Lahden väestömuutokset 2007 - Lahti

lahti.fi

Lahden väestömuutokset 2007 - Lahti

Tilastokatsaus 1/ 2008

220062006

LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

Lisätietoja:

Irja Henriksson

puh. (03) 814 2148

email:

etunimi.sukunimi@lahti.fi

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala

19.6.2008


Sisällysluettelo

1. Väkiluvun kehitys 3

1.1 Lahden väkiluku ylittänee 100 000 rajan vuonna 2009 3

1.2 Asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa 7

1.3 Väkiluvun kasvu hidastunee vasta 2030 –luvulla 8

2. Syntyneitä vain vähän enemmän kuin kuolleita 10

3. Muuttoliike 10

3.1 Lahdelle eniten muuttovoittoa pääkaupunkiseudun ja

Tampereen jälkeen 10

3.2. Nettomaassamuutto suurempi vain Vantaalla ja Tampereella 10

3.3. Siirtolaisuus ei ole enää tärkein syy väkiluvun kasvuun 11

4. Väestönmuutokset alueittain vuonna 2006 14

5. Muuttajien taustatietoja 15

5.1. Tulomuuttajat nuoria, lähtömuuttajat nuoria aikuisia 15

5.2. Muuttoliikkeen myötä opiskelijoiden määrä lisääntyi ja

työllisten määrä väheni 17

6. Ikärakenne 19

6.1. Eläkeläisten määrä kasvoi viidessä vuodessa yli 2000 19

6.2. Ikäihmiset hakeutuvat keskustaan 21

6.3. Joka neljäs yli 65–vuotias vuonna 2025? 22

2


1. Väkiluvun kehitys

1.1 Lahden väkiluku ylittänee 100 000 rajan vuonna 2009

Vuoden 2007 lopussa Lahden kaupungin väkiluku oli 99 308, joka on 542 henkilöä enemmän

kuin saman vuoden alussa. Tämän perusteella voidaan olettaa, että kaupunki ylittää

100 000 asukkaan rajan vuonna 2009.

1980­luvulla Lahti kärsi väkiluvun laskusta, kyseisenä vuosikymmenenä kaupungin väestö

väheni lähes 1 800 henkilöllä. 1990­luvun alusta lähtien kaupungin väkiluvun kehitys kääntyi

positiiviseksi, ja kaupungin väestö lisääntyi vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä

yli 3 500 henkilöllä. 2000­luvulla Lahden väestönkasvu vaihteli vuosittain voimakkaasti.

Vuonna 2001 kaupungin väestönkasvu (+622 henkilöä) oli voimakkainta sitten 1970­luvun

alun, sen sijaan muutama vuotta myöhemmin vuonna 2004 väkiluku kasvoi vain alle 30

henkilöllä. Väestönkasvu oli vuosina 2000­2007 yhteensä 2 642, joka on 80 enemmän

kuin vastaavana ajankohtana 1990­luvulla.

Väestönkasvun vuosina 1990­2007 Lahden väkiluku kasvoi 6,6 % eli 6 167 henkilöllä. (Kuva

1).

Lahden väkiluku 1990­2007

henkilöä

100000

99000

98000

97000

96000

95000

94000

93000

92000

91000

90000

1990 1995 2000 2005

Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina 1990­2007.

Lähde:Tilastokeskus

Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa Lahti sijoittuu väestömäärältään seitsemänneksi.

Muihin kaupunkeihin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut hidasta. Vuosina

2003­2007 Lahden väkiluku kasvoi 1,4 % (+ 1 340 henkilöä). Samana ajanjaksona Suomen

suurimmista kaupungeista kasvoivat voimakkaimmin Espoo 7,4 %, Vantaa 5,8 %, Oulu 5,6 %,

Jyväskylä 5,3 % ja Tampere 4,0 %. Helsingissä ja Kuopiossa väestönkasvu oli 1,6 %. Lahtea

hitaampaa kasvu oli Porissa (0,5 %) ja Turussa (0,4 %). (Kuvat 2 ja 3).

3


Vuonna 2007 Lahden väkiluku kasvoi 0,55 % (+ 542 henkilöä). Vertailukaupungeista väkiluku

kasvoi vahvimmin Vantaalla 1,5 % (+2 811 henkilöä), Espoossa 1,3 % (+ 3 028 henkilöä) ja

Oulussa 1,1 % (+1 407 henkilöä). Yli puolen prosentin kasvun saavuttivat Lahden lisäksi Jyväskylä

0,8 % (+ 663 henkilöä), Tampere 0,7 % (1 498 henkilöä) ja Helsinki 0,7 % (+ 4 010

henkilöä). Lahtea hitaammin väkiluku kasvoi Kuopiossa (0,4 %), Porissa (0,1 %) ja Turussa,

jossa väkiluku pieneni.

Kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina 2000­2007

114

indeks, 2000=100

112

110

108

106

104

102

100

98

96

94

92

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Helsinki

Espoo

Tampere

Vantaa

Turku

Oulu

Lahti

Kuopio

Jyväskylä

Pori

Lähde: TIlastokeskus

Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina 2000­2007.

Väkiluvun lukumääräinen kasvu 2003­2007

Lahdessa ja vertailukaupungeissa

Helsinki

Espoo

Tampere

Vantaa

Turku

Oulu

Lahti

Kuopio

Jyväskylä

Pori

­2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000

henkilöä

2003 2004 2005 2006 2007

Lähde: Tilastokeskus

Kuva 3. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun lukumääräinen kasvu vuosina 2003­2007.

4


Lahden kaupunkiseutu on väestömäärältään Suomen viidenneksi suurin kaupunkiseutu. Sen

väkiluku oli 159 203 vuoden 2007 lopussa. Alueen kuntien väkiluku kasvoi viiden viimeisen

vuoden aikana yhteensä 2,0 % eli yli 3 066 henkilöllä. Seudullisesti tarkasteltuna alueen väkiluvun

kasvu oli vaatimatonta verrattu muihin suuriin kaupunkiseutuihin, joita tarkastelussa oli

mukana kahdeksan. Lahden kaupunkiseutua heikompi tilanne oli ainoastaan Porin kaupunkiseudulla,

jossa on viimeisen viiden vuoden aikana kärsitty väkiluvun vähenemisestä. Vilkkainta

kasvu oli Oulun (8,5 %), Tampereen (6,8 %), Jyväskylän (5,3 %) ja Helsingin (4,5 %) kaupunkiseuduilla.

Lukumääräisesti väkiluku kasvoi eniten Helsingin kaupunkiseudulla, jossa väkiluku

kasvoi yli 55 000 henkilöllä vuosina 2003­2007. (Kuvat 4 ja 5).

Väkiluvun kasvu­% 2003­2007

kaupunkiseuduilla

%

­2,0 ­1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0

Helsingin kaupunkiseutu

Tampereen kaupunkiseutu

Turun kaupunkiseutu

Oulun kaupunkiseutu

Lahden kaupunkiseutu

Jyväskylän kaupunkiseutu

Porin kaupunkiseutu

Kuopion kaupunkiseutu

2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Tilastokeskus

Kuva 4. Suomen suurimpien kaupunkiseutujen väkiluvun prosentuaalinen kasvu vuosina

2003­2007.

5


Väkiluvun lukumääräinen kasvu 2003­2007

kaupunkiseuduilla

henkilöä

­10000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000

Helsingin kaupunkiseutu

Tampereen kaupunkiseutu

Turun kaupunkiseutu

Oulun kaupunkiseutu

Lahden kaupunkiseutu

Jyväskylän kaupunkiseutu

Porin kaupunkiseutu

Kuopion kaupunkiseutu

2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Tilastokeskus

Kuva 5. Suomen suurimpien kaupunkiseutujen väkiluvun määrällinen kasvu vuosina 2003­

2007.

1.2 Asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa

Lahti on jaettu kahdeksaan suuralueeseen, joista viimeisimmän viiden viimeisimmän vuoden

aikana kasvualueita olivat etenkin Kolava­Kujala ja Keskusta, mutta myös Ahtialan ja Launeen

suuralueiden väkiluku kasvoi. Muiden suuralueiden väkiluku laski, suurin väkiluvun lasku tapahtui

Kivimaa­Kiveriö­Joutjärvi suuralueella. (Kuva 6).

2000­luvun alkupuolella rakentaminen keskittyi keskustan alueelle, jossa viiden viimeisen

vuoden aikana väkiluku kasvoi yli 1 300 asukkaalla. Suhteellisesti eniten väkiluku on kasvanut

Kolava­Kujala ­suuralueella, jossa vuosituhannen vaihteessa oli noin 300 asukasta. Kariston

rakentamisen ansiosta alueella asui vuoden 2007 lopussa jo 710 henkilöä.

Vuonna 2007 väkiluvun kasvu oli Launeella 360, Kolava­Kujalassa 216, Keskustassa 175 ja

Ahtialassa 98 henkilöä. Asukasluku pieneni Kärpäsessä 164, Kivimaa­Kiveriö­Joutjärvi ­

alueella 60, Jalkarannassa 16 ja Mukkulassa 4 henkilöllä.

Tilastoalueittain tarkasteltuna vuonna 2007 saatiin eniten asukkaita Karistoon, Nikkilään, Renkomäkeen,

Keijupuistoon, Tornatoriin sekä keskustan Ankkurin ja Mallasjuoman alueille. Väestön

määrä pieneni etenkin Metsäkankaalla ja Metsäpellossa. (Kuva 7).

6


Kuva 6. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina 2003­2007.

Kuva 7. Väkiluku tilastoalueittain vuonna 2007.

