä, Karjula

selvittää.

Asukkaita kiinnostaa Karjulan

mukaan eniten se, mitä naapuriin

tulisi, ja uuden asuntokannan

omistusmuoto. Myös autopaikkavelvoitteen

pienentäminen

lähes puoleen nykyisestä on herättänyt

keskustelua.

– Vuokratonttien osalta on tiedusteltu,

tuleeko kaupunki käyttämään

pakkolunastusta, ellei

hanketta lähdetä viemään eteenpäin.

Tietojeni mukaan näin ei

ole, mutta vuokrasopimusten

päätyttyä 2020 tietämillä tilanne

tietysti tarkistetaan uudelleen.

Muutamat taloyhtiöt ovat esittäneet,

että voitaisiin keskustella

nykyisen vuokrasopimuksen tulevaisuudesta

ja tontin lunastamisesta

omaksi.

Yksi kone, monta työtä


Avant 700-sarja

Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1400 kg.

Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 3010 mm.

Avantilla ehtii - ajonopeus max 25 km/h.

700-sarja alkaen 28.120 € alv 0%.

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi

mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa tasavertaisesti

perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja suorituskyvyllään, mutta

huomattavasti edullisempaan hintaan. Pienemmät 200- ja 400-sarjan

koneet ovat oivia talonmiehen apulaisia. Avantilla on kiinteistönhoidossa

töitä ympärivuoden.

Ylötie 1

33470 YLÖJÄRVI

Puh. (03) 347 8800 Mallivalikoima alkaen: 9.890 € alv 0%.

www.avanttecno.com

Kuntatekniikka 4/2011

37


Paula Leppänen

Maa-aineskasoja Helsingin Sompasaaressa

Massojen sijoittamissuunnitelmat avuksi, materiaa

YLIJÄÄMÄMAIDEN HYÖTYKÄYT

Ylijäämämaiden sijoittamisessa

ja hyötykäytössä

on ongelmia

etenkin kasvukeskuksissa,

joissa rakentaminen

on kiivasta ja läjittämiselle

on yhä vaikeampaa

löytää tilaa. Yksi

ratkaisu massatalouden

tehostamiseen on sijoittamissuunnittelu.

● Paula Leppänen

FM, projektipäällikkö

WSP Finland Oy, Liikennetoimiala

Helsingillä on ongelmia ylijäämämaiden

sijoittamisessa

(Helsingin Sanomat 24.1.2011),

kun kaupungilla ei ole Vuosaaren

täyttömäen sulkemisen jälkeen

yhtään maanläjitykseen tarkoitettua

vastaanottoaluetta.

Tilanne kuvastaa hyvin ylijäämämaiden

sijoittamiseen etenkin

kasvukeskuksissa yleisesti liittyviä

ongelmia. Rakentaminen on

kiivasta, ja tiivistyvän kaupunkirakenteen

vuoksi ylijäämämaiden

läjittämiselle on yhä vaikeampi

löytää tilaa. Kuljetusmatkat

pitenevät, ja raskaan liikenteen

tuottamat ympäristöhäiriöt

leviävät yhä laajemmalle.

Useammat käsittelykerrat ja

kuljetukset näkyvät myös rakentamisen

kustannuksissa: nykyisin

puolet kiviaineksen hinnasta

muodostuu kuljetuskustannuksista

(Pokki ym. 2009). Samaan

aikaan hyvälaatuisia aineksia on

vaikea saada etenkin kasvukeskuksissa.

Ympäristön ja luonnonvarojen

kestävään käyttöön

liittyvät tavoitteet rajoittavat uusiutumattomien

maa-ainesten ottoa

luonnosta.

Kysyntä ja tarjonta

eivät kohtaa

Suomessa ylijäämämaiden jalostaminen

ja hyötykäyttö on vielä

varsin tehotonta. Geologian tutkimuslaitoksen

(Pokki, ym. 2009)

julkaisemassa kyselytutkimuksessa

ylijäämämaiden kiviainesten

käsittelystä oli mukana 24 kuntaa.

Niissä maaperän ylijäämäkiviaineksista

kierrätykseen päätyi

keskimäärin 25 prosenttia. Vain

yhdessä kunnassa hyödynnettiin

kaikki massat. Kallioperän kiviainesten

osalta hyödyntämisaste oli

korkeampi, 65 prosenttia, ja kyselyyn

vastanneissa yrityksissä peräti

90 prosenttia.

Hyötykäytön esteinä nähtiin

juuri jatkojalostus- ja välivarastointipaikkojen

puute, toiminnan

heikko kannattavuus, ylijäämäkiviainesten

saatavuus sekä lainsäädäntö.

Myös asenteet ja markkinoinnin

sekä alan toimijoiden

välisen yhteistyön puute jarruttavat

ylijäämäkiviainesten hyödyntämistä.

Kysyntää ja tarjontaa

ei ole saatu kohtaamaan, kun

toimijat eivät saa riittävästi tietoa

eri alueilla syntyvistä ja tarvitta-

38 Kuntatekniikka 4/2011


RAKENTAMINEN

lipankit helpottavat kierrättämistä

TÖ ALKAA KAAVOITUKSESTA

vista massoista. GTK:n tutkimus

kuntien, yritysten ja viranomaisten

toiminnasta kuvannee yleistä

tilannetta maassamme.

On selvää, että ylijäämämaiden

käsittelyyn tarvitaan lisää

suunnitelmallisuutta, ja toimijoiden

on haettava keinoja maaainesten

hyödyntämisen edistämiseksi.

Yhä uusille läjitysalueille

on vaikea löytää tilaa riittävän

läheltä rakennettavia alueita. Toisaalta

on kestämätöntä, että uusiutumattomia

aineksia otetaan

luonnosta samaan aikaan kun

käyttökelpoista materiaalia läjitetään

maankaatopaikoille.

Sijoittamissuunnittelu

tehostaa massataloutta

Yksi työkalu ylijäämämaiden

hyötykäytön tehostamisessa

ovat massojen sijoittamissuunnitelmat,

joita voidaan laatia eri

aluetasoille. Ylijäämämaat tulisi

sijoittaa aina mahdollisimman lähelle

syntypaikkaansa. Puhtaille

ylijäämämaille on useita käyttökohteita

sekä kuntien että yksityisten

rakennushankkeissa. Eri

kohteisiin sijoittamisen ratkaisee

maa-aineksen laatu. Periaatteena

tulisi olla se, että maa-aines käytetään

aina vaativimpaan mahdolliseen

kohteeseen.

Parhaiten ylijäämämaiden

hyötykäyttö onnistuu, kun sopivat

kohteet ovat hyvissä ajoin

tiedossa. Sijoittamista tuleekin

suunnitella jo kaavoitusvaiheessa.

Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan

eri alueilla syntyvien

ja tarvittavien massojen määrää

sekä tehdään aluevarauksia jalostus-

ja välivarastointipaikoille.

Etukäteissuunnittelu mahdollistaa

tarvittavien selvitys- ja lupaprosessien

hoitamisen hyvissä

ajoin, jolloin alueet saadaan joustavammin

käyttöön ja myös haittojen

ehkäisyyn voidaan varautua

tehokkaammin.

Rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa

on tehtävä tarkka

arvio ylijäämämaiden laadusta

ja määrästä. Rakentajilta voitaisiin

jo tarjouksissa edellyttää

suunnitelmaa kohteen ylijäämämaiden

käsittelystä. Hankkeita

tulisi pyrkiä aikatauluttamaan

siten, että yhden työmaan massoja

voitaisiin hyödyntää toisessa

kohteessa.

Keskittämisestä ja

seutuyhteistyöstä etua

Alueellisten toimijoiden tulisi

kartoittaa yhteistyömahdollisuudet

käsittelyalueiden hallinnan ja

massoja koskevien tietojen vaihdon

kehittämisessä. Seudulliset

ratkaisut eivät pitkien välimatkojen

vuoksi sovellu kaikkialle Suomeen,

mutta ainakin suuremmilla

kaupunkiseuduilla keskittämisestä

on etua (Pokki 2009).

Myös pienemmät kuntanaapurukset

voivat perustaa yhteisiä

käsittely- ja välivarastointialueita.

Ylijäämämaiden sijoittamisesta

on tehty seututason selvityksiä

myös alan yritysten toimesta.

Suunnittelua tehdään myös maakunnan

tasolla. Ympäristöministeriö

on juuri vahvistanut Keski-

Kuntatekniikka 4/2011

39


“Hankkeita tulisi

pyrkiä aikatauluttamaan

siten, että

yhden työmaan

massoja voitaisiin

hyödyntää toisessa

kohteessa.”

Suomen vaihemaakuntakaavan,

jolla pyritään mm. turvaamaan

kiviainesten kestävä käyttö maakunnassa.

Materiaalipankit

parantavat tiedonkulkua

Jatkossa on huomiota kiinnitettä-

vä entistä enemmän maa-ainesten

laadun tutkimukseen ja massojen

lajitteluun sekä myöhemmin

sijoittamisen seurantaan.

Ylijäämämaiden tehokasta kierrättämistä

vaikeuttaa erityisesti

tiedonkulun sekä maa-ainesten

laatua ja käytettävyyttä koskevien

tietojen puute. Tiedonkeruuta

voitaisiin tehostaa mm. velvoittamalla

ympäristö- ja rakennuslupien

hakijat arvioimaan syntyvien

ylijäämämaiden määrä ja sijoittaminen

(Pokki, ym. 2009).

Tiedonkulun parantamiseksi

on kehitetty materiaalipankkeja,

joihin kootaan tietoja eri kohteissa

syntyvistä ja tarvittavista maamassoista.

Käytössä on sekä yleisiä,

internetissä toimivia sovelluksia

että kaupunkien ja suurempien

rakennushankkeiden omia

hallintajärjestelmiä. GTK on vuodesta

2008 ylläpitänyt verkossa kiviainesten

tilinpitopalvelua (KIT-

TI), jossa on tietoja kiviainesvarannoista

sekä ympäristöhallinnon

luvista ja seurannasta. Materiaalipankkien

käyttö ei ole kovin

laajaa. Niiden rahoitus ja ylläpito

kaipaavat tehostamista.

Hyödyntämisen

käytäntöjä kehitteillä

Ympäristöministeriö on ollut aktiivisesti

kehittämässä infrarakentamisen

uutta materiaaliteknologiaa

(UUMA-ohjelma 2006–10), jossa

mm. ylijäämämaa- ja kiviaineksista

luodaan uusia materiaaleja korvaamaan

luonnosta otettavien kiviainesten

käyttöä.

EU on asettanut kiviaineksille

tuotestandardeja. Materiaalipankeista

on saatu kokemuksia mm.

suurten alueellisten rakentamishankkeiden

yhteydessä, ja suomalaisia

toimijoita kiinnostaa tietojärjestelmien

käyttö (mm. Pokki

2009).

Alan toimijoiden yhteistyötä

tarvitaan, jotta tieto saatavilla

olevista massoista saadaan niiden

tarvitsijoille ajoissa eikä hyvälaatuisia

aineksia jouduta läjittämään

hukkaan. Myös alan

markkinoinnin ja myynnin työkalujen

kehittäminen vaatii laajaa

yhteistyötä.

Lähde: Pokki, J., Rekola, M., Härnä, P.,

Kuula-Väisänen, P., Räisänen, M. &

Tiainen, M. 2009. Maarakentamisen ja

kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien

ylijäämäkiviainesten hyötykäytön

nykytila Suomessa. Geologian tutkimuskeskus.

Tutkimusraportti 117.

Espoo, 2009.

Kuopion ratkaisu: massainsinööri aloittaa syksyllä

■ Kuopion kaupunki teetti 2009

WSP Finland Oy:llä selvityksen

ylijäämämaiden sijoittamisesta

ja hyötykäytöstä. Selvityksen tarkastelualueena

oli Kuopion keskeinen

kaupunkialue, jossa tuolloin

oli meneillään ja pian käynnistymässä

useampia laajoja rakennushankkeita.

Ongelmana kuljetusmatkat

Ylijäämämaiden hyödyntäminen

Kuopiossa oli ollut kohtalaisen

vähäistä. Suuri osa rakennustyömaiden

ylijäämämaista päätyi

läjitykseen maankaatopaikalle

tai pienemmille läjitysalueille.

