15.11.2014 Views

Campus 1/2002 - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...

Campus 1/2002 - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...

Campus 1/2002 - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Cam pus<br />

1 / <strong>2002</strong><br />

<strong>CIMO</strong>n asiakaslehti<br />

KORKEAKOULUTUS<br />

KANSAINVÄLISTYY 4<br />

SOMALITYTTÖJEN<br />

OMA PROJEKTI 12<br />

ELÄMÄÄ SUOMEKSI! 36<br />

TEEMANA<br />

MONIKULTTUURISUUS<br />

JA KANSAINVÄLISYYS<br />

1


Sisällys<br />

Pääkirjoitus.................................................................................................<br />

Korkeakoulutus kansainvälistyy................................................................. 4<br />

Somalityttöjen oma projekti...................................................................... 12<br />

EU komission valkoinen kir<strong>ja</strong> nuorisosta.................................................. 14<br />

Huonokuuloiset nuoret aktivoivat toisiaan: Mikä estää? -projekti......... 15<br />

Nuorisotyön koulutta<strong>ja</strong>n mahdollisuus maailmojen <strong>ja</strong>kamiseen............ 16<br />

Inkerinsuomalaiset nuoret rakentavat identiteettiään seikkaillen........ 17<br />

Kontulan Ex Tempore!............................................................................... 17<br />

Kansainvälisen harjoittelun viisi vuosikymmentä..................................... 18<br />

Siiri hankki Pietarissa hyötyä <strong>ja</strong> hyviä ystäviä........................................... 20<br />

Suomen <strong>ja</strong> Venäjän FIRST -vaihtoon toivotaan lisää suomalaisopiskelijoita................................................................................................<br />

Yhteistyö Suomen <strong>ja</strong> Latinalaisen Amerikan korkeakoulujen<br />

välillä tiivistyy...........................................................................................<br />

Suomalais-venäläinen talvikoulu<br />

- malli tieteentekijöiden luovaan <strong>ja</strong> kansainväliseen koulutukseen........ 22<br />

Moskovalainen Inna tutkii epilepsiaa Kuopiossa...................................... 23<br />

Kansainvälisen opiskeli<strong>ja</strong>vaihdon trendit vuosina 2000–2001................ 24<br />

Pikatie Itävallan kulttuuriin..................................................................... 27<br />

Tarujen Eurooppa elää myös verkossa...................................................... 28<br />

Turun naiset monikulttuurisuutta <strong>ja</strong> suvaitsevaisuutta edistämässä...... 29<br />

EU:n kulttuurimahdollisuudet yhdestä nettiosoitteesta....................... 29<br />

Kulttuuri 2000 tarjoaa monia mahdollisuuksia...................................... 29<br />

Muutta<strong>ja</strong>n muistot - mitä itse ottaisit mukaan?...................................... 30<br />

EURO-Identity -opinto<strong>ja</strong>kso tukee maahanmuuttajien<br />

kulttuuri-identiteettiä............................................................................. 31<br />

Monikulttuurinen kampusalue - kohtaamisia yliopistomaailmassa........ 32<br />

Ykkösbasso Ben<strong>ja</strong>min opetti Sodankylässä kieliä...................................... 34<br />

Siekkilän koululaiset Comenius-viikolla Brysselissä................................ 35<br />

Elämää suomeksi!....................................................................................... 36<br />

Porton yliopiston Suomi-päivä veti salit täyteen..................................... 40<br />

Häkellyttävän erilainen suomen kieli haastaa <strong>ja</strong> kiehtoo<br />

portugalilaisia............................................................................................ 41<br />

Koulutukseen <strong>ja</strong> työelämään oh<strong>ja</strong>us avainasemaan EU:ssa....................... 42<br />

Ulkomaiset opiskeli<strong>ja</strong>t hakevat Suomesta kasvua...................................... 44<br />

<strong>CIMO</strong>n verkkopalvelut remonttiin.......................................................... 46<br />

Makasiini.................................................................................................... 47<br />

Tilaa <strong>CIMO</strong>n esitteitä <strong>ja</strong> julkaisu<strong>ja</strong>!........................................................... 50<br />

3<br />

21<br />

21<br />

Cam pus<br />

1 / <strong>2002</strong><br />

<strong>Campus</strong> on Kansainvälisen henkilövaihdon<br />

keskuksen <strong>CIMO</strong>n asiakaslehti.<br />

Numerosta 1/<strong>2002</strong> lähtien<br />

se ilmestyy vain verkossa.<br />

Toimitus: <strong>CIMO</strong>n viestintä<br />

Toimitussihteeri: tiedotustoimitta<strong>ja</strong><br />

Sirpa Lotsari, sirpa.lotsari@cimo.fi<br />

puh. (09) 7747 7844<br />

Viestintäpäällikkö Mer<strong>ja</strong> Lankinen,<br />

puh. (09) 7747 7654<br />

Tiedotustoimitta<strong>ja</strong><br />

Jenny Honkaheimo-Antonen,<br />

puh. (09) 7747 7688<br />

Tiedotustoimitta<strong>ja</strong> Aino Kivelä,<br />

puh. (09) 7747 7672<br />

Tiedotustoimitta<strong>ja</strong> Tui<strong>ja</strong> Sivinen,<br />

puh. (09) 7747 7259<br />

Verkkotiedotta<strong>ja</strong> Heli Salonen,<br />

puh. (09) 7747 7628<br />

Yhteystiedot:<br />

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus<br />

<strong>CIMO</strong><br />

PL 343 (Hakaniemenkatu 2)<br />

00531 Helsinki<br />

puh. (09) 7747 7033<br />

faksi (09) 7747 7064<br />

sähköposti: etunimi.sukunimi@cimo.fi<br />

tai cimoinfo@cimo.fi<br />

http://www.cimo.fi<br />

http://finland.cimo.fi<br />

(Discover Finland)<br />

Graafinen perusilme:<br />

Ville Tiihonen <strong>ja</strong> Toni Kysenius<br />

Taitto: Satu Salmivalli<br />

Kannen valokuva: Kati Koivikko<br />

ISSN 1238-4216<br />

CAMPUS 1/02 2


KANSAINVÄLISYYS osaksi jokapäiväistä elämää<br />

<strong>CIMO</strong>n asiakaslehti <strong>Campus</strong> ilmestyy<br />

nyt ensimmäisen kerran verkossa paperiversion<br />

si<strong>ja</strong>sta. Toivottavasti saavutamme<br />

tälle keinolla edelleen vanhat Campuksen<br />

luki<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> tavoitamme myös uusia<br />

etenkin koululaitoksen, aikuiskoulutuksen<br />

<strong>ja</strong> kulttuurin toimijoiden kentässä.<br />

•••<br />

Tässä Campuksessa käsitellään erityisesti<br />

ehdotusta korkeakoulujen uudeksi<br />

kansainvälistämisstrategiaksi. Opetusministerille<br />

marraskuussa 2001 luovutetun<br />

muistion eniten huomiota saanut<br />

ehdotus on ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden<br />

määrän kaksinkertaistaminen<br />

<strong>ja</strong> Suomen aktiivinen markkinoiminen<br />

hyvänä korkeakoulutuksen<br />

tarjoa<strong>ja</strong>na ulkomaalaisille. Muistiosta<br />

kertyneet lausunnot suhtautuvat asiaan<br />

periaatteessa myönteisesti, mutta huolta<br />

kannetaan siitä, millä voimavaroilla<br />

kasvavia uusia opiskeli<strong>ja</strong>ryhmiä opetetaan<br />

<strong>ja</strong> hoidetaan.<br />

•••<br />

Termiä ”markkinointi” on myös vierastettu<br />

tässä yhteydessä, jossa keskustellaan<br />

mm. koulutuksen maksullisuudesta<br />

<strong>ja</strong> lukukausimaksuista. Termillä tarkoitetaan<br />

kuitenkin tässä yhteydessä yksinkertaisesti<br />

tehostettua viestintää. Euroopan<br />

suuret maat, Ranska, Saksa <strong>ja</strong> Iso-<br />

Britannia ovat jo usean vuoden a<strong>ja</strong>n<br />

aktiivisesti markkinoineet koulutustarjontaansa<br />

Euroopan ulkopuolisille<br />

opiskelijoille. Samaa trendiä ovat seuranneet<br />

myös monet pienemmät maat.<br />

•••<br />

Ranskassa on havainto<strong>ja</strong> myös siitä, että<br />

aina eivät markkinoinnista vastaavan<br />

organisaation <strong>ja</strong> korkeakoulujen a<strong>ja</strong>tukset<br />

mene yhteen. Suomessa <strong>CIMO</strong> on<br />

korkeakoulujen pyynnöstä aikoinaan<br />

alkanut valmistaa yhteistä materiaalia,<br />

koordinoida messuosallistumisia <strong>ja</strong> järjestää<br />

erillisiä Suomen koulutusmahdollisuuksia<br />

esitteleviä tilaisuuksia yhteistyössä<br />

korkeakoulujen kanssa. Kun meidän<br />

on mahdollista hieman lisätä ponnistuksiamme<br />

ensi vuonna, täytyy erityisesti<br />

huolehtia siitä, että yhteistyö<br />

korkeakoulujen kanssa vain tiivistyy. Pienen<br />

maan etu on se, että täällä on helppo<br />

koordinoida asioita vähällä byrokratialla.<br />

•••<br />

Jotta <strong>CIMO</strong> pystyisi vastaamaan korkeakoulujen<br />

tarpeisiin, korkeakouluilla tulee<br />

olla julkilausuttu<strong>ja</strong> tavoitteita, jotka<br />

ovat riittävän selkeitä, että niiden perustella<br />

voi ryhtyä toimenpiteisiin. Korkeakoulujen<br />

lausuntojen perusteella voi<br />

todeta, että tarvitaan vielä runsaasti keskustelu<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> valinto<strong>ja</strong> ennen kuin todellista<br />

markkinointia voidaan viedä konkreettisesti<br />

eteenpäin. Uutta kansainvälistä<br />

strategiaa käsitellyt työryhmä esittääkin,<br />

että voimavarojen joka suuntaan<br />

hajottamisen si<strong>ja</strong>an korkeakoulut etsisivät<br />

omaleimaisia kansainvälisiä profiile<strong>ja</strong>.<br />

•••<br />

Työryhmän mietinnön ilmestymisen jälkeen<br />

suomalaisessa mediassa on käyty<br />

lähes päivittäistä keskustelua ulkomaalaisten<br />

määrästä <strong>ja</strong> asemasta maassamme.<br />

Keskustelun taustalla on myös<br />

ulkomaalaislain uudistustyö. Suomessa<br />

asuu tällä hetkellä n. 100 000 ulkomaalaista,<br />

joista suuri osa pääkaupunkiseudulla.<br />

Vaikka työnanta<strong>ja</strong>tahot suhtautuvatkin<br />

periaatteessa myönteisesti<br />

ulkomaalaisen työvoiman tarjonnan<br />

kasvuun, on koulutusta vastaavan työn<br />

löytyminen ulkomaalaiselle edelleen<br />

käytännössä vaikeaa. Yleinen suhtautuminen<br />

ulkomaalaiseen, joka haluaa tulla<br />

pysyvästi asumaan Suomeen on epäluuloinen.<br />

•••<br />

Meillä on tapana sanoa, että kansainvälistyminen<br />

on viime vuosikymmeneltä<br />

lähtien edennyt Suomessa nopeasti. Sillä<br />

tarkoitetaan, että liikkuvuus Suomesta<br />

<strong>ja</strong> Suomeen on lisääntynyt <strong>ja</strong> tullut<br />

tasapainoisemmaksi, vieraitten kielten<br />

osaaminen on lisääntynyt, suomalaisilla<br />

on laa<strong>ja</strong>sti mahdollisuuksia toimia<br />

monikansallisissa verkostoissa koulutuksen,<br />

tieteen <strong>ja</strong> kulttuurin saralla. Olemme<br />

ikionnellisia kun joku haluaa opiskella<br />

suomen kieltä.<br />

•••<br />

Olen viime aikoina miettinyt paljon sitä,<br />

tarkoitammeko kansainvälistymisen lisääntymisellä<br />

vain, että meillä suomalaisilla<br />

on enenevässä määrin mahdollisuuksia<br />

saada kansainvälisiä virikkeitä.<br />

Näyttää nimittäin siltä, että tänne on<br />

tervetullut ulkomaalainenkin, kunhan<br />

hänellä on menolippu varattuna.<br />

•••<br />

Korkeakoulut, professorit, opetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong><br />

opiskeleva nuoriso ovat usein olleet<br />

yhteiskuntakehityksen aurana Suomessa.<br />

Kansainväliset kontaktit ovat aina<br />

kuuluneet korkeamman opetuksen,<br />

mutta myös kaiken koulutuksen harjoittajille.<br />

Nyt toivoisi, että korkeakoulut<br />

toimisivat vetureina kansainvälistymisen<br />

syventämisessä osaksi jokapäiväistä elämää<br />

myös täällä Suomessa.<br />

Ulla Ekberg<br />

Johta<strong>ja</strong>, <strong>CIMO</strong><br />

3


RAKENTEILLA EUROOPPALAINEN<br />

KOULUTUSBRANDI<br />

Työvoima,<br />

huippuosaaminen<br />

<strong>ja</strong> suvaitsevaisuus<br />

hallitun kansain-<br />

välistymisen<br />

hedelmiä<br />

Teksti: Sirpa Lotsari • <strong>CIMO</strong> / Viestintä • Kuvat: Nina Sederholm<br />

Kilpailu ulkomaisista<br />

opiskelijoista kiihtyy.<br />

Korkeakoulutuksen<br />

kansainvälisen toiminnan<br />

strategia luovutettiin<br />

opetusministeri Raskille<br />

viime marraskuussa.<br />

Miten alan suomalaiset<br />

toimi<strong>ja</strong>t näkevät kansainvälistymiskehityksen?<br />

CAMPUS 1/02 4


Suomi kansainvälistyy kiihtyvällä<br />

vauhdilla. Maamme kansainväliset suhteet<br />

yhteiskunnan eri saroilla ovat etenkin<br />

EU-jäsenyyden myötä laajentuneet<br />

<strong>ja</strong> tiivistyneet. Suomalaisten kansainvälistyminen<br />

tapahtuu nykyisin sekä<br />

kotikonnuilla, että ulkomailla.<br />

Monet suomalaiset sisällyttävät<br />

opintoihinsa ulkomailla hankittu<strong>ja</strong><br />

opintoviikko<strong>ja</strong>, vaikka into lähteä vaihto-opiskeli<strong>ja</strong>ksi<br />

onkin 1990-luvun<br />

huippuvuosista laantunut. Suomi myös<br />

vetää vuosi vuodelta enemmän ulkomaisia<br />

opiskelijoita. Suomessa oleva ulkomaisten<br />

opiskelijoiden yhteisö koostuu<br />

useista ryhmistä. On erilaisten, mm.<br />

EU:n vaihto-ohjelmien kautta tulleita<br />

opiskelijoita, on koko tutkintoaan Suomessa<br />

suorittavia, sekä <strong>ja</strong>tko-opiskelijoita<br />

<strong>ja</strong> tutkijoita, sekä harjoittelijoita. Lisäksi<br />

tulee ulkomainen opetta<strong>ja</strong>vaihto.<br />

He kaikki kansainvälistävät Suomea <strong>ja</strong><br />

suomalaisia mm. tuomalla mukanaan<br />

omat kansainväliset yhteytensä, antamalla<br />

kieliharjoittelun lisäksi mahdollisuuksia<br />

kohdata erilaisia kulttuureita<br />

turvallisesti kotimaaperällä.<br />

Suomi myös vanhenee kiihtyvällä<br />

vauhdilla, kuten koko Eurooppa. Ennusteiden<br />

piirtämä työvoimapula <strong>ja</strong> siihen<br />

liittyvä kansainvälinen kilpailunäkökulma<br />

ovat esillä myös korkeakoulujen<br />

kansainvälistymisstrategiassa.<br />

Mutta kansainvälistymisessä on kyse<br />

paljosta muustakin. Mitä kansainvälistymisellä<br />

itse asiassa tarkoitetaan, mihin<br />

sillä pyritään <strong>ja</strong> mitä suomalainen<br />

korkeakoulusektori, opiskeli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> työnanta<strong>ja</strong>t<br />

siitä saavat, <strong>ja</strong> millä resurssein?<br />

<strong>Campus</strong> on hahmotellut korkeakoulujen<br />

kansainvälistymisprosessia koskevan<br />

keskustelun nykytilaa haastattelemalla<br />

alan eri sektoreiden edustajia. He<br />

ovat rehtori Henrik Wolff, Arcada,<br />

Nylands svenska yrkeshögskola; rehtori<br />

Keijo Virtanen, Turun yliopisto; kansainvälisten<br />

asiain sihteeri Jussi Tanner,<br />

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta<br />

HYY; opetusneuvos (strategiatyöryhmän<br />

sihteeri) Anita Lehikoinen, koulutus-<br />

<strong>ja</strong> tiedepolitiikan osasto, yliopistoyksikkö,<br />

Opetusministeriö; kansainvälisten<br />

asioiden vastaava Satu Arsalo, Suomen<br />

Ammattikorkeakouluopiskeli<strong>ja</strong>yhdistysten<br />

Liitto SAMOK ry; koulutuspoliittinen<br />

asiamies Marita Aho, Teollisuus<br />

<strong>ja</strong> työnanta<strong>ja</strong>t TT; johta<strong>ja</strong> Heikki<br />

Taskinen, maahanmuuttolin<strong>ja</strong>, Ulkomaalaisvirasto.<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

Korkeakoulutuksen<br />

kansainvälisen toiminnan<br />

strategia<br />

Opetusministeriö asetti 7.11.2000 työryhmän valmistelemaan korkeakoulutuksen<br />

kansainvälisen toiminnan strategiaa, joka ottaisi huomioon muuttuneen<br />

toimintaympäristön. Työryhmän tuli arvioida <strong>ja</strong> tehdä esitys, miten suomalaisen<br />

korkeakoulutuksen kilpailukyky voidaan parhaiten turvata erityisesti<br />

eurooppalaisilla, mutta myös globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Työryhmä, jonka<br />

puheenjohta<strong>ja</strong>na toimi opetusministeriön kansliapäällikkö Markku Linna luovutti<br />

strategian opetusministeri Mai<strong>ja</strong> Raskille marraskuussa 2001.<br />

Työryhmä analysoi muutostekijöitä korkeakoulutuksen sekä kansallisessa että<br />

kansainvälisessä toimintaympäristössä, mm. laati katsauksen suomalaisten korkeakoulujen<br />

kansainvälisen toiminnan nykytilanteesta sekä arvioi korkeakoulujen<br />

mahdollisuuksia menestyä kiristyneessä kansainvälisessä kilpailussa. Korkeakoulujen<br />

kansainväliselle toiminnalle esitettiin tavoitetila vuodelle 2010 <strong>ja</strong> sen<br />

saavuttamiseksi laadittiin toimenpideohjelma.<br />

Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiassa esitetyssä<br />

tavoitetilassa vuonna 2010:<br />

Suomi menestyy globaalissa osaamiskilpailussa,<br />

maa on tunnettu <strong>ja</strong> vaikutusvaltainen osa eurooppalaista koulutus- <strong>ja</strong> tutkimusaluetta,<br />

Suomessa on 10 000 - 15 000 ulkomaista tutkinto-opiskeli<strong>ja</strong>a,<br />

korkeakoulujen opiskeli<strong>ja</strong>vaihdon vuosivolyymi on yhteensä 28 000 henkilöä,<br />

tutki<strong>ja</strong>kouluissa opiskelevista vähintään 15 % on ulkomaalaisia,<br />

korkeakouluissa on huomattavasti nykyistä enemmän maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisia<br />

opiskelijoita,<br />

ulkomaisia opettajia, tutkijoita <strong>ja</strong> asiantuntijoita on vähintään kaksi kertaa enemmän<br />

kuin vuonna 2001.<br />

•<br />

Tavoitteen saavuttamiseksi strategiassa esitetään mm., että:<br />

tutkintorakennetta <strong>ja</strong> opintoviikkomitoitusta tulisi kehittää kansainvälisesti<br />

•<br />

vertailukelpoisemmaksi,<br />

vieraskielistä opetusta tulisi lisätä,<br />

•<br />

opiskelijoiden maahantulo- <strong>ja</strong> maassaolosäädöksiä tulisi tehdä joustavammiksi,<br />

•<br />

korkeakoululainsäädännön a<strong>ja</strong>nmukaisuus tulisi arvioida korkeakoulujen kansainvälisen<br />

toiminnan mahdollisuuksien kannalta,<br />

•<br />

Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen <strong>CIMO</strong>n tulisi yhdessä korkeakoulujen<br />

kanssa laatia suomalaisen korkeakoulutuksen markkinointistrategia, jossa huo-<br />

•<br />

miota kiinnitetään erityisesti Venäjään, Keski- <strong>ja</strong> Itä-Eurooppaan sekä Aasiaan,<br />

koulutushankkeiden osuutta Suomen nykyisessä kehitysyhteistyössä voitaisiin<br />

•<br />

lisätä <strong>ja</strong> että myös korkeakoulutusta koskevia hankkeita sisällytettäisiin nykyistä<br />

huomattavasti laajemmin niihin. Työryhmä ehdotti peruskartoitusta asiasta.<br />

Tavoitteisiin tähtäävän toimenpideohjelman kustannukset ovat työryhmän arvioiden<br />

mukaan 150 miljoonaa markkaa. Rahoitus esitetään järjestettäväksi eri<br />

tahojen yhteistyönä: opetusministeriön erityismäärärahojen turvin, korkeakoulujen<br />

toimintameno<strong>ja</strong> uudelleen kohdentamalla sekä elinkeinoelämän<br />

mukanaololla.<br />

Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia löytyy Internetistä operyhmien<br />

muistioita |<br />

tusministeriön sivuilta (http://www.minedu.fi | julkaisut | opetusministeriön työ-<br />

2001,23).<br />

5


Bolognan prosessi <strong>ja</strong><br />

eurooppalainen tutkintoalue<br />

”Meillä ei ole varaa jäädä ulkopuolelle<br />

kehityksestä, eurooppalaisesta prosessista,<br />

joka lähtenyt liikkeelle keskeisiltä osin<br />

<strong>liikkuvuuden</strong> lisäämiseen tähtäävästä<br />

EU:n koulutuspolitiikasta. Emme halua<br />

hiipua marginaaliin”, toteaa opetusneuvos<br />

Anita Lehikoinen opetusministeriöstä.<br />

Hän toimi viime marraskuussa<br />

opetusministeri Mai<strong>ja</strong> Raskille luovutetun<br />

strategian työryhmän sihteerinä.<br />

Muista kansainvälistymistä koskevan<br />

strategian syntyyn johtaneista tekijöistä<br />

hän mainitsee lisäksi kansainvälisessä<br />

toimintaympäristössä olevat <strong>ja</strong> Bolognan<br />

prosessissa ilmaistut muutokset,<br />

sekä kotimaasta tulevat haasteet.<br />

Bolognan prosessi on sanapari,<br />

joka esiintyy tiuhaan korkeakoulujen<br />

kansainvälistymisestä keskusteltaessa.<br />

Kyseessä on eurooppalaisten opetusministerien<br />

käynnistämä prosessi, joka<br />

tähtää siihen, että vuoteen 2010 mennessä<br />

olisi olemassa kansainvälisesti kilpailukykyinen<br />

<strong>ja</strong> työvoiman vapaata liikkumista<br />

tukeva eurooppalainen korkeakoulutusalue.<br />

Nimensä prosessi on saanut<br />

Bolognassa 1999 allekirjoitetusta<br />

julistuksesta. Mukana on tällä hetkellä<br />

yli 30 maata. Alueen toteutumista valmistellaan<br />

pääosin seuraavin toimenpitein:<br />

tutkintojen selkeyden <strong>ja</strong> vertailukelpoisuuden<br />

kehittäminen, siirtyminen<br />

kaksivaiheiseen tutkintojärjestelmään<br />

(alempi kolmivuotinen tutkinto eli<br />

bachelor <strong>ja</strong> ylempi tutkinto, master),<br />

yhteisen ECTS -opintoviikkojärjestelmän<br />

kehittäminen, <strong>liikkuvuuden</strong> esteiden<br />

poistaminen <strong>ja</strong> laadun varmistaminen.<br />

Anita Lehikoinen kiteyttää kehityksen<br />

toteamalla, että ”meneillään on<br />

eurooppalaisen korkeakoulutusbrandin<br />

hakeminen”.<br />

Bolognan prosessia painottaa<br />

myös Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen.<br />

”Eurooppalaiset opiskeli<strong>ja</strong>t saavat<br />

parhaan mahdolliset koulutuksen<br />

siellä missä haluavat.” Prosessi on Virtasen<br />

mukaan Suomessa hyvin aktiivisessa<br />

vaiheessa. Tutkintorakenteen muutosta<br />

mietitään yliopistojen eri tiedekunnissa<br />

<strong>ja</strong> oppiaineissa, samoin opetusministeriön<br />

työryhmässä, jossa Virtanen<br />

on itsekin jäsenenä. ”Kansainvälisen<br />

strategian kohdalla tutkintorakenteen<br />

muutos on olennainen asia”, hän toteaa,<br />

<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkaa, että Suomessa pyritään etenemään<br />

siihen nopeasti.<br />

Työvoimaa <strong>ja</strong> toimintavalmiuksia<br />

Teollisuuden <strong>ja</strong> työnantajien Marita Aho<br />

toteaa, että talouden globalisaatio <strong>ja</strong><br />

verkottuminen, sekä Suomen pieni<br />

väestöpoh<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> lähivuosien väestökehitys<br />

edellyttävät ulkomaalaisten määrän lisäämistä<br />

korkeakouluissamme.<br />

”Osaamisintensiivinen menestysmisstrategiamme<br />

edellyttää maailman-<br />

CAMPUS 1/02 6


luokan huippuosaamista”, hän kiteyttää.<br />

”Sitä kasvatetaan omin resurssein<br />

osaamis- <strong>ja</strong> teknologiapolitiikkaamme<br />

kehittämällä sekä kansainvälistä yhteistyötä<br />

lisäämällä. Suomalaisten täytyy<br />

päästä ulkomaille opiskelemaan, opettamaan<br />

<strong>ja</strong> tutkijoiksi <strong>ja</strong> ulkomaalaisten<br />

tulla meille.” Hän huomauttaa kuitenkin,<br />

ettei Suomi saa olla kansainvälistymisessä<br />

liian sinisilmäinen. ”Kansainvälistyminen<br />

on toteutettava meitä <strong>ja</strong><br />

suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa<br />

hyvin palvelevalla tavalla.”<br />

Ulkomaiset opiskeli<strong>ja</strong>t tulevat<br />

Suomeen mm. laa<strong>ja</strong>n englanninkielisen<br />

opetustarjonnan vuoksi. Suomen tai<br />

ruotsin taito olisi kuitenkin välttämätöntä,<br />

jotta he voisivat käytännössäkin työskennellä<br />

maassamme. Arcadan rehtori<br />

Henrik Wolff toteaa, ettei voida lähteä<br />

siitä, että koko tutkinto suoritettaisiin<br />

englanninkielellä. ”Kaikissa tapauksissa<br />

<strong>ja</strong> kaikkien ulkomaisten opiskelijoiden<br />

kohdalla lisäisin meidän kotimaisten<br />

kieltemme oppimista.”<br />

Helsingin yliopiston oppilaskunnan<br />

kansainvälisten asioiden sihteeri<br />

Jussi Tanner korostaa työllisyysnäkökulman<br />

lisäksi ulkomaalaisten mukanaan<br />

tuomia kansainvälisiä yhteyksiä <strong>ja</strong><br />

sosiaalista pääomaa. ”Opetusministeriön<br />

kv-strategiassa pyrittiin ainakin alun<br />

perin ehkä liikaa yhden teollisuudenalan<br />

työvoimapulan helpottamiseen. Asiaa ei<br />

kuitenkaan saisi lähestyä vain kulloisenkin<br />

akuutin työvoimapulan näkökulmasta.”<br />

Hänen mukaansa asian ydin<br />

löytyy ennakolta tehtävästä hallitusta<br />

varautumisesta kansainvälistymiseen <strong>ja</strong><br />

maahanmuuttoon. Korkeakoulusektorin<br />

<strong>ja</strong> koko maahanmuuttohallinnon<br />

toimenpiteiden tulisi Tannerin mukaan<br />

tähdätä siihen, että yliopistoyhteisön<br />

ulkomaalaisjäsenet sopeutuisivat Suomeen.<br />

”Korkeakoulujen kannalta tärkeimmän<br />

tavoitteen on oltava tietysti<br />

opetuksen <strong>ja</strong> tutkimuksen laatu. Kansainvälistyminen<br />

tuottaa laatua.”<br />

Suvaitsevuus<br />

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden järjestön<br />

SAMOK:n Satu Arsalo korostaa<br />

vahvasti suvaitsevaisuusnäkökulmaa.<br />

”Kansainvälistyminen, vaikka on<br />

trendikästä olla kansainvälinen, on tärkeää<br />

joka tavalla”, hän toteaa. ”Koulutuksen<br />

kansainvälistyminen luo edellytyksiä<br />

suomalaisille opiskelijoille ymmärtää<br />

<strong>ja</strong> oppia uusia kieliä, työskennellä<br />

kansainvälisessä ympäristössä, erilaisissa<br />

tehtävissä <strong>ja</strong> eri aloilla.”<br />

Korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten<br />

integroiminen Suomeen<br />

koko tutkinnon <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tko-opintojen suorittamisen<br />

kautta olisi Arsalon mukaan<br />

työvoimanäkökannan lisäksi yhteiskuntaamme<br />

yleisestikin rikastava tekijä, joka<br />

lisäisi maamme kansainvälisen ilmapiirin<br />

luomista, helpottaisi erilaisten kulttuurien<br />

kohtaamista <strong>ja</strong> ymmärtämistä.<br />

”Kilpailemme myös omien uskomustemme<br />

<strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tusmaailmamme kanssa<br />

siitä, voiko esimerkiksi lääkärinä, poliisina<br />

tai terveydenhoita<strong>ja</strong>na toimia henkilö,<br />

jonka äidinkieli ei välttämättä olekaan<br />

suomi.” Samoilla linjoilla on Keijo Virtanen,<br />

joka toteaa opiskelijoiden voivan<br />

olla etujoukkoa, jolla kansakuntien keskinäistä<br />

epäluuloisuutta voidaan vähentää.<br />

Henrik Wolffkin yhdistää kilpailukykyyn<br />

myös suvaitsevuuden <strong>ja</strong><br />

maailmankansalaisuuden. ”En koskaan<br />

halua nähdä sanaa kilpailukyky ahtaasta<br />

näkökulmasta”, hän painottaa.<br />

”Työvoimakysymyksen lisäksi normaali<br />

opiskeli<strong>ja</strong>vaihtoon kuuluva kansainvälistymisaspekti<br />

on edelleen tärkeä <strong>ja</strong><br />

vastavuoroisesti Suomen tunnettuuden<br />

lisääminen.” Wolff kaipaa yleisestikin<br />

selkeämpää kokonaisnäkemystä siitä,<br />

miten ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden<br />

rekrytointi liittyy esimerkiksi Suomen<br />

työllisyyskysymyksiin <strong>ja</strong> koko<br />

kansainvälistymiskysymykseen. Hän<br />

myös pohtii, että jos opiskelumahdollisuuksien<br />

avulla pyritään saamaan<br />

maahan uutta työvoimaa, niin<br />

kyseessä on taloudellinen rekrytointi,<br />

”sillä peruskoulutus on hoidettu muualla”.<br />

Venäjä<br />

Useat haastatelluista korostavat Suomen<br />

lähialueen, erityisesti Venäjän tärkeyttä.<br />

”Aina kun puhutaan sanan perinteisessä<br />

mielessä kansainvälistymisestä, niin<br />

eurooppalainen dimensio on edelleen<br />

tärkeä”, toteaa Henrik Wolff. Hänen mielestään<br />

pohjoismainen yhteistyö on<br />

koko ammattikorkeakoulusektorilla turhan<br />

vähän kehittynyttä. ”Lähialueyhteistyöhön<br />

ei ehkä ole edes riittävästi<br />

fokusoitu. Jos halutaan rekrytoida ihmisiä<br />

Suomeen, tulisi itänaapuria katsoa<br />

tarkemmin, se voisi olla molemmille<br />

hyödyllistä. En ole ymmärtänyt miksi<br />

täytyisi aina lähteä mahdollisimman<br />

kauas.”<br />

Venäjän erityismerkitykseen uskotaan<br />

myös Teollisuuden <strong>ja</strong> työnantajien<br />

keskuudessa, kertoo Marita Aho.<br />

”TT:n pitkän aikajänteen eli vuoteen<br />

2012 ulottuvassa, maamme osaamistarpeita<br />

ennakoivassa tulevaisuusluotain<br />

-hankkeessa mukana olevat asiantunti<strong>ja</strong>t<br />

uskovat erityisesti Venäjän merkityksen<br />

yhteistyökumppanina kasvavan.”<br />

Jussi Tanner puolestaan toteaa, että lähialueet<br />

ovat jo historian <strong>ja</strong> maantieteellisen<br />

aseman vuoksi tärkeitä Suomelle.<br />

”On myös luonnollista, että yliopistoopiskelijoita<br />

tarvitaan varsinkin niiltä<br />

alueilta, joilta Suomeen on jo aiemmin<br />

tullut merkittävä maahanmuutta<strong>ja</strong>yhteisö.<br />

Maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten ihmisten<br />

saaminen mukaan yliopistoyhteisöön<br />

on hyvin tärkeää.” Tanner ei<br />

kuitenkaan hyväksy varsinaista kansallisuuden<br />

perusteella tehtävää priorisointia.<br />

Haasteet<br />

”Se, että saadaan ulkomaalaiset tietämään<br />

<strong>ja</strong> ymmärtämään se, miten korkeatasoista<br />

koulutusta Suomessa on. ”<br />

Siinä on Keijo Virtasen mukaan ”pohjoisessa<br />

<strong>ja</strong> vähän sivussa” olevan Suomen<br />

korkeakoulusektorin suurin haaste.<br />

”Markkinointi on siis yksi iso kysymys.<br />

Toinen tärkeä kysymys on, että kun<br />

kansainvälistyminen lisääntyy <strong>ja</strong> englanninkielisen<br />

opetuksen <strong>ja</strong> opetusohjelmien<br />

määrä kasvaa, niin mikä on suomen<br />

asema opetuksen <strong>ja</strong> tieteen kielenä.”<br />

Virtanen painottaa, että suomen on oltava<br />

edelleen tieteen kieli Suomessa.<br />

”On huolehdittava siitä, että omat opiskeli<strong>ja</strong>t<br />

saavat suomeksi korkeatasoista<br />

opetusta <strong>ja</strong> tutkintokoulutusta. Kieli on<br />

syvempi hahmotuksen <strong>ja</strong> identiteetin<br />

kysymys.”<br />

Koulutusjärjestelmä, yleinen<br />

englanninkielen taito, kulttuurin nuoruudesta<br />

<strong>ja</strong> korkeakouluympäristön pienuudesta<br />

johtuva joustavuus, maan<br />

hyvä maine sekä koulutuksen yleinen<br />

arvostus ovat Henrik Wolffin mielestä<br />

Suomen valtte<strong>ja</strong> ulkomaisista opiskelijoista<br />

käytävässä kansainvälisessä kilpailussa.<br />

”Suomalainen yhteiskunta on aina<br />

7


panostanut koulutukseen, siinä puolessa<br />

meillä ei millään koulutustasolla ole<br />

häpeämistä kenenkään kanssa”, toteaa<br />

Keijo Virtanen. ”Koulutuksen taso korkeakouluissa<br />

on erittäin korkea. Hitechihme<br />

on nostanut Suomen tunnettuutta,<br />

mikä hei<strong>ja</strong>stuu varmaan arvostukseen<br />

niin, että ollaan kiinnostuneita<br />

myös muiden alojen koulutustarjonnasta.”<br />

Jussi Tannerin lista on saman<br />

kaltainen. ”Maksuttomuus, englanninkielisen<br />

opetuksen määrä <strong>ja</strong> koulutuksen<br />

laatu (tässä järjestyksessä) ovat<br />

ylivoimaisesti suurimmat valtit.” Hän<br />

huomauttaa, että ulkomaiset opiskeli<strong>ja</strong>t<br />

ovat tosin myös moittineet opetuksen<br />

laatua.<br />

Anita Lehikoinen lisää Suomen<br />

valtte<strong>ja</strong> koskevaan listaan hyvän <strong>ja</strong> tasaisen<br />

laadun lisäksi ammattikorkeakoulujen<br />

<strong>ja</strong> yliopistojen hyvät tilat <strong>ja</strong> laitteet.<br />

Hän toteaa Suomen olevan kokonaisuudessaan<br />

aika kilpailukykyinen<br />

maa. ”Olemme houkutteleva opiskelumaa<br />

nimenomaan eurooppalaisille vaihto-opiskelijoille.<br />

Nythän meillä on<br />

enemmän tulijoita, kuin on vaihtoon<br />

lähtijöitä, mutta suhteellisen vähän meillä<br />

on tutkintoa suorittavia ulkomaalaisia.<br />

Siihen onkin etsitty muutosta.”<br />

Kilpailu<br />

EU:ssa koulutus on kansallinen asia.<br />

Unionin koulutuspolitiikan yhteiset<br />

tavoitteenasettelut näkyvät unionin<br />

vaihto-ohjelmissa. ”Euroopan sisäinen<br />

kilpailu on olemassa oleva tosiasia. Yhteistyötä<br />

on tehty <strong>ja</strong> vaihto-ohjelmat<br />

tiivistävät yhteistyötä entisestään”, kertoo<br />

Anita Lehikoinen. Lah<strong>ja</strong>kkaista opiskelijoista,<br />

tutkijoista <strong>ja</strong> rahoituksesta<br />

kisataan erityisesti ottelussa Eurooppa-<br />

USA, mutta myös Euroopan sisällä. Lehikoinen<br />

kuitenkin vakuuttaa kaikkien<br />

euroopalaisen tutkintoalueen luomiseen<br />

osallistuvien luottavan siihen, että<br />

prosessissa kaikki alueen maat löytävät<br />

si<strong>ja</strong>nsa.<br />

Henrik Wolff heittää, että Suomesta<br />

on kansainvälisessä opiskeli<strong>ja</strong>vaihdossa<br />

tullut jo ”vara-Englanti”.<br />

Emme kuitenkaan kilpaile suurten englanninkielisten<br />

maiden kuten Britannian,<br />

Yhdysvaltojen <strong>ja</strong> Australian kanssa,<br />

koska opiskeli<strong>ja</strong>vaihtojemme volyymit<br />

ovat aivan eri luokkaa. ”Varsinaisia<br />

´kilpakumppaneitamme´, jos niin halutaan<br />

a<strong>ja</strong>tella, ovat varmasti muut kuin<br />

englanninkieliset Euroopan maat”, toteaa<br />

Jussi Tanner. ”Moni, joka haluaa tulla<br />

tähän osaan maailmaa, ei pääse tänne<br />

asti. Varsinkin Ruotsiin on helpompi<br />

jäädä”, toteaa Wolff.<br />

Suurten opiskeli<strong>ja</strong>määrien havittelemisessa<br />

olisi Wolffin mukaan myös<br />

omat vaaransa eli ulkomaisten, taloudellista<br />

voittoa havittelevien yksityisten yliopistojen<br />

rantautuminen Suomeen.<br />

”Koulutusmarkkinoiden kaupallistuminen<br />

on aihe, joka kauhean paljon puhuttaa<br />

korkeakouluväkeä, erityisesti Euroopassa”,<br />

kertoo Anita Lehikoinen.<br />

”Yksityistyminen <strong>ja</strong> kaupallistuminen ei<br />

juuri ole koskenut Suomea, mutta erityisesti<br />

Keski- <strong>ja</strong> Itä-Euroopan maissa se<br />

on laajentunut.” Lehikoinen toteaa, että<br />

miten kukin kotimaassaan asian ratkaisee,<br />

on kansallisvaltioiden käsissä. ”Se on<br />

selvä, että rajo<strong>ja</strong> ylittävä koulutustarjonta<br />

lisääntyy. Tänne tulee sekä virtuaalisesti<br />

että fyysisesti lisää tarjoajia. Meillä on<br />

laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> alueellisesti kattava tarjonta, joten<br />

