MR kesÅ  2006 - Rakentaja.fi
17.11.2014 • Views
Share Embed Flag

MR kesÅ  2006 - Rakentaja.fi

MR kesÅ  2006 - Rakentaja.fi

MR kesÅ  2006 - Rakentaja.fi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
rakentaja.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Hinta 6,50 €<br />

Kesä 2005<br />

1

Aurinko ampuu kultanuoliaan<br />

– Nauttikaa ihmiset auringosta ja valosta, siinä viestini suomalaisille,<br />

sanoi tapakouluttaja Kaarina Suonperä pariinkin<br />

otteeseen istuessamme aurinkoisena – totta kai – toukokuun<br />

lopun iltapäivänä Helsingin Kaupunginpuutarhan<br />

valkealla penkillä. – Olen syntynyt heinäkuussa ja siis kesän<br />

lapsi. Alan elää valoisien päivien ja iltojen myötä poimien<br />

auringon valon ja lämmön voimaa energiavarastooni. Aivan<br />

kuten pihalla tai parvekkeella sateessa värjöttelevä kukkanen,<br />

jolle yksikin aurinkoinen päivä lataa kasvua ja kääntymistä<br />

auringon suuntaan.<br />

Aurinko on positiivinen<br />

asia, jota kuvastavat<br />

monet mietteetkin:<br />

Aurinko – hyvä kello,<br />

Joka päivä uusi aurinko,<br />

Aurinko paistaa niin hyville<br />

kuin pahoillekin. Ja<br />

kuinka osuva onkaan:<br />

Aurinko ampuu kultanuoliaan.<br />

– Uskon, että lähes<br />

kaikki suomalaiset nauttivat<br />

ainakin alkukesän<br />

auringosta ja siksipä huvittaakin,<br />

kun joku jo<br />

toukokuussa tuskailee<br />

kuumuutta hakien varjoa,<br />

naurahtaa Suonperä<br />

jatkaen: – Tulin viime viikolla<br />

junalla Tampereelta<br />

Helsinkiin ja istuin tietysti<br />

auringon puolelle<br />

antaen auringon lämmittää<br />

poskiani. Pian<br />

kuitenkin vastapäiselle<br />

penkille istui totinen ja<br />

puhumaton kanssamatkustaja,<br />

joka veti oikopäätä<br />

kaihtimen alas sen<br />

kummemmin kenenkään<br />

mielipidettä kysymästä.<br />

– Kun sitten poistuin<br />

junasta Pasilassa,<br />

toivotin hyvää matkan<br />

jatkoa, enkä malttanut<br />

olla lisäämättä: Teillä oli<br />

maailman lyhin kesä!<br />

– Ulkomaalaisille Suomen valoisa kesä on jatkuva hämmästyksen<br />

aihe. Kuinka me voimme ylipäätään nukkua? Itse<br />

en ole koskaan hankkinut pimennysverhoja, annan valon<br />

tulla ja pimeinä aikoina nautin vaikka tähdistä. – Minulla<br />

aurinko on syvällä sisälläni jossain. Äitinikin kertoi, että<br />

lisäsin jo kaksivuotiaasta saakka piirustuksiini aina auringon,<br />

sanoo valon lapsi Kaarina Suonperä. Ja kuin auringon<br />

innoittamana huudahtaa vielä näkymättömille lukijoille: –<br />

Heittäkää synkät talvivaatteet pois ja heittäytykää kesään,<br />

pukeutukaa rennosti, ottakaa sukat pois, puhukaa tuntemat-<br />

Milloin aurinko tahtoo,<br />

hymyilee maan päällä kaikki, mikä siinä on.<br />

- Frans Eemil Sillanpää<br />

tomille, hymyilkää, viihtykää torilla. – Kääntäkää koko elämä<br />

sinne päin, mistä aurinko paistaa!<br />

– Onneksi me uskallamme hieman nauttiakin kesästä ja<br />

auringonvalosta, terasseillakin kaikki istuvat jo kohti aurinkoa.<br />

Näinhän ei aina ole ollut. – Tulin eräänä päivänä<br />

oikein hyvälle tuulelle, kun matkasin bussissa, jonka mukava<br />

kuljettaja oli käärinyt virkapaitansa hihat ylös. Hän<br />

nautti kesästä. – Jonkinlaista suomalaisten auringonkaipuuta<br />

kuvannee Pariisin muotimessuilla kuulemani; suomalaiset<br />

ostavat keväisin kaikkein<br />

eniten kukallisia paitoja,<br />

puseroita ja huiveja.<br />

Olemmehan me pitkän<br />

ja pimeän syksyn ja talven<br />

ajan kukaton kansa.<br />

Japanissa kiinnitin huomiota,<br />

että naiset käyttivät<br />

varsin paljon päivänvarjoa,<br />

mikä on varsin<br />

vierasta meidän kulttuurillemme.<br />

– Ostin sieltä<br />

itselleni hurmaavan naisellisen<br />

päivänvarjon, en<br />

suojaksi auringon säteitä<br />

vastaan kuten he, vaan<br />

symbolina romantiikalle,<br />

kuvaa Suonperä positiivista<br />

ajattelutapaansa. –<br />

Kun kesää ei valitettavasti<br />

voi säkittää, on se taltioitava<br />

muutoin. Ottakaa<br />

valokuvia, taltioikaa kesää<br />

mieliinne, hymyilkää,<br />

puhukaa, avatkaa<br />

ovia, olkaa kesäisiä! -Itse<br />

taltioin kesää pakastamalla<br />

jääkuutioihin<br />

mansikankukkia, ahomansikoita,<br />

sinisiä pikkuorvokkeja<br />

sekä lemmikinkukkia<br />

ja vaikkapa<br />

ketunleipiä. Kaamosajan<br />

booliin laitettuna kesän<br />

muistot, tunteet ja auringonvalo<br />

pulpahtavat<br />

mieleen.<br />

– Kotonamme on tärkeintä<br />

isot ikkunat, joista näkee linnut, veden, auringon,<br />

luonnon. Haluan, että valo tulee sisälle, joka ei kylläkään<br />

tee pelkästään hyvää sinisille verhouksilleni. Sinisyydestä<br />

en luovu, kun olen sen kanssa lähes koko elämäni elänyt. Ei<br />

minua saa mustaa sateenvarjoakaan tai sadetakkia ostamaan.<br />

Ne ovat aina olleet värikkäitä vastakohtana sateen harmaudelle.<br />

Kun aurinko paistaa aamulla, tiedän, että siitä tulee<br />

hyvä päivä, kuvaa Kaarina Suonperä suhdettaan aurinkoon<br />

toivoen ihmisten muistavan, että vaikka auringonpaiste on<br />

ilmaista, siitä kannattaa nauttia!<br />

2

Sisällysluettelo<br />

Lauri Ratia 60 vuotta:<br />

Elämää takana, elämä edessä .................................. 4<br />

Auringosta apua energiansäästöön......................... 6<br />

Toimiva kuivatus pitää perustukset kunnossa ........ 8<br />

Valokatteella varmistat kesän grillijuhlat .............. 10<br />

Keraamisilla laatoilla<br />

viimeistelty ja tyylikäs terassi .............................. 12<br />

Pihan aika ............................................................ 14<br />

Aurinko ja kasvit .................................................. 16<br />

Päivänkehrästä aurinkoon .................................... 19<br />

Tavoitteena turvallisuus: Talotekniset ratkaisut<br />

vaikuttavat vuosikymmeniä ................................. 20<br />

Katajanokalle nousevassa arvokohteessa<br />

ilmanvaihtokin on huippulaatua.......................... 22<br />

1980-luvun omakotitaloon<br />

uusi ilme ja ilma .................................................. 24<br />

Uponor-imeytysmoduuleilla lisää tehoa<br />

maapuhdistamoon ............................................... 26<br />

Uponorilta vakuus käyttövesi-järjestelmälle ........ 27<br />

Tiilerin Ruukintiili<br />

on monipuolinen vaihtoehto .............................. 28<br />

Osaava asentaja tuo uuden rakentamisen ............. 31<br />

Valon ja materiaalin liitto .................................... 32<br />

Rakenna hyvän sään aikaan!................................. 34<br />

Pronssikaudesta ympäristökauteen ...................... 36<br />

Kestävä Kivitalo -palkinto<br />

Siilinjärven Vuorelaan .......................................... 39<br />

Kun aurinko ei paista ........................................... 40<br />

Ikkunoiden kaksi tehtävää<br />

– valo sisään, kylmä ulos ..................................... 42<br />

Energiaa auringosta ............................................. 44<br />

Teitpä oikein kartanon! ........................................ 46<br />

Missä aita on matalin? ......................................... 48<br />

Uusia Tuulia ......................................................... 50<br />

Kevät <strong>2006</strong> lukijatutkimuksen voittajat<br />

Starttipaketti:<br />

Tuula Moisio, Espoo<br />

Aurinkoista<br />

rakentamista!<br />

Aurinko, tuo valon ja lämmön lähde on meille poh<br />

joisen pimeyteen ja kylmyyteen tottuneille suoma<br />

laisille niin tärkeä taivaankappale, ettei sitä eteläisessä<br />

Euroopassa, Afrikasta nyt puhumattakaan, arvata. Valon<br />

ja pimeän sekä lämpimän ja kylmän vuorovaikutukset<br />

neljine vuodenaikoineen on se rikkaus, minkä maantieteellinen<br />

sijaintimme meille antaa. Voi tietysti kysyä, että onko<br />

loppusyksyn pimeydestä jotain hyötyä, onko talvella ihan<br />

pakko olla 30 asteen pakkasia ja voisiko kesällä sataa hieman<br />

vähemmän?<br />

Tänne nyt on kuitenkin asettunut tällä hetkellä yli viisi<br />

miljoonaa suomalaista metsien miestä ja viljapeltojen naista,<br />

jotka rakentavat reilut 20 000 omakotitaloa tai vapaaajanasuntoa<br />

vuosittain. Rakentaminen tapahtuu tietysti ääriolosuhteiden<br />

ehdoilla; kylmää vasten on pakko suojautua<br />

ja aika moni valitsee nykyisin kesän helteitä vastaan jäähdytysmekanismin.<br />

Aurinko antaa meille valoa, joskus niukemmin,<br />

joskus liiankin kanssa. Aurinko antaa myös lämpöä;<br />

kesän uimarannoilla iholle ja yhä kehittyneemmin laittein<br />

myös talon lämmittämiseen.<br />

Aurinko koetaan kaikin tavoin positiivisena ilmentymänä.<br />

Sanotaanhan, että “onpa sillä Maijalla aina aurinkoinen<br />

hymy”. Myös auringontarkka koetaan myönteisenä. Energiankulutus<br />

puhuttaa rakentajia ja eri lämmitystapoja mietitään<br />

yhä tarkemmin perusratkaisuja tehtäessä. Aurinko<br />

mainitaan myös aina yhteyksissä, joissa peräänkuulutetaan<br />

uusiutuviin luonnonvaroihin nojautuvia energiapoliittisia<br />

päätöksiä. Ikkunoiden teknisten ratkaisujen kehittyminen<br />

on tuottanut myös arkkitehtien pöydiltä mielenkiintoisia<br />

suunnitelmia. Isoja lasipintoja ei pelätä, eikä murehdita kuka<br />

pesee vaan nautitaan luonnonvalosta.<br />

Tämän numeron yhtenä teemana on aurinko, valo ja lämpö,<br />

joita sisäsivujen artikkeleissa lähestytään asiantuntijaartikkelein<br />

eri näkökulmista. Toivottavasti ne auttavat kohti<br />

oikeita ratkaisuja ja valintoja saadaksesi auringosta kaiken<br />

irti – itsellesi henkiseksi voimavaraksi sekä kotisi valaistukseen<br />

ja lämmittämiseen!<br />

Aurinkoisia hetkiä<br />

rakentamisessa ja<br />

asumisessa!<br />

Raimo Holopainen<br />

päätoimittaja<br />

Avainkotelo:<br />

Irene Kauramäki, Harjavalta<br />

Perushaalarit<br />

Eija Kärkkäinen, Leppävesi<br />

Kesä <strong>2006</strong> lukijatutkimus sivulla 50.<br />

3

Sanotaan, että kun mies täyttää 50 vuotta, hän kääntyy paluumatkalle. Lauri Ratian osalta<br />

tämä käännös ei tainnut tapahtua vielä hänen 60-vuotispäivillään 21. päivä toukokuuta. Hänen<br />

kohdalleen sopinee ehkä paremmin sanonta: Elämä takana, elämä edessä. Takana on nimittäin<br />

melkoisen mittava työura ja Ratialla itsellään on selkeät visiot myös tulevaisuudesta,<br />

mikä sisältää vielä pitkään aktiivisen osallistumisen suomalaisen rakentamisen kehittämiseen.<br />

Joskin aikaa tulee myös riittämään entistä enemmän vaarina olemiseen, torvensoittoon<br />

ja puutarhanhoitoon.<br />

Lauri Ratia 60 vuotta:<br />

Elämää takana,<br />

elämä edessä<br />

4

Lohja Ruduksen toimitusjohtaja<br />

DI Lauri Ratia on kulkenut pitkän<br />

tien – Suomessa ja maailmalla<br />

– ennen nykyistä tehtäväänsä merkittävän<br />

suomalaisen rakennusmateriaaliyrityksen<br />

vetäjäksi ryhtymistä.<br />

Koko työura ei ole suinkaan liittynyt<br />

rakentamiseen, jota viimeinen vuosikymmen<br />

ja myös tämä päivä vahvasti<br />

hallitsee hänen elämässään hyvän rakentamistavan<br />

puolestapuhujana ja vaikuttajana.<br />

YMPÄRISTÖ JA YKSILÖLLISYYS<br />

Kun Lauri Ratia peilaa rakentamisessa<br />

tapahtuneita muutoksia vain kymmenen<br />

vuoden perspektiivillä taaksepäin, nostaa<br />

hän muutaman keskeisen asian:<br />

– Ihmisten ympäristötietous on lisääntynyt<br />

huimasti, yksilölliset näkemykset<br />

ja toiveet oman asunnon kohdalla ovat<br />

korostuneet, elintason nousu ja korkotason<br />

oleellinen muutos rohkaisevat yhä<br />

nuorempia yhä isompiin sitoutumisiin.<br />

Negatiivisena piirteenä näen puolestaan<br />

valitusprosessien pitenemisen ja vaikutukset<br />

saattavat ulottua jopa yksittäisten<br />

omakotitalojen toteuttamisratkaisuihin ja<br />

aikatauluihin, harmittelee Ratia. Valituksen<br />

myönteisempi ilmenemä sen sijaan<br />

on vaativien asiakkaiden tuomat kehityspaineet<br />

tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseksi.<br />

Jos vielä palaan ympäristötietouteen,<br />

niin näen, että esim. omakotitalo<br />

on tulevaisuudessa helpompi myydä,<br />

jos se sijaitsee hyvässä miljöössä ja<br />

totta kai myös oman takapihan on oltava<br />

kunnossa. Ympäristöasiat ja ympäristöä<br />

suojeleva toimintatapa ovat keskeisessä<br />

asemassa myös Lohja Ruduksen päivittäistoiminnoissa.<br />

Kaiken kaikkiaan Suomessa<br />

on nyt muutenkin hyvä taito ja<br />

kyky tehdä pysyvää kaupunkikuvallista<br />

rakentamista, jossa miljöön arvokysymykset<br />

ovat kohdallaan, sanoo Ratia.<br />

UUTTA JA UHANALAISTA<br />

Elämme parhaillaan asuntorakentamisen<br />

taitekohdassa, jossa suomalaisten toiveisiin<br />

pientalotyyppisestä asumisesta palveluiden,<br />

työpaikan ja harrastusten lähellä<br />

vastataan. Uskon omakotitalorakentamisen<br />

kasvun jatkumiseen. Toinen, ihan<br />

vastakohtainen tilanne on tietysti 60- ja<br />

70-luvun kerrostalojen kunto ja tila.<br />

Korjattavaa on ja tulee olemaan, mutta<br />

onko tekijöitä. Todennäköisin ratkaisu<br />

onkin, että naapurimaista tulee korvaavaa<br />

työvoimaa, kun meidän rakentamisen<br />

käsityöntaitajatkin ovat hiljalleen eläköitymässä,<br />

ennakoi Ratia. Myös suurten<br />

ikäluokkien vanheneminen yhtä aikaa<br />

talojen kanssa, tuo muutospaineita<br />

tämän kohderyhmän asuntotarjontaan.<br />

Kolmas asuntomarkkinoita heiluttava asia<br />

on muuttoliikkeen korkea määrällinen<br />

taso kohti kaupunkeja ja kasvukeskuksia,<br />

mikä on pitänyt rakentamisen vakaana<br />

ja korkeahkolla tasolla viime vuosina.<br />

On tietysti luonnollista – mutta myös<br />

raadollista – että ihmiset liikkuvat elinehtojen<br />

perässä. Niinpä maaseudulle ja<br />

taajamiin tyhjilleen jääviä asuntoja tultaneen<br />

purkamaan tulevaisuudessa. Vaaravyöhykkeessä<br />

ovat talot, joiden arkkitehtuuria<br />

leimaa tietty pysähtyneisyyden<br />

aika. Joitakin kaupunkien ympäristösuojelunäkökohtien<br />

mukaisia taloja saatetaan<br />

sitten toisaalta säästääkin.<br />

KAKSOISASUMISTA JA ETÄTYÖTÄ<br />

-Rakentamisen ja asumisen isoja asioita<br />

ovat eläkkeelle siirtymisen myötä tuleva<br />

kaksoisasuminen. Mikä on vanhenevan<br />

väestömme asumisen painopiste<br />

akselilla kaupunkiasunto/vapaa-ajan<br />

asunto ja tuoko tämä mahdollisuuksia<br />

korjausrakentamiseen ja toisaalta uusimuotoisten<br />

vapaa-ajan kotien tuottamiseen,<br />

aprikoi Ratia. Nuoren sukupolven<br />

osalta on ihan selvä, että nuoret käyttävät<br />

yhä enemmän hyvän liikkumisen<br />

mahdollisuuksia, mikä mahdollistaa<br />

etätyön tekemisen esim. päivä viikossa<br />

kotona -periaatteella. Teknisen tason lisääntyminen<br />

kodin ohjauskeskuksineen<br />

on sekin nähtävissä oleva suuntaus. Tällaiset<br />

toiminnallisuuden turvat ja vapaudet<br />

ovat osa mainitsemaani yksilöllisyyttä<br />

ja tähän tullaan varmasti kiinnittämään<br />

enemmän huomiota. Mekin Lohja<br />

Ruduksessa olemme “saarnanneet”<br />

hyvän rakentamisen puolesta ja olemme<br />

aina pitäneet maksimaalista joustomahdollisuutta<br />

tärkeänä. Kivitalorakentaminen<br />

elää nyt renessanssissa. Trendi<br />

on, että omatoiminen rakentaminen<br />

vähenee ja ihmisille tuotetaan energiatehokkaita<br />

ja muunneltavia koteja avaimet<br />

käteen -periaatteella.<br />

OLEN KÄYTETTÄVISSÄ!<br />

Lauri Ratia ja<br />

syntymäpäivälahjaksi<br />

saatu flyygelitorvi.<br />

Varsinainen päivätyöni loppuu tietysti<br />

joskus, mutta tarjoan mielelläni 36 vuoden<br />

ammattitaitoni käytettäväksi hallitustyöskentelyssä,<br />

joka on muuttunut koko<br />

ajan enemmän ammattimaiseksi vaatien<br />

aikaa ja todellista paneutumista sekä asioihin<br />

perehtymistä, jotta voi ottaa täyden<br />

vastuun asiantuntijuudesta. Luulenpa,<br />

että voin pikku hiljaa antaa enemmän<br />

aikaa myös kahdelle pojanpojalleni<br />

vaarin roolissa. Näen myös, että tulevaisuus<br />

antaa mahdollisuuden keskittyä<br />

enemmän musiikkiin, jolla on aina ollut<br />

merkittävä osa elämästäni, joka ei tässä<br />

nyt kuitenkaan hirveästi muutu. Terveyttä<br />

tietysti toivon. Kahden asunnon<br />

loukku; omakotitalo Tapiolassa ja kesäkoti<br />

Loviisassa ratkeaa varmaan aikanaan,<br />

sillä niin mukavaa kuin puutarhahoito<br />

onkin, yksi riittää jossain vaiheessa. Ratkaisuun<br />

tietysti vaikuttaa se, että torvensoitolle<br />

löytyy yhtä luontainen paikka<br />

kuin omakotitalo. Trumpettia kun ei voi<br />

hiljaa soittaa, sanoo musikantti Ratia. Kun<br />

nyt kuitenkin olen vielä täysillä ennen<br />

kaikkea teollisuusmies, niin lähettäisin<br />

kodin hankkijoille terveisinä: – Olkaa<br />

vaativia asiakkaita. Se hyödyntää kaikkia,<br />

sillä se pakottaa uuden luomiseen!<br />

AIKAISEMPIA TYÖTEHTÄVIÄ:<br />

– Stora Enso Oyj, kehitysinsinööri<br />

– UPM-Kymmene Oyj, myyntijohtaja<br />

– Nokia Inc., USA, toimitusjohtaja<br />

– Nokia Oyj, yrityssuunnittelujohtaja<br />

– Euroventures Nordica, partner<br />

– Kone Oyj, aluejohtaja<br />

– Euroc Abp, betoni- ja kiviainesteollisuus,<br />

toimitusjohtaja<br />

– Scancem International ANS, sementtiteollisuus,<br />

varatoimitusjohtaja<br />

LUOTTAMUSTOIMET:<br />

– Olvi Oyj, hallituksen jäsen<br />

– Tecnomen Oyj, hallituksen puheenjohtaja<br />

– Paloheimo Oy, hallituksen jäsen<br />

– Kemira Grow How Oyj, hallituksen<br />

varapuheenjohtaja<br />

– Rakennusteollisuus RT ry, hallituksen<br />

jäsen<br />

5

Auringosta apua<br />

energiansäästöön<br />

Parhaillaan on Ympäristöministeriössä valmisteilla lakiesitys<br />

sekä sitä täydentävä asetus, jossa määritellään talojen<br />

energiamerkintää koskevat asiat. Jokainen uusi talo<br />

on energiamerkittävä kun taloa myydään tai vuokrataan.<br />

Energiamerkkiin vaikuttaa tehokkaasti eristetyn vaipan<br />

ohella myös auringosta saatava ilmainen energia. Tehokkaalla<br />

eristyksellä voidaan energiankulutus puolittaa,<br />

mutta siitä eteenpäin säästöjä haettaessa otetaan aurinko<br />

entistä enemmän mukaan tuomaan energiaa.<br />

Teksti: Pekka Rönkkö, kuvat Paroc Oy Ab<br />

EU:n direktiiviin perustuva energiamerkintä tulee koskemaan<br />

lain voimaantulon jälkeen kaikkia yli 50 m 2<br />

lämmitettäviä uusia rakennuksia, joita käytetään yli<br />

neljä kuukautta vuodessa. Pientaloissa ja 6 asuntoa tai pienemmissä<br />

asuintaloissa energiamerkki määritellään laskemalla.<br />

Laskennan tuloksena talo saa energiamerkin tunnuksena<br />

kirjaimen A - G, kuten kodin koneissa on ollut käytäntö<br />

jo vuosia. Energiamerkin laskennassa eniten lopputulokseen<br />

vaikuttaa hyvin lämmöneristetty ja ilmatiivis ulkovaippa<br />

ikkunoineen ja ovineen. Mukaan lasketaan myös ilmanvaihdon<br />

lämmöntalteenotolla saatu energiansäästö sekä lämpimän<br />

veden aiheuttama energiankulutus. Laskennassa huomioidaan<br />

myös se lämmöksi muuttuva energia, joka tulee<br />

kodinkoneista, valaisimista sekä talon asukkaista. Mukaan<br />

otetaan myös auringon tuottama ja lämmityksessä hyödyksi<br />

saatava energia.<br />

SUUNNITTELIJA OTTAA AURINGON<br />

MUKAAN LÄMMITYKSEEN<br />

Auringon energia on saasteeton ja loppumaton ihmiskunnan<br />

iällä mitaten ja niinpä se kannattaa ottaa osaksi talon<br />

lämmöntuotantoa. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää<br />

monin tavoin. Talon pohjasuunnittelussa huoneet ja ikkunat<br />

sijoitetaan niiden tilojen osalta auringon puolelle, jossa<br />

6

Pietarsaaren asuntomessuille rakennettu IEA 5 talo kuluttaa lämmitysenergiaa vain n. 20 % verrattuna tavalliseen uuteen pientaloon. Talossa<br />

hyödynnetään auringon lämpöä kerääjillä sekä maalämpönä.<br />

halutaan eniten auringon valosta ja lämmöstä hyötyä. Näitä<br />

ovat yleensä oleskelutilat. Makuuhuoneet sijoitetaan<br />

yleensä viileämmälle varjon puolelle. Ikkunoiden koolla ja<br />

suuntauksella vaikutetaan kuinka paljon auringon energiaa<br />

sisälle taloon halutaan. Lämmitykseen aurinkoenergiaa hyödynnetään<br />

parhaiten aikaisin keväällä ja syksyn viilentyessä.<br />

Kesän helteillä on huomioitava myös liialliselta auringolta<br />

suojautuminen. Se tapahtuu parhaiten ulkopuolisilla<br />

markiiseilla varjostamalla. Markiisi on helppo avata ja sulkea<br />

ja näkymät ikkunasta kuitenkin aina säilyvät.<br />

RAKENTEET VARAAVAT AURINGON LÄMPÖÄ<br />

Päivällä aurinko lämmittää talon rakenteita, jotka sitten hiljalleen<br />

luovuttavat lämpöä auringon painuttua mailleen.<br />

Parhaiten lämpöä varaavat raskaat rakenteet. Puutaloissa tällaisia<br />

rakenteita ovat muuratut tulisijat ja piiput, maanvarainen<br />

betonilaatta sekä tiiliverhous ulkopintana. Kun ulkoverhouksena<br />

on tiili tai muu raskas julkisivumateriaali,<br />

se varaa päivällä auringon valosta lämpöä ja illalla auringon<br />

laskettua ja sään jäähtyessä muodostaa rakenteen ulkoosaan<br />

“lämpöpatjan”. Tämä vähentää vaipan läpi lämmönjohtumista.<br />

Varaavan pinnan väri vaikuttaa erittäin paljon<br />

varauskykyyn. Tummahko tiili varaa lämpöä paljon enemmän<br />

kuin vaalea tiili.<br />

TEKNIIKALLA LÄMPÖÄ AURINGOSTA<br />

Lämpimän veden vaatima energia edustaa merkittävää osaa<br />

talon energiankulutuksesta. Veden lämmittämiseen on kehitetty<br />

jo kauan käytössä olleita aurinkokerääjiä. Niillä saadaan<br />

hoidettua pääosa veden lämmityksen energiasta kesäaikaan,<br />

jolloin varsinaista talon lämmitystä ei tarvita. Aurinkokerääjät<br />

voidaan yhdistää talon muuhun lämminvesijärjestelmään<br />

ja lämminvesivaraajaan.<br />

Myös maalämpö on aurinkoenergiaa. Maahan, veteen tai<br />

kallioon on varastoitunut paljon energiaa ja maalämpöpumppujen<br />

avulla voidaan pääosa talon tarvitsemasta energiasta<br />

saada maaperästä. Tietysti laitteet vaativat jonkin verran<br />

verkosta ostettua energiaa toimiakseen, mutta hyötysuhde<br />

on joka tapauksessa erittäin hyvä. Mitä isompi on<br />

lämmitettävä talo, sitä edullisempi on maalämpö. Pienessä<br />

talossa suuret alkuinvestoinnit rasittavat taloudellista kannattavuutta.<br />

Energialähteiden ehtyessä ja energian hinnan kohotessa,<br />

joudutaan jatkossa hyödyntämään enemmän auringon energiaa.<br />

Mutta vielä pitkälle pärjäämme, jos talot rakennetaan<br />

MOTIVA:n suositusten mukaan vähän energiaa kuluttaviksi.<br />

7

Talon rakentaminen alkaa pohjatöistä ja perustuksista. Samalla tulevat eteen<br />

myös ensimmäiset putkityöt, eli salaojituksen sekä sadevesiputkistojen asentaminen.<br />

