ILMASTON ASIALLA - Kuntatekniikka

lehti.kuntatekniikka.fi

ILMASTON ASIALLA - Kuntatekniikka

ALANSA YKKÖNEN

3 /2010

Vesiosuuskunta on

Äänekoskelle mitä

tärkein kumppani,

Hannu Javanainen

sivulla 36

vakuuttaa. sivu 46

Kajaani purkaisi

suojellun

katsomon sivu 14

Sairaaloiden

sisäilmasto

puhtaaksi sivu 18

Helsinki haluaa

aurinko- ja tuulienergiaa

sivu 34

Uusi tekniikka

nitistää

katupölyn sivu 40

Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo

tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6

ILMASTON ASIALLA


Maahantuoja:


SISÄLTÖ

3 / 2010

20. huhtikuuta

14 Rovaniemen 1949 valmistunut, suojeltavaksi

esitetty kauppalantalo sai uuden

elämän siirryttyään yksityisen omistukseen.

Kaikki kuntien omistamat suojellut rakennukset

eivät ole yhtä onnekkaita.

23 Turku korjasi Wäinö Aaltosen koulun

ESCO-reseptillä. Tuomas Ansaranta ja Juhani

Korte ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

34 Pientuulivoimala on vielä harvinaisuus Helsingissä.

Kaupunkiin toivotaan lisää talokohtaista

uusiutuvaa energiaa, maalämpöäkin.

40 Katupöly saa kyytiä uudella tekniikalla.

KAPU-hankkeessa tehokkaaksi havaittu kalusto

poistaa sen myös päällysteen raoista.

ILMASTO

Lohjalla on kunnianhimoinen

ilmasto-ohjelma 6

Vantaa kirii ilmastotekoihin

tiukoilla tavoitteilla 10

Kunnissa meneillään ilmastostrategiabuumi

11

Tulevaisuusselonteko tyrkkii

kuntia ilmastotyöhön 13

KIINTEISTÖT

Suojelukohde – kiviriippa

vai ylpeydenaihe kunnalle? 14

Lähiliikuntapaikkojen

rakentamiseen vauhtia 17

Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmät

puhtaiksi 18

Turku korjasi koulun

ESCO-reseptillä 23

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 27

UKTY 31

Kuntien Putkimestarit 32

ENERGIA

Tuulipropellit ja aurinkopaneelit

ovat tervetulleita Helsinkiin 34

Lahti ja Raahe puntaroivat

porareikiä ja tuulimyllyjä 36

Jätteen energiakäytöstä hyötyä

ympäristölle 38

LIIKENNE

KAPU-hanke suitsii katupölyä

uudella tekniikalla 40

AIS-järjestelmä torjuu liukkautta

Tammisaaressa 43

lehti.kuntatekniikka.fi

VESIHUOLTO

Osuuskunnilla on tärkeä rooli

vesihuollossa 46

Kokonaiskäyttöikä on ratkaiseva

isojen vesiputkien saneerauksessa 49

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Rytilät/Pekka Rytilä:

DigiEcoCity 25

Kolumni/Mette Granberg:

Jumalten herkku ja (työ)elämän

makea suola 45

KEHTO-foorumi: Teknisen sektorin

lisättävä innovatiivisuuttaan 51

Uutisia 52

Tuoteuutuuksia 55

Henkilöuutisia 56

Palveluja 58

Kuntatekniikka 3/2010 3


kedm.fi

valinnat!

Suosimalla suomalaista

tuet työllisyyttä ja pidät pyörät pyörimässä.

Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta

Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi

Puh. 029 006 160 www.lining.fi

Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi


lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

■ Energia

■ Hankinnat

■ Ilmastonmuutos

■ Infra-IT

■ Jätehuolto

■ Kiinteistöt

■ Kunnossapito

■ Liikenne ja väylät

■ Liikuntapaikat

■ Maankäytön suunnittelu

■ Maarakennus

■ Rakentaminen

■ Turvallisuus

■ Uimahallit ja kylpylät

■ Vesihuolto

■ Viheralueet

■ Ympäristö

ALANSA YKKÖNEN

Kajaani purkaisi

suojellun

katsomon sivu 14

Sairaaloiden

sisäilmasto

puhtaaksi sivu 18

Helsinki haluaa

aurinko- ja tuulienergiaa

sivu 34

Uusi tekniikka

nitistää

katupölyn sivu 40

3 /2010

Vesiosuuskunta on

Äänekoskelle mitä

tärkein kumppani,

Hannu Javanainen

sivulla 36

vakuuttaa. sivu 46

Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo

tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6

ILMASTON ASIALLA

Kannen kuva: Seppo Haavisto

TOIMITUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari

Puh. 050 352 3155

TOIMITUSNEUVOSTO

Heikki Lonka

Kirsi Rontu

Juhani Sandström

Sami Sillstén

Paavo Taipale

TILAUKSET

KL-Kustannus Oy

Puh. (09) 771 2442

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 70 €

Vuosikerta 79 €

Irtonumero 8,50 €

ILMOITUKSET

Suomen Business Viestintä Oy

Marianne Lohilahti

PL 356, 00101 Helsinki

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS

Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA

Forssan Kirjapaino Oy

ISSN 1238-125X

65. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry

Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi

Kuntien kiinteistöt kuosiin


Asuntoministerin kehotus lumenluontiin katoilta kirvoitti kansanedustajan loikkausspekulaatioiden

ohella kevättalven reippaimmat keskustelut. Toiset loikkivat

katoille, joku yritti puolueesta toiseen. Joillekin kävi niissä karkeloissa huonosti.

Kiinteistöillä kaivataan muutakin kunnossapitoa kuin lumenluontia katoilta.

Ennakoiva kunnossapito säästäisi usein pitkän sentin, mutta monille se on vieläkin

tuntematon käsite. Autot kyllä ajetaan määräaikaishuoltoon, mutta rakennusten

huoltaminen hoituu, jos hoituu. Yhdyskuntateknisten rakenteiden kohdalla

tilanne ei ole sen parempi, mutta sentään osittain poissa silmistä maan alla.

Oman tarinansa ansaitsevat kuntien omistamat suojellut rakennukset. Ne tuntuvat

olevan sikiävää sorttia. Muun muassa Tampereella on inventoitu 1960- ja

70-lukujen rakennusperintöä. Sieltäkin löytynee useita uniikkeja kohteita. Kerromme

Kajaanin ja Rovaniemen painiskelusta suojeltujen rakennustensa kanssa.

Onko edessä umpikuja, kun rahaa peruskorjaukseen ei ole ja purkaa ei saa?

Kansainväliset ilmastotavoitteet ja niissä Suomelta edellytetty hiilidioksidipäästöjen

vähentäminen vaativat kiinteistöjen energiatehokkuuden olennaista parantamista.

Yksi kannatettava kiinteistöjen korjaustoimenpide on lämmitysjärjestelmän

uusiminen, jossa voidaan paitsi vaikuttaa lämmitystapaan käyttää myös hyväksi

monipuolisia rahoitusmalleja ja investointitukia.

Työkaluja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen voi tarjota myös kunnan ilmastostrategia.

Niiden laatimisessa on meneillään varsinainen buumi. Jo kaksi kolmannesta

suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastostrategia ainakin työn alla.

Lohjan kaupunki on yksi varsin kunnianhimoisen ilmastostrategian hyväksyneistä.

Kansijuttumme avaa lohjalaisen strategiatyön taustoja ja tuloksia.

Myllysillan finaali

Kuka väittää vielä, että kuntatekniikka on harmaata, tasaista ja tylsää? Kattia

kanssa. Maaliskuisena viikonloppuna teksti-tv tarjosi kiinnostavan jännitysnäytelmän,

jossa oli mahdollisuus seurata Turun Myllysillan kannen painumista sentti

sentiltä. Ja turkulaisilla tietenkin oli mahdollisuus nähdä tapahtuma paikan päällä.

Innokkaille on sittemmin tarjottu vip-palveluna myös suoraa nettikamerakuvaa.

Sortuu, ei sorru, sortuu…

Ei sortunut. Mutta murheellisen notkoselkäiseksi muuttui tämä Aurajoen komistus

jo varhaisessa keski-iässä. Muistan Myllysillan kärsineen tukielimistön ongelmista

jo teini-iässä 1980-luvun lopulla, kun sen korjauksia referoitiin silloisen

TTKK:n luennoilla. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Myllysillan finaalissa tule jatkoaikaa

vaan edessä on lopullinen tyrmäys.

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT

4/2010 7.5. 1.6. Rakentaminen ■ Asuntomessunumero ■ Maankäytön suunnittelu

5/2010 6.8. 31.8. Ilmastonmuutos ■ Hankinnat

6/2010 3.9. 28.9. Ympäristö ■ Virallinen messunumero ■ Liikenne ja väylät

7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT ■ Vesihuolto

8/2010 12.11. 9.12. Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus


Teollisuus

LOHJA

Lohjalla teollisuus on melkoinen päästöjen aiheuttaja mutta

myös työnantaja. Se työllistää yli 4 000 henkeä, toiseksi eniten

palvelujen jälkeen. Sappi Finland Oy:n Kirkniemen paperitehdas

sijaitsee Lohjanjärven rannalla. Jos järvi tulvii, Kirkniemen tehdas

on merkittävin vahinkokohde.

Lohjan ilmasto-ohjelman yksi päätavoitteista on kävelypainotteinen

keskusta, jossa vielä tänään autot huristelevat kaupunginjohtaja

Simo Juvan ja kaupunginvaltuutettu Irene Äyräväisen ohitse.

Lohjan asemalla pysähtyvät vain tavarajunat. Ilmastostrategiatoimikunnan

pj. Iiro Jääskeläinen (vas.) ja kehittämispäällikkö

Pekka Puistosalo toivovat asemalle myös henkilöliikennettä.

6 Kuntatekniikka 3/2010


ILMASTO

kaupungilla on kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma

N HIILINEUTRAALIUS

– tavallista isompi haaste

Kalkkikaivoksen, kahden paperikoneen

ja moottoritien Lohja

aiheuttaa puolitoista prosenttia

koko Suomen hiilidioksidipäästöistä.

Noin 40 000 asukkaan

kaupunki keskittyykin ilmasto-ohjelmassaan

erityisesti

teollisuuden ja liikenteen aiheuttamiin

päästöihin. Kuningasajatuksena

on Länsiradan rakentaminen.

TEKSTI Virpi Adamsson

KUVAT Seppo Haavisto ja

Lohjan kaupunki / Lentokuva Vallas

Lohjalainen valtuutettu Irene Äyräväinen

(kok.) ehdotti jo neljä vuotta sitten ryhmälleen

ilmasto-ohjelman tekemistä.

– Silloin ryhmä arveli joutuvansa naurunalaiseksi,

jos olisimme moista esittäneet.

Viime joulukuussa Lohjan ensimmäinen

ilmasto-ohjelma hyväksyttiin yksimielisesti.

Aika oli muuttunut. Ohjelmanteon taustalla

oli tieto siitä, että jotain pystyy saamaan aikaiseksi,

kun strategia on olemassa.

– Silloin voi saada rahoitusta moniin uudistuksiin,

Äyräväinen sanoo.

Ilmastostrategiatoimikunnan puheenjohtaja

Iiro Jääskeläinen (sd.) pitää ilmasto-ohjelman

onnistumiselle tärkeänä, että sen tekemiseen

löytyivät oikeat ihmiset sekä luottamusmies-

että virkamiespuolelta.

– Olemme tavallaan kaikki uskovaisia, hän

sanoo ja viittaa viime aikoinakin velloneisiin

keskusteluihin koko ilmastonmuutoksen olemassaolosta.

Jääskeläinen arvelee suurimman ongelman

valmistelussa olleen muotoilla ohjelma

niin, että se menee valtuustossa läpi.

Lohjalla on jo nähty, miten konkreettisessa

päätöksenteossa ilmastoasiat voivat jäädä

jalkoihin, kun kaupungissa yritettiin päästä

sopimusperusteisesta kunnan järjestämään

jätteenkuljetukseen.

– Päätöksentekohetkellä mukaan pääsi

ajatus, että halutaan tukea paikallista yritystä.

Tuloksena on nyt 2–3-kertainen logistiikka

maanteillä, Iiro Jääskeläinen pahoittelee.

Hiilineutraaliksi 2050 mennessä

Kaupunginjohtaja Simo Juvan mukaan Lohjalla

kohdataan kaikki ne ilmastonmuutoksessa

haasteelliset kohteet, joita Suomessa urbanisoituneella

alueella voi olla.

– Meillä on selkeä kaupunkikeskusta, iso

pohjavesialue, Uudenmaan kaksi ainoaa paperikonetta

ja isot liikenneväylät, Juva luettelee

ja kertoo, että hiilineutraaliustavoite ei pidä

sisällään moottoritien päästöjä.

– Pienten kaupunkien ja maalaiskuntien

on paljon helpompi julistautua hiilineutraaleiksi.

Juva näkee kaavoituksen kokonaisajattelulla

päästävän energiankulutuksen vähentämiseen

ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen

vähenemiseen. Lohjanharjun myötäisesti

muokkautunut nauhamainen kaupunkirakenne

mahdollistaa hyvät joukkoliikenteen ja

kevyen liikenteen olosuhteet.

– Parasta on, että tulos on itsestään ihmisystävällinen.

Kaikki on periaatteessa kävelyetäisyydellä.

Taajamanauhalla on kolme suur-

Kuntatekniikka 3/2010

7


– Kaupungin henkilökunnalle on kerrottu,

miten pienetkin toimet ovat merkityksellisiä

energiansäästössä, Pekka Puistosalo

sanoo.

Iiro Jääskeläinen kuvailee ilmastostrategiatoimikunnan

työskentelyn olleen valiokuntatyyppistä.

– Asiantuntijavierailut syvensivät tietoutta,

hän kertoo.

Simo Juvan mukaan ilmastonmuutosnäkökulma

on nyt mukana kaikessa päätöksenteossa.

– Viimeksi liikuntahallin rakentamisesta päätettäessä

esitettiin heti matalaenergiatyyppisiä

ratkaisuja.

ta kauppakeskittymää.

Juva ei usko kieltoihin asutuksen

keskittämiseksi taajamiin. Pikemminkin

pyrkimys tulee olla,

että seudulle tulevat uudet asukkaat

asettuisivat kävelymatkan

päähän palveluista. Siihen voi

vaikuttaa kaavoituksella.

Länsirata on tärkein

Simo Juva nimeää Länsiradan

ilmasto-ohjelman ykköstavoitteeksi.

– Se pitää saada tälle seudulle

lähivuosina.

Kehittämispäällikkö Pekka

Puistosalo haluaa Länsiradan

seuraavan liikennepoliittisen selonteon

kärkipäähän. Silloin on

realistista haaveilla sen toteutuvan

2020–25. Puistosalo liputtaa

julkisuuteen nostetun Länsipisara-radan

puolesta. Se toisi Länsi-Uudenmaan

raideliikenteen

varteen.

– Se on tärkeä avaus niin ympäristöpolitiikan

kuin yhdyskuntapolitiikan

kannalta. Länsipisara

kiertäisi Espoon keskuksesta

kaupunkiratana Lohjalle, jatkaisi

sieltä Hanko-Hyvinkää -radalle

ja sieltä taas rantaradalle. Uutta

rataa tarvittaisiin vain Espoon

keskuksen ja Lohjan välille, Puistosalo

kaavailee.

– Radan vaikutusalueen yhdyskuntarakenteen

tiivistäminen

toisi sen piiriin yli 400 000

ihmistä.

Yrityksille informaatiota

Lohja on asettanut uudelle yrityskannalle

selkeät toiveet. Kaupunkiin

halutaan yritystoimintaa, joka

hyödyntää matalaenergiaratkaisuja.

– Yritämme luoda ja tukea sellaista

tahtotilaa, että saisimme

tänne kasvuyrityksiä, Iiro Jääskeläinen

sanoo.

Irene Äyräväinen muistuttaa

uuden liiketoiminnan saamisen

olevan elinehto. Lohja on

nyt kahden paperikoneen paikkakunta.

Paperiteollisuuden rakennejärjestelyissä

ei Kirknie-

Lohjan päästöt vähentyneet metaania lukuun ottamatta

Lohjan kasvihuonekaasupäästöt 1990–2007

1990 2007 Muutos %

Hiilidioksidi (1000 t) 1 256 982 –22

Metaani (t) 1 560 1 639 5

Hiilimonoksidi (t) 3 455 2 526 –27

Typen oksidit (t) 3 117 1 243 –60

Rikkidioksidi (t) 2 772 397 –86

Hiukkaset (t) 1 154 262 –77

Typpioksiduuli (t) 65 60 –8

Kasvihuonekaasut (1000 t CO 2

-ekv.) 1 309 1 035 –21

Lohjaa halkoo Turun moottoritie, jonka päästöihin

kaupunki ei voi vaikuttaa.

Taulukko on Lohjan ilmasto-ohjelmasta, jonka valtuusto hyväksyi viime

joulukuussa.

■ Lohjan päästöt ovat kokonaispäästöinä hiilidioksidiekvivalenteiksi

muutettuina yleisesti

ottaen vähentyneet (ks. taulukko). Eniten

päästöt ovat laskeneet rikkidioksidin, hiukkasten

ja typen oksidien osalta. Metaanipäästöt

ovat kuitenkin kasvaneet vuoteen

1990 verrattuna.

Lohjan tuotantoperäisistä kasvihuonekaasuista

95 % syntyy hiilidioksidista, kaiken

kaikkiaan noin vähän alle miljoona tonnia.

Lohjan osuus koko Suomen hiilidioksidipäästöistä

on 1,5 %. Samalla kun Suomen hiilidioksidipäästöt

ovat kasvaneet 17 %, ovat

Lohjan hiilidioksidipäästöt laskeneet vuoden

1990 tasosta 21,8 %. Päästöjen aleneminen

tapahtui 1990-luvulla, kun Virkkalan

sementtitehdas lakkautettiin 1993. Sittemmin

päästömäärät ovat jälleen kohonneet

hieman.

Päästöt laskettu Kasvener-mallilla

Lohjan ilmasto-ohjelmaa varten tilattiin päivitetty

laskelma kaupungin kasvihuonepäästöistä.

Päästöt on laskettu Kuntaliiton Kasvener-laskentaohjelman

avulla vuosilta 1990,

1997, 2000 ja 2007.

Kasvener on kuntatason kasvihuonekaasu-

ja energiatasemalli, joka on tehty Kuntaliiton

toimeksiannosta Suomen ympäristökeskuksessa.

Mallin avulla voidaan laskea

kunnan tai muun rajatun alueen kasvihuonekaasupäästöt

sekä energiantuotanto ja

-kulutus. Kasvener-mallin käyttöönotto ja tilaaminen

on maksutonta.

Lähde: Lohjan kaupungin ilmasto-ohjelma

2009–2012, toimittaja Eerika Niemelä

8 Kuntatekniikka 3/2010


kedm.fi

– Ilmastonmuutostyö on tulevaisuuteen sopeutumista.

Sitä että edes uusille alueille rakennetaan

sellaiset hulevesijärjestelmät, että

kellarit eivät täyty vedestä, Irene Äyräväinen

sanoo.

valinta!

ILMASTO-

OHJELMAN

TAVOITTEET

■ Liikenne: Länsiradan rakentamisen

aikaansaaminen ja

kävelypainotteisen keskustan

toteuttaminen

■ Teollisuus: Ilmastonmuutokseen

liittyvän yritystoiminnan

ja energiatehokkuuden edistäminen

■ Energia: Energiankulutuksen

vähentyminen kotitalouksissa

ja julkisella sektorilla

■ Kaupunkisuunnittelu,

rakentaminen ja asuminen:

Hajarakentamisen hallinta sekä

energia- ja kaavoitustehokkuuden

nostaminen

■ Jätehuolto: Jätemäärän

väheneminen

■ Palvelut ja hankinnat:

Ympäristö- ja energianäkökohtien

ottaminen kilpailutusten

kriteereiksi sekä ympäristöystävällisten

palveluketjujen

luominen ja suosiminen

■ Vesistöt: Lohjalaisten

vedenkulutuksen vähentäminen

sekä maataloudesta ja

asumuksista vesistöihin kulkeutuvien

päästöjen vähentäminen

■ Maa- ja metsätalous:

Maatilojen energiaomavaraisuuden

lisääminen ja bioenergiantuotannon

lisääminen

kaupungin energiantuotannossa

men paperitehtaan tulevaisuutta

voi pitää varmana.

Vaikka kukaan ei haluaisi ajatella,

että jonain päivänä raskasta

teollisuutta ei olisi, helpottuisi

päästötilanne suuresti paperitehtaiden

poistuessa. Ilmiö koettiin

jo 1990-luvulla, kun Virkkalan

sementtitehdas lakkautettiin.

Kun Suomen hiilidioksidipäästöt

ovat kasvaneet 17 prosenttia

vuoden 1990 tasosta, ovat

Lohjan hiilidioksidipäästöt laskeneet

21,8 prosenttia.

Yritysmaailmassa kunnalla

ei ole päätäntävaltaa, Simo Juva

muistuttaa.

– Ei isoa metsäjättiä pysty

määräämään.

Keinona yritysten päästöjen

vähentämiseen on informaatioohjaus.

Lohjan seudulla on toiminut

jo seitsemän vuotta alueen

yritysten, kuntien ja yhteisöjen

perustama ympäristöklusteri

eli yhteistyö- ja oppimisverkosto.

– Sen kautta pystymme viemään

tietoisuutta yritystoimintaan

siitä, miten ne pystyvät olemaan

ympäristöystävällisiä.

Ystävyyskaupungilta

haettiin apua

Lohja haki apua ilmastonmuutosohjelman

pohdintaan ruotsalaiselta

ystävyyskaupungiltaan

Växjöltä, joka on saanut Euroopan

vihreimmän kaupungin nimikkeen.

– Kävimme siellä pyhiinvaellusmatkalla.

Puun hyödyntäminen

on Växjössä aivan eri tasolla

kuin meillä. Heidän innostuksensa

tarttui, Irene Äyräväinen

kuvailee.

Niemisen Valimon kansistoissa

on kaikki kohdallaan.

Laatu, turvallisuus, kotimaisuus

ja kuljetusetäisyydet.

Niemisen Valimon

kansistot vain Liningilta

Tilaa uusi esitteemme osoitteesta

vesa.kopra@lining.fi

Puh. 029 006 160

www.lining.fi

Puh. 010 403 4600

www.niemisenvalimo.fi

Kuntatekniikka 3/2010

9


LOHJA

■ Asukkaita 39 398, kuntaliitos

Karjalohjan kanssa 2013, jolloin

asukkaita 40 907

■ Pinta-ala 441,2 km 2 ,

vuonna 2013 604,6 km 2

■ Työpaikkoja yht. 18 506:

maa- ja metsätalous 242,

teollisuus 4 365, rakentaminen

1 787, kauppa, majoitus- ja

ravitsemistoiminta 3 090,

kuljetus, varastointi ja tietoliikenne,

1 343, palvelut 7 486,

muut 193

■ Suurimmat työnantajat:

Lohjan kaupunki, Sappi Finland

Oy, HUS

■ Työllisestä työvoimasta noin

23 % käy työssä pääkaupunkiseudulla

Kaupunginjohtaja Juva uskoo

tilahallinnon ja teknisen puolen

olevan täysillä mukana ilmastoohjelman

toteuttamisessa.

– Ei tässä ole normaalia suurempaa

insinöörivitkaa.

Virkamiehillä riittää Juvan

mukaan töitä, mutta kun päättäjien

enemmistö vaatii, alkaa tapahtua.

Ilmasto-ohjelma

lähtökuopissa

Lohja on ilmasto-ohjelman toteuttamisessa

lähtökuopissa. Ensimmäisenä

toimenpiteenä se liittyi

Kuntaliiton energiansäästösopimukseen

viime vuoden alussa.

Kaupungin tilahallinto on kartoittanut

sen tiimoilta kaupungin

omaa energiankulutusta.

Toimiinkin on jo ehditty energiansäästösopimuksen

toteutu-

Uudet asuinalueet rakennetaan Lohjalla liikennereittien varteen.

Kuvassa Vappulan uutta omakotialuetta.

miseksi. Esimerkiksi kaupungintalon

vessoissa valot toimivat

liiketunnistimilla.

Lohjan ilmasto-ohjelma on

saanut kiitosta vastuutahojen selkeästä

esittämisestä sekä suunnitelmallisesta

seurannasta. Vuonna

2012 laaditaan ensimmäinen

koko ohjelman seurantaraportti.

Toimenpiteiden osalta seurantaraportteja

tehdään vuosittain, ensimmäinen

jo tänä vuonna.

Vantaa kirii ilmastotekoihin tiukoilla tavoitteilla

Ympäristöpäällikkö Leena Maidell-Münster

pitää tärkeänä, että energiasäästöt pystytään

laskemaan niin, että ne näkyvät hiilidioksidipäästöissä.

■ Vantaalaispäättäjät haluavat kaupungin

toteuttavan ilmastotavoitteitaan nopeassa

tahdissa. Vantaa-sopimuksessa

määritellään viiden prosentin vuotuinen

hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite

jo seuraaville neljälle vuodelle. Tekoihin

tavoitteen saavuttamiseksi ei ole

vielä päästy.

Ympäristöpäällikkö Leena Maidell-

Münsterille tuli yllätyksenä valtuustoryhmien

asettama tiukka päästövähennys

vuosille 2010–13.

– Aikaväli on hirveän lyhyt, hän aprikoi

ja arvelee päätöksen taustalla olevan

ajatuksen ilmastolaista Britannian

malliin.

Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja,

kansanedustaja Tapani

Mäkinen (kok.) kuvailee, että ilmastotavoitteissa

haluttiin osoittaa poliittinen

tahto ja asettaa konkreettinen tavoiteluku

heti seuraaville vuosille.

– Viiden prosentin vuositavoite on

suuri, mutta se toimii houkuttimena parempien

toimintatapojen etsimisessä.

Maidell-Münster myöntää päätöksen

kannustavan, mutta pohtii, miten vähennys

mitataan.

Myös Tapani Mäkinen pitää päästöjen

vähenemisen mittaamista ongelmallisena.

Läpinäkyvyys on hänestä avainsana,

vaikka siihen ei kyettäisi.

– Yleinen tietoisuus päästövaikutuksista

vaikuttaa jo suuresti.

Toimialakohtaiset ohjelmat

Varsinaisiin tekoihin ei Vantaalla ole vielä

ilmastotavoitteissa päästy. Kaupungissa

on valmisteltu toimialakohtaiset ohjelmat

koko pääkaupunkiseudun strategian

pohjalta.

– Seuraavaksi mietimme, miten toimialat

toteuttavat ja viestivät ohjelmasta,

Maidell-Münster selittää.

Tapani Mäkinen patistaa huomioimaan

päästövaikutuksen kaikessa päätöksenteossa.

Vantaalla haetaankin nyt

aktiivisesti hankkeita ja uusia toimintatapoja,

joissa sekä päästöt että kaupungin

menot vähenevät.

Jos Vantaa onnistuisi vähentämään

hiilidioksidipäästöjään viiden prosentin

vuosivauhtia ja sama linja jatkuisi 2013

jälkeen, kaupunki pääsisi jo 2020 lähes

40 prosentin päästövähennykseen.

Pääkaupunkiseudun yhteisessä ilmastostrategiassa

samaan pyritään 2030

mennessä. Vantaan hyväksymässä Covenant

of Mayors -ilmastositoumuksessa

sitoudutaan vähentämään hiilidioksidipäästöjä

2020 mennessä yli 20 prosentilla.

Tätä tavoitetta Vantaa tavoittelee

nyt jo 2013.

10 Kuntatekniikka 3/2010


Kunnissa on meneillään

ILMASTOSTRATEGIABUUMI

Kuntaliiton tuoreen selvityksen

mukaan kunnissa

on meneillään

ilmastostrategiabuumi.

Valmis ilmastostrategia

tai -ohjelma – joko

kunnan oma tai yhdessä

muiden kuntien

kanssa tehty – oli viime

vuoden lopulla 36 kunnassa.

Valmisteilla strategia

tai ohjelma oli 71

kunnassa. Myös energiansäästö

on vahvasti

esillä.

● Maija Hakanen

ympäristöpäällikkö

Suomen Kuntaliitto

Kunnat, joissa ilmastostrategia

on valmis tai valmisteltavana,

kattavat jo lähes kaksi kolmannesta

maamme väestöstä. Oleellinen

osa ilmastostrategioita ovat

asetetut ilmastopäästöjen vähennystavoitteet.

Useimmiten tavoite

on asetettu prosenttina (esimerkiksi

20, 30, 40, 50 tai 80 %) johonkin

tiettyyn vuoteen mennessä

(esimerkiksi 2012, 2020,

2030 tai 2050) suhteessa päästöjen

määrään vertailuvuonna (esimerkiksi

1990, 2002 tai 2007).

Päästöt – ja sitä myöten myös

vähennystavoitteet – voidaan laskea

kunnassa tuotanto- tai kulutusperustaisesti

joko asukasta

kohti tai yhteen laskettuna. Strategia

voi myös käsittää vain kunnan

omat toiminnot tai koko

kunnan alueen.

Hiilineutraaliksi?

Strategioissa on käytetty muitakin

tapoja esittää päästövähen-

nystavoitteet kuin prosentit. Esimerkkejä

tästä ovat muun muassa

CO 2

-ekvivalenttitonnit asukasta

kohti, päästöjen kääntyminen

laskuun, olla ”hiilineutraali kunta”

ja hiilidioksidipäästöjen vähentyminen

viisi prosenttia vuodessa.

Olla ”hiilineutraali” on eri

asia kuin olla ”hiilivapaa”.

Käytännössä ”neutraaliuden”

on tulkittu tarkoittavan noin 80

prosentin päästövähennystä, jolloin

loput 20 prosenttia päästöistä

kompensoidaan muilla kuin

päästöjen vähentämisen keinoin.

Jos tavoitevuosi on 2050,

ei tavoite itse asiassa ole sen tiukempi

kuin mitä valtioneuvoston

tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja

energiapolitiikasta on Suomelle

asetettu. Se on myös kansainvälisessä

ilmastokeskustelussa kehittyneille

maille asetetun 80–95

prosentin päästövähennystavoitteen

alalaidalta.

KUNTIEN ILMASTOTAVOITTEITA

Kuntien ilmastotavoitteiden kunnianhimoisuus vaihtelee. Alla on listattu

eräiden kuntien päästövähennystavoitteita lähivuosikymmeninä.

HINKU-kunnista (Hiilineutraalit kunnat -hanke) Uudessakaupungissa ja

Kuhmoisissa sekä lisäksi Lohjalla ja Vantaa-sopimuksessa päästöjen vähentämisessä

aiotaan edetä hyvää vauhtia. Tavoitteet ovat kovat myös

Kuopiossa ja Lahdessa.

■ Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa tavoitellaan päästöjen vähentämistä

39 prosentilla vuoden 1990 tasosta 2030 mennessä.

■ Vantaalla sovittiin syksyllä 2009 osana valtuustoryhmien keskinäistä

Vantaa-sopimusta pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen ilmastostrategian

terästämiseksi päästöjen vähentämisestä vuosittain viidellä prosentilla

2010–13.

■ Helsinki, Pori ja Varkaus ovat omissa strategioissaan ilmoittaneet

vähentävänsä päästöjään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta 2020

mennessä.

■ Kuopiossa tavoitellaan peräti 40 prosentin päästövähennystä vuoden

1990 tasosta 2020 mennessä.

■ Lahden seudulla tavoitellaan päästöjen puolittamista vuoden 1990

tasosta 2025 mennessä.

■ Tampere, Turku ja Lappeenranta tavoittelevat 30 prosentin päästövähennystä

vuoden 1990 tasosta 2020 mennessä.

■ HINKU-kunnista Kuhmoinen aikoo kahdessa vuosikymmenessä vähentää

päästönsä viidennekseen vuoden 2010 tasosta. Toinen HINKUkunta

Uusikaupunki puolestaan on vähentämässä päästöjään peräti

30 prosenttia vuoden 2007 tasosta 2012 mennessä.

■ KUUMA-kunnat tavoittelevat 29 prosentin päästövähennystä vuoden

1990 tasosta 2020 mennessä.

■ Lohjan päästövähennystavoite ulottuu peräti vuoteen 2050 saakka.