7


1.3 Väkiluvun kasvu hidastunee vasta 2030­luvulla

Lahden väestöennusteita ovat tehneet sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen

väestöennuste on demografinen trendilaskelma, joka perustuu viime vuosien tietoihin syntyvyyden,

kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Sen mukaan Lahti saavuttaisi 100 000

asukkaan väkiluvun vuonna 2010. (Kuva 8).

Lahden omassa tavoitteellisessa väestöennusteessa oletetaan kaupungin väestökasvun olevan

ripeää lisääntyvän muuttovoiton ansiosta. Ennusteen mukaan kaupungissa olisi 100 000

asukasta pari vuotta Tilastokeskuksen arviota aikaisemmin eli vuonna 2008 ja yli 106 000 asukasta

2020­luvun alkupuolella. Väkiluvun arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 asti keskimäärin

0,5 prosentin vuosivauhtia, minkä jälkeen tahti hidastuu.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä Lahden väkiluvun ennustetaan

kasvavan noin 5 %. Samaa suuruusluokkaa kasvu on myös Helsingissä. Voimakkainta väkiluvun

kasvun ennustetaan olevan Espoossa, jolle odotetaan 20 %:n kasvua. Vantaalla ja Oulussa

väkiluvun kasvu ylittää 10 %:n. Hitainta kasvu on Porissa ja Kuopiossa. (Kuva 9).

Lahden väestöennusteet vuoteen 2025

108000

106000

104000

henkilöä

102000

100000

Kaupungin oma ennuste

Tilastokeskuksen ennuste

98000

96000

94000

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden

kaupunki

Kuva 8. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä

vuoteen 2025.

8


Suurten kaupunkien väestöennusteet 2007­2025

Helsinki ei ole tarkastelussa mukana

350000

henkilöä

300000

250000

200000

150000

100000

50000

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Espoo

Tampere

Vantaa

Turku

Oulu

Lahti

Kuopio

Jyväskylä

Pori

Lähde:Tilastokeskus

Kuva 9. Suomen suurimpien kaupunkien väkilukuennusteet 2007­2025. Kaaviosta puuttuu

Helsinki.

2. Syntyneitä vain vähän enemmän kuin kuolleita

Syntyvyyden enemmyydellä tarkoitetaan syntyneiden ja kuolleiden välistä erotusta. Viimeisen

viiden vuoden aikana syntyneiden enemmyys oli Lahdessa negatiivinen vain vuonna 2003.

Vuosina 2003­2007 syntyneiden yhteenlaskettu enemmyys lisäsi kaupungin väkilukua 236

henkilöllä. (Kuva 10).

Vuosina 2003­2007 syntyneiden enemmyys kasvatti Espoon väkilukua lähes 12 000 henkilöllä.

Syntyneiden enemmyys vaikutti merkittävästi väkiluvun kasvuun myös Vantaalla, Helsingissä

ja Oulussa. (Kuva 11).

Vuonna 2007 Lahdessa syntyneiden enemmyys oli vain 10. Syntyneiden enemmyydet olivat

korkeimmat Espoossa (+ 2 336 henkilöä), Vantaalla (+ 1 534 henkilöä), Helsingissä (+ 1 180

henkilöä ) ja Oulussa (+ 1 066 henkilöä). Porissa syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita. (Kuva

12).

Vuonna 2007 nopeimmin kasvaneiden kaupunkien Oulun, Espoon ja Vantaan kasvuun vaikutti

eniten luonnollinen väestönlisäys eli syntyneitä oli kuolleita enemmän. Myös Jyväskylän ja

Kuopion väestönkasvuun vaikutti syntyneiden enemmyys enemmän kuin muuttoliike. (Kuva

12).

Lahden vuoden 2007 väkiluvun kasvusta vain 2 % oli seurausta siitä, että syntyneitä oli enemmän

kuin kuolleita. Kaupungin viimeisen viiden vuoden väestönkasvusta 18 % selittyy syntyneiden

enemmyydellä.

9


3. Muuttoliike

3.1. Lahdelle eniten muuttovoittoa pääkaupunkiseudun ja Tampereen jälkeen

Nettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo­ ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan

maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä,

maan rajat ylittävää muuttoliikettä.

1970­luvun alkupuolen vilkkaan muuttoliikkeen seurauksena saatu suuri muuttovoitto kääntyi

Lahdelle tappiolliseksi jo vuosikymmenen puolivälissä. Vuoden 1974 jälkeen Lahden muuttotase

oli seuraavan kerran positiivinen vasta vuonna 1993. Tämän jälkeen kaupunki on saanut

muuttovoittoa lukuun ottamatta vuotta 2004.

Vuosina 2003­2007 Lahden väkiluku kasvoi 1 090 asukkaalla muuttoliikkeen seurauksena.

Eniten muuttovoittoa saivat Espoo ja Tampere. Lahtea vähemmän muuttovoittoa saivat Pori,

Turku ja Kuopio. (Kuva 11).