Kuopion kaupungissa on laajoja

maaseutumaisia alueita, joten

läjityspaikoille oli periaatteessa

löydettävissä tilaa, mutta ongelmaksi

muodostuivat pitkät kuljetusmatkat

varsin tiiviisti rakennetulta

kaupunkialueelta.

Tarve ylijäämämaiden hallinnan

parantamiseksi ja pitkän aikavälin

suunnitelman laatimiseksi

olikin tunnistettu sekä kaupungin

että rakennuttajien taholla.

Kaupunki oli asettanut tavoitteeksi

vähentää tarvetta ylijäämämaiden

kuljetuksille ja läjitykselle

edistämällä niiden hyötykäyttöä

mahdollisimman lähellä

syntypaikkaansa.

Selvitystyössä arvioitiin karke-

40 Kuntatekniikka 4/2011

Rakennuspaikalta poistetut kannot voi hyödyntää vaikka katteena.

alla tasolla Kuopion rakennettavilla

alueilla syntyvien ylijäämämaiden

määriä ja laatua, hyötykäyttömahdollisuuksia

sekä massatarpeita

eri kohteissa. Sijoitussuunnitelmassa

osoitettiin kaupungin

alueelta eri vaihtoehtoja vertaillen

uusia, logistisesti edullisia sijoituspaikkoja

ylijäämämaiden läjitys-,

varastointi- ja jalostusalueille sekä

laadittiin niille alustavat ympäristövaikutusten

tarkastelut. Jalostamisen

ja eri alueille sijoittamisen

kuljetuskustannuksia ja päästövaikutuksia

arvioitiin laskelmien avulla.

Ylijäämämaiden lisäksi tarkasteltiin

myös kantojen sijoittamista

ja hyötykäyttöä.

Selvityksen laajuuden vuoksi

työryhmässä oli mukana sekä

kaupungin että konsultin asiantuntijoita

useilta aloilta, mm.

infra- ja geo- ja liikennetekniikka

sekä ympäristö- ja maisemasuunnittelu.

Tärkeänä tarkastelukohteena

oli ylijäämämaiden hallintaprosessin

kehittäminen Kuopion alueella.

Työssä laadittiin prosessikaavio

ohjaamaan toimijoiden organisoitumista

alueen massatalouden

järjestämisessä. Yhteistyön

herättelemiseksi järjestettiin selvitystyön

alkuvaiheessa työpajatilaisuus,

jossa keskusteltiin yhteisesti

ylijäämämaiden hallintaan

Kuopion alueella liittyvistä ongelmista,

yhteistyömahdollisuuksista

ja kehittämisen tavoitteista. Kaupungin

teknisestä suunnittelusta

vastaavien lisäksi tilaisuudessa oli

mukana edustajia alueella toimivista

rakennus-, maansiirto- ja jätealan

yrityksistä.

Paula Leppänen

Hyötykäyttö

tehostuu syksyllä

Selvitystyön valmistumisen jälkeen

Kuopiossa on pidetty seurantakokouksia

tavoitteiden toteutumisesta.

Kaupungininsinööri Ismo

Heikkisen mukaan ylijäämämaiden

hallinta on Kuopiossa menossa

hyvään suuntaan; suunnittelun

ja rakentamisen parissa toimivien

tietoisuus asiasta on selvästi

lisääntynyt.

Kuopion keskustassa on käynnissä

iso rakennushanke, jossa

laajennetaan toriparkkia ja

tehdään muutoksia katuverkolla.

Suuri osa rakennushankkeen

massoista hyödynnetään noin

8 kilometrin päässä sijaitsevan

Pienen Neulamäen työpaikkaalueen

rakentamisessa. Siellä on

murskattu kiviaineksia ja näin

hyödynnetty aineksia paikallisesti.

Ylijäämämaiden hyötykäyttö

tehostuu edelleen ensi syksynä,

kun kaupungin palkkaama massainsinööri

aloittaa työnsä. Hän

koordinoi ylijäämämaiden hallintaa

ja edistää sijoittamisen suunnittelua

arvioimalla ylijäämämaiden

määriä eri kohteissa ja tekemällä

yhteistyötä kaavoituksen

kanssa.

Tarkoituksena on tehdä kaava-aluevarauksia

ylijäämämaiden

käsittelyä ja sijoittamista varten.

Kuopiossa valtaosa asemakaavoitetusta

alueesta on kaupungin

omistuksessa, joten kaupungilla

on hyvät mahdollisuudet

ohjata ylijäämämaiden käsittelyä.


RAKENTAMINEN

Muutoksia väestönsuojiin, poistumisturvallisuuteen

UUSI PELASTUSLAKI

selkeyttää sääntelyä

Uusi pelastuslaki tulee voimaan

1.7. Samaan aikaan

tulee voimaan myös viisi lain

nojalla annettua asetusta.

Laissa säädetään entiseen

tapaan paitsi pelastustoimen

organisaatiosta myös eri tahojen

tehtävistä ja velvollisuuksista

turvallisuusasioista huolehdittaessa.

Asetuksissa säädetään

tarkemmin muun

muassa pelastussuunnitelmien

laatimisesta ja väestönsuojien

rakentamisesta.

● Veli-Pekka Hautamäki, pelastusylitarkastaja

● Kirsi Rajaniemi, yli-insinööri

sisäasiainministeriö, pelastusosasto

Uusi laki on monilta osin aiempaa selkeämpi,

ja sen myötä päästään kehittämään

erityisesti ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä.

Täysin uusia velvollisuuksia laissa

ei juuri ole, mutta useita rakennusten turvallisuuteen

liittyviä säännöksiä on muutettu

tarkoituksena korostaa palo- ja poistumisturvallisuudesta

huolehtimisen merkitystä.

Rakennusten omistajia ja toiminnanharjoittajia

koskevat varsinkin seuraavat

pelastuslain ja asetuksen muutokset:

● Pelastussuunnitelmat on laadittava

muun muassa asuinrakennuksiin, joissa

on vähintään kolme asuinhuoneistoa, sekä

kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin.

● Palvelu- ja tukiasumisessa palovaroittimien

hankinnasta vastaa asumispalvelut järjestävä

kunta tai yhteisö eikä asukas itse.

● Rakennusten uloskäytävät ja kulkureitit

on pidettävä paitsi kulkukelpoisina

ja esteettöminä myös muuten sellaisina, että

niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti.

● Nuohous- ja piipputikkaat on pidettä-

Uusi pelastuslaki velvoittaa pitämään nuohoustikkaat

kunnossa.

1.7.2011 VOIMAAN TULEVAT

PELASTUSALAN SÄÄDÖKSET

■ Pelastuslaki 379/2011

■ Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta

407/2011

■ Valtioneuvoston asetus väestönsuojista

408/2011

■ Valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista

ja varusteista 409/2011

■ Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien

teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden

kunnossapidosta 506/2011

■ Sisäasiainministeriön asetus erityistä vaaraa aiheuttavien

kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta

406/2011

Kirsi Rajaniemi

vä sellaisessa kunnossa, että nuohous voidaan

suorittaa turvallisesti.

Hoitolaitosten poistumisturvallisuutta

painotetaan

Hoitolaitosten ja palvelu- ja tukiasumisen

turvallisuudelle asetettuja vaatimuksia

on myös selvennetty nykyisestä. Turvallisuusselvityksen

laatimisvelvoite on

siirretty asetuksesta lakitasolle. Samalla

on täsmennetty sekä selvityksen laatimisessa

noudatettavaa menettelyä että selvityksen

merkitystä poistumisturvallisuuden

riittävyyden arvioimisessa.

Sprinklauspakkoa uusi laki ei tuo, vaan

lähtökohtana on edelleen, että toiminnanharjoittaja

itse määrittää millä toimenpiteillä

asukkaiden ja hoidettavien turvallinen

poistuminen saadaan järjestettyä.

Sisäministeriön asettama työryhmä valmistelee

poistumisturvallisuusselvityksestä

tarkempaa asetusta, joka on tarkoitus

antaa loppuvuodesta 2011.

Palotarkastuksia tehdään

jatkossakin

Suurimmat muutokset uusi laki tuo pelastuslaitosten

palotarkastustoimintaan. Palotarkastukset

ovat jatkossakin pääasiallinen

valvontakeino ja tarkastuksia tehdään

myös asuinrakennuksiin. Palotarkastuskohteiden

ja määrävälien yksityiskohtaisesta

sääntelystä kuitenkin luovutaan ja

tilalle tulee ympäristönterveydenhuollon

säädöksistä tuttu valvontasuunnitelma.

Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa

valvonnan tarkoituksenmukaisempi

kohdentaminen paikallisten olosuhteiden

ja onnettomuusriskien perusteella ja siten

parantaa valvonnan vaikuttavuutta sekä

tehostaa toimintaa.

Uutta on, että valvontasuunnitelman

mukaisista palotarkastuksista voidaan periä

maksu. Maksu voidaan jatkossa periä

myös automaattisen paloilmoitinlaitteiston

toistuvista erheellisistä ilmoituksista.

Vuonna 2010 hätäkeskukset vastaanottivat

lähes 23 000 automaattisen paloilmoittimen

ilmoitusta ja niistä 96 prosenttia

kirjattiin erheellisiksi. Pelastuslaitosten

Kuntatekniikka 4/2011

41


“Uusi laki on

monilta osin

aiempaa selkeämpi,

ja sen myötä

päästään kehittämään

erityisesti

ennaltaehkäisevää

turvallisuustyötä.”

yhteistyönä on valmisteilla yhteiset

linjaukset sekä valvontasuunnitelman

sisällölle että palotarkastusmaksuille

ja erheellisten

ilmoitusten maksuille.

Väestönsuojien

rakentamiseen muutoksia

Uudessa pelastuslaissa keskeinen

muutos on väestönsuojien

rakentamisvelvoitteiden lieventyminen.

Väestönsuoja on uudisrakentamisessa

rakennettava

rakennusta tai samalla tontilla

tai rakennuspaikalla olevaa

rakennusryhmää varten, jos sen

kerrosala on vähintään 1 200

neliömetriä ja siinä asutaan tai

työskennellään tai oleskellaan

muutoin pysyvästi. Aiemmin

rakentamisvelvoitteen laukaiseva

raja oli 600 neliömetriä.

Teollisuus-, tuotanto-, varasto-

ja kokoontumisrakennusten

osalta väestönsuojan

rakentamisvelvollisuuden aiheuttava

raja nousee kuitenkin

1 500 neliömetriin. Aluehallintovirastolta

voi hakea vapautusta

kokonaan tai määräajaksi

laissa säädetystä väestönsuojan

rakentamisvelvollisuudesta kustannuksiin

vedoten tai teknisin

perustein. Rakennuslupaviranomaiselta

voi hakea poikkeusta

väestönsuojan teknisistä vaatimuksista

ja koko- ja sijaintivaatimuksesta.

Rakennuksen peruskorjauksen

yhteydessä ei enää tarvitse

rakentaa uutta väestönsuojaa.

Sen sijaan väestönsuoja tulee

kunnostaa muutos- ja korjaustyön

yhteydessä, jollei kunnostaminen

aiheuta kohtuuttomia

kustannuksia tai ole teknisesti

poikkeuksellisen vaikea toteuttaa.

Rakentamisvelvoite ei kuitenkaan

koske rakennuksessa

tehtävää rakennuksen rakentamiseen

verrattavaa rakennuslupaa

edellyttävää korjaus- tai

muutostyötä, joka samalla lisää

rakennuksen kerrosalaa kellarissa

tai ullakolla.

Yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta

on luovuttu.

Lisäksi kunta voi hakea

sisäministeriöltä vapautusta

väestönsuojien rakentamisesta

tietyllä alueella, jos siellä arvioidaan

olevan ennestään riittävä

määrä suojapaikkoja tai väestön

suojaaminen on turvattu

muulla tavoin.

Väestönsuojille tarkemmat säännökset

■ Pelastuslain väestönsuojasäännöksiä

on tarkennettu valtioneuvoston

asetuksessa väestönsuojista,

valtioneuvoston

asetuksessa väestönsuojan laitteista

ja varusteista ja sisäministeriön

asetuksessa väestönsuojien

teknisistä vaatimuksista

ja väestönsuojien laitteiden

kunnossapidosta.