Putkistojen tehtävänä on estää maaperään imeytyneen kosteuden<br />

kulkeutuminen talon perustuksiin ja rakenteisiin.<br />

Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy<br />

Toimiva kuivatus pitää<br />

perustukset kunnossa<br />

8

Kuivatusjärjestelmän tärkeydestä<br />

kertoo se tosiasia, että normaalikokoisen<br />

pientalon katolta<br />

valuu vuodessa keskimäärin 50-100<br />

m 3 sade- ja sulamisvesiä. Jos maaperä<br />

on heikosti vettä läpäisevää, eikä vesiä<br />

johdeta asianmukaisesti pois, kosteuden<br />

aiheuttamien home- ja routavaurioiden<br />

mahdollisuus kasvaa huomattavasti.<br />

Kuivatusjärjestelmän osuus rakentamisen<br />

kokonaiskustannuksista on<br />

häviävän pieni. Säästäminen käyttämällä<br />

tarkoitukseen soveltumattomia tuotteita<br />

tai muista materiaaleista tinkimällä<br />

voi aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja.<br />

Hyvä suunnitelma ja laadukas toteutus<br />

on aina edullisin vaihtoehto.<br />

Kuivatusjärjestelmä koostuu kahdesta<br />

osasta; perustusten salaojituksesta sekä<br />

piha-alueiden kuivatuksesta huolehtivasta<br />

sadevesiviemäröinnistä. Sekä salaojat<br />

että katolta valuvat sadevedet<br />

keräävä sadevesiviemäri johdetaan sadevesikaivoon<br />

ja sieltä edelleen joko<br />

kunnalliseen viemäriin tai haja-asutusalueella<br />

muulla tavoin riittävän kauas<br />

itse rakennuksesta. Uusissa rakennuksissa<br />

kuivatusjärjestelmän suunnittelu<br />

ja toteutus sujuu yleensä helposti. Salaojat<br />

voidaan asentaa perustusten valamisen<br />

jälkeen, kaivannothan ovat silloin<br />

vielä valmiiksi auki. Vanhojen rakennusten<br />

kuivatusjärjestelmää korjattaessa<br />

kannattaa huolehtia myös perustusten<br />

kosteuserityksen uusimisesta.<br />

RAKENTAMISESSA MONTA<br />

HUOMIOITAVAA SEIKKAA<br />

Tekniseen salaojitukseen tarkoitetut<br />

tuplaseinämäiset putket kestävät maan<br />

aiheuttaman paineen ilman muodonmuutoksia.<br />

Putken sisäpinta on sileä,<br />

jolloin sen virtaama säilyy, eivätkä veden<br />

mukana mahdollisesti kulkeutuvat<br />

ainekset pääse tukkimaan putkea.<br />

Jämäkkä putki on myös helppo ja nopea<br />

asentaa. Pelloille tarkoitetut ns.<br />

kurkkuputket eivät ole oikea ratkaisu<br />

arvokkaan rakennuksen suojaksi. Salaojia<br />

on myös huollettava aika ajoin.<br />

Putkistojen huuhtelu tehdään rakennuksen<br />

nurkille asennettujen kaivojen<br />

kautta. Putkistojen ohella on hyvä kiinnittää<br />

huomiota myös käytettävään<br />

maa-ainekseen. Jotta salaojitus täyttäisi<br />

tehtävänsä kunnialla, varmistetaan se<br />

käyttämällä sopivan karkeaa salaojasoraa.<br />

Liian hienojakoinen aines kulkeutuu<br />

helposti veden mukana putkeen ja<br />

saattaa aiheuttaa häiriöitä veden virtaukselle.<br />

Se voi myös tukkia salaojaputken<br />

reikiä, jolloin salaojan teho laskee.<br />

Jos ränneistä valuva vesi tulee suoraan<br />

maahan, joutuu asianmukainenkin<br />

salaojitus lujille. Tässä tilanteessa<br />

erilaisilla kouruilla toteutetut ratkaisut<br />

ovat yleensä riittämättömiä. Vesimassat<br />

siirtyvät ehkä vain muutaman metrin<br />

päähän rakennuksesta, ja seurauksena<br />

voi olla piha-alueen lammikoitumista<br />

sekä ajan mittaan itse rakennukselle<br />

aiheutuvia kosteusvaurioita.<br />

KOKO KUIVATUSJÄRJESTELMÄ<br />

YHDESTÄ PAKETISTA<br />

Kuivatusjärjestelmän suunnittelun ja<br />

hankinnan helpottamiseksi Uponor on<br />

suunnitellut valmiin paketin pientalojen<br />

salaoja- ja sadevesiviemäröintiin.<br />

Paketissa olevien tarvikkeiden määrä<br />

vastaa keskikokoisen omakotitalon tarpeita.<br />

Uponor-perusvesiputkistopaketti<br />

sisältää salaoja- ja sadevesiviemärit liitosyhteineen,<br />

rännikaivot, salaojien<br />

tarkastuskaivot sekä perusvesikaivon<br />

pallopadotusventtiileineen.<br />

Paketin salaojaputkina on tuplaseinämäinen<br />

Uponor-salaojaputki. Putki on<br />

suunniteltu erityisesti tekniseen salaojitukseen<br />

ja sen rengasjäykkyys kestää<br />

maan aiheuttaman paineen muuttumattomana.<br />

Ympäri rei’itettynä se<br />

kerää maassa olevan veden tehokkaasti.<br />

Kannella varustettujen salaojien tarkastuskaivojen<br />

kautta putkisto on tarvittaessa<br />

helppo huuhdella.<br />

Katolta valuva vesi kerätään Uponorrännikaivoilla<br />

ja johdetaan sadevesiviemäreinä<br />

toimivien Uponor-sadevesiputkien<br />

avulla perusvesikaivoon. Kaivoon<br />

johdetaan sekä salaojista että sadevesiviemäristä<br />

tulevat vedet. Kaivo<br />

on varustettu pallopadotusventtiilillä,<br />

joka estää kaivoon tulevien sadevesien<br />

joutumisen salaojaan.<br />

Perusvesiputkistopaketin sisältö<br />

– Uponor-sadevesi PP-putket ø 110/95 x 3 m 20 kpl<br />

– Uponor-salaojaputket ø 110/95 x 3 m 30 kpl<br />

– Uponor-kaksoismuhvit ø 110 6 kpl<br />

– Uponor-taipuisat kulmayhteet ø 110 10 kpl<br />

– Uponor-taipuisat haarayhteet ø 110 6 kpl<br />

– Uponor-tiivisteet ø 110 25 kpl<br />

– Uponor-rännikaivo ø 110 4 kpl<br />

– Uponor 315 -salaojakaivo kansineen 4 kpl<br />

– Uponor-sadevesikaivo 560/150 1 kpl<br />

– nousuputki ø 400 x 1 m 1 kpl<br />

– RST-kansi 1 kpl<br />

– Pallopadotusventtiili + läpivientitiiviste ø 110 1 kpl<br />

Paketin tarvikkeet riittävät keskikokoisen omakotitalon tarpeisiin.<br />

Paketin hintaetu yksittäin hankittuihin osiin verrattuna on huomattava.<br />

Asennuksessa tarvittavia suodatinkankaita sekä routaeristyslevyjä<br />

on saatavissa kaikista rautakaupoista.<br />

Lisätietoja kuivatusjärjestelmän tuotteista, asentamisesta sekä huollosta löydät Uponorin internet-sivuilta osoitteesta<br />

www.uponor.<strong>fi</strong>.<br />

9

Grillijuhlat omassa grillikatoksessa on olennainen osa kesän viettoa. Valitsemalla<br />

katokseesi valokatteen, voit nauttia kesäillasta ulkona grillaten<br />

vaikka sadekuuro yllättäisi! Valokate suojaa sateelta, mutta päästää<br />

valonsäteet sisään aurinkoisella säällä. Fastlock Uni on täysin tiivis ja kaunis<br />

katevaihtoehto kaikenlaisiin piharakennuksiin kuten autokatokseen,<br />

huvimajaan tai grillikatokseen – kotipihaan tai mökille.<br />

Teksti ja kuvat: Icopal Oy<br />

Valokatteella varmistat<br />

kesän grillijuhlat<br />

10

Fastlock Uni valmistetaan kestävästä, kirkkaasta polykarbonaatista.<br />

Erikseen tilaamalla valokatetta on saatavana<br />

myös valkoisena. Fastlock Uni on materiaaliltaan<br />

taipuisaa ja antaa siten mahdollisuuden myös kaareviin<br />

katosratkaisuihin. Kate kootaan 20 cm leveistä levyistä<br />

joita on saatavana useina eri varastopituuksina kolmen ja<br />

kuuden metrin välillä. Jälleenmyyjältä erikseen tilaamalla<br />

saat katepalat juuri sen mittaisina kuin haluat, myös yli<br />

kuuden metrin pituisina levyinä.<br />

Fastlock Unin asentaminen on helppoa ja turvallista. Levyt<br />

liitetään toisiinsa painamalla reunojen putkisaumat yhteen,<br />

joten läpireikiä ei tarvita. Kiinnitys tapahtuu katteen<br />

alapuolelta. Pienet katteet voidaan koota valmiiksi maassa<br />

ennen paikalleen kiinnittämistä. Kiinnityssaumat ovat tiiviit<br />

ja muotoiltu siten ettei lika pääse saumakohtien väliin,<br />

lisäksi materiaalin liukas pinta on helppo pitää puhtaana.<br />

Katteessa on myös vahva UV-suoja, joten se ei haurastu<br />

auringonpaisteessakaan ja valokatteen kirkas väri säilyy kauniina<br />

vuodesta toiseen!<br />

FASTLOCK CANOPY –<br />

HELPPO TAPA TEHDÄ NÄYTTÄVÄ OVIKATOS<br />

Fastlock Uni -valokatteesta on nyt saatavana myös valmis<br />

ovikatospakkaus tarvikkeineen. Fastlock Canopy-kokonaisuuteen<br />

kuuluu katokseen tarvittava määrä valokatetta, katoksen<br />

rakenteet sekä kiinnikkeet. Fastlock Canopy on rakenteeltaan<br />

kevyt, joten se on helppo asentaa paikalleen.<br />

Kun teet ovikatoksen Fastlock Canopystä ja katat grillikatoksesi<br />

Fastlock Unilla, saat tyylikkään yhtenäisen linjan<br />

pihapiiriisi! Icopalin Fastlock Uni -valokatteelle myönnetään<br />

kymmenen vuoden takuu.<br />

Lisätietoja: www.icopal.<strong>fi</strong><br />

11

Keraamisilla laatoilla<br />

viimeistelty ja tyylikäs terassi<br />

Pihaterassien suunnittelussa on hyvä huomioida paitsi viihtyisyys myös käytännöllisyys sekä yhtenäinen ilme muun<br />

ympäristön kanssa. Keraaminen laatta on kestävä ja helppohoitoinen pintamateriaalivaihtoehto pihaterasseille ja<br />

parvekkeille, jotka likaantuvat helposti ja joutuvat suuren rasituksen kohteeksi – niillä useimmiten kuljetaan ulkojalkineissa.<br />

Mikäli terassille asennetaan lattialämmitys saadaan sille pidempi vuotuinen käyttöaika sekä lisätään<br />

tilan viihtyisyyttä.<br />

Teksti ja kuvat: Pukkila Oy Ab<br />

Pukkilan laajassa ulkolaattamallistossa on tuotteita jokaiseen<br />

makuun ja tyylisuuntaan. Tällä hetkellä kysytyimpiä<br />

ovat ns. perinnelaatat sekä luonnonmukaiset,<br />

kivimäiset pintavaihtoehdot ja toisaalta itämainen<br />

eksotiikka.<br />

Perinnetalojen sekä mannermaishenkisten pihojen terasseille<br />

sopii hyvin mm. kevään <strong>2006</strong> uutuustuote Cotto<br />

d’Albe, joka huokuu perinteikkyyttä. Laattasarjan värit ovat<br />

kauniita rustiikin ja beigen sävyjä ja pinta on kuin ajan patinassa<br />

muodostunut. Useat laattakoot mahdollistavat mielikuvituksellisen<br />

määrän eri ladontavaihtoehtoja, joilla pintaan<br />

saadaan lisää elävyyttä.<br />

Free Line -laatat ovat kuin luotuja japanilaisen puutarhan jatkeeksi.<br />

Graal-sarjan laatoissa on kivimäinen pinta<br />

sekä luonnolliset sävyt.<br />

12

Pukkilan Cotto dÁlbe –sarjan laatat huokuvat<br />

perinteikkyyttä ja ajan patinaa.<br />

Eksoottisempaa vaikutelmaa hakevalle<br />

löytyy myös useita eri vaihtoehtoja.<br />

Pukkilan Egypt-sarjan laatoissa on nimensä<br />

mukaista tunnelmaa, tumma<br />

kivimäinen pinta ja vanhoja luolamaalauksia<br />

muistuttavat kuviot. Historiallisen<br />

kauniit laatat sopivat myös modernille<br />

terassille luomaan kontrastia.<br />

Uudessa Free Line -sarjassa huokuu<br />

puolestaan japanilaishenkisyys – tuotteet<br />

ovat kuin luotuja japanilaisen puutarhan<br />

jatkeeksi niin terasseille kuin patioillekin.<br />

Free Linen suoraviivainen<br />

selkeä kuviointi sopii myös muihin<br />

moderneihin ratkaisuihin.<br />

Mikäli haluat tuoda luonnon harmonian<br />

ja tasapainon kotiisi ja puutarhaasi,<br />

on tarjolla useita upeita tuotteita.<br />

Pukkilan Sandstone-sarjan laatoissa<br />

värin ja varjojen vaihtelu kivimäisen<br />

karhealla pinnalla muistuttaa aidosta<br />

hiekkakivestä, josta laattasarja on saanut<br />

nimensä. Sandstone-sarjan laatoilla<br />

ja niiden luonnonmukaisilla väreillä<br />

luot helposti rauhallista, minimalistista<br />

tunnelmaa. Toisaalta sarjan useat<br />

eri kokovaihtoehdot, kulmakappaleet,<br />

koristelistat ja kuviomosaiikit houkuttelevat<br />

suunnittelemaan koristeellisempiakin<br />

kokonaisuuksia. Myös Graal-sarjan<br />

laattojen kivimäinen pinta sekä harmaan<br />

ja beigen sävyt ovat kuin pala<br />

luontoa ja saavat terassin sulautumaan<br />

kauniisti ympäristöönsä.<br />

Luonnon harmoniaa ja tasapainoa<br />

Sandstone-sarjan laatoilla.<br />

Lisätietoja:<br />

Pukkila Oy Ab<br />

Pitkämäenkatu 9, PL 29, 20251 Turku<br />

puh. 0207 219 600, fax 0207 219 690<br />

www.pukkila.com<br />

Pukkila Myymälät:<br />

• Hagelstamintie 31/Tammisto,<br />

Vantaa<br />

puh 0207 219 755<br />

• Tiilipojanlenkki 4/Petikko, Vantaa<br />

puh. 0207 219 770<br />

• Finnoonniitynkuja 1/Suomenoja,<br />

Espoo<br />

puh. 0207 219 780<br />

• Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku<br />

puh. 0207 219 750<br />

• Lekatie 2, 90150 Oulu<br />

puh. 0207 219 765<br />

• Viinikankatu 47, 33800 Tampere<br />

puh. 0207 219 790<br />

13

Pihan ja puutarhan rakentaminen<br />

kiinnostaa suomalaisia aina<br />

enemmän. Toimivaan pihaan ja<br />

yksilölliseen puutarhaan halutaan<br />

myös panostaa.<br />

Kestävät ja kätevät pihakivetykset kasvattavat<br />

suosiotaan suomalaisten pihoilla.<br />

Oikein valituilla pintamateriaaleilla<br />

on suuri merkitys paitsi pihan<br />

kestävyyden, myös viihtyisyyden kannalta.<br />

Betonisilla pihakivillä ja laatoilla<br />

päällystetyt polut, käytävät ja muut<br />

pihan kulkureitit vähentävät myös siivouksen<br />

tarvetta sisätiloissa. Kivetyltä<br />

pihalta kulkeutuu vähemmän likaa sisätiloihin.<br />

Lähes ikuinen betonikivi sopii suomalaiseen<br />

pihaan ja kestää hyvin ilmastomme<br />

asettamat vaatimukset. Betonikiveys<br />

on myös helppo purkaa ja<br />

käyttää uudelleen.<br />

Betonikivien lisäksi pihan ja puutarhan<br />

päällysrakenteisiin voi käyttää<br />

myös monenlaisia kiviaineksia, kuten<br />

erikoiskiviä. Erityisesti luonnonmukaisten<br />

kivetysten suosio on kasvussa.<br />

Pyöreillä luonnonkivillä rakennetut<br />

kenttäkivetykset sopivatkin erittäin<br />

hyvin luonnonmukaisille pihoille.<br />

– Nykyisin pihanrakentajien ongelmana<br />

on oikeastaan erilaisten vaihtoehtojen<br />

suuri määrä. Erilaisia betonikiviä<br />

värivaihtoehtoineen on jo niin paljon,<br />

ettei niistä helposti enää valintaa<br />

tehdäkään. Yksittäinen kivi ei myöskään<br />

paljasta, miltä laaja alue samalla tuotteella<br />

päällystettynä näyttää, myyntikonttorin<br />

esimies Anette Patterson<br />

Abetonilta huomauttaa.<br />

14<br />

Pihan<br />

aika<br />

Touko-kesäkuu on parasta pihan ja puutarhan rakentamisen ja kunnostamisen<br />

aikaa. Pihakivien suomiin mahdollisuuksiin voi nyt tutustua Abetonin<br />

verkkokaupassa www.kivikauppa.<strong>fi</strong> tai uudella Kivikauppa.<strong>fi</strong> -näyttelypihalla<br />

Tuusulan Ristikiven alueella. Molemmat ovat avoinna ympäri vuorokauden.<br />

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento<br />

IDEOITA UUDELTA<br />

NÄYTTELYPIHALTA TUUSULASSA<br />

Oriveden mustalla liuskekivellä syntyy perinteisen näköistä<br />

kivipihaa. Liuskekivi upotetaan betoniin.<br />

Oman pihan kivirakenteiden suunnittelun<br />

helpottamiseksi Abetonin Tuusulan<br />

tehtaan yhteyteen on avattu<br />

Kivikauppa.<strong>fi</strong> -näyttelypiha, jossa on<br />

miellyttävä tutustua erilaisiin kivimalleihin<br />

ja ja niiden värivaihtoehtoihin.<br />

Tilauksen voi tehdä edullisemmin itse<br />

verkossa näyttelyalueen paviljongissa<br />

tai kotona.<br />

Lähes 800 neliön näyttelyalue rakennettiin<br />

tänä keväänä ja sen suunnitteli<br />

maisemasuunnittelijaksi valmistuva<br />

Kitta Ahlroos. Kokonaisuuden rakensi<br />

Viher-Pirkka Oy.<br />

Näyttelyalueelle on rakennettu erilaisia<br />

teemapihoja, kuten Uni-, Luostari-,<br />

Kartano- ja Linna-piha. Alueella<br />

on mukava rauhassa tutkia näyttääkö<br />

oma suosikki luonnossa samalta kuin<br />

esitteessä tai netissä.<br />

Liuskekivellä päällystetty polku ja istutusalueiden<br />

reunakivet sekä muuriratkaisut<br />

antavat vinkkejä erilaisista rakennemahdollisuuksista.<br />

Sinisellä koristesoralla<br />

toteutettu vesiaihe on hauska<br />

ja lapsille turvallinen ratkaisu. Pihalta<br />

löytyy jopa maakellari.<br />

Penkeillä voi istua levähtämään, vertailemaan<br />

näkymiä ja tekemään päätöksiä.<br />

Näyttelypihaan voi käydä tutustumassa<br />

milloin vain. Sen osoite on Ristikiventie<br />

2, Tuusula. Vastaavia pienempiä<br />

Kivikauppa.<strong>fi</strong> -näyttelyitä on Abetonin<br />

tehtaiden yhteydessä ympäri<br />

Suomea.