paikoista ei sillä tavalla ole pulaa. Ja<br />

niin kauan kun kyetään pitämään oma<br />

koulutustarjonta hyvänä suomalaisille<br />

opiskelijoille <strong>ja</strong> aikuisopiskelijoille, niin<br />

se ei ole vaaratekijä.” Lehikoinen toteaa<br />

vielä, että ”saattaa olla hyväkin asia, että<br />

tulee lisää vaihtoehto<strong>ja</strong>.”<br />

Marita Ahokin näkee e-oppimisen<br />

vauhdittavan koulutuksen tarjoajien<br />

välillä kiihtyvää kansainvälistä kilpailua.<br />

”Ulkomaiset opetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> tutki<strong>ja</strong>t, sekä<br />

kansainvälinen opiskeli<strong>ja</strong>vaihto valmentaa<br />

tulevaan kilpailuun”, hän korostaa.<br />

”Koulutus ei <strong>ja</strong>tkossa ole ”suo<strong>ja</strong>ssa”<br />

liiketaloudelliselta a<strong>ja</strong>ttelulta.” Henrik<br />

Wolffin mielestä Suomessa tarvittaisiin<br />

nyt koulutusmarkkinoiden ulkomaisille<br />

kaupallisille toimijoille avaamista koskevaa<br />

avointa keskustelua. Uhkana hän<br />

näkee sen, että koulutuksesta tulisi puhtaasti<br />

kaupallinen tuote <strong>ja</strong> korkeakoulun<br />

ainoa tehtävä olisi antaa tietty koulutus.<br />

”Koulutusta ei saisi yhdistää normaaliin<br />

palveluntuottamiseen. Korkeakoulun<br />

tehtävä on hyvinvoinnin lisääminen,<br />

mikä on paljon laajempi asia.”<br />

Resurssit<br />

Suomalainen korkeakoulusektori suhtautuu<br />

kansainvälistymiseen positiivisesti,<br />

mutta resurssipula estää ulkomaisten<br />

opiskelijoiden määrän merkittävän lisäämisen.<br />

”Sehän on selvää, että tarvitaan<br />

lisää resursse<strong>ja</strong>, uudenlaista valmennusta<br />

mm. siihen, että englanninkielisen opetuksen<br />

taso on myös kielellisesti riittävän<br />

hyvää, ettei hyvä koulutus kaadu<br />

kieleen”, toteaa Keijo Virtanen.<br />

”Opetta<strong>ja</strong>resurssit eivät ole kymmenen<br />

vuodan aikana kasvaneet, mutta<br />

tohtorintutkinnot kaksinkertaistuneet.<br />

Tällä hetkellä opetta<strong>ja</strong>kapasiteetti on<br />

äärirajoillaan.”<br />

”Resurssipula ei saisi johtaa siihen,<br />

että ainoiksi ulkomaisiksi opiskelijoiksi<br />

jäävät tulevaisuudessa erityisiin<br />

englanninkielisiin maisteriohjelmiin<br />

osallistuvat, jolloin sekä ulkomaalaisten<br />

integraatio, että suomalaisten ´kotikansainvälistyminen´<br />

jäävät haaveeksi”,<br />

toteaa Jussi Tanner. ”Korkeakoulujen<br />

näkökulmasta suurin haaste on toteuttaa<br />

ulkomaalaisopiskelijoiden määrän<br />

lisääminen siten, että yhteiskunnallisesti<br />

merkittävät tavoitteet toteutuvat.”<br />

Hän toteaa yliopistojen resurssien<br />

laahaavan kaukana perässä verrattuna<br />

siihen, miten paljon ulkomaisten opiskelijoiden<br />

määrä on 1990-luvun alusta<br />

kasvanut. Tanner toteaakin, että yliopistojen<br />

voimavarat eivät tällä hetkellä riitä<br />

suurempien ulkomaalaisopiskelijoiden<br />

määrien vastaanottamiseen.<br />

”Resursointi on suuri strateginen kysymys,<br />

johon olisi saatava vastaus pelkkää<br />

opetustoimea laajemmalla areenalla.”<br />

Resurssikysymyksestä Anita Lehikoinen<br />

toteaa, että tarvitaan selkeä signaali<br />

asian tärkeydestä, tarvitaan resursointia<br />

Hän korostaa, että kansainvälistymisstrategia<br />

on työryhmän ehdotus,<br />

<strong>ja</strong> suuremmat lin<strong>ja</strong>ukset tehdään<br />

seuraavaan, Valtioneuvostolle vuonna<br />

2003 esitettävään koulutuksen <strong>ja</strong> tutkimuksen<br />

kehittämissuunnitelmaan. ”On<br />

tärkeää, että saadaan poliittiset lin<strong>ja</strong>nvedot<br />

siitä, mihin lähdetään. Jokainen<br />

uusi hallitus tekee omat koulutus- <strong>ja</strong><br />

tutkimusjärjestelmää koskevat poliittiset<br />

lin<strong>ja</strong>uksensa. Seuraavat tehdään vuosille<br />

2003-2008. Resursseista ei niissä pal-<br />

CAMPUS 1/02 8


jon sanota, mutta tietysti jos Valtioneuvosto<br />

sitoutuu viemään tiettyä lin<strong>ja</strong>a<br />

eteenpäin, niin se merkitsee, että resursse<strong>ja</strong>kin<br />

suunnataan sen mukaisesti.”<br />

Yhteistyöllä<br />

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan<br />

edusta<strong>ja</strong> Jussi Tanner toteaa, että kansainvälistyminen<br />

<strong>ja</strong> ulkomaalaisväestön<br />

kasvu merkitsevät yhteiskunnallista<br />

murrosta, johon tulee varautua hallitusti<br />

eri hallinnonalojen yhteistyöllä. Ylioppilasliikkeen<br />

roolin hän näkee vastuullisena<br />

<strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>sti asioita tarkastelevana<br />

keskusteli<strong>ja</strong>na <strong>ja</strong> keskustelun herättäjänä,<br />

ei niinkään omien etujensa valvo<strong>ja</strong>na.<br />

”Laa<strong>ja</strong>-alainen, eri hallinnonalojen<br />

yhteinen keskustelu on se, jota juuri nyt<br />

kipeästi kaivataan.”<br />

”Kyseessä on Suomen kilpailukyky”,<br />

toteaa ulkomaalaisviraston Heikki<br />

Taskinen. Hän kertoo, että muuttuneiden<br />

olosuhteiden myötä myös lainsäädäntö<br />

on viime vuosina muuttunut.<br />

Työlupa myönnetään nyt aiempaa helpommin.<br />

”Jos Intiasta tuleva tietokoneinsinööri<br />

ei saa työlupaa täältä, niin joku<br />

muu maa saa hänet.” Taskinen tarkentaa<br />

kuitenkin, että jos henkilö työskentelee<br />

aivan eri alalla kuin opiskelee, niin<br />

työlupatilanne tutkitaan tarkemmin.<br />

”Ulkomaisen opiskeli<strong>ja</strong>n siirtyminen<br />

suomalaiseen työelämään on helpottunut,<br />

mutta ei se automaattista ole.” Hän<br />

huomauttaa, että tietyissä kohdin ulkomainen<br />

<strong>ja</strong> kotimainen työvoima voivat<br />

vielä olla vastakkain, mikä on otettava<br />

huomioon.<br />

Anita Lehikoinen sanoo, että esimerkki<br />

korkeakoulujen kansainvälistymisprosessin<br />

toteuttamisessa tarvittavasta<br />

yhteistyöstä on strategiassakin<br />

mainittu rahoituspoh<strong>ja</strong>n laajentaminen.<br />

”Yksi a<strong>ja</strong>tus on, että elinkeinoelämä saadaan<br />

mukaan, koska kansainvälisen koulutuksen<br />

kautta suomalaisille yrityksille<br />

saadaan osaavaa työvoimaa. Keskustelu<strong>ja</strong><br />

on jonkin verran käyty, mutta konkreettista<br />

valmistelutyötä ei ole vielä<br />

käynnistetty.”<br />

”Tulevaisuusluotaimessa tulee<br />

vahvasti esille näkemys, että jo kymmenen<br />

vuoden sisällä vanhustenhuollossa,<br />

terveydenhuollossa <strong>ja</strong> muissa palveluissa<br />

voi tulla informaatio- <strong>ja</strong> tietotekniikkaa<br />

hyödyntävälle elinkeinoelämälle<br />

runsaasti tuottoisia bisnesalueita”, kertoo<br />

Marita Aho. ”Toisaalta hyvinvointiyhteiskunnan<br />

taso turvataan, jos valtion,<br />

kuntien <strong>ja</strong> yksityisen sektorin välinen<br />

yhteistyö osataan monipuolistaa yksityistämisen<br />

<strong>ja</strong> alihankintayhteistyön<br />

myötä. Tarvitsemme kontakte<strong>ja</strong> ulkomaisiin<br />

asiantuntijoihin myös yksityisen<br />

<strong>ja</strong> julkisen sektorin yhteistyön kehittämisessä.”<br />

”Kansainvälistymiseen <strong>ja</strong> maahanmuuttoon<br />

ennalta <strong>ja</strong> hallitusti varautuminen<br />

on koko kysymyksen ydin.<br />

Ulkomaalaisväestön määrä Suomessa<br />

kasvaa tulevaisuudessa väistämättä<br />

9


muun muassa väestörakenteen<br />

muutoksen, ihmisten <strong>liikkuvuuden</strong><br />

lisääntymisen, pakolaisongelman<br />

<strong>ja</strong> yleisen kansainvälistymisen<br />

myötä”, painottaa<br />

Jussi Tanner. ”Koulutettujen<br />

ihmisten saaminen on<br />

tärkeää tämän kehityksen hallinnan<br />

kannalta, koska juuri<br />

koulutetut toimivat elintärkeänä<br />

sillanrakentajina maahanmuutta<strong>ja</strong>yhteisöjen<br />

<strong>ja</strong> valtaväestön<br />

välillä.” Tanner lisää,<br />

että politiikan <strong>ja</strong> rakenteellisten<br />

ratkaisujen tulee tähdätä siihen,<br />

että ulkomaiset tutkinto-opiskeli<strong>ja</strong>t<br />

sopeutuvat Suomeen<br />

opintojensa aikana <strong>ja</strong> asettuvat<br />

niiden jälkeen maahan töihin.<br />

Hän painottaa, että työllisyys,<br />

osaaminen <strong>ja</strong> kilpailukyky ovat<br />

hallitun <strong>ja</strong> onnistuneen maahanmuuttopolitiikan<br />

myönteisiä<br />

seurauksia. ”Suomessa on<br />

nyt kultainen tilaisuus luoda<br />

todellinen maahanmuuttopolitiikka,<br />

sellainen jossa koulutetut<br />

ihmiset nähdään resurssiensa<br />

edellyttämässä roolissa,<br />

<strong>ja</strong> ottaa murros hallitusti vastaan.<br />

Vaihtoehdot eivät ole kovin<br />

hyviä.”<br />

Lähtötilanne korkeakoulusektorin<br />

kansainvälistymistä<br />

koskeville käytännön toimenpiteille<br />

on siis melkoisen<br />

hyvä. Asenteet ovat myönteisiä<br />

<strong>ja</strong> keskustelu- sekä yhteistyöhalukkuutta<br />

tuntuu löytyvän.<br />

Suomen korkeakoulusektorin<br />

menestyksekäs <strong>ja</strong> tuloksellinen<br />

kansainvälistymisen laajentaminen<br />

<strong>ja</strong> syventäminen on ilmiselvästi<br />

mahdollisuus, jolla<br />

on myös edellytykset toteutua.<br />

Kunhan resursse<strong>ja</strong> löytyy <strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>-alainen<br />

käytännön yhteistyö<br />

saadaan kunnolla käyntiin.<br />

UUTTA<br />

UUTTA TYÖVOIMAA<br />

ETSIMÄSSÄ<br />

Teksti: Sirpa Lotsari • <strong>CIMO</strong> / Viestintä<br />

- Eurooppa vanhenee <strong>ja</strong> kilpailu<br />

koulutetusta työvoimasta kovenee<br />

”Maatamme on tulevaisuudessa pidettävä pystyssä<br />

pienemmällä työvoimalla kuin nyt”, toteaa Heikki<br />

Mäenpää.<br />

Kuluvan vuosikymmenen aikana työvoiman<br />

määrä kääntyy pysyvään laskuun<br />

Suomessa. Työvoimasta poistuvien<br />

määrä ylittää työmarkkinoille tulevan<br />

uuden työvoiman määrän jo 2003-<br />

04, <strong>ja</strong> vuosikymmenen vaihteessa vaje<br />

tulee olemaan enimmillään noin 15 000<br />

henkilöä vuodessa. Tämän jälkeen vaje<br />

pienenee vuositasolla noin 10 000 henkilöön<br />

vuoteen 2020 mennessä.<br />

”Hupenevasta työvoimasta on revittävä<br />

irti nykyistä enemmän”, toteaa väestökehityksen<br />

suunnasta <strong>CIMO</strong>n johtokunnan<br />

puheenjohta<strong>ja</strong>, opetusministeriön<br />

neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää.<br />

Vähemmällä enemmän -kehitys<br />

edellyttää panostusta sekä työvoiman<br />

koulutukseen että yleisiin työolosuhteisiin.<br />

”Eläkeikää nostamalla voidaan<br />

työssäoloikää pidentää <strong>ja</strong> tutkintojen<br />

nopeamman suorittamisen avulla voidaan<br />

nopeuttaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille.”<br />

Dramaattiset muutokset työvoiman<br />

määrässä vaikuttavat myös korkeakoulusektorin<br />

yhä laajenevan <strong>ja</strong> syvenevän<br />

kansainvälistymiskehityksen <strong>ja</strong> siihen<br />

kohdistuvien odotusten taustalla.<br />

Suomeen rekrytoitavista ulkomaisista<br />

tutkinto-opiskelijoista kaavaillaan osaratkaisua<br />

tulevaisuuden työvoimapulaan.<br />

”Kun maa on tullut opintojen<br />

myötä tutuksi, on helpompi jäädä myös<br />

työhön”, toteaa Heikki Mäenpää. Väestökehityksen<br />

tilanne koko Euroopan<br />

unionissa on kuitenkin samankaltainen<br />

kuin Suomessa, joten kilpailu sekä<br />

koulutetusta työvoimasta että ulkomaisista<br />

tutkinto-opiskelijoista tulee kovenemaan<br />

koko alueella. ”Saksa <strong>ja</strong> Ranska<br />

ovat jo käynnistäneet sitä varten mahtavat<br />

ohjelmat”, kertoo Mäenpää.<br />

Lähinaapureistamme erityisesti Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

Ruotsi ovat myös panostaneet tähän.<br />

Suomikin on tiukasti kilvassa mukana.<br />

Suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen<br />

toiminnan strategia luovutettiin<br />

ministeri Mai<strong>ja</strong> Raskille viime<br />

marraskuussa.<br />

Mäenpään mukaan Suomi on<br />

eturintamassa ulkomaisista opiskelijoista<br />

käytävässä kilpailussa. ”Täällä on tiedostettu<br />

sekä maamme heikkoudet että<br />

vahvuudet.” Suomen heikkouksiin, tai<br />

pitäisi kai sanoa, että haasteisiin Mäenpää<br />

listaa pienen <strong>ja</strong> tuntemattoman kielen,<br />

kaukaisen si<strong>ja</strong>innin <strong>ja</strong> osittain myös<br />

eksoottisen imagon. Vahvuutemme taas<br />

rakentuu erityisesti laadukkaasta <strong>ja</strong> ilmaisesta<br />

koulutuksesta sekä vakaasta<br />

yhteiskunnasta. Listaan kuuluu myös<br />

Suomen vahva erikoisosaaminen sellaisilla<br />

aloilla kuten ympäristö- <strong>ja</strong> metsä<br />

sekä it.<br />

CAMPUS 1/02 10


Euroopan yhdistettävä voimansa<br />

Kilpailu ulkomaisista opiskelijoista ei<br />

rajoitu Eurooppaan. Sen tähden eurooppalaisten<br />

täytyy keskinäisistä kilpailuasetelmistaan<br />

huolimatta myös yhdistää<br />

voimansa, voidakseen alueena pitää<br />

puolensa erityisesti USA:n kanssa. ”Euroopan<br />

on terästäytyttävä, ettei kaikki<br />

skarppi nuoriso menisi Yhdysvaltoihin”,<br />

korostaa Mäenpää. ”Yhteistä eurooppalaista<br />

koulutusaluetta koskevassa ns.<br />

Bolognan prosessissa on tavoitteena nimenomaan<br />

läpinäkyvä, maailmanlaajuisesti<br />

vahva <strong>ja</strong> vetovoimainen korkeakoulutuksen<br />

järjestelmä.” Kovin kilpailu<br />

käydään erittäin liikkuvista aasialaista<br />

opiskelijoista. Eurooppalaiseen koulutukseen<br />

liittyvät paineet syntyvät myös<br />

EU:n asettamasta tavoitteesta, jonka<br />

mukaan alueen tulisi lähivuosina kehittyä<br />

maailman dynaamisimmaksi tietoon<br />

perustuvaksi taloudeksi.<br />

Kilpailu maanosien <strong>ja</strong> maiden<br />

välillä on osa kansainvälistymistä <strong>ja</strong><br />

globalisaatiota. Mäenpää korostaa kuitenkin,<br />

että kehityksen toinen puoli liittyy<br />

kansojen lähenemiseen <strong>ja</strong> rauhan<br />

turvaamiseen tutustumisen kautta. Tähän<br />

rauhanomaiseen rinnakkaiseloon<br />

tähtäävään tiehen liittyy osaltaan myös<br />

ulkomaalaisten opiskelijoiden kautta<br />

Suomessakin tapahtuva kansainvälistyminen.<br />

Maahanmuutosta tasausta<br />

työvoimavajeeseen<br />

Yksi keino odotettavissa olevan työvoimavajeen<br />

tasaamiseen on löydettävissä<br />

maahanmuuttajista. Mäenpää laskee,<br />

että jos maahanmuuton nykyvauhti<br />

säilyy, niin tällä vuosikymmenelle Suomeen<br />

muuttavien määrä tulee ylittämään<br />

täältä pois muuttavien määrän<br />

5 000 hengellä vuosittain. EU:n itälaajeneminen<br />

tullee tosin vielä nostamaan<br />

myös Suomeen suuntautuvaa<br />

muuttovirtaa. ”Arvioiden mukaan itälaajentumisen<br />

seurauksena uusista<br />

maista muuttavista henkilöistä 65%<br />

suuntautuisi Saksaan”, toteaa Mäenpää,<br />

<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkaa ”eräiden arvioiden mukaan EUlaajeneminen<br />

kaksinkertaistaa alkuvaiheessa<br />

eli ensimmäisten kymmenen<br />

vuoden aikana Suomen nettomaahanmuuton”.<br />

Suomessa se merkitsisi noin<br />

10 000 henkeä vuodessa, mikä periaatteessa<br />

voisi jo tasata työvoimavajetta.<br />

Työvoimavajeen tasaaminen<br />

maahanmuuttajien avulla edellyttää<br />

kuitenkin kotouttamisen, vieraskielisen<br />

aikuisväestön työelämään sisäänajon <strong>ja</strong><br />

yleensäkin maahanmuuttajille suunnatun<br />

sekä kieli- että ammatillisen koulutuksen<br />

tehostamista. Vieraskielisen opetuksen<br />

kasvavaan tarpeeseen vastaaminen<br />

edellyttää lisäresursse<strong>ja</strong>. Ei siis ihme,<br />

että Mäenpää suhtautuu kriittisesti Työvoima<br />

2020 -selvityksen ennustukseen,<br />

jonka mukaan opetus- <strong>ja</strong> tutkimusalan<br />

työpaikkojen tarjonnan arvioidaan vuoteen<br />

2015 mennessä vähenevän va<strong>ja</strong>alla<br />

10 000:lla. Mäenpää toteaa myös, että<br />

alan saama rahoitus tulee lähivuosina<br />

kasvamaan. ”1990-luvun alun leikkaukset<br />

poistuvat vuoteen 2004 mennessä<br />

eli opetustoimeen saadaan vuodessa<br />

600 miljoonaa euroa lisää rahaa.” Tosin<br />

Mäenpää muistuttaa, että opetta<strong>ja</strong>koulutuksen<br />

saaneita sijoittuu myös muille,<br />

palkkatasoltaan paremmille sektoreille.<br />

Opettajien alanvaihto on ongelma<br />

erityisesti pääkaupunkiseudulla.<br />

Uhkana väestön polarisoituminen<br />

”Muuttoliikkeen keskeinen ongelma on<br />

se, että kotimainen <strong>ja</strong> ulkomainen muuttoliike<br />

suuntautuvat samoihin paikkoihin<br />

eli erityisesti pääkaupunkiseudulle”,<br />

toteaa Mäenpää. ”Tästä aiheutuu kovat<br />

paineet hoitaa kasvukeskuksiin syntyvä<br />

ahtaus. Korkeakoulujen haasteet myös<br />

muuttoalueilla ovat kovat.” Maan yleinen<br />

muuttoliike ei Mäenpään mukaan<br />

ole kuitenkaan niin musertavaa, että se<br />

söisi muita maakuntakeskuksia. Lisäksi<br />

liikettä tapahtuu myös maakuntien sisällä.<br />

”Vaikka muuttoliike suuntautuu<br />

erittäin vahvasti pääkaupunkiseudun lisäksi<br />

sellaisiin kasvukeskuksiin, kuin<br />

Turku, Tampere, Jyväskylä <strong>ja</strong> Oulu, niin<br />

jokaisessa maakunnassa on oma keskus,<br />

joka kasvaa.” Mäenpään mukaan alueelliset<br />

kehitysnäkymät ovat siis muuttoliikkeen<br />

osalta kokonaisuudessaan positiiviset.<br />

Vähemmän positiivisiin suuntauksiin<br />

kuuluu yksi tulevaisuuden<br />

globaaleista haasteista eli väestöryhmien<br />

jyrkkä kahtia<strong>ja</strong>kautuminen. ”Ongelmaksi<br />

voi muodostua maahanmuuttajien<br />

polarisoituminen korkeanteknologian<br />

asiantuntijoihin <strong>ja</strong> siivoojiin”, kiteyttää<br />

Mäenpää. Suomessakin korkeakoulutusta<br />

edellyttävä asiantunti<strong>ja</strong>työ<br />

lisääntyy. ”Perusduunarityö tulee vähentymään.<br />

Asetelma tulee kiristämään eri<br />

toimialojen kesken käytävää kilpailua<br />

nuoresta, vereksestä työvoimasta.” Suomessa<br />

väestöryhmien polarisoitumista<br />

on pyritty hillitsemään mm. toisen asteen<br />

koulutukseen panostamalla.<br />

”Kolmivuotiseksi pidennettynä se on<br />

tullut tasaveroisemmaksi lukion kanssa”,<br />

selventää Mäenpää.<br />

Alueellisesta kehityksestä huolehtiminen<br />

on tärkeätä harvaan asutussa<br />

Suomessa, jossa onkin Euroopan<br />

tiheimpiin kuuluva korkeakoulutusta<br />

tarjoavien laitosten verkosto. Tulevaisuudessa<br />

Mäenpää näkee tarpeelliseksi<br />

miettiä korkeakoulutusverkoston rationalisointia<br />

eli työn<strong>ja</strong>koa <strong>ja</strong> yhteistyötä<br />

yliopistojen <strong>ja</strong> ammattikorkeakoulujen<br />

kesken.<br />

11


Teksti: Salla Konsti • <strong>CIMO</strong> / Nuoriso • Kuvat: Kati Koivikko<br />

SOMALITYTTÖJEN<br />

OMA PROJEKTI<br />

Helsinkiläiset somalitytöt<br />

Nawal Musse <strong>ja</strong> Habon<br />

Abdilkader rakensivat vuosi<br />

sitten itselleen <strong>ja</strong> muille<br />

somalitytöille ihan oman<br />

projektin. Siihen kuului<br />

erilaisia asioita ompelemisesta<br />

<strong>ja</strong> liikunnasta atktaitojen<br />

opettelemisen<br />

kautta yhteisten juhlien<br />

järjestämiseen. Rahoitus<br />

järjestyi EU:n Nuorisoohjelmasta<br />

<strong>CIMO</strong>n kautta<br />

<strong>ja</strong> nyt tytöt jo kaavailevat<br />

seuraavaa askelta eli ryhmätapaamista<br />

tutustuakseen<br />

jossain toisessa maassa<br />

asuviin somalityttöihin.<br />

”Tarvitsisimme nyt oman tilan tytöille”, toteavat aikaansaavat Nawal <strong>ja</strong> Habon.<br />

”Haaveilemme tilasta, joka olisi aina käytössämme.”<br />

CAMPUS 1/02 12


Yleisestä käsityksestä poiketen somaliyhteisö<br />

ei ole yhtenäinen ryhmä, jossa<br />

kaikki tuntisivat toisensa. ”Emme tiedä<br />

tarpeeksi toisistamme <strong>ja</strong> elämäntilanteistamme,<br />

siksi tutustuminen on tärkeä<br />

tavoite <strong>ja</strong> samalla lähtökohta muulle<br />

toiminnalle”, Nawal kertoo.<br />

Tyttöjen harrastukset kodin<br />

ulkopuolella vanhemmille<br />

hankala asia<br />

Vaatesuunnittelua <strong>ja</strong> ylioppilastutkintoa<br />

opiskeleva 19-vuotias Nawal Musse <strong>ja</strong><br />

lähihoita<strong>ja</strong>ksi valmistuva ikätoverinsa<br />

Habon Abdilkader kaipasivat yhteisiä<br />

harrastuksia toisten somalityttöjen kanssa,<br />

sillä koulunkäyntiä lukuun ottamatta<br />

somalitytöillä ei juurikaan ole kodin<br />

ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa.<br />

Monille vanhemmille tyttöjen harrastukset<br />

kodin ulkopuolella ovat hankala<br />

asia, vaikka aktiivisen osallistumisen tärkeys<br />

onkin yhteisön sisällä laa<strong>ja</strong>lti todettu.<br />

Tyttöjen piti siis keksiä toimintaa,<br />

johon kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä.<br />

Tytöt pohtivat omia kiinnostuksen<br />

kohteitaan sekä vanhempiensa kanssa<br />

että keskenään. Lähipiirinsä kanssa tytöt<br />

kokosivat lukuisat ideansa nuorisoaloitehankkeeksi,<br />

<strong>ja</strong> hakemus oli valmis<br />

helmikuussa 2001. EU:n Nuoriso-ohjelmaa<br />

hallinnoivan <strong>CIMO</strong>n myönteisen<br />

päätöksen myötä tytöt pääsivät aloittamaan<br />

projektinsa vähän myöhemmin<br />

samana keväänä.<br />

Nawal <strong>ja</strong> Habon kuulivat EU:n<br />

Nuoriso-ohjelmasta Nawalin isoveljeltä<br />

Mohamudilta. Jalkapalloa pelaava veli oli<br />

kavereidensa kanssa järjestänyt Nuoriso-ohjelman<br />

tuella kaksiviikkoisen ryhmätapaamisen<br />

Englantiin, missä he tapasivat<br />

siellä asuvia maanmiehiään yhteisen<br />

harrastuksen ympärillä. Mutta<br />

tytöt halusivat järjestää itselleen jotain<br />

nimenomaan kotikaupungissaan Helsingissä.<br />

Tutustumista, tyttöjen juttu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

pöytätennistä<br />

Tyttöjen projektiin kuului erilaisia asioita,<br />

kuten ompelemista, ruuanlaittoa,<br />

liikuntaa, ATK-opetusta, yhteisiä juhlia<br />

<strong>ja</strong> leiri. Ompelukerhosta tuli suosittu,<br />

sillä useimpien nuorten tavoin myös<br />

somalitytöt ovat kiinnostuneita vaatteista<br />

<strong>ja</strong> pukeutumisesta. Habon, joka mielellään<br />

käy erilaisissa ruokaravintoloissa<br />

uusia maku<strong>ja</strong> kokeilemassa kertoo, että<br />

ruuan-laittoa tytöt harjoittelivat lehdistä,<br />

kirjoista <strong>ja</strong> televisiosta nappaamiensa<br />

reseptien avulla. ”Teimme paljon perus<strong>ja</strong><br />

jälkiruokia. Oli kiva päättää itse mitä<br />

kokkaamme <strong>ja</strong> maistella niitä sitten yhdessä.”<br />

Projektinsa puitteissa tytöt suunnittelivat<br />

<strong>ja</strong> toteuttivat myös ramadanin<br />

eli paastokauden päättymisen kunniaksi<br />

pidettävän suuren juhlan. Siihen osallistui<br />

useita kymmeniä eri ikäisiä somalityttöjä.<br />

Ohjelmaan kuului laulua, tanssia,<br />

leikkejä <strong>ja</strong> kilpailu<strong>ja</strong> sekä tietysti paljon<br />

herkku<strong>ja</strong>. Rastilan nuorisotalolla<br />

parhaimpiinsa pukeutuneet tytöt sitten<br />

juhlivat pikkutunneille asti.<br />

Vuoden 2001 keväällä 20 tyttöä<br />

<strong>ja</strong> kolme naisoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>a matkasivat Hangon<br />

lähellä si<strong>ja</strong>itsevaan leirikeskukseen.<br />

”Viikon kestäneen leirin aikana puhuimme<br />

myös naiseksi kasvamisesta <strong>ja</strong> muista<br />

ns. tyttöjen jutuista”, Nawal kertoo.<br />

Juttelemisen lisäksi aika kului erilaisten<br />

pelien parissa. ”Monet meistä eivät olleet<br />

koskaan aikaisemmin pelanneet<br />

pöytätennistä, joten opettelimme sitä.<br />

Lopuksi järjestimme pöytätennisturnauksen”,<br />

Nawal <strong>ja</strong>tkaa.<br />

Suunnitteilla seuraava projekti<br />

<strong>ja</strong> haaveena somalityttöjen<br />

oma huone<br />

Habon <strong>ja</strong> Nawal ovat tyytyväisiä viisi<br />

kuukautta kestäneeseen projektiinsa,<br />

nuorisoaloitehankkeeseen, jonka jokaiseen<br />

tapahtumaan osallistui kerrallaan<br />

15-35 tyttöä. ”Tämä on ollut meidän<br />

ensimmäinen yhteinen projekti, <strong>ja</strong> nyt<br />

tunnemme kuuluvamme yhteen enemmän<br />

kuin aikaisemmin”, he kertovat.<br />

Tällä hetkellä tytöt kaipaisivat<br />

eniten vapaa-a<strong>ja</strong>n viettoa varten isompaa<br />

tilaa, jossa he voisivat tavata toisiaan.<br />

Somalinuorten yhdistyksen Kanava<br />

ry:n tilat Helsingin Kalliossa ovat liian<br />

pienet suuremmalle joukolle. Tiloissa<br />

kokoontuvatkin lähinnä somalimiehet;<br />

nuoremmat surffaavat netissä tai<br />

pelaavat bil<strong>ja</strong>rdia, vanhemmat Dominoa.<br />

Seuraavaksi tytöt aikovat kuitenkin<br />

sananmukaisesti astua askeleen pidemmälle<br />

eli järjestää Nuoriso-ohjelman<br />

puitteissa ryhmätapaamisen. ”Haluaisimme<br />

tavata jossakin toisessa maassa<br />

asuvia somalityttöjä <strong>ja</strong> kuulla minkälaisia<br />

projekte<strong>ja</strong> he tekevät”, Nawal sanoo.<br />

Kohdemaa on vielä avoinna. ”Meitä<br />

kiinnostavat niin monet maat, ihmiset<br />

<strong>ja</strong> asiat.”<br />

13


Askel EU:n nuorisopolitiikan kehittämiseksi<br />

- KOMISSION VALKOINEN KIRJA NUORISOSTA<br />

Teksti: Anne Päkkilä • neuvotteleva virkamies • opetusministeriö<br />

Euroopan yhteisön nuorisopolitiikka on<br />

nyt Valkoisen kir<strong>ja</strong>n jälkeenkin ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />

jäsenmaiden omalla vastuulla.<br />

Marraskuussa 2001 julkaistun Euroopan<br />

komission nuorisopoliittisen Valkoisen<br />

kir<strong>ja</strong>n sisältämät ehdotukset toiminnan<br />

kehittämiseksi tarjoavat kuitenkin<br />

poh<strong>ja</strong>n yhteisen, Euroopan laajuisen <strong>ja</strong><br />

toivottavasti myös aikaisempaa tavoitteellisemman<br />

nuorisopolitiikan kehittämiselle.<br />

Uutta ei välttämättä tarvitse<br />

luoda, vaan täydentää olemassa olevaa <strong>ja</strong><br />

luoda sille lisäarvoa. EU-tason toimet<br />

voidaan tulevaisuudessa toivottavasti<br />

nykyistä paremmin kytkeä kansallisen<br />

nuorisopolitiikan kehittämiseen jäsenvaltioiden<br />

kansallisia piirteitä todella<br />

ymmärtäen <strong>ja</strong> kunnioittaen. Pääosa<br />

kir<strong>ja</strong>n toimista näet tapahtuu nimenomaan<br />

paikallisella, alueellisella <strong>ja</strong><br />

kansallisella tasolla.<br />

Yleensä on sanottu, ettei Euroopan<br />

yhteisöllä ole nuorisopolitiikkaa. Sellaista<br />

ei oikeastaan edes voi olla, koska<br />

perustamissopimuksessa sille ei ole nimenomaista<br />

oikeusperustaa. Nuorisopoliittista<br />

yhteistyötä on toteutettu pääosin<br />

sopimuksen koulutusartiklan no<strong>ja</strong>lla,<br />

joka on mahdollistanut nuorten <strong>ja</strong><br />

nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutta edistävät<br />

tukitoimet. Perustamissopimuksen<br />

eri määräysten no<strong>ja</strong>lla on vuosien varrella<br />

kuitenkin kehitetty lukuisia aloitteita,<br />

jotka suoraan tai välillisesti koskettavat<br />

nuoria. Nuoria koskevat päätelmät<br />

<strong>ja</strong> julistukset ovat usein kuitenkin jääneet<br />

aikomusten tasolle eikä EU:n<br />

toimielimillä <strong>ja</strong> jäsenvaltioilla ole kokonaiskuvaa<br />

nuoriin liittyvistä toimista.<br />

Myönteistä on, että valkoisen kir<strong>ja</strong> myötä<br />

asia on tunnistettu <strong>ja</strong> tunnustettu<br />

Avoin koordinaatiomenettely <strong>ja</strong><br />

nuorison osallistuminen<br />

Valkoisessa kir<strong>ja</strong>ssa kuvataan nuorten<br />

elämään vaikuttavia yhteiskunnallisia<br />

muutoksia kuten mm. väestöllistä kehitystä,<br />

nuoruuden muuttumista <strong>ja</strong> globalisaatiota.<br />

Nuorten elämässä on löydettävissä<br />

yhteisiä muutostrendejä <strong>ja</strong> ongelmia,<br />

joihin EU-maiden on perusteltua<br />

etsiä ratkaisu<strong>ja</strong> yhdessä. Tähän johtopäätökseen<br />

tulivat myös EU-maiden<br />

nuorisoministerit kokouksessaan<br />

14.2.<strong>2002</strong>, jolloin he antoivat päätelmänsä<br />

valkoisesta kir<strong>ja</strong>sta.<br />

Ministerit hyväksyvät, että EU:n<br />

nuorisoalan yhteistyötä kehitetään käyttämällä<br />

komission esittämää kahta lähestymistapaa<br />

eli käyttämällä avointa<br />

koordinaation menetelmää tietyillä<br />

painopistealueilla <strong>ja</strong> ottamalla huomioon<br />

nuorisoulottuvuus muissa politiikoissa.<br />

Erityisesti avoin koordinaatio<br />

on ollut paljon esillä sekä EU-tasolla että<br />

Suomen kansallisessa keskustelussa.<br />

Ministerit kokoontuvat seuraavan kerran<br />

30.5.<strong>2002</strong>, jolloin päätetään mallin<br />

yksityiskohdista <strong>ja</strong> annetaan suunta tulevaisuuden<br />

EU:n nuorisoalan yhteistyölle.<br />

Vielä ennen toukokuuta on ratkaistava<br />

monia, myös vaikeita kysymyksiä.<br />

Yhtä mieltä kuitenkin ollaan hyvien<br />

käytänteiden vaihdon <strong>ja</strong> keskinäisen<br />

oppimisen tärkeydestä. Lisäksi ollaan<br />

yksimielisiä siitä, että nyt alkaneeseen<br />

nuorisopolitiikan kehittämistyöhön tulee<br />

tavalla tai toisella kytkeä myös nuoret<br />

itse.<br />

Muutospaineita<br />

Valkoinen kir<strong>ja</strong> on poliittinen asiakir<strong>ja</strong>,<br />

joka on seuraus monista nuorten tarpeista<br />

lähtevistä muutospaineista, mutta<br />

myös EU:n hallinnon muutostarpeista.<br />

Sekä nuorisoministerit kokouksessaan<br />

että suomalaiset toimi<strong>ja</strong>t ovat<br />

todenneet kir<strong>ja</strong>ssa olevan monia nuorten<br />

kannalta hyviä tavoitteita, kuten<br />

osallistumisen, vapaaehtoistyön, nuorisotiedotuksen<br />

<strong>ja</strong> -tutkimuksen kehittäminen.<br />

Puutteitakin luonnollisesti löytyy,<br />

mutta jo pelkällä olemassaolollaan<br />

Valkoinen kir<strong>ja</strong> nostaa nuorisoasioiden<br />

painoarvoa EU:ssa.<br />

Euroopan komission valkoinen kir<strong>ja</strong><br />

”EU:N NUORISOPOLITIIKAN<br />

UUDET TUULET”<br />

• 21.11.2001 hyväksytyn nuorisoa koskevan valkoisen<br />

kir<strong>ja</strong>n tavoitteena on uusien puitteiden<br />

luominen EU:n nuorisopolitiikalle.<br />

• Kir<strong>ja</strong>a valmisteltaessa kuultiin eurooppalaisia<br />

nuoria, jäsenvaltioiden, nuorisojärjestöjen <strong>ja</strong><br />

nuorisotutkijoiden edustajia sekä muita alan<br />

toimijoita.<br />

• Nuoret nostivat esille viisi keskeistä kehittämisaluetta:<br />

1) osallistuminen, 2) koulutus,<br />

3) työllisyys, ammatillinen koulutus <strong>ja</strong> sosiaalinen<br />

syrjäytyminen, 4) hyvinvointi, itsenäisyys <strong>ja</strong><br />

kulttuuri sekä 5) eurooppalaiset arvot, liikkuvuus<br />

<strong>ja</strong> muu maailma.<br />

• Komissio määritteli EU:n nuorisopolitiikan valkoiselle<br />

kir<strong>ja</strong>lle neljä keskeistä teemaa: nuorten<br />

aktiivinen kansalaisuus, kokemuksen tunnustaminen,<br />

nuorten itsenäistyminen <strong>ja</strong> EU:n yhteisten<br />

arvojen edistäminen.<br />

• Valkoisessa kir<strong>ja</strong>ssa esitetään kaksi ratkaisua<br />

uuden Euroopan laajuisen nuorisoalan yhteistyön<br />

toteuttamiseksi:<br />

1) Ns. avoimen koordinaatiomenetelmän soveltaminen<br />

nuorisoalalla eli hyviksi osoittautuneiden<br />

toimintatapojen hyödyntäminen sekä<br />

lyhyen <strong>ja</strong> pitkän aikavälin tavoitteiden <strong>ja</strong> seurantamenettelyjen<br />

luominen <strong>ja</strong><br />

2) nuorisoasioiden nykyistä parempi huomioon<br />

ottaminen muilla politiikan sektoreilla. Nuorison<br />

kannalta ensisi<strong>ja</strong>isia politiikan alo<strong>ja</strong> ovat koulutus,<br />

elinikäinen oppiminen, liikkuvuus, työllisyys<br />

<strong>ja</strong> sosiaalinen integraatio sekä rasismin torjunta.<br />

• Komissio ehdottaa, että avointa koordinaatiomenettelyä<br />

sovelletaan ensisi<strong>ja</strong>isesti nuorten osallistumisen,<br />

vapaaehtoistyön, tiedotuksen, nuorisoon<br />

kohdistuvan tutkimus- <strong>ja</strong> selvitystyön sekä<br />

erilaisten muiden nuoria koskevien toimien kohdalla,<br />

joita ei kateta muilla politiikan aloilla (mm.<br />

nuorisotyö).<br />

• Komissio on esittänyt, että avoimeen koordinaatiomenettelyn<br />

toteuttamiseen osallistuisivat<br />

kaikki keskeiset toimi<strong>ja</strong>t, kuten jäsenvaltiot <strong>ja</strong><br />

mahdollisuuksiensa mukaan myös haki<strong>ja</strong>maat<br />

sekä Euroopan unionin neuvosto, komissio, Euroopan<br />

parlamentti <strong>ja</strong> EU:n talous- <strong>ja</strong> sosiaalikomitea.<br />