Väestönsuojista annetussa

valtioneuvoston asetuksessa

olevat muutokset aiempaan

sääntelyyn ovat seuraavat:

1) Väestönsuojaluokkien vähentäminen

siten, että vastaisuudessa

luokkia ovat S1- ja

S2-luokan teräsbetoniset väestönsuojat

sekä kallioväestönsuojat

(aiemmat luokat S1-,

S3-, ja S6-luokan kalliosuojat

sekä S1-, S3-, ja K-luokan teräsbetoniset

väestönsuojat).

2) S1-luokan teräsbetonisen

väestönsuojan varsinaisen suojatilan

enimmäiskoon nostaminen

135 neliömetriin (aiemmin

90 neliömetriä), S2-luokan

teräsbetonisen väestönsuojan

900 neliömetriin (aiemmin S3-

luokan 450 neliömetriä) ja kallioväestönsuojan

4500 neliömetriin

(aiemmin 3600 neliömetriä).

3) Suojatilan vähimmäiskoon

nosto 12 neliömetristä 20 neliömetriin.

4) Nimenomaisten rakenteiden

massaa koskevien säännösten

poistuminen (liittyen

säännöksiin joissa määritetään

suojauksesta ulkoista säteilyä

vastaan).

5) Yhden prosentin väestönsuojavelvoitteen

(väestönsuojan

vähimmäiskoko kerrosalasta)

ulottaminen myymälärakennuksiin

(nykyinen vaatimus

kaksi prosenttia).

6) Saniteettitilojen lukeminen

suojan varsinaiseen suojatilaan

7) väestönsuojan kuormituksenkestovaatimusten

keventäminen.

Väestönsuojien laitteista ja

varusteista annettu asetus vastaa

pitkälti aiempaa vastaavaa

sisäministeriön asetusta

(660/2005). Väestönsuojien vara-

ja hätävalaistusta koskevaa

sääntelyä on tarkennettu teknisiä

ratkaisuja ja valotehoa koskevilla

säännöksillä. Kaasunilmaisinlaitteen

hälytysrajoja on

säädetty nykyistä useammalle

aineelle.

Sisäministeriön asetuksessa

väestönsuojien teknisistä vaatimuksista

ja väestönsuojien laitteiden

kunnossapidosta muutosta

aiempaan ovat suojatilan

korkeuden yhdenmukaistaminen,

vaatimus yli 90 neliömetrin

suuruisen S1-luokan väestönsuojan

jakamisesta väliseinällä,

poistumisreittejä koskevien

säännösten täsmentäminen,

painekuormitusvaatimusten

keventäminen (ei S1-luokan

suojissa), betoniraudoituksen

kokonaistasavenymävaatimuksen

lieventäminen, vedensaantia

koskevien säännösten

uudistaminen ja viestilaitteita

koskevan säännöksen ajantasaistaminen.

Lisäksi uutena asiana ovat

väestönsuojan laitteiden kunnossapitoon

velvoittavat säännökset,

jotka merkitsevät myös

velvollisuutta tarkastuspöytäkirjan

laatimiseen.

Hietarantaan

Helsingillä

Suurten kaupunkien liikuntapaikkojen

korjausvelka

kasvaa. Rahaa

ei tahdo riittää tarpeellisiinkaan

kunnostuksiin.

Helsingin Hietsu

saa sentään kauan

odotetun kahvilansa.

TEKSTI Dakota Lavento

Helsinkiläisillä ei ole liikuntapaikkojensa

suhteen suuresti

valittamista. Käytössä on 70 liikuntahallia

ja 350 urheilukenttää.

Talvella hiihtäjille on n. 200

kilometriä hiihtolatuja. Ulkoiluteitä

ja kuntoratoja pidetään kunnossa

satoja kilometrejä. Liikuntaseuroja

kaupungissa on kaikkiaan

noin kahdeksansataa, ja lajien

määrä nousee sataan.

Liikuntapaikkoja ja ulkoilualueita

pitää yllä Helsingin kaupungin

liikuntavirasto. Sen tehtäviin

kuuluu myös ohjatun liikunnan

kehittäminen ja liikuntapalvelujen

markkinoiminen. Myös

venesatamat ja kalastus kuuluvat

liikuntaviraston toimialaan.

Helsingin liikuntavirasto on

merkittävä rakennuttaja, rakentaja

ja peruskorjaaja. Liikuntatoimen

hallinnassa on noin 146 500

neliömetriä rakennuskiinteistöjä,

maa-alueita 4 800 hehtaaria ja vesialueita

3 900 hehtaaria Helsingissä

ja lähikunnissa. Suurimmat

liikuntarakennukset ovat Töölön

kisahalli, Liikuntamylly Myllypurossa,

Pirkkolan uima- ja palloiluhalli

sekä jäähallit.

– Kiinteistöomaisuuden tekninen

nykyarvo on noin 360 miljoonaa

euroa ja uushankintahinta

noin 600 miljoonaa euroa, liikuntaviraston

hankesuunnittelija, DI

Asko Rahikainen kertoo.

Kiinteistökanta on varsin eriikäistä.

Vanhimpia on peruskorjattu

jo useaan otteeseen. Viras-

42 Kuntatekniikka 4/2011


RAKENTAMINEN

saatiin sentään kauan odotettu kahvila

■ Hietarannan suositulla uimarannalla

on kaivattu ravintola- ja

palvelutiloja pitkään. Liikuntavirasto

järjesti vuonna 2000 yhdessä

HKR-Rakennuttajan kanssa

Hietarannan kahvila- ja pukuhuonetiloja

koskevan suunnittelukilpailun.

Arkkitehti Olli Pekka

Jokelan voittotyö tuo mieleen

hiekkarannalle rantautuneen

puulaivan. Kaareva muoto suojaa

merituulilta.

– Keskelle hiekkarantaa rakennettuna

ravintolarakennus toimii

maisemassa kokoavana tekijänä,

Jokela kertoo.

Rakennuksen hyötyala on 460

m 2 . Kahvilaosa on 145 m 2 , ja siihen

tulee 120 asiakaspaikkaa.

Pukuhuonetilat ovat 173 m 2 :n

suuruiset. Monenmoisten viivästysten

jälkeen urakoitsijaksi valitliikuntapaikkarahat

tiukoilla

Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen kaareva muoto suojaa merituulilta. Rakennus valmistuu

kesäkuun puolivälissä.

ton uudisrakennus- ja peruskorjausbudjetti

on tänä vuonna noin

15 miljoonaa euroa.

– Budjetoimme alun perin 20

miljoonaa euroa, mutta viisi siitä

jouduttiin typistämään, Rahikainen

pahoittelee.

Kenttiä korjataan ja

rakennetaan

Tänä vuonna on käynnissä erityisesti

urheilukenttien rakentamisja

perusparannushankkeita. Jakomäen

liikuntapuiston jalkapallokenttä

on muutettu kumirouhetekonurmeksi.

Liikuntapuistosta

löytyy nyt myös Parkour-alue.

Urheilukenttiä perusparannetaan

myös Pitäjänmäellä ja Kontulassa.

Kontulassa muun muassa

päällystetään kivituhkapintainen

kenttä kumirouhetekonurmella

ja siihen asennetaan tekojään

jäähdytysjärjestelmä kenttäputkistoineen.

Hankkeen kustannusarvio

on 2,7 miljoonaa euroa,

ja se valmistuu kesäkuussa.

Laajasuon uusi liikuntapuisto

rakentuu Etelä- ja Pohjois-Haagan

saumakohtaan. Kumirouheja

tekonurmipintaista pelialaa rakennetaan

noin 12 000 m 2 . Pääkentälle

merkitään kaksi pienempää

pelialuetta yhden suuren sijaan.

Ne lisäävät juniori- ja harjoituskäytössä

peliaikaa. Pelikenttien

yhteyteen rakennetaan lähiliikuntapaikkoja

monitoimiareenoineen

ja erilaisine laitteineen.

Dakota Lavento

Uusi liikuntapuisto valmistuu

2012, ja sen kustannusarvio on

noin 1,9 miljoonaa.

Liikuntaviraston

korjausvelka kasvaa

Helsingin liikuntavirastolla riittää

niin paljon korjattavaa ja ylläpidettävää,

että raha on vaikea

saada riittämään.

– Korjausvelkaa on nyt 75

prosentin tasoon 120 miljoonaa

euroa ja sataan prosenttiin

240 miljoonaa euroa, Rahikainen

kertoo.

Jo aiemmin korjatuista rakennuksista

on tehty kuntotutkimukset.

Näin tiedetään varsin

tarkkaan, mitä missäkin vaiheessa

pitäisi korjata ja paljonko niihin

tällä rakentamisen hintatasolla

pitäisi varata rahaa.

– Töölön kisahallin julkisivut

alkavat rapautua. Niiden korjaaminen

maksaa noin 6 miljoonaa

euroa. Uimastadion pitäisi peruskorjata

lähitulevaisuudessa,

ja Ruskeasuon hallit ovat myös

aina pieni ongelma, Asko Rahikainen

kertoo.

Puulaivasta Hietsun maamerkki

”Katamaraanin” kaareva muoto suojaa merituulilta. Sen terassilta

on avoin näkymä merelle.

tu ATL-Rakennushuolto Oy pääsi

aloittamaan varsinaiset rakennustyöt

elokuussa 2010.

– Tällaiset kohteet pyritään rakentamaan

kesäaikaan, mutta

Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennus

haluttiin saada

valmiiksi seuraavaa uimakautta

varten. Talvirakentaminen oli

otettava kohteessa huomioon,

Havainnekuva/arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela

Jokela kertoo.

Puurakenteet ovat arkoja kosteudelle,

joten rakentaminen oli

varauduttukin tekemään sääsuojissa.

Uimakaudeksi valmiiksi

– Päädyimme valamaan anturat

valmismuotteihin. Se on tuotantotehokas

vaihtoehto. Saamme

anturat valmiiksi nopeasti ja vältymme

purettavalta jätteeltä, ATL-

Rakennushuolto Oy:n toimitusjohtaja

Ari Laamanen kertoo.

Tehtaalla mittojen mukaan esivalmistetut

anturamuotit kasataan

työmaalla valuvalmiiksi yksiköiksi.

Tämä mahdollistaa myös suuremmat

valukokonaisuudet.

Anturoiden lisäksi sokkelit ja

märkätilojen lattiarakenteet toteutettiin

paikallavaluna. Lattiavalut

tehtiin liittolevyn päälle.

– Myös se nopeuttaa valutöitä

huomattavasti. Liittolevy on samalla

sekä paikalleen jäävä muotti

että osa betonilaatan raudoitusta,

Laamanen kuvaa.

Lumi hidasti työmaata noin

kuukaudella. Kahvila- ja pukuhuonerakennus

luovutetaan tilaajalle

kesäkuun puolivälissä.

Kuntatekniikka 4/2011

43


Myös biojäte ja vihermassa kelpaavat biovoimalan

Kouvolassa lietekaasu muutt

Biovoimalan käynnistyminen ja

yhdyskuntalietteen käyttö polttoaineena

eivät ole enää uutinen

edes Suomessa. Mutta

se on, että prosessin tuottama

kaasu otetaan talteen ja laitetaan

kiertoon Gasum Oy:n ylläpitämään

maakaasuverkostoon.

Kouvolassa tämä toteutui, kun

Kymen Bioenergian biokaasulaitos

käynnistyi toukokuussa.

TEKSTI JA KUVAT Reijo Vaurula

– Kouvolassa ratkaisu on rationaalinen,

sillä Kouvolan Veden jätevedenpuhdistamo

sijaitsee käytännössä Gasumin maakaasuputken

päällä. Itse asiassa tästä on näköyhteys

Gasumin Kouvolassa sijaitsevaan maakaasukeskukseen,

Kymen Bioenergian toimitusjohtaja

Markku Tommiska kiteyttää ja

viittaa kädellään Kiehuvan suuntaan.

– Meillä lietettä ei tarvitse kuljettaa mihinkään,

kun voimala rakennettiin jätevedenpuhdistamon

viereen ja se tuo kustannussäästöjä,

Kouvolan Veden vesihuoltojohtaja

Timo Kyntäjä lisää.

Kouvolaan rakennettu Kymen Bioenergian

tuotantolaitos on maamme ensimmäinen

kaupallisen mittaluokan biokaasulaitos, joka

toimittaa biokaasua maakaasuyhtiö Gasumin

siirtoverkkoon.