Abetonin pihakivinäyttelyssä Tuusulassa on<br />

esillä kattava valikoima kestäviä ja käytännöllisiä<br />

malliladontoja. (yllä)<br />

Tässä turvallinen vesiaihe lapsiperheeseenkin!<br />

(oik.)<br />

RAUHASSA JA PALA PALALTA<br />

Tärkeintä uuden pihan rakentamisessa<br />

tai vanhan kunnostamisessa on edetä<br />

rauhallisesti. – Ensimmäiseksi kannattaa<br />

vaikka käydä tutustumassa täällä<br />

erilaisiin vaihtoehtoihin ja miettiä toiveitaan<br />

kaikessa rauhassa, Anette Patterson<br />

kehottaa.<br />

– Pienen päällystettävän pihan suunnittelusta<br />

selviää itsekin, varsinkin jos<br />

se on tasainen eikä vaadi paljon maaainesten<br />

poistamista. Suunnitelman voi<br />

piirtää ruutupaperille ja menekki on<br />

siitä helppo laskea. Lisätietoja alalla toimivista<br />

pihasuunnittelijoista ja -asennusliikkeistä<br />

saa tarvittaessa meiltä.<br />

Suuri, massanvaihtoja ja kuivatusta<br />

vaativa piha kannattaa antaa ammattitaitoisen<br />

pihasuunnittelijan käsiin. Hyviin<br />

suunnitelmiin sijoitettu raha saadaan<br />

takaisin virheiden puuttumisena<br />

ja nopeana toteutuksena.<br />

– Isoa pihaa ei tarvitse saada kuntoon<br />

kerralla. Kun sitä rakennetaan pala<br />

palalta kustannukset jakaantuvat pidemmälle<br />

ajalle ja asumiskokemusten<br />

myötä pihankäyttötarpeetkin tarkentuvat,<br />

Anette huomauttaa.<br />

Tärkeintä on varmistaa, että pohjarakenteet<br />

ja salaojitukset ovat kunnos-<br />

sa. Maanvaihdot ja siirrot kannattaa<br />

tehdä samaan aikaan kun muitakin töitä<br />

tehdään tontilla. Erityisesti kulkuneuvoilla<br />

liikennöitävät alueet, kuten<br />

autopaikat ja tiet saattavat olla vahvistamisen<br />

tarpeessa.<br />

– Alustava pihankäyttösuunnitelma<br />

uudelle tontille kannattaa tehdä jo talon<br />

suunnitteluvaiheessa, jotta tamppaustelinettä<br />

ei tule sijoittaneeksi pääoven<br />

eteen tai kuivauspistettä jäteastioiden<br />

viereen. Lapsiperheessä on tärkeä<br />

miettiä suojainen leikkialueen<br />

paikka. Ja naarmuisia polvia on takuuvarmasti<br />

tiedossa, jollei pihaleikkeihin<br />

varata pehmeää vihreää nurmikkoa ja<br />

keinun alle Lohja Ruduksen turvahiekkaa,<br />

kuusivuotiaiden poikien äiti Anette<br />

sanoo kokemuksella. Lapsiperheen<br />

pihalla pitää luonnollisesti olla myös<br />

hiekkalaatikko ja siinä kakkujen leipomiseen<br />

sopivaa leikkihiekkaa. Lasten<br />

tarpeisiin tulevat hiekatkin saa nyt hankittua<br />

vaivattomasti Kivikauppa.<strong>fi</strong>:n<br />

kautta, Anette toteaa.<br />

TEE TILAUKSESI EDULLISEMMIN VERKOSSA<br />

Abetonin näyttelypihan ja Tuusulan myyntikonttorin<br />

esimies Anette Patterson ehtii harvoin<br />

rauhassa ihailemaan Abetonin uutta pihakivinäyttelyaluetta<br />

Tuusulassa. Kevät ja kesä<br />

ovat kiireisintä pihojen ja puutarhojen rakentamisen<br />

aikaa.<br />

Abetonin verkkokauppa, www.kivikauppa.<strong>fi</strong> tarjoaa pihanrakentajille monipuolisen<br />

valikoiman kivi- ja betonituotteita. Se vapauttaa piharakentajat myymälöiden<br />

tungoksesta. Pihasuunnittelua voi tehdä rauhassa omatoimisesti tai<br />

yhdessä ammattisuunnittelijan kanssa paikan päällä mittailemalla, käyttäen<br />

verkkokaupasta saatavaa tietoa ja tilata sitten ostokset kotipihalle toimitettuna.<br />

Toimitukset hoitaa tilaajaa lähinnä oleva Abetonin tehdas viiden päivän<br />

kuluessa tilauksesta. Kivikaupan valikoimista löytyvät pihakivien lisäksi laatat,<br />

muuri- ja reunakivet sekä mukulakivet, vesikourut, loiskekupit, portaat,<br />

maakellarit sekä Lohja Ruduksen leikkihiekka ja turvahiekka.<br />

Talvikki-maakellari sopii vaativaankin pihaan.<br />

Abetoni Oy, www.kivikauppa.<strong>fi</strong>, Lohja Rudus Oy Ab, www.lohjarudus.<strong>fi</strong><br />

15

Kätkin penkkiini siemenet, ja laitoin multaa päälle.<br />

Kohta kasveja maasta pilkistää, kaikki näyttää niin lystikkäälle.<br />

Kaali höristää korviaan, ja herää hento tilli.<br />

Jossain lähellä, lujaa rummuttaa kukkapenkkiä sade villi.<br />

Raikas sade ja lämpö auringon niissä paljon voimaa on.<br />

Elossa ne pitää maan, ja saavat kasvit kasvamaan.<br />

Kaali levittää lehtiään ja tuoksuu tillin tukka.<br />

Penkinlaidalta katsoo maailmaa, ruohosipulin pesty kukka.<br />

Sade niitä on huuhtonut se jatkaa matkaansa jälleen.<br />

Nyt jo aurinko hiljaa hymyilee tuolle märälle ystävälleen.<br />

Raikas sade ja lämpö auringon niissä paljon voimaa on.<br />

Elossa ne pitää maan, ja saavat kasvit kasvamaan.<br />

Säv. Pekka Hartonen, san. Jukka Itkonen<br />

Aurinko ja kasvit<br />

Auringossa tapahtuvasta fuusioreaktiosta peräisin oleva energia säätelee mm.<br />

maapallon lämpötaloutta, tuulia, sateita ja merivirtoja. Auringon valolla on<br />

siis valtava merkitys, sekä välillisesti että välittömästi, myös kasveille. Saamelaisten<br />

mukaan aurinko on kirjaimellisesti ‘elämän äiti’.<br />

Teksti: Marita Wallin<br />

16

ENERGIAA AURINGOSTA<br />

Suuri osa auringon säteistä heijastuu<br />

takaisin ilmakehään ja avaruuteen. Erilaiset<br />

pinnat heijastavat säteilyä eri tavoin,<br />

esimerkiksi niityt ja lehtimetsät<br />

heijastavat 10-30 %, havumetsät 5-15<br />

% ja uusi lumi 80-95 %. Mitä enemmän<br />

valoa heijastuu takaisin, sitä kirkkaammalta<br />

pinta näyttää. Uuden lumen<br />

pinta on aurinkoisella säällä häikäisevän<br />

kirkas, havumetsän näyttäessä<br />

säällä kuin säällä varsin tummalta.<br />

Vihreät kasvit suorastaan kääntyvät<br />

ja kurottavat aurinkoa kohti imeäkseen<br />

kaiken mahdollisen valon. Ne pystyvät<br />

kuitenkin hyödyntämään vain näkyvää<br />

pitkäaaltoista infrapuna-säteilyn<br />

energiaa, ja tästäkin käyttökelpoisesta<br />

valosta vain noin 1-2 % hyödynnetään<br />

klorofylliin eli lehtivihreään. Siellä se<br />

sidotaan kemialliseksi energiaksi vedestä<br />

ja hiilidioksidista muodostettuun<br />

sokeriin. Auringon energia on kertakäyttöistä<br />

eli sitä pitää saada koko ajan<br />

lisää. Moni kasvi pärjää kyllä varjossakin,<br />

muttei esimerkiksi suostu kukkimaan.<br />

VALON MÄÄRÄ<br />

TAHDITTAA PUUTARHURIN ELÄMÄÄ<br />

Maan matka soikealla kiertoradalla auringon<br />

ympäri kestää 365 päivää eli<br />

vuoden. Vuodenaikamme aiheutuvat<br />

maapallon akselin kallistumasta (noin<br />

23,5°): aurinko lämmittää talvella<br />

enemmän eteläistä pallonpuoliskoa ja<br />

kesällä pohjoista. Talvella aurinko paistaa<br />

matalalta ja kesällä korkealta. Talvella<br />

kaamosaikaan aurinko ei nouse<br />

keskipäivälläkään. Kesällä tilanne on<br />

päinvastoin: pohjoisen napapiirin pohjoispuolella<br />

kesällä aurinko ei laske<br />

lainkaan. Tämän yöttömän yön on todettu<br />

parantavan kasvien makua ja vitamiinipitoisuutta.<br />

Vuodenaikojen ja auringon paisteen<br />

mukaan elää myös puutarhuri. Talvella<br />

levätään huonekasvien tapaan, ja imetään<br />

energiaa lehtien ja kirjojen kauniista<br />

kuvista. Keväällä kylvetään siemeniä<br />

vaikka ulkona vielä pakastaakin,<br />

pian alkaa pihalla haravalla rapsutus ja<br />

kuokalla kuopsutus. Kesällä pitäisi olla<br />

aikaa myös lekotteluun ja aikaansaannoksista<br />

nautiskeluun, usein kuitenkin<br />

vähintään kastelu ja rikkakasvien torjunta<br />

työllistävät. Syksyllä kerätään satoa<br />

ja valmistellaan puutarhaa talven<br />

koitoksiin.<br />

HUONEKASVIEN LEPO<br />

Huonekasveille valon saanti on talviseen<br />

aikaan ongelmallista. Edes eteläikkunalla<br />

ei valo tahdo riittää pimeimpinä<br />

kuukausina. Jo yhden metrin<br />

päässä ikkunasta on kasvin kannalta<br />

varjoista. Moni kasvi viettääkin pimeän<br />

ajan (marraskuu-tammikuu) levossa,<br />

jolloin myös kastelun ja lannoituksen<br />

tarve on pieni.<br />

KEVÄTSUOJAUS<br />

Havupuut ja -pensaat sekä ikivihreät<br />

pensaat, kuten alppiruusut (Rhododendron),<br />

mahonia (Mahonia aquifolium)<br />

ja puksipuut (Buxus) kannattaa<br />

varjostaa muutamana ensimmäisenä<br />

kevättalvena, etenkin etelärinteessä.<br />

Kun aurinko alkaa lämmittää, mutta<br />

maa on vielä jäässä, kasvi alkaa haihduttaa<br />

saamatta jäisestä maasta vettä<br />

tilalle. Varjostaminen hidastaa kasvin<br />

haihduttamista ja suojaa myös kuivattavalta<br />

tuulelta. Maan sulamista voi<br />

myös nopeuttaa kastelemalla haalealla<br />

vedellä. Etenkin valkokuusi (Picea glauca)<br />

ja kartiovalkokuusi (Picea glauca<br />

‘Conica’) kärsivät usein kevätahavasta,<br />

mutta pystyvät onneksi korjaamaan itseään,<br />

jos silmut eivät ole vaurioituneet.<br />

HUONEKASVIEN MULLANVAIHTO<br />

Kun valoa maaliskuussa alkaa taas olla<br />

tarpeeksi, alkavat huonekasvit virkistyä,<br />

ja on aika vaihtaa mullat sekä aloittaa<br />

kasvukauden aikainen runsaampi<br />

kastelu ja lannoitus. Multa on hyvä<br />

vaihtaa jo ennen kuin kasvit ovat aloittaneet<br />

kasvunsa, ettei kasvu häiriinny.<br />

Kunnollinen kastelu edellisenä päivänä<br />

auttaa kasvin irrottamista vanhasta<br />

ruukusta. Suurempi ruukku, hyvä salaojitus<br />

pohjalle ja uutta multaa. Siinä<br />

eväät uuteen kasvuun ja kukoistukseen.<br />

SIEMENTEN KYLVÖ<br />

Viimeistään maaliskuussa voi jo aloittaa<br />

myös sekä hyöty- että koristekasvien<br />

siementen kylvön. Taimien esikasvatus<br />

hallituissa olosuhteissa (ikkunalaudalla,<br />

kasvihuoneessa, kasvilavassa)<br />

on usein varmin menetelmä, kun kyseessä<br />

on monivuotiset tai pitkän kasvukauden<br />

vaativat yksivuotiset kasvit.<br />

Itämisprosessi ei tarvitse yleensä valoa,<br />

mutta itämisen jälkeen on tärkeää, että<br />

valo on riittävää. Taimen hontelon kasvun<br />

yleisin aiheuttaja on valon puute.<br />

Tammi-helmikuussa luonnonvalo ei<br />

vielä riitä pikkutaimille, joten tarvitaan<br />

lisävaloa (loisteputki tai kasvivalo).<br />

KASTELU<br />

Aurinko paahtaa kasveja viimeistään<br />

keskikesällä. Ihmiset voivat mennä suojaan<br />

sisätiloihin tai aurinkovarjojen ja<br />

markiisien alle, mutta kasvien on kestettävä<br />

kuumuutta paikoillaan, jolloin<br />

huolellisen hoidon ja kastelun merkitys<br />

korostuu. Muutamalla nyrkkisäännöllä<br />

pääsee pitkälle: kastele harvoin,<br />

mutta riittävän runsaasti – ja jotta kastelusta<br />

olisi jotakin hyötyä, tee se ajoissa.<br />

Oikea ajankohta on illalla, yöllä,<br />

pilvisellä säällä tai jopa tihkusateella,<br />

jolloin vettä ei haihdu ilmaan.<br />

RIKKAKASVIEN TORJUNTA<br />

Rikkakasvit ovat mestareita raivaamaan<br />

elintilaa itselleen. Kun rikkakasveista<br />

pyritään eroon niihin sumutettavalla<br />

torjunta-aineella, on paras ajankohta<br />

kiivaimman kasvun ja auringon paisteen<br />

aikaan. Lehtien kautta vaikuttava<br />

aine kulkeutuu juuriin ja tuhoaa ne,<br />

jolloin koko kasvi kuihtuu.<br />

POLTTAVIA YHDISTELMIÄ<br />

Muutamat meikäläisetkin kasvit ovat<br />

auringon vaikutuksesta jopa vaarallisia:<br />

Mooseksenpalavapensas (Dictamnus<br />

albus) erittää tuoksuvaa eteeristä öljyä,<br />

jota aurinkoisena, kuumana päivänä<br />

saattaa olla kasvin ympärillä niin paljon,<br />

että sen saa sytytettyä tulitikulla<br />

palamaan. Suomessa hävitettävien kasvien<br />

listalla olevat jättiputket, eli kaukasianjättiputken<br />

(Heracleum mantegazzianum)<br />

ja persianjättiputken (Heracleum<br />

persicum), tekee vaaralliseksi voimakas<br />

kasvineste, joka vaikuttaa ihon valonherkkyyteen<br />

ja aiheuttaa auringonvalossa<br />

paljaalle iholle pahoja palovamman<br />

kaltaisia rakkuloita. Näiden kasvien<br />

lähelle mennään siis vain pilvisinä<br />

päivinä.<br />

Kasteluvedenkin kanssa kannattaa<br />

olla huolellinen: kasvien lehdille ei<br />

kannata roiskuttaa vettä, sillä vesipisarat<br />

toimivat auringonpaisteessa pieninä<br />

polttolaseina ja polttavat helposti<br />

lehtiin reikiä.<br />

17

PAAHTEESSA PAISTATTELEVAT<br />

Paahteessa menestyvät yleensä kasvit, joilla on<br />

– mehevät versot ja nahkeat lehdet, koska ne pystyvät varastoimaan<br />

vettä varsiin ja lehtiin<br />

– tiivisnukkaiset tai karvaiset lehdet, koska nukka estää kosteutta<br />

haihtumasta<br />

– harmaat lehdet, koska ne kestävät hyvin kuumuutta<br />

– neulasmaiset ja pienet lehdet, jotka haihduttava mahdollisimman<br />

vähän.<br />

Puita: hevoskastanjat (Aesculus), vaahterat (Acer), koivut<br />

(Betula), katajat (Juniperus), lehtikuuset (Larix), omenapuut<br />

(Malus), männyt (Pinus), kirsikat, luumut ja tuomet (Prunus),<br />

tammet (Quercus), pihlajat (Sorbus), lehmukset (Tilia) ja jalavat<br />

(Ulmus).<br />

Köynnöksiä: kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta),<br />

kärhöt (Clematis), humalat (Humulus), köynnöskuusamat (Lonicera)<br />

ja köynnösruusut (Rosa). Kärhöjen kohdalla kannattaa<br />

muistaa, että kasvin tyvi ja juuristoalue on suojattava<br />

auringon paahteelta esimerkiksi maanpeitekasveilla.<br />

Pensaita: tuomipihlajat (Amelanchier), aroniat (Aronia), hernepensaat<br />

(Caragana), ruusukvittenit (Chaenomeles), orapihlajat<br />

(Crataegus), onnenpensaat (Forsythia), ruusut (Rosa), syreenit<br />

(Syringa), tyrni (Hippophae rhamnoides) ja suuri osa pensasangervoista<br />

(Spiraea).<br />

Perennoja: Kuivahtamistakin kestäviä perennoja ovat mm.<br />

unikot (Papaver), kultakärsämö (Achillea <strong>fi</strong>lipendulina), kissankäpälä<br />

(Antennaria dioica), hopeahärkki (Cerastium tomentosum),<br />

ketoneilikka (Dianthus deltoides), pallo-ohdake (Echinops bannaticus),<br />

kultatyräkki (Euphorbia polychroma), kesälevisia (Lewisia<br />

cotyledon), palavarakkaus eli ylioppilasneilikka (Lychnis chalcedonica),<br />

punatähkä (Liatris spicata), mirrinminttu (Nepeta x faassenii)<br />

ja isohelokki (Oenothera missouriensis).<br />

Kesäkukkia: Paahteiselle paikalle valitaan isoja<br />

ruukkuja, joissa on reilunkokoinen, kosteutta<br />

varastoiva multatila, ja mielellään multaa,<br />

jossa on valmiiksi kastelukiteitä mukana. Kukiksi<br />

valitaan paahteen kestäviä kasveja: Meheväversoinen<br />

koristeportulakka (Portulaca grandiflora)<br />

on oiva laiskan kastelijan valinta. Sitä ei saa<br />

kastella, ennen kuin se vähän nuutuu. Pelargoni<br />

(Pelargonium) kukkii näyttävästi ja lehdistö on<br />

yleensä raikkaan vihreä. Kesäleimu (Phlox drummondii)<br />

ja tarhaverbena eli rautayrtti (Verbena)<br />

eivät siedä märkää kasvualustaa. Niitä löytyy<br />

monissa eri väreissä. Hopeakäpälän (Helichrysum<br />

petiolare) pyöreitä lehtiä peittää hieno nukka,<br />

joten se kestää paahdetta, pientä kuivuutta ja<br />

kylmyyttäkin. Voimakaskasvuisia versoja voi tarvittaessa<br />

leikata. Samettikukat (Tagetes) ovat kestäviä<br />

ja pitkään kukkivia väriläiskiä kesäkukkien<br />

joukossa, kunhan muistaa kuihtuneet kukat<br />

säännöllisesti. Köynnöskrassi (Tropaeolum majus)<br />

on sopiva yksivuotinen köynnös paahteisellekin<br />

paikalle.<br />

VARJOSSA VIIHTYVÄT<br />

Varjossa viihtyviä puita ovat marjakuuset (Taxus), tuijat (Thuja),<br />

hemlokit (Tsuga), valesypressit (Chamaecyparis), lehtosaarni<br />

(Fraxinus excelsior), siperianpihta (Abies koreana) ja mustakuusi<br />

(Picea mariana). Varjoon sopivia köynnöksiä ovat mm.<br />

isolehtinen piippuköynnös (Aristolochia macrophylla) ja<br />

tehokkaasti kiipeävä köynnöshortensia (Hydrangea anomala<br />

subsp. petiolaris).<br />

Pensaista käyvät ainakin alppiruusut (Rhododendron), vuohenkuusamat<br />

(Diervilla), kehto- (Lonicera xylosteum), lehto- (L.<br />

involucrata) ja sinikuusama (L. caerulea), näsiä (Daphne mezereum),<br />

mahonia (Mahonia aquifolium), lännenheisiangervo (Physocarpus<br />

opulifolius), tuoksuvatukka (Rubus odoratus) ja valkolumimarja<br />

(Symphoricarpus albus var. laevigatus). Ainakin yksi ruusukin<br />

jaksaa kukkia varjossa: venäjänruusu (Rosa glabrifolia).<br />

Perennoja varjoon löytyy runsaasti. Tyypillisimpiä varjon<br />

perennoja ovat mm. matalat (10 cm) lehtotaponlehti<br />

(Asarum europaeum) ja (15 cm) pikkutalvio (Vinca minor), korkeat<br />

(1 m) kilpiangervo (Astilboides tabularis) ja (2 m) japanintatar<br />

(Fallopia japonica), keskikokoiset kuunliljat (Hosta),<br />

varjolilja (Lilium martagon), tarhakalliokielo (Polygonatum x hybridum),<br />

kevätkaihonkukka (Omphalodes verna) ja arovuokko<br />

(Anemone sylvestris).<br />

Varjossa kukkivia kesäkukkia on melko vähän: Sopivia<br />

yksivuotisia koristekasveja olisivat esim. ahkeraliisa (Impatiens<br />

walleriana), sateenkaaripalsami eli uudenguineanliisa (Impatiens<br />

hawkeri), verenpisarat (Fuchsia), sinilobelia (Lobelia erinus),<br />

nuppitatar (Persicaria capitata), hopeakäpälä (Helichrysum<br />

petiolare), murattimikania (Mikania scandens), torenia (Torenia<br />

fournierii), liisukat (Plectranthus) ja tohvelikukka (Calceolaria).<br />

Pystykasvuinen ja tuuheakasvuinen lehtoängelmä viihtyy<br />

parhaiten puolivarjossa. Suuret, vaaleanvioletit röyhymäiset<br />

kukinnot ovat parhaimmilaan kesä-heinäkuussa. Lehtoängelmä<br />

tarvitsee tuulelta suojaisan kasvupaikan.<br />

18

Päivänkehrästä aurinkoon<br />

Maailman energiavarojen riittävyys puhuttaa. Uusiutuvien luonnonvarojen nimiin vannotaan. Aurinko, tuo lämpömme<br />

ja valomme peruslähde on sekin jo elinkaarensa puolivälissä, joten jälkeläisillämme on vielä joskus paljon<br />

isompi ongelma edessä kuin täällä nyt elävillä. Aikaa asian ratkaisemiseen on sentään vielä 5 miljardia vuotta. Nimikin<br />

saattaa muuttua matkan varrella, sillä aurinko ei ole meillä aina ollut aurinko vaan mm. Päivyt ja Päivänkehrä.<br />

Teksti: Raimo Holopainen, kuva:<br />

Aurinko syntyi noin 4,5 miljardia<br />

vuotta sitten kun Linnunradan reunamilla<br />

oleva massiivinen tähti räjähti<br />

supernovana ja tähden osat levisivät<br />

kaikkialle ympäröivään avaruuteen. Ylikuumentuneet<br />

alkuaineet törmäsivät<br />

tähtienväliseen kaasupilveen, mikä lopulta<br />

ydinreaktion kautta johti Auringon<br />

syntymiseen. Aurinko saa säteilemänsä<br />

energian, kun sen keskustassa<br />

oleva vety muuttuu heliumiksi.<br />

AURINKO<br />

Aurinko on pääsarjan tähti Linnunradan<br />

yli 100 miljardin muun tähden<br />

joukossa. Aurinko on aurinkokunnan<br />

suurin taivaankappale sisältäen yli 99,8<br />

% koko aurinkokunnan massasta. Aurinko<br />

ja sen mukana koko aurinkokunta<br />

liikkuu nopeudella 2 240 km/h kohti<br />

Vegaa, Lyyran tähtikuvion päätähteä.<br />

Auringon halkaisija on 109-kertainen<br />

maahan verrattuna, mutta sen massa<br />

onkin jo 300 000-kertainen. Koska<br />

Auringolla ei ole kiinteää pintaa, kuten<br />

maalla, on sen pyörähdysaika<br />

"joustava", ekvaattorilla noin 25 vrk ja<br />

navoilla 36 vrk. Jonkinlaisen käsityksen<br />

auringon energiasta antaa seuraava:<br />

Jos jokainen nyt maapallolla elävä<br />

ihminen polttaisi vuorokaudet ympäriinsä<br />

tuhatta 60 W lamppua, riittäisi<br />

energiaa 35 000 vuodeksi.<br />

AURINKOKUNTA<br />

Aurinkoa kiertää kaikkiaan yhdeksän<br />

planeettaa, joilla on yhtensä yli 60 kuuta.<br />

Lisäksi aurinkoa kiertää lukuisat asteroidit,<br />

komeetat ja meteoroidit. Maan<br />

etäisyys auringosta on noin 150 miljoonaa<br />

kilometriä, mikä on määritelty<br />

ns. astronomiseksi yksiköksi AU. Astronomista<br />

yksikköä käytetään mitattaessa<br />

aurinkokunnassa olevien eri kappaleiden<br />

etäisyyttä toisiinsa. Aurinkoa<br />

lähinnä kiertävät planeetat Merkurius,<br />

Venus, Maa ja Mars ovat kaikki alle 1,6<br />

AU:n päässä auringosta. Oheisessa taulukossa<br />

on eri planeettojen halkaisijat<br />

ja etäisyys auringosta melko pyöristetyin<br />

luvuin.<br />

Planeetta Halkaisija km AU<br />

Merkurius 4 500 0,4<br />

Venus 12 000 0,7<br />

Maa 13 000 1<br />

Mars 7 000 1,5<br />

Jupiter 140 000 5<br />

Saturnus 120 000 10<br />

Uranus 50 000 20<br />

Neptunus 30 000 30<br />

Pluto 2 000 40<br />

AURINKO ILMIÖNÄ<br />

Auringolla on aina ollut tietty vetovoimansa<br />

kautta historian. Kreikkalaisessa<br />

mytologiassa Ikaros yritti lentää<br />

isänsä tekemillä siivillä aurinkoon surullisin<br />

seurauksin. Ra oli muinaisten<br />

egyptiläisten tärkein jumala. Ranskan<br />

kuningas Ludvig XIV tunnettiin Aurinkokuninkaana,<br />

joksi myös erästä suomalaista<br />

jääkiekkovalmentajaa tituleerataan.<br />

Eräs aurinko-johdannaisia on<br />

Espanjan aurinkorannikko Costa del<br />

Sol, jossa asuu ja viettää lomaa melkoinen<br />

joukko auringonkaipuisia suomalaisia.<br />

Aurinko on värikylläisimmillään<br />

iltaisin, jolloin auringonlasku luo<br />

taivaalle upeita väriloistoja. Aurinkomyrskyt<br />

näkyvät meillä revontulina.<br />

Auringolla on myös varjopuolensa; sitä<br />

ei pidä katsoa suoraan auringonpimennyksenkään<br />

aikoihin ja muutenkin vältellen.<br />

Jotkut ihmiset ovat herkempiä<br />

Auringon ultraviolettisäteilylle, jolloin<br />

iho saattaa pitkässä Auringossa olossa<br />

"palaa". Aurinko on myös rinnastettu<br />

useisiin positiivisiin ja kauniisiin asioihin:<br />

"Hymyilee kuin Naantalin Aurinko",<br />

jonka historia ulottuu 1750-<br />

luvulle. Sen sijaan tämän vuoden Aurinkotyttö,<br />

rovaniemeläinen Elisa Viiri<br />

on syntynyt 1980-luvun lopussa.<br />

19

Tavoitteena turvallisuus<br />

Talotekniset ratkaisut vaikuttavat vuosikymmeniä<br />

Suomalainen kuluttaja on rakennustekniikkaan kohdistamissaan toiveissa<br />

varsin maanläheinen. Toivomuslistan kärjessä ovat vesivahinkojen ehkäisyja<br />

palonsammutusjärjestelmät. Turvallisuutta lisäävät talotekniset järjestelmät<br />