Vuonna 2007 muuttovoittoa sai Lahtea (+ 533 henkilöä) enemmän vain pääkaupunkiseudun

kaupungit ja Tampere. Muuttovoittoa sai eniten Helsinki (+ 2 776 henkilöä), jonka vuosien

2002­2004 muuttotappio oli lähes 4 000 henkilöä. Muuttovoittoa saivat runsaasti myös Vantaa

(+ 1 211 henkilöä), Tampere (+ 927 henkilöä) ja Espoo (+ 634 henkilöä). Nettomuutto oli negatiivinen

suurista kaupungeista vain Turussa (­ 118 henkilöä). (Kuva 12).

3.2. Nettomaassamuutto suurempi vain Vantaalla ja Tampereella

Nettomaassamuuton ansiosta Lahden väkiluku lisääntyi viimeisen viiden vuoden aikana 170

henkilöllä. (Kuva 10). Tämä tapahtui siitä huolimatta, että vuosina 2004 ja 2005 kaupungin

nettomaassamuutto jäi negatiiviseksi. Edellisen kerran nettomaassamuutto oli ollut negatiivinen

vuonna 1992. Viiden vuoden aikana lukumääräisesti eniten muuttovoittoa muista kunnista

saivat Espoo, Tampere ja Jyväskylä. Sen sijaan Helsingin maassamuuton tappio oli yli 7 000

henkilöä. (Kuva 11).

Vuonna 2007 Lahteen muutti muista kunnista 278 henkilöä enemmän kuin täältä muihin kuntiin.

Kuntien välisestä muuttoliikkeestä hyötyivät Lahden lisäksi eniten Vantaa (+ 468 henkilöä)

ja Tampere (+ 312 henkilöä). Muuttotappiosta kärsivät Turku (­ 671 henkilöä), Helsinki (­ 659

henkilöä), Espoo (­ 418 henkilöä) ja Jyväskylä (­ 173 henkilöä). (Kuva 12).

Vuosina 2003­2007 Lahden väestönkasvusta 13 % johtui siitä, että kaupunki sai muuttovoittoa

muista kunnista. Tällöin maassamuuttotase oli negatiivinen Turussa, Helsingissä ja Kuopiossa.

Vuonna 2007 maassamuuton merkitys Lahden väkiluvun kasvulle oli peräti 51 %. Vertailukaupungeista

ainoastaan Lahti ja Pori saivat enemmän muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä

kuin siirtolaisuudesta.

10


3.3. Siirtolaisuus ei ole enää tärkein syy väkiluvun kasvuun

Nettosiirtolaisuuden ansiosta Lahden väkiluku kasvoi 920 henkilöllä vuosina 2003­2007. (Kuva

10). Vuosina 2004 ja 2005 Lahden väkiluku olisi kääntynyt laskuun ilman siirtolaisuutta. Myös

muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa nettosiirtolaisuus oli positiivinen tällä vuosikymmenellä.

(Kuva 11).

Vuonna 2007 Lahden väkiluku kasvoi 255 henkilöllä siirtolaisuuden ansiosta. Siirtolaisuus oli

merkittävin syy väkiluvun lisääntymiseen Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Vähiten siirtolaisuus

vaikutti Oulun väkiluvun kehitykseen.

Viimeisen viiden vuoden aikana Lahden väestönkasvusta 69 % johtui siirtolaisuudesta. Vuonna

2007 vastaava osuus oli enää 47 %, koska maassamuutto oli muodostunut tärkeimmäksi

väkiluvun kasvutekijäksi.

Väestönmuutokset Lahdessa vuosina 2003­2007

600

500

400

300

200

100

0

­100

­200

­300

255

89

206

213

222 141

278

52

59

100 91

10

­24

­115

­251

2003 2004 2005 2006 2007

syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde:Tilastokeskus

Kuva 10. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina 2003­2007.

11


Helsinki

Espoo

Tampere

Vantaa

Turku

Oulu

Lahti

Kuopio

Jyväskylä

Pori

Syntyneiden enemmyys, nettomuuttomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus

2003­ 2007

Lahdessa ja vertailukaupungeissa

­10000 ­5000 0 5000 10000 15000 20000

syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde:Tilastokeskus

Kuva 11. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus

vuosina 2003­2007.

Helsinki

Espoo

Tampere

Vantaa

Turku

Oulu

Lahti

Kuopio

Jyväskylä

Pori

Syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus 2007

Lahdessa ja vertailukaupungeissa

­1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000

syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde:Tilastokeskus

Kuva 12. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus

vuonna 2007.

12


4. Väestönmuutokset alueittain vuonna 2006

Tilastoalueittaiset väestömuutostiedot ovat vuodelta 2006. Alueittain tarkasteltuna syntyneiden

enemmyys oli korkein Riihelässä, Asemantaustassa, Patomäessä ja Ankkurissa. Kuolleita

oli syntyneitä enemmän korkeimmillaan Kivistömäellä ja Jalkarannan Sarvikadulla. (Kuva

13).

Kuva 13. Syntyneiden enemmyys Lahden tilastoalueilla vuonna 2006.