Kouvolan biokaasulaitos käyttää kaasuntuotantoon

yhdyskuntalietteen lisäksi biojätettä

ja peltobiomassaa eli tuorerehua.

Poikkeuksellisen laaja taustajoukko

KSS Energia Oy omistaa biokaasulaitoksesta

60 prosenttia, ja yhtiön toiminnan motiivina

Kymen Bioenergia Oy käyttää kaasuntuotannon

raaka-aineena yhdyskuntalietettä, biojätettä

ja vihermassaa. Kaasulaitos tuottaa

energiaa 14 000 MWh vuodessa eli tuhannen

omakotitalon lämmitystarpeen verran.

44

Kuntatekniikka 4/2011


VESIHUOLTO

raaka-aineiksi

uu energiaksi

on bioenergian tuottaminen liiketoiminnallisesti

kustannustehokkaasti.

Kouvolan kaupungin vesihuoltoliikelaitos

Kouvolan Vesi on mukana 30 prosentilla.

Sen tavoitteena on jäteveden puhdistusprosessissa

syntyvän lietteen loppusijoittaminen

ekologisesti kestävästi ja kustannustehokkaasti.

Kymenlaakson Jäte Oy puolestaan on mukana

biojätteen loppusijoittajana 10 prosentin

omistusosuudella.

Kymen Bioenergia Oy:n takana on poikkeuksellisen

laaja ja vahva paikallinen toimijajoukko

verkottuneena yhden hankkeen

kautta: KSS Energia Oy, Gasum Oy, Kymenlaakson

Jäte Oy, Kouvolan Vesi, CTS Engtec

Oy, Hyötypaperi

Oy ja Kouvolan

seudun ammattiopisto.

Kouvolan biokaasulaitoksen

8 miljoonan euron

investointikustannuksista

jatkojalostusyksikön

osuus oli 1,7 miljoonaa

euroa.

Kymen Bioenergia Oy saa ympäristölupansa

puitteissa vastaanottaa vuodessa

19 000 tonnia lietettä, biojätettä ja vihermassaa.

Laitoksen vuotuiseksi energiasisällöksi

– On hienoa olla tekemässä alan historiaa

Kouvolassa, vakuuttavat Kouvolan

Veden vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä

(vas.) ja Kymen Bioenergia Oy:n toimitusjohtaja

Markku Tommiska.

Kuntatekniikka 4/2011

45


VESIHUOLTO

Gasum Oy:n maakaasuputki menee aivan Kymen Bioenergia Oy:n tontin vierestä. Laitoksen tuottama

biokaasu ajetaan Gasumin verkkoon. Välivarastona toimii iso kaasukello.

Sopiva sijainti alentaa

käyttökustannuksia

Kouvolan Mäkikylän ja vielä

käytössä olevan Akanojan puhdistamon

jätevedet tullaan jatkossa

käsittelemään Mäkikylässä,

kun laajennettu puhdistamo

otetaan käyttöön. Tällöin kaikki

Kouvolan Veden jätevesilietteet

menevät biokaasulaitokselle. Yhteensä

lietettä syntyy noin 9 000

tonnia vuodessa.

– Mäkikylän puhdistamon

laajennus ja saneeraus on noin

11 miljoonan euron investointi,

Timo Kyntäjä kertoo.

Hän arvioi, että käyttökustannuksissa

alkaa näkyä heti säästöjä,

kun biokaasulaitos saadaan

suunnitellusti toimintaan.

Suomessa on rakennettu ja

saatu kokemuksia useista vastaavalla

periaatteella toteutetuista

kokonaisuuksista, joissa

yhdyskunnan jätevesiliete toimitetaan

biolaitokselle jatkojalostettavaksi.

– Kouvolan Veden kannalta

on erinomaista, että biokaasulaitos

on voitu sijoittaa puhdistamon

välittömään läheisyyteen,

jolloin sakeutetun lietteen siirto

voidaan toteuttaa siirtopumppauksena

ilman eri järjestelyitä.

– Ei tule lainkaan kuljetusja

siirtokustannuksia, vesihuoltojohtaja

Timo Kyntäjä kiittelee.


on arvioitu 14 000 MWh eli noin

tuhannen omakotitalon vuotuinen

lämmitystarve. Lingottua

mädätysjäännöstä laitos tuottaa

vuosittain 8 700 tonnia.

Konsepti yleistyy

lietteen jatkokäsittelyssä

Kouvolan Veden vesihuoltojohtaja

Timo Kyntäjä näkee kokeilussa

kasvun mahdollisuudet jätevesialalla.

– Uskon, että käyttökokemusten

perusteella konsepti tulee entisestään

yleistymään ja kehittymään.

Lietteen käsittelyn osalta

työmäärä ja työvaiheet vähenevät

puhdistamon päässä, kun

Pidämme omistamme huolta

Toimimme valtakunnallisesti, vaikutamme paikallisesti.

Kohtelemme tasapuolisesti, palvelemme yksilöllisesti.

Tarkkailemme taukoamatta, reagoimme viivyttelemättä.

Toimitamme energiaa, ajattelemme elämää.

KSS Energia Oy - puh (05) 885 111 - www.kssenergia.fi

Joka päivä kanssasi

sakeutetun lietteen kuivatuksen

jatkossa hoitaa sovitusti biokaasulaitos,

hän perustelee.

Sakeuttamolietteen pumppujen

käyttökustannuksista vastaa

Kouvolan Vesi, muista kustannuksista

Kymen Bioenergia Oy.

Näin vastaanottaja voi käyttötarpeensa

mukaan tuottaa prosessiinsa

kulloinkin sopivan kuiva-ainespitoisuuden

mukaista

lietettä. Vesilaitokselta jää pois

lietteen kuivaus, käsittely ja kuljetus

kompostointiin.

– Ilman muuta ratkaisu on

puhdistamolle ekologinen ja tuo

myös kustannussäästöjä, Kyntäjä

laskeskelee.

KYMEN BIO-

ENERGIAN BIO-

KAASULAITOS

■ Vihittiin tuotantokäyttöön

26.5.2011.

■ Suomen ensimmäinen kaupallisen

mittakaavan biokaasulaitos,

joka käsittelee termofiilisessa

prosessissa, korkeassa sakeudessa

yhteismädätyksenä

puhdistamolietettä, biojätettä

ja vihermassaa.

■ Biokaasulaitoksen yhteyteen

KSS Energian rakennuttama

biokaasun jalostuslaitos

on Suomessa laatuaan ensimmäinen

tässä mittakaavassa, ja

myös ensimmäistä kertaa Suomessa

on sovittu biokaasun toimittamisesta

Gasumin omistamaan

maakaasun siirtoverkkoon.

■ Mädätysprosessista jäljelle

jäävä ravinnepitoinen kiintoaine

hyödynnetään lannoitteena

alueen maataloudessa. Laitoksessa

kiinnitetään erityistä

huomiota hajuhaittojen ehkäisemiseen.

■ Pääsuunnittelijana hankkeessa

on toiminut CTS Engtec Oy

ja rakentajana Rakennustoimisto

Rasto Oy.

■ Työ- ja elinkeinoministeriö on

myöntänyt kahdeksan miljoonan

euron hankkeille tukea

2,2 miljoonaa euroa.

■ Kymen Bioenergian osakkaina

ovat KSS Energia Oy, Kouvolan

kaupunki ja Kymenlaakson

Jäte Oy.

46

Kuntatekniikka 4/2011


Riika Mäkinen

Sytyttimessä mahdollista: täysi mittakaava, todell

Raumalla on ainutlaatuinen veden

Raumalle maaliskuussa

valmistuneeseen 200

toimistotyöntekijän teknologiatalo

Sytyttimeen

on rakennettu Living

Lab -teeman mukaisesti

täyden mittakaavan

veden tutkimusverkosto

sekä kylmälle talousvedelle

että lämpimälle

käyttövedelle.

● Minna Keinänen-Toivola, FT

tutkimuspäällikkö

Vesi-Instituutti WANDER,

Prizztech Oy

Tutkimusvesiverkostona toimivat

normaalina osana LVI-tekniikkaa

asennetut kiinteistön vesiverkostot.

Tutkimusvesiverkosto

koostuu rakennuksen eri osiin

asennetuista muovisista PEXputkista

(Uponor Oy) ja metallisista

kupariputkista (Cupori Oy).

Kellarikerroksessa on kylmän veden

muovisen monikerros- eli

komposiittiputken (Uponor Oy)

tutkimuslinja. Kupariset ja PEXmuoviset

lämpimän veden järjestelmät

ovat erillisiä, ja niissä on

erilliset lämmönvaihtimet.

Järjestelmään on asennettu

27 hanaa vesinäytteiden ottamista

varten ja 11 putkikeräinyksikköä

materiaalinäytteille. Putkikeräimistä

voidaan ottaa putkinäyte

tutkimuksiin esimerkiksi

1/2, 1, 2, 5, 10 ja 30 vuoden kuluttua.

Lisäksi on asennettu 15 etäluettavaa,

veden vuorokausikulutuksen

vaihtelua seuraavaa vesimittaria,

Leakomatic AB:n vuotovahti

ja Bauer Watertechnology

Oy:n kemikaaliton vedenkäsittelylaite.

Verkostoon ei lisätä

mitään, vaan siinä virtaa Rauman

talousvesi.

Vastaavanlaisia tutkimusverkostoja

ei ole edes maailmanlaajuisesti

aiemmin ollut käytössä.

Järjestelmän suunnittelu, asentaminen

ja käyttöönotto on dokumentoitu

ja käyttö tullaan dokumentoimaan

tarkasti.

Kiinteistö on rakennettu nykylainsäädännön

ja -käytäntöjen

mukaisesti kaupallisten toimijoiden

toimesta. Savonia-AMK teki

ohjeistuksen putkikeräinten osista

ja asentamisesta. Kaksi Satakunnan

AMK:n LVI-tekniikan opiskelijaa

on tehnyt insinööriopinnäytetyönsä

suunnittelu-, asennus-

ja käyttöönottovaiheista.

Pitkäaikaista tutkimusta

ja tuotekehitystä

Teknologiatalo Sytyttimen vesijärjestelmät

ovat yhtenä pilot-

tikohteena Vesi-Instituutin Tekesin

Vesi-ohjelman projektissa

”Kiinteistöjen vesijärjestelmien

kokonaisvaltainen riskien hallinta

(KIITOS)” (5/2010-12/2012).

KIITOS-hanketta rahoittavat Tekesin

lisäksi Vesihuoltolaitosten

kehittämisrahasto, Finanssialan

Keskusliitto, Cupori Oy, Uponor

Suomi Oy, Grundfos Pumput Oy,

Leakomatic Ab ja Bauer Watertechnology

Oy.

Teknologiatalo Sytytin mahdollistaa

veden ja materiaalien

välisen vuorovaikutuksen tutkimisen

täydessä mittakaavassa

todellisissa olosuhteissa pitkällä

aikavälillä. Maailmalla aiemmin

tehtyjen laboratorio- ja pilottimittakaavan

kokeiden haasteina

ovat olleet lyhyt kesto (usein vain

muutamia kuukausia) ja tulosten

vertailtavuus tosielämään.

Täyden mittakaavan tuloksia

voidaan tulevaisuudessa verrata

myös Vesi-Instituutin mahdollisiin

laboratorio- ja pilottimittakaavan

kokeisiin Sytyttimessä.

Veden tutkimusverkostosta otetaan

vesi- ja materiaalinäytteitä ja

kerätään tietoa lisälaitteistoista.

Teknologiatalo mahdollistaa

Tutkimusvesiverkostoon on asennettu 27 hanaa vesinäytteiden ottamista

varten ja 11 putkikeräinyksikköä materiaalinäytteille. Verkostossa

virtaa Rauman talousvesi.

Riika Mäkinen

48

Kuntatekniikka 4/2011


VESIHUOLTO

iset olosuhteet, pitkä aikaväli

tutkimusverkosto

myös käyttäjäkokemusten keräämisen

kiinteistön toimijoilta

ja kokemusten yhdistämisen

veden laatutietoihin. Vesi-Instituutti

WANDERin laboratoriossa

ja laajan yhteistyöverkoston toimesta

voidaan tutkia niin veden

kuin materiaalien pintojen fysikaalisia,

kemiallisia ja mikrobiologisia

muuttujia.