ovat Uponorin tuotekehityksen tavoitteena. Merkittäviä virstanpylväitä<br />

onkin saavutettu viime vuosina. Kuluttajan kannattaa rakennusvaiheessa<br />

vaatia laatua talonsa tekniikkaan. Talotekniset ratkaisut vaikuttavat asunnon<br />

viihtyisyyteen, asuinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä<br />

talon käyttökustannuksiin vuosikymmeniä.<br />

Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy<br />

Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton tilastojen<br />

mukaan vesivahinkokorvausten<br />

määrä on tiukentuneesta korvauskäytännöstä<br />

huolimatta 94 miljoonan euron<br />

tasolla.<br />

75 prosenttia vesivahingoista aiheutuu<br />

putkivaurioista tai virheellisistä<br />

asennuksista. Metalliputkistojen suurin<br />

uhka on korroosio. Korroosion syntyminen<br />

ei välttämättä vaadi vuosia, vaan<br />

sellaisia on aiheutunut jo muutamassa<br />

vuodessakin, jos vedenlaatu on ollut<br />

putkistoa korroosiolle altistava.<br />

Kerrostaloissa kosteusturvallisuutta<br />

edistävät ratkaisut alkavat jo porrashuoneissa.<br />

Sijoittamalla käyttövesi- ja lämpönousut<br />

porrashuoneisiin, teollisesti<br />

valmistettuihin nousuelementteihin<br />

saadaan mahdolliset vuotovedet ajoissa<br />

esiin porrashuoneisiin, ei asuntojen<br />

alaslaskuihin tai hormirakenteisiin.<br />

Sulut ja linjasäätöventtiilit sekä liitosten<br />

kunto on helppo tarkastaa ja huoltaa.<br />

Myös putkien uusiminen on edullisempaa<br />

ja tuottaa vähemmän häiriötä<br />

asukkaille.<br />

Nykyaikaiset PEX- ja komposiittimateriaalit<br />

ovat merkittävä askel korroosion<br />

torjunnassa. PEX-putki suojaputkessa<br />

rakenteiden sisään asennettuna<br />

sopii hyvin uudisrakentamiseen. Se on<br />

myös helposti vaihdettavissa. Rakenteiden<br />

päälle asennettava komposiittiputki<br />

puolestaan tekee vesijohtosaneerauksesta<br />

entistä nopeampaa ja helpompaa.<br />

TESTATTU JÄRJESTELMÄ<br />

VAI TILKKUTÄKKI<br />

Omakotiasukas ei useinkaan tiedä,<br />

minkälaisista osista hänen kotinsa käyttövesiverkosto<br />

on rakennettu. Jos ver-<br />

Porrasnousujen hyödyntäminen valmiilla asennuselementeillä<br />

ja kytkentäkeskuksilla parantaa<br />

kosteusturvallisuutta, sillä mahdolliset vuotovedet<br />

saadaan näkyviin porrashuoneisiin.<br />

Myös käyttövesiverkoston huolto helpottuu ja<br />

komponenttien kunto on helposti tarkastettavissa.<br />

20

Uusi omakotitalon sammutusjärjestelmä<br />

kytketään käyttövesiverkostoon.<br />

Tällöin veden virtaus<br />

tulee testattua esimerkiksi<br />

wc:tä vedettäessä.<br />

Hyvä suunnittelu, huolellinen asennus<br />

ja nykyaikainen putkiteknologia antavat<br />

tukevan suojan vesivahinkoja vastaan.<br />

Rakenteisiin upotettavassa Uponor-PEX-järjestelmässä<br />

virtausputket<br />

ovat suojaputkessa. Jokaiselle vesipisteelle<br />

viedään omat putkensa. Pitkät,<br />

saumattomat asennukset parantavat<br />

kosteusturvallisuutta.<br />

Usein vesivahingot liittyvät putkien<br />

liitoskohtiin. Uponorin patentoimassa<br />

liitinteknologiassa käytetään hyväksi<br />

muovimolekyylin ominaisuutta, joka<br />

saa putken palautumaan laajentamisen<br />

jälkeen alkuperäiseen muotoonsa. Näin<br />

syntyy entistä tiiviimpi liitos ilman irrallisia<br />

liitinholkkeja ja tulitöitä.<br />

Tehdasvalmisteiset jakotukit asennetaan<br />

vesitiiviiseen jakotukkikaappiin tai<br />

lattiakaivolliseen tilaan. Ylivuotoputki<br />

johtaa mahdollisen vuotoveden pois<br />

jakotukkikaapista näkyviin ja auttaa siten<br />

havaitsemaan vuodon.<br />

Vesipisteiden yhteydessä käytettävät<br />

hanakulmarasiat kuuluvat järjestelmään<br />

ja helpottavat asentajan työtä.<br />

Virtausputki voidaan vaihtaa hanakulmarasiaa<br />

ja vedeneristystä irrottamatta<br />

tai rikkomatta.<br />

kosto kootaan mahdollisimman halvoista,<br />

monista eri lähteistä hankituista<br />

materiaaleista, riski yhteensopimattomien<br />

tai heikkolaatuisten osien käytöstä<br />

aiheutuvista vesivahingoista on<br />

olemassa. Käytännössä järjestelmä tulee<br />

tällöin testattua vasta asumistilanteessa.<br />

Ennakkoon voidaan testata vain putkistojärjestelmä,<br />

jossa jokainen komponentti<br />

on osa ennalta suunniteltua<br />

kokonaisuutta ja sopii varmasti toisiinsa<br />

muodostaen vesitiiviin kokonaisuuden.<br />

Uponor on saanut ensimmäisenä<br />

Suomessa VTT-serti<strong>fi</strong>kaatin rakennuksien<br />

talousvesien johtamisessa käytettävälle<br />

käyttövesijärjestelmälleen.<br />

Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmä<br />

on kokonaisuus, jonka käyttö antaa asiakkaalle<br />

varmuuden siitä, että järjestelmä<br />

on riippumattoman tahon tutkima<br />

ja koostuu tutkitusti yhteensopivista<br />

komponenteista. VTT:n serti<strong>fi</strong>kaatti<br />

199/04 sisältää tietoja muun<br />

muassa vedeneristyslaipan ja vedeneristeiden<br />

yhteensopivuudesta.<br />

Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmän<br />

saama NordTest NT VVS 129 -hyväksyntä<br />

käsittää puolestaan muun muassa<br />

suojaputken paineen-, iskun- ja taivutuksenkestävyystestit<br />

sekä putken<br />

lujuuden testaamisen.<br />

Samalla testattiin myös muiden keskeisten<br />

komponenttien lujuutta, kuten<br />

hanakulmarasian ja suojaputken liitoksen<br />

lujuutta ja jakotukkikaapin ja sen<br />

läpivientien tiiveyttä. Testissä varmistettiin,<br />

että suojaputkessa oleva PEXputki<br />

voidaan vaihtaa suojaputkea ja rakenteita<br />

rikkomatta, ja että järjestelmä<br />

kykenee johtamaan mahdollisen vuotoveden<br />

näkyviin rakenteiden ulkopuolelle.<br />

KOSTEUSTURVA ON<br />

MONEN TEKIJÄN SUMMA<br />

PIENTALOJEN<br />

PALOTURVALLISUUTEEN HUOMIOTA<br />

Suomessa syttyy vuosittain 1600-2000<br />

asuntopaloa. Asuntojen paloturvallisuus<br />

on pääsääntöisesti palovaroittimen<br />

varassa.<br />

Omakotitalojen aktiivinen palosuojaus<br />

on ollut tähän asti ollut varsin vähäistä.<br />

Markkinoilta on puuttunut tekniikaltaan<br />

ja kustannuksiltaan pientaloihin<br />

sopiva sammutusjärjestelmä.<br />

Uponor-sammutusjärjestelmä on<br />

tarkoitettu pientalojen paloturvallisuuden<br />

parantajaksi ja palovaroittimen<br />

Lattialämmitys parantaa talon ääniteknisiä ominaisuuksia patteriverkostolliseen ratkaisuun verrattuna,<br />

sillä huoneistojen välisiä läpivientejä ei enää tarvita.<br />

21

Hiljaista<br />

luksusta<br />

Svingiin<br />

Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmä on tiivis ja yhteensopiva kokonaisuus<br />

jakotukilta (1), vesipisteille. Suojaputket liitetään tiivisteellisillä läpivientiholkeilla<br />

(2) jakotukkikaapin läpivienteihin. Ylivuotoputki (3) johdetaan<br />

lattiakaivolliseen tilaan. Kylmän ja lämpimän käyttöveden jakoputket (4)<br />

ovat suojaputkissa, kuten myös kytkentäjohdot (5). Q&E -liittimet ovat<br />

PEX-putkille kehitetty liitinteknologia (6). Suojaputken ja hanakulmarasian<br />