Seuraava kaupungin alueittainen muuttoliiketarkastelu sisältää tiedot maan sisäisestä muuttoliikkeestä

eli tiedot maahan­ ja maastamuutosta jäävät tarkastelun ulkopuolelle.

Vuonna 2006 muuttovoittoa sai eniten Ankkurin alue (+ 95 henkilöä). Merkittävästi muuttovoittoa

saatiin myös keskustan pohjoisosaan, Kiveriöön, Herrasmanniin ja Asemantaustaan.

Muuttotappio oli suurin Riihelässä, Pirttiharjussa, Mukkulan keskuksessa sekä Möysässä Ruolan

ja Tonttilan alueilla. (Kuva 14).

13


Kuva 14. Lahden nettomuutto tilastoalueittain vuonna 2006.

5. Muuttajien taustatiedot

5.1. Tulomuuttajat nuoria, lähtömuuttajat nuoria aikuisia

Tulomuuttajien tiedot ovat ainoastaan kuntien välillä muuttaneista henkilöistä, ei siis siirtolaisista.

Seuraavat tiedot ovat pääasiassa vuodelta 2006, jolloin kaupungin nettomaassamuutto

oli 52.

Lahti menetti vuosina 2002 ­ 2006 asukkaita etenkin pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo,

Vantaa, Kauniainen). Lahdesta muutti pääkaupunkiseudulle kyseisinä vuosina yhteensä 867

henkilöä enemmän kuin sieltä muutettiin Lahteen. Muuttotappio pääkaupunkiseudulle oli suurimmillaan

vuonna 1996, jonka jälkeen se pienentyi aina vuoteen 2003, jolloin muuttotappio oli

vain noin 50 henkilöä. Viimeisen kolmen vuoden aikana muuttotappio pääkaupunkiseudulle on

jälleen kasvanut. Syynä tähän on se, että Lahdesta pääkaupunkiseudulle muuttaneiden määrä

on lisääntynyt samalla kun Lahteen muuttaneiden määrä on pysynyt lähes ennallaan. Vuonna

2006 Lahti muuttotappio pääkaupunkiseudun kanssa oli 281 henkilöä. (Kuva 15).

Vielä 1990­luvulla Lahti sai muuttovoittoa sekä kaupunkiseudun kunnista että muualta Päijät­

Hämeestä. Tilanne on muuttunut siten, että viimeisen viiden vuoden aikana Lahti on menettänyt

muuttoliikkeen seurauksena yhteensä 1029 asukasta kaupunkiseudun muihin kuntiin.

Vuonna 2006 muuttotappiolinja naapurikuntiin jatkui, Lahden muuttotappio oli 218. Lahti sai

kuitenkin muuttovoittoa kaupunkiseudun ulkopuolisista Päijät­Hämeen kunnista. Muuttovoitto

oli vuosina 2002­2006 yhteensä 454 henkilöä ja 154 henkilöä vuonna 2006.

14


Vuonna 2006 muista Suomen kunnista Lahteen muuttaneita oli 397 henkilöä enemmän kuin

lähtömuuttajia. Lahden muuttoliike oli vilkkainta kaupunkiseudun ja pääkaupunkiseudun kuntien

sekä Heinolan, Tampereen ja Turun välillä.

MUUTTOLIIKE 2006

ASIKKALA

160

191

HOLLOLA

728

854 LAHTI

NASTOLA

454

535

519

365

MUU

PÄIJÄT­

HÄME

365

218

238

ORIMATTILA

774 1055

2614

2217

MUUT

KUNNAT

PÄÄKAUPUNKISEUTU

17.9.2007

Lähde: Tilastokeskus (muuttoliike)

17.9.2007

Kuva 15. Lahden muuttoliikkeen suuntautuminen vuonna 2006. Lähde: Tilastokeskus.

Myönteistä Lahden ikärakenteelle oli, että vuoden 2006 muuttoliikkeen seurauksena lisääntyi

eniten nuorten 15­19 ­vuotiaiden aikuisten määrä (+ 294 henkilöä). Valtaosa heistä oli opiskelijoita,

eli heistä todennäköisesti huomattava osa kuuluu lähivuosina lähtömuuttajiin. Lahti menetti

eniten ikäluokkaan 25­34 ­vuotiaat kuuluvia asukkaita (­ 182 henkilöä), jotka vaihtavat

asuinpaikkaa luodessaan työuraa toisella paikkakunnalla opiskelun päätyttyä. Kaupungissa ei

ole riittävästi työpaikkoja niille koulutetuille, joita alueella valmistuu. Toisaalta tässä ikäluokassa

perustetaan perhe, jonka myötä asumisväljyyttä haetaan myös naapurikunnista. Muuttoliikkeen

seurauksen iäkkäämmät ikäluokat lisääntyivät. 40­64 ­vuotiaiden määrä kasvoi 150 henkilöllä

ja yli 65 ­vuotiaiden 57 henkilöllä. Sen sijaan alle 15­vuotiaiden lasten määrä pieneni 50

henkilöllä. (Kuva 16).