Teknologiatalo Sytyttimessä

yritykset voivat myös testata

ja kehittää todellisessa toimintaympäristössä

tuotteitaan, kuten

veden laadun jatkuvatoimisia

mittareita. Sytyttimessä tehtävän

työn tuloksena kiinteistöjen

vesijärjestelmät ovat tulevaisuudessa

nykyistä terveellisempiä,

turvallisempia, kestävämpiä

ja energiatehokkaampia. Rakentamisen

laatu paranee ja kansalaisten

tietoisuus veden merkityksestä

lisääntyy.

Maaliskuussa valmistuneen teknologiatalo Sytyttimen julkisivussa

on käytetty Rauman kaupungin imagoon sopivaa meriaihetta. Pinta-alaa

rakennuksessa on vajaat 5 000 neliötä.

Riika Mäkinen

Tiivistä yhteistyötä

Raumalla

Prizztech Oy:n Vesi-Instituutti

WANDER teki aloitteen Rauman

kaupungille teknologiatalo

Sytyttimen suunnitteluvaiheessa

täyden mittakaavan veden tutkimusverkoston

rakentamisesta.

Rauman kaupunki vakuuttui asian

kansainvälisestäkin merkityksestä.

Kaupunki toimi kiinteistön

rakennuttajana ja on Hollmingkonsernin

ohella toinen kiinteistöyhtiö

Kiinteistö Oy Rauman

Sinkokatu 11 omistaja. Kaupunki

myös tuki veden tutkimusverkoston

rakentamista taloudellisesti.

Vesi-Instituutti WANDER toimi

asiantuntijana ja ohjeistajana

verkoston teknisen rakenteen kokonaissuunnittelussa,

toteuttamisessa

ja käyttöönotossa. Vesi-Instituutti

WANDER (www.vesi-instituutti.fi)

on veden ja sen kanssa

kosketuksissa olevien materiaalien

vuorovaikutusten asiantuntija.

Vesi-Instituutti WANDER on

tehnyt Rauman Vedelle talousveden

riskienhallintasuunnitelman,

nk. WSP:n (Water Safety Plan). Vesi-Instituutti

WANDERin ja Rauman

Veden yhteistyön tuloksena

kansalliset vesiriskit raakavedestä

kiinteistöihin saakka hallitaan tulevaisuudessa

paremmin. Yhteistyötä

Rauman ympäristölaboratorion

kanssa on tehty näytteenotoissa

ja veden laadun määrityksissä.

Teknologiatalo Sytytin on osoittanut,

että kun on tahtoa ja oikeat

tekijät ja olosuhteet kohtaavat, voidaan

kohtuukustannuksin saada

aikaan kansainvälisestikin ainutlaatuisia

kokonaisuuksia.

Teknologiatalon eri osiin on

asennettu muovisia PEX-putkia

ja metallisia kupariputkia.

TEKNOLOGIA-

TALO SYTYTIN

■ Vesi-Instituutti WANDER:

alkuperäisidea, toteutuksen

asiantuntija ja ohjeistaja

■ Rauman kaupunki: kiinteistön

rakennuttaja, rahoittaja

■ Kaupalliset toimijat: tuotteet,

suunnittelu ja rakentaminen

■ Satakunnan AMK: opinnäytetyöt

suunnittelu-, asennus- ja

käyttöönottovaiheista

■ Savonia-AMK: putkikeräinten

rakennuspiirustukset ja asennusohjeet

Tekninen rakenne

■ Toinen puoli talon puhtaan

veden järjestelmistä (kylmä talousvesi

ja lämmin käyttövesi)

on rakennettu kuparista ja toinen

PEX:sta

■ Erilliset lämmönvaihtimet lämpimän

veden kupari- ja PEX-verkostoille

■ Kylmän veden monikerrosputken

(komposiitti-) tutkimuslinja

■ 11 putkikeräinyksikköä, joissa

kussakin viisi putkikeräintä

■ 27 näytteenottohanaa

suoraan putkilinjoissa

■ 15 etäluettavaa veden vuorokautisen

kulutuksen vaihtelua

seuraavaa vesimittaria

■ Vuotovahti

■ Kemikaaliton vedenkäsittelylaite

■ www.prizz.fi/tutkimusverkosto

Kuntatekniikka 4/2011

49


Ilman radikaaleja avauksia perusrakenteiden ylläpito ja uudistaminen ovat vaarassa

KUNTAINFRAAN LISÄÄ RESURSSEJA

INNOVAATIOIDEN AVULLA

Kuntien teknisen sektorin on sopeutettava toimintaansa niukkenevaan

talouteen tekemällä säästöjä, lisäämällä tehokkuutta, luomalla

kokonaan uusia toimintamalleja ja arvioimalla uudelleen palvelutuotannon

sisältöjä. Rahoituksen ja resurssoinnin haasteita on tarpeen

tarkastella toimialanäkökulmasta, jossa otetaan huomioon teknisen

sektorin ja sen toimijakentän erityispiirteet.

● Ari-Veikko Anttiroiko, dosentti

● Ulriika Leponiemi

HM, tutkimusassistentti

Tampereen yliopisto

Johtamiskorkeakoulu

■ Kunnilla on muutamia resurssointi-

ja rahoituskeinoja, joita

ei välttämättä hyödynnetä riittävästi.

Näistä hyviä esimerkkejä

ovat toimintojen integrointi,

optimaalinen resurssointi ja investointien

oikea ajoitus.

Integrointinäkökulma auttaa

näkemään yksittäiset toimialat

ja tehtävät osana laajempia

prosesseja ja arvoketjuja, jolloin

voidaan tunnistaa niiden positiivisia

ja negatiivisia yhteisvaikutuksia.

Varsinkin vuorovaikutteisissa

palveluissa asiakaslähtöinen

integrointi parantaa palvelun

laatua ja auttaa tehostamaan

tuottajien toimintaa osana

palvelun arvoketjua.

Liitoskunnat hyötyvät

kiinteistönjalostuksesta

Optimaalinen resurssointi on

siinä mielessä rahoituskeino, että

sillä voidaan joko pienentää

menoja tai lisätä tuloja. Esimerkiksi

satsaamalla kiinteistönjalostukseen

voidaan vaikuttaa

ratkaisevasti kiinteistöstä saatavaan

myyntituloon, joka parhaimmillaan

tuottaa merkittäviä

nettotuloja kunnalle.

Kiinteistöjen myynti ja jalostus

koskevat meillä Suomessa

erityisesti kuntaliitoksia tehneitä

kuntia, joissa toimintojen keskittyessä

kiinteistöjä vapautuu

uuteen käyttöön tai myyntiin.

Vastaavasti palveluseteleillä voidaan

vähentää oman toiminnan

valmiustaso- ja kapasiteettivaatimuksia

tarjoamalla kuntalaisille

mahdollisuus hankkia

palvelut itse.

Investoinnit

ajoitettava oikein

Myös investointien edistäminen

ja oikea ajoitus sisältävät strategisia

rahoituksellisia ulottuvuuksia.

Joissain kunnissa investointien

rahoitustilanne on vielä

kohtuullinen, mutta monissa

kunnissa investointeja on jouduttu

siirtämään vuosilla heikon

rahoitustilanteen vuoksi.

Investointien nykyiset ja tulevat

vaikutukset tulisi huomioida niitä

suunniteltaessa, sillä joissain

tilanteissa investointien myöhentäminen

voi nostaa välittömiä

kustannuksia tai aiheuttaa

investointien lykkäämisestä aiheutuvia

välillisiä kustannuksia

tai tulojen menetyksiä.

Sunnyvalen kaupunki Kaliforniassa

käynnisti 2009 alussa

Sunnyvale Works! -investointiohjelman.

Siinä mihin-on-varaamihin-ei

-tyylinen investointien

tarkastelu vaihdettiin kaupungin

avaintahojen – kunnallistekniikka,

rahoitustoimi, elinkeinotoimi,

lakimies ja kaupunginjohtaja

– omaisuuden parantamista

edistävään ohjelmaan.

Ohjelmassa vahvistettiin yritysten

tarjoushalukkuutta, nopeutettiin

hankintaprosesseja

ja kyettiin samalla alentamaan

tarjousten hintatasoa. Sillä nopeutettiin

noin 30 hankkeen

“Yhdysvalloissa on kokeiltu

vesihuollossa hinnoittelua,

jossa hinta nousee kulutustason

noustessa.”

toteutusta. Niiden arvo oli lähes

100 miljoonaa dollaria, ja niillä

luotiin satoja työpaikkoja alan

yrityksiin.

Yksityisrahoitusta

tietyin varauksin

Kuntien ei kannata käyttää ns.

yksityisrahoitusmallia yksinomaisena

rahoituskeinona, koska

yksityisen yrityksen saama

rahoitus on pääsääntöisesti kalliimpaa

kuin julkisen toimijan

saama lainarahoitus. Tämä pitää

edelleen paikkansa, vaikka

esimerkiksi Kreikan rahoitusongelmat

ovat hyvä osoitus siitä,

että huono julkisen talouden

hoito voi nostaa julkisyhteisöjen

lainarahan hintaa merkittävästi.

Normaalioloissa yksityisrahoituksen

käytön perustelut tule-

vat joko erityisistä investointien

rahoitus- ja ajoitustarpeista tai

yksityisrahoitukseen kytkeytyvistä

toiminnallisista eduista, joita

ovat ennen muuta yritysten erityisosaaminen

ja projektinhallinta.

Tällaisten innovaatiokokeilujen

pioneereja ovat olleet mm.

Britannia, Pohjoismaat, Kanada

ja Australia.

Suomessa projektinhallintaa

ja aikataulutusta on kyetty

parantamaan mm. TUKEFIN2-

tuottavuushankkeessa testatulla

bonus/sanktio-järjestelmällä.

Vastaavasti amerikkalaiskeskustelussa

yhtenä rahoitusmahdollisuutena

on esitetty yksityisen

sektorin tai yhteisyritysten velkakirjalainojen

verovapautta.

Kumppanuuteen perustuvat eivoittoa

tavoittelevat yhtiöt ovat

voineet hankkia verovapaata

velkakirjalainarahoitusta, jota

on käytetty mm. tie- ja rakennushankkeissa.

Järjestelmä tuskin

soveltuu Suomeen, koska

julkisomisteinen yritys tai yhteisyritys

ei saa vääristää kilpailua.

Kumppanuutta

Mikkelissä ja Espoossa

Rahoituksen sijaan pääpaino

kuntien yritysyhteistyössä on tavanomaisten

hankintojen ja rakennusurakoiden

ohella toiminnallisia

hyötyjä tuottavissa

kumppanuusmalleissa. Yritykset

ovat kiinnostuneita kumppanuudesta

tietysti silloin, kun

katsovat hyötyvänsä siitä. Kunnan

tehtäväksi jää arvioida, miten

se voi parhaiten käyttää hyväkseen

tätä halukkuutta.

Esimerkiksi Mikkelissä jouluvalot

ja katulämmitys järjestettiin

kävelykadulle yhteistyössä

kaupungin ja paikallisten yrittäjien

kanssa. Vielä tunnetumpia

esimerkkejä ovat Espoon Kaivomestarin

kiinteistö ja myöhemmin

käynnistetyt koulujen peruskorjaus-

ja lisärakentamishankkeet.

50 Kuntatekniikka 4/2011


“Teknisen sektorin palvelumaksut voisi

porrastaa kunnalle syntyneiden

kustannusten tai yhdyskuntataloudellisten

vaikutusten mukaan.”

Sponsorointia USA:ssa

Sponsorointi ja lahjoitukset ovat

edelleenkin mahdollisia, vaikka

niiden rooli ei suomalaisessa yhteiskunnassa

voine muodostua

erityisen merkittäväksi. Varsinkin

Yhdysvalloissa rakennusten ja

kohteiden nimeämisoikeuksia on

alettu myydä myös julkisella sektorilla,

mm. Chicagossa, New Yorkissa

ja Philadelphiassa. Nimeämiskohteina

ovat olleet rakennukset,

kadut, metro- ja linja-autoasemat

ja vastaavat.

New Yorkissa Atlantic Avenue-

Pacific Street -metroasema Brooklynissa

kantaa rahoitusyhtiö Barcleysin

nimeä, ja Philadelphiassa

Pattison Avenuen terminaalista

tuli viiden miljoonan dollarin korvausta

vastaan Yhdysvaltojen suurimman

teleoperaattorin nimeä

kantava AT&T Station.