liitos (7) on vesitiivis ja hanakulmarasiat (8) kuuluvat järjestelmään.<br />

tuoman passiivisen suojauksen täydentäjäksi. Sen tarkoituksena<br />

on tuoda lisäaikaa pelastautumiseen. Järjestelmä<br />

käynnistyy, kun lämpötila nousee yli 68 °C:n. Savu, tupakansavu<br />

tai ruoankäry eivät käynnistä sprinkleriä.<br />

Järjestelmä liitetään Uponor-Pex-käyttövesijärjestelmään,<br />

jolloin veden virtaus varmistetaan joka kerta, kun vettä käytetään<br />

esimerkiksi wc:n huuhtelemiseen. Virtaava vesi estää<br />

epäpuhtauksien kerääntymisen putkistoon. PEX-putket ovat<br />

kestäviä ja taipuvia. Ne sijoitetaan rakenteiden sisään.<br />

Katajanokalle nousevassa<br />

arvokohteessa ilmanvaihtokin<br />

on huippulaatua<br />

Helsingin Katajanokalle, merenrannan kupeeseen on<br />

nousemassa professori Jyrki Tasan ja hänen työryhmänsä<br />

suunnittelema arvoasuntokortteli. Yksi alueen luksusyhtiöistä<br />

on kesän aikana valmistuva Asunto Oy Helsingin<br />

Svingi, jossa huippulaatu yltää jokaiseen tekniseen<br />

yksityiskohtaankin. Näistä yksi esimerkki on Valloxin ilmanvaihtouutuus,<br />

ensimmäistä kertaa käytettävä, erittäin<br />

hiljainen Vallox 95 Silent.<br />

Teksti: Vallox Oy/Communica Oy, kuvat: Nina Dahl<br />

ÄÄNETTÖMYYSKIN ON TURVALLISUUTTA<br />

Äänettömyys on asumiseen liittyvistä laatutekijöistä ihmisten<br />

arvostuslistalla ykkösenä. Harva kuitenkaan osaa kysyä<br />

kerrostaloasunnon valintatilanteessa rakennuksen äänitasoon<br />

liittyviä kysymyksiä.<br />

Lattialämmityksen valinta lämmönjakotavaksi tuo rakentamisprosessiin<br />

hyötyjä jo rakentamisen aikana, koska silloin<br />

päästään entistä tehokkaammin ja varhaisemmin poistamaan<br />

rakennusaikainen kosteus. Myös myöhemmin mahdollisten<br />

vesivahinkojen yhteydessä rakenteisiin päässeen<br />

kosteuden kuivattamisessa lattialämmitys on hyvä apu.<br />

Muun muassa Keski-Suomen YH-Rakennuttajat on tutkinut<br />

useissa kiinteistöissään lattialämmityksen vaikutuksia.<br />

Vetoisuutta koskevat reklamaatiot ovat huomattavasti vähäisempiä<br />

kuin vastaavalla ilmanvaihtojärjestelmällä varustetuissa,<br />

patterilämmitteisissä asunnoissa.<br />

Lattialämmityskohteissa mitatut askeläänieristävyyden<br />

äänitasot ovat olleet alhaisia, vain 41-42 dB. Lattialämmitys<br />

ei edellytä ontelolaatoitukseen tehtyjä pystyreikiä, eikä<br />

muovi materiaalina johda ääntä, joten se mahdollistaa myös<br />

ääniteknillisesti korkeatasoiset kerrostalot.<br />

Lattialämmityksen lisäksi korkeatasoisen äänitekniikan<br />

perustana on myös nousulinjojen vieminen porrasnousuihin.<br />

Moni mielipaha ja hallitusten vakituinen keskusteluteema<br />

jää syntymättä.<br />

YIT:n vastaava mestari Mika Kosonen on tyytyväinen Svingiin valittuun,<br />

hiljaiseen ja tilaa säästävään Vallox 95 Silent -ilmanvaihtoon.<br />

22

Svingin ilmanvaihtoratkaisu on<br />

hajautettu. Jokaisessa asunnossa<br />

on oma ilmanvaihtokoneensa,<br />

jonka toimintaa asukas voi ohjata<br />

yksilöllisten tarpeidensa mukaan.<br />

Vallox 95 Silent -ilmanvaihtokoneessa<br />

on uudentyyppinen puhallinrakenne<br />

ja koneen vaipan äänieristystä on<br />

parannettu. Tämän ansiosta Silent on<br />

VTT:n ääniteknisten mittausten mukaan<br />

selvästi perinteisiä ilmanvaihtoratkaisuja<br />

hiljaisempi.<br />

– Äänen voimakkuus vaihtelee tilan<br />

koon ja materiaalien mukaan, mutta<br />

Svingissä tekemämme, ääniteknisesti<br />

standardisoidut tarkistusmittaukset<br />

osoittavat ilmanvaihtokoneen täyttävän<br />

myös käytännössä sille asetetut odotukset:<br />

koneen vaipan läpi tuleva ääni<br />

on 5-6 desibeliä normaalia alhaisempi,<br />

eli tilatyypistä ja ilmavirroista riippuen<br />

21-42 desibeliä, Valloxin tuotepäällikkö<br />

Erkki Marjasto kertoo.<br />

SILENT SÄÄSTÄÄ TILAA<br />

Vallox 95 Silentin hiljaisuuden etu perinteiseen<br />

ilmanvaihtokoneeseen verrattuna<br />

on se, että kone voidaan sijoittaa<br />

asuintiloihin, esimerkiksi pesuhuoneeseen,<br />

ilman erillistä vaimennuskaappia.<br />

Tämä sekä säästää rakennuskustannuksia<br />

että helpottaa koneen<br />

huoltoa. Lisäksi se mahdollistaa koneen<br />

kätevän sijoittamisen myös saneerattaviin<br />

asuntoihin, joihin jälkeenpäin rakennetaan<br />

koneellinen tulo-poistoilmanvaihto.<br />

– <strong>Rakentaja</strong>n kannalta Vallox 95 Silent<br />

-ilmanvaihtojärjestelmän tuoma<br />

hyöty on ennen kaikkea siinä, että vaadittu<br />

äänitaso saavutetaan isommissakin<br />

asunnoissa pienemmillä kanavilla,<br />

ja näin säästetään tilaa, lisää Svingin<br />

vastaava mestari, YIT:n Mika Kosonen.<br />

Vallox 95 Silent sopii isoihinkin, yli<br />

100 m2:n asuntoihin niin kerros- kuin<br />

rivi- ja omakotitaloissakin, ja se ylittää<br />

selvästi Rakentamismääräysten energiatehokkuusnormien<br />

vaatimukset yli<br />

50 % vuosihyötysuhteellaan. Laitteen<br />

asentaminen tapahtuu nopeasti ja helposti<br />

kattoasennuslevyn avulla.<br />

Katajanokalle valmistuva arvokohde, Asunto Oy<br />

Helsingin Svingi, täyttää luksusasumisen vaatimukset.<br />

23

1980-luvun omakotitaloon<br />

uusi ilme ja ilma<br />

Kari Karttusen, Anu Sulanderin ja<br />

kuusivuotiaan Niku-Heikin perhe<br />

päätti muuttaa asuinympäristönsä<br />

uudeksi remontoimalla perusteellisesti<br />

Nummelassa sijaitsevan, vuonna<br />

1980 rakennetun tiiliverhoillun<br />

omakotitalonsa. Osana remonttia<br />

vanha painovoimainen ilmanvaihto<br />

muutettiin tulo-poistoilmanvaihdoksi.<br />

Kari Karttunen ja Anu Sulander<br />

päätyivät Vallox Digit -ilmanvaihtolaitteeseen<br />

muun muassa sen<br />

vuoksi, että se kahdeksanportaisella<br />

säädöllään tarjosi enemmän<br />

tehovaihtoehtoja kuin moni muu<br />

markkinoilla oleva ilmanvaihtolaite.<br />

Normaalioloissa kone käy nelosvaihtoehdolla,<br />

mikä kertoo oikein<br />

tehdystä säädöstä ja antaa<br />

tarvittaessa runsaasti tehostamisvaraa.<br />

Teksti: Vallox Oy/Communica Oy, Kuvat: Nina<br />

Dahl<br />

Muutimme taloon 12 vuotta<br />

sitten. Ajatus alakerran saamisesta<br />

hyötykäyttöön iti<br />

kauan. Erityisesti mietimme alakerran<br />

kerroskorkeuden riittävyyttä, Kari<br />

Karttunen kertoo.<br />

Remontissa talon tilaratkaisut muutettiin<br />

lähes täydellisesti. Suunnitteluapu<br />

tuli sukulaisen arkkitehtityötoverilta.<br />

Ammattiapu oli arvokasta ja ratkaisi<br />

muun muassa alakerran ja yläkerran<br />

välisten portaiden sijoitteluun liittyviä<br />

ongelmia.<br />

Aiemmin varastotilana ollut alakerta<br />

valjastettiin nyt asuinkäyttöön. Uuteen<br />

tilaan rakennettiin sauna, lisäksi sinne<br />

tulivat takkahuone, tv-huone ja työhuone.<br />

Takka vaati hormin, jota talossa<br />

ei entuudestaan ollut. Myös alakerran<br />

ikkunat uusittiin.<br />

– Jännäsimme alakerran korkeuden<br />

riittävyyttä. Huonekorkeus oli 220<br />

millimetriä. Sähkökäyttöisen lattialämmityksen<br />

kaapelit asennettiin lattiavalun<br />

päälle. Huonekorkeudesta ne veivät<br />

vain 30 millimetriä, Kari Karttunen<br />

kertoo.<br />

Alakerran yleisilme on valkoinen,<br />

mikä tekee alakerrasta poikkeuksellisesta<br />

huonekorkeudesta huolimatta<br />

viihtyisän ja tilavan oloisen.<br />

Myös yläkerran huoneiden tilajako<br />

uusittiin, koska Karttuset kaipasivat lisää<br />

väljyyttä. Vanhan saunan tilalle rakennettiin<br />

kodinhoitohuone. Keittiötä<br />

suurennettiin ja se modernisoitiin perin<br />

pohjin. Yläkerta avartui, kun sinne<br />

sijoitettiin yksi huone vanhaa<br />

pohjaratkaisua vähemmän.<br />

Yläkertaan tulivat olohuone,<br />

vanhempien makuuhuone,<br />

Niku-Heikin huone sekä<br />

entisen saunan löylyhuoneen<br />

paikalle sijoitettu kodinhoitohuone.<br />

Yläkerran ilmavaa<br />

vaikutelmaa täydentää<br />

makuuhuoneesta olohuoneeseen<br />

avautuva iso, sälekaihtimin<br />

varustettu ikkuna.<br />

Vanhat muovimatot vaihdettiin<br />

parketti- ja laattalattioihin.<br />

Ilmanvaihdon saneerauksen<br />

lisäksi talon sähkö-<br />

ja vesijohdot uusittiin.<br />

Vesijohtojen uusimisessa<br />

käytettiin erityisesti saneerausprojekteihin<br />

hyvin sopivia<br />

komposiittimateriaalista<br />

valmistettuja putkia, jotka<br />

vedettiin uusia reittejä pitkin.<br />

Vanha kattolämmitys<br />

muutettiin lattialämmitykseksi.<br />

Kari Karttunen vaihtaa Vallox Digit<br />

-ilmanvaihtokoneen suodattimen.<br />

Suodattimen vaihto käy käden<br />

käänteessä. Saneeraustyömaalla<br />

suodattimen vaihto on usein tarpeen<br />

normaalia tiheämmin.<br />

24

Pihakaan ei jäänyt työstämättä. Hiekkamaastossa<br />

sijaitsevan talon pihalla ei<br />

aiemmin ollut salaojia. Nyt pihalle sijoitettiin<br />

sekä salaojat että sadevesijärjestelmä.<br />

ONNISTUNUT<br />

ILMANVAIHDON<br />

SANEERAUS LÄHTEE<br />

PANEUTUVASTA<br />

SUUNNITTELUSTA<br />

Talon vanha ilmanvaihto<br />

oli painovoimainen. Anu<br />

Sulander sanoo sisäilman<br />

laadussa olleen toivomisen<br />

varaa, mikä tuntui<br />

ajoittaisena tunkkaisuutena.<br />

Jokainen saneerauskohde<br />

on yksilöllinen. Siksi<br />

uuden ilmanvaihdon<br />

suunnittelu on haastavaa ja<br />

vaatii luovia, kohteen mukaan sovellettavia<br />

ratkaisuja. Kanavien onnistunut<br />

sijoittelu niin teknisesti kuin ulkoasunkin<br />

kannalta onnistuneeksi ratkaisuksi<br />

vaatii aina suunnittelijan käynnin kohteessa.<br />

Vanhojen piirustusten paikkansapitävyyteen<br />

ei aina voi luottaa.<br />

Alakerrassa ilmanvaihtokanavat koteloitiin<br />

välipohjaan seinän ja katon yhtymäkohtaan<br />

siten, että huonetilaa ei<br />

tarvinnut mataloittaa. Siisti kotelointi<br />

sopeutuu varsin hyvin huoneiden ulkoasuun.<br />

Yläkerrassa ilmanvaihtokanavat<br />

tulivat välikattoon.<br />

Liesituulettimen hormi saatiin johdettua<br />

suoraan ylös katolle. Kerrosten<br />

välisten kanavien vedossa suunnittelijan<br />

taito tuli esille. Kanavat pystyttiin<br />

sijoittamaan keittiön kulmakaappiin.<br />

– Ilmanvaihtokoneen<br />

valinnassa päädyimme<br />

Valloxiin luotettavasta laadustaan<br />

tunnettuna merkkinä.<br />

Vallox Digit tarjosi<br />

kahdeksanportaisen ohjauksen,<br />

mikä on enemmän<br />

kuin monilla muilla<br />

markkinoilla olevilla malleilla,<br />

perustelee Kari<br />

Karttunen.<br />

Vallox Digit on energiatehokas<br />

ratkaisu, sillä ilmanvaihtokoneen<br />

tarkasti<br />

laskettu vuosihyötysuhde<br />

on Nummelan tasolla<br />

53 prosenttia, mikä ylittää<br />

selvästi määräysten edellyttämän 30<br />

prosentin vaatimustason.<br />

1980-luvun omakotitalon remontti muutti talon<br />

uuteen uskoon. Ennen varastona olleeseen<br />

alakertaan sijoitettiin sauna, työhuone ja takkahuone.<br />

Painovoimainen ilmanvaihto vaihdettiin<br />

koneelliseen tulo-poistoilmanvaihtoon,<br />

mikä paransi asunnon sisäilman laatua.<br />

Karttusilla ilmanvaihtokone käy nyt<br />

normaalioloissa nelosteholla, mikä jättää<br />

runsaasti tehostamisvaraa ja toisaalta<br />

paljon mahdollisuuksia pienentää<br />

ilmanvaihtoa tilanteissa, joissa asunnosta<br />

ollaan poissa.<br />

– Ilmanvaihdon vaikutuksen näkee<br />

paitsi raikkaammasta sisäilmasta myös<br />

siitä, että ennen pyykkien kuivumista<br />

sai matalapaineessa odotella jopa parikin<br />

päivää. Nyt aamulla pesty pyykki on<br />

illalla kuivaa, Anu Sulander iloitsee.<br />

ILMANVAIHTOKONEEN SIJOITTELU JA<br />

ÄÄNENVAIMENNUS TÄRKEITÄ<br />

Alakerran entisiin kellaritiloihin rakennettiin<br />

viihtyisä sauna. Toinen ilmanvaihdon ohjausyksiköistä<br />

sijoitettiin saunan pesuhuoneeseen<br />

toisen sijaitessa yläkerrassa.<br />

Karttusten Vallox Digit -ilmanvaihtokone<br />

sijoitettiin kodinhoitohuoneeseen<br />

ja äänenvaimentimet heti lähtökanavaan.<br />

Tuloilmaventtiilit saatiin<br />

asennettua kattoon – joskus seinäsijoitus<br />

on ainoa vaihtoehto.<br />

Saneerauskohteissa ilmanvaihtokoneen<br />

paikan<br />

löytäminen ei aina ole<br />

helppoa; konetta ei tulisi<br />

sijoittaa makuuhuoneen<br />

vastaiselle seinälle, tai tällöin<br />

seinä olisi tehtävä<br />

normaalia paremmin<br />

ääntä eristäväksi.<br />

Kone sijaitsee pesukoneen<br />

yläpuolella, jossa<br />

suodattimien vaihto on<br />

helppoa. Suodattimien<br />

vaihtotarve on yksilöllistä,<br />

mutta yleensä vaihto<br />

tapahtuu kerran tai pari<br />

vuodessa. Kun Karttusten<br />

pihalla kuitenkin puuhataan<br />

vielä piharemonttia,<br />

voivat suodattimet alkuvaiheessa vaatia<br />

tiheämpääkin vaihtamista.<br />

Ilmanvaihtokoneen ohjaus tapahtuu<br />

alakerrassa saunan pesuhuoneessa ja<br />

yläkerrassa wc-suihkutilassa olevasta<br />

ohjaimesta.<br />

ILMALÄMPÖPUMPULLA<br />

LÄMMITYSKULUJA ALAS<br />

Sähkön hinnan nousu tuntuu myös<br />

talon käyttökustannuksissa. Niinpä taloon<br />

hankittiin ilmalämpöpumppu,<br />

joka paitsi lämmittää myös jäähdyttää<br />

asuntoa kesäaikaan kierrättämällä jäähdytettyä<br />

tai lämmitettyä ilmaa asunnossa.<br />

Laitteen oma sähkön kulutus on<br />

kuitenkin syytä selvittää valmistajalta,<br />

jotta lämmityskauden ulkopuolella<br />

tapahtuva<br />

jäähdytys ei toisi yllätyksiä<br />

energialaskuun.<br />

Ilmalämpöpumppu ja<br />

tulo-poistoilmanvaihto<br />

sopivat hyvin yhteen,<br />

mutta toimivat täysin<br />

erillään. Ilmalämpöpumppu<br />

ei ole ilmanvaihtolaite,<br />

sillä se ei riitä<br />

määräysten mukaisen<br />

laadukkaan sisäilman varmistamiseen.<br />

Hyvän sisäilman<br />

varmistamiseen ja<br />

oikean kosteustason ylläpitämiseen<br />

tarvitaan koneellinen<br />

tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä.<br />

25

Uponor on tuonut myyntiin maapuhdistamokenttien rakentamiseen<br />

kehitetyn imeytysmoduuliratkaisun, jonka ansiosta<br />

puhdistamokenttä mahtuu entistä pienempään<br />

tilaan. Kun perinteisellä tavalla toteutettu maapuhdistamo<br />

vie tilaa noin 25–30 neliötä, imeytysmoduuleja käyttämällä<br />

tilaa tarvitaan puolet vähemmän. Imeytysmoduuleja<br />

käytetään korvaamaan imeyttämöissä ja suodattamoissa tarvittava<br />

sepelistä tehty jakokerros.<br />

Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy<br />

Valmiissa paketissa on kaikki tarvittava imeyttämön rakentamiseen.<br />

Uponorimeytysmoduuleilla<br />

lisää tehoa<br />

maapuhdistamoon<br />

Moduuliratkaisu pienentää kentän kokoa sekä pituus- että leveyssuunnassa.<br />

26

Verkkoputkista rakennettu<br />

moduuli luo hyvän hapellisen<br />

kasvualustan biomassalle.<br />

Pienentyneen tilantarpeen taustalla on moduulien aikaansaama<br />

kentän puhdistuskyvyn tehostuminen.<br />

Imeytysmoduulit koostuvat toisiinsa liitetyistä muovisista<br />

verkkoputkista, joiden päälle jakoputket asennetaan.<br />

Verkkoputket muodostuvat kierretyistä säikeistä, minkä ansiosta<br />

biokerrokselle saadaan suuri kasvupinta-ala. Verkkoputken<br />

vaipan kokonaispinta-ala on 16 m 2 maapuhdistamon<br />

pituusmetriä kohti, mikä antaa hyvän kasvualustan jäteveteen<br />

jääneitä epäpuhtauksia hajottavalle biomassalle.<br />

Harva verkko mahdollistaa myös ilman kulun vapaasti moduulin<br />

läpi, mikä tehostaa myös mikrobien toimintaa. Kun<br />

puhdistuskyky tehostuu, kentän pinta-alaa voidaan<br />

pienentää, mikä on etu silloin, kun tontin tila on rajallinen.<br />

Verkkoputken rakenne pienentää myös tukkeutumisriskiä,<br />

mikäli lietettä pääsee karkaamaan.<br />

Uponorilta<br />

vakuus<br />

käyttövesijärjestelmälle<br />

HELPPO ASENNETTAVUUS<br />

Imeytysmoduulien avulla perinteinen sepelistä tehty jakokerros<br />

jää pois, mikä vähentää kentän rakentamisessa tarvittavaa<br />

materiaalia. Tarvittavan kentän pituus lyhenee 8-10<br />

metriin, kun se perinteisellä menetelmällä toteutettuna on<br />

noin 15 metriä. Tilaa säästyy reilusti myös leveyssuunnassa.<br />

Kentän koon pienentyessä myös suodatinhiekan sekä kokoomasoran<br />

tarve vähenee. Imeytysmoduulit erotetaan ympäröivästä<br />

täytemaasta asentamalla suodatinkangas jakoputkien<br />

ja imeytysmoduulien päälle. Maapuhdistamon suunnittelussa<br />

on aina huomioitava, että suojaetäisyys ylimpään pohjaveden<br />

pintaan on riittävä. Tästä syystä imeyttämö on usein<br />

tehtävä suhteellisen matalalle. Tämän johdosta mahdolliset<br />

maaperään kohdistuvat kuormitukset eivät kohdistu itse maaperään,<br />

vaan kuormittavat imeytysmoduuleja suhteellisen<br />

suoraan. Siksi alue imeytysmoduulien päällä on suojattava<br />

kaikenlaiselta liikenne- ja pistekuormituksilta.<br />

VALMIIT IMEYTTÄMÖ- JA SUODATTAMOPAKETIT<br />

Uponor-imeytysmoduulipaketit sisältävät imeytysmoduulien<br />

lisäksi kentän rakentamisessa tarvittavat jakoputket, jakokaivon,<br />

yhteet, suodatinkankaan sekä muut tarvikkeet.<br />

Paketteja on kahta kokoa, 8 moduulia sisältävä paketti kaikille<br />

jätevesille sekä 6 moduulin paketti harmaille vesille.<br />

Mikäli maapuhdistamo rakennetaan suodattamona, tarvitaan<br />

luonnollisesti myös kokoomaputkisto.<br />

Uudiskohteissa harmaille vesille tarvitaan Imeytysmoduulipaketti<br />

6:n lisäksi 1,5 m 3 :n 2-osastoinen saostussäiliö sekä<br />

kaikille jätevesille Imeytysmoduulipaketti 8:n lisäksi 2 m 3 :n<br />

3-osastoinen saostussäiliö. Saneerauskohteissa Imeytysmoduulipaketit<br />

soveltuvat suoraan hyväkuntoisten saostussäiliöiden<br />

perään.<br />

Uponor antaa Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmän omakotitaloihinsa<br />

asentaneille kuluttajille vakuuden.<br />

Vakuus on järjestelmän asennuksen tehneen asennusyrityksen<br />

ja järjestelmän valmistaneen Uponorin yhdessä<br />

antama todistus siitä, että kyseisen kohteen<br />

käyttövesiratkaisussa on käytetty merkkituotetta, jonka jokaisen<br />

komponentin toimittaja on Uponor, ja jossa kaikki<br />

osat yhdessä muodostavat vesitiiviin kokonaisuuden.<br />

Täydellisen järjestelmän käyttö antaa rakentajalle ja työn<br />

tekevälle asentajalle varmuuden siitä, että esimerkiksi keskenään<br />

yhteensopimattomista osista tai sopimattomista liitoksista<br />

johtuvia ongelmia ei esiinny.<br />

YHTENÄINEN JÄRJESTELMÄ SELKIYTTÄÄ VASTUITA<br />

Uponor kantaa vastuun järjestelmäkokonaisuudesta ja asentaja<br />

asennustyöstä. Vakuus on esimerkiksi myöhemmin järjestelmää<br />

huollettaessa tai talon vaihtaessa omistajaa osoitus<br />

siitä, että käyttövesijärjestelmä koostuu laadukkaista<br />

Uponor-tuotteista.<br />

Käytäntö on osoittanut, että vesijohtoverkoston kunto on<br />

esim. asunnonostotilanteessa ostajia kiinnostava kysymys.<br />

Uponor on saanut ensimmäisenä Suomessa VTT-serti<strong>fi</strong>kaatin<br />

rakennuksien käyttöveden johtamisessa käytettävälle<br />

järjestelmälleen. VTT:n serti<strong>fi</strong>kaatti 199/04 sisältää tietoja<br />

muun muassa vedeneristyslaipan ja vedeneristeiden<br />

yhteensopivuudesta.<br />

Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmä käsittää kaikki käyttövesiverkoston<br />

komponentit jakotukista vesikalusteille. Se on<br />

saanut myös Nordtest NT VVS 129 -hyväksynnän.<br />

27

Tiilerin Ruukintiili on<br />

monipuolinen vaihtoehto<br />

Tiilerin Ruukintiili on vanhanajan “käsinlyöty” tiili. Sen pinta on särmikäs ja se<br />

näyttää elegantilta ja ajan patinoimalta. Ruukintiilen koneellinen valmistustapa jäljittelee<br />

vanhan ajan tiilen valmistusta ja siksi tiili tehdään märkäpuristusmenetelmällä.<br />

Näin ollen Tiilerin Ruukintiilen voin hyvällä syyllä sanoa olevan kaikista<br />

tiilistä se aidoin ja perinteisin. Nykytekniikka antaa rakentajille ja suunnittelijoille<br />

lisämahdollisuutena värikirjon vaaleasta tummaan asti. Ruukintiilen kohdalla voi<br />

sanoa, että rajana on vain mielikuvitus toteutuksen suhteen.<br />

Teksti ja kuvat: Tiileri<br />

28

SUOSITTU TIILI<br />

NIIN JULKISISSA KOHTEISSA<br />

KUIN OMAKOTITALOSSAKIN<br />

Korkealaatuisena ja “käsinlyötynä”<br />

tuotteena Ruukintiili on suosittu julkisivutiili<br />

niin pientaloissa kuin julkisessa<br />

rakentamisessa. Ehkä kaikkein<br />

tunnetuin Ruukintiilikohde lienee<br />

eduskuntatalon lisärakennus, jonka julkisivutiilenä<br />

on Tiilerin Ruukintiili<br />

ruskeanmusta. Kuvista voi todeta, että<br />

Ruukintiili sopii myös kaupunkiympäristöön<br />

hyvin.<br />

Toinen esiteltävä kohteemme on Sos<br />

lapsikylä Kaarinassa. Valitsimme sen<br />

tähän juttuun siksi, että vaikka kyse<br />

onkin julkisesta rakentamisesta niin<br />

kohde kuvaa hyvin miten Ruukintiili<br />

sopii myös pientalojen julkisivuun. Sos<br />

lapsikylä koostuu useasta talosta, jotka<br />

kooltaan ja muotokieleltään näyttävät<br />

omakotitaloilta. Sos lapsikylä valmistui<br />

vuonna 2005.<br />

Sos lastenkylän rakennuksiin saatiin<br />

ajaton ilme osaltaan juuri julkisivun<br />

ansiosta. Ympäristössä on paljon punatiilestä<br />

rakennettuja tiilikohteita ja<br />

siksi tiili sinällään oli luonnollinen valinta<br />

juuri tähän ympäristöön. Lopullisen<br />

silauksen rakennuksille antaa<br />

Ruukintiilen kirjavat tiilet. Kuten kuvista<br />

näkyy punaisen kirjavat tiilet sopivat<br />

saumattomasti ympäristöön ja<br />

henkivät laadukkuutta.<br />

Arkkitehti Pia Helin Ark’aboa oy:stä<br />

kuvaa Sos lapsikylää seuraavasti: Yleensä<br />

suomalaiset lapset piirtävät talosta harjakattoisen.<br />

Osittain siksi kylän asuinrakennukset<br />

ovat puolitoistakerroksisia,<br />

harjakattoisia tiilitaloja räystäineen – mittasuhteiltaan<br />

ja materiaaleiltaan tutuksi<br />

miellettyjä suomalaistaloja.<br />

UUTUUSTUOTE RUUKINTIILI<br />

SISUSTUSLAATTANA<br />

Uutuutena Tiileriltä on saatavana Ruukintiililaatta<br />

, joka soveltuu mainiosti sisustustiileksi<br />

kohteisiin johon tiilimuuraus<br />

ei ole mahdollinen. Ruukintiililaattaa<br />

on saatavana 285 x 60 x 25. Laatan<br />

paksuus vaihtelee 20-25mm välillä.<br />

Ruukintiililaatan paksuuden vaihtelu<br />

johtuu elävästä pintakuviosta, myös jokainen<br />

laatta on oma yksilönsä.<br />

Sisustustiilenä Ruukintiili laatta on<br />

aito ja sitä saa kaikissa neljässä värissä.<br />

Ruukintiililaattaa menee neliölle 47<br />

kpl. Ruukintiililaatan voi kiinnittää esimerkiksi<br />

saneerauslaastilla kaakelin tapaan<br />

kivirakenteisiin pohjiin. Sauma-<br />

29

us voidaan tehdä muurauslaastilla<br />

aidon lopputuloksen<br />

aikaansaamiseksi.<br />

Saumaus välineenä<br />

Ruukintiilessä käytetään<br />

sopivaa sähköputken palasta.<br />

Tilaustuotteena Ruukintiililaatan<br />

saatavuutta<br />

kannattaa tiedustella hyvissä<br />

ajoin Tiileri Seppälästä.<br />

Yhteystiedot löytyvät<br />

tekstin lopusta.<br />

PERINTEINEN VALMISTUSMENETELMÄ<br />

Tuossa menetelmässä saviaines lyödään märkänä muottiin ja<br />

muotista nostettaessa jokaisesta tiilestä tulee uniikki kappale<br />

omine rosoineen. Periaatteessa tiili tehdään siis kuten muinoin<br />

kun valmis saviseos lyötin puumuottiin ja käännettiin<br />

laudoille kuivaamaan ennen polttamista. Ruukintiili on umpitiili,<br />

kuten tiilet yleensä vuosikymmeniä sitten pelkästään<br />

olivat. Siitä huolimatta Ruukintiili on säänkestävä tiili ja soveltuu<br />

julkisivujen lisäksi tulisijoihin ja erinomaisesti myös<br />

savupiippuihin. Ruukintiili lieneekin markkinoiden ainoa kotimainen,<br />

säänkestävä umpitiili. Korkean laadun takeena on<br />

jatkuva seuranta ja testit pakkaskokeineen. Laadunseurannan<br />

vuoksi jokainen Ruukintiili voidaan huoletta muurata seinään<br />

ja nauttia sen jälkeisestä huoltovapaudesta. Tiilerin Ruukintiilestä<br />

tulee kerralla valmista pintaa.<br />

RUUKINTIILEN TEKNISET TIEDOT<br />

Ruukintiilet valmistetaan maailman Pohjoisimmalla tiilitehtaalla<br />

Ylivieskassa. Valmistus tapahtuu kokonaan kotimaisin<br />

voimin. Tiilerin Ruukintiili on ollut tuotanto-ohjelmassa<br />

jo jonkin aikaa, mutta muutamana viime vuotena se on<br />

lopullisesti lunastanut paikkansa tiilirakentamisessa. Syitä<br />

suosioon ovat varmasti kestävyyden lisäksi muotokieli, kokovaihtoehdot,<br />

värivalikoima ja sitä kautta sopivuus Suomalaiseen<br />

ympäristöön ja rakentamiseen.<br />

Kaikki Tiilerin julkisivutiilet poltetaan<br />

yli 1000 asteen kuumuudessa. Tällä varmistetaan<br />

säänkesto ja kaikki ne ensiluokkaiset<br />

ominaisuudet, joita vain poltetulla<br />

keraamisella tiilellä on. Tiilihän<br />

ei juuri polton jälkeen “elä” eli se säilyttää<br />

muotonsa erittäin hyvin. Poltetulle<br />

tiilelle ominainen vähäinen värivaihtelu<br />

tasoittuu kauniiksi kokonaisuudeksi<br />

vuosien myötä. Tällöin puhutaan tiilen<br />

patinoitumisesta. Siksi tiilen vertaus viiniin<br />

on osuva eli tiili kuten viinikin vain<br />

paranee vanhetessaan.<br />

Teknisinä tietoina todettakoon, että<br />

Tiilerin Ruukintiiltä valmistetaan punaisena,<br />

punaisen kirjavana, vaaleana, ruskeankirjavana<br />

ja tilauksesta on saatavana<br />

vielä ruskeanmusta vaihtoehto.<br />

Kokovalikoimassa löytyy Ruukintiili<br />

NT (270x130x60) tai modulikokoinen<br />

Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisesta<br />

Tiileri-myynti:<br />

Helsinki, puh. 09-878 5432<br />

Tampere, puh. 03-368 5883<br />

Turku, puh. 02-275 7500<br />

Kouvola, puh. 05-886 1125<br />

Kuopio, puh. 017-282 4805<br />

Oulu, puh. 08-371 995<br />

Seinäjoki, puh. 0500-565 906<br />

Tiileritehtaat:<br />

Tiileri Keramia, 25730 Mjösund<br />

puh. 02-420 000, fax 02-420 300<br />

Tiileri Seppälä<br />

Kyröntie 504, 21450 Tarvasjoki<br />

puh. 02-484 300, fax 02-484 8919<br />

Tiileri Ylivieska<br />

Lentokentäntie 833, 84880 Ylivieska<br />

puh. 08-427 6000, fax 08-427 139<br />

www.tiileri.<strong>fi</strong><br />

Ruukintiili MT<br />

(285x85x60). MT koko<br />

on suosittu juuri julkisivuverhouksessa.<br />

Lisäksi<br />

MT koko soveltuu hyvin<br />

tulisijojen kuoritiileksi.<br />

NT kokoinen Ruukintiili<br />

on oivallinen valinta kantaviin<br />

rakenteisiin, sisäseiniin<br />

ja piippuihin.<br />

Niin ja voihan Ruukintiilestä tehdä vaikka pihagrillin näin<br />

kesän kynnyksellä.<br />

TERVEELLINEN TIILI<br />

Ruukintiililaatta.<br />

Myös monet omakotirakentajat arvostavat aidon poltetun<br />

savitiilen edustamia arvoja, joista talon hyvä jälleenmyyntiarvo<br />

ei liene vähäisin peruste tiilen valinnalle.<br />

Toisaalta varmuus julkisivun kestävyydestä ja huoltovapaudesta<br />

saavat monet miettimään juuri poltetun tiilen valintaa.<br />

Ilmastomme asettaa rakennusmateriaaleille kovat vaatimukset.<br />

Rakennusmateriaalin tulee olla erittäin laadukas,<br />

jotta se läpäisee tämän luonnon kestotestin vuosikymmenestä<br />

toiseen muuttumattomana. Tämän ominaisuuden<br />

voimme ylpeinä sanoa Tiilerin Ruukintiilellä olevan.<br />

Tiilen terveellisyysarvot ovat kiistatta todettu ensiluokkaisiksi.<br />

Tiilen sanotaan hengittävän ja tavallaan se pitääkin<br />

paikkansa. Kun aito savitiili poltetaan yli 1000 asteen kuumuudessa<br />

se saavuttaa juuri tiilelle ominaiset keraamiset<br />

ominaisuudet. Poltossa tiileen muodostuu huokosrakenne,<br />

joka tasaa kosteutta ja lämpöä, näin ollen voidaan sanoa,<br />

että tiili hengittää.<br />

Tasainen huoneilman kosteus ja lämpö ympäri vuoden<br />

on terveellisen ja miellyttävän asumisen perusasioita ja sen<br />

ylläpitämisessä tiili on vertaansa vailla oleva materiaali. Terveellisiä<br />

arvoja lisää se, että tiilen raaka-aine on savi, joka<br />

on luonnonmateriaali. Poltto kovettaa tiilet säänkestäviksi,<br />

eikä tiilistä irtoa sisäilmaan mitään haitallisia<br />

aineita.<br />

Tiili on myös hyvä materiaali kosteisiin<br />

tiloihin, koska se on kiviainesta. Näin<br />

esimerkiksi home ja kosteusongelmat<br />

ovat marginaalisia verrattuna esimerkiksi<br />

puuhun kosteissa tiloissa.<br />

Ruukintiiltä voidaan sisätiloissa käyttää<br />

puhtaaksimuurattuna ja näin saadaan sisustukseen<br />

ilmettä ja tunnelmaa. Kustannuskin<br />

jää pienemmäksi kuin seinää ei tarvitse<br />

erikseen pinnoittaa. Toisaalta kun sisustukseen<br />

halutaan uutta ilmettä niin toki<br />

tiiliseinän voi pinnoittaa esimerkiksi maalaamalla,<br />

tasoittamalla tai rappaamalla.<br />

Mikä on sen parempi vaihtoehto kun Ruukintiilipintainen<br />

pukeutumishuone tai takkahuone<br />

ja toiselta puolelta seinä on tasoitettu<br />

ja laatoitettu peseytymistilaksi.<br />

Tervetuloa tutustumaan Tiilerin Ruukintiileen<br />

ja muihin Tiilerin tuotteisiin<br />

myyntipisteissämme.<br />

30

Vuonna 2004 käynnistetyn Uponor Akatemian kursseilla on opiskellut jo<br />

tuhatkunta suomalaista LVI-asentajaa. – Hyödyn korjaavat niin rakentajat<br />

kuin asentajatkin. Ammattitaitoisten asentajien kautta uudistuva talotekniikka<br />

leviää rakentamiseen ja tieto saavuttaa kuluttajat, sanoo akatemian<br />

kouluttajana toimiva Harri Perälä.<br />

Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy<br />

Esimerkin täysin uudesta järjestelmästä<br />

tarjoaa pientalojen paloturvallisuutta<br />

parantava sammutusjärjestelmä. Se on<br />

omakotiasukkaan ulottuvilla, toisin<br />

kuin niin kustannuksiltaan kuin tekniikaltaankin<br />

raskaat sprinkleriratkaisut.<br />

Akatemian ohjelma on monipuolinen,<br />

kuten Uponorin tuote- ja<br />

järjestelmätarjontakin. Koulutusmoduuleita<br />

ovat muun muassa lattialämmitys,<br />

käyttövesi, ilmanvaihto,<br />

haja-asutusalueen jätevesiratkaisut ja<br />

kunnallistekniset putkistot.<br />

Päivän mittaisissa koulutustilaisuuksissa<br />

asentajat käyvät läpi sekä teoriaa<br />

että tutustuvat asentamisen käytäntöön.<br />

Koulutustilaisuuksia on järjestetty<br />

myös kentällä eri kaupungeissa.<br />

– Koulutusta on toki ollut aiemmin,<br />

mutta Uponor Akatemia pyrkii entistä<br />

suurempaan systemaattisuuteen ja ajan<br />

hermolla olemiseen. Juuri nyt talotekniikka-ala<br />

elää aikaa, jossa tuote- ja järjestelmäpuolella<br />

on tarjolla paljon uutta,<br />

Harri Perälä kertoo.<br />

JÄRJESTELMÄT TUTUKSI<br />

Pientaloasukkaiden kannalta oleellista<br />

koulutuksessa on sekä uusien tuotteiden<br />

että järjestelmien esittely asentajille.<br />

Ammattitaitoisten suunnittelijoiden<br />

ja asentajien kautta rakentamisessa<br />

yleistyvät vähitellen uudet ratkaisut.<br />

Jo tuhatkunta asentajaa<br />

on käynyt Uponor akatemian.<br />

Tieto uusista järjestelmistä<br />

ja niiden<br />

komponenteista sekä<br />

muun muassa pientalon<br />

sammustusjärjestelmän<br />

kaltaisista uutuuksista<br />

leviää asentajien kautta<br />

markkinoille.<br />

VUOTOTURVALLISET<br />

KÄYTTÖVESIRATKAISUT<br />

Käyttövesimoduulissa tutustutaan<br />

Uponorin kahteen käyttövesiratkaisuun,<br />

joista PEX-käyttövesijärjestelmä<br />

sopii uudisrakentamiseen ja komposiittijärjestelmä<br />

saneeraukseen.<br />

– Käyttövesijärjestelmä ei ole enää<br />

sekalaista alkuperää olevista osista koostettu<br />

ratkaisu, vaan järjestelmä, jossa<br />

jokainen komponentti on suunniteltu<br />

osaksi vesitiivistä kokonaisuutta ja joka<br />

on voitu luotettavasti testata etukäteen.<br />

Tärkeä tieto niin kuluttajille kuin asentajillekin<br />

on se, että vastuukysymykset<br />

selkiytyvät, kun koko paketilla on yksi<br />

valmistaja, Harri Perälä toteaa.<br />

Osana käyttövesikoulutusta valmennetaan<br />

asentajia myös pientalon sammutusjärjestelmään.<br />

– Omakotitalojen<br />

palosuojaus on ollut pääasiassa palovaroittimen<br />

varassa. Uponorin pientalon<br />

sammutusjärjestelmä täydentää<br />

palovaroittimien tuomaa turvaa ja tarjoaa<br />

lisäaikaa pelastautumiseen.<br />

LATTIALÄMMITYS<br />

TÄRKEÄ KOULUTUSKOHDE<br />

Vesikiertoinen lattialämmitys on pientalojen<br />

vallitseva lämmönjakotapa, ja se<br />

on nopeasti yleistymässä myös kerrostaloasunnoissa.<br />

Akatemian koulutuksessa<br />

paneudutaan erityisesti lämmönjakojärjestelmän<br />

säätöihin.<br />

– Säätöjen tekeminen kerralla kuntoon<br />

poistaa tarpeen vierailla samassa<br />

kohteessa useamman kerran. Tästä hyötyy<br />

sekä rakentaja että asentaja.<br />

KULUTTAJILLE RAKENTAJAKOULUJA<br />

Osaava asentaja<br />

Koulutus ei suuntaudu pelkästään ammattilaisille.<br />

Myös kuluttajat ovat olleet<br />

kiinnostuneita tarjolla olevista<br />

uusista ratkaisuista. Heille messujen<br />

yhteydessä järjestetyt rakentajakoulut<br />

keräsivät kerta toisensa jälkeen useita<br />

kymmeniä osallistujia.<br />

tuo uuden rakentamisen<br />

31

Valon ja<br />

materiaalin liitto<br />

“Asunnon, toimiston ja julkisten tilojen toimintojen ja toimivuuden eräs<br />

keskeinen osa on valo, oli se sitten luonnonvaloa tai keinovaloa. Tulevan valon<br />