• Komission tavoitteena on vuonna <strong>2002</strong> käydä<br />

suoraa vuoropuhelua nuorten kanssa säännöllisten<br />

kokousten muodossa tietyn aiheen poh<strong>ja</strong>lta<br />

<strong>ja</strong> ottaa nuoret mukaan tulevaisuuskeskusteluun.<br />

Vuonna 2003 <strong>ja</strong> 2004 komissio aikoo käynnistää<br />

pilottiprojekte<strong>ja</strong>, joilla tuetaan paikallisia, alueellisia<br />

<strong>ja</strong> kansallisia toimi<strong>ja</strong> nuorten osallistumisen<br />

edistämiseksi.<br />

• EU:n nuorisopolitiikan valkoinen kir<strong>ja</strong> löytyy<br />

Internet-osoitteesta http://europa.eu.int/eur-lex/<br />

fi/com/wpr/2001/com2001_0681fi01.pdf<br />

(Lähde: Opetusministeriö)<br />

CAMPUS 1/02 14


Huonokuuloiset nuoret aktivoivat toisiaan koulutuksen <strong>ja</strong> toiminnan pariin<br />

HILJAINEN KULTTUURI KOROTTAA ÄÄNTÄÄN<br />

Teksti: Sirpa Lotsari • <strong>CIMO</strong> / Viestintä<br />

Huonokuuloisten nuorten aktivoiminen on yksi<br />

Kuulonhuoltoliiton “Mikä estää” -projektin päämääristä.<br />

”Opiskelukaverini huomasi kuulolaitteeni<br />

<strong>ja</strong> kysyi kovalla äänellä, että tulisiko<br />

hänen puhua suoraan korvaani.<br />

Kerroin, että siihen ei tarvitse ryhtyä,<br />

vaan selvä artikulointi riittää”, kertoo<br />

Sami Virtanen hieman arkaluontoisesta<br />

tilanteesta, jollaiseen huonokuuloinen<br />

nuori usein törmää.<br />

Sami vetää Kuulonhuoltoliitossa<br />

uutta, EU:n Nuoriso-ohjelman tukemaa<br />

nuorisoprojektia. Tavoitteena on kartoittaa<br />

huonokuuloisten nuorten toimintaolosuhteet<br />

erityisesti opiskeluympäristöissä,<br />

rikkoa stereotypioita, lisätä<br />

yleistä tietoisuutta huonokuuloisuudesta<br />

sekä ennen kaikkea aktivoida huonokuuloisia<br />

nuoria itseään. Huonokuuloisuus<br />

on pitkälti näkymätöntä, jolloin<br />

ongelmat jäävät piiloon <strong>ja</strong> stereotypiat<br />

kukoistavat. ”Kaikki huonokuuloisuus<br />

liittyy vanhuuteen”, heittää<br />

Sami. ”Siinä yksi stereotypioista, jotka<br />

haluamme rikkoa.”<br />

Rohkaisevia peilikuvia<br />

Huonokuuloiseksi määritellään ihminen,<br />

joka käyttää jotain apulaitetta,<br />

useimmiten kuulolaitetta <strong>ja</strong> jonka äidinkieli<br />

ei ole viittomakieli. Muiden kuulovammojen<br />

eli kuuroutuneisuuden <strong>ja</strong><br />

kuurouden tapaan huonokuuloisuus<br />

johtaa helposti vetäytymiseen, alisuorittamiseen<br />

<strong>ja</strong> pahimmillaan syrjäytymiseen.<br />

Osittain tämä johtuu ympäristön<br />

tietämättömyydestä, osittain huonokuuloisten<br />

omista asenteista, joiden<br />

vuoksi moni nuori jättää esimerkiksi<br />

hakeutumatta korkeakoulutukseen. Ja<br />

aivan turhaan, sillä luentotilanteidenkin<br />

huonokuuloiselle aiheuttamiin ongelmiin<br />

kun löytyy nykytekniikasta ratkaisu<strong>ja</strong>.<br />

Nuoren vain on itse oltava aktiivinen<br />

<strong>ja</strong> vaadittava palveluita, mikä tietysti<br />

edellyttää oman tilanteen myöntämistä.<br />

”Tässä tulemme itsensä hyväksymiseen<br />

liittyviin kysymyksiin”, toteaa Sami.<br />

”Vahva sosiaalinen verkosto <strong>ja</strong><br />

vertaistuki ovat olennaisen tärkeitä”,<br />

korostaa Sami Virtanen. Huonokuuloisten<br />

nuorten suurimmat ongelmat<br />

johtuvat kommunikaatiovaikeuksista, <strong>ja</strong><br />

moni painiskelee ongelmiensa kanssa<br />

yksin. Sami kertoo, että uudessa projektissa<br />

<strong>ja</strong>tkokoulutuksen hankkineet nuoret<br />

<strong>ja</strong>kavat kokemuksiaan muille. ”Vertainen<br />

toimii nuorelle kannustavana<br />

peilikuvana - jos tuo kykenee, niin miksen<br />

minäkin!” Erityishuomiota keskitetään<br />

ammatinvalintavaiheessa oleviin<br />

nuoriin, jotta nämä eivät jättäisi mahdollisuuksiaan<br />

käyttämättä. ”Elämme<br />

koko a<strong>ja</strong>n kovenevassa yhteiskunnassa”,<br />

Sami muistuttaa. ” Ilman kunnon koulutusta<br />

on syrjäytymisvaara suurempi.”<br />

EU:n Nuoriso-ohjelman<br />

tavoitteet puhuttelivat<br />

Kuulonhuoltoliitto lähti hakemaan EUtukea,<br />

kun Sami ystävineen totesi, että<br />

Nuoriso-ohjelman tavoitteet olivat pitkälti<br />

samo<strong>ja</strong> kuin heidän omansa. Hanke<br />

hyväksyttiin, <strong>ja</strong> vuoden 2003 huhtikuun<br />

loppuun kestävä toiminta voi poikia<br />

<strong>ja</strong>tkoa myös EU-ohjelman puitteissa<br />

joko nuorisoaloitteena, kansainvälisenä<br />

ryhmävaihtona tai verkostohankkeena.<br />

”Asiamme ei ole sidottu maalaiseen,<br />

se on<br />

ra<strong>ja</strong>an eikä ihonväriin tai muuhun sel-<br />

universaalinen.”<br />

Lisätieto<strong>ja</strong>: Sami Virtanen, projektisuunnitteli<strong>ja</strong>,<br />

Kuulonhuoltoliitto ry,<br />

sami.virtanen@kuulonhuoltoliitto.fi<br />

Euroopan unionin Nuorisoohjelmaan<br />

voivat osallistua 15–<br />

25-vuotiaat nuoret, nuorten<br />

kanssa toimivat henkilöt (ei ikärajo<strong>ja</strong>)<br />

sekä yleishyödylliset organisaatiot.<br />

Ohjelman tavoitteena<br />

on edistää nuorten vastuullisuutta,<br />

aktiivisuutta <strong>ja</strong> suvaitsevaisuutta.<br />

Ohjelmasta voi<br />

hakea rahoitusta koulua<strong>ja</strong>n ulkopuolella<br />

tapahtuvien paikallisten,<br />

kansallisten tai kansainvälisten<br />

hankkeiden toteuttamiseen.<br />

Etusi<strong>ja</strong>lla ovat nuoret,<br />

joilla on erityistarpeita. EU:n<br />

Nuoriso-ohjelmasta saatavaa<br />

tukea voi hakea <strong>CIMO</strong>sta, joka<br />

hallinnoi ohjelmaa Suomessa.<br />

Lisätietoa löytyy <strong>CIMO</strong>n verkkopalvelusta<br />

http://www.cimo.<br />

fi | Nuoriso-ohjelmat.<br />

15


KOULUTTAJAN MAHDOLLISUUS<br />

maailmojen <strong>ja</strong>kamiseen<br />

Teksti <strong>ja</strong> kuva: Kati Inkinen • <strong>CIMO</strong> / Nuoriso<br />

”Me muutamme maailmaa puheillamme <strong>ja</strong> teoillamme koko a<strong>ja</strong>n,<br />

siksi nuorisotyöntyöntekijällä on erinomaiset mahdollisuudet,<br />

suorastaan vastuu edistää monikulttuurisia arvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> suvaitsevaisuutta”,<br />

toteaa Jarkko Soininen.<br />

”AINA VOI OPISKELLA <strong>ja</strong><br />

kouluttaa itseään, mutta loppujen<br />

lopuksi käytännön kokemus<br />

opettaa <strong>ja</strong> antaa uusia<br />

työkalu<strong>ja</strong>. Viime kädessä kysymys<br />

on ihmisten kohtaamisesta<br />

<strong>ja</strong> pyrkimyksestä aitoon vuorovaikutukseen,<br />

jossa mahdollistuu<br />

erilaisten maailmoiden<br />

<strong>ja</strong>kaminen”, pohtii eurooppalaisia<br />

nuorisotyöntekijöitä <strong>ja</strong><br />

muita nuorten parissa toimivia<br />

kouluttava Jarkko Soininen.<br />

”Yhteiskunta <strong>ja</strong> sen taustalla<br />

vaikuttavat arvot muuttuvat<br />

nopeasti. Haasteena onkin<br />

maailman moniarvoistumisen<br />

hyväksyminen aidosti. Miten<br />

pystyisi nuorisotyöntekijänä<br />

näkemään, että maailmassa on<br />

miljoonia värisävyjä, muitakin<br />

kun musta <strong>ja</strong> valkoinen.”<br />

Jarkolla on näkemyksilleen<br />

vankka, monipuolisille<br />

opinnoille <strong>ja</strong> käytännön työlle<br />

rakentuva poh<strong>ja</strong>. Vuonna<br />

1996 Jarkko suoritti Tampereen<br />

yliopistossa nuorisotyöntutkinnon,<br />

minkä jälkeen hän<br />

opiskeli Turun taideakate-<br />

miassa draamaa <strong>ja</strong> yhteisöteatteria <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkoi<br />

kasvatustieteen opinto<strong>ja</strong> Tampereella.<br />

Ollessaan opiskeli<strong>ja</strong>vaihdossa Sevillan<br />

yliopistossa Espan<strong>ja</strong>ssa hän työskenteli<br />

myös maahanmuuttajien kanssa kansalaisjärjestössä.<br />

Tärkeä oli myös aika Brasiliassa<br />

vähäosaisten lasten <strong>ja</strong> nuorten<br />

parissa. Viime vuosina Jarkko on ollut<br />

mukana SPR:n työttömille nuorille<br />

suunnatussa Oman elämän valtias-koulutuksessa.<br />

Työttömien nuorten mukana<br />

Jarkko on ollut toteuttamassa ryhmätapaamisia<br />

espan<strong>ja</strong>laisten <strong>ja</strong> virolaisten<br />

nuorten kanssa. Lisäksi hän toimii<br />

<strong>CIMO</strong>ssa hallinnoitavan Euroopan Unionin<br />

Nuoriso-ohjelman koulutta<strong>ja</strong>ringissä.<br />

Koulutuksissa valmennetaan<br />

Eurooppaan vapaaehtoistyöhön lähteviä<br />

nuoria.<br />

Sillanrakennusta<br />

Nyt miestä viedään Euroopan estradeille,<br />

toimimaan koulutta<strong>ja</strong>na Nuoriso-ohjelman<br />

eurooppalaisessa koulutta<strong>ja</strong>ringissä.<br />

Nuoriso-ohjelman vapaaehtoistyössä<br />

toimiville organisaatioille eli<br />

vapaaehtoisia lähettäville <strong>ja</strong> niitä vastaanottaville<br />

on rakennettu koulutusmoduuli,<br />

jota toteutetaan tänä vuonna<br />

yhdeksän kertaa eri maissa.<br />

Koulutuksen yhtenä tavoitteena<br />

on tuoda yhteen vapaaehtoisia<br />

vastaanottavia <strong>ja</strong> lähettäviä<br />

taho<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oppia sekä vaihtaa kokemuksia<br />

vapaaehtoisprosessista.<br />

Jarkon lisätavoitteena olisi,<br />

että eri tahot miettisivät kuinka<br />

vapaaehtois<strong>ja</strong>ksoa voitaisiin<br />

käyttää syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa<br />

olevien nuorten<br />

elämän tukemisessa.<br />

Jarkko tulee myös kouluttamaan<br />

eri Euroopan maiden<br />

nuorisotyöntekijöitä rasismin<br />

vastaisessa <strong>ja</strong> monikulttuurisia<br />

arvo<strong>ja</strong> korostavassa ohjelmassa.<br />

Englannissa järjestettävän koulutuksen<br />

tavoitteena on kehittää<br />

nuorten parissa toimivien<br />

taito<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> luottamusta työskennellä<br />

sekä vähemmistöjen että<br />

valtaväestön parissa.<br />

”Oman työn kannalta<br />

tämä mahdollisuus on tärkeä.<br />

Monikulttuuriset kysymykset<br />

ovat Suomessa vielä vaimeita<br />

suhteessa muihin Euroopan<br />

maihin. Tämä koulutus on minulle<br />

suuri oppimisen paikka,<br />

koska saan kuulla kokemuksia<br />

<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaa erilaisia työtapo<strong>ja</strong> kouluttajien<br />

<strong>ja</strong> osallistujien kanssa.<br />

Meillä kaikillahan on kokemuksemme,<br />

joiden kautta tarkastelemme<br />

maailmaa. Ensimmäinen<br />

askel on mielestäni omien<br />

arvojen, kokemusten <strong>ja</strong> lähtökohtien<br />

tiedostaminen. Siten on<br />

valmiimpi työskentelemään<br />

muiden kanssa <strong>ja</strong> ymmärtämään<br />

erilaisuutta.”<br />

CAMPUS 1/02 16


”Nuori sielu kaipaa toimintaa,<br />

liikuntaa <strong>ja</strong> seikkailua”, toteaa<br />

Impuls ry:n puheenjohta<strong>ja</strong><br />

Alexandre Ikko.<br />

IMPULS RY. on perustettu edistämään<br />

inkerinsuomalaisten paluumuutta<strong>ja</strong>nuorten<br />

sosiaalista, fyysistä <strong>ja</strong> henkistä<br />

hyvinvointia sekä kotiutumista Suomeen.<br />

Paluumuutta<strong>ja</strong>ksi määritellään<br />

henkilö, jonka vanhemmat tai isovanhemmat<br />

ovat inkerinsuomalaisia.<br />

Nuoret Mont Blancia<br />

valloittamassa<br />

Impuls ry. järjestää 7-22 -vuotiaille nuorille<br />

mm. leirejä <strong>ja</strong> retkiä sekä iltapäiväkerhotoimintaa.<br />

Vanhemmat nuoret<br />

Kesällä 2001 Impulsin<br />

nuoret lähtivät<br />

valloittamaan Alppien<br />

korkeinta vuorta<br />

Mont Blancia.<br />

”JOKAINEN NUORI HALUAA OLLA ONNELLINEN”<br />

Inkerinsuomalaisten paluumuutta<strong>ja</strong>nuorten yhdistyksessä<br />

omaa identiteettiä rakennetaan seikkaillen<br />

Teksti: Anne Pulliainen • Impuls ry • Kuvat: Oleg Tsyganok<br />

oh<strong>ja</strong>avat nuorempiaan. Kaksi kertaa viikossa<br />

kokoonnutaan Tikkurilan monikulttuurikeskus<br />

Silkinportissa. Yhteistyössä<br />

eri maahanmuutta<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> nuorisojärjestöjen<br />

kanssa toimivan Impuls ry:n<br />

toiminta alkoi tammikuussa 2000.<br />

Kesällä 2001 Impulsin nuoret<br />

lähtivät valloittamaan Mont Blancia –<br />

Alppien korkeinta vuorta. Kymmenen<br />

kiipeilypäivän jälkeen vuorossa oli<br />

Tortonassa Italiassa Tortonan kunnan<br />

järjestämä <strong>ja</strong> EU:n Nuoriso-ohjelman<br />

rahoittama kansainvälinen ympäristöaiheinen<br />

ryhmätapaaminen. Siihen osallistui<br />

suomalaisten lisäksi nuoria Espan<strong>ja</strong>sta,<br />

Portugalista, Romaniasta, Kreikasta<br />

<strong>ja</strong> Italiasta. EU:n Nuoriso-ohjelman<br />

kautta saatavat rahat Impuls haki <strong>ja</strong> sai<br />

<strong>CIMO</strong>sta.<br />

Tortonassa suomalaiset, italialaiset<br />

<strong>ja</strong> espan<strong>ja</strong>laiset nuoret saivat idean<br />

tutustua eri maiden syrjäytymisuhan alla<br />

oleviin nuorisoryhmiin <strong>ja</strong> ratkaisuihin,<br />

joita näiden ongelmiin eli mm. heikkoon<br />

kielitaitoon, sosiaaliseen <strong>ja</strong> taloudelliseen<br />

eriarvoisuuteen sekä vähäiseen koulutukseen<br />

on eri puolilla löydetty.<br />

Oman identiteetin<br />

löytämisestä kasvaa<br />

suvaitsevaisuus<br />

Nuorten oivalluksena syntyneeseen<br />

Knowing each other<br />

–ryhmätapaamiseen haettiin<br />

rahoitusta EU:n nuoriso-ohjelman<br />

kautta. Tapaaminen<br />

toteutettiin viime vuodenvaihteessa<br />

Suomen kovassa<br />

pakkatalvessa Kokonnotkon<br />

leirikeskuksessa. Mukana oli<br />

46 nuorta Italiasta, Espan<strong>ja</strong>sta,<br />

Eestistä <strong>ja</strong> Suomesta. Ennakkoluulot<br />

<strong>ja</strong> asennevammat<br />

joutuivat romukoppaan, sillä<br />

yhdessä työskentelemällä nuoret<br />

tutustuivat toisiinsa <strong>ja</strong> toistensa<br />

erilaisiin kulttuureihin,<br />

tapoihin <strong>ja</strong> asenteisiin. Toimintamuoto<strong>ja</strong><br />

oli paljon, jokainen<br />

löysi omia vahvuuksiaan<br />

<strong>ja</strong> mielenkiintoaan vastaavaa<br />

tekemistä <strong>ja</strong> pääsi kokeilemaan<br />

uutta. Nuoret alkoivat<br />

arvostaa enemmän<br />

omaa identiteettiään <strong>ja</strong> sitä<br />

myötä lisääntyi myös suvaitsevaisuus<br />

erilaisuuksia kohtaan.<br />

Kontulan<br />

Ex Tempore!<br />

Teksti: Miia Harju • <strong>CIMO</strong> / Nuoriso<br />

Kontulan nuorisotalolla valmistaudutaan<br />

matkalle strafforshireläiselle<br />

nuorisotalolle. Tavoitteena on pitkä<br />

ystävyys.<br />

ALUEEN SOSIAALISESTA rakenteesta<br />

johtuen kontulalaisilla nuorilla on vähän<br />

mahdollisuuksia henkilökohtaisesti<br />

tutustua muihin maihin <strong>ja</strong> niiden nuorisoon.<br />

Nuoriso-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Petri Tuomisen<br />

aloitteesta päätettiin nuorille järjestää siihen<br />

mahdollisuus EU:n Nuoriso-ohjelman<br />

kautta.<br />

Tarvittava kumppaniryhmä löytyi<br />

kansainvälisestä seminaarista, johon<br />

Petri matkusti <strong>CIMO</strong>n lähettämänä. Ilmeni,<br />

että Englannissa Manchesterin<br />

lähellä si<strong>ja</strong>itsevassa nuorisotalossa on<br />

kontulalaisten kanssa samo<strong>ja</strong> virikkeitä<br />

tarvitseva ryhmä.<br />

Kontulan nuorisotalolla eli toimintakeskus<br />

Nosteessa lähes päivittäin<br />

tapaavista 15-18 -vuotiaista nuorista osa<br />

käy töissä, osa on vielä koulussa. Ryhmässä<br />

on reilu meininki <strong>ja</strong> hyvä henki,<br />

<strong>ja</strong> jokaisella nuorella on matkavalmisteluissa<br />

oma vastuunsa. Rahaa<br />

nuoret keräävät mm. pitämällä Kontulan<br />

skeittihallilla kioskia, järjestämällä<br />

disco<strong>ja</strong> sekä tv-ohjelmien yleisönä. Nuorille<br />

on järjestetty a<strong>ja</strong>nmukainen raportointimenetelmä<br />

- Ylen netissä oleva<br />

Free your mind -foorumi. Ryhmä aikoo<br />

tallentaa videolle matkaprosessin<br />

joka vaiheen, jotka tulevat olemaan<br />

myös ulkopuolisten seurattavana netissä.<br />

Ennen matkaa järjestetään chat-ilta,<br />

jolloin ryhmäläiset kommunikoivat englantilaisen<br />

kumppaniryhmänsä kanssa<br />

reaalia<strong>ja</strong>ssa nuorisotalon koneilla.<br />

Matkaohjelmaan kuuluu maaesittelyjen<br />

lisäksi mm. huvipuistoretki,<br />

keskiaikainen retkipäivä, vierailu musiikkistudiolla<br />

<strong>ja</strong> Manchester Unitedin<br />

stadionilla. Jos ryhmätapaamisia on<br />

mahdollisuus <strong>ja</strong>tkaa, niin kontulalaiset<br />

haluaisivat perehdyttää englantilaisvieraansa<br />

saunan, makkaran, luistelun <strong>ja</strong><br />

laskettelun saloihin.<br />

17


KANSAINVÄLISEN HARJOITTELUN<br />

VIISI VUOSIKYMMENTÄ<br />

-siirtolaisuuden estämi-<br />

sestä eurokansalaisuuteen<br />

Teksti: Sirpa Lotsari • <strong>CIMO</strong> / viestintä • Kuva: Sanna Skants<br />

Kansainvälinen harjoitteli<strong>ja</strong>vaihto<br />

on 50 vuodessa<br />

kasvanut, mutta perusteet<br />

ovat yhä samat: ammatti<strong>ja</strong><br />

kielitaito, ihmisenä kasvu<br />

<strong>ja</strong> PR.<br />

Suomessa on järjestetty kansainvälistä<br />

harjoittelua organisoidusti 1950-luvulta<br />

lähtien. Harjoittelijoiden määrät<br />

ovat 50 vuodessa kasvaneet <strong>ja</strong> harjoitteluohjelmat<br />

monipuolistuneet, mutta<br />

perimmäiset tavoitteet ovat pysyneet<br />

suurin piirtein samoina. Vaihdon käynnistämiseen<br />

ajoi tarve lisätä suomalaisten<br />

ammatti- <strong>ja</strong> kielitaitoa sekä kansainvälisiä<br />

taito<strong>ja</strong>, halu vahvistaa Suomi-kuvaa,<br />

parantaa nuorten koulutusta <strong>ja</strong> luoda<br />

maalle kauppasuhteita.<br />

Harjoittelua järjestetään edelleen<br />

ensisi<strong>ja</strong>isesti sitä varten, että suomalaiset<br />

saisivat ulkomailta hyviä harjoittelupaikko<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> voisivat sitä kautta<br />

kehittää omaa kieli- <strong>ja</strong> ammattitaitoaan<br />

sekä monipuolista kansainvälistä osaamistaan.<br />

Myös demokraattinen perusvire<br />

on pysynyt samana. Hanna Malmivirta<br />

kirjoittaa <strong>CIMO</strong>n tilaamassa kansainvälisen<br />

harjoittelun 50-vuotishistoriikissa,<br />

että ”Yksi harjoitteli<strong>ja</strong>invaihdon<br />

perusperiaatteista oli taata<br />

oppimishaluisille suomalaisille nuorille<br />

varallisuudesta riippumatta mahdollisuus<br />

harjoitella omalla alallaan työskentelyä<br />

<strong>ja</strong> vierasta kieltä”. Vastavuoroisuusperiaatteen<br />

mukaisesti ulkomaisille<br />

nuorille taas markkinoidaan Suomen<br />

harjoittelumahdollisuuksia. Kolmas kansainvälisen<br />

harjoittelun kohderyhmä<br />

koostuu suomalaisista yrityksistä, jotka<br />

voivat ulkomaisten harjoittelijoiden<br />

avulla tehostaa kansainvälistymistään.<br />

PR-toiminta <strong>ja</strong> goodwill<br />

Harjoitteli<strong>ja</strong>nvaihtotoiminnan alkuaikoina<br />

Suomi oli sodasta toipuva maatalousyhteiskunta,<br />

jolla oli kiihkeä halu<br />

kehittyä <strong>ja</strong> luoda kontakte<strong>ja</strong> ulkomaille.<br />

Monet suomalaiset suuntasivat muualle<br />

parempien mahdollisuuksien perään.<br />

Yksi syy kansainvälisen harjoitteli<strong>ja</strong>vaihdon<br />

kehittämiselle olikin työvoiman<br />

lähdön, siirtolaisuuden estäminen.<br />

Työnanta<strong>ja</strong>t kannattivat harjoitteli<strong>ja</strong>vaihtoa,<br />

osa myös tarjosi vaihdossa<br />

vapautuvia paikko<strong>ja</strong> vastavuoroisesti<br />

ulkomaisille harjoittelijoille.<br />

Harjoitteli<strong>ja</strong>vaihdon alkuvuosikymmeninä<br />

toiminnan pitkän tähtäimen<br />

tavoitteena oli vientikaupalle elintärkeiden<br />

kansainvälisten suhteiden kehittäminen.<br />

Suomen kansainvälinen<br />

taloudellis-, teollis- <strong>ja</strong> tieteellis-tekninen<br />

yhteistyö alkoi 1950-luvun puolivälissä<br />

harjoitteli<strong>ja</strong>vaihdosta. 1960-luvulla toiminta<br />

nähtiin myös osana kehitysaputoimintaa.<br />

Harjoitteli<strong>ja</strong>toimintaa osaltaan<br />

rahoittanut Kansainvälinen työjärjestö<br />

ILO kehottikin harjoittelijoiden<br />

vastaanottajia huolehtimaan ”PR-toiminnasta<br />

<strong>ja</strong> goodwill-kasvatuksesta”.<br />

Kehitysmaiden harjoittelijoiden kouluttaminen<br />

oli Suomelle tuottoisaa toimintaa,<br />

sillä kotimaihinsa palanneet ammattilaiset<br />

osallistuivat sittemmin Suomesta<br />

ostettujen tehdaskoneistojen kauppoihin.<br />

Ja kauppoihin sisältänyt pykälä<br />

erikoisteknikkojen kouluttamisesta toi<br />

Suomeen taas lisää harjoittelijoita.<br />

Ammattiharjoittelun<br />

lisääntyminen<br />

1960-luvulla Suomesta alettiin rakentaa<br />

hyvinvointivaltiota, yhteiskuntarakenteet<br />

muuttuivat <strong>ja</strong> ihmiset liikkuivat maaseuduilta<br />

kaupunkeihin. 1960- <strong>ja</strong> -70 -<br />

lukujen vaihteessa Suomen koulutusjärjestelmä<br />

uudistui, mistä seurasi myös<br />

harjoitteli<strong>ja</strong>vaihdon asiakaskunnan laajeneminen.<br />

1980-luvulle asti suurin osa<br />

työhallinnon välittämistä harjoittelupaikoista<br />

oli kuitenkin lyhytaikaisia kesätai<br />

tai au pair -paikko<strong>ja</strong>.<br />

1980-luvulla ulkomaan harjoittelu<br />

alkoi yhä selkeämmin liittyä opiskeluun,<br />

sillä yhä useampaan koulutus<strong>ja</strong><br />

tutkintokokonaisuuteen kuului pakollinen<br />

harjoittelu. Ammattiharjoittelu eli<br />

suoraan tutkintoon liittyvien tai valmis-<br />

CAMPUS 1/02 18


tumista heti seuranneiden harjoittelujen<br />

määrän lisääminen nousikin 1980-luvun<br />

alussa vaihtoa koskevan keskustelun<br />

keskiöön.<br />

Globalisaatio, Suomen EU-jäsenyys<br />

sekä ns. kilpailutalous vaikuttivat<br />

1990-luvulla harjoitteli<strong>ja</strong>vaihtoon merkittävästi.<br />

Kansainvälinen yhteistyö lisääntyi<br />

kaikilla yhteiskunnan aloilla, joten<br />

kansainväliselle tietotaidolle oli yhä<br />

suurempi tilaus. Vuonna 1991 perustettu<br />

opetusministeriön hallinnon alaan<br />

kuuluva <strong>CIMO</strong> ryhtyi hallinnoimaan siihen<br />

asti ympäri valtionhallintoa siroteltu<strong>ja</strong><br />

kansainvälisiä ohjelmia. Opetusministeriö<br />

alkoi vuosikymmenen alussa<br />

myös myöntää oppilaitoksille erillisrahoitusta<br />

kansainväliseen yhteistyöhön<br />

<strong>ja</strong> korkeakouluihin perustettiin yhä<br />

enemmän kansainvälisten asioiden yksiköitä.<br />

1990-luvulla kansainvälisen<br />

harjoittelun kenttään kuuluva asiantunti<strong>ja</strong>vaihto<br />

<strong>ja</strong>tkui, mutta uudella<br />

virkamiesharjoittelun nimellä.<br />

Euroopan yhdentymiskehitys on<br />

tuonut saataville uusia kansainvälisiä<br />

opiskelu- <strong>ja</strong> harjoitteluohjelmia. <strong>CIMO</strong>n<br />

kansainvälisen harjoittelun yksikköä vetävä<br />

Samu Seitsalo näkee harjoittelun<br />

tulevaisuuden hyvänä. ”Kansainvälinen<br />

harjoittelu kehittyy yhä tiiviimmäksi<br />

osaksi koulutusta. Nykyisin harjoitteli<strong>ja</strong>t<br />

suuntaavat uusiin, usein Euroopan ulkopuolisiin<br />

maihin. Erityisesti vastavalmistuneet<br />

ovat aiempaa kiinnostuneempia<br />

harjoittelusta ulkomailla, sillä<br />

se koetaan hyvänä väylänä ensimmäiseen<br />

työpaikkaan <strong>ja</strong> samalla voi hankkia<br />

kokemusta työskentelystä vieraassa<br />

maassa.”<br />

Lähde:<br />

Henna Malmivirta, “Tietoa <strong>ja</strong> työkokemusta maailmalta.<br />

Harjoitteli<strong>ja</strong>vaihto Suomessa 1952-2000”,<br />

<strong>CIMO</strong> <strong>2002</strong>.<br />

Harjoitteli<strong>ja</strong>vaihdon palvelut keskitetty <strong>CIMO</strong>on<br />

Kansainvälisen harjoittelun järjestäminen on viiden vuosikymmenen aikana siirtynyt virastosta<br />

toiseen. Aluksi ”kansainvälisten sosiaalisten kysymysten käsittely” hoidettiin sosiaaliministeriössä,<br />

mistä se siirtyi kulkulaitosten <strong>ja</strong> yleisten töiden ministeriön työvoimaosastolle<br />

perustettuun harjoitteli<strong>ja</strong>invaihtotoimistoon. Kyseinen ministeriö <strong>ja</strong>ettiin 1970-luvun alussa<br />

liikenneministeriöksi <strong>ja</strong> työvoimaministeriöksi, jonne myös harjoitteli<strong>ja</strong>invaihtotoimisto sijoittui.<br />

Vuosikymmenen puolivälissä harjoitteli<strong>ja</strong>vaihdon asiakaspalvelu siirrettiin paikallistasolle<br />

työvoimatoimistoihin. Ongelmana oli toiminnan ha<strong>ja</strong>naisuus, sillä mikään virasto ei kunnolla<br />

koordinoinut sitä.<br />

Harjoitteli<strong>ja</strong>nvaihdon 1980-lukua leimasi ha<strong>ja</strong>naisuuden lisäksi toiminnan <strong>ja</strong>tkuvuutta<br />

koskenut epävarmuus sekä se, että työvoimahallinnon piirissä ei arvostettu harjoittelua. Muun<br />

työnvälityksen yhteyteen liitetty harjoitteli<strong>ja</strong>vaihto ei ollut löytänyt siellä paikkaansa, sillä toiminnoilla<br />

oli erilaiset tavoitteet. Harjoitteli<strong>ja</strong>vaihto liittyi työvoimahallinnon lisäksi myös opetus-,<br />

kulttuuri-, kauppa- <strong>ja</strong> teollisuus- sekä ulkoasiainhallintoon <strong>ja</strong> politiikkaan. Vuosikymmenen<br />

loppupuolella koko a<strong>ja</strong>n kasvavaan asiakaskuntaan sisältyi myös ulkomaalaista työvoimaa tarvitsevia<br />

suomalaisyrityksiä. Yksittäisenkin harjoitteli<strong>ja</strong>n kannalta tilanne oli huono <strong>ja</strong> asiakassuhde<br />

sekava, sillä hän joutui asioimaan parissakin eri paikassa. Monia työryhmiä kokoontuikin<br />

1980-luvulla miettimään toimivampaa hallintomallia.<br />

Kansainvälisen harjoitteli<strong>ja</strong>vaihdon heittely taholta toiselle sekä toiminnan ha<strong>ja</strong>naisuus<br />

loppui, kun 1991 perustettu Kansainvälisen henkilövaihdon keskus <strong>CIMO</strong> ryhtyi keskitetysti<br />

hoitamaan sitä. Nykyisin <strong>CIMO</strong>n kautta Suomeen saapuu noin 2 000 harjoitteli<strong>ja</strong>a vuosittain.<br />

Suomalaisia harjoittelijoita lähtee ulkomaille suunnilleen saman verran, ohjelmat perustuvat<br />

vastavuoroisuuteen. <strong>CIMO</strong>n kansainvälinen yhteistyöverkosto kattaa yli 90 maata.<br />

Vuonna 2001 harjoitteli<strong>ja</strong>vaihtoa toteutettiin 72 maan kanssa. Tärkeitä kotimaisia yhteistyökumppaneita<br />

ovat mm. työvoima- <strong>ja</strong> elinkeinokeskukset sekä työvoimatoimistot. Laajimpia<br />

<strong>CIMO</strong>n hallinnoimia kansainvälisen harjoitteli<strong>ja</strong>vaihdon ohjelmia ovat EU:n Leonardo da Vinci<br />

-ohjelman liikkuvuusosio <strong>ja</strong> teknisten alojen IAESTE-vaihto.<br />

Lähde: Henna Malmivirta, “Tietoa <strong>ja</strong> työkokemusta maailmalta. Harjoitteli<strong>ja</strong>vaihto Suomessa 1952-2000”,<br />

<strong>CIMO</strong> <strong>2002</strong>.<br />

Kansainvälinen harjoitteli<strong>ja</strong>vaihto ohjelmittain 2001<br />

suluissa vuoden 2000 vastaavat luvut<br />

Ohjelma Lähteneet Saapuneet<br />

IAESTE 140 (141) 155 (178)<br />

Kahdenvälinen vaihto 325 (292) 532 (499)<br />

Kansainväliset järjestöt 58 (74) 19 (20)<br />

Virkamiehet 62 (87) 12 (12)<br />

Suomea Suomessa - (-) 52 (-)<br />

Yhteensä 585 (594) 770 (728)<br />

<strong>CIMO</strong>n <strong>ja</strong> Jollas Instituutin uraauurtava harjoitteluohjelma<br />

S-ryhmään kuuluva Jollas Instituutti <strong>ja</strong> Kansainvälisen henkilövaihdon keskus <strong>CIMO</strong> solmivat tammikuussa <strong>2002</strong> hotelli-, ravintola<strong>ja</strong><br />

vähittäiskaupan alan kansainvälisen harjoitteluvaihdon koordinointia koskevan yhteistyösopimuksen. Se on voimassa ainakin vuoden<br />

2003 loppuun <strong>ja</strong> koskee sekä Suomeen tulevia että Suomesta lähteviä harjoittelijoita. Uraauurtava sopimus on ensimmäinen<br />

yrityksen <strong>ja</strong> julkishallinnon välinen tällä alalla.<br />

Harjoitteluohjelmassa <strong>CIMO</strong> etsii S-ryhmän esimies- <strong>ja</strong> asiantunti<strong>ja</strong>tehtävissä toimiville, sekä näihin tehtäviin tulevaisuudessa<br />

hakeutuville henkilöille harjoittelupaikko<strong>ja</strong> USA:sta, Kanadasta sekä Sveitsistä. Vastavuoroisesti S-ryhmä vastaanottaa toimipisteisiinsä<br />