15


Lahden nettomuutto iän mukaan 2006

75­

70 ­ 74

65 ­ 69

60 ­ 64

55 ­ 59

50 ­ 54

20

7

30

25

18

18

45 ­ 49

62

ikäluokka

40 ­ 44

35 ­ 39

­2

27

30 ­ 34

25 ­ 29

­107

­75

20 ­ 24

1

15 ­ 19

294

10 ­ 14

30

5 ­ 9

0

­ 4

­83

­150 ­100 ­50 0 50 100 150 200 250 300 350

henkilöä

Lähde:Tilastokeskus

Kuva 16. Lahden muuttoliikkeen vaikutus ikärakenteeseen vuonna 2006.

5.2. Muuttoliikkeen myötä opiskelijoiden määrä lisääntyi ja työllisten määrä väheni

Korkea­asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto oli positiivinen vuonna 2006. Lahteen

muutti 33 korkea­asteen tutkinnon suorittanutta enemmän kuin Lahdesta pois. Keskiasteen

tutkinnon suorittaneita nettomuutto jäi edellisvuosien tapaan miinukselle (­ 88 henkilöä). Nettomuuton

seurauksena perusasteen koulutuksen saaneen väestön määrä lisääntyi 219 henkilöllä.

(Kuva 17).

Seuraavat maassamuuttajien pääasiallista toimintaa ja tuloja koskevat uusimmat tiedot ovat

vuodelta 2005, jolloin Lahden muuttotappio muihin kuntiin oli 115.

Muuttoliikkeen seurauksena etenkin opiskelijoiden, mutta myös eläkeläisten määrä lisääntyi

samalla kun taas lasten ja työllisten määrä väheni. Työttömien määrä oli lähtö­ ja tulomuuttajien

joukossa täsmälleen sama. (Kuva 18).

Vuonna 2005 muuttoliikkeen seurauksena tulottomien määrä pieneni. Tulomuuttajista 14 % ja

lähtömuuttajista 15 % oli tulottomia. Muuttoliikkeen myötä aivan pienituloisempien (vuodessa

alle 6 000 euroa ansaitsevat) ja kaikkein suurituloisimpien (vuodessa yli 52 000 euroa ansaitsevat)

määrä kasvoi. (Kuva 19). Lopulta kuitenkin tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat

hieman alhaisemmat (14 520 euroa vuodessa) kuin lähtömuuttajien (14 614 euroa vuodessa).

16


Lahden muuttoliike koulutuksen mukaan 2006

Ei perusasteen jälkeistä

tutkintoa

­1292 1511

Keskiaste

­2520

2432

Korkea­aste

­894 927

­3000 ­2000 ­1000 0 1000 2000 3000

henkilöä

Lähtömuutto Tulomuutto Lähde:Tilastokeskus

Kuva 17. Lahden muuttoliike koulutuksen mukaan vuonna 2006.

Lahden muuttoliike pääasillisen toiminnan mukaan 2005

Työllinen

­2794

2615

Työtön

­547

547

Lapsi (0­14 v.)

­774

653

Opiskelija

Eläkeläinen

Muu

­873 1068

­318 337

­337308

­4000 ­3000 ­2000 ­1000 0 1000 2000 3000

henkilöä

Lähtömuutto Tulomuutto Lähde:Tilastokeskus

Kuva 18. Lahden muuttoliike pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2005

Lahden muuttoliike tulotason mukaan 2005

tuloluokat

52000+

32000­51999

22000­31999

12000­21999

6000­11999

2­5999

Ei tuloja

­102

­473

­880

­1179

­1103

­1035

­871

134

417

776

1180

1038

1225

758

­1500 ­1000 ­500 0 500 1000 1500

henkilöä

Lähtömuutto Tulomuutto Lähde:Tilastokeskus

Kuva 19. Lahden muuttoliike tuloluokkien mukaan vuonna 2005

17


6. Ikärakenne

6.1. Eläkeikäisten määrä kasvoi viidessä vuodessa yli 2 000

Lahden väestö ikääntyy kuten koko maan väestö. Vuoden 2007 lopussa väestöstä 15 % oli

lapsia, 13 % nuoria 15­24­vuotiaita, 54 % työikäisiä eli 25­64­vuotiaita ja 18 % sitä vanhempia.

Väestöstä 8 % oli yli 75­vuotiaita ja 2 % 85­vuotiaita tai sitä vanhempia. (Kuva 20).

Viimeisen viiden vuoden aikana alle 15­vuotiaiden ja työikäisten osuudet väestöstä ovat laskeneet.

Sen sijaan yli 65­vuotiden osuus kasvoi lähes 2 %­yksikköä. Vuoden 2002 lopun jälkeen

lasten määrä pieneni yli 800 henkilöllä. Työikäisten määrä kasvoi hieman yli sadalla

henkilöllä ja eläkeikäisten määrä yli 2 000 henkilöllä.