Yksityiset yritykset

Käyttäjät maksakoot

Infrastruktuurin rahoitusta koskevassa

keskustelussa sekä yhtenäis-

että erillisrahoitusperiaatteet

ovat edelleen läsnä. Yhtenäiskassaperiaatetta

heijastaa keskustelu

siitä, olisiko kaupunkien mahdollista

ottaa käyttöön yleisluonteinen

kunnallistekniikka- tai yhdyskuntamaksu,

jolla voitaisiin kattaa

yleiset yhdyskuntarakenteen

suunnittelusta, rakentamisesta

ja osin ylläpidostakin aiheutuvat

kustannukset. Tähän voisi liittyä

mahdollisuus myös yhdyskunnan

eheyttämistä ja yhdyskuntarakenteen

tiivistämistä edistävään maksujen

porrastukseen.

Toisaalta vielä vakavammin on

pohdittu käyttäjämaksujen suurempaa

roolia investointien ja

käyttömenojen kattamisessa. Periaatteena

on ajatus, että se joka

hyötyy palvelusta, myös maksaa

sen käytöstä.

Nykyisin on myös uusia maksujenperintäkeinoja,

kuten sähköinen

maksujenperintäteknologia

(Electronic Toll Collection,

ETC), jonka soveltamisessa Norja

on edelläkävijöitä. Innovatiivisuutta

ovat osoittaneet myös Portugali

ja monet Yhdysvaltojen osavaltiot.

TEKNISEN SEKTORIN TÄYDENTÄVIÄ

RESURSSOINTI- JA RAHOITUSMUOTOJA

Kumppanuus

(PPP)

Sponsorointi

Yhteishankkeet

ja -rahoitus

Investointien

oikea ajoitus

Kuntaorganisaatio

Toimintojen

integrointi

Sisäiset vuokrat /

sisäinen laskutus

Innovatiiviset

resurssointiratkaisut

Maan ansioton

arvonnousu

Kuntayhdyskunta

Optimaalinen

resurssointi

Maapolitiikka ja

alueparannushankkeet

Maan ja kiinteistöjen arvonnousuun

liittyvät kysymykset ovat pitkään

askarruttaneet kaupunkikehittäjiä.

Kasvavilla kaupunkiseuduilla

maan arvonnousulla on suuri taloudellinen

merkitys. Vaikka ns. ansiotonta

arvonnousua ei täysimääräisesti

pystytäkään tulouttamaan

”yhteiseen kassaan” tai ohjaamaan

alueparannushankkeisiin, siihen

tähtäävien kaavoitussopimusten ja

muiden innovatiivisten ratkaisujen

arviointi on edelleen ajankohtaista

varsinkin kasvukeskuksissa.

Britanniassa on aktiivisesti etsitty

erilaisia malleja arvonnousun

saamiseen yhdyskuntien kehittämisen

käyttöön. Myös Yhdysvalloissa

on kokeiltu kasvusta aiheutuneiden

lisäkustannusten siirtä-

Yhdyskuntamaksu

Yhteistuotanto

Porrastetut

käyttäjämaksut

Alueparannushankkeet

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen

Kuntalaiset ja käyttäjät

Maksut voisi porrastaa

kustannusten mukaan

Teknisen sektorin palvelumaksut

voisi porrastaa kunnalle syntyneiden

kustannusten tai yhdyskuntataloudellisten

vaikutusten mukaan.

Yhdyskuntatekniikan palvelumaksut

voisivat olla korkeampia

haja-asutuksessa kuin taajamissa.

Tätä periaatetta voisi noudattaa

myös vesihuollossa, jossa verkostokustannukset

yhtä liittymää

kohti ovat harvaanasutuilla alueilla

korkeammat kuin taajamissa.

Samalla uutta asutusta voitaisiin

paremmin ohjata keskuksiin ja

edistää yhdyskuntarakenteen tiivistymistä.

Yhdysvalloissa on kokeiltu vesihuollossa

hinnoittelua, jossa hinta

nousee kulutustason noustessa.

Tämän on todettu vähentävän vedenkulutusta,

millä on merkitystä

varsinkin vesihuollon kannalta ongelmallisilla

alueilla.

Käyttäjät voivat olla resurssina

myös yhteistuotannossa, yhteisinnovoinnissa

(esim. kuntien Living-

Lab-kokeilut) ja itsepalvelussa. Itsepalvelusta

esimerkkinä on sähköinen

asiointi. Tosin varsinaisiin

rationalisointihyötyihin päästään

vasta hallinnon yksinkertaistamisella

ja palveluprosessien perusteellisella

uudistamisella.

■ Kuntainfran kehittämisen foorumi

KEHTO on suurten ja keskisuurten

kaupunkien teknisen

sektorin vastuuviranhaltijoiden

vuonna 2008 muodostama toimialan

kehittämisyhteisö.

Foorumin ensimmäinen hanke

on 18 kaupungin ja Tekesin

rahoittama kuntien perusrakenteiden

innovatiivista kehittämistä

tukeva KUPERA, joka

käynnistyi syksyllä 2009. Hankkeen

tutkimusosuuden toteuttavat

yhteistyössä Aalto-yliopiston

Teknillisen korkeakoulun

BIT-tutkimuskeskus ja Tampereen

yliopiston yhdyskuntatieteiden

laitos.

mistä uusien asuntojen hintoihin

tai niiden perimistä alueen rakentajien

voittomarginaaleista.

1990-luvulle tultaessa vahvasti

yleistynyt konsepti on BID (business

improvement district), jossa

yritykset maksavat lisäveron tai

maksun korvauksena alueen kehittämisestä.

Ne hyötyvät puolestaan

alueen maineen, ympäristön

ja toiminnallisuuden parantumisesta.

Nykyisin tällaisia hankkeita

on jo satoja eri puolilla maailmaa.

Onnistuakseen ne edellyttävät

kuitenkin vireää yritystoimintaa,

kumppanuutta ja hanketta kannustavaa

kunnallishallintoa.

Kuntien suurimpia haasteita

ovat kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen

hajanaisuus ja toisaalta

kunnossapitoon tarvittavien

määrärahojen niukkuus. Kilpailu

resursseista kuntien muiden sektoreiden

kanssa käy vuosi vuodelta

tiukemmaksi, koska vuorovaikutteisten

hyvinvointipalvelujen

tarpeet ja menot kasvavat vääjäämättä.


Kuntatekniikka 4/2011

51


Havainnekuva/arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy

Veturitallinrannan puukaupunkihanke on SAFA-raadin mukaan esimerkillinen iisalmelaishanke.

IISALMEN YHDYSKUNTASUUNNITTELULLE SAFA-PALKINTO

● Iisalmen kaupunki on saanut

Suomen Arkkitehtiliiton SAFApalkinnon

pitkäjänteisestä yhdyskuntasuunnittelun

ja arkkitehtuurin

perinteestä ja kaupunkirakentamisen

toimijoiden esimerkillisestä

yhteistyöstä. Palkitsijoiden

mielestä Iisalmeen on syntynyt

valtakunnallisestikin merkittävää,

kerroksellista rakennettua

ympäristöä.

Raadin mukaan esimerkillisiä

hankkeita ovat muun muassa

Kirkkopuiston ja Kirkkoaukion

valtakunnallisesti arvokkaaseen

ympäristöön sijoittuvat kaavat ja

rakennusten kunnostuskohteet,

keskustan kehittämiseen tähtäävät

suunnittelutyöt, sataman uudistaminen,

viheraluejärjestelmä,

kyläyhteisöjen tarpeet tunnistava

kyläsuunnittelu, Veturitallinrannan

puukaupunkihanke ja eri

aikakausien kouluarkkitehtuurin

peruskorjaukset. 22 000 asukkaan

Iisalmen kaupunki juhlii tänä

vuonna 120-vuotista historiaansa.

Infrakuntoon.fi

avattu

● Oikea-aikainen kunnossapito

pidentää infrarakenteen ikää

kustannustehokkaasti. Infrakuntoon.fi-nettisivusto

kertoo kuvin

ja sanoin, miten se onnistuu.

Sivusto on toteutettu Kuntaliiton,

RAKLI ry:n, Infra ry:n,

Suomen Tieyhdistyksen ja Vesija

viemärilaitosyhdistyksen yhteistyöhankkeena.

Taustamateriaalit

sivuja varten on kerännyt

koulutuspäällikkö Eero Nippala

Tampereen ammattikorkeakoulusta.

www.infrakuntoon.fi

Energiamääräykset

testissä Hyvinkään

asuntomessuilla

● Hyvinkään 2013 asuntomessuista

tulee testialusta uusille

energiamääräyksille. Suomen

Asuntomessut, Kuntaliitto, VTT,

RATEKO, ympäristöministeriö,

RTT ry, Pientaloteollisuus ry sekä

Hyvinkään kaupunki ovat

aloittaneet projektin, jolla autetaan

kuntia yhtenäistämään

rakennusvalvontojensa käytänteitä

muuttuvien energiatehokkuusasioiden

huomioimisessa.

Tarkoituksena on kehittää

rakennushankkeiden prosessia

niin, että 2012 muuttuvat energiamääräykset

tulisivat niin rakennuttajien,

kunnan rakennusvalvonnan,

pientalotoimittajien

kuin suunnittelijoidenkin huomioon

samalla tavalla.

– Projektin aikana syntyvien

mallien pohjalta suositellaan

tiettyjen dokumenttien hyödyntämistä

laajemminkin. Mallit

kootaan lopuksi verkkoon,

Asuntomessut Hyvinkäällä -tapahtuman

projektijohtaja Raija-Leena

Ahtola-Marks kertoo.

Kuopion torin alle

kauppakäytävä

● Kuopion torin ja kauppahallin

alle suunnitellaan monipuolista,

noin 1 700 neliön kauppakäytävää

jossa on ravintola- ja kahvilapalveluita

sekä erikoisliikkeitä.

Toteuduttuaan Alatori yhdistää

toria ympäröivät kauppakorttelit,

maanalaiset liiketilat ja pysäköintilaitokset

toiminnalliseksi ja kaupalliseksi

kokonaisuudeksi.

Alatori-hankkeen sopimukset

on tarkoitus neuvotella ensi syksyn

aikana siten, että kauppakäytävän

rakennustyö käynnistyy

noin vuoden päästä ja valmistuu

2013 alussa.

www.kuopio.fi/web/alatori/alatori-hanke

Havainnekuva/Pöyry

Alatorin sydämen tulee muodostamaan kauppakäytävälle avautuva ja osittain ylös kauppahallin

paviljonkiin avoinna oleva ravintola ja food court -alue. Alatorille on tarkoitus luoda viihtyisä

tunnelma tilojen raikkaalla värityksellä, materiaalivalinnoilla ja valaistusratkaisuilla.

52 Kuntatekniikka 4/2011


Turussa liikennöi

neljä hybridibussia

● Suomen ensimmäiset hybridibussit

aloittivat liikennöinnin Turussa

toukokuun lopulla. Uudet hybridibussit

kuluttavat 25 prosenttia vähemmän

polttoainetta kuin tavalliset

dieselbussit. Samassa suhteessa

alenevat myös hiilidioksidipäästöt.

Turun joukkoliikennetoimisto

seuraa nyt linjaliikenteeseen tulevien

ensimmäisten hybridibussien

toimivuutta, polttoaineen kulutusta

ja korjauskuluja.

– Selvitämme myös asiakkaiden

tyytyväisyyttä. Hybridibussit ovat yksi

tapa lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta,

Turun joukkoliikennejohtaja

Sirpa Korte sanoo.

Siniset Volvo 7700 -hybridibussit liikennöivät Göteborgissa. Turun

vastaavat bussit ovat keltavalkoisia.

Helsingin seudun

joukkoliikenne

Euroopan kärkeä

● HSL-alue sijoittui jo toisen kerran

kärkeen kansainvälisessä BESTtutkimuksessa,

jossa selvitetään

asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen.

Helsingin seudulla 78

prosenttia kyselyyn vastanneista on

tyytyväisiä alueen joukkoliikennepalveluihin.