<strong>CIMO</strong>n kansainvälisiä harjoittelijoita.<br />

19


”Niin mukavaa kuin Pietarin<br />

aika olikin, niin ei se opiskelujenkaan<br />

puolesta ollut hukkaanheitettyä”,<br />

toteaa 20-vuotias<br />

Siiri Karukoski, joka vietti puoli<br />

vuotta FIRST-vaihdossa Pietarissa.<br />

Siiri opiskelee toista vuotta Haaga Ins-<br />

tituutin ammattikorkeakoulussa liiketanal<br />

management Institute of St. Peters-<br />

loutta suuntautumisalanaan markkinointi.<br />

Koulun pietarilainen liiketalouden<br />

partnerikoulu on IMISP, Internatioburg<br />

(www.imisp.ru). Suomalais-venäläisen<br />

koulun käynyt opiskeli<strong>ja</strong> lähti Venäjälle<br />

hankkimaan hyödyllistä ulkomaankokemusta<br />

<strong>ja</strong> ammatillista sanastoa<br />

hiomaan. ”Työnanta<strong>ja</strong>tkin varmaan<br />

arvostavat, että on käynyt katsomassa<br />

oman ammatin kannalta maailmaa”,<br />

kertoo Siiri lähtömotiiveistaan. ”Osallistuin<br />

pitkiin markkinoinnin kursseihin <strong>ja</strong><br />

sain vertailukohdetta suomalaiseen<br />

businesselämään. Tiedän, että tulen<br />

käyttämään venäjää myös työelämässä.”<br />

Haluttaessa koulu järjestää kaikille<br />

opiskelijoilleen harjoittelupaikan. Siiri<br />

harkitseekin palaavansa ensi kesänä Venäjälle<br />

työharjoitteluun.<br />

Haaga Instituutin ammattikorkeakoulusta<br />

lähti IMISP:iin Siirin lisäksi<br />

toinenkin opiskeli<strong>ja</strong>, <strong>ja</strong> he olivat<br />

120 oppilaan koulussa ainoat ulkomaiset.<br />

Siiri vakuuttaa, että heistä pidettiin<br />

Pietarissa erinomaista huolta. Käytännön<br />

järjestelyistä ei tarvinnut olla huolissaan.<br />

”Siellä oli helppoa olla. Viisumiasiat,<br />

oppimateriaalit <strong>ja</strong> muutkin asiat<br />

teatterilipuista kaiken näköisiin bussilippuihin<br />

hoituivat koulun kautta. Monta<br />

kertaa viikossa tulivat kysymään, että<br />

onhan kaikki hyvin.” Koulu järjesti myös<br />

majoituksen. Suomalaiset asuivat samassa<br />

asuntolassa venäläisten opiskelutovereidensa<br />

kanssa. ”Siellä todella<br />

ystävystyimme venäläisten kanssa”, Siiri<br />

kertoo.<br />

Ennakkoluulot romukoppaan<br />

”IMISP:issä tehtiin lu<strong>ja</strong>sti töitä, menestymistavoitteet<br />

olivat todella kovat”, kertoo<br />

Siiri venäläisestä opiskelutahdista.<br />

”Venäjän kielen opinnot mukaan lukien<br />

suoritin Pietarissa 17 opintoviikkoa,<br />

vaikka valitsin suhteellisen vähän kurs-<br />

SIIRI HANKKI PIETARISSA HYÖTYÄ<br />

JA HYVIÄ YSTÄVIÄ<br />

Teksti: Sirpa Lotsari • <strong>CIMO</strong> / Viestintä<br />

se<strong>ja</strong>. Tarjolla ei ensinnäkään ollut niin<br />

paljon täysin korvaavia kursse<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> lisäksi<br />

jätin itselleni riittävästi aikaa myös<br />

relaamiseen.” Siiri kertoo, että venäläiset<br />

opiskelutoverinsa olivat keskitasoa<br />

paremmin toimeentulevista perheistä.<br />

”Siellä ei suinkaan ollut ihmisiä kaikista<br />

yhteiskuntaluokista.”<br />

”Pitäisi vaan unohtaa ennakkoluulot”,<br />

vakuuttaa Siiri Karukoski. ”Henkilökohtaisena<br />

mielipiteenäni voin sanoa,<br />

että elämänkokemuksena Pietarin<br />

vaihto oli ihana. Olen oikein tyytyväinen<br />

etten lähtenyt Englantiin. Venäjällä<br />

kun on Suomen opintotuilla vielä<br />

rikaskin <strong>ja</strong> voi elää mukavasti ilman rahahuolia.<br />

Se on vaihtokohteita vertailtaessa<br />

varteenotettava asia.”<br />

CAMPUS 1/02 20


SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISEEN<br />

FIRST -VAIHTOON TOIVOTAAN<br />

LISÄÄ SUOMALAISOPISKELIJOITA<br />

Yhteistyö Suomen <strong>ja</strong> Latinalaisen<br />

Amerikan korkea-<br />

koulujen välillä tiivistyy<br />

Teksti: Eila Hagfors • <strong>CIMO</strong> / Stipendit<br />

<strong>CIMO</strong> käynnisti Suomen <strong>ja</strong> Venäjän välisen FIRST -<br />

opiskeli<strong>ja</strong>vaihto-ohjelman vuonna 2000 opetusministeriön<br />

hankerahoituksella. FIRST on kasvanut vuosi vuodelta sekä<br />

verkostojen <strong>ja</strong> osallistujien lukumäärän että opetusministeriöltä<br />

saadun rahoituksen mukaan mitattuna.<br />

FIRST (Finnish-Russian Student Exchange Programme)<br />

perustuu Erasmus-ohjelman mallin mukaisesti korkeakoulujen<br />

yhteistyöverkostoihin. Ohjelman perusedellytyksiin<br />

kuuluu, että ulkomaanopinnot ovat kiinteä osa lähettävän<br />

korkeakoulun opinto-ohjelmaa <strong>ja</strong> että ne hyväksytään täysimääräisesti<br />

osaksi tutkintoa. Opintosuoritusten hyväksilukemisessa<br />

suositellaan käytettävän ECTS-järjestelmän<br />

(European Credit Transfer System) mukaisia käytäntöjä. ECTS<br />

on suhteellisen uusi käsite Venäjällä, mutta kiinnostus <strong>ja</strong> valmius<br />

sen soveltamiseen kasvanee sitä mukaa, kun maan korkeakoulujen<br />

kansainvälistyminen <strong>ja</strong> osallistuminen opiskeli<strong>ja</strong>vaihto-ohjelmiin<br />

etenee.<br />

Lähettävät laitokset Venäjällä ovat paneutuneet huolellisesti<br />

lähtijöiden valintaan <strong>ja</strong> suomalaisilla partnerikorkeakouluilla<br />

on erittäin hyviä kokemuksia venäläisistä opiskelijoista.<br />

He opiskelevat Suomessa joko koko lukuvuoden<br />

tai yhden lukukauden. Heidän toivotaan positiivisten Suomen<br />

kokemustensa poh<strong>ja</strong>lta kasvattavan kotiyliopistoissaan<br />

kiinnostusta Suomessa opiskelua kohtaan.<br />

Suomalaisten opiskelijoiden kiinnostus Venäjää kohtaa<br />

ei ole ollut aivan odotetun laajuista, vaikka suomalainen<br />

korkeakouluopiskeli<strong>ja</strong> onkin tottunut opiskelemaan ulkomailla<br />

<strong>ja</strong> on yleisesti ottaen avoin kansainvälisyydelle. Odotettavissa<br />

kuitenkin lienee, että taloudellisten <strong>ja</strong> yhteiskunnallisten<br />

olojen parantuessa venäläisten yliopistojen tarjoama<br />

englannin- tai muu vieraskielinen opetustarjonta laajenee <strong>ja</strong><br />

Venäjän houkuttavuus opiskelumaana kasvaa.<br />

Lisätieto<strong>ja</strong> FIRST-ohjelmasta löytyy <strong>CIMO</strong>n verkkopalvelusta<br />

www.cimo.fi | Projektit | Suomi-Venäjä -opiskeli<strong>ja</strong>vaihto.<br />

FIRST-ohjelman ensimmäisellä kierroksella 2000-2001 mukana oli<br />

12 verkostoa, joista 7 yliopisto- <strong>ja</strong> 5 ammattikorkeakoulusektorilta.<br />

Ohjelmaan osallistui 62 venäläistä <strong>ja</strong> 12 suomalaista opiskeli<strong>ja</strong>a. Lukuvuoden<br />

2001-<strong>2002</strong> lopulliset osallistu<strong>ja</strong>määrät selviävät<br />

30.10.<strong>2002</strong> mennessä annettavista raporteista. Ohjelman kolmas<br />

hakukierros päättyi 28.2.<strong>2002</strong>, mihin mennessä <strong>CIMO</strong>on saapui<br />

yhteensä 23 verkostohakemusta, joista 11 yliopisto- <strong>ja</strong> loput ammattikorkeakoulu-sektorilta.<br />

Molemmilta sektoreilta tuli kaksi hakemusta<br />

enemmän kuin viime vuonna. Kaikki edellisellä kierroksella mukana<br />

olleet ovat hakeneet mukaan tälläkin kertaa. Mukaan valittiin<br />

19 verkostoa, joista 10 on yliopisto- <strong>ja</strong> 9 ammattikorkeakoulusektorilta.<br />

Teksti: Kirsti Merikanto • <strong>CIMO</strong> / Stipendit<br />

Suomalaisten kiinnostus Latinalaista Amerikkaa<br />

kohtaan on niin kaupan kuin koulutuksenkin alalla<br />

kasvussa. <strong>CIMO</strong>n tilastojen mukaan suomalaisten korkeakoulujen<br />

henkilövaihto Latinalaisen Amerikan <strong>ja</strong><br />

Karibian alueen suuntaan kaksinkertaistui vuosina<br />

1999-2001.<br />

Viime vuonna <strong>CIMO</strong> aloitti suomalaisten <strong>ja</strong><br />

chileläisten sekä argentiinalaisten korkeakoulujen välisiä<br />

opetusvierailu<strong>ja</strong> tukevan vaihto-ohjelman. Kuluvalla<br />

ensimmäisellä kierroksella rahoitetaan 22 eri alojen<br />

hanketta. Apurahat <strong>ja</strong>kautuvat melko tasaisesti niin<br />

maittain kuin myös ammattikorkeakoulujen <strong>ja</strong> yliopistojen<br />

kesken, mikä vastaa myös hakemusten <strong>ja</strong>kautumaa.<br />

Lisäksi viime vuonna luotiin poh<strong>ja</strong> kahdenvälisille<br />

harjoitteluvaihdolle Argentiinan <strong>ja</strong> Chilen kanssa,<br />

joihin voi nyt hakea <strong>CIMO</strong>n kautta.<br />

Uusien ohjelmien syntymiseen vaikutti suomalaisten<br />

korkeakoulujen Latinalaiseen Amerikkaan<br />

suuntautuvista tarpeista <strong>ja</strong> toiveista tehty selvitystyö.<br />

Vuonna 2000 <strong>CIMO</strong> järjesti Santiago de Chilessä <strong>ja</strong><br />

Buenos Airesissa myös seminaarit, joiden avulla luotiin<br />

maiden johtavat korkeakoulut kattava kontaktiverkosto.<br />

Argentiinalaiset <strong>ja</strong> chileläiset korkeakoulut ovat<br />

erittäin kiinnostuneita Suomesta. Erityisesti chileläiset<br />

kokevat Suomen maana, joka joustavasti yhdistää<br />

erilaisia toimintamuoto<strong>ja</strong>, kuten harjoitteli<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> opetta<strong>ja</strong>vaihtoa.<br />

Ylivoimaisesti eniten ammattikorkeakouluilla<br />

<strong>ja</strong> yliopistoilla on kuitenkin vaihtoa Meksikon<br />

alueella.<br />

<strong>CIMO</strong>n nyt olemassa olevat konkreettiset<br />

toimintamallit ovat tulevaisuudessa mahdollisesti sovellettavissa<br />

maanosan muihinkin maihin.<br />

<strong>CIMO</strong> palvelee suomalaisten korkeakoulujen<br />

yhteistyökumppanien etsintää tietopankin avulla.<br />

Chileläisille <strong>ja</strong> argentiinalaisille korkeakouluille suunnatut<br />

espan<strong>ja</strong>nkieliset sivut löytyvät <strong>CIMO</strong>n verkkosuunnattu<br />

painettu Opiskelemaan Latinalaiseen Ame-<br />

palvelusta www.cimo.fi/sudamerica. Suomalaisille<br />

rikkaan -opas keskittyy neljään suosituimpaan opiskelumahan:<br />

Argentiinaan, Brasiliaan, Chileen <strong>ja</strong> Meksikoon.<br />

Opas löytyy pdf:nä myös internetistä <strong>CIMO</strong>n<br />

kotisivuilta.<br />

Hakuaika vuoden <strong>2002</strong>–2003 vierailu<strong>ja</strong> varten<br />

päättyi 30.4. Avustusta haettiin 35 vierailua varten.<br />

<strong>CIMO</strong> myönsi avustusta runsaat 50 000 euroa<br />

13:een Suomen <strong>ja</strong> Argentiinan <strong>ja</strong> 12:een Suomen <strong>ja</strong><br />

Chilen väliseen vierailuun.<br />

21


SUOMALAIS-VENÄLÄINEN TALVIKOULU<br />

Teksti: Sirpa Lotsari • <strong>CIMO</strong> / Viestintä<br />

tarjoaa mallin tieteentekijöiden luovaan <strong>ja</strong> kansainväliseen koulutukseen<br />

Viisivuotiaan talvikoulun<br />

tieteiden- <strong>ja</strong> maidenvälinen<br />

luova konsepti toimii <strong>ja</strong><br />

kehittyy edelleen.<br />

”Alkuperäiset tavoitteet eivät<br />

ole muuttuneet miksikään”, toteaa<br />

Oulun yliopiston biologian<br />

laitokselta professori Matti<br />

Järvilehto. Hän on yksi viiden<br />

vuoden ikään ehtineen suomalais-venäläisen<br />

talvikoulun idean<br />

isistä. ”Tarve saada Suomeen<br />

hyviä tieteentekijöitä on<br />

edelleen olemassa.” Yksi keino<br />

siihen on saada ensin talvikouluun<br />

hyviä venäläis-opiskelijoita,<br />

joista parhaille tarjotaan<br />

mahdollisuus <strong>ja</strong>tko-opintoihin<br />

tai tutkimustyöhön suomalaisissa<br />

yliopistoissa. Hakukuulutukset<br />

toimitetaan niihin venäläisiin<br />

tutkimuslaitoksiin, joista<br />

tiedetään tulevan hyviä opiskelijoita.<br />

Neuvostoliiton hajoamisen<br />

jälkeen maassa oli suuri<br />

määrä erittäin korkeasti koulutettu<strong>ja</strong><br />

akateemisia nuoria, josta<br />

moni suuntasi Keski-Eurooppaan<br />

<strong>ja</strong> Amerikkaan, mutta hyvin<br />

harva tuli Suomeen. Maamme<br />

vetovoimaa tuli siis lisätä.<br />

Ensimmäinen talvikoulu järjestettiin<br />

vuonna 1997, minkä jälkeen<br />

<strong>CIMO</strong> on järjestänyt niitä<br />

vuosittain marras-joulukuun<br />

tienoilla. Viiteen talvikouluun<br />

on osallistunut yhteensä 115<br />

venäläistä <strong>ja</strong> 40 suomalaista <strong>ja</strong>tko-opiskeli<strong>ja</strong>a.<br />

Suomalaisiin<br />

tutkimusryhmiin venäläisosallistujista<br />

on kutsuttu tähän<br />

mennessä noin 50 henkeä.<br />

Tieteidenvälisyyttä <strong>ja</strong><br />

luovaa vapautta<br />

Järvilehdon kokemusten mukaan<br />

maamme tunnetaan melko<br />

hyvin vielä Pietarissa, mutta<br />

jo Moskovassa tuntemus on<br />

heikkoa, mikä on ollut hänelle<br />

itselleenkin yllätys. Järvilehto<br />

korostaa talvikoulussa luotavien<br />

venäläiskontaktien yleistä<br />

tärkeyttä toteamalla, että akateemisen<br />

ihmisen hei<strong>ja</strong>stusvaikutus<br />

on hyvin laa<strong>ja</strong> sekä omassa<br />

yhteiskunnassa että kansainvälisesti.<br />

”Talvikoulussa luodut<br />

positiiviset ensikontaktit voivat<br />

vaikuttaa monella taholla.” Professori<br />

korostaa myös toiminnan<br />

pitkäjänteisyyttä. Nyt tehtävän<br />

työn vaikutus alkaa selkeämmin<br />

näkyä ehkä 5-10<br />

vuoden päästä.<br />

Järvilehdon mukaan<br />

olennaisen tärkeää on talvikoulun<br />

ohjelmaan sisältyvä<br />

luova vapaus <strong>ja</strong> tieteidenvälinen<br />

vuorovaikutus. Opetusmalli<br />

on mielenkiintoinen niillekin,<br />

jotka eivät ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />

pyri stipendiaateiksi Suomeen.<br />

”Lähtökohtana on opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

vahva henkilökohtainen osallistuminen,<br />

henkilökohtainen kehittyminen<br />

omalla tutkimusalalla<br />

<strong>ja</strong> myös itse tutkimusalan<br />

kehittäminen”, kuvailee Järvilehto<br />

koulun vaativaa konseptia.<br />

Opiskelu tapahtuu<br />

pienryhmissä, joissa on kolme<br />

venäläistä <strong>ja</strong> yksi suomalainen<br />

opiskeli<strong>ja</strong>. ”Jokainen voi valita<br />

oman ryhmänsä, jota ei viikon<br />

aikana vaihdeta. Kukin ryhmä<br />

muodostaa yhteisen luovan yksikön,<br />

jolla on myös yhteinen<br />

teema”, kertoo Järvilehto talvikoulun<br />

käytännöistä. ”Eri alojen<br />

opiskelijoista koostuvissa<br />

ryhmissä jokainen joutuu toimimaan<br />

oman alansa asiantunti<strong>ja</strong>na.”<br />

Luennoitsi<strong>ja</strong>t puhuvat<br />

lyhyesti <strong>ja</strong> heidän aiheensa<br />

vaihtelevat. ”Luentoihin liittyvät<br />

harjoitustehtävät on muotoiltu<br />

siten, että vastaukset voidaan<br />

rakentaa ryhmän yhteisestä<br />

intressistä suhteessa esitykseen,<br />

joten luovuus tulee<br />

vahvasti esiin”, kertoo Järvilehto<br />

<strong>ja</strong>tkaen, että ”vastaukset voivat<br />

ryhmäläisten taustasta riippuen<br />

olla hyvin erilaisia. Monitahoisia<br />

<strong>ja</strong> vaikeasti ratkaistavia<br />

ongelmia riittää aina.”<br />

Koulun virallinen kieli<br />

on englanti, mikä mahdollistaa<br />

osallistujien kielitaidon kohenemisen<br />

<strong>ja</strong> helpottaa arvioitsijoiden<br />

työtä. Opiskeli<strong>ja</strong>t ovat<br />

kehuneet koulun kehittävän<br />

myös esiintymistaitoa, sillä<br />

osallistu<strong>ja</strong>t esiintyvät päivittäin<br />

useaan otteeseen mm. ryhmätuloksia<br />

raportoidessaan. Talvikoulussa<br />

painotetaan muutoinkin<br />

sosiaalisten kykyjen tärkeyttä.<br />

”Rekrytoinnissa on tärkeää<br />

sekin, että soveltuvatko henkilöt<br />

ryhmätyöskentelyyn suomalaisessa<br />

tutki<strong>ja</strong>ryhmässä”,<br />

painottaa Järvilehto. Talvikoulun<br />

mallin anteihin kuuluu<br />

arvioinnin monipuolisuus, sillä<br />

viikon mittaan osallistujien<br />

toimintaa voidaan seurata hyvin<br />

erilaisissa tilanteissa.<br />

Perustyökaluna käsitekartta,<br />

mind map<br />

Suomalaisen opiskeli<strong>ja</strong>n rooli<br />

on talvikoulussa tärkeä, sillä<br />

hän ylläpitää englanninkielistä<br />

keskustelua ryhmässä. Hänen <strong>ja</strong><br />

suomalaisopettajien kautta<br />

myös syntyy lähempi yhteys<br />

suomalaiseen yhteiskuntaan <strong>ja</strong><br />

tiedeyhteisöön.<br />

Käsitekartta eli mind<br />

map on talvikoulun oleellinen<br />

työkalu. Ensimmäisenä päivänä<br />

opiskeli<strong>ja</strong>t esittelevät itsensä<br />

sen avulla monipuolisesti.<br />

”Käsitekartat jäävät koko viikon<br />

a<strong>ja</strong>ksi koulun seinälle eli opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

tausta, hänen tietotaitonsa<br />

ovat esillä koko a<strong>ja</strong>n”,<br />

toteaa Järvilehto. Kartta on osa<br />

hyvin tärkeää alkuprosessia,<br />

jota ilman osallistu<strong>ja</strong>t jäisivät<br />

vieraiksi toisilleen, eikä luovia,<br />

tiiviitä ryhmiä syntyisi. Käsitekartta<br />

yhdistetään myös koulun<br />

lopuksi tehtävään arvioon.<br />

Olennaista talvikoululle<br />

on se, että tapahtumapaikka<br />

si<strong>ja</strong>itsee kaukana asutuksesta,<br />

jotta yhteisö pysyy yhdessä<br />

myös iltaisin eikä sosiaalinen<br />

yhteys katkea. Talvikoulu<strong>ja</strong> on<br />

järjestetty mm. Tvärminnessä <strong>ja</strong><br />

Lammilla.<br />

Talvikoulu<br />

ponnahduslautana<br />

Järvilehdon mukaan taloudellinen<br />

tilanne Venäjän tutkimuslaitoksissa<br />

on tätä nykyä<br />

hyvin kir<strong>ja</strong>va, usein äärimmäisen<br />

huono, mikä on johtanut<br />

koulutuksen tason laskuun.<br />

”Toisaalta se on myös lisännyt<br />

Suomen kiinnostavuutta <strong>ja</strong>tkoopintojen<br />

kannalta paljon”, kertoo<br />

Järvilehto. ”Monet talvikoulussa<br />

olleista venäläisistä<br />

ovat käyttäneet sitä ponnahduslautana<br />

omassa kansainvälistymisessään.<br />

Suomeen on<br />

jäänyt muutamia kymmeniä<br />

talvikoulun tutkijoita.”<br />

Professorille itselleen<br />

talvikoulu merkitsee haastavaa<br />

<strong>ja</strong> mielenkiintoista yhteyttä<br />

oman alan kollegoihin sekä<br />

lah<strong>ja</strong>kkaisiin opiskelijoihin. Lisäksi<br />

talvikoulussa on tiukan<br />

tieteellisen työskentelyn lisäksi<br />

myös hauskaa. ”Hauskuus on<br />

tälläkin alalla tärkeää.”<br />

Professori Järvilehdon<br />

mukaan talvikoulun tulevaisuus<br />

näyttää vakaalta, sillä sekä<br />

tutki<strong>ja</strong>t että professorit haluavat<br />

<strong>ja</strong>tkaa sitä. ” <strong>CIMO</strong>n osuus<br />

toiminnassa on ratkaisevan tärkeä.<br />

Toivon, että voisimme <strong>ja</strong>tkaa<br />

samoilla periaatteilla kuin<br />

tähänkin asti.” Seuraavan talvikoulun<br />

teemana ovat neurotieteet.<br />

CAMPUS 1/02 22


Teksti: Sirpa Lotsari • <strong>CIMO</strong> / Viestintä • Kuva: Vasili V. Strelkov<br />

TALVIKOULU luo yhteyksiä <strong>ja</strong> avaa maailmaa<br />

Hyvät yhteensattumat <strong>ja</strong> talvikoulun kontaktit toivat Inna Midzyanovskayan tutkimaan epilepsiaa Kuopion yliopistoon.<br />

”Talvikoulussa eri alojen nuoret tutki<strong>ja</strong>t<br />

oli erotettu jokapäiväisistä arkielämän<br />

ongelmista Tvärminnen tutkimusaseman<br />

miellyttävään ilmapiiriin. Ja kokeneemmat<br />

kollegat innostivat meitä ilmaisemaan<br />

omia tieteen tekemisen tapo<strong>ja</strong><br />

tai keksimään uusia ratkaisu<strong>ja</strong> tieteellisiin<br />

ongelmiin. Se kaikki oli hyvin<br />

hedelmällistä.” Näin kuvailee suomalaisvenäläistä<br />

talvikoulua moskovalainen<br />

Inna Midzyanovskaya, joka osallistui siihen<br />

runsaat kaksi vuotta sitten. ”Käsitykseni<br />

mukaan henkilökohtaisten<br />

Vuoden 1999 talvikoululainen Inna<br />

Midzyanovskaya tutkii epilepsiaa<br />

nykyisin Kuopion yliopistossa.<br />

mind-mappien esittäminen on myös<br />

talvikoululle erityistä.” Inna kertoo, että<br />

talvikoulun tapaan käytetyt mind-mapit<br />

ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi<br />

omassa tieteellisessä työssä myös<br />

jälkeenpäin.<br />

Motivointia <strong>ja</strong> vieraita aakkosia<br />

”Talvikoulun lämmin ilmapiiri, jonka<br />

ansiosta ihmiset avautuivat, oli aivan<br />

olennaisen tärkeätä aivoriihien toteuttamisessa”,<br />

luonnehtii Inna talvikoulun<br />

tunnelmia. ”Pitkällä tähtäimellä talvikoulu<br />

oli erinomainen kokemus, vaikka<br />

en voikaan sanoa saaneeni siitä välitöntä<br />

tieteellistä hyötyä. Nykyään mieleeni<br />

kyllä nousee aika ajoin talvikoulussa syntyneitä<br />

hyödyllisiä ideoita, keskustelu<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> know-howta. Yksinkertaisin esimerkki<br />

saadusta hyödystä on se, miten talvikoulun<br />

jälkeen on ollut helpompi<br />

orientoitua tieteellisen kir<strong>ja</strong>llisuuden<br />

loputtoman meren keskellä.”<br />

”Koin välillä, että talvikoulussa<br />

useat kysymykset tai luennot olivat osalle<br />

kuulijoista liian erikoistuneita, jotta he<br />

olisivat voineet ymmärtää niitä kunnolla”,<br />

kommentoi Inna talvikoulun monitieteistä<br />

konseptia käytännön kokemustensa<br />

poh<strong>ja</strong>lta. Hänen mukaansa<br />

”tietokoneihmisille” oli lähes<br />

mahdotonta parissa<br />

päivässä ymmärtää biologista<br />

näkökulmaa käsiteltäviin<br />

kysymyksiin. ”Kyse ei<br />

ole lainkaan älykkyydestä,<br />

vaan pikemminkin vieraista<br />

aakkosista.” Hän toivoo,<br />

että muiden opiskelijoiden<br />

kanssa käydyt tieteelliset<br />

keskustelut kantavat hedelmää<br />

tulevaisuudessa.<br />

Talvikoulusta<br />

Inna kertoo saaneensa uusien<br />

ystävien <strong>ja</strong> suomalaisprofessorien<br />

kanssa käytyjen hyödyllisten<br />

keskustelujen lisäksi tunteen siitä,<br />

että maailma on avoin. ”Olen kiitollinen<br />

järjestäjille, erityisesti Hannele<br />

Ahdille suomalaisten tiedemiesten kanssa<br />

työskentelemiseen saamastani motivoinnista.”<br />

Inna Midzyanovskaya on valmistunut<br />

Moskovan valtion yliopiston fysiikan<br />

osastolta pääaineenaan biofysiikka.<br />

Hän aloitti tohtorinkoulutusohjelman<br />

Venäjän tiedeakatemian alaisessa<br />

tutkimuslaitoksessa (Institution of<br />

Higher Nervous Activity and Neurophysiology<br />

of Russian Academy of<br />

Sciences). Koulutusohjelma loppui viime<br />

joulukuussa <strong>ja</strong> tällä hetkellä Inna<br />

valmistelee väitöskir<strong>ja</strong>ansa epilepsian<br />

neurofysiologisesta <strong>ja</strong> neurokemiallisesta<br />

taustasta Kuopion yliopiston farmakologian<br />

<strong>ja</strong> toksikologian laitoksella.<br />

”Tutkin aihetta, joka minulla oli<br />

jo ennen talvikoulua. Koulu auttoi minua<br />

saamaan yhteyden henkilöihin, jotka<br />

siihen mennessä tunsin vain heidän<br />

tieteellisten julkaisuidensa perusteella”,<br />

kertoo Inna nykyisen tutkimustyönsä <strong>ja</strong><br />

talvikoulun välisestä yhteydestä. ”Alun<br />

perin projektini oli yksivuotinen, mutta<br />

nyt sitä on pidennetty vielä puolella vuodella.<br />

Itse asiassa olen tehnyt suomalaisen<br />

professorini Leena Tuomiston kanssa<br />

yhteistyötä joulukuusta 1999 lähtien,<br />

mutta äitiyslomani aiheutti siihen<br />

pienen katkoksen.”<br />

Elämänrytmien<br />

nautittava kontrasti<br />

Inna kehuu Suomen luontoa <strong>ja</strong> ihmisiä.<br />

”Luonto on kaunis! Työskentelen Kuopiossa<br />

<strong>ja</strong> nautin joka ikinen päivä Kallaveden<br />

maisemista. Toinen hyvin tärkeä<br />

asia on suomalaisten ihmisten hienovaraisuus.”<br />

Inna kertoo nauttivansa<br />

Moskovan ”hullun sosiaalisen <strong>ja</strong> kulttuurielämän”<br />

<strong>ja</strong> Suomen rauhaiselon<br />

välisestä kontrastista. ”Mutta tämä on<br />

minun valintani - Suomessa on mahdollista<br />

elää juuri niin kuin tahtoo.”<br />

”Olen suositellut useille ihmisille<br />

hakemista talvikouluun”, kertoo Inna.<br />

Monetkaan heistä eivät ole kuitenkaan<br />

löytäneet yhteistyökumppaneita Suomesta.<br />

Omaa menestyksellistä osallistumistaan<br />

Inna pohtii todeten, että syynä<br />

on monen erityisen yhteensattuman<br />

summa. ”Professori Tuomisto hyväksyi<br />

projektiaiheeni, eli en vaihtanut aihetta.<br />

Tämän johdosta myös Moskovan <strong>ja</strong><br />

Kuopion laboratorioiden välille on syntynyt<br />

yhteistyötä.”<br />

Yhteistyö on laajenemassa kansainvälisestikin.<br />

”Olemme rakentaneet<br />

ison projektin, jossa on mukana suomalaisia,<br />

venäläisiä <strong>ja</strong> hollantilaisia tutkijoita”,<br />

kertoo Inna innostuneena uudesta<br />

epilepsian tutkimusprojektista. ”Ensimmäinen<br />

kesäkuuta aloitamme monitieteisen<br />

tutkimuksen!”<br />

23


SUOMI VETÄÄ<br />

ULKOMAISIA OPISKELIJOITA<br />

Kansainvälisen opiskeli<strong>ja</strong>vaihdon trendit vuosina 2000-2001<br />

Teksti: Pirjo Aalto • <strong>CIMO</strong> / Tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämistoiminta<br />

Ulkomaille suuntautuva opiskeli<strong>ja</strong>liikkuvuus on tasaantunut,<br />

mutta Suomeen suuntautuva kasvussa.<br />

VAIHDON TASAPAINO ON ideaali silloin<br />

kun Suomeen tulevien opiskelijoiden<br />

määrä on yhtä suuri kuin Suomesta<br />

lähtevien. Koko 1990-luvun myönteisesti<br />

edennyt vaihdon tasapaino on nyt parempi<br />

kuin koskaan. Suomeen tulleiden<br />

opiskelijoiden osuus vaihtoon lähteneistä<br />

oli yliopistoissa ennätykselliset 87 prosenttia<br />

<strong>ja</strong> ammattikorkeakouluissa 58<br />

prosenttia.<br />

Tilastointiin perustuvan <strong>liikkuvuuden</strong><br />

seurannan tarkoituksena on<br />

tuottaa tietoa, joka auttaa korkeakoulu<strong>ja</strong><br />

suhteuttamaan omaa kehitystään valtakunnalliseen<br />

keskiarvoon <strong>ja</strong> edellisten<br />

vuosien tulokseen. Avainkysymys on,<br />

vastaako tapahtunut kehitys sitä mitä<br />

korkeakoulu kansainväliseltä liikkuvuudelta<br />

haluaa <strong>ja</strong> mitä se on tavoitteekseen<br />

asettanut.<br />

Korkeakoulujen opiskeli<strong>ja</strong>vaihto<br />

lähellä tasapainoa<br />

Vuoden 2001 tuore liikkuvuustilasto<br />

näyttää ulkomaille suuntautuvassa<br />

opiskeli<strong>ja</strong>vaihdossa nollakasvua edelliseen<br />

vuoteen verrattuna sekä yliopistoissa<br />

että ammattikorkeakouluissa. Ennakoitua<br />

yleiseurooppalaista vaihdon kääntymistä<br />

laskuun ei kuitenkaan tapahtunut.<br />

Tämä viittaa siihen, että korkeakouluissa<br />

on tehty töitä sen eteen, että suomalaiset<br />

opiskeli<strong>ja</strong>t entisellä innolla<br />

hakeutuisivat opiskeli<strong>ja</strong>vaihtoon ulkomaille.<br />

Yliopistoissa opiskeli<strong>ja</strong>vaihto lähenee<br />

tasapainoa, sillä Suomeen tulleiden<br />

opiskelijoiden osuus oli lähes 90<br />

prosenttia ulkomaille lähteneiden määrästä.<br />

Ammattikorkeakouluissa ulkomaisten<br />

opiskelijoiden osuus oli lähes<br />

kaksi kolmasosaa Suomesta vaihtoon<br />

lähteneistä. Vaihdon tasapaino on parantunut<br />

tasaisen varmasti myös<br />

ammattikorkeakoulusektorilla.<br />

Vuonna 2001 yliopistoista lähti<br />

vaihtoon noin 4 000 opiskeli<strong>ja</strong>a, lähes<br />

sama määrä kuin edellisenä vuonna. Yliopistoihin<br />

tuli noin 3 500 ulkomaista<br />

vaihto-opiskeli<strong>ja</strong>a eli lisäystä edelliseen<br />

vuoteen oli noin 8 prosenttia. Suomesta<br />

ulos suuntautunut liikkuvuus laski<br />

kymmenessä yliopistossa kun taas Suomeen<br />

ulkomailta suuntautunut vaihto<br />

kasvoi viidessätoista yliopistossa.<br />

Vuoden 2001 liikkuvuustilastoinnissa<br />

olivat ensimmäistä kertaa<br />

mukana kaikki 29 ammattikorkeakoulua.<br />

Niistä lähti ulkomaille vaihtoon noin<br />

3 500 opiskeli<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> niihin saapui noin<br />

2 000 ulkomaista opiskeli<strong>ja</strong>a.<br />

Ammattikorkeakouluissa, kuten<br />

yliopistoissakin, ulkomaille lähteneitä oli<br />

likipitäen yhtä paljon kuin edellisenä<br />

vuonna. Suomeen saapuneiden määrä<br />

kasvoi yli kymmenellä prosentilla.<br />

Tavoitteena, että joka kolmas<br />

lähtisi vaihtoon<br />

Koulutuksen <strong>ja</strong> tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa<br />

on tavoitteena, että<br />

kolmannes korkeakouluopiskelijoista<br />

suorittaisi osan tutkinnostaan ulkomailla.<br />

Osalla tutkintoa tarkoitetaan yleensä<br />

vähintään kolme kuukautta kestävää<br />

opinto<strong>ja</strong>ksoa ulkomaisessa korkeakoulussa.<br />

Vertailu voidaan tehdä suhteessa<br />

korkeakoulun koko opiskeli<strong>ja</strong>määrään<br />

tai suhteessa uusien opiskelijoiden määrään.<br />

Liikkuvien opiskelijoiden osuus<br />

yliopistoissa aloittaneista on keskimäärin<br />

19 prosenttia eli noin joka viides<br />

osallistuu opiskeli<strong>ja</strong>vaihtoon. Uusien<br />

opiskelijoiden määrään suhteutettuna<br />

opiskeli<strong>ja</strong>vaihto on vilkkainta kauppakorkeakouluissa<br />

<strong>ja</strong> taidekorkeakouluissa.<br />

Ammattikorkeakouluissa liikkuvien<br />

opiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista<br />

on keskimäärin 14 prosenttia.<br />

Puolessa ammattikorkeakouluista<br />

opiskeli<strong>ja</strong>vaihtoon osallistuvien suhde<br />

uusiin opiskelijoihin on parempi kuin<br />

valtakunnallinen keskiarvo, mutta ei<br />

missään lähellä tavoitteeksi asetettua<br />

kolmannesta. Ammattikorkeakouluissa<br />

vaihdon aktiivisuus on korkeakoulukohtaista,<br />

ei niinkään tietyille aloille<br />

keskittyvää, kuten yliopistoissa.<br />

CAMPUS 1/02 24


Vaihdon tasapaino yliopistoissa 2001<br />

Artikkeli perustuu korkeakouluista<br />

kerättyihin liikkuvuustietoihin<br />

vuodelta 2001 <strong>ja</strong> niiden<br />

analyysiin suhteessa edelliseen<br />

vuoteen. Tarkastelussa<br />

ovat mukana kaikki vähintään<br />

kolme kuukautta kestävät opiskeli<strong>ja</strong>-<br />

<strong>ja</strong> harjoitteli<strong>ja</strong>vaihdot.<br />

Tilastoraportti kokonaisuudessaan<br />

ilmestyy <strong>CIMO</strong>n julkaisusar<strong>ja</strong>ssa<br />

nimellä<br />

”Kansainvälinen henkilövaihto<br />

yliopistoissa <strong>ja</strong> ammattikorkeakouluissa<br />

2001”.<br />

Raportti on maksuton <strong>ja</strong> sitä<br />

voi tilata sähköpostitse<br />

<strong>CIMO</strong>sta julkaisutilaukset<br />

@cimo.fi. Raportti pdf-muodossa<br />

<strong>CIMO</strong>n Internetpalvelussa<br />

www.cimo.fi |<br />

viestinnän palvelut | julkaisut<br />

| tutkimukset <strong>ja</strong> selvitykset.<br />

Lisää tilastotietoa opiskeli<strong>ja</strong>liikkuvuudesta<br />

löytyy<br />

<strong>CIMO</strong>n Internet-sivuilta<br />

www.cimo.fi | viestinnän<br />

palvelut | lehdistöpalvelu.<br />

> > ><br />

Yliopisto Suomesta Suomeen Suomesta %<br />

Helsingin yliopisto 699 599 85,7<br />

Jyväskylän yliopisto 341 277 81,2<br />

Oulun yliopisto 303 262 86,5<br />

Joensuun yliopisto 164 195 118,9<br />

Kuopion yliopisto 74 56 75,7<br />

Turun yliopisto 348 233 67,0<br />

Tampereen yliopisto 351 312 88,9<br />

Åbo Akademi 252 182 72,2<br />

Vaasan yliopisto 155 75 48,4<br />

Lapin yliopisto 118 96 81,4<br />

Teknillinen korkeakoulu 321 280 87,2<br />

Tampereen teknillinen korkeakoulu 177 256 144,6<br />

L:rannan teknillinen korkeakoulu 118 98 83,1<br />

Helsingin kauppakorkeakoulu 241 179 74,3<br />

Svenska handelshögskolan 89 96 107,9<br />

Turun kauppakorkeakoulu 76 91 119,7<br />

Taideteollinen korkeakoulu 58 109 187,9<br />

Sibelius-Akatemia 72 49 68,1<br />

Teatterikorkeakoulu 14 2 14,3<br />

Kuvataideakatemia 12 21 175,0<br />

Yht. 3983 3468 87,1<br />

Vaihdon tasapaino ammattikorkeakouluissa 2001<br />

Ammattikorkeakoulu Suomesta Suomeen Suomeen %<br />

Arcada-Nylands Svenska yh 71 54 76,1<br />

Diakonia-amk 92 35 38,0<br />

Espoon-Vantaan teknillinen amk 183 142 77,6<br />

Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan amk 57 85 149,1<br />

Haaga Instituutin amk 134 64 47,8<br />

Helsingin amk 120 57 47,5<br />

Helsingin liiketalouden amk 184 105 57,1<br />

Humanistinen amk 29 26 89,7<br />

Hämeen amk 208 101 48,6<br />

Jyväskylän amk 214 92 43,0<br />

Ka<strong>ja</strong>anin amk 58 38 65,5<br />

Kemi-Tornion amk 48 33 68,8<br />

Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaan amk 81 63 77,8<br />

Kymenlaakson amk 78 82 105,1<br />

Lahden amk 133 96 72,2<br />

Laurea-amk 168 66 39,3<br />

Mikkelin amk 105 95 90,5<br />

Oulun seudun amk 109 132 121,1<br />

Pirkanmaan amk 146 57 39,0<br />

Pohjois-Kar<strong>ja</strong>lan amk 132 66 50,0<br />

Pohjois-Savon amk 162 97 59,9<br />

Rovaniemen amk 83 16 19,3<br />

Satakunnan amk 133 74 55,6<br />

Seinäjoen amk 135 68 50,4<br />

Svenska yh 40 14 35,0<br />

Tampereen amk 181 86 47,5<br />

Turun amk 194 112 57,7<br />

Vaasan amk 149 56 37,6<br />

Yrkeshögskolan Sydväst 65 16 24,6<br />

Yht. 3492 2028 58,1<br />

25


Suomalaisia kiinnostaa Euroopan<br />

ulkopuolinen maailma<br />

Sokrates/Erasmus -ohjelma hallitsee korkeakoulujen<br />

opiskeli<strong>ja</strong>vaihtoa<br />

Kansainvälisen opiskeli<strong>ja</strong>vaihdon keskeisimmät<br />

yhteistyömaat ovat pysyneet samoina<br />

usean vuoden a<strong>ja</strong>n. Kärkisijo<strong>ja</strong> suomalaisia<br />