Lahden ikärakenne 2003­2007

100 %

7264 7464 7735 7983 8178

8827 9032 9085 9617 9572

80 %

28487 28544 28719 28550 28959

75+

%

60 %

40 %

25275 25149 24939 24756 24879

65­74

45­64

25­44

15­24

0­14

20 %

12876 12729 12780 12862 12987

15524 15363 15155 14998 14733

0 %

2003 2004 2005 2006 2007

Lähde:Tilastokeskus

Kuva 20. Lahden ikärakenteen kehitys vuosina 2003­2007

Lahden ikärakenne on keskimääräistä vanhempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vuoden

2007 lopussa vain Porissa (19 %) oli yli 65­vuotiaita suhteellisesti enemmän kuin Lahdessa

(18 %). Vanhusväestöä oli vähiten Espoossa ja Vantaalla, joissa osuudet jäivät alle 11 %:n.

(Kuva 21).

Lasten osuus väestöstä oli korkein Espoossa ja Vantaalla, joissa noin viidennes väestöstä oli

alle 15­vuotiaita. Alhaisimmaksi lasten osuudet jäivät Turussa, Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä

ja Lahdessa.

Nuoria 15­24 –vuotiaita oli suhteellisesti eniten Jyväskylässä ja Oulussa. Osuus oli pienin

Porissa, Vantaalla, Espoossa ja Lahdessa. Kolmannes Oulun, Espoon ja Jyväskylän väestöstä

oli alle 25­vuotiaita, joita oli Lahdessa vain 28 % väestöstä.

18


25­64 ­vuotiaita työikäisiä oli suhteellisesti eniten Helsingissä (59 %), Vantaalla (58 %) ja Espoossa

(57 %). Työikäisten osuus jäi alle 54 %:n Porin lisäksi Jyväskylässä ja Kuopiossa. Sen

sijaan Lahden ja Porin väestöstä lähes 30 % oli 45 ­ 64 ­vuotiaita. Näiden kaupunkien tulisikin

tulevaisuudessa saada lisää työikäistä väestöä seudulle korvaamaan eläkkeelle siirtyvät ja

estämään siten työvoimapula.

Väestön ikärakenne 2007

Lahdessa ja vertailukaupungeissa

Helsinki

13,7

13,2

32,3

26,6

7,4

6,8

Espoo

20

13,1

30,9

25,9

6,1

4,1

Tampere

Vantaa

Turku

Oulu

Lahti

Kuopio

14

18,7

13,2

17

14,8

15,7

15,3

12,8

14,9

16,7

13,1

15,4

29,6

30,3

28,5

30

25,1

26

25,6

27,6

26,2

24,1

29,2

27,7

8,1

6,7

8,5

6,7

9,6

8

7,4

8,8

5,5

8,2

3,9

7,3

0­14

15­24

25­44

45­64

65­74

75+

Jyväskylä

14,5

18,2

28,4

25,1

7,2

6,6

Pori

15,1

12,4

23,7

29,4

10,2

9,2

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

%

Lähde:Tilastokeskus

Kuva 21. Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne vuonna 2007.

Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15­vuotiasta ja yli 64­

vuotiasta on 100 työikäistä (15­64 ­vuotiasta) kohti. Vuonna 2007 Lahdessa oli 100 työikäistä

kohti 49 vanhusta tai lasta. (Kuva 22). Vertailukaupungeista ainoastaan Porissa väestöllinen

huoltosuhde oli korkeampi (53) kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku

selittyy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Lasten suuri osuus kasvatti

eniten väestöllistä huoltosuhdetta Espoossa ja Vantaalla. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä

(39).

19


Väestöllinen huoltosuhde 2007

Lahdessa ja vertailukaupungeissa

Helsinki

19,1

19,7

Espoo

28,6

14,6

Tampere

19,9

22,0

Vantaa

26,4

15,0

Turku

Oulu

18,9

24,0

24,8

17,3

0­14­vuotiaat

65­ ­vuotiaat

Lahti

22,0

26,6

Kuopio

22,8

22,1

Jyväskylä

20,2

19,3

Pori

23,1

29,7

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0

%

Lähde:Tilastokeskus

Kuva 22. Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna 2007.

Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15­vuotiasta ja yli 64­

vuotiasta on 100 työikäistä.

6.2. Ikäihmiset hakeutuvat keskustaan

Tilastoalueittain tarkasteltuna Lahdessa oli vuonna 2007 alle 15­vuotiaita lapsia suhteellisesti

eniten Karistossa, Viuhassa, Renkomäessä ja Pesäkalliolla. Näillä alueilla yli 30 % väestöstä

oli alle 15­vuotiaita. Osuus oli alhaisin keskustassa ja Kivistönmäellä. (Kuva 23).

20


Kuva 23. 0­14–vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2007.