Tällöin kaupungin päästöt olisivat vain viidennes kuluvan vuoden tasosta.

■ Porin seutu tavoittelee 16 prosentin päästövähennyksiä vuoden

1990 tasosta 2020 mennessä.

ILMASTO

Päästövähennnykset ja energiansäästö avainasioita

Lisää uusiutuvaa energiaa

Ilmastopäästöjen vähennystavoitteiden

ohella tärkeitä ilmastostrategioiden

yleisiä tavoitteita ovat

energiansäästön ja uusiutuvan

energian tavoitteet. Yleisin energiansäästötavoite

on energiatehokkuussopimusten

mukainen 9 prosentin

vähennys 2016 mennessä.

Strategioista löytyy tiukempiakin

tavoitteita, kuten energiatehokkuuden

parantaminen ja

energiankulutuksen vähentäminen

20 prosenttia vuoden 2005

tasosta 2020 mennessä sekä energiankulutuksen

vähentäminen 41

prosenttia vuodesta 1990 vuoteen

2020 mennessä.

Sanallisia energiansäästötavoitteita

strategioissa on runsaasti,

kuten pyrkimys omassa uudisrakentamisessa

energiatehokkuuteen

ja pääosin matalaenergiarakentamiseen,

peruskorjauksissa

energiatehokkuuden parantaminen

ja sähkönkulutuksen kääntäminen

laskuun.

Uusiutuvan energian lisäämistä

kuvataan konkreettisesti, kuten

”20 % lisää uusiutuvaa energiaa

vuonna 2020 vuoteen 1990 verrattuna”,

”80 % lisää vuonna 2016

vuoteen 2007 verrattuna”, ”vähintään

50 % kaukolämmöstä uusiutuvilla

vuoteen 2020 mennessä”

tai ”8,5 % sähkölaitoksen polttoaineista

puuta vuoteen 2010

mennessä”. Turun kaupungin tavoitteena

on hankkia vain uusiutuvilla

energianlähteillä tuotettua

sähköä viimeistään 2013.

Aihepiirit vaihtelevat

kunnasta toiseen

Strategioiden aihepiirit vaihtelevat

kunnasta toiseen. Ainoa aihepiiri,

joka tuntuu löytyvät jokaisesta

strategiasta, on energiansäästö

ja energiatehokkuus.

Yli puolessa strategioista on

käsitelty yhdyskuntarakennetta

ja kaavoitusta, joukkoliikennettä,

valistusta ja tiedotusta, uusiutuvaa

energiaa, kävelyä ja pyöräilyä,

hankintoja, rakentamista sekä

ilmastonmuutokseen varautumista

ja sopeutumista.

Kuntatekniikka 3/2010

11


ILMASTO

Tulevaisuusselonteko tyrkkii kuntia ilmastotyöhön

VÄHÄPÄÄSTÖISEEN SUOMEEN

vaihtoehtoisia polkuja pitkin

Valtioneuvoston viimesyksyinen

tulevaisuusselonteko

ilmasto- ja

energiapolitiikasta kuvaa

perusteellisesti ilmastonmuutoksen

syitä

ja seurauksia. Se

avaa pohdittavaksi neljä

vaihtoehtoista skenaariota,

jotka voivat

johtaa vähäpäästöiseen

yhteiskuntaan.

TEKSTI Paavo Taipale

Kuntien 5.

ilmastokonferenssi

5.–6.5.2010 Tampere

www.kunnat.net/

ilmastokonferenssi

VÄHÄPÄÄSTÖINEN YHTEISKUNTA

■ siirtyy pitkällä aikavälillä päästöttömään energiajärjestelmään ja henkilötieliikenteeseen.

■ vähintään puolittaa talouden energiaintensiteetin 2050 mennessä

parantamalla energiatehokkuutta radikaalisti.

■ tehostaa rakennuskannan energiankäyttöä niin, että kulutus on

2030 vähintään 30 prosenttia, 2040 45 prosenttia ja 2050 60 prosenttia

pienempi.

■ luopuu energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain

sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa

hiilidioksidia ei oteta talteen.

■ jatkaa uusiutuvan energian osuuden kasvattamista niin, että 2050

se nousee vähintään 60 prosenttiin energian loppukulutuksesta.

■ leikkaa henkilöautokannan keskipäästöjä enintään tasolle 80–90

grammaa hiilidioksidia/km 2030, 50–60 g 2040 ja 20–30 g 2050.

■ luopuu asteittain nykymuotoisesta jätteen kaatopaikkasijoituksesta.

Tulevaisuusselonteko täydentää

syksyllä 2008 valmistuneessa

ilmasto- ja energiastrategiassa

tehtyä työtä hahmottelemalla

polkuja kohti kestävää päästötasoa

pitkällä aikavälillä. Hahmotellut

kehityspolut eroavat toisistaan

esimerkiksi energian kulutuksen,

yhdyskuntarakenteen ja

energiamuotojen suhteen.

Selonteossa asetetaan tavoitteeksi

leikata Suomen päästöjä

vähintään 80 prosenttia vuoden

1990 tasosta 2050 mennessä osana

kansainvälistä yhteistyötä. Tämä

edellyttää energiatehokkuuden

parantamista olennaisesti

kaikilla sektoreilla, erityisesti rakennuksissa,

teollisuudessa ja liikenteessä.

Uusiutuvan energian

osuus energiatuotannossa kasvaisi

merkittävästi.

Kunnille uutta puuhaa

Kunnat ja alueet vaikuttavat ratkaisevasti

sekä ilmastonmuutoksen

torjuntaan että siihen sopeutumiseen.

Esimerkiksi päätökset

yhdyskuntasuunnittelusta, jätehuollosta

ja kunnan omien rakennusten

energiankulutuksesta

tehdään kunnissa.

Kuntasektori onkin oikeastaan

ainoa taho, jolle strategiassa

asetetaan konkreettisia velvoitteita.

Kaikkien kuntien on tulevaisuudessa

laadittava omat ilmasto-ohjelmansa.

Ohjelmien tulee

sisältää tavoitteet päästöjen vähentämiseksi

ja näiden edellyttämät

keinot. Tarkoituksena on

myös, että ilmastotavoitteet otetaan

huomioon aluepolitiikassa.

Selonteossa halutaan vahvistaa

sosiaalista näkökulmaa ilmastopolitiikan

valmistelussa. Päästövähennystoimien

aiheuttama

mahdollinen kustannusten nousu

pyritään kompensoimaan kaikkein

pienituloisimmille ja haavoittuvimmille

ihmisryhmille.

Useiden eri tehtävien osalta

selonteossa luvataan turvata rahoitus.

Näin muun muassa kestävän

liikenteen väylärahoituksen

osalta. Samaan aikaan valtiovallan

edustajat kuitenkin toistuvasti

kertovat valtion mahdollisuuksien

väylärahoitukseen olevan tulevaisuudessa

heikot.

Kunnille tuo osaltaan paineita

myös selonteon tavoite lisätä jätteen

synnyn ennaltaehkäisyä, kierrätystä

ja hyödyntämistä energiana

selvästi. Nykymuotoisesta jätteen

kaatopaikkasijoituksesta on

tarkoitus luopua asteittain.

Kaupunkiseuduilla halutaan

edistää yhteistyötä yhdyskuntarakenteen

ja liikennejärjestelmän

suunnittelussa sekä palvelujen ja

työpaikkojen sijoittamisessa. Lisäksi

selvitetään taloudellisen ohjauksen

mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen

ilmastovaikutusten

vähentämiseksi. Myös kuntien

mahdollisuuksia ohjata hajarakentamista

kylä- ja kuntakeskuksiin

luvataan tukea.

Selonteossa tuodaan myös

erikseen esille tahtotila siitä, että

kunnille kehitetään ja tarjotaan

työkaluja ja tukea sopeutumistyöhön.

Niin ikään yhdyskuntasuunnittelun

tueksi luvataan

tuottaa tietoa ja suunnitteluvälineitä.

Julkiset hankinnat

ilmastomyötäisiksi

Selonteossa halutaan julkisen

sektorin näyttävän esimerkkiä.

Hankintayksiköt velvoitetaan laatimaan

hankintastrategiat, joissa

esitetään ilmastoasioiden huomioon

ottaminen hankinnoissa.

Herää kysymys, onko tarkoitus

kohdella yksityisen sektorin tekemiä

hankintoja tässä suhteessa

eri tavalla.

Julkisten hankintojen käyttöä

kestävän teknologian kaupallistamisessa

halutaan myös selvittää.

Niin ikään lainsäädäntömuutosten

tarve hankintojen ilmastomyötäisyyden

edistämiseksi arvioidaan.

Valtioneuvoston kanslia on

tammi-huhtikuussa järjestänyt

useita alueellisia tilaisuuksia yhdessä

muun muassa yliopistojen,

maakuntaliittojen ja eduskunnan

tulevaisuusvaliokunnan kanssa.

Näissä on innostettu paikallisia

toimijoita mukaan selonteon toimeenpanoon.


http://vnk.fi/hankkeet/

tulevaisuusselonteko

12 Kuntatekniikka 3/2010


Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma

Yhdyskuntatekniikka 2011

Turun Messu- ja Kongressikeskus

18.–20.5.2011

Koko ala yhdessä näyttelyssä.

www.yhdyskuntatekniikka.fi


Rovaniemi purkaisi koulun, kauppalantalo säästyi

SUOJELUKOHDE – KIVIRII

Rovaniemen keskustassa sijaitseva Kauppalantalo sai uuden elämän siirryttyään yksityisen

kiinteistösijoittajan omistukseen 2004. Peruskorjaus maksoi kolmisen miljoonaa.

Rovaniemen kaupunki rakentaisi uusia kerrostaloja

Ounaskosken koulun tilalle.

14 Kuntatekniikka 3/2010


KIINTEISTÖT

Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema Kajaanin

keskuskentän katsomorakennus ei vettä

kestä. Kaupunki haluaisi purkaa suojelurakennuksen,

mutta lupaa ei ole irtoamassa.

- Kajaanin urheilukatsomo allerginen vedelle

PPA VAI YLPEYDEN AIHE?

Rovaniemellä kaupunki

purkaisi sodan jälkeen rakennetun

koulun, Museovirasto

suojelisi sen. Vanhan

kauppalantalon pelastus oli

myynti yksityiselle, joka korjasi

talon Museoviraston

ohjeiden mukaan. Korjauspaineita

on myös 1950-luvun

liikuntapaikoilla, tiedetään

Kajaanissa.

TEKSTI Pekka Moliis

KUVAT Arto Tulima ja Jorma Korva/

Rovaniemen kaupunki

Rovaniemellä on runsaasti kaupungin

jälleenrakennusta toisen maailmansodan

jälkeen johtaneen arkkitehti

Ferdinand Salokankaan töitä.

Kaupunki haluaa purkaa Salokankaan

suunnitteleman Ounaskosken yläasteen,

mutta Museovirasto esittää kohteen

suojelemista asemakaavalla.

– Uudessa merkittävien rakennettujen

kulttuuriympäristöjen listauksessa

kaikki Ferdinand Salokankaan

suunnittelemat rakennukset merkittiin

listalle. Ovatko tosiaan kaikki tietyn

suunnittelijan rakennukset automaattisesti

sen arvoisia, että ne pitää

suojella, kysyy Rovaniemen kaupunginarkkitehti

Jorma Korva.

Kiistanalainen koulu palvelee kaupungin

sivistyspuolta ns. evakkokouluna,

jonne on siirretty opetusta aina kulloinkin

remontin kohteina olevista oppilaitoksista.

Jos koulu puretaan, niin

tontille rakennetaan kerrostaloja.

– Kyllähän koululle jotain käyttöä

löytyisi, mutta mistä rahat ylläpitoon?

Siitä on esitetty muun muassa askartelutaloa

yksityisille ja yhdistyksille, mutta

ylläpidosta tulisi kaupungille vähintään

100 000 euron lasku, tilaliikelaitoksen

johtaja Hannu Pirinen huomauttaa.

Kauppalantalon uusi elämä

Salokankaan suunnittelema Rovaniemen

kauppalantalo siirtyi yksityiseen

omistukseen 2004. Omistajanvaihdoksen

jälkeen 1949 valmistunut vanha

kauppalantalo kunnostettiin perusteellisesti

Museoviraston ohjeiden mukaisesti.

Työn pohjana oli kahden tutki-

Kuntatekniikka 3/2010

15


Kajaanin keskuskentän ongelmat johtuvat rakentamisaikana tehdyistä virheistä. Liikuntasaumat,

salaojitus ja kapillaarikosteuden nousun estävä kerros puuttuvat.

jan tekemä inventointi ja lyhyt rakennushistoriallinen

selvitys.

– Vanhoista sisätiloista säilyivät

valtuuston istuntosali ja porrashuoneet.

Samoin kunnostettiin

kolme suurempaa asuinhuoneistoa

alkuperäiseen muotoon

takkoineen kaikkineen, kiinteistön

omistukseensa hankkinut

yrittäjä Mikael Gröhn kertoo.

Kauppalantalon kunnostus

tehtiin yksityisin varoin.

– Rovaniemen ympäristökeskus

katsoi, ettei yrittäjä tarvitse

avustuksia kunnostamiseen

vaan saa hoitaa homman omilla

rahoillaan. Itse kiinteistö maksoi

noin puoli miljoonaa euroa,

mutta sen kunnostamiseen upposi

lisäksi kolme miljoonaa,

Gröhn kertoo.

Kuivan sään katsomo

Kajaanin keskuskentän 1955 valmistunut

katsomorakennus on

”allerginen” vedelle. Arkkitehti

Eino Pitkäsen suunnittelema

rakennus on kulttuurihistoriallisesti

arvokas, mutta kosteutta tihkuu

betonin läpi yltä ja alta.

– Rakennus on paikalla valettu

betonirakennus, eikä siihen

ole jätetty minkäänlaisia liikuntasaumoja.

Tästä johtuen on rakennukseen

ilmestynyt halkeamia

lähes uudesta alkaen. Toinen

keskeinen syy ongelmiin löytyy

perustuksista ja alapohjasta. Siellä

ei ole tarvittavaa salaojitusta eikä

kapillaarikosteuden nousua

estävää kerrosta, Kajaanin kaupungin

tilapalveluiden päällikkö

Markku Haverinen listaa.

Viime syksynä kaupunki haki

rakennukselle purkulupaa, mutta

Museovirasto katsoi Kainuun

museolle antamassaan lausunnossa,

että katsomorakennus on

korjattavissa kohtuukustannuksilla.

Kaupungilla on toinen näkemys

kustannuksista.

– Peruskorjaus maksaa 450–

600 000 euroa, eikä kaikkia ongelmia

saada välttämättä edes

hoidettua. Katsomon runko tulee

elämään aina ja ongelmat toistuvat,

Haverinen arvioi.

Sisätilat käyttökiellossa

Kaksipuolisen katsomon kattamaton

osa avautuu parkkipaikalle.

Alun perin paikalla ollut hiekkakenttä

on jo historiaa. Betonisen

avokatsomon kattamistakin

on yritetty, mutta Kainuun Museon

vastustus kaatoi hankkeen.

Katsomon alla olevassa tilassa

harjoittelivat paikalliset judokat

Kunnat omistavat tuhansia suojeltuja rakennuksia

■ Museovirasto on asiantuntijaviranomainen,

joka vastaa rakennusperinnön

ja historiallisten

muinaisjäännösten vaalimisesta

ja restauroinnista. Suojelua ohjataan

tavallisesti kaavoituksen

ja rakentamisen ohjauksella eli

maankäyttö- ja rakennuslailla.

Rakennussuojelulaki ja asetus

valtion omistamien rakennusten

suojelusta, kirkkolaki ja muinaismuistolaki

täydentävät lakivalikoimaa.

Kulttuuriympäristön vaalimista

sivutaan muussakin lainsäädännössä.

Käyttämätön rakennus

on ongelma

– Suojeltujen rakennusten käyttötarkoituksen

muutokset eivät

sinänsä aiheuta suuria ongelmia,

muuttuvat käytöt ovat rakennusten

arkea. Vaikeampaa on löytää

suljettaville kouluille, sosiaali-

ja terveydenhuollon rakennuksille

ja pienemmille kunnantaloille

tarkoituksenmukaista käyttöä,

Museoviraston rakennushistorian

osaston yli-intendentti Mikko

Härö kertoo.

Ongelmat kasautuvat, kun rakennukselle

ei käyttöä löydy.

– Jos rakennusta ei käytetä, ei

korjaamiseenkaan varoja tahdo

löytyä. Kun vanhan rakennuksen

talotekniikka on jäänyt jälkeen

vuosikymmeniä, niin tällaisten

yhtälöiden ratkaisut ovat vaikeita,

Härö myöntää.

Suma seisoo

Suomalainen rakennuskanta on

kohtuullisen nuorta. Vain viisi

prosenttia rakennuksista on rakennettu

ennen vuotta 1920, ja

vuoden 1950 jälkeen on valmistunut

80 prosenttia. Sotavuosien

jälkeen nousseet suuret rakennuskompleksit

aiheuttavat tällä

hetkellä päänvaivaa monissa

kunnissa ja kaupungeissa.

– Kuntien ongelmat ovat ruvenneet

priorisoitumaan. Kunnilla

on paljon rakennuskantaa, joka

tulee ensimmäistä tai toista

Yli-intendentti Mikko Härö

esittää, että isommat kaupungit

voisivat laatia rakennusperintöä

kunnioittavia kiinteistöjen

suojeluohjelmia.

Seppo Haavisto

kertaa peruskorjattavaksi. Suojelun

suhteen ongelmana on, ettei

kenelläkään tahdo olla selkeää

linjaa. Tässä tarvittaisiin yhteistä

linjanvetoa eri toimijoiden kesken,

yli-intendentti Härö esittää.

Tarkkaa lukua kuntien omistamien

suojeltujen rakennusten

määrästä ei löydy, mutta tuhansista

rakennuksista ja sadoista

kokonaisuuksista on kyse. Aivan

kaikkea ei ehkä pystytä pitämään

kunnossa, vaikka se tavoitteena

onkin.

– Varmasti joissakin kohteissa

joudutaan miettimään kohteiden

purkamista. Muutamia tapauksia

on ollut, joissa sellaiseen ratkaisuun

on päädytty. Ne ovat olleet

pääasiassa vanhoja koulurakennuksia

alueilta, joilta niille ei

enää ylläpitäjää ole löytynyt, Härö

kertoo.

Avustukset pieniä

Museoviraston tai ympäristöhallinnon

maksamilla avustusrahoilla

ei herran huoneita rakenneta,

saati sitten saateta sata vuotta

vanhaa kunnantaloa nykyaikaan.

Kiinteistön omistajalta on löydyttävä

pääosa varoista, joilla kulttuuriperintöä

vaalitaan.

– Museoviraston avustusten

16 Kuntatekniikka 3/2010


KIINTEISTÖT

Kunnille valtionavustusta hankkeisiin

– Katsomon runko tulee

elämään aina ja ongelmat

toistuvat, Markku Haverinen

arvioi.

LÄHILIIKUNTAPAIKKOJEN

rakentamiseen

vauhtia

viime syksyyn saakka, jolloin tilat

laitettiin sisäilmaongelmien takia

käyttökieltoon. Sisäpuolen kattorakenteessa

on käytetty puukuitusementtilevyä.

Vuosikymmenten

saatossa halkeilleen betonirakenteen

kautta tihkunut kosteus

on tehnyt näissä tojalevyissä tuhojaan.

Yhdessä lattiarakenteiden

kanssa ne toimivat sisäilman sädesienten

ja homeiden lähteenä.

– Jos remonttiin tulisi oikein

mittavat avustukset, silloin voitaisiin

liikkeelle lähteä. Jos ei tule,

kaupungin on tässä taloustilanteessa

pakko löytää muu ratkaisu,

Haverinen huokaa.

kohdalla puhutaan tuhansista

tai kymmenistä tuhansista euroista

kohdetta kohden, joten

ne ovat pieniä rahoja. Kannattaa

selvittää, josko suurempiin

kohteisiin on mahdollisuus saada

vaikkapa opetusministeriön

kautta tulevia avustuksia – esimerkiksi

kouluihin tai urheilurakennuksiin,

Härö opastaa.

Kaupungit laatimaan

suojeluohjelmia

Mitä vilkkaammalla paikalla rakennus

sijaitsee, sitä helpompi

on löytää arvorakennukselle

uusi elämä. Parantamisen varaa

kuitenkin on.

– Isommilta kaupungeilta

voisi odottaa rakennusperintöä

kunnioittavien kaupunkien

kiinteistöjen suojeluohjelmien

luomista. Vaikkapa vain rakennustyypeittäin,

esimerkiksi

mitkä koulutalot ovat erityisen

huomion arvoisia, Mikko Härö

esittää.

Nuoren Suomen selvitykset

päiväkotien ja yläkoulujen liikuntaoloista

osoittavat, että viihtyisien

ja virikkeellisten liikuntaympäristöjen

luomisessa riittää

kehittämistä. Nuori Suomi

on koonnut myös seurantatietoja

valtionavustuksilla tuettujen

lähiliikuntapaikkojen rakentamisesta.

Yläkoulujen liikuntaolosuhdeselvitys

paljastaa vain neljäsosan

yläkoulupihoista vastaavan

nuorten välituntiliikunnan tarpeisiin.

Päiväkotipihojen vastaavan

selvityksen tulokset ovat hieman

lohdullisempia paljolti päiväkotien

oman aktiivisuuden ansiosta.

Päiväkotipihoistakin vain

noin viidesosassa arvioidaan liikuntamahdollisuuksien

olevan

hyvällä tasolla.

Koulupäivän aikana lapsilla

ja nuorilla on luonteva mahdollisuus

koota noin puolet suositeltavasta

vähintään 1–1,5 tunnin

päivittäisestä liikuntamäärästä.

Selvityksen mukaan 75 prosenttia

yläkoulupihoista ei vastaa yläkouluikäisten

välituntiliikunnan

tarpeisiin.

Tyypillisen yläkoulupihan varustukseen

kuuluu pallokenttä ja

koripallokori, mutta esimerkiksi

suosittua pihasählyä voi harrastaa

vain alle viidesosassa yläkouluja.

Useissa yläkouluissa ei ole ainuttakaan

liikuntapaikkaa pihalla.

Kunnat voivat parantaa koulupihojen

liikuntaoloja lähiliikuntapaikkahankkeille

suunnatulla

valtionavustuksella.

Päiväkotipihat heikosti

varustettuja

Selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista

(2009) paljastaa vain joka

viidennen päiväkodin pihan

olevan hyvällä tasolla. Usein päiväkotipihojen

yleisin perusvarustus

on hiekkalaatikko ja keinut.

Pääosasta päiväkotipihoja puuttuvat

muun muassa tasapainon

harjoittamisen paikat, pienempien

lasten kiipeilypaikat ja toimivat

potkutteluvälinealueet. Jopa

palloseinät ja pallonheittopaikat

saattavat puuttua.

Selvityksen perusteella yli 90

prosentilla päiväkodeista on kävelyetäisyydellä

myös metsäretkipaikka.

Päiväkotien lähiympäristöjen,

pulkkamäkien, luistelukenttien

ja liikuntasalien hyödyntäminen

edellyttää kuitenkin

henkilökunnalta suunnitelmallisuutta

ja aktiivisuutta.

Turvallista mutta ankeaa?

Lasten leikki- ja liikunta-alueiden

turvallisuuteen kiinnitetty erityishuomio

on synnyttänyt huolen:

estääkö turvallisuuteen vetoaminen

terveyden kannalta välttämätöntä

päivittäistä liikkumista?

Noin viidesosa päiväkodeista

arvioi turvallisuuteen liittyvien

asenteiden ja normien olevan yksi

suurimpia lasten liikuntaa vaikeuttavia

tekijöitä. Päiväkodeista

poistetaan leikkipaikkavälineistöä

turvallisuussyihin vedoten ilman

korvaavia välineitä.

Erityisesti koulupihoja ja lähipuistoja

on viime vuosina kehitetty

lähiliikuntapaikoiksi. Samaa

suositellaan varsinkin keskeisillä

paikoilla sijaitsevien päiväkotipihojen

kehittämiseen. Selvityksen

mukaan lähes 90 prosenttia

päiväkotipihoista on jo nyt lähiympäristön

asukkaiden vapaasti

käytettävissä toiminta-ajan ulkopuolella.


● Paula Salmela

Opetusministeriön

ja Nuori Suomi ry:n selvitys.

HANKKEISTA

■ Opetusministeriö myöntää lähiliikuntapaikkojen

toteuttamiseen

korotettua valtionavustusta,

joka on noin kolmannes kokonaiskustannuksista.

■ Nuori Suomi on koonnut tietoja

2000–09 myönnetyistä valtionavustuksista

lääninhallitusten

avustuspäätöksistä.

■ Valtionavustusten tukemana

on toteutettu hieman yli 350 lähiliikuntapaikkaa.

■ Aktiivisimpia ovat olleet Vihti,

Kuopio, Rovaniemi ja Kerava.

■ Yli 50 kunnassa on toteutettu

vähintään kolme hanketta.

■ Merkittävä osa kunnista ei ole

toteuttanut yhtään hanketta.

■ www.lahiliikuntapaikat.fi >

Tukea hankkeille

STANDARDEJA

■ Lähiliikuntapaikkoja suunnittelevien

työkalu on standardi SFS-

EN 15312 Julkisten liikuntapaikkojen

liikuntavälineet.

■ Myös vauhdikkaat urheilu- ja

vapaa-ajan lajit ovat saaneet

omat standardinsa, esimerkkinä

SFS-EN 12572 Kiipeilyrakenteet.

■ Standardit on julkaistu SFS-käsikirjassa

82 Lähiliikuntapaikkojen

varusteet.

■ www.sfs.fi

Kuntatekniikka 3/2010

17


Ilmanvaihtojärjestelmät

puhtaiksi ja ilmavirrat

tasapainoon

SAIRAALOIHIN

turvallinen

sisäilmasto

Ilmanvaihtojärjestelmiin kertynyt lika ja pöly

etenkin kosteuden kanssa saattavat aiheuttaa

vakavia sisäilmaongelmia. Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmiin

voi myös jäädä sairautta

aiheuttavia mikrobeja, joiden poistaminen

on olennaista sairaalan turvalliselle toiminnalle.

Ilmanvaihtojärjestelmien säännöllinen puhdistaminen

ja ilmavirtojen tasapainottaminen

ovat huoltotoimenpiteitä, jotka osaltaan ylläpitävät

terveellistä, turvallista ja viihtyisää sekä

energiataloudellista sisäilmastoa sairaaloissa.

Työterveyslaitos yhdessä Itä-Suomen yliopiston

kanssa tutki puhdistustöiden vaikutuksia kolmessa

sairaalassa.

Sairaala A: Alakattolevyjen irrotus osaston käytävällä.

● Rauno Holopainen, erikoistutkija

Työterveyslaitos

Sairaaloiden ilmanvaihtokanaviston

puhtaus ja puhdistuksessa

leviävien epäpuhtauksien

hallinta -hankkeessa tutkittiin ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistustyön

toteutusta kolmen sairaalan

vuodeosastolla ja puhdistustyön

vaikutusta hiukkasten I/Osuhteeseen

ja paine-eron vaihteluun

kolmessa huonetilassa. Tutkimukseen

valittiin kolme vuodeosastoa

Etelä- ja Keski-Suomen

alueilla sijaitsevista sairaaloista.

Vuodeosastot olivat pitkäaikaissairaiden,

naistentautien ja

lastenkirurgian osastoja.

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyöt

tehtiin vuodeosastoilla

määräaikaispuhdistuksena sairaaloiden

valitsemien puhdistusyritysten

toimesta. Tutkimukseen

valittujen osastojen ilmanvaihtojärjestelmät

edustavat tyypillisiä

1980- ja 1990-luvulla asennettuja

ilmanvaihtojärjestelmiä. Puhdistettavien

ilmanvaihtokoneiden ja

-kanavien puhtaus ja kunto tarkastettiin

ja osastojen ilmavirrat

mitattiin ennen puhdistusta ja

puhdistustyön jälkeen.

Tutkimukseen haastateltiin

osastonhoitajia, sairaalainsinöörejä,

sairaaloiden siivoustyönjohtajia

ja ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistajia.

Alakattolevyt likaisia

Ilmanvaihtojärjestelmät puhdistettiin

osaston normaalin toiminnan

aikana siten, että puhdistustyöstä

aiheutuva haitta olisi ollut

mahdollisimman vähäistä hoitoyms.

työlle. Huonetilojen päätelaitteet

puhdistettiin sairaaloiden

potilashuoneiden, osaston käytävien

ja siivouskomeroiden pesualtaissa.

Päätelaitteet pestiin lämpimällä

vedellä ja liuotinpesuaineilla

lukuun ottamatta sairaalaa

C, jossa päätelaitteet imuroitiin

ennen kanavistosta irrottamista,

jonka jälkeen ne pestiin lämpimällä

vedellä.

Osaston käytävän ja potilashuoneiden

alakattolevyjä jouduttiin

avaamaan ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistustyön aikana.

Alakattolevyjen päällä oli

usein silmämääräisesti havaittavissa

epäpuhtauksia, ja levyjen irrottaminen

oli yksi pölyävä työvaihe

puhdistustyössä.

Sairaalassa A osaston käytävän

alakattolevyn yläpuolinen

äänenvaimennusmateriaali oli

suojaamatonta mineraalivillaa.

18 Kuntatekniikka 3/2010


KIINTEISTÖT

Sairaala A: Tuloilmalaitteen puhdistus potilashuoneessa.

Sairaalan A osaston ilmanvaihtojärjestelmät on asennettu 1980-luvun alkupuolella. Osaston ilmanvaihtokanavat oli edellisen kerran puhdistettu

neljä vuotta sitten. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyö tehtiin keväällä 2009. Samalla puhdistettiin ja huollettiin tuloilmakoneet

ja kunnostettiin vaurioituneet äänenvaimentimet. Osaston tulo- ja poistoilmavirrat tasapainotettiin puhdistustöiden jälkeen.

Alakattojen materiaali tulisi olla

helposti puhdistettavissa eikä alakatosta

saisi irrota epäpuhtauksia

alakattoja irrotettaessa.

Jäteilma tulisi suodattaa

Tuloilmakanavistot alipaineistettiin

puhdistuksen ajaksi erillisellä

puhaltimella, joka sijoitettiin

ilmanvaihtokonehuoneeseen.

Sairaalassa C alipaine- ja suodatinyksikkö

oli osan ajasta osaston

tiloissa. Osastojen tutkimushuoneiden

ja ulkoilman välisten

paine-erojen maksimiarvot vaihtelivat

sairaalan A –67 Pascalista

sairaalan C –39 Pascaliin tuloilmakanavistojen

alipaineistuksen

aikana. Epäpuhtauksia kuljettava

jäteilma johdettiin suodattamattomana

ulkoilmaan.

Erityisesti sairaaloissa jäteilma

olisi kuitenkin hyvä suodattaa

ennen ulosjohtamista, koska

osa ulosjohdettavasta jäteilmasta

saattaa kulkeutua tuloilmakoneiden

ulkoilman sisäänottoaukkojen

tai avattavien ikkunoiden läheisyyteen.

Poistoilmakanavistojen puhdistuksessa

kanavapinnoilta irtoavat

epäpuhtaudet johdettiin

poistoilmapuhaltimen ilmavirran

avulla ulkoilmaan. Poistoilmasuodattimien

likaantuessa

poistoilmavirta pieneni, ja poistoilmasuodattimia

oli puhdistettava

puhdistustyön aikana.

Puhdistajat tarkastivat ilmanvaihtokanavien

tiiviyden ja palonrajoittimien

toiminnan silmämääräisesti.

Ilmanvaihtojärjestelmien

tiiviys vaikuttaa mm.

ilmanvaihtojärjestelmien energiankulutukseen

ja paloturvallisuuteen.

Riittävän tarkka

tiedottaminen tärkeää

Osastonhoitajat olivat yleisesti

ottaen tyytyväisiä puhdistajien

toimintaan, mutta korostivat

riittävää ja tarkkaa tiedottamista.

Ennen ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistusta olisi hyvä järjestää

aloituskokous, jossa käydään läpi

käytännön asioita, kuten puhdistustyön

aikataulua, missä järjestyksessä

puhdistustyö etenee

osastolla ja miten pinnat ja sairaalalaitteet

suojataan likaantumiselta.

