Lataa tästä PDF - Manialehti.fi
Lataa tästä PDF - Manialehti.fi
Lataa tästä PDF - Manialehti.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
mania<br />
Trukkitalo<br />
2007►4 HUHTIKUU<br />
SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA<br />
www.trukkitalo.com<br />
Veikka Ståhlberg Oy<br />
Hiiskanaukeantie 4-6, PL 30, 20781 Kaarina<br />
Puh. (02) 276 1700, Fax (02) 276 1711, e-mail: info@trukkitalo.com<br />
Mania_Trukkitalo84x58.indd 1 18.9.2006 12:51:20<br />
Tekstiviestivipeissä<br />
pyörii miljoonabisnes<br />
Lunastavatko<br />
<strong>fi</strong>nanssitalot<br />
omistajiensa odotukset?<br />
Taru Narvanmaa vaihtoi<br />
elintarvikkeet vakuutuksiin<br />
Tähän<br />
haasteeseen<br />
en voinut olla<br />
tarttumatta<br />
Kaupunkimaasturien suosio kasvaa vauhdilla - esittelyssä neljä uutuutta
Automaa Raisio Peugeot<br />
HUIPULTA AJAMISEN LAATUA<br />
JA KORKEAA VARUSTETASOA!<br />
YHDELLÄ TANKILLISELLA<br />
HANGOSTA UTSJOELLE.<br />
PEUGEOT HDi TURBODIESEL<br />
Peugeot 407 Olympia HDi 110 FAP hinta alk. 29 900 €<br />
Peugeot HDi Turbodiesel kuluttaa todella vähän, pienimmillään vain 3,8 l/100 km maantieajossa<br />
(Peugeot 207 HDi 90). Ajonautinnon takaa väntävä ja tehokas moottori.<br />
Nykyaikaisen Peugeot HDi -dieselteknologian avulla pakokaasupäästöt ovat lähes olemattomat.<br />
Tutustu Peugeot HDi Turbodiesel -mallistoon.<br />
Pitkässä juoksussa huomaat kyllä eron.<br />
OHIKULKUTIE<br />
HAUNISTENTIE<br />
RAISIO<br />
RAISIONTIE<br />
MYLLY<br />
SARKAMAANTIE<br />
NIKKARIN-<br />
KATU<br />
KULOISTENTIE<br />
Hintaan lisätään toimituskulut 600 €.<br />
Peugeot 407 diesel yhdistetty kulutus 5,5-8,2 l/100 km, CO2145-226 g/km.<br />
IHALA<br />
RAUMANTIE<br />
ISKU<br />
MÄLIKKÄLÄ<br />
TURKU<br />
SATAKU N NANTIE<br />
Nikkarinkatu 1, Raisio/Mylly<br />
YLI 1000 VAIHTOAUTOA: www.automaa.<strong>fi</strong><br />
Automyynti<br />
ma 9-20, ti-pe 9-18, la 10-14<br />
Huolto 7.15-17.00<br />
Varaosat 7.30-17.00<br />
Pikahuolto 7.30-18.00, la 10-14<br />
Vaihde 010 348 3000<br />
Huolto 010 348 5000<br />
Varaosat 010 348 3845<br />
Pikahuolto 1 010 348 3841<br />
Pikahuolto 2 010 348 3842<br />
Automyynti suoraan:<br />
Kimmo Bärlund 010 348 3809<br />
Olli-Pekka Sillanpää 010 348 3812<br />
Pekka Alakiikonen 010 348 3813<br />
Tapani Heinonen 010 348 3814<br />
Mika Tuomisto 010 348 3815<br />
Hannu Savolainen 010 348 3816<br />
Jukka Airola 010 348 3818<br />
2 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
3
Vapaa.<br />
Jätä kaikki matka-asiasi meidän huoleksemme.<br />
Voit luottaa siihen, että matkasi järjestyvät sujuvasti<br />
ja kustannustehokkaasti.<br />
Sinä päätät, käytätkö henkilökohtaista asiakaspalveluamme<br />
vai koko matkailun kentän kattavaa itsevarauspalveluamme.<br />
Valitse riippumaton täyden palvelun matkatoimisto,<br />
ja olet vapaa keskittymään omaan bisnekseesi.<br />
Kaleva Travel Oy | puhelin 0205 615 860 | www.kalevatravel.<strong>fi</strong><br />
4 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
mania<br />
HUHTIKUU 2007<br />
Sitoutumaton varsinaissuomalainen<br />
talousaikakauslehti<br />
Julkaisija ja kustantaja<br />
Viestintämania Oy<br />
Ratapihankatu 14 B<br />
20100 Turku<br />
Puhelin (02) 880 7080, fax (02) 880 7088<br />
mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
www.viestintamania.<strong>fi</strong><br />
Päätoimittaja Riku Näsänen<br />
(02) 880 7080, 040 540 9135<br />
Toimittaja Anne Kortela<br />
(02) 880 7082, 040 590 3860<br />
Myyntijohtaja Kimmo Nyström<br />
(02) 880 7083, 0500 726 941<br />
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa<br />
etunimi.sukunimi@viestintamania.<strong>fi</strong>.<br />
Ilmoitusaineistot osoitteeseen<br />
aineisto@viestintamania.<strong>fi</strong>.<br />
Tiedotteet ja juttuvinkit osoitteeseen<br />
mania@viestintamania.<strong>fi</strong>.<br />
Ilmestyminen<br />
Mania ilmestyy vuonna 2007<br />
yhdeksän kertaa, kunkin<br />
kuukauden 1. maanantaina. Ei<br />
tammi-, heinä- ja elokuussa.<br />
Taitto Mainoskioski, Mia Honka<br />
Painopaikka Rota-Finn Oy, Turku<br />
Painos ja jakelu<br />
Painos 18 000 kpl. Jaetaan päiväpostin<br />
mukana varsinaissuomalaisiin<br />
yrityksiin sekä Turun kauppakamarin<br />
ja varsinaissuomalaisten<br />
nuorkauppakamarien jäsenille.<br />
Tilaushinta<br />
Osoitteellisen lehden tilaushinta<br />
vuodeksi 2007 on 29 euroa.<br />
ISSN<br />
1795-326X<br />
verkossa 1795-3278<br />
Verouudistuksia<br />
selkä seinää vasten<br />
Jostain syystä alkoholin ja autoilun verottaminen ovat<br />
Suomessa käsittämättömän vaikeita kysymyksiä. Kun<br />
kaikessa muussa Suomi harmonisoi lainsäädäntönsä ja<br />
käytäntönsä EU:n edellyttämään muottiin, ei viinan ja autoilun<br />
verotuksen tarkistamisessa päättäjillä ole koskaan ollut<br />
kiirettä. Alkoholin verotusta kevennettiin kertarysäyksellä<br />
vasta, kun Viron EU-jäsenyys oli toteutunut ja vaihtoehtoja<br />
ei enää ollut. Oli kuin kukaan ei olisi koskaan kuullutkaan<br />
asteittaisesta viinaveron tason alentamisesta ja asenneilmastoon<br />
vaikuttamisesta.<br />
Tämän Manian kakkosteema, autoilu, on vähän samanlainen ongelmalapsi. Suomessa on<br />
pitkät etäisyydet ja puoli vuotta kurjia talvikelejä. Silti vuosikymmenestä toiseen täällä on verotettu<br />
isolla kädellä auton hankintaa, sen turvavarusteita ja polttoaineita. Jopa tilapäiseksi<br />
kaavailtu käyttömaksu on jäänyt pysyväksi osaksi valtion varainhankintaa. Jälleen odotetaan,<br />
että uusi hallitus toteuttaisi autoverotuksen kokonaisuudistuksen ja kääntäisi alkuvuodesta<br />
odotustilaan jämähtäneen autokaupan takaisin kasvu-uralle.<br />
Autoilun ja liikenteen verotuksessa painopiste on useimmissa Länsi-Euroopan maissa auton<br />
käytön verottamisessa. Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa veron määrään vaikuttaa auton<br />
hiilidioksidipäästöjen määrä. Nykyisin sekä autokannan uusiutumista että ympäristöystävällisten<br />
bio- ja hybridiautojen yleistymistä hillitään Suomessa tehokkaasti ankaralla hankintaan<br />
kohdistuvalla verotuksella.<br />
Autoverotuksen painopisteen siirtämiseen liittyy kuitenkin ongelma: Suomessa verotetaan<br />
tällä hetkellä sekä auton hankintaa että sen käyttöä. Jos verokertymä halutaan pitää nykytasolla,<br />
joudumme varautumaan vuotuisen käyttömaksun melkoiseen korotukseen. Se kuitenkin takaa<br />
autokannan uusiutumisen, pienemmät hiilidioksidipäästöt ja turvallisemmat autot.<br />
RIKU NÄSÄNEN, PÄÄTOIMITTAJA<br />
TÄSSÄ NUMEROSSA<br />
6 Kirjoittajavieras<br />
Salon kaupunginjohtaja Matti Rasila<br />
7 Kuukauden kysymys<br />
Mitä asioita haluaisit uuden hallituksen ohjelmaan?<br />
8 Mania Talousuutiset<br />
Poimintoja varsinaissuomalaisesta bisnesmaailmasta<br />
16 Henkilö<br />
Veritas Henkivakuutuksen toimitusjohtaja<br />
Taru Narvanmaa<br />
22 Uusiin asemiin<br />
Pasi Peltoniemi, Sirpa Ylikylä ja Johan Bergman<br />
24 Teema<br />
Raha, vakuuttaminen ja taloushallinto<br />
33 Markkinoilla<br />
Mika Saarinen<br />
34 Teema<br />
Autot ja moottoripyörät<br />
40 Syö ja juo<br />
Lähiseudun ruoka-apajilla<br />
42 Klubikierros<br />
Ajoneuvohistorian vaalijat – Turun Seudun Mobilistit ry<br />
45 Manian auto<br />
Nissan Qashqai 2.0 - 16 V Tekna<br />
46 Tunnelmassa<br />
Bisneksestä vähän kevyemmin<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
5
kirjoittajavieras<br />
Kuntien selviytymisestä kuntien menestymiseen<br />
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan julkisten palvelujen<br />
turvaajana on menestyvä elinkeinoelämä. Hyvinvoinnin<br />
pohjana on työn tekeminen, hyvinvoinnin<br />
kasvun pohjana työn tuottavuuden kasvu. Kakku on ensin leivottava,<br />
ennen kuin sitä voidaan jakaa. Kuntapalvelujen järjestämisen<br />
perustana ovat yritystoiminnan tuotannolliset työpaikat<br />
sekä niiden synnyttämän ostovoiman seurauksena kaupan<br />
ja palvelujen työpaikat. Kuntien selviytyminen ja parhaimmassa<br />
tapauksessa menestyminen kuntapalvelujen järjestämisessä<br />
ovat riippuvaisia siitä, miten suotuisan liiketoimintaympäristön<br />
ne kykenevät yrityksille luomaan ja miten kustannustehokkaasti<br />
ja laadukkaasti ne palvelunsa järjestävät.<br />
Maassamme on vireillä kunta- ja palvelurakenneuudistus.<br />
Palvelurakenneuudistus tarkoittaa palvelujen järjestämisen tehostamista<br />
lähinnä kuntien välisen yhteistyön avulla. Kuntarakenneuudistus<br />
tarkoittaa kuntarakenteen uudistamista siten,<br />
että elinkelpoinen kunta muodostaa työssäkäyntialueen, kaupallisen<br />
alueen, sosiaali-, terveys- ja koulupalvelujen järjestämisessä<br />
toiminnallisen kokonaisuuden ja että sillä on riittävät<br />
voimavarat palvelujen järjestämiseen ja muutoksen hallintaan.<br />
Palvelurakenteiden tehostaminen edellyttää kuntarakenteen<br />
uudistamista. Mutta toisaalta pelkkä kuntarakenneuudistus ei<br />
riitä. Sen mahdollistamana on toteutettava palvelurakenteiden<br />
ja toimintatapojen tehostaminen. Muutaman tuhannen asukkaan<br />
itsenäisten kuntien yhteistoiminnan tulevaisuuteen uskominen<br />
on sama kuin olisi uskottu joka kunnassa sijainneiden<br />
itsenäisten osuuskauppojen yhteistyön tulevaisuuteen.<br />
Tämän lehden maaliskuun numerossa kunnanjohtaja Eero<br />
Kiiski arvioi osuvasti kuntien askaroivan palvelurakenteiden<br />
kimpussa ja vallalla olevan kyttäysmieliala, jossa kukin<br />
odottaa yhteistyökumppaneiden siirtoa. Jos ratkaisua etsitään<br />
ensin palvelurakenneuudistuksesta, sen vähäisiä tuloksia<br />
voidaan odottaa 3-4 vuoden kuluttua ja jos kuntarakenneuudistusta<br />
lähdetään valmistelemaan vasta seuraavalla valtuustokaudella,<br />
tulokset työntyvät noin 10 vuoden päähän. Se on<br />
liian myöhäistä. Silloin viimeinenkin juna on jo mennyt ja asema<br />
hiljentynyt.<br />
Salon seudulla olemme valmistelemassa 10 nykyisen kunnan<br />
muodostamista yhdeksi 54 000 asukkaan kunnaksi. Salon<br />
seudun kuntien yhteistyö on viety jo niin pitkälle, että sitä tietä<br />
ei voida enää saavuttaa taloudellisesti merkittävää etua. Vaikka<br />
yhteistyö olisi miten laajaa tahansa, se on liian hidasta, kankeaa<br />
ja voimavaroja vaativaa, kun kaikki strategisesti merkittävät<br />
yhteiset asiat joudutaan päättämään kaikkien kuntien valtuustojen<br />
yhtäpitävillä päätöksillä.<br />
Olemme lähteneet kuntaliitosneuvotteluihin keskinäisen<br />
luottamuksen ja tasavertaisuuden pohjalta siten, että yhdessä<br />
mietimme, mitä yhdessä teemme ja millaisen uuden kunnan<br />
suunnittelemme. Kiteytetysti yhden kunnan muodostamisella<br />
on kaksi tavoitetta. Ensiksikin peruspalvelujen turvaaminen<br />
myös lähitulevaisuudessa, kun väestön ikärakenne muuttuu,<br />
terveys- ja sosiaalimenot kasvavat ja voimavarat niukkenevat.<br />
Toisena päätavoitteena on elinkeinopoliittinen kehittäminen,<br />
vetovoimaisen ja kilpailukykyisen innovaatio- ja liiketoimintaympäristön<br />
luominen yritystoiminnalle.<br />
Asiat pitäisi nähdä mahdollisuuksien mittakaavassa ja erottaa<br />
olennaiset epäolennaisista. Pelkällä palvelujen kustannustehokkaalla<br />
järjestämisellä voidaan SELVIYTYÄ, mutta sen<br />
lisäksi toteutettavalla innovatiivisella elinkeinopolitiikalla voidaan<br />
myös MENESTYÄ.<br />
Matti Rasila<br />
Salon kaupunginjohtaja<br />
TOIMISTO. TALOUS. PALVELU. IT. VARASTO. TEOLLISUUS. > WWW.LEGIOONA.COM<br />
LEGIOONA OY, Rehtorinpellonkatu 4 B, 20500 Turku<br />
Puh. (02) 2333 378 Fax (02) 2337 303<br />
6 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
KUUKAUDEN KYSYMYS<br />
Mitä asioita haluaisit<br />
uuden hallituksen<br />
ohjelmaan?<br />
- Numero yksi ja ehdottomasti tärkein asia on vanhustenhuolto.<br />
Se on heitteillä Turussa ja monessa<br />
muussakin kunnassa. Asioiden korjaamisesta<br />
tuli ainakin lupauksia, joten ehkä nyt jotain myös<br />
tapahtuu.<br />
- Toinen tärkeä asia on verotus. Palkkaverotuksen<br />
tarkentaminen ja tasapuolistaminen olisi<br />
tärkeää. Suurten ikäluokkien edustajana toivoisin<br />
myös perintöverotusta kevennettävän. Tuntuu<br />
kohtuuttomalta, että samoista asioista pitää maksaa<br />
moneen kertaan veroja.<br />
Johtaja Annikki Alho<br />
Lausteen perhekuntoutuskeskus<br />
ja erityiskoulu, Turku<br />
- Hallituksen pitäisi ottaa tehtäväkseen huolehtia<br />
oman työyhteisöni kohderyhmästä, toimintakyvyltään<br />
rajoittuneiden, sosiaalisia hahmotushäiriöitä<br />
omaavien ihmisten palveluista. Heidän integroiminen<br />
osaksi yhteiskuntaa säästäisi pidemmällä aikavälillä<br />
roimasti valtion varoja.<br />
- Noin neljä prosenttia Suomen väestöstä kuuluu<br />
kohderyhmäämme. Kyseessä on mm. Autismispektrin,<br />
ADHD ja ADD diagnoosin omaavat<br />
henkilöt. Muissa Pohjoismaissa heidän tilanteensa<br />
on yhteiskunnallisesti ja kuntoutuksellisesti paljon<br />
parempi. Suomessa pitäisi päästä edes puoleen<br />
siitä tasosta.<br />
Toimitusjohtaja David Gumpler<br />
NeuroCity-Yhtiöt, Rymättylä<br />
- Hallitusohjelmassa pitäisi huomioida uusiutuvien<br />
energiamuotojen tuotanto. Bioenergialla tuotetulle<br />
sähkölle pitäisi määritellä takuuhinta, joka turvaisi<br />
energiaa tuottaville yrityksille riittävän tuoton<br />
kaikissa oloissa.<br />
- Minimihinta on jo määritelty ainakin Saksassa<br />
ja Tanskassa. Investointien ja bioenergian tuottajien<br />
toiminnan turvaamiseksi käytäntö pitäisi ottaa<br />
käyttöön myös Suomessa.<br />
Toimitusjohtaja Janne Lehtonen<br />
Biovakka Oy, Vehmaa<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
7
mania talousuutiset<br />
POIMINTOJA<br />
VARSINAISSUOMALAISESTA BISNESMAAILMASTA<br />
Someron Säästöpankin tase lähes 300 miljoonaa<br />
m Someron Säästöpankin liiketoiminta kasvoi ja kehittyi viime vuonna<br />
suotuisasti pankin toimitusjohtajan Juhani Huupposen mukaan. Pankin<br />
tase kasvoi 5 prosentilla ja oli vuoden lopussa 295 miljoonaa euroa. Perinteisten<br />
talletusten ja lainojen lisäksi asiakkailla on pankin välittämiä<br />
rahasto- ja vakuutussijoituksia 28 miljoonaa euroa sekä kiinnitysluottopankin<br />
myöntämiä luottoja 29 miljoonaa euroa.<br />
Someron Säästöpankki solmi vuoden aikana yli 1 100 uutta asiakassuhdetta<br />
ja asiakasmäärä on nyt lähes 27 000. Pankin asiakaskunnasta<br />
pääosa on yksityisasiakkaita, maatilatalouden harjoittajia, elinkeinon- ja<br />
ammatinharjoittajia sekä pk-yrityksiä.<br />
Hyvän kannattavuuden johdosta pankin vakavaraisuus vahvistui<br />
edelleen. Säästöpankin vakavaraisuus on nyt 16,9 prosenttia ja vakavaraisuus<br />
perustuu ensisijaisiin omiin varoihin.<br />
Someron Säästöpankilla on yhteensä viisi konttoria Forssassa, Perniössä,<br />
Salossa, Somerolla ja Urjalassa.<br />
Veritas Eläkevakuutuksella<br />
hyvä vuosi<br />
m Veritas Eläkevakuutuksen viime vuosi<br />
oli tuloksellisesti hyvä. Veritas Eläkevakuutuksen<br />
sijoitusten tuotto sitoutuneelle<br />
pääomalle oli 10,8 prosenttia<br />
käyvin arvoin, mikä on yksi työeläkevakuutusalan<br />
parhaista sijoitustuloksista.<br />
Sijoitussalkun markkina-arvo oli vuoden<br />
lopussa 1,7 miljardia euroa.<br />
Vakuutusmaksutulo kasvoi 7,0 prosenttia<br />
ja oli 285,1 miljoonaa euroa. Kokonaistulos<br />
käyvin arvoin nousi 92,5<br />
miljoonaan euroon. Veritas Eläkevakuutus<br />
maksoi vuonna 2006 työ- tai yrittäjäeläkettä<br />
noin 22 000 suomalaiselle.<br />
SSO:n vuoden 2006<br />
tulos 11,1 miljoonaa<br />
m Suur-Seudun Osuuskaupan tulos ennen<br />
veroja vuonna 2006 oli 11,1 miljoonaa<br />
euroa, mikä on 1,5 miljoonaa<br />
edellisvuotta pienempi ja jäi hieman<br />
tavoitteesta. Tulokseen vaikuttivat yli<br />
14 miljoonan euron kasvu- ja kehittämisinvestoinnit,<br />
joista suurin oli viime<br />
lokakuussa valmistunut Salon kauppakeskus<br />
Plazan laajennus. Voitollisen<br />
tuloksen tekivät päivittäis- ja käyttötavarakaupan<br />
toimiala, liikennemyymälätoimiala<br />
ja hotelli- ja ravintolatoimiala.<br />
Tappiollisia olivat autokaupan toimiala<br />
(PP-auto Oy) sekä rauta-, maatalous- ja<br />
puutarhakaupan ala.<br />
SSO:lla oli vuoden lopussa 48 057<br />
asiakasomistajataloutta. Bonusta SSO:n<br />
asiakasomistajat keräsivät yhteensä ennätykselliset<br />
10,0 miljoonaa euroa, jossa<br />
oli kasvua yhteensä yli 15 prosenttia.<br />
Yrittäjyyden Ykkönen jatkaa<br />
m Varsinais-Suomen Yrittäjät ry, Turun<br />
Seudun Kehittämiskeskus, Salon Seudun<br />
Kehittämiskeskus, Loimaan Seutukunnan<br />
Kehittämiskeskus, Turunmaan<br />
Seutu ry, Vakka-Suomen seutukunta<br />
kuntayhtymä sekä Varsinais-Suomen<br />
liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus<br />
ja Nuori yrittäjyys ry ovat sopineet<br />
Varsinais-Suomi Yrittäjyyden Ykkönen<br />
-toiminnan jatkamisesta. Osapuolet<br />
allekirjoittivat yhteistyösopimuksen<br />
maaliskuussa.<br />
Keskeisenä Y1–toiminnan tavoitteena<br />
vuonna 2007 on ylläpitää ja kehittää<br />
eteenpäin Varsinais-Suomen maakunnallista<br />
sisäisen yrittäjyyden ja yrittävyyden<br />
edistämis- ja yrittäjyyskasvatuskeskusta<br />
(Y1–keskus), joka toimii<br />
yrittäjyyskasvatuksen neuvojana, verkottajana<br />
ja materiaalin kokoajana.<br />
Y1-toiminnan avulla luodaan kiinteät<br />
vuorovaikutussuhteet opetustoiminnan<br />
ja elinkeinoelämän kesken. Y1<br />
ylläpitää ja koordinoi Varsinais-Suomen<br />
yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen<br />
asiantuntija- ja osaamisverkostoa sekä<br />
kehittää sitä edelleen.<br />
Luovaa toimintaa<br />
Auran Panimossa<br />
m Turun Läntisellä Rantakadulla vanhan<br />
Auran Panimon tiloissa uudet toimitilansa<br />
avanneet luovan alan toimijat<br />
tiivistävät yhteistyötään. Tiloihin ovat<br />
asettuneet mainoselokuviin erikoistunut<br />
Twisted Films Oy, animaatioihin ja 3Dsuunnittelun<br />
yritys Wireframe, sisustussuunnittelu<br />
Hygge, verkkopalvelu- ja<br />
ohjelmistosuunnitteluyritys Verkkovaraani<br />
Oy ja luovuus- ja yritysvalmennus<br />
Stratox Oy. Yritykset juhlistivat uusia<br />
toimitilojaan maaliskuussa järjestetyssä<br />
avajaisillassa. Samalla yritykset julistivat<br />
nimikilpailun tilojen uudesta nimestä.<br />
Tulos julkistetaan Förillä perjantaina<br />
13.4. klo 13.13.<br />
Jääkiekko-TPS<br />
aloittamassa annin<br />
m HC TPS Turku Oy:n yhtiökokous on<br />
päättänyt antaa yhtiön hallitukselle valtuudet<br />
yhteensä miljoonan euron osakeantiin.<br />
Osakeanti tullaan suuntaamaan<br />
turkulaiselle elinkeinoelämälle ja<br />
antiin voivat osallistua sekä yksityishenkilöt<br />
että yritykset.<br />
Annin taustalla on TPS:n viime vuosien<br />
huono menestys jääkiekkossa ja siitä<br />
seuranneet tappiolliset kaudet.<br />
Tähän mennessä TPS on HPK:n<br />
ohella ollut SM-Liigan ainoa puhtaasti<br />
seuraomisteinen joukkue. Kaikissa<br />
muissa joukkueissa vastaavaan tyyppiseen<br />
järjestelyyn on päädytty jo vuosia<br />