Toiseksi sijoittui Geneve

(75 %) ja kolmanneksi Tukholma

(72 %). Tutkimukseen osallistuivat

tänä vuonna lisäksi Oslo ja Kööpenhamina.

Siikalatvan

kaukolämmön

tuotanto Vapolle

● Siikalatvan kunta ja Vapo ovat

tehneet 15 vuoden tukkulämpösopimuksen

lämpöenergian toimittamisesta

Pulkkilan taajaman kaukolämpöverkkoon.

Samalla Vapo ostaa

Siikalatvan kunnan omistamat

lämpökeskukset. 1,4 MW:n KPAkattilalaitoksen

yhteyteen rakennetaan

2,5 MW:n vara- ja huippukuormakattila

raskaalle polttoöljylle.

Tuotanto alkaa elo-syyskuussa.

Pulkkilan taajaman energian

käyttö on noin 7 GWh vuodessa.

Tästä pääosa tuotetaan palaturpeella.

Insinööritoimisto Pontekin suunnitelmaluonnos Tiikerihai

Tiikerihai yhdistää

Kalasataman ja

Mustikkamaan

● Helsingin Kalasataman siltakilpailun

voittajaksi on selviytynyt insinööritoimisto

Pontekin suunnitelmaluonnos

Tiikerihai.

Uusi kevyen liikenteen silta tulee

ulottumaan Sörnäistenniemestä

Mustikkamaalle ja Korkeasaareen

johtavalle raitille.

Helsingin kaupungin rakennusviraston

katu- ja puisto-osaston järjestämän

siltakilpailun voittaneen

ehdotuksen kustannusarvio on

noin neljä miljoonaa euroa.

Raadin mukaan voittajaehdotus

Tiikerihai on kaupunkikuvallisesti

näyttävä ja dynaaminen silta, joka

haastavasta rakenteestaan huolimatta

muodostaa komean maamerkin.

LIIKENNEREVOLUUTIO VIITOITTAA TIETÄ TULEVAISUUTEEN

● Uudenlainen liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelu

sekä erilaiset

liikkumispalvelut varmistavat

kansalaisille toimivat arjen matkat

ja yrityksille kilpailukykyä tukevan

toimintaympäristön. Näin hahmottelivat

tulevaisuutta Liikennerevoluutio-kehitysohjelmaan

osallistuneet asiantuntijat.

– Uusi, eri toimijat yhdistävä

liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun

malli sovittaa yhteen maankäytön,

asumisen, liikenteen,

palvelurakenteen ja elinkeinojen

toimintaedellytykset sekä etsii

keinot, joilla annettu lupaus

lunastetaan, toteaa johtaja Juha

Kostiainen Sitran Julkishallinnon

johtamisohjelmasta.

Liikenne- ja viestintäministeriön

liikenneneuvos Eeva Linkaman

mukaan vaativat kotimaiset,

julkiset ja yksityiset asiakkaat sekä

pitkäkestoiset sopimukset kannustavat

palveluntarjoajia innovaatioihin,

palveluiden kehittämiseen ja

tuottavuuden kasvattamiseen.

– Näin syntyy uusia tapoja ratkaista

liikkumiseen ja kuljettamiseen

liittyviä haasteita ketterästi

ja joustavasti, Linkama sanoo.

Ajatuskartasta tulossa

kokeiluhankkeita

Liikennerevoluutio-kehitysohjelmassa

kehitetään ja kokeillaan

uuden sukupolven lähestymistapaa

yhdyskunta- ja liikennesuunnitteluun.

Ensi vaiheen tuloksena

on julkaistu ajatuskartta viitoittamaan

tietä tulevaisuuteen.

Kehitysohjelmaa on toteutettu

joulukuusta 2010 alkaen

yhteistyössä Sitran Julkishallinnon

johtamisohjelman, liikenneja

viestintäministeriön, valtiovarainministeriön,

ympäristöministeriön,

työ- ja elinkeinoministeriön,

Liikenneviraston, Trafin, RYM

Oy:n, Tivit Oy:n sekä alan toimijoiden

kanssa.

Liikennevirasto koordinoi ajatuskarttaa

konkretisoivia kokeiluhankkeita.

Eri toimijat ovat lupautuneet

viemään kehitysohjelmaa

eteenpäin. Verkostoa johtaa

jatkossa liikenne- ja viestintäministeriö.

Katso Kunta.tv:n asiantuntijahaastattelut

liikennerevoluution ajatuskartan

julkistamistilaisuudesta verkkosivulta

www.kunta.tv/web/guest/

home hakusanalla ”liikennerevoluutio”.

Kuntatekniikka 8/2010

53


Tapiolan keskus uudistetaan kokonaisuudessaan Merituulentien alueella, johon tulee metroasema ja liityntäbussiterminaali.

TAPIOLAN JA OTANIEMEN ALUEELLE

MILJARDIEN INVESTOINNIT

● Espoon kaupunki panostaa

voimakkaasti Tapiolan ja Otaniemen

kehittämiseen maailmanluokan

opiskelu-, tutkimus-,

asumis- ja yritysympäristöksi.

Länsimetron myötä Tapiolan,

Otaniemen ja Keilaniemen

T3-alueen julkiset ja yksityiset

investoinnit nousevat 4–5 miljardiin

euroon jo lähivuosina.

Tapiola ja Otaniemi yhdistetään

kaivamalla Kehä I alemmaksi

ja kattamalla väylä noin

800 metrin matkalta puistokannella,

jonka alle tulee pysäköintitiloja.

Lisäksi Tapiolan

ja Otaniemen väliin tulee puistovyöhyke,

joka yhdistää Silkkiniityn

Otsolahdenrantaan.

Kehä I:ltä tulee rampit Tapiolantielle.

Puistokansiratkaisu tarjoaa

monipuolisia mahdollisuuksia

maankäytön kehittämiselle.

Alueelle saadaan merkittävä

määrä uusia asuntoja puistomaiseen

ympäristöön Tapiolan

perinteiden mukaisesti.

Otaniemi ja Keilaniemi yhdistetään

kehittämällä aluei-

Tapiolan liikekeskuksen ytimeen tulee uusi Stockmannin tavaratalo

ja muita liiketiloja sekä neljän asuintornin ryhmä.

den välinen Karhusaarentie kaupunkimaiseksi

katuympäristöksi.

Otaniemen puolelle Aalto-

kampusalueen portiksi sijoitetaan

toimitilakortteleita, joihin tulee

myös merenranta-asumista.

Havainnekuva/Arkkitehtitoimisto SARC Havainnekuva/Arkkitehtitoimisto SARC

Hiilidioksidipäästöt kaukojäähdytystä

tai muuta jäähdytysratkaisua

käyttämällä

Helsingin Energian

kaukojäähdytys

palkittiin

● Helsingin Energian kaukojäähdytys

on voittanut kansainvälisen

ympäristöpalkinnon District

Energy Climate Awardin omassa

sarjassaan. Palkintoa perusteltiin

sillä, että Helsingin Energian

kaukojäähdytysjärjestelmä on

kolmanneksi suurin ja nopeimmin

kasvava Euroopassa. Se on

kaukojäähdytysjärjestelmistä innovatiivisin,

monipuolisin ja ilmastovaikutuksiltaan

myönteisin.

Kaukojäähdytyksellä saavutetaan

merkittävä energiansäästö.

Samalla se on tehokkain tapa

vähentää CO 2

-päästöjä Helsingin

keskusta-alueella.

Helsingin Energian

kaukolämmitys sai

omassa sarjassaan erityismaininnan.

Kilpailussa oli mukana

lähes 40 kaukolämmitys-

ja kaukojäähdytysjärjestelmää

27 kaupungista

eri puolilta

maailmaa.

Suomen suurin

maalämpölaitos

Sipoossa

● S-ryhmän rakenteilla olevaa

käyttötavaran logistiikkakeskusta

palveleva energialaitos on otettu

koekäyttöön. Fortumin suunnittelema

ja rakentama geo- ja

bioenergiaa hyödyntävä hybridilaitos

toimittaa kaiken keskuksen

tarvitseman lämpö- ja kylmäenergian.

Energialaitos toimii

95-prosenttisesti uusiutuvalla

energialla ja tuottaa vain vähän

hiilidioksidipäästöjä.

Geoenergian tuotantokentän

geologis-geofysikaaliset paikkatutkimukset,

mitoituksen ja mallinnuksen

on tehnyt Geologian

tutkimuskeskus GTK.

GeoBio-hybridilaitoksen

suunnittelun lähtökohtana oli

optimoida geoenergian hyödyntäminen

sekä maksimoida hiilidioksidivapaan

lämmön ja jäähdytyksen

tuotanto. Tuloksena syntyi

järjestelmä, jossa geoenergia

toimii logistiikkakeskuksen perusenergian

tuottajana. Talviaikoina

kasvava lämmitystarve katetaan

puupelleteillä. Raskasta

polttoöljyä käytetään vain huippukuormitustilanteissa.

Laitos koostuu lämpöpumpuista,

pellettikattiloista ja rakennukseen

integroidusta aurinkokeräimestä

sekä laitoksen alla

sijaitsevista 150 energiakaivosta,

jotka ulottuvat 300 metriin saakka.

Lisäksi laitokseen on rakennettu

varalle raskasöljykattilat.

54 Kuntatekniikka 4/2011


Pornaisten

Laukkoskelle

siirrettävä koulu

● Pornaisten Laukkosken alakoululaiset

pääsevät uusiin siirrettäviin

koulutiloihin elokuussa. Uusmaalainen

Pornainen on kasvukunta.

Koulutiloista on puutetta, kun peruskorjaukset

ja laajennushankkeet

eivät tahdo pysyä tilatarpeen kasvun

tahdissa.

Tulevat ekaluokkalaiset kävivät

tutustumassa uusiin koulutiloihinsa

Vantaalla. Siellä heille esiteltiin

Cramon kaksi uutta siirtokelpoista

tilaratkaisua, jotka on valmistettu

erityisesti päiväkoti- ja koulukäyttöä

varten. Molemmat mallit täyttävät

uudistuvat energiamääräykset.

Luokka- ja ryhmätilojen väli-

Jari Nupponen

Pornaisten Laukkosken tulevat ekaluokkalaiset pääsivät kesäkuun

ensimmäisen päivän luokkaretkensä alkajaisiksi tutustumaan uusiin

koulutiloihin Cramo Finland Oy:n Vantaan pääkonttorilla.

seinät ovat siirrettäviä. Rakennusten

pystyttäminen onnistuu muutamassa

viikossa.

Operatiivinen johtaja Petri Moksen

Cramo Finland Oy:n Tilat-yksiköstä

sanoo yhä useamman kunnan

ymmärtävän, että tiloista noin 6–10

prosenttia kannattaa pitää siirtokelpoisina.

Näin tilaa on aina sopivasti,

vaikka henkilömäärä vaihtelisikin.

Lahti Green Office

-järjestelmään

● Lahden kaupunki on aloittanut

WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän

käyttöönoton. Järjestelmässä

käydään läpi toimistojen energian- ja

paperinkulutus, hankinnat, jätehuolto

sekä matkustaminen. Lahti on ensimmäisenä

Suomen kaupungeista

sitoutunut laajentamaan Green Office

-järjestelmän koko kaupungin

tasolle 2013 mennessä. Tänä vuonna

Green Office -työhön osallistuu yli

1 500 Lahden kaupungin työntekijää.

Virallinen Green Office -status

on tarkoitus saada keväällä 2012.

Aurinkopaneelijulkisivu perustuu

moduulimittaisiin

aurinkosähkö- eli PV-kasetteihin,

jotka on valmistettu

lasisista PV-moduleista ja

Ruukin teräksisestä kasettijärjestelmästä.

Integroitu

aurinkopaneeli

julkisivuun

● Ruukki on kehittänyt julkisivuun

täysin integroitavan

aurinkosähköjärjestelmän, joka

muuttaa auringon säteilyn

sähköksi. Aurinkopaneelijulkisivu

ei ole riippuvainen auringon

lämmöstä, vain sen säteilystä.

Julkisivu tuottaa keskikokoisen

toimiston julkisivussa

Suomessa vuoden aikana

18 000 kWh sähköä.