Puhdistuksen jälkeen

olisi tarvittaessa järjestettävä palautetilaisuus.

Sairaalainsinöörien mukaan

sairaaloihin kaivataan selkeitä

käytännön ohjeita ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistustyön to-

Kuntatekniikka 3/2010

19


Sairaala B: Ilmanvaihtokanavien puhdistus

osaston käytävällä.

teuttamisesta, raportoinnista ja

laadunvalvonnasta.

Sairaala B: Ilmanvaihtokanavien puhdistus

potilashuoneen wc-tilassa.

Sairaalan B osaston ilmanvaihtojärjestelmät on asennettu 1990-luvun puolivälissä. Osaston ilmanvaihtokanavat

oli edellisen kerran puhdistettu viisi vuotta sitten. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustöitä

tehtiin keväällä 2009. Samalla kunnostettiin tuloilmajärjestelmän äänenvaimentimia.

Sairaala C: Ilmanvaihtokanavien puhdistus

osastonhoitajan huoneessa.

Sairaala C: Ilmanvaihtokanavien puhdistus

lääkehuoneessa.

Sairaalan C osaston ilmanvaihtojärjestelmät on asennettu 1980-luvun alkupuolella ja järjestelmiä on

osittain uusittu 1990-luvulla. Osaston poistoilmakanavat oli puhdistettu edellisen kerran viisi vuotta

sitten. Osaston tuloilmakanavia ei ollut puhdistettu kanaviston asentamisen jälkeen. Ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistustöitä tehtiin kesällä 2009. Tuloilmakanavia käytävän runkokanavasta osaston

huonetiloihin ei puhdistettu päätelaitteiden äänenvaimentimien vaurioitumisriskin vuoksi.

Puhdistus vähintään

viiden vuoden välein

Jo vanhentuneen, mutta edelleen

ohjeena käytettävän sisäministeriön

asetuksen 802/2001 mukaan

sairaaloiden ilmanvaihtokanavat

ja laitteistot on puhdistettava vähintään

viiden vuoden välein.

Määräaikaisen puhdistuksen lisäksi

ilmanvaihtojärjestelmiä on

huollettava laitteiden hoito- ja

huolto-ohjeiden edellyttämällä

taajuudella ja tavalla.

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen

yhteydessä tulee tarkastaa

kanavien tiiviys ja palonrajoittimien

toiminta. Sairaaloissa

ilmanvaihtojärjestelmien paloturvallisuuteen

tulee kiinnittää

erityistä huomiota. Tämän vuoksi

ilmanvaihtokanavien tiiviys tulisi

tarkastaa puhdistuksen yhteydessä

painekokeella. Painekokeen

suuritöisyyden takia tiiviysmittauksia

ei ole sairaaloissa

kuitenkaan juuri tehty.

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen

jälkeen huonetilojen ilmavirrat

on mitattava ja tarvittaessa

tasapainotettava vastaamaan

suunnitteluarvoja. Mikäli vuodeosaston

ilmanvaihtoa pienennetään

yön ajaksi, on potilas- yms.

huonetilojen tulo- ja poistoilmavirtojen

täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman

osassa D2 esitetyt ohjearvot.

Ilmanvaihtokanavista puhdistuksen

ajaksi irrotettavat päätelaitteet

ja virtaussäätimet tulisi

puhdistaa ns. sairaalan likaisissa

tiloissa. Puhdistuksen jälkeen

päätelaitteiden ja virtaussäätimien

säätöosat on asetettava samoihin

säätöarvoihin ja kiinnitettävä

takaisin samoihin kanava-aukkoihin,

missä ne olivat ennen

puhdistusta. Tämä helpottaa

ilmavirtojen tasapainotusta puhdistustyön

jälkeen.

Laiteviat hyvä korjata

ja suodattimet vaihtaa

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen

yhteydessä havaitaan

usein laitevikoja ja korjaustarpeita.

Korjauksilla voidaan voidaan

parantaa järjestelmien hygieniaa

ja toimintaa. Esimerkiksi

ulkoilman sisäänoton sääsuojaus

on usein riittämätön lumen

ja kosteuden kulkeutumisen estämiseksi

tuloilmajärjestelmään.

Ilmanvaihtokoneiden kammioiden

ja kondessiveden viemäröinnin

toiminnassa on myös

usein puutteita. Puhdistustyön

yhteydessä äänenvaimentimien

pintojen kunto on tarkastettava

ja vaurioituneet äänenvaimentimet

on kunnostettava. Äänenvaimentimien

kunnostukseen käytettävien

pinnoitteiden kestoiästä

ei ole tutkittua tietoa.

Tuloilmasuodattimien hiukkasten

erotusasteella ja suodattimien

ohivirtauksilla on merkittävä

rooli tuloilman hiukkaspitoisuuteen

ja pintojen likaantumiseen.

Tulo- ja poistoilmasuodattimet

tulisi vaihtaa ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistuksen yhteydessä.

Puhdistettavuudessa

parantamisen varaa

Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistettavuudessa on

20 Kuntatekniikka 3/2010


KIINTEISTÖT

Sairaaloiden osastojen tutkimushuoneiden sisä- ja ulkoilmasta mitattujen hiukkasten välinen I/O-suhde keskimäärin 0,387 ja 2,24 μm

hiukkasille ennen ilmanvaihtojärjestelmien puhdistusta ja niiden puhdistuksen jälkeen

Sairaala

(huonetila)

I/O-suhde [-] ennen ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistusta, keskiarvo (minimi-maksimi)

I/O-suhde [-] ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistuksen jälkeen, keskiarvo (minimi-maksimi)

0,387 μm hiukkasille 2,24 μm hiukkasille 0,387 μm hiukkasille 2,24 μm hiukkasille

Sairaala A (huone 109) 0,9 (0,4–1,1) 1,8 (0,1–11,5) 0,5 (0,4–0,8) 0,3 (0,0–4,8)

Sairaala B (huone 6432) 0,5 (0,1–1,1) 1,2 (0,1–14,1) 0,3 (0,0 - 1,0) 0,2 (0,0–18,1)

Sairaala C (huone AA3.32) 0,4 (0,2–0,9) 0,5 (0,0–2,8) 0,5 (0,2–1,6) 1,2 (0,0–36,7)

Sairaaloiden osastojen tutkimushuoneista mitattu paine-eron

vaihtelu ulkoilmaan nähden ennen ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistusta ja niiden puhdistuksen jälkeen. Sairaalassa C

paine-eron vaihtelu mitattiin potilashuoneen AA3.25 ja ulkoilman

väliltä.

Sairaala

(huonetila)

parantamisen varaa. Esimerkiksi

ilmanvaihtokoneiden syvät lämmönsiirtimet,

suorakaidekanavien

nurkat ja osa vanhemmista

tuloilman päätelaitteista on vaikeasti

puhdistettavissa. Tuloilmakanavista

puuttuu usein tarvittavia

puhdistusluukkuja, ja huolettavia

ilmanvaihtolaitteita on sijoitettu

huollon ja puhdistuksen

kannalta ahtaisiin tai vaikeapääsyisiin

paikkoihin. Lisäksi ahtaat

kulkureitit vaikeuttavat suurempien

puhdistuslaitteiden kuljettamista

ilmanvaihtokonehuoneisiin

ja huoltotiloihin.

Ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistuksen aikana sisä- ja ulkoilman

hiukkasten välisen I/Osuhteen

vaihtelu oli suurempaa

kuin ennen ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistusta ja puhdistustyön

jälkeen. I/O-suhteen vaihtelu

oli suurinta tuloilmajärjestelmän

puhdistuksen aikana. Huonetilojen

liiallinen alipaineisuus

saattaa aiheuttaa hiukkasmaisten

epäpuhtauksien kulkeutumista

osastoa ympäröivistä tiloista

ja vuotoilmareittien kautta

rakenteista osaston sisäilmaan.

Osaston alipaineisuutta voidaan

vähentää pysäyttämällä alipaineyksikön

puhallin puhdistustyön

keskeytyessä puhdistajien ruokailujen

ym. pitempään kestävien

taukojen ajaksi.

Paine-ero [Pa] ennen

ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistusta,

keskiarvo (minimimaksimi)

Paine-ero [Pa] ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistuksen

jälkeen, keskiarvo

(minimi-maksimi)

Sairaala A (huone 109) -12 (-36–1) -11 (-34–2)

Sairaala B (huone 6432) -6 (-25–16) -4 (-24–10)

Sairaala C (huone AA3.25) -4 (-9–6) -7 (-13– -2)

Sairaaloissa keskitettyjen tuloja

poistoilmajärjestelmien vaikutusalue

on yleensä laaja. Tämän

vuoksi tuloilmakoneen pysäyttäminen

vaikuttaa useamman

kerroksen ja osaston ilmanvaihtoon.

Korvausilman sisään johtamiseen

tulee kiinnittää huomiota

puhdistustyön aikana. Tuloilmakoneen

käynnistäminen irrotti

hiukkasia puhdistetusta tuloilmajärjestelmästä.

Hiukkasten

irtoaminen näyttäisi olevan suhteellisen

lyhytaikaista. Tuloilmakoneen

tarpeetonta sammutusta

ja käynnistämistä olisi kuitenkin

vältettävä.

Pääosa ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistustöistä tulisi ajoittaa

siten, että osastot suljetaan

puhdistustyötä tehtäessä. Ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistaminen

on tällöin nopeampaa ja siten

myös kustannuksiltaan edullisempaa.

Puhdistustyön käytännöt

yhtenäisemmiksi

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön

“standardoinnissa” on

vielä paljon tekemistä, jotta voidaan

puhua ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistustyön ammattimaisesta

toteuttamisesta sairaaloiden

vuodeosastoilla. Esimerkiksi

puhdistajien työtavoissa,

henkilökohtaisten suojaimien

käytössä ja pintojen suojaamisessa

on eroja, ja käytäntöjä tulisi

yhtenäistää.

Ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistustyön tilaamisesta, puhdistustyöstä,

vastaanottotarkastuksesta

ja puhdistustyön raportoinnista

tulisi tehdä selkeät ohjeet

sairaaloille. Lisäksi tarvitaan

ohjeita mm. siitä, miten tilojen

käyttäjät toimivat osastojen tiloissa

ja miten sairaalan siivousta

tulee tehostaa ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistuksen aikana

ja sen jälkeen.

SERTIFIOITU URAKOITSIJA

ON VARMA VALINTA!

Telepätevyydet

Liityntäverkkopätevyydet

Turvapätevyydet

www.seti.fi

Artikkeli perustuu Sairaaloiden ilmanvaihtokanaviston

puhtaus ja puhdistuksessa

leviävien epäpuhtauksien

hallinta -hankkeessa tehtyyn tutkimukseen,

johon ovat osallistuneet Työterveyslaitoksesta

(Laadukas sisäympäristö

-teema) Rauno Holopainen, Kari

Salmi, Eeva-Liisa Hintikka, Erkki Kähkönen,

Pirjo Kekäläinen, Raimo Niemelä

ja Kari Reijula sekä Pertti Pasanen

ja Vesa Asikainen Itä-Suomen yliopiston

ympäristötieteen laitokselta.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto,

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston

tilakeskus, HUS-Kiinteistöt

Oy, Kuopion yliopistollinen sairaala,

Are Oy ja Fläkt Woods Oy.

Hankkeen loppuraportti julkaistaan

kesällä 2010.

Kuntatekniikka 3/2010

21


KIINTEISTÖT

Sairaaloiden osastojen tutkimushuoneiden sisä- ja ulkoilmasta mitattujen hiukkasten välinen I/O-suhde keskimäärin 0,387 ja 2,24 μm

hiukkasille ennen ilmanvaihtojärjestelmien puhdistusta ja niiden puhdistuksen jälkeen

Sairaala

(huonetila)

I/O-suhde [-] ennen ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistusta, keskiarvo (minimi-maksimi)

I/O-suhde [-] ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistuksen jälkeen, keskiarvo (minimi-maksimi)

0,387 μm hiukkasille 2,24 μm hiukkasille 0,387 μm hiukkasille 2,24 μm hiukkasille

Sairaala A (huone 109) 0,9 (0,4–1,1) 1,8 (0,1–11,5) 0,5 (0,4–0,8) 0,3 (0,0–4,8)

Sairaala B (huone 6432) 0,5 (0,1–1,1) 1,2 (0,1–14,1) 0,3 (0,0 - 1,0) 0,2 (0,0–18,1)

Sairaala C (huone AA3.32) 0,4 (0,2–0,9) 0,5 (0,0–2,8) 0,5 (0,2–1,6) 1,2 (0,0–36,7)

Sairaaloiden osastojen tutkimushuoneista mitattu paine-eron

vaihtelu ulkoilmaan nähden ennen ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistusta ja niiden puhdistuksen jälkeen. Sairaalassa C

paine-eron vaihtelu mitattiin potilashuoneen AA3.25 ja ulkoilman

väliltä.

Sairaala

(huonetila)

parantamisen varaa. Esimerkiksi

ilmanvaihtokoneiden syvät lämmönsiirtimet,

suorakaidekanavien

nurkat ja osa vanhemmista

tuloilman päätelaitteista on vaikeasti

puhdistettavissa. Tuloilmakanavista

puuttuu usein tarvittavia

puhdistusluukkuja, ja huolettavia

ilmanvaihtolaitteita on sijoitettu

huollon ja puhdistuksen

kannalta ahtaisiin tai vaikeapääsyisiin

paikkoihin. Lisäksi ahtaat

kulkureitit vaikeuttavat suurempien

puhdistuslaitteiden kuljettamista

ilmanvaihtokonehuoneisiin

ja huoltotiloihin.

Ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistuksen aikana sisä- ja ulkoilman

hiukkasten välisen I/Osuhteen

vaihtelu oli suurempaa

kuin ennen ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistusta ja puhdistustyön

jälkeen. I/O-suhteen vaihtelu

oli suurinta tuloilmajärjestelmän

puhdistuksen aikana. Huonetilojen

liiallinen alipaineisuus

saattaa aiheuttaa hiukkasmaisten

epäpuhtauksien kulkeutumista

osastoa ympäröivistä tiloista

ja vuotoilmareittien kautta

rakenteista osaston sisäilmaan.

Osaston alipaineisuutta voidaan

vähentää pysäyttämällä alipaineyksikön

puhallin puhdistustyön

keskeytyessä puhdistajien ruokailujen

ym. pitempään kestävien

taukojen ajaksi.

Paine-ero [Pa] ennen

ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistusta,

keskiarvo (minimimaksimi)

Paine-ero [Pa] ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistuksen

jälkeen, keskiarvo

(minimi-maksimi)

Sairaala A (huone 109) -12 (-36–1) -11 (-34–2)

Sairaala B (huone 6432) -6 (-25–16) -4 (-24–10)

Sairaala C (huone AA3.25) -4 (-9–6) -7 (-13– -2)

Sairaaloissa keskitettyjen tuloja

poistoilmajärjestelmien vaikutusalue

on yleensä laaja. Tämän

vuoksi tuloilmakoneen pysäyttäminen

vaikuttaa useamman

kerroksen ja osaston ilmanvaihtoon.

Korvausilman sisään johtamiseen

tulee kiinnittää huomiota

puhdistustyön aikana. Tuloilmakoneen

käynnistäminen irrotti

hiukkasia puhdistetusta tuloilmajärjestelmästä.

Hiukkasten

irtoaminen näyttäisi olevan suhteellisen

lyhytaikaista. Tuloilmakoneen

tarpeetonta sammutusta

ja käynnistämistä olisi kuitenkin

vältettävä.

Pääosa ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistustöistä tulisi ajoittaa

siten, että osastot suljetaan

puhdistustyötä tehtäessä. Ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistaminen

on tällöin nopeampaa ja siten

myös kustannuksiltaan edullisempaa.

Puhdistustyön käytännöt

yhtenäisemmiksi

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön

“standardoinnissa” on

vielä paljon tekemistä, jotta voidaan

puhua ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistustyön ammattimaisesta

toteuttamisesta sairaaloiden

vuodeosastoilla. Esimerkiksi

puhdistajien työtavoissa,

henkilökohtaisten suojaimien

käytössä ja pintojen suojaamisessa

on eroja, ja käytäntöjä tulisi

yhtenäistää.

Ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistustyön tilaamisesta, puhdistustyöstä,

vastaanottotarkastuksesta

ja puhdistustyön raportoinnista

tulisi tehdä selkeät ohjeet

sairaaloille. Lisäksi tarvitaan

ohjeita mm. siitä, miten tilojen

käyttäjät toimivat osastojen tiloissa

ja miten sairaalan siivousta

tulee tehostaa ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistuksen aikana

ja sen jälkeen.

SERTIFIOITU URAKOITSIJA

ON VARMA VALINTA!

Telepätevyydet

Liityntäverkkopätevyydet

Turvapätevyydet

www.seti.fi

Artikkeli perustuu Sairaaloiden ilmanvaihtokanaviston

puhtaus ja puhdistuksessa

leviävien epäpuhtauksien

hallinta -hankkeessa tehtyyn tutkimukseen,

johon ovat osallistuneet Työterveyslaitoksesta

(Laadukas sisäympäristö

-teema) Rauno Holopainen, Kari

Salmi, Eeva-Liisa Hintikka, Erkki Kähkönen,

Pirjo Kekäläinen, Raimo Niemelä

ja Kari Reijula sekä Pertti Pasanen

ja Vesa Asikainen Itä-Suomen yliopiston

ympäristötieteen laitokselta.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto,

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston

tilakeskus, HUS-Kiinteistöt

Oy, Kuopion yliopistollinen sairaala,

Are Oy ja Fläkt Woods Oy.

Hankkeen loppuraportti julkaistaan

kesällä 2010.

Kuntatekniikka 3/2010

21


KIINTEISTÖT

Wäinö Aaltosen koulu

on 450 hirvensalolaisen

oppilaan lähikoulu.

Kaupunki tekee mukavan tilin energiansäästöllä

TURKU korjasi koulun ESCO-reseptillä

Turun kaupunki on korjauttanut

ESCO-hankkeina

niin konserttitalon

kuin erilaisia koulujakin.

Viimeisimpänä

valmistui Hirvensalossa

sijaitsevan maineikkaan

Wäinö Aaltosen koulun

energiakorjaus.

TEKSTI JA KUVAT

Dakota Lavento

Vuonna 1882 perustettu Wäinö

Aaltosen koulu toimii edelleen

alkuperäisellä paikallaan Turussa.

Maineikas akateemikko on koulun

kuuluisin oppilas, vaikka ei

opiskellutkaan samoissa rakennuksissa

kuin 1–6 luokan oppilaat

nykyään. Varsinaiset koulurakennukset

valmistuivat 1990-luvun

puolivälissä.

Arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen

koulukokonaisuus käsittää

kolme rakennusta. Yhdessä

ovat luokkahuoneet, toisessa liikuntasali

ja kolmannessa taideja

käsityöluokat. Koulua käy 450

oppilasta.

Kun koulua 1990-luvulla rakennettiin,

Hirvensalo ei vielä ollut

kaukolämpöverkon piirissä.

Vanhat öljykattilat jätettiin paikalleen tasaamaan pakkashuippuja.

Koulun lämpökeskuksessa aluepäällikkö Tuomas Ansaranta ja

suunnitteluinsinööri Juhani Korte.

– Turku Energiassa arveltiin,

ettei kaukolämpöverkko koskaan

Hirvensaloon saakka yletykään,

naurahtaa suunnitteluinsinööri

Juhani Korte Turun Talotoimiliikelaitoksesta.

Wäinö Aaltosen koulun energiaremontin

ollessa käsillä kaukolämpöverkko

ylettyikin jo Hirvensaloon.

Silti kouluun valittiin

maalämpö. Viime kesänä käynnistynyt

projekti on jälleen yksi

Turun kaupungin onnistuneista

ESCO-hankkeista.

Turku kokeilee

kolmattakin ESCO-mallia

ESCO-palvelukonseptissa palvelun

tarjoava yritys ottaa kokonaisvastuun

energiansäästöhankkeen

toteutuksesta, usein myös

hankkeen rahoituksesta ja sopimuksen

aikaisesta käytöstä. Investointi

maksetaan takaisin sen

tuottamilla säästöillä. Luvattu

säästö myös aina todennetaan.

ESCO-palvelu soveltuu myös

hankkeisiin, joissa taloteknisiä

laitteita uusitaan ja samalla säästetään

merkittävästi energiaa.

Tällöin hankkeen rahoitukseen

voidaan soveltaa asiakkaan omarahoitusosuutta.

Kolmas ESCO-palvelumalli

perustuu avoimeen tarjouspyyntöön.

Asiakas ei siinä määrittele

tarkasti tehostamistoimenpiteitä,

vaan ESCO-toimijoilta pyydetään

ehdotuksia taloudellisimpiin

ja kattavimpiin toimenpiteisiin.

Turulla on hyviä kokemuksia

kahdesta ESCO-mallista.

– Haluamme testata myös kolmatta

toimintamallia. Kiinnostuneille

ESCO-toimijoille annetaan

kaikki pohjatiedot rakennuksista

ja he saavat itse miettiä, minkälaiset

toimenpiteet kannattaa toteuttaa,

Juhani Korte kertoo.

Säästöä ainakin puoli

miljoonaa vuodessa

Juhani Korte on ollut aikanaan

tuomassa ESCO-konseptia Turkuun,

ja hän on ollut mukana kaikissa

toteutuneissa ESCO-hankkeissa.

Vuosien mittaan Turku on

kunnostautunut useissa ESCOhankkeissa

Kaupunginteatterista

pesulaan ja kauppahalliin.

ESCO-sopimusten yhteisinvestointi

on kuuden miljoonan

euron luokkaa ja sopimusten kesto

keskimäärin 7,5 vuotta.

– Yksin ESCO-hankkeilla Turku

on saanut ainakin puolen miljoonan

euron vuosittaiset säästöt,

Juhani Korte kertoo.

Wäinö Aaltosen koulun ES-

CO-toimittajaksi valittiin Carrier,

jolle hanke on ensimmäinen

laatuaan. Hankkeeseen sisältyi

KVR-urakka maalämmön

asentamisesta kouluun, inves-

Kuntatekniikka 3/2010

23


KIINTEISTÖT

Juhani Korte on tyytyväinen

koulun ESCO-hankkeen toteutukseen.

toinnit IV-koneisiin, LTO-laitteisiin,

sähkökäyttöihin ja automatiikkaan.

Lisäksi hankintaan

kuuluu ESCO-energiansäästösopimus

ja laitteistojen huoltosopimus

kahdeksaksi vuodeksi.

Uuden konseptin rakentamisesta

vastasi Carrierin Turun

aluepäällikkö Tuomas Ansaranta,

jonka paneutuminen ESCOkiemuroihin

ja Wäinö Aaltosen

kouluun erityisesti oli ratkaisevaa

projektin onnistumiselle.

Koulun vanha öljylämmitystärjestelmä

jätettiin energiaremontissa

paikoilleen tasaamaan

pakkashuippuja. Tilavuudeltaan

24 000 m 3 rakennukset lämpiävät

kuitenkin 95-prosenttisesti maasta

saatavalla lämmöllä. Maalämpöjärjestelmä

– Carrier 30RWsarjan

maalämpöpumppu sekä

neljä kompressoria – on mitoitettu

50 prosentin teholle. Lämpökaivoja

porattiin koulun pihamaalle

kaikkiaan 3 kilometriä.

– Öljyä kului aikaisemmin

118 000 litraa vuodessa. Maalämmöllä

saavutamme vuositasolla

500 000 kWh:n säästöt, Juhani

Korte laskee.

Luokassa on sopivan lämmintä ja raikas ilma, vaikka oppilaat ovat vasta

hetki sitten poistuneet lounaalle.

Luokkahuoneet sijaitsevat päärakennuksessa. Alkuperäisessä IVsuunnitelmassa

yksi IV-kone huolehti kahden vierekkäisen luokan

ilmanvaihdosta. Huoltoluukut näkyvät kattorakenteissa.

Ilmanvaihto ajan tasalle

Vuonna 1996 rakennetussa koulussa

oli koneellinen ilmanvaihto

muttei lämmöntalteenottoa, joka

tuolloin ei vielä ollut pakollinen.

Remontissa koulun ilmanvaihto

varustettiin lämmöntalteenotolla

ja paremmalla ilmansuodatuksella.

Viisi vanhaa ilmankäsittelykonetta

modernisoitiin.

Koulussa toimii nyt myös seitsemän

uutta ilmankäsittelykonetta.

Kokonaisuuteen kuuluvat pyörivä

lämmöntalteenottoroottori ja

ulkoilmasuodatus. Järjestelmällä

päästään 73 000 kWh:n säästöön

vuodessa.

Automatiikka toteutettiin

ALC-järjestelmällä, johon kuuluu

yhteensä 13 alakeskusta ja

mahdollisuus liittyä Turun kaupungin

keskusvalvomoon. Koulun

vanha säätöjärjestelmä uusittiin

käytännössä kokonaan nykyaikaiseksi

web-pohjaiseksi järjestelmäksi.

Koulun IV-järjestelmään kuuluu

nyt 12 konetta, joissa on lämmöntalteenotto,

puhaltimien

taajuusmuuttajat ja ilmamäärien

tarpeenmukainen CO 2

-ohjaus.

Myös lämpöpumpun ja öljykattilalaitteiston

ohjausautomatiikka

liitettiin samaan järjestelmään,

jossa on myös etävalvonta

ja energiamittaus. Automatiikan

alakeskuksia on yhteensä 13.

Tyhjässä luokkahuoneessa ilmanvaihtoa

ei huomaa. Missään

ei hurise, vilu ei vaivaa, mutta

eipä tunnu tunkkaisuuttakaan,

vaikka oppilaat ovat vasta lähteneet

lounaalle.

– Vanhassa ilmanvaihtojärjestelmässä

ilmanvaihto kytkettiin

koulupäivinä päälle ennen koulupäivän

alkua ja sammutettiin

sen jälkeen. Se toimi täysillä, oli

luokassa oppilaita tai ei. Nykyisin

ilmanvaihto toimii perustasolla,

ja CO 2

-mittaus tehostaa sitä

käytön mukaan. Energiaa säästyy

ja sisäilma pysyy aina hyvänä,

Carrier Oy:n varatoimitusjohtaja

Tom Strandell lupaa.

Remontti kannatti

Wäinö Aaltosen koulussa aikataulu

oli haastava, koska lopulliset

päätökset venyivät pitkälle kesään.

Koulutyöhön päästiin kuitenkin

ajallaan.

Maalämpöurakkaa jatkettiin

syksyyn ja viimeisiä säätöjä tehtiin

talvipakkasten aikana. Helmikuun

alussa maalämpöjärjestelmää

käynnisteltiin.

– Uudistus on erittäin kannattava

ja tuottaa investoinnin takaisin

alle vuosikymmenessä, Juhani

Korte vakuuttaa.

Laskennallinen säästö remontista

on noin 47 000 euroa vuositasolla.

Työ- ja elinkeinoministeriön

tuki on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Turku sitoutunut

energiansäästöön

Turussa tarvitaan jatkossakin

Wäinö Aaltosen koulun kaltaisia

projekteja, sillä niihin Turku on

sitoutunut työ- ja elinkeinoministeriön

kanssa tekemässään vuodet

2008–16 kattavassa energiatehokkuussopimuksessaan.

Siinä

pyritään yhdeksän prosentin

energiasäästöön 2016.

Kulutusta on onnistuttu laskemaan

viisi prosenttia 2005 tasosta,

ja öljyä on poltettu miljoona

litraa vuodessa vähemmän. Sopimuksen

aikataulusta ollaan jopa

hieman edellä!

24 Kuntatekniikka 3/2010


DigiEcoCity

Kestävän kehityksen kaupunkisuunnittelu

tuo mukanaan

raskaan rakentamisen, jossa lähiliikkuvuus

hoidetaan hisseillä, koneportailla

ja liikkuvilla jalkakäytävillä.

Ympäröivään puistoon voi pujahtaa

kävellen tai pyörällä.

Kiinan kautta takaisin

Eurooppaan

Kiinassa on eniten uusia kaupunkiprojekteja,

koska maalla on tarkoitus

asuttaa noin 400 miljoonaa

ihmistä uusiin suurkaupunkeihin.

Se on mahdollista rakentamalla tiiviisti

ja korkealle. Itse asiassa sellainen

on kaikkein parasta myös

ekologiselta kannalta. Jalanjälki jää

pieneksi, kun paljon on lähikuljettimien

ja kevytliikenteen päässä. Esimakua

saadaan Shanghain maailmannäyttelystä,

jonne Kone toimittaa

90 hissiä, koneporrasta ja vaakakuljetinta,

yhden myös omaan

Kirnu-paviljonkiimme.

Kiinalaiset eivät sinänsä keksine

mitään uutta tekniikan tai kaupunkisuunnittelun

alalla. Albert Einstein

totesi, ”että ei ole ihmeellistä,

etteivät Kiinan viisaat astuneet

tätä askelta. Hämmästyttävää on,

että keksinnöt on yleensä tehty.”

Kiinakin tyytyy monistamaan lännessä

keksityn, tietenkin mahtavissa

mittasuhteissa. Kokemukset Kiinasta

ovat meillekin tärkeitä, koska

ilmastonmuutoksen vuoksi miljoonat

hakeutunevat elinkelpoisille

seuduille, joihin Suomi kuuluu.

Vaihtoehto slummeille ja

omakotitalojen merille

Yleensä maaseudun köyhyyttä paenneet

päätyvät suurkaupunkien

slummialueille, jotka syntyvät hökkeleistä

kaatopaikoille, hylätyille ratalinjoille

ja muille joutomaille. Sellaiseen

rakenteeseen tulla tupsahtaa

hetkessä miljoona ihmistä.

Vastaavan määrän asuttaminen

vaikkapa vain parakkitasoisiin omakotitaloihin

on käytännön mahdottomuus,

vaikka se Veikko Vennamolta

onnistuikin sotapakolaisten

sijottamisessa. Perhe tarvitsee vessan,

vesipostin, keittokomeron ja

huoneen. Sellaisen saa nopeasti ja

halvalla vain tiiviiseen kerrostaloasutukseen.

Kun paikat ovat lähellä toisiaan,

niiden välinen liikkuvuus helpottuu

itsestään. Ei tarvitse sompailla autoilla

kymmeniä ja satoja kilometrejä

päivässä yksinkertaisten tarpeiden

vuoksi. Seuraava säästöaskel

onkin sitten digitaalinen viestintä,

joka on erottamaton osa ekokaupunkia

ja korvaa fyysistä liikennettä

yhä enemmän. Itse asiassa kännykkä

ja internet muodostavat jo nyt

tärkeän seitsemännen liikennemuodon.

Potkukelkkaankin saa asennetuksi

navigaattorin, pyörästä puhumattakaan.

Lähiliikkuvuus kunniaan

Perinteisesti ajatellaan, että lähiliikkuvuuteen

kuuluvat kävely ja polkupyöräily.

Merkkiyhtiömme Kone

on kaikessa hiljaisuudessa astunut

tärkeitä uusia askeleita ”horisontaalisten,

vertikaalien ja vinojen”

siirtojen alueilla, kuten he määrittelivät

jo kauan sitten. Uusi urbaani

liikkuvuus näyttää edellyttävän näiden

laitteiden runsastumista. Esimerkiksi

liikkuvat jalkakäytävät ovat

koti-Suomessa harvinaisuuksia jopa

terminaaleissakin. Sellainen on siinä

mielessä erinomainen laite, että

matolla voi kävellä tai vetää pikku

kuormaa, jolloin kahden liikennemuodon

nopeus kumuloituu 3 m/s

vauhdin hurmaksi.

Asiaan kuuluu, että pilvenpiirtäjäröykkiön

keskellä on raskaan raideliikenteen

asema ja ympärillä puistoja

ja mikseipä ryhmäpuutarhojakin.

Raskaan kotikorttelin vastapainona

pikku tilkku kesämajoineen

on niin suosittu, että hakijoita on

pilvin pimein, jos jokin kunta sattuu

jaksamaan sellaisia perustaa.

Tässä esitetty skenaario ekokaupungin

todellisuudesta on siinä

määrin vankalla pohjalla, että kannattaa

opetella rakastamaan näitä

ratkaisuja. Ekokaupunki Berliinissä

tunnetaan jo uusi kotiseutuhenki,

nimellä Kiez, joka tarkoittaa viihtymistä

omilla kulmilla.