sitten. HC TPS Turku Oy:n omistaa tällä<br />
hetkellä kokonaan TPS Turku ry.<br />
TALOUSMANIA - Manian talousuutiset Radio Sadassa 105,5 MHz perjantaisin klo 10.20 ja 15.20<br />
8 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
duunit<br />
Antti Paasion viimeisimpiin kirjatuttavuuksiin<br />
kuuluu Frans Johanssonin Medici<br />
Effect. Hän toimii myös itse italialaisen<br />
Medicin kauppiassuvun tavoin:<br />
saattaa yhteen eri alojen osaajia,<br />
jotta syntyisi uusia tapoja toimia.<br />
Uusia avoimia työpaikkoja<br />
Varsinais-Suomessa 1-2/2007<br />
1-2/2006: 9536<br />
Muutos +16 %<br />
Avoimia työpaikkoja Varsinais-<br />
Suomessa helmikuussa 2007<br />
Helmikuussa 2006: 8625<br />
Muutos +14 %<br />
Turkuun kehitteillä areena<br />
kansainvälisille innovaatioille<br />
Helmikuussa eniten<br />
avoimia työpaikkoja:<br />
Terveyden- ja sairaanhoitotyö 929<br />
Puutarha- ja puistotyö 746<br />
Konepaja- ja rakennusmetallityö 745<br />
Sähkötyö 705<br />
Tavaroiden myyntityö 566<br />
Majoitusliike- ja suurtaloustyö 509<br />
Sekatyö 500<br />
Helmikuussa haettiin paljon hoitohenkilöstöä<br />
kuten perushoitajia<br />
ja sairaanhoitajia, puutarha- ja<br />
puistotöihin kesätyöntekijöitä sekä<br />
metallialan työntekijöitä. Myös<br />
rakennusalan asennustehtäviin ja<br />
elektroniikkateollisuuden kokoonpanotöihin<br />
haettiin työntekijöitä. Hotelli-<br />
ja ravintola-alalla (pl. tarjoilutyö) oli<br />
runsaasti avoimia työpaikkoja.<br />
Lähde: TE-Keskus<br />
Duunit-palstalla Mania kertoo faktoja<br />
varsinaissuomalaisilta työmarkkinoilta.<br />
m Turun kauppakorkeakoulun ja yliopiston<br />
konsortio tulee mahdollistamaan<br />
entistä laajemman areenan uusien<br />
innovaatioiden kehittämiseksi liiketoiminnalliseen<br />
hyötykäyttöön. Turkuun<br />
suunnitelllaan kokonaisuutta, jota kauppakorkeakoulun<br />
Yritystoiminnan tutkimus-<br />
ja koulutuskeskuksen professori<br />
Antti Paasio nimittää Turku Innovation<br />
Platformiksi.<br />
- Tarvitsemme lisää kriittistä massaa,<br />
jotta olemme kansainvälisesti kilpailukykyisiä.<br />
Pienten yliopistojen on yksinään<br />
vaikea päästä esille, hän perustelee.<br />
- Lisäksi tarvitsemme enemmän yhteistyötä<br />
erilaisten osaajien kesken: areenaa,<br />
jossa se voisi toteutua. Kyseessä on<br />
kolme tulevaisuuden kannalta keskeistä<br />
alaa: tietotekniikka, bioala ja luovat alat.<br />
Luovilla aloilla tarkoitan yliopiston piiristä<br />
nousevia uusia asioita, esimerkiksi<br />
humanistiselta puolelta virtuaalimuseot<br />
tai puheen teknologiasovellukset.<br />
Paasion mukaan ”uusi aalto” lähti<br />
Science Parkin alueelta, jossa toimii<br />
kaikkien kolmen turkulaisen yliopiston<br />
yhteinen tietotekniikan tutkimus- ja<br />
koulutuskeskus TUCS.<br />
- He totesivat, että yhteyttä yritysmaailmaan<br />
ja liiketoiminnan ymmärrystä<br />
ei ole. Aloimme yhdessä miettiä,<br />
miten luotaisiin kansainvälinen areena<br />
innovaatioiden hyödyntämiseksi.<br />
Uudella areenalla tie innovaatiosta<br />
kaupalliseen toimintaan etenisi tutkimuksen,<br />
koulutuksen ja Science Parkin<br />
yrityshautomoiden ja -kiihdyttämöjen<br />
kautta liiketoiminnan ja yrittäjyyden<br />
tuntemuksen sekä yliopistojen kansainvälisten<br />
verkostojen avulla.<br />
- Tämä on valtava haaste, mutta<br />
mahdollisuuksia on paljon. Meillä on<br />
todella paljon osaamista, tutkijoitakin<br />
on satoja. Putki-innovaatio ei ole tulevaisuuden<br />
juttu. Ei voida kehittää uusia<br />
asioita rinnakkain tietämättä muista<br />
mitään ja liiketoimintatietämystä on<br />
lisättävä myös muiden alojen koulutukseen,<br />
sanoo Paasio.<br />
Mukaan verkostoituu myös Suomen<br />
ulkopuolisia yliopistoja. Science Park<br />
tekee jo yhteistyötä ruotsalaisen Karolinska<br />
Institutin kanssa. Turkulaisilla<br />
korkeakouluilla on hyviä suhteita on<br />
myös neljään muuhun ruotsalaiseen yliopistoon<br />
ja esimerkiksi amerikkalaiseen<br />
MIT-ylopistoon.<br />
- Oman yksikköni rooli on avata<br />
yhteyksiä yritysmaailman ja koulutuksen<br />
sekä tutkimuksen välillä. >><br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
9
Olemme luoneet ison verkoston ympäri<br />
maailmaa ja sitä pääsemme nyt hyödyntämään.<br />
Turussa on kansainvälisesti<br />
korkeatasoista osaamista. En olisi mitenkään<br />
voinut kuvitella kaksikymmentä<br />
vuotta sitten aloittaessani yrittäjyyden<br />
professorina laitoksen rakentamisen, että<br />
innovatiivisuudesta ja kansainvälisyydestä<br />
tulee Turun vahvuus, mutta tästä<br />
tulee hyvä juttu!, hehkuttaa Paasio.<br />
- Tämä on minusta onnellisten kehityskulkujen<br />
risteysasema. Juuri nyt<br />
on aika tehdä jotain, jotta näiden tulevaisuuden<br />
alojen osaaminen voidaan<br />
hyödyntää. Jos vain onnistumme tässä<br />
hankkeessa konsortion kanssa, on mielenkiintoista<br />
nähdä syntyykö uusia yrityksiä<br />
ja tuleeko niistä parempia. Viralliset<br />
päätökset vielä puuttuvat, mutta<br />
asia on jo edennyt pitkälle.<br />
- Rahoitusta tietysti tarvitaan. Suomessa<br />
sitä haetaan yleensä pienissä erissä,<br />
mutta ruotsalaisten mukaantulo tuo<br />
myös rahoitusta. Lisäksi meillä on toiveita<br />
saada tähän rahoitusta myös EU:n<br />
seitsemännen puiteohjelman kautta. Se<br />
olisi hyvin merkittävää tälle asialle, sanoo<br />
Paasio.<br />
mania ANNE KORTELA<br />
Yrittäjyyden maailmankonferenssi<br />
kesäkuussa Turun kauppakorkeakoulun<br />
historian suurin tapahtuma<br />
Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan<br />
tutkimus- ja koulutuskeskus (YTKK) professori<br />
Antti Paasion johdolla toimii isäntänä<br />
13.-15.6. maailmanlaajuisen, jo 52 vuotta<br />
toimineen järjestön ICSB 2007 konferenssille<br />
(International Council for Small<br />
Business). Tapahtuma tuo Turkuun eri puolilta<br />
maailmaa 700-900 yrittäjyyden asiantuntijaa,<br />
jotka edustavat tutkijoita, opettajia,<br />
päätöksentekijöitä ja tukiorganisaatioita.<br />
Kaikki konferenssin esitelmät pidetään<br />
Turun kauppakorkeakoulun tiloissa.<br />
Konferenssin teemana on kehittyvien<br />
ja kehittyneiden talouksien vuorovaikutus,<br />
joka on herättänyt runsaasti kiinnostusta<br />
Euroopan ulkopuolella. Tapahtuman aikana<br />
kuullaan noin 450 korkeatasoista puheenvuoroa,<br />
jotka edustavat sekä akateemista<br />
maailmaa, poliittisia päätöksentekijöitä että<br />
yrityselämää. Pääesiintyjiä tulee esimerkiksi<br />
Intiasta, Kroatiasta ja Yhdysvalloista.<br />
Monipuoliset rinnakkaisohjelmat jakautuvat<br />
neljän lähestymiskulman varaan, jotka ovat<br />
tutkimus, koulutus, hallinto ja käytäntö.<br />
Konferenssin yhteyteen on järjestetty<br />
myös muuta yrittäjyys-ohjelmaa. Ennakkokonferenssina<br />
on 12.6. ”Policy Forum”, joka<br />
on osa vuosittaista Eurooppalaista yrittäjyyden<br />
päivää (EDE). Foorumissa kuullaan<br />
kansainvälisiä esimerkkejä innovatiivisista<br />
yrittäjyyden edistämistavoista ja keskustellaan<br />
suomalaisista innovatiivisten yritysten<br />
tukipalveluista. Konferenssin jälkeen 16.-<br />
18.6. järjestetään yrittäjyyden jatko-opintoseminaari.<br />
Näin laajan tapahtuman saaminen Turun<br />
kauppakorkeakoululle on saavutus, jossa<br />
huipentuvat yli 20 vuotta jatkuneen yrittäjyyden<br />
hyväksi tehdyn työn tulokset.<br />
- Turku on saatu pikkuhiljaa maailmankartalle.<br />
Työ on edennyt sitä mukaa, kun<br />
verkostomme on kasvanut. Meitä arvostetaan<br />
ja saimme konferenssia anoessamme<br />
vahvaa tukea koko Euroopalta, kertoo Antti<br />
Paasio, joka on kaksi vuotta toiminut ICSB:<br />
n presidenttinä ja on tällä hetkellä sen hallituksen<br />
jäsen.<br />
- Konferenssissa meillä on myös ilo julistaa<br />
yksi uusi kansainvälinen tutkijan virka<br />
hakuun. Siellä aloitetaan myös suomalaisten<br />
korkeakoulujen yrittäjyyden professorien<br />
yhteistyö. Lisäksi konferenssin jälkeisestä<br />
jatkoseminaarista on tarkoitus tehdä<br />
jokavuotinen perinne.<br />
Auktorisoitu<br />
TILINI OY<br />
Täyden palvelun tilitoimisto, ammattitaitoista,<br />
luotettavaa ja yksilöllistä palvelua<br />
Läntinen Pitkäkatu 23 D, PL 190, 20101 Turku<br />
p. (02) 2731 300<br />
tilini@tilini.com www.tilini.com<br />
10 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
Sunbornille yacht-hotelli New Yorkiin<br />
m Aiemmin nimellä Kuntoutusyhtymä Rehab Group tunnettu<br />
Sunborn suunnittelee tähän mennessä Naantalin Kylpylän yhteyteen<br />
sekä Lontooseen sijoitettujen hotellilaivojen konseptin<br />
vientiä uusille alueille. Sunborn International ja Finland Center<br />
Foundation ovat solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä,<br />
jonka tavoitteena on rakennuttaa Sunborn-konseptilla yachthotelli<br />
New York Cityyn. Sopimuksen mukaan myös New Yorkissa<br />
sijaitseva yleishyödyllinen yhteisö Finland Center saa tulevalta<br />
alukselta omat toimitilat.<br />
Sunbornilla on hotelli-, ravintola-, ja kylpylätoimintaa<br />
Suomessa (Naantalin ja Ruissalon Kylpylät), Saksassa (Hotel<br />
Excelsior, Düsseldorf) ja Englannissa (Sunborn London).<br />
Yacht Hotel -konseptien suunnittelusta ja projektien johtamisesta<br />
kaikkialla maailmassa vastaa konsernin tytäryhtiö, Sunborn<br />
International.<br />
Alukset on räätälöity erityisesti hotellikäyttöön. Yhtiön tiedotteen<br />
mukaan rakentamisessa, turvaratkaisuissa ja teknologiassa<br />
hyödynnetään viimeisimpiä standardeja. Huolellisella<br />
suunnittelulla varmistetaan, että alukset vastaavat myös kunkin<br />
sijoituspaikan erityisvaatimuksia.<br />
Yacht hotel -konsepti on otettu käyttöön noin kymmenen<br />
vuotta sitten ja tällä hetkellä Sunborn kasvattaa laivastoaan<br />
uuden sukupolven Yacht-hotelleilla. Ne sijoittuvat useisiin<br />
kansainvälisiin kohteisiin, ensimmäisenä Barcelonaan.<br />
Sunborn<br />
International<br />
suunnittelee<br />
uivan hotellin<br />
sijoittamista<br />
New Yorkiin.<br />
Yhdistä<br />
ja<br />
hajauta<br />
Yhdistä rahastosijoitus<br />
ja 12kk:n talletus.<br />
Saat korkoa talletuksellesi:<br />
4,00%<br />
Turku Science Park ja Karolinska Institutet<br />
Holdingille yhteinen yrityskehitysyhtiö<br />
m Turku Science Park Oy sekä bio- ja lääketieteen alalla maailmankuulun<br />
Karolinska Institutetin yrityskehitystoiminnasta<br />
vastaava Karolinska Institutet Holding Ab (KIHAB) ovat päättäneet<br />
perustaa bioalan liiketoiminnan kehitysyhtiön. Karolinskan<br />
mukaantulo liittyy Turku Science Parkin uuteen toimintamalliin,<br />
joka toteutuessaan mahdollistaa myös sijoitukset<br />
alkaviin yrityksiin.<br />
Suur-Tukholman ja Varsinais-Suomen välillä käynnistyvä<br />
bioyritysten liiketoiminnan kehittämisyhteistyö vahvistaa Turun<br />
bioklusterin johtoasemaa Suomessa. Yhteistyön vaikutusten odotetaan<br />
ulottuvan näitä keskittymiä laajemmalle.<br />
- Karolinskan myötä meille on avautumassa mahdollisuus<br />
kytkeä bio-osaaminen alan parhaaseen tietämykseen tavalla,<br />
josta voi hyötyä koko Suomi, kuvailee Turku Science Park Oy:n<br />
toimitusjohtaja Ilkka Kouvonen.<br />
Hän pitää Karolinskan toimintatapaa innovaatioiden kaupallistajana<br />
ainutlaatuisena koko Euroopassa, mistä kertoo<br />
myös onnistuminen rahoituksen hankinnassa.<br />
Ruotsi sijoittuu lääke- ja bioalan toimijana Euroopan kärkijoukkoon<br />
ja Tukholman-Uppsalan alue on maan suurin keskittymä.<br />
Ruotsissa arvioidaan olevan noin 800 ja Suomessa alle<br />
200 alan yritystä.<br />
19.3. – 13.4.2007<br />
TURKU<br />
Eerikinkatu 8, 20100 Turku, puh. 0204 293 100<br />
PARAINEN<br />
Kaup piaskatu 24, 21600 Parainen, puh. 0204 293 150<br />
www.alandsbanken.<strong>fi</strong><br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
11
ILMOITUS<br />
Varsinais-Suomi Osaa ja Palvelee<br />
ILMOITUS<br />
Liedon Säästöpankki vahvistaa henkilökuntaansa ja palvelujaan<br />
Uusi korkeatasoinen varainhoitopalvelu<br />
Liedon Säästöpankki<br />
on Varsinais-Suomen<br />
neljänneksi suurin pankki,<br />
joka haluaa kasvaa vielä<br />
suuremmaksi. Asiakkaille<br />
tarjotaan uusia entistäkin<br />
kehittyneempiä palveluja,<br />
kuten kansainvälisiin huippurahastoihin<br />
pohjautuvaa<br />
varainhoitoa sekä eläke- ja<br />
sijoitusvakuutuksia.<br />
Varainhoitoyksikössä Turun Kauppatorin konttorissa sijoitusasiakkaiden raha-asioita hoitavat<br />
sijoituspäälliköt Tomi Salomäki (vas.) ja Maarit Hietarinta-Heinonen. Oikealla uusi<br />
pankinjohtaja Petteri Pietarinen.<br />
Paikallisuus ja hyvä palvelu ovat voimia,<br />
joilla Liedon Säästöpankki on kasvanut<br />
jo 50 000 asiakkaan pankiksi. Asiakastyytyväisyys<br />
on huippuluokkaa. Täysin<br />
suomalaisessa omistuksessa oleva<br />
pankki on toiminut jo 111 vuotta. Nykyisin<br />
konttoreita on neljätoista seitsemällä<br />
paikkakunnalla. Pankin vakavaraisuus<br />
on erinomainen. Henkilökuntaa on lisätty<br />
vuoden alkajaisiksi vahvistamaan ennestään<br />
noin 100-henkistä organisaatiota.<br />
Yksi uusista henkilöistä on pankinjohtaja<br />
Petteri Pietarinen, joka tuli<br />
taloon Nordea-pankista.<br />
- Meillä on tapahtumassa paljon positiivisia<br />
asioita. Tavoittelemme tosissamme<br />
alueen kolmanneksi suurimmaksi pankiksi,<br />
ja siinä auttavat monet uudet palvelumme.<br />
Ehkä mielenkiintoisin niistä on varainhoito,<br />
jossa yhteistyökumppanimme salkunhoidossa<br />
on todellinen huippuammattilainen, SEB Gyllenberg.<br />
Näin asiakkaamme voivat valita sijoituskohteensa<br />
8 tunnetun kansainvälisen varainhoitajan<br />
joukosta. Näistä voisi mainita esimerkiksi<br />
MorganStanleyn, Merrill Lynchin, Pictet Fundsin,<br />
Goldman Sachs’n ja Fidelityn, hän luettelee.<br />
- Meillä on myös tarjota sijoittajan verosuunnittelua<br />
sijoituspäällikkömme, varatuomari<br />
Tomi Salomäen asiantuntemuksella.<br />
Rahastojen valintaprosessi<br />
Toinen merkittävä uudistus on Duo-yhteistyö<br />
Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen kesken.<br />
Liedon Säästöpankin konttoreista saa markkinoiden<br />
edullisimpia eläke-, sijoitus- ja<br />
säästövakuutuksia huhtikuusta lähtien.<br />
- Duon kevyt organisaatio ja kulurakenne tekevät<br />
edulliset hinnat mahdolliseksi. Odotamme<br />
paljon näistä uusista<br />
palveluista, sanoo Pietarinen.<br />
Liedon Säästöpankki haluaa näkyä entistä<br />
paremmin ja panostaa myös markkinointiin.<br />
Pankissa aloitti helmikuun alussa<br />
uusi markkinointipäällikkö Paula Kumpula,<br />
joka tuli taloon Turku Energiasta.<br />
Lisäksi yrityksen ilme uudistuu Marimekon<br />
nuoren suunnittelijan Maija Louekarin<br />
luomalla värimaailmalla ja valloittavilla<br />
retrohenkisillä kuva-aiheilla.<br />
- Meillä asiakkaille ei jaeta bonuksia, vaan<br />
pidämme palveluhintamme niin kilpailukykyisinä,<br />
että edut saa suoraan niitä käyttäessään,<br />
sanoo Petteri Pietarinen. Lisäksi<br />
voimme myöntää yhteistyöalennuksia<br />
niille asiakkaille, jotka keskittävät meille<br />
sekä pankki- että vakuutuspalveluitaan.<br />
Jatkuva arviointiprosessi<br />
Laadullinen arviointi ja syventävä<br />
kvantitatiivinen analyysi<br />
- Sijoitusprosessin ja –<strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an sekä<br />
resurssien arviointi<br />
Rahastomatriisi<br />
Parhaat valinnat kaikkiin omaisuus-, alueja<br />
tyyliluokkiin<br />
Tarkemmin analysoitavat rahastot<br />
n. 100-150 rahastoa<br />
Kvantitatiivinen arviointi<br />
- Kyky tuottaa hyvää tuottoa pitkällä aikavälillä<br />
- Tuotto/riski –pro<strong>fi</strong>ili<br />
Seurannassa olevat rahastot<br />
n. 500 rahastoa<br />
Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turku<br />
Kumppanivalinta<br />
- Rahastoyhtiön laadulliset tekijät<br />
- Kilpailijavertailu (Feri, Morning Star, S&P)<br />
Laaja rahastojoukko<br />
n. 7000 rahastoa (S&P Offshore –tietokanta)<br />
www.liedonsp.<strong>fi</strong><br />
www.saastopankki.<strong>fi</strong><br />
12 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
TULOSSA<br />
4.4. klo 12.00-18.00 Verenluovutustilaisuus Laitilan urheilutalolla,<br />
Urheilutie 9. Järjestää SPR Laitilan osasto.<br />
13.-15.4. Carawan Show & Camping -tapahtuma Turun Messu- ja<br />
Kongressikeskuksessa. Messujen yhteydessä SF-Carawan ry:n tref<strong>fi</strong>t.<br />
Järjestäjinä toimivat Suomen Karavaanareiden Keskusliitto, SF-<br />
Caravan ja Turun Messu- ja Kongressikeskus.<br />
14.4. Antiikki- ja keräilymessut Laitilan jäähallissa, Tuunantie 1.<br />
Mukana lähes sata myyjää eri puolilta Suomea.<br />
19.4. klo 18.00 Turun Yrittäjät ry:n sääntömääräinen kevätkokous.<br />
19.4. Check your vision now! Turun Nuorkauppakamari ry:n<br />
juhlaseminaari Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Huippupuhujat<br />
pureutuvat maailmantalouden ajankohtaisiin teemoihin useiden<br />
toimialojen näkökulmasta. Mitä haasteita globaali kilpailuympäristö<br />
tuo tullessaan? Miten varautua tulevaan? Mitkä ovat Suomen ja Turun<br />
talousalueen menestymisen edellytykset ja mahdolliset? Puhujina mm.<br />
Ministeri Christoffer Taxell, toimitusjohtaja Yrjö Julin ja vuorineuvos<br />
Jaakko Rauramo.<br />
20.-21.4. Suomen Nuorkauppakamarit ry:n valtakunnallinen<br />
vuosikokous Turun Caribiassa. Nuorkauppakamarien<br />
vuosikokousta vietetään teemalla ”AnkkaLinnanJuhlat –<br />
brändien ihmeellinen maailma”. Järjestelyistä kantaa vastuun<br />
Aurajoen Nuorkauppakamari, joka on koonnut teeman<br />
ympärille monipuolista ohjelmaa.<br />
Tykistökatu 6, BioCity • www.datagroup. /turku<br />
Puh. 0207 614460 • Fax 0207 614461<br />
Teemasta ovat alustamassa mm. HK Ruokatalon<br />
toimitusjohtaja Kai Seikku, Oy Moomin Characters Ltd:n<br />
toimitusjohtaja Sophia Jansson, ravintoloitsija Sedu Koskinen<br />
ja Turo Tailorin myyntikouluttaja, Juhana Helmenkalastaja.<br />
Järjestäjät arvioivat paikalle saapuvan 750-800<br />
nuorkauppakamarilaista eri puolilta Suomea.<br />
Liiketilaa<br />
Vuokrataan<br />
Aurajoen Nuorkauppakamari teki päätöksen hakea kokousta<br />
Turkuun marraskuussa 2005. Hakemus hyväksyttiin<br />
huhtikuussa 2006, minkä jälkeen kahdeksan hengen<br />
ohjausryhmä on kokouspäällikkö työskennellyt kokouspäällikkö<br />
Pia Kakon johdolla. Nuorkauppakamarilaisten viimeinen<br />
rekisteröitymispäivä on 13.4.<br />
Lisätietoja www.ankkalinnanjuhlat.<strong>fi</strong>.<br />
21.4. Kevätmarkkinat 2007 – Uudenkaupungin Yrittäjien<br />
markkinatapahtuma Ugissa.<br />
21.-22.4. Auto & Motor Show Turun Messu- ja<br />
Kongressikeskuksessa. Länsi-Suomen oma autonäyttely. Auto &<br />
Motor Show tarjoaa kokonaiskattauksen autoilua, autourheilua,<br />
Tuning-harrastusta, kilpa-autoilua tositoimissa ja paljon muuta.<br />
Turku, Pitkämäenkatu 4, n. 1400 m²<br />
Liiketila Manhattanin liiketalossa uudistuneen<br />
K- Supermarket Manhattanin yhteydessä. Kiinteistö<br />