vastaanottavina maina pitävät Britannia,<br />

Saksa, Ruotsi, Ranska, Yhdysvallat<br />

<strong>ja</strong> Alankomaat. Suomeen tulee eniten vaihto-opiskelijoita<br />

Saksasta, Ranskasta, Britanniasta,<br />

Espan<strong>ja</strong>sta, Italiasta <strong>ja</strong> Venäjältä.<br />

Vaikka suosituimmat kohdemaat ovat pääosin<br />

samo<strong>ja</strong>, niiden keskinäinen järjestys<br />

vaihtelee vuosittain. Kokonaan uusi kohdemaa<br />

20 tärkeimmän maan listalla on kummallakin<br />

korkeakoulusektorilla Australia.<br />

Ammattikorkeakoulusektorilla Venäjä on<br />

noussut ensimmäisen kerran 20 suosituimman<br />

kohdemaan joukkoon.<br />

Yliopistoissa Eurooppa-keskeisyys on selvästi<br />

vähentynyt kun taas Latinalaisen<br />

Amerikan, Oseanian <strong>ja</strong> Afrikan vetovoima<br />

on lisääntynyt. Ammattikorkeakouluissa<br />

vaihtovirta Latinalaiseen Amerikkaan on yli<br />

kaksinkertaistunut <strong>ja</strong> Afrikkaan lähes kaksinkertaistunut.<br />

Näyttää siltä, että Euroopan<br />

ulkopuolinen maailma on lisäämässä<br />

suosiotaan suomalaisten opiskelijoiden<br />

keskuudessa.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>vaihdon kohdealueet<br />

yliopistoissa 2000 <strong>ja</strong> 2001<br />

Alue 2001 2000<br />

Eurooppa 3218 3290<br />

Aasia 204 200<br />

Afrikka 36 23<br />

Amerikka 354 353<br />

Latinalainen Amerikka 59 40<br />

Oseania 64 47<br />

Tuntematon 48 9<br />

yht. 3983 3962<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>vaihdon kohdealueet<br />

ammattikorkeakouluissa<br />

2000 <strong>ja</strong> 2001<br />

Alue 2001 2000<br />

Eurooppa 2723 2260<br />

Aasia 320 315<br />

Afrikka 119 65<br />

Amerikka 232 200<br />

Latinalainen Amerikka 50 24<br />

Oseania 48 30<br />

Tuntematon 24<br />

yht. 3492 2918<br />

Yleinen liikkuvuustrendi näkyy korostuneena eurooppalaiseen yhteistyöhön<br />

perustuvassa Sokrates/Erasmus –vaihdossa. Lukuvuonna<br />

2000/01 vaihtovirta Suomesta ulkomaille kääntyi ensimmäisen kerran<br />

lievään laskuun. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen puolestaan ylitti<br />

ensimmäisen kerran Suomesta lähteneiden määrän.<br />

Vuonna 2001 Sokrates-ohjelman osuus kaikesta Suomesta ulos<br />

suuntautuneesta liikkuvuudesta oli 48 prosenttia yliopistoissa <strong>ja</strong> 41<br />

prosenttia ammattikorkeakouluissa. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa<br />

liikkuvuudessa ohjelman asema on vielä vallitsevampi. Vuonna<br />

2001 noin 62 prosenttia yliopistojen <strong>ja</strong> 78 prosenttia ammattikorkeakoulujen<br />

ulkomaisista vaihto-opiskelijoista tuli Sokrates-ohjelman<br />

kautta.<br />

Erasmus –opiskeli<strong>ja</strong>vaihto lukuvuosina 1999/00<br />

<strong>ja</strong> 2000/01 maittain<br />

Suomesta<br />

Suomeen<br />

Maa 99 - 00 00 - 01 99 - 00 00 - 01<br />

Alankomaat 377 342 213 244<br />

Belgia 111 98 190 179<br />

Bulgaria 1 9<br />

Espan<strong>ja</strong> 279 279 366 413<br />

Irlanti 113 134 34 35<br />

Islanti 3 8 5 8<br />

Iso-Britannia 859 739 309 275<br />

Italia 136 138 310 317<br />

Itävalta 163 165 104 117<br />

Kreikka 76 65 73 58<br />

Kypros 2 0 8<br />

Latvia 4 5 26 33<br />

Liettua 8 8 44 87<br />

Luxemburg 2<br />

Malta 2<br />

Nor<strong>ja</strong> 29 13 8 7<br />

Portugali 35 38 59 56<br />

Puola 30 42 137 174<br />

Ranska 341 320 354 467<br />

Romania 3 3 20 19<br />

Ruotsi 90 66 16 17<br />

Saksa 621 578 504 582<br />

Slovakia 9 8 28 25<br />

Slovenia 3 6 12<br />

Tanska 37 22 33 20<br />

Tsekki 54 53 70 113<br />

Unkari 73 120 138 201<br />

Viro 33 37 76 84<br />

Yht. 3486 3286 3132 3554<br />

CAMPUS 1/02 26


Pikatie ITÄVALLAN kulttuuriin<br />

”Miten herättää uinuva kielitaito<br />

tehokkaaseen käyttökuntoon?”<br />

on käytännöllinen<br />

peruskysymys kansainvälisessä<br />

projektiyhteistyössä. KSL käytti<br />

siihen pikatietä.<br />

KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITON KSLopintokeskus<br />

osallistui itävaltalaisten<br />

koordinoimaan Grundtvig -ohjelman<br />

oppimiskumppanuushankkeeseen*),<br />

jossa vertailtiin yhteiskunnallisesti<br />

sivistäviä kokoontumiskulttuure<strong>ja</strong>.<br />

Hankkeen kieli oli englanti, mutta suomalaiset<br />

halusivat päästä kiinni myös itse<br />

maahan <strong>ja</strong> sen elämään. Saksan taidot<br />

oli siis herätettävä jo Helsingissä.<br />

Unesta digitaaliseen nirvanaan<br />

Jukka:<br />

- Opiskelimme saksaa noin kymmenen<br />

tuntia yhdistämällä kieliopinnot Itävallan<br />

yhteiskunnan <strong>ja</strong> kulttuurin tuntemukseen.<br />

Jakson jälkeen kykenin seuraamaan<br />

Itävallassa tapahtumamme<br />

puolitoistatuntisen filosofien avausluennon<br />

Das digitale Nirwana. Akateemisen<br />

kapakan - itävaltalaisen kokoontumiskulttuurin<br />

kukkasen - muutkin<br />

luennot jäivät ymmärryksen puolelle.<br />

Tunsin itseni voitta<strong>ja</strong>ksi!<br />

Liisa:<br />

- Matkalla koin olevani kotonani Itävallassa,<br />

vaikken kaikkea kuulemaani<br />

ymmärtänytkään.<br />

Jukka:<br />

- Olin viimeksi aktiivisesti puhunut<br />

saksaa joskus 70-luvun alussa. Tällä välin<br />

olin lukenut joitain lehtitekstejä. En<br />

yksinkertaisesti uskonut, että ruostunut<br />

kuuden vuoden koulusaksani aktivoituisi<br />

puhekuntoon näin helposti.<br />

Liisa:<br />

- Ennen matkaa olin käynyt pari kertaa<br />

Saksassa <strong>ja</strong> lueskellut saksankielisiä kirjo<strong>ja</strong>.<br />

En kuitenkaan osannut erottaa Itävallan<br />

kulttuuria tai yhteiskuntaa saksalaisesta.<br />

Jukka:<br />

- Opiskelutilanteemme, jossa oli opetta<strong>ja</strong>n<br />

lisäksi vain pari oppilasta edellytti<br />

osallistumista <strong>ja</strong> kielimuistin aktivointia.<br />

Internetistä saimme keskustelu- <strong>ja</strong><br />

kokouskulttuurin materiaalia, jota opetta<strong>ja</strong>n<br />

kanssa sitten selvitimme.<br />

Liisa:<br />

- Opetta<strong>ja</strong>mme Ulrike Eichstadt kir<strong>ja</strong>si<br />

tapaamisissamme muistiin termejä <strong>ja</strong> sanonto<strong>ja</strong>,<br />

joita tarvitsimme <strong>ja</strong> joista saimme<br />

kopiot matkalle mukaan. Hyödyllistä<br />

oli myös keskustella itävaltalaisen koordinaattorimme<br />

hakukaavakkeen teksteistä.<br />

Hyvää harjoitusta matkaa varten<br />

saimme kuvatessamme Ulrikelle omaa<br />

osuuttamme kokoontumiskulttuureihin<br />

keskittyvässä hankkeessa. Aiheemme oli<br />

suomalaisen viikonloppukurssin yhteisö.<br />

Liisa:<br />

- Ulriken Itävalta-Suomi -vertailut olivat<br />

hyvin valaisevia. Pitkä keisaria<strong>ja</strong>n<br />

perinne näkyy Itävallassa kohteliaana<br />

käytöksenä. Järkytyimme Eisenstadtissa,<br />

kun autoili<strong>ja</strong>t hymyillen antoivat meille<br />

joka päivä tietä! Suomen kaltaista iän<br />

mukaan lokeroimista ei Itävallassa juurikaan<br />

ole. Ulrike kertoi miten hänen<br />

iäkäs äitinsä harrastaa voimistelua yhdessä<br />

nuorten naisten kanssa <strong>ja</strong> miten<br />

kaikki menevät yhdessä harjoitusten jälkeen<br />

lasilliselle paikalliseen ”Inniin”.<br />

Teksti: Jukka Tainio • opintojohta<strong>ja</strong> • KSL-opintokeskus<br />

Jukka:<br />

- Minuakin innosti se, kun itävaltalaisen<br />

kulttuurin piirteet alkoivat selvitä<br />

meille. Että tittelit piti muistaa tarkasti,<br />

tosin projektijäsenten kesken me kuitenkin<br />

sinuttelimme. Että olimme punaviinialueella<br />

<strong>ja</strong> lähellä unkarilaista ruokakulttuuria...<br />

Liisa:<br />

- ...Että kurpitsansiemenöljyssä on<br />

pähkinäinen maku. Että päämäärämme<br />

Burgenland ei ollut kovin korkeassa<br />

kurssissa, sillä se on Itävalta-Unkarin<br />

hajottua kansanäänestyksellä Itävaltaan<br />

liittynyt ra<strong>ja</strong>maakunta. Että taannoinen<br />

Itävallan boikotti oli aiheuttanut varsin<br />

rumaa käytöstä itävaltalaisia vaihtooppilaitakin<br />

kohtaan pitkin Eurooppaa<br />

...<br />

Jukka:<br />

- ...Että Itävallassa koulutuksen määräraho<strong>ja</strong><br />

leikattiin.<br />

Jukka:<br />

- Saimme siis kulttuurikielioppia väestöstä,<br />

ammateista <strong>ja</strong> maantieteestä.<br />

Und alles auf Deutsch. So geht es, wenn<br />

man schnell lernen will.<br />

“Ikäliberalismia <strong>ja</strong><br />

järkyttävää kohteliaisuutta”<br />

*) Grundtvig on yksi EU:n Sokrates-ohjelman uusista alaohjelmista. Se tarjoaa suomalaisille aikuiskouluttajille mahdollisuuden tutustua eurooppalaisiin<br />

kollegoihin <strong>ja</strong> heidän työtapoihinsa. Sokrates-ohjelman toisen vaiheen (2000-2006) yhtenä uutuutena ovat Grundtvig 2 - oppimiskumppanuushankkeet,<br />

joilla pyritään parantamaan pienten aikuiskoulutusorganisaatioiden mahdollisuuksia osallistua eurooppalaiseen yhteistyöhön .<br />

27


TARUJEN EUROOPPA<br />

ELÄÄ MYÖS VERKOSSA<br />

Teksti: Aino Kivelä • <strong>CIMO</strong> / Viestintä<br />

Tarujen Eurooppa -multimediaohjelma<br />

esittelee Euroopan reuna-alueiden<br />

taru<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> myyttejä Internetissä.<br />

TARUJEN EUROOPPA<br />

ON Kulttuuri 2000 –<br />

hankkeena toteutettu<br />

multimediaohjelma, joka<br />

esittelee taru<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> myyttejä<br />

Suomesta (Kalevala),<br />

Bretagnesta (Barzaz<br />

Breiz), Italiasta (Madonna-tarustot),<br />

Islannista (Edda) <strong>ja</strong> Skotlannista<br />

(Caledonia). Runsaasti animaatioita<br />

sisältävä ohjelma on toteutettu<br />

suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, gaeliksi,<br />

ranskaksi, bretoniksi, islanniksi <strong>ja</strong> italiaksi.<br />

Tarujen Eurooppa löytyy osoitteesta<br />

http://www.europeoftales.net/.<br />

Vanhat tarut uusin keinoin<br />

”Toteutuksessa on pyritty raikkauteen <strong>ja</strong><br />

energisyyteen, jotta vanhoista taruista<br />

kiinnostuttaisiin”, hankkeen pääjärjestäjänä<br />

toimineen Gallen-Kallelan<br />

Museon johta<strong>ja</strong> Kerttu Karvonen-Kannas<br />

kertoo. Kunkin projektiin osallistuneen<br />

maan kansalliset työryhmät vastasivat<br />

oman osuutensa sisällöstä. Tarujen<br />

Eurooppa on sekä koulu- että<br />

museopedagogiikkaa tukeva, ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />

10-15 -vuotiaille suunnattu oppi-<br />

Kalevalan tarinoihin johdattaa huikenteleva<br />

Lemminkäinen Mauri Kunnaksen<br />

Koirien Kalevalasta.<br />

materiaalikokonaisuus,<br />

joka tarjoaa elämyksiä<br />

kaikenikäisille.<br />

Kalevala-tarinat on<br />

valittu yhteistyössä Kalevalaseuran<br />

<strong>ja</strong> Suomalaisen<br />

Kir<strong>ja</strong>llisuuden Seuran kanssa.<br />

Kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong> Kai Nieminen<br />

työsti tarinoista multimediakäsikirjoituksen.<br />

Runsas kuvitus on koottu eri taiteilijoiden<br />

teoksista Akseli Gallen-Kallelasta<br />

Mauri Kunnakseen. Ohjelman toteutuksesta<br />

vastasi porvoolainen Kroma<br />

Productions Oy.<br />

Tarujen Eurooppa -hankkeen<br />

partnerit olivat Centre de Recherche et<br />

de Documentation sur la Littérature<br />

Orale Bretagnesta, Parco Nazionale del<br />

Cilento e Vallo di Diano Italiasta, Pohjolan<br />

Talo Islannista sekä National<br />

Museum of Scotland.<br />

Suomesta mukana ovat olleet<br />

Gallen-Kallelan Museon lisäksi Espoon<br />

kaupunki, Kalevalaseura, Musta Taide<br />

Oy, Savonlinnan Taidelukio, Studio<br />

Manus, Suomalaisen Kir<strong>ja</strong>llisuuden Seura<br />

<strong>ja</strong> Tapiolan koulu.<br />

CAMPUS 1/02 28


Teksti: Rai<strong>ja</strong> Ala-Lipasti •<br />

toiminnanjohta<strong>ja</strong> • Turun Naiskeskus<br />

Turun Naiskeskus oli vuonna<br />

2001 mukana The Way to<br />

The West -hankkeessa, jossa<br />

käsiteltiin maahanmuuttoliikettä<br />

<strong>ja</strong> siihen naisten<br />

kannalta liittyviä ongelmia<br />

sekä taiteen että tiedon<br />

avulla.<br />

TURUN NAISET<br />

monikultturisuutta<br />

<strong>ja</strong> suvaitsevaisuutta<br />

edistämässä<br />

KREIKKALAISTEN KOORDINOIMA<br />

The Way to the West -hanke käsitti viime<br />

joulukuussa Ateenassa järjestetyn<br />

kaksipäiväisen symposiumin, jossa Euroopan<br />

maahanmuuttoliikkeen kulttuurisia<br />

<strong>ja</strong> sosiaalisia näkökohtia lähestyttiin<br />

monen eri taiteenalan keinoin.<br />

Erityisaiheena oli pakolaisnaisilla käytävä<br />

kauppa <strong>ja</strong> naisten seksuaalinen hyväksikäyttö.<br />

Mukana oli myös kuvataiteili<strong>ja</strong><br />

Pia Bartsch, joka toteuttaa Turussa maahanmuutta<strong>ja</strong>naisten<br />

kanssa <strong>ja</strong>tkuvasti<br />

elävää <strong>ja</strong> täydentyvää näyttelykertomusta<br />

“Tyttöjen kasvatus eri kulttuureissa”.<br />

Näyttely oli ensimmäisen kerran esillä<br />

naistenpäivänä <strong>2002</strong>. Maaliskuinen kansainvälinen<br />

naistenpäivä onkin merkittävä<br />

vuotuistapahtuma Turun Naiskeskuksessa.<br />

Vilkasta toimintaa järjestetään<br />

kuitenkin ympäri vuoden.<br />

Turun kulttuurikeskuksessa si<strong>ja</strong>itsevassa<br />

Turun Naiskeskuksessa<br />

(www.naiskeskus.net) on ollut kansain-<br />

välistä naisten toimintaa vuodesta 1995.<br />

Siellä on järjestetty kulttuuri-ilto<strong>ja</strong>, vapaa-a<strong>ja</strong>n<br />

virkistystä, opintopiirejä <strong>ja</strong> leirejä,<br />

joissa kantasuomalaiset <strong>ja</strong> maahanmuutta<strong>ja</strong>naiset<br />

ovat yhdessä toimineet.<br />

Tukea toimintaan on saatu Turun kaupungin<br />

ohella mm. EU:n Kulttuuri<br />

2000- <strong>ja</strong> Nuoriso-ohjelmista, joita<br />

<strong>CIMO</strong> Suomessa hallinnoi.<br />

NYT!<br />

Teksti: Ulla Holmlund • <strong>CIMO</strong><br />

Euroopan komissio on<br />

avannut uuden “EU<br />

<strong>ja</strong> kulttuuri” -verkkoportaalin<br />

helpottaakseen<br />

kulttuurin ammattilaisten<br />

<strong>ja</strong> suuren<br />

yleisön tiedonsaantia<br />

kulttuuri- <strong>ja</strong> av-alaan<br />

liittyvissä kysymyksissä.<br />

EU:N KULTTUURIPORTAA-<br />

LIIN on koottu tietoa Euroopan<br />

unionin tasolla toteutettavan<br />

kulttuuriyhteistyön mahdollisuuksista,<br />

kuten kulttuuri- <strong>ja</strong> avsektorille<br />

suunnatuista tukiohjelmista,<br />

alan kansainvälisistä<br />

tapahtumista <strong>ja</strong> lainsäädännöstä.<br />

Lisäksi palvelun kautta saa yhteyden<br />

Euroopan eri maiden taiteen<br />

<strong>ja</strong> kulttuuriperintöalan viranomaisiin,<br />

instituutioihin <strong>ja</strong><br />

järjestöihin.<br />

Palvelun kautta kävijä voi<br />

myös tutustua EU:n eri ohjelmien<br />

tuella toteutettuihin kulttuurihankkeisiin.<br />

Tätä kautta esillä<br />

ovat Kulttuuri 2000 <strong>ja</strong> Media<br />

Plus -ohjelmien lisäksi myös<br />

mm. EU:n Koulutus-, Nuoriso-,<br />

Ympäristö-, Tutkimus <strong>ja</strong> kehitys<strong>ja</strong><br />

Rakennerahasto-ohjelmien<br />

tarjoamat mahdollisuudet sekä<br />

muut kansainväliset väylät.<br />

Kulttuuriportaali palvelee<br />

käyttäjiä viidellä kielellä osoitteessa<br />

http://europa.eu.int/comm/<br />

culture/index_en.htm/<br />

EU:n kulttuurimahdollisuudet<br />

yhdestä nettiosoitteesta<br />

Kulttuuri 2000 tarjoaa<br />

monia mahdollisuuksia<br />

EU:n viisivuotisella Kulttuuri<br />

2000 -ohjelmalla halutaan tukea<br />

unionin kulttuurin monimuotoisuutta,<br />

luovaa työtä <strong>ja</strong> kulttuurialalla<br />

työskentelevien vaihto<strong>ja</strong><br />

sekä parantaa kansalaisten<br />

mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria.<br />

Kulttuuriorganisaatiot<br />

voivat hakea tukea eurooppalaisiin<br />

yhteistyöhankkeisiin <strong>ja</strong> kansainvälisiin<br />

tapahtumiin näyttämötaiteen,<br />

kuva- <strong>ja</strong> veistotaiteen,<br />

kir<strong>ja</strong>llisuuden, musiikin, historian<br />

<strong>ja</strong> kulttuuriperinnön alalla.<br />

Lisätieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tarkempia neuvo<strong>ja</strong><br />

hakuprosessiin liittyen saa<br />

<strong>CIMO</strong>n Kulttuuri 2000 -yhteyspisteestä.<br />

<strong>CIMO</strong>n<br />

Kulttuuri 2000 -yhteyspiste<br />

(Cultural Contact Point<br />

Finland)<br />

Ulla Holmlund &<br />

Hanna Hietaluoma<br />

puhelin (09) 7747 7082<br />

tai 7747 7244,<br />

faksi (09) 7747 7064,<br />

sähköposti ccp@cimo.fi<br />

Lisätietoa Intenetistä:<br />

• http://www.cimo.fi | EU:n<br />

kulttuuriohjelmat<br />

• Kulttuuri 2000 kumppaninhaku<br />

osoitteesta<br />

http://agora.mcu.es/pcc/<br />

index.htm<br />

• Euroopan komission koulutuksen<br />

<strong>ja</strong> kulttuurin pääosaston<br />

osoite on<br />

http://www.europa.eu.int/<br />

comm/culture/index_en.html<br />

29


MUUTTAJAN MUISTOT<br />

- mitä itse ottaisit mukaan?<br />

Teksti: Aimo Aitasalo • tuotta<strong>ja</strong> • Museokeskus Vapriikki<br />

Mitä ottaisit mukaan jos joutuisit lähtemään kotimaastasi?<br />

Muutta<strong>ja</strong>n muistot - näyttelyssä 20 maahanmuutta<strong>ja</strong>n tarinat<br />

kerrottiin heidän kotimaastaan tuomiensa esineiden kautta.<br />

ESINE, IHMINEN SEN TAKANA <strong>ja</strong><br />

muistamisen merkitys olivat perusta<br />

projektille, jonka nimi oli MiMe -<br />

Migrating Memories - Gränslösa<br />

minnen - Muutta<strong>ja</strong>n muistot. Suomesta,<br />

Ruotsista <strong>ja</strong> Englannista kerättiin noin<br />

20 maahanmuutta<strong>ja</strong>n tarinat <strong>ja</strong> niihin<br />

liittyviä muistorikkaista esineitä, joista<br />

tehtiin kiertonäyttely. Näyttelyn vitriinit<br />

muistuttivat pieniä matkalaukku<strong>ja</strong>.<br />

Maahanmuutta<strong>ja</strong>t luovat uutta<br />

eurooppalaista kulttuuriperintöä<br />

Muutta<strong>ja</strong>n muistot -näyttelyn perusa<strong>ja</strong>tuksena<br />

oli, että maahanmuuttajien<br />

kulttuuri on osa nykyeurooppalaista<br />

kulttuuria riippumatta siitä mistä päin<br />

maailmaa muutta<strong>ja</strong> tulee. Sitä pitää<br />

myös tallentaa museoiden tietopankkiin,<br />

<strong>ja</strong> dokumentointi on aivan<br />

yhtä arvokasta kuin ns. suomalaisen<br />

kulttuurin tallentaminen. Malmösta<br />

Tampereen <strong>ja</strong> Nottinghamin kautta takaisin<br />

Malmöhön vuoden 2001 aikana<br />

kiertänyt näyttely saavutti kymmeniä tuhansia<br />

kävijöitä.<br />

Museokeskus Vapriikissa valokuvaa<strong>ja</strong>na<br />

toimivalle Carlos Salinas<br />

Bascurille näyttely oli ensin vain näyttely<br />

muiden joukossa, kunnes dokumentoinnin<br />

aikana chileläisen Pascualina<br />

Moralesin tarina <strong>ja</strong> oranssi puku nostivat<br />

Carlosin mieleen kymmenien vuosien<br />

takaiset asiat. Keskustelimme Carlosin<br />

kanssa näyttelystä <strong>ja</strong> muistamisesta,<br />

siitä minkälaiset esineet tuovat hänelle<br />

mieleen entisen kotimaan Chilen.<br />

“Tulin vierailulle siskoni luo vuoden<br />

1974 syyskuussa. Hän asui tuolloin Suomessa.<br />

Marraskuussa 1974 vallankaappauksen<br />

jälkeen sain tiedon äidiltä Chilestä,<br />

että poliisi oli tullut etsimään minua.<br />

Koko asunto oli tutkittu, <strong>ja</strong> poliisit<br />

eivät olleet uskoneet, että en ollut Chilessä.<br />

Sillä tiellä olen vieläkin.” Carlos sai<br />

vuonna 1985 äidiltään rasian. ”Äiti antoi<br />

sen minulle, koska hän oli varma,<br />

etten enää muuttaisi takaisin. Rasiassa<br />

on chileläistä maata. Hän sanoi: Chile<br />

on aina lähelläsi, vaikka et tulisikaan takaisin.”<br />

Muistamisen tärkeys<br />

Näyttelyyn liittyen lähes kolmellekymmenelle<br />

nuorelle vasta maahanmuuttaneelle<br />

järjestettiin opintokäyntejä<br />

museokeskus Vapriikkiin, jossa he tutustuivat<br />

käytännön museotyöhön. Heidän<br />

muisto<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> esineitään dokumentoitiin<br />

Jalkapallojoukkueen jäsenkortti on yksi<br />

valokuvaa<strong>ja</strong> Carlos Salinas Bascurin muistojen<br />

esineistä. ”Olimme vuonna 1981 vaimoni<br />

Päivin kanssa Chilessä. Matkustimme 3.<br />

divisioonassa pelanneen Puente Alto- joukkueen<br />

kanssa ympäri Chileä. Vaimoni tutustui<br />

Chilen pikkukaupunkeihin <strong>ja</strong> kyliin.”<br />

Pascualinan tarina: “Poikani katosi sotilasjuntan aikana<br />

Chilessä. Häntä etsiessäni päälläni oli sairaalan<br />

vapaaehtoistyöntekijöiden organisaation punainen leninki<br />

”Damas de rojo” (naiset punaisissa). Mekko avasi minulle<br />

monia ovia. Sain tavata Pinochetin, hänen vaimonsa<br />

Lucian <strong>ja</strong> muita korkea-arvoisia henkilöitä. Kukaan ei kuitenkaan<br />

pystynyt tai halunnut auttaa minua. Leninki on<br />

merkinnyt minulle paljon. Enimmäkseen muistot ovat silti<br />

hyvin surullisia: kaikki ne kerrat, jolloin etsin poikaani<br />

leninki päälläni enkä onnistunut löytämään häntä. Leninki<br />

auttoi minua paljon, mutta samalla sen kantaminen<br />

merkitsi toivottomuutta. Otin leningin mukaani, koska<br />

luulin sen avaavan minulle ovia samoin kuin Chilessä,<br />

kun etsin poikaani...”<br />

museon tietokantoihin. Opetuskäynnit<br />

liittyivät maahanmuuttajien suomen<br />

kielen <strong>ja</strong> kulttuurin opiskeluun. Samanlaisia<br />

workshope<strong>ja</strong> pidettiin myös<br />

Malmössä.<br />

Syyskuun 12. <strong>ja</strong> 13. päivä järjestettiin<br />

myös konferenssi muistamisen<br />

tärkeydestä. Syyskuun 11. päivän tapahtumat<br />

antoivat erityisen merkityksen<br />

seminaarin aiheille: Traumatic Memories,<br />

Migrating Memories: the European<br />

Experience <strong>ja</strong> Memories in Sweden from<br />

the Holocaust era. Seminaari oli suunnattu<br />

museo-, arkisto- <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>stohenkilökunnalle<br />

sekä sosiaali- että kulttuurityöntekijöille,<br />

opiskelijoille <strong>ja</strong> lääkäreille<br />

<strong>ja</strong> kaikille kiinnostuneille.<br />

Malmön kaupungin museo<br />

(www.malmo.se/museer/) toimi projeklet<br />

245 000 euron kokonaiskustan-<br />

tin koordinaattorina. Museokeskus<br />

Vapriikin lisäksi yhteistyökumppanina<br />

oli The Nottingham Trent University<br />

(http://trace.ntu.ac.uk) Englannista.<br />

Projektille saatiin EU:n Kulttuuri 2000<br />

ohjelmasta taloudellista tukea noin puonuksista.<br />

Tampereella yhteistyökumppaneita<br />

olivat Tampereen Ammattiopisto<br />

<strong>ja</strong> Tampereen kaupungin kulttuuritoimi.<br />

CAMPUS 1/02 30


Teksti: Taina Poutanen • Hyvinkää-<br />

Riihimäen aikuiskoulutuskeskus<br />

Maahanmuuttajien<br />

koulutuksen <strong>ja</strong> työllistymisen<br />

haasteet<br />

ovat a<strong>ja</strong>nkohtaisia<br />

Euroopassa.<br />

EURO-Identity -opinto<strong>ja</strong>kso tukee<br />

maahanmuuttajien kulttuuri-identiteettiä<br />

KULTTUURI-IDENTITEETTI on olennainen<br />

voimavara, kun vahvistetaan yksilön<br />

selviytymisstrategioita uudessa kotimaassa.<br />

Keskeinen kysymys on, kuinka<br />

tukea kotoutumista niin, että hän voi<br />

samanaikaisesti sekä säilyttää alkuperäisen<br />

kulttuuri-identiteettinsä että sopeutua<br />

uuden kotimaansa kulttuuriin <strong>ja</strong> yhteiskuntaan.<br />

Kokemusten vaihtoa<br />

vertaisopiskelijoiden kanssa<br />

EURO-Identity on syyskuussa 2000 alkanut<br />

<strong>ja</strong> tämän vuoden joulukuuhun<br />

asti kestävä eurooppalainen yhteistyöhanke.<br />

Projektissa kolmen maan maahanmuutta<strong>ja</strong>t<br />

työstävät omaa eurooppalaista<br />

identiteettiään kokemuksellisen<br />

oppimisen kautta. Kokemusten vaihto<br />

samassa maassa asuvien vertaisopiskelijoiden<br />

kanssa auttaa osallistujia säilyttämään<br />

alkuperäisen kulttuuri-identiteettinsä<br />

sekä edistää kotoutumista uuteen<br />

maahan samalla vahvistaen muutoksessa<br />

tarvittavaa elämänhallintaa.<br />

Projektin lähtökohtana on<br />

monikulttuurisuuskysymysten lisäksi<br />

tieto- <strong>ja</strong> viestintäteknologian hyödyntäminen<br />

opetus- <strong>ja</strong> oppimisprosessissa.<br />

Opinto<strong>ja</strong>kson aikana eri partnerimaiden<br />

opiskeli<strong>ja</strong>ryhmät myös opiskelevat yhdessä<br />

uuden tietotekniikan avulla. Projekti<br />

toteutetaan EU:n Sokrates-koulutusohjelman<br />

yhden alaohjelman eli<br />

Grundtvigin tuella. Koordinaattorina<br />

toimii Hyvinkää-Riihimäen Aikuiskoulutuskeskus<br />

<strong>ja</strong> projektipartnerit ovat<br />

Koning Willem I College Hollannissa<br />

<strong>ja</strong> Nexonet, S.L. Espan<strong>ja</strong>ssa.<br />

Tietotekniikka identiteettityön<br />

apuna<br />

EURO-Identity -opinto<strong>ja</strong>kso rakentuu<br />

neljästä sisältöaiheesta, jotka ovat ”maahanmuutta<strong>ja</strong>n<br />

kokemukset”, ”eurooppalainen<br />

identiteetti”, ”selviytymisstrategiat”<br />

sekä ”kansallinen <strong>ja</strong> kulttuuri-identiteetti”.<br />

Ensimmäisessä sisältö<strong>ja</strong>ksossa<br />

opiskeli<strong>ja</strong>t pohtivat millaisia heidän ensimmäiset<br />

kokemuksensa maahanmuuttajina<br />

olivat. Toisessa <strong>ja</strong>ksossa he<br />

esittelevät toisilleen etsimäänsä tietoa<br />

uuden kotimaan kulttuurista, elämäntavoista<br />

<strong>ja</strong> muista opiskelijoita kiinnostavista<br />

aiheista. Kolmannessa <strong>ja</strong>ksossa<br />

pohditaan keino<strong>ja</strong> selviytyä tilanteissa,<br />

joissa oman kulttuurin säilyttäminen <strong>ja</strong><br />

uuteen kulttuuriin sopeutuminen tun-<br />

tuvat hämmentävältä <strong>ja</strong> pulmalliselta.<br />

Lopuksi opiskeli<strong>ja</strong>t esittelevät mitä asioita<br />

he jättäisivät <strong>ja</strong> mitä taas ottaisivat<br />

mukaan uudesta kotimaastaan. Opiskeli<strong>ja</strong>t<br />

kokoavat omaa maahanmuutta<strong>ja</strong>n<br />

identiteettiään, jonka osana opinto<strong>ja</strong>kson<br />

aikana tarkasteltu eurooppalainen<br />

identiteetti on.<br />

Opetus- <strong>ja</strong> oppimismenetelminä<br />

käytetään lähiopiskelua oman opetta<strong>ja</strong>n<br />

johdolla omassa opiskeli<strong>ja</strong>ryhmässä,<br />

Internet-poh<strong>ja</strong>ista oppimisympäristöä <strong>ja</strong><br />

sähköpostia. Partnerimaiden opiskeli<strong>ja</strong>ryhmät<br />

esittäytyvät toisilleen lisäksi<br />

esittelyvideoissa. Videoneuvotteluissa<br />

taas keskustellaan sovituista aiheista, <strong>ja</strong><br />

keskustelua syvennetään <strong>ja</strong> laajennetaan<br />

verkko-oppimisympäristössä. Sähköpostin<br />

välityksellä opiskelivat voivat olla<br />

suoraan yhteydessä keskenään.<br />

Projektin tuotteena valmistuu<br />

syksyllä <strong>2002</strong> Eurooppalainen identiteetti<br />

-opinto<strong>ja</strong>kson opas (Europen<br />

Identity Training Module for Immigrants)<br />

<strong>ja</strong> opetussuunnitelma suomeksi,<br />

hollanniksi, espan<strong>ja</strong>ksi <strong>ja</strong> englanniksi.<br />

31


MONIKULTTUURINEN KAMPUSALUE<br />

-kohtaamisia yliopistomaailmassa<br />

Teksti: Matti Taa<strong>ja</strong>mo • tutki<strong>ja</strong> • Jyväskylän yliopisto<br />

Monikulttuurisuuden kohtaaminen on suomalaisessa<br />

yliopistossa helppoa <strong>ja</strong> turvallista, mutta ei itsestään selvää.<br />

MILLAINEN KYNNYS meidän<br />

on ylitettävä tutustuaksemme<br />

toiseen, kun itseensäkään tutustuminen<br />

ei ole helppo tehtävä?<br />

Yksi kynnys muodostuu<br />

stereotypioista. Emme varmaan<br />

koskaan pääse kokonaan<br />

irti toistemme luokittelemisesta,<br />

mutta kun tiedostamme<br />

näin tapahtuvan,<br />

olemme kriittisempiä omaa<br />

a<strong>ja</strong>tteluamme kohtaan.<br />

Kohdatessamme toisesta<br />

kulttuurista tulevan ihmisen<br />

joudumme miettimään<br />

myös omia kulttuurimalle<strong>ja</strong>mme<br />

<strong>ja</strong> maailmankuvaa. Tästä<br />

pohtimisesta ehkä johtui,<br />

että ulkomaisten <strong>ja</strong> suomalaisten<br />

opiskelijoiden yliopistomaailmassa<br />

tapahtuvaa kohtaamista<br />

käsittelevää tutkimustani<br />

varten tehtyjen haastattelujen<br />

perusteella hitain tutustuminen<br />

kesti puolitoista<br />

kuukautta. Kyse oli tilanteesta,<br />

jossa ulkomainen <strong>ja</strong> suomalainen<br />

opiskeli<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>koivat soluasunnon.<br />