Katajanokka-seuran puheenjohtaja

Tuula Palaste-Eerola kehui viime

joululehdessä, että siellä päin

tunnetaan lauseparsi ”Der kommt

aus seinem Kiez nicht raus” eli ei

tule ulos kotinurkiltaan. Ei tarvitse.

Pekka Rytilä on

71-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana

ja Pöyry Finland Oy:n

erityisasiantuntijana.

Pertti Maisalan johdolla luotu uusi Leppävaara muistuttaa Suomessa eniten DigiEcoCityä.

”Kaupunkiratakin tullaan joskus kattamaan”, visioi projektipäällikkö Pentti Pulkkinen.

Kuntatekniikka 3/2010

25


2010

Vesihuollon osto-oppaan 2010 paikat ovat nyt jaossa.

Aineistopäivä on 4.6.2010.

Nettioppaan suosio jatkuu.

Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi

yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.

VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT

✘ alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä

✘ kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä

tarjoavat yritykset yhteystietoineen

versio lehti.kuntatekniikka.fi

NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI

✘ linkki yrityksen kotisivuille

✘ päivitys ympäri vuoden

OTA YHTEYTTÄ:

Marianne Lohilahti

Suomen Business Viestintä Oy

puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille

Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan

päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan mm. Ympäristö, Yhdyskunta,

Vesi&Viemäri, Jäte&Kierrätys -messuilla 6.–9.10.2010.

Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä

hankinnoista päätettäessä.

Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!

Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka

Toinen linja 14, 00530 Helsinki


4

Kuusitie

4

2a

5

6

40

1

2

4

3

4

5

1

7

8

4

5

1

2

2

Läkkis.

8

katu

2

7

6

2

2

32

1

po

1

2

1

17

14

1

1

2

Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Jyrki Meronen

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi

PL 41, 04401 Järvenpää

puh. 050 550 2146

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 376 7414

kyosti.oasmaa@hel.fi

Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef

Dan-Henrik ”Danne” Långström

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 462 7300

dan-henrik.langstrom@hel.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 559 1435

jyrki.vatto@hel.fi

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan

Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Kari Haapaniemi

puh. 050 380 1022

kari.haapaniemi@hel.fi

6

12

8

9

Tammit.

Jalavatie

inoniementie

Siilaisen

terveysasema

Pihlajatie

20

1

1

2

Vaahterat.

8

8

Lehmust.

1

1

1

2

2

27

2 jatie

1

Kasvitieteellinen

puutarha

L

emen huvila

70

innunniemi

28

27

17

1

36

2

28

Koivutie

2

Petäjätie

1

Pajutie

Takilatie

20

1

27

30

33

Haapatie

13

9

Paatsamatie

1

Heinäpurontie

16

14

2

Kuusamatie

1

12

2

11

Pa

41

Kotkantie

11

12

17

Näsiätie

2

44

1

Haukantie

11

14

1

2

2

1

55

53

9

Huuhkajantie

1

Kottaraisentie

13

15

14

13

Käentie

2

2

Kyyhkyntie

12

1

2

Siepontie

1

52

10

1

Teerentie

2

2

1

2

Rautiaisentie

27

9

10

1

Peipontie

1

2

1

Västäräkintie12

1 2

LINNUNLAHTI

5

Siirtolapuutarha

Linnunlahdentie

Hasanniemi

Kuopioon, Varkauteen

13

11

Palloilu- ja

keilahalli

1

9

10

2

9

Laulu- ja

1

Yliopisto

3

2

1

7

Lähteläntie

Kisapolku

10

Jäähalli

5

9

3

Kaislakatu

Koisokatu

2

1

Kanervakatu

2

Siltakatu

9

Varpusentie

1

1

Joensuu

12

1

Metla

Aikuisopisto

5

21

Matarakatu

Sammalkatu

1 b

2

Otsola

Opintie

1

Kielok a tu

1

Ahmankatu

2

2

16

5

2

Otsonkatu

10

Tulliportinkatu

2

Yliopisto

Yliopistokatu

Uimahalli

Uimarintie

Areena

3

Urheilutori

2

Joensuun

Tiedepuisto

P

2

Leirintäalue

kesäjuhlakeskus

uimaranta

Hasannie

m entie

1

Länsiv itta

C Joensuun kaupunki / tekninen virasto

13

5

3

1

3

2

Kuntopolku

4

16

17

30

2

Yliopisto

32

Länsikatu

31

32

1

31

Sepänkatu

Horsmak.

22

23

Kuopiontie

51

KANERVALA

19

Kullerotie

Ku lerotie

14

2

1

2

12

Rentukkatie

Kämmekkätie

Vanamokatu

35

32

26

OTSOLA

21

Petrankatu

1

2

32

Ilveksenkatu

35

36

29

31

Kirjasto

Malmikatu

IV

Kalastajankatu

32

26

31

30

12

Merimiehenkatu

1. Kaupungintalo

2. Sokos Hotel Kimmel

3. Joensuu Areena

4. Tiedepuisto

5. Matkustajasatama

6. Rautatieasema

16

15

1

2

1

31

Louhelankatu

Eteläkatu

2

1

Koivuniemi

2

2

1

1

3

2

14

13

2

32

31

40

51

26

41

52

29

49

1

28

27

Rauhankatu

Pohjoiskatu

49

46

Sairaalakatu

I

Yläsatamakatu

31

Kisakuja

Kalevankatu

Koulukatu

28

Poliisi- ja

Oikeustalo

Papinkatu

1

1b

Ev.lut.kirkko

2

Kirkkokatu

36

55

27Niskala

24

46

29

43

42

Niskakatu

Siltakatu

31

Koskikatu

1

1

2

24

25

Taidemuseo

20

5

Keskuskuja

1

Suvantokatu

Kauppakatu

2

1

III

1

Torikatu

1

25

2

25

51

50

Leinikkitie

31

Talvikkitie

Lehdokkitie

Orvokkitie

3

6

1

50

Koulukatu

37

32

24

2

1

6

2

1

19

2

Leinikkitie

Ort.kirkko

Valtion

virastotalo

II

23

Kauppatori

2

Pielisjoki

1

1

2

1

2

1

20

Kauppakatu

19

36

22

Ev.lut.hautausmaa

55

4

Rauhankatu

2

4

4

6

Torikatu

24

25

Ristinkappeli

Rauhankappeli

Ort.seminaari

3

47

1

1

rankuja

30

1

Vali mokuja

2

Teollisuuskatu

Ort.hautausmaa

Lokinkuja

37

2

41

Valtion virastotalo

2

PK AMK,Musiikki

Js Konservatorio

1

Elielinkuja

Suvantosilta

Aittarannanpolku

13

Va lil

24

12

ankatu

1

Mäntyläntie

2

Rantakatu

Länsisilta

18

uimaranta

Jokikatu

1 20

Niskasaari

11

6

1

2

Ilosaari

1

Jokikatu

Penttilänkatu

Peltolankatu

2

Kokonsaari

Itäsilta

1

23

1

7

3

2

5

Muuntamontie

1

4

4

1

1

pussi

6

Telkäntie

Sirkkalantie

KuMu

17

2

Puugia

16

Itäranta

16

9

2-4

26

Tiaisenkatu

Pengerkatu

Ollinkatu

14

1

1

17

Nurmeksentie

78

27

kuja

Männikön-

Männiköntie

kuja

Ka liopolku

3

1

10

2

Mäkitie

Särkäntie

S ihtalanpolku

Kirjurinkatu 2

Junailijankatu

2

Wärtsilä

1

2

katu

Kontionkatu

1

6

2

1

2

3

11

20

3

28

Ka liotie

S ihtalantie

2

Ratakatu

1

Vesakuja

Kuntalanpolk

12

Kurapurontie

30

29

Taimistonkuja

6

2

Lastenkatu

36

16

1

2

4

3

4

1 Räätälinkatu

Mutalantie

3

iehenkatu

1

Mutalan kirkko

SIIHTALA

6

1

Pekkalan silta

2

Pekkalan kartano

SIRKKALA

11 2

Kukkolank atu

Tikkamäentie

16

Keskussairaala

Meijerintie

1

Antinkuja

Kettuvaarantie

Asemamiehenkatu

1

1

Sortavala

1

2

1

Pekkalankatu

tie

17

Soldaninkatu

Varaslammenkatu

2

Karjalankatu Lunkulank.

Soanlahdenkatu

19

2

Tärkeitä osoitteita Kuntatekniikan päivillä: 1. Kaupungintalo 2. Sokos Hotel Kimmel

3. Joensuu Areena 4. Tiedepuisto 5. Matkustajasatama 6. Rautatieasema

Kuntatekniikan päivät Joensuussa 3.–5.6.2010

“Minä lähden Pohjois-Karjalaan”

5

Niittytie

11

4

Honkapolku

7

1

4

Lehtolankatu

1

Kajaaniin

Peltola

Pe lervonkatu

SKTY:n hallitus kokoontui

pari kertaa vuoden alussa Helsingissä

ja valmisteli Joensuun

päiviä, kansainvälisiä yhteistyöasioita

sekä samalla hyväksyi

yhdistyksen uusiksi jäseniksi

Petri Vainion Espoosta ja Sami

Haapasen Helsingistä.

Kuntatekniikan päivät pidetään

Joensuussa 3.–5.6. Päivien

teemana on KUNTATEKNIIKKA

RISKIAALLOKOSSA.

Jäsenkirjeet toivat sinulle huhtikuun

alussa kotiin lisätietoa

päivien ohjelmasta ja muusta

annista sekä päiville ilmoittautumisesta.

Päivien ohjelman

löydät seuraavalta sivulta

ja sähköisen ilmoittautumislomakkeen

osoitteesta www.

kuntatekniikka.fi.

Tule mukaan oppimaan uutta

ja pitämään hauskaa hyvässä

seurassa. Karjalassa kajahtaa

kesäkuun alussa!

Ehdotuksia kilpailuun

ehtii vielä mukaan

Jääkär

2

6

Sammonkatu

4

2

3

arinne

P

11

1

Nepen

17

1

1

katu

9

2

20

26

Rinnekatu

Suvikat

1

2

12

3

9

Harlun

1

nink.

Sortavalankatu

pku

katu

28

Värtsilänkatu

2

Mustolankatu

Vesitornink.

0

1

Helylänkatu

2

1

3

Ensonkatu

katu

2

1

Lammenranta

31

15

So

Rakentajankatu

Suutarinkatu

2

Asentajank.

Nahkurinkatu

lankuja

6

13

Maamiehenkatu

1

Varaslampi

18

Pälkjärvenkatu

katu

1

1

Tiurinkatu

17

27

selänp.

11

19

46

45

Lihrinkuja

Vakkosalmenk atu

11

18

Ruskealankatu

2

1

Kite

kuja

27

18

1

1

Kylväjänkatu

30

Tenniskentät

1

4

Pappilantie

19

2

23

12

Sorvarinkatu

1

11

25

Työmiehenkatu

2

16

Karsikonpolku

1

Väinämöisenkatu

24

Ketunpolku

30

Kettuvaaran

hautausmaa

Loimolankatu

9

10

22

13 Säkkijärvenkuja

14

13

Suistamonkatu

2

Kurkijoe

1

1

Suist.

lku

25

Karsikonkatu

1

Ilmarisenkatu

9

21

senkatu

1

Teppo-

Mutasen-

Pikipolku

pku

polku

S ihtalan-

Kirkkokuja

Maaher-

Kata-

Paja-

Revon-

Ilm.-

Joukahaisen-

katu

Kale

polku

3

Annik

5

Va

4

1

K

in

2

rvonk

1

oh

P Sam

tie

2

Lepikko

NIINIVAA

2

Laatokankatu

16

Impilahdenkatu

Jaakkimankat

Vuoden kuntatekniikan saavutus

myönnetään päivien yhteydessä

Joensuussa. Ehdotuksia

ehtii vielä mukaan kilpailuun,

kun toimit ripeästi. Ilmoittautumisaikaa

on pidennetty

maanantaihin 26.4. asti.

Jos tiedät mielestäsi palkitsemisen

arvoisen kuntatekniikan

hankkeen, ota yhteyttä

suoraan yhdistyksen toiminnanjohtajaan

Jyrki Meroseen

puh. 040 315 2433 tai jyrki.

meronen@kuntatekniikka.fi.

Joensuussa tavataan!

● Jyrki Meronen

toiminnanjohtaja

MISSÄ ON

VUODEN 2010

KUNTATEKNIIKAN

SAAVUTUS?

Vuoden kuntatekniikan

saavutus julkistetaan Joensuussa

Kuntatekniikan päivillä

3.–5. kesäkuuta.

Onko sinulla hyviä ajatuksia

tai ehdotuksia tämän vuoden

kuntatekniikan saavutukseksi?

Minkä insinööri- ja/

tai arkkitehtikunnan hengenluoman

ja/tai rakennusponnistuksen

tulisi mielestäsi saada

valtakunnallista mainetta

ja kunniaa?

Tee oma ehdotuksesi

SKTY:n hallitukselle ja lähetä

se toiminnanjohtajalle maanantaihin

26.4.2010 (=jatkoaika)

mennessä (jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi).

Saavutuksen valitsee lehdistöraati

toukokuussa.

● Jyrki Meronen

SKTY:n toiminnanjohtaja

040 3152433 (050 5592146)

SKTY ry, PL 51,

00131 HELSINKI

15

u

katu

16

1:15 000

17

2

pe lon-

Kangas-

Urheilutalo

Kenttämiehentie

Pesäpallokenttä

Lemminkäi-

Linja-

1autoasema

Rautatieasema

Kaupungintalo

Teatteri

Carelicum

Taitokortteli

län-

Nyste-

Jarrumiehenkatu

Matkustajasatama

Korpi-

Pielisensuun-

Tonttulan-

Vallilanaukio

Harlun-

Korpiselän-

Pielisensuun

kirkko

Huvila-

kunie-

1

17

nkatu

2

2

Hyrsyläntie

1

Lap

Sakkol

2

Mets

Kuntatekniikka 3/2010 27


KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010 JOENSUUSSA

TEEMANA “KUNTATEKNIIKKA RISKIAALLOKOSSA”

Torstai 3.6.2010

Kokouspaikka:

Kaupungintalo, Teatterisali,

Rantakatu 22, Joensuu

08.30 Ilmoittautuminen

10.00 Juhlapäivien avaus

SKTY:n puheenjohtaja

Jorma Vaskelainen

10.10 Joensuun kaupungin

tervehdys

Kaupunginsihteeri Jari

Horttanainen, Joensuun

kaupunki

10.30 Joensuun ajankohtaiset

hankkeet

Tekninen johtaja Anu

Näätänen, Joensuun

kaupunki

11.00 Yhteistyöllä

voittajiksi!

Rakennusneuvos Jaakko

Heikkilä

11.30 Tauko ja tutustuminen

KT2010-näyttelyyn

11.45 Vuoden kuntatekniikan

saavutus

12.10 SKTY:n vuosikokous ja

julkilausuma (noin

klo 12.40 tiedotustilaisuus

lehdistölle)

12.50 Ryhmäkuva (heti

kokouksen jälkeen)

13.00 Joensuun kaupungin

lounas Joensuun

Areenassa, bussikuljetus

kaupungintalolle

14.30 Joensuun kuntatekniikan

kiertoajelut

Lähtö Areenalta ja

päättyy keskustaan

16.00 Tutustuminen

Kuntatekniikka KT2010-

näyttelyyn

19.00-22.00 Illanvietto – get

together – Tiedepuiston

Oasis, Länsikatu 15

Perjantai 4.6.2010

Kokouspaikka:

Kaupungintalo, Teatterisali,

Rantakatu 22, Joensuu

09.00 Uuden asuntoalueen

synnyttämisen kipuja –

case Lepola

Kaupunginarkkitehti Ilkka

Holmila, Järvenpää

09.30 Penttilänranta – takapihasta

kaupungin

näyteikkunaksi

Projektipäällikkö Tero

Toivanen, Joensuu

Kaavoituspäällikkö Juha-

Pekka Vartiainen, Joensuu

10.00 Miten selvisimme

talvesta?

Kaupungininsinööri Matti-

Pekka Rasilainen, Helsinki

10.30 Tauko ja tutustuminen

KT2010-näyttelyyn

10.45 Kuntatekniikan

palveluiden uudelleen

järjestäminen

Yksikön johtaja Timo

Paavilainen,

YIT Rakennus Oy

11.15 Mistä rahoitusta

kuntatekniikkaan?

Apulaisjohtaja Riku

Tolvanen, Inspira Oy

11.45 Lounastauko

13.00 Maapankki säästää rahaa

– case Tampereen seutu

DI Vesa Lainpelto,

Ramboll Oy

13.30 Maanalaisten tilojen

käyttö kuntatekniikassa

Toimialajohtaja

Jannis Mikkola, SITO

14.00 Tauko ja tutustuminen

KT2010-näyttelyyn

14.15 Jätteestä huippuliiketoimintaa

– miten?

Toimitusjohtaja Kari

Mäkinen, Kiertokapula Oy

KOMMUNTEKNISKA DAGAR 2010 I JOENSUU

TEMA ”KOMMUNTEKNIKEN I STORMVÄDER”

Torsdag 3.6.2010

Mötesplats: Stadshuset,

Teatersalen, Rantakatu 22

08.30 Registrering

10.00 Konferensen öppnas

FKTF:s ordförande

Jorma Vaskelainen

10.10 Joensuu stads hälsning

Stadssekreteraren Jari

Horttanainen, Joensuu

stad

10.30 Översikt över de

aktuella projekten

i Joensuu

Teknisk direktör Anu

Näätänen, Joensuu stad

11.00 Med samarbete till

segrare

Byggnadsråd Jaakko

Heikkilä

11.30 Paus

11.45 Årets kommuntekniska

prestation

12.10 FKTF:s årsmöte och resolution,

ca kl. 12.40 informationstillställning

i aulan

12.50 Gruppfotografering

13.00 Joensuu stads lunch

Joensuu Arenan,

busstransport från

stadshuset

14.30 Kommunteknisk rundtur

i Joensuu (start och

avslutning vid stadshuset)

16.00 Besök på KT2010-

utsällningen

19.00-22.00 Kvällsprogram –

get together – Taidepuisto

Oasis, Länsikatu 15

Fredag 4.6.2010

Mötesplats: Stadshuset,

Teatersalen, Rantakatu 22

09.00 Ett nytt bostadsområdes

födslosmärtor

Stadsarkitekt Ilkka Holmila,

Järvenpää

09.30 Från bakgård till

skyltfönster

Projektchef Tero Toivanen och

planeringschef Juha-Pekka

Vartiainen, Joensuu

10.00 Hur klarade vi vintern

Stadsingenjör Matti-Pekka

Rasilainen, Helsingfors

10.30 Paus och en titt på

KT2010-utställningen

10.45 Omorganisering av de

kommuntekniska

tjänsterna

Enhetsdirektör Timo

Paavilainen, YIT

11.15 Varifrån finansiering till

kommuntekniken?

Vicedirektör Riku Tolvanen,

Inspira Oy

11.45 Lunchpaus

13.00 Jordbanken sparar

pengar – typ

Tammerforsregionen

DI Vesa Lainpelto,

Ramboll Oy

13.30 Utnyttjande av de underjordiska

utrymmena

Sektordirektör Jannis

Mikkola, SITO

14.00 Paus med en titt på

KT2010-utställningen

14.15 Superbusiness av avfall

– hur?

VD Kari Mäkinen,

Kiertokapula Oy

28 Kuntatekniikka 3/2010


Sähköisen ilmoittautumislomakkeen

löydät osoitteesta

www.kuntatekniikka.fi.

Lunta, kaatosateita, helteitä, hirmumyrskyjä, kuivuutta...

ILMASTO ON YLLÄTYKSIÄ TÄYNNÄ

14.45 Kuntatekniikan

kehittäminen haltuun:

“KUPERAsta KEHTOon”

Apulaiskaupungininsinööri

Kari Ström,

Jyväskylä

15.30 Kommentteja ja

keskustelua päivän

aiheista – puheenjohtajana

toimii Jorma

Vaskelainen

16.00 Yhteenveto ja luentojen

päättäminen

17.00 Alkulämmittelyt Taidemuseossa,

Kirkkokatu 23

19.00-22.00 Juhlapäivällinen

Sokos Hotel Kimmel,

Itäranta 1

Lauantai 5.6.2010

09.00-13.00 Laivaretki Pielisjoella

(Vinkeri II)

Anmälningsblankett samt

annan nyttig info hittar du

på www.kuntatekniikka.fi

-sidorna.

14.45 Greppa den kommuntekniska

utväcklingen

Vice stadsingenjör

Kari Ström, Jyväskylä

15.30 Kommentarer och

diskussion om dagens

teman, med Jorma

Vaskelainen som

ordförande

16.00 Sammandrag av och avslutning

på föreläsningarna

17.00 Uppvärmning inför

kvällen, Joensuu konstmuseum,

Kirkkokatu 23

19.00-22.00 Festmiddag

Sokos Hotel Kimmel,

Itäranta 1

Lördag 5.6.2010

09.00-13.00 Båtutfärd längs

Pielisjoki-floden med Vinkeri II

Jospa ei enää käytettäisi

sanontaa ”ilmaston

lämpeneminen” vaan

puhuttaisiin ilmastonmuutoksesta

– sitähän

tämä on.

Kadunihmiset naureskelevat sanoille

”ilmaston lämpeneminen”,

kun alkutalvella paukkuivat pakkaset,

ja kun rupesi lunta satamaan,

niin siinä ei ollut mitään rajaa. Lisäksi

keli oli pakkasella koko ajan

joulukuusta maaliskuulle... ja vaikka

pakkaset ovat hellittäneet, lunta

tulee nyt maaliskuun lopulla lisää

tyyliin joka kolmas päivä. No,

uusi lumi tuppaa olemaan vanhan

surma tähän aikaan vuodesta,

mutta kuitenkin.

Ilmaston lämpeneminen ei siis

mene jakeluun kaikkialla, ilmastonmuutos

kylläkin. Suomalainen

osaaminen – vaikka veronmaksajat

haukkuvatkin – on hyvässä

kurssissa maailmalla. Lumitöistä

on tullut kyselyjä ympäri Eurooppaa,

ja Venäjältä suuret televisioyhtiöt

ovat käyneet täällä kuvaamassa

ja haastattelemassa moneen

otteeseen. Englannista on

kyselty, lähtisimmekö loppuvuodesta

opettamaan heille taitoamme

selvitä lumitalvista.

Kun ympäri Eurooppaa on satanut

lunta ja pakkaset ovat paukkuneet,

Australiassa on ollut ensin

ennätyksellisen kuumaa ja rutikuivaa

ja heti perään on satanut kaatamalla.

Uudessa-Seelannissa lunta

tuli vielä myöhään keväällä jopa

niin, että joutuivat helikoptereilla

pelastamaan ihmisiä, jotka olivat

juuttuneet lumeen moottoriteillä.

Floridassa appelsiinit ovat jäätyneet,

kun siellä on ollut kylmin

talvi miesmuistiin. New Yorkissa

on välillä tullut metri lunta, ja viikko,

pari sen jälkeen oli hirmumyrsky

tulvineen. Samaan aikaan Vancouverissa

satoi silkkaa vettä, ja

Montrealissa oli vähälumisin talvi

miesmuistiin. Haitissa ja Chilessä

oli maanjäristyksiä, ja Islannissa

200 vuotta ”levossa” ollut tulivuori

alkoi sylkeä tulta.

Pelikaani, avo-Volvo ja Danne

Floridassa.

Jenkeissä tuli taas ikävä

Suomen kuntatekniikkaa

Kävin talvilomalla suuressa lännessä

kokemassa tätä ihanuutta. Kun

olimme lähdössä, niin USA:n itärannikko

sai lyhyen ajan sisällä kolmannen,

noin metrin paksuisen

lumipeitteen. Se suli kuitenkin niin

nopeasti, ettei haitannut lentoliikennettä,

kun sinne saavuttiin.

Floridassa piti sitten olla keväisen

lämmintä, ja olihan sellaistakin

ilmaa... joten vuokrattiin avo-auto.

Viime vuodesta viisastuneena

– kun näin miten huonokuntoisia

sikäläiset tiet olivat – vuokrasin tällä

kertaa ”traktorin” (lue: Volvon),

jotta kaikista pienen ihmisen kokoisista

päällysterei’istä selviäisi –

ja kyllä niitä olikin.

Taas kerran kävi ilmi, että kyllä

kuntatekniikka Suomessa ja Pohjois-Euroopassa

on aivan eri luokkaa

kuin oikeastaan missään muualla.

Tämä koskee paitsi päällysteitä

myös puhtaanapitoa, esteettömyyttä,

vesi- ja viemäriasioita, jätehuoltoa,

sähköä – you name it...

ihan kaikkea! Jenkkien lisäksi reissulla

käytiin myös (risteilyllä) Haitissa,

Kolumbiassa, Panamassa ja

Costa Ricassa, ja sama päti näissä

kaikissa.

Islantiin ja Bostoniin elokuussa

– kaikesta huolimatta

Paluumatkalla ilmastonmuutos

taas näytti omaa osaamistaan.

Kun piti lähteä Floridasta, niin New

Yorkissa oli hirmumyrsky, joka repi

taloilta kattoja, kaatoi puita ja vettä

tuli taas kaatamalla. Sään takia

New Yorkin kummatkin lentokentät

olivat periaatteessa suljettuina

puolitoista päivää, näin oli myös

New Jerseyssä.

Tämä taas tarkoitti sitä, että

seuraavat kaksi+ päivää kaikki

lennot sinne olivat ylibuukattuja.

Koska meillä ei ollut varmistettuja

paikkoja, jouduimme – koko päivän

Miamissa lentokentällä lähtöportilta

toiselle risteiltyämme – ottamaan

hotellihuoneen kolmeksi

lisäpäiväksi ja tulemaan takaisin,

kun kaikki oli rauhoittunut.

No, ilma oli lämpimämpää kuin

ennen risteilyä (silloin yhtenä päivänä

huikeat +11, nyt +25–27 astetta),

joten kyllähän Miami sellaisessa

kelissä loskaisen ja kylmän

Helsingin voittaa, vaikka lompakko

kärsikin.

Tästä huolimatta menemme

siis elokuussa sekä Islantiin että

Yhdysvaltoihin. Niin kuin kaikki

muistatte, SKTY ja KunFo järjestävät

opintomatkan Islannin kautta

Kuntatekniikka 3/2010 29


Bostoniin elokuussa. Islannissa tutustutaan

sikäläiseen kuntatekniikkaan

(ja saadaan varmasti myös tietoa

tulivuorenpurkauksesta ja siihen

liittyvästä varallaolosta...).

Islannista jatkamme Bostoniin,

missä meille kerrotaan mm. kaupungin

alle kaivetuista verkostoista

sekä Bostonin edistyksellisestä pysäköintijärjestelmästä.

Sitten ovat vuorossa USA:n ja

Kanadan kuntatekniikan yhdistysten

vuosipäivät luentoineen (4 päivää)

sekä kuntatekniikan suurnäyttely.

Samaan aikaan ja samassa paikassa

järjestetään myös jätehuoltopäivä

näyttelyineen. Niihinkin pääsee

samalla kongressimaksulla.

Lisätietoa saa lehden edellisestä

numerosta sekä KunFon sivuilta

(www.kuntatekniikka.fi).

Paikkoja matkalle on varattu

Opintomatka Reykjavikiin ja Bostoniin

American Public Works

Association ja paikallinen

jätehuoltoyhdistys järjestävät

kongressin ja ison näyttelyn

Bostonissa elokuussa. SKTY

järjestää sinne opintomatkan

Islannin kautta.

Lisätietoa ja ilmoittautumiskaavakkeet

löydät osoitteesta

www.kuntatekniikka.fi.

Tervetuloa mukaan!

● Danne

alustavasti 15, ja tätä kirjoittaessani

niistä on jo 10 varattu. Jos tahdot

olla 100-varma matkastasi, sinun

kannattaa HETI ilmoittautua

mukaan. Jos tulijoita on enemmän

kuin 15, niin yritän saada lisäpaikkoja

matkalle, mutta takeita tästä ei

ole. Lopuksi vielä huomautus, ettei

tarvitse olla SKTY:n jäsen päästäkseen

matkalle ja seuralaisenkin saa

ottaa mukaan.

Lämpimin muutoksin,

Danne Långström

yhteyspäällikkö

Opintomatkalaisille on luvassa elämyksiä Islannissa ja Bostonissa.

Maailma on pieni.

Karibian lomaristeilyllä

SKTY ja IFME

löysivät toisensa:

vas. IFME:n pääsihteeri

Neil Buchan,

Lissu Långström,

Greta Buchan ja

Danne Långström.

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/Ordförande

Jorma Vaskelainen

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka

PL 126, 15141 Lahti

puh. (03) 814 2425, 050 63892

jorma.vaskelainen@lahti.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Hannu Virtasalo

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. (09) 310 38806, 050 5591419

hannu.virtasalo@hel.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Jouko Vehkakoski

Espoon kaupungin tekninen keskus

PL 41, 02070 Espoo

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030

jouko.vehkakoski@espoo.fi

Muut jäsenet

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,

Insinöörirakentaminen

PL 114, 00101 Helsinki

puh. 020 719 2898, 040 8424804

tero.pyssysalo@skanska.fi

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,

tekninen toimiala

PL 38, 53100 Lappeenranta

puh. (05) 616 2433, 040 5215503

jussi.salo@lappeenranta.fi

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,

kaupunkisuunnitteluosasto

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. (014) 625 089, 040 7718867

leila.stromberg@jkl.fi

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

puh. (03) 5656 6250, 040 5068600

milko.tietavainen@tampere.fi

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,

yhdyskuntatekniikka

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. (014) 266 5137, 050 5901032

tuula.smolander@jkl.fi

Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos

PL 335, 20101 Turku

puh. (02) 262 4610, 0500 789301

kimmo.laula@turku.fi

FKTF anordnar en studieresa

via Reykjavik till Bos-

en kommunteknisk rundtur i

staden.

KunFo:s hemsida www.kuntatekniikka.fi.

och på samma fartyg och till

och med på samma däck bod-

ton 11–20.8.2010. I Reykja-

Följande 4 dagarna är det

Kommuntekniska dagar-

de IFME:s huvudsekreterare

vik bekantar vi oss med den

konferensen och utställningen

na ordnas i Joensuu 3–5.6

Neil Buchan med sin fru

isländska föreningen (SATS)

som gäller. APWA (den ame-

2010. Programmet finns på

Greta, så det blev en hel del

och får dessutom höra om hur

rikanska och kanadensiska

dessa sidor, och anmälnings-

IFME-prat under de 10 dagar-

kommuntekniken sköts i Reyk-

kommuntekniska föreningen)

blankett samt annan nyttig in-

na vi kryssade omkring J.

javik och på övriga Island.

i samarbete med den loka-

fo hittar du på www.kunta-

Följande dag fortsätter vi till

la avfallshanteringsföreningen

tekniikka.fi -sidorna.

● Danne Långström

Boston, och där blir vi mottagna

av Boston stad, och de be-

ordnar kongressen, och dessutom

är där en stor kommun-

Världen är liten!

kommunikationschef

rättar om ”the Big Dig”, om

teknisk utställning.

Hur liten? Jo min fru och jag

deras avancerade parkerings-

Mer om resan samt an-

var på vintersemester – en

system, och dessutom gör vi

mälningsblanketter finns på

kryssning på Karibiska havet,

30 Kuntatekniikka 3/2010


www.ukty.fi

TALOTEKNIIKKAA

ymmärrettävä käyttää

halleissa järkevästi

Vuosi 2010 on alkanut yhdistyksemme toiminnassa

vauhdikkaasti. Helmikuussa pidetyt valtakunnalliset

uimahalli- ja kylpyläpäivät oli menestys erilaisilla

mittareilla mitattunakin.

Maaliskuussa pidetty sääntöjen määräämä 17.

toimintavuoden vuosikokous Hyvinkään uimalassa

kokosi kymmenisen prosenttia yhdistyksemme jäsenistä

pohtimaan ja päättämään yhdistyksemme

asioista. Tärkeimpiä päätöksiä olivat tili- ja vastuuvapauden

myöntäminen vuodelta 2009 hallitukselle

sekä uuden hallituksen valitseminen. Kokous

valitsi entiset toimihenkilöt luotsaamaan yhdistystä

vuodelle 2010.