sijaitsee näkyvällä paikalla erittäin vilkkaan Naantalin<br />
pika tien varrella.<br />
Kysy myös muuta liike- ja toimistotilatarjontaamme!<br />
Lisätiedot: Markku Saarinen<br />
puh. 020 431 3060, markku.saarinen@sponda.<strong>fi</strong><br />
Sponda Oyj, Yliopistonkatu 16 C 5. krs, 20100 Turku<br />
Valtakunnallinen asiakaspalvelu puh. 020 355 6677<br />
Mania listaa varsinaissuomalaisen liike-elämän<br />
tulevia tapahtumia ja tilaisuuksia.<br />
Kerro vinkkisi sähköpostitse mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
www.sponda.<strong>fi</strong><br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
13
Valmet Automotiven<br />
toimitusjohtaja Juhani Suvinen:<br />
Autotehtaalla<br />
positiiviset<br />
näkymät<br />
Olen luottavainen tulevaisuuteen. Kapasiteettimme on<br />
suurimpia eurooppalaisista autojen sopimusvalmistajista<br />
ja laatutasomme on luotettavan amerikkalaisen<br />
JD Powersin viimeisen tutkimuksen mukaan kolmanneksi<br />
paras kaikkien autotehtaiden vertailussa Euroopassa. Teemme<br />
koko ajan työtä saadaksemme uusia asiakkaita, jotta voisimme<br />
nostaa tehtaan käyttöastetta, sanoo Valmet Automotiven tuore<br />
toimitusjohtaja Juhani Suvinen Uudestakaupungista. Kommenttiin<br />
voi suhtautua asiantuntemuksen tuomalla vakavuudella,<br />
sillä Suvinen on työskennellyt tehtaalla jo 1970-luvulta<br />
lähtien, viimeksi varatoimitusjohtajana.<br />
- Viime vuoden tulos oli positiivinen, liikevaihto oli 109<br />
miljoonaa euroa (ilman materiaaleja) ja liikevoitto 11,7 miljoonaa.<br />
Autoja ei tehdä varastoon, joten kysynnän vaihtelut<br />
heijastuvat nopeasti työvoiman tarpeeseen ja jouduimme vuodenvaihteessa<br />
irtisanomaan 222 henkilöä. Viimeiset irtisanomiset<br />
toteutuvat kesäkuussa, mutta lähes puolet irtisanotuista<br />
on jo työllistynyt muualle. Henkilöstöä oli vuoden lopussa<br />
1013, kertoo Suvinen.<br />
Valmet Automotive on Porschen Boxter-avoautojen ja<br />
Cayman -mallien sopimusvalmistaja. Porschen urheiluautoista<br />
40 prosenttia valmistetaan Suomessa. Yleinen taloustilanne<br />
autotehtaan päämarkkina-alueilla Saksassa ja USA:ssa sekä<br />
polttoaineen hinnan kehitys vaikuttavat nopeasti autojen kysyntään.<br />
Autot ovat loppukäyttäjän yksilöllisten toiveiden mukaisia,<br />
joten siitäkään syystä niitä ei voi valmistaa ennakkoon.<br />
- Tällä hetkellä olemme pelkästään Porschen tilausten varassa.<br />
Logistiikkaketjumme on nopea ja toimitamme autot<br />
vain kymmenen päivän tilausajalla saatuamme tuotekohtaiset<br />
erittelyt, tuotannon kokonaismäärän tiedämme noin kolme<br />
kuukautta etukäteen. Tuotannon lasku heijastuu sitten irtisanomisuutisina,<br />
sillä työvoimassa meillä ei ole suurta joustomahdollisuutta,<br />
vaan meidän on edettävä yt-neuvottelujen kautta.<br />
Parin viime vuoden aikana palkkasimme ja koulutimme 300<br />
uutta ihmistä, kun kysyntä oli hyvää, tänä vuonna ollaan arvioni<br />
mukaan palattu melko normaalille tasolle, sanoo Suvinen.<br />
Autotehtaan strateginen valinta on ollut lähteä niche-luokan<br />
sopimusvalmistajaksi, sillä Suomessa ei pysty kannattavasti valmistamaan<br />
massatuotteita. Tehtaan käyttöaste on noin 30 prosenttia.<br />
Vuonna 2006 tehtiin 32 393 autoa, mutta Suvisen mukaan<br />
tuotantoa pystyttäisiin helposti nostamaan jopa 100 000<br />
kappaleen vuosituotantoon. Toteutuessaan uuden automallin<br />
valmistus pystyttäisiin nopeimmillaan aloittamaan puolessa<br />
vuodessa. Mikäli prosessiin sisältyisi myös mallin suunnittelu,<br />
aikaa tarvittaisiin noin kaksi ja puoli vuotta. Vielä ei kuitenkaan<br />
olla sopimusten allekirjoitusvaiheessa uusien asiakkaiden kanssa,<br />
joten Suvinen ei kommentoi asiaa sen enempää.<br />
- Kehityksen on oltava kokonaisvaltaista ja vauhtia on pidettävä<br />
koko ajan, muuten tällä alalla ei menesty. Korkean hintaluokan<br />
autoissa osaamisemme on selvä kilpailuetu, eivätkä<br />
logistiikkakustannukset nouse niissä liian korkeiksi. Lisäksi<br />
meillä on selvä kustannusetu verrattuna Saksaan, joka on suuri<br />
autonvalmistajamaa. Uuden asiakkaan saaminen tasaisi kysynnän<br />
vaihtelua, mutta loisi myös isoja investointitarpeita.<br />
Toisaalta voisimme lisätä työvoimaa ja siirtyä yhdestä työvuorosta<br />
kahteen tai kolmeen vuoroon, sanoo Suvinen.<br />
mania ANNE KORTELA<br />
14 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
ILMOITUS<br />
Varsinais-Suomi Osaa ja Palvelee<br />
ILMOITUS<br />
Yritysten alkuvaiheen, kansainvälistymisen ja sukupolvenvaihdosten rahoitusta<br />
Finnvera edistää yritysten syntyä ja kasvua<br />
Kun yrityksen synty tai kasvu<br />
on kiinni omien vakuuksien<br />
riittämättömyydestä, mutta<br />
liiketoiminnalla on hyvät<br />
näkymät, tulee Finnvera apuun.<br />
Viime vuonna Varsinais-<br />
Suomeen syntyi reilut 300<br />
uutta yritystä ja yli tuhat uutta<br />
työpaikkaa Finnveran tuella.<br />
Kaikkiaan Finnvera rahoitti<br />
alueen yrityksiä 76 miljoonalla<br />
eurolla, 80 prosenttia<br />
rahoituksesta oli takauksia.<br />
- Olemme trimmanneet organisaatiomme vastaamaan entistäkin<br />
paremmin alueen yritysten tarpeisiin ja pystymme auttamaan<br />
yrityksiä kasvuun, sanoo aluejohtaja Markku Laineenoja.<br />
Finnvera on kauppa- ja teollisuusministeriön<br />
alainen rahoituslaitos. Tärkeimmät<br />
tehtävämme ovat pienten ja keskisuurten<br />
yritysten toiminnan edistäminen,<br />
viennin edistäminen, jolloin myös isot yritykset<br />
voivat olla kohteina, sekä aluepoliittiset<br />
tehtävät, listaa Turun konttorin<br />
aluejohtaja Markku Laineenoja.<br />
- Olemme uusineet strategiamme palvelemaan<br />
alueen tarpeita entistä paremmin.<br />
Turun aluekonttorissa kolmetoista rahoituksen<br />
ammattilaista auttaa alueen yrityksiä,<br />
ja olemme tiivistäneet yhteistyötä<br />
esimerkiksi alueellisten kehityskeskusten<br />
kanssa. Pyrimme löytämään sellaisia<br />
kohtia, joissa esimerkiksi yrityksen<br />
vakuudet eivät riitä rahoituksen saannille.<br />
Emme kilpaile pankkien kanssa, mutta<br />
voimme ottaa osan yrityksen riskistä<br />
kantaaksemme, jos sen liiketoiminnan<br />
näkymät ovat lupaavat, hän sanoo.<br />
- Ei ole kenenkään etu, jos hyvä liikeidea ei<br />
pääse kehittymään yritystoiminnaksi. Meillä<br />
on kyky aika lailla edistää tätä asiaa. Tänne<br />
mahtuisi kyllä lisääkin uusia yrityksiä,<br />
mutta tuntuu, että aloittavat yritykset eivät<br />
tunne tarpeeksi toimintaamme. Finnveran<br />
pienyrittäjä- tai naisyrittäjälaina voi auttaa<br />
alkuun pääsemiseen. Se on suurudeltaan<br />
3 000 - 35 000 euroa. Kehittämiskeskukset<br />
auttavat yrittäjiä laatimaan liiketoimintasuunnitelmia,<br />
joiden avulla kartoitamme liikeidean<br />
mahdollisuudet, sanoo Laineenoja.<br />
Toinen tarve rahoitustuelle on yrityksen<br />
kasvu ja kansainvälistyminen. Esimerkiksi<br />
koneinvestoinnit ovat usein pullonkauloja,<br />
mutta niitä tarvitaan, jotta uusia markkinoita<br />
pystyisi saamaan ja kasvua syntyisi.<br />
- Taloudellinen tilanne on hyvä ja moni yritys<br />
on laajentamassa uusille markkina-alueille.<br />
Erityisesti metalliteollisuus sekä laivateollisuuden<br />
alihankinta kehittyvät. Laajennuksiin<br />
sisältyy aina riskejä, joista Finnvera<br />
voi ottaa osan kantaakseen takaamalla<br />
rahoitusta. Investointien lisäksi takaus voi<br />
koskea myös esimerkiksi asiakassaatavia,<br />
jolloin yritys ei kärsi mahdollisesta luottotappiosta,<br />
mikäli uusi asiakas ei hoidakaan<br />
maksujaan sovitusti, sanoo Laineenoja.<br />
- Kolmas tärkeä muutosvaihe yrityksille<br />
on sukupolvenvaihdos. Siihen sisältyy<br />
suuria riskejä, kun yrityksen avainhenkilöt<br />
vaihtuvat, eikä toisella polvella<br />
ole aina vaadittavia vakuuksia.<br />
Vuoden alusta Turun alueelle on nimitetty<br />
rahoitusneuvojaksi Leena Elonen,<br />
joka tulee keskittymään aloittavien<br />
yritysten rahoitushankkeiden valmisteluun.<br />
Hän on toiminut kuusi vuotta<br />
rahoitusassistenttina, joten hyvä tun-<br />
tuma aihepiiriin on jo entuudestaan.<br />
- Kaikkein sujuvimmin aloittavan yrityksen<br />
rahoitushanke edistyy, kun tulee käymään<br />
täällä Turussa liiketoimintasuunnitelman<br />
kanssa. Alueelliset kehittämiskeskukset,<br />
kuten Turussa Potkuri, auttavat<br />
sen laatimisessa, sanoo Leena Elonen.<br />
Finnvera Oyj<br />
Turun aluekonttori<br />
Eerikinkatu 2<br />
20100 TURKU<br />
puh. 0204 6011<br />
www.<strong>fi</strong>nnvera.<strong>fi</strong><br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
15
Rohkeasti<br />
haasteisiin<br />
Viime marraskuussa Raisio Oyj:n<br />
viestintäjohtajana toiminut Taru<br />
Narvanmaa oli juuri sopinut<br />
siirtymisestä uudelle alalle, kun<br />
sai mieleisensä yhteydenoton<br />
Aktia Säästöpankista. Tarjottu<br />
työpaikka Aktian ostaman Veritas<br />
Henkivakuutuksen toimitusjohtajana<br />
oli juuri sopiva haaste, johon hän<br />
ei voinut olla tarttumatta, vaan<br />
aloitti työnsä siellä vuoden alussa.<br />
Stereotyyppinen kuva henkivakuutusyhtiön toimitusjohtajasta<br />
ei oikein vastaa Taru Narvanmaata,<br />
joka säteilee innostunutta energiaa uudessa<br />
työhuoneessaan pukeutuneena nuorekkaaseen<br />
housuasuun ja kevään vihreään huiviin. Toisaalta<br />
– on ehkä aika puhaltaa pölyt vanhoista käsityksistä<br />
muutenkin, sillä henkivakuutusalakaan ei enää ole<br />
entisensä: stabiilina pidetty, melko yllätyksetön toimiala.<br />
Se on myös kokenut huiman muodonmuutoksen<br />
integroitumalla dynaamisiksi <strong>fi</strong>nanssitaloiksi<br />
pankkien kanssa. Jotain on kuitenkin säilynyt entisellään:<br />
yhtiön vakavaraisuus on sen tärkeimpiä ominaisuuksia,<br />
ja asiakkaiden vastuuvelkaa suojelevaa sijoitussalkkua<br />
varjellaan huolella.<br />
- Tärkein syy suostua työtarjoukseen oli se, että<br />
palasin tutulle alalle, joka kiinnostaa minua todel-<br />
la paljon. Ennen Raisiota työskentelin kaikkiaan 12<br />
vuotta Sampo Oyj:ssä kansainvälisten sijoitusten parissa<br />
ja seurasin senkin jälkeen koko ajan <strong>fi</strong>nanssialan<br />
kehitystä tiiviisti, sanoo Narvanmaa.<br />
- Kokonaisliiketoiminnan vastuu kiinnosti minua<br />
myös, koska olen aikaisemmin toiminut aina esikunnassa.<br />
Tässä nyt näen, miten pystyn siihen haasteeseen<br />
vastaamaan.<br />
- Kolmanneksi <strong>fi</strong>nanssialan muutostilanne on erittäin<br />
mielekiintoinen ja varmasti yksi syy siihen, että<br />
toimitusjohtaja haluttiin Aktian ja Veritaksen ulkopuolelta.<br />
Asemani on toimia tavallaan vaa’ankielenä<br />
yhdessä uuden omistajan kanssa Veritas Henkivakuutuksessa.<br />
-Työtarjous tuli vain hiukan hankalaan aikaan,<br />
koska olin jo lupautunut Teknologiateollisuus ry:n<br />
16 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
Kuva: Tanja Holmberg<br />
Kymmenen vuotta sijoitusviestinnässä<br />
ensin Sammossa ja sitten Raisiossa<br />
oli riittävän pitkä aika, nyt voi katsoa<br />
sijoitusasioita uudesta näkökulmasta,<br />
sanoo Taru Narvanmaa.<br />
viestintäjohtajaksi ja asiasta oli tiedotettu julkisuuteen,<br />
hän kertoo.<br />
- En ollut kuitenkaan aloittanut vielä uudessa toimessani<br />
ja ajattelin, että jälkeenpäin voisi harmittaa,<br />
jos päästäisin tilaisuuden ohi: paluu vakuutus- ja rahoitussektorille<br />
tuntui niin houkuttelevalta. Onneksi<br />
Teknologiateollisuus ry:ssäkin ymmärrettiin tilanne<br />
hyvin, sanoo Narvanmaa.<br />
Taru Narvanmaan ura on kulkenut myötätuulessa isosta<br />
yhtiöstä toiseen: Sampo, Raisio ja Aktia/Veritas<br />
Henkivakuutus. Alun perin hänestä ei pitänyt tulla<br />
talousasiantuntijaa, sillä opiskellessaan kauppatieteitä<br />
hän valitsi pääaineekseen markkinoinnin.<br />
- Siinä vain kävi niin, että ura lähti suuntautumaan<br />
rahoitukseen, kun muutimme mieheni Jouko<br />
Narvanmaan kanssa Ruotsiin. Työskentelin siellä rahoitusasiantuntijana<br />
ja Suomeen palattuamme aloitin<br />
Sammossa 1989 kansainvälisten sijoitusten parissa.<br />
Myöhemmin siirryin taloushallintoon eri tehtäviin ja<br />
1990-luvun puolivälistä lähtien työni painottui sijoittajaviestintään.<br />
Niihin tehtäviin hän myös siirtyi Raisioon vuonna<br />
2001.<br />
- Raisiosta minulla on hyviä kokemuksia, vaikka<br />
tietysti siellä tapahtui paljon eikä julkisuus aina ollut<br />
myönteistä. Oli mielenkiintoista päästä perehtymään<br />
teollisen toimialan bisneslogiikkaan syvällisesti. Sijoittajaviestinnässä<br />
oli paljon hyötyä taloushallinnon<br />
kokemuksestani, mutta toisaalta suuri osa työstä oli<br />
suhdetoimintaa.<br />
Lähtöön Raisiosta vuodenvaihteessa ei Narvan-<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
17
Kuva: Tanja Holmberg<br />
Taru Narvanmaan työhuoneesta aukeava näköala<br />
alas Aurajoen rantaan on katsomisen arvoinen<br />
maan mukaan liittynyt mitään dramaattista, vaan reilut<br />
viisi vuotta tuntui sopivan pitkältä ajalta, jonka<br />
jälkeen alkoi mieli tehdä jotain muuta.<br />
- Uskon siihen, että Raisio Oyj:llä on uuden johdon<br />
ja hallituksen avulla positiivinen tulevaisuus<br />
edessään.<br />
- Se täytyy kyllä myöntää, että<br />
viestinnällisesti aivan kaikki ei<br />
siellä onnistunut. Esimerkiksi Benecol<br />
on hyvin innovatiivinen tuote,<br />
joka 1990-luvulla sai aluksi paljon<br />
myönteistä julkisuutta, mutta<br />
myöhemmin tuloskehityksen takia<br />
leimautui julkisuudessa epäonnistuneeksi<br />
yritykseksi, mitä se<br />
ei suinkaan ole. Tätä virhekäsitystä<br />
emme pystyneet viestinnällisesti<br />
oikaisemaan, hän sanoo.<br />
Finanssiala on muuttunut erittäin<br />
nopeasti viime vuosina. Leonian ja Sampo-pankin<br />
fuusio vuonna 1999 sysäsi muutoksen liikkeelle,<br />
ja tällä hetkellä on enää harvoja erillisiä pankkeja<br />
ja vakuutuslaitoksia, lähes kaikilla ryhmittymillä on<br />
jonkinasteista yhteistyötä ja myös kansainvälinen<br />
”Finanssialan<br />
muutostilanne on<br />
erittäin mielekiintoinen ja<br />
varmasti yksi syy siihen,<br />
että toimitusjohtaja<br />
haluttiin Aktian ja<br />
Veritaksen ulkopuolelta.”<br />
omistus on lisääntynyt. Kahden toimialan sulauttamisella<br />
samaan organisaatioon haetaan synergiaetuja<br />
ja taloudellista hyötyä. Käytännössä se ei ole aivan<br />
kitkaton tapahtuma.<br />
- On selvää, että Veritas Henkivakuutuksessa tämä<br />
on iso haaste. Alusta asti on kuitenkin ollut selvää,<br />
että minulla on Aktian osaavan<br />
johdon tuki ja myös Veritas Henkivakuuksen<br />
väki on myönteisen<br />
odottavissa tunnelmissa. Se on hyvin<br />
tärkeää, kun muutoksia aletaan<br />
toteuttaa. Vaikka tunnenkin alaa<br />
ennestään, minulla on myös paljon<br />
opeteltavaa. Siksi onkin hyvä, että<br />
meillä on osaavaa joukkoa kaikilla<br />
organisaation tasoilla, sanoo Narvanmaa.<br />
- Suuri asia lähitulevaisuudessa<br />
on pankki- ja vakuutustoimintojen<br />
yhdistäminen eri paikkakunnilla samoihin konttoreihin.<br />
Aktia Säästöpankkien konttorit sijoittuvat<br />
Pohjanmaan rannikkoalueelle ja ruuhka-Suomeen.<br />
Vakuutusyhtiöllä on konttoreita myös Itä-, Keski- ja<br />
Pohjois-Suomessa. Pohdimme parhaillaan, pitäisi-<br />
18 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
kö osaan näistä toimipisteistä liittää myös pankkitoimintaa.<br />
Oulun osalta myönteinen päätös on jo tehty.<br />
Aluejohtajamme Kari Paloniemi siirtyy Aktiaan ja<br />
perustaa vakuutuskonttorin kylkeen pankin.<br />
Taru Narvanmaa sai tehdä haluamiaan muutoksia<br />
johtoryhmässä. Hän nosti siihen IT-johdosta Tarja<br />
Sinisalon, koska järjestelmäpuolen muutokset ovat<br />
keskeisiä kahden alan yhdistämisessä. Hän palkkasi<br />
myös uuden talouspäällikön, Katja Kerken, joka tuli<br />
taloon KPMG Oy:ltä. Veritas Henkivakuutuksessa<br />
on kaikkiaan reilut 150 työntekijää, joista noin 100<br />
on Turussa. Loput ovat jakautuneet 20 konttoriin eri<br />
puolille Suomea.<br />
Taru Narvanmaalla on toimitusjohtajana myös<br />
vastuu tuloksesta, joka koostuu vakuutusliikkeen ja<br />
sijoitustoiminnan tuloksista. Veritas Henkivakuutuksella<br />
on noin 750 miljoonan euron sijoitussalkku,<br />
josta yli puolet on joukkovelkakirjalainoissa, noin 25<br />
prosenttia hyvin hajautettuna osakkeissa ja lähes 20<br />
prosenttia on kiinteistöissä. Yhtiön omavaraisuusaste<br />
on erittäin hyvä, lähes 21 prosenttia.<br />
Yksityishenkilöiden varallisuus on 2000-luvulla kasvanut<br />
ja kiinnostus sijoittamiseen on noussut. Yksilöllisen<br />
eläkesäästämisen puolella kuitenkin näkyi notkahdus<br />
vuosina 2005-2006 verosäännösten muututtua. Nyt<br />
näyttää taas siltä, että verovähennysoikeuden muutos<br />
tuloverosta pääomaverotukseen on sisäistetty, eikä<br />
se enää jarruta eläkesäästämistä. Kilpailu on tietysti<br />
kova sijoitusasiakkaista. Henkivakuutustoiminta<br />
tuo pitkiä asiakassuhteita, joita moni muukin Veritas<br />
Henkivakuutuksen lisäksi havittelee.<br />
- Markkinaosuutemme ei henkivakuutusalalla ole<br />
kovin suuri, se on noin 3-4 prosenttia, mutta tietyissä<br />
tuotteissa pääsemme isoimpiin lukuihin. Markkinaosuustavoitteiden<br />
sijaan olemme nyt alkuun asettaneet<br />
pääasiassa toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita.<br />
Aktia on hyvin innovatiivinen pankki, josta<br />
meillä vakuutuspuolella on opittavaa. Aktia on esimerkiksi<br />
juuri lanseerannut bonusjärjestelmän, josta<br />
asiakkaat hyötyvät käyttämällä mahdollisimman monia<br />
palveluitamme ja johon myös Aktian asiakkaiden<br />
henkivakuutustuotteet on liitetty, sanoo Narvanmaa.<br />
”Tässä on<br />
paljon<br />
voitettavaa.”<br />
Paikallisosuuspankit<br />
ovat jo pitkään olleet toinen<br />
tärkeä Veritas Henkivakuutuksen<br />
jakelukanava,<br />
ja tätä yhteistyötä aiotaan<br />
entisestään syventää, vaikka<br />
Aktiaa voi joillakin paikkakunnilla<br />
pitää kilpailevana pankkina. Aktia ja paikallisosuuspankit<br />
tekevät kuitenkin hyvää yhteistyötä<br />
myös useilla pankkitoiminnan osa-alueilla.<br />
- Haluamme ehdottomasti säilyttää Veritas Henkivakuutuksen<br />
edelleen mahdollisena yhteistyökumppanina<br />
myös konsernin ulkopuolisille toimijoille,<br />
sanoo Narvanmaa.<br />
Taru Narvanmaa suhtautuu uuteen työhönsä innokkaasti.<br />
Hän ei pelkää muutosta ja kilpailua, vaan näkee<br />
asioissa paljon hyviä puolia, vaikka myöntää, että<br />
ala on rankka ja haasteellinen.<br />
- Tässä on paljon voitettavaa ja henkilöstön silmissä<br />
muutos nähdään kuitenkin myönteisenä, mikä<br />
on erittäin tärkeää. Matkan varrella on tullut ja tulee<br />
jatkossakin paljon käytännön ongelmia ratkaistavaksi,<br />
mutta uskon, että pikku hiljaa kaikki selkenee.<br />
- Olen aidosti sitä mieltä, että meillä on sekä Aktiassa<br />
että Veritas Henkivakuutuksessa osaavaa ja innovatiivista<br />
henkilökuntaa. Tänne oli mukava tulla<br />
töihin, kun saa tehdä töitä yhdessä pankki- ja vakuutusalan<br />