Hitausesimerkki<br />

edustaa vain toista päätä tutuksi<br />

tulemisen muodoista.<br />

Toisessa ääripäässä ovat ne<br />

suomalaisopiskeli<strong>ja</strong>t, jotka ottavat<br />

ulkomaalaisen heti avoimin<br />

mielin vastaan. Yleensä he<br />

ovat itse olleet vaihto-opiskelijoina<br />

<strong>ja</strong> osaavat asettua toisen<br />

asemaan.<br />

Erilaisuus antoisana<br />

resurssina<br />

Kansainvälisen opiskeli<strong>ja</strong>vaihdon<br />

lisääntyminen on va<strong>ja</strong>an<br />

kymmenen vuoden aikana<br />

muuttanut sekä suomalaisten<br />

että ulkomaisten opiskelijoiden<br />

toisiaan koskevia käsityksiä.<br />

Kampusalueen arkipäivää<br />

on erilaisuus, joka tuottaa<br />

dialogia opiskelijoiden välille.<br />

Erilaisuus mielletään resurssiksi,<br />

joka tuo ryhmään enemmän<br />

tietoa, taitoa <strong>ja</strong> kokemuksia,<br />

kuin jos kaikki olisivat samanlaisia.<br />

”Meilla oli opiskeli<strong>ja</strong> Japanista<br />

<strong>ja</strong> yks tyttö Meksikosta. Ja yks<br />

poika Perusta. Mehän saadaan<br />

heiltä paljon ideoita. Jo elämänkatsomus<br />

voi olla niin erilainen<br />

Japanissa tai Meksikossa<br />

<strong>ja</strong> se näkyy aina myös heidän<br />

tavassaan tehdä näitä töitä<br />

<strong>ja</strong> tehtäviä. Kyl mä luulen,<br />

et me annetaan aika paljon toisillemme.<br />

Me saadaan heiltä <strong>ja</strong><br />

he saa meiltä. Se on antoisaa.”<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>t ovat hyvin usein<br />

tietoisia omien kulttuuristen<br />

asenteidensa lisäksi myös siitä,<br />

että kaikkien a<strong>ja</strong>ttelu tai<br />

käsitykset eivät perustu samanlaiseen<br />

maailmankuvaan<br />

tai samanlaisiin kulttuurimalleihin.<br />

CAMPUS 1/02 32


Kansainvälistyminen<br />

edellyttää uteliaisuutta<br />

Ulkomaiset opiskeli<strong>ja</strong>t tulevat<br />

Suomeen opiskelemaan, tutustumaan<br />

kulttuuriin <strong>ja</strong> ihmisiin.<br />

Kuitenkin he ystävystyvät<br />

helpoiten muiden kansainvälisten<br />

opiskelijoiden kanssa.<br />

Tämä johtuu osaksi opintojen<br />

alkuvaiheessa järjestettävistä<br />

perehdyttämistilaisuuksista,<br />

joissa ensimmäiset ystävyyssuhteet<br />

luodaan. Lisäksi he<br />

pääasiassa osallistuvat englannin<br />

kielellä järjestettyyn opetukseen.<br />

Kummassakaan tilanteessa<br />

ei suomalaisia opiskelijoita<br />

juuri ole.<br />

Mitä tarvitaan siihen,<br />

että suomalainen <strong>ja</strong> ulkomainen<br />

opiskeli<strong>ja</strong> tutustuvat toisiinsa?<br />

Näin vastaa suomalainen<br />

opiskeli<strong>ja</strong>.<br />

”Uteliaisuutta. Että todella on<br />

kiinnostunut toisen asioista <strong>ja</strong><br />

siitä, että mikä se sen kulttuuritausta<br />

on <strong>ja</strong> mitä se on ylipäänsä<br />

tekemässä. Että esimerkiks<br />

miks vaihto-oppilas<br />

tuli Suomeen, et mitä se haluaa<br />

täältä saada. Mun mielestä<br />

se on eka juttu siinä. Ja sit mä<br />

näen, et nimenomaan se että<br />

tajuu sen, et me ollaan tosiaan<br />

eri maasta. Eli jos nyt ei ehkä<br />

olekaan sellaista mikä ei ole<br />

tuttua niin sen hyväksyy. Ettei<br />

ujostele kielen kanssa. Eihän se<br />

ole tärkeetä jos ei osaa puhua<br />

hyvin englantia tai muita kieliä.<br />

Kunhan puhuu.”<br />

Kansainvälistymiseen ei ole<br />

yleislääkettä. Kulttuurienvälistä<br />

tutustumista edesauttaa<br />

kaikenlainen järjestetty toiminta,<br />

keinotekoinenkin. On<br />

tärkeätä järjestää tilanteita <strong>ja</strong><br />

tilaisuuksia, joissa ”naama tulee<br />

tutuksi”. Tämän jälkeen<br />

tervehditään kadulla <strong>ja</strong> kun<br />

paikallisessa pubissa törmätään,<br />

voi jo helposti aloittaa<br />

keskustelun. Väylänä kanssakäymiseen<br />

voivat toimia ylioppilaskuntien<br />

järjestämät kv-tilaisuudet,<br />

kuten erilaiset<br />

ryhmäkokoontumiset <strong>ja</strong> juhlat.<br />

Lisäksi mm. Jyväskylän yliopistossa<br />

kansainvälisten asioiden<br />

yksikön ylläpitämä isäntäperheohjelma<br />

lähentää ulkomaisia<br />

opiskelijoita suomalaiseen<br />

arkielämään. Ulkomainen<br />

opiskeli<strong>ja</strong> voi tuutorinsa<br />

kautta tutustua suomalaisiin<br />

opiskelijoihin <strong>ja</strong> päinvastoin.<br />

Myös kansainvälisiin opintoihin<br />

osallistuminen tuo luonnollisesti<br />

paljon tutustumismahdollisuuksia.<br />

Kohtaaminen<br />

- mahdollisuuksien<br />

täyttämä kolmas tila<br />

Todellisessa kulttuurien kohtaamisessa<br />

on kyse ennen<br />

kaikkea molemminpuolisuudesta.<br />

Kyse on myös<br />

rohkeudesta, itsensä ymmärtämisestä<br />

<strong>ja</strong> hyväksymisestä,<br />

rajoitustensa <strong>ja</strong> toisaalta mahdollisuuksiensa<br />

tiedostamisesta<br />

sekä uskalluksesta panna itsensä<br />

peliin. Sopeutumisprosessi<br />

syntyy siitä, että erilaisia<br />

ryhmittymiä edustavat ihmiset<br />

kohtaavat henkilökohtaisesti <strong>ja</strong><br />

välittävät toisilleen omia perittyjä,<br />

luotu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> opittu<strong>ja</strong> kulttuurisia<br />

malle<strong>ja</strong>an.<br />

Yksi mahdollisuus jäsentää<br />

suomalaisten <strong>ja</strong> ulkomaisten<br />

opiskelijoiden vuorovaikutusta<br />

on ymmärtää kohtaaminen<br />

mm. Homi K. Bhabhan<br />

mukaisesti kolmanneksi<br />

tilaksi tai -kulttuuriksi. Sopeutumisella<br />

ei tarkoiteta eri kulttuureista<br />

tulevien ihmisten<br />

kohtaamista “kilpailutilanteena”,<br />

johon sisältyy kiistanalaisuuksia<br />

<strong>ja</strong> jossa toisesta<br />

kulttuurista tulleen ihmisen<br />

olisi mukauduttava valtakulttuuriin.<br />

Sopeutuminen on tila,<br />

jossa molemmat yksilöt voivat<br />

olla yhtä aikaa olemassa “toisen<br />

nielaisematta toista”. Vaikka<br />

ra<strong>ja</strong> minun <strong>ja</strong> toisen välillä<br />

säilyy, sitä voi siirtää <strong>ja</strong> lisätä<br />

näin omaa ymmärrystä itsestä<br />

<strong>ja</strong> muista ihmisistä. Kolmas tila<br />

on mahdollisuus tutustua toiseen<br />

ihmiseen siten, että neuvottelemalla<br />

pyritään vapautumaan<br />

liian tiukoista kulttuuri-sidonnaisuuksista<br />

<strong>ja</strong> ymmärtämään<br />

omien kulttuuristen<br />

elementtien kautta toisia ihmisiä<br />

<strong>ja</strong> heidän tapo<strong>ja</strong>an uudella<br />

tavalla. Neuvottelemalla määritellään<br />

omaa asemaa <strong>ja</strong> paikkaa<br />

yhteiskunnassa <strong>ja</strong> kyseenalaistetaan<br />

omia rajo<strong>ja</strong>. Kolmatta<br />

tilaa määriteltäessä puhutaan<br />

usein myös hybrideistä,<br />

joilla tarkoitetaan toisilleen<br />

outojen, vieraiden asioiden<br />

tai piirteiden yhdistelmiä,<br />

jotka muodostavat uuden kokonaisuuden.<br />

Mitä tämä kaikki merkitsee<br />

opiskelijoiden kohtaamistilanteissa?<br />

Joka tapauksessa<br />

suomalaisten <strong>ja</strong> ulkomaalaisten<br />

opiskelijoiden kohtaamiset<br />

sisältävät positiivisia<br />

mahdollisuuksia. Opiskeli<strong>ja</strong>t<br />

ovat potentiaalinen ryhmä<br />

kulkemaan kohti keskustelevaa<br />

<strong>ja</strong> ennakkoluulotonta<br />

kansainvälistymistä.<br />

Lähde:<br />

Bhabha, Homi K. 1994.<br />

The Location of Culture.<br />

London: Routledge.<br />

Vieraskuvat monikulttuurisuuden näyttämöllä<br />

Matti Taa<strong>ja</strong>mo valmistelee väistöskir<strong>ja</strong>ansa työnimellä “Vieraskuvat<br />

monikulttuurisuuden näyttämöllä. Tutkimus ulkomaisten <strong>ja</strong> suomalaisten<br />

opiskelijoiden kohtaamisesta yliopistomaailmassa.”<br />

Tutkimustaan varten hän on haastatellut tutkinto- <strong>ja</strong> vaihto-opiskelijoita<br />

Jyväskylän yliopiston eri tiedekunnissa sekä Taideteollisen<br />

korkeakoulun eri osastoilla. Haastatellut ulkomaalaiset edustivat<br />

useita eri maanosia <strong>ja</strong> kansallisuuksia. Artikkelin sitaatit ovat<br />

osa tutkimusaineistoa.<br />

33


YKKÖSBASSO BENJAMIN<br />

OPETTI SODANKYLÄSSÄ KIELIÄ<br />

Saksalainen Ben Gilde on<br />

yksi Suomen 25 ulkomaisesta<br />

apulaisopetta<strong>ja</strong>sta.<br />

Teksti <strong>ja</strong> kuva: Sirpa Lotsari • <strong>CIMO</strong> / Viestintä<br />

”Haluan nyt itse auttaa<br />

muita”<br />

Suomessa työskentelee tänä lukuvuonna<br />

25 ulkomaista Comenius-apulaisopetta<strong>ja</strong>a.<br />

Yksi heistä on 23-vuotias<br />

saksalaisopiskeli<strong>ja</strong> Ben<strong>ja</strong>min (Ben)<br />

Gilde, joka opetti viime lokakuusta lähtien<br />

aina kevätlukukauden loppuun asti<br />

Sodankylän Jeesiönrannan koulussa<br />

englantia <strong>ja</strong> saksaa. Lisäksi hän piti alaasteelle<br />

Matkustan ympäri Eurooppaa -<br />

nimistä työpa<strong>ja</strong>a, jossa tutustuttiin alueen<br />

eri maihin.<br />

”Sodankylän kunnassa on kymmenen<br />

kyläkoulua, joista seitsemässä<br />

kävin opettamassa”, kertoo Ben. Hän<br />

kertoi koululaisille myös omasta maastaan.<br />

”Yritin selittää lapsille, miksi kerran<br />

oli kaksi Saksaa <strong>ja</strong> mikä tuo Berliinin<br />

muuri itse asiassa oli.” Lisäksi Benillä<br />

oli neljä suomen kielen oppilasta. ”Heistä<br />

amerikkalainen <strong>ja</strong> australialainen olivat<br />

vaihto-oppilaina lukiossamme. Saksalainen<br />

asuu täällä suomalaisen vaimonsa<br />

kanssa <strong>ja</strong> ranskalaistiedemies on<br />

töissä Sodankylän geofysiikan observatoriossa.”<br />

Tuntematon maa <strong>ja</strong><br />

kieli innostivat<br />

Suomesta Ben innostui vuonna 1995,<br />

kun hänen koulussaan oli suomalainen<br />

vaihto-oppilas. Hän ei tiennyt maasta<br />

eikä kielestä mitään, mikä innosti tutustumaan<br />

niihin. Muutettuaan ylioppilaaksi<br />

tulonsa jälkeen Berliiniin, hän<br />

aloitti yliopistossa myös suomen opinnot.<br />

Apuopetta<strong>ja</strong>ksi Suomeen Ben<br />

tuli <strong>CIMO</strong>n kautta. Ehdotetuista paikoista<br />

hän valitsi Sodankylän. Neljän<br />

vuoden suomen opintojen jälkeen kieli<br />

sujuu Beniltä erittäin hyvin, mikä osaltaan<br />

helpottaa asioiden sujumista. ”Suomalaiset<br />

kun ovat avoimempia kun ulkomaalainen<br />

puhuu suomea. He vaikenevat<br />

jos joutuvat puhumaan englantia<br />

tai saksaa, eivät tietysti kaikki, mutta<br />

osa.”<br />

Aluksi Ben asui oman oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>opetta<strong>ja</strong>nsa<br />

luona, mutta viime joulun<br />

jälkeen hän sai oman asunnon. ”Ranskalaisoppilaani<br />

kautta kuulin omakotitalosta,<br />

joka olisi tyhjillään kun omista<strong>ja</strong><br />

on Helsingissä lapsenlapsiaan hoitamassa”,<br />

kertoo Ben hyvästä asuntoonnestaan.<br />

”Olin siellä niin kuin talonmiehenä.”<br />

Apuopetta<strong>ja</strong>n pesti loppui<br />

toukokuussa. Sen jälkeen hänen vanhempansa<br />

saapuivat visiitille Suomeen,<br />

minkä jälkeen ovat vuorossa talkootyöt<br />

Sodankylän elokuvajuhlilla. Sitten onkin<br />

jo kotimatkan aika.<br />

Elämä ei ole pelkkää työtä. Benin<br />

vapaa-a<strong>ja</strong>n harrastukset<br />

ovat olleet todella äärisuomalaisia<br />

- hän on laulanut ykkösbassoa<br />

sekä Sodankylän mieskuorossa<br />

että paikallisessa sekakuorossa<br />

<strong>ja</strong> pulahtanut kaksi<br />

kertaa viikossa avantoon.<br />

”Innostuin siitä nopeasti”, vakuuttaa<br />

Ben <strong>ja</strong> kertoo, että uinnin<br />

jälkeen hän pääsi kollegoineen<br />

heti saunaan lämmittelemään.<br />

Suomessa Ben kertoo<br />

oppineensa paljon maan, kulttuurin<br />

<strong>ja</strong> kielen lisäksi myös<br />

opettamisesta. Kotona Berliinissä<br />

hän ei tosin opiskele opetta<strong>ja</strong>ksi,<br />

vaan aineensa ovat saksan<br />

lingvistiikka <strong>ja</strong> pohjoismaiset<br />

opinnot, joita on jäljellä<br />

noin kolme vuotta.<br />

”Ura on iso sana, eikä<br />

se ole mulle niin tärkeä. Haluan<br />

tehdä kiinnostavaa työtä,<br />

jotain hyvää - olla mukana kehitystyössä<br />

ehkä Itä-Euroopassa,<br />

jossa on apua tarvitsevia<br />

köyhiä ihmisiä”, kertoo Ben tulevaisuuden<br />

unelmistaan.<br />

”Ehkä se johtuu siitä, että olen<br />

Itä-Saksasta kotoisin. Meitä<br />

autettiin DDR:n aikana <strong>ja</strong> siksi<br />

haluan itse nyt auttaa muita.<br />

Ehkä, en tiedä. Haluan vain vähän<br />

parantaa maailmaa.”<br />

Apulaisopettajien harjoittelu on yksi EU:n Sokrates/Comenius-ohjelman toiminnoista. Kielten opiskelijoilla <strong>ja</strong> vastavalmistuneilla on<br />

mahdollista hakea ohjelman kautta apulaisopetta<strong>ja</strong>harjoitteluun toiseen Euroopan maahan. Harjoittelu kestää 3-8 kuukautta <strong>ja</strong> työaika on 12-<br />

16 tuntia viikossa. Apulaisopetta<strong>ja</strong> saa apurahan lähettävästä maasta <strong>ja</strong> raportoi vastaanottava oppilaitoksen tavoin harjoittelusta <strong>CIMO</strong>on.<br />

Ulkomailla on tällä hetkellä va<strong>ja</strong>at 30 suomalaista apuopetta<strong>ja</strong>a.<br />

Lisätieto<strong>ja</strong> löytyy <strong>CIMO</strong>n verkkopalvelusta www.cimo.fi | EU:n koulutusohjelmat | Sokrates |Comenius |Comenius 2.<br />

CAMPUS 1/02 34


ERILAISUUDESTA VOIMAA<br />

HUG ME!<br />

Siekkilän koululaiset Comenius-viikolla Brysselissä<br />

Teksti: Liisa Asikainen, Antti Hartikainen <strong>ja</strong> Mar<strong>ja</strong>ana Viirtola • Siekkilän koulu • Mikkeli<br />

Siekkilän koululaiset edustivat marraskuussa Brysselissä EU:n Comenius-viikolla komeasti Suomea.<br />

Tässä edustajien tuliaismietteitä.<br />

Lentomatkalla Brysseliin olimme aika<br />

jännittyneitä <strong>ja</strong> hymy oli herkässä. Perillä<br />

meitä oli odottamassa Comenius-toimiston<br />

väkeä, joka oh<strong>ja</strong>si meidät eteenpäin.<br />

Hostellille saapuminen oli pienoinen<br />

yllätys. Odotimme hieman toisenlaista<br />

paikkaa, mutta eihän huoneessa<br />

tarvinnut viettää kuin yöt.<br />

Ensimmäisenä varsinaisena päivänä<br />

kaikki Comenius-viikon osallistu<strong>ja</strong>t<br />

<strong>ja</strong>ettiin ns. työpajoihin. Pajoissa<br />

valmistelimme viimeisen illan fantasiaesitystä.<br />

Jokainen meistä kolmesta oli<br />

ryhmässään ainoa suomalainen. Jouduimme<br />

siis puhumaan englantia päivät.<br />

Tauoilla kokoonnuimme jälleen<br />

yhteen juomaan coca-colaa <strong>ja</strong> kertaamaan<br />

työpa<strong>ja</strong>tapahtumia.<br />

Pa<strong>ja</strong>työskentelyn jälkeen esittelimme<br />

muille omaa pöytäämme, jossa<br />

oli mm. maalaamiamme taulu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

sulattamiamme pullo<strong>ja</strong>. Kerroimme<br />

kyselijöille koulumme Hug me -taideprojektista,<br />

jonka perusteella meidät<br />

Brysseliin valittiin.<br />

Projektimme aikana olemme<br />

tehneet nukke<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muita iloisia asioita,<br />

kuten kalenterin, videoita, kirjo<strong>ja</strong><br />

nukeista <strong>ja</strong> maalauksia. Tiffany-lasitöitä<br />

olemme tehneet kehitysvammaisen<br />

Mikko Mankkisen johdolla. Kolmivuotinen<br />

projekti on ollut hauska <strong>ja</strong> on ollut<br />

mielenkiintoista itse valita aiheet töihin,<br />

saada itse vaikuttaa.<br />

Viikon päätteeksi esitimme opettajille<br />

<strong>ja</strong> muille katsojille Fantasia-esityksemme,<br />

jonka taustalla soi erikoista<br />

musiikkia. Omastakin mielestämme esitys<br />

oli hieno! Yhteinen kieli löytyi ilman<br />

sano<strong>ja</strong>kin. Liikkeet <strong>ja</strong> eleet kertoivat<br />

tarinamme.<br />

Brysselissä opimme, että kaikki<br />

ihmiset ovat samanlaisia <strong>ja</strong> kaikkia täytyy<br />

arvostaa samalla lailla. Viikko oli todellinen<br />

kielimatka - <strong>ja</strong> hauskaa oli!<br />

”Tärkeintä oli, että lapset saivat itse osallistua kokoukseen”<br />

Mikkeliläinen Siekkilän koulu<br />

antaa 1.-6. vuosiluokkien perusopetusta.<br />

Brysselin matka<br />

oli osa koulun taidekasvatuksen<br />

kansainvälistä projektia,<br />

johon se sai <strong>CIMO</strong>n Suomessa<br />

hallinnoimasta EU:n<br />

Comenius-ohjelmasta tukea .<br />

Luokanopetta<strong>ja</strong> Mar<strong>ja</strong>-<br />

Leena Bilund oli oppilaidensa<br />

mukana Brysselissä. Hän on<br />

toiminut koordinaattorina<br />

projektissa, johon Siekkilän<br />

koulun lisäksi osallistui koulu<strong>ja</strong><br />

Itävallasta, Ranskasta <strong>ja</strong><br />

Tsekistä.<br />

”Opetta<strong>ja</strong>nkin näkökulmasta<br />

katsottuna Comenius-matka<br />

Brysseliin oli onnistunut.<br />

Oli hieno huomata,<br />

että komissaari Viviane Reding<br />

puhui samoista asioista mistä<br />

olimme jutelleet lasten kanssa:<br />

kun opimme tuntemaan<br />

toistemme kulttuure<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tapo<strong>ja</strong>,<br />

huomaamme, että olemme<br />

samanlaisia ihonväristä, sukupuolesta,<br />

vammaisuudesta tai<br />

taustoistamme huolimatta.<br />

Eikä meidän tarvitse taistella<br />

keskenämme. Itselle tuli tunne,<br />

että isot päättäjät olivat todellakin<br />

kiinnostuneita siitä,<br />

mitä kentällä tapahtuu, millaisiin<br />

lopputuloksiin on päästy.<br />

Tärkeintä oli, että lapset saivat<br />

itse osallistua kokoukseen <strong>ja</strong><br />

itse todeta asiat paikanpäällä.<br />

Suosittelen EU-projekteihin<br />

hakeutumista, sillä ne<br />

lisäävät työn mielekkyyttä <strong>ja</strong><br />

auttavat näkemään asioita laajemmasta<br />

näkökulmasta.<br />

Meillä kaikilla ihmisillä on<br />

”sata kieltä” <strong>ja</strong> myös oikeus toteuttaa<br />

itseämme niillä. Itse<br />

työskentely on kasvattanut<br />

minua myös henkilökohtaisesti<br />

<strong>ja</strong> vahvistanut käsitystäni siitä,<br />

että jokaisen täytyy kulkea<br />

sydämensä määräämää tietä.”<br />

Mar<strong>ja</strong>-Leena Bilund •<br />

luokanopetta<strong>ja</strong><br />

Comenius on EU:n Sokrates-koulutusohjelman alaohjelma<br />

Comenius kattaa koulutuksen päiväkodista toiseen asteeseen <strong>ja</strong><br />

koskee kaikkia kouluyhteisöön kuuluvia: oppilaita, opettajia <strong>ja</strong><br />

muuta opetusalan henkilöstöä.<br />

Comenius-ohjelman tavoitteena on parantaa opetuksen<br />

laatua, edistää henkilöstön ammatillista kehittymistä, lisätä vieraiden<br />

kielten opiskelua <strong>ja</strong> lisätä kulttuurien välistä vuorovaikutusta.<br />

Sen puitteissa tuetaan oppilaitosten projektiyhteistyötä, yksilöllistä<br />

liikkuvuutta sekä verkostoitumista.<br />

Lisätietoa Comenius-ohjelmasta löytyy <strong>CIMO</strong>n verkkopalvelusta<br />

www.cimo.fi | EU:n koulutusohjelmat | Sokrates |<br />

Comenius.<br />

35


CAMPUS 1/02 36<br />

ELÄMÄÄ


Teksti: Johanna Komppa • <strong>CIMO</strong> / UKAN<br />

Ulkomaisten suomen opiskelijoiden näkökulmia meihin <strong>ja</strong> maahamme<br />

SUOMEKSI!<br />

”Miksi juuri suomi? En minä löytänyt sitä, vaan se löysi<br />

minut. Me löysimme toisemme.” Krisztina Jeszenöi, Budapest, Unkari<br />

ELÄMÄÄ SUOMEKSI! -kilpailuun osallistui<br />

51 työtä Euroopasta <strong>ja</strong> Yhdysvalloista,<br />

yhteensä 14 eri maasta. Kilpailu<br />

järjestettiin innostamaan ulkomaisten<br />

yliopistojen suomen kielen opiskelijoita<br />

luovaan suomen käyttöön. Sen järjesti<br />

UKAN eli <strong>CIMO</strong>n Suomen kielen<br />

<strong>ja</strong> kulttuurin ulkomaanlehtoritoimintaa<br />

koordinoiva yksikkö Euroopan kielen<br />

vuoden kunniaksi 1.6.–31.11.2001. Kilpailun<br />

avulla kerättiin myös suomen<br />

opiskelijoille suunnitteilla verkkosivuston<br />

sisältöä koskevia toiveita.<br />

Töitä lähettivät sekä useita vuosia<br />

suomen kieltä opiskelleet että vasta<br />

opinto<strong>ja</strong>an aloittelevat. Osa töistä oli<br />

kirjoitettu käsin, osa saapui cd-romille<br />

tallennettuna. Jotkut kirjoitta<strong>ja</strong>t olivat<br />

käyneet Suomessa, kun toisten työt poh<strong>ja</strong>utuivat<br />

vain oppituntien välittämään<br />

Suomi-kuvaan<br />

Töiden heterogeenisuuden<br />

vuoksi kilpailussa palkittiin ennen kaikkea<br />

omaperäisyydestä <strong>ja</strong> hyvästä ideasta,<br />

ei niinkään virheettömyydestä.<br />

Palkintoraatiin kuuluivat professori<br />

Maisa Martin Jyväskylän yliopistosta,<br />

dosentti Kirsti Siitonen Turun yliopistosta,<br />

tiedotustoimitta<strong>ja</strong> Tiina Lehmusvaara<br />

<strong>ja</strong> projektisihteeri Johanna Komppa<br />

<strong>CIMO</strong>sta.<br />

ammattiin. Töistä ilmenee, että yksi on<br />

saattanut löytää toisesta suomen<br />

opiskeli<strong>ja</strong>sta läheisen ystävän, toinen on<br />

viettänyt unohtumattoman kesän tai<br />

lukuvuoden Suomessa <strong>ja</strong> palaa halusta<br />

oppia lisää maasta <strong>ja</strong> sen kielestä. Kolmas<br />

on tutustunut suomalaiseen musiikkiin<br />

<strong>ja</strong> haluaa siksi oppia suomen kielen.<br />

”Minun vartaloon <strong>ja</strong> sieluuni on yhtynyt<br />

tasavertaisesti kolme erilaista verta -<br />

kazahilaista, komilaista <strong>ja</strong> suomalaista. -<br />

- Lapsuudestani olen puhunut monilla kielillä,<br />

taikka voi sanoa, että monista kielistä<br />

tiesin erilaisia sano<strong>ja</strong>. Niiden joukosta<br />

yksi - mun isoisäni kieli. - -Vaikk äijäni ei<br />

oo ollu puhukas, mutt mie ain oin utelias:<br />

kysylin elämästänsä, mist se ei aina<br />

tahont puhua. Mutt oi äijälläni lempityöki<br />

- opettaa mua sano<strong>ja</strong>, joita mie kutsuin<br />

Reinon kielest sanoiks. Silloo mä en tient,<br />

että se oli suomen kieli, vain isoisän joku<br />

erilainen, mielenkiintoinen kieli. - - Kun<br />

minä opiskelin yhdennessätoista luokassa<br />

keväällä meidän tunnille tulivat lähetysmies<br />

<strong>ja</strong> tulkkinsa. Kun hän alkoi puhua<br />

minun sydämeni melkein meni ulos, koska<br />

se oli Reinon kieli, se oli niin tuttu <strong>ja</strong><br />

armas. - - Olevana opetta<strong>ja</strong>na olen ymmärtänyt,<br />

miksi Reinolla oli se suuri halu<br />

opettaa mua suomen kieltä. Äijäni tahtoi<br />

<strong>ja</strong>kautua, hänelle oli tarkeä, että hänen<br />

ainoa vunukka osaisi omaa kieltä. Nyt<br />

mullekin on tärkeä, että komilaiset, jotka<br />

haluavat, osaisivat ei vain englantia, mutta<br />

sukulaiskieltäkin, koska suomalaiset<br />

ovat sukukansa komilaisille.”<br />

Abai Aappo Vakas, Syktyvkar, Venäjä<br />

- pääpalkinto elämäkerrat -sar<strong>ja</strong>ssa<br />

> > ><br />

”Jos mie oisin koira, mua<br />

sanottaisi sekarotuiseks.”<br />

Kipinä suomen kielen opiskeluun tuntuu<br />

syntyvän hyvin henkilökohtaisella<br />

tasolla, vaikka monissa töissä<br />

julkilausuttuna syynä opiskeluun saattaakin<br />

olla innostus kääntäjän tai tulkin<br />

37


”Elämä suomeksi on ollut<br />

piilossa, odottamassa minua”<br />

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta<br />

kaikki kilpailun osallistu<strong>ja</strong>t opiskelevat<br />

suomea vieraana kielenä. Yhdysvaltalainen<br />

Leena Kiiveri on oppinut<br />

suomen kielen lapsena mutta unohtanut<br />

sen <strong>ja</strong> opiskelee suomea nyt uudelleen.<br />

Sanotaan että kuin hävittää äidinkieli että<br />

aina etsitaan sitä vaikka eri paikoissa <strong>ja</strong><br />

kieleissä. Minun mielestäni tämä on totta.<br />

Vaikka minun vanhemmat puhuvat<br />

englantia, se tuntuu omituiselta, se ei riitä<br />

jos puhun englantia. ”Isä” <strong>ja</strong> ”father”<br />

sanojen ero on se fysikaalinen ero<br />

huuleissa kun sanotaan minun nimi, ”Leena”.<br />

Nimi kuulustaa kauniilta, kun se<br />

sanotaan luonnollisesti. Englaaniksi<br />

kuulustaa yliluonnoliselta <strong>ja</strong> pakottaa<br />

suun auki omituiseen muotoon. ”Laynuh”.<br />

Nyt olen oppimassa suomen kieltä (taas)<br />

<strong>ja</strong> tuntuu niin, että se on jossain minun<br />

sisällä, että en ole vain opimassa mutta<br />

muistamassa myös. Olen niin innostunut<br />

kirjoitaa suomeksi joulukortin minun<br />

mummille tänä vuona. Elämäni suomeksi<br />

ei ole lähtenyt minusta mutta on vain ollut<br />

piilossa, odottamassa minua.<br />

Leena Kiiveri, Berkeley, USA<br />

”Menen eteenpäin säkenöivässä<br />

hil<strong>ja</strong>isuudessa”<br />

Opinto<strong>ja</strong>an aloittelevien a<strong>ja</strong>tukset –<br />

Suomen <strong>ja</strong> suomalaisuuden inspiroimat<br />

haavekuvat <strong>ja</strong> tunnelmat – taipuivat<br />

usein runon muotoon.<br />

Elämää suomeksi!<br />

Sininen!<br />

Anna minun olla sininen!<br />

Sellainen kuin taivas on<br />

<strong>ja</strong> kuin järvi, jossa kasvoni kuvastuu.<br />

Valkoinen!<br />

Anna minun olla valkoinen!<br />

Kuin lumi kylmällä, saamelaisella<br />

tunturilla.<br />

Kuvastukoon maailma tässä värissä!<br />

Lumi <strong>ja</strong> jää,<br />

Järvi <strong>ja</strong> taivas: syvyys <strong>ja</strong> korkeus.<br />

Anna minun painua <strong>ja</strong> lentää<br />

äärettömyydessä!<br />

Kasvoillani on pakkasta, sydämessäni on<br />

palavaa rakkautta.<br />

Etsin tietäni. Menen valkoisen peuran<br />

seuraen.<br />

Etsin elämääni.<br />

Menen eteenpäin säkenöivässä hil<strong>ja</strong>isuudessa.<br />

Kuu kumottaa toivoani.<br />

Katalin Szigeti, Piliscsaba, Unkari, 1,5 vuotta<br />

suomen opinto<strong>ja</strong><br />

On hienoa, kuinka kilpaili<strong>ja</strong>t pystyvät ilmaisemaan<br />

itseään vieraalla kielellä<br />

ymmärrettävästi <strong>ja</strong> taiteellisestikin, vaikka<br />

he ovat tutustuneet vasta kielen<br />

alkeisiin eikä sanavarasto ole vielä laa<strong>ja</strong>.<br />

Kokemukset Suomesta <strong>ja</strong> suomalaisista<br />

puettiin myös novellin tai<br />

matkakertomuksen muotoon. Mahtuipa<br />

mukaan yksi suomalaisen kulttuurin<br />

puolesta propagoinut näytelmäkin. Sen<br />

tapahtumat käynnistyvät, kun Suomen<br />

uusi kuningas aikoo muuttaa kaiken<br />

ympäri, tuhota sauno<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sulkea oluttehtaita.<br />

Viime syyskuun 11. päivän valossa<br />

tämä venäläisen Nad<strong>ja</strong> Nadeejevan<br />

teos on sattumalta hyvin a<strong>ja</strong>nkohtainen.<br />

Ennen New Yorkin tapahtumia kirjoitetun<br />

näytelmän teemana on pohjoismaisen<br />

<strong>ja</strong> jonkin abstraktin fundamentalistisen<br />

kulttuurin kohtaaminen.<br />

”Minä yksinkertaisesti<br />

en ymmärrä”<br />

Kilpaili<strong>ja</strong>t ovat kirjoittaneet töihinsä<br />

suomen kielen oppi<strong>ja</strong>n kipupisteitä <strong>ja</strong><br />

tehneet oivaltavia havainto<strong>ja</strong> siitä, kuinka<br />

vieras kieli ei aina tottele käyttäjäänsä.<br />

Hankaluuksista huolimatta opiskeli<strong>ja</strong>t<br />

ovat pystyneet käyttämään suomea luovasti.<br />

Minun vaikkiminen ei ole kultaa, eikä<br />

hopeaa. Minä yksinkertaisesti en ymmärrä.<br />

Jana Steinberga, Tartto, Viro -pääpalkinto kaunokir<strong>ja</strong>llisten<br />

töiden sar<strong>ja</strong>ssa<br />

Vieraassa kulttuurissa oleminen kilpistyy<br />

usein ongelmiin, joita vieraan kielen <strong>ja</strong><br />

kulttuurin outoudet tuottavat. Suomessa<br />

vuoden viettänyt unkarilainen Boglárka<br />

Csige kuvaa ymmärtämisongelmia<br />

lasten kautta.<br />

Ne muksut ovat ihmeitä. Muistan, kun<br />

pikku Eelias (Timo-isän sisaren poika)<br />

kysyi minulta, että: ”Missä....on?” ”En tiedä”,<br />

vastasiin, ”En tiedä mitä....tarkoittaa”.<br />

”...on....” hän sanoi vihaisena. ”Anteeksi<br />

Eelias, mutta en tiedä mitä ...-sana<br />

tarkoittaa” Eelias lähti pois, <strong>ja</strong> tuli takasin<br />

vähän myöhemmin; kädessään oli ratti.<br />

Hän näytti sitä, <strong>ja</strong> kysyi: ” Se on ..., ymmärrätkö<br />

jo?” Tai kun aika vekkuli Juulius<br />

alkoi tutkia kuinka iso sanastoni on. Hän<br />

kysyi ensiin kasvoisssa olevista asioista<br />

CAMPUS 1/02 38


(korva, silmä...), mutta kun en osannut<br />

sanoa, mitä on kainalo, hän katsoi viekkaasti<br />

Siiriä, <strong>ja</strong> kysyi minulta, mitä<br />

on”piaru”. En ymmärtänyt. Sitten ”pylly”.<br />

En ymmärtänyt sitäkään. He nauroivat<br />

katketakseen. Minä heristin heille nyrkkiä<br />

leikilläni, että ei ole kaunista, kun he puhuvat<br />

rumia. (Tiesin pian, että tällaisesta<br />

on kyse.)<br />

Boglárka Csige, Debrecen, Unkari - pääpalkinto<br />

sar<strong>ja</strong>ssa matkakertomukset <strong>ja</strong> päiväkir<strong>ja</strong>t<br />

”Tässä <strong>ja</strong> vain tässä voi syntyä<br />

suomen kieli”<br />

Kilpailijoiden töissä Suomi näyttäytyy<br />

sekä vauraana <strong>ja</strong> viheriöivänä eurooppalaisena<br />

maana että maana, jonka kaupungit<br />

ovat mitäänsanomatonta<br />

betonimetsää, jonka merenrantakaupungeissa<br />

ei ole merenrantakaupunkien<br />

tunnelmaa.<br />

Kirjoitta<strong>ja</strong>t ovat saattaneet pettyä<br />

vaikkapa siihen, etteivät suomalaiset<br />

puhele vuolaasti vieraiden ihmisten<br />

kanssa, mutta lähes poikkeuksetta he<br />

ovat ihastuneet suomalaiseen luontoon,<br />

sen <strong>ja</strong> kulttuurin yhteyteen.<br />

Huomasin, että koko suomalaisen kulttuurin<br />

kauneus on kasvanut paikallisesta<br />

luonnosta. Tässä <strong>ja</strong> vain tässä voi syntyä<br />

suomen kieli. Kalevala voitiin kirjoittaa<br />

vain suomeksi <strong>ja</strong> tuhansien järvien äärellä.<br />

Se on Suomelle tyypillinen ominaisuus<br />

– – Siitä kuitenkin johtuu tietty vaara:<br />

“itsestään selvät” asiat jäävät usein huomaamatta.<br />

Sitten ne voisivat vähitellen<br />

muuttua, jopa kuollakin huomaamatta.<br />

– – Jos Suomen maan asukkaiden suhde<br />

luontoon säilyy <strong>ja</strong>tkuvasti, säilyvät myös<br />

heidän ainutlaatuinen luonne <strong>ja</strong> kulttuuri,<br />

joista voimme nauttia te sekä minä.<br />

Václav Chvátal, Praha, Tsekki<br />

”En usko, että sauna tekee<br />

ketään suomalaiseksi“<br />

Töissä näkyvät myös stereotypiat Suomesta<br />

<strong>ja</strong> suomalaisista, mm. alkoholinkäyttö<br />

<strong>ja</strong> sauna.<br />

Yhtäkkiä ovi aukesi <strong>ja</strong> sisältä ilmestyi punainen<br />

alaston kaveri, ups! Jumala auta!<br />

Mitäs nyt?... Se punainen ihminen vain<br />

ilahtui <strong>ja</strong> kutsui minut sisään. Luulin<br />

tulleeni helvettiin. Oli kuumaa <strong>ja</strong> pimeää.<br />

Puoli kuolleena lähdin pois saunasta<br />

<strong>ja</strong> heti tyytyväinen suomalainen pisti rasvaisen<br />

makkaran suuhun. Se maistui<br />

yllätävän hyvältä.<br />

Katkelma Klaipedan yliopiston opiskelijoiden<br />

ideoimasta fiktiivisestä tarinasta, Latvia<br />

24. maaliskuuta<br />

Mitä avantouinti on? National Geographic:n<br />

ohjelmassa se oli yhdessä kerrottu<br />

monen hullun asian kanssa, niin<br />

kuin intialaiset fakiirit, kiinalaiset<br />

koiransyöjät <strong>ja</strong> tulennieltäjät. Minä voin<br />

sanoa, ettei se ole niin vaarallienn asia,<br />

jopa minun mielestäni oikein kiva.<br />

Szegedin yliopiston opiskelijoiden kollaasi,<br />

Unkari<br />

Unkarilaisen Krisztina Jeszenöin kirjoitus<br />

on poikkeus, sillä hän pohtii, voiko<br />

stereotyyppistä suomalaista tavatakaan.<br />

En tunne muita tyypillisiä suomalaisia<br />

asioita, koska en usko, että sauna tekee<br />

ketään suomalaiseksi, eikä Helsinki ole<br />

vähemmän suomalainen siksi, että kaduilla<br />

kulkee vain suhteellisen harvoin poro<strong>ja</strong>.<br />

En ole tavannut vielä prototyyppistä<br />

suomalaista, joka on tuppisuu, punaposkinen,<br />

vaalaverinen <strong>ja</strong> kuusentuoksuinen.<br />

En siis tiedä, millainen suomalaisen täytyisi<br />

olla – tarkoitan sitä, että unkarilaisena<br />

en ole kertaakaan istunut hevosen<br />

selässä, inhoan silavaa, enka <strong>ja</strong>ksa<br />

pelata Rubik-kuutiolla.<br />

Krisztina Jeszenöi, Budapest, Unkari<br />

Toisaalta ulkomaalaisopiskeli<strong>ja</strong>t ovat<br />

huomanneet mielenkiintoisen, hyvin<br />

suomalaisen seikan: suomalaisilla tuntuu<br />

olevan tarve määritellä itseään koko<br />

a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> tietää, mitä muut a<strong>ja</strong>ttelevat<br />

meistä.<br />

Suomalaiset sitten osaavat puhua paljon<br />

”suomalaisuudesta” (tätä sanaa ei ole<br />

mahdollista kääntää muihin kieliin) – se<br />

on viimeinen suomalaisen elämän kriteeri<br />

<strong>ja</strong> edellytys. Tämä sana tarkoittaa jotain,<br />

että suomalainen ei ole venäläinen,<br />

eikä liian ruotsalainen, eikä mongoli.<br />

Michal Kovác, Praha, Tsekki<br />

Tämäkin artikkeli on siis jotakin tyypillisesti<br />

hyvin suomalaista – suomalaisia<br />

kiinnostaa se, mitä on suomalaisuus <strong>ja</strong><br />

millaisina meidät nähdään.<br />

Suomen opiskelijoita 3000<br />

yhteensä 27 maassa <strong>ja</strong> 90 yli-<br />

opistossa<br />

Suomea on vanhastaan opetettu<br />

useissa Pohjoismaiden <strong>ja</strong> Keski-Euroopan<br />

maiden yliopistoissa,<br />

esimerkiksi Kööpenhaminan,<br />

Upsalan, Budapestin <strong>ja</strong> Tarton<br />

yliopistoissa 1800-luvulta lähtien.<br />

Valtaosa opetuspisteistä on<br />

perustettu II maailmansodan<br />

jälkeen.<br />

Suomen kielen opetuspisteiden<br />

määrä on kasvanut parillakymmenellä<br />

<strong>ja</strong> opiskelijoiden usealla<br />

sadalla vuodesta 1995 lähtien,<br />

jolloin Suomi liittyi Euroopan<br />

unioniin <strong>ja</strong> suomesta tuli<br />

EU:n virallinen kieli.<br />

EU-jäsenyys on lisännyt kiinnostusta<br />

Suomen-opintoihin<br />

myös Euroopan ulkopuolella.<br />

Uusimmat suomen kielen opetuspisteet<br />

si<strong>ja</strong>itsevat Portossa,<br />

Tokiossa,Moskovassa <strong>ja</strong> Berkeleyssä<br />

(Ca.).<br />

<strong>CIMO</strong> tekee yhdessä UKANin<br />

eli Ulkomaisten yliopistojen<br />

Suomen kielen <strong>ja</strong> kulttuurin<br />

neuvottelukunnan kanssa Suomen<br />

kieltä <strong>ja</strong> kulttuuria tunnetuksi<br />

maailmalla tukemalla niiden<br />

opinto<strong>ja</strong> ulkomaisissa yliopistoissa.<br />

39


PORTON YLIOPISTON SUOMI-PÄIVÄ<br />

VETI SALIT TÄYTEEN Teemapäivän monipuolisen<br />

ohjelman huipentumana tuoretta runoa<br />

Teksti: Tar<strong>ja</strong> Sipola<br />

“Lyö vetoa suomen puolesta!“ mainostivat julisteet eri puolilla Campo Alegren kampusta,<br />

kun Porton yliopistoon tuli vieraita kaukaa pohjoisesta .<br />

Porton yliopiston humanistisen<br />

tiedekunnan rakennus tarjosi<br />

näyttävät puitteet Suomen kielen<br />

<strong>ja</strong> kulttuurin teemapäivälle.<br />

PORTON YLIOPISTON humanistisen<br />

tiedekunnan upeassa rakennuksessa<br />

Douro-joen näköalapaikalla tapahtui<br />

uutta <strong>ja</strong> eksoottista 5. marraskuuta<br />

2001, kun taloon tuli vieraita kaukaa<br />

pohjoisesta. Suomen kieltä <strong>ja</strong> kulttuuria,<br />

näiden opiskelumahdollisuuksia sekä<br />

Suomea opiskelumaana markkinoiva<br />

teemapäivä oli suunnattu yliopisto-opiskelijoille<br />

<strong>ja</strong> kulttuurivaikuttajille. Yleisö,<br />

jota kertyi kaikkiaan satakunta henkilöä,<br />

koostui yliopistoväen lisäksi Suomeen<br />

liittyvien asioiden parissa toimivista portugalilaisista<br />

<strong>ja</strong> Porton alueella asuvista<br />

suomalaisista.<br />

Suomi-päivän toteutukseen<br />

osallistuivat <strong>CIMO</strong>n lisäksi Suomen<br />

Madridin-instituutti, Suomen kir<strong>ja</strong>llisuuden<br />

tiedotuskeskus, Suomen<br />

Lissabonin-suurlähetystö sekä Suomen<br />

konsulaatti Portossa. Porton yliopiston<br />

osuudesta vastasivat germanistiikan laitoksen<br />

johta<strong>ja</strong>, professori Gonçalo Vilas-<br />

Boas <strong>ja</strong> suomen kielen opetta<strong>ja</strong> Mika<br />

Palo. Toisessa roolissaan Madridin-instituutin<br />

asiamiehenä Portugalissa Mika<br />

Palo myös vastasi tapahtuman paikallisesta<br />

koordinoinnista <strong>ja</strong> tiedotuksesta.<br />

Aposte no finlandês!<br />

Suurlähettiläs Esko Kiurun <strong>ja</strong> Porton yliopiston<br />

vararehtorin avaussanojen jälkeen<br />

esittelivät tilaisuutta lyhyesti<br />

<strong>CIMO</strong>n johta<strong>ja</strong> Ulla Ekberg <strong>ja</strong> professori<br />