Yhdistyksen tärkein toimintaperiaate toimia

keskustelufoorumina on onnistunut kohtuullisen

hyvin, kun ottaa huomioon, että kaikki toiminta

perustuu vapaaehtoisuuteen. Ehkä suurin syy onkin

juuri siinä, että toimimme vapaaehtoisin voimin,

jolloin saamme alan erikoisammattitaitojen

tiedot hyvin käyttöömme. Tämähän on erittäin

poikkeavaa nykyisessä yhteiskunnassa, kiitos siitä

kaikille.

Tämän vuoden tärkein tilaisuus on jäsenille

toukokuussa järjestettävä koulutus- ja opintomatka

Itävallan kylpylöihin ja uimahalleihin. Matkan

päätarkoituksena on antaa uusia virikkeitä uimahalli-

ja kylpylätoimintoihin ja samalla nähdä, missä

on Keski-Euroopan painopiste ja tavoitteet sekä

millaista on energiatehokkuus uimahalli- ja kylpyläkulttuurissa.

Ylläpito ja hoito karkaamassa käsistä

Energiatehokkuus onkin asia, jota olen jo usein sivunnut

kirjoituksissani. Uimahallit ja kylpylät ovat

omalta osaltaan erittäin tärkeä osa valtakunnallista

energiapolitiikkaa. Ne ovat erittäin paljon energiaa

kuluttavia laitoksia, eikä tilannetta ainakaan helpota

maamme sijainti ja ilmasto-olosuhteet. Sen vuoksi

on hyvä, että asia on noussut esille kaikilla foorumeilla.

Talotekniikka ja sen hoito näyttelee suurta

osaa uimahallien ja kylpylöiden toiminnallisessa ja

taloudellisessa huollossa. Tämä on osa liikuntalaitosten

energiatehokkuutta.

On mielenkiintoista nähdä, mitä opetusministeriön

rahoittamassa tutkimuksessa Aalto-yliopistossa

professori Martti Viljasen johdolla saadaan

aikaan liikuntalaitosten (uimahallien, jäähallien ja

liikuntahallien) energiatehokkuustutkimuksessa.

Ennakkotietona voidaan todeta, että liikuntalaitosten

talotekniikan ylläpito ja hoito ovat karkaamassa

käsistä teknisen kehityksen takia. Tähän vaikuttavat

lähinnä automatiikan ja sen kehityksen aiheuttamat

ongelmat, joista vähäisin ei ole järjestelmien

erilaiset kilpailutilanteet, jotka eivät palvele

kunnolla laitoksia eivätkä huoltoa.

Laitoksissa on paljon tekniikkaa, jota ei osata

tai ymmärretä käyttää järkevästi. Etenkin uimahallit

ja kylpylät ovat erittäin teknisiä laitoksia, joten

niiden oikealla käytöllä saavutetaan paljon säästöjä.

Tämä kuitenkin edellyttää päättäviltä henkilöiltä

asennemuutosta, jotta ymmärrettäisiin, mistä

on kysymys. Kun erään kunnan uimahallissa tarkasteltiin

energiankulutusta ja sen järkevää vähentämistä,

johtavan virkamiehen toteamus oli: kuluttavathan

ne koulutkin. Toivottavasti tämänlaiset

asenteet ovat vain yksittäisiä ja laskettakoon ajattelemattomuuden

tiliin. Toivotaan, että professori

Viljasen johdolla tehtävä tutkimus tuo valoa tulevaisuuteen.

Meillä on kuitenkin pitkä ja työläs tie

uuden kulttuurin iskostamiseksi päättäjiin ja hoitohenkilökuntaan.

Herätekampanja hallien käyttökuluista

VTT on vuosia yrittänyt seurata uimahallien ja kylpylöiden

käyttökuluja laatiakseen niistä yhteisiä

kuluttajatietoja uimahalliportaalin muodossa. Hallit

ovat kuitenkin osallistuneet vaisusti ko. toimintaan.

Tällä hetkellä seurannassa on mukana vain

noin 50 hallia. Kuitenkin halleja on yli 200, joista

pitäisi saada tietoja. Olemme yhdessä opetusministeriön,

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton

ja UKTY:n kanssa järjestämässä kampanjaa,

jolla herätellään halleja toimintaan mukaan.

Tiedothan auttavat halleja seuraamaan omaa

energiatehokkuuttaan, ja samalla suunnitteluun ja

perusparannukseen saadaan oikeaa tietoa.

Yhdistyksemme toimintaa ohjaavat jäsenten

toiveet. Toivonkin jäseniltä kommentteja asioista,

joita haluttaisiin selvitettävän. Niitä odotellessa toivotan

kaunista ja idearikasta kevättä kaikille!

Tervehtien,

● Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

■ Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä noin

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan

työnsä tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä

yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.fi

s-posti: info@ukty.fi

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Kalle Kallio

s-posti: kalle.kallio@ukty.fi

puh. 0400 577 569

Kuntatekniikka 3/2010

31


TYÖTURVALLISUUS

koulutuspäiviemme aiheena

Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Jäsenmaksu on 30 euroa.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

Yhdistyksen perinteiset, jokakeväiset koulutuspäivät

pidettiin tällä kertaa talvisissa merkeissä Tallink Baltic

Princessilllä. Jäiden ryskyessä keulaan keskityimme ajankohtaisiin

työturvallisuusasioihin 4.–5.3.

MVR-mittarin hyödyntäminen verkostotöissä

Kaivantotöiden riskien hallintaan on luotu tarkastuskorttijärjestelmä,

ns. MVR-mittari. Helsingin kaupungin

Rakentamispalveluiden työsuojelupäällikkö Leif Wilenius

kertoi tarkastuskortin käytön periaatteista ja miten

sitä on käytetty Rakentamispalveluiden kaivantotöiden

työturvallisuuden kehittämisessä. Leifin luentomateriaali

on ladattavissa yhdistyksemme nettisivuilta.

Vilkkaassa keskustelussa tuli selvästi esiin esimiesten

huoli kaivantotöiden turvallisuudesta ja niiden hallintakeinoista.

Erilaisia hallintakeinoja on kokeiltu, mutta

MVR-mittarin kaltaista tarkastusjärjestelmää ei ole

laajemmin käytössä jäsenistön työpaikoilla. Yhdistyksen

nettisivuilta löytyy malli MVR-kortista. Puheenjohtajalta

tai sihteeriltä voivat jäsenet tiedustella Excel-pohjaista,

automaattisesti tuloksen laskevaa korttia.

Työturvallisuuskoordinaattorin tehtävät

Asetus rakennustyön työturvallisuudesta tuli voimaan

1.6.2009, ja siinä määriteltiin uusi työturvallisuusvastaava

– työturvallisuuskoordinaattori. Puheenjohtaja esitteli

asetuksen oleellisimpia kohtia, esitys löytyy yhdistyksen

nettisivuilta. Työturvallisuuskoordinaattorin vaatimus

projekteille oli jäsenkunnan tiedossa, mutta näkemykset

tehtävien hoitamisesta olivat hyvinkin erilaisia. Yhteisesti

todettiin, että viranomaistaholta on tultava selkeä ohjeistus,

miten asetuksen vaatimukset täytetään. Yli yhdeksän

kuukautta voimassa olleeseen asetukseen ei ole

tullut ohjeistusta edes työsuojelupiireiltä, ja tämä aiheuttaa

epätietoisuutta jäsenkunnassa.

Vierailu Tallinnan vesilaitokselle

Perjantaiaamuna lähdimme Tallinnan Veteen, jossa asiakaspalvelupäällikkö

Priit Koff toivotti meidät tervetulleiksi

ja kertoi Tallinnan Vedestä. Tallinnan Vesi on pörssiyhtiö,

jonka omistusosuus jakautuu seuraavasti:

● United Utilities B.V. 35,3 %

● Tallinnan kaupunki 34,7 %

● Nordea Pankki Suomi 8,8 %

● Morgan Stanley 6,8 %

● muut osakkeenomistajat 14,4 %

Vaikka Tallinnan Vesi on pörssiyhtiö, se ei yksipuolisesti

voi muuttaa veden hintaa. Veden hinta määräytyy

monimutkaisen laskentakaavan perusteella, joka on perustamiskirjassa

sovittu. Henkilöstöä Tallinnan Vedessä

on hieman yli kolme sataa.

Tallinnan vesijohtoverkoston pituus on n. 900 km

ja viemäreiden n. 700 km. Vesijohtoverkostoa saneerataan

vuosittain lähes viisi kilometriä. Investoinnit painottuvat

puuttuvan viemäriverkon täydennysrakentamiseen,

ja viime vuonna viemäreitä rakennettiin peräti

43 km. Investointibudjetti oli viime vuonna 16 M€, josta

verkostoiden osuus oli 12,8 M€.

Työturvallisuuteen ja etenkin työhyvinvointiin panostetaan.

Yhteisten liikuntatapahtumien lisäksi mm. hierojapalvelua

on saatavilla koko henkilökunnalle. Asentajien

tyypillisiä selkävaivoja on saatu hallintaan venytys- eli

keinulaudalla ja tämä herätti mielenkiintoa kuulijoissa.

Kunnossapitopäällikkö Aleksandr Timotejev esitteli

tukikohtaa, varastoja, verkostoautomaatiota sekä

kertoi kunnossapidosta. Oman haasteen kunnossapidolle

tuo vanha Neuvostoliiton aikainen verkosto – esimerkiksi

laippojen porauksissa ei ollut minkäänlaista

normia. Vanhat neuvostoajan viemärikansistot erikoisine

mittoineen tuovat myös haastetta kunnossapidolle.

Vuotovesiprosentin saaminen lasketuksi 30:stä 16,6

prosenttiin herätti kummastusta. Sovimme Aleksandr´n

kanssa, että olemme yhteydessä myöhemmin ja hän

kertoo heidän vuotoveden hallintakeinoistaan.

Viemäriverkon huuhteluista ja tukoksista (viime

vuonna 1 089 kpl) huolehtii kolme laitoksen omaa painehuuhteluautoa.

Viemäriverkon tutkimuksiin oli juuri

hankittu TV-kuvausauto Digisewer-varustuksella.

Tallinnan Veden huoltoautoja

Tallinnan Veden päävarastoa

32 Kuntatekniikka 3/2010


Neuvostoaikaisia

kaivonkansia

Yksityisessä omistuksessa olevan vesilaitoksen ominaispiirteeksi arvuuteltiin

varastomateriaalien sekä työkalujen huomattavan vähäistä määrää.

Huoltoajoneuvot olivat pieniä pakettiautoja, joissa ei käytännössä ollut

lainkaan kalusteita tai työkaluja. Kaikki työkalut lainattiin työpäivän ajaksi

kalustosta. Tämä ominaispiirre viittasi enemmän historiaan.

Kuntien Putkimestariyhdistys ry kiittää lämpimästi Tallinnan Vettä mielenkiintoisesta

vierailusta, johon kolme tuntia oli aivan liian vähän.

Paneelikeskustelu

Koulutuspäivien päätteeksi pidimme perinteisen paneelikeskustelun, jonka

kalvosarja on katsottavissa yhdistyksen nettisivuilta.

Tunneliturvallisuus liittyy tunnelitöihin eli vesi- ja viemäritunnelien

rakentamiseen ja kunnossapitoon. Tunnelirakenteet ovat harvinaisia suomalaisessa

vesihuollossa ja keskittyvät pääosin Helsinkiin. Tunneliturvallisuus

on kuitenkin yksi monista turvallisuusohjeista, joita olisi syytä olla

saatavilla kootusti. Sovittiin, että yhdistyksen nettisivuille ryhdytään keräämään

erityyppisiä työturvallisuus- ja työohjeita.

Henkilökohtaisten suojainten käytössä on suuria puutteita. Jostain

syystä talonrakennusalalla sekä muutamissa yksityisissä maanrakennusalan

yrityksissä henkilökohtaisten suojainten käyttö onnistuu, mutta

kuntapuolen vesihuoltolaitoksissa niiden käyttöaste on huolestuttavan alhainen.

Muutosta saadaan vain koko työnjohdon ja laitoksen johdon sitoutumisella

jopa sanktioihin suojainten käyttämättömyydestä.

Kaivantoturvallisuus herätti kiivasta keskustelua. Esimerkkikuvien

perusteella mietittiin tärkeimpiä kaivantoturvallisuuden kehityskohteita, ja

tärkeimmäksi löydettiin uusien tuentamallien kehittäminen. Maanrakennusalan

ohjeet ovat ajalta, jolloin lähes kaikki maanrakentaminen oli uudisrakentamista.

Nykyään kaivutöistä suurin osa alkaa olla saneeraus- ja

huoltotöitä valmiissa infrastruktuurissa. Kaupunkialueilla ei kaivantoja voi

enää luiskata, vaan kaikki tulisi tukea. Nykyisillä menetelmillä saadaan tuettua

vain noin puolet kaivannoista, lopuille tulisi kehittää uusia menetelmiä.

Kuulijakunnassa herätti suurta mielenkiintoa erään kaivu-urakoitsijan

luoma kunnossapitotöiden alumiininen kasettielementtitukijärjestelmä.

Työparin kanssa tehtävistä töistä ei varsinaisesti löydy vaatimuksia

tai listauksia miltään laitokselta. Keskustelussa todettiin mm. asiakaskäyntien

muuttuneen niin, että töitä hoitavien henkilöiden tulisi ainakin saada

koulutusta asiakkaiden kohtaamisiin sekä vaaratilanteiden tunnistamisiin.

Keskustelut ja kokemusten vaihdot parasta antia

Jälleen kerran seminaarimatkan ja koulutuspäivien parasta antia olivat

avoimet keskustelut ja kokemusten vaihdot. Keskustelu oli niin vilkasta,

ettei siihen varattu aika tahtonut millään riittää.

Yhdistyksen hallituksessa kiinnitimme huomiota kuitenkin normaalia

pienempään osallistujajoukkoon ja pohdimme joukolla syitä siihen. Yhdistyksen

kotisivuille tulee kysely asiasta, ja toivomme mahdollisimman monelta

vastausta.

Muutoinkin yhdistyksen nettisivut kehittyvät koko ajan, ja niihin kannattaa

käydä tutustumassa. Sivuista on tarkoitus kehittää paikka, jossa

päivittäisellä vierailulla löytää helpotusta työelämään.

Yhdistyksen koulutuspäiviä tullaan kehittämään, ja ensimmäiset kehitystyöryhmän

tapaamiset on jo sovittu. Ilmoittakaa meille omista kehitystarpeistanne

ja toivomuksistanne, niin muokkaamme koulutuspäivät todella

palvelemaan jäsenistöämme muuttuvan maailman paineessa.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja







Kuntatekniikka 3/2010

33


Helsinki kannustaa

hyödyntämään talokohtaista

uusiutuvaa energiaa

Lupakäytäntöjen helpottuminen,

kaava ja rakennustapaohjeet

kannustavat

talokohtaiseen uusiutuvan

energian hyödyntämiseen

Helsingissä. Pientuulivoimaloista

kaupunkikuvassa

ja rakennuksiin

integroituina kaivataan

kokemusta.

TUULIPR

AURINKO

– koristus

Gardenian trooppisen puutarhan Viikkeri-pientuulivoimalan

läheisyyteen valmistuu

asuinkerrostaloja, joiden ikkunoista

voi ihailla sulavalinjaisten propellien

pyörimistä.

Eko-Viikissä aurinko lämmittää käyttövettä

ja lattioita.

TEKSTI ja KUVAT Riitta Malve

Helsingin rakennusvalvontavirastossa

ihmetellään

laimeaa kiinnostusta pieniä

tuuligeneraattoreita kohtaan,

vaikka kaupunkiin sopivia,

kohtuuhintaisia malleja on

jo tarjolla.

– Lupahakemukset ovat

tervetulleita ja virastossa ollaan

valmiita etsimään ratkaisuja

pientuulivoimaloiden

sijoittamiseen, rakennusvalvontaviraston

päällikkö Lauri

Jääskeläinen sanoo.

Energiasäästötietoutta tarjoavilla

Energiatehokas Helsinki

-internetsivuilla virasto

kannustaa kuntalaisia sekä

asumisen ja rakentamisen

ammattilaisia parantamaan

energiatehokkuutta myös uusiutuvaa

energiaa hyödyntämällä.

Samalla rakennusvalvonnassa

kaivataan lisää kokemuksia

aurinkopaneeleista

ja -keräimistä, pienistä tuuligeneraattoraattoreista

ja

maalämpöpumpuista neuvonnan

ja lupakäytäntöjen

parantamiseksi.

Helsingin rakennusjärjestyksen

uusiminen on loppu-

34 Kuntatekniikka 3/2010


ENERGIA

OPELLIT ja

PANEELIT

vai kauhistus?

Havainnekuva/Kimmo Kuismanen

Arkkitehti Kimmo Kuismasen suunnittelema Viikin Ympäristötalo.

Paneeleilla sähköä ja suojaa

■ Helsingin Ympäristötalon rakentaminen

alkaa syksyllä Viikissä.

Aurinkopaneeleita käytetään

uudella tavalla talon kaksoisjulkisivussa.

Ympäristökeskuksen

ja yliopiston ympäristötieteen

laitoksen käyttöön tulevalla viisikerroksisella

matalaenergiarakennuksella

halutaan näyttää

mallia kaupungin tuleville toimitiloille.

Talon on suunnitellut arkkitehti

Kimmo Kuismanen.

Tärkeimpiä energiatehokkuustekijöitä

tiiviin vaipan ja

energiansäästön rinnalla ovat

tehokas lämmön talteenottojärjestelmä

ja tontille sijoitettavat

porakaivot, joista rakennus saa

puhdasta ja ilmaista jäähdytysenergiaa.

Kuismanen ei väheksy

aurinkopaneeleidenkaan tuottamaa

sähköä, kun niillä pystytään

lisäksi suojaamaan rakennusta.

Kaksoisjulkisivun uloin pinta

rakentuu osittain aurinkopaneeleista,

jotka varjostavat ikkunoita

kesällä mutta päästävät auringonvalon

sisätiloihin talvella.

Julkisivujen välitila taas lämpiää

auringon vaikutuksesta talvella.

Rakennuksen katolle, 700 neliömetrin

alalle tulee myös joukko

paneeleita.

– Auringon hyödyntäminen

kannattaa huomioida jo kaavoituksessa

suuntaamalla korttelit

etelään. Viikissä on tavoitettu

aurinkosähkötuotannon optimointi

kulutukseen nähden. Se

tarkoittaa aurinkopaneeleiden

suuntaamista niin, että niiden

tuotanto talvella ja välivuodenaikoina

on paras mahdollinen,

Kuismanen kertoo.

Suunnittelijaa huolettavat Ympäristötalon

eteen istutetut katupuut.

Täysikasvuisina ne varjostavat

rakennusta ja aurinkopaneeleja.

Katolle asennetaan myös

muutama pystyroottorillinen

pientuulivoimala, joilla on arkkitehdin

mukaan lähinnä imagomerkitys

vähäisen sähköntuotannon

takia.

– Jos tuulivoiman tehoa olisi

nostettu, olisi jouduttu raskaisiin,

vaikeasti kiinnitettäviin

tuotantoyksiköihin, jotka aiheuttavat

huomattavan dynaamisen

kuormituksen rakennuksen

rungolle.

Aurinkopaneeleineen Ympäristötalo

on askeleen edellä naapurissa

sijaitsevasta Eko-Viikistä,

jonka yksi idea oli aurinkopaneeleiden

ja -keräinten integroiminen

arkkitehtuuriin. Siinä onnistuttiin

kymmenen vuotta sitten,

ja aurinkoenergiatekniikka

sopii edelleen hyvin kasvimaiden

ja puusaunojen lomaan.

suoralla. Jos ehdotus menee läpi

valtuustossa, ei toimenpidelupaa

tarvita aurinkokeräimiin ja -paneeleihin

eikä ilma- ja maalämpöpumppuihin

kuin suojelluissa

kohteissa.

Vuokranalennusta

paneeleista ja propelleista?

Jätkäsaareen on jo tehty ensimmäinen

asemakaava, jossa mainitaan

paneelit, keräimet ja tuuligeneraattorit.

Alueen aloituskortteleiden

rakennustapaohjeet

kehottavat intergroimaan ne

arkkitehtuuriin, mitä helpottaa

vaihtelevaksi suunniteltu kattomaisemaa.

– Näin halutaan innostaa talokohtaiseen

uusiutuvan energian

tuotantoon ja helpottaa sen

vaatimien laitteiden asentamista

myöhemmin. Asukkaat ja taloyhtiöt

saattavat kiinnostua siitä

energian hinnan kohotessa. Paneeleilla

ja propelleilla on myös

symbolinen merkitys. Ne kertovat

kaupunkikuvassa vihreistä arvoista

ja ympäristöstä välittämisestä,

Jääskeläinen pohtii.

Länsisataman suunnittelussa

on noussut esiin porkkanana ajatus

vuokranalennuksesta, jos taloon

tulee aurinkopaneeleita tai

tuuligeneraattoreita. Jääskeläisen

mielestä julkisin varoin tuettua

pilotointia tarvitaan, sillä muuten

muutos on liian hidasta.

Tuuligeneraattorien

runkoäänet askarruttavat

Helsingissä on toteutettu vain

muutama pientuulivoimala. Kokemukset

niistä ovat myönteisiä,

Kuntatekniikka 3/2010

35


ENERGIA

selviää rakennusvalvontaviraston

tuoreesta lausunnosta, joka koskee

pientuulivoiman toteuttamista

kiinteistöjen yhteyteen. Lausunnon

taustalla on viime vuonna

tehty valtuustoaloite.

Siivelliset parin megawatin

pientuulivoimalat pyörivät Gardenian

talvipuutarhan vieressä

ja ST1:n jakeluasemien katoilla

niin kaukana asuinrakennuksista,

etteivät ne voi häiritä ketään.

Katolle kiinnitetyn tuulivoimalan

vaikutuksesta asutuksen keskellä

saadaan lisää tietoa, kun ST1 rakentaa

toimistonsa päälle kolme

generaattoria ensi kesänä.

Niille myönnettiin määräaikainen

lupa pitkän prosessin jälkeen.

Naapurikerrostalojen asukkaat

nimittäin valittivat hankkeesta.

Rakennusvalvonta perusteli

lupaa kokemusten saamisella

tulevia hankkeita varten.

Epätietoisuutta on etenkin

runkoäänistä ja naapurien kokemasta

häiriöstä. Teknillinen neuvottelukunta

on todennut, että

tuuligeneraattorien keskiäänitaso

saa olla enintään 45 desibeliä.

Neuvottelukunta edellyttää, että

rakennustekniikan asiantuntija

määrittää mastojen aiheuttamat

kuormitukset ja niiden edellyttämät

rasitukset, kun tuulivoimala

kiinnitetään katolle.

Painajaisesta

vihreäksi symboliksi

Jääskeläinen uskoo, että pientuulivoima

kaupungissa herättää

myös ennakkoluuloja niin suunnittelijoiden,

virkamiesten kuin

Lumi hupenee nopeasti Eko-Viikin aurinkokeräimistä, kun kallistuskulma

on riittävä.

naapureidenkin keskuudessa.

– Kaupunkikuvaneuvottelukuntaakin

on vaivannut painajainen

sadoista tuuligeneraattoreista

arvokkaan Etu-Töölön katoilla,

neuvottelukuntaan kuuluva

Jääskeläinen kertoo.

– Pienet tuulivoimalat sopivat

etenkin omakotialueille, mutta

varovaisesti sijoitettuina myös

keskustaan. Luontevimmin ne

saa istumaan uuteen rakennukseen.

Jääskeläinen viittaa Ruotsin

Boverketin viime vuonna tekemään

päätökseen. Sen mukaan

pihalle rakennettavalle tuulivoimalalle,

jonka maston korkeus

on alle 20 metriä ja lapojen yhteinen

pituus enintään kolme metriä,

ei tarvita lupaa.

Tämä on lisännyt osaltaan

pientuulivoiman suosiota naapurissa.

Suosiota kasvattaa myös

uusiutuvan energian taloudellinen

tukeminen.

“Ennen porailtiin reikiä

melkein mihin tahansa”

Näkymättömissä toimivista lämpöpumpuista

ei ole vihreiksi symboleiksi

kaupunkikuvassa, vaikka

maalämmön hyödyntäminen on

tällä hetkellä monella tapaa kannatettavaa.

Helsingissäkin sitä on

rakennettu jo pitkään.

– Ennen porailtiin reikiä melkein

mihin tahansa. Tänään niiden

sijainti tallennetaan kiinteistöviraston

kaupunkimittausosaston

johtotietopalveluun, energiaarkkitehti

Pirjo Pekkarinen-Kanerva

rakennusvalvontavirastosta

kertoo.

Lämpöpumpun porareiän tekemiseen

ei tarvita toimenpidelupaa,

mutta se edellyttää lausuntoa

rakennusvalvonnasta. Lausuntomenettely

on tarpeen, jotta

reikää porattaessa ei vahingoiteta

maanalaisia johtoja tai kaapeleita.

Niiden lisäksi kaupungissa

on 400 kalliokattoista tilaa tunneleista

väestönsuojiin.

Maalämpöhankkeiden

ohjausta kehitetään

Maalämpöpumppujen sijaintiin

liittyy muutakin selvitettävää,

kuten tulevat tarpeet maanalaisessa

rakentamisessa. Pari vuotta

sitten valmistuneen Helsingin

maanalaisen yleiskaavan avulla

ohjataan maanalaisia tilavarauksia

ja varmistetaan olemassa olevien

tilojen toiminta.

– Helsingin kiinteistöviraston

viime marraskuussa asettama

maa- ja vesilämpötyöryhmä

miettiikin parhaillaan, miten yhä

lisääntyvien maalämpöhankkeiden

ohjausta voisi kehittää, Pekkarinen-Kanerva

kertoo.

– Poraaminen jopa 200 metrin

syvyyteen ei onnistu koskaan

aivan suoraan. Siten moni pienelle

tontille porattu reikä saattaa

kulkea naapuritontin alla. Liian

lähekkäin olevat reiät verottavat

toistensa lämmöntuottoa. Ongelmia

voi tulla, jos naapurikin

haluaa hyödyntää maalämpöä,

energia-arkkitehti ennustaa.

Pohjavesialueille

ei porareikiä

Rakennusvalvontaviraston ohjeen

mukaan reikä tulee porata

vähintään 20–50 metrin päähän

tunnelista. Reikien etäisyyden

toisistaan on oltava ainakin 15

metriä ja tontin rajalta 7,5 metriä.

Helsingissä tärkeillä pohjavesialueilla,

kuten Vuosaaressa, porareikiä

ei saa tehdä.

Pääkaupungistakin löytyy poraamiseen

hyvin sopivia alueita,

joille ei ole rakennettu tunneleita

eikä luolia. Helsingin ydinkeskusta

muistuttaa kuitenkin

yhä enemmän reikäistä juustoa,

eikä siellä juuri ole tilaa lämpökaivoille.


Lahti ja Raahe puntaroivat porareikiä ja tuulimyllyjä

■ Lahti Aqua Oy on ottanut aikalisän

lausunnoille, joita se antaa

maalämpöhankkeista rakennusvalvonnalle

pohjavesialueillaan

Lahdessa. Toistaiseksi porareikiä

ei saa tehdä, mutta kielto saattaa

jäädä pysyväksikin, Lahti Aquan

suunnittelupäällikkö Markku

Heikkonen arvioi.

– Etenkin lämmön keruussa

käytetyt kylmäaineet huolettavat,

vaikka jotkut niistä ovat muita

myrkyttömämpiä. Jos ne pääsevät

pohjaveteen, pohjavesi saastuu

enemmän tai vähemmän,

Heikkonen kertoo.

Miten poraukset vaikuttavat

pohjavesiin, sitä ei ole juurikaan

tutkittu. Lahti Aquan tarkoitus

on selvittää asiaa lisää, sillä laajalla

pohjavesialueella on paljon

kiinnostusta maalämmön rakentamiseen.

Puntarissa painavat myös maalämpö

uusiutuvana energianlähteenä

ja rakentamiskiellon vaikutus

talouksien energialaskuun sekä

kiinteistön arvoon.

Lahden rakennusvalvonnassa

ovat niin ikään työn alla ohjeet,

jotka määrittelevät aurinkopaneelien

ja -keräinten sekä pienten

tuulivoimaloiden rakentamista

pihoille ja katoille. Viime syksynä

eräs taloyhtiö haki lupaa pientuulivoimalaan

katollaan, mutta

rakennusvalvonta ei myöntänyt

sitä. Tuulimyllyn pelättiin häiritsevän

alueen visuaalista ilmettä ja

aiheuttavan melua.

Raahessa suuri vuokrataloyhtiö

haki viime syksynä rakennuslupaa

siivellisille tuuligeneraattoreille,

jotka oli tarkoitus asentaa katoille

peruskorjauksen yhteydessä.

Lupakäsittelyn aikana ne ovat

kuitenkin vaihtuneet pienempiin

pystyroottorillisiin, koska rakennusvalvonnassa

pelättiin isompien

laitteiden aiheuttavan tärinää

rakenteissa ja häiriötä ympäristölle.

Sen sijaan sähköä tuottavia

aurinkopaneeleita on asennettu

suunnitellusti.

36 Kuntatekniikka 3/2010


”Tämä lehti

on luettava”

Kehittämispäällikkö Elina Pekkarinen

Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela

Karkkilan kaupunki

Tapio Jokela

hakee Kuntatekniikkalehdestä

muun muassa tietoa

yrityksistä ja niiden palveluista.

Elina Pekkarinen lukee Kuntatekniikkaa

pysyäkseen alan kehityksen kyydissä.

Kuntatekniikka on alansa ykkönen. Sitä kustantaa ja julkaisee

Kuntaliiton tytäryhtiö KL-Kustannus Oy. Lehden toinen julkaisija

on Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY.

ALANSA YKKÖNEN

3 /2010

Vesiosuuskunta on

Äänekoskelle mitä

tärkein kumppani,

Hannu Javanainen

sivulla 36

vakuuttaa. sivu 46

Kuntatekniikan lukijoista 72 prosenttia pitää lehteä erittäin tai melko

hyödyllisenä. 64 prosenttia säilyttää lehden yli kuukauden.

Keskimääräinen lukuaika on 38 minuuttia. Kolmella neljästä lukijasta

on vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto.

Kuntatekniikan lukija- ja huomioarvotutkimus 2009/Taloustutkimus Oy

Kajaani purkaisi

suojellun

katsomon sivu 14

Sairaaloiden

sisäilmasto

puhtaaksi sivu 18

Helsinki haluaa

aurinko- ja tuulienergiaa

sivu 34

Uusi tekniikka

nitistää

katupölyn sivu 40

Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo

tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6

ILMASTON ASIALLA

Tilaukset: (09) 771 2442, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Kustantaja: KL-Kustannus Oy/Kuntaliitto

http://lehti.kuntatekniikka.fi


Kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispoltolla voidaan

JÄTTEEN ENERGIAKÄYTÖSTÄ hyötyä

Jätehuollon alueellisella yhteistyöllä

ja etenkin erilliskerättyjen

jätemateriaalien energiakäytöllä

voidaan saavuttaa huomattavia

ympäristö-, talous- ja työllisyyshyötyjä.

Suuret käsittely-yksiköt

ovat tehokkaampia kuin

useat pienet kuntatason yksiköt.

● Lasse Okkonen

FT, projektipäällikkö

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu,

Biotalouden keskus

Jätehuollon alueellinen yhteistyö on lisääntynyt

nopeasti. Yhteistyötä ovat vauhdittaneet

mm. Euroopan unionin uudistuneen

jätelainsäädännön asettamat jätteiden hyötykäyttötavoitteet

ja uudet jätteiden kaatopaikkasijoitusta

koskevat vaatimukset, jotka

ovat nostaneet kunnallisen jätehuollon kustannuksia

ja aiheuttaneet huomattavia investointitarpeita.