asiantuntijoiden kanssa, hän sanoo.<br />
mania ANNE KORTELA<br />
Taru Narvanmaa<br />
Toimitusjohtaja, Veritas Henkivakuutus<br />
S. 1963<br />
KTM Åbo Akademista 1986<br />
2007- Henkivakuutusosakeyhtiö Veritas<br />
2001-2006, Raisio Oyj, viestintäjohtaja<br />
1988-2001 Sampo Oyj, sijoitus-, talous- ja sijoitusviestinnän eri tehtäviä<br />
1986-1988 Mo och Domsjö Ab, Ruotsi, rahoitusasiantuntija<br />
Lahjan tytöt ry. puheenjohtaja 1993-<br />
vapaa-aika: perhe (aviomies Jouko, lapset Nette 19 v., ja Niklas 15 v.), liikunta<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
19
Suomen maajohtaja Jari von<br />
Zweygbergk haastatteli<br />
Kjaerulff 1 :n omistajaa,<br />
tanskalaista Karsten Kjaerulf<strong>fi</strong> a.<br />
Yrityksen toiminnan keskipiste<br />
ovat televisiot, joihin liittyviä<br />
laitteita se suunnittelee,<br />
valmistaa ja tuo maahan.<br />
Parhaiten yritys tunnetaan<br />
Tanskassa satelliittilaitteistaan.<br />
Digibokseja kootaan<br />
nyt Piispanristillä<br />
Kjaerulff 1 Oy muutti Turun Saippuacenteristä isompiin<br />
tiloihin Piispanristille ja vietti avajaisia sekä emoyrityksen<br />
50-vuotisjuhlia helmikuun lopussa. Tanskalainen<br />
perheyritys on toiminut Suomessa 3,5 vuotta ja kasvanut<br />
digiboksien kysynnän mukana nopeasti. Työntekijöitä Piispanristillä<br />
on noin 60 ja yhtiön tuotemerkeillä Top<strong>fi</strong>eldillä,<br />
Maximumilla ja Digialityllä on Suomen maajohtajan Jari von<br />
Zweygbergkin mukaan yhteenlaskettuna digiboksien markkinajohtajuus<br />
Suomessa. Yritys tuo maahan myös saksalaisia<br />
Loewe-digitelevisioita. Avajaisissa nähtiin myös nykyinen<br />
omistaja Karsten Kjaerulff, jonka isä on yrityksen perustaja.<br />
Kjaerulff1:n uusiin tuotteisiin tutustuivat tilaisuudessa<br />
myös myymäläpäällikkö Kimmo Aaltonen Paimion Vistavi-<br />
siosta ja Hannu Koivusaari Raision Sähkö-Instosta. Molemmat<br />
totesivat digibuumin jatkuvan voimakkaana ja tavaroiden<br />
riittävyyden olevan ratkaiseva kilpailutekijä. Vistavisio on yksi<br />
vuodenvaihteessa aloittaneen Tekniskauppiaat Oy:n osakkaista.<br />
Siihen kuuluu kahdeksan Tekniset-ketjun liikettä eri puolilta<br />
Suomea ja se toimii osana ketjua. Yhtiön tavoite on parantaa<br />
kotimaisen kodintekniikkakaupan ja Tekniset-ketjun asemaa<br />
ulkomaisia pääomaketjuja vastaan. Yhtiön aikeissa on lähiaikoina<br />
perustaa tai hankkia ainakin yksi uusi myymälä strategisesti<br />
tärkeälle paikkakunnalle.<br />
mania ANNE KORTELA<br />
Uusiin digibokseihin tutustuivat key<br />
account manager Mikko Roivaksen<br />
johdolla Kimmo Aaltonen Paimion<br />
Vistavisiosta ja Hannu Koivusaari<br />
Raision Sähkö-Instosta.<br />
20 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
ILMOITUS<br />
Varsinais-Suomi Osaa ja Palvelee<br />
ILMOITUS<br />
Jokaisella Telesten asiakkaalla vuosikymmenet oma yhteyshenkilö Handelsbankenissa<br />
Asiakkaan kuunteleminen tärkeää<br />
Jan Nygård (vas.) on Turun uuden konttorin johtaja ja<br />
Markku Ropponen jatkaa Linnankadun johdossa.<br />
Handelsbanken on toiminut<br />
Turussa 12 vuotta ja<br />
kasvanut kaikilla mittareilla<br />
mitattuna tasaista vauhtia.<br />
Kasvu näkyy myös asiakasmäärissä,<br />
ja uusi konttori<br />
avataankin kaupungissa<br />
tulevan kesän aikana.<br />
Myös Raisiossa on oma<br />
konttorinsa. Asiakkaat<br />
ovat sekä yrityksiä että<br />
yksityishenkilöitä. Yhteistä<br />
heille on tyytyväisyys<br />
pankkiin, sen osoittavat<br />
tutkimustulokset selvästi.<br />
Tyytyväisyyden takana on Handelsbankenin<br />
toimintatapa.<br />
-Haluamme olla todellisia luottohenkilöitä<br />
asiakkaillemme. Omista rahaasioista<br />
ei haluta puhua kenelle tahansa,<br />
joten nimeämme jo ensi käynnillä<br />
asiakkaalle oman yhteyshenkilön. Sama<br />
henkilö hoitaa kaikki asiakkaan asiat<br />
ja hänellä on laajat valtuudet. Asiakasta<br />
ei pompoteta paikasta toiseen.<br />
Esimerkiksi lainapäätöksen asiakkaamme<br />
voi saada saman tien omalta yhteyshenkilöltään,<br />
kertoo Turun uuden<br />
konttorin johtaja Jan Nygård.<br />
Sijoitustuotteet kiinnostavat asiakkaita<br />
ja niitä kehitetään jatkuvasti. Handelsbanken<br />
on kehittänyt hyvätuottoisia<br />
indeksiobligaatioita, jotka koostuvat<br />
pääsääntöisesti eri alojen pörssiyhtiöistä.<br />
Pääomaturvatut indeksiobligaatiot<br />
ovat sijoitusasiakkaiden suosimia<br />
tuotteita, sillä riski on hallittua ja tuottomahdollisuudet<br />
ovat hyvät, sanoo<br />
pankinjohtaja Markku Ropponen.<br />
Molemmat korostavat asiakkaiden<br />
kuuntelemisen tärkeyttä. Handelsbankenissa<br />
kehitetään palveluja sen mukaan,<br />
mitä asiakkaat tarvitsevat. Yksi viimeisimmistä<br />
on osakeindeksiobligaatio Voima,<br />
jossa sijoituskohteena on ydinvoimamarkkinoilla<br />
toimivia kansainvälisiä yrityksiä.<br />
Idea lähti kehittymään asiakkaiden<br />
kyselyjen pohjalta, ja se toteutettiin noin<br />
puolessa vuodessa, kertoo Ropponen.<br />
Asiakkaita ei kategorisoida, vaan kaikki<br />
saavat samat edut. Esimerkiksi peruspankkipalvelut<br />
ovat yksityishenkilöille<br />
maksuttomia. Asiakaslähtöisyys näkyy<br />
siinäkin, että jokaisella pankin konttorilla<br />
on oma kotisivunsa. Koska päivittäiset<br />
raha-asiat hoidetaan yleensä<br />
verkossa, asiakas voi pankin sivuille<br />
mennessään lukea samalla tuoreimmat<br />
uutiset omasta pankistaan.<br />
Kansainvälisille yritysasiakkailleen Handelsbankenilla<br />
on Global-on-line -palvelu,<br />
joka tekee taloushallinnon helpoksi esimerkiksi<br />
Suomesta käsin, vaikka yrityksen<br />
toimipisteitä olisi muissakin maissa.<br />
Palvelun avulla voi siirtää rahaa maasta<br />
toiseen konsernin sisäisenä siirtona.<br />
Silloin tapahtumaa ei käsitellä ulkomaan<br />
maksuna ja raha siirtyy nopeasti.<br />
Handelsbanken on saanut vuosittain toteutettavassa<br />
Euroopan laajuisessa palvelualojen<br />
asiakastyytyväisyystutkimuksessa<br />
jatkuvasti hyviä tuloksia pankkien<br />
välisessä vertailussa. Palvelu koetaan<br />
hyvänä ja henkilökohtaisena.<br />
- Jotkut asiakkaamme sanovat, että<br />
täällä asioidessa tuntuu siltä kuin kävisi<br />
pienen kotipaikkakunnan pankissa,<br />
jossa kaikki tuntevat toisensa, vaikka<br />
kyse on silti Pohjoismaiden kansainvälisimmästä<br />
pankista. Tämä on<br />
mielestäni erinomaista palautetta. Se<br />
kertoo, että olemme onnistuneet siinä,<br />
mihin pyrimme: tuntemaan aidosti<br />
asiakkaamme, hymyilee Nygård.<br />
Linnankatu 18<br />
20100 TURKU<br />
puh. 010 444 5010<br />
faksi 010 333 5030<br />
turku@handelsbanken.<strong>fi</strong><br />
www.handelsbanken.<strong>fi</strong>/turku<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
21
Pasi Peltoniemi<br />
Toimitusjohtaja<br />
Vertek Oy, Laitila<br />
- Hain Vertekin toimitusjohtajan paikkaa, sillä yritys oli entisestään<br />
tuttu, eikä tällä alalla ole usein auki yhtä mielenkiintoisia<br />
uusia työtilaisuuksia. Halusin myös edetä urallani ja<br />
säilyttää kotini Porissa, maaliskuun alussa toimitusjohtajana<br />
aloittanut AMK-insinööri Pasi Peltoniemi kertoo.<br />
Tietoverkkojen ja sähköverkon jakelujohtojen rakentamiseen,<br />
teollisuuden kunnossapitopalveluihin ja perinteisiin sähköasennuksiin<br />
erikoistunut Vertek Oy on perustettu vuonna<br />
1996. Vertekin omistavat Vakka-Suomen Puhelin Oy ja Vakka-Suomen<br />
Voima Oy. Yrityksen perustamisen taustalla oli<br />
sähkömarkkinoiden vapautuminen ja alan urakointien eriyttäminen<br />
omaan yhtiöön.<br />
Vertek työllistää tällä hetkellä noin 65 henkeä. Pääpaikalla<br />
Laitilassa on heistä noin puolet. Loput työskentelevät Uudessakaupungissa,<br />
Ylöjärvellä, Vilppulassa ja Piikkiössä.<br />
- Piikkiössä on uusin toimipaikkamme. Sinne ja myös muihin<br />
pisteisiimme haemme koko ajan lisää alan tekijöitä. Tavoitteenamme<br />
on hallittu kasvu, jonka myötä työntekijämäärä<br />
ylittäisi tänä vuonna 70.<br />
- Jos mietin työni haasteita, niin tärkeintä on pitää Vertek<br />
kilpailukykyisenä. Toinen haaste<br />
on osaavien työntekijöiden rekrytointi.<br />
Vertekiin Peltoniemi siirtyi<br />
Harjavallassa toimivasta Empower<br />
Oy:stä. Siellä hän toimi<br />
yli viiden vuoden ajan projektipäällikkönä.<br />
Vapaa-aikansa Peltoniemi<br />
viettää mielellään<br />
Luvialla sijaitsevalla<br />
kesämökillään. Lisäksi<br />
hän on mukana Porin<br />
Kristillisen Koulun ja<br />
Satakunnan Kansanlähetyksen<br />
hallituksissa.<br />
Perheeseen<br />
kuuluu Satu-vaimon<br />
ohella ensi<br />
syksynä opintiensä<br />
aloittava<br />
Erika-tytär.<br />
Sirpa Ylikylä<br />
Toiminnanjohtaja<br />
Lahjan Tytöt ry<br />
Liikunnanohjaaja Sirpa Ylikylä aloitti maaliskuun alussa Lahjan<br />
Tytöt ry:n toiminnanjohtajana. Ylikylä ehti aikanaan pyörittää<br />
21 vuoden ajan Turun Kauppiaskadulla Kuntokeskus<br />
Nautilusta. Vuonna 2003, pian Triviumiin perustamansa toisen<br />
kuntokeskuksen avaamisen jälkeen, silloinen Wellnesskuntosaliketju<br />
tarjoutui ostamaan uuden keskuksen (nykyisin<br />
SATS). Kauppojen jälkeen Ylikylä joutui luopumaan myös<br />
Kauppiaskadun kuntokoulusta, mutta jatkoi kuntosaliketjun<br />
palveluksessa kesään 2005 asti.<br />
- Päätin pitää taukoa töistä. Saatoin viettää enemmän aikaa<br />
lastemme Lauran ja Tuomaksen kanssa, Ylikylä kertoo.<br />
Lahjan Tyttöjen toiminnanjohtajana ja ainoana kokopäivätoimisena<br />
työntekijänä hänen tehtäväkenttänsä on hyvin laaja<br />
ja kiehtova.<br />
- Vastaan yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta, hoidan<br />
maksuliikenteen, huolehdin työsopimuksista ja tarvittaessa<br />
jopa tuuraan omia ohjaajiamme. Huolehdittavana on myös 11<br />
kilpailujoukkuettamme koskevia asioita. Yli 700 henkilöjäsenestä<br />
koostuva yhdistyksemme maksaa palkkoja noin 60 ohjaajalle.<br />
Lisäksi lukuisissa toimikunnissa mukana on noin 50<br />
vapaaehtoista.<br />
Ylikylä pitää siitä, että saa nyt olla<br />
aikaisempaa työtään enemmän<br />
tekemisissä nuorten kanssa,<br />
sekä samalla kehittämässä<br />
”naisvoimistelun” erikoisseuran<br />
toimintaa eteenpäin innokkaiden<br />
ja sitoutuneiden<br />
seuratyöntekijöiden kanssa.<br />
- Myös oma tyttäreni<br />
on aktiivisesti<br />
mukana Lahjan Tytöissä.<br />
Välillä hänen<br />
intoaan pitää jopa<br />
jarrutella.<br />
Koko Ylikylän<br />
perhe harrastaa paljon<br />
liikuntaa. Vuosien<br />
mittaan Sirpa ja Lauri<br />
Ylikylä ystävineen ovat<br />
osallistuneet mm. Honolulun<br />
ja New Yorkin<br />
maratoneille, kiivenneet<br />
Mont Blancille ja<br />
juosseet kolme kertaa<br />
Suomi Juoksee -tapahtumassa.<br />
22 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
Johan Bergman<br />
Sijoituspäällikkö<br />
Ålandsbanken Abp<br />
uusiin asemiin<br />
Kauppatieteiden yo Johan Bergman palasi uuden työnsä<br />
myötä itselleen tutulle <strong>fi</strong>nanssialalle. Ålandsbankenin sijoituspäällikkönä<br />
hän pääsee työhön, johon liittyy asiakasvastuuta,<br />
asiantuntijuutta ja myös asiakashankintaa.<br />
- Tunnen tämän työn omakseni. Pankkisektorilla olen ehtinyt<br />
työskennellä jo 15 vuotta ja muutaman välivuoden jälkeen<br />
palasin jälleen tänne.<br />
Bergman jäi Sampo Pankista sapattivapaalle vuonna 2003.<br />
Vapaan päättyessä hän halusi kokeilla jotain uutta alaa ja aloitti<br />
kiinteistöhuoltoon ja siivouspalveluihin erikoistuneen RTK-<br />
Palvelun Turun ja Salon yksiköiden päällikkönä. Sieltä hän<br />
siirtyi vielä hetkeksi rekrytointikonsultiksi Manpowerin toimistoon,<br />
josta sitten lopulta sattumien<br />
summana päätyi takaisin pankkiin<br />
ja Ålandsbankenin sijoituspäälliköksi.<br />
- Tämä on selvästi aiempia<br />
pankkityönantajiani pienempi<br />
pankki. Täällä vastuualueet ovat<br />
laajemmat ja meillä työntekijöillä<br />
enemmän vapauksia toteuttaa itseään,<br />
kuvailee Bergman uutta<br />
työnantajaansa.<br />
Bergman on lähtöisin<br />
Nokialta, mistä hän muutti<br />
vuonna 1987 Turkuun<br />
opiskellakseen kauppatieteitä<br />
Åbo Akademissa.<br />
Monelle tuttu titteli ”gradua<br />
vaille maisteri” osuu<br />
hyvin myös häneen.<br />
- Työelämä vei mukanaan.<br />
Joskus puuttuva<br />
tutkinto vähän harmittaa,<br />
mutta toisaalta<br />
työkokemus kompensoi<br />
jo sen puutetta.<br />
Bergman on leski.<br />
Hän asuu paritalossa<br />
Hirvensalossa yhdessä<br />
8-vuotiaan poikansa<br />
Sebastianin kanssa. Yhteisiin<br />
harrastuksiin kuuluvat<br />
mm. mökki Nummi-Pusulassa<br />
sekä matkustelu.<br />
Varatuomari Turo Järvinen on nimitetetty Asianajotoimisto Legistum<br />
Oy:n lakimieheksi 1.2.2007 alkaen. Hänen eritysosaamisalueitaan<br />
ovat yhtiö-ja yhdistysoikeus, urheiluoikeus ja vero-oikeus<br />
sekä oikeudenkäynnit, välimies- ja sovintomenettelyt.<br />
Ennen nykyistä tehtävää Turo oli tuomioistuinlaitoksen palveluksessa<br />
käräjäviskaalin tehtävissä. Hän on aiemmin työskennellyt<br />
myös Autoliitto r.y:n ja julkishallinnon palveluksessa.<br />
Kauppatieteiden maisteri Anna-Lena Öhman on nimitetty sijoitus-<br />
ja yritysosaston assistentiksi Ålandsbankenin Turun konttoriin.<br />
Hän on aiemmin työskennellyt asiakaspalvelupäällikkönä<br />
Fortum Oyj:ssä.<br />
KTM Krista Ahonen on nimitetty Interdialogi Oy:n myyntipäälliköksi.<br />
Hän on aikaisemmin toiminut Interdialogi Oy:ssä yhteyspäällikkönä.<br />
Pasi Nurmi on nimitetty SBS Finland Turun myyntiryhmän päälliköksi.<br />
Hän on aiemmin työskennellyt SBS Mediassa yhteyspäällikkönä.<br />
Heli Tulisalo on nimitetty SBS Finland Turun yhteyspäälliköksi.<br />
Hän on aiemmin työskennellyt Makuuni Oy:ssa markkinointipäällikkönä.<br />
Fil.yo Hannu Salonen on nimitetty IT Mill Oy:ssä käyttöliittymäsuunnittelijaksi.<br />
Salonen keskittyy pääosin IT Mill Toolkit-käyttöliittymätuotteen<br />
tutkimus- ja kehitystyöhön. Hän on aiemmin<br />
toiminut digitaalisen median suunnittelu- ja kehitystehtävissä<br />
useissa alan yrityksissä.<br />
Fil.yo Mauno Haukila on nimitetty IT Mill Oy:ssä ohjelmistosuunnittelijaksi.<br />
Haukila työskentelee asiakasprojekteissa sekä<br />
IT Mill Toolkit-tuotteen testausryhmässä. Hän on aiemmin työskennellyt<br />
Stonesoft Oyj:n Turun toimipisteessä.<br />
Uusiin asemiin -palstalla julkaistaan paikallisia nimitysuutisia.<br />
Toimitus poimii kuukausittain nimitykset, joista teemme<br />
laajemman esittelyn. Otamme mielellään vastaan nimitystiedotteita<br />
osoitteeseen mania@viestintamania.<strong>fi</strong>.<br />
RÄÄTÄLÖITYJÄ HENKILÖSTÖPALVELUJA<br />
Ota yhteyttä! Ari Aho: 0207 482232<br />
www.pestikolmio.<strong>fi</strong><br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
23
teema raha, vakuuttaminen ja taloushallinto<br />
TOIMIALOJEN<br />
Tapiola perusti oman pankin vakuutusyhtiön sisälle,<br />
kertovat Lounais-Suomen johtajat Hans Strandberg (vas.) ja Jouko Rönnemaa.<br />
Finanssitalot ovat<br />
suhteellisen uusi ilmiö<br />
Suomessa. Kehitykseen<br />
ovat johtaneet rahoitusalan<br />
säännösten muutokset<br />
ja kilpailutilanteen<br />
kehitys. Odotukset<br />
pankki- ja vakuutusalojen<br />
yhdistämisen tuomista<br />
eduista olivat kehityksen<br />
alkaessa korkealla, mutta<br />
ovatko ne toteutuneet?<br />
Keskinäinen yhtiö Tapiola tunnetaan<br />
pitkistä perinteistään<br />
vakuutusyhtiönä, sillä sen toiminnan<br />
alkamisesta Paloapuyhdistyksenä<br />
tulee tänä vuonna kuluneeksi 150<br />
vuotta. Se teki kuitenkin myös loikan<br />
pankkialalle kolme vuotta sitten. Tapiolan<br />
tapa toimia poikkeaa monista sen<br />
kilpailijoista, sillä Tapiola perusti oman<br />
pankin vakuutusyhtiön sisälle. Tavallisempi<br />
tapa on ollut fuusioida vakuutusyhtiö<br />
osaksi pankkia. Tapiola poikkeaa<br />
muista <strong>fi</strong>nanssitaloista siinäkin, että sen<br />
toiminta edelleen perustuu keskinäisyyden<br />
periaatteelle. Se tarkoittaa sitä, että<br />
yrityksen osakkaita ovat sen asiakkaat ja<br />
yrityksen tuoton on tarkoitus hyödyttää<br />
osakkaita.<br />
- Lähdimme pankkitoimintaan itsepuolustuslähtökohdista<br />
eli vastaamaan<br />
lisääntyneeseen kilpailuun asiakkaista.<br />
Ideana oli sitoa asiakkuudet pankkitoiminnan<br />
avulla, sillä asiakkaat vaihtavat<br />
helpommin vakuutusyhtiötä kuin pankkia,<br />
kertoo aluejohtaja Hans Strandberg<br />
Tapiolan Turun konttorista.<br />
- Synergiaetuja haetaan lisäksi yhteisistä<br />
hallinto- ja markkinointikustannuksista<br />
ja yhteisestä konttoriverkosta,<br />
sillä tuomme pankit vakuutusyhtiön<br />
konttoreihin. Odotukset ovat suuret,<br />
hän sanoo.<br />
Pankkitoiminnan käynnistäminen tyhjästä<br />
ei tapahdu hetkessä. Tapiolaan on<br />
palkattu uutta henkilökuntaa pankkialalta<br />
ja yhteistyötä vakuutushenkilökunnan<br />
kanssa on rakennettu konttorien<br />
sisällä. Pankin markkinaosuus niillä<br />
paikkakunnilla, joilla sillä on toimintaa,<br />
on 2-3 prosentin luokkaa. Tapiolan<br />
tavoitteena oli saada pankkitoiminta<br />
kannattavaksi vuoteen 2011 mennessä.<br />
Alueellisia lukuja yhtiö ei ilmoita, mut-<br />
Liikelahjat. Työvaatte<br />
24 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
SYNERGIAA<br />
ta valtakunnallisesti vuoden 2006 toteutunut<br />
tappio oli vielä 7,9 miljoonaa euroa.<br />
Lounais-Suomen johtajien mukaan<br />
kehitys on ollut odotettua parempaa ja<br />
tappio oli budjetoitua pienempi. Asiakasmäärät<br />
ovat kehittyneet suotuisasti<br />
ja pankkiasiakkaita on jo 80 000, samalla<br />
vakuutusasiakkaiden pysyvyys on<br />
parantunut. Lisäksi pankin ottolainaus<br />
kasvoi 484 miljoonaan euroon, antolainaus<br />
444 miljoonaan.<br />
- Lounais-Suomessa pankin kehitys on<br />
ollut vielä valtakunnan keskiarvoa nopeampaa,<br />
ja pankkihenkilökuntamme<br />
määrä on jo kaksinkertaistunut, mainitsee<br />
henkilökunnan kehittämispäällikkö<br />
Jouko Rönnemaa.<br />
- Haasteet ovat tietysti kovat, koska<br />
meidän on vastattava kilpailuun pörssiyhtiöiden<br />
kanssa keskinäisen yhtiön<br />
periaattein. Emme voi kerätä voittoa yh-<br />
tiölle, vaan se on käytettävä asiakkaiden<br />
hyväksi joko vakavaraisuuden kasvattamiseen<br />
tai esimerkiksi parempina talletuskorkoina,<br />
hän sanoo.<br />
- Kilpailu pitää kuitenkin pirteänä ja<br />
olemme varsin kilpailukykyisiä. Vahinkovakuutusten<br />
kasvu oli viime vuonna<br />
13 prosenttia, pankki on kasvanut odotettua<br />
nopeammin, riskien ennustettavuus<br />
on lisääntynyt ja asiakaspysyvyytemme<br />
on parantunut, summaa Hans<br />
Strandberg.<br />
- Pankkiyhtön tunnettuudessa on<br />
vielä parannettavaa ja vaihdoimme juuri<br />
mainostoimistoakin, jotta onnistuisimme<br />
siinä vielä paremmin. Uskon<br />
kuitenkin, että perusarvomme suomalaisuus<br />
ja keskinäisyyden ajatus ovat hyviä<br />
avuja kansainvälistyvässä kilpailussa,<br />
hän sanoo.<br />
mania ANNE KORTELA<br />
Kiikarissa kotitaloudet<br />