Yli 65­vuotiaita oli vuonna 2007 suhteellisesti eniten keskustassa Mattilanmäen, Asikkalankadun

ja Paavolan alueilla, joilla eläkeikäisten osuus oli yli 40 % väestöstä. Ikäihmisten osuus

ylitti 30 %:n rajan keskustan lisäksi Kivistönmäellä, Keijupuistossa ja Pallaksessa. Yli 65­

vuotiaiden osuus oli alhaisin Pesäkalliolla, Viuhassa, Hennalassa ja osassa Ahtialan suuraluetta.

(Kuva 24).

Kuva 24. Yli 65–vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2007.

21


6.3. Joka neljäs yli 65–vuotias vuonna 2025?

Tilastokeskuksen laatiman trendiennusteen mukaan vanhusten osuus tulee jatkossakin olemaan

Lahdessa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan

Porissa tullee vanhusten osuus olemaan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 25).

Tilastokeskuksen ennusteessa arvioidaan, että vuonna 2025 jokaista 100 työikäistä kohti tulee

olemaan koko maassa 70 ja Lahdessa 71 lasta tai vanhusta. Suurimmista kaupungeista väestöllinen

huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein Porissa (77) ja alhaisin Helsingissä (52).

(Kuva 26).

Väestön ikärakenne­ennuste 2025

Lahdessa ja vertailukaupungeissa

Koko maa

8

11

3

53

12

9

3

Helsinki

6

8

3

62

10

8

3

Espoo

Tampere

Vantaa

Turku

Oulu

Lahti

Kuopio

9

7

9

6

8

7

7

12 3

9 3

11 3

8 3

10 4

9 3

10 3

58

60

58

58

58

53

55

9

11

10

11

10

13

12

7

9

7

10

7

11

9

2

3

2

3

2

3

3

0 ­ 6

7 ­ 16

17 ­ 19

20 ­ 64

65 ­ 74

75 ­ 84

85 ­

Jyväskylä

7

9

4

58

11

8

3

Pori

7

10

3

51

13

12

4

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

%

Lähde:Tilastokeskus

Kuva 25. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien väestöennuste vuoteen 2025.

22


Väestöllinen huoltosuhde­ennuste 2025

koko maassa, Lahdessa ja vertailukaupungeissa

Koko maa

Helsinki

Espoo

Tampere

Vantaa

Turku

Oulu

Lahti

Kuopio

Jyväskylä

Pori

51,6

56,5

55,4

57,2

59,2

56,9

57,1

66,3

69,9

71,2

77,4

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

%

Lähde:Tilastokeskus

Kuva 26. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde­ennuste

vuodelle 2025.

Muuttoliike voi tosin jonkin verran muuttaa väestörakenteen kehityssuuntaa. Lahden kaupungin

omassa tavoitteellisessa väestöennusteessa oletetaan kaupungin väestökasvun olevan

ripeää lisääntyvän muuttovoiton ansiosta. Ennusteen mukaan kaupungin ikäihmisten määrä

lisääntyy voimakkaasti. Vuonna 2024 lähes joka neljännen lahtelaisen odotetaan olevan yli

65­vuotias. Tällöin ikäihmisiä olisi yli 8 000 enemmän kuin tällä hetkellä. Samanaikaisesti työikäisten

määrä pienenee lähes 2 000 henkilöllä. (Kuva 27).

Vanhusten osuuden kasvaessa työikäisten kustannettavaksi tulee yhä enemmän henkilöitä.

Kaupungin oman väestöennusteen mukaan demografinen huoltosuhde nousisi nykyisestä

49:stä 64:een vuoteen 2024 mennessä. Tällöin 100:aa 15­64 ­vuotiasta asukasta kohti olisi 24

alle 15­vuotiasta ja 40 yli 65­vuotiasta asukasta. (Kuva 28).

23


Lahden ikärakenne­ennuste 2010­2024

100 %

80 %

2,0 2,2 2,5 2,6 2,8

6,2 6,2 6,7 7,6 9,3

9,6 10,5

13,1 13,8 12,4

85 ­

%

60 %

40 %

61,2 60,2

57,7 56,1 55,4

75 ­ 84

65 ­ 74

20 ­ 64

17 ­ 19

7 ­ 16

0 ­ 6

20 % 3,7 4,1 3,6 3,4 3,5

10,5 10,0 9,6 9,5 9,7

0 %

6,7 6,8 6,8 6,9 6,9

2007 2010 2015 2020 2024

Lähde:Lahden kaupunki

Kuva 27. Lahden ikärakenne­ennuste vuoteen 2010­2040.

Lahden väestöllinen huoltosuhde­ennuste 2010­2024

2024

23,9

40,2

2020

23,4

39,1

2015

22,4

35,1

0­14­vuotiaat

65­ ­vuotiaat

2010

21,7

28,4

2007

22,0

26,6

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

%

Lähde:Lahden kaupunki

Kuva 28. Lahden väestöllinen huoltosuhde­ennuste vuoteen 2010­2024.

24

More magazines by this user
Similar magazines