Lähes musta täyslasijulkisivu

mahdollistaa arkkitehtonisesti

korkeatasoiset

ratkaisut. Ohutkalvoteknologiaan

perustuvien PVmoduulien

ulkonäkö sopii

hyvin julkisivuihin tasaisen

värityksen ansiosta.

www.ruukki.fi

Vantaalle

moduulikerrostaloja

● Vantaan kaupunkikonserniin

kuuluva VAV Asunnot

Oy rakennuttaa yhteistyössä

NEAPO Oy:n kanssa

kerrostaloja Viertolaan

uudentyyppisellä moduulitekniikalla.

Uusi tekniikka

on perinteisiä rakentamistapoja

kustannustehokkaampi

ja ympäristöystävällisempi.

Viertolaan valmistuu

2012 alussa kolme

moduulitekniikalla toteutettua

taloa.

NEAPOn käyttämän

teräskennotekniikan on

tutkittu kuluttavan yli kolmanneksen

vähemmän

energiaa ja tuottavan yli

puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä

kuin perinteisen

asuinkerrostalorakentamisen.

Muuttovalmiit asuntomoduulit

rakennetaan lähes

valmiiksi tehtaalla ja

kootaan yhteen rakennustyömaalla.

Tekniikkaa on

aiemmin hyödynnetty lähinnä

pientaloissa, mutta

teräskennotekniikan an-

siosta myös kerrostaloja

voidaan rakentaa samalla

periaatteella.

– Viertolan rakennusprojektissa

moduulirakentaminen

osoittautui

edullisimmaksi keinoksi

tuottaa laadukkaita

asuntoja, VAV:n toimitusjohtaja

Teija Ojankoski

kertoo.

Leditievalaisimelle

muotoilupalkinto

● Arvostettu tuotesuunnittelupalkinto,

the red

dot award, on myönnetty

Philipsin Speed-

Star leditievalaisimelle,

Vantaan Viertolaan valmistuu kolme kerrostaloa ja yksi piharakennus Neapon

moduuleista. Rakentaminen paikan päällä alkaa kesä-heinäkuussa.

Palkittu Philipsin

SpeedStar on maailman

ensimmäinen

hiilidioksineutraali tievalaisin.

joka on maailman ensimmäinen

hiilidioksidineutraali

tievalaisin. Se

on energiatehokas ja

helppo huoltaa.

Maineikkaista palkinnoista

kamppailu houkutteli

kovaan kilpaan

yli 12 000 ehdokasta

kaikkiaan 60 maasta.

Voittajatuotteet asetetaan

kansainvälisen yleisön

nähtäville Saksassa

ja Singaporessa red dot

design -museoihin.

Kuntatekniikka 4/2011

55


Helsingin kaupunki


-

Jaakko Stauffer

-

-



Mikael

Nordqvistin



-

-

-




-


-

Timo Martiskainen

-

-



-


FCG Finnish

Consulting

Group Oy

Niina Oksanen

-




Verneri Vulkko




Heidi

Piepponen

-



Energiamarkkinavirasto

-


Riku Huttusen




Asta Sihvonen-

Punkkaa

AVOIMET TYÖPAIKAT








-


Ramboll

Finland Oy

Osmo

Jyrävänkoski-


-


Olli Kolar

-

-



Ritva Lahtinen

-

-


eppo

Moisio-


-


-

Tuomas Männistö

-

-

-


Susanna Ollila

-

-

-


Tampereen

kaupunki

Taru Hurme



-

-



-

-


-


-


-

-

-



Lassila & Tikanoja

Mike Takkinen-

-


-

-


Esa Kangasniemi

-

-


-


Elina Nurminen-


-


Jari Hyötilä-


-


-

-

-


-




Taru Pyykkö -


-


-


Atte Hellstén -



Reea Hellman-

-

-


Mika Marttila-

-



-


NCC Rakennus Oy

Infrarakentaminen

Anne Lehtinen -

-


-

Mikko

Palander

56

Kuntatekniikka 4/2011


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia

vuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.


aluepäälliköksi on nimitetty

Jouni Leino ja

Matti

Rekilä.

Morenia Oy

Sakari Järvi on nimitetty

myyntipäälliköksi,

vastuullaan valtakunnallinen

jälleenmyynti,

Jari Niemelä on nimitetty

tuotantopäälliköksi,

vastuullaan hankintojen

valtakunnallinen kehittäminen,

Juha Ajanko on nimitetty

tuotantopäälliköksi,

vastuullaan tuotan-


alueella.

Juha Lackman on

aloittanut tuotantopäällikkönä

vastuualueenaan

tuotannon ohjaus Itä-


Mika Malinen on

aloittanut projektipäällikkönä

vastuualueenaan

tuotantotehtävät Länsi-


Morenia on Metsähallitus-konserniin

kuuluva

infratoimialan, betoni- ja

muun teollisuuden maaainestoimittaja.

Tekla Oyj


-liiketoiminta-alueella on

nimitetty

tor

-tehtävään Camilla

Brander,


-tehtävään Jyry Kuokkanen

ja

Heikki Pulkkinen,


-tehtävään Linda Hellman,

tävään

Roman Nikolaev.

Infra & Energy -liiketoiminta-alueella

on nimitetty


-tehtävään Ville Kauppi,


-tehtävään Kaisa Utriainen,

tävään

Mikko Viitala,

vään

Katariina Nyman


yksikössä on nimitetty


-tehtävään Ari Pajunen.

ment

yksikössä on nimi-

vään

Niko Ronkainen.

Suomen

Talokeskus Oy

Aki Saari on nimitetty

Tampereen toimistoon

projektipäälliköksi tehtävänään

palvelutoiminnan

kehittäminen ja asiakasprojektien

toteuttaminen

Tampereen, Jyväskylän ja

Lahden alueilla.

Veli-Pekka Into on nimitetty

Jyväskylän toimistoon

projektipäälliköksi

rakennuttajan ja valvojan


alueella.

Paroc Group Oy

Kari Lehtinen, 44,

on nimitetty Paroc Groupin

toimitusjohtajaksi 1.8.

alkaen. Hän siirtyy Parocin

palvelukseen Rautaruukki

Oyj:stä.


31.7. asti toimii talousjohtaja

Anders Dahlblom.

2011

Stone+tec

22.–25.6.2011 Nürnberg

www.stone-tec.com

Loma-asuntomessut

27.6.–10.7.2011 Mäntyharju

www.asuntomessut.fi

Asuntomessut

15.7.–14.8.2011 Kokkola

www.asuntomessut.fi

Kaupunkikeskustojen

kehittäminen

24.8.2011–10.1.2012, 6 x 2 pv

www.kiinko.fi

Ilmastoinvestointien

rahoitus ja kuntatalous

30.8.2011 Espoo

www.kunnat.net/tapahtumat

Neuvottelumenettelyt

julkisissa hankinnoissa

6.9.2011 Helsinki

www.ptcs.fi

Katupäivät

8.–9.9.2011 Tampere

www.fcg.fi

Kuntamarkkinat

14.–15.9.2011 Helsinki

www.kuntamarkkinat.fi

Julkiset hankinnat

rakennuttamisessa

15.9.2011 Helsinki

www.kiinko.fi

Turvallisuuskoordinaattorin

rooli ja vastuut

rakennuttamisessa

27.9.2011 Helsinki

www.kiinko.fi

Asuntopoliittiset

neuvottelupäivät

29.–30.9.2011 Jyväskylä

www.fcg.fi

Teknisten palvelujen

tulevaisuus

5.–8.10.2011 Lontoo

www.fcg.fi

Liikenne ja maankäyttö

11.–12.10.2011 Helsinki

www.fcg.fi

FinnSec 2011

12.–14.10.2011 Helsinki

www.finnsec.fi

ViherTek2011

12.–14.10.2011 Helsinki

www.vihertek.fi

Katujen

kunnossapitolainsäädäntö

20.–21.10.2011 Helsinki

www.fcg.fi

World Sustainable

Building Conference

18.–21.10.2011 Helsinki

www.sb11.org

UrbanTec

24.–27.10.2011 Köln

www.urbantec.de

Maanmittausinsinöörien

ja

-teknikoiden

koulutuspäivät

26.–27.10.2011 Lahti

www.fcg.fi

Yksityistiepäivät

1.–2.11.2011 Helsinki

www.fcg.fi

Paikkatietomarkkinat

1.–2.11.2011 Helsinki

www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/

paikkatietomarkkinat

2012

IFME World Congress

of Municipal Engineering

4.–10.6. Helsinki

www.ifme2012.com

IFME 2012

Helsinki, Finland

JUNE 4–10

tapahtumakalenteri

Kuntatekniikka 4/2011 57


sivulla 36

65 VUOTTA

sivulla 36

Lännen Alituspalvelu Oy

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella

www.lannenalitus.com

Työntöporausta American Augers 72-1200NG

koneella, DN1600 asennus.

ALITUSPORAUKSET

kaikilla menetelmillä

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon

asennuspituudet jopa 1000 m

Honkapuistontie 95, 28430 Pori

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928

email: lannenalitus@lannenalitus.com








Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.

Pöyry Finland Oy

Puh. 010 3311

www.poyry.fi

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-

LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-

LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTO

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O

LIIDEA OY

www.liidea.fi

08-8810300

LAADUKASTA OSAAMISTA

YHTEISTYÖKYKYISESTI

Tehokasta

täsmänäkyvyyttä

Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme

tuo tulosta.

Ota yhteys Marianne

Lohilahteen,

puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

4 /2011

Biokaasulaitos

on tulevaisuutta,

Kouvolan Veden

Timo Kyntäjä

uskoo. sivu 44

sivulla 36

ALANSA YKKÖNEN

Shared space – valta

ja vastuu kaikille

liikkujille sivu 14

Kaupungit tiivistyvät

pistetaloilla ja lisäkerroksilla

sivu 34

Helsingin maanalainen

kaava on kuntatekniikan

saavutus sivu 20

Kuopiossa massainsinööri

ohjaa ylijäämämaat

hyötykäyttöön sivu 40

2011

Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...

Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä

Kirkkonummen

keskusta uusiksi

sivu 6

Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi

TILAA

Kuntatekniikka!

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana

kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle

syyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollon

osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa 80 euroa,

irtonumero 10 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

tai puh. 09 771 2442.

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi

Minkä niminen siitä Vantaan uudesta yhtiöstä tulikaan...

Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 3/2011 vai oliko se

8/2010? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto

paikkaa. Käytössäsi lehden pdf:t vuodesta 2006.

sivu

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto

ALANSA YKKÖNEN

Kaupungin tilapalvelut

uudistuvat – Mika Savolaisen

urakka loppusuoralla

VANTAA

SAA UUDEN

YHTIÖN

sivu 6

2/2011

Kannesta ja

monitoimihallista

tulee Tampereen

symboli, Jyrki

Laiho sanoo. sivu 30

Hajajätevesiasetus

meni

uusiksi sivu 18

Allasveden laatu

on monen tekijän

summa sivu 36

KUNTA-

TEKNIIKKA

Kuntatekniikan

investoinneissa lievää

laskua sivu 40

ALANSA YKKÖNEN

Paikkatieto paljastaa,

mihin paloasema

rakennetaan sivu 13

Vaalivoittajan valaistus

pistettiin uusiksi

Joensuussa sivu 20

Orgaaninen puuarkkitehtuuri

ihastutti

Unkarissa SKTY-sivu 28

USA:n vesihuollossa

niukentuvien vesivarojen

hallinta on haaste sivu 44

8 /2010

Isoissa voimaloissa

eroon kivihiilestä

– TEM:n Petteri

Kuuva kertoo

vaihtoehdot. sivu 36

Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun –

Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari

huolissaan palvelutason säilymisestä

6

KUULEEKO 112?

58 Kuntatekniikka 4/2011


Tarkat

laitos ja kunta

sääasemat,

ukkostutkaimet,

tuulimittarit.

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,

ympäristön sekä maankäytön ja

rakentamisen kysymyksissä.

Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n

a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t

pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,

kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset

kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset

p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi

FCG – Hyvän elämän tekijät

Suunnittelemme hyvää

infrastruktuuria, ympäristöä

ja yhdyskuntaa

www.fcg.fi

Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!

Puhelin: 010 8369900

www.axflow.fi

WSP Finland Oy

p. 0207 864 11

www.wspgroup.fi

SUUNNITTELUPALVELUJA

MONIALAISESTI

RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,

TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE






VESIHUOLTOPALVELUA






Kuntatekniikka 4/2011

59

More magazines by this user
Similar magazines