- S-ryhmän pankki avataan ensi syksynä.<br />
Se tulee kaikkien asiakasomistajien<br />
käyttöön, joita Turun alueella on<br />
noin 90 000 eli puolet kotitalouksista,<br />
kertoo toimitusjohtaja Harri Koponen<br />
Turun Osuuskaupasta.<br />
Hänen mukaansa pankki on jatkumoa<br />
perinteiselle säästökassatoiminnolle,<br />
jota osuuskaupoissa on ollut jo<br />
sata vuotta.<br />
- Kaikilla asiakasomistajilla on jo<br />
tili, johon heidän bonuksensa maksetaan.<br />
Siihen tulee nyt myös verkkopankkiominaisuus,<br />
joten tiliä voi<br />
käyttää myös laskujen maksamiseen.<br />
Bonuskortit säilyvät ennallaan, mutta<br />
jatkossa niihin voidaan liittää myös<br />
Visa-luottokortti. Sen sijaan S-ryhmä<br />
ei toistaiseksi tule tarjoamaan pankin<br />
rahoituspalveluja. Pyrimme S-pankilla<br />
palvelemaan asiakkaitamme entistäkin<br />
paremmin, pankkitoiminta ei ole<br />
meidän ydinpalveluamme, hän sanoo.<br />
Pysyykö asiakas vauhdissa?<br />
Pankit ja vakuutusala integroituvat vauhdilla<br />
muodostaen <strong>fi</strong> nanssitaloja. Enää ei juuri ole<br />
puhdasta vakuutusyhtiötä tai pankkia. Rajoja<br />
ylitetään myös lisäämällä kansainvälistä omistusta.<br />
Tavalllisin kuvio on ollut vakuutusyhtiön<br />
sulautuminen pankkiin, kuten Osuuspankin<br />
ja Pohjolan tapauksessa, mutta pankki on<br />
myös ostanut vakuutusyhtiön, kuten Aktia<br />
Säästöpankki osti Veritas Henkivakuutuksen.<br />
Duo on uusi Paikallisosuuspankkien ja<br />
Lähivakuutuksen tasapuolisesti omistama yhtiö,<br />
ja onpa rumban aloittanut Sampo jo ehtinyt<br />
myydäkin pankkinsa tanskalaisille. Tapiola<br />
perusti itse oman pankkinsa vakuutusyhtiön<br />
sisälle ja viimeisin kisaan lähtijöistä on ollut<br />
vakuutusyhtiö Fennia, joka maaliskuun puolivälissä<br />
ilmoitti aikeistaan. Jännittävän lisänsä<br />
soppaan tuo vielä S-ryhmä, jonka alkava<br />
pankkitoiminta tähtää yli miljoonan asiakasomistajan<br />
varoihin.<br />
Asiakkuuksista taistellaan, se on selvää,<br />
sillä lähes kaikki suomalaiset ovat jo jonkun<br />
pankin asiakkaita. Varmaa ainakin on, että<br />
<strong>fi</strong> nanssitalot ovat lähiaikoina aktiivisesti liikkeellä,<br />
mutta mitä tekee asiakas? Ainakin hän<br />
ratkaisee lopulta, miten kisassa käy.<br />
Toimittajan kommentti<br />
t. Toimistotarvikkeet.<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
25
Laskutus sähköiseksi<br />
Kun maksaminen<br />
yritysten välillä<br />
jo tapahtuu<br />
pääsääntöisesti<br />
sähköisesti, miksei<br />
laskukin voisi kulkea<br />
samaa reittiä?<br />
Sähköinen lasku siirtyy<br />
suoraan lähettäjän<br />
tietojärjestelmästä<br />
vastaanottajan järjestelmään,<br />
mikä nopeuttaa käsittelyä<br />
huomattavasti. Verkkolaskusta<br />
tuotetaan tietokoneen<br />
näytölle paperilaskua muistuttava<br />
näkymä, joka helpottaa<br />
laskun hyväksyntää ja<br />
muuta käsittelyä. Sähköisen<br />
laskutuksen tavoitteena on<br />
ennenkaikkea säästää turhia<br />
kustannuksia ja vähentää<br />
virheitä ja tarpeetonta<br />
rutiinityötä. On laskettu, että<br />
yhden paperilaskun aiheuttamat<br />
kustannukset kaikkine<br />
käsittelyineen voivat olla<br />
yli 30 euroa. Laskua ei edes<br />
kirjanpitolain vuoksi tarvitse<br />
tulostaa paperille, sillä sähköinen<br />
arkistointi riittää.<br />
Sähköiseen laskutukseen<br />
siirryttäessä yhteistyö asiakkaan<br />
kanssa on tiivistä: sovitaan<br />
kuka käsittelee laskut,<br />
lasku menee suoraan hänelle<br />
ja kierto nopeutuu. Sähköisen<br />
laskun mukana ei voi lähettää<br />
liitteitä, joissa näkyy<br />
esimerkiksi tavaran vastaanottajan<br />
allekirjoitus ja päivämäärä.<br />
Ne korvataan tunnistetiedoilla,<br />
kuten lähetteen<br />
numerolla tai hyväksyjän<br />
koodilla, jotka sovitaan yhteisesti.<br />
Lisäksi sähköisen<br />
laskun mukana voi olla linkkejä,<br />
joista pääsee katsomaan<br />
liitteiden tietoja.<br />
Isot yritykset ja julkiset<br />
toimijat ovat ensimmäisinä<br />
siirtyneet sähköiseen laskutukseen.<br />
Pienille yrityksille<br />
paine tulee useimmiten juuri<br />
Pk-yritys voi<br />
siirtyä sähköiseen<br />
laskutukseen kolmella<br />
vaihtoehtoisella<br />
tavalla: se voi käyttää<br />
pankkien palveluita,<br />
liittää omaan<br />
tietojärjestelmäänsä<br />
sähköisen<br />
laskutusohjelman<br />
tai antaa laskut<br />
tilitoimistonsa hoitoon.<br />
isoilta asiakkailta, jotka eivät<br />
enää ota vastaan perinteisiä<br />
laskuja. Totuttujen työtapojen<br />
muuttaminen on monelle<br />
iso kynnys. Myös muutoksen<br />
aiheuttamia kustannuksia<br />
pelätään.<br />
Netistä saa verkkolaskutuksen<br />
perustietoa esimerkiksi<br />
Tietoyhteiskunnan kehityskeskuksen<br />
nettisivuilta,<br />
joilta voi tulostaa opaslehtisen<br />
(http://www.tieke.<strong>fi</strong>) tai<br />
Suomen Pankkiyhdistyksen<br />
sivuilta. Käytännön apua<br />
saa esimerkiksi omasta pankistaan,<br />
tilitoimistoltaan tai<br />
tietojärjestelmänsä toimittajalta.<br />
Myös kokonaisvaltaisempaa<br />
tietoa on tarjolla.<br />
-Verkkopankkiasiakkaamme<br />
voi tehdä kanssamme sopimuksen<br />
verkkolaskutuksesta.<br />
Silloin hän tekee itse<br />
laskut valmiin Finnvoicemallin<br />
avulla ja lähettää ne<br />
meille sähköisesti. Me hoidamme<br />
ne eteenpäin ja tulostamme<br />
ja postitamme ne<br />
perinteisesti niille asiakkaille,<br />
joilla vielä ei ole verkkolaskutusta<br />
käytössä. Yritysasiakkaistamme<br />
vasta noin<br />
20 prosenttia käyttää sähköistä<br />
laskutusta, kertoo Kai-<br />
gçÜí~î~=ã~êââáå~é~áââ~<br />
^êîáçáåíáé~äîÉäì= qçáãáíáä~î®äáíóë=<br />
^ëìååçíI=íçáãáíáä~í=<br />
iááâÉJI=íçáãáëíçJ=à~=<br />
ã~~Jà~=ãÉíë®âááåíÉáëíí= íÉçääáëììëíáäçàÉå=ãóóåíáJI=<br />
^ìâíçêáëçáÇìí=~êîáçáà~í= îìçâê~ìëJ=à~=Ü~åâáåí~é~äîÉäìí<br />
=<br />
g~ååÉ=^äÜç= ============^åííá=qìåíìêá============p~ãá=j~í~ê~=<br />
afI=ihsI=issI=^h^=======jóóåíáé®®ääáââ==========hqj=<br />
EóäÉáë~ìâíçêáëçáíìF=============ÉâçåçãáI=ihs=<br />
éìÜK=MNM=ROOM=QMP=========éìÜK=MNM=ROOM=QMR=====éìÜK=MNM=ROOM=QMO<br />
=<br />
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||=<br />
`~íÉää~=mêçéÉêíó=ló=EihsF=h~ìééá~ëâ~íì=NN=`I=OMNMM=qìêâì=<br />
Ñ~ñ=MNM=ROOM=QMTI=ïïïKÅ~íÉää~KÑá=<br />
Pohjoiseurooppalaisissa<br />
pk-yrityksissä on voimaa.<br />
OP-Suomi Kasvu- ja OP-Pohjois-Eurooppa -sijoitusrahastot ovat<br />
vaivaton tapa hajauttaa osa sijoitussalkusta pienten ja keskisuurten<br />
yritysten osakkeisiin.<br />
OP-sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy.<br />
Laitteet ja tarvikkeet leimasimista<br />
värinauhoihin, maksupäätteistä<br />
kopiokoneisiin. Myös huollot.<br />
Humalistonkatu 16, Turku www.lasku-laite.<strong>fi</strong> Puh. 231 1420<br />
26 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
ja Suojanen Nordean yrityspisteestä.<br />
- Paimion Aikuiskoulutuskus<br />
(PAKK) on rakentanut<br />
yrittäjille kartoitus- ja<br />
koulutuspaketin, jossa lähdetään<br />
kunkin yrityksen<br />
omista lähtökohdista ja selvitetään<br />
yhdessä, mikä olisi<br />
juuri heille sopivin ratkaisu.<br />
PAKK on jo järjestänyt kaksi<br />
yrittäjäkurssia, kolmas alkaa<br />
toukokuussa. Kurssien hinnat<br />
ovat yhteiskunnan taholta<br />
voimakkaasti subventoituja,<br />
sanoo projektipäällikkö<br />
Tarja Vanala.<br />
- Yrittäjän harkittavana<br />
ovat esimerkiksi oman<br />
tietojärjestelmän vaatimat<br />
muutokset, mikä aiheuttaa<br />
kustannuksia. Näitä asioita<br />
kannattaa harkita pitkällä<br />
jänteeellä ja silloin tarjoamamme<br />
konsultointiapu voi<br />
olla tervetullutta.<br />
mania ANNE KORTELA<br />
Sähköinen laskutus askarruttaa pieniä yrityksiä. Apua tarjoavat esimerkiksi pankit ja koulutuslaitokset.<br />
Kuvassa oikealta Kaija Suojanen Nordeasta ja Tarja Vanala Paimion Aikuiskoulutuskeskuksesta.<br />
MAINO XI PAIKAL<br />
Turun keskusta/Kakolanmäki<br />
Asunto Oy Turun Ipnoksenrinne<br />
Pakkarinkatu 3 a, 20100 Turku<br />
Korkeatasoisia, valoisia kerrostalokoteja lähes kaupungin sydämeen,<br />
Kakolanmäen kupeeseen. Jokaisessa asunnossa on oma sauna ja lasitettu<br />
parveke tai pihaterassi. Arvioitu valmistuminen 12/2007.<br />
Esimerkkejä huoneistotyypeistä:<br />
2h+k+s, 49,0 m 2 - 81,0 m 2 mh. alk. 86.579 €, vh. alk. 157.400 €<br />
3h+k+s, 75,0 m 2 - 110,0 m 2 mh. alk. 111.501 €, vh. alk. 219.900 €<br />
4h+k+s, 101,0 m 2 - 144,0 m 2 mh. alk. 263.723 €, vh. alk. 409.700 €<br />
Etsitkö kotia?<br />
SATO-Asuntopalvelu<br />
Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku<br />
Puh. (02) 273 3110, avoinna ma klo 8-17 ja ti-pe 8-16<br />
asuntopalvelu.turku@sato.<strong>fi</strong>, www.sato.<strong>fi</strong><br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
27
Osmo Valovirta<br />
teeman tuntija<br />
Kevään osingot<br />
jaetaan uusilla säännöillä<br />
Yhtiökokoukset ovat varma kevään<br />
merkki. Varsinaisessa yhtiökokouksessa<br />
otetaan kantaa<br />
myös osingonjakoon. Osakeyhtiön varoja<br />
osinkona jaettaessa on nyt kuitenkin<br />
huomioitava syyskuun 2006 alusta<br />
voimaan tulleen uuden osakeyhtiölain<br />
vaatimukset.<br />
Osingon jakaminen perustuu aina viimeksi<br />
vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen.<br />
Osingonjako on mahdollista,<br />
mikäli a) yhtiöllä on vapaata omaa<br />
pääomaa ja b) osingonjako ei vaaranna<br />
yhtiön maksukykyisyyttä.<br />
Vapaan oman pääoman vaatimus<br />
on tuttu menneiltä vuosilta. Konsernien<br />
osalta tilanne on muuttunut, sillä ainoa<br />
rajoittava tekijä on yhtiön vapaan oman<br />
pääoman määrä - konsernin vapaan<br />
oman pääoman määrällä ei voitonjaon<br />
kannalta ole enää merkitystä. Tästä<br />
huolimatta osakeyhtiölaki velvoittaa<br />
konsernin emoyhtiön aina laatimaan<br />
konsernitilinpäätöksen, mikäli se jakaa<br />
osinkoa. Konsernin koolla ei tässä arvioinnissa<br />
ole merkitystä.<br />
Maksukykyisyyden vaarantuminen osingonjaon<br />
rajoitteena on periaatteessa uusi<br />
kriteeri. Toki vanhankin osakeyhtiölain<br />
aikana yhtiön johdon yleisen huolellisuusvelvoitteen<br />
voitiin katsoa edellyttävän<br />
yhtiön maksukykyisyydestä huolehtimista<br />
myös osinkoa jaettaessa. Nyt<br />
voitonjakoa koskevaan osakeyhtiölain<br />
pykälään on kuitenkin nimenomaisesti<br />
kirjattu, että yhtiö ei saa jakaa varoja,<br />
jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi<br />
tietää yhtiön olevan maksukyvytön<br />
tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.<br />
Maksukyvyn ylittävä varojen jako<br />
on nimenomaisesti säädetty laittomaksi<br />
varojen jaoksi, johon liittyy muun ohella<br />
velvollisuus jaettujen varojen palauttamiseen.<br />
Maksukyvyttömyyden käsitettä ei<br />
osakeyhtiölaissa ole määritelty. Maksukyvyttömyys<br />
käsitetään yleensä tilanteeksi,<br />
jossa yhtiö on kyvytön suoriutumaan<br />
velvoitteistaan niiden erääntyessä,<br />
kansankielellä sanoen yhtiön laskut jäävät<br />
rästiin. Maksukykyisyyden vaatimuksella<br />
on tarkoitus suojella velkojien<br />
etua, eli osingonjako ei ole sallittua, mikäli<br />
sen seurauksena yhtiö ei pysty suoriutumaan<br />
veloistaan.<br />
Osakeyhtiön hallituksen on toimintakertomuksessa,<br />
tai mikäli se ei laadi toimintakertomusta,<br />
tilinpäätöksen liitetiedoissa<br />
tehtävä esitys yhtiön voittoa koskeviksi<br />
toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta<br />
muun vapaan oman pääoman jakamisesta.<br />
Siten hallituksella on vastuu<br />
yhtiön maksukykyisyyden arvioinnista.<br />
Maksukykyisyystesti on tehtävä mahdollisimman<br />
lähellä jakopäätöstä ja siinä<br />
on otettava huomioon myös tilinpäätöshetken<br />
jälkeiset tapahtumat, vaikka<br />
käytännössä arvioinnin perustana lienee<br />
yleensä yhtiön uusin tilinpäätös. Maksukykyä<br />
arvioitaessa on otettava huomioon<br />
myös yhtiön tiedossa olevat tulevat<br />
velvoitteet, kuten erääntyvät velat<br />
ja muut suoritukset sekä niiden suhde<br />
yhtiön rahoitusmahdollisuuksiin. Huolellisuusvelvoitteensa<br />
täyttämiseksi hallituksen<br />
on syytä dokumentoida maksukykyisyyden<br />
arviointitoimenpiteet ja<br />
niiden tulokset. Vaadittava tarkkuuden<br />
taso niin maksukykyisyystestin suorittamisessa<br />
kuin myös sen dokumentoinnissa<br />
vaihtelee käytännössä yhtiön<br />
taloudellisen tilanteen mukaan. Tilinpäätöksissä<br />
uudet maksukykyisyysvaatimukset<br />
näkyvät käytännössä siten, että<br />
hallituksen voitonjakoehdotuksen<br />
yhteyteen otetaan seuraavan tyyppinen<br />
lause: Yhtiön taloudellisessa asemassa<br />
ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut<br />
olennaisia muutoksia. Yhtiön<br />
maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu<br />
voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen<br />
mukaan yhtiön maksukykyä.<br />
Lopuksi on kuitenkin hyvä huomauttaa,<br />
että osakeyhtiölain esitöissä on lohdullisesti<br />
todettu, että maksukyvyn arvioimisessa<br />
ei ole tarkoitus asettaa yhtiön<br />
johdolle, omistajille ja tilintarkastajalle<br />
kohtuuttomia vaatimuksia. Varsinkin<br />
pienissä yhtiöissä maksukyky saattaa<br />
jatkuvasti olla suhteellisen heikko. Tällaisissakaan<br />
yhtiöissä ei ole tarkoituksena<br />
kokonaan estää varojen jakamista.<br />
Säännös ei myöskään suoranaisesti estä<br />
velan ottamista varojen jaon mahdollistamiseksi.<br />
Pelkästään se seikka, että yhtiöstä<br />
tulee maksukyvytön suhteellisen<br />
lyhyen ajan kuluttua varojen jakamisesta,<br />
ei vielä kerro säännöksen rikkomisesta;<br />
olennaista on se, mitä päätöstä<br />
tehtäessä tiedettiin tai olisi pitänyt tietää,<br />
ei se, mitä tiedetään päätöksenteon<br />
jälkeen ilmi tulleen tiedon valossa.<br />
Tässä hieman uusien voitonjakosäännösten<br />
teoriaa; aika näyttää, millaiseksi<br />
käytäntö muodostuu. Sitä odotellessa<br />
toivotan kaikille lukijoille hyvää<br />
osinkokevättä!<br />
Artikkelin kirjoittaja KHT Osmo Valovirta toimii tilintarkastajana Ernst & Young Oy:n Turun toimistossa.<br />
28 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
Pankeilta huipputuloksia myös paikallisesti<br />
Osa pankeista kertoo valtakunnallisten<br />
lukujen ohella myös<br />
paikallisia tuloslukuja. Käytettävissä<br />
olevien tietojen perusteella<br />
paikalliset tulokset ovat jopa valtakunnallista<br />
tasoa parempia. Etenkin<br />
varallisuudenhoitopalvelujen, muiden<br />
palkkioperusteisten palveluiden ja lainakantojen<br />
kasvu näkyy pankkien esittelemissä<br />
luvuissa.<br />
Maakunnassa seitsemän eri kunnan<br />
alueella toimivan Liedon Säästöpankin<br />
6,5 miljoonan euron liikevoitto oli<br />
neljänneksen eli 1,3 miljoonaa edellisvuotta<br />
suurempi. Taustalla näkyy korkokatteen<br />
sekä palkkiotuottojen kasvu.<br />
Liedon Säästöpankin asiakasvarat kasvoivat<br />
9,8 prosenttia eli 42 miljoonaa<br />
euroa. Luotonannossa kasvua oli 14,7<br />
prosenttia eli 46 miljoonaa euroa.<br />
Myös Ålandsbankenin viime vuosi<br />
sujui hyvin. Pienenä pankkina<br />
Ålandsbanken puhuu eurojen sijaan<br />
mieluummin prosenteista. Pankin liiketulos<br />
nousi Turun alueella 10 prosenttia,<br />
talletusten määrä 4,5 prosenttia ja arvopaperivälitys<br />
peräti 42 prosenttia. Luotonannon<br />
kasvuprosentti alueella oli 12.<br />
-Voi sanoa, että pankkiala voi tällä<br />
hetkellä hyvin. Provisiotuotot esimerkiksi<br />
omaisuudenhoidosta, rahastoista<br />
ja muista sijoituspalveluista ovat kasvaneet.<br />
Turun seudulla kasvuprosentit<br />
vastaavat keskimäärin koko mantereen<br />
lukuja, kertoo Manner-Suomen liiketoiminnan<br />
johtaja Pekka Nuutinen.<br />
Nordea Pankin liikevoitto nousi Turun<br />
alueella viidenneksen edellisvuodesta<br />
ja oli 35,7 miljoonaa euroa.<br />
- Säästämisen kanta eli vakuutukset,<br />
rahastot ja perinteiset talletukset olivat 2493<br />
miljoonaa euroa. Kasvua oli yli 11 prosenttia.<br />
Asuntolainakanta kasvoi samaan aikaan<br />
12,5 prosentilla 919 miljoonaan, kertoo<br />
aluejohtaja Martti Oksa Nordeasta.<br />
Nordean kulujen ja tuottojen suhde<br />
kehittyi viime vuonna suotuisasti. Valtakunnallinen<br />
kulu-tuotto-suhde oli 49<br />
prosenttia ja Turun alueella vielä parempi,<br />
46,9 prosenttia. Vuotta aiemmin<br />
suhde oli 51,8 prosenttia.<br />
Myös oman pääoman tuotossa Turun<br />
alue ylitti valtakunnallisen 22,9 prosenttia<br />
lähes 10 prosenttiyksiköllä. Paikallinen<br />
oman pääoman tuotto oli 32 prosenttia.<br />
Varallisuudenhoidon ja asuntolainojen<br />
myönteinen kehitys näkyvät myös<br />
Turun Seudun Osuuspankin tuloksessa.<br />
OP-Private Turun hoidossa oleva varallisuus<br />
kasvoi yli kolmanneksella 406 miljoonaan<br />
euroon. Asiakasvarat yhteensä<br />
kasvoivat 1532 miljoonaan euroon.<br />
Osuuspankin asuntoluottojen määrä<br />
nousi 854 miljoonaan euroon, aivan<br />
Nordean kantaan. Yritysluottojen kysynnässä<br />
kasvua oli 11,2 prosenttia kannan<br />
noustessa 403 miljoonaan euroon.<br />
Palkkiotuotot kasvoivat 7,3 prosenttia<br />
18,1 miljoonaan euroon. Turun Seudun<br />
Osuuspankin liikevoitto kasvoi 15,0<br />
miljoonaan euroon ollen kolmanneksen<br />
edellisvuotta suurempi.<br />
mania RIKU NÄSÄNEN<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
29
Risicum Capital myöntää kuukausittain<br />
lähes 10 000 tekstiviestivippiä. Yritykselle<br />
remontoidaan uusia tiloja Kauppatorin<br />
laidalle. Kuvassa hallituksen puheenjohtaja<br />
Paavo Kettunen ja toimitusjohtaja Tim Olin.<br />
Tekstiviestilainoissa pyörii kasvava bisnes<br />
Parin viime vuoden aikana luottomarkkinoille<br />
on tullut arviolta kolmisenkymmentä<br />
pienlainojen tarjoajaa. Alan vakavaraisimmat<br />
toimijat hakevat nyt yhteisiä pelisääntöjä<br />
ja pyrkivät parantamaan alan mainetta.<br />
Ensimmäiset tekstiviestillä haetut pienlainat myönnettiin<br />
vuonna 2005. Nopeasti tekstiviestivipit herättivät<br />
vilkkaan keskustelun. Niiden käsittelymaksua, toisin<br />
sanoen korkoa, pidettiin kovana ja erityisesti pelättiin helposti<br />
saatavilla olevien vippien ajavan nuorison velkakierteeseen.<br />
Pian esiin tuli myös tapauksia, joissa toisen henkilön nimissä<br />
ja henkilötunnuksella oli nostettu rahaa toisen henkilön nimissä<br />
olevalle pankkitilille. Kuluttajaviranomaiset, poliitikot<br />
ja alan yritykset ovat joutuneet julkisuudessa selvittämään toiminnan<br />
moraalia ja lainmukaisuutta.<br />
Tekstiviestilainojen synnyn kannalta on ollut olennaista se,<br />
että alle kolmen kuukauden luottoja koskevia sopimuksia ei tarvitse<br />
sopia kirjallisesti. Alan yritykset eivät myöskään kuulu Rahoitustarkastuksen<br />
valvonnan piiriin, sillä niiden lainaama raha<br />
ei ole julkisesti kerättyä, vaan yrityksen omista varoistaan lainaamaa.<br />
Siksi vippejä myöntäviä yrityksiä ei lasketa myöskään pankeiksi.<br />
Tällä hetkellä Suomessa toimii arviolta 25-30 alan yritystä. Yksi<br />