Vilas-Boas. Johdantona päivän teemaan<br />

luennoi Suomen Madridin-instituutin<br />

johta<strong>ja</strong> Liisa Salo-Lee kulttuurien<br />

välisestä viestinnästä osuvasti<br />

suomalais-portugalilaisesta näkökulmasta.<br />

Lounastauon jälkeen oli suomen<br />

kielen vuoro. Kielemme erityisluonnetta<br />

selvitti yleisölle Ulkomaisten yliopistojen<br />

Suomen kielen <strong>ja</strong> kulttuurin opintojen<br />

neuvottelukunnan (UKAN) puheenjohta<strong>ja</strong>,<br />

Helsingin yliopiston<br />

suomen kielen professori Jyrki Kalliokoski.<br />

UKANin pääsihteeri Anna-Mai<strong>ja</strong><br />

Raanamo puolestaan kertoi, millaista<br />

tukea Suomen kielen <strong>ja</strong> kulttuurin opiskeli<strong>ja</strong><br />

voi <strong>CIMO</strong>lta saada. Perustietoa<br />

suomen kielestä sisältävää esitettä, jossa<br />

neljä suomen kieleen panostanutta<br />

henkilöä puhuu valintansa puolesta,<br />

<strong>ja</strong>ettiin nyt ensi kertaa portugalinkielisenä<br />

(“Aposte no finlandês!“).<br />

Germanistiikan laitoksen salissa<br />

pidettiin pienimuotoinen<br />

paneelikeskustelu, jossa portugalilaiset<br />

suomenopiskeli<strong>ja</strong>t<br />

<strong>ja</strong>koivat kokemuksiaan. Mika<br />

Palo esitteli omalla puheenvuorollaan<br />

alkaneen lukuvuoden<br />

opintokokonaisuutta, johon<br />

on suomen kielen alkeiskurssin<br />

oheen saatu uutuutena<br />

osallistujille maksuton Suomen<br />

historian <strong>ja</strong> kulttuurin<br />

opetus<strong>ja</strong>kso. Ulla Ekberg <strong>ja</strong>koi<br />

tietoa ulkomaisille opiskelijoille<br />

Suomessa tarjoutuvista<br />

opiskelumahdollisuuksista.<br />

Siperia-runo<strong>ja</strong> päivän<br />

päätteeksi<br />

Päivän viimeisen tapahtumaosion<br />

yliopistolla aloitti Suomen<br />

kir<strong>ja</strong>llisuuden tiedotuskeskuksen<br />

johta<strong>ja</strong> Iris<br />

Schwanck katsauksella Portugalin<br />

<strong>ja</strong> Suomen väliseen yhteistyöhön<br />

kir<strong>ja</strong>llisuuden alueella.<br />

Hän myös esitteli kuulijoille<br />

runoili<strong>ja</strong> Olli Heikkosen,<br />

joka tunnetaan Suomessa parhaasta<br />

esikoisteoksesta myönnettävän<br />

kir<strong>ja</strong>llisuuspalkinnon<br />

saa<strong>ja</strong>na vuodelta 2000. Olli<br />

Heikkonen lausui Siperia-aiheisia<br />

runo<strong>ja</strong>an suomeksi,<br />

portugalin kielellä niistä päästiin<br />

nauttimaan brasilialaisen<br />

Maria Cecília Guiradon esittämänä.<br />

CAMPUS 1/02 40


HÄKELLYTTÄVÄN ERILAINEN KIELI HAASTAA JA KIEHTOO<br />

Teksti: Sirpa Lotsari • <strong>CIMO</strong> / Viestintä • Kuva: Abel Nunes<br />

Maanantai-iltaisin<br />

Portossa opiskellaan<br />

suomea, kunhan opetta<strong>ja</strong><br />

on päässyt 200 kilometrin<br />

päästä paikalle.<br />

”TÄSSÄ VAIHEESSA JOKAINEN opiskeli<strong>ja</strong><br />

osaa vähintäänkin valita sanoako<br />

hyvää huomenta, hyvää iltaa vai hyvää<br />

yötä”, kertoo Suomen kieltä <strong>ja</strong> kulttuuria<br />

viime lokakuusta lähtien Porton yliopistossa<br />

opettanut Mika Palo. ”Suomen<br />

opetus koostuu kerran viikossa pidettävästä<br />

alkeiskurssista <strong>ja</strong> sitä seuraavasta<br />

Suomen historian <strong>ja</strong> kulttuurin luennosta.”<br />

Ensi lukuvuonna tarjonta kasvanee<br />

<strong>ja</strong>tkokurssin verran, sillä riittävän<br />

moni alkeiskurssilaisista haluaa <strong>ja</strong>tkaa.<br />

Eksponentiaalista kasvua<br />

Porton yliopistossa Portugalissa on voinut<br />

vuodesta 1998 lähtien opiskella<br />

suomea. ”Kunnia opetuksen aloittamisesta<br />

kuuluu edeltäjälleni Petri Piiroiselle”,<br />

kertoo Palo, joka itse on asunut<br />

maassa vuodesta 1999 lähtien. Muiden<br />

töidensä ohella teologian väitöskir<strong>ja</strong>ansa<br />

valmisteleva Palo on vuoden 2000<br />

alusta toiminut myös Suomen Madridin-instituutin<br />

asiamiehenä Portugalissa.<br />

Aloitettuaan suomen opetta<strong>ja</strong>na Palo<br />

otti yhteyttä <strong>CIMO</strong>on <strong>ja</strong> nyt saa myös<br />

Porton yliopiston Suomen kielen <strong>ja</strong> kulttuurin<br />

opetus tukea, vaikka kyse ei olekaan<br />

lehtoraatista. ”Alun perin en tiennyt<br />

miten eri tavoilla, muutenkin kuin<br />

taloudellisesti, <strong>CIMO</strong> suomen opetusta<br />

tukee”, toteaa Palo. ”Suomesta saatavat<br />

kir<strong>ja</strong>t, videot <strong>ja</strong> lehdet ovat opetukselle<br />

tärkeitä.”<br />

”Täällä lukuvuosi alkaa hil<strong>ja</strong>lleen.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>määrä kasvoi syksyn mittaan<br />

tunti tunnilta eksponentiaalisesti niin,<br />

että syksyn ensimmäisen oppitunnin<br />

viiden opiskeli<strong>ja</strong>n ryhmä oli jouluun<br />

mennessä kasvanut kuuteentoista.” Häkellyttävän<br />

erilainen kieli lannisti osan,<br />

mutta edelleen joka viikko kymmenen<br />

opiskeli<strong>ja</strong>a kokoontuu suomen alkeiden<br />

ääreen. Kuka mistäkin syystä.<br />

Sydämen syistä Kalevalaan<br />

Portugalilaisten syyt suomen opiskeluun<br />

voidaan Palon havaintojen mukaan <strong>ja</strong>kaa<br />

kolmeen. Vaihto-opiskelu <strong>ja</strong> työharjoittelu<br />

ovat syistä konkreettisimpia.<br />

Yksi tulevista vaihto-opiskelijoista,<br />

Ricardo Pereira, syttyi kieleen <strong>ja</strong> kulttuuriin<br />

tosin jo paljon vaihtoa<strong>ja</strong>tuksiaan aiemmin.<br />

”Oppilaani on kertonut, miten<br />

hän viisitoistavuotiaana oli löytänyt<br />

Porton kaupunginkir<strong>ja</strong>stosta ranskankielisen<br />

Kalevalan. Ja edelleen eepos innostaa.”<br />

Sydämen syyt ovat toinen keskeinen<br />

motivaation lähde. Palon oppilaiden<br />

joukossa on mm. kaksi suomalaisen<br />

poikaystävän tähden kielen pariin<br />

hakeutunutta portugalitarta. Loppujen<br />

motivaatio selittyy esimerkiksi kiinnostuksesta<br />

Alvar Aallon arkkitehtuuriin tai<br />

pohjoismaihin yleensä. ”Viime viikolla<br />

yksi oppilaistani pohdiskeli, että hänen<br />

kiinnostuksensa Suomeen taitaa kummuta<br />

lapsuuden seinäkalenterista”, kertoo<br />

Mika Palo. ”Luontokalenterissa Suomea<br />

esitteli metsämaisema järvineen.”<br />

’Tietokone’ hauskuuttaa<br />

Porton yliopistossa suomen kieltä voi<br />

opiskella vapaavalintaisena kurssina<br />

mm. ruotsin, tanskan, hollannin,<br />

unkarin, <strong>ja</strong>panin, arabian <strong>ja</strong> romanian<br />

ohella. Vapaavalintaiset kielikurssit ovat<br />

maksullisia <strong>ja</strong> hintahaitari kulkee 37<br />

eurosta runsaaseen 162 euroon riippuen<br />

siitä, onko kyseessä oman vai toisen<br />

yliopiston opiskeli<strong>ja</strong> tai ei-opiskeli<strong>ja</strong>.<br />

Oman ryhmänsä rakennetta Palo valaisee<br />

todeten, että ”Yksi käy työssä, kuusi<br />

on pesunkestäviä perustutkinto-opiskelijoita<br />

<strong>ja</strong> vastavalmistuneita on kolme.”<br />

Portugalilaisopiskeli<strong>ja</strong>t ovat kokeneet<br />

hauskaksi mm. sanassa ’tietokone’<br />

ilmenevän suomalaisten kielellisen<br />

kekseliäisyyden. Monissa kielissä kun tietokoneeseen<br />

viitataan jollain computersanan<br />

muunnoksella. ”Hankalaa opettamisessa<br />

on se, kun suomessa kaikki on<br />

niin erilaista portugaliin <strong>ja</strong> kaikkiin muihin<br />

kieliin verrattuna”, Palo toteaa. ”Tässä<br />

on itsekin päässyt ihan uudella tavalla<br />

tutustumaan äidinkieleensä.”<br />

”Päämääränä on yksinkertaisen<br />

peruskeskustelun hallinta”, kertoo Mika<br />

Palo. Kaikkia kuukausien nimiä eivät<br />

alkeiskurssilaiset vielä muista, mutta<br />

viikonpäivät sujuvat jo helpommin. Ja<br />

Palon helmikuinen pistokoe pal<strong>ja</strong>sti, että<br />

osa oppilaista oli omaksunut opetta<strong>ja</strong>nsa<br />

kielen alkeet jo melko hyvin. ”Tästä <strong>ja</strong>tkamme<br />

rauhallisesti.”<br />

Manuela Teles (vas.),<br />

Isabel Freitas de<br />

Sousa <strong>ja</strong> Nuno<br />

Nogueira opiskelevat<br />

Mika Palon (2. vas)<br />

johdolla suomea<br />

Porton yliopistossa.<br />

Suomea Suomessa <strong>ja</strong> ulkomailla<br />

Vuonna 2001 ulkomaisissa yliopistoissa toimi 33 <strong>CIMO</strong>n palkaamaa suomen opetta<strong>ja</strong>a. Lisäksi useiden yliopistojen Suomen kielen <strong>ja</strong> kulttuurin<br />

opetusta tuetaan ns. opetuspisteavustuksin. Lisäksi opetuspisteissä harjoitteli <strong>CIMO</strong>n ohjelmien kautta 18 suomen kielen opiskeli<strong>ja</strong>a tai<br />

vastavalmistunutta. Uusi Suomea Suomessa -ohjelma tarjosi harjoittelupaikan 51 ulkomaiselle suomen kielen opiskeli<strong>ja</strong>lle.<br />

41


KOULUTUKSEEN JA<br />

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS<br />

avainasemaan EU:ssa<br />

EU:n tietotaloutta koskevat<br />

päämäärät asettavat<br />

neuvonta- <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usalalle<br />

uusia mm. kansainvälistymistä<br />

koskevia haasteita.<br />

Euroopan unioni on asettanut lähivuosien<br />

tärkeimmäksi päämääräkseen kehittyä<br />

maailman kilpailukykyisimmäksi <strong>ja</strong><br />

dynaamisimmaksi tietoa hyödyntäväksi<br />

taloudeksi. Tämän koko EU-aluetta koskevan<br />

tavoitteen saavuttaminen edellyttää<br />

mm. sitä, että kansalaisten työllistyvyyttä,<br />

yhteiskunnallista sopeutumiskykyä<br />

<strong>ja</strong> yleistä tieto- <strong>ja</strong> taitotasoa<br />

parannetaan systemaattisesti koulutuksella.<br />

Jäsenmaiden koulutukseen <strong>ja</strong> työelämään<br />

oh<strong>ja</strong>uspalvelut nousevat tällöin<br />

merkittävään asemaan.<br />

Eurooppalaiset verkostot<br />

oh<strong>ja</strong>usalalla<br />

Opiskelu-, harjoittelu-, työskentely- <strong>ja</strong>/<br />

tai tutkimustarkoituksissa tapahtuva<br />

kansainvälinen henkilöliikkuvuus, siitä<br />

seuraava yksilön henkisen pääoman <strong>ja</strong><br />

tietotaidon kasvu sekä kielellis-kulttuurisen<br />

osaamisen vahvistuminen ovat<br />

keskeisiä tekijöitä EU:n kilpailukykystrategian<br />

toteutuksessa. Lisäksi tiedotuksen,<br />

oh<strong>ja</strong>uksen <strong>ja</strong> neuvonnan merkitys<br />

kansainvälisen <strong>liikkuvuuden</strong> edistämisessä<br />

on ensi kertaa tunnustettu<br />

Euroopan komission lin<strong>ja</strong>papereissa.<br />

Euroopan komissio selvittää<br />

vuoden 2003 loppuun mennessä, mitä<br />

eurooppalaisia yleissivistävän <strong>ja</strong> ammatillisen<br />

koulutuksen verkosto<strong>ja</strong> (esim.<br />

Euroguidance, EURES, Eurodesk,<br />

FEDORA, Equal, tutki<strong>ja</strong>vaihtoa edistävät<br />

keskukset) tiedotuksen, oh<strong>ja</strong>uksen <strong>ja</strong><br />

neuvonnan alalla on olemassa <strong>ja</strong> millaisia<br />

aktiviteette<strong>ja</strong> niillä on.<br />

Selvityksen tehtävänä on antaa yleiskuva<br />

siitä, miten verkostotoimintaan perustuvat<br />

tiedotus-, oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> neuvontapalvelut<br />

on nykyisin järjestetty jäsenmaissa.<br />

Lisäksi selvitys avaa EU-tasoista<br />

keskustelua siitä, miten ko. palvelut voitaisiin<br />

saada entistä tehokkaammin kaikkien<br />

kansalaisten <strong>ja</strong> erityisesti syrjäytymisvaarassa<br />

olevien henkilöiden ulottuville.<br />

Tämä edellyttää oh<strong>ja</strong>uspalvelujen,<br />

koulutusorganisaatioiden <strong>ja</strong> työmarkkinoiden<br />

edustajien avointa<br />

vuoropuhelua kaikilla tasoilla.<br />

Euroguidance -verkosto<br />

kansainvälistyvän oh<strong>ja</strong>ustyön<br />

tukena<br />

Opetus- <strong>ja</strong> työhallinnossa toimivilta<br />

oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> neuvontatyön ammattilaisilta<br />

vaaditaan <strong>ja</strong>tkossa entistä laa<strong>ja</strong>-alaisempaa<br />

perehtyneisyyttä muiden maiden<br />

koulutus-, oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> työmarkkinajärjestelmiin<br />

sekä -ohjelmiin. Työelämään<br />

<strong>ja</strong> koulutukseen oh<strong>ja</strong>uksen kansainvälistämiseen<br />

liittyvissä kysymyksissä<br />

oh<strong>ja</strong>ajien <strong>ja</strong> neuvojien tukena toimii jo<br />

nykyisin eurooppalainen Euroguidance<br />

–verkosto (http://www.euroguidance.<br />

org.uk). Verkoston tehtävänä on edistää<br />

kansainvälistä henkilöliikkuvuutta<br />

mm. tuottamalla ulkomailla opiskelua<br />

<strong>ja</strong> harjoittelua koskevaa tietoa <strong>ja</strong> järjestämällä<br />

täydennyskoulutusta oh<strong>ja</strong>ajien<br />

tarpeisiin. <strong>CIMO</strong> on vuodesta 1996 lähtien<br />

toiminut Suomen Euroguidancekeskuksena<br />

<strong>ja</strong> tehnyt kansainvälisyysasioissa<br />

verkostoyhteistyötä työ- <strong>ja</strong> opetushallinnon<br />

oh<strong>ja</strong>uspalveluita tarjoavien<br />

organisaatioiden <strong>ja</strong> niissä työskentelevien<br />

oh<strong>ja</strong>uksen ammattilaisten kanssa.<br />

Kansainvälisen <strong>liikkuvuuden</strong><br />

vaikutukset oh<strong>ja</strong>ukseen <strong>ja</strong><br />

neuvontaan<br />

Euroopan unionin jäsenmaiden tavoitteena<br />

on aikaansaada yhteinen <strong>ja</strong> yhtenäinen<br />

maahanmuuttopolitiikka<br />

kolmansiin maihin nähden vuoteen<br />

2004 mennessä. Tulevilla maahanmuuttopoliittisilla<br />

lin<strong>ja</strong>uksilla Euroopan<br />

unioni haluaa ennen kaikkea taata jäsenmaissa<br />

oleskeluluvalla asuville kolmansien<br />

maiden kansalaisille yhtäläiset<br />

oikeudet ammatillisten pätevyyksien <strong>ja</strong><br />

tutkintojen tunnustamiseen kuin EUkansalaisilla<br />

tällä hetkellä on. EU-alueen<br />

tasaisena kasvavasta vapaasta henkilöliikkuvuudesta<br />

(mm. opiskeli<strong>ja</strong>t, harjoitteli<strong>ja</strong>t,<br />

tutki<strong>ja</strong>t, asiantunti<strong>ja</strong>t) seuraa, että<br />

eurooppalaiset yhteiskunnat asteittain<br />

kehittyvät yhä monikulttuurisemmiksi<br />

<strong>ja</strong> moniarvoisemmiksi.<br />

Suomikin kehittyy vähitellen<br />

yhtenäiskulttuurista monikulttuuriseksi<br />

maaksi. Asiantuntemuksesta kansainvälisyyskysymyksissä,<br />

kuten toisessa EUmaassa<br />

tai EU:n ulkopuolisessa maassa<br />

suoritettujen tutkintojen <strong>ja</strong> ammatillisten<br />

pätevyyksien tunnustamisasioissa,<br />

tulee yhä tärkeämpi osa oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong><br />

neuvontatyön ammattilaisten päivittäistä<br />

työtä. Samoin tulee korostumaan<br />

maahanmuuttajien, pakolaisten, turva-<br />

CAMPUS 1/02 42


Teksti: Mika Launikari • <strong>CIMO</strong> / Tieto- <strong>ja</strong> neuvontapalvelut<br />

paikanhakijoiden <strong>ja</strong> etnisten vähemmistöjen<br />

oh<strong>ja</strong>uksessa tarvittava monikulttuurinen<br />

kompetenssi.<br />

Kansallisena Euroguidance –<br />

keskuksena <strong>CIMO</strong> järjestää yhdessä Jyväskylän<br />

oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>koulutusyksiköiden<br />

kanssa täydennyskoulutusta, joka keskittyy<br />

monikulttuurisen oh<strong>ja</strong>uksen <strong>ja</strong> kulttuurien<br />

välisen viestinnän kysymyksiin.<br />

Koulutus on ensisi<strong>ja</strong>isesti tarkoitettu<br />

oh<strong>ja</strong>ajille, jotka toimivat maahanmuuttajien<br />

neuvontatyössä opetushallinnossa.<br />

Lisäksi <strong>CIMO</strong> ylläpitää eurooppalaisessa<br />

projektiyhteistyössä kehitettyä<br />

Rainbow www-palvelua (http://rain<br />

bow.cimo.fi), joka palvelee monikulttuurisen<br />

oh<strong>ja</strong>uksen kansainvälisenä<br />

tietopankkina.<br />

Eurooppalaista koulutus- <strong>ja</strong><br />

työelämätietoa internetissä<br />

ESTIA www-palvelu (http://www.estia.<br />

educ.goteborg.se) tarjoaa tietoa lähes 30<br />

Euroopan maan koulutus- <strong>ja</strong> työelämästä.<br />

Se kehitettiin viime vuosikymmenen<br />

loppupuolella helpottamaan oh<strong>ja</strong>ajien<br />

<strong>ja</strong> neuvojien työtä ulkomailla opiskeluun<br />

<strong>ja</strong> harjoitteluun liittyvässä tiedon etsinnässä.<br />

Euroopan komissio käynnisti<br />

vuoden <strong>2002</strong> alussa European portal on<br />

learning opportunities –nimisen laa<strong>ja</strong>n<br />

kehittämishankkeen. Kyse on internetperustaisesta<br />

portaalipalvelusta, johon<br />

sisällytetään nykyisten Euroopan unionin<br />

jäsenvaltioiden, mutta myös jäsenyyttä<br />

hakeneiden ehdokasmaiden<br />

koulutustarjontaa koskevat tiedot. Eurooppalaisen<br />

koulutusportaalin ensivaiheen<br />

toteutus rakentuu suurelta osin<br />

aiemmin ESTIA-palvelun eteen tehdylle<br />

työlle. Kun portaali aikanaan valmistuu<br />

<strong>ja</strong> kokonaisuudessaan avataan yleisölle,<br />

se tarjoaa käyttäjille toiminnallisilta <strong>ja</strong><br />

tiedollisilta ulottuvuuksiltaan ESTIAa<br />

paljon laajemmat <strong>ja</strong> nykyaikaisemmat<br />

palvelut.<br />

Eurooppalainen Euroguidance –<br />

verkosto on saanut Euroopan komissiolta<br />

toimeksiannon osallistua portaalipalvelun<br />

tekniseen <strong>ja</strong> sisällöllisen kehittämiseen<br />

vuonna <strong>2002</strong>. Lisäksi komissio<br />

on esittänyt jäsenvaltioille, että niiden<br />

kansalliset koulutustietokannat liitetään<br />

portaalipalveluun sen pilotointivaiheen<br />

(loppuvuosi <strong>2002</strong>) jälkeen.<br />

Eurooppalainen oh<strong>ja</strong>usfoorumi<br />

Euroopan komissio on alustavasti päättänyt<br />

eurooppalaisen oh<strong>ja</strong>usfoorumin<br />

perustamisesta vuoden <strong>2002</strong> aikana.<br />

Oh<strong>ja</strong>usfoorumin työhön kutsutaan EUjäsenmaista<br />

mukaan kaikki keskeiset<br />

oh<strong>ja</strong>usalan toimi<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> viranomaistahot.<br />

Foorumin tarkoituksena on edistää<br />

poliittista keskustelua, lisätä tiedon<br />

<strong>ja</strong> kokemusten vaihtoa sekä tukea ratkaisujen<br />

löytymistä ongelmiin <strong>ja</strong> haasteisiin,<br />

joita koulutukseen <strong>ja</strong> työelämään<br />

oh<strong>ja</strong>uksen <strong>ja</strong> neuvonnan alalla tällä hetkellä<br />

on Euroopassa.<br />

Eurooppalainen oh<strong>ja</strong>usfoorumi<br />

keskittyy työssään mm. määrittelemään<br />

oh<strong>ja</strong>usalan keskeisiä käsitteitä <strong>ja</strong> toimintaperiaatteita,<br />

selvittämään oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong><br />

neuvontapalveluiden laatukysymyksiä<br />

niitä käyttävien kansalaisten näkökulmasta,<br />

analysoimaan oh<strong>ja</strong>uksessa <strong>ja</strong> neuvonnassa<br />

käytettävien välineiden, menetelmien<br />

<strong>ja</strong> käytäntöjen tehokkuutta, sekä<br />

tarkastelemaan oh<strong>ja</strong>ustyötä tekevien<br />

perus- <strong>ja</strong> täydennyskoulutuksen järjestämistä.<br />

Lisäksi foorumi saa pohdittavakseen,<br />

kuinka jäsenvaltiot parhaiten<br />

vastaavat todennäköisimmässä syrjäytymisvaarassa<br />

olevien kohderyhmien<br />

oh<strong>ja</strong>uksellisiin <strong>ja</strong> tiedollisiin tarpeisiin.<br />

Tausta-aineisto<br />

Euroopan komission tiedonanto Eurooppalaisen<br />

elinikäisen oppimisen alueen<br />

toteuttamiseksi<br />

http://europa.eu. int/comm/education/<br />

life/communication/com_en.pdf<br />

taustoittaa lisää tässä artikkelissa käsiteltyjä<br />

asioita. Lisäksi lukijoille suositellaan<br />

tutustumista asiakir<strong>ja</strong>an High Level Task<br />

Force on Skills and Mobility<br />

http://www.europa.eu.int/comm/<br />

employment_social/news/2001/dec/<br />

taskforce2001_en.pdf<br />

43


Teksti: Irma Garam • <strong>CIMO</strong> / Tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystyö • Kuvat: Nina Sederholm<br />

ULKOMAISET<br />

OPISKELIJAT JA<br />

HARJOITTELIJAT<br />

HAKEVAT SUOMESTA<br />

HENKILÖKOHTAISTA<br />

JA AMMATILLISTA<br />

KASVUA<br />

Suomea pidetään hyvänä opiskelu- <strong>ja</strong> harjoittelumaana<br />

<strong>CIMO</strong> on selvittänyt kolmessa<br />

tutkimuksessa ulkomaisten<br />

vaihto-opiskelijoiden <strong>ja</strong><br />

harjoittelijoiden Suomea<br />

koskevia odotuksia <strong>ja</strong> vaihdossa<br />

saatu<strong>ja</strong> kokemuksia.<br />

Suomen korkeakouluihin saapuu vuosittain<br />

va<strong>ja</strong>at 5000 ulkomaista vaihtoopiskeli<strong>ja</strong>a.<br />

Lisäksi suomalaisiin työpaikkoihin<br />

tulee Kansainvälisen henkilövaihdon<br />

keskuksen <strong>CIMO</strong>n hallinnoimien<br />

harjoitteluohjelmien kautta<br />

runsaat 700 ulkomaista harjoitteli<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong><br />

Euroopan unionin Leonardo da Vinci -<br />

ohjelman kautta arviolta saman verran.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>vaihdon kohdemaana Suomen<br />

suosio on kasvanut tasaisesti läpi<br />

1990-luvun.<br />

<strong>CIMO</strong>ssa on vuosien 2000-<br />

2001 aikana tehty kolme selvitystä, joissa<br />

tarkastellaan Suomeen tulevia opiskelijoita<br />

<strong>ja</strong> harjoittelijoita 1 . Why -, My - <strong>ja</strong><br />

Try Finland -selvityksissä kartoitetaan<br />

Suomeen tulon syitä, vaihto- tai harjoittelua<strong>ja</strong>lle<br />

asetettu<strong>ja</strong> odotuksia sekä<br />

Suomessa saatu<strong>ja</strong> kokemuksista.<br />

Suomeen tulo on<br />

tietoinen valinta<br />

Vaihto-opiskeli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> harjoitteli<strong>ja</strong>t eivät<br />

a<strong>ja</strong>udu Suomeen vahingossa, vaan kyseessä<br />

on tietoinen kohdevalinta. Varsinkin<br />

saapuneiden harjoittelijoiden keskuudessa<br />

Suomi on ylivoimaisesti suosituin<br />

kohdemaa. Sen si<strong>ja</strong>an selvitykseen<br />

osallistuneista ulkomaisista vaihto-opiskelijoista<br />

suuri osa asettaa Suomen vasta<br />

toiseksi halutuimmaksi kohdemaaksi<br />

Britannian jälkeen.<br />

Opiskelijoiden <strong>ja</strong> harjoittelijoiden<br />

listaamat kohdetoiveet kertovat<br />

englanninkielisten maiden vahvasta asemasta<br />

kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla,<br />

erityisesti vaihto-opiskelijoiden<br />

tapauksessa. Kymmenestä heille<br />

mieluisim-mista maasta viisi on englanninkielistä<br />

eli Britannia, Yhdysvallat, Irlanti,<br />

Australia <strong>ja</strong> Kanada. Toisaalta moni<br />

Suomeen saapuva pitää Pohjoismaita<br />

kaiken kaikkiaan mieluisana vaihtokohteena<br />

<strong>ja</strong> korostaa mieltävänsä Suomen<br />

osaksi Skan-dinaviaa, jonka kulttuuri<br />

<strong>ja</strong> elämäntapa kiinnostavat.<br />

CAMPUS 1/02 44


Suomessa houkuttavat eksotiikka<br />

<strong>ja</strong> korkeatasoinen osaaminen<br />

Opiskelijoiden <strong>ja</strong> harjoittelijoiden motiivit<br />

lähteä ulkomaiselle vaihto<strong>ja</strong>ksolle<br />

ovat karkeasti ottaen <strong>ja</strong>ettavissa kahteen<br />

eri luokkaan. Lähdössä on vahva henkilökohtainen<br />

juonne, sillä vieraassa ympäristössä<br />

nuoret haluavat tutustua uuteen<br />

kulttuuriin, tavata uusia ihmisiä <strong>ja</strong><br />

matkustella. Kasvu ihmisenä onkin sekä<br />

opiskelijoille että harjoittelijoille tärkein<br />

yksittäinen ulkomaille lähdön motiivi.<br />

Toisaalta ulkomaan <strong>ja</strong>kson odotetaan<br />

myös edistävän opinto<strong>ja</strong>, antavan ammatillisia<br />

valmiuksia <strong>ja</strong> auttavan urakehityksessä.<br />

Suomi on tänne saapuvien ulkomaisten<br />

opiskelijoiden <strong>ja</strong> harjoittelijoiden<br />

silmissä kiinnostava yhdistelmä<br />

eksotiikkaa <strong>ja</strong> korkeatasoista osaamista.<br />

Pieni <strong>ja</strong> pohjoinen maa, jossa ihmiset<br />

puhuvat outoa kieltä keskellä pakkasta<br />

<strong>ja</strong> pimeää, on monelle eurooppalaisellekin<br />

sopivan erilainen kohde tarjotakseen<br />

mieleenpainuvan kokemuksen.<br />

Pelkällä eksotiikalla ei kansainvälisillä<br />

koulutusmarkkinoilla kuitenkaan<br />

vielä pärjättäisi. Suomeen saapuneet<br />

ulkomaiset opiskeli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> harjoitteli<strong>ja</strong>t<br />

korostavatkin vastauksissaan kulttuuriin<br />

<strong>ja</strong> luontoon tutustumisen lisäksi<br />

myös Suomen korkeatasoisia <strong>ja</strong> heidän<br />

tarpeisiinsa sopivia koulutus- <strong>ja</strong><br />

työskentelymahdollisuuksia.<br />

Suomalaisten korkeakoulujen<br />

kurssitarjonta koetaan kiinnostavaksi <strong>ja</strong><br />

suomalaisten osaaminen hyväksi. Erityisesti<br />

harjoitteli<strong>ja</strong>t korostavat haluavansa<br />

harjoittelu<strong>ja</strong>ksonsa aikana oppia uutta<br />

teknologiaa <strong>ja</strong> uusia työmenetelmiä. He<br />

pitävät Suomea teknisesti korkeatasoisena<br />

maana <strong>ja</strong> Suomesta saamiaan työtarjouksia<br />

mielenkiintoisina.<br />

Englannin kieli <strong>ja</strong> sen käytön<br />

yleisyys on myös tärkeä syy kiinnostua<br />

Suomesta. Suomeen tullaan, koska täällä<br />

on mahdollista opiskella <strong>ja</strong> työskennellä<br />

englanniksi. Lisäksi Suomea pidetään<br />

maana, jossa englannilla selviää myös<br />

työpaikkojen <strong>ja</strong> korkeakoulujen ulkopuolella.<br />

Hyvin organisoitu <strong>ja</strong> rento Suomi<br />

Ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden <strong>ja</strong><br />

harjoittelijoiden mielestä suomalaisten<br />

oppilaitosten <strong>ja</strong> työpaikkojen ilmapiiri<br />

on rento. Opettajien <strong>ja</strong> opiskelijoiden<br />

sekä työntekijöiden väliset suhteet ovat<br />

Suomessa epämuodollisia, mikä tekee<br />

asioinnin mutkattomaksi. Samalla Suomea<br />

pidetään myös hyvin organisoituneena<br />

maana, jossa asiat toimivat.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> harjoitteli<strong>ja</strong>t mainitsevat<br />

vastauksissaan usein, että korkeakoulujen<br />

<strong>ja</strong> työpaikkojen tekninen varustetaso<br />

on erittäin korkea.<br />

Moni vaihto-opiskeli<strong>ja</strong> ottaa<br />

vastauksissaan esille opiskelun itsenäisyyden<br />

suomalaisissa korkeakouluissa.<br />

Osa kokee tämän kielteisenä - yksinäisenä<br />

kirjojen lukemisena vailla kunnollista<br />

aikataulua <strong>ja</strong> ohjeistusta. Osa taas<br />

iloitsee suomalaisen järjestelmän opiskeli<strong>ja</strong>lle<br />

antamasta vapaudesta valita itselleen<br />

sopivat kurssit, opiskelutavat <strong>ja</strong><br />

aikataulut.<br />

Suomen aikaa pidetään<br />

onnistuneena<br />

Vaihto-opiskelijoille suunnatusta<br />

seurantatutkimuksesta ilmenee, että<br />

Suomen vaihto<strong>ja</strong>ksolle asetetut odotukset<br />

myös toteutuvat suurelta osin. Opiskeli<strong>ja</strong>t<br />

kokevat vaihdosta olevan aivan<br />

erityisen paljon hyötyä henkilökohtaisen<br />

kehittymisen, vieraan kulttuurin<br />

ymmärtämisen <strong>ja</strong> uusien näkökulmien<br />

saamisen kannalta. Myös urakehityksen<br />

<strong>ja</strong> opintoihin liittyvän kehityksen kannalta<br />

vaihto<strong>ja</strong>kso arvioidaan positiiviseksi,<br />

vaikka näiltä osin vaikutusta ei<br />

pidetäkään aivan yhtä merkittävänä.<br />

Ainoan pettymyksen selvityksiin<br />

osallistuneille vaihto-opiskelijoille on<br />

tuottanut vähäinen tutustuminen paikallisiin<br />

opiskelijoihin. Yhtenä syynä lienee<br />

se, että vaihto-opiskeli<strong>ja</strong>t seuraavat<br />

pääasiassa heille räätälöityjä englanninkielisiä<br />

kursse<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> liikkuvat vapaa-aikanaan<br />

pitkälti muiden vaihto-opiskelijoiden<br />

seurassa. Tällöin suomalainen<br />

opiskeli<strong>ja</strong>kulttuuri jää väistämättä hieman<br />

etäiseksi.<br />

Selvitysten perusteella voidaan<br />

sanoa, että ulkomaiset vaihto-opiskeli<strong>ja</strong>t<br />

pitävät Suomea hyvänä opiskelu- <strong>ja</strong><br />

harjoittelumaana <strong>ja</strong> vaihto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>an<br />

kokonaisuudessaan onnistuneina.<br />

Why, My <strong>ja</strong> Try Finland<br />

-tutkimuksien vastaajista<br />

Why Finland -kyselyyn vastasi 561<br />

syksyllä 2000 suomalaiseen yliopistoon<br />

tai ammattikorkeakouluun<br />

saapunutta vaihto-opiskeli<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> My<br />

Finland -<strong>ja</strong>tkotutkimukseen heistä<br />

72 Suomessa vielä lukuvuoden lopulla<br />

Suomessa olevaa opiskeli<strong>ja</strong>a.<br />

Kaksi kolmasosaa vastaajista oli<br />

tullut Euroopan unionin Erasmusohjelman<br />

kautta, <strong>ja</strong> vastaajista suurin<br />

osa oli kotoisin läntisen Euroopan<br />

maista.<br />

Try Finland -kyselyyn osallistui 228<br />

Suomeen kesällä 2001 saapunutta<br />

harjoitteli<strong>ja</strong>a. Kyselyyn vastanneista<br />

harjoittelijoista yli puolet oli kotoisin<br />

Keski- <strong>ja</strong> Itä-Euroopan maista.<br />

Yleisimmät Suomeen tulon kanavat<br />

olivat luonnonvara-alan<br />

harjoitteluohjelma, tekniikan alan<br />

harjoitteluvaihtojärjestö IAESTE<br />

sekä Euroopan unionin Leonardo<br />

da Vinci -ohjelma.<br />

1<br />

Hietaluoma, Hanna (2001): Why Finland. Selvitys ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden hakeutumisesta suomalaisiin korkeakouluihin. Helsinki:<br />

<strong>CIMO</strong> Publications 3/2001.<br />

Garam, Irma (2001): My Finland. Selvitys ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden kokemuksista suomalaisissa korkeakouluissa. Helsinki: <strong>CIMO</strong><br />

Publications 5/2001.<br />

Aalto, Pirjo & Garam, Irma & Rissanen Jutta (<strong>2002</strong>): Try Finland. Views and Experiences of Finland by International Trainees. Helsinki: <strong>CIMO</strong><br />

Publications 1/<strong>2002</strong>.<br />

45


Teksti: Heli Salonen • <strong>CIMO</strong> / Verkkotiedotta<strong>ja</strong><br />