Jätteen käsittely- ja hyötykäyttövaihtoehdot

simuloituina Pielisen

Karjalan kuntien jätevirtojen

perusteella

Kuvio 1. Suorat ja epäsuorat kasvihuonepäästöt

1500

1200

900

600

300

0

-300

-600

-900

-1200

-1500

kg CO 2

ekv./t

1

2

Suorat päästöt

1. Kunnallinen kaatopaikkasijoitus

2. Alueellinen kaatopaikkasijoitus

3. REF-I rinnakkaispoltto, CHP

4. REF-III rinnakkaispoltto, CHP

5. Massapoltto

Rinnakkaispoltto on edullista

Rinnakkaispoltto on jäteperäisen polttoaineen

polttoa voima- tai lämpökattilassa tai

prosessiuunissa pääasiallisen polttoaineen

kanssa. Leijupetitekniikalla rinnakkaispoltettaviksi

soveltuvat mm. hyvälaatuiset kierrätyspolttoaineet

(REF-I ja REF-II), purkupuu,

erilliskerätyt pakkausjätteet sekä teollisuuden

erillisjätteet ja lietteet. Puulle, turpeelle

tai kivihiilelle ensisijaisesti suunnitelluissa

kattiloissa kierrätyspolttoaineen osuus on tyypillisesti

20–30 prosenttia.

Heikkolaatuisemmat REF-III ja RDF-polttoaineet

valmistetaan sekalaisesta yhdyskuntajätteestä,

ja niiden valmistus ja rinnakkaispoltto

ovat teknisesti haasteellisempia kuin

hyvälaatuisilla kierrätyspolttoaineilla. Näiden

polttoaineiden hyödyntämiseen soveltuvat

erityisesti niille suunnitellut leijupetikattilat,

pienet vakioidut arinapolttolaitokset

tai ne voidaan kaasuttaa puhdistetuksi polttoainekaasuksi.

Jäteperäisen kierrätyspolttoaineen rinnakkaispoltolla

yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa

voidaan saavuttaa huomattavia

kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä. Satakunnan

alueen ja Pielisen Karjalan alueen

tapaustutkimuksissa (Okkonen 2009) mallinnettiin

jätteenkäsittelyn ja hyötykäytön eri

vaihtoehtojen ympäristö- talous- ja työllisyysvaikutuksia.

Ympäristövaikutuksia mallinnettiin

erityisesti kasvihuonekaasujen osalta.

Tutkimuksen tulokset osoittavat että hyvälaatuisen

kierrätyspolttoaineen rinnak-

3

4

5

Epäsuorat

päästövähennykset

Kuvio 2. Suorat kustannukset ja epäsuorat tuotot

200

150

100

50

0

-50

-100

-150

-200

/t

1 2

3

Suorat kustannukset

4

5

Epäsuorat tuotot

kaispoltto leijupetitekniikalla voisi vähentää

suoria kasvihuonekaasupäästöjä 120–395 kg

CO 2

/tonni verrattuna jätemateriaalin kaatopaikkasijoitukseen.

Huomattavasti suurempia päästövähennyksiä

voidaan saavuttaa, mikäli oletetaan, että

tuotettavalla jäteperäisellä energialla korvataan

fossiilisia polttoaineita tai keskimääräistä

suomalaista sähköä ja lämpöä (kuvio 1). Suurin

päästövähennyspotentiaali on hyvälaatuisen

REF-polttoaineen rinnakkaispoltolla yhdistetyssä

sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Tulosten mukaan jätteiden maantiekuljetukset

eivät ole erityisen merkittävä kasvihuonekaasujen

päästölähde: keräys- ja kuljetustyön

päästöt olivat noin 4 prosenttia jätehuoltosysteemin

kokonaispäästöistä. Tutkimuksessa

ei otettu huomioon muita päästövaikutuksia

kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi.

Energiakäytöstä epäsuoria tuottoja

Jätteiden energiahyödyntäminen lisää kustannuksia

suoraan kaatopaikkasijoittamiseen

verrattuna, koska jätemateriaaleja joudutaan

esikäsittelemään ja prosessoimaan sekä kuljettamaan

entistä pidempiä matkoja. Toisaalta

jätteiden energiakäytön hyödyksi tulisi lukea

myös epäsuorat tuotot/kustannussäästöt

energiantuotannossa, kun keskimääräistä

sähköä ja lämpöä korvataan jätteillä tuotetulla

energialla.

Suurimmat epäsuorat tuotot saavutetaan

REF-I polttoainelaadun rinnakkaispoltossa

leijupedillä johtuen polttoaineen suhteellisesta

edullisuudesta, korkeasta tehollisesta lämpöarvosta

ja polttoaineen korkeasta biomassasisällöstä

(noin 50–60 % energiasisällöstä).

Suuruudeltaan tämä epäsuora tuotto on jopa

90 €/tonni, mikä kompensoi hyvin muihin

vaihtoehtoihin verrattuna korkeampia kokonaiskustannuksia

(kuvio 2).

Jätteen ja kierrätyspolttoaineiden polton

kustannukset vaihtelevat hyvin paljon tapauskohtaisesti.

Siten esitettyjä kustannustasoja

voidaan käyttää vain tapauskohtaisina suuruusluokkaa

kuvaavina arvoina.

Julkisia ja yksityisiä hyötyjä

Jäte- ja energia-alan toimijat voivat perustella

jätteiden ja sivutuotteiden energiakäyttöä

hankkeiden julkisilla ja yksityisillä hyödyillä.

Julkisia hyötyjä kustannustehokkaan

energiantuotannon ja kasvihuonekaasupääs-

38 Kuntatekniikka 3/2010


ENERGIA

vähentää päästöjä ja kustannuksia

ympäristölle

töjen vähennysten ohella ovat myös positiiviset

työllisyysvaikutukset sekä kotimaisen leijupetipolttotekniikan

edistäminen.

Kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolton

hyötyinä toimivat energiantuottajan edulliset

polttoainekustannukset, vaikka käyttöpaikalla

joudutaan käytännössä aina tekemään taloudellista

optimointia REF-polttoaineen edullisuuden,

mutta myös tavanomaisia polttoaineita

korkeampien ylläpito- ja käyttökustannusten

välillä.

Energiantuotantolaitokset voivat ottaa

kierrätyspolttoaineet osaksi polttoainevalikoimaa

mm. turpeen, metsähakkeen tai kivihiilen

rinnalle. Biomassaperäisellä REF-polttoaineella

saavutetut päästövähennykset voidaan

hyödyntää päästökaupassa.

Jätteiden energiakäytön vaatimat investoinnit

ja aikaisempaan jätteen kaatopaikkasijoittamiseen

verrattuna korkeammat käyttökustannukset

voivat tarkoittaa jätemaksun

nousua. Tällöin kuntalaisten hankkeesta saamat

hyödyt voivat jäädä epäselviksi.

Energiakäytön avulla jätemateriaaleja ja sivutuotteita

voidaan kuitenkin käsitellä suuria

määriä, energiaa voidaan tuottaa kustannustehokkaasti

ja jätemaksujen ja energianhintojen

nousu voidaan pitää kohtuullisella tasolla.

Kuntalaisen näkökulmasta olennaista on varmistaa

jäte- ja energia-alan hinnoitteluperiaatteiden

kustannusvastaavuus, läpinäkyvyys,

pitkäjänteisyys sekä tasapuolisuus.

Artikkeli perustuu FT Lasse Okkosen marraskuussa

2009 julkaistuun väitöstutkimukseen. Okkonen, L.

(2009): Systems evolution of waste and by-product

management and bioenergy production. Joensuun

yliopisto, Yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja nro 98.

Tutkimuksen johdanto-osa on ladattavissa osoitteesta

http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/

okkonen_systems/okkonen.pdf.

FAKTAA

Päästöistä:

■ Keskimääräinen suomalaisen sähkön

päästökerroin on 61,84 g CO 2

ekv./MJ ja

keskimääräisen suomalaisen lämmön kerroin

on 62,5 g CO 2

ekv. .

/MJ.

■ Vertailuna raskaan polttoöljyn päästökerroin

on 77,4 g CO 2

ekv./MJ ja kivihiilen

94 g CO 2

ekv./MJ.

(Pipatti & Tuhkanen 1999; Koskela 2002)

Säästöistä:

■ Primaarienergiantuotannon polttoaineiden

korvaaminen luo kustannussäästöjä.

Korvattavien energiamuotojen keskimääräiset

kustannussäästöt ovat 4,8 €/GJ keskimääräiselle

suomalaiselle sähkölle ja 4,3 €/

GJ keskimääräiselle suomalaiselle lämmölle.

■ Vertailuna raskaan polttoöljyn korvaamisen

keskimääräinen kustannussäästö on

6,83 €/GJ ja kivihiilen 4,06 €/GJ.

(KTM 2003)

Sade- ja sulamisvedet hallintaan AQUATOP -kansistoilla












Saint-Gobain Pipe Systems Oy

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com

www.sgps.fi

Kuntatekniikka 3/2010

39


Seitsemän kaupungin KAPU-ha

KATUPÖLY KUR

Nuuskija-autolla mitataan pölyä suoraan pölylähteestä

eli renkaan takaa. Kuva Aleksi Malinen

Pölynsidonnan täsmäkastelulaitteilla

voidaan kastelu kohdistaa

suoraan kadun pölyisimpiin

kohtiin.

40 Kuntatekniikka 3/2010


LIIKENNE

nke: täsmäkastelulaite ja PIMU-kalusto tehokkaita

IIN uudella tekniikalla

Uusi tekniikka puree

katupölyyn. Etenkin

täsmäkastelulaite ja PI-

MU-kalusto ovat osoittaneet

hyödyllisyytensä.

Pölynsidonta suolaliuoksella

on tehokkainta

akuutin katupölyn

vähentämisessä. Tämä

kävi ilmi nelivuotisessa

KAPU-hankkeessa, joka

mm. kokosi ohjeita pölyntorjuntaan.

● Jari Viinanen, Helsingin

kaupungin ympäristökeskus

● Kaarle Kupiainen,

Nordic Envicon Oy

● Liisa Pirjola, Metropolia

ammattikorkeakoulu

Viime vuonna päättyneessä

Katupölyn päästöt ja torjunta

-hankkeessa (KAPU) tutkittiin,

miten talvikunnossapidon toimenpiteet

ja katujen kevätpuhdistus

vaikuttavat hengitettävien

hiukkasten PM 10

-katupölyn

määrään ja koostumukseen. Lisäksi

selvitettiin nykykäytäntöjä

ja uusia menetelmiä vähentää pölyn

määrää. Tutkimukseen osallistui

seitsemän kaupunkia.

Katupölypitoisuudet

vaihtelivat huomattavasti

Katupölyn tutkimus tehtiin Nuuskija-autolla

kaupunkireiteillä

● ennen talvikauden pölyn

kertymisen alkua,

● pölyn kertymisen aikana

talvella,

● keväällä ennen katujen

puhdistuksen aloittamista,

● puhdistuksen eri vaiheiden

aikana sekä

PIMU-kalusto poistaa irtoaineksen

ja pölyn myös päällysteen

raoista.

● puhdistuksen päättymisen

jälkeen niin kauan, että pölyn

määrä ei enää olennaisesti vähentynyt.

Kevään huippupäästöt havaittiin

tyypillisesti maalis-huhtikuun

vaihteessa, jolloin Nuuskija-pitoisuudet

olivat 4 000–25 000 μg/m 3 .

Suuret erot kaupunkien välillä selittyivät

rakennustyömaiden vaikutuksilla

ja liukkaudentorjunnan

sekä talvikunnossapidon käytäntöjen

vaihteluilla. Huipun jälkeen

päästöt laskivat tasaisesti, ja toukokuun

alussa kaupunkien päästötasot

olivat jo suhteellisen alhaisia

(Nuuskija-pitoisuus 2 000

μg/m 3 ).

Erittäin puhtaalla, kesäisellä

tasolla (alle 1 000 μg/m 3 ) päästöt

ovat kuitenkin yleensä vasta toukokuun

puolivälin jälkeen. Nuuskija-päästön

lasku ajoittuu yhteen

katujen kevätpuhdistusten ja nastarenkaiden

käytön vähenemisen

kanssa. Lisäksi päästöhuipun jälkeen

pölyvarastoja (lumipenkat,

jää) ei yleensä ole enää jäljellä. Pölyä

kulkeutuu katuympäristöstä

pois myös ilmavirtausten, sateiden

ja valunnan mukana.

Kadun puhtauskriteerit

laadunvarmennukseen

KAPU-tutkimustuloksia voidaan

käyttää katujen puhtausasteen

puhdistuskriteerien määrittelyyn.

Kriteerejä olisi mahdollista

käyttää asettamalla ne vaatimukseksi

puhdistuksesta vastaavalle

taholle.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto

on esittänyt, että nykyiselle

puhdistuskalustolle voisi

käyttää esimerkiksi seuraavia

(Nuuskija-auto) ohjearvoja:

● puhdas alle 1 000 μg/m 3 ,

● riittävät toimenpiteet (kohtuukustannuksin

ei parempaan

päästä) 1 000–4 000 μg/m 3 ,

● lisätoimenpiteitä vaaditaan yli

4 000 μg/m 3 ja

● pidemmillä kaduilla tarkastellaan

katuosuuksittain.

Lumen poisvienti ja

liukkaudentorjunta

Kadunvarren lumessa on havaittu

jopa 15–20-kertaisia kiintoainespitoisuuksia

verrattuna kaupunkialueiden

koskemattomaan

lumeen. Tällä perusteella voidaan

olettaa, että lumen poisviennillä

voidaan saavuttaa hyötyjä katupölyongelman

kannalta.

KAPU-aineiston perusteella

tehty hiekoitus- ja suolauspäivien

lukumäärien ja päästötasojen

vertailu osoittaa, että hiekoituksen

käytön kasvaessa pölypäästöt

ovat korkeampia ja käänteisesti

suolauksen kasvaessa pölypäästöt

ovat alhaisempia. Katukohtaisiin

päästöihin vaikuttavat myös

auraus, kiinteistöjen tekemä hiekoitus

ja lähikaduilta kulkeutunut

pöly.

Hiekoituksen ohella nastarenkaiden

aiheuttama tien kuluminen

lisää katupölypäästöjä kaupunkialueilla.

Henkilöautoista

noin 90 prosenttia käyttää nastarenkaita.

Tutkimuksen aikana

osuus ei ole muuttunut.

Pölynsidonnalla katupölypitoisuudet

nopeasti alas

Pölynsidonta suolaliuoksella

osoittautui lupaavimmaksi akuutin

katupölyn vähentämiskeinoksi

pitoisuusaleneman olles-

Kuntatekniikka 3/2010

41


sa luokkaa 40 prosenttia. Tutkimuskaupungeissa

käytettiin pelkästään

kalsiumkloridia (CaCl 2

).

Muissa Pohjoismaissa on pölynsidonnassa

käytetty myös magnesiumkloridia

(MgCl 2

) ja kalsiummagnesiumasetaattia

(CMA), joita

ruotsalaiset pitävät tehokkaampina

kuin kalsiumkloridia.

Pölynsidonta-aine vähentää

päästöjä sitomalla pölyhiukkaset

pinnoille ja toisiinsa. Pölynsidonta

ei kuitenkaan poista pölyä

katuympäristöstä, ja puhdistus

tulee järjestää myöhemmin.

Pölynsidontaa tehtiin eniten Helsingissä

ja Espoossa (luokkaa 15

kertaa), mutta esimerkiksi Riihimäellä

ei ollenkaan.

Pölynsidontaa kannattaa käyttää

myös heti puhdistamisen jälkeen,

koska katupölyn pitoisuudet

voivat nousta hyvin korkeiksi.

Suurta osaa puhdistuslaitteista

ei nimittäin ole suunniteltu keräämään

hengitettävän kokoluokan

pölyä. Laitteet voivat myös siirtää

jo varastoitunutta pölyä takaisin.

Tutkimushankkeen aikana

useassa kaupungissa kehitettiin

pölynsidonta-aineen levityslaitteita.

Näissä laitteissa liuosta ei levitetä

asfalttipinnoille koko ajoradan

leveydelle, koska se tekee

asfaltin pinnan liukkaaksi ja toisaalta

liikenteen ilmavirtojen johdosta

enimmät pölyt ovat ajoradan

reunoissa. Levittimissä voidaankin

käyttää huomattavasti

Rakennustyömaa testasi pesulaitetta

Espoon Suurpellossa testattu renkaiden

ja alustan pesulaite ei saavuttanut kovin

suurta suosiota.

■ Rakennustyömaat vaikuttavat lähikatujensa

pölypäästöihin. Vaikutus tulee esille erityisesti

kesäaikaan, kun talviajan aiheuttamat

katupölypäästöt ovat alentuneet. Tutkimuksen

mukaan työmaiden pölyvaikutus

vaihteli työmaittain huomattavasti ja riippui

työmaan luonteesta (miten pölyävää

Dulevon Gore-suodattimen puhdistustehon mittausjärjestelyt

vahvempaa eli noin 15-prosenttista

liuosta, kun koko kadulle levitettäessä

on suositeltavaa käyttää

noin 5-prosenttista liuosta.

toimintaa tehdään, kuinka

paljon työmaaliikenteen

mukana kulkeutui pölyävää

ainesta kaduille) ja siitä,

millaisia puhdistustoimenpiteitä

työmailta vaadittiin.

Työmaita tulisikin valvoa

paremmin ja vaatia niitä

tarpeen mukaan tehostamaan

pölyntorjuntaa.

Espoon Suurpellossa –

Kehä II:n varteen nousevan

noin 8 000 asukkaan alueen

rakennustyömaalla –

oli tavoitteena selvittää, miten

tehokkaasti pyörien- ja

alustanpesulaite vähentää

työmaaliikenteen nostattaman

pölyn kulkeutumista

lähikaduille ja miten laajalle

alueelle pöly leviää. Katujen

PIMU-kalustolla

lupaavia tuloksia

Katujen painepesulla pystyttiin

vähentämään pölyisyyttä. Nykylaitteistot

(harjakalusto, imulakaisukalusto)

eivät välttämättä

ole tehokkaita akuuttiin hengitettävän

pölyn (PM 10

) torjuntaan.

Pitkällä aikavälillä saadaan kuitenkin

hyötyjä, kun karkea pöly

poistetaan katuympäristöstä, jolloin

uuden hienon pölyn muodostus

vähenee tai loppuu.

PM 10

-päästöjä saatiin vähennettyä

pesevällä imusuulakkeella

varustetuilla katupesureilla (PI-

MU-kalusto). Niillä poistetaan

irtoaines ja pöly päällysteen raoista

ja painepesun seurauksena

muodostuva liete imetään välittömästi

pois kadun pinnalta.

Päästön alenema riippui kadun

pinnan pölyisyydestä. Likaisemmilta

pinnoilta päästövähenemät

olivat suurempia.

Poistoilmasuodattimet

tärkeitä

On myös hyvä kiinnittää huomiota

puhdistuslaitteiston poistoilman

suodatukseen, ettei laitteisto

levitä pölyä takaisin katuympäristöön.

Kehittyneemmillä

suodatustekniikoilla voidaan

poistaa hengitettävää pölyä tehokkaasti

ulostuloilmasta. Keskimääräinen

poistoilman PM 10

-

pitoisuuksien vähenemä Goresuodattimella

oli 56 prosenttia

verrattuna vakiosuodattimeen.

Puhdistumisen jälkeen katujen

pinnat voivat pölyyntyä uudelleen,

jos irtoainesta kulkeutuu

katuympäristöön esimerkiksi

rakennustoiminnasta, puhdistamattomilta

jalankulkualueilta

tai päällystämättömiltä kaduilta.

Tehokas kevätpuhdistus vaatiikin

laajojen alueiden puhdistusta ja

puhdistusten toistoja. Kerralla ei

synny ”kesäpuhdasta” katua.

puhdistumista ei voitu kuitenkaan

osoittaa tutkimuksella.

Tämä johtui todennäköisesti

siitä, että arviolta

jopa puolet työmaaliikenteestä

ajoi pesulaitteiston

ohitse. On myös mahdollista,

että ajoneuvojen viipymä

laitteessa on ollut liian

lyhyt.

Tällaisessa tapauksessa

pesu kostuttaa ajoneuvoon

kiinnittyneen irtoaineksen,

joka esimerkiksi ajoneuvon

ylittäessä katukivetystä voi

pudota kadulle. Vähäinenkin

ajoneuvomäärä voi tällaisissa

tapauksissa liata kadun.

KAPU-HANKE

■ Katupölyn päästöt ja torjunta

-hankkeeseen (KAPU) 2006–09

osallistui seitsemän kaupunkia

(Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere,

Kerava, Riihimäki ja Turku).

Yhteensä näissä kaupungeissa

asuu noin 1,5 miljoonaa

asukasta.

■ Hanketta rahoittivat ympäristöministeriö

(ympäristöklusteri),

osallistujakaupungit, YTV (nykyinen

HSY), Suomen Kuntaliitto,

Berner Oy ja Destia.

■ Kaupungeissa otettiin käyttöön

talvikunnossapidon ja kevätpuhdistuksen

toimenpiteiden

seurantajärjestelmä, jossa kirjattiin

ylös lumenauraus, hiekoitus,

suolaus, pölynsidonta ja puhdistus.

Tietoja käytettiin arvioitaessa

toimenpiteiden vaikuttavuutta

kadun pölyämiseen.

■ Hankkeessa tutkittiin lisäksi

puhdistuskaluston poistoilman

pölypitoisuutta, rakennustyömaiden

vaikutusta, kadun

tehostettua pesua, pesuaineen

käyttöä ja hiekoituksesta luopumista.

■ Varsinainen katupölyn tutkimus

perustui pääosin Nuuskija-autolla

(http://nuuskija.metropolia.fi)

mitattuihin päästötietoihin.

Nuuskija-auto kerää

hiukkasnäytteen renkaan takaa,

noin 5 cm:n etäisyydeltä. Koska

mittaus tehdään lähellä tienpinnan

päästölähdettä, eivät

päästöt ehdi laimentua. Päästöt

esitetäänkin Nuuskija-pitoisuuksina.

■ Loppuraporttiin koottiin ohjeita

pölyntorjunnalle. Ne käsittelevät

kuntien mahdollisuuksia

antaa määräyksiä rakennusluvassa

ja rakennusjärjestyksessä.

Lisäksi on tarkasteltu pölyntorjuntaa

rakentamisessa sekä liukkauden

torjunnassa ja talvikunnossapidossa.

Tarkemmin on

käsitelty hiekoitusta, suolausta,

pölynsidontaa, lumen poistoa ja

puhdistusta. Kuhunkin kohtaan

on poimittu parhaita esimerkkejä

lähinnä projektiin osallistuneista

kunnista.

■ Hankkeen loppuraportti löytyy

osoitteesta www.hel.fi/ymk/julkaisut

> (13/2009)

■ Aiheesta myös Kuntatekniikassa

3/2007 (s. 10–12) ja

1/2008 (s. 52–55) http://lehti.

kuntatekniikka.fi

42 Kuntatekniikka 3/2010


LIIKENNE

AIS-järjestelmän suuttimet on

asennettu upottamalla tienpinnan

päällysrakenteeseen Pohjan

sillalla Tammisaaressa.

Automaattisulatusta kokeillaan Tammisaaressa

AIS TORJUU LIUKKAUTTA sillalla

AIS-järjestelmä torjuu

liukkautta Tammisaaressa.

Kokemukset kevättalvella

2009 Pohjan

sillalle asennetusta järjestelmästä

ovat odotusten

mukaiset.

● Ilmari Sikander

työmaainsinööri

Destia Oy

Kevättalvella 2009 Destia

asensi automaattisen liukkaudentorjuntajärjestelmän

(AIS, antiice-system)

pilottikohteeseen

Tammisaaren puoleiselle Pohjan

sillalle valtatiellä 25. Lähtökohtana

AIS-järjestelmän kehittämisessä

oli hyödyntää Destian

kokemusta ja osaamista liikennealueiden

talvihoidossa ja kelikeskustoiminnassa.

AIS-automaattinen liukkaudentorjuntajärjestelmä

suihkuttaa

liukkaudentorjuntaliuosta

100 metrin matkalle kymmenestä

suuttimesta. Järjestelmä tukee

hoidoltaan haasteellisia ja työläitä

kohteita, joissa erilämpöiset

ilmamassat kohtaavat ja tienpinnan

lämpötila vaihtelee nollan

molemmin puolin jopa useasti

vuorokaudessa. Tienpinnan

muuttumiseen liukkaaksi pystytään

reagoimaan välittömästi

kaikkina vuorokauden aikoina.

Pilottijärjestelmän asennus

Pohjan sillalle kesti neljä viikkoa

helmi-maaliskuun vaihteessa

2009. Liukkaudentorjuntaliuosta

levittävät suuttimet asennettiin

tien keskilinjalle upottamalla

ne päällysteeseen. Ohjausjärjestelmän

vaatiman seurantajärjestelmän

asennuksessa hyödynnettiin

olemassa olevia rakenteita.

Automaattinen seuranta- ja

ohjausjärjestelmä aktivoi järjestelmän

suuttimet levittämään oikean

määrän liukkaudentorjuntaliuosta

juuri oikeaan aikaan.

Testaus jatkunut

ympäri vuoden

Jäänsulatusliuoksena järjestelmässä

käytetään sataprosenttisesti

biohajoavaa Meltiumia, joka

sulattaa jään ja lumen nopeasti

ja tehokkaasti. Meltium soveltuu

käytettäväksi erilaisilla pinnoilla.

AIS-järjestelmän kehitystyö

on jatkunut aktiivisena vuodenajasta

riippumatta. Kesällä Meltiumin

sijasta käytettiin tavallista

vettä, jota ruiskutettiin tieosuudelle

pitkin kesää. Tarkoituksena

oli hankkia testitietoa myös kesällä.

Sen lisäksi vesi auttoi järjestelmän

suuttimia pysymään vapaina

tiepölystä. Testilistalla olivat

myös erilaiset poikkeustilanteet.

Yksi sellainen oli järjestelmän

toipuminen sähkökatkosta.

Syksyllä Destiassa oli käytössä

oikeassa toimintaympäristössä

toimiva tuote, joka on ollut

käytössä koko talven ajan.

Lokakuun ollessa poikkeuksellisen

kylmä erilaisia sääolosuhteita

oli useita. Järjestelmän toimintaa

vertailtiin Tammisaaren

alueurakan toimenpiteisiin eri

tilanteissa. Lokakuun tilanteet

osoittivat, että järjestelmä toimii

kuten pitääkin.

Järjestelmällä on ollut käyttöä

kaikkina talvikuukausina, vaikka

poikkeuksellisen kylmä talvi on

vähentänyt yleisesti teiden suolaamista

koko Etelä-Suomessa.

Erityisen suuri hyöty on saatu siitä,

että järjestelmän toiminnasta

on kokemuksia ja dataa koko talvikaudelta

eri keliolosuhteissa.

Lyhyt vasteaika

Automaattinen liukkaudentorjuntajärjestelmä

seuraa tienpinnan

pienilmastoa reaaliaikaisesti,

jolloin vasteaika liukkauden-

Kuntatekniikka 3/2010

43


Antti-matonpesualtaat

ja -mattomankelit

Puhdasta mukavuutta

matonpesuun.

- moduulimitoitus, altaiden määrää

helppo lisätä

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään

- oikea ergonomia

Kysy lisätietoja

ja pyydä tarjous!

Koskentie 89, 25340 KANUNKI

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777

project@antti-teollisuus.fi

www.antti-teollisuus.fi

Ilmari Sikander esittelee AISjärjestelmän

automaattista seuranta-

ja ohjausjärjestelmää.

torjunnassa on lyhyt. Esimerkiksi

lämmityksellä toimivien sulanapitojärjestelmien

vasteaika on

huomattavasti pidempi.

AIS soveltuu kaupunkiympäristöönkin

Kaupungeissa järjestelmä soveltuu

hoidoltaan haasteellisiin kohtiin,

kuten ylämäkiin, kiertoliittymiin

ja risteyksiin. Lisäksi talvihoidolle

yleisesti haasteelliset

siltojen ja tunnelien suiden kulkuväylät,

moottoriteiden rampit,

lentokentät sekä ostoskeskusten

parkkialueet ja sisäänkäynnit ovat

hyviä kohteita liukkaudentorjuntajärjestelmän

asennukselle.

Järjestelmän voi asentaa pistejärjestelmänä,

jolloin yksi järjestelmä

hoitaa monta pistettä samalla

alueella (esimerkiksi läheiset

risteykset). Käyttökustannukset

ovat edulliset verrattuna lämmityksellä

toimiviin sulanapitojärjestelmiin,

koska järjestelmä

on toiminnassa vain silloin, kun

siihen on tarvetta.

Kaupunkiympäristössä suu-

rimpana haasteena on järjestelmän

käyttö kevyen liikenteen

väylillä. Tienpintaan tai kadunreunaan

asennettavat pienet suuttimet

eivät haittaa jalankulkijoita

ja pyöräilijöitä, mutta jäänsulatusliuoksen

leviäminen ei tapahdu

samaan tapaan kuin ajoneuvoväylillä.

Ajoneuvoväylillä jäänsulatusliuos

leviää tienpintaan tasaisesti

liikenteen mukana.

Kokeilu jatkuu

kevääseen 2011

Pilotista karttuvan kokemuksen

ansiosta usko AIS-järjestelmän

menestykseen on korkealla. Jo

nyt sähköinen tiedonsiirto pitää

huolen siitä, että yksittäiset kohteet

on mahdollista koota yhtenäiseksi

tuotantoympäristöksi.

AIS-järjestelmästä saatavan informaation

avulla voidaan seurata

esimerkiksi tietyn kohteen

suolaustiheyttä tai jäljellä olevan

liuoksen määrää.

Tammisaaressa AIS-järjestelmää

pilotoidaan ainakin nykyisen

alueurakan sopimuksen loppuun,

kevääseen 2011 saakka.

AIS-KOMPONENTIT

■ liukkaudentorjuntajärjestelmä:

pumput, putkistot ja suuttimet

tarvittavine sähkölaitteineen

■ tiesääasemat

■ ohjausjärjestelmä

■ tietoliikenneyhteydet

■ tienvarsinäyttötaulut (optiona)

■ tienvarsikamerat (optiona)

Yksi kone, monta työtä

Avantilla on laaja ja monipuolinen

mallivaikoima kiinteistönhoitoon -

kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta.

Avant 700-sarja haastaa tasavertaisesti

perinteiset kiinteistönhoitokoneet

tehollaan ja suorituskyvyllään, mutta

huomattavasti edullisempaan hintaan.

Pienemmät 200- ja 400-sarjan koneet

ovat oivia talonmiehen apulaisia.

Avantilla on kiinteistönhoidossa töitä

ympärivuoden.

Kiinteistönhoidon

ammattilainen

• Auraus

• Hiekoitus

• Harjaus

• Kadunpesu

• Ruohonleikkaus

• Niittomurskaus

• Lehtien keräys

• Jyrsintä

• Massojen siirto ja tasaus

• Kaivaminen

• Siivous ja puhtaanapito


www.avanttecno.com

Ylötie 1

33470 YLÖJÄRVI

Puh. (03) 347 8800

Hinnat alkaen 11.700 € sis. alv

Pohjan sillan alle asennetut pumput, putkistot ja suuttimet vievät

jäänsulatusliuoksen tien päällysrakenteeseen upotettuihin

suuttimiin.

44 Kuntatekniikka 3/2010


Jumalten herkku ja

(työ)elämän makea suola

Sitä on valkoista, vaalean- ja

tummanruskeaa sekä melkein

mustaa. Sitä saa ainakin levitteenä,

rouheena, jauhona, juomana, tankona,

levynä – ja jopa munan muodossa.

Sen historian uskotaan alkaneen

satoja vuosia ennen ajanlaskun

alkua, vaikka Euroopassa sitä

on nautittu vasta 400–500 vuotta.

Sitä pidetään romanttisenakin aineena,

ja sen tuomaa nautintoa on

verrattu suuteluun ja ihastumiseen.

Joitakin se ei voisi vähempää kiinnostaa,

toisilla on siihen vakava addiktio.

Suklaa.

Maya-intiaanit kasvattivat suklaapuuta

alun perin sen maukkaan

hedelmälihan vuoksi. Myöhemmin

puun pavuista keksittiin alkaa tehdä

juomaa murskaamalla ne ja lisäämällä

jauhe veteen. Suklaata

merkitsevä alkuperäinen sana xokoatl

tarkoittaa jumalten juomaa. Nimi

on osuva.