alan keskisuurista toimijoista on marraskuussa 2005 toimintansa<br />
aloittanut turkulainen Risicum Capital Oy. Suurin osa yrityksen<br />
myöntämistä pikalainoista kulkee yrityksen risicum.<strong>fi</strong><br />
-sivujen kautta, mutta yrityksen muita markkinointinimiä<br />
ovat hetirahaa.<strong>fi</strong> ja vippilaina.<strong>fi</strong>.<br />
- Aloitimme toimintamme ensimmäisten joukossa ja olemme<br />
vakiinnuttaneet asemamme noin kymmenen alalla vakavasti<br />
otettavan toimijan joukossa, kertoo yhtiön toimitusjohtaja<br />
Tim Olin.<br />
Lienee paikallaan selventää, miten tekstiviestilaina prosessina<br />
etenee. Vipin hakija lähettää ensin tekstiviestin Risicumin<br />
tietojärjestelmään. Kun tietokone on tarkistanut, että viestin<br />
perustiedot, esimerkiksi osoite, henkilötunnus ja tilinumero<br />
ovat oikein, siirtyy hakemus yhtiön työntekijän käsiteltäväksi.<br />
Lopullisen luottopäätöksen tekee siis aina ihminen. Oli vastaus<br />
myönteinen tai kielteinen, lähtee se keskimäärin viiden<br />
minuutin kuluessa takaisin hakijan kännykkään. Myönteisen<br />
päätöksen saaneella hakijalla on tämän jälkeen kolme tuntia<br />
aikaa hyväksyä tarjous vastausviestillä. Sen tehtyään luottosumma<br />
siirtyy asiakkaan ilmoittamalle tilille muutamassa minuutissa.<br />
Luottohakemuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan<br />
tahansa, mutta niitä myönnetään Risicumissa aamukahdeksasta<br />
iltakymmeneen asti.<br />
- Yleisesti luullaan, että tekstivippejä hakevat alle 23-vuotiaat,<br />
pienituloiset nuoret ostaakseen tupakkaa, alkoholia tai<br />
osallistuakseen pikkutunneilla uhkapeleihin. Alan oma arvio<br />
ja selvitykset kertovat kuitenkin muuta. Hakijoiden keski-ikä<br />
on 32 vuotta ja heistä yli puolet on työssäkäyviä. Eniten hakemuksia<br />
tulee aamulla työpäivän alkaessa, lounasaikaan ja iltapäivällä<br />
työpäivän päättyessä, kertoo Tim Olinin yhtiökumppani,<br />
hallituksen puheenjohtaja Paavo Kettunen.<br />
Ala on saanut runsaasti kritiikkiä osakseen. Sen saattelemana<br />
neljä alan yritystä perusti tammikuussa alan itsesääntelyyn keskittyneen<br />
Suomen Pienlainayhdistys ry:n. Yhdistys on jo laatinut<br />
11-kohtaiset eettiset säännöt alalle. Yksi ohjeista kieltää jäsenyrityksiä<br />
myöntämästä pienlainoja kello 24 ja 06 välisenä aikana.<br />
Risicum ei toistaiseksi ole liittynyt yhdistyksen jäseneksi.<br />
- Olemme toimineet yhdistyksen sääntöjen ja eettisten<br />
ohjeistusten mukaisesti jo ennen niiden määrittelyä. Lisäksi<br />
käymme jo nyt hyvää dialogia alaa seuraavien viranomaisten<br />
kanssa. Odotamme yhdistyksen toiminnan vakiintumista ja<br />
seuraamme sen toimintaa, Tim Olin vakuuttaa.<br />
30 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
- Kuluttajavirasto on pitänyt ongelmana sitä, että alle kolmen<br />
kuukauden tai enintään 168,19 euron luotoista ei tarvitse<br />
ilmoittaa todellista vuosikorkoa. Se on kuitenkin suositellut<br />
niiden ilmoittamista tekstiviestivippien markkinoinnissa. Sen<br />
me olemme myös tehneet, Olin jatkaa.<br />
- En kuitenkaan aivan ymmärrä, miksi se on tarpeen. Kyse<br />
on parin viikon vipeistä, joissa hakijalle on tärkeämpää hahmottaa,<br />
että satasen vippi maksetaan takaisin kahden viikon<br />
kuluessa lisättynä 20 euron käsittelykuluilla lisättynä.<br />
Kuluttajavirasto on vaatinut, että vipin sopimusehdot tulee<br />
lähettää henkilökohtaisesti hakijalle. Tähän asti luottopäätöksen<br />
mukana on seurannut tieto, missä osoitteessa ehdot ovat<br />
luettavissa ja, että tarjouksen hyväksyttyään sitoutuu myös<br />
noudattamaan lukemiaan ehtoja.<br />
Kettusen ja Olinin mukaan väärinkäytöksiä asiakkaiden<br />
keskuudessa on hyvin vähän.<br />
- Myönnämme liki 10 000 vippiä joka kuukausi. Rikostapauksia<br />
sattuu ehkä 1-2 viikossa ja kyse on kuitenkin kohtalaisen<br />
pienistä summista. Sinänsä kyse on aina ikävistä asioista,<br />
mutta mielestäni kyse on maksuvälinepetoksesta siinä missä<br />
varastetulla pankkikortilla maksamisessa. Tämä vain on uusi<br />
tapa tehdä petos, Olin kuvaa.<br />
Risicum on ulkoistanut laskutuksen ja perinnän Lindorf<strong>fi</strong>lle.<br />
Hakemuksista noin joka viides hylätään. Ylivoimaisesti<br />
suurin syy on hakemuksen teknisissä puutteissa; tilinumero<br />
on väärin, osoite puutteellinen tai jokin muu syy. Olin ja Kettunen<br />
laskevat, että viime vuonna Risicum hylkäsi vain noin<br />
900 hakemusta luottotiedoissa olleen häiriön takia. Yhtiö ei<br />
myöskään myönnä kuin yhden vipin kerrallaan. Vanha on siis<br />
maksettava pois, ennen kuin uutta voi saada. Se ei tosin estä<br />
hakemasta vippiä kilpailevalta rahantarjoajalta.<br />
Melkoinen rahasumma alan bisneksessä joka tapauksessa liikkuu.<br />
Tekstiviestivippien käyttäjämäärien arvioiminen on alan<br />
jäsentymättömyyden vuoksi toistaiseksi mahdotonta. Alan<br />
oma arvio on, että tekstiviestivippiä olisi käyttänyt noin 150 000<br />
suomalaista. Pelkästään Risicumin myöntämien vippien ja niihin<br />
lisättävien käsittelykulujen (korkojen) yhteissumma oli viime<br />
vuonna vajaat 20 miljoonaa euroa. Yritys työllistää kahden<br />
yrittäjän lisäksi tällä hetkellä kuusi muuta henkilöä. Suunnitteilla<br />
on myös toiminnan laajentaminen Baltiaan ja Ruotsiin.<br />
- Virossa meillä on jo konttoritilat ja Ruotsissa yhteistyökuvioita<br />
viritellään. Suomen markkinat eivät ole vielä kyllästymispisteessä.<br />
Koemme kuitenkin loogiseksi laajentua myös<br />
maamme rajojen ulkopuolelle, Paavo Kettunen sanoo.<br />
mania RIKU NÄSÄNEN<br />
Pankaas nyt tullen<br />
peremmälle kun<br />
kerkeette!<br />
– Tamperelainen tervehdys<br />
Uusia keväisiä<br />
korkotuoksuja 19.3. alkaen.<br />
FIM Korko Optimaattori ja FIM Euro High Yield.<br />
Ei hätää. Turun aluetoimistomme ja asiakaspäällikkömme<br />
tuntevat erityisen hyvin paikallisten yritysten ja yrittäjien tarpeet.<br />
Siksi uskomme, että löydämme myös yhteisen, paikallisen kielen<br />
kaikissa työeläkeasioissasi. Kuulemiin pian.<br />
Turun aluetoimisto, Veistämönaukio 1-3, 20100 Turku, p. 010 553 3538<br />
Asiakaspäälliköt: Sami Toivanen, p. 040 847 4440<br />
Päivi Urmas, p. 050 590 2938<br />
Omistautunut sijoittamiseen<br />
www.<strong>fi</strong>m.com<br />
Aurakatu 10, 20100 Turku, puh. 02-253 5950<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
31
MILTÄ NÄYTTÄVÄT<br />
TESTISIJOITTAJIEN SALKUT NYT?<br />
Pirkko Paatelon, Liisa<br />
Saviluodon ja Reijo Mäen salkut<br />
kehittyneet eri suuntiin.<br />
Vuoden 2004 loppupuolella Mania pyysi kolmea turkulaista<br />
valitsemaan kymmenentuhannen euron <strong>fi</strong>ktiivisen<br />
osakesalkun. Nyt, liki kolme vuotta myöhemmin,<br />
salkkuihin on vihdoin alkanut tulla selkeitä<br />
eroja. Toimitusjohtaja Pirkko Paatelon salkun arvo<br />
on miltei kaksinkertaistunut 17131 euroon. Viestintäpäällikkö<br />
Liisa Saviluodon salkku on 13 355 eurossa<br />
ja kirjailija Reijo Mäen saldo 10 880 eurossa.<br />
Samaan aikaan yleinen kurssikehitys (OMX Helsinki)<br />
on ollut rapiat neljäkymmentä prosenttia plussalla,<br />
joten testisijoittajiemme salkut jäävät Paateloa<br />
lukuun ottamatta tästä.<br />
Suuria pettymyksiä testisijoittajillemme on ollut<br />
yksi: Elcoteq, johon kirjailija Mäen salkku karahti.<br />
Sen sijaan menestystarinoitakin on nähty. Sammon<br />
osakekurssi on ollut aivan ehdoton tähti, mutta loistavasti<br />
ovat arvoaan nostaneet myös Orion sekä Nokia.<br />
mania ROOPE LIPASTI<br />
TESTISALKKUJEN ARVO 18.3.2007<br />
Pirkko Paatelon, Reijo<br />
Mäen ja Liisa Saviluodon<br />
kuvitteelliset salkut kasvoivat<br />
tasaisesti vuoden 2005<br />
lopulle asti. Vuoden 2006<br />
aikana salkkujen arvoihin<br />
alkoi syntyä selkeitä eroja.<br />
Osake Ostokurssi Kurssi 18.3.07 Muutos Erän arvo<br />
Reijo Elcoteq 14,72 8,30 -56 % 1760 e<br />
Mäki Orion A ja Oriola A* 11,80 17,30 ja 3,16 +73 % 5190 e<br />
Marimekko 12,18 15,90 +31 % 3930 e<br />
10 000 EURON SALKUN ARVO 18.3.2007 10880 e<br />
Pirkko Basware 8,59 11,23 +31 % 4366 e<br />
Paatelo Sampo 8,20 21,22 +159 % 8632 e<br />
UPM-Kymmene 15,49 19,25 +24 % 4133 e<br />
10 000 EURON SALKUN ARVO 18.3.2007 17131 e<br />
Liisa Keskisuomalainen 15,39 18,60 +21 % 3630 e<br />
Saviluoto Marimekko 11,40 15,90 +40 % 3500 e<br />
Nokia 10,24 16,41 +60 % 3200 e<br />
Exel 20,90 12,61* +21 % 3025 e<br />
10 000 EURON SALKUN ARVO 18.3.2007 13355 e<br />
*) Orionin jakautuessa Orionin omistajat saivat yhtä paljon Oriolan kuin Orionin osakkeita.<br />
**) Osake splitattu kahtia, jolloin vertailu edellyttää nykykurssin kertomista kahdella.<br />
32 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
markkinoilla mika saarinen<br />
Kaikkien aikojen osinkokevät 2007<br />
Pörssien kuukausia kestänyt yhtämittainen<br />
nousujakso taittui aivan helmikuun viimeisinä<br />
päivinä. Hieman huvittavasti tapahtunutta<br />
uutisoitiin romahduksena tai lopun alkuna. Tämä<br />
osoittaa miten helposti psykologiset tekijät määräävät<br />
valtavien ja nopeiden pääoman liikkeiden suunnan.<br />
Tämä ”romahdus” nimittäin palautti pörssi-indeksejä<br />
esimerkiksi Suomessa vain sille tasolle mistä pörssivuosi<br />
2007 aloitettiin. Ja kuitenkin uutisointi sai olettaakseni<br />
hyvin monen piensijoittajan tyhjentämään<br />
salkkunsa hinnalla millä hyvänsä. Toisaalta mikäli<br />
markkinoiden volatiliteetti saa sijoittajan nukkumaan<br />
huonosti, on oletettavasti pelissä sellaisia säästöjäkin,<br />
jotka olisi itse asiassa syytä olla muissa kohteissa kuin<br />
osakemarkkinoilla. Oikein hajautettu salkku ja realistiset<br />
tuotto-odotukset ovat ainoat vaihtoehdot pitkän<br />
aikavälin osakesäästämiseen.<br />
Tätä juttua kirjoitettaessa eletään maaliskuun 20. päivää.<br />
Kotimaisten yhtiöiden yhtiökokouksia on istuttu<br />
jo jonkin verran ja vilkkain aika on seuraavan parin<br />
viikon aikana. Yhtiökokous on kriittinen päivä osakesäästäjän<br />
osinko-oikeuden kannalta. Hyvin monesti<br />
kuulee sijoittajien olettavan, että niin sanottu täsmäyspäivä<br />
on ratkaiseva osingon saamisen kannalta. Hyvä<br />
muistisääntö on kuitenkin se, että mikäli osingon<br />
yhtiöltä haluaa, pitää osake omistaa yhtiökokouspäivänä.<br />
Yhtiökokouspäivää seuraavana päivänä osakekurssi<br />
laskee pääsääntöisesti maksetun osingon verran.<br />
Osinkojen metsästäminen ei tunnukaan lyhyellä<br />
tähtäimellä kovin järkevältä, sillä osinkojen verotus<br />
kiristyi muutama vuosi sitten ja nyt voidaan karkeasti<br />
sanoa että osingoista joutuu maksamaan noin 20<br />
prosenttia veroa. Lyhyellä tähtäimellä osinkojen saaminen<br />
on siis rahan siirtämistä taskusta toiseen ja samalla<br />
muistetaan verottajaa. Pidemmällä tähtäimellä<br />
asia on merkittävästi erilainen. Muistelisin, että tänä<br />
keväänä maksetaan noin kahdeksan miljardin euron<br />
osinkosummat. Tämä luku muuttuu sen mukaan, lasketaanko<br />
myös Teliasoneran ja Nordean maksamat<br />
osingot kotimaisten yhtiöiden osinkojen kanssa.<br />
Yhden rahoitusalan perustavaa laatua olevan teorian<br />
mukaan osakkeen arvo määrittyy nimenomaan yhti-<br />
ön maksamien tulevien osinkojen nykypäivään diskontatulla<br />
arvolla. Näin ollen yhtiön maksamat vuotuiset<br />
kassavirrat ja niiden kehitys olisi kaiken a ja o.<br />
Jos tutkitaan pitkällä aikavälillä hyvin tuottaneita sijoituskohteita,<br />
huomataan että keskeisiä yhteisiä tekijöitä<br />
näissä yhtiöissä on nimenomaan kestävä kannattavuus,<br />
vakaa kasvu ja antelias osinkopolitiikka.<br />
Viime vuosina kantanut vahva taloussykli on vahvistanut<br />
yhtiöiden taseita nousseista osingoista huolimatta<br />
niin paljon, että tänäkin keväänä maksetaan<br />
lisäosingoiksi kutsuttuja, kertaluonteisia voitonmaksuja.<br />
Yhtiöiden intresseissä on parantaa<br />
taserakennettaan niin, että omavaraisuusaste<br />
ei kasva liian suureksi vaan myös<br />
vierasta pääomaa käytetään kannattavuuden<br />
vipuamiseksi. Tätä kutsutaan pääomarakenteen<br />
optimoimiseksi.<br />
Viime vuosina efektiiviset osinkotuotot,<br />
eli voitonmaksun määrä jaettuna sen<br />
hetken osakekurssilla, ovat päihittäneet<br />
korkotuotot kirkkaasti. Tämä<br />
piti paikkaansa varsinkin vuosituhannen<br />
alussa jolloin osinkoverouudistukseen<br />
valmistautuneet<br />
yhtiöt maksoivat verovapaaseen<br />
aikaan niin paljon osinkoja kuin<br />
kantti kesti, ja monilla se kesti todella<br />
hyvin. Nykyverokäytännön mukaan<br />
efektiivinen osinkotuotto on laskenut<br />
jonkin verran, sillä osakekurssit<br />
ovat nousseet samaan aikaan vuosi<br />
vuodelta nousseiden osinkojen<br />
kanssa. Keskimäärin osinkotuotto alkaakin<br />
jäädä jo riskittömän korkotuoton<br />
jalkoihin. Tämä tosiasia kannattaa<br />
ainakin varovaisempien osakesijoittajien<br />
laittaa harkintaan. Laskeva efektiivinen<br />
osinkotuotto nykyisissä huippusuhdanneolosuhteissa<br />
kertoo omaa kieltään<br />
siitä, että tuottoa laskeva tekijä on nyt<br />
nimenomaan osakkeen korkeahko hinta.<br />
Monelle tämä aika olisikin sopiva riskin<br />
keventämisen paikka.<br />
Kirjoittaja työskentelee Nordea Private Banking Turun sijoitusjohtajana.<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
33
teema autot ja moottoripyörät<br />
Kaupunkimaasturien suosio<br />
vahvassa kasvussa<br />
Suuret, tehokkaat ja nelivetoiset kaupunkimaasturit synnyttivät Yhdysvalloissa 1990-luvulla ns.<br />
SUV- eli Sport Utility Vehicle -luokan. Tänä päivänä lähes kaikilla merkeillä on jo tuotannossa<br />
tai ainakin suunnittelupöydällä oma kaupunkimaasturi. Samalla citymaastureiden<br />
kirjo on kasvanut ja tarjolle on tullut myös kooltaan pienempiä malleja.<br />
Buumi näkyy maasturien myyntitilastoissa. Kaupunkimaasturit muodostavat tila-autojen<br />
ohella nopeimmin kasvavan autoluokan Euroopassa. Vuonna 2006 näitä kahta autotyyppiä<br />
myytiin Länsi-Euroopassa 3,2 miljoonaa kappaletta. Suomessa myydyin katumaasturi oli Toyota<br />
RAV4, jota rekisteröitiin 1905 autoa. Toiseksi myydyin oli Honda CR-V 1559 autollaan.<br />
Vaikka uusien autojen rekisteröinnit viime vuonna vähän laskivatkin, on maastureiden kohdalla<br />
kuljettu vastavirtaan.<br />
- Vielä muutama vuosi sitten kokonaismyynnistä maastureiden osuus oli kahden prosentin<br />
luokkaa. Nyt osuus on jo seitsemän prosenttia, kertoo myyntipäällikkö Matti Pohjavirta Turun<br />
Autohallista.<br />
Pohjavirran mukaan kaupunkimaastureita ostavat hyvin erilaiset ihmiset. Yhteinen nimittäjä<br />
on usein harrastukset, ei niinkään ikä tai sukupuoli. Toki osa asiakkaista tulee trendien perässä.<br />
- Kuulin liikkeessämme käyneestä nuoresta naisesta, joka halusi vaihtaa pari vuotta vanhan<br />
pikkuautonsa kaupunkimaasturiin. Valtaosalle nelivetoisuus tulee kuitenkin hyötykäyttöön<br />
vaikkapa kalastusreissuilla, Pohjavirta kertoo.<br />
Entä kaupunkimaastureiden heikkoudet ja vahvuudet? Suomen Luonto -lehden vuoden<br />
2005 turhakkeella on myös ehdottomia vahvuuksia: neliveto, vakaa ajettavuus, hyvä näkyvyys<br />
ja tietynlainen turvallisuuden tunne. Heikkouksiksi on kirjattava tavallisia henkilöautoja korkeampi<br />
kulutus ja hiilidioksidipäästöt. Kaupunkimaasturi ei nimestään huolimatta ole myöskään<br />
parhaimmillaan kaupunkipyörittelyssä.<br />
Esittelemme tällä aukeamalla muutamia citymaastureita. Valinnanvaraa on, sillä tässä esiin<br />
pääsevät vain tuoreimmat mallit.<br />
mania RIKU NÄSÄNEN<br />
Urheilullisempaa muotoilua<br />
Hondan citymaasturi CR-V:tä voisi<br />
luonnehtia kaupunkimaasturien<br />
”ruisleiväksi”. Auto on sarjassaan<br />
keskikokoinen, keskihintainen ja<br />
yksi lajinsa markkinajohtajista.<br />
Viime vuoden myydyimpien henkilöautojen<br />
listalla CR-V löytyy sijalta<br />
28. Citymaastureista sen edellä oli<br />
vain Toyota RAV4.<br />
CR-V uudistui vuodenvaihteen<br />
tietämillä. Uusi malli on edeltäjäänsä<br />
urheilullisemmin muotoiltu,<br />
muutaman sentin leveämpi ja puolitoista<br />
senttiä matalampi. Pituutta<br />
se ei kuitenkaan ole kasvanut, itse<br />
asiassa päinvastoin: varapyörän<br />
sijoittaminen takaoven sijaan tavaratilan<br />
pohjalle on lyhentänyt autoa<br />
useita senttejä.<br />
Uudistuksen myötä CR-V:n<br />
rengaskoko on kasvanut 17 tuumaan<br />
ja parhaiten varustellussa<br />
Executivessa 18 tuumaan. Myös<br />
tavaratila on kasvanut.<br />
CR-V:n bensiinimoottori on 2,0-<br />
litrainen i-VTEC, jossa tehoa on<br />
110 kW (150 hv). 2,2-litrainen i-<br />
CTDi -diesel tarjoaa tehoja 103 kW<br />
(140 hv). Suorituskyky on molemmissa<br />
samaa tasoa: 0-100 km/h<br />
hieman reilussa 10 sekunnissa.<br />
Molemmissa manuaalinen vaihteisto<br />
on 6-vaihteinen. Toistaiseksi vain<br />
bensakoneeseen on yhdistettävissä<br />
automaattivaihteisto. CR-V:n<br />
hinnat alkavat Comfort-varustellusta<br />
bensiiniversiosta, jonka hintalapussa<br />
lukee 34 950 euroa. Kallein<br />
on ylellisesti varusteltu Executivediesel,<br />
joka maksaa 56 650 euroa.<br />
Honda CR-V 2,0i Elegance+ 4WD, 39 550 euroa<br />
34 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
Korea vaihtoehto<br />
Atlantin vastarannalta lähtenyt<br />
citymaasturi-innostus rantautui<br />
Eurooppaan lähinnä ns. premiummerkkien<br />
kautta. Suuremman yleisön<br />
kiinnostusta ovat lisänneet kuitenkin<br />
ehkä eniten korealaismerkit,<br />
jotka viime vuosina ovat nopeassa<br />
tahdissa kasvattaneet markkinaosuuttaan<br />
täkäläisillä automarkkinoilla.<br />
Vuoden 2005 alussa korealaisen<br />
Daewoon automalliston nimi vaihtui<br />
Chevroletiksi. Mallisarjan suurinta<br />
kokoluokkaa edustaa viime syksynä<br />
myyntiin tullut citymaasturi<br />
Captiva. Auto asettuu suunnilleen<br />
samaan sarjaan kuin markkinoita<br />
viime vuonna johtaneet Toyota<br />
RAV4 ja Honda CR-V. Se on varustettu<br />
ajattelevalla nelivedolla, joka<br />
kytkeytyy tarvittaessa päälle.<br />
Captiva on tarjolla 2,4- ja 3,2-<br />
litran bensakoneilla sekä tämän<br />
vuoden alusta lähtien myös 2,0-<br />
litran dieselillä. Auto on edullisinta<br />
mallia lukuun ottamatta varustettu<br />
aina kolmannella penkkirivillä.<br />
Varustetasoja on kaksi: LS ja LT.<br />
Malliston hintahaarukka asettuu<br />
välille 37 900–49 900 euroa.<br />
Huhtikuun lopulla Suomessa esiteltävä<br />
Opel Antara on Captivan sisarmalli.<br />
Autot valmistetaan samassa<br />
tehtaassa, korin muotoilultaan<br />
ne muistuttavat toisiaan ja myös<br />
moottorit ovat pitkälti samat. Antara<br />
on kuitenkin 10 senttiä lyhyempi ja se<br />
on aina viiden hengen auto. Antaran<br />
hinnat alkavat 39 900 eurosta.<br />
Englantilaista ylempää keskiluokkaa<br />
Chevrolet Captiva 2,0D AWD LT/AT, 48 490 euroa<br />
Maastoautoihin erikoistuneen Land<br />
Roverin maasturiperheen arvovaltaisin<br />
edustaja lienee Range<br />