määrän ja suunnan lisäksi tärkeitä elementtejä ovat valon kohdistuminen<br />

sekä pinnat ja materiaalit, joista valo heijastuu”<br />

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen<br />

Arkkitehtitoimisto JKMM Oy on<br />

neljän arkkitehdin 1998 perustama<br />

toimisto, jonka henkilökunnan<br />

määrä on nyt 23. Toimisto sijaitsee<br />

Helsingin Kampissa. Yksi perustajajäsenistä,<br />

arkkitehti Asmo Jaaksi sanoo<br />

valon olevan jopa klisee, asiat kuulostavat<br />

hienommilta kuin se ovatkaan.<br />

Ihan tärkeä materiaali ja instrumentti<br />

valo tietysti on. Valon avulla voidaan<br />

näyttää miten asiat ja tilat hahmottuvat<br />

ja miten tila toimii.<br />

MUODOISTA LÄHDETÄÄN<br />

– Olemme pro<strong>fi</strong>loituneet enemmän<br />

julkisrakentamisen puolelle, mutta<br />

teemme myös asuntosuunnittelua,<br />

joka on arkkitehdin näkökulmasta<br />

kaikkein tiiveintä, ollaanhan siinä koko<br />

ajan lähellä ihmistä, mikä toki kiinnostaa<br />

ja tuo työhön mielenkiintoa. Vaikka<br />

julkisten tilojen ja asuntojen vuorokausirytmi<br />

on erilainen, on peruslähtökohtana<br />

aina miettiä pintojen ja<br />

rakenteiden muodot ja miten valo<br />

“käyttäytyy” eri aikoina ja eri toiminnoissa.<br />

Myös väreillä ja materiaaleilla<br />

on iso merkitys; valo näyttää erilaiselta<br />

karhealla kuin metallisella tai kiiltävällä<br />

pinnalla. Esimerkiksi kiiltävä valkoinen<br />

ja mattaharmaa taittavat valoa<br />

ihan eri tavoin, vaikka sävyero sinänsä<br />

ei olisikaan suuri, toteaa Jaaksi.<br />

PITKÄ PIMEÄ KAUSI<br />

– Emme elä, asu ja työskentele täällä<br />

pelkästään kesäauringon valossa. Päinvastoin,<br />

pohjoisen pitkä ja pimeä kausi<br />

korostuu, jolloin myös hyvä valaistussuunnittelu<br />

on tärkeässä roolissa<br />

mm. asumis- ja työviihtyvyyden kannalta.<br />

Suunnittelussa olisikin erityisen<br />

tärkeätä ajatella hieman moniulotteisemmin.<br />

Pelkkä valon määrän lisääminen<br />

on huono ratkaisu. Tavoitteena tulee<br />

olla miellyttävä keinovalo, jonka<br />

tehokkuutta voidaan tarpeen mukaan<br />

säätää. Tilat on saatava toimimaan sille<br />

tarkoitetulla tavalla, painottaa Jaaksi.<br />

Hyvään lopputulokseen ei vain pääse,<br />

jos suunnittelu tehdään yhden layoutin<br />

mukaan. Esimerkiksi Espanjassa,<br />

jossa luonnonvaloa on enemmän kuin<br />

meillä, pyritään arkkitehti- ja valaistusuunnittelulla<br />

siihen, että tiloihin jätetään<br />

tietoisesti myös hämäriä paikkoja,<br />

vertaa Jaaksi. Aina on myös muistettava,<br />

että keinovalo ei pelkästään<br />

korvaa luonnonvaloa vaan on myös<br />

täydentäjä tuomaan tilan luonnetta<br />

esiin.<br />

32

VALOA KATOSTA<br />

– Useimmissa tiloissahan keinovalo suunnataan<br />

katosta alaspäin, mutta jos käytetään<br />

epäsuoraa valaistusta eli heijastetaan<br />

tietoisesti valo kattopinnasta, niin erityisen<br />

tärkeätä on pinnan materiaalin tuntu.<br />

Esimerkiksi Fjord-akustointilevyjä<br />

voidaan käyttää myös kodin työ- ja harrastetiloissa,<br />

esim. kotiteatterissa. Pidän<br />

itse tärkeänä, että materiaalin pinta – vaikka<br />

onkin teollisesti tuotettua – on aina<br />

tavallaan aidon tuntuista. Usein hyvä ratkaisu<br />

onkin ei liian sileä, joka toimii valon<br />

kanssa. Kattopinnan tulisi olla muutenkin<br />

aika rauhallinen ja selkeä. Valon ja<br />

materiaalin on oltava liitossa, samaa perhettä.<br />

Minulle kaikki ylimääräiset kikkailut<br />

ovat vieraita, sanoo Jaaksi.<br />

TILAAJAN VASTUU<br />

Pientalon rakennuttaja-/rakentajaperheellä<br />

on käytettävissään lakisääteiset<br />

ammattilaiset; vastaava työnjohtaja ja pääsuunnittelija.<br />

Tilojen ja asuttavuuden toimivuuden<br />

kannalta tilaaja itse ottaa<br />

isoimman vastuun tilanteessa, jossa tekee<br />

suunnitteluun liittyviä päätöksiä.<br />

Hankkiako arkkitehti ja lisäksi mahdolliset<br />

erikoissuunnittelijat. Houkutus on tietysti<br />

suuri tehdä kaikki mahdollisimman<br />

halvalla. – Valitettavasti liian usein törmää<br />

pientaloihin, jotka on tehty liian vähällä<br />

ammattitaidolla. Se on oikeastaan sääli<br />

kaikkien kannalta, ja eniten perheen, joka<br />

huomaa vasta asuessaan, etteivät vuorokausi-<br />

ja vuodenajat käy yhtä talon kanssa,<br />

sanoo arkkitehti Asmo Jaaksi.<br />

PROJEKTIT VIIMEISEN VIIDEN<br />

VUODEN AIKANA<br />

– Päiväkoti Leipuri, Myllypuro, Helsinki<br />

– Joensuun Yliopiston laajennukset<br />

Aurora 1 ja 2, Joensuu<br />

– Viikin puukirkko, Helsinki<br />

– Nuorisokeskus, Helsinki<br />

– Terveyskeskus, Helsinki<br />

– Vanhustentalo, Helsinki<br />

– Turun pääkirjasto, Turku<br />

– Meri-Matin koulu ja päiväkoti,<br />

Matinkylä, Espoo<br />

– Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas,<br />

Hämeenlinna<br />

– Kulttuurikeskus Moby Dick, Tikkurila,<br />

Vantaa<br />

– Arkkitehtuurin, rakentamisen ja<br />

muotoilun informaatiokeskus<br />

ARMI, Helsinki<br />

AKUSTOINTILEVY FJORD<br />

Fjord on näyttävä, moni-ilmeinen<br />

ja korkealaatuinen Vuorivillapohjainen<br />

akustointilevy, joka tarjoaa<br />

mahdollisuuden rakentaa kattoihin<br />

erilaisia muotoja, tasoeroja, kaaria,<br />

holveja, porrastuksia ja erilaisia<br />

väripintoja. Fjord soveltuu kaikkiin<br />

vaativiin julkisivuihin, mutta myös<br />

kodin tiloihin; työhuoneeseen,<br />

harrastetiloihin (musiikki, kotiteatteri).<br />

Fjord Exclusive<br />

– Erittäin valkoinen vaihtoehto<br />

– Reunamuodot yhdisteltävissä<br />

– Hyvä soveltuvuus epäsuoraan valaistukseen<br />

Fjord Basic<br />

– Sopii alaslaskettuun kattoon<br />

– Hyvää äänenvaimennus<br />

Fjord Colortone<br />

– Useita hillittyjä vakiovärejä<br />

– Ilmeikyyttä T-listoilla<br />

– Harmonisia ja eksoottisia ratkaisuja<br />

Perustiedot Fjordista<br />

– Runkomateriaalina palamaton<br />

Vuorivilla<br />

– Pinta maalattua lasikuituhuopaa<br />

– Pölysidotut reunat<br />

– Viimeistellyt reunat<br />

– Laajat käyttöolosuhteet<br />

– Palamaton peruslevy<br />

– Helppo puhdistettavuus<br />

– Hyvä valonheijastuskyky<br />

33

Rakenna<br />

hyvän sään<br />

aikaan!<br />

Pikkutunneilta on hyvä tulla kotiin "hyvän sään aikaan". Hyvä sää on lomailuun<br />

ja kesätapahtumiin oleellisesti liittyvä, toivottu elementti. Ja vaikka<br />

rakentaminen on lähes ympärivuotista, myös hyvää säätä tarvitaan ja toivotaan<br />

- ainakin kriittisten työvaiheiden osalta.<br />

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat Suorakanava Oy<br />

Sään ennustaminen on nykyisten<br />

tietoteknisten ratkaisujen ja -yhteyksien<br />

aikaan hyvinkin tehtävissä<br />

3-5 vrk eteenpäin. Pääasialliset säätilan<br />

muutokset on nähtävissä aika tarkasti<br />

jopa kaksikin viikkoa eteenpäin, mutta<br />

paikallisella tasolla luotettavuus on tietenkin<br />

epävarmempaa, sanoo Foreca<br />

Oy:n myyntipäällikkö Petri Leskinen.<br />

JATKUVAA HAVAINNOINTIA<br />

Maailmalla on satoja tuhansia säähavaintopisteitä,<br />

joista saatavaan jatkuvaan<br />

dataan tulevan sään ennustaminen<br />

perustuu, kiteyttää Leskinen. Kaikki<br />

tämä tieto menee kansallisiin ilmalaitoksiin,<br />

meillä Ilmatieteen laitokseen,<br />

jolta ostamme tiedot omaan käyttöömme.<br />

Säähavaintopisteitä on mantereella,<br />

meressä (sääpoijut) ja ilmassa<br />

luotaimina eli säähavaintopalloina.<br />

Myös liikkuva lentokone antaa tietoa<br />

säätilasta. Lähes kaikki maailman havaintopisteistä<br />

saatava tieto on käytettävissämme,<br />

mutta Foreca keskittyy<br />

lähinnä Skandinavian säätilaa koskeviin<br />

havaintoihin. – Käytettävissämme on<br />

neljä erilaista tietokonepohjaista säämallia,<br />

joihin saadut havainnot viedään;<br />

eurooppalaiset ECMWF ja HIR-<br />

LAM sekä amerikkalaiset GFS ja ETA.<br />

Näiden antamia ennusteita meteorologimme<br />

sitten vertaavat ja painottavat<br />

kokemusperäisesti esim. eri vuodenaikoina<br />

jotakin mallia ehkä muita<br />

ponnekkaammin. Näin syntyy sitten<br />

34

Ihan valun aikana ei välttämättä tarvitse sataa,<br />

mutta varsinkin kuumina hellepäivinä voi kasteleva<br />

kesäsade tasoittaa valun liian nopeaa<br />

kuivumista.<br />

asiakkaillemme ja sitä kautta myös kansalaisille<br />

välitettävä, yleensä lähivuorokausia<br />

kuvaavat sääennusteet.<br />

METEOROLOGIKIN ARVAA JOSKUS<br />

– Asiakkainamme ovat mm. MTV3, radiot,<br />

sanomalehdet ja energiayhtiöt,<br />

joille laaditun ennusteen päivystävä<br />

meteorologi lähettää suoraan. Energiayhtiöille<br />

ennuste on tosi tärkeää tuotannon<br />

kannalta ja se on jopa kaupankäyntiä<br />

ohjaava, kun esim. kovilla sateilla<br />

on suuri merkitys Norjan ja Ruotsin<br />

vesialtaiden täyttymiseen. Näin siis<br />

sääennusteemme määrittelee energianhintaa,<br />

kuvaa Leskinen asioiden yhteyksiä.<br />

– Vaikka säämalleja tutkitaan<br />

koko aika tietokoneen näyttöruudun<br />

Pohjaa tärytettäessä ei pienestä vesisateesta ole haittaa, päinvastoin, pohja tiivistyy<br />

paremmin.<br />

kautta, tarvitaan tässäkin työssä myös<br />

inhimillistä otetta. Esimerkiksi Lapin<br />

kovilla, yli 30 asteen pakkasilla meteorologin<br />

kokemus ja "mutu" ennakoivat,<br />

että laaksoissa saattaa lämpötila olla<br />

yleissäätilasta poiketen jopa 40 astetta<br />

miinusta. Meteorologi tekee ennusteet<br />

max. 3 vrk. päähän, mutta ei tee muutoksia<br />

säämallin antamaan 0-15 vrk pituiseen<br />

ennustukseen. Epäonnistumisen<br />

riski on suuri.<br />

TÄSMÄTTYÄ RAKENNUSSÄÄTÄ<br />

Koko maailma on jaettu laattoihin,<br />

yhden laatan koko on 50 x 50 km, joissakin<br />

malleissa jopa 1-20 km. – Aika<br />

herkkää puuhaa tämä on, sillä eilen<br />

luvattiin Tampereelle täsmäsäänä kevyttä<br />

vesisadetta, mutta kun matalapaineen<br />

keskus kulkikin 20 km ennustetta<br />

etelämpänä, paistoi Tampereella aurinko,<br />

naurahtaa Leskinen. Jos esimerkiksi<br />

rakentaja tarvitsee tarkkaa tietoa<br />

vaikkapa viikonlopun rakennuspaikkakunnan<br />

säästä, voi hän soittaa päivystävälle<br />

meteorologille numeroon<br />

0600-411 411 (2,95 euroa/min.), jolloin<br />

hän saa tietoa vaikkapa siitä, onko<br />

tuuli liian voimakasta puiden kaatoon<br />

tai onko sadetta luvassa aiotulle valupäivälle.<br />

– Hyvin tavallisia ovat puhelut,<br />

jotka koskevat samaa päivää; "tuleeko<br />

sadetta kohta" tai "milloinkahan<br />

tämä sade loppuu". Näihin päivystäjä<br />

antaa jopa 5 minuutin tarkkuudella ennusteen.<br />

Lomasäästä maailman eri kohteissa<br />

kysytään paljon. Myös <strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong><br />

on asiakkaamme ja siinä jäsenenä olevilla<br />

rakentajilla on käytettävissään kahden<br />

valitsemansa paikkakunnan – esimerkiksi<br />

mökkikunnan ja rakennuspaikan<br />

– sääennusteet, kertoo Leskinen.<br />

YHÄ TARKEMPAA<br />

– Netti- ja -mobilipalvelut ovat tulevaisuuden<br />

isoja asioita. Palvelut tulevat<br />

nopeutumaan 3G-tekniikan myötä mm.<br />

maanviljelyksen tarpeisiin. – Rakennustyömaillakaan<br />

ei kannata ehdoin tahdoin<br />

kastella kriittisiä rakenteita, kuten<br />

esimerkiksi yläpohjan eristeitä tai huopakatteen<br />

aluslaudoitusta. Täsmällistä<br />

tietoa kun saa modernein välinein. Toki<br />

yleissääennusteen voi aina katsoa vaikkapa<br />

"maikkarilta", jossa meteorologimme<br />

Mette Mannonen, Pekka Pouta,<br />

Petri Takala, Visa Salojärvi ja Liisa Peltonen<br />

vuorollaan kertovat lähipäivien sateista<br />

ja mielellään myös aurinkoista<br />

hetkistä, muistuttaa Petri Leskinen.<br />

35

Pronssikaudesta<br />

ympäristökauteen<br />

Viitannummi on uusi merellinen, pientalovaltainen asuinalue Salossa, seudulla<br />

jossa on asuttu jo 3000 vuoden ajan pronssikaudelta asti. Nyt aluetta<br />

leimaa asumisen laatuun, viihtyvyyteen ja ympäristöön painottuvat arvot,<br />

joista yksi on asuntojen mahdollisimman pieneen energiankulutukseen<br />

pyrkiminen. Voidaan siis sanoa, että Salossa on siirrytty esimerkillisesti ympäristökauteen.<br />