<strong>CIMO</strong>n verkkopalvelut remonttiin<br />

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus<br />

<strong>CIMO</strong> parantaa verkkopalvelujensa<br />

kansainvälistymiseen liittyvän tiedon<br />

sisällöllistä <strong>ja</strong> teknistä käytettävyyttä.<br />

Kohdennettua palvelua<br />

eri asiakasryhmille<br />

<strong>CIMO</strong>n sivuremontti puree erityisesti<br />

tietosisällön esitystapaan. Tavoitteena on<br />

tarjota eri käyttäjäryhmille yleiskuva juuri<br />

heille tarjolla olevista kansainvälistymisen<br />

mahdollisuuksista. Sivuille tuleva<br />

voi liikkua palvelussa oman tiedontarpeensa<br />

oh<strong>ja</strong>amana, eikä häneltä vaadita<br />

ennakkotietoa <strong>CIMO</strong>n toiminnasta,<br />

sen organisaation rakenteesta tai esimerkiksi<br />

EU:n koulutusohjelmien yksityiskohdista.<br />

Eri koulutusasteille tarkoitetut<br />

koulutusohjelmat, apurahat, kieli- <strong>ja</strong><br />

kulttuurihankkeet, kansainväliset<br />

harjoittelupaikat <strong>ja</strong> vierailumahdollisuudet<br />

kootaan orientoiviin yhteenvetoihin,<br />

jonka jälkeen kävijä voi kiinnostuksensa<br />

mukaan siirtyä yksityiskohtaisempaan<br />

tietoon. Erilainen tietoaines<br />

– taustatieto, oppaat, lomakkeet,<br />

ohjeet, mielipiteet, linkit – pyritään esittämään<br />

sivustolla johdonmukaisesti<br />

niin, että käyttäjä ei joudu pohtimaan,<br />

mitä hän milläkin tiedolla tekee. Suorat<br />

osoitteet esim. ohjelmien sivuille <strong>ja</strong> kunnolliset<br />

tulostusversiot perehtymistä<br />

vaativista teksteistä helpottavat tiedon<br />

hyötykäyttöä.<br />

<strong>CIMO</strong>n uudistettavat verkkopalvelut<br />

pyritään suunnittelemaan niin,<br />

että niitä voi lähestyä monenlaisin<br />

aikein. Joskus halutaan suoraan ohjelman<br />

hakuohjeisiin, toisella kertaa kenties<br />

linkkeihin, joskus taas uuden ohjelman<br />

perustietosivulle katsomaan, kenelle<br />

ohjelma on tarkoitettu, kuka siihen<br />

voi hakea, <strong>ja</strong> koska on hakuaika.<br />

Kohtaamisia<br />

virtuaalisissa tiloissa<br />

<strong>CIMO</strong>n uudistettu verkkopavelu tulee<br />

tarjoamaan uutena elementtinä erilaisia<br />

virtuaalisia työ- <strong>ja</strong> kokoontumistilo<strong>ja</strong>,<br />

joissa käyttäjät voivat kohdata toisiaan<br />

<strong>ja</strong> cimolaisia. Ne tulevat korvaamaan<br />

osan <strong>CIMO</strong>n nykyisistä yli 40 sähköpostilistasta,<br />

joihin kuuluu noin 4 300<br />

eri alojen asiantunti<strong>ja</strong>a. Listaviestintä on<br />

usein yksisuuntaista yhdeltä monelle –<br />

viestintää, joka voidaan kokea paitsi<br />

kasvottomaksi, myös ärsyttäväksi. Listoilla<br />

liikkuu turvatoimista huolimatta viruksia<br />

tai yhdelle tarkoitettu vastaus<br />

singahtaakin vahingossa kaikille 500:lle.<br />

Tiedonvälitys <strong>ja</strong> kokemusten vaihto voisi<br />

listo<strong>ja</strong> paremmin sujua toria muistuttavassa<br />

virtuaalitilassa.<br />

Eri käyttäjäryhmien verkostoitumisen<br />

edistämiseksi <strong>CIMO</strong>n verkkopalveluihin<br />

sisällytetään kaikille avointen<br />

sivujen lisäksi myös kir<strong>ja</strong>utumista<br />

vaativia ekstranet-tilo<strong>ja</strong>, jossa samantapaisia<br />

intressejä omaavat vieraili<strong>ja</strong>t voivat<br />

vaihtaa kokemuksia. Luonteva verkosto<br />

voi muodostua esimerkiksi Suomen<br />

kielen <strong>ja</strong> kulttuurin opiskelijoista<br />

<strong>ja</strong> opettajista, joita on ainakin 90 yliopistossa<br />

27 maassa ympäri maailmaa. Koulutus-,<br />

nuoriso- <strong>ja</strong> kulttuurialan toimijoille<br />

tai vaikkapa harjoittelupaikkojen<br />

tarjoajille <strong>ja</strong> etsiville pyritään kehittämään<br />

heille parhaiten sopivia virtuaalisia<br />

työ- <strong>ja</strong> kohtaamistilo<strong>ja</strong>.<br />

Lisämaustetta, sitä paljon puhuttua<br />

’elävien ihmisten’ läsnäoloa voitaisiin<br />

nuorten maailmalle.net -palveluun<br />

saada kohtaamispaikalla, jossa ulkomailla<br />

opiskelleet tai työskennelleet <strong>ja</strong> lähtöä<br />

suunnittelevat nuoret voivat keskustella<br />

<strong>ja</strong> vaihtaa kokemuksia.<br />

Pilottiryhmien avulla kerätään<br />

aluksi kokemusta keskustelufoorumeista<br />

<strong>ja</strong> muista tämän tyyppiseen palveluun<br />

sopivista vaihtoehtoisista vuorovaikutuksen<br />

muodoista. Uusien palvelujen<br />

käyttöönottovaiheessa halutaan<br />

myös selvittää, ovatko asiakkaat halukkaita<br />

kir<strong>ja</strong>utumaan palveluihin <strong>ja</strong> kuinka<br />

paljon aikaa käyttäjätunnusten <strong>ja</strong><br />

keskusteluryhmien hallinnointiin menee.<br />

<strong>CIMO</strong>n uudistetut verkkopalvelut<br />

toteuttaa Teamware. Palvelut<br />

toteutetaan Linux-ympäristöön, <strong>ja</strong> niitä<br />

hallinnoidaan Teamwaren palvelimella.<br />

www.nordenedu.net<br />

<strong>CIMO</strong>n verkkopalvelut tarjoavat laa<strong>ja</strong>sti<br />

tietoa mahdollisuuksista, joita kansainvälisen<br />

<strong>liikkuvuuden</strong> eri muodot sekä<br />

sekä organisaatioille että yksityishenkilöille<br />

tarjoavat. Meneillään olevan<br />

uudistuksenkin jälkeen palvelut löytyvät<br />

tutun www.cimo.fi -osoitteen kautta.<br />

Uudistetun palvelun kolme kokonaisuutta<br />

tulevat olemaan kansainvälisen<br />

<strong>liikkuvuuden</strong> parissa työskenteleville,<br />

ensisi<strong>ja</strong>isesti suomalaisille ammattilaisille<br />

suunnattu www.cimo.fi -palvelu, suomalaisnuorille<br />

suunnattu maailmalle.<br />

net -portaali <strong>ja</strong> jo olemassa oleva<br />

Discover Finland -palvelu osoitteessa<br />

finland.cimo.fi. Englanninkielinen<br />

Discover Finland esittelee Suomen koulutus-<br />

<strong>ja</strong> harjoittelutarjontaa ulkomaisille<br />

nuorille. Asiantunti<strong>ja</strong>sivusto cimo.fi toteutetaan<br />

suomeksi, ruotsiksi <strong>ja</strong> soveltuvin<br />

osin myös englanniksi, maailmalle.net<br />

suomeksi <strong>ja</strong> ruotsiksi. Verkkopalvelun<br />

uudistuksen on suunniteltu<br />

valmistuvan loppuvuodesta <strong>2002</strong>.<br />

Ammattilaisten uudistettu<br />

www.cimo.fi tullaan kohdistamaan en-<br />

tistä selkeämmin eri alojen toimijoille.<br />

Maailmalle.net puolestaan tulee sisältämään<br />

perusvastauksia ulkomailla opiskelusta<br />

<strong>ja</strong> työskentelystä kiinnostuneiden<br />

nuorten usein esittämiin kysymyksiin,<br />

apuvälineitä valintojen tekemiseen<br />

<strong>ja</strong> linkkejä lisätietoon. Tavoitteena on<br />

aktivoida nuorta maailmalle lähtijää ottamaan<br />

itse tarkemmin selvää eri vaihtoehdoista<br />

<strong>ja</strong> miettimään, mitä hän todella<br />

ulkomaille lähdöltään odottaa.<br />

Kesäkuussa avattiin <strong>CIMO</strong>n <strong>ja</strong> sen pohjoismaisten<br />

sisarorganisaatioiden yhteistyönä rakennettu ulkomaisille,<br />

erityisesti Euroopan ulkopuolisissa maissa<br />

asuville korkeakouluopiskelijoille suunnattu<br />

www.nordenedu.net. Pohjoismaisen ministerineuvoston<br />

rahoittama palvelu esittelee kaikkien viiden<br />

pohjoismaan koulutustarjontaa. Yhteistyötahot ovat<br />

<strong>CIMO</strong>n pohjoismaisia sisarorganisaatioita.<br />

Lisätieto<strong>ja</strong>: Verkkotiedotta<strong>ja</strong> Heli Salonen • puh. 09 –7747628 • sähköposti: Heli.Salonen@cimo.fi<br />

CAMPUS 1/02 46


Makasiini<br />

Miksi Suomi<br />

- Why Finland?<br />

Teksti: Mer<strong>ja</strong> Lankinen • <strong>CIMO</strong> / Viestintä<br />

Why Finland?<br />

-tauluilla<br />

puhutellaan<br />

suoraan<br />

opiskelijoita.<br />

Siinä tärkeä kysymys, joka kansainväliselle<br />

messuväelle esitetään <strong>CIMO</strong>n uusilla<br />

näyttelytauluilla. Kansainväliseen<br />

markkinointiviestintään, erilaiseen messu-<br />

<strong>ja</strong> näyttelykäyttöön suunnitellut taulut<br />

<strong>ja</strong> erityisesti niiden sisältämät viestit<br />

poh<strong>ja</strong>utuvat <strong>CIMO</strong>n aiemmin toteuttamaan<br />

Why Finland? -kyselyyn, jolla pyrittiin<br />

selvittämään miksi ulkomaiset<br />

opiskeli<strong>ja</strong>t ovat valinneet Suomen<br />

opiskelumaakseen. Perustelut olivat varsin<br />

monipuoliset. Niissä tuotiin esille<br />

korkeakoulujärjestelmämme erinomaisuutta,<br />

monipuolista englanninkielistä<br />

tarjontaa, mainioita, moderne<strong>ja</strong> tilo<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> kykyämme yhdistää vihreä luonto<br />

<strong>ja</strong> kova teknologiosaaminen järkevällä<br />

tavalla.<br />

Näyttelytauluissa mainiot argumentit<br />

ovat saaneet suomalaisuutta,<br />

osaamista <strong>ja</strong> luonnonläheisyyttä korostavan<br />

visuaalisen ulkoasun. Taulusettejä<br />

on kaksi, sekä opiskelijoille että ammattilaisille<br />

omansa. Opiskelijoille suunnatuissa<br />

elementeissä on nuori itse vahvasti<br />

läsnä, alan ammattilaisille suunnatussa<br />

materiaalissa puhuttelee voimakas<br />

sininen sekä luontoa <strong>ja</strong> teknologiaosaamista<br />

symboloivat elementit. Ja kiitosta<br />

ovat molemmat jo ehtineet saada,<br />

käytännössäkin.<br />

Kansainvälisille opiskelijoille on<br />

valmistunut myöskin uusi Why Finland?<br />

- some of the many good reasons to<br />

choose Finland -esite. Sen rakenne poh<strong>ja</strong>utuu<br />

pitkälle samoihin argumentteihin<br />

kuin taulutkin, mutta tietoa on<br />

luonnollisesti huomattavasti runsaammin<br />

tarjolla. Esite muodostaa näyttelytaulujen<br />

kanssa toimivan kokonaisuuden.<br />

EAIE ensi kertaa<br />

Suomessa<br />

EAIE:n (European Association of<br />

International Education) vuotuinen<br />

konferenssi järjestettiin joulukuussa<br />

2001 ensi kertaa Suomessa, Tampereella.<br />

Konferenssi onnistui erinomaisesti.<br />

Kiitosta saivat erinomaiset järjestelyt,<br />

a<strong>ja</strong>nkohtakin itsenäisyyspäivämme aikaan<br />

toi lisämielenkiintoa Suomen talven<br />

kokemiseen Tampere-talossa <strong>ja</strong> osittain<br />

Tampereen yliopistolla järjestettyyn<br />

tapahtumaan osallistui kaikkiaan 1651<br />

ammattilaista 69 maasta. Teema oli mielenkiintoinen<br />

<strong>ja</strong> puhutteleva näinä teknologian<br />

huippukausina: International<br />

education: realising human potential. /<br />

ML<br />

Kuva: Sirpa Lotsari<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>messu<strong>ja</strong><br />

Pariisista Hongkongin<br />

kautta Madridiin<br />

Vuoden <strong>2002</strong> alkupuolella <strong>CIMO</strong><br />

osallistui varsin vilkkaasti kansainväliselle<br />

messuille. Tammikuussa esiteltiin Suomen<br />

osaamista uusilla näyttelytauluilla<br />

Pariisissa, jossa järjestettiin nyt neljättä<br />

kertaa erityisesti kansainvälisistä opinnoista<br />

kiinnostuneille opiskelijoille omat<br />

messunsa. Kysyntä on vuosi vuodelta<br />

<strong>ja</strong>lostunut <strong>ja</strong> Suomen tunnettuus hyviä<br />

mahdollisuuksia tarjoavan maana on<br />

selvästi parantunut. Myös Erasmus-vaihdon<br />

valossa Suomi on ranskalaisten kiinnostuksen<br />

kohde: lukuvuonna 2000-01<br />

Suomesta lähti Ranskaan 320 opiskeli-<br />

Kuva: Tui<strong>ja</strong> Sivinen<br />

Kuva: Sirpa Lotsari<br />

Joulupukki <strong>ja</strong> Mer<strong>ja</strong> Lankinen(<strong>CIMO</strong>, 2. vas.) arpa<strong>ja</strong>istouhuissa<br />

<strong>CIMO</strong>n osastolla Tampereella.<br />

47


Makasiini<br />

<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> vastaavasti meille saapui 467<br />

ranskalaisopiskeli<strong>ja</strong>a. Suomalaisten korkeakoulujen<br />

tarjoamista mahdollisuuksista<br />

kiinnostivat muun muassa sosiaalialan<br />

opinnot, liiketalous <strong>ja</strong> luonnollisesti<br />

informaatioteknologia.<br />

Informaatioteknologiasta <strong>ja</strong><br />

kauppatieteistä oltiin kiinnostuneita<br />

myös Hongkongissa, jossa Suomi osallistui<br />

toistamiseen seitsemän EU-maan yhdessä<br />

järjestämään European Higher<br />

Education Fair -tapahtumaan maaliskuun<br />

puolivälissä. Messujen tavoitteena on tehdä<br />

eurooppalaista korkeakoulutusta tunnetuksi<br />

koulutusta erittäin paljon arvostavan<br />

<strong>ja</strong> vaativan hongkongilaisen kohderyhmän<br />

keskuudessa. <strong>CIMO</strong>n koordinoimalla<br />

Suomen messuosastolla riitti<br />

kysyntää aivan perusopinnoista vaativiin<br />

väistökir<strong>ja</strong>n tekoa kaavaileviin tiedusteluihin.<br />

Myös suomen kielen perusopinnoista<br />

kyseltiin. Kahden iltapäivän mittaisilla<br />

messuilla vieraili kaikkiaan 2500<br />

tiedon<strong>ja</strong>noista kävijää.<br />

<strong>CIMO</strong> osallistui maaliskuussa<br />

kolmannen kerran Madridissa järjestettyihin<br />

AULA-messuihin, joiden kävijät<br />

olivat selvästi edellä mainittujen messujen<br />

kävijöitä nuorempia. Kävijöitä messuilla<br />

olikin kaikkiaan noin 140 000.<br />

Espan<strong>ja</strong> on myös Erasmus-vaihdon<br />

valossa mielenkiintoinen yhteistyökumppani.<br />

Lukuvuonna 2000-01 Espan<strong>ja</strong>an<br />

lähti 279 suomalaista Erasmus -opiskeli<strong>ja</strong>a<br />

<strong>ja</strong> vastaanotimme 413 espan<strong>ja</strong>laista<br />

opiskeli<strong>ja</strong>a. / ML<br />

Virtauksia jo<br />

kymmenen vuotta<br />

<strong>CIMO</strong> täytti viime vuonna kymmenen vuotta <strong>ja</strong> julkaisi toimintaansa<br />

juhlistamaan Virtauksia -kir<strong>ja</strong>sen, jossa a<strong>ja</strong>njuoksua<br />

<strong>ja</strong> toimintakentän kehitystä mitataan eri näkökulmista. Kir<strong>ja</strong>sessa<br />

a<strong>ja</strong>tuksiaan avaavat mm. neuvotteleva virkamies Risto<br />

Kivelä, europarlamentaarikko Ulpu Iivari <strong>ja</strong> toimitta<strong>ja</strong><br />

Umayya Abu-Hanna.<br />

Julkaisua on vielä saatavissa <strong>CIMO</strong>sta:<br />

julkaisutilaukset@cimo.fi<br />

Suomalaista korkeakoulutusta<br />

markkinoitiin myös Hongkongin<br />

koulutusmessuilla.<br />

Venäjän <strong>ja</strong> Euroopan<br />

korkeakouluyhteistyötä<br />

edistämässä<br />

Teksti: Eila Hagfors • <strong>CIMO</strong> / Stipendit<br />

<strong>CIMO</strong> on partnerina v. 2001 alkaneessa<br />

venäläisten koordinoimassa<br />

Tempus/Tacis JEP Net-working –hankkeessa<br />

”European-Russian Dissemination<br />

Network”. Hankkeen tarkoituksena<br />

on luoda mekanismi Tempus-ohjelmassa<br />

saavutettujen hyvien kokemusten<br />

levittämiseksi Venäjän korkeakoulusektorille<br />

kehittymässä olevan<br />

akateemisen <strong>liikkuvuuden</strong> aluekeskusten<br />

verkoston kautta sekä venäläisten<br />

<strong>CIMO</strong>n vuosi 2001 lukuina<br />

• kokonaisbudjetti 107,1 miljoonaa markkaa<br />

• henkilöstön määrä 102<br />

• apurahoina <strong>ja</strong> avustuksina <strong>ja</strong>ettiin 66,8 miljoonaa markkaa<br />

• ohjelmissa liikkui noin 16 800 henkilöä<br />

• julkaisu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ettiin 213 510 kappaletta<br />

• tieto- <strong>ja</strong> neuvontapalveluissa 13 650 neuvontatapahtumaa<br />

• www-palveluiden käyttäjiä noin 460 000<br />

Lähde: <strong>CIMO</strong>n toimintakertomus 2001<br />

<strong>ja</strong> eurooppalaisten korkeakoulujen yhteistyön<br />

edistäminen.<br />

Konsortion jäseninä ovat<br />

<strong>CIMO</strong>n lisäksi Tukholman <strong>ja</strong> Lontoon<br />

yliopistot, Venäjän opetusministeriö<br />

sekä Venäjän akateemisen <strong>liikkuvuuden</strong><br />

aluekeskusten katto-organisaatio, Pietarin<br />

yliopistojen rehtoreiden neuvosto<br />

sekä useita aluekeskuksia aina Altaita <strong>ja</strong><br />

Mustanmeren aluetta myöten.<br />

Hankkeen ensimmäisenä vuotena<br />

<strong>CIMO</strong> osallistui mm. verkoston kotisivujen<br />

www.eurusnet.ru rakenteen<br />

suunnitteluun sekä venäläisen kv. henkilöstön<br />

koulutusta käsitteleviin pilottitapahtumiin,<br />

joissa se esitteli omaa toimintaansa<br />

kansainvälisen korkeakouluyhteistyön<br />

tukemiseksi <strong>ja</strong> yhteistyötään<br />

Suomen korkeakoulujen kansainvälisen<br />

hallintohenkilöstön kanssa.<br />

Hankkeen merkittävin tapahtuma<br />

<strong>CIMO</strong>n osalta on 5-6. lokakuuta<br />

<strong>2002</strong> Suomessa järjestettävä pyöreän<br />

pöydän keskustelu Venäjän <strong>ja</strong> Euroopan<br />

korkeakouluyhteistyön tulevaisuuden<br />

näkymistä. Keskusteluun kutsutaan<br />

konsortion jäsenten lisäksi mukaan<br />

edustajia. ETF:stä (European Training<br />

Foundation) sekä muista asiasta kiinnostuneista<br />

EU:n instituutioista, kuten<br />

esim. DAAD, British Council, NUFFIC,<br />

ÖAD ym. ACA:n (Academic Cooperation<br />

Association) jäsenorganisaatioista.<br />

CAMPUS 1/02 48


Makasiini<br />

Suomesta College of<br />

Europeen kahdeksan<br />

opiskeli<strong>ja</strong>a<br />

Teksti: Sirpa Lotsari • <strong>CIMO</strong> / Viestintä<br />

”College of Europen rikkaus syntyy<br />

opiskelijoista”, totesi Eurooppa-kysymyksiin<br />

keskittyvän arvostetun opinahjon<br />

vararehtori Piotr Nowina-<br />

Konopka uusien suomalaisopiskelijoiden<br />

valintatilanteen yhteydessä huhtikuun<br />

alussa Helsingissä. Nowina-<br />

Konopka Natolinin kampukselta Puolasta<br />

<strong>ja</strong> Bruggen kampukselta Belgiasta<br />

saapunut European legal studies - lin<strong>ja</strong>n<br />

Donald Slater valitsivat <strong>CIMO</strong>ssa<br />

järjestetyssä haastattelutilaisuudessa 12<br />

kovatasoisesta suomalaishaki<strong>ja</strong>sta kahdeksan.<br />

He pääsevät syyskuussa aloittamaan<br />

kymmenen kuukauden pituiset<br />

Master of European Studies -diplomiin<br />

tähtäävät Eurooppa-opinnot.<br />

”Bruggen kampuksella on vuodessa<br />

noin 300 opiskeli<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> Natolinissa<br />

100”, kertoo vararehtori Nowina-Konopka.<br />

Hän korostaa ylpeänä koulun<br />

kansainvälisyyttä laskiessaan, että opiskeli<strong>ja</strong>t<br />

edustavat noin neljääkymmentä<br />

eri kansallisuutta. ”Monikulttuurisuus<br />

on koulumme rikkaus <strong>ja</strong> tärkeä oppimistekijä.<br />

Puolet oppimastaan opiskeli<strong>ja</strong>t<br />

saavat huonetovereiltaan.” College of<br />

Europe toimii hyvänä uran ponnahduslautana.<br />

Monille on auennut sen kautta<br />

ura mm. Euroopan komissiossa. Myös<br />

25 eri kansallisuutta edustaville opettajille<br />

koulu tarjoaa tärkeän verkoston.<br />

Suomessa College of Europen<br />

opiskelupaikkaa haetaan yhteyspisteenä<br />

toimivan <strong>CIMO</strong>n kautta, josta kouluun<br />

hyväksytyt suomalaiset voivat myös hakea<br />

stipendiä. Lukuvuosi maksaa yhteensä<br />

15 000 euroa. Hyväksytyt voivat<br />

<strong>CIMO</strong>on stipendin lisäksi rahoittaa<br />

opiskelunsa mm. valtion opintotuen <strong>ja</strong><br />

erilaisilta säätiöiltä <strong>ja</strong> rahastoilta haettavien<br />

stipendien avulla.<br />

Lisätietoa löytyy College of Eurolusta<br />

http://www.cimo.fi | apurahapen<br />

omilta sivuilta http://www.col<br />

europ.be/ sekä <strong>CIMO</strong>n verkkopalve-<br />

ohjelmat | ulkomaille | college of europe.<br />

“Monikulttuurisuus on koulumme<br />

rikkaus”, korostaa College of Europen<br />

vararehtori Nowina-Konopka.<br />

Eurooppalaiset<br />

nuorisotiedotta<strong>ja</strong>t<br />

Helsingissä<br />

EU:n alueella elää yli 50 miljoonaa<br />

15-25 -vuotiasta nuorta <strong>ja</strong> määrä tulee<br />

huomattavasti kasvamaan haki<strong>ja</strong>maiden<br />

liittyessä unioniin. Nuorison hyvinvointi<br />

<strong>ja</strong> valmius vaikuttaa itseään koskeviin<br />

asioihin ovat tärkeitä kysymyksiä koko<br />

Euroopan tasolla. Helsingissä järjestettiin<br />

maaliskuussa kansainvälinen seminaari,<br />

jossa 130 nuorisotiedotuksen<br />

ammattilaista 23 Euroopan maasta etsi<br />

vastauksia tiedotuksen <strong>ja</strong> neuvonnan<br />

avulla tapahtuvaa nuorison aktivoimista<br />

koskeviin kysymyksiin. Seminaarin järjesti<br />

EU:n Nuoriso-ohjelmasta Suomessa<br />

vastaava <strong>CIMO</strong> yhteistyössä Helsingin<br />

kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen<br />

nuorisotiedotuskeskus<br />

Kompassin, Suomen<br />

nuorisoyhteistyö Allianssin<br />

sekä eurooppalaisten<br />

Eurodesk- <strong>ja</strong> ERYICA -<br />

nuorisotiedotusverkostojen<br />

kanssa. Seminaarin Interlisätietoa./Snet-sivuilta<br />

http://gp<br />

<strong>2002</strong>.lasipalatsi.fi/ löytyy<br />

Eurooppalainen nuorisokuussa<br />

tiedotus puhutti maalis-<br />

Helsingissä.<br />

Kuva: Sirpa Lotsari<br />

Arktisten maiden<br />

välinen north2north<br />

-vaihto käynnistyy<br />

Tänä vuonna käynnistyy uusi kansainvälinen<br />

opiskeli<strong>ja</strong>vaihto-ohjelma north<br />

2north. Se on kahdeksan arktisen maan<br />

eli Pohjoismaiden, Kanadan, Yhdysvaltojen<br />

<strong>ja</strong> Venäjän välinen ohjelma, jonka<br />

tavoitteena on pohjoinen-pohjoinen -<br />

akselin opiskeli<strong>ja</strong>liikkuvuutta lisäämällä<br />

vahvistaa alueen omaa, valtioiden ra<strong>ja</strong>t<br />

ylittävää arktista identiteettiä, lisätä alueen<br />

kysymyksiin, erityisesti kestävään<br />

kehitykseen <strong>ja</strong> maapalloistumiseen liittyviä<br />

opinto<strong>ja</strong> sekä lisätä ulkopuolisten<br />

alueiden tietoisuutta alueiden olosuhteista.<br />

Lisäksi ohjelman puitteissa pyritään<br />

parantamaan kaikkein pohjoisimpien<br />

alueiden opiskelijoiden mahdollisuuksia<br />

osallistua opiskeli<strong>ja</strong>vaihtoon.<br />

<strong>CIMO</strong> järjesti Helsingissä helmikuussa<br />

kokouksen, jossa päätettiin ohjelman<br />

määrälliset tavoitteet <strong>ja</strong> toteutuksen<br />

yksityiskohdat. Siihen osallistui noin<br />

20 koti- <strong>ja</strong> ulkomaista organisaatiota<br />

korkeakoulutuksen, kansainvälisen <strong>liikkuvuuden</strong><br />

sekä hallinnon eri sektoreilta.<br />

Uusi north2north -ohjelma on<br />

syntynyt the University of the Arcticin<br />

(http://www.uarctic.org) aloitteesta.<br />

Kyseessä on arktisten maiden korkeakoulujen<br />

kansainvälinen yhteistyöverkosto,<br />

johon kuuluu tällä hetkellä 34<br />

organisaatiota./SL<br />

Kuva: Nina Hollenberg<br />

49


<strong>CIMO</strong>n esitteet. TILAA!<br />

Suomenkieliset<br />

Arion – opintovierailut yleissivistävän<br />

koulutuksen asiantuntijoille / Arion –<br />

studiebesök avsedda för sakkunniga<br />

inom den allmänbildande utbildningen.<br />

Suomen- <strong>ja</strong> ruotsinkielinen.<br />

<strong>CIMO</strong> liikkeellä. <strong>CIMO</strong>n yleisesite,<br />

32 s.<br />

<strong>CIMO</strong>n apurahat <strong>ja</strong>tko-opiskeluun <strong>ja</strong><br />

tutkimustyöhön – hakuopas 2001.<br />

24 s.<br />

Comenius 1 – koulujen väliset yhteistyöhankkeet<br />

/ Comenius 1 – partnerskap<br />

mellan skolor. Suomen- <strong>ja</strong> ruotsinkielinen.<br />

Comenius 2 – täydennyskoulutusapurahat<br />

opetushenkilöstölle / Comenius 2<br />

– stipendier för fortbildning till undervisningspersonal.<br />

Suomen- <strong>ja</strong> ruotsinkielinen.<br />

Erasmus – vauhdilla vaihtoon / Erasmus<br />

– vidga dina vyer. Sokrates-alaohjelman<br />

lyhyt esittely, suomen- <strong>ja</strong> ruotsinkielinen.<br />

EU:n Nuoriso-ohjelma. Ohjelman lyhyt<br />

esittely.<br />

Grundtvig – eurooppalaista ulottuvuutta<br />

aikuiskoulutukseen. 28 s.<br />

IAESTE – International Association for<br />

the Exchange of Students for Technical<br />

Experience. Vaihto-ohjelman lyhyt esittely.<br />

Kulttuuri 2000. Euroopan yhteisön kulttuurin<br />

puiteohjelma lyhyesti.<br />

Kulttuuri 2000. Yhteyspiste <strong>CIMO</strong> /<br />

Kultur 2000. Kontaktkontoret <strong>CIMO</strong>.<br />

Suomen- <strong>ja</strong> ruotsinkielinen.<br />

Kysy <strong>CIMO</strong>lta! -kir<strong>ja</strong>nmerkki. Tietoa<br />

<strong>CIMO</strong>n palveluista.<br />

Leonardo da Vinci – Euroopan unionin<br />

ammatillisen koulutuksen ohjelma. Leonardo-ohjelma<br />

pähkinänkuoressa.<br />

4 s.<br />

Leonardo da Vinci – Euroopan unionin<br />

ammatillisen koulutuksen ohjelma<br />

2000–2006. Yleisesite. 18 s.<br />

Leonardo da Vinci – Haki<strong>ja</strong>n opas. 24 s.<br />

Leonardo da Vinci. Opiskeli<strong>ja</strong>-, harjoitteli<strong>ja</strong>-<br />

<strong>ja</strong> asiantunti<strong>ja</strong>vaihdot. 28 s.<br />

Oh<strong>ja</strong>us koulutukseen <strong>ja</strong> työelämään<br />

Suomessa. Opas on julkaistu työ- <strong>ja</strong> opetusministeriön,<br />

Opetushallituksen <strong>ja</strong><br />

<strong>CIMO</strong>n yhteistyönä ensimmäisen kerran<br />

1998. 28 s. Uusintapainos <strong>2002</strong>.<br />

Opas ulkomaisen harjoitteli<strong>ja</strong>n työnanta<strong>ja</strong>lle.<br />

Käytännön ohjeita <strong>CIMO</strong>n kautta<br />

harjoitteli<strong>ja</strong>n palkanneille työnantajille.<br />

20 s. Päivitetty vuoden <strong>2002</strong><br />

alussa.<br />

Silto<strong>ja</strong> maailmalle – <strong>CIMO</strong> oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong><br />

neuvontatyön tukena / Broar till världen<br />

– <strong>CIMO</strong> stöder väglednings- och rådgivningsarbete.<br />

Suomen- <strong>ja</strong> ruotsinkielinen.<br />

Sokrates – Euroopan unionin koulutusohjelma<br />

40 s.<br />

Sokrates kouluille – Comenius, Lingua,<br />

Minerva, Arion. 28 s.<br />

Suuntaa uralle! <strong>CIMO</strong>/Kansainvälinen<br />

harjoittelu. Tietoa kansainvälisen työharjoittelun<br />

tarjoamista mahdollisuuksista.<br />

8 s.<br />

Toimintakertomus. <strong>CIMO</strong>n vuosi 2001.<br />

Ulkomaan<strong>ja</strong>ksot oppisopimuskoulutuksessa.<br />

Opas käytännön toteutukselle.<br />

Käytännön vinkkejä yrityksille <strong>ja</strong> koulutuksen<br />

järjestäjille sekä tietoa opiskelijoille.<br />

Opas on laadittu opetusministeriön<br />

<strong>ja</strong> <strong>CIMO</strong>n tuella yhteistyössä<br />

Opetushallituksen, Suomen Yrittäjien<br />

Kehittämissäätiö SYKE:n sekä Helsingin<br />

<strong>ja</strong> Pirkanmaan oppisopimuskeskusten<br />

kanssa. 18 s.<br />

Virkamiesvaihto. <strong>CIMO</strong>n vaihto- <strong>ja</strong><br />

opiskelumahdollisuudet virkamiehille.<br />

Uusittu tammikuussa <strong>2002</strong>. 8 s.<br />

Young Professionals -harjoitteli<strong>ja</strong>vaihto.<br />

Etsikö osaajia – kiinnostaako kansainvälistyminen?<br />

Ota ulkomainen harjoitteli<strong>ja</strong><br />

töihin!<br />

Young Professionals -harjoitteli<strong>ja</strong>vaihto.<br />

Taskuesite.<br />

Ruotsinkieliset<br />

Arion – studiebesök avsedda för sakkunniga<br />

inom den allmänbildande<br />

utbildningen / Arion – opintovierailut<br />

yleissivistävän koulutuksen asiantuntijoille.<br />

På svenska och finska.<br />

Att studera i Finland. Ett givande äventyr.<br />

16 s.<br />

Comenius 1 – partnerskap mellan<br />

skolor / Comenius 1 – koulujen väliset<br />

yhteistyöhankkeet. På svenska och<br />

finska.<br />

Comenius 2 – stipendier för fortbildning<br />

till undervisningspersonal / Comenius<br />

2 – täydennyskoulutusapurahat opetushenkilöstölle.<br />

På svenska och finska.<br />

Erasmus – vidga dina vyer / Erasmus –<br />

vauhdilla vaihtoon. På svenska och<br />

finska.<br />

EU-programmet Ungdom.<br />

Grundtvig – europeisk dimension för<br />

vuxenutbildning. 28 s.<br />

Internationella program vid finländska<br />

högskolor <strong>2002</strong>–2003. Upptäck finländsk<br />

högskoleutbildning. 14 s.<br />

Kultur 2000. Europeiska gemenskapens<br />

ramprogram för kultur i korthet.<br />

Kultur 2000. Kontaktkontoret <strong>CIMO</strong>. /<br />

Kulttuuri 2000. Yhteyspiste <strong>CIMO</strong>. På<br />

svenska och finska.<br />

Leonardo da Vinci – Europeiska unionens<br />

program för yrkesutbildning. Leonardo-programmet<br />

i ett nötskal. 4 s.<br />

Leonardo da Vinci – Europeiska unionens<br />

program för yrkesutbildning<br />

2000–2006. 18 s.<br />

Leonardo da Vinci – Elev-, praktikantoch<br />

expertutbyte. 28 s.<br />

Planera dig en karriär! Internationell<br />

praktik. 8 s.<br />

Sokrates – Europeiska unionens utbildningprogram.<br />

40 s.<br />

Sokrates för skolor – Comenius, Lingua,<br />

Minerva, Arion. 28 s.<br />

Tjänstemannautbyte. Praktik- och<br />

studiemöjligheter för tjänstemän. 8 s.<br />

Ut i världen. Basinformation om studier<br />

utomlands. 24 s. 3 upplagan.<br />

Vägledning till utbildning och arbetsliv<br />

i Finland. Publicerad tillsammans av<br />

arbets- och utbildningsministerierna<br />

samt Utbildningsstyrelsen och <strong>CIMO</strong>. 5<br />

reviderade upplagan <strong>2002</strong>. 32 s.<br />

Young Professionals. Ta ett verkligt steg<br />

mot internationalisering – anställ en<br />

utländsk praktikant. 8 s.<br />

Englanninkieliset<br />

An overview of higher education in Finland.<br />

16 p. Third revised edition.<br />

<strong>CIMO</strong> on the move. General information<br />

about <strong>CIMO</strong>. 24 p.<br />

Discover Finland book mark.<br />

Guidance: Educational and Vocational<br />

Guidance in Finland. 28 p. A brochure<br />

published by the Ministries of Labour<br />

and Education, National Board of<br />

Education and <strong>CIMO</strong>. 5 th revised edition<br />

<strong>2002</strong>.<br />

Higher Education in Finland. An Introduction.<br />

44 p. 5 th revised edition.<br />

Leonardo da Vinci – European Union<br />

Programme on Vocational Training<br />

2000–2006. The Leonardo da Vinci<br />

Programme in a Nutshell. 4 p.<br />

Leonardo da Vinci. A Glance at Education<br />

in Finland. 8 p.<br />

Living in Finland. A Practical Guide for<br />

International Students and Trainees. 64<br />

p. A new edition will be published in<br />

2003.<br />

Polytechnics in Finland. A Brief Guide.<br />

52 p. 3rd revised edition.<br />

Scholarships for international postgraduates,<br />

young researchers and<br />

scientific/cultural experts to Finland.<br />

6 p.<br />

Study in Finland. International Programmes<br />

in Finnish Higher Education <strong>2002</strong>–<br />

2003.<br />

Suomea, Finska, Finnish. A Brief Guide<br />

to Studies in Finnish Language and<br />

Culture 2001. 48 p.<br />

Towards a European Rainbow. Increasing<br />

the Intercultural Awareness Among<br />

Guidance Counsellors. 6 p.<br />

Universities in Finland. A Brief Guide.<br />

60 p.<br />

Why Finland? Some of the many good<br />

reasons for international students to<br />

choose Finland. 16 p.<br />

Muut<br />

Study in Finland. International Programmes<br />

in Finnish Higher Education <strong>2002</strong>–<br />

2003.<br />

List of programmes. Published in<br />

• English<br />

• French<br />

• German<br />

• Russian<br />

• Spanish and<br />

• Swedish.<br />

A marketing brochure on Finnish<br />

language, published in<br />

• English: Take a chance on Finnish!<br />

• French: Saisis ta chance en finnois!<br />

• German: Finnisch – die Chance!<br />

• Italian: Il finlandese: un’occasione da<br />

non perdere<br />

• Portuguese: Aposte no finlandês!<br />

• Spanish: Aprovecha la oportunidad y<br />

aprende fines!<br />

• Swedish: Ta chansen – lär dig finska!<br />

Educación superior en Finlandia. Una<br />

introducción. 48 p.<br />

Un resumen de la educación superior<br />

en Finland. 16 p.<br />

Täydellinen julkaisuluettelo löytyy www-palvelustamme (www.cimo.fi linkki Viestinnän palvelut Julkaisut). Esitteiden lisäksi <strong>CIMO</strong> julkaisee<br />

toimialaansa koskevia tutkimuksia <strong>ja</strong> selvityksiä. Julkaisu<strong>ja</strong> voi tilata sähköpostitse osoitteella julkaisutilaukset@cimo.fi tai faksilla numerosta<br />

(09) 7747 7064. Muista laittaa tilaukseen julkaisun nimi, haluamasi kappalemäärä sekä yhteystietosi.<br />

Www-palvelussa (linkki Miten maailmalle Maakohtaista tietoa) löytyvät myös maakohtaiset Perustieto-sar<strong>ja</strong>n oppaat, joissa kerrotaan opiskelusta<br />

ulkomailla.<br />

CAMPUS 1/02 50

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!