Rover. Autoa voisi luonnehtia<br />
”herrasmiesmaasturien” esi-isäksi.<br />
Vasta esitelty uudistunut, toisen<br />
sukupolven Land Rover Freelander<br />
lähestyy nyt isoveljeään ja tarjoaa<br />
mallinimen loppuun lisätyn kakkosen<br />
lisäksi entistä edustavamman<br />
olemuksen.<br />
Edeltäjäänsä verrattuna Freelander 2<br />
on kasvanut pituutta viisi senttiä ja leveyttä<br />
peräti 10 senttiä. Freelander 2<br />
on saatavilla 2,2-litaisena dieselillä<br />
tai 3,2-litran bensiinimoottorilla.<br />
Vielä toistaiseksi diesel on saatavilla<br />
vain 6-vaihteisella käsivaihteistolla,<br />
mutta automaattivaihteinen on tulossa<br />
alkukesällä. Bensiinimoottorin<br />
yhteyteen kuuluu kaikissa varusteluvaihtoehdoissa<br />
6-vaihteinen<br />
CommandShift-automaattivaihteisto.<br />
Freelander 2 tarjoaa hyvät maastoajo-ominaisuudet.<br />
Varusteluversioita<br />
on neljä: E, S, SE ja HSE.<br />
E:tä lukuun ottamatta kaikissa on<br />
Terrain Response –järjestelmä, joka<br />
tarjoaa erilaisia ajo-ohjelmia erilaisiin<br />
olosuhteisiin. Alennusvaihde<br />
autosta kuitenkin puuttuu.<br />
Uudistuksen myötä myös mallin<br />
hinta on noussut. Edullisin, dieselmoottorilla<br />
varustettu versio maksaa<br />
48 500 euroa ja sen vapaan<br />
autoedun verotusarvo on 885 euroa.<br />
Bensiinimallien hinnat alkavat<br />
58 900 eurosta, jolloin verotusarvo<br />
on 1025 euroa.<br />
Land Rover Freelander2 2,2 TD4 SE, 56 400 euroa<br />
Outlander nyt myös dieselinä<br />
Mitsubishia ei ensimmäiseksi tule<br />
ajatelleeksi nelivetoautona, mutta<br />
Mitsubishin PX-33 oli maailman<br />
ensimmäinen nelivetoinen, dieselmoottorilla<br />
varustettu automalli.<br />
Monelle myös ensimmäiset tuntumat<br />
maastureihin ovat kertyneet<br />
Mitsun Pajerosta tai Toyotan Land-<br />
Cruiserista.<br />
Vuonna 2003 Mitsubishi toi markkinoille<br />
uudentyyppisen, citymaasturiksi<br />
luokiteltavan Outlanderin.<br />
Tänä keväänä markkinoille on tullut<br />
hitusen enemmän maasturin näköinen<br />
Outlander Diesel.<br />
Vanhemmassa Outlander<br />
Sportissa on jatkuva neliveto,<br />
mutta dieseleillä voi ajella myös<br />
taloudellisemmin kytkemällä pelkän<br />
etuvedon. Jatkuvan nelivedon<br />
tilassa takapyöriin siirtyy voimaa<br />
olosuhteiden mukaan. Vaativimpia<br />
tilanteita varten voi lisäksi kytkeä<br />
lukitun nelivedon.<br />
Outlanderissa on 2,0-litran diesel,<br />
josta tehoa irtoaa 103 kW (140<br />
hv). Bensiinimoottoreita tarjolla on<br />
kolme erilaista, tehokkain on 2,0-<br />
litran turbo. Outlanderia myydään<br />
kolmella eri varustetasolla, joista<br />
edullisin on Invite ja paremmin<br />
varusteltu Intense. Parhaan varustelun<br />
saa valitsemalla Intense+:n.<br />
Silloin listalta löytyy mm. kolmas<br />
penkkirivi sekä audiojärjestelmä,<br />
josta lähtee ainakin riittävästi<br />
(650W) ääntä. Outlander Sportin<br />
toimituskulut sisältävät hinnat vaihtelevat<br />
30 500 ja 40 500 euron välillä,<br />
Outlander Dieselin 39 550 ja 44<br />
550 euron välillä.<br />
Mitsubishi Outlander Diesel 2,0 DI-D Intense, 41 850 euroa<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
35
Sir 8 -rekisteri on<br />
50-vuotislahja.<br />
Sir 8 – ikuinen pikkupoika<br />
Oralin toimitusjohtaja<br />
ja TPS:n hallituksen<br />
puheenjohtaja Antti Kasin<br />
museo-Jaguar kääntää päät.<br />
Kuka ajaa punaisella Jaguaarilla?<br />
Jee jee, Jerry Cotton. Sinisellä<br />
vuoden 1969 E-tyypin Jaguaarilla<br />
sen sijaan ajaa Antti Kasi, Oralin<br />
toimitusjohtaja ja TPS:n hallituksen puheenjohtaja.<br />
Tosin auto on museorekisterissä,<br />
joten ei sillä sovi ajaa kuin kuukauden<br />
verran vuodessa. Vaikka eihän<br />
avoautolla näillä leveysasteilla monta<br />
kuukautta muutenkaan ajeltaisi.<br />
Kasi on rakastanut autoja ikänsä:<br />
- Minulle auto on paljon enemmän<br />
kuin kulkuväline, siinä suhteessa olen<br />
ikuinen pikkupoika. Olen sen ajan lapsi,<br />
kun maassa oli vielä autosäännöstely eli<br />
autoja ei saanut tuoda maahan ilman lisenssiä.<br />
Niinpä auto ylipäänsä oli jotain<br />
varsin erikoista, Kasi kertoo.<br />
Säännöstely purettiin 60-luvun alussa,<br />
mutta autokärpänen oli jo ehtinyt<br />
purra. Vaikutusta oli toki myös sillä, että<br />
Kasi vietti lapsuutensa maatilalla, jossa<br />
erilaiset koneet tulivat tutuksi.<br />
- Heti kun vain jalka ylti kytkimelle,<br />
pääsi ajamaan. Olen varmaan ajanut<br />
Kuplaa – siihen aikaan oli lähinnä Kuplia<br />
tai Mosseja – alle kouluikäisenä. Se<br />
olikin hankalaa, sillä Kuplassa oli pitkä<br />
vaihdekeppi, jossa pakki saatiin päälle<br />
niin, että piti painaa keppiä ensin alas<br />
ja koska samaan aikaan piti ylettyä kytkimelle,<br />
se ei ihan pieneltä onnistunut.<br />
Niinpä tuli sitten noloja tilanteita, kun<br />
ajoi paikkaan josta ei päässyt pois kuin<br />
peruuttamalla. Varsinkin jos vielä oli<br />
liikkeellä hieman luvattomasti.<br />
Nykyinen Jaguar on ollut miehellä<br />
kymmenen vuotta. Sitä ennenkin on<br />
varsinaisen käyttöauton lisäksi pihalta<br />
löytynyt jokin harvinaisuus. Jaguar<br />
on nyt kuulemma kuitenkin se lopullinen<br />
hankinta. Se ei ole myytävänä eikä<br />
toisaalta ole myöskään tarvetta hankkia<br />
uutta vanhaa autoa.<br />
- Vaikka tietysti mieli aina välillä<br />
tekisi. Kun joku soittaa, että nyt olisi<br />
myynnissä hieno vanha Volvo Amazon,<br />
olen jo puolessa matkassa menossa katsomaan.<br />
Onneksi asumme Naantalissa<br />
paikassa, johon ei yksinkertaisesti mahdu<br />
monta autoa, joten sekin pitää tämän<br />
harrastuksen kohtuullisena.<br />
Vaikka tallissa on<br />
Jaggen lisäksi toinenkin<br />
iso bensakone - Bemarin<br />
650, tuleva klassikko,<br />
niin sen verran liikenteen<br />
saastuttamistarinat ovat<br />
alkaneet Antti Kasiin<br />
purra, että pitemmissä<br />
ajoissa voimalähteenä<br />
on dieselkone.<br />
Syy Jaguar -innostukseen on yksinkertainen:<br />
- Se on kaunis auto, klassikko. Kun<br />
auto täytti sata vuotta, Jaguarin E-tyyppi<br />
voitti monta äänestystä kaikkien aikojen<br />
kauneimmasta autosta. Toki minua viehättää<br />
vähän yleisemmällä tasolla vanhoissa<br />
autoissa myös se, että ne ovat aina<br />
aikansa taideteoksia, joiden muotoiluun<br />
ja tekniikkaan on käytetty enemmän resursseja<br />
kuin mihinkään muuhun. Autot<br />
edustavat kunkin vuosikymmenen<br />
muotokieltä.<br />
Siinä mielessä toimitusjohtaja ei ilmoittaudu<br />
autofriikiksi, että osaisi esimerkiksi<br />
itse kovin paljon niitä laittaa<br />
tai korjata – sen hän jättää suosiolla ammattilaisten<br />
huoleksi.<br />
- En myöskään juuri osallistu harrastajatapahtumiin.<br />
Kesäisin olen joskus<br />
käynyt ihan katselijana Vihannon<br />
36 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
Antin Harjattulassa järjestämässä autotapahtumassa,<br />
jossa minua on kylläkin<br />
sitten pyydetty parkkeeraamaan esittelyautojen<br />
joukkoon.<br />
Ja mikäs on parkkeeratessa: Jaguarin<br />
E-type esiteltiin ensimmäisen kerran<br />
vuonna 1959 ja niitä tehtiin vuoteen<br />
1975 saakka kolmea eri sarjaa. Kasin<br />
auto on kakkossarjaa. Siinä on 4,2-litrainen<br />
moottori ja 240 hevosvoimaa, mikä<br />
on sen ajan sarjavalmisteiseksi autoksi<br />
todella paljon, sillä yleensä liikuttiin<br />
jossain 40-70 hv:n tienoilla. Nollasta sataan<br />
auto kiihtyy valmistajan lupausten<br />
mukaan 6-7 sekunnissa.<br />
Vaikka moottorissa on voimaa, kovin<br />
pitkille matkoille Kasi sillä harvemmin<br />
viitsii lähteä.<br />
- Joskus olen käynyt kotimaisemissa<br />
Etelä-Pohjanmaalla ja jokin Rauman tai<br />
Tammisaaren keikka on tullut heitettyä.<br />
Turussa mielireittini kulkee Naantalista<br />
Ruissaloon pelaamaan gol<strong>fi</strong>a ja kun<br />
sitten paluumatkalla poikkeaa vielä jokirannan<br />
kautta, niin eipä paljon kauniimpia<br />
maisemia täältä löydy.<br />
Ai niin, yksi miinus autosta löytyy:<br />
golfbägi ei sinne mahdu.<br />
mania ROOPE LIPASTI<br />
Tepsin vai Oralin osakkeita?<br />
Kuluva vuosi on ollut Antti Kasille<br />
vuoristorataa. Hän astui viime vuoden<br />
lopulla pörssiyhtiö Oralin ruoriin<br />
ja yritys onkin ollut siitä lähtien<br />
hyvässä nosteessa. Ihan yhtä hienosti<br />
ei sitten ole mennyt jääkiekkopuolella,<br />
kun TPS yllätti kannattajansa<br />
liittymällä rantapallokerhoon<br />
aikana, jolloin seuran talouskin on<br />
niin kuralla, että tarkoituksena on<br />
järjestää osakeanti ongelmia paikkaamaan.<br />
Kuinka se sitten on, Antti Kasi,<br />
kumpaan kannattaa rahansa sijoittaa:<br />
suomalaiseen terveydenhuoltoalaan<br />
vai jääkiekkoon?<br />
- En minä voi pörssiyhtiön toimitusjohtajan<br />
ostosuosituksia lähteä<br />
antamaan, joten sanotaan näin:<br />
aioin jollain aikavälillä nostaa omistustani<br />
Oralissa. Se on tavoite, vaikka<br />
omistuksen nostaminen onkin<br />
sisäpiirisäädösten takia toimitusjohtajalle<br />
hankalaa. Toisaalta aion<br />
olla mukana myös Tepsin osakeannissa.<br />
Määrä riippuu vähän annin<br />
yleisestä kiinnostuksesta. Arvelisin,<br />
että 5-10 prosentin osuus voisi<br />
olla mahdollinen annista. Ja täytyy<br />
muistaa, että tottakai tässä odotetaan,<br />
etteivät rahat mene hukkaan.<br />
Ei kukaan tappiokseen sijoita.<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
37
Motoristin kannattaa tarkistaa<br />
harrastuksensa vakuutusmaksut.<br />
Timo Moilanen myy vakuutuksia<br />
ja kokeili asiakkaansa Harrikkaa.<br />
Moottoripyörien<br />
vakuutusvertailu<br />
kannattaa<br />
Ennen moottoripyörän kaivamista<br />
talvikätköistä on paikallaan sen<br />
vakuutuksen kriittinen tarkastelu, sillä<br />
eroja eri yhtiöiden maksuissa voi olla<br />
parikin tuhatta euroa. Vertailu vaatii kyllä<br />
vaivannäköä monien muutosten takia.<br />
Hinnoittelussa ollaan siirtymässä vuodenaikahinnoitteluun,<br />
jolloin pyörää voi käyttää vapaasti milloin haluaa<br />
seisonta-ajoista riippumatta. Maksuja maksetaan<br />
pitkin vuotta eikä pelkästään kesäaikaan, kuten ennen. Myös<br />
muita muutoksia maksujen määräytymisperusteisiin on tullut.<br />
Vakuutusyhtiö Pohjola uudisti ensimmäisenä moottoripyörävakuutuksensa<br />
jo viime vuoden alussa. Yhtiö otti myös<br />
käyttöön perinteisen moottorin iskutilavuuden tilalle pyörän<br />
teho-painosuhteen laskutusperusteena.<br />
– Uudistimme vakuutuksen hinnoittelua, koska vahinkoti-<br />
Tierankatu 7<br />
20520 TURKU<br />
puh. 010 6150<br />
BMW:n suosittu Business-mallisto tarjoaa himoitsemasi varustetason ihan vakiona.<br />
Etusi jopa 3.200 €. Nopeille päättäjille lisäksi Xenon-valot* ilman lisähintaa. Etu 990 €.<br />
BMW 3-sarjan Business mallit hinnat alk. 37.990 € + toim.kulut 600 € = yhteensä 38.590 €<br />
Tarjous koskee ainoastaan 3-sarjan Business-malleja.<br />
Aukioloajat:<br />
ma 9-20<br />
ti-pe 9-18<br />
la 10-14<br />
Ne, jotka ajaa, tietää.<br />
Ei ilmapalloja, ei täytekakkua, vaan todellista vastinetta rahalle.<br />
38 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
lastojen mukaan näytti siltä, että raskaammilla ja matalatehoisimmilla<br />
custom- ja matkapyörillä on pienempi todennäköisyys<br />
joutua onnettomuuteen kuin esimerkiksi suuritehoisilla<br />
sporttipyörillä. Uudistus otettiin hyvin vastaan ja sitä oli ilmeisesti<br />
jo odotettukin, sillä viime vuonna yli 20 000 motoristia<br />
vaihtoi moottoripyörävakuutuksensa Pohjolaan, toteaa markkinointipäällikkö<br />
Jouni Kantonen Pohjolasta.<br />
Pohjolan menestyksen havaittuaan kilpailijat ovat seuraamassa<br />
muutoksessa. Pelkona on, että asiakkaat keskittävät<br />
muutkin vakuutuksensa toiseen yhtiöön, jos itsellä ei ole tarjota<br />
uutta vaihtoehtoa. Moottori-lehden numerossa 1/2007 julkaistun<br />
vertailun mukaan Tapiola, Pohjantähti ja Turva tarjoavat<br />
myös jo seisonta-ajatonta vakuutusta. Lisäksi Fennia,<br />
Nordea ja Lähivakuutus lanseeraavat uutuutensa kevään mittaan<br />
ja IF-Vakuutus syksyllä. Vakuutusmaksujen laskentatapa<br />
vaihtelee yhtiöittäin melkoisesti. Niihin vaikuttavat ajoneuvon<br />
merkki ja malli, ajajan ikä tai pyörän teho ja paino. Joissain yhtiöissä<br />
saa vain uusia seisonta-ajattomia vakuutuksia, joissakin<br />
on tarjolla sekä vanha että uusi vakuutus. Vertailussa hintavaihtelu<br />
halvimman ja kalleimman vakuutuspaketin (liikenne<br />
+ kasko) oli 125 m 3 kevytmoottoripyörissä 503-1348 euron välillä<br />
ja 500-600 m 3 moottoripyörissä 954-3485 euroa.<br />
Lähivakuutus uudisti vakuutuksensa huhtikuun alussa.<br />
Tarjolla on seisonta-ajaton vakuutus, mutta yhtiöstä saa myös<br />
edelleen vanhan mallin mukaisen ratkaisun.<br />
- Ajoajan ollessa yli viisi kuukautta, yleensä uusi maksutapa<br />
on edullisempi. Vähemmän ajaville suosittelen vanhaa tapaa.<br />
Esimerkiksi matalatehoisissa matkapyörissä vuosimaksu<br />
on laskenut 1200 eurosta jopa alle 500 euroon, kertoo aluepäällikkö<br />
Timo Moilanen.<br />
mania ANNE KORTELA<br />
Kuvan BOOM Automatic-Fighter X11 2.0 A<br />
edustaa malliston huippua.<br />
Hintaa on jo pitkälti yli 40 000 euroa.<br />
Isojen poikien kolmipyörä<br />
Vaikka moottoripyörällä ajaminen edellyttää nykyään<br />
erillistä moottoripyöräkorttia, voi samaa <strong>fi</strong> ilistä tavoitella<br />
myös pelkän B-kortin turvin. Turkulainen Motoluukku<br />
Oy on sopinut saksalaisen BOOM-Trike GmbH:n<br />
kanssa L5 Trike -kolmipyöräajoneuvojen maahantuonnista.<br />
Kyse on moottoripyörän näköisistä, mutta<br />
kolmipyöräisistä ajoneuvoista, joissa on takamoottori.<br />
Ensimmäiset kolmipyörät rakensi vuonna 1969 amerikkalainen<br />
Big Daddy Roth, joka käytti pohjana vanhaa<br />
Volkkaria. Ensimmäiset tehdasvalmisteiset Triket<br />
rekisteröitiin Suomessa tämän vuosituhannen alussa<br />
vuonna 1999 voimaan astuneen EU-tyyppihyväksynnän<br />
ansiosta.<br />
Tähän mennessä maahamme on tuotu yksityisesti<br />
noin 50 Trikeä. Saksalainen BOOM-Trike on alan<br />
markkinajohtaja. Baijerissa on 1990-luvun alun jälkeen<br />
valmistettu jo yli 7 000 kolmipyörää. Valittavissa<br />
on mm. Chopper-, Low Rider-, Family-, Fighter- ja<br />
Muscle-mallit. Moottorivaihtoehtoja on niin Piaggiolta,<br />
VW:lta, Fordilta kuin Renaultiltakin. Kuutiotilavuudet<br />
vaihtelevat 500 ja 2000 kuution välillä. Perinteisiin<br />
moottoripyöriin verrattuna vakuutukset ovat Trikessa<br />
huomattavasti edullisemmat.<br />
Mönkijät edullisesti joka makuun!<br />
APRILIA MOPOT JA<br />
MOOTTORIPYÖRÄT<br />
MICHELIN, PIRELLI JA METZLER<br />
MOOTTORIPYÖRÄ- JA MOPONRENKAAT<br />
Husontie 406 • 21530 Paimio • 050-516 1165<br />
<br />
Salon Mopo ja Pyörä O.Reiman<br />
Ruoksmäki, 24260 SALO, puh. 0400 534 613<br />
Yritysmuutot • Kotimuutot • Ulkomaanmuutot • Kalustepalvelulogistiikka • Vuokrauspalvelut • Varastointipalvelut • Pakkaustarvikemyynti • Tapahtumalogistiikka<br />
Muuttopalvelua<br />
Valitse huoleton muutto: laita Niemi töihin! Ammattitaidolla<br />
koti- ja yritysmuutot sekä kuljetus- ja varastointipalvelut.<br />
Saat kaikki muuttotarvikkeet Niemeltä: puhtaat muuttolaatikot,<br />
muuttokaapit, pakkaustarvikkeet, kärryt ja rullakot.<br />
Myyntipalvelu (02) 233 0110<br />
Satakunnantie 162, TURKU, turku@niemi.<strong>fi</strong><br />
www.niemi.<strong>fi</strong><br />
Pyydä<br />
maksuton<br />
arviointi!<br />
Toimipaikat Helsinki • Tampere • Turku • Oulu<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
39
syö ja juo<br />
Lähiseudun ruoka-apajilla<br />
Gasthaus Pooki Uudenkaupungin kirkon<br />
vieressä herättää huomiota linnamaisella<br />
jyhkeydellään. Merenrantakaupungin<br />
ravintolan saaristolaispöytä tunnetaan tuoreista<br />
merenantimistaan ja merihenkisyys jatkuu myös<br />
sisustuksessa. Nimensä paikka sai merimerkin,<br />
punavalkoisen Lyökin pookin mukaan.<br />
Reijonsaaren pariskunnan elämäntapa on Gasthaus ja<br />
sen sydän, tunnelmallinen ravintola. Asunto on samassa<br />
kiinteistössä, jossa pyöritetään myös majataloa<br />
ja vuokrataan kokoustiloja. Vierashuoneista on näkymä kaupungin<br />
torille ja pihapiirissä on viihtyisä kesäravintola ja juhlahuoneisto.<br />
- Ei tämä toimisikaan, jos emme asuisi täällä. Ravintolassa<br />
henkilökunnan tarve vaihtelee niin paljon päivittäin. Vaimoni<br />
Kaija on varatarjoilijamme kaiken muun ohessa, toteaa Simo<br />
Reijonsaari.<br />
Pooki on juuri sellainen<br />
paikka, joka siinteli<br />
pariskunnan ajatuksissa<br />
heidän ihastuttuaan<br />
sveitsiläiseen Gasthaus -<br />
perinteeseen. Reijonsaaret<br />
työskentelivät vuosien<br />
ajan eri ravintoloissa pitkin<br />
Suomea Lappia myöten,<br />
mutta suunnittelivat<br />
oman paikan avaamista<br />
Uudessakaupungissa.<br />
Talo päätyi lopulta<br />
monen mutkan kautta<br />
heidän omistukseensa<br />
tammikuussa 1986. Kivilinna<br />
rakennettiin lähes<br />
sata vuotta sitten pankiksi.<br />
Reijonsaaret aloittivat lähes<br />
tyhjästä avuinaan luja<br />
usko ideaansa ja sinnikäs<br />
työ. Edellinen ravintola<br />
oli konkurssin jälkeen ollut<br />
puoli vuotta tyhjillään.<br />
Yläkertaan tehtiin asunto ja entinen hiilikellari raivattiin myös<br />
ravintolakäyttöön. Piharakennuksessa aloitettiin pizzerialla ja<br />
siirryttiin myöhemmin juhlapalveluun.<br />
Reijonsaarilla on molemmilla Rôtisseur-oikeudet. He luottavat<br />
lähiseudun tuoreisiin raaka-aineisiin. Pooki on yksi Skärgårdsmak-ravintoloista,<br />
jotka vaalivat lähiruuan perinteitä.<br />
Kalat ja vihannekset hankitaan tuoreina lähiseudun tuottajilta.<br />
- Kotimainen merilohi muodostui suorastaan tavaramerkiksemme<br />
kymmenkunta vuotta sitten, mutta nykyisin sitä on<br />
hyvin vaikea saada. Kirjolohen maku on nykyisin jopa parempi<br />
kuin norjalaisen merilohen. Ensi kesänä odotetaan paljon uudelta<br />
kultalohelta, jota on hyvällä menestyksellä alettu kasvattaa<br />
lähiseudulla, toinen uutuus on sampi, sanovat Reijonsaaret.<br />
Viime aikoina siika on kasvanut suosiossa jo ohi lohen ja<br />
maistuu Pookin asiakkaiden mukaan erinomaiselta graavina.<br />
Siian mäti on herkkua,<br />
josta monet pitävät. Pookissa<br />
vierailleelle Tasavallan<br />
presidentille tarjottiin<br />
toista mätiherkkua, sammen<br />
mätiä, jota saadaan myös lähiseudulla<br />
kasvatetusta sammesta.<br />
Hän sai maistaa myös<br />
toista paikan erikoisuutta,<br />
nokkos-cappuccinoa. Kotimainen<br />
nokkonen onkin yksi<br />
paikan erikoisuuksista, jonka<br />
käyttöön on pitkät perinteet.<br />
- Nokkosmuhennos<br />
on ollut listallamme jo parikymmentä<br />
vuotta. Se on<br />
parhaimmillaan uusien<br />
perunoiden, lämpimien<br />
vihannesten ja merilohen<br />
kanssa, sanoo Kaija Reijonsaari.<br />
Kesäisin Pookiin tullaan<br />
useimmiten nauttimaan<br />
saaristolaispöydän<br />
antimista, joita on tarjolla<br />
päivittäin kello kahdestatoista kuuteen.Pöydässä on aina sekä<br />