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen<br />

SALO<br />

RAKENTAMIS-<br />

KAUPUNKINA<br />

- Asukasluku 24 600<br />

- Pinta-ala 144 km2<br />

- Kunnallisvero 17 %<br />

(2004)<br />

- Helsinkiin 112 km<br />

- Turkuun 52 km<br />

- Omakotitalotontit<br />

keskim. 900 m 2<br />

- Ok-talototontin keskihinta<br />

15.000 euroa<br />

- Ei kunnallistekniikanliittymämaksuja<br />

- Kaukolämmön liittymä<br />

alle 2.000 euroa<br />

- Viitannummi sijaitsee<br />

3 km Salon keskustasta<br />

lounaaseen rajoittuen<br />

mm. Viitankruunun<br />

mäkialueeseen sekä<br />

Halikonlahteen ja Salonjokeen.<br />

36

Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo<br />

kertoo Salon kaupungin<br />

yleisten asemakaavallisista tavoitteista<br />

Viitannummen osalta laadullisen<br />

kasvun korostamista, riittävää varautumista<br />

jatkuvaan määrälliseen kasvuun<br />

sekä alueen monipuolisuutta ja<br />

vetovoimaisuutta. -Rakentamisen osalta<br />

olemme asettaneet koko alueelle tavanomaista<br />

tiukemmat normit. -Jos tulokset<br />

ovat hyviä, siirrämme ne rakennusjärjestykseen,<br />

onhan alue laajentumassa<br />

Viitanlaaksoon 200 asunnon alueeksi<br />

ja myöhemmin jopa 3000 asukkaan<br />

pientalovaltaiseksi kaupunginosaksi.<br />

Pitkän linjan tavoitteena on tietysti<br />

koko alueen poikkeuksellinen<br />

energiatehokkuus, toteaa Heimo.<br />

ENERGIANKULUTUSTESTI<br />

Peruslähtökohtana on asemakaavamääräyksenä<br />

annettu normaalia tiukempia<br />

raja-arvoja, joiden mukaan suunnittelu<br />

ja rakentaminen on toteutettava.<br />

Käytettäviä materiaaleja ja ratkaisuja ei<br />

sen sijaan ole sidottu tiukasti, pääasia<br />

on, että päästään tavoitteisiin. Koko alueen<br />

kattomateriaaliksi on määrätty<br />

punainen tiili, mutta julkisivumateriaalina<br />

kortteleittain tiili, rappaus tai<br />

puu. Asuinrakennusten laskennallinen<br />

kokonaisenergiankulutus saa olla korkeintaan<br />

135 kWh/bto-m2/vuosi sisältäen<br />

tilojen ja käyttöveden lämmityksen<br />

sekä sähkön kokonaiskulutuksen.<br />

Veden laskennallinen kokonaiskulutus<br />

saa olla korkeintaan 110 l/hlö/<br />

vrk. Lisäksi vesipisteelliset uudisrakennukset<br />

tulee varustaa kaksivesijärjestelmällä.<br />

Myös kiinteistökohtaista sadevesien<br />

talteenottoa edellytetään pohjavesialueen<br />

laadun turvaamiseksi. Sisäilman<br />

tavoitetaso on S2 ja pintamateriaalien<br />

päästöluokka M1. -Olemme<br />

tehneet yhteistyötä Motivan kanssa<br />

koskien energiankulutusta ja niinpä jokainen<br />

rakennus on testattava rakennusvalvonnasta<br />

saatavalla CD-ohjelmalla,<br />

kuvaa kaupunginarkkitehti Jarmo<br />

Heimo kaupungin asettamia lähtökohtia.<br />

YHTEISET MIELTYMYKSET<br />

Tyytyväinen rakentaja<br />

Tapasimme yhden alueen omatoimirakentajista;<br />

Kai Fagerströmin, joka rakentaa<br />

toista täystiilitaloaan. Kokemusta<br />

on myös vanhan talon korjauksesta.<br />

-Saimme hankkeelle aika mukavan lähdön,<br />

kun korttelin kymmenkunta rakentajaa<br />

sai yhdessä päättää mm. talojen<br />

runkomateriaalista. Meitä miellytti<br />

täystiilitalo ja kun myös kaikille<br />

muille kävi kivipohjainen talo, oli yhteinen<br />

mieltymys aika pian kasassa,<br />

toteaa Fagerström tyytyväisenä. Alueessa<br />

perhettämme miellytti sen luonnonläheisyys<br />

ja maaston monimuotoisuus.<br />

Luonnon ystävinä myös kaksivesijärjestelmä<br />

sopi ajatuksena hyvin. Tämän<br />

ns. harmaan veden saamme pohjavedestä,<br />

joka on lähes juomakelpoista,<br />

mutta soveltuu erinomaisesti pyykinja<br />

autonpesuun sekä nurmikon kasteluun.<br />

TERVE, TOIMIVA, TURVALLINEN<br />

– Lähdin heti alusta pitäen toteuttamaan<br />

taloamme – vaatimusten mukaisestikin<br />

– mahdollisimman vähän energiaa kuluttavaksi.<br />

Tutustuin Parocin 3T-ohjeistukseen,<br />

jonka sisältö; Terve, toimiva ja<br />

turvallinen, vastasi kyllä käsityksiäni<br />

modernista rakentamisesta ja sen tavoitteista.<br />

Niinpä tiilitalomme seinissä on<br />

Viitannummea hallitse mäntymetsikkö<br />

37

Oikealla keittiö. Sisääntulotaso on asuinkerrosten<br />

puolivälissä. Keittiön ja porraskäytävän välisen<br />

valokuilun rakenne on vielä neuvottelun<br />

alla: lasitiili vai täysin läpinäkyvä lasi.<br />

Yläpohjassa on 100 mm levyvilla<br />

ja 300 mm puhallusvillaa<br />

175 mm pehmeää villaa ja 50 mm tuulensuojavillaa.<br />

Yläpohjassa on 100 mm<br />

levyvilla ja 300 mm puhallusvillaa. Näin<br />

yläpohjan lämmönläpäisykerroin eli U-<br />

arvo on 0,106 W/m 2 K, alapohjan 0,20<br />

ja ulkoseinien 0,152. Alapohjassa on<br />

200 mm SPU:ta. Ikkunat ovat tehoselektiivilasisia,<br />

niiden U-arvo on 1,1.<br />

Kyllä tämä rakennustalvi jo näytti, että<br />

lämpö pysyy hyvin sisällä, sillä tarvitsin<br />

vain ihan pienen puhaltimen koko<br />

talven ajaksi pitämään sisätilat reilusti<br />

lämpimän puolella, sano Fagerström<br />

tyytyväisenä.<br />

EI KOSTEUSONGELMIA<br />

Rakentamiskulttuurin ja -osaamisen<br />

Fagerström sanoo lisääntyneen selvästi<br />

kymmenen viimeisimmän vuoden<br />

aikana. Ehkä semmoinen turha hosuminen<br />

ja kiire on vähentynyt ja työt<br />

tehdään ja valvotaan tarkemmin. Tässä<br />

talossa ei taida olla huolta ongelmista,<br />

sillä Fagerström työskentelee tarkastusrakennusmestarina<br />

erityisalueenaan<br />

home- ja kosteusasiat. -Hyvä suunnittelu<br />

on itse asiassa kaiken pohja. Tässäkin<br />

talossa käytimme aiemmankin<br />

talomme suunnitellutta arkkitehti Mertsi<br />

Toivosta, joka taitavasti nipisti luonnoksistamme<br />

muutamia hukkaneliöitä.<br />

Näin hyvä suunnittelija maksaa takaisin,<br />

toteaa Fagerström. -Toinen asia<br />

on tietysti riittävä lämmöneristys heti<br />

rakennusvaiheessa. Teemme tätä taloa<br />

loppuelämäksemme, joten 50-100<br />

mm lisävilla on pieni panos. Energianhinta<br />

kun ei laske! Omalla työllä voi<br />

tietenkin säästää ja niinpä Fagerström<br />

on itse tehnyt tiilirungon muuraustyöt.<br />

Veikkaanpa, että ensi jouluna Fagerstömin<br />

taloa asuttaa tyytyväinen perhe:<br />

vaimo Mari ja kolme lasta, Rasmus 13,<br />

Riinamari 11 ja Riiliina 5. Hyvin suunniteltu<br />

ja hyvin rakennettu lämmin koti<br />

Piisrispinkadulla.<br />

Makuuhuone on äänieristetty vaimon vuorotyön vuoksi.<br />

Alakerran takkahuoneen tulisijan on suunnitellut<br />

Heikki Hyytiäinen. Takan ominaisuuksiin<br />

kuuluu päästöjen vähäisyyden ME<br />

38

Kestävä Kivitalo -palkinto<br />

Siilinjärven Vuorelaan<br />

Kestävä Kivitalo -yritysryhmä on myöntänyt tämän vuoden<br />

Kestävä Kivitalo -palkinnon Siilinjärven Vuorelassa<br />

kolmen paikallarakennetun, kivirakenteisen asuinkerrostalon<br />

rakennuttajille, suunnittelijoille ja toteuttajille.<br />

Palkinnon tarkoituksena on edistää hyvää ja kestävää kivirakentamista.<br />

Se myönnetään henkilöille, jotka ovat osallistuneet<br />

laadukkaasti betonista ja tiilestä paikallarakennettujen<br />

rakennusten toteutukseen.<br />

Palkinnon kohde ja saajat julkistettiin 9.5. Kestävä Kivitalo<br />

-seminaarissa Espoon Dipolissa. Palkinnon esitteli Lohja<br />

Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Ratia.<br />

Vuorelan kerrostaloalueen suunnittelussa ja toteutuksessa<br />

erityisen haasteen antoivat moottoritien ja rautatien läheisyys.<br />

Rakennusten massoittelussa ja huoneistojen suunnittelussa<br />

otettiinkin erityisesti huomioon asuntojen ääneneristävyys.<br />

Esimerkiksi moottoritielle päin oleva julkisivu<br />

muodostaa arkkitehtonisen "muuri"-aiheen ja kaikki<br />

asunnot avautuvat rauhalliselle sisäpihalle. Huolellisin meluselvityksin<br />

varmistettiin, ettei sisätiloihin kantaudu melua,<br />

mikä on todettu myös jälkimittauksin.<br />

Rakennusten rungot ovat paikallavalettua betonia ja julkisivut<br />

ovat tiilestä paikallamuuratut. Toteutuksessa yhdistyvät<br />

hyväksi havaittu rakennustekniikka ja kohteen elinkaariedullisuus.<br />

Vuorelan kerrostaloalueesta on urakoitsijan ja suunnittelijoiden<br />

sekä rakennuttajien yhteistyössä syntynyt arvokas, viihtyisä<br />

ja erityisesti myös asukkaiden arvostama asuinalue.<br />

Talot ovat viisikerroksisia ja niissä on asuntoja yhteensä<br />

145. Kaksi taloista on vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja<br />

yksi Siilinjärven Vuokratalot Oy:n omistama vuokratalo.<br />

Asunnot ovat pohjaratkaisuiltaan toimivia sekä viihtyisiä.<br />

Jokaisessa on lasitettu parveke ja sauna sekä nykyajan vaativiinkin<br />

tarpeisiin vastaava varustetaso. Projektin eri osapuolten<br />

yhteistyö alkoi jo hyvissä ajoin projektin alkuvaiheessa.<br />

Tämän ansiosta rakennusten arkkitehtoninen ilme ja rakentamisen<br />

toteutus pystyttiin suunnittelemaan siten, että asunnot<br />

ovat paitsi kodikkaita ja toimivia myös hinnaltaan hy-<br />

vin kilpailukykyisiä. Asuntojen velaton myyntihinta oli vain<br />

noin 2 000 euroa neliöltä.<br />

Kestävä kivitalo -palkinto on vuosittainen perinne. Se on<br />

jaettu kahdesti aikaisemmin, vuonna 2004 Vantaan Kartanonkoskelle<br />

ja 2005 Tampereen Onkiniemelle.<br />

PALKITUT<br />

Kestävä Kivitalo -palkinnon <strong>2006</strong> saavat:<br />

Kaavoitusarkkitehti Otto Siippainen, Siilinjärven kunta, Toimitusjohtaja<br />

Hannu Virsu, Siilinjärven Vuokratalot Oy, Toimitusjohtaja<br />

Eija Riihimäki, Pohjois-Savon YH-Rakennuttaja<br />

Oy, Arkkitehti SAFA Reijo Mitrunen, QVIM Arkkitehdit<br />

Oy, Toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA Rainer Qvick, QVIM<br />

Arkkitehdit Oy, Vastaava mestari Jarmo Huuhtanen, Vastaava<br />

mestari Pentti Leskinen, Työpäällikkö Markku Martikainen,<br />

Projektipäällikkö Risto Pennanen, Rakennushankepäällikkö<br />

Jorma Pentikäinen, Aluejohtaja Ilkka Kääriäinen,<br />

YIT Rakennus Oy Talonrakennus Itä-Suomi<br />

KESTÄVÄ KIVITALO -RYHMÄN JÄSENYRITYKSET OVAT<br />

Lohja Rudus Oy Ab, maxit Oy Ab, Wienerberger Oy Ab,<br />

Fundia Betoniteräkset Oy, Tammet Oy, Betonikeskus/Valmisbetoni<br />

Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Lohja Ruduksen<br />

aloitteesta.<br />

Lisätietoja:<br />

– Kestävä kivitalo -yritysryhmä: projektipäällikkö Pentti<br />

Lumme, gsm 0400 107 231, puh. 020 44 77 247,<br />

pentti.lumme@lohjarudus.<strong>fi</strong><br />

– QVIM Arkkitehdit Oy: arkkitehti Reijo Mitrunen, puh.<br />

(017) 262 8334, reijo.mitrunen@qvim.<strong>fi</strong><br />

– YIT Rakennus Oy, Talonrakennus Itä-Suomi: rakennushankepäällikkö<br />

Jorma Pentikäinen, puh. 020 433<br />

0013, gsm 0400 871 197, jorma.pentikainen@yit.<strong>fi</strong><br />

– Siilinjärven kunta: kaavoitusarkkitehti Otto Siippainen,<br />

puh. (017) 401 402, gsm 044 7401 402,<br />

otto.siippainen@siilinjarvi.<strong>fi</strong><br />

39

Kun aurinko ei paista<br />

Kun auringonvalo ei riitä, napsautetaan sähkölamppu päälle. Periaatteessa<br />

yksinkertaista ja näinhän homma toimiikin. Mutta toimiiko parhaalla mahdollisella<br />

tavalla eli onko keinovalo oikein suunnattu, oikean tehoista ja vielä<br />

oikean väristäkin? Asioita, joita ei ehkä tule mietittyä kodin sähköistyksen<br />

perusasioita määriteltäessä.<br />

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat:<br />

Zeeta Oy on valaistuksen suunnitteluun<br />

erikoistunut yritys.<br />

Toimitusjohtaja Pekka Väätäinen<br />

korostaa, että hyvä valaistussuunnittelu<br />

kannattaa aloittaa jo arkkitehtikuvien<br />

jälkeen, ennen varsinaista sähkösuunnittelua,<br />

jolloin rakenteelliset<br />

muutokset ovat vielä mahdollisia. Näin<br />

säästetään myös asennuskustannuksissa.<br />

– Hyvä valaistus on myös osa hyvinvointia,<br />

siksi valaistus kannattaa<br />

suunnitella hyvin, sanoo Väätäinen.<br />

VISUAALISUUS TÄRKEÄÄ<br />

– Valaistussuunnittelijan on osattava lukea<br />

piirustuksia kolmiulotteisesti, aistimaan<br />

tilan mittasuhteet ja luonne.<br />

Myös rakennustekniikan ja rakenteiden<br />

tuntemus on tärkeätä, jotta tietää mihin<br />

valaisimia voidaan upottaa ja minne<br />

voidaan sijoittaa mm. ohjausjärjestelmiä,<br />

kuvaa Väätäinen suunnittelun<br />

peruslähtökohtia. -Tietenkin suunnittelu<br />

lähtee aina siitä, että pystytään luomaan<br />

hyvä keskusteluyhteys asiakkaan<br />

kanssa, joka on usein rakentamassa tai<br />

rakennuttamassa ensimmäistä – ja<br />

usein myös viimeistä kertaa. – Joillakin<br />

on tietysti hyvinkin pitkälle meneviä<br />

toiveita valaistusratkaisujen suhteen<br />

ja toiset sen sijaan luottavat siihen,<br />

että suunnittelija osaa ehdottaa<br />

ratkaisuja perheen asumistottumusten,<br />

harrastusten ja toiveiden pohjalta. Yhtä<br />

kaikki, suunnitelma on aina tehtävä vi-<br />

40

suaalisesti ymmärrettäväksi, jotta kokonaisuus<br />

ja yksityiskohdatkin hahmottuvat,<br />

sanoo Väätäinen.<br />

HÄIKÄISYT ONGELMANA<br />

– Valaisimen sijoittelulla ja kohdistamisella<br />

on iso merkitys. Jos parvelta<br />

suunnataan 300 W valaistusteho suoraan<br />

silmään, on näkymä pilattu, vaikka<br />

valoa sinänsä tuleekin runsaasti. Seinään<br />

sijoitettavan valaisimen korkeusasema<br />

on erittäin tärkeä ja siksi sen<br />

paikan on oltava suunniteltuna etukäteen.<br />

On tietysti mahdollista, että joku<br />

haluaa valaisimelle tulevan sähköjohdatuksen<br />

pintavetona ja vaikkapa sinisenä.<br />

Olemme menossa visuaalisempaan<br />

suuntaan ja myös tällainen design<br />

saattaa olla joskus mahdollista,<br />

aprikoi Väätäinen. -Olen myös huomannut<br />

, että jokaisella valaisimella on<br />

oma ominaisuutensa, esimerkiksi valokiila<br />

saattaa olla kahdessa samantyyppisessä<br />

valaisimessa toisessa paljon<br />

kapeampi. Siksipä valaisimen paikan<br />

lisäksi itse valaisin tulisi nimetä<br />

samalla, jos mahdollista. Sama koskee<br />

upotettavia valaisimia, jotka ovat aika<br />

yksilöllisiä, suojaetäisyys ja vaadittava<br />

ilmatilatarve saattavat poiketa eri valaisimilla<br />

paljonkin, muistuttaa Väätäinen.<br />

Suunnitelma on joskus jopa pakko<br />

sitoa tiettyyn tuotteeseen, muuten<br />

se ei ehkä toimi halutulla tavalla.<br />

OSA SISUSTUSSUUNNITTELUA<br />

– Hyvää valaistussuunnittelua on semmoinen, jossa yhdellä<br />

materiaalilla palvellaan kaikkia osapuolia: asiakas<br />

näkee valaisimien sijoittelun ja tyyppikuvat, sähkösuunnittelija<br />

ja -urakoitsija saavat puolestaan kaikki valaisimen<br />

tekniset tiedot suojauksesta, tehosta ja asennuksesta. -Mielestäni<br />

valaistus on keskeinen osa myös sisustussuunnittelua,<br />

niinpä asiakkaan ajatusmaailmaa on haettava ensimmäisessä<br />

palaverissa hieman laajemmasta näkökulmasta,<br />

kuvaa Väätäinen Zeetan toimintamallia. Useissa kohteissa<br />

teemmekin yhteistyötä myös arkkitehdin ja mahdollisen<br />

sisustussuunnittelijan kanssa. Nykyisillä valaisimilla voidaan<br />

tuottaa ratkaisuja, joita ei muutama vuosi sitten käytetty<br />

lainkaan. Esimerkiksi porrasvalaistus ei ole mikään<br />

uusi idea, mutta nykytekniikoin; halogeenein, kuituvaloin<br />

ja mm. radio-ohjattavuuksineen, portaiden ja koko omakotitalon<br />

tekninen ja visuaalinen valaistus antavat mielenkiintoisia<br />

ja näyttäviä mahdollisuuksia, Väätäinen hehkuttaa.<br />

OIKEA VALO OIKEAAN PAIKKAAN<br />

Kodin valaistuksessa on tietysti tärkeätä, että kussakin tilassa<br />

on tarkoitukseen sopiva valaisin. Työhuoneessa loistevalo<br />

ja olohuoneessa esim. halogeenit, makuuhuoneessa tunnelma-<br />

ja lukuvalot. Kylpyhuoneessa voi olla peiliin sijoitetut<br />

valaisimet, jolloin valo tulee oikein. Tätä olemme itse<br />

kehittäneet ja sen valmistuskin on jopa yksin kappalein kustannuksiltaan<br />

järkevissä rajoissa. Lasitiilen sisälle voidaan<br />

rakentaa Led-valoja jne., kuvaa Väätäinen nykymahdollisuuksia.<br />

Valon oikeat väriominaisuudet ovat myös erittäin tärkeitä.<br />

Epäsuoralla valolla, joka on lähes varjotonta, on oma<br />

paikkansa valaistuksessa ja toisaalta hyvin jyrkällä kohdevalolla<br />

voidaan tehdä tilasta jopa dramaattinen. Toki valaistusuunnittelussa<br />

otetaan huomioon myös päivänvalo, mutta<br />

kun olemme pääosin iltaisin kotona, on keinovalon osuus<br />

merkittävä. Valaistus on äärimmäisen visuaalinen ja toisaalta<br />

tekninen elementti ja jos nämä eivät kohtaa, saadaan ehkä<br />

tunnelman, määrän ja tekniikan sekamelska. -Ehkä kustannukset<br />

ovat jossain määrin rajanneet valaistussuunnittelijan<br />

käyttöä, mutta viimeisten viiden vuoden aikana on tähänkin<br />

asiaan kiinnitetty huomiota ja osataan vaatia. Suunnitteluun<br />

sijoitettavat sadat eurot saa kyllä takaisin kustannustehokkaana<br />

sähkösuunnitteluna ja -urakointina, myös<br />

optimoituna valaistusähkön kulutuksena ja viimeistään asumisviihtyvyydessä,<br />

lupaa Zeeta Oy:n toimitusjohtaja Pekka<br />

Väätäinen.<br />

41

Ikkunoiden<br />

kaksi tehtävää<br />

– valo sisään, kylmä ulos<br />

Satu hölmöläisten talonrakentamisesta kertoo, että hölmöläiset tekivät ensin<br />

ikkunattoman talon, mutta totesivat sen pian asuinkelvottomaksi. Niinpä<br />

seinään sahattiin aukko ja hölmöläiset innostuivat valon määrästä niin,<br />

että suurensivat aukkoa ja lisääntyvän valon myötä innostuttiin aukkoa laajentamaan<br />

yhä suuremmaksi ja suuremmaksi. Lopultahan sitten seinä ja talo<br />

romahtivat. Näin ei sentään nykyisin rakenneta, sillä rakennusmääräykset<br />

säätelevät aika tarkasti ikkunoiden koon. Oikeilla ratkaisulla löytyy siten<br />

toisaalta riittävästi joustovaraa.<br />

Teksti: Tapio Näslund, kuvat: Jarno Kylmänen ja Velux Oy<br />

Ikkunat ovat yksi rakentamisen mielenkiintoisimmista<br />

elementeistä.<br />

Niillä voidaan vaikuttaa oleellisesti<br />

talon ulkonäköön ja asumistoimintoihin<br />

ja -viihtyvyyteen itse talon sisällä.<br />

Ikkunan keskeiset ominaisuudet ovat<br />

hieman vastakohtaisia; sisään pitäisi<br />

saada valoa, mutta häiritsevien äänien<br />

ja kylmän ilman tulisi jäädä ulkopuolelle.<br />

Ikkunoita koskevien rakennusmääräysten<br />

taustalla on energiankulutuksen<br />

minimointi.<br />

IKKUNOIDEN TEHTÄVÄ<br />

Ikkunoiden olennaisin tehtävä on päästää<br />

luonnonvaloa sisätiloihin ja toisaalta<br />

ne mahdollistavat myös ympäristön<br />

tapahtumien, esimerkiksi lasten leikkien<br />

seuraamisen. Eräs ikkunoiden teh-<br />

IKKUNAT JÄLKIJUNASSA<br />

Vuosikymmeniä sitten ikkuna oli vain<br />

rakennuksen runkoon tehty lasinen<br />

aukko, josta näkyi läpi. Vielä 60-luvullakin<br />

tehdyissä taloissa on 2-lasisia ikkunoita<br />

ja vasta erinäisten öljy- ja energiakriisien<br />

kautta alettiin myös ikkunoiden<br />

energiatehokkuuteen kiinnittämään<br />

huomiota. Nykyistenkin ikkunoiden<br />

perusrakenne on runkoon kiinnitettävä<br />

karmi, jonka sisäpuoliset<br />

puitteet eli pokat ovat lasia ja lasielementtejä<br />

koossa pitävä osa. Tämä puitteen<br />

sisäpuolinen eli lasin näkyvä osa<br />

muodostaa ikkunan valoaukon. Ikkunoiden<br />

valmistusmateriaalina käytetään<br />

korkealaatuista kuivaa puutavaraa<br />

ja alumiinia. Helat ovat muovia tai<br />

metallia. Itse ikkunan lasirakenne on<br />

kehittynyt valtavasti. Niinpä esim. selektiivilasin<br />

U-kerroin on niinkin alhainen<br />

kuin 1,1 W/m 2 K.<br />

42

tävistä on tuuletus. Avattavien ikkunoiden<br />

tai erillisten tuuletusikkunoiden<br />

avulla sisätilat voidaan tuulettaa eli sisäilma<br />

voidaan vaihtaa nopeasti. Tuuletusta<br />

ei kuitenkaan pidä sekoitta jatkuvaan<br />

ilmanvaihtoon. Ikkunan kohdalla<br />

on huomioitava se, ettei ikkuna<br />

ole kantava rakenne ja ikkunoiden ylittävät<br />

rakenteet, jotka ottavat yläpuolelta<br />

tulevia kuormia vastaan, on mitoitettava<br />

erikseen niin, että ne pystyvät siirtämään<br />

ikkunan kohdalle tulevat kuormat<br />

perustuksille ja edelleen maaperään.<br />

IKKUNAN PINTA-ALAMÄÄRÄYKSET<br />

Ikkunan lämmöneristävyys on normaalisti<br />

heikompi kuin seinärakenteen,<br />

mistä johtuen ikkunoiden<br />

osuutta vaipan alasta onkin rajattu.<br />

Toisaalta, jotta huone voidaan määritellä<br />

asuinhuoneeksi, siinä tulee olla<br />

ikkuna, jonka valoaukko on vähinään<br />

10 % huonealasta. Rakennusmääräyskokoelman<br />

mukaan ikkunoiden pinta-ala<br />

saa olla enintään 15 % rakennuksen<br />

kerrosalasta. Tästä säännöstä<br />

voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia<br />

tietyin ehdoin. Käytännössä ikkunaalaa<br />

saa olla varsin runsaastikin, jos<br />

niin halutaan ja suunnitellaan. Lämpimän<br />

tila ja ulkoilman tai lämmittämättömän<br />

tilan välillä oleva ikkunapinta-ala<br />

saa olla suurempi, jos samalla<br />

pienennetään ikkunan tai muiden<br />

vaipanosien lämmönläpäisevyyttä, eli<br />

U-arvoa pienennetään. Ikkunapintaalan<br />

osuus ei kuitenkaan saa ylittää 50<br />

% rakennuksen ulkoseinien yhteenlasketusta<br />

pinta-alasta. Yksittäisen huoneen<br />

ikkunapinnan osuus saa olla<br />

enintään 70 % ko. huoneen ulkoseinän<br />

alasta. Ikkunan pinta-ala lasketaan<br />

kehän ulkomittojen mukaan. Ikkunan<br />

ja oven lämmöneristysvaatimukset<br />

koskevat koko rakennusosaa karmi- ja<br />

puiterakenteineen. Edellä esitettyjen<br />

sääntöjen U-arvot ja muut huomioitavat<br />

seikat on esitetty Suomen rakennusmääräyskokoelman<br />

osassa C3.<br />

IKKUNAT OSANA JULKISIVUA<br />

Talojen julkisivujen elävöittämiseen<br />

ikkuna on kiitollinen elementti, joskin<br />

huonetilan valontarve on tietenkin<br />

suunnittelun peruslähtökohta. Suomessa<br />

rakennettavien pientalojen aika<br />

vallitseva muoto on 11/2-kerroksinen,<br />

jossa kattoikkunan käyttö on perusteltu<br />

luonnonvalon saamiseksi yläkertaan.<br />

Myös kattolyhty on varsin yleinen ratkaisu.<br />

Huonetilojen välisissä sisäseinissä<br />

voi olla tehokeinona ikkuna esim.<br />

katonrajassa. Mikäli toinen huone on<br />

kylpyhuone, valitaan mieluummin lasitiili.<br />

Perinnetaloista tuttuja koristeellisia<br />

vuorilautoja käytetään julkisivun<br />

tehokeinona.<br />

Ikkuna on innostanut myös lauluntekijöitä.<br />

Näin Lordin aikakautena täytyy<br />

muistaa myös Suomen ensimmäistä<br />

Euroviisuosallistumista 1961, jolloin<br />

Suomi saavutti heti kymmenennen sijan<br />

Laila Kinnusen esittämällä kappaleella<br />

Valoa ikkunassa. Toinen evergreen<br />

on Rauli Badding Somerjoen Ikkunaprinsessa.<br />

Kattoikkunoihin voidaan yhdistää VELUX-julkisivuikkunat,<br />

joiden avulla saadaan lisää valoa<br />

ja tilaa.<br />

43

Energiaa auringosta<br />

Auringon lämpöä hyödynnetään energian tuottamiseen myös Suomessa, vaikka emme sen lämmöstä<br />

voikaan nauttia niin runsaasti kuin keskikesän valosta. Moni mökkiläinen osaa kuitenkin<br />

hyödyntää niukankin paisteen pesuveden lämmittämiseen ja television katseluun. Myös<br />

omakotitalon rakentajat ovat selvästi aiempaa enemmän kiinnostuneita aurinkolämmöstä osana<br />

lämmitysenergiaa, toteutettuna useimmiten öljylämmityksen rinnalla.<br />

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Antti Kähönen<br />

44

Vaikka talven lämpötilat ovat meillä huomattavasti alhaisemmat<br />

kuin Keski-Euroopassa, on Suomessa aurinkotunteja<br />

kuitenkin lähes yhtä paljon kuin Saksassa.<br />

Erityisesti rannikkoseutumme ovat otollisia tämän<br />

energiaa ja ympäristöä säästävän lämmitysmuodon käytölle,<br />

sillä taivaalta saatavien säteiden lisäksi vesi heijastaa lisää<br />

aurinkoa keräimiin.<br />

KERÄIN POIMII LÄMMÖN<br />

Eteläisessä Euroopassa, mm. Espanjassa on lämpimän veden<br />

tuotanto ratkaistu aika yksinkertaisesti; talon katolle<br />

on sijoitettu musta teräspönttö, jonka sisällä oleva vesi lämpenee<br />

polttavan auringon paahteessa – ympärivuotisesti.<br />

Meillä käytössä olevat lämpökeräimet ovat hieman teknisempiä:<br />

Yleisin käytössä oleva on nestekiertoinen tasokeräin,<br />

jossa aurinkosäteily lämmittää tummaa absortiolevyä,<br />

mikä on pinnoitettu selektiivisellä pinnoitteella estämään<br />

lämmön poisheijastumisen. Tämä levy on lämpöeristetty<br />

alapuolelta ja sivuilta. Keräimen sisällä virtaa veden ja glykolin<br />

seos, johon lämpö siirtyy ja johdetaan edelleen lämminvesivaraajaan.<br />

Aurinkokeräin voi tuottaa 400-600 kWh<br />

vuodessa neliömetriä kohden. Pientalossa voi olla esim. 2-<br />

3 keräintä, joiden yhteispinta-ala on noin 5-8 m 2 .<br />

AURINKO SÄÄSTÄÄ<br />

Energiankulutusta mittaavan vertailututkimuksen mukaan<br />

aurinkoenergialla voidaan säästää jopa viidennes pientalon<br />

lämmityskuluissa. Senewa Oy:n tekemän vertailututkimuksen<br />

mukaan auringosta saadaan kerättyä suurin osa vuoden<br />

aikana tarvittavan käyttöveden energiasta ja lämmitysenergiasta<br />

lähes ilmaiseksi. Aurinkoöljytalossa öljynsäästö<br />

verrattuna normaaliin öljylämmitystaloon oli 835 litraa eli<br />

noin 500 euroa.<br />

Ilmatieteen laitoksen mittaustulosten mukaan Suomessa<br />

paistaa aurinko keskimäärin 1784 tuntia vuodessa, mikä<br />

tekee keskimäärin vajaa viisi aurinkotuntia päivässä. Aurinkotuntien<br />

lisäksi energiaa pystytään keräämään myös pilvisellä<br />

säällä, sillä aurinkolämpökeräimet vastaanottavat myös<br />

hajasäteilyä. Auringon säteilystä saadaan kehittyneillä aurinkolämpöjärjestelmillä<br />

talteen noin kolmannes.<br />

Putkikeräimet.<br />

Pienikin aurinkosähköpaneeli riittää valaisemaan kesämökin.<br />

AURINKOENERGIA KIINNOSTAA<br />

Öljyalan palvelukeskuksen tekemän mukaan 110 000 öljylämmitteisessä<br />

talossa asuvaa on valmiina ottamaan aurinkoenergian<br />

lisälämmönlähteeksi seuraavan kymmenen vuoden<br />

aikana. Mielenkiinnon taustalla ovat sekä säästöt että<br />

ekologiset arvot. Tekninen asiamies Eero Otronen Öljyalan<br />

Palvelukeskuksesta sanoo nykyisten aurinkoenergian keräämiseen<br />

tarkoitettujen laitteiden hyötysuhteen olevan entistä<br />

paremman ja niiden asennuksenkin käyvän aikaisempaa<br />

helpommin. Öljylämmitykseen liitettynä aurinkoenergia<br />

voidaan hyödyntää mahdollisimman suurena, kun moderni<br />

automatisointi ottaa öljyn käyttöön vasta kun aurinkoenergia<br />

ei riitä käyttöveden lämmittämiseen tai suuremmissa<br />

järjestelmissä lämpimän käyttöveden ja lämmön tuottamiseen.<br />

Kiinnostusta aurinkolämpöön lisää myös uusi,<br />

pientalojakin koskeva energia-avustus, jota voidaan myöntää<br />

myös pelkän aurinkokerääjän hankintakuluihin, kun se<br />

liitetään osaksi lämmitysjärjestelmää.<br />

45

Teitpä oikein kartanon!<br />

Sannäsin kartano sijaitse 10 km Porvoosta itään Ilolanjoen rannalla. Kartanon on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel ja se on rakennettu<br />

vuosina 1836-1837. Nykyisin se toimii koulutuskeskuksena.<br />

Kartano tuo sanana varmaan useimmille mieleen hulppeat tilukset ja toisaalta<br />

sillä on myös romanttista kaikua, muistellaanpa vaikka vuoden 1943<br />

elokuvaa: Katariina ja Munkkinimen kreivi, jonka tapahtumat pyörivät Regina<br />