Suklaalla on vakiintunut asema

jopa useilla työpaikoilla. Monesti

suklaata tuodaan esimerkiksi tuliaisina

työmatkoilta. Oikean hinta-laatu-määrä-suhteen

löytäminen voi

kuitenkin olla haastavaa. Tuliaisia

tulisi olla riittävästi, mutta toisaalta,

mitä parempaa suklaa on, sitä kiitollisempia

ovat työkaverit.

Määrän ja laadun optimointiin

vaikuttaa myös melko yleinen tieto

siitä, että työpaikoilla saa kulumaan

vähän vähemmänkin maukkaan

herkun. Itse olen hyödyntänyt

työtovereitani biojäteastian vaihtoehtona

esimerkiksi ylijääneiden joulupiparien

tuhoamisessa.

Mikään ei kuitenkaan katoa kahvihuoneista

yhtä nopeasti kuin suklaa.

Tuliaissuklaiden tarjolle asettamisen

ajoitukseen tuleekin kiinnittää

huomiota: jos namit vie tarjolle

ennen kahvitaukoa, voi olla melko

varma siitä, että ne katoavat pikaisesti

– ja epäilemättä hyvissä ajoin

ennen kahvia. Suklaa nimittäin

saattaa tuoda sivistyneenkin organisaation

työntekijöissä esiin pienen

piraijalauman ominaisuuksia.

Edellisessä työpaikassani suklaata

tuotiin työmatkoilta paluun kunniaksi

mutta myös, jos oli muuta syytä

juhlaan, kuten jonkun syntymätai

nimipäivä. Lisäksi suklaata saatettiin

tuoda motivaatiota parantamaan,

jos projektissa oli käynnissä

vaikkapa hankala vaihe, tai ihan

muuten vaan. Sana tarjolla olevasta

suklaasta lähetettiin sähköpostitse

ja herkun ystäviä saapui toisesta

siivestä asti. Suklaa oli tärkeä

osa kirjoittamatonta organisaatiokulttuuria.


Tähänastisen historiani aikana

eniten suklaata kulutin kuitenkin

teini-ikäisenä. Silloin tuntui, ettei

suklaata voi saada tarpeeksi. Parhaan

ystäväni kanssa pidimme varsinaisia

suklaaorgioita. Kirjoitimme

suklaalle jopa runon: Oodi suklaalle.

Se alkoi näin: ”Sun tuoksus huumaava

sumentaa järjen, ja on korvia

kuumaava, lupaukseni särjen.”

Toissasyksynä runon osa ”Ei merkitse,

vaikken farkkuihin mä mahtuiskaan,

kunhan vaan sua kupuun

ahtaa saan” oli käynyt niin pahasti

toteen, että päätin aloittaa suklaalakon.

Ensimmäiset viikot olivat vaikeimmat.

Tuntui, että suklaata oli

joka puolella: työpaikallani, kaduilla,

ystävieni keskuudessa…

Lounasruokalassa jälkiruokana

oli suklaamoussea ja jopa bussissa

viereeni istui nainen, joka kaivoi

laukustaan suklaapatukan ja alkoi

rouskuttaa sitä. Oli pakko nojautua

hieman sopivuuden rajan ylittävästi

naisen puoleen nuuhkimaan tuota

ihanaa herkkua.

Kolme kuukautta kestäneen

lakkoni lopetin joulupäivänä konvehtiin,

jota mieleni ei edes tehnyt.

Odotin, että suklaa maistuisi

niin pitkän tauon jälkeen jotenkin

pahalta ja ällöttävän makealta.

Valitettavasti näin ei ollut.


Siitä huolimatta, että suklaan

syöminen saattaa ajoittain aiheuttaa

henkistä morkkista, on erityisesti

tummalla suklaalla todettu

olevan mielialaa kohottavia vaikutuksia.

Se nimittäin lisää aivojen

mielihyvähormoni serotoniinia. Yli

70 prosenttia kaakaota sisältävän

suklaan on myös epäilty olevan

hyväksi verisuonille, joita suojelevat

tumman suklaan sisältämät

flavonoidit.

Tumma suklaa saattaa jopa vähentää

napostelua: kööpenhaminalaiset

tutkijat huomasivat, että

tummaa suklaata syöneet koehenkilöt

tunsivat itsensä muita

kylläisemmiksi. Lisäksi heidän himonsa

makeisiin ja suolaisiin naposteltaviin

sekä rasvaiseen ruokaan

väheni. Suklaan mahdolliset

terveyshyödyt edellyttävät tietenkin

kohtuudessa pysymistä, ikävä

kyllä.

Näin kolmikymppisenä, elämän

rajallisuuden ymmärtäneenä kohtuuden

opettelu kuuluu kaikissa

muodoissaan niin työ- kuin kotioloihini.

Voin silti edelleen allekirjoittaa

Oodi suklaalle -runon lopun:

”Olen narkomaani: suklaa

on alaani”.

www.suklainen.fi

Mette Granberg

on 33-vuotias liikennetekniikan

DI, joka

työskentelee liikennesuunnittelijana

HSL

Helsingin seudun

liikenteessä.

.

Kuntatekniikka 3/2010

45


Keski-Suomessa kehitetään omaa osaamista

OSUUSKUNNILLA

tärkeä rooli vesihuollossa

Keski-Suomessa kehitetään

vesiosuuskuntien

osaamista. Laatujärjestelmä

on käytössä, ja

käyttö- ja kunnossapitotehtävissä

luotetaan

omaan ammattihenkilöstöön.

Pelkästään

talkoohengellä ei

uuden tekniikan ja

kiristyvien säädösten

keskellä enää selvitä.

TEKSTI JA KUVAT

Paavo Taipale

Ulkopaikkakuntalaiset muistavat

Äänekoskesta helposti sellutehtaan

lisäksi lähinnä nelostien

varren Hirvaskankaan huoltoasemat.

Kaupungin keskusta on

valtatiestä hieman sivussa. Hirvaskankaan

osayleiskaava-alueella

on tällä hetkellä asukkaita

noin 750. Se on selkeästi Äänekosken

vetovoimaisin asuinalue.

Alueen palvelut ovat paremmat

kuin pienessä kunnassa. Vesihuollosta

vastaa Koiviston vesihuolto-osuuskunta.

– Meiltä löytyy niin viinakaupat

kuin apteekitkin. Ja päivittäistavarakauppa

on avoinna vuorokauden

ympäri, kehuu Äänekosken

kaupunginjohtaja Hannu Javanainen

Hirvaskankaan ”peruspalveluja”.

– Hirvaskangas-Koivisto -alue

on kiinnostavimpia kehittämisalueitamme

ja asukkaiden suosiossa.

Vesiosuuskunta on meille

mitä tärkein kumppani perus-

infran rakentamisessa. Asukkaat

arvostavat väljiä tontteja ja maaseutumaisuutta.

Ne eivät toteutuisi

ilman vesiosuuskunnan myötävaikutusta,

Javanainen korostaa.

Vesiosuuskuntien

Paras-hanke

Äänekoskella on toteutettu eräänlaista

”vesiosuuskuntien Parashanketta”

ja luotu yhteistoiminnalle

puitteet. On sovittu yhteisistä

toimintatavoista siellä, missä

eri toimijoiden verkostot rajoittuvat

toisiinsa ja kunnossapitopalveluja

tuotetaan ja hankitaan

yhdessä.

Kaupunki on tukenut vesiosuuskuntien

investointeja 20

prosentin osuudella. Kaupungin

vesihuoltolaitos on nykyisin osa

Ääneseudun Energia Oy:tä. Silloin,

kun osuuskuntien hankkeet

palvelevat energiayhtiön oman

vesiliiketoiminnan kehittämistä,

myös se tukee hankkeita kaupungin

ohella.

Nykyisillä ja uusilla asemakaava-alueilla

energiayhtiö vastaa

vesihuoltopalveluista, muualla

vastuuta kantavat osuuskunnat

ja kiinteistöt. Raja-alueilla sovitaan

vastuut tapauskohtaisesti,

mutta periaatelinjaus on selkeä.

Valtion viranomaisten kanssa on

tultu hyvin toimeen.

– Yhteistyö Keski-Suomen

ympäristökeskuksen (nyk. elinkeino-,

liikenne- ja ympäristökeskuksen)

kanssa on ollut hyvää.

Luonnollisesti valtion viranomainen

vahtii, ettei aivan mihin

tahansa verkostoja rakenneta, Javanainen

sanoo.

Koiviston vesihuolto-osuuskunnan puheenjohtaja Reijo Korhonen

(oik.) korostaa vesiosuuskuntien työllistävää vaikutusta. Vieressä

Vehniän vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Sakari Penttinen.

Kantavaa yhteistyötä

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-

ja ympäristökeskuksen vesihuoltoylitarkastaja

Juha Vuorenmaan

mukaan kaava-alueilla

kunnan laitos toteuttaa pääsääntöisesti

vesihuollon. Osuuskunnille

on kuitenkin monissa

kunnissa ilmoitettu alueet, joissa

osuuskunta hoitaisi vesihuollon

myös tulevaisuudessa.

– Keski-Suomessa kuntien,

osuuskuntien ja meidän keskinäinen

yhteistyö on mielestäni

ollut hyvin hedelmällistä ja kantavaa.

Mitään suurempia ristiriitoja

ei ole ollut, Vuorenmaa vakuuttaa.

Hän myöntää jonkinasteisen

ristiriidan vesihuollon edistämisen

ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

hajarakentamisen

hillitsemisen välillä. Ensisijaista

on kuitenkin vesihuoltopalvelun

tarjoaminen nykyisille

asukkaille, ei haja-asutuksen lisääminen.

– Valtion vesihuoltoavustukset

ovat moniin muihin valtion

tukitoimenpiteisiin verrattuna

varsin vähäisiä, esimerkiksi Keski-Suomessa

vajaat miljoona euroa

vuodessa. Niillä ei vielä paljoa

ohjata. Vesihuolto on kuitenkin

ihmisille tärkeä palvelu, Vuorenmaa

korostaa.

Parempaa koordinaatiota

hankkeisiin

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

ovat jatkossakin kuntien

tukena vesihuollon kehittämisessä,

vaikka valtion suora rahoitustuki

vesihuoltohankkeille

voi tulevaisuudessa vähentyä tai

loppua kokonaan. Vuorenmaan

mielestä pieniä kuntia ei ole järkevää

jättää yksinomaan konsulttipalvelujen

varaan.

– Niin meille, kunnille kuin

osuuskunnillekin olisi kuitenkin

hyödyksi, jos osuuskuntien rakennushankkeet

olisivat nykyistä

paremmin koordinoituja ja vastuuhenkilöt

tuntisivat vesihuoltopalvelun

järjestämisen perusteet.

Tässä auttaisi osuuskuntien

keskinäinen yhteistyö esimerkiksi

hallinnon järjestämisessä, Vuorenmaa

sanoo.

46 Kuntatekniikka 3/2010


VESIHUOLTO

Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu

Javanainen pitää hyvää yhteistyötä vesiosuuskunnan

kanssa välttämättömänä

Hirvaskankaan kaltaisten alueiden kehittämisessä.

Taustalla täytetään Koiviston

vesihuolto-osuuskunnan uuden liittyjän

tonttijohtokaivantoa.

Kuntatekniikka 3/2010

47


Omaan osuuskuntaan koulutetun

verkostomestarin lisäksi

osuuskunnan aktiivit ovat perustaneet

osakeyhtiön, jonka tehtävänä

on tarjota vesihuoltolaitoksen

käyttö- ja kunnossapitopalveluja

seudun osuuskunnille.

– Tarvitaan pieniä paikallisia

yrityksiä, jotka voivat ottaa vastuuta

verkostojen ja laitteiden

kunnossapidosta. Ne voivat sitten

tarvittaessa tukeutua isompien

toimijoiden erityisosaamiseen,

Korhonen hahmottelee.

Hannu Javanainen ja Sakari Penttinen tutkivat kavitaation vaurioittamia pumppujen juoksupyöriä.

Koiviston vesihuolto-osuuskunnan huoltotukikohtaan tuodaan korjausta ja huoltoa varten myös muiden

osuuskuntien kalustoa. Penttinen on opastanut alueen osuuskuntia palvelevan yhtiön nuorempaa

henkilöstöä verkostomestarin tehtävien hoidossa.

Lisää ammattilaisia

osuuskuntiin

Tulevaisuudessa osuuskuntien

on tukeuduttava toiminnassaan

yhä enemmän palkattuun henkilöstöön.

Koiviston vesihuolto

-osuuskunta luottaa paikalliseen

yrittäjyyteen.

– Pian osuuskunnan perustamisen

jälkeen tulimme siihen

tulokseen, että haluamme

omat koulutetut verkostomestarit

käyttö- ja kunnossapitotehtäviin.

Äänekosken kaupunki tuki

koulutusta, Koiviston vesihuoltoosuuskunnan

puheenjohtaja Reijo

Korhonen kertoo.

– Löysimme paikallisen asiasta

innostuneen nuoren, joka nyt

tutkinnon jälkeen on saanut käytännön

kokemusta varttuneen

ammattimiehen työparina.

Merkittävä työllistäjä

Korhosen mielestä osuuskuntamuotoisen

vesihuollon palveluihin

sisältyy myös merkittävä alueellinen

työllistävä vaikutus. Ihmiset

arvostavat alueellisen elinvoiman

lisääntymistä ja ovat valmiimpia

myös maksamaan saamastaan

palvelusta.

– Kustannusrakenne ”mikroyrityksellä”

on aivan toinen

kuin isoilla toimijoilla. Työaikajärjestelyt

ovat joustavat ja henkilöstö

työskentelee yrittäjähenkisesti.

Jos emme kehitä osuuskuntien

osaamista paikallisesti,

niin osuuskunta-aate saa kuolla,

Reijo Korhonen lataa.

Palveluyritys toimii nyt toista

vuotta. Työntekijät ovat pienomistajina

yhtiössä. Tämän toivotaan

sitouttavan heitä yhtiöön

ja yrittäjähenkiseen toimintatapaan.


Keski-Suomessa kehitetty Vesiosuuskuntien

laatukäsikirja löytyy verkosta

seuraavan hakupolun kautta:

www.ymparisto.fi > Keski-Suomi >

Palvelut ja tuotteet > Keski-Suomen

ympäristökeskuksen julkaisuarkisto >

Oppaita, opetuspaketteja ja julisteita

> Vesiosuuskuntien laatukäsikirja

www.fistt.net

SUOMEN KAIVAMATTOMAN TEKNIIKAN YHDISTYS RY

Finnish Society for Trenchless Technology, FiSTT

Perustettu vuonna 1999

Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys

on perustettu vuonna 1999. Yhdistyksen tavoitteena

on edistää ja kehittää kaivamattoman

tekniikan käyttöä maanalaisten putkien

rakentamisessa ja saneeraamisessa. Kaivamaton

tekniikka tarkoittaa menetelmiä, joissa

ilman kaivantoa rakennetaan tai uusitaan

maanalaisia putkia ja kaapeleita.

Kaivamattomia menetelmiä ovat esim.

uuden putken maahan poraus, uuden putken

asennus vanhan putken sisälle tai vanhojen

putkien sisäpuoliset vuoraukset. Kaivamattomia

menetelmiä ovat myös vesihuoltolinjojen

kuntotutkimukset esim. viemärien

TV-kuvauksilla.

Yhteistyökumppanit

FiSTT toimii yhteistyössä alan urakoitsijoiden,

konsulttitoimistojen, vesihuoltolaitosten, Vesi-

ja viemärilaitosyhdistyksen, Skandinaavisen

kaivamattoman tekniikan yhdistyksen

(SSTT) sekä kansainvälisen kattojärjestön

ISTT (International Society of Trenchless

Technology) kanssa, jonka jäsenenä FiSTT

myös on.

FiSTT järjestää alan koulutustapahtumia,

osallistuu mm. VVY:n koulutustilaisuuksiin,

sekä järjestää koulutus- ja messumatkoja

kansainvälisiin tapahtumiin.

Koulutustapahtuma syksyllä

Tänä vuonna FiSTT järjestää maksuttoman

koulutustapahtuman 6.10.2010 Yhdyskunta

ja Vesi & Viemäri 2010 -messuilla, jotka

järjestetään samaan aikaan FinnBuild 2010

rakennus- ja talotekniikkamessujen kanssa

Helsingin messukeskuksessa.

Koulutustapahtuman aiheina ovat tonttiviemärien

saneeraus, sujutettavat muoviputket

ja sukkasujutusputket.

48 Kuntatekniikka 3/2010


VESIHUOLTO

Kustannusmallin avulla edullisin vaihtoehto

KOKONAISKÄYTTÖIKÄ ratkaiseva

isojen vesiputkien saneerauksessa

Borealis

Ruotsalaisella työmaalla vuotavia betoniputkia korvataan 710 mm:n polyeteeniputkella.

Monet eurooppalaiset vedenjakelu-

ja -käsittelyrakenteet

ovat kiireellisen kunnostuksen

tarpeessa. Kun putkien

asentamisesta on ehtinyt

vierähtää 50 tai jopa 100

vuotta, vanhat putkistot vuotavat

aiheuttaen yhä suurempia

korjauskustannuksia

mutta myös uhkia ympäristölle,

jopa terveydelle.

● Petri Haara

● Hugo Hammar

● Christophe Salles

Borealis

Uusimissuunnitelmista

vastuussa olevilla vesi-insinööreillä

on käytössään useita

vaihtoehtoja. Tietoa ja ymmärrystä

päätösten vaikutuksista

pitkällä aikavälillä ei

kuitenkaan aina ole riittävästi.

Niinpä materiaalivalinnat

tehdään usein itse putkien

kustannusten perusteella eikä

oteta huomioon asennuksen

kokonaiskustannuksia, joihin

kuuluvat myös ojitus-, perustus-

ja reunustuskustannukset.

Käyttö- ja ylläpitokustannusten

sisältyminen laskelmiin on

tätäkin harvinaisempaa.

Ryhmä brittiyrityksiä, mm.

lontoolainen Thames Water

-vesiyhtiö, päätti kehittää

suurten päävesijohtojen kokonaiskäyttöiästä

kustannusmallin.

Kehitystyöhön osallistuivat

Borealis, brittiläinen polyeteeniputkien

valmistaja GPS,

sekä brittiläinen elinkaarikustannuslaskentaan

erikoistunut

konsulttiyhtiö TRL. Mallin

avulla voi vertailla polyeteenistä

(PE), lasikuitulujitetusta

muovista (GRP) ja pallografiittivaluraudasta

(DI) valmistettuja

vesijohtoputkia kokoluokassa

400–900 mm.

Kokonaiskäyttöiän

kustannusmalli

Kokonaiskäyttöiän kustannusten

(WLC, whole-life cost)

analysoinnin tarkoituksena on

laskea kaikki projektin aikana

syntyvät kustannukset yhteiseen

tietokantaan, jotta eri

vaihtoehtoja voidaan vertailla

luotettavasti. WLC edustaa

siis sitä rahasummaa, joka pistetään

heti sivuun nykyisten ja

Kuntatekniikka 3/2010

49


VESIHUOLTO

euroa

euroa

Kuva 1. Vertailu 400 mm:n projektista taajama-alueella

Kuva 2. Vertailu 900 mm:n projektista taajama-alueella

tulevien kulujen kattamiseksi sen

jälkeen, kun on otettu huomioon

koron kertyminen tulevaa varten

varatulle osalle.

WLC arvioidaan diskonttaamalla

kaikki odotetut käyttö- ja

ylläpitokustannukset nykyarvossa

laskettuna kertoimella, jossa

on otettu huomioon aika projektin

alusta kustannusten syntyhetkeen,

käyttämällä seuraavaa

yhtälöä:

N

(c t

)

WLC =

∑ (1+r/100) t

t=1

N = analysoitu aika (vuosina)

r = diskonttokorko (%)

t = kustannusten/hyötyjen

syntymisvuosi

c t

= kustannukset (alkukustannukset,

käyttö- ja ylläpitokustannukset)

500 mm:n polyeteeniputken asennusta.

Seuraavissa esimerkeissä käytetyt

putkien hinnat perustuvat

Britannian vesialan hintoihin kesäkuussa

2006. Asennuskustannukset

perustuvat brittiläisten

asentajien ilmoittamiin kustannuksiin

seuraavasti:

i. Liitoksia päivässä

ii. Liitostyön tuntihinta

iii. Tehtaan päivävuokra

liitostyön ajaksi

iv. Putkien hankintakustannukset

per metri

v. Työkustannukset per päivä

testaus- ja käyttöönottovaiheessa

Borealis

Ylläpitokustannukset laskettiin

käyttämällä vuodon korjaamisen

aiheuttamia keskivertokustannuksia

ja todennäköisyyksiä

kunkin järjestelmätyypin

vioille UKWIR-tietokannan

avulla. Näitä saatetaan tarkistaa

tulevaisuudessa etenkin putkien

ikään liittyvän tiedon kertyessä.

Jotta kokonaiskustannuksille

saataisiin käyttökelpoinen perusta,

käytetään esimerkkinä tyypillistä

viiden kilometrin pituista

suuren läpimitan vesijohtoprojektia,

jossa on kaksi haaroitusta,

neljä luistiventtiiliä ja kaksi

ilmaventtiiliä. Laskelmassa käytetty

diskonttokorko on 5,1 prosenttia,

joka vastaa tämänhetkistä

pääoman tuottoprosenttia Britannian

vesialalla.

Mallilla saadaan laskettua kustannukset

seuraaville kustannuserille:

1. Putkien peruskustannukset

(€/m)

2. Asennuksen kokonaiskustannukset

(€/m)

3. Malliprojektin asennuksen

kokonaiskustannukset

(1 000 )

4. Malliprojektin kokonaiskäyttöiän

kustannusmalli: 5 km

putkijohtoa, jossa on kaksi

haaraa ja venttiileitä, 50 vuotta

(kymmenissä tuhansissa

euroissa)

Kuvissa 1 ja 2 näkyvät kustannukset,

jotka syntyvät kahden läpimitaltaan

erilaisen (400 ja 900

mm) putkijohdon asentamisesta

taajama-alueelle.

Taajama-alueella toteutetussa

400 mm:n projektissa PE osoittautui

edullisemmaksi asentaa,

ja sen kokonaiskustannuksetkin

olivat pienemmät, vaikka putken

metrihinta olikin kalliimpi.

PE osoittautui kokonaiskustannuksiltaan

parhaaksi vaihtoehdoksi

myös taajama-alueella

toteutetussa 900 mm:n projektissa,

vaikka asennuskustannukset

olivatkin suuremmat. Molemmissa

tapauksissa – liitosvälineiden

näennäisistä lisäkustannuksista

huolimatta – putkien suuremmat

pituudet alensivat liitoskustannuksia.

Thames Water vaihtoi

rautaputket PE-putkiin

Useimmissa EU:n maissa PEputkistot

ovat vakiinnuttaneet

paikkansa yleisimpänä pienten ja

keskikokoisten vesijohtoputkien

materiaalina. Suurissa painevesijohdoissa

käytetään kuitenkin

mieluummin muita materiaaleja,

etenkin pallografiittivalurautaa.

Valinta tehdään usein vanhasta

tottumuksesta, sillä ”rautaputkiahan

meillä on aina käytetty”

tai ollaan huolissaan suurten

PE-putkien liitoksista tai rakenteellisista

ominaisuuksista.

Mallin kehittämisestä lähtien

Thames Water on vaihtanut jo yli

1 900 kilometriä vanhoja rautaputkia

PE-putkiin. Vuotojen vähenemisen

ansiosta vettä on laskettu

säästyneen 140 miljoonaa

litraa päivässä.

50 Kuntatekniikka 3/2010


Kuntainfran kehittämisen foorumi vauhdittaa uudistumista

TEKNISEN SEKTORIN

HAASTE: LISÄÄ

INNOVATIIVISUUTTA

Kireä kuntatalous motivoi

teknistä sektoria

tuottavuuden ja innovatiivisuuden

tiellä.

Radikaalien innovaatioiden

vähäisyys on

ollut leimallista tekniselle

sektorille. Vahva

tuottajalähtöisyys on

jättänyt toimintaa uudistavan

kysyntä- ja

asiakaslähtöisyyden,

laatuajattelun sekä

verkosto- ja sidosryhmäjohtamisen

näkökulmat

varjoonsa.

● Ari-Veikko Anttiroiko, dosentti

● Pentti Siitonen, lehtori

Yhdyskuntatieteiden laitos

Tampereen yliopisto

■ Kaupunkien perusrakennepalvelujen

uudistumiseen kohdistuu

merkittäviä uudistamispaineita.

Niiden vähentämiseksi

suurimpien kaupunkien teknisistä

palveluista vastaavat tahot

perustivat pari vuotta sitten

KEHTO-foorumin tukemaan kehitystyötä.

Foorumin ensimmäinen hanke

on 18 kaupungin ja Tekesin

rahoittama kuntien perusrakenteiden

innovatiivista kehittämistä

tukeva KUPERA-hanke, joka

käynnistyi syksyllä 2009. Hankkeen

alussa tehtiin haastattelukierros,

jossa kuultiin hankkeen

rahoittajakaupunkien teknisen

sektorin edustajien näkemyksiä

ajankohtaisista haasteista.

Haastattelujen tuloksista esitetään

seuraavassa muutama

pääkohta.

Tekninen sektori

talousahdingossa

Yksi keskeisimpiä motiiveja teknisen

sektorin tuottavuuden ja

innovatiivisuuden lisäämiseen

on kuntatalouden kehitys. Tekninen

sektori joutuu sopeuttamaan

toimintaansa niukkenevan

talouden ehtoihin tekemällä

säästöjä, lisäämällä tehokkuutta,

luomalla kokonaan uusia

toimintamalleja ja arvioimalla

uudelleen palvelutuotannon

sisältöjä.

Haastatteluissa kävi ilmi, että

leikkaukset käyttötaloudessa näkyvät

mm. korjausvelan hälyttävänä

kasvuna. Poliitikkojen tulisi

kiinnittää huomiota kuntainfran

kehittämisen laiminlyönnin pitkän

aikavälin vaikutuksiin.

Seutuistumisen haaste

Todellista lähivuosien kehittämistarvetta

löytyy nimenomaan

seutuyhteistyön suunnalta. Liikelaitostaminen

ja yhtiöittäminen

ovat olleet luontevia ratkaisuja

teknisen sektorin organisoinnissa.

Seudullisuuden lisääntyessä

painopiste saattaa

kuitenkin siirtyä enemmän esimerkiksi

seudullisiin in-house

-osakeyhtiöihin ja kuntayhtymiin

(esim. pääkaupunkiseutu

ja Tampereen seutu) ja myös yksityisten

kanssa kilpailutilanteessa

toimiviin osakeyhtiöihin.

Matalan profiilin

innovaatiopolitiikkaa

Haastattelujen anti oli innovaatiokysymysten

osalta kohtuullisen

niukka. Vastausten perusteella

arvioituna teknisen sektorin

toimijat eivät ole olleet erityisen

innovatiivisia, vaikka toisaalta

toki pieniä parannuksia ja kokeiluja

on tehty jossain määrin

kaikissa suurissa kaupungeissa.

Joka tapauksessa radikaalien

innovaatioiden vähäisyys on

leimallista tekniselle sektorille.

Lisäksi toteutetut ratkaisut

ovat olleet pääsääntöisesti hyvin

tuottajalähtöisiä, mikä jättää

katveeseen toimintaa uudistavan

kysyntä- ja asiakaslähtöisyyden,

laatuajattelun sekä verkosto-

ja sidosryhmäjohtamisen näkökulmat.

Kaupunkien edustajien tietoisuus

muiden kaupunkien innovaatioista

on yllättävän vähäistä.

Vielä vähäisemmäksi tunnustettiin

tietämys uusista kansainvälisistä

toimintamalleista ja niistä

saaduista kokemuksista. Tällä

saralla KEHTO-foorumilla onkin

tärkeä tehtävä.

■ Kuntainfran kehittämisen foorumi

KEHTO on suurten ja keskisuurten

kaupunkien teknisen

sektorin vastuuviranhaltijoiden

vuonna 2008 muodostama toimialan

kehittämisyhteisö.

Foorumin ensimmäinen hanke

on 18 kaupungin ja Tekesin

rahoittama kuntien perusrakenteiden

innovatiivista kehittämistä

tukeva KUPERA, joka

käynnistyi syksyllä 2009. Hankkeen

tutkimusosuuden toteuttavat

yhteistyössä Aalto-yliopiston

Teknillisen korkeakoulun

BIT-tutkimuskeskus ja Tampereen

yliopiston yhdyskuntatieteiden

laitos.

Yhteistyöllä eteenpäin

KUPERA-hankkeessa mukana

olevien Suomen suurimpien

kaupunkien teknisen sektorin

kehittämishaasteet ovat suuret

niukkenevien kuntatalouden

raamien vuoksi. Kaupunkien

edustajien haastattelujen

perusteella voidaan todeta, että

teknisen sektorin ongelmiin tulisi

kiinnittää nykyistä enemmän

huomiota ko. sektorin strategisen

merkityksen vuoksi.

Teknisen sektorin erityinen

haaste tulee olemaan yhtäältä

elinkaarimallien ym. julkisen

ja yksityisen sektorin yhteistyön

uusien mahdollisuuksien hallittu

ja olosuhteisiin sovitettu käyttöönotto

ja toisaalta seutuistumisen

ja kuntayhteistyön laajentaminen

teknisellä sektorilla esimerkiksi

jätehuollon alueellisen yhteistyön

tapaan.

KUPERA-hanke jatkaa näiden

teemojen käsittelyä KEHTO-foorumin

kokoontumisissa muutaman

kerran vuodessa vuosina 2010-

2011. Hankkeen jatkotyöskentely

tapahtuu osittain neljässä pienryhmässä,

joiden teemat ovat rahoitus,

tuotanto, julkinen-yksityinen

yhteistyö ja seutuyhteistyö. Lisäksi

hankkeessa tietopohjaa laajennetaan

kansainvälisen yhteistyön

kautta.

Kuntien haastattelukierroksesta kootun

raportin ja muut KEHTO-uutiset

löydät osoitteesta www.kuntatekniikka.fi

> ajankohtaista > KEHTO.

Kuntatekniikka 3/2010

51


Lauantaiyön aikana 6.3. Myllysillan maatuet painuivat ja sillan kansi notkahti kymmeniä senttejä.

Silta on siitä lähtien ollut suljettuna liikenteeltä. Se painuu edelleen keskimäärin noin

4 mm/vrk. Pääsiäisen jälkeinen mittaus paljasti, että silta oli vajonnut eniten painuneesta

kohdasta 129 cm. Sillan painumista mitataan jatkossakin säännöllisesti.

TURUN MYLLYSILTA NOTKAHTI – UUSI SILTA TILALLE

● Turun kiinteistöliikelaitos esitti

kaupunginhallitukselle maaliskuussa

notkahtaneen Myllysillan

väliaikaista tukemista välittömästi,

sillan purkamista ja uuden

sillan rakentamista samalle

paikalle.

Tämän lehden ilmestyessä

kaupunginhallitus on jo käsitellyt

asiaa. Uudeksi sillaksi esitetään

kolmiaukkoista jännitettyä

betonista jatkuvaa palkkisiltaa.

Tukirakennetta hyödynnettäisiin

jatkossa sillan purkamisessa ja

uuden sillan rakentamisessa.

Sillan vaurioita on selvitetty,

mutta maanalaisten rakenteiden

kunnosta ei ole saatu riittävää

selvyyttä ilman rakenteiden

purkamista. Tulevaisuuden

vaihtoehtoina tarkasteltiin Myllysillan

korjaamista ja uuden sillan

rakentamista.

Korjaaminen 5 M,

uusi silta 5,6 M

Nykyisen sillan korjaaminen

maksaa arviolta viisi miljoonaa

euroa. Siihen sisältyvät myös sillan

väliaikaisen tukemisen kustannukset,

joiden arvioidaan olevan

1,8 miljoonaa euroa.

Uuden sillan kustannusarvio

on 5,6 miljoonaa euroa, ja

sen elinkaaren arvioidaan olevan

100 vuotta. Korjattu silta puolestaan

jouduttaisiin uusimaan

jo 30 vuoden kuluttua. Uuden

sillan uskotaan olevan käytettävissä

ensi vuoden aikana.