liha- että kalaruoka lämpimänä ja runsas valikoima paikallisia<br />
kasviksia, ensi kesänä lisätään myös jälkiruoka. Halutessaan<br />
voi syödä ulkona.<br />
mania ANNE KORTELA<br />
40 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
PUUTORIN<br />
VESSASSA*<br />
HOITUU ISOT JA<br />
PIENET AS(T)IAT!<br />
*Maailmankaikkeuden ainoa<br />
yleinen käymälä A-oikeuksin<br />
Gasthaus Pookin jykevät seinät ovat perua sen alkuperäisestä<br />
käyttötarkoituksesta: talo rakennettiin pankiksi.<br />
PÄÄSIÄISLAMMASTA POOKIN TAPAAN<br />
LAMPAANPAISTIA, HUNAJAJUUREKSIA<br />
JA LIMEPERUNOITA 4 HENGELLE<br />
PAISTI:<br />
800 g lampaanpaistia luuttomana<br />
1 rl hienonnettua tuoretta salviaa<br />
50 g voita<br />
0,5 dl oliiviöljyä<br />
1 rl suolaa<br />
10 valkosipulinkynttä<br />
2 dl vahvaa kahvijuomaa tai espressoa<br />
Ota paisti huoneenlämpöön useita tunteja ennen valmistusta.<br />
Ruskista paisti voissa. Hienonna salvianlehdet ja valkosipuli.<br />
Hiero ne oliiviöljyn ja suolan kanssa paistin pintaan. Kypsennä<br />
paistia 120 asteessa 1h 20 min. Valele paistamisen aikana kahvilla.<br />
Ota paisti uunista, kääri folioon vetäytymään. Suurusta<br />
paistin liemi maissilla. Leikkaa paisti ohuiksi viipaleiksi, juuresten<br />
päälle.<br />
LIMEPERUNAT:<br />
500 g kuorittua perunaa<br />
0,5 dl oliiviöljyä<br />
1 tlk suolaa<br />
2 limen mehu ja raastettu kuori.<br />
Perunoiden valmistus: Viipaloi perunat ohuiksi viipaleiksi,<br />
kuullota öljyssä, lisää limemehu. Hauduta kannellisessa vuuassa<br />
uunissa noin 1 tunti.<br />
HUNAJAJUUREKSET:<br />
150 g lanttua<br />
150 g palsternakkaa<br />
150 g porkkanaa<br />
2 rl hunajaa<br />
1 tl suolaa<br />
Kuori ja kuutioi juurekset. Paista pannulla öljyssä niin että<br />
saavat vähän väriä. Hauduta uunissa kypsäksi.<br />
www.cindy.<strong>fi</strong><br />
Cindyn Salongissa on nyt<br />
katettuna tasokas<br />
SEISOVA<br />
SAARISTOLAISPÖYTÄ<br />
Päivittäin Lounasaikaan.<br />
Lounaaseen sisältyy tuoreista<br />
lähiseudun raaka-aineista koostuvan<br />
noutopöydän lisäksi päivän listalta<br />
valittava herkullinen kotiruokaannos<br />
ja kahvi.<br />
Tervetuloa Herkuttelemaan Aurajoen Aitiopaikalle!<br />
Avoinna: ma-pe 11-23 la 12-23 su 13-21, puh 250 2300 ,Aurajoki<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
41
klubikierros<br />
Turun Seudun Mobilistit ry<br />
Ajoneuvohistorian<br />
vaalijat<br />
Turun Seudun Mobilistit tekevät<br />
arvokasta työtä taltioidessaan alueen<br />
ajoneuvohistoriaa ja edistäessään sen<br />
säilymistä. Toinen puoli harrastuksesta<br />
on kuitenkin oma innostus, sillä entis<br />
ajan ajopeleihin hurahtaa helposti,<br />
ja suurin osa jäsenistä on myös<br />
hankkinut sellaisia itselleen.<br />
Ari Niemelä (vas.) ja Juha Kaitanen yhdistyksen T-Fordin ratissa. Auto<br />
on vuosimallia 1914 ja säästyi jälkipolville Valli-Autossa, johon se tuli<br />
aikoinaan vaihtoautona. Auton ajaminen on paljon vaativampaa kuin<br />
nykyautojen, sillä esimerkiksi sytytystä on säädettävä koko ajan.<br />
Turku on otollinen paikka autohistorian harrastamiseen,<br />
sillä historia on oikeastaan alkanut tältä seudulta. Suomen<br />
tiettävästi ensimmäinen auto oli turkulaisen kauppaneuvos<br />
Viktor Forseliuksen ajopeli, Bez Velo Comfortable,<br />
joka tuotiin seuran seinällä olevan tulliasiakirjan kopion mukaan<br />
Stuttgartista vuonna 1900 Turkuun. Kaupungissa aloitti<br />
1903 Suomen ensimmäinen autoliike, hammaslääkäri William<br />
Widenäsin perustama Finlands Automobil Agenture ja<br />
Mynämäellä Korvensuussa Frans Lindström suunnitteli ja<br />
valmisti ensimmäisen auton vuonna 1912.<br />
Autohistoria on maailmanlaajuinen harrastus, jonka leviämistä<br />
internet on vielä siivittänyt. Euroopassa arvioidaan olevan<br />
noin 60 000 työpaikkaa vanhojen autojen parissa ja Suomessa<br />
on rekisteröityjä museoajoneuvoja noin 14 000.<br />
Turun Seudun Mobilistit kokoontuvat kerran viikossa<br />
omiin tiloihinsa ”Mobiilimäelle” Runosmäkeen. Samanhenkisten<br />
harrastajien kesken turistaan autoista ja koneista sekä<br />
väitellään hyvässä hengessä historian yksityiskohdista, jotka<br />
jäsenistä erityisesti Jukka Marttila hallitsee. Hän on myös tallentanut<br />
historiaa tuleville polville. Entisöinnistä vastaa ”Koneosasto<br />
Andros”, joka kokoontuu myös kerran viikossa. Seuran<br />
kokouksissa on myös työnäytöksiä ja historiaesitelmiä. Oma<br />
taiteenlajinsa on myös ajopelien tarvitsemien osien metsästys.<br />
Yhdistyksen puheenjohtaja Juha Kaitanen kertoo, että<br />
mobilistit haluavat edistää vanhojen ajopelien arvostusta suuren<br />
yleisön joukossa ja yhdistys järjestää vuosittaiset Talvi-,<br />
Kesä- ja Syys-Heikki -tapahtumat, joissa autoihin voi tutustua.<br />
Samalla kerätään varoja myymällä keräilytavaroita. Kesäisin<br />
on joka kuukauden viimeisenä tiistaina Kupittaan tapahtuma,<br />
jonne voi mennä ihailemaan museo-, ja harrastusajoneuvoja.<br />
Heikki-tapahtumien yhteydessä on myös ”rompetoreja”, joilta<br />
voi tehdä varaosalöytöjä.<br />
- Järjestämme myös tilaisuuksia, joissa harrastusta esitellään<br />
perheenjäsenille. Olisi tärkeää, että vanhat ajoneuvot ja<br />
niiden osat säilyisivät ja harrastus jatkuisi myös nuoremmille<br />
polville, sanoo yhdistyksen sihteeri Ari Niemelä.<br />
- Valitettavan usein käy niin, että vaimot ja lapset eivät isäukon<br />
keräämien aarteiden päälle oikein ymmärrä. Silloin niitä<br />
saatetaan kärrätä kaatopaikalle, kun kerääjästä aika jättää.<br />
mania ANNE KORTELA<br />
AUTONPESUPALVELU S. HONKANEN<br />
-Käsinpesut<br />
-Vahaukset, puleeraukset, kiillotukset<br />
-Sisäsiivoukset, pesut<br />
-Moottorinpesut<br />
Raisiontie 93, 21280 Raisio<br />
(Oy Turun Autohalli Ab:n toimitiloissa)<br />
p. 040 528 6977<br />
appsh@zepi.<strong>fi</strong><br />
www.zepi.<strong>fi</strong><br />
42 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
Talvi-Heikki pidettiin 4.3.2007 Messukeskuksessa.<br />
Kuvassa Morris Cooper S 1964, jolla mm. Timo Mäkinen on ajanut kilpaa.<br />
Turun Seudun Mobilistit ry.<br />
perustettu 1968<br />
Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi<br />
(SA-HK) ry:n jäsenyhdistys<br />
jäseniä 380<br />
kokoontumispaikka Mobiilimäki Turun Runosmäessä<br />
päämäärät:<br />
koota yhteen museoajoneuvoharrastajia alueellaan<br />
edistää maakunnallisesti arvokkaiden ajoneuvojen<br />
taltiointia, entistämistä ja esittelyä suurelle yleisölle<br />
myös maakunnallisen teollisen historian taltiointia<br />
yhdistyksen tarkastajat antavat<br />
museoajoneuvolausuntoja toimialueellaan<br />
perusti v. 1998 Suomen kulttuurirahaston Victor Forselius<br />
-rahaston, joka on Suomen kulttuurirahaston alainen.<br />
Rahaston tarkoituksena on tukea apurahoin<br />
maakunnallisen ajoneuvoliikenteen ja teollisen<br />
historian perinteen tallennusta, tutkimusta ja julkaisua.<br />
Rahaston peruspääomaa kerätään edelleen.<br />
ajokuntoinen kalusto:<br />
T Ford Touring, vm. 1914<br />
Land Rover Fire Engine, vm. 1954<br />
Chrysler Newport, vm. 1962<br />
Fordson N, vm. 1938<br />
Fordson F, vm. 1922<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
43
ILMOITUS<br />
Varsinais-Suomi Osaa ja Palvelee<br />
ILMOITUS<br />
Yritysauto on helppo valita Volkswagenin laajasta mallistosta<br />
Volkswagen on säilyttänyt suosionsa automerkkien<br />
kärkisijoilla vuosikymmeniä.<br />
Merkkiin yhdistetään erityisesti luotettavuus<br />
ja turvallisuus. Esimerkiksi vuosi sitten<br />
Volkswagen Passat valittiin vuoden autoksi<br />
Auto Bild -lehden lukijaäänestyksessä<br />
seitsemässä maassa, myös Suomessa.<br />
Lopullisen valinnan Euroopan ykköseksi teki kansainvälinen<br />
40-henkinen asiantuntijaraati, johon<br />
kuului niin kilpakuljettajia, autoinsinöörejä kuin<br />
24 Auto Bild -lehden päätoimittajaa eri maista.<br />
Volkswagenin automallistossa on monenlaisia<br />
vaihtoehtoja, joista on helppo löytää mieleisensä.<br />
Kaupunkiajossa Polo tai Golf on näppärä, paljon<br />
ajava voi löytää suosikkinsa vaikka Passat tai<br />
Jetta -mallistosta. Myös Touareg -maastoautot<br />
ovat lisänneet suosiotaan. Urheilullinen Eos<br />
muuntuu napinpainalluksella kesäkäyttöön<br />
avoautoksi, mutta käy hyvin myös ympärivuotiseen<br />
käyttöön kovan kattonsa ansiosta.<br />
Viime aikoina teknisistä seikoista on kehitetty<br />
erityisesti automaattitekniikkaa ja moottoreita.<br />
Viimeisimpänä osoituksena siitä on uusinta<br />
teknologiaa edustava vallankumouksellinen<br />
1.4 TSI bensiinimoottori. Volkswagenin ainutlaatuisessa,<br />
kaksoisahdetussa TSI-bensiinimoottorissa<br />
on yhdistetty mahtava suorituskyky, laaja<br />
vääntöalue ja alhainen polttoaineenkulutus.<br />
Jaana Wallenius Turun VV-Autosta siirtyi<br />
yritysmyyjäksi vuoden alussa. Hän on tullut<br />
joitakin vuosia sitten autoalalle rahoituspuolelta<br />
ja on siksi juuri oikea henkilö laskemaan<br />
yritykselle parhaiten sopivan autoratkaisun.<br />
- Usein yrityksille edullisin rahoitusvaihtoehto<br />
on joko huolto- tai rahoitusleasing.<br />
Sopimukset tehdään joustaviksi ajotarpeen<br />
mukaan, ja tarjoamme myös osamaksua<br />
yhdeksi vaihtoehdoksi, sanoo Wallenius.<br />
Yritysmyyjä Jaana Wallenius tuo mielellään uuden nelivetoisen Passat Variant 3,2 -mallin<br />
koeajoon yrityksiin, sillä esimerkiksi tehokkaamman moottorin edut voi havaita parhaiten itse<br />
ajamalla. - Ja DSG-automaattivaihteisto toimii kuin unelma, sen voi itse todeta, hän sanoo.<br />
<br />
<br />
www.volkswagen.<strong>fi</strong><br />
<br />
Uudessa Passat V6:ssa on tyyliä ja tehoa.<br />
4MOTION-neliveto saa sen liikkumaan kaikissa<br />
olosuhteissa ja DSG-automaattivaihteisto tekee<br />
ajamisesta uskomattoman sulavaa.<br />
Tule kokemaan täydellinen ajonautinto.<br />
Passat V6 alk. 47.500 ¤<br />
vapaa autoetu 855 ¤, käyttöetu 690 ¤<br />
Passat Variant V6 alk. 49.500 ¤<br />
vapaa autoetu 885 ¤, käyttöetu 720 ¤<br />
Hinnat sisältävät toimituskulut. Kuvan autossa erikoisvanteet.<br />
Yhdistelmäkulutus 5,6–9,9 l/100 km. CO 2 -päästöt 151–238 g/km.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Jaana Wallenius<br />
puh. 3388 896<br />
yritysmyynti<br />
44 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
manian auto<br />
Nissan Qashqai 2.0 - 16V Tekna<br />
Ei vaikea<br />
nimi autoa<br />
pahenna<br />
Nissania pidetään yleensä<br />
hyvien perusautojen<br />
valmistajana, joka ei<br />
herätä suuria intohimoja<br />
suuntaan eikä toiseen.<br />
Kuitenkin uuden Qashqain<br />
myötä saa Nissanin imago<br />
varmasti uutta väriä.<br />
Nissan on asettanut tavoitteekseen myydä Suomessa tänä vuonna yli 2400 Qashqaita.<br />
Viime aikojen merkkejä Nissanin<br />
uudistuvasta imagosta on saatu<br />
jo mm. kaupunkimaasturi<br />
Muranon ja pienimpien perheautojen<br />
luokkaan sijoittuvan Noten muodoissa.<br />
Maaliskuussa ensiesittelynsä Suomessa<br />
saanut Nissan Qashqai jatkaa samalla<br />
tiellä.<br />
Qashqai sijoittuu kokonsa puolesta<br />
suosittuun pienten perheautojen eli C-<br />
segmenttiin. Se on kuitenkin Crossover<br />
-malli, jonka sijoittaminen mihinkään<br />
vanhaan luokkaan on vaikeaa. 431 senttiä<br />
pitkään, 178 senttiä leveään ja 160<br />
senttiä korkeaan autoon on Nissanilla<br />
ladattu kovat odotukset. Suomessa<br />
tavoitteena on myydä tänä vuonna yli<br />
2400 autoa.<br />
Nissanin tiedotteen mukaan Qashqai<br />
on suunnattu asiakkaille, jotka hakevat<br />
C-segmentin autoa dynaaamisempaa<br />
muotoilua ja samalla perinteistä katumaasturia<br />
ketterämpää ajoneuvoa. Sen<br />
odotetaan kiinnostavan etenkin niitä,<br />
jotka aiemmin eivät ole omistaneet Nissania.<br />
- En muista, että mikään mallimme<br />
olisi herättänyt näin paljon kiinnostusta<br />
ennakkoon. Kuvaavaa on, että jo ennen<br />
ensiesittelyviikonloppua teimme<br />
Qashqaista kaupat nuorten miesautoilijoiden<br />
kanssa, mutta myös 70-vuotiaan<br />
rouvan kanssa, kertoo Hannu Saarelainen<br />
Loimaan Laatuauto Oy:stä.<br />
Aina viisiovinen Qashqai on lähtökohtaisesti<br />
etuvetoinen, vaikka kaikki<br />
mallit nelivetoisilta näyttävätkin. Perusmoottorina<br />
on 1,6-litrainen bensiini (84<br />
kW/115 hv) ja tehokkaampana bensiinivaihtoehtona<br />
2,0-litrainen (104 kW/141<br />
hv). Dieselit ovat 1,5 dCi ja 2,0 dCi. Nelivedon<br />
ostaminen edellyttää molemmissa<br />
tapauksissa isomman moottorin<br />
valitsemista. Koeajoautomme oli isompitehoinen<br />
bensiinimalli parhaalla Tekna<br />
-varustelulla. Auto oli miellyttävä<br />
ajettava, vaikka jostain syystä rengasmelu<br />
kuului kuivalla päällysteellä ja nastarenkailla<br />
yllättävän voimakkaana.<br />
Kuusivaihteinen manuaalilaatikko<br />
toimi hyvin. Lisävarusteena Nissan tarjoaa<br />
portaatonta CVT-automaattivaihteistoa.<br />
Varustelua on riittävästi. Koeajetussa<br />
Tekna-versiossa on 17-tuumaiset<br />
kevytmetallivanteet, kaksivyöhykkeinen<br />
automaatti-ilmastointi, Xenon-ajovalot<br />
ja peruutustutka. Turvavarustelu<br />
on kattava jo perusmalleista lähtien<br />
sisältäen mm. ESP-ajonhallinnan sekä<br />
ISOFIX-kiinnikkeet.<br />
Auton sijoittuminen C-segmenttiin<br />
näkyy sisätiloissa. Vaikka autolla ajaessa<br />
ja sitä ulkoapäin katsoessa tulee mieleen<br />
citymaasturi, on auto tiloiltaan varsin<br />
kompakti. Toki ne riittävät pienelle perheelle.<br />
Tavaratilaa on melko mukavasti<br />
ja penkit miellyttävät. Avaruutta tiloihin<br />
tuo myös suuri lasinen panoraamakatto,<br />
joka on sähköisesti liikkuvalla verhoilulla<br />
halutessaan helppo piilottaa.<br />
Qashqai on raikas ja laadukkaan<br />
oloinen uutuus. Hintojen osalta kannattaa<br />
unohtaa ne ajat, jolloin Nissanit kilpailivat<br />
hinnoilla. Halvin Qashqai, 1,6<br />
Visia, maksaa 23 830 euroa. Koeajoautomme<br />
2,0 Tekna 4-vetoisena maksaa<br />
jo 35 130 euroa ja etuvetoisenakin 32<br />
330 euroa. Näillä hinnoilla saa silti hyvin<br />
vastinetta rahoilleen, eikä nelivedon<br />
lisähinta ole kovin paha Suomen oloja<br />
ajatellen.<br />
mania RIKU NÄSÄNEN<br />
Qashqain tummennettu<br />
lasikatto on vakiovaruste<br />
Tekna-varustelun<br />
yhteydessä.<br />
Massiivinen maski<br />
korostuu lisävarusteena<br />
olevan etupuskurin<br />
suojalevyn myötä<br />
entisestään.<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
45
tunnelmassa<br />
TURUN KAUPPAKAMARI<br />
KOULUTTAA<br />
- monipuolisia ja<br />
ajankohtaisia seminaareja<br />
Uusi Finlayson myymälä<br />
Turun keskustaan<br />
Finlayson avasi maaliskuun alussa Turkuun<br />
viidennen uuden konseptinsa mukaisen<br />
liikkeen. Eerikinkadun katutasossa<br />
on 277 m2:n konseptimyymälä,<br />
jossa on esillä muun muassa uusi Finlay-<br />
Vasemmalta Seija<br />
Raesola ja Simo Levanko<br />
(MPS Turku) sekä Martti<br />
Lehti (Onninen).<br />
son-vuodemallisto. Lisäksi esillä on ajattomia<br />
Finlayson-klassikoita ja ajankohtaisia<br />
tuoteuutuuksia. Alakertaan muutti<br />
aiemmin Yliopistonkadulla sijainnut<br />
noin 100 m2:n tehtaanmyymälä, jossa<br />
voi tehdä löytöjä. Liikkeen avajaisiltana<br />
henkilökunta asettui yhteiskuvaan myymäläpäällikkö<br />
Irmeli Putkosen johdolla.<br />
Kuvassa myös Tuula Henriksson,<br />
Milla Nieminen ja Satu Riikonen.<br />
11.4.2007<br />
Arvonlisäverotuksen<br />
perusteet II<br />
12.4.2007<br />
Tietoisku työehtosopimuksista<br />
- velvoittaako yleissitova<br />
työehtosopimus yritystäsi?<br />
18.4.2007<br />
Palkanlaskennan peruskurssi,<br />
osa 1: palkanlaskennan<br />
perustaidot<br />
19.4.2007<br />
Kirjanpidon<br />
ajankohtaispäivä<br />
24.4.2007<br />
Tietoisku henkilöstöeduista -<br />
missä kulkee raja verottoman<br />
edun ja palkan välillä?<br />
25.4.2007<br />
Työlainsäädännön lyhyt<br />
oppimäärä<br />
MPS muutti Turussa<br />
Kauppatorin kulmaan<br />
Henkilöstön kehittämisen, soveltuvuusarvioinnin<br />
ja rekrytoinnin asiantuntija<br />
MPS esitteli uudet tilansa asiakkailleen<br />
ja yhteistyökumppaneilleen maaliskuun<br />
Avajaistunnelmissa<br />
oikealta toimitusjohtajat<br />
Marcus Herold (MPS<br />
Yhtiöt), Mia-Riitta<br />
Kivinen (MPS Finland)<br />
ja myyntijohtaja<br />
Samuli Salanterä<br />
(Lännen Puhelin).<br />
alussa. Sisustuksessa on pyritty luomaan<br />
rauhallinen, rentouttava ympäristö, jossa<br />
testeihin tulijankin jännitys laukeaa.<br />
Viihteen ja hyvän ruuan lomassa avajaisissa<br />
käytiin vilkasta keskustelua oikean<br />
työvoiman löytämisen tärkeydestä<br />
ja johtamisen haasteista.<br />
26.4.2007<br />
Kansainvälisen ALV:n ajankohtaispäivä<br />
Lisätiedot:<br />
Turun kauppakamari,<br />
(02) 274 3411 (Riikka Saarinen),<br />
riikka.saarinen@turku.chamber.<strong>fi</strong><br />
www.turku.chamber.<strong>fi</strong><br />
46 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA
Saaristomeren paras palvelu s/s Ukkopekalla<br />
Kesän yritysristeilyt nyt myynnissä<br />
Kysy esim.<br />
Ukkopekan ja<br />
Linnateatterin<br />
yhteistä<br />
teatteriristeilyä!<br />
Muista myös charter-aluksemme ja Loistokarin saari<br />
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />
Höyrylaivaosakeyhtiö s/s<br />
Ukkopekka,<br />
Linnankatu 38, 20100<br />
Turku,<br />
Puh. 02-5153300<br />
turkuplus@ukkopekka.<strong>fi</strong><br />
www.ukkopekka.<strong>fi</strong><br />
47
R<br />
SUOMEN POSTI OYJ<br />
Eikä yksikään<br />
pääse karkuun...<br />
Mitäpä, jos kaikki yrityksesi puhelut ja vaihdetoiminnot hoidettaisiin matkapuhelimilla? Kiinnostaako palvelu, jonka<br />
ansiosta arvokkaat asiakaskontaktit eivät karkaa ja joka säästää puhelinkuluissa? Soneran tavoitettavuusratkaisu,<br />
yritysnumerointi ja langaton vaihdepalvelu ovat juuri sellaisia. Tutustu palveluihin katsomalla video osoitteessa<br />
www.sonera.<strong>fi</strong>/vaihdepalveludemo ja ota yhteyttä yritysmyyntiimme, niin sovitaan tapaaminen. Se kannattaa!<br />
Langaton Sonera Vaihdepalvelu<br />
• tuo vaihdetoiminnot matkapuhelimiin<br />
• voit luopua lankapuhelimista kokonaan<br />
• ei enää kustannuksia soitonsiirroista lankavaihteesta matkapuhelimiin<br />
Sonera Cid -yritysnumerointipalvelu<br />
• yhtenäinen, valtakunnallinen 020-alkuinen yritysnumero<br />
• kaikenkokoisille yrityksille<br />
• sama numero matkapuhelin-, lankapuhelin- ja faksinumerona<br />
Yksi, edullinen kuukausimaksu<br />
8,90<br />
/kk/liittymä (alv 0 %)<br />
€<br />
Sisältää:<br />
• Vaihdepalvelun ja matkapuhelinliittymän kk-maksut<br />
• Maksuttomat puhelunvälitykset vaihteesta alaliittymiin<br />
• 120 min. maksuttomia sisäpuheluita/kk/liittymä<br />
Ota yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen!<br />
Viestituote Turku - vain toimivia ratkaisuja!<br />
Viestituote Turku Oy<br />
Mustionkatu 4, 20750 Turku<br />
myynti: 0207 30 4440, huolto: 0207 30 4445<br />
www.viestituoteturku.<strong>fi</strong>
Change language