Linnanheimon ja Leif Wagerin tähdittäminä Munkkiniemen kartanon<br />

ympärillä. Nykyisinkin voi vielä kuulla jonkun sanovan ihaillessaan toisen<br />

hieman keskikokoa suurempaa omakotitaloa: "Teitpä oikein kartanon".<br />

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen<br />

Suomen lähihistoriasta löytyy lukuisia,<br />

jopa merkittäviäkin kartanoympäristöön<br />

liittyviä tapahtumia, maa- ja metsätalouden<br />

hoitamisen ollessa tietysti<br />

keskeisessä asemassa. Useiden kartanoiden<br />

historia alkaa jopa 1300- ja<br />

1400 -luvuista lähtien. Päärakennuksia<br />

on palanut ja tuhoutunut sodissa<br />

tai liian riehakkaiksi kääntyneissä juhlissa,<br />

mutta tällä hetkellä löytyy tietoja<br />

ainakin 224 kartanosta, joissa asutaan<br />

ja eletään. Useimmat ovat kuitenkin liiketaloudellisessa<br />

käytössä; hotelleina,<br />

kokouspaikkoina, pitokartanoina ja<br />

golf-klubien päärakennuksina.<br />

PUUTA, TIILTÄ, KIVEÄ<br />

Suomen tunnetuimmat kartanot ovat<br />

pääosin kivirakenteisia, mutta myös<br />

tiiltä on käytetty upeasti esim. Vanajanlinnassa,<br />

joka tunnettiin aiemmin nimellä<br />

ƒikäälän kartano. Lahden seudulla<br />

olevat Messilän ja Mukkulan kartanot<br />

ovat puurakenteisia, samoin mm.<br />

Ilolan kartano Porvoossa. Huoneita<br />

kartanoissa on jopa kymmeniä ja huoneistoalat<br />

alkaen 400 m2:stä jopa 1200<br />

m2:iin, kenties vieläkin enemmän.<br />

Kartanoiden tyylisuunnat kuvastavat<br />

valmistumisajan henkeä sisältäen ele-<br />

46

menttejä barokista, renesanssista, klassismista,<br />

empirestä, rokokoosta ja karoliinisuudesta.<br />

Kartanoita on viime<br />

vuosikymmeninä nykyaikaistettu mm.<br />

lämmityksen, valaistuksen, LVI- ja<br />

muun tekniikan suhteen, mutta ulkopuolisia<br />

muutostöitä ei luonnollisestikaan<br />

ole juurikaan tehty.<br />

RÄLSSISÄTERISTÄ KLUBIKSI<br />

Puuverhoilllussa Labbyn kartanossa on n. 1200 m 2 .<br />

Nokian kartano on yksi lukuisista golf-klubin käyttöön valjastetuista.<br />

Ylhäisaatelin asumakartanoa kutsuttiin<br />

rälssisäteriksi. Muutama kartano<br />

en edelleenkin asumakäytössä, jopa<br />

edelleen samojen, vuosisatoja vanhojen<br />

sukujen hallussa. Nykyisin ei taida<br />

silti juurikaan törmätä pehtoorien<br />

ammattikuntaan. Pehtori oli kartanonherran<br />

luotettu, eräänlainen isännöitsijä,<br />

joka huolehti alamaisineen<br />

tiluksista, pelloista ja metsistä. Eräs<br />

tunnetuimmista kartanoistamme lienee<br />

Haikon kartano, jonka historiaa<br />

tunnetaan jo 1300-luvulta, jolloin se<br />

oli luostarin omistuksessa. Nykyinen<br />

päärakennus on valmistunut 1914,<br />

aiemman tietysti tuhouduttua tulipalossa.<br />

Haikon kartanon suunnitteli Armas<br />

Lindgren, jonka kädenjälki näkyy<br />

myös Suomen Kansallismuseon suunnittelussa.<br />

Hotelli- ja kokouspaikkakäytön<br />

lisäksi kartanoiden päärakennuksia<br />

ja entisiä viljelysmaita on muutettu<br />

gol<strong>fi</strong>n harrastajien käyttöön.<br />

Näitä ovat mm: Tali, Pikkala, Annila,<br />

Nevas, Virvik, Nordcenter ja viimeisimpinä<br />

Kulloo ja Kytäjä. Romantiikka<br />

on siis väistynyt. Enää emme kuule<br />

kartanon parvekkeelta Leif Wagerin<br />

unohtumatonta Romanssia: Sua<br />

vain yli kaiken mä rakastan, sinä taivaani<br />

päällä maan…<br />

Tervikin kartanon sijaitsee Suomen pisimmän<br />

tammikujan päässä.<br />

47

Missä aita on matalin?<br />

Tämän päivän moderni ratkaisu on vinyyliaita.<br />

Aita on rajan symboli. Usein aita on myös selvästi kulkueste,<br />

jonka ylittäminen on vaikeaa ja tehty joskus tarkoituksella jopa<br />

mahdottomaksi. Merkittäviä historiallisia "aitoja" ovat Kiinan<br />

muuri ja Berliinin muuri. Aitaa käytetään myös sanonnoissa;<br />

Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella ja: Mennään yli<br />

siitä, missä aita on matalin.<br />

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat Suorakanava Oy<br />

Rauta-aita sopii tiettyyn ympäristöön.<br />

Koristeellinen aita.<br />

Persoonallinen aita.<br />

Suosittu aitatyyppi on pensasaita.<br />

48

Aidan rakennusmateriaaleja löytyy vähintään yhtä paljon<br />

kuin talonkin. Vanhimmat aidat lienevät vapaasti<br />

pinottuja kiviaitoja, joita näkyy vieläkin mm. Irlannissa<br />

ja Skotlannissa pitämässä lampaat omalla reviirillään.<br />

Eläinten hoitoon liittyy myös piikkilanka-aita, joskin<br />

sitä käytetään myös mm. vankiloissa. Nykyisten pientalojen<br />

aitojen osalta ei rakentajalla ole kovinkaan paljon valintamahdollisuuksia;<br />

kaava ja rakennusmääräykset ratkaisevat.<br />

AITA ON OSA KOKONAISUUTTA<br />

Jos aita täytyy määritellä jo rakennuslupaan, niin silloinhan<br />

toteutustapa on yksiselitteinen. Jos taas rakennusmääräyksissä<br />

sanotaan ainoastaan, että aidan on oltava tiettyä<br />

materiaalia, niin silloin rakentaja voi<br />

pohtia valintaa ainakin seuraavista näkökulmista,<br />

1) Toteuttaa aita samalla materiaalilla<br />

kuin oman talon pintaverhousmateriaali<br />

2) Tehdä samanlaisen aidan<br />

kuin naapurilla, 3) Tehdä sellaisen aidan<br />

kuin kadun- tai tienvarressa on pääsääntöisesti.<br />

Aidan materiaali voi ihan hyvin olla<br />

eri kuin talon julkisivussa, mutta joitain yhdistäviä tekijöitä<br />

on syytä käyttää. Aidan väritys voi esimerkiksi olla sama<br />

kuin talon pää- tai tehosteväri, aidan rakenteessa voi olla<br />

jotain samoja elementtejä kuin talossa, esim. sama pro<strong>fi</strong>ili<br />

kuin ikkunanpielilaudoissa, pystylaudoituksen päät voivat<br />

olla kattokaltevuuden mukaisia jne. Mikäli aita on tiilestä ja<br />

se pellitetään päältä, varma värisävy on sama kuin ikkunaja<br />

savuhormipellityksissä. Varsin useinhan aita on myös kasvillisuutta;<br />

esim. orapihlaja-, aronia- tai hernepensas. Pääasia<br />

on, että aita sopii ympäristöön ja tukeutuu suojaamansa<br />

alueen johonkin kokonaisuuteen tai yksityiskohtaan<br />

Katajainen seiväs,<br />

haapainen aita ja<br />

kuusinen vitsas<br />

kestävät miehen iän.<br />

Vihantilainen sanonta<br />

kanssa. Täysin ympäristölle vieras materiaali lienee kaikkein<br />

pahin epäonnistumisen paikka; riukuaita saattaa kyllä<br />

sopia uudisrakennukseenkin, mutta vain maaseutumaisemassa<br />

tai mökillä. Vaikka aidan on tarkoitus suojata katseilta<br />

ja estää kenties lapsien tai lemmikin karkaaminen ajotielle,<br />

ei siinä saa liioitella. Kaksimetrinen muuri - olipa<br />

rakenne mitä tahansa – on liioittelua. Taottu rauta-aita ei<br />

myöskään sovi ihan joka talon pariksi. Kruusattu lauta-aita<br />

monine muotoineen saattaa korostua liiaksi. Jos taas päädytään<br />

jämäkkään tiiliaitaan, niin kyllä talon on myös oltava<br />

tiilinen ja mieluummin vielä samaa laatua ja väriä. Mikäli<br />

aita toteutetaan polveilevaan rinnemaastoon, on rakenne<br />

haastava; aidan on mukailtava maastoa niin ylä- kuin alaosaltaan,<br />

eikä rakennekorkeus saa poiketa oleellisesti. Ja olipa<br />

kysymys mistä tahansa aitamateriaalista tai -rakenteesta, perustukset<br />

on tehtävä kunnolla ja maahan<br />

kosketuksissa olevan puumateriaalin on<br />

oltava painekyllästettyä. Maa on väärällään<br />

väärin perustettuja ja huonosti hoidettuja<br />

aitoja. Tee omasi oikein perustettuna,<br />

oikeista materiaaleista, oikean korkuisena<br />

ja värisenä – ja täydennä kokonaisuutta<br />

tyyliin sopivalla portilla.<br />

Aitoja läpi vuosisatojen<br />

– kiviaita – piikkilanka-aita<br />

– lumiaita – tiiliaita<br />

– poroaita – puuaita<br />

– risuaita – lauta-aita<br />

– riukuaita – vinyyliaita<br />

– säleaita – raja-aita<br />

– pensasaita – aitajuoksu<br />

– kuusiaita<br />

AITA EI ITSETARKOITUS<br />

Mikäli aidan valinnassa on rakentajan vapaus, on tietysti<br />

ensimmäisenä mietittävä, tarvitaanko aitaa yleensä ollenkaan<br />

ja voiko se olla vain viitteellinen, esim. harvakseen<br />

istutettuja puita tai pensaita. Oleellista tässäkin on, ettei aita<br />

missään tapauksessa ole ristiriidassa talon tai ympäristön<br />

Rakkaus on sellainen asianlaita<br />

että se kulkee meriä ja maita<br />

Tulipa eteen risu eli aita<br />

ei se siinäkään niskojaan taita<br />

Suomalainen sananlasku<br />

Eri materiaaleja yhdistettynä kauniiksi<br />

aidaksi.<br />

Tiilinen aita on jykevä ja pitkäikäinen<br />

– jos perustukset on tehty huolella.<br />

Kerrostalon piha-aluetta<br />

kiertävä symbolinen aita.<br />

Riukuaita löytyy Suomesta vielä kilometreittäin<br />

– kun uuttakin vielä tehdään.<br />

49

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia –<br />

LOHJA RUDUS HIEKKALINNALEIKEISSÄ<br />

Lappeenrannan satama-alueesta on<br />

kehittynyt eurooppalaisen mittapuun<br />

mukaan ainutlaatuinen kokonaisuus,<br />

josta ei vain lähdetä risteilylle vaan jossa<br />

viihdytään.<br />

Historiallinen linnoitus museoineen<br />

ja taiteilijapuoteineen sekä satamaa huvialueineen<br />

vetää vuosi vuodelta yhä<br />

enemmän kävijöitä nauttimaan karjalaisesta<br />

elämänmenosta.<br />

KOLMESTA MILJOONASTA<br />

KILOSTA HIEKKALINNA<br />

- TEEMANA JÄNNITTÄVÄ<br />

MERISEIKKAILU<br />

Suomen suurinta hiekkalinnaa<br />

pääsee ensi kesänä<br />

ihailemaan jo kolmannen<br />

kerran. Tämän vuoden<br />

teemana on meriseikkailu.<br />

Kolmesta miljoonasta<br />

Lohja Ruduksen hiekkakilosta<br />

muotoillussa merirosvolinnassa<br />

seikkailevat del<strong>fi</strong>init ja<br />

merenneidot. Komeuden kruunaavat<br />

hiekkapatsaat EU-maiden tunnetuimmista<br />

nähtävyyksistä sekä 150-vuotiaan<br />

Saimaan kanavan hiekkamalli.<br />

Hiekkalinnassa merirosvolaivan torni<br />

kohoaa kahdeksan metrin korkeuteen.<br />

Komeuden toteuttaa jään- ja hiekanveiston<br />

mestari, lappeenrantalainen<br />

Kimmo Frosti joukkueineen oikeaoppisesta<br />

Lohja Ruduksen hiekkalinnahiekasta.<br />

TEATTERITARJONTAA, MERIROSVO-<br />

RISTEILYJÄ JA LEIKKIMÖKKIKYLÄ<br />

– JA AIKUINENKIN VIIHTYY!<br />

Hiekkalinnan yhteydessä on uutuutena<br />

Lappeenrannan Nuorkauppakamarin<br />

ideoima lasten leikkimökkikylä. Viime<br />

vuodesta tuttuja palveluja ovat<br />

pomppulinna, suuri hiekkalaatikko<br />

täynnä Lohja Ruduksen leikkihiekkaa<br />

hiekkakakkujen leipomiseen sekä perheen<br />

pienimmille mitoitettu Possujunan<br />

asema. Lauke-hevonen kuljettaa<br />

matkalaisia sataman ja hiekkalinna-alueen<br />

välillä. Hiekkalinnan kukkopilliverstaassa<br />

järjestetään savimaalausiltapäiviä<br />

torstaisin ja sunnuntaisin.<br />

Hiekkalinnan meriseikkailun mittavan<br />

veistoskokonaisuuden rakentamista<br />

voi seurata nettisivulta www.lappeenranta.<strong>fi</strong>/hiekkalinna,<br />

kuvagalleria<br />

<strong>2006</strong>. Hiekkalinna on avoinna päivittäin<br />

klo 10.00-18.00 aina 9. syyskuuta<br />

asti. Sisäänpääsy ja tutustuminen<br />

Hiekkalinnaan on maksutonta.<br />

Mitkä tämän lehden jutuista kiinnostivat sinua<br />

eniten tai mitkä olivat muuten vaan hyödyllistä<br />

tai mukavaa luettavaa? Merkitse rastilla kolme<br />

parasta juttua (ei järjestystä) ja faksaa kopio<br />

tästä sivusta numeroon 02-634 6449.<br />

Voit toki lähettää myös postikortin toimituksen<br />

osoitteeseen Suorakanava Oy/Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

-lehti, Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori.<br />

Kaikkein helpoimmin vastaat Internetin kautta<br />

osoitteessa www.rakentaja.<strong>fi</strong> > Viikon tapahtumat<br />

ja aktiviteetit.<br />

Vastausaika on syyskuun loppuun asti.<br />

Kiitos avustasi lehden kehittämisessä.<br />

Kaikkien<br />

vastanneiden kesken arvomme<br />

kolme maisemaikkunatapettia.<br />

Voittajien<br />

nimet julkaistaan Syksy<br />

<strong>2006</strong> numerossa.<br />

Aurinko ampuu kultanuoliaan .......................................... 2<br />

Aurinkoista rakentamista! ................................................. 3<br />

Lauri Ratia 60 vuotta: Elämää takana, elämä edessä .......... 4<br />

Auringosta apua energiansäästöön.................................... 6<br />

Toimiva kuivatus pitää perustukset kunnossa ................... 8<br />

Valokatteella varmistat kesän grillijuhlat ......................... 10<br />

Keraamisilla laatoilla viimeistelty ja tyylikäs terassi ........ 12<br />

Pihan aika ....................................................................... 14<br />

Aurinko ja kasvit ............................................................. 16<br />

Päivänkehrästä aurinkoon ............................................... 19<br />

Talotekniset ratkaisut vaikuttavat vuosikymmeniä .......... 20<br />

Katajanokalle nousevassa arvokohteessa<br />

ilmanvaihtokin on huippulaatua..................................... 22<br />

1980-luvun omakotitaloon uusi ilme ja ilma ................. 24<br />

Uponor-imeytysmoduuleilla<br />

lisää tehoa maapuhdistamoon ........................................ 26<br />

Uponorilta vakuus käyttövesi-järjestelmälle ................... 27<br />

Tiilerin Ruukintiili on monipuolinen vaihtoehto ........... 28<br />

Osaava asentaja tuo uuden rakentamisen ........................ 31<br />

Valon ja materiaalin liitto ............................................... 32<br />

Rakenna hyvän sään aikaan!............................................ 34<br />

Pronssikaudesta ympäristökauteen ................................. 36<br />

Kestävä Kivitalo -palkinto Siilinjärven Vuorelaan ............ 39<br />

Kun aurinko ei paista ...................................................... 40<br />

Ikkunoiden kaksi tehtävää – valo sisään, kylmä ulos ...... 42<br />

Energiaa auringosta ........................................................ 44<br />

Teitpä oikein kartanon! ................................................... 46<br />

Missä aita on matalin? .................................................... 48<br />

Uusia Tuulia .................................................................... 50<br />

50

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia– Uusia tuulia<br />

TIILERI GRILLIPAKETIT<br />

– MAKUA KESÄÄN<br />

Tiileriltä löytyy grillaajalle neljä erilaista<br />

grillitarvikepakettia. Pakettiin kuuluu<br />

valmiiksi sahatut tiilet, laastit, valuosat<br />

ja metalliosat. Lisäksi ostaja saa<br />

kerroksittain etenevät pystytysohjeet.<br />

Näin ollen grillintekijä tarvitsee vain<br />

muurauskauhan, vettä ja sähköä laastin<br />

sekoitukseen kaikki muu on valmiina.<br />

Ammattimuurari muuraa nopeasti<br />

grillin kasaan valmiista osista. Koska<br />

tiilet on valmiiksi tehtaalla työstetty, ei<br />

itse työmaalle synny pölyä ja sahausjätettä<br />

tiilistä. Paketit sisältävät kaiken<br />

tarvittavan ja toisaalta asiakkaan ei tarvitse<br />

ostaa mitään liikaa. Niin ja mikä<br />

estää tee se itse miestä harjoittelemasta<br />

muuraamista itsekin. Tämähän on<br />

sopivaa tekemistä esimerkiksi lomalle.<br />

Mikä on mukavampaa kuin grillaus itse<br />

tehdyssä grillissä kauniina kesäpäivänä<br />

aidolla tiilestä valmistetulla hiiligrillillä.<br />

Grillipaketit on saatavilla 14 eri värivaihtoehdolla.<br />

Paketit ovat Suomalaista<br />

laatutyötä.<br />

Maukasta grillikesää toivottaa Tiileri.<br />

Kuvassa pikkugrilli.<br />

KIVITALO TUOREENA PAINOKSENA<br />

Kivitalo-kirja on julkaistu uusittuna ja ajantasaistettuna. Uuteen painokseen on<br />

koottu viimeisintä tietoa paikallarakennettavan kivitalon suunnittelusta ja rakentamisesta.<br />

Pääpaino on asuintaloissa, mutta monet ratkaisut sopivat myös muuntyyppisiin<br />

rakennuksiin.<br />

Kirjassa yli kaksikymmentä rakennusalan asiantuntijaa kertoo oman erityisalansa<br />

uusimmat tiedot ja kokemuksia paikallarakentamisesta. Tekstissä tarkastellaan esimerkkikohteiden<br />

valossa paikallarakentamisen vaikutuksia esteettiseen laatuun,<br />

toimivuuteen ja viihtyisyyteen, taloudellisuutta ja kestävyyttä unohtamatta.<br />

Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1998. Uudelle painokselle oli<br />

tarvetta, sillä paikallarakentamisen osuus on kirjan ensijulkaisusta selvästi lisääntynyt.<br />

Kirja on tarkoitettu niin rakennuttajille, urakoitsijoille kuin suunnittelijoillekin,<br />

ja se on myös hyvä apuväline opiskelijoiden käyttöön.<br />

Kivitalo-kirja on syntynyt Kestävä Kivitalo paikallarakentaen -projektin tuloksena,<br />

ja kirjan toimituksellisesta työstä vastaa Kestävä kivitalo -yritysryhmäryhmä:<br />

Lohja Rudus, maxit, Wienerberger, Fundia betoniteräkset, Tammet,<br />

Betonikeskus/Valmisbetoni.<br />

Kirjan voi tilata kuten muutkin Betonitiedon kirjat ottamalla yhteyttä toimistosihteeri<br />

Irmeli Kososeen joko puhelimitse 09 6962 3627 tai sähköpostitse<br />

irmeli.kosonen@betoni.com.<br />

Tilauksen voi tehdä myös www.betoni.com -sivuilla klikkaamalla kohtaa<br />

shop ja uusimmat. Kirjan hinta on 40 euroa.<br />

VANKKA JA TUKKEUTUMATON RÄNNIKAIVO SADEVESIJÄRJESTELMÄÄN<br />

Uponor on tuonut markkinoille rännikaivon,<br />

jonka näkyvimpinä argumentteina<br />

ovat uudenlainen muotoilu<br />

sekä entistä parempi rakenne tukkeutumisen<br />

estämiseksi.<br />

Uponor-rännikaivo Plus on myös<br />

aiempia rännikaivoja suurempi ja<br />

korkeareunaisempi. Etuna on, että<br />

syöksyputkesta valuvat vedet ohjautuvat<br />

sadevesiviemäriin ja rakennuksen<br />

sokkeli pysyy kuivana rankkasateellakin.<br />

Uponor-rännikaivo<br />

Plussan siivilä on riittävän korkea,<br />

joten roskat jäävät ylemmäs eikä tilapäinen<br />

jäätyminenkään tuki kaivoa.<br />

Samasta syystä kaivo on myös entistä<br />

helpompi puhdistaa. Siivilän<br />

keskellä on reikä sadevesiviemärin<br />

huuhteluletkua varten. Rännikaivo<br />

voidaan liittää 110 millin viemäriin<br />

joko joustavien yhteiden kanssa tai<br />

liittämällä se suoraan Uponor-sadevesiputkeen.<br />

Tiivistettä käyttämällä<br />

kaivon ja putken liitoksesta saadaan<br />

täysin vesitiivis.<br />

Julkaisija<br />

Me <strong>Rakentaja</strong>t yhteistyöryhmä<br />

Toimitus<br />

Suorakanava Oy<br />

Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori<br />

Puh. 02-634 6400, fax 02-634 6449<br />

Painopaikka<br />

Punamusta<br />

Päätoimittaja<br />

Raimo Holopainen<br />

raimo.holopainen@rakentaja.<strong>fi</strong><br />

Toimituskunta<br />

Mirja Forsman<br />

Marianne Junkkarinen<br />

Anna Määttänen<br />

Tapio Näslund<br />

Tord Holmlund<br />

Markku Mäenpää<br />

Tuula Nordberg<br />

Heikki Perkiö<br />

Taitto ja ulkoasu<br />

Virve Rintasalo<br />

virve.rintasalo@rakentaja.<strong>fi</strong><br />

Kansikuva<br />

Osoitteenmuutokset<br />

Kirsi Hankimaa<br />

kirsi.hankimaa@rakentaja.<strong>fi</strong><br />

Puh. 02-634 6400<br />

51

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!