Hoikkarakenteinen Myllysilta

valmistui 1975. Se on perustettu

28–46-metrisiä kaivinpaaluja

käyttäen kallioon. Maatuki muodostuu

erillisestä betonipalkistosta,

joka ulottuu noin kahdeksan

metrin syvyyteen ja on osittain

ponttiseinien ja betonilaatan

ympäröimä. Tausta-alue on

perustettu pengerpaaluilla ja kevytsoralla.

Turun kaupunki/ Risto Lahtinen

MISSÄ ON

tulevaisuuden

kestävä kunta?

● Tulevaisuuden kestävä kunta

-kilpailuun ehtii vielä mukaan.

Kilpailuehdotusten tulee

olla tuomaristolla 15.6. mennessä.

Tekesin ja Kuntaliiton

yhteistyökumppaneineen järjestämässä

kilpailussa haetaan

kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen

hillinnän kannalta

hyviä hankkeita. Parhaille

ideoille on luvassa rahoitusta

ja positiivista näkyvyyttä.

Kilpailuehdotukset voivat

liittyä maankäytön suunnitteluun,

liikkumiseen, väylä- ja

verkkoratkaisuihin, jäte- ja vesihuoltoon,

uusiutuvan energian

hyödyntämiseen, rakentamiseen

tai palveluihin.

● Virpi Mikkonen, Tekes,

p. 010 60 55930,

virpi.mikkonen@tekes.fi

● Ritva Laine,

Suomen Kuntaliitto,

p. 050 521 5749,

ritva.laine@kuntaliitto.fi

● www.tekes.fi/info/kuntakilpailu

Earth Hour oli

menestys

● Lauantaina 27.3. Earth Hour

kattoi kirjaimellisesti koko maailman,

sillä valot sammuivat kaikilta

mantereilta. Valot pimenivät

yhteensä 4 000 kaupungista.

Tampereen Keskustorin Earth Hour -tapahtumassa 27.3.

esiintyi mm. tuliryhmiä.

52 Kuntatekniikka 3/2010

Suomessa ilmastoterveisiä lähettivät

lukuisat yksityishenkilöt,

yli neljä sataa yritystä ja organisaatiota

sekä lähes 90 kuntaa ja

kaupunkia. Tapahtumia oli ympäri

Suomea.

WWF:n Earth Houriin osallistuneiden

maiden määrässä

WWF/Pentti Rantala

tehtiin uusi ennätys, sillä maita

ilmoittautui mukaan 125.

www.wwf.fi/earthhour

Pohjois-Savon

kuntakiinteistöille

SEUDULLINEN

VALVOMO

● Pohjois-Savon kunnat ovat ensimmäisinä

Suomessa käynnistäneet

yhteistyön rakennusautomaatiossa

seutuvalvomohankkeena.

Alkuvaiheessa neljän kunnan

projektikokonaisuus toteutetaan

Karttulan, Leppävirran ja

Varkauden kiinteistöissä ja Kuopion

kiinteistövalvomossa.

Valvomon perustaminen ja

pilottivaihe ajoittuvat vuosille

2010–12. Seutuvalvomolla voidaan

rakennusautomaatiota hyödyntäen

pienentää energiankulutusta

ja varmistaa kiinteistönhoidon

laatu.

Kiinteistöjen etävalvonta ja

-säätö toteutetaan edullisimmin

keskittämällä suuren kiinteistötilavuuden

valvonta yhteen toimipaikkaan.

Se edellyttää usein kiinteistöjen

kenttä- ja alakeskuslaitteiden

uusimista. Kuopion kaupungin

nykyistä valvomoa laajennetaan

operoimaan alkuvaiheessa

21 Karttulan, Leppävirran ja

Varkauden kiinteistöä. Tiedonsiirtoyhteyksinä

käytetään kuntien

hallinnon tietoverkkoja.

Toisessa vaiheessa seutuvalvomoon

liitetään noin 50 Leppävirran

ja Varkauden rakennusta tai

rakennusryhmää. Tällöin seutuvalvomoon

olisi liitettyinä eniten

energiaa kuluttava osa, noin 90

prosenttia näiden kuntien rakennustilavuudesta.

Hankkeen suunnittelijaksi on

valittu AIRIX Talotekniikka Oy

Tampereelta. Hankkeen kustannusarvio

on noin 1,5 miljoonaa

euroa.


RAKENNUS-

MÄÄRÄYKSET

ohjaavat energiaratkaisuja

● Lämmitysjärjestelmän valinta

pientaloon on monen tekijän

summa. Turvallisin ja varmimmin

tuottava sijoitus on Motivan

johtavan asiantuntijan

Kimmo Rautiaisen mukaan

talon ilmatiiveyteen ja ilmanvaihdon

lämmön talteenottoon

panostaminen.

– Rakennusmääräykset tiukkenevat

nyt tasaisin väliajoin.

Määräykset ovat ohjauskeino,

jolla pyritään kohti energiatehokkaampaa

rakennuskantaa.

Tällä hetkellä energiamuoto ei

vaikuta esimerkiksi rakennuksen

energiatodistukseen, mutta

tilanne voi olla toinen vuoden

2012 määräyksissä, Rautiainen

sanoo.

Markkinoille on tullut uusia,

erityisesti matala- ja passiivitaloihin

sopivia lämmitysratkaisuja.

Tarjonnan odotetaan lisääntyvän

myös uusiutuvaa energiaa

hyödyntävissä ratkaisuissa.

Motivan julkaisemassa Pientalon

lämmitysjärjestelmät -oppaassa

perehdytetään eri lämmitysjärjestelmien

plussiin ja

miinuksiin ja kerrotaan, millaisia

asioita lämmitysjärjestelmää

valittaessa kannattaa ottaa

huomioon.

www.motiva.fi/julkaisut/pientalon_lammitysjarjestelmat.2193.

shtml

Pekka Helin

Palkinnonsaaja valitaan 1.9.

mennessä tehtyjen ehdotusten

perusteella. Ehdotukset tulee lähettää

osoitteeseen ymparistopalkinto@finnexpo.fi.

Vapaamuotoisessa

ehdotuksessa on oltava tieto

palkinnon saajasta ja perustelut

sekä ehdotuksen antajan yhteystiedot.

Ympäristön hyväksi -palkinto on

10 000 euron suuruinen. Säätiö jakaa

sen yhteistyössä Elinkeinoelämän

keskusliiton, Suomen ympäristökeskuksen

ja ympäristöministeriön

kanssa Ympäristö, Yhdyskunta,

Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys

-messujen yhteydessä Helsingin

Messukeskuksessa 6.–9.10.

www.ymparistotekniikkamessut.fi

Lääninarkkitehti Karl Viktor Reiniuksen suunnitteleman uusrenessanssityylisen

rakennuksen julkisivujen rappaukset kunnostetaan

ja maalataan. Katujulkisivut palautetaan 1930-luvun mukaisiksi.

Jyväskylän

kaupungintalo

REMONTTIIN

● Jyväskylän 1899 valmistunut

kaupungintalo peruskorjataan ja

entisöidään mm. pitkään jatkuneiden

sisäilmaongelmien vuoksi. Kaupungintalo

ei enää toiminnallisesti

eikä teknisestikään vastaa nykyajan

vaatimuksia eikä nykyisiä palo- ja

poistumistiemääräyksiä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas

kaupungintalo on suojeltu rakennus

ja osa Jyväskylän Kirkkopuiston

ja hallintokeskuksen valtakunnallisesti

merkittävää rakennettua

kulttuuriympäristöä.

Keski-Suomen museo on laatinut

rakennuksesta rakennushistoriaselvityksen,

jossa kuvataan kaupungintalon

rakennushistoriaa,

käyttöä ja talossa tehtyjä muutoksia.

Selvitys toimii tausta-aineistona

korjauksen ja entisöinnin suunnittelussa.

Korjattuun kaupungintaloon tulee

työtilat noin 30 henkilölle. Peruskorjauksen

ja siihen liittyvän entisöinnin

kustannusarvio on 10,5

milj. euroa.

Mittava peruskorjaustyö valmistuu

Jyväskylän kaupungin 175-vuotisjuhlavuonna

syksyllä 2012. Rakennus

otetaan käyttöön loppuvuodesta

2012.

www.jyvaskyla.fi/hallinto/

kaupungintalo

Ympäristön

hyväksi -palkinto

haettavana

● Suomen Messusäätiö julistaa

haettavaksi Ympäristön hyväksi -palkinnon.

Tänä vuonna palkitaan kestävään

korjausrakentamiseen, mm.

energia- ja materiaalitehokkuuteen

toiminnallaan positiivisesti vaikuttanut

suomalainen henkilö, henkilöiden

tai yhteisöjen muodostama ryhmä,

yritys tai muu yhteisö.

Mestariksi

liikuntapaikalle

LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN

ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov

Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla?

Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat tiedolliset

ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen

kunnossapidosta sekä niiden huolto- ja valvontatehtävistä.

Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena

alkaen elokuussa 2010.

Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaa

netistä www.vierumaki.fi koulutusosion alta. Voit myös

tilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta,

puh. (03) 8424 1302 tai jaana.halla@vierumaki.fi

Tutustu internetissä myös lyhytkursseihimme.

www.vierumaki.fi

Kuntatekniikka 3/2010

53


Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:n suunnitteleman kunnantalon julkisivussa

käytetään punatiiltä, kuparia ja lasia. Kunnantalon

laajuus on 6 901 krsm 2 . Kellaritilassa on 70 autopaikkaa.

KIRKKONUMMEN KUNNANTALON

rakentaminen alkaa kesällä

Rakennusperintöpäivien

aiheena

arkiympäristö

● Rakennettu maisema on Euroopan

rakennusperintöpäivien teema

tänä vuonna. Tavoitteena on kiinnittää

huomiota maiseman historiallisiin

kerrostumiin ja ihmiseen

osana maiseman muutosta. Rakennusperintöpäivät

saa lisäpotkua

Kotiseutuliiton JOY (Jokaisen

Oma Ympäristö) -kampanjasta.

Sekä Euroopan rakennusperintöpäivien

että JOY-kampanjan

● Kunnantalon rakentaminen

Kirkkonummen keskustaan alkaa

kesällä. Varsinaista kunnantaloa

Kirkkonummella ei ole ollut, vaan

henkilökunta on työskennellyt 12

eri osoitteessa. Kunnantalon arvioidaan

valmistuvan loppuvuodesta

2011. Nelikerroksiseen rakennukseen

muuttaa noin 200

henkilöä.

Uuden kunnantalon vieressä

sijaitsevaan rakennukseen sijoitetaan

jatkossa kaikki kunnan yhdyskuntatekniikan

toimistotilat.

Läpinäkyvä yhdyssilta yhdistää tilat

uuteen kunnantaloon.

Kunnantalohanke on Kirkkonummen

ja Kuntien eläkevakuutuksen

yhteinen. Se käsittää myös

joulukuussa 2010 valmistavan pysäköintilaitoksen.

Kunta on osaomistajana

kiinteistöosakeyhtiössä,

ja 15 vuoden kuluttua se voi

ostaa loppuosuuden itselleen.

tavoitteena on herättää huomaamaan,

että oma arkiympäristö on

osa kulttuuriperintöä. Lähiympäristön

arvo saatetaan huomata

vasta, kun se on uhattuna.

Euroopan rakennusperintöpäiviä

vietetään 10.–12.9. Tapahtumia

voivat järjestää erilaiset yhteisöt,

ja ne voivat vaihdella perinteisistä

tutustumiskäynneistä yllättäviinkin

avauksiin. Suomessa päiviä

on vietetty vuodesta 1992.

www.rakennusperinto.fi/erp

www.joy2010.fi

Arkkitehtitoimisto Sigge Oy

Energiaavustuksia

haettavissa

● Suhdanneluonteisten energia-avustusten

haku käynnistyi

huhtikuun alussa. Avustukset

on tarkoitettu mm. taloyhtiöille

ympärivuotisessa asuinkäytössä

olevien rakennusten korjauksiin.

Avustuksiin on varattu

enintään 37 miljoonaa euroa.

Hakuaika päättyy 17.9.

Avustuksilla pyritään parantamaan

rakennusten energiatehokkuutta,

vähentämään haitallisia

päästöjä ja edistämään uusiutuvien

energialähteiden käyttöönottoa.

Avustusta myönnetään

15 prosenttia hyväksyttävistä

kustannuksista.

LEED-platinatason

kauppakeskus

Tukholmassa

● Tukholmassa sijaitseva kauppakeskus

Liljeholmstorget Gallerialle

on myönnetty platinatasoinen

LEED-ympäristösertifikaatti.

Citycon Oyj:n rakennuttama

ja omistama Liljeholmstorget

on ensimmäinen korkeimman

LEED-ympäristöluokituksen

saavuttanut kauppakeskus

Euroopassa.

Liljeholmstorget sijaitsee tiheästi

rakennetussa kaupunkiympäristössä

integroituna metroasemaan

ja linja-autoliikenteen

liityntäterminaaliin sekä

raitiotielinjaan. Pysäköintipaikat

on louhittu maan sisään,

joten ne eivät vähennä maan-

Liljeholmstorget avattiin viime

lokakuussa Liljeholmenissa,

joka on yksi Tukholman

nopeimmin kasvavia työpaikka-

ja asuinalueita.

käytön tehokkuutta.

Liljeholmstorgetissa mm.

vettä kulutetaan 40 ja energiaa

18,9 prosenttia vähemmän,

joka liiketilassa on oma sähkömittari,

jäähdytykseen käytetään

kaukokylmää ja sähkö on

tuotettu tuulivoimalla.

Yksityisteiden

tieisännöinti

viralliseksi

● Suomeen on koulutettu lähes

200 tieisännöitsijää, jotka lähinnä

sivuelinkeinona hoitavat yksityisteiden

tiekuntien asioita. Monet

palvelevat myös kuntia yksityistieasioiden

valmistelussa.

Opetushallitus on hyväksynyt

tieisännöinnin osaksi isännöitsijän

ammatillista näyttötutkintoa.

Muutos tarkoittaa tieisännöinnin

eräänlaista virallistamista.

Yksityisteiden isännöin-

Rakentajien

LUPAMAKSUT

vähentyneet

● Rakentajien maksamat lupamaksut

kattavat yhä pienemmän

osan kuntien rakennusvalvonnan

menoista. Tämä käy ilmi

Kuntaliiton rakennusalvontakyselyn

raportista. Mitä pienemmästä

kunnasta on kyse, sitä

enemmän kunta käyttää rakennusvalvontaansa

verorahaa.

– Syynä on se, että pienissä

kunnissa rakennetaan vähemmän

ja usein niiden lupamaksut

ovat myös alhaiset, rakennusvalvonta-asiantuntija

Markku

Axelsson Kuntaliitosta sanoo.

Hänen mielestään kuntien

tulisi verosubvention sijasta kilpailla

asukkaista mieluummin

korostamalla kuntien omia rakennetun

tai luonnonympäristön

viihtyisyystekijöitä.

Pientalorakentajat tuottavat

eniten asuntoja, kun ajatellaan

koko maan asuntotuotantoa.

Yhä monimutkaisemmat rakennussäännökset

edellyttävät kunnilta

pientalorakentajien asiantuntevaa

ohjausta.

Kymmenessä suurimmassa

kaupungissa verorahoituksen

osuus kaikista rakennusvalvontamenoista

oli 2008 lähes kymmenesosa,

9 000–30 000 asukkaan

kunnissa neljännes ja alle

3 000 asukkaan kunnissa lähes

puolet. Kuntien rakennusvalvonnan

maksutulot vuonna

2008 laskivat 7 prosenttia vuoteen

2007 verrattuna, kun menot

samaan aikaan nousivat 6,3

prosenttia.

Rakennusvalvontaan liittyvien

menojen kattamisessa kunnilla

on vain vähän valinnanmahdollisuuksia.

Kunnat voivat tehostaa

toimintaansa mutta myös korottaa

lupamaksuja. Kuntien välisen

yhteistyön lisääminenkin on kannatettava

vaihtoehto.

Kuntakohtaiset tiedot rakennusvalvonnan

katteista vuosilta 2007 ja

2008 löytyvät verkosta

www.kunnat.net > Yhdyskunta-,

tekniikka- ja ympäristö > Rakennusvalvonta

> Luottamushenkilö

54 Kuntatekniikka 3/2010


tiä suorittavan on aiempaa helpompi

ryhtyä suorittamaan esimerkiksi

asunto- tai vuokrataloisännöinnin

ammattitutkintoa ja siten laajentaa

palvelutarjontaansa.

Suomen Tieyhdistys järjestää perinteistä

tieisännöitsijäkoulutusta.

Seuraava tieisännöitsijäkurssi pidetään

ensi syksynä. Siihen haku on

toukokuun loppuun mennessä.

www.tieyhdistys.fi

Vuoden sisäkatto

PORVOOSSA

● Suomen Sisäkattoyhdistys on valinnut

2009 kohteeksi porvoolaisen

Albert Edelfeltin koulun. Valinnassa

kiinnitettiin huomiota uuden

koulun tilasuunnittelun ainutlaatuiseen

ja ennakkoluulottomaan

tapaan yhdistää näyttävyys ja toimivuus.

Valinnalla halutaan myös

kiinnittää huomiota kouluympäristöjen

parantamiseen.

Albert Edelfeltin koulussa erityinen haaste akustiikalle oli korkea

aula, joka toimii myös ruokasalina. Aulan katto taittuu koko rakennuksen

sisäkaton korkeudella kaltevan vinoksi kolmioksi.

Vuoden kohteeksi valittu Albert

Edelfeltin koulu valmistui kesällä

2009 ja oli alakattourakan osalta

sekä kokoluokaltaan että vaatimustasoltaan

mittava projekti. Porvoon

suurimmassa koulussa opiskelevat

kaikki luokat ensimmäisestä yhdeksänteen.

Kuuden sadan oppilaan

koulu asettaa omat vaatimuksensa

suunnittelulle, koska arki koulussa

on energistä ja äänekästä.

EKOKEM

investoi energiatehokkuuteen

● Ekokem investoi noin 5 M€ nykyisten

tuotantolaitostensa ener-

gian talteenottoon osana jätevoimala

2 -hanketta. Investointi lähes

kaksinkertaistaa Ekokemin sähköntuotannon

ja lisää kaukolämmöntuotantoa

yli 6 prosenttia käsiteltävän

jätteen määrää lisäämättä. Investoinnin

ansiosta Ekokemin koko

energiantuotannon energiatehokkuus

nousee noin 67 prosentista

(2009) yli 81 prosenttiin.

Investointi tehostaa yhdyskuntajätteiden

energiahyötykäyttöä ja

vähentää Hyvinkää-Riihimäki -talousalueen

hiilidioksidipäästöjä noin

14 000 tonnia vuodessa.

Kehityshanke toteutetaan siten,

että jätevoimala 1:n nykyinen lauhdeturbiini

muutetaan kaukolämpökäyttöön

ja jätevoimala 1:n ja ongelmajätteiden

polttolinja 1:n savukaasulinjoihin

rakennetaan uudet

lämmön talteenottolauhduttimet.

Uudet laitteet otetaan käyttöön

noin vuoden kuluttua.

Eero Hiltunen

Uuden sukupolven

POLKUPYÖRÄ

Käsijarrut molemmissa etupyörissä

ja takapyörässä sekä

takapyörän jalkajarru

takaavat turvallisen ajon.

● Alkaneen pyöräilykauden

kunniaksi Kuntatekniikan toimitukselle

suotiin mahdollisuus

ensimmäisenä esitellä uuden

sukupolven polkupyörän prototyyppi.

Toistaiseksi tätä erityisesti

suurten ikäluokkien naispuolisille

edustajille suunniteltua

mankelia ei ole sarjatuotannossa.

Toimituksen saamien tietojen

mukaan tämä ajoneuvo tarjoaa

vakaat ja turvalliset kyydit.

Käsijarru löytyy kaikista kolmes-

ta pyörästä ja takapyörästä myös jalkajarru.

Vaihteita on tarpeelliset kolme

– eteenpäin.

MUOVILATTIA

uusiutuvista

raaka-aineista

● Julkisiin tiloihin tarkoitetussa Tarkettin

iQ Natural -muovilattiassa

käytetään 75 prosenttia luonnonmateriaaleja

sekä uusiutuvia raakaaineita.

Lattia ja hitsaussaumat on

valmistettu kasviöljystä, jota saadaan

risiinikasvista. iQ Natural on

sataprosenttisesti kierrätettävää.

Tarkettin uusi muovilattia sopii

mm. kouluihin. Se vaatii vähemmän

vettä, energiaa ja siivouskemikaaleja

pysyäkseen puhtaana.

Kuivakiillotus riittää palauttamaan

lattian pinnan alkuperäiseen

kuntoon, joten lattiaa

ei tarvitse käsitellä vahalla eikä

hoitoaineilla. Lattian haihtuvien

yhdisteiden (VOC) päästöt ovat

murto-osa M1-luokituksen sallimasta

määrästä.

www.iqnatural.nu/fi

FUNGITUBE

puhdistaa maat

sienirihmastolla

● Joensuulainen Mzymes Oy on

kehittänyt biologisen FungiTube-menetelmän,

jossa saastuneen

maa-aineksen puhdistamiseen

käytetään sienirihmastoa.

Sienirihmasto lisätään otolliseen

kasvualustaan ja siirretään

putkina puhdistettavaan maahan.

Menetelmän avulla maaainekseen

sitoutuneet pitkäketjuiset

haitta-aineet, kuten öljy

ja kreosootit, voidaan pilkkoa

sienten aineenvaihdunnan tuottamilla

entsyymeillä.

Menetelmää kehitetään

myös raskasmetalleilla ja dioksiineilla

pilaantuneille maille ja

biomassoille.

Innosuomi-palkinnon viime

vuonna saanut yritys kehittää

uusia innovatiivisia entsyymiteknologioita

teollisuuden tarpeisiin.

Sienirihmastoteknologialla

toteutettavaa maaperän

puhdistamista yhtiö on tutkinut

vuodesta 2004.

www.mzymes.fi

Willen keräävät

harjat uudistuvat

● Vilakone Oy:n valmistamien

Wille monitoimikoneiden 355B

ja 455B keräävät harjat uudistuvat.

Molempiin harjoihin on lisätty

100 litran vesisäiliö, jotta harjaamisesta

tuleva pöly saadaan

paremmin sidottua.

www.autola.fi / www.vilakone.fi

Kuntatekniikka 3/2010 55


Ramboll

Finland Oy






Johanna Nyberg




Antti Ojanen




Tuomo Koskela




Laura Niskanen




Petri Pehkonen




Raino Kukkonen





Anna-Liisa Pulkkinen



Jari Visuri




Sirpa Toroi




Kimmo Niemi



Sari

Palo



Susanna Ahola





Esa Laurikainen




Guy Rapaport





Marko Savolainen



Toni Talvinen




Kati Suhonen


Anu Ilander




Jussi Kivilahti




Heikki

Piironen




Kuopion Esa Koponen on

Vuoden rakennustarkastaja

Esa

Koponen





















Minna Koivula




Aleksandr Korobeinikov





Jouni Mikkonen





Ramboll

Analytics Oy

Tuomo Salmikangas


56

Kuntatekniikka 3/2010


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia

vuonna 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Pöyry Oyj

Kaupunki ja liikenne -liiketoimintaryhmän

projektinjohtopalveluihin

on nimitetty

seuraavat henkilöt:

Kiinteistöprojektinjohtoon

DI Lauri Blom projektinjohtajaksi

Jyväskylään.

Infraprojektinjohtoon

insinööri (AMK) Juha

Kansonen Etelä- ja Itä-

Suomen aluepäälliköksi

Vantaalle.

DI Helena Mattila

Länsi-Suomen aluepäälliköksi

Tampereelle.

DI Kimmo Virtanen

kehitysinsinööriksi Tampereelle.

FCG Finnish

Consulting

Group Oy

Jarmo Silvennoinen

on nimitetty Jyväskylän

aluepäälliköksi.

DI Perttu Hyöty on nimitetty

Verkosto ja yleissuunnittelu

-toimialan

johtajaksi.

FT Kari Koponen on nimitetty

Ympäristöselvitykset-toimialan

johtajaksi.

FM Juha Sorvali on nimitetty

Pilaantuneet alueet

-toimialan johtajaksi.

VTM Merja Mikkola on

nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi

Kansainvälinen liiketoiminta

-toimialalle.

VTM Markku Köykkä

on nimitetty ICT-asiantuntijapalvelut

-toimialan johtajaksi.

Jari Latvalahti on nimitetty

ICT-valmiudet -toimialan

johtajaksi.

Insinööri (AMK) Herkko

Nieminen on nimitetty

Sähkösuunnittelun toimialapäälliköksi.

VTM Timo Huttunen

on nimitetty johtavaksi

konsultiksi Johdon konsultointi

-toimialalle.

HTM Tuuli Tarukannel

on nimitetty koulutuspäälliköksi

Koulutuspalvelut

-toimialle.

Arkkitehti Anssi Savisalo

on nimitetty suunnittelupäälliköksi

Alueidenkäytön

konsultointi

-toimialalle.

TkK Markus Sunela

on nimitetty projekti-insinööriksi

Verkosto ja yleissuunnittelu

-toimialalle

Tampereelle.

Lappeenrannan

toimipaikka

FM Timo Karine on nimitetty

Lappeenrannan

aluepäälliköksi.

Insinööri (AMK) Sami

Kurkela on nimitetty

suunnittelupäälliköksi

Geo- ja mittaustekniikka

-toimialalle.

Arkkitehti Marita Salminen

on nimitetty kaavasuunnittelijaksi

Alueidenkäytön konsultointi

-toimialalle.

Ekokem Oy Ab

Ostopäälliköksi on nimitetty

DI Uula Seppälä.

Seppälä on aiemmin työskennellyt

vastaavissa tehtävissä

Enstolla, PMJ automecissä,

Vaisalassa ja

Konecranesilla.

2010

Kuntien 5.

ilmastokonferenssi

5.–6.5.2010 Tampere

www.kunnat.net/ilmastoenergia

Uudistuva hankintalaki ja

oikeuskäytäntö

11.5.2010 Helsinki

www.ptcs.fi

Teknisen toimialan prosessit

ja kustannusten hallinta

17.–18.5.2010 Vantaa

www.fcg.fi

Public10 - International

Fachmesse für Stadtplanung

18.–19.5.2010 Stuttgart

www.public10.de

World Bioenergy 2010

25.–27.5.2010 Jönköping

www.worldbioenergy.com

Liikelaitos- ja osakeyhtiökonferenssit

26.–28.5.2010 Hki-Tukholma-Hki

www.fcg.fi

International Passive House

Conference

28.–29.5.2010 Dresden

www.passivhaustagung.de

ICLEI Resilient Cities 2010

28.–30.5.2010 Bonn

www.iclei.org/bonn2010

ECWATECH-2010

1.6.–4.6.2010 Moskova

www.ecwatech.com

Vesihuolto 2010 -päivät

2.–3.6.2010 Vaasa

www.vvy.fi

Kuntatekniikan päivät

3.–5.6.2010 Joensuu

www.kuntatekniikka.fi

Kiinteistöpalvelujen

tuottajapäivät

3.-4.6.2010 Helsinki

www.fcg.fi

Neuvottelumenettelyt

julkisissa hankinnoissa

3.6.2010 Helsinki

www.ptcs.fi

Maankäyttösopimukset

7.6.2010 Helsinki

www.fcg.fi

Maapolitiikkaseminaari

8.6.2010 Helsinki

www.fcg.fi

Asuntomessut

16.7.–15.8.2010 Kuopio

www.asuntomessut.fi

Habitare-messut

Valo-tapahtuma

1.–5.9.2010 Helsinki

www.habitare.fi

FinnMETKO 2010

2.–4.9.2010 Jämsä

www.finnmetko.fi

Turvallisuus-,

Kiinteistöturvallisuusja

Työhyvinvointi-messut

8.–10.9.2010 Tampere

www.tampereenmessut.fi

Kuntamarkkinat

15.–16.9.2010 Helsinki

www.kuntamarkkinat.fi

Sustainable Community

- buildingSMART

22.–24.9.2010 Espoo

www.sb10.fi

FinnBuild-messut

6.–9.10.2010 Helsinki

www.finnbuild.fi

Ympäristö, Yhdyskunta,

Vesi & Viemäri, Jäte &

Kierrätys 2010

6.–9.10.2010 Helsinki

www.ymparistotekniikkamessut.fi

Väylät ja liikenne

13.–14.10.2010 Jyväskylä

www.tieyhdistys.fi

ENERGIAFORUM10

ENERGIA 10 -messut

25.–28.10.2010 Tampere

www.energiaforum.com

www.energiamessut.fi

Paikkatietomarkkinat

2.–3.11.2010 Helsinki

www.maanmittauslaitos.fi/

paikkatiedot

tapahtumakalenteri

Kuntatekniikka 3/2010 57


GTK:n

palveluja

kunnille

Geologiset tietoaineistot

Maa- ja kiviainekset

Pohjavesi

Ympäristöselvitykset

Luontomatkailu

Vihreällä teknologialla kohti

tuottoisampaa huomista

CAVIA – Kavitaatio yksikkö

Lisää biokaasua!

Vähemmän jäännöslietettä!

Soveltuu sekä suunniteltaviin että

olemassa oleviin mädätysprosesseihin!

Lännen Alituspalvelu Oy

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella

www.lannenalitus.com

Työntöporausta American Augers 72-1200NG

koneella, DN1600 asennus.

ALITUSPORAUKSET

kaikilla menetelmillä

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon

asennuspituudet jopa 1000 m

Honkapuistontie 95, 28430 Pori

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928

email: lannenalitus@lannenalitus.com

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.


www.gtk.fi



DEWACO Oy

www.dewaco.fi sales@dewaco.fi

Tehokasta täsmänäkyvyyttä

Ilmoitus PALVELUJA -sivuillamme tuo tulosta.

Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

Pöyry Finland Oy

Puh. 010 3311

KunFo tietää!

www. kuntatekniikka.fi

on yhteinen verkostomme,

josta löydät mm. tuoreimmat

uutiset ja tapahtumat,

rekryfoorumin, matkapalveluja

ja kuvapankin.

www.poyry.fi

YHDYSKUNTATEKNIIKAN

ASIANTUNTIJA

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI

Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,

faksi (019) 31274

www.finnmap-infra.fi

ALANSA YKKÖNEN

Kajaani purkaisi

suojellun

katsomon sivu 14

Sairaaloiden

sisäilmasto

puhtaaksi sivu 18

Helsinki haluaa

aurinko- ja tuulienergiaa

sivu 34

Uusi tekniikka

nitistää

katupölyn sivu 40

3 /2010

Vesiosuuskunta on

Äänekoskelle mitä

tärkein kumppani,

Hannu Javanainen

vakuuttaa. sivu 46

sivulla 36

Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo

tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6

ILMASTON ASIALLA

Tilaa Kuntatekniikka!

2010

Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana

kestotilauksena 70 euroa. Saat kaupan päälle

syyskuussa 2010 ilmestyvän Vesihuollon

osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa 79 euroa, irtonumero

8,50 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen voi hoitaa kätevimmin os.

http://lehti.kuntatekniikka.fi

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. (09) 771 2442.

58 Kuntatekniikka 3/2010


Tarkat

laitos ja kunta

sääasemat,

ukkostutkaimet,

tuulimittarit.

Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n

a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t

pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,

kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset

kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset

p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi

Kotimaiset, energiaa säästävät

AIRIT-ilmastimet

MIXIT-sekoittimet



Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien

suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja

tarvittaessa vuokraus.

WWW.WATERIX.COM

















VESIHUOLTOPALVELUA






Kuntatekniikka 3/2010

59


6.–9.10.2010 Helsingin Messukeskus

Toimivan ympäristön

rakentaja

Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys -messut on

ympäristö- ja yhdyskunta-alan ammattitapahtuma, joka koostuu

näyttelystä ja laajasta seminaariohjelmasta. Samanaikaisesti

Messukeskuksessa järjestetään valtakunnalliset Jätehuoltopäivät

2010 ja kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessut FinnBuild.

Messuilla solmit parhaat kontaktit kasvokkain ja esittelet tuotteesi

tehokkaasti. Tervetuloa näytteilleasettajaksi!

Lisätietoja antaa myyntipäällikkö

Eija-Liisa Karrakoski, puh. 09 150 9235,

eija-liisa.karrakoski@finnexpo.fi

Samanaikaisesti:

Mediayhteistyökumppani:

www.ymparistotekniikkamessut.fi

More magazines by this user
Similar magazines